Valmet Oyj — Annual Report 2017

Feb 27, 2018

Tilinpäätös 2017 ja tietoa sijoittajille

Tilinpäätös 2017 ja tietoa sijoittajille

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus2
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 20
Tunnuslukujen laskentakaavat 21

Konsernitilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma 22
Konsernin laaja tuloslaskelma 23
Konsernitase 24
Konsernin rahavirtalaskelma 26
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 27
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot* 28

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 71
Emoyhtiön tase, FAS 72
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 73
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 74
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
allekirjoitukset 84
Tilintarkastuskertomus 85

Hallitus 90
Johtoryhmä 92
Osakkeet ja osakkeenomistajat 94
Sijoittajasuhteet 98

* Oheiset liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1.	Laatimisperiaatteet28
2.	Raportointisegmentit ja toiminnan maantieteellinen jakautuminen30
3.	Myyntituottojen kirjaaminen 31
4.	Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet33
5.	Vaihto-omaisuus38
6.	Rahoitusvarat ja -velat39
7.	Korolliset ja korottomat saamiset 42
8.	Johdannaiset43
9.	Rahoitustuotot ja –kulut45
10.	Varaukset46
11.	Osto- ja muut velat47
12.	Henkilöstökulut ja henkilöstön lukumäärä 47
13.	Osakeperusteiset maksut 48
14.	Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet50
15.	Tuloverot54
16.	Oma pääoma 57
17.	Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset57
18.	Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut58
19.	Rahoitusriskien hallinta 58
20.	Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset63
21.	Tilintarkastuspalkkiot64
22.	Leasing- ja vuokrasopimukset65
23.	Vastuut 65
24.	Lähipiiri-informaatio 66
25.	Konserniyhtiöt 67
26.	Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat68
27.	Uudet laskentastandardit68

Hallituksen toimintakertomus Tammi–joulukuu 2017

Hallinto

Valmet Oyj:n ja Valmet-konsernin hallinnoinnissa noudatetaan voimassaolevaa lainsäädäntöä, yhtiön yhtiöjärjestystä sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden toimintaa sääntelevien ja valvovien yhteisöjen sääntöjä ja määräyksiä. Valmet Oyj noudattaa poikkeuksetta Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n suomalaisten listayhtiöiden hallinnointikoodia. Koodi on julkisesti saatavilla internetissä osoitteessa www.cgfinland.fi.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvitys sekä palkka- ja palkkioselvitys

Valmet on laatinut erillisen hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvityksen sekä palkka- ja palkkioselvityksen vuodelta 2017 suomalaisten listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen mukaisesti. Selvitykset kattavat myös muita keskeisiä hallinnoinnin osa-alueita, ja ne on julkaistu Valmetin verkkosivuilla, erillään hallituksen toimintakertomuksesta, osoitteessa www.valmet.com/hallinnointi.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin ja sen tehtävät määräytyvät yhtiöjärjestyksen ja osakeyhtiölain mukaan. Yhtiökokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta, voitonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenten, hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä tilintarkastajan valitsemisesta ja näiden palkkioista sekä muista osakeyhtiölain mukaan yhtiökokouksen päätöstä edellyttävistä ja yhtiökokoukselle esitetyistä asioista. Yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus.

Hallitus

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus seuraa konsernin toimintaa, taloutta ja riskienhallintaa, ja sen tehtävänä on edistää osakkeenomistajien ja konsernin etua huolehtimalla koko konsernin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Valmetin yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään kahdeksan (8) jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet.

Toimitusjohtaja

Hallitus valitsee yhtiölle toimitusjohtajan ja päättää toimitusjohtajan palkasta ja palkkioista ja muista toimisuhteen ehdoista. Hallitus valvoo toimitusjohtajan toimintaa.

Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja huolehtii yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.

Valmetin tulokset vuonna 2017

Sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna, ellei muuta mainita.

Avainluvut1

Milj. euroa	2017	2016	2015
Saadut tilaukset	3 272	3 139	2 878
Tilauskanta2	2 292	2 283	2 074
Liikevaihto	3 159	2 926	2 928
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) sekä kertaluonteisia eriä	226	196	182
% liikevaihdosta	7,2 %	6,7 %	6,2 %
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA)	209	183	157
% liikevaihdosta	6,6 %	6,2 %	5,3 %
Liikevoitto (EBIT)	178	147	120
% liikevaihdosta	5,6 %	5,0 %	4,1 %
Tulos ennen veroja	165	136	108
Tulos	127	82	78
Tulos per osake, euroa	0,84	0,55	0,51
Tulos per osake, laimennettu, euroa	0,84	0,55	0,51
Oma pääoma per osake2 , euroa	6,19	5,88	5,70
Osinko per osake, euroa	0,553	0,42	0,35
Liiketoiminnan rahavirta	291	246	78
Rahavirta investointien jälkeen	227	188	-287
Oman pääoman tuotto (ROE)	14 %	9 %	9 %
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE), ennen veroja	15 %	12 %	12 %
Omavaraisuusaste2	39 %	37 %	36 %
Nettovelkaantuneisuusaste2	-11 %	6 %	21 %

1 Avainlukujen laskentakaavat on esitelty osassa 'Tunnuslukujen laskentakaavat'.

2 Kauden lopussa.

3 Hallituksen ehdotus.

Saadut tilaukset kasvoivat 44 prosenttia Paperit-liiketoimintalinjalla vuonna 2017

Saadut tilaukset, milj. euroa	2017	2016	Muutos
Palvelut	1 242	1 182	5 %
Automaatio	317	299	6 %
Sellu ja energia	678	939	-28 %
Paperit	1 035	718	44 %
Yhteensä	3 272	3 139	4 %

Saadut tilaukset vertailukelpoisin valuuttakurssein, milj. euroa1	2017	2016	Muutos
Palvelut	1 255	1 182	6 %
Automaatio	318	299	6 %
Sellu ja energia	679	939	-28 %
Paperit	1 054	718	47 %
Yhteensä	3 305	3 139	5 %

¹ Vain viitteellinen. Vuoden 2017 saadut tilaukset euroissa on laskettu kääntämällä yksiköiden kotivaluutassa raportoimat saadut tilaukset vuoden 2016 keskikursseilla.

Saadut tilaukset, milj. euroa	2017	2016	Muutos
Pohjois-Amerikka	686	588	17 %
Etelä-Amerikka	183	235	-22 %
EMEA	1 508	1 594	-5 %
Kiina	572	342	67 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	323	381	-15 %
Yhteensä	3 272	3 139	4 %

Saadut tilaukset liiketoimintalinjoittain, %

• Palvelut 38 % (38 %) Automaatio 10 % (10 %)
• Sellu ja energia 21 % (30 %)

Pohjois-Amerikka 21 % (19 %) Etelä-Amerikka 6 % (7 %) EMEA 46 % (51 %) Kiina 17 % (11 %) Aasian ja Tyynenmeren alue 10 % (12 %)

Paperit 32 % (23 %)

Saadut tilaukset alueittain, %

Saadut tilaukset pysyivät vuonna 2017 edellisvuoden tasolla ja olivat 3 272 miljoonaa euroa (3 139 milj. euroa). Palvelut- ja Automaatioliiketoimintalinjojen liiketoiminnan osuus Valmetin saaduista tilauksista oli yhteensä 48 prosenttia (47 %). Saadut tilaukset kasvoivat Paperit-, Automaatio- ja Palvelut-liiketoimintalinjoilla ja laskivat Sellu ja energia -liiketoimintalinjalla. Saadut tilaukset kasvoivat Kiinassa ja Pohjois-Amerikassa ja laskivat Etelä-Amerikassa, Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä EMEA-alueella (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka). Saaduilla tilauksilla mitattuna kolme suurinta maata olivat Yhdysvallat, Kiina ja Suomi, joiden yhteenlaskettu osuus kaikista saaduista tilauksista oli 43 prosenttia. Kehittyvien markkinoiden osuus saaduista tilauksista oli 43 prosenttia (37 %).

Valuuttakurssimuutokset vuoden 2016 valuuttakursseihin verrattuna laskivat vuoden 2017 saatuja tilauksia noin 34 miljoonalla eurolla.

Vuoden 2017 aikana Valmet sai mm. tilauksen kahdesta ulkopakkauskartonkikoneesta ja niihin liittyvistä automaatiojärjestelmistä Kiinaan, arvoltaan tyypillisesti 100–120 miljoonaa euroa, tilauksen biomassaa käyttävästä voimalaitoksesta ja automaatiojärjestelmästä Tanskaan, arvoltaan noin 80 miljoonaa euroa, tilauksen lajinvaihtouusinnasta Belgiassa, arvoltaan tyypillisesti noin 60–80 miljoonaa euroa ja tilauksen paperikoneuusinnasta Yhdysvalloissa, arvoltaan tyypillisesti 60–70 miljoonaa euroa.

Tilauskanta samalla tasolla kuin vuoden 2016 lopussa

Tilauskanta, milj. euroa	31.12.2017 31.12.2016		Muutos
Yhteensä	2 292	2 283	0 %

Tilauskanta oli vuoden lopussa 2 292 miljoonaa euroa, samalla tasolla kuin vuoden 2016 lopussa. Noin 25 prosenttia tilauskannasta kuuluu vakaaseen liiketoimintaan (Palvelut- ja Automaatio-liiketoimintalinjat, noin 25 % vuoden 2016 lopussa).

Liikevaihto kasvoi 8 prosenttia vuonna 2017

Liikevaihto, milj. euroa	2017	2016	Muutos
Palvelut	1 178	1 163	1 %
Automaatio	296	290	2 %
Sellu ja energia	929	826	12 %
Paperit	755	647	17 %
Yhteensä	3 159	2 926	8 %

Liikevaihto vertailukelpoisin

valuuttakurssein, milj. euroa1	2017	2016	Muutos
Palvelut	1 191	1 163	2 %
Automaatio	297	290	2 %
Sellu ja energia	933	826	13 %
Paperit	767	647	19 %
Yhteensä	3 188	2 926	9 %

¹ Vain viitteellinen. Vuoden 2017 liikevaihdot euroissa on laskettu kääntämällä yksiköiden kotivaluutassa raportoimat liikevaihdot vuoden 2016 keskikursseilla.

Liikevaihto, milj. euroa	2017	2016	Muutos
Pohjois-Amerikka	605	644	-6 %
Etelä-Amerikka	238	205	16 %
EMEA	1 557	1 369	14 %
Kiina	417	362	15 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	342	346	-1 %
Yhteensä	3 159	2 926	8 %

Liikevaihto liiketoimintalinjoittain, %

• Palvelut 37 % (40 %)
• Automaatio 9 % (10 %)
• Sellu ja energia 29 % (28 %)
• Paperit 24 % (22 %)

Liikevaihto alueittain, %

• Pohjois-Amerikka 19 % (22 %)
• Etelä-Amerikka 8 % (7 %)
• EMEA 49 % (47 %)
• Kiina 13 % (12 %)
• Aasian ja Tyynenmeren alue 11 % (12 %)

Liikevaihto kasvoi 8 prosenttia vuonna 2017 ja oli 3 159 miljoonaa euroa (2 926 milj. euroa). Palvelut- ja Automaatio-liiketoimintalinjojen osuus Valmetin liikevaihdosta oli yhteensä 47 prosenttia (50 %). Liikevaihto kasvoi Paperit- ja Sellu ja energia -liiketoimintalinjoilla ja pysyi edellisvuoden tasolla Automaatio- ja Palvelut-liiketoimintalinjoilla. Liikevaihto kasvoi Etelä-Amerikassa, Kiinassa ja EMEA-alueella, pysyi edellisvuoden tasolla Aasian ja Tyynenmeren alueella ja laski Pohjois-Amerikassa. Liikevaihdolla mitattuna kolme suurinta maata olivat Yhdysvallat, Kiina ja Suomi, joiden yhteenlaskettu osuus kokonaisliikevaihdosta oli 40 prosenttia. Kehittyvien markkinoiden osuus liikevaihdosta oli 41 prosenttia (38 %).

Valuuttakurssimuutokset vuoden 2016 valuuttakursseihin verrattuna laskivat vuoden 2017 liikevaihtoa noin 29 miljoonalla eurolla.

Vertailukelpoinen EBITA ja liikevoitto

Vuoden 2017 vertailukelpoinen EBITA oli 226 miljoonaa euroa eli 7,2 prosenttia liikevaihdosta (196 milj. euroa ja 6,7 %). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -17 miljoonaa euroa (-13 milj. euroa). Kannattavuus parani korkeamman liikevaihdon johdosta.

Liikevoitto (EBIT) vuonna 2017 oli 178 miljoonaa euroa eli 5,6 prosenttia liikevaihdosta (147 milj. euroa ja 5,0 %).

Nettorahoitustuotot ja -kulut

Vuonna 2017 nettorahoitustuotot ja -kulut olivat -13 miljoonaa euroa (-12 milj. euroa).

Tulos ennen veroja ja osakekohtainen tulos

Vuoden 2017 tulos ennen veroja oli 165 miljoonaa euroa (136 milj. euroa). Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos vuodelta 2017 oli 127 miljoonaa euroa (83 milj. euroa) eli 0,84 euroa osakkeelta (0,55 euroa).

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) kasvoi

Vuonna 2017 sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli 15 prosenttia (12 %), ja oman pääoman tuotto (ROE) oli 14 prosenttia (9 %).

Liiketoimintalinjat

Palvelut – saadut tilaukset 1 242 miljoonaa euroa vuonna 2017

Palvelut-liiketoimintalinja	2017	2016	Muutos
Saadut tilaukset (milj. euroa)	1 242	1 182	5 %
Liikevaihto (milj. euroa)	1 178	1 163	1 %
Henkilöstö (kauden lopussa)	5 472	5 339	2 %

Vuonna 2017 Palvelut-liiketoimintalinjan saadut tilaukset kasvoivat 5 prosenttia 1 242 miljoonaan euroon (1 182 milj. euroa) ja niiden osuus kaikista saaduista tilauksista oli 38 prosenttia (38 %). Saadut tilaukset kasvoivat kaikilla muilla alueilla paitsi Pohjois-Amerikassa, jossa ne pysyivät edellisvuoden tasolla. Saadut tilaukset kasvoivat Energia ja ympäristö-, Prosessiosat- ja Tehdasparannukset-liiketoimintayksiköissä ja pysyivät edellisvuoden tasolla Kudokset- ja Telat-liiketoimintayksiköissä.

Vuonna 2017 Palvelut-liiketoimintalinjan liikevaihto oli 1 178 miljoonaa euroa (1 163 milj. euroa), joka vastaa 37 prosenttia (40 %) Valmetin liikevaihdosta.

Automaatio – saadut tilaukset 317 miljoonaa euroa vuonna 2017

Automaatio-liiketoimintalinja	2017	2016	Muutos
Saadut tilaukset (milj. euroa)	317	299	6 %
Liikevaihto (milj. euroa)	296	290	2 %
Henkilöstö (kauden lopussa)	1 708	1 636	4 %

Vuonna 2017 Automaatio-liiketoimintalinjan saadut tilaukset kasvoivat 6 prosenttia 317 miljoonaan euroon (299 milj. euroa). Niiden osuus Valmetin saaduista tilauksista oli 10 prosenttia (10 %). Saadut tilaukset kasvoivat Kiinassa ja Pohjois-Amerikassa, pysyivät edellisvuoden tasolla EMEA-alueella ja laskivat Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä Etelä-Amerikassa. Saadut tilaukset kasvoivat sellu ja paperi -liiketoiminnassa ja laskivat energia ja prosessi -liiketoiminnassa.

Vuonna 2017 Automaatio-liiketoimintalinjan liikevaihto oli 296 miljoonaa euroa (290 milj. euroa), joka vastaa 9 prosenttia (10 %) Valmetin liikevaihdosta.

Sellu ja energia – saadut tilaukset 678 miljoonaa euroa vuonna 2017

Sellu ja energia -liiketoimintalinja	2017	2016	Muutos
Saadut tilaukset (milj. euroa)	678	939	-28 %
Liikevaihto (milj. euroa)	929	826	12 %
Henkilöstö (kauden lopussa)	1 727	1 689	2 %

Vuonna 2017 Sellu ja energia -liiketoimintalinjan saadut tilaukset laskivat 28 prosenttia 678 miljoonaan euroon (939 milj. euroa), ja niiden osuus kaikista saaduista tilauksista oli 21 prosenttia (30 %). Saadut tilaukset pysyivät edellisvuoden tasolla Pohjois-Amerikassa ja laskivat kaikilla muilla alueilla. Saadut tilaukset laskivat sekä selluettä energialiiketoiminnassa.

Vuonna 2017 Sellu ja energia -liiketoimintalinjan liikevaihto oli 929 miljoonaa euroa (826 milj. euroa), joka vastaa 29 prosenttia (28 %) Valmetin liikevaihdosta.

Paperit – saadut tilaukset 1 035 miljoonaa euroa vuonna 2017

Paperit-liiketoimintalinja	2017	2016	Muutos
Saadut tilaukset (milj. euroa)	1 035	718	44 %
Liikevaihto (milj. euroa)	755	647	17 %
Henkilöstö (kauden lopussa)	2 822	2 774	2 %

Vuonna 2017 Paperit-liiketoimintalinjan saadut tilaukset kasvoivat 44 prosenttia 1 035 miljoonaan euroon (718 milj. euroa), ja niiden osuus kaikista saaduista tilauksista oli 32 prosenttia (23 %). Saadut tilaukset kasvoivat Kiinassa, Pohjois-Amerikassa ja EMEA-alueella ja laskivat Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä Etelä-Amerikassa. Saadut tilaukset kasvoivat sekä kartonki ja paperi- että pehmopaperiliiketoiminnassa.

Vuonna 2017 Paperit-liiketoimintalinjan liikevaihto oli 755 miljoonaa euroa (647 milj. euroa), joka vastaa 24 prosenttia (22 %) Valmetin liikevaihdosta.

Rahavirta ja rahoitus

Liiketoiminnan rahavirta oli 291 miljoonaa euroa (246 milj. euroa) vuonna 2017. Nettokäyttöpääoma vuoden 2017 lopussa oli -366 miljoonaa euroa (-294 milj. euroa). Nettokäyttöpääoman muutos rahavirtalaskelmassa oli 76 miljoonaa euroa (55 milj. euroa) vuonna 2017. Rahavirtalaskelman nettokäyttöpääoman muutos ei sisällä valuuttakurssimuutosten tai muiden ei-kassavaikutteisten erien vaikutusta, joka oli yhteensä -4 miljoonaa euroa vuonna 2017. Suurten projektien maksuaikatauluilla on merkittävä vaikutus nettokäyttöpääoman kehitykseen. Rahavirta investointien jälkeen oli 227 miljoonaa euroa (188 milj. euroa) vuonna 2017.

Nettovelkaantuneisuusaste oli vuoden lopussa -11 prosenttia (6 %) ja omavaraisuusaste 39 prosenttia (37 %). Korolliset velat olivat 219 miljoonaa euroa (310 milj. euroa) ja korolliset nettovelat -100 miljoonaa euroa (52 milj. euroa) katsauskauden lopussa. Lokakuussa 2017 Valmet maksoi ennenaikaisesti takaisin 43 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan. Valmetin pitkäaikaisen velan keskimääräinen maturiteetti oli 4,0 vuotta, ja keskimääräinen korko oli 1,3 prosenttia vuoden 2017 lopussa.

Valmetin maksuvalmius oli vahva katsauskauden lopussa rahojen ja pankkisaamisten ollessa 296 miljoonaa euroa (240 milj. euroa) ja myytävissä olevien korollisten rahoitusvarojen ollessa 6 miljoona euroa (1 milj. euroa). Valmetin maksuvalmiutta turvasi lisäksi 200 miljoonan euron sitova valmiusluottosopimus, joka erääntyy vuonna 2023 sisältäen option jatkaa lainaa vuodella, sekä 200 miljoonan euron yritystodistusohjelma. Kumpikin limiiteistä oli nostamatta vuoden lopussa.

Valmet maksoi 63 miljoonaa euroa osinkoa 6. huhtikuuta 2017.

Investoinnit

Vuonna 2017 bruttoinvestoinnit olivat 66 miljoonaa euroa (60 milj. euroa), josta ylläpitoinvestointien osuus oli 37 miljoonaa euroa (40 milj. euroa).

Yrityshankinnat ja myynnit

Yrityshankinnat

Valmet ei tehnyt yrityshankintoja vuonna 2017.

Myynnit

Valmet ei tehnyt merkittäviä yritysmyyntejä vuonna 2017.

Tutkimus ja tuotekehitys

Valmetin tutkimus- ja kehityskulut (R&D) vuonna 2017 olivat 64 miljoonaa euroa eli 2,0 prosenttia liikevaihdosta (64 miljoonaa euroa ja 2,2 %). Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään pääasiassa Suomessa ja Ruotsissa liiketoimintalinjojen tutkimus- ja kehitysorganisaatioissa sekä pilottilaitoksissa. Lisäksi tutkimus- ja kehitystyötä tehdään verkostossa yhdessä asiakkaiden, tavarantoimittajien, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Vuonna 2017 tutkimus- ja kehitystehtävissä toimi 421 henkilöä (440 henkilöä).

Valmetin tutkimus- ja kehitystyötä ohjaavat asiakastarpeet, kuten tuotannon tehostaminen, kilpailukyvyn parantaminen, raaka-aineista saatavan arvon maksimointi sekä uusien tulonlähteiden ja innovatiivisten teknologioiden kehittäminen.

Valmetilla on tällä hetkellä kolme tutkimus- ja kehitystyön painopistealuetta. Varmistaakseen edistykselliset ja kilpailukykyiset teknologiat ja palvelut Valmet kehittää kustannuskilpailukykyisiä, johtavia tuotanto- ja automaatioteknologioita sekä palveluita. Parantaakseen raaka-aine-, vesi- ja energiatehokkuutta Valmet yhdistää prosessiteknologiaa, automaatiota ja palveluita, jotka lisäävät raaka-aineiden käytön tehokkuutta asiakkaiden tuotantoprosesseissa. Uusiutuvien materiaalien käytön edistämiseksi Valmet kehittää ratkaisuja fossiilisten materiaalien korvaamiseen uusiutuvilla materiaaleilla ja uusien korkean lisäarvon lopputuotteiden valmistamiseen.

Henkilöstön lukumäärä pysyi edellisvuoden tasolla

Henkilöstö liiketoimintalinjoittain	31.12.2017	31.12.2016	Muutos
Palvelut	5 472	5 339	2 %
Automaatio	1 708	1 636	4 %
Sellu ja energia	1 727	1 689	2 %
Paperit	2 822	2 774	2 %
Muut	539	574	-6 %
Yhteensä	12 268	12 012	2 %

Henkilöstö alueittain	31.12.2017	31.12.2016	Muutos
Pohjois-Amerikka	1 223	1 274	-4 %
Etelä-Amerikka	534	542	-1 %
EMEA	8 088	7 806	4 %
Kiina	1 696	1 697	0 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	727	693	5 %
Yhteensä	12 268	12 012	2 %

Henkilöstö liiketoimintalinjoittain, %

Vuonna 2017 Valmetin palveluksessa oli keskimäärin 12 208 henkilöä (12 261). Henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 12 268 (12 012). Henkilöstökulut vuonna 2017 olivat yhteensä 807 miljoonaa euroa (795 milj. euroa), josta palkkojen ja palkkioiden osuus oli 631 miljoonaa euroa (619 milj. euroa).

Muutoksia Valmetin johtoryhmässä

Valmet tiedotti 28. heinäkuuta 2017 seuraavista 1. lokakuuta 2017 voimaan tulleista muutoksista Valmetin johtoryhmässä:

• Jukka Tiitinen, aiemmin Palvelut-liiketoimintalinjan johtaja, nimitettiin Aasian ja Tyynenmeren alueen johtajaksi.
• Aki Niemi, aiemmin Kiinan aluejohtaja, nimitettiin Palvelut-liiketoimintalinjan johtajaksi.
• Hannu T. Pietilä, aiemmin Aasian ja Tyynenmeren alueen johtaja, nimitettiin Aasian ja Tyynenmeren alueen myyntijohtajaksi. Hän jättää paikkansa johtoryhmässä.

Lisäksi Valmet tiedotti 28. syyskuuta 2017, että Xiangdong Zhu (insinööri, MBA), aiemmin Valmetin Kiinan palveluliiketoiminnan johtaja, on nimitetty Valmetin Kiinan aluejohtajaksi ja Valmetin johtoryhmän jäseneksi 1. lokakuuta 2017 alkaen. Zhulla on pitkä, yhteensä 17 vuoden kokemus Valmetista erilaisissa johtotehtävissä. Uransa aikana hän on työskennellyt johtotehtävissä myös Stora Ensossa ja Voith Paperilla Kiinassa.

Strategiset tavoitteet ja niiden toteuttaminen

Valmet on maailman johtava teknologian, automaation ja palveluiden toimittaja ja kehittäjä sellu-, paperi- ja energiateollisuudelle. Valmet keskittyy toimittamaan teknologioita ja palveluja biopohjaisia raaka-aineita käyttäville teollisuudenaloille globaalisti. Valmetin pääasiakkaat edustavat sellu-, paperi- ja energiateollisuutta. Kaikki nämä ovat globaaleja, suuria teollisuudenaloja, jotka tarjoavat tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia. Valmet on sitoutunut parantamaan asiakkaidensa suorituskykyä. Valmetin visiona on tulla maailman parhaaksi asiakkaidensa palvelussa, ja sen toiminnan perustarkoituksena on muuntaa ja jalostaa uusiutuvista raaka-aineista kestäviä ja vastuullisia tuloksia.

Valmet pyrkii saavuttamaan strategiset tavoitteensa seuraavien toiminnan painopisteiden (Must-Win) avulla: erinomainen asiakasosaaminen, johtajuus teknologioissa ja innovaatioissa, erinomaiset prosessit sekä voittava joukkue.

Valmetin palvelu- ja tuotetarjooma koostuu tuottavuuden tehostamispalveluista, automaatioratkaisuista, tehtaiden uudistuksista sekä uusista kustannustehokkaista teknologioista ja ratkaisuista energian ja raaka-aineiden käytön optimoimiseksi ja asiakkaiden lopputuotteiden arvon nostamiseksi.

Kehittääkseen toimintaprosessejaan Valmet uudistaa parhaillaan toiminnanohjausjärjestelmäänsä (ERP). Tarkoituksena on uudistaa ja parantaa Valmetin toimintakykyä yhdenmukaistamalla ja standardisoimalla prosesseja sekä uudistamalla ja modernisoimalla ERP-alustaa.

Valmetilla on vuosittainen strategiaprosessi, jossa muun muassa arvioidaan Valmetin strategiaa, painopisteitä ja taloudellisia tavoitteita. Kesäkuussa 2017 hallitus vahvisti uudelleen Valmetin strategian ja taloudelliset tavoitteet. Valmetin taloudelliset tavoitteet ovat seuraavat:

Taloudelliset tavoitteet

• • Vakaan liiketoiminnan liikevaihdon kasvu yli kaksi kertaa markkinoiden kasvun
• • Projektiliiketoiminnan liikevaihto ylittää markkinoiden kasvun
• • Vertailukelpoinen EBITA: 8–10 %
• • Vertailukelpoinen sitoutuneen pääoman tuotto (ennen veroja), ROCE: 15–20 %
• • Osingonmaksu vähintään 50 % nettotuloksesta

Vakaa liiketoiminta tarkoittaa Palvelut- ja Automaatio-liiketoimintalinjoja. Projektiliiketoiminta tarkoittaa Paperit- ja Sellu ja energia -liiketoimintalinjoja.

Painopiste edelleen kannattavuuden parantamisessa

Valmet keskittyy jatkossakin kannattavuuden parantamiseen toteuttamalla erilaisia toimenpiteitä esim. myyntiprosessin hallinnassa, projektinhallinnassa ja -toteuttamisessa, hankinnassa ja laadussa sekä teknologiassa, tutkimuksessa ja kehityksessä.

Parantaakseen myyntiprosessin hallintaa Valmet keskittyy avainasiakkuuksien hoitoon sekä analysoimaan osuuttaan asiakkaiden ostoista. Valmet tavoittelee markkinaosuuden parantamista avainasiakkuuksissa ja lisää fokusta myynnin koulutukseen. Lisäksi Valmet on lanseerannut "Valmetin tapa palvella" -toimintamallin, jonka tarkoituksena on yhtenäistää asiakaspalvelua ja kehittää sitä asiakaslähtöisemmäksi.

Valmet kehittää jatkuvasti projektinhallintaa ja projektien toteuttamista kouluttamalla henkilöstöä ja noudattamalla koko Valmetin kattavaa projektintoteutusmallia. Keskittymällä projektinhallintaan ja -toteuttamiseen Valmet tavoittelee bruttokatteen jatkuvaa kasvua.

Valmet on asettanut pitkän aikavälin säästötavoitteen hankinnalle. Pienentääkseen hankintakustannuksia Valmet keskittyy enemmän kustannusten alentamiseen tuotesuunnittelun kautta (Design-to-Cost) ja osallistaa toimittajia enenevästi hankintasuhteiden hallinnan avulla. Valmet on asettanut tavoitteen myös laatukustannusten säästöille ja lisää laadunpoikkeamien syiden analysointia. Valmet jatkaa Lean-menetelmien ja -metodologian omaksumista.

Valmet keskittyy jatkuvasti uusiin teknologioihin sekä tutkimukseen ja kehitykseen parantaakseen tuotteidensa kustannuskilpailu- ja suorituskykyä. Lisäksi toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) uudistus tulee parantamaan tehokkuutta käyttöönoton jälkeen.

Ei-taloudelliset tiedot

Liiketoimintamalli ja arvon luominen

Valmetin missio on muuntaa uusiutuvat raaka-aineet kestäviksi tuloksiksi. Vastuullisuus on Valmetin kaikkien toimintojen ytimessä. Valmet käy avointa vuoropuhelua aktiivisesti kaikkien sidosryhmiensä kanssa. Valmetin tuote- ja palveluvalikoima koostuu teknologioista, jotka lisäävät asiakkaiden lopputuotteiden arvoa. Valmet tekee läheistä yhteistyötä asiakkaidensa kanssa kaikissa keskeisissä prosesseissa – tuotekehityksestä uusien ratkaisujen kaupallistamiseen. Valmetilla on taloudelliset valmiudet investoida innovointiin ja kasvuun.

Asiakkaille luomansa arvon lisäksi Valmet luo taloudellista arvoa työnantajana ja veronmaksajana. Valmet tarjoaa työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia useille sidosryhmille ja lisää välillisesti paikallisyhteisöjen hyvinvointia.

Valmetin teknologioiden ja palvelujen ansiosta asiakkaiden tuotteiden valmistus kuluttaa entistä vähemmän resursseja sekä raaka-aineita, ja fossiilisia polttoaineita voidaan korvata aiempaa joustavammin uusiutuvilla energianlähteillä. Tehokkaammat prosessit Valmetin omissa toiminnoissa vähentävät luonnonvarojen käyttöä ja hiilidioksidipäästöjä.

Valmet pyrkii kehittämään koko arvoketjunsa läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä, aina raaka-aineiden hankinnasta omien tuotteiden kierrätykseen. Valmet ostaa raaka-aineita, komponentteja, energiaa ja palveluja.

Yhtiön arvion mukaan noin 4 prosenttia sen ympäristövaikutuksesta tulee toimitusketjusta ja noin 1 prosentti omista toiminnoista. Loput 95 prosenttia syntyy, kun asiakkaat käyttävät Valmetin teknologioita niiden elinkaaren ajan.

Olennaisuusanalyysi

Valmet on arvioinut ei-taloudellisten tietojen merkittävimmät aihepiirit sisäisellä sidosryhmäkyselyllä. Keskeiset asiantuntijat ja johtajat ovat arvioineet kaikki aihepiirit sen perusteella, kuinka tärkeitä ne ovat Valmetille ja sen sidosryhmille. Tämän prosessin myötä Valmet on määrittänyt viisi vastuullisuuden painopistettä, jotka kattavat Valmetin olennaisimmat vastuullisuusteemat: kestävä toimitusketju; terveys, turvallisuus ja ympäristö; ihmiset ja suorituskyky; kestävät ratkaisut; ja yrityskansalaisuus.

Valmetilla on järjestelmällinen menetelmä vastuullisuuteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien todennäköisyyden ja vaikutusten säännölliseen arviointiin. Yhtiöllä on useita konserninlaajuisia politiikkoja ja toimintaohjeita näiden riskien pienentämiseen.

Valmetin toimintoja ohjaa yhtiön toimintaohje. Se luo yhtenäisen ja eettisen perustan kaikille liiketoimille ja työtehtäville. Valmet korostaa globaalisti johdonmukaisia ja läpinäkyviä johtamisen käytäntöjä, jotta kaikki Valmetin sidosryhmät voivat luotettavasti arvioida yhtiön toiminnan vastuullisuutta ja kehitystä.

Valmetin vastuullisuusohjelmaa sekä siihen liittyviä tavoitteita ja sitä tukevia politiikkoja hallinnoi Valmetin johtoryhmä, joka edistää ja seuraa vastuullisuusohjelman toteutumista. Johtoryhmä arvioi Valmetin suoriutumisen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kannalta vuosittain. Valmetin kaikkien toimintojen vastuulla on varmistaa, että konserninlaajuiset hankkeet toteutetaan Valmetin vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Tietyt vastuullisuusteemat – kuten terveys, turvallisuus ja laatu sekä kestävän toimitusketjun keskeiset suorituskyvyn mittarit – on sidottu palkitsemiseen.

Olennaiset aihepiirit Ympäristövaikutus

Valmet on määrittänyt tavoitteet energiankulutuksen, vedenkäytön ja jätteen vähentämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Valmet tarjoaa kestäviä ratkaisuja, jotka auttavat asiakkaita parantamaan toimintojensa ympäristöystävällisyyttä ja turvallisuutta. Valmet parantaa jatkuvasti kaikkien tuotantolaitostensa ekotehokkuutta maailmanlaajuisten ja toimintokohtaisten työterveys, -turvallisuus ja ympäristö eli HSE-suunnitelmien perusteella.

Yhteiskunta ja työllisyys

Valmetin toiminnot työllistävät eri sidosryhmiä suoraan ja epäsuorasti. Valmet parantaa jatkuvasti työntekijöiden taitoja ja osaamista ja pyrkii varmistamaan terveellisen ja turvallisen työympäristön työntekijöilleen ja kumppaneilleen. Valmet osallistuu toimintaympäristöään ja säännöksiä koskevaan keskusteluun. Valmet rakentaa luottamusta ja mainetta toimimalla vastuullisesti ja kannattavasti.

Ihmisoikeudet

Valmet on maailmanlaajuinen teknologia- ja palvelutoimittaja, joka toimii vahvasti monikulttuurisessa ympäristössä. Valmet tiedostaa vastuunsa ihmisoikeuksien kunnioittamisessa ja edellyttää, että sen liikekumppanit toimivat samoin. Valmet on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, kuten YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin. Valmet tiedostaa monimuotoisuuden liiketoimintahyödyt ja tarjoaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille.

Korruption ja lahjonnan vastainen toiminta

.

Valmetilla on useita politiikkoja, jotka ohjaavat yhtiön ja sen kumppaneiden korruption, lahjonnan ja epäreilun kilpailun vastaista toimintaa. Valmet järjestää säännöllisesti koulutusta toimintaohjeestaan, korruption vastaisista periaatteistaan ja kilpailuohjeistaan niiden toteutumisen varmistamiseksi. Valmetin kaikkien toimittajien on sitouduttava yhtiön vastuullisen alihankinnan politiikan periaatteisiin, ja niiden noudattamista seurataan itsearvioinneilla ja auditoinneilla.

Ei-taloudelliset indikaattorit

Uusien tuotteiden ja palvelujen tilaukset, milj. euroa

Työehtosopimusten piiriin

kuuluvat työntekijät, %

Työntekijöiden edustus turvallisuustoimikunnissa, %

Vastuullisuusarvioinnin läpikäyneet uudet toimittajat, %

Lakien ja säädösten noudattamatta jättämiseen liittyvien merkittävien sakkojen rahallinen arvo, milj. euroa

Sponsoritoiminta ja lahjoitukset, tuhatta euroa

Yhtiön sisäisten tarkastusten määrä

Ympäristösäännösten noudattamiseen liittyvien tapausten määrä

Vuonna 2017 ei ollut merkittäviä luparikkomuksista, korvausvaatimuksista, kompensaatioista tai mediassa esillä olleista tiedoista johtuneita ympäristötapauksia. Valmet sai sakkoja kahdesta vähäiseksi luokitellusta tapauksesta. Parannustoimista ja niiden toteuttamisesta on sovittu välittömästi. Göteborgin työpaja Ruotsissa maksoi 500 euron sakon, sillä se ei raportoinut maahantuodusta kemikaalista Ruotsin kemikaalivirastolle määräajassa. Wuxin työpaja Kiinassa maksoi 5 000 euron sakon haitallisen jätteen kuljetukseen liittyneen raportoinnin laiminlyönnistä. Vuonna 2016 ei ollut merkittäviä tai vähäiseksi luokiteltuja ympäristötapauksia.

