Uponor Oyj — Annual Report 2014

Feb 12, 2015

Posco Green Building Etelä-Koreassa on varustettu Uponor-lattialämmityksellä ja kattoon asennettavilla viilennyspaneeleilla

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2014 12.2.2015

Uponor Oyj:n tilinpäätöstiedote 1-12/2014

Uponorin tulos kehittyi vakaasti, Yhdysvalloissa kasvu edelleen vahvaa

• Tulos parani loka-joulukuussa kaikissa segmenteissä edellisvuoteen verrattuna; vahvinta tuloskehitys oli Talotekniikka – Pohjois-Amerikassa
• Liikevaihto 1–12: 1023,9 milj. euroa (2013: 906,0 milj. euroa), kasvua 13,0 %; vertailukelpoinen kasvu 2,0 %
• Liikevoitto 1–12: 63,4 (50,2) milj. euroa, kasvua 26,3 %
• Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 67,7 (55,2) milj. euroa, kasvua 22,6 %
• Osakekohtainen tulos 0,50 (0,38) euroa, ilman kertaluonteisia eriä osakekohtainen tulos oli 0,54 (0,43) euroa
• Ohjeistus vuodelle 2015: Uponorin liikevaihdon ja liikevoiton (ilman kertaluonteisia eriä) odotetaan paranevan vuodesta 2014
• Hallituksen osinkoesitys on 0,42 (0,38) euroa/osake

Toimitusjohtaja Jyri Luomakoski kommentoi kauden kehitystä:

• Markkinoiden epävakaus vaikutti Uponorin suurimman segmentin Talotekniikka Euroopan tulokseen, mutta määrätietoisesti toteutettujen sisäisten uudistusten ansiosta tulos kehittyi kuitenkin vakaasti.
• Myötätuuli Talotekniikka Pohjois-Amerikan liiketoiminnassa jatkui, etenkin perinteisesti vahvalla alueellamme asuinrakennusten uudisrakennusmarkkinoilla. Onnistuimme myös vahvistamaan Uponorin käyttövesi- ja sisäilmastoratkaisujen asemaa julkisen ja liikerakentamisen segmentissä. Myynnin vahvan kasvun mahdollistivat huolellisesti toteutetut ja kysynnän kasvun mukaan tarkasti ajoitetut tuotantokapasiteetin lisäykset.
• Uponor Infra kohtasi erilaisia haasteita useilla markkinoilla, mutta ensimmäisen integraatiovaiheen aikana ja sen jälkeen toteutetut toimenpiteet ovat jo keventäneet kustannusrakennetta ja paransivat vuoden viimeisen neljänneksen tulosta.
• Ohjeistus vuodelle 2015 säilyy samankaltaisena kuin edellisvuonna. Ulkoisten tekijöiden epävarmuus vaikeuttaa luotettavien ennusteiden tekemistä, mutta olemme investoineet tekniikkaan, tuoneet uusia tuotteita markkinoille ja tehostaneet toimintojamme; nämä yhdessä vahvistavat luottamustamme suotuisan kehityksen jatkumiseen. Juuri nyt on kuitenkin monia riskejä, jotka toteutuessaan voivat vaikuttaa tulokseemme.

Hallituksen osinkoesitys

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle 0,42 (0,38) euron osinkoa osaketta kohti. Hallitus otti esitystä tehdessään huomioon yhtiön maksuvalmiuden, yhtiön osinkopolitiikan ja yhtiön liiketoimintanäkymät.

Konsernin taloudelliset tunnusluvut

Konsernitulos (jatkuvat

2014	2013	2012	2011	2010
1 023,9	906,0	811,5	806,4	749,2
926,9	823,6	726,5	743,0	669,9
36,0	33,0	28,2	29,4	29,1
2,4	0,8	0,9	1,4	2,2
63,4	50,2	57,7	35,4	52,4
-7,4	-7,1	-8,6	-17,7	-10,7
56,3	43,2	49,4	17,7	41,7
36,3	27,1	32,9	1,9	27,0
36,0	26,8	32,8	1,6	24,7
0,50	0,38	0,45	0,03	0,34

Tietoja tästä tilinpäätöstiedotteesta

Sulkeissa annetut luvut ovat vertailukuja edellisen vuoden vastaavalta ajanjaksolta. Luvut koskevat jatkuvia toimintoja, ellei toisin ole mainittu. Muutosprosentit on laskettu tarkoista luvuista eikä tässä tiedotteessa julkaistuista pyöristetyistä luvuista.

Esitysaineisto ja webcast-esitys

Englanninkielinen webcast-esitys tulosjulkistustilaisuudesta järjestetään 12.2. klo 12.30. Esityksen yhteystiedot ovat osoitteessa sijoittajat.uponor.fi. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen osoitteeseen ir@uponor.com. Esityksen tallenne on katsottavissa pian tulosjulkistuksen jälkeen Uponorin sivulta sijoittajat.uponor.fi. Esitysaineisto on luettavissa osoitteessa sijoittajat.uponor.fi > IR-aineisto ja uutiset.

Seuraava osavuosikatsaus

Uponor julkaisee vuoden 2015 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksen 28.4.2015. Suljetun ikkunan aikana 1.–27.4. yhtiö ei kommentoi markkinanäkymiä, liiketoimintaan vaikuttavia seikkoja eikä keskustele raportoimattoman tai kuluvan tilikauden tapahtumista.

Vuoden 2014 viimeinen neljännes

Markkinat

Vuoden viimeisellä neljänneksellä kysyntä Euroopan rakennusmarkkinoilla jatkui kahden edellisen vuosineljänneksen tapaan varsin heikkona. Euroopan markkinoilla jatkuva epävakaus on todennäköisesti seurausta eurooppalaisen liiketoimintaympäristön hitaasta elpymisestä. Ukrainan kriisiin liittyvät geopoliittiset ongelmat ovat huonontaneet tilannetta entisestään.

Saksassa, Talotekniikka – Euroopan suurimmalla yksittäisellä markkina-alueella, kysyntä oli odotetusti heikkoa. Useimmilla muilla markkinoilla kysynnän kehitys jatkui tasaisena. Pohjoismaissa korjausrakentamisen elpyminen tasapainotti uudisrakennusmarkkinoiden heikkoa kysyntää. Venäjällä koettiin hetkellinen kysyntäpiikki, kun asiakkaat hankkivat tavaraa varastoon valuuttakurssimuutosten aiheuttaman hintojen nousun varalta.

Yhdysvalloissa kysyntä rakennusmarkkinoilla jatkoi kasvamistaan asuin- ja liikerakentamisen segmenteissä. Myös Kanadassa kysynnän kehitys jatkui suotuisana.

Yhdyskuntateknisten ratkaisuiden kysyntä parani hieman edellisiin vuosineljänneksiin verrattuna, erityisesti Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Puolassa.

