Skip to main content

AI assistant

Sign in to chat with this filing

The assistant answers questions, extracts KPIs, and summarises risk factors directly from the filing text.

Uponor Oyj Interim / Quarterly Report 2016

Apr 29, 2016

3245_10-q_2016-04-29_1cbcb21d-7ba1-41c0-9ee9-db4e6dd3e91c.pdf

Interim / Quarterly Report

Open in viewer

Opens in your device viewer

Osavuosikatsaus 1-3/2016

29.4.2016

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI–MAALISKUU 2016

Kehitys Euroopassa vakaata, Pohjois-Amerikassa kasvu jatkui vahvana

  • Tammi-maaliskuun liikevaihto 246,9 (237,1) milj. euroa, kasvua 4,1 %, orgaaninen kasvu 2,6 %
  • Tammi–maaliskuun liikevoitto 11,9 (11,3) milj. euroa, muutos 5,0 %, tai 31,4 %, kun luvuista jätetään pois Euroopan muutosohjelmista aiheutuvat kertaluonteiset 3,0 (0,0) milj. euron kustannukset
  • Osakekohtainen tulos 0,09 (0,06) euroa
  • Sijoitetun pääoman tuotto 8,9 % (7,2 %), ja nettovelkaantumisaste 62,4 % (46,7 %)
  • Liiketoiminnan rahavirta -14,5 (-22,4) milj. euroa
  • Uponor pitää ennallaan 12. helmikuuta 2016 annetun ohjeistuksen: Uponorin liikevaihdon ja liikevoiton (ilman kertaluonteisia eriä) odotetaan paranevan vuodesta 2015 olettaen, että talouden kehitys Uponorin päämarkkinaalueilla jatkuu häiriintymättä

(Osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 -standardin mukaisesti eikä sitä ole tilintarkastettu. Katsauksen luvut koskevat jatkuvia liiketoimintoja, ellei toisin ole mainittu.)

Toimitusjohtaja Jyri Luomakoski kommentoi:

  • Talotekniikka Eurooppa raportoi pientä kasvua ja kehitystä kannattavuudessa Euroopan haastavasta liiketoimintaympäristöstä ja Euroopassa käynnistetystä laajasta muutosohjelmasta huolimatta. Ohjelman toteutus etenee useimmissa maissa suunnitelmien mukaisesti. Tavoitteenamme on saattaa muutosohjelma pääosin päätökseen kuluvan vuoden loppuun mennessä.
  • Talotekniikka Pohjois-Amerikan vuosineljännes oli jälleen menestyksellinen. Viimeisimpien vuosineljännesten aikana olemme kasvattaneet markkinaosuutta liikerakentamisessa, lisänneet tuotantokapasiteettia ja vahvistaneet asiakasuskollisuutta, minkä seurauksena olemme pystyneet parantamaan asemaamme tavoiteltuna kumppanina kaikilla alueilla.
  • Uponor Infran toimintojen tehostaminen etenee erityisesti säästöjen osalta, mutta tulosrivillä kehitys ei vielä ole nähtävissä. Tilausmäärien supistuminen alavireisillä ja voimakkaasti kilpailluilla markkinoilla on edelleen haasteena. Suomessa, joka on ollut taantumassa jo neljä vuotta, kehitys on kuitenkin Uponorille tärkeillä tuotealueilla ollut edellisvuotta myönteisempää.

Tietoja tammi–maaliskuun 2016 osavuosikatsaustiedotteesta

Sulkeissa annetut luvut ovat vertailukuja edellisen vuoden vastaavalta ajanjaksolta. Luvut koskevat jatkuvia toimintoja, ellei toisin ole mainittu. Muutosprosentit on laskettu tarkoista luvuista eikä tässä tiedotteessa julkaistuista pyöristetyistä luvuista.

Esitysaineisto ja webcast-esitys

Englanninkielinen webcast-esitys tulosjulkistustilaisuudesta järjestetään 29.4. klo 10.00. Esityksen yhteystiedot ovat osoitteessa http://investors.uponor.com/fi. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen [email protected]. Esityksen tallenne on katsottavissa pian tulosjulkistuksen jälkeen osoitteessa www.uponor.fi > Sijoittajat. Esitysaineisto on luettavissa osoitteessa www.uponor.fi > Sijoittajat > IR-aineisto ja uutiset.

Seuraava osavuosikatsaus

Uponor julkaisee vuoden 2016 toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksen 26.7.2016. Hiljaisen jakson aikana 1–26.7. yhtiö ei kommentoi markkinanäkymiä eikä liiketoimintaan tai tuloskehitykseen liittyviä seikkoja.

Markkinat

Vaikka rakennusmarkkinoiden yleinen kehitys jatkui Uponorin päämarkkina-alueilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa pitkälti edellisten vuosineljännesten tapaan, ilmassa oli optimismia. Yhdysvalloissa, joka on Uponorin suurin yksittäinen markkina-alue, talouden kehitys jatkui ensimmäisellä neljänneksellä vahvana, ja myönteisiä merkkejä markkinoiden tasaantumisesta havaittiin myös Euroopassa, vaikkei muutos välttämättä vielä näykään jälkisyklisessä rakennusteollisuudessa.

Kotimainen kysyntä ja julkiset investoinnit tukivat kansantaloutta Saksassa, Euroopan suurimmilla rakennusmarkkinoilla, vaikka poliittinen ja taloudellinen tilanne jatkui epävarmana. Vaikutukset näkyivät rakentamisen vilkastumisena. Erityisesti asuinrakentamisen segmentissä tilauskanta oli vakaa. Saksan naapurimaissa tilanne pysyi suhteellisen tyydyttävällä tasolla. Positiivista kehitystä oli havaittavissa myös Ruotsin ja Espanjan rakennusmarkkinoilla. Suomessa rakentamisen määrä on viime aikoina hienokseltaan kasvanut, vaikka mistään laajamittaisesta elpymisestä ei kuitenkaan ole merkkejä. Venäjän markkinoiden heikkeneminen heijastui myös muihin itäisen Euroopan markkinoihin ja erityisesti Baltian maihin. Kaakkois-Euroopassa markkinatilanne jatkui vilkkaampana.

Yhdysvalloissa talouskasvu vaikutti hidastuvan edelliseen neljännekseen verrattuna, mutta kulutuskäyttäytyminen ja asumiseen liittyvä markkinakysyntä säilyivät silti voimakkaina vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Investoinnit lähes kaikissa rakennusteollisuuden segmenteissä kasvoivat edellisvuoden tasoon verrattuna, ja siitäkin huolimatta, että rakennuttajien luottamus on hieman heikentynyt, alalla on tarjolla kasvumahdollisuuksia. Vuoden 2015 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna asuinrakennuksia koskevien lupien ja käynnistyneiden rakennushankkeiden määrä oli Yhdysvalloissa selvästi suurempi ja Kanadassakin edellisvuoden tasolla.

Yhdyskuntatekniikan markkinoilla kehitys mukaili rakennusmarkkinoiden yleisiä suuntauksia. Euroopassa kysyntä vuosineljänneksen alkupuolella oli kuitenkin jonkin verran heikompaa lähinnä sääolosuhteiden takia: vuoden 2015 viimeinen neljännes oli leuto, kun taas tammikuussa 2016 sääolot huononivat. Pohjois-Amerikassa kilpailu Uponorin tärkeillä sektoreilla säilyi kireänä öljy- ja maakaasumarkkinoiden ongelmien johdosta.

Liikevaihto

Uponorin liikevaihto kasvoi 4,1 % ja oli 246,9 (237,1) milj. euroa. Konserniliikevaihdon orgaaninen kasvu oli 2,6 %. Orgaaninen kasvu ei sisällä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä myytyjä Uponor Infran Thaimaan yksikön ja Extron Oy:n liiketoimintoja eikä Talotekniikka - Euroopan KaMo/Delta- yritysostoa vuoden 2016 alussa.

Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna, eli käyttäen vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen kursseja, liikevaihto olisi ollut 2,7 milj. euroa suurempi eli 249,6 milj. euroa. Suurimmat vaikutukset johtuivat Kanadan dollarista (CAD), Norjan kruunusta (NOK), Venäjän ruplasta (RUB) ja Ison-Britannian punnasta (GBP), ja vaikutukset tuntuivat eniten Talotekniikka - Euroopassa.

