VALMET
TILINPÄÄTÖS 2013

Valmet

Valmet syntyi Metson osittaisjakautumisessa

Tilinpäätös 2013

Tässä tilinpäätöksessä esitettävät taloudelliset carve-outtiedot kuvaavat niiden yhtiöiden taloudellisia tietoja, jotka ovat aikaisemmin muodostaneet Metso-konsernin Massa, paperi ja voimantuotanto -segmentin. Tase 31.12.2013 perustuu toteutuneisiin lukuihin, kun taas tuloslaskelma, rahavirtalaskelma ja vertailuluvut perustuvat taloudellisiin carve-out-tietoihin. Sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna, ellei muuta mainita.

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus... 4
Konsernin tuloslaskelma... 15
Konsernin laaja tuloslaskelma... 16
Konsernin tase... 17
Konsernin rahavirtalaskelma... 20
Laskelma konsernin
oman pääoman muutoksista... 21
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ⁵... 22
Taloudellista kehitystä
kuvaavat tunnusluvut 2013 ja 2012... 73
Tunnuslukujen laskentakaavat... 74
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS... 75
Emoyhtiön tase, FAS... 76
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS... 77
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot... 78
Toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen allekirjoitukset... 84
Tilintarkastuskertomus... 85
Osakkeet ja osakkeenomistajat... 87
Sijoittajasuhteet... 89

⁵ Oheiset liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Tausta, laatimisperusta ja laatimisperiaatteet 22
Rahoitusriskien hallinta 34
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset 39
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto 39
Henkilöstökulut ja henkilöstön lukumäärä 39
Poistot 40
Rahoitustuotot ja -kulut, netto 40
Tuloverot 41
Liiketoimintojen yhdistämiset 43
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 44
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset 48
Myytävissä olevat osakesijoitukset 49
Vaihto-omaisuus 49
Valmistusasteen mukaisesti tuloutettavat toimitusprojektit 49
Nettokäyttöpääoman muutos 49
Korolliset ja korottomat saamiset 50
Rahoitusvarat ja -velat 51
Rahat ja pankkisaamiset 53
Oma pääoma 53
Osakeperusteiset maksut 54
Pitkäaikaiset lainat 57
Varaukset 58
Lyhytaikaiset lainat 58
Osto- ja muut velat 59
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 59
Vastuut 63
Leasing- ja vuokrasitoumukset 64
Johdannaiset 65
Lähipiiri-informaatio 66
Valmet-konsernin tytäryhtiöt 68
Raportointisegmentit ja
toiminnan maantieteellinen jakautuminen 70
Tilintarkastuspalkkiot 72
Oikeudenkäynnit ja vaateet 72
Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat 72
Käytetyt valuuttakurssit 72

Valmet Tilinpäätös 2013

Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2013

Valmet Oyj perustettiin osittaisjakautumisen täytäntöönpanon rekisteröinnin seurauksena 31.12.2013

Metso Oyj:n 1.10.2013 Helsingissä pidetty ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi Metson hallituksen esityksen mukaisesti jakautumissuunnitelman ja päätti Metson osittaisjakautumisesta kahdeksi yhtiöksi siten, että Metson Massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoiminnot siirtyivät jakautumisessa perustettavalle yhtiölle, Valmet Oyj:lle, ja Metson Kaivos ja maarakennus- sekä Automaatio -liiketoiminat jäivät Metsoon.

Osittaisjakautumisen täytäntöönpanon rekisteröitiin kaupparekisteriin 31.12.2013, jolloin Valmet Oyj:n perustaminen tuli voimaan ja Valmetin hallituksen toimikausi alkoi. Valmet ei ole ennen tätä muodostanut erillistä juridista konsernia, vaan liiketoimintaa on ohjattu Metson Massa, paperi ja voimantuotanto -segmenttinä ja siten osana Metso-konsernia.

Hallinto

1.10.2013 pidetty Metson ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi Valmetin yhtiöjärjestyksen osana jakautumispäätöstä.

Valmet Oyj:n ja Valmet-konsernin hallinnoinnissa noudatetaan voimassaolevaa lainsäädäntöä, yhtiön yhtiöjärjestystä sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden toimintaa sääntelevien ja valvovien yhteisöjen sääntöjä ja määräyksiä. Valmet Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n kesäkuussa 2010 antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka tuli voimaan 1.10.2010. Koodi on julkisesti saatavilla internetissä osoitteessa www.cgfinland.fi.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate governance)

Valmet on laatinut erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2013 suomalaisten listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen mukaisesti. Selvitys kattaa myös muita keskeisiä hallinnoinnin osa-alueita ja se julkaistaan Valmetin verkkosivuilla, erillään hallituksen toimintakertomuksesta, osoitteessa www.valmet.com/hallinnointi.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin ja sen tehtävät määräytyvät yhtiöjärjestyksen ja osakeyhtiölain mukaan. Yhtiökokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta, voitonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenten, hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä tilintarkastajan valitsemisesta ja näiden palkkioista sekä muista osakeyhtiölain mukaan yhtiökokouksen päätöstä edellyttävistä ja yhtiökokoukselle esitetyistä asioista. Yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus.

Hallitus

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus seuraa konsernin toimintaa, taloutta ja riskienhallintaa, ja sen tehtävänä on edistää osakkeenomistajien ja konsernin etua huolehtimalla koko konsernin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Valmetin yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään kahdeksan (8) jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet.

Toimitusjohtaja

Hallitus valitsee yhtiölle toimitusjohtajan ja päättää toimitusjohtajan palkasta ja palkkioista ja muista toimisuuteen ehdoista. Hallitus valvoo toimitusjohtajan toimintaa.

Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja huolehtii yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.

Valmet Tilinpäätös 2013

Hallituksen toimintakertomus

Valmetin vuoden 2013 tilinpäätös

Tässä tilinpäätöksessä esitettävät taloudelliset carve-out-tiedot kuvaavat niiden yhtiöiden taloudellisia tietoja, jotka ovat aikaisemmin muodostaneet Metso-konsernin Massa, paperi ja voimantuotanto-segmentin. Tase 31.12.2013 perustuu toteutuneisiin lukuihin, kun taas tuloslaskelma, kassavirta ja vertailuluvut perustuvat taloudellisiin carve-out tietoihin. Sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna, ellei muuta mainita.

Avainluvut

| Avainluvut^{1}, milj. euroa | 2013
Carve-out | 2012
Carve-out |
| --- | --- | --- |
| Saadut tilaukset | 2 182 | 2 445 |
| Tilauskanta | 1 398 | 2 249^{2} |
| Liikevaihto | 2 613 | 3 014 |
| Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA)
sekä kertaluonteisia eriä | 54 | 192 |
| % liikevaihdosta | 2,1 % | 6,4 % |
| Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) | -32 | 168 |
| % liikevaihdosta | -1,2 % | 5,6 % |
| Liikevoitto | -59 | 138 |
| % liikevaihdosta | -2,2 % | 4,6 % |
| Tulos per osake, euroa | -0,42 | 0,51 |
| Tulos per osake, laimennettu, euroa^{3} | - | - |
| Oma pääoma per osake, euroa | 5,39 | - |
| Osinko per osake, euroa | 0,15^{4} | - |
| Liiketoiminnan rahavirta | -43 | -53 |
| Rahavirta investointien jälkeen | -97 | -106 |
| Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE), ennen veroja | -4 % | 12 %^{5} |

Avainlukujen laskentakaavat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Sisältää peruutetun Fibria-tilauksen (331 milj. euroa).
Valmetin hallitus ei ole vielä tämän tilinpäätöksen hyväksymisen hetkellä päättänyt osakepalkkio-ohjelmiin sovellettavasta Metson ja Valmetin osakkeiden vaihtosuhteesta.
Hallituksen ehdotus.
Tunnuslukujen laskennassa on tehty 468 miljoonan euron oikaisu taseen riviltä 'Pitkäaikaiset lainat, Metso -konserni' riville 'oma pääoma' heijastamaan Metso Svenska AB:n pitkäaikaisesta lainasta Metsolle tammikuussa 2013 omaksi pääomaksi konvertoitu osuus.

Kaupankäynti Valmetin osakkeella alkoi 2.1.2014. Tästä johtuen markkina-arvoihin perustuvia tunnuslukuja ei ole mahdollista laskea vuosille 2013 ja 2012. Tämä koskee seuraavia tunnuslukuja: osinko tuloksesta prosentteina, efektiivinen osinkotuotto prosentteina, hinta/voittosuhde, osakkeen kurssikehitys, osakekannan markkina-arvo, osakkeiden vaihdon kehitys lukumääränä ja prosentteina, osakkeiden antioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, osakkeiden antioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa. Seuraavan osalta tunnusluku on esitetty vain vuodelta 2013: osinko per osake.

| Omavaraisuus- ja nettovelkaantuneisuusaste | 31.12.2013 | 31.12.2012
Carve-out |
| --- | --- | --- |
| Omavaraisuusaste | 41 % | 38 %^{1} |
| Nettovelkaantuneisuusaste | 0 % | 6 %^{1} |

Tunnuslukujen laskennassa on tehty 468 miljoonan euron oikaisu taseen riviltä 'Pitkäaikaiset lainat, Metso -konserni' riville 'oma pääoma' heijastamaan Metso Svenska AB:n pitkäaikaisesta lainasta Metsolle tammikuussa 2013 omaksi pääomaksi konvertoitu osuus.

Valmet Tilinpäätös 2013

Halluksen toimintakertomus

Haastellinen toimintaympäristö vuonna 2013

Maailmantalouden jatkunut epävarmuus heijastui asiakasteollisuuksissa. Markkinoiden aktiviteetti oli matalalla tasolla, erityisesti kartonki ja paperi- sekä energiamarkkinoilla, ja asiakkaat lykkäsivät päätöksentekoaan.

Palveluliiketoiminta kehittyi tyydyttävästi. Saadut tilaukset kasvoivat hieman Pohjois-Amerikassa ja laskivat EMEA-alueella (Eurooppa, Lähi-Itä ja Afrikka).

Sellutehdasmarkkina jatkui tyydyttävänä. Saadut tilaukset kasvoivat Etelä-Amerikassa yksittäisen suuren sellutehdastikauksen myötä. Uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten ja niihin liittyvien palveluiden kysyntä oli heikkoa vuonna 2013. Saadut tilaukset laskivat kaikilla päämarkkina-alueilla Energia-liiketoimintayksikössä, koska kaasuun ja hiileen perustuvien energiaratkaisuiden hinnat ovat laskeneet. Lisäksi epävarmuus Euroopan ja Pohjois-Amerikan energiapolitiikasta heikensi kysyntää.

Kartonki- ja paperilinjojen kysyntä oli heikkoa, ja pehmopaperilinjojen kysyntä oli tyydyttävää. Saadut tilaukset nousivat Etelä-Amerikassa, ja laskivat kaikilla muilla markkina-alueilla, erityisesti Kiinassa. Saadut tilaukset nousivat Pehmopaperit-liiketoimintayksikössä ja laskivat Kartonki ja paperi -liiketoimintayksikössä.

Saadut tilaukset laskivat

Saadut tilaukset, milj. euroa	2013 Carve-out	2012 Carve-out	Muutos
Palvelut	1 035	1 055	-2 %
Sellu ja energia	680	733	-7 %
Paperit	467	657	-29 %
Yhteensä	2 182	2 445	-11 %
Saadut tilaukset, milj. euroa	2013 Carve-out	2012 Carve-out	Muutos
---	---	---	---
Pohjois-Amerikka	377	367	3 %
Etelä-Amerikka	570	103	453 %
EMEA	804	1 223	-34 %
Kiina	241	358	-33 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	190	394	-52 %
Yhteensä	2 182	2 445	-11 %

Vuoden aikana saadut uudet tilaukset olivat 2 182 miljoonaa euroa, mikä oli 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012 (2 445 milj. euroa). Erityisesti Kartonki ja paperit- sekä Energia-liiketoimintayksiköiden tilaukset laskivat. Kehittyvien markkinoiden osuus uusista tilauksista oli 54 prosenttia (38 %). Palvelut-liiketoimintalinjan saadut tilaukset olivat edellisvuoden tasolla 1 035 miljoonaa euroa (1 055 milj. euroa) muodostaen 47 prosenttia (43 %) kaikista saaduista tilauksista. Saatujen tilausten osalta kolme suurinta maata olivat Brasilia, Yhdysvallat ja Kiina. Näiden maiden yhteenlaskettu osuus kaikista saaduista tilauksista oli 47 prosenttia.

Vuoden 2013 merkittävin tilaus julkistettiin pörssitiedotteella 26.6.2013. Valmet toimittaa keskeisen teknologian CMPC Celulose Riograndense S.A.:n sellulinjalle Brasiliaan. Projektin kokonaisarvo on noin 800–900 miljoonaa euroa, josta Valmetin omat laitteet ja järjestelmät muodostavat noin 400 miljoonaa euroa. Uuden sellulinjan kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa, ja linjan suunnitellaan käynnistyvän vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon aikana.

Valmet sai vuoden 2013 aikana kaksi erillistä ulkopakkauskartonkia valmistavan OptiConcept M -tuotantolinjan tilausta Kiinasta ja yhden Thaimaasta (tiedotettu lehdistötiedotteella 4.4.2013, 26.4.2013 ja 27.6.2013). Kaikki kolme tuotantolinjaa käynnistyvät vuonna 2014. Näiden toimitusten myötä Valmet on toimittanut jo neljä OptiConcept M -tyyppistä linjaa Aasiaan. OptiConcept M -tuotantolinja perustuu investoinnin taloudellisuuteen, turvalliseen ja käytettävyydeltään erinomaisen työympäristöön sekä ympäristökuorman pienentämiseen.

Vuoden 2013 aikana Valmet sai myös kaksi Advantage NTT -pehmopaperilinjatilausta. Advantage NTT -ratkaisu edustaa pehmopaperin valmistusteknologian huipputasoa. Maailman ensimmäinen Advantage NTT -pehmopaperilinja käynnistyi Meksikossa vuonna 2013. Valmet sai myös vuoden 2013 aikana muita pehmopaperilinjatilauksia.

Valmet tiedotti lehdistötiedotteella 29.10.2013 LignoBoost -ligninierotuslaitoksen tilauksesta. Kyseinen laitos on Valmetin toinen kaupallinen LignoBoost -laitos maailmassa. Ensimmäinen laitos käynnistyi vuonna 2013 Domtarin Plymouthin tehtaalla, Pohjois-Carolinan osavaltiossa Yhdysvalloissa.

Vuoden 2013 saatuihin tilauksiin kuului myös useampi biomassaa hyödyntävä voimalaitos sähkön ja lämmön tuotantoon. Kyseisiä tilauksia tuli Venäjältä, Ruotsista ja Kroatiasta. Valmetin modulaariset biomassavoimalaitokset tarjoavat käytännöllisen ja ympäristöystävällisen ratkaisun uusiutuvan energian tuotantoon.

Valmetin saatuihin tilauksiin lukeutui vuonna 2013 myös mm. tehdaskunnossapitosopimuksia, koneuudistuksia ja voimakattilan modernisointi.

Tilauskanta supistui vuonna 2013

Tilauskanta, milj. euroa	31.12.2013 Carve-out	31.12.2012 Carve-out	Muutos
Yhteensä	1 398	2 249¹	-38 %

¹ Sisältää peruutetun Fibria-tilauksen (331 miljoonaa euroa)

Tilauskanta oli vuoden lopussa 1 398 miljoonaa euroa, eli 38 prosenttia vuoden 2012 lopun tasoa pienempi (2 249 milj. euroa). Noin 80 prosenttia oli 1,1 miljardia euroa tilauskantaan sisältyvistä toimituksista arvioidaan tuloutuvan vuonna 2014. Tilauskannasta noin 25 prosenttia on palveluliiketoiminnan tilauksia (15 %).

Valmet Tilinpäätös 2013

Halluksen toimintakertomus

Liikevaihto pysyi tasaisena palveluliiketoiminnassa

| Liikevaihto, milj. euroa | 2013
Carve-out | 2012
Carve-out | Muutos |
| --- | --- | --- | --- |
| Palvelut | 1 032 | 1 011 | 2 % |
| Sellu ja energia | 907 | 1 198 | -24 % |
| Paperit | 674 | 805 | -16 % |
| Yhteensä | 2 613 | 3 014 | -13 % |
| Liikevaihto, milj. euroa | 2013
Carve-out | 2012
Carve-out | Muutos |
| --- | --- | --- | --- |
| Pohjois-Amerikka | 401 | 572 | -30 % |
| Etelä-Amerikka | 442 | 512 | -14 % |
| EMEA | 1 096 | 1 208 | -9 % |
| Kiina | 389 | 398 | -2 % |
| Aasian ja Tyynenmeren alue | 285 | 324 | -12 % |
| Yhteensä | 2 613 | 3 014 | -13 % |

Koko vuoden liikevaihto laski edellisvuodesta 13 prosenttia 2 613 miljoonaan euroon (3 014 milj. euroa). Palvelut-liiketoimintalinjan liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla. Paperit- sekä Sellu ja energia -liiketoimintalinjoilla liikevaihto laski. Liikevaihdolla mitattuna kolme suurinta maata olivat Kiina, Brasilia ja Yhdysvallat, joiden yhteenlaskettu osuus kokonaisliikevaihdosta oli 41 prosenttia. Kehittyvien markkinoiden osuus liikevaihdosta oli 49 prosenttia (46 %).

Kannattavuus laski

Kannattavuus laski vuoden 2013 aikana, ja tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja sekä kertaluonteisia eri (EBITA ennen kertaluonteisia eri) oli 54 miljoonaa euroa eli 2,1 prosenttia liikevaihdosta (192 milj. euroa ja 6,4 % vuonna 2012). Kannattavuus laski pääosin suuren, yksittäisen selluprojektin toimituksen viivästymisen ja projektin korkeampien kustannusten (noin 30 miljoonaa euroa) vuoksi. Myös Kartonki ja paperi- sekä Energia-liiketoimintayksiköiden käyttöasteet olivat alhaiset.

Koko vuoden liikevoitto (EBIT) oli -59 miljoonaa euroa eli -2,2 prosenttia liikevaihdosta (138 milj. euroa ja 4,6 %). Vuoden 2013 aikana aloitettuun kustannussäästöohjelmaan ja jakautumiseen liittyvät kertaluonteiset kulut olivat yhteensä 86 miljoonaa euroa (24 milj. euroa).

Rahoituskulut

Koko vuoden 2013 nettorahoitustuotot ja -kulut olivat -5 miljoonaa euroa (-23 milj. euroa). Vuoden 2013 lopulla rahoituksen keskikorko oli 2,8 prosenttia.

Tulos ennen veroja ja osakekohtainen tulos

Koko vuoden 2013 tulos ennen veroja oli -64 miljoonaa euroa (115 milj. euroa). Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos vuodelta 2013 oli -63 miljoonaa euroa (76 milj. euroa) eli -0,42 euroa osakkeelta.

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) laski

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli tammi-joulukuussa -4 prosenttia (12 %) ja oman pääoman tuotto (ROE) oli -7 prosenttia (9 %).

Liiketoimintalinjat

Palvelut – vakaata kehitystä

| Palvelut-liiketoimintalinja | 2013
Carve-out | 2012
Carve-out | Muutos |
| --- | --- | --- | --- |
| Saadut tilaukset (milj. euroa) | 1 035 | 1 055 | -2 % |
| Liikevaihto (milj. euroa) | 1 032 | 1 011 | 2 % |
| Henkilöstö (kauden lopussa) | 5 295 | 4 904 | 8 % |

Vuonna 2013 Palvelut-liiketoimintalinjan saadut tilaukset olivat edellisen vuoden tasolla, 1 035 miljoonaa euroa (1 055 milj. euroa), ja saatujen tilausten osuus kaikista saaduista tilauksista oli 47 prosenttia (43 %). Saadut tilaukset nousivat hieman Pohjois-Amerikassa ja laskivat EMEA-alueella. Saadut tilaukset kasvoivat Kudokset-liiketoimintayksikössä ja laskivat Tehdasparannukset-liiketoimintayksikön osalta.

Palvelut-liiketoimintalinjan liikevaihto oli 1 032 miljoonaa euroa (1 011 milj. euroa), joka vastaa 39 prosenttia Valmetin liikevaihdosta (33 %).

Kausivaihtelu näkyy Palvelut-liiketoimintalinjan sekä saaduissa tilauksissa että liikevaihdossa siten, että saatujen tilausten määrä on tyypillisesti korkeampi vuoden ensimmäisellä puoliskolla kuin toisella vuosipuoliskolla. Liikevaihto on puolestaan tyypillisesti korkeampi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Kannattavuus oli tyydyttävällä tasolla ja säilyi vuoden 2012 tasolla.

Päätetyt henkilöstövähennykset Palvelut-liiketoimintalinjassa olivat vuonna 2013 noin 200 henkilöä.

Sellu ja energia – haasteellinen vuosi energiassa

| Sellu ja energia -liiketoimintalinja | 2013
Carve-out | 2012
Carve-out | Muutos |
| --- | --- | --- | --- |
| Saadut tilaukset (milj. euroa) | 680 | 733 | -7 % |
| Liikevaihto (milj. euroa) | 907 | 1 198 | -24 % |
| Henkilöstö (kauden lopussa) | 2 233 | 2 869 | -22 % |

Vuonna 2013 Sellu ja energia -liiketoimintalinjan saadut tilaukset laskivat 7 prosenttia 680 miljoonaan euroon (733 milj. euroa) ja saatujen tilausten osuus kaikista saaduista tilauksista oli 31 prosenttia (30 %). Saadut tilaukset nousivat Etelä-Amerikassa yksittäisen suuren sellutehdastilauksen myötä. Saadut tilaukset laskivat kaikilla päämarkkina-alueilla energialiiketoiminnassa, koska kaasuun ja hiileen perustuvien energiaratkaisuiden hinnat ovat laskeneet. Lisäksi epävarmuus Euroopan ja Pohjois-Amerikan energiapolitiikasta heikensi kysyntää.

Valmet Tilinpäätös 2013

Hallituksen toimintakertomus

Koko vuoden liikevaihto laski 24 prosenttia 907 miljoonaan euroon ja oli 35 prosenttia (40 %) koko Valmetin liikevaihdosta.

Kannattavuus oli heikolla tasolla ja heikkeni verrattuna vuoteen 2012.

Vuonna 2013 Valmet sopi myyvänsä pienen kokoluokan lämpölaitos -liiketoimintansa sekä siihen kuuluvat palvelutoiminnot Suomessa, Venäjällä ja Ruotsissa.

Päätetyt henkilöstövähennykset Sellu ja energia -liiketoimintalinjassa olivat vuonna 2013 noin 600 henkilöä.

Paperit – saadut tilaukset väheneivät

| Paperit-liiketoimintalinja | 2013
Carve-out | 2012
Carve-out | Muutos |
| --- | --- | --- | --- |
| Saadut tilaukset (milj. euroa) | 467 | 657 | -29 % |
| Liikevaihto (milj. euroa) | 674 | 805 | -16 % |
| Henkilöstö (kauden lopussa) | 3 906 | 4 563 | -14 % |

Vuonna 2013 Paperit-liiketoimintalinjan saadut tilaukset laskivat 29 prosenttia 467 miljoonaan euroon (657 milj. euroa). Saadut tilaukset nousivat Etelä-Amerikassa ja laskivat kaikilla muilla markkina-alueilla, erityisesti Kiinassa. Saadut tilaukset nousivat Pehmopaperit-liiketoimintayksikössä ja laskivat Kartonki ja paperi-liiketoimintayksikössä. Saatujen tilausten osuus kaikista Valmetin saaduista tilauksista oli 21 prosenttia (27 %).

Paperit-liiketoimintalinjan liikevaihto laski 16 prosenttia 674 miljoonaan euroon, ja liikevaihdon osuus koko Valmetin liikevaihdosta oli 26 prosenttia (27 %).

Kannattavuus oli heikolla tasolla ja heikkeni verrattuna vuoteen 2012.

Vuonna 2013 Suomen tuotanto päätettiin keskittää Jyväskylään.

Päätetyt henkilöstövähennykset Paperit-liiketoimintalinjassa olivat vuonna 2013 noin 600 henkilöä.

Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi

Valmet ilmoitti 23.4.2013 käynnistävänsä kustannussäästöohjelman kilpailukykynsä parantamiseksi. Ohjelman aikataulua nopeutettiin lokakuussa, ja sen tavoitteena on pienentää vuotuisia kustannuksia noin 100 miljoonalla eurolla vuoden 2014 loppuun mennessä. Kustannussäästöohjelma vaikuttaa kaikkiin liiketoimintalinjoihin, erityisesti Paperit- ja Sellu ja energia -liiketoimintalinjoihin. Arvioiduista säästöistä kolmasosa liittyy myynnin ja hallinnon yleiskustannuksiin ja noin kaksi kolmasosa tuotantokustannuksiin.

Huhtikuussa aloitetut toimenpiteet etenivät suunnitelman mukaisesti vuoden 2013 aikana. Kustannussäästöohjelmaan liittyviä kertaluontoisia kustannuksia kertyi koko vuonna 76 miljoonaa euroa. Kustannussäästöohjelman seurauksena vuonna 2013 tehtiin päätökset 1 400 henkilön vähentämisestä. Lisäksi Valmet on lisännyt joustavuuttaan varautumalla tilapäisiin lomautuksiin Suomessa.

Valmet tukee vähennysten kohteiksi joutuneita henkilöitä Suomessa monipuolisesti Polku-työllistymistukiohjelmallaan. Ohjelma sisältää muun muassa yrittäjyyttä, opiskelua ja uudelleen työllistymistä tukevia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi työstä-työhön valmennusta ja muuttotukea.

Rahavirta ja rahoitus

Liiketoiminnan rahavirta vuonna 2013 oli -43 miljoonaa euroa (-53 milj. euroa). Nettokäyttöpääomaan sitoutui vuoden 2013 lopulla -195 miljoonaa euroa (-231 milj. euroa). Nettokäyttöpääoma nousi, koska projektiliiketoiminnasta saadut ennakot laskivat suhteessa vertailukauteen. Rahavirta investointien jälkeen oli vuonna 2013 -97 miljoonaa euroa (-106 milj. euroa).

Nettovelkaantuneisuusaste oli vuoden 2013 lopussa 0 prosenttia (6 %) ja omavaraisuusaste 41 prosenttia (38 %). Korolliset nettovelat olivat katsauskauden lopussa -1 miljoonaa euroa. Valmetin korolliset velat koostuivat lähinnä Metson osittaisjakautumisen yhteydessä siirtyneestä Euroopan Investointipankin lainasta sekä 72 miljoonan euron pankkilainasta. Valmetin pitkäaikaisen velan keskimääräinen maturiteetti 3,0 vuotta.

Valmetin likviditeetti oli vahva katsauskauden lopussa rahavarojen ollessa 211 miljoonaa euroa. Valmetin likviditeettiä turvasivat tämän lisäksi pankkeja sitova vuonna 2018 erääntyvä käyttämätön 200 miljoonan euron luottolimiittisopimus sekä käyttämätön 200 miljoonan euron yritystodistusohjelma.

Investoinnit pysyivät samalla tasolla

Vuonna 2013 bruttoinvestoinnit sisältäen yritysostot olivat 57 miljoonaa euroa (64 milj. euroa). Ylläpitoinvestointien osuus oli 76 prosenttia eli 41 miljoonaa euroa (87 % ja 52 milj. euroa).

Yritysostot ja -myynnit

Valmet ei tehnyt merkittäviä yritysostoja tai -myyntejä vuosina 2013 tai 2012. Lisätietoa pienemmistä yritysostoista ja -myynneistä löytyy vuosikertomuksen liitetiedoista.

Tutkimus ja tuotekehitys

Valmetin tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kulut vuonna 2013 olivat 60 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia liikevaihdosta (65 milj. euroa ja 2,2 %). Tutkimus- ja tuotekehitystyö tehdään pääasiassa Suomessa ja Ruotsissa liiketoimintalinjojen teknologia- sekä tutkimus- ja tuotekehitysorganisaatioissa. Lisäksi osa tutkimus- ja kehitystyöstä tehdään asiakkaiden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen muodostaman verkoston kanssa. Vuonna 2013 tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan parissa työskenteli 330 henkilöä (454 henkilöä).

Tutkimus- ja tuotekehitystyössä keskitytään tällä hetkellä kustannustehokkaisiin, modulaarisiin ja vakioituihin ratkaisuihin. Toisena painopistealueena ovat biomassan muunnosteknologiat. Valmetin laaja immateriaalioikeusportfolio kattaa noin 1 800 suojattua innovaatiota. Valmetilla on useita koelaitoksia, joita käytetään esittelykokeissa, asiakaskohtaisissa projekteissa ja omassa tuotekehityksessä.

Valmet Tilinpäätös 2013

Hallituksen toimintakertomus

Valmet on kirjannut kaikki tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kustannukset kuluiksi tuloslaskelmaan vuosina 2012 ja 2013.

Henkilöstön määrä laski vuoden aikana

Henkilöstö liiketoimintalinjoittain	2013	2012	Muutos
Palvelut	5 295	4 904	8 %
Sellu ja energia	2 233	2 869	-22 %
Paperit	3 906	4 563	-14 %
Muut	331	211	57 %
Yhteensä (kauden lopussa)¹	11 765	12 547	-6 %
Henkilöstö alueittain	2013	2012	Muutos
---	---	---	---
Pohjois-Amerikka	1 147	1 141	1 %
Etelä-Amerikka	418	409	2 %
EMEA	7 514	8 265	-9 %
Kiina	2 061	2 227	-7 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	625	505	24 %
Yhteensä (kauden lopussa)¹	11 765	12 547	-6 %

¹ Sisältää 284 tilapäistä ja kausityöntekijää (394).

Vuoden 2013 aikana konsernin palveluksessa oli keskimäärin 12 286 henkilöä (12 744). Henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 11 765 (12 547). Vuonna 2013 henkilöstökulut olivat 697 miljoonaa euroa (721 miljoonaa euroa), josta palkat ja palkkiot 540 miljoonaa euroa (559 miljoonaa euroa).

Strategiset tavoitteet ja niiden toteutuminen

Strategiansa mukaisesti Valmet keskittyy kehittämään ja toimittamaan teknologioita ja palveluja ensisijaisesti biopohjaisia raaka-aineita käyttäville teollisuudenaloille. Valmetin visiona on tulla maailmanlaajuisesti parhaaksi toimijaksi asiakkaidensa palvelussa. Valmetin toiminnan perustarkoituksena on muuntaa ja jalostaa uusiutuvista raaka-aineista kestäviä ja vastuullisia tuloksia.

Valmetin asiakkaat edustavat pääasiassa sellu-, paperi- ja energiateollisuutta. Kaikki nämä ovat globaaleja, suuria teollisuudenaloja, jotka tarjoavat tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia. Valmet täydentää ydinliiketoimintaansa soveltamalla palvelu- ja teknologiaosaamistaan myös muilla kuin biopohjaisia raaka-aineita hyödyntävillä teollisuudenaloilla, erityisesti energiasektorilla.

Valmetin palvelu- ja tuotetarjonta koostuu tuottavuuden tehostamispalveluista, tehtaiden uudistuksista sekä uusista kustannustehokkaista teknologioista ja ratkaisuista energian ja raaka-ainekäytön optimoimiseksi ja asiakkaiden lopputuotteiden arvon nostamiseksi.

Valmet pyrkii saavuttamaan tavoitteensa keskittymällä erinomaisen asiakassosaamiseen, johtajuuteen teknologioissa ja innovaatioissa, erinomaisiin prosesseihin sekä voittavan joukkueen vahvistamiseen.

Valmetin taloudelliset tavoitteet ovat seuraavat:

Taloudelliset tavoitteet

Liikevaihdon kasvun tulee ylittää markkinoiden kasvu
EBITA-marginaali ennen kertaluonteisia eriä: 6-9 prosenttia
Sitoutuneen pääoman tuotto (ennen veroja), ROCE: vähintään 15 prosenttia
Osingonmaksu vähintään 40 prosenttia vuosittaisesta nettotuloksesta

Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta

Kestävä kehitys on olennainen osa Valmetin strategiaa ja liiketoimintaa, ja sen pääperiaatteet on määritelty Valmetin kestävän kehityksen strategiassa ja ohjausjärjestelmissä sekä niihin liittyvissä ohjeistuksissa, kuten Valmetin työterveys-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikassa sekä vastuullisissa toimintaperiaatteissa. Valmet noudattaa tiettyjä kansainvälisesti tunnustettuja ohjeistuksia ja periaatteita, kuten YK:n Global Compact -aloitetta ja toimii OECD:n monikansallisille yrityksille laadittujen ohjeiden sekä Kansainvälisen työjärjestö ILO:n määritteleminen työelämän perusperiaatteiden ja oikeuksien mukaisesti. Valmet on myös laatinut toimittajilleen vastuullisuuskriteerit.

Työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden työturvallisuus ja terveys ovat keskeisellä sijalla kaikissa Valmetin palveluissa ja toiminnoissa. Valmetin pitkän aikavälin tavoitteena on tapaturmaton työympäristö. Koko organisaatio toimii järjestelmällisesti työtapaturmien ehkäisemiseksi. Lyhyellä tähtäimellä tavoitteena on, että tapaturmataajuus (LTIF) on alle viisi vuoteen 2015 mennessä. LTIF-luku on vähintään päivän poissaoloon johtavien tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti. Vuonna 2013 Valmetin LTIF-luku oli 6,5, eikä yksikään tapaturma johtanut kuolemantapaukseen.

Valmet on vuonna 2013 implementoinnut konserninlaajuisia vähimmäisturvallisuusstandardeja, jotka keskittyvät seitsemään avainriskialueeseen organisaatiossa. Niitä ovat riskialueiden suojalaitteet, työskentely korkeissa paikoissa, nostot, ahtaat paikat, työkalut ja laitteet, vaaralliset aineet, henkilökohtaisten suojaimien käyttö ja hyvän järjestyksen ylläpito. Vuonna 2013 Valmet otti lisäksi käyttöön myös HSE-toimintaa (Health, Safety and Environment) arvioivan varmennusprosessin, jonka avulla jaetaan parhaita käytäntöjä ja varmistetaan yhtenäiset toimintatavat koko konsernissa.

Suurin vaikutus ympäristöön Valmetin arvoketjussa tulee epäsuorista päästöistä, joita syntyy asiakkaiden käyttäessä Valmetin teknologiaa. Valmetin omassa toiminnassa suurin vaikutus liittyy energian, veden ja raaka-aineiden käyttöön ja jätteeseen. Valmetin tavoitteena on vähentää omaa energiankulutustaan 15 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Tavoite perustuu energiankulutuksen keskimääräiseen vähentymiseen prosentuaalisesti vuosina 2005–2009.

