Skip to main content

AI assistant

Sign in to chat with this filing

The assistant answers questions, extracts KPIs, and summarises risk factors directly from the filing text.

Uponor Oyj Interim / Quarterly Report 2011

Aug 10, 2011

3245_10-q_2011-08-10_69d2157c-f346-47c0-a014-fac9914559cf.pdf

Interim / Quarterly Report

Open in viewer

Opens in your device viewer

OSAVUOSIKATSAUS 2011 10.8.2011

OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2011

Uponorin orgaaninen kasvu jatkui vahvana

  • Päämarkkinoiden kasvu hiljeni Saksaa lukuunottamatta
  • Kohonneet ostohinnat painoivat niin talo- kuin yhdyskuntatekniikkaakin
  • Huhti-kesäkuun liikevaihto 222,6 (204,6) milj. euroa, muutos 8,8 %
  • Huhti-kesäkuun liikevoitto 15,5 (18,8) milj. euroa, muutos -3,3 milj. euroa
  • Tammi-kesäkuun liikevaihto 395,8 (362,0), muutos 9,4 %
  • Tammi-kesäkuun liikevoitto 18,7 (20,3) milj. euroa, muutos -1,6 milj. euroa
  • Tammi-kesäkuun osakekohtainen tulos 0,15 (0,12) euroa
  • Tammi-kesäkuun sijoitetun pääoman tuotto 10,6 (9,0) % ja nettovelkaantumisaste 67,7 (54,3) %
  • Tammi-kesäkuun liiketoiminnan rahavirta heikkeni -32,4 (-19,0) milj. euroon
  • Koko vuoden ohjeistus säilyy ennallaan

(Osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 -standardin mukaisesti eikä sitä ole tilintarkastettu. Katsauksen luvut koskevat jatkuvia liiketoimintoja, ellei toisin ole mainittu. Katsauskausi tarkoittaa jaksoa tammi-kesäkuu.)

Toimitusjohtaja Jyri Luomakoski kommentoi kauden kehitystä:

  • Saavutimme Pohjois-Amerikassa selkeän tulosparannuksen edellisvuodesta heikkona jatkuneessa markkinatilanteessa tarkemmalla myyntiponnistusten kohdistamisella. Myös Saksassa saimme hyvän markkinakehityksen siivittämänä aikaan odotuksiamme selvästi paremman orgaanisen kasvun.
  • Vuoden toisen neljänneksen tuloskehitys ei ollut tyydyttävä. Suurimpana syynä siihen oli materiaalikustannusten nopea nousu ja myyntihintojen korotusten viiveellä tuleva vaikutus.
  • Lisääntynyt makrotalouden epävarmuus ja se, että alkuvuoden tuloskehityksemme jäi selkeästi tavoitteista, edellyttävät tehostamistoimia ja kustannusten sopeuttamista, jotta yhtiön kannattava kasvu voidaan turvata. Palaamme näiden suunnitelmiin ja toimenpiteisiin myöhemmin kuluvan vuoden aikana.

Esitysaineisto ja webcast-esitys:

Osavuosikatsaukseen liittyvä aineisto on tämän tiedotteen julkaisun jälkeen esillä osoitteessa www.uponor.fi > Sijoittajat > IR-aineisto ja uutiset.

Osavuosituloksesta järjestetään englanninkielinen webcast-esitys keskiviikkona 10.8. klo 10.00. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen osoitteeseen [email protected]. Esityksen tallenne on katsottavissa pian tulosjulkistuksen jälkeen sivulta www.uponor.fi > Sijoittajat > IR-aineisto ja uutiset.

Uponor Oyj julkaisee vuoden 2011 tammi-syyskuun osavuosikatsauksen 26.10.2011. Suljetun ikkunan aikana 1.10. – 26.10. yhtiö ei kommentoi markkinanäkymiä, liiketoimintaan vaikuttavia seikkoja eikä keskustele raportoimattoman tai kuluvan tilikauden tapahtumista.

Markkinat

Vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen toiveikkuus on toisen neljänneksen aikana monilla markkinoilla muuttunut varovaisuudeksi ja varautuneisuudeksi. Euroopan kriisimaiden vaikeudet, Yhdysvaltain talouden pitkittynyt toipuminen sekä lisääntyvät haasteet myös nopeasti kasvavilla kehittyvien maiden markkinoilla ovat vanginneet niin kuluttajien kuin yritystenkin huomion. Rakennusinvestointeja on supistettu tai lykätty pyrittäessä turvaamaan oma toiminta maailmantalouden kehityksen mahdollisesti heiketessä. Myös investointien rahoitusongelmien määrä on kasvanut. Apua ei ole saatu julkiseltakaan sektorilta, jonka elvytysvaroja on jo viime vuosina käytetty laman torjuntaan.

Rakentaminen ja talotekniikan kysyntä Uponorin toimintamaissa ovat pääosin noudattaneet yleistä talouskehitystä. Poikkeuksena on Euroopan saksankielinen alue ja Benelux-maat, joissa talouskehitys - ja rakentaminen sen imussa - säilyi vuoden toisella neljänneksellä vielä varsin vilkkaana. Pohjoismaissa kasvu tasaantui vilkkaasta alkuvuodesta mutta säilyi pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Etelä- ja Länsi-Euroopassa kehitys oli odotetusti vaatimatonta, ja Ranskaa ja Englantia lukuunottamatta jopa heikkenevää. Pohjois-Amerikassa rakentamisen kysyntä heikkeni hieman alkuvuodesta, ja etenkin Yhdysvalloissa ero vertailuvuoden vahvaan toiseen neljännekseen oli selvä. Itä-Euroopassa markkinoiden välillä oli suuria eroja: toimeliaisuus oli selvästi kohonnut vuoden takaisesta Venäjällä ja Baltian maissa mutta muissa maissa kysynnän kasvu tyrehtyi ja kääntyi jopa laskuun. Yhdyskuntatekniikan kysyntä piristyi odotetusti kevätsesongin saavuttua, ja markkinat tuntuivat myös vertailukautta vilkkaammilta.

