Skip to main content

AI assistant

Sign in to chat with this filing

The assistant answers questions, extracts KPIs, and summarises risk factors directly from the filing text.

Uponor Oyj Interim / Quarterly Report 2009

Oct 27, 2009

3245_10-q_2009-10-27_886b8dec-5515-474f-b538-51f4471893ab.pdf

Interim / Quarterly Report

Open in viewer

Opens in your device viewer

OSAVUOSIKATSAUS 2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-9/2009

Markkinoilla vakautumisen merkkejä useiden heikkenevien vuosineljännesten jälkeen

  • Uponorin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 559,7 (750,3) miljoonaa euroa, laskua 25,4 %
  • Tammi-syyskuun liikevoitto oli 28,9 (71,1) miljoonaa euroa, laskua 59,4 %
  • Osakekohtainen tulos 0,13 (1,21) euroa
  • Sijoitetun pääoman tuotto oli 7,1 % (36,9 %), kun gearing oli 41,7 % (31,1 %)
  • Koko vuoden ohjeistus säilyy ennallaan

(Luvut koskevat jatkuvia liiketoimintoja, ellei toisin ole mainittu.)

Toimitusjohtaja Jyri Luomakoski kommentoi kauden kehitystä:

  • Aiempien arviointiemme mukaisesti vuoden kolmannen neljänneksen toimintaympäristö Uponorin avainmarkkinoilla pysyi erittäin haastavana. Tekemiemme rakennemuutosten ja kustannussäästöjen avulla pystyimme säilyttämään kilpailukykymme hyvänä ja taloudellisen kehityksen vakaana.
  • Henkilöstön ponnistusten avulla onnistuimme selkeästi parantamaan kannattavuuttamme edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, vaikka liikevaihto pysytteli samalla tasolla kuin toisen neljänneksen aikana ja kannattavuutta rasittivat tuntuvat kertaluonteiset kulut.
  • Vaikka monet avainmarkkinat edelleen heikkenevät vertailukaudesta, markkinoilla on ensi kertaa syksyn 2007 jälkeen nähtävissä myös vakautta. Tuleva kehitys riippuu kuitenkin paljon makrotason talouskehityksestä.

Esitysaineisto ja webcast-esitys:

Osavuosikatsaukseen liittyvä aineisto on tämän tiedotteen julkaisun jälkeen esillä osoitteessa www.uponor.com > Sijoittajat.

Englanninkielinen webcast-esitys tulosjulkistustilaisuudesta järjestetään tiistaina 27.10. klo 14.00. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen osoitteeseen [email protected]. Esityksen tallenne on katsottavissa seuraavana aamuna sivulta www.uponor.com -> Sijoittajat.

Markkinat

Rakentamisen markkinat pysyivät vaisuina kaikilla Uponorin avainmarkkinoilla vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Useissa maissa luotiin talouden virkistämiseksi erilaisia elvytyspaketteja, mutta muuten ei asuin- ja liikerakentamisen kysyntä osoittanut juurikaan merkkejä paremmasta. Useilla markkinoilla oli kuitenkin jo havaittavissa merkkejä luottamuksen heräämisestä.

Keski-Euroopan alueella sekä pientalo- että projektisegmentti supistuivat Saksassa ja sen naapurimaissa. Kilpailu markkinoilla kiristyi, ja pitkään jatkuneen laskusuhdanteen aiheuttamat paineet alkoivat näkyä erityisesti pienimpien yhtiöiden toiminnassa.

Itä-Euroopassa markkinat pysyttelivät historiallisen alhaisella tasolla, mutta ne eivät enää juurikaan supistuneet edellisestä neljänneksestä. Kaikilla markkinoilla luoton saannin vaikeudet hiljensivät rakennustyömaita ja rajoittivat uusien hankkeiden käynnistämistä.

Pohjoismaissa talotekniset markkinat osoittivat merkkejä vilkastumisesta varsinkin Ruotsissa ja Norjassa verrattuna heikkoon edellisvuoteen. Selkeä positiivinen vaikutus oli nähtävissä korjausrakentamisessa, mihin vaikuttivat muun muassa verokannustimet.

Etelä- ja Länsi-Euroopassa rakentaminen jatkui vaimeana ja markkinat heikentyivät edelleen, joskin aiempaa vähemmän. Markkinat kokonaisuudessaan supistuivat selvästi jo vuonna 2008 vallinneelta heikolta tasolta. Myymättömien uusien kohteiden suuren määrän lisäksi rakennuttajia ja kiinteistökehittäjiä jarrutti käynnissä olevien ja uusien hankkeiden rahoitusvaikeudet.

Pohjois-Amerikassa useat keskeiset rakennusalan mittarit osoittivat positiivista kehitystä edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, mutta muutokset edellisvuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna olivat vielä enimmäkseen negatiivisia. Jotkut talouden yleistä tilaa kuvaavista tunnusluvuista osoittivat kuitenkin positiivista kehitystä, mikä valoi uskoa lähitulevaisuuteen.

Toimintaolosuhteet vientimarkkinoilla jatkuivat myös vaisuina, ja asiakkaiden vaikeudet saada rahoitusta heijastuivat lisääntyneenä paineena toimittajien katemarginaaleihin.

Pohjoismaissa yhdyskuntateknisten tuotteiden markkinat jatkuivat melko vakaina mutta alhaisella tasolla, eikä kasvua ole odotettavissa lyhyellä aikavälillä. Kysyntä maa- ja vesirakennukseen liittyvissä tuoteryhmissä vahvistui hieman, mitä edesauttoivat elvytyspaketit, mutta toisaalta olematon kysyntä asuin- ja liikerakentamisessa jarrutti kokonaiskysynnän kehitystä. Baltiassa lukuisat eurooppalaisrahoitteiset projektit vilkastuttivat hieman yhdyskuntateknisten tuotteiden kysyntää.

Liikevaihto

Uponorin liikevaihto heinä-syyskuussa oli 195,4 (249,1) miljoonaa euroa, joka on 21,6 prosenttia vähemmän kuin vertailukaudella. Lasku on selvästi pienempi kuin toisen vuosineljänneksen 27,7 prosentin lasku vertailukaudesta.

