Uponor Oyj — Interim / Quarterly Report 2010

Oct 26, 2010

OSAVUOSIKATSAUS 2010

OSAVUOSIKATSAUS 1-9/2010

Uponorin kehitys vakaata, kannattavuus parani

• Euroopan talotekniikassa voimakas parannus kolmannella neljänneksellä; Yhdyskuntatekniikka ja Pohjois-Amerikka heikkenivät
• Heinä-syyskuun liikevaihto 205,5 milj. euroa, kasvua 5,2 %; liikevoitto 23,5, milj. euroa, kasvua 34,9 %
• Tammi-syyskuun liikevaihto 567,5 (559,7) milj. euroa, muutos +1,4 %
• Tammi-syyskuun liikevoitto 43,8 (28,9) milj. euroa, muutos +51,7 %
• Tammi-syyskuun osakekohtainen tulos 0,32 (0,13) euroa
• Sijoitetun pääoman tuotto 15,5 % (7,1 %); nettovelkaantumisaste 40,9 % (41,7 %)
• Tammi-syyskuun liiketoiminnan rahavirta 7,9 (31,9) milj. euroa
• Koko vuoden ohjeistus säilyy ennallaan

(Luvut koskevat jatkuvia liiketoimintoja, ellei toisin ole mainittu.)

Toimitusjohtaja Jyri Luomakoski kommentoi kauden kehitystä:

• Euroopan taloteknisen liiketoimintamme kannattavuuden paraneminen, joka alkoi jo ensimmäisellä neljänneksellä, on jatkunut vahvana. Se osoittaa, että toteutetut kehitystoimet kantavat hedelmää suunnitellusti. Myös liikevaihto kehittyi myönteisesti markkinoiden kysynnän elpyessä.
• Yhdyskuntatekniikan ja Pohjois-Amerikan liikevaihdon kehitys jäi odotuksia heikommaksi, heijastaen näiden markkinoiden heikkona jatkuvaa kysyntää. Erityisesti Yhdysvaltain epävakaa kehitys, josta merkkejä näkyi jo edellisellä vuosineljänneksellä, oli pettymys.
• Uskomme asuinrakentamisen markkinoiden toipumisen jatkuvan edelleen hitaasti mutta vakaasti, vaikka erot eri alueiden välillä säilynevät selvinä. Liike- ja julkisen rakentamisen lasku lienee lähellä syklin pohjaa, mutta kasvun käynnistyminen on riippuvainen yleisistä taloudellisista suhdanteista.

Esitysaineisto ja webcast-esitys:

Osavuosikatsaukseen liittyvä aineisto on tämän tiedotteen julkaisun jälkeen esillä osoitteessa www.uponor.fi > Sijoittajat > IR-aineisto ja uutiset.

Englanninkielinen webcast-esitys tulosjulkistustilaisuudesta järjestetään tiistaina 26.10. klo 10.00. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen osoitteeseen ir@uponor.com. Esityksen tallenne on katsottavissa pian tulosjulkistuksen jälkeen sivulta www.uponor.fi > Sijoittajat.

Uponor Oyj julkaisee vuoden 2010 tilinpäätöstiedotteen 10.2.2011. Suljetun ikkunan aikana 1.1.–9.2.2011 yhtiö ei kommentoi markkinanäkymiä, liiketoimintaan vaikuttavia seikkoja eikä keskustele raportoimattoman tai kuluvan tilikauden tapahtumista.

Markkinat

Rakennusalan markkinat kehittyivät vuoden kolmannen neljänneksen aikana verrattain vakaasti ja pääosin edellisen osavuosikatsauksen yhteydessä julkaistujen odotustemme mukaisesti. Viime vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kysyntä oli pääosin vahvempaa. Kasvua määritti lähinnä luonnollisen kasvun piristyminen pitkän taantuman jälkeen kuluttajien voimistuneen luottamuksen tukemana mutta myös julkisten tukitoimien synnyttämää kasvua oli edelleen paikoitellen havaittavissa.

Keski-Euroopassa talotekniikan markkinoiden kysyntä oli viime vuoteen verrattuna selvästi pirteämpää etenkin Saksassa, mutta myös Itävallassa kuluttajien investointihalukkuus oli viriämässä. Benelux-alueen kysyntä oli edelleen vaisua johtuen pääasiassa Hollannin heikosta tilanteesta. Keski-Euroopassa myös julkisen ja liikerakentamisen kysyntä elpyi hiukan, johtuen osittain siitä, että harvoja hankkeita ajoitettiin parhaaseen rakennuskauteen.

Pohjoismaissa kysyntä jatkui alkuvuoden tapaan verrattain vahvana kaikissa maissa Tanskaa lukuun ottamatta. Myönteiseen kehitykseen vaikutti merkittävästi korjausrakentaminen, jota tuetaan erilaisin julkisin toimin, mutta myös uusia asuntokohteita käynnistettiin viime vuotta useammin.

Etelä- ja Länsi-Euroopan markkinoilla ei havaittu isoja muutoksia toisen neljänneksen tilanteeseen verrattuna. Kokonaiskysyntä supistui edelleen hienokseltaan viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna, mutta myös myönteisiä merkkejä, kuten asuntojen hintojen nousu sekä Espanjassa että Englannissa ja rakennuslupien määrän kasvu Ranskassa, tuli esiin yhä enemmän.

Itä-Euroopan ja itäisen Keski-Euroopan kehitys vaihtelee edelleen voimakkaasti maittain. Ripeintä kehitystä ovat osoittaneet suuret Venäjän ja Puolan markkinat, joiden kansantaloudet ovat selvästi alkaneet toipua lamasta, ja joissa kotimainen kysyntä on elpymässä.

