Uponor Oyj — Annual Report 2018

Feb 13, 2019

Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.1.-31.12.2018 Uponor Oyj

SISÄLLYSLUETTELO

Hallituksen toimintakertomus	3
Konsernin taloudelliset tunnusluvut	17
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja täsmäytykset IFRS-tilinpäätöslukuihin	18
Osakekohtaiset tunnusluvut	18
Tunnuslukujen laskentakaavat	19
Konsernin laaja tuloslaskelma	20
Konsernitase	21
Konsernin rahavirtalaskelma	23
Laskelma oman pääoman muutoksista	24
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	25
Osakkeet ja osakkeenomistajat	64
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)	66
Tuloslaskelma	66
Tase	67
Rahoituslaskelma	69
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	70
Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle	80
Tilinpäätösmerkintä	80

Markkinat

Riippumatta lievästä heikkenemisestä vuoden loppua kohti, rakennusaktiivisuus oli hyvällä tasolla Atlantin molemmin puolin vuonna 2018 kasvaen hieman edellisvuoden vahvasta tasosta. Molemmilla mantereilla kuluttajat hyötyivät edelleen vahvoista työmarkkinoista, mikä puolestaan vauhditti asuinrakentamisen kasvua. Vaikka yritykset olivatkin kuluttajia varovaisempia, ne lisäsivät investointeja myös liike- ja julkisrakentamishankkeisiin. Kuten aiempinakin vuosina tämän pitkään jatkuneen kasvujakson aikana, ammattitaitoisista työntekijöistä oli edelleen huomattava pula. Tämä hankaloitti rakentajien mahdollisuuksia ryhtyä uusiin hankkeisiin.

Uponorin suurimmalla Keski-Euroopan markkina-alueella Saksassa asuinrakennuslupien määrä laski yhdistymisen jälkeiseltä huipputasolta, mutta pysyi kuitenkin edelleen korkeana luoden tilauskantaa kerrostalohankkeissa. Investoinnit uusiin asuinrakennushankkeisiin lisääntyivät, kun taas merkittävästi suurempi korjausrakentamisen segmentti ei kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Liike- ja julkisrakentaminen lisääntyi hieman, mutta oli yhtä alhaisella tasolla kuin edellisinä vuosina. Kasvu oli voimakkaampaa Alankomaissa, missä investoinnit lisääntyivät sekä asuin- että liike- ja julkisrakentamisen segmenteissä.

Lounais-Euroopassa Espanjan rakennusmarkkinat hyötyivät edelleen hyvin alhaisesta lähtötasosta. Rakennusalan investoinnit pysyivät korkealla tasolla Ranskassa, kun taas Italian markkinat olivat jälleen heikot. Isossa-Britanniassa poliittiset epävarmuustekijät ovat voineet osaltaan vähentää liikeja julkisrakentamisen investointeja, mutta asuinrakentamisen osalta pysyttiin vuoden 2017 tasolla.

Rakennusaktiivisuus jatkoi Pohjoismaissa kasvuaan vuoden alussa, mitä tuki hankkeista kerääntynyt tilauskanta. Vuoden edetessä uusien kerrostalohankkeiden määrässä tapahtui kuitenkin selkeä hidastuminen Suomessa ja Ruotsissa. Liike- ja julkisrakentamisen segmentissä rakennusaktiivisuus heikkeni sekä Ruotsissa että Norjassa, kun taas Suomessa ja Tanskassa se kasvoi hieman.

Pohjois-Amerikassa Yhdysvaltojen rakennusala jatkoi edelleen kasvuaan, vaikkakin hiipuen hieman aikaisemmista vuosista. Asuinrakentaminen kasvoi ja kodinrakentajien luottamus pysyi selkeästi kasvusuunnassa, vaikkakin vuoden loppua kohti voitiin havaita lievää heikkenemistä. Yritykset puolestaan investoivat edelleen enemmän liike- ja julkisrakentamiseen, ja kasvua tuki lähes jokainen osasegmentti. Kanadassa asuinrakentamisen heikentyneitä investointeja kompensoi liike- ja julkisrakentamisen kasvu.

Uponorin yhdyskuntatekniikkaratkaisujen kysyntä pysyi kokonaisuutena vakaana. Joillakin rakennussegmenteillä heikkenemistä hillitsi lisääntynyt julkisten varojen käyttö, esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Itäisen Keski-Euroopan maat, erityisesti Puola, hyötyivät lisääntyneistä investoinneista sekä rakennus- että kunnallistekniikan alalla.

Liikevaihto

Uponorin liikevaihto vuonna 2018 oli 1 196,3 (1 170,4) milj. euroa, mikä on 2,2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus oli 28,1 milj. euroa, eli koko vuoden 2018 orgaaninen kasvu kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna oli 7,4 prosenttia. Negatiiviset nettovaikutukset johtuivat pääosin Yhdysvaltain dollarin, Ruotsin kruunun, Kanadan dollarin ja Venäjän ruplan kurssivaihteluista.

Talotekniikka – Euroopan liikevaihto oli 524,2 (521,7) milj. euroa, kasvua 0,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihto pysyi melko vakaana useimmissa maissa. Suurin kasvu tuli Suomesta ja Espanjasta. Liikevaihto laski Ruotsissa ja hieman Saksassa.

Talotekniikka – Pohjois-Amerikan koko vuoden liikevaihto oli 340,5 (328,2) milj. euroa, kasvua 3,7 prosentilla. Yhdysvaltain dollareissa liikevaihto oli 401,5 (373,2) milj. dollaria, mikä vastaa 7,6 prosentin kasvua. Kasvu tuli sekä Yhdysvaltojen että Kanadan markkinoilta.

Uponorin Infran liikevaihto oli 337,3 (323,4) milj. euroa, mikä vastaa 4,3 prosentin kasvua huolimatta Pohjois-Amerikan liiketoiminnan myynnistä elokuussa 2018. Suurin osa kasvusta tuli Ruotsista ja Puolasta.

Liiketoimintaryhmittäin laskettuna käyttövesiratkaisujen osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 49 % (49 %), sisäilmastoratkaisujen 23 % (24 %) ja yhdyskuntatekniikkaratkaisujen 28 % (27 %). Jos Uponor Infran Pohjois-Amerikan liiketoimintojen vaikutukset eliminoidaan, osuudet ovat: käyttövesiratkaisut 52 %, sisäilmastoratkaisut 24 % ja yhdyskuntatekniikkaratkaisut 24 %.

Liikevaihdolla mitattuna kymmenen suurinta maata ja niiden osuudet konsernin liikevaihdosta (vuoden 2017 osuus sulkeissa): USA 26,9 % (26,3 %), Saksa 12,5 % (13,2 %), Suomi 11,0 % (10,3 %), Ruotsi 9,6 % (9,7 %), Kanada 7,2 % (8,6 %), Tanska 4,3 % (4,4 %), Alankomaat 3,5 % (3,5 %), Espanja 3,3 % (3,2 %), Norja 2,8 % (2,6 %) ja Puola 2,6 % (1,9 %).

Liikevaihdon jakautuminen segmenteittäin 1.1.–31.12.2018:

M€	1–12 2018	1–12 2017	Raportoitu muutos
Talotekniikka – Eurooppa	524,2	521,7	0,5 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka	340,5	328,2	3,7 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, M\$	401,5	373,2	7,6 %)
Uponor Infra	337,3	323,4	4,3 %
Eliminoinnit	-5,7	-2,9
Yhteensä	1 196,3	1 170,4	2,2 %

Tulos ja kannattavuus

Konsernin koko vuoden bruttokate oli 400,8 (394,1) milj. euroa, eli kasvua on 6,7 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Bruttokatemarginaali oli 33,5 (33,7) prosenttia. Vertailukelpoinen bruttokate oli 400,8 (395,1) milj. euroa eli 33,5 (33,8) prosenttia.

Konsernin liikevoitto oli 106,7 (95,9) milj. euroa, mikä oli selvä parannus edellisvuodesta. Kehitykseen vaikuttivat erityisesti Uponor Infran Pohjois-Amerikan liiketoiminnan (11,7 milj. euroa) ja Zent-Frengerin (4,0 milj. euroa) myynneistä syntyneet luovutusvoitot. Kannattavuutta mittaava liikevoittomarginaali kasvoi vertailukauden 8,2 prosentista 8,9 prosenttiin.

Vertailukelpoinen liikevoitto, kun vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät jätetään huomiotta, kasvoi 2,1 prosenttia ja oli 99,3 (97,2) milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevoittomarginaali oli 8,3 (8,3) prosenttia. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien kokonaismäärä oli 7,4 (1,3) milj. euroa, josta Talotekniikka – Euroopan osuus oli yhteensä 4,3 (2,8) milj. euroa (Zent-Frengerin myynnistä syntynyt luovutusvoitto ja Aasian toimintojen sulkemisesta ja uudelleen järjestelyistä johtuvat kulut) ja Uponor Infran osuus - 11,7 (-1,5) milj. euroa (Pohjois-Amerikan liiketoimintojen myynnistä syntynyt luovutusvoitto).

Talotekniikka – Euroopan koko vuoden liikevoitto oli 31,1 (40,0) milj. euroa. Segmentin koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto laski ja oli 35,4 (42,8) milj. euroa. Segmentin kannattavuutta rasittivat tiukkana jatkunut kilpailutilanne sekä raaka-ainehintojen nousu. Hinnankorotukset eivät riittäneet kompensoimaan tilannetta, kun myös operatiiviset kulut kasvoivat Virsbossa. Myyntijakauma ei myöskään tukenut kannattavuuden kehitystä.

Talotekniikka – Pohjois-Amerikan liikevoitto oli 46,6 (49,7) milj. euroa ja Yhdysvaltain dollareissa 54,9 (56,5) milj. dollaria. Lasku johtui Hutchinsonin tuotantolaitoksen käynnistyskustannuksista sekä raakaaine- ja rahtihintojen noususta. Vuoden 2018 toisella puoliskolla segmentissä toteutettiin hinnankorotuksia ja onnistuttiin alentamaan rahtikustannuksia, mutta myönteiset toimet eivät riittäneet täysin kompensoimaan vuoden heikompaa ensimmäistä puoliskoa.

Uponor Infran liikevoitto parani selvästi ja oli 35,1 (12,0) milj. euroa. Segmentin vertailukelpoinen liikevoitto parani myös ja oli 23,4 (10,5) milj. euroa. Parantunut kannattavuus johtui operatiivisista parannuksista Suomessa sekä räätälöityjen ratkaisujen myynnistä. Uponor Infran Pohjois-Amerikan liiketoiminta myytiin elokuussa 2018.

Liikevoiton jakautuminen segmenteittäin 1.1.–31.12.:

	1–12/	1–12/	Raportoitu
M€	2018	2017	muutos
Talotekniikka – Eurooppa	31,1	40,0	-22,1 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka	46,6	49,7	-6,2 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, M\$	54,9	56,5	-2,8 %)
Uponor Infra	35,1	12,0	191,6 %
Muut	-5,2	-4,2
Eliminoinnit	-0,9	-1,6
Yhteensä	106,7	95,9	11,3 %

Vertailukelpoinen liikevoiton jakautuminen segmenteittäin 1.1.–31.12.:

M€	1–12 2018	1–12 2017	Vertailukelpoinen muutos
Talotekniikka – Eurooppa	35,4	42,8	-17,3 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka	46,6	49,7	-6,2 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, M\$	54,9	56,5	-2,8 %)
Uponor Infra	23,4	10,5	122,0 %
Muut	-5,2	-4,2
Eliminoinnit	-0,9	-1,6
Yhteensä	99,3	97,2	2,1 %

Uponorin nettorahoituskulut kasvoivat edellisvuoden 5,4 milj. eurosta 8,5 milj. euroon, koska vertailukauteen sisältyy 3,6 milj. euron positiivinen vaikutus Suomen korkeimman hallinto-oikeuden veropäätöslauselman johdosta. Valuuttakurssierot vuonna 2018 olivat -4,9 (-3,2) milj. euroa.

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta, -4,7 (-2,3) milj. euroa, liittyy Uponorin 50 prosentin omistusosuuteen vuonna 2016 perustetussa Phyn-yhteisyrityksessä. Uponor nosti omistusosuutensa 37,5 prosentista 50 prosenttiin helmikuussa 2018 tekemällä yhteisyritykseen 8,1 milj. euron (10 milj. dollarin) lisäinvestoinnin. Uuden älykkään Phyn Plus -vedenvalvontayksikön myynti aloitettiin Yhdysvalloissa toisella vuosineljänneksellä, ja Euroopan markkinoilla tuote lanseerataan keväällä 2019.

Tulos ennen veroja oli 93,5 (88,2) milj. euroa. Efektiivinen veroaste oli 32,4 (25,8) prosenttia. Uponor Infran Pohjois-Amerikan ja Zent-Frengerin liiketoimintojen myynnillä, Aasian toimintojen lopettamisella ja Australian myyntitoimiston sulkemisella oli +4,9 prosenttiyksikön kertaluontoinen vaikutus efektiiviseen veroasteeseen. Tuloverojen määrä oli 30,3 (22,8) milj. euroa.

Konsernin tilikauden tulos oli 63,2 (65,4) milj. euroa. Oman pääoman tuotto oli 18,0 (19,4) prosenttia.

Sijoitetun pääoman tuotto nousi 17,2 (16,3) prosenttiin. Sijoitetun pääoman tuotto, kun vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät huomioidaan, oli 15,9 % (16,6 %).

Osakekohtainen tulos oli 0,72 (0,83) euroa. Oma pääoma osaketta kohti oli 4,08 (3,83) euroa. Muut osakekohtaiset tiedot löytyvät taulukko-osasta.

Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 79,9 (101,5) milj. euroa. Uponor sai verovalituksensa perusteella täyden hyvityksen Uponor Business Solutions Oy:n osalta, jonka vaikutus oli 11,4 milj. euroa, mutta nettokäyttöpääoma kasvoi. Tämä johtuu vertailukaudesta, jolloin pohjoisamerikkalaiset varastot olivat liian alhaisella tasolla kestävän liiketoiminnan tarpeisiin. Lisäksi varastot olivat suurempia Euroopassa vuoden 2018 lopulla johtuen uusista tuotelanseerauksista maaliskuussa 2019. Rahavirta ennen rahoitusta oli 72,7 (42,0) milj. euroa.

Tunnusluvut löytyvät tilinpäätöksestä viiden vuoden ajalta.

Investoinnit, tutkimus ja kehitys sekä rahoitus

Viime vuosina Uponor on investoinut uusien digitaalisten innovaatioiden lisäksi tarkasti harkittuihin tuottavuutta parantaviin uudistuksiin, kunnossapitoon ja teknologian nykyaikaistamiseen yhtiön tuotanossa.

Vuonna 2018 Uponorin suurimmat investoinnit olivat uusi tuotantolaitos Hutchinsonissa, Minnesotassa ja yhteisyritys Phyn Belkin Internationalin kanssa. Hutchinsonin laajennusinvestoinneista tiedotettiin 20.7.2017, ja Uponor avasi uuden tuotantolaitoksen kesäkuussa 2018. Vuonna 2018 Uponor investoi Hutchinsonin tehtaaseen 18,2 milj. euroa (21,5 milj. dollaria). Vuonna 2017 investoinnit olivat arvoltaan 7,6 milj. euroa (8,6 milj. dollaria). Uponor teki Phyniin 8,1 milj. euron (10 milj. dollarin) lisäinvestoinnin ja korotti omistusosuuttaan 37,5 prosentista 50 prosenttiin helmikuussa 2018. Tällöin Uponorin kumulatiivinen investointi nousi 21,6 milj. euroon (25 milj. dollariin).

Vuonna 2018 bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat yhteensä 54,0 (63,4) milj. euroa. Nettoinvestointien määrä oli 53,3 (61,8) milj. euroa.

Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen laskivat hieman ja olivat yhteensä 22,5 (23,2) milj. euroa eli 1,9 (2,0) prosenttia liikevaihdosta. Tärkeimmät tutkimus- ja kehitysalat olivat digitalisaatio ja esineiden internet (IoT) sekä uuden sukupolven sisäilmaston säätöjärjestelmät ja putkijärjestelmien liittimet, jotka lanseerataan maaliskuussa ISH-messuilla. Lisäksi Uponor jatkoi erilaisten tietomallinnusratkaisujen, uusien putkien ekstruusiotekniikoiden ja -prosessien sekä olemassa olevien alustojen kehittämistä.

Uponorin keskeisin pitkäaikainen rahoitusohjelma 31.12.2018 oli 100 milj. euron suuruinen, kahdenvälinen viiden vuoden laina, joka erääntyy kokonaisuudessaan heinäkuussa 2022. Kyseinen uusi laina korvasi kesäkuussa 2018 erääntyneen 80 milj. euron joukkovelkakirjalainan.

Edellä mainitun rahoitusohjelman lisäksi Uponorilla oli voimassa kaksi pitkäaikaista, kahdenvälistä lainaa, joista toinen oli 50 milj. euroa ja toinen 20 milj. euroa. Molemmat erääntyvät kesällä 2021. Lisäksi voimassa oli yhteensä neljä kahdenvälistä 50 milj. euron luottolimiittiä yhteisarvoltaan 200 milj. euroa. Nämä varalla olevat rahoitusluotot erääntyvät vuosina 2021–2023. Katsauskauden aikana niistä ei ollut nostettuna yhtään.

Lyhytaikaisen rahoituksen tarpeeseen vastaa kotimainen 150 milj. euron yritystodistusohjelma, josta ei tilinpäätöshetkellä ollut käytössä yhtään. Uponorin tärkeimpien pankkilaitosten cash pool -

järjestelyjen yhteissumma oli 34,9 milj. euroa. Tästä ei tilinpäätöshetkellä ollut käytössä yhtään. Rahavarat vuoden lopussa olivat yhteensä 38,1 (107,0) milj. euroa.

Konsernissa kiinnitetään erityistä huomiota myyntisaamisiin ja luottoriskeihin. Suurin osa Uponorin saatavista on turvattu luottovakuutuksin.

Konsernin korolliset nettovelat supistuivat 139,2 (151,5) milj. euroon. Omavaraisuusaste oli 45,1 (40,5) prosenttia ja nettovelkaantuminen eli gearing laski 39,4 (43,5) prosenttiin, jolloin rullaava neljän neljänneksen velkaantumisaste oli 53,0 (58,4) prosenttia. Velkaantumisasteen vuosineljännesten keskiarvoksi muodostui 53,0 (58,4), kun sen vaihteluväli yhtiön taloudellisissa tavoitteissa on 30–70.

Katsauskauden tapahtumia

Uponor juhli 100 vuoden taivaltaan koko vuoden 2018.

Tammikuussa Uponorin Talotekniikka – Pohjois-Amerikka -segmenttiin kuuluva tytäryhtiö Uponor, Inc. sai päätökseen 16,3 milj. euron (17,4 milj. dollarin) arvoisen, kymmenennen tehdaslaajennuksen Apple Valleyssä.

Samassa kuussa Uponorin ja Belkin International, Inc:n yhteisyritys Phyn esitteli ensimmäisen tuotteensa, älykkään Phyn Plus -vedenvalvontayksikön. Tuote esiteltiin International Builders' Show'ssa Floridassa sekä Consumer Electronics Show'ssa Las Vegasissa. Tuote sai näissä tapahtumissa kaksi palkintoa. Phyn Plus tuli Yhdysvalloissa markkinoille toisella vuosineljänneksellä ja Euroopassa se lanseerataan keväällä 2019.

Helmikuussa Uponor teki Phyniin 10 milj. dollarin lisäinvestoinnin, mikä nosti kumulatiivisen investoinnin määrän 21,6 milj. euroon (25 milj. dollariin). Tällä rahoitusosuudella Uponor sai Phynistä 50 prosentin omistusosuuden. Toisen puolikkaan omistaa Belkin.

Vuoden toisella neljänneksellä Talotekniikka – Pohjois-Amerikka -segmenttiin kuuluva Uponor Inc. avasi toisen tuotantolaitoksen Hutchinsoniin, Minnesotaan. PEX-putkien tuotanto alkoi hieman ennakoitua aikataulua nopeammin.

Verohallinto antoi 29.8. päätöksen Uponor Business Solutions Oy:n veroasiassa. Päätöksen tuloksena Uponorin vuonna 2011 kirjaamat verot, veronlisäykset ja viivekorot, yhteensä noin 11,4 milj. euroa, sekä palautuskorot, maksettiin takaisin yhtiölle.

Uponor ilmoitti 31.8., että Uponor Infra ja yhdysvaltalainen pääomasijoittaja Wynnchurch Capital allekirjoittivat liiketoimintakauppasopimuksen Uponor Infran Pohjois-Amerikan liiketoiminnasta. Velaton kauppahinta oli 62,5 milj. Kanadan dollaria (noin 41 milj. euroa).

Uponor ja Swegon Group AB allekirjoittivat Zent-Frenger GmbH:n koko osakekannan myyntiä koskevan kauppakirjan 5.9. Velaton kauppahinta oli 16 milj. euroa. Yrityskauppa saatiin päätökseen lokakuun lopussa 2018.

Syyskuussa Uponor Infra Oy ja Infra Pipe Solutions Ltd allekirjoittivat Weholite-lisenssisopimuksen, joka koskee Weholite-putkien ja -tuotteiden jatkuvaa valmistusta Pohjois-Amerikan markkinoille. Uponor Infran oman tuotannon lisäksi Weholite-lisenssivalmistajia on Isossa-Britanniassa, Islannissa, Omanissa, Etelä-Afrikassa, Malesiassa, Thaimaassa, Japanissa, Brasiliassa, Ranskassa, Turkissa, Tansaniassa ja nyt myös Kanadassa.

Uponor ilmoitti 13.12. päätöksestään lopettaa toimintansa Aasiassa vuoden 2019 aikana. Päätös pohjautuu yhtiön strategiaan keskittyä kannattavaan kasvuun ydinliiketoiminta-alueillaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Lopetettaviin toimintoihin sisältyy toiminnot Kiinassa sekä myyntitoimistot Etelä-Koreassa, Hongkongissa ja Malesiassa.

Uponor Oyj:n hallitus päätti 19.12. jatkaa hallituksen vuonna 2014 hyväksymää yhtiön johdon suoriteperusteista osakekannustinohjelmaa. Uuden ohjelman kohderyhmään kuuluu noin 50 konsernin johtoryhmään ja johtajistoon kuuluvaa henkilöä. Uusi ohjelma kattaa kalenterivuodet 2019– 2021, 2020–2022 ja 2021–2023. Uuteen ohjelmaan mahdollisesti perustuva osakepalkkio kaudelta 2019–2021 maksetaan vuonna 2022. Ohjelman tarkoituksena on jatkaa Uponorin toimivan johdon ja osakkeenomistajien tavoitteiden yhdenmukaistamista ja siten kasvattaa yrityksen arvoa, vahvistaa kannattavaa kasvua ja sitouttaa ohjelmaan avainhenkilöstöä.

Henkilöstö ja organisaatio

Konsernin palveluksessa oli vuoden lopussa 3 928 (4 075) työntekijää eli 147 henkeä vähemmän kuin vuoden 2017 lopussa täysipäiväiseksi muutettuna. Työntekijöiden määrän väheneminen johtui Uponor Infran Pohjois-Amerikan liiketoiminnan ja Zent-Frengerin myynneistä. Keskimäärin henkilöstön määrä vuoden aikana oli 4 074 (3 990).

Konsernin johtoryhmässä tapahtui vuoden 2018 aikana kaksi muutosta. Fernando Roses, johtaja, Teknologia- ja kehitystoiminto, jätti Uponorin huhtikuussa ja hänen seuraajansa Richard Windischhofer aloitti Uponorissa tammikuussa 2019. Jan Peter Tewes, johtaja, Talotekniikka – Eurooppa, jätti Uponorin syyskuussa ja hänen seuraajansa Karsten Hoppe aloitti Uponorissa helmikuussa 2019.

Konsernin henkilöstö täysipäiväiseksi muutettuna jakaantui maittain seuraavasti: USA 23 % (20 %), Saksa 22 % (23 %), Suomi 15 % (15 %), Ruotsi 14 % (13 %), Puola 6 % (6 %), Espanja 3 % (3 %), Tanska 3 % (3 %), Venäjä 2 % (2 %), Kiina 2 % (2 %), Tšekki 2 % (2 %) ja muut maat 8 % (9 %).

Konsernissa kirjattujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma sosiaalikulut mukaan lukien oli tilikaudella 259,5 (245,7) milj. euroa.

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Tässä osiossa kuvataan Uponorin yritysvastuutoimintoja Suomen kirjanpitolain 3a luvun edellyttämällä tavalla muita kuin taloudellisia tietoja koskien.

Uponorin liiketoimintamalli ja arvonluonti

Uponor toimii alalla, jolla on suuri vaikutus kestävän kehityksen mukaiseen asumiseen ja elämiseen. Uponorin tavoitteena on rikastuttaa ihmisten elämää tarjoamalla asiakkaiden hyvinvointia parantavia korkealaatuisia sisäilmasto-, käyttövesi- ja yhdyskuntatekniikkaratkaisuja. Uponorilla kestävä kehitys on keskeisellä sijalla tämän tavoitteen toteuttamisessa. Yhtiö on sitoutunut pitkäaikaiseen arvonluontiin ja edistämään kestävämpää maailmaa innovaatioiden ja kumppanuussuhteiden kautta.

Vuonna 2017 Uponor toteutti sidosryhmissään olennaisuusanalyysin. Analyysi muodostaa yhdessä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa Uponorin kestävän kehityksen viitekehyksen. Vuonna 2018 Uponor tarkasteli kestävän kehityksen strategiaansa ja määritteli neljä painopistealuetta: puhdas vesi ja puhtaanapito, vastuullinen tuotanto ja kulutus, ilmastotoimet sekä ihmisarvoinen työ ja talouskasvu. Valituilla painopistealueilla on liiketoiminnassa suurin vaikutuspotentiaali sekä merkittävät mahdollisuudet, ja ne ovat linjassa Uponorin liiketoiminta-alueen kanssa. Vuonna 2019 Uponor jatkaa tätä työtä ja määrittää kullekin painopistealueelle mitattavat tavoitteet.

Uponor on jaettu kolmeen liiketoimintasegmenttiin (Talotekniikka – Eurooppa, Talotekniikka – Pohjois-Amerikka ja Uponor Infra) vastuualueiden ja asiakkaiden mukaan. Henkilöstöön, brändiin, kestävään

kehitykseen ja teknologiaan liittyvät päätökset tehdään konsernitasolla, jotta Uponorin globaalia läsnäoloa ja pitkäaikaisista tuotekehityshankkeista saatavat hyödyt pystytään maksimoimaan.

Lisätietoa Uponorin arvonluontimallista löytyy vuosikertomuksesta.

Toimintaperiaatteet ja due diligence -prosessit

Uponor noudattaa paikallisia lakeja ja määräyksiä, ja yhtiön toimintaohjeet sekä muut konsernin käytännöt muodostavat toimintaperiaatteiden perustan. Vuonna 2018 Uponor liittyi myös YK:n Global Compact -aloitteeseen.

Ympäristö

Uponor ottaa tuotetarjonnassaan huomioon ympäristönäkökohdat ja pyrkii jatkuvasti vähentämään toimintansa kokonaisvaikutusta. Uponorilla on maailmanlaajuisesti 18 tuotantolaitosta, ja niiden keskeiset ympäristövaikutukset ovat kasvihuonekaasupäästöt, jätteet ja vedenkäyttö. Uponorin tavoitteena on vähentää suoria ja epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia liikevaihdosta vuoteen 2020 mennessä vuoden 2015 tasoista.

Ympäristö- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi Uponorissa on otettu käyttöön ISO 14001 standardin mukainen ympäristöjärjestelmä ja ISO 50001 -standardin mukainen energianhallintajärjestelmä. Vuonna 2018 tuotantolaitoksista 14 oli ISO 14001 -sertifioituja ja 7 ISO 50001 -sertifioituja. Laatu- ja ympäristöohjeistus kattaa Uponorin ympäristöasiat. Sisäisiä ja ulkoisia auditointeja tehdään vuosittain, jotta varmistetaan laatu- ja ympäristöohjeistuksen noudattaminen. Toimittajilta saatujen tietojen mukaan kaikki Uponorin tuotteet ja järjestelmät ovat eurooppalaisessa REACH-asetuksessa määritettyjen vaatimusten mukaisia. Vaikka Pohjois-Amerikassa ei ole omaa REACH-asetuksen tyyppistä kemikaalilainsäädäntöä, Uponor noudattaa asetusta soveltuvin osin koko konsernissa.

Lisäksi Uponor kehittää muun muassa kierrätettäviä pakkausjärjestelmiä ja vaihtoehtoisia muoviraaka-aineita kiertotalouden edistämiseksi.

Henkilöstö- ja sosiaaliasiat

Uponor painottaa yhdenvertaista kohtelua ja edistää työntekijöidensä turvallisuutta ja hyvinvointia. Työntekijöiden terveys ja turvallisuus on etusijalla, ja Uponorin tavoitteena on nolla työtapaturmaa. Laatu- ja ympäristöohjeistus kattaa henkilöstön terveys- ja turvallisuusasiat.

Uponorin henkilöstöstrategia perustuu kolmeen pääteemaan: johtajuus, sopivat osaajat ja kulttuuri. Henkilöstöstrategiallaan yhtiön tavoitteena on varmistaa, että se houkuttelee ja sitouttaa sopivia osaajia, jotka tukevat Uponorin liiketoimintatavoitteita hyvän johtajuuden ja suorituskykyisen kulttuurin avulla.

Uponor järjestää joka toinen vuosi henkilöstökyselyn saadakseen työntekijöiltä palautetta heihin liittyvissä kysymyksissä. Seuraava kysely on suunniteltu vuodelle 2019.

Ihmisoikeudet

Uponor kunnioittaa ihmisoikeuksia, jotka on määritelty esimerkiksi YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa. Uponor on vastuullinen työnantaja ja tukee työntekijöidensä yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Syrjintää ei sallita. Uponor ei salli arvoketjussaan lapsi- tai pakkotyötä tai muuta toimintaa, joka rikkoo työntekijöiden perusoikeuksia.

Uponorilla on toimittajapolitiikka, jonka tavoitteena on varmistaa, että toimittajat täyttävät myös Uponorin eettiset, sosiaaliset, ympäristö- ja laatustandardit sekä noudattavat kaikkia paikallisia lakeja ja säännöksiä.

Vuonna 2018 Uponor otti käyttöön ilmiantokanavan, jonka avulla työntekijät voivat ilmoittaa anonyymisti vaatimustenvastaisesta käyttäytymisestä.

Korruption ja lahjonnan torjunta

Uponorilla on nollatoleranssi korruption ja lahjonnan suhteen. Uponorin väärinkäytöksiä koskevan ohjeistuksen tarkoituksena on määrittää yhtiön asennoituminen väärinkäytöksiä kohtaan, pyrkimys ehkäistä väärinkäytökset ja Uponorin työntekijöiden vastuut väärinkäytösten ehkäisyssä.

Uusi ilmiantokanavan antaa työntekijöille mahdollisuuden ilmoittaa anonyymisti vaatimustenvastaisesta käyttäytymisestä.

Toimintaperiaatteiden noudattamisen tulokset

Ympäristöasiat

Uponorin yhteisyritys toi Yhdysvaltain markkinoille älykkään vedenvalvontayksikön, Phyn Plusin. Phyn Plus auttaa asiakkaita valvomaan vedenkulutusta ja havaitsee vuodot jo varhaisessa vaiheessa auttaen näin säästämään vettä. Lisäksi Uponor toi markkinoille muita tuotteita, jotka auttavat asiakkaita vähentämään energiankulutusta, kuten Uponor Combi Port. Uponor keskittyy tutkimus- ja kehitystyössään edelleen kestävän kehityksen teemojen huomioimiseen.

Uponor pyrkii jatkuvasti vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja jätteitä. Vuonna 2018 Uponorin epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät, koska sertifioidun vihreän sähkön ostaminen lisääntyi ja päästökertoimia päivitettiin vastaamaan paremmin sijaintiperusteisia ja hankintaperusteisia scope 2 -lukuja. Samaan aikaan suorat kasvihuonepäästöt kasvoivat, koska tuotteiden valmistusmäärät lisääntyivät ja raportoinnin piiriin lisättiin kaksi uutta tuotantolaitosta.

Jätteiden kokonaismäärä säilyi aika lailla ennallaan vuonna 2018. Vaarallisen jätteen määrä palautui entiselle tasolle, kun käytöstä poissa ollut prosessivesilaitos saatiin purettua ja siihen liittynyt likainen maa-aines poistettua vuonna 2017. Prosessivesilaitos oli 1990-luvulla Uponorin ja kahden jo pois myydyn liiketoiminnan yhteiskäytössä.

