Valoe Oyj — Annual Report 2017

Apr 27, 2018

VALOE OYJ VUOSIKATSAUS 2017

SISÄLTÖ

Tiivistelmä	3
Toimitusjohtajan katsaus	5
Strategia	6
Tuotteet ja palvelut	7
Hallituksen toimintakertomus	9
Osakkeenomistajat	13
Tunnusluvut	24
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet	25
TILINPÄÄTÖS
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin laaja tuloslaskelma	26
Konsernitase	27
Konsernin rahavirtalaskelma	28
Oman pääoman muutoslaskelma	29
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	30
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Emoyhtiön tuloslaskelma	66
Emoyhtiön tase	67
Emoyhtiön rahoituslaskelma	68
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	69
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset	77
Tilintarkastuskertomus	78
Luettelo kirjanpitokirjoista ja tosotelajeista	83
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	84
Yhtiötiedot	91

VALOE LYHYESTI

• Valoe on innovatiivinen suomalainen teknologiayritys, joka on erikoistunut aurinkoenergian tehokkaaseen käyttöönottoon. Valoe kehittää ja myy maailmalle suomalaista aurinkosähköteknologiaa.
• Valoen tarjoamista tuotteista ja palveluista tärkeimmät ovat yhtiön kehittämään taustavirtajohteeseen perustuvia aurinkosähköpaneeleja valmistavat automaattiset tehtaat, niiden tuotantolinjat ja paneeleidenosat.
• Valoen tuotevalikoimaan kuuluvat myös erikoiskomponentit, joista tällä hetkellä merkittävin on yhtiön itse kehittämä taustavirtajohdin ja tulevaisuudessa myös taustavirtajohtimen etuja hyödyntävät aurinkokennot.
• Valoe myy myös valmistamiaan uuden sukupolven taustajohdinpaneeleita ja toimittaa suunnittelemiaan aurinkosähkövoimaloita.
• Valoen strategia perustuu vahvaan kumppanuusverkostoon. Yrityksen tulevat valmistuspartnerit käyttävät Valoen kenno- ja paneeliteknologiaa, laitteistoja ja reseptiikkaa.
• Valoe-konsernin toimintaympäristö on maailmanlaajuinen. Yhtiön puhtaan energian asiakkaat ovat yhtiöitä, jotka toimittavat tuotteitaan paikallisesti tai maailmanlaajuisesti.
• Valoen pääkonttori on Mikkelissä.
• Valoen osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

VUOSI 2017 LYHYESTI

• Valoe sai helmikuussa 2016 Etiopiasta noin 15,8 miljoonan euron tilauksen aurinkosähkopaneelitehtaan toimittamisesta ja taustajohdinteknologiasta. 21.4.2017 Valoe tiedotti, että se on varovaisuuden periaatetta noudattaen päättänyt peruuttaa 2016 tuloslaskelmasta osatulouttamansa Etiopian projektin myyntituottojen ja niitä vastaavien kulujen kirjauksen. Myös tilikauden 1.1.-31.12.2017 luvuista on poistettu Etiopian projektin tulosvaikutus. Operatiivisesti Etiopian projektia jatketaan.
• Helmikuussa 2017 yhtiö laski liikkeelle enintään 1,5 miljoonan euron suuruisen vaihtovelkakirjalainan, joka merkittiin kokonaan.
• Valoe saavutti maaliskuussa 2017 sovinnon Kiinan tehtaan vuokravastuiden takaukseen liittyvässä riidassa. Sovintosopimuksen mukaisesti Valoe maksoi takausvastuusta n. 0,15 miljoonaa euroa ja osapuolet ovat lopettaneet kaikki oikeudelliset toimenpiteet asiassa. Takausvastuun pienenemisestä johtuva positiivinen tulosvaikutus on noin 0,5 miljoonaa euroa.
• Huhtikuussa 2017 Valoe sopi kolmen miljoonan euron pääomaehtoisesta rahoitusjärjestelystä Bracknor Investmentin kanssa ja päätti aloittaa osakkeiden yhdistämiseen (reverse split) tähtäävät valmistelut. 14.6.2017 Valoen yhtiökokous päätti osakkeiden yhdistämisestä (reverse split). Huhtikuussa yhtiö päätti myös 86.000.000 uuden osakkeen maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen Valoen ja Bracknor Investmentin välisen rahoitusjärjestelyn osittaiseksi toteuttamiseksi sen ehtojen mukaisesti. 16.10.2017 yhtiö päätti rahoitusjärjestelyn nojalla yhteensä enintään 2.570.825 uuden osakkeen maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen ja merkitsi yhteensä 525.000 uutta osaketta.

• 7.8.2017 Valoe tiedotti allekirjoittaneensa ForUs Capital Oy:n kanssa puitesopimuksen yhteensä noin 4 miljoonan euron arvoisten aurinkovoimaloiden toimittamisesta Suomeen. ForUs Capital myy voimaloiden sähkön omille sopimuskumppaneilleen. Ensimmäiset tilaukset, arvoltaan n. 450 000 €, toimitetaan yhdeksään Hangon kaupungin omistamaan kohteeseen. Toimituksista osa on tehty syksyllä 2017 ja loput tilaukset toimitetaan kevään 2018 aikana. Lisäksi Valoe on 19.12.2017 allekirjoittanut puitesopimukseen kuuluvan uuden toimitussopimuksen, arvoltaan noin 0,7 miljoonaa euroa. Uuden toimitussopimuksen mukaisesti Valoe toimittaa aurinkosähkövoimalat elokuun 2018 loppuun mennessä. Tilikauden päättymisen jälkeen Valoe on allekirjoittanut ForUs Capital Oy:n kanssa yhteensä noin 0,45 miljoonan euron tilaussopimukset. Kaiken kaikkiaan ForUs Capital Oy:n kanssa on tehty sitovia tilauksia yhteensä noin 1,6 miljoonan euron arvosta.

• Joulukuussa 2017 yhtiö päätti suunnatusta osakeannista, jossa yhtiö tarjosi enintään 10.000.000 uutta osaketta merkittäväksi yhtiön kaikille sellaisille velkojille, joilla oli merkintähetkellä vähintään 25.000 euron suuruinen riidaton saatava yhtiöltä. Uusien Osakkeiden merkintähinta voitiin maksaa rahana tai kuittaamalla merkintähinta merkitsijällä yhtiöltä olevia saatavia vastaan. Tammikuussa 2018 päättyneessä osakeannissa merkittiin yhteensä 8.721.077 uutta osaketta. Yhtiö keräsi osakeannilla noin 859.000 euroa uutta rahaa ennen palkkioita ja kuluja. Lisäksi Valoen velkaisuus väheni yhteensä noin 9.257.000 eurolla.

• Huhtikuussa 2018 Valoe toi markkinoille uuden, täysin lasirakenteisen aurinkosähköpaneelin, Chrome II:n, jossa on Valoen oma taustajohdekenno.
• Huhtikuussa 2018 Valoe ilmoitti ostaneensa aurinkosähköpaneeleissa käytettävien aurinkokennojen valmistuslinjan Megacell S.r.l.:n konkurssipesältä Italiasta. Lisäksi Valoe sopi yhteistyöstä liettualaisen aurinkosähkökennovalmistajan, Soli Tek Cells JSC:n ("SoliTek") kanssa. Valoen Italiasta ostama valmistuslinja on tarkoitus siirtää Soli Tek Cells JSC:n tiloihin. Valoen tavoitteena on linjaa hyödyntäen kehittää seuraavan sukupolven ns. IBC-kenno (Interdigitated Back Contact).
• Valoe-konsernin liikevaihto pysyi ennallaan ollen n. 0,6 miljoonaan euroa (0,6 milj. euroa vuonna 2016). Liiketulos oli -3,1 miljoonaa euroa (3,7 milj. euroa) ja tulos ennen veroja -5,8 miljoonaa euroa (1,4 milj. euroa). Vertailuluvut 2016 sisältävät Kiinan yhtiöiden myynnistä aiheutuneen kertaluontoisen noin 7,1 miljoonan euron tuoton. Osakekohtainen laimentamaton tulos oli -1,23 euroa (0,32 euroa). Valoe Oyj:n omavaraisuusasaste vuoden 2017 lopussa oli -52,8 % (-92,0 %) ja Valoekonsernin -47,3 % (-91,8 %).
• Valoe ei anna markkinaohjeistusta koskien tulevaisuudennäkymiä tilikaudelle 2018.
• Kaikki Valoen pörssitiedotteet ja muut tiedotteet löytyvät yhtiön kotisivuilta: www.valoe.com.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

IIKKA SAVISALO

Arvoisat osakkeenomistajat

Vuosi 2017 oli taloudellisessa mielessä Valoelle pettymys. Odotimme paljon Etiopian valmistuspartnerisopimukselta. Varauduimme ensimmäisen täysimittaisen tehtaan toimitukseen ja sen myötä uskoimme yhtiön liikevaihdon kääntyvän odotetulle kasvu-uralle. Liiketoimintaympäristön haasteet Etiopian kaltaisessa maassa yllättivät kuitenkin meidät monimutkaisuudellaan. Merkittävimmät haasteet ovat liittyneet valmistuspartneriyrityksemme rahoitukseen.

Etiopian projektin perusedellytykset ovat kuitenkin edelleen kunnossa. Liiketoimintaympäristö aurinkosähkön tuottamiseksi on edelleen suotuisa. Yhteistyökumppanimme on osoittanut huomattavaa sitkeyttä ja on edelleen täysin sitoutunut hankkeen toteuttamiseen. Meille ja hankkeellemme on luvattu niin paikallisen valtiovallan kuin paikallisen energiayhtiönkin tuki projektin toteuttamiseksi. Uskomme Valoessa edelleen hankkeen toteutuvan pitkäjänteisen työn seurauksena.

Muu valmistuspartnerihankinta on jatkunut aktiivisena, ja uusia avauksia on tehty niin Afrikassa kuin Euroopassakin. Kerromme näistä lisää, kun olemme vakuuttuneita hankkeiden toteutumismahdollisuuksista.

Lisää hyviä tuotekehitysuutisia on toivottavasti luvassa myös vuoden 2018 aikana. Tuotekehityksessä olemme vuoden 2017 aikana onnistuneet mielestäni hyvin. Tavoitteenamme on edelleen yli sata vuotta kestävä aurinkopaneeli. Kennoteknologiassa olemme vuoden aikana onnistuneet luomaan pohjan kehitykselle, jollaista olisin vielä viime vuonna pitänyt mahdottomana. Ensimmäinen todiste edistyksestä on täysin lasirakenteinen monikidepaneeli Chrome II, jossa käytetään Valoen kehittämää aurinkokennoa.

Olemme erityisen tyytyväisiä huhtikuussa 2018 toteuttamaamme aurinkosähkökennojen valmistuslinjan ostoon. Yhdessä yhteistyöyrityksemme, liettualaisen Soli Tek Cellsin kanssa uskomme tuotekehityksemme pystyvän nopeasti kehittämään Valoen käyttöön IBC-kennon (Intedigidated Back Contact). Uskomme, että IBC-kenno yhdessä Valoen oman paneeliteknologian kanssa antaa Valoelle mahdollisuuden valmistaa aurinkopaneeleita markkinoiden korkeimpiin teholuokkiin.

Kuten aiemminkin olemme todenneet, Valoen aurinkosähkön tulee olla markkinoiden vihreintä ja lisäksi myös edullisinta. Markkinoilla alkaakin olla toimijoita, jotka uskovat Valoen saavuttavan tämän kunnianhimoisen tavoitteen. Tästä esimerkkinä on hyvin alkanut yhteistyö ForUs Capital Oy:n kanssa. Yhteistyö on poikinut lyhyessä ajassa kohtalaisen tilauskannan antaen edellytykset hyvään kasvuun vuonna 2018.

Kerroin vuosi sitten näkemyksestä, jonka mukaan aurinkosähköä on tulevaisuudessa voitava hyödyntää läpi vuoden ja myös yöaikana. Valoe on tilikauden 2017 aikana tehnyt työtä 24-7-365 aurinkosähköprojektin toteuttamiseksi. Keskustelut ovat nyt edenneet konkreettiselle tasolle, ja pyrimme sopimaan konseptin pilotoinnista vielä vuoden 2018 aikana. Tällaiselle konseptille on kysyntää Afrikan kantaverkon ulkopuolisilla alueilla ja hankkeisiin on saatavilla rahoitusta monista lähteistä.

Kuten aiempinakin vuosina yhtiön rahoitustilanne on asettanut käytännön rajoitteita innovaatiorikkaan ryhmämme toiminnalle. Toivoimme Etiopian projektin ratkaisevan lyhyen aikavälin rahoitushaasteemme. Näin ei kuitenkaan vielä käynyt. Olemme onneksi saaneet tukea monilta avainosakkailtamme, jotka uskovat ponnistelujemme tuottavan tulosta ja antavan nyt tehdyille sijoituksille hyvän tuoton. Kiitämme tästä saamastamme tuesta ja lupaamme tehdä kaikkemme, jotta yhteiset tavoitteemme saavutetaan mahdollisimman pian. Yhtiön hallitus ja johto uskoo Valoen pystyvän toimimaan liiketoiminnan jatkuvuus-periaatteita noudattaen vähintään seuraavan 12 kuukaudan ajan.

Sijoittajiltamme saamamme rahallisen luottamuksenosoituksen lisäksi on oma henkilöstömme osoittanut ensiluokkaista sitoutumista. Uskon, että meistä kaikki tekevät työtään vakuuttuneina, että Valoe luo markkinoille jotain täysin uutta, josta voimme olla ylpeitä. Uskon myös, että kun jatkamme samaan malliin myös kuluvana vuonna, panostuksemme palkitaan.

Iikka Savisalo Toimitusjohtaja

VALOEN STRATEGIA

VISIOMME

Tulevaisuuden energia tulee auringosta.

MISSIOMME

Haluamme mahdollistaa aurinkosähkön hyödyntämisen missä tahansa ja milloin tahansa 24-7-365. Tämän teemme yhdessä valmistus-, teknologia- sekä jakelupartnereidemme kanssa.

STRATEGIAMME

Uskomme aurinkosähkön käytön voimakkaaseen kasvuun. Ehtymättömän ja ilmaisen aurinkosähkön käyttö laajenee erityisesti alueille, joilla ei ole rakennettua sähköverkkoa. Paikallinen sähkön tuotanto on tehokas ja edullinen energiamalli. Aurinkoa on tarjolla riittävästi tyydyttämään maapallon sähkön tarpeet, kunhan energian tallennus ja varastointi opitaan.

Tulevaisuudessa aurinkoenergian hyödyntämisen rajoitteet tullaan ratkaisemaan. Valoe panostaa tuotekehitykseensä ja yhteistyöhön aurinkosähköteknologian globaalin kärkijoukon kanssa. Valoe seuraa liiketoimintaansa läheisesti liittyvää kehitystyötä ja sovittaa käyttökelpoiset teknologiat omaan tuotekonseptiinsa. Yhtiö pyrkii nopeaan ja kannattavaan kasvuun.

VALOEN TUOTTEET JA PALVELUT

Valoella on strategiansa mukaisesti neljä eri palvelu- ja tuotekonseptia:

1. AURINKOSÄHKÖPANEELIEN JA -JÄRJESTELMIEN MYYNTI JA TOIMITUKSET

Aurinkosähköpaneelien ja -järjestelmien myynti on ehkä Valoen näkyvin, mutta liikevaihtopotentiaaliltaan pienin tuoteryhmä. Kaikki Valoen aurinkosähköpaneelit valmistetaan toistaiseksi yhtiön tehtaalla Mikkelissä. Niitä toimitetaan pääasiallisesti yhtiön jakelijoille tai tuleville valmistuspartnereille. Lisäksi yhtiö myy ja toimittaa aurinkosähkövoimaloita ja -järjestelmiä koti- ja ulkomaisille asiakkaille. Valoe on tehostanut paneeleittensa ja aurinkosähköjärjestelmiensä myyntiä Suomessa rakentamalla järjestelmällisesti jälleenmyyntikanavia tuotteilleen.

Yhtiön Mikkelin tehtaan nykyinen kapasiteetti on suunniteltu tuottamaan vuodessa enintään 6–8 miljoonan euron arvosta aurinkosähköpaneeleita tämän hetkisin maailmanmarkkinahinnoin.

Valoen paneelit ovat läpäisseet Valoen saksalaiselta tutkimus- ja testauslaitokselta, Fraunhofer ISE:ltä, tilaamassa testiohjelmassa kaikki aurinkopaneelien testaamiseen yleisesti käytetyt testit. Mikäli yhtiön tavoittelemilla myyntialueilla vaadittaisiin erityistä, paikallista sertifiointia, em. testitulokset helpottavat oleellisesti sertifikaattien saamista.

2. TUOTANTOLINJOJEN JA NIIDEN OSIEN KEHITTÄMINEN JA MYYNTI

Tyypillisesti uusiin aurinkopaneelien tuotantolinjoihin voisivat investoida kehittyneillä markkinoilla, esimerkiksi Kiinassa, toimivat valmistajat. Nämä Valoen potentiaaliset asiakkaat valmistavat nyt perinteisiä ns. H-tyypin pintajohdotettuja aurinkosähköpaneeleja. Valoella olevan tiedon mukaan useat valmistajat aikovat siirtyä valmistamaan seuraavan sukupolven taustajohdinpaneeleita. Tällaisilla asiakkailla on useimmiten hallussaan oma paneelireseptiikkansa ja ne tarvitsevat ainoastaan yksittäisiä tuotantokoneita tai -linjoja. Tyypillinen markkinahinta taustajohdinpaneelien tuotantokoneille tai valmistuslinjalle on Valoen arvion mukaan noin 4–8 miljoonaa euroa. Yksittäisten tuotantokoneiden tai tuotantolinjojen osien hinnat vaihtelevat 0,3– 1,0 miljoonan euron välillä..

3. VALMISTUSPARTNERIVERKOSTON RAKENTAMINEN

Valoen strategian kulmakivi on solmia valmistuspartnerisopimuksia tai teknologian lisenssisopimuksia, joissa alalle pyrkivät, uudet aurinkopaneelien valmistajat sitoutuvat sekä Valoen tuotantoteknologiaan että käyttämään Valoen taustavirtajohdintekniikkaan kuuluvia komponentteja. Valoe toimittaa partnerille paneelitehtaan avaimet käteen –periaatteella, takaa partnerinsa komponenttien saatavuuden valmistamalla ne itse tai hankkimalla tekniikkaan sopivat osat muualta ja sitoutuu asiakkaansa teknologiapartneriksi jäämällä valmistusyhtiöön vähemmistöosakkaaksi. Tavoitellut valmistuspartneriyritykset toimivat pääasiassa kehittyvillä markkinoilla tuottaen aurinkosähköpaneeleja paikallisille sekä lähialueittensa markkinoille. Tyypillinen tehtaan avaimet käteen -toimitus ylittää arvoltaan 10 miljoonaa euroa. Valoe solmi ensimmäisen valmistuspartnerisopimuksensa etiopialaisen LS Corpin kanssa vuonna 2016. Partnerisopimuksen mukaista teknologiatoimitusta ei kuitenkaan ole tämän vuosikatsauksen päivämäärään mennessä vielä toteutettu.

Valoelle on Etiopian projektin alkuvaiheen perusteella jo muodostunut käsitys tulevien tehdastoimitustensa kustannuksista ja projektien kannattavuudesta. Valoen tehdaskonsepti, koneet, tekniikka ja toimitustapa ovat aina samanlaisia ja siten ensimmäisen toimituksen kokemusten jälkeen seuraavien projektien kannattavuuden voidaan olettaa olevan hyvä. Lisäksi jokainen toimitettu tehdas tai tuotantolinja tuottaa Valoelle jatkuvaa kannattavaa liiketoimintaa komponenttimyynnin muodossa. Tavoitteena on, että Valoen toimittamissa tehtaissa tai tuotantolinjoissa käytetään vain yhtiön komponentteja. Valoen asiakkaan puolesta anomat tuotesertifikaatit ovat voimassa ainoastaan, mikäli asiakas käyttää Valoen hyväksymiä komponentteja. Yhtiön kokemusten mukaan komponenttien saatavuus muualta on tällä hetkellä rajallinen. Valoen kasvustrategia edellyttää uusien

valmistuspartnerisopimusten solmimista. Valoen tavoitteena on solmia 10 tällaista sopimusta seuraavan viiden vuoden aikana. Tämän tason saavutettuaan Valoen partneriverkosto on kooltaan sen suuruinen, etteivät suurimmatkaan aurinkosähköpaneelien valmistajat saa enää merkittävää mittakaavahyötyä esimerkiksi raaka-ainehankinnoissaan Valoen verkostoon verrattuna.

4. PANEELIEN KOMPONENTTIEN MYYNTI LÄHINNÄ VALMISTUSPARTNEREILLE

Valoen strategian tärkein ja liikevaihtopotentiaaliltaan merkittävin osa on erikoiskomponenttien toimitukset lähinnä valmistuspartnereille. Ensimmäinen Valoen tarjoama erikoiskomponentti on yhtiössä itse kehitetty, jokaiseen paneeliin yhtenä sen tärkeimmistä komponenteista kuuluva taustavirtajohde. Yksi normaalikokoinen taustavirtajohdetekniikkaa soveltava paneelitehdas tarvitsee täydellä teholla toimiessaan noin 300.000 – 500.000 taustavirtajohdetta vuodessa. Tällä hetkellä oletettavalla lähitulevaisuuden hintatasolla arvioituna tarvitsee jokainen tuotantolinja taustavirtajohteita noin 5–11 miljoonan euron arvosta vuosittain. Tyypillisesti komponenttitoimitukset valmistuspartnerille voivat alkaa aikaisintaan noin 12 kuukautta valmistuspartnerisopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Tulevaisuudessa Valoe suunnittelee myös tarjoavansa partnereilleen muita erikoiskomponentteja. Tällaisia komponentteja ovat taustavirtajohteeseen perustuvat kennot, joita Valoe valmistaa ja valmistuttaa teknologiansa käyttäjille. Muita komponentteja voivat olla muiden valmistajien erilaiset älykomponentit ja energian varastointiin liittyvät komponentit sekä virran hallintaan ja sähkön laskutukseen liittyvät ohjelmistot.

Pitkällä aikavälillä Valoe tulee lisäämään tarjontaansa myös energiavarastoihin ja polttokennoihin liittyviä sekä yleisemminkin aurinkosähkön käyttöä edistäviä teknologioita. Näiden teknologioiden ydinosaamisessa Valoe tukeutuu teknologiapartnereihinsa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TALOUDELLINEN KEHITYS

Huhtikuussa 2017, johtuen IAS 11:n Pitkäaikaishankkeet-standardin osatuloutuksen vaatiman riittävän näytön puuttumisesta, Valoe päätti poistaa Etiopian projektin vaikutuksen tuloslaskelmastaan. Näin Valoen oma pääoma muuttui negatiiviseksi toissa vuoden tilinpäätöshetkellä 31.12.2016. Hallitus ryhtyi välittömästi toimenpiteisiin ja neuvotteli yhtiön lähipiirilainojen ehtoja oman pääomanehtoisiksi. Eräiden lähipiirilainojen muututtua oman pääoman ehtoisiksi pääomalainoiksi Valoen oma pääoma palautui jälleen positiiviseksi.

Valoe toteutti myös muita yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseen tähdänneitä toimenpiteitä tilikauden aikana toiminnan jatkuvuus periaatteen soveltamisen varmistamiseksi. Valoe mm. sopi vuonna 2017 erääntyvien lainojen maksujen siirrosta 30.4.2018 saakka. Lisäksi Valoe sopi 19.4.2017 Bracknor Investmentin kanssa enintään 3.000.000 euron pääomaehtoisesta rahoitusjärjestelystä. 31.12.2017 mennessä Valoe oli nostanut lainaa Bracknor Investmentin kanssa sovitusta rahoituksesta yhteensä 0,65 miljoonaa euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiö on nostanut Bracknor Investmentin kanssa sovitusta rahoituksesta 0,5 miljoonaa euroa. Tämän vuosikatsauksen päivämäärään mennessä on rahoituksesta nostettu yhteensä 1,15 miljoonaa euroa. Valoen ja Bracknor Investmentin välisen rahoitusjärjestelyn osittaiseksi toteuttamiseksi päätti yhtiö vuoden 2017 huhtikuussa 86.000.000 uuden osakkeen maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen rahoitusjärjestelyn ehtojen mukaisesti. Lokakuussa 2017 Valoe päätti rahoitusjärjestelyn nojalla yhteensä enintään 2.570.825 uuden osakkeen maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen ja merkitsi lokakuussa 2017 yhteensä 525.000 uutta osaketta ja huhtikuussa 2018 yhteensä 1.500.000 uutta osaketta.

Helmikuussa 2017 Valoe laski liikkeelle enintään 1,5 miljoonan euron suuruisen vaihtovelkakirjalainan, joka merkittiin kokonaan. Yhtiöön tehtiin uusia käteissijoituksia vaihtovelkakirjalainan merkintaikana 1,05 miljoonaa euroa. Lisäksi merkinnöistä 0,45 miljoonaa euroa maksettiin kuittaamalla merkintähinta merkitsijöiden saatavia vastaan.

Valoe saavutti maaliskuussa 2017 sovinnon Kiinan tehtaan vuokravastuiden takaukseen liittyvässä riidassa. Sovintosopimuksen mukaisesti Valoe maksoi takausvastuusta n. 0,15 miljoonaa euroa ja osapuolet ovat lopettaneet kaikki oikeudelliset toimenpiteet asiassa. Takausvastuun pienenemisestä johtuva positiivinen tulosvaikutus on noin 0,5 miljoonaa euroa.

Joulukuussa 2017 yhtiö päätti suunnatusta osakeannista, jossa yhtiö tarjosi enintään 10.000.000 uutta osaketta merkittäväksi yhtiön kaikille sellaisille velkojille, joilla oli merkintähetkellä vähintään 25.000 euron suuruinen riidaton saatava yhtiöltä. Uusien osakkeiden merkintähinta voitiin maksaa rahana tai kuittaamalla merkintähinta merkitsijällä yhtiöltä olevia saatavia vastaan. Katsauskauden päättymisen jälkeen tammikuussa 2018 päättyneessä osakeannissa merkittiin yhteensä 8.721.077 uutta osaketta. Yhtiö keräsi osakeannilla noin 859.000 euroa uutta rahaa ennen palkkioita ja kuluja. Lisäksi Valoen velkaisuus väheni yhteensä noin 9.257.000 eurolla.Vaikka Etiopian tehdastoimitusprojektin taloudellinen vaikutus poistettiin Valoen kirjanpidosta tilikaudella 2016, operatiivisesti Etiopian projektia jatketaan ja osatuloutukseen palataan, kun IAS-standardin mukainen riittävä näyttö tuottojen kotiutumisesta on saatu. Tärkeimpänä tällaisena edellytyksenä Valoe pitää asiakkaan tilauksen mukaisen noin 9,5 miljoonan euron peruuttamattoman remburssin avaamista yhtiön hyväksymässä pankissa tai merkittävän käteismaksun saamista asiakkaalta. Yhtiö saattaa tarvita maksun saamiseksi vientikaupassa tavanomaiset vastavakuudet.

Valoen aasialainen asiakas käy neuvotteluja noin 26,5 miljoonan euron tehdaskaupan rahoituksen järjestämisestä. Valoe sisällyttää tilauksen tilauskantaansa vasta asiakkaan tehdasprojektin rahoituksen varmistuttua. Kaupan rahoitukseen liittyvät neuvottelut ovat kuitenkin edelleen kesken, eikä niiden toteutumisesta ole vielä varmuutta. Valoe neuvottelee aktiivisesti myös useasta muusta tehdaskaupasta.

Seuraavassa on esitetty Valoe-konsernin jatkuvien toimintojen taloudellinen tulos. Suluissa on vertailuluku vastaavalta ajanjaksolta vuonna 2016, jollei toisin mainita. Vertailukauden 2016 luvuista on poistettu Etiopian projektin tulosvaikutus. Vertailuluvut 2016 sisältävät Kiinan yhtiöiden myynnistä aiheutuneen kertaluontoisen noin 7,1 miljoonan euron tuoton.

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Valoe-konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto vuonna 2017 oli 0,6 miljoonaa euroa (0,6 miljoonaa euroa). Tilauskanta joulukuun lopussa oli noin 16,9 miljoonaa euroa (15,9 miljoonaa euroa). Käyttökate oli -1,7 miljoonaa euroa (4,8 miljoonaa euroa). Liiketulos oli -3,1 miljoonaa euroa (3,7 miljoonaa euroa). Tulos ennen veroja oli -5,8 miljoonaa euroa (1,4 miljoonaa euroa). Kauden tulos oli -

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

5,8 miljoonaa euroa (1,4 miljoonaa euroa). Osakekohtainen laimentamaton tulos oli -1,23 euroa (0,32 euroa). Valoe-konsernin omavaraisuusaste joulukuun lopussa oli -47,3 % (-91,8 %). Omavaraisuusaste pääomalainat mukaanlukien oli 0,4 % (-20,8 %). Emoyhtiön, Valoe Oyj:n, omavaraisuusaste oli -52,8 % ja pääomalainat mukaanlukien 2,2 %. Vertailuluvut 2016 sisältävät Kiinan yhtiöiden myynnistä aiheutuneen kertaluontoisen noin 7,1 miljoonan euron tuoton.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

TOIMIALA

Yhtiö toimii puhtaan energian toimialalla ja tarjoaa tuotteitaan, ratkaisujaan ja palveluitaan maailmanlaajuisesti.

MARKKINATILANNE

Aurinkosähköpaneelien hinnat romahtivat vuosina 2010–2012 noin 70 %. Halvimpien ja keskihintaisten paneelien hinnat putosivat uudelleen noin 30 % vuosina 2016 ja 2017. Kova hintakilpailu ja siitä seurannut aurinkosähkön tuotantokustannusten lasku on eri puolilla maailmaa johtanut nopeaan auringosta tuotetun sähkön määrän lisääntymiseen ja siten vauhdittanut alan voimakkaaseen kasvuun.

Aurinkosähkön kilpailukyky verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin sekä muihin uusiutuviin energialähteisiin tulee edelleenkin ja kiihtyvällä vauhdilla parantumaan. Valoe on varautunut siihen, että lähitulevaisuudessa Valoen kilpailijat tuovat markkinoille omia taustavirtajohdepaneeleitaan sekä muita innovaatioita. Hintakilpailussa menestyvät yritykset tulevat jatkamaan perustuotteidensa hintojen laskemista ostovolyymeihin ja lisääntyvään kapasiteettiinsa luottaen ja jatkavat pudotuspeliä maailmanlaajuisesti. Valoe uskoo tulevaisuuden toimintaympäristön olevan suotuisa sellaisille innovaatiokykyisille toimijoille, jotka jatkavat tuotekehitystään tähtäimessään verraten lähellä olevat seuraavan sukupolven teknologiat. Valoe pitää itseään tällaisena yhtiönä.

Valoe pitää alimman hintaluokan paneelien hintojen uutta nousua epätodennäköisenä. Yhtiö tähtääkin uuden sukupolven paneelien valmistusteknologian kehittämiseen. Korkeimmissa hintaluokissa ei hinnanlasku ole ainakaan tähän mennessä ollut merkittävä. Valoe arvioi itselleen edullisimpien markkinoiden olevan sellaisia, joissa sähkön jakeluverkko ei ole kattava tai sen toiminta on puutteellista. Tällaisia alueita on ennen kaikkea Afrikassa, mutta myös Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Valoe uskoo, että sen menestysmahdollisuudet paranevat, kun se on osaltaan mukana koko aurinkosähkön arvoketjussa, mukaan lukien aurinkosähkön varastointi ja jakeluun liittyvät kevyet älyverkot.

