AI assistant
Uponor Oyj — Earnings Release 2013
Feb 14, 2014
3245_er_2014-02-14_0e690b46-e428-44b8-93eb-55d138ea5159.pdf
Earnings Release
Open in viewerOpens in your device viewer
TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2013 14.2.2014
Uponor Oyj:n tilinpäätöstiedote 1-12/2013
Yhdysvaltain markkinoilla kasvu jatkui vahvana, Euroopassa kehitys hidastui
- Talotekniikka Pohjois-Amerikan kehitys jatkui loka-joulukuussa vahvana, mutta muut segmentit kärsivät heikosta markkinatilanteesta ja kertaluonteisista tapahtumista
- Liikevaihto 1–12: 906,0 milj. euroa (2012: 811,5 milj. euroa), muutos +11,6 %, orgaaninen kasvu -1,5 %
- Liikevoitto 1–12: 50,2 milj. euroa (57,7 milj. euroa), muutos -13,0 %, kertaluonteiset erät rasittivat liikevoittoa
- Osakekohtainen tulos 0,38 (0,45) euroa, ilman kertaluonteisia eriä osakekohtainen tulos oli 0,43 (0,45) euroa
- Ohjeistus vuodelle 2014: Uponorin liikevaihdon ja liikevoiton (ilman kertaluonteisia eriä) odotetaan paranevan vuodesta 2013.
- Hallituksen osinkoesitys on 0,38 (0,38) euroa/osake
Toimitusjohtaja Jyri Luomakoski kommentoi kauden kehitystä:
- Uuden yhteisyrityksen, Uponor Infran, integraatio etenee vakaasti. Tähänastiset tulokset vahvistavat, että suunnitelmissa olevat kustannussäästöt ovat saavutettavissa.
- Tilanne Euroopan rakennusmarkkinoilla jatkui haasteellisena ja epävakaana, mikä näkyi esimerkiksi kasvun hetkellisenä hiipumisena vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä. Uskomme, että vastaavat heilahtelut ovat osa nykyistä 'new normal' -tilannetta ja kuuluvat markkinoiden kehitykseen vastedeskin.
- Talotekniikka Pohjois-Amerikka ja erityisesti liiketoiminta Yhdysvalloissa säilyi vahvana. Uponor valmistautui vastaamaan yhä kasvavaan kysyntään laajentamalla paikallista tuotantokapasiteettia.
- Vaikka konsernin tulos jättää toivomisen varaa, yhtiön tase ja taloudellinen asema ovat hyvässä kunnossa. Nämä luovat hyvän perustan tuloksen parantamiselle vuonna 2014.
Hallituksen osinkoesitys
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle 0,38 (0,38) euron osinkoa osaketta kohti. Hallitus otti esitystä tehdessään huomioon yhtiön maksuvalmiuden, yhtiön osinkopolitiikan ja yhtiön näkymät.
Tietoja tästä tilinpäätöstiedotteesta
Sulkeissa annetut luvut ovat vertailukuja edellisen vuoden vastaavalta ajanjaksolta. Luvut koskevat jatkuvia toimintoja, ellei toisin ole mainittu. Muutosprosentit on laskettu tarkoista luvuista eikä tässä tiedotteessa julkaistuista pyöristetyistä luvuista.
Esitysaineisto ja webcast-esitys
Englanninkielinen webcast-esitys tulosjulkistustilaisuudesta järjestetään 14.2. klo 10.00. Esityksen yhteystiedot ovat osoitteessa www.uponor.fi > Sijoittajat. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen osoitteeseen [email protected]. Esityksen tallenne on katsottavissa pian tulosjulkistuksen jälkeen Uponorin sivulta osoitteessa www.uponor.fi > Sijoittajat. Esitysaineisto on luettavissa osoitteessa www.uponor.fi > Sijoittajat > IR-aineisto ja uutiset.
Seuraava osavuosikatsaus
Uponor julkaisee vuoden 2014 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksen 28.4.2014. Suljetun ikkunan aikana 1.-28.4. yhtiö ei kommentoi markkinanäkymiä, liiketoimintaan vaikuttavia seikkoja eikä keskustele raportoimattoman tai kuluvan tilikauden tapahtumista.
Vuoden 2013 viimeinen neljännes
Markkinat
Vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä ei markkinatilanteessa koettu yllätyksiä verrattuna vuoden 2013 edellisiin neljänneksiin. Suurin muutos oli kysynnän hienoinen heikkeneminen eräillä Talotekniikka – Euroopan päämarkkinoilla marras- ja joulukuussa. Talotekniikka – Pohjois-Amerikan ja Uponor Infran osalta markkinatilanne säilyi lähes muuttumattomana.
Liikevaihto
Uponorin liikevaihto oli 237,6 (189,6) milj. euroa, kasvua 25,3 prosenttia vuoden 2012 viimeisestä neljänneksestä. Kasvuun vaikutti pääasiassa uuden yhteisyrityksen, Uponor Infran, perustaminen 1.7.2013.
Orgaanisesti liikevaihto supistui -1,9 %. Tämä johtui lähinnä Talotekniikka – Euroopan odotettua heikommasta liikevaihdon kehityksestä, joka supistui orgaanisesti -7,8 prosenttia. Markkinat heikkenivät Lounais-Euroopassa. Pohjoismaista Ruotsissa havaittiin lupaavaa kasvua, kun taas Tanskassa ja Norjassa kysyntä oli heikkoa ja Suomessa se jatkui vaisuna. Talotekniikka – Pohjois-Amerikan liikevaihdon kehitys jatkui vahvana Kanadan myynnin heikkenemisestä huolimatta.
Uponor Infran liikevaihto oli lievästi noususuuntainen, kun uusien yksiköiden vaikutus jätetään huomiotta. Uudet yksiköt eivät onnistuneet saavuttamaan vuoden 2012 tasoa, ja merkittävin ero todettiin Kanadassa.
| 10-12 | 10-12 | ||
|---|---|---|---|
| M€ | 2013 | 2012 | Muutos |
| Talotekniikka – Eurooppa | 112,0 | 121,6 | -7,8 % |
| Talotekniikka – Pohjois-Amerikka | 43,6 | 38,1 | 14,4 % |
| (Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, M\$ | 59,6 | 49,8 | 19,8 %) |
| Uponor Infra | 83,7 | 31,4 | 166,7 % |
| Eliminoinnit | -1,7 | -1,5 | |
| Yhteensä | 237,6 | 189,6 | 25,3 % |
Liikevaihdon jakautuminen segmenteittäin, loka-joulukuu:
Tulos ja kannattavuus
Vuoden 2013 toisen ja kolmannen vuosineljänneksen suhteellisen tyydyttävä tuloskehitys ei jatkunut enää vuoden viimeisellä neljänneksellä. Merkittävin syy siihen oli yhtiön yhden keskeisen tuotejärjestelmän paikallisen tuotehyväksynnän menetys Ranskassa, mikä heikensi ratkaisevasti Talotekniikka – Eurooppaan kuuluvan Uponorin ranskalaisen tytäryhtiön Uponor S.A.R.L.:n tulosta. Tähän liittyen Uponor vastaanotti tuotteita takaisin jakeluketjulta, mistä aiheutui kustannuksia. Lisäksi taloteknisten ratkaisujen myynnin lasku eräillä päämarkkinoilla heikensi tuloskehitystä vuoden loppupuolella.
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka oli liiketoimintasegmenteistä ainoa, jonka tulos parani. Kustannusten tehokas hallinta ja suurempien tuotantoerien skaalaedut vaikuttivat voimakkaasti suotuisaan kehitykseen.
Uponor Infran tulosta rasittivat integraatiokustannukset, jotka olivat vuoden viimeisellä neljänneksellä yhteensä 3,9 milj. euroa, sekä heikko kysyntä etenkin Kanadassa. Integraatio kuitenkin etenee suunnitelman mukaisesti ja kustannukset ovat olleet odotettua pienemmät.
Konsernin bruttokate oli vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä 72,0 (72,2) milj. euroa eli 30,3 % (38,1 %). Epäsuotuisaan kehitykseen vaikuttivat merkittävästi yhdyskuntatekniikan kasvanut osuus ja paikallisen tuotehyväksynnän tilapäinen menetys Ranskassa.
Konsernin liikevoitto oli -3,8 (10,2) milj. euroa eli -136,7 prosenttia yllä mainituista syistä johtuen tai -96,0 %, kun luvuista jätetään pois Uponor Infran uudet yksiköt. Kannattavuutta kuvaava liikevoittomarginaali oli viimeisellä vuosineljänneksellä -1,6 % (5,4 %) ja vertailukelpoisesti 0,2 %. Lähes puolet Talotekniikka – Euroopan liikevoiton laskusta johtui paikallisen tuotehyväksynnän tilapäisestä menetyksestä.
Liikevoiton jakautuminen segmenteittäin, loka-joulukuu:
| M€ | 10-12 2013 |
10-12 2012 |
Muutos |
|---|---|---|---|
| Talotekniikka – Eurooppa | 0,3 | 9,4 | -97,4 % |
| Talotekniikka – Pohjois-Amerikka | 5,8 | 3,5 | 66,1 % |
| (Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, M\$ | 8,0 | 4,6 | 73,8 %) |
| Uponor Infra | -9,0 | -2,7 | -236,5 % |
| Muut | -0,5 | 0,3 | |
| Eliminoinnit | -0,4 | -0,3 | |
| Yhteensä | -3,8 | 10,2 | -136,7 % |
Katsauskauden tapahtumia
Suomessa käytiin yhteistoimintaneuvotteluja osana Uponor Infran integraatiota. Niiden päättyessä yhtiö päätti sulkea Ulvilan ja Forssan tehtaat. Yt-neuvottelut koskivat Uponorin tytäryhtiöitä Uponor Suomi Oy ja Uponor Infra Oy, joiden palveluksessa oli yhteensä 740 työntekijää. 8.11. päättyneiden yt-neuvottelujen tuloksena yhtiöt irtisanoivat yhteensä 111 työntekijää.
Nämä rakennemuutokset aiheuttivat 3,9 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kustannukset muodostuivat henkilöstövähennyksistä aiheutuvista kuluista, tuotannon siirroista ja alaskirjauksista. Rakennemuutokset pyritään toteuttamaan vuoden 2014 ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun mennessä.
Marraskuun 15. päivänä Uponor Infra ilmoitti saattaneensa loppuun markkinaoikeuden vaatiman putkilinjojen myynnin, ja toimii näin oikeuden asettamien ehtojen mukaisesti.
Yksi vuoden 2013 merkittävimmistä hankkeista oli Yhdysvaltain Minnesotassa sijaitsevan Apple Valleyn tehtaan laajennus, joka valmistui vuoden lopulla ja lisäsi Talotekniikka – Pohjois-Amerikan tuotantotiloja yli 1 600 neliömetrillä.
Uponor Oyj:n tilinpäätös 1-12/2013
Markkinat
Euroopan rakennusmarkkinoiden kehitys jatkui epävarmana lähes koko vuoden 2013. Eräillä Euroopan päämarkkina-alueilla vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä havaittu kysynnän elpyminen osoittautui lyhytaikaiseksi ja heikkeni jälleen vuoden loppua kohti. Kysynnän heikkeneminen näkyi erityisesti talotekniikan markkinoilla Pyreneiden niemimaalla, Italiassa, Alankomaissa, Norjassa ja Suomessa. Saksassa kysyntä säilyi suhteellisen vahvana, ja myönteistä kehitystä havaittiin myös Ruotsissa.