Vuonna 2018 vedenkulutus lisääntyi etupäässä Hutchinsonissa ja Virsbossa. Hutchinsonissa havaittiin vuotoja jäähdytysvesitorneissa, minkä vuoksi tuotantolaitos käytti viilennykseen parin kuukauden ajan avointa vesikiertojärjestelmää suljetun järjestelmän sijasta, kunnes jäähdytysvesisäiliöt säätiin vaihdettua. Kaikki vuodot on saatu korjattua ja vaihtotyöt tehtyä Hutchinsonissa. Virsbossa ennätyksellisen kuuma kesä johti vedenkulutuksen lisääntymiseen.

Vuonna 2018 toimintajärjestelmän tarkastuksessa havaittiin yksi ympäristöluparikkomus Tanskassa ja korjaavat toimenpiteet toteutettiin.

Sosiaaliset ja henkilöstöön liittyvät asiat

Turvallisuus on Uponorin ensisijainen tavoite. Vuonna 2018 Uponorin tapaturmataajuus oli 12,7 (8,9). Tämä johtui lisääntyneistä onnettomuuksista kodin ja työpaikan välisillä matkoilla sekä työmatkoilla. Uponor pyrkii myös parantamaan tuotteidensa asentajien terveyttä ja turvallisuutta esimerkiksi uusilla asennusvalmiilla tuotteilla, joita on helpompi käsitellä kuin muita samanlaisia tuotteita.

Uponor investoi sisäisiin koulutuksiin ja käynnisti esimieskoulutuksen pilottihankkeen Suomessa ja Tanskassa. Tavoitteena on saada nämä koulutukset pakolliseksi kaikille esimiehille henkilöstön johtamistaitojen kehittämiseksi.

Uponor on tehnyt henkilöstökyselyn joka toinen vuosi ja vuosi 2018 oli välivuosi. Yhtiö on käynnistänyt hankkeen henkilöstökyselykonseptin uudistamiseksi vuoden 2019 aikana.

Ihmisoikeudet

Uponorin toiminnoissa ei havaittu ihmisoikeusrikkomuksiin liittyviä tapahtumia päivittäisissä toimintaprosesseissa, sisäisen tarkastuksen tutkimuksissa tai ilmiantokanavan kautta tulleissa ilmoituksissa.

Korruption ja lahjonnan torjunta

Uponorin toiminnoissa ei havaittu korruptioon tai lahjontaan liittyviä tapahtumia päivittäisissä hallintoprosesseissa, sisäisen tarkastuksen tutkimuksissa tai ilmiantokanavan kautta tulleissa ilmoituksissa.

Muihin kuin taloudellisiin aiheisiin liittyvät pääasialliset riskit

Ympäristöasiat

Paikallisen lainsäädännön ja määräysten noudattamatta jättämisestä voi aiheutua Uponorille sekä sakkoja että maineeseen ja liiketoimintaan liittyviä riskejä.

Uponor lieventää ympäristöriskejä koulutuksilla sekä noudattamalla ISO 14001-, ISO 9001- ja ISO 50001-prosesseja ja -sertifiointeja tuotantolaitoksissaan.

Sosiaaliset ja henkilöstöön liittyvät asiat

Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat voivat aiheuttaa Uponorille riskejä. Tiettyjä haasteita voi esiintyä myös osaajien houkuttelemisessa ja heidän organisaatioon sitouttamisessa

Uponor lieventää terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä riskejä sisäisten koulutusten, läheltä piti tapausten raportoinnin ja sisäisten prosessien jatkuvan parantamisen avulla. Lisäksi Uponor panostaa houkuttelevan yrityskulttuurin ja työnantajamielikuvan sekä erilaisten urapolkujen rakentamiseen.

Ihmisoikeudet

Mahdolliset ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien loukkaukset voivat vaikuttaa Uponorin maineeseen ja liiketoimintamahdollisuuksiin.

Uponor lieventää riskejä kehittämällä sisäisiä koulutuksia ja prosesseja sekä toimitusketjun tarkastuksia. Lisäksi käytössä on sisäinen nimetön ilmiantokanava.

Korruption ja lahjonnan torjunta

Uponorin työntekijöiden tai kumppanien epäeettinen käyttäytyminen voi vaikuttaa negatiivisesti Uponorin maineeseen ja liiketoimintamahdollisuuksiin.

Uponor lieventää näitä riskejä huolellisella rekrytointiprosessilla, sisäisillä koulutuksilla ja valvomalla kumppaneitaan. Lisäksi on käytössä sisäinen nimetön ilmiantokanava.

Keskeiset muut kuin taloudelliset tulosmittarit

Mitattava asia	Yksikkö		2017	2016	2015	2014
Ympäristömittarit
Energian kokonaiskulutus	1 000 MWh	226.9	200	199	185	184,2
– Ostettu sähkö	1 000 MWh	180,6	157,5	149,6	138,3	130,6
– josta sertifioitua vihreää sähköä	1 000 MWh	33,8	20,9	14,5	11,5	11,1
– Itse tuotettu sähkö	1 000 MWh	0,0	0,4	0,9	1,1	1,0
– Fossiilisten polttoaineiden käyttö	1 000 MWh	46,2	42,5	49,5	47,4	53,6
– Lämmitys	1 000 MWh	30,5	27,9	34,2	32,2	35,9
- josta uusiutuvan osuus	%	11,4	16,5	14,7	13,4	12,9
– Omat ajoneuvot (mukaan lukien	1 000 MWh
leasing)		15,8	14,6	15,2	15,2	17,7
Käytetyt raaka-aineet	1 000 tonnia	151,2	140,9	132,7	127,1	122,5
Veden kulutus	1 000 m3	207,1	155,2	168,4	190,9	190,0
Kasvihuonekaasupäästöt
yhteensä (suorat)	1 000 tonnia	8,5	7,5	8,7	8,5	9,6

Kasvihuonekaasupäästöt
yhteensä (epäsuorat)	1 000 tonnia	30,8	32,1	32,2	33,5	31,1
Jätettä yhteensä	1 000 tonnia	20,2	18,8	16,4	16,4	15,1
– Kierrätetty jäte	%	97,6	92,4	97,4	97,5	95,3
– Kaatopaikkajäte	%	2,36	7,6	2,6	2,5	4,7
Vaaralliset jätteet jätteen
kokonaismäärästä	%	1,4	4,5	1,4	1,1	1,1
Sosiaaliset mittarit
Henkilöstön vaihtuvuus	%	13	11,2	4,5	5	3,3
Tapaturmat		88	64	54	86	74
	milj. työtuntia
Tapaturmia suht. (LTIF)	kohti	12,7	8,9	7,8	13,1	10,6

Vuonna 2018 raportoinnin piiriin lisättiin kaksi uutta tehdasta. Kierrätetyn jätteen osuus koostuu energiajätteestä ja uusiokäyttöön kierrätettävästä materiaalista. Joitakin viime vuosien lukuja on muutettu johtuen siitä, että käyttöön on otettu tarkempia mittaus- ja raportointitapoja. Luvuissa ei ole mukana Kanadan ja Kiinan tuotantolaitoksia, koska Uponor Infra myi Pohjois-Amerikan liiketoimintansa vuonna 2018 ja Aasian liiketoiminnot lopetetaan vuoden 2019 aikana. Uponor pyrkii sisällyttämään kaikki tuotantolaitokset raportoinnin piiriin vuonna 2019. Tällä hetkellä, raportointi kattaa 15 tuotantolaitosta 18:sta. Uponor raportoi scope 2 -päästönsä käyttäen sijaintiperustaista metodologiaa "GHG Protocol/IEA (05/2018) - IEA2017", mutta niissä maissa, joissa Uponor ostaa vihreää sähköä käytetään hankintaperustaisia kertoimia. Kokonaistyöaika on laskettu yhdistämällä kaikkien aktiivisten työntekijöiden kokonaistyössäoloaika ja Uponorin suurimpien toimintamaiden keskiarvoinen kokonaisvuosityöaika.

Liiketoimintaan kohdistuvat riskit

Erilaiset strategiset, operatiiviset, taloudelliset ja vahinkoriskit voivat vaikuttaa Uponorin taloudelliseen tulokseen.

Strategiset riskit

Globaalin talouden ja rahoitusmarkkinoiden epävarmuus saattaa vaikuttaa kielteisesti Uponorin toimintaan, tulokseen, taloudelliseen asemaan ja rahoituslähteisiin. Epävarmuustekijöitä on edelleen vuonna 2019, esimerkiksi Brexit ja mahdollinen Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota.

Uponorin tärkeimmät toiminta-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, joissa poliittinen riski luokitellaan pääsääntöisesti suhteellisen vähäiseksi. Ukrainan kriisi jatkuu, ja Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin Venäjän vastaiset pakotteet sekä Venäjän vastapakotteet vaikuttavat yhä liiketoimintaympäristöön Venäjällä sekä Venäjän kanssa käytäviin liiketoimiin. Venäjän osuus Uponorin liikevaihdosta oli vuonna 2018 noin 1,9 prosenttia.

Uponorin tuotteiden kysyntä on riippuvainen rakennusalan suhdanteista. Uponor lieventää tätä riskiä jakamalla liiketoimintansa kahdelle maantieteelliselle pääalueelle: Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Uponorilla on myös kolme liiketoiminta-aluetta: käyttövesi-, sisäilmasto- ja yhdyskuntatekniikkaratkaisut. Uponorin tuotteita käytetään sekä uusissa rakennushankkeissa että korjausrakentamisen hankkeissa, ja jälkimmäisessä kysyntä on yleensä vakaampaa kuin syklisemmässä uudisrakentamisessa.

Lisääntyvä kilpailupaine, esimerkiksi private label -tuotteista johtuva, aiheuttaa riskin Uponorille. Yhtiö lieventää tätä riskiä investoimalla jatkuvasti tutkimus- ja tuotekehitykseen ja lisäämällä valmiuksiaan liike- ja kerrostalorakentamisen segmentissä.

Koska Uponorin liikevaihto jakaantuu laajalle joukolle asiakkaita, joista huomattava osa on jakelijoita (tukkuliikkeitä), myös Uponorin tuotteiden loppukysyntä on hajautunut laajalle.

Digitalisaatiota, uusia teknologioita ja näihin liittyviä valmiuksia tarvitaan Uponorin uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseen. Avainasemassa Uponorin tulevan menestyksen kannalta on yhtiön kyky houkutella osaajia muutoksen tekijöiksi ja sitouttaa nämä yhtiöön. Uponor hallitsee tätä

riskiä rakentamalla työnantajamielikuvaansa ja auttamalla nykyisiä työntekijöitään kehittämään esimerkiksi heidän johtamistaitojaan. Uponor pyrkii myös rakentamaan sopivan kumppaniverkoston täydentämään omaa osaamistaan.

Useimmissa maissa paikalliset lait ja säännökset vaikuttavat Uponorin käyttövesiratkaisuihin liittyviin toimiin. Suurelle osalle myytävistä tuotteista tarvitaan esimerkiksi kansallinen tuotehyväksyntä. Tästä syystä yhtiö seuraa tarkasti tuotteisiin ja raaka-aineisiin liittyviä valmisteluvaiheessa olevia lakeja ja säännöksiä ja pyrkii ennakoimaan niiden mahdolliset vaikutukset sekä Uponorin että sen asiakkaiden toimintaan. Uponor osallistuu myös aktiivisesti toimialakohtaisten järjestöjen ja ammattiliittojen työhön ja pyrkii siten vaikuttamaan paikallisiin ja kansainvälisiin päättäjiin energia-, terveys- ja käyttövesiasioissa.

Operatiiviset riskit

Muoviputkijärjestelmien valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden hinnat ovat alttiita muutoksille, joista tärkeimpiä ovat mm. petrokemian tuotteiden ja metallien hintojen vaihtelu, toimituskapasiteetti ja markkinoiden kysyntä. Viime vuosina Uponor on kyennyt siirtämään hintavaihteluiden vaikutukset suurelta osin myyntihintoihinsa kohtuullisella viiveellä. Uponor suojautuu metallien ja muoviraakaaineiden hintariskiä vastaan mahdollisuuksien mukaan sekä kiinteähintaisilla hankintasopimuksilla että rahoitusvälineillä. Pohjoismaissa Uponor hallitsee sähkön hintavaihteluriskiä jatkuvatoimisesti ja järjestelmällisesti rahoitusinstrumenteilla.

Komponenttien, raaka-aineiden ja palveluiden hankinnassa Uponorin tavoitteena on käyttää materiaaleja ja raaka-aineita, joilla on useampia toimittajia. Toimittajien edellytetään noudattavan Uponorin toimintaperiaatteita ja puitesopimuksia. Mikäli toimittajia on vain yksi, pyritään siihen, että ko. toimittajalla on vähintään kaksi tuotantolaitosta, jotka valmistavat Uponorin käyttämiä hyödykkeitä. Uponorilla on käytössään materiaalien ja raaka-aineiden laadunvarmennusjärjestelmä sekä toimittajien hyväksymisprosessi.

Uponor on astunut IoT-aikakauteen tuomalla markkinoille uusia älykkäitä tuotteita. Näin ollen Uponor valvoo useita kyberriskejä, kuten kyber-, tieto- ja informaatiouhkia. Liiketoimintojen hallintaan käytetään useita IT-järjestelmiä, joista tärkeimmät ovat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa käytetyt ERP-järjestelmät. Järjestelmien kriittisyyden analysoiminen ja riskien minimointiin liittyvät varautumisjärjestelyt sisältyvät aina suurimpien IT-järjestelmien käyttöönottoon ja elinkaaren hallintaan.

Uponor on ottanut käyttöön nollatoleranssin koskien terveyttä ja turvallisuutta, säädöstenmukaisuutta ja ympäristöriskejä. Uponorille ilmastoon tai puhtaaseen veteen liittyvät riskit edustavat myös potentiaalisia mahdollisuuksia, jotka perustuvat yhtiön vedensäästöön, vesihygienian parantamiseen ja energiansäästöön kehitettyjen tuotteiden ja ratkaisujen käyttöön.

Uponor noudattaa ISO 9001 -laatujärjestelmää ja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmää, mikä takaa jatkuvan laadun, parantaa tuotannon turvallisuutta, ympäristölainsäädännön noudattamista ja tuottavuutta sekä vähentää ympäristövaikutuksia ja muita toiminnan riskejä. Saksan tuotantolaitoksissa alettiin soveltaa ISO 50001 -standardin mukaista energianhallintajärjestelmää, joka on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa Uponorin tuotantolaitoksissa vuoteen 2020 mennessä.

Projektiliiketoiminnassa Uponorin tavoitteena on hallita mm. projektikohtaisia aikataulutukseen ja kustannuksiin liittyviä riskejä. Tällaiset riskit pyritään ottamaan huomioon projekti- ja alihankkijasopimuksissa. Lisäksi Uponor tehostaa aktiivisesti työntekijöidensä projektinjohtamistaitoja.

Rahoitusriskit

Uponorin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan aina riittävien luottolimiittireservien ja lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman avulla, sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa erilaisia rahoitusmuotoja ja useita hyvän luottoluokituksen omaavia vakavaraisia vastapuolia.

Yhtiön maksuvalmiutta hallitaan tehokkailla kassanhallintaratkaisuilla ja riskiä karttavalla sijoituspolitiikalla. Sijoituskohteina on ainoastaan matalariskisiä kohteita, jotka voidaan tarvittaessa muuntaa käteisvaroiksi nopeasti ja selkeään markkinahintaan.

Korkomuutokset vaikuttavat Uponorin korkokuluihin ja kiinteähintaisten rahoituserien käypään arvoon. Korkoriskejä hallitaan käyttämällä sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoisia rahoitusinstrumentteja.

Yhtiön toiminnan kansainvälisyys altistaa sen eri valuuttojen välisille valuuttariskeille. Uponorin liikevaihdosta 61,4 prosenttia syntyy muussa valuutassa kuin euroissa. Tällöin kuitenkin tyypillisesti myös valtaosa ko. liikevaihtoon kohdistuvista kuluista on kyseisessä paikallisessa valuutassa. Tämä vähentää oleellisesti liiketoiminnan valuuttariskiä. Konsernin rahoitusosasto vastaa konsernitason valuuttakurssiriskien hallinnasta ja suojaamisesta. Suojausinstrumentteina käytetään pääasiallisesti valuuttatermiineitä ja -optioita.

Uponor altistuu myös valuuttakurssien muunnos- eli translaatioriskille, joka ilmenee muunnettaessa euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tulosta euromääräiseksi. Uponorin suojauspolitiikan mukaisesti euroalueen ulkopuolisia tase-eriä ei suojata. Poikkeuksena tähän ovat nettoinvestoinneiksi luettavat sisäiset lainat, jotka on sisällytetty suojauslaskentaan. Suojautumisessa valuuttakurssiriskeiltä kumppaneiksi valitaan vain hyvän luottoluokituksen omaavia vakavaraisia pankkeja.

Vahinkoriskit

Vuoden 2018 lopussa Uponorilla oli 18 tuotantolaitosta. Näissä tuotantolaitoksissa tuotetuista tuotteista muodostuu suurin osa konsernin liikevaihdosta. Konsernitasolla vahinko- ja keskeytysvakuutuksia ohjataan keskitetysti, minkä tavoitteena on kattava vakuutussuoja mahdollisten konerikko-, tulipalo- yms. riskien toteutumisesta aiheutuville taloudellisille vahingoille.

Toinen merkittävä vahinkoriski liittyy Uponorin valmistamien ja myymien tuotteiden tuotevastuuseen, joka on niin ikään vakuutettu keskitetysti konsernitasolla.

Vahinko- ja keskeytysriskejä pyritään ehkäisemään monin eri keinoin, kuten yksikkökohtaisilla jatkuvuussuunnitelmilla, henkilöstön turvallisuuskoulutuksella, tuotantolaitteiden säännöllisillä huoltoohjelmilla ja varmistamalla tärkeimpien varaosien jatkuva saatavuus.

Uponor on mukana useissa oikeusprosesseissa eri maissa. Vuoden 2018 aikana ei toteutunut sellaisia riskejä eikä ollut vireillä oikeudenkäyntejä tai muita oikeudellisia tai viranomaistoimenpiteitä, joilla nykytiedon mukaan olisi ollut olennainen merkitys Uponorille.

Hallinto ja tilintarkastus

Uponorin varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 13.3.2018. Yhtiön hallitukseen valittiin uudelleen Pia Aaltonen-Forsell, Markus Lengauer, Eva Nygren ja Annika Paasikivi. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Ruotsin kansalainen Johan Falk ja Suomen kansalainen Casimir Lindholm, sillä Jorma Eloranta ja Jari Rosendal eivät olleet käytettävissä jatkokaudelle. Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Annika Paasikiven. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin nyt 9. perättäistä kertaa tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy. Päävastuulliseksi tilintarkastajaksi nimitettiin nyt kolmatta kertaa KHT Jukka Vattulainen.

Uponor laatii erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvityksen. Ne ovat saatavilla tilinpäätöksen julkistuksen jälkeen yhtiön verkkosivuilla osoitteessa sijoittajat.uponor.fi > Hallinto > Hallinto- ja ohjausjärjestelmä.

Uponor noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n vuonna 2015 antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, poiketen siitä suositusten 13 ja 15 osalta. Suosituksen 13 mukaan hallituksen olisi arvioitava vuosittain toimintansa ja työmenetelmänsä. Vuoden 2018 aikana hallituksessa oli useita muutoksia, ja hallitus päätti, että arviointi tehdään 2019 alussa, jolloin uudella kokoonpanolla on takanaan useampia kokouksia. Tästä syystä arviointia ei tehty vuonna 2018, mutta jatkossa vuosittaiset arvioinnit toteutetaan. Suosituksen 15 mukaan hallituksen valiokunnissa olisi kussakin

oltava vähintään kolme jäsentä. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnassa on kuitenkin kaksi jäsentä suosituksessa mainitun kolmen sijasta. Uponor katsoo, että kaksi jäsentä riittää varmistamaan valiokunnan asiantuntemuksen. Lisäksi valiokunta voi tarvittaessa pyytää näkemyksiä valiokunnan ulkopuolisilta tahoilta. Valiokunta toimii hallituksen valmistelu- ja tukielimenä. Kaikki olennaiset palkitsemiseen liittyvät asiat käsittelee yhtiön hallitus.

Osakepääoma ja osakkeet

Uponorin osakevaihto Nasdaq Helsinki -arvopaperipörssissä vuonna 2018 oli 40,8 (35,1) milj. kappaletta, yhteensä 499,0 (545,5) milj. euroa. Osakkeen kurssi vuoden 2018 lopussa oli 8,62 (16,78) euroa ja osakekannan markkina-arvo oli 631,0 (1 228,4) milj. euroa.

Vuoden päättyessä yhtiöllä oli 20 341 (19 191) osakkeenomistajaa. Ulkomainen omistus yhtiössä oli katsauskauden päättyessä 23,5 (26,4) prosenttia. Tarkemmat osakekohtaiset tiedot löytyvät tilinpäätöksestä.

Uponor Oyj:n osakepääoma vuonna 2018 oli 146 446 888 euroa ja osakkeiden lukumäärä 73 206 944. Näissä ei tapahtunut muutoksia vuoden aikana.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous valtuutti 13.3.2018 hallituksen päättämään enintään 3,5 miljoonan oman osakkeen hankkimisesta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 18 kuukautta. 24.10.2018 hallitus päätti aloittaa omien osakkeiden takaisinoston yhdessä tai useammassa erässä. Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä oli 200 000. Ostot saatiin päätökseen 5.11.2018 ja yhteensä 200 000 Uponorin omaa osaketta hankittiin.

Lisäksi hallitus valtuutettiin päättämään enintään 7,2 miljoonan uuden osakkeen antamisesta tai omien osakkeiden luovuttamisesta. Osakkeiden kokonaismäärä vastaa noin 9,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus valtuutettiin päättämään kaikista osakeannin ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Uponor Oyj:n hallitus päätti 15.2.2018 luovuttaa yhtiön omia osakkeita osana yhtiön osakesidonnaista kannustinohjelmaa vuosille 2015–2017. Yhteensä 14 365 yhtiön hallussa olevaa osaketta luovutettiin yhtiön 11 avainhenkilölle.

Tarkemmat tiedot yhtiökokouksesta löytyvät yhtiön verkkosivuilta osoitteesta https://investors.uponor.com/fi/hallinto/yhtiökokous/yhtiökokous-2018

Omat osakkeet

Vuoden lopussa Uponorin hallussa oli 244 756 omaa osaketta, mikä vastaa noin 0,33 prosenttia osake- ja äänimäärästä.

Johdon osakeomistus

Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja sekä heidän yhtiön tiedossa olevat määräysvaltayhteisönsä omistivat vuoden lopussa yhteensä 101 079 (134 288) Uponor-osaketta. Näiden osakkeiden osuus kaikista osakkeista ja osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä oli 0,14 prosenttia.

Osakesidonnainen kannustinohjelma

Uponor Oyj:n hallitus on viime vuosina päättänyt useista, yhtiön johdolle tarkoitetuista pitkän aikavälin kannustinohjelmista. Yksityiskohtaiset tiedot suunnitelmista on esillä yhtiön sijoittajille suunnatulla verkkosivustolla.

Joulukuussa 2018 Uponor Oyj:n hallitus päätti jatkaa hallituksen vuonna 2014 hyväksymää yhtiön johdon suoriteperusteista osakekannustinohjelmaa. Uuden ohjelman kohderyhmään kuuluu noin 50 konsernin johtoryhmään ja johtajistoon kuuluvaa henkilöä. Uusi ohjelma kattaa kalenterivuodet 2019– 2021, 2020–2022 ja 2021–2023. Mahdollinen osakepalkkio vuosilta 2019–2021 maksetaan vuonna 2022 osittain osakkeina ja osittain käteisenä.

Ohjelman tarkoituksena on jatkaa Uponorin johdon ja osakkeenomistajien tavoitteiden yhdenmukaistamista ja siten kasvattaa yrityksen arvoa, vahvistaa kannattavaa kasvua ja sitouttaa ohjelmaan osallistuvat johtajat yritykseen pitkäkestoisesti. Kilpailukykyinen kannustinohjelma palkitsee johtoa yhtiön strategisten kannattavuus- ja kasvutavoitteiden saavuttamisesta mahdollistaen yrityksen osakkeiden ansaitsemisen ja henkilökohtaisen osakemäärän kasvattamisen.

Lähiajan näkymät

Koko vuoden 2018 ajan Uponorin keskeiset markkinat, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, pysyivät vahvalla tasolla. Poliittisia epävarmuustekijät jatkuvat, mikä vaikeuttaa näkymien ennustamista vuodelle 2019. Muun muassa Brexit, tariffikorotusten aiheuttamat haasteet ja Kiinan talouskehitys voivat muuttaa tilannetta, jopa hyvin nopeasti.

Olettaen, että talouden kehitys ja poliittinen tilanne Uponorin päämarkkina-alueilla jatkuu häiriintymättä, Uponor antaa seuraavan ohjeistuksen vuodelle 2019:

Ilman valuuttakurssien vaikutusta Uponor odottaa liikevaihdon saavuttavan vuoden 2018 liikevaihdon tason ilman myytyjä Uponor Infran Pohjois-Amerikan ja Zent-Frengerin liiketoimintoja (1 107,7 milj. euroa) ja vertailukelpoisen liikevoiton paranevan vuoden 2018 vertailukelpoisesta liikevoitosta ilman myytyjä Uponor Infran Pohjois-Amerikan ja Zent-Frengerin liiketoimintoja (83,5 milj. euroa).

Uponor Oyj Hallitus

KONSERNIN TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT
	2018	2017	2016	2015	2014
Konsernitulos (jatkuvat toiminnot), M€
Liikevaihto	1 196,3	1 170,4	1 099,4	1 050,8	1 023,9
Toiminnan kulut	1 063,6	1 038,4	991,0	942,7	926,4
Poistot ja arvonalentumiset	42,4	39,2	41,6	39,1	36,5
Liiketoiminnan muut tuotot	16,4	3,1	4,2	2,4	2,4
Liikevoitto	106,7	95,9	71,0	71,4	63,4
Vertailukelpoinen liikevoitto	99,3	97,2	90,7	75,8	67,7
Rahoitustuotot ja -kulut	-8,5	-5,4	-10,0	-8,9	-7,4
Tulos ennen veroja	93,5	88,2	60,4	62,8	56,3
Tulos jatkuvista toiminnoista	63,2	65,4	41,5	37,1	36,3
Tilikauden tulos	63,2	65,4	41,9	36,9	36,0
Konsernitase, M€
Pitkäaikaiset varat	310,6	305,2	312,5	274,8	253,7
Liikearvo	83,5	93,6	93,7	83,3	83,1
Vaihto-omaisuus	147,9	132,7	139,3	112,4	117,4
Rahavarat	38,1	107,0	16,3	49,2	60,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset	206,5	227,3	205,7	188,1	167,4
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	297,6	280,2	263,3	248,0	231,1
Määräysvallattomien omistajien osuus	56,0	68,2	63,6	63,7	66,8
Varaukset	30,2	28,9	28,8	25,0	16,2
Pitkäaikaiset korolliset velat	175,6	176,6	158,2	91,2	126,3
Lyhytaikaiset korolliset velat	1,7	81,9	17,6	48,3	15,9
Korottomat velat Taseen loppusumma	225,5 786,6	230,0 865,8	236,0 767,5	231,6 707,8	225,5 681,8
Muita tunnuslukuja
Liikevoitto (jatkuvat toiminnot), %	8,9	8,2	6,5	6,8	6,2
Vertailukelpoinen liikevoitto (jatkuvat toiminnot), %	8,3	8,3	8,2	7,2	6,6
Tulos ennen veroja (jatkuvat toiminnot), %	7,8	7,5	5,5	6,0	5,5
Oman pääoman tuotto (ROE), %	18,0	19,4	13,1	12,1	12,3
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	17,2	16,3	14,1	15,5	14,2
Omavaraisuusaste, %	45,1	40,5	42,8	44,3	43,9
Nettovelkaantumisaste, %	39,4	43,5	48,8	29,3	27,6
Korolliset nettovelat, M€	139,2	151,5	159,5	91,3	82,0
- % liikevaihdosta	11,6	12,9	14,5	8,7	8,0
Liikevaihdon muutos, %	2,2	6,5	4,6	2,6	13,0
Vienti Suomesta, M€	54,2	45,1	47,6	55,5	55,5
Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto, M€	1 049,4	1 037,5	976,3	910,7	870,1
Ulkomaantoiminta yhteensä, M€	1 064,7	1 049,7	990,1	927,3	888,8
Ulkomaantoiminnan osuus, %	89,0	89,7	90,1	88,2	86,8
Henkilöstö 31.12. Henkilöstö keskimäärin	3 928 4 074	4 075 3 990	3 868 3 869	3 735 3 842	3 982 4 127
Investoinnit (jatkuvat toiminnot), M€	54,0	63,4	50,7	50,1	35,7
- % liikevaihdosta	4,5	5,4	4,6	4,8	3,5

VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT JA
TÄSMÄYTYKSET IFRS-TILINPÄÄTÖSLUKUIHIN	2018	2017	2016	2015	2014
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
rakennejärjestelyt	-8,2	-3,4	-19,7	-6,2	-4,3
- pitkäaikaisten varojen myyntivoitot	15,7	2,1	-	1,9	-
- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	7,4	-1,3	-19,7	-4,3	-4,3
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, yhteensä	7,4	-1,3	-19,7	-4,3	-4,3
Vertailukelpoinen bruttokate
- Bruttokate	400,8	394,1	376	370,2	340,1
- Vähennettynä: Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät bruttokattees	-	-1,0	-7,9	-0,8	-
Vertailukelpoinen bruttokate	400,8	395,1	383,9	371	340,1
% liikevaihdosta	33,5	33,7	34,9	35,3	33,2
Vertailukelpoinen liikevoitto
- Liikevoitto	106,7	95,9	71,0	71,4	63,4
- Vähennettynä: Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	7,4	-1,3	-19,7	-4,3	-4,3
Vertailukelpoinen liikevoitto	99,3	97,2	90,7	75,8	67,7
% liikevaihdosta	8,3	8,3	8,2	7,2	6,6
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
	2018	2017	2016	2015	2014
Osakepääoma, M€	146,4	146,4	146,4	146,4	146,4
Osakemäärä 31.12., 1 000 kpl	73 207	73 207	73 207	73 207	73 207
Osakemäärä omilla osakkeilla oikaistuna, 1 000 kpl
- vuoden lopussa	72 962	73 148	73 138	73 109	73 067
- keskimäärin
	73 123	73 130	73 133	73 106	73 067
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä, M€	297,6	280,2	263,3	248,1	231,1
Osakevaihto, M€	499,0	545,5	297,7	384,1	229,3
Osakevaihto, 1 000 kpl	40 763	35 077	20 339	27 590	18 843
- keskimääräisestä lukumäärästä, %	55,7	48,0	27,8	37,7	25,8
Osakekannan markkina-arvo, M€	631,0	1 228,4	1 208,6	995,6	841,1
Oikaistu tulos per osake (laimennettu), €	0,72	0,83	0,58	0,51	0,5
Oma pääoma per osake, €	4,07	3,83	3,60	3,39	3,16
Osinko, M€	37,21)	35,8	33,6	32,2	30,7
Osinko per osake, €	0,511)	0,49	0,46	0,44	0,42
Efektiivinen osinkotuotto, %	5,9	2,9	2,8	3,2	3,7
Osinko per tulos, %	70,8	59,0	79,3	86,3	84,0
PE-luku	12,0	20,2	28,5	26,7	23,0
Osakkeiden antikorjatut vaihtokurssit, €
- ylin	17,62	17,79	17,35	17,30	14,94
- alin	8,13	13,30	11,13	10,42	9,11

Tunnuslukujen laskentaperusteet on esitetty sivulla 19.