Pääsyynä liikevaihdon laskuun olivat heikot rakennusmarkkinat Uponorin tärkeimmillä maantieteellisillä alueilla, joilla markkinat ovat olleet heikot syksystä 2007 saakka eli jo yhdeksän vuosineljänneksen ajan.

Keski-Euroopassa taloteknisen liiketoiminnan liikevaihto laski heikentyneen asuin- ja liikerakentamisen seurauksena. Rakentaminen hiljeni äkisti myös Benelux-maissa samanaikaisesti. Pohjoismaissa liikevaihto supistui Ruotsissa ja Norjassa naapurimaitaan vähemmän; euroissa liikevaihdon lasku on Pohjoismaissa valuuttakurssimuutosten vuoksi voimakkaampaa kuin paikallisessa valuutassa. Pyreneiden niemimaalla Uponorin sisäilmastojärjestelmät menestyivät kohtalaisesti taantumasta huolimatta; kysyntää lisäsi asiakkaiden keskuudessa lisääntynyt energiatietoisuus. Myös projektiliiketoiminta siellä eteni tyydyttävästi. Käyttövesijärjestelmien myynti säilyi verrattain hyvällä tasolla kautta Euroopan johtuen korjausrakentamisen vilkkaudesta ja Uponorin vahvasta asemasta käyttövesimarkkinoilla.

Pohjois-Amerikassa käyttövesijärjestelmät hyötyivät uudisrakentamisen hienoisesta vilkastumisesta, kun taas lämmitysjärjestelmien myynti kärsi vaisusta kysynnästä etenkin kalliimman hintaluokan asunnoissa.

Yhdyskuntateknisten ratkaisujen myynnin kehitys noudatteli markkinoiden yleistä linjaa, mutta parani hieman edellisestä vuosineljänneksestä.

$\cdots$ $ \sim$

Liikevaihto alueittain, heinä-syyskuu:

MEUR 7-9/2009 7-9/2008 Muutos
Talotekniikka – Eurooppa 128,6 162,3 -20,8 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 29,4 38,2 -23,2 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, USD 41,8 57,0 -26,8 %)
Yhdyskuntatekniikka – Pohjoismaat 39,2 51,4 -23,7 %
Eliminoinnit -1,8 -2,8
Yhteensä 195,4 249,1 -21,6%

Tammi-syyskuun liikevaihto oli 559,7 (750,3) miljoonaa euroa, jossa oli laskua edellisvuoteen 25,4 %. Kehitys oli hieman parempaa verrattuna vuoden ensimmäiseen ja toiseen neljännekseen johtuen vertailukauden heikommista luvuista.

Valuuttakurssimuutosten vaikutus tammi-syyskuun liikevaihtoon oli 8,8 miljoonaa euroa negatiivinen eli 1,5 % vuoden 2008 vastaavaan jaksoon verrattuna. Tähän vaikutti lähinnä Ruotsin ja Norjan kruunujen sekä joidenkin muiden valuuttojen heikkeneminen, joka kumosi Yhdysvaltain dollarin vahvistumisen vaikutuksen.

Liikevaihto alueittain, tammi-syyskuu:

MEUR 1-9/2009 1-9/2008 Muutos
Talotekniikka – Eurooppa 371,5 502,8 -26,1 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 80,9 99,6 -18,8 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, USD 110,6 151,8 -27,2 %)
Yhdyskuntatekniikka – Pohjoismaat 111,4 155,1 -28,2 %
Eliminoinnit -4,1 -7,2
Yhteensä 559,7 750,3 -25,4 %

Tulos ja kannattavuus

Uponorin liikevoitto heinä-syyskuussa oli 17,5 (22,8) miljoonaa euroa, laskua 23,5 prosenttia vertailukaudesta, mikä on parempi kuin toisen neljänneksen -57,3 prosentin pudotus. Liikevoittomarginaali 8,9 prosenttia oli lähes samalla tasolla kuin vuoden 2008 kolmannen neljänneksen marginaali 9,1 prosenttia.

Toteutettujen tehostamistoimien ja käynnissä olevien kustannussäästöjen ansiosta liikevoitto laski vain hieman jyrkemmin kuin liikevaihto. Lasku johtui pääsääntöisesti pienentyneistä volyymeistä, mutta lisäksi sitä rasittivat Euroopan taloteknisen liiketoiminnan 4,8 miljoonan euron kertaluonteiset kulut, jotka liittyivät pääosin toimitusketjun järkeistämisen yhteydessä tehtyihin varauksiin.

Jo vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana vallinnut myönteinen kehitys yhdyskuntateknisessä liiketoiminnassa jatkui, ja liikevoitto parani 47,9 prosenttia. Paraneminen johtui pääosin huolellisesta kustannushallinnasta ja jossain määrin myös muuttuneesta tuotevalikoimasta.

Pohjois-Amerikassa liikevoitto parani sekä paikallisessa valuutassa että euromääräisesti mitattuna huolimatta alhaisista volyymeistä. Kehitykseen vaikuttivat edelleen jatkuneet kustannussäästöt ja kustannusten hallinta sekä tuotannon tehostamisesta saadut hyödyt.

MEUR 7-9/2009 7-9/2008 Muutos
Talotekniikka - Eurooppa 8,5 20,5 -58,2 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 4,2 1,6 +153,5 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, USD 5,6 2,4 +124,6 %)
Yhdyskuntatekniikka – Pohjoismaat 5,9 4,0 +47,9 %
Muut -1,3 -3,4
Eliminoinnit 0,2 0,1
Yhteensä 17,5 22,8 -23,5 %

Liikevoitto alueittain, heinä-syyskuu:

Liikevoitto tammi-syyskuussa oli 28,9 (71,1) miljoonaa euroa, laskua 59,4 prosenttia. Valuuttakurssimuutosten vaikutus liikevoittoon oli vähäinen. Liikevoittomarginaali laski 5,2 prosenttiin vuoden 2008 vastaavan kauden 9,5 prosentista.

