Annual Report • Mar 5, 2012
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Vaisala on maailman johtava ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuja tarjoava yritys. 75-vuotisen kokemuksensa avulla Vaisala mahdollistaa paremman elämänlaadun tarjoamalla kattavan valikoiman innovatiivisia havainto- ja mittaustuotteita ja palveluja meteorologian ja valittujen säästä riippuvaisten toimialojen sekä teollisuuden mittaustarpeisiin. Vaisalan pääkonttori sijaitsee Suomessa, ja yhtiön palveluksessa on noin 1400 ammattilaista ympäri maailmaa. Yhtiön A-sarjan osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki arvopaperipörssissä.
Vaisalan vuosi 2011 käynnistyi hitaasti erityisesti Weather-liiketoiminnan osalta, sillä valtiollisten asiakkaiden investoinnit kärsivät edelleen tiukoista budjeteista. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että ilmatieteen laitokset käyttivät vanhat radiosondivarastonsa loppuun sen sijaan, että olisivat normaaliin tapaan tilanneet uusia. Sääliiketoiminnan kysyntä vilkastui kuitenkin toisen vuosipuoliskon aikana, mikä johti huomattavasti kasvaneeseen tilauskantaan ja myyntiin. Kaiken kaikkiaan Weatherliiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 6 prosenttia.
Controlled Environment -liiketoiminta-alueella ensimmäinen vuosineljännes oli vilkas. Teollisten mittalaitteiden kysyntä kasvoi suotuisasti erityisesti Life Science -markkinoilla ja Japanissa. Loppuvuoden myynti pysyi sen sijaan melko tasaisena, mikä johtui päämarkkina-alueiden taloudellisesta epävarmuudesta ja Japanin tsunamin aiheuttamista jälkiseurauksista. Controlled Environment -liiketoiminta-alueen vuosi sujui kaikesta huolimatta hyvin ja sen myynti kasvoi orgaanisesti 13 prosenttia saavuttaen sille asetetun kaksinumeroisen tavoitteen.
Elokuussa ilmoitimme, että Meteorology ja Weather Critical Operations -liiketoiminta-alueet yhdistetään yhdeksi Weather-liiketoiminta-alueeksi. Muutos tukee tavoitettamme keskittyä entistä enemmän projekti- ja palveluliiketoimintoihin sekä vahvistaa entisestään Vaisalan asemaa johtavana säähavainto- ja mittausjärjestelmien toimittajana. Uusi organisaatiorakenne tuli voimaan 1.10.2011.
Maantieteellisesti Aasian-Tyynenmeren alue kasvoi eniten, 20 prosenttia. Tulos on hyvä ottaen huomioon alkuvuoden valitettavat tapahtumat Japanissa. Myös Americas-alueen myynti sujui hyvin ja kasvoi 10 prosenttia, vaikka Yhdysvaltojen tiukka budjettitilanne jatkui. Euron epävarma tilanne vaikutti Euroopan myyntiin, joka laski 2 prosenttia.
Toimituskykymme oli hyvä koko vuoden ja erityisesti kapasiteettimme toimittaa vaativia projekteja parani vuoden aikana. Tämä pienensi vuoden 2011 lopun tilauskantaa edellisvuoteen verrattuna. Toisen vuosipuoliskon hyvän tilausvirran ansiosta vuoden 2012 alun tilauskanta on kuitenkin vahva.
Viime vuosina olemme painottaneet sitä, kuinka tärkeää on kasvattaa palveluiden ja projektimyynnin osuutta konsernin koko liikevaihdosta. Vuonna 2011 palvelujen myynti jatkoi tasaista kasvuaan ja oli 15 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Myös projektiliiketoiminta onnistui hyvin erityisesti lentokenttäprojektien osalta.
Vuoden mittaan vastaantulleista haasteista huolimatta vuosi 2011 oli kaiken kaikkiaan melko hyvä Vaisalalle. Taloudellinen tilanteemme ja asemamme pääliiketoiminta-alueillamme on vahva. Maailmantalouden kriisin jatkuessa emme kuitenkaan odota markkinoidemme kasvavan. Fokusoimme kannattavuuteen ja uskomme sen parantuvan kohtalaisesti. Tavoitteenamme on säilyttää Vaisalan johtava markkina-asema.
Kjell Forsén Toimitusjohtaja
| Vaisala lyhyesti | 2 |
|---|---|
| Toimitusjohtajan katsaus | 3 |
| 2011 avainluvut | 5 |
| Johtava ympäristönmittauksen yritys | 6–7 |
| Vuoden 2011 tapahtumia | 8–9 |
| Hallituksen toimintakertomus | 11–20 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| ------------------------------ | -- | -- | ------- | -- | -- |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | 21 |
|---|---|
| Osakekohtaiset tunnusluvut | 22 |
| Tunnuslukujen laskentaperiaatteet | 23 |
| Konsernin viiden vuoden kehitys | 24 |
| Konsernituloslaskelma | 25 |
|---|---|
| Konsernitase | 26–27 |
| Konsernin oman pääoman muutoslaskelma | 28 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 29 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 30–61 |
| Emoyhtiön tuloslaskelma | 62 |
|---|---|
| Emoyhtiön tase | 63–64 |
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma | 65 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot | 66–73 |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat | 74 |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 75 |
| Tilintarkastuskertomus | 77 |
| Tietoa osakkeenomistajille | 78–79 |
| Sijoittajakalenteri 2012 | 80 |
Konsernijulkaisut ja -tiedotteet 81 Vaisala maailmalla 82
Tämä tilinpäätös on painettu Munken Polar 300g/m2 ja 170g/m2 sekä Cocoon Offset 90g/m2 papereille. Maailman Luonnonsäätiö (WWF) on arvioinut paperit Check Your Paper -järjestelmällään, jonka tavoitteena on edistää kestävää paperintuotantoa. Munken Polar on saanut arvosanan Hyvä – 79-% ja Cocoon Offset Hyvä – 81-%. Lisätietoja Check Your Paper -järjestelmästä ja paperivalinnastamme osoitteessa: http://checkyourpaper.panda.org
Konsernin ja osakekohtaiset tunnusluvut sekä viiden vuoden kehitys -taulukko ovat sivuilla 21–24.
Vaisala on johtava ympäristönmittauksen yritys, joka palvelee sää- ja teollisuusasiakkaitaan maailmanlaajuisilla markkinoilla. Weather-liiketoiminnan asiakkaita ovat meteorologian laitokset, lentokentät, tiet ja rautatiet, puolustusvoimat ja energia-ala. Controlled Environment -liiketoiminta tarjoaa tuotteita ja palveluja life science -asiakkaille ja moniin sovelluksiin eri teollisuuden aloilla.
Meteorology- ja Weather Critical Operations liiketoiminta-alueet yhdistettiin yhdeksi Weatherliiketoiminta-alueeksi 1.10.2011. Liiketoiminnan tavoitteena on jatkossa keskittyä entistä enemmän projektiliiketoimintaan, ja laajemman palvelutarjonnan avulla luoda asiakkaille uutta lisäarvoa.
Weatherin asiakkaita ovat ilmatieteen laitokset ja lentokentät, tiet ja rautatiet, puolustusvoimat ja energia-ala. Ilmatieteen laitosten päätoimiala on sääilmiöiden havainnointi ja ennustaminen, ja niiden henkilökunta on meteorologian ammattilaisia. Tässä ne eroavat muista asiakasryhmistä, joiden ydintoimintaa meteorologia ei ole, mutta jotka joutuvat ottamaan sääolosuhteet huomioon operatiivisessa toiminnassaan.
Kansallisten ilmatieteen laitosten pääasiallinen tehtävä on tuottaa sääpalveluja ja -varoituksia
yhteiskunnan käyttöön. Niiden avulla huolehditaan ihmisten turvallisuudesta ja suojataan omaisuutta. Laitokset käyttävät havaintotietoa myös ilmakehän tapahtumien sekä ilmastonmuutoksen mittaamiseen ja perustelemiseen. Vaisala tarjoaa ilmatieteen laitoksille monipuolisen valikoiman ammattimeteorologian tuotteita sekä integroituja mittausjärjestelmiä ja -palveluja.
Ilmailulaitokset, kenttien operaattorit ja kunnossa pidosta huolehtivat toimijat vastaavat lentokenttien matkustusturvallisuudesta, aikatauluista ja tehokkaasta toiminnasta. Vaisalan sää järjestelmät ja -ratkaisut tuottavat reaaliaikaisia ja luotettavia säähavaintotietoja, jotka tukevat heitä päätöksenteossa.
Turvallinen ja sujuva liikenne sekä hyvässä kunnossa olevat tieverkostot ovat kansallisten ja paikallisten tieviranomaisten toiminnan päätavoitteita. Vaisalan säähavaintotuotteet ja -tieto sekä päätöksenteon tukiratkaisut auttavat parantamaan liikenneturvallisuutta ja tehostamaan operatiivista toimintaa.
Puolustusvoimat käyttävät toimintansa tueksi samoja säähavaintotuotteita ja -järjestelmiä kuin muutkin Weather-asiakkaat.
Sääolosuhteet vaikuttavat energiantuotantoon kaikkialla maailmassa ja niiden vaikutukset täytyy ottaa jatkuvasti huomioon, jotta pystytään varmistamaan tehokas ja jatkuva energian saatavuus. Energia-alan toimijat käyttävät esimerkiksi Vaisalan salamanpaikannuslaitteiden tuottamaa reaaliaikaista ja tilastoitua tietoa sekä hyödyntävät tuuliresurssien arviointijärjestelmää tuulipuistojen sijaintipaikkojen valinnassa.
Weatherin liikevaihto kasvoi 6 % vuonna 2011 ja oli 201,8 (189,8) miljoonaa euroa. Vuoden 2011 liiketulos oli 5,9 (3,8) miljoonaa euroa.
Controlled Environment -liiketoiminta-alue palvelee life science-, puolijohde- ja elektroniikkateollisuus-, rakennusautomaatio-toimialoja sekä valikoituja sovellusalueita eri teollisuuden aloilla. Tuottavuus, korkea laatu ja energiatehokkuus ovat asiakasryhmien päätavoitteita. Vaikka niiden toimintaympäristöt vaihtelevat pienistä olosuhdekammioista valtaviin konehuoneisiin ja toimistorakennuksiin, niin tarkat reaaliaikaiset olosuhdemittaukset ja -valvonta ovat kaikille yhteistä.
Life science -asiakkaat: lääketeollisuus, bioteknologian yritykset ja lääkintälaitevalmistajat, työskentelevät vaativissa tuotanto-, varastointi- ja tutkimusympäristöissä, joissa tarkat mittaukset ja valvonta ovat erityisen tärkeitä, sillä toimiala on tiukan viranomaissäätelyn alaista. Vaisalan olosuhteiden valvontajärjestelmä tuottaa jatkuvaa tietoa mm. lämpötilasta ja kosteudesta, sekä tallentaa, raportoi ja tarvittaessa hälyttää poikkeavista olosuhteista.
Rakennusautomaatiomarkkinoilla talotekniikkajärjestelmien valmistajat ja integraattorit sekä kiinteistöjen ylläpidosta vastaavat yritykset käyttävät Vaisalan mittalaitteita optimoimaan energiankulutusta ja sisäilman laatua. Tavoitteisiinsa he pääsevät valvomalla ja tehostamalla rakennusten lämmityksen, ilmanvaihdon, ilmastoinnin ja jäähdytysjärjestelmien käyttöä.
Valikoitujen teollisuussovellusten asiakkaat edustavat monia vaativia teollisuudenaloja voimalaitoksista ja teräsyrityksistä meriteollisuuteen ja muovin valmistukseen. Luotettavat ja vakaat reaaliaikaiset olosuhdemittaukset pidentävät koneiden ja laitteiden käyttöaikaa, parantavat prosesseja sekä estävät seisokkeja.
Myös puolijohde- ja elektroniikkateollisuuden yritykset käyttävät Vaisalan luotettavia ja reaaliaikaisia olosuhdetietoja tarjoavia instrumentteja ja valvontajärjestelmiä toimintansa tueksi.
Controlled Environmentin liikevaihto kasvoi vuonna 2011 13 % ja oli 71,7 (63,4) miljoonaa euroa. Vuoden 2011 liiketulos oli 10,5 (8,9) miljoonaa euroa.
Kuva: Orion
Vaisalan uusi LEED-sertifioitu pääkonttori otettiin käyttöön tammikuussa 2011. Pääkonttorin energiatehokkaat ja -älykkäät ratkaisut osoittivat tehokkuutensa jo ensimmäisen vuoden aikana.
Kiinteistön maalämpöjärjestelmä tuotti kylmästä ja pitkästä talvesta ja helteisestä kesästä huolimatta kaiken rakennuksen lämmittämiseen ja viilentämiseen tarvittavan energian.
Rakennuksen aurinkopaneelit tuottivat ensimmäisenä vuonna sähköenergiaa 88 MWh, mikä oli hyvä lukema. Koska pääkonttorin sähkönkulutus oli vuonna 2011 ennakoitua suurempi, niin aurinkoenergian osuus jäi 10 prosenttiin rakennuksen koko sähköenergian kulutuksesta.
Vaisalan omat mittalaitteet ovat osa rakennuksen talotekniikkaa, joka tukee energiansäästöjä ja parantaa viihtyvyyttä taaten ensiluokkaiset sisäilmaolosuhteet.
LEED, on maailmanlaajuinen ympäristötehokkaan rakentamisen arviointijärjestelmä. Se asettaa erittäin tiukat vaatimukset muun muassa energia tehokkuudelle, rakennusmateriaalien valinnalle, veden kulutukselle ja sisäilman laadulle. Vaisalan pääkonttorilla on kultatason LEED-sertifiointi.
Vuoden 2011 suomalainen insinöörityöpalkinto myönnettiin Vaisalan tutkatiimille, joka palkittiin kaksois polarisoidun Doppler-säätutkan kehittämisestä ja tuotteistamisesta. Palkitun työryhmän kehittämä tutka on maailman ensimmäinen alusta pitäen kaksois polarisoiduksi suunniteltu, kaupallinen Doppler-säätutka.
Suomalainen Insinöörityöpalkinnon myöntävät Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiFi vuosittain henkilölle tai työryhmälle, joka on edistänyt huomattavasti teknillistä osaamista Suomessa. Vaisalalle palkinto on myönnetty kolme kertaa.
Vaisala on kehittänyt tiesääasiakkaiden käyttöön ilmaisen verkkolaskimen, joka auttaa teiden kunnossa pidosta vastaavia viranomaisia arvioimaan niitä kustannus säästöjä, joita tiesääinformaatio- ja päätöksentekojärjestelmien käyttö tuo.
Verkkolaskimeen syötetään kunnossapidon perus tiedot, kuten tiealueen infrastruktuuri ja hoitokustannukset. Laskimen algoritmiohjelmisto laskee tietojen avulla kustannussäästöt, jotka perus tuvat tutkimustuloksiin ja alueellisiin keskiarvoihin. Moni puolinen ja räätälöitävä raportti erittelee suorat ja epäsuorat säästöt ottaen huomioon turvallisuusnäkökohdat, kuten onnettomuuksien väheneminen sekä ympäristönäkökohdat, kuten hiilidioksidin ja muiden ilmansaasteiden väheneminen.
Tuulienergia on yksi tärkeimpiä vaihtoehtoisia energialähteitä, johon investoidaan vuosittain miljardeja euroja eri puolilla maailmaa. Siksi on tärkeää, että myös tuulipuistojen rakennuspaikkojen sääolosuhteet arvioidaan mahdollisimman hyvin jo ennen käyttöönottoa. Vaisalan mittausjärjestelmä on kehitetty tätä varten, ja se arvioi tuuliresurssit, mittaa tehokäyrät ja valvoo käytössä olevien tuulipuistojen toimintaa.
Mittausjärjestelmästä on viisi eri kokoonpanoa, joista asiakkaat voivat valita tarpeisiinsa sopivan vaihto ehdon. Esimerkiksi erityisesti kylmässä ilmastossa toimimaan suunniteltu järjestelmä säilyttää suorituskykynsä ankarimmissakin sää olosuhteissa. Asiakas voi ostaa laitteet itselleen tai valita täyden palvelun ratkaisun. Myös laitteiden vuokraus on mahdollista Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Vaisala toi markkinoille kaksi uutta teollisuuslähetintä, jotka valvovat samanaikaisesti kastepistettä, painetta ja lämpötilaa korkeajännite- ja paineilma sovelluksissa. Vaisala DTP145 ja DPT146 multi parametri lähettimissä on painemittaus yhdistetty kastepisteen ja lämpötilan valvontaan uudella ja ainutlaatuisella tavalla. Tämän ansiosta asiakas pystyy valvomaan SF6-kaasueristyksen ja paineilman laatua jatkuvasti reaaliajassa.
Rikkiheksafluoridia (SF6) käytetään eristeenä suurjännitevaihteistoissa ja sähkönsiirtokalustoissa. Painemittauksen ansiosta DPT145-lähetin havaitsee kaasuvuodot välittömästi ja lähettimen kastepiste mittaus varoittaa kosteusongelmista ennen kuin ne ehtivät heikentää kaasun eristeominaisuuksia. Samalla tavoin DPT146-lähettimellä voidaan helposti varmistaa, että paineilman laatu pysyy hyvänä kaikissa sovelluksissa.
Liikevaihto 273,6 miljoonaa euroa oli 8 % korkeampi kuin vuonna 2010. Vertailukelpoinen pro forma –liikevaihto vuonna 2010 Veriteq-yritysosto mukaanlukien oli 254,6 miljoonaa euroa. Liikevoitto parani 4,3 miljoonaa euroa tai 36 % verrattuna vuoteen 2010.
Controlled Environment –liiketoiminta-alueen myynti oli tasaista koko vuoden, kun taas Weatherliiketoiminta-alueella neljäs vuosineljännes oli erittäin hyvä melko tasaisiin kolmeen ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna.
Liikevaihto APAC-alueella kasvoi 20 % ja Americasalueella 10 %, mutta laski EMEA-alueella 2 %.
Saadut tilaukset paranivat merkittävästi vuoden toisella vuosipuoliskolla ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna. Neljännen vuosineljänneksen korkea liikevaihto kasvatti koko vuoden liikevaihdon 8 % yli edellisen vuoden tason.
Palveluliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2011 kasvoi 21 % 40,8 miljoonaan euroon.
Koko yrityken kattavan liiketoiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto eteni vuonna 2011, kun Saksa ja Yhdysvallat ottivat järjestelmän käyttöön. Käyttöönotto jatkuu vuoden 2012 loppuun saakka.
Vaisala julkaisi 39 uutta tuotetta vuonna 2011. Tuotekehityskustannukset vuonna 2011 olivat 3,4 miljoonaa euroa alhaisemmat kuin vuonna 2010. Vuonna 2011 T&K kustannukset olivat 10,2 % liikevaihdosta (12,4 %), mikä on pidemmän tähtäimen tavoitetaso T&K investoinneille.
Maailmantalouden epävakauden ja valuuttakurssien muutosten odotetaan vaikuttavan Vaisalan liiketoimintaan. Vaisalan asiakasrakenteen ja saatujen tilausten perusteella markkinatilanteen odotetaan pysyvän olennaisilta osin ennallaan vuonna 2012.
Vaisala arvioi vuoden 2012 liikevaihtonsa pysyvän samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Liikevoiton odotetaan paranevan kohtalaisesti. Vuoden 2011 liikevaihto oli 273,6 miljoonaa euroa ja liikevoitto 16,1 miljoonaa euroa.
Kuten edellisinä vuosina, kausivaihtelu on tyypillistä Vaisalan liiketoiminnalle ja ensimmäisen vuosineljänneksen odotetaan olevan vaatimaton. Vaisalan pitkän tähtäimen liiketoimintanäkymä on ennallaan.
Maailmantalouden kriisi vaikutti valtiollisten asiakkaidemme investointikykyyn. Vuoden alku oli hiljainen, mutta kysyntä lisääntyi toisen vuosipuoliskon aikana etenkin Weather-liiketoiminta-alueella ja johti huomattavasti kasvaneeseen tilauskantaan ja myyntiin.
Vuoden aikana myynnin kasvu jatkui vakaalla 20 % tasolla Aasian-Tyynenmeren alueella. Myös Americasalueen myynti sujui hyvin ja kasvoi 10 %. Sen sijaan Euroopan myynti laski 2 %.
Toimituskykymme oli hyvä koko vuoden ja erityisesti kapasiteettimme toimittaa mittavia projekteja kehittyi vuonna 2011.
Teollisuusliiketoiminnan vahva suoritus jatkui vuonna 2011. Controlled Environment kasvatti myyntiään 13 % ja liiketulostaan 18 %. Life Science –tarjonnan laajentuminen Eurooppaan ja Aasiaan eteni suunnitelman mukaisesti.
Vaisala ilmoitti 31.8.2011 yhdistävänsä Meteorology- ja Weather Critical Operations -liiketoiminta-alueet yhdeksi Weather-liiketoiminta-alueeksi vuoden 2011 neljännestä vuosineljänneksestä eteenpäin.
Palveluliiketoimintamme kasvoi 21 % edelliseen vuoteen verrattuna ja sen osuus on 15 % kokonaismyynnistämme. Palveluliiketoiminta on kasvattanut jatkuvan liikevaihdon osuutta kokonaismyynnistä.
Vuoden aikana T&K-kustannuksemme palasivat 10 % tasolle oltuaan kaksi vuotta korkeammalla tasolla, mikä oli tarpeen tarjontamme uudistamiseksi. Silti toimme 39 uutta tuotetta markkinoille.
Alkuvuoden 2012 tilauskantamme on vahva, mikä johtuu saatujen tilausten kasvusta vuoden 2011 toisen vuosipuoliskon aikana. Myös taloudellinen tilanteemme ja asemamme pääliiketoiminta-alueillamme on vahva. Koska maailmantalouden kriisi jatkuu edelleen, emme kuitenkaan odota markkinoidemme kasvavan.
Maailmantalouden epävarmuuden odotetaan vaikuttavan Vaisalan liiketoimintaan.
Haastavassa taloustilanteessa Vaisala on kuitenkin onnistunut säilyttämään markkinaosuutensa.
Tilausten määrä oli hyvä koko vuoden 2011 toisen vuosipuoliskon ajan ja vuoden päättyessä tilauskanta oli 4 % korkeampi kuin vuoden 2010 lopussa. Tilauskannan kokonaisarvo oli 134,3 (129,0) miljoonaa euroa joulukuun lopussa. Tilauskannasta noin 13 miljoonaa euroa toimitetaan vuonna 2013 tai myöhemmin.
Saadut tilaukset laskivat 3 % viime vuoteen verrattuna 278,8 (286,7) miljoonaan euroon.
Vaisala-konsernin liikevaihto kasvoi 8 % edelliseen vuoteen verrattuna 273,6 (253,2/2010; 231,8/2009) miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvu tuli sekä Controlled Environment –liiketoiminnasta, joka kasvoi 8,3 miljoonaa euroa että Weather-liiketoiminnasta, joka kasvoi 12,0 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein Vaisala-konsernin liikevaihto olisi kasvanut 10 %.
Liikevaihdon orgaaninen kasvu oli 8 %. Vertailukelpoinen 2010 pro forma liikevaihto Veriteqyrityskauppa mukaanlukien oli 254,6 miljoonaa euroa.
