Skip to main content

AI assistant

Sign in to chat with this filing

The assistant answers questions, extracts KPIs, and summarises risk factors directly from the filing text.

Uponor Oyj Interim / Quarterly Report 2015

Jul 21, 2015

3245_10-q_2015-07-21_bcf5674a-6b75-48a2-b59c-18cba79df044.pdf

Interim / Quarterly Report

Open in viewer

Opens in your device viewer

San Diegon yliopiston Aztec-keskus, Kalifornia, USA

OSAVUOSIKATSAUS 2015 21.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI–KESÄKUU 2015

Uponorin tulos parani Pohjois-Amerikan toimintojen ja Uponor Infran ansiosta

  • Yhdysvalloissa markkinoiden kehitys jatkui suotuisana, mutta Euroopassa heikko kysyntä rasitti talotekniikkaliiketoiminnan tulosta; Uponor Infralta selkeä tulosparannus
  • Huhti–kesäkuun liikevaihto 277,6 (264,5) milj. euroa, kasvua 4,9 % tai 0,3 % valuuttakurssit huomioon ottaen
  • Huhti–kesäkuun liikevoitto 22,5 (17,6) milj. euroa, kasvua 27,9 % Talotekniikka Pohjois-Amerikan ja Uponor Infran myötä
  • Tammi–kesäkuun liikevaihto 514,7 (495,4) milj. euroa, kasvua 3,9 % tai -0,6 % valuuttakurssit huomioon ottaen
  • Tammi–kesäkuun liikevoitto 33,8 (22,4) milj. euroa, muutos 50,6 %
  • Tammi–kesäkuun osakekohtainen tulos 0,23 (0,17) euroa
  • Sijoitetun pääoman tuotto tammi–kesäkuussa 14,0 % (8,8 %), ja nettovelkaantumisaste 47,8 % (56,9 %)
  • Liiketoiminnan rahavirta tammi–kesäkuussa -19,8 (-18,7) milj. euroa
  • Uponor pitää ennallaan 12.2.2015 annetun ohjeistuksen vuodelle 2015: Uponorin liikevaihdon ja liikevoiton (ilman kertaluonteisia eriä) odotetaan paranevan vuodesta 2014.

(Osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 -standardin mukaisesti eikä sitä ole tilintarkastettu. Katsauksen luvut koskevat jatkuvia liiketoimintoja, ellei toisin ole mainittu. Katsauskausi on tammi–kesäkuu.)

Toimitusjohtaja Jyri Luomakoski kommentoi katsauskauden tapahtumia:

  • Talotekniikka Pohjois-Amerikan tuloskehitys jatkui vahvana Yhdysvaltain voimakkaan kasvun tukemana. Paikallisessa valuutassa mitattuna liikevaihto on lähes kaksinkertaistunut ja liikevoitto yli kaksinkertaistunut viimeisten neljän vuoden aikana. Tulevaa kysynnän nousua ennakoiva tehdaslaajennuksemme etenee suunnitelman mukaisesti.
  • Jyrkkänä vastakohtana Yhdysvalloille Talotekniikka –Euroopan kehitystä rasittaa alueen liiketoimintaympäristön hidas toipuminen. Toisella vuosineljänneksellä kasvua nähtiin vain muutamilla markkinoilla. Euroopan suurimmalla markkinallamme Saksassa kehitys oli epätyydyttävää, ja sen vaikutukset ulottuivat koko Euroopan toimitusketjuumme. Epävakaan markkinatilanteen vaikutusten lievittämiseksi olemme käynnistäneet toimenpiteitä, joiden tavoitteena on saavuttaa vuositasolla noin 3 miljoonan euron säästöt.
  • Uponor Infrassa tehdyt uudelleenjärjestelyt alkavat kantaa hedelmää.Heikosta kysynnästä ja julkisen talouden kireydestä huolimatta Uponor Infran tuloskehitys näyttää rohkaisevalta.

Esitysaineisto ja webcast-esitys

Tämä tiedote ja osavuosikatsaukseen liittyvä aineisto ovat luettavissa osoitteessa http://sijoittajat.uponor.fi > IR-aineisto ja uutiset.

Osavuosituloksesta järjestetään englanninkielinen webcast-esitys tiistaina 21.7.2015 klo 10.00. Esityksen yhteystiedot ovat osoitteessa http://sijoittajat.uponor.fi. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen osoitteeseen [email protected]. Esityksen tallenne on katsottavissa pian tulosjulkistuksen jälkeen osoitteessa http://sijoittajat.uponor.fi > IR-aineisto ja uutiset.

Uponor Oyj julkaisee vuoden 2015 tammi–syyskuun osavuosikatsauksen torstaina 29.10.2015. Suljetun ikkunan aikana 1.–29.10. yhtiö ei kommentoi markkinanäkymiä, liiketoimintaan vaikuttavia seikkoja eikä keskustele raportoimattoman tai kuluvan tilikauden tapahtumista.

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI–KESÄKUU 2015

Markkinat

Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä havaittu talouden kehitys jatkui edelleen ja voimistui vuoden toisella neljänneksellä. Muutama Euroopan maa palasi kasvu-uralle, tosin vaatimattomalle, mutta yleisesti ottaen markkinat jatkuivat vaisuina. Pohjois-Amerikassa jotkut talouden tärkeistä indikaattoreista heikkenivät, mutta rakennusmarkkinoiden mittarit pysyivät pääsääntöisesti odotetulla tasolla.

Pohjoismaista Ruotsissa rakennusmarkkinoiden kasvu jatkui, vaikka markkinat ovat kasvaneet hyvin jo edellistenkin vuosineljännesten aikana. Suomessa rakentaminen pysyi erittäin heikkona eikä merkkejä tilanteen muuttumisesta ole näkyvissä. Norjan ja Tanskan rakennusmarkkinat piristyivät hieman edellisvuoteen verrattuna eli kehitys oli jokseenkin päinvastaista kuin vuonna 2014.

Keski-Euroopassa Saksan rakennusmarkkinoiden kehitys oli alavireistä, etenkin verrattaessa maan yleiseen taloustilanteeseen. Siinä missä kansantalous eteni poikkeuksellisen vahvasti ja on jo toipunut syksyn notkahduksesta, rakennusmarkkinoilla oli suhteellisen hiljaista. Muuten tasaisilla markkinoilla kasvua oli kuitenkin joissakin yksittäisissä segmenteissä, kuten uusien kerros-, rivi- ja paritalojen rakentamisessa. Alankomaissa kasvu jatkui harppauksin aikaisempien vuosien pitkään hiljaiseloon verrattuna. Sveitsissä ja Itävallassa markkinoilla oli edelleen melko rauhallista.

Geopoliittinen epävarmuus jatkui ja hillitsi kysyntää Itä-Euroopan markkinoilla. Venäjällä huoneistojen patoutuneen kysynnän purkautuminen ei pystynyt täysin tasapainottamaan rakennusalan ylivarovaista ilmapiiriä. Baltian maissa rakentamisen toimeliaisuus säilyi melko vireänä.

Etelä- ja Länsi-Euroopan markkinoista Isossa-Britanniassa kasvu jatkui hyvällä tasolla, joskin viimeiset kaksi vuotta sinnikkäästi jatkunut kasvu edellisen vuoden vastaavaan neljänneksen verrattuna on nyt tasaantunut. Ranskassa markkinatilanne oli yhä heikko, vaikka lasku hieman loivenikin. Muut kansalliset markkinat ovat vakiintuneet alhaiselle tasolle.