Liikevoitto alueittain, tammi-syyskuu:

MEUR 1-9/2009 1-9/2008 Muutos
Talotekniikka - Eurooppa 22,4 66,6 -66,3 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 0,7 2,4 -70,8 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, USD 1,0 3,6 -73,9 %)
Yhdyskuntatekniikka – Pohjoismaat 12,4 11,2 +10,8 %
Muut -6,5 -9,0
Eliminoinnit -0,1 -0,1
Yhteensä 28,9 71,1 -59,4 %

Tulos ennen veroja tammi-syyskuussa oli 19,1 (66,5) miljoonaa euroa, laskua 71,3 %. Tuloverojen määrä oli 5,3 (20,5) miljoonaa euroa, jolloin veroaste oli 28,0 (31,0) prosenttia.

Katsauskauden tulos oli 9,6 (88,5) miljoonaa euroa, laskua 78,9 miljoonaa euroa. Tämä johtui osittain siitä, että vuonna 2008 lopetettuihin liiketoimintoihin sisältyi 42,5 miljoonan euron voitto, joka tuli Ison-Britannian ja Irlannin myydystä yhdyskuntateknisestä liiketoiminnasta.

Konsernin osakekohtainen tulos oli 0,13 (1,21) euroa, myös laimennettuna, josta jatkuvien liiketoimintojen tulos oli 0,19 (0,63) euroa. Osakekohtainen oma pääoma oli 3,46 (4,36) euroa, myös laimennettuna.

Investoinnit ja rahoitus

Heikkona jatkuneen suhdannetilanteen seurauksena investointeja tehtiin maltillisesti, ja ne kohdistuivat lähinnä prosessien ja tehokkuuden parantamiseen. Pohjois-Amerikassa investoitiin uuden Uponor Academy -koulutuskeskuksen rakentamiseen. Kolmannen vuosineljänneksen investoinnit olivat yhteensä 3,8 (8,2) miljoonaa euroa. Bruttoinvestointien määrä tammi-syyskuussa oli 12,7 (23,8) miljoonaa euroa, eli 2,3 (3,2) prosenttia liikevaihdosta.

Taloudellisten tavoitteiden mukaisena säilynyt nettovelkaantuminen (gearing) nousi 41,7 (31,1) prosenttiin. Korolliset nettovelat nousivat 105,1 (99,3) miljoonaan euroon. Omavaraisuusaste heikentyi hieman 46,6 (49,6) prosenttiin.

Liikevaihdon supistumisen takia tulorahoitus jäi alle puoleen viime vuoden vastaavasta, mutta hyvänä jatkuneen käyttöpääomakehityksen ja pienempien verojen vuoksi liiketoiminnan rahavirta nousi 31,9 (55,1) miljoonaan euroon, eli huomattavasti paremmaksi kuin toisella neljänneksellä. Kauden lopun kassavarat olivat 7,9 (5,1) miljoonaa euroa.

Kauden lopussa konsernin ulkoisten sitovien luottolimiittien määrä oli 262 miljoonaa euroa, josta eläkevakuutusyhtiön takaisinlaina oli 72 miljoonaa euroa. Se erääntyy vuosina 2009 - 2013. Muut koostuvat vuosina 2011 - 2012 erääntyvistä luottolimiiteistä, joita ei ollut käytössä kolmannen neljänneksen aikana. Lisäksi konsernilla on kotimainen 150 miljoonan euron yritystodistusohjelma.

Konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROI) laski 7,1 (36,9) prosenttiin ja oman pääoman tuotto (ROE) 4,6 (36,2) prosenttiin.

Katsauskauden tapahtumia

Uponor kehitti aktiivisesti asiakasuskollisuusohjelmiaan. Saksassa uusi kantaasiakasohjelma otettiin myönteisesti vastaan, mitä tukee se, että siihen liittyi runsaasti jäseniä. Yhdysvalloissa yhtiön Apple Valleyn toimipisteessä yli 100 asiakasta osallistui tapahtumaan, jonka aiheina olivat muun muassa käyttövesi- ja sprinklerijärjestelmien hyväksynnät ja sisäilmastoratkaisujen ohjausjärjestelmien koulutus. Toimenpiteet asiakaskontaktien syventämiseksi verkon avulla jatkuivat; syyskuun lopussa jo 14 maan asiakkaat käyttivät Uponorin uusia, yhdenmukaisia verkkopalveluja. Kansainvälisen

kasvustrategian mukaisesti yhtiö esitteli tuotejärjestelmiään kohdennetusti uusille liikekumppaneille ja jakelijoille, saaden siitä myönteistä palautetta.

Kauden aikana Uponor toi Euroopan markkinoille uuden automaattisesti energian tarpeen mukaan säätyvän sisäilmaston ohjausjärjestelmän. Tuote helpottaa asentajien työtä ja tuo loppukäyttäjille ja rakennusten omistajille merkittäviä energiansäästöjä, joten se vastaa hyvin yhä suositumpien ympäristöystävällisten ratkaisujen kysyntään.

Pyreneiden niemimaalla Uponor voitti kahden merkittävän hankkeen tarjouskilpailun tarjoamalla niihin energiatehokasta TABS-lämmitys- ja viilennysteknologiaansa. Projektit ovat ensimmäiset laatuaan Pyreneiden niemimaalla. Pohjois-Amerikassa Uponorin uusien tuotteiden virta jatkui. Näitä olivat muun muassa eristetyt putket energian ja juomaveden kuljetukseen sekä ratkaisu, jonka ansiosta sammutussprinklerit voidaan asentaa kohteisiin, joissa on pienet veden virtausmäärät.

Uponorin yhtenäistämiseen ja euroopanlaajuiseen toiminnanohjausjärjestelmään läheisesti liittyvä toimitusketjun kehittäminen eteni suunnitelmien mukaan yhtiön taloteknisessä liiketoiminnassa. Kolmannen neljänneksen aikana keskityttiin erityisesti varastoverkoston ja logistiikan optimointiin Euroopassa.