Weather-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 6 % ja Controlled Environment –liiketoiminnan liikevaihto 13 % (Vaisalan Controlled Environment –liiketoiminnan ja Veriteqin liikevaihdon yhteenlaskettu orgaaninen kasvu oli 11 %).
Ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta oli 98 (97) %.
Americas-alueen liikevaihto nousi euromääräisesti 10 % 110,2 (100,0/2010; 94,3/2009) miljoonaan euroon. Americas-alueen orgaaninen kasvu Vaisala ja Veriteq yhteenlaskettuna oli 9 %. Liikevaihto laski 2 % EMEA-alueella 90,7 (92,4/2010; 84,9/2009) miljoonaan euroon ja kasvoi 20 % APAC-alueella 72,7 (60,8/2010; 52,6/2009) miljoonaan euroon.
Tilikauden liikevoitto oli 16,1 (11,8/2010; 12,0/2009) miljoonaa euroa tai 5,9 % liikevaihdosta. Voitto ennen veroja oli 16,1 (14,0/2010; 10,1/2009) miljoonaa euroa, tai 5,9 % liikevaihdosta, kasvua 15 %. Tilikauden voitto oli 10,4 (10,2/2010; 6,9/2009) miljoonaa euroa tai 3,8 % liikevaihdosta, kasvua 2 % edellisestä vuodesta. Osakekohtainen tulos tilikaudelta oli 0,57 (0,56/2010; 0,38/2009) euroa ja se kasvoi 2 % vuodesta 2010.
Vaisala-konsernin vakavaraisuus ja likviditeetti säilyivät vahvoina. Taseen loppusumma 31.12.2011 oli 250,8 (248,7/2010; 231,4/2009) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 74 % (76 %/2010; 81 %/2009).
Konsernin likvidien rahavarojen määrä oli 45,5 (35,3/2010; 50,1/2009) miljoonaa euroa.
Bruttoinvestoinnit olivat 16,7 (30,1/2010; 27,7/2009) miljoonaa euroa.
Suurin osa vuoden 2011 bruttoinvestoinneista liittyy Helsingin tehtaan uudistamiseen.
Vaisala ilmoitti 31.8.2011 yhdistävänsä Meteorology ja Weather Critical Operations –liiketoiminta-alueensa yhdeksi Weather-liiketoiminta-alueeksi 1.10.2011 alkaen. Weather-liiketoiminta-alueen tulostiedot on muodostettu Vaisalan raportoimista luvuista yhdistämällä aikaisempien Meteorology-liiketoiminta-alueen ja Weather Critical Operations –liiketoiminta-alueen tulostiedot.
Weather-liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 6 % edelliseen vuoteen verrattuna 201,8 (189,8/2010; 182,6/2009) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto olisi kasvanut 8 %. Kasvu tuli etupäässä lentokentäasiakkailta.
Tilikauden 2011 liikevoitto oli 5,9 (3,8/2010; 8,9/2009) miljoonaa euroa. Myönteinen kehitys johtui kiinteiden kustannusten laskusta. Ne laskivat 5,6 miljoonaa euroa tai 6 % edellisen vuoden tasosta. T&K-kustannukset laskivat jopa 12 % edellisestä vuodesta ja T&K-kustannukset olivat 11,0 % liikevaihdosta (13,3 %).
Weather-liiketoiminnan saamien tilausten määrä oli 209,1 (220,4) miljoonaa euroa ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa 130,3 miljoonaa euroa.
Controlled Environment -liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 13 % edelliseen vuoteen verrattuna 71,7 (63,4/2010; 49,2/2009) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto olisi kasvanut 14 %. Vaisalan ja Veriteqin yhteenlaskettu orgaaninen kasvu oli 11 %. Vertailukelpoinen 2010 pro forma liikevaihto Veriteqin myynti mukaanlukien oli 64,8 miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu vertailukelpoisin valuuttakurssein olisi ollut 12 %. Voimakkainta kasvu oli Euroopassa 18 %, Kiinassa 16 % ja Yhdysvalloissa 12 %
Vuoden 2011 liikevoitto oli 10,5 (8,9/2010; 3,4/2009) miljoonaa euroa. Liikevoito kasvoi 18 % Life Science –alueella jatkuneista myynti- ja markkinointi-investoinneista huolimatta. Lisäksi Vaisalan ja Veriteqin myyntiorganisaatiot yhdistettiin ristiinmyynti synergioiden saavuttamiseksi.
Koko tarjonnan kysyntä jatkui hyvänä koko vuoden 2011. Controlled Environmentin saamien tilausten
määrä oli 69,7 (66,3) miljoonaa euroa ja tilauskanta 4,0 miljoonaa euroa vuoden 2011 lopussa.
Vaisala toi markkinoille 39 uutta tuotetta vuonna 2011, joista 28 Weather-liiketoiminta-alueelle ja 11 Controlled Environment –liiketoiminta-alueelle. Tärkeimmät tuotelanseeraukset olivat:
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä: Vaisala Automatic Weather Station AWS330, WMOyhteensopiva automaattinen sääasema ammattimeteorologien käyttöön; päivitykset Vaisala Road Weather Navigatoriin; IRIS-säätutkaohjelmisto 8.12.8; HMP110T, lämpötilan mittaukseen tarkoitettu mittapää; Vaisala Dropsonde RD94, jota voidaan käyttää monissa lentokoneissa sekä vastaavat AVAPS II -päivityspaketit; Vaisala Differential Pressure Transmitters PDT101 ja PDT102, jotka on suunniteltu erityisesti hyvin alhaisten paine-erojen mittaamiseen vaativissa puhdashuonesovelluksissa ja Vaisala HUMICAP® Dewpoint Transmitter, kastepistelähetin jäähdytyskuivaimiin.
Toisella vuosineljänneksellä: Vaisala Thunderstorm Total Lightning Sensor TLS200, joka parantaa salamanpaikannuksen laatua, ylläpitoa ja palvelukykyä sekä operaattorin käyttöliittymää; Vaisala Wind Measurement System WTS, joka on suunniteltu erityisesti tuuliresurssin arviointiin, sähköntuotannon mittaamiseen ja operatiivisten tuulipuistojen seurantaan; Vaisala Veriteq Continuous Monitoring System viewLinc 3.6, uusin versio viewLinc-ohjelmistosta, jonka avulla asiakkaat voivat suoraan integroida mittauslaitteensa Vaisalan jatkuvaan monitorointijärjestelmään; Vaisala Single Polarization Doppler Weather Radar WRK100- ja Vaisala Dual Polarization Doppler Weather Radar WRK200 -säätutkat klystrontutkateknologialla sekä MODBUS-protokollan mukaiset ominaisuudet HMT330-sarjan lähettimiin.
Kolmannella vuosineljänneksellä: Vaisala INTERCAP® Humidity and Temperature Transmitters HMD42/53 kosteuden ja lämpötilan mittaamiseen lämmitys- ja ilmanvaihtokanavissa; CL31 Ceilometer –alustaan perustuva, yksilinssistä teknologiaa käyttävä Vaisala Mobile Ceilometer CL31M; ohjelmistopäivitys DSC111 tienpintojen etämittaukseen; Vaisala Dewpoint and Pressure Transmitter DPT146 paineilmalle: markkinoiden ensimmäinen lähetin joka mittaa paineilman kahta tärkeintä ominaisuutta, kastepistettä ja prosessin painetta.
Neljännellä vuosineljänneksellä: Vaisala Multiparameter Transmitter DPT145 SF6-kaasulle, innovaatio SF6-eristetyn (rikkiheksafluoridi) tilan monitoroimiseksi korkeajännitelaitteissa; uusi päivitys Road Weather Advisor, RoadDSS Observer and RoadDSS Navigator –ohjelmistoihin, Vaisala
Veriteq 1200 Series Data Logger, korvaava ja päivitetty versio 1000-LT –sarjan dataloggereille; Vaisala MARWIN MW32 Software Version 1.1.6; Linuxkäyttöjärjestelmään perustuva Vaisala Thunderstorm Total Lightning Database TLD100 and TLD200 ja PostgreSQL-tietokanta; Vaisala Fault Analysis and Lightning Location System FALLS® 5.1 ja FALLS® Server 5.1, asiakassovellus jonka avulla on mahdollista etsiä aikaisemmin rekisteröityä salamointiinformaatiota GIS-ympäristössä. FALLS Server on salamointidatan hallinnointimoduuli joka vastaanottaa ja tallentaa reaaliaikaista salamainformaatiota Vaisalan keskusprosessorilta.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 28,0 (31,4/2010; 28,4/2009) miljoonaa euroa. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus Vaisalan liikevaihdosta laski 10 %:iin aikaisemman vuoden tasolta, joka oli 12 %.
Tuotekehitystoimintojen yhdistämiseen liittyviä kertaluonteisia kustannuksia kirjattiin 1,5 miljoonaa euroa neljännellä vuosineljänneksellä.
Vaisalan palveluliiketoiminta on raportoitu osana Weather- ja Controlled Environment -liiketoimintaalueita. Vuonna 2011 palvelujen liikevaihto kasvoi 21 % 40,8 (33,8/2010; 28,1/2009) miljoonaan euroon.
Palveluliiketoiminnan kasvu tuli lähinnä tie- lentokenttä- ja teollisuusasiakkailta.
Vaisala-konsernin henkilöstön määrä oli tilikaudella keskimäärin 1 386 (1 408/2010; 1 302/2009). Henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 1 394. Henkilöstöstä 44 % (43/2010; 44/2009) työskenteli konsernin ulkomaisissa toimipisteissä. T&K:ssa työskenteli keskimäärin 248 henkilöä vuonna 2011 (286/2010; 266/2009)ja 18 % henkilöstöstä (20/2010; 20/2009) työskenteli T&K:ssa.
Yhtiössä palkan määräytymisen perusteina ovat paikalliset kollektiiviset ja yksilölliset sopimukset, tehtävässä suoriutuminen sekä tehtävän vaativuus. Peruspalkkaa täydentävät tuloksiin sidotut palkkiojärjestelmät, joiden piirissä on yhtiön koko henkilöstö. Vuonna 2011 maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 63,9 (68,8/2010; 63,3/2009) miljoonaa euroa.
Vaisalassa on käytössä kaksi palkitsemisjärjestelmää; koko henkilöstön kattava liiketoiminnan rahavirran ja kannattavuuden kehittymiseen perustuva bonusjärjestelmä sekä kolmivuotinen avainhenkilöt kattava kannattavuuden kehittymiseen sidottu järjestelmä.
Hannu Katajamäki nimitettiin Vaisalan palveluliiketoiminnasta vastaavaksi johtajaksi sekä Vaisalan liiketoiminta- ja strategisen johtoryhmän jäseneksi 1.4.2011 alkaen. Scott Sternberg, joka aikaisemmin vastasi Vaisalan palveluliiketoiminnasta, jatkaa Vaisala Inc. -tytäryhtiön toimitusjohtajana ja strategisen johtoryhmän jäsenenä.
Vesa Pylvänäinen nimitettiin Operations-yksiköstä vastaavaksi johtajaksi sekä Vaisalan liiketoiminta- ja strategisen johtoryhmän jäseneksi. Hän aloitti uudessa tehtävässään 9.5.2011.
Kaarina Muurinen nimitettiin Vaisalan talousjohtajaksi sekä Vaisalan liiketoiminta- ja strategisen johtoryhmän jäseneksi. Hän aloitti uudessa tehtävässään 19.9.2011. Edellinen talousjohtaja Jouni Lintunen on siirtynyt uusiin tehtäviin Vaisalassa.
Markkinointijohtaja Riina Kirmanen nimitettiin Vaisalan strategisen johtoryhmän jäseneksi 1.10.2011 alkaen.
Aikaisemman Weather Critical Operations –likketoiminta-alueen johtaja Kai Konola nimitettiin Weatherliiketoiminta-alueen johtajaksi ja Vaisalan liiketoiminta- ja strategisen johtoryhmän jäseneksi 1.10.2011 alkaen sen jäkeen, kun Meteorology ja Weather Critical Operations liiketoiminta-alueet yhdistettiin. Aikaisemman Meteorology-liiketoiminta-alueen johtaja Martti Husu siirtyi Vaisalassa uusiin tehtäviin.
Yrityksellä on käytössä konsernin hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa on kartoitettu yhtiön liiketoiminta- operatiiviset, vaaratilanne- ja rahoitusriskit. Konsernin johtoryhmä arvioi säännöllisesti riskienhallintapolitiikkaa, käytäntöjen kattavuutta ja painopisteitä. Politiikan tavoitteena on varmistaa henkilöstön, toiminnan ja tuotteiden turvallisuus sekä toiminnan jatkuvuus. Politiikka kattaa myös tietopääoman sekä yrityskuvan ja brändin suojaamisen.
Riskienhallinta on integroitu liiketoimintaprosesseihin ja –toimintoihin ja jokaisen työntekijän päivittäiseen työhön. Tämän mahdollistaa riskienhallintaprosessi, jonka Vaisalan strateginen johtoryhmä hyväksyi vuonna 2010. Riskienhallintaprosessin toteutus on jatkunut vuonna 2011 ja se kattaa tällä hetkellä puolet yhtiön liiketoiminnoista ja yksiköistä.
Riskienhallintaprosessi on jatkuva työkalu riskien havainnoimiseen ja hallintaan. Prosessin tarkoituksena on tukea yrityksen strategia- ja suunnitteluprosessia ja antaa lisätietoa päätöksenteon tueksi.
Vaisalan riskienhallintaprosessi koostuu riskien havainnoimisesta, riskien arvioinnista, riskienhallintatoimenpiteistä, seurannasta ja raportoinnista. Riskeistä raportoidaan strategiselle johtoryhmälle vuosineljänneksittäin. Merkittävimmistä riskeistä raportoidaan hallitukselle vuosittain ja tarpeen mukaan useamminkin. Riskienhallinta ei ole erillinen prosessi vaan osa yrityksen operatiivista toimintaa.
Yksityiskohtaisemmat toimintaohjeet, kuten hyväksymis-, tarjous- ja ostovaltuudet sekä maksuehdot määrittelee yhtiön strateginen johtoryhmä.
Vaisalan toimintaympäristöön kuuluvat normaalit, kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät riskit. Näistä merkittävimpiä ovat riskit, jotka liittyvät maailmantalouden muutoksiin, valuuttakurssien, erityisesti Yhdysvaltain dollarin vaihteluun, toimittajaverkoston hallintaan ja tuotantotoimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiössä riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Lisäksi Vaisala altistuu maailmantaloudessa, teknologiassa tai poliittisissa sekä taloudellisissa ympäristöissä tapahtuville muutoksille ja luonnonkatastrofeille. Nämä voivat vaikuttaa Vaisalan liiketoimintaan esimerkiksi komponenttisaatavuuden, tilausten peruuntumisten, logistiikan ja markkinapotentiaalin häviämisen muodossa.
Vaikutettavissa olevien toiminnallisten riskien hallinnoimiseksi on luotu konsernitason vakuutusohjelmia. Ne kattavat konsernin omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen, erinäisiin vastuihin, kuljetuksiin ja liikematkustamiseen liittyviä riskejä. Yhtiön riskinkantokyky suhteessa riskeihin on hyvä ja yhtiöllä on vahva pääomarakenne, joka takaa pääoman riittävyyden.
Lähiajan merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden arvioidaan liittyvän yrityksen kykyyn ylläpitää toimituskykynsä, kriittisten komponenttien saatavuuteen, yleiseen talouskehitykseen, valuuttakurssien vaihteluun, tuotannon häiriöttömään toimintaan, asiakkaiden rahoitustilanteeseen ja mahdollisiin osto- tai investointikäyttäytymisen muutoksiin sekä tilausten ja toimitusten siirtymiseen tai peruuntumiseen. Muutokset kilpailijatilanteessa voivat vaikuttaa liiketoiminnan määrään ja kannattavuuteen siten, että kilpailu kiristyy ja hinnat laskevat Vaisalan perinteisesti vahvoilla alueilla. Tämä voi muodostaa riskin Vaisalan liikevaihtoon ja liiketulokseen.
Liikevaihdon ja liiketuloksen toteutumiseen vaikuttavat teollisuusasiakkaiden markkinatilanteen kehitys sekä projektien toteutuminen. Yhtiö on lisäksi laajentanut projektiliiketoimintaansa kehittyvillä markkina-alueilla, joissa uuden liiketoiminnan luomiseen liittyvien projektien kannattavuus on normaalitasoa heikompi. Tämän lisäksi projektiliiketoiminnan osuus yhtiön koko liiketoiminnasta on kasvussa. Mikäli yhtiön tekemät projektiliiketoiminnan kannattavuuteen ja uuden liiketoiminnan luomiseen liittyvät oletukset osoittautuisivat virheellisiksi, tämä voi
muodostaa Vaisalan liikevaihtoon ja liiketulokseen liittyviä riskejä.
Muutokset alihankkijasuhteissa, alihankkijoiden toiminnassa tai toimintaympäristössä voivat vaikuttaa negatiivisesti myös Vaisalan toimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiön riskienhallintapolitiikan mukaisesti.
Yhtiössä on käynnissä merkittäviä kehityshankkeita, joilla luodaan perustaa strategian menestykselliselle toteuttamiselle. Lisäksi koko konsernin kattava uusi toiminnanohjausjärjestelmä on käyttöönottovaiheessa.
Vaisala on toteuttanut yritysostoja, joiden vaikutus yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen riippuu olennaisesti ostetun yrityksen toiminnan integroinnin onnistumisesta. Mikäli tehdyt oletukset saavutettavien synergioiden osalta osoittautuvat virheellisiksi tai ostetun toiminnan haltuunotto tai integrointi epäonnistuu, voi tämä muodostaa lyhyellä aikavälillä Vaisalan liikevaihtoon ja liiketulokseen liittyviä riskejä.
Yhtiöllä ei ole olennaisia korollisia velkoja tai saatavia. Korkotason muutosten vaikutukset korollisten saatavien ja velkojen arvoon eri valuutoissa aiheuttavat korkoriskin. Korkoriski on johdon arvion mukaan pieni korkotason muuttuessa. Koron muutos vaikuttaa sekä rahavirtoihin että sijoitusten käypään arvoon. Yhden prosenttiyksikön korkotason muutos
vaikuttaisi yhtiön verojen jälkeiseen tulokseen n. 73 (56) tuhatta euroa laskettuna keskimäärin 9,9 (7,5) miljoonan euron suuruiselle sijoitustalletusten positiolle. Lisätietoja korollisista saatavista on annettu liitetietojen kohdassa 21.
Vuoden 2011 lopussa konsernilla ei ollut olennaisia sijoituksia. Lisätietoja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista varoista on annettu liitetietojen kohdassa 20.
Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat sijoitukset muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni ja Englannin punta. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä. Erillisessä taulukossa on esitetty herkkyysanalyysi siitä, miten konsernin merkittävimpien valuuttojen ja euron keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin muutokset vaikuttaisivat konsernin tulokseen verojen jälkeen. Laskelmassa ei ole huomioitu emoyhtiön tilikaudenaikaisten muiden valuuttamääräisten ostojen vaikutusta.
| 2011 | |||
|---|---|---|---|
| USD/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 759,7 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -744,7 | |
| JPY/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 58,9 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -48,2 | |
| GBP/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 167,5 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -155,6 |
| 2010 | |||
|---|---|---|---|
| USD/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 699,0 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -779,0 | |
| JPY/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 97,7 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -79,9 | |
| GBP/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 333,1 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -309,4 |
Konserni käsittelee monetaariset erät nettomääräisesti kirjanpidossa ja käyttää niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Konsernin liikevaihdosta noin 42 % syntyy Yhdysvaltain dollareina, 6 % Japanin jeneinä ja 3 % Englannin puntina. Konsernin ostoista merkittävä osa tapahtuu euroissa. Nettoposition suojaamiseen käytetään valuuttatermiinejä. Suojausasteena pidetään noin 50 % tilauskannasta ja myyntisaatavista. Tilinpäätöshetken suojausaste oli 55 %. Suojauksen suorittaa emoyhtiö (liitetiedot 11 Rahoitustuotot ja -kulut).
Sijoituspolitiikan pääperiaatteet tärkeysjärjestyksessä ovat a) luottotappioriskin minimoiminen b) likviditeetti ja c) sijoitusten tuotto. Sijoitusten maksimipituus on 12 kuukautta.
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi. Konsernin rahoitus järjestetään emoyhtiön kautta ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä lainoilla. Emoyhtiö antaa myös tarvittavat limiittitakaukset tytäryhtiöille. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiö, kuten myös likviditeettiylijäämän sijoittamisesta.
Emoyhtiöllä on maksuvalmiustarpeen täyttämiseksi 20 miljoonan euron suuruinen valuuttaluottolimiitti, joka on kokonaisuudessaan nostamatta. Tämän lisäksi tytäryhtiöillä on 1,5 miljoonan euron suuruinen käyttämätön luottolimiitti. Yhtiöllä ei ole muita konsernin ulkopuolisia rahoitusvelkoja kuin rahoitusleasingvelat (liitetieto 24 Muut velat).
Maksuvalmiusriski on nykyisellä taserakenteella epäolennainen.
Likvidejä varoja sijoitetaan vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan vuosittain. Lisätietoja sijoitusten luokituksesta on annettu liitteellä 21. Rahavarat.
Konsernin luotonantopolitiikka on tiukka. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan vuoksi yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta liian merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä on ollut 0,7 (0,5) miljoonaa euroa ja tilikauden nettoluottotappioiksi jäi 0,7 (0,5) miljoonaa euroa. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä
vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 20.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistajaarvoa. Tavoitteena on paras mahdollinen tuotto pitkällä aikavälillä. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen voidaan vaikuttaa mm. osingonjaolla ja omien osakkeiden ostolla tai osakeannilla. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää. Yhtiöllä ei ole olennaisia rahoitusvelkoja. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Yhtiöllä ei ole korollisia velkoja tai sopimusvakuuksia.
Vaisala pyrkii olemaan vastuullinen yritys, ja tätä tavoitetta tukemaan yhtiössä on määritelty asianmukaiset sisäisen valvonnan periaatteet. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa yrityksen toiminnan tehokkuus ja kannattavuus, tiedon luotettavuus sekä yhteensopivuus soveltuvien säädösten ja toimintaperiaatteiden kanssa. Sisäinen valvonta pyrkii parantamaan hallituksen ohjaustehtävän toteutumista.