Vahva liiketoimintaympäristö Pohjois-Amerikan kaikilla alueilla siivitti Talotekniikka – Pohjois-Amerikan liikevaihdon kasvua, joka oli euroissa 24,2 % ja Yhdysvaltain dollareissakin (USD) 23,8 %. Vaikka volyymit olivat Kanadassa pienempiä, suhteellinen kasvu oli erityisen voimakasta. Kasvua vauhditti muun muassa uusien, merkittävien tuotteiden tuominen markkinoille. Molemmissa maissa sekä käyttövesi- että sisäilmastoratkaisuille oli kysyntää.

Talotekniikka – Euroopan liikevaihto kasvoi 9,2 %. Liikevaihdon orgaaninen kasvu oli 2,1 %. Saksassa liikevaihdon kasvu oli suurelta osin seurausta tammikuun alkupuolella toteutetuista yritysostoista. Yritysostot toivat Uponorille uutta lisäarvoa tarjoavaa teknologiaa. KaMo/Delta-yhtiöiden toiminnat sulautettiin tehokkaasti Uponoriin, minkä seurauksena yrityskaupan mukana tulleita esivalmistettuja yksiköitä otettiin paikallista tarjontaa täydentämään jo muutamassa muussakin Euroopan maassa. Myös Saksan projektiliiketoiminnalle kulunut vuosineljännes oli hyvä. Muista suurista markkinoista myönteistä kehitystä havaittiin myös Tanskassa, Espanjassa ja Ruotsissa.

Uponor Infran liikevaihto supistui 20,7 %. Kun luvuissa huomioidaan vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen yritysmyynnit, liikevaihto supistui 15,5 %. Ruotsia ja Norjaa lukuun ottamatta liikevaihto supistui paikallisessa valuutassa mitattuna kaikilla tärkeillä markkinoilla. Segmentin suurimmalla markkina-alueella Suomessa liikevaihto kehittyi suotuisasti päätuotealueilla, mutta kokonaisliikevaihto laski. Kanadassa liikevaihto supistui pitkittyneen vaikean kilpailutilanteen vuoksi. Suurien projektien vähäisyys painoi liikevaihtoa Puolassa.

Liikevaihdon jakautuminen segmenteittäin, tammi-maaliskuu:

M€ 1–3/
2016
1–3/
2015
Muutos
Talotekniikka – Eurooppa 123,0 112,6 9,2 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 70,7 56,9 24,2 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka (M\$) 78,2 63,2 23,8 %)
Uponor Infra 54,1 68,3 -20,7 %
Eliminoinnit -0,9 -0,7
Yhteensä 246,9 237,1 4,1 %

Tulos ja kannattavuus

Uponorin jatkuvien toimintojen bruttokatemarginaali pysyi lähes muuttumattomana 35,5 prosentissa (35,9 %). Hienoinen notkahdus oli seurausta useista eri tekijöistä, kuten esimerkiksi Euroopassa käynnistettyjen muutosohjelmien kertaluonteiset kustannuserät, heikentynyt myynnin tuotejakauma sekä kilpailun kiristymisen aiheuttamat hintapaineet Talotekniikka - Euroopassa. Muoviraaka-aineen hintakehitys edellisvuoteen verrattuna säilyi ensimmäisellä neljänneksellä suhteellisen tasaisena.

Uponorin jatkuvien toimintojen liikevoitto oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä 11,9 (11,3) milj. euroa, eli 5,0 prosenttia edellisvuotta suurempi. Kannattavuutta kuvaava liikevoittomarginaali oli sama 4,8 prosenttia kuin vertailukaudella. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 14,9 (11,3) milj. euroa, kasvua 31,4 %. Vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen yhteensä 3,0 milj. euron kertaluonteiset erät syntyivät Euroopan muutosohjelmista. Talotekniikka – Euroopan osuus tästä oli 2,6 milj. euroa ja Uponor Infran 0,4 milj. euroa.

Talotekniikka – Euroopan liikevoitto oli 4,9 (6,1) milj. euroa. Jos luvuista jätetään pois laajaan muutosohjelmaan liittyvät kertaluonteiset erät, liikevoitto oli 7,5 milj. euroa. Kustannusten hallinnassa onnistuttiin hyvin, mikä oli osittain seurausta Saksan Hassfurtiin maaliskuussa 2015 avatun Keski-Euroopan uuden jakelukeskuksen tuottavuuden paranemisesta.

Talotekniikka – Pohjois-Amerikan liikevoitto oli 11,1 (8,1) milj. euroa. Liikevoitto parani 36,6 prosenttia, mikä oli seurausta liiketoiminnan voimakkaasta kasvusta ja kustannusten ajoittumisesta. Liikevoiton myönteiseen kehitykseen vaikutti myös suotuisa myynnin tuotejakauma ja maltillisesti kehittyneet muoviraaka-ainekustannukset. Myös jo aikaisemmin ilmoitetun muoviliitinten raaka-ainepulan haitalliset vaikutukset jäivät odotettua pienemmiksi.

Uponor Infran muutosohjelma etenee suunnitelman mukaisesti ja tuotantoverkoston tehostamiseen tähtäävät toimet etenevät. Muutosohjelman suotuisat vaikutukset eivät vielä näkyneet Uponor Infran liikevoitossa, joka laski 2,3 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna ja jäi -3,6 miljoonaan euroon lähinnä supistuneen liikevaihdon takia.

Lopetetuissa toiminnoissa raportoidaan Uponorin yhdyskuntateknisen liiketoiminnan käytössä aiemmin olleen tuotantolaitoksen myynti Irlannissa, josta saatiin myyntivoittoa 0,6 milj. euroa.

Vaikka Euroopassa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen seurauksena saavutettiin säästöjä, kulut kuitenkin kasvoivat hieman edellisvuodesta ja olivat 76,5 (74,6) milj. euroa. Merkittävin yksittäinen kasvuun vaikuttava tekijä oli muutosohjelmiin liittyvä 2,3 milj. euron kertaluoteinen erä, joka sisällytettiin kuluihin. Talotekniikka - Pohjois-Amerikan kuluja nostattivat paitsi myynti- ja markkinointikustannukset myös kulujen ajoittuminen. Talotekniikka - Euroopan kustannusten nousu oli seurausta Saksan yritysostoista.

Tammi-maaliskuun tulos ennen veroja oli 8,6 (6,3) milj. euroa. Verojen tulosvaikutus oli 3,2 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä oli 2,3 milj. euroa. Koko vuoden veroasteen arvioidaan laskevan 37,0 prosenttiin, kun se vuoden 2015 lopussa oli 40,9 %, joka sisälsi Virossa maksetun tuloveron emoyhtiölle maksetuista osingoista.

Vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen voitto oli 5,4 (4,0) milj. euroa.

Liikevoiton jakautuminen segmenteittäin, tammi–maaliskuu:

M€ 1–3/
2016
1–3/
2015
Muutos
Talotekniikka – Eurooppa 4,9 6,1 -19,0 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 11,1 8,1 36,6 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka (M\$) 12,3 8,9 36,2 %)
Uponor Infra -3,6 -1,3 -168,9 %
Muut -0,7 -1,3
Eliminoinnit 0,2 -0,3
Yhteensä 11,9 11,3 5,0 %

Investoinnit ja rahoitus

Bruttoinvestointien määrä ensimmäisellä neljänneksellä oli 5,3 (8,1) milj. euroa, mikä oli selvästi vähemmän kuin poistot. Poistot kasvoivat hieman eli 9,8 (9,3) milj. euroon; niitä kasvatti Saksassa toteutettu yrityshankinta. Liiketoiminnan rahavirta oli -14,5 (-22,4) milj. euroa. Rahoituksen rahavirtaan ja siten koko kauden rahavirtaan vaikutti myös 22. maaliskuuta maksettu osinko, 32,2 (30,7) miljoonaa euroa.

Konsernissa kiinnitetään edelleen erityistä huomiota hyvän maksuvalmiuden säilyttämiseen. Erääntyneiden myyntisaatavien seurantaa ja muita toimenpiteitä luottotappioiden välttämiseksi jatketaan. Raaka-ainemarkkinoiden viimeaikaiset heilahtelut ovat kasvattaneet Uponorille tärkeiden raaka-aineiden saatavuuteen liittyviä riskejä. Siksi Uponor pyrkii turvaamaan liiketoiminnan jatkumisen keskeytyksettä ja on parantanut erityisesti toimitusketjuun liittyvää riskienhallintaa.