ISO 9001 -laatujärjestelmä kattaa Valmetin toiminnasta 91 prosenttia, ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä 79 prosenttia ja OHSAS 18001 -työterveys ja työturvallisuusstandardi 68 prosenttia.

Valmet Tilinpäätös 2013

Hallituksen toimintakertomus

Valmet uskoo, että yksi parhaista keinoista edistää kestävää kehitystä on innovoida teknologioita ja muuttaa nykyisiä toimintatapoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisiksi. Valmetin tutkimus- ja kehitystoiminta keskittyy teknologisiin ratkaisuihin, joiden avulla Valmetin asiakkaat pystyvät parantamaan toimintansa vastuullisuutta lisäämällä teollisten prosessien energia- ja materiaalitehokkuutta sekä vähentämällä päästöjä ja vedenkulutusta. Valmetin palveluliiketoiminta puolestaan auttaa asiakkaita pidentämään tuotantolaitosten käyttöikää.

Valmet raportoi kestävän kehityksen suorituskykyään vuosittain. Valmetin ympäristön, työterveyden ja turvallisuuden raportointijärjestelmä perustuu GRI:n (Global Reporting Initiative) keskeisiin mittareihin ja sitä käytetään kaikissa tuotantolaitoksissa. Valmetin kestävän kehitykseen liittyvän tiedon on vahvistanut vuodesta 2010 lähtien PricewaterhouseCoopers (PwC). Valmet raportoi merkittävimpiin kestävän kehityksen indekseihin, kuten CDP:n (Carbon Disclosure Project) ilmastonmuutosindeksiin.

Oikeudenkäynnit ja vaateet

Liiketoimintaamme vastaan on vireillä tavanomaiseen liiketoimintaan liittyen eri perusteilla nostettuja kanteita ja vaateita, mukaan lukien tuotevastuu-, immateriaalioikeus- ja asbestioikeudenkäynnit, minkä lisäksi toimituksiin liittyy tavanomainen erimielisyyksien riski. Tuotevastuukanteet perustuvat tyypillisesti henkilövahinkoon. Valmetin tuotteita saatetaan myös käyttää paikoissa, joissa asiakkaan toiminta voi vaarantaa ympäristön ja aiheuttaa Valmetille korvausvastuun.

Liiketoimintaamme vastaan ei ole vireillä viranomaismenettelyjä, oikeudenkäyntejä tai välimiesmenettelyjä, joilla voisi olla tai on ollut 12 edellisen kuukauden aikana merkittävä vaikutus liiketoimintamme taloudelliseen asemaan tai kannattavuuteen.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Valmet Oyj muodostettiin Metso Oyj:n osittaisjakautumisessa 31.12.2013, kun Metson Massa, paperi ja voimantuotanto-liiketoiminnot siirrettiin erilliseen yhtiön. Kaupankäynti Valmet Oyj:n osakkeella käynnistyi Helsingin Pörssissä (NASDAQ OMX Helsinki Oy) 2.1.2014. Osittaisjakautumisen yhteydessä Metso Oyj:n osakkeenomistajat saivat jakautumisvastikkeena yhden (1) Valmetin osakkeen jokaista omistamaansa Metson osaketta kohti. Jakautumisvastiketta ei annettu Metson hallussa olleille omille osakkeille (483 637 osaketta 31.12.2013). Siten Valmetilla oli kaupankäynnin käynnistyessä noin 58 000 osakkeenomistajaa, 149 864 619 osaketta ja 100 000 000 euron suuruinen osakepääoma.

Valmetin tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia.

Osakkeenomistajat

Osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2013 lopussa 58 490. Hallintarekisteröityjen ja muiden kuin suomalaisten sijoittajien omistuksessa oli joulukuun lopussa 47,8 prosenttia osakkeista.

Suurimmat osakkeenomistajat (Euroclear)

Valmetin Cevian Capital II Master Fund L.P.:ltä ja sen kokonaan omistamalta tytäryhtiöltä Cevian Capital Partners Ltd:ltä saaman ilmoituksen mukaan Cevian Capital II Master Fund L.P. ja Cevian Capital Partners Ltd omistivat 30.12.2013 yhteensä 20 813 714 Metso Oyj:n ("Metso") osaketta, mikä vastasi 13,84 prosenttia Metson kaikista osakkeista ja äänistä. Ottaen huomioon sen, ettei jakautumisvastiketta annettu Metson hallussa oleville omille osakkeille, Cevian Capital II Master Fund L.P:n ja Cevian Capital Partners Ltd:n omistus Valmetissa perustuen edellä mainittuun omistukseen Metsossa vastaa 13,89 prosenttia Valmetin kaikista osakkeista ja äänistä.

		Omistus, osakkeet	% omistuksesta
1	Solidium Oy^{1}	16 695 287	11,14
2	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	4 450 126	2,97
3	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	2 908 465	1,94
4	Valtion Eläkerahasto	1 720 000	1,15
5	Nordea Nordenfonden	1 566 531	1,05
6	Keva	1 543 015	1,03
7	Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	1 487 381	0,99
8	Svenska Litteratursällskapet i Finland rf	1 188 076	0,79
9	Skagen Global Verdipapirfond	882 429	0,59
10	Eläke-Fennia Keskinäinen Vakuutusyhtiö	871 000	0,58
11	Schweizerische Nationalbank	802 131	0,54
12	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	800 000	0,53
13	Odin Norden	737 035	0,49
14	Sijoitusrahasto Nordea Fennia	732 500	0,49
15	OP-Delta-sijoitusrahasto	622 231	0,42

1Solidium Oy (Suomen valtion kokonaan omistama)

Valmet Tilinpäätös 2013

Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen ja toimitusjohtajan Valmetin osakkeiden omistus 31.12.2013

		Omistus, osakkeet	Lähipiirin omistus
Viinanen, Jukka-Pekka	Hallituksen puheenjohtaja	6 017	0
Von Frenckell, Mikael	Hallituksen varapuheenjohtaja	102 754	0
Helfer, Friederike	Hallituksen jäsen	0	0
Lundmark, Pekka Ilmari	Hallituksen jäsen	0	4
Pehu-Lehtonen, Erkki Yrjö Juhani	Hallituksen jäsen	3 179	0
Rudengren, Pia	Hallituksen jäsen	2 864	0
Ziviani, Rogério	Hallituksen jäsen	0	0
Laine, Pasi Kalevi	Toimitusjohtaja	17 616	0
Yhteensä		132 430	4

Omistuksen jakautuminen ryhmittäin 31.12.2013

	Osakkeiden määrä	%-osuus osakekannasta
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	71 630 107	47,8
Suomalaiset instituutiot, yritykset ja yhteisöt	37 995 993	25,4
Solidium Oy^{1}	16 695 287	11,1
Suomalaiset yksityissijoittajat	23 543 232	15,7
Yhteensä	149 864 619	100

¹Solidium Oy (Suomen valtion kokonaan omistama)

Omistusrakenne perustuu Tilastokeskuksen sektoriluokitukseen. Luokituksessa määritellään pakollisia vakuutuksia sijoittavat laitokset kuten eläkevakuutusyhtiöt julkiseen sektoriin. Rahoitus- ja vakuutuslaitoksiksi määritellään mm. henki- ja vahinkovakuutusyhtiöt.

Omistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2013

Osakkeiden määrä	Omistajien määrä	%-osuus omistajista	Osakemäärä, kappaletta	%-osuus osakekannasta
1-100	24 585	42,0	1 297 695	0,9
101-1 000	28 499	48,7	10 201 372	6,8
1 001-10 000	4 958	8,5	12 744 623	8,5
10 001-100 000	378	0,6	10 068 256	6,7
100 001-	70	0,1	115 543 633	77,1
Yhteensä	58 490	100,0	149 855 579	100,0
Hallintarekisteri	13	0,02	66 304 357	44,2
Emoyhtiön hallussa olevat osakkeet	0	0,0	0	0,0
Yhteisöllä	0	0,0	9 040	0,0

Valmet Tilinpäätös 2013

Hallituksen toimintakertomus

Liputusilmoitukset

Metso sai katsauskauden aikana tietoonsa seuraavat liputusilmoitukset:

27.9.2013

Cevian Capital II Master Fund L.P:n hallinnoiman rahaston omistusosuus ylitti 5 prosentin kynnyksen 29.8.2013. Cevian Capital II Master Fundilla oli tuolloin hallussaan 7 560 179 Metson osaketta, mikä vastasi 5,03 % Metson osakkeiden kokonaismäärästä ja äänistä. Cevianin rahastojen (Cevian Capital II Master Fund L.P. ja Cevian Capital Partners Ltd.) yhteinen omistusosuus 29.8.2013 oli 20 068 239 Metson osaketta, mikä vastasi 13,35 % Metson osakkeiden kokonaismäärästä ja äänistä.

29.7.2013

Cevian Capital II Master Fund L.P. ja Cevian Capital Partners Ltd ilmoitti, että niiden hallinnoimien rahastojen omistusosuus Metso Oyj:n osakkeista ylitti 10 prosentin kynnyksen 26.7.2013. Cevianilla oli tuolloin hallussaan 15 540 039 Metson osaketta, mikä vastasi 10,34 prosenttia Metson osakkeiden kokonaismäärästä ja yhtiön äänistä. Cevian Capital Partners on Cevian Capital II Master Fund L.P:n kokonaan omistama tytäryhtiö.

Omat osakkeet ja hallituksen valtuudet

Metso Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous 1.10.2013 valtuutti Valmetin hallituksen päättämään Valmetin omien osakkeiden hankkimisesta. Hallitukselle myönnetty valtuutus käsittää enintään 10 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisen yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla osakkeiden hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan. Osakkeet hankitaan muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa. Valtuutus on voimassa 30.6.2014 saakka.

Metso Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous valtuutti Valmetin hallituksen päättämään osakeannista ja erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään enintään 15 000 000 uuden osakkeen antamisesta ja enintään 10 000 000 Valmetin hallussa olevan oman osakkeen luovuttamisesta. Valtuutus on voimassa 30.6.2014 saakka.

Kannustinjärjestelmät

Valmetin osakepohjaiset kannustinjärjestelmät ovat osa konsernin ja liiketoimintojen johdon palkitsemis- ja sitouttamisohjelmaa. Metson hallitus hyväksyi joulukuussa 2013 jatkon joulukuussa 2011 hyväksytylle kannustinjärjestelmälle, jonka kohteena on Valmetin johtoa. Kannustinjärjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa johto yhtiön ja tarjota heille yhtiön osakkeiden pitkäjänteiseen omistukseen perustuva kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä.

Vuonna 2011 hyväksytysä järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014. Valmetin hallitus

päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Maksimissaan 60 avainhenkilöä Valmetissa liitetään ohjelman piiriin ansaintajaksolla 2014. Ansaintajakson 2014 arvioperusteina ovat Valmetin liikevoittoprosentin (EBITA-%) kasvu ja palveluliiketoiminnan tilausten kasvu.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolla maksetaan noin kahden vuoden sitouttamisjakson päättyessä vuonna 2017 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkioista henkilöille aiheutuvia veroja ja veroluonteisia maksuja.

Ansaintajaksoolta 2014 mahdollisesti maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 197 000 Metson osaketta. Osakkeiden kokonaismäärä Valmetin osakkeina päättään huhtikuussa 2014.

Järjestelmässä mahdollisesti palkkiona luovutettavat osakkeet hankitaan osakemarkkinoilta, joten kannustinjärjestelmällä ei ole Metson tai Valmetin osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta.

Metso Oyj:n ylimääräisen yhtiökokouksen päätökset

Metso Oyj:n 1.10.2013 Helsingissä pidetty ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi Metson hallituksen esityksen mukaisesti jakautumissuunnitelman ja päätti Metson osittaisjakautumisesta kahdeksi yhtiöksi siten, että Metson Massa, paperi ja voimantuotanto-liiketoiminnot siirtyivät jakautumisessa perustettavalle yhtiölle, Valmet Oyj:lle, ja Metson Kaivos ja maarakennus sekä Automaatio-liiketoiminat jäivät Metsoon. Ylimääräisen yhtiökokouksen päätökset tulivat voimaan ja valittujen hallitusten toimikausi alkoi jakautumisen täytäntöönpanon tultua rekisteröidyksi 31.12.2013.

Osana jakautumispäätöstä yhtiökokous hyväksyi Valmetin yhtiöjärjestyksen ja päätti alentaa Metson osakepääomaa Valmetin osakepääomaa vastaavalla määrällä eli 100 000 000 eurolla 140 982 843,80 euroon. Määrä, jolla Metson osakepääomaa alennettiin, käytettiin varojen jakamiseksi Valmetille.

Ylimääräinen yhtiökokous valitsi ehdotuksen mukaisesti Valmetin hallitukseen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja viisi varsinaista jäsentä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jukka Viinanen, varapuheenjohtajaksi Mikael von Frenckell ja hallituksen jäseniksi Erkki Pehu-Lehtonen, Pia Rudengren, Friederike Helfer, Pekka Lundmark ja Rogério Ziviani. Hallituksen toimikausi päättyy seuraavaan Valmetin varsinaiseen yhtiökokoukseen.

Ylimääräinen yhtiökokous valitsi Valmetin tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy:n.

Metso julkaisi ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksistä ja hallituksen järjestäytymisestä pörssitiedotteet 1.10.2013. Pörssitiedotteet ja hallituksen jäsenten esittely ovat luettavissa Valmetin:n verkkosivuilla osoitteessa www.valmet.fi.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Valmetin toimintaan vaikuttavat erilaiset strategiset, rahoitus-, toiminnalliset sekä vahinkoriskit. Riskien hallinnassa Valmet pyrkii

Valmet Tilinpäätös 2013

Hallituksen toimintakertomus

hyödyntämään tarjoutuvia mahdollisuuksia ja rajaamaan uhkatekijöiden mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Kestävään kehitykseen liittyvien riskien arvioinnilla on keskeinen rooli riskienhallinnassa. Mikäli uhat kuitenkin toteutuvat, niillä saattaa olla merkittävä haitallinen vaikutus Valmetin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja tulokseen tai osakkeiden ja muiden arvopapereiden arvoon.

Valmetin riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa tehokas ja onnistunut strategian toteutus sekä pitkän että lyhyen tähtäimen tavoitteiden saavuttaminen. Valmetin johdon tehtävänä on säädellä riskinottohalukkuutta.

Riskien arvioinneissa Valmet ottaa huomioon riskien todennäköisyyden ja arvioidun vaikutuksen liikevaihtoon ja tulokseen. Valmetin johto arvioi yhtiön riskien olevan nykyisellään hallittavalla tasolla suhteutettuna konsernin toiminnan laajuuteen sekä käytännön mahdollisuuksiin riskien hallitsemiseksi.

Maailmantalouden epävarmuudella yhdessä valuuttakurssivaihteluiden ja kiristyvän rahoitusmarkkinasäätelyn kanssa voi olla negatiivinen vaikutus rahoituksen saatavuuteen pankki- ja pääomamarkkinoilta, mikä saattaa vähentää Valmetin asiakkaiden investointihalukkuutta. Valmet arvioi, että palveluliiketoiminnasta ja kehittyviltä kasvumarkkinoilta tulevan liiketoiminnan suuri osuus pienentää mahdollisten markkinaepävarmuuksien kielteisiä vaikutuksia.

Mahdollisella talouskasvun heikentymisellä saattaa olla haitallisia vaikutuksia neuvotteluvaiheessa oleviin uusiin projekteihin tai tilauskannassa jo oleviin projekteihin. Joidenkin projektien toteutusta saatetaan lykätä tai ne voivat keskeytyä tai peruuntua. Pitkäaikaisissa toimitussopimuksissa asiakasennakoiden määrä on yleensä 10–30 prosenttia projektin arvosta, ja lisäksi asiakas maksaa suorituksia projektin etenemisen mukaan. Tämä pienentää selvästi Valmetin projekteihin liittyvää riskiä ja rahoitustarvetta. Valmet arvioi jatkuvasti asiakkaidensa luottokelpoisuutta ja kykyä suoriutua velvoitteistaan. Valmet ei pääsääntöisesti rahoita asiakasprojekteja. Jos talouskasvu häiriintyy merkittävästi, Valmetin tuotteiden markkinat voivat supistua, mikä voi johtaa muun muassa hintakilpailun kiristymiseen. Myös viranomaissääntelyn ja lainsäädännön muutokset voivat vaikuttaa keskeisesti erityisesti Energia-liiketoimintayksikköön.

Projektiliiketoiminnan riskien hallinta tärkeää

Merkittävä osa Valmetin liiketoiminnasta on projektiliiketoimintaa. Erityisesti selluliiketoiminnassa projektit ovat kooltaan suuria, ja siten projektikohtaisten riskien hallinta on tärkeää. Keskeisiä projekteihin liittyviä riskejä ovat kustannuslaskentaan, aikatauluun ja materiaalinhallintaan liittyvät riskit. Riskianalyysi tehdään kaikille merkittäville projekteille tarjousvaiheen aikana. Uhkien ja mahdollisuuksien arviointi jatkuu projektin toteutusvaiheessa. Riskienhallinta perustuu huolelliseen suunnitteluun ja jatkuvaan, systemaattiseen seurantaan sekä aiempien kokemusten hyödyntämiseen.

Projektiriskejä hallitaan parantamalla ja jatkuvasti kehittämällä projektinhallintaprosessia ja siihen liittyviä työkaluja.

Valmetin yksittäisten liiketoimintojen kilpailutilanteessa voi tapahtua muutoksia esimerkiksi siten, että markkinoille tulee uusia kustannustehokkaita kilpailijoita. Valmet voi turvata markkina-asemansa tuotteitaan ja palvelujaan kehittämällä sekä hyvällä asiakaspalvelulla ja paikallisella läsnäololla.

Rahoituksen saatavuus olennaista

Valmetin toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää, että rahoitusta on saatavissa riittävästi kaikissa olosuhteissa. Valmet arvioi likvidien rahavarojensa ja sitovien luottolimiittisitoumustensa riittävän yhtiön välittömän maksuvalmiuden turvaamiseen ja rahoituksen joustavuuden varmistamiseen. Valmetin pitkäaikaisten rahoitussopimusten keskimääräinen takaisinmaksuaika on 3,0 vuotta. Lainajärjestelyihin kuuluvat tavanomaiset sopimusvakuudet, ja Valmet täyttää tilinpäätöspäivänä nämä vakuudet selvästi.

Rahoituksen riittävyyteen vaikuttaa olennaisesti nettokäyttöpääomaan ja investointeihin sitoutuva pääoma. Valmet arvioi, että yhtiöllä on hyvät mahdollisuudet pitää investoinnit poistojen tasolla.

Vuoden 2013 lopussa Valmetin taseessa oli 443 miljoonaa euroa (445 milj. euroa) liikearvoa. Valmet tekee arvonalentumistestauksen säännöllisesti kerran vuodessa sekä lisäksi tarpeen mukaan, eikä yhtiö ole havainnut tarvetta arvonalennuksiin. Arvonalentumistestauksen periaatteet esitetään liitetiedostossa numero 10.

Henkilöstökulujen muutokset sekä raaka-aineiden ja komponenttien hintamuutokset voivat vaikuttaa Valmetin kannattavuuteen. Myös palkkainflaatio jatkuu, mutta Valmetin tavoitteena on tasoittaa tätä tuottavuuden kasvulla ja tarkalla hinnoittelulla. On kuitenkin mahdollista, että kiristynyt kilpailutilanne joissakin tuoteryhmissä hankaloittaa kasvaneiden kustannusten siirtämistä tuotteiden hintoihin. Toisaalta osa Valmetin asiakkaista on raaka-aineiden tuottajia, joiden toiminta- ja investointiedellytyksiä vahvistuvat raaka-ainehinnat voivat parantaa ja laskevat heikentää.

Valmetin tulokseen vaikuttavista rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat valuuttakurssiriskit. Valuuttakurssien vaihtelut voivat vaikuttaa Valmetin liiketoimintaan, vaikka yhtiön toiminnan maantieteellinen laajuus vähentää yksittäisten valuuttojen merkitystä. Talouden epävarmuus lisää tyypillisesti kurssivaihtelua. Valmet suojaa sitoviin toimitus- ja hankintasopimuksiin perustuvat valuuttapositionsa.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

MW Power Oy sopi 17.12.2013 pienen kokoluokan lämpölaitos -liiketoimintansa Suomessa ja siihen liittyvien huoltotoimintojen Venäjällä myymisestä KPA Uniconille. Suomen toimintojen osalta kauppa saatiin päätökseen 31.1.2014. Venäjän toimintojen osalta kaupan odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2014 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Valmet Tilinpäätös 2013
Hallituksen toimintakertomus

MW Power AB sopi 17.12.2013 pienen kokoluokan lämpölaitos -liiketoiminnan Ruotsissa myymisestä osalle sen nykyistä johtoa. Ruotsin toimintojen osalta kauppa saatiin päätökseen 2.1.2014.

Myytyjen toimintojen kokonaisliikevaihto vuositasolla on ollut noin 30 miljoonaa euroa, ja henkilöstön yhteenlaskettu määrä on 114.

Tulosohjeistus

Valmet arvioi, että vuonna 2014 liikevaihto laskee vuoden 2013 tasosta ja tulos (EBITA ennen kertaluonteisia eri) nousee verrattuna vuoteen 2013.

Lähiajan näkymät

Yleiset talousnäkymät

Globaalin talouskasvun odotetaan vuonna 2014 olevan hieman vuotta 2013 korkeampi, noin 3,7 prosenttia. Kasvuodotuksia on kuitenkin laskettu joidenkin talouksien osalta, mikä korostaa edelleen jatkuvaa epävarmuutta. Riskit ennakoitua heikommasta kehityksestä ovat edelleen suuret. (Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF, 21.1.2014)

Lyhyen aikavälin markkinanäkymät

Valmet arvioi palvelu-, sellu- ja pehmopaperimarkkinan aktiviteetin pysyvän tyydyttävänä. Paperi- ja kartonkimarkkinan aktiviteetin arvioidaan parantuneen ja olevan nyt tyydyttävällä tasolla (aikaisemmin heikolla tasolla). Valmet arvioi myös uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten markkinan aktiviteetin parantuneen tyydyttävälle tasolle (aikaisemmin heikolla tasolla).

Hallituksen ehdotus voitonjaosta

Yhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2013 oli 922 975 599,83 euroa, josta vuoden 2013 nettotulos oli -5 232 145,15 euroa.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 31.3.2014 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäivä on 11.4.2014. Täsmäytyspäivänä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita lukuun ottamatta kaikki yhtiön osakkeet oikeuttavat osinkoon.

Espoossa helmikuun 6. päivänä 2014

Valmet Oyj:n hallitus

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitin päätös

Konsernin tuloslaskelma

Milj. euroa	Liitetieto	31.12. päättynyt tilikausi
		2013	2012
Liikevaihto		2 600	3 005
Liikevaihto, Metso-konserni		13	9
Liikevaihto yhteensä	29, 31	2 613	3 014
Hankinnan ja valmistuksen kulut		-2 113	-2 345
Hankinnan ja valmistuksen kulut, Metso-konserni		-59	-60
Hankinnan ja valmistuksen kulut, yhteensä	5, 6, 29	-2 172	-2 405
Bruttokate		441	609
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset	3, 5, 6	-469	-457
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto	4	-32	-14
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	11	1	0
Liikevoitto		-59	138
Rahoitustuotot ja -kulut, netto		-3	0
Rahoitustuotot ja -kulut, netto, Metso-konserni		-2	-23
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	7, 29	-5	-23
Tulos ennen veroja		-64	115
Tuloverot	8	2	-39
Tilikauden tulos		-62	76
Jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		-63	76
Määräysvallattomille omistajille		1	0
Tilikauden tulos		-62	76
Emohtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden osakekohtainen tulos*)
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR		-0,42	0,51
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR**)		-	-

) Osakekohtainen tulos esitetyille kausille on laskettu jakautumisen voimaantulon mukaista osakemäärää käyttäen.
*) Valmetin hallitus ei ole vielä tämän tilinpäätöksen hyväksymisen hetkellä päättänyt osakepalkkio-ohjelmiin sovellettavasta Metson ja Valmetin osakkeiden vaihtosuhteesta.

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitin päätös

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. euroa	Liitetieto	31.12. päättynyt tilikausi
		2013	2012
Tilikauden tulos		-62	76
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna	19, 28	2	-3
Myytävissä olevat osakesijoitukset verovaikutus huomioituna	12, 19	0	0
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	19	-22	-2
		-20	-5
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	25	10	-7
Laajan tuloksen erät		-10	-12
Tilikauden laaja tulos		-72	64
Jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		-73	64
Määräysvallattomille omistajille		1	0
Tilikauden laaja tulos		-72	64

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitin päätös

Konsernitase

Varat

Milj. euroa	Liitetieto	31.12.2013	31.12.2012
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo		443	445
Muut aineettomat oikeudet		107	133
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	10	550	578
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet		21	21
Rakennukset		137	155
Koneet ja kalusto		210	246
Keskeneräinen käyttöomaisuus		21	19
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	10	389	441
Rahoitus- ja muut pitkäaikaiset varat
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	11	5	4
Myytävissä olevat osakesijoitukset	12, 17	3	4
Laina- ja muut korolliset saamiset	16, 17	1	4
Muut saamiset, Metso-konserni	17, 29	+	119
Laskennallinen verosaatava	8	80	70
Muut pitkäaikaiset varat	16, 17	8	12
Rahoitus- ja muut pitkäaikaiset varat yhteensä		97	213
Pitkäaikaiset varat yhteensä		1 036	1 232
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	13	431	554
Saamiset
Myynti- ja muut saamiset	16, 17	433	530
Myynti- ja muut saamiset, Metso-konserni	16, 17, 29	3	42
Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo ylittää asiakkailta laskutetut ennakot	14	159	170
Laina- ja muut korolliset saamiset	16, 17	+	0
Lainasaamiset, Metso-konserni	16, 17, 29	+	17
Konsernitilisaamiset, Metso-konserni	29	+	184
Myytävissä olevat rahoitusvarat	16, 17	1	1
Johdannaiset	17, 28	18	6
Tuloverosaamiset		21	14
Saamiset yhteensä		635	964
Rahat ja pankkisaamiset	18	211	158
Lyhytaikaiset varat yhteensä		1 277	1 676
Varat yhteensä		2 313	2 908

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitin päätös

Konsernitase

Oma pääoma ja velat

Milj. euroa	Liitetieto	31.12.2013	31.12.2012
Oma pääoma
Osakepääoma		100	-
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		402	-
Muuntoerot		2	24
Arvonmuutos- ja muut rahastot		5	3
Kertyneet voittovarat		299	-
Sijoitetu oma pääoma ja kertyneet voittovarat		-	389
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	19	808	416
Määräysvallattomien omistajien osuus		5	7
Oma pääoma yhteensä		813	423
Velat
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset lainat	17, 21	140	132
Pitkäaikaiset lainat, Metso-konserni	17, 21, 29	-	550
Eläkevelvoitteet	25	103	121
Varaukset	22	32	30
Johdannaiset	17, 28	2	1
Laskennallinen verovelka	8	29	36
Muut pitkäaikaiset velvoitteet	17	1	1
Pitkäaikaiset velat yhteensä		307	871
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät	17, 21	63	64
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät, Metso-konserni	17, 21, 29	-	28
Lyhytaikaiset lainat	17, 23	8	-
Konsernitiivelat, Metso-konserni	23, 29	-	93
Osto- ja muut velat	17, 24	641	643
Osto- ja muut velat, Metso-konserni	17, 24, 29	32	41
Varaukset	22	105	117
Saadut ennakot		139	182
Saadut ennakot, Metso-konserni		0	3
Projektit, joissa asiakkailta laskutut ennakot ylittävät valmistusasteen mukaisen arvon	14	176	402
Johdannaiset	17, 28	8	6
Tuloverovelat		21	35
Lyhytaikaiset velat yhteensä		1 193	1 614
Velat yhteensä		1 500	2 485
Oma pääoma ja velat yhteensä		2 313	2 908

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitin päätös

Korollinen nettovelka

Milj. euroa	31.12.2013	31.12.2012
Pitkäaikaiset korolliset velat	140	682
Lyhytaikaiset korolliset velat	71	185
Rahat ja pankkisaamiset	-211	-158
Muut korolliset varat	-1	-188
Korollinen nettovelka	-1	521

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitin päätös

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. euroa	Liitetieto	31.12. päättynyt tilikausi
		2013	2012
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos		-62	76
Oikaisut
Poistot	6	82	90
Käyttöomaisuuden myyntivoitot (↑) ja -tappiot (+)	4	0	0
Osakkuus- ja tytäryhtiöistä syntyneet myyntivoitot (↑) ja -tappiot (+)	4	0	-
Myytävissä olevista osakesijoituksista syntyneet myyntivoitot (↑) ja -tappiot (+)	4	0	-
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	11	-1	0
Osinkotuotot ja nettokorot	7	7	21
Tuloverot	8	-2	40
Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa		41	14
Nettokäyttöpääoman muutos ilman yrityshankintojen ja -myyntien vaikutusta	15	-45	-240
Maksetut korot		-21	-37
Saadut korot		4	15
Saadut osingot		0	0
Maksetut tuloverot		-46	-32
Liiketoiminnan rahavirta		-43	-53
Investointien rahavirrat
Käyttöomaisuusinvestoinnit	10	-54	-59
Käyttöomaisuuden myynnit		4	6
Yritysostot, hankitut rahavarat vähennettynä	10	-3	-
Liiketoimintojen myynnit, myydyt rahavarat vähennettynä		-1	-
Myytävissä olevien sijoitusten myynnit		-	-
Lainasaatavien lisäys		0	-
Lainasaatavien vähennys		0	0
Investointien rahavirta		-54	-53
Rahoituksen rahavirrat
Omistuksien muutokset tytäryhtiöissä		-5	-
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) ja lyhennykset (↑), netto		8	-2
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) ja lyhennykset (↑), netto, Metso-konserni		-329	89
Pitkäaikaisten lainojen nostot		72	1
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset		-65	-85
Rahoitusleasing-velkojen lyhennykset		0	0
Maksetut osingot, Metso -konserni		0	-70
Jakautumisen vaikutus Valmetin omaan pääomaan		492	37
Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille		0	-1
Muut		-5	0
Rahoituksen rahavirta		168	-31
Rahojen ja pankkisaamisten muutos, lisäys (+) / vähennys (↑)		71	-137
Valuuttakurssimuutosten vaikutus		-18	-13
Rahat ja pankkisaamiset kauden alussa	18	158	308
Rahat ja pankkisaamiset kauden lopussa		211	158

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitin päätös

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Milj. euroa	Osakepääoma	Sijoitetun osakeen oman pääoman rahasto	Muuntoerot	Konsernistio ja muut lakiasot	Kertyneet viettovarat	Sijoitetusana pääoma ja kertyneet viettovarat	Ennytätilan pääilumeroinnin, mitä kertyminen on, miten pääoma ja kertyneet viettovarat	Määräysvaltattomien omistajien oman	Oma pääoma ja kertyneet
1.1.2012	-	-	26	5	-	370	401	8	409
Tilikauden tulos	-	-	-	-	-	76	76	0	76
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna	-	-	-	-3	-	-	-3	-	-3
Myytävissä olevat sijoitukset verovaikutus huomioituna	-	-	-	0	-	-	0	-	0
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	-	-	-2	-	-	-	-2	-	-2
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	-	-	-	-	-	-7	-7	-	-7
Tilikauden laaja tulos	-	-	-2	-3	-	69	64	0	64
Osingot	-	-	-	-	-	-70	-70	-1	-71
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna	-	-	-	-	-	-1	-1	-	-1
Muutokset sijoitetussa omassa pääomassa	-	-	-	-	-	-15	-15	-	-15
Muut	-	-	-	1	-	0	1	-	1
Nettomuutos verokonsernien purkamisesta	-	-	-	-	-	36	36	-	36
31.12.2012	-	-	24	3	-	389	416	7	423
1.1.2013	-	-	24	3	-	389	416	7	423
---	---	---	---	---	---	---	---	---	---
Tilikauden tulos	-	-	-	-	-	-63	-63	1	-62
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna	-	-	-	2	-	-	2	-	2
Myytävissä olevat sijoitukset verovaikutus huomioituna	-	-	-	0	-	-	0	-	0
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	-	-	-22	-	-	-	-22	-	-22
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	-	-	-	-	-	10	10	-	10
Tilikauden laaja tulos	-	-	-22	2	-	-53	-73	1	-72
Osingot	-	-	-	-	-	0	0	0	0
Muut	-	-	-	-	-	-1	-1	-	-1
Muutokset määräysvallattomien osakkaiden omistuksissa	-	-	-	-	-	-4	-4	-3	-7
Jakautuminen 1	100	407	-	-	299	-331	475	-	475
Jakautumiseen liittyneet aktivoidut kustannukset	-	-5	-	-	-	-	-5	-	-5
31.12.2013	100	402	2	5	299	-	808	5	813

1) Erä sisältää Metso Svenska AB:n pitkäaikaisesta lainasta Metsolle tammikuussa 2013 omaksi pääomaksi konvertoidun osuuden (468 miljoonaa euroa).

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Tausta, laatimisperusta ja laatimisperiaatteet

Tausta

Valmet Oyj ("Yhtiö" tai "emoyhtiö") ja sen tytäryhtiöt (yhdessä "Valmet", "Valmet-konserni" tai "konserni") on kansainvälinen kestävien teknologioiden ja palveluiden toimittaja, joka suunnittelee, kehittää ja valmistaa järjestelmiä, automaatioratkaisuja sekä koneita ja laitteita prosessiteollisuuden tarpeisiin. Sen tärkeimmät asiakkaat toimivat massa-, paperi- sekä energiantuotantoteollisuudessa.

Valmet Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Keilasatama 5, 02150 Espoo, Suomi. Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla 2.1.2014 lähtien. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.valmet.com tai emoyhtiön pääkonttorista, osoitteesta Keilasatama 5, 02150 Espoo.

Metso Oyj:n osittaisjakautuminen, jossa Massa, paperi ja voimantuotanto – liiketoiminta eriyettiin Metso Oyj:stä ("jakautuminen"), tuli voimaan 31.12.2013. Voimaantulopäivänä kaikki Massa, paperi ja voimantuotanto – liiketoimintaan liittyvät varat ja velat siirrettiin Valmet Oyj:lle, uudelle jakautumisen yhteydessä perustetulle yhtiölle. Metson osakkeenomistajat saivat jakautumisvastikkeena yhden Valmetin osakkeen kutakin omistamaansa Metson osaketta kohden. Jakautumisvastikkeena annettavien Valmetin osakkeiden kokonaismäärä määräytyi jakautumisen täytäntöönpanopäivänä Metson osakemäärän perusteella (Metson hallussa olevat omat osakkeet pois lukien).

