Annual Report • Mar 17, 2011
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Viking Line Abp on suomalainen varustamo, jonka osakkeet on noteerattu 5. heinäkuuta 1995 lähtien NASDAQ OMX Nordic, Helsingissä. Yhtiöllä on 2 676 osakkeenomistajaa. Viking Linen liikenne aloitettiin 1959. Varustamo kuljettaa matkustajia ja rahtia seitsemällä aluksella reiteillä Suomi–Ahvenanmaa–Ruotsi ja Suomi–Baltia.
| Tietoja osakkeenomistajille 3 | 3 |
|---|---|
| Toimitusjohtajan katsaus 4 | 4 |
| VIKING LINEN TOIMINTA | |
| Toiminta 2009/2010 8 | 8 |
| Liikeidea 10 | 10 |
| Yhteysliikenne ja myyntikonttorit 11 | 11 |
| Viking Linen laivasto 12 | 12 |
| Uusi alus 13 | 13 |
| YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS | |
| Ympäristö 16 | 16 |
| Turvallisuus 19 | 19 |
| HENKILÖSTÖ | |
| Henkilöstö 22 | 22 |
| HALLINTO JA JOHTO | |
| Hallinto ja johto 26 | 26 |
| Hallitus 30 | 30 |
| Konsernin johto 31 | 31 |
| SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS | |
| Hallituksen toimintakertomus 34 | 34 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma 39 | 39 |
| Konsernin tase 40 | 40 |
| Konsernin rahavirtalaskelma 41 | 41 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 42 | 42 |
| Konsernin liitetiedot 43 | 43 |
| Viisivuotiskatsaus 60 | 60 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma vuosineljänneksittäin 61 | 61 |
| Osaketietoja. 62 | 62 |
| Tunnuslukujen määritelmät 64 | 64 |
| Emoyhtiön tuloslaskelma 65 | 65 |
| Emoyhtiön tase 66 | 66 |
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma 68 | 68 |
| Emoyhtiön liitetiedot 69 | 69 |
| Hallituksen voitonjakoehdotus 74 | 74 |
| Tilintarkastuskertomus 75 | 75 |
| OSOITTEET | 76 |
Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiön Viking Line Abp ja kaikki tytäryhtiöt. Konserniyhtiöiden tilinpäätökset on laadittu kaudelta 1. marraskuuta 2009 – 31. joulukuuta 2010, eli 14 kuukaudelta, vertailujakson ollessa 12 kuukautta. Tilikauden toteutuma ei siten ole vertailukelpoinen edellisen tilikauden toteutuman kanssa. Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi 1. tammikuuta 2011 alkaen.
Viking Line Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 15. huhtikuuta 2011 kello 12.00 Alandica Kultur och Kongressissa, osoitteessa Strandgatan 29, Maarianhamina.
Osakkaiden, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiön pääkonttoriin Maarianhaminaan viimeistään keskiviikkona 13. huhtikuuta 2011 kello 12.00. ilmoittautuminen voi tapahtua
Myös osakkailla, joiden osakkeita ei ole siirretty arvo-osuusjärjestelmään, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttäen, että osakas on merkitty yhtiön osakeluetteloon ennen 12. maaliskuuta 1999. Tällöin osakkaan tulee esittää yhtiökokoukselle osakekirjansa tai muu selvitys siitä, ettei osakkeiden omistusoikeutta ole siirretty arvo-osuustilille.
Viking Line Abp julkaisee toimintavuonna 2011 osavuosikatsaukset ajalta 1. tammikuuta – 31. maaliskuuta, 1. tammikuuta – 30. kesäkuuta ja 1. tammikuuta – 30. syyskuuta. Osavuosikatsaukset julkaistaan 19. toukokuuta, 24. elokuuta ja 23. marraskuuta.
Konsernin tilinpäätöstiedote tilivuodelta 2011 julkaistaan 17. helmikuuta 2012. Vuosikertomus julkaistaan viikolla 12 2012. Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset julkaistaan ruotsinkielisinä sekä suomeksi ja englanniksi käännettyinä. Raportit julkaistaan Viking Linen verkkosivuilla. Vuosikertomuksen saa myös Viking Line Abp:n pääkonttorista; tilauksen voi tehdä puhelimitse +358 18 277 67 tai sähköpostitse [email protected].
Takana on tapahtumarikas, opettavainen ja haastava vuosi, erityisesti minulle henkilökohtaisesti, koska tämä oli ensimmäinen vuoteni yhtiön palveluksessa. Uuden laivan tilauksen myötä sain lentävän lähdön – tällaisesta en olisi osannut uneksiakaan astuessani toimiston kynnyksen yli kesäkuussa 2009. Uusi laivamme on herättänyt suurta kiinnostusta sekä asiakkaiden että viranomaisten ja yhteistyökumppanien keskuudessa. Tilaus tuli oikeaan aikaan erityisesti Turun alueelle, missä telakkateollisuuden työpaikat ovat olleet uhattuina. Olen hyvin iloinen siitä, että olemme päässeet näin pitkälle.
Kuluneen vuoden aikana olemme tarkistaneet yhtiön tehtävää, visiota, arvoja, toimintaa ja strategiaa. Lähtökohtanamme on edelleen tarjota asiakkaillemme runsaasti elämyksiä edullisesti. Tarkoituksena on antaa eniten vastinetta rahoille. Haluamme kehittää matkustajille tarjoamaamme tuotetta ja panostaa laatuun erityisesti tietyillä alueilla: ystävällinen asiakaspalvelu, hyvä ruoka, tasokas viihde ja houkuttelevat ostokset – kaikki tämä viihtyisissä ja siisteissä tiloissa. On tärkeää sekä kasvaa olemassa olevilla markkinoilla että houkutella uusia asiakkaita kohottamalla profiiliamme ja tarjoamalla risteilypainotteisempia elämyksiä.
Kansainvälisillä markkinoilla toimiminen tulee tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi; on oltava koko ajan tilanteen tasalla – tunnettava hyvin asiakkaiden toiveet ja mieltymykset. Samanaikaisesti Viking Line vastaa jatkossakin tärkeästä Suomen, Ruotsin ja Baltian välisestä infrastruktuuriyhteydestä. Teollisuuden ja kaupan tarvitsemista säännöllisistä, tiheistä ja varmoista kuljetuksista huolehtiminen kuuluu yhtiön perustehtäviin.
Viking Linen ja STX finland Oy:n välinen laivanrakennussopimus astui voimaan 22. joulukuuta. Yksi sopimuksen ehdoista koski ympäristötukea, josta liikenne- ja viestintäministeriö päätti päivää aikaisemmin. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että EU:n komissio hyväksyy tukiohjelman ja Viking Linen tukihakemuksen. Odotamme innolla tätä projektia. Uusi laiva edustaa aivan uutta laivasukupolvea, ja suunnittelutyössä on korostettu ympäristöystävällisiä ratkaisuja, matkustuksen mukavuutta ja elämyksellisyyttä. Aluksesta tulee ainutlaatuinen Viking Linen laivastossa, ja se tarjoaa täysin uudenlaisen risteilytuotteen.
Matkustajamäärä on toimintavuoden aikana pysynyt ennallaan, mutta kevättalvella 2010 vuoroja jouduttiin perumaan vaikean jäätilanteen vuoksi, mikä vaikutti matkustajamääriin negatiivisesti. Suurin lisäys saavutettiin Helsinki–Tallinna-reitillä, missä Viking XPRS on vakiinnuttanut asemansa. Toipuvilla markkinoilla rahtimäärät kasvoivat edelleen voimakkaasti.
Taloudellinen tulos oli täysin meidän ennusteidemme mukainen. Tulevaisuudessa priorisoin jatkuvan kasvun ja paremman tuloksen erittäin korkealle.
Yhtiöllämme on lähes 3000 työntekijää, jotka tekevät yhdessä työtä tarjotakseen asiakkaillemme mukavia matkustuselämyksiä. Tavoitteenamme on aina ylittää asiakkaiden odotukset olemalla erityisen ystävällisiä, palvelualttiita ja huomaavaisia. "Sillä pienellä extralla" voi lopulta olla huomattava merkitys siinä, että saamme asiakkaat tulemaan meille uudestaan. Haluamme mielellämme asiakkaiden näkevän meidät punaisena, lämpimänä ja iloisena.
Tulevaisuudessa panemme yhä enemmän painoa järjestyksen ylläpitämiseksi laivoilla. Jokaisen asiakkaan on voitava nauttia matkastaan rauhassa.
Haluan esittää suuret kiitokset koko yhtiön henkilökunnalle hienoista työpanoksista kuluneen vuoden aikana sekä toimitusjohtajakauteni alkuaikana saamastani tuesta ja arvokkaasta avusta. Olen monta kertaa tuntenut suurta ylpeyttä työntekijöidemme taidosta, kokemuksesta ja asiakastuntemuksesta.
Haluan samalla esittää lämpimät kiitokset antoisasta vuodesta kaikille uskollisille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme. Katsomme luottavaisina tulevaisuuteen.
Mikael Backman
Toimitusjohtaja
" Kansainvälisillä markkinoilla toimiminen tulee tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi; on oltava koko ajan tilanteen tasalla – tunnettava hyvin asiakkaiden toiveet ja mieltymykset."
5
Viime vuosi oli tapahtumarikas Viking Linelle. Yhtiö tilasi uuden aluksen, ja yhtiön johtoon astui uusia henkilöitä. Kevättalven jäätilanne oli vaikein vuosikausiin, minkä seurauksena vuoroja jouduttiin perumaan.
Viking Line on tilannut uuden aluksen, joka rakennetaan STX finland Oy:n telakalla Turussa. Sopimus astui voimaan 22. joulukuuta, ja reitille Turku–Ahvenanmaa– Tukholma rakennettava alus edustaa aivan uutta alussukupolvea. Alus on ainoa laatuaan varustamon laivastossa, ja suunnittelussa on painotettu ympäristöä säästäviä ratkaisuja sekä matkustamisen mukavuutta ja elämyksellisyyttä. Lisätietoja uudesta aluksesta sivulla 13.
Yhtiön johtoon tuli uusia henkilöitä viime vuoden aikana. Konsernin toimitusjohtaja Nils-Erik Eklund jätti tehtävänsä 11. helmikuuta 2010 pidetyssä yhtiökokouksessa 20 vuoden jälkeen ja hänen seuraajakseen toukokuussa 2009 valittu diplomi-insinööri Mikael Backman otti tehtävän vastaan.
Konsernin myynnistä ja markkinoinnista vastuussa ollut varatoimitusjohtaja Boris Ekman jäi eläkkeelle 15. maaliskuuta 2010. Hänen seuraajakseen valittiin valtiotieteiden maisteri ja Master of Science Pavlos Ylinen, joka työskenteli aikaisemmin itella-konsernissa.
Helmikuussa 2010 hallitus valitsi yhtiön teknisen johtajan Tony Öhmanin konsernin johtoryhmän varsinaiseksi jäseneksi.
Toimintavuoden aikana Viking Line kuljetti yhteensä 7 324 047 matkustajaa liikennöintialueella Suomi–Ruotsi ja Suomi/Ruotsi–Baltia. Matkustajista 46,9 prosenttia oli suomalaisia ja 34,9 prosenttia ruotsalaisia. Muita kansalaisuuksia oli 18,2 prosenttia.
Reitillä Turku–Maarianhamina / Långnäs–Tukholma liikennöivät sisaralukset Amorella ja Isabella . Toimintavuoden aikana Amorellalla oli seitsemän ja isabellalla neljä seisontapäivää. isabella telakoitiin 12. huhtikuuta 2010, ja se palasi liikenteeseen 23. huhtikuuta. Maaliskuussa 2010 jäätilanne oli poikkeuksellisen vaikea, minkä seurauksena kolme isabellan ja kaksi Amorellan lähtöä jouduttiin perumaan.
Viking Cinder ella on Tukholman ja Maarianhaminan välisessä risteilyliikenteessä. Toimintavuoden aikana se teki myös neljä risteilyä Tukholmasta Riikaan ja yhden risteilyn Tukholmasta Tallinnaan.
Rosella on reittiliikenteessä Maarianhaminan ja Kapellskärin välillä. Rosella telakoitiin 7. tammikuuta 2010, ja se palasi liikenteeseen 28. tammikuuta. Maaliskuun vaikean jäätilanteen vuoksi Rosellan lähdöistä neljätoista jouduttiin perumaan.
Matkustajamäärä oli yllä mainituilla reiteillä yhteensä 4 037 780.
Alukset Gabriella ja Mariella liikennöivät reitillä Helsinki–Maarianhamina–Tukholma. Reitillä oli toimintavuoden aikana yhteensä 1 326 260 matkustajaa.
Viking XPRS liikennöi Helsingin ja Tallinnan välillä. Matkustajien kokonaismäärä oli Suomen/Ruotsin ja Baltian välisessä liikenteessä 1 960 007 matkustajaa. Viking XPRS rikkoi useita matkustajaennätyksiä vuoden aikana. 11. heinäkuuta 2010 aluksella matkusti 8 300 matkustajaa. Koskaan aiemmin yhtiön historiassa ei yhdellä aluksella ole ollut niin paljon matkustajia yhden päivänä aikana, ja lokakuussa alus saavutti 4 miljoonan matkustajan kokonaismäärän liikennöinnin alettua huh-
tikuussa 2008. Yksikään alus varustamon laivastossa ei ole ennen XPRS:ää saavuttanut vastaavaa volyymia samassa ajassa.
Toimintavuoden aikana Viking Line kuljetti 128 659 lastiyksikköä. Rahtimäärät kasvoivat toipuvilla markkinoilla edelleen vahvasti.
Matkustaja- ja rahtitoiminnan lisäksi konserni ylläpitää Park Alandia Hotellia Maarianhaminassa. Hotelli on kokonaan Viking Linen omistuksessa ja työllistää keskimäärin 18 henkilöä. Hotellissa on 79 kahden hengen huonetta sekä kokoustilat jopa 100 henkilölle. Hotellissa on myös sauna- ja allasosasto sekä pubi ja 56-paikkainen ravintola, joiden toiminnasta vastaa ulkopuolinen ravintoloitsija.
Konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Viking Line Buss Ab, joka harjoittaa linja- ja tilausliikennettä 10 linja-autolla. Yhtiöllä on keskimäärin 20 vakituista työntekijää.
| Matkustajamäärien kehitys eri reiteillä |
2009/2010 14 kuukautta |
2008/2009 12 kuukautta |
|
|---|---|---|---|
| Turku–Maarianhamina/ Långnäs–Tukholma/Kapellskär |
4 037 780 | 3 630 488 | |
| Helsinki–Maarianhamina–Tukholma | 1 326 260 | 1 148 240 | |
| – joista Ahvenanmaan liikenne | 2 552 588 | 2 269 224 | |
| Suomi/Ruotsi–Baltia | 1 960 007 | 1 611 485 | |
| YHTEENSÄ | 7 324 047 | 6 390 213 |
Viking Linen liikeidea on tarjota laajassa mittakaavassa edullisia ja turvallisia matkustus- ja rahtipalveluja, korkeatasoista viihdettä, hyvää ruokaa ja houkuttelevia ostoselämyksiä.
Viking Line haluaa harjoittaa pitkän tähtäyksen tasapainoista ja kannattavaa toimintaa sekä tarjota innovatiivisen ja houkuttelevan vaihtoehdon itämeren pohjoisosia ympäröivien alueiden laajoille matkamarkkinoille. Liikennöintialueena on itämeri ja pääasiallisina markkina-alueina Suomi, Ruotsi, Ahvenanmaa ja Baltia.
Matkustajatoiminta käsittää reittimatkat, rentouttavat viihde- ja kokousristeilyt sekä matka- ja hotellipaketit, joita markkinoidaan niin yksittäisille kuluttajille kuin ryhmille. Laivoilla tarjotaan houkuttelevia ostoselämyksiä, hyvää ruokaa ja korkeatasoista viihdettä viihtyisässä ympäristössä.
Rahtitoiminta palvelee teollisuuden ja kaupan tarpeita ja tarjoaa varmoja, nopeita, säännöllisiä ja edullisia rahtikuljetuksia sekä huolintapalveluja.
Tärkein tavoitteemme on asiakastyytyväisyys, jota pyrimme jatkuvasti parantamaan ylittämällä asiakkaidemme odotukset ystävällisellä palvelulla ja huolenpidolla. Kunnioitamme työntekijöitämme ja arvostamme aloitteellisuutta, vastuuntuntoa ja avoimuutta. Nöyryys, yksinkertaisuus ja säästäväisyys ovat tavoittelemiamme ominaisuuksia; toisaalta olemme herkkiä havaitsemaan hyvät liiketoimintamahdollisuudet. Jatkuva pyrkimys parantaa ja kehittää toimintaamme sekä motivoitunut henkilökunta ovat olennaisesti menestykseemme vaikuttavia tekijöitä.
Viking Linen alukset ovat turvallisia, hyvin hoidettuja ja ympäristöystävällisiä.
Visiomme on, että rentoutumisen, matkojen ja rahtikuljetusten markkinat pysyvät vakaina ja tietyillä osamarkkinoilla on kasvumahdollisuuksia. Uskomme, että Viking Line tulee vahvistamaan ja kehittämään asemaansa johtavan tuotemerkin omaavana, kasvavana ja kannattavana yrityksenä pohjoisella itämerellä.
Perusstrategiamme on tarjota täysipainoinen matkakokemus edulliseen hintaan – eniten vastinetta rahoille. Tämä saavutetaan yhdistämällä korkea kustannustehokkuus valikoivaan laatujohtajuuteen, mikä tarkoittaa, että Viking Line pyrkii olemaan laatujohtaja tietyillä, asiakkaiden tyytyväisyyteen eniten vaikuttavilla alueilla, jotka ovat: ystävällinen palvelu, ehjä ja siisti kalusto, houkuttelevat ostoselämykset, viihtyisässä ympäristössä tarjoiltu hyvä ruoka sekä asiakaskuntaa miellyttävä, monipuolinen viihde.
Kustannustehokkuus saavutetaan käyttämällä kapasiteettia tehokkaasti, tehokkain johtamisprosessein, kohtuullisin tonniston pääomakustannuksin, laajalle asiakaskunnalle suunnatulla tuotevalikoimalla sekä suurin sisäänostoerin ja edullisin sisäänostohinnoin. Hyvän kannattavuuden ja korkean kustannustehokkuuden yksi perusedellytys on henkilöstökulut, jotka eivät saa olla korkeammat kuin samalla osamarkkina-alueella toimivien kilpailevien varustamojen vastaavat kulut.