Tärkeimmät voimassa olevat rahoitusohjelmat 31. maaliskuuta 2016 olivat vuonna 2016 erääntyvä 20 milj. euron joukkovelkakirjalaina ja vuonna 2018 erääntyvä 80 milj. euron joukkovelkakirjalaina. Voimassa oli useampia kahdenvälisiä luottolimiittejä yhteensä 200 miljoonan euron arvosta. Näistä 100 milj. euroa erääntyy 2019 ja 100 milj. euroa vuonna 2020. Katsauskauden aikana näistä varalla olevista rahoitusluotoista ei ollut nostettuna yhtään. Nostettujen joukkovelkakirjalainojen ja käytettävissä olevien rahoitusluottojen lisäksi Uponor sopi tammikuussa 50 milj. euron suuruisesta kahdenvälisestä lainasta lähinnä Saksan yritysostojen rahoittamiseksi. Laina nostettiin kokonaisuudessaan maaliskuun loppuun mennessä. Kotimaisesta 150 milj. euron yritystodistusohjelmasta oli kauden päättyessä käytössä 25,0 (10,0) milj. euroa.

Konsernin vakavaraisuus on pysynyt hyvällä 38,0 (40,7) prosentin tasolla. Korolliset nettovelat nousivat 176,5 (130,9) milj. euroon. Kasvu on suurimmaksi osaksi seurausta Saksassa tammikuun alussa 2016 tehdyistä yritysostoista. Rahavarat kauden lopussa olivat yhteensä 20,9 (16,1) milj. euroa. Nettovelkaantuminen eli gearing nousi 62,4 (46,7) prosenttiin.

Katsauskauden tapahtumia

Uponor tiedotti seuraavista Talotekniikka - Euroopan laajennushankkeista tammikuun alussa. Uponor Holding GmbH sai 4.1.2016 päätökseen 30. marraskuuta julkistetun hankkeen ostaa kahden saksalaisyhtiön, Delta Systemtechnik GmbH:n ja KaMo-ryhmän, osakekannat kokonaisuudessaan. Yritysosto laajentaa Uponorin tarjontaa ja osaamista käyttövesijärjestelmien markkinoilla, joilla hygieniatekijöiden merkitys kasvaa koko ajan. KaMo/Delta-ryhmän yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 oli 32,8 miljoonaa euroa ja ne työllistivät 119 työntekijää. Tammikuun 7. päivänä Uponor Oyj ilmoitti ostaneensa reaaliaikaiseen vedenlaadun seurantaan erikoistuneen suomalaisen startup-yrityksen koko osakekannan. Yritys on kehittänyt ainutlaatuisen ja vallankumouksellisen teknologian vedenlaadun reaaliaikaiseen mittaamiseen. Uponorin tavoitteena on kaupallistaa teknologia lähitulevaisuudessa. Hankinnat vahvistavat Uponorin veden laatuun ja hygieenisyyteen liittyvää osaamista, minkä merkitys kasvaa nyky-yhteiskunnassa jatkuvasti niin kunnallisissa kuin myös teollisuuden ja kotitalouksien käyttösovelluksissa.

Tammikuun 19. päivänä Uponor tiedotti Uponor Infra Oy:n ja Uponor Suomi Oy:n käymien yt-neuvottelujen päättymisestä. Neuvottelujen tuloksena kaikkiaan 126 työpaikkaa poistuu syyskuuhun 2016 mennessä. Suunnitellut säästöt voidaan siis saavuttaa huomattavasti pienemmällä työpaikkojen määrän vähentämisellä kuin alun perin kaavailtiin. Yhteistoimintaneuvottelut liittyivät Euroopassa käynnistettyihin muutosohjelmiin, joista tiedotettiin syksyllä 2015. Neuvottelujen tuloksena Uponor Infra siirtää paineputki- ja kaivotuotannon Vaasasta Nastolaan vuoden 2016 loppuun mennessä.

Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Uponor esitteli aktiivisesti keskeisintä tarjontaansa ja uutuuksia useilla alan messuilla. Uusi Smatrix Aqua, joka auttaa parantamaan juomaveden laatua ja hygieniaa, on jo saanut hyvää palautetta sidosryhmiltä. Uponor on myös aktiivisesti jatkanut ainutlaatuisen saumattoman Uni Pipe Plus alumiinikomposiittiputkensa esittelyä uusille markkinoille. Pohjois-Amerikassa Uponor on yhteistyössä kumppaneidensa kanssa esitellyt uusia työkaluja ja ratkaisuja liikerakentamismarkkinoille, missä kysyntä Uponorin järjestelmille on voimakkaassa kasvussa. Yhteistyössä Milwaukeen kanssa Uponor kehitti ainutlaatuisen uuden sukupolven Milwaukee Force Logic -työkalun, joka mahdollistaa suurten PEX–putkien helpomman ja nopeamman asentamisen kuin perinteisillä työkaluilla.

Maaliskuussa 2016 järjestettiin jälleen kaksi merkittävää tapahtumaa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Itävallassa pidettiin maaliskuun puolessavälissä 38. Uponor Kongress. Kongressin teemana oli kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Kongressiin osallistui lähes 200 alan asiantuntijaa ja Euroopan rakennusteollisuuden edustajaa. Teeman mukaisesti kongressissa keskityttiin juomaveden hygieenisyyteen, käytännön esimerkkeihin ja erityisesti rakennusteollisuuden tekniseen kehitykseen. Maaliskuun lopussa pidettiin kahden vuoden välein järjestettävä Uponor Convention -asiakastapahtuma Las Vegasissa. Tänä vuonna kaksipäiväisen tapahtuman nimenä oli "Connections 2016". Tapahtumaan osallistui lähes 1 000 alan ammattilaista, jotka pääsivät tutustumaan työnäytöksiin ja saivat käytännön ohjeita Uponorin työntekijöiltä ja ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Tämän vuoden Uponor Convention oli tähän mennessä suurin: Uponorin nykyisiä ja tulevia tuotteita käyttövesi-, sisäilmasto- ja sammutusjärjestelmämarkkinoille esiteltiin lattiapinta-alaltaan 1 200 m2 tiloissa.

Varsinainen yhtiökokous

Uponorin varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 10.3.2016. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen vuodelta 2015 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi vuoden 2015 osingoksi 44 senttiä osakkeelta.

Yhtiön hallitukseen valittiin uudelleen Jorma Eloranta, Timo Ihamuotila, Markus Lengauer, Eva Nygren, Annika Paasikivi ja Jari Rosendal.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin nyt 7. kerran peräkkäin KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy. Samassa yhteydessä uudeksi päävastuulliseksi tilintarkastajaksi nimettiin KHT Jukka Vattulainen.

Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 3,5 miljoonan oman osakkeen hankkimisesta. Määrä vastaa noin 4,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Osakkeet hankitaan vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 18 kuukautta.

Lisäksi hallitus valtuutettiin päättämään enintään 7,2 miljoonan uuden osakkeen antamisesta tai omien osakkeiden luovuttamisesta. Enimmäismäärä vastaa noin 9,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus valtuutettiin päättämään kaikista osakeannin ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Hallituksen jäsenten vuosipalkkiot pidettiin ennallaan.

Tarkemmat tiedot yhtiökokouksesta löytyvät yhtiön verkkosivuilta osoitteesta http://investors.uponor.com/fi/hallinto/yhtiokokous/yhtiokokous-2016.

Henkilöstö ja hallinto

Yhtiön palveluksessa oli tammi–maaliskuun 2016 aikana täysipäiväiseksi muutettuna keskimäärin 3 823 (3 909) työntekijää. Henkilöstömäärä väheni edellisvuoden vastaavasta jaksosta 86 henkilöllä. Konsernin palveluksessa oli katsauskauden lopussa 3 810 (3 785) työntekijää. Saksassa henkilöstömäärä lisääntyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä KaMo/Delta-hankinnan myötä 116 henkilöllä. Henkilöstö kasvoi talotekniikkaliiketoiminnan kasvun takia myös Pohjois-Amerikassa. Henkilöstö supistui 220 henkilöllä Uponor Infrassa vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä toteutettujen yritysmyyntien seurauksena. Tämän lisäksi Euroopassa käynnistetyt muutosohjelmat vähensivät Talotekniikka - Euroopan ja Uponor Infran henkilömääriä.

Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeisessä hallituksen järjestäytymiskokouksessa valittiin hallituksen puheenjohtajaksi Jorma Eloranta ja varapuheenjohtajaksi Annika Paasikivi. Hallitus päätti perustaa entiset valiokunnat eli tarkastusvaliokunnan sekä henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan. Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin Timo Ihamuotila (puheenjohtaja), Markus Lengauer, Annika Paasikivi ja Jari Rosendal. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet ovat Jorma Eloranta (puheenjohtaja) ja Annika Paasikivi.