Liikevaihto

Uponorin liikevaihto oli 251,5 (237,6) milj. euroa, kasvua 5,9 prosenttia vuoden 2013 viimeisestä neljänneksestä. Kasvuun vaikutti pääasiassa Pohjois-Amerikan vahva tuloskehitys, vaikka kasvua raportoitiinkin kaikissa segmenteissä. Paikallisessa valuutassa mitattuna Uponorin liikevaihto kasvoi 5,7 prosenttia.

Talotekniikka – Euroopan liikevaihdon paraneminen vertailukauteen nähden johtuu osittain tilapäisestä tuotehyväksynnän menetyksestä, joka laski myyntiä Ranskassa vuonna 2013. Suomessa Uponor Infran liikevaihto heikkeni, mutta sitä tasapainottivat liikevaihdon kasvu Pohjois-Amerikassa, teknologiamyynnin piristyminen ja projektiliiketoiminnan lisääntyminen Aasiassa.

Liikevaihdon jakautuminen segmenteittäin, loka-joulukuu:

	10-12/	10-12/
M€	2014	2013	Muutos
Talotekniikka – Eurooppa	112,7	112,0	0,6 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka	56,1	43,6	28,4 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka (M\$)	70,0	59,6	17,4 %)
Uponor Infra	84,9	83,7	1,5 %
Eliminoinnit	-2,2	-1,7
Yhteensä	251,5	237,6	5,9 %

Tulos ja kannattavuus

Konsernin bruttokate oli vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä 83,1 (72,0) milj. euroa eli 33,1 % (30,3 %). Tuotehyväksynnän tilapäinen menetys Ranskassa heikensi bruttokatetta vuonna 2013.

Konsernin liikevoitto oli vuoden viimeisellä neljänneksellä 11,8 (-3,8) milj. euroa. Kannattavuutta kuvaava liikevoittomarginaali oli 4,7 % (-1,6 %). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 12,7 (0,1) milj. euroa.

Kannattavuus parani kaikissa segmenteissä vertailukauteen nähden. Vuonna 2013 Talotekniikka – Euroopan liikevoittoa rasittivat noin 5 miljoonan euron kustannukset, jotka aiheutuivat tuotehyväksynnän tilapäisestä menetyksestä Ranskassa. Toteutetut kustannussäästöt tukivat Uponor Infran tulosta vuoden viimeisellä neljänneksellä. Talotekniikka – Pohjois-Amerikka hyödynsi onnistuneesti liike- ja asuinrakennusmarkkinoilla tapahtunutta kysynnän kasvua.

Toimintojen tehostaminen sekä myynnin kasvu kansainvälisillä markkinoilla, projektiliiketoiminnassa ja teknologiamyynnissä paransivat Uponor Infran tulosta. Segmentin tulosta kuitenkin rasittivat Suomessa 2014 käynnistettyjen rakennemuutosten aiheuttamat kustannukset, jotka olivat vuoden viimeisellä neljänneksellä 0,3 (3,9) milj. euroa. Integroitumista ja toimintojen tehostamista vauhdittavat ohjelmat etenivät suunnitelman mukaan.

Liikevoiton jakautuminen segmenteittäin, loka-joulukuu:

M€	10-12/ 2014	10-12/ 2013	Muutos
Talotekniikka – Eurooppa	4,7	0,3	~
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka	9,3	5,8	59,9 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka (M\$)	11,7	8,0	46,3 %)
Uponor Infra	-0,9	-9,0	~
Muut	-1,6	-0,5
Eliminoinnit	0,3	-0,4
Yhteensä	11,8	-3,8	~

Katsauskauden tapahtumia

Keski-Euroopassa jakelutoimintojen siirtäminen uuteen jakelukeskukseen, joka rakennetaan Hassfurtiin, Saksaan, etenee suunniteltua nopeammin. Osa toiminnoista on jo nyt siirretty uuteen keskukseen. Keski-Euroopan varastotoiminnot on tarkoitus keskittää uuteen jakelukeskukseen, jossa tullaan valmistamaan pienimuotoisesti myös eristettyjä aluelämpöputkijärjestelmiä. Jakelukeskus otetaan täysimittaisesti käyttöön vuoden 2015 toisen neljänneksen alussa.

Suomessa Uponor jatkoi määrätietoisesti tarjontansa kehittämistä ja uusien reittien löytämistä markkinoille. Yhdessä alan johtavien toimijoiden kanssa Uponor kehittää rakennusten putkiremontointiin soveltuvaa asennusvalmista seinäratkaisua. Uponorin tekniikkaseinä-ratkaisu sisältää uusien kylpyhuoneiden ja keittiöiden suunnittelu-, projektinhallinta- ja asennustyöt. Asennusvalmis tekniikkaseinä on suunniteltu erityisesti Suomessa 1970- ja 1980-luvuilla pystytetyn rakennuskannan remontteihin. Ensimmäisistä pilottihankkeista on jo sovittu.

Uponor Oyj:n tilinpäätös 1-12/2014

Markkinat

Euroopan ja Pohjois-Amerikan rakennusmarkkinat kehittyivät vuoden 2014 aikana toistensa peilikuvina. Pohjois-Amerikassa koettu poikkeuksellisen kylmä talvi hidasti rakennustoimintaa vuoden ensimmäisten kuukausien aikana, mutta lumien sulaessa myös rakentaminen pääsi taas vauhtiin. Euroopassa talvi sen sijaan oli leuto, minkä ansiosta vuosi lähti rakennusalalla reippaasti liikkeelle, mutta lupaava alku hiipui kesää kohti mentäessä.

Pohjoismaissa Ruotsin ja Tanskan asuintalojen uudisrakentaminen kiihtyi vuodesta 2013, mutta hidastui Norjassa ja Suomessa. Liike- ja julkisrakentaminen tasaantui kaikissa Pohjoismaissa muutaman vuoden supistumisen jälkeen. Samaan aikaan korjausrakentaminen lisääntyi liike-, julkis- ja asuinrakentamisen segmenteissä kaikissa Pohjoismaissa. Yhdyskuntatekniikan kysyntä oli Ruotsissa tasaista, supistui Suomessa ja Tanskassa, mutta kasvoi liikenteeseen ja energiaan tehtyjen investointien ansiosta Norjassa.

Keski-Euroopan alkuvuoden leuto talvi ja vahva kysyntä kiihdyttivät rakennustoimintaa alueen suurimmassa maassa Saksassa liike-, julkis- ja asuinrakentamisen markkinoilla niin uudis- kuin korjausrakentamisen segmenteissä. Samanaikaisesti Alankomaissa nähtiin ensimmäiset elpymisen merkit pitkällisen hiljaiselon jälkeen useimmissa rakennusalan segmenteissä. Euroalueella alkoi kesällä hiipuminen, joka vaimensi alueen rakennusteollisuuden tunnelmia. Vuoden loppuun tultaessa rakennusalan toimeliaisuus oli kuitenkin suhteellisen korkealla, mutta kysynnän kasvu oli selvästi hidastunut.