Syyskuussa yhtiö ilmoitti suunnitelmistaan uudistaa yhdyskuntatekniikan tuotantoverkostoaan Pohjoismaissa ja keskittää tuotanto kahteen suureen tehtaaseen. Suunnitelman toimeenpano etenee, eikä niihin tehty muutoksia yt-neuvottelujen aikana. Ensi vuoden aikana Etelä-Ruotsin Fristadissa sijaitsevan tehtaan tuotantokapasiteettia kasvatetaan siirtämällä sinne valmistus Hadsundin tehtaalta Tanskasta, jossa tuotanto lopetetaan kokonaan. Tarkoitus on myös lisätä Nastolan tehtaan tuotantokykyä. Lisäksi Uponor säilyttää kaksi pienempää yhdyskuntateknistä tuotantoyksikköä. Tuotantoverkoston optimoinnin odotetaan tuovan merkittäviä säästöjä ja hyötyjä, jotka toteutuvat osittain vuoden 2010 ja täysimääräisesti vuoden 2011 aikana. Uponor arvioi, että uudistus johtaa henkilökunnan supistumiseen noin 40 henkilöllä vuoteen 2010 mennessä yhtiön yhdyskuntateknisessä liiketoiminnassa Pohjoismaissa.

Syyskuussa Uponor järjesti myös pääomamarkkinapäivän, jossa yhtiö esitteli strategiaansa ja kasvuhankkeitaan sekä suunnitelmiaan toimitusketjunsa kehittämiseksi Euroopassa.

Henkilöstö ja hallinto

Konsernin henkilöstömäärä täysipäiväisiksi muutettuna oli kauden aikana keskimäärin 3 463 (4 080) henkeä, kun kauden lopussa vastaava lukumäärä oli 3 334 (3 934), eli määrä väheni 600 hengellä. Merkittävimmät henkilöstövähennykset tapahtuivat Pohjois-Amerikassa ja Euroopan taloteknisessä liiketoiminnassa.

Uponorin tytäryhtiö Uponor Suomi Oy ilmoitti syyskuussa peruuttavansa lisälomautukset, joihin se varautui keväällä käydyissä yt-neuvotteluissa.

Elokuussa Uponor ilmoitti perustavansa uudelleen hallituksen nimitysvaliokunnan, johon kolme suurinta osakkeenomistajaa kukin voi nimetä jäsenen. Yhtiö poikkeaa näin Suomen hallinnointikoodisuosituksesta. Hallitus katsoo, että yhtiön omistajarakenne huomioiden osakkeenomistajien etua ja läpinäkyvyyden tavoitetta palvelee parhaiten sellainen malli, jossa suurimmat osakkeenomistajat nimittävät nimitysvaliokunnan jäsenet. Kun yksi kolmesta osakkeenomistajasta jätti käyttämättä nimitysoikeutensa, nimitysvaliokuntaan

valittiin Pekka Paasikivi ja Risto Murto sekä Jari Paasikivi hallituksen nimeämänä asiantuntijajäsenenä. Hallitus nimitti tarkastusvaliokunnan jo huhtikuussa ja päätti myös, että erillistä palkitsemisvaliokuntaa ei tarvita vaan hallitus voi edelleenkin hoitaa sen tehtävät.

Osakepääoma ja osakkeet

Vuoden kolmannen neljänneksen aikana NASDAQ OMX Helsinki -arvopaperipörssissä vaihdettiin noin 11,8 (30,8) miljoonaa Uponorin osaketta. Vaihdon euromääräinen arvo oli 126,8 (287,4) miljoonaa euroa. Kauden lopussa osakepääoman markkina-arvo oli 0,8 (0,6) miljardia euroa ja osakkeenomistajien määrä 20 830 (17 715).

Uponor Oyj:n osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia. Osakepääoman arvo oli 146 446 888 euroa ja osakkeiden määrä 73 206 944.

Yhtiön hallussa oli katsauskauden päättyessä 160 000 omaa osaketta, mikä vastaa 0,2 % osakepääomasta ja äänistä.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Lokakuussa Uponor uudisti asiakassegmentointistrategiaansa. Sen mukaisesti yhtiön saksalainen tytäryhtiö, Hewing GmbH, keskittyy jatkossa palvelemaan yksinomaan OEMsektorin asiakkaita. Muutoksella ei ole juurikaan vaikutusta Uponor-merkillä toimivaan liiketoimintaan.

Lokakuun puolivälissä Uponor aloitti yt-neuvottelut Italiassa mahdollisista lomautuksista lähitulevaisuudessa.

Lähiajan näkymät

Yhdeksän peräkkäisen vuosineljänneksen ajan Uponor on raportoinut heikkeneviä näkymiä avainmarkkinoillaan. Vuoden 2009 kolmannen neljänneksen aikana asuinrakennusmarkkinoiden kehitys vakautui jonkin verran, ja merkkejä olosuhteiden paranemisesta ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien avautumisesta on tullut esiin. Tästä huolimatta kysyntä heikkeni raportointikauden aikana edelleen joissakin segmenteissä ja markkina-alueilla. Vaikka esimerkiksi Espanjassa on edelleen suuri määrä uusia ja vanhoja huoneistoja myymättöminä, monissa muissa maissa myymättömien kohteiden määrä on alkanut laskea samalla, kun myyntiajat ovat lyhentyneet ja hinnat ovat alkaneet kohota. Näiden signaalien perusteella voi olettaa, että suhdanteen pohja on saavutettu ja joissakin tapauksissa käänne parempaan on jo voinut tapahtua.

Liike- ja julkinen rakentaminen säilyi elinvoimaisena pitkälti viime vuoden lopulle ja osittain tämän vuoden alkuun, mutta senkin kysynnän lasku on nyt voimistunut, eikä parannusta ole odotettavissa lähiaikoina.

Julkisten elvytyspakettien positiivisen vaikutuksen odotetaan edelleen jatkuvan, etenkin yhdyskuntateknisessä liiketoiminnassa ja korjausrakentamisessa.