Valoella käytettävissä olevan tiedon mukaan markkinoilla on ainoastaan yksi toinen vakavasti otettava automaatiolaitevalmistaja, joka tarjoaa asiakkaille avaimet käteen -periaatteella taustavirranjohtimeen perustuvien aurinkosähkömoduulien valmistuskapasiteettia. Yhtiöllä on tiedossa, että tämän automaatiolaitevalmistajan lisäksi on olemassa toimijoita, jotka kehittävät valmistusteknologiaa vastaavaan sovellukseen. Valoe on sillä käytettävissä olevan tiedon mukaan kuitenkin ainoa taustavirranjohtimien valmistaja, jolla on tällä hetkellä merkittävä valmistuskapasiteetti tuotantovalmiina.

Valoe tarjoaa tuotantoteknologiaansa kaikille taustajohdinmoduuleista kiinnostuneille toimijoille. Näitä voivat olla suuret, usein valtiolliset aurinkosähköprojektit, paneelialihankkijat ja/tai OEM-valmistajat. Yhtiö uskoo paikallisen valmistuksen lisääntyvän merkittävästi lähivuosina. Valoe ei kuitenkaan pyri paikalliseen valmistukseen itse, vaan hakee moduulitehdashankkeeseen aina paikallisen partnerin ja sijoittajan. Työnjako hoidetaan siten, että Valoe vastaa valmistusteknologiasta ja tuotteiden laadusta sekä kehittämisestä. Paikalliset sijoittajat ja partnerit vastaavat hankkeiden rahoituksesta ja tuotteiden markkinoinnista sekä myynnistä.

KILPAILUTILANNE JA VALOEN TIEKARTTA

Jatkuvasti alenevat hinnat ovat ajaneet monia H-tyypin aurinkosähköpaneelien valmistajia ongelmiin tai konkurssiin. Jopa maailman suurimpien kiinalaisten valmistajien tulokset ovat painuneet tappiolle. Markkina-aktiviteetista voi päätellä, että nykyinen polku alkaa olla niin hinta- kuin teknologiamielessäkin kuljettu loppuun. Valoe ei usko hintojen nousevan, vaan ennustaa uusien, parempien teknologioiden voimakkaaseen lisääntymiseen tulevina vuosina. Tässä teknologiakilpailussa Valoe uskoo olevansa hyvissä asemissa, mikä johtuu vuosia kestäneestä taustavirtajohteeseen kohdistuneesta tutkimus- ja tuotekehitystyöstä.

Valoe suunnittelee tuovansa markkinoille lähivuosina täysin uudenlaisia, suorituskyvyltään yhä kilpailukykyisempiä tuotteita, jotka mahdollistavat aurinkosähkön tuotannon pörssisähkön hinnalla. Tavoitteeseen päästään pidentämällä aurinkopaneelin käyttöikää ja parantamalla sen hyötysuhdetta.

Valoen tekniikkaalla voidaan hyödyntää uuden sukupolven IBC-kennojen (Interdigitated Back Contact) parempaa hyötysuhdetta. Valoen tarkoituksena on mm. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin myöntämän projektirahoituksen avulla olla vahvasti mukana tässä kehityksessä ja laajentaa erikoiskomponenttiosaamistaan IBC-kennoihin. Valoe otti huhtikuussa 2018 merkittävän askeleen oman IBC-kennon kehittämisen suuntaan ostamalla italialaisen Megacell S.r.l.:n konkurssipesältä IBC-kennojen kehittämiseen soveltuvan tuotantolaitteiston.

Nykyiset markkinoiden hintajohtajat vakuuttavat paneeleidensa elinkaareksi noin 20 vuotta. Valoe uskoo voivansa lähivuosina valmistaa paneeleita, joiden taloudellinen käyttöikä on yli 100 vuotta.

Viime vuosina varsinkin pieniin aurinkovoimaloihin on tullut paljon älypaneeli- ja älyvoimalaratkaisuja sekä erilaisia monitorointijärjestelmiä. Näiden suosio maailmalla on kuitenkin ollut vähäinen, johtuen pääasiassa älyelektroniikan korkeasta hinnasta, asiakkaiden huolesta elektroniikan kestävyydestä sekä huoltotarpeen todennäköisestä lisääntymisestä. Valoe seuraa tarkasti elektroniikan kehittymistä, mutta keskittyy seuraavissa paneelisukupolvissaan lähinnä analogisen älykkyyden käyttöönottoon. Analogisen älyn etuna digitaaliseen verrattuna on sen halvempi hinta sekä parempi luotettavuus kymmenien vuosien kenttäkäytössä.

RAHOITUS

Valoe allekirjoitti Bracknor Investmentin ("Bracknor") kanssa 19.4.2017 enintään 3.000.000 euron määräisen vaihtovelkakirjalainoja koskevan rahoitussopimuksen, joka sisältää Valoen osakkeisiin oikeuttavia warrantteja. 31.12.2017 mennessä Valoe oli nostanut lainaa rahoituksesta yhteensä 0,65 miljoonaa euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiö on nostanut rahoituksesta Bracknor Investmentiltä 0,5 miljoonaa euroa. Bracknor Investmentiltä on rahoituksesta nostettu tämän vuosikatsauksen päivämäärään mennessä nostettu yhteensä 1,15 miljoonaa euroa. Tarkemmat tiedot järjestelystä ja sen ehdoista löytyvät yhtiön pörssitiedotteista.

Huolimatta alkuvuoden 2017 onnistuneista rahoitusjärjestelyistä ja vuoden 2017 lopussa toteutetusta osakeannista, jossa yhtiö keräsi uusia varoja 0,86 miljoonaa euroa ja yhtiön velkaantuneisuus pieneni yhteensä noin 9,3 miljoonalla euroalla, tulevat yhtiön rahoitusasema ja käyttöpääomatilanne käytettävissä olevien ennusteiden valossa olemaan vuonna 2018 edelleen tiukkoja.

Valoe on katsauskaudella kiihdyttänyt tuotekehitysaktiviteettejaan merkittävästi, mikä luo painetta merkittävän lisärahoituksen hankkimiselle. Edetäkseen kehityshankkeissaan suunnitellusti tulee yhtiö siis tarvitsemaan merkittävää lisärahoitusta. Rahoitustarpeen täyttämiseksi yhtiö arvioi nostavansa Bracknor Investmentiltä vuoden 2018 aikana uutta pääomaa yhteensä noin 2,0 miljoona euroa, josta yhtiö on nostanut alkuvuoden 2018 aikana yhteensä 0,5 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiö suunnittelee vuoden 2018 aikana järjestävänsä uuden osakeannin.

Valoella on lisäksi käytössään Tekesin myöntämä 4,1 miljoonan euron tuotekehityslaina, josta tilikauden 2017 lopussa yhtiö oli nostanut yhteensä 0,8 miljoonaa euroa. Huhtikuussa 2018 yhtiö nosti lainasta 0,6 miljoonaa euroa. Tämän vuosikatsauksen päivämääränä lainasta on nostamatta 2,7 miljoonaa euroa. Mikäli yhtiö saa kerättyä tavoitellun määrän uutta pääomaa mm. yllä mainituilla järjestelyillä, pystyy se toteuttamaan strategiansa mukaisen investointisuunnitelman ja uskoo pystyvänsä nostamaan Tekesin tuotekehityslainasta noin 1,0 miljoonaa euroa loppuvuodesta 2018.

Valoen hallitus luottaa siihen, että huomioiden yhtiön vähimmäisinvestointitarpeet, käytössä olevat rahoitussitoumukset sekä lisääntyneen kysynnän tuoman kassavirran yhtiöllä on riittävästi käyttäpääomaa vähintään seuraavan 12 kuukauden ajaksi.

Liiketoiminnan rahavirta ennen investointeja oli tammi - joulukuussa -3,2 miljoonaa euroa (-1,5 miljoonaa euroa). Myyntisaamiset olivat katsauskauden lopussa 0,02 miljoonaa euroa (0,03 miljoonaa euroa). Yhtiön nettorahoituskulut olivat 2,7 miljoonaa euroa (2,3 miljoonaa euroa). Valoe-konsernin omavaraisuusaste oli joulukuun lopussa -47,3 prosenttia (-91,8 %) ja osakekohtainen oma pääoma oli -0,96 euroa (-2,23 euroa). Omavaraisuusaste pääomalainat mukaan lukien oli 0,4 prosenttia (-20,8 %). Katsauskauden päättyessä konsernin rahavarat olivat 0,35 miljoonaa euroa.

Valoen rahoitus- ja muita riskejä on käsitelty jäljempänä tämän vuosikatsauksen osiossa "Riskienhallinta, riskit ja epävarmuustekijät".

TUOTEKEHITYS

Yhtiö on lisännyt tuotekehityksensä aktiivisuutta merkittävästi. Valoen tuotekehityksen pääpaino vuonna 2017 oli Innovaatiorahoituskeskus Tekesin rahoittamassa piikennoihin ja niiden hyötysuhteen parantamiseen liittyvässä projektissa, jossa katsauskaudella edettiin hyvin tuloksin. Yhtiö kehittää myös muita paneelien komponentteja ja aikoo seurata aktiivisesti teknologiapartnereidensa hankkeita aurinkosähkön käyttöä lisäävien tekniikoiden kehittämiseksi.

Toinen yhtiön tuotekehityksen merkittävä tavoite on kehittää Valoen aurinkopaneelista tuote, jonka elinkaari ylittää 100 vuotta. Tänä päivänä yhtiö uskoo paneelinsa kestävän käytössä noin 40 vuotta, mikä on merkittävästi pidempi aika kuin sen useimpien kilpailijoiden paneelien käyttöikä. Valoen mielestä vihreän energian tuotannossa laitteiden taloudellisen käyttöiän pidentämisen täytyy olla myös kehitystyön tärkeimpiä tavoitteita. Voimalaitosten teollinen käyttöikä vaikuttaa suoraan tuotetun sähkön hintaan. Pelkästään aurinkopaneelien hintaa alentamalla ei voida päästä nykyisen pörssisähkön hintaan ainakaan lähitulevaisuudessa. Tavoitteeseen voidaan kuitenkin päästä voimaloiden käyttöikää pidentämällä sekä hyötysuhdetta parantamalla ja samanaikaisesti pitämällä pääomainvestoinnit kohtuullisina.

Valoen aurinkopaneelilla tuotetun sähkön tulee olla niin markkinoiden vihreintä kuin edullisintakin.

Muu Valoen tuotekehitys keskittyy paljolti tuotantolinjakonseptin kehitykseen. Paneelien automatisoidussa valmistuksessa tarvittavat koneet ja laitteet tulevat enenevässä määrin perustumaan yhtiön omille innovaatioille ja Valoe suunnittelee ne itse. Valoe pyrkii suojaamaan keksintöjään kaikilla oleellisilla maantieteellisillä alueilla.

Konsernin tuotekehityskulut vuonna 2017 olivat 1,5 miljoonaa euroa (1,6 miljoonaa euroa) eli 277,5 prosenttia (289,2 %) liikevaihdosta.

INVESTOINNIT

Katsauskauden bruttoinvestoinnit jatkuviin liiketoimintoihin olivat tammi-joulukuussa 0,3 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa). Investoinnit kohdistuivat sekä katsauskaudella että vertailukaudella pääosin kehittämismenoihin.

HENKILÖSTÖ

Konsernin palveluksessa oli joulukuun 2017 lopussa 18 (18) henkilöä, jotka kaikki työskentelivät Suomessa. Katsauskaudella konsernin palkka- ja palkkiokulut olivat yhteensä 1,1 miljoonaa euroa (1,2 miljoonaa euroa), sekä lisäksi 2015 optio-ohjelman IFRS 2:n mukainen laskennallinen palkkakustannus 0,1 miljoonaa euroa (0,9 miljoonaa euroa).

OSAKKEET JA OMISTAJAT

Katsauskauden päättyessä 31.12.2017 Valoen osakepääoma oli 80.000,00 euroa ja osakemäärä 5.269.436 osaketta. Vuoden 2017 lopun ja tammikuun 2018 aikana toteutetun osakeannin seurauksena yhtiön osakemäärä nousi 13.990.513 osakkeeseen per 19.1.2018. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka osakkeet tuottavat yhtäläiset oikeudet yhtiössä. Valoen hallussa oli 31.12.2017 sen omia osakkeita 486.991 kappaletta.

Yhtiöllä oli joulukuun 2017 lopussa yhteensä 7 061 osakkeenomistajaa ja osakkeista 15,09 prosenttia oli ulkomaalaisomistuksessa. Kymmenen suurimman osakkeenomistajan hallussa oli 31.12.2017 yhteensä 66,39 prosenttia yhtiön osakkeista.

Suurimmat omistajat 31.12.2017

		osakkeita	prosentteja
1	SAVCOR GROUP OY	1 351 282	25,6
2	SAVCOR COMMUNICATIONS LTD PTY	666 667	12,7
3	VALOE OYJ	486 991	9,2
4	GASELLI CAPITAL OY	425 000	8,1
5	KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA	318 370	6,0
6	SAVCOR INVEST B.V.	109 375	2,1
7	NORDEA PANKKI SUOMI OYJ	38 954	0,7
8	SVENSKA HANDELSBANKEN AB (PUBL)	35 551	0,7
9	SCI INVEST OY	34 354	0,7
10	SALMELA VEIJO ENSIO	32 000	0,6
	MUUT YHTEENSÄ	1 770 892 5 269 436	33,6 100,00

Vuoden 2018 alussa toteutetun osakeannin seurauksena Valoen osakemäärä ja osakasluettelo muuttuivat merkittävästi. Uusin saatavilla oleva luettelo on yhtiön internet -sivuilla.

Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja määräysvaltayhteisöineen omistivat 31.12.2017 yhteensä 822.890 osaketta, mikä oli noin 15,62 prosenttia yhtiön osakemäärästä. Lisäksi hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat katsauskauden lopussa yhteensä 377.500 vuoden 2015 optiojärjestelmän mukaista optio-oikeutta. Yhtiön toimitusjohtaja Iikka Savisalo määräysvaltayhteisöineen omisti kauden lopussa 810.396 yhtiön osaketta ja 132.500 vuoden 2015 optiojärjestelmän mukaista optio-oikeutta.

Valoen osakkeen kurssi laskettuna osakkeiden lukumäärän vähentämisen jälkeisellä määrällä vaihteli tammi-joulukuussa 0,66 euron ja 2,6 euron välillä. Keskikurssi oli 1,85 euroa ja päätöskurssi joulukuun lopussa 0,70 euroa. Valoen osakkeen vaihto oli tammijoulukuussa 3,9 miljoonaa euroa ja 2,1 miljoonaa osaketta. Osakkeiden markkina-arvo joulukuun lopussa oli 3,7 miljoonaa euroa.

VOIMASSAOLEVAT OSAKEANTIVALTUUTUKSET

Vuoden 2017 yhtiökokous päätti valtuuttaa Valoen hallituksen päättämään yhdestä tai useammasta maksuttomasta ja/tai maksullisesta osakeannista siten, että valtuutuksen perusteella annettavien uusien osakkeiden tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisten optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen perusteella osakkeiden määrä olisi yhteensä enintään 10.000.000 osaketta. Valtuutus on voimassa 30.6.2018 asti.

28.11.2017 kokoontunut ylimääräinen yhtiökokous päätti valtuuttaa yhtiön hallituksen päättämään enintään 50.000.000 Yhtiön uuden osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus on valtuutettu päättämään kaikista osakeannin tai osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutuksen nojalla hallituksella on oikeus päättää osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta suunnatusti. Valtuutus ei kumoa aiempia osakeantivaltuutuksia. Valtuutus on voimassa 30.6.2018 asti. Tämän vuosikatsauksen päivämääränä hallitus on päättänyt yhteensä 10.000.000 osakkeen antamisesta osakeantivaltuutuksen nojalla.

TILIKAUDEN 2017 AIKAISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT PÖRSSITIEDOTTEIDEN MUKAISESTI

7.2.2017: VALOE LASKEE LIIKKEELLE VAIHTOVELKAKIRJALAINAN JA SIIHEN LIITTYVIÄ WARRANTTEJA

Valoe Oyj:n pääomarakenteen vahvistamiseksi yhtiö laskee liikkeelle enintään 1,5 miljoonan euron suuruisen vaihtovelkakirjalainan. Vaihtovelkakirjalaina voidaan vaihtaa enintään 150 000 000 yhtiön uuteen osakkeeseen. Yhden uuden osakkeen merkintähinta on 0,01 euroa.

Vaihtovelkakirjalaina tarjotaan osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen hallituksen erikseen hyväksymille tahoille. Vaihtovelkakirjalainaa voi merkitä myös Valoelta vaihtovelkakirjalainan merkintäaikana olevaa riidatonta vähintään 50 000,00 euron lainasaatavaa vastaan muuttamalla lainan pääoma- ja/tai korkosaatava vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukaiseksi vaihtovelkakirjalainaksi.

Vaihtovelkakirjalainan vähimmäismerkintä on 50 000,00 euroa, joka voidaan vaihtaa 5 000 000 yhtiön uuteen osakkeeseen.

Laina-aika alkaa vaihtovelkakirjalainan maksamisesta yhtiölle ja päättyy 1.2.2019, jolloin vaihtovelkakirjalaina erääntyy lainaehtojen mukaisesti kokonaisuudessaan takaisinmaksettavaksi. Vaihtovelkakirjalainan vaihtoaika osakkeiksi alkaa vaihtovelkakirjalainan merkinnästä ja päättyy 1.2.2019.

Lainanantajalla on oikeus osallistua yhtiön mahdollisesti tulevaisuudessa järjestämiin sellaisiin osakeanteihin, joissa osakeannin merkintäaika päättyy viimeistään 1.2.2019 mennessä, 20 prosenttia kyseisissä osakeanneissa tarjottujen osakkeiden merkintähintaa alemmalla merkintähinnalla.

Vaihtovelkakirjalainan merkintäaika päättyy 10.3.2017 klo 18:00. Yhtiön hallituksella on oikeus hyväksyä merkintöjä milloin tahansa merkintäaikana. Mikäli vaihtovelkakirjalaina tulee ylimerkityksi, merkintöjen allokoinnista merkitsijöiden kesken päättää yhtiön hallitus. Yhtiön hallituksella on milloin tahansa oikeus keskeyttää vaihtovelkakirjalainan merkintäaika. Hallitus voi myös päättää merkintäajan pidentämisestä.

Vaihtovelkakirjalainan antaja saa merkitessään vaihtovelkakirjalainaa lisäksi oikeuden merkitä warrantteja, joiden nojalla lainanantaja saa merkitä myöhemmin vaihtovelkakirjalainan pääomaa vastaavalla määrällä yhtiön uusia osakkeita. Kukin 0,01 euron vaihtovelkakirjalainan lainaosuus oikeuttaa lainanantajan merkitsemään yhden (1) warrantin. Kukin warrantti oikeuttaa vaihtovelkakirjan lainan antajan merkitsemään yhden (1) yhtiön uuden osakkeen. Warranttien perusteella tehtävien osakemerkintöjen seurauksena voidaan merkitä yhteensä enintään 150 000 000 yhtiön uutta osaketta. Warranttien perusteella merkittävien yhtiön uusien osakkeiden merkintäaika alkaa 1.7.2017 ja päättyy 1.2.2019.

Vaihtovelkakirjalainan tarjoamisessa ja warranttien merkitsemisen tarjoamisessa poiketaan, osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta, koska erityiset oikeudet annetaan lainaosuuksien ja niihin liittyvien warranttien muodossa yhtiön pääomarakenteen vahvistamiseksi tarvittavan rahoituksen saamiseksi rahoituksen koko huomioon ottaen kustannustehokkaalla tavalla, joten erityisten oikeuksien antamiselle on siten yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

Yhtiöllä on yksi (1) osakelaji.

9.3.2017: VALOE ON SOPINUT KIINAN TEHTAAN TAKAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄN RIITANSA

Valoe tiedotti 10.5.2016, että se on riitauttanut Kiinan tehtaan vuokravastuisiin liittyvän takauksen, jonka enimmäismäärä toteutuessaan olisi ollut 0,65 miljoonaa euroa. Takausvastuusta on tehty saman suuruinen varaus Valoen vuoden 2014 tilinpäätökseen, johon se on kirjattu emoyhtiölle kuuluvaksi vastuuksi. Valoe on nyt saavuttanut sovinnon asiassa. Sovintosopimuksen mukaisesti Valoe maksoi takausvastuusta n. 0,15 miljoonaa euroa ja osapuolet ovat lopettaneet kaikki oikeudelliset toimenpiteet asiassa.

Takausvastuun pienenemisestä johtuva tulosvaikutus on noin 0,5 miljoonaa euroa.

Valoen vuoden 2016 tilinpäätöstiedote julkaistaan 31.3.2017. Vuoden 2016 vuosikertomus sisältäen tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen julkaistaan viimeistään 30.4.2017.

13.3.2017: VALOEN VAIHTOVELKAKIRJALAINA I /2017 TULOS

Valoen vaihtovelkakirjalaina I/2017:ta merkittiin yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Yhtiöön tehtiin uusia käteissijoituksia vaihtovelkakirjalainan merkintaikana 1,05 miljoonaa euroa. Merkinnöistä 0,45 miljoonaa euroa maksettiin kuittaamalla merkintähinta merkitsijöiden saatavia vastaan.

Valoen hallitus on hyväksynyt kaikki tehdyt vaihtovelkakirjalainamerkinnät.

Vaihtovelkakirjalainan mukainen yksi 0,01 euron lainaosuus oikeuttaa velkakirjan haltijan merkitsemään yhden uuden osakkeen. Lainaosuuksien perusteella tehtävien osakemerkintöjen seurauksena Valoe antaa enintään 150.000.000 uutta osaketta. Laina-aika ja vaihto-oikeus päättyy 1.2.2019.

Vaihtovelkakirjalainan antaja sai merkitessään vaihtovelkakirjalainaa lisäksi oikeuden merkitä warrantteja, joiden nojalla lainanantaja saa merkitä myöhemmin vaihtovelkakirjalainan pääomaa vastaavalla määrällä yhtiön uusia osakkeita. Kukin 0,01 euron vaihtovelkakirjalainan lainaosuus oikeuttaa lainanantajan merkitsemään yhden (1) warrantin. Kukin warrantti oikeuttaa

vaihtovelkakirjan lainan antajan merkitsemään yhden (1) yhtiön uuden osakkeen. Warranttien perusteella tehtävien osakemerkintöjen seurauksena voidaan merkitä yhteensä enintään 150 000 000 yhtiön uutta osaketta. Warranttien perusteella merkittävien yhtiön uusien osakkeiden merkintäaika alkaa 1.7.2017 ja päättyy 1.2.2019.

24.3.2017: VALOE VAROITTAA VUODEN 2016 LIIKEVAIHTONSA JA TULOKSENSA JÄÄVÄN AIEMMIN ILMOITETUSTA. YHTIÖN RAHOITUSTILANNE ON EDELLEEN ERITTÄIN TIUKKA.

Valoe sai helmikuussa 2016 Etiopiasta noin 15,8 miljoonan euron tilauksen aurinkosähkopaneelitehtaan toimittamisesta ja taustajohdinteknologiasta. Kauppahinnasta noin 9,5 miljoonaa euroa maksetaan Valoelle rahana ja loput asiakasyhtiön osakkeina siten, että Valoe tulee omistamaan 30 % etiopialaisesta valmistuspartneristaan. Kaupan Valoen asiakkaalle rahoittaa Etiopian Kehityspankki (The Development Bank of Ethiopia; DBE).

Valoen rahoitustilanne on edelleen erittäin tiukka, vaikka yhtiön helmikuussa 2017 liikkeelle laskema 1,5 miljoonan euron vaihtovelkakirjalaina I /2017 merkittiin kokonaisuudessaan. Valoen suunniteltu toimitusaikainen rahoitus Etiopia toimitukseen perustui pääasiassa toimitussopimuksen mukaiseen 2,8 miljoonan euron ennakkomaksuun, jolle Valoen tulee hankkia pankkitakaus. Takauksen saaminen ennakkomaksulle on viivästynyt. Neuvottelut takauksesta ovat jatkuneet kokoajan ja ne ovat edistyneet merkittävästi maaliskuun aikana. Valoe uskoo saavansa neuvottelut päätökseen huhtikuun puoleen väliin mennessä.

Rahoituksen riittämättömyydestä johtuen Etiopian toimitus on viivästynyt. Valoe on yhdessä valmistuspartnerinsa kanssa arvioinut uudelleen Etiopian tehdastoimituksen loppuunsaattamisen aikataulun. Uuden arvion mukaan tehtaan laitteet ja koneet toimitetaan Etiopiaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Aiemman arvion mukaan toimituksen piti toteutua vuoden 2017 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Valoella on käynnissä neuvottelut noin 26,5 miljoonan euron tehdaskaupan rahoituksen järjestämisestä Aasiaan. Toteutuessaan tilauksista noin 24 miljoonaa euroa kohdistuisi aurinkosähkömoduulitehtaan toimittamiseen Valoen aasialaiselle valmistuspartnerille ja noin 2,5 miljoonaa euroa aurinkopaneelien, tehokkuudeltaan yli 4 megawattia, toimittamiseen samalle asiakkaalle. Näitä koskevat neuvottelut ovat kuitenkin edelleen kesken eikä niiden toteutumisesta ole vielä varmuutta.

Valoe arvioi Valoe-konsernin liikevaihdon olevan vuonna 2016 noin 3,8 miljoonaa euroa (2015: 0,7 miljoonaa euroa) ja käyttökatteen noin 6,9 miljoonaa euroa (2015: -2,8 miljoonaa euroa). Tilikauden 2016 tuloksen arvioidaan olevan voitollinen noin 3,5 miljoonaa euroa (2015: -4,7 miljoonaa euroa). Kaikki luvut koskevat jatkuvia liiketoimintoja. Tilintarkastus on vielä kesken.

Aiemmin Valoe arvioi Valoe-konsernin liikevaihdon olevan vuonna 2016 noin 5,5 - 6,0 miljoonaa euroa ja käyttökatteen noin 6,5 - 7,0 miljoonaa euroa. Tilikauden 2016 tuloksen arvioitiin olevan voitollinen noin 3,2 - 3,7 miljoonaa euroa.

Valoe käy myös hyvin edenneitä neuvotteluja pitkän aikavälin rahoituksen järjestämisestä. Ennen kuin edellä mainitut neuvottelut on saatu positiiviseen päätökseen, Etiopia projektiin liittyvä ennakkomaksun vakuusjärjestely on järjestynyt tai Aasian projektin rahoitusneuvottelut on saatu menestyksellisesti päätökseen, Valoen rahoitustilanne jatkuu erittäin tiukkana, ja siihen asti myös yhtiön kahdentoista kuukauden rahoituksen riittävyyteen liittyy erittäin merkittäviä riskejä. Mikäli neuvotteut pitkän aikavälin rahoituksesta eivät johtaisi myönteiseen lopputulokseen, Etiopian tilauksen edellä mainittu vakuusjärjestely ei järjestyisi tai Aasian projektin neuvottelut eivät johtaisi toivottuun lopputulokseen, yhtiön rahoitustilanne tiukentuisi entisestään ja yhtiön toiminnan jatkuvuus voisi olla vaarassa.

19.4.2017: VALOE SOPINUT 3.000.000 EURON PÄÄOMAEHTOISESTA RAHOITUSJÄRJESTELYSTÄ BRACKNOR INVESTMENTIN KANSSA JA PÄÄTTÄNYT ALOITTAA OSAKKEIDEN YHDISTÄMISEEN (REVERSE SPLIT) TÄHTÄÄVÄT VALMISTELUT

Rahoitusjärjestelyn tausta

Valoe Oyj ("Valoe" tai "Yhtiö") on tehnyt tänään Bracknor Investmentin ("Bracknor") kanssa enintään 3 000 000 euron määräisen vaihtovelkakirjalainoja ("Vvk-laina") koskevan rahoitussopimuksen, joka sisältää Yhtiön osakkeisiin oikeuttavia warrantteja ("Warrantit") (sopimus, Vvk-lainat ja Warrantit jäljempänä yhdessä "Järjestely").

Järjestelyssä Valoe laskee liikkeeseen Vvk-lainoja Bracknorille. Vvk-lainat ovat nostettavissa enintään 12:ssa 250 000 euron määräisessä perättäisessä erässä ("Lainaerä") 18 kuukauden aikana tämän tiedotteen päivämäärästä lukien, mikäli kunkin Lainaerän ennakkoehdot täyttyvät. Bracknorilla on oikeus vaihtaa jokainen Lainaerä Yhtiön uusiin tai olemassa oleviin osakkeisiin. Lisäksi Bracknor saa kunkin Lainaerän noston yhteydessä Vvk-lainasta irrallisia Warrantteja korvauksena Vvk-lainan korottomuudesta. Warrantit oikeuttavat Bracknorin merkitsemään lisää Yhtiön osakkeita jäljempänä tässä tiedotteessa kuvatulla merkintähinnalla.

Valoella on velvollisuus nostaa Vvk-lainaa yhteensä kaksi (2) Lainaerää eli yhteensä 500 000 euroa. Vvk- lainojen loppuosan, yhteensä 10 Lainaerää eli 2,5 miljoonaa euroa, Yhtiö voi nostaa harkintansa mukaan.

Järjestelyn tarkoitus

Järjestelyn tarkoituksena on vahvistaa Yhtiön käyttöpääomatilannetta Järjestelyn keston aikana olettaen, että Järjestely toteutuu suunnitellulla tavalla.

Valoen toimitusjohtaja Iikka Savisalo kommentoi: "Me Valoessa olemme tyytyväisiä päästessämme tekemään yhteistyötä Bracknorin kaltaisen kansainvälisen sijoittajan kanssa. Bracknor on identifioinut Valoen kasvuyhtiöksi, jolla on oma kilpailuetunsa yhdellä maailman nopeimmin kasvavalla liiketoiminta-alueella: sähköntuottamisessa aurinkoenergialla. Tämä on jälleen yksi merkittävän tahon tunnustus Valoen PV- modulin tuotantoteknologialle."

Bracknorin perustaja ja toimitusjohtaja Pierre Vannineuse kommentoi: "Olemme Bracknorissa innostuneita voidessamme julkistaa tämän pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen Valoen kanssa. Luotamme Yhtiön strategiaan ja johdon kykyyn luoda pitkäaikaisen kasvun mahdollisuudet varautumalla entistä enemmän Suomen uusiutuvaa energiaa lisäämään tähtäävän lainsäädännön vaatimuksiin. Yhtiö on mielestämme erittäin aliarvostettu ollakseen käännekohdassa huomioiden nykyisten energiantuotantovälineiden arvostus maailmanlaajuisesti."

Järjestelyn kaupalliset ehdot

Järjestelyn mukaan Bracknorille voidaan antaa enintään 3 000 vaihtovelkakirjaa 1 000 euron merkintähintaan vaihtovelkakirjaa kohden. Vaihtovelkakirjat oikeuttavat haltijansa merkitsemään yhteensä enintään 300 000 000 Yhtiön osaketta.

Kunkin Lainaerän noston edellytyksenä on, että Bracknor on vaihtanut kaikki Järjestelyn mukaiset aikaisemmat Vvk-lainat Yhtiön osakkeiksi tai että tietty odotusaika, jonka pituus määräytyy Vvk-lainojen ehtojen mukaisesti, on päättynyt. Bracknor on sitoutunut merkitsemään Yhtiön Vvk-lainoja vaihtosuhteella, joka lasketaan vaihtopyynnön ajankohtana siten, että vaihtosuhde vastaa 90 % matalimmasta edeltävien 15 kaupankäyntipäivän päätöskurssista ennen vaihtopyyntöä.

