Vaisala Oyj

Annual Report • Mar 6, 2008

Tilinpäätös 2007

Sisältö

Uudistusten vuosi 2007. 3
Vuosikertomus verkossa.	4
Vaisala lyhyesti.	4

Avainluvut graafeina.	5
Hallituksen toimintakertomus.	6

Konsernitilinpäätös, IFRS

Konsernin tuloslaskelma.	12
Konsernitase.	13-14
Konsernin rahavirtalaskelma.	15
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista.	16
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot.	17-45

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Konsernin viiden vuoden kehitys.	46
Konsernin tunnusluvut. 47
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet.	48

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma. 49
Emoyhtiön tase. 50-51
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 52
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot. 53-60
Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista 61
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset. 62
Tilintarkastuskertomus. 63
Tietoa osakkeenomistajille. 64
Sijoittajan kalenteri 2008. 65
Vaisala maailmalla 66-67

Uudistusten vuosi 2007

Vaisala-konsernin liikevaihto kasvoi 1,5 prosenttia viime vuodesta, ja oli 224,1 miljoonaa euroa.

Liikevaihto jäi jonkin verran odotuksista vuodelle 2008 siirtyneiden toimitusten, käynnissä olevien

kasvustrategiaa tukevien kehityshankkeiden ja heikentyneiden valuuttakurssien vuoksi.

Liikevaihto kasvoi eritoten Aasian-Tyynenmeren alueella, sen sijaan USA:n myyntiä rasitti dollarin heikentyminen. Vaisala Instruments ja Vaisala Solutions -yksiköiden liikevaihdon kehitys oli suotuisaa, kun taas Vaisala Measurement Systems -liiketoiminnan liikevaihto ja tulos jäivät odotetusta.

Erityisen myönteinen saavutus vuonna 2007 oli säätutkan lanseeraus ja ensimmäisten toimitussopimusten solmiminen. Onnistuimme myös parantamaan tehokkuuttamme vuonna 2006 toteutetun radiosondituotannon ulkoistamisen ansiosta, tehostamalla hankintaamme ja hyödyntämällä yhteisiä tuotealustoja.

Vuonna 2007 toteutimme useita konserninlaajuisia muutoksia. Määrittelimme uuden asiakaslähtöisen ja kasvuun tähtäävän

strategian. Haemme kasvua sekä orgaanisesti että valikoiduin yritysostoin. Kehitämme erityisesti palvelu- ja ratkaisuliiketoimintaamme ja muutamme instrumenttiliiketoiminnan tuotepohjaisen toimintamallin asiakassegmenttipohjaiseksi.

Odotamme markkinatilanteen pysyvän ennallaan vuonna 2008. Maailmantalouden tilanne ja valuuttakurssien kehitys vaikuttanevat Vaisalan tulokseen ensi vuonnakin.

Vaisala säilytti vahvat markkinaosuutensa vuonna 2007, ja yhtiön tavoitteena on myös vastaisuudessa olla maailmanlaajuinen markkinajohtaja valitsemillaan liiketoiminta-alueilla. Siksi tuotekehitystyö ja kilpailukyvyn kehitys ovat edelleen keskeisessä asemassa.

Lämmin kiitos Vaisalan henkilöstölle uurastuksesta ja sitoutumisesta yhteisiin tavoitteisiin. Kiitokset myös asiakkaille ja yhteistyökumppaneille luottamuksestanne Vaisalaa kohtaan - haluamme palvella teitä yhä paremmin.

Kjell Forsén Toimitusjohtaja

Vuosikertomus verkossa

Vaisala on vuodesta 2002 lähtien julkaissut vuosikertomuksensa vain verkossa. Vuoden 2007 verkkovuosikertomuksessa on muun muassa

• Toimitusjohtaja Kjell Forsénin videohaastattelu, jossa on myös katsaus Vaisalan tulevaisuudennäkymiin
• Vuoden keskeiset tapahtumat kootusti
• Asiakasartikkeleita Vaisalan liiketoiminta-alueilta
• Taloudellinen informaatio ladattavissa Excel-muotoisena.

Verkkosivuillamme on mahdollisuus liittyä Vaisalan tiedotteiden postituslistalle. Listalla oleville lähetetään kaikki Vaisalan pörssitiedotteet sähköpostitse suomeksi tai englanniksi.

Tutustu verkkovuosikertomukseen osoitteessa: www.vaisala.com/vuosikertomus.

Vaisala lyhyesti

Vaisala on maailman johtava ympäristön ja teollisuuden mittaustuotteita, -palveluja ja -ratkaisuja tarjoava yritys. Ratkaisujamme käytetään muun muassa meteorologiassa, liikenteessä ja ilmailussa, sekä eri teollisuuden aloilla.

Vahvan teknologisen osaamisen, laajan palvelu- ja ratkaisutarjonnan sekä yli 70 -vuotisen kokemuksen avulla Vaisala tarjoaa perustaa paremmalle elämänlaadulle, ympäristönsuojelulle ja turvallisuudelle.

Vaisalan palveluksessa on noin 1100 ammattilaista ja konsernin liikevaihto vuonna 2007 oli 224,1 miljoonaa euroa. Markkina-alue kattaa koko maailman, ja vuonna 2007 viennin osuus liikevaihdosta oli 96 prosenttia. Vaisalan A-sarjan osakkeet on listattu Pohjoismaisessa Arvopaperipörssissä.

Avainluvut graafeina

Yleiskatsaus

Vaisalan vuoden 2007 liikevaihto jäi jonkin verran alkuvuoden odotuksista muutamien vuodelle 2008 siirtyneiden toimitusten vuoksi. Tulokseen vaikuttivat lisäksi yhtiössä käynnissä olevat kasvustrategiaa tukevat kehityshankkeet ja heikentyneet valuuttakurssit. Liikevaihto kasvoi eritoten Aasian-Tyynenmeren alueella, kun taas USA:n myyntiä rasitti dollarin heikentyminen. Vaisala Instruments ja Vaisala Solutions -yksiköiden liikevaihdon kehitys oli suotuisaa, kun taas Vaisala Measurement Systemsin liikevaihto ja tulos jäivät odotetusta.

Vuonna 2007 toteutettiin useita konserninlaajuisia muutoksia. Vaisalalle määriteltiin uusi asiakaslähtöinen ja kasvuun tähtäävä strategia. Kasvua haetaan sekä orgaanisesti että valikoiduin yritysostoin. Kehityksen painopistealueita ovat palvelu- ja ratkaisuliiketoiminta sekä instrumenttiliiketoiminnan tuotepohjaisen toimintamallin muuttaminen asiakassegmenttipohjaiseksi.

Tulevaisuuden näkymät

Maailmantalouden epävakauden ja valuuttakurssien muutosten odotetaan edelleen vaikuttavan tulokseen. Vaisalan asiakasrakenteen vuoksi markkinatilanteen odotetaan pysyvän ennallaan vuonna 2008 ja vuoden 2008 liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan pysyvän samalla tasolla tai hieman korkeampana kuin edellisenä vuonna. Vaisalan liiketoiminnalle on luonteenomaista suuri kausivaihtelu, joten edellisvuosien tapaan vuoden ensimmäinen neljännes on todennäköisesti muita heikompi. Markkinatilanteen oletetaan jatkuvan suotuisana erityisesti Aasian-Tyynenmeren alueella.

Vaisalan tavoitteena on myös jatkossa olla maailmanlaajuinen markkinajohtaja valitsemillaan liiketoiminta-alueilla. Siksi panostukset tuotekehitystyöhön ja kilpailukyvyn kehitykseen tulevat edelleen olemaan merkittävät vuonna 2008.

Markkinatilanne, liikevaihto ja tilauskanta

Liikevaihto kehittyi myönteisimmin Aasian-Tyynenmeren alueella, jossa liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 15,2 prosenttia 60,2 (52,2) miljoonaan euroon. Euroopan liikevaihto kasvoi 6,2 prosenttia 80,7 (76,0) miljoonaan euroon, kun taas Afrikan, Etelä- ja Väli-Amerikan liikevaihto laski 26,1 prosenttia 10,0 (13,6) miljoonaan euroon. Valuuttakurssit vaikuttivat erityisesti Pohjois-Amerikan liikevaihtoon, joka laski euromääräisesti 7,4 prosenttia 73,2 (79,0) miljoonaan euroon. Mikäli valuuttakurssit olisivat säilyneet muuttumattomina, Pohjois-Amerikan liikevaihto olisi kasvanut 1,3 prosenttia.

Määrätietoinen kehitystyö ja kilpailukyvyn ylläpito ovat auttaneet yhtiötä säilyttämään vahvat markkinaosuutensa.

Saatujen tilausten määrä laski 6,2 prosenttia vertailukauteen nähden eli 228,5 (243,6/2006; 196,5/2005) miljoonaan euroon. Konsernin tilauskanta oli katsauskauden lopussa 82,3 (77,6) miljoonaa euroa. Tilauskannasta noin 18 miljoonaa euroa toimitetaan vuonna 2009 tai myöhemmin.

Vaisala-konsernin liikevaihto kasvoi 1,5 prosenttia vertailukauteen nähden, ja oli 224,1 (220,8/2006; 197,9/2005) miljoonaa euroa. Vaisala Instruments -divisioonan liikevaihto kasvoi 7,2 prosenttia ja Vaisala Solutions -divisioonan 12,5 prosenttia, kun taas Vaisala Measurement Systems -divisioonan liikevaihto laski 11,6 prosenttia. Valuuttakurssien heikentyminen vaikutti negatiivisesti liikevaihdon kasvuun. Mikäli Vaisalan kannalta tärkeimmät valuutat olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi kasvanut 5,8 prosenttia. Ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta oli 96 (97) prosentia.

Taloudellinen asema ja tulos

Tilikauden liikevoitto oli 15,8 prosenttia liikevaihdosta, eli 35,3 (38,6) miljoonaa euroa. Taloudellisen raportoinnin rakennetta on muutettu siten, että valuuttasuojaustoiminnan tulos on raportoitu vuoden 2007 alusta alkaen muiden liiketoiminnan tuottojen ja kulujen sijasta liikevoiton alapuolella rahoituskuluissa ja -tuotoissa, jossa raportoidaan myös kurssivoitot ja -tappiot. Vertailukauden ja koko tilikauden 2006 luvut on muutettu vastaamaan nykyistä raportoinnin rakennetta.

Voitto ennen veroja oli 16,5 prosenttia liikevaihdosta eli 37,0 (38,2) miljoonaa euroa, laskua 3,0 prosenttia. Tilikauden voitto oli 25,8 (26,6) miljoonaa euroa, laskua 2,9 prosenttia.

Vaisala-konsernin vakavaraisuus ja likviditeetti säilyivät vahvoina. Taseen loppusumma 31.12.2007 oli 225,6 (219,2/2006; 196,9/2005) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 83 prosenttia (81 %/2006; 81 %/2005).

Konsernin likvidien rahavarojen määrä oli 99,2 (87,3/2006; 81,4/2005) miljoonaa euroa.

Tutkimus ja tuotekehitys

Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset olivat 23,5 (20,6/2006; 19,8/2005) miljoonaa euroa, eli 10,5 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli 21 (19/2006, 19/2005) prosenttia konsernin henkilökunnasta. Yksi tuotekehitystoiminnan tuloksista on syksyllä 2007 lanseerattu säätutka. Lisäksi yhtiö lanseerasi uudistetun AviMet-lentosääjärjestelmän helmikuussa 2007. Yhteisten alustojen kehittämistä Vaisalan tuotteille jatkettiin niinikään.

Investoinnit

Bruttoinvestoinnit olivat 7,3 miljoonaa euroa (20,4/2006; 8,0/2005)

Uutta, koko organisaation kattavaa toiminnanohjausjärjestelmää alettiin rakentaa vuoden 2007 alusta. Se korvaa useita nykyisin käytössä olevia järjestelmiä ja tukee Vaisalan kasvustrategiaa ja liiketoimintaprosesseja. Tavoitteena on ottaa järjestelmä käyttöön vuoden 2009 alkupuoliskolla.

Vaisala Measurement Systems

Vaisala Measurement Systemsin ulkoinen liikevaihto jäi odotetusta ja laski 11,6 prosenttia vertailukauteen nähden 82,5 (93,2) miljoonaan euroon. Mikäli valuuttakurssit olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi laskenut 7,4 prosenttia. Liikevoitto laski 12,7 (19,8) miljoonaan euroon.

Saatujen tilausten määrä laski 13,5 prosenttia 84,1 (97,2/2006; 79,1/2005) miljoonaan euroon.

Liikevaihdon lasku johtui luotausliiketoiminnan, tuulikeilainten ja tutkien signaaliprosessoreiden edellisvuotta alemmasta myynnistä. Vuosittainen myynnin vaihtelu on alalle tyypillistä. Radiosondituotannossa vuonna 2006 tehtyjen tehostamistoimien ansiosta kustannussäästöä tuli yli 2 miljoonaa euroa.

Vaisala sai ensimmäiset säätutkatilauksensa tilikauden aikana. Tilaukset sisältävät yhteensä viisi kaksoispolarisaatiotutkaa, joissa on Sigmet signaaliprosessorit ja sovellusohjelmat. Tilausten yhteisarvo on täysimääräisinä toteutuessaan noin 4 miljoonaa euroa ja projektit tuloutuvat toimitusten toteutuessa suunnitellusti vuoden 2008 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana.

Vaisala allekirjoitti sopimuksen Kanadan ilmatieteen laitoksen kanssa (Meteorological Service Canada, PWGSC) synoptisen havaintoverkon uusimisesta. Kymmenvuotisen sopimuksen arvo on noin 27 miljoonaa dollaria ja toimitukset alkoivat lokakuussa 2007.

Vaisala ulkoisti Measurements Systemsin tuotantoa ja uudellenorganisoi Pohjois-Amerikan tutkimus- ja tuotekehitystoimintaansa. Ulkoistamisen taloudellisten vaikutusten arvioidaan parantavan yksikön vuositulosta noin 2 miljoonalla eurolla tilivuodesta 2008 alkaen. Näiden toimenpiteiden seurauksena Vaisala irtisanoi 14 henkilöä Yhdysvalloissa. Vuoden 2007 tilinpäätökseen on kirjattu toimenpiteen vuoksi 0,3 miljoonan euron kustannus.

Vaisala Instruments

Vaisala Instruments -liiketoiminta ylitti odotukset vuonna 2007. Ulkoinen liikevaihto kasvoi 9,5 prosenttia vertailukauteen nähden 70,3 (64,3) miljoonaan euroon. Mikäli valuuttakurssit olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi kasvanut 15,3 prosenttia.

Kokonaisliikevaihto nousi 7,2 prosenttia 80,8 (75,3) miljoonaan euroon.

Tilikauden liikevoitto nousi 19,9 (19,5) miljoonaan euroon. Heikentyneistä USA:n ja Japanin valuutoista huolimatta liikevoitto pystyttiin pitämään erinomaisella tasolla.

Ulkoisilta asiakkailta saatujen tilausten määrä kasvoi hieman vertailukauteen nähden ja oli 70,4 (68,2/2006; 60,2/2005) miljoonaa euroa.

Kilpailutilanne kaikilla teollisuuden mittalaitteiden tuotemarkkina-alueilla on säilynyt kovana.

Vaisala Solutions

Vaisala Solutionsin ulkoinen liikevaihto kasvoi 12,6 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 71,3 (63,3) miljoonaa euroa. Kehityshankkeista aiheutuneiden kulujen vuoksi liikevoitto jäi edellisen vuoden tasolle 5,3 (5,4) miljoonaan euroon. Mikäli valuuttakurssit olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi kasvanut 15,6 prosenttia.

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2007

Tilausten määrä laski 5,2 prosenttia 74,0 (78,1/2006; 57,2/2005) miljoonaan euroon.

Kokonaisratkaisujen kysyntä ja saatujen tilausten määrä pysyi hyvällä tasolla. Tämän seurauksena liikevaihto ja tilauskanta kasvoivat edellisvuodesta ja tulos- sekä kannattavuustavoitteet täyttyivät.

Vaisala allekirjoitti asiakassopimuksen kiinteästi asennettavien automaattisten sääasemien toimituksista lentosäähavainnointia varten. Sopimus kattaa sääasemien toimitukset ja tukipalvelut ja jatkuu mahdollisesti vuoden 2012 loppuun. Sopimuksen arvioitu arvo on yli 10 miljoonaa dollaria.

Henkilöstö

Vaisala-konsernin henkilöstön määrä oli tilikaudella keskimäärin 1 113 (1 069/2006, 1 062/2005). Henkilöstöstä 39 (40/2006, 38/2005) prosenttia työskenteli konsernin ulkomaisissa toimipisteissä. Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli 21 (19/2006, 19/2005) prosenttia konsernin henkilökunnasta.

Yhtiössä palkan määräytymisen perusteina ovat paikalliset kollektiiviset ja yksilölliset sopimukset, tehtävässä suoriutuminen sekä tehtävän vaativuus. Peruspalkkaa täydentävät tuloksiin sidotut palkkiojärjestelmät, joiden piirissä on yhtiön koko henkilöstö. Vuonna 2007 maksettujen palkkojen kokonaissumma oli 57,2 (57,3/2006, 51,9/2005) miljoonaa euroa.