Taulukon huomautukset: 1) hallituksen ehdotus

Keskimääräisessä osakemäärässä on otettu huomioon ostettujen omien osakkeiden vaikutus.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

		Tulos ennen veroja – tuloverot
Oman pääoman tuotto (ROE), %	=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––- Oma pääoma, keskiarvo	x 100
		Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––- Taseen loppusumma - korottomat velat, keskiarvo	x 100
		Oma pääoma
Omavaraisuusaste, %	=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––- Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
		Korollinen nettovelka
Nettovelkaantumisaste, %	=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––- Oma pääoma	x 100
Korolliset nettovelat	=	Korolliset velat – rahavarat ilman sidottuja rahavaroja
		Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos
Tulos/osake (EPS)	=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––- Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita
		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Oma pääoma/osake	=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––- Osakeantioikaistu osakemäärä vuoden lopussa
		Osinko per osake
Osinko/tulos	=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––- Tulos per osake	x 100
		Osinko per osake
Efektiivinen osinkotuotto	=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––- Osakekurssi tilikauden päättyessä	x 100
		Osakekurssi tilikauden päättyessä
Hinta/voittosuhde, P/E	=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––- Tulos per osake
Osakekannan markkina-arvo	=	Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x viimeinen kaupantekokurssi
		Osakkeiden euro-määräinen vaihto
Osakkeen keskikurssi	=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––- Osakkeiden kpl-määräinen vaihto
		Bruttokate
Bruttokate %	=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––- Liikevaihto	x 100
		Liikevoitto
Liikevoitto %	=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––- Liikevaihto	x 100
		Bruttokate – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät*
Vertailukelpoinen bruttokate %	=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––- Liikevaihto	x 100
		Liikevoitto – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät*
Vertailukelpoinen liikevoitto %	=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––- Liikevaihto	x 100

*) Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät eivät liity yhtiön varsinaiseen perusliiketoimintaan. Olennaisimpia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat luovutusvoitot ja -tappiot, tuotantolaitoksen sulkemiseen liittyvät tehottomuus- ja sopeuttamiskulut sekä ylimääräiset alaskirjaukset ja mahdolliset alaskirjausten peruutukset, onnettomuuksiin ja luonnonkatastrofeihin liittyvät kulut sekä uudelleenjärjestelyyn, ympäristöön ja vahingonkorvauksiin liittyvät varaukset ja muutokset lainsäädännössä tai oikeuskäytännöissä. Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä vertailukelpoisten erien luokittelussa.

KONSERNITILINPÄÄTÖS

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

	Note	2018	2017
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto	2	1 196,3	1 170,4
Hankinnan ja valmistuksen kulut		795,5	776,3
Bruttokate		400,8	394,1
Liiketoiminnan muut tuotot	4	16,4	3,1
Varastointimenot		33,7	33,2
Myynnin ja markkinoinnin kulut		191,3	190,3
Hallinnon kulut		60,0	53,4
Liiketoiminnan muut kulut	4	25,5	24,4
Kulut		310,5	301,3
Liikevoitto	2	106,7	95,9
Rahoitustuotot	7	14,4	14,7
Rahoituskulut	7	22,9	20,1
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		-4,7	-2,3
Tulos ennen veroja		93,5	88,2
Tuloverot	8	30,3	22,8
Tilikauden tulos		63,2	65,4
Muut laajan tuloksen erät
Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus, verojen jälkeen		-1,1	-0,4
Erät jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot		1,2	-13,2
Rahavirran suojaukset, verojen jälkeen		1,6	1,2
Nettoinvestoinnin suojaus		-0,7	1,7
Kaudelle kirjatut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen		1,0	-10,7
Tilikauden laaja tulos		64,2	54,7
Kauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		52,8	60,5
Määräysvallattomille omistajille		10,4	4,9
Kauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		54,0	50,1
Määräysvallattomille omistajille		10,2	4,6
Osakekohtainen tulos, €	9	0,72	0,83
Osakekohtainen tulos laimennettuna, €		0,72	0,83

KONSERNITASE

	Liite	31.12.2018	31.12.2017
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet		10,5	14,2
Liikearvo		83,5	93,6
Asiakassuhteet		3,8	5,9
Teknologia		0,5	0,7
Muut aineettomat hyödykkeet		2,5	1,6
Keskeneräiset hankinnat		0,2	0,0
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	10	101,0	116,0
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet		13,8	14,3
Rakennukset ja rakennelmat		76,3	77,8
Koneet ja kalusto		122,1	112,0
Muut aineelliset hyödykkeet		16,2	16,6
Keskeneräiset hankinnat		29,9	31,5
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	11	258,3	252,2
Arvopaperit ja pitkäaikaiset sijoitukset
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	13	13,7	9,5
Muut osakkeet ja osuudet		0,2	0,2
Pitkäaikaiset saamiset	14	11,8	10,5
Arvopaperit ja pitkäaikaiset sijoitukset yhteensä		25,7	20,2
Laskennalliset verosaamiset	19	9,1	10,4
Pitkäaikaiset varat yhteensä		394,1	398,8
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	15	147,9	132,7
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset		168,5	171,8
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		8,2	19,5
Siirtosaamiset		2,0	3,4
Muut saamiset		27,8	32,6
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	16	206,5	227,3
Rahavarat	17	38,1	107,0
Lyhytaikaiset varat yhteensä		392,5	467,0
Varat yhteensä		786,6	865,8

KONSERNITASE

	Liite	31.12.2018	31.12.2017
Oma pääoma ja velat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	18
Osakepääoma		146,4	146,4
Ylikurssirahasto		50,2	50,2
Muut rahastot		3,3	1,7
Kertyneet muuntoerot		-9,7	-10,4
Kertyneet voittovarat		54,6	31,8
Tilikauden tulos		52,8	60,5
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		297,6	280,2
Määräysvallattomien omistajien osuus	30	56,0	68,2
Oma pääoma yhteensä		353,6	348,4
Velat
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	22	175,6	176,6
Työsuhde-etuuksiin liittyvät velvoitteet	20	19,6	24,3
Varaukset	21	5,2	7,1
Laskennallinen verovelka	19	12,3	7,9
Muut pitkäaikaiset velat		0,0	0,1
Pitkäaikaiset velat yhteensä		212,7	216,0
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	22	1,7	81,9
Ostovelat		72,0	77,0
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		6,1	5,8
Varaukset	21	25,0	21,8
Muut lyhytaikaiset velat	23	115,5	114,9
Lyhytaikaiset velat yhteensä		220,3	301,4
Velat yhteensä		433,0	517,4
Oma pääoma ja velat yhteensä		786,6	865,8

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

	Liite	1.1. - 31.12.2018	1.1. - 31.12.2017
Liiketoiminnan rahavirta
Tulorahoitus
Tilikauden tulos		63,2	65,4
Oikaisuerät:
Poistot		42,4	39,2
Osinkotulot		0,0	0,0
Tuloverot		30,3	22,8
Korkotuotot		-0,6	-0,2
Korkokulut		3,4	3,8
Liiketoimintojen ja käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot		-15,9	-2,3
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta		4,7	2,3
Muut rahavirran oikaisuerät		-5,0	10,8
Tulorahoitus		122,5	141,8
Nettokäyttöpääoman muutos
Saamiset		-16,1	-18,2
Vaihto-omaisuus		-25,0	1,5
Korottomat velat		13,0	9,5
Nettokäyttöpääoman muutos		-28,1	-7,2
Maksetut verot		-12,3	-29,5
Maksetut korot		-2,8	-3,8
Saadut korot		0,6	0,2
Liiketoiminnan rahavirta		79,9	101,5
Investointien rahavirta
Tytäryritysten ja liiketoimintojen myynnit	3	53,8	0,0
Yhteisyritysten hankinta		-8,1	0,0
Käyttöomaisuusinvestoinnit		-54,0	-63,4
Käyttöomaisuuden myyntituotot		0,9	3,7
Saadut osingot		0,2	0,2
Myönnetyt lainat		0,0	0,0
Investointien rahavirta		-7,2	-59,5
Rahavirta ennen rahoitusta		72,7	42,0
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot		0,2	159,5
Lainojen takaisinmaksut		-80,1	-59,6
Lyhytaikaisten lainojen muutokset		-0,4	-16,2
Osingonjako		-35,8	-33,6
		-1,9	-
		-22,4	-
Rahoitusleasingsopimukset		-1,0	-1,1
Rahoituksen rahavirta		-141,4	49,0
Rahavarojen muuntoerot		-0,2	-0,3
Rahavarojen muutos		-68,9	90,7
Rahavarat 1.1.		107	16,3
Rahavarat 31.12.		38,1	107
Muutos taseen mukaan	17	-68,9	90,7

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

	Osake määrä, ulkona olevat (1 000)	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Muut rahastot	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Suojaus rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	Määräys vallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
2018
Oma pääoma 1.1	73 148	146,4	50,2	1,7	0,1	-0,1	-0,4	-10,4	92,7	280,2	68,2	348,4
Muutetun IFRS 2:n vaikutus									1,0	1,0		1,0
Oikaistu oma pääoma 1.1	73 148	146,4	50,2	1,7	0,1	-0,1	-0,4	-10,4	93,7	281,2	68,2	349,4
Tilikauden tulos									52,8	52,8	10,4	63,2
Muut laajan tuloksen erät						1,6		0,7	-1,1	1,2	-0,2	1,0
Maksetut osingot									-35,8	-35,8		-35,8
Osakepalkkio-ohjelma	14						0,1		0,0	0,1		0,1
Omien osakkeiden hankinta	-200						-1,9			-1,9		-1,9
Pääoman palautus Infra Oy:n määräysvallattomille
omistajille										-	-22,4	-22,4
Oma pääoma 31.12.	72 962	146,4	50,2	1,7	0,1	1,5	-2,2	-9,7	109,6	297,6	56,0	353,6
2017
Oma pääoma 1.1.	73 138	146,4	50,2	1,7	0,1	-1,3	-0,5	0,9	65,8	263,3	63,6	326,9
Tilikauden tulos									60,5	60,5	4,9	65,4
Muut laajan tuloksen erät						1,2		-11,3	-0,3	-10,4	-0,3	-10,7
Maksetut osingot									-33,6	-33,6		-33,6
Osakepalkkio-ohjelma	10						0,1		0,3	0,4		0,4
Oma pääoma 31.12.	73 148	146,4	50,2	1,7	0,1	-0,1	-0,4	-10,4	92,7	280,2	68,2	348,4
Lisätietoja, kts liite 18.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Uponor on kansainvälisesti toimiva talo- ja yhdyskuntateknisiä ratkaisuja tarjoava teollisuuskonserni. Konsernin segmenttirakenne muodostuu liiketoimintojen ja maantieteellisten alueiden pohjalta määritellystä kolmesta raportoitavasta segmentistä, jotka ovat Talotekniikka – Eurooppa; Talotekniikka – Pohjois-Amerikka sekä Uponor Infra. Segmenttien riskit ja tuotot eroavat markkina- ja liiketoimintaympäristön, tuotetarjonnan, palveluiden sekä asiakasrakenteen osalta. Liiketoiminnan johto, valvonta ja raportointirakenteet on ryhmitelty liiketoimintasegmenttien mukaisesti.

Konsernin emoyritys on Uponor Oyj. Uponor Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on:

Uponor Oyj PL 37, Äyritie 20 01511 Vantaa Y-tunnus 0148731-6 Puh. 020 129 211

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa verkko-osoitteesta http://sijoittajat.uponor.fi tai tilattavissa konsernin emoyhtiön yllämainitusta osoitteesta.

Uponor Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 13.2.2019 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laatimisperusta

Uponor-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2018 voimassa olevia IAS- ja IFRSstandardeja sekä niiden SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n IAS-asetuksessa N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädäntövaatimusten mukaiset. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina (M€) ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla esitetyissä laskentaperiaatteissa ole toisin mainittu.

Arvioiden käyttö

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista. Nämä vaikuttavat varojen ja velkojen määrään taseessa, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen tilinpäätöksessä sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, ja siksi on mahdollista, että toteutumat poikkeavat käytetyistä arvoista.

Konsernitilinpäätöksen yhdistelyperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön Uponor Oyj:n lisäksi kaikki ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on omistuksensa perusteella suoraan tai tytäryhtiöidensä kanssa yli puolet äänivallasta. Tytäryhtiöiksi katsotaan kaikki yhtiöt, joiden osakekannan äänimäärästä Uponor Oyj omistaa joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 % tai joissa sillä muuten on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista taloudellisen hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Vuoden aikana hankitut tai perustetut tytäryhtiöt on otettu mukaan siitä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Myydyt yhtiöt ovat mukana tuloslaskelmassa siihen saakka, kun määräysvalta lakkaa.

Keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Hankintamenomenetelmän mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä, ja se osa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta on liikearvoa. IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää (1.1.2004) aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaisiksi, vaan liikearvo vastaa suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaista kirjanpitoarvoa. Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat sisäiset katteet ja konsernin sisäiset osingot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.

Osakkuusyhtiöt ovat yrityksiä, joissa konsernilla on 20–50 % osakekannan äänimäärästä tai joissa konserni käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa. Yhteisyritykset ovat järjestelyjä, joissa määräysvalta on jaettu toisen yhtiön kanssa. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä, joissa konsernilla ei ole yli 50 % osakekannan äänimäärästä tai joissa konserni ei käytä huomattavaa vaikutusvaltaa, on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksesta on laskettu konsernin omistuksen mukaisesti ja esitetään tuloslaskelmassa erikseen. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappiosta ylittää sen kirjanpitoarvon, osuutta ei yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuus- tai yhteisryrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Yhteisyritykset, joissa konsernilla on yli 50 % osakekannan äänimäärästä tai joissa konserni käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa, on yhdistetty konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmän mukaisesti.

Ulkomaan rahan määräiset erät ja valuuttakurssimuutokset

Kukin yhtiö muuntaa omassa kirjanpidossaan päivittäiset valuuttamääräiset tapahtumat toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän valuuttakurssia käyttäen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset monetaariset erät muunnetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Normaaliin liiketoimintaan liittyvät kurssierot käsitellään myyntien ja ostojen oikaisuina, kun taas rahoitukseen liittyvät kurssierot esitetään rahoituksen kurssieroissa.

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi raportointikauden keskikurssin mukaan ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Tästä aiheutunut muuntoero sekä tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta aiheutuneet muut muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Lisäksi emoyhtiön ulkomaisille tytäryhtiöille antamien omaa pääomaa korvaavien lainojen kurssierot on käsitelty muuntoerona konsernitilinpäätöksessä. Tytäryhtiöiden myyntien ja lopettamisten sekä olennaisten pääomapalautusten yhteydessä realisoituneet muuntoerot tuloutetaan konsernin laajaan tuloslaskelmaan.

Keskeisiä euron kursseja

		Kauden lopussa		Keskimäärin
	2018	2017	2018	2017
USD	1,1450	1,1993	1,1793	1,1370
SEK	10,2548	9,8438	10,2937	9,6464
CAD	1,5605	1,5039	1,5329	1,4725
DKK	7,4673	7,4449	7,4534	7,4390
NOK	9,9483	9,8403	9,6268	9,3717
PLN	4,3014	4,1770	4,2684	4,2427

Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät luokitellaan myytävänä olevaksi, kun yritys yksittäisen suunnitelman mukaisesti päättää luopua erillisestä, merkittävästä liiketoimintayksiköstä, jonka varat, velat ja taloudellinen tulos voidaan erottaa toiminnallisesti ja taloudellista raportointia varten (rahavirtaa tuottava yksikkö). Myytävänä oleva pitkäaikainen omaisuuserä esitetään erillisenä eränä konsernin taseessa. Lopetetun toiminnon tulos sekä toiminnon lopettamisesta syntyvä voitto tai tappio esitetään erillisenä eränä konsernin tuloslaskelmassa. Lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Konsernilla ei ole myytäväksi luokiteltuja omaisuuseriä eikä lopetettuja toimintoja tilinpäätöshetkellä eikä vertailukautena.

Myyntituotot asiakassopimuksista

Uponor-konserni on soveltanut ensimmäistä kertaa IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardia 31.12.2018 päättyneellä tilikaudella.

IFRS 15 muodostaa yhden kattavan tuloutusmallin asiakassopimuksista saatavien myyntituottojen kirjaamiseen. IFRS 15 -standardin pääperiaatteena on, että myyntituotot kirjataan siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palveluiden luovuttamista asiakkaalle sellaista rahamäärää vastaan, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. IFRS 15:n mukaan yhteisö kirjaa myyntituoton silloin, kun (tai sitä mukaa kuin) suoritevelvoite täytetään, toisin sanoen, kun asiakas saa määräysvallan suoritevelvoitteen perusteena olevaan tavaraan tai palveluun. IFRS 15:n pääperiaatteita sovelletaan noudattamalla seuraavaa viisivaiheista mallia:

• 1. Asiakassopimuksen tai -sopimusten tunnistaminen
• 1. Sopimuksen suoritevelvoitteiden yksilöiminen
• 1. Transaktiohinnan määrittäminen
• 1. Transaktiohinnan kohdistaminen sopimuksen suoritevelvoitteille
• 1. Myyntituoton kirjaaminen

Tämä laatimisperiaate tuo esille uuden standardin vaikutukset konsernin tulouttamisperiaatteisiin ja antaa tilinpäätöksen käyttäjille riittävästi tietoja, jotta lukijan on mahdollista ymmärtää yhtiön suoritevelvoitteet, suoritevelvoitteiden täyttymisen ajoittuminen ja johdon merkittävät harkintaan perustuvat ratkaisut.

Standardi vaatii yhteisöjä käyttämään harkintaa ja ottamaan huomioon kaikki olennaiset tosiseikat ja olosuhteet soveltaessaan jokaista mallin vaihetta asiakassopimuksiinsa. Lisäksi standardi määrittelee laskentamallin sopimuksen saamisesta aiheutuville lisämenoille ja sopimuksen täyttämisestä aiheutuville menoille.

Johto on käyttänyt merkittävää harkintaa seuraavien osa-alueiden osalta:

• Suoritevelvoitteiden yksilöiminen projektiliiketoiminnassa
• Sen arvioiminen, onko Uponorilla täytäntöönpantavissa oleva oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tuotetusta suoritteesta projektiliiketoiminnassa Suoritevelvoitteiden täyttymisen ajoittuminen (tavaroiden myynti ja palveluliiketoiminta)
• Palautusoikeuden käsittely (tavaroiden myynti)
• Muuttuvan vastikkeen arviointi (tavaroiden myynti ja palveluliiketoiminta)

Kyseisiä johdon harkintaan perustuvia osa-alueita käsitellään tarkemmin tässä liitetiedossa.

Konserni tarjoaa tuotteita ja ratkaisuja turvalliseen veden jakeluun, energiatehokkaaseen lämmitykseen ja viilennykseen sekä luotettavaan yhdyskuntatekniikkaan. Tulovirrat voidaan jaotella kahteen ryhmään: tavaroiden myynti ja palveluiden tuottaminen sisältäen projektiliiketoiminnan. Konserni toimii päämiehenä kaikissa asiakassopimuksissa, sillä konserni tarjoaa tuotteet ja palvelut asiakkaalle ja sillä on määräysvalta tuotteisiin ja palveluihin, kunnes ne on luovutettu asiakkaalle.

Tavaroiden myynti

Tavaroiden myynti sisältää tuotteita kuten putkia, kaivoja ja vesisäiliöitä. Jokainen asiakkaalle toimitettu tuote on erillinen muista asiakkaalle toimitettavista tuotteista ja näin ollen jokainen tuote käsitellään erillisenä suoritevelvoitteena.

Konserni tulouttaa tavaroiden myynnistä syntyneen myyntituoton tiettynä ajankohtana. Suoritevelvoitteen täyttymisen ajankohtaa arvioitaessa konserni ottaa huomioon toimitusehdot ja asiakkaan hyväksyntää koskevat sopimusehdot, joiden perusteella konserni analysoi tarkan hetken, jolloin määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Tietyillä tuotteilla on palautusoikeus, mutta konserni on arvioinut, että palautukset ovat epätodennäköisiä ja niiden suuruus on siten epäolennainen.

Laskutus perustuu toimitukseen, eli laskutus tapahtuu, kun tuotteet on luovutettu asiakkaalle.

Palvelujen tuottaminen sisältäen projektiliiketoiminnan

Konsernin toimintaan kuuluvat projektit, joissa Uponor on sitoutunut toimittamaan projektiin kuuluvat tuotteet sekä palvelut, jotka sisältävät mm. suunnittelun, kokonaisvaltaisen projektinhallinnan ja integraatiopalvelut. Uponorin toimittaessa tuotteen, joka sisältää sekä tuotteen että palvelun, konserni käsittelee kokonaisuuden yhtenä suoritevelvoitteena.

Mikäli tuotteen täysi toiminta edellyttää lisenssisopimusta, konserni käsittelee lisenssin ja tuotteen erillisinä suoritevelvoitteina, sillä asiakas pystyy saamaan hyötyä tavarasta tai palvelusta joko yksinään tai yhdessä muiden asiakkaalle helposti saatavissa olevien voimavarojen kanssa.

Konserni tulouttaa palvelujen tuottamisesta, sisältäen projektiliiketoiminnan, muodostuneen myyntituoton ajan kuluessa, mikäli suoritteesta ei synny omaisuuserää, jolla olisi konsernille vaihtoehtoista käyttöä, konsernilla on täytäntöön pantavissa oleva oikeus maksuun tehtyyn työhön tai konsernin suoritteesta syntyy omaisuuserä tai se parantaa omaisuuserää, johon asiakkaalla on määräysvalta. Konsernin johto on arvioinut, että konsernilla on täytäntöönpantavissa oleva oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tuotetusta suoritteesta. Konserni soveltaa projektiliiketoiminnan asiakassopimusten tulouttamisessa panokseen perustuvaa menetelmää. Menetelmää käytetään, kun projektin lopputulosta voidaan arvioida luotettavasti. Panokseen perustuvan tuloutusmenetelmän mukaisesti konserni tulouttaa projektia valmiusasteen mukaisesti, joka lasketaan vertaamalla tiettyyn päivään mennessä aiheutuneita kustannuksia projektin arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Laskutus on kytketty sopimuksessa sovittuihin maksuposteihin.

Muuttuva vastike

Vastikkeen määrä, johon konserni on oikeutettu, saattaa vaihdella muuttuvan vastikkeen seurauksena. Konsernin kannalta olennaisia muuttuvan vastikkeen eriä ovat erilaiset alennukset, asiakaspalautukset, takaisinmaksut, rangaistusseuraamukset ja markkinointituet.

Tavaroiden myynti voi tyypillisesti sisältää muuttuvia vastikkeita kuten bonuksia, asiakaspalautuksia ja markkinointitukea. Bonukset ovat luonteeltaan kiinteitä ja konserni kerryttää bonuksia kuukausiperusteisesti. Asiakaspalautukset kirjataan takaisinmaksuvelkana, kun Uponor ei odota olevansa oikeutettu maksuun toimitetun tuotteen tai suoritetun palvelun perusteella. Markkinointituki kirjataan kuluksi, jos maksun ja saadun markkinointipalvelun välillä on selkeä yhteys.

Palvelujen tuottaminen, sisältäen projektiliiketoiminnan, voi tyypillisesti sisältää muuttuvia vastikkeita kuten rangaistusseuraamuksia myöhästymisistä ja asiakkaiden korvausvaatimuksia. Rangaistusseuraamukset ja asiakkaiden korvausvaatimukset kirjataan liikevaihdon oikaisuina ja muuttuvan vastikkeen määrää arvioidaan säännöllisesti. Konserni arvioi muuttuvan vastikkeen määrän sopimuksen syntyessä. Muuttuvan vastikkeen määrä arvioidaan joko käyttäen odotusarvo-menetelmää tai todennäköisimmän rahamäärän menetelmää riippuen siitä kumpi menetelmä kuvastaa paremmin sitä vastikemäärää, johon yhtiö on oikeutettu. Konserni käyttää valitsemaansa menetelmää yhtenäisesti samantyyppisille sopimuksille muuttuvan vastikkeen määrää arvioidessaan.

Arvioidessaan muuttuvan vastikkeen määrää transaktiohinnassa, konserni analysoi, tuleeko muuttuvan vastikkeen määrää koskevia arvioita rajoittaa. Tavaroiden myynnissä muuttuvan vastikkeen määrän arvioidaan olevan

epäolennainen ja siksi myöskään arvion rajoittamisella ei ole merkittävää vaikutusta tulouttamiseen. Palvelujen tuottamisessa, sisältäen projektiliiketoiminnan, muuttuvan vastikkeen määrän arvioidaan olevan epäolennainen ja sen todennäköisyys hyvin pieni.

Muut aiheet

Takuuvelvoitteet. Konserni tarjoaa tyypillisesti lain vaatimia takuita korjatakseen tuotteisiin liittyviä normaaleja virheitä, jotka ovat olemassa myyntihetkellä. Näin ollen suurin osa takuista on varmennustyyppisiä takuita, joita konserni käsittelee IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat mukaisesti.

Sopimuksesta aiheutuvat lisämenot. Yleisesti konsernille ei aiheudu sopimuksen saamisesta lisämenoja tavaroiden myynnissä tai palvelujen tuottamisessa sisältäen projektiliiketoiminnan.

Takaisinmaksuvelat. Takaisinmaksuvelka on kirjattava, mikäli konsernin on maksettava takaisin asiakkaalle kokonaan tai osaksi saamansa vastike (tai saatava) ja se määritetään siten, että takaisinmaksuvelka vastaa sitä määrää, jonka konserni odottaa palauttavansa asiakkaalle. Konserni päivittää arvionsa takaisinmaksuvelan määristä jokaisena raportointiajankohtana.

Sopimukseen sisältyvä merkittävä rahoituskomponentti. Konsernin asiakassopimukset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia tavaroiden myynnissä tai palvelujen tuottamisessa sisältäen projektiliiketoiminnan.

Muuna kuin rahana suoritettava vastike. Konsernin asiakassopimukset eivät sisällä muuna kuin rahana suoritettavaa vastiketta tavaroiden myynnissä tai palvelujen tuottamisessa sisältäen projektiliiketoiminnan.

Sopimukseen perustuvat taseeseen merkityt määrät

Sopimukseen perustuvat omaisuuserät ja myyntisaamiset. Sopimukseen perustuva omaisuuserä on oikeus vastikkeeseen niistä tavaroista ja palveluista, jotka on luovutettu asiakkaalle. Jos asiakkaalle luovutetaan tavaroita tai palveluja ennen kuin asiakas maksaa vastikkeen, kuten projektiliiketoiminnassa tai ennen kuin lasku erääntyy, esitetään tilinpäätöksessä sopimukseen perustuva omaisuuserä. Mikäli konsernilla on ehdoton oikeus vastikkeeseen, erä esitetään myyntisaamisena.

Sopimukseen perustuvat velat. Sopimukseen perustuva velka on velvoite luovuttaa asiakkaalle tavaroita tai palveluja, joista on saatu vastike asiakkaalta. Mikäli asiakas maksaa vastikkeen ennen kuin tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle, esitetään tilinpäätöksessä sopimukseen perustuva velka, kun asiakas on suorittanut maksun tai maksu on erääntynyt (riippuen siitä kumpi on aikaisempi). Sopimukseen perustuvat velat tuloutetaan, kun konserni suorittaa velvoitteensa. Sopimukseen perustuvaa velkaa saattaa syntyä projektiliiketoiminnassa.

Tutkimus ja tuotekehitys

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä ja ne sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Tuotekehitysmenot kirjataan myös kuluksi toteutumishetkellä, elleivät tuotekehitysmenojen taseeseen aktivoinnin edellytyksenä olevat kriteerit täyty. Tuotekehitysmenot aktivoidaan aineettomina hyödykkeinä taseeseen ja poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa, kun tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja tietyt muut kriteerit, kuten tuotteen tekninen toteutettavuus ja kaupallinen hyödynnettävyys, ovat varmistuneet. Konsernilla ei ole aktivoituja tuotekehitysmenoja.

Eläkejärjestelyt

Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia sääntöjä ja käytäntöjä. Niiden määrät perustuvat vakuutusmatemaattisiin laskelmiin tai vakuutusyhtiöiden suoriin veloituksiin. Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä.

Maksupohjaisissa järjestelyissä eläkemaksut suoritetaan vakuutusyhtiöille, jonka jälkeen konsernilla ei ole enää muita maksuvelvoitteita. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisista järjestelyistä taseen eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla. Eläkevelvoite määritetään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkevelvoitteiden nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeellelaskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Eläkemenot etuuspohjaisista järjestelyistä kirjataan kuluksi jaksottamalla kustannukset työntekijöiden keskimääräiselle palvelusajalle.

Kauden työsuoritukseen perustuva meno (eläkemeno) ja etuuspohjaisen järjestelyn nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät, mm. vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät.

Liikevoitto

Liikevoitto on tuloslaskelman erä, joka saadaan, kun liikevaihdosta vähennetään varsinaiseen liiketoimintaan kuuluvat menot.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jotka liittyvät selkeästi tiettyyn lainaan, sisällytetään lainan alkuperäiseen jaksotettuun hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvien, pitkää rakennusaikaa edellyttävien hankkeiden rakennusaikaiset korot aktivoidaan käyttöomaisuuteen sitä mukaan kuin investointi saatetaan käyttötarkoituksensa mukaiseen käyttökuntoon ja osaksi käyttöomaisuutta.

Tuloverot

Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikausien tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot, jotka perustuvat kunkin yhtiön paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettuun verotettavaan tuloon. Tuloslaskelman veroihin kirjataan myös aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista käyttäen tilinpäätöshetkellä hyväksyttyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, joka todennäköisesti on käytettävissä tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo sisältää tulevia taloudellisia hyötyjä omaisuuseristä, joita konserni ei yritysoston yhteydessä voi määrittää ja kirjata erikseen. Liikearvo lasketaan hankintamenon ja hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon erotuksena hankintahetkellä. Liikearvot on kohdistettu liiketoimintasegmenteille. Liikearvosta ei tehdä poistoja, mutta sille tehdään arvonalentumistesti vuosittain. Konserniyksikön lopettamisesta tai myymisestä aiheutuvat voitot ja tappiot sisältävät myytyyn yksikköön liittyvän liikearvon määrän.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät tavaramerkit, patentit, tekijänoikeudet, ohjelmistojen lisenssit ja asiakkuudet. Aineettomat hyödykkeet on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla taloudellisen vaikutusajan kuluessa sekä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Konserniyhtiöiden aineellinen käyttöomaisuus on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla taloudellisen vaikutusajan kuluessa sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvien, pitkää rakennusaikaa edellyttävien hankkeiden rakennusaikaiset korot aktivoidaan käyttöomaisuuteen sitä mukaan kuin investointi saatetaan käyttötarkoituksensa mukaiseen käyttökuntoon ja osaksi käyttöomaisuutta.

Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluiksi sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Uudistus- ja perusparannushankkeiden menot lisätään taseen kirjanpitoarvoon silloin, kun on todennäköistä, että yritykselle koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun tuottotason.

Käyttöomaisuuden luovutuksista, myynneistä tai käytöstä poistamisista johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvon erotuksena. Myyntivoitot esitetään liiketoiminnan muina tuottoina ja myyntitappiot liiketoiminnan muina kuluina.

Poistot

Konserniyhtiöiden aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä tasapoistoilla taloudellisen vaikutusajan kuluessa sekä mahdollisilla arvonalennuksilla. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä ei katsota olevan taloudellista vaikutusaikaa. Muiden omaisuusryhmien arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

	vuotta
Rakennukset	20 - 40
Tuotantokoneet ja -laitteet	8 - 12
Muut koneet ja laitteet	3 - 15
Konttori- ja myymäläkalusto	5 - 10
Kuljetusvälineet	5 - 7
Aineettomat hyödykkeet	3 - 10

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Julkiset avustukset

Aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät yhtiön saamat avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tuloslaskelmaan pienentämään hyödykkeestä kirjattavia poistoja. Muut yhtiön saamat avustukset kirjataan tuloslaskelmaan tuottoina niille tilikausille, joilla avustuksia vastaavat kulut syntyvät. Tällaiset avustukset esitetään avustuksen kohteeseen liittyvien kulujen vähennyksenä.

Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvon alentuminen

Omaisuuden tasearvoja arvioidaan jatkuvasti mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi. Jos arvonalentumiseen viittaavia tekijöitä ilmenee, arvioidaan kyseessä olevasta omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuneilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä kyseessä olevan omaisuuserän kerryttämät arvioidut vastaiset nettorahavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttaus perustuu sellaiseen korkotasoon, joka kuvastaa kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä tuottovaatimusta ennen veroja. Arvonalentumista tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla. Rahavirtaa tuottava yksikkö on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja sen rahavirrat on erotettavissa muista rahavirroista.

Arvonalentuminen kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio perutaan siinä ja vain siinä tapauksessa, että viimeisimmän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen on tapahtunut muutos arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalennusta ei kuitenkaan peruuteta yli sen tasearvon, joka oli voimassa ennen aiempien tilikausien arvonalennuskirjauksia. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Liikearvot testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa. Jos merkkejä alaskirjausriskistä havaitaan, suoritetaan testaus useammin.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa hyödykkeen omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ne merkitään taseessa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Vuokratut hyödykkeet arvostetaan niiden käypään arvoon vuokrasopimuksen alkamisajankohtana tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Vastaavat leasingvuokravastuut, joista vähennetään rahoituskustannukset, sisältyvät korollisiin velkoihin. Rahoituksen korko kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen voimassaoloaikana. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhemmän vuokra-ajan kuluessa.