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards tai "IFRS") mukaisesti. Valmet Oyj:n hallitus on hyväksynyt konsernitilinpäätöksen julkaistavaksi 6.2.2014, minkä jälkeen osakkeenomistajilla on Suomen osakeyhtiölain mukaan mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa sitä tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Konsernitilinpäätös on laadittu alla esitettyjen laatimisperusteiden sekä laatimisperiaatteiden mukaisesti.

Laatimisperusteet

Valmet muodosti erillisen juridisen konsernin 31.12.2013. Tässä tilinpäätöksessä esitetyt taloudelliset tiedot perustuvat itsenäisen konsernin toteutuneisiin lukuihin jakautumisen voimaantulopäivästä lähtien sekä carve-out – taloudellisiin tietoihin voimaantuloa edeltäviltä ajanjaksoilta. Konsernitase, tase-erien liitetiedot

sekä avainluvut ajankohdalta 31.12.2013 perustuvat itsenäisen Valmet-konsernin toteutuneisiin lukuihin. Konsernin tuloslaskelma, konsernin laaja tuloslaskelma, laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, konsernin rahavirtalaskelma sekä näihin liittyvät liitetiedot sekä avainluvut 31.12.2013 ja 31.12.2012 päättyneiltä tilikausilta sekä konsernitase ajankohdalta 31.12.2012 perustuvat Massa, paperi ja voimantuotanto – liiketoiminnan carve-out – taloudellisiin tietoihin.

Tässä tilinpäätöksessä esitetyt carve-out – taloudelliset tiedot kuvaavat niiden yhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa, jotka aikaisemmin muodostivat Metso-konsernin Massa, paperi ja voimantuotanto – liiketoiminnan.

Osakekohtainen tulos on laskettu käyttäen jakautumisessa liikkeeseen laskettua osakemäärää ulkona olevien osakkeiden lukumääränä kaikilla esitetyillä kausilla.

Tilinpäätöksessä tiedot esitetään miljoonina euroina pyöristäen yksittäiset luvut ja loppusummat miljooniksi, mistä johtuen yhteenlaskuissa saattaa esiintyä pyöristyseroja.

Carve-out – periaatteiden kuvaus

Valmetin carve-out – taloudelliset tiedot ajankohdalta 31.12.2012 sekä 31.12.2012 ja 31.12.2013 päättyneiltä tilikausilta on yhdistelty Metson konsernitilinpäätöksistä, jotka on laadittu Euroopan Unionin hyväksymän IFRS -normiston mukaisesti, ja jotka sisältävät Massa, paperi ja voimantuotanto – liiketoiminnan tuotot ja kulut, varat ja velat sekä rahavirrat. Carve-out – taloudelliset tiedot sisältävät myös tiettyjä entisen emoyrityksen Metso Oyj:n tuottoja, kuluja, varoja, velkoja ja rahavirtoja, jotka on kohdistettu Valmetille carve-out – taloudellisia tietoja laadittaessa. Valmetin carve-out – taloudelliset tiedot sisältävät kaikki Massa, paperi ja voimantuotanto – liiketoiminnan muodostaneet sekä Valmetille jakautumisen yhteydessä siirretyt juridiset yhtiöt.

Valmet – konsernin carve-out – taloudelliset tiedot on laadittu Euroopan Unionin hyväksymän IFRS -normiston mukaisesti, ja niissä on otettu huomioon alla kuvatut periaatteet, joiden mukaisesti Valmet -konsernille kuuluvat varat ja velat, tuotot ja kulut sekä rahavirrat on määritetty.

Carve-out – taloudelliset tiedot on laadittu perustuen toiminnan jatkuvuuteen. Ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja ja käypään

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitinpäätöksen liitetiedot

arvoon arvostettuja johdannaissopimuksia. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät on kirjattu myöntämispäivän käyvän arvon mukaisesti.

Valmetin ja Metson väliset korolliset saamiset ja velat selvitettiin jakautumisen täytäntöönpanopäivänä. Nämä erät koostuvat pitkä- ja lyhytaikaisista saamisista ja veloista sisältäen lainaerat Metsoille sekä konsernitilisaamiset ja -velat. Edellä mainitun johdosta 31.12.2013 konsernitaseen luvut eivät ole vertailukelpoisia vertailukauden konsernitaseen kanssa.

Carve-out – taloudelliset tiedot eivät välttämättä anna kuvaa Valmet-konsernin tulevasta tuloksentuottokyvystä, eivätkä ne välttämättä kuvaa sitä, mitkä yhdisteltyjen toimintojen tulokset, taloudellinen asema ja rahavirrat olisivat olleet, jos Valmet tytäryhtiöineen olisi toiminut itsenäisenä ja esittänyt erillisen tilinpäätöksen esitetyillä ajanjaksoilla.

Seuraavassa esitetään yhteenveto carve-out – taloudellisia tietoja laadittaessa tehdyistä merkittävimmistä carve-out – oikaisuista ja -kohdistuksista. Valmetin johto katsoo, että kuvatut kohdistukset on tehty asianmukaisilla perusteilla, mutta ne eivät välttämättä kuvaa kustannuksia, joita Valmetille olisi syntynyt, jos se olisi toiminut itsenäisenä konsernina.

Konsernin sisäiset ja lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet

Carve-out – taloudellisiin tietoihin sisältyvien Valmetin yritysten väliset liiketoimet, saamiset ja velat on eliminoitu. Liiketoimia ja tase-eriä, joiden vastapuolena on jokin Metso-konserniin kuuluva yritys ja joita on aiemmin käsitelty Metson konserniraportoinnissa konsernin sisäisinä liiketoimina, on käsitelty lähipiiriliiketoimina. Metso-konserniin kuluvien yhtiöiden ja Valmet-konsernin yhtiöiden välillä syntyneitä vaihto-omaisuuden sisäisiä katteita ei ole eliminoitu carve-out – taloudellisia tietoja laadittaessa.

Konsernin sisäiset saamiset ja velat, joissa toisena osapuolena on Valmet-konserniin kuuluva yritys ja toisena osapuolena Metso-konserniin kuuluva yritys, on kohdistettu Valmetille, samoin kuin kyseisiin saamisiin ja velkoihin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut.

Metso-konsernin emoyhtiön aiemmin omistamien Valmetin tytäryritysten osakkeiden kirjanpitoarvot on kohdistettu Valmet-konsernin emoyhtiölle. Tytäryhtiöiden osakkeiden hankintamenot on eliminoitu hankintamenomenetelmällä.

Oman pääoman erät

Valmetin nettovarallisuutta 31.12.2012 edustaa Valmet-konserniin sijoitettu oma pääoma, joka esitetään carve-out – taloudellisissa tiedoissa nimikkeellä “Oma pääoma” ja joka koostuu kertyneistä muuntoeroista, käyvän arvon rahastosta ja muista rahastoista sekä sijoitetusta pääomasta ja kertyneistä voittovaroista. Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot koostuvat suojausrahastosta ja käyvän arvon rahastosta sekä vararahastosta. Sijoitettu pääoma ja kertyneet voittovarat sisältää oman pääoman erät, jotka on allokoitu jakautumissuunnitelman mukaisesti Metso-konsernin emoyhtiöltä ja muilta Valmet-konsernin yhtiöltä sekä historialliset kertyneet voittovarat Valmet-yhtiöistä.

Valmetille allokoidun oman pääoman muutokset esitetään rahavirtalaskelmassa erien “Maksetut osingot, Metso-konserni” ja “Jakautumisen vaikutus Valmetin omaan pääomaan” alla sekä oman pääoman muutoslaskelmassa erien “Osingot”, “Muutokset sijoitetussa omassa pääomassa” ja “Nettomuutos verokonsernien purkamisesta” alla.

Konsernitason kulut, yhteisen palveluyksikön kulut ja ulkomaisten holdingyhtiöiden kulut

Metso-konsernin emoyritys vastasi Metso-konsernin johtamisesta ja yleishallinnosta jakautumista edeltävänä ajankohtana. Carve-out – taloudellisia tietoja laadittaessa osa Metso-konsernin emoyrityksellä olevista yhteisistä tuotto- ja kulueristä, mukaan lukien kaikkien Valmetille kohdistettavien pääkonttoritoimintojen hallinto- ja henkilöstökulut, on kohdistettu Valmetille. Yhteisiä toimintoja ovat konsernihallinto, henkilöstöhallinto, tietotekniikka, sijoittajasuhteet, talous, konsernirahoitus lakipalvelut, strategiatoiminnot sekä kiinteistöpalvelut. Tuotto- ja kuluerät on kohdistettu asianmukaisiksi todetuilla kohdistusperusteilla.

Metson yhteiset palveluyksiköt ja ulkomaiset holdingyhtiöt ovat aiemmin veloittaneet Metso-konsernin yhtiöltä kulut, jotka ovat syntyneet näille suoritetuista palveluista. Näihin palveluihin kuuluvat henkilöstöhallinto, tietotekniikka, rahoitus ja laskentatoimi, yleiset yhtiöpalvelut sekä veropalvelut. Suurin osa menoista on sisällytetty carve-out – taloudellisiin tietoihin aiemmin veloitettujen kustannusten perusteella. Valmetin osuus aiemmin kohdistamattomista menoista on kohdistettu tasaushteisesti kullekin ulkomaiselle holdingyhtiölle maakohtaisesti.

Eläkkeet

Eläkkeitä ja muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevat järjestelyt ja niitä vastaava osuus järjestelyihin kuuluvista veloista, varoista, koroista ja työsuoritukseen perustuvista menoista on sisällytetty carve-out – taloudellisiin tietoihin Valmetin kunkin tytäryrityksen omien erillisten etuusjärjestelyjen mukaisesti.

Osakeperusteiset maksut

Valmetin avainhenkilöt ovat aiemmin osallistuneet Metson osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin. Carve-out – taloudellisissa tiedoissa on kohdistettu tähän liittyen osuus Metson kirjaamista henkilöstömenoista järjestelmiin osallistuneiden Valmetin työntekijöiden todellisen lukumäärän perusteella. Toteutuneiden menojen perusteella tehdyt allokoinnit eivät välttämättä kuvaa kuluja, joita Valmetin avainhenkilöille jakautumisen jälkeen luotavista kannustinjärjestelmistä aiheutuu tulevaisuudessa.

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Kassanhallinta ja rahoitus

Kassanhallinta oli keskitetty Metso-konsernissa, ja Metso hallinnoi konsernin rahoitustarpeita pääasiassa konsernitilinjärjestelyjä käyttäen.

Valmetin rahavarat kostuvat juridisten yksikköjen kassavaroista sekä konsernitilien hallinnoijilla olevien konsernitilien saldoista. Lisäksi carve-out – taloudellisiin tietoihin on sisällytetty ne konsernitilisaamiset ja -velat, jotka selvitettiin jakautumisen yhteydessä. Kyseiset konsernitilisaamiset ja -velat on esitetty lyhytaikaisina lähipiirisaamisina ja -velkoina.

Metso-konsernin emoyhtiön ulkoinen velkarahoitus ja siihen liittyvät korkokulut, jotka välittömästi johtuvat Valmetin toiminnoista, sisältyvät carve-out – taloudellisiin tietoihin jakautumissuunnitelman mukaisesti. Lisäksi carve-out – taloudelliset tiedot sisältävät Valmet-yhtiöiden olemassa olevat ulkopuoliset rahoitusjärjestelyt ja niihin liittyvät korkokulut.

Metsolla oli ennen jakautumista Valmetia koskeva 200 miljoonan euron suuruinen laina, jonka juoksuaika on kolme vuotta. Laina voidaan käyttää massa-, paperi- ja voimantuotantoliiketoimintoihin kohdistuvien Metson muiden lainojen tai muiden velkojen takaisinmaksuun, osittaiseen takaisinmaksuun tai korvaamiseen. Nämä lainat koostuvat muun muassa Pohjoismaiden investointipankille ja Euroopan investointipankille olevista veloista, jotka siirtyivät jakautumisessa Valmetille ja sisältyvät carve-out – taloudellisiin tietoihin.

Metso teki ennen jakautumista myös syndikoidun monivaluuttaisen valmiusluottosopimuksen, jonka juoksuaika on viisi vuotta jakautumispäivästä lukien. Tämä luotto siirtyi Valmetille jakautumisen toteutumispäivänä.

Johdannaisinstrumentit

Valmetille on carve-out – taloudellisissa tiedoissa kohdistettu ne Metso-konsernin emoyhtiön tekemät ulkoiset johdannaissopimukset, jotka vastaavat Valmet-konsernin yhtiöiden Metso-konsernin emoyhtiön kanssa tekemiä sisäisiä johdannaissopimuksia. Nämä johdannaisinstrumentit koostuvat valuuttatermiineistä sekä nikkeli- ja sähkötermiineistä. Koska Metso ei ole suojannut jakautumisessa Valmetille siirtyvien velkajärjestelyjen korkoriskiä, carve-out – taloudellisiin tietoihin ei ole kohdistettu korkojohdannaisia.

Lisäksi carve-out – taloudellisissa tiedoissa on Valmetille kohdistettu osuus johdannaissopimuksista, joita Metso on käyttänyt valuuttamääräisten rahoituserien, kuten lainojen, saamisten ja pankkitilien, suojaamiseen emoyhtiön tasolla. Kohdistaminen on tapahtunut siinä suhteessa, mikä on ollut Valmetin osuus suojattavalle riskille alttiista kohteesta, mukaan lukien Valmetin yhtiöiden kassavarat, saamiset ja lainat.

Tuloverot

Valmet-konserniin kuuluvat juridiset yksiköt ovat toimineet carve-out – taloudellisissa tiedoissa esitetyillä tilikausilla erillisinä verotuskohteina. Näiden yhtiöiden verokulut samoin kuin verovelat ja -saamiset esitetään carve-out – taloudellisissa tiedoissa toteutuneen verotuksen mukaisina.

Jotkin Valmet-konsernin yhtiöt ovat ennen jakautumista kuuluneet Metson juridisiin yksikköihin, joihin sisältyy myös muita kuin Valmet-konsernin toimintoja, tai tuloverotusta varten yhdisteltynin verokonserneihin, joissa veronmaksajana on Valmet-konsernin kuulumaton Metso-konsernin yhtiö. Nämä Valmetin yhtiöt eivät ole tehneet erillisiä veroilmoituksia esitettäviltä tilikausilta. Näissä carve-out – taloudellisissa tiedoissa esitettävät verokulut on määritetty yhtiökohtaisesti ikään kuin Valmet-konsernin yhtiöt olisivat erillisiä verotuskohteita pääasiallisissa toimintamaissaan. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvina veroina esitettävä määrä on kunkin yhtiön kyseistä tilikautta koskevan hypoteettisen erillisen veroilmoituksen perusteella maksettava tai takaisin saatava vero, ja se on kirjattu carve-out – taloudellisissa tiedoissa tilikauden verokuluksi ja osakkeenomistajien kanssa toteutuneeksi liiketoimeksi, joka on kirjattu sijoitettuun pääomaan. Tehtyään laskelman tilikaudelta maksettavasta tai takaisin saatavasta verosta Valmet-konsernin yhtiö on kirjannut laskennalliset verot väliaikaisista eroista ja mahdollisista siirtyvistä tappioista, jotka se voisi vähentää hypoteettisessa veroilmoituksessaan. Väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen vero, kun tällaisia eroja esiintyy.

Takaukset ja ehdolliset velat

Metso-konsernin emoyhtiö oli ennen jakautumista antanut takauksia Valmet-yhtiöiden puolesta näiden tavanomaiseen liiketoimintaan liittyen. Näihin carve-out – taloudellisiin tietoihin on kohdistettu ne Metso-konsernin emoyhtiön takausvastuut, jotka liittyvät Valmetiin.

Laatimisperiaatteet

Yhdistelemisperuste

Tytyhjiöt

Tytyhjyksä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa Valmetilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yrityksessä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Tytyhjyksä yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytyhjiön hankinnasta maksettava kokonaisvastike määritetään luovutettavien varojen, vastattavaksi otettavien velkojen ja mah

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitinpäätöksen liitetiedot

dollisten Valmetin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisien instrumenttien käypänä arvona. Kokonaisvastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat hankitut varat, ja vastattavaksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus kirjataan hankintakohtaisesti käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Osakkuusyritykset

Konsernitilinpäätös sisältää ne osakkuusyritykset, joissa Valmetin osuus äänivallasta on 20-50 prosenttia tai Valmetilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla Valmet-konsernin osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Konsernin osuudet osakkuusyrityksissä sisältävät myös hankinta-ajankohtana määritetyt liikearvon. Jokaisen raportointikauden lopussa ratkaistaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen arvo on alentunut.

Valmetin osuus osakkuusyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista merkitään tuloslaskelmaan, ja sen osuus hankinnan jälkeisistä muun laajan tuloksen muutoksista kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan vastaavasti. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää osakkuusyhtiöosuuden kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita kirjata, paitsi jos konsernilla on oikeudellisia tai tosiasiallisia velvoitteita osakkuusyrityksen suhteen tai se on suorittanut maksuja osakkuusyrityksen puolesta. Konsernin ja kunkin osakkuusyrityksen väliset realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti.

Yhteisyritykset

Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa Valmet käyttää toisten osapuolten kanssa yhteistä määräysvaltaa. Konsernin osuudet yhteisyrityksissä yhdistellään pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Osuus yhteisyrityksessä kirjataan alun perin hankintamenoon ja arvoa oikaistaan tämän jälkeen tapahtuneella muutoksella konsernin osuudessa yhteisessä määräysvallassa olevan yksikön voitoista tai tappioista. Konserni kirjaa tulosvaikutteisesti osuuden yksikön voitosta tai tappiosta ja osuuden hankinnan jälkeisistä muun laajan tuloksen muutoksista muihin laajan tuloksen eriin. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan vastaavasti. Konsernin ja kunkin yhteisyrityksen väliset realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti.

Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääoma koskevina liiketoimina. Maksetun vastikkeen ja tytäryhtiön nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan.

Luopuminen tytäryrityksistä

Kun määräysvalta lakkaa, mahdollinen jäljelle jäävä osuus arvostetaan määräysvallan menettämisajankohdan käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Lisäksi mahdollisia aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään realisoituneina ja ne siirretään tulovaikutteisiksi. Jos omistusosuus vähenee niin, että määräysvalta kuitenkin edelleen säilyy, vain tämä suhteellinen osuus aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista määristä siirretään omaan pääomaan sisältyvään määräysvallattomien omistajien osuuteen.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Kunkin konserniyrityksen tilinpäätöksiin sisällytetyt luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin Valmetin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Tämä konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia tai, jos erät on arvostettu uudelleen, arvostuspäivän kurssia. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin liittyvistä maksuista ja ulkomaan rahan määräisten varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, merkitään tuloslaskelmaan. Lainoihin ja rahavaroihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Kaikki muut valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Ei-monetaariset erät arvostetaan pääasiassa tapahtumapäivän kurssiin.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen kauden keskikursseja. Taseet muunnetaan euroiksi tilikauden päättymispäivän kurssia käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitinpäätöksen litetiedot

Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa sekä varojen ja velkojen oikaisuja käypiin arvoihin käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina, ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Johdannaisinstrumentit

Valmet käyttää johdannaisinstrumentteja suojautuakseen valuuttakursseihin ja hyödykkeiden hintoihin liittyviltä riskeiltä, jotka aiheutuvat liiketoiminnasta, rahoituksesta ja investoinneista. Johdannaiset merkitään alun perin taseeseen käypään arvoonsa ja arvostetaan sen jälkeen kunkin tilinpäätöspäivän käypään arvoon kirjaamalla käyvän arvon muutokset tulosvaikutteisesti. Johdannaiset määritetään sopimusajankohtana joko kiinteäehtoisten sitoumusten tai ennakoitujen liiketapahtumien suojauksiksi (rahavirran suojaus) tai ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojauksiksi (nettosijoituksen suojaus), tai ne luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi johdannaisiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä.

Suojauslaskentaa varten suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden välinen suhde dokumentoidaan riskienhallintastrategian ja -tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi Valmet testaa suojausten tehokkuutta suojausta aloitettaessa sekä neljännesvuosittain sekä ennakoivasti että taannehtivasti.

Johdannaisvarat ja -velat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi tai veloiksi, kun niiden jäljellä oleva juoksuaika on yli 12 kuukautta, ja lyhytaikaisiksi, kun se on alle 12 kuukautta.

Rahavirran suojaus

Valmet soveltaa rahavirran suojauslaskentaa tiettyihin valuuttatermiini- ja sähkötermiinisopimuksiin.

Kiinteäehtoisia valuuttamääräisiä sitoumuksia suojattaessa Valmet on osoittanut suojausinstrumentiksi vain valuuttatermiinisopimusten valuuttatekijän. Korkotekijä kirjataan tuloslaskelmaan riville 'liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto'. Termiinisopimusten tehokkaan osuuden voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan samanaikaisesti ja samalle riville kuin suojattava tapahtuma. Myyntejä ja ostoja suojaavien valuuttatermiinien tehokas osuus kirjataan liikevaihtoon ja myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin. Sekä suojauksen alkaessa että jokaisena tilinpäätöspäivänä testataan, kuinka tehokkaasti johdannaisten suojaava komponentti kumoaa suojauskohteiden rahavirtojen käypien arvojen muutoksia.

Valmet arvioi säännöllisesti, kuinka tehokkaasti sähkötermiinisopimusten käyvän arvon muutokset kumoavat suojauskohteena olevien ennakoitujen sähkön ostojen käypien arvojen muutoksia eri maissa. Sähkötermiinisopimusten tehokkaan osuuden voitot ja tappiot kirjataan myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin.

Johdannaisten tehokas osuus kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman suojausrahastoon, josta sitä puretaan muiden laajan tuloksen erien kautta ja kirjataan tulosvaikutteisesti samanaikaisesti suojattavan liiketapahtuman kanssa.

Johdannaisten tehottoman osuuden voitto tai tappio esitetään tuloslaskelman rivillä 'liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto' tai rahoituserissä, jos sopimuksen tarkoituksena on suojata ulkomaan rahan määräisiä rahoitusvaroja. Jos suojatun liiketapahtuman ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kirjatut kertyneet voitot tai tappiot puretaan tulosvaikutteisiksi muiden laajan tuloksen erien kautta.

Nettosijoituksen suojaus

Ennen jakautumista Metso suojasi tiettyjä Valmetiin kohdistuvia ulkomaisia nettosijoituksia vähentääkseen valuuttakurssien muutosten vaikutuksia. Suojausinstrumentteina, jotka sisältyvät jatkossa Valmetin omaan rahoitusriskien hallinnan periaatteisiin, on käytetty pääasiassa ulkomaanrahanmääräisiä lainoja ja valuuttatermiinisopimuksia. Näiden instrumenttien toteutuneet ja toteutumattomat kurssivoitot ja -tappiot kirjataan verovaikutus huomioon otettuna muiden laajan tuloksen erien kautta yhdistelyssä syntyviä muuntoeroja vastaan siltä osin kuin suojaukset ovat tehokkaita. Nettosijoituksen suojaukseksi soveltuva johdannaisten korkotekijä kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset

Valmet ei sovella suojauslaskentaa nikkelitermiineihin, joten nikkelitermiinit luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjaattaviksi. Myöskään tietyt valuutta- ja sähkötermiinit eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä.

Valuuttatermiinien käyvän arvon muutokset kirjataan pääosin muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin. Silloin kun valuuttatermiinisopimukset on tehty konsernin valuuttamääräisten rahoituserien, kuten lainojen, saamisten ja rahavarojen, kurssiriskien pienentämiseen, niiden käyvän arvon muutokset kirjataan kuitenkin rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Muiden johdannaisinstrumenttien, kuten hyödykesopimusten, käyvän arvon muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Työsuhde-etuudet

Eläkkeet ja eläkevelvoitteiden kattaminen

Valmet-konsernin yhtiöillä on eri toimintamaissaan erilaisia paikallisten säännösten ja käytäntöjen mukaisia eläkejärjestelyjä. Joissakin maissa eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia ja niihin kuuluu vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä, henkivakuutuksiin liittyviä etuuksia sekä muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, kuten terveydenhuoltoa ja irtisanomiskorvauksia. Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia. Etuuspohjaisissa järjestelyissä etuudet perustuvat yleensä työssäolovuosien määrään

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitinpäätöksen liitetiedot

sekä viimeisten työssäolovuosien palkkatasoon. Järjestelyt rahoitetaan yleensä vakuutusyhtiöille tai säätiöille suoritettavilla maksuilla, jotka määräytyvät vakuutusmatemaattisten laskelmien mukaan.

Lisäksi joillakin Valmet-konsernin yhtiöillä on usean työnantajan eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisiin ja usean työnantajan järjestelyihin sekä vakuutettuihin eläkejärjestelyihin suoritetut maksut kirjataan kuluksi maksuvelvoitteen syntyessä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni maksaa kiinteitä maksuja ulkopuoliselle eläkevakuutuksia hallinnoivalle yksikölle ja konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen.

Kun kyseessä on etuuspohjainen järjestelmä, sen perusteella kirjattava velka on etuuspohjaisen eläkevelvoitteen tilinpäätöshetken nykyarvon ja järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon nettomäärä. Riippumattomat vakuutusmatemaatikot laskevat eläkevelvoitteen määrän käyttäen ennakoituun etuusyksikköön perustuvaa menetelmää, jonka mukaan arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa korkokannalla, joka vastaa likimäärin eläkevelvoitteen kestoaikaa. Eläkkeistä ja muista työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista johtuvat menet kirjataan tulosvaikutteisesti sitä mukaa kuin työtä suoritetaan. Työsuoritukseen perustuvat menet kirjataan tuloslaskelman henkilöstökuluihin ja nettokorot rahoituskuluihin ja tuottoihin. Toteutuneeseen kehitykseen, vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksiin ja järjestelyyn kuuluvien varojen tuottoon, lukuun ottamatta korkotuottoja, perustuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta omaan pääomaan.

Osakeperusteiset maksut

Ennen jakautumisen toteutumista Valmetin tietyt avainhenkilöt ovat osallistuneet Metson osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin. Omana pääomana maksettavien osakeperusteisten palkkioiden arvo perustuu Metson osakkeen markkinahintaan niiden myöntämispäivänä. Ne jaksotetaan henkilöstökuluksi etuuden syntymisajanjaksolle, ja vastaava kirjaus tehdään omaan pääomaan muihin rahastoihin. Rahana maksettavasta palkkiosta johtuva velvoite arvostetaan perustuen Metson osakkeen markkinahintaan tilinpäätöshetkellä. Se jaksotetaan henkilöstökuluksi ja kirjataan lyhytaikaiseksi velaksi maksupäivään asti.

Markkinaperusteiset ehdot, kuten osakkeen kokonaistuotto, johon oikeuden syntymisehdot perustuvat, huomioidaan arvioitaessa myönnettävien oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypää arvoa. Markkinaperusteiseen ehtoon perustuva kulu kirjataan riippumatta siitä, täyttyykö kyseinen markkinaperusteisten ehto.

Muut kuin markkinaperusteiset ehdot, kuten tavoitteet, jotka koskevat liikevoittoa, palveluliiketoiminnan kasvua, sitoutuneen pääoman tuottoa ja osakekohtaista tulosta, otetaan huomioon arvioitaessa niiden osakeperusteisten kannustimien määrää, joihin niiden saajille syntyy oikeus. Valmet tarkistaa tätä koskevan arvi

onsa jokaisena tilinpäätöspäivänä. Muutokset edelliseen ennusteeseen verrattuna kirjataan tuloslaskelmaan ja oman pääoman muihin rahastoihin tai lyhytaikaisiin velkoihin.

Tulouttaminen

Valmet toimittaa prosesseja, koneita ja laitteita sekä tuottaa palveluja massa-, paperi- ja voimantuotantoteollisuudelle.

Myyntituotot tavaroista ja palveluista kirjataan vähennettyinä myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla ja alennuksilla, kun omistukseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet olennaisilta osin ostajalle tai kun tuotteen laillinen omistusoikeus ja vastuu sen kuljetuksesta ovat siirtyneet ostajalle. Riskin siirtyminen tapahtuu sopimuksen ehdoista riippuen joko tuotteen luovutushetkellä tai kun tuote on ostajan käytettävissä kuljetusta varten. Asiakkaan luottokelpoisuus tarkistetaan ennen myyntiin sitoutumista. Jos riski ostajan maksu-kyvyttömyydestä kuitenkin ilmenee tuloutuksen jo tapahduttua, epävarmasta saamisesta kirjataan arvonalentumisvaraus.

Valmistusasteen mukainen tuloutus

Suunnittelu- ja rakennussopimuksiin perustuva myynti ja ennakoitu voitto tuloutetaan valmistusasteen perustella. Valmistusaste määritetään joko ns. milestone-menetelmällä ennalta sovittujen osakokonaisuuksien ja toteutuneen lisäarvon perusteella (tilinpäätöspäivään mennessä suoritettu toimitussopimukseen perustuvan työn arvo) tai cost-to-cost-menetelmällä. Toimitussopimusten ennakoitu voitto kirjataan tuloutetun liikevaihdon suhteessa. Cost-to-cost-menetelmää eli kustannuksiin perustuvaa valmistusasteen mukaista tuloutusta sovellettaessa myyntituotto ja voitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet menet kunkin toimitussopimuksen mukaisiin ennakoituihin kokonaismenoihin. Alihankkijoiden materiaali-, työvoima- ja laitemenot sisällytetään myyntituottoihin ja myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin silloin, kun johto katsoo Valmetin olevan vastuussa projektin lopullisesta hyväksymisestä. Mahdolliset muutokset hankkeiden ennakoidussa tuloksessa (tuotoissa ja kuluissa) kirjataan sille kaudelle, jolla ne todetaan.

Tuotot palveluista

Palvelujen tuottoihin kuuluu tuottoja lyhyt- ja pitkäaikaista palvelusopimuksista sekä jälleenrakennus- ja muutossopimuksista. Lyhytaikaisten palvelusopimusten tuotot kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Pitkäaikaisista palvelusopimuksista saatavat myyntituotot kirjataan cost-to-cost-menetelmällä.

Julkiset avustukset

Aineellisen käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta, jolloin ne pienentävät hyödykkeestä tehtäviä poistoja. Muut julkiset avustukset jaksotetaan tuloksi niille kausille, joilla avustuksilla katettavat kulut syntyvät.

Valmet Tilinpäätös 2013

Kunsenttilinpäätöksen litetiedot

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin kirjataan ne tuotot ja kulut, jotka eivät välittömästi liity Valmetin liiketoimintojen operatiiviseen toimintaan tai jotka syntyvät operatiiviseen toimintaan liittymättömien ulkomaanrahan määräisten johdannaisten, kuten valuuttajohdannaisten, käyvän arvon realisoituneista tai realisoitumattomista muutoksista. Tällaisiin erin kuuluu muun muassa merkittäviin uudelleenjärjestelyohjelmiin liittyviä kuluja, omaisuuden myyntivoittoja ja -tappioita, sekä valuuttakurssieroja, lukuun ottamatta suojauslaskennan piiriin kuuluvia tai rahoitustuotoissa ja -kuluissa esitettäviä kurssieroja. Lisäksi liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa esitetään ulkomaiset verot, jotka eivät ole saatavissa takaisin ja jotka eivät perustu verotettavaan tuloon. Näitä ovat esimerkiksi ulkomaiset verot ja veronluonteiset maksut, jotka eivät perustu voimassa oleviin verosopimuksiin.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi milloin ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjen verokantojen perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Johto arvioi veroilmoituksissa otettuja kantoja tilanteissa, joissa verolainsäädäntö jättää tilaa tulkinnoille. Tällaisissa tilanteissa kirjattavat verovelat perustuvat johdon arvioihin.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä verokantoja, jotka on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät pitkäaikaisten sopimusten valmistusasteen mukaisen tuloutuksen ja verotettavan tulon eroista, aineellisten hyödykkeiden nopeutetuista poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, myöhemmin vähennyskelpoisista varauksista, yrityshankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksesta ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verot liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti.

Käyttöomaisuushyödykkeet

Käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat aineettomista hyödykkeistä ja aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet, jotka koostuvat pääosin liikearvosta, tavaramerkeistä, patenteista ja lisensseistä, on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan arvonalentumisen varalta vuosittain.

Aineettomien hyödykkeiden poistot

Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajallisista aineettomista hyödykkeistä tehdään poistot niiden todennäköisenä taloudellisena vaikutusaikana tasapoistoina seuraavasti:

Patentit ja lisenssit	5–10 vuotta
Tietojärjestelmät	3–5 vuotta
Teknologia	3–15 vuotta
Asiakassuhteet	3–12 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet
(sisältäen hankitun tilauskannan)	< 1–15 vuotta

Odotettavissa olevia taloudellisia vaikutusaikoja tarkistetaan jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, ja jos ne poikkeavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.

Poistojen kohteena olevien aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoja tarkastellaan arvonalentumisen varalta silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kyseisten omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei mahdollisesti ole kerryttävissä. Aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio voidaan peruuttaa, jos sen alun perin aiheuttaneet olosuhteet ovat merkittävästi parantuneet. Peruutus ei kuitenkaan saa johtaa korkeampaan kirjanpitoarvoon, kuin mikä taseessa olisi ollut, jos aiempina vuosina ei olisi kirjattu arvonalentumista.

Taloudellisilta vaikutusajoiltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen

Kuhunkin rahavirtaa tuottavaan yksikköön liittyvän liikearvon kirjanpitoarvoa tarkastellaan arvonalentumisen varalta vuosittain tai tätä useammin, jos tosiseikat ja olosuhteet, kuten myynnin, liikevoiton tai rahavirtojen heikentyminen tai olennaiset epäedulliset muutokset liiketoimintaympäristössä, viittaavat siihen, että liikearvon kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei mahdollisesti ole kerryttävissä. Jakautumisen jälkeen Valmetilla on yksi rahavirtaa tuottava yksikkö. Liikearvon testaus suoritetaan rahavirtaa tuot-

Valmet Tilinpäätös 2013

Kunsenttilinpäätöksen liitetiedot

tavan yksikön tasolla, koska liikearvo ei kerrytä riippumattomia rahavirtoja rahavirtaa tuottavasta yksiköstä. Vuosittainen testaus voidaan suorittaa rahavirtaa tuottavalle yksikölle edellisellä tilikaudella laadittujen kerryttävissä olevaa rahamäärää koskevien laskelmien perusteella, jos rahavirtaa tuottavan yksikön varat ja velat eivät ole muuttuneet merkittävästi ja jos kerryttävissä olevat rahamäärät ovat edellistä testausta suoritettaessa selvästi ylittäneet testatut kirjanpitoarvot ja lisäksi on erittäin epätodennäköistä, että tarkasteluhetkellä määritettävä kerryttävissä oleva rahamäärä alittaisi rahavirtaa tuottavan yksikön tarkasteluhetken kirjanpitoarvon. Valmet käyttää liikearvon käyvän arvon testauksessa vastaisten rahavirtojen diskonttaamiseen perustuvaa menetelmää. Liikearvosta aikaisemmin kirjattua arvonalentumistappiota ei palauteta, vaikka arvonalentumiseen johtaneet olosuhteet olisivat parantuneet merkittävästi.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan pääosin kuluksi toteutuessaan. Ne koostuvat palkoista, ulkopuolisista palveluista, hallintomenoista sekä aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista. Kehittämismenot, jotka täyttävät IAS 38:n mukaiset aktivointiedellytykset, merkitään taseeseen ja poistetaan kyseisen hyödykkeen todennäköisen taloudellisen vaikutusajan mukaisesti.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.