Uponor noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n vuonna 2015 antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, mutta poikkeaa siitä suosituksen 15 osalta. Maaliskuussa 2016 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen perustetussa Uponorin henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnassa on kaksi jäsentä suosituksessa mainitun kolmen sijasta. Uponor katsoo, että kaksi jäsentä riittää varmistamaan valiokunnan asiantuntemuksen. Lisäksi valiokunta voi tarvittaessa pyytää näkemyksiä valiokunnan ulkopuolisilta tahoilta. Valiokunta toimii hallituksen valmistelu- ja tukielimenä. Kaikki olennaiset palkitsemiseen liittyvät asiat käsittelee yhtiön hallitus.

Uponorin selvitys vuoden 2015 hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2015 julkaistiin 12. helmikuuta 2016, ja ne ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa http://sijoittajat.uponor.fi.

Uponor Oyj:n hallitus hyväksyi ensimmäiset hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet 10.3.2016. Ne ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa http://sijoittajat.uponor.fi/hallinto/hallinto-ja-ohjausjarjestelma/hallitus. Hallitus toivoo, että nimitystoimikunta ottaa nämä periaatteet huomioon, kun se miettii yhtiökokoukselle tehtävää ehdotusta hallituksen kokoonpanosta. Monimuotoisuutta koskevat periaatteet sekä niiden toteutuminen selostetaan vastedes osana yhtiön selvitystä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Osakepääoma ja osakkeet

Uponor Oyj:n osakepääoma on 146 446 888 euroa ja osakkeiden lukumäärä 73 206 944. Määrissä ei tapahtunut muutoksia katsauskauden aikana.

Uponorin osakevaihto Nasdaq Helsinki -arvopaperipörssissä oli katsauskaudella 4,9 (7,4) miljoonaa kappaletta, yhteensä 61,8 (110,9) milj. euroa. Osakekannan markkina-arvo oli kauden päättyessä 0,9 (1,2) miljardia euroa ja osakkeenomistajien määrä oli 14 545 (14 918).

Uponor Oyj:n hallitus päätti 12. helmikuuta 2016 yhtiökokouksen 17.3.2015 antamaan valtuutukseen perustuen toteuttaa suunnatun annin yhtiön johdolle osana yhtiön osakesidonnaista kannustinohjelmaa vuosille 2013–2015. Hallituksen päätöksellä luovutettiin korvauksetta yhteensä 28 601 yhtiön hallussa olevaa osaketta yhtiön yhdeksälle avainhenkilölle kannustinohjelman ehtojen mukaisesti. Yksityiskohtaisemmat tiedot ovat 12. helmikuuta 2016 julkistetussa pörssitiedotteessa.

Ohjelman yhteydessä ei anneta uusia osakkeita eikä ohjelmalla siten ole laimentavaa vaikutusta. Ennen tätä suunnattua antia Uponorilla oli hallussaan yhteensä 97 560 omaa osaketta, joista nyt jää jäljelle 68 959 osaketta.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.

Lähiajan näkymät

Lähitulevaisuuden näkymät Uponorin päämarkkina-alueilla eivät ole juurikaan muuttuneet siitä, kun vuoden 2015 tilinpäätöstiedote julkaistiin 12.2.2016.

Edellisvuosien tapaan Pohjois-Amerikan taloustilanteen uskotaan jatkuvan vahvana ja tarjoavan rakennusmarkkinoille hyvät kasvuedellytykset.

Euroopassa taloustilanteen odotetaan säilyvän heikkona erityisesti euromaissa, vaikkakin pitkällisen taantuman jälkeen markkinoiden uskotaan alkavan tasaantua. Yksi Uponorin tärkeimmistä markkina-alueista on Ruotsi, missä rakentamisen odotetaan lähitulevaisuudessa jatkuvan reippaana. Myös Saksan asuinrakennusmarkkinoilla on havaittu merkkejä piristymisestä. Lisäksi Espanjassa, Tanskassa ja Suomessa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä havaittu positiivinen ilmapiiri saattaa ennakoida pitkään jatkuneen hiljaisen kauden päättymistä. Syksyn 2007 talouskriisin seurauksena käynnistynyt Euroopan talouden matalasuhdanne on pian jatkunut jo kokonaisen vuosikymmenen. Tästä syystä markkinoilla on piilevää kysyntää, joka kääntää talo- ja kunnallistekniikan rakennusmarkkinoita kasvuun, kunhan talous alkaa elpyä.

Lähitulevaisuudessa ei ole odotettavissa suuria muutoksia Uponorin päämarkkina-alueiden eli Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella.

Syksyllä 2015 Uponor ilmoitti käynnistävänsä laajamittaiset muutosohjelmat Euroopan segmenteissä. Ne koskevat Talotekniikka – Eurooppaa ja Uponor Infraa. Niiden avulla pyritään parantamaan Uponorin markkina-asemaa ja sitä kautta sekä liikevaihtoa että tuloskehitystä, sekä saamaan aikaan toiminnallisia säästöjä. Ohjelmat ovat käynnissä ja niiden toteutus jatkuu vuoden 2016 aikana. Pohjois-Amerikassa toteutetut tuotantokapasiteetin laajennukset tukevat kannattavaa kasvua. Säilyttääkseen asemansa kestävän rakennusteollisuuden johtavana toimijana Uponor investoi määrätietoisesti tutkimukseen, tekniikkaan ja yrityskehitykseen. Viime vuosina Uponor on tuonut markkinoille ainutlaatuisia uusia järjestelmiä ja tehnyt yritysostoja, joiden tavoitteena on vastata osittain valmiiksi koottujen rakennuskomponenttien kasvavaan kysyntään ja kiristyviin terveys- ja hygieniavaatimuksiin. Kaikkien edellä mainittujen hankkeiden tarkoituksena on vahvistaa Uponorin valmiuksia vastata kysynnän kasvuun siinä vaiheessa, kun markkinoilla tapahtuu käänne parempaan.

Uponor ilmoitti 12.2.2016 pidetyssä tulosjulkistuksessa, että konserni aikoo kasvattaa investointeja aikaisemmista vuosista. Uponorin arvioiden mukaan investoinnit, osakeinvestointeja lukuun ottamatta, nousevat vuonna 2016 noin 58 miljoonaan euroon (50 milj. euroa vuonna 2015). Investointien kasvun taustalla on panostaminen uusien tuotteiden ja ratkaisujen kehitykseen, Euroopan muutosohjelmiin liittyvät hankkeet, kuten tuotantoverkoston tehostaminen, sekä suunnitelma tehtaan avaamisesta Kiinassa.

Vuosi 2016 alkoi vuoden 2015 vahvan viimeisen neljänneksen jälkeen heikkona, mutta voimistui helmimaaliskuussa päämarkkinoilla vallinneiden suotuisien sääolosuhteiden ansiosta. Olettaen, että talouden kehitys Uponorin päämarkkina-alueilla jatkuu häiriintymättä, Uponor pitää ennallaan 12. helmikuuta 2016 annetun ohjeistuksen: Uponorin liikevaihdon ja liikevoiton (ilman kertaluonteisia eriä) odotetaan paranevan vuodesta 2015.

Uponorin taloudellinen tulos on alttiina erilaisille strategisille, operatiivisille, taloudellisille, oikeudellisille, poliittiselle ja vahinkoriskeille. Näiden tarkempi riskianalyysi löytyy vuoden 2015 tilinpäätöksen kohdasta "Liiketoimintaan kohdistuvat riskit".

Uponor Oyj Hallitus

Lisätietoja:

Jyri Luomakoski, toimitusjohtaja, puh. 020 129 2824 Riitta Palomäki, talousjohtaja, puh. 020 129 2822

Tarmo Anttila viestintäjohtaja puh. 020 129 2852

JAKELU: Nasdaq Helsinki Tiedotusvälineet www.uponor.fi

Uponor on johtava kansainvälinen yhtiö, joka tarjoaa tuotteita ja ratkaisuja turvalliseen veden jakeluun, energiatehokkaaseen lämmitykseen ja viilennykseen sekä luotettavaan yhdyskuntatekniikkaan. Yhtiö palvelee asuntorakentamisen, teollisuus-, liike- ja julkisen rakentamisen sekä kunnallistekniikan ja ympäristörakentamisen segmenttejä. Uponorin palveluksessa on noin 3 700 henkeä 30 maassa, etupäässä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Vuonna 2015 Uponorin liikevaihto oli noin 1 050 miljoonaa euroa. Uponor Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. www.uponor.fi

Taulukko-osa

Osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 -standardin mukaisesti eikä sitä ole tilintarkastettu. Pörssitiedotteen suluissa olevat luvut ovat vuoden 2015 vastaavan jakson lukuja. Osavuosikatsauksen muutosprosentit on laskettu tarkoista luvuista eikä katsauksessa julkaistuista pyöristetyistä luvuista.