Vuokrasopimukset, joissa olennainen osa hyödykkeen omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokralleantajalle, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Niiden vuokrat merkitään kuluiksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralleottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Konsernilla ei ole vuokralle annettuja hyödykkeitä.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu FIFO-periaatteen mukaan laskettuun hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on vaihto-omaisuushyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava hinta vähennettynä sen valmiiksi saattamisella sekä myyntikustannuksilla. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää muuttuvien kulujen lisäksi niille kohdistetun osuuden valmistuksen välillisistä kustannuksista.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, josta vapautuminen todennäköisesti edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa oikeudellisen menetyksen, ja tämän velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varauksina voivat olla muun muassa ympäristövaraukset, takuuvaraukset, uudelleenjärjestelymenot sekä tappiolliset sopimukset. Varausten muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa kyseisten kulujen ryhmään. Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä.

Ehdolliset varat ja velat

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttymistä tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat, lyhytaikaiset pankkitalletukset sekä muut lyhytaikaiset, erittäin likvidit sijoitukset, jotka erääntyvät kolmen kuukauden kuluessa. Rahavarat arvostetaan taseessa hankintamenoon. Käytössä oleva pankkitilien luottolimiitti kirjataan lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja käypään arvoon muihin laahan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat. Rahoitusvarojen myynnit ja ostot huomioidaan kirjanpidossa kaupantekopäivänä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahavaroja, jotka arvostetaan käypään arvoon. Ne on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Tähän ryhmään kuuluvat myös johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Korko- ja valuuttajohdannaiset kirjataan hankittaessa taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon, ja ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käypä arvo määritetään käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja tai tulevien arvioitujen kassavirtojen nykyarvoa. Käyvän arvon muutokset sekä realisoituneet että realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät. Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat sisältyvät muihin saamisiin taseessa.

Jaksotettuun hankintamenoon kuuluvat erät ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahavaroja, joita ei noteerata julkisilla markkinoilla ja joilla on kiinteä tai määritettävissä oleva maksupäivä, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun käypään arvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä myyntisaamisten arvonalennuksilla. Myyntisaamisista tehdään arvonalennus, kun on olemassa perusteltu näyttö siitä, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan takaisin alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, velallisen todennäköinen konkurssi tai maksujen laiminlyönti ovat viitteitä myyntisaamisten todennäköisestä arvonalentumisesta. Lainasaamisen arvonalentumista arvioidaan samoin kriteerein kuin myyntisaamisten arvonalentumista.

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat rahoitusvarat koostuvat noteeratuista ja noteeraamattomista osakkeista ja sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja, kassavirtojen nykyarvomenetelmää tai muita soveltuvia arvostusmalleja. Osakkeet ja sijoitukset, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, arvostetaan hankintamenoon. Myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon verovaikutus huomioiden. Käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on pysyvästi alentunut niin, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Rahoitusvelat

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvelat kirjataan käypään arvoon. Tähän ryhmään luokitellaan johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja joiden käypä arvo on negatiivinen.

Muut rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin ne arvostetaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Muut rahoitusvelat sisältävät pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat ja ostovelat.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Rahoitusjohdannaisia käytetään suojaustarkoituksiin, ja ne kirjataan hankittaessa taseeseen käypään arvoon. Ne arvostetaan myöhemmin käypään arvoon jokaisena raportointikauden päätöspäivänä. Johdannaiset luokitellaan joko rahavirtojen suojauksiin, ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksiin tai suojauksiin, joihin suojauslaskentaa ei sovelleta. Suojauslaskennan soveltamisen ulkopuolelle jäävien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin. Johdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja.

Rahavirtojen suojausta käytetään sähköjohdannaisiin ja korkojohdannaisiin. Nettosijoitusten suojausta käytetään niihin valuuttajohdannaisiin, jotka suojaavat nettosijoituksiksi määriteltyjen vieraassa valuutassa olevien sisäisten lainojen valuuttariskejä. Suojausohjelmat dokumentoidaan IFRS 9 -vaatimusten mukaisesti, ja suojauslaskennan alaisten johdannaisten tehokkuus testataan sekä suojaussuhteen alkaessa että suojaussuhteen olemassaoloaikana.

Rahavirtojen suojaukseen kohdistettujen johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan oman pääomaan suojausrahastoon siltä osin, kun suojaus on tehokas. Nettosijoituksia suojaavien valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutos spot-kurssin muutoksen osalta kirjataan oman pääoman muuntoeroihin ja korkoeron muutoksen osalta tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Omaan pääoman kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tulokseen samoille kausille, joilla suojattavat rahavirrat vaikuttavat tulokseen: sähköjohdannaiset hankinnan ja valmistuksen kuluihin ja korkojohdannaiset rahoituseriin.

Suojauksen tehoton osuus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan: sähköjohdannaisten osalta hankinnan ja valmistuksen kuluihin ja korkojohdannaisten osalta rahoituseriin.

Osakeperusteiset maksut - johdon kannustinjärjestelmä

Konserni on soveltanut IFRS 2:n muutoksia 1.1.2018 alkaen. Muutokset koskevat osakeperusteisia järjestelyjä, joissa on nettosuoritusominaisuus, eli mikäli verolaki tai sääntely edellyttää yhtiötä pidättämään tietyn määrän oman pääoman ehtoisia instrumentteja, rahalliselta arvoltaan työntekijöiden verovelvoitetta vastaavan määrän työntekijän verovelan kuittaamiseksi ja myöhemmin maksamiseksi veroviranomaiselle. Tällainen järjestely on luokiteltava kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavaksi liiketoimeksi edellyttäen, että osakeperusteinen maksu olisi luokiteltu omana pääomana maksettavaksi liiketoimeksi ilman sen sisältämää nettosuoritusominaisuutta. Käteisvaroina maksettavan osakeperusteisen liiketoimen käyvän arvon arvioinnissa oikeuden syntymisehtojen ja lopullista oikeutta synnyttämättömien ehtojen kirjanpitokäsittelyn tulisi seurata samaa menettelyä kuin omana pääomana maksettavan osakeperusteisen liiketoimen kohdalla.

Osakeperusteisten maksupohjaisten maksutapahtumien osalta kuluksi kirjattua määrää vastaava lisäys kirjataan omaan pääomaan.

Omat osakkeet

Omat osakkeet on esitetty tilinpäätöksessä oman pääoman vähennyksenä. Tunnuslukulaskennassa omien osakkeiden vaikutus on eliminoitu. Omat osakkeet vaikuttavat avaintunnuslukujen laskentaan IAS 33:n mukaisesti.

Maksettavat osingot

Konsernin maksamat osingot kirjataan sille tilikaudelle, jonka aikana yhtiökokous on vahvistanut osingon maksettavaksi.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden toteutumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja käytetyistä oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Konsernin johto joutuu tekemään päätöksiä laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyen. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevissa IFRS-säännöksissä on mahdollisuus valita eri kirjaamis-, arvostamistai esittämistapojen väliltä.

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Aikaisemmat kokemukset ja tulevaisuutta koskevat oletukset, joiden uskotaan tilinpäätöshetkellä olevan perusteltuja, vaikuttavat tehtyihin arvioihin. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteutumista säännöllisesti käyttämällä sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Muutokset arvioissa ja oletuksissa ovat mahdollisia, ja niiden vaikutus merkitään tilinpäätökseen sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, muun muassa tiettyjen omaisuuserien realisoitavuutta, kuten laskennallisia verosaatavia ja muita saatavia, aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden taloudellisia pitoaikoja, varauksia, eläkevastuita ja liikearvojen arvonalentumisia.

Konsernin kannalta merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät liikearvon arvonalentumistestauksiin ja etuuspohjaisiin eläkevelvoitteisiin. Näihin liittyvien laatimisperiaatteiden soveltaminen edellyttää merkittävien arvioiden ja oletusten tekemistä. Epävarmuutta sisältyy liikearvon arvonalentumistestausten yhteydessä tehtäviin oletuksiin tulevista kassavirroista ja diskonttokoron määrittämiseen. Arvonalentumistesteissä diskonttokorkona käytetään konsernin keskimääräistä pääoman kustannusta (WACC), joka määritetään valuutta-alueittain. Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvo perustuu vakuutusmatemaattisiin laskelmiin, jotka perustuvat olettamuksiin ja arvioihin muun muassa varojen ja velkojen arvostamiseen käytetystä diskonttokorosta, varojen odotetusta tuotosta, sekä inflaation ja palkkatason kehityksestä.

Vuonna 2018 voimaan tulleet uudet ja muutetut IFRS-standardit

Tässä konsernitilinpäätöksessä on otettu käyttöön seuraavat uudet tai uudistetut IFRS-standardit 1.1.2018 alkaen:

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin käyttöönoton vaikutus

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaan EU:ssa 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Marraskuussa 2009 julkaistu IFRS 9 tuo uusia vaatimuksia rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen. IFRS 9 -standardia muutettiin julkaisemisen jälkeen lokakuussa 2010 niin, että se sisältää myös rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostusta sekä taseesta poiskirjaamista koskevia vaatimuksia ja marraskuussa 2013 niin, että se kattaa uudet vaatimukset yleiselle suojauslaskennalle. Heinäkuussa 2014 julkaistiin vielä yksi uudistettu IFRS 9 -standardin versio vaatimusten päivittämiseksi lähinnä koskien a) rahoitusvarojen arvonalentumista ja b) rajatusti luokittelua ja arvostamista esittelemällä "käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta" (FVTOCI) arvostusryhmän tietyille yksinkertaisille velkainstrumenteille.

IFRS 9:n keskeiset vaatimukset:

• Kaikki IFRS 9 soveltamisalaan kuuluvat taseeseen kirjattavat rahoitusvarat on arvostettava jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon. Etenkin velkasijoitukset, joita pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on sopimukseen perustuvien rahavirtojen kerääminen ja joiden sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua, arvostetaan yleensä jaksotettuun hankintamenoon myöhempien tilikausien päättyessä. Velkainstrumentit, joita pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoite saavutetaan sekä keräämällä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myymällä rahoitusvaroja ja joiden sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista rahavirroista, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua, arvostetaan yleensä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (FVTOCI). Kaikki muut velka- tai oman pääoman ehtoiset sijoitukset arvostetaan käypään arvoon myöhempien tilikausien päättyessä. Lisäksi IFRS 9:n mukaan yhtiöt voivat tehdä peruuttamattoman valinnan, jonka mukaan oman pääoman ehtoisen sijoituksen (joka ei ole kaupankäyntitarkoituksessa pidettävä eikä hankkijaosapuolen kirjaama ehdollinen vastike liiketoimintojen yhdistämisessä, johon sovelletaan IFRS 3) käyvän arvon myöhemmät muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä, jolloin yleensä vain osinkotuotot kirjataan tulosvaikutteisesti.

• Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi nimenomaisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen arvostamisen osalta IFRS 9 edellyttää, että rahoitusvelan käyvän arvon muutos, joka johtuu kyseisen velan luottoriskin muutoksista, esitetään muissa laajan tuloksen erissä, paitsi jos tällaisten muutosten kirjaaminen muihin laajan tuloksen eriin synnyttäisi tai kasvattaisi tulosvaikutteista kirjanpidollista epäsymmetriaa. Rahoitusvelan luottoriskistä johtuvia käyvän arvon muutoksia ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi. IAS 39 -standardin mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatun rahoitusvelan käyvän arvon muutokset esitetään kokonaisuudessaan tulosvaikutteisesti.

• Rahoitusvarojen arvonalentumisen osalta IFRS 9 edellyttää odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvan mallin käyttämistä, kun IAS 39 edellyttää syntyneisiin luottotappioihin perustuvaa mallia. Odotettavissa olevien luottotappioiden malli edellyttää, että yhtiö jokaisena raportointipäivänä ottaa huomioon odotettavissa olevat luottotappiot ja muutokset näissä odotettavissa olevissa luottotappioissa luottoriskissä alkuperäisen kirjaamisen jälkeen tapahtuneiden muutosten huomioimiseksi. Toisin sanoen ei ole enää välttämätöntä, että luottoriskiin vaikuttava tapahtuma on tapahtunut ennen luottotappion kirjaamista.

• Uudet yleistä suojauslaskentaa koskevat vaatimukset säilyttävät IAS 39:n tarjoamat kolme suojauslaskentamenetelmää. IFRS 9 -standardi tuo lisää joustavuutta suojauslaskennan piiriin hyväksyttävien liiketoimien tyyppeihin erityisesti laajentamalla suojausinstrumenttien ehdot täyttävien instrumenttien valikoimaa ja suojauslaskennan piiriin hyväksyttävien rahoituseriin kuulumattomien erien riskikomponenttien valikoimaa. Tämän lisäksi tehokkuustesti on poistettu ja korvattu "taloudellisen suhteen" periaatteella. Suojauksen tehokkuuden takautuvaa arviointia ei myöskään enää vaadita. Vaatimuksia yhtiön riskienhallintatoimenpiteistä annettavista liitetiedoista on myös laajennettu.

Luokittelu ja arvostaminen

Kaikki rahoitusvarat ja -velat arvostetaan jatkossakin samalla tavoin kuin nykyisin IAS 39 -standardia sovellettaessa. IFRS 9:n mukaan rahoitusvarat jaetaan kolmeen arvostusryhmään: käypä arvo muiden laajan tuloksen kautta, jaksotettuun hankintamenoon, ja käypä arvo tulosvaikutteisesti IAS 39 mukaisen neljän kategorian sijaan. Luokittelu riippuu yhtiön liiketoimintamallista ja rahoitusvarojen kassavirtojen ominaispiirteistä.

IFRS 9 siirtymätaulukko, arvostusluokat

Rahoitusvarat	IAS 39	IFRS 9
Sähköjohdannaiset	Suojauslaskennassa olevat johdannaiset	Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Muut johdannaissopimukset	Suojauslaskennassa olevat johdannaiset	Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Muut johdannaissopimukset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Muut pitkäaikaiset saamiset	Lainat ja muut saamiset	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	Lainat ja muut saamiset	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
Rahavarat	Lainat ja muut saamiset	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
Muut osakkeet ja osuudet	Myytävissä olevat ahoitusvarat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
Rahoitusvelat	IAS 39	IFRS 9
Sähköjohdannaiset	Suojauslaskennassa olevat johdannaiset	Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Muut johdannaissopimukset	Suojauslaskennassa olevat johdannaiset	Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Muut johdannaissopimukset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Ostovelat ja muut velat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
Korolliset velat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat

Arvon alentuminen

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat, IFRS 9:n mukaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (FVTOCI) arvostetut noteeratut lunastettavissa olevat velkakirjat, rahoitusleasingsaamiset, pitkäaikaishankkeiden asiakassaatavat ja takaussopimukset kuuluvat IFRS 9:n arvonalentumista koskevien vaatimusten piiriin.

Konserni soveltaa yksinkertaistettua menettelyä koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen myyntisaamisten, rahoitusleasingsaamisten sekä pitkäaikaishankkeiden asiakassaatavien osalta kuten IFRS 9 vaatii tai sallii.

Suojauslaskenta

Koska uudet suojauslaskennan vaatimukset ovat entistä paremmin linjassa konsernin riskienhallintaperiaatteiden kanssa ja yleensä useammat suojausinstrumentit ja suojauskohteet täyttävät suojauslaskennan ehdot, konsernin nykyisten suojaussuhteiden arvioinnin perusteella nämä suojaussuhteet täyttävät jatkuvien suojaussuhteiden ehdot IFRS 9 käyttöönoton jälkeen. Vaatimukset tehokkuuden testaukselle ovat aiempaa lievemmät. Yhdenmukaisesti konsernin nykyisten suojauslaskentaperiaatteiden kanssa johto ei aio erottaa valuuttatermiinisopimusten korko-osuutta määritetyn suojaussuhteen ulkopuolelle. IFRS 9 edellyttää taloudellista suhdetta suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välillä, sekä samaa suojausastetta kuin tosiasiallisesti riskienhallinnassa on käytetty. Lisäksi konserni on jo IAS 39:ää soveltaessaan päättänyt valita IFRS 9 edellyttämän tavan oikaista rahoituseriin kuulumattomien suojauskohteiden arvoja tehokkaista rahavirran suojauksista syntyvillä tuotoilla ja kuluilla. Dokumentaatio on edelleen pakollista, vaikkakin vaatimukset eroavat IAS 39:n mukaisista vaatimuksista.

IFRS 9:n mukaan näitä oikaisuja ei kuitenkaan käsitellä luokittelun muutoksesta johtuvina oikaisuina, eivätkä ne näin ollen vaikuttaisi muihin laajan tuloksen eriin. Tällä hetkellä tämän oikaisun kohteena olevat tehokkaiden rahavirran suojausten perusteella syntyvät tuotot ja kulut esitetään muissa laajan tuloksen erissä sellaisina erinä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin käyttöönoton vaikutus

Konserni on soveltanut ensimmäistä kertaa IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardia tällä tilikaudella käyttäen täysin takautuvaa soveltamismenetelmää. Konsernin suorittaman analyysin perusteella IFRS 15 ei aiheuttanut merkittäviä vaikutuksia laskentaperiaatteisiin. Näin ollen käyttöönotto ei ole muuttanut tilinpäätöksen vertailutietoja eikä oikaisuja ole tehty tilinpäätökseen miltään osin.

IFRS 15 muodostaa yhden kattavan tuloutusmallin asiakassopimuksista saatavien myyntituottojen kirjaamiseen. IFRS 15 korvaa nykyiset IAS 18 Tuotot, IAS 11 Pitkäaikaishankkeet -standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. IFRS 15 -standardin pääperiaatteena on, että myyntituotot kirjataan siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palveluiden luovuttamista asiakkaalle sellaista rahamäärää vastaan, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. IFRS 15:n mukaan yhteisö kirjaa myyntituoton silloin, kun (tai sitä mukaa kuin) suoritevelvoite täytetään, toisin sanoen, kun asiakas saa määräysvallan suoritevelvoitteen perusteena olevaan tavaraan tai palveluun. IFRS 15:n pääperiaatteita sovelletaan noudattamalla seuraavaa viisivaiheista mallia:

• 1. Asiakassopimuksen tai -sopimusten tunnistaminen
• 1. Sopimuksen suoritevelvoitteiden yksilöiminen
• 1. Transaktiohinnan määrittäminen
• 1. Transaktiohinnan kohdistaminen sopimuksen suoritevelvoitteille
• 1. Myyntituoton kirjaaminen

Konserni tarjoaa tuotteita ja ratkaisuja turvalliseen veden jakeluun, energiatehokkaaseen lämmitykseen ja viilennykseen sekä luotettavaan yhdyskuntatekniikkaan. Tulovirrat voidaan jaotella kahteen ryhmään: tavaroiden myynti ja palveluiden tuottaminen sisältäen projektiliiketoiminnan. Konserni toimii päämiehenä kaikissa asiakassopimuksissa, sillä konserni tarjoaa tuotteet ja palvelut asiakkaalle ja sillä on määräysvalta tuotteisiin ja palveluihin, kunnes ne on luovutettu asiakkaalle.

Tavaroiden myynti

Tavaroiden myynti sisältää tuotteita kuten putkia, kaivoja ja vesisäiliöitä. Jokainen asiakkaalle toimitettu tuote on erillinen muista asiakkaalle toimitettavista tuotteista ja näin ollen jokainen tuote käsitellään erillisenä suoritevelvoitteena.

Konserni tulouttaa tavaroiden myynnistä syntyneen myyntituoton tiettynä ajankohtana. Suoritevelvoitteen täyttymisen ajankohtaa arvioitaessa konserni ottaa huomioon toimitusehdot ja asiakkaan hyväksyntää koskevat sopimusehdot, joiden perusteella konserni analysoi tarkan hetken, jolloin määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Tietyillä tuotteilla on palautusoikeus, mutta konserni on arvioinut, että palautukset ovat epätodennäköisiä ja niiden suuruus on siten epäolennainen.

Laskutus perustuu toimitukseen, eli laskutus tapahtuu, kun tuotteet on luovutettu asiakkaalle. IFRS 15 käyttöönotto ei ole vaikuttanut tavaroiden myynnin osalta suoritevelvoitteiden yksilöimiseen, transaktiohinnan määrittämiseen tai suoritevelvoitteiden täyttämisen ajankohtaan.

Palvelujen tuottaminen sisältäen projektiliiketoiminnan

Konsernin toimintaan kuuluvat projektit, joissa Uponor on sitoutunut toimittamaan projektiin kuuluvat tuotteet sekä palvelut, jotka sisältävät mm. suunnittelun, kokonaisvaltaisen projektinhallinnan ja integraatiopalvelut. Uponorin toimittaessa tuotteen, joka sisältää sekä tuotteen että palvelun, konserni käsittelee kokonaisuuden yhtenä suoritevelvoitteena.

Mikäli tuotteen täysi toiminta edellyttää lisenssisopimusta, konserni käsittelee lisenssin ja tuotteen erillisinä suoritevelvoitteina, sillä asiakas pystyy saamaan hyötyä tavarasta tai palvelusta joko yksinään tai yhdessä muiden asiakkaalle helposti saatavissa olevien voimavarojen kanssa.

Konserni tulouttaa palvelujen tuottamisesta, sisältäen projektiliiketoiminnan, muodostuneen myyntituoton ajan kuluessa, mikäli suoritteesta ei synny omaisuuserää, jolla olisi konsernille vaihtoehtoista käyttöä, konsernilla on täytäntöön pantavissa oleva oikeus maksuun tehtyyn työhön tai konsernin suoritteesta syntyy omaisuuserä tai se parantaa omaisuuserää, johon asiakkaalla on määräysvalta. Konsernin johto on arvioinut, että konsernilla on täytäntöönpantavissa oleva oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tuotetusta suoritteesta. Konserni soveltaa projektiliiketoiminnan asiakassopimusten tulouttamisessa panokseen perustuvaa menetelmää. Menetelmää käytetään, kun projektin lopputulosta voidaan arvioida luotettavasti. Panokseen perustuvantuloutusmenetelmän mukaisesti konserni tulouttaa projektia valmiusasteen mukaisesti, joka lasketaan vertaamalla tiettyyn päivään mennessä aiheutuneita kustannuksia projektin arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Laskutus on kytketty sopimuksessa sovittuihin maksuposteihin.

IFRS 15 käyttöönotto ei ole vaikuttanut suoritevelvoitteiden yksilöimiseen, transaktiohinnan määrittämiseen tai suoritevelvoitteiden täyttämisen ajankohtaan.

Tarkempi kuvaus vuodesta 2018 alkaen sovellettavista laatimisperiaatteista on kuvattu osiossa Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet.

Vuonna 2018 konserni otti käyttöön useita International Accounting Standards Boardin (IASB) julkaisemia IFRSstandardien ja tulkintojen muutoksia, jotka tulivat voimaan tilikausilla, jotka alkavat 1. tammikuuta 2018 tai sen jälkeen. Näiden muutosten käyttöönotolla ei ole ollut merkittävää vaikutusta tässä tilinpäätöksessä esitettäviin liitetietoihin tai lukuihin.

IFRS 2 (muutokset) Osakeperusteisesti maksettavien liiketoimien luokittelu ja arvostaminen

Konserni on ottanut käyttöön muutokset IFRS 2:n ensimmäistä kertaa vuonna 2018. Muutokset selventävät seuraavia seikkoja:

1) Käteisvaroina maksettavan osakeperusteisen liiketoimen käyvän arvon arvioinnissa oikeuden syntymisehtojen ja lopullista oikeutta synnyttämättömien ehtojen kirjanpitokäsittelyn tulisi seurata samaa menettelyä kuin omana pääomana maksettavan osakeperusteisen liiketoimen kohdalla.

2) Mikäli verolaki tai sääntely edellyttää yhtiötä pidättämään tietyn määrän oman pääoman ehtoisia instrumentteja, rahalliselta arvoltaan työntekijöiden verovelvoitetta vastaavan määrän työntekijän verovelan kuittaamiseksi ja myöhemmin maksamiseksi veroviranomaiselle (tyypillisesti rahana), ts. osakeperusteisessa järjestelyssä on nettosuoritusominaisuus, on tällainen järjestely luokiteltava kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavaksi liiketoimeksi edellyttäen, että osakeperusteinen maksu olisi luokiteltu omana pääomana maksettavaksi liiketoimeksi ilman sen sisältämää nettosuoritusominaisuutta.

3) Osakeperusteisessa maksussa tapahtuva muutos, joka muuttaa liiketoimen käteisvaroina maksettavasta omana pääomana maksettavaksi käsitellään seuraavasti:

(i) alkuperäinen velka kirjataan pois taseesta;

(ii) omana pääomana maksettava osakeperusteinen maksu kirjataan myönnetyn oman pääoman ehtoisen instrumentin muutospäivän käypään arvoon siltä osin kuin työtä on suoritettu muutospäivään mennessä; ja

(iii) mahdollinen ero muutospäivän velan kirjanpitoarvon ja omaan pääomaan kirjattavan arvon välillä kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Näiden muutosten käyttöönoton seurauksena konserni on 1. tammikuuta 2018 kirjannut pois taseesta 1,0 miljoonan euron velan ja samana päivänä omana pääomana maksettava osakeperusteinen maksu 1,0 miljoonan euroa kirjattiin kertyneisiin voittovaroihin.

Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin 2014–2016: Muutokset IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin standardiin

Konserni on ottanut käyttöön vuosittaiset parannukset 2014-2016 –kokonaisuuteen sisältyneet muutokset IAS 28 – standardin ensimmäistä kertaa vuonna 2018. Muutokset selventävät, että pääomasijoitusyhtiön tai muun vastaavanlaisen yhteisön käytettävissä oleva valinta arvostaa sijoitukset osakkuus- tai yhteisyrityksissä alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon tuloslaskelman kautta (FVTPL) on valittavissa erikseen jokaisen osakkuus- ja yhteisyrityksen kohdalla ja tämä valinta tulisi tehdä osakkuus- tai yhteisyrityksen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.

Muutokset selventävät vastaavasti myös muun kuin sijoitusyhteisön käytettävissä olevaa valintaa säilyttää sen osakkuusja yhteisyritysten, jotka ovat sijoitusyhteisöjä, tekemät käypään arvoon arvostukset silloin, kun yhdistely tapahtuu pääomaosuusmenetelmällä. Tämä valinta on käytettävissä erikseen jokaisen sijoitusyhteisön määritelmän täyttävän osakkuus- ja yhteisyrityksen kohdalla.

IFRIC 22 –tulkinta Ulkomaanrahan määräiset liiketoimet ja etukäteisvastike

IFRIC 22 käsittelee sitä, miten "liiketoimen toteutumispäivä" tulee määritellä omaisuuserän, kulun tai tuoton alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käytettävää valuuttakurssia määritettäessä tilanteessa, jossa vastike kyseisestä erästä on maksettu tai saatu ulkomaanrahan määräisenä ennakkoon, mistä on seurannut ei-monetaarisen omaisuuserän tai eimonetaarisen velan kirjaaminen (esim. palautuskelvoton talletus tai myynnin jaksotus).

Tulkinnan mukaan liiketoimen toteutumispäivä on se päivä, jolloin yhtiö ensimmäisen kerran kirjaa ei-monetaarisen omaisuuserän tai ei-monetaarisen velan ennakkoon maksetun tai saadun vastikkeen seurauksena. Mikäli ennakkoon maksettuja tai saatuja eriä on useita, tulkinta vaatii yhtiötä määrittämään liiketoimen toteutumispäivän jokaiselle ennakkoon maksetulle tai saadulle vastikkeelle erikseen.

Julkaistut uudet ja uudistetut IFRS-standardit, jotka eivät vielä ole voimassa

Sinä päivänä, jona tämä tilinpäätös on hyväksytty julkaistavaksi, konserni ei ole ottanut käyttöön seuraavia uusia ja uudistettuja IFRS-standardeja, jotka on julkaistu, mutta jotka eivät vielä ole tulleet voimaan. Konserni ei odota alla listattujen standardien käyttöönotolla olevan merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätöksiin tulevina kausina, ellei alla toisin mainita.

IFRS 16 Vuokrasopimukset

IFRS 16 -standardia sovelletaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS 16 sisältää kattavan mallin vuokrajärjestelyiden tunnistamiseen ja tilinpäätöskäsittelyyn sekä vuokralleottajan että vuokralleantajan näkökulmasta. IFRS 16 korvaa nykyisen IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin sekä siihen liittyvät tulkinnat. Uponor soveltaa uutta standardia 1.1.2019 alkaen ja käyttää siirtymässä yksinkertaistettua siirtymämenetelmää, jolloin vertailutietoja 31.12.2018 päättyneeltä tilikaudelta ei oikaista.

IFRS 16 korvaa IAS 17 -standardin ja edellyttää lähtökohtaisesti kaikkien vuokrasopimusten merkitsemistä taseeseen. Niiden vuokrasopimusten osalta, jotka ovat IAS 17 -standardin mukaisesti luokiteltu operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi, Uponor kirjaa vuokrasopimusvelan taseeseen. Vuokrasopimusvelka arvostetaan siirtymähetkellä jäljellä olevien vuokramaksujen nykyarvoon, joka on diskontattu vuokralleottajan siirtymähetken lisäluoton korolla. Siirtymähetkellä 1.1.2019 Uponor merkitsee vuokrasopimuskohtaisesti käyttöoikeusomaisuushyödykkeen taseeseen vuokrasopimusvelkaa vastaavaan määrään. Tuloslaskelmaan kirjataan vuokra-ajalle käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja vuokrasopimusvelasta aiheutuvat korkokulut vuokrakulujen sijaan.

Konsernin käyttöoikeusomaisuushyödykkeet koostuvat pääasiassa kiinteistöistä (toimistot ja varastot maa-alueineen), autoista ja trukeista. Konsernilla ei ole palvelusopimuksia, jotka sisältäisivät käyttöoikeusomaisuushyödykkeitä. Uponor on lisäksi vuokrannut hyödykkeitä rahoitusleasingsopimuksilla. Nämä hyödykkeet on jo aikaisemmilla tilikausilla kirjattu taseeseen, eikä niiden kirjaaminen ja esittämistapa muutu IFRS 16 -standardin käyttöönoton yhteydessä.

IFRS 16 -standardi sallii kaksi käytännön helpotusta liittyen lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiin hyödykkeisiin. Lyhytaikaiset vuokrasopimukset ovat sopimuksia, joiden vuokra-aika on enintään 12 kuukautta. Arvoltaan vähäisiin hyödykkeisiin luokitellaan hyödykkeet, jotka ovat konsernin kannalta arvoltaan vähäisiä. Uponor soveltaa näitä kahta käytännön helpotusta eikä näin ollen sovella IFRS 16 -standardia lyhytaikaisiin sopimuksiin tai arvoltaan vähäisiin hyödykkeisiin. Uponor ei myöskään sovella IFRS 16 -standardia aineettomiin hyödykkeisiin.

IFRS 16 -standardin mukaisesti vuokralleottaja määrittää vuokra-ajaksi sen ajanjakson, joka vuokrasopimuksen puitteissa ei ole peruutettavissa. Lisäksi vuokra-ajan määrittämisessä otetaan huomioon mahdolliset jatko- tai päättämisoptiot, jos kyseisten optioiden käyttäminen on kohtuullisen varmaa. Uponor on analysoinut vuokrasopimusten odotettavissa olevia vuokra-aikoja ottaen huomioon mahdolliset jatko- ja päättämisoptiot osana vuokrakautta. Tunnistetut vuokrasopimukset ovat joko toistaiseksi voimassaolevia tai määräaikaisia. Johto on arvioinut odotettavissa olevan vuokra-ajan vuokrasopimuskohtaisesti. Odotettavissa oleva vuokra-aika perustuu johdon arvioon ajanjaksosta, jota voidaan arvioida kohtuullisella varmuudella. Arviota odotettavissa olevasta vuokra-ajasta tukee myös vuokrasopimuskohtainen analyysi odotettavissa olevasta vuokra-ajasta sekä analyysit mahdollisesta irtisanomisesta koituvista lisäkuluista. Muut toistaiseksi voimassaolevat vuokrasopimukset on määritelty lyhytaikaisiksi, sillä ne on arvioitu päätettäviksi seuraavan 12 kuukauden aikana. Lisäksi Uponor on päättänyt siirtymäsääntöihin liittyvien helpotusten mukaisesti olla soveltamatta IFRS 16 -standardia sellaisiin vuokrasopimuksiin, joiden vuokra-aika päättyy 12 kuukauden sisällä standardin soveltamisen aloittamisajankohdasta eli vuoden 2019 aikana.

IFRS 16 -standardin mukaisesti vuokralleottaja arvostaa sopimuksen alkamisajankohtana vuokrasopimusvelan diskonttaamalla sopimuksen tulevat vähimmäisvuokrat nykyarvoon. Käytetty diskonttokorko on joko vuokrasopimuksen sisäinen korko tai lisäluoton korko. Uponorin vuokrasopimusten sisäinen korko ei ole helposti määritettävissä ja näin ollen, tulevat vähimmäisvuokramaksut diskontataan käyttäen Uponorin lisäluoton korkoa. Lisäluoton korko määritellään standardin mukaan koroksi, jota vuokralleottaja maksaisi lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin rahat, jotka tarvitaan käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän hankkimiseksi. Uponor on määrittänyt diskonttokoron ottamalla huomioon vuokrasopimuskauden tilikauden päättymispäivänä ja vuokrasopimuksen taloudellisen ympäristön.