Talotekniikka – Pohjois-Amerikan liiketoimintaympäristö säilyi vahvana läpi vuoden, mikä heijastui uudisrakennusmarkkinoihin ja kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Kanadassa markkinat hiipuivat edellisvuoteen verrattuna.
Yhdyskuntatekniikan kysyntä Uponor Infran tärkeimmillä Euroopan markkinoilla pysyi vaisuun vertailukauteen nähden muuttumattomana. Kanadan markkinat hiipuivat vuoteen 2012 verrattuna heijastellen maan yleistä talouskehitystä.
Liikevaihto
Uponorin jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2013 oli 906,0 (2012: 811,5) miljoonaa euroa, mikä on 11,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vertailukelpoinen kasvu, kun luvuista jätetään pois Uponor Infran vuoden 2013 liikevaihto ja Hewing GmbH:n myynnin vaikutukset vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä, oli -1,5 % ja valuuttakurssien vaikutus huomioiden -0,1 %.
Euroopan haastava taloustilanne näkyi Talotekniikka – Euroopan liikevaihdon epätyydyttävänä kehityksenä. Vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä todettu lupaava kehitys tasaantui vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja paikallisen tuotehyväksynnän tilapäinen menetys Ranskassa vielä vahvisti tätä vaikutusta.
Talotekniikka – Pohjois-Amerikan kasvu jatkui vahvana koko vuoden, ja ennätyksiä rikottiin niin myynnin kuin tuotannonkin puolella. Käyttövesiratkaisujen myynti kehittyi myönteisesti erityisesti liike- ja julkisrakentamisen sektoreilla, kun yhä useammissa suunnitelmissa on vaadittu PEX-putkia ja niiden suosio on kasvanut myös asentajien keskuudessa.
Uponor Infran liikevaihto oli 261,4 milj. euroa sisältäen yhteisyrityksen liikevaihdon vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Kasvua oli 75,5 %. Orgaaninen liikevaihdon muutos, kun mukaan luetaan vain Uponorin Yhdyskuntatekniikan segmentti, oli hiljaisia markkinoita heijastellen noin -1,4 prosenttia.
Yhdyskuntateknisen liiketoiminnan rooli kasvoi vuonna 2013, minkä seurauksena käyttövesiratkaisujen liikevaihdon osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 42 % (47 %), sisäilmastoratkaisujen 30 % (35 %) ja yhdyskuntatekniikan 28 % (18 %).
| M€ | 1–12 | 1–12 | Muutos |
|---|---|---|---|
| 2013 | 2012 | (%) | |
| Talotekniikka – Eurooppa | 479,5 | 517,7 | -7,4 % |
| Talotekniikka – Pohjois-Amerikka | 171,5 | 151,1 | 13,5 % |
| (Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, M\$ | 228,2 | 195,4 | 16,8 %) |
| Uponor Infra | 261,4 | 149,0 | 75,5 % |
| Eliminoinnit | -6,4 | -6,3 | |
| Yhteensä | 906,0 | 811,5 | 11,6 % |
Liikevaihdon jakautuminen segmenteittäin 1.1. – 31.12.2013:
Liikevaihdolla mitattuna kymmenen suurinta maata ja niiden osuudet konsernin liikevaihdosta (vuoden 2012 osuus sulkeissa): Saksa 15,9 % (17,9 %), USA 15,8 % (14,1 %), Suomi 13,8 % (11,6 %), Ruotsi 9,5 % (9,8 %), Kanada 6,1 % (4,5 %), Tanska 4,9 % (4,1 %), Norja 3,9 % (4,8 %), Iso-Britannia 3,3 % (3,8 %), Alankomaat 3,2 % (4,0 %) ja Venäjä 3,1 % (2,8 %).
Tulos ja kannattavuus
Vuonna 2013 Uponorin bruttokatemarginaali laski selvästi vuoteen 2012 verrattuna. Tämä johtui pääasiassa yhdyskuntatekniikan kasvaneesta osuudesta ja paikallisen tuotehyväksynnän menetyksestä Ranskassa. Raaka-aineiden hintakehitys oli edellisvuotta vakaampaa, mikä vaikutti myönteisesti bruttokatteeseen. Konsernin koko vuoden bruttokate oli 320,1 (310,8) milj. euroa, mikä on 9,3 milj. euroa tai 3,0 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna.
Konsernin liikevoitto oli 50,2 (57,7) milj. euroa, mikä on 13,0 % edellisvuotta vähemmän, ja orgaanisesti -10,8 %. Kannattavuutta kuvaava liikevoittomarginaali laski vertailukauden 7,1 prosentista 5,5 prosenttiin. Liikevoiton laskuun edellisvuodesta vaikuttivat ennen kaikkea Uponor Infran integraatioon (5,0 milj. euroa) ja hankintaan liittyvät kustannukset (1,7 milj. euroa) sekä Ranskan tuotehyväksynnän menettäminen.
Talotekniikka – Euroopan liikevoitto heikkeni merkittävästi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Heikon tuloskehityksen taustalla vaikutti paitsi toimitusmäärien pieneneminen tärkeimpien markkinoiden kysynnän heiketessä myös keskeisen tuotejärjestelmän paikallisen tuotehyväksynnän menetys Ranskassa, minkä seurauksena liikevaihto siellä laski ja jakeluketjun tuotepalautukset aiheuttivat kustannuksia.
Talotekniikka – Pohjois-Amerikan tulos parani Yhdysvaltain vakaasti kasvavilla markkinoilla, kun taas Kanadassa markkinat osoittivat hidastumisen merkkejä.
Uponor Infran liikevoittoa heikensivät integraation ja rakennemuutoksen kertaluonteiset 5,0 milj. euron kustannukset vuoden kolmannella ja neljännellä neljänneksellä. Julkistettuihin pro forma -lukuihin verrattuna liikevoiton hienoinen lasku johtui pääasiassa Kanadan talouden heikkenemisestä.
| M€ | 1–12 2013 |
1–12 2012 |
Muutos (%) |
|---|---|---|---|
| Talotekniikka – Eurooppa | 32,7 | 47,2 | -30,7 % |
| Talotekniikka – Pohjois-Amerikka | 24,7 | 17,8 | 39,0 % |
| (Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, M\$ | 32,9 | 23,0 | 43,1 %) |
| Uponor Infra | -2,3 | 0,0 | -7020,3 % |
| Muut | -3,4 | -6,1 | |
| Eliminoinnit | -1,5 | -1,2 | |
| Yhteensä | 50,2 | 57,7 | -13,0 % |
Liikevoiton jakautuminen segmenteittäin 1.1. – 31.12.2013:
Rahoituskulut olivat 7,1 (8,6) milj. euroa ja valuuttakurssierot -0,6 (-1,9) milj. euroa.
Tulos ennen veroja oli 43,2 (49,4) milj. euroa. Tuloverojen määrä oli 16,1 (16,5) milj. euroa, kun veroaste oli 37,3 % (33,4 %).
Konsernin tilikauden tulos oli 26,8 (32,8) milj. euroa, josta jatkuvien liiketoimintojen osuus oli 27,1 (32,9) milj. euroa.
Oman pääoman tuotto laski 10,8 (15,7) prosenttiin. Sijoitetun pääoman tuotto oli 12,5 (16,5) prosenttia.
Konsernin osakekohtainen tulos oli 0,38 (0,45) euroa ja jatkuvien liiketoimintojen osalta 0,38 (0,45) euroa. Oma pääoma osaketta kohti oli 3,00 (2,84) euroa. Muut osakekohtaiset tiedot löytyvät taulukko-osasta.
Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 92,1 (32,7) milj. euroa ja rahavirta ennen rahoitusta 67,2 (22,5) milj. euroa. Liiketoiminnan rahavirtaa paransi käyttöpääoman pieneneminen, mikä johtui siitä, että Uponor Infran uudet yksiköt liitettiin konserniin huippusesongin aikaan, sekä se, että vertailuvuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä maksettiin lisäveroja.
Tunnusluvut löytyvät tilinpäätöksestä viiden vuoden ajalta.
Investoinnit, tutkimus ja kehitys sekä rahoitus
Investoinneissaan Uponorin tavoitteena on sijoittaa resursseja kannattaviin liiketoimintamahdollisuuksiin, samalla kuitenkin tiukasti halliten investointien määrää, ja keskittää investoinnit tuottavuuden parantamiseen ja kunnossapitoon markkinatilanteesta riippuen. Konsernin merkittävin investointi vuonna 2013 oli Yhdysvaltain Minnesotassa sijaitsevan Apple Valleyn tehtaan tuotantokapasiteetin kasvattaminen noin 15 prosentilla. Noin 9,0 milj. euron laajennustyöt saatiin valmiiksi vuoden lopulla. Lopullinen investointi jäi siis aiemmin julkaistua arviota pienemmäksi. Myös uuden, saumattoman alumiinisen komposiittiputken valmistukseen sekä muihin uusiin teknologioihin tehtiin merkittäviä investointeja Talotekniikka – Eurooppa -segmentissä.
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat yhteensä 33,9 (19,2) milj. euroa eli 14,7 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Nettoinvestointien määrä oli 30,4 (18,1) milj. euroa.
Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen olivat yhteensä 17,7 (15,9) miljoonaa euroa eli 2,0 (2,0) prosenttia liikevaihdosta.
Tärkeimmät voimassa olevat rahoitusohjelmat 31.12.2013 olivat vuonna 2018 erääntyvä 80 milj. euron joukkovelkakirjalaina ja vuonna 2016 erääntyvä 20 milj. euron joukkovelkakirjalaina. Joukkovelkakirjalainoilla Uponor on laajentanut maturiteettirakennetta ja mahdollisia rahoituslähteitä. Näiden lisäksi Uponor Infra Oy otti toimintojensa rahoittamiseksi 35 milj. euron lainan 1.7.2013.
Voimassa oli useampia kahdenvälisiä, vuonna 2015 erääntyviä luottolimiittejä yhteensä 190 miljoonan euron arvosta; vuoden 2013 aikana näistä varalla olevista rahoitusluotoista ei ollut nostettuna yhtään.
Lyhytaikaisen rahoituksen tarpeeseen vastaa kotimainen 150 milj. euron yritystodistusohjelma, josta ei tilinpäätöshetkellä ollut käytössä yhtään. Rahavarat vuoden lopussa olivat yhteensä 53,7 milj. euroa.
Konsernissa kiinnitettiin edelleen erityistä huomiota myyntisaamisiin ja luottoriskeihin. Luottotappioiden määrä oli alhainen 1,3 (0,5) milj. euroa. Kasvu edellisvuoteen johtuu kaivosyhtiö Talvivaara Sotkamo Oy:n myyntisaamisten alaskirjauksesta.
Konsernin korolliset nettovelat nousivat 96,9 (94,1) milj. euroon. Omavaraisuusaste oli 43,9 (41,5) prosenttia ja nettovelkaantuminen eli gearing 33,7 (45,4) prosenttia. Velkaantumisasteen vuosineljännesten keskiarvoksi muodostui 57,9 (64,6), kun sen vaihteluväli yhtiön taloudellisissa tavoitteissa on 30–70.
Katsauskauden tapahtumia
Uponorin ja KWH-yhtymän yhteisyritys, Uponor Infra Oy, perustettiin 1.7.2013. Yhteisyritykseen yhdistettiin molempien yhtiöiden yhdyskuntatekniset liiketoiminnat. Uponorin omistus tytäryhtiöstä on 55,3 % ja KWH-yhtymän 44,7 %. 1.7.2013 alkaen Uponorin Yhdyskuntatekniikka-segmentti korvattiin Uponor Infra -segmentillä IFRSraportoinnissa. Yhteisyrityksen integraatioprosessiin liittyvät rakennemuutokset on kuvattu yksityiskohtaisesti vuoden 2013 tammi-syyskuun osavuosikatsauksessa.