LYHENNETTY KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

M€ 1-3/
2016
1-3/
2015
1-12/
2015
Liikevaihto 246,9 237,1 1 050,8
Hankinnan ja valmistuksen kulut 159,1 151,9 680,6
Bruttokate 87,8 85,2 370,2
Muut liiketoiminnan tuotot 0,6 0,7 2,4
Varastointimenot 8,8 8,9 35,3
Myynnin ja markkinoinnin kulut 48,7 47,6 187,4
Hallinnon kulut 14,1 13,7 56,8
Liiketoiminnan muut kulut 4,9 4,4 21,7
Liikevoitto 11,9 11,3 71,4
Rahoituskulut, netto 3,4 5,1 8,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,1 0,1 0,3
Tulos ennen veroja 8,6 6,3 62,8
Tuloverot 3,2 2,3 25,7
Tulos jatkuvista toiminnoista 5,4 4,0 37,1
Lopetetut toiminnot
Lopetettujen toimintojen tulos 0,5 0,0 -0,2
Kauden tulos 5,9 4,0 36,9
Laaja tuloslaskelma
Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten eläkkeiden
uudelleenarvostus, verojen jälkeen - - 1,4
Erät jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot -3,2 14,5 11,3
Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen -0,2 -0,2 0,0
Nettoinvestoinnin suojaus 0,7 -1,9 -2,0
Kaudelle kirjatut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen -2,7 12,4 10,7
Kauden laaja tulos 3,2 16,4 47,6
Kauden tuloksen jakautuminen
- Emoyrityksen omistajille 7,2 4,7 37,5
- Määräysvallattomille omistajille -1,3 -0,7 -0,6
Kauden laajan tuloksen jakautuminen
- Emoyrityksen omistajille 4,5 16,0 47,3
- Määräysvallattomille omistajille -1,3 0,4 0,3
Osakekohtainen tulos, € 0,10 0,06 0,51
- Jatkuvat toiminnot 0,09 0,06 0,51
- Lopetetut toiminnot 0,01 0,00 0,00
Laimennettu osakekohtainen tulos, € 0,10 0,06 0,51
- Jatkuvat toiminnot 0,09 0,06 0,51
- Lopetetut toiminnot 0,01 0,00 0,00

LYHENNETTY KONSERNITASE

M€ 31.3.2016 31.3.2015 31.12.2015
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 219,0 209,3 221,4
Aineettomat hyödykkeet 123,3 97,5 94,7
Arvopaperit ja pitkäaikaiset saamiset 20,7 10,6 21,0
Laskennalliset verosaamiset 20,5 21,2 21,0
Pitkäaikaiset varat yhteensä 383,5 338,6 358,1
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 130,8 135,2 112,4
Myyntisaamiset 184,1 176,9 154,5
Muut saamiset 29,4 25,7 33,6
Rahavarat *) 20,9 16,1 49,2
Lyhytaikaiset varat yhteensä 365,2 353,9 349,7
Varat yhteensä 748,7 692,5 707,8
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 220,5 216,5 248,0
Määräysvallattomien omistajien osuus 62,4 63,9 63,7
Oma pääoma yhteensä 282,9 280,4 311,7
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat 144,6 126,2 91,2
Laskennalliset verovelat 25,1 20,5 20,2
Varaukset 11,0 4,6 10,6
Eläkevelvoitteet ja muut velat 27,1 30,9 28,1
Pitkäaikaiset velat yhteensä 207,8 182,2 150,1
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 52,8 20,8 48,3
Varaukset 13,5 11,9 14,4
Ostovelat 72,9 77,5 63,9
Muut velat 118,8 119,7 119,4
Lyhytaikaiset velat yhteensä 258,0 229,9 246,0
Oma pääoma ja velat yhteensä 748,7 692,5 707,8

*) Vuonna 2016 ja 31.12.2015 rahavarat sisältävät 1,0 miljoonaa euroa sidottuja rahavaroja.

LYHENNETTY KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

M€ 1-3/2016 1-3/2015 1-12/2015
Liiketoiminnan rahavirta
Tulorahoitus 21,5 16,0 105,6
Käyttöpääoman muutos -26,2 -32,4 -15,0
Maksetut verot -9,4 -5,7 -29,5
Maksetut korot -0,4 -0,4 -3,2
Saadut korot 0,0 0,1 0,3
Liiketoiminnan rahavirta -14,5 -22,4 58,2
Investointien rahavirta
Tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen hankinnat * -31,4 - -0,1
Tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen myynnit 0,0 5,9 7,6
Käyttöomaisuusinvestoinnit -5,3 -8,1 -50,1
Käyttöomaisuuden myyntituotot 2,2 0,1 0,7
Saadut osingot - - 0,2
Lainasaamisten takaisinmaksut 0,0 0,0 0,0
Investointien rahavirta -34,5 -2,1 -41,7
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot 65,2 8,4 17,4
Lainojen takaisinmaksut -0,4 -1,3 -33,3
Lyhytaikaisten lainojen muutokset -10,5 3,5 19,1
Osingonjako -32,2 -30,7 -30,7
Rahoitusleasingmaksut -0,3 -0,3 -0,9
Rahoituksen rahavirta 21,8 -20,4 -28,4
Rahavarojen muuntoerot -0,1 0,8 -0,1
Rahavarojen muutos -27,3 -44,1 -12,0
Rahavarat 1 tammikuuta 48,2 60,2 60,2
Rahavarat kauden lopussa 20,9 16,1 48,2
Muutos taseen mukaan -27,3 -44,1 -12,0

*) Tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen hankintoihin sisältyy 32,5 miljoonaa euroa KaMo/Delta -liiketoimintojen hankinnasta ja 1,1 miljoonaa euroa hankinnassa saaduista rahavaroista.

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

M€ A B C D* E F G H I
Oma pääoma
1.1.2016 146,4 50,2 -1,0 -1,8 -0,7 54,9 248,0 63,7 311,7
Tilikauden laaja tulos -0,2 -2,5 7,2 4,5 -1,3 3,2
Maksetut osingot (0,44
euroa/osake) -32,2 -32,2 -32,2
Osakepalkkio-ohjelma 0,2 0,0 0,2 0,2
Oma pääoma
31.3.2016 146,4 50,2 -1,2 -4,3 -0,5 29,9 220,5 62,4 282,9
Oma pääoma
1.1.2015 146,4 50,2 -1,0 -10,3 -1,0 46,8 231,1 66,8 297,9
Tilikauden laaja tulos -0,2 11,5 4,7 16,0 0,4 16,4
Maksetut osingot (0,42
euroa/osake) -30,7 -30,7 -30,7
Osakepalkkio-ohjelmat 0,3 -0,2 0,1 0,1
Tytäryhtiöiden myynnit -3,3 -3,3
Muut oikaisut 0,0 0,0 0,0
Oma pääoma
31.3.2015 146,4 50,2 -1,2 1,2 -0,7 20,6 216,5 63,9 280,4

*) Sisältää -14,8 (-15,4) miljoonan euron nettoinvestoinnin suojauslaskennan tehokkaan osuuden.