Vaihtovelkakirjat ovat korottomia, ja niiden laina-aika on 12 kuukautta kunkin Lainaerän liikkeeseenlaskusta. Kukin Lainaerä on vaihdettava Yhtiön osakkeiksi viimeistään laina-ajan päättymiseen mennessä.

Kunkin Lainaerän noston yhteydessä Bracknor saa vastikkeetta Warrantteja. Bracknorilla on oikeus, mutta ei velvollisuutta, käyttää Warrantteja Yhtiön osakkeiden merkintään. Järjestelyn yhteydessä Bracknorille voidaan antaa yhteensä enintään 300 000 000 Warranttia, jotka oikeuttavat haltijansa merkitsemään yhteensä enintään 300 000 000 Yhtiön osaketta. Kuhunkin Lainaerään liittyvien Warranttien lukumäärä määritetään seuraavasti: Lainaerän Vvk-lainojen nimellisarvo jaetaan Warranttien Toteutushinnalla ja lopputulos pyöristetään lähimpään kokonaislukuun alaspäin. Edellä mainittu "Warranttien Toteutushinta" on 115 % matalimmasta kaupankäyntimäärillä painotetusta päätöskurssin keskihinnasta viitenä (5) Lainaerän nostoa välittömästi edeltävänä kaupankäyntipäivänä. Edellä sanotusta poiketen, ensimmäisen Lainaerän noston yhteydessä saatujen Warranttien osalta Warranttien Toteutushinta on 115 % matalimmasta seuraavasta vaihtoehdosta: (i) matalimmasta kaupankäyntimäärillä painotetusta päätöskurssin keskihinnasta viitenä (5) kaupankäyntipäivänä välittömästi ennen rahoitussopimuksen allekirjoitusta ja (ii) matalimmasta kaupankäyntimäärillä painotetusta päätöskurssin keskihinnasta ensimmäisen Lainaerän nostoa edeltävällä viiden (5) kaupankäyntipäivän jaksolla.

Warranttien osalta Osakkeiden merkintäaika on viisi (5) vuotta kunkin Warrantin liikkeeseenlaskusta.

Vvk-lainan vaihdon ja Warranttien toteutuksen perusteella annettavien osakkeiden tarkka lukumäärä riippuu edellä kuvatulla tavalla Vvk-lainan ja Warranttien vaihtosuhteesta eikä se ole näin ollen vielä tiedossa. Riippuen tarkasta liikkeeseen laskettavien Yhtiön osakkeiden lukumäärästä Vvk-lainan vaihdon ja Warranttien toteuttamisen johdosta Yhtiön hallituksen saattaa olla tarpeen hakea yhtiökokoukselta vielä lisävaltuutuksia Järjestelyn toteuttamiseksi kokonaisuudessaan.

Vvk-lainojen ja Warranttien liikkeeseen laskulle Bracknorille on olemassa painava taloudellinen syy, sillä Rahoitusjärjestelyn tarkoituksena on vahvistaa Yhtiön tiukkaa käyttöpääomatilannetta. Vvk-lainojen ja Warranttien sekä niiden perusteella merkittävien Yhtiön osakkeiden merkintähinta perustuu Yhtiön ja Bracknorin väliseen sopimukseen.

Kunkin Lainaerän nostaminen edellyttää tiettyjen Yhtiön antamien vakuutusten ja muiden tämänkaltaisille rahoitusjärjestelyille tyypillisten ehtojen täyttymistä.

Bracknorilla on oikeus irtisanoa Järjestely jos Yhtiön liiketoimintaan kohdistuu olennainen haitallinen muutos tai määräysvalta Yhtiössä vaihtuu tai jos Yhtiö ei täytä sopimusvelvoitteitaan eikä rikkomus ole korjattavissa 30 pankkipäivän aikana.

Valoe maksaa Bracknorille Järjestelystä 120 000 euron sitoutumispalkkion Vvk-lainan muodossa.

Järjestelyn toteuttamiseksi sen ehtojen mukaisesti Yhtiö järjestää erikseen osakeannin Yhtiölle itselleen sekä hakee tässä osakeannissa itselleen suuntaamien osakkeiden listausta.

Järjestelyyn liittyvien Vvk-lainojen ja Warranttien ehdot ovat kokonaisuudessaan (ilman liitteitä) tämän yhtiötiedotteen liitteinä 1 ja 2.

Osakkeiden yhdistämisen valmistelu

Järjestelyyn sitoutumisen yhteydessä Yhtiö on päättänyt aloittaa valmistelut, jotka tähtäävät Yhtiön osakkeiden yhdistämiseen (reverse split) vuonna 2017 vähintään vaihtosuhteella 1:100. Yhtiön hallitus tekee erikseen ehdotuksen Yhtiön yhtiökokoukselle tai ylimääräiselle yhtiökokoukselle osakkeiden yhdistämisestä.

21.4.2017: Valoe muuttaa 31.12.2016 tilinpäätöstietojaan Etiopian projektin osatuloutukseen IFRS:ssä vaadittavan näytön viivästyttyä.

Valoe muuttaa 31.12.2016 tilinpäätöksensä laatimisperiaatteita. IFRS:ssä osatuloutukseen vaadittavan näytön viivästyttyä Valoe poistaa arvioitua hitaammin etenevän Etiopian projektin vaikutuksen tilinpäätöksestään. Näin viimeistään 30.4.2017 julkaistavan vuosikertomuksen tilinpäätöstiedot tulevat poikkeamaan oleellisesti 31.3.2017 julkaistun tilinpäätöstiedotteen tiedoista. Kun tilinpäätöksen laatimisperiaatteita muutettiin, eivät 31.3.2017 julkaistun tiedotteen luvut ole IFRS-standardien mukaisia.

Yhtiön arvion mukaan Valoen Etiopiaan toimittaman projektin osatulouttamiseen tarvittava IFRS- standardien mukainen näyttö riittävästä varmuudesta projektin tuottojen kotiutumisesta yhtiön hyväksi puuttuu toistaiseksi. Varovaisuuden periaatetta noudattaen yhtiö on päättänyt poistaa tilinpäätöksestään Etiopian projektin vaikutuksen..

Yhtiön pro forma-tilinpäätös per 31.12.2016, joka ei ole IFRS-standardin mukainen, noudattelee 31.3.2017 julkaistua tiedotetta. Pro forma-tilinpäätöksen avainluvut ovat seuraavat: liikevaihto 3,8 miljoonaa euroa, käyttökate (EBITDA) 6,0 miljoonaa euroa, liikevoitto 4,7 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 2,7 miljoonaa euroa. Pro forma- tilinpäätöksessä Etiopian projektista on 31.12.2016 tuloutettu sen osaprojektien valmiusasteiden mukaisesti noin 20 %. Edellä mainitussa osatuloutuksessa on otettu huomioon, että siinä Valoen mielestä erittäin epätodennäköisessä tilanteessa, jossa asiakas peruisi tilauksen tai ei suostuisi vastaanottamaan toimitusta, Valoe pystyisi hyödyntämään vähintäänkin projektin tuloutetun osan jonkun toisen asiakkaan tilauksessa ja varmistamaan näin ainakin osan projektin tuotoista. Verrattuna laadittuun pro forma-tilinpäätökseen yhtiön virallisessa, IFRS:n mukaisessa tilinpäätöksessä pienenee liikevaihto noin 3,3 miljoonaa euroa, käyttökate (EBITDA) noin 1,2 miljoonaa euroa, liikevoitto noin 1,0 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos noin 1,0 miljoonaa euroa. Kaikki yllä mainitut luvut koskevat jatkuvia toimintoja.

Yhtiö tulee palaamaan 31.3.2017 julkaistun tiedotteen mukaiseen tuloutukseen heti, kun IFRS-standardin mukainen riittävä näyttö tuottojen kotiutumisesta on saatu. Tärkeimpänä tallaisena näyttönä Valoe pitää asiakkaan tilauksen mukaisen noin 9,5 miljoonan euron peruuttamattoman remburssin avaamista yhtiön hyväksymässä pankissa.

Valoe kertoo markkinoille erillisellä tiedotteella, kun IFRS:n mukaiset vaatimukset osatuloutuksen toteuttamiselle saavutetaan. Siihen asti Valoe tulee liittämään taloudelliseen raportointiinsa myös pro forma- avainlukuja. Tämän lisäraportoinnin tarkoitus on antaa markkinoille käsitys Etiopian projektin kokonaisvalmiusasteesta ja sen vaikutuksesta yhtiön taloudellisiin tietoihin siinä vaiheessa, kun IFRS:n mukaiset osatuloutusedellytykset täyttyvät.

Toimitusjohtaja Iikka Savisalon raportti Etiopian projektin tilanteesta 21.4.2017

Valoe solmi kesällä 2015 etiopialaisen yhteistyökumppanin kanssa 15,8 miljoonan euron arvoisen valmistuskumppanuussopimuksen, joka sisältää muun muassa Valoen omalla tekniikalla toteutetun aurinkosähköpaneelitehtaan toimittamisen teknologiaoikeuksineen Etiopiaan. Yhteistyökumppani on 9. helmikuuta 2016 allekirjoittanut Etiopian Kehityspankin (The Development Bank of Ethiopia) kanssa 9,5 miljoonan euron rahoitussopimuksen Valoen toimituksen käteisosan maksamista varten. Valoe saa loppuosan maksusta kumppanuusmallinsa mukaisesti etiopialaisen asiakasyhtiön osakkeina siten, että ne oikeuttavat toiminnan alkuvaiheessa 30 %:n omistusosuuteen kumppaniyhtiössä. Sopimuksen mukaisesti.

Valoen partnerin tulee myös huolehtia etiopialaisen yhtiön pääomittamisesta. Tästä rahoitusosuudesta Valoen partneri on sopinut sitovasti Etiopian Kehityspankin kanssa.

Valoen partnerin tulee sopimuksen mukaan avata sopimuksen käteisosaa vastaava peruuttamaton remburssi Valoen hyväksymässä, luotettavassa rahoituslaitoksessa. Valoen tulee toimittaa pankkitakaus mahdollisesti ennen toimitusta remburssista nostamilleen maksuille. Valoe saa koko remburssin rahat, kun tehtaan koneiston toimitus on hyväksytty ja koneet on luovutettu Mikkelissä Etiopiaan kuljetettavaksi.

Sopimus sisältää lisäksi joitakin tämän typpisille rahoitussopimuksille tavanomaisia tarkistuspisteitä ja raportointia.

Osapuolten tiiviistä yhteistyöstä huolimatta Valoen vaatimaa peruuttamatonta remburssia ei 21.4.2017 mennessä ole saatu avattua. Valoen arvion mukaan tämä johtuu paikallisen hallintotavan ylen määräisestä kankeudesta. Osapuolet tekevät jatkuvaa yhteistyötä hallintoprosessin edistämiseksi.

Etiopia on yksi maailman nopeimmin vaurastuvista alueista sekä yksi maailman potentiaalisimmista aurinkoenergian hyödyntäjistä. Etiopiassa ei kuitenkaan ole vakiintunutta kokemuspohjaa teknologiaprojektien läpiviemisestä. Vaikka Valoella on jo yli 20 vuoden kokemus haastavista toimintaympäristöistä, on yhtiö yhdessä paikallisen partnerinsa kanssa joutunut tutustumaan monenlaisiin uusiin ja tälle maantieteeliselle alueelle ominaisiin haasteisiin. Jo ennen projektin varsinaisen toteutusvaiheen alkamista uuden etiopialaisen yhtiön oli selvittävä toimilupien sekä maankäyttöön liittyvien lupien ja viranomaismääräysten hakemiseen liittyvästä virkavaltaisuudesta. Valoen partneriyhtiö sai kaikki liiketoimintaan ja tehtaan avaamiseen tarvittavat luvat sekä hankittua tehtaan rakentamiseen soveltuvan maa-alueen.

Valoen johto on viettänyt Etiopiassa paikallisen yhtiökumppanin kanssa useita kuukausia paitsi rahoitusneuvotteluissa myös projektin suunnittelussa sekä käynnistämässä uuden yhtiön myyntiä. Tänä aikana koetun ja opitun perusteella Valoe on yhä varmemmin vakuuttunut niin Etiopian luonnollisesta soveltuvuudesta aurinkoenergian tuotantoon kuin paikallisen poliittisen johdon voimakkaasta tuesta aurinkosähkön käytön lisäämiselle Etiopiassa yleensä ja Valoen projektille erityisesti. Lisäksi tiivis yhteistyö etiopialaisten sidosryhmien kanssa tukee yhtiön aiempaa näkemystä merkittävistä mahdollisuuksista myös käynnissä olevan projektin toimittamisen jälkeen.

25.4.2017: VALOE OYJ:N MAKSUTON OSAKEANTI YHTIÖLLE ITSELLEEN

Valoe Oyj:n ("Yhtiö") hallitus on 24.5.2016 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen nojalla päättänyt osakeyhtiölain 9 luvun 20 §:n mukaisesta 86.000.000 uuden osakkeen maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen. Osakkeet ovat samaa lajia kuin yhtiön muut osakkeet ja tuottavat niiden rekisteröinnistä alkaen samat osakeoikeudet kuin yhtiön vanhat osakkeet.

Uusien osakkeiden kaupparekisteriin merkitsemisen jälkeen yhtiöllä on kaikkiaan 948.472.136 osaketta, joista yhteensä 86.000.000 on yhtiön hallussa.

Uudet osakkeet merkitään kaupparekisteriin arviolta [27].4.2017 ja Yhtiö hakee uusien osakkeiden listaamista Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle viipymättä osakkeiden kaupparekisteriin merkitsemisen jälkeen.

Yhtiö toteuttaa maksuttoman osakeannin itselleen Yhtiön ja Bracknor Investmentin välisen 19.4.2017 hyväksytyn rahoitusjärjestelyn osittaiseksi toteuttamiseksi rahoitusjärjestelyn ehtojen mukaisesti.

30.4.2017: TILINPÄÄTÖKSEEN HUHTIKUUSSA 2017 TEHTYJEN MUUTOSTEN TAKIA VALOEN OMA PÄÄOMA OLI NEGATIIVINEN TILINPÄÄTÖSHETKELLÄ 31.12.2016. VALOEN HALLITUKSEN KORJAAVAT TOIMENPITEET MUUTTIVAT OMAN PÄÄOMAN TAKAISIN POSITIIVISEKSI. HALLITUS JATKAA TOIMENPITEITÄ YHTIÖN OMAN PÄÄOMAN TILANTEEN PARANTAMISEKSI JA YHTIÖN TALOUDEN TERVEHDYTTÄMISEKSI.

Johtuen IAS 11:n Pitkäaikaishankkeet-standardin osatuloutuksen vaatiman riittävän näytön puuttumisesta Valoe päätti poistaa huhtikuussa 2017 Etiopian projektin vaikutuksen tuloslaskelmastaan. Näin Valoen oma pääoma muuttui negatiiviseksi tilinpäätöshetkellä 31.12.2016. Operatiivisesti Etiopian projektia jatketaan ja osatuloutukseen palataan, kun riittävä näyttö on saatu.

Hallitus ryhtyi välittömästi toimenpiteisiin ja neuvotteli lähipiirilainojensa ehtoja oman pääomanehtoisiksi. Eräiden lähipiirilainojen muututtua oman pääoman ehtoisiksi pääomalainoiksi Valoen oma pääoma palautui jälleen positiiviseksi.

Hallitus tulee erillisellä tiedotteella kutsumaan koolle varsinaisen yhtiökokouksen käsittelemään mahdollisia muita hallituksen toimenpiteitä yhtiön pääoma-aseman ja taloudellisen tilanteen tervehdyttämiseksi.

Yllä mainittujen vuoden 2016 lopun pääomatilanteeseen vaikuttaneiden toimenpiteiden lisäksi Valoen hallitus on käytännössä jo aiemmin aloittanut toimenpiteet yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi ja toiminnan jatkuvuus periaatteen soveltamisen varmistamiseksi.

Valoe sopi 19.4.2017 Bracknor Investmentin kanssa enintään 3.000.000 euron pääomaehtoisesta rahoitusjärjestelystä.

Valoe parantaa myös vuoden 2017 kassatilannetta sovittuaan vuonna 2017 erääntyvien lainojen maksujen siirrosta 30.4.2018 saakka lukuunottamatta Danske Bankin 0,7 miljoonan euron suuruista lainaa, joka eräntyy 30.9.2017.

Yhtiön lähipiiriin kuuluvat yhtiöt ovat myös sitoutuneet antamiensa lainojen muuttamiseen tarvittaessa omanpääomanehtoiseksi pääomalainoiksi.

14.6.2017: VALOEN VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET JA HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN

Valoe Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 14.6.2017 Mikkelissä. Yhtiökokous vahvisti tilikauden 2016 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksessa tilikauden 2016 aikana toimineille henkilöille ja toimitusjohtajalle. Hallituksen ehdotuksen mukaisesti päätettiin, että tilikaudelta 1.1.-31.12.2016 ei jaeta osinkoa. Niin ikään päätettiin, että 31.12.2016 päättyneen tilikauden tappio kirjataan kertyneet voittovarat-tilille.

Hallituksen jäsenmääräksi päätettiin 3 jäsentä. Teollisuusneuvos Hannu Savisalo, lakimies Ville Parpola ja toimitusjohtaja Iikka Savisalo jatkavat hallituksessa vanhoina jäseninä.

Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Hannu Savisalo ja varapuheenjohtajaksi Ville Parpola. Hallitus päätti, ettei yhtiön liiketoiminnan laajuus huomioiden ole tarkoituksenmukaista perustaa hallitukselle erillisiä valiokuntia.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle sekä varapuheenjohtajalle maksetaan molemmille palkkiona 40.000 euroa vuodessa ja hallituksen jäsenille maksetaan 30.000 euroa vuodessa. Lisäksi hallituksen jäsenten matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaan.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin Auditus Tilintarkastus Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Heidi Pirttijoki.

Yhtiökokous päätti yhtiön osakkeiden lukumäärän vähentämisestä osakepääomaa alentamatta seuraavassa kuvatulla tavalla uusia osak-keita luovuttaen ja omia osakkeita lunastaen siten, että yhtiön osakkeiden lukumäärän vähentämistä koskevien toimien tultua tehdyiksi kutakin yhtiön nykyistä 200 osaketta vastaa yksi (1) yhtiön osake. Ennen osakkeiden lukumäärän vähentämistä yhtiön osakkeiden kokonaismäärä on 948.472.136 kpl. Yhtiön osakkeiden lukumäärän vähentämisen tarkoituksena on yksittäisen osakkeen arvon kasvattaminen sekä siten osakkeita koskevan kaupankäynnin edellytysten parantaminen ja osakkeiden hinnanmuodostuksen luotettavuuden parantaminen. Osakkeiden lukumäärän vähentämiseen on yhtiön kannalta erityisen painava taloudellinen syy. Järjestely ei vaikuta yhtiön omaan pääomaan. Yhtiön osakkeiden lukumäärän vähentäminen toteutetaan siten, että yhtiö luovuttaa 16.6.2017 (jäljempänä "Järjestelypäivä") jokaiselle yhtiön osakkeenomistajalle yhtiön uusia osakkeita osakeannilla vastikkeetta siten, että kaikkien yhtiön osakkeenomistajien omistamien osakkeiden lukumäärä arvoosuustilikohtaisesti on jaollinen luvulla 200. Yhtiön luovuttamien omien osakkeiden enimmäismäärä on enintään 199 osaketta kerrottuna yhtiön osakkeenomistajien yhtiön osakkeita säilyttävien arvo-osuustilien lukumäärällä Järjestelypäivänä. Yhtiön osakkeen-omistajien lukumäärä per 30.4.2017 oli 7.369. Osakeannissa annettavien yhtiön uusien osakkeiden enimmäismäärä on siten 1.600.000 uutta yhtiön osaketta. Yhtiön hallitus on oikeutettu päättämään kaikista muista maksutonta osakeantia koskevista sei-koista. Samanaikaisesti edellä kuvatun yhtiön uusien osakkeiden luovuttamisen kanssa yhtiö lunastaa jokaiselta yhtiön osakkeenomistajalta Järjestelypäivänä vastikkeetta osakemäärän, joka määräytyy lunastussuhteen 200/1 mukaisesti, toisin sanoen jokaista 200 yhtiön osaketta kohden lunastetaan 199 yhtiön osaketta. Yhtiön hallitus on oikeutettu päättämään kaikista muista osakkeiden lunastuksia koskevista seikoista. Yhtiön osakkeiden lukumäärän vähentämisen toteuttamisen yhteydessä lunastetut yhtiön osakkeet mitätöidään välittömästi lunastuksen yhteydessä yhtiön hallituksen päätöksellä. Yhtiön osakkeiden lukumäärän vähentäminen toteutetaan arvo-osuusjärjestelmässä Nasdaq Helsingin kaupankäynnin päättymisen jälkeen 16.6.2017 eli Järjestelypäivänä. Osakkeiden mitätöinti ja yhtiön uusi kokonaisosakemäärä näkyvät kaupparekisterissä arviolta 19.6.2017. Kaupankäynti yhtiön uudella kokonaisosakemäärällä Nasdaq Helsingissä alkaa arviolta 19.6.2017. Tarvittaessa yhtiön osakkeen kaupankäynti Nasdaq Helsingissä keskeytetään väliaikaisesti tarvittavien teknisten järjestelyiden tekemiseksi kaupankäyntijärjestelmässä Järjestelypäivän jälkeen. Järjestely ei toteutuessaan edellytä osakkeenomistajilta toimenpiteitä. Mitään osaa järjestelystä ei toteuteta ilman, että kaikki muut osat toteutuvat.

Edelleen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhdestä tai useammasta maksuttomasta ja/tai maksullisesta osakeannista, joka sisältää oikeuden päättää osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien optio-oikeuksien ja muiden osakkeeseen oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien uusien osakkeiden tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisten optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen perusteella osakkeiden määrä olisi yhteensä enintään 10.000.000 osaketta (yhtiön osakkeiden lukumäärän vähentämisen jälkeen). Valtuutuksessa ei ole suljettu pois hallituksen oikeutta päättää myös suunnatusta osakkeiden tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisten optio-oikeuksien tai erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutusta käytetään yhtiön kannalta tärkeisiin järjestelyihin, kuten pääomarakenteen vahvistamiseen, investointien rahoittamiseen, yritys- ja liiketoiminta-kauppojen tai muiden liiketoiminnan järjestelyiden tai omistusrakenteen laajentamiseen tai henkilöstön kannustamiseen tai sitouttamiseen tai sellaisiin muihin

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

hallituksen päättämiin tarkoituksiin, joissa osakkeiden tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien optio-oikeuksien tai osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen on painava taloudellinen syy. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta voidaan poiketa edellyttäen, että siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Valtuutus on voimassa 30.6.2018 asti.

Lisäksi yhtiön hallitus selvitti yhtiökokoukselle yhtiön taloudellista tilannetta. Yhtiökokous keskusteli toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi hallituksen tilikauden 2017 aikana tekemien päätösten pohjalta.

17.6.2017: VALOE OYJ:N OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄN VÄHENTÄMISEN JÄLKEEN

Valoe Oyj:n ("Yhtiö") varsinainen yhtiökokous päätti 14.6.2017 vähentää Yhtiön osakkeiden lukumäärää uusia osakkeita luovuttaen ja omia osakkeita lunastaen ("Järjestely").

Järjestelyn osana yhtiökokous päätti, että Yhtiö luovuttaa 16.6.2017 järjestelypäivänä ("Järjestelypäivä") vastikkeetta enintään 1.600.000 Yhtiön uutta osaketta siten, että kaikkien Yhtiön osakkeenomistajien omistamien osakkeiden lukumäärä arvoosuustilikohtaisesti on jaollinen luvulla 200. Yhtiön osakkeenomistajien omistamien osakkeiden lukumäärän saattamiseksi jaolliseksi luvulla 200 tarvittiin 415.064 osaketta, joka oli maksuttomana järjestetyn osakeannin lopullinen osakkeiden määrä. Osakeannin jälkeen Yhtiön osakkeiden lukumäärä oli 948.887.200 osaketta Järjestelypäivänä. Edelleen, Yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiö on Järjestelypäivänä lunastanut edellä tarkoitetun osakeannin yhteydessä jokaiselta osakkeenomistajalta vastikkeetta osakemäärän, joka määräytyi lunastussuhteen 200/1 mukaisesti eli yhteensä 944.142.764 Yhtiön osaketta.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Yhtiön hallitus on mitätöinyt Yhtiön haltuun Järjestelypäivänä tulleet 944.142.764 osaketta. Yhtiön osakkeiden lukumäärä on Yhtiön hallituksen mitätöintipäätöksen jälkeen 4.744.436 osaketta.

Yhtiön 944.142.764 osakkeen mitätöinti sekä Yhtiön osakkeiden uusi kokonaismäärä rekisteröidään kaupparekisteriin 19.6.2017 mennessä. Kaupankäynti Yhtiön osakkeiden muuttuneella lukumäärällä alkaa Nasdaq Helsingissä arviolta 19.6.2017.

7.8.2017: VALOE OYJ ON SOLMINUT YHTEENSÄ NOIN 4 MILJOONAN EURON ARVOISEN SOPIMUKSEN AURINKOVOIMALOIDEN TOIMITTAMISESTA SUOMEEN. ENSIMMÄISET TILAUKSET, ARVOLTAAN N. 450 000 €, TOIMITETAAN YHDEKSÄÄN HANGON KAUPUNGIN OMISTAMAAN KOHTEESEEN SYKSYN 2017 AIKANA.

Valoe Oyj on allekirjoittanut ForUs Capital Oy:n kanssa puitesopimuksen yhteensä noin 4 miljoonan euron arvoisten aurinkovoimaloiden toimittamisesta Suomeen. ForUs Capital myy voimaloiden sähkön omille sopimuskumppaneilleen. Ensimmäiset tilaukset, arvoltaan n. 450 000 €, toimitetaan yhdeksään Hangon kaupungin omistamaan kohteeseen syksyn 2017 aikana.

Valoe ja aurinkosähkön ostaja tekevät jokaisen voimalan huollosta ja ylläpidosta palvelusopimuksen. Valoe vastaa aurinkovoimaloiden sähköntuotannosta ja antaa aurinkovoimaloilleen tuottotakuun.

Muiden toimitusten toteutumisen edellytyksenä on valtion investointituen saaminen ja rahoituksen lopullinen varmistuminen. Edellytysten täyttyessä voimalat toimitetaan viimeistään kesällä 2018.

" Valoen seuraavan sukupolven aurinkosähköjärjestelmien elinkaarikustannus tuotettua kilowattituntia kohti on merkittävästi pienempi tavanomaisiin paneeleihin verrattuna. On hienoa, että ForUs Capital on pitkään jatkuneen yhteistyön jälkeen vakuuttunut Valoen järjestelmien kilpailukyvystä. Uskomme yhteistyön Foruksen kanssa laajenevan jatkossa merkittävästi" toteaa Valoen toimitusjohtaja Iikka Savisalo.

"Valitsimme Valoen yhteistyökumppaniksemme, sillä heiltä saimme uusimman suomalaisen teknologian, kotimaisen valmistuksen ja parhaat takuuehdot. Toimialan korkeimmasta hinnasta huolimatta arviomme Valoen olevan sijoittajillemme markkinoiden turvallisin vaihtoehto" kertoo ForUs Capital Oy:n toimitusjohtaja, Eero Oksanen. "Olemme hyvin läheltä seuranneet Valoen työtä. Odotamme toiveikkaina Valoen kehittävän lähitulevaisuudessa teknisesti ylivoimaisia aurinkovoimaloita." toteaa Eero Oksanen.

16.10.2017: VALOE OYJ:N MAKSUTON OSAKEANTI YHTIÖLLE ITSELLEEN

Valoe Oyj:n ("Yhtiö") hallitus on päättänyt Yhtiön ja Bracknor Investmentin välisen 19.4.2017 hyväksytyn rahoitusjärjestelyn nojalla yhteensä enintään 2.570.825 uuden osakkeen maksuttomasta osakeannista Yhtiölle itselleen siten, että uusien osakkeiden merkintäaika alkoi 16.10.2017 ja päättyy 16.10.2018. Uusia osakkeita voidaan merkitä milloin tahansa merkintäajan kuluessa Yhtiön hallituksen päättämissä erissä kuitenkin siten, että Yhtiön hallussa tai pantattuna kulloinkin olevien omien osakkeiden lukumäärä (kulloinkin merkittävät uudet osakkeet mukaan lukien) ei milloinkaan ylitä yhtä kymmenesosaa kaikista Yhtiön osakkeista osakeyhtiölain 15 luvun 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yhtiö toteuttaa maksuttoman osakeannin itselleen edellä mainitun rahoitusjärjestelyn osittaiseksi toteuttamiseksi rahoitusjärjestelyn ehtojen mukaisesti. Uusia osakkeita voidaan käyttää ainoastaan edellä mainitun rahoitusjärjestelyn toteuttamiseksi siten, että Yhtiön hallussa olevia uusia osakkeita annetaan Bracknor Investmentille sen merkitessä osakkeita sille rahoitusjärjestelyssä annettujen vaihtovelkakirjalainojen ja warranttien nojalla. Siltä osin kuin kaikkia Yhtiön merkitsemiä uusia osakkeita ei ole tarpeen antaa Bracknor Investmentille edellä sanotun mukaisesti, Yhtiö mitätöi ne.

Uudet osakkeet ovat samaa lajia kuin Yhtiön muut osakkeet ja tuottavat niiden rekisteröinnistä alkaen samat osakeoikeudet kuin Yhtiön vanhat osakkeet.

Yhtiö on 16.10.2017 merkinnyt yhteensä 525.000 kappaletta sille annissa suunnattuja uusia osakkeita ("Merkityt Osakkeet").

Merkittyjen Osakkeiden kaupparekisteriin merkitsemisen jälkeen Yhtiöllä on kaikkiaan 5.269.436 osaketta, joista yhteensä 525.824 on yhtiön hallussa.

Merkityt Osakkeet merkitään kaupparekisteriin arviolta 23.10.2017 ja Yhtiö hakee uusien osakkeiden listaamista Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle arviolta lokakuun 2017 loppuun mennessä.

28.11.2017: VALOEN YLIMÄÄRÄISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Valoe Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 28.11.2017 Mikkelissä.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhdestä tai useammasta maksuttomasta ja/tai maksullisesta osakeannista, joka sisältää oikeuden päättää osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien optio-oikeuksien ja muiden osakkeeseen oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien uusien osakkeiden tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisten optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen perusteella osakkeiden määrä olisi yhteensä enintään 50.000.000 osaketta. Valtuutuksessa ei ole suljettu pois hallituksen oikeutta päättää myös suunnatusta osakkeiden tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisten optio-oikeuksien tai erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus ei kumoa aiempia osakeantivaltuutuksia. Valtuutus on voimassa 30.6.2018 asti.

19.12.2017: VALOE OYJ:LLE NOIN 0,7 MILJOONAN EURON AURINKOVOIMALATILAUS. TOIMITUS LIITTYY 7.8.2017 TIEDOTETTUUN PUITESOPIMUKSEEN FORUS CAPITAL OY:N KANSSA

Valoe Oyj ("Valoe") tiedotti 7.8.2017 allekirjoittaneensa ForUs Capital Oy:n ("ForUs Capital") kanssa puitesopimuksen yhteensä noin 4 miljoonan euron arvoisten aurinkovoimaloiden toimittamisesta Suomeen. ForUs Capital myy voimaloiden sähkön omille sopimuskumppaneilleen. Ensimmäiset, jo aiemmin tiedotetut tilaukset, arvoltaan n. 450 000 euroa , toimitetaan yhdeksään Hangon kaupungin omistamaan kohteeseen. Aurinkosähkövoimaloiden toimitukset Hankoon ovat sujuneet hyvin. Osa voimaloista on jo toimitettu ja loput voimalat Hangon kaupungin omistamiin kohteisiin toimitetaan vuoden 2018 ensimmäisen puoliskon aikana.