Vaisalan sisäinen valvonta on prosessi, jota toteuttavat yhtiön hallitus, operatiivinen johto ja työntekijät. Se pyrkii varmistamaan että toiminta on tehokasta, tuloksellista ja strategian mukaista, taloudellinen raportointi ja johdon tieto on luotettavaa, viimeisteltyä ja oikea-aikaista, ja että yritys toimii voimassaolevien lakien ja säädösten mukaisesti ja noudattaa Vaisalan sisäisiä toimintaohjeita, eettisiä ohjeita ja periaatteita ja yritysvastuuta.
t Taloushallinto ja liiketoiminnan kontrollerit, jotka seuraavat toiminnan tehokkuutta ja vaikutuksia sekä tilinpäätösraporttien ja johdolle tehtävien raporttien luotettavuutta.
t Yhtiön riskinhallintaprosessi, jonka mukaisesti tarkkaillaan, arvioidaan ja pyritään estämään Vaisalan tavoitteiden toteutumista uhkaavia riskejä.
t Ylin johto on vastuussa siitä, että organisaation eri yksiköihin luodaan yksityiskohtaisemmat sisäisen valvonnan toimintaohjeet ja käytännöt. Erityisen tärkeässä roolissa on yhtiön talousjohto, jonka valvontatoimenpiteet kattavat kaikki yhtiön operatiiviset ja muut yksiköt.
t Tutkivat ja arvioivat organisaation hallinnoinnin asianmukaisuutta ja tehokkuutta, riskienhallintaprosessia, sisäisen valvonnan järjestelmää ja suorituksen laatua organisaation tavoitteita toteutettaessa.
t Vastaavat siitä, että kaikki heidän vastuualueisiinsa kuuluvat yksiköt ja työntekijät noudattavat asianmukaisia lakeja, säädöksiä ja sisäisiä toimintaohjeita.
Vuoden 2011 lopussa hallituksella ei ollut valtuuksia osakepääoman korotukseen eikä uusien osakkeiden, erityisten oikeuksien tai optio-oikeuksien liikkeellelaskuun.
31.12.2010 Vaisalan A-osakkeen kurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä oli 20,50 euroa ja vuoden 2011 lopussa 16,40 euroa. Vuoden 2011 ylin noteeraus oli 24,80 euroa ja alin 15,56 euroa. Vaisalan osakkeita vaihdettiin pörssissä vuoden 2011 aikana 878.205 kappaletta.
31.12.2011 Vaisalalla oli 18.218.364 osaketta, joista 3.389.351 kuuluu sarjaan K ja 14.829.013 kuuluu sarjaan A, joista 9.150 on yhtiön hallinnassa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. K- ja A -sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa
oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-sarjan osakkeet muodostavat 81,4 % kaikista osakkeista ja 17,9 % äänimäärästä. K-sarjan osakkeet muodostavat 18,6 % kaikista osakkeista ja 82,1 % äänimäärästä.
Vaisalan A-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.2011 ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 243,0 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeiden tilikauden päätöspäivän päätöskurssiin, oli vuoden 2011 lopussa 298,6 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
Suurimmat osakkeenomistajat löytyvät yhtiön Internet-sivuilta ja tilinpäätöksen liitetiedoista.
Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukainen osakkeiden enimmäismäärä on 68.490.017 kappaletta ja konsernin enimmäisosakepääoma on 28,8 miljoonaa euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeita eivät rasita suostumustai lunastuslausekkeet.
Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.
Vaisala Oyj:n hallituksen omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä 31.12.2011 oli 1.320.969 kpl ja osuus kokonaisäänimäärästä 14,7 % (vuonna 2010: 1.312.249 osaketta ja 14,6 % kokonaisäänimäärästä). Yhtiön toimitusjohtaja omisti 2.720 osaketta.
Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (333 kpl) on merkitty kaupparekisteriin 12.12.2011. Uudet osakkeet on haettu kaupankäynnin kohteeksi 23.12.2011 alkaen.
Yhtiön hallussa oli tilikauden päättyessä omia A-osakkeita 9.150 kappaletta, joiden suhteellinen osuus osakepääomasta on 0,05 % ja äänimäärästä 0,01 %. Yhtiön hallussa olevista osakkeista suoritettu vastike on 251.898,31 euroa.
Vaisala Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään neljä (4) ja enintään kahdeksan(8) jäsentä. Voimassa olevan käytännön mukaisesti hallituksessa on seitsemän jäsentä. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallituksen jäsenten toimikausi poikkeaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa annetun suosituksen kohdan 10 mukaisesta yhden vuoden toimikaudesta. Toimikausi on yhtiöjärjestyksen mukaisesti 3 vuotta. Toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy kolmanneksi (3.) seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Suosituksessa 15. annettujen kriteerien mukaan kaikki hallituksen 7 jäsentä ovat yhtiöstä riippumattomia. Suosituksessa 15. annettujen kriteerien mukaan sekä yhtiöstä että osakkeenomistajista riippumattomia ovat Yrjö Neuvo, Stig Gustavson, Mikko Niinivaara, Timo Lappalainen ja Maija Torkko. Raimo Voipio ja Mikko Voipio ovat suosituksen 15. kriteerien mukaan riippuvaisia merkittävistä osakkeenomistajista. Suosituksen 14 mukainen vaatimus riippumattomien jäsenten lukumäärästä toteutuu nykyisellä hallituksen kokoonpanolla.
Vaisala Oyj:n toimitusjohtajan nimittää yhtiön hallitus. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Hän vastaa myös yhtiön operatiivisesta toiminnasta.
Vaisala-konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja. Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat markkinahintoihin ja yleisiin markkinaehtoihin.
Lähipiirille ei ole myönnetty lainoja eikä sen puolesta ole annettu vastuusitoumuksia.
Yhtiöllä on tytäryhtiöt Australiassa, Kanadassa, Kiinassa, Saksassa, Ranskassa, Japanissa, Malesiassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa sekä sivuliikkeet Intiassa, Kanadassa, Kiinassa, Koreassa ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa.
Konsernin toimipisteiden osoitteet ja yhteystiedot löytyvät yrityksen Internet-sivuilta.
Vaisala on allekirjoittanut Teknologiateollisuuden kanssa vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen, jolla tavoitellaan energiatehokkuutta ja kustannussäästöjä. Sitoumuksen myötä Vaisala on mukana useissa energiatehokkuutta parantavissa hankkeissa. Tarkka lista ympäristöhankkeista julkaistaan Vaisalan vuoden 2011 yritysvastuuraportissa maaliskuussa 2012. Raportti on luettavissa myös yrityksen verkkosivuilla www.vaisala.fi/yritysvastuu.
Vaisalan uusi toimistorakennus Vantaalla on energiatehokas ja omavarainen. Rakennus hyödyntää runsaasti maalämpöä ja aurinkopaneeleja energiantuotannossaan. Laitehankinnoissa on suosittu vähän energiaa kuluttavia laitteita. Nykyaikainen rakennusautomaatiojärjestelmän avulla voidaan alentaa energiankulutusta ja säätää sisäilmaa tehokkaammin. Rakennus sai kansainvälisen LEEDympäristösertifikaatin kultatason uudisrakennukselle.
Vaisalan pääkonttorille on myönettu lupa käyttää WWF Suomen Green Office -merkkiä ja liittyä Green Office verkostoon.
Vaisala käy aktiivista dialogia eri sidosryhmien kanssa ja vaikuttaa tieteen ja erityisesti ympäristönmittauksen kehitykseen. Vaisala on mukana useissa hankkeissa yhdessä alan johtavien tutkimuslaitosten kanssa. Näitä ovat m.m. Yhdysvaltain meren ja ilmakehän tutkimuslaitos NOAA (National Oceanic and Atmospheric Administration), Suomen Ilmatieteen laitos, Colorado State University, University of Massachusetts, University of Oklahoma, National Center for Atmospheric Research (NCAR), Deutscher Wetterdienst, Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT), Aalto-yliopisto ja Helsingin Yliopisto.
Vaisalan edustajat osallistuvat Suomen Teknologiateollisuus ry:n hallitukseen ja eri työryhmiin, kuten Teknologiateollisuuden ympäristötyöryhmän toimintaan. Vaisala osallistuu myös Yhdysvaltojen Board on Atmospheric Sciences and Climate of the National Research Council/National Academy of Sciences -yhteisön toimintaan. Vaisala on lisäksi mukana seuraavissa toimielimissä: Board of Trustees of the University Corporation for Atmospheric Research, Director's Advisory Committee of the National Center for Atmospheric Research, Dean's Advisory Board to the College of Engineering, Colorado State University, Advisory Committee at Howard University, sekä Advisory Committee at the University of Arizona.
Vaisala tekee tiivistä yhteistyötä useiden eri
meteorologisten laitosten kanssa eri puolilla maailmaa ja osallistuu YK:n alaisen World Meteorological Organizationin (WMO) toimintaan. Vuoden aikana Vaisala on myöntänyt tutkimusapurahoja useille eri yliopistoille, opiskelijoille ja tutkijoille sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Yritys on myös energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän, Cleen Oy:n, osakas.
Vaisala on yksi tiedekeskus Heurekaan Vantaalle pystytettyyn Science On a Sphere (SOS) -näyttelyn päätukijoista. SOS on Yhdysvaltojen meren ja ilmakehän tutkimuslaitoksen (NOAA) kehittämä palloprojisointi.
Yhtiökokouksen 2011 päätöksen mukaisesti Vaisala myönsi 250.000 euron lahjoituksen Helsingin yliopistolle.
Tilinpäätöksen 31.12.2011 mukaan emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 129.908.387,45 euroa, josta tilikauden voitto on 11.006.255,55 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
yhteensä 129.908.387,45 euroa
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Täsmäytyspäiväksi on päätetty 2.4.2012 ja osingonmaksupäiväksi ehdotetaan 11.4.2012.
Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 10 prosenttia kaikista yhtiön äänistä, ovat ilmoittaneet esittävänsä Vaisala Oyj:n 28.3.2012 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenmäärä olisi kuusi.
Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Mikko Voipio ja Stig Gustavson. Hallituksen jäsen Stig Gustavson on ilmoittanut, että hän ei ole enää käytettävissä hallituksen jäseneksi varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Stig Gustavson on ollut Vaisalan hallituksen jäsen vuodesta 2006. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 10 prosenttia kaikista yhtiön
äänistä, ovat ilmoittaneet esittävänsä Vaisala Oyj:n 28.3.2012 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että Mikko Voipio valitaan uudelleen.
Tilintarkastusyhteisöksi hallitus ehdottaa valittavaksi uudelleen KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n joka on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana tulisi toimimaan Hannu Pellinen KHT.
Ehdotettava henkilö ja tilintarkastaja ovat antaneet suostumuksensa valintaan.
Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 1.000.000 yhtiön oman A-osakkeen suunnatusta hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä.
Osakkeet hankitaan muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan.
Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 28.9.2013 saakka.
Hallitus ehdottaa lisäksi, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 1.000.000 yhtiön oman A-osakkeen luovuttamisesta.
Omien osakkeiden luovuttaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen ja 330.000 A-osaketta voidaan luovuttaa maksutta osana yhtiön osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Hallitus voi käyttää valtuutusta
myös yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden merkitsemiseen oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen. Osakkeiden merkintähinta voidaan maksaa rahan sijasta myös kokonaan tai osittain apporttiomaisuudella.
Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa 28.3.2017 saakka.
Ehdotukset, joilla hallitus valtuutetaan luovuttamaan yhtiön A-osakkeita liittyvät osin suunniteltuun osakeomistussuunnitelmaan jota hallitus valmistelee yhtiön avainhenkilöstölle. Yksityiskohdat hallituksen esityksestä varsinaiselle yhtiökokoukselle yhdessä esityslistan ja muiden yhtiökokousasiakirjojen kanssa julkaistaan myöhemmin yrityksen verkkosivuilla sen jälkeen, kun yhtiökokokuskutsu on julkaistu.
Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan antamaan yhteensä enintään 250.000 euron lahjoitukset yhdelle tai useammalle yliopistoille tai korkeakouluille. Lahjoitukset voidaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus päättää lahjoitusten saajista ja määristä. Valtuutus olisi voimassa vuoden 2013 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Vantaalla 8. helmikuuta 2012
Vaisala Oyj Hallitus
| IFRS 2011 |
IFRS 2010 |
IFRS 2009 |
||
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | M€ | 273,6 | 253,2 | 231,8 |
| vienti ja ulkomaantoiminta, % | 98,2 % | 97,4 % | 97,2 % | |
| Liikevoitto | M€ | 16,1 | 11,8 | 12,0 |
| % liikevaihdosta | 5,9 % | 4,7 % | 5,2 % | |
| Voitto ennen veroja | M€ | 16,1 | 14,0 | 10,1 |
| % liikevaihdosta | 5,9 % | 5,5 % | 4,3 % | |
| Oman pääoman tuotto -% | 5,7 % | 5,6 % | 3,7 % | |
| Sijoitetun pääoman tuotto -% | 5,9 % | 5,7 % | 3,8 % | |
| Omavaraisuusaste (%) | 73,7 % | 76,0 % | 81,5 % | |
| Current ratio | 2,4 | 2,4 | 3,1 | |
| Bruttoinvestoinnit | M€ | 16,7 | 30,1 | 27,7 |
| % liikevaihdosta | 6,1 % | 11,9 % | 11,9 % | |
| Tutkimusinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin | M€ | 0,3 | 1,7 | 0,4 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | M€ | 28,0 | 31,4 | 28,4 |
| % liikevaihdosta | 10,2 % | 12,4 % | 12,3 % | |
| Tilauskanta tilikauden päättyessä | M€ | 134,3 | 129,0 | 95,5 |
| Henkilöstö keskimäärin | 1386 | 1408 | 1302 |
| IFRS 2011 |
IFRS 2010 |
IFRS 2009 |
||
|---|---|---|---|---|
| Tulos/osake (EPS), | € | 0,57 | 0,56 | 0,38 |
| Tulos/osake (EPS), laskettuna optiolainan | ||||
| laimennusvaikutuksella, | € | 0,57 | 0,56 | 0,38 |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, | € | 2,06 | 1,39 | -0,17 |
| Oma pääoma/osake, | € | 10,02 | 10,02 | 9,90 |
| Osinko/osake, | € | *0.65 | 0,65 | 0,65 |
| Osinko/tulos, | % | **114.2 % | 116,1 % | 172,2 % |
| Efektiivinen osinkotuotto-% | 4,0 % | 3,2 % | 2,6 % | |
| Hinta/voittosuhde (P/E) | 28,80 | 36,61 | 66,51 | |
| A-osakkeen kurssikehitys | ||||
| vuoden ylin, | € | 24,80 | 25,77 | 28,46 |
| vuoden alin, | € | 15,56 | 18,52 | 21,42 |
| vuoden keskikurssi, | € | 20,56 | 21,33 | 24,13 |
| päätöskurssi, | € | 16,40 | 20,50 | 25,10 |
| Koko osakekannan markkina-arvo tilinpäätöspäivänä *** | M€ | 298,6 | 373,3 | 457,1 |
| A-osakkeen vaihto | ||||
| vaihto, kpl | kpl | 878 205 | 2 415 565 | 1 729 224 |
| % sarjan kokonaismäärästä | 5,9 % | 16,3 % | 11,7 % | |
| Osakeantioikaistu osakkeiden lkm yht. | kpl | 18 209 214 | 18 209 214 | 18 209 214 |
| josta A-osakkeita | kpl | 14 829 013 | 14 828 680 | 14 820 680 |
| josta K-osakkeita | kpl | 3 389 351 | 3 389 684 | 3 397 684 |
| Ulkona olevat osakkeet 31.12. | kpl | 18 209 214 | 18 209 214 | 18 209 214 |
* Hallituksen esitys
** Hallituksen esityksen mukaisesti laskettuna
*** A- ja K-osakkeiden arvo on tässä laskettu samansuuruisiksi
| Oman pääoman tuotto -% (ROE) | Voitto ennen veroja - verot | |||
|---|---|---|---|---|
| = | Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus (keskimäärin) | x 100 | ||
| Voitto verojen jälkeen + korko- ja muut rahoituskulut | ||||
| Sijoitetun pääoman tuotto -% (ROI) | = | Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin) | x 100 | |
| Oma pääoma + vähemmistöosuus | ||||
| Omavaraisuusaste (%) | = | Taseen loppusumma - saadut ennakot | x 100 | |
| Rahoitusomaisuus + vaihto-omaisuus | ||||
| Current ratio | = | Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
| Voitto ennen veroja - verot +/- määräysvallattomien omistajien osuus | ||||
| Tulos/osake (EPS), € | = | Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, osakeantioikaistu | ||
| Liiketoiminnan rahavirta | ||||
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, € | Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | |||
| Oma pääoma | ||||
| Oma pääoma/osake, € | = | Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa | ||
| Tilikaudelta jaettu osinko | ||||
| Osinko/osake, € | = | Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa, osakeantioikaistu | ||
| Tilikaudelta jaettu osinko | ||||
| Osinko/tulos, (%) | = | Voitto ennen veroja - verot +/- määräysvallattomien omistajien osuus | x 100 | |
| Osinko/osake | ||||
| Efektiivinen osinkotuotto -% | Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä | x 100 | ||
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | = | Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä Tulos/osake |
||
| Osakekannan markkina-arvo, M€ | = | Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä x ulkona olevien osakkeiden lukumäärä |
| Konsernin tuloslaskelma M€ |
IFRS 12/2011 |
IFRS 12/2010 |
IFRS 12/2009 |
IFRS 12/2008 |
IFRS 12/2007 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 273,6 | 253,2 | 231,8 | 242,5 | 224,1 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2,1 | 1,8 | 0,1 | 0,1 | 0,0 |
| Kulut | 245,0 | 229,0 | 210,4 | 196,4 | 180,6 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 14,7 | 14,1 | 9,6 | 8,2 | 8,2 |
| Liikevoitto | 16,1 | 11,8 | 12,0 | 38,0 | 35,3 |
| Nettorahoituskulut/tuotot | 0,1 | 2,2 | -1,9 | 0,9 | 1,7 |
| Voitto ennen veroja | 16,1 | 14,0 | 10,1 | 38,9 | 37,0 |
| Välittömät verot | -5,8 | -3,8 | -3,2 | -10,5 | -11,2 |
| Tilikauden voitto | 10,4 | 10,2 | 6,9 | 28,4 | 25,8 |
| Konsernitase M€ |
31.12.11 | 31.12.10 | 31.12.09 | 31.12.08 | 31.12.07 |
|---|---|---|---|---|---|
| Vastaavaa | |||||
| Pitkäaikaiset varat | 101,0 | 100,2 | 80,0 | 63,0 | 56,3 |
| Vaihto-omaisuus | 33,4 | 36,8 | 27,3 | 22,8 | 16,1 |
| Muut lyhytaikaiset varat | 116,4 | 111,7 | 124,1 | 156,0 | 153,1 |
| 250,8 | 248,7 | 231,4 | 241,7 | 225,6 | |
| Vastattavaa | |||||
| Oma pääoma | 182,5 | 182,4 | 180,3 | 190,6 | 176,3 |
| Vieras pääoma yhteensä | 68,3 | 66,4 | 51,2 | 51,1 | 49,2 |
| Korollinen vieras pääoma | 0,5 | 0,5 | 0,6 | 0,4 | 0,9 |
| Koroton vieras pääoma | 67,8 | 65,8 | 50,6 | 50,7 | 48,3 |
| Taseen loppusumma | 250,8 | 248,7 | 231,4 | 241,7 | 225,6 |
| Konsernin tuloslaskelma M€ |
Liite | 1.1. -31.12.2011 | 1.1. -31.12.2010 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2, 3 | 273,6 | 253,2 | ||
| Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | 8 | -142,7 | -124,2 | ||
| Bruttokate | 130,8 | 47,8 % | 128,9 | 50,9 % | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 6 | 2,1 | 1,8 | ||
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | 8, 9, 10 | -57,8 | -59,2 | ||
| Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut | 8, 9, 10 | -28,0 | -31,4 | ||
| Muut hallinnon kulut | 8, 9, 10 | -31,0 | -28,4 | ||
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | -0,1 | 0,0 | ||
| Liikevoitto | 16,1 | 5,9 % | 11,8 | 4,7 % | |
| Rahoitustuotot | 11 | 8,8 | 10,3 | ||
| Rahoituskulut | 11 | -8,8 | -8,2 | ||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 17 | 0,0 | 0,0 | ||
| Voitto ennen veroja | 16,1 | 5,9 % | 14,0 | 5,5 % | |
| Tuloverot | 12 | -5,8 | -3,8 | ||
| Tilikauden voitto | 10,4 | 3,8 % | 10,2 | 4,0 % | |
| Jakautuminen | |||||
| Emoyhtiön omistajille | 10,4 | 10,2 | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: | |||||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) | 13 | 0,57 | 0,56 | ||
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR) |
0,57 | 0,56 | |||
| Konsernin laaja tuloslaskelma | |||||
| Tilikauden tulos | 10,4 | 10,2 | |||
| Muut laajan tuloksen erät | |||||
| Muuntoerot | 1,9 | 3,8 | |||
| Muut muutokset | -0,3 | 0,0 | |||
| Tilikauden laaja tulos | 12,0 | 14,0 | |||
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | |||||
| Emoyhtiön omistajille | 12,0 | 14,0 |
| Konsernitase M€ |
Liite | 31.12.2011 | 31.12.2010 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Varat | |||||
| Pitkäaikaiset varat | |||||
| Aineettomat hyödykkeet | 15 | 38,5 | 39,9 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 16 | 55,8 | 51,8 | ||
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 17 | 0,6 | 0,5 | ||
| Saamiset | 18 | 0,4 | 0,4 | ||
| Laskennalliset verosaamiset | 12 | 5,7 | 6,6 | 7,0 | 7,9 |
| Lyhytaikaiset varat | |||||
| Vaihto-omaisuus | 19 | 33,4 | 36,8 | ||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 20 | 68,4 | 73,5 | ||
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset |
2,4 | 2,9 | |||
| Rahavarat | 21 | 45,5 | 35,3 | ||
| Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät | 22 | 0,1 | 0,6 | ||
| Varat yhteensä | 250,8 | 248,7 |
| Oma pääoma ja velat M€ |
Liite | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| Oma pääoma | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 23 | ||
| Osakepääoma | 7,7 | 7,7 | |
| Ylikurssirahasto | 16,6 | 16,6 | |
| Muut rahastot | 0,3 | 0,3 | |
| Omat osakkeet | -0,3 | -0,3 | |
| Muuntoerot | 0,6 | -1,2 | |
| Voittovarat | 147,2 | 149,1 | |
| Tilikauden voitto | 10,4 | 10,2 | |
| 182,5 | 182,4 | ||
| Oma pääoma yhteensä | 23 | 182,5 | 182,4 |
| Velat | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Eläkevelvoitteet | 25 | 2,0 | 1,6 |
| Muut velat | 24 | 1,9 | 2,6 |
| Varaukset | 26 | 0,1 | 0,1 |
| Laskennalliset verovelat | 12 | 0,9 | 0,8 |
| 4,9 | 5,1 | ||
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Lyhytaikaiset velat | 24 | 0,3 | 0,3 |
| Saadut ennakot | 3,1 | 8,9 | |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 0,9 | 3,7 | |
| Varaukset | 26 | 1,5 | 0,0 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 27 | 57,6 | 48,3 |
| 63,4 | 61,2 | ||
| Velat yhteensä | 68,3 | 66,4 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 250,8 | 248,7 |
| M€ | Liite | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Vara rahasto |
Omat osakkeet |
Muunto erot |
Voitto varat |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 31.12.2009 | 7,7 | 16,6 | 0,2 | -0,3 | -4,9 | 160,9 | 180,3 | |
| Tilikauden voitto | 23 | 10,2 | 10,2 | |||||
| Muut muutokset | 23 | 0,0 | ||||||
| Muuntoerojen muutos | 23 | 0,1 | 3,7 | 3,8 | ||||
| Laaja tulos | 0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,0 | 3,7 | 10,2 | 14,0 | |
| Liiketoimet omistajien kanssa Osingon jako |
||||||||
| vuodelta 2009 | 23 | -11,8 | -11,8 | |||||
| Oma pääoma 31.12.2010 | 7,7 | 16,6 | 0,3 | -0,3 | -1,2 | 159,3 | 182,4 | |
| Tilikauden voitto | 23 | 10,4 | 10,4 | |||||
| Muut muutokset | 23 | -0,3 | -0,3 | |||||
| Muuntoerojen muutos | 23 | 0,1 | 1,8 | 1,9 | ||||
| Laaja tulos | 0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,0 | 1,8 | 10,1 | 12,0 | |
| Liiketoimet omistajien kanssa | ||||||||
| Osingon jako vuodelta 2010 | 23 | -11,8 | -11,8 | |||||
| Oma pääoma 31.12.2011 | 7,7 | 16,6 | 0,3 | -0,3 | 0,6 | 157,6 | 182,5 |
| M€ | Liite | Konserni 1.1.–31.12.2011 |
Konserni 1.1.–31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Myynnistä saadut maksut | 2, 3 | 276,6 | 253,0 |
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 2,0 | 0,7 | |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -233,9 | -231,5 | |
| Saadut korot | 11 | 0,2 | 0,2 |
| Maksetut korot | 11 | 0,0 | -0,1 |
| Muut rahoituserät, netto | -0,7 | 0,4 | |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 0,0 | 0,0 | |
| Maksetut tuloverot | 12 | -6,7 | 2,5 |
| Liiketoiminnan rahavirta yhteensä ( A ) | 37,6 | 25,3 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | 15 | -3,3 | -12,6 |
| Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | 16 | -13,3 | -8,8 |
| Tytäryhtiön hankinta vähennettynä sen | |||
| hankintahetken rahavaroilla | 4 | 0,0 | -7,4 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 0,0 | 1,0 | |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | 15 | 0,1 | -0,6 |
| Investointien rahavirta yhteensä ( B ) | -16,5 | -28,4 | |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 0,0 | 5,1 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | 0,0 | -5,0 | |
| Maksetut osingot | -11,8 | -11,8 | |
| Muut omasta pääomasta kirjatut erät | -0,3 | 0,0 | |
| Rahoituksen rahavirta yhteensä ( C ) | -12,1 | -11,8 | |
| Rahavarojen muutos ( A + B + C ) lisäys ( + ) / vähennys ( - ) | 9,0 | -14,9 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 35,3 | 50,1 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 1,2 | 0,1 | |
| Rahavarojen muutos | 9,0 | -14,9 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 21 | 45,5 | 35,3 |
Vaisala Oyj on kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja valmistaa elektronisia mittausjärjestelmiä ja -laitteita. Tuotteiden sovellusalueita ovat meteorologia, ympäristötieteet, liikenne ja teollisuus. Vaisalan tuotteet luovat perustaa paremmalle elämänlaadulle, kustannussäästöille, ympäristönsuojelulle, turvallisuudelle ja tehokkuudelle.