Aineellisista hyödykkeistä tehdään poistot niiden odotettavissa olevana taloudellisena vaikutusaikanaan tasapoistoina seuraavasti:

Rakennukset ja rakennelmat	15–40 vuotta
Koneet ja kalusto	3–20 vuotta

Odotettavissa olevia taloudellisia vaikutusaikoja tarkistetaan jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, ja jos ne poikkeavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikaa muutetaan vastaavasti.

Merkittävät perusparannusmenot sisällytetään hyödykkeen tasearvoon tai kirjataan erilliseksi hyödykkeeksi vain silloin, kun on todennäköistä, että niistä saadaan tulevaisuudessa taloudellista hyötyä ja niistä aiheutuneet menot pystytään erottamaan tavanomaisista kunnossapitomenoista.

Valmet tarkastelee yksikköjensä käytössä olevien aineellisen käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoja aina silloin, kun tapahtumat ja olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, ettei jonkin omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä todennäköisesti ole kerryttävissä. Aineellisen käyttöomaisuuden arvonalentumistappiot sekä luovutusvoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan

muihin tuottoihin ja kuluihin. Aineellisesta käyttöomaisuudesta aiemmin kirjattu arvonalentuminen voidaan peruuttaa, jos sen kerryttävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyt arviot ovat muuttuneet merkittävästi. Peruutus ei kuitenkaan saa johtaa korkeampaan kirjanpitoarvoon, kuin mikä taseessa olisi ollut, jos aiempina vuosina ei olisi kirjattu arvonalentumistappiota.

Vuokrasopimukset

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden vuokrasopimukset, joiden mukaan olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista siirtyy Valmetille, luokitellaan rahoitusleasing-sopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitut omaisuuserät aktivoidaan sopimuksen alkaessa taseeseen käypään arvoonsa tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat vuokraerat jaetaan velan lyhennykseen ja rahoituskuluun. Vastaavat vuokravelvoitteet sisältyvät pitkäaikaisiin tai vastaavasti lyhytaikaisiin velkoihin rahoitusmenoilla vähennetyinä, ja koron osuus kirjataan tuloslaskelmaan vuokrasopimuksen ajalle jaksotettuna. Rahoitusleasingiksi luokitelluista omaisuuseristä tehdään poistot joko niiden taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokrasopimuksen kestoaikana.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden vuokrasopimukset, joissa merkittävä osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokralle antajalle, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Niiden perusteella maksettavat vuokrat kirjataan kuluksi syntyessään.

Rahoitusvarat ja -velat

Valmetin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tehdään hankintahetkellä erien käyttötarkoituksen mukaan.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta kun oikeudet sijoitusten rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin.

Rahoitusvarat esitetään pitkäaikaisina, jos niiden maturiteetti ylittää vuoden.

Valmet arvioi kunakin tilinpäätöspäivänä, onko myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvan yksittäisen erän arvonalentumisesta objektiivista näyttöä. Jos tällaisen omaisuuserän käypä arvo on merkittävästi tai pitkäaikaisesti alentunut alle sen hankintahinnan, kertynyt nettomääräinen tappio siirretään omasta pääomasta kuluksi tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappion määrä vähentyy myöhemmällä kaudella ja vähennys pystytään objektiivisesti yhdistämään arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen toteutuneeseen tapahtumaan (kuten velallisen luottoluokituksen parantumiseen), konsernituloslaskelmaan merkitään aiemmin kirjatun arvonalentumistappion peruutus. Tuloslaskelmaan merkittyjä arvonalentumistappioita oman pääoman ehtoisista instrumenteistä ei peruuteta tuloslaskelman kautta.

Valmet Tilinpäätös 2013

Koneentilinpäätöksen liitetiedot

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat ja velat

Johdannaisinstrumentit, joita ei ole osoitettu suojauksiksi arvostetaan neljännesvuosittain käypään arvoon tulosvaikutteisesti Luovutusvoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Myytävissä olevat oman ja vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset

Myytävissä olevat rahoitusvarat käsittävät myytävissä oleviksi luokitellut oman pääoman ja vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat. Myytävissä olevat vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset merkitään taseeseen käypään arvoon ja käyvän arvon muutoksesta johtuvat realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon. Luovutusvoitot ja -tappiot sekä mahdolliset arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti, ja käyvän arvon rahastoon kertyneet käyvän arvon muutokset puretaan muiden laajan tuloksen erien kautta.

Lainat ja muut saamiset

Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset koostuvat korollisista myyntisaamisista ja lainasaamisista.

Lainat ja muut saamiset merkitään taseeseen käypään arvoonsa transaktiomenoineen. Sen jälkeen ne arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Niiden perintäkelpoisuutta arvioidaan säännöllisesti ja systemaattisesti. Mikäli lainasaamisen arvioidaan olevan osittain tai kokonaan menetetty, kirjataan arvonalentumistappio siltä osin kuin kirjanpitoarvo ylittää odotettavissa olevien rahavirtojen nykyarvon. Lainasaamisten ja muiden korollisten saamisten korkotuotot sisältyvät rahoitustuottoihin ja kuluihin.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenon tai sitä alemman nettorealisointiarvon määräisenä. Nettorealisointiarvo on rahamäärä, joka odotetaan realisoituvan myytäessä omaisuuserä osana tavanomaista liiketoimintaa realisoinnista aiheutuvat menot huomioon ottaen. Raaka-aineiden ja tarvikkeiden sekä valmiiden tuotteiden hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä.

Keskeneräinen tuotanto sisältää käynnissä olevista suuremmista projekteista tilinpäätöspäivään mennessä kertyneet nimenomaiset menot. Näihin menoihin kuuluu yleensä välittömiä vaihto-omaisuuteen kohdistuvia menoja sekä vaihto-omaisuuteen kohdistettu osuus välillisistä suunnittelu-, tarvike-, tuotanto- ja projektinhallintamenoista.

Valmetin noudattamien arvonalentumisperiaatteiden mukaisesti on kirjattu epäkurantteja eriä koskeva vähennysera.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset kirjataan alkuperäiseen asiakkailta laskutettuun määrään ja esitetään taseessa oikaistuna mahdollisella arvonalentumisvarauksella. Arvonalentuminen, joka tuloslaskelmassa kirjataan myynnin ja hallinnon yleiskustannukset - erään, perustuu

myyntisaamisten säännölliseen läpikäyntiin, ja sitä määritettäessä otetaan huomioon yksittäisen asiakkaan luottotappioriski, asiakkaiden toimialojen yleinen taloudellinen kehitys ja muutokset maksuehdoissa. Epävarma myyntisaaminen kirjataan menetetyksi, kun likvidaatiosta tai konkurssista on saatu virallinen ilmoitus, jonka mukaan kyseistä saamista ei tulla maksamaan.

Jos asiakkaille annetaan vuoden ylittäviä maksuaikoja, niihin liittyvät saamiset diskontataan nykyarvoonsa ja korkotuotot jaksoitetaan myönnetylle maksuajalle.

Rahavarat

Rahavaroihin luetaan käteinen raha, pankkitilit ja likvidit sijoitukset, joiden sijoitusajanjakso niiden syntyhetkellä on enintään kolme kuukautta.

Pitkäaikaiset lainat

Pitkäaikaiset lainat kirjataan alun perin käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Velka luokitellaan lyhytaikaiseksi, jollei Valmetilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan suoritusta vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä lukien.

Velkainstrumenttien liikkeeseen laskusta johtuvien transaktiomenojen aktivoiminen

Velkainstrumenttien liikkeellelaskusta aiheutuvat transaktiomenot sisällytetään velan tasearvoon ja kirjataan kuluksi efektiivisen koron menetelmällä kyseisen velan juoksuaikana.

Varaukset

Varaukset, joihin liittyvien maksujen odotetaan toteutuvan yli vuoden kuluttua kirjausajankohdasta, diskontataan nykyarvoonsa, ja tulevissa tilinpäätöksissä niitä oikaistaan ajan kulumisen huomioon ottamiseksi.

Menot uudelleenjärjestelyistä ja toiminnan sopeuttamisesta

Uudelleenjärjestelyistä ja toiminnan sopeuttamisesta johtuvia menoja varten tehdään varaus vasta, kun johto on laatinut ja hyväksynyt virallisen suunnitelman, johon se on sitoutunut. Lisäksi johdon on tullut antaa niille, joihin järjestely vaikuttaa, riittävän perusteen odottaa, että Valmet toteuttaa uudelleenjärjestelyn, joko aloittamalla suunnitelman toimeenpanon tai tiedottamalla suunnitelman keskeisistä kohdista niille, joihin järjestely vaikuttaa.

Toiminnan sopeuttamista varten tehtävään varaukseen sisällytetään menot, jotka syntyvät joko tehdyn suunnitelman välittömänä seurauksena tai jotka aiheutuvat jatkuvasta sopimukseen perustuvasta sitoumuksesta, josta ei ole enää odotettavissa Valmetille taloudellista hyötyä tai tällaisen sopimuksen peruuttamisesta. Uudelleenjärjestelystä ja toiminnan sopeuttamisesta johtuvat menot kirjataan joko myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin tai myynnin ja hallinnon yleiskustannukset - erään riippuen kustannusten luonteesta. Uudelleenjärjestelystä ja toiminnan sopeuttamisesta

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitinpäätöksen liitetiedot

johtuviin menoihin voi sisältyä myös muita suunnitelman toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia, kuten arvonalentumisia, jotka esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa.

Ympäristön kunnostamisesta aiheutuvat menot

Valmet kirjaa varauksen ympäristövelvoitteista aiheutuvien kulujen varalta, kun niiden toteutuminen on todennäköistä ja niiden määrä voidaan arvioida luotettavasti. Kirjaaminen tapahtuu yleensä viimeistään silloin, kun esitutkimus tarvittavista kunnostustoimenpiteistä on valmistunut. Varauksen määrää voidaan myöhemmin oikaista arvioon vaikuttavien tietojen tarkentuessa tai olosuhteiden muuttuessa. Muilta osapuolilta saatavat korvaukset merkitään taseeseen erillisenä omaisuuseränä silloin, kun niiden saamista voidaan pitää käytännössä varmana.

Takuumenot

Tilinpäätökseen kirjataan takuuvaraus arvioituja projektikohtaisia takuumenoja varten. Pääperiaate takuuvarauksen laskemiselle on tietyn aikaisempaan kokemukseen perustuvan prosenttiosuuden kirjaaminen varaukseksi projektin kokonaiskuluista. Toteutuneet projektikohtaiset takuumenot kirjataan varausta vastaan, mikä mahdollistaa jäljellä olevan varauksen määrän seurannan. Toteutuneita projektien takuumenoja seurataan säännöllisesti varauksen riittävyyden määrittämiseksi.

Varauksen riittävyyttä arvioidaan säännöllisin väliajoin jo toteutuneiden sekä arvioitujen tulevien takuuvelvoitteiden perusteella.

Segmenttiraportointi

Valmet toimittaa prosesseja, laitteistoja, palveluja sekä paperikonekudoksia ja suodatinkankaita massa-, paperi- ja voimantuotantoteollisuudelle. Valmetin toiminnasta ja tuloksesta raportoidaan yhtenä raportoitavana segmenttinä, ja ennen jakautumisen toteutumista Metson hallitus on Valmetin ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä tehnyt operatiiviset päätökset. Jakautumisen jälkeen Valmetin hallitus on toiminut yhtiön ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä. Valmet ei ole yhdistellyt toimintasegmenttejä ja näin ollen Valmet-konserni on raportoitava toimintasegmentti.

Ylin operatiivinen päätöksentekijä seuraa konsernin tulosta. Yksi keskeisistä tunnusluvuista on EBITA (tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja). Lisäksi tulosta seurataan käyttäen lukua, jossa EBITA:sta on jätetty pois kertaluonteiset erät, kuten kapasiteetin sopeuttamiskulut, toimintojen luovutusvoitot ja – tappiot sekä muut epätavanomaiset erät, jotka heikentävät konsernin eri kausien tulosten vertailukelpoisuutta.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Tilinpäätöksen ja carve-out – taloudellisten tietojen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arvioita ja oletuksia tarkastellaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aiempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin kuten odotuksiin tulevista tapahtumista, joiden voidaan kyseisissä olosuhteissa kohtuudella uskoa toteutuvan. Arvioihin ja oletuksiin perustuvien kirjanpidollisten arvioiden lopputulemat voivat lähtökohtaisesti poiketa arvioiduista. Seuraavassa käsitellään arvioita ja oletuksia, joihin liittyy merkittävä riski omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvon olennaisista muutoksista seuraavan tilikauden aikana.

Carve-out – periaatteet

Carve-out – taloudellisiin tietoihin sisältyy edellä kohdassa Laatimisperusteet kuvattuja tuottojen, kulujen, varojen, velkojen ja rahavirtojen kohdistuksia. Merkittävimmät arviot, harkintaan perustuvat ratkaisut ja oletukset liittyvät tiettyjen konsernitason kulujen kohdistamiseen, tilikauden verotettavaan tuloon perustuvien verojen ja laskennallisten verojen määrittämiseen, epävarmoihin veropositioihin sekä oman pääoman koostumukseen.

Myyntisaamiset

Valmetin noudattaman periaatteen mukaan arvonalentumistappio määritetään perustuen parhaaseen arvioon tilinpäätöspäivän määristä, joista ei mahdollisesti tulla saamaan maksua. Arviot perustuvat järjestelmälliseen ja jatkuvaan tarkasteluun ja arviointiin, joka tapahtuu osana luottoriskin arviointiprosessia. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon aiemmin toteutunut perintä, saatavasaldojen suuruus ja koostumus sekä viimeaikaiset taloudelliset tapahtumat ja vallitsevat olosuhteet.

Vaihto-omaisuus

Valmetin periaatteena on kirjata hitaasti kiertävää ja epäkuranttia vaihto-omaisuutta koskeva vähennysera, joka perustuu parhaaseen arvioon tällaisen erien suuruudesta tilinpäätöspäivänä. Arviot perustuvat vaihto-omaisuusmäärien järjestelmälliseen ja jatkuvaan tarkasteluun ja arviointiin. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon myös vaihto-omaisuuden koostumus ja ikä suhteessa tulevaan arvioituun tarpeeseen.

Tulouttaminen

Valmet toimittaa asiakkailleen laitteistokokonaisuuksia, ja myyntisopimuksen allekirjoittaminen (sitoutuminen toimitukseen) ja toimituksen lopullinen hyväksyminen saattavat tapahtua eri tilikausilla. Soveltamiensa laskentaperiaatteiden mukaisesti Valmet soveltaa tällaisiin pitkäkestoisiin toimitussopimuksiin valmistus-asteen mukaista tulouttamista. Valmistusasteen mukainen tuloutus tapahtuu milestone-menetelmää soveltaen ennalta määrättyjen osakokonaisuuksien pohjalta, jolloin tulouttaminen perustuu arvioituun toteutuneeseen lisäarvoon. Sitoumuksista aiheutuva ennakoitu tappio kirjataan tulosvaikutteisesti, kun se todetaan. Arvioituja

Valmet Tilinpäätös 2013

Koneenliinpäätöksen liitetiedot

myntituottoja, kuluja ja voittoja sekä suunniteltuja toimitusaikoja tarkistetaan säännöllisin väliajoin hankkeen edistyessä. Arvioituun voittoon tehtävät oikaisut kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikaisun aiheuttavat seikat tulevat tietoon. Vaikka Valmetilla on paljon kokemusta valmistusasteen mukaisesta tulouttamisesta, projektien arvioituihin kokonaiskustannuksiin voi ajan kuluessa tulla muutoksia projektien kustannusrakenteen muuttuessa, ja tämä voi vaikuttaa kirjattaviin myyntituottoihin. Tämän vuoksi valmistusasteen mukaista tuloutusta ei sovelleta, jos projektin lopputulosta ja siihen liittyvää kustannusrakennetta ei pystytä määrittämään etukäteen luotettavasti. Tilikaudella 2013 Valmet tuloutti valmistusasteen mukaista tuloutusmenetelmää soveltaen 49 prosenttia kokonaisliikevaihdostaan, kun vastaava osuus tilikaudella 2012 oli 59 prosenttia.

Ulkomaanrahan määräisten sitoumusten suojaaminen

Metson ennen jakautumista soveltamien ja Valmetin jakautumisen jälkeen soveltamien suojausperiaatteiden mukaisesti kaikkien Valmet-konserniin kuuluvien yhtiöiden on pitänyt suojautua valuuttakurssiriskiltä, kun niillä on muun valuutan kuin oman toimintavaluuttansa määräisiä sitoumuksia. Sitoumus voi olla joko Valmet Oyj:n ja Valmet-yhtiöiden välinen tai Valmet-konsernin ulkopuolinen. Kun sitoumus täyttää valmistusasteen mukaisen tulouttamisen edellytykset, sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa ja suojausinstrumenttien vaikutus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, kunnes sitoumus kirjataan. Vaikka sitoumusten tekemiseen liittyvät ehdot on määritelty, kirjaamattoman sitoumuksen lopullinen toteutuminen riippuu myös sellaisista tekijöistä, joihin johdolla ei ole määräysvaltaa ja joita ei ole mahdollista ennakoida suojausuhdetta määritettäessä. Tällainen tekijä voi olla esimerkiksi markkinaympäristön muutos, jonka seurauksena toinen osapuoli lykkää sitoumuksen toteutumista tai peruuttaa sen. Johto pyrkii mahdollisuuksien mukaan sisällyttämään sopimuksiin ehtoja, joilla vähennetään tällaisten epäedullisten tapahtumien tulosvaikutusta.

Hankintahinnan kohdistaminen hankituille omaisuuserille

Noudatettavien laskentaperiaatteiden mukaisesti hankintahinta kohdistetaan hankituille varoille ja vastattaviksi otettaville veloille ja ylimenevä osuus merkitään taseeseen liikearvoksi. Näitä kohdistamisia tehdessään Valmet on mahdollisuuksien mukaan perustanut kirjattavien käypien arvojen määrittämisen helposti saatavilla oleviin markkinahintoihin. Silloin kun tämä ei ole ollut mahdollista – kuten usein tapahtuu, kun on kyse pitkäaikaisista aineettomista hyödykkeistä tai tietyistä omaisuuseristä, joille ei ole olemassa toimivia markkinoita tai käytettävissä olevia hintanoteerauksia – arvostus perustuu tällaisen omaisuuserän aiempaan suorituskykyyn ja sen ennakoituun kykyyn kerryttää rahavirtoja tulevaisuudessa. Arviot, jotka ovat perustuneet senhetkisiin jälleenhankintamenoihin, diskontattuihin rahavirtoihin ja arvioituihin myyntihintoihin,

edellyttävät johdolta arvioita ja oletuksia kyseisten omaisuuserien tulevaisuudessa toteutuvasta suorituskyvystä ja käytöstä sekä niiden vaikutuksesta taloudelliseen asemaan. Alkuperäisten arvioiden suunniteltu lopputulema voi muuttua, jos Valmetin liiketoiminnan prioriteeteissa ja sen suuntautumisessa tapahtuu muutoksia.

Arvonalentumistestaus

Yksilöitävissä olevien, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden, kuten liikearvon, kirjanpitoarvo testataan vuosittain tai tätä useammin, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä mahdollisesti ole kerrytettävissä. Poistojen kohteena olevien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoja tarkastellaan arvonalentumisen varalta aina silloin, kun on viitteitä siitä, että niiden kirjanpitoarvot saattaisivat ylittää niiden käyttöarvon tai luovutushinnan, jos luovutuksen katsotaan olevan mahdollinen vaihtoehto. Tilikaudella 2013 Valmet kirjasi käyttöomaisuudesta 30 miljoonaa euroa arvonalentumistappiota, vastaavan luvun ollessa 15 miljoonaa euroa tilikaudella 2012. Vuosittain tehtävä liikearvon arvonalentumistestaus ei johtanut arvonalentumisiin tilikausilla 2013 ja 2012.

Esimerkiksi seuraavat seikat käynnistävät arvonalentumista koskevan tarkastelun:

Asiakkaiden tai Valmetin taloudellisen tai poliittisen toimintaympäristön olennainen ja pysyvä heikentyminen
Liiketoiminnan tai omaisuuserän suorituskyvyn merkittävä heikentyminen verrattuna aiempaan tai ennustettuun suorituskykyyn
Valmetin strategisessa suuntautumisessa tapahtuvat merkittävät muutokset, jotka vaikuttavat liiketoimintasuunnitelmiin ja aiempiin sijoitusperiaatteisiin

Arvonalentumistestaukseen liittyvät periaatteet perustuvat lukuisiin arvioihin. Arvon määrittäminen perustuu lähtökohtaisesti harkintaan, ja arvojen muuttuminen tilikaudesta toiseen on varsin mahdollista, koska johto joutuu ennakoimaan yksittäisiin liiketoimintayksiköihin liittyvää kysyntää ja tarjontaa, tulevia myyntihintoja ja saavutettavissa olevia kustannussäästöjä. Tehokkuuden parantamiseen tähtäävien ohjelmien tuloksena saavutettavien hyötyjen ja säästöjen arvo on lähtökohtaisesti subjektiivinen. Rahavirtaa tuottavan yksikön käypä arvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat käyttäen korkokantana keskimääräistä pääomakustannusta. Tämä korko ei välttämättä vastaa markkinoilta saatavaa todellista korkoa.

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitinpäätöksen Statedut

Uudelleenjärjestelyvaraus

Tuotannon sopeuttamisesta ja uudelleenjärjestelyistä johtuvia menoja varten kirjataan varaus, kun sen kirjaamisedellytykset täyttyvät. Johdon määräysvallan ulkopuolella olevista syistä johtuen lopulliset menot saattavat poiketa varauksena kirjatusta määrästä.

Takuuvaraukset

Takuuvaraus perustuu aiemmin toteutuneisiin takuumenoihin sekä takuun kohteena olevia laitteistoja koskeviin toteutuneisiin vaateisiin. Takuuaika on tyypillisesti 12 kuukautta siitä, kun asiakas hyväksyy laitetoimituksen. Suuremmissa projekteissa takuuaika on kaksi vuotta. Jos myyntiin liittyy uutta teknologiaa ja pitkäaikaisia toimitussopimuksia, voidaan tapauskohtaisesti kirjata lisää takuvarauksia mahdollisesti kasvaneen riskin huomioon ottamiseksi.

Eläkkeet

Etusipohjaisesta järjestelystä aiheutuva kulu perustuu IAS 19:n mukaisesti oletuksiin, joihin kuuluvat:

Työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista johtuvia velvoitteita (sekä rahastoituja että rahastoimattomia) diskontattaessa käytettävä korko on määritetty yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen raportointikauden päättymispäivän markkinatuoton perusteella. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita, on käytetty valtion joukkolainojen (raportointikauden päättymispäivän) markkinatuottoa. Yritysten joukkovelkakirjalainat ja valtion joukkolainat ovat saman valuutan määräisiä kuin työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista johtuvat velvoitteet, ja niiden juoksuajat ovat samat kuin työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista johtuvien velvoitteiden arvioitu kestoaika
Arvioidut palkankorotukset; todelliset korotukset eivät välttämättä vastaa arvioituja. Koska kansainvälisillä markkinoilla on epävarmuutta, nämä arviot on vaikeaa ulottaa tulevaisuuteen

Oletuksista poikkeavista vakuutusmateriaalista toteumista sekä oletusten muutoksista aiheutuu vakuutusmateriaalista voittoja ja tappiota, jotka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Rahoitusinstrumentit

Rahoitusinstrumentteja koskevien esittämisvaatimusten mukaan johdon täytyy tehdä tiettyjä oletuksia tällaisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvistä tulevista ja lähtevistä rahavirroista. Johdon on täytynyt myös olettaa, että johdannaisten, erityisesti ulkomaanrahan määräisten johdannaisten, tilinpäätöspäivän käyvät arvot olennaisilta osin kuvastavat kyseisten instrumenttien tulevaisuudessa realisoituvia rahavirtoja.

Uudet standardit ja standardien muutokset, joita Valmet on alkanut soveltamaan

Valmet sovelsi ensimmäistä kertaa seuraavia standardeja tai olemassa olevien standardien muutoksia 1.1.2013 alkaneella tilikaudella ja niiden soveltamisella on vaikutusta Valmetille.

Valmet otti uudistetun "IAS 19 – Työsuhde-etuudet" -standardiin käytöön 1.1.2013. Standardi sisältää muutoksia etusipohjaisia järjestelyjä koskevaan laskentaan. Muutoksen myötä putkimenetelmän käyttömahdollisuus poistuu ja kaikki vakuutusmateriaaliset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloksen eriin. Koska Valmet ei ole aiemmin soveltanut putkimenetelmää vakuutusmateriaalisten voittojen ja tappioiden kirjaamiseen, tällä muutoksella ei ollut vaikutusta Valmetille. Uudistettu standardi vaatii kuitenkin Valmetia määrittämään etusipohjaisen järjestelyn nettovelvoitteen nettokorkonsa käyttämällä sitä diskonttauskorkoa, jolla etusipohjainen velvoite määritetään, eikä järjestelmään kuuluvien varojen tuotto voi enää olla laskelmissa suurempi kuin velan diskonttauskorko. Nettokorko kirjataan nyt tuloslaskelmassa rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Uudistetut IAS 19 'Työsuhde-etuudet' muutosten käyttöönoton vaikutus tuloslaskelmaan

1.1–31.12.2012

Liikevoitto	138
Liikevoitto, ennen IAS 19 R:n vaikutuksen huomioimista	135
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	-23
Rahoitustuotot ja -kulut, netto, ennen IAS 19 R:n vaikutuksen huomioimista	-18
Tuloverot	-39
Tuloverot, ennen IAS 19 R:n vaikutuksen huomioimista	-40
Tilikauden tulos	76
Tilikauden tulos, ennen IAS 19 R:n vaikutuksen huomioimista	77

IAS 1:een "Tilinpäätöksen esittäminen" tehty muutos, joka koskee muiden laajan tuloksen erien esittämistapaa. Merkittävin muutos liittyy siihen, että muut laajan tuloksen erät on jaoteltava sen perusteella, ovatko ne mahdollisesti myöhemmin siirrettävissä tulosvaikutteisiksi (uudelleen luokittelusta johtuvina oikaisuina). IAS 1:n muutosten johdosta Valmet on muuttanut konsernin muun laajan tuloksen erien esittämistapaa.
IFRS 13:n "Käyvän arvon määrittäminen" tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja yksinkertaistaa monimutkaisia menettelyjä. Käyvälle arvolle annetaan täsmällinen määritelmä ja määrätään yhdet käyvän arvon määrittämistä ja liitetietoja koskevat vaatimukset.

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

set, jotka koskevat kaikkia IFRS-standardeja. Käyvän arvon käyttöä ei ole laajennettu, vaan standardissa annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä, kun sen käyttöä vaaditaan tai se sallitaan muissa IFRS-standardeissa. Standardin käyttöönoton johdosta Valmet on laajentanut käyvistä arvoista esitettävien liitetietojen laajuutta.

Muutos IFRS 7:ään "Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot". Liitetietovaatimuksia lisätään tarkoituksena parantaa esitystä siitä, missä tilanteissa eri rahoitusinstrumenteja voidaan netottaa. Standardin käyttöönoton johdosta Valmet on laajentanut rahoitusinstrumenttien netottamista kuvaavia liitetietoja (katso liitetieto 28).

Uudet standardit ja tulkinnat, joita Valmet ei vielä sovella

IFRS 10 - IASB julkaisi toukokuussa 2011 IFRS 10:n "Konsernitilinpäätös", jossa määritellään määräysvaltaan liittyvät periaatteet. Niiden avulla ratkaistaan, onko yrityksellä sijoituskohteessa määräysvalta ja onko se siis yhdistettävä konsernitilinpäätökseen. Standardi korvaa IAS 27:n ja kattaa konsernitilinpäätöksen laadinta- ja esittämisperiaatteet. Standardi tulee voimaan 31.12.2013 jälkeen alkavilla tilikausilla. Standardilla ei ole olennaista vaikutusta tilinpäätöksiimme.
IFRS 11 - IASB julkaisi toukokuussa 2011 IFRS 11:n "Yhteisjärjestelyt". Siinä määrätään, kuinka yhteisjärjestelyn osapuoli käsittelee kirjanpidossa osuuttaan tällaisessa järjestelyissä. Osapuolen on määritettävä järjestelyn tyyppi arvioimalla oikeutensa ja velvoitteensa ja käsiteltävä järjestelyä tämän mukaisesti. Yhteisjärjestely voi olla joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisen toiminnon osapuolella on järjestelyn varoihin liittyviä oikeuksia ja järjestelyä koskevia velvoitteita ja se kirjaa osuutensa toiminnon varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksessä osapuolella on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, ja ne käsittelevät osuutensa pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua. Standardi tulee voimaan 31.12.2013 jälkeen alkavilla tilikausilla. Standardilla ei ole olennaista vaikutusta tilinpäätöksiimme.
IFRS 12 - IASB julkaisi toukokuussa 2011 IFRS 12:n "Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä". Sen mukaan liitetiedoissa on annettava informaatiota, jonka perusteella tilinpäätöksen käyttäjien on mahdollista arvioida, minkä luonteisia ovat yrityksen osuudet muissa yrityksissä, mitä riskejä niihin liittyy ja mitä vaikutuksia niillä on yrityksen taloudelliseen asemaan, tulokseen ja rahavirtoihin. Standardi tulee voimaan 31.12.2013 jälkeen alkavilla tilikausilla. Standardilla ei ole olennaista vaikutusta tilinpäätöksemme liitetietoihin.
IFRS 9 - Tämän standardin tarkoituksena on korvata IAS 39. Tässä vaiheessa IFRS 9 sisältää rahoitusvarojen ja -velkojen arvostusperusteita ja suojauslaskentaa. Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kaksi arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno ja käypä arvo. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen ominaispiirteistä. Suojauslaskentaa koskeva uusi ohjeistus tuo suojauslaskennan ja riskienhallinnan lähemmäs toisiaan. Lisäksi vaatimukset tehokkuustestaukselle ovat aiempaa lievemmät. Suojauskohteena voi jatkossa olla esim. hyödykkeisiin liittyvät riskikomponentit, yhdistelmäpositiot, useasta erästä koostuvat ryhmät valuuttariskiltä suojauduttaessa ja osakesijoitukset. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus rahoitusvarojen arvon alentumisesta ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa. Valmet ei ole vielä arvioinut IFRS 9:n vaikutusta sen konsernitilinpäätöksiin.

2 Rahoitusriskien hallinta

Valmetin maailmanlaajuiseen toimintaan liittyy erilaisia liiketoiminta- ja rahoitusriskejä. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa keskitetysti konsernirahoitus Valmetin hallituksen vuosittain hyväksymän kirjallisen rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernirahoituksen toimintaa seuraa rahoituksen ohjausryhmä puheenjohtajanaan konsernin talous- ja rahoitusjohtaja. Konsernirahoitus tunnistaa, arvioi ja suojautuu rahoitusriskeiltä tiiviissä yhteistyössä liiketoimintayksiköiden kanssa. Konsernirahoitus toimii liiketoimintayksiköiden vastapuolena, hoitaa keskitetysti ulkoista varainhankintaa ja vastaa rahavarojen hoidosta ja tarvittavista suojaustoimista. Tavoitteena on minimoida rahoitusriskien epäsuotuisia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen tulokseen.

Herkkyysanalyysi

Rahoitusriskien yhteydessä esitetyt herkkyysanalyysiluvut perustuvat tilinpäätösajankohdan riskipositioihin. Herkkyysanalyysiä tehtäessä oletetaan vain yhden rahoitusinstrumentin arvoon vaikuttavan tekijän, kuten koron tai valuuttakurssin, muuttuneen. On epätodennäköistä, että riskitekijän tuleva volatiliteetti olisi testissä käytettyjen oletusten mukainen ja että muutos vaikuttaisi vain yhteen tekijään.

Valmet käyttää herkkyyslaskelmissa yleisesti markkinoilla sovellettua tapaa, jonka mukaan oletaan tapahtuvan yhden prosentti

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitinpäätöksen litetiedot

yksikön (100 korkopisteen) muutos koroissa ja 10 prosentin muutos valuuttojen vaihtosuhteessa ja hyödykkeiden hinnoissa. Tämä parantaa tietojen vertailukelpoisuutta tilikaudesta toiseen ja antaa tilinpäätöksen käyttäjille parempaa informaatiota volatiliteetista. Valmet on tietoinen siitä, etteivät tällaiset oletukset välttämättä ole yhtä realistisia kuin toteutuneeseen volatiliteettiin perustuvat, eikä niiden tarkoitus ole kuvastaa tulevaa kehitystä. Valmet ei ole myöskään käyttänyt historiaan perustuvaa volatiliteettia, koska tämä voi saada tilinpäätöksen käyttäjät olettamaan, että analyysi kuvastaisi yhtiön johdon käsitystä rahoitusinstrumenttien tulevasta volatiliteetista.

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Likviditeetti- tai jälleenrahoitusriski syntyy, kun yhtiö ei pysty rahoittamaan toimintaansa luottokelpoisuuttaan vastaavin ehdoin. Välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi kassavarojen, lyhytaikaisten sijoitusten ja nostettavissa olevien luottositoumusten määrä pidetään riittävällä tasolla. Rahoituksen saatavuutta kaikissa olosuhteissa turvataan hajauttamalla varainhankinta eri markkinoille ja rahoituslaitoksiin. Konsernirahoitus valvoo pankkitilirakenteita, liiketoimintayksiköiden kassasaldoja ja ennusteita ja ohjaa konsernin kokonaiskassavarojen hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti.