Kokonaisuutena ottaen toimintaympäristön odotetaan pysyvän haasteellisena. Rakentamisen pidemmän aikavälin kehitys on luonnollisesti riippuvainen yleisestä makrotalouden kehityksestä.

Edellä mainitun lisäksi Uponorin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, operatiivisille, taloudellisille ja vahinkoriskeille. Tarkempi riskianalyysi löytyy yhtiön vuosikertomuksesta. Uponor on myös mukana monenlaisissa oikeusprosesseissa eri maissa. Yhtiön johdon arvion mukaan näillä ei ole merkittävää vaikutusta yhtiön toimintaan ennustettavissa olevan ajan kuluessa.

Toimintavuoden lähetessä loppuaan Uponor pitää koko vuoden ohjeistuksensa ennallaan: Vaikea markkinatilanne huomioon ottaen Uponorin liikevaihdon arvioidaan jäävän vuoden 2008 tasosta ja tilikauden 2009 tuloksen uskotaan olevan positiivinen. Konsernin käyttöomaisuusinvestointien määrä ei ylitä poistojen määrää, ja tehokkaan nettokäyttöpääoman hallinnan avulla konsernin rahavirran odotetaan säilyvän kohtuullisella tasolla.

Uponor Oyj Hallitus

Lisätietoja: Jyri Luomakoski, toimitusjohtaja, puh. 020 129 2824 Riitta Palomäki, talousjohtaja, puh. 020 129 2822

Tarmo Anttila viestintäjohtaja puh. 020 129 2852

JAKELU: NASDAQ OMX - Helsinki Tiedotusvälineet www.uponor.com

Tietoa osavuosikatsauksesta

Tämän pörssitiedotteen suluissa olevat luvut ovat vuoden 2008 vastaavan jakson lukuja. Osavuosikatsauksen muutosprosentit on laskettu tarkoista luvuista eikä katsauksessa julkaistuista pyöristetyistä luvuista.

OSAVUOSIKATSAUS 1-9/2009

Osavuosikatsauksen lukuja ei ole tilintarkastettu.

KONSERNITULOSLASKELMA

MEUR 1-9/2009 1-9/2008 7-9/2009 7-9/2008 1-12/2008
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto 559,7 750,3 195,4 249,1 949,2
Hankinnan ja valmistuksen kulut 356,3 470,8 123,6 158,5 607,4
Bruttokate 203,4 279,5 71,8 90,6 341,8
Muut liiketoiminnan tuotot 0,3 0,6 0,0 0,0 1,4
Varastointimenot 24,2 23,1 8,9 7,3 30,2
Myynnin ja markkinoinnin kulut 105,3 131,0 32,7 40,9 175,0
Hallinnon kulut 34,0 39,3 9,4 12,9 50,8
Liiketoiminnan muut kulut 11,3 15,6 3,3 6,7 36,0
Liikevoitto 28,9 71,1 17,5 22,8 51,2
Rahoituskulut, netto 9,8 4,6 4,6 1,7 10,2
Tulos ennen veroja 19,1 66,5 12,9 21,1 41,0
Tuloverot 5,3 20,5 3,6 6,6 10,9
Tulos jatkuvista toiminnoista 13,8 46,0 9,3 14,5 30,1
Lopetetut toiminnot
Lopetettujen toimintojen tulos -4,2 42,5 -2,3 0,0 42,4
Kauden tulos 9,6 88,5 7,0 14,5 72,5
Laaja tuloslaskelma
Muuntoeron muutos -0,6 0,0 -1,5 7,8 5,2
Rahavirran suojaus -0,1 0,0 -0,2 -0,7 -1,4
Kaudelle kirjatut laajan tuloksen erät -0,7 0,0 -1,7 7,1 3,8
Kauden laaja tulos 8,9 88,5 5,3 21,6 76,3
Osakekohtainen tulos, EUR 0,13 1,21 0,10 0,20 0,99
- Jatkuvat toiminnot 0,19 0,63 0,12 0,20 0,41
- Lopetetut toiminnot -0,06 0,58 -0,03 0,00 0,58
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR 0,13 1,21 0,10 0,20 0,99
- Jatkuvat toiminnot 0,19 0,63 0,12 0,20 0,41
- Lopetetut toiminnot -0,06 0,58 -0,03 0,00 0,58

KONSERNITASE

MEUR 30.9.2009 30.9.2008 31.12.2008
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 172,5 180,3 184,5
Aineettomat hyödykkeet 99,2 101,1 101,3
Arvopaperit ja pitkäaikaiset sijoitukset 7,1 7,4 6,3
Laskennalliset verosaamiset 16,2 15,3 17,0
Pitkäaikaiset varat yhteensä 295,0 304,1 309,1
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 77,7 128,0 104,5
Myyntisaamiset 137,0 182,5 91,4
Muut saamiset 23,5 23,6 36,7
Rahavarat 7,9 5,1 53,2
Lyhytaikaiset varat yhteensä 246,1 339,2 285,8
Varat yhteensä 541,1 643,3 594,9
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma 252,4 319,0 305,6
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat 72,4 17,3 77,0
Laskennalliset verovelat 9,8 11,4 8,1
Varaukset 6,6 7,7 7,7
Eläkevelvoitteet ja muut velat 18,5 20,9 21,3
Pitkäaikaiset velat yhteensä 107,3 57,3 114,1
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 40,6 87,1 36,8
Varaukset 10,4 5,5 22,3
Ostovelat 46,9 68,9 50,1
Muut velat 83,5 105,5 66,0
Lyhytaikaiset velat yhteensä 181,4 267,0 175,2
Oma pääoma ja velat yhteensä 541,1 643,3 594,9