Pohjois-Amerikassa alkuvuonna havaittu markkinoiden piristyminen hiipui kesään tultaessa selvästi, kun asunnonostajien verokannustimista luovuttiin, eikä asumisen ja rakentamisen kysyntä ole vielä lähtenyt uuteen nousuun. Markkinoiden hiljeneminen koskee nimenomaan Yhdysvaltoja, kun taas Kanadan markkinat ovat vahvistuneet edellisvuodesta, vaikka sielläkin kasvu on hieman rauhoittunut alkuvuodesta.

Yhdyskuntatekniikan markkinat Pohjoismaissa ovat säilyneet samankaltaisina kuin vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta osoittavat parannusta vuoden takaiseen verrattuna, pääosin asuinrakentamisen kysynnän vetämänä. Kehitys voimistui kauden loppua kohti tultaessa.

Kilpailutilanne niin taloteknisillä kuin yhdyskuntateknisilläkin markkinoilla jatkui kireänä. Alhaisen kysynnän vuoksi monissa tuoteryhmissä esiintyi voimakasta ylikapasiteettia. Lisäksi tukkukaupat pyrkivät omilla tuotemerkeillään syrjäyttämään heikoimpia tavarantoimittajiaan. Joillakin markkinoilla myös Kaukoidän halpahintaiset komponenttitoimittajat yrittivät kasvattaa osuuttaan.

Liikevaihto

Uponor-konsernin liikevaihto heinä-syyskuussa kasvoi 5,2 prosenttia nousten 205,5 (195,4) milj. euroon. Valuuttakurssien vaikutus konsernin heinä-syyskuun liikevaihdon muutokseen edellisvuodesta oli 6,6 milj. euroa.

Liikevaihto kasvoi selvästi Euroopan talotekniikkasegmentissä, kun taas Pohjois-Amerikassa kasvua oli ainoastaan euromääräisesti mitattuna. Yhdyskuntatekninen liiketoiminta jäi hieman edellisvuoden liikevaihdosta.

Talotekniikan alueella sisäilmastojärjestelmien myyntiä tuki kasvava kiinnostus energiaa säästäviin ja uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin järjestelmiin niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin. Käyttövesijärjestelmissä PEX- ja komposiittiputkien aseman vahvistuminen jatkui, ja sitä kiihdytti kuparin korkea hinta. Uponorin ratkaisujen myyntiä vauhdittivat myös muun muassa komposiittiputkijärjestelmien ja sisäilmaston ohjauksen viimeaikaiset tuoteuutuudet.

Euroopassa talotekniikan liikevaihdon kasvusta viime vuoteen verrattuna merkittävä osa tuli Pohjoismaiden vilkastuneesta liiketoiminnasta. Keski-Eurooppaa lukuun ottamatta liikevaihto kasvoi hienokseltaan kaikilla Talotekniikka - Euroopan alueilla.

Pohjois-Amerikassa Yhdysvaltojen heikon kysynnän vuoksi kolmannen vuosineljänneksen liikevaihdon kehitys jäi vaatimattomalle tasolle ja liikevaihto paikallisissa valuutoissa mitattuna jäi edellisvuodesta. Tilannetta Uponorin kannalta pahensi se, että rakentaminen Yhdysvalloissa väheni suhteellisesti voimakkaammin joissakin Uponorille tärkeissä osavaltioissa. Kokonaismarkkinoiden kokoa pienensi myös se, että painopiste rakentamisessa oli alemman hintaluokan asunnoissa.

Yhdyskuntatekniikan myynti toipui hieman ensimmäisen vuosipuoliskon heikolta tasolta ja nousi kolmannella neljänneksellä lähelle edellisvuoden tasoa huolimatta siitä, että tuotevalikoimaa samanaikaisesti hieman supistettiin. Liikevaihtolukuja kohottivat osittain myös raaka-ainehintojen nousua myötäillen korotetut myyntihinnat.

Liikevaihdon jakautuminen, heinä-syyskuu:

MEUR	7-9/2010	7-9/2009	Muutos
Talotekniikka – Eurooppa	137,9	125,5	9,9 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka	29,9	29,4	1,8 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, USD	39,2	41,8	–6,2 %)
Yhdyskuntatekniikka	40,4	42,3	–4,4 %
Eliminoinnit	–2,7	–1,7
Yhteensä	205,5	195,4	5,2 %

Tammi-syyskuun liikevaihto oli 567,5 (559,7) milj. euroa, kasvua 1,4 prosenttia vuodesta 2009. Kasvun päätekijänä oli Euroopan taloteknisen liiketoiminnan suotuisa kehitys kaikilla kolmella neljänneksellä sekä Pohjois-Amerikan liikevaihdon myönteinen kehitys ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Valuuttakurssien vaikutus konsernin tammi-syyskuun liikevaihdon muutokseen edellisvuodesta oli 16,8 milj. euroa.

Liikevaihdon jakautuminen, tammi-syyskuu:

MEUR	1-9/2010	1-9/2009	Muutos
Talotekniikka – Eurooppa	380,8	366,4	3,9 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka	87,9	80,9	8,6 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, USD	115,3	110,6	4,2 %)
Yhdyskuntatekniikka	104,9	116,5	–9,9 %
Eliminoinnit	–6,0	–4,1
Yhteensä	567,5	559,7	1,4 %

Tulos ja kannattavuus

Uponorin kannattavuus parani selvästi edellisvuodesta johtuen pääasiassa toiminnan tehostamisesta etenkin Euroopan taloteknisessä organisaatiossa. Kannattavuuden parantumiseen vaikutti myös liikevaihdon kasvu.

Konsernin kolmannen vuosineljänneksen bruttokate nousi 80,5 (71,8) milj. euroon. Sen hienoiseen paranemiseen vaikuttivat muun muassa toteutetut hinnankorotukset ja muutokset myynnin jakautumisessa eri tuoteryhmien välillä.