Pohjois-Amerikassa Yhdysvaltain rakennusmarkkinoiden kasvu jatkui huolimatta suuressa osassa maata koetun poikkeuksellisen kylmän ja runsaslumisen talven aiheuttamista markkinaheilahteluista. Maan talouskasvun jatkumiseen kohdistuneista epäilyksistä huolimatta rakennuslupia on haettu jo yhtä paljon kuin ennen talouskriisiä, ja myös rakennuttajien luottamus on palannut kriisiä edeltävälle tasolle. Lisäksi myös julkis- ja liikerakentaminen kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Kanadassa asuinrakennusmarkkinoiden kehitys oli suhteellisen tasaista lähinnä kerros-, rivi- ja paritalojen segmentin tukemana. Liike- ja julkisrakentamisen markkinat sen sijaan heikkenivät.

Uponorin yhdyskuntateknisten ratkaisujen markkinatilanne jatkui haasteellisena. Vaikka maa- ja vesirakennushankkeita käynnistettiinkin Pohjoismaissa hieman aikaisempaa enemmän, liike- ja julkisrakentamisen sektori säilyi vaisuna. Kanadassa, Uponor Infran suurimmilla kansainvälisillä markkinoilla, kehitys jatkui pääosin positiivisena.

Liikevaihto

Uponorin jatkuvien toimintojen liikevaihto oli toisella vuosineljänneksellä 277,6 (264,5) milj. euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 4,9 %. Valuuttakurssimuutosten vaikutus oli huhti–kesäkuussa 12,4 milj. euroa lähinnä Yhdysvaltain dollarin vaikutuksesta. Ilman valuuttakurssimuutosten vaikutusta liikevaihdon kasvu oli 0,3 %.

Talotekniikka – Euroopan liikevaihdon supistuminen heijastaa Euroopan valtaosin kasvamattomia tai hiipuvia markkinoita. Voimakkainta lasku oli Saksassa, Suomessa ja Isossa-Britanniassa. Reipasta kasvua oli sen sijaan havaittavissa Alankomaissa ja myös Ranskassa, joka alkaa vähitellen toipua vuoden 2014 liikevaihdon notkahduksesta. Itäisessä Euroopassa liikevaihdon kasvu jatkui suotuisana Baltian maissa ja Puolassa, mutta laski jyrkästi Venäjällä. Uponorin tuotteiden loppukäyttömarkkinoista hiljaiselo oli merkillepantavaa erityisesti Keski-Euroopan lämmitysmarkkinoilla, joilla energian edullisuus heikensi intoa uudistaa ja remontoida rakennusten nykyisiä lämmitysjärjestelmiä tehokkaammiksi ja ympäristöystävällisemmiksi. Saksassa liiketoimintaa rajoitti jossain määrin myös ammattitaitoisten asentajien puute. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että kuluvan vuoden lukujen vertaaminen edellisvuoden lukuihin on haastavaa, koska vuoden 2014 alkupuoliskolla tapahtunut vilkastuminen johtui muun muassa patoutuneen kysynnän purkautumisesta.

Talotekniikka – Pohjois-Amerikassa Yhdysvaltojen liikevaihto kasvoi edelleen reippaasti hyvässä markkinatilanteessa. Kasvua toi myös onnistunut uusasiakashankinta ja markkina-aseman vahvistuminen. Osa toisen neljänneksen liikevaihdon kasvusta on pitkän ja kylmän talven aiheuttamaa siirtymää vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä. Kanadassa liikevaihto kasvoi hieman paikallisessa valuutassa mitattuna.

Myös Uponor Infra kärsi Euroopan heikosta liiketoimintaympäristöstä. Segmentin liikevaihto supistui merkittävästi Suomessa ja Ruotsissa. Kanadassa kehitys oli sen sijaan suotuisaa. Uponor Infran liikevaihto kasvoi toisella vuosineljänneksellä 1,6 %, kun luvuista poistetaan kahden pienen yhdyskuntateknisiä ratkaisuja valmistavan yksikön myynnin vaikutukset. Yksiköt myytiin vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.

M€ 4–6/2015 4–6/2014 Muutos
Talotekniikka – Eurooppa 119,0 122,0 -2,4 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 69,8 49,5 40,8 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, USD 77,6 67,9 14,3 %)
Uponor Infra 89,7 95,3 -5,8 %
Eliminoinnit -0,9 -2,3
Yhteensä 277,6 264,5 4,9 %

Liikevaihdon jakautuminen segmenteittäin, huhti–kesäkuu:

Tammi–kesäkuun liikevaihto oli 514,7 (495,4) milj. euroa; kasvua edellisvuoden vertailukauteen oli siis 3,9 %. Valuuttakurssimuutosten vaikutus konsernin liikevaihtoon oli tammi–kesäkuussa 2015 positiivinen kasvattaen liikevaihtoa 22,2 milj. eurolla pääosin Yhdysvaltain dollarin vaikutuksesta. Konsernin vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu ilman valuuttakurssien vaikutusta oli -0,6 %.

M€ 1–6/2015 1–6/2014 Muutos
Talotekniikka – Eurooppa 231,6 242,9 -4,6 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 126,7 90,0 40,7 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, USD 140,8 123,4 14,1 %)
Uponor Infra 158,0 166,1 -4,9 %
Eliminoinnit -1,6 -3,6
Yhteensä 514,7 495,4 3,9 %

Liikevaihdon jakautuminen segmenteittäin, tammi–kesäkuu:

Tulos ja kannattavuus

Uponor-konsernin jatkuvien toimintojen bruttokatemarginaali oli toisella vuosineljänneksellä 35,5 % eli 2,7 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi. Tähän vaikuttivat ensisijaisesti Talotekniikka – Pohjois-Amerikan myynnin tuotejakauma, Pohjois-Amerikan osuuden suhteellinen voimistuminen sekä nykyistä alhaisemmalla hinnalla hankituista raaka-aineista saadut hyödyt.

Jatkuvien toimintojen liikevoitto oli vuoden toisella neljänneksellä 22,5 (17,6) milj. euroa eli 27,9 % edellisvuotta suurempi. Valuuttakurssimuutosten positiivinen vaikutus kasvatti liikevoittoa 2,7 milj. eurolla. Kannattavuutta kuvaava liikevoittomarginaali nousi vuoden 2014 melko vahvan toisen neljänneksen 6,6 prosentista 8,1 prosenttiin. Huhti-kesäkuun liikevoitto ilman kertaluonteisia kuluja oli 23,3 (17,1) milj. euroa, jossa on kasvua vertailukauteen verrattuna 36,4 %.

Liikevoiton kasvu toisella neljänneksellä oli suurelta osin seurausta Talotekniikka – Pohjois-Amerikan vahvasta tuloskehityksestä sekä Uponor Infran tuloksen paranemisesta. Uponor Infran suotuisaan tuloskehitykseen vaikuttivat uudelleenjärjestelyjen tuomat säästöt sekä edellisten vuosineljännesten edullisista raakaainehinnoista saadut hyödyt, jotka yhdessä olivat suuremmat kuin toisen vuosineljänneksen raaka-aineiden saatavuusvaikeuksista koituneet kohonneet tuotantokustannukset. Muoviraaka-aineen saatavuusvaikeuksien myötä kohonneet raaka-ainehinnat eivät raportointikäytännöstä johtuen vielä näkyneet Uponor Infran tuloksessa toisella vuosineljänneksellä. Talotekniikka – Euroopan tuloskehitys jatkui heikkona ja segmentin liikevoitto supistui selvästi eli -36,1 % tai -22,6 % ilman kertaluonteisia eriä. Liikevoiton supistumisen taustalla oli myynnin supistuminen Saksassa ja eräillä muilla markkinoilla. Hassfurtin uusi jakelukeskus Saksassa toimii jo täydellä teholla, mutta uusiin tiloihin siirtyminen aiheutti väliaikaista varastointikustannusten kasvua. Vuoden 2015 toiselle neljännekselle kirjattiin lisäksi Talotekniikka – Euroopan käynnistämistä uudelleenjärjestelyistä kertaluonteisia eriä, jotka aihettivat yhteensä 0,8 miljoonan euron kulut.