A – Osakepääoma

B – Ylikurssirahasto

C – Muut rahastot

D* – Kertyneet muuntoerot

E – Omat osakkeet

F – Edellisten tilikausien voitto

G – Emoyhtiön omistajien osuus

H – Määräysvallattomien osuus

I – Oma pääoma

OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT

LAADINTAPERIAATTEET

Osavuosikatsaus on laadittu EU:n hyväksymiä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) ja IAS 34 Osavuosikatsaukset standardia noudattaen. Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin vuoden 2015 tilinpäätöksessä noudattamien periaatteiden kanssa.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

M€ 31.3.2016 31.3.2015 31.12.2015
Bruttoinvestoinnit 5,3 8,1 50,1
- % liikevaihdosta 2,1 3,4 4,8
Poistot ja arvonalentumiset 9,8 9,3 39,1
Myydyn käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo 1,1 0,1 0,9

HENKILÖSTÖ

1-3/2015 1-12/2015
3 909 3 842
3 785 3 735
1-3/2016
3 823
3 810

OMAT OSAKKEET

31.3.2016 31.3.2015 31.12.2015
Omat osakkeet, kpl 68 959 97 560 97 560
- osakepääomasta, % 0,1 0,1 0,1
- äänimäärästä, % 0,1 0,1 0,1
Omien osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo, M€ 0,1 0,2 0,2

SEGMENTTI-INFORMAATIO

M€ 1-3/2016
Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Ulkoinen Sisäinen Yhteensä
Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa 122,8 0,1 123,0 112,4 0,2 112,6
Talotekniikka - Pohjois
Amerikka 70,7 0,0 70,7 56,9 0,0 56,9
Uponor Infra 53,4 0,8 54,1 67,8 0,5 68,3
Eliminoinnit 0,0 -0,9 -0,9 0,0 -0,7 -0,7
Yhteensä 246,9 - 246,9 237,1 - 237,1
1-12/2015
M€ Ulkoinen Sisäinen Yhteensä
Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa 466,4 0,7 467,1
Talotekniikka - Pohjois
Amerikka 275,8 - 275,8
Uponor Infra 308,6 3,4 312,0
Eliminoinnit 0,0 -4,1 -4,1
Yhteensä 1 050,8 - 1 050,8
M€ 1-3/2016 1-3/2015 1-12/2015
Segmentin tulos, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa 4,9 6,1 24,0
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 11,1 8,1 51,0
Uponor Infra -3,6 -1,3 0,2
Muut -0,7 -1,3 -3,8
Eliminoinnit 0,2 -0,3 0,0
Yhteensä 11,9 11,3 71,4
M€ 1-3/2016 1-3/2015 1-12/2015
Segmentin poistot ja arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa 3,4 2,6 10,2
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 2,6 2,5 9,8
Uponor Infra 2,7 3,0 14,5
Muut 1,1 1,1 4,5
Eliminoinnit 0,0 0,1 0,1
Yhteensä 9,8 9,3 39,1
Segmentin investoinnit
Talotekniikka - Eurooppa 1,9 4,0 15,4
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 1,9 2,8 22,6
Uponor Infra 1,3 1,4 11,3
Muut 0,2 0,0 0,8
Yhteensä 5,3 8,1 50,1
M€ 31.3.2016
31.3.2015 31.12.2015
Segmentin varat
Talotekniikka - Eurooppa 396,8 348,7 325,5
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 203,1 179,7 216,0
Uponor Infra 219,6 242,2 212,9
Muut 236,7 154,8 227,7
Eliminoinnit -307,5 -232,9 -274,3
Yhteensä 748,7 692,5 707,8
Segmentin velat
Talotekniikka - Eurooppa 276,7 238,2 211,3
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 142,5 90,2 160,2
Uponor Infra 89,9 108,4 80,0
Muut 292,7 235,3 245,7
Eliminoinnit -336,0 -260,0 -301,0
Yhteensä 465,8 412,1 396,2
1-3/2016 1-3/2015 1-12/2015
Segmentin henkilöstö, keskimäärin
Talotekniikka – Eurooppa 2 056 2 020 2 014
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 644 557 592
Uponor Infra 1 061 1 272 1 173
Muut
Yhteensä
63
3 823
60
3 909
63
3 842

Täsmäytyslaskelma

M€ 1-3/2016 1-3/2015 1-12/2015
Segmentin tulos, jatkuvat toiminnot
Raportoitavien segmenttien tulos yhteensä 12,4 12,8 75,2
Muut -0,7 -1,2 -3,8
Eliminoinnit 0,2 -0,3 0,0
Liikevoitto 11,9 11,3 71,4
Rahoituskulut, netto 3,4 5,1 8,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,1 0,1 0,3
Konsernin tulos ennen veroja 8,6 6,3 62,8

EHDOLLISET VELAT JA VARAT

M€ 31.3.2016 31.3.2015 31.12.2015
Investointisitoumukset 7,4 7,3 5,7
Muut sitoumukset 1,2 1,3 1,5
Omien velkojen puolesta annetut vakuudet
Annetut pantit 0,1 0,1 0,1
Kiinnitykset 3,8 - -
Takaukset 4,8 4,6 4,8
Tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Annetut pantit - 0,0 -
Takaukset 39,0 21,1 19,6

Lisäksi emoyhtiö on antanut tytäryhtiöidensä puolesta letter of comfort -tyyppisiä sitoumuksia, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin lukuihin.

Annetut pantit 0,1 0,1 0,1
Kiinnitykset 3,8 - -
Takaukset 43,8 25,8 24,4
Yhteensä 47,7 25,9 24,5

Uponor Oyj:n espanjalaisessa tytäryhtiössä Uponor Hispania, S.A.U:ssa suoritettiin verotarkastus joulukuun 2011 ja toukokuun 2012 välisenä aikana. Verotarkastus koski tilivuosia 2006 ja 2007. Tarkastuksen johdosta verottaja vaatii Uponor Hispanialta 3,9 milj. euroa veroja, viivekorkoja ja veronlisäyksiä. Vaatimus liittyy joidenkin kulujen verovähennyskelpoisuuteen. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi konsernin palveluveloituksiin ja mainontaan liittyvät kulut. Uponor Hispania ei hyväksy veroviranomaisten kantaa vaan on hakenut muutosta päätökseen. Toukokuussa 2015 Espanjan veroviranomaiset hyväksyivät muutoshakemuksen pääosin, mutta hylkäsivät Uponor Hispanian vaatimuksen konsernin palveluveloitusten vähennyskelpoisuudesta. Tältä osin Uponor Hispania on ryhtynyt toimenpiteisiin kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Asian käsittelyn ajaksi Uponor Hispania on antanut Espanjan verottajalle 2,7 milj. euron arvoisen pankkitakauksen, joka kattaa vaaditut verot ja viivekorot. Pankkitakaus sisältyy yllä tytäryhtiöiden puolesta annettuihin takauksiin.

Uponor Oyj ja sen tytäryhtiö Uponor Business Solutions Oy maksoivat vuoden 2012 alussa 15,0 miljoonaa euroa veroja, veronkorotuksia ja viivemaksuja perustuen verovuosien 2005–2009 jälkiverotus- ja verotuksen oikaisupäätöksiin. Uponor haki

muutosta päätöksiin verotuksen oikaisulautakunnalta. Verotuksen oikaisulautakunta hylkäsi Uponor Business Solutions Oy:n oikaisuvaatimuksen huhtikuussa 2013 ja pääosiltaan Uponor Oyj:n oikaisuvaatimuksen kesäkuussa 2013. Heinäkuussa 2013 Uponor haki hallinto-oikeudelta muutosta oikaisulautakunnan päätöksiin. Uponor on ryhtynyt toimenpiteisiin mahdollisen kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Marraskuussa 2015 hallinto-oikeus antoi hylkäävän päätöksen valituksiin. Hallintooikeuden hylkäävä päätös ei johda uusiin maksuihin tai maksun palautuksiin, eikä näin ollen vaikuta Uponor-konsernin rahavirtaan. Uponor on tyytymätön hallinto-oikeuden hylkäävään päätökseen ja on hakenut valituslupaa korkeimmasta hallintooikeudesta. Veronkorotus (1,9 miljoonaa euroa) ja viivekorot (3,3 miljoonaa euroa) on kirjattu kuluksi vuonna 2011 ja verotettavan tulon lisäyksestä aiheutunut tulovero (9,8 miljoonaa euroa) on kirjattu saamiseksi veroviranomaiselta vuonna 2012. Verottaja palautti Uponor Oyj:lle 0,3 miljoonaa euroa kesäkuussa 2013, jolloin saaminen veroviranomaiselta laski 9,6 miljoonaan euroon. Saaminen verottajalta on siirretty taseen pitkäaikaisiin saamisiin, sillä tapauksen käsittely voi viedä vuosia. Mikäli yhtiö vastoin odotuksia häviäisi verotuspäätöksen valituksen, jäisivät yhtiölle maksuunpannut viivekorot ja veronkorotukset yhtiön tappioksi. Mikäli verotuspäätöksen valitus hyväksyttäisiin, maksetut veronkorotukset ja viivekorot palautettaisiin yhtiölle.