Uponorin heinä-syyskuun liikevoitto oli 23,5 (17,5) miljoonaa euroa, kasvua 34,9 prosenttia edellisvuodesta. Kannattavuus eli liikevoittomarginaali koheni 11,4 prosenttiin vertailukauden 8,9 prosentista. Talotekniikan kannattavuutta Euroopassa rasittivat odotettua suuremmat tilapäisen työvoiman kustannukset kesäloma-aikana sekä aiemmin ilmoitetut varastoverkoston muutokset. Pohjois-Amerikassa erityisesti kohonneet markkinointikulut painoivat liikevoittoa. Yhdyskuntatekniikan heikko kehitys johtuu pääasiassa kireästä kilpailutilanteesta ja kohonneista raaka-ainehinnoista, joita ei tässä toimintaympäristössä kyetty täysimääräisesti siirtämään myyntihintoihin.

Liikevoiton jakautuminen, heinä-syyskuu:

MEUR	7-9/2010	7-9/2009	Muutos
Talotekniikka – Eurooppa	21,5	8,3	152,8 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka	1,9	4,2	–53,8 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, USD	2,5	5,6	–54,9 %)
Yhdyskuntatekniikka	2,2	6,1	–61,9 %
Muut	– 1,7	– 1,3
Eliminoinnit	–0,4	0,2
Yhteensä	23,5	17,5	34,9 %

Uponorin tammi-syyskuun liikevoitto oli 43,8 (28,9) miljoonaa euroa, kasvua 51,7 prosenttia edellisvuodesta. Kannattavuus eli liikevoittomarginaali koheni 7,7 prosenttiin vertailukauden 5,2 prosentista.

Liikevoiton jakautuminen, tammi-syyskuu:

MEUR	1-9/2010	1-9/2009	Muutos
Talotekniikka – Eurooppa	46,9	22,4	108,4 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka	2,1	0,7	198,4 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, USD	2,7	1,0	186,6 %)
Yhdyskuntatekniikka	1,3	12,4	–89,1 %
Muut	–6,3	–6,5
Eliminoinnit	–0,2	–0,1
Yhteensä	43,8	28,9	51,7 %

Kolmannella neljänneksellä konsernin lopetettuihin liiketoimintoihin ei enää sisälly myynnissä olevan tehdaskiinteistön maaperän puhdistuskuluja. Maaperän puhdistus saatiin päätökseen toisen vuosineljänneksen aikana.

Heinä-syyskuun tulos ennen veroja oli 22,0 (12,9) miljoonaa euroa. Verojen tulosvaikutus oli 6,6 (3,6) milj. euroa. Veroaste nousi 30,0 (28,0) prosenttiin. Katsauskauden voitto oli 15,4 (9,3) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,22 (0,12) euroa, myös laimennettuna. Oma pääoma osaketta kohti oli 3,40 (3,45) euroa, myös laimennettuna.

Investoinnit ja rahoitus

Investointien määrä säilyi katsauskaudella alhaisena eikä uusia merkittäviä hankkeita käynnistetty. Bruttoinvestointien määrä oli 9,4 (12,7) milj. euroa, mikä oli selvästi vähemmän kuin poistot, jotka olivat 22,4 (23,4) milj. euroa.

Liiketoiminnan rahavirta oli 7,9 (31,9) milj. euroa. Rahavirta heikkeni vertailukauteen nähden lähinnä varastojen kasvun vuoksi. Lisäksi käyttöpääomaa sitoi edellisvuotta korkeampi myyntisaamisten määrä, joka oli seurausta syyskuun myynnin parantumisesta. Rahavirran kehityksessä huomattavaa on myös se, että vuonna 2009 alkuvuoden korkeita varastoja ajettiin alas, kun taas kuluvana vuonna vuoden alun pieniä varastoja on kasvatettu kysynnän lisääntyessä.

Konsernin rahoitusasema on säilynyt vakaana. Maksukyvyn turvaamiseksi myös pidemmällä tähtäyksellä kahdenvälisten luottolimiittien maturiteettiä pidennettiin katsauskaudella niin, että kaikki luottolimiitit erääntyvät vasta vuonna 2015. Suomalaiselta eläkevakuutusyhtiöltä otettua 80 milj. euron takaisinlainaa oli syyskuun lopussa jäljellä 56 milj. euroa. Kahdenvälisiä luottolimiittejä oli käytettävissä 190 miljoonaa euroa; näitä ei kauden päättyessä ollut nostettuna yhtään. Kotimaisesta 150 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käytössä 35,4 miljoonaa euroa kauden lopussa. Kauden aikana konsernissa otettiin suojausinstrumenttina käyttöön valuuttaoptiot termiinien rinnalle.

Yhtiön velkaantuneisuus säilyi hyvällä tasolla. Korolliset nettovelat pienenivät 101,5 (105,1) milj. euroon. Kassavarat kauden lopussa olivat 4,1 milj. euroa (1.1.2010: 13,2 milj. euroa; 30.6.2010: 6,8 milj. euroa). Nettovelkaantuminen eli gearing laski 40,9 (41,7) prosenttiin, mikä on tavoitteiden mukainen.

Katsauskauden tapahtumia

Markkinointi- ja myyntiorganisaation kehittäminen vastaamaan nykyistä asiakas- ja markkinasegmentointia etenee. Kokemukset segmentoinnista ovat tähän mennessä olleet hyviä.

Syyskuussa toteutettiin Euroopan taloteknistä liiketoimintaa koskeva organisaatiomuutos, jonka avulla pyritään nopeuttamaan päätöksentekoa ja tuomaan asiakasrajapinta lähemmäksi tuoteryhmien kehitystä.