Etelä- ja Länsi-Euroopassa markkinat kehittyivät vaihtelevasti. Isossa-Britanniassa julkis- ja liikerakentamisen segmentit kääntyivät kasvuun ja asuintalojen uudisrakentaminen vilkastui toisena vuonna peräkkäin. Espanjassa havaittiin ensimmäiset elpymisen merkit; rakennusaktiivisuus ja yleinen mieliala paranivat koko vuoden, joskin lähtötaso oli sangen alhainen. Ranskassa ja Italiassa sen sijaan korjausrakentamisen segmenteissä koettu hienoinen kasvu ei riittänyt tasapainottamaan liike-, julkis- ja asuinrakentamisen merkittävää heikkenemistä.

Itäisessä Euroopassa vuosi alkoi Venäjän markkinoilla myönteisissä merkeissä ja asuinrakentaminen jatkui lähes yhtä aktiivisena kuin edellisvuonna haastavasta liiketoimintaympäristöstä huolimatta. Samaan aikaan julkis- ja liikerakentamisen investoinnit pienenivät. Ukrainan tapahtumat ovat vaikuttaneet koko alueeseen: kuluttajat ja yritykset ovat käyneet varovaisiksi, ja aktiivisuus on hidastunut selkeästi. Baltian maissa liike-, julkis- ja asuinrakentaminen lisääntyi, mutta yhdyskuntatekniikan segmentti supistui hienoisesti.

Uponorilla on jonkin verran liiketoimintaa myös Euroopan ulkopuolella. Näillä vientimarkkinoilla havaittiin kasvua liike-, julkis- ja asuinrakentamisen segmenteissä edellisvuoteen verrattuna.

Pohjois-Amerikassa vuoden ensimmäisten kuukausien hankalat sääolot vaikuttivat merkittävästi rakennusaktiivisuuteen ja rakennuttajien mielialaan Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Kesää kohti mentäessä Yhdysvalloissa tapahtui hidasta, mutta laaja-alaista elpymistä, minkä seurauksena kasvua raportoitiin kaikissa liike-, julkis- ja asuinrakentamisen segmenteissä. Kanadassa sekä liike- ja julkisrakentaminen että

asuinrakentaminen hidastuivat. Yhdyskuntatekniikassa koettiin pitkälti samankaltaista kehitystä: Yhdysvalloissa kasvu jatkui vakaana, mutta Kanadassa kasvu hidastui.

Liikevaihto

Uponorin jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2014 oli 1 023,9 (2013: 906,0) miljoonaa euroa, mikä on 13,0 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu oli 2,0 prosenttia, kun huomioidaan 1.7.2013 alkaen tilinpäätöksessä mukana olevan Uponor Infran liiketoimintojen aiemmat liikevaihdot. Paikallisessa valuutassa mitattuna kasvu oli 3,9 prosenttia.

Talotekniikka – Euroopan liikevaihto laski 0,1 prosenttia, mutta paikallisissa valuutoissa mitattuna liikevaihto kasvoi hienoiset 1,7 prosenttia. Tasainen kehitys selittyy Saksan odotettua heikommalla markkinatilanteella vuoden jälkipuoliskolla, mikä hidasti kasvua.

Talotekniikka – Pohjois-Amerikan liikevaihto kasvoi vahvasti sekä paikallisessa valuutassa mitattuna että euromääräisesti. Yhdysvalloissa Uponor onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan sekä asuin- että liikerakentamisen markkinoilla ja laajentamaan toiminta-aluettaan.

Uponor Infran vuoden 2014 liikevaihto sisältää ensimmäisen kerran kaikkien 12 kuukauden luvut. Uponor Infra on yhteisyritys, joka perustettiin yhdessä KWH Pipen kanssa 1.7.2013. Siksi liikevaihdon kasvu vuoteen 2013 verrattuna on suuri: 34,4 prosenttia. Verrattuna yhdistettyjen liiketoimintojen liikevaihtoon koko vuoden 2013 ajalta, liikevaihto pieneni 2,2 prosenttia, mikä johtui suurelta osin valuuttakurssien vaihteluista, mutta jossain määrin myös kysynnän romahtamisesta eräillä tärkeillä markkinoilla, kuten Suomessa ja Tanskassa, ja markkinaosuuksien heikosta kehityksestä erityisesti Suomessa.

Liiketoimintaryhmittäin, kun mukaan on laskettu Uponor Infran koko vuoden tulos, yhdyskuntatekniikan osuus koko konsernin vuoden 2014 liikevaihdosta oli 34 % (28 %), käyttövesiratkaisuiden 39 % (42 %) ja sisäilmastoratkaisuiden 27 % (30 %).

M€ 1-12/ 2014 1-12/ 2013 Muutos Talotekniikka – Eurooppa 479,1 479,5 -0,1 % Talotekniikka – Pohjois-Amerikka 200,8 171,5 17,1 % (Talotekniikka – Pohjois-Amerikka (M\$) 265,2 228,2 16,2 %) Uponor Infra 351,3 261,4 34,4 % Eliminoinnit -7,3 -6,4 Yhteensä 1 023,9 906,0 13,0 %

Liikevaihdon jakautuminen segmenteittäin 1.1. – 31.12.2014:

Liikevaihdolla mitattuna kymmenen suurinta maata ja niiden osuudet konsernin liikevaihdosta (vuoden 2013 osuus sulkeissa): USA 17,6 % (15,8 %), Saksa 13,9 % (15,9 %), Suomi 13,2 % (13,8 %), Ruotsi 9,2 % (9,5 %), Kanada 8,2 % (6,1 %), Tanska 4,7 % (4,9 %), Norja 3,6 % (3,9 %), Iso-Britannia 3,5 % (3,3 %), Alankomaat 3,1 % (3,2 %) ja Venäjä 3,0 % (3,1 %).

Tulos ja kannattavuus

Konsernin koko vuoden bruttokate oli 340,1 (320,1) milj. euroa, mikä on 20,0 milj. euroa tai 6,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Bruttokatemarginaali oli 33,2 % (35,3 %). Suurin yksittäin tekijä tälle kehitykselle oli Uponor Infran perustamista seurannut yhdyskuntateknisten ratkaisuiden kasvanut osuus koko konsernin tuloksesta.

Konsernin liikevoitto oli 63,4 (50,2) milj. euroa, mikä on 26,3 % edellisvuotta enemmän. Kannattavuutta kuvaava liikevoittomarginaali nousi vertailukauden 5,5 prosentista 6,2 prosenttiin. Liikevoitto sisältää 4,3 (5,0) milj. euroa kertaluonteisia eriä, joista Talotekniikka – Euroopassa 3,7 milj. euroa ja Uponor Infrassa 0,6 (netto) milj. euroa. Vuoden 2013 kertaluonteisia kustannuseriä olivat Uponor Infran yhdistämisestä aiheutuneet integraatiokustannukset, kun taas vuoden 2014 kustannukset koostuivat Talotekniikka – Euroopan Keski-Euroopan jakelukeskuksen siirrosta, Uponor Infran yhdistymisestä aiheutuneista integraatiokustannuksista kuten koneiden ja laitteiden siirrot ja käyttöönotot mukaan lukien tuotantolaitosten kiinteistöjen myynnit, sekä kustannuksista, jotka aiheutuivat Uponor Infran Suomen rakennemuutoksista vuonna 2014.