Liikevoiton jakautuminen segmenteittäin, huhti–kesäkuu:

M€ 4–6/2015 4–6/2014 Muutos
Talotekniikka – Eurooppa 6,2 9,6 -36,1 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 15,0 8,6 76,5 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, USD 16,8 11,7 43,2 %)
Uponor Infra 3,0 0,4 684,9 %
Muut -1,4 -0,7
Eliminoinnit -0,3 -0,3
Yhteensä 22,5 17,6 27,9 %

Huhti–kesäkuun tulos ennen veroja oli 21,2 (14,0) miljoonaa euroa. Verojen tulosvaikutus oli 7,9 milj. euroa, kun verojen määrä vertailukaudella oli 4,6 milj. euroa. Toisen neljänneksen voitto oli 13,3 (9,4) milj. euroa.

Tammi–kesäkuun liikevoitto oli 33,8 (22,4) milj. euroa tai 34,6 (25,7) milj. euroa ilman kertaluonteisia eriä, eli kasvua edellisvuoden vertailukauteen oli vastaavasti 50,6 % tai 34,6 %. Eniten positiiviseen tuloskehitykseen vaikuttivat Talotekniikka – Pohjois-Amerikan vahvana jatkunut kasvu ja tiukka kulukuri sekä Uponor Infran suotuisat raaka-ainehinnat ja onnistuneiden uudelleenjärjestelyjen myötä syntyneet säästöt, vaikka sen liikevaihto pysyikin ennallaan.

Katsauskaudelle kirjattiin Talotekniikka – Euroopan uudelleenjärjestelyihin liittyen kertaluonteisia eriä, jotka aiheuttivat 0,8 milj. euroa kulut. Tammi–kesäkuussa 2014 kertaluonteiset erät olivat yhteensä 3,3 milj. euroa; ne johtuivat pääasiassa Talotekniikka – Euroopan uudesta jakelukeskuksesta. Talotekniikka – Euroopan tulos ilman kertaluonteisia eriä oli 13,1 (18,5) milj. euroa, laskua -29,1 %.

Kannattavuutta kuvaava liikevoittomarginaali oli 6,6 prosenttia vuoden ensimmäisellä puoliskolla, kun se vertailukaudella oli 4,5 prosenttia.

Tammi–kesäkuun osakekohtainen tulos, myös laimennettuna, oli 0,23 (0,17) euroa. Oma pääoma osaketta kohti, myös laimennettuna, oli 3,08 (2,80) euroa.

M€ 1–6/2015 1–6/2014 Muutos
Talotekniikka – Eurooppa 12,3 15,3 -19,9 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 23,1 13,0 77,9%
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, USD 25,7 17,8 44,3 %)
Uponor Infra 1,7 -3,8 143,9 %
Muut -2,7 -1,5
Eliminoinnit -0,6 -0,6
Yhteensä 33,8 22,4 50,6 %

Liikevoiton jakautuminen segmenteittäin, tammi–kesäkuu:

Investoinnit ja rahoitus

Uponor tiedotti Yhdysvaltojen Apple Valleyssa Minnesotassa sijaitsevan tehdaskompleksin laajennushankkeesta 23. helmikuuta. Hanke etenee suunnitelmien mukaisesti, ja rakennuksen odotetaan valmistuvan vuoden 2015 loppuun mennessä. Yhteensä 16 miljoonan euron investointi käytetään tiloihin ja tarvittaviin tuotantovälineisiin.

Tämän hankkeen lisäksi toisella vuosineljänneksellä ei käynnistetty merkittäviä uusia investointeja, vaan käynnissä olevat investoinnit olivat lähinnä ylläpitoa ja kehityshankkeita.

Tammi–kesäkuussa bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 18,5 (12,4) milj. euroa ja poistot 18,3 (17,9) miljoona euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli -19,8 (-18,7) milj. euroa.

Uponor jatkaa varovaisuusperiaatteen mukaisesti luottoriskien valvontaa, ja konsernissa kiinnitetään erityistä huomiota hyvän maksuvalmiuden säilyttämiseen muun muassa seuraamalla aktiivisesti myyntisaatavia.

Tärkeimmät voimassa olevat rahoitusjärjestelyt 30.6.2015 olivat vuonna 2016 erääntyvä 20 milj. euron joukkovelkakirjalaina ja vuonna 2018 erääntyvä 80 milj. euron joukkovelkakirjalaina. Voimassa oli useampia kahdenvälisiä luottolimiittejä yhteensä 200 miljoonan euron arvosta. Näistä 150 milj. euroa erääntyy 2019 ja 50 milj. euroa vuonna 2020. Katsauskauden aikana näistä varalla olevista rahoitusluotoista ei ollut nostettuna yhtään. Kotimaisesta 150 milj. euron yritystodistusohjelmasta oli kauden päättyessä käytössä 23,0 milj. euroa.

Konsernin vakavaraisuus parani hieman eli 40,8 (39,2) prosenttiin. Korolliset nettovelat olivat 138,8 (154,3) milj. euroa. Rahavarat kauden lopussa olivat 16,5 (17,9) milj. euroa. Nettovelkaantuminen eli gearing oli 47,8 (56,9) prosenttia.

Katsauskauden tapahtumia

Saksaan maaliskuussa valmistunut uusi jakelukeskus Hassfurtissa vihittiin virallisesti käyttöön huhtikuussa. Uponorin kaikkia Keski-Euroopan toimintoja palvelevassa keskuksessa on 16 800 m² varasto- ja toimistotilaa. Hassfurtin vanha logistiikkakeskus kunnostetaan Uponor Akatemian koulutustilaksi, ja sen on tarkoitus valmistua vielä vuonna 2015.

Kesäkuun 10. päivä Uponor julkaisi tiedotteen, jonka mukaan Uponor Oyj:n yhdysvaltalainen tytäryhtiö Uponor Inc. ja sen vakuutusyhtiöt sekä tietyt pääyhteistyökumppanit, jotka edustavat rakennusurakoitsijoita, putkiasentajia ja jakelijoita, ovat ryhtyneet yhteistyöhön löytääkseen ratkaisun kahdessa ryhmäkanteessa. Kanteet liittyvät Uponorin Yhdysvalloissa myytyjen ns. keltaisesta messingistä valmistettujen liitinten väitettyyn rikkoutumisvaaraan. Sovintoehtojen mukaisesti Uponor Inc. antaa kanteessa mukana olevien rakennusten omistajille laajennetun takuun liitinten mahdollisen rikkoutumisen varalta. Vaikka Yhdysvalloissa myytyihin keltaisesta messingistä valmistettuihin liittimiin liittyvät oikeudenkäynnit pyritäänkin ratkaisemaan sopimusteitse, Uponor on edelleen vakuuttunut tuotteidensa pitkäaikaisesta suorituskyvystä niiden erinomaisen toimintahistorian myötä. Uponor Inc:in ehdotetun sovintoratkaisun mukaisilla vastuilla ei ole merkittävää vaikutusta Uponor-konsernin taloudelliseen tulokseen.