Toim. 1989 BRT 46 398 Pituus 191,0 m Jääluokka 1 A Super 2 560 matkustajaa 306 henkilöautoa 2 500 vuodepaikkaa Tukholma– Maarianhamina Ruotsin lippu
Rakennettu1992 BRT 35 492 Pituus 171,2 m Jääluokka 1 A Super 2 420 matkustajaa 400 henkilöautoa 2 400 vuodepaikkaa Helsinki– Maarianhamina– Tukholma Suomen lippu
Toim. 1988 BRT 34 384 Pituus 169,4 m Jääluokka 1 A Super 2 480 matkustajaa 450 henkilöautoa 1 946 vuodepaikkaa Turku–Maarianhamina/ Långnäs–Tukholma Suomen lippu
Toim. 1980 BRT 16 879 Pituus 136,1 m Jääluokka 1 A 1 700 matkustajaa 340 henkilöautoa 1 184 vuodepaikkaa Maarianhamina– Kapellskär Ruotsin lippu
Rakennettu 2008 BRT 35 918 Pituus 185,0 m Jääluokka 1 A Super 2 500 matkustajaa 220 henkilöautoa 728 vuodepaikkaa Helsinki–Tallinna Ruotsin lippu
Toim. 1989 BRT 35 154 Pituus 171,2 m Jääluokka 1 A Super 2 480 matkustajaa 364 henkilöautoa 2 166 vuodepaikkaa Turku–Maarianhamina/ Långnäs–Tukholma Suomen lippu
Arvioitu toim. 2013 BRT 56 850 Pituus 213,0 m Jääluokka 1 A Super 2 800 matkustajaa 556 henkilöautoa 2 980 vuodepaikkaa Turku–Maarianhamina/ Långnäs–Tukholma Suomen lippu
UUSi ALUS
Viking Line on tilannut uuden aluksen, jonka arvioidaan valmistuvan vuoden 2013 alussa.
Viking Linen ja STX finland Oy:n välinen laivanrakennussopimus astui voimaan 22. joulukuuta 2010. Alus rakennetaan STX:n Turun telakalla, ja se tulee Turku–Ahvenanmaa–Tukholma-reitille. Sopimushinta on noin 240 miljoonaa euroa, ja sopimus sisältää option toisestakin aluksesta.
Uusi laiva edustaa aivan uutta alussukupolvea. Suunnittelussa on korostettu ympäristöä säästäviä ratkaisuja, matkustamisen mukavuutta ja elämyksellisyyttä.
Laiva varustetaan nykyaikaisella ympäristön huomioon ottavalla tekniikalla, ja siten se on oikeutettu erityiseen ympäristötukeen. Ympäristötuen maksaminen edellyttää, että EU-komissio hyväksyy tukiohjelman ja Viking Linen tukihakemuksen.
Laiva on 213 metriä pitkä ja bruttokantavuudeltaan 56 850 tonnia. Jääluokka on 1 A Super. Alus on suunniteltu 2 800 matkustajalle, ja sitä operoi 200 hengen miehistö. Tähän moderniin ja innovatiiviseen alukseen tulee 880 hyttiä ja 2980 vuodetta.
Aluksessa on rekkakaistoja 1275 metriä. Henkilöautoille varataan tilaa 500 metriä erillisellä autokannella. Lisätilaa henkilöautoille löytyy alas laskettavilta autotasoilta. Alukseen mahtuu 556 henkilöautoa.
Viking Line toivoo uuden laivan vahvistavan varustamon asemaa matkustajaliikenteessä ja auttaa varustamoa täyttämään tulevat matkustamisen elämyksellisyyttä koskevat vaatimukset.
Viking Line välittää ympäristöstä ja haluaa harjoittaa ma tkustaja-alusliikennettä ympäristön huomioon ottavalla tavalla. Pitkäjänteisellä ja aktiivisella toiminnallaan varustamo on kehittänyt ympäristötyötä, joka ulottuu laajemmalle kuin määräykset edellyttävät.
Konsernin pääkonttori ja kaikki alukset ovat ympäristösertifioituja iSO 14001 standardin mukaisesti. Tämän lisäksi Viking Linen organisaatio ja kaikki alukset ovat sertifioituja iSM-koodin mukaisesti (international Safety Management, vaatimuksia turvallisuusorganisaatiosta ja saastuttamisen ehkäisemisestä).
Lähtökohtana varustamon ympäristötyölle ovat kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö. Ympäristönsuojelussa kattavin kansainvälinen yleissopimus on MARPOL 73/78 (The international Convention for the Prevention of Pollution from Ships), jonka on laatinut YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestö iMO (international Maritime Organization).
Varustamon ympäristötyö keskittyy aluksiin, joilla saavutetaan suurin ympäristöhyöty.
Rikkiyhdistepäästöjen (SOx) vähentämiseksi Viking Linen aluksilla käytetään ainoastaan matalarikkistä polttoainetta, jossa on rikkiä korkeintaan 0,5 painoprosenttia. MARPOL 73/78 liitteen mukaisesti 1. heinäkuuta 2010 voimaan astuneen rajoituksen mukaan itämerellä käytettävässä dieselöljyssä ja raskaassa polttoöljyssä rikkipitoisuus ei saa ylittää 1,0 painoprosenttia. Viking Linen aluksissa ollaan siten reilusti alle raja-arvon.
Kaikissa Viking Linen aluksissa, jotka viipyvät satamassa yli kahden tunnin ajan, käytetään 1. tammikuuta 2010 lähtien dieselöljyä, jonka rikkipitoisuus ei ylitä 0,1 % koko satamassaoloajan (EU:n direktiivin 2005/ 33Eg mukaan).
Viking Line on panostanut typpioksidipäästöjen vähentämiseen. Varustamon kolmeen alukseen on asennettu katalysaattorit ja yhteen alukseen Humid Air Motor -tekniikka (HAM). HAM on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen menetelmä, joka vähentää typpioksidipäästöjä laskemalla moottoreiden palamislämpötilaa. Lämpötilaa lasketaan lisäämällä palamisprosessiin höyrystettyä merivettä.
Varustamo on käynnistänyt sisäisen ohjelman pako-
kaasupäästöjen vähentämiseksi. Ohjelman puitteissa alusten käyttöhenkilökunta ja varustamon tekninen osasto työstävät keinoja operoida aluksia polttoainetaloudellisesti.
Aluksilla muodostuu pääasiassa kahta erityyppistä jätevettä: harmaata vettä, eli suihku- ja muuta pesuvettä, sekä mustaa vettä, eli jätevettä käymälöistä. Konehuoneissa syntyy öljypitoista vettä, eli pilssivettä.
Viking Linen alukset eivät päästä typpeä, fosforia ja öljyä sisältäviä jäte- eikä pilssivesiä mereen. Kaikki pumpataan maihin ja näin pienennetään itämeren kuormitusta. MARPOLin mukaan mustan- ja pilssiveden päästäminen mereen on sallittua, mikäli tietyt vesille asetetut kriteerit täyttyvät. Harmaan veden päästöä mereen ei säännellä lainsäädännöllä.
Viking Line tuo kaikki jäte- ja pilssivetensä maissa toimivien puhdistuslaitosten käsiteltäviksi, mikä ylittää sääntöjen vaatimukset.
" Kaikissa Viking Linen aluksissa, jotka viipyvät satamassa yli kahden tunnin ajan, käytetään 1. tammikuuta 2010 lähtien dieselöljyä, jonka rikkipitoisuus ei saa ylittää 0,1 % koko satamassaoloajan."
Ympäristölle haitallisia pohjamaaleja ei käytetä, vaan sukeltajat harjaavat alusten pohjaosat monta kertaa vuodessa. Kemikaalien hankintaa ja käyttöä ohjaavat sisäiset ympäristövaatimukset. Luettelo varustamon sisäisesti hyväksymistä kemikaaleista tuotetaan keskitetysti. Ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja käytetään aina kun se on mahdollista.
| 2009/2010 | 2008/2009 | |
|---|---|---|
| AVAINLUKUJA | 1.11-31.12 14 kuukautta |
1.11-31.10 12 kuukautta |
| Matkustajia | 7 324 047 | 6 390 213 |
| Henkilöautoja | 694 503 | 601 254 |
| Rahtiyksikköä | 128 659 | 102 670 |
| Kokonaismatka (tkm) | 1 330 | 1 144 |
| Resurssikulutus (m3) | ||
| Polttoaine | 141 437 | 121 453 |
| Voiteluöljy | 928 | 853 |
| Urea | 1 938 | 2 206 |
| Makea vesi | 431 799 | 384 152 |
| Päästöt (tonnia) | ||
| Typpioksidit (NOx) | 5 156 | 4 399 |
| Rikkioksidit (SOx) | 1 227 | 1 266 |
| Hiilidioksidit (CO2 ) |
438 355 | 373 862 |
| Jätteet (tonnia) | ||
| Poltettava kiinteä jäte | 2 303 | 1 793 |
| Kaatopaikkajäte | 1 679 | 1 667 |
| Kierrätettävä jäte | 1 666 | 1 537 |
| Biojäte | 510 | 163 |
| Ongelmajäte | 46 | 48 |
| Jätevedet maihin (m3) | ||
| Harmaa- ja mustavesi | 367 324 | 335 889 |
| Pilssivesi | 11 645 | 10 691 |
| Jäteöljy (m3) | ||
| 3 192 | 2 460 | |
Säännöllisin sisäisin tarkastuksin varmistetaan, että Viking Line täyttää ympäristösertifioinnin vaatimukset. Tämän lisäksi Det Norske Veritas suorittaa vuosittain ulkoisia tarkastuksia, joiden kohteena on varustamon ympäristöjohtamisjärjestelmä ja joiden päämääränä on todentaa, että asetettuja tavoitteita noudatetaan. Ruotsin ja Suomen liikenneviranomaiset tarkastavat lisäksi säännöllisesti iSM-koodin alaisia ympäristö- ja turvallisuustoimintoja.
Viking Line Abp osallistuu talkoisiin itämeren pelastamiseksi toimimalla Baltic Sea Action groupin (BSAg) tukijana ja yhteistyökumppanina. Yhteistyö käsittää Baltic Sea Action Planin, Helsinki-komission itämereen kohdistuvan toimintasuunnitelman mukaisia käytännön projekteja.
Viking Line osallistuu lisäksi Sveriges Redareföreningenin (Ruotsin Varustamoyhdistyksen) ja Sveriges Hamnarin (Ruotsin satamajärjestön) yhteiseen hankkeeseen, jonka pitkän tähtäimen tavoitteena on saavuttaa EU-komission nollavisio itämeren päästöistä. Hankkeen yhteydessä esitellään yli 50 hyvää esimerkkiä varustamoiden panostuksista paremman meriympäristön puolesta, yhtenä niistä Viking Linen suljettu järjestelmä jäte- ja pilssivesien käsittelylle.
Viking Line valitsee nykyisin luonnonmukaisesti viljeltyä kahvilaatua pyrkiessään tekemään ympäristötietoisia hankintoja. Laivoilla tarjottavaa kalaa hankkiessaan Viking Line noudattaa Ruotsin Miljöstyrningsrådetin luetteloa kestävistä kalakannoista.
Alusten à la carte -ravintoloissa ei enää myydä pöytävesiä muovipullossa. Sen sijaan tarjoillaan puhdistettua hanavettä, joka pullotetaan ympäristöystävälliseen ja kierrätettävään lasipulloon. Ympäristöetuja on useita – vesipullojen kuljetustarve pienenee, samoin kuin kertakäyttöpullojen jätemäärä.
Siivouksessa sovelletaan erilaisia ympäristöystävällisiä toimintatapoja. Laivoilla käytetään erityistä annostelulaitetta, joka sekoittaa pesuainetiivisteen veteen etukäteen asetettujen kriteerien mukaisesti. Tarkan annostelun ansiosta vettä ja pesuainetta kuluu optimaalinen määrä aluksen hyttejä ja keittiöitä siivottaessa.
Mikrokuidusta valmistettujen siivousvälineiden käyttö vähentää pesuaineen ja veden kulutusta laivoilla. Veden kulutuksen vähentämiseksi hanoihin ja suihkuihin on asennettu vettä säästävät suukappaleet. Ne vähentävät veden virtausta käyttömukavuuteen vaikuttamatta. Myös alusten alipaine-WC:t auttavat vähentämään veden kulutusta.
Kaikki laivoilla syntyvä jäte kuljetetaan maihin kierrätettäväksi, uusiokäytettäväksi, poltettavaksi, kaatopaikalla käsiteltäväksi, kompostoitavaksi tai muulla tavoin loppukäsiteltäväksi. Viking XPRS:lle on asennettu laitteisto, joka mahdollistaa tehokkaan lajittelun ja biojätteen erilliskeräyksen.
Viking Line haluaa tarjota asiakkailleen turvallisia ja luotettavia palveluja heidän matkustaessaan varustamon aluksilla, Viking Line Bussin linja-autoilla tai heidän asuessaan Park Alandia Hotellissa.
Kansainväliset iSM- ja iSPS-yleissopimukset varmistavat Viking Linen turvallisuustyön laadun. iSM edellyttää, että kaikki mahdolliset onnettomuusriskit on tunnistettu ja että dokumentoituja toimintasuunnitelmia noudatetaan onnettomuuksien estämiseksi ja mahdollisten seurausten lieventämiseksi. iSPS suojaa aluksia ulkoisilta uhilta.
Varustamo vastaa siitä, että alukset, niiden henkilökunta ja maissa toimiva organisaatio ovat kaikilta osin matkustaja ja rahtiliikenteelle asetettu-
jen sääntöjen mukaisia. Merenkulkuviranomaiset vastaavat alusten turvallisuusvarustusten, palotorjunnan, kommunikointivälineiden, vakauden ja turvallisuusorganisaation valvonnasta.
Luokituslaitokset Det Norske Veritas ja Lloyds Register tarkastavat alusten rungon vahvuuden sekä kone- ja sähköjärjestelmien tilan ja toimintavarmuuden. Aluksilla turvallisuusvalmiudesta vastaa turvallisuusorganisaatio, jota säännöllisesti harjoitetaan, koulutetaan ja valmennetaan tehtäviinsä.
Alus- ja satamaturvallisuus perustuu turvallisuusselvitykseen ja toimintasuunnitelmaan, joissa kuvaillaan yksityiskohtaisesti turvallisuustoimenpiteet uhkaavissa tilanteissa. Viranomaiset määrittävät suojelun tason asteikolla yhdestä kolmeen, jossa 1 viittaa normaalitilanteeseen. Edellisen toimintavuoden aikana suojelun taso oli 1.
Maissa toimiva organisaatio ylläpitää kriisivalmiutta alusten, Viking Line Bussin sekä Park Alandia Hotellin suojelemiseksi mahdollisessa kriisitilanteessa iSMsäännöstön ja voimassa olevien lakien mukaan. Valmius koostuu Maarianhaminan pääkonttorilta käsin toimivasta keskusjohdosta sekä satamaterminaalien, Viking Line Bussin ja Park Alandia Hotellin paikallisista johdoista.
Vastuussa olevat johtajat ohjaavat keskus ja paikallisjohtoa laadittujen toimintasuunnitelmien mukaisesti.
Viking Linen kriisivalmiussuunnitelman menettelytapoja ja yhteistoimintaa testataan säännöllisesti todenmukaisilla harjoituksilla sekä aluksilla että maissa.
Viking Line on ottanut johtavan roolin kehittääkseen tulevia talvia varten toiminta- ja viestintäsuunnitelman yhdessä Ruotsin ja Suomen jäänmurta-
jien johtohenkilöiden ja muiden matkustaja-alusvarustamoiden kanssa. Tavoitteena on parantaa matkustajaalusten mahdollisuuksia päästä itse etenemään vaikeammissa jääolosuhteissa ja saada nopeasti jäänmurtajien apua.
Ongelmat tulivat ajankohtaisiksi talvella 2010, jonka kylmyys johti vaikeaan jäätilanteeseen. Viking Linen alukset on jäävahvistettu korkeimman jääluokan mukaisesti, ja niiden tulee selviytyä talviliikenteestä pääasiassa ilman jäänmurtajien apua. Maaliskuussa Ruotsin rannikolla esiintyi kuitenkin muutaman päivän aikana niin vaikeasti läpäistäviä ahtojäävalleja, että jäänmurtajien apua tarvittiin.
Viking Line on viime vuoden aikana testannut tulevaisuuden viestintäjärjestelmää meriolosuhteissa Mariellalla ja gabriellalla. Uusi AiS-järjestelmän laajempaan käyttöön perustuva uusi viestintäjärjestelmä AIS+ mahdollistaa paikallisia sää- ja jääolosuhteita, reittimuutoksia ja muita turvallista navigointia vaikeuttavia tekijöitä koskevien tietojen vaihdon kaikkien alusten ja maa-asemien välillä. Vuonna 2011 lanseerattavasta järjestelmästä odotetaan uutta maailmanlaajuista standardia merellä tapahtuvaan viestintään. Ohjelmistoa on kehitetty open-source-periaatteen mukaisesti, joten se on maksuton ja vapaasti kaikkien käytettävissä.
Viking Line -konsernissa oli vuonna 2009/2010 keskimäärin 3 087 työntekijää (3 091). Henkilöstöstä asui Suomessa 2 431 henkilöä (2 455), joista 644 (640) Ahvenanmaalla. Ruotsissa asui 565 (547), Saksassa 6 (6) ja Virossa 85 (83) Viking Linen työntekijää.
Suurin osa Viking Linen työntekijöistä työskentelee laivoilla. Merihenkilöstön määrä oli 2 319 (2 314) ja maissa työskentelevän henkilöstön määrä 768 (777). Maissa työskentelevistä naisten osuus oli 65,6 % ja miesten 34,4 %, kun taas merihenkilöstöstä naisia oli 42,9 % ja miehiä 57,1 %.
Viking Linen henkilöstötyön tavoitteena on varmistaa, että organisaation kaikilla tasoilla on tarvittava määrä ammattitaitoisia ja motivoituneita työntekijöitä, ja tehdä Viking Linesta houkutteleva työnantaja työmarkkinoiden yhä kovenevassa kilpailussa.
Kunnioitamme työntekijöitämme ja arvostamme aloitekykyä, vastuullisuutta ja avoimuutta. Henkilöstön tulee kohdata asiakkaitamme lämmöllä, inhimillisyydellä ja nöyryydellä pyrkimyksenä ylittää heidän odotuksensa. Henkilöstön tulee myös tuntea kunnioitusta toisiaan
kohtaan, olla valmiina alituiseen oppimiseen ja jatkuvaan kehitykseen sekä työskennellä sen puolesta, että laivamme ovat turvallisia, hyvin hoidettuja ja ympäristöystävällisiä.
Jatkuva menestys perustuu siihen, että työntekijöiden koko potentiaali otetaan käyttöön henkilöstöä kehittämällä ja sitouttamalla.
Työntekijöiden ammattitaidon kehittämistarpeita, suorituskykyä ja tavoitteita kartoitetaan säännöllisissä keskus teluissa työntekijöiden kanssa. keskus-
Koulutus- ja kehityssuunnittelun avulla varmistetaan, että työntekijöillä on organisaation nyt ja tulevaisuudessa edellyttämä ammattitaito. Koulutusta tarjotaan myös muuttuneiden toimintaedellytysten niin vaatiessa.
Pitkä työkokemus on tärkeä voimavara, jota tulee hyödyntää ja jakaa varustamon kaikkien yksiköiden ja toimintojen välillä. Tarkoitukseen sopivien alueiden työkierron avulla kehitetään osaamista, ja samalla henkilöstö saa tarvittavaa vaihtelua ja virikkeitä työssään.