Liikevoitto parani kaikissa segmenteissä, joskin Uponor Infran liikevoitto jäi hieman tappiolliseksi. Eniten voittoa tuotti Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, jonka euromääräinen tulos parani 27,4 % edellisvuoteen verrattuna.

Myös Talotekniikka – Euroopan liikevoitto parani erityisesti kevätkaudella vuoden 2013 suhteellisen vaatimattomaan tulokseen verrattuna. Vuoden 2013 viimeisen neljänneksen liikevoittoa rasitti tilapäisestä tuotehyväksynnän menetyksestä Ranskassa aiheutuneet 5 milj. euron kustannukset. Jakelukeskuksen siirtäminen Saksassa aiheutti 3,7 milj. euron kertaluonteisen kustannuserän vuonna 2014.

Talotekniikka – Pohjois-Amerikka hyödynsi suotuisaa toimintaympäristöä ja hyvin ajoitettujen tuotantolaajennusten ansiosta tuotantomääriä onnistuttiin kasvattamaan kysyntää vastaavasti.

Uponor Infran tulos parani Uponorin ja KWH Pipen yhdyskuntateknisten liiketoimintojen yhdistämisestä 1.7.2013 saatujen säästöjen, Suomessa toteutettujen rakennemuutosten ja ulkomaisen liiketoiminnan parantuneen kannattavuuden seurauksena. Tulosta rasitti myyntimäärien pieneneminen Suomen markkinoilla ja toimintojen sopeuttaminen vaatimatonta kysyntää vastaavaksi. Vuonna 2014 Uponor Infran liikevoittoa rasitti 0,6 milj. euron (netto) kertaluonteinen kustannuserä, joka liittyi yhdistämisestä aiheutuneisiin integraatiokustannuksiin sekä Suomen toimintojen rakenteellisiin muutoksiin vuonna 2014.

Liikevoiton jakautuminen segmenteittäin 1.1. – 31.12.2014:

M€	1–12/	1–12/
	2014	2013	Muutos
Talotekniikka – Eurooppa	35,0	32,7	7,0 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka	31,5	24,7	27,4 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka (M\$)	41,6	32,9	26,4 %)
Uponor Infra	-0,5	-2,3	77,9 %
Muut	-2,6	-3,4
Eliminoinnit	0,0	-1,5
Yhteensä	63,4	50,2	26,3 %

Konsernin rahoituskulut olivat 7,4 (7,1) milj. euroa ja valuuttakurssierot -1,2 (-0,6) milj. euroa.

Tulos ennen veroja oli 56,3 (43,2) milj. euroa. Tuloverojen määrä oli 20,0 (16,1) milj. euroa, kun veroaste oli 35,5 % (37,3 %).

Konsernin tilikauden tulos oli 36,0 (26,8) milj. euroa, josta jatkuvien liiketoimintojen osuus oli 36,3 (27,1) milj. euroa.

Oman pääoman tuotto nousi 12,3 (10,8) prosenttiin. Sijoitetun pääoman tuotto oli 14,2 (12,5) prosenttia.

Konsernin osakekohtainen tulos oli 0,50 (0,38) euroa ja jatkuvien liiketoimintojen osalta 0,50 (0,38) euroa. Oma pääoma osaketta kohti oli 3,16 (3,00) euroa. Muut osakekohtaiset tiedot löytyvät taulukko-osasta.

Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 75,7 (92,1) milj. euroa ja rahavirta ennen rahoitusta 45,1 (67,2) milj. euroa. Vertailua vuoden 2013 rahavirtaan vaikeuttaa kertaluonteinen positiivinen vaikutus KWH Pipen liiketoiminnan lisäämisestä konsernin lukuihin vuoden 2013 puolessavälissä eli juuri huippusesongin aikana. Liikevoiton paranemisen myötä myös tulorahoitus parani 87,9 milj. eurosta 99,0 milj. euroon vuonna 2014.

Tunnusluvut löytyvät tilinpäätöksestä viiden vuoden ajalta.

Investoinnit, tutkimus ja kehitys sekä rahoitus

Investoinneissaan Uponorin tavoitteena on sijoittaa resursseja kannattaviin liiketoimintamahdollisuuksiin, mutta samalla hallita investointien määrää tiukasti, kulloisestakin markkinatilanteesta riippuen. Päivittäisessä liiketoiminnassa suunnataan investointeja lisäksi kunnossapitoon ja tarkasti harkittuihin, tuottavuutta parantaviin uudistuksiin.

Vuonna 2014 investointeja kohdistettiin uusiin putkiteknologioihin, kuten saumattoman komposiittiputken ja PEX-putkien valmistuksen kehitykseen. PEX-kehitystyöllä tavoiteltiin tuotantokapasiteetin ja -tehokkuuden lisäystä. Minnesotan tehtaan viides laajennus valmistui Pohjois-Amerikassa vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Laajennuksen myötä raaka-aineen käsittelykapasiteettia voitiin kasvattaa ja tuotantotilat laajenivat yli 1 600 neliömetrillä. Lisäksi Yhdysvalloissa otettiin käyttöön vuonna 2013 sinne siirretyt Euroopassa käyttämättöminä olleet tuotantolinjat.

Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat yhteensä 35,7 (33,9) milj. euroa eli 1,8 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Nettoinvestointien määrä oli 32,1 (30,4) milj. euroa. Kiinteän omaisuuden myynnistä saadut tulot sisältävät Uponor Infran kahden suljetun tehdaskiinteistön myynnin vuonna 2014.

Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen olivat yhteensä 16,3 (17,7) miljoonaa euroa eli 1,6 (2,0) prosenttia liikevaihdosta. Tutkimukseen ja kehitykseen liittyvien investointien suhteellisen osuuden pieneneminen liittyy vähemmän tuotekehityksestä riippuvaisen yhdyskuntateknisen liiketoiminnan osuuden kasvuun konsernissa. Lisäksi taloteknisen liiketoiminnan tärkeitä kehityshankkeita on edennyt lanseerausvaiheeseen, mikä vähensi tuotekehitysrahoitusta niiden osalta.

Tärkeimmät voimassa olevat rahoitusohjelmat 31.12.2014 olivat vuonna 2018 erääntyvä 80 milj. euron joukkovelkakirjalaina ja vuonna 2016 erääntyvä 20 milj. euron joukkovelkakirjalaina. Joukkovelkakirjalainoilla Uponor on laajentanut maturiteettirakennetta ja mahdollisia rahoituslähteitä. Näiden lisäksi Uponor Infra Oy otti toimintojensa rahoittamiseksi 35 milj. euron lainan 1.7.2013. Vuoden 2014 lopussa lainaa oli nostettuna 26 milj. euroa.