Henkilöstö ja hallinto

Yhtiön jatkuvien toimintojen palveluksessa oli katsauskauden aikana täysipäiväiseksi muutettuna keskimäärin 3 881 (4 174) työntekijää, mikä on 293 työntekijää vähemmän kuin vastaavalla jaksolla vuonna 2014. Muutos johtuu suurimmaksi osaksi Uponor Infran yritysmyynneistä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Konsernin palveluksessa oli katsauskauden lopussa 3 906 (4 225) työntekijää, mikä on 319 työntekijää vähemmän kuin vertailukauden lopussa.

Kesäkuun 10. päivänä 2015 Uponorin hallitus nimitti kauppatieteiden maisteri, MBA Jan Peter Tewesin, 46, Talotekniikka – Eurooppa -segmentin johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.9.2015 alkaen. Nimitys on yksi askel segmentin organisaatiorakenteen kehittämisessä, jossa tarkoituksena on vastuiden selkeyttäminen ja toimintojen tehostaminen pitkällä tähtäyksellä. Talotekniikka – Eurooppa -segmenttiä on vuodesta 2013 johdettu toiminnoittain kahden johtajan periaatteella, joten Tewesista tulee ensimmäinen, joka johtaa koko segmenttiä. Hänen vastuulleen tulee myös konserninlaajuinen brändinhallinta. Fernando Roses, Talotekniikka – Euroopan tarjonnasta ja toimitusketjusta vastaava johtaja nimitettiin teknologiasta ja konsernin kehityksestä vastaavaksi johtajaksi 1.9. alkaen. Hän jatkaa edelleen myös johtoryhmän jäsenenä. Heiko Folgmann, Talotekniikka – Euroopan myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja jätti yhtiön 30.6.2015.

Osakepääoma ja osakkeet

Uponor Oyj:n osakepääoma on 146 446 888 euroa ja osakkeiden lukumäärä 73 206 944. Määrissä ei tapahtunut muutoksia katsauskauden aikana.

Uponor Oyj:n hallitus päätti 12. helmikuuta yhtiökokouksen 15.3.2012 antamaan valtuutukseen perustuen toteuttaa suunnatun annin yhtiön johdolle osana yhtiön osakesidonnaista kannustinohjelmaa vuosille 2012-2014. Hallituksen päätöksellä luovutettiin korvauksetta yhteensä 42 818 yhtiön hallussa olevaa osaketta. Uponorilla on nyt hallussaan yhteensä 97 560 omaa osaketta.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti 17.3.2015 hallituksen päättämään enintään 3,5 miljoonan oman osakkeen hankkimisesta. Määrä vastaa noin 4,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 7,2 miljoonan uuden osakkeen antamisesta tai omien osakkeiden luovuttamisesta. Osakkeiden kokonaismäärä vastaa noin 9,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti. Kumpaakaan yhtiökokouksen myöntämää valtuutusta ei ole tähän päivään mennessä käytetty.

Varsinaisen yhtiökokouksen käsittelemistä ehdotuksista ja tekemistä päätöksistä on yksityiskohtaisemmat tiedot osoitteessa http://sijoittajat.uponor.fi > Hallinto.

Toisella vuosineljänneksellä Uponorin osakevaihto NASDAQ Helsingissä oli 7,6 (3,2) miljoonaa osaketta, arvoltaan 110,0 (44,5) miljoonaa euroa. Osakekannan markkinaarvo kauden päättyessä oli 1,0 (1,0) miljardia euroa ja osakkeenomistajien lukumäärä 14 731 (16 147).

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Euroopan heikentyneiden liiketoimintanäkymien takia Uponor ilmoitti 21. heinäkuuta Talotekniikka – Eurooppaa koskevista uudelleenjärjestelyistä, joiden tavoitteena on saavuttaa noin 3 miljoonan euron säästöt vuositasolla. Ohjelman toimenpiteiden arvioidaan vaikuttavan noin 100 henkilötyövuoteen. Uudelleenjärjestelystä aiheutuu arviolta 4-5 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset, jotka kirjataan vuodelle 2015.

Lähiajan näkymät

Loppuvuoden 2015 talouden näkymien Uponorin tärkeimmillä maantieteellisillä markkinoilla arvioidaan säilyvän alkuvuoden kaltaisina tai hieman heikkenevän.

Euroopan markkinoilla haasteet jatkuvat, kun Ukrainan kriisi ja Kreikan velkakriisin vaikutukset keikuttavat Euroopan kansantalouksien muutenkin hidasta ja haurasta elpymistä pitkällisen taantuman jälkeen. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat myös rakennusmarkkinoiden kehitykseen.

Euroopan rakennusmarkkinoiden näkymät vuoden 2015 loppupuoliskolla ovat siis jonkin verran heikommat kuin vielä vuoden alussa. Euroopan suurimmalla markkina-alueella Saksassa rakentamisaktiivisuuden odotetaan säilyvän kohtalaisella tasolla, mutta talouden yleisestä vahvistumisesta huolimatta kysyntä on heikentynyt vuoteen 2014 verrattuna. Merkittävää kasvua ei ole näköpiirissä muillakaan mantereen suurilla markkinoilla.

Pohjois-Amerikassa Yhdysvaltain talouskehityksen odotetaan jatkuvan vakaana ja myös rakennusmarkkinoiden odotetaan kasvavan. Kanadassa rakennusmarkkinoiden kysynnän arvioidaan jatkuvan melko tasaisena.

Euroopassa kevään ja kesän aikana koetun muoviraaka-ainepulan odotetaan helpottuvan kesän lopulla, mutta kysynnän ja tarjonnan epäsuhta pitänee hinnat korkeina ennustettavissa olevan ajanjakson aikana. Uponor kuitenkin pyrkii pitämään tilanteen hallinnassa ja uskoo voivansa palvella asiakkaitaan luotettavasti myös vuoden kolmannella ja neljännellä neljänneksellä.

Uponor pitää ennallaan 12. helmikuuta 2015 annetun ohjeistuksen vuodelle 2015: Uponorin liikevaihdon ja liikevoiton (ilman kertaluonteisia eriä) odotetaan paranevan vuodesta 2014.

Uponorin taloudellinen tulos on alttiina erilaisille strategisille, operatiivisille, taloudellisille, oikeudellisille, poliittiselle ja vahinkoriskeille. Näiden tarkempi riskianalyysi löytyy vuoden 2014 tilinpäätöksen kohdasta "Liiketoimintaan kohdistuvat riskit".

Uponor Oyj Hallitus

Lisätietoja: Jyri Luomakoski, toimitusjohtaja, puh. 020 129 2824 Riitta Palomäki, talousjohtaja, puh. 020 129 2822

Tarmo Anttila viestintäjohtaja puh. 020 129 2852

JAKELU: NASDAQ Helsinki Tiedotusvälineet www.uponor.fi

OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2015

Taulukko-osa

Osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 -standardin mukaisesti eikä sitä ole tilintarkastettu. Pörssitiedotteen suluissa olevat luvut ovat vuoden 2014 vastaavan jakson lukuja. Osavuosikatsauksen muutosprosentit on laskettu tarkoista luvuista eikä katsauksessa julkaistuista pyöristetyistä luvuista.