Vuoden 2013 lopussa rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 211 miljoonaa euroa (2012 lopussa 342 milj. e sisältäen positiiviset konsernitilisaldot Metso-konsernilta) ja myytävissä olevat sijoitukset 1 miljoonaa euroa (1 milj. euroa). Lisäksi Valmetilla oli nostamaton sitova 200 miljoonan euron valmiusluottosopimus, joka erääntyy vuonna 2018.

Korolliset ja korottomat myyntisaamiset ja muut vastaavat erät eivät sisälly tässä määriteltyyn likviditeettiriskin hallintaan, koska ne eivät ole konsernirahoituksen vastuulla olevan aktiivisen riskien hallinnan välineitä. Vastaavasti myöskään korottomat velat kuten esimerkiksi osto- ja muut velat eivät sisälly likviditeettiriskin hallintaan.

Valmet hallinnoi jälleenrahoitusriskian tasapainottamalla lyhyt- ja pitkäaikaisen velan suhteellista keskinäistä osuutta sekä pitkäaikaisten lainojen jäljellä olevaa keskimääräistä maksuaikaa. Seuraavissa taulukoissa on esitetty Valmetin velkojen lyhennykset ja rahoituskulut eriteltynä niiden tilinpäätöspäivänä jäljellä olevien sopimuspohjaisten eräpäivien mukaisesti.

Eräantymisajat 31.12.2013

Milj. euroa	<1 vuosi		1–5 vuotta		>5 vuotta
	Ulkoinen	Metso-konserni	Ulkoinen	Metso-konserni	Ulkoinen	Metso-konserni
Pitkäaikaiset velat	63	-	140	-	-	-
Lyhennykset	4	-	3	-	-	-
Korot
Korot
Lyhytaikaiset velat
Lyhennykset	8	-	-	-	-	-
Korot	0	-	-	-	-	-
Ostovelat	182	24	-	-	-	-
Muut velat	25	-	-	-	-	-
Yhteensä	282	24	143	-	-	-

Eräantymisajat 31.12.2012

Milj. euroa	<1 vuosi		1–5 vuotta		>5 vuotta
	Ulkoinen	Metso-konserni	Ulkoinen	Metso-konserni	Ulkoinen	Metso-konserni
Pitkäaikaiset velat	64	28	132	68	-	482
Lyhennykset	5	26	4	91	-	22
Korot
Lyhytaikaiset velat
Lyhennykset	-	-	-	-	-	-
Korot	-	-	-	-	-	-
Negatiiviset konsernitilien saldot	-	93	-	-	-	-
Ostovelat	155	22	-	-	-	-
Muut velat	58	7	-	-	-	-
Yhteensä	282	176	136	159	-	504

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitinpäätöksen litetiedot

Pääomarakenteen hallinta

Pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on turvata liiketoiminnan toimintaedellytykset, varmistaa joustava pääsy pääomamarkkinoille sekä varmistaa riittävä rahoitus kilpailukykyisin ehdoin. Pääomarakenteen hallinta Valmetissa kattaa sekä oman pääoman että korollisen vieraan pääoman. Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma 31.12.2013 oli yhteensä 808 miljoonaa euroa ja korolliset velat yhteensä 210 miljoonaa euroa.

Valmetin hallitus arvioi pääomarakennetta säännöllisesti ja sen operatiivisesta hallinnoinnista vastaa konsernirahoitus. Lainasopimukset sisältävät tavanomaisia kovenanttiehtoja, jotka Valmet täyttää tilinpäätöshetkellä. Valmetilla ei ollut 31.12.2013 luottoluokitusta.

Korkoriski

Korkoriskiä syntyy, kun markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutokset vaikuttavat rahoituskustannuksiin, sijoitusten tuottoihin ja korollisten tase-erien arvostukseen. Korkoriskiä hallinnoidaan tasapainottamalla vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten lainojen keskinäistä suhdetta sekä velkojen että sijoitusten duraatiota. Lisäksi korollisiin saataviin ja velkoihin liittyvältä riskiltä voidaan lisäksi suojautua johdannaisinstrumenteilla, kuten korkotermineillä, koronvaihtosopimuksilla, optioilla ja futuureilla. Konsernirahoitus hallinnoi ja valvoo korkoriskiä herkkyysanalyysin ja duraatio on avulla. Pitkäaikaisen velan Macaulay-duraatio oli 0,6 vuotta ja keskimääräinen maturiteetti 3,0 vuotta 31.12.2013.

Seuraavassa taulukossa esitetään korkoriskille altiina olleet korolliset saamiset ja velat kunakin tilinpäätöspäivänä.

Milj. euroa	31.12.2013		31.12.2012
	Ulkoinen	Metso-konserni	Ulkoinen	Metso-konserni
Korolliset saamiset	212	-	163	201
Korolliset velat	210	-	196	671

Ulkopuolisista korollisista veloista 89 prosenttia (93 prosenttia) oli euromääräisiä 31.12.2013.

Korkoriskin herkkyysanalyysin perusteena on yhteenlaskettu yhtiötason korkoriski, joka muodostuu korollisista saamisista, korollisista veloista ja johdannaisista, kuten korkoswapeista, jotka suojaavat alla olevaa korkoriskiä. Korkojen yhden prosenttiyksikön nousu tai lasku kaikkien muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina vaikuttaisi Valmetin seuraavan 12 kuukauden aikana uudelleenhinnoitteluun tulevien korollisten velkojen ja saatavien nettokorkokuluihin verovaikutus huomioituna -/+ 0,4 miljoonaa euroa (-/+ 1,4 milj. euroa).

Valuuttariski

Valmetin liiketoiminta on maailmanlaajuista ja konserni altistuu valuuttariskille useissa valuutoissa, joskin toiminnan maantieteellinen jakautuminen vähentää yksittäisten valuuttojen merkitystä. Valmetin liikevaihdosta keskimäärin 80 prosenttia tulee euroalueen ulkopuolelta; merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari, euro, Brazilian real, Kiinan juan ja Ruotsin kruunu.

Transaktioriski

Transaktioriskiä syntyy liiketoimintayksikön kaupallisista ja rahoitukseen liittyvistä tapahtumista ja maksuista, jotka ovat muun kuin yksikön toimintavaluutan määräisiä ja kun niihin liittyvät tulevat ja lähtevät rahavirrat ovat määrältään tai ajoitukseltaan erilaisia.

Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti liiketoimintayksiköt suojaavat taseessa olevat ja sitoviin toimitus- ja hankintasopimuksiin perustuvat valuuttapositionsa täysimääräisesti. Muun kuin yksikön toimintavaluutan määräiset vastaiset rahavirrat on suojattu konsernirahoituksen kanssa tehdyillä sisäisillä valuutanvaihtosopimuksilla ajanjaksoiksi, jotka eivät yleensä ylitä kahta vuotta. Liiketoimintayksiköt tekevät valuuttasuojauksia myös suoraan pankkien kanssa sellaisissa maissa, joissa valuuttasäännöstely estää konsernin sisäiset suojaussopimukset.

Konsernirahoitus valvoo yhtiön valuuttakohtaista nettopositioita ja päättää, missä määrin avoin riski suljetaan. Mikäli liiketoimintayksikkö soveltaa sitovan sopimuksen suojaukseen suojauslaskentaa, konsernirahoitus suojaa aina kyseisen riskin solmimalla sisäistä termiinisopimusta vastaavan ulkoisen termiinisopimuksen. Konsernin rahoituspolitiikka määrittää enimmäismäärät konsernirahoituksen hallinnoimille avoimille valuuttapositioille pohjautuen positoiden mahdollisesta tulosvaikutuksesta johdetuun enimmäismäärään. Valuuttariskin hallinnassa konsernirahoitus voi käyttää termiinisopimuksia ja valuuttapitoita.

Yhteenlaskettu valuuttariski 31.12. oli:

Milj. euroa	2013	2012
Operatiiviset erät	293	453
Rahoitus erät	-178	35
Suojaukset	-111	-480
Kokonaispositi	4	8

Valuuttariskin herkkyysanalyysin perustana on konsernitason yhteenlaskettu valuuttapositio. Tämä positi, josta on vähennetty suojaukset, koostuu kaikista valuuttamääräisistä varoista ja veloista, sitoviin sopimuksiin liittyvistä arvioiduista kirjaamattomista rahavirroista, lyhyt- ja pitkäaikaisista myynti- ja ostosopimuksista sekä ennakoiduista hyvin todennäköisiksi katsotuista ja sen vuoksi suojatuista liiketoiminnan rahavirroista. Herkkyysanalyysin ei ole sisällytetty ulkomaan rahan määräisiä nettosijoituksia

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitinpäätöksen litetiedot

tytäryhtiöihin, eikä näitä sijoituksia suojaavia instrumentteja. Jos euron oletetaan vahvistuvan tai heikkenevän 10 prosenttia kaikkiin muihin valuuttoihin nähden, tämän vaikutus vuoden 2013 lopun nettopostiosta laskettuna ja verovaikutus huomioituna olisi -/+ 1,7 miljoonaa euroa (-/+ 2,8 milj. euroa).

Transaktioriski jakautuu noin 20 valuutan kesken ja 31.12.2013 suurimmat avoimet riskit kohdistuivat Kiinan juanin ja Yhdysvaltain dollarin positiöihin, jotka yhdessä muodostavat 51 prosenttia (Yhdysvaltain dollari 38 prosenttia) koko positiosta. Kiinan juanin ja Yhdysvaltain dollarin 10 prosentin vahvistuminen samanaikaisesti aiheuttaisi verovaikutus huomioituna +1,3 (+1,6 milj. euroa) miljoonan euron tulosvaikutuksen.

Rahoitusinstrumentteja koskevaan herkkyysanalyysiin ei ole sisällytetty seuraavia eri: ennakoidut rahavirrat kirjaamattomista sitovista sitoumuksista, pitkä- ja lyhytaikaiset ostosopimukset sekä ennakoidut operatiiviset rahavirrat. Seuraavassa taulukossa esitetään vaikutus, joka aiheutuisi valuuttakurssien +/- 10 prosentin muutoksesta euroa vastaan verovaikutus huomioituna:

Milj. euroa	2013	2012
Vaikutus
tuloslaskelmaan	+/- 8,1	+/- 10,5
omaan pääomaan	+/- 7,0	+/- 14,0

Vaikutus omaan pääomaan on niiden johdannaisten käyvän arvon muutos, jotka täyttävät rahavirransuojauksen kriteerit sitovien sopimusten riskin suojaamiseksi. Vaikutus tuloslaskelmaan on kaikkien muiden valuuttakurssiriskille alttiina olevien rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos. Näihin instrumentteihin kuuluvat myös rahavirran suojaukseksi soveltuvat johdannaiset siltä osin kuin alla oleva valmistusasteen mukaisesti tuloutettava sitoumus on tuloutettu.

Translaatioriski tai omaan pääomaan liittyvä valuuttariski

Translaatioriskiä syntyy, kun tytäryrityksen oma pääoma on jonkin muun valuutan kuin emoyhtiön toimintavaluutan määräinen. Merkittävimmät translaatioriskit ovat Ruotsin kruunuissa sekä Kiinan juanissa, jotka yhdessä muodostavat yli 70 prosenttia kokonaistranslaatioriskista. Valmet ei tällä hetkellä suojaudu lainkaan omaan pääomaan liittyvältä valuuttakurssiriskiltä.

Hyödykeriski

Valmet altistuu raaka-aineiden ja tarvikkeiden, mukaan luettuna energia, hintojen vaihtelulle. Liiketoimintayksiköt ovat tunnistaneet hyödykeriskien suojaustarpeensa, ja konsernirahoitus on toteuttanut suojaukset hyväksyttyjä vastapuolia ja instrumentteja käyttäen. Hyödykeriskejä varten on määritelty ja hyväksytty erilliset suojauslimiitit. Suojaukset toteutetaan rullaavasti siten, että suojausaste pienenee ajan pidentyessä.

Pohjoismaisten yksiköiden sähkön hintariskiä on suojattu sekä sähköjohdannaisilla että kiinteähintaisilla sähkön ostosopimuksilla, jotka on määritetty erittäin todennäköisten tulevien sähköostojen suojauksiksi. Suojausten painopiste on seuraavan kahden vuoden arvioidussa energian kulutuksessa, ja osa suojauksista ulottuu noin viiden vuoden päähän. Sähkösuojausten toteutus on ulkoistettu konsernin ulkopuoliselle välittäjälle. Valmetin sähkötermiinien määrä 31.12.2013 oli 359 GWh (412 GWh).

Pienentääkseen ruostumattoman teräksen hintaan sisältyvän seosainelisan hintamuutosten aiheuttamaa riskiä, Valmet on solminut nikkelijohdannaissopimuksia (average-price swap agreements). Seosainelisa perustuu eri metallien kuukausittaisiin keskiarvohintoihin, ja merkittävin metalli seosainelisässä on nikkeli. Valmetin nikkelisuojausten määrä 31.12.2013 oli 84 tonnia (198 tonnia).

Seuraava rahoitusinstrumentteihin perustuva hyödykehintojen herkkyysanalyysi sisältää termiini- ja swap-sopimuksilla ostettujen hyödykkeiden yhteenlasketun nettomäärän, mutta se ei sisällä raaka-aineiden ja sähkön ennakoitua kulutusta.

Hyödykehintojen 10 prosentin nousu tai lasku aiheuttaisi seuraavat vaikutukset verovaikutus huomioituna:

Milj. euroa	2013	2012
Sähkö – vaikutus omaan pääomaan	+/- 0,7	+/- 0,6
Sähkö – vaikutus tuloslaskelmaan	+/- 0,2	+/- 0,5
Nikkeli – vaikutus tuloslaskelmaan	+/- 0,1	+/- 0,2

Sähkötermiineihin sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa, joten niiden tehokkaan osuuden vaikutus kirjataan omaan pääomaan ja tehottoman osuuden vaikutus tuloslaskelmaan. Nikkelijohdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa, joten niiden käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.

Luottoriski ja muu vastapuoliriski

Luotto- tai vastapuoliriskillä tarkoitetaan mahdollisuutta, että asiakas tai rahoitusvastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan Valmetille. Myyntiin ja ostoihin liittyvät luottoriskit ovat ensisijaisesti liiketoimintayksikköjen vastuulla. Liiketoimintayksiköt arvioivat asiakkaidensa luottokelpoisuuden näiden taloudellisen tilanteen, aiempien kokemusten ja muiden asiaan vaikuttavien seikkojen perusteella. Luottoriskejä voidaan tarvittaessa pienentää ennakkomaksuilla, rembursseilla ja kolmannen osapuolen antamilla takauksilla. Konsernirahoitus tarjoaa keskitetysti asiakasrahoitukseen liittyviä palveluja ja pyrkii varmistumaan siitä, että maksuehdoissa ja vaadittavissa vakuuksissa noudatetaan rahoituspolitiikan periaatteita. Valmetilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Luottoriskin enimmäismäärä vastaa myynti- ja lainasaamisten kirjanpitoarvoa. Luottoriskiä arvioidaan sekä myyntisaamisten

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitinpäätöksen litetiedot

ikäjakauman että asiakaskohtaisten analyysien perusteella. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 16.

Vastapuoliriskiä aiheutuu myös rahoitustapahtumista, joita koskevia sopimuksia tehdään pankkien, muiden rahoituslaitosten ja yritysten kanssa. Konsernirahoitus hallitsee riskiä keskitetysti valitsemalla huolellisesti pankit ja muut vastapuolet, asettamalla vastapuolikohtaisia limittejä sekä käyttämällä nettoutussopimuksia, kuten ISDA (Master agreement of International Swaps and Derivatives Association). Vastapuolilimiittien noudattamista seurataan säännöllisesti.

Rahoitusinstrumentteihin liittyvän vastapuoliriskin enimmäismääränä käytetään myytävissä olevien rahoitusvarojen, johdannaissopimusten ja rahavarojen tilinpäätöspäivän käypiä arvoja.

Käyvän arvon arvioiminen

Käypään arvoon taseeseen merkityt rahoitusinstrumentit on luokiteltu arvostukseen perustuvien hierarkiatasojen ja arvostusmenetelmien mukaan seuraavasti:

Taso 1

Toimivilta markkinoilta saatavissa olevat oikaisemattomat hintanotearaukset. Markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, markkinainformaation välityspalvelusta, hinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään senhetkistä ostonoteerausta. Tason 1 rahoitusinstrumentit ovat korkoarvopapereita ja osakkeita, jotka on luokiteltu myytävissä oleviksi.

Taso 2

Tason 2 rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Näissä menetelmissä käytetään syöttötietona havainnoitavissa olevia markkinahintoja, jotka ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, markkinainformaation välityspalvelusta, markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Tason 2 rahoitusinstrumentteihin kuuluu OTC-johdannaisia, jotka on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi tai täyttävät suojauslaskennan soveltamisen edellytykset.

Taso 3

Rahoitusinstrumentti luokitellaan tasolle 3, jos sen käyvän arvon määrittäminen ei voi perustua havainnoitavissa olevaan markkinatietoon. Valmetilla ei ollut tällaisia instrumentteja tilinpäätöshetkellä.

Alla olevissa taulukoissa on esitetty Valmetin käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat. Mitään luokittelumuutoksia ei ole tehty vuonna 2013. Muiden tase-erien käypien arvojen tasot ovat esitetty liitetiedossa 17.

Milj. euroa	31.12.2013
	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset	-	6	-
Suojauslaskennan edellytykset täyttävät johdannaiset	-	12	-
Myytävissä olevat rahoitusvarat	1	-	-
Varat yhteensä	1	18	-
Velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset	-	2	-
Suojauslaskennan edellytykset täyttävät johdannaiset	-	7	-
Velat yhteensä	-	9	-
Milj. euroa	31.12.2012
---	---	---	---
	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset	-	3	-
Suojauslaskennan edellytykset täyttävät johdannaiset	-	3	-
Myytävissä olevat rahoitusvarat	1	-	-
Varat yhteensä	1	6	-
Velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset	-	6	-
Suojauslaskennan edellytykset täyttävät johdannaiset	-	2	-
Velat yhteensä	-	8	-

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitin päätöksen litetiedot

3 Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset

31.12. päättynyt tilikausi

Milj. euroa	2013	2012
Myynnin ja markkinoinnin kulut	-236	-237
Tutkimus- ja tuotekehityskulut, netto	-60	-65
Hallinnon kulut	-173	-155
Yhteensä	-469	-457

Tutkimus- ja tuotekehityskulut, netto, jakaantuvat seuraavasti:

31.12. päättynyt tilikausi

Milj. euroa	2013	2012
Tutkimus- ja tuotekehityskulut yhteensä	-54	-62
Saadut avustukset	0	2
Poistot	0	3
Tutkimus- ja tuotekehityskulut, netto	-6	-8
Tutkimus- ja tuotekehityskulut, netto	-60	-65

4 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto

31.12. päättynyt tilikausi

Milj. euroa	2013	2012
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	1	2
Rojaltituotot	-	0
Vuokratuotot	1	1
Kurssivoitot 2)	9	13
Muut tuotot	4	3
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	15	19
Tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen myyntitappiot	0	0
Käyttöomaisuuden myyntitappiot	-1	-1
Arvonalennukset käyttöomaisuushyödykkeistä 1)	-30	-15
Kurssitappiot 2)	-12	-13
Muut kulut	-4	-4
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-47	-33
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto	-32	-14

1) Luvusta 30 miljoonaa euroa liittyy vuonna 2013 tehtyihin alaskirjauksiin Valmet Technologies Oy:ssä (entinen Metso Paper Oy ja Metso Foundries Jyväskylä Oy). Vertailukauden luvusta 13 miljoonaa euroa liittyy Jyväskylän valimon käyttöomaisuuden alaskirjaukseen.
2) Sisältää myyntisaamisista ja ostoveloista sekä niihin liittyvistä johdannaisista syntyneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot.

5 Henkilöstökulut ja henkilöstön lukumäärä

Henkilöstökulut:

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2013	2012
Palkat	-539	-559
Eläkekulut, maksupohjaiset eläkejärjestelyt	-48	-47
Eläkekulut, etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 1)	-3	-4
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 1)	-2	-3
Osakeperusteiset maksut	-1	-2
Muut henkilösivukulut	-104	-109
Yhteensä	-697	-724

1) Lisätietoja eläkekuluista on esitetty liitetiedossa 25.

Henkilöstö kauden lopussa:

	2013	2012
Yhteensä	11 765	12 547

Henkilöstö keskimäärin kauden aikana:

	2013	2012
Yhteensä	12 286	12 744

Toimitusjohtajalle, varatoimitusjohtajalle ja muille johtoryhmän jäsenille maksetut palkkiot ja etuudet:

Ennen jakautumisen täytäntöönpanoa Metson johdolle maksetuista palkoista ja palkkioista on carve-out taloudellisissa tiedoissa allokoitu heidän työpanostaan vastaava osuus Valmetin liiketoiminnalle. Allokaatiotapaa, jonka Metson sekä Valmetin johto on hyväksynyt, on sovellettu tilikausiein 2013 ja 2012 palkkioiden ja etuuksien laskennassa.

Carve-out taloudellisissa tiedoissa tehtyä allokointia ei voi pitää suuntaa antavana Valmetin johdon palkkojen ja palkkioiden määrästä tulevina vuosina.

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitilinpäätöksen litetiedot

Euroa	Rahapalkka	Maksettu tulospalkkio	Luontoisedut	Osakepalkkio	Yhteensä
2013
Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja sekä muu johtoryhmä	2 621 265	887 411	59 792	643 380	4 211 848
Yhteensä	2 621 265	887 411	59 792	643 380	4 211 848
2012
Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja	467 603	212 157	14 056	300 489	994 305
Muu johtoryhmä	752 137	214 025	37 163	388 043	1 391 368
Yhteensä	1 219 740	426 182	51 219	688 532	2 385 672

Hallituksen Valmet-omistukset 31.12.2013:

Osakkeet	Omistus (hallituksen jäsen)	Omistus (muu lähipiiri)
Viinanen Jukka-Pekka	6 017	-
Von Frenckell Mikael	102 754	-
Helfer Friederike	-	-
Lundmark Pekka Ilmari	-	4
Pehu-Lehtonen Erkki Yrjö Juhani	3 179	-
Rudengren Pia	2 864	-
Ziviani Rogério	-	-
Laine Pasi Kalevi	17 616	-
Yhteensä	132 430	4

6 Poistot

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2013	2012
Aineettomat hyödykkeet	-27	-30
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset	-12	-14
Koneet ja kalusto	-43	-46
Yhteensä	-82	-90

Poistot toiminnoittain:

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2013	2012
Hankinnan ja valmistuksen kulut, yhteensä	-41	-44
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset
Myynti ja markkinointi	-13	-14
Tutkimus ja tuotekehitys	-7	-8
Hallinto	-21	-24
Yhteensä	-82	-90

7 Rahoitustuotot ja -kulut, netto

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2013	2012
Rahoitustuotot
Osingot	0	0
Pankkisaamisten korkotuotot	3	12
Korkotuotot saamisista Metso-konsernilta	1	4
Kurssivoitot, netto	4	4
Muut rahoitustuotot	4	3
Rahoitustuotot yhteensä	12	23
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista	-7	-10
Korkokulut veloista Metso-konsernille	-3	-27
Korkokulut rahoitusleasing-sopimuksista	0	0
Muut rahoituskulut	-7	-9
Rahoituskulut yhteensä	-17	-46
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	-5	-23

Valmetin vuoden 2013 kurssivoitot, netto sisältävät tulosvaikutteisesti kirjattuja muuntoeroja 1 miljoonaa euroa (vuonna 2012 0 milj. euroa).

Korkokulut Metso-konsernille sisältävät vuonna 2012 korkokuluja 22 miljoonaa euroa liittyen Metson Metso Svenska AB:lle antamaan sisäiseen lainaan 482 miljoonaa euroa, josta 468 miljoonaa euroa konvertoitiin omaksi pääomaksi, ja loput maksettiin takaisin 2013.

Valmet Tilinpäätös 2013

Kunsenttilinpäätöksen litetiedot

8 Tuloverot

Tuloverot jakautuvat seuraavasti:

Milj. euroa	31.12. päättynyt tilikausi
	2013	2012
Tilikauden verot	-27	-42
Laskennalliset verot	29	3
Tuloverot yhteensä	2	-39

Suomalaisen yhtiöverokannan mukainen tulovero (24,5 prosenttia 2013 ja 2012) erosi tuloslaskelmaan kirjatuista tuloveroista seuraavasti:

Milj. euroa	31.12. päättynyt tilikausi
	2013	2012
Tulos ennen veroja	-64	115
Suomen verokannan mukainen vero 24,5 %	16	-28
Suomen verokannan muutos	-8	-
Edellisten tilikausien verot	2	-1
Suomen ja ulkomaiden verokantojen välinen ero	-4	-9
Vahvistettujen verotappioiden hyödyntäminen	1	-
Tilikauden veroihin vaikuttamattomat tappiot ja hyvitykset	-1	-
Ulkomaiden hyvityskelvottomat lähdeverot	-1	-
Vähennyskelvottomat kulut	-2	-2
Verovapaat tulot	1	-
Muut	-2	1
Tuloverot yhteensä	2	-39

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot:

Milj. euroa	31.12. päättynyt tilikausi
	2013			2012
	Ennen veroja	Vero	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Vero	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaus	3	-1	2	-4	1	-3
Myytävissä olevat sijoitukset	0	0	0	0	0	0
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	16	-6	10	-10	3	-7
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	-22	0	-22	3	-5	-2
Muut laajan tuloksen erät	-3	-7	-10	-11	-1	-12
Tilikauden verot		-1			-5
Laskennalliset verot		-6			4
Yhteensä		-7			-1

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitinpäätöksen litetiedot

Täsmäytyslaskelma laskennallisesta verosaatavasta ja -velasta:

Milj. euroa	1.1.	Kirjattu tulos-laskelmaan	Kirjattu laajaan tulokseen	Kurssierot	31.12.
2013
Laskennallinen verosaatava
Vahvistetut tappiot	8	14	-	-1	21
Käyttöomaisuus	24	0	-	0	24
Vaihto-omaisuus	3	1	-	-	4
Varaukset	15	2	-	-1	16
Jaksotuserot	14	5	-	-1	18
Eläkkeisiin liittyvät erät	16	2	-6	-2	10
Muut	9	-5	0	-1	3
Laskennallinen verosaatava yhteensä	89	19	-6	-6	96
Netotettu laskennallisesta verovelasta 1)	-19	3	-	-	-16
Laskennallinen verosaatava, netto	70	22	-6	-6	80
Laskennallinen verovelka
Hankintamenon kohdistaminen	38	-2	-	0	36
Käyttöomaisuus	16	-14	-	0	2
Muut	1	6	-	0	7
Laskennallinen verovelka yhteensä	55	-10	-	0	45
Netotettu laskennallisesta verosaatavasta 1)	-19	3	-	-	-16
Laskennallinen verovelka, netto	36	-7	-	0	29

2012

Laskennallinen verosaatava
Vahvistetut tappiot	6	2	0	-	8
Käyttöomaisuus	22	1	-	1	24
Vaihto-omaisuus	2	1	-	-	3
Varaukset	18	-4	0	1	15
Jaksotuserot	9	4	-	1	14
Eläkkeisiin liittyvät erät	16	-4	3	1	16
Muut	10	-1	1	-1	9
Laskennallinen verosaatava yhteensä	83	-1	4	3	89
Netotettu laskennallisesta verovelasta 1)	-20	1	-	-	-19
Laskennallinen verosaatava, netto	63	0	4	3	70
Laskennallinen verovelka
Hankintamenon kohdistaminen	42	-4	-	0	38
Käyttöomaisuus	15	1	-	0	16
Muut	2	-1	-	0	1
Laskennallinen verovelka yhteensä	59	-4	-	0	55
Netotettu laskennallisesta verosaatavasta 1)	-20	1	-	-	-19
Laskennallinen verovelka, netto	39	-3	-	0	36

1) Laskennalliset verosaatavat ja -velat vähennetään toisistaan, mikäli on olemassa laillisesti oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan.

Jos osingonjakoa lähitulevaisuudessa pidetään todennäköisenä, laskennallinen verovelka on kirjattu sellaisissa maissa sijaitsevien Valmet yhtiöiden jakamattomista voittovaroista, joissa osingonjaos-

ta aiheutuu veroseuraamus. 31.12.2013 voittovaroja, joiden osalta verovelkaa ei ole kirjattu, oli 82 miljoonaa euroa ja 98 miljoonaa euroa 31.12.2012.

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitinpäätöksen litetiedot

9 Liiketoimintojen yhdistämiset

Hankinnat

2013

Elokuussa 2013 Valmet osti sata prosenttia intialaisen insinööritoimiston EPT Engineering Services Private Limited osakekannasta (hankitun yhtiön uusi nimi 'Valmet Engineering Services Pvt. Ltd' on rekisteröity tilinpäätöspäivän jälkeen). Kauppahinta oli epäolennainen Valmet-konsernin näkökulmasta.

EPT Engineering Services tuottaa suunnittelu-, detaljisuunnittelu- ja lisäarvopalveluja kuten konseptisuunnittelua ja 3D-mallinnusta voimantuotanto-, massa- ja paperi-, öljy-, kaasu- ja petrokemianteollisuudelle. Yrityksellä on 90 työntekijää. Yritysosto noudattaa Valmetin strategiaa ja vahvistaa sen asemaa Aasian kasvavilla markkinoilla. Hankittu yhtiö on konsolidoitu Valmetiin 1.9.2013 lähtien. Yhtiön liikevaihto sekä tilikauden tulos eivät olleet olennaisia Valmetille 31.12.2013 päättyneellä tilikaudella.

Yrityskaupan yhteydessä Valmet hankki sadan prosentin omistusosuuden yhtiöstä Metso Power India Private Limited (yhtiön uusi nimi 'Valmet Chennai Pvt. Ltd' on rekisteröity tilinpäätöspäivän jälkeen), jossa EPT oli ollut vähemistöosakkaana. Kauppahinta oli epäolennainen Valmet-konsernin näkökulmasta.

2012

Valmet ei hankkinut liiketoimintoja tilikauden 2012 aikana.

Myynnit

2013

Toukokuussa Valmet myi 70 prosentin omistusosuutensa Metso ND Engineering -yhtiössä sen aiemmalle vähemmistöomistajalle. Yhtiö työllistää noin 250 työntekijää ja palvelee mm. sellu- ja paperi-, kaivos-, petrokemian- ja sokeriteollisuutta, ja sillä on toimisto sekä tuotantotilat Durbanissa Etelä-Afrikassa. Yrityskaupalla ei ollut olennaista vaikutusta Valmetille.

Tammikuussa Valmet myi kaikki Metso Husum AB:n osakkeensa Pichano Holding AB:lle osana Ruotsin-huoltoverkostonsa uudelleenjärjestelyä. Metso Husum AB:n liikevaihto on 1,5 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on 12 henkilöä, jotka jatkavat yhtiön palveluksessa. Yrityskaupalla ei ollut olennaista vaikutusta Valmetille.

2012

Valmet ei myynyt liiketoimintoja tilikauden 2012 aikana.

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitilinpäätöksen litetiedot

10 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet

Milj. euroa	Liikearvo	Patentit ja lisenssit	Tieto-järjestelmät	Muut aineettomat hyödykkeet	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
2012
Hankintameno 1.1.	443	54	66	241	804
Kurssierot	2	0	0	1	3
Investoinnit	-	1	1	5	7
Siirrot erien välillä	-	4	1	-5	0
Muut muutokset ja vähennykset	-	-5	7	0	2
Hankintameno 31.12.	445	54	75	242	816
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-	-33	-45	-128	-206
Kurssierot	-	0	0	0	0
Arvonalentumistappiot	-	-1	-	-	-1
Muut muutokset ja vähennysten kertyneet poistot	-	5	-6	0	-1
Tilikauden poisto	-	-5	-6	-19	-30
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-	-34	-57	-147	-238
Tasearvo 31.12.	445	20	18	95	578
Milj. euroa	Liikearvo	Patentit ja lisenssit	Tieto-järjestelmät	Muut aineettomat hyödykkeet	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
---	---	---	---	---	---
2013
Hankintameno 1.1.	445	54	75	242	816
Kurssierot	-1	-	-2	-1	-4
Yritysostot	2	-	-	-	2
Investoinnit	-	-	-	13	13
Siirrot erien välillä	-	2	2	-4	0
Muut muutokset ja vähennykset	-3	-14	-17	-	-34
Hankintameno 31.12.	443	42	58	250	793
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-	-34	-57	-147	-238
Kurssierot	-	-	1	-	1
Arvonalentumistappiot	-	-2	-5	-	-7
Muut muutokset ja vähennysten kertyneet poistot	-	12	15	1	28
Tilikauden poisto	-	-4	-5	-18	-27
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-	-28	-51	-164	-243
Tasearvo 31.12.	443	14	7	86	550

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitinpäätöksen litetiedot

Aineelliset hyödykkeet

Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Keskeneräinen käyttöomaisuus	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
2012
Hankintameno 1.1.	20	359	850	33	1 262
Kurssierot	0	2	1	-1	2
Investoinnit	-	1	19	32	51
Siirrot erien välillä	1	15	29	-45	0
Muut muutokset ja vähennykset	0	-11	-25	0	-35
Hankintameno 31.12.	21	366	874	19	1 280
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-	-200	-595	-	-795
Kurssierot	-	-1	-1	-	-2
Arvonalentumistappiot	-	-4	-10	-	-14
Muut muutokset ja vähennysten kertyneet poistot	-	8	24	-	32
Tilikauden poisto	-	-14	-46	-	-60
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-	-211	-628	-	-839
Tasearvo 31.12.	21	155	246	19	441
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Keskeneräinen käyttöomaisuus	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
---	---	---	---	---	---
2013
Hankintameno 1.1.	21	366	874	19	1 280
Kurssierot	-	-6	-15	0	-21
Yritysmyynnit	-	-	-1	-	-1
Investoinnit	-	3	13	25	41
Siirrot erien välillä	-	2	21	-23	0
Muut muutokset ja vähennykset	-	-2	-44	-	-46
Hankintameno 31.12.	21	363	848	21	1 253
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-	-211	-628	-	-839
Kurssierot	-	1	11	-	12
Arvonalentumistappiot	-	-6	-16	-	-22
Muut muutokset ja vähennysten kertyneet poistot	-	2	38	-	40
Tilikauden poisto	-	-12	-43	-	-55
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-	-226	-638	-	-864
Tasearvo 31.12.	21	137	210	21	389

Lisätietoja annetuista vakuuksista on esitetty liitetiedossa 26.