M€ 31.3.2016 31.3.2015 31.12.2015
MUUT VUOKRASOPIMUKSET 42,7 45,9 45,9
JOHDANNAISSOPIMUKSET
M€ Nimellis Käypä Nimellis Käypä Nimellis Käypä
arvo arvo arvo arvo arvo arvo
31.3.2016 31.3.2016 31.3.2015 31.3.2015 31.12.2015 31.12.2015
Valuuttajohdannaiset
- Termiinisopimukset 207,3 0,0 219,6 -1,4 230,0 0,7
Korkojohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset 61,0 -2,6 170,0 -3,4 61,0 -2,4
-Korko-optiot 20,0 0,1
Hyödykejohdannaiset
- Termiinisopimukset 4,4 -1,8 6,4 -1,2 5,0 -1,8

RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

31.3.2016
M€
Suojaus
lasken
nassa
olevat
johdan
naiset
Käypään
arvoon
tulosvai
kutteisesti
kirjattavat
rahoitus
varat/-velat
Lainat ja
muut
saamiset
Myytä
vissä
olevat
rahoitus
varat
Jaksotettuun
hankinta
menoon
kirjattavat
rahoitusvelat
Tase
erien
kirjan
pito
arvot
IFRS 7
Käyvän arvon
hierarkia taso
Pitkäaikaiset
rahoitusvarat
Muut osakkeet ja
osuudet 0,3 0,3
Pitkäaikaiset saamiset 20,2 20,2
Lyhytaikaiset
rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut
saamiset
Muut
199,4 199,4
johdannaissopimukset 0,5 0,9 1,4 2
Rahavarat 20,9 20,9
Kirjanpitoarvo
arvostusryhmittäin 0,5 0,9 240,5 0,3 242,2
Pitkäaikaiset
rahoitusvelat
Korolliset velat 144,6 144,6
Sähköjohdannaiset 0,9 0,9 1
Lyhytaikaiset
rahoitusvelat
Korolliset velat 52,8 52,8
Sähköjohdannaiset 0,9 0,9 1
Muut
johdannaissopimukset 2,6 1,3 3,9 2
Ostovelat ja muut velat 120,8 120,8
Kirjanpitoarvo
arvostusryhmittäin 4,4 1,3 318,2 323,9

RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

31.3.2015
M€
Suojaus
lasken
nassa
olevat
johdan
naiset
Käypään
arvoon
tulosvai
kutteisesti
kirjattavat
rahoitus
varat/-velat
Lainat ja
muut
saamiset
Myytä
vissä
olevat
rahoitus
varat
Jaksotettuun
hankinta
menoon
kirjattavat
rahoitusvelat
Tase
erien
kirjan
pito
arvot
IFRS 7
Käyvän arvon
hierarkia taso
Pitkäaikaiset
rahoitusvarat
Muut osakkeet ja
osuudet 0,4 0,4
Pitkäaikaiset saamiset 10,3 10,3
Lyhytaikaiset
rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut
saamiset 188,9 188,9
Muut
johdannaissopimukset 1,0 1,7 2,7 1, 2
Rahavarat 16,1 16,1
Kirjanpitoarvo
arvostusryhmittäin
1,0 1,7 215,3 0,4 218,4
Pitkäaikaiset
rahoitusvelat
Korolliset velat 126,2 126,2
Sähköjohdannaiset
Lyhytaikaiset
0,7 0,7 1
rahoitusvelat
Korolliset velat 20,8 20,8
Sähköjohdannaiset 0,6 0,6 1
Muut
johdannaissopimukset 3,6 3,8 7,4 2
Ostovelat ja muut velat 125,8 125,8
Kirjanpitoarvo
arvostusryhmittäin
4,9 3,8 272,8 281,5

RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

31.12.2015
M€
Suojaus
lasken
nassa
olevat
johdan
naiset
Käypään
arvoon
tulosvai
kutteisesti
kirjattavat
rahoitus
varat/-velat
Lainat ja
muut
saamiset
Myytä
vissä
olevat
rahoitus
varat
Jaksotettuun
hankinta
menoon
kirjattavat
rahoitusvelat
Tase
erien
kirjan
pito
arvot
IFRS 7
Käyvän arvon
hierarkia taso
Pitkäaikaiset
rahoitusvarat
Muut osakkeet ja
osuudet 0,2 0,2
Pitkäaikaiset saamiset 20,6 20,6
Lyhytaikaiset
rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut
saamiset 178,1 178,1
Muut
johdannaissopimukset 0,0 1,4 1,4 2
Rahavarat 49,2 49,2
Kirjanpitoarvo
arvostusryhmittäin 0,0 1,4 247,9 0,2 249,5
Pitkäaikaiset
rahoitusvelat
Korolliset velat
91,2 91,2
Sähköjohdannaiset 0,9 0,9 1
Lyhytaikaiset
rahoitusvelat
Korolliset velat 48,3 48,3
Sähköjohdannaiset 0,9 0,9 1
Muut
johdannaissopimukset 2,7 0,5 3,2 2
Ostovelat ja muut velat 92,7 92,7
Kirjanpitoarvo
arvostusryhmittäin 4,5 0,5 232,2 237,2

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa. Rahoitusvarat ja -velat on jaettu IFRS 7 standardin mukaisiin käyvän arvon hierarkioihin. Uponor soveltaa hierarkiaa seuraavasti:

  • Sähkötermiinit on arvostettu pörssin markkinahintaan (Taso 1).

  • Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset on arvostettu yleisiltä markkinoilta saaduista hintatiedoista sekä käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja (Taso 2).

LIIKETOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN

Uponor Holding GmbH sai 4. tammikuuta 2016 päätökseen 30. marraskuuta 2015 julkistetun hankkeen ostaa kahden saksalaisyhtiön, eli Delta Systemtecnik GmbH:n ja KaMo-ryhmän osakekannat kokonaisuudessaan. KaMo-konserni muodostuu kolmesta yhtiöstä: KaMo Frischwarmwassersysteme GmbH, KaMo Verteilersysteme GmbH ja Morlok Betriebsgesellschaft mbH. Delta Systemtechnik valmistaa kuuman veden jakoasemia omakotien käyttövesijärjestelmiin, lämmityksen lämmönsiirtimiä sekä muita tuotteita kuumavesi- ja lämmitysjärjestelmiin. KaMo kehittää sekä huoneistokohtaisia että keskusjärjestelmiä asuntojen

lämmittämiseen ja kuuman veden tuottamiseen. Yritysoston tarkoituksena on laajentaa Uponorin tarjontaa ja osaamista käyttöja juomavesijärjestelmien markkinoilla, joilla hygieniatekijöiden merkitys kasvaa koko ajan. Hankitut yhtiöt tulivat osaksi Talotekniikka – Eurooppa –segmenttiä.

M€ 2016
Hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 4,3
Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet 19,8
Vaihto-omaisuus 5,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset 5,1
Rahavarat 1,1
Varat yhteensä 35,8
Pitkäaikaiset korolliset velat 3,3
Laskennalliset verovelat 5,7
Varaukset 0,7
Lyhytaikaiset korolliset velat 0,4
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 4,3
Velat yhteensä 14,4
Nettovarallisuus 21,4
M€
Hankintameno 32,5
Hankittu nettovarallisuus -21,4

Liikearvo 11,1

Hankintameno 32,5 miljoonaa euroa vastaa kokonaisuudessaan Delta Systemtechnik GmbH:n ja KaMo Groupin määritettyä käypää arvoa, joka on arvioitu käyttäen tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa ja markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa. Käyvän arvon määritys perustuu merkittävässä määrin syöttötietoihin, joita ei ole saatavissa markkinoilta, viitaten IFRS 13 Käyvän arvon määritys -standardin Tason 3 mukaisiin syöttötietoihin.

Hankinnasta syntynyt liikearvo 11,1 miljoonaa euroa muodostuu pääosin liiketoiminnan yhdistämisestä saavutettavista synergioista kuten kansainvälisestä kasvusta, projektiliiketoiminnasta, tuotetarjoomasta sekä ristiin myynnistä. Hankintamenolaskelma on alustava: hankitun nettovarallisuuden käypä arvo on ehdollinen, kunnes arvostukset aineellisille käyttöomaisuushyödykkeille ja tunnistettavissa oleville aineettomille hyödykkeille ovat lopulliset.

Hankintaan liittyvät kustannukset olivat 0,9 miljoonaa euroa. Ne sisältyvät hallinnon kuluihin konsernin laajassa tuloslaskelmassa seuraavasti: 0,6 miljoonaa euroa 31.12.2015 päättyneellä tilikaudella ja 0,3 miljoonaa euroa 31.3.2016 päättyneellä raportointikaudella.