Muutokset yhtiön johdossa

Vaisalan johdossa tehtiin seuraavat nimitykset:

FM Matti Ervasti (51) nimitettiin myynti- ja markkinointijohtajaksi 15.5.2007 alkaen, DI, eMBA Ari Meskanen (43) teknologiajohtajaksi 1.5.2007 alkaen, FM ( fysiikka) Scott Sternberg (43) palveluliiketoiminnan johtajaksi 1.6.2007 alkaen, DI, LuK Antti Ritvos (53) ratkaisuliiketoiminnan johtajaksi 15.11.2007 alkaen, DI Lauri Rintanen (53) Operations-yksikön johtajaksi 1.11.2007 alkaen, ekonomi Tapio Engström (44) liiketoiminnan kehitysjohtajaksi 1.11.2007 alkaen ja FM Helena Marjaranta (44) viestintäjohtajaksi 1.12.2007 alkaen.

Kaikki nimitetyt ovat Vaisalan johtoryhmän jäseniä.

Riskienhallinta

Riskienhallinnan järjestäminen

Yrityksellä on käytössä konsernin hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa on kartoitettu strategiset, operatiiviset ja rahoitusriskit. Konsernin johtoryhmä arvioi säännöllisesti riskienhallintapolitiikkaa, käytäntöjen kattavuutta ja painopisteitä. Politiikan tavoitteena on varmistaa henkilöstön, toiminnan ja tuotteiden turvallisuus sekä toiminnan jatkuvuus. Politiikka kattaa myös tietopääoman sekä yrityskuvan ja brandin suojaamisen. Asianmukainen ja ajantasainen riskikäsitys sisällytetään päätöksentekoon.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Vaisala arvioi säännöllisesti toimintaansa liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä. Lisätäkseen toimintansa läpinäkyvyyttä Vaisala on kehittänyt riskejä koskevaa raportointiaan siten että Vaisalan toimintaan vaikuttavat riskit ja epävarmuustekijät pyritään kuvaamaan yksityiskohtaisemmalla tasolla.

Vaisalan toimintaympäristöön kuuluvat normaalit, kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät riskit. Näistä merkittävimpiä ovat riskit, jotka liittyvät maailmantalouden vaihtelusta johtuvaan ostokäyttäytymisen muutokseen, valuuttakurssien, erityisesti Yhdysvaltain dollarin vaihteluun, toimittajaverkoston hallintaan ja tuotantotoimintaan. Vaisala käyttää alihankkijoita. Olennaiset muutokset alihankkijasuhteissa, alihankkijoiden toiminnassa ja toimintaympäristössä voivat vaikuttaa Vaisalan toimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiössä riskienhallintapolitiikan mukaisesti.

Vaikutettavissa olevien toiminnallisten riskien hallinnoimiseksi on luotu konsernitason riskien hallintamenetelmiä ja vakuutusohjelmia. Ne kattavat konsernin omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen, erinäisiin vastuihin, kuljetuksiin ja liikematkustamiseen liittyviä riskejä.

Yhtiössä on käynnissä merkittäviä uutta strategiaa tukevia organisaatiomuutoksia. Lisäksi panostetaan huomattavasti myyntiorganisaatioon, sekä tuotekehitykseen ja toiminnanohjausjärjestelmän kehittämiseen. Nämä saattavat muodostaa lyhyellä aikavälillä Vaisalan liikevaihtoon ja tulokseen liittyviä riskejä.

Arvioidun liikevaihdon ja liikevoiton toteutumisen edellytyksenä on tilausvirran säilyminen nykytasolla ja toimitusten toteutuminen suunnitellusti.

Vaisalan osake

Vuoden 2007 lopussa hallituksella ei ollut valtuuksia osakepääoman korotukseen eikä vaihtovelkakirjalaina- tai optiolainojen liikkeellelaskuun.

31.12.2006 Vaisalan A-osakkeen kurssi Helsingin Arvopaperipörssissä oli 33,07 euroa ja tilikauden lopussa 35,60 euroa. Tilikauden ylin noteeraus oli 41,99 euroa ja alin 29,43 euroa.

Vaisalan osakkeita vaihdettiin pörssissä tilikauden aikana 5.595.292 kappaletta.

Vaisalalla on 18.218.364 osaketta, joista 3.407.385 kuuluu sarjaan K ja 14.810.979 kuuluu sarjaan A. Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on noin EUR 0,42. K- ja A -sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-sarjan osakkeet muodostavat 81,3 % kaikista osakkeista ja 17,9 % äänimäärästä. Ksarjan osakkeet muodostavat 18,7 % kaikista osakkeista ja 82,1 % äänimäärästä.

Suurimmat osakkeenomistajat löytyvät yhtiön Internet-sivuilta ja tilinpäätöksen liitetiedoista.

Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukainen osakkeiden enimmäismäärä on 68.490.017 kappaletta ja konsernin enimmäisosakepääoma on 28,8 miljoonaa euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeita eivät rasita suostumus- tai lunastuslausekkeet lukuunottamatta edellämainittuja johdon osakepalkkiojärjestelmän osakkeita.

Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa Asarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

Omat ja emoyhtiön osakkeet

Yhtiön hallussa oli tilikauden päättyessä omia A-osakkeita 9.150 kappaletta, joiden suhteellinen osuus osakepääomasta on 0,05 % ja äänimäärästä 0,01 %. Yhtiön hallussa olevista osakkeista suoritettu vastike on 251.898,31 euroa.

Hallitus

Jäsenet

Vaisala Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme (3) ja enintään kuusi (6) jäsentä. Voimassa olevan käytännön mukaisesti hallituksessa on kuusi jäsentä. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Toimikausi

Hallituksen jäsenten toimikausi poikkeaa listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä annetun suosituksen kohdan 12 mukaisesta yhden vuoden toimikaudesta. Toimikausi on yhtiöjärjestyksen mukaisesti 3 vuotta. Toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy kolmanneksi (3.) seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Konsernin toimitusjohtaja

Vaisala Oyj:n toimitusjohtajan nimittää yhtiön hallitus. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Hän vastaa myös yhtiön hallinnon järjestämisestä.

Sisäpiiritapahtumat

Sisäpiirille ei ole myönnetty lainoja eikä sen puolesta ole annettu vastuusitoumuksia.

Konsernirakenne

Yhtiöllä on sivuliikkeet Kanadassa, Kiinassa, Malesiassa ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa. Sivuliikkeiden osoitteet ja yhteystiedot löytyvät yrityksen Internet-sivuilta.

Ympäristö

Ympäristöasiat ovat Vaisalalle tärkeitä ja niihin paneudutaan yhtiössä huolellisesti. Vaisala haluaa olla mukana luomassa perustaa paremmalle elämänlaadulle, ympäristönsuojelulle, turvallisuudelle ja tuottavuudelle.

Myönteisiä ympäristövaikutuksia asiakkaille

Vaisalan ympäristömittauslaitteiden ja -järjestelmien avulla yhtiön asiakkaat voivat parantaa ympäristönsä tilaa. Ilmastonmuutoksen vuoksi erilaisia sääilmiöitä seurataan ja mitataan nykyisin aiempaa enemmän ja tarkemmin. Vaisalan ympäristönmittauslaitteita ja säähavaintojärjestelmiä käytetään ympäri maailman ja niiden avulla asiakkaat voivat alentaa ympäristöä kuormittavaa energiankulutusta rakennuskiinteistöissä ja teollisissa prosesseissa.

Teollisuudessa käytettävien Vaisalan mittalaitteiden avulla vaikutetaan tuotteiden laatuun, tuotantoprosessien tehokkuuteen, energiankulutuksen optimointiin, turvallisuuteen ja ihmisten hyvinvointiin. Tarkka kosteuden mittaus ja säätö on monissa tuotantoprosesseissa tärkeää, jotta tuotteiden laatu pysyy korkeana ja energiankulutus pienenä.

Hiilidioksidipitoisuus kuvaa sisäilman laatua ja ilmanvaihdon tehokkuutta. Sisäilma voidaan pitää raikkaana energiaa tuhlaamatta ohjaamalla ilmanvaihtoa hiilidioksidimittareiden avulla. Vastaavasti sisäilman lämpötilaa ohjataan lämpötilamittareiden avulla ja kosteutta kosteusmittalaitteilla.

Vaisala mukana energiatehokkuussopimuksessa

Vaisala on mukana Teknologiateollisuuden energiatehokkuussopimuksessa. Sopimuksella tavoitellaan energiatehokkuutta ja kustannussäästöjä sekä torjutaan ilmastonmuutosta. Sopimuksen myötä Vaisala saa tietoa ja kehyksen omien toimenpiteidensä tueksi.

Ympäristöyhteistyö 2007

Vaisala selvitti mittalaitteidensa ympäristövaikutuksia elinkaarianalyysien avulla ELE-DFE yhteistyöhankkeessa ABB Oy: n, Helvar Oy:n ja Tampereen Teknillisen Yliopiston kanssa. Hankkeeseen osallistuivat myös TAMLINK ja TEKES. Elinkaarianalyysien tuloksia hyödynnetään uusien tuotteiden suunnittelussa. Kehitystyön tavoite on minimoida tuotteiden ympäristövaikutukset tuotteen koko elinkaaren ajan.

Vaisala osallistui Teknologiateollisuuden ympäristötyöryhmän toimintaan. Työryhmä seuraa lainsäädäntöä ja edistää yhteistyötä viranomaisten, yritysten ja ympäristöasiantuntijoiden välillä.

Vaisala noudattaa yleisiä kansainvälisiä standardeja ja vaatimuksia. Konsernissa on voimassaoleva sertifioitu SFS-EN ISO 14001 -standardiin perustuva ympäristöjärjestelmä. Se kattaa kaikki yrityksen toimipaikat ja tuotteet. Tehtaiden ja toimipaikkojen jätehuolto ja materiaalien kierrätys on korkealla tasolla. Sertifiointiyhteistyökumppanina on toiminut Inspecta Oy.

Aktiivinen vaikuttaja tiedeyhteisöissä

Vaisala käy aktiivista dialogia eri sidosryhmien kanssa ja vaikuttaa tieteen ja erityisesti ympäristömittauksen kehitykseen. Vaisala on mukana useissa hankkeissa yhdessä alan johtavien tutkimuslaitosten, kuten Yhdysvaltain meren ja ilmakehän tutkimuslaitoksen NOAA:n (National Oceanic and Atmospheric Administration), Colorado State Universityn sekä Suomen valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) ja Teknillisen korkeakoulun kanssa.

Vaisalan edustajat osallistuvat Suomen Teknologiateollisuus ry:n hallitukseen ja eri työryhmiin, kuten Teknologiateollisuuden ympäristötyöryhmän toimintaan. Vaisala tekee myös tiivistä yhteistyötä useiden eri meteorologisten kumppaneiden kanssa eri puolilla maailmaa ja osallistuu YK:n alaisen World Meteorological Organizationin (WMO), toimintaan. Vaisala on myöntänyt tutkimusapurahoja useille eri yliopistoille, opiskelijoille ja tutkijoille sekä Suomessa että Yhdysvalloissa.

Esitykset yhtiökokoukselle

Hallituksen esitys voitonjaoksi

Tilinpäätöksen 31.12.2007 mukaan emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 130.992.510,76 euroa, josta tilikauden voitto on 22.683.835,80 miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

- osinkona jaetaan 0,85 euroa/osake eli yhteensä	15.477.831,90 euroa
- jätetään omaan pääomaan	115.514.678,86 euroa
yhteensä	130.992.510,76 euroa

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Täsmäytyspäiväksi on päätetty 1.4.2008 ja osingonmaksupäiväksi ehdotetaan 8.4.2008.

Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Mikko Niinivaara ja Raimo Voipio. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 10 %:a kaikista yhtiön äänistä, ovat ilmoittaneet esittävänsä Vaisala Oyj:n 27.3.2008 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenmäärä olisi kuusi. Hallitus esittää Mikko Niinivaaran ja Raimo Voipion uudelleen valintaa.

Tilintarkastusyhteisöksi hallitus ehdottaa valittavaksi uudelleen KHT-yhteisö Pricewaterhouse-Coopers Oy:n ja Hannu Pellisen KHT.

Ehdotettavat henkilöt ja tilintarkastaja ovat antaneet suostumuksensa valintaan.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Vaisala on allekirjoittanut pitkäaikaisen asiakkaansa kanssa merkittävän sopimuksen yläilmahavaintotuotteiden toimittamisesta. Tilauksen arvo on 8,3 miljoonaa euroa ja se sisältää radiosondeja ja tarvikkeita. Toimitukset tapahtuvat vuoden 2008 aikana.

Vantaalla 13. päivänä helmikuuta 2008,

Vaisala Oyj Hallitus

Konsernin tuloslaskelma

M€	Liite		1.1. -31.12.2007		1.1. -31.12.2006
Liikevaihto	2, 3	224,1		220,8
Hankinnan ja valmistuksen kulut	7	-99,6		-100,1
Bruttokate		124,5	55,6 %	120,8	54,7 %
Liiketoiminnan muut tuotot Myynnin ja markkinoinnin kulut Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut Muut hallinnon kulut	6 7 7 7	0,0 -46,2 -23,5 -19,5		0,1 -42,1 -20,6 -19,6
Liikevoitto		35,3	15,8 %	38,6	18,0 %
Rahoitustuotot ja -kulut Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	10 16	1,6 0,0		-0,5 0,0
Voitto ennen veroja		37,0	16,5 %	38,2	17,3 %
Tuloverot	11	-11,2		-11,6
Tilikauden voitto		25,8	11,5 %	26,6	12,0 %
Jakautuminen Emoyhtiön omistajille		25,8		26,6
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) Laimennusvaikutuksella oikaistu	12	1,42		1,46
osakekohtainen tulos (EUR)		1,42		1,46

Konsernitase

M€	Liite	31.12.2007	31.12.2006
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	14	17,8	21,0
Aineelliset hyödykkeet	15	33,1	33,5
Osuudet osakkuusyrityksissä	16	0,5	0,4
Muut rahoitusvarat	17	0,0	0,2
Pitkäaikaiset saamiset	18	0,1	0,1
Laskennalliset verosaamiset	11	4,7 5,3	5,2 5,9
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	19	16,1	17,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset	20	53,4	53,9
Tilikauden verotettavaan tuloon
perustuvat verosaamiset		0,5	0,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat	21	42,6	41,2
Rahavarat	22	56,6	46,1
Varat yhteensä		225,6	219,2

Konsernitase

M€	Liite	31.12.2007	31.12.2006
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		7,7	7,7
Ylikurssirahasto		16,6	16,6
Muut rahastot /Vararahasto		0,1	0,1
Omat osakkeet		-0,3	-0,3
Muuntoerot		-5,4	-1,6
Kertyneet voittovarat		131,8	120,7
Tilikauden voitto		25,8	26,6
		176,3	169,8
Oma pääoma yhteensä	23	176,3	169,8
Vieras pääoma
Pitkäaikaiset velat
Eläkevelvoitteet	25	0,3	0,3
Korolliset pitkäaikaiset velat	24	0,2	0,3
Pitkäaikaiset varaukset	26	0,2	0,0
Laskennalliset verovelat	11	0,4	0,4
		1,1	1,1
Lyhytaikaiset velat
Korollisten pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät	24	0,1	0,3
Korolliset lyhytaikaiset velat	24	0,7	0,3
Saadut ennakot		12,0	9,6
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		2,5	2,6
Muut lyhytaikaiset velat	27	32,9	35,6
		48,1	48,4
Oma pääoma ja velat yhteensä		225,6	219,2

Konsernin rahavirtalaskelma

M€	Liite	Konserni 2007	Konserni 2006
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut		228,2	220,3
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut		0,0	0,0
Maksut liiketoiminnan kuluista		-184,0	-173,7
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		44,1	46,6
Saadut korot		3,4	2,2
Maksetut korot		-0,4	-0,1
Muut rahoituserät, netto		-0,4	-3,3
Saadut osingot liiketoiminnasta		0,0	0,0
Maksetut tuloverot		-10,8	-9,7
Liiketoiminnan rahavirta ( A )		36,0	35,7
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-7,4	-7,2
Tytäryhtiön hankinta vähennettynä sen
hankintahetken rahavaroilla	4	0,0	-15,7
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		0,0	0,1
Myönnetyt lainat		0,0	0,0
Investoinnit muihin sijoituksiin		0,0	-0,1
Investointien rahavirta ( B )		-7,4	-22,9
Rahoituksen rahavirta
Maksullinen osakeanti		0,0	6,1
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-0,2	-0,5
Maksetut osingot ja muu voitonjako		-15,5	-13,4
Rahoituksen rahavirta ( C )		-15,7	-7,8
Rahavarojen muutos ( A + B + C ) lisäys ( + ) / vähennys ( - )		12,9	5,0
Rahavarat tilikauden alussa		87,3	81,4
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-1,0	0,9
Rahavarojen muutos		12,9	5,0
Rahavarat tilikauden lopussa	21, 22	99,2	87,3

Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 31.12.2007

M€	Osake- pääoma	Osake- anti	Ylikurssi- rahasto	Vara- rahasto	Omat osakkeet	Muunto- erot	Voitto varat	Yhteensä
Oma pääoma 31.12.2005	7,4	5,4	5,3	0,1	0,0	1,9	134,1	154,3
Muuntoeron muutos				0,0		-3,5		-3,5
Tilikauden voitto							26,6	26,6
Osingon jako							-13,4	-13,4
Optioilla merkityt osakkeet	0,2	-5,4	11,3					6,1
Omien osakkeiden hankinta					-1,0			-1,0
Omien osakkeiden luovutus					0,7			0,7
Oma pääoma 31.12.2006	7,7	0,0	16,6	0,1	-0,3	-1,6	147,3	169,8
Muuntoeron muutos				0,0		-3,8		-3,8
Siirto voittovaroista vararahastoon				0,0			0,0	0,0
Tilikauden voitto							25,8	25,8
Osingon jako							-15,5	-15,5
Oma pääoma 31.12.2007	7,7	0,0	16,6	0,1	-0,3	-5,4	157,6	176,3

1.1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernin emoyhtiö Vaisala Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa ja sen rekisteröity osoite Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki). Yhteisötunnus on 0124416-2. Vaisalalla on toimistoja ja liiketoimintaa Suomessa, Pohjois-Amerikassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Kiinassa, Ruotsissa, Malesiassa, Japanissa ja Australiassa. Vaisalan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (International Financial Reporting Standads; IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu kaikkia pakollisesti 31.12.2007 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Vaisala Oyj on kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja valmistaa elektronisia mittausjärjestelmiä ja -laitteita. Tuotteiden sovellusalueita ovat meteorologia, ympäristötieteet, liikenne ja teollisuus. Vaisalan tuotteet luovat perustaa paremmalle elämänlaadulle, kustannussäästöille, ympäristönsuojelulle, turvallisuudelle ja tehokkuudelle.