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitinpäätöksen litetiedot

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasing-sopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:

Milj. euroa	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
2013
Hankintameno 31.12.	2	5	7
Kertyneet poistot 31.12.	-2	-5	-7
Tasearvo 31.12.	0	0	0
Milj. euroa	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
---	---	---	---
2012
Hankintameno 31.12.	3	6	9
Kertyneet poistot 31.12.	-2	-6	-8
Tasearvo 31.12.	1	0	1

Liikearvo ja arvonalentumistestaukset

Yrityshankinnoista syntyvä liikearvo kohdistetaan hankintahetkellä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle tai yksiköille, joiden ennustetaan hyötyvän yhdistymisen tuomista synergioista siitä riippumatta, siirretäänkö ostetun yrityksen muita varoja ja velkoja näille yksiköille.

Valmet tarkistaa vuosittain tai useammin arvonalentumisriskin varalta, ettei liikearvon tasearvo ylitä sen käypää arvoa. Testauksessa käytetään tulevien rahavirtojen diskonttausmenetelmää. Testaustasona toimii rahavirtaa tuottava yksikkö, jolle on kohdistettu liikearvoa. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvo perustuu laskelmiin sen käyttöarvosta. Rahavirtojen diskonttausmenetelmää käytettäessä Valmet diskonttaa toimintasuunnitelmissa ennustetut tulevaisuuden rahavirrat nykyarvoonsa.

Tulevaisuuden rahavirrat ennustetaan neljän vuoden ajanjaksolta vuotuisen strategiaprosessin yhteydessä. Valmetin johto tarkistaa ja hallitus hyväksyy toimintasuunnitelmat. Ennustejaksoon lisätään yksi vuosi ekstrapoloimalla se ennustejakson tuloksen perusteella ja huomioiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden kausivaihtelut. Ennustettu liikevaihto ja tuotantoaste on määritetty jokaisen rahavirtaa tuottavan yksikön tämänhetkisen rakenteen ja tuotantokapasiteetin mukaan. Eniten johdon harkintaa vaativat olettamukset liittyvät markkinanäkymiin sekä tuotteiden menekkinäkymiin. Olettamukset heijastavat johdon kokemusta näiden näkymien aikaisemmasta kehityksestä. Kasvua, kysyntää ja hintojen kehitystä ennustettaessa kyseisille ennustejaksoille käytetään hyväksi eri tutkimuslaitosten tarjoamaa tietoa.

Testeissä käytettävät diskonttokorot ovat verrokkiteollisuudenalojen beta-kertoimien, pääomarakenteiden ja veroprosenttien avulla johdetut pääoman painotetut keskikustannukset. Laskelmissa käytetään diskonttokorkoja ennen veroja.

Vuotuisten arvonalennustestien johdosta liikearvon arvonalennustappioita ei ole kirjattu vuosien 2013 ja 2012 aikana.

2013 liikearvon testaus

Vuoden 2013 lopussa liikearvon määrä oli 443 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 Valmetilla oli yksi rahavirtaa tuottava yksikkö, joille on allokoitu liikearvoa.

Syyskuun 2013 vuotuisessa testissä testatun yksikön keskimääräinen EBITDA (tulos ennen rahoituseria, veroja sekä aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoja) ennustejaksolle 2013–2017 oli 8 prosenttia liikevaihdosta.

Testattavan liiketoiminnan pitkäaikaista kannattavuuskehitystä heijastavaksi kasvuprosentiksi neljännestä vuodesta eteenpäin arvioitiin 1,7 prosenttia.

Yhteenveto oletuksista ja herkkyysanalyysin vaikutukset käypiin arvoihin:

	Johdettu painotetun keskiarvon mukainen diskonttokorko	Herkkyysanalyysi
		Terminaalivuoden kasvuprosentti 1,2 %	Käypien arvojen pieneneminen 2 prosenttiyksikön lisäys diskonttokorossa, terminaalivuoden kasvuprosentti 1,2 %
2013
Valmet	9,0 %	5 %	26 %

Rahavirtaa tuottavan yksikön herkkyyttä arvonalentumiselle testataan muuttamalla sekä diskonttokorkoa että pitkäaikaista kannattavuuskehitystä heijastavaa kasvuprosenttia. Diskonttokorkoa nostetaan 2 prosenttiyksiköllä ja pitkäaikaista kannattavuuskehitystä heijastavaa kasvuprosenttia lasketaan 1,7 prosentista 1,2 prosenttiin. Vuoden 2013 herkkyysanalyysien pohjalta ei havaittu arvonalentumisriskiä.

Johto uskookin, ettei mikään kohtuullisesti todennäköinen muutos tärkeimmissä käytetyissä oletuksissa aiheuttaisi tilannetta, jossa rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaisi sen kirjanpitoarvon.

Ajoittain herkkyysanalyseihin sisällytetään useampia rahavirtaennusteita perustuen kohtuullisiin muutosolttamuksiin yksikön tulevassa toiminnassa. Vaikutus laskettuun käypään arvoon on kuitenkin rajallinen niin kauan, kun terminaaliarvoon vaikuttavaa olennaista huonontumista ei ole ennustettavissa. Näiden laskelmien pohjalta ei ole havaittu arvonalentumistarvetta.

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitinpäätöksen litetiedot

Yhteenveto Valmetin liikearvon muutoksista on seuraava:

2013
Milj. euroa	Tasearvo 1.1.	Kurssierot ja muut muutokset	Yritysostot	Tasearvo 31.12.
Valmet	445	-4	2	443

2012 liikearvon testaus

Vuoden 2012 lopussa liikearvon määrä oli 445 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 Valmetilla oli kaksi rahavirtaa tuottavaa yksikköä, joille on allokoitu liikearvoa. Voimantuotantoliiketoimintalinja on erillinen rahavirtaa tuottavaa yksikkö ja muut liiketoiminnat Massa, paperi ja voimantuotanto-segmentistä muodostavat toisen rahavirtaa tuottavan yksikön.

Syyskuun 2012 vuotuisessa testissä testattujen yksiköiden keskimääräiset EBITDA:t (tulos ennen rahoituseria, veroja sekä aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoja) ennustejaksolle 2012–2016 olivat: Voimantuotantoliiketoimintalinja 9 prosenttia sekä muu Massa, paperi ja voimantuotanto 11 prosenttia liikevaihdosta.

Testattavien liiketoimintojen pitkäaikaista kannattavuuskehitystä heijastavaksi kasvuprosentiksi neljännestä vuodesta eteenpäin arvioitiin 1,7 prosenttia kaikille rahavirtaa tuottaville yksiköille.

Yhteenveto oletuksista ja herkkyysanalyysin vaikutukset käypiin arvoihin:

	Herkkyysanalyysi
	Johdettu painotetun keskiarvon mukainen diskonttokorko	Terminaalivuoden kasvuprosentti 1,2 %	2 prosenttiyksikön lisäys diskonttokorossa, terminaalivuoden kasvuprosentti 1,2 %
2012
Voimatuotanto-liiketoimintalinja	10,1 %	4 %	23 %
Muut massa, paperi ja voimantuotanto	8,9 %	5 %	27 %

Jokaisen rahavirtaa tuottavan yksikön herkkyyttä arvonalentumiselle testataan muuttamalla sekä diskonttokorkoa että pitkäaikaista kannattavuuskehitystä heijastavaa kasvuprosenttia. Diskonttokorkoa nostetaan 2 prosenttiyksiköllä ja pitkäaikaista kannattavuuskehitystä heijastavaa kasvuprosenttia lasketaan 1,7 prosentista 1,2 prosenttiin. Vuoden 2012 herkkyysanalyysien pohjalta ei havaittu arvonalentumisriskiä.

Ajoittain herkkyysanalyseihin sisällytetään useampia rahavirtaennusteita perustuen kohtuullisiin muutosolettamuksiin yksikön tulevassa toiminnassa. Vaikutus laskettuun käypään arvoon on kuitenkin rajallinen niin kauan, kun terminaaliarvoon vaikuttavaa olennaista huonontumista ei ole ennustettavissa. Näiden laskelmien pohjalta ei ole havaittu arvonalentumistarvetta.

Yhteenveto Valmetin liikearvon muutoksista on seuraava:

2012
Milj. euroa	Tasearvo 1.1.	Kurssierot ja muut muutokset	Tasearvo 31.12.	Prosenttia kokonaisliike-arvosta
Voimatuotantoliiketoimintalinja	211	1	212	48 %
Muut massa, paperi ja voimantuotanto	232	1	233	52 %
Yhteensä	443	2	445	100 %

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitin päätöksen litetiedot

11 Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset

Valmet-konsernilla on ollut seuraavat osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset 31.12:

Yhtiön nimi	2013		2012
	Maa	Omistusosuus	Tasearvo	Omistusosuus
Allimand S.A.	Ranska	35,8 %	5	35,8 %
Valpro gerenciamento de obras Ltda	Brasilia	51,0 %	0	-
NoviterBel	Valko-Venäjä	-	-	45,0 %
Milj. euroa	2013	2012
---	---	---
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin
Hankintameno 1.1.	1	1
Kurssierot	0	0
Lisäykset	0	0
Myynnit ja muut vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	1	1
Osakkuusyhtiö- ja yhteisyrityssijoitusten oman pääoman oikaisu
Osuus omasta pääomasta 1.1.	3	3
Osuus tuloksista	1	0
Kurssierot	0	0
Osinkotuotot	0	0
Myynnit ja muut muutokset	0	-
Osuus omasta pääomasta 31.12.	4	3
Tasearvo 31.12.	5	4

Tilikauden 2013 lisäys osakkuusyhtiöissä sekä yhteisyrityksissä käsittää Valmetin 51 prosentin hankinnan Valpro gerenciamento de obras Ltda -yhtiöstä. Valpro gerenciamento de obras Ltda on luokiteltu yhteisyritykseksi, koska Valmetilla on, yhdessä toisen osakkaan kanssa, yhteinen määräysvalta hallinnoida yritystä.

Vuoden 2013 vähennys osakkuusyhtiö- ja yhteisyritysosakkeissa koostuu Valmetin 45 prosentin omistusosuuden vähennyksestä NoviterBel -yhtiössä.

Alla olevassa taulukossa esitetään konsernin omistusosuutta vastaavat osuudet osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten varoista ja veloista sekä liikevaihdosta ja tuloksesta, jotka on laskettu pääomaosuusmenetelmää käyttäen:

Milj. euroa	31.12. päättynyt tilikausi
	2013	2012
Varat	16	13
Velat	12	9
Liikevaihto	27	15
Tilikauden tulos	1	0

Liiketoimet lähipiirin kanssa

Yhtiön ja sen osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten välillä on ollut liiketapahtumia ja niistä syntyneitä tase-eria seuraavasti:

Milj. euroa	31.12. päättynyt tilikausi
	2013	2012
Myynti	2	2
Ostot	-	-
Saatavat	0	0
Velat	-	0

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitin päätöksen litetiedot

12 Myytävissä olevat osakesijoitukset

Myytävissä olevat osakesijoitukset 31.12.2013 ja 31.12.2012 sisältävät 1 miljoonan euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, jotka on arvostettu markkina-arvoonsa. Loput 2 miljoonaa euroa 31.12.2013 ja 3 miljoonaa euroa 31.12.2012 ovat teollisuusyritysten, kiinteistö- ja muiden yhtiöiden osakkeita, joilla ei ole julkisesti noteerattua markkina-arvoa ja ne on arvostettu hankintahintaansa.

Myytävissä olevien osakesijoitusten muutokset:

Milj. euroa	2013	2012
Tasearvo 1.1.	4	4
Lisäykset	0	0
Käyvän arvon muutokset	0	0
Myynnit ja muut muutokset	-1	0
Tasearvo 31.12.	3	4

13 Vaihto-omaisuus

Milj. euroa	31.12.
	2013	2012
Aineet ja tarvikkeet	81	91
Keskeneräiset tuotteet	290	401
Valmiit tuotteet	60	62
Vaihto-omaisuus yhteensä	431	554

Kuluksi kirjatun vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo vuonna 2013 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja vuonna 2012 oli 2 363 miljoonaa euroa.

Vaihto-omaisuuden arvonalentumisvaraus on muuttunut seuraavasti:

Milj. euroa	2013	2012
Tasearvo 1.1.	14	14
Valuuttakurssien vaikutus	0	0
Tilikauden kulu	8	6
Käytetty varaus	-1	-1
Vähennykset / muut lisäykset	-3	-5
Tasearvo 31.12.	18	14

14 Valmistusasteen mukaisesti tuloutettavat toimitusprojektit

Vuonna 2013 Valmet-konsernin liikevaihdosta 1 264 miljoonaa euroa, eli 49 prosenttia liikevaihdosta, on tuloutettu valmistusasteen mukaisen tulouttamismenetelmän perusteella, ja vuonna 2012 vastaavat luvut ovat 1 763 miljoonaa euroa tai 59 prosenttia liikevaihdosta.

Luovuttamattomien projektien tase-erät tilikauden lopussa:

Milj. euroa	Kesken-eräisten projektien kulut ja bruttovoitto	Ennakko-laskutus	Netto
2013
Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo ylittää laskutetut ennakot	1 803	1 644	159
Projektit, joissa laskutetut ennakot ylittävät valmistusasteen mukaisen arvon	499	675	176
2012
Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo ylittää laskutetut ennakot	1 393	1 223	170
Projektit, joissa laskutetut ennakot ylittävät valmistusasteen mukaisen arvon	1 402	1 804	402

15 Nettokäyttöpääoman muutos

Nettokäyttöpääoman muutos ilman yrityshankintojen ja -myyntien vaikutusta:

Milj. euroa	31.12. päättynyt tilikausi
	2013	2012
Omaisuuserien lisäykset (-) / vähennykset (+) ja velkojen lisäykset (+) / vähennykset (-):
Vaihto-omaisuus	97	63
Myynti- ja muut saamiset	61	38
Keskeneräisten projektien saamiset ja -velat, netto	-194	-21
Osto- ja muut velat	-9	-320
Yhteensä	-45	-240

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

16 Korolliset ja korottomat saamiset

Milj. euroa	2013			2012
	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä
Korolliset saamiset
Lainasaamiset	1	0	1	4	0	4
Lainasaamiset, Metso-konserni	-	-	-	-	17	17
Lainasaamiset	1	0	1	4	17	21
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-	1	1	-	1	1
Konsernitilisaamiset, Metso-konserni	-	-	-	-	184	184
Yhteensä	1	1	2	4	202	206
Korottomat saamiset
Lainasaamiset	0	0	0	0	0	0
Lainasaamiset, Metso-konserni	-	-	-	0	-	0
Lainasaamiset	0	0	0	0	0	0
Myyntisaamiset	2	327	329	-	438	438
Myyntisaamiset, Metso-konserni	-	3	3	-	5	5
Myyntisaamiset	2	330	332	-	443	443
Siirtosaamiset	-	53	53	-	42	42
Siirtosaamiset, Metso-konserni	-	0	0	-	3	3
Siirtosaamiset	-	53	53	-	45	45
Muut saamiset	6	53	59	12	50	62
Muut saamiset, Metso-konserni	-	-	-	119	34	153
Muut saamiset	6	53	59	131	84	215
Yhteensä	8	436	444	131	572	703

Muut saamiset sisältävät konserniavustussaamista Metsolta 34 miljoonaa euroa 2012.

Valmet hallinnoi kassavarojaan sijoittamalla niitä maturiteeteiltaan eripituisiin rahoitusinstrumentteihin. Instrumentit, joiden

maturiteetti on yli 3 kuukautta, luokitellaan myytävissä oleviin rahoitusvaroihin.

Arvonalentumisvaraus on muuttunut seuraavasti:

Milj. euroa	2013	2012
Tasearvo 1.1.	15	15
Valuuttakurssien vaikutus	0	0
Tilikauden kulu	2	2
Käytetty varaus	-2	-1
Vähennykset / muut lisäykset	-2	-1
Tasearvo 31.12.	13	15

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitilinpäätöksen litetiedot

Korottomien myyntisaamisten ikäjakauma:

Milj. euroa	31.12.
	2013	2012
Erääntymättömät myyntisaamiset	228	288
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset	47	85
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	19	23
61–90 päivää erääntyneet myyntisaamiset	10	11
91–180 päivää erääntyneet myyntisaamiset	11	12
Yli 180 päivää erääntyneet myyntisaamiset	17	24
Yhteensä	332	443

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat ja -velat jaettuna arvostusryhmittäin 31.12:

Milj. euroa	Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	Suojauslaskennassa käytetyt johdannaiset	Lainat ja saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Tasearvo	Käypä arvo	Käyvän arvon taso
2013
Pitkäaikaiset varat
Myytävissä olevat osakesijoitukset	-	-	-	3	3	3	2
Lainasaamiset	-	-	1	-	1	1	2
Myyntisaamiset	-	-	2	-	2	2	2
Muut saamiset	-	-	6	-	6	6	2
Yhteensä	-	-	9	3	12	12
Lyhytaikaiset varat
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-	-	-	1	1	1	1
Myyntisaamiset	-	-	327	-	327	327	2
Myyntisaamiset, Metso-konserni	-	-	3	-	3	3	2
Johdannaiset	6	12	-	-	18	18	2
Muut saamiset	-	-	53	-	53	53	2
Yhteensä	6	12	383	1	402	402

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitilinpäätöksen litetiedot

Milj. euroa	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	Suojauslaskennassa käytetyt johdannaiset	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat	Tasearvo	Käypä arvo	Käyvän arvon taso
Pitkäaikaiset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	-	-	140	140	144	2
Rahoitusleasing-velat	-	-	0	0	0	2
Muut pitkäaikaiset lainat	-	-	1	1	1	2
Johdannaiset	0	1	-	1	1	2
Yhteensä	0	1	141	142	146
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät	-	-	63	63	63	2
Lyhytaikaiset velat	-	-	8	8	8	2
Ostovelat	-	-	182	182	182	2
Ostovelat, Metso-konserni	-	-	24	24	24	2
Johdannaiset	2	6	-	8	8	2
Muut velat	-	-	25	25	25	2
Yhteensä	2	6	302	310	310
Milj. euroa	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	Suojauslaskennassa käytetyt johdannaiset	Lainat ja saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Tasearvo	Käypä arvo
---	---	---	---	---	---	---
2012
Pitkäaikaiset varat
Myytävissä olevat osakesijoitukset	-	-	-	4	4	4
Lainasaamiset	-	-	4	-	4	4
Muut pitkäaikaiset varat	-	-	12	-	12	12
Muut saamiset, Metso-konserni	-	-	119	-	119	119
Yhteensä	-	-	135	4	139	139
Lyhytaikaiset varat
Lainasaamiset	-	-	0	-	0	0
Lainasaamiset, Metso-konserni	-	-	17	-	17	17
Konsernitilisaamiset, Metso-konserni	-	-	184	-	184	184
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-	-	-	1	1	1
Myyntisaamiset	-	-	438	-	438	438
Myyntisaamiset, Metso-konserni	-	-	5	-	5	5
Johdannaiset	3	3	-	-	6	6
Muut saamiset	-	-	50	-	50	50
Muut saamiset, Metso-konserni	-	-	34	-	34	34
Yhteensä	3	3	728	1	735	735

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitilinpäätöksen litetiedot

Milj. euroa	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	Suojauslaskennassa käytetyt johdannaiset	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat	Tasearvo	Käypä arvo	Käyvän arvon taso
Pitkäaikaiset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	-	-	132	132	139	2
Pitkäaikaiset lainat, Metso-konserni	-	-	550	550	582	2
Muut pitkäaikaiset lainat	-	-	1	1	1	2
Johdannaiset	-	1	-	1	1	2
Yhteensä	-	1	683	684	723
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät	-	-	64	64	64	2
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät, Metso-konserni	-	-	28	28	28	2
Konsernitilivelat, Metso-konserni	-	-	93	93	93	2
Ostovelat	-	-	155	155	155	2
Ostovelat, Metso-konserni	-	-	22	22	22	2
Johdannaiset	6	0	-	6	6	2
Muut velat	-	-	56	56	56	2
Muut velat, Metso-konserni	-	-	4	4	4	2
Yhteensä	6	0	422	428	428

Käyvän arvon tasot on selitetty liitetiedossa 2. Lisätietoa johdannaisista on esitetty liitetiedossa 28.

18 Rahat ja pankkisaamiset

Milj. euroa	31.12.
	2013	2012
Rahat ja pankkisaamiset	176	75
Yritystodistukset ja muut sijoitukset	35	83
Rahat ja pankkisaamiset yhteensä	211	158

19 Oma pääoma

Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä

Valmet Oyj perustettiin 31.12.2013 jakautumisen täytäntöönpanon yhteydessä. Valmet Oyj:n täysin maksettu osakepääoma oli 31.12.2013 100 000 000 euroa, joka koostui 149 864 619 osakkeesta. Valmet Oyj:n osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Osingot

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkona 0,15 euroa osakkeelta ja että jäljelle jäävät voittovarat jätetään Valmet Oyj:n vapaaseen omaan pääomaan. Tästä aiheutuvaa yhteensä 22 miljoonan euron osingonjakovelkaa ei ole kirjattu tähän tilinpäätökseen.

Arvonmuutos- ja muut rahastot

Suojausrahasto sisältää rahavirran suojauksessa käytettyjen instrumenttien käyvän arvon muutokset.

Arvonmuutosrahasto sisältää myytävissä oleviksi luokiteltujen sijoitusten käyvän arvon muutoksen.

Vararahasto koostuu jakokelvottomista varoista, jotka on siirretty sinne jakokelpoisista varoista yhtiöjärjestyksen tai paikallisen lainsäädännön vaatimuksesta tai osakkeenomistajien päätöksellä.

Muut rahastot muodostuvat emoyhtiö Valmet Oyj:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitilinpäätöksen litetiedot

Muutokset arvonmuutos- ja muissa rahastoissa:

Milj. euroa	Suojausrahasto	Arvonmuuto-srahasto	Vararahasto	Muut rahastot	Yhteensä
1.1.2012	2	0	3	0	5
Rahavirran suojaus
Voitot (+) / tappiot (-) käypään arvoon arvostamisesta verovaikutus huomioituna	-2	-	-	-	-2
Siirretty tuloslaskelmaan verovaikutus huomioituna
Liikevaihto	-3	-	-	-	-3
Hankinnan ja valmistuksen kulut / hallinnon kulut	2	-	-	-	2
Myytävissä olevat sijoitukset
Voitot (+) / tappiot (-) käypään arvoon arvostamisesta verovaikutus huomioituna	-	0	-	-	0
Siirretty tuloslaskelmaan verovaikutus huomioituna	-	0	-	-	0
Muut	-	-	1	-	1
31.12.2012	-1	0	4	0	3
1.1.2013	-1	0	4	0	3
Rahavirran suojaus
Voitot (+) / tappiot (-) käypään arvoon arvostamisesta verovaikutus huomioituna	4	-	-	-	4
Siirretty tuloslaskelmaan verovaikutus huomioituna
Liikevaihto	-2	-	-	-	-2
Myytävissä olevat sijoitukset
Voitot (+) / tappiot (-) käypään arvoon arvostamisesta verovaikutus huomioituna	-	0	-	-	0
Jakautuminen	-	-	-	407	407
Jakautumiseen liittyneet aktivoidut kustannukset	-	-	-	-5	-5
31.12.2013	1	0	4	402	407

Omaan pääomaan sisältyvät muuntoerot:

Milj. euroa	2013	2012
Muuntoerot 1.1.	24	26
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	-22	-2
Muuntoerot 31.12.	2	24

20 Osakeperusteiset maksut

Alla on esitetty kuvaukset Metson avainhenkilöiden osakepalkkio-ohjelmista ja ohjelmien vaikutus esitettyyn Valmetin tilinpäätökseen.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2006–2008

Metson hallitus päätti joulukuussa 2005 osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä strategiakaudelle 2006–2008. Järjestelmä oli osa

johdon palkitsemis- ja sitouttamisohjelmaa ja kattoi kolme ansain takautta, eli kalenterivuodet 2006, 2007 ja 2008. Palkkio maksettiin sekä osakkeina että rahana. Rahaosuus oli tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen suorittamiseen. Järjestelmän pääasialliset ansaintaperusteet olivat asetettujen liikevoittotavoitteiden saavuttaminen sekä neljä palvelusvuotta konsernissa myöntämispäivän jälkeen. Liikevoittotavoitteet ja mahdolliset henkilökohtaiset ansaintaperusteet määritettiin kullekin vuodelle erikseen.

Kannustinjärjestelmälle määritettiin vuosittain osakekohtainen enimmäishinta.

Valmet Tilinpäätös 2013

Kunsanttilinpäätöksen litetiedot

Ansaintakauden 2008 kannustinjärjestelmän omana pääomana maksettava osuus jaksotettiin vaadituille palvelusvuosille vuodesta 2008 maaliskuun loppuun 2012. Myönnettävien osakkeiden lopullinen määrä perustui osakkeen arvoon palkkion maksupäivänä.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2009–2011

Lokakuussa 2008 hallituksen päättämässä johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä oli yksi kolmen vuoden ansaintajakso ja se edellytti osallistujilta henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Järjestelmän ansaintaperusteet olivat Metson osakkeen kokonaistuotto (TSR) kolmen vuoden aikana sekä osakekohtainen tulos vuosina 2009–2011. Palkkio maksettiin huhtikuussa 2012 Metson osakkeina ja osin rahana.

Kannustinjärjestelmän omana pääomana maksettava osuus jaksotettiin vaadituille palvelusvuosille 2009 alusta huhtikuun loppuun 2012 perustuen myöntämispäivälle laskettuun Metson osakkeen käypään arvoon 8,64 euroa. Osakkeen käypää arvoa laskettaessa on huomioitu Metson kurssin historiallinen kehitys ja odotettavissa olevat osingot.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2010–2012

Metson hallitus hyväksyi lokakuussa 2009 johdon osakepohjaisen kannustinjärjestelmän vuosille 2010–2012. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso ja siihen osallistuminen vaatii ohjelman alussa henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Ohjelman piiriin kuuluu 33 avainhenkilöä. Osallistujat sijoittivat 18 650 Metson osakkeeseen, jotka tulee säilyttää ansaintajakson loppuun asti. Ohjelmasta maksettavat palkkiot vastaavat enintään 124 425 osaketta. Järjestelmän ansaintaperusteet ovat Metson osakkeen kokonaistuotto (TSR) kolmen vuoden aikana sekä osakekohtainen tulos vuosina 2010–2012. Palkkio maksetaan osakkeina ja osin rahana. Rahaosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen suorittamiseen. Osakepalkkion yläraja on saajan verotettava vuosipalkka ilman tulos- ja osakepalkkioita kerrottuna 1,5:llä.

Kannustinjärjestelmän omana pääomana maksettava osuus jaksotetaan vaadituille palvelusvuosille 2010 alusta huhtikuun loppuun 2013 perustuen myöntämispäivälle laskettuun Metson osakkeen käypään arvoon 22,63 euroa. Osakkeen käypää arvoa laskettaessa on huomioitu Metson kurssin historiallinen kehitys ja odotettavissa olevat osingot.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2011–2013

Metson hallitus hyväksyi syyskuussa 2010 johdon osakepohjaisen kannustinjärjestelmän vuosille 2011–2013. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso ja siihen osallistuminen vaatii ohjelman alussa henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Ohjelman piiriin kuuluu 26 avainhenkilöä. Osallistujat sijoittivat 12 115 Metson osakkeeseen, jotka tulee säilyttää ansaintajakson loppuun asti. Ohjelmasta maksettavat palkkiot vastaavat enintään 80 348 Metson osaketta. Osakkeiden kokonaismäärä Valmetin osakkeina päätetään huhtikuussa 2014. Järjestelmän ansaintaperusteet ovat Metson osakkeen kokonaistuotto (TSR) kolmen vuoden aikana sekä osakekohtainen tulos vuosina 2011–2013. Palkkio maksetaan osakkeina ja osin rahana. Rahaosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen suorittamiseen. Osakepalkkion yläraja on saajan verotettava vuosipalkka ilman tulos- ja osakepalkkioita kerrottuna 1,5:llä.

Kannustinjärjestelmän omana pääomana maksettava osuus jaksotetaan vaadituille palvelusvuosille 2011 alusta huhtikuun loppuun 2014 perustuen myöntämispäivälle laskettuun Metson osakkeen käypään arvoon 37,37 euroa. Osakkeen käypää arvoa laskettaessa on huomioitu Metson kurssin historiallinen kehitys ja odotettavissa olevat osingot.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2012–2014

Joulukuussa 2011 Metson hallitus päätti uudesta johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit, niille asetettavat tavoitteet ja osallistujat kunkin ansaintajakson alussa.

Ansaintajaksolla 2012 järjestelmän kuuluu 32 Valmetin johtoon kuuluvaa henkilöä. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat enintään 137 786 Metson osaketta. Osakkeiden kokonaismäärä Valmetin osakkeina päätetään huhtikuussa 2014. Vuoden 2012 ansaintaperusteet olivat palveluliiketoiminnan kasvu, sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja ja osakekohtainen tulos (EPS). Palkkio maksetaan osakkeina ja osin rahana. Rahaosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen suorittamiseen. Järjestelmästä kultakin ansaintajaksoilta maksettava palkkio voi olla enintään 120 prosenttia henkilön vuosipalkasta.

Kannustinjärjestelmän omana pääomana maksettava osuus jaksotetaan vaadituille palvelusvuosille 2012 alusta helmikuun loppuun 2015 perustuen myöntämispäivän Metson osakkeen keskikurssiin 33,89 euroa.

Ansaintajaksolla 2013 järjestelmään kuuluu 35 Valmetin johtoon kuuluvaa henkilöä. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat enintään 130 805 Metson osaketta. Osakkeiden kokonaismäärä Valmetin osakkeina päätetään huhtikuussa 2014. Vuoden 2013 ansaintaperusteet olivat palveluliiketoiminnan kasvu, sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja ja osakekohtainen tulos (EPS). Palkkio maksetaan osakkeina ja osin rahana. Rahaosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen suorittamiseen.

Kannustinjärjestelmän omana pääomana maksettava osuus jaksotetaan vaadituille palvelusvuosille 2013 alusta helmikuun loppuun 2016 perustuen myöntämispäivän Metson osakkeen keskikurssiin 33,51 euroa.

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitinpäätöksen litetiedot

Joulukuussa 2013 hallitus päätti jatkaa joulukuussa 2011 hyväksyttyä kannustinjärjestelmää. Ansaintajaksoilla 2014 järjestelmä kattaa noin 40 Valmetin johtoon kuuluvaan henkilöä. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat enintään noin 197 000 Metson osaketta. Osakkeiden kokonaismäärä Valmetin osakkeina päätetään huhtikuussa 2014. Ansaintajakson 2014 arvioperusteina ovat Valmetin liikevoittoprosentin (EBITA-%) kasvu ja palveluliiketoiminnan tilausten kasvu. Palkkio maksetaan osakkeina ja osin rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkioista henkilöille aiheutuvia veroja ja veroluonteisia maksuja. Järjestelmässä mahdollisesti palkkiona luovutettavat osakkeet hankitaan osakemarkkinoilta.

Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän edunsaajat ja myönnetyt osakkeet 31.12.2013:

	Edunsaajat yhteensä	Osakkeet yhteensä
Vuoden 2008 ohjelma
Myönnetyt	46	2 196
Tilikauden lopussa	46	2 196
Ohjelma 2009-2011
Myönnetyt	31	44 283
Palautetut	-	-
Tilikauden lopussa	31	44 283
Ohjelma 2010-2012
Myönnetyt	33	37 993
Palautetut	-	-
Tilikauden lopussa	33	37 993

Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien kulut

Osakkeiden myöntämiseen liittyvät kulut, jotka käsitellään omana pääomana maksettavina, kirjataan henkilöstökuluihin ja vastaavasti muihin lyhytaikaisiin velkoihin. Omana pääomana maksettavan osuuden kulut jaksotetaan vaadituille palvelusvuosille ja ne perustuvat Metson osakkeen markkinahintaan myöntämispäivänä. Rahana maksettava palkkio kirjataan henkilöstökuluihin ja vastaavasti muihin lyhytaikaisiin velkoihin. Rahana maksettava osuus arvostetaan osakkeen käypään arvoon tilinpäätöksen yhteydessä ja jaksotetaan rahaosuuden maksupäivään asti.

Metson osittaisjakautuminen toteutui 31.12.2013, jolloin kaikki osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin 2011-2013 ja 2012-2014 liittyvät velvoitteet Valmetin johtoon kuuluvien osallistujien osalta siirtyivät Valmetille.

Alla olevassa taulukossa esitetään historialliset osakepohjaisten kannustinjärjestelmien kulut. Vuoden 2013 ansaintajaksoilta ei ole kirjattu kuluja, koska kyseisen jakson ansaintaperusteet eivät täyttyneet.

Tuhatta euroa	Vuoden 2008 ohjelma	2009–2011 ohjelma	2010–2012 ohjelma	2011–2013 ohjelma	2012–2014 ohjelma	Yhteensä
2012	-1	-716	-723	-526	-722	-2 688
2013	-	-	-145	170	-862	-837

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

21 Pitkäaikaiset lainat

Milj. euroa	Tasearvot		Käyvät arvot
	2013	2012	2013	2012
Lainat rahoituslaitoksilta	203	196	207	203
Rahoitusleasing-velat	0	0	0	0
Pitkäaikaiset lainat, Metso-konserni	-	578	-	582
Muut pitkäaikaiset lainat	0	0	0	0
	203	774	207	785
Lyhennyserät seuraavana vuonna	63	92	63	92
Yhteensä	140	682	144	693

Pitkäaikaisten lainojen käyvät arvot on laskettu niiden tulevien kassavirtojen nykyarvona.

Pitkäaikaiset lainat Metso-konsernilta sisältävät vuoden 2012 lopulla 482 miljoonan euron lainan Metso Svenska AB:lle. Lainasta 468 miljoonaa euroa on konvertoitu omaksi pääomaksi tammikuussa 2013.

Korollisten lainojen lainasopimuksiin perustuvien lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat ovat seuraavat 31.12.2013:

Milj. euroa	Lainat rahoitus-laitoksilta	Eläkelainat	Rahoitusleasing-velat	Pitkäaikaiset lainat, Metso-konserni	Muut pitkä-aikaiset lainat	Yhteensä
Lyhennykset	63	-	0	-	-	63
Rahoituskulut	4	-	0	-	0	4
Yhteensä 2014	67	-	0	-	0	67
Lyhennykset	51	-	0	-	0	51
Rahoituskulut	3	-	0	-	0	3
Yhteensä 2015	54	-	0	-	0	54
Lyhennykset	87	-	-	-	0	88
Rahoituskulut	0	-	-	-	0	0
Yhteensä 2016	88	-	-	-	0	88
Lyhennykset	1	-	-	-	0	1
Rahoituskulut	0	-	-	-	0	0
Yhteensä 2017	1	-	-	-	0	1
Lyhennykset	-	-	-	-	0	0
Rahoituskulut	-	-	-	-	0	0
Yhteensä 2018	-	-	-	-	0	0
Lyhennykset	-	-	-	-	-	-
Rahoituskulut	-	-	-	-	-	-
Vuoden 2018 jälkeen	-	-	-	-	-	-

Lisätietoja erääntymisistä on esitetty liitetiedossa 2. Johdannaisinstrumenttien erääntyminen esitetään liitetiedossa 28.