Henkilöstö työsuhdelajin, työsopimustyypin, alueen ja sukupuolen mukaan

Henkilöstön lukumäärä työsopimustyyypin ja sukupuolen mukaan

		Naisia		Miehiä		Yhteensä
	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Vakituinen	2 132	2 076	8 889	8 773	11 021	10 849
Väliaikainen	358	360	889	803	1 247	1 163
Yhteensä	2 490	2 436	9 778	9 576	12 268	12 012

Henkilöstön lukumäärä työsuhdelajin ja sukupuolen mukaan

		Naisia		Miehiä		Yhteensä
	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Kokoaikainen	2 018	1 958	8 803	8 696	10 821	10 654
Osa-aikainen	114	118	86	77	200	195
Yhteensä	2 132	2 076	8 889	8 773	11 021	10 849

Henkilöstön lukumäärä alueen ja sukupuolen mukaan

		Naisia		Miehiä		Yhteensä
	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Pohjois-Amerikka	167	178	1 056	1 096	1 223	1 274
Etelä-Amerikka	88	91	446	451	534	542
EMEA	1 748	1 672	6 340	6 134	8 088	7 806
Kiina	393	404	1 303	1 293	1 696	1 697
Aasian ja Tyynenmeren alue	94	91	633	602	727	693
Yhteensä	2 490	2 436	9 778	9 576	12 268	12 012

Tapaturmataajuus, kokonaistapaturmataajuus, kuolemaan

johtaneet tapaturmat ja poissaolot, oma henkilöstö

	2017	2016
Tapaturmataajuus, LTIF1	2,6	2,3
Kokonaistapaturmataajuus, TRIF2	5,5	6,0
Kuolemantapaukset	0	0
Poissaolojen määrä, % työtunneista	2,5 %	2,5 %

1 Tapaturmataajuus viittaa vähintään yhden työpäivän poissaoloon johtaneisiin tapaturmiin miljoonaa työtuntia kohden.

2 Tapaturmataajuus (LTIF) mukaan lukien lääkintää vaatineet ja työtä rajoittaneet tapaturmat

	YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET		YHTEISKUNTA JA TYÖLLISYYS
Politiikat ja standardit	Kaikkiin osa alueisiin vaikuttavat kansainväliset puitesopimukset:	• YK:n kestävän kehityksen tavoitteet • Global Compact	• YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus • YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet
	• Työterveyttä, työturvallisuutta ja ympäristöä koskeva HSE-politiikka: määrittää Valmetin toimintatavan ja sitoutumisen työterveyden, työturvallisuuden ja ympäristöasioiden johtamiseen yhtiössä • Vastuullisen alihankinnan politiikka: määrittää toimintavaatimukset Valmetin toimittajille ympäristöasioissa • Ympäristöperiaatteita koskevat ohjeet: tukevat Valmetin HSE-politiikan toteutusta • Kestävää ja vastuullista tutkimusta, tuotekehitystä ja suunnittelua koskevat ohjeet: tukevat Valmetin HSE politiikan toteutusta		• Valmetin ihmisoikeussitoumus: ilmaisee Valmetin sitoutumisen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen • Työterveyttä, työturvallisuutta ja ympäristöä koskeva HSE politiikka: määrittää Valmetin toimintatavan ja sitoutumisen työterveyden, työturvallisuuden ja ympäristöasioiden johtamiseen yhtiössä • Vastuullisen alihankinnan politiikka: määrittää toimittajien eettisiä periaatteita ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä koskevat vaatimukset • Henkilöstöpolitiikka: luo puitteet HR-toiminnolle, jonka tavoitteena on kehittää sitoutunut ja suorituskykyinen työyhteisö ja edistää Valmetin työntekijöiden osaamisen jatkuvaa kehittämistä maailmanlaajuisesti • Turvallisuuden vähimmäisturvallisuusvaatimukset: määrittää vähimmäisvaatimukset työturvallisuudelle korkean riskin toiminnoissa
Asianmukaisen huolellisuuden due diligence -prosessit	• Terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyviä ongelmia seurataan ja ehkäistään HSE-tapausten raportointi- ja hallintajärjestelmällä • Lakien ja säädösten noudattaminen varmistetaan Valmetin vaatimustenmukaisuuden prosesseilla • Valmet toteuttaa sisäisiä ja ulkoisia auditointeja globaalisti arvioidakseen sisäisten säädösten, lakien sekä HSE vaatimusten noudattamista ja korjatakseen laiminlyönnit		• Terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyviä ongelmia seurataan ja ehkäistään HSE-tapausten raportointi- ja hallintajärjestelmällä • Valmetin omien prosessien noudattaminen takaa lakien- ja säädöstenmukaisuuden • Valmet toteuttaa sisäisiä ja ulkoisia auditointeja globaalisti arvioidakseen sisäisten säädösten, lakien sekä HSE-vaatimusten noudattamista ja korjatakseen laiminlyönnit
Riskit ja riskienhallinta	Riskit: • Valmetin toimittajiin liittyvät riskit voivat aiheuttaa merkittäviä maine- tai liiketoiminta riskejä • Ympäristösäädösten noudattamatta jättäminen voi johtaa sakkoihin ja aiheuttaa maine- ja liiketoimintariskejä Riskienhallinta: • ISO 14001 järjestelmän mukainen ympäristöjohtaminen kaikissa toiminnoissa • Riskienhallinta on integroitu kaikkeen toimintaan haittojen tunnistamiseksi ja riskien vähentämiseksi		Riskit: • Valmetin oman henkilöstön terveys- ja turvallisuusriskit liittyvät työperäisiin sairauksiin, tapaturmiin ja työhyvinvointiin • Puutteet osaamisessa ja ongelmat lahjakkaiden työntekijöiden houkuttelussa voivat vaikuttaa osaamistasoihin • Valmetin toimittajiin liittyvät riskit voivat aiheuttaa merkittäviä maine- tai liiketoimintariskejä Riskienhallinta: • OHSAS 18001 Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen järjestelmä kaikissa toiminnoissa • HSE-tapausten hallintajärjestelmä • Maailmanlaajuisen koulutustarjonnan kehittäminen ja tarvittavan osaamisen varmistaminen kaikilla alueilla • Maailmanlaajuinen toimittajien vastuullisuuden prosessi • Koko henkilökunnan kattavat turvallisuustoimikunnat
Politiikkojen ja due diligence -prosessien tulokset	• Ympäristövaatimusten mukaiset uudet tuotteet ja palvelut, jotka auttavat asiakkaita valmistamaan vastuullisia tuotteita • Maailmanlaajuiset toimittajien auditoinnit parantavat toimittajien vastuullisuutta • Ympäristötavoitteisiin vuodelle 2030 sisältyy energiatehokkuuden, vedenkulutuksen ja jätteenkäsittelyn tavoitteita		• Toiminnoissa ei tapahdu elämää muuttavia tapaturmia, ja yleinen tapaturmataajuus pienenee • Uusia koulutusohjelmia taitojen kehittämiseen

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET YHTEISKUNTA JA TYÖLLISYYS IHMISOIKEUDET KORRUPTION JA LAHJONNAN VASTAINEN TOIMINTA

• Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusperiaatteita ja perusoikeuksia koskeva julistus
• OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille
• OHSAS 18001 työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen järjestelmä
• ISO 14001 ympäristönhallintajärjestelmä
• ISO 9001 laadunhallintajärjestelmä
• Valmetin ihmisoikeussitoumus: ilmaisee Valmetin sitoutumisen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen
• Tasavertaisten mahdollisuuksien ja monimuotoisuuden politiikka: määrittää Valmetin periaatteet kaikkien työntekijöiden tasavertaisten mahdollisuuksien edistämisessä
• Korruption vastainen politiikka: määrittää tarkemmin Valmetin nollatoleranssin lahjontaan ja korruptioon

• Vastuullisen alihankinnan politiikka: määrittää Valmetin vastuullisia toimintaperiaatteita koskevat vaatimukset

• Valmetin omien toimintojen kattava ihmisoikeuksien puite- ja seurantajärjestelmä sisältää pitkän aikavälin toimintasuunnitelmia, joiden toteutumista seurataan ja raportoidaan

• Riskienhallinnan arvioinnit ja auditoinnit auttavat Valmetia löytämään parhaat riskienhallintatavat ja kouluttamaan henkilöstön käyttämään olemassa olevia riskienhallinnan työkaluja ja menettelytapoja

Riskit:

• Mahdolliset ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien loukkaukset sekä epäeettiset liiketoimintakäytännöt voivat vaikuttaa Valmetin maineeseen ja siten myös taloudelliseen asemaan

Riskienhallinta:

• Valmetin kattava ihmisoikeusien due diligence -puitejärjestelmä auttaa tunnistamaan ja pienentämään ihmisoikeusriskejä

Riskit:

• Epäeettiset liiketoimintatavat voivat vaikuttaa Valmetin maineeseen ja siten myös taloudelliseen asemaan

Riskienhallinta:

• Riskienhallinnan sisäiset auditoinnit ja maailmanlaajuiset toimittajien vastuullisuuden prosessit

• Valmetin ihmisoikeussitoumus julkistettu

• Toimintaohjeen rikkomusten raportointijärjestelmä otettu käyttöön
• Valmet tekee toimittajien vastuullisuuden auditointeja maailmanlaajuisesti. Liiketoiminnan etiikka sisältyy Valmetin auditointien tarkistuslistaan.
• Toimintaohjeen rikkomusten raportointijärjestelmä otettu käyttöön

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Valmetin osakekurssin kehittyminen 1. tammikuuta–31. joulukuuta 2017

Osakkeenomistajien määrä

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2017 lopussa 45 890 (45 573). Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten sijoittajien omistuksessa oli 50,1 prosenttia osakkeista (49,4 %).

Osakepääoma ja tietoa osakkeesta1

	2017	2016	2015
Osakepääoma 31.12., miljoonaa euroa	100	100	100
Osakkeiden lukumäärä 31.12.:
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä	149 864 220	149 864 220	149 864 220
Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet	399	399	399
Osakkeiden lukumäärä yhteensä	149 864 619	149 864 619	149 864 619
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän keskiarvo	149 864 220	149 864 220	149 864 220
Laimennettu osakkeiden lukumäärän keskiarvo	149 864 220	149 864 220	149 864 220
Vaihdon määrä osakkeina, Nasdaq Helsinki Oy	89 279 591	103 423 288	102 209 913
% julkisesti noteeratusta osakekannasta	59,6	69,0	68,2
Tulos per osake, euroa	0,84	0,55	0,51
Tulos per osake, laimennettu, euroa	0,84	0,55	0,51
Osinko per osake, euroa	0,552	0,42	0,35
Osinko, miljoonaa euroa	822	63	52
Osinko tuloksesta, %	65 %2	76 %	68 %
Efektiivinen osinkotuotto	3,3 %2	3,0 %	3,9 %
Hinta/voittosuhde (P/E)	19,6	25,4	17,3
Oma pääoma per osake 31.12., euroa	6,19	5,88	5,70
Ylin kurssi, euroa	18,44	15,06	12,47
Alin kurssi, euroa	13,45	8,08	8,36
Volyymipainotettu keskikurssi, euroa	16,08	11,52	10,39
Osakkeen kurssi 31.12., euroa	16,44	13,98	8,90
Osakekannan markkina-arvo3 31.12., miljoonaa euroa	2 464	2 095	1 334

1 Lukujen laskentakaavat on esitelty osassa 'Tunnuslukujen laskentakaavat'.

2 Hallituksen ehdotus.

3 Ilman omia osakkeita.

Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä

Valmetin osakepääoma oli joulukuun 2017 lopussa 100 000 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä 149 864 619 kappaletta. Joulukuun lopussa Valmetilla oli hallussaan 399 omaa osaketta ja ulkona olevien osakkeiden määrä oli 149 864 220 kappaletta.

Kaupankäynti osakkeella

Kaupankäynti Valmetin osakkeella Nasdaq Helsingissä 1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016

Osakevaihto, kpl	89 279 591	103 423 288
Vaihdon arvo yhteensä, euroa	1 435 304 552	1 170 426 564
Ylin kurssi, euroa	18,44	15,06
Alin kurssi, euroa	13,45	8,08
Keskikurssi, euroa (kaupankäyntimäärillä painotettu)	16,08	11,52
Päätöskurssi viimeisenä kaupankäyntipäivänä, euroa	16,44	13,98

Valmetin osakkeen päätöskurssi katsauskauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä 29. joulukuuta 2017 oli 16,44 euroa. Osakkeen päätöskurssi vuoden 2016 viimeisenä kaupankäyntipäivänä (30. joulukuuta 2016) oli 13,98 euroa. Osakekurssi nousi vuoden 2017 aikana noin 18 prosenttia.

Nasdaq Helsinki Oy:n lisäksi Valmetin osakkeilla käydään kauppaa myös muilla markkinapaikoilla, kuten Cboe CXE:ssä, Cboe BXE:ssä ja Turquoisessa. Valmetin osakkeita vaihdettiin vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla vuoden 2017 aikana noin 49 miljoonaa kappaletta, mikä vastaa noin 35 prosenttia osakkeen koko kaupankäyntimäärästä. (Lähde: Fidessa)

Osakekannan markkina-arvo (ilman hallussa olevia omia osakkeita) katsauskauden lopussa oli 2 464 miljoonaa euroa.

Liputusilmoitukset

Katsauskauden aikana Valmet vastaanotti seuraavat arvopaperimarkkinalain mukaiset liputusilmoitukset:

Hallituksen valtuudet koskien omien osakkeiden ostoa ja osakeantia

Valmet Oyj:n yhtiökokous 23. maaliskuuta 2017 valtuutti Valmetin hallituksen päättämään Yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutuksen nojalla hankittavien omien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 10 000 000 osaketta, joka vastaa noin 6,7 prosenttia Yhtiön kaikista osakkeista.

Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankinta). Omia osakkeita voidaan hankkia vapaalla omalla pääomalla hintaan, joka muodostuu osakkeiden hankintapäivänä säännellyllä markkinalla Nasdaq Helsingin pörssilistalla.

Omia osakkeita voidaan hankkia Yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen, investointien tai muiden Yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi tai käytettäväksi osana Yhtiön kannustinjärjestelmää. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista.

Valmet Oyj:n yhtiökokous valtuutti Valmetin hallituksen päättämään osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeeseen oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Osakeanti voidaan toteuttaa joko uusia osakkeita antamalla tai Valmet Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita luovuttamalla. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää osakeannista suunnatusti eli osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen sekä erityisten oikeuksien antamisesta laissa mainituin edellytyksin. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 15 000 000 uuden osakkeen antamisesta, joka vastaa noin 10 prosenttia Valmet Oyj:n kaikista osakkeista, ja enintään 10 000 000 Valmet Oyj:n hallussa olevan oman osakkeen luovuttamisesta, joka vastaa noin 6,7 prosenttia Valmet Oyj:n kaikista osakkeista.

Lisäksi hallitus on oikeutettu antamaan osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat saamaan maksua vastaan uusia osakkeita tai Valmet Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita. Erityisten oikeuksien perusteella annettavien osakkeiden enimmäismäärä on 15 000 000 kappaletta, joka vastaa noin 10 prosenttia

Kauppapäivä	Osakas	Raja	Suora omistus, %	Epäsuora omistus, %	Omistus yhteensä, %
8.8.2017	BlackRock, Inc.	Yli 5 %	3,79 %	1,25 %	5,04 %
14.11.2017	BlackRock, Inc.	Alle 5 %	-	-	-
8.12.2017	BlackRock, Inc.	Yli 5 %	4,36 %	0,63 %	5,00 %
11.12.2017	BlackRock, Inc.	Alle 5 %	-	-	-
13.12.2017	BlackRock, Inc.	Yli 5 %	4,42 %	0,63 %	5,05 %
14.12.2017	BlackRock, Inc.	Alle 5 %	-	-	-
15.12.2017	BlackRock, Inc.	Yli 5 %	4,38 %	0,63 %	5,01 %
18.12.2017	BlackRock, Inc.	Alle 5 %	-	-	-
19.12.2017	BlackRock, Inc.	Yli 5 %	4,35 %	0,67 %	5,03 %

Yhtiön kaikista osakkeista. Tämä enimmäismäärä sisältyy edellisessä kappaleessa esitettyihin osakkeiden enimmäismääriin. Uudet osakkeet voidaan antaa ja Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta.

Valmet Oyj:n hallitus voi myös päättää maksuttomasta osakeannista Yhtiölle itselleen. Yhtiölle annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhdessä Valmet Oyj:lle valtuutuksen nojalla hankittavien omien osakkeiden lukumäärän kanssa enintään 10 000 000 osaketta, joka vastaa noin 6,7 prosenttia Valmet Oyj:n kaikista osakkeista. Yhtiölle annettavia osakkeita ei huomioida osana edellisissä kappaleissa mainittuja enimmäismääriä.

Hallitus päättää muista osakeanteihin ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeeseen oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista. Hallitus voi käyttää valtuutusta esimerkiksi Yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, yrityskauppojen, investointien tai muiden liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen taikka kannustinjärjestelmien toteuttamiseen.

Valmetin hallitus ei ole 31. joulukuuta 2017 mennessä käyttänyt mitään saamistaan valtuutuksista. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, ja ne kumoavat varsinaisessa yhtiökokouksessa 23. maaliskuuta 2016 annetut valtuudet.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Valmetin osakepohjaiset kannustinjärjestelmät ovat osa Valmetin johdon palkitsemis- ja sitouttamisohjelmaa. Kannustinjärjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet Yhtiön arvon kasvattamiseksi sekä sitouttaa johto Yhtiöön ja tarjota heille Valmetin osakkeiden pitkäjänteiseen omistukseen perustuva kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä.

Valmet on solminut sopimuksen ulkopuolisen palvelutuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkio-järjestelmien hallinnoinnista. Katsauskauden lopussa hallinnointisopimuksen puitteissa hankittuja osakkeita oli 207 036 kappaletta.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2012–2014

Joulukuussa 2011 päätettiin johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä oli kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014. Palkkio ansaintajaksolta 2012 maksettiin vuonna 2015. Ansaintajaksolla 2013 ansaintaperusteet eivät toteutuneet, ja näin ollen ansaintajaksolta 2013 ei maksettu palkkioita. Ansaintajaksolta 2014 ansaittiin 262 980 osaketta. Palkkio maksettiin osin osakkeina ja osin rahana maaliskuussa 2017.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2015–2017

Valmet Oyj:n hallitus hyväksyi joulukuussa 2014 uuden Valmetin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2015, 2016 ja 2017. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 80 avainhenkilöä.

Ansainta jakso	Palkkion ansaintakriteerit	Palkkion maksu	Osakkeiden määrä yhteensä (sisältäen osake omistukseen perus tuvat lisäosakkeet)
2015	EBITA % ja palvelulii ketoiminnan saatujen tilausten kasvu %	Maksettiin osin Valmetin osakkeina ja osin rahana keväällä 2016	540 035
2016	Vertailukelpoinen EBITA % ja vakaan liike toiminnan (Palvelut- ja Automaatio -liiketoi mintalinjat) saatujen tilausten kasvu %	Maksettiin osin Valmetin osakkeina ja osin rahana keväällä 2017	556 049
2017	Vertailukelpoinen EBITA % ja vakaan liike toiminnan (Palvelut- ja Automaatio -liiketoi mintalinjat) saatujen tilausten kasvu %	Maksetaan osin Valmetin osakkeina ja osin rahana keväällä 2018	31.12.2017 osal listujille oli varattu yhteensä 390 820 osaketta.

Lisäksi Valmetin johtoryhmän jäsenillä on ohjelman osana ollut mahdollisuus saada kultakin ansaintajaksolta palkkiona lisäosakkeita edellyttäen, että johtoryhmän jäsen omisti tai osti Valmetin osakkeita hallituksen päättämän määrän kunkin ansaintajakson loppuun mennessä.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2018–2020

Valmet julkisti pörssitiedotteella 11. joulukuuta 2017, että Valmet Oyj:n hallitus hyväksyi uuden pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän Valmetin avainhenkilöille. Kannustinjärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2018, 2019 ja 2020. Valmetin hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Kannustinjärjestelmään kuuluu yhteensä noin 120 henkilöä, joista 80 on johtotehtävissä toimivia avainhenkilöitä (sisältäen johtoryhmän jäsenet). Uutena ryhmänä Valmetin osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä on mukana 40 henkilöä, jotka on tunnistettu tulevaisuuden johtajapotentiaaleiksi.

Ansainta	Palkkion	Palkkion maksu	Osakkeiden määrä
jakso	ansaintakriteerit		yhteensä
2018	Vertailukelpoinen EBITA % ja vakaan liiketoiminnan (Palvelut- ja Auto maatio -liiketoimin talinjat) saatujen tilausten kasvu %	Maksetaan osin Valmetin osakkeina ja osin rahana vuonna 2019	Enintään noin 586 000

Lisäksi Valmetin johtoryhmän jäsenille annetaan suositus omistaa ja säilyttää omistuksessaan heidän kiinteää bruttomääräistä vuosiansiotaan vastaava määrä yhtiön osakkeita (100 prosentin osakeomistussuositus).

Järjestelmässä mahdollisesti palkkiomaksuina luovutettavat osakkeet hankitaan tai on hankittu osakemarkkinoilta, joten kannustinjärjestelmällä ei ole Valmetin osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta.

Lisätietoja kannustinjärjestelmistä on Valmetin palkka- ja palkkioselvityksessä, joka on saatavilla osoitteessa www.valmet.com/hallinnointi.

Valmetin varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Valmet Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 23. maaliskuuta 2017. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2016 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2016. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotukset koskien hallituksen valtuuttamista päättämään omien osakkeiden hankkimisesta sekä osakeannista ja erityisten oikeuksien antamisesta.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän ja valitsi Valmet Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi Bo Risbergin ja varapuheenjohtajaksi Jouko Karvisen. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Eriikka Söderström. Hallituksen jäseninä jatkavat Lone Fønss Schrøder, Rogério Ziviani, Aaro Cantell ja Tarja Tyni. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun.

Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy valittiin Valmetin tilintarkastajaksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti kestävälle kaudelle.

Valmet julkaisi varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä ja hallituksen järjestäytymisestä pörssitiedotteet 23. maaliskuuta 2017. Pörssitiedotteet ja hallituksen jäsenten esittely ovat luettavissa Valmetin verkkosivuilla osoitteessa www.valmet.com/yhtiokokous.

Valmet Oyj maksoi 23. maaliskuuta 2017 järjestetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 6. huhtikuuta 2017 osinkoa 63 miljoonaa euroa vuodelta 2016 vastaten 0,42 euroa per osake.

Oikeudenkäynnit ja vaateet

Valmetia vastaan on eri maissa vireillä lukuisia eri perusteilla nostettuja oikeudenkäyntejä ja eri perusteisiin nojaavia oikeudellisia vaateita ja erimielisyyksiä mukaan lukien tuotevastuuoikeudenkäyntejä ja -vaateita sekä Valmetin toimituksiin liittyviä oikeudellisia erimielisyyksiä. Valmet on myös kantajana useissa oikeudenkäynneissä.

Valmet julkisti pörssitiedotteella 16. syyskuuta 2016, että Suzano Papel e Celulose S.A. on laittanut vireille välimiesmenettelyn Valmet Oyj:n tytäryhtiöitä Valmet Celulose, Papel e Energia Ltda:ta, Valmet AB:tä ja Valmet Technologies Oy:tä vastaan, vaatien noin 80 miljoonaa euroa. Välimiesmenettely koskee erillisiä laitteistojen myyntisopimuksia Suzano Imperatrizin sellutehdasprojektiin Brasiliassa. Valmet kiistää Suzanon vaatimukset ja edistää aktiivisesti omia vaateitaan Suzanoa kohtaan koskien Suzanon sopimuksenalaisten velvoitteiden rikkomuksia.

Valmet julkisti pörssitiedotteella 22. joulukuuta 2016 vastaanottaneensa Konserniverokeskukselta jälkiverotuspäätöksen koskien Valmet Technologies Oy:tä. Jälkiverotuspäätös on seurausta yhtiössä tehdystä verotarkastuksesta ja se koskee verovuosia 2010–2012. Vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana Valmet maksoi jälkiverotuspäätökseen liittyen lisäveroja, viivästyskorkoja ja sakkoja yhteensä 19 miljoonaa euroa. Valmet pitää päätöstä perusteettomana ja on hakenut päätökseen muutosta tekemällä oikaisuvaatimuksen verotuksen oikaisulautakunnalle.

Tämänhetkisen parhaan ymmärryksensä mukaan Valmetin johto arvioi, että näiden oikeudenkäyntien, vaateiden ja erimielisyyksien lopputuloksella ei tule olemaan olennaista haitallista vaikutusta Valmetin asemaan, kun otetaan huomioon niiden tueksi tällä hetkellä esitetyt perusteet, tehdyt varaukset, voimassaolevat vakuutukset ja Valmetin koko liiketoiminnan laajuus.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Valmetin toimintaan vaikuttavat erilaiset strategiset ja toiminnalliset riskit sekä rahoitus- ja vahinkoriskit. Riskien hallinnassa Valmet pyrkii hyödyntämään tarjoutuvia mahdollisuuksia ja rajaamaan uhkatekijöiden mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Kestävään kehitykseen liittyvien riskien arvioinnilla on keskeinen rooli riskienhallinnassa. Mikäli uhat kävisivät toteen, niillä saattaisi olla merkittävä haitallinen vaikutus Valmetin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja tulokseen tai osakkeiden ja muiden arvopapereiden arvoon.

Valmetin riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa tehokas ja onnistunut strategian toteutus sekä pitkän että lyhyen tähtäimen tavoitteiden saavuttaminen. Valmetin johdon tehtävänä on säädellä riskinottohalukkuutta.

Riskien arvioinnissa Valmet ottaa huomioon riskien todennäköisyyden ja arvioidun vaikutuksen liikevaihtoon ja tulokseen. Valmetin johto arvioi Yhtiön riskien olevan nykyisellään hallittavalla tasolla suhteutettuna konsernin toiminnan laajuuteen ja mahdollisiin käytännön toimenpiteisiin riskien hallitsemiseksi.

Maailmantalouden epävarmuudella yhdistettynä valuuttakurssivaihteluihin ja kiristyvään rahoitusmarkkinasäätelyyn voi olla negatiivinen vaikutus rahoituksen saatavuuteen pankki- ja pääomamarkkinoilta, mikä saattaa vähentää Valmetin asiakkaiden investointihalukkuutta. Valmet arvioi, että vakaasta liiketoiminnasta (Palvelut ja Automaatio) tuleva suuri osuus ja maantieteellinen hajautus pienentävät markkinaepävarmuuksien mahdollisia kielteisiä vaikutuksia.

Maailmantalouden kasvun mahdollisella heikentymisellä saattaa olla haitallisia vaikutuksia neuvotteluvaiheessa oleviin uusiin projekteihin tai tilauskannassa jo oleviin projekteihin. Joidenkin projektien toteutusta saatetaan lykätä tai ne voivat keskeytyä tai peruuntua. Pitkäaikaisissa toimitussopimuksissa asiakasennakoiden määrä on yleensä 10–30 prosenttia projektin arvosta, ja lisäksi asiakas maksaa suorituksia projektin etenemisen mukaan. Tämä pienentää selvästi Valmetin projekteihin liittyvää riskiä ja rahoitustarvetta. Valmet arvioi jatkuvasti asiakkaidensa luottokelpoisuutta ja kykyä suoriutua velvoitteistaan. Valmet ei pääsääntöisesti rahoita asiakasprojekteja. Jos talouskasvu hidastuu merkittävästi, Valmetin tuotteiden markkinat voivat supistua, mikä voi johtaa muun muassa hintakilpailun kiristymiseen. Myös viranomaissääntelyn ja lainsäädännön muutoksilla ja niihin liittyvällä epävarmuudella voi olla olennainen vaikutus erityisesti energialiiketoimintaan.

Suuret vaihtelut energian hinnoissa voivat vaikuttaa maailmantalouteen. Nämä vaihtelut voivat myös vaikuttaa Valmetiin ja sen asiakkaisiin, erityisesti energialiiketoiminnassa.

Henkilöstökulujen muutokset sekä raaka-aineiden ja komponenttien hintamuutokset voivat vaikuttaa Valmetin kannattavuuteen. Palkkainflaatio jatkuu, mutta Valmetin tavoitteena on kompensoida tätä ainakin osittain tuottavuuden kasvulla ja kurinalaisella hinnoittelulla. On kuitenkin mahdollista, että kiristynyt kilpailutilanne joissakin tuoteryhmissä hankaloittaa kasvaneiden kustannusten siirtämistä tuotteiden hintoihin. Toisaalta osa Valmetin asiakkaista on raaka-aineiden tuottajia, joiden toiminta- ja investointiedellytyksiä vahvistuvat raaka-ainehinnat voivat parantaa ja laskevat raaka-ainehinnat heikentää.

Osaamisen ja taitojen saatavuuden ylläpitäminen korkealla tasolla on tärkeää sekä tuotannon että palveluiden korkean laatutason varmistamiseksi. Tämä sisältää mm. tehokkaiden rekrytointiohjelmien ylläpitämisen, olemassa olevien kykyjen hyödyntämisen ja tietotaidon jakamisen globaalisti.

Yritysostojen kautta Valmet voi altistua uusiin markkinoihin ja liiketoimintaympäristöihin liittyville riskeille. Myös varsinainen yritysostoprosessi voi sisältää riskejä. Muita yritysostoihin liittyviä riskejä ovat mm. hankitun liiketoiminnan integrointi, kasvanut taloudellinen riski, avainhenkilöstön säilyttäminen ja hankitulle liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.

Projektiliiketoiminnan riskien hallinta tärkeää

Merkittävä osa Valmetin liiketoiminnasta on projektiliiketoimintaa. Erityisesti selluliiketoiminnassa projektit ovat kooltaan suuria, ja siten projektikohtaisten riskien hallinta on tärkeää. Keskeisiä projekteihin liittyviä riskejä ovat kustannusten arviointiin, aikatauluun, projektiriskin hallintaan, laatuun, suorituskykyyn ja materiaalinhallintaan liittyvät riskit. Riskianalyysi tehdään ainakin kaikille merkittäville projekteille tarjousvaiheen aikana. Uhkien ja mahdollisuuksien arviointi jatkuu projektin toteutusvaiheessa. Riskienhallinta perustuu huolelliseen suunnitteluun sekä jatkuvaan, systemaattiseen seurantaan ja arviointiin. Projektiriskejä hallitaan parantamalla ja kehittämällä projektinhallintaprosessia ja siihen liittyviä järjestelmiä jatkuvasti.

Valmetin yksittäisten liiketoimintojen kilpailutilanteessa voi tapahtua muutoksia esimerkiksi siten, että markkinoille tulee uusia kustannustehokkaita kilpailijoita. Valmet voi turvata markkina-asemaansa kehittämällä tuotteitaan ja palvelujaan sekä hyvällä asiakaspalvelulla ja paikallisella läsnäololla.

Rahoituksen saatavuus olennaista

Valmetin toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää, että rahoitusta on saatavissa riittävästi kaikissa olosuhteissa. Valmet arvioi likvidien rahavarojensa ja luottolimiittisitoumustensa riittävän sen välittömän maksuvalmiuden turvaamiseen ja rahoituksen joustavuuden varmistamiseen. Valmetin pitkäaikaisten rahoitussopimusten keskimääräinen takaisinmaksuaika on 4,0 vuotta. Lainajärjestelyihin kuuluu tavanomaisia kovenantteja, jotka Valmet täyttää selvästi katsauskauden lopussa.

Rahoituksen riittävyyteen vaikuttaa olennaisesti nettokäyttöpääomaan ja investointeihin sitoutuva pääoma. Valmet arvioi, että sillä on hyvät mahdollisuudet pitää investoinnit poistojen tasolla.

Valmetin tulokseen vaikuttavista rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat valuuttakurssiriskit. Valuuttakurssien vaihtelut voivat vaikuttaa Valmetin liiketoimintaan, vaikka Yhtiön toiminnan maantieteellinen laajuus vähentää yksittäisten valuuttojen vaikutusta. Talouden epävarmuus tyypillisesti lisää kurssivaihtelua. Valmet suojaa sitoviin toimitusja hankintasopimuksiin perustuvat valuuttapositionsa.

Muutokset lainsäädännössä ja viranomaisten tavassa tulkita sääntelyä, esimerkiksi verotukseen liittyen, voivat myös vaikuttaa Valmetin taloudelliseen tilanteeseen.

Vuoden 2017 lopussa Valmetin taseessa oli 614 miljoonaa euroa (624 milj. euroa) liikearvoa. Valmet testaa vuosittain ja aina, kun tapahtumat tai olosuhteet viittaavat mahdolliseen arvonalentumiseen, että liikearvon kirjanpitoarvo ei ylitä sen käypää arvoa. Valmet ei ole raportointikauden aikana havainnut viitteitä siitä, ettei kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä olisi kerrytettävissä. Arvonalentumistestauksen periaatteet esitetään tilinpäätöksessä.

Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Raportointikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia, jotka edellyttäisivät tilinpäätöksessä esitettävän tiedon oikaisemista tai lisätietojen esittämistä, ei ole tiedossa.

Tulosohjeistus vuodelle 2018 julkistetaan viimeistään maaliskuussa 2018

1. tammikuuta 2018 voimaantulleiden uusien IFRS 15 laskentaperiaatteiden käyttöönotosta johtuen, Valmetin myyntituottojen kirjaaminen muuttuu vuonna 2018. Tämän seurauksena Valmet julkistaa vuoden 2017 vertailukelpoiset luvut viimeistään maaliskuussa 2018. Valmet julkistaa tulosohjeistuksen vuodelle 2018 samassa yhteydessä vertailulukujen kanssa.

Lyhyen aikavälin näkymät

Yleiset talousnäkymät

Maailmantalous vahvistuu edelleen. Globaalin kansantuotteen arvioidaan kasvaneen 3,7 prosenttia vuonna 2017, ja kasvuennusteita vuosille 2018 ja 2019 on nostettu 3,9 prosenttiin. Ennusteiden nosto johtuu globaalin kasvun voimistumisesta ja USA:ssa hiljattain hyväksyttyjen verouudistusten odotetusta vaikutuksesta. Globaalien kasvuennusteiden riskit näyttävät yleisesti ottaen olevan tasapainossa lyhyellä aikavälillä, mutta keskipitkällä aikavälillä riskit kallistuvat edelleen negatiiviselle puolelle. Jos globaali sentimentti jatkuu vahvana ja inflaatio maltillisena, talouden olosuhteet voivat pysyä löyhinä keskipitkällä aikavälillä, mikä johtaisi taloudellisten haavoittuvuuksien kasaantumiseen niin kehittyneissä kuin kehittyvissäkin talouksissa. (Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, 22. tammikuuta 2018)

Lyhyen aikavälin markkinanäkymät

Valmet arvioi, että lyhyen aikavälin markkinanäkymä automaatiossa on parantunut hyvälle tasolle (aikaisemmin tyydyttävällä tasolla).

Valmet toistaa hyvän lyhyen aikavälin markkinanäkymän palvelu-, kartonki ja paperi- sekä pehmopaperimarkkinoille, tyydyttävän lyhyen aikavälin markkinanäkymän energialle ja heikon lyhyen aikavälin markkinanäkymän sellulle.

Hallituksen ehdotus voitonjaosta

Valmet Oyj:n jakokelpoiset varat 31. joulukuuta 2017 olivat 981 381 144,37 euroa, josta vuoden 2017 nettotulos oli 95 536 639,34 euroa (Suomen kirjanpitolainsäädännön mukainen).