Merihenkilöstö Naiset 42,9 % Miehet 57,1 % SJÖ Kvinnor SJÖ Kvinnor
Maissa työskentelevät Naiset 65,6 % Miehet 34,3 % LAND LAND
Koko henkilöstö Naiset 48,5 % Miehet 51,5 % TOTALT
Ikäjakautuma
Emoyhtiö Viking Line Abp on noteerattu 5. heinäkuuta 1995 lähtien NASDAQ OMX Nordic, Helsingissä. Konserniin kuuluvat Viking Linen täydessä omistuksessa olevat tytäryhtiöt Viking Line Skandina vien AB tytäryhtiöineen, Viking Rederi AB, OÜ Viking Line Eesti, Viking Line Finnlandv erkehr GmbH sekä Viking Line Buss Ab. Viking Line Abp noudattaa NASDAQ OMX Nordic, Helsingin listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä koskevaa suositusta.
Viking Line on julkaissut listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 51 mukaisen, arvopaperimarkkinalain 2. luvun 6 §:n tarkoittaman liikkeeseenlaskijan hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen (Corporate governance Statement) internet-sivuillaan osoitteessa www.vikingline.fi.
Viking Line Abp on julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Suomessa ja joka toimii Suomen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksensä mukaisesti. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön korkein päättävä elin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät valtaansa.
Viking Line Abp:n kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jonka kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei saa kuitenkaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiöllä oli 31. joulukuuta 2010 2 676 osakkeenomistajaa.
Varsinainen yhtiökokous päättää muun muassa edellisen tilivuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta, yhtiön voittovarojen tai tappion käyttämisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous valitsee niin ikään hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää heidän palkkioistaan.
Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous pidetään Maarianhaminassa ennen kesäkuun päättymistä. Edellinen varsinainen yhtiökokous pidettiin 11. helmikuuta 2010. Kokousta koskevat tiedot ovat saatavilla yhtiön kotisivuilla. Seuraava varsinainen yhtiökokous pidetään 15. huhtikuuta 2011.
Yhtiökokouskutsu julkaistaan kuulutuksena yhtiön kotipaikassa ilmestyvässä sanomalehdessä. Kutsu julkaistaan myös yhtiön internetsivustolla. Kutsu on annettava aikaisintaan kolme kuukautta ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.
Yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden lisäksi kokouskutsussa on mainittava hallituksen tiedossa olevat ehdokkaat hallitustehtäviin, jos ehdokkaat on nimennyt hallitus tai osakkeenomistajat, jotka yhdessä edustavat vähintään 10 %:a osakkeista, ja jos ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa tehtävään. Lisäksi on esitettävä ehdotus tilintarkastajaksi.
Toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten enemmistön ja ensimmäistä kertaa hallitukseen ehdolla olevien henkilöiden tulee olla läsnä yhtiökokouksessa.
Lisätietoja yhtiökokouksesta sekä yhtiön yhtiöjärjestys on saatavilla yhtiön kotisivuilla.
Yhtiön johdon muodostavat hallitus ja toimitusjohtaja. Toimitusjohtajalla on sijainen. Hallitus on nimittänyt johtoryhmän.
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä sekä kolme varajäsentä. Varsinainen yhtiökokous valitsee puheenjohtajan, jäsenet ja varajäsenet toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajan tai jäsenen ollessa estynyt, hänen tulee ensisijaisesti nimittää varajäsen, joka tulee kutsua hänen tilallensa.
Yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty tiettyä järjestystä hallituksen jäsenten nimittämiselle. Hallitus ei ole asettanut mitään valiokuntia.
Hallitus ei ole asettanut tilintarkastusvaliokuntaa, vaan se käsittelee suoraan kaikki tilintarkastukseen liittyvät tehtävät.
Hallitus huolehtii yhtiön asioiden hoidosta. Se johtaa ja valvoo yhtiön operatiivista johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenet, hyväksyy yhtiön strategiset tavoitteet ja riskienhallintaperiaatteet ja huolehtii johtamisjärjestelmän toimivuudesta. Hallitus määrittelee yhtiön vision ja toimintaa ohjaavat arvot.
Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä järjestäytymiskokouksessaan hallitus vahvistaa toimintavuoden työjärjestyksen. Työjärjestykseen on sisällytettävä seuraavat tehtävät ja niiden ohjeellinen aikataulu • yhtiön vision ja strategian käsittely
Kussakin hallituksen kokouksessa toimitusjohtaja esittää katsauksen operatiivisesta toiminnasta. Lisäksi hallitus saa jatkuvasti tietoa mm. määräajoin laadittavista taloudellisista katsauksista ja johtoryhmän kokouspöytäkirjoista. Hallituksen sihteerinä toimii yhtiön päälakimies.
Hallitus kokoontuu yleensä kerran kuukaudessa. Kokouskutsu ja päätöksenteon edellyttämät asiakirjat toimitetaan jäsenille hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään neljä päivää ennen kokousta, ellei painavista syistä muuta johdu. Toimintakaudella 2009/2010 hallitus kokoontui 20 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 89,3 %.
Toimitusjohtajan nimittää ja erottaa hallitus. Toimisuhteen ehdoista määrätään kirjallisessa sopimuksessa, jonka hallitus hyväksyy. Toimitusjohtaja voidaan valita hallituksen jäseneksi, mutta ei sen puheenjohtajaksi.
Mikael Backman aloitti yhtiön toimitusjohtajana 11. helmikuuta 2010. Toimitusjohtajana toimi 11. helmikuuta 2010 asti Nils-Erik Eklund.
Toimitusjohtajan lisäksi hallitus nimittää toimitusjohtajan sijaisen sekä muut konsernin johtoryhmän jäsenet. Johtoryhmä vastaa toimitusjohtajan johdolla liiketoiminnan ohjauksesta sekä strategisesta ja taloudellisesta suunnittelusta. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa.
Hallitustyöstä maksetaan palkkio, jonka suuruudesta päättää yhtiökokous. Kohtuulliset matkakustannukset korvataan laskua vastaan. Hallituksen jäsenet eivät kuulu yhtiön palkitsemis- ja bonusjärjestelmään. Yhtiökokouksen päätöksellä hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot ovat seuraavat:
| Euroa | 2009/2010 | 2008/2009 |
|---|---|---|
| Vuosipalkkio, hallituksen puheenjohtaja |
20 000 | 20 000 |
| Vuosipalkkio, hallituksen muut varsinaiset jäsenet |
17 000 | 17 000 |
| Kokouspalkkio kokoukseen osallistuville, hallituksen jäsenet ja varajäsenet |
1 000 | 500 |
Toimintakaudella 2009/2010 hallituksen palkkiona maksettiin yhteensä 241 000 euroa (165 300 euroa 2008/2009).
Korvauksena toimitusjohtajan työstä maksetaan kuukausipalkka, josta hallitus päättää vuosittain. Tilikaudella 2009/2010 toimitusjohtajan palkka sekä ravintoja puhelinetu olivat yhteensä 332 145 euroa (254 626 euroa 2008/2009).
Toimitusjohtajan eläkkeeseen sovelletaan yleisiä eläke-ehtoja. Toimitusjohtajan eläkeikä on 65 vuotta. Toimitusjohtajalla on 8 kuukauden irtisanomisaika. Yhtiön hallituksella on oikeus irtisanoa sopimus työsopimuslain mukaisesti, kuitenkin siten, että toimitusjohtaja saa palkan 8 kuukaudelta irtisanomisajankohdan jälkeen. Muita yksilöllisiä sopimuksia hallituksen, johdon tai muun henkilökunnan irtisanomisajan korvauksista ei ole tehty.
Konserni soveltaa yhtiön toimitusjohtajaan ja johtoryhmään palkitsemis- ja bonusjärjestelmää. Bonuslisän suuruuteen vaikuttaa sekä tilikauden taloudellinen tulos että henkilökohtainen työpanos. Bonuslisä voi olla korkeintaan 35 % vuosipalkasta. Yhtiöllä ei ole osakesidonnaista palkkiojärjestelmää. Tilikaudella 2009/ 2010 bonuslisinä maksettiin yhteensä 145 592 euroa.
Lisätietoja korvauksista konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille on konsernin tilinpäätöksessä, liitetiedot kohta 24 ja yhtiön verkkosivuilla.
Yhtiöllä on kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. Tilintarkastajat valitsee varsinainen yhtiökokous toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajat tarkastavat yhtiön kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon. Suoritetun tarkastuksen jälkeen hallitukselle toimitetaan tarkastusraportti ja yhtiökokoukselle esitetään tilintarkastuskertomus.
Yhtiön varsinaiset tilintarkastajat ovat vuodesta 2010: Johan Kronberg, KHT PricewaterhouseCoopers Oy ja Martin Grandell, KHT Pricewaterhouse-Coopers Oy. Varatilintarkastajina toimivat Sven-Harry Boman (KHT) ja Erika Söderlund (HTM).
Tilintarkastajien palkkion vahvistaa yhtiökokous. Voimassa olevan päätöksen mukaan palkkio maksetaan laskua vastaan. Konsernin tilintarkastuskulut olivat 99 821 euroa tilikaudella 2009/2010 (112 376 euroa 2008/2009), josta 68 825 euroa (77 100 euroa 2008/2009) kohdistui emoyhtiöön. Kulut tilintarkastajien sekä tilintarkastusyhteisöjen muista konsulttipalveluista olivat 16 641 euroa tilikaudella 2009/2010 (2 500 euroa 2008/2009).
Hallituksen ja operatiivisen johdon vastuulla olevan sisäisen tarkastustoimen tavoitteena on varmistaa tehokas ja tuloksellinen toiminta, luotettava tietopohja sekä määräysten ja toimintaperiaatteiden noudattaminen. Riskienhallinta on integroitu osa konsernin toiminnan kontrollia ja valvontaa. Liiketoiminnan riskit esitetään hallituksen toimintakertomuksessa ja taloudellisia riskejä käsitellään konsernin tilinpäätöksen yhteydessä, liitetiedot kohta 25.
Hallitus seuraa jatkuvasti konsernin tuloskehitystä ja taloudellista asemaa sisäisen raportointijärjestelmän avulla. Sisäinen valvontajärjestelmä koostuu yksityiskohtaisesta sisäisestä kirjanpidosta, jota täsmäytetään liikekirjanpitoon. Konsernin rahoitus- ja maksuvalmiustilannetta arvioidaan jatkuvasti.
Tilintarkastajat arvioivat jatkuvasti sisäistä tarkastusjärjestelmää hallitukselle toimittamissaan tarkastusraporteissa.
sisäpiiriohjeita. Yhtiön lakiasiainosasto vastaa tästä osaalueesta. Viking Linen sisäpiiriläisiin kuuluvat arvopaperimarkkinalain 5 luvun 3 §:n mukaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa, tilintarkastajat sekä ne henkilöt ylimmässä johdossa, jotka säännöllisesti saavat sisäpiiritietoa ja joilla on oikeus päättää yhtiön tulevasta kehityksestä ja liiketoiminnan harjoittamisesta. ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset sisältävän virallisen sisäpiirirekisterin lisäksi Viking Line ylläpitää yhtiön sisäistä sisäpiirirekisteriä yhtiön palveluksessa olevista henkilöistä, jotka asemansa tai työtehtäviensä vuoksi saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa. Viking Linen kotisivuilla on linkit yhtiön viralliseen sisäpiirirekisteriin, josta ilmenevät rekisteriin merkityt henkilöt ja heidän sekä heidän lähipiirinsä Viking Linen osakkeita koskevat omistukset.
Lisätietoa yhtiön hallinnosta ja johdosta löytyy Viking Linen verkkosivuilla.
Viking Line noudattaa arvopaperimarkkinalain sisäpiirimääräyksiä ja NASDAQ OMX Nordic, Helsingin
Ben Lundqvist Ben Lundqvist
Toimitusjohtaja Ångfartygs Ab Alfa, Rederi Ab Hildegaard sekä Lundqvist Rederierna Ab Synt. 1943 Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1995 Hallituksen jäsen vuodesta 1978
Jesper Blomsterlund Nils-Erik Eklund Erik Grönberg Toimitusjohtaja Ab Rafael Synt. 1974 Hallituksen jäsen vuodesta 2010
Toimitusjohtaja Viking L ine Abp yhtiökokoukseen helmikuu 2010 asti Synt. 1946 Hallituksen jäsen vuodesta 1997
Taloustieteiden tohtori Associate Professor Synt. 1954 Hallituksen jäsen vuodesta 2006
Agneta Karlsson Dick Lundqvist Lars G Nordström Hallituksen puheenjohtaja Lundqvist Rederierna Ab sekä Rederi Ab Hildegaard Synt. 1946 Hallituksen jäsen vuodesta 2000
Hallituksen varajäsenet ovat Carita Blomsterlund, Trygve Eriksson ja Stefan Lundqvist.
Toimitusjohtaja Shopex Marketing AB Senior Advisor SDR gruppen Synt. 1943 Hallituksen jäsen vuodesta 2004
Toimitusjohtaja sekä konsernijohtaja Posten Norden AB publ. Synt. 1943 Hallituksen jäsen vuodesta 2006
Mikael Backman Toimitusjohtaja vuodesta 2010 Synt. 1966 Yhtiön palveluksessa vuodesta 2009
Toimitusjohtajan sijainen Varatoimitusjohtaja vuodesta 2005 Henkilöstö ja lakiasiat Synt. 1961 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1988
Operatiivinen johtaja Kaupalliset matkustajapalvelut Synt. 1952 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1995
Jan Hanses Kent Nyström Pavlos Ylinen
Varatoimitusjohtaja vuodesta 1990 Talous ja rahoitus Synt. 1948 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1986
Harri Winter Bengt Lindberg Tony Öhman
Johtaja Business Control Synt. 1948 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1973
Varatoimitusjohtaja vuodesta 2010 Markkinointi, myynti ja tuotekehitys Synt. 1968 Yhtiön palveluksessa vuodesta 2010
Johtaja Marine Operations ja kiinteistöt Synt. 1953 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1989
Lisätietoja hallituksen ja johtoryhmän jäsenistä on saatavissa yhtiön kotisivuilla.
33
konsernin siirtyy kalenterivuotta vastaavaan tilikauteen ja on siksi pidentänyt viimeisen tilikauden 14 kuukauteen. tilinpäätöksessä viralliset vertailuluvut koskevat aiemmin sovellettua kalenterivuodesta poikkeavaa 12 kuukauden tilikautta. tilikauden toteuma ei siten ole vertailukelpoinen edellisen tilikauden toteuman kanssa. konserni julkaisee 11. maaliskuuta 2011 korjatut vertailutiedot kalenterivuoden 2010 vuosineljänneksistä. näitä korjattuja tietoja tullaan käyttämään vertailutietoina osavuosikatsauksissa vuonna 2011.
konsernin liikevaihto oli jaksolla 1. marraskuuta 2009 – 31. joulukuuta 2010 569,9 miljoonaa euroa (470,7 meur 1. marraskuuta 2008 – 31. lokakuuta 2009). liiketulos oli 16,1 miljoonaa euroa (17,3 meur). rahoitustuotot ja -kulut olivat -1,7 miljoonaa euroa (-2,9 meur). konsernin tulos ennen veroja oli 14,4 miljoonaa euroa (14,4 meur). tulos verojen jälkeen oli 10,5 miljoonaa euroa (10,6 meur).
ruotsin kruunun vahvistuminen on vaikuttanut tuottoihin positiivisesti, mutta on myös vaikuttanut konsernin kustannusten kohoamiseen. nettoefekti konsernille on positiivinen.
konsernin kulut olivat 558,7 miljoonaa euroa (453,8 meur). Polttoainekulut lisääntyivät kohonneiden polttoainehintojen ja poikkeuksellisten jääolosuhteiden johdosta ja olivat 56,3 miljoonaa euroa (35,6 meur). Palkat ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 137,4 miljoonaa euroa (111,3 meur). Vuonna 2005 Suomessa virheellisesti veloitettujen väylämaksujen palautukset, yhteensä 3,1 meur, on vähennetty konsernin liiketoiminnan kuluista tilikautena 2008/2009.
koko toimintavuoden tulos oli täysin yhtiön ennustusteiden mukainen. tulos ei lisääntynyt, vaikka tilinpäätös käsittää 14 kuukautta verrattuna 12 kuukauteen, osittain koska lisäkuukaudet kuuluvat hiljaiseen kauteen ja osittain tuntuvasti kohonneiden polttoainehintojen vuoksi.
Viisivuotiskatsauksessa esitetään tietoja konsernin taloudellisesta asemasta ja tuloksesta viideltä vuodelta.
konserni harjoittaa matkustaja- ja rahtiliikennettä seitsemällä aluksella pohjoisella itämerellä. konsernin alukset liikennöivät samoilla linjoilla kuin 2008/2009.
matkustajamäärät Viking linen aluksilla olivat tilikauden aikana 7 324 047 matkustajaa. Viking linen rahtimäärät olivat 128 659 yksikkökuormaa.
Viking line on vahvistanut markkinaosuuksiaan kalenterivuoden 2010 aikana risteilyliikenteessä tukholma-maarianhamina 2,0 prosenttiyksiköllä 50,5 prosenttiin. linjalla Helsinki–tallinna markkinaosuus supistui 0,1 prosenttiyksiköllä 24,8 prosenttiin. linjalla turku–maarianhamina/långnäs–tukholma markkinaosuus supistui 1,9 prosenttiyksiköllä 49,6 prosenttiin. linjalla Helsinki-maarianhamina-tukholma markkinaosuus oli sama kuin edellisvuonna 47,2 %. markkinaosuus lyhyessä reittiliikenteessä ahvenanmerellä supistui 1,5 prosenttiyksiköllä 43,1 prosenttiin. konsernin kokonaismarkkinaosuus liikennöintialueella oli täten 34,9 %, mikä on 1,3 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Viking linen rahtimarkkinaosuus supistui 1,6 prosenttiyksiköllä 20,8 prosenttiin.
Viking line irtisanoi 8. helmikuuta 2010 laivanrakennussopimuksen astilleros de Sevillan kanssa. Viking line on vaatinut takaisin maksetut 39,2 miljoonan euron ennakkomaksut sekä niihin kuuluvan korkohyvityksen. Viking line on hakenut täytäntöönpanoa ennakkomaksujen ja korkojen takaisinmaksuun sopimustenmukaisten takaisinmaksutakuuehtojen mukaisesti. Viking linen vaatimusta, jonka arvioidaan olevan erittäin perusteltu, käsittelevät tällä hetkellä sovittelijat lontoossa.
konsernin investoinnit olivat 8,7 miljoonaa euroa (30,6 meur, mistä 14,1 miljoonaa euroa koskee ennakkomaksuja yllämainitusta alusrakennuksesta espanjassa).
konsernin rahavarat olivat 57,9 miljoonaa euroa 31.12.2010 (47,0 meur 31.10.2009). liiketoiminnan nettorahavirta oli 53,5 meur (52,2 meur).
risteilyjen ja lauttaliikenteen markkinat itämerellä ovat vakaat mutta alttiina kovalle kilpailulle. Poliittiset päätökset voivat muuttaa Viking linen toimintaedellytyksiä mahdollisilla negatiivisilla seurauksilla liiketoiminnalle. ahvenanmaan veropoikkeus, joka mahdollistaa verottoman myynnin ahvenanmaan liikenteessä, on kuitenkin pysyvä. eu-komission suuntaviivat merenkulun edistämiseksi, mitkä mahdollistavat merimiesten nettopalkkajärjestelmän, ovat voimassa vuoteen 2011. tällä hetkellä ei ole viitteitä siitä, että komissiolla olisi aikomus muuttaa suuntaviivoja.
konsernin liiketoiminta on riippuvainen toimivista logistiikka- ja tietojärjestelmistä. Häiriöillä liikenteessä tai tietoyhteyksissä voi olla negatiivinen vaikutus konsernin tulokselle. Viking line pyrkii minimoimaan suunnittelemattomien liikennekatkosten riskiä hyvin kehitetyllä turvajärjestelmällä, asianmukaisella koulutuksella ja säännöllisillä harjoituksilla. tietojenkäsittelyn riskit minimoidaan kehittämällä tarkoituksenmukaisia turvajärjestelmiä ja vaihtoehtoisia työtapoja sekä panostamalla tietojärjestelmien luotettavuuteen.
konsernin alusten kirjanpitoarvo on 214,7 miljoonaa euroa (240,7 meur). alukset on vakuutettu kaskoja kaskoetuusvakuutuksissa 488,5 miljoonan euron arvosta (488,5 meur). kaikille aluksille on lisäksi otettu lakko- ja P&i-vakuutus.