Olemassa olevien yhteistyökumppaneiden kanssa etsittiin keinoja tiivistää yhteisyötä etenkin markkinoinnin alueella. Itäisen Euroopan alueella solmittiin joitakin uusia jakelusopimuksia, joiden avulla pyritään hankkimaan parempi asema markkinoilla.

Toimitusketjun tehostaminen jatkui olemassa olevan strategian mukaisesti hyödyntäen euroopanlaajuista toiminnanohjausjärjestelmää. Sen käyttö laajentuu pian myös yhdyskuntatekniseen liiketoimintaan, jossa järjestelmä on tarkoitus ottaa tuotantokäyttöön vuoden loppupuolella. Keski-Euroopassa tehostettiin taloteknisten tuotteiden varastointia sulkemalla ja yhdistämällä varastoja aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti.

Kaliforniassa Yhdysvalloissa PEX-putkijärjestelmille myönnettiin osavaltiotason hyväksyntä, joka mahdollistaa PEX-putken käytön rakennusten käyttövesiputkistoissa. Päätöksen eteen on tehty työtä yli kymmenen vuoden ajan. Jo nykyisin suurimmassa osassa Kalifornian kuntia on PEX:in käyttö sallittu paikallisin luvin, mutta osavaltiotason hyväksyntä avaa Uponorille uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa suurissa kaupungeissa kuten Los Angelesissa, San Diegossa ja San Franciscossa.

Alkuvuonna esiteltyjen uusien tuotteiden ja ratkaisujen markkinointia jatkettiin voimakkaasti. Uusi energiaa säästävä ja asennusta helpottava sisäilmaston ohjausjärjestelmä tuotiin yhteiskampanjalla kaikkiin Itä-Euroopan maihin. Suomessa kerrostalojen putkiremonttien helpottamiseksi viime vuonna esitellyn CEFOmodulijärjestelmän toimitukset aloitettiin kauden aikana.

Yhdyskuntatekniikan asiakkaille esiteltiin syyskuussa uusi sade- ja pintavesien ohjausjärjestelmä, jossa putken rakenne helpottaa putkiston asennusta ja mitoitusta. Se on suunnattu yhdyskuntiin, joissa suurten hulevesimäärien hallittu ohjaus on noussut yhä tärkeämmäksi asiaksi viime aikoina kohonneiden sademäärien myötä.

Ruotsissa Uponor solmi ison toimitussopimuksen rakenteilla olevaan IKANOostoskeskukseen. Sinne asennetaan Uponorin komposiittiputkijärjestelmät sekä ulkoalueille sulanapitojärjestelmät.

Henkilöstö ja hallinto

Yhtiön palveluksessa oli tammi-syyskuun aikana täysipäiväiseksi muutettuna keskimäärin 3 221 (3 463) työntekijää, mikä on 244 vähemmän kuin vastaavalla jaksolla vuonna 2009. Kauden lopussa palveluksessa oli 3 233 (3 334) työntekijää, eli 101 vähemmän kuin vertailukauden lopussa ja 83 vähemmän kuin vuoden 2009 lopussa.

Kauden aikana ei ole toteutettu merkittäviä henkilöstöä koskettavia muutosohjelmia.

Uponorin johtoryhmässä yhdyskuntatekniikasta, konsernimarkkinoinnista ja viestinnästä vastannut johtaja Georg von Graevenitz (63) jäi 1.10.2010 osa-aikaeläkkeelle ja siirtyy kokonaan eläkkeelle vuoden 2011 lopulla. Hän jäi 1.9. alkaen pois konsernin johtoryhmästä ja toimii nyt Executive Advisorina raportoiden toimitusjohtajalle. Johtoryhmän jäseneksi vastuualueenaan yhdyskuntatekniikka nimitettiin 1.9. alkaen Ruotsin kansalainen diplomi-insinööri Robin Carlsson (44). Hänen vastuulleen siirtyi myös konsernin teknologian kehitys sekä tuote- ja järjestelmäkehitys Euroopassa.

Syyskuun alusta johtoryhmässä tehtiin myös seuraavat Euroopan taloteknistä liiketoimintaa koskevat muutokset: Keski- ja Itä-Euroopan myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Heiko Folgmann sai vastuulleen myös Sisäilmastoratkaisut-liiketoimintaryhmän ja Pohjois- ja Lounais-Euroopan myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Fernando Roses Käyttövesiratkaisutliiketoimintaryhmän. Muutokset olivat osa Euroopan taloteknisen organisaation jatkokehitystä, jolla pyritään nopeuttamaan päätöksentekoa ja tuomaan asiakasrajapinta lähelle tuoteryhmien kehitystä. Tuote- ja palvelutarjonnasta vastannut kehitys- ja teknologiajohtaja Jukka Kallioinen jättää yhtiön syksyn 2010 aikana.

Osakepääoma ja osakkeet

Vuoden kolmannen neljänneksen aikana Helsingin arvopaperipörssissä vaihdettiin noin 8,6 (11,8) miljoonaa Uponorin osaketta. Vaihdon euromääräinen arvo oli 100,7 (126,8) miljoonaa euroa. Kauden lopussa osakepääoman markkina-arvo oli 0,9 (0,8) miljardia euroa ja osakkeenomistajien lukumäärä 23 410 (20 830).

Uponor Oyj:n osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia. Osakepääoma oli 146 446 888 euroa ja osakkeiden määrä 73 206 944.

Yhtiön hallussa oli katsauskauden päättyessä 160 000 omaa osaketta, eli noin 0,2 % osakepääomasta ja äänistä. Ne hankittiin vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä käytettäväksi yhtiön osakesidonnaisessa kannustinohjelmassa.

Yhtiökokous 17. maaliskuuta 2010 valtuutti hallituksen päättämään yhden vuoden aikana omien osakkeiden hankkimisesta vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Hallitus voi hankkia enintään 3,5 miljoonaa osaketta. Määrä vastaa noin 4,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutusta ei ole käytetty.