Valoe on tänään allekirjoittanut puitesopimukseen kuuluvan uuden toimitussopimuksen, jonka arvo on noin 0,7 miljoonaa euroa. Uuden sopimuksen mukaisesti Valoe toimittaa aurinkosähkövoimalat elokuun 2018 loppuun mennessä.

Muiden kuin edellä mainittujen puitesopimukseen kuuluvien toimitusten toteutumisen edellytyksenä on valtion investointituen saaminen ja rahoituksen lopullinen varmistuminen.

20.12.2017: VALOE OYJ:N OSAKEANTI YHTIÖN MERKITTÄVILLE VELKOJILLE; YHTIÖ VASTAANOTTANUT 8,6 MILJOONAN EURON EHDOLLISET MERKINTÄSITOUMUKSET VELKOJEN KUITTAAMISELLA TEHTÄVISTÄ OSAKEMERKINNÖISTÄ JA 0,8 MILJOONAN EURON EHDOTTOMAT MERKINTÄSITOUMUKSET UUTTA RAHAA VASTAAN TEHTÄVISTÄ MERKINNÖISTÄ

Valoe Oyj:n ("Yhtiö") hallitus on tänään päättänyt ylimääräisen yhtiökokouksen sille 28.11.2017 antaman valtuutuksen nojalla suunnatusta osakeannista ("Osakeanti"), jossa Yhtiö tarjoaa enintään 10.000.000 uutta osaketta ("Uudet Osakkeet") merkittäväksi Yhtiön kaikille sellaisille velkojille (mukaan lukien Yhtiön vaihtovelkakirjalainojen I/2015 ja I/2017 merkitsijät), joilla on merkintähetkellä vähintään 25.000 euron suuruinen riidaton saatava Yhtiöltä (kukin "Merkitsijä"). Yhtiön hallitus on hyväksynyt Osakeannin ehdot, jotka ovat kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä.

Uusien Osakkeiden merkintähinta voidaan maksaa rahana tai kuittaamalla merkintähinta Merkitsijällä Yhtiöltä merkintähetkellä olevia Yhtiön hallituksen käsityksen mukaan riidattomia saatavia vastaan. Merkintähinta per Uusi Osake on 0,98 euroa siltä osin kuin merkintähinta maksetaan rahana ja 1,18 euroa siltä osin kuin merkintähinta maksetaan kuittaamalla.

Merkintähinnat on määritelty siten, että ne ovat Yhtiön hallituksen arvion mukaan riittävän houkuttelevia, jotta mahdollisimman suuri osa Merkitsijöistä on halukas merkitsemään osakkeita sekä rahaa että heillä Yhtiöltä olevia saataviaan vastaan.

Osakkeiden merkintäaika alkaa 21.12.2017 klo 8:00 Suomen aikaa ja päättyy 15.1.2018 klo 18:00 Suomen aikaa. Yhtiö tiedottaa Osakeannin lopullisesta tuloksesta merkintäajan päättymisen jälkeen Yhtiön hallituksen hyväksyttyä merkinnät.

Osakeannin tarkoituksena on vahvistaa Yhtiön taseasemaa ja siten parantaa Yhtiön taloudellisia toimintaedellytyksiä sekä kerätä Yhtiölle uutta pääomaa sen käyttöpääomatarpeen sekä liiketoimintasuunnitelman mukaisen toiminnan rahoittamiseksi. Osakeannin oletetaan myös parantavan Yhtiön osakkeiden likviditeettiä. Osakeannin tavoitteena on kerätä Yhtiölle enintään 1,8 miljoonaa euroa uutta rahaa.

Uudet Osakkeet tarjotaan Merkitsijöiden merkittäväksi Yhtiön nykyisten osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Perusteet merkintäetuoikeudesta poikkeamiselle ovat Yhtiön taseaseman vahvistaminen, Yhtiön taloudellisten toimintaedellytysten parantaminen sekä käyttöpääomatarpeen ja liiketoimintasuunnitelman osittainen rahoittaminen kustannustehokkaalla tavalla. Näillä perusteilla Yhtiön hallitus katsoo, että osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiselle on olemassa osakeyhtiölain 9 luvun 4 §:n 1 momentin tarkoittama painava taloudellinen syy.

Yhtiöllä on tällä hetkellä yhteensä 8,6 miljoonan euron ehdolliset merkintäsitoumukset Osakeantiin liittyvistä velkojen kuittaamisella tehtävistä osakemerkinnöistä. Edellä sanotut merkintäsitoumukset ovat ehdollisia sille, että Yhtiössä ei tapahdu merkintäsitoumuksen allekirjoittamisen ja merkinnän tekohetken välillä olennaista haitallista muutosta. Lisäksi Yhtiöllä on tällä hetkellä yhteensä 0,8 miljoonan euron ehdottomat merkintäsitoumukset Osakeantiin liittyvistä uutta rahaa vastaan tehtävistä osakemerkinnöistä.

Yhtiö hakee Uusien Osakkeiden rekisteröimistä kaupparekisteriin niin pian kuin käytännössä on mahdollista Yhtiön hallituksen hyväksyttyä Uusien Osakkeiden merkinnät. Yhtiö odottaa, että Osakeannissa hyväksytysti merkityt Uudet Osakkeet rekisteröidään kaupparekisteriin arviolta 19.1.2018.

Uudet Osakkeet haetaan kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle arviolta 22.1.2018 yhdessä Yhtiön muiden osakkeiden kanssa.

TILIKAUDEN 2017 JÄLKEISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT

Tilikauden jälkeisiä merkittäviä tapahtumia on käsitelty tässä vuosikatsauksessa kohdissa: Taloudellinen tulos, Rahoitus ja Osakkeet ja omistajat. Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet merkittävät tapahtumat ovat liitetiedoissa alkaen sivulta 62.

RISKIENHALLINTA, RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Vastuu kirjanpidosta ja varainhoidon valvonnasta kuuluu Valoen hallitukselle. Hallitus vastaa sisäisestä valvonnasta ja toimitusjohtaja huolehtii valvonnan käytännön järjestämisestä ja valvonnan toimivuuden seurannasta. Liiketoiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuvat koko konsernin kattavan raportointi- ja ennustejärjestelmän avulla.

Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että liiketoimintaan vaikuttavat olennaiset riskit tunnistetaan, ja että niitä seurataan tarkoituksenmukaisesti. Yhtiön liiketoiminta- ja rahoitusriskejä hallinnoidaan keskitetysti konsernin talousosastolla ja riskeistä raportoidaan tarvittaessa konsernin hallitukselle.

Yhtiön ja sen liiketoiminnan pienen koon vuoksi Valoella ei ole sisäisen tarkastuksen organisaatiota eikä tarkastusvaliokuntaa.

Yhtiön rahoitusasema ja käyttöpääomatilanne tulevat käytettävissä olevien ennusteiden valossa olemaan vuonna 2018 edelleen tiukkoja. Valoen hallitus luottaa kuitenkin siihen, että huomioiden yhtiön vähimmäisinvestointitarpeet, käytössä olevat rahoitussitoumukset sekä lisääntyneen kysynnän tuoman kassavirran yhtiöllä on riittävästi käyttöpääomaa vähintään seuraavan 12 kuukauden ajaksi.

Yhtiöllä oli vuoden vaihteessa sen kassavaratilanteen parantamiseksi 2,35 miljoonan euron rahoitussitoumus Bracknor Investmentiltä. Valoe ei voi nostaa rahoitussitoumusten mukaista uutta pääomaa kerralla, vaan pidemmän ajanjakson kuluessa. Rahoitustarpeen täyttämiseksi yhtiö arvioi nostavansa Bracknor Investmentiltä vuoden 2018 aikana uutta pääomaa yhteensä noin 2,0 miljoona euroa, josta yhtiö on nostanut alkuvuoden 2018 aikana yhteensä 0,5 miljoonaa euroa.

Yhtiö on 19.4.2018 laskenut liikkeelle yhden miljoonan euron suuruisen vaihtovelkakirjalainan 1/2018, jonka se uskoo tulevan merkityksi kokonaan.

Strategisten investointiensa kattamiseksi yhtiö suunnittelee vuoden 2018 aikana järjestävänsä uuden osakeannin.

Valoella on käytössään Tekesin myöntämä 4,1 miljoonan euron tuotekehityslaina, josta tilikauden 2017 lopussa yhtiö oli nostanut yhteensä 0,8 miljoonaa euroa. Huhtikuussa 2018 yhtiö nosti lainasta 0,6 miljoonaa euroa. Tämän vuosikatsauksen päivämääränä lainasta on nostamatta 2,7 miljoonaa euroa. Mikäli yhtiö saa kerättyä tavoitellun määrän uutta pääomaa mm. yllä mainituilla järjestelyillä, pystyy se toteuttamaan strategiansa mukaisen investointisuunnitelman ja uskoo pystyvänsä nostamaan Tekesin tuotekehityslainasta noin 1,0 miljoonaa euroa loppuvuodesta 2018.

Valoen tavoitteena on saavuttaa vahva asema teknologiatoimittajana sellaisille aurinkopaneelien valmistajille, jotka valmistavat paikallisesti eri markkina-alueilla Valoen automaatio-osaamista ja lasertekniikkaa hyväksi käyttäen Valoen teknologiaan perustuvia, korkealaatuisia aurinkosähköpaneeleita. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen liittyy kuitenkin riskejä. Vaikka yhtiön strategia ja tavoitteet perustuvat markkinatuntemukseen ja teknisiin selvityksiin, riskit ovat merkittävät, eikä ole varmuutta saavuttaako Valoe asetetut tavoitteet kokonaan tai osittain. Valoen tulevaisuuden näkymät tulevat olemaan jatkossa merkittävästi riippuvaisia yhtiön kyvystä saavuttaa tavoiteltu markkina-asema globaaleilla aurinkosähköpaneelien markkinoilla sekä yhtiön rahoituksesta.

Valoen asiakkaalla on käynnissä neuvottelut noin 26,5 miljoonan euron tehdaskaupan rahoituksen järjestämisestä Aasiaan. Projektin toteutumiseen liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä. Neuvottelut ovat kesken eikä projektin toteutumisesta kokonaan tai edes osittain ole vielä varmuutta.

Etiopian paneelitehdastilaukseen liittyy normaaleja kansainvälisen laitekaupan liiketoiminta-, rahoitus- aikataulu- ja maariskejä. Maariskeihin on luettava myös projektin rahoitusjärjestelyjen hitaus. Tehdastoimituksen maksut Valoelle eivät vieläkään sitovista rahoitussopimuksista huolimatta ole käynnistyneet. Yhtiö seuraa tarkasti tilannetta Etiopiassa ja pyrkii tukemaan asiakastaan tämän neuvotteluissa olemalla mahdollisimman paljon paikan päällä.

ForUs Capital Oy:n kanssa allekirjoitettuun puitesopimukseen sisältyy riskejä, joista merkittävin on riittävän rahoituksen järjestyminen osalle puitesopimuksen mukaisista projekteista.

Kehittyvät markkinat toimivat arvaamattomasti ja niissä toimimiseen sisältyy yllättäviä riskejä. Yhtiötä arvioitaessa sijoittajan tulee tiedostaa, että merkittävä osa yhtiön toiminnasta tapahtuu riskialttiissa toimintaympäristössä ja arvioida huolellisesti riskin vaikutus sijoitusstrategiaansa.

Tämän vuosikatsauksen tietyt lausunnot ja erityisesti Valoen strategiassa mainitut sitomattomat arviot kohdistuvat tulevaisuuteen ja perustuvat johdon tämän hetkisiin näkemyksiin. Luonteensa vuoksi ne sisältävät riskejä ja epävarmuutta ja ovat alttiita yleisen taloudellisen tai toimialan tilanteen muutoksille.

TULEVAISUUDENNÄKYMÄT

Valoe ei anna markkinaohjeistusta vuodelle 2018.

HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ

Valoe soveltaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka tuli voimaan 1.10.2010. Koodin suosituksen 51 mukainen Valoen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2017 julkistetaan viikolla 17 vuonna 2018 erillisenä raporttina.

EHDOTUS OSINGONJAOSTA

Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2017 ei jaeta osinkoa.

	2017	2016	2015
1 000 EUR	12kk	12kk	12kk
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto	554	553	699
Liiketulos	-3 078	3 661	-3 540
% liikevaihdosta	-556,0 %	661,5 %	-506,4 %
Tulos ennen veroja	-5 794	1 384	-4 731
% liikevaihdosta	-1046,6 %	250,0 %	-676,8 %
Oman pääoman tuotto-%	n/a	n/a	n/a
Sijoitetun pääoman tuotto-%	n/a	n/a	n/a
Omavaraisuusaste %	-47,3	-91,8	-235,7
Nettovelkaantumisaste %	neg.	neg.	neg.
Koroton vieras pääoma	4 074	5 716	7 493
Korollinen vieras pääoma	9 878	14 354	10 354
Bruttoinvestoinnit	272	481	395
% liikevaihdosta	49,1 %	86,9 %	56,5 %
Tutkimus- ja kehitysmenot	1 536	1 601	1 078
% liikevaihdosta	277,5 %	289,2 %	154,2 %
Tilauskanta, milj. eur	16,9	15,9	0,05
josta Etiopia	15,8	15,8	0,00
Henkilöstö, keskimäärin	17	21	22
Henkilöstö, kauden lopussa	18	18	20
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos / osake (laimentamaton)	-1,23	0,30	-1,12
Tulos / osake (laimennettu)	-1,23	0,22	-1,12
Tulos / osake (laimentamaton) - Jatkuvat toiminnot	-1,23	0,32	-1,10
Tulos / osake (laimennettu) - Jatkuvat toiminnot	-1,23	0,24	-1,10
Oma pääoma / osake, eur	-0,96	-2,23	-2,91
Osinko / osake, eur	0,00	0,00	0,00
Efektiivinen osinkotuotto, %	0,00	0,00	0,00
P/E luku (laimentamaton)	-0,6	8,7	-3,4
P/E luku (laimennettu)	-0,6	11,8	-3,4
Osakkeen kurssi kauden lopussa	0,7	2,6	3,8
Osakekannan markkina-arvo, kauden lopussa, MEUR	3,7	11,2	16,4
Osakeantikorjattu osakkeiden vaihto	2 102 871	320 475 608	105 004 021
Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta, % Osakkeiden osakenantioikaistun lukumäärän painotettu	44,6 %	37,2 %	12,2 %
keskiarvo tilikauden aikana	4 716 410	862 472 136	862 472 136
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden
lopussa	5 269 436	862 472 136	862 472 136
Osakkeiden optio-oikeudella laimennettu,
osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden
aikana	7 432 107	1 739 558 970	875 047 478

Oman pääoman tuottoa ja nettovelkaantumisastetta ei ole esitetty raportoitavilta vuosilta koska oma pääoma on negatiivinen.

Yhtiön osakekohtaiset tunnusluvut on ilmoitettu laskettuna osakkeiden lukumäärän vähentämisen jälkeisellä määrällä (ennen splitiä oleva hinta kerrottu 200:lla) myös vertailuvuosien osalta.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Oman pääoman tuotto-% (ROE):	Tilikauden tulos - verot x 100 Oma pääoma yhteensä
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI):	Voitto/tappio + rahoituskulut x 100 Oma päääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin)
Omavaraisuusaste (%):	Oma pääoma yhteensä x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste (%):	Korollinen vieras pääoma - rahat, pankkisaamiset ja rahoitusomaisuusarvopaperit x 100 Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus
Tulos/osake (EPS):	Tilikauden tulos emo yrityksen omistajalle Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä
Oma pääoma/osake:	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/osake:	Tilikauden osingonjako Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/tulos, %:	Osinko per osake x 100 Tulos per osake
Efektiivinen osinkotuotto (%):	Osinko / osake x 100 Tilikauden päätöskurssi
P/E luku:	Tilikauden päätöskurssi Osakekohtainen tulos

1 000 EUR	Liite	1.1. - 31.12.2017		1.1. - 31.12.2016
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto	1	554	100 %	553	100 %
Myytyjen suoritteiden hankintameno		-1 204	-217 %	-994	-180 %
Bruttokate		-650	-117 %	-441	-80 %
Liiketoiminnan muut tuotot	3	398		7 682
Tuotekehityskulut		-1 536		-1 601
Myynnin ja markkinoinnin kulut		-498		-758
Hallinnon kulut		-786		-1 143
Liiketoiminnan muut kulut	4	-5		-79
Liikevoitto /-tappio		-3 078	-556 %	3 661	662 %
Rahoitustuotot	7	0		8
Rahoituskulut	8	-2 716		-2 285
Tulos ennen veroja jatkuvista toiminnoista		-5 794	-1047 %	1 384	250 %
Tuloverot	9	0		18
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista		-5 794	-1047 %	1 402	253 %
Lopetetut toiminnot	10
Tulos verojen jälkeen lopetetuista toiminnoista		0		-92
Tilikauden tulos		-5 794	-1047 %	1 310	237 %
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen omistajille		-5 794		1 310
Tulos/osake (laimentamaton), eur	11	-1,23		0,30
Tulos/osake (laimennettu), eur	11	-1,23		0,22
Jatkuvista toiminnoista
Tulos/osake (laimentamaton), eur	11	-1,23		0,32
Tulos/osake (laimennettu), eur	11	-1,23		0,24
Tilikauden tulos		-5 794		1 310
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot		0		750
Muut laajan tuloksen erät, jotka
saatetaan myöhemmin siirtää		0		750
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-5 794	-1047 %	2 059	372 %
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoryityksen omistajille		-5 794		2 059

Vertailukauden 2016 tulokset/osake on ilmoitettu laskettuna osakkeiden lukumäärän vähentämisen jälkeisellä määrällä (ennen splitiä oleva hinta kerrottu 200:lla).

1 000 EUR	Liite	31.12.2017	31.12.2016
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	12	8	13
Konserniliikearvo	13	441	441
Muut aineettomat hyödykkeet	13	6 982	8 039
Myytävissä olevat sijoitukset	14	9	9
Laskennalliset verosaamiset	15	0	0
Pitkäaikaiset varat yhteensä		7 441	8 502
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	16	582	1 122
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset 17 Rahavarat 18 10 OMA PÄÄOMA JA VELAT		1 256	860
		350	3
Lyhytaikaiset varat yhteensä		2 188	1 985
Myytävänä olevat omaisuuserät		0	0
Varat yhteensä		9 629	10 487
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	19	80	80
Sijoitetun oman pääoman rahasto	19	10 542	0
Kertyneet voittovarat	19	-15 166	-9 708
Oma pääoma yhteensä		-4 544	-9 628
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset lainat	22	7 874	12 423
Laskennalliset verovelat	15	0	0
Pitkäaikaiset velat yhteensä		7 874	12 423
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset korolliset velat	22	2 004	1 931
Ostovelat ja muut velat	23	3 773	5 228
Lyhytaikaiset varaukset	21	215	40
Lyhytaikaiset velat yhteensä		5 992	7 199
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	10	306	493
Velat yhteensä		14 172	20 115
Oma pääoma ja velat yhteensä		9 629	10 487

1 000 EUR		1-12/2017	1-12/2016
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tuloslaskelman voitto/tappio ennen veroja jatkuvista toiminnoista		-5 794	1 384
Tuloslaskelman voitto/tappio ennen veroja lopetetuista toiminnosta		0	-92
Tuloslaskelman voitto/tappio ennen veroja		-5 794	1 291
Oikaistaan ei-rahamääräiset, selkeät erät tuloslaskelmasta
Poistot ja arvonalentumiset	+	1 333	1 111
Myyntivoitot/-tappiot pysyvistä vastaavista	+/-	0	-7 082
Realisoitumattomat kurssivoitot (-) ja -tappiot (+)	+/-	-11	4
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	+/-	-129	398
Varausten muutos	+/-	175	-13
Rahoitustuotot ja -kulut	+/-	2 728	2 274
Yhteensä rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		-1 698	-2 018
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)		-162	-868
Myynti- ja muiden saamisten lisäys (-) / vähennys (+)		-412	17
Osto- ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (-)		-611	1 484
Käyttöpääoman muutos		-1 184	634
Rahoituserien ja verojen oikaisu maksuperusteiseksi
Maksetut korot	-	273	92
Saadut korot	+	0	0
Maksetut verot	-	0	-18
Muut rahoituserät	-	5	25
Rahoituserät ja verot		-278	-99
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA		-3 160	-1 484
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-	357	418
Luovutustulot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	+	0	8
Myönnetyt lainat	-	0	672
Tytäryritysten ja muiden liiketoimintayksiköiden luovutus	+	0	-23
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA		-357	-1 105
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Osakeannista saadut maksut	+	800	0
Bracknor Investment rahoitusjärjestely	+	650	0
Pitkäaikaisten lainojen nostot	+	1 803	807
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-	23	0
Lyhytaikaisten lainojen nostot	+	1 380	2 049
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-	741	286
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA		3 869	2 569
RAHAVAROJEN LISÄYS (+) TAI VÄHENNYS (-)		352	-19
Rahavarat tilikauden alussa		3	31
Muuntoero-oikaisu rahavaroihin		-5	-9
Rahavarat tilikauden lopussa		350	3
		352	-19

Oman pääoman muutoslaskelma 1.1. - 31.12.2017

1 000 EUR	Osake pääoma	Muut rahastot	Muun toero	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kerty neet voitto varat	Yhteensä	Määräysval lattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
31.12.2016	80	0	0	0	-9 708	-9 628	0	-9 628
Kauden voitto/tappio Muuntoero,					-5 794	-5 794		-5 794
keskikurssiero					1	1		1
Liiketoimet omistajien kanssa:						0
Vaihtovelkakirjalainan oman pääoman
komponentti					300	300		300
Omien osakkeiden myynti - Bracknor				722		722		722
Osakeanti				9 820		9 820		9 820
Osakeannin kulut Osakkeina					-98	-98		-98
toteutettavat ja
maksettavat optiot					133	133		133
31.12.2017	80	0	0	10 542	-15 166	-4 544	0	-4 544

Oman pääoman muutoslaskelma 1.1. - 31.12.2016

				Sijoitetun
				vapaan	Kerty		Määräysval
				oman	neet		lattomien
	Osake	Muut	Muun	pääoman	voitto		omistajien	Oma pääoma
1 000 EUR	pääoma	rahastot	toero	rahasto	varat	Yhteensä	osuus	yhteensä
31.12.2015	80	0	-750	0	-11 910	-12 579	9	-12 570
Kauden voitto/tappio					1 310	1 310		1 310
Muuntoero, laaja tulos			750			750	-9	741
Liiketoimet omistajien
kanssa:
Osakkeina
toteutettavat ja
maksettavat optiot					892	892		892
31.12.2016	80	0	0	0	-9 708	-9 628	0	-9 628

PERUSTIEDOT YHTIÖSTÄ

Valoe tarjoaa asiakkailleen uusiutuvaan energiaan, erityisesti aurinkosähköön, liittyviä sovellutuksia. Valoe myy sen omaan teknologiaan pohjautuvaa automaattista aurinkosähkömodulien valmistustekniikkaa, modulien valmistuslinjoja, moduleita sekä modulien avainkomponetteja, mm. takavirtajohtimia.

Konsernin emoyritys on Valoe Oyj, joka on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Mikkeli. Yhtiön rekisteröity osoite on Insinöörinkatu 5, 50150 Mikkeli

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.valoe.com tai konsernin pääkonttorista osoitteesta Insinöörinkatu 5, 50150 Mikkeli.

Valoe Oyj:n hallitus on hyväksynyt tilinpäätöksen 27.4.2018. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus päättää tilinpäätöksen muuttamisesta.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

LAATIMISPERUSTA

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2017 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Toiminnan jatkuvuus –laadintaperiaatteen soveltuminen

Tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuus olettamalla. Helmikuussa 2017 yhtiö laski liikkeelle enintään 1,5 miljoonan euron suuruisen vaihtovelkakirjalainan, joka merkittiin kokonaan. Yhtiöön tehtiin uusia käteissijoituksia vaihtovelkakirjalainan merkintäaikana 1,05 miljoonaa euroa. Lisäksi merkinnöistä 0,45 miljoonaa euroa maksettiin kuittaamalla merkintähinta merkitsijöiden saatavia vastaan.

Valoe toteutti myös muita yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseen tähdänneitä toimenpiteitä tilikauden aikana toiminnan jatkuvuus periaatteen soveltamisen varmistamiseksi. Valoe sopi 19.4.2017 Bracknor Investmentin kanssa enintään 3.000.000 euron pääomaehtoisesta rahoitusjärjestelystä. 31.12.2017 mennessä Valoe oli nostanut lainaa Bracknor Investmentin kanssa sovitusta rahoituksesta yhteensä 0,65 miljoonaa euroa.

Joulukuussa 2017 yhtiö päätti suunnatusta osakeannista, joka päättyi katsauskauden päättymisen jälkeen tammikuussa 2018. Osakeannissa merkittiin yhteensä 8.721.077 uutta osaketta. Yhtiö keräsi osakeannilla noin 859.000 euroa uutta rahaa ennen palkkioita ja kuluja. Lisäksi Valoen velkaisuus väheni yhteensä noin 9.257.000 eurolla.

Konserni on noudattanut tilikauden 2017 alusta alkaen seuraavia voimaantulleita uusia ja muuttuneita standardeja:

Muutos IAS 7:ään Rahavirtalaskelmat- Disclosure Initiative (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla pyritään siihen, että tilinpäätöksen käyttäjät voisivat arvioida rahoitustoiminnasta syntyvien rahavirtavirtavaikutteisten ja eirahavirtavaikutteisten velkojen muutoksia. Muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Muutos IAS 12:een Tuloverot - Recognition of Deferred Tax Assets for Unrealised Losses (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät, että vähennyskelpoisen väliaikaisen eron olemassa olo riippuu yksinomaan omaisuuserän ja sen verotusarvon vertaamisesta tilinpäätöshetkellä, eikä siihen vaikuta mahdolliset tulevat muutokset

omaisuuserän kirjanpitoarvossa tai siinä tavassa, kuinka kirjanpitoarvoa vastaava määrä kertyy tulevaisuudessa. Muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin, muutoskokoelma 2014–2016 (sovellettava IFRS 12:n osalta 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, IFRS 1:n ja IAS 28:n osalta 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat kolmea standardia. Muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja tehdessään päätöksiä, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja näiden soveltamista. Merkittävimmät osa-alueet, joissa johto on käyttänyt harkintaa tilinpäätöstä laatiessaan liittyvät toiminnan jatkuvuuden periaatteen noudattamisen arviointiin sekä konsernin liikearvon ja tuotekehitysmenojen arvostukseen. Vuonna 2016 johdon harkintaa käytettiin lisäksi Etiopian projektin tulouttamiseen, jolloin yhtiön arvion mukaan Valoen Etiopiaan toimittaman projektin osatulouttamiseen tarvittava IFRS-standardien mukainen näyttö riittävästä varmuudesta projektin tuottojen kotiutumisesta yhtiön hyväksi puuttui ja varovaisuuden periaatetta noudattaen yhtiö päätti poistaa tuloslaskelmastaan Etiopian projektin vaikutuksen, minkä takia vuosikertomuksen 2016 tilinpäätöstiedot poikkesivat oleellisesti 31.3.2017 julkaistun tilinpäätöstiedotteen tiedoista.

Rahoitukseen ja yhtiön liiketoiminnan jatkuvuuteen liittyviä epävarmuustekijöitä on selostettu yllä tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa, minkä lisäksi on annettu perustelut jatkuvuuden periaatteen noudattamiselle.

Yhtiö ei ole kirjannut kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista johtuvista eristä aiheutuvaa laskennallista verovelkaa 0,3 miljoonaa euroa ja verosaamista 0,01 miljoonaa euroa niiden epätodennäköisen toteutumisen vuoksi. Yhtiöllä on huomattavasti vahvistettuja tappioita, joista ei ole kirjattu verosaamista.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset. Johdon arvioita joudutaan käyttämään erityisesti liikearvon arvonalennustestauksessa ja tuotekehitysaktivointien arvostuksessa (liitetieto 13.). Omaisuuserien arvonalentumistestauksissa laaditaan ennusteet omaisuuserän kerrytettävissä olevista rahamääristä. Liikearvon arvonalentumistestauksessa keskeisiä epävarmuustekijöitä ovat myyntiin ja myyntikatteeseen liittyvät tekijät. Yhtiö on suorittanut liikearvoihin sekä tuotekehitysmenoihin kohdistuvan arvonalentumistestauksen IFRS standardin mukaisesti.

Omaisuuserien arvonalentumistestauksissa laaditaan ennusteet omaisuuserän kerrytettävissä olevista rahamääristä. Liikearvon testauksissa käytetyistä arvioista ja niiden perusteista on esitetty lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa Poistot ja arvonalennukset sekä Aineettomat hyödykkeet / Liikearvo.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Valoe Oyj ja kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta sijoituskohteessa, kun se olemalla osallisena sijoituskohteessa altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Tytäryhtiöistä on annettu tiedot lähipiiriliitetiedoissa 28. Konsernilla ei ole tytäryhtiöitä, joissa on merkittävä määräysvallattomien omistajien osuus.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot, sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida, jos tappio johtuu arvonalentumisesta.

ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUTTAMINEN

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritellään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu euroiksi käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja –tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi kunkin tilikauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeroa, joka kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista syntyvät muuntoerot merkitään tuloslaskelmaan silloin, kun nettosijoituksesta luovutaan kokonaan tai osittain.

Realisoitumattomat kurssitappiot ja –voitot kirjataan tulosvaikutteisesti. Jos kurssivoitot/-tappiot kohdistuvat samaan tase-erään, ne on netotettu ja kirjattu sitten tulosvaikutteisesti.

Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004, joka oli konsernin IFRS-standardeihin siirtymispäivä, on kirjattu IFRS 1 – standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin IFRS-standardeihin siirtymisen yhteydessä, eikä niitä myöskään myöhemmin tytäryhtiön myynnin yhteydessä kirjata tuloslaskelmaan. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Valoe-konsernissa tähän käytäntöön siirryttiin jälkikäteen vuonna 2008 ja tarvittavat korjaukset tehtiin edellisen vuoden vertailutietoihin.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eri pituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	25 vuotta
Vuokratilojen perusparannusmenot	5 vuotta
Koneet ja kalusto	3-7 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisen käyttöomaisuuden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot –standardin mukaisesti.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja –tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

JULKISET AVUSTUKSET

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot käsitellään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Konserni on saanut aiemilla tilikausilla tuotekehitysavustuksia, joissa on kyse molemmista edellä selostetuista avustuksen kirjausmuodoista.

IAS 20:n mukaisesti hyöty, joka on saatu julkisen vallan markkinakorkoa alemmalla korolla myöntämästä lainasta, on käsitelty julkisena avustuksena. Laina on kirjattu ja arvostettu IAS 39:n mukaisesti. Markkinakorkoa pienemmällä korolla myönnetystä lainasta saatava hyöty on määritetty lainan IAS 39:n mukaisen kirjanpitoarvon ja saatujen maksujen erotuksena.

SIJOITUSKIINTEISTÖT

Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan käypään arvoon. Käypä arvo määritetään säännöllisesti ulkopuolisen kiinteistöarvioijan tekemän arvion perusteella, ja se vastaa toimivien markkinoiden markkina-arvoa. Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Konsernilla ei ollut sijoituskiinteistöjä tilikaudella 2017.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.

Liikearvosta ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajattomista aineettomista hyödykkeistä ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla (liitetieto 13).