Vuonna 2013 Uponor Infran pääasiallisena tavoitteena oli määrittää strategiset suuntalinjat ja suunnitella uusi organisaatiorakenne sekä suorittaa toimet, joiden avulla integraatiosta ja rakennemuutoksesta saatavat säästöt toteutuvat suurelta osin jo vuonna 2014.
Syksyllä Uponor Infra Oy käynnisti tuotanto- ja hallintorakenteen tehostamiseen tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa. Yt-neuvottelujen tuloksena irtisanottiin yli 130 työntekijää ja Ruotsissa Ulricehamnin ja Suomessa Ulvilan ja Forssan tehtaiden sekä Tanskassa ja Suomessa yhteensä kahden myyntikonttorin toiminnot sijoitettiin muihin yksiköihin. Suurin osa tuotantolaitteiston ja henkilöstön siirroista toteutetaan joulukuussa 2013 alkaneen hiljaisemman sesongin aikana.
Markkinaoikeus hyväksyi yhteisyrityksen perustamisen 24.5.2013 tietyin Uponorin ja KWHyhtymän esittämin ehdoin. Syksyllä 2013 Uponor saattoi loppuun ehtona olleen putkilinjojen myynnin.
Yllämainittujen tapahtumien lisäksi verotuksen oikaisulautakunta hylkäsi huhtikuussa 2013 Uponorin oikaisuvaatimuksen verohallinnon aikaisemmin tekemästä päätöksestä, joka
velvoitti Uponor Business Solutions Oy:n maksamaan yhteensä 14,4 milj. euroa jälkiveroja ja viivemaksuja sisäisiä palveluveloituksia koskevan siirtohinnoitteluoikaisun johdosta. Uponor haki hallinto-oikeudelta muutosta oikaisulautakunnan päätökseen 15.7.2013 ja vastaoikaisua verotettavaan tuloon niissä maissa, joissa konserniyhtiön olisi oikaisulautakunnan kannan mukaan pitänyt periä palveluveloituksia.
Kesäkuussa verotuksen oikaisulautakunta hylkäsi pääosiltaan Uponorin vaatimuksen konsernia koskevan 0,5 milj. euron siirtohinnoittelun oikaisemisesta. Uponor haki hallintooikeudelta muutosta päätökseen 24.7.2013.
Henkilöstö ja organisaatio
Konsernin palveluksessa oli vuoden lopussa 4 141 (3 052) työntekijää eli 1 089 henkeä enemmän kuin vuoden 2012 lopussa täysipäiväiseksi muutettuna. Keskimäärin henkilömäärä vuoden aikana oli 3 649 (3 098). Uponor Infran perustaminen kasvatti Uponorin henkilömäärää 1 105 työntekijällä vuoden 2013 loppuun mennessä. Pohjois-Amerikassa liiketoiminnan kasvun ja tuotantotilojen laajennuksen seurauksena työntekijöiden määrä kasvoi 41 hengellä.
Konsernin henkilöstö täysipäiväiseksi muutettuna jakaantui maittain seuraavasti: Saksa 867 (20,9 %), Suomi 813 (19,6 %), Ruotsi 500 (12,1 %), USA 474 (11,4 %), Thaimaa 204 (4,9 %), Puola 201 (4,9 %), Kanada 189 (4,6 %), Espanja 185 (4,5 %), Iso-Britannia 145 (3,5 %), Tanska 127 (3,1 %) ja muut maat 436 (10,5 %).
Konsernissa kirjattujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma sosiaalikulut mukaan lukien oli tilikaudella 211,9 (184,7) miljoonaa euroa.
Talotekniikka – Euroopan uusi, tehokkaampi organisaatiorakenne otettiin käyttöön 1.4.2013. Samassa yhteydessä Heiko Folgmann nimitettiin Talotekniikka – Eurooppa segmentin myynti- ja markkinointijohtajaksi ja Fernando Roses tarjonnasta ja toimitusketjusta vastaavaksi johtajaksi. Lisäksi Heiko Folgmannin vastuulle siirtyi konserninlaajuinen brändinhallinta ja Fernando Rosesin vastuualueeseen konsernin tutkimus ja teknologia sekä kestävä kehitys. Yhdyskuntatekniikasta vastannut konsernin johtoryhmän jäsen Robin Carlsson jätti yhtiön. Tuotanto- ja logistiikkajohtaja Sebastian Bondestam nimitettiin Yhdyskuntatekniikasta vastaavaksi johtajaksi ja myöhemmin, kun Uponor Infra Oy oli perustettu, sen toimitusjohtajaksi 1.7.2013 alkaen. Bondestam jatkaa Uponorin johtoryhmän jäsenenä ja konsernin toimitusjohtajan sijaisena.
Syyskuun 23. päivänä 2013 suomalainen Minna Schrey-Hyppänen (47) nimitettiin konsernin henkilöstöjohtajaksi. Hänestä tuli samalla myös konsernin johtoryhmän jäsen.
Liiketoimintaan kohdistuvat riskit
Uponorin taloudellinen tulos on alttiina useille markkina- ja vahinkoriskeille sekä operatiivisille ja taloudellisille riskeille.
Markkinariskit
Uponorin toiminnan pääpaino on Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, joissa poliittinen riski luokitellaan pääsääntöisesti varsin vähäiseksi. Heinäkuussa 2013 muodostetun Uponor Infra Oy:n myötä Uponorilla on liiketoimintaa nyt myös Thaimaassa. Vaikka maan osuus
konsernin liikevaihdosta on vuositasolla vain noin 2 prosenttia, sen poliittisen riskin merkitys konsernille on kasvanut.
Koska Uponorin liikevaihto jakaantuu laajalle joukolle asiakkaita, joista huomattava osa on jakelijoita (tukkuliikkeitä), myös Uponorin tuotteiden loppukysyntä on hajautunut laajalle. Viisi suurinta asiakasryhmää vastaavat noin kolmasosasta Uponorin kokonaisliikevaihdosta, joka jakautuu 23 maahan.
Euroopan taloustilanne vaikuttaa hieman rauhoittuneen, mutta etenkin euroalueen osalta taloudellinen ympäristö on edelleen varsin herkässä tilassa. Tästä johtuen Uponor jatkuvasti seuraa tilannetta ja suorittaa sisäisiä arviointeja euroalueeseen kohdistuvista riskeistä sekä niiden mahdollisista vaikutuksista konsernin toimintaan.
Uponorin tuotteiden kysyntä on riippuvainen rakennusalan suhdanteista. Yhtiön tuotteiden päämarkkinasegmentti on perinteisesti käsittänyt pientalorakentamisen, mutta tuotteita toimitetaan yhä enemmän myös julkis- ja liikerakentamiseen. Näiden sektoreiden kysyntävaihtelut poikkeavat usein toisistaan. Kokonaisuutta tasoittaa omalta osaltaan myös korjausrakentamisen kysyntä, joka ei aina ole samalla lailla harkinnanvaraista kuin uudisrakentaminen. Heinäkuussa 2013 muodostetun Uponor Infra Oy:n myötä noin 40 prosenttia konsernin liikevaihdosta vuositasolla tulee yhdyskuntatekniikasta, jolloin tähän liiketoimintaan liittyvien riskien merkitys konsernille on kasvanut. Yhdyskuntatekniikan ratkaisujen kysyntä riippuu rakennusalan suhdanteiden lisäksi vahvasti tie- ja vesirakentamisen sekä julkisesti rahoitetun kunnallistekniikan investoinneista. Suhdanteiden ja kysynnän vaihtelusta aiheutuvia riskejä vastaan yhtiö suojautuu jatkuvasti kehittämällä myynnin ennustamisprosessejaan ja varmistamalla organisaation ja toimitusketjun rakenteiden riittävän joustavuuden.
Paikalliset lait ja säännökset vaikuttavat Uponorin toimintaan eri maissa. Muun muassa suurelle osalle myytävistä tuotteista haetaan kansalliset tuotehyväksynnät. Valmisteluvaiheessa olevia lakeja ja säännöksiä seurataan ja niiden mahdolliset vaikutukset sekä Uponorin että asiakkaidemme toimintaan pyritään aktiivisesti ennakoimaan.
Operatiiviset riskit
Muoviputkijärjestelmien valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden hinnat ovat alttiita muiden petrokemian tuotteiden ja metallien hintavaihteluille. Viime vuosina Uponor on kyennyt siirtämään näiden hintavaihteluiden vaikutukset suurelta osin myyntihintoihinsa kohtuullisella viiveellä, eikä tästä ole aiheutunut olennaista tulonmenetystä Uponorille. Uponor suojautuu metallien ja muoviraaka-aineiden hintariskiä vastaan mahdollisuuksien mukaan sekä kiinteähintaisilla hankintasopimuksilla että finanssituotteilla. Pohjoismaissa Uponor hallitsee sähkön hintavaihteluriskiä rahoitusinstrumenteilla.
Komponenttien ja raaka-aineiden hankinnassa Uponorin tavoitteena on käyttää materiaaleja ja raaka-aineita, joilla on useampia toimittajia. Mikäli toimittajia on vain yksi, pyritään siihen, että ko. toimittajalla on useampi tuotantolaitos, jotka valmistavat Uponorin käyttämiä hyödykkeitä. Uponorilla on käytössään materiaalien ja raaka-aineiden laadunvarmennusjärjestelmä sekä toimittajien hyväksymisprosessi.
Uponor hallitsee organisaatio- ja johtamisriskejä, kuten esim. henkilöstön vaihtuvuutta ja ikäjakauman vääristymistä analysoimalla jatkuvasti henkilöresursseja ja varmistamalla, että organisaatiorakenne tukee tehokasta toimintaa. Henkilöstön kehittämisohjelmat keskittyvät erityisesti johtamis- ja esimiesosaamisen kasvattamiseen monikulttuurisessa matriisiorganisaatiossa. Uponorin vuosittainen henkilöstökysely tuottaa tärkeää tietoa mm.
kompetensseista, työympäristöstä ja työmotivaatiosta. Kyselytuloksiin pohjautuvat toiminta- ja kehittämissuunnitelmat vaikuttavat myönteisesti työtyytyväisyyteen.
Liiketoimintojen hallintaan käytetään useita IT-järjestelmiä, joista tärkeimmät ovat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa käytetyt ERP-järjestelmät. Järjestelmien kriittisyyden analysoiminen ja riskien minimointiin liittyvät varautumisjärjestelyt sisältyvät suurimpien IT-järjestelmien käyttöönottoon ja elinkaaren hallintaan. Lisäksi riskejä arvioidaan osana Uponorin riskienhallintaprosessia. Varautumisjärjestelyt kattavat esimerkiksi vikasietoisuuden, varmuuskopioinnit ja palautuksen suunnittelun ja testauksen. Avainjärjestelmien palauttaminen onnettomuuden tai vikatilanteen jälkeen testataan kriittisten järjestelmien osalta kerran kahdessa vuodessa. Lisäksi käytetään ulkopuolisia tarkastajia.
Uponor noudattaa ISO 9001-laatujärjestelmää ja ISO 14001-ympäristöjohtamisjärjestelmää tai vastaavia järjestelmiä, mikä parantaa tuotannon turvallisuutta ja tuottavuutta sekä vähentää ympäristövaikutuksia ja muita toiminnan riskejä.