Liikevaihto

Vaikka markkinatilanne oli haasteellinen, Uponorin onnistui useilla markkinoilla kasvattaa liikevaihtoaan päätuoteryhmissään. Pääsyinä tähän olivat viime aikojen onnistuneet uudet tuoteratkaisut, joiden myyntiä vauhditettiin voimakkailla ja laajoilla markkinointitoimilla, sekä viime vuosina läpiviedyn asiakassegmentoinnin tehokas hyödyntäminen markkinoinnissa ja teknisessä palvelussa. Rakentamisessa yhä tärkeämmiksi valintatekijöiksi ovat muodostuneet energiatehokkuus, ratkaisujen joustavuus erilaisiin käyttötarpeisiin sekä se, että yhtiön ja sen tuotteiden pitää edustaa kestävää kehitystä. Ne loivat myönteistä taustavirettä, josta Uponor pystyi hyötymään tuotteidensa ja järjestelmiensä myynnissä kaikilla markkina-alueilla.

Uponorin toisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 222,6 (204,6) milj. euroa, joka on 8,8 prosenttia enemmän kuin vertailujaksolla. Konsernin liikevaihdon orgaaninen kasvu oli 5,7 prosenttia. Talotekniikka – Euroopassa Keski-Euroopan liikevaihto kasvoi erityisesti Saksan vilkkaan myynnin ansiosta. Lisäksi Saksan liikevaihtoa kasvatti Zent-Frengeryhtiön enemmistöosuuden hankinta toisen neljänneksen alusta lähtien. Pohjoismaissa talotekniikan liikevaihdon kasvu piristyi vuoden ensimmäisestä neljänneksestä, mutta maiden välillä oli selviä eroja. Etelä- ja Länsi-Euroopan liikevaihto säilyi ennallaan samaan aikaan, kun alueen rakennusmarkkinat yleisesti supistuivat tai pysyivät entisellä tasolla. Itä-Euroopassa liikevaihto kasvoi lähes kaikilla markkinoilla mutta kehitys vaihteli maittain huomattavasti. Pohjois-Amerikassa liikevaihto kasvoi selvästi Kanadassa mutta supistui Yhdysvalloissa heikossa markkinatilanteessa paikallisissa valuutoissa mitattuna. Yhdyskuntatekniikan liikevaihto kasvoi lähinnä Ruotsin ja Tanskan myynnin vetämänä.

Hinnankorotukset, joita toteutettiin kohonneiden kustannusten kattamiseksi, kasvattivat liikevaihtoa vertailukauteen nähden noin 5,0 miljoonaa euroa. Yhtiö ilmoitti toisen

neljänneksen aikana tulevista hinnankorotuksista lähinnä talotekniikkaliiketoiminnassa; niiden vaikutus tulee näkyviin pääosin vuoden kahdella viimeisellä neljänneksellä.

Valuuttakurssien muutokset korottivat katsauskauden liikevaihtoa 0,8 milj. eurolla. Suurimmat vaikutukset tulivat Ruotsin kruunun positiivisesta ja Yhdysvaltain dollarin negatiivisesta muutoksesta.

Liikevaihdon jakautuminen segmenteittäin, huhti-kesäkuu:

M€ 4-6/2011 4-6/2010 Muutos
Talotekniikka – Eurooppa 147,8 130,9 13,0 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 29,5 33,5 -11,8 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, USD 42,8 42,5 0,8 %
Yhdyskuntatekniikka 47,3 42,6 11,0 %
Eliminoinnit -2,0 -2,4
Yhteensä 222,6 204,6 8,8 %

Tammi-kesäkuun liikevaihto oli 395,8 (362,0) milj. euroa, eli 9,4 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Osa kasvusta tuli toisella neljänneksellä Saksassa tehdystä yritysostosta.

Liikevaihdon jakautuminen segmenteittäin, tammi-kesäkuu:

M€ 1-6/2011 1-6/2010 Muutos
Talotekniikka – Eurooppa 270,1 242,9 11,3 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 56,2 58,0 -3,1 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, USD 80,0 76,1 5,2 %
Yhdyskuntatekniikka 73,3 64,5 13,7 %
Eliminoinnit -3,8 -3,4
Yhteensä 395,8 362,0 9,4 %

Tulos ja kannattavuus

Uponor-konsernin toisen neljänneksen liikevoitto oli 15,5 (18,8) miljoonaa euroa eli 3,3 milj. euroa vähemmän kuin vertailukaudella. Kannattavuus eli liikevoittomarginaali heikkeni vertailukauden 9,2 prosentista 7,0 prosenttiin.

Myyntihintojen korotuksista huolimatta kohonneita raaka-ainehintoja ei kokonaisuudessaan saatu takaisin asiakkailta tiukan markkinatilanteen takia. Tämä vaikutti kielteisesti liikevoittoon erityisesti yhdyskuntatekniikassa. Kaikkiin liiketoimintaryhmiin vaikutti se, että kustannustaso oli vertailujaksoa korkeampi muoviraaka-aineitten lisäksi myös metalleissa, komponenteissa, energiassa ja kuljetuksissa. Vuoden ensimmäisen neljänneksen tapaan voimakkaat markkinointipanostukset etenkin Talotekniikka - Euroopassa vaikuttivat kannattavuuden heikkenemiseen myös toisella neljänneksellä. Lisäksi jaksoon osui joitakin pienehköjä kuluja liittyen toiminnan ja tuotteiden laatumielikuvan varmistamiseen Euroopan

taloteknisessä liiketoiminnassa. Tarkasti kohdennetuilla kustannussäästöillä oli myönteinen vaikutus liikevoittoon Pohjois-Amerikan liiketoiminnassa.