Lähiajan näkymät

Rakentamisen näkymät Uponorin päämarkkina-alueilla ovat pääsääntöisesti vakaat ja osittain jopa myönteiset. Kuluvana vuonna kysyntä on kehittynyt nousujohteisesti ja Pohjoismaissa jopa odotuksia voimakkaampana. Myönteisen kehityksen arvioidaan yltävän uusille markkina-alueille lähitulevaisuudessa. Ensimmäisiä merkkejä tästä on havaittavissa jo nyt niin Euroopan saksankielisillä markkinoilla kuin myös Itä-Euroopan johtavilla markkinoilla. Länsi- ja Etelä-Euroopan markkinoiden heikkenevän kehityksen odotetaan vähitellen pysähtyvän. Pohjois-Amerikassa Yhdysvaltojen markkinakehityksen arvioidaan jatkuvan heikkona, kun taas kysynnän Kanadassa uskotaan pysyvän vakaana.

Suurimman uhkan hitaasti mutta vakaasti paranevalle kehitykselle muodostavat kansantalouksien toipumisvaikeudet pitkästä lamasta. Myös säröt kansainvälisten

rahamarkkinoiden vakaudessa voivat toteutuessaan kiristää yritysten toimintaedellytyksiä ja heikentää kuluttajien investointihalukkuutta.

Uponor on määrätietoisesti viime vuosien aikana vienyt läpi tehostamis- ja muutosohjelmia, parantanut liiketoiminnan kannattavuutta vaikeassa markkinatilanteessa sekä säilyttänyt taserakenteensa vahvana. Samalla yhtiö on kovassakin kilpailutilanteessa onnistunut verrattain hyvin myös asiakashintojen korotuksissa.

Kasvava huoli ympäristöstä ja energiankulutuksesta sekä kiristyvät ympäristö- ja rakentamisvaatimukset luovat Uponorin liiketoiminnalle tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia nykyisillä ja uusilla markkinoilla. Mittavan sisäisen uudistusohjelman jälkeen Uponor panostaa nyt erityisesti hankkeisiin, jotka tähtäävät kannattavaan kasvuun.

Uponorin taloudellinen tulos on aina alttiina useille strategisille, operatiivisille, taloudellisille ja vahinkoriskeille. Tarkempi riskianalyysi löytyy yhtiön vuosikertomuksesta.

Näissä olosuhteissa Uponor pitää koko vuoden ohjeistuksensa ennallaan: Uponorin liikevaihdon vuonna 2010 ennustetaan säilyvän vuoden 2009 tasolla ja liikevoiton arvioidaan paranevan viime vuoden raportoidusta liikevoitosta. Konsernin käyttöomaisuusinvestointien määrän ei odoteta ylittävän poistojen määrää, ja tehokkaan nettokäyttöpääoman hallinnan avulla konsernin rahavirran odotetaan säilyvän kohtuullisella tasolla.

Uponor Oyj Hallitus

Lisätietoja: Jyri Luomakoski, toimitusjohtaja, puh. 020 129 2824 Riitta Palomäki, talousjohtaja, puh. 020 129 2822

Tarmo Anttila viestintäjohtaja puh. 020 129 2852

JAKELU: NASDAQ OMX - Helsinki Tiedotusvälineet www.uponor.fi

Tietoa osavuosikatsauksesta

Tämän pörssitiedotteen suluissa olevat luvut ovat vuoden 2009 vastaavan jakson lukuja. Osavuosikatsauksen muutosprosentit on laskettu tarkoista luvuista eikä katsauksessa julkaistuista pyöristetyistä luvuista.

OSAVUOSIKATSAUS 1-9/2010

Osavuosikatsauksen lukuja ei ole tilintarkastettu.

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

MEUR	1-9/2010	1-9/2009	7-9/2010	7-9/2009	1-12/2009
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto	567,5	559,7	205,5	195,4	734,1
Hankinnan ja valmistuksen kulut	347,5	356,3	125,0	123,6	463,0
Bruttokate	220,0	203,4	80,5	71,8	271,1
Muut liiketoiminnan tuotot	1,8	0,3	0,7	0,0	4,2
Varastointimenot	22,7	24,2	7,8	8,9	32,4
Myynnin ja markkinoinnin kulut	109,2	105,3	35,2	32,7	140,1
Hallinnon kulut	34,5	34,0	10,9	9,4	45,0
Liiketoiminnan muut kulut	11,6	11,3	3,8	3,3	16,6
Liikevoitto	43,8	28,9	23,5	17,5	41,2
Rahoituskulut, netto	8,9	9,8	1,5	4,6	12,7
Tulos ennen veroja	34,9	19,1	22,0	12,9	28,5
Tuloverot	10,5	5,3	6,6	3,6	11,3
Tulos jatkuvista toiminnoista	24,4	13,8	15,4	9,3	17,2
Lopetetut toiminnot
Lopetettujen toimintojen tulos	-1,3	-4,2	-0,4	-2,3	-5,7
Kauden tulos	23,1	9,6	15,0	7,0	11,5
Laaja tuloslaskelma
Muuntoeron muutos	9,8	-0,6	-7,3	-1,5	2,4
Rahavirran suojaus	0,5	-0,1	0,1	-0,2	0,5
Nettoinvestoinnin suojaus	-6,5	-	-0,2	-	-
Kaudelle kirjatut laajan tuloksen erät	3,8	-0,7	-7,4	-1,7	2,9
Kauden laaja tulos	26,9	8,9	7,6	5,3	14,4
Osakekohtainen tulos, EUR	0,32	0,13	0,21	0,09	0,16
- Jatkuvat toiminnot	0,34	0,19	0,22	0,12	0,24
- Lopetetut toiminnot	-0,02	-0,06	-0,01	-0,03	-0,08
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR	0,32	0,13	0,21	0,09	0,16
- Jatkuvat toiminnot	0,34	0,19	0,22	0,12	0,24
- Lopetetut toiminnot	-0,02	-0,06	-0,01	-0,03	-0,08