LYHENNETTY KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

M€ 1-6/ 1-6/ 4-6/ 4-6/ 1-12/
2015 2014 2015 2014 2014
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto 514,7 495,4 277,6 264,5 1 023,9
Hankinnan ja valmistuksen kulut 330,9 330,6 179,0 177,8 683,8
Bruttokate 183,8 164,8 98,6 86,7 340,1
Muut liiketoiminnan tuotot 0,7 1,1 0,0 0,9 2,4
Varastointimenot 18,1 20,0 9,2 8,2 37,1
Myynnin ja markkinoinnin kulut 95,3 88,6 47,7 44,2 173,1
Hallinnon kulut 28,2 26,8 14,5 13,5 51,1
Liiketoiminnan muut kulut 9,1 8,1 4,7 4,1 17,8
Liikevoitto 33,8 22,4 22,5 17,6 63,4
Rahoituskulut, netto 6,4 5,8 1,3 3,7 7,4
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,1 0,1 0,0 0,1 0,3
Tulos ennen veroja 27,5 16,7 21,2 14,0 56,3
Tuloverot 10,2 5,5 7,9 4,6 20,0
Tulos jatkuvista toiminnoista 17,3 11,2 13,3 9,4 36,3
Lopetetut toiminnot
Lopetettujen toimintojen tulos -0,3 0,0 -0,3 0,0 -0,3
Kauden tulos 17,0 11,2 13,0 9,4 36,0
Laaja tuloslaskelma
Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten eläkkeiden
uudelleenarvostus, verojen jälkeen 0,0 0,0 0,0 0,0 -5,0
Erät jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteiseksi
Muuntoerot 11,0 -0,4 -3,5 1,1 7,3
Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen 0,0 -0,8 0,2 -0,1 -0,9
Nettoinvestoinnin suojaus -1,6 1,3 0,3 0,9 0,6
Kaudelle kirjatut laajan tuloksen erät,
verojen jälkeen 9,4 0,1 -3,0 1,9 2,0
Kauden laaja tulos 26,4 11,3 10,0 11,3 38,0
Kauden tuloksen jakautuminen
- Emoyrityksen omistajille 16,4 12,4 11,7 9,1 36,5
- Määräysvallattomille omistajille 0,6 -1,2 1,3 0,3 -0,5
Kauden laajan tuloksen jakautuminen
- Emoyrityksen omistajille 24,7 12,6 8,7 10,9 39,1
- Määräysvallattomille omistajille 1,7 -1,3 1,3 0,4 -1,1
Osakekohtainen tulos, € 0,23 0,17 0,17 0,13 0,50
- Jatkuvat toiminnot 0,23 0,17 0,17 0,13 0,50
- Lopetetut toiminnot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Laimennettu osakekohtainen tulos, € 0,23 0,17 0,17 0,13 0,50
- Jatkuvat toiminnot 0,23 0,17 0,17 0,13 0,50
- Lopetetut toiminnot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

LYHENNETTY KONSERNITASE

M€ 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 209,5 197,5 207,8
Aineettomat hyödykkeet 96,3 100,2 98,4
Arvopaperit ja pitkäaikaiset saamiset 10,8 11,2 11,2
Laskennalliset verosaamiset 20,4 15,7 19,4
Pitkäaikaiset varat yhteensä 337,0 324,6 336,8
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 131,2 130,8 117,4
Myyntisaamiset 202,9 193,3 137,3
Muut saamiset 29,2 31,3 30,1
Rahavarat 16,5 17,9 60,2
Lyhytaikaiset varat yhteensä 379,8 373,3 345,0
Varat yhteensä 716,8 697,9 681,8
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 225,4 204,7 231,1
Määräysvallattomien omistajien osuus 65,2 66,5 66,8
Oma pääoma yhteensä 290,6 271,2 297,9
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat 100,4 130,3 126,3
Laskennalliset verovelat 19,8 15,4 19,3
Varaukset 4,7 4,5 4,6
Eläkevelvoitteet ja muut velat 30,8 25,5 30,9
Pitkäaikaiset velat yhteensä 155,7 175,7 181,1
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 54,9 41,9 15,9
Varaukset 12,7 16,2 11,6
Ostovelat 82,0 74,2 67,6
Muut velat 120,9 118,7 107,7
Lyhytaikaiset velat yhteensä 270,5 251,0 202,8
Oma pääoma ja velat yhteensä 716,8 697,9 681,8

LYHENNETTY KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

M€ 1-6/2015 1-6/2014 1-12/2014
Liiketoiminnan rahavirta
Tulorahoitus 47,1 37,4 99,0
Käyttöpääoman muutos -50,2 -44,3 -3,5
Maksetut verot -15,0 -9,6 -16,0
Maksetut korot -1,8 -2,3 -4,3
Saadut korot 0,1 0,1 0,5
Liiketoiminnan rahavirta -19,8 -18,7 75,7
Investointien rahavirta
Tytäryhtiöiden myynnit 5,9 0,0 -
Käyttöomaisuusinvestoinnit -18,5 -12,4 -35,7
Käyttöomaisuuden myyntituotot 0,1 1,7 4,8
Saadut osingot - 0,5 0,6
Lainasaamisten takaisinmaksut 0,0 -0,1 -0,3
Investointien rahavirta -12,5 -10,3 -30,6
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot 26,4 36,5 21,0
Lainojen takaisinmaksut -15,3 -27,3 -31,0
Lyhytaikaisten lainojen muutokset 7,8 12,7 1,9
Osingonjako -30,7 -27,8 -27,8
Rahoitusleasingmaksut -0,4 -0,7 -1,8
Rahoituksen rahavirta -12,2 -6,6 -37,7
Rahavarojen muuntoerot 0,8 -0,2 -0,9
Rahavarojen muutos -43,7 -35,8 6,5
Rahavarat 1 tammikuuta 60,2 53,7 53,7
Rahavarat kauden lopussa 16,5 17,9 60,2
Muutos taseen mukaan -43,7 -35,8 6,5

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

M€ A B C D* E F G H I
Oma pääoma
1.1.2015 146,4 50,2 -1,0 -10,3 -1,0 46,8 231,1 66,8 297,9
Tilikauden laaja
tulos 0,0 8,3 16,4 24,7 1,7 26,4
Maksetut osingot
(0,42 euroa/osake) -30,7 -30,7 -30,7
Osakepalkkio
ohjelma 0,3 0,3 0,3
Tytäryhtiöiden
myynnit -3,3 -3,3
Muut oikaisut 0,0 0,0 0,0
Oma pääoma
30.6.2015 146,4 50,2 -1,0 -2,0 -0,7 32,5 225,4 65,2 290,6
Oma pääoma
1.1.2014 146,4 50,2 0,0 -17,6 -1,0 41,7 219,7 68,0 287,7
Tilikauden laaja
tulos -0,8 1,0 12,4 12,6 -1,3 11,3
Maksetut osingot
(0,38 euroa/osake) -27,8 -27,8 -27,8
Osakepalkkio
ohjelmat 0,1 0,1 0,1
Muut oikaisut 0,1 0,1 -0,2 -0,1
Oma pääoma
30.6.2014 146,4 50,2 -0,8 -16,6 -1,0 26,5 204,7 66,5 271,2

*) Sisältää -15,1 (-12,9) miljoonan euron nettoinvestoinnin suojauslaskennan tehokkaan osuuden.