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

MEUR 1-9/2009 1-9/2008 1-12/2008
Liiketoiminnan rahavirta
Tulorahoitus 41.9 97,5 85,0
Käyttöpääoman muutos 9.2 -4,4 55,7
Maksetut verot -16,5 -32,9 -39,8
Maksetut korot -3,5 -6,2 -6,8
Saadut korot 0,8 1,1 1,3
Liiketoiminnan rahavirta 31,9 55,1 95,4
Investointien rahavirta
Tytäryritysten ja liiketoimintojen myynnit - 76,4 76,4
Käyttöomaisuusinvestoinnit -12,7 -23,8 -39,0
Käyttöomaisuuden myyntituotot 3,1 0,1 0,4
Saadut osingot 0,0 0,0 0,2
Lainasaamisten takaisinmaksut 0,0 0,1 0,2
Investointien rahavirta -9,6 52,8 38,2
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot ja takaisinmaksut -4,0 -5,1 19,1
Osingonjako -62,1 -102,5 -102,5
Omien osakkeiden osto - - -1,2
Rahoitusleasingmaksut -1,5 -1,5 -2,0
Rahoituksen rahavirta -67,6 -109,1 -86,6
Rahavarojen muuntoerot 0,0 0,0 -0,1
Rahavarojen muutos -45,3 -1,2 46,9
Rahavarat 1. tammikuuta 53,2 6,3 6,3
Rahavarat kauden lopussa 7,9 5,1 53,2
Muutos taseen mukaan -45,3 -1,2 46,9
MEUR Osake Ylikurssi Muut Omat Kertyneet Edellisten Yhteensä
pääoma rahasto rahastot osakkeet muunto tilikausi
erot en voitto
Oma pääoma
31.12.2008 146,4 50,2 0,8 -1,2 -16,4 125,8 305,6
Tilikauden laaja tulos -0,1 0,6 9,6 8,9
Maksetut osingot (0,85
euroa/osake)
-62,1 -62,1
Muut oikaisut 0,0 0,0 0,0
Oma pääoma 30.9.2009 146,4 50,2 0,7 -1,2 -17,0 73,3 252,4
Oma pääoma
31.12.2007
146,4 50,2 2,2 - -24,1 158,3 333,0
Tilikauden laaja tulos 0,0 0,0 88,5 88,5
Maksetut osingot (1,40
euroa/osake)
-102,5 -102,5
Muut oikaisut 0,1 -0,1 0,0 0,0
Oma pääoma 30.9.2008 146,4 50,2 2,3 - -24,2 144,3 319,0

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT

LAADINTAPERIAATTEET

Osavuosikatsaus on laadittu EU:n hyväksymiä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) ja IAS 34 Osavuosikatsaukset –standardia noudattaen. Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin vuoden 2008 tilinpäätöksessä noudattamien periaatteiden kanssa lukuunottamatta alla listattuja muutoksia. Muilla käyttöön otetuilla uusilla tai uudistetuilla IFRS-standardeilla tai –tulkinnoilla ei ole ollut olennaista vaikutusta osavuosikatsaukseen.

IAS1 (uudistettu) Tilinpäätöksen esittäminen

Konserni on soveltanut uudistettua IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardia 1.1.2009 alkaen. IAS 1 -standardin muutokset ovat vaikuttaneet lähinnä tuloslaskelman ja oman pääoman muutoslaskelman esitystapaan.

IFRS 8 Liiketoimintasegmentit

IFRS 8:n mukaan esitettävien segmenttitietojen on perustuttava johdolle toimitettuun sisäiseen raportointiin ja siinä noudatettuihin laskentaperiaatteisiin.

Uponorin segmenttirakenne muodostuu 1.1.2009 alkaen liiketoimintojen ja maantieteellisten alueiden pohjalta määritellyistä kolmesta segmentistä 1.9.2008 julkaistun uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Raportoitavat segmentit ovat Talotekniikka – Eurooppa, Talotekniikka - Pohjois-Amerikka sekä Yhdyskuntatekniikka - Pohjoismaat. Segmenttien riskit ja tuotot eroavat markkina- ja liiketoimintaympäristön, tuotetarjonnan, palveluiden sekä asiakasrakenteen osalta.

Talotekniikka - Eurooppa vastaa talotekniikan liiketoiminnoista Euroopassa sekä vientitoiminnoista niihin Euroopan ulkopuolisiin maihin, joissa Uponorilla ei ole omaa toimintaa. Talotekniikka - Pohjois-Amerikka vastaa talotekniikan liiketoiminnasta Pohjois-Amerikassa.

Talotekniikka Uponorissa tarkoittaa lähinnä asuin-, liike- ja julkisten rakennusten lämmitys-, viilennys- ja käyttövesiputkijärjestelmiä. Talotekniikan asiakaskunta koostuu pääosin LVI-asennusliikkeistä ja rakennusyhtiöistä.

Yhdyskuntatekniikka - Pohjoismaat vastaa yhdyskuntateknisistä liiketoiminnoista Pohjoismaissa. Sen tuotteita ja palveluja, kuten kunnallisteknisiä painevesiputkistoja sekä viemäröinti- ja jätevesijärjestelmiä, myydään kunnallistekniikan uudis- tai korjausrakentamista harjoittaville laitos- ja yritysasiakkaille.

Muut -segmentti sisältää konsernitoiminnot sekä sellaiset yhtiöt, joissa ei ole liiketoimintaa.

Taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja seuranta kohdistuvat lähinnä liiketoimintayksiköiden liikevaihto- ja liikevoittolukuihin sekä liikevoittoon kohdistuvien kustannustekijöiden seurantaan ja operatiivisen nettokäyttöpääoman määrään. Konsernin resursseja johdetaan muun muassa kohdentamalla investointeja liiketoimintatarpeiden pohjalta sekä mitoittamalla henkilöstön määrä ja osaaminen vastaamaan liiketoimintaprosessien tarpeita.

Segmenttien yhdistely perustuu konsernin laadintaperiaatteisiin. Segmenttien välinen liiketoiminta on markkinaperusteista ja kaikki segmenttien väliset myynnit sekä sisäiset katteet eliminoidaan konsolisoinnin yhteydessä.