Polttoainehintojen vaihtelulla on suora vaikutus konsernin tulokseen. konserni on myös alttiina erilaisille rahoitusriskeille, mm. valuuttakurssien vaihteluille. tuotot muodostuvat euroina ja ruotsin kruunuina. Suurin osa operatiivisesta kassavirrasta tulee euroina. myyntitavaroiden ja polttoaineen hintoihin vaikuttavat ulkomaiset valuutat, pääasiassa uS-dollarit. konsernin pyrkimyksenä on ylläpitää hyvää likviditeettiä ollakseen valmiina kohtaamaan negatiivisia muutoksia liiketoiminnankassavirroissa.
Yhtiön korolliset velat ovat vähentyneet johtuen osittain espanjalaisen laivanrakennuksen rahoittamiseksi otetun lainan takaisinmaksusta ja osittain muiden lainojen takaisinmaksuista. Vuonna 2013 toimitettavaksi StX finland oy -telakalta tilatun aluksen myötä yhtiön korolliset velat ja maksuvalmiusriski tulevat kasvamaan. lainalla on 12 vuoden juoksuaika, kiinteä korko ja se sisältää muun muassa vaatimuksia tietystä omavaraisuusasteesta.
lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta löytyy konsernin liitteestä 25.
Viking linen pyrkimyksenä on harjoittaa matkustaja-alusliikennettä ympäristön ja turvallisuuden huomioon ottavalla tavalla. lähtökohtana varustamon ympäristötyölle ovat kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö. Pitkäjänteisen ja aktiivisen ympäristöpanostuksen avulla varustamo on kehittänyt ympäristötyön, joka ulottuu laajemmalle kuin voimassa olevat itämeren matkustajaliikennettä koskevat säännöt. Varustamon ympäristötyö keskittyy alustoimintaan, jossa ympäristön suojelemisen suhteen saavutetaan suurin hyöty.
konsernin pääkonttori ja kaikki alukset ovat ympäristösertifioituja iSo 14001 -standardin mukaisesti. tämän lisäksi Viking linen organisaatio ja kaikki alukset ovat sertifioituja iSm -koodin mukaisesti (international Safety management, vaatimuksia turvallisuusorganisaatiosta ja saastuttamisen ehkäisemisestä).
kansainväliset iSm (international Safety management Code) ja iSPS (international Ship and Port facility Security Code) yleissopimukset varmistavat Viking linen turvallisuustyön laadun. Varustamo vastaa siitä, että alukset, niiden henkilökunta ja maissa toimiva organisaatio kaikilta osin täyttävät matkustajaja rahtiliikenteelle asetetut säännöt. merenkulkuviranomaiset vastaavat alusten turvallisuusvarustusten, palotorjunnan, kommunikointivälineiden, vakauden ja turvallisuusorganisaation valvonnasta. aluksilla turvallisuusvalmiudesta vastaa turvallisuusorganisaatio, jota säännöllisesti harjoitetaan, koulutetaan ja trimmataan tehtäviinsä. Viking linellä on myös erityinen turvallisuus- ja kriisinhallintasuunnitelma, jota päivitetään ja kehitetään jatkuvasti. Suunnitelmaa testataan säännöllisesti sekä maissa että aluksilla järjestettävillä realistisilla harjoituksilla.
Viking line -konsernissa oli vuonna 2009/2010 keskimäärin 3 087 työntekijää (3 091). koko henkilöstöstä asui Suomessa 2 431 henkilöä (2 455), joista 644 (640) ahvenanmaalla. ruotsissa asuvien työntekijöiden määrä oli 565 henkilöä (547). Saksassa asui 6 (6) ja Virossa 85 (83) henkilöä.
Suurin osa Viking linen työntekijöistä työskentelee merellä. merihenkilöstön määrä oli 2 319 (2 314) ja maissa työskentelevän henkilöstön määrä oli 768 (777).
Viking line abp:llä ei ole ulkomaisia sivuliikkeitä. ulkomaiset tytäryhtiöt ilmenevät konsernin liitteestä 24.
Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Ben lundqvist sekä jäsenet Jesper Blomsterlund, nils-erik eklund, erik grönberg, agneta karlsson, Dick lundqvist ja lars g nordström. Hallituksen varajäsenet ovat Carita Blomsterlund, trygve eriksson ja Stefan lundqvist.
Yhtiön toimitusjohtaja 11.2.2010 lähtien on mikael Backman. toimitusjohtajana yhtiökokoukseen 11.2.2010 asti oli nils-erik eklund. toimitusjohtajan sijainen on Jan Hanses.
tilintarkastajina toimivat Johan kronberg (kHt) ja martin grandell (kHt). Varatilintarkastajat ovat Sven-Harry Boman (kHt) ja erika Sjölund (Htm).
konsernilla ei ole avainhenkilöitä tai lähipiiriyhtiöitä koskevia lainoja, takuita, annettuja tai saatuja vastuusitoumuksia tai muita vastuita. toimitusjohtajalla on kahdeksan kuukauden irtisanomisaika. Yhtiön hallituksella on oikeus irtisanoa sopimus työehtosopimuslain mukaan, jolloin toimitusjohtajalle maksetaan kahdeksan kuukauden palkka irtisanomisajankohdan jälkeen. muita yksilöllisiä sopimuksia hallituksen, johdon tai muun henkilökunnan irtisanomisajan korvauksista ei ole tehty. lisätietoja lähipiiritapahtumista löytyy konsernin liitteestä 24. tietoja yhtiön hallinnosta ja johdosta löytyy Viking linen verkkosivuilta.
Viking line abp:n kaikki 10 800 000 osaketta muodostavat yhden sarjan, jossa kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- tai joukkovelkakirjalainoja. Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi tai optiotai joukkovelkakirjojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi. Yhtiö tai sen tytäryhtiöt eivät omista omia osakkeita. lisätietoja Viking linen osakkeesta löytyy kohdasta "osaketietoja".
Liikevaihto
kalenterivuoden 2011 aikana neljä konsernin alusta telakoidaan korjauksien ja kunnossapidon vuoksi. tästä huolimatta Viking line abp arvioi matkustajamäärän pysyvän nykyisellä tasolla. matkustajakohtaisen tuoton odotetaan lisääntyvän. kilpailu tulee jatkossakin olemaan kovaa ja polttoaineen markkinahinnan odotetaan nousevan yhä. Yhtiön hallitus arvioi kuitenkin, että vuoden 2011 tulos tulee olemaan hieman parempi kuin 14 kuukauden tulos 2009/2010.
Viking line abp:n tase per 31.12.2010 osoittaa, että vapaa oma pääoma on 67 069 120,13 euroa.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle:
| osinkona jaetaan 0,65 euroa/osake | 7 020 000,00 euroa |
|---|---|
| Vapaaseen omaan pääomaan jätetään | 60 049 120,13 euroa |
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Yhtiön omavaraisuusaste on hyvä ja hallitus katsoo, että ehdotettu voitonjako ei vaaranna yhtiön omavaraisuusastetta.
| MEUR | Liite | 2009/2010 1.11–31.12 14 kuukautta |
2008/2009 1.11–31.10 12 kuukautta |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 2 | 569,9 | 470,7 |
| liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 4,8 | 0,4 |
| Kulut | |||
| tavarat ja palvelut | 4 | 160,4 | 135,2 |
| Palkat ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 5 | 137,4 | 111,3 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 6 | 34,1 | 29,3 |
| liiketoiminnan muut kulut | 7 | 226,8 | 178,1 |
| 558,7 | 453,8 | ||
| LIIKETULOS | 16,1 | 17,3 | |
| rahoitustuotot | 8 | 2,4 | 4,0 |
| rahoituskulut | 8 | -4,1 | -6,9 |
| TULOS ENNEN VEROJA | 14,4 | 14,4 | |
| tuloverot | 9 | -3,9 | -3,9 |
| TILIKAUDEN TULOS | 10,5 | 10,6 | |
| muuntoerot | 0,5 | 0,0 | |
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS | 10,9 | 10,6 | |
| Tuloksen jakautuminen: | |||
| emoyhtiön omistajille | 10,5 | 10,6 | |
| Laajan tuloksen jakautuminen: | |||
| emoyhtiön omistajille | 10,9 | 10,6 | |
| osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu, euroa | 10 | 0,97 | 0,98 |
| MEUR | Liite | 31.12.2010 | 31.10.2009 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| aineettomat hyödykkeet | 11 | 1,2 | 1,1 |
| maa-alueet | 12 | 1,1 | 1,1 |
| rakennukset ja rakennelmat | 12 | 5,7 | 5,1 |
| Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot | 12 | 0,5 | 0,7 |
| alukset | 12 | 214,7 | 240,7 |
| koneet ja kalusto | 12 | 5,4 | 5,7 |
| ennakkomaksut | 12 | - | 42,7 |
| myytävissä olevat sijoitukset | 13 | 0,0 | 0,1 |
| Saamiset | 14 | 0,0 | 0,0 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 228,6 | 297,1 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 15 | 12,0 | 11,2 |
| tuloverosaamiset | 0,0 | 1,8 | |
| takaisinperityt ennakkomaksut | 39,2 | - | |
| myyntisaamiset ja muut saamiset | 16 | 32,6 | 33,2 |
| rahavarat | 17 | 57,9 | 47,0 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 141,7 | 93,2 | |
| VARAT YHTEENSÄ | 370,3 | 390,3 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Oma pääoma | 18 | ||
| osakepääoma | 1,8 | 1,8 | |
| rahastot | 0,0 | 0,0 | |
| muuntoerot | 0,1 | -0,1 | |
| kertyneet voittovarat | 163,7 | 160,6 | |
| emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 165,7 | 162,4 | |
| Oma pääoma yhteensä | 165,7 | 162,4 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| laskennalliset verovelat | 19 | 33,9 | 34,8 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 20 | 89,9 | 114,4 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 123,8 | 149,2 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| lyhytaikaiset korolliset velat | 20 | 8,7 | 10,7 |
| tuloverovelat | 4,5 | - | |
| ostovelat ja muut velat | 21 | 67,6 | 68,0 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 80,8 | 78,7 | |
| Velat yhteensä | 204,6 | 227,9 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 370,3 | 390,3 |
| MEUR | 2009/2010 1.11–31.12 14 kuukautta |
2008/2009 1.11–31.10 12 kuukautta |
|---|---|---|
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| tilikauden tulos | 10,5 | 10,6 |
| oikaisut | ||
| Poistot ja arvonalentumiset | 34,1 | 29,3 |
| muut erät, joihin ei liity rahavirtaa | 4,1 | 0,0 |
| korkokulut ja muut rahoituskulut | 2,3 | 3,5 |
| korkotuotot ja muut rahoitustuotot | -0,5 | -0,4 |
| osinkotuotot | 0,0 | 0,0 |
| tuloverot | 3,9 | 3,9 |
| käyttöpääoman muutokset | ||
| myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | 0,6 | 4,7 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -0,8 | -0,4 |
| ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | -0,2 | 2,2 |
| maksetut korot | -2,4 | -3,1 |
| maksetut muut rahoituskulut | 0,0 | 0,0 |
| Saadut korot | 0,3 | 0,4 |
| Saadut muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 |
| maksetut verot | 1,4 | 1,7 |
| LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA | 53,5 | 52,2 |
| INVESTOINNIT | ||
| alusinvestoinnit | -5,5 | -13,5 |
| muut käyttöomaisuusinvestoinnit | -2,9 | -3,0 |
| ennakkomaksut | -0,3 | -14,1 |
| muun käyttöomaisuuden myynti | 0,1 | 0,2 |
| myytävissä olevien sijoitusten myynti | 0,1 | - |
| Pitkäaikaisten saamisten muutos | 0,0 | 0,0 |
| Saadut osingot | 0,0 | 0,0 |
| INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA | -8,4 | -30,4 |
| RAHOITUS | ||
| Pitkäaikaisten velkojen nostot | 0,5 | 12,0 |
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | -27,0 | -6,7 |
| maksetut osingot | -7,6 | -10,8 |
| RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA | -34,1 | -5,5 |
| RAHAVAROJEN MUUTOS | 10,9 | 16,3 |
| rahavarat tilikauden alussa | 47,0 | 30,6 |
| RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA | 57,9 | 47,0 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Osake pääoma |
Rahastot | Muunto erot |
Kertyneet voittovarat |
Oma pääoma Yhteensä |
| Oma pääoma 1.11.2008 | 1,8 | 0,0 | -0,1 | 160,9 | 162,6 |
| osingonjako | -10,8 | -10,8 | |||
| tilikauden laaja tulos | 0,0 | 0,0 | 10,6 | 10,6 | |
| Oma pääoma 31.10.2009 | 1,8 | 0,0 | -0,1 | 160,6 | 162,4 |
| Oma pääoma 1.11.2009 | 1,8 | 0,0 | -0,1 | 160,6 | 162,4 |
| osingonjako | -7,6 | -7,6 | |||
| tilikauden laaja tulos (14 kuukautta) | 0,0 | 0,2 | 10,7 | 10,9 | |
| Oma pääoma 31.12.2010 | 1,8 | 0,0 | 0,1 | 163,7 | 165,7 |
Viking line konserni harjoittaa matkustaja- ja rahtitoimintaa pohjoisen itämeren liikennöintialueella päämarkkinoiden ollessa Suomi, ruotsi, ahvenanmaa ja Baltia. konserniin kuuluu lisäksi tulosyksikkö Park alandia Hotell ja Viking line Buss ab. konsernin emoyhtiö on Viking line abp kotipaikkanaan maarianhamina. emoyhtiön osakkeet noteerataan naSDaQ omX nordic, Helsingissä. emoyhtiön rekisteröity osoite on norragatan 4, aX-22100 maarianhamina. tilinpäätös on saatavissa osoitteessa www.vikingline.fi ja konsernin pääkonttorissa.
Yhtiön hallitus on allekirjoittanut ja hyväksynyt kokouksessaan 16. helmikuuta 2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. tilinpäätös esitetään yhtiökokouksen hyväksyttäväksi.
konsernin tilinpäätös on laadittu noudattaen ifrS -standardeja (international financial reporting Standards). tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu per 31.12.2010 voimassa olevia iaS- ja ifrS-standardeja sekä SiC- ja ifriC -tulkintoja. ifrS -standardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.
konserni soveltaa 1.marraskuuta 2009 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja:
• uudistettu iaS 1, "tilinpäätöksen esittäminen". muutokset vaikuttavat lähinnä konsernin tuloslaskelmaan ja oman pääoman muutoslaskelman esitystapaan.
• ifrS 8, "toimintasegmentit". Segmenttitiedot perustuvat johdolle toimitettuun raportointiin. edellisen standardin iaS 14, "Segmenttiraportointi" mukaan konserni ei ole esittänyt segmenttitietoja aikaisemmissa tilinpäätöksissään.
• muilla tilikauden aikana voimaantulleilla iaS-, ifrS- ja ifriC-tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
konsernitilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei muuta ilmene alla olevista laadintaperiaatteista tai muista liitetiedoista.
laadittaessa konsernitilinpäätöstä ifrS -standardien mukaisesti yritysjohto joutuu arvioinneissaan ja laskelmissaan turvautumaan tulevaisuuden arviointeihin, joilla on vaikutusta tilinpäätöksessä esitettyjen varojen ja velkojen, tuottojen ja kulujen sekä muun informaation lukuihin. tilinpäätöksen sisältämät arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. toteutumat voivat poiketa tehdyistä arvioinneista ja oletuksista. tulevat tapahtumat voivat muuttaa tehtyjen arvioiden ja oletusten perusteita.
konsernin alusten arvostus kuuluu tärkeimpään arviointeja vaativaan alueeseen, katso konsernin liite 12. alusten jäännösarvojen tai taloudellisen vaikutusajan arvioiden muuttuminen vaikuttaa poistojen määrään, mikä puolestaan vaikuttaa tulokseen.
konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiön Viking line abp ja kaikki tytäryhtiöt. konserniyhtiöiden tilinpäätökset on laadittu kaudelta 1. marraskuuta 2009 – 31. joulukuuta 2010, toisin sanoen neljältätoista kuukaudelta, kun taas vertailutiedot käsittävät 12 kuukautta. tilikauden toteuma ei siten ole vertailukelpoinen edellisvuoden toteuman kanssa. konserni soveltaa 1. tammikuuta 2011 lähtien kalenterivuotta tilikautena.
tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenomenetelmää. menetelmän mukaisesti kaikki hankitut varat, vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. kaikki tytäryhtiöt on hankittu ennen siirtymistä ifrS:n mukaiseen raportointiin. nämä hankinnat esitetään kuten aikaisemmin suomalaisten kirjanpitoperiaatteiden mukaan.
konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu.
konsernitilinpäätös laaditaan euroissa, mikä on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Pyöristyksistä voi syntyä +/– 0,1 miljoonan euron pyöristyseroja.
ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja, kun taas ei-monetaariset erät on muunnettu euroiksi käyttäen transaktiopäivän kursseja. muuntamisen yhteydessä syntyneet kurssierot esitetään tuloslaskelmassa.
ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttäen kunkin kuukauden keskikurssia, kun taas taseet on muunnettu käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. tästä aiheutuvat muuntoerot esitetään oman pääoman yhteydessä. ifrS -standardeihin siirtymisen jälkeen syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa omana eränään.
konsernilla ei ole tilinpäätöspäivänä kirjattuja liikearvoja.
muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja. nämä arvostetaan alkuperäisiin hankintamenoihin, joista vähennetään yhtä suuret vuotuiset poistot arvioituna taloudellisena vaikutusaikana, joka on 5-10 vuotta.
alusten teknologiaan liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta tapahtuu pääasiassa valmistajien toimesta. konsernilla ei ole varsinaisia tutkimus- ja kehitysmenoja.
aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn historialliseen hankintamenoon. Hyödykkeiden jäännösarvoa ja arvioitua taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan vuosittain ja niitä korjataan, mikäli niissä tapahtuu oleellisia muutoksia.
konsernin alukset muodostavat huomattavimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Poistolaskentaa varten aluksille on määritelty jäännösarvo arvioidun taloudellisen vaikutusajan lopussa. alukset on jaettu merkittäviin osakokonaisuuksiin. Poistot tehdään pääasiassa tasapoistoina kunkin osakokonaisuuden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana. Vuonna 2007/2008 on uusien alusten poistosääntöjä tarkistettu. laivan runko, koneet ja muut pitkäaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 25 vuoden tasapoistoina, kun taas lyhytaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 15 vuoden tasapoistoina. tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan juoksevasti kuluksi. merkittävät perusparannusmenot merkitään taseen varoihin, mikäli on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Perusparannusmenoista tehdään poisto sen hyödykkeen yhteydessä, johon meno liittyy, hyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana, kuitenkin vähintään viitenä vuotena. Viking linen alukset telakoidaan 2-3 vuoden välein. telakointimenot aktivoidaan aluskohtaisesti ja poistetaan seuraavaan suunniteltuun telakointiin mennessä.
taseen varoihin merkityistä vuokralle otettujen kiinteistöjen perusparannusmenoista tehdään tasapoistot. muista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään alenevat jäännösarvopoistot. maa-alueista ei tehdä poistoja.
aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lasketaan seuraavilla säännöillä:
| 20–25 vuoden tasapoisto |
|---|
| 15 vuoden tasapoisto |
| 2–3 vuoden tasapoisto |
| 25 % jäännösarvopoisto |
| 4–7 % jäännösarvopoisto |
| 20–25 % jäännösarvopoisto |
| 5–10 vuoden tasapoisto |
| 25 % jäännösarvopoisto |
käyttöomaisuushyödykkeiden myynneistä ja luovutuksista syntyvät voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelmassa.
ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevia aluksia. nämä käsittävät laivanrakennussopimuksen mukaisia ennakkomaksuja, suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneita kuluja sekä aktivoituja lainakuluja. Suunnitteluja valvontatehtävistä aiheutuneet kulut koostuvat arkkitehtipalkkioista sekä laivanrakennuksen teknisen valvonnan palkka- ja matkakuluista. rakenteilla olevien alusten ennakkomaksuja koskevien lainojen korkokulut aktivoidaan.
Viking line irtisanoi 8. helmikuuta 2010 laivanrakennussopimuksen astilleros de Sevillan kanssa. takaisin vaaditut 39,2 miljoonan euron maksetut ennakkomaksut on siirretty lyhytaikaisiin varoihin. aktivoidut 3,8 miljoonan euron projektikulut on kirjattu kuluiksi liiketoiminnan muihin kuluihin.
omaisuuserien kirjanpitoarvot ovat säännönmukaisen tarkastelun kohteena sen havaitsemiseksi, onko ulkoisia tai sisäisiä viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. mikäli jonkun omaisuuserän osalta havaitaan tällaisia viitteitä, silloin määritellään kyseisen erän kerrytettävissä oleva rahamäärä.
aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan niiden käypää arvoa vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampaa käyttöarvoa. käyttöarvoa laskettaessa vastaisuudessa saatavat rahavirrat diskontataan nykyarvoon diskonttauskoroilla, jotka vastaavat kyseisen omaisuuserän keskimääräisiä pääomakustannuksia ennen veroja.
mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus esitetään tuloslaskelmassa arvonalentumisena.
aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoista tehdyt arvonalentumiset peruutetaan, liikearvosta tehtyä arvonalentumista lukuun ottamatta, jos arvoissa, joita on käytetty omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen, on tapahtunut muutos. arvonalentuminen peruutetaan siten, että kirjanpitoarvo vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää, kuitenkin korkeintaan siihen määrään asti, joka vastaisi omaisuuserän kirjanpitoarvoa, mikä se olisi ollut, mikäli arvonalentumista ei olisi tehty, ottaen huomioon omaisuuserästä tehtävät poistot.
tilikaudella 2009/2010 ei ole löytynyt viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut.
iaS 39:n mukaan rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin luokkiin: 1) käypiin arvoihin tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, 2) eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, 3) lainasaamisiin ja muihin saamisiin, sekä 4) myytävissä oleviin rahoitusvaroihin.
konsernin kaikki rahoitusvaroihin luettavat sijoitukset luokitellaan myytävissä oleviksi. noteeraamattomat osakkeet ja osuudet esitetään taseessa käypään arvoon. rahoitusvarojen hankinnat ja myynnit kirjataan maksuajankohtana. Pitkäaikaisten saatavien kirjanpitoarvo katsotaan vastaavan käypää arvoa.
rahoitusvelat esitetään lähtökohtaisesti niiden alkuperäisiin käypiin arvoihin velkaa nostettaessa. Järjestelymenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Hankintahetken jälkeen velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen, minkä arvioidaan vastaavan käypää arvoa ottaen huomioon vallitsevat ehdot tilinpäätöspäivänä. Pitkäaikaiset velat erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua, kun taas lyhytaikaisten velkojen juoksuaika on alle 12 kuukautta. konsernin korolliset velat ovat vaihtuvakorkoisia.
Vaihto-omaisuus on arvostettu painotettuun keskihankintahintaan tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.
rahavarat muodostuvat pantatuista talletuksista, käteisestä rahasta ja pankkitileistä sekä erittäin likvideistä lyhytaikaisista sijoituksista, joiden juoksuaika on enintään kolme kuukautta hankintapäivästä laskettuna. lyhyen juoksuajan omaavien rahavarojen kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan niiden käypiä arvoja.
Viking line on 1. marraskuuta 2009 alkaen ottanut käyttöön ifrS 8, "toimintasegmentit". Johto on määrittänyt toimintasegmentit konserninjohdon käsittelemän tiedon perusteella. Viking line soveltaa matriisiorganisaatiota, jossa operatiivinen vastuu jaetaan alueisiin matkustajahankinta, myynnit aluksilla sekä marine operations. näiden alueiden toimintaa, taloudellisia tulosarvioita ja suunnitelmia seurataan kaikilla aluksilla ja arvioidaan kokonaisvaltaisesti. alukset täyttävät myös kaikki sulautumiskriteerit. konsernin toiminta on täten jaettu toimintasegmentteihin alukset ja Jakamaton. toimintasegmentti alukset käsittää alustoimintaan liittyvät tuotot ja kulut sekä poistot. toimintasegmentti Jakamaton käsittää pääasiallisesti jakamattomia markkinointi- ja hallintokuluja. Jakamattomaan kuuluu myös tulosyksikkö Park alandia Hotell ja Viking line Buss ab, jotka ovat tukitoimintoja alustoiminnalle ja ne kerryttävät vähemmän kuin 10 % konsernin liikevaihdosta, liiketuloksesta ja varoista. Varoja ja velkoja toimintasegmentteihin eroteltuina ei raportoida konsernijohdolle.
liikevaihtoon sisällytetään myyntituotot, joista on vähennetty annetut alennukset ja välilliset verot, ja joita on korjattu kurssieroilla. myyntituottoina esitetään myyntitulot tavaroista ja palveluista, jotka on luovutettu asiakkaille ja joiden omistamisesta tai palveluiden käytöstä koituvat edut ovat siirtyneet asiakkaille ja konserni näin ollen on luovuttanut sen suoritteen, josta asiakkaat maksavat. ennakkomaksut esitetään taseessa muissa lyhytaikaisissa veloissa. mahdolliset luottotappiot tai muut saamisten arvonalentumiset esitetään kuluina tuloslaskelmassa. konsernilla ei ole varsinaista kanta-asiakasohjelmaa. tulevat ilmaiset tai alennetut bonusluonteiset matkat kirjataan myynnin korjauserinä.
Viking line irtisanoi 8. helmikuuta 2010 laivanrakennussopimuksen astilleros de Sevillan kanssa ja on vaatinut takaisin maksetut 39,2 miljoonan euron ennakkomaksut sekä niihin kuuluvan korkohyvityksen. kertynyt 4,3 miljoonan euron korkohyvitys on tuloutettu liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Viking linellä on erilaisia eläkejärjestelyjä niissä maissa, joissa konserni toimii. konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa vakuutusyhtiöissä, jotka siis vastaavat konserniyhtiöiden lakisääteisistä eläkevelvoitteista. kaikki konsernin eläkeratkaisut on tällä hetkellä luokiteltu maksupohjaisiksi. eläkevakuutusmaksut esitetään kuluina tuloslaskelmassa sinä tilikautena, jota veloitus koskee.
konsernilla ei ole etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä tai muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia. toimitusjohtajalle maksetaan kuitenkin kahdeksan kuukauden palkka, mikäli yritys irtisanoo sopimuksen. konsernissa on käytössä yhtiön toimitusjohtajalle ja muille johtoryhmän jäsenille suunnattu palkitsemis- ja kannustinjärjestelmä. kannusteen määrään vaikuttavat sekä tilikauden taloudellinen tulos että henkilökohtainen työpanos. Johtoryhmän palkitsemis- ja kannustinjärjestelmästä aiheutuneet kulut kirjataan tuloslaskelman palkka ja työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin sillä tilikaudella joka oikeuttaa bonukseen. konsernilla ei ole osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä. konsernin johtohenkilöiden kanssa ei ole solmittu erityisiä eläkesopimuksia.
konserni nauttii eu:n suuntaviivojen mukaista valtiollista tukea Suomesta ja ruotsista koskien merihenkilöstön veroja ja sosiaalimenoja. Saadut palautukset esitetään tuloslaskelman palkka- ja työsuhde-etuuksista aiheutuneiden kulujen yhteydessä sillä kaudella, jolloin palautusten peruste on syntynyt, katso konsernin liite 5.
konsernin leasing- ja vuokrasopimukset on luokiteltu muiksi kuin rahoitusleasingsopimuksiksi. tästä seuraa, että vuokratulot ja -menot esitetään tuloslaskelmassa tasaerinä vuokrakaudelta, katso konsernin liite 22.
tuloslaskelmassa esitettävät tuloverot muodostuvat tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvistä veroista, aikaisempien tilikausien verojen korjauksista ja laskennallisista veroista. tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvät verot on laskettu kussakin maassa vallitsevan verokannan mukaan. tuloverot esitetään tuloslaskelmassa paitsi niissä tapauksissa, joissa alla oleva liiketapahtuma esitetään oman pääoman muutoksena, jolloin myös siihen kohdistuva verovaikutus esitetään oman pääoman yhteydessä.
laskennalliset verot lasketaan kaikille kirjanpidon ja verotuksen arvojen väliaikaisille eroille. Suurimmat erot kohdistuvat kertyneille poistoeroille. laskennalliset verot lasketaan ennen tilinpäätöspäivää vahvistettujen verokantojen mukaan. Virolaisen tytäryhtiön jakamattomille voittovaroille ei ole raportoitu laskennallista verovelkaa, koska niitä ei ole tarkoitus jakaa lähitulevaisuudessa. konsernin taseessa ei ole esitetty laskennallisia verosaamisia.
konserni ottaa käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
uudistettu iaS 24 "lähipiiriä koskevat tiedot" astuu voimaan 1.tammikuuta 2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. konserni arvioi uudistetun standardin vaikuttavan lähinnä liitetietoihin.
muiden eu:n hyväksymien myöhemmin voimaantulevien iaS tai ifrS standardien tai ifriC tulkintojen muutoksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätöksiin.
| MEUR | 2009/2010 1.11–31.12 14 kuukautta |
2008/2009 1.11–31.10 12 kuukautta |
|
|---|---|---|---|
| 2. | SEGMENTTITIEDOT | ||
| Liikevaihto | |||
| alukset | 564,0 | 465,4 | |
| Jakamaton | 6,1 | 5,6 | |
| tomintasegmentit yhteensä | 570,1 | 470,9 | |
| eliminoinnit | -0,2 | -0,2 | |
| konsernin liikevaihto yhteensä | 569,9 | 470,7 | |
| Liiketulos | |||
| alukset | 69,5 | 57,1 | |
| Jakamaton | -53,4 | -39,8 | |
| konsernin liiketulos yhteensä | 16,1 | 17,3 | |
| 3. | LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT | ||
| korkohyvitys laivanrakennussopimuksesta | 4,3 | - | |
| Vuokratuotot kiinteistöistä | 0,4 | 0,4 | |
| muut tuotot | 0,1 | 0,1 | |
| Yhteensä | 4,8 | 0,4 | |
| 4. | TAVARAT JA PALVELUT | ||
| tavarat | 133,6 | 111,7 | |
| ulkopuolisilta ostetut palvelut | 26,8 | 23,5 | |
| Yhteensä | 160,4 | 135,2 | |
| 5. | PALKAT JA TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUNEET KULUT | ||
| Palkat | 141,6 | 115,1 | |
| eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt | 15,9 | 13,0 | |
| muut henkilöstökulut | 22,3 | 17,0 | |
| 179,8 | 145,1 | ||
| Valtion palautus | -42,4 | -33,9 | |
| Yhteensä | 137,4 | 111,3 | |
| HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN | |||
| merihenkilöstö | 2 319 | 2 314 | |
| maissa oleva henkilöstö | 768 | 777 | |
| Yhteensä | 3 087 | 3 091 |
tiedot korvauksista konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille löytyvät liitteestä 24.
| 2009/2010 1.11–31.12 |
2008/2009 1.11–31.10 |
||
|---|---|---|---|
| MEUR | 14 kuukautta | 12 kuukautta | |
| 6. | POISTOT JA ARVONALENTUMISET | ||
| Poistot | |||
| muut aineettomat hyödykkeet | 0,4 | 0,2 | |
| rakennukset ja rakennelmat | 0,4 | 0,3 | |
| Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot | 0,2 | 0,2 | |
| alukset | 31,5 | 26,9 | |
| koneet ja kalusto | 1,7 | 1,7 | |
| Yhteensä | 34,1 | 29,3 | |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 34,1 | 29,3 | |
| 7. | LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT | ||
| myynti- ja markkinointikulut | 37,7 | 33,0 | |
| Pesula- ja siivouskulut | 21,4 | 17,7 | |
| korjaus- ja kunnossapitokulut | 18,9 | 21,8 | |
| Julkiset satama- ja alusmaksut | 41,2 | 31,4 | |
| Polttoainekulut | 56,3 | 35,6 | |
| muut kulut | 51,3 | 38,4 | |
| Yhteensä | 226,8 | 178,1 |
Julkisiin satama- ja alusmaksuihin 2008/2009 sisältyy 3,2 meur vuonna 2005 Suomessa virheellisesti veloitettujen väylämaksujen palautuksia.
irtisanotun laivanrakennussopimuksen johdosta aiemmin aktivoidut 3,8 miljoonan euron projektikulut on kirjattu kuluiksi liiketoiminnan muihin kuluihin.
| tilintarkastus | 0,1 | 0,1 |
|---|---|---|
| muut palvelut | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,1 | 0,1 |
| MEUR 14 kuukautta |
2008/2009 1.11–31.10 12 kuukautta |
||
|---|---|---|---|
| 8. | RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT | ||
| osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista | 0,0 | 0,0 | |
| korkotuotot rahavaroista ja pitkäaikaisista saamisista | 0,4 | 0,3 | |
| Valuuttakurssivoitot | 1,9 | 3,5 | |
| muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 | |
| rahoitustuotot yhteensä | 2,4 | 4,0 | |
| korkokulut jaksotettuun hankintahintaan arvostetuista rahoitusveloista | 2,3 | 3,5 | |
| Valuuttakurssitappiot | 1,8 | 3,3 | |
| muut rahoituskulut | 0,0 | 0,0 | |
| rahoituskulut yhteensä | 4,1 | 6,9 |
liikevaihtoon sisältyy valuuttakurssieroja yhteensä 0,5 meur (-0,2 meur). liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy valuuttakurssieroja yhteensä -1,8 meur (0,3 meur).
| tilikauden verot | 4,8 | 1,6 |
|---|---|---|
| edellisten tilikausien verot | 0,0 | 0,0 |
| laskennalliset verot | -0,9 | 2,3 |
| Yhteensä | 3,9 | 3,9 |
| Täsmäytyslaskelma tuloslaskelmassa esitettyjen verokulujen ja konsernin kotimaan verokannan mukaan laskettujen verojen välillä |
||
| tulos ennen veroja | 15,3 | 14,4 |
| Suomen verokannan mukaan lasketut verot (26 %) | 4,0 | 3,8 |
| edellisten tilikausien verot | 0,0 | 0,0 |
| muut veroihin vaikuttavat erät | ||
| ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat | 0,0 | 0,0 |
| verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat kulut | -0,1 | 0,1 |
| aiemmin vahvistettujen verotuksellisten tappioiden käyttö | - | 0,0 |
| väliaikaiset erot | 0,0 | 0,0 |
| muut | 0,0 | 0,0 |
| tuloslaskelman verot | 3,9 | 3,9 |
tulos per osake on laskettu 10 800 000 kappaleen samanarvoiselle osakkeelle. Viking linella ei ole optio-, vaihtovelkakirjatai osakeohjelmia, minkä vuoksi laimennusta ei voi esiintyä.
| Aineettomat hyödykkeet |
||
|---|---|---|
| 11. | AINEETTOMAT HYÖDYKKEET | |
| Hankintameno 1.11.09 | 3,6 | |
| muuntoero | 0,0 | |
| lisäykset | 0,5 | |
| Hankintameno 31.12.10 | 4,1 | |
| kertyneet poistot 1.11.09 | -2,5 | |
| muuntoero | 0,0 | |
| tilikauden poistot | -0,4 | |
| kertyneet poistot 31.12.10 | -2,9 | |
| kirjanpitoarvo 1.11.09 | 1,1 | |
| kirjanpitoarvo 31.12.10 | 1,2 | |
| Hankintameno 1.11.08 | 2,9 | |
| muuntoero | 0,0 | |
| lisäykset | 0,6 | |
| Hankintameno 31.10.09 | 3,6 | |
| kertyneet poistot 1.11.08 | -2,3 | |
| muuntoero | 0,0 | |
| tilikauden poistot | -0,2 | |
| kertyneet poistot 31.10.09 | -2,5 | |
| kirjanpitoarvo 1.11.08 | 0,6 | |
| kirjanpitoarvo 31.10.09 | 1,1 |
aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja.
| 12. | AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET |
Maa alueet |
Raken nukset ja raken nelmat |
Vuokra kiinteistöjen perus parannus menot |
Alukset | Koneet ja kalusto |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.11.09 | 1,1 | 17,2 | 10,7 | 616,7 | 31,0 | 42,7 | 719,4 | |
| muuntoero | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,1 | ||||
| lisäykset | 0,9 | 0,1 | 5,5 | 1,4 | 0,3 | 8,2 | ||
| Vähennykset | -3,8 | -0,4 | -4,2 | |||||
| Siirto lyhytaikaisiin varoihin | -39,2 | -39,2 | ||||||
| kuluksi kirjatut aktivoidut projektikulut | -3,8 | -3,8 | ||||||
| Hankintameno 31.12.10 | 1,1 | 18,2 | 10,7 | 618,4 | 32,0 | - | 680,4 | |
| kertyneet poistot 1.11.09 | - | -12,1 | -10,0 | -376,0 | -25,2 | - | -423,4 | |
| muuntoero | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |||||
| Vähennysten kertyneet poistot | 3,8 | 0,3 | 4,1 | |||||
| tilikauden poistot | -0,4 | -0,2 | -31,5 | -1,7 | -33,8 | |||
| kertyneet poistot 31.12.10 | - | -12,5 | -10,2 | -403,7 | -26,6 | - | -453,1 | |
| kirjanpitoarvo 1.11.09 | 1,1 | 5,1 | 0,7 | 240,7 | 5,7 | 42,7 | 296,0 | |
| kirjanpitoarvo 31.12.10 | 1,1 | 5,7 | 0,5 | 214,7 | 5,4 | - | 227,4 | |
| Hankintameno 1.11.08 | 1,1 | 17,2 | 10,3 | 608,5 | 29,7 | 28,6 | 695,4 | |
| muuntoero | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||||
| lisäykset | 0,0 | 0,3 | 13,5 | 1,9 | 14,1 | 29,9 | ||
| Vähennykset Hankintameno 31.10.09 |
1,1 | 17,2 | 10,7 | -5,3 616,7 |
-0,6 31,0 |
42,7 | -5,9 719,4 |
|
| kertyneet poistot 1.11.08 | - | -11,8 | -9,8 | -354,4 | -24,0 | - | -400,1 | |
| muuntoero | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |||||
| Vähennysten kertyneet poistot | 5,3 | 0,5 | 5,8 | |||||
| tilikauden poistot | -0,3 | -0,2 | -26,9 | -1,7 | -29,1 | |||
| kertyneet poistot 31.10.09 | - | -12,1 | -10,0 | -376,0 | -25,2 | - | -423,4 | |
| kirjanpitoarvo 1.11.08 | 1,1 | 5,4 | 0,5 | 254,0 | 5,6 | 28,6 | 295,3 | |
| kirjanpitoarvo 31.10.09 | 1,1 | 5,1 | 0,7 | 240,7 | 5,7 | 42,7 | 296,0 |
ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevia aluksia. Viking line irtisanoi 8. helmikuuta 2010 laivanrakennussopimuksen astilleros de Sevillan kanssa. takaisinvaaditut maksetut 39,2 miljoonan euron ennakkomaksut on siirretty lyhytaikaisiin varoihin. aiemmin aktivoidut 3,8 miljoonan euron projektikulut on kirjattu kuluiksi liiketoiminnan muihin kuluihin.