M€ 4-6/2011 4-6/2010 Muutos
Talotekniikka - Eurooppa 13,9 16,4 -14,7 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 2,7 2,0 30,0 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, USD 3,8 2,7 40,7 %)
Yhdyskuntatekniikka 1,7 3,1 -45,2 %
Muut -2,6 -2,7 6,8 %
Eliminoinnit -0,2 0,0
Yhteensä 15,5 18,8 -17,4 %

Liikevoiton jakautuminen segmenteittäin, huhti-kesäkuu:

Huhti-kesäkuun tulos ennen veroja oli 13,5 (15,5) miljoonaa euroa. Verojen tulosvaikutus oli 4,5 milj. euroa, kun verojen määrä vertailukaudella oli 4,7 milj. euroa. Toisen neljänneksen voitto oli 9,0 (10,8) miljoonaa euroa.

Tammi-kesäkuun liikevoitto oli 18,7 (20,3) miljoonaa euroa eli 1,6 milj. euroa vähemmän kuin vertailukaudella. Kannattavuus eli liikevoittomarginaali oli 4,7 prosenttia, kun se vertailukaudella oli 5,6 prosenttia. Katsauskauden osakekohtainen tulos oli 0,15 (0,12) euroa, myös laimennettuna. Oma pääoma osaketta kohti oli 3,00 (3,30) euroa, myös laimennettuna.

M€ 1-6/2011 1-6/2010 Muutos
Talotekniikka – Eurooppa 20,5 25,4 -19,3 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 3,4 0,2 +2039 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, USD 4,8 0,2 +2188 %)
Yhdyskuntatekniikka -2,3 -0,9 -143,0 %
Muut -3,7 -4,6 21,2 %
Eliminoinnit 0,8 0,2
Yhteensä 18,7 20,3 -7,8 %

Liikevoiton jakautuminen segmenteittäin, tammi-kesäkuu:

Investoinnit ja rahoitus

Katsauskauden investointivarat suunnattiin lähinnä ylläpitoon ja parannuksiin. Suurin yksittäinen hanke oli huhtikuun 11. päivänä päätökseen saatu kauppa, jossa Uponor hankki 50,3 prosentin osake-enemmistön saksalaisesta Zent-Frenger Gesellschaft für Gebäudetechnik mbH -yhtiöstä. Yhtiön liittäminen osaksi Uponor-konsernia on edennyt hyvin.

Bruttoinvestointien määrä tammi-kesäkuussa oli 9,2 (5,4) milj. euroa. Se alitti poistojen määrän, joka oli 14,0 (15,0) milj. euroa. Liiketoiminnan rahavirta heikkeni normaalia kausivaihtelua noudattaen –32,4 (-19,0) milj. euroon.

Markkinatilanteen epävarmuuden jatkuessa konsernissa kiinnitetään edelleen erityistä huomiota maksukyvyn ylläpitämiseen hyvänä. Myös erääntyneiden myyntisaatavien seurantaa ja muita toimenpiteitä luottotappioiden välttämiseksi jatketaan.

Konsernin rahoitusrakennetta uudistettiin laskemalla kesäkuussa liikkeelle kaksi yhteensä 100 miljoonan euron määräistä joukkovelkakirjalainaa. Vaihtuvakorkoisen viiden vuoden lainan määrä on 20 milj. euroa ja vaihtuvakorkoisen seitsemän vuoden lainan määrä 80 milj. euroa. Uudistuksella haluttiin laajentaa rahoituslähteitä ja pidentää rahoituksen maturiteettia. Joukkovelkakirjalainojen sijoittajat olivat kotimaisia institutionaalisia sijoittajia.

Samassa yhteydessä tehtiin koronvaihtosopimus, jolla osa joukkovelkakirjalainan korosta muutettiin kiinteäksi koroksi neljäksi vuodeksi. Korkosuojaukset otettiin suojauslaskennan piiriin koronvaihtosopimuksen tekopäivästä lähtien.

Yhtiö maksoi kesäkuussa pois suomalaiselta eläkevakuutusyhtiöltä ottamansa 80 milj. euron takaisinlainan. Maksuhetkellä sitä oli jäljellä 40 milj. euroa. Yhtiöllä on käytettävissään kahdenvälisiä luottolimiittejä 190 milj. euron arvosta; niistä ei kauden päättyessä ollut nostettuna yhtään. Kotimaisesta 150 milj. euron yritystodistusohjelmasta oli kauden lopussa käytössä 74,5 milj. euroa.

Konsernin korolliset nettovelat nousivat 150,9 (130,8) milj. euroon. Rahavarat kauden lopussa olivat 36,2 (6,8) milj. euroa. Nettovelkaantuminen eli gearing nousi 67,7 (54,3) prosenttiin, joka on yhä linjassa konsernin tavoitteiden kanssa.

Katsauskauden tapahtumia

Alkuvuonna messuilla esiteltyjen tuoteuutuuksien markkinointia on jatkettu voimakkaasti. Uponorin talotekniikan tärkeimpiä uutuuksia oli muun muassa uusi RTMliitinteknologia käyttövesiputkiin. Asiakkaiden kiinnostus sitä kohtaan on ollut suurta ja tukkukaupan ennakkotilaukset ovat ylittäneet odotukset. RTM-teknologia edustaa kokonaan uudenlaista puristusliitostapaa eikä liittämiseen enää tarvita työkalua. Toinen merkittävä talotekniikkauutuus oli yhteistyössä johtavan työkaluvalmistajan kanssa kehitetty PEX-putkiliitostyökalu, joka nopeuttaa Quick & Easy –liitosten tekoa ja on helpompi käsitellä. Molempien yllä mainittujen uutuuksien avulla Uponor on lujittanut asemaansa johtavana toimijana alallaan ja hankkinut muun muassa uusia myyntikanavia.