Voimassa oli useampia kahdenvälisiä, 2015–2019 erääntyviä luottolimiittejä yhteensä 200 miljoonan euron arvosta. Vuoden 2014 aikana näistä varalla olevista rahoitusluotoista ei ollut nostettuna yhtään.

Lyhytaikaisen rahoituksen tarpeeseen vastaa kotimainen 150 milj. euron yritystodistusohjelma, josta ei tilinpäätöshetkellä ollut käytössä yhtään. Rahavarat vuoden lopussa olivat yhteensä 60,2 milj. euroa.

Konsernissa kiinnitetään edelleen erityistä huomiota myyntisaamisiin ja luottoriskeihin. Luottotappioiden määrä pysyi alhaisena ollen 0,7 (1,3) milj. euroa.

Konsernin korolliset nettovelat laskivat 82,0 (96,9) milj. euroon. Omavaraisuusaste oli 43,9 (43,9) prosenttia ja nettovelkaantuminen eli gearing 27,6 (33,7) prosenttia. Velkaantumisasteen vuosineljännesten keskiarvoksi muodostui 45,8 (57,9), kun sen vaihteluväli yhtiön taloudellisissa tavoitteissa on 30–70.

Katsauskauden tapahtumia

Uponor ilmoitti huhtikuussa tehostavansa Keski-Euroopan jakelutoimintoja. Wettringenissä Luoteis-Saksassa sijaitseva jakelukeskus päätettiin sulkea ja sen toiminnot siirretään uuteen, lattiapinta-alaltaan 15 500 neliömetrin jakelukeskukseen. Vuokrattavat tilat nousevat Hassfurtiin, Saksaan. Rakennustyöt käynnistyivät syyskuun lopussa ja keskus avataan vuoden 2015 toisen neljänneksen alussa. Samassa yhteydessä myös Wettringenin naapurikaupungissa, Ochtrupissa, sijaitseva eristettyjen aluelämpöputkijärjestelmien valmistus siirrettiin Hassfurtiin. Siirtotoimista muodostui 3,7 milj. euron kertaluonteinen kustannus. Jakelutoimintojen tehostamisen on laskettu tuovan noin kahden miljoonan euron vuotuiset säästöt vuoden 2015 toisesta vuosineljänneksestä alkaen ja vähentävän jakelutoimintoihin liittyviä päästöjä. Jakelukeskuksen siirtämisen jälkeen Uponor kuitenkin jatkaa erilaisia myynti-, tuotehallinta- ja palvelutoimintoja Wettringenin-Ochtrupin alueella.

Uponor-konsernin kahdessa suomalaisessa tytäryhtiössä eli Uponor Infra Oy:ssä ja Uponor Suomi Oy:ssä syksyllä käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena Uponor ilmoitti päätöksestään sulkea kaksi kaivojen kokoonpanoyksikköä Suomessa. Yhteistoimintaneuvottelut käynnistettiin toimintojen tehostamiseksi Suomen voimakkaasti heikentyneessä markkinatilanteessa. Neuvottelujen seurauksena yhtiöistä irtisanottiin yhteensä lähes 100 työntekijää. Uudelleenjärjestelyt pyritään toteuttamaan vuoden 2015 ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun mennessä. Uudelleenjärjestelyt aiheuttivat vuonna 2014 noin 0,8 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset (aikaisempi arvio oli 1,5 milj. euroa) ja niillä uskotaan saavutettavan noin viiden miljoonan euron säästöt vuositasolla vuoden 2015 toiselta neljännekseltä alkaen.

Tarjontaa kehitettiin tuomalla markkinoille laaja valikoima uusia ja päivitettyjä tuotteita useilla Uponorin tärkeimmillä markkinoilla. Yksi merkittävimmistä uutuuksista oli eräillä Euroopan markkinoilla lanseerattu käyttövesisovelluksiin suunniteltu saumaton

alumiinikomposiittiputki ja siitä jatkokehitetty pinta-asennuksiin soveltuva komposiittiputki, jonka ulkopinta näyttää metallilta.

Henkilöstö ja organisaatio

Konsernin palveluksessa oli vuoden lopussa 3 982 (4 141) työntekijää eli 159 henkeä vähemmän kuin vuoden 2013 lopussa täysipäiväiseksi muutettuna. Keskimäärin henkilömäärä vuoden aikana oli 4 127 (3 649). Henkilömäärää vähensivät Uponor Infran noin 100 henkilön irtisanomiset Suomessa. Yhdysvalloissa liiketoiminnan kasvu sen sijaan edellytti henkilömäärän lisäämistä.

Konsernin henkilöstö täysipäiväiseksi muutettuna jakaantui maittain seuraavasti: Saksa 20,8 (20,9 %), Suomi 17,2 (19,6 %), USA 12,8 (11,4 %), Ruotsi 12,5 (12,1 %), Thaimaa 5,3 (4,9 %), Puola 5,1 (4,9 %), Kanada 4,9 (4,6 %), Espanja 4,5 (4,5 %), Iso-Britannia 3,3 (3,6 %), Tanska 2,9 (3,1 %) ja muut maat 10,7 (10,5 %).

Konsernissa kirjattujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma sosiaalikulut mukaan lukien oli tilikaudella 227,1 (211,9) miljoonaa euroa.

Liiketoimintaan kohdistuvat riskit

Uponorin taloudellinen tulos on alttiina useille markkina- ja vahinkoriskeille sekä operatiivisille ja taloudellisille riskeille.

Markkinariskit

Uponorin toiminnan pääpaino on Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, joissa poliittinen riski luokitellaan suhteellisen vähäiseksi.

Keväällä 2014 Ukrainan poliittiset jännitteet laukesivat avoimeksi konfliktiksi, joka vaikutti koko Itä-Euroopan ja erityisesti Venäjän geopoliittiseen tilanteeseen. Ukrainan kriisi ja sen seurannaisvaikutukset ovat lisänneet Venäjään liittyvien poliittisten riskien todennäköisyyttä. Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin Venäjän vastaiset pakotteet ja Venäjän omat vastapakotteet ovat vaikuttaneet liiketoimintaympäristöön Venäjällä ja muualla Euroopassa, erityisesti Suomessa. Kireät poliittiset suhteet saattavat vaikuttaa hyvinkin pitkällä aikavälillä Euroopan markkinoihin ja koko mantereen orastavaan talouskasvuun. Venäjän osuus Uponorin liikevaihdosta on viime vuosina kasvanut, mutta oli silti vaatimattomat 3,0 prosenttia vuonna 2014.