Viking linella ei ole aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevia rahoitusleasingsopimuksia.
| 13. | MYYTÄVISSÄ OLEVAT SIJOITUKSET | Kirjanpito arvo 31.12.2010 |
Käypä arvo 31.12.2010 |
Kirjanpito arvo 31.10.2009 |
Käypä arvo 31.10.2009 |
|---|---|---|---|---|---|
| noteeraamattomat osakkeet ja osuudet | 0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,1 | |
| myytävissä olevat sijoitukset | 0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,1 |
noteeraamattomat osakkeet ja osuudet merkitään taseeseen käypään arvoon.
| 14. | SAAMISET | Kirjanpito arvo 31.12.2010 |
Käypä arvo 31.12.2010 |
Kirjanpito arvo 31.10.2009 |
Käypä arvo 31.10.2009 |
|---|---|---|---|---|---|
| lainasaamiset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
lainasaamisten kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan käypää arvoa.
| 15. | VAIHTO-OMAISUUS | 31.12.2010 | 31.10.2009 |
|---|---|---|---|
| myyntitavaravarasto | 10,6 | 10,2 | |
| tarvikevarasto | 0,3 | 0,2 | |
| Polttoainevarasto | 1,2 | 0,9 | |
| Yhteensä | 12,0 | 11,2 |
| Kirjanpito arvo 31.12.2010 |
Käypä arvo 31.12.2010 |
Kirjanpito arvo 31.10.2009 |
Käypä arvo 31.10.2009 |
|
|---|---|---|---|---|
| myyntisaamiset | 9,9 | 9,9 | 13,3 | 13,3 |
| Siirtosaamiset | 21,7 | 21,7 | 18,8 | 18,8 |
| muut saamiset | 1,1 | 1,1 | 1,0 | 1,0 |
| Yhteensä | 32,6 | 32,6 | 33,2 | 33,2 |
| Siirtosaamiset | 31.12.2010 | 31.10.2009 | ||
| Henkilöstöön liittyvät erät | 15,9 | 13,8 | ||
| Julkiset satama- ja alusmaksut | - | 3,9 | ||
| muut siirtosaamiset | 5,8 | 1,1 | ||
| Yhteensä | 21,7 | 18,8 | ||
| Myyntisaamisten ikäanalyysi | ||||
| erääntymättömät | 6,3 | 11,7 | ||
| 1-30 päivää erääntyneet | 3,4 | 1,5 | ||
| Yli 30 päivää erääntyneet | 0,2 | 0,0 | ||
| Yhteensä | 9,9 | 13,3 | ||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset valuutoittain | ||||
| eur, eek | 24,9 | 25,7 | ||
| Sek | 7,4 | 7,3 | ||
| CHf | 0,1 | 0,1 | ||
| Dkk | 0,0 | 0,0 | ||
| gBP | 0,1 | 0,0 | ||
| nok | - | 0,0 | ||
| uSD | - | 0,0 | ||
| Yhteensä | 32,6 | 33,2 |
myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvot vastaavat niiden käypiä arvoja. myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo.
eur ja eek -määräiset erät esitetään yhdessä, koska valuuttojen välinen kurssi on kiinteä.
| 17. | RAHAVARAT | Kirjanpito arvo 31.12.2010 |
Käypä arvo 31.12.2010 |
Kirjanpito arvo 31.10.2009 |
Käypä arvo 31.10.2009 |
|---|---|---|---|---|---|
| Pantatut talletukset | 1,3 | 1,3 | 1,2 | 1,2 | |
| käteinen raha ja pankkitilit | 16,8 | 16,8 | 7,9 | 7,9 | |
| lyhytaikaiset sijoitukset | 39,7 | 39,7 | 37,8 | 37,8 | |
| Yhteensä | 57,9 | 57,9 | 47,0 | 47,0 |
lyhytaikaisten sijoitusten voimassaoloaika on 3 päivästä 66 päivään.
Viking line abp:n minimiosakepääoma on 720 000,00 euroa ja maksimiosakepääoma 2 880 000,00 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa ja alentaa ilman yhtiöjärjestyksen muutosta. osakkeiden vähimmäismäärä on 3 600 000 ja enimmäismäärä 14 400 000.12. huhtikuuta 1995 alkaen Viking line abp:n osakepääoma on ollut 1 816 429,61 euroa ja osakkeiden määrä 10 800 000. kaikki 10 800 000 osaketta muodostavat yhden sarjan, jossa kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake tuottaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. kukaan osakkeenomistajista ei kuitenkaan saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikistayhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- tai joukkovelkakirjalainoja. Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi tai optio- tai joukkovelkakirjojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi. Yhtiö tai sen tytäryhtiöt eivät omista omia osakkeita.
| Rahastot | 31.12.2010 | 31.10.2009 |
|---|---|---|
| Vararahasto | 0,0 | 0,0 |
| Ylikurssirahasto | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,0 | 0,0 |
muuntoerot muodostuvat ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten konsolidoinnin yhteydessä syntyvistä eroista.
tilivuodelta 2008/2009 jaettiin osinkoa 0,70 euroa per osake, yhteensä 7,6 meur. (Vuodelta 2007/2008 1,00 euroa per osake, yhteensä 10,8 meur). Hallitus on tilinpäätöspäivän jälkeen ehdottanut 0,65 euron osakekohtaisen osingon jakamista. Jaettavaksi päätetty osinko merkitään taseen velkoihin, kun siitä on olemassa yhtiökokouksen päätös.
| Merkitty tulos |
|||
|---|---|---|---|
| Laskennalliset verovelat | 1.11.2009 | laskelmaan | 31.12.2010 |
| kertyneet poistoerot | 34,8 | -0,9 | 33,9 |
| muut väliaikaiset erot | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 34,8 | -0,9 | 33,9 |
| Laskennalliset verovelat | 1.11.2008 | Merkitty tulos laskelmaan |
31.10.2009 |
| kertyneet poistoerot | 32,5 | 2,3 | 34,8 |
| muut väliaikaiset erot | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 32,5 | 2,3 | 34,8 |
konsernilla ei ole laskennallisia verosaamisia.
Jakamattomat voittovarat konsernin virolaisessa tytäryhtiössä olivat 31.12.2010 0,2 meur (0,1 meur 31.10.2009). laskennallisia verovelkoja ei ole raportoitu, koska voittovaroja ei ole tarkoitus jakaa lähitulevaisuudessa.
| 20. RAHOITUSVELAT Pitkäaikaiset velat, korolliset lainat rahoituslaitoksilta |
Kirjanpito arvo 31.12.2010 89,9 |
Käypä arvo 31.12.2010 89,9 |
Kirjanpito arvo 31.10.2009 114,4 |
Käypä arvo 31.10.2009 114,4 |
|---|---|---|---|---|
| Kirjanpito arvo 31.12.2010 |
Käypä arvo 31.12.2010 |
Kirjanpito arvo 31.10.2009 |
Käypä arvo 31.10.2009 |
|
| Lyhytaikaiset velat, korolliset | ||||
| rahoituslaitoslainojen lyhennykset | 8,7 | 8,7 | 10,7 | 10,7 |
| Korolliset rahoitusvelat erääntyvät maksuun seruavasti: | 31.12.2010 | 31.10.2009 | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 8,7 | 10,7 | ||
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 34,4 | 37,7 | ||
| Yli viiden vuoden kuluttua | 55,6 | 76,7 | ||
| Yhteensä | 98,6 | 125,2 |
konsernin rahoitusvelat ovat euromääräisiä ja vaihtuvakorkoisia. kokonaiskorko muodostuu markkinakorosta ja yrityskohtaisesta marginaalista. Pitkäaikaisten velkojen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää, minkä katsotaan vastaavan käypää arvoa.
| Kirjanpito | Käypä | Kirjanpito | Käypä | |
|---|---|---|---|---|
| arvo 31.12.2010 |
arvo 31.12.2010 |
arvo 31.10.2009 |
arvo 31.10.2009 |
|
| ostovelat | 26,6 | 26,6 | 28,2 | 28,2 |
| Siirtovelat | 30,3 | 30,3 | 29,4 | 29,4 |
| muut velat | 10,7 | 10,7 | 10,4 | 10,4 |
| Yhteensä | 67,6 | 67,6 | 68,0 | 68,0 |
| Siirtovelat | 31.12.2010 | 31.10.2009 |
|---|---|---|
| Henkilöstöön liittyvät erät | 24,1 | 21,3 |
| muut siirtovelat | 6,2 | 8,0 |
| Yhteensä | 30,3 | 29,4 |
| Ostovelat ja muut velat valuutoittain | ||
| eur, eek | 43,8 | 47,0 |
| Sek | 23,3 | 20,6 |
| Dkk | 0,0 | 0,0 |
| gBP | - | 0,1 |
| nok | 0,0 | 0,0 |
| uSD | 0,4 | 0,2 |
| Yhteensä | 67,6 | 68,0 |
ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvot vastaavat niiden käypiä arvoja.
Suurin osa muista veloista on henkilöstöön liittyviä eriä.
eur ja eek -määräiset erät esitetään yhdessä, koska valuuttojen välinen kurssi on kiinteä.
konserni vuokraa eri elinkeinonharjoittajille tiloja kiinteistöistään. Suurin osa sopimuksista on irtisanottavissa. ei irtisanottavissaolevista sopimuksista tärkein voimassa oleva on vuokra-oikeuden luovutus ravintolan harjoittamiseen Park alandia Hotellissa.
| Tulevat vuokratulot ei irtisanottavissa olevista vuokrasopimuksista | 31.12.2010 | 31.10.2009 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 0,2 | 0,2 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät | - | 0,2 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | - | - |
| Yhteensä | 0,2 | 0,4 |
konsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltavia sopimuksia. konserni on ottanut vuokralle joitakin tiloja myynti- ja hallintotoimintoja varten. Sen lisäksi on erinäisiä muita kuin rahoitusleasingsopimuksia koskien koneita ja kalustoa. Sopimusten kestoajat ovat yhdestä kymmeneen vuoteen. Sopimuksiin sisältyy yleensä mahdollisuus vuokrakauden pidentämiseen sopimuskauden jälkeen. Sopimusten sisältö vaihtelee mitä tulee indeksiehtoihin, uudistamiseen ja muihin ehtoihin.
Sen lisäksi konserni vuokraa satama-alueen minkä vuokra-aika on 21 vuotta. Yksi ehto kiinteistön hallitsemiseen on, että sitä käytetään matkustaja-, rahti- ja autolauttaliikenteeseen.Yhtiö on myös sopimuksen myötä sitoutunut maksamaan satamamaksuja kaikista aluksista jotka liikennöivät kyseiseen satamaa. Satamamaksun tulee yltää tiettyyn minimitasoon. minimitasoja on eritelty myös volyymeille ja nettorekisteritonneille. Viking linella on oikeus luovuttaa sopimus kolmannelle osapuolelle.
| Ei irtisanottavissa olevien muiden kuin rahoitusleasingsopimusten | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| -- | ------------------------------------------------------------------- | -- | -- | -- | -- | -- | -- |
| vähimmäisleasingmaksut ja -vuokrat | 31.12.2010 | 31.10.2009 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 1,8 | 1,9 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 2,9 | 3,6 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 0,2 | 0,4 |
| Yhteensä | 4,8 | 6,0 |
| 23. ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET |
||
| Vastuusitoumukset | ||
| lainat ja limiitit, joiden vakuudeksi on annettu alus- ja ajoneuvokiinnityksiä | 98,7 | 125,3 |
| muut vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen | ||
| katettu ajoneuvokiinnityksillä | 0,1 | 0,2 |
| katettu talletuksilla | 1,2 | 1,2 |
| Yhteensä | 100,0 | 126,7 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| aluskiinnitykset | 108,6 | 139,1 |
| ajoneuvokiinnitykset | 0,7 | 0,9 |
| laitoskiinnitykset | 0,3 | - |
| Pantatut takaisinmaksutakuut | - | 27,2 |
| talletukset | 1,3 | 1,2 |
| Pantatut osakkeet | - | 0,1 |
| Yhteensä | 110,9 | 168,4 |
| Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon | 240,2 | 21,4 |
| Sitoumukset, alustilaukset | 240,2 | 61,0 |
– kokonaisarvo
Viking linella on sitova lupaus 185,0 miljoonan euron lainasta laivatilauksen rahoittamiseksi.
| Omistus- | Osuus | ||
|---|---|---|---|
| Konserniyhtiöt | Kotipaikka | osuus | äänistä |
| Emoyhtiön Viking Line Abp:n omistamat | Maarianhamina | ||
| Viking rederi aB | norrtälje, ruotsi | 100 % | 100 % |
| oÜ Viking line eesti | tallinna, Viro | 100 % | 100 % |
| Viking line Buss ab | maarianhamina | 100 % | 100 % |
| Viking line Skandinavien aB | tukholma, ruotsi | 100 % | 100 % |
| Viking line finnlandverkehr gmbH | lyypekki, Saksa | 100 % | 100 % |
| oy Viking tours ruotsinmatkat - Sverigecenter ab | maarianhamina | 100 % | 100 % |
| oy ruotsinsatama - Sverigehamnen ab | naantali | 100 % | 100 % |
| Tytäryhtiöiden omistamat | |||
| finlandshamnen Stuveri aB | tukholma, ruotsi | 100 % | 100 % |
| 2009/2010 | 2008/2009 | ||
| 1.11-31.12 | 1.11-31.10 | ||
| Korvaukset konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille | 14 kuukautta | 12 kuukautta | |
| Palkat ja palkkiot | |||
| toimitusjohtaja | 0,3 | 0,3 | |
| toimitusjohtajan sijainen | 0,2 | 0,2 | |
| muut johtotehtävissä toimivat avainhenkilöt | 1,0 | 0,6 | |
| Hallituksen palkkiot | |||
| Ben lundqvist, hallituksen puheenjohtaja | 0,0 | 0,0 | |
| Jesper Blomsterlund, hallituksen jäsen 11.2.2010 lähtien, hallituksen varajäsen 11.2.2010 asti | 0,0 | 0,0 | |
| nils-erik eklund, hallituksen jäsen | 0,0 | 0,0 | |
| erik grönberg, hallituksen jäsen | 0,0 | 0,0 | |
| agneta karlsson, hallituksen jäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Dick lundqvist, hallituksen jäsen | 0,0 | 0,0 | |
| lars g nordström, hallituksen jäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Carita Blomsterlund, hallituksen varajäsen 11.2.2010 lähtien, hallituksen jäsen 11.2.2010 asti | 0,0 | 0,0 | |
| trygve eriksson, hallituksen varajäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Stefan lundqvist, hallituksen varajäsen | 0,0 | 0,0 | |
| airi Sundman, hallituksen varajäsen 11.2.2009 asti | - | 0,0 | |
| Yhteensä | 1,8 | 1,2 |
toimitusjohtajana 11.helmikuuta 2010 asti on toiminut nils-erik eklund. 11.helmikuuta 2010 alkaen toimitusjohtajana on mikael Backman. Jan Hanses on toimitusjohtajan sijainen.
Johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille ei ole maksettu muita korvauksia kuin palkkaa ja lyhytaikaisia korvauksia. konsernilla ei ole osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä. konsernin johtohenkilöiden eläkkeistä ei ole erityisiä sopimuksia.
| Liiketoimet konsernin johtotehtävissä toimivien avainhenkilöiden huomattavan vaikutusvallan alaisten yhtiöiden kanssa |
2009/2010 1.11-31.12 14 kuukautta |
2008/2009 1.11-31.10 12 kuukautta |
|---|---|---|
| Palvelujen myynti | 0,1 | 0,1 |
| Palvelujen osto | 1,6 | 1,1 |
| 31.12.2010 | 31.10.2009 | |
| maksamattomat saamiset | 0,0 | 0,0 |
| maksamattomat velat | 0,1 | 0,1 |
lähipiirin liiketoimien ehdot ovat markkinaehtoisia.
konsernilla ei ole avainhenkilöitä tai lähipiiriyhtiöitä koskevia lainoja, takuita, annettuja tai saatuja vastuusitoumuksia tai muita vastuita.
konsernin säännönmukaiseen liiketoimintaan kohdistuu useita rahoitusriskejä. Pääasiassa rahoitusriskit muodostuvat valuuttariskeistä, korkoriskeistä, maksuvalmiusriskeistä, luotto- ja vastapuoliriskeistä sekä öljyn hintaan liittyvistä riskeistä. konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön pääkonttorissa sijaitsevalle rahoitusosastolle. konsernin valuuttapositiot ja sijoitukset raportoidaan säännöllisesti yhtiön hallitukselle.
konsernilla ei ole tällä hetkellä johdannaissopimuksia.
konsernin valuuttariski koostuu valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista ja tase-eristä sekä nettosijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Valuuttakurssimuutosten vaikutus nettosijoituksiin ulkomaisista tytäryhtiöistä näkyy muuntoerona konsernin omassa pääomassa.
konsernille tärkeimmät vieraat valuutat ovat ruotsin kruunu (Sek) ja yhdysvaltain dollari (uSD). toimintavuoden 2009/2010 liikevaihto ruotsin kruunuissa oli noin 32 % konsernin koko liikevaihdosta. Palkoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut sekä ostot ruotsin kruunuissa olivat noin 38 % konsernin kaikista palkoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuneista kuluista sekä ostoista. uSD-kurssi vaikuttaa konsernin tulokseen ensisijaisesti polttoaineiden hintoihin sisältyvän valuuttakomponentin kautta.
konsernin taseen valuuttapositiot ilmenevät liitteistä 16 ja 21. konsernin lainat ovat euromääräisiä. Valuuttapositioiden seuranta on jatkuvaa ja valuuttavirtoja pyritään sovittamaan yhteen. konsernin Sek -määräisten kassavirtojen syntynyttä epätasapainoa hallitaan etupäässä säännöllisellä ruotsin kruunujen myymisellä. konsernilla ei ole mitään valuuttojen suojausinstrumentteja.
euron valuuttakurssin muutos viidellä prosentilla kaikkiin muihin valuuttoihin nähden vaikuttaisi laskennallisesti tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 konsernin tulokseen +/- 0,2 miljoonaa euroa (+/- 0,1 meur 31.10.2009). koska euron ja viron kruunun välinen valuuttakurssi on kiinteä, mitään muutosta tässä kurssissa ei ole laskettu.
korkotason vaihtuvuus vaikuttaa konsernin korkokuluihin ja -tuottoihin. konsernin nykyiset pitkäaikaiset rahoitusvelat ovat vaihtuvakorkoisia. kokonaiskorko muodostuu markkinakorosta ja yrityskohtaisesta marginaalista. korkojohdannaisia ei ole.