Segmenttiraportointi

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen ja maantieteellisen segmenttijaon mukaisesti. Konsernin ensisijainen segmenttiraportointimuoto on liiketoimintasegmenttien mukainen. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä. Maantieteellisten segmenttien tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden maantieteellisten segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Muu toiminta sisältää uusien liiketoimintojen kehittämisyksiköt sekä kohdistamattomat erät vero- ja rahoituseristä sekä muita koko yritykselle yhteisiä eriä. Investonnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella.

Vaisalan kolme liiketoiminta-aluetta ovat Vaisala Measurement Systems, Vaisala Solutions ja Vaisala Instruments.

Vaisala Measurement Systems kehittää, valmistaa ja markkinoi yläilmakehän säähavaintoihin käytettäviä järjestelmiä ja laitteita sekä tuulikeilaimia, säätutkia, säätutkien signaaliprosessoreita ja sovellusohjelmistoja sekä salamapaikannusjärjestelmiä, joissa sovelletaan etämittaustekniikkaa sekä tarjoaa näiden järjestelmien ja laitteiden ylläpitopalveluita.

Vaisala Solutions kehittää, valmistaa ja markkinoi säähavaintolaitteita, joita käytetään lähellä maan pintaa tapahtuviin säähavaintoihin. Liiketoiminta-alue tarjoaa myös näiden laitteiden ylläpitopalveluita.

Vaisala Instruments kehittää, valmistaa ja markkinoi mittalaitteita suhteellisen kosteuden, kastepisteen, barometrisen paineen, hiilidioksidin, tuulen, näkyvyyden, pilvenkorkeuden ja vallitsevan sään mittaukseen. Liiketoiminta-alue tarjoaa asiakkailleen myös mittalaitteiden ylläpitopalveluja.

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet (IFRS) Vuoden 2005 aikana konserni siirtyi kansainväliseen IFRS-käytäntöön. Siirtymispäivä oli 1.1.2004.

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt kornsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.

Konsolidointiperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Vaisala Oyj ja kaikki tytäryhtiöt, joissa se suoraan tai välillisesti omistaa yli 50% äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä muutoin on määräysvalta. Potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen määräysvaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Ennen 1.1.2004 hankitut tytäryhtiöt yhdistellään IFRS 1:ssä mainitun poikkeuksen mukaisesti alkuperäiseen hankintamenoon. 1.1.2004 tai sen jälkeen hankitut tytäryhtiöt yhdistellään standardin IFRS 3 – Liiketoimintojen yhdistäminen mukaisesti.

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan. Myös konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat tappiot eliminoidaan paitsi siinä tapauksessa, että menoja vastaava määrä ei ole kerrytettävissä tai tappio johtuu arvonalentumisesta. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laatimisperiaatteita samanlaisiin samoissa olosuhteissa toteutuviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin. Vähemmistöosuudet on erotettu tytäryhtiön tilikauden tuloksesta ja esitetty omana eränään konsernin omassa pääomassa.

Osakkuusyritykset

Osuus osakkuusyhtiöiden eli sellaisten yhtiöiden tuloksista, joiden osakkeista omistetaan 20 - 50 % ja joissa Vaisalalla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos Vaisalan osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ja sen ylittäviä tappioita ei huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon.

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen. Sijoitus merkitään alun perin kirjanpitoon hankintamenon määräisenä

ja kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään osuudella hankintaajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Sijoituskohteesta saatu voitonjako vähentää sijoituksen kirjanpitoarvoa.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamia kursseja. Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai erien esittämisestä tilinpäätöksessä eri kurssiin kuin mihin ne on alun perin kirjattu tilikauden aikana tai esitetty edellisessä tilinpäätöksessä, kirjataan tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Konserniyksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden taseet on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin virallisia keskikursseja. Tuloslaskelmien muuntamisessa on käytetty tilikauden keskikurssia. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssiin ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, on kirjattu omana eränään omaan pääomaan. Tytäryhtiöiden omien pääomien eliminoinnissa syntyneet muuntovoitot ja –tappiot on kirjattu omana eränään omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytär- tai osakkuusyhtiö myydään, kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myytivoiton tai -tappion osaksi.

Itsenäisen ulkomaisen yksikön hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja käypiä arvoja koskevat oikaisut käsitellään kyseisen yksikön paikallisen valuutan määräisinä varoina ja velkoina ja muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Vantaan toimisto- ja tehdas kiinteistöihin vuosina 1981-1988 tehdyt yhteensä 5,7 milj. euron suuruiset arvonkorotukset on peruutettu IFRS:n käyttöönoton yhteydessä ja aineellisten hyödykkeiden arvostamisessa on kaikilta osin palattu alkuperäisiin hankintamenoihin.

Käyttöomaisuushyödykkeet muodostuvat lähinnä maa-alueista, rakennuksista sekä koneista ja laitteista. Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Itsevalmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja välittömän työn sekä osuuden valmistustyölle kohdistettavista yleismenoista. Jos käyttöomaisuusyhyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Hyödykkeeseen tai sen osaan liittyvät myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeen yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Kaikki muut kulut, kuten normaalit huolto- ja korjaustoimenpiteet kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi niiden syntymishetkellä. Käyttöomaisuuden hankintamenoon ei sisälly korkomenoja.

Käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

Rakennukset ja rakennelmat	5 – 40 vuotta
Koneet ja kalusto	3 – 10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	5 – 15 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa kirjanpitoarvoon ja ne sisällytetään liikevoittoon.

Käyttöomaisuusinvestointeihin saadut julkiset avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käytöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot-standardin mukaisesti.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvo lasketaan siinä valuutassa, mikä on hankitun yksikön toimintaympäristön valuutta. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryhtiön nettovarallisuuden arvo, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan. IFRS 1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS -periaatteiden mukaisiksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. IFRS-siirtymispäivää ennen tapahtuneissa hankinnoissa hankintameno on kohdistettu soveltuvin osin hankitun tytäryhtiön käyttöomaisuuteen ja poistettu suunnitelman mukaisesti arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan 5 vuodessa.

Liikearvoa ei poisteta, vaan niiden mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja ennen 1.1.2004 hankituilta osin oletushankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muita aineettomia hyödykkeitä ovat mm. patentit ja tavaramerkit sekä ohjelmistolisenssit. Ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Hankitun tytäryhtiö aineeton omaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset pitoajat ovat

Aineettomat oikeudet	enintään 5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	enintään 10 vuotta
Ohjelmistot	3-5 vuotta

Tutkimus ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet lukuunottamatta tutkimus- ja kehittämiskäyttöön hankittuja koneita ja laitteita, jotka poistetaan suunnitelman mukaisesti viidessä vuodessa. Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaa liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille. IAS 38 mukaan aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain kun on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Alalle on tyypillistä myös se, että hyödykkeen luomiseen tähtäävän sisäisen projektin tutkimusvaihetta ei pystytä erottamaan sen kehittämisvaiheesta.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sille kaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaali toiminta-asteella. Hankintamenoa määritettäessä sovelletaan standardikustannuslaskentaa ja standardikustannukset tarkistetaan säännöllisesti ja muutetaan tarvittaessa kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen, jolloin hankintameno määritetään tilikauden alkaessa olleiden ja tilikauden aikana ostettujen tai valmistettujen samanlaisten hyödykkeinden painotettuna keskiarvona.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseen ainellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Leasingmaksut jaetaan pääoman lyhennykseen ja rahoituskuluun siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy muuttumattomana. Vastaavat vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin rahoituskustannuksilla vähennettynä.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokraosopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokraajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osiltaan vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja vuokrien nykyarvo kirjataan taseeseen saamiseksi. Bruttosaamisen ja saamisen nykyarvon erotus käsitellään kertymättömänä rahoitustuottona. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto määritetään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.

Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin taseessa. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen maan ja kyseisen liiketoimialan keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja (WACC = weighted average cost of capital). Diskonttauskoroissa huomioidaan myös kyseisten hyödykeiden erityinen riski. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Lyhtyaikaisia saamisia ei diskontata. Yksittäisen omaisuuserän osalta, joka ei itsenäisesti kerrytä vastaisia rahavirtoja, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumsitappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo (poistoilla vähennettynä) olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Myynti- ja muut saamiset

Myynti- ja muut saamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalentumisvarauksella. Myyntisaamisten arvonalentumsivaraus tehdään, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusinstrumentteihin liittyviä IAS 32- ja IAS 39-standardeja on sovellettu 1.1.2005 alkaen.

IAS 39 mukaisesti konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kysessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvon alentuminen kirjataan tuloslaskelmaan rahoituskuluihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat kuten johdannaisinstrumentit, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa sekä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamista muodostuvat korkorahastosijotukset. Korkorahastosijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista

johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liityvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät joko lyhytaikaisiin tai pitkäaikaisiin varoihin.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velallisille. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Jos on olemassa viitteitä arvon alentumisesta, kirjanpitoarvo arvioidaan ja vähennetään kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Tällä hetkellä yrityksellä ei tällaisia eriä kuitenkaan ole.

Rahavarat merkitään taseeseen alkuperäiseen määrään. Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalleuksista ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on alle 3 kuukautta ja jotka muodostuvat lähinnä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta. Luotollisten tilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Kassavarojen ja lyhytaikaisten sijoitusten käypien arvojen on niiden lyhytaikaisesta luonteesta johtuen arvioitu olevan sama kuin niiden hankintameno.

Rahoitusvelat merkitään kirjanpitoon alun perin saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Johdannaissopimukset ja suojaustoimet

Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alunperin käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Valuuttatermiinit arvostetaan käypään arvoon käyttäen termiinisopimusten tilinpäätöspäivän markkinahintoja.

Konsernilla on myyntiä useissa ulkomaanvaluutoissa, joista merkittävimmat ovat USA:n dollari, Japanin Jeni ja Englannin Punta. Konserni ei noudata IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa valuuttamääräistä myyntiä suojaaviin valuuttatermiineihin. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä.

Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Työsuhde-etuudet

Eläkevastuut

Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- ja tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.

Etuuspohjaisessa eläkejärjestelyssä konsernille voi jäädä järjestelystä velvoitteita tai varoja tilikauden maksun suorittamisen jälkeen. Eläkevelvoite kuvaa tulevien maksettavista etuuksista johtuvien kassavirtojen nykyarvoa. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden nykyarvo on määritetty ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä (projected unit credit method) ja järjestelyyn kuuluvat varat on arvostettu käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perustella lasketut vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan järjestelyyn osallistuvien työntekijöiden keskimääräisen jäljellä olevan työajan aikana, siltä osin kuin se ylittää 10 % järjestelyn etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvosta tai tätä suuremmasta järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta.

IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004 kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu taseen avaavaan omaan pääomaan IFRS 1-standardin mahdollistamalla tavalla.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla ei ole tällähetkellä voimassa olevia optio-ohjelmia. Edellinen optio-ohjelma päättyi kaikilla optio-oikeuksilla 31.1.2006.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varausten määriä arvoidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkastushetkellä. Varaus puretaan, kun taloudellisen suorituksen todennäköisyys on poistunut. Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

Varaukset liittyvät toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin ja takuukorjauksiin. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja yhtiö on aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyvaraukset käsittävät lähinnä vuokrasopimusten purkamisesta aiheutuvia korvauksia sekä työntekijöiden irtisanomiskustannuksia.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista ja laskennallisten verojen muutoksesta. Kauden

verotettavan tuloon peustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Samaa veronsaajaa koskettavat konsernin laskennalliset verosaamiset ja –velat on netotettu.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Oma pääoma, osingot ja omat osakkeet

Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella.

Mikäli yhtiö ostaa omia osakkeita, kirjataan niistä maksettu määrä mukaanlukien välittömät kulut oman pääoman vähennykseksi.

Tuloutusperiaatteet

Myydyt tavarat ja tuotetut palvelut

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Tuotot palveluista kirjataan silloin kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.

Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeen tulot kirjataan tuotoiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvoiduista kokonaismenoista tai suoritettujen työtuntien osuutena hankkeen arvioiduista kokonaistyötunneista.

Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella, kun ne ovat syntyneet ja hankeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Muut konsernin saamat tuotot

Saadut rojalti- ja vuokratuotot tuloutetaan suoriteperusteen mukaisesti. Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella ottaen huomioon omaisuuserän efektiivinen tuotto ja osinkotuotot tuloutetaan, kun konsernille syntyy oikeus maksun saamiseen.

Liiketoiminnan muut tuot ja kulut

Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen varsinaiseen suoritemyyntiin liityvät tuotot kuten vuokratuotot

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät kulut.

Avustukset

Valtiolta tai muulta taholta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan samaan aikaan kulujen kirjausten kanssa hyvittämään ao. kulujen ryhmää. Käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan käyttöomaisuuden hankintamenoa oikaisemaan ja ne tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.

Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot Myytävänä olevat omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät, joka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan alempaan seuraavista: kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuvilla menoilla. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista. Tehtyjä oletuksia ja käytettyä harkintaa tarkastellaan säännöllisesti. Alla on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja harkintaa on käytetty. Muut arviot liittyvät lähinnä ympäristö-, oikeudenkäynti- ja veroriskeihin, eläkevastuiden määrittämiseen sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Hankintamenon kohdistaminen

IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman oikeuden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvostaminen perustuu lähinnä omaisuuserän historialliseen tuottoon ja sen aiottuun käyttöön liiketoiminassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- ja jälleenhankintahintoihin ja edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen.

Tuloutus

Konserni käyttää valmistusasteen mukaista tuloutusta pitkäaikaishankkeille. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeen odotetuista tuloista ja menoista samoin kuin valmistusasteen etenemisen määrittämiseen. Kirjattuihin tuottoihin ja voittoon voi tulla muutoksia, mikäli arviota projektin kokonaismenoista ja kokonaistuloista tarkistetaan. Tarkistettujen arvioiden kumulatiivinen vaikutus kirjataan kaudella, jolla muutos tulee todennäköiseksi ja se voidaan luotettavasti arvoida.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain liikearvo mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaattessa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvoidut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Johdon periaatteena on kirjata arvonalentumsivähennys hitaasti liikkuvasta ja vanhentuneesta vaihto-omaisuudesta perustuen johdon parhaaseen mahdolliseen arvioon tilinpäätöshetkelllä hallussa olevasta mahdollisesti käyttökelvottomasta vaihto-omaisuudesta. Johto perustaa arvionsa systemaattiselle ja jatkuvalle seurannalle ja arvioinnille.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien ja IFRIC -tulkintojen soveltaminen

Uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja, joita konserni on soveltanut vuonna 2007

IFRS 7, Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardin ja IAS 1, Tilinpäätöksen esittäminen –standardin muutos. Tämän standardin ja muutoksen käyttöönotto lisää rahoitusinstrumentteihin liittyviä liitetietoja. Standardi edellyttää laadullisten ja määrällisten tietojen esittämistä rahoitusinstrumenteista johtuville riskeille altistumisesta ja sisältää minimiliitetietovaatimukset koskien luotto-, maksuvalmius- ja markkinariskiä mukaan lukien markkinariskin herkkyysanalyysin. IAS 1 –standardin muutos edellyttää tietojen esittämistä yhtiön pääoman tasosta ja sen hallinnasta.

IFRIC 8, IFRS 2:n soveltamisala. Tulkinta edellyttää, että liiketoimia, joissa myönnetään oman pääoman ehtoisia instrumentteja ja vastaanotettu yksilöity vastike alittaa kyseisten myönnettyjen instrumenttien käyvän arvon tulee arvioida sen määrittämiseksi, kuuluvatko ne IFRS 2 –standardin soveltamisalaan. [Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.]

IFRIC 10, Osavuosikatsaukset ja arvon alentuminen. Tulkinta kieltää osavuosikatsauksissa liikearvosta, myytävissä oleviksi luokitelluista oman pääoman ehtoisista instrumenteista ja hankintamenoonsa taseeseen merkityistä noteeraamattomista oman pääoman ehtoisista instrumenteista kirjatun arvonalentumistappion palauttamisen myöhempänä tilinpäätöspäivänä. [Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.]

Uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja, jotka tulivat voimaan 2007, mutta joilla ei ole olennaista vaiktuusta konsernin tilinpäätökseen

IFRIC 7, Tilinpäätöksen oikaisemiseen perustuvan lähestymistavan soveltaminen IAS 29:n Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa mukaisesti;

IFRIC 9, Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi.

IASB on julkistanut alla luetellut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

IFRIC 11, IFRS2 - Konsernin ja omia osakkeita koskevat liiketoimet (voimassa 1.3.2007 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi tulkinta selventää omana pääomana maksettavien liiketoimien (IFRS2) soveltamisalaa ja vaatii kyseisten liiketoimien uudelleenarviointia tytäryhtiöissä. Uudella tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.**

IFRIC 12, Service concessions Arrangements * (voimassa 1.1.2008 alkavilla tilikausilla). Tulkinta koskee sopimusjärjestelyjä, joissa yksityinen taho osallistuu julkisten palveluiden kehittämiseen, rahoittamiseen, toteuttamiseen tai infrastruktuurin ylläpitoon. Konsernilla ei ole tulkinnassa tarkoitettuja sopimuksia julkisen sektorin kanssa, joten tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.**

IFRIC 13 Cursomer Loyalty Programmes* (voimassa 1.7.2008 jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta määrittelee liiketoimet, joissa tavaroita tai palveluita myydään asiakasuskollisuutta kannustavalla tavalla myyntisopimuksiksi, joissa on erotettavia osia. Asiakkaalta saatava suoritus kohdistetaan myyntisopimuksen eri komponenteille niiden käypiin arvoihin perustuen. Konsernilla ei ole tulkinnassa tarkoitettuja kanta-asiakasjärjestelyjä, joten tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.**

IFRIC 14 IAS 19 - IAS 19 - The Limit on a Defined Benefit Asset, Minimum Funding Requirements an their Interaction* (voimassa 1.1.2008 alkavilla tilikausilla). Tulkintaa sovelletaan IAS 19 -standardin mukaisiin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin ja muihin pitkäaikaisiin etuuspohjaisiin työsuhde-etuuksiin silloin, kun järjestelyyn liittyy vähimmäisrahastointivaatimus. Tulkinta myös tarkentaa tulevien palautusten tai vastaisten järjestelyyn suoritettavien maksujen vähennysten kautta taseeseen merkittävän omaisuuserän kirjaamisedellytyksiä. Konsernilla on tulkinnassa tarkoitettu etuuspohjainen eläkejärjestely Suomessa. Alustavan arvion mukaan uudella tulkinnalla ei kuitenkaan ole olennaista vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen. **

IFRS 8 Operating Segments* (voimassa 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 8 korvaa IAS 14 Segmenttiraportointistandardin. Uuden standardinmukaan segmenttiraportointi perustuu johdon sisäiseen raportointiin ja siinä noudatettuihin laskentaperiaatteisiin. IFRS 8 edellyttää tietojen esittämistä konsernin tuotteista, palveluista, maantieteellisistä alueista sekä merkittävistä asiakkaista. Yhteisön edellytetään myös antavan tiedot raportoitavien segmenttien määrittelyperusteista sekä segmenttiraportoinnissa sovellettavista laskentaperiaatteista. Lisäksi standardin mukaan on esitettävä segmenttiraportoinnin täsmäytyslaskelma tiettyihin tuloslaskelma- ja tase-eriin. Konserni arvioi, että uusi standardi ei muuta olennaisesti nykyistä segmenttiraportointia, koska sisäisen raportoinnin mukaisesti määritellyt liiketoimintasegmentit ovat nykyisin konsernin ensisijainen raportointimuoto. Konsernin arvion mukaan IFRS 8:n käyttöönotto vaikuttaa lähinnä tapaan, jolla segmenttiinformaatio esitetään tulevan tilinpäätöksen liitetiedoissa. **

IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardin muutos (voimassa 1.1.2009 alkavilla tilikausilla). Muutettu standardi edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Konserni on kirjannut aiemmin sallitulla tavalla vieraan pääoman menot kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Konserni arvioi, että uuden standardin käyttöönotolla ei kuitenkaan tule olemaan olennaista vaikutusta tulevaan tilinpäätökseen.**

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin muutos (voimassa 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi muuttaa tilinpäätöslaskelmien esitystapaa. Konserni arvioi muutoksen vaikuttavan lähinnä tuloslaskelman ja oman pääoman muutoslaskelman esitystapaan. Osakekohtainen tulos -tunnusluvun laskentaperiaate ei muutu.**

IFRS 3 (Revised), Business combinations* (voimassa 1.1.2010 jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi edellyttää edelleen hankintamenomenetelmän käyttöä yritysten yhteenliittymien käsittelyssä, kuitenkin eräillä merkittävillä muutoksilla. Esimerkiksi kaikki yritysten hankkimiseen liittyvät maksut tulee kirjata käypään arvoon hankinta-ajankohtana ja eräät ehdolliset vastikkeet arvostetaan hankinnan jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Liikearvo voidaan laskea perustuen emoyhtiön osuuteen nettovarallisuudesta tai se voi sisältää vähemmistöosuudelle kohdistetun liikearvon. Kaikki transaktiomenot kirjataan kuluksi.**

IAS 27 (Revised), Consolidated and separate financial statements*. Uudistettu standardi edellyttää kaikkien vähemmistötransaktioiden kirjaamista omaan pääomaan, jos määräysvalta ei siirry. Näin ollen vähemmistötransaktiot eivät enää johda liikearvon eivätkä tulosvaikutteisen voiton tai tappion kirjaamiseen. Standardi määrittelee transaktioiden käsittelyn myös silloin, kun määräysvalta siirtyy. Mahdollisesti jäljelle jäävä osuus hankinnan kohteessa arvostetaan käypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.**

* Ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään englanninkielisinä.

** Kyseistä standardia/tulkintaa ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa

1.2. Riskien hallinta

Riskienhallinnan järjestäminen

Yrityksellä on käytössä konsernin hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa on kartoitettu strategiset, operatiiviset ja rahoitusriskit. Konsernin johtoryhmä arvioi säännöllisesti riskienhallintapolitiikkaa, käytäntöjen kattavuutta ja painopisteitä. Politiikan tavoitteena on varmistaa henkilöstön, toiminnan ja tuotteiden turvallisuus sekä toiminnan jatkuvuus. Politiikka kattaa myös tietopääoman sekä yrityskuvan ja brandin suojaamisen. Asianmukainen ja ajantasainen riskikäsitys sisällytetään päätöksentekoon.

Operatiivista toimintaa ohjaavat yksityiskohtaisemmat toimintaperiaatteet päätetään johtoryhmässä. Näitä ovat muun muassa hyväksymis-, tarjous- ja ostovaltuudet ja maksuehdot.

Vaisalan riskeihin kuuluvat normaalit kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät riskit.

Korkoriski

Korkotason muutosten vaikutukset korollisten saatavien ja velkojen arvoon eri valuutoissa aiheuttavat korkoriskin. Korkoriski on johdon arvion mukaan pieni, sillä korollisia velkoja ja saatavia on marginaalisesti. Velka on vaihtuvakorkoista. Pieni riski sisältyy sijoitettavan varallisuuden tuottoon korkotason muuttuessa. Yhden prosenttiyksikön korkotason muutos vaikuttaisi sijoitusten arvoon n. 78,5 (101,8) tuhatta euroa. Sijoituspolitiikan pääperiaatteet tärkeysjärjestyksessä ovat a) luottotappioriskin minimoiminen, b) likviditeetti ja c) sijoitusten tuotto. Sijoitusten maksimipituus on 12 kuukautta.

Valuuttariski

Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin transaktioriskille, sillä konsernilla on myyntiä useissa ulkomaanvaluutoissa, joista merkittävimmat ovat USA:n dollari, Japanin Jeni ja Englannin Punta. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä. Seuraavassa taulukossa on esitetty herkkyysanalyysi siitä, miten konsernin merkittävimpien valuuttojen ja euron keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin muutokset vaikuttaisivat konsernin tulokseen ennen veroja ja konsernin omaan pääomaan. Laskelmassa ei ole huomioitu emoyhtiön tilikaudenaikaisten muiden valuuttamääräisten ostojen vaikutusta eikä suojaustoimenpiteiden vaikutusta.

Muut konsernin valuuttariskit ovat transaktioriskejä, jotka syntyvät pääosin kaupallisista myyntisaamisista ja ostoveloista. Konsernin liikevaihdosta noin puolet syntyy Yhdysvaltain dollareina. Konsernin ostoista merkittävä osa tapahtuu euroissa. Näistä syntyvän nettoposition suojaamiseen käytetään valuuttatermiinejä, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Suojausasteena pidetään noin 50 % tilauskannasta ja myyntisaatavista. Suojauksen suorittaa emoyhtiö.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi. Konsernin rahoitus järjestetään emoyhtiön kautta ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä lainoilla. Emoyhtiö antaa myös tarvittavat limiittitakaukset tytäryhtiöille. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiö, kuten myös likviditeettiylijäämän sijoittamisesta.

Maksuvalmiusriski on nykyisellä taserakenteella olematon.

Vastapuoliriski

Likvidejä varoja sijoitetaan vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan vuosittain.

Luottoriski

Konsernin luotonantopolitiikka on tiukka. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan ansiosta yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta liian merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä on ollut 0,3 (0,5) miljoonaa euroa ja tilikauden nettoluottotappioiksi jäi -0,1 (0,3) miljoonaa euroa. Luottotappiot ovat aiheutuneet asiakkaan taloudellisen ympäristön odottamattomasta muutoksesta. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 20.

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa. Tavoitteena on paras mahdollinen tuotto pitkälla aikavälillä. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.

Sisäinen tarkastus

Yhtiöllä ei ole varsinaista sisäisen tarkastuksen toimintoa. Sisäiseen tarkastukseen liittyviä tehtäviä hoidetaan yhtiön toimintaprosesseihin sisältyvillä kontrollitoimenpiteillä sekä antamalla tarvittaessa toimeksiantoja tilintarkastusyhteisölle (vrt. suositus 49).

Konsernin merkittävimpien valuuttojen muutosten vaikutus

2007			Vaikutus tulokseen ennen veroja € 1000	Vaikutus omaan pääomaan € 1000
USD/EUR	valuuttakurssin nousu	10 %	1 403	4 128
	valuuttakurssin lasku	10 %	-1 329	-3 558
JPY/EUR	valuuttakurssin nousu	10 %	199	292
	valuuttakurssin lasku	10 %	-163	-239
GBP/EUR	valuuttakurssin nousu	10 %	905	1 174
	valuuttakurssin lasku	10 %	-847	-1 067
2006
USD/EUR	valuuttakurssin nousu	10 %	1 677	4 438
	valuuttakurssin lasku	10 %	-1 590	-3 848
JPY/EUR	valuuttakurssin nousu	10 %	171	277
	valuuttakurssin lasku	10 %	-140	-226
GBP/EUR	valuuttakurssin nousu	10 %	515	988
	valuuttakurssin lasku	10 %	-497	-883

2. Liiketoimintasegmentit

M€ 2007	Vaisala Measurement Systems	Vaisala Instruments	Vaisala Solutions	Muu toiminta	Eliminoinnit	Konserni
Myynti konsernin ulkopuolelle	82,5	70,3	71,3	0,0	0,0	224,1
Konsernin sisäinen myynti	0,0	10,4	0,4	0,0	-10,9	0,0
Liikevaihto	82,5	80,8	71,7	0,0	-10,9	224,1
Liikevoitto	12,7	19,9	5,3	-2,6	0,0	35,3
Rahoitustuotot ja -kulut						1,6
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta						0,0
Voitto ennen veroja						37,0
Tuloverot						-11,2
Tilikauden voitto						25,8
Varat	40,8	19,8	23,8	140,6	0,0	225,1
Osuudet osakkuusyrityksissä	0,5	0,0	0,0	0,0	0,0	0,5
Velat	6,1	3,9	10,6	28,6	0,0	49,2
Investoinnit	1,5	2,0	0,5	3,3	0,0	7,3
Poistot	2,6	1,8	0,5	3,3	0,0	8,2
M€ 2006	Vaisala Measurement Systems	Vaisala Instruments	Vaisala Solutions	Muu toiminta	Eliminoinnit	Konserni
Myynti konsernin ulkopuolelle	93,2	64,3	63,3	0,0	0,0	220,8
Konsernin sisäinen myynti	0,0	11,1	0,4	0,0	-11,5	0,0
Liikevaihto	93,2	75,3	63,7	0,0	-11,5	220,8
Liikevoitto	19,8	19,5	5,4	-6,1	0,0	38,6
Rahoitustuotot ja -kulut						-0,4
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta						0,0
Voitto ennen veroja						38,2
Tuloverot						-11,6
Tilikauden voitto						26,6
Varat	51,8	19,5	22,1	125,5	0,0	218,8
Osuudet osakkuusyrityksissä	0,4	0,0	0,0	0,0	0,0	0,4
Velat	7,6	3,7	8,8	29,4	0,0	49,4
Investoinnit	15,1	1,5	1,6	2,3	0,0	20,4
Poistot	4,8	1,9	0,7	3,4	0,0	10,8
Uudelleenjärjestelykulut	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0

3. Maantieteelliset segmentit

Liikevaihto kohdemaan	Liikevaihto, sijaintimaan
9,2	160,7	171,9	5,2
224,1	224,1	225,6	7,3
	mukaan (1 80,7 73,2 60,2 10,0	mukaan (2 183,2 81,8 20,7 -61,6	Varat (2 186,2 48,8 9,1 -23,3 4,7	Investoinnit 5,4 1,7 0,2 0,0

1) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle

2) Liikevaihto, liikevoitto, varat, sidottu pääoma ja investoinnit on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.

M€	Liikevaihto kohdemaan	Liikevaihto, sijaintimaan
2006	mukaan (1	mukaan (2	Varat (2	Investoinnit
Eurooppa	76,0	175,0	178,4	4,0
josta Suomi	7,5	152,4	163,1	3,8
Pohjois-Amerikka	79,0	89,0	53,5	16,2
Aasia ja Australia	52,3	19,3	8,2	0,2
Afrikka, Etelä- ja Keski-Amerikka	13,6			0,0
Konsernieliminoinnit		-62,4	-26,2
Kohdistamattomat erät			5,2
Yhteensä	220,8	220,8	219,2	20,4

1) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle

2) Liikevaihto, varat ja investoinnit on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.

4. Yrityshankinnat

Vuonna 2007 konsernilla ei ollut yrityshankintoja.

Yrityshankinnat vuonna 2006

Tammikuussa 2006 Vaisala hankki yhdysvaltalaisen Sigmet corporationin koko osakekannan. Yhtiön liikevaihto vuodelta 2005 oli 8,8 miljoonaa euroa. Sigmet on maailman johtava säätutkien ja signaaliprosessoreiden ja sovellusohjelmistojen valmistaja. Yhtiön palveluksessa on 10 henkilöä ja se sijaitsee Westfordissa Massachusetssissa. Vaisala ilmoitti marraskuussa 2005 päätöksestään lähteä mukaan säätutkaliiketoimintaan. SIGMETin osto tukee tätä päätöstä täydentämällä Vaisalan tuote- ja palvelutarjontaa. SIGMET prosessoreita ja sovellusohjelmistotuotteita myydään jatkossakin kaikille säätutkavalmistajille ja loppuasiakkaille. Tuotteet tulevat olemaan myös osa Vaisalan omaa säätutkaa, jonka arvioidaan tulevan markkinoille vuonna 2007. Nämä synergiaedut sekä SIGMET-tuotemerkin haltuun saaminen ovat vaikuttaneet liikearvon 3,7 miljoonaa euroa syntymiseen. Hankintahinta oli 16,5 miljoonaa euroa. Hankintahintaan on myös sisällytetty hankintaan liittyvät tilintarkastajien ja lakimiesten palkkioita 0,2 miljoonaa euroa sekä kauppaan liittyvät verot 0,6 miljoonaa euroa.

Sigmetin Vaisala-konserniin sisällytetty liikevaihto tammi-joulukuussa 2006 oli 10,0 miljoonaa euroa ja liikevoitto 2,9 miljoonaa euroa.

Vastikkeen muodostuminen

M€
Maksettu kauppahinta	15,7
Hankinnalle kohdistuvat kulut	0,8
Kokonaishankintameno	16,5
Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo	-12,8
	3,7

Hankitun nettovarallisuuden erittely		Myyjän kirjanpitoarvot ennen yhdistämistä
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	0,4	0,1
Aineettomat hyödykkeet
Ohjelmistot	4,1	0,0
Tilauskanta	1,7	0,0
Tavaramerkki	3,2	0,0
Asiakaskanta	1,4	0,0
Vaihto-omaisuus	0,5	0,5
Saamiset	1,1	1,1
Rahavarat	0,8	0,8
Korottomat velat	-0,5	-0,5
Nettovarat	12,8	2,0
Hankintameno	16,5
Liikearvo	3,7
Rahana maksettu kauppahinta	15,7
Hankinnalle kohdistuvat kulut	0,8
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	-0,8
Rahavirtavaikutus	15,7

5. Pitkäaikaishankkeet

Liikevaihtoon sisältyy 8,9 miljoonaa euroa (2006; 2,9 miljoonaa euroa) pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja. Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyi konsernin tuloslaskelmaan 0,8 miljoonaa euroa (2006; 0,1 miljoonaa euroa). Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja ennakkomaksuja sisältyi taseeseen 31.12.2007 5,4 miljoonaa euroa (2,4 miljoonaa euroa 31.12.2006).