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitilinpäätöksen litetiedot

22 Varaukset

Milj. euroa	2013		2012		Yhteensä
	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä	Pitkäaikaiset
Takuukustannukset	22	69	91	21	99
Uudelleenjärjestelykulut	5	29	34	1	11
Ympäristövastuut	-	1	1	-	1
Muut varaukset	5	7	12	8	6
Yhteensä	32	106	138	30	117

Uudelleenjärjestelyvaraukset, sisältäen sekä lyhyt- että pitkäaikaiset, ovat muuttuneet aikana seuraavasti:

Milj. euroa	2013	2012
Tasearvo 1.1.	12	9
Valuuttakurssien vaikutus	0	0
Tilikauden kulu	41	9
Käytetty varaus	-15	-6
Varausten purku / muut muutokset	-4	0
Tasearvo 31.12.	34	12

Varaukset, joihin liittyvien kassatapahtumien odotetaan toteutuvan yli vuoden kuluttua kirjausajankohdastaan, diskontataan nykyarvoonsa. Nykyarvo päivitetään aina tilinpäätöshetkellä.

Uudelleenjärjestelykulut

Varaus sisältää uudelleenjärjestelykuluja, jotka ovat syntyneet johdon hyväksymän suunnitelman seurauksena tai jotka liittyvät sitoumukseen, josta ei ole enää odotettavissa taloudellista hyötyä Valmetille tai tällaisen sopimuksen peruuttamiseen. Uudelleenjärjestelyvarauksen kasvu liittyji paperiliiketoiminnan tuotantokapasiteetin sopeuttamiseen alan rakenteellisen muutoksen seurauksena.

Ympäristö- ja tuotevastuut

Ympäristövelvoitteista aiheutuvista tappioista tehdään varaus, kun kustannusten toteutuminen on todennäköistä ja niiden määrä voidaan arvioida luotettavasti. Varauksen määrää voidaan myöhemmin korjata tietojen tarkentuessa tai olosuhteiden muuttuessa.

Muut varaukset

Muut varaukset sisältävät muun muassa henkilöstöön, projekteihin ja oikeudenkäynteihin liittyviä varauksia.

Takuuvaraukset

Valmet myöntää erilaisia tuotetakuita, joissa yleensä taataan tietty suoritustaso, toimitetun tuotteen toiminta takuuaikana sekä tietyllä ajanjaksolla suoritettavat huoltopalvelut. Jaksotettavien takuukustannusten määrä lasketaan aikaisemmin toimitettujen standardituotteiden ja -palveluiden toteutuneiden takuukustannusten perusteella. Takuuaika on yleensä 12 kuukautta toimituksen vastaanotosta. Vaativampien toimitussopimusten, mukaan lukien pitkäaikaiset projektit, takuuvaraus lasketaan kullekin sopimukselle erikseen ja sen riittävyyttä tarkistetaan säännöllisesti.

Jaksotetut takuukustannukset ovat muuttuneet seuraavasti:

Milj. euroa	2013	2012
Tasearvo 1.1.	120	160
Valuuttakurssien vaikutus	-2	1
Lisäys tilikauden toimituksista	49	58
Lisäys edellisten tilikausien toimituksista	12	22
Käytetty varaus	-43	-63
Varausten purku / muut muutokset	-45	-58
Tasearvo 31.12.	91	120

23 Lyhytaikaiset lainat

	31.12.
Milj. euroa	2013	2012
Lyhytaikaiset lainat	8	-
Konsernitiivelka, Metso-konserni	-	93
Yhteensä	8	93

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitinpäätöksen litetiedot

24 Osto- ja muut velat

Milj. euroa	31.12.
	2013	2012
Ostovelat	182	155
Ostovelat, Metso-konserni	24	22
Ostovelat, yhteensä	206	177
Jaksotetut korkokulut	0	0
Jaksotetut korkokulut, Metso-konserni	0	12
Jaksotetut korkokulut, yhteensä	0	12
Jaksotetut henkilöstökulut	94	113
Jaksotetut projektikustannukset	315	296
Muut velat	51	79
Muut velat, Metso-konserni	7	7
Muut velat, yhteensä	58	86
Yhteensä	673	684

Velkojen eräantyminen ylittää harvoin 6 kuukautta. Ostovelkojen eräantyminen määräytyy pääasiallisesti paikallisten kauppatapojen ja Valmetin ja sen tavarantoimittajien välisten yksilöllisten sopimusten pohjalta.

Projektikustannusten maksu saattaa siirtyä yli 6 kuukauden johtuen kolmannen osapuolen työsuorituksesta saatavasta laskusta.

Jaksotetut henkilöstökulut, sisältäen vuosilomakorvaukset, maksetaan paikallisten lakien ja määräysten mukaisesti.

25 Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Valmetilla on useita etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä ja muita pitkäaikaisia etuuspohjaisia järjestelyjä, joita hallinnoidaan kunkin maan paikallisten olosuhteiden, käytännön ja työehtosopimusten mukaisesti.

Valtaosa Valmetin etuuspohjaisista velvoitteista liittyy järjestelyihin, jotka rahoitetaan joko vakuutusyhtiöihin tai itsenäisesti hallinnoitaviin rahastoihin suoritettavilla vuosittaisiin vakuutusmateriaalittisiin laskelmiin perustuvilla maksuilla. Muut järjestelyt ovat rahastoimattomia ja Valmet maksaa niihin liittyvät etuudet suoraan eräantymishetkellä. Kaikkiin järjestelyihin sovelletaan kunkin maan paikallista vero- ja muuta lainsäädäntöä.

Valmetin etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Ruotsissa muodostavat yhteenlaskettuina 91 prosenttia Valmetin etuuspohjaisista eläkevelvoitteista ja 92 prosenttia eläkejärjestelyihin kuuluvista varoista. Nämä järjestelyt tarjoavat eläketuloa, joka perustuu olennaisiin osin henkilön palkkaan ja työsuorituksiin eläköitymishetkellä tai lähellä eläköitymishetkeä.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa suoritetaan vuosittaisia arviointilaskelmia sen ratkaisemiseksi, edellyttääkö paikallinen lainsäädäntö rahastoihin tehtäviä maksusuorituksia. Ruotsin etuuspohjaiset eläkejärjestelyt tarjotaan työehtosopimusten mukaisesti ja ne ovat rahastoimattomia.

Valmetin konsernitaseessa esitettävä velvoite ja rahastoituihin järjestelyihin suoritetut maksut ovat riippuvaisia velvoitteen määrittämisessä käytettävistä vakuutusmateriaalitista oletuksista, siitä missä määrin todellinen kokemus eroaa tehdyistä oletuksista sekä järjestelyihin kuuluvien varojen tuotosta. Tästä johtuen Valmet altistuu riskille siitä, että konsernitaseen mukaiset velvoitteet ja/tai maksusuoritukset kasvavat näiden vaikutusten vuoksi.

Ulkopuoliset rahastonhoitajat vastaavat Valmetin rahastoitujen eläkejärjestelyjen varojen hallinnoinnista. Valmetin järjestelyjen hallinnoinnista vastuulliset henkilöt käyvät varojen kohdentamisen läpi säännöllisesti perustuen paikalliseen lainsäädäntöön, asiantuntijoiden neuvoihin, Valmetin kanssa käytyihin neuvotteluihin sekä hyväksyttäviin riskirajoihin.

Järjestelyihin tehtävien maksujen odotetaan olevan 8 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Valmet Tilinpäätös 2013

Kunsenttilinpäätöksen litetiedot

Taseeseen merkityt euromäärät 31.12. olivat seuraavat:

Milj. euroa	2013			2012
	Rahastoidut	Rahastoimattomat	Yhteensä	Rahastoidut	Rahastoimattomat	Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	109	-	109	121	-	121
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-86	-	-86	-85	-	-85
Rahastoitujen velvoitteiden netto yli- (–) / alijäämä (+)	23	-	23	36	-	36
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	-	80	80	-	85	85
Taseeseen merkityt varat (–) / velvoitteet (+)	23	80	103	36	85	121
Taseeseen merkityt varat ja velat
velat	23	80	103	36	85	121
varat	-	-	-	-	-	-
Velat, netto	23	80	103	36	85	121

Tuloslaskelmaan kirjatut erät olivat seuraavat:

Milj. euroa	2013			2012
	Rahastoidut	Rahastoimattomat	Yhteensä	Rahastoidut	Rahastoimattomat	Yhteensä
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	3	2	5	2	2	4
Netto yli-/alijäämään perustuvat korkotuotot / -kulut	1	3	4	2	3	5
Velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvat voitot ja tappiot	-	-	-	-	-	-
Järjestelyn päättymisestä aiheutuneet tulot	-	0	0	-	0	0
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot (+) / tulot (-)	-	-	-	-	-	-
Järjestelyn maksamat hallintokulut	0	-	0	1	-	1
Tuloslaskelmaan merkitty kulu	4	5	9	5	5	10

Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo on muuttunut tilikauden aikana seuraavasti:

Milj. euroa	2013			2012
	Rahastoidut	Rahastoimattomat	Yhteensä	Rahastoidut	Rahastoimattomat	Yhteensä
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo kauden alussa	121	85	206	116	74	190
Muut muutokset	1	-1	0	-2	0	-2
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	3	2	5	2	2	4
Korkokulut	4	3	7	5	3	8
Liketoimintojen yhdistämisestä aiheutuneet muutokset	-	-	-	-1	-	-1
Velvoitteiden täyttämisen myötä päättyneet velat	0	0	0	-	-	-
Taloudellisten oletusten muuttumisesta johtuva voitto (-) / tappio (+)	-11	-6	-17	6	6	12
Väestötilastollisten oletusten muuttumisesta johtuva voitto (-) / tappio (+)	-	-	-	0	0	0
Kokemusperusteiset voitot (-) / tappiot (+)	2	3	5	1	0	1
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot	-	-	-	-	-	-
Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta	0	0	0	1	0	1
Järjestelyistä maksetut etuudet	-5	-2	-7	-5	-3	-8
Työnantajan suoraan maksamat etuudet	0	-1	-1	0	0	0
Valuuttakursseista johtuvat voitot (-) / tappiot (+)	-6	-3	-9	-2	3	1
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo kauden lopussa	109	80	189	121	85	206

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitinpäätöksen Siteladut

Järjestelyyn kuuluvien varojen nykyarvo on muuttunut tilikauden aikana seuraavasti:

Milj. euroa	2013			2012
	Rahastoidut	Rahastoimattomat	Yhteensä	Rahastoidut	Rahastoimattomat	Yhteensä
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo kauden alussa	85	-	85	76	-	76
Muut järjestelyyn kuuluvien varojen käypään arvoon tehdyt muutokset	0	-	0	1	-	1
Järjestelyyn kuuluvien varojen korkotuotto	3	-	3	3	-	3
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkotuottoihin sisältyviä eriä	2	-	2	6	-	6
Liiketoimintojen yhdistämisestä aiheutuneet muutokset	-	-	-	-	-	-
Velvoitteiden täyttämisen myötä jaetut varat	0	-	0	-1	-	-1
Maksusuoritukset työnantajilta	5	3	8	6	3	9
Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta	0	0	0	0	0	0
Järjestelyistä maksetut etuudet	-4	-2	-6	-5	-3	-8
Työnantajan suoraan maksamat etuudet	0	-1	-1	0	0	0
Järjestelyn maksamat hallintokulut	0	-	0	0	-	0
Valuuttakursseista johtuvat voitot (⁻¹) / tappiot (+)	-5	-	-5	-1	-	-1
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo kauden lopussa	86	0	86	85	0	85

Etuuspohjaisten velvoitteiden / varojen uudelleen määrittämisestä johtuvat laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät olivat seuraavat:

Milj. euroa	2013			2012
	Rahastoidut	Rahastoimattomat	Yhteensä	Rahastoidut	Rahastoimattomat	Yhteensä
Järjestelyyn kuuluvien varoihin liittyvät kokemusperusteiset voitot (⁻¹) / tappiot (+)	-2	-	-2	-6	-	-6
Velvoitteisiin liittyvä taloudellisten oletusten muutoksista johtuva voitto (⁻¹) / tappio (+)	-11	-6	-17	6	6	12
Velvoitteisiin liittyvä väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto (⁻¹) / tappio (+)	-	-	-	-	-	-
Velvoitteisiin liittyvät kokemusperusteiset voitot (⁻¹) / tappiot (+)	2	3	5	1	0	1
Laajaan tuloslaskelmaan merkitty voitto (⁻¹) / tappio (+) yhteensä	-11	-3	-14	1	6	7

Tietyissä maissa yhtiöt ovat velvollisia maksamaan työsuhde-etuuksista kuten etuuspohjaisista järjestelyistä ennakonpidätystä. Siltä osin, kun etuuspohjaisten velvoitteiden muutos johtuu vakuutusmateriaalista voittoista ja tappioista, niihin liittyvät ennakonpidätykset huomioidaan myös laajassa tuloslaskelmassa. 31.12.2013 ja 31.12.2012 päättyneillä tilikausilla laajaan tuloslaskelmaan merkitty ennakonpidätyksen määrä oli 1 miljoonaa euroa voittoa vuonna 2013 ja 1 miljoonaa euroa tappiota vuonna 2012.

Järjestelyihin kuuluvat varat esitettyinä prosenttiosuuksina kaikista Valmetin etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvista varoista koostuvat seuraavista eristä:

31.12.	2013			2012
	Noteeratut	Noteeraamattomat	Yhteensä	Noteeratut	Noteeraamattomat	Yhteensä
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	47 %	-	47 %	40 %	-	40 %
Velkakirjat	39 %	-	39 %	46 %	-	46 %
Muut instrumentit	6 %	8 %	14 %	7 %	7 %	14 %
Yhteensä	92 %	8 %	100 %	93 %	7 %	100 %

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitilinpäätöksen litetiedot

Tärkeimmät etuuspohjaisten velvoitteiden määrittämisessä käytetyt vakuutusmateriaaliset oletukset (painotetuin keskiarvoin esitettynä) ovat seuraavat:

31.12.	2013			2012
	Rahastoidut	Rahastoimattomat	Yhteensä	Rahastoidut	Rahastoimattomat	Yhteensä
Diskonttauskorko	4,6 %	4,0 %	4,3 %	3,8 %	3,5 %	3,7 %
Palkkojen nousu	3,0 %	2,8 %	2,9 %	2,9 %	2,8 %	2,8 %
Eläkkeiden nousu	2,1 %	2,7 %	2,6 %	1,4 %	2,7 %	2,5 %
Terveydenhoitokustannusten kehityssuunta	-	7,4 %	7,4 %	-	6,9 %	6,9 %

Merkittävissä etuuspohjaisissa järjestelyissä sovelletut painotetut keskimääräiset elinajan odotukset ovat seuraavat:

Esitetty vuosina	Elinajan odotus 65-vuotiaana tällä hetkellä 65 vuoden ikäiselle miesosallistujalle		Elinajan odotus 65-vuotiaana tällä hetkellä 45 vuoden ikäiselle miesosallistujalle
	2013	2012	2013	2012
Ruotsi	23	23	23	23
Kanada	20	20	21	21
Yhdysvallat	19	19	19	19

Elinajan odotus on huomioitu etuuspohjaisten velvoitteiden arvioinnissa käyttäen kuolevuustaulukoita, jotka perustuvat yleisesti kokemusperusteiseen tietoon sen maan sisällä, johon järjestely si

joittuu. Useissa tapauksissa on huomioitu myös odotettu elinajan odotusten parantuminen tulevaisuudessa.

Suomi	Gompertz:n malli suomalaisilla TyEL parametreilla
Ruotsi	PRI2011
Saksa	Heubeck RT 2005 G
Iso-Britannia	110% S1NXA CMI_2011 ennusteilla ja 1% pitkän aikavälin kehityssuunnalla
Kanada	UP94 sukupolvittain
Yhdysvallat	RP2000 ennuste vuoteen 2015

Alla esitetty taulukko osoittaa muutoksen etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvossa, kun merkittäviä vakuutusmateriaalista oletuksia muutetaan ja säilytetään muut oletukset ennallaan. Tämä herkkyysanalyysi ilmaisee ainoastaan etuuspohjaisen velvoitteen muutoksen, ei etuuspohjaisten velan nettomuutosta kokonaista

solla. Etuuspohjaisen velan arviointi riippuu useista eri tekijöistä, kuten alla esitettyjen oletusten lisäksi etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvien varojen käyvästä arvosta. Vaikka analyysi ei ota huomioon kaikkia järjestelyissä odotettuja kassavirtoja, se antaa likiarvon esitettyjen oletusten herkkyydestä.

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitin päätöksen litetiedot

Milj. euroa	2013			2012
	Rahastoidut	Rahastoimattomat	Yhteensä	Rahastoidut	Rahastoimattomat	Yhteensä
Diskonttauskorko
Kasvua 0,25 %	-3	-3	-6	-4	-3	-7
Laskua 0,25 %	4	3	7	4	4	7
Palkkojen nousu
Kasvua 0,25 %	1	1	1	1	1	2
Laskua 0,25 %	-1	-1	-1	-1	-1	-1
Eläkkeiden nousu
Kasvua 0,25 %	0	2	2	0	2	3
Laskua 0,25 %	0	-2	-2	0	-2	-3
Terveydenhoitokustannusten kehityssuunta
Kasvua 0,25 %	-	1	1	-	1	1
Laskua 0,25 %	-	-1	-1	-	-1	-1
Elinajan odotus
Kasvua yksi vuosi	3	3	6	3	3	6
Laskua yksi vuosi	-3	-2	-6	-4	-3	-6

Painotettu keskimääräinen etuuspohjaisten velvoitteiden voimassaoloaika:

Esitetty vuosina	2013
	Rahastoidut	Rahastoimattomat	Yhteensä
31.12.	14	16	15

26 Vastuut

Milj. euroa	31.12.
	2013	2012
Muiden puolesta
Takaukset	2	2
Muut sitoumukset
Takaisinostositoumukset	0	0
Yhteensä	2	2

Valmet yhtiöt ovat antaneet takauksia useiden Valmet yhtiöiden puolesta niiden normaaliin liiketoimintaan liittyvien sitoumusten vakuudeksi. Kyseisten takauksien kokonaismäärä oli 1 206 miljoonaa euroa 31.12.2013 sekä 1 102 miljoonaa euroa *) 31.12.2012.

*) koostuu Valmet yhtiöiden vastuista, joihin Metso Oyj oli antanut takauksen

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitin päätöksen litetiedot

27 Leasing- ja vuokrasitoumukset

Konserni on vuokrannut käytöönsä toimisto-, tehdas- ja varastorakennuksia erilaisilla vuokrasopimuksilla, jotka eivät ole irtisanottavissa. Osa sopimuksista voidaan uusia eripituisiksi ajanjaksoiksi.

Vähimmäisvuokrat 31.12. voimassaolevista leasing-sopimuksista ovat seuraavat:

Milj. euroa	Käyttöleasing		Rahoitusleasing
	2013	2012	2013	2012
Enintään vuoden kuluttua	12	16	0	0
Yli vuoden ja enintään 2 vuoden kuluttua	8	13	0	0
Yli 2 vuoden ja enintään 3 vuoden kuluttua	5	10	-	0
Yli 3 vuoden ja enintään 4 vuoden kuluttua	4	5	-	-
Yli 4 vuoden ja enintään 5 vuoden kuluttua	3	3	-	-
Yli 5 vuoden kuluttua	6	7	-	-
Vähimmäisvuokrat yhteensä	38	54	0	0
Tulevat rahoituskulut			0	0
Rahoitusleasing-maksujen nykyarvo yhteensä			0	0

Rahoitusleasing-maksujen nykyarvo 31.12. on esitetty alla olevassa taulukossa:

Milj. euroa	2013	2012
Enintään vuoden kuluttua	0	0
Yli vuoden ja enintään 2 vuoden kuluttua	0	0
Yli 2 vuoden ja enintään 3 vuoden kuluttua	-	0
Yli 3 vuoden ja enintään 4 vuoden kuluttua	-	-
Yli 4 vuoden ja enintään 5 vuoden kuluttua	-	-
Yli 5 vuoden kuluttua	-	-
Rahoitusleasing-maksujen nykyarvo yhteensä	0	0

Vuokrakulut vuonna 2013 olivat 24 miljonaa euroa ja vuonna 2012 25 miljoonaa euroa.

Rahoitusleasing-velkojen lyhennysaikataulu on esitetty liitetiedossa 21.

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

28 Johdannaiset

Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot 31.12. olivat:

Milj. euroa	Nimellisarvo	Käypä arvo, saamiset	Käypä arvo, velat	Käypä arvo, netto
2013
Valuuttaterminisopimukset 1)	1 153	18	6	12
Sähkötermiinisopimukset 2)	359	0	3	-3
Nikkelinvaihtosopimukset 3)	84	0	0	0
Yhteensä		18	9	9
ISDA-sopimusten alaisten johdannaisinstrumenttien markkina-arvostuksen netotus 4)		-7	-7	0
Netto yhteensä		11	2	9
2012
Valuuttaterminisopimukset 1)	1 119	6	6	0
Sähkötermiinisopimukset 2)	412	0	1	-1
Nikkelinvaihtosopimukset 3)	198	0	0	0
Yhteensä		6	7	-1

1) Noin 50 (2013) ja 57 (2012) nimellisarvosta kuului rahavirran suojauslaskennan piiriin.
2) Nimellismäärä GWh
3) Nimellismäärä tonnia
4) Konsernin johdannaiset tehdään International Swaps and Derivatives Associationin Master Agreement -sopimusten (ISDA) alla. Mikäli sopimusosapuoli on sopimuksessa määritellyn luottotapahtuman kohteena, on toisella sopimusosapuolella oikeus vaatia kaikkien avoimien johdannaisten ennenaikaista eräännyttämistä ja niiden netottamista. Nämä sopimukset eivät kuitenkaan täytä tase-erien netotusvaatimuksia.

Nimellisarvot kuvaavat johdannaisten käyttöä, ne eivät mittaa kyseessä olevan riskin suuruutta.

Johdannaisten tasearvot tilikauden lopussa:

Milj. euroa	2013		2012
	Saamiset	Velat	Saamiset	Velat
Valuuttaterminisopimukset - rahavirran suojaus	12	5	3	0
Valuuttaterminisopimukset - suojauslaskennan ulkopuoliset	6	1	3	6
	18	6	6	6
Sähkötermiinisopimukset - rahavirran suojaus	0	2	0	1
Nikkelinvaihtosopimukset - suojauslaskennan ulkopuoliset	0	0	0	0
Johdannaiset yhteensä	18	8	6	7

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Johdannaiset erääntyvät seuraavasti 31.12. (määrät nimellisarvoina):

Milj. euroa	2014	2015	2016	2017	2018 -
2013
Valuuttaterminisopimukset	1 127	26	-	-	-
Sähkötermiinisopimukset 1)	126	104	71	42	16
Nikkelinvaihtosopimukset 2)	84	-	-	-	-
Milj. euroa	2013	2014	2015	2016	2017 -
---	---	---	---	---	---
2012
Valuuttaterminisopimukset	1 043	76	1	-	-
Sähkötermiinisopimukset 1)	146	112	90	52	11
Nikkelinvaihtosopimukset 2)	180	18	-	-	-

1) Nimellismäärä GWh
2) Nimellismäärä tonneja

29 Lähipiiri-informaatio

Valmetin lähipiiriin kuului jakautumisen täytäntöönpanopäivään (31.12.2013) asti Valmetin entinen emoyhtiö Metso Oyj, Metso-konsernin yhtiöt lukuunottamatta Valmet-yhtiöitä (yhdessä "Metso"), Valmetin osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset sekä Metson johtoon kuuluvat avainhenkilöt.

Valmet Oyj:stä tuli tilinpäätöspäivänä Valmet-konsernin emoyhtiö. Jakautumisen täytäntöön panon jälkeen Valmetin lähipiiriin kuuluu Valmet-konsernin yhtiöt ja osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset sekä Valmetin johtoon kuuluvat avainhenkilöt.

Jakautumisen täytäntöönpanopäivän ollessa tilinpäätöspäivä, lähipiiritapahtumat käsittävät esitettyjen kausien aikana tapahtuneet Valmetin ja Metson väliset transaktiot tuloslaskelman osalta. Vaikka Metson ja Valmetin välinen lähipiirisuhde päättyi jakautumisen täytäntöönpanopäivänä, on Metson ja Valmetin väliset keskinäiset tase-erät 31.12.2013 esitetty lähipiirille kuuluvina informatiotasoä lisäävänä tietona. Raportoitujen tase-erien olennaiset pienentymiset 31.12.2013 ja vertailuajankohdan välillä johtuvat jakautumisen yhteydessä toteutetuista Valmetin ja Metson keskinäisten saamisten ja velkojen selvittämisestä.

Liiketapahtumat lähipiirin kanssa

Valmet-konsernin myynti Metsolle koostuu suodatintuotteista ja kokoonpanopalveluista kaivos ja maarakennukselle. Valmet-konsernin ostot Metsolta tavanomaiseen liiketoimintaan liittyen koostuvat prosessiautomaatiojärjestelmien hankinnoista liittyen Valmetin projektimyyntiin.

Milj. euroa	Liitetieto	31.12. päättynyt tilikausi
		2013	2012
Liikevaihto		13	9
Hankinnan ja valmistuksen kulut		-59	-60
Korkotuotot	7	1	4
Korkokulut	7	-3	-27

Yllä olevan lisäksi, Metsolla oli oman pääoman ja vieraan pääoman transaktioita Valmetin kanssa, mikä johti saatavien ja velkojen kirjaamiseen Metson ja Valmetin välillä alla esitetyn taulukon mukaisesti. Lyhytaikaiset saatavat sisältävät myyntisaamisia ja vaihto-omaisuuteen liittyviä ennakkomaksuja tavanomaiseen liiketoimintaan liittyen sekä keskitettyjen konsernitilijärjestelyiden positiiviset konsernitilisaldot. Valmet irtautui keskitetyistä konsernitilijärjestelyistä jakautumisen täytäntöönpanopäivänä. Muut saamiset 31.12.2012 koostuvat korottomista saatavista Metsolta liittyen Valmetin omistusosuuksiin Metson yksiköissä, jotka ovat selvitetty tilintäätöspäivänä jakautumissuunnitelman mukaisesti.

Lyhyt- ja pitkäaikaisen korollisen vieraan pääoman määrä Valmetin ja Metson välillä esittää lainamäärää, joka on järjestetty jakautumisen täytäntöönpanoa edeltävälle ajalle Valmetin rahoitusta varten. Osto- ja muut velat sekä saadut ennakkomaksut koostuvat tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvistä eristä sisältäen konserniarvostusvelat. Konsernitilivelat esittävät Valmetin velkaa Metsolle keskitettyihin konsernitilijärjestelyihin liittyen. Korkotuotot liittyvät positiivisiin konsernitilisaldoihin ja lainasaamisiin ja korkokulut koostuvat koroista Metson Valmetille järjestämästä rahoituksesta sekä koroista konsernitilivelkoihin liittyen.

Valmet-konsernilla ei ole merkittäviä leasing -sopimuksia Metson kanssa esitettävinä kausina.

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitinpäätöksen litetiedot

Milj. euroa	Liitetieto	31.12.
		2013	2012
Muut saamiset	16, 17	-	119
Ennakkomaksut		4	6
Myynti- ja muut saamiset	16, 17	3	42
Laina- ja muut saamiset	16, 17	-	17
Cash pooling saamiset	16, 17	-	184

Pitkäaikaiset korolliset velat	17, 21	-	550
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät	17, 21	-	28
Cash pooling velat	17, 23	-	93
Osto- ja muut velat	17, 24	32	41
Ennakkomaksut		0	3

Hallituksen jäsenten osakeomistukset Valmetissa on esitetty liitetiedossa 5. Liiketapahtumat osakkuusyritysten ja yhteisyritysten kanssa on esitetty liitetiedossa 11. Tietoja osakeperusteisista maksuista on esitetty liitetiedossa 20.

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitin päätöksen litetiedot

Valmet - konsernin tytäryhtiöt

Yhtiön nimi	Omistusosuus 31.12.2013, (%)
Suomi
Valmet Technologies Oy	100,0
Valmet Fabrics Oy	100,0
Valmet Kauttua Oy	100,0
Valmet Power Oy	100,0
MW Power Oy	100,0
Tampereen Verkatehdas Oy	100,0
Ruotsi
Valmet Svenska AB ¹⁾	100,0
Valmet AB ¹⁾	100,0
Valmet Gävle AB ¹⁾	100,0
Valmet Power AB ¹⁾	100,0
MW Power AB	100,0
Lignoboost AB	100,0
Norja
Valmet AS	100,0
Itävalta
Valmet GesmbH	100,0
Tsekin tasavalta
Valmet s.r.o. ¹⁾	100,0
Viro
Valmet Technologies Oü	100,0
Ranska
Valmet SAS	100,0
Saksa
Valmet Deutschland GmbH	100,0
Valmet GmbH	100,0
Valmet Plattling GmbH	100,0
Valmet Panelboard GmbH	100,0
Iso-Britannia
Valmet Ltd ¹⁾	100,0
Italia
Valmet SpA	100,0
Valmet Como Srl	100,0
Puola
Valmet Technologies Sp. z o.o	100,0
Portugal
Valmet Lda	100,0
Yhtiön nimi	Omistusosuus 31.12.2013, (%)
---	---
Espanja
Valmet Technologies SA	100,0
Valmet Technologies Zaragoza SL	81,0
Venäjä
Valmet ZAO	100,0
Yhdysvallat
Valmet Inc.	100,0
Valmet Fabrics Inc.	100,0
Valmet Fabrics PMC LLC	100,0
Kanada
Valmet Ltd	100,0
Enerdry Constructors Ltd	100,0
Brasília
Valmet Celulose Papel e Energia Ltda ²¹⁾	100,0
Valmet Sulamericana Celulose Papel e Energia Ltda ²¹⁾	100,0
Valmet Fabrics Tecidos Tecnicos Ltda ²¹⁾	100,0
Chile
Valmet SA	100,0
Australia
Valmet Pty Ltd	100,0
Kiina
Metso Paper (China) Co. Ltd ²²¹⁾	100,0
Metso Paper (Guangzhou) Co. Ltd ²²¹⁾	100,0
Metso Paper (Shanghai) Co. Ltd ²²¹⁾	100,0
Metso Paper Technology (Shanghai) Co. Ltd ²²¹⁾	100,0
Metso Paper Technology (Xian) Co. Ltd ²²¹⁾	75,0
Metso Fabrics (Shanghai) Co. Ltd ²²¹⁾	100,0
Metso Fabrics (Tianjin) Co. Ltd ²²¹⁾	100,0
Intia
Valmet Pvt. Ltd. ¹⁾	100,0
Valmet Chennai Pvt. Ltd. ¹⁾	100,0
Valmet Engineering Services Pvt. Ltd. ¹⁾	100,0
Indonesia
PT Valmet	100,0
Japani
Valmet K.K. ¹⁾	100,0

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitin päätöksen litetiedot

Yhtiön nimi	Omistusosuus 31.12.2013, (%)
Malesia
Valmet Sdn Bhd	100,0
Singapore
Valmet Pte Ltd	100,0
Etelä-Korea
Valmet Inc.	100,0
Thaimaa
Valmet Co., Ltd ¹⁾	100,0
Etelä-Afrikka
Valmet Pty Ltd ¹⁾	100,0

Valmet osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset

Yhtiön nimi	Omistusosuus 31.12.2013, (%)
Allimand S.A	35,8
Valpro gerenciamento de obras Ltda	51,0

¹⁾ Nimi rekisteröity tasepäivän jälkeen
¹⁾ Uuden nimen rekisteröinti viranomaisista riippuvainen. Nimi voi muuttua yllä esitetystä.
¹⁾ Uuden nimen rekisteröinti viranomaisista riippuvainen. Nimi voi muuttua yllä esitetystä. Valmet poistaa joka tapauksessa viimeistään 30.6.2014 "Metso" sanan yhtiön nimestä.

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitin päätöksen litetiedot

Raportointisegmentit ja toiminnan maantieteellinen jakautuminen

Valmetin toiminnasta ja tuloksesta raportoidaan yhtenä raportoitavana segmenttinä, ja Valmetin hallitus on Valmetin ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä tehnyt operatiiviset päätökset Valmet-konsernin tasolla. Valmet ei ole yhdistellyt toimintasegmenttejä ja näin ollen Valmet-konserni on raportoitava toiminta-segmentti.

Ylin operatiivinen päätöksentekijä seuraa konsernin tulosta. Yksi keskeisistä tunnusluvuista on EBITA (tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja). Lisäksi tulosta seurataan käyttäen lukua, jossa EBITA:sta on jätetty pois kertaluonteiset erät, kuten kapasiteetin sopeuttamiskulut, toimintojen luovutusvoitot ja -tappiot sekä muut epätavanomaiset erät, jotka heikentävät konsernin eri kausien tulosten vertailukelpoisuutta.

Milj. euroa	31.12. ja 1.1.–31.12.2013	31.12. ja 1.1.–31.12.2012
Liikevaihto	2 613	3 014
EBITA ennen kertaluonteisia eriä	54	192
prosenttia liikevaihdosta	2,1%	6,4%
Liikevoitto (-tappio)	-59	138
prosenttia liikevaihdosta	-2,2%	4,6%
Aineettomien hyödykkeiden poistot	-27	-30
Aineellisten hyödykkeiden poistot	-55	-60
Kertaluonteiset erät:
Kapasiteetin sopeuttamiskustannukset
hankinnan ja valmistuksen kuluissa	-31	-9
myynnin ja hallinnon yleiskustannuksissa	-16	-2
muissa tuotoissa ja kuluissa, netto	-29	-13
Jakautumisprosessiin liittyviä kustannuksia
myynnin ja hallinnon yleiskustannuksissa	-10	-
Kertaluonteiset erät yhteensä	-86	-24
Bruttoinvestoinnit (sisältäen yritysostot)	-57	-64
Rahavirtaan vaikuttamattomat arvonalennukset	-39	-17
Sitoutunut pääoma	1 024	1 290
Saadut tilaukset	2 182	2 445
Tilauskanta	1 398	2 249

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitinpäätöksen litetiedot

Koko konsernia koskevat tiedot

Valmetilla on toimintaa yli 30 maassa. Päämarkkina-alueita ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, jotka muodostivat vuonna 2013 liikevaihdosta 54 prosenttia ja 56 prosenttia vuonna 2012. Valmetilla on tuotantoa kaikilla mantereilla.