Yhden prosenttiyksikön muutos korollisten rahoitusvelkojen markkinakoroissa per 31.12.2010 vaikuttaisi laskennallisesti +/- 1,0 miljoonaa euroa (+1,0 meur ja -1,2 meur 31.10.2009) konsernin tulokseen.
liiketoiminnan rahoittamiseksi tarvittavaa rahoitusta arvioidaan ja seurataan Viking linessä jatkuvasti, jotta konsernilla olisi kaikissa tilanteissa riittävästi rahavaroja juoksevan toiminnan, lainojen lyhennysten ja investointien rahoittamiseksi. maksuvalmiusriskiä hallinnoidaan lisäksi tehokkaalla rahavarojen hallinnolla, varmistamalla kohtuuhintaisten rahoituslähteiden saanti sekä hajottamalla riittävässä määrin sijoituksia lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin. alushankinnat rahoitetaan pitkäaikaisilla luottosopimuksilla.
Viking line abp ja StX finland oy telakka ovat solmineet sopimuksen matkustaja-aluksen rakentamisesta toimitettavaksi vuoden 2013 alussa. Sopimushinta on noin 240 miljoonaa euroa. liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt päätöksen 28,0 miljoonan euron ympäristötuesta uuden aluksen mittavien ympäristösuojelua parantavien investointien korvaukseksi. finnish export Credit ltd rahoittaa 80 % nettoinvestoinnista kiinteäkorkoisella lainalla. nettoinvestoinnin jäljellä olevat 20 % rahoitetaan omilla varoilla.
konsernin pitkäaikaiset korolliset velat olivat 89,9 meur per 31.12.2010 (114,4 meur per 31.10.2009). tiedot korollisten velkojen maksuun erääntymisestä löytyy konsernin liitteestä 20. konsernin likvidit varat olivat 57,9 meur per 31.12.2010 (47,0 meur per 31.10.2009).
myyntisaamiset ja muut saamiset altistavat konsernin luottoriskille. operatiiviseen toimintaan liittyviä luottoriskejä seurataan jatkuvasti. konsernin myyntisaamisten ja muiden saamisten luottoriskiä pidetään alhaisena, koska nämä ovat jakautuneet suurelle asiakasmäärälle. konsernilla ei ole ollut olennaisia luottotappioita tilikauden aikana. konsernin myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo. myyntisaamisten ikäanalyysi löytyy konsernin liitteestä 16.
Viking linen osalta maksetut oleelliset ennakkomaksut, esimerkiksi alushankintojen yhteydessä, on varmistettu vastapuolen antamien turvaavien vakuuksien muodossa. Viking line irtisanoi 8. helmikuuta 2010 laivanrakennussopimuksen astilleros de Sevillan kanssa ja on vaatinut takaisin maksetut 39 miljoonan euron ennakkomaksut sekä niihin kuuluvan korkohyvityksen. Viking line on hakenut täytäntöönpanoa ennakkomaksujen ja korkojen takaisinmaksuun sopimustenmukaisten takaisinmaksutakuuehtojen mukaisesti. Viking linen vaatimusta, jonka arvioidaan olevan erittäin perusteltu, käsittelevät tällä hetkellä sovittelijat lontoossa.
rahavaroja sijoitetaan likvideihin ja vähäriskisiin rahoitusinstrumentteihin. rahoitusinstrumentteja koskevia sopimuksia tehdään vain sellaisten vastapuolten kanssa, joilla arvioidaan olevan hyvä vakavaraisuus ja luottokelpoisuus.
Polttoainekustannukset muodostavat olennaisen riskin konsernille. konsernin polttoaineiden ostohinnoista pääosa on riippuvainen maailmanmarkkinahinnasta. Polttoaineiden hinnan muuttuva komponentti on yhdistelmä kyseisen öljylaadun ostokuukauden keskihinnasta ja kuukauden keskivaluuttakurssista uSD/Sek. konserni ei ole suojautunut polttoainehintojen vaihtelulle.
alusten polttoainekulut olivat 56,1 meur 14 kuukauden jaksolla 2009/2010 (35,4 meur 12 kuukauden jaksolla 2008/2009), mikä on 9,8 % (7,5 %) konsernin liikevaihdosta. Polttoainekulutus oli noin 141 916 m3 1.11.2009 – 31.12.2010 (noin 121 000 m3 1.11.2008 – 31.10.2009).
arvioituun polttoainekulutukseen 2011 10 % muutos polttoainehintoihin per 31.12.2010 vaikuttaisi laskennallisesti konsernin tulokseen +/- 3,3 meur.
konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti oman pääoman osuudella kokonaispääomasta (omavaraisuusaste). omavaraisuusaste oli 31.12.2010 44,8 %, kun se 31.10.2009 oli 41,6 %.
tilinpäätökseen ei ole merkitty oikeudenkäynteihin tai riitoihin liittyviä varauksia. lisätietoja luotto- ja vastapuoliriskeistä konsernin liitteessä 25.
Yritysjohto ei ole tietoinen sellaisista oleellisista tilinpäätöspäivän jälkeisistä tapahtumista, joilla voisi olla vaikutuksia tilinpäätökseen.
| 2005/2006 | 2006/2007 | 2007/2008 | 2008/2009 | 2009/2010 | |
|---|---|---|---|---|---|
| KONSERNI | 14 kuukautta | ||||
| liikevaihto, meur | 406,0 | 436,0 | 475,4 | 470,7 | 569,9 |
| liiketulos, meur | 13,6 | 32,8 | 23,3 | 17,3 | 16,1 |
| – % liikevaihdosta | 3,4 % | 7,5 % | 4,9 % | 3,7 % | 2,8 % |
| tulos ennen veroja, meur | 14,2 | 33,8 | 19,8 | 14,4 | 14,4 |
| – % liikevaihdosta | 3,5 % | 7,7 % | 4,2 % | 3,1 % | 2,5 % |
| oman pääoman tuotto (roe) | 7,8 % | 16,6 % | 9,2 % | 6,5 % | 6,4 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto (roi) | 9,7 % | 21,5 % | 10,6 % | 6,3 % | 6,0 % |
| omavaraisuusaste | 57,6 % | 61,7 % | 42,8 % | 41,6 % | 44,8 % |
| nettovelkaantumisaste (gearing) | -21,6 % | -22,6 % | 54,9 % | 48,2 % | 24,6 % |
| Bruttoinvestoinnit, meur | 18,8 | 26,4 | 148,1 | 30,6 | 8,7 |
| – % liikevaihdosta | 4,6 % | 6,0 % | 31,2 % | 6,5 % | 1,5 % |
| Henkilöstö keskimäärin | 2 900 | 2 911 | 2 994 | 3 091 | 3 087 |
| – mistä merihenkilöstö | 2 182 | 2 178 | 2 232 | 2 314 | 2 319 |
| – mistä maissa oleva henkilöstö | 718 | 733 | 762 | 777 | 768 |
| Palkat, meur | 99,4 | 103,0 | 112,7 | 115,1 | 141,6 |
| 2009/2010 1.11–31.12 |
2009/2010 1.8–31.10 |
2009/2010 1.5–31.7 |
2009/2010 1.2–30.4 |
2009/2010 1.11–31.1 |
|
|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Q5 | Q4 | Q3 | Q2 | Q1 |
| LIIKEVAIHTO | 80,1 | 129,8 | 150,5 | 104,8 | 104,8 |
| liiketoiminnan muut tuotot | 0,2 | 0,4 | 0,4 | 3,6 | 0,1 |
| Kulut | |||||
| tavarat ja palvelut | 23,4 | 36,9 | 40,7 | 30,1 | 29,3 |
| Palkat ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 19,7 | 29,8 | 30,1 | 29,0 | 28,9 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 5,3 | 7,3 | 7,2 | 7,2 | 7,1 |
| liiketoiminnan muut kulut | 31,4 | 46,4 | 50,4 | 53,1 | 45,5 |
| 79,7 | 120,3 | 128,4 | 119,4 | 110,9 | |
| LIIKETULOS | 0,6 | 9,9 | 22,5 | -11,0 | -6,0 |
| rahoitustuotot | 0,6 | 0,7 | 0,2 | 0,3 | 0,5 |
| rahoituskulut | -0,7 | -1,0 | -0,7 | -1,0 | -0,7 |
| TULOS ENNEN VEROJA | 0,6 | 9,6 | 22,1 | -11,7 | -6,2 |
| tuloverot | -0,2 | -2,5 | -5,8 | 3,0 | 1,6 |
| TILIKAUDEN TULOS | 0,4 | 7,1 | 16,3 | -8,7 | -4,6 |
| muuntoerot | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 0,2 | 0,0 |
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS | 0,4 | 7,1 | 16,4 | -8,5 | -4,6 |
| Tuloksen jakautuminen: | |||||
| emoyhtiön omistajille | 0,4 | 7,1 | 16,3 | -8,7 | -4,6 |
| Laajan tuloksen jakautuminen: | |||||
| emoyhtiön omistajille | 0,4 | 7,1 | 16,4 | -8,5 | -4,6 |
| osakekohtainen tulos, laimentamaton ja | |||||
| laimennusvaikutuksella oikaistu, euroa | 0,04 | 0,65 | 1,51 | -0,80 | -0,42 |
Viking line abp:n vähimmäisosakepääoma on 720 000,00 euroa ja enimmäisosakepääoma 2 880 000,00 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. osakkeiden vähimmäismäärä on 3 600 000 ja enimmäismäärä 14 400 000. Viking line abp:n osakepääoma on ollut 12. huhtikuuta 1995 lähtien 1 816 429,61 euroa. Viking line abp:n osakkeet on noteerattu naSDaQ omX nordic, Helsingissä 5. heinäkuuta 1995 alkaen.
Viking line abp:n osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään 15. helmikuuta – 12. maaliskuuta 1999.
Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- eikä joukkovelkakirjalainoja.
kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jonka kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. kukaan osakkeenomistajista ei kuitenkaan saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista.
Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi tai optio- tai joukkovelkakirjalainojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi.
Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 2 676 rekisteröityä osakkeenomistajaa.
| Suurimmat osakkaat 31.12.2010 | Osakkeiden lukumäärä | Osuus osakkeista |
|---|---|---|
| 1. Ångfartygs ab alfa | 1 656 500 | 15,3 % |
| 2. ab rafael | 1 476 944 | 13,7 % |
| 3. rederi ab Hildegaard | 1 110 803 | 10,3 % |
| 4. eklund nils-erik | 292 115 | 2,7 % |
| 5. lundqvist Ben | 291 000 | 2,7 % |
| 6. Sviberg marie-louise | 275 915 | 2,6 % |
| 7. Sundman airi | 158 740 | 1,5 % |
| 8. eriksson Carola | 124 103 | 1,1 % |
| 9. lundqvist Dick | 120 000 | 1,1 % |
| 10. Ålands Ömsesidiga försäkringsbolag | 118 525 | 1,1 % |
| Osakkaiden | Osakkeiden | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Viking Line Abp:n osakkaat aloittain | lukumäärä | Osuus | lukumäärä | Osuus | |
| Yritykset | 123 | 4,6 % | 4 667 390 | 43,2 % | |
| rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 7 | 0,3 % | 291 846 | 2,7 % | |
| Julkisyhteisöt | 4 | 0,1 % | 182 291 | 1,7 % | |
| kotitaloudet | 2 376 | 88,8 % | 5 068 257 | 46,9 % | |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 19 | 0,7 % | 61 004 | 0,6 % | |
| ulkomaalaiset | 140 | 5,2 % | 438 783 | 4,1 % | |
| Hallintarekisteröidyt | 7 | 0,3 % | 90 233 | 0,8 % | |
| arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömät | 196 | 0,0 % | |||
| Yhteensä | 2 676 | 100,0 % | 10 800 000 | 100,0 % |
| Osakkaiden | Osakkeiden | |||
|---|---|---|---|---|
| lukumäärä | Osuus | lukumäärä | Osuus | |
| 1 139 | 42,6 % | 33 169 | 0,3 % | |
| 868 | 32,4 % | 194 543 | 1,8 % | |
| 544 | 20,3 % | 1 458 595 | 13,5 % | |
| 111 | 4,1 % | 3 042 382 | 28,2 % | |
| 11 | 0,4 % | 1 826 868 | 16,9 % | |
| 3 | 0,1 % | 4 244 247 | 39,3 % | |
Hallituksen jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistavat tai heidän määräysvallassaan on arvopaperimarkkinalain 1. luvun 5 §:n tarkoittamalla tavalla 1 001 164 osaketta, joiden osuus äänistä on 9,3 prosenttia. Viking line soveltaa arvopaperimarkkinalain sisäpiiriä koskevia säännöksiä sekä naSDaQ omX nordic, Helsingin sisäpiiriohjeita.
naSDaQ omX nordic, Helsingissä vaihdettiin toimintavuoden aikana 116 279 Viking linen osaketta, mikä vastaa 1,1 prosenttia osakekannasta. Ylin päätetty kauppa oli 39,50 euroa ja alin 29,81 euroa. osakkeen päätöskurssi oli 32,15 euroa 31.joulukuuta 2010. osakekannan markkina-arvo oli tuolloin 347,22 miljoonaa euroa.
| OSAKEKOHTAISIA TUNNUSLUKUJA | 2005/2006 | 2006/2007 | 2007/2008 | 2008/2009 | 2009/2010 14 kuukautta |
|---|---|---|---|---|---|
| tulos/osake, euroa | 0,97 | 2,30 | 1,37 | 0,98 | 0,97 |
| oma pääoma/osake, euroa | 12,94 | 14,69 | 15,06 | 15,03 | 15,35 |
| osinko/osake, euroa* | 0,55 | 1,00 | 1,00 | 0,70 | 0,65 |
| osinko/tulos | 56,9 % | 43,5 % | 73,2 % | 71,6 % | 67,1 % |
| efektiivinen osinkotuotto | 2,5 % | 2,4 % | 3,2 % | 2,1 % | 2,0 % |
| P/e-luku (Price/earning) | 22 | 18 | 23 | 34 | 33 |
| Pörssikurssi 31.10./31.12. | 21,70 | 42,00 | 31,10 | 33,00 | 32,15 |
| Ylin päätetty kauppa, euroa | 23,50 | 42,00 | 42,50 | 33,90 | 39,50 |
| alin päätetty kauppa, euroa | 19,83 | 21,18 | 30,99 | 29,00 | 29,81 |
| keskikurssi, euroa | 21,86 | 29,02 | 39,28 | 30,44 | 34,57 |
| osakekannan markkina-arvo, milj. euroa | 234,36 | 453,60 | 335,88 | 356,40 | 347,22 |
| osakkeiden vaihto, kpl | 223 426 | 151 861 | 99 438 | 179 881 | 116 279 |
| osakkeiden vaihto, % | 2,1 % | 1,4 % | 0,9 % | 1,7 % | 1,1 % |
| osingonjako, milj.euroa* | 5,94 | 10,80 | 10,80 | 7,56 | 7,02 |
| osakkeiden määrä, keskiarvo | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 |
| osakkeiden määrä 31.10./31.12. | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 |
* Vuodelta 2009/2010 hallituksen esitys yhtiökokoukselle.
Oman pääoman tuotto (ROE), % = (tulos ennen veroja – tuloverot) / oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus (keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = (tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) / (taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo))
Omavaraisuusaste, % = oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus / (taseen loppusumma – saadut ennakot)
Nettovelkaantumisaste (gearing), % = (korolliset velat - rahavarat) / oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus
Tulos / osake = (tulos ennen veroja – tuloverot +/- vähemmistöosuus) / osakkeiden lukumäärä keskimäärin
Oma pääoma / osake = emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / osakkeiden lukumäärä 31.10./31.12.
Osinko / tulos, % = (osinko/osake) / (tulos/osake)
Efektiivinen osinkotuotto, % = (osinko/osake) / osakkeiden kaupantekokurssi 31.10./31.12.