A – Osakepääoma

B – Ylikurssirahasto

C – Muut rahastot

D* – Kertyneet muuntoerot

E – Omat osakkeet

F – Edellisten tilikausien voitto

G – Emoyhtiön omistajien osuus

H – Määräysvallattomien osuus

I – Oma pääoma

OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT

LAADINTAPERIAATTEET

Osavuosikatsaus on laadittu EU:n hyväksymiä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) ja IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin vuoden 2014 tilinpäätöksessä noudattamien periaatteiden kanssa.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

M€ 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Bruttoinvestoinnit 18,5 12,4 35,7
- % liikevaihdosta 3,6 2,5 3,5
Poistot ja arvonalentumiset 18,3 17,9 36,5
Myydyn käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo 0,1 0,8 3,6

HENKILÖSTÖ

Kokopäiväiseksi muutettuna 1-6/2015 1-6/2014 1-12/2014
Keskimäärin 3 881 4 174 4 127
Kauden lopussa 3 906 4 225 3 982

OMAT OSAKKEET

30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Omat osakkeet, kpl 97 560 140 378 140 378
- osakepääomasta, % 0,1 0,2 0,2
- äänimäärästä, % 0,1 0,2 0,2
Omien osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo, M€ 0,3 0,3 0,3

SEGMENTTI-INFORMAATIO

1-6/2015 1-6/2014
M€ Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Ulkoinen Sisäinen Yhteensä
Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka -
Eurooppa 231,3 0,3 231,6 241,7 1,2 242,9
Talotekniikka -
Pohjois-Amerikka 126,7 0,0 126,7 90,0 - 90,0
Uponor Infra 156,7 1,3 158,0 163,7 2,4 166,1
Eliminoinnit 0,0 -1,6 -1,6 - -3,6 -3,6
Yhteensä 514,7 - 514,7 495,4 - 495,4
4-6/2015 4-6/2014
M€ Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Ulkoinen Sisäinen Yhteensä
Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka -
Eurooppa 118,9 0,1 119,0 121,0 1,0 122,0
Talotekniikka -
Pohjois-Amerikka 69,8 0,0 69,8 49,5 0,0 49,5
Uponor Infra 88,9 0,8 89,7 94,0 1,3 95,3
Eliminoinnit 0,0 -0,9 -0,9 - -2,3 -2,3
Yhteensä 277,6 - 277,6 264,5 - 264,5
1-12/2014
M€ Ulkoinen Sisäinen Yhteensä
Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka -
Eurooppa 477,7 1,4 479,1
Talotekniikka -
Pohjois-Amerikka 200,8 - 200,8
Uponor Infra 345,4 5,9 351,3
Eliminoinnit
Yhteensä
-
1 023,9
-7,3
-
-7,3
1 023,9
M€ 1-6/2015 1-6/2014 4-6/2015 4-6/2014 1-12/2014
Segmentin tulos, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa 12,3 15,3 6,2 9,6 35,0
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 23,1 13,0 15,0 8,6 31,5
Uponor Infra 1,7 -3,8 3,0 0,4 -0,5
Muut -2,7 -1,5 -1,4 -0,7 -2,6
Eliminoinnit -0,6 -0,6 -0,3 -0,3 0,0
Yhteensä 33,8 22,4 22,5 17,6 63,4
M€ 1-6/2015 1-6/2014 1-12/2014
Segmentin poistot ja arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa 5,2 5,1 10,4
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 4,9 3,7 8,0
Uponor Infra 5,9 6,5 13,1
Muut 2,2 2,3 4,5
Eliminoinnit 0,1 0,3 0,5
Yhteensä 18,3 17,9 36,5
Segmentin investoinnit
Talotekniikka - Eurooppa 7,2 5,7 13,6
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 7,5 3,4 11,4
Uponor Infra 3,6 3,2 10,3
Muut 0,2 0,1 0,4
Yhteensä 18,5 12,4 35,7
M€ 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Segmentin varat
Talotekniikka - Eurooppa 352,4 346,1 338,8
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 182,8 137,7 161,2
Uponor Infra 243,2 272,5 242,3
Muut 153,0 150,1 190,5
Eliminoinnit -214,6 -208,5 -251,0
Yhteensä 716,8 697,9 681,8
Segmentin velat
Talotekniikka - Eurooppa 236,8 230 227,4
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 86,9 66,2 85,7
Uponor Infra 106,7 135,5 105,7
Muut 235,9 229,2 240,3
Eliminoinnit -240,1 -234,1 -275,1
Yhteensä 426,2 426,8 384,0
1-6/2015 1-6/2014 1-12/2014
Segmentin henkilöstö, keskimäärin
Talotekniikka – Eurooppa 2 025 2 068 2 052
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 570 531 537
Uponor Infra 1 224 1 518 1 481
Muut 61 57 57
Yhteensä 3 881 4 174 4 127
Täsmäytyslaskelma
M€ 1-6/2015 1-6/2014 1-12/2014
Segmentin tulos, jatkuvat toiminnot
Raportoitavien segmenttien tulos yhteensä 37,1 24,5 65,9
Muut -2,7 -1,5 -2,5
Eliminoinnit -0,6 -0,6 0,0
Liikevoitto 33,8 22,4 63,4
Rahoituskulut, netto 6,4 5,8 7,4
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,1 0,1 0,3
Konsernin tulos ennen veroja 27,5 16,7 56,3

EHDOLLISET VELAT JA VARAT

M€ 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
Investointisitoumukset 13,0 7,2 1,9
Muut sitoumukset 0,8 1,7 1,1
Omien velkojen puolesta annetut vakuudet
Annetut pantit 0,1 0,4 0,5
Kiinnitykset - 9,6 14,3
Takaukset 4,9 5,7 5,1
Tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Annetut pantit - - 0,0
Takaukset 20,7 22,9 18,8

Lisäksi emoyhtiö on antanut tytäryhtiöidensä puolesta letter of comfort -tyyppisiä sitoumuksia, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin lukuihin.

Annetut pantit 0,1 0,4 0,5
Kiinnitykset - 9,6 14,3
Takaukset 25,6 28,6 24,0
Yhteensä 25,7 38,6 38,8

Uponor Oyj:n espanjalaisessa tytäryhtiössä Uponor Hispania, SA:ssa suoritettiin verotarkastus joulukuun 2011 ja toukokuun 2012 välisenä aikana. Verotarkastus koski tilivuosia 2006 ja 2007. Tarkastuksen johdosta verottaja vaatii Uponor Hispanialta 3,9 milj. euroa veroja, viivekorkoja ja veronlisäyksiä. Vaatimus liittyy joidenkin kulujen verovähennyskelpoisuuteen. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi konsernin palveluveloituksiin ja mainontaan liittyvät kulut. Uponor Hispania ei hyväksy veroviranomaisten kantaa vaan on hakenut muutosta päätökseen. Toukokuussa 2015 Espanjan veroviranomaiset hyväksyivät muutoshakemuksen pääosin, hyläten kuitenkin Uponor Hispania:n vaatimuksen konsernin palveluveloitusten vähennyskelpoisuudesta. Tältä osin Uponor Hispania on ryhtynyt toimenpiteisiin kahdenkertaisen verotuksen poistamiseksi. Asian käsittelyn ajaksi Uponor Hispania on antanut Espanjan verottajalle 2,9 milj. euron arvoisen pankkitakauksen, joka kattaa vaaditut verot ja viivekorot. Pankkitakaus sisältyy yllä tytäryhtiöiden puolesta annettuihin takauksiin.