Hallitus ehdottaa, että 31. joulukuuta 2017 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkona 0,55 euroa osakkeelta, ja että jäljelle jäävät voittovarat jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 23. maaliskuuta 2018 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäivä on 5. huhtikuuta 2018. Täsmäytyspäivänä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita lukuun ottamatta kaikki yhtiön osakkeet oikeuttavat osinkoon.

Espoossa 6. helmikuuta 2018 Valmetin hallitus

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Milj. euroa	31.12. ja 1.1.–31.12.2017	31.12. ja 1.1.–31.12.2016	31.12. ja 1.1.–31.12.2015	31.12. ja 1.1.–31.12.2014
Liikevaihto	3 159	2 926	2 928	2 473
Liikevaihdon muutos, %	8 %	0 %	18 %	-5 %
Liikevoitto	178	147	120	72
% liikevaihdosta	5,6 %	5,0 %	4,1 %	2,9 %
Tulos ennen veroja	165	136	108	67
% liikevaihdosta	5,2 %	4,6 %	3,7 %	2,7 %
Tilikauden tulos	127	82	78	46
% liikevaihdosta	4,0 %	2,8 %	2,7 %	1,9 %
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos	127	83	77	46
Aineettomien hyödykkeiden poistot	-31	-35	-37	-22
Aineellisten hyödykkeiden poistot	-49	-51	-55	-51
Poistot	-81	-87	-92	-72
% liikevaihdosta	-2,6 %	-3,0 %	-3,1 %	-2,9 %
Vertailukelpoinen EBITA	226	196	182	106
% liikevaihdosta	7,2 %	6,7 %	6,2 %	4,3 %
EBITA	209	183	157	94
% liikevaihdosta	6,6 %	6,2 %	5,3 %	3,8 %
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	-13	-12	-10	-5
% liikevaihdosta	-0,4 %	-0,4 %	-0,3 %	-0,2 %
Korkokulut	-8	-9	-13	-12
% liikevaihdosta	-0,2 %	-0,3 %	-0,5 %	-0,5 %
Bruttoinvestoinnit (sisältäen yritysostot)	-66	-60	-368	-46
% liikevaihdosta	-2,1 %	-2,1 %	-12,6 %	-1,8 %
Yritysostot, hankitut rahavarat vähennettynä	-	-	-323	-
Liiketoiminnan rahavirta	291	246	78	236
Rahavirta investointien jälkeen	227	188	-287	194
Tutkimus- ja tuotekehityskulut, netto	-64	-64	-59	-42
% liikevaihdosta	-2,0 %	-2,2 %	-2,0 %	-1,7 %
Taseen loppusumma	2 974	2 958	2 894	2 412
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma	928	881	855	804
Oma pääoma yhteensä	933	886	860	809
Korolliset velat	219	310	371	68
Korolliset nettovelat	-100	52	178	-166
Nettokäyttöpääoma (NWC)	-366	-294	-238	-353
Oman pääoman tuotto (ROE), %	14 %	9 %	9 %	6 %
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %	15 %	12 %	12 %	9 %
Omavaraisuusaste, %	39 %	37 %	36 %	42 %
Nettovelkaantuneisuusaste, %	-11 %	6 %	21 %	-21 %
Saadut tilaukset	3 272	3 139	2 878	3 071
Tilauskanta kauden lopussa	2 292	2 283	2 074	1 998
Henkilöstö keskimäärin	12 208	12 261	11 781	10 853
Henkilöstö kauden lopussa	12 268	12 012	12 306	10 464

x 100

Tunnuslukujen laskentakaavat

EBITA:

Liikevoitto + aineettomien hyödykkeiden poistot

Vertailukelpoinen EBITA:

Liikevoitto + aineettomien hyödykkeiden poistot +/ vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Nettovelkaantuneisuusaste, %:

Korollinen nettovelka Oma pääoma yhteensä

Korollinen nettovelka:

Pitkäaikaiset korolliset velat + lyhytaikaiset korolliset velat rahat ja pankkisaamiset - muut korolliset varat

Osakekohtainen tulos, laimentamaton:

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä
(keskimäärin kauden aikana)

Nettokäyttöpääoma:

Muut pitkäaikaiset varat + vaihto-omaisuus + myynti- ja muut saamiset + saamiset asiakkailta pitkäaikaishankkeista + johdannaiset (saamiset) eläkevelvoitteet - varaukset - osto- ja muut velat - saadut ennakot saadut ennakot asiakkailta pitkäaikaishankkeista - johdannaiset (velat)

Osakekohtainen tulos, laimennettu:

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos Keskimääräinen osakemäärä kauden aikana laimennusvaikutus huomioituna

Oman pääoman tuotto (ROE), % (annualisoitu):
Tilikauden tulos
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin kauden aikana)	x 100
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %
(annualisoitu):
Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin kauden aikana)	x 100

Vertailukelpoinen (ROCE) ennen veroja, % (annualisoitu)1:

Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut +/ vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin kauden aikana) 1 Vaihtoehtoinen tunnusluku laskettu myös liukuvalle 12 kuukauden jaksolle x 100

Omavaraisuusaste, %:

Oma pääoma yhteensä

Taseen loppusumma - saadut ennakot

x 100

Osakekohtainen osinko: Tilikauden osingonjako

Osakkeiden laimentamaton lukumäärä

Osinko tuloksesta, %:

Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos x 100

Efektiivinen osinkotuotto, %:

Osakekohtainen osinko	x 100
Tilikauden päätöskurssi

Hinta/voittosuhde:

Tilikauden päätöskurssi Osakekohtainen tulos

Konsernin tuloslaskelma

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	Liitetieto	2017	2016
Liikevaihto	2, 3	3 159	2 926
Hankinnan ja valmistuksen kulut	4, 5, 12	-2 455	-2 259
Bruttokate		704	667
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset	4, 12, 17	-517	-518
Liiketoiminnan muut tuotot	18	18	32
Liiketoiminnan muut kulut	18	-27	-33
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista, operatiiviset sijoitukset	20	1	1
Liikevoitto		178	147
Rahoitustuotot	8, 9	3	3
Rahoituskulut	8, 9	-16	-15
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista, finanssisijoitukset	20	1	-
Tulos ennen veroja		165	136
Tilikauden verot		-44	-56
Laskennalliset verot		5	2
Tuloverot yhteensä	15	-39	-54
Tilikauden tulos		127	82
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		127	83
Määräysvallattomille omistajille		-	-
Tilikauden tulos		127	82
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa		0,84	0,55
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa		0,84	0,55

Konsernin laaja tuloslaskelma

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	Liitetieto	2017	2016
Tilikauden tulos		127	82
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Rahavirran suojaus	6, 8, 16	14	1
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	16	-20	-7
Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi	15	-3	-
		-9	-6
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi1:
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	14	-4	-5
Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi2	15	-5	7
		-9	2
Muut laajan tuloksen erät yhteensä		-18	-5
Tilikauden laaja tulos		109	78
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		109	78
Määräysvallattomille omistajille		-	-1
Tilikauden laaja tulos		109	78

1 Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittelystä johtuvat erät ja niihin liittyvät verot sisältävät vuonna 2016 rivien välisen 7 miljoonan euron oikaisun.

2 Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleenarviointiin liittyvien tuloverojen muutos vuonna 2017 johtuu pääasiassa Yhdysvaltain verouudistuksesta.

Konsernitase

Varat

Milj. euroa	Liitetieto	31.12.2017	31.12.2016
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo		614	624
Muut aineettomat oikeudet		200	213
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	4	814	837
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet		25	26
Rakennukset		124	133
Koneet ja kalusto		170	183
Keskeneräinen käyttöomaisuus		35	32
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	4	354	374
Rahoitus- ja muut pitkäaikaiset varat
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	20	14	12
Pitkäaikaiset rahoitusvarat	6, 7, 8	22	22
Laskennalliset verosaamiset	15	70	80
Pitkäaikaiset tuloverosaamiset		24	24
Muut pitkäaikaiset varat	7	12	12
Rahoitus- ja muut pitkäaikaiset varat yhteensä		142	151
Pitkäaikaiset varat yhteensä		1 310	1 362
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet		56	66
Keskeneräiset tuotteet		303	322
Valmiit tuotteet		82	83
Vaihto-omaisuus yhteensä	5	442	471
Saamiset
Myynti- ja muut saamiset	6, 7	662	646
Saamiset asiakkailta pitkäaikaishankkeista	3	210	197
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat	6, 7, 8	29	17
Tuloverosaamiset		25	25
Saamiset yhteensä		926	885
Rahat ja pankkisaamiset	6	296	240
Lyhytaikaiset varat yhteensä		1 663	1 596
Varat yhteensä		2 974	2 958

Konsernitase

Oma pääoma ja velat

Milj. euroa	Liitetieto	31.12.2017	31.12.2016
Oma pääoma
Osakepääoma		100	100
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		413	407
Muuntoerot		-8	11
Arvonmuutos- ja muut rahastot		7	-3
Kertyneet voittovarat		415	366
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	16	928	881
Määräysvallattomien omistajien osuus		5	5
Oma pääoma yhteensä		933	886
Velat
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset lainat	6	201	262
Eläkevelvoitteet	14	150	151
Varaukset	10	20	20
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat	6, 8	3	6
Laskennalliset verovelat	15	56	62
Pitkäaikaiset velat yhteensä		431	501
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät	6	18	48
Osto- ja muut velat	6, 11	817	754
Varaukset	10	119	108
Saadut ennakot		261	245
Asiakassopimuksiin perustuvat velat pitkäaikaishankkeista	3	336	332
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat	6, 8	11	23
Tuloverovelat		48	61
Lyhytaikaiset velat yhteensä		1 610	1 572
Velat yhteensä		2 041	2 073
Oma pääoma ja velat yhteensä		2 974	2 958

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. euroa Liitetieto 2017 2016 Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden tulos 127 82 Oikaisut Poistot 4 81 87 Osinkotuotot ja nettokorot 9 13 12 Tuloverot 15 39 54 Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 22 4 Nettokäyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuus 8 33 -53 Myynti- ja muut saamiset -72 Velat / saamiset liittyen pitkäaikaishankkeisiin, netto 1 75 Osto- ja muut velat 120 19 Maksetut korot -12 -14 Saadut korot 4 6 Saadut osingot - 1 Maksetut tuloverot -58 -40 Liiketoiminnan rahavirta 291 246 Investointien rahavirrat Käyttöomaisuusinvestoinnit 4 -66 -60 Käyttöomaisuuden myynnit 2 2 Investointien rahavirta -64 -58 Rahoituksen rahavirrat Omien osakkeiden hankinta -2 -2 Maksetut osingot -63 -52 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset -90 -62 Myytävissä olevien rahoitusvarojen myynnit -6 9 Rahoituksen rahavirta -161 -108 Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) 67 80 Valuuttakurssimuutosten vaikutus -10 -5 Rahavarat kauden alussa 6 240 165 Rahavarat kauden lopussa 296 240			31.12. päättynyt tilikausi

Lainojen täsmäytyslaskelma:

	Tapahtumat, joihin
Milj. euroa	31.12.2016	Rahavirrat	ei liity maksua	31.12.2017
Pitkäaikaiset lainat	262	-61	-	201
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät	48	-29	-	18
Korolliset velat yhteensä	310	-90	-	219

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Milj. euroa	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muuntoerot	Arvonmuutos ja muut rahastot	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön osakkeen omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	Määräys vallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
1.1.2016	100	404	18	-4	336	855	6	860
Tilikauden tulos	-	-	-	-	83	83	-	82
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaus
Voitot / tappiot käypään arvoon arvostamisesta verovaikutus huomioituna	-	-	-	6	-	6	-	6
Siirretty muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin tuloslaskelmassa verovaikutus huomioituna	-	-	-	-6	-	-6	-	-6
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	-	-	-7	-	-	-7	-	-7
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät verovaikutus huomioituna	-	-	-	-	2	2	-	2
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-	-	-7	1	2	-4	-	-5
Tilikauden laaja tulos	-	-	-7	1	84	78	-1	78
Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa
Osingot	-	-	-	-	-52	-52	-	-52
Omien osakkeiden hankinta	-	-	-	-	-2	-2	-	-2
Osakeperusteiset maksut verovaikutus
huomioituna	-	3	-	-	-1	2	-	2
31.12.2016	100	407	11	-3	366	881	5	886
1.1.2017	100	407	11	-3	366	881	5	886
Tilikauden tulos	-	-	-	-	127	127	-	127
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaus Voitot / tappiot käypään arvoon arvostamisesta verovaikutus huomioituna	-	-	-	10	-	10	-	10
Siirretty muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin tuloslaskelmassa verovaikutus huomioituna	-	-	-	1	-	1	-	1
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	-	-	-19	-	-	-19	-	-20
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät verovaikutus huomioituna	-	-	-	-	-9	-9	-	-9
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-	-	-19	11	-9	-17	-	-18
Tilikauden laaja tulos	-	-	-19	11	118	109	-	109
Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa
Osingot	-	-	-	-	-63	-63	-	-63
Omien osakkeiden hankinta	-	-	-	-	-2	-2	-	-2
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna	-	6	-	-	-3	3	-	3
31.12.2017	100	413	-8	7	415	928	5	933

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1 Laatimisperiaatteet

Tausta

Valmet Oyj ("Yhtiö" tai "emoyhtiö") ja sen tytäryhtiöt (yhdessä "Valmet", "Valmet-konserni" tai "konserni") on kansainvälinen kestävien teknologioiden ja palveluiden toimittaja, joka suunnittelee, kehittää ja valmistaa järjestelmiä, automaatioratkaisuja sekä koneita ja laitteita prosessiteollisuuden tarpeisiin. Sen tärkeimmät asiakkaat toimivat sellu-, paperisekä energiantuotantoteollisuudessa.

Valmet Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Keilasatama 5, 02150 Espoo, Suomi. Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 2.1.2014 lähtien. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.valmet.com tai emoyhtiön pääkonttorista, osoitteesta Keilasatama 5, 02150 Espoo.

Valmet Oyj:n hallitus on hyväksynyt konsernitilinpäätöksen julkaistavaksi 6.2.2018, minkä jälkeen osakkeenomistajilla on Suomen osakeyhtiölain mukaan mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa sitä tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Konsernitilinpäätös on laadittu alla esitettyjen laatimisperusteiden sekä laatimisperiaatteiden mukaisesti.

Laatimisperusteet

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards tai "IFRS") mukaisesti. Tilinpäätöksessä tiedot esitetään pääosin miljoonina euroina pyöristäen yksittäiset luvut ja loppusummat miljooniksi, mistä johtuen yhteenlaskuissa saattaa esiintyä pyöristyseroja.

Yhdistelemisperusteet

Tytäryhtiöt

Tytäryhtiöitä ovat kaikki yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yhtiössä, jos se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle, tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon, ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Kun konsernilla on vähemmän kuin puolet äänivallasta tai muista vastaavista oikeuksista yhtiössä, konserni ottaa huomioon kaikki muut oleelliset seikat arvioidessaan onko sillä määräysvalta yhtiössä. Tällaisia seikkoja ovat sopimukset muiden yhtiössä äänivaltaa käyttävien omistajien kanssa, muista sopimuksista aiheutuvat oikeudet sekä konsernin äänivalta ja potentiaalinen äänivalta.

Mikäli jossain kolmesta määräysvallan elementistä tapahtuu muutoksia, konserni arvioi uudelleen onko sillä määräysvalta yrityksessä. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Osakkuusyritykset

Konsernitilinpäätös sisältää ne osakkuusyritykset, joissa Valmetin osuus äänivallasta on 20–50 prosenttia tai Valmetilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla Valmet-konsernin osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Konsernin osuudet osakkuusyrityksissä sisältävät myös hankinta-ajankohtana määritetyn liikearvon. Jokaisen raportointikauden lopussa ratkaistaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen arvo on alentunut.

Valmetin osuus osakkuusyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista merkitään tuloslaskelmaan, ja sen osuus hankinnan jälkeisistä muun laajan tuloksen muutoksista kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan vastaavasti. Osakeomistuksen luonteen perusteella osuus osakkuusyrityksen hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista esitetään joko osana liikevoittoa tai rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmässä.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Kunkin konserniyrityksen tilinpäätöksiin sisällytetyt luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin Valmetin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Tämä konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin esittämisvaluutta. Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen kauden keskikursseja. Taseet muunnetaan euroiksi tilikauden päättymispäivän kurssia käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa sekä varojen ja velkojen oikaisuja käypiin arvoihin käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina, ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan käypään arvoon muutetaan toimintavaluutan määräisiksi käyttäen arvostuspäivän kurssia. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin liittyvistä maksuista ja ulkomaanrahan määräisten varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, merkitään tuloslaskelmaan. Lainoihin ja rahavaroihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Kaikki muut valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Keskeiset valuuttakurssit:

			Keskikurssit	Kauden lopun kurssit
		2017	2016	2017	2016
USD	(Yhdysvaltain dollari)	1,1307	1,1021	1,1993	1,0541
SEK	(Ruotsin kruunu)	9,6392	9,4496	9,8438	9,5525
BRL	(Brasilian real)	3,6271	3,8571	3,9729	3,4305
CNY	(Kiinan juan)	7,6299	7,3199	7,8044	7,3202

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdolta arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arvioita ja oletuksia tarkastellaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aiempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin kuten odotuksiin tulevista tapahtumista, joiden voidaan kyseisissä olosuhteissa kohtuudella uskoa toteutuvan. Arvioihin ja oletuksiin perustuvien kirjanpidollisten arvioiden lopputulemat voivat lähtökohtaisesti poiketa arvioiduista.

Merkittävät laatimisperiaatteet sekä kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut on kuvattu kyseisen liitetiedon yhteydessä seuraavasti:

• Raportointisegmentit ja toiminnan maantieteellinen jakautuminen Liitetieto 2 • Myyntituottojen kirjaaminen Liitetieto 3 • Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Liitetieto 4 • Poistot ja arvonalentumiset Liitetieto 4 • Arvonalentumistestaus Liitetieto 4 • Vaihto-omaisuus Liitetieto 5 • Rahoitusvarat ja -velat Liitetieto 6 • Myyntisaamiset Liitetieto 6 • Lainat Liitetieto 6 • Johdannaiset Liitetieto 8 • Varaukset Liitetieto 10 • Osakeperusteiset maksut Liitetieto 13 • Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet Liitetieto 14 • Tuloverot Liitetieto 15

2 Raportointisegmentit ja toiminnan maantieteellinen jakautuminen

Laatimisperiaatteet

Valmet toimittaa automaatioratkaisuja, koneita ja laitteita sekä tuottaa palveluja, huopia ja suodatinkankaita sellu-, paperi- ja energiantuotantoteollisuudelle. Konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä on Valmetin toimitusjohtaja. Valmetin neljä liiketoimintalinjaa ovat vahvasti sidoksissa keskenään toisiaan täydentävien tuotteiden ja palvelujen sekä yhteisten asiakasprojektien kautta. Valmetin toimitusjohtaja tekee merkittävät operatiiviset päätökset konsernin tasolla. Täten Valmetin toiminnasta ja tuloksesta raportoidaan yhtenä raportoitavana segmenttinä.

Ylin operatiivinen päätöksentekijä seuraa konsernin tulosta. Yksi keskeisistä tunnusluvuista on EBITA (tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja). Lisäksi tulosta seurataan tunnusluvulla vertailukelpoinen EBITA, jossa EBITA:sta on jätetty pois erät, kuten kapasiteetin sopeuttamiskulut, arvonalentumiset, toimintojen luovutusvoitot ja -tappiot sekä muut epätavanomaiset erät, jotka heikentävät konsernin eri kausien tulosten vertailukelpoisuutta.

Erittely vertailukelpoisen EBITA:n, EBITA:n ja liikevoiton välisistä eristä:

Vertailukelpoinen EBITA 226 Hankinnan ja valmistuksen kuluihin sisältyvät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Kapasiteetin sopeuttamisesta syntyneet kulut -2 Muut varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät -7 Myynnin ja hallinnon kuluihin sisältyvät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Kapasiteetin sopeuttamisesta syntyneet kulut -3 Muut varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät -1 Muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin sisältyvät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Kapasiteetin sopeuttamisesta syntyneet kulut -4 Muut varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät - EBITA 209 Aineettomien hyödykkeiden poistot hankinnan ja valmistuksen kuluissa	2016
	196
	-8
	-
	-1
	-
	-4
	-
	183
Muut aineettomat hyödykkeet -2	-2
Aineettomien hyödykkeiden poistot myynnin ja hallinnon kuluissa
Yrityshankintojen yhteydessä aktivoidut aineettomat hyödykkeet -23	-26
Muut aineettomat hyödykkeet -7	-8
Liikevoitto 178	147

Koko konsernia koskevat tiedot

Valmet-konsernilla on toimintaa yli 35 maassa ja kaikilla mantereilla. Päämarkkina-alueita ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, jotka muodostivat 65 prosenttia liikevaihdosta vuonna 2017 ja 66 prosenttia vuonna 2016.

Liikevaihto markkina-alueittain 2017, 3 159 milj. euroa Pohjois-Amerikka 605 milj. euroa Etelä-Amerikka 238 milj. euroa EMEA 1 557 milj. euroa Kiina 417 milj. euroa Aasian ja Tyynenmeren alue 342 milj. euroa Liikevaihto markkina-alueittain 2016, 2 926 milj. euroa Pohjois-Amerikka 644 milj. euroa Etelä-Amerikka 205 milj. euroa EMEA 1 369 milj. euroa Kiina 362 milj. euroa Aasian ja Tyynenmeren alue 346 milj. euroa

Pitkäaikaiset varat maittain:				EMEA		Aasian ja
Milj. euroa	Suomi	Pohjois Amerikka	Etelä Amerikka	poislukien Suomi	Kiina	Tyynenmeren alue	Kohdistamat tomat erät	Yhteensä
2017	202	90	19	83	83	20	709	1 206
2016	198	105	23	80	93	16	732	1 248

Pitkäaikaiset varat koostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä ja sijoituksista osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin. Kohdistamattomat erät sisältävät pääosin liikearvoa, pitkäaikaisia tuloverosaamisia ja muita yrityshankintojen yhteydessä käypään arvoon arvostamisessa syntyneitä hyödykkeitä, joita ei ole viety tytäryhtiöiden kirjanpitoon.

Bruttoinvestointien (ilman yritysostoja) maantieteellinen jakautuminen:

	Pohjois	Etelä			Aasian ja Tyynenmeren
Milj. euroa	Amerikka	Amerikka	EMEA	Kiina	alue	Yhteensä
2017	3	1	48	6	7	66
2016	3	4	39	8	7	60

Tärkeimmät asiakkaat

Valmet toimittaa laajoja pitkäaikaisia rakennusprojekteja, joiden arvo kuitenkaan harvoin ylittää 10 prosenttia vuosittaisesta liikevaihdosta.

Vuosina 2017 ja 2016 Valmetilla ei ollut asiakasta, jolta saadut tuotot olisivat ylittäneet 10 prosenttia liikevaihdosta.

Laatimisperiaatteet

Valmet toimittaa automaatioratkaisuja, koneita ja laitteita sekä tuottaa palveluja sellu-, paperi- ja energiantuotantoteollisuudelle. Projektiliiketoiminnan liikevaihto koostuu kokonaisten tuotantolaitosten avaimet käteen -periaatteella tehdyistä toimituksista yksittäisten tuotantolinjojen uusimiseen. Palveluliiketoiminnan tuottoihin kuuluu tuottoja lyhyt- ja pitkäaikaisista palvelusopimuksista, jälleenrakennus- ja muutossopimuksista sekä varaosien ja komponenttien myynnistä.

Myyntituotot tavaroista ja palveluista kirjataan vähennettyinä myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla ja alennuksilla, kun omistukseen liittyvät riskit ja tuotot ovat siirtyneet olennaisilta osin ostajalle. Riskin siirtyminen tapahtuu sopimuksen ehdoista riippuen tyypillisesti joko silloin kun tuote luovutetaan huolitsijalle kuljetettavaksi tai kun tuote on ostajan käytettävissä kuljetusta varten tai kun tuote luovutetaan asiakkaalle sovitussa paikassa. Asiakkaan luottokelpoisuus tarkistetaan ennen myyntiin sitoutumista. Jos riski ostajan maksukyvyttömyydestä kuitenkin ilmenee tuloutuksen jo tapahduttua, epävarmasta saamisesta kirjataan arvonalentuminen.

Projektiliiketoiminta

Suunnittelu- ja rakennussopimuksiin perustuva myynti ja ennakoitu voitto tuloutetaan valmistusasteen perusteella. Valmistusaste määritetään joko kertyneisiin kustannuksiin perustuvalla menetelmällä tai ns. milestone-menetelmällä. Osana valmistautumista uuden myyntituottojen kirjaamista koskevan standardin käyttöönottoon 1.1.2018 kertyneisiin kustannuksiin perustuvaa menetelmää on käytetty pääasiallisena tapana valmistusasteen mittaamiseen vuoden 2017 aikana alkaneissa projekteissa, joissa myynti tuloututetaan valmistusasteen perusteella. Joissakin pitkäaikaishankkeissa tämä johtaa myyntituottojen kirjaamisen viivästymiseen projektin alkuvaiheessa. Kertyneisiin kustannuksiin perustuvaa menetelmää käytettäessä, myyntituotto kirjataan suhteuttamalla kertyneet menot kunkin toimitussopimuksen mukaisiin ennakoituihin kokonaismenoihin. Milestone-menetelmää sovellettaessa, myyntituotto kirjataan ennalta sovittujen osakokonaisuuksien ja toteutuneen lisäarvon perusteella (tilinpäätöspäivään mennessä suoritettu toimitussopimukseen perustuvan työn arvo). Toimitussopimusten ennakoitu voitto kirjataan tuloutetun liikevaihdon suhteessa.

Alihankkijoiden materiaali-, työvoima- ja laitemenot sisällytetään myyntituottoihin ja myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin silloin, kun johto katsoo Valmetin olevan vastuussa projektin lopullisesta hyväksymisestä. Mahdolliset muutokset hankkeiden ennakoidussa tuloksessa (tuotoissa ja kuluissa) kirjataan sille kaudelle, jolla ne todetaan.

Tuotot palveluista

Tuotot lyhytaikaisista palvelusopimuksista kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Myyntituotot varaosien ja komponenttien myynnistä kirjataan, kun omistukseen liittyvät riskit ja tuotot ovat siirtyneet asiakkaalle. Pitkäaikaisista palvelusopimuksista saatavat myyntituotot kirjataan kertyneisiin kustannuksiin perustuvalla menetelmällä.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Valmet toimittaa asiakkailleen laitteistokokonaisuuksia, ja myyntisopimuksen allekirjoittaminen (sitoutuminen toimitukseen) ja toimituksen lopullinen hyväksyminen saattavat tapahtua eri tilikausilla. Soveltamiensa laskentaperiaatteiden mukaisesti Valmet soveltaa tällaisiin pitkäkestoisiin toimitussopimuksiin valmistusasteen mukaista tulouttamista (POC). Sitoumuksista aiheutuva ennakoitu tappio kirjataan tulosvaikutteisesti, kun se todetaan. Arvioituja myyntituottoja, kuluja ja voittoja sekä suunniteltuja toimitusaikoja tarkistetaan säännöllisin väliajoin hankkeen edistyessä. Arvioituun voittoon tehtävät oikaisut kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikaisun aiheuttavat seikat tulevat tietoon. Vaikka Valmetilla on paljon kokemusta valmistusasteen mukaisesta tulouttamisesta, projektien arvioituihin kokonaiskustannuksiin voi ajan kuluessa tulla muutoksia projektien kustannusrakenteen muuttuessa, ja tämä voi vaikuttaa kirjattaviin myyntituottoihin. Tämän vuoksi valmistusasteen mukaista tuloutusta ei sovelleta, jos projektin lopputulosta ja siihen liittyvää kustannusrakennetta ei pystytä määrittämään etukäteen luotettavasti.

Luovuttamattomien projektien tase-erät tilikauden lopussa:

Milj. euroa	Keskeneräisten projektien menot ja kirjatut voitot	Ennakkolaskutus	Netto
2017
Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo ylittää laskutetut ennakot	1 770	1 559	210
Projektit, joissa laskutetut ennakot ylittävät valmistusasteen mukaisen arvon	1 212	1 548	336
2016
Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo ylittää laskutetut ennakot	1 619	1 422	197
Projektit, joissa laskutetut ennakot ylittävät valmistusasteen mukaisen arvon	1 378	1 710	332

Liikevaihdon jakautuminen:

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Palveluiden myynti ja automaatio	1 474	1 453
Projektien, laitteiden ja tavaroiden myynti	1 684	1 473
Yhteensä	3 159	2 926

Vuonna 2017 Valmet-konsernin liikevaihdosta 1 613 miljoonaa euroa, eli 51 prosenttia, on tuloutettu valmistusasteen mukaisen tulouttamismenetelmän perusteella. Vuonna 2016 vastaavat luvut olivat 1 453 miljoonaa euroa ja 50 prosenttia liikevaihdosta.

4 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Laatimisperiaatteet

Käyttöomaisuushyödykkeet muodostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä. Aineettomat hyödykkeet, jotka koostuvat pääosin liikearvosta, tietojärjestelmistä, patenteista ja lisensseistä, on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan arvonalentumisen varalta vuosittain.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.

Merkittävät perusparannusmenot sisällytetään hyödykkeen tasearvoon tai kirjataan erilliseksi hyödykkeeksi vain silloin, kun on todennäköistä, että niistä saadaan tulevaisuudessa taloudellista hyötyä, ja niistä aiheutuneet menot pystytään erottamaan tavanomaisista kunnossapitomenoista.

Poistot

Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajallisista aineettomista hyödykkeistä tehdään poistot niiden todennäköisenä taloudellisena vaikutusaikana tasapoistoina seuraavasti:

Patentit ja lisenssit	5–10 vuotta
Tietojärjestelmät	3–5 vuotta
Teknologia	3–15 vuotta
Asiakassuhteet	3–15 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet
(sis. juridiset oikeudet)	3–15 vuotta

Aineellisista hyödykkeistä tehdään poistot niiden odotettavissa olevana taloudellisena vaikutusaikanaan tasapoistoina seuraavasti:

Rakennukset ja rakennelmat	15–40 vuotta
Koneet ja kalusto	3–20 vuotta

Odotettavissa olevia taloudellisia vaikutusaikoja tarkistetaan jokaisen raportoinnin yhteydessä, ja jos ne poikkeavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.

Arvonalentuminen

Poistojen kohteena olevien käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoja tarkastellaan arvonalentumisen varalta silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kyseisten omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei mahdollisesti ole kerrytettävissä. Hyödykkeen kerrytettävissä oleva arvo on joko sen käypä arvo tai käyttöarvo riippuen kumpi niistä on arvoltaan korkeampi. Hyödykkeeseen tehdään arvonalennus, jos sen kirja-arvo ylittää kerrytettävissä olevan arvon. Arvonalennustappio kirjataan välittömästi tulokseen liiketoiminnan muihin kuluihin. Aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio voidaan peruuttaa, jos, ja vain jos, sen alun perin aiheuttaneet olosuhteet ovat poikkeuksellisesti ja merkittävästi parantuneet.

Kuhunkin rahavirtaa tuottavaan yksikköön liittyvän liikearvon kirjanpitoarvoa tarkastellaan arvonalentumisen varalta vuosittain tai tätä useammin, jos tosiseikat ja olosuhteet, kuten myynnin, liikevoiton tai rahavirtojen heikentyminen tai olennaiset epäedulliset muutokset liiketoimintaympäristössä, viittaavat siihen, että liikearvon kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei mahdollisesti ole kerrytettävissä. Valmetilla on kolme rahavirtaa tuottavaa yksikköä, jotka muodostavat ensimmäisen aggregointitason, jolla arvonalennustestaus voidaan suorittaa. Liikearvon testaus suoritetaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla, koska liikearvo ei kerrytä rahavirtaa tuottavasta yksiköstä riippumattomia rahavirtoja. Valmet käyttää liikearvon testaamiseen käyttöarvon laskentaa. Käyttöarvon laskennassa käytetään tulevaisuuden rahavirtojen diskonttaamiseen perustuvaa menetelmää. Liikearvosta aikaisemmin kirjattua arvonalentumistappiota ei palauteta, vaikka arvonalentumiseen johtaneet olosuhteet olisivat parantuneet merkittävästi.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksen taustalla olevat laskelmat perustuvat lukuisiin arvioihin. Arvon määrittäminen perustuu lähtökohtaisesti harkintaan, ja arvojen muuttuminen tilikaudesta toiseen on varsin mahdollista, koska johto joutuu ennakoimaan yksittäisiin liiketoimintayksiköihin liittyvää kysyntää ja tarjontaa, tulevia myyntihintoja ja saavutettavissa olevia kustannustasoja.

Tehokkuuden parantamiseen tähtäävien ohjelmien tuloksena saavutettavien hyötyjen ja säästöjen arvo on lähtökohtaisesti subjektiivinen. Kaikki normaalia suuremmat parannukset on poistettu tulevaisuuden kassavirroista. Rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat käyttäen korkokantaa, joka pohjautuu keskimääräiseen pääoman kustannukseen (WACC).

Keskimääräisen pääoman kustannuksen laskenta perustuu verrokkiteollisuudenalojen beta-kertoimiin ja pääoman rakenteisiin. Korkoa on lisäksi mukautettu ennustettuun kassavirtaan liittyvillä riskeillä, ja siitä johtuen käytetty korko ei välttämättä vastaa markkinoilta saatavaa todellista korkoa.

Esimerkiksi seuraavat seikat käynnistävät arvonalentumista koskevan tarkastelun:

• Asiakkaiden tai Valmetin taloudellisen tai poliittisen toimintaympäristön olennainen ja pysyvä heikentyminen
• Liiketoiminnan tai omaisuuserän suorituskyvyn merkittävä heikentyminen verrattuna aiempaan tai ennustettuun suorituskykyyn
• Valmetin strategisessa suuntautumisessa tapahtuvat merkittävät muutokset, jotka vaikuttavat liiketoimintasuunnitelmiin ja aiempiin sijoitusperiaatteisiin.

Aineettomat hyödykkeet:

Milj. euroa	Liikearvo	Patentit ja lisenssit	Tietojärjestelmät	Muut aineettomat hyödykkeet	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
2016
Hankintameno vuoden alussa	624	36	67	420	1 147
Investoinnit	-	-	-	15	15
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä	1	-	-	-	1
Käytöstä poistetut	-	-3	-	-2	-5
Siirrot erien välillä	-	2	5	-7	-
Kurssierot	-1	-	1	-1	-1
Muut muutokset ja vähennykset	-	-	-	10	10
Hankintameno vuoden lopussa	624	34	74	436	1 168
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset vuoden alussa	-	-25	-55	-208	-288
Tilikauden poistot	-	-3	-5	-28	-35
Arvonalentumistappiot	-	-1	-	-	-1
Käytöstä poistetut	-	3	-	2	5
Kurssierot	-	-	-1	-	-
Muut muutokset ja vähennykset kertyneissä poistoissa	-	-	-	-11	-11
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset vuoden lopussa	-	-25	-61	-245	-331
Tasearvo vuoden lopussa	624	9	13	191	837

Milj. euroa	Liikearvo	Patentit ja lisenssit	Tietojärjestelmät	Muut aineettomat hyödykkeet	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
2017
Hankintameno vuoden alussa	624	34	74	436	1 168
Investoinnit	-	-	-	19	19
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä	-	-	-	-	-
Käytöstä poistetut	-	-3	-	-1	-5
Siirrot erien välillä	-	2	4	-5	-
Kurssierot	-10	-	-	-3	-14
Muut muutokset ja vähennykset	-	-	-	-	-
Hankintameno vuoden lopussa	614	33	77	446	1 169
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset vuoden alussa	-	-25	-61	-245	-331
Tilikauden poistot	-	-2	-5	-24	-31
Arvonalentumistappiot	-	-1	-	-	-1
Käytöstä poistetut	-	3	-	1	5
Kurssierot	-	-	-	2	3
Muut muutokset ja vähennykset kertyneissä poistoissa	-	-	-	-	-
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset vuoden lopussa	-	-25	-65	-266	-355
Tasearvo vuoden lopussa	614	8	12	180	814

Aineelliset hyödykkeet:

Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Keskeneräinen käyttöomaisuus	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
2016
Hankintameno vuoden alussa	26	394	892	25	1 336
Investoinnit	-	1	8	36	45
Myynnit	-	-1	-10	-	-11
Käytöstä poistetut	-	-1	-5	-	-6
Siirrot erien välillä	-	7	23	-30	-
Kurssierot	-	-1	-3	2	-3
Muut muutokset	-	-	2	-	2
Hankintameno vuoden lopussa	26	399	906	32	1 363
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset vuoden alussa	-	-255	-695	-	-951
Tilikauden poistot	-	-13	-39	-	-51
Arvonalentumistappiot	-	-1	-1	-	-2
Myynnit	-	-	8	-	8
Käytöstä poistetut	-	1	5	-	6
Kurssierot	-	1	2	-	3
Muut muutokset	-	-	-3	-	-3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset vuoden lopussa	-	-266	-723	-	-989
Tasearvo vuoden lopussa	26	133	183	32	374

Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Keskeneräinen käyttöomaisuus	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
2017
Hankintameno vuoden alussa	26	399	906	32	1 363
Investoinnit	-	-	5	41	46
Myynnit	-	-1	-7	-	-8
Käytöstä poistetut	-	-1	-34	-	-35
Siirrot erien välillä	-	11	23	-34	-
Kurssierot	-	-11	-24	-3	-38
Muut muutokset	-	-	-2	-	-2
Hankintameno vuoden lopussa	25	398	867	35	1 325
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset vuoden alussa	-	-266	-723	-	-989
Tilikauden poistot	-	-13	-37	-	-49
Arvonalentumistappiot	-	-	-	-	-
Myynnit	-	-	6	-	6
Käytöstä poistetut	-	1	34	-	35
Kurssierot	-	6	18	-	24
Muut muutokset	-	-2	4	-	1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset vuoden lopussa	-	-274	-697	-	-971
Tasearvo vuoden lopussa	25	124	170	35	354

31.12.2017 tai 31.12.2016 aineelliset hyödykkeet eivät sisältäneet merkit-

täviä rahoitusleasingjärjestelyillä hankittuja omaisuuseriä.