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka aiheutuvat uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta, aktivoidaan taseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmilla tilikausilla kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Aineetonta hyödykettä poistetaan siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Käytössä olevat aktivoidut kehittämismenot käydään vuosittain läpi sen selvittämiseksi, onko viitteitä arvonalentumisesta. Aineeton hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 5-10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluiksi.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, on aktivoitu taseeseen hankintamenoon ja kirjataan tasapoistoina kuluiksi tulosvaikutteisesti niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat: Patentit 10 vuotta Ohjelmistolisenssit 5 vuotta

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään materiaalivaraston osalta painotetun keskihinnan menetelmällä ja keskeneräisten töiden osalta FIFO-menetelmällä (first in, first out). Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä systemaattisesti kohdistetusta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

VUOKRASOPIMUKSET

Konserni vuokralleottajana

Vuokrasopimukset jaetaan IAS 17 mukaisesti rahoitusleasing-sopimuksiin ja muihin vuokrasopimuksiin. Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi IAS 17 (Vuokrasopimukset) –standardin mukaisesti. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin. Konsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä tilikausilla 2017 ja 2016.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralleantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muut vuokrasopimukset kirjataan kyseessä olevaan toimintoon vuokrakuluina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Saadut kannustimet on vähennetty maksetuista vuokrista hyödyn ajallisen jakautumisen perusteella.

AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVON ALENTUMINEN

Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja tuotekehityshankkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos on tapahtunut muutos niissä olosuhteissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

TYÖSUHDE-ETUUDET

Eläkevelvoitteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki muut järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernilla ei ole etuuspohjaisina pidettäviä eläkejärjestelyjä.

Osakeperusteiset maksut

Yhtiön johdolle ei ole tilikauden 1.1. - 31.12.2017 aikana myönnetty osakeoptioita. Yhtiöllä on voimassaolevia osakeoptioita 31.12.2017.

Konsernin avainhenkilöille myönnetyt osakeoptiot arvostetaan käypään arvoon optioiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisjakson kuluessa. Myönnettyjen avainhenkilöoptioiden käypää arvoa vastaava kulu kirjataan henkilöstö-kuluihin ja vastaavan suuruinen erä kirjataan omaan pääomaan. Myönnettyjen optioiden käypä arvo määritetään käyttäen Black–Scholes-mallia, joka huomioi myöntämishetken option hinnoitteluun vaikuttavat markkinaehdot. Lisäksi optioiden myöntämishetkellä arvioidaan lopullisesti toteutuvien optioiden määrä ja voimassaoloaika. Kuluksi kirjattava määrä oikaistaan myöhemmin vastaamaan lopullisesti myönnettyjen osakeoptioiden määrää. Kun optio-oikeuksia käytetään, rahasuoritukset kirjataan mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuina järjestelyn ehtojen mukaisesti osakepääomaan ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Muut työsuhde-etuudet

Työntekijät saavat pitkän palvelusajan johdosta palkkion tai palkallista vapaata. Pitkäaikaisesta työsuhde-etuudesta merkitään velaksi taseeseen järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvo raportointikauden päättymispäivänä. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

VARAUKSET

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote on loppuhyväksytty. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskeva suunnitelma sisältää vähintään seuraavat tiedot: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Käytöstä poistamista ja alkuperäiseen tilaan palauttamista koskevista velvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.

TULOVEROT JA LASKENNALLISET VEROT

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta, jolloin verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka, ja kyseinen liiketoimi ei ole yritysten yhteenliittymä eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista.

Tytäryrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkatumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Yhtiö ei ole kirjannut verotuksessa vähennyskelpoisista tappioistaan laskennallista verosaatavaa.

TULOUTUSPERIAATTEET

Myydyt tavarat ja tuotetut palvelut

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tällöin konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää valvonta- tai määräysvaltaa. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin tavara on toimitettu asiakkaalle sovitun toimituslausekkeen mukaisesti. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palveluiden sekä raaka-aineiden ja tarvikkeiden myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla.

Pitkän valmistumisajan vaativista suoritteista syntyvä tulo on kirjattu tuotoksi valmiusasteen perusteella. Pitkän valmistusajan vaativiksi suoritteiksi on katsottu hankkeet, joiden aloittamis- ja lopettamisajankohdat ajoittuvat eri tilikausille ja tulon kirjaaminen tuotoksi vaikuttaa olennaisesti liikevaihdon ja tuloksen muodostumiseen. Pitkäaikaishankkeiden valmiusaste on määritelty hankkeen toteutuneiden menojen suhteessa hankkeen arvioituihin kokonaismenoihin ja on riippuvainen ennustettavista lopullisista kokonaistuotoista ja -kuluista, sekä luotettavasta tavasta mitata projektin edistymistä. Tappio hankkeelta kirjataan heti, kun se on tiedossa ja arvioitavissa.

KOROT JA OSINGOT

Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

MYYTÄVÄNÄ OLEVAKSI LUOKITELLUT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT

Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovitettavien erien ryhmä) ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävinä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävän olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.

Luokitteluhetkestä lähtien myyätvänä olevat omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä;

• 1. Se on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö.
• 1. Se on osa koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta.
• 1. Se on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen.

Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.

Valoella on ollut lopetettavaksi toiminnoksi luokiteltu FTTK:lle myyty elektroniikkateollisuuden automaatioliiketoiminta tilikaudella 2016.

RAHOITUSVARAT JA RAHOITUSVELAT

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen –standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Konsernilla ei ole käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattuja rahoitusvaroja tilikausilla 2017 ja 2016.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset –ryhmään luonteensa mukaisesti lyhyt- ja pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintahintaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Konsernilla ei ole johdannaissopimuksia tilikausilla 2017 ja 2016.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin ja ne on esitetty netotettuina, sillä konsernilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus suorittaa tai muutoin eliminoida velkojalle suoritettava määrä kokonaan tai osaksi.

Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Pääomalainan ehtoisen vaihtovelkakirjalainan velkaosuuden käypä arvo on määritetty käyttämällä vastaavan velan markkinakorkoa lainan liikkeeseenlaskuhetkellä. Velkaosuus on kirjattu jaksotettuun hankintamenoon. Vaihtovelkakirjalainan laskennassa oman pääoman osuus on kirjattu omaan pääomaan.

Kaikkien rahoitusvarojen ja –velkojen käyvän arvon määrittämisperiaatteet on esitetty liitetiedossa 24.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Osakesijoitusten merkittävä ja pitkään jatkunut arvonalentuminen, jolloin käypä arvo alittaa hankintahinnan, on osoitus myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöjä myyntisaamisen mahdollisesta arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

VIERAAN PÄÄOMAN MENOT

Lisäksi konserni aktivoi tietyt ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot ovat luotettavasti määritettävissä. Aktivointi lopetetaaan, kun omaisuuserä on olennaisilta osin valmis sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

OMA PÄÄOMA

Konserni luokittelee liikkeeseen laskemansa instrumentit niiden luonteen perusteella joko omaksi pääomaksi tai vieraaksi pääomaksi (rahoitusvelaksi). Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhteisön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos yhtiö hankii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

Yhtiöllä on vuonna 2015 liikkeeseen laskettu, 3,0 miljoonan euron (alunperin 7,7 miljoonan euron) suuruinen vaihtovelkakirjalaina. Laina on kirjattu yhtiön oman pääoman ehtoiseen pitkäaikaiseen velkaan. Vaihtovelkakirjalainan mukainen yksi 2,0 euron lainaosuus oikeuttaa velkakirjan haltijan merkitsemään yhden uuden osakkeen. Lainaosuuksien perusteella tehtävien osakemerkintöjen seurauksena Valoe antaa enintään 1.502.000 uutta osaketta. Laina-aika ja vaihto-oikeus päättyy 1.8.2018. Vaihtovelkakirjalainan pääomalle maksetaan Vaihtovelkakirjalainan nostopäivästä lukien kahdeksan (8) prosentin vuotuinen korko. Korko lisätään lainapääomaan oman pääoman niin salliessa kerran vuodessa aina 30.7. Pääomitetulle korolle ei makseta korkoa. Korko maksetaan osakkeilla laina-ajan päätyttyä siten, että kukin 2,0 euron suuruinen kertynyt korko vaihdetaan yhteen (1) uuteen Yhtiön osakkeeseen. Viimeinen korkojakso päättyy 30.7.2018. Vuoden 2016 aikana lainapääomaan lisättiin 0,2 miljoonaa euroa kertynyttä korkoa. Joulukuussa 2017 vaihtovelkakirjalainan pääomaan lisättiin kertyneitä korkoja 0,8 miljoonaa euroa ja tämän jälkeen lainapääomasta 5,6 miljoonaa euroa konvertoitiin osakkeiksi Osakeanti II:ssa.

OSINGONJAKO

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ei vähennetä jakokelpoisesta pääomasta ennen yhtiökokouksen päätöstä.

UUUDET IFRS-STANDARDIT JA TULKINNAT

Valoe ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2017.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Standardi korvaa nykyisen IAS 39-standardin Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Uuteen standardiin sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä kattaa myös uuden, odotettuja luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. Standardilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista sekä standardiin tehdyt muutokset Clarifications to IFRS 15 Revenue from Contracts with Customers (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Uusi standardi korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11-standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. IFRS 15 sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen myyntituottojen kirjaamisesta: mihin määrään ja milloin myyntituotot kirjataan. Myynti kirjataan määräysvallan siirtymisen perusteella joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää. Olemassa oleviin tuloutuskäytäntöihin ei ole tulossa suurempia muutoksia eikä uudella standardilla ei ole vaikutusta vuonna 2017 raportoituun liikevaihtoon, kuluihin tai liikevoittoon.

IFRS 16 Vuokrasopimukset *(sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa IAS 17 -standardin ja siihen liittyvät tulkinnat. IFRS 16 -standardi edellyttää vuokralle ottajilta vuokrasopimusten merkitsemistä taseeseen vuokranmaksuvelvoitteena sekä siihen liittyvänä omaisuuseränä. Taseeseen merkitseminen muistuttaa paljon IAS 17:n mukaista rahoitusleasingin kirjanpitokäsittelyä. Taseeseen merkitsemisestä on kaksi helpotusta, jotka koskevat lyhytaikaisia vuokrasopimuksia sekä vuokrasopimuksia, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen. Vuokralle antajien kirjanpitokäsittely tulee säilymään suurelta osin nykyisen IAS 17:n mukaisena. Konsernissa on jatkettu standardin vaikutuksen arviointia. Konsernissa jatketaan vaikutusen arviointia vuoden 2018 aikana.

Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut - Clarification and Measurement of Sharebased Payment Transactions * (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät tietyntyyppisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelyä. Ne koskevat kolmea osa-aluetta: käteisvaroina maksettavien maksujen arvostaminen, osakeperusteiset maksut, joista on vähennetty lähdevero sekä osakeperusteisten maksujen muuttaminen käteisvaroina maksettavasta omana pääomana maksettavaksi. Standardimuutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Tulkinta IFRIC 22 Foreign Currency Transactions and Advance Consideration* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Kun ulkomaanrahan määräinen – omaisuuserään, kuluun tai tuottoon liittyvä – ennakkosuoritus maksetaan tai vastaanotetaan, IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset ei ota kantaa siihen, miten kyseisen erän muuntamisen toteutumispäivä määritetään. Tulkinta selventää, että toteutumispäivä on se päivä, jolloin yhteisö alun perin kirjaa ennakkosuorituksesta ennakkomaksun tai tuloennakon. Liiketoimen muodostuessa useista ennakkosuorituksista, toteutumispäivä määritetään erikseen kullekin yksittäiselle suoritukselle. Standardimuutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Tulkinta IFRIC 23 Tuloverokäsittelyä koskeva epävarmuus - Uncertainty over income tax treatments (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta koskee epävarmojen veropositioiden arviointia ja käsittelyä. Tulkinnalla ei odoteta olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Muutokset koskien IAS 28 -standardia: Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin. Muutokset koskevat eräitä pitkäaikaisia sijoituksia osakkuus- ja yhteisyrityksiin. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2019. Muutoksella ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Muutokset koskien IFRS 9 Rahoitusinstrumentit standardia. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2019 ja ne koskevat 1.1.2018 konsernissa käyttöön otettavaa IFRS 9 -standardia. Muutokset koskevat eräitä rahoitusvaroihin luokiteltavia ennakkomaksuja. Konserni selvittää vielä standardimuutoksen vaikutuksia.

Lukujen esittäminen

Seuraavissa liitetiedoissa luvut on esitetty tuhansina euroina, ellei toisin mainita.

1. Segmentti-informaatio

Konserni luopui elektroniikkateollisuuden automaatioliiketoiminnastaan myymällä sen FTTK Company Limited'lle vuoden 2014 loppupuolella. Kaupan toteuduttua elektroniikkateollisuuden automaatioliiketoimintaa ei ole yhdistelty, vaan se sisältyy lopetettuihin toimintoihin Q3/2014 alkaen ja segmentti-informaatio esitetään jaettuna jatkuviin ja lopetettuihin toimintoihin. Segmentti-informaatio esitetään tuloslaskelman osalta liikevoittoon asti. Rahoituskuluja ja tase-eriä ei jaeta segmenteille. Konsernin esittämä segmentti-informaatio perustuu johdon sisäiseen raportointiin ja yhtiön organisaatiorakenteeseen. Vuonna 2015 lopetetut toiminnot sisältävät Valoe Oyj:lle FTTK-kaupassa jääneiden muutaman automaatioliiketoiminnan projektin sekä itse liiketoimintakaupan loppuun saattamisen ja 2016 merkittävin osa kustannuksista liittyy Valoen ja FFTK:n välisten oikeudenkäyntien asianajokustannuksiin.

Lopetettuja toimintoja koskeva informaatio on annettu liitetietojen kohdassa 10. Lopetetut liiketoiminnot.

Konsernilla ei ole yhteisiä toimintoja, joita ei olisi voitu kohdentaa segmenteille.

Konsernin tuotoista neljältä asiakkaalta kertyi yli 10 % konsernin liikevaihdosta, yhteensä 0,35 miljoonaa euroa.

Liiketoimintasegmentit 2017	Puhtaan energian sovellukset (= Jatkuvat)	Lopetetut toiminnot	Eliminoinnit	Yhteensä
Liikevaihto	554	0	0	554
Käyttökate	-1 745	0	0	-1 745
Liikevoitto	-3 078	0	0	-3 078
Varat	9 629	0	0	9 629
Velat	13 866	306	0	14 172
Investoinnit	272	0	0	272
Poistot	1 333	0	0	1 333
Arvonalentumiset	0	0	0	0

	Puhtaan energian sovellukset	Lopetetut
Liiketoimintasegmentit 2016	(= Jatkuvat)	toiminnot	Eliminoinnit	Yhteensä
Liikevaihto	553	0	0	553
Käyttökate	4 772	-92	0	4 680
Liikevoitto	3 661	-92	0	3 569
Varat	10 487	0	0	10 487
Velat	19 622	493	0	20 115
Investoinnit	481	0	0	481
Poistot	1 111	0	0	1 111
Arvonalentumiset	0	0	0	0

Maantieteelliset tiedot

Maantieteellisinä tietoina raportoidaan Suomi, Muu Eurooppa, Amerikka, Aasia ja Afrikka. Maantieteellinen tieto määräytyy liikevaihdon osalta asiakkaan sijainnin mukaan ja varat varojen sijainnin mukaan.

Jatkuvat toiminnot

	Suomi Muu Eurooppa		Amerikka	Aasia	Afrikka	Konserni
2017
Ulkoinen liikevaihto	529	0	25	0	0	554
Pitkäaikaiset varat	7 441	0	0	0	0	7 441
2016
Ulkoinen liikevaihto	529	10	11	4	0	553
Pitkäaikaiset varat	8 502	0	0	0	0	8 502

Liikevaihdon jakautuminen	2017	2016
Jatkuvat toiminnot
Tuotot palveluista	66	56
Tuotot tavaroiden myynnistä	488	497
Yhteensä	554	553

2. Valmiusasteen perusteella tuloutettavat pitkän valmistusajan vaativat hankkeet

Yhtiöllä ei ollut valmiusasteen perusteella tuloutettavia pitkän valmistusajan vaativia hankkeita tilinpäätöksessä 2017 tai 2016.

3. Liiketoiminnan muut tuotot	2017	2016
Jatkuvat toiminnot
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	0	8
Saadut avustukset	0	25
Tytäryhtiön puolesta annetun vuokratakauksen osittainen purkautuminen	0	494
Tytäryhtiön luovutus	0	7 139
Muut tuottoerät	398	15
Yhteensä	398	7 682
4. Liiketoiminnan muut kulut	2017	2016
Jatkuvat toiminnot
Tytäryhtiön luovutus	0	65
Muut kuluerät	5	14
Yhteensä	5	79

Tilintarkastajien palkkiot	2017	2016
KHT-yhteisö Auditus Tilintarkastus Oy
Tilintarkastuspalkkiot	27	0
Todistukset ja lausunnot	4	0
Yhteensä	31	0
KHT-yhteisö KPMG Oy Ab
Tilintarkastuspalkkiot	13	54
Muut palvelut	1	7
Yhteensä	14	62

KPMG Oy Ab:n tilivuodella 2017 raportoidut palkkiot liittyvät tilivuoden 2016 tilintarkastukseen.

Muista erittelyistä poiketen tilintarkastajien palkkiot on tässä ilmoitettu kokonaan, ei vain jatkuvien toimintojen osalta.

Vuokrakulut jatkuvat toiminnot
Vuokrakulut	212	217
5. Työsuhde-etuudet	2017	2016
Palkat	1 194	1 388
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	253	164
Muut henkilösivukulut	65	86
Optioiden arvostus (IFRS 2)	133	892
Yhteensä	1 646	2 530

Yllä olevat työsuhde-etuudet sisältävät vertailuvuonna 2016 sekä jatkuvat että lopetetut toiminnot, koska jako niiden välillä näin eriteltynä ei ole luotettavasti saatavilla. Lopetettujen osuus on kuitenkin hyvin vähäinen.

Työsuhde-etuudet yhteensä
Jatkuvat toiminnot	1 646	2 529

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedoissa 28. Lähipiiritapahtumat.

Henkilökunta toiminnoittain oli Tilikauden aikana keskimäärin	2017	2016
Hankinta ja valmistus	7	9
Tuotekehitys	5	6
Myynti ja markkinointi	2	2
Hallinto	3	4
Yhteensä	17	21
Kauden lopussa
Hankinta ja valmistus	8	7
Tuotekehitys	5	6
Myynti ja markkinointi	2	2
Hallinto	3	3
Yhteensä	18	18

6. Poistot ja arvonalentumiset	2017	2016
Poistot hyödykeryhmittäin jatkuvat toiminnot
Aineettomat hyödykkeet
Kehittämismenot	1 284	1 064
Patentit	16	14
Aineettomat oikeidet	5	5
Muut pitkävaikutteiset menot	22	22
Yhteensä	1 327	1 105
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet ja kalusto	6	6
Yhteensä	6	6

Tilikaudella tai vertailuvuonna ei tehty arvonalennuksia.

Tuloslaskelman erät on jaettu jatkuviin ja lopetettuihin toimintoihin liikevoittoon asti. Rahoitustuottoja ja -kuluja tai tuloveroja ei ole jaettu, vaan niissä esitetään koko konsernin luvut.

7. Rahoitustuotot	2017	2016
Valuuttakurssivoitot	14	0
Yhteensä	14	0

Liiketuloksen yläpuolella oleviin eriin ei sisälly valuuttakurssivoittoja tai -tappioita (valuuttakurssitappioita 0,4 tuhatta euroa vuonna 2016).

8. Rahoituskulut	2017	2016
Korkokulut	2 502	1 867
Valuuttakurssitappiot	0	20
Muut rahoituskulut	228	87
Yhteensä	2 730	1 974

9. Tuloverot	2017	2016
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	0	0
Edellisten tilikausien verot	0	-18
Yhteensä	0	-18
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla	2017	2016
laskettujen verojen täsmäytyslaskelma:
Tulos ennen veroja	-5 794	1 291
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20 % (2016: 20%)	-1 159	258
Tytäryritysten poikkeavat verokannat	-2	8
Verovapaat tuotot / vähennyskelvottomat menot	100	77
Verotuksessa vahvistettava tappio, josta ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa	1 061	-344
Edellisten tilikausien verot	0	18
Verot tuloslaskelmassa	0	18

10. Lopetetut toiminnot

Yhtiö ilmoitti 17.9.2014 siirtäneensä elektroniikkateollisuuden automaatioliiketoimintansa perustamalleen täysin omistamalleen tytäryhtiölle Cencorp Automation Oy:lle. Edelleen, FTTK Company Limited on ostanut aiemmin allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti 70 prosenttia Cencorp Automation Oy:n osakkeista. Edelleen FTTK käytti 17.12.2014 oikeutensa lunastaa loput 30 prosenttia Cencorp Automation Oy:n osakkeista ja osapuolet allekirjoittivat osto-option käyttöä koskevan sopimuksen. Cencorp raportoi Q3/2014 alkaen elektroniikkateollisuuden automaatioliiketoimintaan liittyvät taloudelliset tunnusluvut lopetettujen toimintojen yhteydessä.

Vuonna 2016 lopetetut toiminnot sisältävät liiketoimintakaupan loppuun saattamisen ja merkittävä osa kustannuksista liittyy Valoen ja FTTK:n välisten oikeudenkäyntien asianajokustannuksiin.

Elektroniikkateollisuuden automaatioliiketoiminnan tulos- ja tasetiedot:

1 000 EUR	1-12/2017	1-12/2016
Liikevaihto	0	0
Kulut	0	-92
Liiketoiminnan muut tuotot	0	0
Liiketulos lopetuista liiketoiminnoista	0	-92
Varat
Myytävänä olevat omaisuuserät	0	0
Velat
Ostovelat ja muut velat	301	487
Varaukset	5	5
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	306	493
Myytävänä olevat nettovarat	-306	-493

Elektroniikkateollisuuden automaatioliiketoiminnan nettorahavirta:

1 000 EUR	1-12/2017	1-12/2016
Liiketoiminnan rahavirta	-186	-122
Investointien rahavirta	0	0
Tulos/osake (laimentamaton) lopetetuista liiketoiminnoista	0,00	-0,0000001
Tulos/osake (laimennettu) lopetetuista liiketoiminnoista	0,00	-0,0000001

11. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

	1-12/2017	1-12/2016
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 eur)
jatkuvista toiminnoista	-5 794	1 402
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 eur)
lopetetuista toiminnoista	0	-92
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 eur)	-5 794	1 310
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000)	4 716	862 472
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake)	-1,23	0,30
Laimennettu osakekohtainen tulos (EUR/osake)	-1,23	0,22
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake) jatkuvat toiminnot	-1,23	0,32
Laimennettu osakekohtainen tulos (EUR/osake) jatkuvat toiminnot	-1,23	0,24

Potentiaalisten kantaosakkeiden laimennusvaikutusta ei vuonna 2017 ole IAS 33:41 mukaisesti otettu huomioon, koska se vähentäisi osakehtaista tappiota.

Vertailukauden 2016 tulokset/osake on ilmoitettu laskettuna osakkeiden lukumäärän vähentämisen jälkeisellä määrällä (ennen splitiä oleva hinta kerrottu 200:lla).

		Muut	Enn.maksut ja
	Koneet ja	aineelliset	keskeneräiset
2017	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2017	142	0	0	142
Lisäykset	1	0	0	1
Hankintameno 31.12.2017	143	0	0	143
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1.2017	-129	0	0	-129
Tilikauden poisto	-6	0	0	-6
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 31.12.2017	-135	0	0	-135
Kirjanpitoarvo 1.1.2017	13	0	0	13
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	8	0	0	8

12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

		Muut	Enn.maksut ja
	Koneet ja	aineelliset	keskeneräiset
2016	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2016	16 971	503	51	17 525
Valuuttakurssiero	-870	-24	-4	-897
Lisäykset	6	0	0	6
Vähennykset ja siirrot erien välillä	-15 965	-479	-47	-16 492
Hankintameno 31.12.2016	142	0	0	142
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1.2016	-16 958	-503	0	-17 461
Valuuttakurssiero	870	24	0	894
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot - jatkuvat toiminnot	15 965	479	0	16 445
Tilikauden poisto	-6	0	0	-6
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 31.12.2016	-129	0	0	-129
Kirjanpitoarvo 1.1.2016	13	0	51	64
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	13	0	0	13

Rahoitusleasingsopimukset

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ei sisältynyt vuosina 2017 tai 2016 rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta.

13. Aineettomat hyödykkeet

				Muut
	Konserni	Kehittämis		aineettomat
2017	liikearvo	menot	Patentit	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2017	743	10 651	128	255	11 778
Lisäykset	0	248	23	0	271
Vähennykset	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2017	743	10 899	151	255	12 049
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2017	-302	-2 784	-35	-178	-3 298
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot - jatkuvat toiminnot	0	0	0	0	0
Tilikauden poisto	0	-1 284	-16	-27	-1 327
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2017	-302	-4 068	-51	-205	-4 626
Kirjanpitoarvo 1.1.2017	441	7 868	93	78	8 480
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	441	6 831	100	51	7 423

				Muut
	Konserni	Kehittämis		aineettomat
2016	liikearvo	menot	Patentit	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2016	743	4 803	114	1 304	6 964
Valuuttakurssiero	0	0	0	-50	-50
Lisäykset	0	5 848	14	0	5 862
Vähennykset	0	0	0	-999	-999
Hankintameno 31.12.2016	743	10 651	128	255	11 778
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2016	-302	-1 264	-22	-1 199	-2 787
Valuuttakurssiero	0	0	0	50	50
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot - jatkuvat toiminnot	0	-456	0	999	543
Tilikauden poisto	0	-1 064	-14	-27	-1 105
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2016	-302	-2 784	-35	-178	-3 298
Kirjanpitoarvo 1.1.2016	441	3 539	93	105	4 178
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	441	7 868	93	78	8 480

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET JA LIIKEARVO

Valoe konsernin muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy aktivoituja tuotekehitysmenoja 6,8 miljoonaa euroa, joista 2,2 miljoonaa euroa liittyy tuotekehitysprojekteihin, joista poistot aloitetaan vuosien 2018 – 2019 aikana kehitystyön valmistuttua. Aktivoitujen kehitysmenojen taloudellinen vaikutusaika on 5-10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluiksi.

Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.

Liikearvosta ja keskeneräisistä tuotekehitysmenoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Konsernissa oleva liikearvo on tilikauden lopussa 0,44 miljoonaa euroa, kaudella siihen ei ole kirjattu lisäyksiä tai vähennyksiä. 30.11.2010 hankitun Face (Telecom) –liiketoiminnan hankinnassa oli kyse saman määräysvallan alaisten yhteisöjen yhdistämisestä, joiden yhdistelyssä Valoe soveltaa kirjanpitoarvoja. Luovutetun vastikkeen ja hankinnan kohteen hankintahetken varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen erotus kirjattiin voittovaroihin. Järjestelystä ei kirjattu liikearvoa.

Yhtiö on testannut vain yhtä kassavirtaa tuottavaa liiketoiminta-aluetta siihen kohdistuvan liikearvon ja muiden aineettomien hyödykkeiden osalta. Testattu liiketoiminta-alue on Valoen liiketoiminta kokonaisuudessaaan. Konserniliikearvoa on konsernissa 0,4 miljoonaa euroa ja muita aineettomia hyödykkeitä 7,0 miljoonaa euroa ja ne kohdistuvat testauksessa kokonaan jatkuviin toimintoihin.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos on tapahtunut muutos niissä olosuhteissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen ja vertailussa on otettu huomioon konsernin tase 31.12.2017. Rahavirtaennusteet pohjautuvat hallituksen hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käytetty diskonttauskorko on 11,2 % verojen jälkeen (14,8 % vuonna 2016).

Yhtiö on aiemmin käyttänyt arvioinnissaan terminaaliarvoihin perustuvaa ns. Gordonin mallia. Yhtiö on kuitenkin siirtynyt vuonna 2017 käyttämään aineettomien hyödykkeiden arvioinnissaan nettonykyarvomenetelmää sen vastatessa paremmin yhtiön liiketoiminnnan tämän hetkistä tilaa.

Yhtiö käyttää aineettomien hyödykkeiden tarkastelussaan nettonykyarvomenetelmää, jossa on tarkasteltu arvioituja vapaita kassavirtoja seuraavan 10 vuoden ajalta nettonykyarvoon muutettuna. Yhtiö käyttää diskottauskorkona 11,2 %, joka vastaa yhtiön käyttämien rahoitusinstrumenttien korkojen nykytasoa.

Vuoden 2018 liikevaihto perustuu toteutuneeseen tilauskantaan. Suunnittelujakson myyntikate vastaa vuoden 2018 budjetoitua myyntikatetta kaikkien osa-alueiden kohdalla. Myyntikatteen odotetaan nousevan vuoden 2017 toteumasta ennustetun liikevaihdon kasvaessa. Kiinteät kustannukset on arvioitu vuoden 2017 kustannustason ja tiedossa olevien muutosten mukaisesti. Konsernilla olevien merkittävien vähennyskelpoisten verotappioiden takia verovaikutusta ei ole huomioitu suunnittelujaksolla eikä sen jälkeen. Liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman määräksi on arvioitu 15 % liikevaihdon kasvusta, joka vastaa arvioitua todellista yhtiön käyttöpääoman sitoutumista liikevaihdon kasvaessa.

Mikäli yhtiö epäonnistuisi liiketoimintasuunnitelmansa toteuttamisessa, saattaisi se johtaa liikearvojen ja muiden aineettomien hyödykkeiden alaskirjaukseen.

14. Myytävissä olevat rahoitusvarat	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Myytävissä olevat rahoitusvarat 31.12.2017			9

Myytävissä olevat rahoitusvarat muodostuvat osakkeista, joiden hankintamenon on katsottu vastaavan käypää arvoa. Tilikaudella ei ole ollut myytävissä oleviin rahavaroihin kohdistuvia tapahtumia.

15. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Emoyhtiön verotuksessa vahvistetut tappiot ovat yhteensä 31,7 miljoonaa euroa, joista seuraavan kolmen vuoden aikana erääntyy 11,8 miljoonaa euroa. Vahvistetuista tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska niiden hyödyntäminen ei ole varmaa.

16. Vaihto-omaisuus	2017	2016
Aineet ja tarvikkeet	151	80
Keskeneräinen tuotanto	382	1 021
Valmiit tuotteet	49	21
Yhteensä	582	1 122

Vaihto-omaisuudesta ei kirjattu arvonalennusta vuonna 2017 tai 2016.

17. Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	2017	2016
Myyntisaamiset	18	31
Lainasaaminen Etiopia	672	672
Siirtosaamiset	7	81
Muut saamiset	559	76
Jatkuvat toiminnot yhteensä	1 256	860
Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumistappioiksi kirjatut erät
Erääntymättömät	0	13
Erääntyneet 0-30 päivää	0	0
Erääntyneet 30-60 päivää	0	0
Erääntyneet 61-90 päivää	0	4
Erääntyneet yli 90 päivää	18	15
Yhteensä	18	31

18. Rahavarat	2017	2016
Käteinen raha ja pankkitilit	350	3
Yhteensä	350	3

Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat käteisestä rahasta ja pankkitileistä.