Projektiliiketoiminnassa Uponorin tavoitteena on myös hallita mm. projektikohtaisia aikataulutukseen ja kustannuksiin liittyviä riskejä. Tällaiset riskit pyritään ottamaan huomioon projekti- ja alihankkijasopimuksissa. Lisäksi henkilökunnan projektinhallintaosaamista vahvistetaan aktiivisesti.
Rahoitusriskit
Viime vuodet ovat osoittaneet, että huomattavatkin häiriöt rahoitusmarkkinoilla ovat varsin lyhyellä varoitusajalla mahdollisia. Näin ollen, vaikka tilanne tällä hetkellä on Uponorin kannalta varsin vakaa, voivat rahoituksen saatavuuteen liittyvät riskit olla merkittäviä. Uponorin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittireservien ja lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman avulla, sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa erilaisia rahoitusmuotoja ja useita vastapuolia.
Konsernin maksuvalmiutta hallitaan tehokkailla kassanhallintaratkaisuilla ja riskiä karttavalla sijoituspolitiikalla. Sijoituskohteina ovat ainoastaan matalariskiset kohteet, jotka ovat tarvittaessa muunnettavissa käteisvaroiksi nopeasti ja selkeään markkinahintaan.
Korkomuutokset vaikuttavat konsernin korkokuluihin ja kiinteähintaisten rahoituserien käypään arvoon. Korkoriskejä hallitaan käyttämällä sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoisia rahoitusinstrumentteja.
Konsernin toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin eri valuuttojen välisille valuuttakurssiriskeille. Merkittävä osa liikevaihdosta syntyy muissa valuutoissa kuin euroissa. Tällöin kuitenkin tyypillisesti myös valtaosa ko. liikevaihtoon kohdistuvista kuluista on kyseessä olevassa paikallisessa valuutassa. Tämä vähentää oleellisesti liiketoiminnan valuuttariskiä. Konsernin rahoitusosasto vastaa konsernitason valuuttakurssiriskien hallinnasta ja suojaamisesta. Suojausinstrumentteina käytetään pääasiallisesti valuuttatermiineitä ja -optioita.
Uponor altistuu myös valuuttakurssien muunnos- eli translaatioriskille, joka ilmenee muunnettaessa euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omapääoma euromääräiseksi. Uponorin suojauspolitiikan mukaisesti euroalueen ulkopuolisia tase-eriä ei suojata. Poikkeuksena tähän ovat nettoinvestoinneiksi luettavat sisäiset lainat, jotka on sisällytetty suojauslaskentaan.
Vahinkoriskit
Uponorilla on 12 tuotantolaitosta yhdeksässä maassa. Konsernin liikevaihdosta merkittävä osa syntyy tuotteista, jotka on valmistettu näissä tuotantolaitoksissa. Konsernitasolla vahinko- ja keskeytysvakuutuksia ohjataan keskitetysti, minkä tavoitteena on kattava vakuutussuoja mahdollisten konerikko-, tulipalo- yms. riskien toteutumisesta aiheutuville taloudellisille vahingoille. Toinen merkittävä vahinkoriski liittyy Uponorin valmistamien ja myymien tuotteiden tuotevastuuseen, joka on niin ikään vakuutettu konsernitasolla.
Vahinko- ja keskeytysriskejä pyritään ehkäisemään monin eri keinoin, kuten henkilöstön turvallisuuskoulutuksella, tuotantolaitteiden säännöllisillä huolto-ohjelmilla ja varmistamalla tärkeimpien varaosien jatkuva saatavuus. Oleellinen osa vahinko- ja keskeytysriskien ehkäisyssä ovat myös jatkuvat, säännölliset vakuutusyhtiöiden suorittamat tarkastus- ja koulutuskäynnit Uponorin tuotantolaitoksissa.
Riskienhallinta vuonna 2013
Markkinariskien seuranta ja hallinta olivat edelleen merkittävässä osassa Uponorin riskienhallintatoimissa markkinaolosuhteiden pysyessä haastavina osassa Uponorin päämarkkina-alueita.
Vuoden 2013 lopulla toteutui merkittävä liiketoimintariski Ranskassa, kun Uponor S.A.R.L. menetti väliaikaisesti erään keskeisen tuotteen paikallisen hyväksynnän. Siitä seurasi huomattava liikevaihdon lasku ja kulujen kasvu, kun Uponor otti vastaan asiakkaille jo toimitettuja tuotteita. Yhteensä tapahtumasta koitui noin 5 milj. euron liikevoiton lasku vuoden viimeisellä neljänneksellä. Joulukuussa 2013 myönnettiin hyväksyntä korvaavalle tuotteelle.
Uponorille keskeisten raaka-ainehintojen osalta vuosi 2013 oli verrattain rauhallinen ja vakaa. Tästä huolimatta jatkuva riskienhallinta on myös hankintatoiminnon tärkeä ja tiedostettu osa.
Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla toteutettiin vuosittainen kattava riskikartoitus ja päivitettiin toimintasuunnitelmat riskien hallitsemiseksi.
Vuoden 2013 aikana Uponor arvioi yhteistyössä vakuutusyhtiöiden kanssa neljän tuotantolaitoksensa riskienhallinnan valmiutta ja toimivuutta. Yleisarvosana yksiköiden riskienhallinnan tasosta on hyvä.
Maailmantalouden tilanteen jatkuessa edelleen epävakaana, huoli tulevaisuuden pankkirahoituksen saatavuudesta kohtuullisin ehdoin on edelleen validi. Turvatakseen pitkäaikaisrahoituksensa Uponor on hajauttanut rahoituksensa instrumenttien, maturiteettien, markkinoiden ja vastapuolien osalta. Mikäli rahoitus ei ole raha- tai pääomamarkkinoilta hankittua, vastapuolina on ainoastaan hyvän luottoluokituksen omaavia vakavaraisia yhteistyöpankkeja ja rahoituslaitoksia.
Edellisvuosien tapaan on erityistä huomiota edelleen kiinnitetty myös myyntisaamisten ja luottoriskien valvontaan.
Maailmantalouden heilahtelut sekä kirjanpito- ja verotussäännösten muutokset ovat kasvattaneet yritysten veroriskejä. Tästä johtuen myös Uponorissa veroriskien hallinta pysyy tärkeänä osa-alueena. Uponor on ennakoivasti toteuttanut hyvää verohallintatapaa ja ottanut veroriskien arvioinnin selkeäksi osaksi riskienhallintaprosessiaan.
Uponor on mukana useissa oikeusprosesseissa eri maissa. Vuoden aikana ei toteutunut sellaisia riskejä eikä ollut vireillä oikeudenkäyntejä tai muita oikeudellisia tai viranomaistoimenpiteitä, joilla olisi ollut olennainen merkitys konsernille.
Hallinto ja tilintarkastus
Vuoden 2013 varsinainen yhtiökokous 18. maaliskuuta valitsi hallitukseen uudelleen yhden vuoden toimikaudeksi Eva Nygrenin, Jorma Elorannan, Jari Paasikiven, Jari Rosendalin ja Rainer S. Simonin. Hallituksen kuudenneksi jäseneksi valittiin suomalainen Timo Ihamuotila. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jari Paasikivi ja varapuheenjohtajaksi Jorma Eloranta.
Tilintarkastajaksi yhtiökokous valitsi KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy:n, joka nimesi päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Teppo Rantasen.
Uponor laatii erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvityksen. Ne ovat saatavilla tilinpäätöksen julkistuksen jälkeen yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.uponor.fi > Sijoittajat > Hallinto > Hallinto- ja ohjausjärjestelmä.
Osakepääoma ja osakkeet
Uponorin osakevaihto NASDAQ OMX Helsinki -arvopaperipörssissä vuonna 2013 oli 14,6 (22,0) milj. kappaletta, yhteensä 179,3 (186,1) milj. euroa. Osakkeen kurssi vuoden 2013 lopussa oli 14,22 (9,60) euroa ja liikkeellä olevan osakekannan markkina-arvo 1041,0 (702,8) milj. euroa. Vuoden päättyessä yhtiöllä oli 15 480 (17 788) osakkeenomistajaa. Ulkomainen omistus yhtiössä oli katsauskauden päättyessä 33,9 (30,2) prosenttia. Tarkemmat osakekohtaiset tiedot löytyvät tilinpäätöksestä.
Uponor Oyj:n osakepääoma vuonna 2013 oli 146 446 888 euroa ja osakkeiden lukumäärä 73 206 944. Näissä ei vuoden aikana tapahtunut muutoksia.
Ilmoitukset Uponorin osakeomistusten muutoksista ulkomailla: Yhdysvaltalaisen Franklin Resources Inc:n omistusosuus oli 10,01 prosenttia 12.3.2013 ja sen osake- ja äänimäärä yhteensä 7 325 055 osaketta. Tarkemmat osakkeisiin ja omistukseen liittyvät luvut löytyvät tilinpäätöksestä.
Hallituksen valtuutukset
Yhtiökokous 18.3.2013 valtuutti hallituksen hankkimaan enintään 3,5 miljoonaa yhtiön omaa osaketta. Määrä vastaa noin 4,8 prosenttia yhtiön osakemäärästä. Osakkeet hankitaan vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 18 kuukautta.
15.3.2012 pidetty yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 7,2 miljoonan uuden osakkeen antamisesta tai omien osakkeiden luovuttamisesta. Osakkeiden kokonaismäärä vastaa noin 9,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus on oikeutettu päättämään kaikista osakeannin ehdoista. Valtuutus on voimassa kolme vuotta eli 15.3.2015 asti. Hallitus päätti 15.3.2012 myös suunnatusta annista yhtiön johdolle. Sen puitteissa luovutettiin korvauksetta yhteensä 19 622 yhtiön hallussa olevaa osaketta yhtiön silloisille ja entisille johtoryhmän jäsenille vuosien 2007 – 2011 osakepohjaisen kannustinohjelman ehtojen mukaisesti.
Omat osakkeet
Vuoden lopussa Uponorin hallussa oli 140 378 omaa osaketta, mikä vastaa noin 0,2 prosenttia osake- ja äänimäärästä.
Johdon osakeomistus
Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa sekä heidän yhtiön tiedossa olevat määräysvaltayhteisönsä omistivat 31.12.2013 yhteensä 646 821 (31.12.2012: 709 547) Uponor-osaketta. Näiden osakkeiden osuus kaikista osakkeista ja osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä oli 0,88 prosenttia.
Osakesidonnainen kannustinohjelma
Uponor Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2013 jatkaa vuonna 2012 käynnistetyn pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinohjelman soveltamista. Uusi ohjelma kattaa vuodet 2013-2015 ja täydentää olemassa olevaa vuosien 2012-2014 ohjelmaa. Ohjelman piiriin kuuluu enintään kaksitoista konsernin johtoon kuuluvaa henkilöä. Ohjelma on esitelty tarkemmin yrityksen verkkosivuilla.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Tammikuun 2. päivänä 2014 yhdysvaltalainen The Capital Group Companies, Inc. ilmoitti, että sen omistusosuus Uponor Oyj:ssä on osakemyynnin seurauksena laskenut alle 5 prosentin rajan. Yhtiön omistus laski 3 616 201 osakkeeseen ja sen osuus osakkeista ja äänistä on nyt 4,9396 prosenttia. Osakkeiden omistajia ovat lukuisat The Capital Group Companies, Inc:in ja sen määräysvaltayhtiöiden rahastot ja asiakkaat.