Poistot 2017, 81 milj. euroa

Poistot 2016, 87 milj. euroa

Poistot toiminnoittain:

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-39	-41
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset
Myynti ja markkinointi	-11	-12
Tutkimus ja tuotekehitys	-4	-5
Hallinto	-26	-29
Yhteensä	-81	-87

Liikearvon arvonalentumistestaus

Yrityshankinnoista syntyvä liikearvo kohdistetaan hankintahetkellä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle tai yksiköille, joiden ennustetaan hyötyvän yhdistymisen tuomista synergioista riippumatta siitä, että siirretäänkö ostetun yrityksen muita varoja ja/tai velkoja näille yksiköille.

Molempina vuosina 2017 ja 2016 Valmetin johto on tunnistanut kolme rahavirtaa tuottavaa yksikköä, joille on allokoitu liikearvoa. Näistä ensimmäinen muodostuu Valmetin Paperit-liiketoimintalinjasta sekä Valmetin palveluliiketoiminnan paperiteollisuuteen liittyvästä osuudesta. Toinen muodostuu Valmetin Sellu ja energia -liiketoimintalinjasta sekä Valmetin palveluliiketoiminnan selluja energiateollisuuteen liittyvästä osuudesta. Kolmas muodostuu Valmetin Automaatio-liiketoimintalinjasta.

Valmet testaa vuosittain, ja aina jos tapahtumat tai olosuhteet viittaavat mahdolliseen arvonalentumiseen, että liikearvon kirjanpitoarvo ei ylitä sen käypää arvoa. Testauksessa rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoa verrataan sen käypään arvoon, joka perustuu laskelmaan sen käyttöarvosta. Tämä laskelma perustuu Valmetin johdon ja hallituksen hyväksymiin kolmen vuoden ajanjakson ennustettuihin rahavirtoihin, jotka laaditaan ennen veroja.

Alla olevassa taulukossa on esitetty liikearvon jakautuminen tilikausien 2017 ja 2016 lopussa, sekä käyttöarvolaskelmissa käytetyt keskeiset oletukset (molempina tilikausina testaus tehty 30. syyskuuta tilanteesta).

Liikearvon allokointi:

Milj. euroa	31.12.2017	31.12.2016
Paperit-liiketoimintalinja sekä Valmetin palveluliiketoiminnan paperiteollisuuteen liittyvä osuus	163	171
Sellu ja energia -liiketoimintalinja sekä Valmetin palveluliiketoiminnan sellu- ja energiateollisuuteen liittyvä osuus	287	289
Automaatio-liiketoimintalinja	164	164
Yhteensä	614	624
Keskeiset oletukset:
	2017	2016
Pitkän aikavälin kasvuvauhti, %
Paperit-liiketoimintalinja sekä Valmetin palveluliiketoiminnan paperiteollisuuteen liittyvä osuus	1,7 %	1,7 %
Sellu ja energia -liiketoimintalinja sekä Valmetin palveluliiketoiminnan sellu- ja energiateollisuuteen liittyvä osuus	1,2 %	1,2 %
Automaatio-liiketoimintalinja	1,0 %	1,0 %
Diskonttauskorko ennen veroja, %
Paperit-liiketoimintalinja sekä Valmetin palveluliiketoiminnan paperiteollisuuteen liittyvä osuus	9,4 %	8,6 %
Sellu ja energia -liiketoimintalinja sekä Valmetin palveluliiketoiminnan sellu- ja energiateollisuuteen liittyvä osuus	10,3 %	8,9 %
Automaatio-liiketoimintalinja	8,7 %	7,5 %

Keskeiset oletukset perustuvat konsernin aikaisempaan kehitykseen ja Valmetin johdon ja hallituksen näkemykseen markkinoiden kehittymisestä. Oletukset myynnin jakautumisesta eri tuotteiden ja markkinoiden välillä ovat linjassa konsernin tavoitteiden kanssa, joiden mukaan vakaan liiketoiminnan kasvu ylittää projektiliiketoiminnan kasvun. Liiketulosprosenttiin kohdistuvat oletukset kuvastavat samanlaisia parannuksia kuin konsernin taloudellisissa tavoitteissa on kommunikoitu. Kasvua, kysyntää ja hintojen kehitystä ennustettaessa käytetään myös ulkopuolisia lähteitä. Testauksessa käytettävä diskonttauskorko on verrokkiteollisuudenalojen beta-kertoimien ja pääomarakenteiden avulla johdettu pääoman painotettu keskikustannus. Eniten johdon harkintaa vaativat olettamukset liittyvät myynnin jakautumiseen eri tuotteiden ja markkinoiden välillä.

Vuotuisten arvonalennustestien perusteella liikearvon arvonalennustappioita ei ole kirjattu vuosien 2017 eikä 2016 aikana.

Herkkyysanalyysi

Valmetin johto on arvioinut olevan epätodennäköistä, että mikään muutos keskeisissä oletuksissa saisi aikaan sen, että rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Alla olevassa taulukossa on esitetty keskeisessä oletuksessa vaadittava muutos, jonka johdosta rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo vastaisi sen kirjanpitoarvoa.

Keskeisten oletusten herkkyys:

	Muutos
EBITDA
Paperit-liiketoimintalinja sekä Valmetin palveluliiketoiminnan paperiteollisuuteen liittyvä osuus	laskea yli 55 prosenttia
Sellu ja energia -liiketoimintalinja sekä Valmetin palveluliiketoiminnan sellu- ja energiateollisuuteen liittyvä osuus	laskea yli 25 prosenttia
Automaatio-liiketoimintalinja	laskea yli 50 prosenttia
Diskonttauskorko ennen veroja, %
Paperit-liiketoimintalinja sekä Valmetin palveluliiketoiminnan paperiteollisuuteen liittyvä osuus	kasvaa yli 41 prosenttiin
Sellu ja energia -liiketoimintalinja sekä Valmetin palveluliiketoiminnan sellu- ja energiateollisuuteen liittyvä osuus	kasvaa yli 16 prosenttiin
Automaatio-liiketoimintalinja	kasvaa yli 18 prosenttiin

5 Vaihto-omaisuus

Laatimisperiaatteet

Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenon tai sitä alemman nettorealisointiarvon määräisenä. Nettorealisointiarvo on rahamäärä, jonka odotetaan realisoituvan myytäessä omaisuuserä osana tavanomaista liiketoimintaa myynnistä aiheutuvat menot huomioon ottaen. Raaka-aineiden ja tarvikkeiden sekä valmiiden tuotteiden hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Valmetin periaatteena on kirjata hitaasti kiertävää ja epäkuranttia vaihto-omaisuutta koskeva varauksen määrä, joka perustuu tilinpäätöspäivän parhaaseen arvioon. Arviot perustuvat vaihto-omaisuuden määrien järjestelmälliseen ja jatkuvaan tarkasteluun ja arviointiin. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon myös vaihto-omaisuuden koostumus ja ikä suhteessa tulevaan arvioituun tarpeeseen.

Vaihto-omaisuuden arvonalentumisvaraus on muuttunut seuraavasti:

Milj. euroa	31.12.2017	31.12.2016
Tasearvo vuoden alussa	21	18
Kurssierot	-1	-
Kaudella tehdyt lisävaraukset	12	7
Käytetyt varaukset	-	-3
Puretut varaukset	-5	-4
Muut muutokset	3	2
Tasearvo vuoden lopussa	29	21

Kuluksi kirjatun vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo oli 2 416 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 2 219 miljoonaa euroa vuonna 2016.

Keskeneräinen tuotanto sisältää käynnissä olevista projektiliiketoiminnan hankkeista ja palveluliiketoiminnan projekteista tilinpäätöspäivään mennessä kertyneet nimenomaiset menot. Näihin menoihin kuuluu yleensä välittömiä vaihto-omaisuuteen kohdistuvia menoja sekä vaihto-omaisuuteen kohdistettu osuus välillisistä suunnittelu-, tarvike-, tuotanto- ja projektinhallintamenoista. Vuonna 2017 keskeneräisen tuotannon arvo oli 303 miljoonaa euroa (322 milj. euroa). Vaihto-omaisuutta oli vuoden 2017 lopussa yhteensä 442 miljoonaa euroa (471 milj. euroa).

6 Rahoitusvarat ja -velat

Laatimisperiaatteet

Valmetin rahoitusinstrumentit luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tehdään hankintahetkellä erien käyttötarkoituksen mukaan.

Johdannaisinstrumentit kirjataan kaupantekopäivään perustuen, joka on päivä jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Muut rahoitusvarat ja -velat kirjataan selvittämispäivän perusteella. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoitusten rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin.

Rahoitusvarat ja -velat esitetään pitkäaikaisina, jos niiden maturiteetti ylittää 12 kuukautta.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat ja velat

Johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Suojausinstrumenttien realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskemaan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat käsittävät myytävissä oleviksi luokitellut oman pääoman ja vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat. Myytävissä olevat rahoitusvarat merkitään taseeseen käypään arvoon ja käyvän arvon muutoksesta johtuvat realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon. Luovutusvoitot ja -tappiot sekä mahdolliset arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti, ja käyvän arvon rahastoon kertyneet käyvän arvon muutokset puretaan muiden laajan tuloksen erien kautta. Johto arvioi kunakin tilinpäätöspäivänä, onko myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvan yksittäisen erän arvonalentumisesta objektiivista näyttöä. Jos tällaisen omaisuuserän käypä arvo on merkittävästi tai pitkäaikaisesti alentunut alle sen hankintahinnan, kertynyt nettomääräinen tappio siirretään omasta pääomasta kuluksi tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappion määrä vähentyy myöhemmällä kaudella ja vähennys pystytään objektiivisesti yhdistämään arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen toteutuneeseen tapahtumaan (kuten velallisen luottoluokituksen parantumiseen), konsernin tuloslaskelmaan merkitään aiemmin kirjatun arvonalentumistappion peruutus.

Lainat ja muut saamiset

Myyntisaamiset kirjataan alkuperäiseen asiakkailta laskutettuun määrään ja esitetään taseessa oikaistuna mahdollisella arvonalentumisella. Arvonalentuminen, joka tuloslaskelmassa kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin, perustuu myyntisaamisten säännölliseen läpikäyntiin ja sitä määritettäessä otetaan huomioon yksittäisen asiakkaan luottotappioriski, asiakastoimialojen yleinen taloudellinen kehitys ja muutokset maksuehdoissa. Epävarma myyntisaaminen kirjataan menetetyksi, kun likvidaatiosta tai konkurssista on saatu virallinen ilmoitus, jonka mukaan kyseistä saamista ei tulla maksamaan.

Jos asiakkaille annetaan vuoden ylittäviä maksuaikoja, niihin liittyvät saamiset diskontataan nykyarvoonsa ja korkotuotot jaksotetaan myönnetylle maksuajalle.

Lainat ja muut saamiset merkitään taseeseen käypään arvoon transaktiomenoineen. Sen jälkeen ne arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Niiden perintäkelpoisuutta arvioidaan säännöllisesti ja systemaattisesti.

Mikäli lainasaamisen arvioidaan olevan osittain tai kokonaan menetetty, kirjataan arvonalentumistappio siltä osin kuin kirjanpitoarvo ylittää odotettavissa olevien rahavirtojen nykyarvon. Lainasaamisten ja muiden korollisten saamisten korkotuotot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Lainat

Pitkäaikaiset lainat kirjataan selvittämispäivänä käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Myöhemmin pitkäaikaiset lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Velka luokitellaan lyhytaikaiseksi, jollei Valmetilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan suoritusta vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä lukien.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Valmetin noudattaman periaatteen mukaan rahoitusvaroihin kohdistuva arvonalentumistappio kirjataan kun siitä on olemassa objektiivista näyttöä. Tämä prosessi vaatii johdon harkintaa ja siinä hyödynnetään saatavilla olevaa asiakas- ja markkinainformaatiota. Kirjattava arvonalennus on käytössä olevan informaation perusteella laadittu paras arvio ja tämä voi poiketa toteutuneesta arvosta.

Rahoitusvarat ja -velat jaettuna arvostusryhmittäin 31.12.:

Milj. euroa	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	Suojaus laskennan alaiset johdannaiset	Lainat ja saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Tasearvo	Käypä arvo	Käyvän arvon taso
2017
Pitkäaikaiset varat
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-	-	-	3	3	3	1, 3
Lainasaamiset	-	-	17	-	17	17	2
Myyntisaamiset1	-	-	2	-	2	2	2
Johdannaiset	-	1	-	-	2	2	2
Yhteensä	-	1	19	3	24	24
Lyhytaikaiset varat
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-	-	-	6	6	6	1
Myyntisaamiset	-	-	546	-	546	546	2
Johdannaiset	7	16	-	-	23	23	2
Rahat ja pankkisaamiset	296	-	-	-	296	296	2
Yhteensä	303	16	546	6	871	871

1 Pitkäaikaiset myyntisaamiset ovat korottomia ja nämä esitetään Valmetin konsernitaseessa rivillä muut pitkäaikaiset varat.

Milj. euroa	Käypään arvoon tulosvaikuttei sesti kirjattavat rahoitusvelat	Suojaus laskennan alaiset johdannaiset	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat	Tasearvo	Käypä arvo	Käyvän arvon taso
2017
Pitkäaikaiset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	-	-	201	201	203	2
Johdannaiset	-	2	-	2	2	2
Yhteensä	-	2	201	203	206
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät	-	-	18	18	18	2
Ostovelat	-	-	287	287	287	2
Johdannaiset	3	7	-	11	11	2
Yhteensä	3	7	305	316	316

Milj. euroa	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	Suojaus laskennan alaiset johdannaiset	Lainat ja saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Tasearvo	Käypä arvo	Käyvän arvon taso
2016
Pitkäaikaiset varat
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-	-	-	4	4	4	1, 3
Lainasaamiset	-	-	17	-	17	17	2
Johdannaiset	-	2	-	-	2	2	2
Yhteensä	-	2	17	4	22	22
Lyhytaikaiset varat
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-	-	-	1	1	1	1
Myyntisaamiset	-	-	561	-	561	561	2
Johdannaiset	7	9	-	-	16	16	2
Rahat ja pankkisaamiset	240	-	-	-	240	240	2
Yhteensä	247	9	561	1	818	818

	Käypään arvoon tulosvaikuttei	Suojaus laskennan	Jaksotettuun hankintamenoon
Milj. euroa	sesti kirjattavat alaiset rahoitusvelat johdannaiset		kirjattavat rahoitusvelat	Tasearvo	Käypä arvo	Käyvän arvon taso
2016
Pitkäaikaiset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	-	-	262	262	265	2
Johdannaiset	-	5	-	5	5	2
Yhteensä	-	5	262	267	271
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät	-	-	48	48	48	2
Ostovelat	-	-	226	226	226	2
Johdannaiset	6	17	-	23	23	2
Yhteensä	6	17	273	297	297

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät 1 miljoonaa euroa julkisesti noteerattuja osakkeita (1 milj. euroa) sekä 6 miljoonaa euroa korollisia lyhytaikaisia rahoitusvaroja (1 milj. euroa), jotka kaikki on arvostettu käypään arvoon. Jäljelle jäävät 2 miljoonaa euroa 31.12.2017 (2 milj. euroa) sisältävät kiinteistöomistusten lisäksi teollisuus- ja muita osakkeita, joilla ei ole julkisesti noteerattua markkina-arvoa ja jotka on arvostettu hankintamenoonsa.

Valmet hallinnoi kassavarojaan sijoittamalla niitä maturiteeteiltaan eripituisiin rahoitusinstrumentteihin. Instrumentit, joiden maturiteetti on yli kolme kuukautta, luokitellaan myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Instrumentit, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta, luokitellaan rahoihin ja pankkisaamisiin.

Rahat ja pankkisaamiset -erä sisältää likvidissä muodossa olevaa rahaa 221 miljoonaa euroa (200 milj. euroa) ja sijoituksia yritystodistuksiin ja muihin instrumentteihin 26 miljoonaa euroa (10 milj. euroa) ja muita lyhytaikaisia sijoituksia, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta 49 miljoonaa euroa (30 milj. euroa).

Käyvän arvon hierarkiatasot esitetään Liitetiedossa 19 ja johdannaisten tarkempi erittely esitetään Liitetiedossa 8.

7 Korolliset ja korottomat saamiset

		31.12.2017			31.12.2016
Milj. euroa	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä
Korolliset saamiset
Lainasaamiset	17	-	17	17	-	17
Yhteensä	17	-	17	17	-	17
Korottomat saamiset
Myyntisaamiset	2	546	548	-	561	561
Siirtosaamiset	-	27	27	-	32	32
Muut saamiset	4	89	93	6	53	59
Yhteensä	6	662	668	6	646	653

Lainat ja muut korolliset saamiset sisältävät korolliset myynti- ja muut saamiset.

Myyntisaamisten arvonalentumista koskevan vähennystilin muutokset olivat seuraavat:

Milj. euroa	2017	2016
Tasearvo vuoden alussa	14	19
Kurssierot	-1	-
Kaudella kirjatut lisäykset	5	7
Vuoden aikana käytetty varaus	-1	-6
Käyttämättömän arvonalentumisen peruutus	-5	-7
Muut muutokset	3	-
Tasearvo vuoden lopussa	16	14

Myyntisaamisten ikäjakauma:

Milj. euroa	31.12.2017	31.12.2016
Erääntymättömät myyntisaamiset	364	374
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset	100	109
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	24	40
61–90 päivää erääntyneet myyntisaamiset	17	10
91–180 päivää erääntyneet myyntisaamiset	9	15
Yli 180 päivää erääntyneet myyntisaamiset	35	15
Yhteensä	548	561

8 Johdannaiset

Laatimisperiaatteet

Johdannaisinstrumentit

Valmet käyttää johdannaisinstrumentteja suojautuakseen valuuttakursseihin, korkoihin ja hyödykkeiden hintoihin liittyviltä riskeiltä, jotka aiheutuvat liiketoiminnasta, rahoituksesta ja investoinneista. Johdannaiset merkitään alun perin taseeseen käypään arvoonsa ja arvostetaan sen jälkeen kunkin tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Johdannaiset määritetään sopimusajankohtana joko kiinteäehtoisten sitoumusten tai erittäin todennäköisten ennakoitujen liiketapahtumien suojauksiksi (rahavirran suojaus), tai ne luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi johdannaisiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä.

Suojauslaskentaa varten suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden välinen suhde dokumentoidaan riskienhallintastrategian ja -tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi Valmet testaa suojausten tehokkuutta suojausta aloitettaessa ja neljännesvuosittain sekä ennakoivasti että taannehtivasti.

Johdannaisvarat ja -velat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi tai veloiksi, kun niiden jäljellä oleva juoksuaika on yli 12 kuukautta, ja lyhytaikaisiksi, kun se on alle 12 kuukautta.

Rahavirran suojaus

Valmet soveltaa rahavirran suojauslaskentaa tiettyihin koronvaihto-, valuuttatermiini- ja sähkötermiinisopimuksiin. Suojauslaskentaa sovellettaessa johdannaisten tehokas osuus kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman suojausrahastoon, josta se uudelleen luokitellaan tulokseen samanaikaisesti suojattavan liiketapahtuman kanssa. Sekä suojauksen alkaessa että jokaisena tilinpäätöspäivänä testataan, että kuinka tehokkaasti johdannaisten suojaava komponentti kumoaa suojauskohteiden rahavirtojen käypien arvojen muutoksia. Operatiivisia eriä suojaavien johdannaisten tehottoman osuuden voitto tai tappio esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Vastaavasti muita kuin operatiivisia eriä suojaavien johdannaisten tehoton osuus esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Jos suojatun liiketapahtuman ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kirjatut kertyneet voitot tai tappiot puretaan tulosvaikutteisiksi muiden laajan tuloksen erien kautta.

Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen tulevien kassavirtojen muutosten suojaamiseen liittyen Valmet on määrittänyt koronvaihtosopimuksia suojauslaskentasuhteen suojausinstrumenteiksi. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona. Suojausinstrumenttien tehottoman osuuden voitto tai tappio esitetään tuloslaskelman rahoituserissä. Koronvaihtosopimuksiin liittyvä korko esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa samanaikaisesti kuin suojattavien muuttuvakorkoisten lainojen korko.

Valmet on määrittänyt valuuttamääräisten kiinteäehtoisten sopimusten suojaamiseen liittyen suojausinstrumentiksi vain valuuttatermiinisopimusten valuuttatekijän. Korkotekijä kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Termiinisopimusten tehokkaan osuuden realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan samanaikaisesti suojattavan erän kanssa.

Tuleviin erittäin todennäköisiin sähkön ostoihin liittyen Valmet suojautuu tulevilta hinnan muutoksilta sähkötermiineillä ja suojaussuhteeseen sovelletaan suojauslaskentaa. Valmet arvioi säännöllisesti, kuinka tehokkaasti sähkötermiinien käyvän arvon muutokset kumoavat suojauskohteena olevien ennakoitujen sähkön ostojen hinnan muutoksia. Sähkötermiinisopimusten tehokkaan osuuden voitot ja tappiot kirjataan hankinnan ja valmistuksen kuluihin ja tehottoman osuuden voitot ja tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset

Tietyt valuutta- ja hyödykejohdannaiset eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä ja nämä kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Operatiivisia eriä suojaavien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin. Silloin kun valuuttajohdannaiset suojaavat konsernin valuuttamääräisten rahoituserien, kuten lainojen, saamisten ja rahavarojen kurssiriskiä, niiden käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Rahoitusinstrumentit

Rahoitusinstrumentteja koskevien esittämisvaatimusten mukaisesti johdon täytyy tehdä tiettyjä oletuksia tällaisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvistä tulevista ja lähtevistä rahavirroista. Johdon on täytynyt myös olettaa, että johdannaisten, erityisesti ulkomaanrahan määräisten johdannaisten, tilinpäätöspäivän käyvät arvot olennaisilta osin kuvastavat kyseisten instrumenttien tulevaisuudessa realisoituvia rahavirtoja.

Ulkomaanrahan määräisten sitoumusten suojaaminen

Valmetin soveltamien suojausperiaatteiden mukaisesti kaikkien Valmet-konserniin kuuluvien yhtiöiden on pitänyt suojautua valuuttakurssiriskiltä, kun niillä on muun valuutan kuin oman toimintavaluuttansa määräisiä sitoumuksia. Sitoumus voi olla joko Valmet Oyj:n ja Valmet-yhtiöiden välinen tai Valmet-konsernin ulkopuolinen. Kun sitoumus asiakasta kohtaan täyttää valmistusasteen mukaisen tulouttamisen edellytykset, sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa, jolloin suojausinstrumenttien vaikutus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Vaikka sitoumusten tekemiseen liittyvät ehdot on määritelty, kirjaamattoman sitoumuksen lopullinen toteutuminen riippuu myös sellaisista tekijöistä, joihin johdolla ei ole määräysvaltaa ja joita ei ole mahdollista ennakoida suojaussuhdetta määritettäessä. Tällainen tekijä voi olla esimerkiksi markkinaympäristön muutos, jonka seurauksena toinen osapuoli lykkää sitoumuksen toteutumista tai peruuttaa sen. Johto pyrkii mahdollisuuksien mukaan sisällyttämään sopimuksiin ehtoja, joilla vähennetään kyseisten epäedullisten tapahtumien tulosvaikutusta.

Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot 31.12. olivat:

Milj. euroa	Nimellisarvo	Käypä arvo, varat	Käypä arvo, velat	Käypä arvo, netto
2017
Valuuttatermiinisopimukset1
Suojauslaskennan alaiset	907	17	-8	9
Suojauslaskennan ulkopuoliset	632	7	-4	3
Yhteensä	1 539	24	-12	12
Sähkötermiinisopimukset2
Suojauslaskennan alaiset	82	-	-	-
Suojauslaskennan ulkopuoliset	77	-	-	-
Yhteensä	159	-	-	-
Nikkelijohdannaiset3
Suojauslaskennan ulkopuoliset	18	-	-	-
Koronvaihtosopimukset1
Suojauslaskennan alaiset	30	-	-1	-1
Yhteensä		24	-13	11
ISDA-sopimusten alaisten johdannaisinstrumenttien markkina-arvostuksen netotus4		-12	12	-
Netto yhteensä		12	-1	11
2016
Valuuttatermiinisopimukset1
Suojauslaskennan alaiset	1 148	11	-21	-10
Suojauslaskennan ulkopuoliset	551	7	-6	2
Yhteensä	1 699	18	-26	-8
Sähkötermiinisopimukset2
Suojauslaskennan alaiset	121	-	-1	-1
Suojauslaskennan ulkopuoliset	-	-	-	-
Yhteensä	121	-	-1	-1
Koronvaihtosopimukset1
Suojauslaskennan alaiset	30	-	-2	-2
Yhteensä		18	-29	-10
ISDA-sopimusten alaisten johdannaisinstrumenttien
markkina-arvostuksen netotus4		-16	16	-
Netto yhteensä		3	-13	-10

1 Nimellisarvo milj. euroa.

2 Nimellisarvo GWh.

3 Nimellisarvo tonneissa.

4 Konsernin johdannaiset tehdään International Swaps and Derivatives Associationin Master Agreement -sopimusten (ISDA) alla. Mikäli sopimusosapuoli on sopimuksessa määritellyn luottotapahtuman kohteena on toisella osapuolella oikeus vaatia kaikkien avoimien johdannaisten ennenaikaista eräännyttämistä ja niiden netottamista. Nämä sopimukset eivät kuitenkaan täytä tase-erien netottamisvaatimuksia.

Johdannaiset erääntyvät 31.12. seuraavasti:

Milj. euroa	2018	2019	2020		2021 Vuoden 2022 jälkeen
2017
Nimellisarvot
Valuuttatermiinisopimukset1	1 424	111	3	-	-
Sähkötermiinisopimukset2	84	57	18	-	-
Koronvaihtosopimukset1	-	-	-	-	30
Nikkelijohdannaiset3	18	-	-	-	-
Käyvät arvot, milj. euroa
Valuuttatermiinisopimukset	12	-	-	-	-
Sähkötermiinisopimukset	-	-	-	-	-
Koronvaihtosopimukset	-	-	-	-	-1
Nikkelijohdannaiset	-	-	-	-	-

	2017	2018	2019	2020 Vuoden 2021 jälkeen
2016
Nimellisarvot
Valuuttatermiinisopimukset1	1 443	242	14	-	-
Sähkötermiinisopimukset2	60	43	18	-	-
Koronvaihtosopimukset1	-	-	-	-	30
Käyvät arvot, milj. euroa
Valuuttatermiinisopimukset	-6	-2	-	-	-
Sähkötermiinisopimukset	-	-	-	-	-
Koronvaihtosopimukset	-	-	-	-	-2
1 Nimellisarvo milj. euroa.

2 Nimellisarvo GWh.

3 Nimellisarvo tonneina.

9 Rahoitustuotot ja -kulut

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Osingot	-	1
Korkotuotot rahoitusvaroista	3	3
Rahoitustuotot yhteensä	3	3
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	-4	-4
Nettokorkokulut etuuspohjaisista järjestelyistä	-4	-5
Kurssitappiot, netto	-2	-
Termiinisopimusten korkokomponentti	-5	-4
Muut rahoituskulut	-2	-3
Rahoituskulut yhteensä	-16	-15
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	-13	-12

Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista sisältävät korollisten velkojen ja koronvaihtosopimusten korkokulut. Vuonna 2017 rahoitustuotot ja kulut sisältävät -6 miljoonaa euroa valuuttakurssivoittoja ja -tappioita muista kuin operatiivisista eristä (13 milj. euroa) ja 4 miljoonaa euroa niihin liittyvistä johdannaisista (-13 milj. euroa), nettona -2 miljoonaa euroa (0 milj. euroa).

10 Varaukset

Laatimisperiaatteet

Menot uudelleenjärjestelyistä ja toiminnan sopeuttamisesta

Uudelleenjärjestelyistä ja toiminnan sopeuttamisesta johtuvia menoja varten tehdään varaus, kun johto on laatinut ja hyväksynyt virallisen suunnitelman, johon se on sitoutunut. Lisäksi johdon on tullut antaa niille, joihin järjestely vaikuttaa, riittävän perusteen odottaa, että Valmet toteuttaa uudelleenjärjestelyn tiedottamalla asiasta tai aloittamalla suunnitelman toimeenpanon.

Toiminnan sopeuttamista varten tehtävään varaukseen sisällytetään menot, jotka syntyvät joko tehdyn suunnitelman välittömänä seurauksena tai jotka aiheutuvat jatkuvasta sopimukseen perustuvasta sitoumuksesta, josta ei ole enää odotettavissa Valmetille taloudellista hyötyä mukaan lukien tällaisen sopimuksen peruuttaminen. Uudelleenjärjestelystä ja toiminnan sopeuttamisesta johtuvat menot kirjataan joko myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin tai myynnin ja hallinnon yleiskustannuksiin riippuen kustannusten luonteesta. Uudelleenjärjestelystä ja toiminnan sopeuttamisesta johtuviin menoihin voi sisältyä myös muita suunnitelman toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia, kuten arvonalentumisia, jotka esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa.

Takuumenot

Konserni tarjoaa yleensä suuremmissa projekteissa asiakkailleen toimintatakuun, joiden pituus on 12–24 kuukautta. Takuuvaraus kirjataan arvioituja projektikohtaisia takuumenoja varten. Pääperiaate takuuvarauksen laskemiselle on tietyn aikaisempaan kokemukseen perustuvan prosenttiosuuden kirjaaminen varaukseksi projektin kokonaiskuluista. Jos toimitukseen liittyy uutta teknologiaa tai toimitussopimukset ovat pitkäaikaisia, voidaan tapauskohtaisesti kirjata lisää takuuvarauksia mahdollisesti kasvaneen riskin huomioon ottamiseksi.

Toteutuneet projektikohtaiset takuumenot kirjataan varausta vastaan, mikä mahdollistaa jäljellä olevan varauksen määrän seurannan. Varauksen riittävyyttä arvioidaan säännöllisin väliajoin jo toteutuneiden sekä arvioitujen tulevien takuuvelvoitteiden perusteella.

Varaukset, joihin liittyvien kassatapahtumien odotetaan toteutuvan yli vuoden kuluttua kirjausajankohdastaan, diskontataan nykyarvoonsa. Nykyarvo päivitetään aina tilinpäätöshetkellä.

Tappiolliset sopimukset

Tappiollisen sopimuksen varaus kirjataan kun konsernissa on sopimus, jonka mukaisten velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa väistämättä menoja, jotka ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevan taloudellisen hyödyn. Sopimuksen mukaiset väistämättömät menot kuvastavat pienintä sopimuksen purkamisesta aiheutuvien nettomenojen määrää, joka on joko yhtä suuri kuin sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi tarvittavien menojen määrä tai sopimusvelvoitteiden täyttämisen laiminlyönnistä aiheutuva korvausten määrä, sen mukaan kumpi niistä on pienempi.

Muut varaukset

Muut varaukset sisältävät ympäristövelvoitteisiin, henkilöstöön, oikeudenkäynteihin ja veroprosesseihin liittyvät velvoitteet.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Valmet myöntää erilaisia tuotetakuita, joissa yleensä taataan tietty suoritustaso, toimitetun tuotteen toiminta takuuaikana sekä tietyllä ajanjaksolla suoritettavat huoltopalvelut. Varauksen määrä perustuu standardituotteiden ja -palveluiden toimituksista toteutuneisiin historiallisiin takuukustannuksiin. Takuuaika alkaa tyypillisesti siitä, kun asiakas on hyväksynyt tuotteiden ja palveluiden toimituksen. Vaativampien toimitussopimusten, mukaan lukien pitkäaikaiset projektit, takuuvaraus lasketaan kullekin sopimukselle erikseen ja sen riittävyyttä tarkistetaan säännöllisesti.

Varaukset liittyen toiminnan sopeuttamiseen ja uudelleenjärjestelyihin kirjataan kun näihin liittyvät kirjauskriteerit ovat täyttyneet. Johdosta riippumattomista syistä johtuen lopulliset kustannukset saattavat poiketa alkuperäisestä varauksen määrästä.

Ympäristövelvoitteista aiheutuvista tappioista tehdään varaus, kun kustannusten toteutuminen on todennäköistä ja niiden määrä voidaan arvioida luotettavasti. Varauksen määrää voidaan myöhemmin korjata tietojen tarkentuessa tai olosuhteiden muuttuessa.

Erittely varausten muutoksesta:			2017
Milj. euroa	Takuuvaraukset	Uudelleenjärjes telyvaraukset	Tappiolliset sopimukset	Muut varaukset	Yhteensä
Tasearvo 1.1.	110	6	8	3	128
Kurssierot	-4	-	-	-	-4
Kaudella tehdyt lisävaraukset	84	3	12	7	106
Käytetty varaus	-43	-3	-7	-	-53
Varausten purku / muut muutokset	-36	-1	-1	-	-38
Tasearvo 31.12.	112	6	11	10	139
Pitkäaikaiset	16	1	-	3	20
Lyhytaikaiset	96	4	11	8	119

Tappiolliset sopimukset liittyvät pitkäaikaishankkeisiin. Konsernilla ei

ole merkittäviä ympäristö- ja tuotevastuita 31.12.2017 tai 31.12.2016.

11 Osto- ja muut velat

Milj. euroa	31.12.2017	31.12.2016
Ostovelat	287	226
Jaksotetut korkokulut	2	2
Jaksotetut henkilöstökulut	122	119
Jaksotetut projektikustannukset	302	322
Muut velat	105	85
Osto- ja muut velat yhteensä	817	754

Velkojen erääntyminen ylittää harvoin 6 kuukautta. Ostovelkojen erääntyminen määräytyy pääasiallisesti paikallisten kauppatapojen ja Valmetin ja sen tavarantoimittajien välisten yksilöllisten sopimusten pohjalta.

Jaksotetut henkilöstökulut, sisältäen vuosilomakorvaukset, maksetaan paikallisten lakien ja määräysten mukaisesti.

12 Henkilöstökulut ja henkilöstön lukumäärä

Henkilöstökulut:

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Palkat	-625	-611
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	-62	-62
Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt1	-8	-8
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet1	-4	-3
Osakeperusteiset maksut2	-5	-8
Muut henkilösivukulut	-102	-103
Yhteensä	-807	-795

1 Lisätietoja on esitetty Liitetiedossa 14.

2 Lisätietoja on esitetty Liitetiedossa 13.

Henkilöstön määrä:

	2017	2016
Henkilöstön määrä vuoden lopussa	12 268	12 012
Keskimääräinen henkilöstön määrä vuoden aikana	12 208	12 261

13 Osakeperusteiset maksut

Laatimisperiaatteet

Valmetin osakepohjaiset kannustinohjelmat ovat osa avainhenkilöiden palkitsemisjärjestelmää. Omana pääomana maksettavien osakeperusteisten palkkioiden arvo perustuu Valmetin osakkeen markkinahintaan niiden myöntämispäivänä. Ne jaksotetaan henkilöstökuluksi etuuden syntymisajanjaksolle, ja vastaava kirjaus tehdään omaan pääomaan muihin rahastoihin. Rahana maksettavasta palkkiosta johtuva velvoite arvostetaan perustuen Valmetin osakkeen markkinahintaan tilinpäätöshetkellä. Se jaksotetaan henkilöstökuluksi ja kirjataan lyhytaikaiseksi velaksi maksupäivään asti.