Arvio IFRS 16 -standardin vaikutuksesta Uponorin taseeseen 1.1.2019 on noin 45 miljoonaa euroa lisäten vuokrasopimusvelkojen määrää. Käyttöoikeusomaisuuserien määrä nousee lähes saman määrän.

IFRS 16 -standardin käyttöönotosta johtuen sekä konsernin liikevoitto että korkokulut kasvavat hieman vuonna 2019. Tämä johtuu muuttuneesta kirjanpitokäsittelystä niiden vuokrasopimusten osalta, jotka käsiteltiin IAS 17 -standardin mukaan operatiivisina vuokrasopimuksina.

IFRS 9:n muutokset: Etukäteen suoritettavaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen kompensaatio

IFRS 9:n muutokset selventävät, että sen arvioimiseksi, täyttääkö etukäteen suoritettavaa maksua koskeva ominaisuus SPPI-testin ehdot, option käyttävä taho voi maksaa tai saada kohtuullisen korvauksen etukäteen suoritetusta maksusta riippumatta siitä, mistä etukäteismaksu johtuu. Toisin sanottuna, etukäteen suoritettavaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen kompensaatio eivät automaattisesti tarkoita, että SPPI-testin ehdot eivät voi täyttyä.

Muutokset tulevat voimaan 1. tammikuuta 2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla ja ennenaikainen soveltaminen on sallittua. Muutoksiin liittyy erityisiä siirtymäsääntöjä riippuen siitä, milloin IFRS 9 -standardia sovelletaan ensimmäistä kertaa.

Konserni ei odota näiden muutosten tulevalla käyttöönotolla olevan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 28:n muutokset: Pitkäaikaiset osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä

Muutokset selventävät, että IFRS 9 -standardi ja sen arvon alentumista koskevat vaatimukset koskevat pitkäaikaisia osuuksia. Tämän lisäksi, sovellettaessa IFRS 9 -standardia pitkäaikaisiin osuuksiin, yhtiö ei ota huomioon IAS 28 standardin vaatimia kirjanpidollisia oikaisuja näiden osuuksien kirjanpitoarvoihin (ts. pitkäaikaisten osuuksien kirjanpitoarvoon sijoituskohteen tappioiden kohdistamisesta tai arvon alentumisen arvioinnista IAS 28:n mukaisesti tehtyjä oikaisuja).

Muutoksia tulee soveltaa takautuvasti 1. tammikuuta 2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Ennenaikainen soveltaminen on sallittua. Muutoksiin liittyy erityisiä siirtymäsääntöjä riippuen siitä, otetaanko muutokset käyttöön yhtä aikaa IFRS 9:n soveltamisena aloittamisen kanssa. Muutoksia ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Konserni ei odota näiden muutosten tulevalla käyttöönotolla olevan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin 2015–2017: Muutokset standardeihin IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen, IFRS 11 Yhteisjärjestelyt, IAS 12 Tuloverot and IAS 23 Vieraan pääoman menot

IAS 12 Tuloverot. Muutokset tarkentavat, että yhtiön tulisi kirjata osinkojen tuloveroseuraamukset tulosvaikutteisesti, muihin laajan tuloksen eriin tai omaan pääomaan perustuen siihen, mihin yhtiö alun perin kirjasi ne liiketapahtumat, joiden perusteella voitonjakokelpoisia voittoja syntyi. Näin toimitaan riippumatta siitä, sovelletaanko jaettuihin ja eijaettuihin voittoihin samaa verokantaa.

IAS 23 Vieraan pääoman menot. Muutokset selventävät, että jos nimenomaisesti omaisuuserän hankkimista varten otettua lainaa on jäljellä sen jälkeen, kun siihen liittyvä omaisuuserä on valmis sille aiottuun käyttötarkoitukseen tai myytäväksi, siirtyy tämä laina osaksi yhtiön yleisesti lainaksi ottamia varoja laskettaessa yleisen lainanoton rahoituskerrointa.

IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen. IFRS 3 -standardin muutokset selventävät, että yhtiön saadessa määräysvallan liiketoiminnassa, joka on yhteinen toiminto, yhtiö soveltaa vaiheittaista hankintaa koskevia kirjanpitokäsittelyvaatimuksia mukaan lukien sen yhteisen toiminnon aiemman omistuksen uudelleen arvostus käypään arvoon. Uudelleen arvostuksen kohteena olevaan aiempaan omistukseen luetaan mukaan mahdolliset yhteiseen toimintoon liittyvät kirjaamattomat omaisuuserät, velat ja liikearvo.

IFRS 11 Yhteisjärjestelyt. IFRS 11 -standardin muutoksilla selvennetään, että silloin, kun osapuoli, joka osallistuu, mutta jolla ei ole määräysvaltaa yhteisessä toiminnossa, joka on liiketoiminta, saa yhteisen määräysvallan tässä yhteisessä toiminnossa, ei tämä osapuoli arvosta yhtiön aiempaa omistusta kyseisessä yhteisessä toiminnossa uudelleen.

Kaikki muutokset tulevat voimaan 1. tammikuuta 2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla ja eivät yleensä edellytä takautuvaa soveltamista. Ennenaikainen soveltaminen on sallittua. Muutoksia ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Konserni ei odota näiden muutosten tulevalla käyttöönotolla olevan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin muutokset: Järjestelyn muuttaminen, järjestelyn supistaminen tai velvoitteen täyttäminen

Muutokset selventävät, että aiempaan työsuoritukseen perustuva meno (tai velvoitteen täyttämisestä johtuva voitto tai tappio) lasketaan arvostamalla etuuspohjainen velka (omaisuuserä) käyttäen päivitettyjä oletuksia ja vertaamalla tarjottavia etuuksia ja järjestelyyn kuuluvia varoja ennen järjestelyn muuttamista (tai supistamista tai velvoitteen täyttämistä) ja sen jälkeen, mutta jättäen huomioimatta omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksen (jollainen voi syntyä silloin, kun etuuspohjainen järjestely on ylijäämäinen). IAS 19 on nyt selkeä sen suhteen, että järjestelyn muuttamisesta (tai supistamisesta tai velvoitteen täyttämisestä) mahdollisesti seuraava omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksen muuttuminen määritetään toisessa vaiheessa ja kirjataan normaaliin tapaan muihin laajan tuloksen eriin.

Myös kauden työsuoritukseen perustuvan menon ja etuuspohjaisen nettovelan (omaisuuserän) nettokoron arvostukseen liittyviä kappaleita on muutettu. Yhtiön tulee nyt käyttää tämän uudelleenarvostuksen perusteella päivitettyjä oletuksia järjestelyn muuttamisen jälkeen jäljellä olevan raportointikauden kauden työsuoritukseen perustuvan menon ja nettokoron määrittämiseen. Nettokoron osalta muutokset selventävät, että järjestelyn muuttamisen jälkeiselle kaudelle nettokorko lasketaan kertomalla IAS 19.99 mukaisesti uudelleen määritetty etuuspohjainen nettovelka (omaisuuserä) uudelleen määrityksessä käytetyllä diskonttauskorolla (ottaen huomioon myös saatujen maksujen ja etuuksien maksamisen vaikutuksen etuuspohjaiseen nettovelkaan (omaisuuserään)).

Muutoksia sovelletaan ei-takautuvasti. Muutokset koskevat ainoastaan järjestelyjen muuttamista, supistamista tai velvoitteiden täyttämistä, joka tapahtuu sen kauden, jonka aikana IAS 19:n muutokset otetaan ensikertaa käyttöön, alkaessa tai tämän jälkeen. IAS 19:n muutokset tulevat voimaan 1. tammikuuta 2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, mutta ennenaikainen käyttöönotto on sallittua, jos yhtiö näin valitsee. Muutoksia ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Konserni ei odota näiden muutosten tulevalla käyttöönotolla olevan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardin ja IAS 28:n muutokset: Omaisuuserien myynti tai siirto sijoittajayrityksen ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä.

IFRS 10 ja IAS 28 -standardien muutokset koskevat tilanteita, joissa sijoittajayrityksen ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä tapahtuu omaisuuserien myynti tai siirto. Erityisesti muutoksilla todetaan, että voitoista ja tappioista, jotka syntyvät määräysvallan menettämisestä sellaisessa tytäryhtiössä, jossa ei ole liiketoimintaa, liiketoimella pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävän osakkuus- tai yhteisyrityksen kanssa, kirjataan emoyhtiön tuloslaskelmaan vain se osa, joka liittyy ulkopuolisten sijoittajien osuuteen kyseisestä osakkuus- tai yhteisyrityksestä. Samoin voitoista ja tappioista, jotka syntyvät entisessä tytäryhtiössä (joka on muuttunut pääomaosuusmenetelmällä käsiteltäväksi osakkuustai yhteisyritykseksi) jäljellä olevan osuuden uudelleen arvostuksesta käypään arvoon kirjataan entisen emoyhtiön tuloslaskelmaan vain sen osa, joka liittyy ulkopuolisten sijoittajien osuuteen uudessa osakkuus- tai yhteisyrityksessä.

IASB ei ole vielä päättänyt muutosten voimaantulopäivää; ennenaikainen soveltaminen on kuitenkin sallittua.

Konserni odottaa, että näiden muutosten käyttöönotolla voi olla vaikutusta konsernitilinpäätökseen tulevina kausina, jos tällaisia liiketoimia tehdään.

IFRIC 23 Tuloverokäsittelyjä koskeva epävarmuus

IFRIC 23 ohjeistaa, miten kirjanpidollinen veropositio määritetään silloin, kun tuloverokäsittelyyn liittyy epävarmuutta. Tulkinta edellyttää yrityksiä:

• määrittämään milloin epävarmat veropositiot arvioidaan erikseen ja milloin kokonaisuutena; ja
• arvioimaan, onko todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy epävarman veroposition käsittelyn, tai ehdotetun käsittelyn, yhtiön tuloveroilmoituksessa:
• o Mikäli kyllä, yhtiön tulee määrittää sen kirjanpidollinen veropositio yhdenmukaisesti käytetyn verokäsittelyn tai suunnitellun käsittelyn kanssa.
• o Mikäli ei, yhtiön tulee ottaa huomioon epävarmuuden vaikutus määrittäessään kirjanpidollista veropositiota.

Uusi tulkinta tulee voimaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Yhtiöt voivat ottaa tulkinnan käyttöön joko täysin takautuvasti soveltaen tai mukautetusti ilman vertailutietojen oikaisemista takautuvasti tai ei-takautuvasti.

Konserni ei odota näiden muutosten tulevalla käyttöönotolla olevan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS 3:n muutokset: Liiketoiminnan määritelmä

Liiketoiminnan määritelmän (IFRS 3:n muutokset) julkaisun mukanaan tuomat muutokset vaikuttavat ainoastaan IFRS 3 standardin Liitteeseen A Määritelmät, soveltamisohjeistukseen ja havainnollistaviin esimerkkeihin. Muutokset selventävät, että tullakseen käsitellyksi liiketoimintana, hankitun toimintojen ja omaisuuserien kokonaisuuden tulee sisältää vähintäänkin panos ja itsenäinen prosessi, joilla on yhdessä merkittävää vaikutusta kykyyn tuottaa tuotoksia. Muutokset myös rajaavat liiketoiminnan ja tuotosten määritelmiä keskittymällä asiakkaille tarjottaviin tuotteisiin ja palveluihin ja poistamalla viittaukset kykyyn vähentää kustannuksia. Muutokset myös lisäävät ohjeistusta ja havainnollistavia esimerkkejä auttamaan yhtiöitä sen arvioimisessa, milloin hankinnan kohde on itsenäinen prosessi. Sen arvioimista, pystyvätkö markkinaosapuolet korvaamaan puuttuvia panoksia tai prosesseja ja jatkamaan tuotosten tuottamista, ei enää vaadita ja standardiin lisätään valinnainen toiminnan keskittymisen testi, joka sallii yksinkertaistetun arvioinnin siitä, että hankittu toimintojen ja omaisuuserien kokonaisuus ei ole liiketoiminta.

Muutokset tulevat voimaan koskien liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankintahetki on 1. tammikuuta 2020 tai sen jälkeen alkavan tilikauden alussa tai myöhemmin. Muutoksia ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Konserni ei odota näiden muutosten tulevalla käyttöönotolla olevan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 1 ja IAS 8:n muutokset: Olennaisuuden määritelmä

IAS 1 ja IAS 8 -standardien muutokset selkeyttävät olennaisuuden määritelmää ja yhdenmukaistavat käsitteellisessä viitekehyksessä ja standardeissa käytetyt määritelmät. Uusi "olennaisuuden" määritelmä on seuraava: Information is material if omitting, misstating or obscuring it could reasonably be expected to influence decisions that the primary users of general purpose financial statements make on the basis of those financial statements, which provide financial information about a specific reporting entity.

Uuden määritelmän uudet osa-alueet ovat:

• Obscuring. Nykyinen määritelmä keskittyi ainoastaan tiedon esittämättä jättämiseen tai virheelliseen esittämiseen. Nyt olennaisen tiedon peittäminen muulla tiedolla, joka voitaisiin jättää esittämättä voi johtaa samaan lopputulokseen.
• Could reasonably be expected to influence. Nykyinen määritelmä käytti sanoitusta "voisi vaikuttaa", mutta tätä pidettiin viittauksen liian laajaan määritelmään huomioitavista tapahtumista.
• Primary users. Nykyinen määritelmä viittasi vain "käyttäjiin", mikä voitaisiin ymmärtää liian laajasti, kun tehdään päätöksiä esitettävistä tiedoista.

Muutokset tulevat voimaan 1. tammikuuta 2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Ennenaikainen soveltaminen on sallittua. Muutoksia ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Konserni ei odota näiden muutosten tulevalla käyttöönotolla olevan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

2. Toimintasegmentit

Uponorin segmenttirakenne muodostuu liiketoimintojen ja maantieteellisten alueiden pohjalta määritellyistä kolmesta segmentistä, jotka ovat Talotekniikka – Eurooppa, Talotekniikka – Pohjois-Amerikka sekä Uponor Infra. Segmenttien riskit ja tuotot eroavat markkina- ja liiketoimintaympäristön, tuotetarjonnan, palveluiden sekä asiakasrakenteen osalta. Liiketoiminnan johto, valvonta ja raportointirakenteet on ryhmitelty liiketoimintasegmenttien mukaisesti. Raportoitavat segmentit ovat yksilöityjä toimintasegmenttejä, joita ei ole yhdistelty.

Talotekniikka – Eurooppa vastaa talotekniikan liiketoiminnoista Euroopassa ja Aasiassa sekä vientitoiminnoista niihin Euroopan ulkopuolisiin maihin, joissa Uponorilla ei ole omaa toimintaa. Uponor ilmoitti joulukuussa 2018 luopuvansa Aasian toiminnoistaan vuoden 2019 aikana. Talotekniikka – Pohjois-Amerikka vastaa talotekniikan liiketoiminnasta Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Talotekniikka Uponorissa tarkoittaa lähinnä asuin-, liike- ja julkisten rakennusten sisäilmaja käyttövesiputkijärjestelmiä. Talotekniikan asiakaskunta koostuu pääosin LVI-asennusliikkeistä ja rakennusyhtiöistä.

Uponor Infra on erikoistunut kunnallistekniseen putkiliiketoimintaan Pohjois-Euroopassa, jonka lisäksi sillä on liiketoimintaa Keski-Euroopassa. Uponor Infralla oli liiketoimintaa myös Pohjois-Amerikassa elokuun 2018 loppuun asti. Sen tuotteita ja palveluja, kuten kunnallisteknisiä painevesiputkistoja, viemäröinti- ja jätevesijärjestelmiä sekä projektipalveluita, myydään kunnallistekniikan uudis- tai korjausrakentamista harjoittaville laitos- ja yritysasiakkaille.

Muut-segmentti sisältää konsernitoiminnot.

Taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja seuranta kohdistuvat lähinnä liiketoimintayksiköiden liikevaihto- ja liikevoittolukuihin sekä liikevoittoon kohdistuvien kustannustekijöiden seurantaan ja operatiivisen nettokäyttöpääoman määrään. Konsernin resursseja johdetaan muun muassa kohdentamalla investointeja liiketoimintatarpeiden pohjalta sekä mitoittamalla henkilöstön määrä ja osaaminen vastaamaan liiketoimintaprosessien tarpeita.

Segmenttien raportointi noudattaa konsernin laadintaperiaatteita. Segmenttien välinen liiketoiminta on markkinaperusteista ja kaikki segmenttien väliset myynnit sekä sisäiset katteet eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä.

Segmenttien tuotto vastaa liikevaihtoa ja segmenttien tuloksella tarkoitetaan liikevoittoa konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Tuloslaskelmaerät sisältävät kunkin segmentin jatkuvat toiminnot ja tase-erät muodostuvat kunkin tilinpäätöshetken konsernirakenteen mukaisesti.

Segmenttien varat sisältävät tase-erät, jotka ovat joko suoraan tai perustellusti kohdistettavissa liiketoimintasegmenteille. Varat koostuvat pääasiassa korottomista varoista kuten aineellisista ja aineettomista käyttöomaisuushyödykkeistä, vaihto-omaisuudesta, toimintaan liittyvistä siirtyvistä eristä sekä myyntisaamisista ja muista saamisista.

2018 M€	Talotekniikka - Eurooppa	Talotekniikka - Pohjois- Amerikka	Uponor Infra	Muut	Eliminoinnit	Uponor-konserni	2017 M€	Talotekniikka - Eurooppa	Talotekniikka - Pohjois- Amerikka	Uponor Infra	Muut	Eliminoinnit	Uponor-konserni
Liikevaihto, ulkoinen	521,7	340,5	334,2	-	-	1 196,3	Liikevaihto, ulkoinen	520,6	328,2	321,6	-	-	1 170,4
Liikevaihto, sisäinen Liikevaihto yhteensä	2,6 - 524,2	340,5	3,2 337,3	- -	-5,7 -5,7	- 1 196,3	Liikevaihto, sisäinen Liikevaihto yhteensä	1,1 - 521,7	328,2	1,9 323,4	- -	-3,0 -3,0	- 1 170,4
Liikevoitto Liikevoitto %	31,1 5,9	46,6 13,7	35,1 10,4	-5,2	-0,9	106,7 8,9	Liikevoitto Liikevoitto %	40,0 7,7	49,7 15,1	12,0 3,7	-4,2	-1,6	95,9 8,2
Rahoitustuotot						14,4	Rahoitustuotot						14,7
Rahoituskulut						22,9	Rahoituskulut						20,1
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta						-4,7	Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta						-2,3
Tuloverot						30,3	Tuloverot						22,8
Tilikauden tulos						63,2	Tilikauden tulos						65,4
Varat	357,0	286,1	171,5	358,5	-386,5	786,6	Varat	365,6	233,7	210,4	400,2	-344,2	865,8
Velat Segmenteille allokoidut velat yhteensä Allokoimaton osuus Oma pääoma ja velat yhteensä	305,0	232,0	58,3	261,7	-424,1	432,9 353,7 786,6	Velat Segmenteille allokoidut velat yhteensä Allokoimaton osuus Oma pääoma ja velat yhteensä	293,6	176,3	69,6	345,8	-367,9	517,4 348,4 865,8
Investoinnit	16,1	27,6	9,5	0,8	-	54,0	Investoinnit	13,5	39,7	9,7	0,5	-	63,4
Poistot ja arvonalentumiset	16,4	15,1	9,9	1,0	0,0	42,4	Poistot ja arvonalentumiset	14,0	12,4	11,0	1,7	0,0	39,2
Henkilöstö keskimäärin	2 073	925	999	77	0	4 074	Henkilöstö keskimäärin	2 065	808	1 041	76	-	3 990

Tuottoja koskeva erittely

Konserni jakaa asiakkaiden kanssa tehdyistä sopimuksista kirjattavat tuotot luokkiin, jotka kuvaavat taloudellisten tekijöiden vaikutusta tulojen ja kassavirtojen luonteeseen, määrään, ajoitukseen ja epävarmuuteen. Alla erittely konsernin asiakkaiden kanssa tehtyjen sopimuksien tuotoista, mukaan lukien tuottojen täsmäytys.

		1-12/ 2018			1-12/ 2017
Myyntituotot asiakassopimuksista	Tavaroiden	Palvelujen		Tavaroiden	Palvelujen
	myynti	tuottaminen	Yhteensä	myynti	tuottaminen	Yhteensä
Talotekniikka - Eurooppa	489,4	32,2	521,6	486,5	34,1	520,6
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka	340,5	0,0	340,5	328,2	0,0	328,2
Uponor Infra	316,9	17,3	334,2	311,5	10,1	321,6
Ulkoiset myyntituotot yhteensä	1 146,8	49,5	1 196,3	1 126,2	44,2	1 170,4
Sisäiset myyntituotot	5,7		5,7	2,9		2,9
Yhteensä	1 152,5	49,5	1 202,0	1 129,1	44,2	1 173,3
Eliminoinnit	-5,7		-5,7	-2,9		-2,9
Yhteensä	1 146,8	49,5	1 196,3	1 126,2	44,2	1 170,4

Tavaroiden myynti

Konsernin myyntituotot asiakassopimuksista sisältävät yleensä yhden suoritusvelvoitteen. Konserni on arvioinut, että myyntituotto kirjataan tiettynä ajanhetkenä yleensä silloin, kun tavara on toimitettu asiakkaalle, asiakas on hyväksynyt toimituksen ja määräysvalta tuotteeseen on siirtynyt asiakkaalle. Määräysvallan tarkka ajoitus arvioidaan sopimuskohtaisesti ottamalla huomioon toimitusehdot, asiakkaan hyväksyntää koskevat sopimusehdot ja asiakkaan mahdollisuus saada hyötyä toimitetuista tuotteista

Palvelujen tuottaminen sisältäen projektiliiketoiminnan

Tyypillisesti sopimuksessa luvatut tavarat ja palvelut eivät ole erotettavissa olevia ja näin ollen suurimmassa osassa tapauksista konserni käsittelee tavarat ja palvelut yhtenä suoritevelvoitteena. Konserni on arvioinut, että palveluiden tuottamiseen, sisältäen projektiliiketoiminnan, liittyvä suoritevelvoite täyttyy ajan kuluessa, sillä konsernin suoritteesta ei synny omaisuuserää, jolla olisi konsernille vaihtoehtoista käyttöä. Konsernilla on täytäntöönpantavissa oleva oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tuotetusta suoritteesta tai konsernin suoritteesta syntyy omaisuuserä tai se parantaa omaisuuserää, johon asiakkaalla on määräysvalta, sitä mukaa kuin omaisuuserä syntyy tai sitä parannetaan.

Koko yhteisöä koskevat tiedot

Tuotteita ja palveluita koskevat tiedot

	2018	2017
Liikevaihto
Talotekniset ratkaisut	859,5	848,7
Yhdyskuntatekniset ratkaisut	336,8	321,6
Uponor-konserni	1 196,3	1 170,4
Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot
	2018	2017
Liikevaihto
Yhdysvallat	322,2	308,0
Saksa	150,0	154,5
Suomi	131,8	120,9
Ruotsi	114,4	113,0
Kanada	86,1	100,6
Tanska	51,3	51,1
Alankomaat	41,9	41,5
Espanja	39,2	37,4
Norja	33,7	30,0
Puola	30,6	21,7
Muut	195,1	191,7
Uponor-konserni	1 196,3	1 170,4
	2018	2017
Pitkäaikaiset varat
Yhdysvallat	144,2	122,1
Suomi	42,1	39,0
Ruotsi	40,9	40,5
Saksa	37,2	36,4
Puola	31,3	33,8
Muut	5,8	22,9
Uponor-konserni	301,5	294,7

Tuotot konsernin ulkopuolelta on esitetty asiakkaiden maantieteellisen sijainnin mukaan. Pitkäaikaiset varat on puolestaan esitetty varojen sijaintimaan mukaan. Pitkäaikaiset varat eivät sisällä liikearvoa ja laskennallisia verosaamisia.

3. Liiketoimintojen ja tytäryritysten myynnit

Uponor ilmoitti 31. elokuuta, että sen tytäryhtiö Uponor Infra Oy ja Wynnchurch Capital, amerikkalainen pääomasijoittaja, allekirjoittivat liiketoimintakauppasopimuksen Uponor Infran Pohjois-Amerikan liiketoiminnasta. Uponor Infra Oy päätti vetäytyä kyseisestä yritystoiminnasta, koska sen strateginen painopiste on ollut Euroopan liiketoiminnassa, jossa sen on mahdollista löytää synergioita Uponorin Talotekniikka – Eurooppa -segmentin kanssa: esimerkiksi vahva brändi ja yhteiset jakelukanavat. Velaton käteismyyntihinta oli 62,5 miljoonaa Kanadan dollaria (noin 41 miljoonaa euroa).

Lisäksi 5. syyskuuta ilmoitettiin että Uponor ja Swegon Group AB allekirjoittivat Zent-Frenger GmbH:n koko osakekannan myyntiä koskevan kauppakirjan. Uponor osti vuonna 2012 Zent-Frengerin, joka on jäähdyttävien kattopaneelien johtava valmistaja Saksassa, tavoitteenaan laajentaa tuotevalikoimaansa ja löytää synergioita isoissa kaupallisissa projekteissa. Strategiset tavoitteet eivät toteutuneet ja erilaisista liiketoimintamalleista johtuen operatiiviset synergiat olivat rajalliset. Velaton käteismyyntihinta oli 16 miljoonaa euroa. Zent-Frenger oli osa Uponorin Talotekniikka – Eurooppa -segmenttiä. Kauppa saatiin päätökseen lokakuun lopussa 2018.

Näistä liiketoimintojen kauppahinta oli kokonaisuudessaan nettona 54,6 miljoonaa euroa. Netto myyntivoitto 15,7 miljoonaa euroa, sisältäen transaktiokustannukset, kirjattiin liiketoiminnan muihin tuottoihin.

	2018	2017
Myytyjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvo
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	12,1	-
Aineettomat hyödykkeet	10,3	-
Muut pitkäaikaiset varat	0,0	-
Vaihto-omaisuus	10,4	-
Myyntisaamiset ja muut saamiset	25,3	-
Rahavarat	0,8	-
Varat yhteensä	58,9	-
Eläkevelvoitteet ja muut velat	4,9	-
Varaukset	1,0	-
Laskennallinen verovelka	1,2	-
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	14,9	-
Velat yhteensä	22,0	-
Nettovarat	36,9	-
Käteisenä saatu kauppahinta	54,6	-
Myytyjen liiketoimintojen rahavarat	0,8	-
Rahavirtavaikutus	53,8	-

4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

	2018	2017
Liiketoiminnan muut tuotot
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	0,4	2,5
Tuotot tytäryhtiöosakkeiden ja liiketoimintojen myynnistä	15,7	-
Muut erät	0,3	0,6
Yhteensä	16,4	3,1
Liiketoiminnan muut kulut
Tutkimus- ja kehittämiskulut	22,5	23,2
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot	0,2	0,4
Arvonalentumiset	2,8	0,6
Muut erät	0,0	0,2
Yhteensä	25,5	24,4
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastusyhteisö Deloitte
Lakisääteiset tilintarkastuspalvelut	0,9	0,9
Muut palvelut	0,1	0,0
Yhteensä	1,0	0,9

Vuonna 2018 liiketoiminnan muut tuotot sisältävät Uponor Infran Pohjois-Amerikan liiketoiminnan myynnin ja Zent-Frenger GmbH:n myynnin.

Vuonna 2017 liiketoiminnan muut tuotot sisältävät Uponor Infra Oy:n Vaasassa sijainneiden toimisto- ja tuotantotilojen myynnistä saadun 1,9 miljoonan euron myyntivoiton.

5. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

	2018	2017
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet:
- Palkat ja palkkiot	212,1	200,1
- Muut henkilösivukulut	33,0	31,4
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet:
- Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	12,0	11,0
- Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt	0,8	0,9
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet	0,1	0,1
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet	1,2	1,1
Osakeperusteiset maksut
- Kulut osakkeina toteutettavista osuuksista	0,4	1,1
Yhteensä	259,6	245,7
Henkilöstö 31.12.	3 928	4 075
Henkilöstö keskimäärin	4 074	3 990

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään Lähipiiritiedoissa (liite 31).

6. Poistot ja arvonalentumiset

	2018	2017
Poistot ja arvonalentumiset omaisuusryhmittäin
Aineettomat oikeudet	2,6	3,5
Muut aineettomat hyödykkeet	3,7	2,7
Maa- ja vesialueet	0,1	0,1
Rakennukset ja rakennelmat	5,0	4,9
Koneet ja kalusto	25,8	22,8
Muut aineelliset hyödykkeet	5,2	5,2
Yhteensä	42,4	39,2
Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain
Hankinta ja valmistus	28,9	27,4
Varastointimenot	1,3	1,3
Myynti ja markkinointi	4,1	4,1
Hallinto	4,2	4,7
Muut	3,9	1,7
Yhteensä	42,4	39,2

Vuonna 2018 kirjattiin 2,8 (0,6) miljoonaa euroa arvonalentumisia aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin. Toiminnoittain esitettynä tämä sisältyy erään Muut.

7. Rahoitustuotot ja -kulut sekä valuuttakurssimuutokset

	2018	2017
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	0,6	0,2
Korkotuotot korkojohdannaisista	0,0	-
Voitto tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista
- valuuttajohdannaiset netto, ei suojauslaskennan alla	-	7,9
Kurssierot	13,6	6,6
Muut rahoitustuotot	0,2	-
Yhteensä	14,4	14,7
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista	2,9	3,0
Korkokulut korkojohdannaisista	0,5	1,1
Viivekorkojen palautukset	-	-3,6
Tappio tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista
- valuuttajohdannaiset netto, ei suojauslaskennan alla	9,5	-
Kurssierot	9,0	17,7
Muut rahoituskulut	1,0	1,9
Yhteensä	22,9	20,1

Rahoituskuluihin on vuonna 2017 kirjattu 3,6 miljoonaa euroa korkokulujen vähennystä johtuen Suomen korkeimman hallinto-oikeuden syyskuisesta päätöksestä oikaista aiemmin jälkiverotuspäätöksen perusteella määrättyjä viivekorkoja.

Vuonna 2018 varsinaisen liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin sisältyy valuuttakurssitappiota 2,1 (valuuttakurssivoittoa 0,8) miljoonaa euroa. Korkokuluihin sisältyy tavanomaisten korkokulujen lisäksi rahoitusleasingsopimusten korko-osuuksia 0,3 (0,4) miljoonaa euroa.

8. Tuloverot

	2018	2017
Tilikauden ja edellisten tilikausien tuloverot
Tilikaudelta	23,9	27,9
Edellisiltä kausilta	0,0	-2,2
Laskennallisen verovelan muutos	6,4	-2,9
Yhteensä	30,3	22,8
Tuloverojen täsmäytys
Tulos ennen veroja	93,5	88,2
Verot laskettuna Suomen verokannan (20%) mukaan	18,7	17,6
Ulkomaisten verokantojen vaikutus	5,1	10,9
Vähennyskelvottomat menot	4,6	1,5
Verovapaat tulot	-4,3	-2,0
Aikaisemmin kirjaamattomien verotappioiden käyttö	0,0	-2,0
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	3,7	1,4
Verokannan muutoksen vaikutus	0,0	-1,6
Verot aikaisemmilta tilikausilta	0,0	-2,2
Muut erät	2,5	-1,0
Yhteensä	30,3	22,6
Efektiivinen verokanta, %	32,4	25,6

Vuonna 2018 efektiivinen veroaste nousi 32,4 (25,8) prosenttiin. Uponor Infran Pohjois-Amerikan liiketoiminnan ja Zent-Frenger GmbH:n myynti sekä Aasian toimintojen lopettaminen ja Australian myyntitoimiston sulkeminen aiheuttivat kertaluontoisen 4,9 prosenttiyksikön kasvun effektiiviseen veroasteeseen. Vuoden 2018 aikana konserniyhtiöiden verotuksiin vaikuttavassa lainsäädännössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, joilla olisi vaikutusta konsernin laskennallisiin veroihin.

Vuonna 2017 veroihin edellisiltä tilikausilta kirjattiin 1,6 miljoonan euron vähennys. Rahoituskuluihin kirjattiin 3,6 miljoonaa euroa korkokulujen vähennystä johtuen Suomen korkeimman hallinto-oikeuden syyskuisesta päätöksestä oikaista yhtiölle aiemmin vuonna 2011 jälkiverotuspäätöksen perusteella määrättyjä veroja, veronlisäysiä ja viivekorkoja; oikaisun vaikutus veroihin oli yhteensä -2,6 % tai -2,3 miljoonaa euroa. Yhdysvaltain verouudistuksen vaikutus liittyy pakolliseen kotiuttamisvelvollisuuteen ja laskennallisen verosaamisten ja -velkojen uudelleenarvostukseen tulevalla liittovaltion veroasteella 21 % (35 %). Yhdysvaltain verouudistuksen vaikutus oli -2,6 % tai -2,3 miljoonaa euroa. Veroasteeseen vuonna 2017 vaikuttavat tekijät sekä Yhdysvalloissa että Suomessa ovat kertaluontoisia.

Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät verot

2018	Ennen veroja	Vero vaikutus	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset	2,0	-0,4	1,6
Nettosijoitusten suojaus	-0,7	-	-0,7
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	-1,5	0,4	-1,1
Muuntoerot	1,2	0,0	1,2
Yhteensä	1,0	0,0	1,0

2017	Ennen veroja	Vero vaikutus	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset	1,3	-0,1	1,2
Nettosijoitusten suojaus	1,7	-	1,7
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	-0,6	0,2	-0,4
Muuntoerot	-13,2	0,0	-13,2
Yhteensä	-10,8	0,1	-10,7
9. Osakekohtainen tulos		2018	2017
Tilikauden tulos		63,2	65,4
Kauden tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajille		52,8	60,5
Osakkeet, 1 000 kpl
Keskimääräinen painotettu osakemäärä *)		73 123	73 130
Laimennettu keskimääräinen painotettu osakemäärä		73 123	73 130
Laimentamaton osakekohtainen tulos, €		0,72	0,83

Laimennettu osakekohtainen tulos, € 0,72 0,83

* ) Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ei sisällä omia osakkeita.

10. Aineettomat hyödykkeet

2018	Aineettomat oikeudet	Asiakas suhteet	Teknologia	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	Kesken eräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	75,1	11,9	1,5	94,3	2,6	0,0	185,4
Rakennemuutokset	-0,6	-	-	-10,1	-	-	-10,7
Kurssierot	-0,3	-	-	0,0	0,0	-	-0,3
Lisäykset	1,2	-	-	-	0,3	0,1	1,6
Vähennykset	-0,1	-	-	-	-	-	-0,1
Siirrot erien välillä	-41,9	-	-	-	41,8	0,1	0,0
Hankintameno 31.12.	33,4	11,9	1,5	84,2	44,7	0,2	175,9
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	60,9	6,0	0,8	0,7	1,0	-	69,4
Rakennemuutokset	-0,4	-	-	-	-	-	-0,4
Kurssierot	-0,3	-	-	-	0,0	-	-0,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-0,1	-	-	-	-	-	-0,1
Tilikauden poisto	2,6	2,1	0,2	-	0,8	-	5,7
Siirrot erien välillä	-39,8	-	-	-	39,8	-	0,0
Arvonalennukset	0,0	-	-	-	0,6	-	0,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	22,9	8,1	1,0	0,7	42,2	-	74,9
Kirjanpitoarvo 31.12.	10,5	3,8	0,5	83,5	2,5	0,2	101,0

2017	Aineettomat oikeudet	Asiakas suhteet	Teknologia	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	Kesken eräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	74,1	11,9	1,5	94,4	1,1	0,1	183,1
Rakennemuutokset	-	-	-	-	-	-	-
Kurssierot	-0,2	-	-	-0,1	0,0	-	-0,3
Lisäykset	1,8	-	-	-	0,6	-	2,4
Vähennykset	-0,7	-	-	0,0	-	-	-0,7
Siirrot erien välillä	0,1	-	-	-	0,9	-0,1	0,9
Hankintameno 31.12.	75,1	11,9	1,5	94,3	2,6	-	185,4
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	58,3	3,6	0,7	0,7	0,8	-	64,1
Rakennemuutokset	-	-	-	-	-	-	-
Kurssierot	-0,2	-	-	-	0,0	-	-0,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-0,7	-	-	-	-	-	-0,7
Tilikauden poisto	3,5	2,4	0,1	-	0,2	-	6,2
Siirrot erien välillä	-	-	-	-	0,0	-	0,0
Arvonalennukset	-	-	-	-	-	-	0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	60,9	6,0	0,8	0,7	1,0	-	69,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	14,2	5,9	0,7	93,6	1,6	-	116,0

Vuonna 2018 aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit kohdistuivat pääasiassa vuonna 2017 alkaneeseen verkkosivustojen uudistamiseen sekä uuden MES-järjestelmän käyttöön ottoon Ruotsin tehtaalla. Vuonna 2017 aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit kohdistuivat pääosin Uponorin verkkosivuston uudistamiseen.

Vuoden 2018 rakennemuutoksiin sisältyvät Uponor Infran Pohjois-Amerikan liiketoiminnan sekä Zent-Frenger GmbH:n myynnit.

IFRS 3 -standardin mukaan liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvomenetelmällä, käyttäen arvioituja vastaisia nettorahavirtoja. Arvonalentuminen kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvo kohdistuu konsernin raportoitaville segmenteille seuraavasti: Talotekniikka – Eurooppa 74,1 (76,7) miljoonaa euroa ja Uponor Infra 9,5 (17,1) miljoonaa euroa. Vuoden 2018 muutokset liittyvät Uponor Infran Pohjois-Amerikan liiketoiminnan sekä Zent-Frenger GmbH:n myyntiin.

Arvonalentumistestit laaditaan jokaisessa rahavirtaa tuottavassa yksikössä erikseen. Liikearvojen rahavirtaennusteet kattavat viiden vuoden ajanjakson sisältäen jäännösarvon, joka lasketaan viidennen vuoden rahavirtaennusteen pohjalta. Rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin, joiden keskeisimmät olettamukset liittyvät markkinoiden, tuote- ja palveluvalikoiman kasvu- ja kannattavuuskehitykseen. Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden taloudellinen vaikutusaika on oletettu rajoittamattomaksi, koska yksiköiden on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan. Diskonttokorkona on käytetty sellaista korkotasoa, joka kuvastaa kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä tuottovaatimusta ennen veroja. Testauslaskelmissa käytetty korko oli 9,4 (7,1) prosenttia Talotekniikka – Eurooppa -segmentille ja 8,2 (7,6) prosenttia Uponor Infra -segmentille. Arvonalentumistestausten perusteella konserni ei alaskirjannut liikearvoja tilikaudella 2018.

Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi seuraaville muuttujille: myynti, bruttokateprosentti ja diskonttokorko. Myynnin pienentyminen enintään 3,8 prosentilla pitkän aikavälin ennusteisiin verrattuna ei altistaisi konsernia merkittävälle liikearvon alaskirjausriskille. Bruttokateprosentin lasku 1,6 % -yksiköllä ei aiheuttaisi arvonalentumiskirjauksia silloin kun liiketoimintaennusteet pysyvät muilta osin muuttumattomina. Diskonttokoron nousu 3,6 % -yksiköllä ei myöskään johtaisi alaskirjauksiin. Esitetyt herkkyydet liittyvät liiketoimintasegmenttiin Uponor Infra, sillä sen liikearvo on herkempi liikearvon alaskirjausriskille. Johdon näkemys on, ettei edellä mainittujen teoreettisten skenaarioiden perusoletusten muutoksia tulisi tulkita osoituksena niiden toteutumisen todennäköisyydestä.

Konsernilla ei ole aktivoituja tuotekehitysmenoja.

11. Aineelliset hyödykkeet

2018	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Kesken eräiset hankinnat	Aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	17,4	163,9	410,9	62,3	31,7	686,2
Rakennemuutokset	-2,2	-7,1	-30,1	-2,8	-1,4	-43,6
Kurssierot	0,1	1,1	0,0	0,3	0,7	2,1
Lisäykset	1,0	5,6	33,8	4,1	7,8	52,4
Vähennykset	0,0	-1,5	-4,9	-1,8	0,0	-8,2
Siirrot erien välillä	0,7	-0,1	7,1	1,2	-8,9	0,0
Hankintameno 31.12.	17,0	161,9	416,8	63,3	29,9	688,9
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	3,1	86,1	298,9	45,7	0,2	434,0
Rakennemuutokset	-	-4,1	-25,0	-2,4	-	-31,5
Kurssierot	0,0	-0,3	-0,6	0,4	0,0	-0,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-1,1	-4,6	-1,8	-	-7,5
Tilikauden poisto	0,1	5,0	23,6	5,2	-	33,9
Siirrot erien välillä	-	-	0,2	0,0	-0,2	0,0
Arvonalentumiset	-	-	2,2	-	-	2,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	3,2	85,6	294,7	47,1	0,0	430,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	13,8	76,3	122,1	16,2	29,9	258,3

2017	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Kesken eräiset hankinnat	Aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	18,5	165,7	401,0	64,2	38,3	687,7
Rakennemuutokset	-	-	-	-	-	-
Kurssierot	-0,6	-6,9	-16,0	-2,5	-2,4	-28,5
Lisäykset	0,2	15,3	28,9	6,9	9,6	61,0
Vähennykset	-0,5	-12,4	-12,7	-6,2	0,0	-31,8
Siirrot erien välillä	-0,2	2,2	9,7	-0,1	-13,8	-2,2
Hankintameno 31.12.	17,4	163,9	410,9	62,3	31,7	686,2
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	3,1	93,9	300,1	49,7	-	446,8
Rakennemuutokset	-	-	-	-	-	-
Kurssierot	0,0	-1,9	-10,4	-1,9	0,0	-14,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-0,1	-11,6	-12,6	-6,0	-	-30,3
Tilikauden poisto	0,1	4,6	22,8	4,9	-	32,4
Siirrot erien välillä	-	0,8	-1,1	-1,0	-	-1,3
Arvonalentumiset	-	0,3	0,1	-	0,2	0,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	3,1	86,1	298,9	45,7	0,2	434,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	14,3	77,8	112,0	16,6	31,5	252,2
Tuotannon koneiden ja laitteiden tasearvo			100,8

Vuoden 2018 käyttöomaisuuden lisäykset kohdistuivat pääosin Talotekniikka – Pohjois-Amerikan tuotantokapasiteetin lisäämiseen, johon kuului uuden tuotantolaitoksen avaaminen Minnesotaan, kesäkuussa 2018. Lisäykset sisältävät myös tuotantoon liittyviä investointeja Talotekniikka – Euroopan osalta Ruotsin ja Saksan tehtaissa sekä korvausinvestointeja ja investointeja laitteisiin ja tuotantolaitoksiin tehokkuuden kasvattamiseksi Uponor Infran osalta.

Vuoden 2017 käyttöomaisuuden lisäykset kohdistuivat Talotekniikka – Pohjois-Amerikan osalta tuotantokapasiteetin lisäämiseen, Talotekniikka – Euroopan osalta uusiin koneisiin ja laitteisiin Ruotsin ja Saksan tehtaissa, sekä Uponor Infran osalta tuotannon tehostamiseen ja uudelleensijoittamiseen.

Keskeneräiset investoinnit laskivat tilikauden 2018 aikana 1,6 miljoonalla eurolla tasepäivän 29,9 miljoonaan euroon. Ne liittyvät pääasiassa Talotekniikka – Pohjois-Amerikan jo aloitettuun tuotantokapasiteetin lisäämiseen.

Vuoden 2018 rakennemuutoksiin sisältyvät Uponor Infran Pohjois-Amerikan liiketoiminnan sekä Zent-Frenger GmbH:n myynnit.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:

2018	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Muut	Rahoitus leasing järjestelyt yhteensä
Hankintameno 1.1.	0,7	11,1	0,7	12,5
Rakennemuutokset	-	-	-0,1	-0,1
Kurssierot	-	0,0	-	0,0
Hankintameno 31.12.	0,7	11,1	0,6	12,4
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-	8,7	0,5	9,2
Rakennemuutokset	-	-	-0,1	-0,1
Kurssierot	-	0,1	-0,1	0,0
Tilikauden poisto	-	0,3	0,1	0,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-	9,1	0,4	9,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,7	2,0	0,2	2,9
2017	Maa- ja	Rakennukset	Muut	Rahoitus
	vesialueet	ja		leasing
		rakennelmat		järjestelyt yhteensä
Hankintameno 1.1.	0,7	11,2	0,7	12,6
Rakennemuutokset	-	-	-	-
Kurssierot Hankintameno 31.12.	- 0,7	-0,1 11,1	0,0 0,7	-0,1 12,5
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-	8,4	0,4	8,8
Rakennemuutokset	-	-	-	-
Kurssierot	-	0,0	0,0	0,0
Tilikauden poisto Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	- -	0,3 8,7	0,1 0,5	0,4 9,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,7	2,3	0,2	3,3

12. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

		IFRS7 Käyvän arvon
	Liite	hierarkia-taso	2018	2017
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Sähköjohdannaiset	14	1	1,0	0,4
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
Muut pitkäaikaiset saamiset	14		10,8	10,1
Muut osakkeet ja osuudet			0,2	0,2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Sähköjohdannaiset	16	1	1,5	0,1
Muut johdannaissopimukset	16	2	0,0	0,2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Muut johdannaissopimukset	16	2	2,4	1,7
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	16		192,3	202,4
Rahavarat	17		38,1	107,0
Rahoitusvarat yhteensä			246,3	322,1
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
Korolliset velat	22		175,6	176,6
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Sähköjohdannaiset	23	1	0,0	0,0
Muut johdannaissopimukset	23	2	0,6	0,5
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Muut johdannaissopimukset	23	2	0,5	0,8
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
Korolliset velat	22		1,7	81,9
Ostovelat ja muut velat	23		98,2	105,4
Rahoitusvelat yhteensä			276,6	365,2

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa. Rahoitusvarat ja -velat on jaettu IFRS 7 -standardin mukaisiin käyvän arvon hierarkioihin.

Uponor soveltaa hierarkiaa seuraavasti:

Sähköjohdannaiset on arvostettu pörssin markkinahintaan (Taso 1).

Valuutta- ja korkojohdannaiset on arvostettu yleisiltä markkinoilta saaduista hintatiedoista, sekä käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja (Taso 2).

13. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä

	2018	2017
Hankintameno 1.1.	9,5	13,3
Osuus tilikauden tuloksesta	-4,7	-2,3
Lisäykset	8,1	-
Saadut osingot	-0,3	-0,2
Muuntoerot	1,1	-1,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	13,7	9,5

1. helmikuuta 2018 Uponor julkisti päätöksensä 10 miljoonan dollarin (8,1 miljoonan euron) lisäinvestoinnista Phyniin, joka on älykkäitä vesiratkaisuja kehittävä yhteisyritys Belkin International -yhtiön kanssa. Uponorin investoinnin kokonaismäärä nousi näin 21,6 miljoonaan euroon (25 miljoonaa dollaria), jolla Uponor sai amerikkalaisesta Phyn LLC:stä ja eurooppalaisesta Phyn Oy:stä 50 (37,5) prosentin omistusosuuden. Yhteisyrityksenä Phyn raportoidaan Uponorin tilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä.

Taloudellisen informaation yhteenveto yhteisyrityksistä

Phyn	2018	2017
Tuloslaskelma Liikevaihto	2,0	-
Tilikauden tulos	-7,3	-7,1
Tilikauden laaja tulos	-7,3	-7,1
Pitkäaikaiset varat	22,1	21,1
Lyhytaikaiset varat	6,7	5,6
Oma pääoma	26,9	24,6
Lyhytaikaiset velat	1,8	2,2
Yllä olevat velat ja saamiset sisältävät
Rahavarat	5,8	5,4
Konsernin osuus nettoveroista
Nettovarat	26,9	24,6
Konsernin omistusosuus	50,0%	37,5%
Konsernin osuus Phynin nettovaroista	13,4	9,2

Konsernilla on lisäksi kaksi saksalaista osakkuusyhtiötä: Punitec GmbH ja Punitec Verwaltungs GmbH, joiden tasearvo on 0,3 (0,2) miljoonaa euroa. Punitec GmbH maksoi 0,3 (0,2) miljoonaa euroa osinkoa Uponorille vuoden 2018 tuloksestaan.

14. Pitkäaikaiset saamiset

2018	2017
Muut lainasaamiset 0,3	0,3
Johdannaissopimukset 1,0	0,4
Muut saamiset 10,5	9,8
Yhteensä 11,8	10,5

Muihin pitkäaikaisiin saamisiin sisältyy 9,7 (9,2) miljoonan euron saamiseksi kirjatut sulkutilin rahavarat, jotka liittyvät tuomioistuinten hyväksymään ryhmäkanteiden sovintoratkaisuun Yhdysvalloissa vuonna 2015.

15. Vaihto-omaisuus

	2018	2017
Aineet ja tarvikkeet	22,5	21,3
Puolivalmiit tavarat	20,0	17,2
Valmiit tuotteet / tavarat	105,4	94,2
Yhteensä	147,9	132,7

Vaihto-omaisuus on arvostettu FIFO -periaatteen mukaan laskettuun hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Tilikaudella kuluksi kirjattiin romutuksia ja alaskirjauksia 3,1 (4,7) miljoonaa euroa.

16. Lyhytaikaiset saamiset

	2018	2017
Myyntisaamiset	168,5	171,8
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät	2,5	7,7
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	8,2	19,5
Ennakkomaksut ja siirtosaamiset	2,1	3,4
Johdannaissopimukset	3,9	2,0
Muut saamiset	21,3	22,9
Yhteensä	206,5	227,3

Konsernin arvion mukaan muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

Myyntisaamiset eivät ole korollisia, ja niiden maksuehdot vaihtelevat markkina-alueesta ja olosuhteista riippuen. Sopimukseen perustuvat omaisuuserät kirjataan palvelujen myynnistä ja projektiliiketoiminnasta saaduista tuotoista. Sopimukseen perustuvien omaisuuserien väheneminen johtuu Zent-Frenger GmbH:n liiketoiminnan myynnistä.

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 26 Rahoitusriskien hallinta.

17. Rahavarat

	2018	2017
Käteisvarat ja pankkitalletukset	32,1	96,6
Lyhytaikaiset sijoitukset (1-3kk)	6,0	10,4
Yhteensä	38,1	107,0

18. Oma pääoma

Uponor Oyj:n osakepääoma oli 146 446 888 euroa ja osakkeiden lukumäärä 73 206 944 koko vuoden 2018 ajan. Kullakin osakkeella on yhtiökokouksessa yksi ääni. Osakkeella ei ole nimellisarvoa, eikä osakeyhtiölain lisäksi muita vähittäis- tai enimmäisosakepääomavaatimuksia. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Vuoden 2018 alussa yhtiön hallussa oli 59 121 omaa osaketta yhteisarvoltaan 0,4 miljoonaa euroa. Kauden aikana 14 365 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta siirrettiin yhtiön johdolle osana vuosien 2015-2017 kannustinohjelmaa. Uponor hankki kauden aikana 200 000 omaa osaketta Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan, keskihintaan 9,6 euroa osakkeelta. Vuoden 2018 lopussa yhtiön hallussa oli 244 756 omaa osaketta yhteisarvoltaan 2,2 miljoonaa euroa. Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet on hankittu 17.11.–5.12.2008 ja 26.10.–2.11.2018 välisenä aikana. Takaisinoston peruste oli osakkeiden käyttö vastikkeena yhtiön osakesidonnaisissa kannustinohjelmissa. Omat osakkeet esitetään edellisten tilikausien voittovarojen vähennyksenä. Tilinpäätöksessä omilla osakkeilla ei ole tasearvoa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) sisältää oman pääoman luonteiset sijoitukset, ja suojausrahastoon kirjataan suojauslaskennassa olevien johdannaisten käyvän arvon muutokset.

Muut rahastot sisältävät paikallisten lakien vaatimat rahastot.

19. Laskennalliset verot

Laskennalliset verosaamiset	2018	2017
Varaston sisäinen kate	0,3	0,3
Varaukset	4,9	5,5
Käyttämättömät verotappiot	3,3	4,3
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	0,2	0,3
Työsuhde-etuudet	2,2	3,4
Myytävissä olevien sijoitusten ja johdannaissopimusten arvostaminen	0,1	0,1
Muut väliaikaiset erot	7,0	9,1
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	18,0	23,0
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-8,9	-12,6
Laskennalliset verosaamiset, netto	9,1	10,4
Laskennalliset verovelat	2018	2017
Poistoero ja verottamattomat varaukset	15,9	12,2
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	0,1	0,1
Myytävissä olevien sijoitusten ja johdannaissopimusten arvostaminen	0,8	0,3
Muut väliaikaiset erot	4,4	8,0
Laskennalliset verovelat yhteensä	21,2	20,6
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-8,9	-12,6
Laskennalliset verovelat, netto	12,3	7,9

Laskennalliset verosaamiset	2018	2017
1.1.	10,4	11,6
Kirjattu tulosvaikutteisesti	-1,5	-0,9
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	0,4	0,0
Kirjattu omaan pääomaan	-0,1	-0,1
Kurssierot	0,0	-0,2
Ostetut / myydyt liiketoiminnot	-0,1	0,0
31.12.	9,1	10,4

Laskennalliset verovelat

-1,2	0,0
0,2	-0,5
0,1	0,1
0,4	0,3
4,9	-3,8
7,9	11,8

Konserni on kirjannut laskennallisen verosaamisen niistä vahvistetuista tappioista, jotka voidaan todennäköisesti hyödyntää tulevina vuosina saman valtion alueella syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Konsernilla oli 31.12.2018 verotuksellisia nettotappioita 15,1 (19,4) miljoonaa euroa, joista yhtiö on kirjannut laskennallista verosaamista. Vuonna 2018 taseeseen on jätetty kirjaamatta 25,0 (26,3) miljoonan euron arvosta verotuksessa vahvistettuja tappioita, joiden käyttöön liittyy epävarmuutta ja joista ei siksi ole kirjattu laskennallista verosaamista. Tappioista 0,3 miljoonaa euroa vanhenee vuoden 2019 aikana.

Konserni laskee Suomen ulkopuolisten yritysten jakamattomista voittovaroista laskennallisen verovelan mikäli niiden kotiuttamisesta seuraisi verokuluja. Konserni laskee verovelan ainoastaan siltä osin, kun voittovaroja ei ole tarkoitus pysyvästi sijoittaa uudelleen kyseiseen liiketoimintaan.

20. Työsuhde-etuuksiin liittyvät velvoitteet

Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi. Eläketurva perustuu kunkin maan paikalliseen lainsäädäntöön ja vakiintuneeseen käytäntöön. Konsernilla on sekä maksu- että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat vakuutusyhtiöiden suoriin veloituksiin tai vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Vakuutusmatemaattiset laskelmat on tehty konsernin ulkopuolisten auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen toimesta. Vakuutusmatemaattisten eläkevastuulaskelmien diskonttokorkokanta määräytyy yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinakorkojen tai valtion pitkäaikaisten velkasitoumusten korkojen perusteella. Käytetty diskonttokorko on maakohtainen. Eläke-edut määräytyvät yleensä perustuen työvuosien määrään sekä loppupalkkaan. Suurin osa konsernin etuuspohjaisista järjestelyistä on Saksassa ja Ruotsissa. Niiden osuus on noin 98 % etuuspohjaisten järjestelyjen konsernitaseeseen kirjatusta velvoitteesta. Etuuspohjaiset järjestelyt Saksassa ja Ruotsissa ovat rahastoimattomia ja ne liittyvät eläkkeisiin. Järjestelyt on suljettu uusilta jäseniltä. Eläkkeet kertyvät nykyisin maksupohjaisten järjestelyjen kautta.

	2018	2017
Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet:
- Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	18,1	22,8
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet	1,5	1,5
Yhteensä	19,6	24,3
Eläkevelvoitteet ja muut etuuspohjaiset velvoitteet
	2018	2017
Työsuhde-etuuksiin liittyvien saatavien ja velvoitteiden täsmäytys
Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuva velvoite	18,1	31,5
Varojen käypä arvo	0,0	-8,7
Nettovelka taseessa	18,1	22,8
Tuloslaskelman kulut
Tilikauden työsuoritukseen liittyvät menot	0,4	0,5
Korkomenot	0,4	0,6
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot	0,0	-0,2
Yhteensä	0,8	0,9
Tuloslaskelmaan kirjatut kulut toiminnoittain
Hankinta ja valmistus	0,2	0,4
Varastointimenot	0,0	0,1
Myynti ja markkinointi	0,1	0,1
Hallinto	0,5	0,3
Yhteensä	0,8	0,9

	2018	2017
Velvoitteen nykyarvon muutos
Velvoite 1.1.	31,5	33,0
Liiketoiminnan myynnit	-13,9	0,0
Työsuorituksesta johtuvat menot	0,4	0,3
Korkomenot	0,6	0,9
Uudelleen arvostukset	1,5	0,8
Suoritukset	0,0	-1,2
Kurssierot	-0,8	-1,0
Maksetut etuudet	-1,2	-1,3
Velvoite 31.12.	18,1	31,5
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutos
Varojen käypä arvo 1.1.	8,7	9,9
Liiketoiminnan myynnit	-9,0	-
Korkotuotot	0,2	0,3
Uudelleen arvostukset	0,0	0,2
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn	1,5	1,4
Liiketoimintojen yhdistämiset	0,0	-1,2
Kurssierot	-0,2	-0,6
Maksetut etuudet	-1,2	-1,3
Varojen käypä arvo 31.12.	-	8,7

Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin, käypä arvo ja % järjestelyyn kuuluvista varoista
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

					2018		2017
					Käypä arvo	%	Käypä arvo	%
Omanpääoman ehtoinen instrumentti					-	n/a	5,3	60,0%
Velkainstrumentti					-	n/a	3,5	40,0%
Yhteensä					-	n/a	8,8	100,0%
Järjestelyyn kuuluvien nettovelkojen (varojen) jakautuminen maittain
	Saksa		Ruotsi		Kanada		Muut maat
	2018	2017	2018	2017	2018	2017	2018	2017
Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuva velvoite	10,4	10,7	7,4	6,8	-	13,7	0,3	0,3
Varojen käypä arvo	-	-	-	-	-	8,8	-	-
Nettovelka (varat)	10,4	10,7	7,4	6,8	-	5,0	0,3	0,3
Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset
	Saksa		Ruotsi		Kanada		Muut maat
	2018	2017	2018	2017	2018	2017	2018	2017
Diskonttokorko, %	1,9	1,8	2,3	2,3	n/a	3,5	1,6-1,9	1,8-2,5
Palkankorotusoletus, %	3,0	3,0	n/a	n/a	n/a	3,0	n/a	n/a -2,25
Eläkkeiden korotusoletus, %	1,7	1,5	2,0	1,5	n/a	n/a	n/a-1,7	0,1-1,5
Herkkyysanalyysi diskonttokorolle	Vaikutus velan määrään
Nousu 0,5%	Keskimäärin 6% lasku

Lasku 0,5% Keskimäärin 7% nousu

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin järjestelyihin 0,9 (1,9) miljonaa euroa vuonna 2019.

Seuraavassa taulukossa on esitetty eläkevelvoitteiden oletettu maturiteettianalyysi:

Eläkevelvoitteiden maturiteetti	2019	2020	2021	2022	2023	2024 ->
Oletetut eläkemaksut	0,9	0,9	0,9	0,9	0,9	4,5

21. Varaukset

	Takuuvaraukset	Ympäristö kuluvaraukset	Uudelleen järjestely varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
Varaukset 1.1	12,2	2,3	0,9	13,5	28,9
Rakennemuutokset	-0,8	-	-	-0,2	-1,0
Muuntoero	0,3	-	0,0	0,2	0,5
Varausten lisäykset	5,2	-	3,3	2,9	11,4
Käytetyt varaukset	-4,0	-0,1	-0,6	-4,7	-9,4
Käyttämättömien varausten peruutukset	-0,1	-	0,0	-0,1	-0,2
Varaukset 31.12	12,8	2,2	3,6	11,6	30,2
Lyhytaikaiset varaukset	11,6	0,3	3,6	9,5	25,0
Pitkäaikaiset varaukset	1,2	1,9	-	2,1	5,2
Yhteensä	12,8	2,2	3,6	11,6	30,2

Takuuvaraukset olivat tilikauden lopulla 12,8 (12,2) miljoonaa euroa. Takuuvaraukset perustuvat aikaisempien vuosien kokemuksiin viallisista tuotteista tarkoituksena varautua takuukorjauksista tulevaisuudessa syntyviin kuluihin. Takuuajat poikkeavat eri maissa lainsäädännöstä ja kauppatavoista riippuen. Muut varaukset sisältävät laajennetun takuuvarauksen Uponorin keltaisesta messingistä valmistettujen ja Yhdysvalloissa myytyjen liitinten mahdollisen rikkoutumisen varalta. Laajennettu takuu liittyy tuomioistuinten hyväksymiin sovintoehtoihin ryhmäkanteiden sovintoratkaisussa 17.12.2015.

Uudelleenjärjestelyvarausten lisäykset liittyvät pääasiallisesti Aasian toimintojen lopettamiseen.

Ympäristövaraus oli tilikauden lopulla 2,2 (2,3) miljoonaa euroa ja se liittyy pääosin vuonna 2004 myytyyn Suomen kiinteistöliiketoimintaan.

22. Korolliset velat

				2018	2017
Pitkäaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta				171,8	172,0
Rahoitusleasingvelat				3,7	4,4
Muut pitkäaikaiset korolliset velat				0,1	0,2
Yhteensä				175,6	176,6
Lyhytaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta				0,1	0,6
Joukkovelkakirjalainan lyhytaikainen osuus				-	80,0
Rahoitusleasingvelat				0,8	0,8
Muut lyhytaikaiset korolliset velat				0,8	0,5
Yhteensä				1,7	81,9
Rahoituksesta johtuvien velkojen alku- ja loppusaldojen täsmäytys				2018	2017
Korolliset velat 1.1.				258,5	175,8
Rahavirroista syntyvät muutokset				-80,9	83,0
Kurssierot				-0,3	-0,3
Korolliset velat 31.12.				177,3	258,5
Pitkäaikaisten korollisten velkojen erääntymisajat
	2020	2021	2022	2023	2024-
Lainat rahoituslaitoksilta	0,1	70,1	100,1	0,1	1,4
Rahoitusleasingsopimukset	0,9	2,8	0,0	0,0	0,0
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	0,1	0,0
Yhteensä	1,1	72,9	100,1	0,1	1,4
Korollisten velkojen korkokannan painotettu keskiarvo, % p.a.				2018	2017
Lainat rahoituslaitoksilta				0,79	0,79
Joukkovelkakirjalaina				-	1,78
Muut pitkäaikaiset korolliset velat				0,88	0,92

2018 kesäkuussa erääntyi suuruudeltaan 80 miljoonan euron määräinen joukkovelkakirjalaina, joka oli laskettu liikkeelle 2011. Ko. Joukkovelkakirja maksettiin pois vuoden 2017 lopussa nostetulla 100 miljoonan euron lainalla, joka erääntyy vuoden 2022 lopussa. Vuonna 2016 konserni otti yritysostoihin ja yhteisyrityksen perustamiseen liittyvien toimintojen rahoittamiseksi 50 miljoonan euron lainan ja 20 miljoonan euron lainan, molempien lainojen laina-aika on viisi vuotta. Pitkäaikasten lainojen pääomasta on €70 miljoonaa suojattu rahoitusinstrumentein

Tilinpäätöspäivänä konsernilla ei ollut liikkeeseen laskettuja yritystodistuksia.

Rahoitusleasingvelat	2018	2017
Vähimmäisleasingmaksut
Alle 1 vuosi	1,0	1,1
1-5 vuotta	3,9	4,8
Yli 5 vuotta	0,0	0,0
Yhteensä	4,9	5,9
Tulevat rahoituskulut	0,4	0,7
Rahoitusleasingvastuut - vähimmäisleasingmaksujen nykyarvo	4,5	5,2
Vähimmäisleasingmaksujen nykyarvo
Alle 1 vuosi	0,8	0,8
1-5 vuotta	3,7	4,4
Yli 5 vuotta	0,0	0,0
Yhteensä	4,5	5,2

Konsernin rahoitusleasingsopimukset kohdistuvat pääasiassa toimisto-, tehdas- ja varastorakennuksiin. Konsernin rahoitusleasingsopimusten aktivoidut kustannukset 31.12.2018 olivat 3,0 (3,3) miljoonaa euroa, jotka sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Näiden aktivointien poistot olivat vuonna 2018 yhteensä 0,4 (0,4) miljoonaa euroa. Yhteenlasketut leasingmaksut vuonna 2018 olivat 1,0 (1,1) miljoonaa euroa, johon sisältyi korkokustannusta 0,3 (0,4) miljoonaa euroa.

Merkittävin leasingvastuu on muodostunut rahoitusleasingsopimuksesta, joka solmittiin vuonna 1999, liittyen toimisto- ja tehdasrakennuksiin Saksassa. Tilikaudella 2018 ei tehty uusia merkittäviä rahoitusleasingsopimuksia.