6. Liiketoiminnan muut tuotot

M€	2007	2006
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	0,0	0,1
	0,0	0,1

7. Poistot ja arvonalentumiset

M€	2007	2006
Toimintokohtaiset poistot
Hankinta ja valmistus	2,2	4,7
Myynti ja markkinointi	2,4	2,3
Tutkimus ja tuotekehitys	0,4	0,4
Muu hallinto	3,2	3,3
	8,2	10,8

Liikearvoa ei ole poistettu 1.1.2004 alkaen.

Hankinnan ja valmistuksen poistot vuonna 2006 sisältävät yritysostona tulleen Sigmetin tilauskannan poistoja 1,8 miljoonaa euroa.

8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

M€	2007	2006
Palkat	57,2	57,3
Sosiaalikulut	6,8	6,5
Eläkkeet
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	0,1	-0,2
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	5,4	6,0
Henkilöstökulut yhteensä	69,5	69,6
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikauden aikana	2007	2006
Liiketoimintayksiköittäin
Vaisala Measurement Systems	281	345
Vaisala Instruments	351	335
Vaisala Solutions	248	277
Muu toiminta	234	112
	1 113	1 069
Suomessa	677	656
Suomen ulkopuolella	436	414
	1 113	1 069

9. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 23,5 miljoonaa euroa vuonna 2007 (20,6 miljoonaa euroa vuonna 2006).

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

10. Rahoitustuotot- ja kulut

M€	2007	2006
Osinkotuotot	0,0	0,0
Muut korko- ja rahoitustuotot	2,0	1,2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutos*	1,5	1,1
Korkokulut
Lyhyt ja pitkäaikaiset velat	-0,3	-0,1
Rahoitusleasing sopimukset	0,0	0,0
Muut rahoituskulut	-0,1	-0,1
Johdannaisopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä
realisoitumattomat että realisoituneet kurssivoitot	1,5	1,2
Johdannaisopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä
realisoitumattomat että realisoituneet kurssitappiot	-0,4	-0,2
Muut kurssivoitot	2,5	1,3
Muut kurssitappiot	-5,1	-4,9
	1,6	-0,5

*Korkorahastosijoitusten käyvän arvon muutos.

11. Tuloverot

M€	2007	2006
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	11,1	12,1
Verot edellisiltä tilikausilta	-0,1	0,0
Laskennallisten verosaatavien ja -velkojen muutos	0,1	-0,5
	11,2	11,6

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

M€
Tulos ennen veroja	37,0	38,2
Verot laskettuna Suomen verokannalla	9,6	9,9
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	1,2	1,3
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tuotot	-0,8	0,0
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	0,0	-0,1
Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	0,9	0,2
Muut	0,3	0,3
Verot tuloslaskelmassa	11,2	11,6
Efektiivinen verokanta	30,2 %	30,3 %

Laskennalliset verot taseessa

M€	2007	2006
Laskennalliset verosaamiset	4,7	5,2
Laskennalliset verovelat	-0,4	-0,4
Laskennallinen verosaaminen, netto	4,3	4,8

Laskennallinen vero on taseessa esitetty nettona niiden konserniyhtiöiden osalta, joiden välillä on verotuksessa mahdollisuus tuloksentasaukseen tai joita verotetaan yhtenä verovelvollisena.

Taseeseen kirjattujen laskennallisten verojen bruttomuutos

	2007	2006
Laskennalliset verot 1.1.	4,9	4,7
Tuloslaskelmaan kirjatut erät	-0,1	0,5
Muuntoerot	-0,4	-0,4
Laskennalliset verot 31.12.	4,3	4,9

Konsernitilinpäätökseen on jätetty kirjaamatta 2,1 miljoonaa euroa (2006 2,1 miljoonaa euroa) Saksan tytäryhtiön tappioihin liittyviä laskennallisia verosaamisia, koska näihin sisältyvän verohyödyn realisoituminen ei ole todennäköistä lähitulevaisuudessa. Tappiot liittyvät yhtiön aikaisempina vuosina kannattamattomana lakkautettuun toimintaan.Taseeseen sisältyy 0,8 miljoonaa euroa (2006 0,8 miljoonaa euroa) laskennallisia verosaamisia sellaisten tytäryhtiöiden tappioista, joiden kuluvan tai edeltävien tilikausien tulos on ollut tappiollinen. Näiden laskennallisten verosaamisten kirjaaminen perustuu tulosennusteisiin, jotka osoittavat kyseisten laskennallisten verosaamisten realisoitumisen olevan todennäköistä.

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2007 aikana

M€	31.12. 2006	Kirjattu tulos- laskelmaan	Muunto- erot	Ostetut tytär yritykset	31.12. 2007
Laskennalliset verosaamiset:
Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate	0,2	0,3	0,0	0,0	0,5
Työsuhde-etuudet	0,1	0,0	0,0	0,0	0,1
Käyttämättömät verotukselliset tappiot	0,8	0,0	0,0	0,0	0,8
Aineettomien erien poistojen ajoitusero	3,1	-0,3	-0,3	0,0	2,5
Muut väliaikaiset erot	1,1	-0,1	-0,1	0,0	0,9
Yhteensä	5,2	-0,1	-0,4	0,0	4,7
Laskennalliset verovelat:
Kirjanpidon ja verotuksen välinen ajoitusero	0,4	0,0	0,0	0,0	0,4
Laskennallinen verosaaminen netto	4,9	-0,1	-0,4	0,0	4,3

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2006 aikana

		Kirjattu tulos-	Muunto-	Ostetut tytär
M€	31.12. 2005	laskelmaan	erot	yritykset	31.12. 2006
Laskennalliset verosaamiset:
Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate	0,2	0,0	0,0	0,0	0,2
Työsuhde-etuudet	0,1	-0,1	0,0	0,0	0,1
Käyttämättömät verotukselliset tappiot	1,0	-0,2	0,0	0,0	0,8
Aineettomien erien poistojen ajoitusero	3,1	0,3	-0,3	0,0	3,1
Muut väliaikaiset erot	0,8	0,4	-0,1	0,0	1,1
Yhteensä	5,3	0,4	-0,4	0,0	5,2
Laskennalliset verovelat:
Kirjanpidon ja verotuksen välinen ajoitusero	0,5	-0,1	0,0	0,0	0,4
Laskennallinen verosaaminen netto	4,7	0,5	-0,4	0,0	4,8

Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista 28,9 miljoonaa euroa vuonna 2007 (27,1 miljoonaa euroa vuonna 2006), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä varat on sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi.

12. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

	2007	2006
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto M€	25,8	26,6
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1000 kpl	18 209	18 168
Osakekohtainen tulos, EUR	1,42	1,46

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden laimentava vaikutus.

Konsernilla oli vuonna 2006 laimentavia osakkeiden määrää lisääviä osakeoptioita (optio-ohjelma 2000). Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutukseksi tulee se määrä osakkeita, jotka joudutaan laskemaan liikkellle vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla konserni ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden kauden keskimääräiseen hintaan.

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto M€	25,8	26,6
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1000 kpl	18 209	18 168
Vuoden 2000 osakeoptioiden vaikutus, 1000 kpl	0	7
Laimennettu osakkeiden painotettu keskimääräinen
lukumäärä, 1000 kpl	18 209	18 174
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR	1,42	1,46

13. Osakekohtainen osinko

Vuodelta 2006 osinkoa maksettiin 0,85 euroa osakkeelta. 27.3.2008 pidettävässä yhtiökokouksessa esitetään maksettavaksi osinkoa 0,85 euroa osakketta kohden, jolloin osinko olisi kokonaisuudessaan 15,5 milj. euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.

14.Aineettomat hyödykkeet

M€ Aineettomat hyödykkeet	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Tavara- merkki	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	20,6	10,0	3,2	2,3	36,1
Muuntoero	-1,0	-2,3	-0,3	-0,1	-3,8
Lisäykset	0,5	-	-	-	0,5
Tytäryrityksen hankinta	-	-	-	-	0,0
Vähennykset	-0,3	-	-	-	-0,3
Siirrot erien välillä	0,6	-	-	-	0,6
Hankintameno 31.12.	20,4	7,7	2,9	2,2	33,1
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1.	13,7	-	-	1,4	15,1
Muuntoero	-0,5	-1,3	-	-0,1	-1,8
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-0,3	-	-	-	-0,3
Tilikauden poistot	2,0	-	-	0,3	2,4
Kertyneet poistot 31.12.	14,9	-1,3	0,0	1,7	15,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	5,5	8,9	2,9	0,5	17,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	6,9	10,0	3,2	0,9	21,0

1.1.2004 alkaen liikearvoa ei ole poistettu.

Liikearvojen ja tavaramerkin arvonalentumistestaus

Liikearvot kohdistuvat Vaisala Measurement Systems ja Vaisala Solutions segmenteille. Tavaramerkki 2,9 (3,2) miljoonaa euroa kohdistuu Vaisala Measurement Systems segmentille. Liikearvojen ja tavaramerkin tasearvoa arvioidaan vähintään kerran vuodessa mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi. Tavaramerkin arvoa arvioidaan relief-from-royalty menetelmällä vertaamalla säästettävien rojaltimaksujen nykyarvoa tavaramerkin arvoon. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu kolmelle eri rahavirtaa tuottavalle yksikölle, Pohjois-Amerikan ukkoshavaintojen liiketoimintayksikölle 4,6 (2006 5,1) miljoonaa euroa, Pohjois-Amerikan lentosään liiketoimintayksikölle 1,1 (2006 1,2) miljoonaa euroa ja Pohjois-Amerikan tutka liiketoimintayksikölle 3,3 (2006 3,7) miljoonaa euroa. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu käyttöarvolaskelmiin Näissä laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat toteutuneeseen liikevoittoon ja johdon hyväksymiin viiden vuoden ennusteisiin. Arvioidut myyntimäärät perustuvat olemassa olevaan käyttöomaisuuteen ja ennusteiden tärkeimmät olettamukset ovat maakohtainen myyntijakauma ja tuotteista saatava kate. Diskonttokorkona on käytetty Vaisalan toimialakohtaista pääoman tuottovaatimusta (WACC) ennen veroja. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin, vieraan pääoman kustannus- ja tavoitepääomarakenne. Diskonttokorko oli vuonna 2007 15,2 % (2006 15,9 %). Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on laskettu jäännösarvomenetelmällä, jossa neljän viimeisen suunnittelujakson liikevoittojen keskiarvo on kerrottu neljällä ja diskontattu käyttäen edellä kuvattua diskonttokorkoa ja nollakasvuprosenttia. Arvonalentumistestausten perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Tehtyjen herkkyysanalyysien perusteella käytettyjen oletusten kohtuulliset muutokset eivät johda arvonalentumisiin Pohjois-Amerikan ukkoshavaintojen tai tutka liiketoimintayksiköiden liikearvoista. Pohjois-Amerikan lentosään liiketomintayksikön kohdalla yli 6 % heikentyminen myynnin tai tuotteista saatavan katteen osalta johtaisi arvonalentumiskirjaukseen.

15. Aineelliset hyödykkeet

M€ Aineelliset hyödykkeet	Maa- ja vesialueetja rakennelmat	Rakennukset	Koneet ja Kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja kesken eräiset inv.	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2,7	31,5	47,3	2,5	3,2	87,2
Muuntoero	-0,2	-0,3	-1,1	-0,2	0,0	-1,8
Lisäykset	-	0,0	2,8	0,4	3,7	7,0
Vähennykset	-	0,0	-1,9	0,0	-	-1,9
Siirrot erien välillä	-	0,0	1,8	0,0	-2,5	-0,6
Hankintameno 31.12.	2,6	31,2	49,0	2,7	4,4	89,8
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1.	-	13,7	38,5	1,6	-	53,8
Muuntoero	-	-0,1	-0,9	0,0	-	-1,0
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-	0,0	-1,9	0,0	-	-1,9
Tilikauden poistot	-	1,7	3,9	0,3	-	5,8
Kertyneet poistot 31.12.	0,0	15,3	39,5	1,9	0,0	56,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	2,6	15,9	9,5	0,8	4,4	33,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	2,7	17,8	8,9	0,9	3,2	33,5

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno 31.12.2007 oli 25,4 milj. euroa (25,0 miljoonaa euroa 31.12.2006).

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti :

	Koneet ja
2007 M€	Kalusto
Hankintameno	1,2
Kertyneet poistot	-0,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	0,4
2006 M€
Hankintameno	1,3
Kertyneet poistot	-0,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	0,5

16. Osuudet osakkuusyrityksissä

M€	2007	2006
Hankintameno 1.1.	0,4	0,3
Osuus tuloksesta	0,0	0,0
Saadut osingot
Lisäykset	0,0	0,1
Myynnit ja muut vähennykset
Muuntoerot	0,0	0,0
Osakkuusyhtiösijoitukset yhteensä 31.12.	0,5	0,4

Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa.

Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio.

Osakkuusyritykset 2007 M€	Kotipaikka	Varat	Velat	Liike- vaihto	Voitto/ tappio	Omistus osuus
Meteorage SA, Ranska	Cedex	1,5	1,0	1,6	0,1	35 %

Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin.

Osakkuusyritykset 2006 M€

Meteorage SA, Ranska	Cedex	1,4	0,5	1,6	0,1	35 %

Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin. Osakkuusyritys Meteorage SA ylläpitää ukkoshavaintoverkkoja ja myy ukkoshavaintoihin liittyvää tietoa.

17. Muut rahoitusvarat

Muut rahoitusvarat sisältävät epäolennaisen määrän pörssinoteeraamattomia osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon sekä vuokratakuutalletukset.

18. Saamiset (pitkäaikaiset)		2007		2006
M€	Tase-arvot	Käyvät arvot	Tase-arvot	Käyvät arvot
Lainasaamiset	0,0	0,0	0,0	0,0
Muut saamiset *	0,1	0,1	0,2	0,2
	0,1	0,1	0,2	0,2

*Käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla jokaisen merkittävän saatavan tulevat kassavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.

19. Vaihto-omaisuus

M€	2007	2006
Aineet ja tarvikkeet	7,8	9,4
Keskeneräiset tuotteet	4,4	2,8
Valmisteet / Tavarat	3,8	5,3
	16,1	17,6

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 1,7 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaansen nettorealisointiarvoa (1,3 miljoonaa euroa vuonna 2006)

20. Myyntisaamiset ja muut saamiset

M€	2007	2006
Myyntisaamiset	39,4	43,1
Lainasaamiset	0,0	0,0
Maksetut ennakot	0,9	0,8
Muut saamiset	2,3	3,3
Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta	6,6	3,3
Arvonlisäverosaamiset	2,9	1,6
Muut siirtosaamiset	1,2	1,7
	53,4	53,9

Myyntisaamisten ja muiden saamisten käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niinden kirjanpitoarvoja. Muut saamiset sisältävät lähinnä huolto-ja datamyyntisopimusten jaksotukset. Muut siirtosaamiset sisältävät korko- ja kurssijaksotukset sekä muut sekalaiset jaksotukset.

		luotto-			luotto
Myyntisaamisten ikäjakauma M€		tappioksi	Netto		tappioksi	Netto
	2007	kirjattu	2007	2006	kirjattu	2006
Erääntymättömät	5,1		5,1	5,3		5,3
Erääntynyt alle 30 päivää	17,4		17,4	24,5		24,5
Erääntynyt 31- 90 päivää	14,0		14,0	8,7		8,7
Erääntynyt yli 90 päivää	3,2	0,3	2,9	5,0	0,5	4,6
Yhteensä	39,7	0,3	39,4	43,6	0,5	43,1

Myyntisaamiset jakautuvat valuutoittain seuraavasti

M€	2007	2006
EUR	17,2	17,3
USD	16,1	19,9
GBP	3,4	2,6
JPY	1,7	2,0
AUD	0,4	0,5
CNY	0,0	0,1
Muut	0,6	0,7
	39,4	43,1

21. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

M€	2007	2006
Korkorahastosijoitukset	42,6	41,2
Johdannaissopimukset	0,4	0,2

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät korkorahastosijoituksia, jotka muodostuvat kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta. Korkorahastosijoitukset ovat julkisesti noteerattuja arvopapereita, joiden käypä arvo määräytyy markkinoilla ja joiden likviditeetti on hyvä. Sijoitukset kohdistuvat luottoriskiltään hyvien suomalaisessa valvonnassa olevien pankkien korkorahastoihin, jotka ovat Euro määräisiä. Käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään. Korkotason muutos 1 % ylös tai alaspäin vaikuttaisi sijoitusten arvoon vastaavasti n. 63,9 (94,8) tuhatta euroa.