Markkinaperusteiset ehdot, kuten osakkeen kokonaistuotto, johon oikeuden syntymisehdot perustuvat, huomioidaan arvioitaessa myönnettävien oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypää arvoa.

Markkinaperusteiseen ehtoon perustuva kulu kirjataan riippumatta siitä, täyttyykö kyseinen markkinaperusteinen ehto.

Muut kuin markkinaperusteiset ehdot, kuten tavoitteet, jotka koskevat liikevoittoa, palveluliiketoiminnan kasvua, sitoutuneen pääoman tuottoa ja osakekohtaista tulosta, otetaan huomioon arvioitaessa niiden osakeperusteisten kannustimien määrää, joihin niiden saajille syntyy oikeus. Valmet tarkistaa tätä koskevan arvionsa jokaisena tilinpäätöspäivänä. Muutokset edelliseen ennusteeseen verrattuna kirjataan tuloslaskelmaan ja oman pääoman muihin rahastoihin tai lyhytaikaisiin velkoihin.

2017

Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien puitteissa myönnetyt osakkeet:

Kannustinjärjestelmä 2012–2014
Vuoden alussa	262 980
Maksetut	-262 980
Vuoden lopussa	-
Kannustinjärjestelmä 2015–2017
Vuoden alussa	582 675
Myönnetty	520 040
Maksettu	-556 049
Menetetyt	-25 575
Toteutumatta jääneet	-130 271
Vuoden lopussa	390 820

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2012–2014

Joulukuussa 2011 päätettiin johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä kolmelle ansaintajaksolle, jotka olivat kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014. Järjestelmästä kultakin ansaintajaksolta maksettava palkkio saattoi olla enintään 120 prosenttia henkilön vuosipalkasta. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyi ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti maksettu.

Ansaintajaksolla 2014 ohjelmasta ansaittiin 262 980 osaketta ja palkkio maksettiin kahden vuoden sitouttamisjakson päätteeksi keväällä 2017 osittain osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyrittiin kattamaan palkkioista henkilöille aiheutuneita veroja ja veroluonteisia maksuja. Kannustinjärjestelmän kustannus on jaksotettu vaadituille palvelusvuosille vuoden 2014 alusta helmikuun 2017 loppuun. Omana pääomana maksettavan osuuden kustannus perustuu myöntämispäivän Valmetin osakkeen keskikurssiin 8,28 euroa.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2015–2017

Valmetin hallitus hyväksyi joulukuussa 2014 Valmetin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Järjestelmässä oli kolme ansaintajaksoa, jotka olivat kalenterivuodet 2015, 2016 ja 2017. Yhtiön hallitus päätti järjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului noin 80 avainhenkilöä.

Palkkiot ansaintajaksoilta maksetaan osittain Valmetin osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Järjestelmästä maksettava palkkio on yhden ansaintajakson osalta enintään 120 prosenttia avainhenkilön vuosipalkasta. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Palkkiona maksettuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy kahden vuoden kuluttua ansaintajakson päättymisestä. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, hänen on pääsääntöisesti palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta.

Lisäksi konsernin johtoryhmän jäsenillä on ollut mahdollisuus saada jokaiselta ansaintajaksolta palkkiona lisäosakkeita edellyttäen, että hän on omistanut tai ostanut yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän ansaintajakson loppuun mennessä. Palkkion saaminen on ollut sidottu johtoryhmän jäsenen työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.

Kannustinjärjestelmän kustannus jaksotetaan vaadituille palvelusvuosille. Tarkempi yhteenveto 2015–2017 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ansaintajaksoihin liittyvistä keskeisistä muuttujista on esitetty alla olevassa taulukossa.

Ansaintajakso	2015	2016	2017
Palkkion peruste	EBITA % ja Palvelut -liiketoimintalinjan tilausten kasvu %	Vertailukelpoinen EBITA % ja vakaan liiketoiminnan, eli Palvelut- ja Auto maatio-liiketoimintalinjojen, tilausten kasvu %	Vertailukelpoinen EBITA % ja vakaan liiketoiminnan, eli Palvelut- ja Auto maatio-liiketoimintalinjojen, tilausten kasvu %
Palkkion maksu	Keväällä 2016	Keväällä 2017	Keväällä 2018
Ansaittujen osakkeiden bruttomäärä (sisältäen johtoryhmän lisäpalkkiot)	540 035 osaketta	556 049 osaketta	Järjestelmään kuuluville henkilöille on 31.12.2017 varattu 390 820 osaketta.
Valmetin osakkeen myöntämispäivän päätöskurssi, euroa	11,40	9,14	14,39
Palkkioon oikeuttava jakso	Helmikuu 2015–joulukuu 2017	Helmikuu 2016–joulukuu 2018	Helmikuu 2017–joulukuu 2019

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2018–2020

Valmet Oyj:n hallitus on hyväksynyt uuden pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän Valmetin avainhenkilöille. Kannustinjärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2018, 2019 ja 2020. Valmetin hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Kannustinjärjestelmään kuuluu yhteensä noin 120 henkilöä, joista 80 on johtotehtävissä toimivia avainhenkilöitä (sisältäen johtoryhmän jäsenet). Uutena ryhmänä Valmetin osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä on mukana 40 henkilöä, jotka on tunnistettu tulevaisuuden johtajapotentiaaleiksi.

Lisäksi Valmetin johtoryhmän jäsenille annetaan suositus omistaa ja säilyttää omistuksessaan heidän kiinteää bruttomääräistä vuosiansiotaan vastaava määrä yhtiön osakkeita (100 prosentin osakeomistussuositus).

Palkkiona maksettuja osakkeita ei saa siirtää tai luovuttaa sitouttamisjakson aikana. Sitouttamisjakso päättyy kahden vuoden kuluttua ansaintajakson päättymisestä. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde Valmetilla päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, hänen on pääsääntöisesti palautettava palkkiona annetut osakkeet Valmetille vastikkeetta.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2018 perustuu Valmetin vertailukelpoiseen EBITA-marginaaliin ja vakaan liiketoiminnan, eli Palvelut- ja Automaatio-liiketoimintalinjojen, saatujen tilausten kasvuun (%). Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2018 maksetaan vuonna 2019 osittain Valmetin osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella on tarkoitus kattaa palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Järjestelmän perusteella maksettavien palkkioiden kokonaismäärä on ansaintajakson 2018 osalta yhteensä enintään noin 586 000 Valmetin osaketta.

Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien kulut

Osakkeiden myöntämiseen liittyvät kulut, jotka käsitellään omana pääomana maksettavina, kirjataan henkilöstökuluihin ja vastaavasti omaan pääomaan. Omana pääomana maksettavan osuuden kulut jaksotetaan vaadituille palvelusvuosille ja ne perustuvat Valmetin osakkeen markkinahintaan myöntämispäivänä. Rahana maksettava palkkio kirjataan henkilöstökuluihin ja vastaavasti muihin lyhytaikaisiin velkoihin. Rahana maksettava osuus arvostetaan osakkeen tilinpäätöspäivän noteeraukseen pohjautuen käypään arvoon.

Rahana maksettavaan palkkioon liittyvä jaksotus oli 2 miljoonaa euroa 31.12.2017 ja 6 miljoonaa euroa 31.12.2016.

Alla olevassa taulukossa esitetään osakepohjaisten kannustinjärjestelmien kulut.

Tuhatta euroa	2017	2016
Kannustinjärjestelmä 2012–2014	-289	-1 267
Kannustinjärjestelmä 2015–2017	-5 048	-6 572
Yhteensä	-5 338	-7 839

14 Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Laatimisperiaatteet

Eläkkeet ja eläkevelvoitteiden kattaminen

Valmet-konsernin yhtiöillä on eri toimintamaissaan erilaisia paikallisten säännösten ja käytäntöjen mukaisia eläkejärjestelyjä. Joissakin maissa eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia ja niihin kuuluu vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä, henkivakuutuksiin liittyviä etuuksia sekä muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, kuten terveydenhuoltoa ja irtisanomiskorvauksia. Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia. Etuuspohjaisissa järjestelyissä etuudet perustuvat yleensä työssäolovuosien määrään sekä viimeisten työssäolovuosien palkkatasoon. Järjestelyt rahoitetaan yleensä vakuutusyhtiöille tai säätiöille suoritettavilla maksuilla, jotka määräytyvät vakuutusmatemaattisten laskelmien mukaan.

Lisäksi joillakin Valmet-konsernin yhtiöillä on usean työnantajan eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisiin ja usean työnantajan järjestelyihin sekä vakuutettuihin eläkejärjestelyihin suoritetut maksut kirjataan kuluksi maksuvelvoitteen syntyessä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni maksaa kiinteitä maksuja ulkopuoliselle eläkevakuutuksia hallinnoivalle yksikölle ja konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen.

Kun kyseessä on etuuspohjainen järjestely, sen perusteella kirjattava velka on etuuspohjaisen eläkevelvoitteen tilinpäätöshetken nykyarvon ja järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon nettomäärä. Riippumattomat vakuutusmatemaatikot laskevat eläkevelvoitteen määrän käyttäen ennakoituun etuusyksikköön perustuvaa menetelmää, jonka mukaan arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa korkokannalla, jonka maturiteetti vastaa likimäärin eläkevelvoitteen kestoaikaa. Eläkkeistä ja muista työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista johtuvat menot kirjataan tulosvaikutteisesti sitä mukaa kuin työtä suoritetaan. Työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan tuloslaskelman henkilöstökuluihin ja nettokorot rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Toteutuneeseen kehitykseen, vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksiin ja järjestelyyn kuuluvien varojen tuottoon, lukuun ottamatta korkotuottoja, perustuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta omaan pääomaan.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Etuuspohjaisesta järjestelystä aiheutuva kulu lasketaan IAS 19:n mukaisesti perustuen oletuksiin, joihin kuuluvat:

• Työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista johtuvia velvoitteita (sekä rahastoituja että rahastoimattomia) diskontattaessa käytettävä korko, joka on määritetty yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen raportointikauden päättymispäivän markkinatuoton perusteella. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole toimivia markkinoita, on käytetty valtion joukkolainojen (raportointikauden päättymispäivän) markkinatuottoa. Yritysten joukkovelkakirjalainat ja valtionobligaatiot ovat saman valuutan määräisiä kuin työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista johtuvat velvoitteet, ja niiden juoksuajat ovat samat kuin työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista johtuvien velvoitteiden arvioitu kestoaika.
• Arvioidut palkankorotukset; todelliset korotukset eivät välttämättä vastaa arvioituja. Koska kansainvälisillä markkinoilla on epävarmuutta, nämä arviot ovat vaikeita ulottaa tulevaisuuteen.

		2017	2016
Milj. euroa	Rahastoidut	Rahastoi mattomat		Yhteensä Rahastoidut	Rahastoi mattomat	Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	183	-	183	194	-	194
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-146	-	-146	-147	-	-147
Rahastoitujen velvoitteiden netto yli- (-) / alijäämä (+)	36	-	36	46	-	46
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	-	114	114	-	104	104
Taseeseen merkityt varat (-) / velat (+)	36	114	150	46	104	151
Taseeseen merkityt varat ja velat
Velat	36	114	150	47	104	151
Varat	-	-	-	-	-	-
Velat, netto	36	114	150	47	104	151

Taseeseen merkityt määrät 31.12. olivat seuraavat:

Tuloslaskelmaan kirjatut erät olivat seuraavat:

		2017			2016
		Rahastoi			Rahastoi
Milj. euroa	Rahastoidut	mattomat		Yhteensä Rahastoidut	mattomat	Yhteensä
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	2	6	8	3	5	8
Netto yli-/alijäämään perustuvat korkotuotot / -kulut	2	3	4	2	3	5
Velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvat voitot ja tappiot	-	-	-	-	-1	-1
Tuloslaskelmaan merkitty kulu	4	8	12	5	8	13

Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo on muuttunut tilikauden aikana seuraavasti:

Milj. euroa	Rahastoidut	2017 Rahastoi mattomat		Yhteensä Rahastoidut	2016 Rahastoi mattomat	Yhteensä
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo kauden alussa	194	104	298	179	101	280
Muut muutokset	-	1	1	7	-	7
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	2	6	8	3	5	8
Korkokulut	6	3	9	7	3	9
Velvoitteiden täyttämisen myötä päättyneet velat	-	-	-	-	-1	-1
Taloudellisten oletusten muuttumisesta johtuva voitto (-) / tappio (+)	10	7	17	2	5	7
Väestotilastollisten oletusten muuttumisesta johtuva voitto (-) / tappio (+)	-1	-	-1	-2	-4	-6
Kokemusperusteiset voitot (-) / tappiot (+)	-4	1	-3	2	-1	1
Järjestelyistä maksetut etuudet	-8	-	-8	-9	-	-9
Työnantajan suoraan maksamat etuudet	-	-4	-4	-	-4	-4
Kurssierot	-17	-4	-21	5	-2	3
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo kauden lopussa	183	114	296	194	104	298
- joista liittyy tämän hetkisiin työntekijöihin			114			108
- joista liittyy entisiin työntekijöihin			60			63
- joista liittyy eläköityneisiin henkilöihin			123			126

Järjestelyyn kuuluvien varojen nykyarvo on muuttunut tilikauden aikana seuraavasti:

Milj. euroa	Rahastoidut	2017 Rahastoi mattomat		Yhteensä Rahastoidut	2016 Rahastoi mattomat	Yhteensä
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo kauden alussa	147	-	147	132	-	132
Muut järjestelyyn kuuluvien varojen käypään arvoon tehdyt muutokset	-	-	-	7	-	7
Järjestelyyn kuuluvien varojen korkotuotto	5	-	5	5	-	5
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkotuottoihin sisältyviä eriä	9	-	9	4	-	4
Maksusuoritukset työnantajilta	6	4	10	3	4	7
Järjestelyistä maksetut etuudet	-8	-	-8	-9	-	-9
Työnantajan suoraan maksamat etuudet	-	-4	-4	-	-4	-4
Kurssierot	-13	-	-13	4	-	4
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo kauden lopussa	146	-	146	147	-	147

Etuuspohjaisten velvoitteiden / varojen uudelleen määrittämisestä johtuvat laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät olivat seuraavat:

Milj. euroa	2017 Rahastoi Rahastoidut mattomat			2016 Rahastoi Yhteensä Rahastoidut mattomat Yhteensä
Järjestelyyn kuuluviin varoihin liittyvät kokemusperusteiset voitot (-) / tappiot (+)	-9	-	-9	-4	-	-4
Velvoitteisiin liittyvä taloudellisten oletusten muutoksista johtuva voitto (-) / tappio (+)	10	7	17	2	5	7
Velvoitteisiin liittyvä väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto (-) / tappio (+)	-1	-	-1	-2	-4	-6
Velvoitteisiin liittyvät kokemusperusteiset voitot (-) / tappiot (+)	-4	1	-3	2	-1	1
Laajaan tuloslaskelmaan merkitty voitto (-) / tappio (+) yhteensä	-4	8	4	-3	1	-2

Järjestelyihin kuuluvat varat esitettyinä prosenttiosuuksina kaikista Valmetin etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvista varoista koostuvat seuraavista eristä:

31.12.	Noteeratut	2017 Noteeraa mattomat	Yhteensä	Noteeratut	2016 Noteeraa mattomat	Yhteensä
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	45 %	-	45 %	32 %	-	32 %
Velkakirjat	30 %	-	30 %	29 %	-	29 %
Muut instrumentit	2 %	23 %	25 %	15 %	24 %	39 %
Yhteensä	77 %	23 %	100 %	76 %	24 %	100 %

Järjestelyjen varoja ei vuoden 2017 lopussa ollut sijoitettuna konsernin osakkuus- tai yhteisyrityksiin, tai konsernin tai sen osakkuusyhtiöiden tai yhteisyritysten käytössä oleviin rakennuksiin tai maa-alueisiin.

Tärkeimmät etuuspohjaisten velvoitteiden määrittämisessä käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset (painotetuin keskiarvoin esitettynä) ovat seuraavat:

31.12.	Rahastoidut	2017 Rahastoi mattomat		Yhteensä Rahastoidut	2016 Rahastoi mattomat	Yhteensä
Diskonttauskorko	3,2 %	2,6 %	2,9 %	3,6 %	2,7 %	3,3 %
Palkkojen nousu	2,5 %	2,7 %	2,6 %	2,4 %	2,5 %	2,4 %
Eläkkeiden nousu	2,0 %	2,6 %	2,5 %	2,0 %	2,5 %	2,3 %
Terveydenhoitokustannusten kehityssuunta	-	6,7 %	6,7 %	-	7,2 %	7,2 %

Merkittävissä etuuspohjaisissa järjestelyissä sovelletut painotetut keskimääräiset elinajan odotukset ovat seuraavat:

		Elinajan odotus 65-vuotiaana tällä hetkellä 65 vuoden ikäiselle miesosallistujalle	Elinajan odotus 65-vuotiaana tällä hetkellä 45 vuoden ikäiselle miesosallistujalle
Esitetty vuosina	2017	2016	2017	2016
Ruotsi	22	22	22	22
Kanada	21	21	22	22
Yhdysvallat	21	21	22	22
Suomi	21	21	24	24

Elinajan odotus on huomioitu etuuspohjaisten velvoitteiden arvioinnissa käyttäen kuolevuustaulukoita, jotka perustuvat yleisesti kokemusperusteiseen tietoon sen maan sisällä, johon järjestely sijoittuu. Useissa tapauksissa on huomioitu myös odotettu elinajan odotuksen parantuminen tulevaisuudessa.

Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvon herkkyysanalyysi:

		2017			2016
		Rahastoi			Rahastoi
Milj. euroa	Rahastoidut	mattomat	Yhteensä	Rahastoidut	mattomat	Yhteensä
Diskonttauskorko
Kasvua 0,25 %	-6	-5	-11	-6	-4	-10
Laskua 0,25 %	6	5	11	6	5	11
Palkkojen nousu
Kasvua 0,25 %	1	3	4	1	3	3
Laskua 0,25 %	-1	-3	-4	-1	-2	-3
Eläkkeiden nousu
Kasvua 0,25 %	1	3	4	1	2	4
Laskua 0,25 %	-1	-3	-4	-1	-2	-4
Terveydenhoitokustannusten kehityssuunta
Kasvua 1 %	-	1	1	-	1	1
Laskua 1 %	-	-1	-1	-	-1	-1
Elinajan odotus
Kasvua yksi vuosi	6	4	10	6	3	9
Laskua yksi vuosi	-5	-4	-9	-6	-3	-9

Yllä oleva taulukko esittää etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrän kun merkittäviä oletuksia muutetaan samalla kun muut oletukset pysyvät muuttumattomina.

Painotettu keskimääräinen etuuspohjaisten velvoitteiden voimassaoloaika:

		2017			2016
Esitetty vuosina	Rahastoidut	Rahastoi mattomat	Yhteensä	Rahastoidut	Rahastoi mattomat	Yhteensä
31.12.	14	18	15	13	18	15

Maksupohjaisten eläkejärjestelyjen lisäksi Valmetilla on useita etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä ja muita pitkäaikaisia etuuspohjaisia järjestelyjä, joita hallinnoidaan kunkin maan paikallisten olosuhteiden, käytännön ja työehtosopimusten mukaisesti.

Valtaosa Valmetin etuuspohjaisista velvoitteista liittyy järjestelyihin, jotka rahoitetaan joko vakuutusyhtiöihin tai itsenäisesti hallinnoitaviin rahastoihin suoritettavilla vuosittaisiin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin perustuvilla maksuilla. Muut järjestelyt ovat rahastoimattomia ja Valmet maksaa niihin liittyvät etuudet suoraan erääntymishetkellä. Kaikkiin järjestelyihin sovelletaan kunkin maan paikallista vero- ja muuta lainsäädäntöä.

Valmetin etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Ruotsissa muodostavat yhteenlaskettuina 83 prosenttia Valmetin etuuspohjaisista eläkevelvoitteista ja 77 prosenttia eläkejärjestelyihin kuuluvista varoista. Nämä järjestelyt tarjoavat eläketuloa, joka perustuu olennaisin osin henkilön palkkaan ja työsuorituksiin eläköitymishetkellä tai lähellä eläköitymishetkeä.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa suoritetaan vuosittaisia arviointilaskelmia sen ratkaisemiseksi, edellyttääkö paikallinen lainsäädäntö rahastoihin tehtäviä maksusuorituksia.

Ruotsin etuuspohjaiset eläkejärjestelyt tarjotaan työehtosopimusten mukaisesti ja ne ovat rahastoimattomia. Valmetin konsernitaseessa esitettävä velka ja rahastoituihin järjestelyihin suoritetut maksut ovat riippuvaisia velvoitteen määrittämisessä käytettävistä vakuutusmatemaattisista oletuksista, siitä missä määrin toteuma eroaa tehdyistä oletuksista sekä järjestelyihin kuuluvien varojen tuotosta. Tästä johtuen Valmet altistuu riskille siitä, että konsernitaseen mukaiset velat ja/tai maksusuoritukset kasvavat näiden vaikutusten vuoksi.

Ulkopuoliset rahastonhoitajat vastaavat Valmetin rahastoitujen eläkejärjestelyjen varojen hallinnoinnista. Valmetin järjestelyjen hallinnoinnista vastuulliset henkilöt käyvät varojen kohdentamisen läpi säännöllisesti perustuen paikalliseen lainsäädäntöön, asiantuntijoiden neuvoihin, Valmetin kanssa käytyihin neuvotteluihin sekä hyväksyttäviin riskirajoihin.

Etuuspohjaisiin järjestelyihin tehtävien maksujen odotetaan olevan 0,4 miljoonaa euroa vuonna 2018 suomalaisten järjestelyiden osalta ja 8 miljoonaa euroa ulkomaisten järjestelyiden osalta.

Valmetin maksupohjaisiin järjestelyihin suorittamat maksut vuonna 2017 olivat 62 miljoonaa euroa (62 milj. euroa).

15 Tuloverot

Laatimisperiaatteet

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi silloin kuin ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjen verokantojen perusteella. Lisäksi tilikauden veroissa esitetään ulkomaiset verot, liittyen rahoituseriin tai tapahtumiin osakkeenomistajien kanssa, ja jotka eivät ole saatavissa takaisin ja jotka eivät perustu verotettavaan tuloon. Ulkomaan verot, jotka liittyvät liiketoimintaan, esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Näitä ovat esimerkiksi ulkomaiset verot ja veronluonteiset maksut, jotka eivät perustu voimassa oleviin verosopimuksiin. Veroa oikaistaan myös mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Korkokulut, jotka perustuvat maksamattoman veron määrän, raportoidaan osana rahoituskuluja. Johto arvioi veroilmoituksissa otettuja kantoja tilanteissa, joissa verolainsäädäntö jättää tilaa tulkinnoille. Tällaisissa tilanteissa verovastuita varten kirjattavat varaukset perustuvat johdon arvioihin.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä verokantoja, jotka on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu vain siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät pitkäaikaisten sopimusten valmistusasteen mukaisen tuloutuksen ja verotettavan tulon eroista, aineellisten hyödykkeiden nopeutetuista poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, myöhemmin vähennyskelpoisista varauksista, yrityshankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verot liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Niiden arvioidaan realisoituvan tuloslaskelmaan kirjattaviksi tiettyinä ajanjaksoina tulevaisuudessa.Valmetin johto on tehnyt oletuksia ja tehnyt tiettyjä arvioita liittyen tulevien vuosien veroseuraamuksiin, jotka johtuvat varojen ja velkojen tilinpäätökseen kirjattujen kirjanpitoarvojen sekä niiden verotuksellisten arvojen eroista. Keskeiset oletukset liittyvät siihen, että vähennyskelpoisten vahvistettujen verotappioiden hyödyntämisaika pysyy muuttumattomana, ja että voimassaolevat verolait ja verokannat pysyvät muuttumattomina lähitulevaisuudessa. Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyys, ja mikäli olosuhteet viittaavat siihen, että tulevaisuudessa ei synny verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää, laskelmia päivitetään vastaavasti.

Verosaamiset ja -velat perustuvat arvioon kauden verotettavan tulon perusteella maksettavasta tai hyvitettävästä verosta. Pitkäaikaisia verosaamisia ei diskontata. Valmetin yhtiöt ovat jatkuvasti rutiininomaisten verotarkastusten kohteena useissa maissa. Monimutkaiset ja muuttuvat viranomaissäädökset useissa Valmetin toimintamaissa voivat luoda verovelvollisuuksiin liittyvää epävarmuutta. Veroviranomaisten muuttuvilla tulkinnoilla saattaa olla haitallinen vaikutus Valmetin taloudelliseen asemaan.

Suomalaisen yhteisöverokannan mukainen tulovero (20,0 prosenttia

2016 ja 2017) erosi tuloslaskelmaan kirjatuista tuloveroista seuraavasti:

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Tulos ennen veroja	165	136
Suomen verokannan mukainen vero Verokantojen muutosten vaikutus	-33 5	-27 1
Edellisten tilikausien verot	-2	-12
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus	-1	-4
Verotappioiden hyödyntäminen	-1	1
Ulkomaiden hyvityskelvottomat lähdeverot	-4	-5
Verovapaiden tuottojen ja verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus	-2	-3
Muut	-	-4
Tuloverot yhteensä	-39	-54
Efektiivinen veroaste, (%)	23,3 %	39,4 %
Efektiivinen veroaste, (%) ilman edellisten tilikausien veroja	22,1 %	30,4 %

Vuonna 2017 tuloverojen pienentyminen johtuu pääasiassa laskennallisten verojen muutoksesta liittyen Yhdysvaltojen verouudistukseen. Valmet vastaanotti vuonna 2016 Konserniverokeskukselta jälkiverotuspäätöksen koskien Valmet Technologies Oy:n verovuosia 2010–2012. Päätös koski Valmet Technologies Oy:n veloittamia korvauksia ulkoimaisilta tytäryhtiöiltään. Tässä yhteydessä Valmet kirjasi 19 miljoonan euron verovelan täysimääräisenä sekä 14 miljoonan euron verosaamisen, joka liittyy useisiin eri valtioihin. Näiden kirjausten yhteisvaikutus tuloveroihin oli 5 miljoonaa euroa kulua vuodelle 2016. Valmetin yhtiöt ovat jatkuvasti rutiininomaisten verotarkastusten kohteena. Verosaamiset ja -velat perustuvat arvioon kauden verotettavan tulon perusteella maksettavasta tai hyvitettävästä verosta. Verovelkaa ei kirjata mikäli on todennäköistä, että veroviranomaisille toimitetut tiedot todennäköisesti kestävät viranomaistarkastelun.

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot:

	31.12. päättynyt tilikausi
		2017			2016
Milj. euroa	Ennen veroja	Vero	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Vero	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaus	14	-3	11	1	-	1
Etuuspohjaisen velvoitteiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	-4	-5	-9	-5	7	2
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	-20	-	-20	-7	-	-7
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-10	-8	-18	-11	6	-5
Laskennalliset verot	-	-8	-	-	6	-
Yhteensä	-	-8	-	-	6	-

Täsmäytyslaskelma laskennallisista verosaamisista ja -veloista:

Milj. euroa	1.1.	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu laajaan tulokseen2	Kurssierot	31.12.
2017
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot	13	-	-	-2	11
Käyttöomaisuus	15	-2	-	-	14
Vaihto-omaisuus	2	-2	-	-	-
Varaukset	23	1	-	-1	23
Jaksotuserot	16	-5	-	-1	9
Eläkevelvoitteet	25	-	-5	-1	19
Muut	6	2	-3	1	6
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	99	-6	-8	-4	82
Netotettu laskennallisista veroveloista1	-19	7	-	-	-12
Laskennalliset verosaamiset, netto	80	1	-8	-4	70
Laskennalliset verovelat
Hankintamenon kohdistaminen	71	-5	-	-5	61
Käyttöomaisuus	1	-	-	-	-
Muut	10	3	-	-5	7
Laskennalliset verovelat yhteensä	82	-2	-	-11	68
Netotettu laskennallisista verosaamisista1	-19	7	-	-	-12
Laskennalliset verovelat, netto	62	5	-	-11	56
2016
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot	17	-6	-	2	13
Käyttöomaisuus	21	-5	-	-1	15
Vaihto-omaisuus	4	-1	-	-2	2
Varaukset	19	2	-	1	23
Jaksotuserot	11	3	-	1	16
Eläkevelvoitteet	26	1	-2	1	25
Muut	5	4	-	-3	6
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	104	-3	-2	-	99
Netotettu laskennallisista veroveloista1	-19	-	-	-	-19
Laskennalliset verosaamiset, netto	85	-3	-2	-	80
Laskennalliset verovelat
Hankintamenon kohdistaminen	78	-5	-	-2	71
Käyttöomaisuus	1	-	-	-	1
Muut	11	-	-	-1	10
Laskennalliset verovelat yhteensä	90	-5	-	-3	82
Netotettu laskennallisista verosaamisista1	-19	-	-	-	-19
Laskennalliset verovelat, netto	70	-5	-	-3	62

1 Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, mikäli on olemassa laillinen oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan

tuloon perustuvia verosaamisia vastaan.

2 Lisätietoja eläkevelvotteisiin liittyvästä oikaisusta vuonna 2016 konsernin laajassa tuloslaskelmassa.

Jos osingonjakoa lähitulevaisuudessa pidetään todennäköisenä, laskennallinen verovelka on kirjattu sellaisissa maissa sijaitsevien Valmet-yhtiöiden jakamattomista voittovaroista, joissa osingonjaosta aiheutuu veroseuraamus. Voittovaroja, joiden osalta verovelkaa ei ole kirjattu, oli 21 miljoonaa euroa 31.12.2017 ja 57 miljoonaa euroa 31.12.2016.

verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Konsernilla ei ole olennaista määrää tappioita, joista laskennallista verosaamista ei ole kirjattu. Tappioista kuusi miljoonaa euroa vanhenee seuraavan viiden vuoden aikana.

Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallinen verosaatava siihen määrään asti, kun verohyödyn saaminen 16 Oma pääoma

Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä

Valmet Oyj:n täysin maksettu osakepääoma 31.12.2017 ja 31.12.2016 oli 100 000 000 euroa.

Valmet Oyj:n osakepääoma koostui 149 864 619 osakkeesta 31.12.2017 (149 864 619). Näistä ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa oli 149 864 220 kappaletta (149 864 220 kpl) ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä oli 399 kappaletta (399 kpl).

Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 31.12.2017 päättyneellä tilikaudella oli 149 864 220 kappaletta. 31.12.2016 päättyneellä vertailukaudella vastaava luku oli 149 864 220.

Valmet Oyj:llä on yksi osakelaji. Valmet Oyj:n osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Vuonna 2017 ulkona olevien osakkeiden määrässä tai osakepääomassa ei ole tapahtunut muutoksia.

Omat osakkeet

Valmet Oyj:llä oli hallussaan 399 (399) omaa osaketta 31.12.2017. Valmet Oyj hankki nämä osakkeet 2.4.2014 Helsingin pörssistä (Nasdaq Helsinki Oy) hintaan 7,5880 euroa osakkeelta.

Valmet on solminut sopimuksen ulkopuolisen palvelutuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmien hallinnoinnista. Katsauskauden lopussa hallinnointisopimuksen puitteissa hankittuja osakkeita oli 207 036 kappaletta.

Osingot

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkona 0,55 euroa osakkeelta ja että jäljelle jäävät voittovarat jätetään Valmet Oyj:n vapaaseen omaan pääomaan. Tästä aiheutuvaa yhteensä 82 miljoonan euron osingonjakovelkaa ei ole kirjattu tähän tilinpäätökseen. Tilikaudelta 2016 osinkoa jaettiin 0,42 euroa osakkeelta, yhteensä 63 miljoonaa euroa.

Arvonmuutos- ja muut rahastot

Suojausrahasto sisältää rahavirran suojauksessa käytettyjen suojauslaskennan alaisten instrumenttien käyvän arvon muutokset tehokkaan osuuden osalta.

Arvonmuutosrahasto sisältää myytävissä oleviksi luokiteltujen rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksen.

Vararahasto koostuu jakokelvottomista varoista, jotka on siirretty sinne jakokelpoisista varoista yhtiöjärjestyksen tai paikallisen lainsäädännön vaatimuksesta tai osakkeenomistajien päätöksellä.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP)

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset, joita ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto muodostuu kokonaisuudessaan emoyhtiö Valmet Oyj:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.

Muuntoerot

Oman pääoman erä muuntoerot sisältää ulkomaisten yksiköiden tilinpäätösten muuntamisesta konsernin raportointivaluuttaan euroon syntyneet muuntoerot.

17 Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset

Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset 2017, 517 milj. euroa

• Myynnin ja markkinoinnin kulut 287 milj. euroa
• Tutkimus- ja tuotekehityskulut, netto 64 milj. euroa
• Hallinnon kulut 166 milj. euroa

Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset 2016, 518 milj. euroa ⁷⁰

• Myynnin ja markkinoinnin kulut 280 milj. euroa
• Tutkimus- ja tuotekehityskulut, netto 64 milj. euroa
• Hallinnon kulut 174 milj. euroa

Tuotekehityksen kustannukset,

18 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	2	1
Rojaltituotot	-	2
Vuokratuotot	1	1
Kurssivoitot1	-	14
Myyntisaamisten alaskirjausten peruutus	5	7
Muut tuotot2	10	7
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	18	32
Tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen myyntitappiot	-3	-1
Käyttöomaisuuden myyntitappiot	-1	-1
Arvonalennukset käyttöomaisuushyödykkeistä	-1	-3
Kurssitappiot1	-	-17
Termiinisopimusten korkokomponentti	-3	-2
Vähennyskelvottomat lähdeverot	-3	-1
Myyntisaamisten alaskirjausten lisäys	-6	-7
Muut kulut2	-10	-2
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-27	-33
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto	-10	-2

1 Valmet on täsmentänyt valuuttakurssivoittojen ja -tappioiden esittämistapaa sekä johdannaisten että myyntisaamisten ja ostovelkojen kurssierojen osalta. Vuonna 2017 nämä on esitetty nettona rivillä Kurssitappiot sisältäen -7 miljoonaa euroa myyntisaamisten ja ostovelkojen kurssieroja sekä 8 miljoonaa euroa johdannaisten kurssieroja. Vuonna 2016 vastaavat erät olivat 5 miljoonaa euroa ja -8 miljoonaa euroa, ja erät oli esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa ja -kuluissa nettona.

2 Sisältää välillisiin ja vastaavanluonteisiin veroihin liittyviä tuottoja ja kuluja, rekisteröintimaksuja sekä vaateisiin liittyviä kuluja.

19 Rahoitusriskien hallinta

Valmetin maailmanlaajuiseen toimintaan liittyy erilaisia liiketoiminta- ja rahoitusriskejä. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa keskitetysti konsernirahoitus Valmetin hallituksen vuosittain hyväksymän kirjallisen rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernirahoitus tunnistaa ja arvioi rahoitusriskejä sekä suojautuu niiltä tiiviissä yhteistyössä tytäryhtiöiden kanssa. Konsernirahoitus toimii tytäryhtiöiden vastapuolena, hoitaa

keskitetysti ulkoista varainhankintaa ja vastaa rahavarojen hoidosta ja tarvittavista suojaustoimista. Tavoitteena on minimoida rahoitusriskien epäsuotuisia vaikutuksia Valmetin taloudelliseen tulokseen.

Herkkyysanalyysi

Rahoitusriskien yhteydessä esitetyt herkkyysanalyysiluvut perustuvat tilinpäätösajankohdan riskipositioihin.