P/E-luku (Price/Earning) = osakkeiden kaupantekokurssi 31.10./31.12. / (tulos/osake)
| MEUR | Liite | 2009/2010 1.11–31.12 14 kuukautta |
2008/2009 1.11–31.10 12 kuukautta |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 582,4 | 481,6 | |
| liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 4,8 | 0,4 |
| Kulut | |||
| tavarat ja palvelut | 3 | 159,1 | 134,1 |
| Henkilöstökulut | 4 | 88,3 | 74,3 |
| Poistot | 5 | 33,7 | 29,1 |
| liiketoiminnan muut kulut | 6 | 290,6 | 228,4 |
| 571,7 | 465,8 | ||
| LIIKETULOS | 15,6 | 16,3 | |
| rahoitustuotot ja -kulut | 7 | -0,8 | -3,0 |
| TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA | 14,8 | 13,3 | |
| tilinpäätössiirrot | 8 | 3,6 | -8,7 |
| tuloverot | 9 | -4,6 | -1,3 |
| TILIKAUDEN TULOS | 13,7 | 3,3 |
| MEUR Liite |
31.12.2010 | 31.10.2009 |
|---|---|---|
| VASTAAVAA | ||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | ||
| Aineettomat hyödykkeet 10 |
1,6 | 1,6 |
| Aineelliset hyödykkeet 10 |
||
| maa-alueet | 1,9 | 1,9 |
| rakennukset ja rakennelmat | 5,1 | 5,0 |
| alukset | 214,7 | 240,7 |
| koneet ja kalusto | 4,1 | 4,5 |
| ennakkomaksut | - | 42,7 |
| 225,9 | 294,8 | |
| Sijoitukset 11 |
||
| osakkeet saman konsernin yrityksissä | 1,1 | 1,5 |
| muut osakkeet ja osuudet | 0,0 | 0,0 |
| 1,1 | 1,5 | |
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 228,5 | 298,0 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | ||
| Vaihto-omaisuus 12 |
12,0 | 11,2 |
| Pitkäaikaiset saamiset | ||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 0,3 | 0,4 |
| lainasaamiset | 0,0 | 0,0 |
| 0,4 | 0,4 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | ||
| takaisinperityt ennakkomaksut | 39,2 | - |
| myyntisaamiset | 9,4 | 12,8 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 0,1 | 0,0 |
| muut saamiset | 0,2 | 0,3 |
| Siirtosaamiset 13 |
17,1 66,0 |
16,7 29,8 |
| Rahavarat | 57,2 | 46,3 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 135,5 | 87,7 |
| TASEEN LOPPUSUMMA | 364,1 | 385,7 |
| MEUR | Liite | 31.12.2010 | 31.10.2009 |
|---|---|---|---|
| VASTATTAVAA | |||
| OMA PÄÄOMA | 14 | ||
| osakepääoma | 1,8 | 1,8 | |
| edellisten tilikausien tulos | 53,4 | 57,6 | |
| tilikauden tulos | 13,7 | 3,3 | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 68,9 | 62,7 | |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | |||
| kertyneet poistoerot | 130,3 | 133,8 | |
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 15 | ||
| lainat rahoituslaitoksilta | 89,4 | 114,2 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| rahoituslaitoslainojen lyhennykset | 8,5 | 10,6 | |
| ostovelat | 24,4 | 26,3 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 8,6 | 7,6 | |
| muut lyhytaikaiset velat | 7,9 | 8,0 | |
| Siirtovelat | 16 | 26,0 | 22,4 |
| 75,5 | 74,9 | ||
| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ | 164,9 | 189,1 | |
| TASEEN LOPPUSUMMA | 364,1 | 385,7 |
| MEUR | 2009/2010 1.11–31.12 14 kuukautta |
2008/2009 1.11–31.10 12 kuukautta |
|---|---|---|
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| tilikauden tulos | 13,7 | 3,3 |
| oikaisut | ||
| Poistot | 33,7 | 29,1 |
| muut erät, joihin ei liity rahavirtaa | 0,2 | 8,8 |
| korkokulut ja muut rahoituskulut | 2,3 | 3,6 |
| korkotuotot ja muut rahoitustuotot | -0,5 | -0,4 |
| osinkotuotot | -1,0 | 0,0 |
| tuloverot | 4,6 | 1,3 |
| käyttöpääoman muutokset | ||
| lyhytaikaisten saamisten muutos | 1,3 | 4,9 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -0,8 | -0,4 |
| korottomien velkojen muutos | -1,6 | 3,1 |
| maksetut korot | -2,4 | -3,1 |
| maksetut muut rahoituskulut | -0,1 | -0,1 |
| Saadut korot | 0,3 | 0,4 |
| Saadut muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 |
| maksetut verot | 1,6 | 1,9 |
| LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA | 51,6 | 52,4 |
| INVESTOINNIT | ||
| alusinvestoinnit | -5,5 | -13,5 |
| muut käyttöomaisuusinvestoinnit | -2,0 | -2,5 |
| ennakkomaksut | -0,3 | -14,1 |
| muun käyttöomaisuuden myynti | 0,1 | 0,1 |
| Pääomalainan takaisinmaksu | 0,4 | - |
| Pitkäaikaisten saamisten muutos | 0,1 | -0,4 |
| Saadut osingot | 1,0 | 0,0 |
| INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA | -6,3 | -30,4 |
| RAHOITUS | ||
| Pitkäaikaisten velkojen lisäykset | - | 12,0 |
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | -26,9 | -6,4 |
| maksetut osingot | -7,6 | -10,8 |
| RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA | -34,4 | -5,2 |
| RAHAVAROJEN MUUTOS | 10,9 | 16,8 |
| rahavarat tilikauden alussa | 46,3 | 29,4 |
| RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA | 57,2 | 46,3 |
Viking line abp on Viking line -konsernin emoyhtiö kotipaikkanaan maarianhamina. Yhtiön Y-tunnus on 0144983-8.
Viking line abp:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja muiden kansallisten sääntöjen ja tilinpäätöstä koskevien määräysten mukaisesti.
Yhtiön tilinpäätös on laadittu kaudelta 1. marraskuuta 2009 – 31. joulukuuta 2010, toisin sanoen neljältätoista kuukaudelta, kun taas vertailutiedot käsittävät 12 kuukautta. tilivuoden toteuma ei siten ole vertailukelpoinen edellisvuoden toteuman kanssa. Yhtiö soveltaa 1. tammikuuta 2011 lähtien kalenterivuotta tilikautena.
aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on arvostettu alkuperäisiin hankinta-arvoihin, joista on vähennetty kertyneet suunnitelman mukaiset poistot. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat hyödykkeiden todennäköiseen taloudelliseen vaikutusaikaan. tasearvoihin sisältyy lisäksi maa-alueiden arvonkorotuksia, jotka perustuvat ulkopuolisten arvioijien tekemiin arvostuksiin.
alukset, jotka muodostavat huomattavimman osan taseen varoista, poistetaan tasapoistoin. Poistolaskentaa varten aluksille on määritelty jäännösarvo taloudellisen vaikutusajan lopussa. aluksiin kohdistuvat lisäinvestoinnit poistetaan aluksen jäljellä olevana suunnitelman mukaisen pitoaikana, kuitenkin vähintään viitenä vuotena. Vuonna 2007/2008 on uusien alusten poistosääntöjä tarkistettu. laivan runko, koneet ja muut pitkäaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 25 vuoden tasapoistoina, kun taas lyhytaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 15 vuoden tasapoistoina. tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan juoksevasti kuluksi. Viking linen alukset telakoidaan 2-3 vuoden välein. telakointimenot aktivoidaan aluskohtaisesti ja poistetaan seuraavaan suunniteltuun telakointiin mennessä. muut aineelliset hyödykkeet poistetaan jäännösarvopoistoina. maa-alueista ei tehdä postoja.
aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja sekä vuokrakiinteistöjen perusparannusmenoja. aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina.
| alukset | 20–25 vuoden tasapoisto |
|---|---|
| alukset, lyhytaikaiset osakokonaisuudet | 15 vuoden tasapoisto |
| alukset, telakoinnit | 2–3 vuoden tasapoisto |
| alukset, koneet ja kalusto | 25 % jäännösarvopoisto |
| rakennukset | 4–7 % jäännösarvopoisto |
| rakennelmat | 20–25 % jäännösarvopoisto |
| koneet ja kalusto | 25 % jäännösarvopoisto |
| aineettomat hyödykkeet | 5–10 vuoden tasapoisto |
käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lasketaan seuraavilla säännöillä:
ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevia aluksia. nämä käsittävät laivanrakennussopimuksen mukaisia ennakkomaksuja, suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneita kuluja sekä aktivoituja lainakuluja. Suunnitteluja valvontatehtävistä aiheutuneet kulut koostuvat arkkitehtipalkkioista sekä laivanrakennuksen teknisen valvonnan palkka- ja matkakuluista. rakenteilla olevien alusten ennakkomaksuja koskevien lainojen korkokulut aktivoidaan.
rahoitusvarat ja -velat on kirjattu hankintamenoin.
tuloslaskelmassa esitettävät tuloverot muodostuvat tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvistä veroista sekä aikaisempien tilikausien veroista.
| MEUR | 2009/2010 1.11-31.12 14 kuukautta |
2008/2009 1.11-31.10 12 kuukautta |
|
|---|---|---|---|
| 2. | LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT | ||
| korkohyvitys laivanrakennussopimuksesta | 4,3 | - | |
| Vuokratulot kiinteistöistä | 0,5 | 0,4 | |
| muut tuotot | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 4,8 | 0,4 | |
| 3. | TAVARAT JA PALVELUT | ||
| ostot tilikauden aikana | 132,3 | 111,6 | |
| myyntitavaravaraston muutos | 0,3 | -0,6 | |
| ulkopuolisilta ostetut palvelut | 26,4 | 23,1 | |
| Yhteensä | 159,1 | 134,1 | |
| 4. | HENKILÖSTÖKULUT | ||
| Palkat | 93,4 | 78,7 | |
| eläkekulut | 11,8 | 10,0 | |
| muut henkilöstökulut | 6,7 | 5,6 | |
| 112,0 | 94,3 | ||
| Valtion palautus | -23,7 | -20,0 | |
| Yhteensä | 88,3 | 74,3 | |
| HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN | |||
| merihenkilöstö | 1403 | 1422 | |
| maissa oleva henkilöstö | 492 | 490 | |
| Yhteensä | 1895 | 1912 | |
| 5. | POISTOT | ||
| aineettomat hyödykkeet | 0,5 | 0,4 | |
| rakennukset ja rakennelmat | 0,3 | 0,3 | |
| alukset | 31,5 | 26,9 | |
| koneet ja kalusto | 1,4 | 1,5 | |
| Yhteensä | 33,7 | 29,1 | |
| 6. | TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT | ||
| tilintarkastus | 0,1 | 0,1 | |
| muut palvelut | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 0,1 | 0,1 |
| MEUR | 2009/2010 1.11-31.12 14 kuukautta |
2008/2009 1.11-31.10 12 kuukautta |
|
|---|---|---|---|
| 7. | RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT | ||
| osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 1,0 | - | |
| osinkotuotot muilta | 0,0 | 0,0 | |
| korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 0,0 | 0,0 | |
| korkotuotot muilta | 0,4 | 0,3 | |
| Valuuttakurssivoitot | 1,8 | 3,5 | |
| muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 | |
| rahoitustuotot yhteensä | 3,3 | 3,9 | |
| korkokulut saman konsernin yrityksille | 0,0 | 0,0 | |
| korkokulut muille | 2,2 | 3,5 | |
| Valuuttakurssitappiot | 1,8 | 3,3 | |
| muut rahoituskulut | 0,0 | 0,0 | |
| rahoituskulut yhteensä | 4,1 | 6,9 | |
| rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -0,8 | -3,0 | |
| 8. | TILINPÄÄTÖSSIIRROT | ||
| Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen postojen erotus | 3,6 | -8,7 | |
| 9. | TULOVEROT | ||
| tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 4,6 | 1,3 |
| Aineettomat hyödykkeet | Aineettomat oikeudet |
Muut pitkä vaikutteiset menot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.11.09 | 3,4 | 10,7 | 14,0 |
| lisäykset | 0,5 | 0,1 | 0,5 |
| Hankintameno 31.12.10 | 3,9 | 10,7 | 14,6 |
| kertyneet poistot 1.11.09 | -2,4 | -10,0 | -12,4 |
| tilikauden poistot | -0,3 | -0,2 | -0,5 |
| kertyneet poistot 31.12.10 | -2,8 | -10,2 | -13,0 |
| kirjanpitoarvo 31.12.10 | 1,1 | 0,5 | 1,6 |
| Aineelliset hyödykkeet | Maa aluet |
Raken nukset ja raken nelmat |
Alukset | Konet ja kalusto |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.11.09 | 1,1 | 17,0 | 616,7 | 28,3 | 42,7 | 705,8 |
| lisäykset | 0,4 | 5,5 | 1,0 | 0,3 | 7,2 | |
| Vähennykset | -3,8 | -0,1 | -3,9 | |||
| Siirto lyhytaikaisiin varoihin | -39,2 | -39,2 | ||||
| kuluksi kirjatut aktivoidut projektikulut | -3,8 | -3,8 | ||||
| Hankintameno 31.12.10 | 1,1 | 17,5 | 618,4 | 29,2 | - | 666,1 |
| kertyneet poistot 1.11.09 | - | -12,0 | -376,0 | -23,8 | - | -411,8 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 3,8 | 0,1 | 3,9 | |||
| tilikauden poistot | -0,3 | -31,5 | -1,4 | -33,2 | ||
| kertyneet poistot 31.12.10 | - | -12,3 | -403,7 | -25,1 | - | -441,1 |
| arvonkorotukset | 0,8 | 0,8 | ||||
| kirjanpitoarvo 31.12.10 | 1,9 | 5,1 | 214,7 | 4,1 | - | 225,9 |
| 11. | SIJOITUKSET | Osakkeet konserni yritykset |
Muut osakkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.11.09 | 1,1 | 0,0 | 1,1 | |
| lisäykset | - | |||
| Hankintameno 31.12.10 | 1,1 | 0,0 | 1,1 | |
| Pääomalaina, ruotsin lainsäädännön mukainen 1.11.09 | 0,4 | - | 0,4 | |
| Vähennykset | -0,4 | -0,4 | ||
| Pääomalaina, ruotsin lainsäädännön mukainen 31.12.10 | - | - | - | |
| kirjanpitoarvo 31.12.10 | 1,1 | 0,0 | 1,1 |
| 13. | SIIRTOSAAMISET | 31.12.2010 | 31.10.2009 |
|---|---|---|---|
| Henkilöstöön liittyvät erät | 11,7 | 10,5 | |
| Julkiset satama- ja alusmaksut | - | 3,8 | |
| muut siirtosaamiset | 5,4 | 2,5 | |
| Yhteensä | 17,1 | 16,7 | |
| 14. | OMA PÄÄOMA | 2009/2010 | 2008/2009 |
| osakepääoma 1.11. | 1,8 | 1,8 | |
| osakepääoma 31.12.2010 / 31.10.2009 | 1,8 | 1,8 | |
| edellisten tilikausien tulos 1.11. | 57,6 | 68,4 | |
| edellisen tilikauden tulos | 3,3 | 0,0 | |
| osingonjako | -7,6 | -10,8 | |
| edellisten tilikausien tulos 31.12.2010 / 31.10.2009 | 53,4 | 57,6 | |
| tilikauden tulos | 13,7 | 3,3 | |
| oma pääoma yhteensä | 68,9 | 62,7 | |
| 15. | VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT MYÖHEMMIN KUIN VIIDEN | ||
| VUODEN KULUTTUA | 31.12.2010 | 31.10.2009 | |
| lainat rahoituslaitoksilta | 55,4 | 76,7 | |
| 16. | SIIRTOVELAT | 31.12.2010 | 31.10.2009 |
| Henkilöstöön liittyvät erät | 15,4 | 14,5 | |
| muut siirtovelat | 10,6 | 7,9 | |
| Yhteensä | 26,0 | 22,4 | |
| 17. | ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT | 31.12.2010 | 31.10.2009 |
| Vastuusitoumukset | |||
| lainat ja limiitit, joiden vakuudeksi annettu aluskiinnityksiä | 98,0 | 124,8 | |
| muut vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen | |||
| katettu talletuksilla | 0,8 | 0,8 | |
| tytäryhtiön puolesta annettu takaussitoumus | 0,1 | 0,2 | |
| Yhteensä | 98,9 | 125,9 | |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | |||
| aluskiinnitykset | 108,6 | 139,1 | |
| Pantatut takaisinmaksutakuut | - | 27,2 | |
| talletukset | 0,8 | 0,8 | |
| Yhteensä | 109,5 | 167,1 | |
| Leasingvastuut | |||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 0,6 | 0,6 | |
| myöhemmin maksettavat | 2,0 | 2,4 | |
| Yhteensä | 2,6 | 3,1 | |
| Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon | |||
| Sitoumukset, alustilaukset | 240,2 | 21,4 | |
| – kokonaisarvo | 240,2 | 61,0 |
Viking linella on sitova lupaus 185,0 miljoonan euron lainasta laivatilauksen rahoittamiseksi.
Viking line abp:n tase per 31.12.2010 osoittaa, että vapaa oma pääoma on 67 069 120,13 euroa.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle:
| osinkona jaetaan 0,65 euroa/osake | 7 020 000,00 euroa |
|---|---|
| Vapaaseen omaan pääomaan jätetään | 60 049 120,13 euroa |
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Yhtiön omavaraisuusaste on hyvä ja hallitus katsoo, että ehdotettu voitonjako ei vaaranna yhtiön omavaraisuusastetta.
maarianhaminassa 16. helmikuuta 2011
Ben lundqvist, hallituksen puheenjohtaja Jesper Blomsterlund nils-erik eklund erik grönberg agneta karlsson Dick lundqvist lars g nordström
mikael Backman, toimitusjohtaja
olemme tilintarkastaneet Viking line oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.11.2009 – 31.12.2010. tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot eu:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (ifrS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa eu:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (ifrS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
maarianhamina, helmikuun 16. päivänä 2011
| Johan kronberg | martin grandell |
|---|---|
| kHt | kHt |
norragatan 4/PB 166 aX-22101 mariehamn Åland, finland Puh +358 18 270 00 fax +358 18 169 44
Storagatan 3/PB 166 aX-22100 mariehamn Åland, finland Puh +358 18 260 11 fax +358 18 158 11
Viking Line Skandinavien AB Stadsgården, tegelvikshamnen Se-116 30 Stockholm Puh +46 8 452 41 00 fax +46 8 452 42 85
Viking Rederi AB Stadsgården, tegelvikshamnen Se-116 30 Stockholm Puh +46 8 452 41 00 fax +46 8 452 42 85
OÜ Viking Line Eesti Hobujaama 4 ee-10151 tallinn Puh +372 666 3966 fax +372 666 3939
Viking Line Finnlandverkehr GmbH große altefähre 20-22 De-23552 lübeck Puh +49 451 38 46 30 fax +49 451 38 46 399
Viking Line Buss Ab Storagatan 3 aX-22100 mariehamn Åland, finland Puh +358 18 263 11 fax +358 18 165 77
mastokatu 1/Pl 119 fi-00161 Helsinki Puh +358 9 123 51 fax +358 9 175 551
linnansatama/Pl 265 fi-20101 turku Puh +358 2 333 11 fax +358 2 333 1317
Helsinki lönnrotinkatu 2 fi-00100 Helsinki Puh +358 9 123 51 fax +358 9 647 075
Turku Hansa-thalia aurakatu 10 fi-20100 turku Puh +358 2 333 11 fax +358 2 333 1319
Tampere Hämeenkatu 14 fi-33100 tampere Puh +358 2 333 11 fax +358 2 333 1250
Lyypekki matkamyymälä ja rahtikonttori große altefähre 20-22 De-23552 lübeck Puh +49 451 38 46 30 fax +49 451 38 46 399
Tallinna matkavaraukset Hobujaama 4 ee-10151 tallinn Puh +372 666 3966 fax +372 666 3939
Storagatan 3 aX-22100 mariehamn Åland, finland Puh +358 18 262 11 fax +358 18 261 16
Park Alandia Hotell
norra esplanadgatan 3 aX-22100 mariehamn Åland, finland Puh +358 18 141 30 fax +358 18 171 30
www.vikingline.fi www.vikingline.ax www.vikingline.se www.vikingline.ee
Danvik Center Hästholmsvägen 28 Se-131 30 nacka Puh +46 8 452 41 00 fax +46 8 452 41 10
Tukholma Cityterminalen klarabergsviadukten 72 Se-111 64 Stockholm Puh +46 8 452 40 00 fax +46 8 452 40 75
Västerås köpmangatan 3 Se-722 15 Västerås Puh +46 8 452 40 00 fax +46 8 503 345 85
Uppsala Dragarbrunnsgatan 37 Se-753 20 uppsala Puh +46 8 452 40 00 fax +46 8 503 345 65
mastokatu 1/Pl 119 fi-00161 Helsinki Puh +358 9 123 51 fax +358 9 631 895
Turku Pl 265 fi-20101 turku Puh +358 2 333 1446 fax +358 2 333 1452
Tukholma Vl Stadsgården Se-116 30 Stockholm Puh +46 8 452 42 52 fax +46 8 452 42 60
Tallinna Sadama 25 a-terminal ee-15051 tallinn Puh +372 666 3985 fax +372 666 3984
www.vikingline.de www.vikingline.dk
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.