1.7.2013 muodostetun Uponor Infra Oy:n myötä Uponorilla on liiketoimintaa nyt myös Thaimaassa. Vaikka Thaimaan osuus konsernin liikevaihdosta on vuositasolla vain noin 2 prosenttia, sen poliittisen riskin merkitys konsernille on kasvanut.

Koska Uponorin liikevaihto jakaantuu laajalle joukolle asiakkaita, joista huomattava osa on jakelijoita (tukkuliikkeitä), myös Uponorin tuotteiden loppukysyntä on hajautunut laajalle. Viisi suurinta asiakasryhmää vastaavat noin kolmasosasta Uponorin kokonaisliikevaihdosta, joka jakautuu 23 maahan.

Euroopan taloustilanne ja liiketoimintaympäristö ovat edelleen varsin herkässä tilassa, mihin osaltaan vaikuttaa myös edellä mainittu Ukrainan kriisi. Erityisen tarkasti on seurattu Kreikan taloudellisen ja poliittisen tilanteen kehittymistä. Espanjaa koskevat uutiset ovat olleet positiivisempia. Uponor seuraa tilannetta jatkuvasti ja suorittaa sisäisiä arviointeja

euroalueeseen kohdistuvista riskeistä sekä niiden mahdollisista vaikutuksista konsernin toimintaan.

Uponorin tuotteiden kysyntä on riippuvainen rakennusalan suhdanteista. Yhtiön tuotteiden päämarkkinasegmentti on perinteisesti käsittänyt pientalorakentamisen, mutta tuotteita toimitetaan yhä enemmän myös julkis- ja liikerakentamiseen. Näiden sektoreiden kysyntävaihtelut poikkeavat usein toisistaan. Kokonaisuutta tasoittaa osaltaan myös korjausrakentamisen kysyntä, joka ei aina ole samalla lailla harkinnanvaraista kuin uudisrakentaminen.

Heinäkuussa 2013 muodostetun Uponor Infra Oy:n myötä noin kolmannes Uponorin vuotuisesta liikevaihdosta tulee yhdyskuntatekniikasta, minkä seurauksena tähän liiketoimintaan liittyvien riskien merkitys konsernille on kasvanut. Yhdyskuntatekniikan ratkaisujen kysyntä riippuu rakennusalan suhdanteiden lisäksi vahvasti tie- ja vesirakentamisen sekä julkisesti rahoitetun kunnallistekniikan investoinneista. Suhdanteiden ja kysynnän vaihtelusta aiheutuvia riskejä vastaan yhtiö suojautuu kehittämällä jatkuvasti myynnin ennustamisprosessejaan ja varmistamalla organisaation sekä toimitusketjun rakenteiden riittävän joustavuuden.

Paikalliset lait ja säännökset vaikuttavat Uponorin toimintaan eri maissa. Suurelle osalle myytävistä tuotteista haetaan esimerkiksi kansalliset tuotehyväksynnät. Valmisteluvaiheessa olevia lakeja ja säännöksiä seurataan ja niiden mahdolliset vaikutukset sekä Uponorin että asiakkaidemme toimintaan pyritään ennakoimaan.

Operatiiviset riskit

Muoviputkijärjestelmien valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden hinnat ovat alttiita muiden petrokemian tuotteiden ja metallien hintavaihteluille. Viime vuosina Uponor on kyennyt siirtämään näiden hintavaihteluiden vaikutukset suurelta osin myyntihintoihinsa kohtuullisella viiveellä, eikä tästä ole aiheutunut olennaista tulonmenetystä Uponorille. Uponor suojautuu metallien ja muoviraaka-aineiden hintariskiä vastaan mahdollisuuksien mukaan sekä kiinteähintaisilla hankintasopimuksilla että finanssituotteilla. Pohjoismaissa Uponor hallitsee sähkön hintavaihteluriskiä rahoitusinstrumenteilla.

Komponenttien ja raaka-aineiden hankinnassa Uponorin tavoitteena on käyttää materiaaleja ja raaka-aineita, joilla on useampia toimittajia. Mikäli toimittajia on vain yksi, pyritään siihen, että ko. toimittajalla on useampi tuotantolaitos, jotka valmistavat Uponorin käyttämiä hyödykkeitä. Uponorilla on käytössään materiaalien ja raaka-aineiden laadunvarmennusjärjestelmä sekä toimittajien hyväksymisprosessi.

Uponor hallitsee organisaatio- ja johtamisriskejä, kuten esim. henkilöstön vaihtuvuutta ja ikäjakauman vääristymistä analysoimalla jatkuvasti henkilöresursseja ja varmistamalla, että organisaatiorakenne tukee tehokasta toimintaa. Henkilöstön kehittämisohjelmat keskittyvät erityisesti johtamis- ja esimiesosaamisen kasvattamiseen monikulttuurisessa matriisiorganisaatiossa. Uponorin sisäiset henkilöstökyselyt tuottavat tärkeää tietoa mm. kompetensseista, työympäristöstä ja työmotivaatiosta. Kyselytuloksiin pohjautuvat toiminta- ja kehittämissuunnitelmat vaikuttavat myönteisesti työtyytyväisyyteen.

Liiketoimintojen hallintaan käytetään useita IT-järjestelmiä, joista tärkeimmät ovat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa käytetyt ERP-järjestelmät. Järjestelmien kriittisyyden analysoiminen ja riskien minimointiin liittyvät varautumisjärjestelyt sisältyvät suurimpien IT-järjestelmien käyttöönottoon ja elinkaaren hallintaan. Varautumisjärjestelyt kattavat esimerkiksi vikasietoisuuden, varmuuskopioinnit ja palautuksen suunnittelun ja testauksen. Avainjärjestelmien palauttaminen onnettomuuden tai vikatilanteen jälkeen testataan

kriittisten järjestelmien osalta kerran kahdessa vuodessa. IT-järjestelmiin liittyviä riskejä arvioidaan osana Uponorin riskienhallintaprosessia, jossa painotetaan erityisesti järjestelmien turvallisuutta. Lisäksi käytetään ulkopuolisia tarkastajia.

Uponor noudattaa ISO 9001-laatujärjestelmää ja ISO 14001-ympäristöjohtamisjärjestelmää tai vastaavia järjestelmiä, mikä parantaa tuotannon turvallisuutta ja tuottavuutta sekä vähentää ympäristövaikutuksia ja muita toiminnan riskejä.

Projektiliiketoiminnassa Uponorin tavoitteena on myös hallita mm. projektikohtaisia aikataulutukseen ja kustannuksiin liittyviä riskejä. Tällaiset riskit pyritään ottamaan huomioon projekti- ja alihankkijasopimuksissa. Lisäksi henkilökunnan projektinhallintaosaamista vahvistetaan aktiivisesti.