Herkkyysanalyysiä tehtäessä oletetaan vain yhden rahoitusinstrumentin arvoon vaikuttavan tekijän, kuten koron tai valuuttakurssin, muuttuneen. Valmet käyttää herkkyyslaskelmissa yleisesti markkinoilla sovellettua tapaa, jonka mukaan oletetaan tapahtuvan 1 prosenttiyksikön (100 korkopisteen) muutos koroissa ja 10 prosentin muutos valuuttojen vaihtosuhteessa ja hyödykkeiden hinnoissa.

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Likviditeetti- tai jälleenrahoitusriski syntyy, kun yhtiö ei pysty rahoittamaan toimintaansa luottokelpoisuuttaan vastaavin ehdoin. Välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi kassavarojen, lyhytaikaisten sijoitusten ja nostettavissa olevien luottositoumusten määrä pidetään riittävällä tasolla, sekä jälleenrahoitusriskin hallinnoimiseksi lainasalkun ikäjakauma hajautettuna.

Rahoituksen saatavuutta kaikissa olosuhteissa turvataan hajauttamalla varainhankinta eri markkinoille ja rahoituslaitoksiin. Konsernirahoitus valvoo pankkitilirakenteita, tytäryhtiöiden kassasaldoja sekä -ennusteita ja ohjaa konsernin kokonaiskassavarojen hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti.

Vuoden 2017 lopussa rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 296 miljoonaa euroa (240 milj. euroa) ja myytävissä olevat korolliset rahoitusvarat 6 miljoonaa euroa (1 milj. euroa). Maailmanlaajuisesta liiketoiminnasta johtuen osa Valmetin tytäryhtiöistä sijaitsee maissa, joissa valuutanvaihtoa ja sen liikuteltavuutta on rajoitettu. Näiden maiden osuus Valmetin kokonaislikviditeetistä jää kuitenkin vähäiseksi. Lisäksi Valmetilla oli 200 miljoonan euron sitova valmiusluottosopimus, joka erääntyy vuonna 2023, 14 miljoonan euron sitovat konsernitililimiitit, sekä 200 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, jotka olivat kaikki käyttämättä raportointiperiodin lopussa.

Käyttöpääoman hallinta on olennainen osa likviditeettiriskin hallintaa. Konsernirahoitus valvoo ja ennustaa nettokäyttöpääoman muutosta läheisessä yhteistyössä tytäryhtiöiden kanssa. Nettokäyttöpääoma laski -366 miljoonaan euroon (-294 milj. euroa) vuoden 2017 lopussa, johtuen suurten projektien maksuerien huomattavasta vaikutuksesta nettokäyttöpääomaan.

Valmet hallinnoi jälleenrahoitusriskiään tasapainottamalla lyhyt- ja pitkäaikaisen velan suhteellista keskinäistä osuutta sekä pitkäaikaisten lainojen jäljellä olevaa keskimääräistä maksuaikaa mukaan lukien nostamaton sitova valmiusluotto. Keskimääräinen pitkäaikaisten lainojen jäljellä oleva maturiteetti mukaan lukien pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät sekä nostamaton sitova valmiusluotto oli vuodenvaihteessa 4,0 vuotta (3,9 vuotta). Lyhytaikaisten lainojen osuus huomioiden pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät oli 8 prosenttia (15 %) koko lainasalkusta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Valmetin velkojen lyhennykset ja korkokulut eriteltynä niiden tilinpäätöspäivänä jäljellä olevien sopimuspohjaisten eräpäivien mukaisesti. Johdannaisten erääntymiset ovat esitetty Liitetiedossa 8.

Vuoden 2017 lopussa Valmetilla ei ollut merkittäviä rahoitusleasingtai muita lainavastuita.

Milj. euroa	2018	2019	2020	2021	Vuoden 2022 jälkeen
Lainat rahoituslaitoksilta
Lyhennykset	18	39	39	30	93
Korkokulut	2	2	2	1	1
Osto- ja muut velat	817	-	-	-	-
Yhteensä	838	41	41	31	94

Pääomarakenteen hallinta

Pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on turvata liiketoiminnan toimintaedellytykset, varmistaa joustava pääsy pääomamarkkinoille sekä varmistaa riittävä rahoitus kilpailukykyisin ehdoin. Pääomarakenteen hallinta Valmetissa kattaa sekä oman pääoman että korollisen vieraan pääoman. Oma pääoma oli 31.12.2017 yhteensä 933 miljoonaa euroa (886 milj. euroa) ja korolliset velat yhteensä 219 miljoonaa euroa (310 milj. euroa).

Valmet ei ole julkaissut pitkäaikaiseen pääomarakenteeseensa liittyvää tavoitetasoa. Tästä huolimatta Valmetin tavoitteena on ylläpitää vahva pääomarakenne säilyttääkseen asiakkaiden, sijoittajien, velkojien ja markkinoiden luottamus. Valmetin hallitus arvioi pääomarakennetta säännöllisesti ja sen operatiivisesta hallinnoinnista vastaa konsernirahoitus. Lainasopimukset sisältävät tavanomaisia kovenanttiehtoja, jotka Valmet täyttää selvästi tilinpäätöshetkellä. Valmetilla ei ollut 31.12.2017 luottoluokitusta.

Milj. euroa	31.12.2017	31.12.2016
Korolliset velat yhteensä	219	310
Rahat ja pankkisaamiset	296	240
Myytävissä olevat korolliset rahoitusvarat	6	1
Muut korolliset varat	17	17
Korollinen nettovelka	-100	52
Oma pääoma yhteensä	933	886
Nettovelkaantuneisuusaste	-11 %	6 %

Korkoriski

Korkoriskiä syntyy, kun markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutokset vaikuttavat rahoituskustannuksiin, sijoitusten tuottoihin ja korollisten erien arvostukseen. Korkoriskiä hallinnoi ja valvoo konsernirahoitus. Korkoriskiä hallinnoidaan tasapainottamalla vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten lainojen keskinäistä suhdetta sekä velkojen että sijoitusten duraatiota. Lisäksi korollisiin saataviin ja velkoihin liittyviltä riskeiltä voidaan suojautua johdannaisinstrumenteilla, kuten korkotermiineillä, koronvaihtosopimuksilla, optioilla ja futuureilla. Kiinteän koron osuus kaikista lainoista tulee olla 10–60 prosentin välillä mukaan lukien korkojohdannaiset. Pitkäaikaisten lainojen duraatio, mukaan lukien pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät ja korkojohdannaiset, saa olla 6–42 kuukautta.

Kiinteäkorkoisen velan osuus kaikista lainoista oli 38 prosenttia (29 %), duraatio 1,7 vuotta (1,5 vuotta) ja euromääräisten velkojen osuus oli 100 prosenttia (100 %) kaikista lainoista vuoden 2017 lopussa.

Korkoriskin herkkyysanalyysin perusteena on yhteenlaskettu yhtiötason korkoriski, joka muodostuu korollisista saamisista, korollisista veloista ja koronvaihtosopimuksista, jotka suojaavat alla olevaa korkoriskiä. Herkkyysanalyysissä ei ole huomioitu valuuttajohdannaisten korkovaikutusta, sillä yhden prosenttiyksikön muutos koroissa ei olisi merkityksellinen, mikäli vastaava muutos tapahtuisi kaikissa valuuttapareissa samanaikaisesti. Korkojen yhden prosenttiyksikön nousulla tai laskulla kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan olisi seuraavan 12 kuukauden aikana uudelleenhinnoitteluun tulevien korollisten velkojen, saatavien ja korkojohdannaisten korkokuluihin seuraava vaikutus verovaikutus huomioituna:

Milj. euroa	2017	2016
Tuloslaskelmaan	+/- 0,9	+/- 0,0
Omaan pääomaan	+/- 1,7	+/- 1,9

Valmet on käyttänyt korkojohdannaisia suojautuakseen lainasalkun korkoriskeiltä. Kaikkiin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Korkojohdannaissopimusten nimellis- ja käyvät arvot ovat esitetty Liitetiedossa 8.

Valuuttariski

Valmetin liiketoiminta on maailmanlaajuista ja konserni altistuu valuuttariskille useissa valuutoissa, joskin toiminnan maantieteellinen jakautuminen vähentää yksittäisten valuuttojen merkitystä. Huomattava osuus Valmetin liikevaihdosta sekä kuluista syntyy euroissa (EUR), Yhdysvaltain dollareissa (USD), Ruotsin kruunuissa (SEK) ja Kiinan juaneissa (CNY).

Transaktioriski

Transaktioriskiä syntyy tytäryhtiöiden kaupallisista ja rahoitukseen liittyvistä tapahtumista ja maksuista, jotka ovat muun kuin yksikön toimintavaluutan määräisiä ja kun niihin liittyvät tulevat ja lähtevät rahavirrat ovat määrältään tai ajoitukseltaan erilaisia.

Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti tytäryhtiöt suojaavat taseessa olevat ja sitoviin toimitus- ja hankintasopimuksiin perustuvat valuuttapositionsa täysimääräisesti. Muun kuin tytäryhtiön toimintavaluutan määräiset vastaiset rahavirrat on suojattu konsernirahoituksen kanssa tehdyillä sisäisillä termiinisopimuksilla ajanjaksoiksi, jotka eivät yleensä ylitä kahta vuotta. Tytäryhtiöt tekevät valuuttasuojauksia myös suoraan pankkien kanssa maissa, joissa valuuttasäännöstely estää konsernin sisäiset suojaussopimukset.

Konsernirahoitus valvoo yhtiön valuuttakohtaista nettopositiota ja päättää missä määrin avoin riski suljetaan. Mikäli tytäryhtiö soveltaa sitovan sopimuksen suojaukseen suojauslaskentaa, konsernirahoitus suojaa aina kyseisen riskin solmimalla sisäistä termiinisopimusta vastaavan ulkoisen termiinisopimuksen. Konsernin rahoituspolitiikka määrittää enimmäismäärät konsernirahoituksen hallinnoimille avoimille valuuttapositioille pohjautuen positioiden mahdollisesta tulosvaikutuksesta johdettuun enimmäismäärään. Valuuttariskin hallinnassa konsernirahoitus voi käyttää termiinisopimuksia ja valuuttaoptioita.

Valmet altistuu valuuttariskeille sekä tase- että taseen ulkopuolisten erien kautta. Valuuttariski koostuu kaikista valuuttamääräisistä varoista ja veloista, sekä niiden vasta-arvoista yhtiöiden kotivaluutoissa. Laskelmassa on huomioitu ulkoiset, sekä sisäiset lyhyt- ja pitkäaikaiset myynti- ja ostosopimukset, sitoviin sopimuksiin liittyvät arvioidut kirjaamattomat rahavirrat sekä rahoituserät, joista on vähennetty suojaukset. Seuraavissa taulukoissa on esitetty konsernin valuuttariski raportointikauden lopussa:

			31.12.2017
Milj. euroa	EUR	SEK	USD	CNY	Muut
Operatiiviset erät	21	-181	218	-34	-23
joista myynti- ja muut saamiset	13	-89	60	11	4
joista osto- ja muut velat	-36	42	-1	-12	7
Rahoituserät	121	-105	-4	-39	28
Suojaukset	-150	280	-205	79	-5
Kokonaispositio	-8	-6	9	5	-

		31.12.2016
Milj. euroa	EUR	SEK	USD	CNY	Muut
Operatiiviset erät	-15	-139	180	-27	1
joista myynti- ja muut saamiset	33	-84	36	7	8
joista osto- ja muut velat	-28	19	-	-2	11
Rahoituserät	44	-140	83	-10	23
Suojaukset	-20	278	-257	27	-29
Kokonaispositio	9	-1	6	-9	-5

Valuuttariskin herkkyysanalyysin perustana on konsernitason yhteenlaskettu valuuttapositio. Jos euron oletetaan vahvistuvan tai heikkenevän 10 prosenttia kaikkiin muihin valuuttoihin nähden, tämän vaikutus kassavirtaan verovaikutus huomioituna olisi:

		31.12.2017
Milj. euroa	SEK	USD	CNY	Muut	Yhteensä
EUR +/-10 % muutos	+/- 0,5	-/+ 0,7	-/+ 0,4	+/- 0,0	-/+ 0,6
			31.12.2016
Milj. euroa	SEK	USD	CNY	Muut	Yhteensä
EUR +/-10 % muutos	+/- 0,1	-/+ 0,5	+/- 0,7	+/- 0,4	+/- 0,7

Rahoitusinstrumentteja koskevassa IFRS 7:n mukaisessa herkkyysanalyysissä on huomioitu seuraavat erät: osto- ja muut velat, myynti- ja muut saamiset, korolliset velat, rahat ja pankkisaamiset, sijoitukset sekä johdannaiset.

Seuraavassa taulukossa esitetään vaikutus, joka aiheutuisi euron +/- 10 prosentin muutoksesta muita valuuttoja vastaan verovaikutus huomioituna:

Milj. euroa	2017	2016
Tuloslaskelmaan	-/+ 1,2	+/- 1,4
Omaan pääomaan	-/+ 2,9	+/- 0,8

Vaikutus omaan pääomaan on niiden johdannaisten käyvän arvon muutos, jotka täyttävät rahavirran suojauksen kriteerit sitovien ostoja myyntisopimusten valuuttariskien suojaamiseksi. Vaikutus tuloslaskelmaan on kaikkien muiden valuuttakurssiriskille alttiina olevien rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos. Näihin instrumentteihin kuuluvat myös rahavirran suojaukseksi soveltuvat johdannaiset siltä osin kuin alla oleva valmistusasteen mukaisesti tuloutettava sitoumus on tuloutettu.

Valuuttajohdannaissopimusten nimellis- ja käyvät arvot on esitetty Liitetiedossa 8.

Translaatioriski tai omaan pääomaan liittyvä valuuttariski

Translaatioriskiä syntyy, kun tytäryhtiön oma pääoma, liikearvo tai käyvän arvon oikaisu on jonkin muun valuutan kuin emoyhtiön toimintavaluutan määräinen. Vuoden 2017 lopussa yhteenlaskettu konsernin ei-euromääräisten tytäryhtiöiden oman pääoman, liikearvon ja käyvän arvon oikaisujen muodostama translaatioriski oli 382 miljooonaa euroa (413 milj. euroa). Merkittävimmät translaatioriskit olivat Ruotsin kruunuissa 164 miljoonaa euroa (160 milj. euroa) sekä Kiinan juanissa 88 miljoonaa euroa (116 milj. euroa). Valmet ei tilinpäätöshetkellä suojaudu translaatioriskiin liittyvältä valuuttakurssiriskiltä.

Hyödykeriski

Valmet altistuu raaka-aineiden ja tarvikkeiden, mukaan luettuna energia, hintojen vaihtelulle. Tytäryhtiöt ovat tunnistaneet hyödykeriskien suojaustarpeensa, ja konsernirahoitus on toteuttanut suojaukset hyväksyttyjä vastapuolia ja instrumentteja käyttäen. Hyödykeriskejä varten on määritelty ja hyväksytty erilliset suojauslimiitit. Suojaukset toteutetaan rullaavasti siten, että suojausaste pienenee ajan pidentyessä.

Pohjoismaisten tytäryhtiöiden sähkön hintariskiä on suojattu sekä sähköjohdannaisilla että kiinteähintaisilla sähkön ostosopimuksilla, jotka on määritetty erittäin todennäköisten tulevien sähköostojen suojauksiksi. Suojausten painopiste on seuraavan kahden vuoden arvioidussa energian kulutuksessa, ja osa suojauksista ulottuu noin viiden vuoden päähän. Sähkösuojausten toteutus on ulkoistettu konsernin ulkopuoliselle välittäjälle. Valmetin sähkötermiinien määrä 31.12.2017 oli 159 GWh (121 GWh) ja kiinteähintaisten sähkön ostosopimusten määrä 206 GWh (228 GWh).

Pienentääkseen ruostumattoman teräksen hintaan vaikuttavan seosainelisän hintamuutosten aiheuttamaa riskiä, Valmet on solminut nikkelijohdannaissopimuksia (average-price swap agreements). Seosainelisä perustuu eri metallien kuukausittaisiin keskiarvihintoihin, ja merkittävin metalli seosainelisässä on nikkeli. Valmetin nikkelisuojausten määrä 31.12.2017 oli 18 tonnia (0 tonnia).

Seuraava rahoitusinstrumentteihin perustuva hyödykehintojen herkkyysanalyysi sisältää termiini- ja swap-sopimuksilla ostettujen hyödykkeiden yhteenlasketun nettomäärän, mutta se ei sisällä raaka-aineiden ja sähkön ennakoitua kulutusta.

Hyödykehintojen 10 prosentin nousu tai lasku aiheuttaisi seuraavat vaikutukset verovaikutus huomioituna:

Milj. euroa	2017	2016
Sähköjohdannaisten vaikutus tuloslaskelmaan	+/- 0,1	+/- 0,1
Sähköjohdannaisten vaikutus omaan pääomaan	+/- 0,2	+/- 0,2
Nikkelijohdannaisten vaikutus tuloslaskelmaan	+/- 0,0	-

Sähkötermiineihin sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Niiden tehokkaan osuuden vaikutus kirjataan omaan pääomaan ja tehottoman osuuden vaikutus tuloslaskelmaan. Nikkelijohdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa, joten niiden käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.

Luottoriski ja muu vastapuoliriski

Luotto- tai vastapuoliriskillä tarkoitetaan mahdollisuutta, että asiakas, alihankkija tai rahoitusvastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan Valmetille. Myyntiin ja ostoihin liittyvät luottoriskit ovat ensisijaisesti tytäryhtiöiden vastuulla. Tytäryhtiöt arvioivat asiakkaidensa luottokelpoisuuden näiden taloudellisen tilanteen, aiempien kokemusten ja muiden asiaan vaikuttavien seikkojen perusteella. Lisäksi luottoriskin määrää rajataan käyttämällä ennakkomaksuja, rembursseja ja kolmannen osapuolen antamia takauksia. Konsernirahoitus tarjoaa keskitetysti kaupan, projektien ja asiakasrahoitukseen liittyviä palveluja ja pyrkii varmistamaan, että maksuehdoissa ja vaadittavissa vakuuksissa noudatetaan rahoituspolitiikan periaatteita. Valmetilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä johtuen laajasta ja maantieteellisesti hajautuneesta asiakaspohjasta.

Luottoriskin enimmäismäärä vastaa myynti- ja muiden saamisten kirjanpitoarvoa. Luottoriskiä arvioidaan sekä myyntisaamisten ikäjakauman että asiakaskohtaisten analyysien perusteella. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty Liitetiedossa 7.

Vastapuoliriskiä aiheutuu myös rahoitustapahtumista, joita koskevia sopimuksia tehdään pankkien, muiden rahoituslaitosten ja yritysten kanssa. Konsernirahoitus hallitsee riskiä keskitetysti valitsemalla huolellisesti pankit ja muut vastapuolet, asettamalla vastapuolikohtaisia limiittejä sekä käyttämällä nettoutusopimuksia, kuten ISDA (Master agreement of International Swaps and Derivatives Association), lisätietoja Liitetiedossa 8. Laskettaessa rahoitusinstrumentteihin liittyvän vastapuoliriskin enimmäismäärää, avoimeen positioon luetaan rahat ja pankkisaamiset, sijoitukset, talletukset ja muut rahoitustransaktiot kuten johdannaissopimukset. Valmetin johto seuraa vastapuoliriskien noudattamista säännöllisesti.

Käyvän arvon arvioiminen

Käypään arvoon konsernin taseeseen merkityt rahoitusinstrumentit on luokiteltu arvostukseen perustuvien hierarkiatasojen ja arvostusmenetelmien mukaan seuraavasti:

Taso 1

Toimivilta markkinoilta saatavissa olevat oikaisemattomat hintanoteeraukset. Markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, markkinainformaation välityspalvelusta, hinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään senhetkistä ostonoteerausta. Tason 1 rahoitusinstrumentit ovat korkoarvopapereita ja osakkeita, jotka on luokiteltu myytävissä oleviksi.

Taso 2

Tason 2 rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Näissä menetelmissä käytetään syöttötietona havainnoitavissa olevia markkinahintoja, jotka ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, markkinainformaation välityspalvelusta, markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Tason 2 rahoitusinstrumentteihin kuuluu korkoarvopapereita sekä over-the-counter (OTC) -johdannaisia, jotka on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi tai täyttävät suojauslaskennan soveltamisen edellytykset.

Taso 3

Rahoitusinstrumentti luokitellaan tasolle 3, jos sen käyvän arvon määrittäminen ei voi perustua havainnoitavissa olevaan markkinatietoon.

Alla olevissa taulukoissa on esitetty Valmetin käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat. Mitään luokittelumuutoksia ei ole tehty vuonna 2017. Muiden rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon tasot on esitetty Liitetiedossa 6.

		31.12.2017
Milj. euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset	-	7	-
Suojauslaskennan edellytykset täyttävät johdannaiset	-	17	-
Myytävissä olevat rahoitusvarat	7	-	2
Varat yhteensä	7	24	2
Velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset	-	4	-
Suojauslaskennan edellytykset täyttävät johdannaiset	-	9	-
Velat yhteensä	-	13	-

	31.12.2016
Milj. euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset	-	7	-
Suojauslaskennan edellytykset täyttävät johdannaiset	-	11	-
Myytävissä olevat rahoitusvarat	2	-	2
Varat yhteensä	2	18	2
Velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset	-	6	-
Suojauslaskennan edellytykset täyttävät johdannaiset	-	23	-
Velat yhteensä	-	29	-

Tason 3 instrumenteissa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2017 aikana.

20 Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset

Valmet-konsernilla on seuraavat osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset:

	Omistusosuus
Yhtiön nimi	Rekisteröintimaa ja pää asiallinen toimintapaikka	31.12.2017	31.12.2016	Arvostusmenetelmä
Allimand S.A.	Ranska	35,8 %	35,8 %	Pääomaosuus menetelmä
Valpro gerenciamento de obras Ltda	Brasilia	51,0 %	51,0 %	Pääomaosuus menetelmä
Nanjing SAC Valmet Automation Co., Ltd.	Kiina	21,95 %	21,95 %	Pääomaosuus menetelmä

Allimand S.A. on ranskalainen yhtiö, joka valmistaa tuotteita ja tuottaa palveluita paperiteollisuudelle. Se keskittyy erikoispaperikoneisiin ja keskikokoisiin kartonkikoneisiin. Allimand S.A. on perustettu vuonna 1850 ja Valmet on ollut osakkeenomistaja vuodesta 1979. Allimand S.A. on Valmetin osakkuusyhtiö, jonka johto on luokitellut finanssisijoituksesi vuodesta 2015 lähtien.

Valpro gerenciamento de obras Ltda on Valmetin ja Progenin välinen yhteisyritys, joka osallistuu Valmetin projektitoimituksiin Etelä-Amerikan sellu-, paperi- ja energiamarkkinoilla. Valpro gerenciamento de obras Ltda perustettiin vuonna 2013 vahvistamaan ja monipuolistamaan Brasilian toimintoja. Yhteisyritys tuottaa erikoistuneita rakennuttajapalveluita.

Valpro gerenciamento de obras Ltda on luokiteltu yhteisyritykseksi, koska Valmetilla on yhdessä toisen osakkaan kanssa yhteinen määräysvalta hallinnoida yritystä.

Nanjing SAC Metso Control System Co., Ltd. (SAC) uudelleennimettiin Nanjing SAC Valmet Automation Co., Ltd.:ksi vuonna 2017. Yhtiö perustettiin vuonna 2011 Metso Automaatio Oy:n ja Guodian Nanjing Automation Co., Ltd.:n välillä. SAC, Guodian Nanjing Automation Co., Ltd. on julkinen osakeyhtiö, josta isoimman osuuden omistaa Huadian Power International Co. Ltd., yksi viidestä suurimmasta energiantuottajasta Kiinassa. Metso Automaatio Oy:n omistajuus ja sen mukana Nanjing SAC Valmet Automation Co., Ltd.:n omistusosuus, siirtyi Valmetille, kun konsernin prosessiautomaatiojärjestelmän hankinta toteutui 1. huhtikuuta 2015. Nanjing SAC Valmet Automation Co., Ltd. keskittyy uuden teknologian, tuotteiden ja ratkaisujen kehittämiseen digitaaliseen energiantuotannon konsepteihin yhdistämällä molempien omistajien osaamista. Tämä osakkuusyhtiö keskittyy erityisesti Kiinan markkinoille.

Allimand S.A., Valpro gerenciamento de obras Ltda ja Nanjing SAC Valmet Automation Co., Ltd. ovat yksityisiä osakeyhtiöitä, eikä niiden osakkeilla ole noteerattua markkinahintaa. Valmetin osuuteen Allimand S.A., Valpro gerenciamento de obras Ltda ja Nanjing SAC Valmet Automation Co., Ltd. -yhtiöissä ei liity ehdollisia velkoja.

Alla esitetään yhteenveto Allimand S.A. ja Nanjing SAC Valmet Automation Co., Ltd. -yhtiöiden taloudellisesta informaatiosta. Tiedot vastaavat Allimand S.A. ja Nanjing SAC Valmet Automation Co., Ltd. -yhtiöiden tilinpäätöksissä esitettyjä lukuja.

Valpro gerenciamento de obras Ltda:n lyhyt- ja pitkäaikaiset varat ja velat sekä liikevaihto ja tulos eivät ole olennaisia.

		Allimand S.A.		SAC
Milj. euroa	31.8.2017	31.8.2016	31.12.2017	31.12.2016
Pitkäaikaiset varat	10	8	13	13
Lyhytaikaiset varat	36	29	81	81
Pitkäaikaiset velat	14	10	-	-
Lyhytaikaiset velat	22	19	52	55
Nettovarallisuus	9	8	42	40
Valmetin osuus nettovarallisuudesta	3	3	9	9

31.12. päättynyt tilikausi

		Allimand S.A.		SAC
Milj. euroa	31.12.20171	31.12.20162	31.12.2017	31.12.2016
Liikevaihto	49	50	64	52
Tilikauden tulos	2	1	5	3

1 Ajalta syyskuu 2016–elokuu 2017

2 Ajalta syyskuu 2015–elokuu 2016

Osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin tehtyjen sijoitusten tasearvo:

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin
Hankintameno vuoden alussa ja lopussa	8	8
Osakkuusyhtiö- ja yhteisyrityssijoitusten oman pääoman oikaisu
Osuus omasta pääomasta vuoden alussa	4	3
Osuus tuloksista, operatiivinen sijoitus	1	1
Osuus tuloksista, finanssisijoitus	1	-
Saadut osingot	-	-1
Osuus omasta pääomasta vuoden lopussa	5	4
Tasearvo vuoden lopussa	14	12

21 Tilintarkastuspalkkiot

Vuonna 2017 Valmet Oyj:n yhtiökokous valitsi Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n (PwC) yhtiön tilintarkastajaksi.

		2017	2016
Milj. euroa	Maksettu PwC:lle	Maksettu muille tilintarkastajille	Maksettu PwC:lle	Maksettu muille tilintarkastajille
Tilintarkastus	-1,5	-0,2	-1,3	-0,2
Veroneuvonta	-0,4	-0,5	-0,7	-0,2
Muut palvelut	-0,5	-0,1	-0,1	-0,3
Yhteensä	-2,3	-0,8	-2,1	-0,8

Vuonna 2017 PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Valmet-konsernin yhtiöille olivat yhteensä 0,4 miljoonaa euroa sisältäen tilintarkastajan lausunnot, veropalvelut ja muut palvelut.

22 Leasing- ja vuokrasopimukset

Vähimmäisvuokrat 31.12. voimassaolevista leasing-sopimuksista ovat seuraavat:

Milj. euroa	2017	2016
Enintään vuoden kuluttua	26	17
Yli vuoden ja enintään 2 vuoden kuluttua	16	13
Yli 2 vuoden ja enintään 3 vuoden kuluttua	10	9
Yli 3 vuoden ja enintään 4 vuoden kuluttua	5	5
Yli 4 vuoden ja enintään 5 vuoden kuluttua	3	3
Yli 5 vuoden kuluttua	2	5
Vähimmäisvuokrat yhteensä	63	51

Valmet on vuokrannut käyttöönsä ajoneuvoja, koneita, toimisto-, tehdas- ja varastorakennuksia erilaisilla vuokrasopimuksilla, jotka eivät ole irtisanottavissa. Osa sopimuksista voidaan uusia eripituisiksi ajanjaksoiksi.

Vuokrakulut vuonna 2017 olivat 33 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 21 miljoonaa euroa.

Vuosien 2017 ja 2016 lopussa Valmetilla ei ollut merkittävää rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta. Käyttöleasingien maksut kirjataan kuluiksi suoriteperusteisesti.

23 Vastuut

Valmet Oyj tytäryhtiöineen ja rahoituslaitokset ovat antaneet takauksia Valmet-konsernin normaaliin liiketoimintaan liittyvien sitoumusten vakuudeksi. Kyseisten takauksien kokonaismäärä oli 872 miljoonaa euroa 31.12.2017 ja 853 miljoonaa euroa 31.12.2016.

Valmet julkisti 16. syyskuuta pörssitiedotteella Suzano Papel e Celulose S.A.:n (Suzano) käynnistäneen välimiesmenettelyn Valmet Oyj:n kolmea tytäryhtiötä vastaan koskien Suzanon sellutehdasprojektia Imperatrizissa Brasiliassa, vaatien noin 80 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 aikana pankki maksoi Suzanolle 23 miljoonaa on-demand-takuista, jotka oli myönnetty Suzanolle sopimuksellisten velvoitteiden vakuudeksi. Valmetin johto kiistää Suzanon esittämät vaatimukset sekä heidän oikeutensa takuista maksettuihin varoihin. Johto on päättänyt olla esittämättä asiaa koskevia lisätietoja sillä perusteella, että sen voidaan odottaa haittaavan vakavasti meneillään olevia oikeudellisia menettelyjä.

1. joulukuuta 2017 Valmetin yhtiöt ovat rutiininomaisten verotarkastusten kohteena useissa maissa. Verosaamiset ja -velat perustuvat arvioon kauden verotettavan tulon perusteella maksettavasta tai hyvitettävästä verosta. Verovelkaa ei tulla kirjaamaan, kun on todennäköistä, että veroviranomaisille toimitetut tiedot kestävät viranomaistarkastelun. Monimutkaiset ja muuttuvat viranomaissäädökset useissa Valmetin toimintamaissa voivat luoda verovelvollisuuksiin liittyvää epävarmuutta. Muutoksilla saattaa olla haitallinen vaikutus Valmetin taloudelliseen asemaan.

24 Lähipiiri-informaatio

Valmetin lähipiiriin kuuluu Valmet-konsernin yhtiöt (Liitetieto 25) ja osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset (Liitetieto 20) sekä Valmetin hallitus ja johtoryhmä.

Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitseminen

Alla olevassa taulukossa on esitetty johdon palkitsemiseen liittyvät tuloslaskelmaan kirjatut kulut. Lisätietoja osakeperusteisista maksuista on esitetty Liitetiedossa 13.

Tuhatta euroa	Palkat ja muut lyhytaikaiset etuudet	Tulospalkkiot	Osake perusteiset palkkiot	Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	Yhteensä
2017
Toimitusjohtaja	-638	-280	-446	-265	-1 629
Muu johtoryhmä	-3 176	-1 019	-2 134	-1 253	-7 581
Yhteensä	-3 814	-1 299	-2 580	-1 519	-9 211
2016
Toimitusjohtaja	-511	-182	-709	-252	-1 654
Muu johtoryhmä	-3 213	-866	-3 083	-1 219	-8 381
Yhteensä	-3 724	-1 048	-3 792	-1 471	-10 035

Toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 63 vuoden iässä. Muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä määrittyy kunkin jäsenen asuinvaltion lainsäädännön perusteella. Toimitusjohtajalla ja joillakin johtoryhmän jäsenillä on maksuperusteinen lisäeläkejärjestely.

Järjestelyn maksut ovat vuosittain 15–20 prosenttia henkilön vuosipalkasta. Yllä olevassa taulukossa kulut sisältyvät työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin yhdessä lakisääteisten eläkemaksujen kanssa. Etuuden lopullinen taso riippuu järjestelyn sijoituksien tuotosta.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Tuhatta euroa	2017
Bo Risberg, puheenjohtaja	-128
Jouko Karvinen, varapuheenjohtaja	-85
Aaro Cantell, jäsen	-62
Mikael von Frenckell, varapuheenjohtaja 23.3.2017 saakka	-2
Friederike Helfer, jäsen 23.3.2017 saakka	-4
Lone Fønss Schrøder, jäsen	-69
Eriikka Söderström, jäsen 23.3.2017 alkaen	-63
Tarja Tyni, jäsen	-65
Rogério Ziviani, jäsen	-74
Eija Lahti-Jäntti, henkilöstön edustaja	-6
Yhteensä	-559

31.12.2017 hallitus, toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet omistivat yhteensä 505 350 Valmetin osaketta (441 806 osaketta 31.12.2016).

Valmetilla ei ole lainasaatavia johtoryhmältä tai hallitukselta. Johdon tai osakkeenomistajien puolesta ei ole annettu takauksia tai muita sitoumuksia.

25 Konserniyhtiöt

Yhtiön nimi	Kotipaikka	Liiketoiminnan pääasiallinen luonne	Emoyhtiön omistusosuus, %	Konsernin omistusosuus, %
Valmet Automation BV	Alankomaat	Myynti	-	100,0
Valmet Automation Pty Ltd	Australia	Myynti	100,0	100,0
Valmet Pty Ltd	Australia	Myynti	-	100,0
Valmet Celulose Papel e Energia Ltda	Brasilia	Tuotanto	-	100,0
Valmet Fabrics Tecidos Técnicos Ltda	Brasilia	Tuotanto	-	100,0
Valmet S.A.	Chile	Myynti	-	100,0
Valmet Technologies, S.A.U.	Espanja	Tuotanto	-	100,0
Valmet Technologies Zaragoza, S.L.	Espanja	Tuotanto	-	81,0
Valmet South Africa (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	Myynti	-	100,0
PT Valmet	Indonesia	Myynti	-	100,0
PT Valmet Automation Indonesia	Indonesia	Myynti	-	100,0
PT Valmet Technology Center	Indonesia	Myynti	-	100,0
Valmet Automation Limited	Intia	Tuotanto	-	100,0
Valmet Chennai Pvt. Ltd.	Intia	Tuotanto	-	100,0
Valmet Automation Limited	Iso-Britannia	Myynti	-	100,0
Valmet Ltd	Iso-Britannia	Tuotanto	-	100,0
Valmet Como S.r.l	Italia	Tuotanto	-	100,0
Valmet Pescia S.r.l	Italia	Tuotanto	-	100,0
Valmet SpA	Italia	Tuotanto	-	100,0
Valmet GesmbH	Itävalta	Myynti	-	100,0
Valmet K.K.	Japani	Myynti	-	100,0
Valmet Ltd.	Kanada	Myynti	-	100,0
Valmet (China) Co., Ltd.	Kiina	Tuotanto	-	100,0
Valmet Automation (Shanghai) Co., Ltd.	Kiina	Tuotanto	-	100,0
Valmet Fabrics (China) Co., Ltd.	Kiina	Tuotanto	-	100,0
Valmet Paper (Shanghai) Co., Ltd.	Kiina	Tuotanto	-	100,0
Valmet Paper Technology (China) Co., Ltd.	Kiina	Tuotanto	-	100,0
Valmet Paper Technology (Guangzhou) Co., Ltd.	Kiina	Tuotanto	-	100,0
Valmet Paper Technology (Xi'an) Co., Ltd.	Kiina	Tuotanto	-	75,0
Valmet Technologies Co., Ltd.	Kiina	Myynti	-	100,0
Valmet Automation Limited	Korea	Myynti	-	100,0
Valmet Inc.	Korea	Myynti	-	100,0
Valmet d.o.o.	Kroatia	Tuotanto	-	100,0
Valmet Technologies Sdn Bhd	Malesia	Myynti	-	100,0
Valmet Technologies S. de R.L. de C.V.	Meksiko	Myynti	-	100,0
Valmet AS	Norja	Myynti	-	100,0
Valmet Automation Sp. z o.o.	Puola	Tuotanto	-	100,0
Valmet Technologies Sp. z o.o.	Puola	Tuotanto	-	100,0
Valmet Lda	Portugali	Tuotanto	-	100,0
Valmet Automation SAS	Ranska	Myynti	-	100,0
Valmet SAS	Ranska	Tuotanto	-	100,0
Valmet AB	Ruotsi	Tuotanto	100,0	100,0
Valmet Automation AB	Ruotsi	Tuotanto	-	100,0
Valmet Automation GmbH	Saksa	Myynti	-	100,0
Valmet Deutschland GmbH	Saksa	Holding	-	100,0
Valmet GmbH	Saksa	Myynti	-	100,0
Valmet Plattling GmbH	Saksa	Myynti	-	100,0
Valmet Pte. Ltd	Singapore	Myynti	-	100,0
Valmet Automation Oy	Suomi	Tuotanto	100,0	100,0

Yhtiön nimi	Kotipaikka	Liiketoiminnan pääasiallinen luonne	Emoyhtiön omistusosuus, %	Konsernin omistusosuus, %
Valmet Kauttua Oy	Suomi	Tuotanto	-	100,0
Valmet Technologies Oy	Suomi	Tuotanto	100,0	100,0
Valmet Automation Co., Ltd.	Thaimaa	Myynti	-	100,0
Valmet Co. Ltd.	Thaimaa	Myynti	-	100,0
Valmet Automation s.r.o.	Tsekki	Myynti	-	100,0
Valmet s.r.o.	Tsekki	Tuotanto	-	100,0
Valmet Seluloz Kagit Enerji Teknolojileri A.S.	Turkki	Myynti	-	100,0
AO Valmet	Venäjä	Myynti	-	100,0
Valmet Automation JSC	Venäjä	Myynti	-	100,0
Valmet Technologies Oü	Viro	Myynti	-	100,0
Valmet, Inc.	Yhdysvallat	Myynti	90,0	100,0
Allimand S.A.	Ranska	Tuotanto	-	35,8
Valpro gerenciamento de obras Ltda	Brasilia	Tuotanto	-	51,0
Nanjing SAC Valmet Automation Co., Ltd.	Kiina	Tuotanto	-	21,95

26 Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Raportointikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia, jotka edellyttäisivät tilinpäätöksessä esitettävän tiedon oikaisemista tai lisätietojen esittämistä, ei ole tiedossa.