Toisella vuosineljänneksellä esiteltiin uusia tuotteita Uponorin ohjausjärjestelmätarjontaan. Merkittävin uudistus on kokonaan uusi sisäilmastojärjestelmän ohjausyksikkö, joka mahdollistaa tehokkaan ja energiaa säästävän lämmityksen ja viilennyksen säätämisen samalla laitteella. Se liittyy saumattomasti Uponorin viime vuonna esittelemään DEM-säätöteknologiaan. Lisäksi DEM-järjestelmää täydennettiin johdollisella seinätermostaatilla viime vuonna esitellyn langattoman mallin vaihtoehdoksi.

Pohjois-Amerikan markkinoille tuotiin asennustyötä helpottava lattialämmityksen tekninen keskusyksikkö, johon on tehtaalla valmiiksi asennettu kaikki keskeiset komponentit. Lattialämmityksen putkipiirien asennuksen nopeuttamiseksi markkinoille tuotiin uudenlainen asennuspohjalevy, joka sopii niin korjausrakentamiseen, jälkiasennuksiin kuin uudisrakentamiseenkin.

Myös yhdyskuntateknistä tarjontaa uudistettiin. Talvella Ruotsissa esitelty uusi IQviemäriputkijärjestelmä tuotiin markkinoille myös Tanskassa, jossa se sai hyvän vastaanoton. Myös uusia kaivoratkaisuja tuotiin markkinoille.

Uuden asiakassegmentointimallin käyttöönottoa kaikilla markkinoinnin osa-alueilla jatkettiin määrätietoisesti. Kauden aikana uudistettiin tuoteryhmien kehitys- ja markkinointiorganisaatioita.

Kesäkuussa Uponor allekirjoitti yhdessä muiden alansa johtavien jäsenyritysten kanssa Euroopan rakennusalan tutkimus- ja kehitysjärjestö ENCORDin julkilausuman, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä eurooppalaisessa rakentamisessa.

Uponor raportoi vuoden 2010 ympäristölukujaan osana Investor CDP 2011 –hanketta. Viime vuonna Uponor osallistui siihen ensimmäistä kertaa. Samassa yhteydessä alettiin laatia konserninlaajuisia pitkän tähtäyksen kestävän kehityksen tavoitteita toiminnan kehittämiseksi.

Huhtikuun alussa avattiin virallisesti Espanjan Móstolesiin uusi jakelukeskus. Sen kanssa samassa rakennuksessa toimii Etelä- ja Länsi-Euroopan alueen koulutuskeskus ja pääkonttori. Rakennuksen lämmityksessä ja viilennyksessä hyödynnetään uusiutuvaa energiaa Uponorin omien tuoteratkaisujen avulla.

Toukokuussa Uponor käynnisti Libanonissa yhteisyrityksen nimeltä Uponor Middle East SAL alueen myynnin kehittämiseksi. Samassa kuussa Romanian edustusto muutettiin tytäryhtiöksi.

Henkilöstö ja hallinto

Yhtiön jatkuvien toimintojen palveluksessa oli katsauskauden aikana täysipäiväiseksi muutettuna keskimäärin 3 281 (3 203) työntekijää, mikä on 78 enemmän kuin vastaavalla jaksolla vuonna 2010. Vastaavasti katsauskauden lopussa palveluksessa oli 3 400 (3 272) työntekijää, mikä on 128 enemmän kuin vertailukauden lopussa. Pääosa lisäyksestä selittyy vuoden toisella neljänneksellä Saksassa tehdyllä yritysostolla.

Osakepääoma ja osakkeet

Uponor Oyj:n osakepääoma on 146 446 888 euroa ja osakkeiden lukumäärä 73 206 944. Määrissä ei ole tapahtunut muutoksia katsauskauden aikana.

Vuoden toisen neljänneksen aikana Uponorin osakevaihto NASDAQ OMX:n Helsingin pörssissä oli 7,3 (9,5) miljoonaa osaketta, arvoltaan 89,0 (119,0) miljoonaa euroa. Osakekannan markkina-arvo kauden päättyessä oli 0,8 (0,9) miljardia euroa ja osakkeenomistajien määrä 20 730 (22 288).

Yhtiön hallussa on 160 000 omaa osaketta, jotka hankittiin vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Ne on hankittu käytettäväksi yhtiön osakesidonnaisissa kannustinohjelmissa.

Varsinainen yhtiökokous 15. maaliskuuta 2011 valtuutti hallituksen päättämään enintään 3,5 miljoonan oman osakkeen hankkimisesta vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Se vastaa noin 4,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti ja enintään 18 kuukautta

yhtiökokouksesta. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään myös enintään 7,2 miljoonan osakkeen osakeannista; määrä vastaa noin 9,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus päättää osakeannin ehdoista. Osakkeita voidaan antaa myös suunnattuna antina osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen. Valtuutus sisältää mahdollisuuden päättää maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti.

Yhtiökokouksen päätöksellä yhtiö maksoi maaliskuussa osinkona 0,55 euroa osakkeelta tilivuodesta 2010.

Hallitus ei käyttänyt valtuutuksia katsauskaudella. Hallituksella ei ole muita voimassaolevia valtuutuksia yhtiökokoukselta.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.

Lähiajan näkymät

Vuosi 2011 käynnistyi varovaisen myönteisissä merkeissä mutta toisen neljänneksen aikana makrotalouden kehitykseen on jälleen tullut epävarmuutta niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin Aasiassakin. Se on vaikuttanut kuluttajien ja yritysten investointihalukkuuteen ja hidastanut asuinrakentamisen markkinoiden muuten terveellä pohjalla olevaa palautumista laman aikaiselta tasoltaan. Nämä vaikutukset ovat olleet erilaisia markkina-alueesta riippuen.