Rahoitusriskit

Viime vuodet ovat osoittaneet, että huomattavatkin häiriöt rahoitusmarkkinoilla ovat mahdollisia varsin lyhyellä varoitusajalla. Näin ollen, vaikka tilanne tällä hetkellä on Uponorin kannalta varsin vakaa, voivat rahoituksen saatavuuteen liittyvät riskit olla tulevaisuudessa merkittäviä. Uponorin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittireservien ja lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman avulla, sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa erilaisia rahoitusmuotoja ja useita hyvän luottoluokituksen omaavia vakavaraisia vastapuolia.

Konsernin maksuvalmiutta hallitaan tehokkailla kassanhallintaratkaisuilla ja riskiä karttavalla sijoituspolitiikalla. Sijoituskohteina ovat ainoastaan matalariskiset kohteet, jotka ovat tarvittaessa muunnettavissa käteisvaroiksi nopeasti ja selkeään markkinahintaan.

Korkomuutokset vaikuttavat konsernin korkokuluihin ja kiinteähintaisten rahoituserien käypään arvoon. Korkoriskejä hallitaan käyttämällä sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoisia rahoitusinstrumentteja.

Konsernin toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin eri valuuttojen välisille valuuttariskeille. Merkittävä osa liikevaihdosta syntyy muissa valuutoissa kuin euroissa. Tällöin kuitenkin tyypillisesti myös valtaosa ko. liikevaihtoon kohdistuvista kuluista on kyseessä olevassa paikallisessa valuutassa. Tämä vähentää oleellisesti liiketoiminnan valuuttariskiä. Konsernin rahoitusosasto vastaa konsernitason valuuttakurssiriskien hallinnasta ja suojaamisesta. Suojausinstrumentteina käytetään pääasiallisesti valuuttatermiineitä ja -optioita.

Uponor altistuu myös valuuttakurssien muunnos- eli translaatioriskille, joka ilmenee muunnettaessa euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omapääoma euromääräiseksi. Uponorin suojauspolitiikan mukaisesti euroalueen ulkopuolisia tase-eriä ei suojata. Poikkeuksena tähän ovat nettoinvestoinneiksi luettavat sisäiset lainat, jotka on sisällytetty suojauslaskentaan.

Vahinkoriskit

Uponorilla on 14 tuotantolaitosta yhdeksässä maassa. Konsernin liikevaihdosta merkittävä osa syntyy tuotteista, jotka on valmistettu näissä tuotantolaitoksissa. Konsernitasolla vahinko- ja keskeytysvakuutuksia ohjataan keskitetysti, minkä tavoitteena on kattava vakuutussuoja mahdollisten konerikko-, tulipalo- yms. riskien toteutumisesta aiheutuville taloudellisille vahingoille. Toinen merkittävä vahinkoriski liittyy Uponorin valmistamien ja myymien tuotteiden tuotevastuuseen, joka on niin ikään vakuutettu konsernitasolla.

Vahinko- ja keskeytysriskejä pyritään ehkäisemään monin eri keinoin, kuten henkilöstön turvallisuuskoulutuksella, tuotantolaitteiden säännöllisillä huolto-ohjelmilla ja varmistamalla tärkeimpien varaosien jatkuva saatavuus. Oleellinen osa vahinko- ja keskeytysriskien ehkäisyssä ovat myös jatkuvat, säännölliset vakuutusyhtiöiden suorittamat tarkastus- ja koulutuskäynnit Uponorin tuotantolaitoksissa.

Riskienhallinta vuonna 2014

Markkinariskien seuranta ja hallinta olivat edelleen merkittävässä osassa Uponorin riskienhallintatoimissa markkinaolosuhteiden pysyessä haastavina osassa Uponorin päämarkkina-alueita.

Vuonna 2014 Suomessa käytiin julkista keskustelua talousveteen maku- ja hajuhaittoja aiheuttaneista, eri valmistajien PEX-putkista. Uponorilla havaittiin poikkeavuuksia muutamassa valmistuserässä. Havaitut poikkeamat eivät vastanneet Suomessa voimassa olevia tyyppihyväksyntävaatimuksia. Tuotteiden tasalaatuisuuden varmistamiseksi Uponor käynnisti korjaustoimet tuotteiden jälkikäsittelyprosessissa.

Useiden Uponorille tärkeiden raaka-aineiden hintojen osalta vuosi 2014 oli rauhallinen ja vakaa. Muoviraaka-aineen hinta on löyhästi sidoksissa öljyn maailmanmarkkinahintaan, joka laski voimakkaasti vuoden 2014 kesällä. Tällä ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta Uponorin liiketoimintaan. Siksi jatkuva riskienhallinta on myös hankintatoiminnon tärkeä ja tiedostettu osa.

Vuonna 2014 tärkeimmät tunnistetut riskit kartoitettiin keväällä ja syksyllä, ja toimintasuunnitelmat päivitettiin riskien hallitsemiseksi.

Vuoden 2014 aikana Uponor arvioi yhteistyössä vakuutusyhtiöiden kanssa viiden tuotantolaitoksensa riskienhallinnan valmiutta ja toimivuutta. Yleisarvosana yksiköiden riskienhallinnan tasosta on hyvä.

Maailmantalouden tilanteen jatkuessa edelleen epävakaana, huoli tulevaisuuden pankkirahoituksen saatavuudesta kohtuullisin ehdoin on edelleen varteen otettava. Turvatakseen pitkäaikaisrahoituksensa Uponor on hajauttanut rahoituksensa instrumenttien, maturiteettien, markkinoiden ja vastapuolien osalta. Mikäli rahoitus ei ole raha- tai pääomamarkkinoilta hankittua, vastapuolina on ainoastaan hyvän luottoluokituksen omaavia vakavaraisia yhteistyöpankkeja ja rahoituslaitoksia. Keväällä 2014 Uponor uusi yhteensä 150 miljoonan euron arvosta kahdenvälisiä luottolimiittejä viiden vuoden ajaksi.

Edellisvuosien tapaan on erityistä huomiota edelleen kiinnitetty myös myyntisaamisten ja luottoriskien valvontaan.

Maailmantalouden heilahtelut sekä kirjanpito- ja verotussäännösten muutokset ovat kasvattaneet yritysten veroriskejä. Tästä johtuen myös Uponorissa veroriskien hallinta pysyy tärkeänä osa-alueena. Uponor on ennakoivasti toteuttanut hyvää verohallintatapaa ja ottanut veroriskien arvioinnin selkeäksi osaksi riskienhallintaprosessiaan.

Uponor on mukana useissa oikeusprosesseissa eri maissa. Vuoden aikana ei toteutunut sellaisia riskejä eikä ollut vireillä oikeudenkäyntejä tai muita oikeudellisia tai viranomaistoimenpiteitä, joilla olisi ollut olennainen merkitys konsernille.

Hallinto ja tilintarkastus

Vuoden 2014 varsinainen yhtiökokous 19. maaliskuuta valitsi hallitukseen uudelleen yhden vuoden toimikaudeksi Eva Nygrenin, Jorma Elorannan, Timo Ihamuotilan, Jari Rosendalin ja Rainer S. Simonin. Hallituksen kuudenneksi jäseneksi valittiin Annika Paasikivi. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jorma Eloranta ja varapuheenjohtajaksi Annika Paasikivi.