Vuoden 2008 vertailutiedot on muutettu vastaamaan uutta segmenttirakennetta. Tuloslaskelmaerät sisältävät segmentin jatkuvat toiminnot ja tase-erät muodostuvat kunkin tilinpäätöshetken konsernirakenteen mukaisesti. Vuonna 2008 jatkuviin toimintoihin ei sisältynyt yhdyskuntatekninen liiketoiminta Saksassa, joka myytiin huhtikuussa eikä yhdyskuntatekninen liiketoiminta Brittein saarilla, jonka myynti saatettiin päätökseen kesäkuussa.

Segmenttien varat sisältävät tase-erät, jotka ovat joko suoraan tai perustellusti kohdistettavissa liiketoimintasegmenteille. Varat koostuvat pääasiassa korottomista varoista kuten aineellisista ja aineettomista käyttöomaisuushyödykkeistä, vaihto-omaisuudesta, toimintaan liittyvistä siirtyvistä eristä sekä myyntisaamisista ja muista saamisista. Konsernin ulkoiset pitkäaikaiset saatavat, rahavarat sekä korolliset velat sisältyvät pääasiassa segmenttiin Muut.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

MEUR 1-9/2009 1-9/2008 1-12/2008
Bruttoinvestoinnit 12,7 23,8 39,0
- % liikevaihdosta 2,3 3,2 4,1
Poistot 23,4 23,6 31,8
Myydyn käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo 3,2 5,3 5,2
HENKILÖSTÖ
Kokopäiväiseksi muutettuna 1-9/2009 1-9/2008 1-12/2008
Keskimäärin 3 463 4 353 4 211
Kauden lopussa 3 334 3 934 3 678
OMAT OSAKKEET
30.9.2009 30.9.2008 31.12.2008
Omat osakkeet, kpl 160 000 - 160 000
- osakepääomasta, % 0,2% - 0,2 %
- äänimäärästä, % 0,2% - 0,2 %

SEGMENTTI-INFORMAATIO

1-9/2009 1-9/2008
MEUR Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Ulkoinen Sisäinen Yhteensä
Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka -
Eurooppa 370,4 1,1 371,5 501,1 1,7 502,8
Talotekniikka -
Pohjois-Amerikka 80,9 - 80,9 99,6 - 99,6
Yhdyskuntatekniikka -
Pohjoismaat
Eliminoinnit
108,4 3,0 111,4 149,6 5,5 155,1
Yhteensä - -4,1 -4,1 - -7,2 -7,2
559,7 - 559,7 750,3 - 750,3
7-9/2009 7-9/2008
MEUR Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Ulkoinen Sisäinen Yhteensä
Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka -
Eurooppa
128,2 0,4 128,6 161,6 0,7 162,3
Talotekniikka -
Pohjois-Amerikka 29,4 - 29,4 38,2 - 38,2
Yhdyskuntatekniikka -
Pohjoismaat 37,8 1,4 39,2 49,3 2,1 51,4
Eliminoinnit - -1,8 -1,8 - -2,8 -2,8
Yhteensä 195,4 - 195,4 249,1 - 249,1
1-12/2008
MEUR Ulkoinen Sisäinen Yhteensä
Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa 632,7 2,6 635,3
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 130,8 - 130,8
Yhdyskuntatekniikka - Pohjoismaat 185,7 6,4 192,1
Eliminoinnit - -9,0 -9,0
Yhteensä 949,2 - 949,2
MEUR 1-9/2009 1-9/2008 7-9/2009 7-9/2008 1-12/2008
Segmentin tulos, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa 22,4 66,6 8,5 20,5 65,6
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 0,7 2,4 4,2 1,6 -16,0
Yhdyskuntatekniikka - Pohjoismaat 12,4 11,2 5,9 4,0 10,0
Muut -6,5 -9,0 -1,3 -3,4 -9,5
Eliminoinnit
Yhteensä -0,1 -0,1 0,2 0,1 1,1
28,9 71,1 17,5 22,8 51,2
MEUR
1-9/2009 1-9/2008 1-12/2008

OSAVUOSIKATSAUS 2009 15

Segmentin poistot ja arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa 11,3 11,4 15,3
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 4,6 4,1 5,6
Yhdyskuntatekniikka - Pohjoismaat 4,0 4,4 5,9
Muut 3,1 3,0 4,1
Eliminoinnit 0,4 0,3 0,5
Yhteensä 23,4 23,2 31,4
Segmentin investoinnit, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa 4,8 11,1 16,0
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 3,1 8,2 14,4
Yhdyskuntatekniikka - Pohjoismaat 3,5 2,0 4,7
Muut 1,3 2,5 3,9
Yhteensä 12,7 23,8 39,0
MEUR 30.9.2009 30.9.2008 31.12.2008
Segmentin varat
Talotekniikka - Eurooppa 415,0 470,5 417,0
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 111,4 120,3 121,8
Yhdyskuntatekniikka - Pohjoismaat 82,1 91,5 67,5
Muut 459,5 518,2 611,9
Eliminoinnit -526,9 -557,2 -623,3
Yhteensä 541,1 643,3 594,9
Segmentin velat
Talotekniikka - Eurooppa 276,6 315,9 290,3
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 65,4 75,9 90,3
Yhdyskuntatekniikka - Pohjoismaat 68,0 76,8 59,1
Muut 430,0 429,7 490,9
Eliminoinnit -551,3 -574,0 -641,4
Yhteensä 288,7 324,3 289,2
1-9/2009 1-9/2008 1-12/2008
Segmentin henkilöstö, keskimäärin
Talotekniikka - Eurooppa 2 464 2 830 2 803
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 422 560 532
Yhdyskuntatekniikka - Pohjoismaat 515 623 605
Muut 62 67 66
Yhteensä 3 463 4 080 4 006