27 Uudet laskentastandardit

Uudet standardit ja standardien muutokset, joita Valmet on alkanut soveltamaan

Konserni on ottanut kuluvana vuonna käyttöön uusia standardeja ja tulkintoja, sisältäen IASB:n julkaisemat muutokset IAS 12 – Tuloverot ja IAS 7 – Rahavirtalaskelmat -standardeihin. Käyttöönotolla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan, taseeseen tai esittämiseen.

Uudet standardit ja tulkinnat, joita Valmet ei vielä sovella

Konserni aikoo soveltaa seuraavia IASB:n julkaisemia uusia standardeja, joiden uskotaan olevan merkityksellisiä konsernin liiketoiminnan kannalta:

IFRS 15 – Myyntituotot asiakassopimuksista

IFRS 15 – Myyntituotot asiakassopimuksista, joka julkaistiin toukokuussa 2014, korvaa IAS 11 – Pitkäaikaishankkeet, IAS 18 – Tuotot sekä niihin liittyvät tulkinnat. EU on hyväksynyt standardin muutoksineen syyskuussa 2016. Standardia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla.

IFRS 15:n perusperiaatteena on, että myyntituotto kirjataan tavalla, joka kuvaa luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle, ja kirjattava määrä kuvastaa sitä rahamäärää, johon yritys odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Myyntituotot kirjataan tämän periaatteen mukaisesti seuraavia vaiheita noudattaen:

Vaihe 1: tunnistetaan asiakassopimus (tai -sopimukset)

Vaihe 2: tunnistetaan sopimukseen sisältyvät suoritevelvoitteet

• Vaihe 3: määritetään transaktiohinta
• Vaihe 4: transaktiohinta kohdistetaan sopimukseen sisältyville suoritevelvoitteille
• Vaihe 5: kirjataan myyntituotto, kun (tai sitä mukaa kun) suoritevelvoite täytetään.

Uuden standardin keskeisten käsitteiden käyttöönoton vaikutukset Valmetin tulovirtoihin on kuvattu seuraavassa.

Suoritevelvoitteiden tunnistaminen

Projektiliiketoiminnassa, jossa asiakastoimitukseen kuuluu tuotteita ja palveluita, kussakin hankkeessa tunnistetaan yksi tai useampi suoritevelvoite sovellettaessa uutta standardia. Tunnistettavien suoritevelvoitteiden määrä riippuu hankkeiden laajuudesta ja sopimusehdoista, ja tulee laajalti seuraamaan tasoa, jolla asiakkaat pyytävät projekteja koskevia tarjouksia.

Palveluliiketoimintaan liittyvissä sopimuksissa, joihin sisältyy sekä laitteiden että palveluiden toimituksia, riippuen sopimuksen laajuudesta ja ehdoista, tunnistetaan yksi tai useampi suoritevelvoite. Kun sopimuksen laajuuteen sisältyy palveluita, jotka luovutetaan asiakkaan tiloissa, kuten asennuspalveluita, ylläpito- ja huoltopalveluita, teknistä tukea tai koneiden tarkastusta, näiden osalta tunnistetaan tyypillisesti oma merkittävistä laitetoimituksista ja Valmetin tiloissa luovutettavista palveluista erillinen suoritevelvoite. Toisaalta, kun sopimuksen laajuuteen kuuluu pelkästään Valmetin tiloissa, kuten konepajoilla luovutettavia palveluita, sopimuksen laajuuteen kuuluvat tavarat ja palvelut eivät tyypillisesti ole erotettavissa toisistaan. Näissä tapauksissa tuotteet ja palvelut käsitellään yhtenä suoritevelvoitteena.

Pitkäaikaisten huoltosopimusten puitteissa suurilta osin asiakkaan toimitiloissa luovutettavien palvelujen osalta, riippuen sopimuksen laajuudesta ja ehdoista, tunnistetaan yksi tai useampi suoritevelvoite. Kun sopimuksen laajuuteen sisältyy erilaisia palvelukokonaisuuksia, joita yleisesti myydään erillään, nämä palvelukokonaisuudet erotetaan omiksi erillisiksi suoritevelvoitteiksi.

Myyntituottojen kirjaaminen

IFRS 15:n mukaan myyntituotot kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun. Asiakas saa määräysvallan, kun se pystyy ohjaamaan tavaran tai palvelun käyttöä ja saamaan siihen liittyvän hyödyn. Määräysvalta siirtyy asiakkaalle joko yhtenä ajanhetkenä tai ajan kuluessa.

Tapauksissa, joissa Valmet on arvioinut, että määräysvalta luvattuihin tuotteisiin tai palveluihin siirtyy asiakkaalle ajan kuluessa, tämä perustuu tyypillisesti siihen, että asiakas saa ja kuluttaa suoritteesta saamansa hyödyn samanaikaisesti kun Valmet tuottaa suoritetta, tai Valmetin toimituksesta ei synny omaisuuserää, jolla olisi vaihtoehtoista käyttöä sopimuksen aikana ja Valmetilla on täytäntöönpantavissa oleva oikeus maksuun tarkasteluhetkeen mennessä tuotetusta suoritteesta.

Valmetin tuotevalikoiman suoritteista tehtaiden ylläpito- ja huoltopalveluilla sekä muilla pitkäaikaisten sopimusten alla asiakkaan tiloissa luovutettavilla palveluilla on yllä ensiksi kuvatun kaltaisia ominaisuuksia. Näiden suoritteiden osalta on ilmeistä, että asiakas saa ja kuluttaa Valmetin luovuttamasta palvelusta koituvan hyödyn samanaikaisesti. Valmetin tuotteista projektiliiketoiminnan hankkeiden ominaisuudet ovat yllä toisena kuvatun kaltaisia. Näissä hankkeissa sopimuksen laajuuteen sisältyy omaisuuserän suunnittelu ja rakennus asiakkaan vaatimusten mukaan. Hankkeissa syntyneille omaisuuserille ei ole vaihtoehtoista käyttöä, koska lopputuote on merkittävästi räätälöity. Kun liikevaihto tuloutetaan ajan kuluessa, suoritevelvoitteiden täyttymisaste määritellään kertyneisiin kustannuksiin perustuvaa menetelmää käyttäen. Kertyneisiin kustannuksiin perustuvan menetelmän odotetaan johtavan liikevaihdon tuloutusmalliin, joka kuvastaa parhaiten suoritteisiin liittyvän määräysvallan siirtymistä asiakkaalle.

Asiakassopimuksissa, joissa liikevaihto tällä hetkellä tuloutetaan riskien ja hyötyjen siirtyessä asiakkaalle, Valmetin johto ei usko tuloutetun liikevaihdon tai bruttokatteen muuttuvan yhdenkään vuosineljänneksen osalta yhtiön siirtyessä määräysvallan siirtymiseen perustuvaan liikevaihdon tuloutukseen.

Myyntituottojen kirjaamista yhtenä ajanhetkenä sovelletaan muun muassa palvelusopimuksissa, joissa sopimuksen laajuuteen kuuluvat palvelut suoritetaan Valmetin tiloissa, sekä varaosien ja komponenttien toimituksissa.

Muut tuloutusmallin kohdat

Valmetin johto ei odota uuden asiakassopimuksen yksilöimistä tai transaktiohinnan sopimukseen sisältyville suoritevelvoitteille kohdistamista koskevan ohjeistuksen vaikuttavan liikevaihdon tai kulujen kirjaamisen ajankohtaan tai määrään.

Valmetin sopimuksissa esiintyy usein muuttuvan vastikkeen elementtejä. Näiden osalta johto arvioi, että tuloutettavan määrän uudelleenarvointi, johon sisältyy merkittävä määrä johdon harkintaa, jokaisena raportointipäivänä saattaa vaikuttaa liikevaihdon tuloutusajankohtaan.

Siirtymä

Valmetin johto on valinnut täysin takautuvan menetelmän käytännön helpotuksilla siirtyessään uuden standardin käyttöönottoon 1.1.2018. IFRS 15 -standardin käyttöönotosta aiheutuva kumulatiivinen vaikutus kirjataan kertyneisiin voittovaroihin vertailukauden avaavaan taseeseen (1.1.2017). Standardin sallimien käytännön helpotusten puitteissa, sopimuksia, jotka alkavat ja päättyvät vuoden 2017 aikana ja sopimuksia, jotka ovat kokonaan toteutettuja ennen 1.1.2017, ei oikaista. Valmetin johto aikoo käyttää kokonaan toteutettuihin sopimuksiin sen päivän transaktiohintaa, jolloin sopimus oli kokonaan toteutettu oikaistessaan vertailukausien myyntituottoja sopimuksille, jotka ovat valmistuneet vuoden 2017 loppuun mennessä, sen sijaan että se arvioisi aikaisemmat kauppahintojen määrät uudelleen vertailukausille. Ennen siirtymäpäivää tapahtuneet sopimusmuutokset huomioidaan kumulatiivisesti vertailukauden avaavan taseen omassa pääomassa 1.1.2017. Lisäksi Valmetin johto ei odota esittävänsä jäljellä oleville suoritevelvoitteille kohdistettua transaktiohintaa kaikilta esitettäviltä raportointikausilta ennen ensimmäistä soveltamispäivää.

Johtuen erityisesti suoritevelvoitteen täyttymisasteen määrittämismenetelmän muutoksesta niissä projekteissa, joissa myyntituotot kirjataan ajan kuluessa ja siirtymisestä myyntituottojen kirjaamiseen suoritevelvoitetasolla, 9 miljoonan euron siirtymäoikaisu kirjataan avaavan taseen omaan pääomaan 1.1.2017. Tämä oman pääoman nettomuutos jakautuu veroja edeltävän tuloksen pienentymiseen 13 miljoonalla eurolla ja verokulujen pienentymiseen 4 miljoonalla eurolla. Veroja edeltävän tuloksen pienentyminen on nettomuutos projekteista, joissa myyntituottojen kirjaaminen lykkääntyy johtuen siitä, että kertyneisiin kustannuksiin perustuvalla menetelmällä kirjatut myyntituotot ovat vähemmän kuin ns. milestone-menetelmällä kirjatut myyntituotot, ja myyntituottojen kirjaamisen nopeuttamisesta niissä projekteissa, joissa kertyneisiin kustannuksiin perustuvalla menetelmällä kirjatut myyntituotot ovat ns. milestone-menetelmällä kirjattujen myyntituottojen edellä.

Uuden standardin soveltaminen vaikuttaa erityisesti seuraaviin tase-eriin: Kulujaksotukset projekteista, Saamiset asiakkailta pitkäaikaishankkeista, Asiakassopimuksiin perustuvat velat pitkäaikaishankkeista ja Keskeneräiset tuotteet. Johto on parhaillaan valmistelemassa oikaistuja vuoden 2017 lukuja.

IFRS 9 – Rahoitusinstrumentit

IFRS 9 – Rahoitusinstrumentit, sisältää ohjeistuksen standardin soveltamisalaan kuuluvien rahoitusvarojen ja -velkojen merkitsemisestä taseeseen ja pois taseesta, luokittelusta ja arvostuksesta, arvonalentumisesta, sekä suojauslaskennasta. Standardin soveltaminen on pakollista 1.1.2018 ja sen jälkeen alkavilla tilikausilla, ja se korvaa nykyisen IAS 39 -standardiin sisältyvän ohjeistuksen.

IFRS 9 sisältää kolme erillistä arvostusryhmää rahoitusvaroille. Nämä ovat jaksotettu hankintameno, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Luokittelu ryhmien välillä riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusperusteisten rahavirtojen ominaispiirteistä. IFRS 9:n mukaan rahoitusvelkojen arvostusryhmiä on myös jatkossa kaksi: jaksotettu hankintameno ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Valmetin näkökulmasta uusi luokitteluun ja arvostukseen liittyvä ohjeistus muuttaa rahoitusinstrumenttien yhteydessä käytettäviä termejä, mutta vaikutus raportoitaviin lukuihin on rajallinen. Rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostukseen liittyvän ohjeistuksen muutoksella ei ole vaikutusta kertyneiden voittovarojen avaavaan saldoon 1.1.2018.

Rahoitusvarojen luokittelu muuttuu IFRS 9:n käyttöönoton johdosta seuraavasti:

	IAS 39:n mukainen luokittelu	IFRS 9 mukainen luokittelu
Osakesijoitukset1	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti (tai muun laajan tuloksen erien kautta)
Korolliset sijoitukset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta
Myyntisaamiset ja muut saamiset	Lainat ja saamiset	Jaksotettu hankintameno
Johdannaiset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Rahat ja pankkisaamiset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Jaksotettu hankintameno

¹ Valmet soveltaa tiettyyn osakeomistukseen mahdollisuutta arvostaa rahoitusvara käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta.

Olennaisimmat IFRS 9 käyttöönoton vaikutukset aiheutuvat uudesta luottotappiomallista. Uusi malli perustuu odotettavissa oleviin luottotappioihin, kun taas nykyinen malli perustuu toteutuneisiin luottotappioihin. Tämä johtaa luottotappiovarauksen kasvuun. IFRS 9 sisältää yleisestä luottotappiomallista yksinkertaistetun menettelyn myyntisaamisille ja sopimuksiin perustuville omaisuuserille. Tämän mukaan luottotappiovaraus kirjataan koko omaisuuserän voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden määräisenä, kun rahoitusvara merkitään ensimmäisen kerran taseeseen. Valtaosa uuden luottotappiomallin piiriin kuuluvista Valmetin rahoitusvaroista käsitellään edellä mainitun yksinkertaistetun menettelyn mukaisesti. Uuden luottotappiomallin käyttöönoton johdosta kertyneiden voittovarojen avaavaan saldoon kirjataan -5 miljoonan euron oikaisu 1.1.2018.

IFRS 9 tarjoaa yhtiöille parempia mahdollisuuksia heijastaa riskienhallinnan toimenpiteitä taloudellisessa raportoinnissa, koska standardi vaatii pelkästään taloudellisen suhteen osoittamisen suojaavan instrumentin ja suojattavan kohteen välillä, nykyisen selkeisiin rajoihin perustuvan tehokkuustestauksen sijasta. IFRS 9 sallii suojattavan riskin jakamisen yhteen tai useampaan komponenttiin – myös rahoituseriin kuulumattomien kohteiden osalta. Hyödykkeiden tulevien hintavaihteluiden suojauksen osalta tämä mahdollistaa suojauslaskennan hyödyntämisen aiempaa laajemmassa mittakaavassa ja odotetaan vähentävän tuloslaskelman volatiliteettia suuremman suojauslaskennan tehokkuuden johdosta. IFRS 9:n käyttöönotolla ei ole olennaista vaikutusta Valmetin laskentaperiaatteisiin valuutta- tai korkoriskin suojausten osalta. Suojauslaskentaan liittyvillä muutoksilla ei ole vaikutusta kertyneiden voittovarojen avaavaan saldoon 1.1.2018.

Valmetin johto on päättänyt olla oikaisematta vertailukausia IFRS 9:n käyttöönottoon liittyen, ja uuden standardin johdosta kirjataan kertyneiden voittovarojen avaavaan saldoon siirtymähetkellä yhteensä -5 miljoonan euron oikaisu 1.1.2018.

IFRS 16 – Vuokrasopimukset

IFRS 16 – Vuokrasopimukset, joka julkaistiin tammikuussa 2016, korvaa nykyisen IAS 17 – Vuokrasopimukset -standardiin sisältyvän ohjeistuksen sekä siihen liittvät tulkinnat. Standardi on hyväksytty EU:ssa 31.10.2017 ja sitä on sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Standardi tuo mukanaan yhtenäisen laskentamallin, ja se vaatii vuokralle ottajan kirjaamaan vuokrasopimuksen alussa vuokratun hyödykkeen käyttöoikeutta kuvastavan varan ja sitä vastaavan vuokrasopimusvelan. Standardia sovelletaan kaikkiin vuokrasopimuksiin paitsi sellaisiin, joiden kesto on 12 kuukautta tai lyhyempi, tai joita koskeva omaisuuserä on arvoltaan vähäinen.

Käyttöoikeutta kuvastavan varan suuruus arvostetaan hankintamenoon ja poistomenetelmänä käytetään tasapoistoa omaisuuseräryhmän mukaan. Lisäksi käyttöoikeutta kuvastavaan varaan tulee soveltaa IAS 36 – Omaisuuserien arvonalentuminen -standardia. Vuokrasopimusvelka arvostetaan hankinta-ajankohtana tulevaisuudessa maksettavia vuokria vastaavaan nykyarvoon. Tulevina kausina vuokrasopimusvelan arvostamiseen sovelletaan efektiivisen koron menetelmää, jossa vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvoa arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja korkokulu kohdistetaan vuokra-ajalle. Vuokrasopimusvelasta syntyvä korkokulu esitetään rahoituskuluissa.

Uusi standardi edellyttää jokaisen erillisen komponentin tunnistamista ja erikseen kirjaamista. Jos samassa sopimuksessa on sekä vuokrasopimuskomponentteja että muita kuin vuokrasopimuskomponetteja, joita ei ole eritelty toisistaan, tulee koko sopimus käsitellä IFRS 16 mukaisena vuokrasopimuksena ja näin ollen kirjata taseeseen.

Valmet ei ole vielä arvioinut IFRS 16:n vaikutusta sen konsernitilinpäätökseen.

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

		31.12. päättynyt tilikausi
Euroa Liitetieto	2017	2016
Liiketoiminnan muut tuotot	12 127 238,74	11 763 928,20
Henkilöstökulut 2	-15 028 538,93	-12 561 651,24
Poistot ja arvonalentumiset	-728 168,27	-723 715,29
Liiketoiminnan muut kulut 3	-8 243 227,63	-6 505 972,27
Liikevoitto / -tappio	-11 872 696,09	-8 027 410,60
Rahoitustuotot ja -kulut, netto 5	48 188 595,51	75 264 455,97
Voitto / tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	36 315 899,42	67 237 045,37
Konserniavustukset	70 740 000,00	55 732 000,00
Tuloverot 7	-11 519 260,08	-9 320 245,39
Tilikauden voitto / tappio	95 536 639,34	113 648 799,98

Emoyhtiön tase, FAS

Vastaavaa

			31.12.
Euroa	Liitetieto	2017	2016
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	8	77 952,30	142 937,79
Aineelliset hyödykkeet	8	5 978 494,88	6 328 944,28
Sijoitukset	9	1 407 511 428,81	1 407 374 718,42
Pitkäaikaiset saamiset	11, 12	90 430 344,35	84 639 371,57
Pysyvät vastaavat yhteensä		1 503 998 220,34	1 498 485 972,06
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset saamiset	11, 12	146 337 422,75	163 354 220,86
Rahat ja pankkisaamiset		165 443 618,85	122 389 223,40
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		311 781 041,60	285 743 444,26
Vastaavaa yhteensä		1 815 779 261,94	1 784 229 416,32

Vastattavaa

		31.12.
Euroa Liitetieto	2017	2016
Oma pääoma 13
Osakepääoma	100 000 000,00	100 000 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	418 279 316,60	412 235 760,65
Suojaus- ja muut rahastot	-904 179,28	-1 281 392,43
Edellisten tilikausien voitto / tappio	467 565 188,43	418 729 913,58
Tilikauden voitto / tappio	95 536 639,34	113 648 799,98
Oma pääoma yhteensä	1 080 476 965,09	1 043 333 081,78
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 12, 14	203 472 159,01	267 278 676,20
Lyhytaikainen vieras pääoma 12, 15	531 830 137,84	473 617 658,34
Vieras pääoma yhteensä	735 302 296,85	740 896 334,54
Vastattavaa yhteensä	1 815 779 261,94	1 784 229 416,32

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

		31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Liiketoiminnan rahavirta:
Voitto / tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	36 316	67 237
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot	728	724
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	-48 189	-75 264
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	1 904	507
Oikaisut yhteensä	-45 557	-74 034
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys/vähennys	9 407	-14 170
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys/vähennys	-9 328	13 900
Käyttöpääoman muutos	78	-270
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-12 121	-21 573
Saadut osingot	50 067	76 582
Saadut korot ja muut rahoitustuotot	23 081	12 573
Maksetut tuloverot	-7 311	-460
Saadut konserniavustukset	55 732	-
Liiketoiminnan rahavirta	100 285	60 055
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-313	-
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	4	1
Tytäryhtiölainasaatavien muutokset	6 365	36 774
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin	-	-417
Saadut pääomanpalautukset	-	41 933
Muut sijoitukset	-137	8 628
Investointien rahavirta	5 920	86 919
Rahoituksen rahavirta:
Tytäryhtiölainojen muutokset	21 126	-16 999
Pitkäaikaisten lainojen muutokset	-89 429	-60 857
Omien osakkeiden luovutus saman konsernin yrityksille	4 609	2 075
Omien osakkeiden hankinta	-1 954	-2 329
Maksetut osingot	-62 859	-52 282
Konsernipankkitilien muutos	65 358	37 803
Rahoituksen rahavirta	-63 150	-92 590
Rahavarojen muutos	43 055	54 384
Rahavarat 1.1.	122 389	68 005
Rahavarat 31.12.	165 444	122 389

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1 Laadintaperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöä (FAS) noudattaen.

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoonsa kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla oikaistuna. Maa- ja vesialueita ei poisteta.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet poistetaan tasapoistoin todennäköisenä taloudellisena vaikutusaikanaan seuraavasti:

Muut aineettomat oikeudet	10 vuotta
Rakennukset	12–30 vuotta
Koneet ja kalusto	5–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	20 vuotta

Pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

Rahoitusinstrumentit

Valmetin rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiön keskitetty rahoitustoiminto (konsernirahoitus) Valmetin hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernirahoitus toimii yhteistyössä liiketoimintayksiköiden kanssa rahoitusriskien minimoimiseksi emoyhtiössä ja koko konsernissa.

Konsernin ulkoiset ja sisäiset valuuttajohdannaiset on arvostettu käypään arvoon. Operatiivisiin eriin liittyvien valuuttatermiinien käyvän arvon muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tuloslaskelmaan. Konsernin valuuttamääräisiin rahoituseriin liittyvien valuuttatermiinien käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Valuuttajohdannaisten käypä arvo määräytyy niiden tilinpäätöshetken markkinahinnan mukaan.

Sähkön ja nikkelin hintariskin suojaamiseksi tehdyt hyödykejohdannaiset on kirjattu käypään arvoon. Hyödykejohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tuloslaskelmaan. Hyödykejohdannaiset on arvostettu markkinoiden tilinpäätöshetken noteerausten mukaisesti.

Vaihtuvakorkoisten lainojen tulevien rahavirtojen muutoksia suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona. Suojausinstrumenttien tehottoman osuuden voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Koronvaihtosopimuksiin liittyvä korko esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa samanaikaisesti kuin suojattavien vaihtuvakorkoisten lainojen korko.

Myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutos on merkitty taseen omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon. Myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettu tilinpäätöshetken markkinahinnan mukaan.

Eläkkeet

Emoyhtiön lakisääteinen ja vapaaehtoinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläketurvat ovat luonteeltaan maksuperusteisia järjestelyjä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Laskennalliset verot

Laskennallinen verovelka tai -saatava on laskettu kaikille verotuksen ja tilinpäätöksen välisille jaksotuseroille käyttäen tilinpäätöshetkellä voimassaolevia verokantoja. Laskennallinen verovelka on kirjattu taseeseen kirjanpidon ja veropohjan välisten erojen osalta kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaatava arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kursseihin. Liiketapahtumiin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Saamiset

Saamiset kirjataan nimellisarvoonsa, mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä.

Osakepalkkiot

Osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä maksettavat palkkiot maksetaan osittain osakkeina ja osittain rahana. Palkkiona luovutettavat osakkeet hankitaan osakemarkkinoilta. Osakkeiden hankinta kirjataan voittovarojen vähennykseksi ja osakkeiden luovutus oman pääoman ja henkilöstökulujen lisäykseksi. Rahana suoritettava osuus kirjataan tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin.

2 Henkilöstökulut

		31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Palkat ja palkkiot	-12 601	-10 106
Eläkekulut	-2 017	-1 938
Muut henkilösivukulut	-411	-518
Yhteensä	-15 029	-12 562

Johdolle maksetut palkat ja palkkiot:

		31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Toimitusjohtaja	-1 629	-1 654
Hallituksen jäsenet	-559	-577
Yhteensä	-2 188	-2 231

Toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 63 vuoden iässä. Toimitusjohtajalla on maksuperusteinen lisäeläkejärjestely. Järjestelyn maksut ovat 20 prosenttia hänen vuosipalkastaan, ja sisältyvät johdolle maksetut palkat ja palkkiot -taulukkoon. Lisätietoja johdon palkitsemisesta on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 24.

Henkilöstön määrä:

	2017	2016
Henkilöstö tilikauden lopussa	94	89
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella	93	90

3 Liiketoiminnan muut kulut

		31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Ostetut asiantuntijapalvelut	-6 522	-6 273
IT	-1 499	-1 478
Johdannaisten arvostukset	1 759	3 173
Muut	-1 981	-1 928
Yhteensä	-8 243	-6 506

4 Tilintarkastajan palkkiot

		31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Tilintarkastuspalkkiot	-430	-380
Veroneuvonta	-47	-248
Muut palkkiot	-286	-73
Yhteensä	-763	-701

5 Rahoitustuotot ja -kulut

		31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Saadut osingot
Saman konsernin yrityksiltä	49 714	76 575
Muilta	353	613
Korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	9 378	10 025
Muilta	1 389	3 512
Muut rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	5 286	25 097
Muilta	53 113	55 461
Korkokulut
Saman konsernin yrityksiltä	-1 500	-1 476
Muilta	-9 301	-11 331
Muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksiltä	-22 607	-17 199
Muilta	-37 636	-66 012
Yhteensä	48 189	75 264

6 Tuloslaskemaan merkityt käyvän arvon muutokset

Tuhatta euroa	2017	31.12. päättynyt tilikausi 2016
Liiketoiminnan muut kulut
Johdannaisten käyvän arvon muutokset	1 759	3 173
Muut rahoituskulut
Johdannaisten käyvän arvon muutokset	-1 030	-16 818

7 Tuloverot

	31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Tilikauden tulovero	-11 334	-4 794
Edellisten tilikausien tulovero	-188	-
Laskennallisten verojen muutos	3	-4 526
Yhteensä	-11 519	-9 320

8 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Tuhatta euroa	Aineettomat oikeudet	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muu aineellinen	Aineelliset hyödykkeet yhteensä	Yhteensä
2016
Hankintameno vuoden alussa	331	810	8 160	682	557	10 209	10 540
Myynnit	-	-1	-	-	-	-	-
Hankintameno vuoden lopussa	331	809	8 160	682	557	10 209	10 540
Kertyneet poistot vuoden alussa	-123	-	-2 815	-301	-104	-3 220	-3 343
Tilikauden poisto	-64	-	-515	-121	-25	-661	-725
Kertyneet poistot vuoden lopussa	-187	-	-3 330	-422	-129	-3 881	-4 068
Tasearvo vuoden lopussa	143	809	4 830	260	428	6 329	6 472

Tuhatta euroa	Aineettomat oikeudet	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muu aineellinen	Aineelliset hyödykkeet yhteensä	Yhteensä
2017
Hankintameno vuoden alussa	331	809	8 160	682	557	10 209	10 540
Lisäykset	-	-	313	-	-	313	313
Myynnit	-	-	-	-90	-	-90	-90
Hankintameno vuoden lopussa	331	809	8 473	592	557	10 432	10 763
Kertyneet poistot vuoden alussa	-187	-	-3 330	-422	-129	-3 881	-4 068
Tilikauden poisto	-65	-	-520	-117	-25	-662	-728
Myynnit	-	-	-	90	-	90	90
Kertyneet poistot vuoden lopussa	-252	-	-3 850	-449	-154	-4 453	-4 705
Tasearvo vuoden lopussa	78	809	4 623	143	403	5 978	6 056

9 Sijoitukset

	Osakkeet
Tuhatta euroa	Konserniyritykset	Muut	Sijoitukset yhteensä
2016
Hankintameno vuoden alussa	1 447 528	1 362	1 448 890
Lisäykset	-41 515	-	-41 515
Hankintameno vuoden lopussa	1 406 013	1 362	1 407 375
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	1 406 013	1 362	1 407 375
	Osakkeet
Tuhatta euroa	Konserniyritykset	Muut	Sijoitukset yhteensä
2017
Hankintameno vuoden alussa	1 406 013	1 362	1 407 375
Lisäykset	-	137	137
Hankintameno vuoden lopussa	1 406 013	1 498	1 407 511
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	1 406 013	1 498	1 407 511

10 Osuudet saman konsernin yrityksissä

Yrityksen nimi	Kotipaikka	Omistusosuus, %
Valmet Technologies Oy	Suomi, Helsinki	100,0
Valmet AB	Ruotsi, Sundsvall	100,0
Valmet, Inc.	Yhdysvallat, Duluth	90,0
Valmet Automation Oy	Suomi, Helsinki	100,0
Valmet Automation Pty Ltd	Australia, Melbourne	100,0

Pitkäaikaiset saamiset:

Tuhatta euroa	31.12.2017	31.12.2016
Lainasaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	88 189	82 009
Laskennallinen verosaaminen	674	765
Johdannaiset	1 567	1 865
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	90 430	84 639

Lyhytaikaiset saamiset:

Tuhatta euroa	31.12.2017	31.12.2016
Myyntisaamiset
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	7 011	6 998
Muilta	-	115
Yhteensä	7 011	7 113
Lainasaamiset
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	21 800	47 995
Konsernipankkitilit	8 051	4 341
Yhteensä	29 851	52 336
Siirtosaamiset
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	85 580	85 180
Muilta	23 822	18 678
Yhteensä	109 402	103 858
Muut saamiset	74	47
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	146 337	163 354
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä yhteensä	122 441	144 514

Erittely siirtosaamisista:

Tuhatta euroa	31.12.2017	31.12.2016
Siirtosaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Konserniavustussaamiset	70 740	55 732
Siirtyvät korkosaamiset	3 058	2 695
Johdannaiset	11 627	26 197
Muut	154	556
Yhteensä	85 580	85 180
Siirtosaamiset muilta
Johdannaiset	22 474	16 064
Muut jaksotetut tuotot	1 349	2 614
Yhteensä	23 822	18 678

12 Käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit

		2016
Tuhatta euroa	Nimellisarvo	Käypä arvo 31.12.	Tuloslaskelmaan merkityt käyvän arvon muutokset	Suojausrahastoon merkityt käyvän arvon muutokset
Valuuttatermiinisopimukset1
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	1 480	12 144	17 387	-
Muilta	1 690	-8 245	-33 272	-
Koronvaihtosopimukset1
Muilta	30	-1 602	-380	-1 602
Sähkötermiinisopimukset2
Muilta	121	-705	2 620	-

	2017
Tuhatta euroa	Nimellisarvo	Käypä arvo 31.12.	Tuloslaskelmaan merkityt käyvän arvon muutokset	Suojausrahastoon merkityt käyvän arvon muutokset
Valuuttatermiinisopimukset1
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	1 338	-9 042	-21 997	-
Muilta	1 528	12 394	22 600	-
Koronvaihtosopimukset1
Muilta	30	-1 130	-418	-1 130
Sähkötermiinisopimukset2
Muilta	159	-161	544	-
Nikkelijohdannaiset3
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	18	-37	-37	-
Muilta	18	37	37	-

¹ Nimellisarvo miljoonaa euroa

² Nimellisarvo GWh

3 Nimellisarvo tonneissa

13 Oman pääoman erittely

Tuhatta euroa	31.12.2017	31.12.2016
Osakepääoma vuoden alussa	100 000	100 000
Osakepääoma vuoden lopussa	100 000	100 000
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto vuoden alussa	412 236	409 654
Omien osakkeiden luovutus	6 044	2 582
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto vuoden lopussa	418 279	412 236
Suojaus- ja muut rahastot vuoden alussa	-1 281	-393
Lisäykset	377	-888
Suojaus- ja muut rahastot vuoden lopussa	-904	-1 281
Edellisten tilikausien voitto vuoden alussa	532 379	473 341
Osingonjako	-62 859	-52 282
Omien osakkeiden hankinta	-1 954	-2 329
Edellisten tilikausien voitto vuoden lopussa	467 565	418 730
Tilikauden voitto / tappio	95 537	113 649
Oma pääoma yhteensä vuoden lopussa	1 080 477	1 043 333

Laskelma jakokelpoisista varoista:

Euroa	31.12.2017	31.12.2016
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	418 279 316,60	412 235 760,65
Voitto edellisiltä tilikausilta	467 565 188,43	418 729 913,58
Tilikauden voitto / tappio	95 536 639,34	113 648 799,98
Jakokelpoiset varat yhteensä	981 381 144,37	944 614 474,21

14 Pitkäaikainen vieras pääoma

Tuhatta euroa	31.12.2017	31.12.2016
Lainat rahoituslaitoksilta	201 000	261 857
Johdannaiset	2 472	5 422
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	203 472	267 279

15 Lyhytaikainen vieras pääoma

Tuhatta euroa	31.12.2017	31.12.2016
Pitkäaikaisen vieraan pääoman lyhytaikainen osuus	18 000	46 571
Ostovelat
Samaan konserniin kuuluville yrityksille	795	978
Muille	1 680	1 976
Yhteensä	2 474	2 954
Siirtovelat
Samaan konserniin kuuluville yrityksille	20 822	14 533
Muille	22 670	30 978
Yhteensä	43 492	45 511
Muut lyhytaikaiset korolliset velat
Samaan konserniin kuuluville yrityksille	48 935	28 568
Konsernipankkitilit	418 666	349 597
Yhteensä	467 601	378 165
Muut velat	264	416
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	531 830	473 618
Samaan konserniin kuuluville yrityksille yhteensä	489 217	393 676

Erittely siirtoveloista:

Tuhatta euroa	31.12.2017	31.12.2016
Samaan konserniin kuuluville yrityksille
Siirtyvät korkovelat	116	290
Johdannaiset	20 706	14 053
Muut jaksotetut kulut	-	190
Yhteensä	20 822	14 533
Muille
Siirtyvät korkovelat	1 557	1 866
Johdannaiset	10 429	23 060
Palkkoihin liittyvät jaksotukset	2 617	2 371
Muut jaksotetut kulut	8 067	3 681
Yhteensä	22 670	30 978

16 Muut vastuusitoumukset

Takaukset:

Tuhatta euroa	31.12.2017	31.12.2016
Takaukset tytäryhtiöiden puolesta	863 840	830 926

Leasingvastuut:

Tuhatta euroa	31.12.2017	31.12.2016
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	734	776
Myöhemmin maksettavat	145	787
Yhteensä	879	1 563

Luettelo emoyhtiössä käytetyistä kirjanpitokirjoista

	Tositelaji
Päivä- ja pääkirja		Sähköisessä muodossa
Reskontraerittelyt		Sähköisessä muodossa
Käyttöomaisuustositteet	01, 02, 03, 04, 05, AA	Sähköisessä muodossa
Pankkitositteet	10, 16, 17, 20, 26, 27, 36, 42	Sähköisessä muodossa
Myyntilaskut	RV	Sähköisessä muodossa
Ostolaskut	23	Sähköisessä muodossa
Matkalaskut	32	Sähköisessä muodossa
Palkkatapahtumat	33	Sähköisessä muodossa
Muistiotositteet	30, 51, 52, 53, 54, 55, 59, 64, 67, 68, 71, 72, 75, 79	Sähköisessä muodossa
Rahoitustapahtumat	34, 35	Sähköisessä muodossa

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Espoo 6. päivänä helmikuuta 2018

Bo Risberg Hallituksen puheenjohtaja

Jouko Karvinen Hallituksen varapuheenjohtaja

Aaro Cantell Hallituksen jäsen Lone FØnss SchrØder Hallituksen jäsen

Eriikka Söderström Hallituksen jäsen

Rogério Ziviani Hallituksen jäsen

Tarja Tyni Hallituksen jäsen

Pasi Laine Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsinki 6. päivänä helmikuuta 2018

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Jouko Malinen KHT

Tilintarkastuskertomus

Valmet Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Valmet Oyj:n (y-tunnus 2553019-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2017. Tilinpäätös sisältää:

• konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 21.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 8 milj. €, joka on 5 % tuloksesta ennen veroja
• Tilintarkastustoimenpiteemme kattoivat kaikki konsernin kannalta merkittävät maat ja yksiköt. Tarkastuksen painopiste on ollut merkittävimmissä yksiköissä Suomessa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Kiinassa.
• Pitkäaikaisten projektien kirjanpitokäsittely
• Palvelusopimusten ja automaatioliiketoimintaan liittyvien sopimusten tulouttaminen
• Liikearvon arvostaminen

Yhteenveto

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpää tökselle määritetty olennaisuus	8 milj. € (edellinen vuosi 7 milj. €)
Olennaisuuden mää rittämisessä käytetty vertailukohde	5 % tuloksesta ennen veroja
Perustelut vertailu kohteen valinnalle	Tulos ennen veroja on yleisesti hyväksytty vertailukohde. Valitsimme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi 5 %, joka on tilintar kastusstandardeissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit. Tilintarkastustoimenpiteemme kattoivat kaikki konsernin kannalta merkittävimmät yksiköt. Konsernin tarkastuksen painopiste on ollut merkittävimmissä yksiköissä Suomessa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Kiinassa, joissa suoritimme kattavan tilintarkastuksen yksikön koosta ja riskien luonteista johtuen. Suoritimme lisäksi määrättyjä erityisiä tarkastustoimenpiteitä konsernin toiminnoille ja aihealueille, jotka sisältävät merkittäviä harkinnanvaraisia eriä kuten verotus, liikearvo ja olennaiset oikeudenkäynnit. Jäljelle jäävien yksiköiden osalta suoritimme muita tarkastustoimenpiteitä varmistaaksemme, ettei niihin liity merkittäviä riskejä olennaiselle virheelle konsernitilinpäätöksessä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Pitkäaikaisten projektien kirjanpitokäsittely

Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 3.