					Sijoitetun vapaan
	Osakkeiden				oman pääoman
	lukumäärä (1000)	Osakepääoma	Ylikurssi-rahasto	Vararahasto	rahasto
31.12.2010	314 394	3 425	4 695	213	35 104
Osakeanti	27 767	0	0	0	3 332
31.12.2011	342 161	3 425	4 695	213	38 436
Vaihtovelkakirjalainan
optio-oikeudet	0	0	0	0	347
31.12.2012	342 161	3 425	4 695	213	38 783
Vaihtovelkakirjalainan
optio-oikeudet	0	0	0	0	432
Suunnattu osakeanti	4 000	0	0	0	480
Osakeannin vähennykset	0	0	0	0	-34
31.12.2013	346 161	3 425	4 695	213	39 661
Osakeanti	508 151	0	0	0	4 912
Suunnattu osakeanti	8 160	0	0	0	204
Osakeannin vähennykset	0	0	0	0	-194
Optioiden arvo VVK-lainan
kuittauksesta	0	0	0	0	-30
31.12.2014	862 472	3 425	4 695	213	44 552
Osakepääoman alentaminen
tappioiden kattamiseksi	0	-3 345	-4 695	-213	-44 032
Siirto kert. voittovaroihin	0	0	0	0	-520
31.12.2015	862 472	80	0	0	0
31.12.2016	862 472	80	0	0	0
Maksuton osakeanti
yhtiölle itselleen	86 000	0	0	0	0
Maksuttomana järjestetty
osakeanti (lkm jaoll.200:lla)	415	0	0	0	0
Osakkeiden lukumäärän
vähentäminen / mitätöinti	-944 143	0	0	0	0
Maksuton osakeanti
yhtiölle itselleen	525	0	0	0	0
Bracknor Investment
rahoitusjärjestely 2017	0	0	0	0	722
Suunnattu osakeanti	0	0	0	0	9 820
31.12.2017	5 269	80	0	0	10 542

19. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahastoon on kirjattu vanhan osakeyhtiölain 12 luvun 3 §:n (29.9.1978/734) mukaiset erät. Valoe Oyj:n yhtiökokous päätti 28.5.2015 alentaa ylikurssirahastoa sen koko määrällä kertyneiden tappioiden kattamiseksi.

Vararahasto

Vararahastosta säädettiin vanhan osakeyhtiölain 12 luvun 3§:ssä. Vararahasto on sidottua omaa pääomaa. Valoe Oyj:n yhtiökokous päätti 28.5.2015 alentaa vararahastoa sen koko määrällä kertyneiden tappioiden kattamiseksi.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Vuoden 2015 aikana Valoe Oyj:n yhtiökokous päätti 28.5. alentaa sijoittun vapaan oman pääoman rahastoa sen koko määrällä kertyneiden tappioiden kattamiseksi. Lisäksi esittämistapaa vaihtovelkakirjalainojen oman pääoman komponentin osalta tarkennettiin siten, että se siirrettiin sijoitetun oman pääoman rahastosta kertyneisiin voittovaroihin. Näin sijoitetun oman pääoman rahasto nollautui myös konsernissa vuonna 2015. Tilivuoden 2017 aikana yhtiö kirjasi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon yhteensä 0,7 miljoonaa euroa liittyen Bracknor Investment'n kanssa tehtyyn rahoitusjärjestelyyn. Joulukuun 2017 suunnatun osakeannin lopputuloksena yhtiö kirjasi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon yhteensä 9,8 miljoonaa euroa, josta 0,8 miljoonaa euroa maksettiin rahana ja 9,0 miljoonalla eurolla kuitattiin yhtiön velkoja.

20. Osakeperusteiset maksut ja vaihtovelkakirjalainat

Tilikauden aikana konsernilla on ollut käytössä vaihtovelkakirjalaina I/2015:een (nimellisarvo alunperin 7,7 miljoonaa euroa, tilikauden lopussa osakeannin kuittausten jälkeen 3,0 miljoonaa ja tasearvo 31.12.2017 2,4 miljoonaa euroa) ja vaihtovelkakirjalaina I/2017:een (nimellisarvo alunperin 1,5 miljoonaa euroa, tilikauden lopussa osakeannin kuittausten jälkeen 0,65 miljoonaa ja tasearvo 31.12.2017 0,5 miljoonaa euroa) liittyvät optio-ohjelmat.

Yhtiön hallitus päätti vuoden 2015 aikana optiojärjestelmästä. Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 650.000 kappaletta ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 650.000 yhtiön uutta osaketta. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta. Hallitus päättää vuosittain optio-oikeuksien jakamisesta konsernin avainhenkilöille. Optiooikeuksista 250.000 merkitään tunnuksella 2015A, 200.000 merkitään tunnuksella 2015B ja 200.000 merkitään tunnuksella 2015C. Kaikki optiot on jaettu tilikaudella 2016.

Vaihtovelkakirjalaina 1/2015 mukainen yksi 2,0 euron lainaosuus oikeuttaa velkakirjan haltijan merkitsemään yhden uuden osakkeen. Lainaosuuksien perusteella tehtävien osakemerkintöjen seurauksena Valoe antaa enintään 1.502.000 uutta osaketta. Laina-aika ja vaihto-oikeus päättyy 1.8.2018.

Valoen pääomarakenteen vahvistamiseksi yhtiö päätti helmikuussa 2017 laskea liikkeelle enintään 1.500.000 euron vaihtovelkakirjalainan. Vaihtovelkakirjalaina merkittiin kokonaisuudessaan. Vaihtovelkakirjalaina 1/2017 mukainen yksi 2,0 euron lainaosuus oikeuttaa velkakirjan haltijan merkitsemään yhden uuden osakkeen. Lainaosuuksien perusteella tehtävien osakemerkintöjen seurauksena Valoe antaa enintään 325.000 uutta osaketta. Laina-aika ja vaihto-oikeus päättyy 1.2.2019. Vaihtovelkakirjalainan antaja sai merkitessään vaihtovelkakirjalainaa lisäksi oikeuden merkitä warrantteja, joiden nojalla lainanantaja saa merkitä myöhemmin vaihtovelkakirjalainan pääomaa vastaavalla määrällä yhtiön uusia osakkeita. Kukin 2,0 euron vaihtovelkakirjalainan lainaosuus oikeuttaa lainanantajan merkitsemään yhden (1) warrantin. Kukin warrantti oikeuttaa vaihtovelkakirjalainan antajan merkitsemään yhden (1) yhtiön osakkeen. Warranttien perusteella tehtävien osakemerkintöjän seurauksena voidaan merkitä yhteensä enintään 325.000 yhtön uutta osaketta. Warranttien perusteella merkittävien yhtiön uusien osakkeiden merkintäaika alkoi 1.7.2017 ja päättyy 1.2.2019.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Ulkona olevat optiot		2017 Toteutushinta		2016 Toteutushinta
		painotettuna	Optioiden	painotettuna	Optioiden
		keskiarvona	määrät	keskiarvona	määrät
	Optio-ohjelma	euroa/osake	(1 000 kpl)	euroa/osake	(1 000 kpl)
Tilikauden alussa	Optiot 2015A	2,40	250		0
	Optiot 2015B	3,80	200
	Optiot 2015C	2,18	200
Myönnetyt uudet optiot	Optiot 2015A			2,40	250
	Optiot 2015B			3,80	200
	Optiot 2015C			2,18	200
Tilikauden lopussa	Optiot 2015A-C		650		650
Toteutettavissa olevat optiot tilikauden lopussa			650

Optioiden määrät ja toteutushinnat on yllä ilmoitettu laskettuna osakkeiden lukumäärän vähentämisen jälkeisellä määrällä (lukumäärä jaettu 200:lla ja toteutushinta kerrottu 200:lla). Tilikaudella ja edellisellä tilikaudella ei ole toteutettu yhtään optiota.

Kauden lopussa ulkona olevien optioiden toteutushinnan vaihteluväli ja jäljellä olevan voimassaoloajan painotettu keskiarvo.

	Toteutushinta	Voimassaoloaika vuosina		Osakkeiden määrä
2017	2,18 - 3,80	1,9		650
2016	n/a	2,9		650
21. Varaukset			2017	2016
Varaukset tilikauden alussa			45	59
Varausten lisäykset			215	40
Käytetyt varaukset			-40	0
Varausten peruutukset			0	-53
Varaukset tilikauden lopussa			220	45
Pitkäaikaiset varaukset			0	0
Lyhytaikaiset varaukset			220	45
Yhteensä			220	45

Tilivuoden lopussa 31.12.2017 varauksista 5 tuhatta euroa liittyy lopetettuihin toimintoihin (2016 5 tuhatta euroa liittyi lopetettuihin toimintoihin).

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden ostamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Arvioiduista takuukuluista tehdään varaus. 31.12.2017 takuuvarauksia oli 220 tuhatta euroa (45 tuhatta euroa 31.12.2016). Takuuvaraus perustuu aikaisempien vuosien kokemukseen viallisista tai lisäasennuksia vaativista tuotteista. Tilikaudella yhtiö on tehnyt 215 tuhannen euron takuuvarauksen, joka on tavanomaista korkeampi johtuen riittämättömästä kenttäkokemuksesta.

22. Rahoitusvelat	Tasearvot	Tasearvot
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon
arvostetut rahoitusvelat	2017	2016
Tuotekehityslaina	3 160	2 861
VVK 1/2012	364	364
VVK 1/2015	2 366	6 335
VVK 1/2017	474	0
Muut oman pääoman ehtoiset lainat	1 511	750
Muut pitkäaikaiset lainat	0	2 113
Yhteensä	7 874	12 423
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon
arvostetut rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	648	1 373
Muut lainat	1 356	558
Yhteensä	2 004	1 931

Pitkäaikaiset rahoitusvelat sisältävät 3,0 miljoonan euron pääomaehtoisen vaihtovelkakirjalainan (alkuperäinen määrä oli 7,7 miljoonaa euroa). Velkaosuus (tasearvo 31.12.2017: 2,4 miljoonaa) on kirjattu jaksotettuun hankintamenoon ja oman pääoman osuus (2,6 miljoonaa) on kirjattu omaan pääomaan. Oman pääoman osuus on arvostettu käypään arvoon vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlaskuhetkellä. Laskelmassa sovelletut keskeiset olettamat olivat; osakkeen arvo 3,0 euroa, option toteutushinta 2,0 euroa, riskitön korko: 3 vuoden swap korko per 30.6.2015 (0,32%) ja merkintäaika sekä option päättymispäivä perustuen laina-/optioehtoihin. Tilikaudella 2016 myös vaihtovelkakirjalainan 31.12.2015 saakka kertyneet korot, 0,2 miljoonaa euroa, lisättiin lainapääomaan eli pitkäaikaisiin rahoitusvelkoihin. Joulukuussa 2017 vaihtovelkakirjalainan pääomaan lisättiin kertyneitä korkoja 0,8 miljoonaa euroa ja tämän jälkeen lainapääomasta 5,6 miljoonaa euroa konvertoitiin osakkeiksi Osakeanti II:ssa.

Pitkäaikaiset rahoitusvelat sisältävät 0,4 miljoonan euron pääomaehtoisen vaihtovelkakirjalainan. Velkaosuus (tasearvo 31.12.2017: 0,4 miljoonaa) on kirjattu jaksotettuun hankintamenoon ja oman pääoman osuus (0,3 miljoonaa, joka on kirjattu alkuperäisen 1,5 miljoonan euron lainan määrästä) on kirjattu omaan pääomaan.

Pitkäaikaiset rahoitusvelat sisältävät 0,65 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan (alkuperäinen määrä oli 1,5 miljoonaa euroa). Velkaosuus (tasearvo 31.12.2017: 0,5 miljoonaa) on kirjattu jaksotettuun hankintamenoon ja oman pääoman osuus (0,3 miljoonaa) on kirjattu omaan pääomaan. Oman pääoman osuus on arvostettu käypään arvoon vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlaskuhetkellä. Laskelmassa sovelletut keskeiset olettamat olivat; osakkeen arvo 2,40 euroa, option toteutushinta 2,00 euroa, riskitön korko: 3 vuoden swap korko per 1.3.2017 (0,32%) ja merkintäaika sekä option päättymispäivä perustuen laina-/optioehtoihin. Joulukuussa 2017 vaihtovelkakirjalainan pääomasta 0,85 miljoonaa euroa konvertoitiin osakkeiksi Osakeanti II:ssa.

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus -Tekes rahoittaa Valoen (ent. Cencorp) liiketoiminta- ja tuotantomallia liittyen kustannustehokkaiden aurinkosähkömodulien suunnitteluun, valmistukseen sekä modulien komponenttien kehitykseen n. 3 miljoonaan euron lainalla. Laina voi olla kuitenkin enintään 50 % projektin kokonaiskustannuksista, joiden on arvioitu olevan 6 miljoonaa euroa. Laina oli nostettavissa alkuperäisestä aikataulusta poiketen vuosien 2013 - 2017 aikana, sillä projektin kestoaikaa jatkettiin. Laina-aika on 10 vuotta. Laina on nostettu kokonaan 31.12.2017. Tuotekehityslainan korko on 1 %. Konsernissa lainasta on IAS 39:n mukaisesti vähennetty investoinnin avustusosuus ja lisätty jaksotettua 8 %:n kokokulua.

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus -Tekes rahoittaa Valoen aurinkosähköpaneelien jatkokehitystä sekä taustavirtajohdinkennojen kehitystä n. 4,1 miljoonan euron lainalla. Lainan määrä voi olla enintään 70% projektin kokonaiskustannuksista, joiden on arvioitu olevan noin 5,8 miljoonaa euroa. Laina on nostettavissa vuosien 2016 - 2019 aikana. Laina-aika on 7 vuotta. Lainaa on nostettu nimellisarvoltaan 0,8 miljoonaa euroa 31.12.2017 mennessä. Konsernissa lainasta on IAS 39:n mukaisesti vähennetty investoinnin avustusosuus ja lisätty jaksotettua 8 %:n kokokulua.

Korollisten velkojen maturiteettijakauma:

					2022 ja
31.12.2017	2018	2019	2020	2021	myöhemmin
Tuotekehityslaina	73	632	1 446	612	1 206
Vaihtovelkakirjalainat	0	2 259	0	0	0
Muut lainat	1 931	110	110	0	0
Korolliset velat yhteensä	2 004	3 001	1 556	612	1 206
					2021 ja
31.12.2016	2017	2018	2019	2020	myöhemmin
Tuotekehityslaina	60	629	623	1 437	903
Muut lainat	1 963	4 006	0	0	0
Korolliset velat yhteensä	2 023	4 635	623	1 437	903
23. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset korottomat velat				2017	2016
Ostovelat				1 285	2 259
Siirtovelat				2 407	2 621
Muut velat				81	348
Jatkuvat toiminnot yhteensä				3 773	5 228
Ostovelat				0	5
Siirtovelat				0	40
Muut velat				301	443
Lopetetut toiminnot yhteensä

Ylläolevista veloista, eli sekä jatkuvien että lopettujen toimintojen ostoveloista (yhteensä 1,3 miljoonaa euroa) oli tilinpäätöshetkellä erääntynyt 1,3 miljoonaa euroa ja muista lyhytaikaisista veloista, siirtoveloista sekä veroveloista (yhteensä 2,8 miljoonaa euroa) oli tilinpäätöshetkellä erääntynyt 0,7 miljoonaa euroa. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat henkilöstökuluista sekä korko- ja kulujaksotuksista.

24. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo ja käypä arvo ovat samat vuosina 2017 ja 2016.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat 3:n kategorialuokkaan kuuluvia sijoituksia.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo oletetaan vastaavan kirjanpitoarvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta.

Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvo ja käypä arvo ovat samat vuosina 2017 ja 2016.

Pitkäaikaisten lainojen käypä arvo oletetaan vastaavan kirjanpitoarvoa, koska lainat on arvostettu käypään arvoon alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Yleisessä korkotasossa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta lainojen nostohetken jälkeen.

Muista lyhytaikaisista korollisista veloista oli tilinpäätöshetkellä erääntynyt 0,3 miljoonan euroa.

Käypien arvojen hierarkiataso on 2.

Korollisten velkojen keskikorot	2017	2016
Lainat rahoituslaitoksilta ja multa	6,12 %	6,96 %

Lyhytaikaisten velkojen käypä arvo odotetaan vastaavan kirjanpitoarvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta.

25. Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	2017	2016
Poistot	1 333	1 111
Realisoitumattomat kurssierot	-11	4
Myyntivoitto pysyvistä vastaavista	0	-7 082
Optiot 2015	133	892
Tytäryhtiön puolesta annetun vuokratakauksen osittainen purkautuminen	0	-494
Muut erät	-262	0
Yhteensä	1 193	-5 570
26. Vuokrasopimukset	2017	2016
Ei-purettavissa olevat muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
Yhden vuoden kuluessa	62	61
27. Muut vastuusitoumukset	2017	2016
Omasta puolesta annetut vakuudet
Lainat rahoituslaitoksilta	600	721
Vientilimiitti	0	352
Muut velat	281	0
Kiinnitetyt panttivelkakirjat	12 691	12 691

28. Lähipiiritapahtumat

Valoe noudattaa osakeyhtiölain ja kansainvälisen tilinpäätösstandardin (IAS 24) velvoitteita lähipiiriliiketoimien seurannassa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö Valoe Oyj ja konsernin tytäryhtiöt. Konsernin lähipiiriin luetaan johdon avainhenkilöina hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja sekä henkilöt, joilla on Valoe-konsernissa huomattava vaikutusvalta sekä kyseisten henkilöiden perheenjäsenet. Myös lähipiiriin kuuluvien henkilöiden määräys- tai vaikutusvallassa tai yhteisessä määräys- tai vaikutusvallassa olevat yhteisöt kuuluvat lähipiiriin. Konsernin lähipiiriin luetaan myös yhtiöt, joilla on huomattava määräysvalta Valoe-konsernissa.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

Yhtiö	Toimiala	Kotipaikka	Konsernin omistusosuus
Emoyritys Valoe Oyj	Puhtaan energian sovellusten kehitys,valmistus ja myynti	Mikkeli, Suomi	100,0 %
PMJ Testline Oy	Teollisuuslaitteiden myynti	Lohja, Suomi	100,0 %
Valo Clean Energy USA Inc	Puhtaan energian sovellusten kehitys ja myynti	Canton MI, USA	100,0 %

Konserni on myynyt ja ostanut tavaroita ja palveluita yhtiöiltä, joissa määräysvallan antava osake-enemmistö ja/tai päätösvalta on konsernin lähipiiriin kuuluvilla henkilöillä. Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat markkinahintaan.

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

Jatkuvat toiminnot	2017	2016
Tavaroiden ja palvelujen myynnit
Dunsit Oy - taloushallinnon palveluja	0	8
Savcor Oy - talouhallinnon ja tuotannon palveluja	38	28
Savcor Face Ltd - aurinkopaneleita / suunnittelupalveluja	25	-2
Muut	0	1
Yhteensä	62	34
Tavaroiden ja palveluiden ostot
Dunsit Oy - vuokra	14	19
Savcor Oy - taloushallinon palveluja ja IT-palveluja	-2	71
Savcor Face Ltd - markkinointipalveluja	3	34
SCI-Finance Oy - markkinointi- ja hallintopalveluja	43	59
Savcor Technologies Oy - markkinointi- ja hallintopalveluja	52	39
Savcor Tempo Oy - taloushallinnon palveluja	5	0
Oy Marville Ab - lakipalveluja	43	72
Yhteensä	157	293
Luovutustappio
Savcor Tempo Oy	0	300

Korkokulut ja muut rahoituskulut	2017	2016
Savcor Invest B.V.	105	103
Savcor Oy	0	1
SCI Invest Oy	0	68
SCI-Finance Oy	24	67
Savcor Technologies Oy	268	87
Savcor Communications Pty Ltd	93	65
Savcor Tempo Oy	30	23
Muut	93	71
Yhteensä	613	485
Lopetetut toiminnot
Tavaroiden ja palveluiden ostot
SCI-Finance Oy - hallintopalveluja	0	3
Oy Marville Ab - lakipalveluja	0	2
Yhteensä	0	5
Pitkäaikainen vaihdettava pääomalaina lähipiiriltä	1 282	2 781
Pitkäaikainen muu pääomalaina lähipiiriltä	1 511	750
Pitkäaikainen vaihdettava laina lähipiiriltä	114	0
Pitkäaikaiset muut velat lähipiirille	0	1 820
Lyhytaikaiset muut velat lähipiirille	659	79
Lyhytaikaiset korkovelat lähipiirille	331	310
Ostovelat ja muut korottomat velat lähipiirille	687	845
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset lähipiiriltä	18	31

Savcor Group Oy ei enää elokuun 2016 jälkeen ole ollut toimitusjohtaja Iikka Savisalon ja hallituksen puheenjohtaja Hannu Savisalon määräysvaltaan kuuluva yhtiö, eikä sitä enää raportoida lähipiiri-tapahtumissa. Savcor Group Oy:n tytäryhtiöt Savcor Invest B.V. ja Dunsit Oy katsotaan määräysvaltayhtiöiksi, sillä toimitusjohtaja Iikka Savisalo ja/tai hallituksen puheenjohtaja Hannu Savisalo ovat hallituksen jäseniä.

Savcor Face Ltd, Savcor Technologies Oy, Savcor Communications Pty Ltd ja Savcor Tempo Oy ovat Valoen toimitusjohtaja Iikka Savisalon ja hallituksen puheenjohtaja Hannu Savisalon määräysvaltaan kuuluvia yhtiöitä.

Savcor Oy ei enää maaliskuun 2017 jälkeen ole ollut toimitusjohtaja Iikka Savisalon ja hallituksen puheenjohtaja Hannu Savisalon määräysvaltaan kuuluva yhtiö.

SCI Invest Oy on Valoen toimitusjohtaja Iikka Savisalon määräysvaltaan kuuluva yhtiö.

SCI-Finance Oy on Valoen Hallituksen puheenjohtaja Hannu Savisalon määräysvaltaan kuuluva yhtiö.

Oy Marville Ab on Valoen hallituksen varapuheenjohtaja Ville Parpolan määräysvaltaan kuuluva yhtiö.

Johdon työsuhde-etuudet	2017	2016
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	457	672
Optio-ohjelma 2015 / laskennallinen IFRS 2 -kirjaus	40	487
Yhteensä	498	1 159
Johdolla ei ole etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä.
Palkat ja palkkiot	2017	2016
Toimitusjohtajan ja hänen sijaistensa palkat (sisältyy johdon palkkoihin)	168	169
Optio-ohjelma 2015 / laskennallinen IFRS 2 -kirjaus (sisältyy johdon optioihin)	17	158
Yhteensä	185	326
Hallituksen jäsenet ja varajäsenet:
Parpola Ville - palkkio	40	40
Parpola Ville - optio-ohjelma 2015	20	71
Savisalo Hannu	40	40
Savisalo Hannu - optio-ohjelma 2015	30	107
Savisalo Iikka - optio-ohjelma 2015	10	36
Yhteensä	140	294

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Toimitusjohtajan eläke määräytyy Työntekijän Eläkelain mukaan.

Yhtiön johdolle ei ole tilikauden 1.1. - 31.12.2017 aikana myönnetty osakeoptioita. Yhtiöllä on voimassaolevia osakeoptioita 31.12.2017. Optiojärjestelmästä on kerrottu tarkemmin vuosikatsauksen kohdassa 20. Osakeperusteiset maksut ja vaihtovelkakirjalainat sivulla 51.

29. Rahoitusriskien hallinta

RAHOITUKSELLISET RISKIT

Valoe altistuu normaalissa liiketoiminnassaan rahoitusriskeille eli korkoriskeille, luottoriskeille, valuuttariskeille ja varainhankintariskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja taseasemaan. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin keskitetty talousosasto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa. Konsernin talousosasto tunnistaa, arvioi ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen läheisessä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa. Suojaustransaktiot toteutetaan konsernin johdon hyväksymän riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Konserni ei ole suojannut valuuttariskiään eikä korkoriskiään.

Valoen tavoitteena on saavuttaa vahva asema teknologiatoimittajana sellaisille aurinkopaneelien valmistajille, jotka valmistavat paikallisesti eri markkina-alueilla Valoen automaatio-osaamista ja lasertekniikkaa hyväksi käyttäen Valoen teknologiaan perustuvia, korkealaatuisia aurinkosähköpaneeleita. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen liittyy kuitenkin riskejä. Vaikka yhtiön strategia ja tavoitteet perustuvat markkinatuntemukseen ja teknisiin selvityksiin, riskit ovat merkittävät, eikä ole varmuutta saavuttaako Valoe asetetut tavoitteet kokonaan tai osittain. Valoen tulevaisuuden näkymät tulevat olemaan jatkossa merkittävästi riippuvaisia yhtiön kyvystä saavuttaa tavoiteltu markkina-asema globaaleilla aurinkosähköpaneelien markkinoilla sekä yhtiön rahoituksesta.

MAKSUVALMIUSRISKI

Tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuus olettamalla. Helmikuussa 2017 yhtiö laski liikkeelle enintään 1,5 miljoonan euron suuruisen vaihtovelkakirjalainan, joka merkittiin kokonaan. Yhtiöön tehtiin uusia käteissijoituksia vaihtovelkakirjalainan merkintäaikana 1,05 miljoonaa euroa. Lisäksi merkinnöistä 0,45 miljoonaa euroa maksettiin kuittaamalla merkintähinta merkitsijöiden saatavia vastaan.

Yhtiön rahoitusasema ja käyttöpääomatilanne tulevat käytettävissä olevien ennusteiden valossa olemaan vuonna 2018 edelleen tiukkoja. Valoen hallitus luottaa kuitenkin siihen, että huomioiden yhtiön vähimmäisinvestointitarpeet, käytössä olevat rahoitussitoumukset sekä lisääntyneen kysynnän tuoman kassavirran yhtiöllä on riittävästi käyttöpääomaa vähintään seuraavan 12 kuukauden ajaksi.

Yhtiöllä oli vuoden vaihteessa sen kassavaratilanteen parantamiseksi 2,35 miljoonan euron rahoitussitoumus Bracknor Investmentiltä. Valoe ei voi nostaa rahoitussitoumusten mukaista uutta pääomaa kerralla, vaan pidemmän ajanjakson kuluessa. Rahoitustarpeen täyttämiseksi yhtiö arvioi nostavansa Bracknor Investmentiltä vuoden 2018 aikana uutta pääomaa yhteensä noin 2,0 miljoona euroa, josta yhtiö on nostanut alkuvuoden 2018 aikana yhteensä 0,5 miljoonaa euroa.

Yhtiö on 19.4.2018 laskenut liikkeelle yhden miljoonan euron suuruisen vaihtovelkakirjalainan 1/2018, jonka se uskoo tulevan merkityksi kokonaan.

Strategisten investointiensa kattamiseksi yhtiö suunnittelee vuoden 2018 aikana järjestävänsä uuden osakeannin.

Valoella on käytössään Tekesin myöntämä 4,1 miljoonan euron tuotekehityslaina, josta tilikauden 2017 lopussa yhtiö oli nostanut yhteensä 0,8 miljoonaa euroa. Huhtikuussa 2018 yhtiö nosti lainasta 0,6 miljoonaa euroa. Tämän vuosikatsauksen päivämääränä lainasta on nostamatta 2,7 miljoonaa euroa. Mikäli yhtiö saa kerättyä tavoitellun määrän uutta pääomaa mm. yllä mainituilla järjestelyillä, pystyy se toteuttamaan strategiansa mukaisen investointisuunnitelman ja uskoo pystyvänsä nostamaan Tekesin tuotekehityslainasta noin 1,0 miljoonaa euroa loppuvuodesta 2018.

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää liiketoimintojen johdon kanssa, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin rahoituspolitiikassa määritellään maksuvalmiusvarannon optimikoko. Otettujen lainojen maturiteetti ja lyhennykset pyritään mitoittamaan niin, että ne optimoivat maksuvalmiutta. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävillä luottolimiiteillä.

Valoe Oyj:llä on tilinpäätöshetkellä 31.12.2017 kuluksi kirjaamattomia ja maksamattomia korkoja vuonna 2012 otettuun vaihtovelkakirja-lainaan 0,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 otettuun vaihtovelkakirjalainaan 0,5 miljonaa euroa. Lainojen korkoa voidaan maksaa vuosittain vain siltä osin kuin Valoe Oyj:n vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Korkoa lasketaan 2012 ja 2015 otetuille vaihtovelkakirjalainoille 8%. Vuonna 2015 otetulle vaihtovelkakirjalainalle kertynyt korko lisätään lainapääomaan kerran vuodessa aina 30.7. (mikäli oma pääoma sen sallii) ja maksetaan osakkeilla laina-ajan päättyessä siten, että kukin 2,0 euron suuruinen kertynyt korko vaihdetaan yhteen uuteen osakkeeseen. Pääomitetulle korolle ei makseta korkoa. Yhtiöllä ei ole vapaata omaa pääomaa tilikauden lopussa. Edellä mainittujen, yhteensä 0,6 miljoonan euron,

kirjaamattomien korkojen lisäksi Valoe Oyj:llä on tilinpäätöshetkellä 31.12.2017 muiden oman pääoman ehtoisten lainojen korkoja kuluksi kirjaamatta yhteensä 0,1 miljoonaa euroa. Konsernissa korot on kirjattu kuluksi IFRS:n mukaisesti.

Valoe -konsernin emoyhtiön oman pääman riittävyyteen liittyy olennaisia riskejä, mikäli yhtiön taloudellinen kehitys tai suunnitellut rahoitusjärjestelyt eivät toteudu yhtiön johdon ennakoimalla tavalla.

VALUUTTARISKIT

Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvät, kun eri valuutoissa olevat investoinnit muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan. Valuuttakurssiriskit syntyvät ostoista ja myynneistä muulla kuin konsernin toimintavaluutalla, valuuttamääräisistä myyntisaamisista ja ostoveloista ja nettoinvestoinneista ulkomaisiin tytäryrityksiin.

Valoella ei ole tytäryhtiöissään ulkomaisia investointeja Kiinan Pekingin yhtiön myynnin jälkeen eli altistuminen riskeille, jotka syntyvät, kun sen valuuttamääräiset investoinnit ulkomaisiin tytäryhtiöihin muunnetaan Valoe-konsernin emoyhtiön raportointivaluutaksi, euroksi, on hyvin pieni. Yhtiö ei ole suojannut ulkomaisiin konserniyhtiöihin tehtyjä nettovelkoja eikä valuuttapositiotaan.

KORKORISKI

Konsernin tulot sekä operatiiviset kassavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konserni altistui tilikauden aikana käyvän arvon korkoriskille (kiinteäkorkoiset velat) ja rahavirran korkoriskille (vaihtuvakorkoiset velat) lähinnä velkojen korkojen osalta. Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti vähintään 10 % luottokannasta tulee olla kiinteäkorkoista ja lainasalkun keskimääräisen duraation tulee olla välillä 3 - 6 vuotta. Korollisesta vieraasta pääomasta kiinteäkorkoisia lainoja on 94,6 %.

LLUOTTORISKI

Yrityksen liiketoimintaan liittyy normaaleja ulkomaankauppaan liittyviä luottoriskejä, joita yritys pyrkii hallitsemaan ennakkomaksuin sekä asiakkaiden maksukäyttäytymistä ja luottotietoja seuraamalla. Rahoitusvarojen tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on konsernin luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta, siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumetteihin liittyvä velvoitteitaan.

PÄÄOMAN HALLINTA

Yhtiön pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiön toiminnan jatkuvuus sekä osakkeenomistajien saaman arvon nousu. Pääomarakennetta hallitaan päätöksillä, jotka koskevat osakeanteja, oman pääomanehtoisten instrumenttien hyödyntämistä sekä osingonjakoa. Pääomarakenteen tunnuslukuja ovat omavaraisuusaste ja nettovelkaantumisaste.

Rahoitusriskeille altistuminen	2017	2016
Lyhytaikaisen koron vaihtelu +/-2% vaikuttaisi	+/-4	+/-17
Konsernilla oli 31.12.2017 rahoituslimiitit, jotka koostuivat
Shekkitililimiitti	0,6 milj. eur	0,7 milj. eur
Vientiluottolimiitti	-	0,4 milj. eur

Vertailuvuonna 2016 molemmat rahoituslimiitit olivat erääntyneet.