Uponor on käynnistänyt valmistelut voimassa olevien kahdenvälisten luottolimiittien uusimiseksi. Sopimukset on tarkoitus tehdä vuoden 2014 alkupuoliskolla. Helmikuussa 2014 allekirjoitettiin sopimus 50 miljoonan euron luottolimiitistä, joka erääntyy helmikuussa 2019.
Lähiajan näkymät
Vuoden 2014 aikana tilanteen Uponorin päämarkkina-alueilla uskotaan kehittyvän eri suuntiin: Pohjois-Amerikassa ja erityisesti Yhdysvalloissa talouskehityksen odotetaan jatkuvan vahvana, mikä lupaa kohtuullista kasvua myös rakennusmarkkinoilla. Euroopassa markkinatilanteen sen sijaan uskotaan jatkuvan melko tasaisena eikä talotekniikan tai yhdyskuntatekniikan markkinoiden kysynnän odoteta juurikaan kasvavan.
Markkinoiden kehitys on jatkossakin epävakaata ja lyhytaikaisen heilahtelun vaara on olemassa.
Maailmantalouden megatrendien vanavedessä Uponor jatkaa lisäarvoa tuottavien, kestävien ratkaisujen markkinointia. Viime vuosina tarjontaa on uudistettu voimakkaasti. Odotuksena on, että uusien tuotteiden ja ratkaisujen myötä myynti kasvaa ja kannattavuus paranee.
Uponorin johto pyrkii pitämään yhtiön taloudellisen aseman vakaana terävöittämällä yhtiön fokusta ja parantamalla kustannustehokkuutta ja rahavirtaa pitäen samalla silmät auki uusien tilaisuuksien varalta. Mikäli näkymät pysyvät heikkoina, yleiskustannuksia ja muita menoeriä on ehkä leikattava edelleen valikoiduilla markkinoilla.
Uponor antaa seuraavan ohjeistuksen vuodelle 2014: Uponorin liikevaihdon ja liikevoiton (ilman kertaluonteisia eriä) odotetaan paranevan vuodesta 2013.
Uponorin taloudellinen tulos on alttiina erilaisille strategisille, operatiivisille, taloudellisille ja vahinkoriskeille. Merkittäviä muutoksia ei edellisvuoteen verrattuna ole havaittu, joskin Uponor Infran perustaminen heinäkuussa 2013 lisäsi yhdyskuntatekniikkaan ja eräisiin maihin liittyvien riskien todennäköisyyttä. Näiden tarkempi riskianalyysi löytyy vuoden 2013 tilinpäätöksen kohdasta "Liiketoimintaan kohdistuvat riskit".
Uponor Oyj Hallitus
Lisätietoja:
Jyri Luomakoski, toimitusjohtaja, puh. 020 129 2824 Riitta Palomäki, talousjohtaja, puh. 020 129 2822
Tarmo Anttila viestintäjohtaja puh. 020 129 2852
JAKELU: NASDAQ OMX - Helsinki Tiedotusvälineet www.uponor.com
TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TAMMI-JOULUKUU 2013 Taulukko-osa
Osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 -standardin mukaisesti eikä sitä ole tilintarkastettu. Pörssitiedotteen suluissa olevat luvut ovat vuoden 2012 vastaavan jakson lukuja. Osavuosikatsauksen muutosprosentit on laskettu tarkoista luvuista eikä katsauksessa julkaistuista pyöristetyistä luvuista.
LYHENNETTY KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
| M€ | 1-12/ | 1-12/ | 10-12/ | 10-12/ |
|---|---|---|---|---|
| 2013 | 2012 | 2013 | 2012 | |
| Jatkuvat toiminnot | ||||
| Liikevaihto | 906,0 | 811,5 | 237,6 | 189,6 |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | 585,9 | 500,7 | 165,6 | 117,4 |
| Bruttokate | 320,1 | 310,8 | 72,0 | 72,2 |
| Muut liiketoiminnan tuotot | 0,8 | 0,9 | 0,5 | 0,1 |
| Varastointimenot | 34,2 | 31,8 | 9,2 | 8,2 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | 167,7 | 161,3 | 45,8 | 41,0 |
| Hallinnon kulut | 50,0 | 44,6 | 15,4 | 8,4 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 18,8 | 16,3 | 5,9 | 4,5 |
| Liikevoitto | 50,2 | 57,7 | -3,8 | 10,2 |
| Rahoituskulut, netto | 7,1 | 8,6 | 2,1 | 1,5 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,1 | 0,3 | 0,1 | 0,2 |
| Tulos ennen veroja | 43,2 | 49,4 | -5,8 | 8,9 |
| Tuloverot | 16,1 | 16,5 | -0,1 | 1,7 |
| Tulos jatkuvista toiminnoista | 27,1 | 32,9 | -5,7 | 7,2 |
| Lopetetut toiminnot | ||||
| Lopetettujen toimintojen tulos | -0,3 | -0,1 | -0,3 | -0,1 |
| Kauden tulos | 26,8 | 32,8 | -6,0 | 7,1 |
| Laaja tuloslaskelma | ||||
| Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisten eläkkeiden |
||||
| uudelleenarvostus, verojen jälkeen | 0,4 | -1,1 | 0,4 | -1,1 |
| Erät jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteiseksi | ||||
| Muuntoerot | -5,1 | 0,6 | -2,0 | -3,1 |
| Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen | 0,5 | -0,7 | 0,0 | 0,0 |
| Nettoinvestoinnin suojaus | 2,4 | -3,5 | 1,4 | 2,3 |
| Kaudelle kirjatut laajan tuloksen erät, | ||||
| verojen jälkeen | -1,8 | -4,7 | -0,2 | -1,9 |
| Kauden laaja tulos | 25,0 | 28,1 | -6,2 | 5,2 |
| Kauden tuloksen jakautuminen | ||||
| - Emoyrityksen omistajille | 27,8 | 32,8 | -3,0 | 7,1 |
| - Määräysvallattomille omistajille | -1,0 | - | -3,0 | - |
| Kauden laajan tuloksen jakautuminen | ||||
| - Emoyrityksen omistajille | 26,5 | 28,1 | -3,0 | 5,2 |
| - Määräysvallattomille omistajille | -1,5 | - | -3,2 | - |
| Osakekohtainen tulos, € | 0,38 | 0,45 | -0,03 | 0,10 |
| - Jatkuvat toiminnot | 0,38 | 0,45 | -0,03 | 0,10 |
| - Lopetetut toiminnot | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos, € | 0,38 | 0,45 | -0,03 | 0,10 |
|---|---|---|---|---|
| - Jatkuvat toiminnot | 0,38 | 0,45 | -0,03 | 0,10 |
| - Lopetetut toiminnot | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 |
LYHENNETTY KONSERNITASE
| M€ | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|
| Varat | ||
| Pitkäaikaiset varat | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 201,8 | 152,4 |
| Aineettomat hyödykkeet | 102,8 | 93,7 |
| Arvopaperit ja pitkäaikaiset saamiset | 10,8 | 0,8 |
| Laskennalliset verosaamiset | 15,9 | 14,5 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 331,3 | 261,4 |
| Lyhytaikaiset varat | ||
| Vaihto-omaisuus | 115,4 | 78,7 |
| Myyntisaamiset | 126,7 | 107,3 |
| Muut saamiset | 33,9 | 34,3 |
| Rahavarat | 53,7 | 17,7 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 329,7 | 238,0 |
| Varat yhteensä | 661,0 | 499,4 |
| Oma pääoma ja velat | ||
| Oma pääoma | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 219,7 | 207,3 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 68,0 | - |
| Oma pääoma yhteensä | 287,7 | 207,3 |
| Pitkäaikaiset velat | ||
| Korolliset velat | 136,4 | 107,6 |
| Laskennalliset verovelat | 15,7 | 14,8 |
| Varaukset | 4,5 | 5,1 |
| Eläkevelvoitteet ja muut velat | 25,8 | 22,7 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 182,4 | 150,2 |
| Lyhytaikaiset velat | ||
| Korolliset velat | 14,2 | 4,2 |
| Varaukset | 17,6 | 15,5 |
| Ostovelat | 61,1 | 43,3 |
| Muut velat | 98,0 | 78,9 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 190,9 | 141,9 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 661,0 | 499,4 |
Vertailuluvut 31.12.2012 sisältävät IAS19 Työsuhde-etuudet takautuvan soveltamisen muutosvaikutuksen.
LYHENNETTY KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
| M€ | 1-12/2013 | 1-12/2012 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tulorahoitus | 87,9 | 77,4 |
| Käyttöpääoman muutos | 22,3 | -7,6 |
| Maksetut verot | -14,8 | -30,2 |
| Maksetut korot | -3,6 | -7,4 |
| Saadut korot | 0,3 | 0,5 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 92,1 | 32,7 |
| Investointien rahavirta | ||
| Liiketoimintojen hankinnat* | 8,2 | - |
| Tytäryritysten ja liiketoimintojen myynnit | - | 7,6 |
| Osakemyynnit | 0,0 | 0,0 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | -33,9 | -19,2 |
| Käyttöomaisuuden myyntituotot | 0,8 | 1,2 |
| Saadut osingot | 0,0 | 0,2 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 0,0 | 0,0 |
| Investointien rahavirta | -24,9 | -10,2 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen nostot | 76,3 | 46,3 |
| Lainojen takaisinmaksut | -41,1 | -47,3 |
| Lyhytaikaisten lainojen muutokset | -35,8 | 0,5 |
| Osingonjako | -27,8 | -25,6 |
| Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta | - | -6,2 |
| Rahoitusleasingmaksut | -1,6 | -1,5 |
| Rahoituksen rahavirta | -30,0 | -33,8 |
| Rahavarojen muuntoerot | -1,2 | -0,1 |
| Rahavarojen muutos | 36,0 | -11,4 |
| Rahavarat 1. tammikuuta | 17,7 | 29,1 |
| Rahavarat kauden lopussa | 53,7 | 17,7 |
| Muutos taseen mukaan | 36,0 | -11,4 |
*) Liiketoimintojen hankintoihin sisältyy 3,8 miljoonan euron maksu PEX-putkiliiketoiminnasta ja KWH Pipe Oy:n hankinnan yhteydessä saadut rahavarat 12,0 miljoonaa euroa.
LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
| M€ | A | B | C | D* | E | F | G | H | I |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma | |||||||||
| 1.1.2013 | 146,4 | 50,2 | -0,5 | -15,4 | -1,0 | 27,6 | 207,3 | - | 207,3 |
| Tilikauden laaja | |||||||||
| tulos | 0,5 | -2,2 | 28,2 | 26,5 | -1,5 | 25,0 | |||
| Maksetut osingot | |||||||||
| (0,38 euroa/osake) | -27,8 | -27,8 | -27,8 | ||||||
| Osakepalkkio | |||||||||
| ohjelma | 0,3 | 0,3 | 0,3 | ||||||
| Hankinnasta | |||||||||
| syntynyt | |||||||||
| määräysvallattomien | |||||||||
| omistajien osuus | 0,0 | 38,5 | 38,5 | ||||||
| Määräysvallattoman | |||||||||
| omistuksen siirto | 13,4 | 13,4 | 30,8 | 44,2 | |||||
| Muut oikaisut | 0,0 | 0,0 | 0,2 | 0,2 | |||||
| Oma pääoma | |||||||||
| 31.12.2013 | 146,4 | 50,2 | 0,0 | -17,6 | -1,0 | 41,7 | 219,7 | 68,0 | 287,7 |
| Oma pääoma | |||||||||
| 1.1.2012 | 146,4 | 50,2 | 0,2 | -12,5 | -1,2 | 24,6 | 207,7 | 2,9 | 210,6 |
| Tilikauden laaja | |||||||||
| tulos | -0,7 | -2,9 | 31,7 | 28,1 | 28,1 | ||||
| Maksetut osingot | |||||||||
| (0,35 euroa/osake) | -25,6 | -25,6 | -25,6 | ||||||
| Osakepalkkio | |||||||||
| ohjelmat | 0,2 | 0,2 | 0,4 | 0,4 | |||||
| Määräysvallattomien | |||||||||
| omistajien osuuden | |||||||||
| hankinta | -3,3 | -3,3 | -2,9 | -6,2 | |||||
| Muut oikaisut | 0,0 | 0,0 | - | - | |||||
| Oma pääoma | |||||||||
| 31.12.2012 | 146,4 | 50,2 | -0,5 | -15,4 | -1,0 | 27,6 | 207,3 | - | 207,3 |
*) Sisältää -14,1 (-16,5) miljoonan euron nettoinvestoinnin suojauslaskennan tehokkaan osuuden.