22. Rahavarat

M€	2007	2006
Käteinen raha ja pankkitilit	24,8	21,2
Sijoitustodistukset	31,9	25,0
Yhteensä	56,6	46,1

Rahavarojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja. Sijoitustodistukset muodostuvat lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on alle 3 kuukautta ja jotka muodostuvat lähinnä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta. Sijoitusten keskikorko vuonna 2007 oli 4,1 % (2,9 % vuonna 2006). Sijoitukset kohdistuvat luottoriskiltään hyvien suomalaisessa viranomaisvalvonnassa olevien pankkien välittämiin sijoitustodistuksiin ja ovat euromääräisiä. Mikäli sijoitusten korko olisi ollut vuodenvaihteessa 1 % korkeampi/matalampi olisi sijotusten arvo ollut 14,6 /14,6 tuhatta euroa suurempi/pienempi (7,0/7,0 tuhatta euroa vuonna 2006). Rahoituslaskelmalla myös korkorahastosijoitukset 42,6 (41,2 uonna 2006) miljoonaa euroa on käsitelty rahavaroina.

23. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Vaisala noudattaa Pohjoismaisen Pörssin sisäpiiriohjetta.

Osakepääoma ja rahastot M€	Osakkeiden lukumäärä 1000 kpl	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto	Vara- rahasto	Omat osakkeet	Maksetut, mutta rekisteröi mättömät optiot	Yhteensä
31.12.2005	17 665	7,4	5,3	0,1	0,0	5,4	18,3
Osakeoptioiden käyttö	553	0,2	11,3			-5,4	6,1
Omien osakkeiden hankinta	-9				-0,3		-0,3
31.12.2006	18 209	7,7	16,6	0,1	-0,3	0,0	24,1
31.12.2007	18 209	7,7	16,6	0,1	-0,3	0,0	24,1
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet	9
	18 218

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, vararahastosta, muuntoeroista sekä kertyneistä voittovaroista. Ylikurssirahastoon kirjataan osakepääoman muutoksen nimellisarvon ylittävä osa. Vararahasto 0,1 miljoonaa euroa sisältää muiden konserniyhtiöiden paikallisiin säännöksiin perustuvia eriä. Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin. Ylikurssirahasto ei ole voitonjakokelpoinen rahasto. Vararahaston jakokelpoisuuteen liittyy paikallisiin säännöksiin perustuvia rajoituksia.

Optio-ohjelma

Yhtiön vuoden 2000 optio-ohjelma päättyi kaikilla optio-oikeuksilla 31.1.2006. Optioilla, joiden merkintähinta oli 20,78 eur/kpl, merkittiin edellisellä tilikaudella 293.164 kpl Vaisalan A-osakkeita.

Ulkona olevien optio-oikeuksien määrän muutos	kpl
Ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 1.1.2006	309 800
Myönnetyt optio-oikeudet
Käytetyt optio-oikeudet, jotka on rekisteröity	-293 164
Käytetyt optio-oikeudet, joiden rekisteröintiä ei vielä ole tehty
Yhtiön hallussa olevat optio-oikeudet
Vanhentuneet optio-oikeudet	-16 636
Ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 31.12.2006	0

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Vuoden 2007 järjestelmä

Vaisalan hallitus asetti vuonna 2007 yhtiön noin 50:lle avainhenkilölle osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Osa näistä henkilöistä kuuluu konsernin lähipiiriin. Kannustin on kestoltaan kaksivuotinen ja päättyy helmikuussa 2009. Kannustin järjestelmän ansaintajakso on tilikausi, joka alkoi 1.1.2007 ja päättyi 31.12.2007. Laskennallinen osakemäärä, johon henkilöt ovat oikeutettuja, perustuu asettettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen, joita mitataan osakekohtaisella tuloksella (EPS). Laskennallista osakemäärää vastaava palkkio maksetaan rahana ja osakekurssina käytetään tilinpäätöksen 2008 julkistamista seuraavan kaupankäyntipäivän keskikurssia. Henkilön tulee sijoittaa saamastaan rahasummasta verojen jälkeen jäävä osuus Vaisalan osakkeisiin. Avainhenkilöt sitoutuvat hankkimaan osakkeet itse markkinahintaan. Osakkeilla on lisäksi yhden vuoden myyntirajoitus. Maksimissaan kannustinjärjestelmän kustannukset vastaavat 130.000 osakkeeen arvoa. Koska asetettuja tavoitteita ei saavutettu, ei konsernin taseeseen 31.12.2007 ole kirjattu velkaa järjestelmästä.

Vuoden 2006 järjestelmä

Vaisalan hallitus asetti vuonna 2006 yhtiön noin 50:lle avainhenkilölle uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Osa näistä henkilöistä kuuluu konsernin lähipiiriin. Kannustin on kestoltaan kaksivuotinen ja päättyy helmikuussa 2008. Kannustin järjestelmän ansaintajakso on tilikausi, joka alkoi 1.1.2006 ja päättyi 31.12.2006. Laskennallinen osakemäärä, johon henkilöt ovat oikeutettuja, perustuu asettettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen, joita mitataan osakekohtaisella tuloksella (EPS). Laskennallista osakemäärää vastaava palkkio maksetaan rahana ja osakekurssina käytetään tilinpäätöksen 2007 julkistamista seuraavan kaupankäyntipäivän keskikurssia. Henkilön tulee sijoittaa saamastaan rahasummasta verojen jälkeen jäävä osuus Vaisalan osakkeisiin. Avainhenkilöt sitoutuvat hankkimaan osakkeet itse markkinahintaan. Osakkeilla on lisäksi yhden vuoden myyntirajoitus. Maksimissaan kannustinjärjestelmän kustannukset vastaavat 130.000 osakkeeen arvoa. Konsernin taseeseen 31.12.2007 järjestelmästä on kirjattu 3,3 (2,9 vuonna 2006) miljoonan euron suuruinen velka.

Kannustinjärjestelmät ovat IFRS 2 mukaisia järjestelyjä. Palkkiona annettavien osakkeiden käypä arvo on määritetty käyttäen tilinpäätöpäivän kurssia. Koska kyseessä on osakkeiden antaminen vastikkeetta, ei option hinnoittelumallia ole käytetty.

Hallituksen valtuutukset

Vuoden 2007 lopussa hallituksella ei ollut valtuuksia osakepääoman korotukseen eikä vaihtovelkakirjalaina- tai optiolainojen liikkeellelaskuun. Hallituksella oli vuonna 2006 varsinaisen yhtiökokouksen 22.3.2005 myöntämä valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen. Valtuutus oli voimassa 22.3.2006 saakka. Osakkeita voitiin hankkia enintään 35.000 kappaletta. Hallitus käytti valtuuksen täysimääräisesti. Valtuutuksen nojalla osakkeita käytettiin osana yhtiön henkilöstölle suunnattuja kannustus- ja palkkiojärjestelmiä. Valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Ostetut omat osakkeet	Osakkeiden lukumäärä	Hankintahinta 1000€
Helmikuu 2006	13 000	355
Maaliskuu 2006	22 000	608
Yhteensä	35 000	963
Luovutetut osakkeet	-25 850	-712
Yhteensä omia osakkeita 31.12.2006	9 150	252
Luovutetut osakkeet	-	-
Yhteensä omia osakkeita 31.12.2007	9 150	252

24. Korolliset velat

M€	Tase arvo
	2007	2006
Pitkäaikaiset
Lainat	0,0	0,1
Rahoitusleasing velat	0,2	0,2
	0,2	0,3
Lyhytaikaiset
Lainojen seuraavan vuoden lyhennykset	0,1	0,3
Muut korolliset lyhytaikaiset velat	0,4
Rahoitusleasingvelkojen seuraavan
vuoden lyhennykset	0,3	0,3
	0,8	0,6
Korolliset velat yhteensä	0,9	0,9

Korollisten velkojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja. Muu korollinen velka on puhdashuoneen rakentamiseen liittyvä korollinen velka. Korolliset lainat ovat Tekesin myöntämiä lainoja, joiden korko on Suomen valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko vähennettynä kolmella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään yksi prosentti. Korko 31.12.2007 oli 1,25 % (vuonna 2006 1 %). Yhtiöllä ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua.

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat:
M€	2007	2006
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	0,3	0,3
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,2	0,3
Yli viiden vuoden kuluttua	-	-
	0,5	0,6
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	0,0	-0,1
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo	0,5	0,5
Rahoitusleasingvelat- vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	0,3	0,3
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,2	0,2
Yli viiden vuoden kuluttua	-	-
Yhteensä	0,5	0,5

25. Eläkevelvoitteet

Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat maksut on kirjattu kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Vakuutusyhtiössä hoidetut TEL-eläkevakuutukset ovat maksupohjaisia järjestelyjä. Etuuspohjaiset järjestelyt ovat Suomessa. Konsernilla ei ole muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia.

Vaisalan Eläkesäätiössä vuonna 2005 hoidetut lisäeläke-etuudet on käsitelty etuuspohjaisina eläkejärjestelyinä. Eläkesäätiön vastuu on siirretty eläkevakuutusyhtiölle 31.12.2005 ja säätiö on purettu vuonna 2006. Yhtiöllä säilyy kuitenkin IAS 19 mukainen vastuu tulevista indeksi- ja palkankorotuksista yhtiön palveluksessa olevien eläkesäätiön piiriin kuuluvien henkilöiden osalta.

Tuloslaskelmaan merkityt erät

M€	2007	2006
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	0,1	-0,2
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	5,4	6,0
	5,5	5,8
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt on kirjattu tuloslaskelmaan toiminnoittain
Hankinta ja valmistus		-0,1
Myynti ja markkinointi		-0,1
Tutkimus ja tuotekehitys		0,0
Muu hallinto	0,1	0,0
	0,1	-0,2

Taseen etuuspohjaisen eläkevelan määräytyminen

M€	2007	2006
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	1,8	1,9
Varojen käypä arvo	-1,5	-1,7
Ali- /Ylikate	0,4	0,2
Kirjaamattomat vakuutusmatemaatiset voitot (+) ja tappiot (-)	-0,1	0,2
Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot	-	-
Eläkevelka taseessa	0,3	0,3

Tuloslaskelman etuuspohjaisen eläkekulun määräytyminen

M€
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	0,1	0,1
Korkomenot	0,1	0,3
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	-0,1	-0,3
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot
Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta	0,0	-0,3
	0,1	-0,2

Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto 5,5 % 6,7 % Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto määräytyy vakuutusyhtiön tuoton mukaan. Tietoja järjestelyyn kuuluvien varojen jakautumisesta omaisuusryhmittäin ei ole saatavilla. Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärejstelyihin 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2008 (0,1 vuonna 2007).

Velvoitteen nykyarvon muutokset

M€	2007	2006
Velvoite tilikauden alussa	1,9	6,6
Työruorituksesta johtuvat menot	0,1	0,1
Korkomenot	0,1	0,3
Järjestelyjen supistamisesta johtuvat voitot (-) ja tappiot (+)	-0,3	-4,6
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	0,1	-0,5
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	1,8	1,9

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset

M€
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa	1,7	6,1
Varojen odotettu tuotto	0,1	0,3
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-)	-0,1	-0,2
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn	0,1	0,1
Järjestelyjen supistamisesta johtuvat voitot (-) ja tappiot (+)	-0,3	-4,6
Järjestelyyn kuuluvien varojen nykyarvot	1,5	1,7

Taseessa esitetyn velan muutokset

M€	2007	2006
Tilikauden alussa	0,3	0,6
Maksetut kannatusmaksut	-0,1
Eläkekulut tuloslaskelmassa	0,1	-0,2
Tilikauden lopussa	0,3	0,3
Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset:
Diskonttokorko	5,00 %	4,50 %
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	5,00 %	5,00 %
Tuleva palkankorotusolettama	3,25 %	3,25 %

26. Varaukset

	2007 Uudelleen järjestely-	2006 Uudelleen järjestely
M€	varaus	varaus
Varaukset 1.1.	0,0	0,2
Varausten lisäys	0,2	0,0
Käytetyt varaukset	0,0	-0,2
Varaukset 31.12	0,2	0,0

Vuoden 2007 varauksen lisäys liittyy yhtiön organisaatiorakenteen uudistamiseen.

Vuoden 2006 avaavan taseen uudelleenjärjestelyvaraus liittyy yhtiön salamapaikannusliiketoiminnan keskittämiseen yhteen toimipisteeseen ja Ranskassa sijaitsevan Aix-en-Provencen toimiston sulkemiseen. Varausta oli jäljellä vuoden 2006 lopussa 4 tuhatta euroa. Varausten lisäys vuonna 2006, 24 tuhatta euroa, johtuu Vantaan sonditehtaan tuotannon uudelleen järjestelystä.

27. Ostovelat ja muut velat

Korottomat

M€	2007	2006
Ostovelat	10,4	12,2
Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset	15,5	15,8
Muut siirtovelat	5,0	6,1
Muut lyhytaikaiset velat	1,9	1,6
Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensä	32,9	35,6

Ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja.

28. Vastuusitoumukset ja annetut pantit

M€	2007		2006
Omasta velasta/sitoumuksesta
Takaukset	8,0		9,7
Muut omat vastuut
Annetut pantit	0,1		0,1
Muut vuokrasopimukset	0,2		0,2
Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä	8,3		9,9
Annetut pantit ovat vuokravakuustalletuksia.
Johdannaissopimukset
M€	2007		2006
Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen taseen
ulkopuolisten johdannaissopimusten pääoma-arvot
Valuuttatermiinit	14,3		11,9
Pääoma-arvot yhteensä	14,3		11,9
	2007		2006
Valuuttatermiinien jakuma valuutoittain	Valuutta arvo Milj.	M€	Valuutta arvo Milj.	M€
USD	16,5	11,6	12,5	9,6
AUD	1,5	0,9	1,6	1,0
JPY	115,0	0,7	115,0	0,8
GBP	0,8	1,1	0,4	0,6
		14,3		11,9

Maturiteettijaukauma

Alle 90 päivää	9,6	10,8
yli 90 päivää ja alle 120	3,0	1,1
Yli 120 päivää ja alle 230 päivää	1,7
	14,3	11,9

Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten käyvät arvot
Valuuttatermiinit	0,4	0,2

Käyvät arvot yhteensä 0,4 0,2

29. Lähipiiritapahtumat

Vaisala-konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja.

Konsernin emo ja tytäryhtiöt

	Konsernin	Osuus
Yhtiö	omistusosuus %	äänivallasta %
Emoyritys Vaisala Oyj, Vantaa, Suomi
Vaisala Limited, Birmingham, Iso-Britannia	100 %	100 %
Vaisala Pty Ltd., Hawthorn, Australia	100 %	100 %
Vaisala GmbH, Hamburg, Saksa	100 %	100 %
Vaisala KK, Tokio, Japani	100 %	100 %
Vaisala Holding Inc., Woburn, USA	100 %	100 %
Vaisala Inc., Woburn, USA	100 %	100 %
Vaisala China Ltd, Peking, Kiina	100 %	100 %
Tycho Technology Inc, Woburn., USA	100 %	100 %
WSDM LCC, Minneapolis, USA	100 %	100 %
Vaisala S.A., Argentiina	100 %	100 %
Vaisala SAS , Saint-Quentin-En-Yvelines, Ranska	100 %	100 %

Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat markkinahintoihin ja yleisiin markkinaehtoihin.

Johdon työsuhde-etuudet M€		2007	2006
Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot
Forsén Kjell, toimitusjohtaja
Palkka		0,26	0,07
Palkkiot		0,02
Ketonen Pekka, toimitusjohtaja
Palkka			0,31
Palkkiot		0,28	0,38
Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot
Gustavsson Stig	hallituksen jäsen	0,02	0,01
Hautojärvi Pekka	hallituksen jäsen		0,00
Neuvo Yrjö	hallituksen jäsen	0,02	0,02
Niinivaara Mikko	hallituksen jäsen	0,02	0,02
Torkko Maija	hallituksen jäsen	0,02
Voipio Mikko	hallituksen jäsen	0,02	0,02
Voipio Raimo	hallituksen puheenjohtaja	0,03	0,03
Wendt Gerhard	hallituksen jäsen		0,00
Yhteensä		0,70	0,87

Konsernin tytäryhtiöiden toimitusjohtajille maksetut palkat ja palkkiot olivat 0,3 (vuonna 2006 0,3) miljoonaa euroa. Toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy lain mukaan ollen 63 vuotta. Toimitusjohtajalla on maksupohjainen lisäeläkejärjestely.