Valuuttariskeille altistuminen

Vuonna 2017 konsernin pieni valuuttariski muodostui ETB ja USD määräisistä rahoitusvaroista ja -veloista. Seuraava herkkyysanalyysi perustuu olemassaoleviin valuuttamääräisiin rahoitusvaroihin - ja velkoihin 31.12.2017.

Valuuttamääräiset rahoitusvarat	2017	2016
USD	29	2
ETB	672	672
Valuuttamääräiset rahoitusvelat
USD	59	149
Netto	643	526
Tulosvaikutus
EUR/USD +/-10%	+/-2	+/-10
EUR/ETB +/-10%	+/-54	+/-54

Materiaalihallintariski

Merkittävimmät materiaaleihin kohdistuvat riskit ovat kuparin ja piin hintaan ja saatavuuteen liittyvät riskit sekä yleinen komponentteihin liittyvä hintariski. Materiaalien hinnankorotukset pyritään siirtämään myyntihintoihin sekä parantamaan hintakilpailukykyä tuotteita kehittämällä.

30. Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

16.1.2018: VALOE OYJ:N OSAKEANNIN LOPPUTULOS

Valoe Oyj:n ("Yhtiö") hallitus päätti 20.12.2017 suunnatusta osakeannista ("Osakeanti"), jossa Yhtiö tarjosi enintään 10.000.000 uutta osaketta ("Uudet Osakkeet") merkittäväksi Yhtiön kaikille sellaisille velkojille (mukaan lukien Yhtiön vaihtovelkakirjalainojen I/2015 ja I/2017 merkitsijät), joilla oli merkintähetkellä vähintään 25.000 euron suuruinen riidaton saatava Yhtiöltä (kukin "Merkitsijä").

Yhtiön hallitus on tänään päättänyt Osakeannissa tehtyjen osakemerkintöjen hyväksymisestä. Osakeannissa merkittiin hyväksytysti yhteensä 8.721.077 Uutta Osaketta.

Osakeannin ehtojen mukaisesti Uusien Osakkeiden merkintähinta voitiin maksaa rahana tai kuittaamalla merkintähinta Merkitsijällä Yhtiöltä merkintähetkellä olevia Yhtiön hallituksen käsityksen mukaan riidattomia saatavia vastaan. Osakeannissa merkityistä Uusista Osakkeista yhteensä 876.326 Uuden Osakkeen merkintähinta maksettiin rahana ja yhteensä 7.844.751 Uuden Osakkeen merkintähinta maksettiin kuittaamalla.

Näin ollen Yhtiö keräsi Osakeannilla noin 859.000 euroa uutta rahaa ennen palkkioita ja kuluja ja Yhtiön velkaisuus väheni yhteensä noin 9.257.000 eurolla. Uusien Osakkeiden merkintähinta kirjataan kokonaisuudessaan Yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Yhtiö odottaa, että Osakeannissa hyväksytysti merkityt Uudet Osakkeet rekisteröidään kaupparekisteriin arviolta 19.1.2018. Uudet Osakkeet lasketaan liikkeeseen ja kirjataan Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään ensin Uusia Osakkeita vastaavana väliaikaisena osakelajina ("Väliaikaiset Osakkeet"). Väliaikaisten Osakkeiden ISIN-koodi on FI4000301056. Väliaikaisia Osakkeita ei haeta kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Väliaikaiset Osakkeet yhdistetään Yhtiön nykyiseen osakelajiin (ISIN-koodi FI0009006951, kaupankäyntitunnus VALOE), kun Uudet Osakkeet on merkitty kaupparekisteriin. Yhdistäminen tapahtuu arviolta 19.1.2018. Uudet Osakkeet haetaan kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle arviolta 22.1.2018 yhdessä Yhtiön muiden osakkeiden kanssa.

Osakeannissa merkittyjen Uusien Osakkeiden kaupparekisteriin merkitsemisen jälkeen Yhtiöllä on yhteensä 13.990.513 osaketta, joista 445.325 on Yhtiön itsensä hallussa.

Yhtiö julkaisee erikseen arviolta 18.1.2018 arvopaperimarkkinalain mukaisen esitteen Osakeannissa merkittyjen yhteensä 8.721.077 Uuden Osakkeen sekä yhteensä 117.586 Yhtiön maksuttomassa suunnatussa osakeannissa sille itselleen 16.10.2017 merkitsemän vielä listaamattoman osakkeen hakemiseksi kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle.

18.1.2018: VALOE OYJ:N 8.838.663 UUDEN OSAKKEEN LISTALLEOTTOON LIITTYVÄ ESITE HYVÄKSYTTY

Finanssivalvonta on tänään hyväksynyt Valoe Oyj:n ("Yhtiö") yhteensä 8.838.663 uuden osakkeen listalleottoon liittyvän arvopaperimarkkinalain (746/2012, muutoksineen) mukaisen esitteen ("Esite"). Yhtiön 16.1.2018 julkistamassa tiedotteessa todetusti Esite koskee Yhtiön 20.12.2017 päättämässä suunnatussa osakeannissa Yhtiön merkittäville velkojille hyväksytysti merkittyjen yhteensä 8.721.077 uuden osakkeen sekä yhteensä 117.586 Yhtiön maksuttomassa suunnatussa osakeannissa sille itselleen 16.10.2017 merkitsemän vielä listaamattoman osakkeen listalleottamista.

Yhtiö julkistaa tällä tiedotteella eräitä tietoja Yhtiön taloudellisesta asemasta ja rahoituksen tarpeesta siten kuin niitä on kuvattu Esitteessä.

Esitteessä kuvatusti Yhtiön arvion mukaan sen käyttöpääoman määrä ei Esitteen päivämääränä vastaa sen käyttöpääomatarvetta seuraavan 12 kuukauden ajaksi (sisältäen alla mainitut vähimmäisinvestoinnit). Yhtiön tämänhetkinen käyttöpääoma riittää Yhtiön käsityksen mukaan maaliskuun 2018 loppuun saakka.

Perusliiketoimintojen seuraavan 12 kuukauden kumulatiivisen kassavirran uskotaan olevan noin 1,0 miljoonaa euroa negatiivinen. Yhtiön erääntynyt ostovelka on Esitteen päivämääränä noin 1,3 miljoonaa euroa. Yhtiön muut kuin oman pääoman ehtoiset lyhytaikaiset lainat muille kuin lähipiirille ovat noin 0,6 miljoonaa euroa ja muut lyhytaikaiset velat noin 0,7 miljoonaa euroa. Yhtiön investointisuunnitelman mukaiset vähimmäisinvestoinnit tuotekehitykseen mm. kennoteknologiaan ovat 3,6 miljoonaa euroa, josta 1,0 miljoonaa on tarkoitus rahoittaa olemassa olevin rahoitussitoumuksin.

Yhtiöllä on sen kassavaratilanteen parantamiseksi 2,35 miljoonan euron rahoitussitoumus Bracknor Investmentiltä. Yhtiö ei voi nostaa rahoitussitoumusten mukaista uutta pääomaa kerralla, vaan pidemmän ajanjakson kuluessa. Yhtiö arvioi nostavansa seuraavan 12 kuukauden aikana uutta pääomaa yhteensä noin 1,0 miljoonan euron arvosta.

Yhtiön käsityksen mukaan Yhtiön käyttöpääoman vajaukseen ja investointisuunnitelman mukaisiin investointeihin tarvitaan vähintään noin 6,2 miljoonan euron rahoitus seuraavan 12 kuukauden ajaksi Esitteen päivämäärästä.

Yhtiö on 16.1.2017 tiedotetusti kerännyt suunnatussa osakeannissa Yhtiön merkittäville velkojille uusia varoja yhteensä 0,86 miljoonaa euroa ja velkoja on kuitattu yhteensä noin 9,3 miljoonaa euroa eli osakeannin kokonaismäärä on yhteensä noin 10,1 miljoonaa euroa.

Strategisten investointiensa ja käyttöpääomavajauksen kattamiseksi Yhtiö suunnittelee vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen aikana järjestävänsä uuden osakeannin, jossa tavoitteena on kerätä noin 6,2 miljoonaa euroa uutta pääomaa.

Yhtiöllä on lisäksi käytössään Tekesin myöntämä 4,1 miljoonan euron tuotekehityslaina, josta on nostamatta 3,3 miljoonaa euroa. Mikäli Yhtiö saa kerättyä tavoitellun määrän uutta pääomaa yllä mainituilla järjestelyillä, pystyy Yhtiö toteuttamaan strategiansa mukaisen investointisuunnitelmansa ja uskoo pystyvänsä nostamaan Tekesin tuotekehityslainasta noin 2,5 miljoonaa euroa loppuvuodesta 2018.

Yhtiö arvioi sen vuoden 2018 loppuun mennessä käytettävissä olevien kassavarojen olevan yli kolme miljoonaa euroa, mikäli edellä kuvatut järjestelyt toteutuvat eli Bracknor Investmentin kanssa sovitusta rahoitusjärjestelystä saadaan nostettua rahoitusta 1,0 miljoonaa euroa, vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen aikana järjestettäväksi suunniteltu osakeanti merkitään kokonaisuudessaan ja Tekesin tuotekehityslainasta voidaan nostaa noin 2,5 miljoonaa euroa loppuvuodesta 2018.

Mikäli vuoden 2018 toisella vuosineljänneksellä järjestettäväksi suunnitellussa osakeannissa kerättävät varat olisivat vähemmän kuin 6,2 miljoonaa euroa, Yhtiö tarvitsee strategisten investointiensa toteuttamiseksi lisärahoitusta. Mahdollisen tarvittavan lisärahoituksen Yhtiö suunnittelee hankkivansa tarvittavissa määrin muulla vieraan tai oman pääoman ehtoisella rahoituksella.

Sijoittajia pyydetään tutustumaan Esitteen koko sisältöön ja etenkin sen riskejä koskevaan kuvaukseen.

Suomenkielinen Esite on saatavilla 18.1.2017 alkaen Yhtiön rekisteröidyn toimipaikan vastaanotosta osoitteesta Insinöörinkatu 5, 50150 Mikkeli arkisin normaalina toimistoaikana ja sähköisenä Yhtiön verkkosivustolta internetosoitteesta http://fi.valoe.com/sijoittajat/.

12.4.2018: VALOE OYJ:LLE NOIN 0,45 MILJOONAN EURON AURINKOVOIMALATILAUS. TOIMITUS LIITTYY 7.8.2017 TIEDOTETTUUN PUITESOPIMUKSEEN FORUS CAPITAL OY:N KANSSA

Valoe Oyj ("Valoe") tiedotti 7.8.2017 allekirjoittaneensa ForUs Capital Oy:n ("ForUs Capital") kanssa puitesopimuksen yhteensä noin 4 miljoonan euron arvoisten aurinkovoimaloiden toimittamisesta Suomeen. ForUs Capital myy voimaloiden sähkön omille sopimuskumppaneilleen. Valoe on aiemmin saanut yhteensä noin 1,15 miljoonan euron puitesopimukseen kuuluvat tilaukset, joista yhtiö on tiedottanut elokuussa ja joulukuussa 2017. Osa voimaloista on jo toimitettu ja loput voimalat toimitetaan elokuun 2018 loppuun mennessä.

Valoe on allekirjoittanut puitesopimukseen kuuluvan uuden toimitussopimuksen, jonka arvo on noin 0,45 miljoonaa euroa. Valoe toimittaa uuden sopimuksen mukaiset aurinkosähkövoimalat Hangon kaupungin ja VVT Kiinteistösijoitus Oy:n omistamiin kohteisiin marraskuun 2018 loppuun mennessä. VVT Kiinteistösijoitus Oy:n kiinteistössä mm. XXL Sports Oy on sähkön käyttäjä.

Muiden puitesopimukseen kuuluvien toimitusten toteutumisen edellytyksenä on valtion investointituen saaminen ja rahoituksen lopullinen varmistuminen.

19.4.2018: VALOE LASKEE LIIKKEELLE VAIHTOVELKAKIRJALAINAN

Valoe Oyj:n pääomarakenteen vahvistamiseksi yhtiö laskee liikkeelle enintään 1,0 miljoonan euron suuruisen vaihtovelkakirjalainan. Vaihtovelkakirjalaina voidaan vaihtaa enintään 1 818 180 yhtiön uuteen osakkeeseen. Yhden uuden osakkeen merkintähinta on 0,55 euroa.

Vaihtovelkakirjalaina tarjotaan osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen hallituksen erikseen hyväksymille tahoille.

Vaihtovelkakirjalainan vähimmäismerkintä on 100 000,00 euroa, joka voidaan vaihtaa 181 818 yhtiön uuteen osakkeeseen.

Laina-aika alkaa vaihtovelkakirjalainan maksamisesta yhtiölle ja päättyy 31.5.2021, jolloin vaihtovelkakirjalaina erääntyy lainaehtojen mukaisesti kokonaisuudessaan takaisinmaksettavaksi. Vaihtovelkakirjalainan vaihtoaika osakkeiksi alkaa vaihtovelkakirjalainan merkinnästä ja päättyy 31.5.2021.

Vaihtovelkakirjalainan merkintäaika päättyy 11.5.2018 klo 18:00. Yhtiön hallituksella on oikeus hyväksyä merkintöjä milloin tahansa merkintäaikana. Mikäli vaihtovelkakirjalaina tulee ylimerkityksi, merkintöjen allokoinnista merkitsijöiden kesken päättää yhtiön hallitus. Yhtiön hallituksella on milloin tahansa oikeus keskeyttää vaihtovelkakirjalainan merkintäaika. Hallitus voi myös päättää merkintäajan pidentämisestä.

Vaihtovelkakirjalainan tarjoamisessa poiketaan osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta, koska erityiset oikeudet annetaan lainaosuuksien muodossa yhtiön pääomarakenteen vahvistamiseksi tarvittavan rahoituksen saamiseksi rahoituksen koko huomioon ottaen kustannustehokkaalla tavalla, joten erityisten oikeuksien antamiselle on siten yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

Yhtiöllä on yksi (1) osakelaji.

20.4.2018: VALOE OYJ TOI MARKKINOILLE UUDEN AURINKOSÄHKÖPANEELIN, NOSTAA TUOTANTOKAPASITEETTIAAN JA REKRYTOI LISÄÄ HENKILÖSTÖÄ MIKKELIIN

Valoe Oyj toi markkinoille uuden aurinkosähköpaneelin, Chrome II:n. Sen suunnittelussa on huomioitu Valoen tavoite kehittää aurinkopaneeli, jonka käyttöikä ylittää 100 vuotta. Chrome II on täysin lasirakenteinen aurinkosähköpaneeli, jossa on Valoen oma taustajohdekenno (eng. MWT; Metal Wrap Through).

Valoen tuotekehitys on viime kuukausina keskittynyt oman monikidekennon ja paneelin lasi-lasi -rakenteen kehittämiseen. Uusi taustajohdekenno on Valoen aiemmin käyttämiä kennoja suorituskykyisempi. Nykyisessä markkinaympäristössä taustajohdepaneeleihin sopivien kennojen saatavuus on ollut heikko ja kennojen laatu ja hinta on ollut vaikeasti ennakoitavissa. Käyttämällä omaa kennoa Valoe pystyy paremmin hallitsemaan niin kennojen laatua, saatavuutta kuin hinnoitteluakin. Uusi kennoteknologia otetaan käyttöön Chrome II -paneelissa. Lisäksi uusi kennoteknologia parantaa paneelien valmistuksen taloudellisuutta. Valoen tavoitteena on tarjota asiakkailleen entistä tehokkaampia ja taloudellisempia aurinkosähköjärjestelmiä.

Valoe uskoo aurinkoenergiamarkkinan kasvavan Suomessakin nopeasti. Uuden Chrome II:n ennakkomyynti on ollut hyvä. Vastatakseen kasvavaan kysyntään Valoe rekrytoi Mikkeliin 14 uutta työntekijää.

20.4.2018: VALOE OYJ:N OMIEN OSAKKEIDEN MERKINTÄ

Valoe Oyj:n ("Yhtiö") hallitus on päättänyt 20.4.2018 merkitä yhteensä 1.500.000 uutta osaketta ("Merkityt Osakkeet") Yhtiön 16.10.2017 päättämässä sille itselleen suunnatussa maksuttomassa osakeannissa.

Osakkeiden merkintä liittyy Yhtiön ja Bracknor Investmentin välisen 19.4.2017 hyväksytyn rahoitusjärjestelyn toteuttamiseen rahoitusjärjestelyn ehtojen mukaisesti. Uusia osakkeita voidaan käyttää ainoastaan edellä mainitun rahoitusjärjestelyn toteuttamiseksi siten, että Yhtiön hallussa olevia uusia osakkeita annetaan Bracknor Investmentille sen merkitessä osakkeita sille rahoitusjärjestelyssä annettujen vaihtovelkakirjalainojen ja warranttien nojalla. Siltä osin kuin kaikkia Yhtiön merkitsemiä uusia osakkeita ei ole tarpeen antaa Bracknor Investmentille edellä sanotun mukaisesti, Yhtiö mitätöi ne.

Uudet osakkeet ovat samaa lajia kuin Yhtiön muut osakkeet ja tuottavat niiden rekisteröinnistä alkaen samat osakeoikeudet kuin Yhtiön vanhat osakkeet.

Merkittyjen Osakkeiden kaupparekisteriin merkitsemisen jälkeen Yhtiöllä on kaikkiaan 15.490.513 osaketta, joista yhteensä 1.544.413 osaketta on yhtiön hallussa.

Merkityt Osakkeet merkitään kaupparekisteriin arviolta 25.4.2018 ja Yhtiö hakee uusien osakkeiden listaamista Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle arviolta 26.4.2018.

23.4.2018: VALOE OYJ OSTAA AURINKOKENNOJEN VALMISTUSLINJAN. VALOE SOPII YHTEISTYÖSTÄ LIETTUALAISEN SOLI TEK CELLS:N KANSSA

Valoe ostaa aurinkosähköpaneeleissa käytettävien aurinkokennojen valmistuslinjan Megacell S.r.l.:n konkurssipesältä Italiasta.

Valoen tavoitteena on kehittää ostettua linjaa hyväksi käyttäen aurinkokenno, jonka ominaisuudet parhaiten hyödyntävät Valoen oman, taustavirtajohtimeen perustuvan aurinkopaneelin tuomia etuja ja ominaisuuksia. Linja on suunniteltu korkean hyötysuhteen N-tyypin piikennojen kehittämiseen. Valoen tarkoituksena on linjaa hyödyntäen kehittää seuraavan sukupolven ns. IBC-kenno (Interdigitated Back Contact). IBC-kennon hyötysuhde ja muut sähköntuotto-ominaisuudet ovat merkittävästi tällä hetkellä yleisesti markkinoilla olevia poly- ja monokidekennoja parempia. Kennovalmistuslinjan hankinta tukee ja nopeuttaa Valoen Business Finlandin (entinen Tekes) rahoittamaa aurinkokennojen kehittämisprojektia.

Valoe on sopinut yhteistyöstä Soli Tek Cells JSC:n ("SoliTek") kanssa. SoliTek on liettualainen aurinkokennojen valmistaja. SoliTek kuuluu BOD-yritysryhmään, jolla on sekä aurinkokenno- että -paneelituotantolaitokset Vilnassa.

Valoen Italiasta ostama aurinkokennojen valmistuslinja on tarkoitus siirtää SoliTekin tiloihin, SoliTekin kennovalmistuslinjan viereen. Näin kehitystyön aloittamista voidaan ratkaisevasti nopeuttaa tarvittavan infrastruktuurin ollessa valmiina. Osa Megacellin tutkimus- ja tuotekehityslaitteistoista siirretään Valoen Mikkelin tehtaalle, joka jatkaa edelleen myös aurinkopaneelien valmistusta.

EUR	Liite	1.1. - 31.12.2017		1.1. - 31.12.2016
Liikevaihto	1-3	553 631,29	100 %	553 484,06	100 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut		-3 608 757,01	-652 %	-2 406 717,48	-435 %
Bruttokate		-3 055 125,72	-552 %	-1 853 233,42	-335 %
Myynnin ja markkinoinnin kulut		-483 136,79		-666 677,96
Hallinnon kulut		-693 222,99		-677 490,05
Liiketoiminnan muut tuotot	4	397 795,68		542 360,92
Liiketoiminnan muut kulut	10	-3 162,57		-541 301,86
Liikevoitto (-tappio)		-3 836 852,39	-693 %	-3 196 342,37	-577 %
Rahoitustuotot	12	9 253,67		7 861,75
Rahoituskulut	12	-1 583 499,86		-595 095,46
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä		-5 411 098,58	-977 %	-3 783 576,08	-684 %
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-5 411 098,58		-3 783 576,08
Tilinpäätössiirrot		0,00		0,00
Tuloverot		0,00		0,00
Tilikauden voitto (tappio)		-5 411 098,58	-977 %	-3 783 576,08	-684 %

EUR	Liite	31.12.2017	31.12.2016
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	13	7 422 939,29	9 082 867,07
Aineelliset hyödykkeet	14	8 335,26	13 263,67
Sijoitukset	15	13 004,60	13 004,60
		7 444 279,15	9 109 135,34
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	16	581 715,23	1 122 015,55
Lyhytaikaiset saamiset	17	1 255 654,22	859 622,12
Rahat ja pankkisaamiset		350 115,83	1 019,99
		2 187 485,28	1 982 657,66
VASTAAVAA YHTEENSÄ		9 631 764,43	11 091 793,00
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma	18	80 000,00	80 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	18	10 542 120,84	0,00
Edellisten tilikausien voitto (tappio)	18	-10 281 377,58	-6 497 801,50
Tilikauden voitto (tappio)	18	-5 411 098,58	-3 783 576,08
		-5 070 355,32	-10 201 377,58
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero		0,00	0,00
Pakolliset varaukset
Muut pakolliset varaukset	19	220 397,22	45 312,22
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	20	9 318 915,99	14 602 821,97
Lyhytaikainen vieraspääoma	21	5 162 806,54	6 645 036,39
		14 481 722,53	21 247 858,36
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		9 631 764,43	11 091 793,00

1 000 EUR		1-12/2017	1-12/2016
Liiketoiminnan rahavirta
Tuloslaskelman voitto/tappio ennen veroja		-5 411	-3 784
Oikaistaan ei-rahamääräiset, selkeät erät tuloslaskelmasta
Poistot ja arvonalentumiset	+	2 121	1 316
Myyntivoitot/-tappiot pysyvistä vastaavista	+/-	0	412
Realisoitumattomat kurssivoitot (-) ja -tappiot (+)	+/-	-9	4
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	+/-	-262	-494
Rahoitustuotot ja -kulut	+	1 583	583
Yhteensä rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		-1 978	-1 962
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)		-162	-868
Varausten muutos		175	-13
Lyhytaikaisten myynti- ja muiden saamisten lisäys (-) / vähennys (+)		-412	29
Lyhytaikaisten osto- ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (-)		-507	1 443
Käyttöpääoman muutos		-905	590
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		-2 883	-1 372
Rahoituserien ja verojen oikaisu maksuperusteiseksi
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-	-280	-116
Saadut korot ja osingot	+	0	0
Maksetut verot	-	0	0
Rahoituserät ja verot		-280	-116
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA		-3 163	-1 488
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-	541	430
Luovutustulot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	+	0	8
Myönnetyt lainat	-	0	672
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA		-541	-1 095
Rahoituksen rahavirta
Osakeannista saadut maksut	+	800	0
Omien osakkeiden myynti	+	602	0
Pitkäaikaisten lainojen nostot	+	1 987	820
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-	23	0
Lyhytaikaisten lainojen nostot	+	1 428	2 049
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-	741	286
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA		4 053	2 582
RAHAVAROJEN LISÄYS (+) TAI VÄHENNYS (-)		349	-1
Rahavarat tilikauden alussa		1	2
Rahavarat tilikauden lopussa		350	1
		349	-1

Tilinpäätöksen laadinta-, arvostus- ja jaksotusperiaatteet

Valoe Oyj:n tilinpäätös on laadittu voimassa olevan Suomen kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen IFRS-laadintaperiaatteita ja emoyhtiön tilinpäätös on laadittu noudattaen näitä standardeja aina, kun se on ollut mahdollista.

Arvioiden käyttö tilinpäätöksissä

Kun tilinpäätöstä laaditaan hyvän kirjanpitotavan mukaisesti, yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen tilinpäätöspäivän määriin sekä raportoitujen tilikauden tuottojen ja kulujen määriin. Arvioissa ja oletuksissa on noudatettu varovaisuuden periaatetta. Lopulliset lukemat voivat poiketa näistä arvioista.

Pysyvien vastaavien arvostaminen

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu alkuperäisistä hankintamenoista arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaisin tasapoistoin. Uudesta käyttöomaisuudesta poistot on laskettu käyttöönottokuukaudelta alkaen. Poistot on tehty toimintokohtaisesti.

Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:

Aineettomat oikeudet	5-10 vuotta
Kehittämismenot	5-10 vuotta
Liikearvo	5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	5 vuotta
Koneet ja kalusto	3-7 vuotta

Käyttöomaisuuden myynnistä syntyneet voitot ja tappiot esitetään tuloslaskelmassa.

Kunnossapito ja korjaukset

Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Merkittävät perusparannusmenot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon ja poistetaan hyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena pitoaikana.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on pääsääntöisesti kirjattu vuosikuluksi niiden syntymisvuonna. Kolmen tai useamman vuoden ajan tuloa kerryttävät tuotekehitysmenot on aktivoitu taseeseen kehittämismenoina ja poistetaan 5-10 vuoden aikana.

Pekingistä Mikkelin tehtaalle siirretyn aurinkosähkömoduuleihin liittyvän CBS-komponenttituotannon kehittämismenojen poistoaika on 10 vuotta, joka paremmin vastaa taloudellista vaikutusaikaa. Yhtiö on tarkastellut kriittisesti kyseistä tase-erää ja päätynyt tekemään emoyhtiölle noin 0,8 miljoonan euron kertaluonteisen lisäpoiston.

Aktivoidut kehittämismenot sisältävät 2,2 miljoonaa euroa tuotekehitysmenoja, joista poistot aloitetaan arviolta vuosien 2018 - 2019 aikana kehittämistyön valmistuttua. Nykyisten taseeseen aktivoitujen kehittämismenojen poistojen arvioidaan loppuvan tilikauden 2024 aikana.

Muut aineettomat hyödykkeet

Patenttien, tavaramerkin ja lisenssien hankintamenot aktivoidaan ja poistetaan tasapoistoina taloudellisena pitoaikana, pääsääntöisesti 10 vuoden aikana. Ohjelmistolisenssien hankintamenot sisältyvät aineettomiin oikeuksiin ja poistetaan 5 vuoden aikana.

Vaihto-omaisuuden arvostaminen

Vaihto-omaisuus esitetään painotetun keskihinnan periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän Suomen Pankin noteeraamaan keskikurssiin.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista vähennetään myynnin välilliset verot, alennukset ja myyntiin liittyvät kurssierot. Tuotot tavaroiden ja palveluiden myynnistä tuloutetaan kun ne on toimitettu/suoritettu.

Pitkän valmistusajan vaativista suoritteista syntyvä tulo on kirjattu tuotoksi valmiusasteen perusteella. Pitkän valmistusajan vaativiksi suoritteiksi on katsottu hankkeet, joiden aloittamis- ja lopettamisajankohdat ajoittuvat eri raportointikausille ja tulon kirjaaminen tuotoksi vaikuttaa olennaisesti liikevaihdon ja tuloksen muodostumiseen. PItkäaikaishankkeiden valmiusaste on määritetty hankkeen toteutuneiden menojen suhteessa hankkeen arvioituihin kokonaismenoihin ja on riippuvainen ennustettavista lopullisista kokonaistuotoista ja -kuluista, sekä luotettavasta tavasta mitata projektin edistymistä. Tappio hankkeelta kirjataan heti kun se on tiedossa ja arvioitavissa.

Etiopian tehdasprojekti on jaettu osaprojekteihin, joiden fyysistä valmiusastetta tarkastellaan kuukausittain. Valmiusasteen määrittämiseestä vastaa projektin päällikkö. Tyypillisesti valmiusasteen määrittämisessä käytetään apuna alihankkijoilta saatavia edistymisraportteja. Lisäksi projektipäällikkö käy läpi kunkin osa-alueen valmistumisraportit ja vertaa tuloksia ennalta määrättyihin tarkastuspisteisiin/etappeihin. Yhtiö ei ole tulouttanut projektia, koska osatulouttamiseen tarvittava IFRS -standardien mukainen näyttö riittävästä varmuudesta projektin tuottojen kotiuttamisesta yhtiön hyväksi puuttuu toistaiseksi.

Varaukset

Varaus kirjataan taseeseen, kun yritykselle syntyy oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, joka todennäköisesti edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen, ja jonka määrä on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjataan määrä, joka vastaa yhtiön johdon parasta arviota menoista, jota syntyneen velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Varaukset voivat liittyä esimerkiksi liiketoimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin, oikeudenkäynteihin tai veroriskeihin.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote on loppuhyväksytty. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Seuraavissa liitetiedoissa luvut on esitetty tuhansina euroina, ellei toisin ole mainittu.

Tuloslaskelman liitetiedot

1. Liikevaihdon jakautuminen markkina-alueittain	2017	2016
Eurooppa	529	539
Amerikka	25	11
Aasia ja Australia	0	4
Yhteensä	554	553
2. Liikevaihdon jakautuminen toimialoittain	2017	2016
Laser - ja automaatiosovellukset (LAS) - lopetetut toiminnot	0	0
Puhtaan energian sovellukset (CCE) - jatkuvat toiminnot	554	553
Yhteensä	554	553

3. Valmiusasteen perusteella tuloutettavat pitkän valmistusajan vaativat hankkeet

Yhtiöllä ei ollut valmiusasteen perusteella tuloutettavia pitkän valmistusajan vaativia hankkeita tilinpäätöksessä 2017 tai 2016.

4. Liiketoiminnan muut tuotot	2017	2016
Muilta saadut avustukset	0	25
Tytäryhtiön puolesta annetun vuokratakauksen purkautuminen	0	494
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	0	8
Muut tuotot	398	15
Yhteensä	398	542
5. Materiaalit ja palvelut	2017	2016
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana	694	1 436
Varaston muutos	-98	-1 052
	596	383
Ulkopuoliset palvelut	42	33
Yhteensä	638	416
6. Henkilöstön lukumäärä	2017	2016
Tilikauden aikana keskimäärin
Hankinta ja valmistus	7	9
Tuotekehitys	5	5
Markkinointi	2	2
Hallinto	3	4
Yhteensä	17	20
Kauden lopussa
Hankinta ja valmistus	8	7
Tuotekehitys	5	5
Markkinointi	2	2
Hallinto	3	3
Yhteensä	18	17

7. Henkilöstökulut	2017	2016
Palkat ja palkkiot	1 260	1 156
Eläkekulut	253	164
Muut henkilösivukulut	55	76
Yhteensä	1 568	1 396
8. Johdon palkat ja palkkiot	2017	2016
Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa	168	169
Hallituksen jäsenet	80	80
Yhteensä	248	249
9. Poistot ja arvonalentumiset	2017	2016
Hankinnan ja valmistuksen poistot	4	4
Kehittämismenojen poistot	2 116	1 311
Myynnin ja markkinoinnin poistot	1	1
Hallinnon poistot	0	1
Yhteensä	2 121	1 316
10. Liiketoiminnan muut kulut	2017	2016
Tytäryhtiöiden puolesta maksetut kulut	0	7
Oikeudenkäyntikulut Cencorp Automation Oy:n kanssa	0	108
LSCorp Clean Energy PLC:n (Etiopia) osakkeiden myynti	0	120
Savcor Pacific Ltd:n osakkeiden myyntitappio	0	300
Muut liiketoiminnan kulut	3	7
Yhteensä	3	542
11. Tilintarkastajan palkkiot	2017	2016
Auditus Tilintarkastus Oy
Tilintarkastuspalkkiot	27	0
Todistukset ja lausunnot	4	0
Yhteensä	31	0
KPMG Oy
Tilintarkastuspalkkiot	13	54
Muut palvelut	1	7
Yhteensä	14	62
KPMG Oy:n tilivuodella 2017 raportoidut palkkiot liittyvät vuoden 2016 tilintarkastukseen.
12. Rahoitustuotot ja -kulut	2017	2016
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkotuotot	0	1
Valuuttakurssivoitot	9	0
Rahoitustuotot yhteensä	9	2
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut	1 257	489
Muut rahoituskulut	326	87
Valuuttakurssitappiot Rahoituskulut yhteensä	0 1 583	19 595
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-1 574	-594

Oman pääoman ehtoisten lainojen korkoja on kuluksi kirjaamatta yhteensä 0,7 miljoonaa euroa (tilivuodelta 2016 0,3 miljoonaa euroa ja tilivuodelta 2017 0,4 miljoonaa euroa).