Uponor Oyj ja sen tytäryhtiö Uponor Business Solutions Oy maksoivat vuoden 2012 alussa 15,0 miljoonaa euroa veroja, veronkorotuksia ja viivemaksuja perustuen verovuosien 2005–2009 jälkiverotus- ja verotuksen oikaisupäätöksiin. Uponor haki muutosta päätöksiin verotuksen oikaisulautakunnalta. Verotuksen oikaisulautakunta hylkäsi Uponor Business Solutions Oy:n oikaisuvaatimuksen huhtikuussa 2013 ja pääosiltaan Uponor Oyj:n oikaisuvaatimuksen kesäkuussa 2013. Uponor on hakenut hallinto-oikeudelta muutosta oikaisulautakunnan päätöksiin ja ryhtynyt toimenpiteisiin mahdollisen kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Veronkorotus (1,9 miljoonaa euroa) ja viivekorot (3,3 miljoonaa euroa) on kirjattu kuluksi vuonna 2011, verotettavan tulon lisäyksestä aiheutunut tulovero (9,8 miljoonaa euroa) on kirjattu saamiseksi veroviranomaiselta vuonna 2012. Verottaja palautti Uponor Oyj:lle 0,3 miljoonaa euroa kesäkuussa 2013, jolloin saaminen veroviranomaiselta laski 9,6 miljoonaan euroon. Saaminen verottajalta on siirretty taseen pitkäaikaisiin saamisiin, sillä tapauksen käsittely voi viedä vuosia. Mikäli yhtiö vastoin odotuksia häviäisi verotuspäätöksen valituksen, jäisivät yhtiölle maksuunpannut viivekorot ja veronkorotukset yhtiön tappioksi. Mikäli verotuspäätöksen valitus hyväksyttäisiin, maksetut veronkorotukset ja viivekorot palautettaisiin yhtiölle.

M€ 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014
MUUT VUOKRASOPIMUKSET 44,3 34,9 44,6
JOHDANNAISSOPIMUKSET
M€ Nimellis Käypä Nimellis Käypä Nimellis Käypä
arvo arvo arvo arvo arvo arvo
30.6.2015 30.6.2015 30.6.2014 30.6.2014 31.12.2014 31.12.2014
Valuuttajohdannaiset
- Termiinisopimukset 190,6 -0,9 221,6 -0,7 228,4 0,2
- Ostetut valuuttaoptiot 9,7 0,2 9,4 0,6
- Myydyt valuuttaoptiot 9,7 0,0 9,4 -
Korkojohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset 70,0 -2,7 170.0 -2,8 170,0 -3,1
Hyödykejohdannaiset
- Termiinisopimukset 5,8 -1,4 7,8 -1,2 7,1 -0,9

RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

30.6.2015
M€
Suojaus
lasken
nassa
olevat
johdan
naiset
Käypään
arvoon
tulosvai
kutteisesti
kirjattavat
rahoitus
varat/-
velat
Lainat ja
muut
saamiset
Myytä
vissä
olevat
rahoitus
varat
Jakso
tettuun
hankinta
menoon
kirjattavat
rahoitusvelat
Tase
erien
kirjan
pito
arvot
IFRS 7
Käyvän
arvon
hierarkia
taso
Pitkäaikaiset
rahoitusvarat
Muut osakkeet ja
osuudet
Pitkäaikaiset saamiset
0,4 0,4
10,4 10,4
Lyhytaikaiset
rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja
muut saamiset
Muut
218,2 218,2 1
johdannaissopimukset 1,4 1,4 2, 3
Rahavarat 16,5 16,5
Kirjanpitoarvo
arvostusryhmittäin
0,0 1,4 245,1 0,4 246,9
Pitkäaikaiset
rahoitusvelat
Korolliset velat 100,4 100,4
Sähköjohdannaiset 0,6 0,6 1
Lyhytaikaiset
rahoitusvelat
Korolliset velat 54,9 54,9
Sähköjohdannaiset 0,8 0,8 1
Muut
johdannaissopimukset
Ostovelat ja muut
2,9 2,1 5,0 2, 3
velat 112,2 112,2
Kirjanpitoarvo
arvostusryhmittäin 4,3 2,1 267,5 273,9

RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

30.6.2014
M€
Suojaus
lasken
nassa
olevat
johdan
naiset
Käypään
arvoon
tulosvai
kutteisesti
kirjattavat
rahoitus
varat/-
velat
Lainat ja
muut
saamiset
Myytä
vissä
olevat
rahoitus
varat
Jakso
tettuun
hankinta
menoon
kirjattavat
rahoitusvelat
Tase
erien
kirjan
pito
arvot
IFRS 7
Käyvän
arvon
hierarkia
taso
Pitkäaikaiset
rahoitusvarat
Muut osakkeet ja
osuudet 0,8 0,8
Pitkäaikaiset saamiset 10,4 10,4
Lyhytaikaiset
rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja
muut saamiset 208,8 208,8
Sähköjohdannaiset 0,0 0,0
Muut
johdannaissopimukset 1,7 0,9 2,6 2, 3
Rahavarat 17,9 17,9
Kirjanpitoarvo
arvostusryhmittäin 1,7 0,9 237,1 0,8 240,5
Pitkäaikaiset
rahoitusvelat
Korolliset velat 130,3 130,3
Sähköjohdannaiset 0,7 0,7 1
Lyhytaikaiset
rahoitusvelat
Korolliset velat 41,9 41,9
Sähköjohdannaiset 0,6 0,6 1
Muut
johdannaissopimukset
Ostovelat ja muut
3,6 2,3 5,9 2, 3
velat 122,0 122,0
Kirjanpitoarvo
arvostusryhmittäin 4,9 2,3 294,2 301,4

RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

31.12.2014
M€
Suojaus
lasken
nassa
olevat
johdan
naiset
Käypään
arvoon
tulosvai
kutteisesti
kirjattavat
rahoitus
varat/-
velat
Lainat ja
muut
saamiset
Myytä
vissä
olevat
rahoitus
varat
Jakso
tettuun
hankinta
menoon
kirjattavat
rahoitusvelat
Tase
erien
kirjan
pito
arvot
IFRS 7
Käyvän
arvon
hierarkia
taso
Pitkäaikaiset
rahoitusvarat
Muut osakkeet ja
osuudet
0,8 0,8
Pitkäaikaiset saamiset 10,3 10,3
Lyhytaikaiset
rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja
muut saamiset
Muut
152,4 152,4
johdannaissopimukset 0,4 2,5 2,9 1, 2, 3
Rahavarat 60,2 60,2
Kirjanpitoarvo
arvostusryhmittäin 0,4 2,5 222,9 0,8 226,6
Pitkäaikaiset
rahoitusvelat
Korolliset velat 126,3 126,3
Sähköjohdannaiset 0,6 0,6 1
Lyhytaikaiset
rahoitusvelat
Korolliset velat 15,9 15,9
Sähköjohdannaiset 0,4 0,4 1
Muut
johdannaissopimukset
3,5 2,3 5,8 1, 2, 3
Ostovelat ja muut
velat 90,1 90,1
Kirjanpitoarvo
arvostusryhmittäin 4,5 2,3 232,3 239,1

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa. Rahoitusvarat ja -velat on jaettu IFRS 7 -standardin mukaisiin käyvän arvon hierarkioihin. Uponor soveltaa hierarkiaa seuraavasti:

  • Sähkötermiinit on arvostettu pörssin markkinahintaan (Taso 1).

  • Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset on arvostettu yleisiltä markkinoilta saaduista hintatiedoista sekä käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja (Taso 2).

  • Valuuttaoptioiden arvostus perustuu rahoituslaitoksen laskemaan markkina-arvoon (Taso 3). Arvostushetken käypä arvo ei ole merkityksellinen.