KONSERNITASE

MEUR	30.9.2010	30.9.2009	31.12.2009
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	169,1	172,5	175,1
Aineettomat hyödykkeet	98,8	99,2	101,5
Arvopaperit ja pitkäaikaiset sijoitukset	8,0	7,1	7,5
Laskennalliset verosaamiset	15,2	16,2	12,0
Pitkäaikaiset varat yhteensä	291,1	295,0	296,1
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	89,5	77,7	74,3
Myyntisaamiset	141,0	137,0	88,2
Muut saamiset	16,6	23,5	26,8
Rahavarat	4,1	7,9	13,2
Lyhytaikaiset varat yhteensä	251,2	246,1	202,5
Varat yhteensä	542,3	541,1	498,6
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma	248,4	252,4	258,0
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	53,4	72,4	60,2
Laskennalliset verovelat	10,0	9,8	9,7
Varaukset	5,9	6,6	5,7
Eläkevelvoitteet ja muut velat	21,8	18,5	22,1
Pitkäaikaiset velat yhteensä	91,1	107,3	97,7
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	52,2	40,6	17,6
Varaukset	5,9	10,4	12,7
Ostovelat	50,4	46,9	45,0
Muut velat	94,3	83,5	67,6
Lyhytaikaiset velat yhteensä	202,8	181,4	142,9
Oma pääoma ja velat yhteensä	542,3	541,1	498,6

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

MEUR	1-9/2010	1-9/2009	1-12/2009
Liiketoiminnan rahavirta
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	57,9	41,9	65,7
Käyttöpääoman muutos	-44,9	9,2	25,9
Maksetut verot	-3,0	-16,5	-8,5
Maksetut korot	-2,6	-3,5	-5,2
Saadut korot	0,5	0,8	0,9
Liiketoiminnan rahavirta	7,9	31,9	78,8
Investointien rahavirta
Tytäryritysten hankinnat	-	-	-1,9
Käyttöomaisuusinvestoinnit	-9,4	-12,7	-24,0
Käyttöomaisuuden myyntituotot	3,1	3,1	7,3
Saadut osingot	0,0	0,0	0,2
Lainasaamisten takaisinmaksut	0,1	0,0	0,2
Investointien rahavirta	-6,2	-9,6	-18,2
Rahoituksen rahavirta*)
Lainojen nostot	67,6	53,8	53,8
Lainojen takaisinmaksut	-65,0	-68,0	-89,1
Lyhytaikaisten lainojen muutokset	24,3	10,2	-1,1
Osingonjako	-36,5	-62,1	-62,1
Rahoitusleasingmaksut	-1,2	-1,5	-2,0
Rahoituksen rahavirta	-10,8	-67,6	-100,5
Rahavarojen muuntoerot	0,0	0,0	-0,1
Rahavarojen muutos	-9,1	-45,3	-40,0
Rahavarat 1. tammikuuta	13,2	53,2	53,2
Rahavarat kauden lopussa	4,1	7,9	13,2
Muutos taseen mukaan	-9,1	-45,3	-40,0

*) Rahoituksen rahavirrassa yli kolmen kuukauden pituisten lainasopimusten nostot ja takaisinmaksut esitetään bruttomääräisinä. Maturiteetiltaan alle kolmen kuukauden pituisten lainojen muutokset esitetään rahoituksen rahavirrassa yhtenä eränä lyhytaikaisten lainojen muutoksissa.

MEUR	Osake	Ylikurssi	Muut	Kertyneet	Omat	Edellisten	Yhteensä
	pääoma	rahasto	rahastot*	muunto	osakkeet	tilikausi
				erot		en voitto
Oma pääoma 31.12.2009	146,4	50,2	1,3	-14,0	-1,2	75,3	258,0
Tilikauden laaja tulos			-6,0	9,8		23,1	26,9
Maksetut osingot (0,50
euroa/osake)						-36,5	-36,5
Muut oikaisut			0,0			0,0	-
Oma pääoma 30.9.2010	146,4	50,2	-4,7	-4,2	-1,2	61,9	248,4
Oma pääoma 31.12.2008	146,4	50,2	0,8	-16,4	-1,2	125,8	305,6
Tilikauden laaja tulos			-0,1	-0,6		9,6	8,9
Maksetut osingot (0,85
euroa/osake)						-62,1	-62,1
Muut oikaisut			0,0			0,0	-
Oma pääoma 30.9.2009	146,4	50,2	0,7	-17,0	-1,2	73,3	252,4

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

*) Sisältää –6,5 MEUR nettoinvestoinnin suojauslaskennan tehokkaan osuuden.

OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT

LAADINTAPERIAATTEET

Osavuosikatsaus on laadittu EU:n hyväksymiä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) ja IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin vuoden 2009 tilinpäätöksessä noudattamien periaatteiden kanssa lukuun ottamatta alla listattuja muutoksia.

Suojauslaskenta

Ulkomaan toimintojen osalta on sovellettu nettoinvestoinnin suojauslaskentaa vuoden 2010 alusta niille nettoinvestoinneille, jotka konsernin rahoituskomitea on erikseen määritellyt suojauslaskennan piiriin. Tehokkaan osan voitot ja tappiot suojausinstrumentin osalta kirjataan laajaan tuloslaskelmaan ja oman pääoman Muut rahastot -erään. Voitot ja tappiot tehottoman osan osuudesta kirjataan suoraan tuloslaskelmaan tuotoksi tai kuluksi. Muutoksella ei ole kertaluonteisia vaikutuksia.