Konsernin emoyhtiö Vaisala Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa ja sen rekisteröity osoite Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki). Yhteisötunnus on 0124416-2. Vaisalalla on toimistoja ja liiketoimintaa Suomessa, Pohjois-Amerikassa, Kanadassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Kiinassa, Etelä-Koreassa, Ruotsissa, Malesiassa, Intiassa, Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, Japanissa ja Australiassa.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.vaisala.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki).
Vaisala Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 8.2.2012 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus vahvistaa tai jättää vahvistamatta tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Vaisalan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (International Financial Reporting Standads; IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu kaikkia pakollisesti 31.12.2011 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.
Konsernilla on käytössä markkinasegmenttipohjainen raportointimalli. Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin laajennettu johtoryhmä.
Toimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joille kohdennettavia resursseja ja tulosta konsernin laajennettu johtoryhmä arvioi oikaistun tulos ennen veroja luvun perusteella. Siinä ei oteta huomioon lopetettuja toimintoja eikä toimintasegmenttien kertaluontoisia menoja, kuten uudelleenjärjestelymenoja. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
Toimintasegmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Muu toiminta sisältää uusien liiketoimintojen kehittämisyksiköt sekä kohdistamattomat erät vero- ja rahoituseristä sekä muita koko yritykselle yhteisiä eriä. Investonnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella.
Vaisalan muutti segmenttiraportointiaan 1.10.2011 alkaen yhdistämällä Meteorology ja Weather Critical Operations -segmentit yhdeksi Weather -toimintasegmentiksi. Konsernin johdon näkemyksen mukaan näiden segmenttien tuotteiden ja palveluiden luonne, tuotantoprosessin luonne, tuotteiden ja palveluiden asiakastyyppi sekä tuotteiden jakelussa ja palveluiden tuottamisessa käytettävät menetelmät ovat samankaltaiset Vaisalan raportoitavat segmentit ovat Weather ja Controlled Environment.
Weather toimintasegmentti on maailman johtava luotettavan sääteknologian toimittaja. Tämä toimintasegmentti keskittyy asiakkaisiin, joiden liiketoimintaan sää keskeisesti vaikuttaa, kuten kansalliset ilmatieteen laitokset, lentokentät, tie- ja rautatieviranomaiset, puolustusvoimat, energia- ja merenkulku.
Controlled Environment segmentin asiakkaat edustavat eri teollisuudenaloja, joilla olosuhdemittaukset ovat tärkeitä toiminnan tehokkuuden, tuotteiden laadun ja energiankulutuksen optimoinnin kannalta.
Konsernin laajennettu johtoryhmä seuraa liiketoimintaa myös maantieteellisten markkina-alueiden osalta. Raportoitavat maantieteelliset alueet ovat EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka), AMERICA (Pohjois-, Keski- ja Väli-Amerikka ja APAC (Aasia ja Tyynenmeren alue).
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Vaisala Oyj ja kaikki tytäryhtiöt, joissa se suoraan tai välillisesti omistaa yli 50 % äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä muutoin on määräysvalta. Potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen määräysvaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.
Tytäryritysten hankinta käsitellään hankintamenomenetelmällä. Hankintameno on luovutettujen varojen, liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien ja syntyvien tai vastattaviksi otettujen velkojen käypä arvo. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi. Yksilöitävissä olevat hankitut varat sekä vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryrityksen nettovarallisuus, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan. Myöhemmin tulosvaikutteisesti kirjattava ehdollisen velan muutos kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan. Myös konsernin sisäisistä liiketoimista
johtuvat realisoitumattomat tappiot eliminoidaan paitsi siinä tapauksessa, että menoja vastaava määrä ei ole kerrytettävissä tai tappio johtuu arvonalentumisesta. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laatimisperiaatteita samanlaisiin samoissa olosuhteissa toteutuviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin.
Ennen 1.1.2010 tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti.
Osuus osakkuusyhtiöiden eli sellaisten yhtiöiden tuloksista, joiden osakkeista omistetaan 20 - 50 % ja joissa Vaisalalla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos Vaisalan osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ja sen ylittäviä tappioita ei huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon.
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen. Sijoitus merkitään alun perin kirjanpitoon hankintamenon määräisenä ja kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään osuudella hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Sijoituskohteesta saatu voitonjako vähentää sijoituksen kirjanpitoarvoa.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamia kursseja. Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai erien esittämisestä tilinpäätöksessä eri kurssiin kuin mihin ne on alun perin kirjattu tilikauden aikana tai esitetty edellisessä tilinpäätöksessä, kirjataan tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden taseet on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätös päivän Euroopan keskuspankin virallisia keskikursseja.
Tuloslaskelmien muuntamisessa on käytetty tilikauden keskikurssia. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssiin ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, samoin kuin tytäryhtiöiden omien pääomien eliminoinnissa syntyneet valuuttakurssivoitot ja –tappiot on kirjattu valuuttakurssieroina muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomainen tytär- tai osakkuusyhtiö myydään, kertynyt valuuttakurssiero kirjataan tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi.
Itsenäisen ulkomaisen yksikön hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja käypiä arvoja koskevat oikaisut käsitellään kyseisen yksikön paikallisen valuutan määräisinä varoina ja velkoina ja muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.
Aineelliset hyödykkeet muodostuvat lähinnä maaalueista, rakennuksista sekä koneista ja laitteista. Hyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Itsevalmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja välittömän työn sekä osuuden valmistustyölle kohdistettavista yleismenoista. Jos hyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Aineellisten hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:
| Rakennukset ja rakennelmat | 5 – 40 vuotta |
|---|---|
| Koneet ja kalusto | 3 – 10 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 5 – 15 vuotta |
Hyödykkeiden jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa kirjanpitoarvoon ja ne sisällytetään liikevoittoon.
Investointeihin saadut julkiset avustukset kirjataan aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.
Aineellisten hyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvo lasketaan siinä valuutassa, mikä on hankitun yksikön toimintaympäristön valuutta. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryhtiön nettovarallisuuden arvo, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan.
Liikearvoa ei poisteta, vaan niiden mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Muita aineettomia hyödykkeitä ovat mm. patentit ja tavaramerkit sekä ohjelmistolisenssit. Ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Hankitun tytäryhtiön aineeton omaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon.
Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset pitoajat ovat:
| Aineettomat oikeudet | enintään 5 vuotta |
|---|---|
| Muut aineettomat hyödykkeet | enintään 10 vuotta |
| Ohjelmistot | 3-5 vuotta |
Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet lukuunottamatta tutkimus- ja kehittämiskäyttöön hankittuja koneita ja laitteita, jotka poistetaan suunnitelman mukaisesti tasapoistoin viidessä vuodessa. Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille. IAS 38 mukaan aineeton hyödyke
merkitään taseeseen vain kun on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Alalle on tyypillistä myös se, että hyödykkeen luomiseen tähtäävän sisäisen projektin tutkimusvaihetta ei pystytä erottamaan sen kehittämisvaiheesta.
Vieraan pääoman menot, jotka välittömästi johtuvat ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi. Tällä hetkellä konsernilla ei ole aktivoitavia vieraan pääoman menoja.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalitoiminta-asteella. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen, jolloin hankintameno määritetään tilikauden alkaessa olleiden ja tilikauden aikana ostettujen tai valmistettujen samanlaisten hyödykkeiden painotettuna keskiarvona.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseen aineellisiin hyödykkeisiin vuokraajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Leasingmaksut jaetaan pääoman lyhennykseen ja rahoituskuluun siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy muuttumattomana. Vastaavat vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin rahoituskustannuksilla vähennettynä.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokraosopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen maan ja kyseisen liiketoimialan keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja (WACC = weighted average cost of capital). Diskonttauskoroissa huomioidaan myös kyseisten hyödykeiden erityinen riski. Yksittäisen omaisuuserän osalta, joka ei itsenäisesti kerrytä vastaisia rahavirtoja, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu.
Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo (poistoilla vähennettynä) olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
IAS 39 mukaisesti konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvarat, eräpäivään
asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kysessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvon alentuminen kirjataan tuloslaskelmaan rahoituskuluihin.
Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Lyhtyaikaisia saamisia ei diskontata.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat kuten johdannaisinstrumentit, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa sekä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamista muodostuvat korkorahastosijoitukset. Korkorahastosijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäynti tarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velallisille. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkä aikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Jos on olemassa viitteitä arvon alentumisesta, kirjanpitoarvo arvioidaan ja vähennetään kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi.
Myyntisaamiset arvostetaan alunperin käypään arvoon ja jälkeenpäin niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalentumisella.
Myyntisaamisten arvonalentuminen kirjataan, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 180 päivää ovat näyttöä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisten kirjanpitoarvon ja arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Rahavarat merkitään taseeseen alkuperäiseen määrään. Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalleuksista.
Rahoitusvelat merkitään kirjanpitoon alun perin saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.
Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Valuuttatermiinit arvostetaan käypään arvoon käyttäen termiinisopimusten tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Johdannaiset sisältyvät taseen muihin saamisiin ja velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.Konsernilla on myyntiä useissa ulkomaanvaluutoissa, joista merkittävimmat ovat Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni ja Englannin punta. Konserni ei noudata IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa valuuttamääräistä myyntiä suojaaviin valuuttatermiineihin. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä.
Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävinä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokitellun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan
yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.
Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omaisuuserät arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetyyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Myytävänä olevat omaisuuserät esitetään tasessaa erillään muista eristä.
Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- ja/tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.
Etuuspohjaisessa eläkejärjestelyssä konsernille voi jäädä järjestelystä velvoitteita tai varoja tilikauden maksun suorittamisen jälkeen. Eläkevelvoite kuvaa tulevien maksettavista etuuksista johtuvien kassavirtojen nykyarvoa. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden nykyarvo on määritetty ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä (projected unit credit method). Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perustella lasketut vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan järjestelyyn osallistuvien työntekijöiden keskimääräisen jäljellä olevan työajan aikana, siltä osin kuin se ylittää 10 % järjestelyn etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvosta tai tätä suuremmasta järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai
tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyviä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varausten määriä arvoidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkastushetkellä. Varaus puretaan, kun taloudellisen suorituksen todennäköisyys on poistunut. Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.
Varaukset liittyvät toimintojen uudelleenjärjestelyihin ja tappiollisiin sopimuksiin. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja yhtiö on aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyvaraukset käsittävät lähinnä vuokrasopimusten purkamisesta aiheutuvia korvauksia sekä työntekijöiden irtisanomiskustannuksia.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista ja laskennallisten verojen muutoksesta. Kauden verotettavan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Samaa veronsaajaa koskettavat konsernin laskennalliset verosaamiset ja –velat on netotettu.
Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella.
Yhtiön liikkeeseen laskemat osakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien omanpääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Mikäli yhtiö hankkii takaisin omia omanpääoman ehtoisia instrumenttejaan, kirjataan niistä maksettu määrä mukaanlukien välittömät kulut oman pääoman vähennykseksi.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Tuotot palveluista kirjataan silloin kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.
Pitkäaikaishankkeen tulot kirjataan tuotoiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai suoritettujen työtuntien osuutena hankkeen arvioiduista kokonaistyötunneista.
Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisinä pitkäaikaishankkeina vaihto-omaisuuteen. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, erotus esitetään erässä "ostovelat ja muut velat".
Silloin kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella, kun ne ovat syntyneet ja hankeesta saatavia tuottoja
kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Saadut vuokratuotot tuloutetaan suoriteperusteen mukaisesti. Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella ottaen huomioon omaisuuserän efektiivinen tuotto ja osinkotuotot tuloutetaan, kun konsernille syntyy oikeus maksun saamiseen.
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot kuten vuokratuotot sekä hankittujen tytäryhtiöiden tulosvaikutteisesti kirjattava ehdollisen velan muutos.
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät kulut.
Valtiolta tai muulta taholta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan samaan aikaan kulujen kirjausten kanssa hyvittämään ao. kulujen ryhmää. Investointeihin liittyvät avustukset kirjataan hyödykkeen hankintamenoa oikaisemaan ja ne tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista. Tehtyjä oletuksia ja käytettyä harkintaa tarkastellaan säännöllisesti. Alla on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja harkintaa on käytetty. Näistä suurin vaikutus esitettyihin lukuihin heijastuu arvonalentamistestausten kautta. Muut arviot liittyvät lähinnä ympäristö-, oikeudenkäynti- ja veroriskeihin,
eläkevastuiden määrittämiseen sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.
IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman oikeuden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvostaminen perustuu lähinnä omaisuuserän historialliseen tuottoon ja sen aiottuun käyttöön liiketoiminassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- ja jälleenhankintahintoihin ja edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen.
Konserni käyttää valmistusasteen mukaista tuloutusta pitkäaikaishankkeille. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeen odotetuista tuloista ja menoista samoin kuin valmistusasteen etenemisen määrittämiseen. Kirjattuihin tuottoihin ja voittoon voi tulla muutoksia, mikäli arviota projektin kokonaismenoista ja kokonaistuloista tarkistetaan. Tarkistettujen arvioiden kumulatiivinen vaikutus kirjataan kaudella, jolla muutos tulee todennäköiseksi ja se voidaan luotettavasti arvioida. Lisätietoja pitkäaikaishankkeista on annettu liitetietojen kohdassa 5. Pitkäaikaishankkeet.
Konsernissa testataan vuosittain liikearvo mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteessa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista. Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 15. Aineettomat hyödykkeet.
Johdon periaatteena on kirjata arvonalentumisvähennys hitaasti liikkuvasta ja vanhentuneesta vaihto-omaisuudesta perustuen johdon parhaaseen mahdolliseen arvioon tilinpäätöshetkellä hallussa olevasta mahdollisesti käyttökelvottomasta vaihtoomaisuudesta. Johto perustaa arvionsa systemaattiselle ja jatkuvalle seurannalle ja arvioinnille. Lisätietoja vaihto-omaisuudesta on annettu liitetietojen kohdassa 19. Vaihto-omaisuus.
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2010.
IASB julkaisi heinäkuussa 2010 parannuksia seitsemään standardiin tai tulkintaan osana vuosittaisia parannuksia standardeihin, jotka konserni on ottanut käyttöön vuonna 2011. Seuraavassa on esitetty ne muutokset, joilla konsernin johto on arvioinut olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen:
IFRS 7 (muutos) Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Muutoksessa korostetaan määrällisten ja laadullisten liitetietojen välistä yhteyttä, kun esitetään tietoja rahoitusinstrumentteihin liittyvien riskien luonteesta ja laajuudesta. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen – oman pääoman muutoslaskelma. Muutoksella selvennetään, että yrityksen on esitettävä muiden laajan tuloksen erien erittely jokaisen oman pääoman erän osalta joko oman pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa tai liitetiedoissa. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 34 (muutos) Osavuosikatsaukset. Muutos sisältää havainnollistavaa ohjeistusta IAS 34:n mukaisten esittämisperiaatteiden soveltamisesta ja lisää esitettäviä tietoja koskevia vaatimuksia, jotka liittyvät:
Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Konserni ottaa käyttöön vuonna 2013 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin:
IFRS 10 Konsernitilinpäätös: IFRS 10 sisältää konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä koskevat periaatteet, kun yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Standardissa määritellään määräysvaltaan liittyvät periaatteet. Määräysvalta on konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen peruste. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista selvitettäessä, onko sijoittajalla määräysvalta ja onko sen siis yhdisteltävä sijoituskohde konsernitilinpäätökseen. Standardi sisältää myös konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat vaatimukset. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä: Standardi sisältää kaiken tyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen: Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta. Standardi sisältää täsmällisen käyvän arvon määritelmän sekä käyvän arvon määrittämistä ja liitetietoja koskevat vaatimukset, jotka koskevat kaikkia IFRS-standardeja. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, vaan sen sijaan annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä, kun sen käyttö sallitaan tai sitä vaaditaan muissa IFRS– standardeissa. Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi.
IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös: Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 1(muutos) Tilinpäätöksen esittäminen: Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti tulevaisuudessa tulosvaikutteisiksi (luokittelun muutoksista johtuvat oikaisut). Muutos ei koske sitä, mitä eriä muissa laajan tuloksen erissä esitetään. Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta sovellettavaksi.
IAS 19 (muutos) Työsuhde-etuudet: Pääasialliset muutokset: Muutos poistaa "putkimenetelmän" soveltamisen mahdollisuuden. Rahastoitujen etuuspohjaisten järjestelyjen varojen arvioidun tuoton määrittely muuttuu. Rahoitusmeno määritetään
(velvoitteen ja järjestelyyn kuuluvien varojen) nettoerälle. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit: Kyseessä on ensimmäinen osa laajemmasta projektista, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39 uudella standardilla. Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kaksi arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno ja käypä arvo. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus rahoitusvarojen arvon alentumisesta ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 32 (muutos) Rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen toisistaan: Muutos koskee epäjohdonmukaisuutta nykykäytännössä sovellettaessa ohjeistusta siitä milloin rahoitusvarat ja –velat voidaan esittää taseessa nettomääräisesti. IAS 32: mukaan'. Muutos antaa lisäohjeistusta siihen että oikeus rahoitusvarojen ja –velkojen kuittaamiseen tulee olla mahdollista 'joka päivä', tarkoittaen että se ei voi olla riippuvainen jostain tulevasta tapahtumasta. Lisäksi molempien osapuolten tulee olla mahdollista toteuttaa erien netotus normaalissa liiketoiminnassa, maksujen laiminlyönnin tapahduttua sekä konkurssitilanteessa. Lisäksi muutoksella tarkennetaan ohjeistusta sitä milloin tietyt bruttomääräisesti toteutettavat maksujärjestelyt vastaavat IAS 32:n mukaisia nettomääräisen toteutuksen ehtoja. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 7(muutos) Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen toisistaan: Muutos laajentaa nykyisiä liitetietovaatimuksia niin että yhteisöjen tulee antaa numeerista tietoa taseessa nettomääräisesti esitetyistä rahoitusinstrumenteista sekä niistä rahoitusinstrumenteista, jotka ovat 'master netting' tai vastaavanlaisen sopimusjärjestelyn alaisia huolimatta siitä vaikka ne on esitetty taseessa bruttomääräisinä. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Yrityksellä on käytössä konsernin hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa on kartoitettu yhtiön liiketoiminta- operatiiviset, vaaratilanne- ja rahoitusriskit. Konsernin johtoryhmä arvioi säännöllisesti riskienhallintapolitiikkaa, käytäntöjen
kattavuutta ja painopisteitä. Politiikan tavoitteena on varmistaa henkilöstön, toiminnan ja tuotteiden turvallisuus sekä toiminnan jatkuvuus. Politiikka kattaa myös tietopääoman sekä yrityskuvan ja brändin suojaamisen.
Riskienhallinta on integroitu liiketoimintaprosesseihin ja –toimintoihin ja jokaisen työntekijän päivittäiseen työhön. Tämän mahdollistaa riskienhallintaprosessi, jonka Vaisalan strateginen johtoryhmä hyväksyi vuonna 2010. Riskienhallintaprosessin toteutus on jatkunut vuonna 2011 ja se kattaa tällä hetkellä puolet yhtiön liiketoiminnoista ja yksiköistä.
Riskienhallintaprosessi on jatkuva työkalu riskien havainnoimiseen ja hallintaan. Prosessin tarkoituksena on tukea yrityksen strategia- ja suunnitteluprosessia ja antaa lisätietoa päätöksenteon tueksi.
Vaisalan riskienhallintaprosessi koostuu riskien havainnoimisesta, riskien arvioinnista, riskienhallintatoimenpiteistä, seurannasta ja raportoinnista. Riskeistä raportoidaan strategiselle johtoryhmälle vuosineljänneksittäin. Merkittävimmistä riskeistä raportoidaan hallitukselle vuosittain ja tarpeen mukaan useamminkin. Riskienhallinta ei ole erillinen prosessi vaan osa yrityksen operatiivista toimintaa.
Yksityiskohtaisemmat toimintaohjeet, kuten hyväksymis-, tarjous- ja ostovaltuudet sekä maksuehdot määrittelee yhtiön strateginen johtoryhmä.