Liikevaihto markkina-alueittain:

Milj. euroa	Suomi	Muut Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Pohjois-Amerikka	Etelä- ja Väli-Amerikka	Kiina	Aasia ja Tyynenmeren alue	Afrikka ja Lähi-itä	Yhteensä
2013	191	321	494	401	442	389	285	90	2 613
2012	260	288	565	572	512	398	324	95	3 014

Vienti Suomesta mukaan lukien konsernin sisäinen liikevaihto:

Milj. euroa	Muut Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Pohjois-Amerikka	Etelä- ja Väli-Amerikka	Kiina	Aasia ja Tyynenmeren alue	Afrikka ja Lähi-itä	Yhteensä
2013	162	284	59	118	165	166	15	969
2012	176	395	97	150	173	101	7	1 099

Pitkäaikaiset varat maittain:

Milj. euroa	Suomi	Muut Pohjois-maat	Muu Eurooppa	Pohjois-Amerikka	Etelä- ja Väli-Amerikka	Kiina	Aasia ja Tyynen-meren alue	Afrikka ja Lähi-itä	Yhteensä	Total
2013	215	50	25	61	28	99	9	0	469	956
2012	267	47	25	67	30	106	12	2	483	1 039

Pitkäaikaiset varat koostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä, sijoituksista osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin, myytävissä olevista osakesijoituksista ja muista korottomista pitkäaikaisista varoista. Kohdistamattomat erät sisältävät pääosin liikearvoa ja muita yrityshankintojen yhteydessä käypään arvoon arvostamisessa syntyneitä hyödykkeitä, joita ei ole viety tytäryhtiöiden kirjanpitoon.

Bruttoinvestointien (ilman yritysostoja) maantieteellinen jakautuminen:

Milj. euroa	Suomi	Muut Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Pohjois-Amerikka	Etelä- ja Väli-Amerikka	Kiina	Aasia ja Tyynenmeren alue	Afrikka ja Lähi-itä	Yhteensä
2013	19	12	5	3	6	7	2	0	54
2012	26	5	4	4	8	10	2	0	59

Valmet Tilinpäätös 2013

Konsernitin päätöksen litetiedot

Liikevaihdon koostumus:

Milj. euroa	31.12. päättynyt tilikausi
	2013	2012
Palveluiden myynti	1 032	1 011
Projektien, laitteiden ja tavaroiden myynti	1 581	2 003
Yhteensä	2 613	3 014

Tärkeimmät asiakkaat

Valmet toimittaa laajoja pitkäaikaisia rakennusprojekteja, joiden arvo kuitenkaan harvoin ylittää 10 prosenttia sen liikevaihdosta. Vuonna 2011 Valmet allekirjoitti yhden asiakkaansa kanssa toimitussopimuksen, josta tuloutettiin 350 miljoonaa euroa vuonna 2012. Vuonna 2013 Valmetilla ei ollut laajoja pitkäaikaisia rakennusprojekteja, joiden arvo ylitti 10 prosenttia liikevaihdosta.

32 Tilintarkastuspalkkiot

Milj. euroa	31.12. päättynyt tilikausi
	2013	2012
Tilintarkastus	-0,7	-0,7
Veroneuvonta	-0,3	-0,1
Muut palvelut 1)	-1,1	-0,1
Yhteensä	-2,1	-0,9

1) Muut palvelut sisältää 1,1 miljoonaa euroa listaukseen ja jakautumiseen liittyviä kuluja vuodelta 2013.

33 Oikeudenkäynnit ja vaateet

Valmetia vastaan on vireillä eri puolella maailmaa lukuisia eri perusteilla nostettuja oikeudenkäyntejä ja eri perusteisiin nojaavia oikeudellisia vaateita ja erimielisyyksiä, mukaan lukien tuotevastuuoikeudenkäynnit ja -vaateet sekä Valmetin toimituksiin liittyvät oikeudelliset erimielisyydet. Valmetin johto arvioi kuitenkin tämänhetkisen parhaan ymmärryksensä mukaan, että näiden oikeudenkäyntien, vaateiden ja erimielisyyksien lopputuloksella ei tule olemaan olennaista haitallista vaikutusta Valmetin asemaan, kun otetaan huomioon niiden tueksi esitetyt perusteet, tehdyt varaukset, voimassaolevat vakuutukset ja Valmetin koko liiketoiminnan laajuus. Valmet on myös kantajana useissa oikeudenkäynneissä.

34 Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

MW Power Oy allekirjoitti 17.12.2013 sopimuksen myydä Suomen pienen kokoluokan lämpölaitos -liiketoimintansa sekä siihen liittyneen huoltopalvelut -liiketoimintansa Venäjällä KPA Uniconille. Suomen liiketoiminnan kattava kauppa toteutui 31.1.2014. Kaupan osapuolten odotetaan toteuttavan Venäjän liiketoiminnan kattavan kaupan vuoden 2014 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

MW Power AB allekirjoitti 17.12.2013 sopimuksen myydä Ruotsin pienen kokoluokan lämpölaitos -liiketoimintansa yhtiön nykyiselle toimivalle johdolle. Ruotsin liiketoiminnan kattava kauppa toteutui 2.1.2014.

Myytyjen liiketoimintojen vuotuinen liikevaihto on ollut noin 30 miljoona euroa työllistäen 114 henkilöä tilikauden 2013 lopulla.

35 Käytetyt valuuttakurssit

	Keskikurssit		Vuoden lopun kurssit
		2013	2012	2013	2012
USD	(Yhdysvaltain dollari)	1,3300	1,2932	1,3791	1,3194
SEK	(Ruotsin kruunu)	8,6625	8,7015	8,8591	8,5820
GBP	(Englannin punta)	0,8475	0,8137	0,8337	0,8161
CAD	(Kanadan dollari)	1,3722	1,2930	1,4671	1,3137
BRL	(Brasilian real)	2,8791	2,5220	3,2576	2,7036
CNY	(Kiinan juan)	8,1769	8,1462	8,3491	8,2207
AUD	(Australian dollari)	1,3842	1,2468	1,5423	1,2712

Valmet Tilinpäätös 2013

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2013 ja 2012

Milj. euroa	31.12. ja 1.1.–31.12.2013	31.12. ja 1.1.–31.12.2012
Liikevaihto	2 613	3 014
Liikevaihdon muutos, %	-13%	11%
Liikevoitto	-59	138
% liikevaihdosta	-2,2%	4,6%
Tulos ennen veroja	-64	115
% liikevaihdosta	-2,5%	3,8%
Tilikauden tulos	-62	76
% liikevaihdosta	-2,4%	2,5%
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos	-63	76
Aineettomien hyödykkeiden poistot	-27	-30
Aineellisten hyödykkeiden poistot	-55	-60
Poistot	-82	-90
% liikevaihdosta	-3,1%	-3,0%
EBITA	-32	168
% liikevaihdosta	-1,2%	5,6%
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	-5	-23
% liikevaihdosta	-0,2%	-0,8%
Korkokulut	-10	-37
% liikevaihdosta	-0,4%	-1,2%
Bruttoinvestoinnit (sisältäen yritysostot)	-57	-64
% liikevaihdosta	-2,2%	-2,1%
Yritysostot, hankitut rahavarat vähennettynä	-3	-
Liiketoiminnan rahavirta	-43	-53
Rahavirta investointien jälkeen	-97	-106
Tutkimus- ja tuotekehityskulut, netto	-60	-65
% liikevaihdosta	-2,3%	-2,2%
Taseen loppusumma	2 313	2 908
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma	808	416
Oma pääoma yhteensä	813	423
Korolliset velat	211	867
Korolliset nettovelat	-1	521
Nettokäyttöpääoma (NWC)	-195	-231
Oman pääoman tuotto (ROE), % ¹	-7%	9%
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, % ¹	-4%	12%
Omavaraisuusaste, % ¹	41%	38%
Velkaantuneisuusaste, % ¹	0%	6%
Saadut tilaukset	2 182	2 445
Tilauskanta kauden lopussa	1 398	2 249
Henkilöstö keskimäärin	12 286	12 744
Henkilöstö kauden lopussa	11 765	12 547

¹ Tunnuslukujen laskennassa on tehty 468 miljoonan euron oikaisu taseen riviltä 'Pitkäaikaiset lainat, Metso -konserni' riville 'oma pääoma' heijastamaan Metso Svenska AB:n pitkäaikaisesta lainasta Metsolle tammikuussa 2013 omaksi pääomaksi konvertoitu osuus.

Valmet Tilinpäätös 2013

Tunnuslukujen laskentakaavat

EBITA:

Liikevoitto + aineettomien hyödykkeiden poistot + liikearvon arvonalentuminen

Nettovelkaantuneisuusaste, %:

Korollinen nettovelka
Oma pääoma yhteensä
x 100

EBITA ennen kertaluonteisia eriä:

Liikevoitto + aineettomien hyödykkeiden poistot + liikearvon arvonalentuminen + kertaluonteiset erät

Osakekohtainen tulos, laimentamaton:

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden aikana

Osakekohtainen tulos, laimennettu:

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
Keskimääräinen osakemäärä kauden aikana laimennusvaikutus huomioituna

Oman pääoman tuotto (ROE), %:

Tilikauden tulos
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin kauden aikana)
x 100

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %:

Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin kauden aikana)
x 100

Omavaraisuusaste, %:

Oma pääoma yhteensä
Taseen loppusumma - saadut ennakot
x 100

Valmet Tilinpäätös 2013

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Euroa	Liitetieto	31.12.2013
Liiketoiminnan muut tuotot		-
Henkilöstökulut	2	-
Suunnitelman mukaiset poistot		-
Liiketoiminnan muut kulut		-6 314 896,12
Liikevoitto / -tappio		-6 314 896,12
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	3	-416 355,56
Tulos ennen satunnaisia eriä		-6 731 251,68
Satunnaiset erät		-
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-6 731 251,68
Tuloverot	4
Tilikauden verot		-
Edellisen tilikauden verot		-
Laskennallisten verojen muutos		1 499 106,53
Tilikauden tulos		-5 232 145,15

Valmet Tilinpäätös 2013

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön tase, FAS

Vastaavaa

Euroa	Liitetieto	31.12.2013
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	5	*
Aineelliset hyödykkeet	5	7 709 131,25
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	6	1 198 577 566,71
Muut sijoitukset	6	1 361 627,06
Pysyvät vastaavat yhteensä		1 207 648 325,02
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	8	12 798 867,25
Lyhytaikaiset saamiset	8	375 652 333,64
Rahoitusarvopaperit		*
Rahat ja pankkisaamiset		75 901 145,32
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		464 352 346,21
Vastaavaa yhteensä		1 672 000 671,23

Vastattavaa

Euroa	Liitetieto	31.12.2013
Oma pääoma
Osakepääoma		100 000 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		407 610 814,91
Edellisten tilikausien voitto/tappio		520 596 930,07
Tilikauden voitto/tappio		-5 232 145,15
Oma pääoma yhteensä	9	1 022 975 599,83
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	10	136 126 984,04
Lyhytaikainen vieras pääoma	11	512 898 087,36
Vieras pääoma yhteensä		649 025 071,40
Vastattavaa yhteensä		1 672 000 671,23

Valmet Tilinpäätös 2013

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

Tuhatta euroa	31.12.2013
Liiketoiminnan rahavirta:
Tilikauden tulos	-5 232
Oikaisut liikevoittoon
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	416
Verot	-1 499
Oikaisut liikevoittoon yhteensä	-1 083
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)	-2 452
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)	8 767
Käyttöpääoman muutos	6 315
Liiketoiminnan rahavirta	0
Investointien rahavirta	-
Rahoituksen rahavirta:
Konsernipankkitilien muutos	75,901
Rahoituksen rahavirta	75,901
Rahavarat tilikauden alussa	0
Rahavarat, jotka siirtyneet osittaisjakautumisessa	75,901
Rahavarat 31.12.	75,901

Valmet Tilinpäätös 2013

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1 Laadintaperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöä noudattaen.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoonsa suunnitelman mukaisilla poistoilla oikaistuna. Maa- ja vesialueita ei poisteta.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin todennäköisenä taloudellisena vaikutusaikanaan seuraavasti:

Tietojärjestelmät	3–5 vuotta
Muut aineettomat oikeudet	10 vuotta
Rakennukset	20 vuotta
Koneet ja kalusto	3–5 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	20 vuotta

Rahoitusinstrumentit

Valmetin rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiön keskitetty rahoitustoiminto (konserni-rahoitus). Valmetin hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernirahoitus toimii yhteistyössä liiketoimintayksiköiden kanssa rahoitusriskien minimoimiseksi emoyhtiössä ja koko konsernissa.

Konsernin ulkoiset ja sisäiset valuuttajohdannaiset on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutos on kirjattu tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan. Valuuttajohdannaisten käypä arvo määräytyy niiden tilinpäätöshetken markkinahinnan mukaan.

Muut rahoitusinstrumentit on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoonsa mahdollisilla arvon-alennuksilla oikaistuna.

Laskennalliset verot

Laskennallinen verovelka tai -saatava on laskettu kaikille verotuksen ja tilinpäätöksen välisille jaksotuseroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua tulevien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaatava arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena.

Vertailukauden esittäminen

Vertailukautta ei ole esitetty, koska yhtiö on perustettu 31.12.2013.

2 Henkilöstökulut

Henkilöstön määrä:

	31.12.2013
Henkilöstö tilikauden lopussa	74
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella	74

3 Rahoitustuotot ja -kulut

Tuhatta euroa	31.12.2013
Korko- ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-
Muille	-416
Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä	-416

4 Tuloverot

Tuhatta euroa	31.12.2013
Tilikaudelta kirjatut lähdeverot	-
Laskennallisten verojen muutos	1 499
Yhteensä	1 499

Valmet Tilinpäätös 2013

Emoyhtiöri tilinpäätöksen liitetiedot

5 Käyttöomaisuus

Tuhatta euroa	Aineet-tomat oikeudet	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muu aineellinen	Aineelliset hyödykkeet yhteensä	Yhteensä
2013
Hankintameno tilikauden alussa	-	-	-	-	-	-	-
Jakautumisen vaikutus	3	810	8 160	189	557	9 716	9 719
Hankintameno 31.12.	3	810	8 160	189	557	9 716	9 719
Kertyneet poistot tilikauden alussa	-	-	-	-	-	-	-
Tilikauden poisto	-	-	-	-	-	-	-
Jakautumisen vaikutus	-3	-	-1 786	-169	-52	-2 007	-2 010
Kertyneet poistot 31.12.	-3	-	-1 786	-169	-52	-2 007	-2 010
Kirjanpitoarvo 31.12.	-	810	6 374	20	505	7 709	7 709

6 Sijoitukset

Tuhatta euroa	Osakkeet		Saamiset		Muut sijoitukset yhteensä
	Konserniyritykset	Muut	Konserniyritykset	Muut yritykset
2013
Hankintameno tilikauden alussa	-	-	-	-	-
Jakautumisen vaikutus	1 198 578	1 362	-	-	1 362
Hankintameno 31.12.	1 198 578	1 362	-	-	1 362
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 198 578	1 362	-	-	1 362

7 Osakkeet ja osuudet

Tytäryhtiöt

	Kotipaikka	Omistusosuus-%
Valmet Technologies Oy	Suomi, Helsinki	100,0
Valmet Svenska AB ¹)	Ruotsi, Karlstad	100,0
Valmet Inc.	USA, Norcross	100,0
Valmet Fabrics Oy	Suomi, Tampere	100,0

¹) Nimi rekisteröity tilinpäätöspäivän jälkeen.

Valmet Tilinpäätös 2013

Emoyhtiöri tilinpäätöksen kuntoutus

Saamisten erittely

Pitkäaikaiset saamiset

Tuhatta euroa	31.12.2013
Laskennallinen verosaaminen	1 499
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	11 300
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	12 799

Lyhytaikaiset saamiset

Tuhatta euroa	31.12.2013
Myyntisaamiset
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	1 524
Muilta	-
	1 524
Lainasaamiset
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	353 946
Siirtosaamiset
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	620
Muilta	18 081
	18 701
Muut saamiset
Alv-saaminen	1 481
Muut saamiset	-
	1 481
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	375 652

Erittely siirtosaamisista

Tuhatta euroa	31.12.2013
Siirtosaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Konserniavustussaamiset	-
Siirtyvät korkosaamiset	620
Muut	-
Yhteensä	620
Siirtosaamiset muilta
Siirtyvät korkosaamiset	-
Johdannaisten jaksotus	17 141
Muut	940
Yhteensä	18 081

Valmet Tilinpäätös 2013

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

9 Oman pääoman erittely

Tuhatta euroa	31.12.2013
Osakepääoma tilikauden alussa	-
Jakautumisen vaikutus	100 000
Osakepääoma 31.12.	100 000
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto tilikauden alussa	-
Jakautumisen vaikutus	407 611
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	407 611
Edellisten tilikausien voitto tilikauden alussa	-
Jakautumisen vaikutus	520 597
Edellisten tilikausien voitto 31.12.	520 597
Tilikauden tulos	-5 232
Oma pääoma yhteensä 31.12.	1 022 976

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12.

Euroa	31.12.2013
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	407 610 814,91
Voitto edellisiltä tilikausilta	520 596 930,07
Tilikauden tulos	- 5 232 145,15
Voitonjakokelpoiset varat yhteensä	922 975 599,83

10 Pitkäaikainen vieras pääoma

Tuhatta euroa	31.12.2013
Lainat rahoituslaitoksilta	136 127
Yhteensä	136 127

Valmet Tilinpäätös 2013

Emoyhtiöri tilinpäätöksen liitetiedot

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua

Tuhatta euroa	31.12.2013
Joukkovelkakirjalainat	-
Yhteensä	-

11 Lyhytaikainen vieras pääoma

Tuhatta euroa	31.12.2013
Pitkäaikaisen vieraan pääoman lyhytaikainen osuus
Lainat rahoituslaitoksilta	61 048
	61 048
Ostovelat
Samaan konserniin kuuluville yrityksille	9 184
Muille	19
	9 203
Siirtovelat
Samaan konserniin kuuluville yrityksille	7 731
Muille	6 563
	14 294
Muu lyhytaikainen korollinen
Samaan konserniin kuuluville yrityksille	114 107
Konsernipankkitilien velka	314 196
Muille	-
	428 303
Muu lyhytaikainen koroton
Muille	50
	50
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	512 898
Samaan konserniin kuuluville yrityksille yhteensä	445 218

Valmet Tilinpäätös 2013

Emoyhtiön tilinpäätöksen litetiedot

Erittely siirtoveloista

Tuhatta euroa	31.12.2013
Samaan konserniin kuuluville yrityksille
Siirtyvät korkovelat	34
Muut	7 697
	7 731
Muille
Siirtyvät korkovelat	284
Johdannaisten jaksotus	6 073
Palkkoihin liittyvät jaksotukset	206
Muut	-
	6 563

12 Muut vastuusitoumukset

Takaukset

Tuhatta euroa	31.12.2013
Takaukset tytäryhtiöiden puolesta	1 159 794
Takaukset muiden puolesta	-
Yhteensä	1 159 794

Leasing vastuut

Tuhatta euroa	31.12.2013
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	3 522
Myöhemmin maksettavat	2 082
Yhteensä	5 604

Luettelo emoyhtiössä käytetyistä kirjanpitokirjoista

Tositelaji

Päivä- ja pääkirja		sähköisessä muodossa
Reskontraerittelyt		sähköisessä muodossa
Pankkitositteet	16,42	sähköisessä muodossa
Myyntilaskut	RV,11	sähköisessä muodossa
Ostolaskut	23	sähköisessä muodossa
Palkkakirjanpito tositteineen	33	sähköisessä muodossa
Muistiotositteet	01,02,31,46,51,52,59,64,79	sähköisessä muodossa
Muistiotositteet	34,35	sähköisessä muodossa

Valmet Tilinpäätös 2013

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Espoossa, helmikuun 6. päivänä 2014

Jukka Viinanen
Hallituksen puheenjohtaja

Mikael von Frenckell
Hallituksen varapuheenjohtaja

Friedrike Helfer
Hallituksen jäsen

Pekka Lundmark
Hallituksen jäsen

Erkki Pehu-Lehtonen
Hallituksen jäsen

Pia Rudengren
Hallituksen jäsen

Rogério Ziviani
Hallituksen jäsen

Pasi Laine
Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Espoossa, helmikuun 21. päivänä 2014

Ernst & Young Oy
KHT-yhteisö

Mikko Järventausta
KHT

Valmet Tilinpäätös 2013
Tilintarkastuskertomus

Tilintarkastuskertomus

Valmet Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Valmet Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman¹, laajan tuloslaskelman¹, laskelman oman pääoman muutoksista¹, rahavirtalaskelman¹ ja liitetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2013 sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot tilinpäätöspäivältä 31.12.2013.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, ja ottaen huomioon liitetiedossa 1 kuvatut carve-out -periaatteet, joiden mukaisesti Valmet-konsernille kuuluvat varat ja velat, tuotot ja kulut sekä rahavirrat on määritetty, ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, ja ottaen huomioon liitetiedossa 1 kuvatut carve-out -periaatteet, joiden mukaisesti Valmet-konsernille kuuluvat varat ja velat, tuotot ja kulut sekä rahavirrat on määritetty, oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Tietyn seikan painottamista koskeva lisätieto

Lausuntoamme mukauttamatta haluamme kiinnittää huomiota siihen, kuten tilinpäätöksen liitetiedossa 1 on selostettu, että Valmet ei ole muodostanut erillistä juridista konsernia ennen kuin 31.12.2013. Carve-out -tilinpäätöslaskelmat eivät siten välttämättä anna kuvaa siitä, mikä Valmet-konsernin taloudellinen tulos, taloudellinen asema ja rahavirrat olisivat olleet, jos se olisi toiminut erillisenä itsenäisenä konsernina.

¹Carve-out -tilinpäätöslaskelmat on laadittu yhdisteltyinä laskelmina

Valmet Tilinpäätös 2013

Tilintarkastuskertomus

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen voitonjakokelpoisen oman pääoman käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Espoossa 21. helmikuuta 2014

Ernst & Young Oy
KHT-yhteisö

Mikko Järventausta
KHT

Valmet Tilinpäätös 2013

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Kaupankäynti osakkeella

Kaupankäynti Valmet Oyj:n osakkeella käynnistyi Helsingin Pörssissä (NASDAQ OMX Helsinki Oy) 2.1.2014. Näin ollen Valmetin osakkeella ei käyty kauppaa vuonna 2013.

Osakekohtaisia tunnuslukuja

	2013	2012
Tulos per osake, euroa	-0,42	0,51
Oma pääoma per osake, euroa	5,39	-

Osakkeenomistajat

Osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2013 lopussa 58 490. Hallintarekisteröityjen ja muiden kuin suomalaisten sijoittajien omistuksessa oli joulukuun lopussa 47,8 prosenttia osakkeista.

Suurimmat osakkeenomistajat

Valmetin Cevian Capital II Master Fund L.P:ltä ja sen kokonaan omistamalta tytäryhtiöltä Cevian Capital Partners Ltd:ltä saaman ilmoituksen mukaan Cevian Capital II Master Fund L.P. ja Cevian Capital Partners Ltd omistivat 30.12.2013 yhteensä 20 813 714 Metso Oyj:n ("Metso") osaketta, mikä vastasi 13,84 prosenttia Metson kaikista osakkeista ja äänistä. Ottaen huomioon sen, ettei jakautumisvastiketta annettu Metson hallussa oleville omille osakkeille, Cevian Capital II Master Fund L.P:n ja Cevian Capital Partners Ltd:n omistus Valmetissa perustuen edellä mainittuun omistukseen Metsossa vastaa 13,89 prosenttia Valmetin kaikista osakkeista ja äänistä.

Perustietoja Valmetin osakkeesta

Listaus: NASDAQ OMX Helsinki
Listautumispäivä: 2.1.2014
Kaupankäyntivaluutta: euro
Toimialaluokka: Suuret yhtiöt
Kaupankäyntitunnus: VALMT
ISIN-koodi: FI4000074984
Reuters-tunnus: VALMT.HE
Bloomberg-tunnus: VALMT FH

Indeksit

Valmetin osake kuuluu vuonna 2014 muun muassa seuraaviin indekseihin:

OMX GES Ethical Finland Index
OMX GES Sustainability Finland
OMX Helsinki
OMX Helsinki Cap
OMX Helsinki Industrials
OMX Helsinki Industrial Goods & Services
OMX Helsinki Industrial Engineering
OMX Helsinki Benchmark

Suurimmat osakkeenomistajat (Euroclear)		Omistus, osakkeet	% omistuksesta
1	Solidium Oy1	16 695 287	11,14
2	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	4 450 126	2,97
3	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	2 908 465	1,94
4	Valtion Eläkerahasto	1 720 000	1,15
5	Nordea Nordenfonden	1 566 531	1,05
6	Keva	1 543 015	1,03
7	Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	1 487 381	0,99
8	Svenska Litteratursällskapet i Finland rf	1 188 076	0,79
9	Skagen Global Verdipapirfond	882 429	0,59
10	Eläke-Fennia Keskinäinen Vakuutusyhtiö	871 000	0,58
11	Schweizerische Nationalbank	802 131	0,54
12	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	800 000	0,53
13	Odin Norden	737 035	0,49
14	Sijoitusrahasto Nordea Fennia	732 500	0,49
15	OP-Delta-sijoitusrahasto	622 231	0,42

1Solidium Oy (Suomen valtion kokonaan omistama)

Valmet Tilinpäätös 2013

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Hallituksen ja toimitusjohtajan Valmetin osakkeiden omistus 31.12.2013

		Omistus, osakkeet	Lähipiirin omistus
Viinanen, Jukka-Pekka	Hallituksen puheenjohtaja	6 017	0
Von Frenckell, Mikael	Hallituksen varapuheenjohtaja	102 754	0
Helfer, Friederike	Hallituksen jäsen	0	0
Lundmark, Pekka Ilmari	Hallituksen jäsen	0	4
Pehu-Lehtonen, Erkki Yrjö Juhani	Hallituksen jäsen	3 179	0
Rudengren, Pia	Hallituksen jäsen	2 864	0
Ziviani, Rogério	Hallituksen jäsen	0	0
Laine, Pasi Kalevi	Toimitusjohtaja	17 616	0
Yhteensä		132 430	4

Omistuksen jakautuminen ryhmittäin 31.12.2013

	Osakkeiden määrä	%-osuus osakekannasta
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	71 630 107	47,8
Suomalaiset instituutiot, yritykset ja yhteisöt	37 995 993	25,4
Solidium Oy^{1}	16 695 287	11,1
Suomalaiset yksityissijoittajat	23 543 232	15,7
Yhteensä	149 864 619	100

¹Solidium Oy (Suomen valtion kokonaan omistama)

Valmet Tilinpäätös 2013

Sijoittajasuhteet

Toiminta

Valmetin sijoittajasuhdetoiminnon tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa, että markkinoilla on oikeat ja riittävät tiedot Valmetin osakkeen arvon määrittämiseksi. Sijoittajasuhdetoiminto vastaa sijoitusviestinnän toteutuksesta ja kaikki sijoittajien pyynnöt hoidetaan keskitetysti Valmetin sijoittajasuhteista.

Taloudellisten raporttien, Internet-sivujen ja pörssi- ja lehdistötiedotteiden lisäksi Valmetin sijoittajaviestintään kuuluvat sijoittaja-tapaamiset sekä seminaarit. Valmet järjestää myös kerran vuodessa sijoittajille ja analyytikoille suunnatun pääomamarkkinapäivän.

Sijoittajasuhdetoiminnan tehtävänä on myös kerätä ja analysoida markkinainformaatiota sekä sijoittajien palautetta Valmetin johdon ja hallituksen käyttöön.

Hiljainen jakso

Valmet noudattaa 21 vuorokauden pituista niin sanottua hiljaista jaksoa ennen tulosjulkistuksia. Tänä aikana Valmet ei anna yhtiön taloudelliseen tilanteeseen, markkinoihin tai tulevaisuuden näkyviin liittyviä kommentteja, eikä tapaa pääomamarkkinoiden tai talousalan tiedotusvälineiden edustajia.

Valmetin sijoittajasivut

Valmet tarjoaa sijoittajille tietoa myös osoitteessa www.valmet.com/sijoittajat. Sivuilla tarjotaan erilaisia työkaluja osakkeen seuraamiseen, kuten interaktiivinen osakemonitori ja päätöskurssin hakutoiminto. Lisäksi sivulta löytyy tietoa yhtiön ilmoitusvelvollisista sisäpiiriläisistä ja heidän omistuksistaan, kuten myös omistusrakenteesta. Sivuilla on myös saatavilla esitysmateriaaleja sekä taloudellisia raportteja.

Analyytikkoseuranta

Lista Valmetia seuraavista analyytikoista sekä konsensusennusteista on saatavilla Valmetin sijoittajasivustolla osoitteessa www.valmet.com/sijoittajat. Valmet ei vastaa pääomamarkkinatahojen näkemysten sisällöstä, oikeellisuudesta tai laajuudesta.

Taloudellinen kalenteri 2014

06.02.2014 Tilinpäätös 2013
26.03.2014 Yhtiökokous
04.04.2014 Hiljainen jakso alkaa
25.04.2014 Tammi-maaliskuun 2014 osavuotiskatsauksen julkaisu
10.07.2014 Hiljainen jakso alkaa
31.07.2014 Tammi-kesäkuun 2014 osavuotiskatsauksen julkaisu
03.10.2014 Hiljainen jakso alkaa
24.10.2014 Tammi-syyskuun 2014 osavuotiskatsauksen julkaisu
26.11.2014 Pääomamarkkinapäivä

Kalenteri löytyy myös Valmetin sijoittajasivuilta.

Sijoittajasuhteiden yhteystiedot

Hanna-Maria Heikkinen
Sijoittajasuhdejohtaja
Puh. 010 672 0007

Calle Loikkanen
Sijoittajasuhdeasiantuntija
Puh. 010 672 0020

Maija Honkanen
Sijoittajasuhdetrainee
Puh. 010 672 0046

Titta Wäre-Toljander
Legal Assistant
Puh. 040 541 0577

Kaikki tapaamispyynnöt Titta Wäre-Toljanderin kautta.

Yhteystiedot

Käyntiosoite:

Keilasatama 5, 02150 Espoo

Seuraa Valmetia Twitterissä, YouTubessa, LinkedInissä ja Facebookissa.

Postiosoite:

PL 11, 02151 Espoo

Vaihde: 010 672 0000

[email protected]

Sijoittajasuhteet:

[email protected]

Mediasuhteet:

[email protected]

Tietoja tästä raportista

Konsepti, graafinen suunnittelu ja tuotanto

Milton Oy

Paperi

MultiArt Silk 300 g
MultiArt Silk 115 g

Paino

Erweko

Raportissa käytetty paperi ja paperin valmistuksessa käytetty sellu on tuotettu Valmetin valmistamilla koneilla ja laitteilla. Raportti on painettu MultiArt Silk -paperille, joka on sertifioitu PEFC-ympäristömerkin vaatimusten mukaisesti ja täyttää Joutsenmerkin ympäristövaatimukset. PEFC-merkki osoittaa puuraaka-aineen olevan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti hoidetuista metsistä. Painotyössä käytetyt painovärit ja kemikaalit ovat Joutsenmerkin vaatimusten mukaisia. Painoväri on kasviöljypohjaista, ja myös muiden materiaalien käytössä suositaan kierrätettäviä ja ympäristöystävällisiä tuotteita. Erweko Oy:n toiminta on ISO 9001 ja ISO 14001 -sertifioitu.

Committed to moving our customers' performance forward

Valmet FORWARD

AI assistant

Valmet Oyj — Annual Report 2013

3247_rns_2014-03-04_f5feced4-19f9-483a-9ac9-e5cf06bb699c.pdf

Valmet syntyi Metson osittaisjakautumisessa

Tilinpäätös 2013

Sisällysluettelo

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2013

Valmet Oyj perustettiin osittaisjakautumisen täytäntöönpanon rekisteröinnin seurauksena 31.12.2013

Hallinto

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate governance)

Yhtiökokous

Hallitus

Toimitusjohtaja

Valmetin vuoden 2013 tilinpäätös

Avainluvut

Haastellinen toimintaympäristö vuonna 2013

Saadut tilaukset laskivat

Tilauskanta supistui vuonna 2013

Liikevaihto pysyi tasaisena palveluliiketoiminnassa

Kannattavuus laski

Rahoituskulut

Tulos ennen veroja ja osakekohtainen tulos

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) laski

Liiketoimintalinjat

Sellu ja energia – haasteellinen vuosi energiassa

Paperit – saadut tilaukset väheneivät

Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi

Rahavirta ja rahoitus

Investoinnit pysyivät samalla tasolla

Yritysostot ja -myynnit

Tutkimus ja tuotekehitys

Henkilöstön määrä laski vuoden aikana

Strategiset tavoitteet ja niiden toteutuminen

Taloudelliset tavoitteet

Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta

Oikeudenkäynnit ja vaateet

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeenomistajat

Suurimmat osakkeenomistajat (Euroclear)

Hallituksen ja toimitusjohtajan Valmetin osakkeiden omistus 31.12.2013

Omistuksen jakautuminen ryhmittäin 31.12.2013

Omistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2013

Liputusilmoitukset

27.9.2013

29.7.2013

Omat osakkeet ja hallituksen valtuudet

Kannustinjärjestelmät

Metso Oyj:n ylimääräisen yhtiökokouksen päätökset

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Projektiliiketoiminnan riskien hallinta tärkeää

Rahoituksen saatavuus olennaista

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Tulosohjeistus

Lähiajan näkymät

Yleiset talousnäkymät

Lyhyen aikavälin markkinanäkymät

Hallituksen ehdotus voitonjaosta

Konsernin tuloslaskelma

Konsernin laaja tuloslaskelma

Konsernitase

Varat

Konsernitase

Oma pääoma ja velat

Korollinen nettovelka

Konsernin rahavirtalaskelma

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Tausta, laatimisperusta ja laatimisperiaatteet

Tausta

Laatimisperusteet

Carve-out – periaatteiden kuvaus

Konsernin sisäiset ja lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet

Oman pääoman erät

Konsernitason kulut, yhteisen palveluyksikön kulut ja ulkomaisten holdingyhtiöiden kulut

Eläkkeet

Osakeperusteiset maksut

Kassanhallinta ja rahoitus

Johdannaisinstrumentit

Tuloverot

Valmet Oyj Annual Report 2013