Saksankielisessä Euroopassa keväällä havaitut myönteiset merkit ovat jatkuneet ja liiketoiminta on kehittynyt varsin suotuisasti. Kehityksen arvioidaan hieman heikkenevän loppuvuotta kohti mentäessä. Pohjoismaiden talotekninen kysyntä on heikentynyt alkuvuoden tasosta mutta sen arvioidaan pysyvän nykytasolla ainakin lähikuukausien ajan. Myös Yhdyskuntatekniikan kysynnän odotetaan säilyvän nykyisen kaltaisena Pohjois-Euroopassa. Etelä- ja Länsi-Euroopassa aiemmin havaitut myönteiset merkit eivät ole riittäneet markkinoiden piristämiseen eikä kysynnän lähiaikoinakaan uskota kasvavan maiden kamppaillessa talousongelmiensa kanssa. Pohjois-Amerikassa on rakennustilastojen valossa odotettavissa verraten tasaista kehitystä ja markkinoiden arvioidaankin säilyvän lähellä tämän hetken tasoa.

Asumisen ja rakentamisen markkinoiden kehitys on hyvin riippuvainen kansainvälisestä talouskehityksestä, joka saattaa muuttaa yhtiön ja sen asiakkaiden toimintaedellytyksiä huomattavastikin yllä esitetyistä arvioista. Yleisen taloudellisen ja poliittisen kehityksen ennustettavuus on juuri nyt erittäin vaikeaa. Ja kuten aina, Uponorin taloudellinen tulos on alttiina monille strategisille, operatiivisille, taloudellisille ja vahinkoriskeille. Näiden tarkempi riskianalyysi löytyy yhtiön vuosikertomuksesta.

Viime päivien kansainvälinen rahamarkkinoiden epävarmuus voi laajetessaan vaikuttaa Uponorin toimintaympäristöön ja heikentää yhtiön liiketoiminnan edellytyksiä. Perustaen arvionsa tämän hetkiseen tilanteeseen yhtiö säilyttää koko vuoden ohjeistuksensa ennallaan:

Uponorin liikevaihdon orgaanisen kasvun ennustetaan kiihtyvän vuoden 2010 tasolta ja liikevoiton arvioidaan paranevan viime vuoden raportoidusta liikevoitosta. Konsernin

käyttöomaisuusinvestointien määrän ei odoteta ylittävän poistojen määrää, ja tehokkaan nettokäyttöpääoman hallinnan avulla konsernin rahavirran odotetaan säilyvän hyvänä.

Uponor Oyj Hallitus

Lisätietoja: Jyri Luomakoski, toimitusjohtaja, puh. 020 129 2824 Riitta Palomäki, talousjohtaja, puh. 020 129 2822

Tarmo Anttila viestintäjohtaja puh. 020 129 2852

JAKELU: NASDAQ OMX - Helsinki Tiedotusvälineet www.uponor.fi

OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2011: Taulukko-osa

Osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 -standardin mukaisesti eikä sitä ole tilintarkastettu. Pörssitiedotteen suluissa olevat luvut ovat vuoden 2010 vastaavan jakson lukuja. Osavuosikatsauksen muutosprosentit on laskettu tarkoista luvuista eikä katsauksessa julkaistuista pyöristetyistä luvuista.

LYHENNETTY KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

M€ 1-6/2011 1-6/2010 4-6/2011 4-6/2010 1-12/2010
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto 395,8 362,0 222,6 204,6 749,2
Hankinnan ja valmistuksen kulut 250,8 222,5 142,1 123,9 461,1
Bruttokate 145,0 139,5 80,5 80,7 288,1
Muut liiketoiminnan tuotot 0,1 1,1 0,1 0,5 2,2
Varastointimenot 15,4 14,9 8,0 7,4 30,1
Myynnin ja markkinoinnin kulut 80,0 74,0 40,7 38,5 145,1
Hallinnon kulut 23,2 23,6 12,3 12,3 45,0
Liiketoiminnan muut kulut 7,8 7,8 4,1 4,2 17,7
Liikevoitto 18,7 20,3 15,5 18,8 52,4
Rahoituskulut, netto 3,1 7,4 2,0 3,3 10,7
Tulos ennen veroja 15,6 12,9 13,5 15,5 41,7
Tuloverot 5,1 3,9 4,5 4,7 14,7
Tulos jatkuvista toiminnoista 10,5 9,0 9,0 10,8 27,0
Lopetetut toiminnot
Lopetettujen toimintojen tulos 0,0 -0,9 0,0 -0,5 -2,3
Kauden tulos 10,5 8,1 9,0 10,3 24,7
Laaja tuloslaskelma
Muuntoeron muutos -6,3 17,1 -2,3 8,7 12,6
Rahavirran suojaus -0,7 0,4 -0,2 0,8 1,6
Nettoinvestoinnin suojaus 3,4 -6,3 2,4 -3,1 -8,4
Kaudelle kirjatut laajan tuloksen erät -3,6 11,2 -0,1 6,4 5,8
Kauden laaja tulos 6,9 19,3 8,9 16,7 30,5
Kauden tuloksen jakaminen
- Emoyrityksen omistajille 10,8 8,1 9,3 10,3 24,7
- Määräysvallattomille omistajille -0,3 - -0,3 - -
Laajan tuloksen jakaminen
- Emoyrityksen omistajille 7,2 19,3 9,2 16,7 30,5
- Määräysvallattomille omistajille -0,3 - 0,3 - -
Osakekohtainen tulos, € 0,15 0,11 0,13 0,14 0,34
- Jatkuvat toiminnot 0,15 0,12 0,13 0,15 0,37
- Lopetetut toiminnot 0,00 -0,01 0,00 -0,01 -0,03
Laimennettu osakekohtainen tulos, € 0,15 0,11 0,13 0,14 0,34
- Jatkuvat toiminnot 0,15 0,12 0,13 0,15 0,37
- Lopetetut toiminnot 0,00 -0,01 0,00 -0,01 -0,03