Vaisalan toimintaympäristöön kuuluvat normaalit, kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät riskit. Näistä merkittävimpiä ovat riskit, jotka liittyvät maailmantalouden muutoksiin, valuuttakurssien, erityisesti Yhdysvaltain dollarin vaihteluun, toimittajaverkoston hallintaan ja tuotantotoimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiössä riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Lisäksi Vaisala altistuu maailmantaloudessa, teknologiassa tai poliittisissa sekä taloudellisissa ympäristöissä tapahtuville muutoksille ja luonnonkatastrofeille. Nämä voivat vaikuttaa Vaisalan liiketoimintaan esimerkiksi komponenttisaatavuuden, tilausten peruuntumisten, logistiikan ja markkinapotentiaalin häviämisen muodossa.
Vaikutettavissa olevien toiminnallisten riskien hallinnoimiseksi on luotu konsernitason vakuutusohjelmia. Ne kattavat konsernin omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen, erinäisiin vastuihin, kuljetuksiin ja liikematkustamiseen liittyviä riskejä. Yhtiön riskinkantokyky suhteessa riskeihin on hyvä ja yhtiöllä on vahva pääomarakenne, joka takaa pääoman riittävyyden.
Lähiajan merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden arvioidaan liittyvän yrityksen kykyyn ylläpitää toimituskykynsä, kriittisten komponenttien saatavuuteen, yleiseen talouskehitykseen, valuuttakurssien vaihteluun,
tuotannon häiriöttömään toimintaan, asiakkaiden rahoitustilanteeseen ja mahdollisiin osto- tai investointikäyttäytymisen muutoksiin sekä tilausten ja toimitusten siirtymiseen tai peruuntumiseen. Muutokset kilpailijatilanteessa voivat vaikuttaa liiketoiminnan määrään ja kannattavuuteen siten, että kilpailu kiristyy ja hinnat laskevat Vaisalan perinteisesti vahvoilla alueilla. Tämä voi muodostaa riskin Vaisalan liikevaihtoon ja liiketulokseen.
Liikevaihdon ja liiketuloksen toteutumiseen vaikuttavat teollisuusasiakkaiden markkinatilanteen kehitys sekä projektien toteutuminen. Yhtiö on lisäksi laajentanut projektiliiketoimintaansa kehittyvillä markkina-alueilla, joissa uuden liiketoiminnan luomiseen liittyvien projektien kannattavuus on normaalitasoa heikompi. Tämän lisäksi projektiliiketoiminnan osuus yhtiön koko liiketoiminnasta on kasvussa. Mikäli yhtiön tekemät projektiliiketoiminnan kannattavuuteen ja uuden liiketoiminnan luomiseen liittyvät oletukset osoittautuisivat virheellisiksi, tämä voi muodostaa Vaisalan liikevaihtoon ja liiketulokseen liittyviä riskejä.
Muutokset alihankkijasuhteissa, alihankkijoiden toiminnassa ja toimintaympäristössä voivat vaikuttaa negatiivisesti myös Vaisalan toimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiön riskienhallintapolitiikan mukaisesti.
Yhtiössä on käynnissä merkittäviä kehityshankkeita, joilla luodaan perustaa strategian toteutumiselle. Lisäksi koko konsernin kattava uusi toiminnanohjausjärjestelmä on käyttöönottovaiheessa.
Vaisala on toteuttanut yritysostoja, joiden vaikutus yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen riippuu olennaisesti ostetun yrityksen toiminnan haltuunoton ja integroinnin onnistumisesta. Mikäli tehdyt oletukset saavutettavien synergioiden osalta osoittautuvat virheellisiksi tai ostetun toiminnan haltuunotto tai integrointi epäonnistuu, voi tämä muodostaa lyhyellä aikavälillä Vaisalan liikevaihtoon ja liiketulokseen liittyviä riskejä.
Yhtiöllä ei ole olennaisia korollisia velkoja tai saatavia. Korkotason muutosten vaikutukset korollisten saatavien ja velkojen arvoon eri valuutoissa aiheuttavat korkoriskin. Korkoriski on johdon arvion mukaan pieni korkotason muuttuessa. Koron muutos vaikuttaa sekä rahavirtoihin että sijoitusten käypään arvoon. Yhden prosenttiyksikön korkotason muutos vaikuttaisi yhtiön verojen jälkeiseen tulokseen n. 73 (56) tuhatta euroa laskettuna keskimäärin 9,9 (7,5) miljoonan euron suuruiselle sijoitustalletusten positiolle. Lisätietoja korollisista saatavista on annettu liitetietojen kohdassa 21.
Vuoden 2011 lopussa konsernilla ei ollut olennaisia sijoituksia. Lisätietoja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista varoista on annettu liitetietojen kohdassa 20.
Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat sijoitukset muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni ja Englannin punta. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä. Erillisessä taulukossa on esitetty herkkyysanalyysi siitä, miten konsernin merkittävimpien valuuttojen ja euron keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin muutokset vaikuttaisivat konsernin tulokseen verojen jälkeen. Laskelmassa ei ole huomioitu emoyhtiön tilikaudenaikaisten muiden valuuttamääräisten ostojen vaikutusta.
Konserni käsittelee monetaariset erät nettomääräisesti kirjanpidossa ja käyttää niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Konsernin liikevaihdosta noin 42 % syntyy Yhdysvaltain dollareina, 6 % Japanin jeneinä ja 3 % Englannin puntina. Konsernin ostoista merkittävä osa tapahtuu euroissa. Nettoposition suojaamiseen käytetään valuuttatermiinejä. Suojausasteena pidetään noin 50 % tilauskannasta ja myyntisaatavista. Tilinpäätöshetken suojausaste oli 55 %. Suojauksen suorittaa emoyhtiö (liitetiedot 11 Rahoitustuotot ja -kulut).
| 2011 | |||
|---|---|---|---|
| USD/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 759,7 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -744,7 | |
| JPY/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 58,9 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -48,2 | |
| GBP/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 167,5 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -155,6 |
| 2010 | |||
|---|---|---|---|
| USD/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 699,0 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -779,0 | |
| JPY/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 97,7 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -79,9 | |
| GBP/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 333,1 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -309,4 |
Sijoituspolitiikan pääperiaatteet tärkeysjärjestyksessä ovat a) luottotappioriskin minimoiminen b) likviditeetti ja c) sijoitusten tuotto. Sijoitusten maksimipituus on 12 kuukautta.
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi. Konsernin rahoitus järjestetään emoyhtiön kautta ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä lainoilla. Emoyhtiö antaa myös tarvittavat limiittitakaukset tytäryhtiöille. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiö, kuten myös likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Emoyhtiöllä on maksuvalmiustarpeen täyttämiseksi 20 miljoonan euron suuruinen valuuttaluottolimiitti, joka on kokonaisuudessaan nostamatta. Tämän lisäksi tytäryhtiöillä on 1,5 miljoonan euron suuruinen käyttämätön luottolimiitti. Yhtiöllä ei ole muita konsernin ulkopuolisia rahoitusvelkoja kuin rahoitusleasingvelat (liitetieto 24 Muut velat).
Maksuvalmiusriski on nykyisellä taserakenteella epäolennainen.
Likvidejä varoja sijoitetaan vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan vuosittain. Lisätietoja sijoitusten luokituksesta on annettu liitteellä 21. Rahavarat.
Konsernin luotonantopolitiikka on tiukka. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan vuoksi yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta liian merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä on ollut 0,7 (0,5) miljoonaa euroa ja tilikauden nettoluottotappioiksi jäi 0,7 (0,5) miljoonaa euroa. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 20.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistajaarvoa. Tavoitteena on paras mahdollinen tuotto pitkällä aikavälillä. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen voidaan vaikuttaa mm. osingonjaolla ja omien osakkeiden ostolla tai osakeannilla. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää. Yhtiöllä ei ole olennaisia rahoitusvelkoja. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Yhtiöllä ei ole korollisia velkoja tai sopimusvakuuksia.
| M€ | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2011 | WEA * | CEN * | Muu toiminta | Konserni |
| Tavaroiden myynti | 167,3 | 65,5 | 0,0 | 232,8 |
| Palveluiden myynti | 34,5 | 6,3 | 0,0 | 40,8 |
| Liikevaihto | 201,8 | 71,7 | 0,0 | 273,6 |
| Liikevoitto | 5,9 | 10,5 | -0,3 | 16,1 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 0,1 | |||
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta | 0,0 | |||
| Voitto ennen veroja | 16,1 | |||
| Tuloverot | -5,8 | |||
| Tilikauden voitto | 10,4 | |||
| Varat | 68,0 | 13,4 | 169,4 | 250,8 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0,6 | 0,0 | 0,0 | 0,6 |
| Velat | 4,3 | 0,7 | 63,3 | 68,3 |
| Investoinnit | 0,6 | 0,0 | 16,1 | 16,7 |
| Poistot | 2,0 | 0,1 | 12,6 | 14,7 |
| Arvonalentumiset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Henkilöstö vuoden lopussa | 152 | 135 | 1 107 | 1 394 |
| Saadut tilaukset 1.1.–31.12.2011 | 209,1 | 69,7 | 0,0 | 278,8 |
| Tilauskanta | 130,3 | 4,0 | 0,0 | 134,3 |
| * WEA = Weather |
* CEN = Controlled Environment
| M€ | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2010 | WEA * | CEN * | Muu toiminta | Konserni |
| Tavaroiden myynti | 160,9 | 58,5 | 0,0 | 219,4 |
| Palveluiden myynti | 28,8 | 4,9 | 0,0 | 33,7 |
| Liikevaihto | 189,8 | 63,4 | 0,0 | 253,2 |
| Liikevoitto | 3,8 | 8,9 | -0,9 | 11,8 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 2,2 | |||
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta | 0,0 | |||
| Voitto ennen veroja | 14,0 | |||
| Tuloverot | -3,8 | |||
| Tilikauden voitto | 10,2 | |||
| Varat | 66,9 | 13,6 | 167,7 | 248,2 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0,5 | 0,0 | 0,0 | 0,5 |
| Velat | 16,6 | 4,7 | 45,1 | 66,4 |
| Investoinnit | 0,5 | 0,0 | 29,6 | 30,1 |
| Poistot | 3,9 | 0,1 | 9,7 | 13,7 |
| Arvonalentumiset | 0,4 | 0,0 | 0,0 | 0,4 |
| Henkilöstö vuoden lopussa | 147,0 | 126 | 1 094 | 1 367 |
| Saadut tilaukset 1.1.–31.12.2010 | 220,4 | 66,3 | 0,0 | 286,7 |
| Tilauskanta | 122,9 | 6,1 | 0,0 | 129,0 |
| * WEA = Weather |
* CEN = Controlled Environment
Konsernin kaksi segmenttiä toimivat maantieteellisillä alueilla, jotka ovat EMEA, Americas ja APAC.
| Liikevaihto, | Liikevaihto, | |||
|---|---|---|---|---|
| M€ | kohdemaan | sijaintimaan | ||
| 2011 | mukaan (1 | mukaan (2 | Varat (2 | Investoinnit |
| EMEA | 90,7 | 210,3 | 193,4 | 14,0 |
| josta Suomi | 4,8 | 189,9 | 177,8 | 13,8 |
| Americas | 110,2 | 107,6 | 76,9 | 2,1 |
| josta Amerikan Yhdysvallat | 87,1 | 102,6 | 67,3 | 2,1 |
| APAC | 72,7 | 36,5 | 18,7 | 0,5 |
| Konsernieliminoinnit | -80,9 | -38,2 | ||
| Yhteensä | 273,6 | 273,6 | 250,8 | 16,7 |
1) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle
2) Liikevaihto, liikevoitto, varat, sidottu pääoma ja investoinnit on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.
| Liikevaihto, | Liikevaihto, | |||
|---|---|---|---|---|
| M€ | kohdemaan | sijaintimaan | ||
| 2010 | mukaan (1 | mukaan (2 | Varat (2 | Investoinnit |
| EMEA | 92,4 | 195,1 | 191,1 | 19,2 |
| josta Suomi | 6,5 | 175,5 | 175,7 | 17,6 |
| Americas | 100,0 | 100,8 | 81,5 | 10,7 |
| josta Amerikan Yhdysvallat | 72,6 | 97,0 | 71,1 | 2,3 |
| APAC | 60,8 | 38,2 | 15,1 | 0,2 |
| Konsernieliminoinnit | -81,0 | -38,9 | ||
| Yhteensä | 253,2 | 253,2 | 248,7 | 30,1 |
1) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle
2) Liikevaihto, varat ja investoinnit on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.
Vaisala osti 1.4.2010 Vancouverissa Kanadassa sijaitsevan Veriteq Instruments Inc. yhtiön. Veriteq on johtava olosuhteiden valvontajärjestelmien ja mittalaitteiden toimittaja lääketeollisuudelle, bioteknologiayrityksille ja lääkintälaitteiden valmistajille. Yrityksen liikevaihto vuonna 2009 oli n. 5 miljoonaa euroa. Veriteqissä työskentelee noin 40 henkilöä. Vaisalan osuus yhtiön äänivaltaisista omanpääoman ehtoisista osuuksista on kaupan jälkeen 100 %.
Hankitun liiketoiminnan liikevaihto ajalta 1.4.-31.12.2010 oli 3,8 miljoonaa euroa ja liiketappio 1,2 miljoonaa euroa. Jos hankinta olisi tapahtunut 1.1.2010 konsernin liikevaihto olisi ollut 254,4 miljoonaa euroa ja voitto 8,7 miljoonaa euroa.
Vaisala vahvistaa asemaansa life science -markkinoilla ostamansa yrityksen avulla. Veriteq valmistaa tuotteistettuja järjestelmiä ja mittalaitteita kriittisten tilojen olosuhteiden jatkuvaan valvontaan. Yhtiö on johtava olosuhteiden valvontajärjestelmien ja mittalaitteiden toimittaja lääketeollisuudelle, bioteknologiayrityksille ja lääkintälaitteiden valmistajille. Ns. life science -teollisuuden toimintaa säätelevät tarkoin sekä kansalliset että kansainväliset alan viranomaiset. Toimialaan kuuluvien yritysten on valvottava kriittisten tilojensa olosuhteita turvatakseen arvokkaat tuotteensa ja täyttääkseen viranomaisvaatimukset. Kriittisiä tiloja ovat esimerkiksi puhdashuoneet, laboratoriot ja varastot.
Life science on yksi Vaisalan Controlled Environment -liiketoiminta-alueen strategisista fokusalueista. Tähän toimialaan erikoistunut Veriteq sopii erinomaisesti Vaisalan strategiseen linjaukseen. Life science on tasaisesti kasvava ja merkittävä maailmanlaajuinen markkina. Toimialan asiakkaat ovat vaativia ja tottuneet työskentelemään yritysten kanssa, jotka pystyvät tarjoamaan luotettavimmat tuotteet ja palvelut. Vaisala tunnetaan tällä hetkellä mittalaitteiden toimittajana maailmanlaajuisilla life science -markkinoilla. Yhtiö haluaa vahvistaa asemaansa laajentamalla tarjontaa lääketeollisuudelle ja muille alan toimijoille. Veriteqyritysosto on merkittävä askel tähän suuntaan. Veriteq tuo lisää osaamista, asiakkaita, tuotteita ja palveluita. Kaupasta syntynyt liikearvo 3,6 miljoonaa euroa, muodostuu hankitun osaamisen, asiakkaiden, tuotteiden ja palveluiden luomasta synergiaedusta. Hankintaan liittyvat menot 734 tuhatta euroa on kirjattu tilikaudella tuloslaskelmaan muihin hallinnon kuluihin.
Hankintamenoon 8,1 miljoonaa euroa sisältyy ehdollinen osuus, jonka vaihteluväli on 0-1,7 miljoonaa euroa. Ehdollinen osuus jakautuu liikevaihdon suuruuteen sidottuun osuuteen, joka voi enimmillään olla 0,8 miljoonaa euroa ja avainhenkilöiden palvelusaikaan sidottuun osuuteen joka voi enimillään olla 0,9 miljoonaa euroa. Yhtiön johto arvioi, että avainhenkilöiden palvelusaikaan sidottu osuus toteutuu kokonaisuudessaan ja että liikevaihtoon sidottu osuus jää toteutumatta. Hankintaajankohtana ehdollista kauppahintaa kirjattiin yhteensä 1,3 miljoonaa euroa, josta toteutui 0,9 miljoonaa euroa.
| 7,2 |
|---|
| 1,3 |
| 8,5 |
| -4,9 |
| 3,6 |
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | ||
|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 0,3 | |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Tuotanto prosessi (Calibration algorithm) | 0,2 | |
| Laatujärjestelmä | 0,2 | |
| Patentit | 0,0 | |
| Tuotteet ja tuoteteknologia | 3,0 | |
| Tavaramerkki | 0,8 | |
| Asiakaskanta | 0,1 | |
| Vaihto-omaisuus | 0,6 | |
| Saamiset | 1,4 | |
| Rahavarat | 0,4 | |
| Korottomat velat | -0,4 | |
| Korolliset velat | -1,5 | |
| Nettovarat | 4,9 | |
| Hankintameno | 8,5 | |
| Liikearvo | 3,6 |
| Rahana maksettu kauppahinta | 7,8 | |
|---|---|---|
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | -0,4 | |
| Rahavirtavaikutus | 7,4 | |
| Liikearvo kauden alussa 30.6.2010 | 3,1 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | -0,1 | |
| Käyttöpääoma täsmäytys | -0,2 | |
| Ehdollisen kauppahinnan korjaus | 0,8 | |
| Liikearvo kauden lopussa 31.12.2010 | 3,6 |
Liikevaihtoon sisältyy 11,3 miljoonaa euroa (2010;10,3 miljoonaa euroa) pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja.
| M€ | ||
|---|---|---|
| Keskeneräsistä pitkäaikaishankkeista tilikaudelle kirjatut: | 2011 | 2010 |
| Hankkeiden tuotot | 9,6 | 8,6 |
| Hankkeiden kulut | -9,4 | -8,0 |
| Bruttokate | 0,2 | 0,6 |
| M€ | ||
| Keskeneräisistä pitkäaikaisista hankkeista taseeseen kirjatut: | 2011 | 2010 |
| Brutto saamiset | 4,1 | 6,2 |
| Brutto velat | 2,4 | 4,7 |
Pitkäaikaishankkeiden kirjausperiaatteet on esitetty tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa kohdassa Pitkäaikaishankkeet.
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot | 0,0 | 0,0 |
| Muut | 2,1 | 1,8 |
| 2,1 | 1,8 |
Vuonna 2011 liiketoiminnan muut tuotot sisältävät teknologia know-how myynin sekä korvauksen Quixote Corporationilta osakekauppasopimuksen rikkomisesta. Vuonna 2010 erä sisältää lähinnä happiliiketoiminnan know-how myynnin sekä Veriteq yrityskaupanehdollisen kauppahinan korjauksen.
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot | 0,1 | 0,0 |
| 0,1 | 0,0 |
| M€ | ||
|---|---|---|
| Toimintokohtaiset poistot | 2011 | 2010 |
| Hankinta ja valmistus | 6,3 | 7,9 |
| Myynti ja markkinointi | 0,2 | 0,1 |
| Tutkimus ja tuotekehitys | 0,7 | 0,7 |
| Muu hallinto | 7,4 | 5,4 |
| 14,7 | 14,1 | |
| Arvonalentumiset | ||
| Muu hallinto | 0,0 | 0,4 |
| 0,0 | 0,4 |
Vuoden 2010 arvonalentuminen liittyy USA:ssa sijaitsevaan kiinteistöön, joka on siirretty myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin. (Liitetieto 22)
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Palkat | 64,0 | 68,8 |
| Sosiaalikulut | 8,1 | 8,0 |
| Eläkkeet | ||
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | 0,2 | 0,2 |
| Maksupohjaiset eläkejärjestelyt | 8,0 | 7,9 |
| Henkilöstökulut yhteensä | 80,2 | 84,9 |
| Henkilöstokulut toiminnoittain | 2011 | 2010 |
| Hankinta ja valmistus | 41,0 | 46,1 |
| Myynti ja markkinointi | 4,4 | 4,8 |
| Tutkimus ja tuotekehitys | 20,7 | 21,7 |
| Muu hallinto | 14,2 | 12,3 |
| 80,2 | 84,9 | |
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikauden | ||
| aikana toimintasegmenteittäin | 2011 | 2010 |
| Weather | 146 | 194 |
| Controlled Environment | 129 | 113 |
| Muu toiminta | 1 111 | 1 100 |
| 1 386 | 1 408 | |
| Suomessa | 792 | 810 |
| Suomen ulkopuolella | 594 | 598 |
| 1 386 | 1 408 |
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 28,0 miljoonaa euroa vuonna 2011 (31,4 miljoonaa euroa vuonna 2010).
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | 0,0 | 0,0 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | 0,3 | 0,2 |
| Johdannaisopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat | ||
| että realisoituneet kurssivoitot | 1,6 | 1,2 |
| Muut kurssivoitot | 6,9 | 8,9 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 8,8 | 10,3 |
| Korkokulut | ||
| Lyhyt ja pitkäaikaiset velat | 0,0 | -0,1 |
| Rahoitusleasing sopimukset | 0,0 | 0,0 |
| Muut rahoituskulut | -0,4 | -0,2 |
| Johdannaisopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat | ||
| että realisoituneet kurssitappiot | -2,3 | -2,8 |
| Muut kurssitappiot | -6,0 | -5,2 |
| Rahoituskulut yhteensä | -8,8 | -8,2 |
Muut kurssivoitot ja tappiot syntyvät liiketoiminnan transaktioista.
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 4,0 | 4,1 |
| Verot edellisiltä tilikausilta | 0,2 | 0,1 |
| Laskennallisten verosaatavien ja -velkojen muutos | 1,6 | -0,4 |
| 5,8 | 3,8 |
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 16,1 | 14,0 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot laskettuna Suomen verokannalla | 4,5 | 4,1 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus | 0,3 | -0,4 |
| Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tuotot | -0,2 | -0,1 |
| Verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista | 0,7 | -0,3 |
| Kiinteiden toimipaikkojen tuloverot sekä lähdeverot | 0,2 | 0,5 |
| Muut erät | 0,1 | -0,1 |
| Verot tuloslaskelmassa | 5,8 | 3,8 |
| Efektiivinen verokanta | 35,8 % | 27,1 % |
| Laskennalliset verot taseessa | ||
|---|---|---|
| M€ | 2011 | 2010 |
| Laskennalliset verosaamiset | 5,7 | 7,0 |
| Laskennalliset verovelat | -0,9 | -0,8 |
| Laskennallinen verosaaminen, netto | 4,8 | 6,2 |
Laskennallinen vero on taseessa esitetty nettona niiden konserniyhtiöiden osalta, joiden välillä on verotuksessa mahdollisuus tuloksentasaukseen tai joita verotetaan yhtenä verovelvollisena.
| Taseeseen kirjattujen laskennallisten verojen bruttomuutos: | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verot 1.1. | 6,2 | 5,4 |
| Tuloslaskelmaan kirjatut erät | -1,6 | 0,4 |
| Valuuttakurssierot | 0,2 | 0,4 |
| Laskennalliset verot 31.12. | 4,8 | 6,2 |
Vuonna 2011 tytäryhtiöiden kertyneistä tappioista on kirjattu laskennallista verosaamista 0,3 miljoonaa euroa (1,1 miljoonaa euroa vuonna 2010). Ranskan yhtiön kertyneistä tappioista kirjattu verosaaminen 0,5 milj euroa kirjattiin tilikaudella tulosvaikutteisesti kuluksi. Ranskan tappion vanhenemisaika on rajoittamaton, mutta yhtiö ei pidä todennäköisenä, että tappio voitaisiin hyödyntää lähitulevaisuudessa.