Vertailuluvut 1.1.2012 ja 1.1.2013 sisältävät IAS19 Työsuhde-etuudet takautuvan soveltamisen muutosvaikutuksen.
- A Osakepääoma
- B Ylikurssirahasto
- C Muut rahastot
- D* Kertyneet muuntoerot
- E Omat osakkeet
- F Edellisten tilikausien voitto
- G Emoyhtiön omistajien osuus
- H Määräysvallattomien osuus
- I Oma pääoma
OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT
LAADINTAPERIAATTEET
Osavuosikatsaus on laadittu EU:n hyväksymiä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) ja IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin vuoden 2012 tilinpäätöksessä noudattamien periaatteiden kanssa lukuun ottamatta vaikutuksia IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 19 Työsuhde-etuudet muutoksista.
Osavuosikatsaukseen on lisätty IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen –standardin edellyttämät liitetiedot.
Tilinpäätöksen esittäminen
Konserni on ottanut 1.1.2013 alkaen käyttöön muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen. Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Uponor on ryhmitellyt laajan tuloksen erät muutoksen mukaisesti.
Työsuhde-etuudet
Konserni on ottanut 1.1.2013 alkaen käyttöön uudistetun IAS 19 Työsuhde-etuudet. Uudistettu standardi edellyttää, että kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloksen eriin, eikä näitä muutoksia myöhemmin enää kirjata konsernin tuloslaskelmaan. Aiemmin vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on jaksotettu putkimenetelmän mukaisesti.
Merkittävimmät muutokset liittyvät vakuutusmatemaattisien voittojen ja tappioiden kirjauksiin, jotka vaikuttavat muihin laajan tuloksen eriin ja kasvattavat konsernin raportoimia työsuhde-etuuksia. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan.
Uudistettu IAS 19 Työsuhde-etuudet vaatii takautuvaa soveltamista. Standardin käyttöönotosta syntyvät oikaisut on esitetty alla.
| 31.12.2012, M€ | Raportoitu | Oikaisut | Oikaistu |
|---|---|---|---|
| Vaikutus laajaan tuloslaskelmaan | |||
| Muut laajan tuloksen erät | -3,6 | -1,1 | -4,7 |
| Vaikutus taseeseen | |||
| Laskennalliset verosaamiset | 13,6 | 0,9 | 14,5 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 209,9 | -2,6 | 207,3 |
| Eläkevelvoitteet ja muut velat | 19,2 | 3,5 | 22,7 |
| Vaikutus tunnuslukuihin | Raportoitu | Oikaistu | |
| Oman pääoman tuotto, % (p.a.) | 15,5 | 15,7 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (p.a.) | 16,7 | 16,5 | |
| Omavaraisuusaste, % | 42,1 | 41,5 | |
| Nettovelkaantumisaste, % | 44,8 | 45,4 | |
| Oma pääoma / osake, € | 2,87 | 2,84 |
AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
| M€ | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|
| Bruttoinvestoinnit | 33,9 | 19,2 |
| - % liikevaihdosta | 3,7 | 2,4 |
| Poistot | 33,0 | 28,2 |
| Myydyn käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo | 3,5 | 1,1 |
HENKILÖSTÖ
| Kokopäiväiseksi muutettuna | 1-12/2013 | 1-12/2012 |
|---|---|---|
| Keskimäärin | 3 649 | 3 098 |
| Kauden lopussa | 4 141 | 3 052 |
| OMAT OSAKKEET | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
| Omat osakkeet, kpl | 140 378 | 140 378 |
| - osakepääomasta, % | 0,2 | 0,2 |
| - äänimäärästä, % | 0,2 | 0,2 |
| Omien osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo, M€ | 0,3 | 0,3 |
SEGMENTTI-INFORMAATIO
| 1-12/2013 | 1-12/2012 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| M€ | Ulkoinen | Sisäinen | Yhteensä | Ulkoinen | Sisäinen | Yhteensä | |||
| Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot | |||||||||
| Talotekniikka - | |||||||||
| Eurooppa | 478,9 | 0,6 | 479,5 | 517,3 | 0,4 | 517,7 | |||
| Talotekniikka - | |||||||||
| Pohjois-Amerikka | 171,5 | - | 171,5 | 151,1 | - | 151,1 | |||
| Uponor Infra | 255,6 | 5,8 | 261,4 | 143,1 | 5,9 | 149,0 | |||
| Eliminoinnit | - | -6,4 | -6,4 | - | -6,3 | -6,3 | |||
| Yhteensä | 906,0 | - | 906,0 | 811,5 | - | 811,5 |
| 10-12/2013 | 10-12/2012 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| M€ | Ulkoinen | Sisäinen | Yhteensä | Ulkoinen | Sisäinen | Yhteensä |
| Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot | ||||||
| Talotekniikka - | ||||||
| Eurooppa | 111,8 | 0,2 | 112,0 | 121,5 | 0,1 | 121,6 |
| Talotekniikka - | ||||||
| Pohjois-Amerikka | 43,6 | - | 43,6 | 38,1 | - | 38,1 |
| Uponor Infra | 82,2 | 1,5 | 83,7 | 30,0 | 1,4 | 31,4 |
| Eliminoinnit | - | -1,7 | -1,7 | - | -1,5 | -1,5 |
| Yhteensä | 237,6 | - | 237,6 | 189,6 | - | 189,6 |
| M€ | 1-12/2013 | 1-12/2012 | 10-12/2013 | 10-12/2012 |
Segmentin tulos, jatkuvat toiminnot
| Talotekniikka - Eurooppa | 32,7 | 47,2 | 0,3 | 9,4 |
|---|---|---|---|---|
| Talotekniikka - Pohjois-Amerikka | 24,7 | 17,8 | 5,8 | 3,5 |
| Uponor Infra | -2,3 | 0,0 | -9,0 | -2,7 |
| Muut | -3,4 | -6,1 | -0,5 | 0,3 |
| Eliminoinnit | -1,5 | -1,2 | -0,4 | -0,3 |
| Yhteensä | 50,2 | 57,7 | -3,8 | 10,2 |
| M€ | 1-12/2013 | 1-12/2012 |
|---|---|---|
| Segmentin poistot ja arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot | ||
| Talotekniikka - Eurooppa | 11,3 | 11,4 |
| Talotekniikka - Pohjois-Amerikka | 6,8 | 6,0 |
| Uponor Infra | 9,9 | 5,9 |
| Muut | 4,5 | 4,4 |
| Eliminoinnit | 0,5 | 0,5 |
| Yhteensä | 33,0 | 28,2 |
| Segmentin investoinnit | ||
| Talotekniikka - Eurooppa | 8,0 | 7,8 |
| Talotekniikka - Pohjois-Amerikka | 15,7 | 5,9 |
| Uponor Infra | 9,4 | 4,2 |
| Muut | 0,8 | 1,3 |
| Yhteensä | 33,9 | 19,2 |
| M€ | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
| Segmentin varat | ||
| Talotekniikka - Eurooppa | 340,8 | 364,9 |
| Talotekniikka - Pohjois-Amerikka | 131,9 | 119,6 |
| Uponor Infra | 259,5 | 84,4 |
| Muut | 260,2 | 249,8 |
| Eliminoinnit | -331,4 | -319,3 |
| Yhteensä | 661,0 | 499,4 |
| Segmentin velat | ||
| Talotekniikka - Eurooppa | 238,8 | 290,3 |
| Talotekniikka - Pohjois-Amerikka | 69,2 | 69,2 |
| Uponor Infra | 117,8 | 66,5 |
| Muut | 302,2 | 210,3 |
| Eliminoinnit | ||
| -354,7 | -344,2 |
Vertailuluvut 31.12.2012 sisältävät IAS19 Työsuhde-etuudet takautuvan soveltamisen muutosvaikutuksen. Muutos vaikutti pääasiassa segmenttiin Talotekniikka - Eurooppa.
| 1-12/2013 | 1-12/2012 | |
|---|---|---|
| Segmentin henkilöstö, keskimäärin | ||
| Talotekniikka – Eurooppa | 2 084 | 2 132 |
| Talotekniikka - Pohjois-Amerikka | 504 | 427 |
| Uponor Infra | 1 002 | 480 |
|---|---|---|
| Muut | 59 | 59 |
| Yhteensä | 3 649 | 3 098 |
| Täsmäytyslaskelma | ||
| M€ | 1-12/2013 | 1-12/2012 |
| Segmentin tulos, jatkuvat toiminnot | ||
| Raportoitavien segmenttien tulos yhteensä | 55,1 | 65,0 |
| Muut | -3,4 | -6,1 |
| Eliminoinnit | -1,5 | -1,2 |
| Liikevoitto | 50,2 | 57,7 |
| Rahoituskulut, netto | 7,1 | 8,6 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,1 | 0,3 |
| Konsernin tulos ennen veroja | 43,2 | 49,4 |
| EHDOLLISET VELAT JA VARAT | ||
| M€ | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
| Investointisitoumukset | 3,3 | 0,6 |
| Muut sitoumukset | 1,5 | 0,9 |
| Omien velkojen puolesta annetut vakuudet | ||
| Annetut pantit | 0,4 | 0,0 |
| Kiinnitykset | 9,4 | 0,1 |
| Takaukset | 6,1 | - |
| Tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet | ||
| Annetut pantit | 0,0 | - |
| Takaukset | 19,4 | 16,1 |
| Muiden puolesta annetut vakuudet | ||
| Takaukset | 0,0 | 7,0 |
| Lisäksi emoyhtiö on antanut tytäryhtiöidensä puolesta letter of comfort -tyyppisiä sitoumuksia, |
||
| jotka eivät sisälly edellämainittuihin lukuihin. | ||
| Annetut pantit | 0,4 | 0,0 |
| Kiinnitykset | 9,4 | 0,1 |
| Takaukset | 25,6 | 23,1 |
| Yhteensä | 35,4 | 23,2 |
Uponor Oyj:n espanjalaisessa tytäryhtiössä Uponor Hispania, SA:ssa suoritettiin verotarkastus joulukuun 2011 ja toukokuun 2012 välisenä aikana. Se koski tilivuosia 2006 ja 2007. Tarkastuksen johdosta verottaja vaatii
Uponor Hispanialta 3,9 milj. euroa veroja, viivekorkoja ja veronlisäyksiä. Vaatimus liittyy joidenkin kulujen verovähennyskelpoisuuteen. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi konsernin palveluveloituksiin ja mainontaan liittyvät kulut. Uponor Hispania ei hyväksy veroviranomaisten kantaa vaan on hakenut muutosta päätökseen. Asian käsittelyn ajaksi Uponor Hispania on antanut Espanjan verottajalle 2,9 milj. euron arvoisen pankkitakauksen, joka kattaa vaaditut verot ja viivekorot. Pankkitakaus sisältyy yllä emoyhtiön konserniyhtiöiden puolesta antamiin takauksiin.