Liiketoimintasegmentit

Uponorin taloudellisen raportoinnin segmenttirakenne on 1.1.2009 alkaen muodostunut maantieteellisten alueiden ja liiketoimintojen pohjalta määritellyistä kolmesta segmentistä 1.10.2008 käyttöön otetun organisaatiorakenteen mukaisesti. Raportoitavia segmenttejä ovat olleet:

Talotekniikka - Eurooppa

Talotekniikka - Pohjois-Amerikka

Yhdyskuntatekniikka - Pohjoismaat.

Rakenne säilyy edelleen pääosin samanlaisena, mutta vuoden 2010 alusta sitä on tarkennettu siten, että Viron ja Latvian raportointi jaetaan talotekniikkaan ja yhdyskuntatekniikkaan, kun aiemmin kaikki Baltian luvut

raportoitiin segmentissä Talotekniikka - Eurooppa. Lisäksi Yhdyskuntatekniseen liiketoimintaan sisältyneet ilmanvaihto- ja maalämpötuoteryhmät on siirretty Talotekniikka-segmenttiin.

Kyseisten muutosten euromääräinen vaikutus segmenttien kokoihin on pieni.

Raportoitavien segmenttien nimet ovat nyt seuraavat: Talotekniikka - Eurooppa Talotekniikka - Pohjois-Amerikka Yhdyskuntatekniikka.

Talotekniikka - Eurooppa -segmenttiin jää edelleen pieniä määriä yhdyskuntateknistä tuotemyyntiä joihinkin Koillis-Euroopan maihin. Niiden määrällä ei ole vaikutusta kokonaisuuteen.

Vuoden 2009 vertailutiedot on muutettu vastaamaan uutta segmenttirakennetta.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

MEUR	1-9/2010	1-9/2009	1-12/2009
Bruttoinvestoinnit	9,4	12,7	27,4
- % liikevaihdosta	1,7	2,3	3,7
Poistot	22,4	23,4	32,0
Arvonalentumiset	-	-	0,5
Myydyn käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo	2,8	3,2	4,6

HENKILÖSTÖ

Kokopäiväiseksi muutettuna	1-9/2010	1-9/2009	1-12/2009
Keskimäärin	3 221	3 463	3 426
Kauden lopussa	3 233	3 334	3 316
OMAT OSAKKEET	30.9.2010	30.9.2009	31.12.2009
Omat osakkeet, kpl	160 000	160 000	160 000
- osakepääomasta, %	0,2 %	0,2 %	0,2 %
- äänimäärästä, %	0,2 %	0,2 %	0,2 %
Omien osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo, MEUR	0,3	0,3	0,3

SEGMENTTI-INFORMAATIO

		1-9/2010			1-9/2009
MEUR	Ulkoinen	Sisäinen	Yhteensä	Ulkoinen	Sisäinen	Yhteensä
Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka -
Eurooppa	380,1	0,7	380,8	365,6	0,8	366,4
Talotekniikka -
Pohjois-Amerikka	87,9	-	87,9	80,9	-	80,9
Yhdyskuntatekniikka	99,5	5,4	104,9	113,2	3,3	116,5
Eliminoinnit	-	-6,1	-6,1	-	-4,1	-4,1
Yhteensä	567,5	-	567,5	559,7	-	559,7

		7-9/2010			7-9/2009
MEUR	Ulkoinen	Sisäinen	Yhteensä	Ulkoinen	Sisäinen	Yhteensä
Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka -
Eurooppa	137,6	0,3	137,9	125,2	0,3	125,5
Talotekniikka -
Pohjois-Amerikka	29,9	-	29,9	29,4	-	29,4
Yhdyskuntatekniikka	38,0	2,4	40,4	40,8	1,5	42,3
Eliminoinnit	-	-2,7	-2,7	-	-1,8	-1,8
Yhteensä	205,5	-	205,5	195,4	-	195,4

				1-12/2009
MEUR			Ulkoinen	Sisäinen	Yhteensä
Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa			481,1	1,1	482,2
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka			109,0	-	109,0
Yhdyskuntatekniikka			144,0	4,1	148,1
Eliminoinnit			-	-5,2	-5,2
Yhteensä			734,1	-	734,1
MEUR	1-9/2010	1-9/2009	7-9/2010	7-9/2009	1-12/2009
Segmentin tulos, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa	46,9	22,4	21,5	8,4	32,6
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka	2,1	0,7	1,9	4,2	3,9
Yhdyskuntatekniikka	1,3	12,4	2,2	6,0	14,2
Muut	-6,3	-6,5	-1,7	-1,3	-9,3
Eliminoinnit	-0,2	-0,1	-0,4	0,2	-0,2
Yhteensä	43,8	28,9	23,5	17,5	41,2

MEUR	1-9/2010	1-9/2009	1-12/2009
Segmentin poistot ja arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa	9,6	11,3	16,2
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka	5,0	4,6	6,1
Yhdyskuntatekniikka	4,2	4,0	5,5
Muut	3,2	3,1	4,1
Eliminoinnit	0,4	0,4	0,6
Yhteensä	22,4	23,4	32,5
Segmentin investoinnit, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa	3,8	4,8	0,5
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka	3,1	3,1	5,1
Yhdyskuntatekniikka	2,2	3,5	20,1
Muut	0,3	1,3	1,7
Yhteensä	9,4	12,7	27,4