23. Lyhytaikaiset velat

	2018	2017
Ostovelat	72,0	76,8
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	6,1	5,8
Siirtovelat	86,5	79,9
Saadut ennakot	0,7	0,9
Sopimukseen perustuvat velat	1,0	4,1
Johdannaissopimukset	1,1	1,4
Muut lyhytaikaiset velat	26,2	28,6
Yhteensä	193,6	197,5

Sopimukseen perustuvat velat kirjataan palveluiden myynnistä ja projektiliiketoiminnasta saatujen tuottojen perusteella. Kaikki projektit ovat toteutuneet vuoden aikana. Sopimukseen perustuvien velkojen väheneminen johtuu Zent-Frenger GmbH:n liiketoiminnan myynnistä.

Siirtovelat
Henkilökulut	41,0	38,1
Bonukset	23,4	18,0
Verot	0,5	0,7
Korot	0,5	0,3
Muut	21,1	22,8
Yhteensä	86,5	79,9

24. Vastuusitoumukset, ehdolliset varat ja ehdolliset velat

	2018	2017
Investointisitoumukset	7,4	12,4
Muut sitoumukset	0,0	0,8
- Omien velkojen puolesta annetut vakuudet
Annetut pantit	0,1	0,1
Kiinnitykset	1,9	2,1
Takaukset	0,6	5,6
- Tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	27,3	29,4
Lisäksi emoyhtiö on antanut tytäryhtiöidensä puolesta letter of comfort -tyyppisiä sitoumuksia, jotka eivät sisälly edellämainittuihin lukuihin.
Annetut pantit	0,1	0,1
Kiinnitykset	1,9	2,1
Takaukset	27,9	34,9
Yhteensä	29,9	37,1

Vastuusitoumukset on esitetty parhaan arvion mukaan vastuun määrästä.

Uponor Oyj ja sen tytäryhtiö Uponor Business Solutions Oy saivat 13. syyskuuta 2017 korkeimmasta hallinto-oikeudesta päätökset valituksiin, jotka Uponor jätti tammikuussa 2016. Valitus koski konserniverokeskuksen vuonna 2011 tekemiä verotuksen oikaisupäätöksiä. KHO:n Uponor Oyj:tä koskeva päätös alensi yhtiön verovuosien 2005–2007 verotettaviin tuloihin lisätyn ja perimättä jätetyn palvelumaksujen voittomarginaalin seitsemästä prosentista kolmeen prosenttiin. Myös yhtiölle määrättyjen verojen, viivekorkojen ja veronlisäysten määriä alennettiin. Uponorin tytäryhtiön Uponor Business Solutions Oy:n verovuotta 2005 koskevat jälkiverotuspäätökset kumottiin. Verovuosien 2006–2009 osalta Uponor Business Solutions Oy:n veloittamien palvelumaksujen markkinaehtoisten määrien selvittäminen palautui Verohallinnolle.

Verohallinto antoi 29. elokuuta 2018 päätöksensä Uponor Business Solutions Oy:n verovuosina 2006-2009 veloittamien palvelumaksujen markkinaehtoisten määrien selvittämisestä. Verohallinnon selvityksen mukaisesti Uponor Business Solutions Oy:lle ei lisätä verotettavaa tuloa, koska yhtiön alkuperäinen hinnoittelumalli ei sisällä olennaista poikkeamaa markkinaehtoperiaatteesta. Verohallinnon päätöksen johdosta Uponorin vuonna 2011 kirjaamat verot, veronlisäykset ja viivekorot, yhteensä noin 11,4 miljoonaa euroa sekä palautuskorot, maksettiin takaisin yhtiölle.

Uponor on mukana useissa oikeusprosesseissa eri maissa. Konsernin tämän hetkisen näkemyksen mukaan näillä oikeusprosesseilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

25. Muut vuokrasopimukset

	2018	2017
Vastaiset vähimmäisvuokrat
Alle 1 vuosi	12,9	12,4
1-5 vuotta	26,9	24,6
Yli 5 vuotta	11,0	7,0
Yhteensä	50,8	44,0

Konserni on vuokrannut käyttöönsä toimisto- ja varastorakennuksia erityyppisin vuokrasopimuksin. Lisäksi muut käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, jotka eivät ole rahoitusleasingsopimuksia, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Niiden vuokrat merkitään kuluiksi vuokra-ajan kuluessa.

26. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti sekä minimoida rahoitusmarkkinoiden epävarmuustekijöistä aiheutuvat haitalliset vaikutukset konsernin tuloskehitykseen. Rahoitusriskien hallinnan yleiset toimintaperiaatteet on määritelty konsernin hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa.

Käytännön tasolla konsernin Rahoituskomitea ohjaa ja valvoo rahoitusriskien käytännön hallintaa. Sen puheenjohtajana toimii konsernin toimitusjohtaja, ja muina jäseninä konsernin talousjohtaja sekä rahoitus- ja riskienhallintajohtaja. Riskien hallinnassa käytetään vain rahoitusinstrumentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiprofiilia voidaan seurata luotettavasti ja keskeytyksettä. Suojaustransaktiot toteutetaan konsernin johdon hyväksymien kirjallisten riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti muun muassa valuutta-, korko-, likviditeetti- ja vastapuoliriskien osalta.

Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin sisäisenä pankkina toimivaan emoyhtiön rahoitustoimintoon, jonka tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja suojata konsernin rahoitusriskit. Rahoitustoiminto huolehtii myös konsernin varain- ja riskienhallintaan liittyvien transaktioiden suorittamisesta ulkoisilla markkinoilla sekä palvelee liiketoimintayksiköitä rahoituksen eri osa-alueilla.

Valuuttakurssiriski

Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin eri valuuttojen välisille valuuttariskeille, joita syntyy muun muassa valuuttamääräisten myyntisaatavien ja ostovelkojen, konsernin sisäisen kaupankäynnin sekä valuuttamääräisten lainojen, talletusten ja pankkitilisaldojen seurauksena. Konsernin suojauspolitiikan mukaisesti tytäryhtiöt suojaavat kaikki merkittävät transaktioriskinsä konsernin sisäisillä valuuttatermiinisopimuksilla. Rahoitustoiminto vastaa nettovaluuttapositioiden arvioinnista ja positioiden suojaamisesta ulkoisilla valuuttamarkkinoilla. Suojausinstrumentteina käytetään pääasiallisesti valuuttatermiineitä ja -optioita. Yksittäiset valuuttajohdannaissopimukset ovat kestoltaan korkeintaan vuoden pituisia.

Konsernin tytäryhtiöt arvioivat kuukausittain valuuttamääräisiä kassavirtojaan seuraavien 12 kuukauden jaksoissa ja suojaavat konsernin suojauspolitiikan mukaisen osan valuuttamääräisistä nettokassavirroistaan. Euron lisäksi keskeiset laskutusvaluutat olivat Yhdysvaltain dollari (USD), Ruotsin kruunu (SEK), Kanadan dollari (CAD) ja Tanskan kruunu (DKK). Nämä valuutat muodostivat noin 63,4 (62,1) prosenttia konsernin ulkoisista myyntisaamisista 31.12.2018. Konsernin oma tuotanto ja siitä syntyvät kustannukset Yhdysvalloissa ja Ruotsissa tasapainottavat merkittävästi valuuttamääräistä transaktioriskiä ko. yksiköiden paikallisen myynnin osalta.

Konsernin valuuttariskipositio 31.12.2018

M€ Positio ennen suojauksia Valuuttasuojaukset Nettopositio	EURCAD -9,7 0,0 -9,7	EURSEK 15,4 -31,5 -16,1	USDCAD -5,2 15,5 10,3	EURNOK 2,5 -9,7 -7,2	EURDKK 6,1 4,7 10,8	Yhteensä 9,1 -21,0 -11,9
Herkkyysanalyysi (+/- 10%)	EURCAD	EURSEK	USDCAD	EURNOK	EURDKK	Yhteensä
Tuloslaskelma	1,0	1,6	1,0	0,7	1,1	5,4
Konsernin valuuttariskipositio 31.12.2017
M€	EURUSD	EURSEK	USDCAD	EURGBP	EURDKK	Yhteensä
Positio ennen suojauksia	99,0	14,8	-1,3	3,8	7,1	123,4
Valuuttasuojaukset	-110,5	-29,9	13,6	-8,3	4,1	-131,0
Nettopositio	-11,5	-15,1	12,4	-4,4	11,1	-7,5
Herkkyysanalyysi (+/- 10%)	EURUSD	EURSEK	USDCAD	EURGBP	EURDKK	Yhteensä
Tuloslaskelma	1,2	1,5	1,2	0,4	1,1	5,4
Oma pääoma (muuntoerot)	1,3					1,3

Esitetty valuuttapositio sisältää ainoastaan rahoitusinstrumentit IFRS 7 määritelmien mukaisesti. Positio on vieraan valuutan määräisten rahoitusvarojen ja -velkojen summa tilinpäätöspäivänä. Positio ei sisällä nettoinvestoinneiksi luokiteltuja sisäisiä lainoja eikä ennustettuja myyntejä ja ostoja, joita ei ole vielä kirjattu taseeseen saamisiksi tai veloiksi. Taulukossa esitetty valuuttariskin herkkyysanalyysi arvioi 10 prosentin valuuttakurssimuutoksen euromääräisen vaikutuksen valuuttapareittain tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Konserni altistuu valuuttakurssivaihteluista aiheutuvalle translaatioriskille, kun euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden valuuttamääräiset varat ja velat muunnetaan konsernin raportointivaluutan määräiseksi. Merkittävimmät valuuttamääräiset tase-erät kohdistuvat Yhdysvaltain dollariin (USD). Translaatioriski vaikuttaa taseen muutosten kautta kirjanpidolliseen tulokseen ja tunnuslukuihin, mutta ei kassavirtoihin. Konsernin suojauspolitiikan mukaisesti euroalueen ulkopuolisia tase-eriä ei suojata. Poikkeuksen muodostavat valuuttamääräisten sisäisten lainojen pääomat, jotka suojataan kokonaisuudessaan.

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille markkinakorkojen muutosten vaikuttaessa rahoituskustannuksiin ja aiheuttaessa muutoksia tase-erien arvoihin. Rahoitustoiminto vastaa korkoriskin hallinnasta rahoituspolitiikan määrittämissä puitteissa tavoitteenaan korkoposition tasapainottaminen ja korkokulujen optimoiminen.

Korkoriskien hallitsemiseksi lainanotto hajautetaan kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin luottoihin. Tällä hetkellä kaikki ulkoiset lainat ovat vaihtuvakorkoisia. Korkoposition korkosidonnaisuusaikaa säädellään lainojen korkojaksojen valinnoilla. Myös johdannaisinstrumentteja kuten koronvaihtosopimuksia, korkotermiinejä ja korko-optioita voidaan käyttää. Rahoitustoiminnon tehtäviin kuuluu myös huolehtia muun muassa ulkoisten rahoituserien sekä niillä rahoitettujen taseerien ajallisesta vastaavuudesta. Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta ko. sijoitusten vaikutus ei ole kokonaisuuden kannalta merkittävä.

Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinakorkojen muutoksesta on seuraava: markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön nousun tai laskun vaikutus ennen veroja tuloslaskelmaan on -/+ 1,7 (-/+1,4) miljoonaa euroa ja omaan pääomaan +/- 1,4 (+/-1,3) miljoonaa euroa. Tuloslaskelmaan vaikuttava korkopositio sisältää vaihtuvakorkoiset rahoitusvelat ja -saamiset, sekä koronvaihtosopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Vaikutus omaan pääomaan syntyy suojauslaskennan piirissä olevan koronvaihtosopimuksen käyvän arvon muutoksen vaikutuksesta.

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski syntyy, kun yritys ei pysty rahoittamaan toimintaansa luottokelpoisuuttaan vastaavilla ehdoilla tai lainkaan. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävien luottolimiittireservien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa erilaisia rahoitusmuotoja useista eri lähteistä. Konsernin maksuvalmiutta hallitaan tehokkaiden kassanhallintaratkaisuiden avulla sekä sijoittamalla kassavaroja ainoastaan matalan riskin kohteisiin, jotka ovat nopeasti ja selkeään markkinahintaan muunnettavissa käteisvaroiksi.

Rahoitustoiminto koordinoi konsernin vieraan pääoman hankinnan emoyhtiön kautta. Poikkeustapauksissa eli lähinnä käytännöllisyys- ja lainsäädännöllisistä syistä rahoitustoiminto voi toteuttaa yksittäisten tytäryhtiöiden nimissä paikallisia käyttöpääomalimiittejä tai muita luottojärjestelyjä, joiden takaajana toimii konsernin emoyhtiö.

Merkittävimmät voimassa olevat rahoitusjärjestelyt 31.12.2018 olivat:

• 50 miljoonan euron bilateraali pankkilaina, joka erääntyy vuonna 2021
• 20 miljoonan euron bilateraali pankkilaina, joka erääntyy vuonna 2021
• 100 miljoonan euron bilateraali pankkilaina, joka erääntyy vuonna 2022
• Neljä komittoitua, pankkeja sitovaa luottolimiittiä, joiden määrä on yhteensä 200 miljoonaa euroa, joista 100 miljoonaa euroa erääntyy vuonna 2021 ja 100 miljoonaa euroa 2022.

Kahdenvälisiä komittoituja luottolimiittejä ei käytetty raportointikaudella.

Näiden lisäksi konsernilla on yhteensä 34,9 miljoonaan euron tililimiitit sekä 150 miljoonan euron suuruinen kotimainen yritystodistusohjelma. Raportointikauden päättyessä Uponorin yritystodistuksia ei ollut liikkeeseen laskettuina, eikä tililimiittejä ole käytössä.

Raportointikauden päättyessä konsernilla oli 38,1 (107,0) miljoonaa euroa rahavaroja.

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen rahavirrat sopimuksiin perustuen 31.12.2018	2019	2020	2021	2022	2023-
Joukkovelkakirjalaina	-
Lainat rahoituslaitoksilta	1,9	1,6	71,3	100,9	1,7
Rahoitusleasingvelat	1,0	1,0	2,9	-	-
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	0,1	0,1
Käytössä olevat pankkitilien luottolimiitit	0,0
Ostovelat	72,0
Johdannaissopimukset
Valuuttajohdannaiset
- suoritettavat rahavirrat	268,1
- saatavat rahavirrat	270,0
Korkojohdannaiset*)	-	0,2	0,3	0,3
Sähköjohdannaiset*)	-
		2019	2020	2021	2022-
Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen rahavirrat sopimuksiin perustuen 31.12.2017	2018
Joukkovelkakirjalaina	80,7
Lainat rahoituslaitoksilta	1,7	1,4	1,5	71,3	102,8
Rahoitusleasingvelat	1,1	1,0	1,0	2,8	-
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	0,1	0,2
Käytössä olevat pankkitilien luottolimiitit	0,5
Ostovelat	76,8
Johdannaissopimukset
Valuuttajohdannaiset - suoritettavat rahavirrat	204,3
- saatavat rahavirrat	205,5
Korkojohdannaiset*)	0,5	-	0,2	0,3	0,3
Sähköjohdannaiset*)	0,1	0,0

*) suojauslaskennassa

Vastapuoli- ja luottoriski

Rahoitusinstrumentteihin liittyvä vastapuoliriski on määritelty riskiksi siitä, että vastapuoli ei kykene tai ei ole halukas täyttämään tehdyn sopimuksen mukaisia velvoitteitaan.

Vastapuoliriskin minimoimiseksi konsernin kassavaroja sijoitetaan ja johdannaissopimuksia tehdään ainoastaan konsernin luottokelpoisuusehdot täyttävien vastapuolien kanssa. Konsernin normaalissa liiketoiminnassa ei tilikauden aikana aiheutunut merkittäviä luottotappioita. Konsernin vastapuoliriskin enimmäismäärä on rahoitusvarojen kirjanpitoarvo 31.12.2018.

Konsernin myyntisaatavien luottoriskikeskittymää pienentää laaja ja maantieteellisesti jakautunut asiakaskunta. Asiakaskohtaisia luottolimiittejä sekä heidän taloudellista tilaansa seurataan säännöllisesti. Myyntisaatavat luottovakuutetaan soveltuvin osin. Konsernin luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu myyntisaamisten koko voimassaolojalta odotettavissa oleviin luottotappioihin IFRS 9 standardin mukaisesti. Konserni on analysoinut yksittäiset saamiset, joiden osalta oikeusprosessit ovat kesken ja konserni on päättänyt olla yhdistämättä kyseisiä saamisia odotettuun luottotappiovarausmatriisiin. Konsernin luottotappiovaraus muodostuu yksittäisien tapauksien luottotappiovarauksista ja laskennallisesta odotetusta luottotappiosta. Luottotappion arviointiin sovelletaan yksinkertaistettua varausmatriisia. Odotettu luottotappion määrä kussakin ikäryhmässä perustuu kirjattuihin historiallisiin luottotappioihin, jonka lisäksi konserni on ennakoinut luottotappioiden kasvavan ja huomioinut muutokset luottotappiotodennäköisyyksissä.

Myyntisaamisten ikäjakauma		2018		2017
	Myyntisaamiset. EUR	Luottotappion toden- näköisws. %	Odotettu luottotappio, MEUR
Erääntymättömät	148.6	0,1%	0,2	145,4
Erääntyneet 1-30 päivää	14.3	0.1%	0.0	16.7
Erääntyneet 31-60 päivää	2.0	1.7%	0.0	3.0
Erääntyneet 61-90 päivää	1,2	10.0%	0,1	2,2
Erääntyneet vli 90 päivää	2.4	11.0%	0,3	4,5
Yhteensä	168.5		0.6	171.8
Odotettu luottotappio perustuen IFRS9 varausmatriisin			0.6
Luottotappiovaraus perustuen yksittäistapauksien analyysiin			2.1
Yhteensä			2,7

Hintariski

Konserni altistuu raaka-aineiden, kuten muovin, alumiinin, kuparin ja sinkin, sekä sähkön hintariskille liiketoiminnassaan. Raaka-aineiden hintariskiä suojataan pitkillä kiinteähintaisilla toimitussopimuksilla aina kun se on taloudellisesti järkevää. Metallien hintariskin osalta myös johdannaisinstrumentteja voidaan käyttää täydentämään kiinteähintaisia sopimuksia. Käytettävät johdannaisinstrumentit ovat LME-pohjaisia (London Metal Exchange) ja jälkimarkkinakelpoisia. Metallin hintariskin suojausten johdannaisinstrumentteihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Rahoitustoiminto vastaa suojaustoimenpiteistä sähkön hintariskin hallinnoimiseksi Pohjoismaissa konsernin sähkösuojauspolitiikassa määriteltyjen puitteiden mukaisesti. Suojaustavoitteet saavutetaan pääasiallisesti käyttämällä sähköjohdannaisia. Sähköjohdannaisiin sovelletaan suojauslaskentaa.

Alla olevassa taulukossa esitetään avoinna olevien sähköjohdannaisten herkkyys sähkön hintamuutoksille, jos sähkön markkinahinta nousisi tai laskisi 10 % muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Luvut on esitetty ennen verojen vaikutusta. Käypään arvoon kirjattavat sähköjohdannaiset vaikuttavat tuloslaskelmaan. Niiden sähköjohdannaisten, jotka täyttävät IFRS 9 suojauslaskennan ehdot, arvonmuutokset vaikuttavat omaan pääomaan.

Muutos omassa pääomassa +/- 0,7 +/- 0,5

2018 2017

27. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Nimellisarvot
Korkojohdannaiset:	2018	2017
Koronvaihtosopimukset - suojauslaskennassa	50,0	100,0
Korko-optiot - ei suojauslaskennassa	70,0	70,0
Valuuttajohdannaiset: Termiinisopimukset
- ei suojauslaskennassa - suojauslaskennassa	277,2 -	199,7 12,7
Hyödykejohdannaiset: Sähköjohdannaiset
- suojauslaskennassa	4,1	4,7
Energia, MWh	162 118	186 215

Käyvät arvot	2018	2018	2018	2017	2017	2017
	Positiivinen	Negatiivinen	Netto käypä	Positiivinen	Negatiivinen	Netto käypä
	käypä arvo	käypä arvo	arvo	käypä arvo	käypä arvo	arvo
Korkojohdannaiset:
Koronvaihtosopimukset
- suojauslaskennassa	-	-0,6	-0,6	0,0	-0,5	-0,5
Korko-optiot
- ei suojauslaskennassa	0,0	-	0,0	0,0	-	0,0
Valuuttajohdannaiset:
Termiinisopimukset
- ei suojauslaskennassa	2,4	-0,5	1,9	1,7	-0,8	0,9
- suojauslaskennassa	-	-	0,0	0,2	-	0,2
Hyödykejohdannaiset:
Sähköjohdannaiset
- suojauslaskennassa	2,6	-	2,6	0,5	-0,1	0,4

Rahavirran suojauksiin kohdistettujen sähkö- ja korkojohdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin niiltä osin kuin suojaus on tehokas.

Sähköjohdannaisten käyvän arvon muutoksesta kirjattiin tilikauden aikana voittoa 1,7 (0,4) miljoonaa euroa laajaan tulokseen.

Korkojohdannaisten käyvän arvon muutoksesta kirjattiin tappiota 0,1 (voittoa 0,8) miljoonaa euroa laajan tuloksen eriin tilikauden aikana. Luvussa on huomioitu verovaikutus. Suojaussuhteesta ei kirjattu tehottomuutta tilikauden aikana.

28. Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on luoda tehokas pääomarakenne, jonka avulla varmistetaan konsernin normaalit toimintaedellytykset ja kasvumahdollisuudet, ja sitä kautta lisätä osakkeenomistajien pitkän aikavälin tuottoa.

Investointipäätösten lisäksi osingonjako on merkittävin keino vaikuttaa pääomarakenteeseen. Konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on maksaa vuosittain perusosinko, joka on vähintään 50 prosenttia osakekohtaisesta vuosituloksesta.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan nettovelkaantumisasteella (gearing). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettovelka jaetaan oman pääoman määrällä. Korolliseen nettovelkaan sisältyvät korolliset velat vähennettynä rahoilla ja pankkisaamisilla. Konsernin tavoitteena on pitää tilikauden vuosineljännesten kautta laskettu nettovelkaantuneisuusaste 30–70 prosentin vaihteluvälillä. Tilikauden 2018 keskimääräinen (ka) gearing oli 53,0 (58,4) prosenttia.

	2018	2017
Korolliset velat	177,3	258,5
Rahavarat	38,1	107
Sidotut rahavarat	0,0	0,0
Korollinen nettovelka	139,2	151,5
Oma pääoma yhteensä	353,6	348,4
Nettovelkaantumisaste, %	39,4	43,5
Nettovelkaantumisaste keskimäärin, %	53,0	58,4

Konsernin rahoitussopimuksissa on sovittu tyypillisistä kovenanttiehdoista koskien nettovelkaantuneisuusastetta ja käyttökatteen suhdetta nettorahoituskuluihin. Näiden tunnuslukujen toteutuneet tasot ovat täyttäneet lainakovenanttien vaatimukset selkeästi.

29. Johdon kannustinjärjestelmä ja osakeperusteiset maksut

Tilikaudella 2018 yhtiön voimassa olevat johdon osakepalkkio-ohjelmien ansaintajaksot kattoivat vuodet 2015-2017, 2016-2018, 2017-2019 ja 2018-2020. Lisäksi tilikauden aikana voimassa oli rajoitusjakso ansaintajakson 2014-2016 perusteella maksetuille osakkeille. Yhtiön hallitus päätti joulukuussa uudesta osakepalkkio-ohjelmasta jaksolle 2019- 2021, mutta ohjelmasta ei kirjattu kulua vielä tilikaudella. Osakepalkkiojärjestelmässä osallistujat voivat ansaita osakkeita ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Ohjelmien tarkoituksena on sitouttaa johtajia sekä kannustaa ja palkita johtoa hyvistä yhtiön kannattavuutta ja strategian toteuttamista tukevista suorituksista. 2015 lähtien perustetuissa ohjelmissa ansaintakriteerit perustuvat koko konsernin kumulatiiviseen liikevaihtoon kolmen vuoden ajalta sekä kolmen vuoden käyttökatteeseen (EBITDA) tai käyttökatteeseen (EBITDA) perustuvaan laskennalliseen arvoon. Lisäksi ohjelmat kannustavat avainjohtoa omistamaan Uponorin osakkeita, mikä edesauttaa johdon, yhtiön ja osakkeenomistajien tavoitteiden yhdenmukaistamista. Taulukossa alla on kuvattu Uponorin osakepalkkio-ohjelmien keskeiset ehdot ja määrät. Määrät sisältävät palkkion rahana maksettavan osuuden, joka on tarkoitettu henkilölle palkkiosta aiheutuviin veroihin.

Osakepalkkio-järjestelmä	2016-2018		2017-2019 2018-2020
Osakkeiden maksimimäärä, kpl	300 000	300 000	400 000
Ohjelman liikkeeseenlasku, pvm	14.12.2015	12.12.2016	12.12.2017
Ansaintajakso alkaa, pvm	1.1.2016	1.1.2017	1.1.2018
Osakkeiden vapautuminen, pvm	31.5.2019	30.4.2020	30.4.2021
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	3,4	3,3	3,3
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	0,4	1,3	2,3
Henkilöitä tilikauden päättyessä	17	23	42
Toteutustapa	Osakkeita ja	Osakkeita ja	Osakkeita ja
	käteistä	käteistä	käteistä
Kauden lopussa ulkona olevien osakkeiden maksimimäärä	174 010	209 572	331 230

Tilikaudella 2018 myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit on esitetty alla olevassa taulukossa. Osakeperusteisen maksun käypä arvo määritellään päivänä, jolloin järjestelmästä on sovittu yhtiön ja kohderyhmän kesken. Sekä osakkeina että rahana maksettava osuus kirjataan 1.1.2018 lähtien sovellettavan standardimuutoksen mukaisesti omaan pääomaan ja myös rahaosuus arvostetaan myöntämispäivän arvoon siltä osin kun juoksuaikaa ohjelmassa jäljellä. Tilikaudella myönnettyjen kannustimien arvostuksessa käytetyt keskeisimmät parametrit:

Arvostusparametrit tilikaudella myönnetyille kannustimille
Osakkeen kurssi antohetkellä, € Osinko-oletus, €, per vuosi Osakekohtainen käypä arvo, €	16,24 1,23 15,01
Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna 2018, M€
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma	0,4

30. Osuudet tytäryrityksissä ja määräysvallattomien omistajien osuudet

Tytäryhtiöt on listattu liitetiedossa 31 Lähipiiritiedot.

Uponor Oyj:n tytäryhtiöllä Uponor Infra Oy:llä on merkittävä määräysvallattomien omistajien osuus liittyen sen omistusrakenteeseen. Uponorilla on määräysvalta 55,3 prosentin suoralla omistusosuudella ja äänienemmistö, sillä Uponorilla on puheenjohtajuus Uponor Infra Oy:n hallituksessa. KWH Yhtymä Oy omistaa 44,7 prosenttia Uponor Infra Oy:stä. Uponor Infra Oy on alakonsernin emoyhtiö ja sen osalta esitetään alakonsernin luvut. Alakonsernin rakenne käy ilmi tytäryhtiölistasta.

	Määräysvallattomien omistajien omistusosuus		Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta		Määräysvallattomien omistajien osuus
Kotipaikka	2018	2017	2018	2017	2018	2017
Uponor Infra Oy Suomi, Helsinki	44,7%	44.7%	10,4	4,9	56,0	68,2

Taloudellinen informaatio Uponor Infra Oy – konsernista:

	2018 2017
Liikevaihto	337,3 323,4
Tilikauden tulos	23,1 11,1
Tilikauden laaja tulos	22,8 10,3
Tilikauden tuloksen jakautuminen	23,1 11,1
- Emoyhtiön omistajille	12,7 6,2
- Määräysvallattomille omistajille	10,4 4,9
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen	22,8 10,3
- Emoyhtiön omistajille	12,6 5,7
- Määräysvallattomille omistajille	10,2 4,6
Pitkäaikaiset varat	62,1 81,3
Lyhytaikaiset varat	111,7 130,8
Oma pääoma	115,8 143,0
Pitkäaikaiset velat	3,0 8,4
Lyhytaikaiset velat	55,0 60,7
Liiketoiminnan rahavirta	24,6 13,0
Investointien rahavirta	29,7 -6,1
Rahoituksen rahavirta	-56,8 -6,4
Rahavirrat yhteensä	-2,5 0,5

Uponor Infra Oy maksoi 50,0 miljoonaa euroa pääoman palautusta omistajilleen, josta 22,4 miljoonaa euroa kuului määräysvallattomille omistajille. Uponor Infra Oy ei maksanut osinkoja omistajilleen vuonna 2018 tai vertailukaudella.

31. Lähipiiritiedot

Konsernin lähipiiriin kuuluvat tytär- ja osakkuusyritykset sekä johtoon kuuluvat avainhenkilöt: hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä.

Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset liiketoimet lähipiirin kanssa, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.

Johdon ja hallituksen palkitseminen

Johtoryhmän saamat palkat ja palkkiot, T€	2018	2017
Palkat ja palkkiot*) Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	3 351,1	3 039,5
- maksuperusteiset eläkkeet	269,6	357,2
Osakeperusteiset etuudet	320,9	298,5
Yhteensä	3 941,6	3 980,2

* Palkat ja palkkiot sisältää irtisanomisen yhteydessä maksetut korvaukset

Johtoryhmän palkat ja palkkiot sisältävät palkat, luontaisedut ja lyhyen aikavälin kannustimet.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisältävät johtoryhmän osalta paikallisten lakisääteisten eläkejärjestelyjen kulut sekä toimitusjohtajalle otetut maksuperusteiset lisäeläkevakuutukset. Konsernilla ei ole näihin liittyen muita sitoumuksia.

Osakeperusteiset etuudet sisältävät johdon pitkän aikavälin kannustinohjelmista kaudella aiheutuneet maksut (lisätietoja liitteessä 29).

Yllä esitettyyn taulukkoon sisältyvät myös toimitusjohtajan palkat ja palkkiot.

	2018	2017
Johdon palkat ja palkkiot: toimitusjohtaja, T€ Luomakoski Jyri, toimitusjohtaja	720,5	811,9
Johdon saamat osakkeet (kpl)
Luomakoski Jyri, toimitusjohtaja	3 318	2 862
muut johtoryhmän jäsenet	7 003	7 646
Yhteensä	10 321	10 857

Toimitusjohtajan eläkeikä määritellään työeläkelain (TyEL) mukaisesti, mutta yhtiö voi toimitusjohtajan kanssa sopia, että toimitusjohtaja jää eläkkeelle 63-vuotiaana. Lakisääteisen eläkkeen lisäksi yhtiö on ottanut maksuperusteisen

eläkevakuutuksen toimitusjohtajalle, johon yhtiö maksoi 40 000 euroa vuonna 2018. Yhtiö on lisäksi päättänyt kapitalisaatio-eläkejärjestelystä toimitusjohtajalle, mistä yhtiö on maksanut 50 000 euroa vuonna 2018.

	2018		2017
	Vuosimaksu	Saatujen	Vuosimaksu	Saatujen
	bruttona	osakkeiden	bruttona	osakkeiden
Hallituksen palkkiot, T€	(EUR)	määrä (kpl)	(EUR)	määrä (kpl)
Paasikivi Annika, puheenjohtaja 13.3.2018 alkaen	109,2	2 498	62,2	1 181
Aaltonen-Forsell Pia, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 13.3.2018 alkaen	64,5	1 416	52,4	1 060
Falk Johan, 13.3.2018 alkaen	52,3	1 277	-	-
Eloranta Jorma, 13.3.2018 asti	1,8	-	98,8	2 121
Lengauer Markus	64,5	1 416	59,0	1 060
Lindholm Casimir, 13.3.2018 alkaen	52,9	1 277	-	-
Nygren Eva	54,7	1 277	54,2	1 060
Rosendal Jari, 13.3.2018 asti	1,8	-	54,2	1 060
Ihamuotila Timo, 20.3.2017 asti	-	-	1,8	-
Yhteensä	401,7	9 161	382,6	7 542

Lisäksi yhtiö maksaa hallituksen jäsenille vapaaehtoista vakuutusta, joka oikeuttaa kaikki hallituksen jäsenet Suomen TyEL-eläkejärjestelmään perustuvaan eläkkeeseen eläkkeelle jäämisen yhteydessä.

Muut lähipiiritiedot

Lähipiiriin kuuluvilla henkilöillä ei ollut 31.12.2018 eikä 31.12.2017 rahalainaa yhtiöltä tai sen tytäryhtiöiltä.

Yhtiön lähipiiriin kuuluvat henkilöt ovat tehneet vähäisiä transaktioita konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa.

Yhtiön johdon osakkeenomistukset on esitetty tilinpäätöksen Hallinto- ja ohjausjärjestelmän esittelyn yhteydessä.