Uponor Oyj ja sen tytäryhtiö Uponor Business Solutions Oy maksoivat vuoden 2012 alussa 15,0 miljoonaa euroa veroja, veronkorotuksia ja viivemaksuja perustuen verovuosien 2005–2009 jälkiverotus- ja verotuksen oikaisupäätöksiin. Uponor haki muutosta päätöksiin verotuksen oikaisulautakunnalta. Verotuksen oikaisulautakunta hylkäsi Uponor Business Solutions Oy:n oikaisuvaatimuksen huhtikuussa 2013 ja pääosiltaan Uponor Oyj:n oikaisuvaatimuksen kesäkuussa 2013. Uponor on hakenut hallinto-oikeudelta muutosta oikaisulautakunnan päätöksiin ja ryhtyy toimenpiteisiin mahdollisen kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Veronkorotus (1,9 miljoonaa euroa) ja viivekorot (3,3 miljoonaa euroa) on kirjattu kuluksi vuonna 2011, verotettavan tulon lisäyksestä aiheutunut tulovero (9,8 miljoonaa euroa) on kirjattu saamiseksi veroviranomaiselta vuonna 2012. Verottaja palautti Uponor Oyj:lle 0,3 miljoonaa euroa kesäkuussa 2013; saaminen veroviranomaiselta laski 9,6 miljoonaan euroon. Saaminen verottajalta on siirretty taseen pitkäaikaisiin saamisiin, sillä tapauksen käsittely voi viedä vuosia. Mikäli yhtiö vastoin odotuksia häviäisi verotuspäätöksen valituksen, jäisivät yhtiölle maksuunpannut viivekorot ja veronkorotukset yhtiön tappioksi. Mikäli verotuspäätöksen valitus hyväksyttäisiin, maksetut veronkorotukset ja viivekorot palautettaisiin yhtiölle.
| M€ | 31.12.2013 | 31.12.2012 | ||
|---|---|---|---|---|
| MUUT VUOKRASOPIMUKSET | 35,3 | 40,2 | ||
| JOHDANNAISSOPIMUKSET | ||||
| M€ | Nimellis | Käypä | Nimellis | Käypä |
| arvo | arvo | arvo | arvo | |
| 31.12.2013 | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2012 | |
| Valuuttajohdannaiset | ||||
| - Termiinisopimukset | 250,7 | 2,2 | 243,2 | 0,7 |
| - Ostetut valuuttaoptiot | 9,9 | 0,4 | 10,8 | 0,1 |
| - Myydyt valuuttaoptiot | 9,9 | 0,0 | 10,8 | 0,0 |
| Korkojohdannaiset | ||||
| - Koronvaihtosopimukset | 170,0 | -1,5 | 50,0 | -2,5 |
| Hyödykejohdannaiset | ||||
| - Termiinisopimukset | 7,2 | -1,4 | 6,5 | -0,7 |
RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN
| 31.12.2013 M€ |
Suojaus lasken nassa olevat johdan naiset |
Käypään arvoon tulosvai kutteisesti kirjattavat rahoitus varat/- velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytä vissä olevat rahoitus varat |
Jakso tettuun hankinta menoon kirjattavat rahoitusvelat |
Tase erien kirjan pito arvot |
IFRS 7 Käyvän arvon hierarkia taso |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | |||||||
| rahoitusvarat | |||||||
| Muut osakkeet ja | |||||||
| osuudet | 0,7 | 0,7 | |||||
| Pitkäaikaiset saamiset | 10,1 | 10,1 | |||||
| Lyhytaikaiset | |||||||
| rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja | |||||||
| muut saamiset | 143,9 | 143,9 | |||||
| Sähköjohdannaiset | 0,0 | 0,0 | 1 | ||||
| Muut johdannaissopimukset |
2,6 | 3,1 | 5,7 | 2, 3 | |||
| Rahavarat | |||||||
| Kirjanpitoarvo | 53,7 | 53,7 | |||||
| arvostusryhmittäin | 2,6 | 3,1 | 207,7 | 0,7 | 214,1 | ||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat |
|||||||
| Korolliset velat | 136,4 | 136,4 | |||||
| Sähköjohdannaiset | 0,7 | 0,7 | 1 | ||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat |
|||||||
| Korolliset velat | 14,2 | 14,2 | |||||
| Sähköjohdannaiset | 0,7 | 0,7 | 1 | ||||
| Muut | |||||||
| johdannaissopimukset | 3,2 | 1,3 | 4,5 | 2, 3 | |||
| Ostovelat ja muut velat |
79,2 | 79,2 | |||||
| Kirjanpitoarvo | |||||||
| arvostusryhmittäin | 4,6 | 1,3 | 229,8 | 235,7 |
| 31.12.2012 M€ |
Suojaus lasken nassa olevat johdan naiset |
Käypään arvoon tulosvai kuttei-sesti kirjattavat rahoitus varat/- velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytä vissä olevat rahoitus varat |
Jakso tettuun hankinta menoon kirjattavat rahoitusvelat |
Tase erien kirjan pito arvot |
IFRS 7 Käyvän arvon hierarkiataso |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat |
|||||||
| Muut osakkeet ja | |||||||
| osuudet Pitkäaikaiset saamiset |
0,2 | 0,2 | |||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset ja |
0,5 | 0,5 | |||||
| muut saamiset | 120,1 | 120,1 | |||||
| Sähköjohdannaiset | 0,0 | 0,0 | 1 | ||||
| Muut | |||||||
| johdannaissopimukset Rahavarat |
1,0 | 0,8 | 17,7 | 1,8 17,7 |
2, 3 | ||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin |
1,0 | 0,8 | 138,3 | 0,2 | 140,3 | ||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat |
|||||||
| Sähköjohdannaiset | 107,6 | 107,6 | |||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat |
0,4 | 0,4 | 1 | ||||
| Korolliset velat | 4,2 | 4,2 | |||||
| Sähköjohdannaiset | 0,3 | 0,3 | 1 | ||||
| Muut | |||||||
| johdannaissopimukset Ostovelat ja muut |
2,9 | 0,6 | 3,5 | 2, 3 | |||
| velat | 57,6 | 57,6 | |||||
| Kirjanpitoarvo | |||||||
| arvostusryhmittäin | 3,6 | 0,6 | 169,4 | 173,6 |
Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa. Rahoitusvarat ja -velat on jaettu IFRS 7 -standardin mukaisiin käyvän arvon hierarkioihin.
Uponor soveltaa hierarkiaa seuraavasti:
Sähkötermiinit on arvostettu pörssin markkinahintaan (Taso 1).
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset on arvostettu yleisiltä markkinoilta saaduista hintatiedoista sekä käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja (Taso 2).
Valuuttaoptioiden arvostus perustuu rahoituslaitoksen laskemaan markkina-arvoon (Taso 3). Arvostushetken käypä arvo ei ole merkityksellinen.
LIIKETOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN
Syyskuussa 2012 Uponor Oyj:n ja KWH-yhtymä Oy:n julkistama suunnitelma yhdyskuntateknisten liiketoimintojensa yhdistämisestä saatiin päätökseen 1. heinäkuuta 2013. Uusi yritys, Uponor Infra Oy, aloitti toimintansa 1. heinäkuuta 2013. Uponor omistaa yrityksestä 55,3 prosenttia ja KWH-yhtymä 44,7 prosenttia. Uponor Infra Oy erikoistuu yhdyskuntateknisiin putkijärjestelmiin Pohjois-Euroopassa ja muualla. Sopimuksella tähdätään tehokkaampaan toimintaan ja parempaan kannattavuuteen. Uponor Infra Oy yhdistellään Uponor Oyj:n Uponor Infra–segmenttinä 1. heinäkuuta lähtien.
IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin mukaisesti, Uponor hankki 55,3 prosentin enemmistöosuuden KWH Pipe Oy:sta ja luovutti vastikkeena 44,7 prosentin määräysvallattomien omistajien osuuden Uponorin yhdyskuntateknisestä liiketoiminnasta KWH-yhtymälle. Uponorilla on määräysvalta yhteisesti omistetusta yhtiöstä 55.3 prosentin suoralla omistusosuudella ja äänienemmistö, sillä Uponorilla on puheenjohtajuus Uponor Infra Oy:n hallituksessa.
| M€ | 1.7.2013 |
|---|---|
| Hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 50,7 |
| Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet | 4,8 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 0,6 |
| Laskennallinet verosaamiset | 3,2 |
| Vaihto-omaisuus | 49,9 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 44,0 |
| Rahavarat | 12,0 |
| Varat yhteensä | 165,2 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 33,9 |
| Laskennalliset verovelat | 2,9 |
| Eläkeveloitteet ja muut pitkäaikaiset velat | 4,9 |
| Varaukset | 0,6 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 9,2 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 38,1 |
| Velat yhteensä | 89,6 |
| Nettovarallisuus | 75,6 |
| M€ | |
| Hankintameno | 44,5 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 38,5 |
| Hankittu nettovarallisuus | -75,6 |
Liikearvo 7,4
Hankintameno 44,5 miljoonaa euroa vastaa 55,3 prosenttia KWH Pipe Oy:n määritetystä käyvästä arvosta, joka on arvioitu käyttäen tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa ja markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa. Käyvän arvon määritys perustuu merkittävässä määrin syöttötietoihin, jotka eivät ole saatavissa markkinoilta, viitaten IFRS 13 Käyvän arvon määritys -standardin Tason 3 mukaisiin syöttötietoihin. Hankintameno vastaa myös Uponorin yhdyskuntateknisen liiketoiminnan nettovarallisuuden käypää arvoa, tosin luovutettu nettovarallisuus
säilyy taseen kirjanpitoarvoihin johtaen suoraan omassa pääomassa esitettävään luovutusvoittoon. Yksityiskohdat on esitetty kohdassa määräysvallattomien omistajien osuuden luovutus. Määräysvallattomien omistajien osuus (44,7 % omistusosuus KWH Pipe Ab:ssa) on hankintahetkellä kirjattu käypään arvoon.
Hankinnasta syntynyt liikearvo 7,4 miljoonaa euroa muodostuu Uponorin ja KWH:n yhdyskuntateknisen liiketoiminnan yhdistämisestä saavutettavista kustannussynergioista ja paremmasta kapasiteetin hyödyntämisestä. Kirjattu liikearvo ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa.
Hankintaan liittyvät kustannukset olivat 3,5 miljoonaa euroa, ja ne sisältyvät hallinnon kuluihin konsernin laajassa tuloslaskelmassa seuraavasti: 1,8 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2012 päättyneelle tilikaudelle ja 1,7 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2013 päättyneelle raportointikaudelle.
Konsernin laajaan tuloslaskelmaan sisältyi KWH Pipe Oy:n tuottamaa liikevaihtoa 114,6 miljoonaa euroa ja kauden tulosta -1,5 miljoonaa euroa heinäkuun 1. päivästä lähtien. Jos KWH Pipe Oy olisi yhdistelty konsernin laajaan tuloslaskelmaan vuoden 2013 alusta lähtien, vaikutus olisi ollut liikevaihtoon 212,4 miljoonaa euroa ja tilikauden tulokseen -2,1 miljoonaa euroa. Vaikutus kauden tulokseen on arvio, joka perustuu saatavilla olevaan tietoon ja olettamuksiin.