LYHENNETTY KONSERNITASE

M€ 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 166,4 175,3 171,3
Aineettomat hyödykkeet 99,0 99,7 96,9
Arvopaperit ja pitkäaikaiset sijoitukset 8,6 8,4 8,4
Laskennalliset verosaamiset 12,3 15,9 13,9
Pitkäaikaiset varat yhteensä 286,3 299,3 290,5
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 97,4 90,4 84,4
Myyntisaamiset 157,2 147,8 93,1
Muut saamiset 19,0 13,8 17,3
Rahavarat 36,2 6,8 11,9
Lyhytaikaiset varat yhteensä 309,8 258,8 206,7
Varat yhteensä 596,1 558,1 497,2
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 219,2 240,8 252,1
Määräysvallattomien omistajien osuus 3,7 - -
Oma pääoma yhteensä 222,9 240,8 252,1
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat 112,4 59,6 43,5
Laskennalliset verovelat 9,4 10,1 9,5
Varaukset 4,1 5,7 5,6
Eläkevelvoitteet ja muut velat 22,4 15,4 21,6
Pitkäaikaiset velat yhteensä 148,3 90,8 80,2
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 74,7 78,0 35,2
Varaukset
Ostovelat
6,6
61,9
7,1
58,7
6,4
51,0
Muut velat 81,7 82,7 72,3
Lyhytaikaiset velat yhteensä 224,9 226,5 164,9
Oma pääoma ja velat yhteensä 596,1 558,1 497,2

OSAVUOSIKATSAUS 2011 10.8.2011 11

LYHENNETTY KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

M€ 1-6/2011 1-6/2010 1-12/2010
Liiketoiminnan rahavirta
Tulorahoitus 32,6 28,2 74,9
Käyttöpääoman muutos -55,0 -44,3 -22,6
Maksetut verot -9,5 -1,4 1,1
Maksetut korot -0,8 -1,9 -4,7
Saadut korot 0,3 0,4 0,5
Liiketoiminnan rahavirta -32,4 -19,0 49,2
Investointien rahavirta
Tytäryritysten hankinnat -6,4 - -
Osakemyynnit 0,1 - 0,2
Käyttöomaisuusinvestoinnit -9,2 -5,4 -19,0
Käyttöomaisuuden myyntituotot 0,3 2,8 5,0
Saadut osingot 0,0 0,0 0,1
Lainasaamisten takaisinmaksut 0,2 0,0 0,1
Investointien rahavirta -15,0 -2,6 -13,6
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot 161,3 47,7 67,6
Lainojen takaisinmaksut -58,2 - -84,0
Lyhytaikaisten lainojen muutokset 9,8 4,9 18,0
Osingonjako -40,2 -36,5 -36,5
Rahoitusleasingmaksut -1,0 -0,9 -2,1
Rahoituksen rahavirta 71,7 15,2 -37,0
Rahavarojen muuntoerot 0,0 0,0 -0,1
Rahavarojen muutos 24,3 -6,4 -1,3
Rahavarat 1. tammikuuta 11,9 13,2 13,2
Rahavarat kauden lopussa 36,2 6,8 11,9
Muutos taseen mukaan 24,3 -6,4 -1,3

*) Q3 2010 osavuosikatsauksen yhteydessä Uponor Oyj:n rahavirtalaskelman esitystapaa muutettiin niin, että rahoituksen rahavirtaan sisältyvät juoksuajaltaan yli kolmen kuukauden pituiset lainat eroteltiin erikseen lainan nostoihin ja takaisinmaksuihin. Juoksuajaltaan alle kolmen kuukauden pituiset lainat esitetään nettona yhdellä rivillä rahoituksen rahavirrat erässä Lyhytaikaisten lainojen muutokset. Vertailutiedot on oikaistu vastaamaan uutta esitystapaa

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

M€ A B C* D E F G H I
Oma pääoma
1.1.2011 146,4 50,2 -5,5 -1,4 -1,2 63,6 252,1 - 252,1
Tilikauden
laaja tulos 2,7 -6,3 10,8 7,2 -0,3 6,9
Maksetut
osingot (0,55
euroa/osake) -40,2 -40,2 - -40,2
Osakepalkkio
ohjelmat 0,1 0,1 0,1
Muut
oikaisut** 0,0 0,0 4,0 0,0
Oma pääoma
30.6.2011 146,4 50,2 -2,8 -7,7 -1,2 34,3 219,2 3,7 222,9
Oma pääoma
1.1.2010 146,4 50,2 1,3 -14 -1,2 75,3 258,0 - 258,0
Tilikauden
laaja tulos -5,9 17,1 8,1 19,3 - 19,3
Maksetut
osingot (0,50
euroa/osake) -36,5 -36,5 - -36,5
Osakepalkkio
ohjelma 0,0 - 0,0
Muut oikaisut 0,0 0,0 - 0,0
Oma pääoma
30.6.2010 146,4 50,2 -4,6 3,1 -1,2 46,9 240,8 - 240,8

*) Sisältää -5,0 (-6,3) M€ nettoinvestoinnin suojauslaskennan tehokkaan osuuden

**) Sisältää tytäryhtiöosakkeiden hankinnat

  • A Osakepääoma
  • B Ylikurssirahasto
  • C* Muut rahastot
  • D Kertyneet muuntoerot
  • E Omat osakkeet
  • F Edellisten tilikausien voitto
  • G Emoyhtiön omistajien osuus
  • H Määräysvallattomien osuus
  • I Oma pääoma

OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT

LAADINTAPERIAATTEET

Osavuosikatsaus on laadittu EU:n hyväksymiä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) ja IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin vuoden 2010 tilinpäätöksessä noudattamien periaatteiden kanssa lukuun ottamatta alla listattuja muutoksia.