TYTÄRYHTIÖIDEN MYYNNIT

Uponor ilmoitti 25. helmikuuta, että sen tytäryhtiö Uponor Infra Oy myi 65,99 prosentin enemmistöosuutensa Wiik & Hoeglund PLC -yhtiöstä. Yhtiö on listattu Thaimaan pörssiin. Uponor Infra Oy päätti vetäytyä kyseisestä yritystoiminnasta, koska sen tavoitteena on keskittyä markkinoihin, joissa sillä on vahva asema ja joissa sen on mahdollista saavuttaa yhteistoimintaetuja.

Samasta syystä Uponor Infra Oy myi kokonaan omistamansa tytäryhtiön Extron Engineering Oy:n, jonka päätoimiala on muoviteollisuuden koneiden ja laitteiden valmistus. Yrityskaupasta ilmoitettiin 30. maaliskuuta.

Saatu kauppahinta yhteensä edellä mainituista tytäryhtiöiden myynneistä oli 8,1 miljoonaa euroa. Myyntien nettovaikutus tulokseen oli 0,5 miljoonaa euroa.

M€ 2015
Myytyjen varojen kirjanpitoarvo
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 7,7
Muut pitkäaikaiset varat 1,5
Vaihto-omaisuus 5,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset 5,9
Rahavarat 2,2
Varat yhteensä 22,4
Korolliset pitkäaikaiset velat 0,4
Muut pitkäaikaiset velat 0,4
Korolliset lyhytaikaiset velat 6,0
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 4,7
Velat yhteensä 11,5
Nettovarat 10,9
-
emoyhtiön omistajille kohdistuva osuus
7,6
Käteisenä saatu kauppahinta 8,1
Myytyjen liiketoimintojen rahavarat 2,2
Rahavirtavaikutus 5,9

LOPETETUT TOIMINNOT

Vuonna 2015 ja 2014 konsernin lopetetuissa toiminnoissa esitetään kulut, jotka liittyvät vuonna 2008 myydyn Irlannin kunnallisteknisen liiketoiminnan käytössä olleen kiinteistön hallinto- ja ylläpitokustannuksiin.

M€ 1-6/2015 1-6/2014 1-12/2014
Kulut 0,3 0,0 0,3
Tulos ennen veroja -0,3 0,0 -0,3
Tuloverot - - -
Tulos verojen jälkeen -0,3 0,0 -0,3
Kauden tulos lopetetuista toiminnoista -0,3 0,0 -0,3

Rahavirta lopetetuista toiminnoista

Liiketoiminnan rahavirta -0,5 -0,3 -0,5

LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA

M€ 1-6/2015 1-6/2014 1-12/2014
Jatkuvat toiminnot
Ostot osakkuusyhtiöiltä 1,0 0,8 1,6
Saamiset ja velat kauden lopussa
Lainasaamiset osakkuusyhtiöiltä 0,0 0,1 0,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset - 0,0 -
Ostovelat ja muut velat 0,1 0,1 0,1

TUNNUSLUVUT

1-6/2015 1-6/2014 1-12/2014
Osakekohtainen tulos, € 0,23 0,17 0,50
- jatkuvat toiminnot 0,23 0,17 0,50
- lopetetut toiminnot 0,00 0,00 0,00
Liikevoitto (jatkuvat toiminnot), % 6,6 4,5 6,2
Oman pääoman tuotto, % (p.a.) 11,6 8,0 12,3
Sijoitetun pääoman tuotto, % (p.a.) 14,0 8,8 14,2
Omavaraisuusaste, % 40,8 39,2 43,9
Nettovelkaantumisaste, % 47,8 56,9 27,6
Korolliset nettovelat 138,8 154,3 82,0
Oma pääoma / osake, € 3,08 2,80 3,16
- laimennusvaikutuksella oikaistu 3,08 2,80 3,16
Osakkeen kurssikehitys
- alin, € 11,25 11,71 9,11
- ylin, € 17,30 14,94 14,94
- keskikurssi, € 14,73 13,31 12,17
Osakevaihto
- 1 000 kpl 15 060 10 387 18 842
- M€ 222 137 229

VUOSINELJÄNNESTIEDOT

4-6/ 1-3/ 10-12/ 7-9/ 4-6/ 1-3/
2015 2015 2014 2014 2014 2014
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto, M€ 277,6 237,1 251,5 277,0 264,5 230,9
- Talotekniikka – Eurooppa 119,0 112,6 112,7 123,5 122,0 120,9
- Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 69,8 56,9 56,1 54,7 49,5 40,5
- Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, \$ 77,6 63,2 70,0 71,8 67,9 55,5
- Uponor Infra 89,7 68,3 84,9 100,3 95,3 70,8
Bruttokate, M€ 98,6 85,2 83,2 92,2 86,7 78,1
- Bruttokate, % 35,5 35,9 33,1 33,3 32,8 33,8
Liikevoitto, M€ 22,5 11,3 11,8 29,2 17,6 4,8
- Talotekniikka – Eurooppa 6,2 6,1 4,7 15,0 9,6 5,7
- Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 15,0 8,1 9,3 9,2 8,6 4,4
- Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, \$ 16,8 8,9 11,7 12,1 11,7 6,1
- Uponor Infra 3,0 -1,3 -0,9 4,2 0,4 -4,2
- Muut -1,4 -1,3 -1,6 0,5 -0,7 -0,8
Liikevoitto, % liikevaihdosta 8,1 4,8 4,7 10,5 6,6 2,1
- Talotekniikka – Eurooppa 5,2 5,4 4,2 12,1 7,9 4,7
- Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 21,5 14,1 16,6 16,8 17,2 11,0
- Uponor Infra 3,0 -0,2 -0,1 4,2 0,4 -6,0
Kauden tulos, M€ 13,3 4,0 8,3 16,8 9,4 1,8
Taseen loppusumma, M€ 716,8 692,5 681,8 701,7 697,9 690,5
Tulos/osake, € 0,17 0,06 0,12 0,21 0,13 0,04
Oma pääoma/osake, € 3,08 2,96 3,16 3,10 2,80 2,66
Markkina-arvo, € 989,0 1 153,0 841,1 780,4 984,6 968,5
Sijoitetun pääoman tuotto, % (p.a.) 14,0 7,2 14,2 14,8 8,8 3,5
Korollinen nettovelka kauden lopussa, M€ 138,8 130,9 82,0 122,9 154,3 147,8
Velkaantumisaste, % 47,8 46,7 27,6 41,7 56,9 56,9
Velkaantumisaste, %, rullaava,
neljä vuosineljännestä 41,0 43,2 45,8 47,3 48,3 52,7
Bruttoinvestoinnit, M€ 10,4 8,1 14,3 9,0 8,0 4,4
- % liikevaihdosta 3,7 3,4 5,7 3,2 3,0 1,9

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Tulos ennen veroja – tuloverot
--------------------------------

= –––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– x 100 Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus, keskiarvo

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %

Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut = –––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat, keskiarvo

Omavaraisuusaste, %

Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus
= ––––––––––––––––––––––––––––––––––––---- x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot

Nettovelkaantumisaste, %

Korollinen nettovelka
= –––––––––––––––––––––––––––––––––-------- x 100
Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus

Korolliset nettovelat

= Korolliset velat – rahat, pankkisaamiset ja rahoitusomaisuusarvopaperit

Tulos/osake (EPS)

  • Kauden tulos
  • = –––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita

Oma pääoma/osake

Oma pääoma

Osakeantioikaistu osakemäärä vuoden lopussa

Osakkeen keskikurssi

Osakkeiden euro-määräinen vaihto

= –––––––––––––––––––––––––––––––––––––

= –––––––––––––––––––––––––––– Osakkeiden kpl-määräinen vaihto