Ennen yhdyskuntateknisten liiketoimintojen yhdistämistä Uponor hankki KWH Pipe Oy:n kotimaisen PEXputkiliiketoiminnan kesäkuun lopussa 3,8 miljoonan euron kauppahinnalla. Hankitut nettovarat olivat 3,8 miljoonaa euroa, ja ne vastaavat kauppahintaa. Vaikutus liikevaihtoon ja kauden tulokseen konsernin laajassa tuloslaskelmassa oli vähäinen. PEX-putkiliiketoiminta sisältyy Talotekniikka – Eurooppa – segmenttiin.
MUUTOKSIA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUDESSA
Kuten KWH Pipe Oy:n hankinnan yhteydessä kerrottiin, vastikkeena luovutetun Uponorin yhdyskuntateknisen liiketoiminnan määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo oli 44,5 miljoonaa euroa. Luovutetun nettovarallisuuden kirjanpitoarvo oli 30,8 miljoonaa euroa, ja määräysvallattomien omistajien luovutukseen liittyvät kulut olivat 0,3 miljoonaa euroa. Määräysvallattomien omistajien osuuden luovutus kirjattiin omaan pääomaan IFRS:n mukaisesti ja sen nettovaikutus voittovaroihin oli 13,4 miljoonaa euroa.
TYTÄRYHTIÖIDEN MYYNNIT
Uponor sai päätökseen Hewing GmbH:n myynnin vuoden 2012 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa. Kauppahinta 11,9 miljoonaa euroa saatiin 2. huhtikuuta 2012. Kauppahinta oikaistiin kaupantekopäivän taseen mukaisesti 11,5 miljoonaan euroon. Kaupan nettovaikutus tulokseen oli merkityksetön.
| M€ | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Myytyjen varojen kirjanpitoarvo | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | - | 3,4 |
| Aineettomat hyödykkeet | - | 0,1 |
| Muut pitkäaikaiset varat | - | 0,3 |
| Vaihto-omaisuus | - | 5,6 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | - | 6,9 |
| Rahavarat | - | 3,9 |
| Varat yhteensä | - | 20,2 |
| Eläkevelvoitteet ja muut velat | - | 2,3 |
| Varaukset | - | 0,5 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | - | 5,9 |
| Velat yhteensä | - | 8,7 |
|---|---|---|
| Nettovarat | - | 11,5 |
| Käteisenä saatu kauppahinta | - | 11,5 |
| Myytyjen liiketoimintojen rahavarat | - | 3,9 |
| Rahavirtavaikutus | - | 7,6 |
LOPETETUT TOIMINNOT
Vuonna 2013 ja 2012 konsernin lopetetuissa toiminnoissa esitetään kulut, jotka liittyvät vuonna 2008 myydyn Irlannin kunnallisteknisen liiketoiminnan käytössä olleen kiinteistön hallinto- ja ylläpitokustannuksiin.
| M€ | 1-12/2013 | 1-12/2012 |
|---|---|---|
| Kulut | 0,3 | 0,1 |
| Tulos ennen veroja | -0,3 | -0,1 |
| Tuloverot | - | - |
| Tulos verojen jälkeen | -0,3 | -0,1 |
| Kauden tulos lopetetuista toiminnoista | -0,3 | -0,1 |
| Rahavirta lopetetuista toiminnoista | ||
| Liiketoiminnan rahavirta | -0,4 | -0,5 |
| LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA | ||
| M€ | 1-12/2013 | 1-12/2012 |
| Jatkuvat toiminnot | ||
| Ostot osakkuusyhtiöiltä | 1,5 | 2,4 |
| Saamiset ja velat kauden lopussa | ||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0,0 | 0,0 |
| Ostovelat ja muut velat | 0,1 | 0,0 |
TUNNUSLUVUT
| 1-12/2013 | 1-12/2012 | |
|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos, € | 0,38 | 0,45 |
| - jatkuvat toiminnot | 0,38 | 0,45 |
| - lopetetut toiminnot | 0,00 | 0,00 |
| Liikevoitto (jatkuvat toiminnot), % | 5,5 | 7,1 |
| Oman pääoman tuotto, % (p.a.) | 10,8 | 15,7 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (p.a.) | 12,5 | 16,5 |
| Omavaraisuusaste, % | 43,9 | 41,5 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 33,7 | 45,4 |
| Korolliset nettovelat | 96,9 | 94,1 |
| Oma pääoma / osake, € | 3,00 | 2,84 |
| - laimennusvaikutuksella oikaistu | 3,00 | 2,84 |
| Osinko per osake, € | 0,38 *) | 0,38 |
| Osinko per tulos, % | 100,0 | 84,4 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,7 | 4,0 |
| P/E-luku | 37,4 | 21,3 |
| Osakekannan markkina-arvo, M€ | 1 041,0 | 702,8 |
| Osakkeen kurssikehitys | ||
| - alin, € | 9,65 | 6,77 |
| - ylin, € | 15,85 | 10,00 |
| - keskikurssi, € | 12,31 | 8,47 |
| Osakevaihto | ||
| - 1 000 kpl | 14 563 | 21 963 |
| - M€ | 179 | 186 |
*) Hallituksen ehdotus
Vertailuluvut 1-12/2012 sisältävät vaikutuksen muutetun IAS19 Työsuhde-etuudet takautuvasta soveltamisesta.
VUOSINELJÄNNESTIEDOT
| 10-12/ | 7-9/ | 4-6/ | 1-3/ | 10-12/ | 7-9/ | 4-6/ | 1-3/ | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2013 | 2013 | 2013 | 2013 | 2012 | 2012 | 2012 | 2012 | |
| Jatkuvat toiminnot | ||||||||
| Liikevaihto, M€ | 237,6 | 279,3 | 211,4 | 177,7 | 189,6 | 211,3 | 218,1 | 192,5 |
| - Talotekniikka – Eurooppa | 112,0 | 129,3 | 124,3 | 113,9 | 121,6 | 129,9 | 133,2 | 133,0 |
| - Talotekniikka – Pohjois-Amerikka | 43,6 | 46,9 | 43,8 | 37,2 | 38,1 | 43,1 | 38,9 | 31,0 |
| - Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, \$ | 59,6 | 62,4 | 57,2 | 49,0 | 49,8 | 54,5 | 49,7 | 41,4 |
| - Uponor Infra | 83,7 | 105,1 | 45,0 | 27,6 | 31,4 | 40,3 | 47,6 | 29,7 |
| Bruttokate, M€ | 72,0 | 96,3 | 82,6 | 69,2 | 72,2 | 82,6 | 81,4 | 74,6 |
| - Bruttokate, % | 30,3 | 34,5 | 39,1 | 39,0 | 38,1 | 39,1 | 37,3 | 38,7 |
| Liikevoitto, M€ | -3,8 | 28,2 | 19,7 | 6,1 | 10,2 | 22,1 | 16,1 | 9,3 |
| - Talotekniikka – Eurooppa | 0,3 | 14,6 | 11,1 | 6,7 | 9,4 | 13,9 | 12,2 | 11,7 |
| - Talotekniikka – Pohjois-Amerikka | 5,8 | 7,7 | 6,6 | 4,6 | 3,5 | 7,5 | 4,1 | 2,7 |
| - Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, \$ | 8,0 | 10,2 | 8,6 | 6,1 | 4,6 | 9,6 | 5,3 | 3,5 |
| - Uponor Infra | -9,0 | 6,1 | 4,3 | -3,7 | -2,7 | 2,4 | 2,2 | -1,9 |
| - Muut | -0,5 | 0,2 | -1,9 | -1,2 | 0,3 | -1,4 | -2,6 | -2,4 |
| Liikevoitto, % liikevaihdosta | -1,6 | 10,1 | 9,3 | 3,4 | 5,4 | 10,4 | 7,4 | 4,8 |
| - Talotekniikka – Eurooppa | 0,3 | 11,3 | 8,9 | 5,9 | 7,7 | 10,7 | 9,1 | 8,8 |
| - Talotekniikka – Pohjois-Amerikka | 13,3 | 16,5 | 15,0 | 12,4 | 9,1 | 17,4 | 10,6 | 8,5 |
| - Uponor Infra | -10,8 | 5,8 | 9,6 | -13,6 | -8,6 | 5,8 | 4,7 | -6,5 |
| Kauden tulos, M€ | -6,0 | 17,7 | 11,8 | 3,3 | 7,1 | 12,4 | 8,8 | 4,5 |
| Taseen loppusumma, M€* | 661,0 | 716,4 | 552,7 | 532,8 | 499,4 | 539,5 | 559,7 | 542,6 |
| Tulos/osake, € | -0,03 | 0,20 | 0,16 | 0,05 | 0,10 | 0,17 | 0,12 | 0,06 |
| Oma pääoma/osake, €* | 3,00 | 3,06 | 2,68 | 2,51 | 2,84 | 2,76 | 2,63 | 2,49 |
| Markkina-arvo, € | 1 041,0 | 1 020,5 | 841,9 | 776,0 | 702,8 | 600,3 | 517,2 | 632,5 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (p,a)* | 12,5 | 17,9 | 14,7 | 7,0 | 16,5 | 18,2 | 15,4 | 11,2 |
| Korollinen nettovelka kauden lopussa, M€ | 96,9 | 135,2 | 146,2 | 142,1 | 94,1 | 117,7 | 143,9 | 145,3 |
| Velkaantumisaste, %* | 33,7 | 45,8 | 74,5 | 77,6 | 45,4 | 58,3 | 74,8 | 79,8 |
| Velkaantumisaste, %, rullaava, neljä vuosineljännestä* |
57,9 | 60,9 | 63,9 | 64,0 | 64,6 | 63,1 | 62,0 | 60,2 |
| Bruttoinvestoinnit, M€ | 14,8 | 8,7 | 5,8 | 4,6 | 6,8 | 4,6 | 4,0 | 3,8 |
| - % liikevaihdosta | 6,2 | 3,1 | 2,7 | 2,6 | 3,2 | 2,3 | 1,8 | 2,0 |
* Vertailuluvut 2012 sisältävät IAS19 Työsuhde-etuudet takautuvan soveltamisen muutosvaikutuksen.
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | |
|---|---|
| Tulos ennen veroja – tuloverot | |
| = | –––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– x 100 Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus, keskiarvo |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | |
| Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut | |
| = | –––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat, keskiarvo |
| Omavaraisuusaste, % | |
| Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus | |
| = | ––––––––––––––––––––––––––––––––––––---- x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot |
| Nettovelkaantumisaste, % | |
| Korollinen nettovelka | |
| = | –––––––––––––––––––––––––––––––––-------- x 100 Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus |
| Korolliset nettovelat | |
| = | Korolliset velat – rahat, pankkisaamiset ja rahoitusomaisuusarvopaperit |
| Tulos/osake (EPS) | |
| Kauden tulos | |
| = | –––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita |
| Oma pääoma/osake | |
| Oma pääoma | |
| = | ––––––––––––––––––––––––––––––––––––– Osakeantioikaistu osakemäärä vuoden lopussa |
| Osinko per tulos | |
| Osnko per osake | |
| = | –––––––––––––––– Tulos per osake |
| P/E- luku | |
| Osakkeen hinta kauden lopussa | |
| = | –––––––––––––––––––––––––--- Tulos per osake |
| Osakkeen keskikurssi | |
| Osakkeiden euro-määräinen vaihto | |
| = | –––––––––––––––––––––––––––– Osakkeiden kpl-määräinen vaihto |