Täsmäytyslaskelma

MEUR 1-9/2009 1-9/2008 1-12/2008
Segmentin tulos, jatkuvat toiminnot
Segmenttien tulos yhteensä 28,9 71,1 51,2
Rahoituskulut, netto 9,8 4,6 10,2
Konsernin tulos ennen veroja 19,1 66,5 41,0
VASTUUSITOUMUKSET
MEUR 30.9.2009 30.9.2008 31.12.2008
Konserni:
Kiinnitykset
- omasta velasta - - 0,0
Takaukset
- muiden puolesta 7,4 8,6 7,8
Emoyhtiö:
Takaukset
- konserniyhtiön puolesta 9,3 7,6 9,0
- muiden puolesta 6,9 7,1 7,0
MUUT VUOKRASOPIMUKSET 29,0 33,5 31,9

JOHDANNAISSOPIMUKSET

MEUR Nimellis Käypä Nimellis Käypä Nimellis Käypä
arvo arvo arvo arvo arvo arvo
30.9.2009 30.9.2009 30.9.2008 30.9.2008 31.12.2008 31.12.2008
Valuuttajohdannaiset
- Termiinisopimukset 95,7 0,3 103,2 2,8 128,9 7,7
Hyödykejohdannaiset
- Termiinisopimukset 7,2 -1,7 5,9 1,0 7,4 -1,5

LOPETETUT TOIMINNOT

Vuonna 2008 tapahtuneet yhdyskuntateknisen liiketoiminnan myynnit Brittein saarilla ja Saksassa on käsitelty IFRS 5 –standardin mukaisesti lopetettuina toimintoina.

Vuonna 2009 konsernin lopetetuissa liiketoiminnoissa on kirjattiin vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä 4,2 milj. euron edestä myydyn liiketoiminnan jälkikustannuksia Irlannissa. Ne liittyvät kesällä 2008 myydyn kunnallisteknisen liiketoiminnan käytössä olleen tehtaan odotettua suurempiin ympäristön puhdistuskustannuksiin.

MEUR 1-9/2009 1-9/2008 1-12/2008
Liikevaihto - 8,9 8,9
Kulut 4,1 9,9 10,0
Tulos ennen veroja -4,1 -1,0 -1,1
Tuloverot 0,1 0,0 0,0
Tulos verojen jälkeen -4,2 -1,0 -1,1
Tulos lopetettujen toimintojen myynnistä
Tuloverot
-
-
43,5
-
43,5
-
Myyntivoitto lopetetuista toiminnoista - 43,5 43,5
Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista -4,2 42,5 42,4
Rahavirta lopetetuista toiminnoista
Liiketoiminnan rahavirta -4,6 -3,6 -3,4
Investointien rahavirta - 76,4 76,4
Myytyjen varojen kirjanpitoarvo
MEUR 1-9/2009 1-9/2008 1-12/2008
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet - 33,7 33,7
Laskennalliset verosaamiset - 1,9 1,9
Vaihto-omaisuus - 17,8 17,8
Myyntisaamiset ja muut saamiset 25,1 25,1
Rahavarat - 1,1 1,1
Varat yhteensä - 79,6 79,6
Laskennallinen verovelka - 3,1 3,1
Eläkevelvoitteet ja muut velat - 4,3 4,3
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat - 33,2 33,2
Velat yhteensä - 40,6 40,6
Nettovarat - 39,0 39,0
Käteisenä saatu kauppahinta - 77,5 77,5
Myytyjen liiketoimintojen rahavarat - 1,1 1,1
Rahavirtavaikutus - 76,4 76,4

Käteisenä saadun kauppahinnan lisäksi kaupasta kirjattiin 5,0 miljoonan euron lainasaaminen. Kokonaiskauppahinta liiketoimintojen myynneistä oli 82,5 MEUR.

LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA

MEUR 1-9/2009 1-9/2008 1-12/2008
Jatkuvat toiminnot
Ostot osakkuusyhtiöiltä 1.3 1,7 2,0
Saamiset ja velat kauden lopussa
Ostovelat ja muut velat 0.1 0,1 -

TUNNUSLUVUT

1-9/2009 1-9/2008 1-12/2008
Osakekohtainen tulos, EUR 0,13 1,21 0,99
- jatkuvat toiminnot 0,19 0,63 0,41
- lopetetut toiminnot -0,06 0,58 0,58
Liikevoitto (jatkuvat toiminnot), % 5,2 9,5 5,4
Oman pääoman tuotto, % (p.a.) 4,6 36,2 22,7
Sijoitetun pääoman tuotto, % (p.a.) 7,1 36,9 22,2
Omavaraisuusaste, % 46,6 49,6 51,4
Nettovelkaantumisaste, % 41,7 31,1 19,8
Korolliset nettovelat 105,1 99,3 60,6
Oma pääoma / osake, EUR 3,46 4,36 4,18
- laimennusvaikutuksella oikaistu 3,46 4,36 4,18
Osakkeen kurssikehitys
- alin, EUR 6,80 8,21 6,10
- ylin, EUR 12,90 18,91 18,91
- keskikurssi, EUR 9,01 12,67 12,04
Osakevaihto
- 1 000 kpl 35 500 87 076 99 227
- MEUR 320 1 104 1 195

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Oman pääoman tuotto (ROE), %
Tulos ennen veroja – tuloverot
= –––––––––––––––––––––––––––––––––––––– -
Oma pääoma + vähemmistöosuus, keskiarvo
x 100
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %
Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
= –––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– x 100
Taseen loppusumma - korottomat velat, keskiarvo
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma + vähemmistöosuus
= ––––––––––––––––––––––––––––––––––––----
Taseen loppusumma - saadut ennakot
x 100
Nettovelkaantumisaste, %
Korollinen nettovelka
= –––––––––––––––––––––––––––––––––--------
Oma pääoma + vähemmistöosuus
x 100
Korolliset nettovelat
= Korolliset velat – rahat, pankkisaamiset ja rahoitusomaisuusarvopaperit
Tulos/osake (EPS)
Kauden tulos
= ––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä
ilman omia osakkeita
Oma pääoma/osake
= Oma pääoma
–––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Osakeantioikaistu osakemäärä vuoden lopussa
Osakkeen keskikurssi
Osakkeiden euro-määräinen vaihto

= –––––––––––––––––––––––––––– Osakkeiden kpl-määräinen vaihto