Liiketoimet osakkuusyhtiöiden kanssa, M€	2018	2017
Jatkuvat toiminnot Ostot	4,3	2,4
Saamiset ja velat kauden lopussa Ostovelat ja muut velat	0,4	0,2

Osakkeet ja osuudet

Konserniyhtiöt

Nimi	Valtio ja kotipaikka
Uponor Beteiligungs GmbH	Saksa, Hassfurt
Uponor GmbH	Saksa, Hassfurt
Uponor S.A.R.L.	Ranska, Saint-Priest
Uponor S.r.l.	Italia, Vimercate
Uponor Holding GmbH	Saksa, Hassfurt
KaMo GmbH	Saksa, Ehingen
Delta Systemtechnik GmbH (95 % Uponor Holding GmbH, 5 % KaMo GmbH)	Saksa, Celle
Uponor Hispania, S.A.U.	Espanja, Móstoles
Uponor A/S	Tanska, Brøndby
Uponor Eesti Oü	Viro, Tallinna
Uponor Suomi Oy	Suomi, Lahti
Uponor Business Solutions Oy	Suomi, Vantaa
Uwater Oy	Suomi, Tampere
Uponor Hong Kong Ltd	Hong Kong
Uponor Korea Co., Ltd.	Korea, Kyungki-do
Uponor (China) Plumbing Systems Co., Ltd. (*)	Kiina, Taicang
Uponor Kft. (Uponor Épuletgépészeti Korlátolt Felelösségu Társaság)	Unkari, Budapest
SIA Uponor Latvia	Latvia, Riika
UAB Uponor	Liettua, Vilna
Uponor, s.r.o.	Tšekki, Praha
Uponor AS	Norja, Vestby
Uponor Vertriebs GmbH	Itävalta, Wiener Neudorf
Uponor Sp. z o.o.	Puola, Błonie
Uponor Portugal - Sistemas para Fluídos, Lda. (99,97 % Uponor Oyj, 0,03 % Uponor Hispania, S.A.U)	Portugali, V.N. Gaia
Uponor AG in Liquidation (*)	Sveitsi, Pfungen
JSC "Uponor Rus"	Venäjä, Moskova
Uponor Innovation AB	Ruotsi, Borås
Uponor AB	Ruotsi, Virsbo
Uponor Limited	Englanti, Watford
Uponor Building Energy Limited (*)	Englanti, Watford
UPONOR, s.r.o.	Slovakia, Bratislava
Uponor NA Holding, Inc.	Yhdysvallat, Delaware
Uponor NA Asset Leasing, Inc.	Yhdysvallat, Delaware
Uponor NA Investment LLC	Yhdysvallat, Delaware
Uponor North America, Inc.	Yhdysvallat, Delaware
Tulsa Pipe Plant, Inc. (*)	Yhdysvallat, Delaware
Hot Water Systems North America, Inc.	Yhdysvallat, Delaware
Uponor Ltd.	Kanada, Saskatchewan
Radiant Technology, Inc.	Yhdysvallat, Delaware
Uponor, Inc.	Yhdysvallat, Illinois
Uponor Innovations, LLC	Yhdysvallat, Delaware
Uponor Trading (Beijing) Co., Ltd. (*)	Kiina, Beijing
Uponor Romania S.R.L.	Romania, Bukarest
Uponor Insurance Limited	Guernsey
Uponor Pty Ltd (*)	Australia, Sydney

Uponor Infra Oy (55,3 % Uponor Oyj, 44,7 % KWH-yhtymä Oy) Suomi, Helsinki Jita Oy Suomi, Virrat Uponor Infra AB Ruotsi, Virsbo Uponor Infra A/S Tanska, Holbæk Uponor Infra AS Norja, Vestby Uponor Infra Ltd. Kanada, Mississauga Uponor Infra Limited (*) Englanti, Milton Keynes Uponor Infra Sp. z o.o. Puola, Varsova Uponor Infra Oü Viro, Tallinna Koy Tuusulan Pakkasraitti 12 Suomi, Tuusula KWH PIPE (INDIA) LIMITED (*) Intia, Mumbai Uponor Infra Fintherm a.s. Tšekki, Praha KWH Pipe Espana SA (*) Espanja, Madrid KWH Pipe (Portugal) Tubos Lda. (*) Portugali, Palmela

Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset

Punitec GmbH & Co. KG (36 %) Saksa, Gochsheim Punitec Verwaltungs GmbH (36 %) Saksa, Gochsheim Phyn Oy (50 %) Suomi, Helsinki Phyn LLC (50 %) Yhdysvallat, Delaware

(*) Lepäävä yhtiö

32. Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Tilinpäätöspäivän jälkeen konsernissa ei ollut merkittäviä tapahtumia.

Nimi Valtio ja kotipaikka

Nimi Valtio ja kotipaikka

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Uponorin osakevaihto NASDAQ OMX Helsinki -arvopaperipörssissä vuonna 2018 oli 40 762 755 kappaletta, yhteensä 499,0 milj. euroa. Osakkeen kurssi vuoden 2018 lopussa oli 8,62 euroa ja osakekannan markkina-arvo 631,0 milj. euroa. Vuoden päättyessä yhtiöllä oli 20 341 osakkeenomistajaa. Ulkomainen omistus yhtiössä oli katsauskauden päättyessä 23,5 (25,8) %.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2018

Osakkeenomistaja	Osakemäärä, kpl	%-osuus osakkeista	%-osuus äänistä
Oras Invest Oy	17 506 780	23,9	23,9
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	3 862 072	5,3	5,3
Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap	3 182 639	4,4	4,3
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	1 732 000	2,4	2,4
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	1 423 648	1,9	1,9
KEVA	940 833	1,3	1,3
Paasikivi Pekka	846 500	1,2	1,2
Valtion Eläkerahasto	655 000	0,9	0,9
Paasikivi Jukka	588 173	0,8	0,8
Paasikivi Pertti	558 888	0,8	0,8
SEB Finlandia sijoitusrahasto	527 923	0,7	0,7
Nordea Bank Abp	505 100	0,7	0,7
Muut Yhteensä	40 632 632 72 962 188	55,5 99,7	55,8 100,0
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet	244 756	0,3	-
Kaikki yhteensä	73 206 944	100,0	100,0
Hallintarekisteröidyt arvo-osuudet 31.12.2018
Nordea Bank AB (publ.), Suomen sivuliike	9 829 665	13,4	13,4
Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ.), Helsingin sivukontto	5 360 423	7,3	7,3
Svenska Handelsbanken AB (publ.), Filial verksamheten I Finlan	1 216 255	1,7	1,7
Muut	591 302	0,8	0,8
Yhteensä	16 997 645	23,2	23,2

Yhtiökokouksessa käytettävissä oleva äänten enimmäismäärä on 31.12.2018 tilanteen mukaan 72 962 188 ääntä. Tilikauden päättyessä yhtiön hallussa oli 244 756 omaa osaketta, jotka vastaavat yhtä montaa ääntä. Omilla osakkeilla ei ole äänivaltaa yhtiökokouksessa.

Paasikiven suku omistaa yhtiötä sekä suoraan että Oras Invest Oy -yhtiön kautta, yhteensä 26,9 (25,1) prosenttia.

Osakkeenomistus sektoreittain 31.12.2018

Sektori	Osakemäärä,	Osuus
	kpl	osakkeista, %
Yksityiset yritykset	20 819 039	28,4
Julkiset yritykset	1 936	0,0
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	10 070 763	13,8
Julkisyhteisöt	7 725 939	10,6
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	2 533 189	3,5
Kotitaloudet	14 870 862	20,3
Ulkomaat (myös hallintarekisteröidyt)	17 185 216	23,5
Muut (yhteistili)	0	0,0
Yhteensä	73 206 944	100,0

Osakkeenomistus suuruusluokittain 31.12.2018

Osakemäärä	Osakemäärä	Osuus	Osakasmäärä	Osuus
kpl/osakas	yhteensä, kpl	osakkeista, %		osakkaista, %
1 - 100	346 500	0,5	5 948	29,2
101 - 1 000	4 659 471	6,4	11 377	55,9
1 001 - 10 000	7 381 076	10,1	2 772	13,6
10 001 - 100 000	5 475 675	7,5	203	1,0
100 001 - 1 000 000	11 230 740	15,3	33	0,2
1 000 001 -	44 113 482	60,3	8	0,1
Yhteensä	73 206 944	100,0	20 341	100,0

Osakepääoman kehitys 2014 - 2018

	Pvm	Muutoksen syy	Muutos, euroa	Osakepääoma, euroa	Osakkeiden lukumäärä, kpl
2018	31.12.			146 446 888	73 206 944
2017	31.12.			146 446 888	73 206 944
2016	31.12.			146 446 888	73 206 944
2015	31.12.			146 446 888	73 206 944
2014	31.12.			146 446 888	73 206 944

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA (FAS) 2018 2017

		Euro	Euro
Liikevaihto	2	9 452 617,48	11 326 854,47
Henkilöstökulut	4	7 564 885,01	6 352 269,87
Poistot ja arvonalentumiset	5	174 055,56	199 633,42
Liiketoiminnan muut kulut	3	9 459 848,60	11 525 355,65
Liiketappio		-7 746 171,69	-6 750 404,47
Rahoitustuotot ja -kulut	6	42 396 773,31	44 751 308,93
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		34 650 601,62	38 000 904,46
Tilinpäätössiirrot	7	2 461 381,44	2 310 191,22
Tuloverot	8	-20 042,12	-264 717,16
Tilikauden voitto		37 091 940,94	40 046 378,52

EMOYHTIÖN TASE (FAS)		31.12.2018 Euro	31.12.2017 Euro
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet		476 590,42	349 368,78
yhteensä	9	476 590,42	349 368,78
Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet		358 108,21	176 648,22
yhteensä	9	358 108,21	176 648,22
Sijoitukset Konserniyhtiöosakkeet Osakkuusyhtiöosakkeet Muut osakkeet ja osuudet Lainasaamiset Sijoitukset yhteensä	10	256 299 780,82 2 589 064,32 44 548,83 250 842 580,20 509 775 974,17	290 333 341,81 1 626 291,53 44 548,83 214 031 034,87 506 035 217,04
Pysyvät vastaavat yhteensä		510 610 672,80	506 561 234,04
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset Laskennalliset verosaamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	11	310 000,00 310 000,00	330 000,00 330 000,00
Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	12	1 405 597,12 3 728 949,92 2 110 133,18 64 197 596,53 71 442 276,75	854 728,15 34 531 814,96 4 709 651,25 57 475 068,29 97 571 262,65
Rahat ja pankkisaamiset		27 645 700,31	85 967 701,52
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		99 397 977,06	183 868 964,17
Vastaavaa yhteensä		610 008 649,86	690 430 198,21

EMOYHTIÖN TASE (FAS)		31.12.2018 Euro	31.12.2017 Euro
Vastattavaa
Oma pääoma Osakepääoma		146 446 888,00	146 446 888,00
Ylikurssirahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman		50 184 372,40	50 184 372,40
rahasto		66 613,56	66 613,56
Edellisten tilikausien voitto		111 331 430,24	108 948 302,14
Tilikauden tulos		37 091 940,94	40 046 378,52
Oma pääoma yhteensä	13	345 121 245,14	345 692 554,62
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero Tilinpäätössiirtojen kertymä		189 645,06	151 026,50
yhteensä		189 645,06	151 026,50
Pakolliset varaukset	14	1 550 000,00	1 650 000,00
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta Pitkäaikainen vieras pääoma		170 000 000,00	170 000 000,00
yhteensä	15	170 000 000,00	170 000 000,00
Lyhytaikainen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat		-	80 000 000,00
Ostovelat		1 138 608,01	1 071 639,08
Siirtovelat		2 721 335,68	2 025 432,18
Muut lyhytaikaiset velat		89 287 815,97	89 839 545,83
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	16	93 147 759,66	172 936 617,09
Vieras pääoma yhteensä		263 147 759,66	342 936 617,09
Vastattavaa yhteensä		610 008 649,86	690 430 198,21

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA	2018 Euro	2017 Euro
Liiketoiminnan rahavirta
Liikevoitto / -tappio Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Maksetut verot	-7 746 171,69 174 055,56 -100 000,00 991 283,00	-6 750 404,47 199 633,42 -100 000,00 -2 530 605,62
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-6 680 833,13	-9 181 376,67
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten velkojen lisäys (+) / vähennys (-) Konsernitilisaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Konsernitilivelkojen lisäys (+) / vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä	-3 920 208,67 -10 102 837,83 -3 835 551,33 -2 942 291,28 -20 800 889,11	3 356 286,01 6 156 834,06 -332 601,75 -7 058 587,84 2 121 930,48
Saadut osingot liiketoiminnasta Saadut konserniavustukset liiketoiminnasta Muutokset omissa osakkeissa Liiketoiminnan rahavirta	59 622 901,62 2 300 000,00 -1 813 778,30 32 627 401,08	54 643 995,02 14 100 000,00 75 736,03 61 760 284,86
Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Muut lyhytaikaiset sijoitukset Myönnetyt lainat Lainasaamisten takaisinmaksut Muutokset tytäryhtiöosakkeiden investoinneissa Pääoman palautukset tytäryhtiöilta Saadut korot investoinneista Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta	-482 737,19 -962 772,79 -75 894 673,28 66 143 843,11 -1 252 000,11 27 650 000,00 11 364 156,49 7 560,00 26 573 376,23	-359 218,10 -10 000 000,00 -42 088 567,80 15 424 574,20 732 929,95 0,00 6 891 378,67 4 200,00 -29 394 703,08
Rahavirta ennen rahoitusta	59 200 777,31	32 365 581,78
Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Lyhytaikaisten lainojen muutokset Maksetut korot ja maksut rahoituskuluista Maksetut osingot ja muu voitonjako Rahoituksen rahavirta	124 942 400,28 -204 942 400,28 -78,21 -1 673 228,19 -35 849 472,12 -117 522 778,52	267 000 000,00 -167 000 000,00 -14 085 104,22 -2 255 497,21 -33 648 597,96 50 010 800,61
Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-)	-58 322 001,21	82 376 382,39
Rahavarat 1.1. Rahavarat 31.12. Muutos taseen mukaan	85 967 701,52 27 645 700,31 -58 322 001,21	3 591 319,13 85 967 701,52 82 376 382,39

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu noudattaen Suomen kirjanpitolainsäädäntöä. Uponor -konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, ja emoyhtiö noudattaa konsernin laatimisperiaatteita aina kun se on ollut mahdollista. Alla on esitetty laatimisperiaatteet, joissa käytäntö poikkeaa konsernin periaatteista. Muilta osin noudatetaan konsernin laadintaperiaatteita.

Liikevaihto

Emoyhtiön liiketoiminta koostuu konsernitoiminnoista ja liikevaihto palveluveloituksista konserniyhtiöiltä.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot sisältävät verot tilikaudelta ja mahdolliset korjaukset edellisten tilikausien veroihin.

Lainan liikkeeseenlaskukulut

Lainan liikkeeseenlaskukulut on jaksotettu lineaarisesti vaihtuviin vastaaviin.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön eläkevastuut on hoidettu eläkevakuutusyhtiöissä. Eläke-eduista aiheutuneet kustannukset kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jolla vastaava työsuoritus on tapahtunut.

Rahoitusvarat, rahoitusvelat ja johdannaissopimukset

Johdannaisinstrumentit on arvostettu markkinaehtoisesti käypään arvoon. Arvonmuutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Emoyhtiön kirjanpidossa ei sovelleta suojauslaskentaa. Muutoin johdannaissopimusten arvostusmenetelmistä on kerrottu konsernin laatimisperiaatteissa. Johdannaisten käyvät arvot johdannaislajeittain on esitetty kohdassa liitetieto 18. Johdannaislajien tuloslaskelmaan kirjatut arvonmuutokset on esitetty kohdassa Liitetieto 6. Johdannaisten käytöstä on kerrottu konsernin kohdassa Liitetieto 27.

Vuokrasopimukset

Kaikki leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.

Tytäryhtiöosakkeet

Tytäryhtiöosakkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä arvonalennuksilla.

	2018 Euro	2017 Euro
2. Liikevaihto
Palvelutuotot
- Konserniyhtiöt	9 452 617,48	11 326 854,47
Yhteensä	9 452 617,48	11 326 854,47
3. Liiketoiminnan muut kulut
Matkakulut	511 830,78	655 494,45
Ostetut palvelut	1 158 025,39	2 393 850,73
Muut	7 789 992,43	8 476 010,47
Yhteensä	9 459 848,60	11 525 355,65
	2018	2017
Tilintarkastajan palkkiot
- Tilintarkastuspalkkiot	80 000,00	77 000,00
4. Henkilöstökulut	2018	2017
Palkat ja palkkiot	6 832 794,30	5 530 332,70
Eläkekulut	572 616,89	636 475,08
Henkilösivukulut	159 473,82	185 462,09
Yhteensä	7 564 885,01	6 352 269,87
Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin
Toimihenkilöitä	52	53
Johdon palkat ja palkkiot *)
Toimitusjohtaja	720 542,94	811 869,55
Hallitus	401 688,00	382 600,00
Yhteensä	1 122 230,94	1 194 469,55

*) erittelyt henkilöittäin on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa

Rahalainat yhtiön johdolle

tytäryhtiöiltä. Yhtiön toimitusjohtajalla ja hallituksen jäsenillä ei ollut 31.12.2018 rahalainaa yhtiöltä tai sen

Toimitusjohtajan eläkesitoumukset

Toimitusjohtaja jää eläkkeelle työeläkelain (TyEL) mukaisesti, mutta yhtiö voi toimitusjohtajan kanssa sopia, että toimitusjohtaja jää eläkkeelle 63-vuotiaana. Toimitusjohtajan eläke karttuu työeläkelain (TyEL) mukaisesti.

Lakisääteisen eläkkeen lisäksi yhtiö on ottanut toimitusjohtajalle maksuperusteisen eläkevakuutuksen, johon yhtiö maksoi 40 000 euroa vuonna 2018. Yhtiö on lisäksi päättänyt kapitalisaatio-eläkejärjestelystä toimitusjohtajalle, mistä yhtiö on maksanut 50 000 euroa vuonna 2017. Vuonna 2018 maksu oli oli 50 000 euroa.

5. Poistot	2018	2017
Aineettomat hyödykkeet	88 860,30	110 764,08
Aineelliset hyödykkeet	85 195,26	88 869,34
Yhteensä	174 055,56	199 633,42
6. Rahoitustuotot- ja kulut	2018	2017
Korkotuotot	159 858,48	75 155,75
Korkotuotot tytäryhtiöiltä	9 837 809,29	10 346 608,11
Osinkotuotot	7 560,00	4 200,00
Osinkotuotot tytäryhtiöiltä	59 622 901,62	54 643 995,02
Korkokulut	-3 492 268,87	-3 151 213,57
Korkokulut tytäryhtiöille	-300 046,40	-127 215,91
Muut rahoituskulut	-105 477,75	-86 326,15
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	-19 008 712,31	-14 392 000,00
Voitot ja tappiot johdannaisista
Toteutuneet	-9 599 211,03	7 138 030,92
Toteutumattomat	-73 738,01	880 890,27
Kurssierot
Toteutuneet	1 704 959,54	646 658,46
Toteutumattomat	3 643 138,75	-11 227 473,97
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	42 396 773,31	44 751 308,93
7. Tilinpäätössiirrot	2018	2017
Poistoeron muutos	-38 618,56	10 191,22
Konserniavustukset	2 500 000,00	2 300 000,00
Yhteensä	2 461 381,44	2 310 191,22
8. Tuloverot
Tilikaudelta	-42,12	15 455,08
Edellisiltä kausilta	-	-260 172,24
Laskennallisen verovelan muutos	-20 000,00	-20 000,00
Yhteensä	-20 042,12	-264 717,16

9. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

2018	Aineettomat oikeudet	Koneet ja kalusto	Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1. Lisäykset	3 080 096,56 216 081,94	724 871,89 266 655,25	3 804 968,45 482 737,19
Hankintameno 31.12.	3 296 178,50	991 527,14	4 287 705,64
Kertyneet poistot 1.1. Tilikauden poisto	2 730 727,78 88 860,30	548 223,67 85 195,26	3 278 951,45 174 055,56
Kertyneet poistot 31.12.	2 819 588,08	633 418,93	3 453 007,01
Kirjanpitoarvo 31.12.	476 590,42	358 108,21	834 698,63
2017	Aineettomat oikeudet	Koneet ja kalusto	Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1. Lisäykset Hankintameno 31.12.	2 902 368,92 177 727,64 3 080 096,56	543 381,43 181 490,46 724 871,89	3 445 750,35 359 218,10 3 804 968,45
Kertyneet poistot 1.1. Tilikauden poisto	2 619 963,70 110 764,08	459 354,33 88 869,34	3 079 318,03 199 633,42
Kertyneet poistot 31.12.	2 730 727,78	548 223,67	3 278 951,45
Kirjanpitoarvo 31.12.	349 368,78	176 648,22	526 017,00

	2018	2017
10. Sijoitukset
Konserniyhtiöosakkeet kirjanpitoarvo 1.1.	290 333 341,81	305 458 271,76
Lisäykset	1 252 000,11	2 778,55
Vähennykset	27 650 000,00	735 708,50
Konserniyhtiöosakkeet hankintameno 31.12.	263 935 341,92	304 725 341,81
Arvonalentumiset	7 635 561,10	14 392 000,00
Konserniyhtiöosakkeet kirjanpitoarvo 31.12.	256 299 780,82	290 333 341,81
Osakkuusyhtiöt 1.1.	1 626 291,53	1 626 291,53
Lisäykset	962 772,79	-
Osakkuusyhtiöt 31.12.	2 589 064,32	1 626 291,53
Muut osakkeet ja osuudet 1.1.	44 548,83	44 548,83
Muut osakkeet ja osuudet 31.12.	44 548,83	44 548,83
Lainasaamiset
- Konserniyhtiöt	250 521 834,06	208 773 818,08
- Pääomalaina	-	5 000 000,00
- Muut	320 746,14	257 216,79
Lainasaamiset yhteensä	250 842 580,20	214 031 034,87
Yhteensä	509 775 974,17	506 035 217,04

Vuoden 2018 arvonalentumiset liittyivät Uponor Asia Oy:n ja Uponor (China) Plumbingin osakkeisiin. Plumbing Systems Co. Ltd. Uponor Pty., Uponor (China) Plumbing Systems ja Uponor Hong Kong Ltd. lainasaamisten alaskirjaukset on huomioitu rahoituskuluissa. (Katso liitetieto 6)

2018	2017
	330 000,00
310 000,00	330 000,00
	310 000,00

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu taseen pakollisista varauksista.

Laskennalliset verosaamiset sisältää lyhytaikaisia verosaamisia yhteensä 70 000 euroa.

	2018	2017
12. Lyhytaikaiset saamiset
Konserniyhtiöiltä
- myyntisaamiset	1 393 349,59	854 468,13
- lainasaamiset	13 728 949,92	34 531 814,96
- siirtosaamiset	1 080 264,80	3 335 221,66
- muut saamiset	48 782 096,93	44 773 652,15
Yhteensä	64 984 661,24	83 495 156,90
Muilta
- myyntisaamiset	12 247,53	260,02
- siirtosaamiset	1 029 868,38	1 374 429,59
- muut saamiset	5 415 499,60	12 701 416,14
Yhteensä	6 457 615,51	14 076 105,75
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	71 442 276,75	97 571 262,65
Siirtosaamiset
Korkotuotot	1 094 315,69	3 343 270,94
Verot	-	1 026 924,00
Muut	1 015 817,49	339 456,31
Yhteensä	2 110 133,18	4 709 651,25

13. Oman pääoman muutokset			2018	2017
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.			146 446 888,00	146 446 888,00
Osakepääoma 31.12.			146 446 888,00	146 446 888,00
Ylikurssirahasto 1.1.			50 184 372,40	50 184 372,40
Ylikurssirahasto 31.12.			50 184 372,40	50 184 372,40
Sidottu oma pääoma yhteensä			196 631 260,40	196 631 260,40
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.			66 613,56	66 613,56
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.			66 613,56	66 613,56
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.			148 994 680,66	142 521 164,07
Osingonjako			-35 849 472,12	-33 648 597,96
Omat osakkeet			-1 813 778,30	75 736,03
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.			111 331 430,24	108 948 302,14
Tilikauden voitto			37 091 940,94	40 046 378,52
Vapaa oma pääoma yhteensä			148 489 984,74	149 061 294,22
			2018	2017
Oma pääoma 31.12.			345 121 245,14	345 692 554,62
Jakokelpoiset varat
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien voitto			66 613,56 113 580 867,07	66 613,56 109 383 960,67
Tilikauden voitto			37 091 940,94	40 046 378,52
Omat osakkeet			-2 249 436,83	-435 658,53
Jakokelpoiset varat 31.12.			148 489 984,74	149 061 294,22
14. Pakolliset varaukset			2018	2017
Ympäristövaraus			1 550 000,00	1 650 000,00
Yhteensä			1 550 000,00	1 650 000,00
15. Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta			170 000 000,00	170 000 000,00
Yhteensä			170 000 000,00	170 000 000,00
Pitkäaikaisten korollisten velkojen erääntymisajat
	2019	2020	2021	2022
Lainat rahoituslaitoksilta	0,00	0,00	70 000 000,00	100 000 000,00

	2018	2017
16. Lyhytaikainen vieras pääoma
Konserniyhtiöiltä
- ostovelat	179 443,68	349 968,22
- muut lyhytaikaiset velat	85 442 686,63	87 807 010,43
Yhteensä	85 622 130,31	88 156 978,65
Muilta
- joukkovelkakirjalainat	-	80 000 000,00
- ostovelat	959 164,33	721 670,86
- siirtovelat	2 721 335,68	2 025 432,18
- muut lyhytaikaiset velat	3 845 129,34	2 032 535,40
Yhteensä	7 525 629,35	84 779 638,44
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	93 147 759,66	172 936 617,09
	2018	2017
Siirtovelat
Henkilöstökulut	689 355,30	854 681,93
Bonukset	1 071 503,56	537 108,80
Verot	164 466,52	200 065,40
Korot	514 609,13	213 095,36
Muut	281 401,17	220 480,69
Yhteensä	2 721 335,68	2 025 432,18
	2018	2017
17. Vastuusitoumukset
Konserniyritysten puolesta annetut vakuudet
Takaukset	42 634 205,78	46 792 004,70
Takaukset	42 634 205,78	46 792 004,70
Käyttöleasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	168 417,61	192 225,55
Myöhemmin maksettavat	195 480,69	140 624,95
Leasingvastuut yhteensä	363 898,30	332 850,50
Emoyhtiöllä on toimitiloistaan määräaikainen 10 vuoden vuokrasopimus. Vuokra-aika
alkoi 1.3.2013.
Vuokravastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	600 569,64	607 023,00
Myöhemmin maksettavat	1 751 661,45	2 529 262,50
Vuokravastuut yhteensä	2 352 231,09	3 136 285,50
Yhteensä	45 350 335,17	50 261 140,70

Lisäksi emoyhtiö on antanut tytäryhtiöidensä puolesta letter of comfort -tyyppisiä sitoumuksia, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin lukuihin.

18. Johdannaissopimukset

	Nimellisarvot
	2018	2017
Korkojohdannaiset:
Koronvaihtosopimukset	50 000 000,00	100 000 000,00
Korko-optiot	70 000 000,00	70 000 000,00
		Käyvät arvot
	2018	2017
Korkojohdannaiset:
Koronvaihtosopimukset	-603 737,38	-494 022,05
Korko-optiot	1 114,18	26 940,86
		Nimellisarvot
	2018	2017
Valuuttajohdannaiset:
Termiinisopimukset	277 195 265,14	211 919 663,75
Konsernin sisäiset termiinisopimukset	139 043 325,55	96 815 416,93
Hyödykejohdannaiset:
Sähköjohdannaiset	4 073 548,00	4 699 158,00
Energia	162 118 MWh	186 215 MWh
	Käyvät arvot
	2018	2017
Valuuttajohdannaiset:
Termiinisopimukset	1 859 559,19	1 132 117,95
Konsernin sisäiset termiinisopimukset	-751 656,61	1 776 826,17
Hyödykejohdannaiset:
Sähköjohdannaiset	2 553 775,00	408 806,00

Kirjanpitokirjat, tositelajit ja niiden säilytystavat

Sähköisessä muodossa: Pääkirja Päiväkirja Reskontrakirjat Palkkakirjanpito Pankkitositteet Myyntilaskut

Paperitositteina: Ostolaskut Muistiotositteet

Erikseen sidottuna: Tilinpäätös Tase-erittelyt

HALLITUKSEN EHDOTUS YHTIÖKOKOUKSELLE

Emoyhtiön, Uponor Oyj:n, voitonjakokelpoiset varat ovat 148 489 984,74 euroa, josta tilikauden voitto on 37 091 940,94 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

-osinkona jaetaan 0,51 euroa / osake yhteensä	37 210 715,88 euroa
-omaan pääomaan jäävä määrä	111 279 268,68 euroa
	148 489 984,74 euroa

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Vantaa, 13. helmikuuta 2019

Annika Paasikivi Puheenjohtaja

Markus Lengauer Pia Aaltonen-Forsell Varapuheenjohtaja

Eva Nygren

Jyri Luomakoski Toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Vantaa, 13. helmikuuta 2019

Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen KHT

Johan Falk Casimir Lindholm

Deloitte Oy Porkkalankatu 24 PL 122 00181 Helsinki

Puh: 020 755 500 Y-tunnus: 0989771-5 Kotipaikka: Helsinki www.deloitte.fi

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Uponor Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Uponor Oyj:n (y-tunnus 0148731-6) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2018. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Liikearvon arvonalentumistestaus
Katso liitetieto 10 tilinpäätöksessä. Liikearvon määrä on konsernitaseessa EUR 83.5 miljoonaa. Johto arvioi liikearvon arvonaletumistarvetta vuosittain.	Tarkastuksessamme olemme arvioineet johdon tekemään arvonalentumistestaukseen liittyviä merkittäviä olettamia kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön osalta. • Olemme verranneet kasvu- ja kannattavuusolettamia historialliseen kehitykseen verrattuna.
Johdon laatiman arvonalentumistestauksen perusteella, johto ei ole nähnyt tarvetta arvonalentumiskirjaukselle.	• Olemme verranneet laskelmissa käytettyjä arvioita vahvistettuihin budjetteihin ja strategisiin suunnitelmiin.
Arvonalentumistestauksiin liittyy merkittäviä johdon arvioita tulevaan liiketoiminnan kehitykseen, kassavirtoihin ja diskonttokorkoon liittyen.	• Olemme verranneet käytettyjä diskonttokorkoja ulkopuolisista lähteistä saatuun tietoon. • Olemme testanneet arvonalentumistestauslaskelman laskentateknistä asianmukaisuutta.
Merkittävimmät tekijät johdon arvioissa ovat myynti, bruttokateprosentti ja diskonttokorko. Kuten liitetiedossa 10 on selostettu, johto katsoo, että Uponor Infran liikearvo on herkempi liikearvon arvonalentumisriskille. Uponor Infraan liittyvän liikearvon määrä taseessa on EUR 9.5 miljoonaa.	Olemme arvioineet myös arvonalentumistestauksesta annettuja liitetietoja.
Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen

virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa

Uudelleenjärjestelyt ja ehdolliset velat

Katso liitetieto 21 ja 24 tilinpäätöksessä.

Varausten määrä Uponor Oyj:n konsernitilinpäätöksessä on EUR 30.2 miljoonaa. Lisäksi konserni esittää merkittävät ehdolliset velat liitetiedossa 24.

Olemassa olevan oikeudellisen tai tosiasiallisen velvoitteen, siihen liittyvien tulevien maksujen todennäköisyyden sekä luotettavan kustannuslaskelman arviointi vaatii johdon harkintaa oikean kirjanpito- ja esitystavan varmistamiseksi.

Koska varausten ja ehdollisten velkojen tunnistamiseen, arvostukseen sekä esitystapaan liittyy huomattavasti harkinnanvaraisuutta, olemme luokitelleen ne tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi.

Tarkastuksemme yhteydessä olemme muun muassa arvioineet johdon tekemien arvioiden asianmukaisuutta.

Olemme arvioineet myös, sisältävätkö varaukset kaikki olennaiset erät käymällä läpi hallituksen kokousten pöytäkirjat sekä käymällä keskusteluja Uponor konsernin lakiasiainjohtajan kanssa. Lisäksi olemme pyytäneet tarvittaessa vahvistuksia ulkopuolisilta asianajajilta.

Olemme arvioineet myös varauksista sekä ehdollisista veloista annettujen liitetietojen asianmukaisuutta konsernitilinpäätöksessä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia

tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana tilikaudesta 2010 alkaen yhtäjaksoisesti 9 vuotta.

Muu informatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen ja vuosikertomukseen sisältyvän muun informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastuksessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen voitonjakoehdotus on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Vantaalla, 13. helmikuuta 2019

Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen KHT