Pitkäaikaisten projektien kirjanpitokäsittely on tilinpäätöksen kannalta merkittävä asia, koska projektit ovat määrällisesti olennaisia ja niiden tulouttamisessa tarvitaan runsaasti johdon harkintaa. Monimutkaisuus ja harkinta liittyvät pääasiassa pitkäaikaisten projektien valmiiksi saattamisesta aiheutuvien kustannusten ja tulouttamisessa sovellettavan valmistusasteen arvioimiseen sekä projekteihin liittyvien varausten ja mahdollisesti tappiollisten sopimusten arvioimiseen.

Sopimuksesta kirjattavien kokonaismyyntituottojen ja voiton määrään saattavat vaikuttaa ajan kuluessa tapahtuvat sopimusehtojen ja olosuhteiden muutokset, kuten:

• alkuperäiseen sopimukseen tehtävät muutokset
• kustannusarvioihin ja arvioitujen kustannusten ylityksiin liittyvät epävarmuustekijät ja muutokset
• laajuutta koskevat muutokset, viiveet ja muut olosuhteet, jotka edellyttävät lisäneuvotteluja ja järjestelyjä.

Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Olemme tavanneet säännöllisesti liiketoimintalinjojen johtoa tunnistaaksemme korkean riskin projektit sekä projektit, joihin liittyvä keskeneräisen työn määrä on suuri, tai joihin liittyen on meneillään oikeusriitoja.

Olemme testanneet tiettyjä keskeisiä yhtiön sisäisiä kontrolleja, jotka liittyvät tulouttamiseen ja projektien hallinnan ja projektikirjanpidon IT-järjestelmiin. Olemme kohdistaneet yksityiskohtaisia tarkastustoimenpiteitä projekteihin, jotka ovat yksittäin tarkasteltuina merkittäviä sekä riskiltään korkeampia. Tähän liittyen olemme haastaneet johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, varmistuneet liiketapahtumien toteutumisesta taustadokumentaation avulla sekä suorittaneet uudelleenlaskentaa projektien tulouttamisessa käytettävien johdon mallien pohjalta. Tarkastuksessa olemme käyttäneet muun muassa sopimuksia ja muita johdon valmistelemia dokumentteja sekä sisäisiä liikevaihto- ja kustannusennusteita. Lisäksi olemme keskustelleet projektien etenemisestä liiketoimintalinjojen johdon ja projektijohdon edustajien kanssa.

Näiden keskustelujen ja suorittamiemme tilintarkastustoimenpiteiden tulosten perusteella olemme arvioineet projektien valmiiksi saattamiseen liittyviä johdon arvioita liikevaihdosta ja kustannuksista sekä tappiollisista sopimuksista kirjattavia kustannuksia ja varauksia sekä laskentaperiaatteiden ja sovellettavien tilinpäätösstandardien mukaisuutta.

Lisäksi olemme verranneet projekteista valitun otoksen perusteella johdon aiemmin tekemiä arvioita kirjattuihin toteumiin saadaksemme kuvan ennustamisprosessin tarkkuudesta.

Palvelusopimusten ja automaatioliiketoimintaan liittyvien sopimusten tulouttaminen

Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 3.

Yhtiöllä on useita palvelu- ja automaatioliiketoimintoihin liittyviä tulovirtoja. Myyntisopimuksiin sisältyy myös monen tyyppisiä myyntihintakomponentteja sekä erilaisia ominaispiirteitä. Joihinkin näistä tulovirroista sisältyy valmistusasteen perusteella kirjattuja myyntituottoja.

Olemme keskittyneet tähän alueeseen, koska

• monet erilaiset tekijät vaikuttavat tulouttamiseen
• merkittävä osa konsernin liikevaihdosta kertyy näistä liiketoiminnoista
• ja tulouttamisajankohtaan ja liikevaihdon oikeellisuuteen liittyy johdon harkintaa.

Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Tilintarkastuksessamme olemme arvioineet konsernin tulouttamisperiaatteiden asianmukaisuutta, mukaan lukien myyntihinnan erityyppisiin komponentteihin liittyvät periaatteet, myyntisopimusten mukaisten velvoitteiden täyttämiseen liittyvät periaatteet sekä sitä, ovatko noudatetut periaatteet sovellettavien tilinpäätösstandardien mukaisia.

Tarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut käsityksen muodostaminen määrätyistä johdon käyttämistä kontrolleista, jotka liittyvät kirjanpitojärjestelmiin kirjattaviin myyntituottoihin. Olemme myös verranneet tilikauden aikana kirjattuja määriä sopimuksiin otosperusteisesti.

Olemme käyneet läpi ennen tilinpäätöspäivää ja sen jälkeen toteutuneita myyntitapahtumia sekä tilikauden päättymisen jälkeen tehtyjä hyvityslaskuja pystyäksemme arvioimaan ovatko myyntituotot kirjattu oikealle tilikaudelle.

Liikearvon arvostaminen

Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.

Konsernin taseeseen sisältyvän liikearvon määrä 31.12.2017 on 614 miljoonaa euroa. IFRS:n mukaan liikearvo on testattava vuosittain arvonalentumisen varalta.

Liikearvon arvostus on ollut tilintarkastuksemme kannalta tärkeä seikka liikearvon suuruudesta sekä konsernin rahavirtaa tuottavien yksikköjen käyttöarvon määrittämisen monimutkaisuudesta johtuen. Lisäksi siihen liittyy liiketoiminnan tuleviin tuloksiin liittyvää harkintaa arvioitaessa tulevia käyttökatteita (EBITDA) ja inflaatiota sekä määritettäessä laskelmissa käytettävää diskonttokorkoa.

Tarkastuksessamme olemme painottaneet riskiä siitä, että liikearvo on mahdollisesti esitetty liian suurena.

Johto on vuosittaisen arvonalentumistestauksen perusteella todennut, ettei liikearvosta ole tarpeellista kirjata arvonalentumista.

Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Olemme arvioineet johdon rahavirtaennusteita ja niiden laatimisessa käytettyä prosessia mm. vertaamalla niitä viimeisimpiin hallituksen hyväksymiin budjetteihin ja tarkastamalla niihin liittyviä laskelmia. Kyseisten liiketoimintojen johdon kanssa käydyissä keskusteluissa olemme haastaneet tehdyt ennusteet ja niiden tekemisessä käytetyn prosessin sekä tarkastaneet käyttöarvolaskelmat. Olemme verranneet tilikauden toteutuneita tuloksia edellisen tilikauden arvonalentumismalleissa käytettyihin vuoden 2017 arvioihin sen arvioimiseksi, onko ennusteisiin sisältynyt oletuksia, jotka ovat osoittautuneet optimistisiksi.

Olemme arvioineet ja haastaneet diskonttauksessa käytetyn koron. Olemme arvioineet johdon tekemän herkkyysanalyysin rahavirtaennusteisiin vaikuttavista keskeisistä tekijöitä, jotka olivat:

• diskonttauskorko
• ennakoidut käyttökatteet (EBITDA)

selvittääksemme kuinka paljon kunkin näistä tekijöistä tarvitsisi muuttua joko yksin tai yhdessä ennen kuin liikearvo olisi arvoltaan alentunut.

Lisäksi olemme arvioineet, kuinka todennäköisesti nämä keskeiset oletukset muuttuisivat siinä määrin, että liikearvosta jouduttaisiin kirjaamaan arvonalentuminen.

Olemme arvioineet liitetiedossa 4 esitettyjen tietojen riittävyyttä tarkistamalla, että ne ovat IFRS:n mukaisia ja että ne vastaavat käsitystämme arvostukseen liittyvistä keskeisistä seikoista ja herkkyyksistä.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 26.3.2014 alkaen yhtäjaksoisesti 4 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

• toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
• toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 6.2.2018

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Jouko Malinen KHT

Hallitus

Bo Risberg s. 1956, Ruotsin kansalainen

Valmetin hallituksen jäsen ja puheenjohtaja vuodesta 2015 Valmetin hallituksen palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja Riippumaton yhtiöstä ja riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista Tekniikan kandidaatti, MBA Hallituksen puheenjohtaja Piab Management AB:ssä Hallituksen varapuheenjohtaja Grundfos Holding A/S:ssä Hallituksen jäsen Trelleborg AB:ssä ja Stäubli Holding AG:ssä

Jouko Karvinen s. 1957, Suomen kansalainen

Valmetin hallituksen jäsen vuodesta 2016 Valmetin hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2017 Valmetin hallituksen palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista Diplomi-insinööri Hallituksen jäsen Finnair Oyj:ssä, Komatsu Corporation of Japanin kansainvälisessä neuvottelukunnassa, ja IMD Business Schoolin säätiössä ja hallintoneuvostossa

Aaro Cantell

s. 1964, Suomen kansalainen

Valmetin hallituksen jäsen vuodesta 2016 Valmetin hallituksen palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja ei riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista Solidiumin hallituksen jäsenyydestä johtuen Diplomi-insinööri Hallituksen puheenjohtaja Normet Group Oy:ssä ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ssä Hallituksen jäsen Teknologiateollisuus ry:ssä ja Solidium Oy:ssä

Lone Fønss Schrøder

s. 1960, Tanskan kansalainen

Valmetin hallituksen jäsen vuodesta 2014 Valmetin hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Riippumaton yhtiöstä ja riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista Kauppatieteiden maisteri (laskentatoimi), Oikeustieteen maisteri Hallituksen jäsen Saxobank A/S:ssä, Volvo PV AB:ssä, Schneider SE:ssä, Bilfinger Berger SE:ssä, INGKA Holding B.V:ssä, Akastor ASA:ssa, Canada Steamship Linesissa ja Credit Suisse Londonissa

Eriikka Söderström s. 1968, Suomen kansalainen

Valmetin hallituksen jäsen vuodesta 2017 Valmetin hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista Kauppatieteiden maisteri

Tarja Tyni s. 1964, Suomen kansalainen

Valmetin hallituksen jäsen vuodesta 2016 Valmetin hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista Oikeustieteen maisteri Hallituksen puheenjohtaja Innova Oy:ssä ja Mandatum Life Sijoituspalvelut Oy:ssä

Rogério Ziviani s. 1956, Brasilian kansalainen

Valmetin hallituksen jäsen vuodesta 2013 Riippumaton yhtiöstä ja riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista Kauppatieteiden kandidaatti, MBA Hallituksen jäsen Innovatech Negócios Florestaisissa

Eija Lahti-Jäntti s. 1963, Suomen kansalainen Henkilöstön edustaja vuodesta 2014 lähtien MBA Asiakaspalvelukoordinaattori Valmetin henkilöstön edustaja Eija Lahti-Jäntti osallistuu asiantuntijana Valmet Oyj:n hallituksen kokouksiin Valmetin palveluksessa vuodesta 1988

Mikael von Frenckell oli Valmetin hallituksen jäsen, hallituksen varapuheenjohtaja ja palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsen 23.3.2017 asti. Friederike Helfer oli Valmetin hallituksen jäsen ja hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen 23.3.2017 asti.

Lisätietoja Valmetin hallituksesta: www.valmet.com/johto

Johtoryhmä

Pasi Laine s. 1963 Toimitusjohtaja Diplomi-insinööri Suomen kansalainen

Aki Niemi s. 1969

Johtaja, Palvelut-liiketoimintalinja 1.10.2017 lähtien (aiemmin Johtaja, Kiinan alue) Diplomi-insinööri Suomen kansalainen

Sakari Ruotsalainen s. 1955 Johtaja, Automaatioliiketoimintalinja

Diplomi-insinööri Suomen kansalainen

Bertel Karlstedt s. 1962

Johtaja, Sellu ja energia -liiketoimintalinja Diplomi-insinööri Suomen kansalainen

Jari Vähäpesola s. 1959

Celso Tacla s. 1964

Tuotantoinsinööri Kemian insinööri Brasilian kansalainen

MBA

Johtaja, Etelä-Amerikan alue

Johtaja, Paperitliiketoimintalinja Diplomi-insinööri Kansainvälisen markkinoinnin johtamisen tutkinto Suomen kansalainen

Dave King s. 1956

Johtaja, Pohjois-Amerikan alue Insinööri Yhdysvaltain kansalainen

Johtaja, EMEA-alue Diplomi-insinööri Suomen kansalainen

Jukka Tiitinen s. 1965

Johtaja, Aasian-Tyynenmeren alue 1.10.2017 lähtien (aiemmin Johtaja, Palvelut-liiketoimintalinja) Diplomi-insinööri Suomen ja Yhdysvaltain kansalainen

Xiangdong Zhu s. 1967

Johtaja, Kiinan alue 1.10.2017 lähtien Insinööri MBA Kiinan kansalainen

Juha Lappalainen s. 1962

Johtaja, strategia ja liiketoiminnan kehitys Diplomi-insinööri Suomen kansalainen

Julia Macharey s. 1977 Henkilöstöjohtaja

KTM Hum. kand. Suomen kansalainen

Kari Saarinen s. 1961 Talousjohtaja KTM Suomen kansalainen

Anu Salonsaari-Posti s. 1968 Markkinointi- ja viestintäjohtaja KTM MBA Suomen kansalainen

Hannu T Pietilä toimi Aasian-Tyynenmeren alueen johtajana 30.9.2017 asti.

Lisätietoja Valmetin johtoryhmästä: www.valmet.com/johto

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Valmetin osake

Valmetin osakepääoma on 100 000 000 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä on 149 864 619. Valmetilla on yksi osakesarja, ja sen osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Jokaisella osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa.

Kaupankäynti Valmet Oyj:n osakkeilla käynnistyi Helsingin Pörssissä (Nasdaq Helsinki) 2. tammikuuta 2014. Valmetin osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsingissä vuoden 2017 aikana yhteensä 89 miljoonaa kappaletta, mikä on noin 60 prosenttia osakkeen koko kaupankäyntimäärästä. Nasdaq Helsingin lisäksi Valmetin osakkeilla käydään kauppaa myös muilla markkinapaikoilla, kuten Cboe CXE:ssä, Cboe BXE:ssä ja Turquoisessa. Vuoden 2017 aikana Valmetin osakkeita vaihdettiin vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla 49 miljoonaa kappaletta, mikä vastaa noin 35 prosenttia osakkeen koko kaupankäyntimäärästä. (Lähde: Nasdaq, Fidessa)

Valmet Oyj:llä oli 31. joulukuuta 2017 hallussaan 399 omaa osaketta.

PERUSTIETOJA VALMETIN OSAKKEESTA

• Listaus: Nasdaq Helsinki
• Listautumispäivä: 2.1.2014
• Kaupankäyntivaluutta: euro
• Markkina-arvoluokka: suuret yhtiöt
• Toimiala: Teollisuuden laitteet ja palvelut
• Kaupankäyntitunnus: VALMT
• ISIN-koodi: FI4000074984
• Reuters-tunnus: VALMT.HE
• Bloomberg -tunnus: VALMT FH

Osakepääoma ja tietoa osakkeesta1

	2017	2016	2015
Osakepääoma 31.12., miljoonaa euroa	100	100	100
Osakkeiden lukumäärä 31.12.:
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä	149 864 220	149 864 220	149 864 220
Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet	399	399	399
Osakkeiden lukumäärä yhteensä	149 864 619	149 864 619	149 864 619
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän keskiarvo	149 864 220	149 864 220	149 864 220
Laimennettu osakkeiden lukumäärän keskiarvo	149 864 220	149 864 220	149 864 220
Vaihdon määrä osakkeina, Nasdaq Helsinki Oy	89 279 591	103 423 288	102 209 913
% julkisesti noteeratusta osakekannasta	59,6	69,0	68,2
Tulos per osake, euroa	0,84	0,55	0,51
Tulos per osake, laimennettu, euroa	0,84	0,55	0,51
Osinko per osake, euroa	0,552	0,42	0,35
Osinko, miljoonaa euroa	822	63	52
Osinko tuloksesta, %	65 %2	76 %	68 %
Efektiivinen osinkotuotto	3,3 %2	3,0 %	3,9 %
Hinta/voittosuhde (P/E)	19,6	25,4	17,3
Oma pääoma per osake 31.12., euroa	6,19	5,88	5,70
Ylin kurssi, euroa	18,44	15,06	12,47
Alin kurssi, euroa	13,45	8,08	8,36
Volyymipainotettu keskikurssi, euroa	16,08	11,52	10,39
Osakkeen kurssi 31.12., euroa	16,44	13,98	8,90
Osakekannan markkina-arvo3 31.12., miljoonaa euroa	2 464	2 095	1 334

1 Lukujen laskentakaavat on esitelty osassa 'Tunnuslukujen laskentakaavat'.

2 Hallituksen ehdotus.

3 Ilman omia osakkeita.

Valmetin osakekurssin kehittyminen 2. tammikuuta 2014–31. joulukuuta 2017

Osakekohtainen osinko, euroa ja osinko tuloksesta, %

Osakkeenomistajat

Omistusjakauman kehitys, %

Rekisteröityjä osakkeenomistajia oli joulukuun 2017 lopussa 45 890 (45 573).

Valmet valittiin neljättä vuotta peräkkäin maailman arvostetuimpaan kestävän kehityksen indeksiin, Dow Jones Sustainability indeksiin (DJSI World ja Europe).

Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten sijoittajien omistuksessa oli joulukuun 2017 lopussa 50,1 prosenttia osakkeista (49,4 %).

2013 2014 2015 2016 2017 100 80 60 40 20 0

Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat

• Suomalaiset instituutiot, yritykset ja yhteisöt
• Solidium Oy1
• Suomalaiset yksityissijoittajat

Omistuksen jakautuminen ryhmittäin 31.12., %

1 Solidium Oy on Suomen valtion kokonaan omistama.

Omistuksen jakautuminen sektoreittain 31. joulukuuta 2017

	Omistajien määrä	Osuus omistajista, %		Osakkeiden määrä Osuus osakekannasta, %
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	312	0,7	75 094 795	50,1
Suomalaiset instituutiot, yritykset ja yhteisöt	2 390	5,2	37 751 535	25,2
Solidium Oy1	0	-	16 695 287	11,1
Suomalaiset yksityissijoittajat	43 188	94,1	20 314 922	13,6
Yhteistilillä	0	-	8 080	0,0
Yhteensä	45 890	100,0	149 864 619	100,0

1 Solidium Oy on Suomen valtion kokonaan omistama.

Omistusrakenne perustuu Tilastokeskuksen sektoriluokitukseen.

Omistuksen jakautuminen osakemäärän mukaan 31. joulukuuta 2017

Osakkeiden määrä	Omistajien määrä	Osuus omistajista, %		Osakkeita yhteensä Osuus osakekannasta, %
1–100	19 675	42,9	985 485	0,7
101–1 000	21 692	47,3	8 002 323	5,3
1 001–10 000	4 139	9,0	10 632 569	7,1
10 001–100 000	317	0,7	8 255 791	5,5
100 001–	67	0,1	121 980 371	81,4
Yhteensä	45 890	100,0	149 856 539	100,0
Hallintarekisteri	10	0,0	73 152 725	48,8
Emoyhtiön hallussa olevat osakkeet	1	0,0	399	0,0
Yhteistilillä	0	0,0	8 080	0,0

Suurimmat osakkeenomistajat 31. joulukuuta 2017

	Omistus	% omistuksesta
1 Solidium Oy1	16 695 287	11,14
2 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	4 210 000	2,81
3 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	4 165 465	2,78
4 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	3 103 000	2,07
5 OP -rahastot	2 862 937	1,91
6 Valtion Eläkerahasto	1 545 000	1,03
7 Keva	1 502 166	1,00
8 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	922 537	0,62
9 Nordea -rahastot	888 210	0,59
10 Odin -rahastot	883 115	0,59
11 Danske Invest -rahastot	857 348	0,57
12 Evli -rahastot	780 053	0,52
13 SEB Finlandia -sijoitusrahasto	711 474	0,47
14 Sigrid Juséliuksen Säätiö	610 865	0,41
15 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	526 490	0,35

1 Solidium Oy on Suomen valtion kokonaan omistama.

Liputusilmoitukset vuonna 2017

Kauppapäivä	Osakas	Raja	Suora omistus, %	Epäsuora omistus, %	Omistus yhteensä, %
8.8.2017	BlackRock, Inc.	Yli 5 %	3,79 %	1,25 %	5,04 %
14.11.2017	BlackRock, Inc.	Alle 5 %	-	-	-
8.12.2017	BlackRock, Inc.	Yli 5 %	4,36 %	0,63 %	5,00 %
11.12.2017	BlackRock, Inc.	Alle 5 %	-	-	-
13.12.2017	BlackRock, Inc.	Yli 5 %	4,42 %	0,63 %	5,05 %
14.12.2017	BlackRock, Inc.	Alle 5 %	-	-	-
15.12.2017	BlackRock, Inc.	Yli 5 %	4,38 %	0,63 %	5,01 %
18.12.2017	BlackRock, Inc.	Alle 5 %	-	-	-
19.12.2017	BlackRock, Inc.	Yli 5 %	4,35 %	0,67 %	5,03 %

Hallituksen Valmetin osakkeiden omistus 31. joulukuuta 2017

		Omistus
Risberg, Bo	Hallituksen puheenjohtaja	10 018
Karvinen, Jouko Alvar	Hallituksen varapuheenjohtaja	3 209
Cantell, Aaro	Hallituksen jäsen	2 926
Schrøder, Lone Fønss	Hallituksen jäsen	8 610
Söderström, Eriikka	Hallituksen jäsen	1 130
Tyni, Tarja Hannele	Hallituksen jäsen	2 926
Ziviani, Rogério	Hallituksen jäsen	7 113
Yhteensä		35 932
% ulkona olevista osakkeista		0,02 %

Johtoryhmän Valmetin osakkeiden omistus 31. joulukuuta 2017

		Omistus
Laine, Pasi Kalevi	Toimitusjohtaja	101 997
Saarinen, Kari Juhani	Talousjohtaja	26 753
Karlstedt, Bertel Evald	Johtaja, Sellu ja energia -liiketoimintalinja	27 045
King, David	Johtaja, Pohjois-Amerikan alue	11 517
Lappalainen, Juha Tapani	Johtaja, strategia ja liiketoiminnan kehitys	25 597
Macharey, Julia Irene	Henkilöstöjohtaja	17 984
Niemi, Aki Petri	Johtaja, Palvelut-liiketoimintalinja	36 690
Ruotsalainen, Jussi Sakari	Johtaja, Automaatio-liiketoimintalinja	21 088
Salonsaari-Posti, Anu Maarit	Markkinointi- ja viestintäjohtaja	13 342
Simola, Vesa Tuomas	Johtaja, EMEA:n alue	26 249
Tacla, Celso Luiz	Johtaja, Etelä-Amerikan alue	56 449
Tiitinen, Jukka Heikki	Johtaja, Aasian-Tyynenmeren alue	60 288
Vähäpesola, Jari	Johtaja, Paperit-liiketoimintalinja	35 175
Zhu, Xiangdong	Johtaja, Kiinan alue	9 244
Yhteensä		469 418
% ulkona olevista osakkeista		0,31 %

Sijoittajasuhteet

Valmetin tehdasvierailu Karlstadiin, Ruotsiin marraskuussa 2017. Valmetin tehdasvierailu Tampereelle maaliskuussa 2017.

Tavattuja sijoittajia:

Tapaamisia ja tilaisuuksia:

~215

Roadshow-päiviä:

30

Vierailtuja maita:

13

Toiminta

Valmetin sijoittajasuhdetoiminnon tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa, että markkinoilla on oikeat ja riittävät tiedot Valmetin osakkeen arvon määrittämiseksi. Sijoittajasuhdetoiminto vastaa talous- ja sijoittajaviestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta. Kaikki sijoittajien yhteydenotot hoidetaan keskitetysti Valmetin sijoittajasuhteissa.

Tilinpäätösten ja osavuosikatsausten, sijoittajasivujen ja pörssi- ja lehdistötiedotteiden lisäksi Valmetin sijoittajaviestintään kuuluvat sijoittajatapaamiset, seminaarit, webcast-lähetykset, tulosjulkistustilaisuudet, tehdasvierailut ja yhtiökokoukset. Valmet järjestää myös sijoittajille ja analyytikoille suunnattuja pääomamarkkinapäiviä. Lisäksi Valmetin sijoittajasuhdetoiminnon tehtävänä on kerätä ja analysoida markkinainformaatiota sekä sijoittajien palautetta Valmetin johdon ja hallituksen käyttöön.

Suljettu ikkuna ja hiljainen jakso

Valmet noudattaa Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjetta ("Helsingin pörssin sisäpiiriohje"). Valmetin johtohenkilöt (Valmetin hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet, EU:n Markkinoiden Väärinkäyttöasetuksen "MAR" mukaan) eivät saa käydä kauppaa Valmetin liikkeelle laskemilla arvopapereilla 30 vuorokauteen ennen yhtiön osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Valmetin päätöksen mukaan tämä suljettu ikkuna koskee myös eräitä nimettyjä Valmetin työntekijöitä, joilla on pääsy yhtiön taloudellisiin raportointijärjestelmiin.

Valmet noudattaa 21 vuorokauden hiljaista jaksoa ennen tulosjulkistuksia. Tänä aikana Valmet ei kommentoi yhtiön taloudellista tilannetta, markkinoita tai tulevaisuuden näkymiä, eikä tapaa pääomamarkkinoiden tai talousalan tiedotusvälineiden edustajia.

Sijoittajasuhteet vuonna 2017

Valmetin sijoittajasuhdetoiminto järjesti vuoden 2017 aikana erilaisia sijoittajille ja analyytikoille suunnattuja tapahtumia. Yhteensä Valmet osallistui noin 215 sijoittajatapaamiseen, seminaariin tai puhelinkokoukseen. Sijoittajasuhteiden lisäksi sijoittajatapahtumiin osallistuivat toimitusjohtaja, talousjohtaja sekä muita liiketoiminnan johtohenkilöitä. Vuonna 2017 Valmetilla oli yhteensä 30 Roadshow-päivää 13 eri maassa: Itävallassa, Belgiassa, Tanskassa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Japanissa, Norjassa, Singaporessa, Ruotsissa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Valmetin sijoittajasuhteet järjestivät tehdasvierailut Tampereelle ja Karlstadiin, Ruotsiin, tarjoten institutionaalisille sijoittajille ja analyytikoille mahdollisuuden keskustella Palvelut- ja Paperit -liiketoimintalinjojen paikallisen johdon kanssa.

Valmetin sijoittajasivut ja tunnustus hyvästä sijoittajaviestinnästä

Valmetin sijoittajasivut tarjoavat kattavasti tietoa muun muassa Valmetin toimintaympäristöstä, trendeistä, strategiasta, liiketoimintalinjoista ja tuloskehityksestä. Taloudellisten raporttien, esitysmateriaalien, webcast-tallenteiden ja interaktiivisten osake- ja omistustyökalujen lisäksi nettisivulta löytyy Sijottajasuhdejohtajan blogi ja IR videogalleria, joissa käsitellään sijoittajia kiinnostavia teemoja.

Valmetin visio on tulla maailman parhaaksi asiakkaiden palvelussa, ja tämä pätee myös sijoittajasuhdetiimiin. Huhtikuussa Valmetin sijoittajasivut voittivat Pörssisäätiön ja Suomen Sijoitusanalyytikot ry:n "Parhaat sijoittajasivut" -kilpailun suurten yhtiöiden sarjassa. Heinäkuussa IR Magazine, arvostettu sijoittajasuhdealan julkaisu, antoi Valmetille palkinnon parhaasta multimedian käytöstä sijoittajaviestinnässä IR Magazine Awards Europe -palkintogaalassa. Marraskuussa Valmetin sijoittajasuhteet palkittiin parhaana yhtiön sijoittajatarinan viestinnässä IR Society Best Practice Awards 2017 -palkintogaalassa.

Analyytikkoseuranta

Valmetia seurasi vuonna 2017 ainakin yksitoista analyytikkoa, joista seitsemän Helsingissä, kaksi Lontoossa, yksi Tukholmassa ja yksi Frankfurtissa. Analyytikoiden yhteystiedot sekä konsensusennusteet ovat saatavilla Valmetin sijoittajasivuilla. Valmet ei vastaa pääomamarkkinatahojen näkemysten sisällöstä, oikeellisuudesta eikä kattavuudesta.

Valmetin käsityksen mukaan ainakin seuraavat pankki- ja pankkiiriliikkeet seuraavat säännöllisesti Valmetin osaketta:

Helsinki

Carnegie Investment Bank Danske Markets Equities Handelsbanken Inderes Nordea OP Yrityspankki SEB

Muu Eurooppa

Berenberg DnB NOR Kepler Cheuvreux UBS

Taloudellinen kalenteri 2018

6. helmikuuta 2018	Tilinpäätöstiedote 2017
21. maaliskuuta 2018	Yhtiökokous
6. huhtikuuta 2018	Hiljainen jakso alkaa
27. huhtikuuta 2018	Tammi–maaliskuun 2018 osavuosikatsauksen julkaisu
4. heinäkuuta 2018	Hiljainen jakso alkaa
25. heinäkuuta 2018	Tammi–kesäkuun 2018 puoli vuosikatsauksen julkaisu
2. lokakuuta 2018	Hiljainen jakso alkaa
23. lokakuuta 2018	Tammi–syyskuun 2018 osavuosikatsauksen julkaisu

Kalenteri löytyy Valmetin sijoittajasivuilta.

Valmetin sijoittajasuhteet

Calle Loikkanen

Tuuli Oja

Sijoittajasuhdejohtaja Puh. 010 672 0020 calle.loikkanen@valmet.com

tuuli.oja@valmet.com

Sijoittajasuhdepäällikkö Puh. 010 672 0352

Heli Jämsä Sijoittajasuhdekoordinaattori Puh. 010 672 0973 heli.jamsa@valmet.com

Yhteystiedot

KÄYNTIOSOITE

Valmet Oyj Keilasatama 5 02150 Espoo

POSTIOSOITE

Valmet Oyj PL 11 02151 Espoo

Vaihde: 010 672 0000

etunimi.sukunimi@valmet.com

WWW.VALMET.COM

MEDIASUHTEET media@valmet.com

KESTÄVÄ KEHITYS sustainability@valmet.com

SIJOITTAJASUHTEET ir@valmet.com

TILAA JULKAISUJA www.valmet.com/subscribe

PERUUTA JULKAISUJEN TILAUS media@valmet.com

SEURAA VALMETIA SOSIAALISESSA MEDIASSA

linkedin.com/company/valmet
twitter.com/valmetglobal
twitter.com/valmetir
youtube.com/valmetglobal
facebook.com/valmetcorporation
instagram.com/valmetglobal

Valmetin raportit 2017

VUOSIKATSAUS 2017

Raportti kuvailee Valmetin toimintaa, markkinaympäristöä ja kestävää kehitystä 2017. asiakkaidemme suorityskykyä – joka päivä.

TILINPÄÄTÖS 2017 JA TIETOA SIJOITTAJILLE

Raportti sisältää tilinpäätöksen vuodelle 2017 sekä tietoa Valmetin osakkeista, osakkeenomistajista ja johdosta.

GRI-LIITE 2017 (ENG)

Raportti sisältää Valmetin kestävän kehityksen raportoinnin indikaattorit ja periaatteet ja suhteen Global Reporting Initiative (GRI) Standards -raportointiohjeistoon. Valmet Oyj 02151 ESPOO asiakkaidemme suorityskykyä – joka päivä.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJES-TELMÄSTÄ 2017 220 vuoden teollisen historian tuomalla kokemuksella, olemme sitoutuneita parantamaan asiakkaidemme suorityskykyä – joka päivä.

Raportti kokoaa tiedot Valmetin hallinnon periaatteista ja toiminnasta, hallituksesta ja johdosta 2017. Keilasatama 5 / PL 11 02151 ESPOO www.valmet.com

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

Raportti sisältää periaatteet Valmetin palkitsemisesta ja palkkiot 2017.

Tietoja tästä raportista

Raportissa käytetty paperi ja paperin valmis tuksessa käytetty sellu on tuotettu Valmetin valmistamilla koneilla ja laitteilla. Raportti on painettu Maxioffset-paperille, joka on sertifioitu PEFC-standardin vaatimusten mukaisesti ja täyttää Joutsenmerkin ympäristövaatimukset.

Vuosikertomuksessa käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. PEFC sertifioiduissa metsissä pide tään huolta metsäluonnosta, sekä ylläpidetään toimeentulon, ulkoilun ja virkistymisen mahdol lisuuksia. Kestävyydestä kertova PEFC merkki edistää vastuullista kuluttamista.

Painotyössä käytetyt painovärit ja kemikaa lit ovat Joutsenmerkin vaatimusten mukaisia. Painoväri on kasviöljypohjaista, ja myös muiden materiaalien käytössä suositaan kierrätettäviä ja ympäristöystävällisiä tuotteita.

GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TUOTANTO Miltton Oy

PAPERI

Maxioffset 250 g Maxioffset 120 g

PAINO Grano Oy

220-vuotisen teollisen historian tuomalla kokemuksella, olemme sitoutuneita parantamaan asiakkaidemme suorituskykyä – joka päivä.

Valmet Oyj Keilasatama 5 / PL 11 02151 ESPOO www.valmet.com