MEUR	30.9.2010	30.9.2009	31.12.2009
Segmentin varat
Talotekniikka - Eurooppa	426,9	410,0	393,0
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka	126,5	111,4	118,1
Yhdyskuntatekniikka	96,7	87,1	80,4
Muut	458,0	459,5	509,9
Eliminoinnit	-565,8	-526,9	-602,8
Yhteensä	542,3	541,1	498,6
Segmentin velat
Talotekniikka - Eurooppa	288,1	275,9	281,3
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka	74,3	65,4	69,7
Yhdyskuntatekniikka	70,1	68,7	60,0
Muut	449,5	430,0	451,2
Eliminoinnit	-588,1	-551,3	-621,6
Yhteensä	293,9	288,7	240,6
	1-9/2010	1-9/2009	1-12/2009
Segmentin henkilöstö, keskimäärin
Talotekniikka - Eurooppa	2 224	2 444	2 416
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka	430	422	422
Yhdyskuntatekniikka	506	535	527
Muut	61	62	61
Yhteensä	3 221	3 463	3 426
Täsmäytyslaskelma
MEUR	1-9/2010	1-9/2009	1-12/2009
Segmentin tulos, jatkuvat toiminnot
Segmenttien tulos yhteensä	43,8	28,9	41,2
Rahoituskulut, netto	-8,9	-9,8	-12,7
Konsernin tulos ennen veroja	34,9	19,1	28,5

VASTUUSITOUMUKSET

MEUR	30.9.2010	30.9.2009	31.12.2009
Konserni:
Pantit
- omasta velasta	0,0	-	0,0
Kiinnitykset
- omasta velasta	-	-	0,0
Takaukset
- omasta velasta	0,1	-	0,1
- muiden puolesta	7,1	7,4	7,4
Emoyhtiö:
Takaukset
- konserniyhtiön puolesta	11,0	9,3	10,0
- muiden puolesta	6,9	6,9	6,9
MUUT VUOKRASOPIMUKSET	31,3	29,0	30,1

JOHDANNAISSOPIMUKSET

MEUR	Nimellis	Käypä	Nimellis	Käypä	Nimellis	Käypä
	arvo	arvo	arvo	arvo	arvo	arvo
	30.9.2010	30.9.2010	30.9.2009	30.9.2009	31.12.2009	31.12.2009
Valuuttajohdannaiset
- Termiinisopimukset	162,0	-1,0	95,7	0,3	115,1	-0,6
- Ostetut valuuttaoptiot	24,7	0,6	-	-	-	-
- Myydyt valuuttaoptiot Hyödykejohdannaiset	26,9	-0,0	-	-	-	-
- Termiinisopimukset	5,5	0,1	7,2	-1,7	7,2	-0,7

LOPETETUT TOIMINNOT

Vuonna 2010 ja 2009 konsernin lopetetuissa toiminnoissa esitetään kulut, jotka liittyvät vuonna 2008 myydyn Irlannin kunnallisteknisen liiketoiminnan käytössä olleen kiinteistön maaperän puhdistamiseen. Maaperän puhdistus saatiin päätökseen toisen vuosineljänneksen aikana.

MEUR	1-9/2010	1-9/2009	1-12/2009
Kulut	1,3	4,1	5,7
Tulos ennen veroja	-1,3	-4,1	-5,7
Tuloverot	0,0	0,1	0,0
Tulos verojen jälkeen	-1,3	-4,2	-5,7
Kauden tulos lopetetuista toiminnoista	-1,3	-4,2	-5,7
Rahavirta lopetetuista toiminnoista
Liiketoiminnan rahavirta	-1,5	-4,6	-5,2

LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA

MEUR	1-9/2010	1-9/2009	1-12/2009
Jatkuvat toiminnot
Ostot osakkuusyhtiöiltä	1,0	1,3	1,7
Saamiset ja velat kauden lopussa
Ostovelat ja muut velat	0,1	0,1	0,0

TUNNUSLUVUT

	1-9/2010	1-9/2009	1-12/2009
Osakekohtainen tulos, EUR	0,32	0,13	0,16
- jatkuvat toiminnot	0,34	0,19	0,24
- lopetetut toiminnot	-0,02	-0,06	-0,08
Liikevoitto (jatkuvat toiminnot), %	7,7	5,2	5,6
Oman pääoman tuotto, % (p.a.)	12,1	4,6	4,1
Sijoitetun pääoman tuotto, % (p.a.)	15,5	7,1	8,1
Omavaraisuusaste, %	45,8	46,6	51,8
Nettovelkaantumisaste, %	40,9	41,7	25,0
Korolliset nettovelat	101,5	105,1	64,6
Oma pääoma / osake, EUR	3,40	3,45	3,53
- laimennusvaikutuksella oikaistu	3,40	3,45	3,53
Osakkeen kurssikehitys
- alin, EUR	10,58	6,80	6,80
- ylin, EUR	15,66	12,90	15,10
- keskikurssi, EUR	12,78	9,01	9,95
Osakevaihto
- 1 000 kpl	28 332	35 500	45 815
- MEUR	362	320	456

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

	Oman pääoman tuotto (ROE), %
	Tulos ennen veroja – tuloverot
=	–––––––––––––––––––––––––––––––––––––– - Oma pääoma + vähemmistöosuus, keskiarvo	x 100
	Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %
	Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
=	–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat, keskiarvo
	Omavaraisuusaste, %
	Oma pääoma + vähemmistöosuus
=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––---- Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
	Nettovelkaantumisaste, %
	Korollinen nettovelka
=	–––––––––––––––––––––––––––––––––-------- Oma pääoma + vähemmistöosuus	x 100
	Korolliset nettovelat
=	Korolliset velat – rahat, pankkisaamiset ja rahoitusomaisuusarvopaperit
	Tulos/osake (EPS)
	Kauden tulos
=	–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita
	Oma pääoma/osake
	Oma pääoma
=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––– Osakeantioikaistu osakemäärä vuoden lopussa
	Osakkeen keskikurssi
	Osakkeiden euro-määräinen vaihto
=	–––––––––––––––––––––––––––– Osakkeiden kpl-määräinen vaihto