Taseen liitetiedot

13. Aineettomat hyödykkeet

				Muut
	Kehittämis	Aineettomat		pitkävaik.
1 000 EUR	menot	oikeudet	Liikearvo	menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2017	11 695	276	0	108	12 079
Lisäykset	432	23	0	0	455
Vähennykset	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2017	12 127	299	0	108	12 534
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2017	-2 784	-147	0	-66	-2 996
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0	0	0	0	0
Tilikauden poisto	-2 072	-21	0	-22	-2 115
Arvonalennukset	0	0	0	0	0
Kertyneet poistot 31.12.2017	-4 855	-168	0	-88	-5 111
Kirjanpitoarvo 1.1.2017	8 912	129	0	42	9 083
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	7 272	131	0	21	7 423

Mikäli yhtiö epäonnistuisi liiketoimintasuunnitelmansa toteuttamisessa, saattaisi se johtaa aineettomien hyödykkeiden alaskirjaukseen.

Kehittämismenojen poistot sisältävät Pekingin CBS-tuotteeseen kohdistetun kertaluonteisen lisäpoiston 0,8 miljoonaa euroa.

14. Aineelliset hyödykkeet

				Muut
			Koneet ja	aineelliset
1 000 EUR	Maa-alueet	Rakennukset	kalusto	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2017	0	0	142	0	142
Lisäykset	0	0	1	0	1
Hankintameno 31.12.2017	0	0	143	0	143
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2017	0	0	-129	0	-129
Tilikauden poisto	0	0	-6	0	-6
Kertyneet poistot 31.12.2017	0	0	-135	0	-135
Kirjanpitoarvo 1.1.2017	0	0	13	0	13
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	0	0	8	0	8

15. Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä		Emoyhtiön	Konsernin
	Kotipaikka	omistusosuus	omistusosuus
PMJ testline Oy	Lohja, Suomi	100,0 %
Valo Clean Energy USA Inc.	Canton MI, USA	100,0 %
Kaikki konserniyhtiöt on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		2017	2016
PMJ testline Oy, sijoitus vapaan oman pääoman rahastoon		1	1
Muut osakkeet ja osuudet
Kiinteistö Oy Musko II, viikko-osake		3	3
Helsinki Halli Oy B-osakkeet 2 kpl		6	6
Yhteensä		9	9

Kiinteistö Oy Musko II osakkeiden hankintamenon on katsottu vastaavan käypää arvoa. Helsinki Halli Oy B-osakkeisiin on tehty arvonalentumiskirjaus käypään arvoon vuonna 2012.

16. Vaihto-omaisuus	2017	2016
Aineet ja tarvikkeet	151	80
Muu vaihto-omaisuus	382	1 021
Valmiit tuotteet/tavarat	49	21
Yhteensä	582	1 122

17. Lyhytaikaiset saamiset	2017	2016
Myyntisaamiset	18	31
Lainasaaminen Etiopia	672	672
Maksetut ennakot	472	42
Muut saamiset	87	33
Siirtosaamiset	7	81
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	1 256	860
Siirtosaamisten olennaiset erät
Osamaksusaamiset	0	18
Henkilösivukulujen jaksotus	4	61
Muut siirtosaamiset	2	2
Yhteensä	7	81

Lisäksi yhtiöllä on asiakkaan tekemä vakuustalletus 107 tuhatta euroa, jota ei ole kirjattu rahavaroihin tai saamisiin. Vakuustalletus kohdistuu tiettyihin toimituksiin ja vapautuu Valoen käytettäväksi toimituksien tapahduttua.

18. Oma pääoma	2017	2016
Osakepääoma 1.1. Osakepääoma 31.12.	80 80	80 80
Sidottu oma pääoma yhteensä	80	80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	0	0
Omien osakkeiden myynti - Bracknor Investment rahoitusjärjestely	722	0
Suunnattu osakeanti	9 820
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	10 542	0
Kertyneet voittovarat 1.1.	-10 281	-6 498
Tilikauden tulos	-5 411	-3 784
Kertyneet voittovarat 31.12.	-15 692	-10 281
Vapaa oma pääoma yhteensä	-5 150	-10 281
Oma pääoma yhteensä	-5 070	-10 201
Pääomalainat	5 279	8 995
Oma pääoma ja pääomalainat yhteensä	209	-1 206
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta 31.12.2017
Kertyneet voittovarat 31.12.	-15 692	-10 281
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kirjaamattomat oman pääoman ehtoisten lainojen korot	10 542 -662	0 -670
Yhteensä	-5 812	-10 951
19. Pakolliset varaukset	2017	2016
Takuuvaraukset	220	45
Yhteensä	220	45
20. Pitkäaikainen vieras pääoma	2017	2016
Velat muille, jotka erääntyvät 1-5 vuoden kuluttua
Pääomalainat	5 279	8 995
Lainat rahoituslaitoksilta	3 196	3 196
Lainat saman konsernin yrityksiltä	0	2
Muut pitkäaikaiset lainat	250	2 113
Yhteensä	8 725	14 306
Velat muille, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta	594	297
Yhteensä	594	297
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	9 319	14 603

21. Lyhytaikainen vieras pääoma	2017	2016
Velat saman konsernin yrityksille
Lainat saman konsernin yrityksiltä	2	0
Ostovelat	20	88
Yhteensä	21	88
Velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta	648	1 373
Muut lainat	1 356	308
Ostovelat	1 284	2 263
Muut velat	382	1 041
Siirtovelat	1 471	1 572
Yhteensä	5 141	6 557
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	5 163	6 645
Siirtovelkojen olennaiset erät
EU:lta saadut avustukset tuotekehitysprojekteihin	67	67
Korkojaksotukset	451	590
Henkilöstökulujen jaksotus	587	425
Vuokratakaus tytäryhtiön puolesta	0	156
Hallituspalkkiojaksotus	127	47
Muut kulujaksotukset	164	176
Muut siirtovelat	75	112
Yhteensä	1 471	1 572
22. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot	2017	2016
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Lainat rahoituslaitoksilta	600	721
Vientilimiitti	0	352
Muut velat	281	0
Annetut yrityskiinnitykset	12 691	12 691
Vuokravastuut
Seuraavana vuonna erääntyvät	62	61
Myöhemmin erääntyvät	0	0

23. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiirin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.

24. Konserniin kuuluvaa kirjanpitovelvollista koskevat liitetiedot

Valoe Oyj on Valoe-konsernin emoyhtiö.

Osoite josta konsernitilinpäätös saatavissa Insinöörinkatu 5, 50150 Mikkeli

Tasekirja		sidottuna
Tase-erittelyt		sidottuna
Päivä- ja pääkirja		atk-tallenteina
Tuloslaskelma		atk-tulosteina
Tase		atk-tulosteina
Reskontraerittelyt		atk-tulosteina
Ostoreskontran maksut	tositelaji 000 000	atk-tulosteina
Myyntilaskujen suoritukset	tositelaji 100 000	atk-tallenteina
Tilisiirrot	tositelaji 200 000	atk-tulosteina
Pankkitositteet	tositelaji 400 000	atk-tulosteina
Osatuloutustositteet	tositelaji 320 000	atk-tulosteina
Jaksotustositteet	tositelaji 330 000	atk-tulosteina
Palkkakirjanpito	tositelaji 500 000	atk-tulosteina
Käyttöomaisuuden poistotositteet	tositelaji 600 000	atk-tulosteina
Varastotapahtumat	tositelaji 700 000	atk-tallenteina
Tuntikirjaukset	tositelaji 750 000	atk-tallenteina
Muistiotositteet	tositelaji 800 000	atk-tulosteina
Myyntilaskut		paperitositteina

Ostolaskut paperitositteina

HALLINNOINTI

Valoe Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden hallinto perustuu lakiin, yhtiöjärjestykseen ja vuonna 2015 voimaan tulleeseen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Yhtiö noudattaa myös Finanssivalvonnan standardeja ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä.

Selvitys Valoen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymän Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 54 ja AML 2 luvun 6§:n 3 momentin mukaisesti.

Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internet-sivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Selvitys Valoen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Hallitus on käsitellyt selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä kokouksessaan maaliskuussa 2018.

Valoe noudattaa listayhtiöiden hallinnointikoodia seuraavin poikkeamin:

• Suositus 9 – Valoen hallituksen kokoonpano poikkeaa hallinnointikoodin mukaisesta vaatimuksesta, että hallituksen jäseninä on oltava molempia sukupuolia. Valoen vuoden 2017 varsinainen yhtiökokous ei valinnut naisia yhtiön hallituksen jäseniksi.

– Suositus 14 - Valoen hallituksen kokoonpano poikkeaa hallinnointikoodin riippumattomuussuosituksesta, jonka mukaan hallituksen jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia ja kahden tähän enemmistöön kuuluvista on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Vuonna 2017 Valoen hallituksen kolmesta jäsenestä yksi oli riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Perustelu tälle poikkeamalle on, että merkittävän osan Valoen osakkeista omistavat Savisalon perheen jäsenet tai heidän omistamansa yhtiöt. Näin ollen Valoen yhtiökokous on nähnyt tarkoituksenmukaiseksi hallituksen jäseniä valitessaan, että hallituksen kokoonpanossa on vahva omistajaedustus.

– Suositus 24 - Yhtiön hallitus ei ole perustanut erillistä tarkastusvaliokuntaa, koska yhtiön liiketoiminnan laajuus ei edellytä taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden valmistelua koko hallitusta pienemmässä kokoonpanossa. Hallitus hoitaa tarkastusvaliokunnantehtävät.

KONSERNIRAKENNE

Valoen pääkonttori on Mikkelissä. Valoe-konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat yhtiökokouksenvalitsema hallitusja toimitusjohtaja.

YHTIÖKOKOUS

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kesäkuun loppuun mennessä. Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai se muuten lain mukaan on pidettävä. Yhtiökokous pidetään yhtiön kotipaikassa Mikkelissä tai hallituksen niin päättäessä Helsingissä.

Kutsu yhtiökokoukseen on julkaistava pörssitiedotteella ja yhtiön internet-sivuilla aikaisintaan kolme kuukautta ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin aina vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Hallitus voi myös päättää kokouskutsun julkaisemisesta valtakunnallisessa päivälehdessä.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettävä:

• tilinpäätös
• tilintarkastuskertomus

Varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä:

• tilinpäätöksen vahvistamisesta
• toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen voitto antaa aihetta
• vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
• hallituksen jäsenten lukumäärästä
• hallituksen jäsenten palkkioista ja matkakustannusten korvausperusteista

Varsinaisessayhtiökokouksessaonvalittava:

• hallituksen jäsenet ja tarvittaessa heille varajäsenet
• tilintarkastaja ja hänelle tarvittaessa varamies

HALLITUS

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kuusi jäsentä. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Valoe-konsernin emoyhtiön hallitus päättää tytäryhtiöiden hallitusten kokoonpanoista.

HALLITUKSEN PÄÄASIALLISET TEHTÄVÄT

Hallituksen tehtävänä on osakeyhtiölain mukaan huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan, hyväksyy yhtiön strategiset tavoitteet, budjetin, investointien kokonaismäärän ja niiden jakautumisen sekä käytettävät palkkiojärjestelmät, päättää laajakantoisista sopimuksista ja riskienhallinnan periaatteista sekä varmistaa johtamisjärjestelmän toiminnan, vahvistaa yhtiön vision ja toiminnassa noudatettavat arvot sekä organisaatiomallin, hyväksyy ja julkistaa osavuosikatsaukset, muut pörssitiedotteet, vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen sekä määrittelee yhtiön osinkopolitiikan ja kutsuu koolle yhtiökokouksen. Hallituksen tehtävänä on edistää yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien etua.

Hallitus kokoontui 52 kertaa vuonna 2017. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 100 prosenttia. Kunkin hallituksen jäsenen osallistumisprosentit on esitetty alla kohdassa hallituksen kokoonpano.

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Hallitus päätti vuonna 2008 lakkauttaa nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan, koska yhtiön liiketoiminnan laajuus ei edellytä nimitys- ja palkitsemisasioiden valmistelua koko hallitusta pienemmässä kokoonpanossa. Samaa toimintatapaa jatkettiin vuonna 2017.

Yhtiön hallitus ei ole perustanut erillistä tarkastusvaliokuntaa, koska yhtiön liiketoiminnan laajuus ei edellytä taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden valmistelua koko hallitusta pienemmässä kokoonpanossa. Hallitus hoitaa tarkastusvaliokunnan tehtävät.

HALLITUKSEN KOKOONPANO

Vuoden 2017 varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin kolme jäsentä.

Hannu Savisalo

• hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2009
• s.1946, DI, teollisuusneuvos
• Savcor Communications Pty. Ltd:n hallituksen jäsen, Savcor Technologies Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Savcor Invest B.V.:n hallituksen jäsen
• 4.067.688 Valoe Oyj:n osaketta Savcor Communications Pty. Ltd:n, Savcor Invest B.V.:n ja Savcor Technologies Oy:n kautta. Vuoden 2015 optiojärjestelmän mukaisia optio-oikeuksia 147.500 kpl:tta
• Läsnäoloprosentti hallituksen kokouksissa vuonna 2017: 100 %

Iikka Savisalo

• hallituksen jäsen vuodesta 2009
• s.1972, BBA (Accounting)
• Valoe Oyj:n toimitusjohtaja
• 4.067.688 Valoe Oyj:n osaketta Savcor Communications Pty. Ltd:n, Savcor Invest B.V.:n ja Savcor Technologies Oy:n kautta. Vuoden 2015 optiojärjestelmän mukaisia optio-oikeuksia 132.500 kpl:tta
• Läsnäoloprosentti hallituksen kokouksissa vuonna 2017: 100 %

Ville Parpola

• hallituksen varapuheenjohtaja ja riippumaton jäsen vuodesta 2015
• s. 1972, OTM

• hallituksen puheenjohtaja Tonfisk Design Oy:ssä, Oy Marville Ab:ssa, ja Lumonator Oy:ssä.

• Parpola toimii yrittäjänä ja lakimiehenä omassa yrityksessään. Hänellä on pitkä kokemus Valoe Oyj:stä. Hän on toiminut lakiasiainjohtajana Valoen edeltäjissä PMJ automec Oyj:ssä ja Cencorp Oyj:ssä vuosina 1999 – 2010.

• Parpola omistaa suoraan 12.494 Valoe Oyj:n osaketta ja Oy Marville Ab:n kautta 23.518 Valoe Oyj:n osaketta sekä 97.500 kappaletta vuoden 2015 optiojärjestelmän mukaisia optio-oikeuksia.
• Läsnäoloprosentti hallituksen kokouksissa vuonna 2017: 100 %

HALLITUKSEN RIIPPUMATTOMUUSARVIOINTI

Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Vuonna 2017 tehdyn riippumattomuusarvioinnin perusteella Valoen hallituksen kokoonpano poikkeaa hallinnointikoodin riippumattomuussuosituksesta.

• Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumaton hallituksen jäsen oli Ville Parpola.
• Iikka Savisalo ja Hannu Savisalo käyttävät määräysvaltaa Savcor-yhtiöissä ja toimivat niiden hallintoelimissä.

Perustelu tälle poikkeamalle on, että merkittävän osan Valoen osakkeista omistavat Savisalon perheen jäsenet tai heidän omistamansa yhtiöt. Näin ollen Valoen yhtiökokous on nähnyt tarkoituksenmukaiseksi hallituksen jäseniä valitessaan, että hallituksen kokoonpanossa on vahvaomistajaedustus.

TOIMITUSJOHTAJA

Toimitusjohtajan tehtävänä osakeyhtiölain mukaan on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenille tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toimiin, jotka yhtiön toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, mikäli hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa on hallitukselle niin pian kuin mahdollista annettava toimenpiteestä tieto. Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta toiminnasta, budjetin toteutumisesta, Valoe-konsernin tuloksesta ja suorien alaistensa toiminnasta.

JOHTORYHMÄ

Konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yhtiön operatiivisessa johtamisessa, valmistelee hallituksen ja toimitusjohtajan käsiteltäviä asioita sekä suunnittelee ja valvoo liiketoimintayksiköiden toimintaa. Konsernin johtoryhmä kokoontuutarvittaessa, vähintään kuitenkin kaksi kertaa kuukaudessa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.

Iikka Savisalo

• Toimitusjohtaja vuodesta 2012
• hallituksen jäsen vuodesta 2009
• s.1972, BBA (Accounting)
• 4.067.688 Valoe Oyj:n osaketta Savcor Communications Pty. Ltd:n, Savcor Invest B.V.:n ja Savcor Technologies Oy:n kautta. Vuoden 2015 optiojärjestelmän mukaisia optio-oikeuksia 132.500 kpl:tta

Seija Kurki

• talousjohtaja, johtoryhmän jäsen vuodesta 2012
• s. 1963, BBA(Accounting)
• Seija Kurki on työskennellyt vuodesta 1984 alkaen johtotehtävissä Savcor -yhtiöiden taloushallinnossa
• 1.500 Valoe Oyj:nosaketta.
• Vuoden 2015 optiojärjestelmän mukaisia optio-oikeuksia 57.500 kpl:tta

Sami Lindfors

• Cleantech -liiketoimintojen johtaja, johtoryhmän jäsen vuodesta 2010
• s. 1975, MBA
• Sami Lindfors aloitti työskentelyn Savcor -konsernissa 1996. Vuonna 2001 hän siirtyi Kiinaan Guangzhouhun Kiinan liiketoimintojen johtajaksi, ja vuodesta 2004 lähtien hän toimi Savcor Facen Kiinan liiketoimintojen johtajana. Vuonna 2013 hänet nimitettiin Valoen Cleantech –toimintojen johtajaksi
• Vuoden 2015 optiojärjestelmän mukaisia optio-oikeuksia 57.500 kpl:tta

PALKITSEMINEN

Yhtiökokous päättää hallituksen ja tilintarkastajan palkkiot. Hallitus päättää ja hyväksyy toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot kirjallisessa sopimuksessa. Ylimmän johdon palkitsemisperiaatteista päättää yhtiön hallitus. Hallitus hyväksyy vuosittain yhtiön henkilöstön mahdollisen kannustinjärjestelmän.

Hallitus on päättänyt olla perustamatta erillisiä valiokuntia, koska yhtiön toiminnan laajuus ja hallituksen koko eivät edellytä asioiden valmistelua koko hallitusta pienemmässä kokoonpanossa. Näin ollen hallituksen palkitsemisen valmistelua ei ole osoitettu nimitysvaliokunnan tehtäväksi eikä toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen valmistelua ole osoitettu palkitsemisvaliokunnan tehtäväksi.

HALLITUKSEN PALKKIOT

Kevään 2017 yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle sekä varapuheenjohtajalle maksetaan molemmille palkkiona 40 000 euroa vuodessa ja hallituksen jäsenille maksetaan 30 000 euroa vuodessa. Lisäksi matkakulut korvataan Valoe Oyj:n matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenillä ei ole luontaisetuja tai muita palkkion ulkopuolisia etuja.

TOIMITUSJOHTAJAN JA MUUN JOHTORYHMÄN PALKITSEMINEN

Yhtiön toimitusjohtajana toimii Iikka Savisalo. Toimitusjohtajasopimuksen irtisanomisaika on sekä yhtiön että Iikka Savisalon osalta kuusi kuukautta. Mikäli Iikka Savisalo irtisanoo toimitusjohtajasopimuksen yhtiöstä riippumattomasta syystä, yhtiö ei ole velvollinen suorittamaan Iikka Savisalolle muuta korvausta kuin irtisanomisajan palkan. Yhtiön purkaessa toimitusjohtajasopimuksen ei yhtiö ole velvollinen suorittamaan Iikka Savisalolle edellä tarkoitettua ero- tai muutakaan korvausta.

Johtoryhmän jäsenten palkitsemisperiaatteista päättää yhtiön hallitus. Palkitsemisjärjestelmä muodostuu kuukausipalkasta, optio- oikeuksista ja vuosibonuksesta.

Toimitusjohtaja Iikka Savisalolle maksettiin palkkana, palkkioina ja luontaisetuna yhteensä 168.000,00 euroa vuonna 2017. Vuonna 2017 muille johtoryhmän jäsenille maksettiin palkkana, palkkioina ja luontaisetuina yhteensä 289.393,95 euroa. Johtoryhmän jäsenille ei maksettu bonusjärjestelmän mukaisia palkkioita vuonna 2017.

HENKILÖSTÖN BONUS- JA OPTIOJÄRJESTELMÄT

Valoeilla on palkkaan perustuva bonusjärjestelmä johdolle ja muulle Suomen henkilöstölle. Hallitus päättää bonusjärjestelmän soveltamisesta vuosittain.

Vuoden 2018 bonusjärjestelmän perusteella maksettavat enimmäispalkkiot voivat vaihdella henkilön tehtävästä riippuen henkilöstön osalta 8-12 prosentin välillä henkilön säännöllisestä vuosipalkasta. Toimitusjohtajalle ja muulle johdolle bonusjärjestelmän perusteella maksettavat palkkiot voivat olla enimmillään 15 prosenttia henkilön säännöllisestä vuosipalkasta.

Bonusjärjestelmään sisältyvien palkkioiden maksaminen on sidottu sekä yhtiön liiketoiminnan että henkilön vastuualueen tavoitteiden toteutumiseen. Lisäksi käytetään prosesseihin, henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja projekteihin liittyviä mittareita.

Yhtiön hallitus päätti vuonna 2015 optiojärjestelmästä. Optio-oikeuksia annettaan yhteensä enintään 650.000 kappaletta ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 650.000 yhtiön uutta osaketta. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta. Hallitus päättää vuosittain optio-oikeuksien jakamisesta konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeuksista 250.000 merkitään tunnuksella 2015A, 200.000 merkitään tunnuksella 2015B ja 200.000 merkitään tunnuksella 2015C.

SISÄPIIRILÄISET JA SISÄPIIRIHALLINTO

Valoella on käytössä sisäpiirisäännöt, jotka vastaavat NASDAQ OMX Helsinki Oy:n hyväksymää sisäpiiriohjetta. Sisäpiirisäännöt kieltävät sisäpiiriläisten, heidän holhottaviensa ja määräysvallassa olevien yhteisöiden kaupankäynnin yhtiön osakkeilla ja optioilla 30 vuorokauden ajan ennen tulosjulkistusta (ns. suljettu ikkuna).

Yhtiön sisäpiiriin kuuluvat lain mukaisesti hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja. Lisäksi pysyvään sisäpiiriin kuuluvat määrättyinä sisäpiiriläisinä johtoryhmän jäsenet sekä nimetyt henkilöt konsernin talous- ja muusta hallinnosta. Henkilöt, jotka osallistuvat yrityskauppoihin tai muihin yhtiön osakkeiden arvonmuodostukseen vaikuttaviin hankkeisiin, kuuluvat yhtiön hankekohtaiseen sisäpiiriin ja heitä koskee tilapäinen kaupankäyntikielto.

KUVAUS TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVIEN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEISTÄ

Kuvaus valvontaympäristöstä

Valoen liikeidea

Valoen toimiala muodostuu uusiutuvaan energiaan, erityisesti aurinkosähköön, liittyvistä sovellutuksista. Valoe myy sen omaan teknologiaan pohjautuvaa automaattista aurinkosähköpaneelien valmistustekniikkaa, paneelien valmistuslinjoja, paneeleita sekä niiden avainkomponentteja.

Ympäristöpolitiikka

Yhtiö noudattaa voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä. Yhtiö pyrkii toiminnassaan ottamaan huomioon ympäristönäkökohdat johtamisjärjestelmissä ja päätöksenteossa.

Suunnittelu- ja seurantaprosessit

Konsernin toiminta suunnitellaan ja toiminnan tehokkuus varmistetaan vuosittain toteutettavassa strategiasuunnitteluprosessissa ja budjetointiprosessissa. Suunnitelmien toteumista ja toimintaympäristön kehitystä seurataan kuukausiraportoinnin, osavuosikatsausraportoinnin ja tilinpäätösraportoinnin yhteydessä. Riskianalyysi ja riskienhallinta ovat Valoe -konsernissa osa vuosittain toteutettavaa strategista suunnitteluprosessia ja operatiivista toimintaa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena konsernissa on varmistaa, että toiminta on tehokasta ja tuloksellista, informaatio luotettavaa ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan.

Valvontatoiminnot

Organisaation ja toimenkuvien mukaisesti valtaa ja vastuuta delegoidaan budjettivastuullisille ja linja-organisaation vastuuhenkilöille. Toiminnan lakien ja säädösten mukaisuus varmistetaan sisäisen ohjeistuksen kautta. Konsernin sisäisen valvonnan tavoitteisiin kuuluvat toiminnalliset tavoitteet, taloudellinen raportointi ja toiminnan lakien ja sääntöjen mukaisuus.

Hallitus

• sisäisen valvonnan toimintaperiaatteiden määrittely
• vastuu valvonnan toimivuuden seurannasta
• riskienhallintaperiaatteiden hyväksyminen
• tilintarkastajien raporttien käsittely
• kannustinjärjestelmän määrittäminen

Toimitusjohtaja

• valvoo sisäisen valvonnan osatekijöiden olemassaolon ja toimivuuden
• valvoo, että toiminta on asetettujen arvojen mukaista
• muokkaa toimintaperiaatteet ja –politiikat
• vastaa resurssien tarkoituksenmukaisesta ja tehokkaasta käytöstä
• valvontamekanismien (hyväksymisperiaatteet, täsmäytykset ja raportointi) määrittäminen
• määrittää riskienhallinnan toimintatavat ja riskienhallintakeinot

Talousjohtaja

• sisäinen laskenta: tulosten seuranta ja analysointi
• ulkoinen laskenta ja raportointi
• suunnitteluprosessien ylläpito ja kehittäminen
• likviditeetinvarmistaminen

Tilintarkastaja

• lakisääteinen tilintarkastus
• laajennettu tarkastus hallituksen erillisestä toimeksiannosta
• raportointi hallitukselle

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Vastuu kirjanpidosta ja varainhoidon valvonnasta kuuluu Valoen hallitukselle. Hallitus vastaa sisäisestä valvonnasta, ja toimitusjohtaja huolehtii valvonnan käytännön järjestämisestä ja valvonnan toimivuuden seurannasta. Liiketoiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuvat koko konsernin kattavan raportointi- ja ennustejärjestelmän avulla.

Yhtiön pienen koon ja liiketoiminnan laajuuden vuoksi Valoella ei ole sisäisen tarkastuksen organisaatiota eikä tarkastusvaliokuntaa. Hallitus pyrkii osaltaan myös riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja jatkuvaan kehittämiseen myös tilintarkastusyhteisön osavuotiskatsausten yhteydessä tekemän tilikaudenaikaisen tarkastuksen ja siitä laadittujen valvontaraporttien avulla.

Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että liiketoimintaan vaikuttavat olennaiset riskit tunnistetaan ja että niitä seurataan tarkoituksenmukaisesti. Yhtiön liiketoiminta- ja rahoitusriskejä hallinnoidaan keskitetysti konsernin talousosastolla, ja riskeistä raportoidaan tarvittaessa konsernin hallitukselle.

Raportointijärjestelmä

Valoe laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset kansainvälisten, EU:n hyväksymien IFRS-standardien mukaisesti. Toimintakertomus ja emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti.

Raportointijärjestelmän mukaisesti toimitusjohtaja raportoi hallitukselle kuukausittain konsernin ja liiketoimintayksikköjen toiminnasta sekä tuloksesta ja poikkeamista budjettiin ja tarkennettuihin ennusteisiin nähden (kuukausiraportti), neljännesvuosittain osavuosikatsaukseen/vuositilinpäätökseen perustuvasta operatiivisesta tuloksesta ja muutoin välittömästi olennaisista muutoksista toimintaympäristössä. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle strategian ja pitkän tähtäimen suunnitelman toteutumasta.

Konsernin raportoinnista vastaa talousjohtaja. Kotimaisten yhtiöiden kirjanpito ja konsernilaskenta suoritetaan Valoen omalla talousosastolla. Ulkomaisten tytäryhtiöiden kirjanpito ja raportointi hoidetaan paikallisissa ulkopuolisissa, riittävää asiantuntemusta omaavissa tilitoimistoissa tai muutoin ulkopuolisia asiantuntijoita hyödyntäen.

Raportoinnin oikeellisuus varmistetaan talousraportoinnin ohjeistuksella, henkilöstön ammattitaidon ylläpidolla, tietojärjestelmien luotettavuudella, normaaleilla valvontamekanismeilla ja laajennetun tarkastuksen avulla. Raporttien poikkeamat budjetista ja toimintasuunnitelmista ohjaavat analysoimaan tilannetta tarkemmin ja etsimään poikkeamien syyt.

Taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta valvovat talousjohtaja ja tilintarkastus.

Viestintä ja tiedotus

Konsernin viestinnästä ja pörssitiedottamisesta vastaa hallitus yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Yhtiön sisäisestä viestinnästä vastaa toimitusjohtaja.

Seuranta

Sisäisen valvonnan tehokkuutta arvioidaan säännöllisesti johtamis- ja ohjaustoimien yhteydessä ja erikseen tarkastusraporttien valmistuttua. Taloudellisen raportoinnin osalta vertailut toteuman ja tavoitteen välillä, erilaiset täsmäytykset ja toiminnallisten raporttiensäännönmukaisuudenvalvontaovatjatkuvastitoteuttavia seurantatoimenpiteitä.

Suunnittelu- ja seurantakokoukset sisältyvät hallituksen vuosisuunnitelmaan. Tietojärjestelmät ovat pääpiirteissään vakiintuneita, ja ulkopuolinen asiantuntija arvioi niiden luotettavuutta säännöllisesti.

Tilintakastus

Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiön tilintarkastajana toimi vuoden 2017 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti KHTyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Petri Kettunen. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 14.6.2017 yhtiön tilintarkastajaksi valittiin Auditus Tilintarkastus Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Heidi Pirttijoki. Tilintarkastajien palkkiot vuonna 2017 olivat yhteensä 44.657,85 euroa.

YHTIÖTIEDOT

VALOE OYJ

Y-tunnus 0749606-1 Kotipaikka: Mikkeli, Suomi Verkkosivu: www.valoe.com

YHTEYSTIEDOT

Insinöörinkatu 5 FI-50150 Mikkeli Puhelin: +358 20 7747 788

HALLITUS

Hannu Savisalo (Puheenjohtaja) Ville Parpola (Varapuheenjohtaja ja riippumatonjäsen) Iikka Savisalo (Jäsen)

TOIMITUSJOHTAJA

Iikka Savisalo

LISTAUSPAIKKA NASDAQ OMX Helsinki Oy Kaupankäyntitunnus VALOE

TILINTARKASTAJA

Auditus Tilintarkastus Oy Tehtaankatu 13 FI-11170 RIIHIMÄKI Puhelin: +358 010 328 4800