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2011 aikana |
Kirjattu | Ostettujen tytäryhtiöiden |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| M€ | 31.12.2010 | tuloslaskelmaan | Valuuttakurssierot | vaikutus | 31.12.2011 |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate | 0,8 | -0,2 | 0,0 | 0,6 | |
| Työsuhde-etuudet | 0,6 | 0,1 | 0,0 | 0,7 | |
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot | 1,1 | -0,8 | 0,0 | 0,3 | |
| Aineettomien erien poistojen ajoitusero | 2,8 | -0,5 | 0,0 | 2,3 | |
| Muut väliaikaiset ajoituserot* | 1,7 | -0,1 | 0,1 | 0,0 | 1,7 |
| Yhteensä | 7,0 | -1,5 | 0,2 | 0,0 | 5,7 |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Kertyneet poistoerot | 0,8 | 0,1 | 0,0 | 0,9 | |
| Laskennallinen verosaaminen, netto | 6,2 | -1,6 | 0,2 | 0,0 | 4,8 |
| Laskennallisten verojen muutokset | ||
|---|---|---|
| ----------------------------------- | -- | -- |
| Laskennallisten verojen muutokset | Ostettujen | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| vuoden 2010 aikana | Kirjattu | tytäryhtiöiden | |||
| M€ | 31.12.2009 | tuloslaskelmaan | Valuuttakurssierot | vaikutus | 31.12.2010 |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate | 0,5 | 0,3 | 0,0 | 0,8 | |
| Työsuhde-etuudet | 0,4 | 0,1 | 0,1 | 0,6 | |
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot | 1,3 | -0,2 | 0,0 | 1,1 | |
| Aineettomien erien poistojen ajoitusero | 2,5 | 0,1 | 0,2 | 2,8 | |
| Muut väliaikaiset ajoituserot* | 1,0 | 0,6 | 0,1 | 0,0 | 1,7 |
| Yhteensä | 5,7 | 0,9 | 0,4 | 0,0 | 7,0 |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Kertyneet poistoerot | 0,3 | 0,5 | 0,0 | 0,8 | |
| Laskennallinen verosaaminen netto | 5,4 | 0,4 | 0,4 | 0,0 | 6,2 |
* Muut väliaikaiset erot koostuvat tytäryhtiöiden myynnin, luottotappioiden, varastojen ym. erien eriaikaisesta käsittelystä verotuksessa ja kirjanpidossa. Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista 32,5 miljoonaa euroa vuonna 2011 (31,6 miljoonaa euroa vuonna 2010), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä varat on sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto M€ | 10,4 | 10,2 |
| Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1000 kpl | 18 209 | 18 209 |
| Osakekohtainen tulos, EUR | 0,57 | 0,56 |
Konsernilla ei ollut vuonna 2011 ja 2010 laimentavia osakkeiden määrää lisääviä osakeoptioita.
Vuodelta 2010 osinkoa maksettiin 0,65 euroa osakkeelta.
28.3.2012 pidettävässä yhtiökokouksessa esitetään maksettavaksi osinkoa 0,65 euroa osakketta kohden, jolloin osinko olisi kokonaisuudessaan 11,8 milj. euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.
| Aineettomat hyödykkeet | Aineettomat | Muut aineettomat | ||
|---|---|---|---|---|
| M€ | oikeudet* | Liikearvo | hyödykkeet** | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2011 | 41,4 | 17,8 | 7,2 | 66,3 |
| Valuuttakurssierot | 0,5 | 0,3 | 0,2 | 1,0 |
| Lisäykset | 2,7 | 0,0 | 0,2 | 2,9 |
| Vähennykset | -0,8 | 0,0 | -0,2 | -1,0 |
| Siirrot erien välillä** | 0,7 | 0,0 | 0,0 | 0,7 |
| Hankintameno 31.12.2011 | 44,5 | 18,1 | 7,3 | 70,0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2011 | 23,5 | 0,0 | 2,9 | 26,4 |
| Valuuttakurssierot | 0,6 | - | 0,1 | 0,7 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -0,8 | 0,0 | -0,2 | -1,0 |
| Tilikauden poistot | 5,1 | - | 0,3 | 5,4 |
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | 28,4 | 0,0 | 3,1 | 31,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 16,1 | 18,1 | 4,3 | 38,5 |
| Aineettomat hyödykkeet | Aineettomat | Muut aineettomat | ||
|---|---|---|---|---|
| M€ | oikeudet* | Liikearvo | hyödykkeet** | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2010 | 23,8 | 13,2 | 6,2 | 43,2 |
| Valuuttakurssierot | 0,8 | 1,1 | 0,9 | 2,8 |
| Lisäykset | 4,2 | 3,5 | 0,1 | 7,7 |
| Vähennykset | -0,1 | - | - | -0,1 |
| Siirrot erien välillä** | 12,7 | - | - | 12,7 |
| Hankintameno 31.12.2010 | 41,4 | 17,8 | 7,2 | 66,3 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2010 | 17,0 | - | 2,5 | 19,5 |
| Valuuttakurssierot | 0,5 | - | 0,2 | 0,7 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,6 | - | 0,0 | 0,6 |
| Tilikauden poistot | 5,4 | - | 0,3 | 5,6 |
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | 23,5 | 0,0 | 2,9 | 26,4 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 17,9 | 17,8 | 4,2 | 39,9 |
*Aineettomat oikeudet sisältää patentit ja tavaramerkit sekä ohjelmistolisenssit. Tavaramerkit muodostuu Sigmet -tavaramerkista, jolla katsottiin olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika vuoteen 2008 asti. Vuoden 2009 alussa päätettiin, että Sigmet -tavaramerkki tullaan asteittain yhdistämään Vaisala -tavaramerkkiin seuraavien viiden vuoden kuluessa. Sigmet -tavaramerkin poistoaika on viisi vuotta vuoden 2009 alusta lukien. **Siirrot erien välillä sisältää uuden ERB järjestelmä siirron keskeneräisestä valmiiseen käyttöomaisuuteen.
Liikearvojen tasearvoa arvioidaan tilinpäätöshetkellä ja aina kun on viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta. Arvonalentumistestausta varten liikearvot on kohdistettu kahdelle eri rahavirtaa tuottavalle yksikölle, Weather segmentiin kuuluvalle Pohjois-Amerikan Weather liiketoiminta-alueelle 14,5 (2010 14,2) miljoonaa euroa sekä Controlled Environment segmenttiin kuuluvalle Pohjois-Amerikan Life Science liiketoiminta-alueelle 3,6 (2010 3,6) miljoonaa euroa.
Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat toteutuneeseen liikevoittoon ja johdon hyväksymiin viiden vuoden ennusteisiin. Arvioidut myyntimäärät perustuvat olemassa oleviin aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ja ennusteiden tärkeimmät olettamukset ovat maakohtainen myyntiennuste ja tuotteista saatava kate.
Molemmat rahavirtaa tuottavat yksiköt toimivat samalla Pohjois-Amerikan aluella ja molemmille diskonttokorkona on käytetty Vaisalan toimialakohtaista pääoman tuottovaatimusta (WACC) ennen veroja. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin sekä vieraan pääoman kustannus- ja tavoitepääomarakenne. Diskonttokorko oli vuonna 2011 11,75 % (2010 13,9 %). Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on laskettu jäännösarvomenetelmällä, jossa viimeisen suunnittelujakson nettokassavirta on jaettu diskonttokorolla vähennettynä kasvuprosentilla ja diskontattu käyttäen edellä kuvattua diskonttokorkoa nykyhetkeen.
Pohjois-Amerikan Weather liiketoiminta-alueen kannattavuuden on arvioitu paranevan liiketoiminnan tehostamistoimenpiteiden ansiosta 3 prosentista vuonna 2012 noin 10 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Liikevaihdon on arvioitu vuoden 2012 nollakasvun jälkeen kasvavan maltilliset 3 prosennttia vuositasolla. Arvonalentumistestauksen perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjaukseen. Määrä jolla kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon on 26,2 miljoonaa euroa. Liiketoiminta-alueen kateprosentin heikeneminen 2,6 prosenttiyksiköllä muiden oletusten pysyessä ennallaan johtaisi arvonalentumistappion kirjaamisen. Myynnin heikkeneminen yli 7,5 prosentilla muiden oletusten pysyessä ennallaan johtaisi arvonalentumistappion kirjaamiseen. Diskonttokoron nouseminen yli 3,3 prosentilla johtaisi arvonalentumistappion tekemiseen. Johto ei pidä näitä keskeisten oletusten muutoksia todennäköisinä.
Pohjois-Amerikan Life Science liiketoimintayksikön kannattavuuden arvioidaan hieman paranevan vuoden 2011 tasosta vuonna 2012 ja senjälkeen pysyvän ennallaan noin 18 prosentin tasolla. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan noin 25 prosenttia vuonna 2012 ja sen jälkeen 10 prosenttia vuositasolla. Arvonalentumistestauksen perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjaukseen. Määrä jolla kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon on 10,2 miljoonaa euroa. Kannattavuuden heikkeneminen yli 8,2 prosenttiyksiköllä muiden oletusten pysyessä ennallaan, johtaisi arvonalentumistappion kirjaamiseen. Myynnin heikkeneminen yli 12,5 prosentilla muiden oletusten pysyessä ennallaan, johtaisi arvonalentumistappion kirjaamiseen. Diskonttokoron nouseminen yli 7,5 prosentilla johtaisi arvonalentumistappion kirjaamiseen. Johto ei pidä näitä keskeisten oletusten muutoksia todennäköisinä.
| M€ | Maa- ja | Rakennukset ja | Koneet ja | Muut aineelliset | Ennakkomaksut ja | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet 2011 | vesialueet | rakennelmat | Kalusto | hyödykkeet | keskeneräiset inv. | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2011 | 2,8 | 33,7 | 71,3 | 0,0 | 16,6 | 124,5 |
| Valuuttakurssierot | 0,0 | 0,1 | 0,7 | - | 0,1 | 0,9 |
| Lisäykset | 0,0 | 0,3 | 5,6 | 0,0 | 8,0 | 13,9 |
| Vähennykset | -0,1 | -0,9 | -6,8 | - | -0,1 | -7,9 |
| Siirrot erien välillä | - | 14,6 | 2,0 | 0 | -17,3 | -0,7 |
| Hankintameno 31.12.2011 | 2,8 | 47,8 | 72,9 | 0 | 7,2 | 130,7 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalennukset 1.1.2011 Valuuttakurssierot |
- - |
18,9 0,1 |
53,2 0,8 |
- - |
- - |
72,1 0,8 |
| Vähennysten ja siirtojen | ||||||
| kertyneet poistot | - | -0,5 | -6,9 | - | - | -7,4 |
| Tilikauden poistot | - | 2,5 | 6,8 | - | - | 9,2 |
| Arvonalennukset | - | - | - | - | - | 0,0 |
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | 0 | 21,0 | 53,9 | 0 | 0 | 74,8 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 2,8 | 26,9 | 19,0 | 0,0 | 7,2 | 55,9 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien koneiden ja laitteiden hankintameno 31.12.2011 oli 35,2 milj. euroa (32,4 miljoonaa euroa 31.12.2010).
| M€ | Maa- ja | Rakennukset ja | Koneet ja | Muut aineelliset | Ennakkomaksut ja | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet 2010 | vesialueet | rakennelmat | Kalusto | hyödykkeet | keskeneräiset inv. | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2010 | 2,7 | 30,4 | 60,9 | 0,0 | 19,2 | 113,2 |
| Valuuttakurssierot | 0,1 | 0,3 | 1,5 | - | 0,2 | 2,1 |
| Lisäykset | - | 1,2 | 7,0 | - | 14,2 | 22,3 |
| Vähennykset | - | 0,0 | -0,4 | - | - | -0,4 |
| Siirrot erien välillä | - | 1,9 | 2,4 | - | -17,0 | -12,7 |
| Hankintameno 31.12.2010 | 2,8 | 33,7 | 71,3 | 0,0 | 16,6 | 124,5 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2010 Valuuttakurssierot |
- - |
16,7 0,1 |
46,6 0,2 |
- - |
- - |
63,4 0,3 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
- | 0,1 | -0,1 | - | - | -0,1 |
| Tilikauden poistot | - | 1,7 | 6,4 | - | - | 8,1 |
| Arvonalennukset | - | 0,4 | - | - | - | 0,4 |
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | 0 | 18,9 | 53,2 | 0 | 0 | 72,1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 2,8 | 14,8 | 18,1 | 0,0 | 16,6 | 52,4 |
| M€ | |
|---|---|
| 2011 | Koneet ja Kalusto |
| Hankintameno | 1,1 |
| Kertyneet poistot | -0,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 0,5 |
| M€ |
| 2010 | Koneet ja Kalusto |
|---|---|
| Hankintameno | 1,0 |
| Kertyneet poistot | -0,6 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 0,4 |
Rahoitusleasingsopimuksilla vuokratut hyödykkeet ovat tietokoneita, niiden oheislaitteita sekä kopiokoneita.
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 0,5 | 0,5 |
| Osuus tuloksesta | 0,1 | 0,1 |
| Saadut osingot | ||
| Lisäykset | 0,0 | 0,0 |
| Myynnit ja muut vähennykset | ||
| Valuuttakurssierot | 0,0 | 0,0 |
| Osakkuusyhtiösijoitukset yhteensä 31.12. | 0,6 | 0,5 |
Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa.
| M€ | Voitto/ | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakkuusyritykset 2011 | Koti-paikka | Varat | Velat | Liike-vaihto | tappio | Omistus-osuus |
| Meteorage SA, Ranska | Cedex | 3,1 | 1,5 | 2,2 | 0,2 | 35 % |
Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin.
| M€ | Voitto/ | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakkuusyritykset 2010 | Koti-paikka | Varat | Velat | Liike-vaihto | tappio | Omistus-osuus |
| Meteorage SA, Ranska | Cedex | 2,8 | 1,5 | 2,0 | 0,1 | 35 % |
Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin. Osakkuusyritys Meteorage SA ylläpitää ukkoshavaintoverkkoja ja myy ukkoshavaintoihin liittyvää tietoa.
| 2011 | 2010 | |||
|---|---|---|---|---|
| M€ | Tase-arvot | Käyvät arvot | Tase-arvot | Käyvät arvot |
| Lainasaamiset | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
| Muut saamiset * | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,3 |
| 0,4 | 0,4 | 0,4 | 0,4 |
Käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla jokaisen merkittävän saatavan tulevat kassavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.
* Muut saamiset sisältävät epäolennaisen määrän pörssinoteeraamattomia osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon sekä vuokratakuutalletukset.
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 23,9 | 27,0 |
| Keskeneräiset tuotteet | 5,1 | 5,3 |
| Valmisteet / Tavarat | 4,4 | 4,6 |
| 33,4 | 36,8 |
Tilikaudella kirjattiin kuluksi 146,1 miljoonaa euroa (114,8 miljoonaa euroa vuonna 2010).
Tilikaudella tehtiin alaskirjauksia 5,0 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (2,0 miljoonaa euroa vuonna 2010). Kirjanpitoarvo on näiden hyödykkeiden osalta nolla.
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 56,4 | 56,4 |
| Lainasaamiset | 0,0 | 0,0 |
| Maksetut ennakot | 0,7 | 1,3 |
| Muut saamiset | 6,3 | 3,8 |
| Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta | 4,1 | 6,2 |
| Arvonlisäverosaamiset | 0,9 | 3,9 |
| Johdannaissopimukset | 0,0 | 0,1 |
| Muut siirtosaamiset | 0,0 | 1,8 |
| 68,4 | 73,5 |
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja.
Muut saamiset sisältävät lähinnä huolto-ja datamyyntisopimusten jaksotukset.
Muut siirtosaamiset sisältävät korko- ja kurssijaksotukset sekä muut sekalaiset jaksotukset.
| luottotappioksi | Netto | luottotappioksi | Netto | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| M€ | 2011 | kirjattu | 2011 | 2010 | kirjattu | 2010 |
| Erääntymattömät | 27,9 | 27,9 | 35,8 | 35,8 | ||
| Erääntynyt alle 30 päivää | 6,8 | 6,8 | 11,9 | 11,9 | ||
| Erääntynyt 31–90 päivää | 20,5 | 20,5 | 5,4 | 5,4 | ||
| Erääntynyt yli 90 päivää | 2,1 | 0,7 | 1,3 | 3,9 | 0,5 | 3,3 |
| Yhteensä | 57,2 | 0,7 | 56,4 | 56,9 | 0,5 | 56,4 |
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| EUR | 23,0 | 19,9 |
| USD | 23,6 | 22,0 |
| GBP | 1,1 | 2,2 |
| JPY | 3,1 | 3,0 |
| AUD | 1,9 | 1,2 |
| CNY | 0,8 | 1,1 |
| Muut | 2,9 | 6,9 |
| 56,4 | 56,4 |
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 45,5 | 35,3 |
Rahavarat olleet pääosin sijoitettuna talletuskorollisilla shekki- ja käyttötileillä, jotka ovat tarjonneet sijoitetuille varoille keskimäärin 0,7 % tuoton vuonna 2011 (2010 0,7 %). Vuoden 2011 ja 2010 lopussa yhtiöllä ei ollut sijoituksia.
Rahavarojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja.
Vuonna 2011 myytävänä olevaksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät sisältävät tuulikeilain liiketoimintaan liittyvän käyttöomaisuuden ja immateriaalioikeudet, joiden arvo taseessa oli 86 tuhatta euroa. Liiketoiminta ei edusta yhtiön kannalta keskeistä liiketoiminta-aluetta, eikä sitä siten ole käsitelty IFRS 5 mukaisena lopetettavana toimintona. Liiketoiminnan kauppaan ei sisältynyt velkoja, myyntisaamisia eikä tilauskantaa. Liiketoiminnan kauppa allekirjoitettin 18.1.2012 ja yhtiö tulee kirjaamaan kaupasta noin 0.4 milj. euron myyntivoiton Weather segmentille.
Vuonna 2010 myytävänä olevaksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät sisälsivät USA:ssa Lemont Furnance, PA kunnassa sijaitsevan maa-alueen ja rakennuksen, joiden arvo taseessa oli 568 tuhatta euroa. Konserni arvosti kiinteistön käypään arvoon ja käypään arvoon kirjauksista aiheutunut tappio 382 tuhatta euroa kirjattiin arvonalennuksena poistojen ryhmään Weather segmentille. Kiinteistön myynti saatettiin loppuun maaliskuussa 2011.
18 218
Vaisala noudattaa Helsingin Pörssin sisäpiiriohjetta.
Vaisalalla on 18.218.364 osaketta, joista 3.389.351 kuuluu sarjaan K ja 14.829.013 sarjaan A. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Yhtiön enimmäispääoma on 28.800.000 euroa. Osakkeista enintään 68.490.017 kappaletta on K-osakkeitta ja enintään 68.490.017 kappaletta A-osakkeitta, kuitenkin siten, että osakkeita on yhteensä vähintään 17.122.505 ja enintään 68.490.017 kappaletta. K- ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.
| Osakkeiden | Maksetut, mutta | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakepääoma ja rahastot | lukumäärä | Ylikurssi | Omat | rekisteröimättömät | |||
| M€ | 1000 kpl | Osakepääoma | rahasto Vararahasto | osakkeet | optiot | Yhteensä | |
| 01.01.2010 | 18 209 | 7,7 | 16,6 | 0,2 | -0,3 | 0,0 | 24,2 |
| 31.12.2010 | 18 209 | 7,7 | 16,6 | 0,3 | -0,3 | 0,0 | 24,3 |
| 31.12.2011 | 18 209 | 7,7 | 16,6 | 0,3 | -0,3 | 0,0 | 24,3 |
| Yhtiön hallussa olevat | |||||||
| omat osakkeet | 9 |
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, vararahastosta, muuntoeroista sekä kertyneistä voittovaroista. Ylikurssirahastoon on kirjattu osakepääoman muutoksen nimellisarvon muutos vanhan osakeyhtiölain aikana. Lisäksi niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti, transaktiokuluilla vähennettynä.
Vararahasto 0,3 miljoonaa euroa sisältää muiden konserniyhtiöiden paikallisiin säännöksiin perustuvia eriä. Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin. Ylikurssirahasto ei ole voitonjakokelpoinen rahasto. Vararahaston jakokelpoisuuteen liittyy paikallisiin säännöksiin perustuvia rajoituksia.
Omat osakkeet -rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon ja se esitetään oman pääoman vähennyksenä.
| Ostetut omat osakkeet | Osakkeiden lukumäärä, kpl | Hankintahinta M€ |
|---|---|---|
| Helmikuu 2006 | 13 000 | 0,4 |
| Maaliskuu 2006 | 22 000 | 0,6 |
| Yhteensä | 35 000 | 1,0 |
| Luovutetut osakkeet | -25 850 | -0,7 |
| Yhteensä omia osakkeita 31.12.2010 | 9 150 | 0,3 |
| Yhteensä omia osakkeita 31.12.2011 | 9 150 | 0,3 |
Yhtiöllä ei ole voimassa olevia optio-ohjelmia.
Vuoden 2011 lopussa hallituksella ei ollut valtuuksia osakepääoman korotukseen eikä uusien osakkeiden erityisten oikeuksien tai optio-oikeuksien liikkeellelaskuun.
| Tasearvo | Tasearvo | |
|---|---|---|
| M€ | 2011 | 2010 |
| Pitkäaikaiset | ||
| Rahoitusleasingvelat | 0,3 | 0,2 |
| Muut korottomat pitkäaikaiset velat | 0,4 | 2,4 |
| Johdannaissopimukset | 1,2 | 0,0 |
| 1,9 | 2,6 | |
| Lyhytaikaiset | ||
| Rahoitusleasingvelkojen seuraavan | ||
| vuoden lyhennykset | 0,3 | 0,3 |
| 0,3 | 0,3 | |
| Korolliset velat yhteensä | 0,5 | 0,5 |
Korollisten velkojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja. Vuoden 2011 ja 2010 lopussa yhtiöllä ei ollut korollisia lainoja. Yhtiöllä ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua. Muihin korottomiin pitkäaikaisiin velkoihin sisältyy ASIC-piirilevyjen pitkäaikainen ostovelka 1,2 miljoonaa euroa. Piirilevyt ovat Vaisalan omaisuutta ja niiden maksu tapahtuu kuranttien piirien käytön mukaan vuosina 2012-2014. Velka on koroton.
| 2011 | 2010 | |||
|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvo valuutassa | Valuutta-arvo M | M€ | Valuutta-arvo M | M€ |
| USD | 22,5 | 16,3 | 23,5 | 17,8 |
| AUD | 2,0 | 1,5 | 2,0 | 1,4 |
| JPY | 165,0 | 1,6 | 165,0 | 1,5 |
| GBP | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,3 |
| 19,7 | 21,1 | |||
| Maturiteettijakauma | 2011 | 2010 | ||
| Alle 90 päivää | 9,2 | 10,6 | ||
| yli 90 päivää ja alle 120 | 2,1 | 3,0 | ||
| Yli 120 päivää ja alle 330 päivää | 8,5 | 7,5 | ||
| 19,7 | 21,1 | |||
| Valuuttariskien suojaamiseksi tehtyjen | ||||
| johdannaissopimusten netotetut käyvät arvot | 2011 | 2010 | ||
| Valuuttatermiinit | -1,2 | 0,1 | ||
| Käyvät arvot yhteensä | -1,2 | 0,1 |
Johdannaisten käyvät arvot perustuvat tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna). Vastapuolen hintanoteerauksen lisäksi konserni laatii oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen. Näin ollen konsernin johdannaissopimukset kuuluvat IFRS 7 mukaiselle käyvän arvon hierarkian tasolle 2.
Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat maksut on kirjattu kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Vakuutusyhtiössä hoidetut TyEL-eläkevakuutukset ovat maksupohjaisia järjestelyjä. Etuuspohjaiset järjestelyt ovat Suomessa. Konsernilla ei ole muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia. Vaisalan Eläkesäätiössä vuonna 2005 hoidetut lisäeläke-etuudet on käsitelty etuuspohjaisina eläkejärjestelyinä. Eläkesäätiön vastuu on siirretty eläkevakuutusyhtiölle 31.12.2005 ja säätiö on purettu vuonna 2006. Yhtiöllä säilyy kuitenkin IAS 19 mukainen vastuu tulevista indeksi- ja palkankorotuksista yhtiön palveluksessa olevien eläkesäätiön piiriin kuuluvien henkilöiden osalta.
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | 0,2 | 0,2 |
| Maksupohjaiset eläkejärjestelyt | 8,0 | 7,9 |
| 8,2 | 8,1 | |
| Taseeseen kirjattu pitkäaikainen eläkevelka | ||
| M€ | 2011 | 2010 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden maksupohjainen eläkevelka | 1,5 | 1,2 |
| Suomen etuuspohjainen eläkevelka | 0,5 | 0,4 |
| 2,0 | 1,6 |
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt on kirjattu tuloslaskelmaan hallinnon toiminnolle.
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | ||
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 1,6 | 1,9 |
| Varojen käypä arvo | -1,0 | -1,1 |
| Ali- /Ylikate | 0,6 | 0,8 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaatiset voitot (+) ja tappiot (-) | -0,1 | -0,4 |
| Eläkevelka taseessa | 0,5 | 0,4 |
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti:
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 0,1 | 0,1 |
| Korkomenot | 0,1 | 0,1 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | -0,1 | -0,1 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | 0,0 | 0,0 |
| Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta | 0,0 | 0,0 |
| 0,2 | 0,2 | |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto | 4,9 % | 5,6 % |
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto määräytyy vakuutusyhtiön tuoton mukaan. Tietoja järjestelyyn kuuluvien varojen jakautumisesta omaisuusryhmittäin ei ole saatavilla. Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2011 (0,2 vuonna 2010).
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Velvoite tilikauden alussa | 1,9 | 2,1 |
| Työruorituksesta johtuvat menot | 0,1 | 0,1 |
| Korkomenot | 0,1 | 0,1 |
| Järjestelyjen supistamisesta johtuvat voitot (-) ja tappiot (+) | -0,2 | -0,2 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) | -0,3 | -0,3 |
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 1,6 | 1,9 |
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa | 1,1 | 1,6 |
| Varojen odotettu tuotto | 0,1 | 0,1 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-) | 0,0 | -0,4 |
| Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn | 0,1 | 0,0 |
| Järjestelyjen supistamisesta johtuvat voitot (-) ja tappiot (+) | -0,2 | -0,1 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen nykyarvot | 1,0 | 1,1 |
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 0,4 | 0,3 |
| Maksetut kannatusmaksut | -0,1 | 0,0 |
| Eläkekulut tuloslaskelmassa | 0,2 | 0,2 |
| Tilikauden lopussa | 0,5 | 0,4 |
| Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset: | ||
| Diskonttokorko | 4,25 % | 4,00 % |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | 4,50 % | 4,50 % |
| Tuleva palkankorotusolettama | 3,25 % | 3,25 % |
| Inflaatio-olettama | 2,00 % | 2,00 % |
| Eläkkeiden muutos | 2,10 % | 2,10 % |
| M€ Pitkäaikainen |
Uudelleen järjestely -varaus 2011 |
Uudelleen järjestely -varaus 2010 |
|---|---|---|
| Varaukset 1.1. | 0,1 | 0,1 |
| Varausten lisäys | 0,0 | 0,0 |
| Käytetyt varaukset | 0,0 | 0,0 |
| Varaukset 31.12 | 0,1 | 0,1 |
| Lyhtyaikainen | 2011 | 2010 |
| Varaukset 1.1. | 0,0 | 0,0 |
| Varausten lisäys | 1,5 | 0,0 |
| Käytetyt varaukset | 0,0 | 0,0 |
| Varaukset 31.12 | 1,5 | 0,0 |
Vuoden 2011 varaus liittyy tuotekehitystoimintojen yhdistämiseen ja vuoden 2010 varausten muutos liittyi yhtiön organisaatiorakenteen uudistamiseen.
| 2011 | 2010 |
|---|---|
| 12,4 | 16,0 |
| 14,5 | 13,6 |
| 11,8 | 6,5 |
| 19,0 | 12,3 |
| 57,6 | 48,3 |
Ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja.
| tuloslaskelman kautta kirjattavat sekä suojaavat johdannaiset |
Lainat ja saamiset |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
Kirjanpitoarvo tase-erän mukaan |
Käypä arvo | Liitetieto |
|---|---|---|---|---|---|
| 0,4 | 0,4 | 0,4 | 18 | ||
| 71,5 | 71,5 | 71,5 | 20 | ||
| 45,5 | 45,5 | 45,5 | 21 | ||
| 117,4 | 117,4 | 117,4 | |||
| 0,3 | 0,3 | 0,3 | 24 | ||
| 0,3 | 0,3 | 0,3 | 24 | ||
| 1,2 | 57,6 | 58,9 | 60,4 | 27 | |
| 1,2 | 58,2 | 59,5 | 60,9 | ||
| Käypään arvoon |
| M€ Rahoitusvarojen ja -velkojan ryhmitellyt kirjanpitoarvot: 2010 |
Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavat sekä suojaavat johdannaiset |
Lainat ja saamiset |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
Kirjanpitoarvo tase-erän mukaan |
Käypä arvo | Liitetieto |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvarat | ||||||
| Pitkäaikaiset saamiset | 0,4 | 0,4 | 0,4 | 18 | ||
| Myyntisaamiset ja muut | ||||||
| saamiset | 0,1 | 73,4 | 73,5 | 73,5 | 20 | |
| Rahavarat | 35,3 | 35,3 | 35,3 | 21 | ||
| Kirjanpitoarvo | 0,1 | 109,1 | 109,3 | 109,3 | ||
| Rahoitusvelat | ||||||
| Korollinen pitkäaikainen velka | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 24 | ||
| Korolliset velat | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 24 | ||
| Ostovelat ja muut | ||||||
| korottomat velat | 48,3 | 48,3 | 49,2 | 27 | ||
| 48,8 | 48,8 | 49,7 |
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Omasta velasta/sitoumuksesta | ||
| Kiinnitykset | ||
| Takaukset | 10,8 | 9,5 |
| Annetut pantit | 0,3 | 0,7 |
| Muut vuokrasopimukset | 6,9 | 7,0 |
| Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä | 18,0 | 17,1 |
Annetut pantit ovat vuokravakuustalletuksia.
Vaisala-konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja. Yhtiöllä ei ole olennaisia liiketapahtumia osakkuusyhtiön kanssa.
| Konsernin emo ja tytäryhtiöt | ||
|---|---|---|
| Yhtiö | Konsernin omistusosuus % | Osuus äänivallasta % |
| Emoyritys Vaisala Oyj, Vantaa, Suomi | ||
| Vaisala Limited, Birmingham, Iso-Britannia | 100 % | 100 % |
| Vaisala Pty Ltd., Hawthorn, Australia | 100 % | 100 % |
| Vaisala GmbH, Hamburg, Saksa | 100 % | 100 % |
| Vaisala KK, Tokio, Japani | 100 % | 100 % |
| Vaisala Holding Inc., Woburn, USA | 100 % | 100 % |
| Vaisala Inc., Woburn, USA | 100 % | 100 % |
| Vaisala China Ltd, Peking, Kiina | 100 % | 100 % |
| Vaisala Canada Inc., Richmond, Kanada | 100 % | 100 % |
| Tycho Technology Inc, Woburn, USA | 100 % | 100 % |
| Vaisala S.A., Argentiina | 100 % | 100 % |
| Vaisala SAS , Saint-Quentin-En-Yvelines, Ranska | 100 % | 100 % |
| Vaisala Sdn Bhd, Malesia | 100 % | 100 % |
| Konsernin osakkuusyhtiöt | ||
| Meteorage SA, Ranska | 35 % | 35 % |
Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat markkinahintoihin ja yleisiin markkinaehtoihin.
M€
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot | ||
| 0,44 | 0,42 | |
| 0,05 | 0,00 | |
| hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| hallituksen jäsen | 0,03 | |
| hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| 0,03 | ||
| 0,04 | ||
| 0,68 | 0,58 | |
| hallituksen jäsen hallituksen puheenjohtaja |
0,03 0,04 |
Konsernin tytäryhtiöiden toimitusjohtajille maksetut palkat ja palkkiot olivat 0,9 (vuonna 2010 0,8) miljoonaa euroa. Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkkeen määräytymisperuste on 62 vuotta. Toimitusjohtajalla on maksupohjainen lisäeläkejärjestely. Toimitusjohtajan irtisanoutuessa maksetaan 6kk palkka ja työnantajan irtisanoessa 12 kk irtisanoutumisajan palkka.
Vaisala Oyj:n hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä 31.12.2011 oli 1.320.969 kpl ja osuus kokonaisäänimäärästä 14,7 % (vuonna 2010 1.312.249 kpl ja 14,6 % kokonaisäänimäärästä). Yhtiön toimitusjohtaja omistaa 2.720 kpl A-osakkeita, mutta ei optioita 31.12.2011.
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| PricewaterhouseCoopers-ketjuun kuuluvat tilintarkastajat | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,30 | 0,32 |
| Lausunnot | 0,01 | 0,00 |
| Veroneuvonta | 0,05 | 0,05 |
| Muut palkkiot | 0,08 | 0,24 |
| Yhteensä | 0,43 | 0,61 |
| Muut tilintarkastusyhteisöt | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,01 | 0,01 |
| Lausunnot | ||
| Veroneuvonta | 0,00 | 0,00 |
| Muut palkkiot | 0,00 | 0,02 |
| Yhteensä | 0,02 | 0,02 |
Yhtiö allekirjoitti 18.1.2012 kauppasopimuksen tuulikeilain liiketoiminnan myynnistä Scintec AG:lle. Yhtiö tulee kirjaamaan kaupasta n. 0.4 milj. euron suuruisen myyntivoiton Weather segmentille (liite 22). Yhtiö perusti tytäryhtiön Vaisala Servicos De Marketing Ltda Brasiliaan.
Vaisalan edellisen tilikauden aikana julkistetut tiedot löytyvät Vaisalan nettisivuilta: www.vaisala.com/fi/sijoittajat
| Laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| M€ | Liite | 1.1.–31.12.2011 | 1.1.–31.12.2010 | ||
| Liikevaihto | 2 | 190,14 | 175,55 | ||
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -108,83 | -91,37 | |||
| Bruttokate | 81,30 | 84,18 | |||
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | 4 | -24,84 | -26,16 | ||
| Hallinnon kulut | |||||
| Kehitystoiminnan kulut | 4 | -21,64 | -24,23 | ||
| Muut hallinnon kulut | 4 | -22,82 | -44,46 | -20,69 | -44,92 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 0,70 | 1,40 | ||
| Liiketoiminnan muut kulut | 3 | -0,03 | 0,00 | ||
| Liikevoitto | 12,67 | 14,50 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut | 5 | 2,11 | 4,26 | ||
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 14,78 | 18,76 | |||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | -0,42 | -2,03 | |||
| Välittömät verot | 6 | 3,35 | 4,44 | ||
| Tilikauden voitto | 11,01 | 12,29 |
| Emoyhtiön tase M€ Vastaavaa |
Liite | 31.12.2011 | 31.12.2010 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Pysyvät vastaavat | |||||
| Aineettomat hyödykkeet | 7 | ||||
| Aineettomat oikeudet | 12,96 | 12,39 | |||
| Muut pitkävaikutteiset menot | 0,33 | 13,29 | 0,34 | 12,73 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 7 | ||||
| Maa- ja vesialueet | 1,28 | 1,28 | |||
| Rakennukset ja rakennelmat | 29,78 | 17,11 | |||
| Koneet ja kalusto | 10,99 | 9,97 | |||
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0,04 | 0,03 | |||
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 6,02 | 48,10 | 15,91 | 44,29 | |
| Sijoitukset | 7 | ||||
| Tytäryhtiöosakkeet | 29,93 | 29,81 | |||
| Muut osakkeet ja osuudet | 0,10 | 0,10 | |||
| Saamiset konserniyrityksiltä | 15,46 | 45,48 | 17,96 | 47,87 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||||
| Vaihto-omaisuus | |||||
| Aineet ja tarvikkeet | 21,18 | 23,40 | |||
| Keskeneräiset tuotteet | 1,70 | 2,98 | |||
| Valmisteet / Tavarat | 0,25 | 23,12 | 0,17 | 26,55 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | |||||
| Myyntisaamiset | 43,14 | 44,61 | |||
| Lainasaamiset | 15 | 10,18 | 3,89 | ||
| Muut saamiset | 8 | 0,46 | 1,17 | ||
| Siirtosaamiset | 9 | 1,09 | 54,87 | 5,10 | 54,78 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 10 | 28,06 | 24,41 | ||
| Vastaavaa yhteensä | 212,93 | 210,63 |
Laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan
| Emoyhtiön tase M€ Vastaavaa |
Liite | 31.12.2011 | 31.12.2010 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma | 13 | ||||
| Osakepääoma | 7,66 | 7,66 | |||
| Ylikurssirahasto | 22,31 | 22,31 | |||
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 118,90 | 118,70 | |||
| Tilikauden voitto | 11,01 | 159,88 | 12,29 | 160,96 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||||
| Kertynyt poistoero | 11 | 3,57 | 3,15 | ||
| Pakolliset varaukset | 12 | 0,95 | 0,00 | ||
| Vieras pääoma | |||||
| Pitkäaikainen | |||||
| Muut pitkäaikaiset velat | 14 | 1,24 | 1,74 | ||
| Lyhytaikainen | |||||
| Saadut ennakot | 2,52 | 6,84 | |||
| Ostovelat | 16 | 13,30 | 14,63 | ||
| Muut lyhytaikaiset velat | 1,82 | 2,24 | |||
| Siirtovelat | 15 | 29,65 | 47,29 | 21,08 | 44,79 |
| Vastattavaa yhteensä | 212,93 | 210,63 |
Laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan
| Laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan | ||||
|---|---|---|---|---|
| Rahavirtalaskelma M€ |
Liite | Emoyhtiö 1.1.–31.12.2011 |
Emoyhtiö 1.1.–31.12.2010 |
|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||||
| Myynnistä saadut maksut | 197,1 | 174,0 | ||
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 3 | 0,6 | 0,3 | |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -159,2 | -157,0 | ||
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 38,5 | 17,3 | ||
| Saadut korot | 5 | 0,1 | 0,6 | |
| Maksetut korot | 5 | 0,0 | -0,1 | |
| Muut rahoituserät, netto | 5 | -0,6 | 0,7 | |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 5 | 1,7 | 1,5 | |
| Maksetut tuloverot | 6 | -5,8 | 3,9 | |
| Liiketoiminnan rahavirta yhteensä ( A ) | 33,9 | 24,0 | ||
| Investointien rahavirta | ||||
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | 7 | -3,5 | -12,8 | |
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | 7 | -11,1 | -4,6 | |
| Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä sen | ||||
| hankintahetken rahavaroilla | 7 | 0,0 | -7,4 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 7 | 0,0 | 1,0 | |
| Myönnetyt lainat | -3,4 | -0,9 | ||
| Investoinnit muihin sijoituksiin | 7 | -0,1 | -0,7 | |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 0,0 | 3,0 | ||
| Investointien rahavirta yhteensä ( B ) | -18,1 | -22,3 | ||
| Rahoituksen rahavirta | ||||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 0,0 | 5,0 | ||
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | 0,0 | -5,0 | ||
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | 12 | -11,8 | -11,8 | |
| Muut omasta pääomasta kirjatut erät | -0,3 | 0,0 | ||
| Rahoituksen rahavirta yhteensä ( C ) | -12,1 | -11,8 | ||
| Rahavarojen muutos ( A + B + C ) lisäys ( + ) / vähennys ( - ) | 3,6 | -10,2 | ||
| Rahavarat tilikauden alussa | 10 | 24,4 | 34,6 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 10 | 28,1 | 24,4 |
Vaisala Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilinpäätösten erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu. Niissä ei ole otettu huomioon arvonkoro tuksia, ellei niistä ole erikseen mainittu.
Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla, lukuunottamatta Vantaan toimisto- ja tehdaskiinteistöä, johon on tehty arvon korotuksia vuosina 1981-1988 yhteensä 5,7 milj. euroa. Tehtyjen arvon korotusten jälkeenkin kiinteistöjen kirjanpitoarvo alittaa merkittä västi kiinteis töjen käyvän markkinaarvon. Itse valmistetun käyttö omaisuuden hankinta menoon sisältyy myös osuus valmistustyölle kohdistettavista kiinteistä menoista. Käyttö omaisuuden hankintamenoon ei sisälly korkomenoja. Käyttöomaisuuden suunni telman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pito aikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:
| Aineettomat oikeudet | 3 – 5 vuotta |
|---|---|
| Rakennukset ja rakennelmat | 5 – 40 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 3 – 10 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 5 – 15 vuotta |
Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankinta- tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Hankintamenoon on sisällytetty välittömän hankintamenon lisäksi myös osuus hankinnan ja tuotannon välillisistä kustannuksista. Hankintameno määritetään keskimääräisenä hankintamenona.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamia kursseja. Myyntisaamisten ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot,
samoin kuin muut kurssivoitot ja tappiot, kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.
Eläkekulut on esitetty noudattaen Suomen lainsäädäntöä. Emoyhtiön henkilöstön lisäeläketurva on vakuutettu Vaisalan Eläkesäätiö s.r:ssä (suljettu 1.1.1983). Säätiön eläkevastuu on katettu täysimääräisesti.
Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet lukuunottamatta kone- ja laitehankintoja, jotka poistetaan suunnitelman mukaisesti viidessä vuodessa.
Tuloverot koostuvat tilikauden veroista ja laskennallisista veroista. Tilikauden verot sisältävät tilikauden tulosta vastaavat arvioidut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten nettomuutos tilikauden aikana kirjataan laskennallisen veron muutokseksi tuloslaskelmaan.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.
Pitkäaikaishankkeen tulot kirjataan tuotoiksi valmistus asteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvoiduista kokonaismenoista tai suoritettujen työtuntien osuutena hankkeen arvioiduista kokonaistyötunneista.
Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella, kun ne ovat syntyneet ja hankeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen varsinaiseen suoritemyyntiin liityvät tuotot kuten vuokratuotot.
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät kulut.
| Emoyhtiö | Emoyhtiö |
|---|---|
| 2011 | 2010 |
| 80,4 | 81,7 |
| 5,1 | 6,5 |
| 49,0 | 51,6 |
| 31,3 | 38,1 |
| 60,7 | 42,3 |
| 190,1 | 175,5 |
| Emoyhtiö | Emoyhtiö | |
|---|---|---|
| M€ | 2011 | 2010 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 0,0 | 0,0 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,7 | 1,4 |
| Yhteensä | 0,7 | 1,4 |
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Käyttöomaisuuden myyntitappiot | 0,0 | 0,0 |
| M€ | Emoyhtiö | Emoyhtiö |
|---|---|---|
| Henkilöstökulut | 2011 | 2010 |
| Palkat | 42,0 | 43,0 |
| Eläkekulut | 6,8 | 7,2 |
| Muut henkilösivukulut | 2,6 | 2,3 |
| Yhteensä | 51,5 | 52,5 |
| Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana (henkilöä) | ||
| Suomessa | 783 | 799 |
| Suomen ulkopuolella | 9 | 11 |
| Yhteensä | 792 | 810 |
| Henkilöstö 31.12. | ||
| Suomessa | 777 | 776 |
| Suomen ulkopuolella | 7 | 10 |
| Yhteensä | 784 | 786 |
| Palkat M€ |
Emoyhtiö 2011 |
Emoyhtiö 2010 |
|
|---|---|---|---|
| Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot | |||
| Forsén Kjell | toimitusjohtaja | ||
| Palkka | 0,44 | 0,42 | |
| Palkkiot | 0,05 | 0,00 | |
| Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot | |||
| Gustavsson Stig | hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| Lappalainen Timo | hallituksen jäsen | 0,03 | |
| Neuvo Yrjö | hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| Niinivaara Mikko | hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| Torkko Maija | hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| Voipio Mikko | hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| Voipio Raimo | hallituksen puheenjohtaja | 0,04 | 0,04 |
| Yhteensä | 0,68 | 0,58 | |
| Muulle henkilökunnalle maksetut palkat | 39,51 | 39,32 | |
| Yhteensä | 40,19 | 39,90 |
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkkeen määräytymisperuste on 62 vuotta.
Toimitusjohtajalla on maksupohjainen lisäeläkejärjestely.