Konsernin laajaan tuloslaskelmaan sisältyi Delta Systemtechnik GmbH:n ja KaMo Groupin tuottamaa liikevaihtoa 7,9 miljoonaa euroa ja kauden tulosta 0,1 miljoonaa euroa tammikuun 4. päivästä 2016 lähtien.

Uponor Oyj osti joulukuussa 2015 tosiaikaiseen vedenlaadun seurantaan erikoistuneen suomalaisen startup-yrityksen NWater Oy:n (UWater Oy 12.1.2016 alkaen) koko osakekannan. Maksettu kauppahinta ja hankittu nettovarallisuus eivät olleet merkittäviä.

TYTÄRYHTIÖIDEN JA LIIKETOIMINTOJEN MYYNNIT

Vuoden 2016 aikana ei ole myyty tytäryhtiöitä tai liiketoimintoja

Uponor ilmoitti 25. helmikuuta 2015, että sen tytäryhtiö Uponor Infra Oy myi 65,99 prosentin enemmistöosuutensa Wiik & Hoeglund PLC -yhtiöstä. Yhtiö on listattu Thaimaan pörssiin. Uponor Infra Oy päätti vetäytyä kyseisestä liiketoiminnasta, koska sen tavoitteena on keskittyä markkinoihin, joissa sillä on vahva asema ja joissa sen on mahdollista saavuttaa yhteistoimintaetuja.

Samasta syystä Uponor Infra Oy myi kokonaan omistamansa tytäryhtiön Extron Engineering Oy:n, jonka päätoimiala on muoviteollisuuden koneiden ja laitteiden valmistus. Yrityskaupasta ilmoitettiin 30. maaliskuuta 2015.

Uponor Infran tuotevalikoiman strategisten linjausten seurauksena Uponor Infra Oy myi Omega-Liner® putkistosaneerausliiketoimintansa joulukuussa 2015.

Saatu kauppahinta edellä mainituista liiketoimista oli yhteensä 9,8 miljoonaa euroa. Nettovaikutus tulokseen oli 1,9 miljoonaa euroa.

M€ 2015
Myytyjen varojen kirjanpitoarvo
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 8.0
Muut pitkäaikaiset varat 1.5
Vaihto-omaisuus 5.1
Myyntisaamiset ja muut saamiset 5.9
Rahavarat 2.2
Varat yhteensä 22.7
Korolliset pitkäaikaiset velat 0.4
Muut pitkäaikaiset velat 0.4
Korolliset lyhytaikaiset velat 6.0
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 4.7
Velat yhteensä 11.5
Nettovarat 11.2
-
emoyhtiön omistajille kohdistuva osuus
7.9
Käteisenä saatu kauppahinta 9.8
Myytyjen liiketoimintojen rahavarat 2.2
Rahavirtavaikutus 7.6

LOPETETUT TOIMINNOT

Vuonna 2016 ja 2015 konsernin lopetetuissa toiminnoissa esitetään kulut, jotka liittyvät vuonna 2008 myydyn Irlannin kunnallisteknisen liiketoiminnan käytössä olleen kiinteistön hallinto- ja ylläpitokustannuksiin. Vuonna 2016 tuloutui 0,6 miljoonaa euroa kiinteistön myynnistä.

M€ 1-3/2016 1-3/2015 1-12/2015
Kulut -0,5 0,0 0,2
Tulos ennen veroja 0,5 0,0 -0,2
Tuloverot - - -
Tulos verojen jälkeen 0,5 0,0 -0,2
Kauden tulos lopetetuista toiminnoista 0,5 0,0 -0,2
Rahavirta lopetetuista toiminnoista
Liiketoiminnan rahavirta -0,2 -0,1 -0,6

LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA

M€ 1-3/2016 1-3/2015 1-12/2015
Jatkuvat toiminnot
Ostot osakkuusyhtiöiltä 0,4 0,5 1,9
Saamiset ja velat kauden lopussa
Lainasaamiset osakkuusyhtiöiltä 0,3 0,3 0,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset - 0,0
Ostovelat ja muut velat 0,1 0,1 0,1

TUNNUSLUVUT

1-3/2016 1-3/2015 1-12/2015
Osakekohtainen tulos, € 0,10 0,06 0,51
- jatkuvat toiminnot 0,09 0,06 0,51
- lopetetut toiminnot 0,01 0,00 0,00
Liikevoitto (jatkuvat toiminnot), % 4,8 4,8 6,8
Oman pääoman tuotto, % (p.a.) 7,9 5,5 12,1
Sijoitetun pääoman tuotto, % (p.a.) 8,9 7,2 15,5
Omavaraisuusaste, % 38,0 40,7 44,3
Nettovelkaantumisaste, % 62,4 46,7 29,3
Korolliset nettovelat 176,5 130,9 91,3
Oma pääoma / osake, € 3,01 2,96 3,39
- laimennusvaikutuksella oikaistu 3,01 2,96 3,39
Osakkeen kurssikehitys
- alin, € 11,13 11,25 10,42
- ylin, € 14,37 16,58 17,30
- keskikurssi, € 12,72 14,89 13,92
Osakevaihto
- 1 000 kpl 4 862 7 438 27 590
- M€ 62 111 384

VUOSINELJÄNNESTIEDOT

1-3/ 10-12/ 7-9/ 4-6/ 1-3/
2016 2015 2015 2015 2015
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto, M€ 246,9 262,0 274,1 277,6 237,1
- Talotekniikka – Eurooppa 123,0 114,3 121,2 119,0 112,6
- Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 70,7 74,0 75,1 69,8 56,9
- Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, \$ 78,2 80,2 83,6 77,6 63,2
- Uponor Infra 54,1 75,0 79,0 89,7 68,3
Bruttokate, M€ 87,8 91,4 95,0 98,6 85,2
- Bruttokate, % 35,5 34,9 34,7 35,5 35,9
Liikevoitto, M€ 11,9 14,0 23,6 22,5 11,3
- Talotekniikka – Eurooppa 4,9 3,3 8,4 6,2 6,1
- Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 11,1 12,2 15,7 15,0 8,1
- Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, \$ 12,3 13,1 17,5 16,8 8,9
- Uponor Infra -3,6 -1,2 -0,3 3,0 -1,3
- Muut -0,7 -0,9 -0,2 -1,4 -1,3
Liikevoitto, % liikevaihdosta 4,8 5,3 8,6 8,1 4,8
- Talotekniikka – Eurooppa 4,0 2,9 6,9 5,2 5,4
- Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 15,7 16,4 20,9 21,5 14,1
- Uponor Infra -6,7 -1,5 -0,4 3,0 -0,2
Kauden tulos, M€ 5,9 4,4 15,4 13,3 4,0
Taseen loppusumma, M€ 748,7 707,8 740,0 716,8 692,5
Tulos/osake, € 0,09 0,07 0,21 0,17 0,06
Oma pääoma/osake, € 3,01 3,39 3,26 3,08 2,96
Markkina-arvo, € 934,1 995,6 851,4 989,0 1 153,0
Sijoitetun pääoman tuotto, % (p.a.) 8,9 15,5 17,3 14,0 7,2
Korollinen nettovelka kauden lopussa, M€ 176,5 91,3 114,8 138,8 130,9
Velkaantumisaste, % 62,4 29,3 37,9 47,8 46,7
Velkaantumisaste, %, rullaava,
neljä vuosineljännestä 44,3 40,4 40,0 41,0 43,2
Bruttoinvestoinnit, M€ 5,3 19,7 11,9 10,4 8,1
- % liikevaihdosta 2,1 7,5 4,3 3,7 3,4

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Oman pääoman tuotto (ROE), %

Tulos ennen veroja – tuloverot
= –––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– x 100

Oma pääoma, keskiarvo

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %

Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut

= –––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat, keskiarvo

Omavaraisuusaste, %

Oma pääoma

= ––––––––––––––––––––––––––––––––––––---- x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot

Nettovelkaantumisaste, %

Korollinen nettovelka

= –––––––––––––––––––––––––––––––––-------- x 100 Oma pääoma

Korolliset nettovelat

= Korolliset velat – rahavarat ilman sidottuja rahavaroja

Tulos/osake (EPS)

Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos

= ––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––------------------------------- Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita

Oma pääoma/osake

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

= –––––––––––––––––––––––––––––––––––––---------------- Osakeantioikaistu osakemäärä vuoden lopussa

Osakkeen keskikurssi

  • Osakkeiden euro-määräinen vaihto
  • = –––––––––––––––––––––––––––– Osakkeiden kpl-määräinen vaihto