Johdon osakkeenomistus

Vaisala Oyj:n hallituksen omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä 31.12.2007 oli 1.394.601 kpl ja osuus kokonaisäänimäärästä 16,6 % (vuonna 2006 1.353.101 kpl ja 16,5 % kokonaisäänimäärästä). Yhtiön toimitusjohtaja ei omistanut osakkeita tai optioita 31.12.2007. Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

30. Vuosikooste

Vaisalan edellisen tilikauden aikana julkistetut tiedot löytyvät Vaisalan nettisivuilta: www.vaisala.com/fi/sijoittajat

Viiden vuoden kehitys

Konsernin tuloslaskelma M€	IFRS 12/2007	IFRS 12/2006	IFRS 12/2005	IFRS 12/2004	FAS 12/2003
Liikevaihto	224,1	220,8	197,9	178,1	189,2
Liiketoiminnan muut tuotot	0,0	0,1	0,3	0,2	0,9
Kulut	180,6	171,5	158,4	140,1	152,3
Poistot ja arvonalentumiset	8,2	10,8	8,4	9,4	11,9
Liikevoitto	35,3	38,6	31,5	28,7	25,9
Nettorahoituskulut/tuotot	1,7	-0,4	2,6	0,3	-2,5
Voitto ennen veroja	37,0	38,2	34,1	29,1	23,4
Välittömät verot	-11,2	-11,6	-9,2	-8,1	-8,9
Vähemmistön osuus	-	-	-	-	-
Tilikauden voitto	25,8	26,6	24,9	21,0	14,5
Konsernitase M€	31.12.07	31.12.06	31.12.05	31.12.04	31.12.03
Vastaavaa
Pitkäaikaiset varat	56,3	60,4	53,7	50,5	56,9
Vaihto-omaisuus	16,1	17,6	14,1	15,0	18,4
Muut lyhytaikaiset varat	153,1	141,3	129,1	98,2	97,6
	225,6	219,2	196,9	163,7	172,9
Vastattavaa
Oma pääoma	176,3	169,8	154,3	129,7	139,5
Vähemmistön osuus	-		-	-	-
		-
Vieras pääoma yhteensä	49,2	49,4	42,6	34,0	33,5
Korollinen vieras pääoma	0,9	0,9	1,5	2,0	2,2
Koroton vieras pääoma	48,3	48,6	41,1	32,0	31,3

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

		IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	FAS
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut		2007	2006	2005	2004	2003
Liikevaihto	M€	224,1	220,8	197,9	178,1	189,2
vienti ja ulkomaantoiminta, %		95,8 %	96,6 %	96,2 %	96,6 %	96,6 %
Liikevoitto	M€	35,3	38,6	31,5	28,7	25,9
% liikevaihdosta		15,8 %	17,5 %	15,9 %	16,1 %	13,7 %
Voitto ennen veroja	M€	37,0	38,2	34,1	29,1	23,4
% liikevaihdosta		16,5 %	17,3 %	17,2 %	16,3 %	12,4 %
Oman pääoman tuotto-%		14,9 %	16,4 %	17,5 %	16,0 %	10,4 %
Sijoitetun pääoman tuotto-%		21,5 %	23,5 %	23,8 %	21,9 %	16,6 %
Omavaraisuusaste (%)		82,6 %	81,0 %	80,8 %	82,2 %	84,4 %
Current ratio		3,5	3,3	3,7	3,7	3,7
Bruttoinvestoinnit	M€	7,3	20,4	8,0	4,8	14,1
% liikevaihdosta		3,3 %	9,2 %	4,0 %	2,7 %	7,4 %
Tutkimusinvestoinnit
koneisiin ja laitteisiin	M€	0,6	0,3	0,3	0,1	0,4
Tutkimus- ja kehitysmenot	M€	23,5	20,6	19,8	21,3	21,1
% liikevaihdosta		10,5 %	9,3 %	10,0 %	12,0 %	11,2 %
Tilauskanta tilikauden päättyessä	M€	82,3	77,6	55,3	52,7	62,9
Henkilöstö keskimäärin		1113	1069	1062	1092	1141
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake (EPS),	€	1,42	1,46	1,42	1,20	0,83
Tulos/osake (EPS), laskettuna optio
lainan laimennusvaikutuksella,	€	1,42	1,46	1,42	1,20	0,83
Liiketoiminnan rahavirta/osake,	€	1,98	1,96	2,21	2,06	1,99
Oma pääoma/osake,	€	9,68	9,32	8,74	7,42	7,98
Osinko/osake,	€	*0.85	0,85	0,75	0,75	1,25
Osinko/tulos,	%	**59.9 %	58,2 %	52,8 %	62,5 %	150,8 %
Efektiivinen osinkotuotto-%		2,4 %	2,6 %	3,1 %	4,1 %	5,1 %
Hinta/voittosuhde (P/E)		25,11	22,65	16,90	15,17	29,55
A-osakkeen kurssikehitys
vuoden ylin,	€	41,99	33,33	24,74	24,50	25,00
vuoden alin,	€	29,43	23,10	18,48	17,25	16,70
vuoden keskikurssi,	€	37,31	26,64	22,15	20,03	19,95
päätöskurssi,	€	35,60	33,07	24,00	18,20	24,50
Koko osakekannan markkina-arvo
tilinpäätöspäivänä ***	M€	648,2	602,2	424,0	318,1	428,2
A-osakkeen vaihto
vaihto, kpl	kpl	5 595 292	6 873 504	2 442 168	1 635 934	1 495 572
% sarjan kokonaismäärästä		37,8 %	46,4 %	17,1 %	11,6 %	10,6 %
Osakeantioikaistu osakkeiden lkm yht.	kpl	18 209 214	18 174 250	17 532 161	17 479 000	17 471 904
josta A-osakkeita	kpl	14 810 979	14 809 079	14 256 165	14 065 715	14 063 215
josta K-osakkeita	kpl	3 407 385	3 409 285	3 409 285	3 413 285	3 415 785
Ulkona olevat osakkeet 31.12.	kpl	18 209 214	18 209 214	17 665 450	17 479 000	17 479 000

* Hallituksen esitys, ** Hallituksen esityksen mukaisesti laskettuna, *** A- ja K-osakkeiden arvo on tässä laskettu samansuuruisiksi

Tunnuslukujen laskenta

	Voitto ennen veroja - verot
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	= Oma pääoma+ vähemmistöosuus (keskimäärin)	x 100
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	Voitto ennen veroja
	= + korko- ja muut rahoituskulut	x 100
	Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin)
Omavaraisuusaste (%)	Oma pääoma + vähemmistöosuus =	x 100
	Taseen loppusumma - saadut ennakot
Current ratio	Rahoitusomaisuus + vaihto-omaisuus =
	Lyhytaikainen vieras pääoma
	Voitto ennen veroja
Tulos/osake (EPS), €	- verot +/- vähemmistöosuus =
	Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen
	lukumäärä, osakeantioikaistu
	Liiketoiminnan rahavirta
Liiketoiminnan rahavirta/osake, €	= Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä
	tilikauden lopussa
	Oma pääoma
Oma pääoma/osake, €	= Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu
	lukumäärä tilikauden lopussa
	Tilikaudelta jaettu osinko
Osinko/osake, €	= Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden
	lopussa, osakeantioikaistu
	Tilikaudelta jaettu osinko	x 100
Osinko/tulos, (%)	= Voitto ennen veroja
	-verot +/- vähemmistöosuus
Efektiivinen osinkotuotto-%	Osinko/osake =	x 100
	Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä
Hinta/voitto-suhde (P/E)	Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä =
	Tulos/osake
Osakekannan markkina-arvo, M€	Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä x ulkona olevien =
	osakkeiden lukumäärä

Emoyhtiön tuloslaskelma

M€	Liite	1.1. - 31.12.2007	1.1. - 31.12.2006
Liikevaihto	2	160,7	152,4
Hankinnan ja valmistuksen kulut		-82,6	-77,7
Bruttokate		78,1	74,7
Myynnin ja markkinoinnin kulut		-20,1	-17,1
Hallinnon kulut
Kehitystoiminnan kulut Muut hallinnon kulut		-18,5 -15,1 -33,6	-15,9 -15,0 -30,9
Liiketoiminnan muut tuotot	3	0,0	0,1
Liikevoitto		24,5	27,9
Rahoitustuotot ja -kulut	5	5,5	2,9
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		29,9	29,7
Tilinpäätössiirtojen kertymä		-0,1	0,5
Välittömät verot	6	7,2	7,3
Tilikauden voitto		22,7	22,9

Emoyhtiön tase

M€	Liite	31.12.2007		31.12.2006
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	7
Aineettomat oikeudet		1,9		1,6
Muut pitkävaikutteiset menot		0,3	2,1	0,3	1,9
Aineelliset hyödykkeet	7
Maa- ja vesialueet		1,3		1,3
Rakennukset ja rakennelmat		19,3		20,8
Koneet ja kalusto		7,0		6,6
Muut aineelliset hyödykkeet		0,0		0,0
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		4,0	31,6	3,0	31,7
Sijoitukset	7
Tytäryhtiöosakkeet		21,4		21,4
Muut osakkeet ja osuudet		0,0		0,0
Saamiset konserniyrityksiltä		9,7	31,1	12,4	33,8
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet		6,0		7,1
Keskeneräiset tuotteet		3,8		1,6
Valmisteet / Tavarat		2,9	12,8	3,6	12,3
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset		28,8		31,0
Lainasaamiset		1,4		1,5
Muut saamiset		1,0		0,6
Siirtosaamiset	8	7,9		3,9
Laskennallinen verosaaminen	10	0,0	39,0	0,0	37,1
Rahoitusomaisuusarvopaperit
Muut arvopaperit	9		42,6		41,2
Rahat ja pankkisaamiset	9		39,3		31,8
Vastaavaa yhteensä			198,6		189,8

Emoyhtiön tase

M€	Liite		31.12.2007		31.12.2006
Vastattavaa
Oma pääoma	11
Osakepääoma		7,7		7,7
Osakeanti		0,0		0,0
Ylikurssirahasto		22,3		22,3
Voitto edellisiltä tilikausilta		108,3		100,9
Tilikauden voitto		22,7	161,0	22,9	153,8
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Kertynyt poistoero			1,6		1,5
Pakolliset varaukset	12		0,2		0,0
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Muut pitkäaikaiset velat	13		0,1		0,1
Laskennalliset verovelat	10		0,0		0,0
Lyhytaikainen
Saadut ennakot		9,8		7,3
Ostovelat		11,0		11,4
Muut lyhytaikaiset velat		1,5		1,2
Siirtovelat	14	13,5	35,8	14,5	34,4
Vastattavaa yhteensä			198,6		189,8

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

M€	Liite	Emoyhtiö 2007	Emoyhtiö 2006
Rahavirtalaskelma
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut		162,6	155,2
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut		0,0	0,0
Maksut liiketoiminnan kuluista		-132,6	-122,8
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		30,0	32,3
Saadut korot		3,5	2,7
Maksetut korot		-0,2	0,0
Muut rahoituserät, netto		-0,5	-2,0
Saadut osingot liiketoiminnasta		3,7	2,8
Maksetut tuloverot		-8,5	-5,6
Liiketoiminnan rahavirta ( A )		27,9	30,2
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-4,8	-3,9
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		0,0	0,1
Myönnetyt lainat		0,0	-0,2
Lainasaamisten takaisinmaksut		1,5	6,5
Investointien rahavirta ( B )		-3,3	2,5
Rahoituksen rahavirta
Maksullinen osakeanti		0,0	6,1
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut		0,0	0,0
Pitkäaikaisten lainojen nostot		0,0	0,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-0,2	-0,4
Maksetut osingot ja muu voitonjako		-15,5	-13,4
Rahoituksen rahavirta ( C )		-15,7	-7,7
Rahavarojen muutos ( A + B + C ) lisäys ( + ) / vähennys ( - )		8,9	24,9
Rahavarat tilikauden alussa		73,0	48,1
Rahavarat tilikauden lopussa	9	81,9	73,0

1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Vaisala Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilinpäätösten erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu. Niissä ei ole otettu huomioon arvonkorotuksia, ellei niistä ole erikseen mainittu.

Pysyvät vastaavat

Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla, lukuunottamatta Vantaan toimisto- ja tehdas kiinteistöä, johon on tehty arvonkorotuksia vuosina 1981-1988 yhteensä 5,7 milj. euroa. Tehtyjen arvonkorotusten jälkeenkin kiinteistöjen kirjanpitoarvo alittaa merkittävästi kiinteistöjen käyvän markkina-arvon. Itse valmistetun käyttöomaisuuden hankintamenoon sisältyy myös osuus valmistustyölle kohdistettavista kiinteistä menoista. Käyttöomaisuuden hankintamenoon ei sisälly korkomenoja. Käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat :

Aineettomat oikeudet	3 – 5 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	5 – 40 vuotta
Koneet ja kalusto	3 – 10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	5 – 15 vuotta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankinta- tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Hankintamenoon on sisällytetty välittömän hankintamenon lisäksi myös osuus hankinnan ja tuotannon välillisistä kustannuksista. Hankintameno määritetään keskimääräisenä hankintamenona.

Rahoitusomaisuusarvopaperit

Rahoitusomaisuusarvopaperit sisältävät kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta muodostuvat korkorahastosijoitukset, jotka arvostetaan käypään arvoon. Käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuutta- määräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamia kursseja. Myyntisaamisten ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot, samoin kuin muut kurssivoitot ja tappiot, kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.

Eläkekulut

Eläkekulut on esitetty noudattaen Suomen lainsäädäntöä. Emoyhtiön henkilöstön lisä eläketurva on vakuutettu Vaisalan Eläkesäätiö s.r:ssä (suljettu 1.1.1983). Säätiön eläkevastuu on katettu täysimääräisesti.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet lukuunottamatta kone- ja laitehankintoja, jotka poistetaan suunnitelman mukaisesti viidessä vuodessa.

Tuloverot

Tuloverot koostuvat tilikauden veroista ja laskennallisista veroista. Tilikauden verot sisältävät tilikauden tulosta vastaavat arvioidut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten nettomuutos tilikauden aikana kirjataan laskennallisen veron muutokseksi tuloslaskelmaan.

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet

Myydyt tavarat ja tuotetut palvelut

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Tuotot palveluista kirjataan silloin kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.

Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeen tulot kirjataan tuotoiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvoiduista kokonaismenoista tai suoritettujen työtuntien osuutena hankkeen arvioiduista kokonaistyötunneista.

Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella, kun ne ovat syntyneet ja hankeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot kuten vuokratuotot.

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät kulut.

2. Liikevaihto markkina-alueittain

M€	Emoyhtiö 2007	Emoyhtiö 2006
Eurooppa	67,2	77,8
josta Suomi	9,3	7,6
Pohjois-Amerikka	36,1	16,3
Aasia ja Australia	48,7	41,0
Afrikka, Etelä- ja Keski-Amerikka	8,6	17,2
Yhteensä	160,7	152,4

3. Liiketoiminnan muut tuotot

M€
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	0,0	0,1
Yhteensä	0,0	0,1

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

4. Henkilöstö

		Emoyhtiö	Emoyhtiö
M€		2007	2006
Henkilöstökulut
Palkat		34,2	34,4
Eläkekulut		4,7	4,6
Muut henkilösivukulut		3,0	2,6
Yhteensä		41,9	41,6
Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana (henkilöä)
Suomessa		669	651
Suomen ulkopuolella		8	5
Yhteensä		677	656
Henkilöstö 31.12.
Suomessa		687	643
Suomen ulkopuolella		7	7
Yhteensä		694	650
Palkat
M€
Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot
Forsén Kjell	toimitusjohtaja
Palkka		0,26	0,07
Palkkiot		0,02
Ketonen Pekka	toimitusjohtaja
Palkka			0,31
Palkkiot		0,28	0,38
Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot
Gustavsson Stig	hallituksen jäsen	0,02	0,01
Hautojärvi Pekka	hallituksen jäsen		0,00
Neuvo Yrjö	hallituksen jäsen	0,02	0,02
Niinivaara Mikko	hallituksen jäsen	0,02	0,02
Torkko Maija	hallituksen jäsen	0,02
Voipio Mikko	hallituksen jäsen	0,02	0,02
Voipio Raimo	hallituksen puheenjohtaja	0,03	0,03
Wendt Gerhard	hallituksen jäsen		0,00
Yhteensä		0,70	0,87
Muulle henkilökunnalle maksetut palkat		32,4	31,5

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia. Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkkeen määräytymisperusteet: 63 vuotta, lain mukaan. Toimitusjohtajalla on maksupohjainen lisäeläkejärjestelmä.

Yhteensä 33,1 32,4

5. Rahoitustuotot ja -kulut

	Emoyhtiö	Emoyhtiö
M€	2007	2006
Osinkotuotot
Konserniyhtiöiltä	3,7	2,8
Muilta	0,0	0,0
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Konserniyhtiöiltä	0,8	1,1
Muut korko- ja rahoitustuotot
Konserniyhtiöiltä
Muilta	2,8	1,8
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen
käyvän arvon muutos	1,5	1,1
Sijoitusten arvonalennukset
Pitkäaikaisten sijoitusten arvonalentumiset
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Muilta	-0,6	-0,3
Kurssivoitot ja -tappiot
Konserniyhtiöiltä	-1,4	-2,2
Muilta	-1,1	-1,2
Yhteensä	5,5	2,9

6. Välittömät verot

M€	Emoyhtiö 2007	Emoyhtiö 2006
Tilikauden verot	7,0	7,1
Verot aikaisemmilta vuosilta	0,0	0,0
Ulkomaille maksetut muut verot	0,2	0,2
Laskennallisen verovelan muutos	0,0	0,0
Yhteensä	7,2	7,3

7. Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

	Muut pitkä
Emoyhtiö M€	Aineettomat	vaikutteiset
Aineettomat hyödykkeet	oikeudet	menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	13,2	0,8	14,0
Lisäykset	0,4	-	0,4
Vähennykset	-0,3	-	-0,3
Siirrot erien välillä	0,6	-	0,6
Hankintameno 31.12.	13,9	0,8	14,7
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1.	11,6	0,4	12,1
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-0,3	-	-0,3
Tilikauden poistot	0,7	0,0	0,8
Kertyneet poistot 31.12.	12,0	0,5	12,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	1,9	0,3	2,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	1,6	0,3	1,9

M€ Aineelliset hyödykkeet	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Muut Koneet ja Kalusto	aineelliset hyödykkeet	Ennakko- maksut ja kesken eräiset inv.	Yhteensä
Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1,2	28,4	32,7	0,0	3,0	65,3
Lisäykset	-	-	1,6	-	3,0	4,6
Vähennykset	-	-	-1,0	-	-	-1,0
Siirrot erien välillä	-	-	1,5	-	-2,1	-0,6
Hankintameno 31.12.	1,2	28,4	34,6	0,0	4,0	68,2
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1.	-	13,2	26,1	-	-	39,3
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-	-	-1,0	-	-	-1,0
Tilikauden poistot	-	1,5	2,5	-	-	4,0
Kertyneet poistot 31.12.	0,0	14,7	27,6	0,0	0,0	42,3
Arvonkorotukset	0,1	5,6	-	-	-	5,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	1,3	19,3	7,0	0,0	4,0	31,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	1,3	20,8	6,6	0,0	3,0	31,7

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno 31.12.2007 oli 24,7 miljoonaa euroa (24,3 miljoonaa euroa 31.12.2006).