Valmiusaste: Konsernin kirjaa Zent-Frengerin keskeneräiset pitkäaikaisprojektit valmiusasteen perusteella.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

M€ 1-6/2011 1-6/2010 1-12/2010
Bruttoinvestoinnit 9,2 5,4 19,0
- % liikevaihdosta 2,3 1,5 2,5
Poistot 14,0 15,0 29,1
Arvonalentumiset - - 1,4
Myydyn käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo 0,2 2,4 5,4
HENKILÖSTÖ
Kokopäiväiseksi muutettuna 1-6/2011 1-6/2010 1-12/2010
Keskimäärin 3 281 3 203 3 219
Kauden lopussa 3 400 3 272 3 197
OMAT OSAKKEET 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Omat osakkeet, kpl 160 000 160 000 160 000
- osakepääomasta, % 0,2 % 0,2 % 0,2 %
- äänimäärästä, % 0,2 % 0,2 % 0,2 %
Omien osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo, M€ 0,3 0,3 0,3

SEGMENTTI-INFORMAATIO

1-6/2011 1-6/2010
M€ Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Ulkoinen Sisäinen Yhteensä
Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka -
Eurooppa 269,9 0,2 270,1 242,5 0,4 242,9
Talotekniikka -
Pohjois-Amerikka 56,2 - 56,2 58,0 - 58,0
Yhdyskuntatekniikka 69,7 3,6 73,3 61,5 3,0 64,5
Eliminoinnit - -3,8 -3,8 - -3,4 -3,4
Yhteensä 395,8 - 395,8 362,0 - 362,0
4-6/2011 4-6/2010
M€ Ulkoinen
Sisäinen Yhteensä Ulkoinen Sisäinen Yhteensä
Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka -
Eurooppa 147,7 0,1 147,8 130,6 0,3 130,9
Talotekniikka -
Pohjois-Amerikka 29,5 0,0 29,5 33,5 - 33,5
Yhdyskuntatekniikka 45,4 1,9 47,3 40,5 2,1 42,6
Eliminoinnit 0,0 -2,0 -2,0 - -2,4 -2,4
1-12/2010
M€ Ulkoinen Sisäinen Yhteensä
Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa 503,6 0,8 504,4
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 114,6 - 114,6
Yhdyskuntatekniikka 131,0 7,3 138,3
Eliminoinnit - -8,1 -8,1
Yhteensä 749,2 - 749,2
M€ 1-6/2011 1-6/2010 4-6/2011 4-6/2010 1-12/2010
Segmentin tulos, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa 20,5 25,4 13,9 16,4 55,7
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 3,4 0,2 2,7 2,0 3,1
Yhdyskuntatekniikka -2,3 -0,9 1,7 3,1 0,4
Muut -3,7 -4,6 -2,6 -2,7 -6,8
Eliminoinnit 0,8 0,2 -0,2 0,0 0,0
Yhteensä 18,7 20,3 15,5 18,8 52,4
M€ 1-6/2011 1-6/2010 1-12/2010
Segmentin poistot ja arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa 6,5 6,4 13,2
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 2,0 3,3 8,0
Yhdyskuntatekniikka 3,1 2,8 5,6
Muut 2,1 2,2 4,3
Eliminoinnit 0,3 0,3 -0,5
Yhteensä 14,0 15,0 30,6
Segmentin investoinnit, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa 5,2 2,3 8,0
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 1,3 1,7 4,3
Yhdyskuntatekniikka 2,0 1,3 6,2
Muut 0,7 0,1 0,5
Yhteensä 9,2 5,4 19,0
M€ 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Segmentin varat
Talotekniikka - Eurooppa 432,2 407,9 414,9
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 179,2 141,2 126,8
Yhdyskuntatekniikka 105,3 96,8 88,9
Muut 538,8 461,1 534,2
Eliminoinnit -659,4 -548,9 -667,6
Yhteensä 596,1 558,1 497,2
Segmentin velat
Talotekniikka - Eurooppa 310,9 285,0 303,1
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 64,1 84,5 72,8
Yhdyskuntatekniikka 76,5 71,4 64,2
Muut 521,5 446,8 496,0
Eliminoinnit -599,7 -570,4 -691,0
Yhteensä 373,3 317,3 245,1
1-6/2011 1-6/2010 1-12/2010
Segmentin henkilöstö, keskimäärin
Talotekniikka - Eurooppa 2 280 2 222 2 222
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 409 428 427
Yhdyskuntatekniikka 534 493 509
Muut 58 60 61
Yhteensä 3 281 3 203 3 219
Täsmäytyslaskelma
M€ 1-6/2011 1-6/2010 1-12/2010
Segmentin tulos, jatkuvat toiminnot
Segmenttien tulos yhteensä 18,7 20,3 52,4
Rahoituskulut, netto 3,1 7,4 10,7
Konsernin tulos ennen veroja
15,6 12,9 41,7

VASTUUSITOUMUKSET

M€ 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Konserni:
Pantit
- omasta velasta 0,0 0,0 0,0
Kiinnitykset
- omasta velasta - 0,0 -
Takaukset
- omasta velasta 0,6 0,1 0,1
- muiden puolesta 7,3 7,0 7,0
Emoyhtiö:
Takaukset
- konserniyhtiön puolesta 11,3 10,6 11,2
- muiden puolesta 6,9 6,9 6,9
MUUT VUOKRASOPIMUKSET 33,4 30,6 29,3

JOUKKOVELKAKIRJAT

Konsernin rahoitusrakennetta uudistettiin laskemalla 21. kesäkuuta liikkeelle kaksi yhteensä sadan miljoonan euron määräistä joukkovelkakirjaa, jotka suunnattiin pääosin suomalaisille institutionaalisille sijoittajille. Vaihtuvakorkoisen viiden vuoden lainan määrä on 20 miljoonaa euroa ja korko kuuden kuukauden Euribor + 1,75 prosenttia. Vaihtuvakorkoisen seitsemän vuoden lainan määrä on 80 miljoonaa euroa ja korko kuuden kuukauden Euribor + 2,05 prosenttia. Lainojen korkomuutoksia suojaa 50 miljoonan euron nimellisarvoiset koronvaihtosopimukset.