Toimitusjohtan irtisanoutuessa maksetaan 6kk palkka ja työnantajan irtisanoessa 12 kk irtisanoutumisajan palkka.
| Emoyhtiö | Emoyhtiö | |
|---|---|---|
| M€ | 2011 | 2010 |
| Osinkotuotot | ||
| Konserniyhtiöiltä | 1,7 | 1,5 |
| Muilta | 0,0 | 0,0 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista | ||
| Konserniyhtiöiltä | 0,4 | 0,5 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Muilta | 1,6 | 1,3 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Muilta | -2,6 | -2,9 |
| Kurssivoitot ja -tappiot | ||
| Konserniyhtiöiltä | 0,7 | 1,3 |
| Muilta | 0,3 | 2,6 |
| Yhteensä | 2,1 | 4,3 |
| Emoyhtiö | Emoyhtiö | |
|---|---|---|
| M€ | 2011 | 2010 |
| Tilikauden verot | 3,3 | 4,1 |
| Verot aikaisemmilta vuosilta | 0,0 | -0,1 |
| Ulkomaille maksetut muut verot | 0,0 | 0,4 |
| Yhteensä | 3,3 | 4,4 |
| M€ | |||
|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | Aineettomat oikeudet | Muut pitkävaikutteiset menot | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 27,5 | 0,9 | 28,4 |
| Lisäykset | 2,7 | 0,1 | 2,7 |
| Vähennykset | -0,8 | - | -0,8 |
| Siirrot erien välillä | 0,7 | - | 0,7 |
| Hankintameno 31.12. | 30,1 | 1,0 | 31,1 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | 15,1 | 0,6 | 15,7 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -0,8 | - | -0,8 |
| Tilikauden poistot | 2,9 | 0,1 | 2,9 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 17,1 | 0,6 | 17,8 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 13,0 | 0,3 | 13,3 |
| M€ | |||
|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | Aineettomat oikeudet | Muut pitkävaikutteiset menot | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 14,7 | 0,9 | 15,7 |
| Lisäykset | 0,1 | - | 0,1 |
| Vähennykset | -0,1 | - | -0,1 |
| Siirrot erien välillä | 12,7 | - | 12,7 |
| Hankintameno 31.12. | 27,5 | 0,9 | 28,4 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | 13,2 | 0,5 | 13,7 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -0,1 | - | -0,1 |
| Tilikauden poistot | 1,9 | 0,1 | 2,0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 15,1 | 0,6 | 15,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 12,4 | 0,3 | 12,7 |
| M€ | Maa- ja | Rakennukset ja | Koneet ja | Muut aineelliset | Ennakkomaksut ja | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet | vesialueet | rakennelmat | Kalusto | hyödykkeet | keskeneräiset inv. | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 1,2 | 28,8 | 44,8 | 0,0 | 15,9 | 90,7 |
| Lisäykset | - | 0,2 | 2,9 | 0,0 | 7,4 | 10,6 |
| Vähennykset | - | 0,0 | -3,1 | - | -0,1 | -3,1 |
| Siirrot erien välillä | - | 14,6 | 1,9 | 0,0 | -17,2 | -0,7 |
| Hankintameno 31.12. | 1,2 | 43,6 | 46,6 | 0,0 | 6,0 | 97,4 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalennukset 1.1. | - | 17,3 | 34,8 | - | - | 52,1 |
| Vähennysten ja siirtojen | ||||||
| kertyneet poistot | - | 0,0 | -3,0 | - | - | -3,0 |
| Tilikauden poistot | - | 2,2 | 3,8 | - | - | 5,9 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0,0 | 19,4 | 35,6 | 0,0 | 0,0 | 55,0 |
| Arvonkorotukset | 0,1 | 5,6 | - | - | - | 5,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 1,3 | 29,8 | 11,0 | 0,0 | 6,0 | 48,1 |
| M€ | Maa- ja | Rakennukset | Koneet ja | Muut aineelliset | Ennakkomaksut ja | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet | vesialueet | ja rakennelmat | Kalusto | hyödykkeet | keskeneräiset inv. | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 1,2 | 26,9 | 41,5 | 0,0 | 16,5 | 86,0 |
| Lisäykset | - | - | 1,3 | - | 24,5 | 25,9 |
| Vähennykset | - | - | -0,4 | - | - | -0,4 |
| Siirrot erien välillä | - | 1,9 | 2,4 | - | -25,1 | -20,8 |
| Hankintameno 31.12. | 1,2 | 28,8 | 44,8 | 0,0 | 15,9 | 90,7 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalennukset 1.1. | - | 15,9 | 32,1 | - | - | 48,0 |
| Vähennysten ja siirtojen | ||||||
| kertyneet poistot | - | - | -0,6 | - | - | -0,6 |
| Tilikauden poistot | - | 1,3 | 3,4 | - | - | 4,7 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0,0 | 17,3 | 34,8 | 0,0 | 0,0 | 52,1 |
| Arvonkorotukset | 0,1 | 5,6 | - | - | - | 5,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 1,3 | 17,1 | 10,0 | 0,0 | 15,9 | 44,3 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien koneiden ja laitteiden hankintameno 31.12.2011 oli 35.0 miljoonaa euroa (32.2 miljoonaa euroa 31.12.2010).
| M€ | Pitkäaikaiset saamiset | |||
|---|---|---|---|---|
| Sijoitukset | Tytäryhtiö osakkeet | Muut osakkeet ja osuudet | konserniyhtiöiltä | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 29,8 | 0,1 | 18,0 | 47,9 |
| Lisäykset | 0,1 | - | 3,4 | 3,5 |
| Vähennykset | - | 0,0 | -5,9 | -5,9 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 29,9 | 0,1 | 15,5 | 45,5 |
| Emoyhtiö 2010 | ||||
|---|---|---|---|---|
| M€ | Pitkäaikaiset saamiset | |||
| Sijoitukset | Tytäryhtiö osakkeet | Muut osakkeet ja osuudet | konserniyhtiöiltä | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 21,7 | 0,1 | 19,4 | 41,3 |
| Lisäykset | 8,1 | - | 0,9 | 9,0 |
| Vähennykset | - | 0,0 | -2,3 | -2,3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 29,8 | 0,1 | 18,0 | 47,9 |
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Maksetut ennakkomaksut | 0,1 | 0,5 |
| Muut | 0,3 | 0,7 |
| 0,5 | 1,2 |
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Verosaamiset | 0,6 | 2,7 |
| Muut siirtosaamiset | 0,5 | 2,4 |
| 1,1 | 5,1 |
| M€ | ||
|---|---|---|
| Rahat ja pankkisaamiset | 2011 | 2010 |
| Käteinen raha ja pankkitilien saldot | 28,1 | 24,4 |
| 28,1 | 24,4 |
| M€ | ||
|---|---|---|
| Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen | ||
| johdannaissopimusten käyvät arvot | 2011 | 2010 |
| Valuuttatermiinit | -1,2 | 0,1 |
| Käyvät arvot yhteensä | -1,2 | 0,1 |
Käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Poistoeron laskennallinen verovelka* | 0,9 | 0,8 |
*Postoeron laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu emoyhtiön taseeseen.
Arvonkorotusten laskennallista verovelkaa ei ole huomioitu.
Realisoituessaan arvonkorotusten verovaikutus nykyisen verokannan 24.5 % vallitessa olisi 1.397.0 tuhatta euroa.
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tuotekehitystoimintojen yhdistämiseen liittyvä pakollinen varaus | 1,0 |
Emoyhtiön osakkeet jakautuvat osakelajeittain siten, että K-sarjan osakkeita (20 ääntä/osake) on 3.389.351 kpl ja A-sarjan osakkeita (1 ääni/osake) 14.829.013 kpl. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.
| M€ | ||
|---|---|---|
| Osakepääoma | 2011 | 2010 |
| Sarja A 1.1. | 6,2 | 6,2 |
| Konvertoitu K -osakkeista | 0,1 | 0,0 |
| Sarja A 31.12. | 6,4 | 6,2 |
| Sarja K | 1,4 | 1,4 |
| Konvertoitu A -osakkeiksi | -0,1 | 0,0 |
| Osakepääoma 31.12. | 7,7 | 7,7 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 22,3 | 22,3 |
| Ylikurssirahasto 31.12 | 22,3 | 22,3 |
| Voittovarat edellisiltä tilikausilta 1.1. | 131,0 | 130,5 |
| Osingonjako | -11,8 | -11,8 |
| Muut omasta pääomasta kirjatut erät | -0,3 | 0,0 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 118,9 | 118,7 |
| Tilikauden tulos | 11,0 | 12,3 |
| Oma pääoma yhteensä | 159,9 | 161,0 |
Yhtiollä ei ole pitkäaikaisia lainoja, jotka erääntyvät yli 5 vuoden kuluttua. Muihin korottomiin pitkäaikaisiin velkoihin sisältyy ASIC-piirilevyjen pitkäaikainen ostovelka 1,2 miljoonaa euroa (2010; 1.7 miljoonaa euroa). Piirilevyt ovat Vaisalan omaisuutta ja niiden maksu tapahtuu kuranttien piirien käytön mukaan vuosina 2012-2014. Velka on koroton.
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Palkka- ja sosiaalikuluvelat | 9,1 | 8,2 |
| Verovelat | 0,8 | 3,1 |
| Muut siirtovelat | 19,8 | 9,7 |
| 29,6 | 21,1 |
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | 15,5 | 18,0 |
| Lyhytaikaiset lainasaamiset | 10,2 | 3,9 |
| Myyntisaamiset | 8,6 | 12,1 |
| Siirtosaamiset | 0,7 | 0,4 |
| Saamiset yhteensä | 35,0 | 34,3 |
| Ostovelat | 2,6 | 1,8 |
| Velat yhteensä | 2,6 | 1,8 |
| M€ | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Omasta velasta/sitoumuksesta | ||
| Takaukset | 10,8 | 9,5 |
| Konserniyhtiöiden puolesta | ||
| Takaukset | 2,0 | 2,9 |
| Muut omat vastuut | ||
| Annetut pantit | 0,3 | 0,7 |
| Leasingvastuut | ||
| Tilikaudella maksettavat | 0,5 | 0,4 |
| Myöhemmin maksettavat | 0,7 | 0,4 |
| 1,2 | 0,8 | |
| Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä | 14,4 | 13,9 |
| Johdannaissopimukset | ||
| M€ | 2011 | 2010 |
| Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten pääoma-arvot; |
||
| Valuuttatermiinit | 19,7 | 21,1 |
| Pääoma-arvot yhteensä | 19,7 | 21,1 |
| M€ | 2011 | 2010 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy | ||||||
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,14 | 0,15 | ||||
| Veroneuvonta | 0,00 | 0,01 | ||||
| Muut palkkiot | 0,06 | 0,22 | ||||
| Yhteensä | 0,20 | 0,38 |
| % äänistä | % K-osakkeista | % A-osakkeista | % osakk.yht. | |
|---|---|---|---|---|
| Suomalainen Tiedeakatemia | 21,8 | 25,9 | 3,1 | 7,3 |
| Novametor Oy | 13,0 | 13,7 | 9,4 | 10,2 |
| Mikko Voipio | 7,7 | 8,9 | 2,2 | 3,5 |
| Anja Caspers | 7,1 | 8,3 | 1,4 | 2,7 |
| Raimo Voipio | 5,8 | 6,7 | 1,7 | 2,6 |
| Tauno Voipio | 4,2 | 4,7 | 2,0 | 2,5 |
| Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 4,1 | 4,1 | 4,2 | 4,2 |
| Minna Luokkanen | 2,0 | 2,4 | 0,1 | 0,5 |
| Jaakko Väisälä kuolinpesä | 1,6 | 1,8 | 1,1 | 1,2 |
| Voipio Mari | 1,4 | 1,4 | 1,3 | 1,3 |
| Voipio Timo | 1,4 | 1,4 | 1,3 | 1,3 |
| Voipio Ville | 1,4 | 1,4 | 1,3 | 1,3 |
| Hallintarekisteröidyt: | 3,2 | 0,0 | 18,1 | 14,6 |
| Omistajia kpl | % äänistä | % K-osakkeista | % A-osakkeista | % osakk.yht. | |
|---|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 253 | 13,4 | 13,7 | 11,9 | 12,3 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 18 | 5,7 | 4,1 | 13,3 | 11,6 |
| Julkisyhteisöt | 12 | 1,7 | 0,0 | 9,5 | 7,8 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 73 | 22,2 | 25,9 | 4,9 | 8,8 |
| Kotitaloudet | 6 079 | 53,8 | 56,3 | 42,2 | 44,9 |
| Ulkomaat ja hallintarekisteröidyt | 39 | 3,3 | 0,0 | 18,1 | 14,7 |
| Arvo-osuusjärjestelmään siirtämättä | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 6 474 | 100,0 | 100,0 | 100,0 | 100,0 |
| Osakkeiden lkm |
Omistajia | % omistajista |
% äänistä |
% osakk. yht. |
K-osakkeen omistajia |
% K-osakkeista |
A-osakkeen omistajia |
% A-osakkeista |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 2 851 | 44,0 | 0,2 | 0,9 | 2 | 0,0 | 2 851 | 1,1 |
| 101–1000 | 3 097 | 47,8 | 1,4 | 5,9 | 19 | 0,3 | 3 095 | 7,3 |
| 1001–10000 | 438 | 6,8 | 3,1 | 6,5 | 23 | 3,5 | 427 | 7,6 |
| 10001–100000 | 60 | 0,9 | 13,2 | 11,6 | 23 | 23,9 | 58 | 12,2 |
| 100001– | 28 | 0,4 | 82,1 | 75,1 | 7 | 72,3 | 26 | 71,8 |
| Arvo-osuus järjestelmään siirtämättä |
- | - | 0,0 | 0,0 | - | 0,0 | - | 0,0 |
| Yhteensä | 6 474 | 100,0 | 100,0 | 100,0 | 74 | 100,0 | 6 457 | 100,0 |
Vaisala Oyj:n hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä 31.12.2011 oli 1.320.969 kpl ja osuus kokonaisäänimäärästä 14,7 % (vuonna 2010 1.312.249 kpl ja 14,6 % kokonaisäänimäärästä). Yhtiön toimitusjohtaja omistaa 2.720 kpl A-osakkeita, mutta ei optioita 31.12.2011.
Olemme tilintarkastaneet Vaisala Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. – 31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilin tarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilin päätöksen ja toiminta kertomuksen
laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimis periaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toiminta kertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toiminta kertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä sekä muun vapaan oman pääoman jakamisesta on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuu vapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Vantaalla 8. päivänä helmikuuta 2012
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Hannu Pellinen KHT
Vaisala Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 28.3.2012 klo 18.00 alkaen Vaisala Oyj:n pääkonttorissa, Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan klo 17.15.
6. Vuoden 2011 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2011 maksetaan osinkoa 0,65 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingon maksun täsmäytyspäivänä 2.4.2012 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 11.4.2012. 9. Vastuuvapaudesta päättäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
10. Hallituksen jäsenten palkkioista päättäminen
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että valittaville hallituksen jäsenille maksetaan toimikaudelta, joka päättyy vuoden 2013 varsinaiseen yhtiökokoukseen, samansuuruinen vuosipalkkio kuin päättyvältä toimikaudelta on maksettu:
hallituksen puheenjohtajalle 35 000 euroa ja muille hallituksen jäsenille kullekin 25 000 euroa.
Hallitus on kokouksessaan 8.2.2012 perustanut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan, johon kuuluu valiokunnan puheenjohtajan lisäksi kaksi jäsentä. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona lisäksi 1 500 euroa ja kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle 1 000 euroa per osallistuttu kokous toimikaudelta, joka päättyy vuoden 2013 varsinaiseen yhtiökokoukseen.
Mikäli hallitus päättää perustaa muita valiokuntia, hallitus ehdottaa, että niiden puheenjohtajalle ja
jäsenille maksetaan samansuuruiset korvaukset kuin tarkastusvaliokunnan jäsenille toimikaudelta, joka päättyy vuoden 2013 varsinaiseen yhtiökokoukseen. 11. Hallituksen jäsenten lukumäärästä päättäminen
Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 10 prosenttia kaikista yhtiön äänistä, ovat ilmoittaneet esittävänsä varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistetaan kuusi. Jäsenten lukumäärää koskeva ehdotus liittyy kiinteästi jäljempänä kohdassa 12 esitettävään samojen osakkeenomistajien ehdotukseen hallituksen jäsenten valitsemiseksi.
Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Stig Gustavson ja Mikko Voipio. Vaisalan hallituksen jäsen Stig Gustavson on ilmoittanut, että hän ei ole enää yhtiökokouksen jälkeen käytettävissä Vaisalan hallituksen jäseneksi. Gustavson on ollut hallituksen jäsen vuodesta 2006. Koska Gustavson ei ole käytettävissä uudelleenvalintaa varten, osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 10 prosenttia kaikista yhtiön äänistä, ovat ilmoittaneet esittävänsä varsinaiselle yhtiökokoukselle Mikko Voipion uudelleenvalintaa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiölle esitetyn kohtuullisen laskun mukaisesti.
14. Tilintarkastajien valitseminen
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle PricewaterhouseCoopers Oy:n uudelleenvalintaa yhtiön tilintarkastajaksi tilikaudelle 2012. PricewaterhouseCoopers Oy on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana tulisi toimimaan KHT Hannu Pellinen.
Ehdotettava henkilö ja tilintarkastaja ovat antaneet suostumuksensa valintaan.
Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 1.000.000 yhtiön oman A-osakkeen suunnatusta hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla.
Osakkeet hankitaan muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet hankitaan ja maksetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Hallitus valtuutetaan päättämään omien osakkeiden hankkimisesta kaikilta muilta osin.
Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 28.9.2013 saakka.
Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden luovuttamisesta seuraavasti.
Valtuutus koskee vain yhtiön hallussa olevia A-osakkeita. Valtuutuksen kohteena on enintään 1.000.000 osaketta, mikä vastaa noin 6,7 prosenttia yhtiön kaikista A-osakkeista ja noin 5,5 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
Omien osakkeiden luovuttaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti) ja osakkeista enintään 330.000 voidaan luovuttaa suunnatusti maksutta osana yhtiön osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Hallitus voi käyttää valtuutusta myös yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden merkitsemiseen oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen. Osakkeiden merkintähinta voidaan maksaa rahan sijasta myös kokonaan tai osittain apporttiomaisuudella.
Hallitus valtuutetaan päättämään kaikista muista omien osakkeiden luovuttamisen ehdoista. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa 28.3.2017 saakka.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutetaan antamaan yhteensä enintään 250 000 euron lahjoitukset yhdelle tai useammalle yliopistolle tai korkeakoululle. Lahjoitukset voidaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus päättää lahjoitusten saajista ja määristä.
Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
Edellä mainitut yhtiökokouksen asialistalla olevat hallituksen ehdotukset, tämä kokouskutsu sekä yhtiön tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus ovat osakkeenomistajien nähtävillä Vaisala Oyj:n internet-sivuilla osoitteessa www.vaisala.fi/sijoittajat. Hallituksen ehdotukset ja tilinpäätösasiakirjat ovat myös saatavilla yhtiökokouksessa, yhtiön pääkonttorissa Vantaalla, osoitteessa Vanha Nurmijärventie 21, ja niistä lähetetään pyynnöstä jäljennökset osakkeenomistajille.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 16.3.2012 merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvoosuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään 22.3.2012 klo 16.00.
Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:
Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa osakkeenomistajan nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi ja asiamiehen henkilötunnus. Osakkeenomistajien Vaisala Oyj:lle luovuttamia henkilötietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.
Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä oikeuksiaan asiamiehen välityksellä. Osakkeenomistajan asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja, tai hänen on muuten luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Mikäli osakkeenomistaja osallistuu yhtiökokoukseen usean asiamiehen välityksellä, jotka edustavat osakkeenomistajaa eri arvopaperitileillä olevilla osakkeilla, on ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava osakkeet, joiden perusteella kukin asiamies edustaa osakkeenomistajaa. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä osoitteeseen Vaisala Oyj, Päivi Aaltonen, PL 26, 00421 Helsinki tai TÊILÚQPTUJUTFPTPJUUFFTFFOQBJWJBBMUPOFO!WBJTBMB com ennen ilmoittautumisajan päättymistä.
Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan viivytyksettä pyytämään omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisö ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiö kokoukseen, merkittäväksi yhtiön tilapäiseen osakasluetteloon viimeistään 23.3.2012 klo 10.00 mennessä.
Vaisala Oyj:llä on kokouskutsun päivämäärällä 14.2.2012 yhteensä 18.218.364 osaketta, jotka jakautuvat 3.389.351 K-sarjaan kuuluvaan osakkeeseen ja 14.829.013 A-sarjaan kuuluvaan osakkeeseen. Kullakin K-sarjan osakkeella on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja kullakin A-sarjan osakkeella 1 ääni. Kaikkien osakkeiden yhteensä tuottama äänioikeuksien määrä on 82.616.033, josta K-sarjan osakkeet tuottavat 67.787.020 äänioikeutta ja A-sarjan osakkeet 14.829.013 äänioikeutta.
Vantaalla 8.2.2012 Vaisala Oyj Hallitus
| Tammi–maaliskuu (Q1) | 4.5.2012 |
|---|---|
| Tammi–kesäkuu (Q2) | 2.8.2012 |
| Tammi–syyskuu (Q3) | 2.11.2012 |
Tulostiedotteet sekä tiedotustilaisuuksien esitykset ja webcast-lähetykset julkaistaan Vaisalan verkkosivuilla www.vaisala.fi/sijoittajat.
Tulostiedottamisessaan Vaisala noudattaa hiljaista jaksoa, joka alkaa kunkin raportointineljänneksen
lopussa ja päättyy kyseisen vuosineljänneksen tai tilikauden tuloksen julkistukseen. Hiljaisen jakson aikana yhtiö ei kommentoi taloudellista tilannettaan, markkinoita tai tulevaisuuden näkymiään.
Vaisalan yhtiökokous pidetään 28.3.2012 Vaisalan pääkonttorissa Vantaalla. Lisätietoa yhtiökokouksesta ja ilmoittautumisohjeet on sivuilla 78 – 79.
Vaisalan tilinpäätös painetaan sekä suomeksi että englanniksi. Tilinpäätöksen pdf-versio on ladattavissa Vaisalan verkkosivuilta www.vaisala.fi/sijoittajat.
Vaisalan verkkovuosikertomus 2011 on luettavissa osoitteessa www.vaisala.fi/vuosikertomus, josta sen voi myös ladata pdf-versiona.
Vaisala julkaisee vuosittain painetun englanninkielisen yritysvastuuraportin. Corporate Responsibility Report 2011 on saatavilla myös pdf-versiona Vaisalan verkkosivuilla www.vaisala.com/sustainability.
Vaisala News on konsernin englanninkielinen asiakaslehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Lehden pdf-version voi ladata osoitteesta www.vaisala.com/vaisalanews.
Kaikkia yllämainittuja julkaisuja voi tilata myös suoraan verkosta osoitteesta www.vaisala.fi/julkaisutilaus tai sähköpostitse [email protected].
Yhtiön pörssi- ja lehdistötiedotteet julkaistaan verkkosivuilla http://www.vaisala.fi/uutiset Tiedotteiden jakelupalveluun voi liittyä osoitteessa www.vaisala.fi/tiedotetilaus.
Englanninkielinen Vaisala Knowledge eNewsletter on sähköinen uutiskirje, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Se esittelee ajankohtaista tietoa ympäristön ja teollisuuden mittauksen aloilta. Uutiskirjeen teemoja ovat meteorologia ja hydrologia, energia ja vesi, life science, talotekniikka, tieratkaisut ja teollisuuden mittaukset. Tilaa uutiskirje osoitteesta: http://www.vaisala.com/knowledge.
đ Pääkonttori đđđđđ Vaisala Oyj PL 26, 00421 Helsinki Katuosoite: Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa Vaihde: +358 9 894 91 s-posti: [email protected]
Konserniviestintä: [email protected]
đ Birmingham đđđđ đ Bury St Edmunds đ
Vaisala Canada Inc. đ Vancouver đđđđđ
Pääkonttori, Pohjois-Amerikka
đ Durham, NC đđ đ Houston, TX đ đ Minneapolis, MN đđ đ San Jose, CA đ đ St. Louis, MO đđ đ Tucson, AZ đđ đ Westford, MA đ
Vaisala Ltda đ Rio de Janeiro đ
Vaisala Oyj
đ Dubai đ Intia
Vaisala Oyj đ New Delhi đ
Vaisala Sdn Bhd đ Kuala Lumpur đ
Vaisala Oyj đ Soul đ
Vaisala KK đ Tokio đđđ
Vaisala Pty Ltd đ Melbourne đđđ
Tuotekehitys đƮ| Tuotanto đ | Palvelu đ | Myynti đ | Hallinto đ
Toimipisteiden yhteystiedot: www.vaisala.fi/yhteystiedot
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.