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiö M€ Sijoitukset	Tytäryhtiö- osakkeet	Muut osakkeet ja osuudet	Pitkäaikaiset saamiset konserni yhtiöiltä	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	21,4	0,0	12,4	33,8
Lisäykset	-	-	-	0,0
Vähennykset	-	0,0	-2,7	-2,7
Siirrot erien välillä	-	-	-	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	21,4	0,0	9,7	31,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	21,4	0,0	12,4	33,8

8.Siirtosaamiset

M€	2007	2006
Verosaamiset	2,9	1,7
Muut siirtosaamiset	4,9	2,3
	7,9	3,9

9. Rahavarat

M€	2007	2006
Muut arvopaperit
Korkorahastosijoitukset	42,6	41,2
Rahat ja pankkisaamiset
Käteinen raha ja pankkitilien saldot	7,5	6,9
Sijoitustodistukset	31,9	25,0
	39,3	31,8

Korkorahastosijoitukset, jotka muodostuvat kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta, on kirjattu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Näiden korkorahastojen korkopapereiden maturiteetti on enimmillään yksi vuosi. Korkorahastosijoitukset ovat julkisesti noteerattuja arvopapereita, joiden käypä arvo määräytyy markkinoilla.

Käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.

Sijoitustodistukset muodostuu lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on alle 3 kuukautta ja jotka muodostuvat lähinnä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta.

Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten käyvät arvot

M€
Valuuttatermiinit	0,4	0,2
Käyvät arvot yhteensä	0,4	0,2

Käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.

10. Laskennalliset verosaamiset- ja velat

M€	2007	2006
Laskennallinen verosaatava/velka, netto	0,0	0,0

Arvonkorotusten laskennallista verovelkaa ei ole huomioitu. Realisoituessaan arvonkorotusten verovaikutus nykyisen verokannan 26 % vallitessa olisi 1.482,5 tuhatta euroa.

11. Oma pääoma

Emoyhtiön osakkeet jakautuvat osakelajeittain siten, että K-sarjan osakkeita (20 ääntä/osake) on 3.407.385 kpl ja A-sarjan osakkeita (1 ääni/osake) 14.810.979 kpl. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

M€	2007	2006
Osakepääoma
Sarja A 1.1.	6,2	6,0
Konvertoitu K -osakkeista	0,0	-
Uusmerkinnät	-	0,2
Sarja A 31.12.	6,2	6,2
Sarja K	1,4	1,4
Konvertoitu A -osakkeiksi	0,0	-
Osakepääoma 31.12.	7,7	7,7
Ylikurssirahasto 1.1.	22,3	11,0
Uusmerkinnät	0,0	11,3
Ylikurssirahasto 31.12	22,3	22,3
Voittovarat edellisiltä tilikausilta 1.1.	124,0	114,6
Tilinpäätössiirtojen kertymä 1.1.
Osingonjako	-15,5	-13,4
Omat osakkeet	-0,3	-0,3
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	108,3	100,9
Tilikauden tulos	22,7	22,9
Oma pääoma yhteensä	161,0	153,8
12. Pakolliset varaukset
M€	2007	2006

Muut pakolliset varaukset 0,2 0,0 0,2 0,0

13. Pitkäaikainen vieras pääoma

Yhtiollä ei ole pitkäaikaisia lainoja, jotka erääntyvät yli 5 vuoden kuluttua.

14. Siirtovelat

M€	2007	2006
Palkka- ja sosiaalikuluvelat	11,3	11,7
Verovelat	0,0	1,2
Muut siirtovelat	2,2	1,6
	13,5	14,5

15. Saamiset ja velat muilta Vaisala-konsernin yhtiöiltä

M€
Pitkäaikaiset lainasaamiset	9,7	12,4
Lyhytaikaiset lainasaamiset	1,4	1,5
Myyntisaamiset	8,6	10,1
Siirtosaamiset	0,0	0,0
Saamiset yhteensä	19,7	24,0
Ostovelat	0,9	0,9
Siirtovelat	0,0	0,0
Velat yhteensä	0,9	0,9

16. Vastuusitoumukset ja annetut pantit

M€	2007	2006
Omasta velasta/sitoumuksesta
Takaukset	8,0	9,7
Konserniyhtiöiden puolesta
Takaukset	1,6	5,5
Muut omat vastuut
Annetut pantit	0,1	0,1
Leasingvastuut
Tilikaudella maksettavat	0,4	0,5
Myöhemmin maksettavat	0,4	0,4
	0,8	1,0
Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä	10,5	16,2
Johdannaissopimukset
M€
Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen
johdannaissopimusten pääoma-arvot;
Valuuttatermiinit	14,3	11,9
Pääoma-arvot yhteensä	14,3	11,9

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2007

	%	%	%	%
		äänistä K-osakkeista A-osakkeista		osakk.yht.
Suomalainen Tiedeakatemia	21,7	25,8	3,1	7,3
Novametor Oy	12,7	13,5	9,4	10,1
Mikko Voipio	7,7	8,8	2,2	3,4
Anja Caspers	7,0	8,3	1,3	2,6
Raimo Voipio	5,8	6,7	1,7	2,6
Tauno Voipio	4,2	4,6	2,0	2,5
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo	4,1	4,0	4,2	4,2
Inkeri Voipio	2,2	0,0	12,3	10,0
Minna Luokkanen	2,0	2,4	0,1	0,5
Jaakko Väisälä kuolinpesä	1,6	1,8	1,1	1,2
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	1,5	0,0	8,4	6,8
Tuulikki Laasonen	1,3	1,6	0,0	0,3
Hallintarekisteröidyt:	4,0	0,0	22,6	18,4

	kpl	äänistä		K-osakkeista A-osakkeista	osakk.yht.
Yritykset	182	13,1	13,5	11,6	12,0
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	18	4,9	4,0	8,7	7,8
Julkisyhteisöt	11	2,0	0,0	11,2	9,1
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	71	22,1	25,8	5,4	9,2
Kotitaloudet	3 917	53,6	56,7	39,2	42,5
Ulkomaat ja hallintarekisteröidyt	33	4,3	0,0	23,8	19,4
Arvo-osuusjärjestelmään siirtämättä		0,0	0,0	0,1	0,0
	4 232	100,0	100,0	100,0	100,0

Omistuksen jakautuminen osakemäärän suhteessa 31.12.2007

Osakkeiden lkm	% Omistajia	% omistajista	äänistä	% K-osakkeen osakk.yht.	%	A-osakkeen omistajia K-osakkeista	% omistajia	A-osakkeista
1-100	1 488	35,2	0,1	0,5	2	0,0	1 489	0,6
101-1000	2 312	54,6	1,1	4,5	18	0,3	2 309	5,5
1001-10000	343	8,1	2,9	5,2	26	3,9	336	6,3
10001-100000	68	1,6	18,2	12,9	23	24,1	60	12,7
100001-	21	0,5	77,7	76,8	7	71,7	18	74,9
Arvo-osuusjärjestelmään
siirtämättä	-	-	0,0	0,0	-	0,0	-	0,1
Yhteensä	4 232	100,0	100,0	100,0	76	100,0	4 212	100,0

Vaisala Oyj:n hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä 31.12.2007 oli 1.394.601 kpl ja osuus kokonaisäänimäärästä 16,6 % (vuonna 2006 1.242.749 kpl ja 16,5 % kokonaisäänimäärästä).

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Vantaalla helmikuun 13. päivänä 2008

puheenjohtaja

Raimo Voipio Stig Gustavson Mikko Niinivaara

Yrjö Neuvo Mikko Voipio Maija Torkko

Kjell Forsén toimitusjohtaja

62 Vaisala Oyj TILINPÄÄTÖS 2007

Vaisala Oyj:n osakkeenomistajille

Olemme tarkastaneet Vaisala Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2007. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laaditun konsernitilinpäätöksen sekä Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti laaditun toimintakertomuksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen, joka sisältää emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon konsernitilinpäätöksestä sekä emoyhtiön tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella.

Konsernitilinpäätös

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laadittu konsernitilinpäätös antaa näiden standardien ja kirjanpitolain tarkoittamalla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Emoyhtiön tilinpäätös, toimintakertomus ja hallinto

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.

Vantaalla 13. päivänä helmikuuta 2008

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Mikko Nieminen Hannu Pellinen KHT KHT

Tietoa osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään Vaisala Oyj:n pääkonttorissa, Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa, torstaina 27. maaliskuuta 2008 alkaen klo 18.00.

Kokouksessa käsiteltävät asiat

Yhtiöjärjestyksen 13§:n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.

Osallistumisoikeus

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on viimeistään 17. maaliskuuta 2008 merkitty osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Myös osakkeenomistajalla, jonka osakkeita ei ole siirretty arvo-osuusjärjestelmään, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttäen, että osakkeenomistaja oli rekisteröity yhtiön osakasrekisteriin ennen 21.10.1994. Tässä tapauksessa osakkeenomistajan on esitettävä yhtiökokouksessa osakekirjansa tai muu selvitys siitä, että osakkeiden omistusoikeutta ei ole siirretty arvo-osuustilille.

Yhtiökokousasiakirjat

Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ja hallituksen esitykset yhtiökokoukselle ovat jäljennöksinä osakkeenomistajien nähtävinä viikon ajan ennen yhtiökokousta yhtiön pääkonttorissa Vantaalla, osoitteessa Vanha Nurmijärventie 21 ja niistä lähetetään pyynnöstä jäljennökset osakkeenomistajille.

Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen

Saadakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään tiistaina 18. maaliskuuta 2008 klo 16.00 mennessä. Ilmoittautuminen voi määräaikaan mennessä tapahtua joko kirjallisesti osoitteella Vaisala Oyj, Nina Andersin, PL 26, 00421 Helsinki, faxilla numeroon (09) 8949 2206, sähköpostilla osoitteeseen nina.andersin@vaisala. com tai arkisin klo 9.00–11.00 puhelimitse numeroon (09) 8949 2201. Valtakirja, jonka nojalla valtuutettu haluaa käyttää osakkeenomistajan äänivaltaa kokouksessa, pyydetään toimittamaan yhtiölle ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Voitonjako ja hallituksen palkkiot

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2007 maksetaan osinkoa 0,85 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on täsmäytyspäivänä 1.4.2008 merkittynä Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 8.4.2008. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että valittaville hallituksen jäsenille maksetaan toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2009 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 35.000 euroa ja muille hallituksen jäsenille kullekin 25.000 euroa.

Hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinta Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Mikko Niinivaara ja Raimo Voipio. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 10 prosenttia kaikista yhtiön äänistä, ovat ilmoittaneet esittävänsä Vaisala Oyj:n 27.3.2008 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle Mikko Niinivaaran ja Raimo Voipion uudelleenvalintaa. Hallitus esittää edelleen että nykyinen tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja Hannu Pellinen KHT, valittaisiin uudelleen seuraaviksi, yhtiöjärjestyksen mukaisiksi toimikausiksi. Erovuorossa olevat jäsenet ja nykyinen tilintarkastaja ovat antaneet suostumuksensa uudelleenvalintaan.

Vantaalla 13.2.2008

Vaisala Oyj Hallitus

Sijoittajan kalenteri

Vaisala Oyj julkaisee vuonna 2008 kolme osavuosikatsausta suomeksi ja englanniksi seuraavasti:

8.5.2008 Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2008 (Q1) 7.8.2008 Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2008 (Q2) 5.11.2008 Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2008 (Q3)

Yhtiökokous 2008 27.3.2008 Vanha Nurmijärventie 21, Vantaa

Vaisala Capital Markets Day 2.4. 2008, Vanha Nurmijärventie 21, Vantaa

Hiljainen aika Vaisala ei järjestä sijoittaja- ja analyytikkotapaamisia kolmeen viikkoon ennen tulostietojen julkistamista.

Taloudellisia katsauksia voi tilata osoitteesta: Vaisala Oyj Konserniviestintä PL 26, 00421 Helsinki Puh. (09) 8949 2744 Faksi (09) 8949 2593 sähköposti: info@vaisala.com

Painamme Vaisalan Tilinpäätös 2007 -esitteen suomeksi ja englanniksi. Se postitetaan kaikille Vaisala Oyj:n osakkeenomistajille viikolla 10 (3-9.3.2008). Osavuosikatsaukset sekä muut pörssi- ja lehdistötiedotteet julkaistaan myös yhtiön kotisivuilla www.vaisala.com.

Vaisala maailmalla

Suomi Vaisala Oyj

PL 26, 00421 Helsinki Katuosoite: Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa Puh. +358 9 894 91 Faksi +358 9 8949 2227 s-posti: info@vaisala.com Y-tunnus: 0124416-2

Ruotsi Vaisala Oyj

Malmö Office

Drottninggatan 1 D, S-212 11 Malmö, Sweden Puh. +46 40 298 991 Faksi +46 40 298 992

Stockholm Office

Isafjordsgatan 22, B 5tr S-16440 Kista, Sweden

Saksa Vaisala GmbH

Hamburg Office

Schnackenburgallee 41, D-22525 Hamburg Puh. +49-40-839 03-0 Faksi +49-40-839 03-110

Stuttgart Office

Bahnhofstrasse 3 73066 Uhingen Germany

Bonn Office

Adenauerallee 15 D-53111 Bonn, Germany Puh. +49 228 249 710 Faksi +49 228 2497 111

Ranska Vaisala SAS

Paris Office

2, rue Stéphenson (escalier 2bis) F-78181 Saint-Quentin-en-Yvelines Cedex, France Puh. +33 1 3057 2728 Faksi +33 1 3096 0858

Iso-Britannia Vaisala Ltd

Birmingham Operations

Vaisala House 349 Bristol Road Birmingham B5 7SW, UK Puh. +44 121 683 1200 Faksi +44 121 683 1299

Newmarket Office

Unit 9, Swan Lane, Exning, Newmarket Suffolk CB8 7FN, UK Puh. +44 1638 576 200 Faksi +44 1638 576 240

Yhdysvallat Vaisala Inc.

Boston Office

10-D Gill Street Woburn, MA 01801, USA Puh. +1 781 933 4500 Faksi +1 781 933 8029

Boulder Operations

194 South Taylor Avenue, Louisville, CO, 80027, USA Puh. +1 303 499 1701 Faksi +1 303 499 1767

Houston Office

1120 NASA Road, Suite 220-E Houston, TX 77058, USA Puh. +1 281 335 9955 Faksi +1 281 335 9956

Minneapolis operations

6300 34th Avenue South Minneapolis, Minnesota 55450, USA Puh. +1 612 727 1084 Faksi +1 612 727 3895

San Jose Office

6980 Santa Teresa Blvd, Suite 203 San Jose, CA 95119-1393, USA Puh. +1 408 578 3671 Faksi +1 408 578 3672

Tucson operations

2705 East Medina Road Tucson, Arizona 85706, USA Puh. +1 520 806 7300 Faksi +1 520 741 2848

Westford Operations

7A Lyberty Way Westford, MA 01886 USA Phone: +1 978 692 9234 Fax: +1 978 692 9575

Kanada Vaisala Inc.

Canada Office

37 De Tarascon Blainville, Quebec J7B 6B7, Canada Puh. +1 450 430 0880 Faksi +1 450 430 6410

Japani

Vaisala KK

Tokyo Office

42 Kagurazaka 6-Chome Shinjuku-Ku Tokyo 162-0825, Japan Puh. +81 3 3266 9611 Faksi +81 3 3266 9610

Kiina Vaisala China Ltd.

Beijing Office Floor 2, EAS Building No. 21, Xiao Yun Road, Dongsanhuan Beilu Chaoyang District, Beijing, P.R. China 100027 Puh. +86 10 85261199 Faksi +86 10 85261155

Shenzhen Branch

Building 1 17B China Phoenix Building Shennan Avenue Futian District Schenzhen C-518026 P.R. China Puh. +86 755 8279 2442 Faksi +86 755 8279 2404

Shanghai Branch

6F 780 Cailun Lu Pudong New Area 201203 Shanghai P.R. China Puh. + 86 21 5132 0656 Faksi + 86 21 5132 0657

Malesia Vaisala Oyj

Regional Office Malaysia Level 36, Menara Citibank 165 Jalan Ampang 50450 Kuala Lumpur Malaysia Puh. +60 3 2163 3363 Faksi +60 3 2164 3363

Australia Vaisala Pty Ltd

Melbourne Office

3 Guest Street Hawthorn, VIC 3122 Australia Puh. +61 3 9818 4200 Faksi +61 3 9818 4522

United Arab Emirates, UAE

Vaisala Oyj

Regional Office United Arab Emirates

Khalifa Al Naboodah Building, Ist Floor Sheikh Zayed Road Dubai, United Arab Emirates Puh. +971 4 3219112 Faksi +971 4 3219113