JOHDANNAISSOPIMUKSET

M€ Nimellis Käypä Nimellis Käypä Nimellis Käypä
arvo arvo arvo arvo arvo arvo
30.6.2011 30.6.2011 30.6.2010 30.6.2010 31.12.2010 31.12.2010
Valuuttajohdannaiset
- Termiinisopimukset 163,0 1,0 154,4 -5,4 175,1 4,0
- Ostetut
valuuttaoptiot 13,6 0,1 - - 21,6 0,0
- Myydyt
valuuttaoptiot 14,4 -0,1 - - 21,6 -0,3
Korkojohdannaiset
-Koronvaihto
sopimukset 50,0 -0,5
Hyödykejohdannaiset
- Termiinisopimukset 5,9 0,4 6,4 0 6,0 1,6

LIIKETOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN

Alla olevassa Zent-Frengerin alustavassa hankintamenolaskelmassa kauppahinta kohdistuu pääosin vaihtoomaisuuteen. Hankintamenolaskelma tehtiin alustavana 1. huhtikuuta 2011 ja se voi muuttua.

Suoritettu käteisvastike 6.4
Hankintoihin liittyvät menot (kirjattu kuluiksi) 0.9
Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo, alustava laskelma
Rahavarat 0.0
Pitkäaikaiset varat 3.8
Vaihto-omaisuus 1.6
Myynti- ja muut saamiset 5.9
Ostovelat ja muut korottomat velat -5.1
Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä 6.2
Määräysvallattomien omistajien osuus 4.0
Liikearvo 2.4
Kokonaisarvo 12.6

LOPETETUT TOIMINNOT

Vuonna 2011 ja 2010 konsernin lopetetuissa toiminnoissa esitetään kulut, jotka liittyvät vuonna 2008 myydyn Irlannin kunnallisteknisen liiketoiminnan käytössä olleen kiinteistön maaperän puhdistamiseen, joka aloitettiin vuonna 2008

M€ 1-6/2011 1-6/2010 1-12/2010
Kulut 0,0 0,9 2,3
Tulos ennen veroja 0,0 -0,9 -2,3
Tuloverot 0,0 0,0 0,0
Tulos verojen jälkeen 0,0 -0,9 -2,3
Kauden tulos lopetetuista toiminnoista - -0,9 -2,3
Rahavirta lopetetuista toiminnoista
Liiketoiminnan rahavirta -0,2 -0,2 -1,6
LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA
M€ 1-6/2011 1-6/2010 1-12/2010
Jatkuvat toiminnot
Ostot osakkuusyhtiöiltä 0,9 0,7 1,4
Saamiset ja velat kauden lopussa

Ostovelat ja muut velat 0,1 0,1 0,0

TUNNUSLUVUT

1-6/2011 1-6/2010 1-12/2010
Osakekohtainen tulos, € 0,15 0,11 0,34
- jatkuvat toiminnot 0,15 0,12 0,37
- lopetetut toiminnot 0,00 -0,01 -0,03
Liikevoitto (jatkuvat toiminnot), % 4,7 5,6 7,0
Oman pääoman tuotto, % (p.a.) 8,8 6,5 9,7
Sijoitetun pääoman tuotto, % (p.a.) 10,6 9,0 14,4
Omavaraisuusaste, % 37,4 43,2 50,8
Nettovelkaantumisaste, % 67,7 54,3 26,5
Korolliset nettovelat 150,9 130,8 66,8
Oma pääoma / osake, € 3,00 3,30 3,45
- laimennusvaikutuksella oikaistu 3,00 3,30 3,45
Osakkeen kurssikehitys
- alin, € 10,15 10,58 10,58
- ylin, € 14,25 15,66 15,66
- keskikurssi, € 12,38 13,26 12,88
Osakevaihto
- 1 000 kpl 16 878 19 711 37 389
- M€ 209 261 482

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Oman pääoman tuotto (ROE), %
Tulos ennen veroja – tuloverot
= –––––––––––––––––––––––––
x 100
Oma pääoma, keskiarvo
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %
Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
= ––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– x 100
Taseen loppusumma - korottomat velat, keskiarvo
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma
= –––––––––––––––––––––––––––––––
x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, %
Korollinen nettovelka
= –––––––––––––––––
x 100
Oma pääoma
Korolliset nettovelat
= Korolliset velat – rahat, pankkisaamiset ja rahoitusomaisuusarvopaperit
Tulos/osake (EPS)
Kauden tulos, emoyhtiön omistajille kuuluva osuus
= –––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä
ilman omia osakkeita
Oma pääoma/osake
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
= –––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Osakeantioikaistu osakemäärä vuoden lopussa
Osinko tuloksesta prosentteina
Osakekohtainen osinko
= –––––––––––––––––––
Osakekohtainen tulos
Hinta/voittosuhde
(Tili)kauden päätöskurssi
= ––––––––––––––––––––
Osakekohtainen tulos
Osakkeen keskikurssi
Osakkeiden euro-määräinen vaihto
= ––––––––––––––––––––––––––––
Osakkeiden kpl-määräinen vaihto