Tilintarkastajaksi yhtiökokous valitsi KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy:n, joka nimesi päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Teppo Rantasen.

Uponor laatii erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvityksen. Ne ovat saatavilla tilinpäätöksen julkistuksen jälkeen yhtiön verkkosivuilla osoitteessa sijoittajat.uponor.fi > Hallinto > Hallinto- ja ohjausjärjestelmä.

Uponor noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n vuonna 2010 antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, mutta poikkeaa siitä suosituksen 22 osalta. Maaliskuussa 2014 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen perustetussa Uponorin henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnassa on kaksi jäsentä suosituksessa mainitun kolmen sijasta. Uponor katsoo, että kaksi jäsentä riittää varmistamaan valiokunnan asiantuntemuksen. Lisäksi valiokunta voi tarvittaessa pyytää näkemyksiä valiokunnan ulkopuolisilta tahoilta. Valiokunta toimii hallituksen valmistelu- ja tukielimenä. Kaikki olennaiset palkitsemiseen liittyvät asiat käsittelee yhtiön hallitus.

Osakepääoma ja osakkeet

Uponorin osakevaihto NASDAQ Helsinki -arvopaperipörssissä vuonna 2014 oli 18,8 (14,6) milj. kappaletta, yhteensä 229,3 (179,3) milj. euroa. Osakkeen kurssi vuoden 2014 lopussa oli 11,49 (14,22) euroa ja liikkeellä olevan osakekannan markkina-arvo 841,1 (1 041,0) milj. euroa. Vuoden päättyessä yhtiöllä oli 15 846 (15 480) osakkeenomistajaa. Ulkomainen omistus yhtiössä oli katsauskauden päättyessä 28,3 (33,9) prosenttia. Tarkemmat osakekohtaiset tiedot löytyvät tilinpäätöksestä.

Uponor Oyj:n osakepääoma vuonna 2014 oli 146 446 888 euroa ja osakkeiden lukumäärä 73 206 944. Näissä ei vuoden aikana tapahtunut muutoksia.

Ilmoitukset Uponorin osakeomistusten muutoksista ulkomailla: yhdysvaltalaisen yrityksen The Capital Group Companies, Inc:n omistus laski 2.1.2014 tehdyillä kaupoilla alle 5 prosentin rajan 3 616 201 osakkeeseen. Tarkemmat osakkeisiin ja omistukseen liittyvät luvut löytyvät tilinpäätöksestä.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous valtuutti 19.3.2014 hallituksen päättämään enintään 3,5 miljoonan oman osakkeen hankkimisesta. Määrä vastaa noin 4,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Varsinaisen yhtiökokouksen käsittelemistä ehdotuksista ja tekemistä päätöksistä on yksityiskohtaisemmat tiedot osoitteessa sijoittajat.uponor.fi.

15.3.2012 pidetty yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 7,2 miljoonan uuden osakkeen antamisesta tai omien osakkeiden luovuttamisesta. Osakkeiden kokonaismäärä vastaa noin 9,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa kolme vuotta eli 15.3.2015 asti. Hallitus on oikeutettu päättämään kaikista osakeannin ehdoista. Kokouksessaan 15.3.2012 hallitus päätti myös suunnatusta annista yhtiön

johdolle. Sen puitteissa luovutettiin korvauksetta yhteensä 19 622 yhtiön hallussa olevaa osaketta yhtiön silloisille ja entisille johtoryhmän jäsenille pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinohjelman ehtojen mukaisesti. Annettua valtuutusta ei ole käytetty tämän jälkeen.

Omat osakkeet

Vuoden lopussa Uponorin hallussa oli 140 378 omaa osaketta, mikä vastaa noin 0,2 prosenttia osake- ja äänimäärästä.

Johdon osakeomistus

Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa sekä heidän yhtiön tiedossa olevat määräysvaltayhteisönsä omistivat 31.12.2014 yhteensä 141 568 (31.12.2013: 646 821) Uponor-osaketta. Näiden osakkeiden osuus kaikista osakkeista ja osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä oli 0,19 prosenttia.

Osakesidonnainen kannustinohjelma

Uponor Oyj:n hallitus päätti 14.2.2014 jatkaa vuonna 2012 käynnistetyn pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinohjelman soveltamista. Uusi ohjelma kattaa vuodet 2014–2016 ja täydentää olemassa olevia vuosien 2012–2014 ja 2013–2015 ohjelmia. Ohjelman piiriin kuuluu enintään kymmenen konsernin johtoon kuuluvaa henkilöä.

Lisäksi Uponor Oyj:n hallitus hyväksyi 11.12.2014 uuden suoriteperusteisen osakekannustinohjelman tarjottavaksi yhtiön johdolle. Ohjelman piiriin kuuluu 20–25 konsernin johtoryhmään ja johtajistoon kuuluvaa henkilöä. Ohjelma on voimassa vain yhden ansaintajakson, joka kattaa kalenterivuodet 2015–2017.

Uuden ohjelman tarkoituksena on jatkaa toimivan johdon ja Uponorin osakkeenomistajien tavoitteiden yhdenmukaistamista ja siten nostaa yrityksen arvoa, vahvistaa kannattavaa kasvua ja sitouttaa ohjelmaan osallistuvat johtajat yritykseen pitkällä aikavälillä. Kilpailukykyinen kannustinohjelma palkitsee johtoa yhtiön strategisten kannattavuus- ja kasvutavoitteiden saavuttamisesta mahdollistaen yrityksen osakkeiden ansaitsemisen ja osakemäärän kasvattamisen.

Yksityiskohtaiset tiedot suunnitelmista on yhtiön sijoittajille suunnatulla verkkosivustolla.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.

Lähiajan näkymät

Taloustilanne Uponorin tärkeimmillä markkina-alueilla säilynee myös vuonna 2015 kaksijakoisena: Pohjois-Amerikka vastaa noin neljännestä konsernin liikevaihdosta ja siellä kysynnän uskotaan kasvavan ja rakennusalan kasvun jatkuvan noususuuntaisena. Euroopassa sen sijaan markkinatilanteen odotetaan jatkuvan tasaisena, joskin kehitystä tukee hiljalleen vahvistuva usko Euroopan talouden elpymiseen. Tähän liittyy kuitenkin riskejä, joista osa on geopoliittisia.

Viime vuosina Uponor on panostanut merkittävästi asemansa vahvistamiseen tärkeimmillä markkina-alueillaan. Painopistealueita ovat olleet muun maussa kumppanuussuhteiden lujittaminen kautta arvoketjun sekä asiakkaiden ja kumppaneiden erilaisiin tarpeisiin vastaaminen kehittämällä tuote- ja palvelutarjontaa niin, että koko rakennusala voi mennä kohti yhä kestävämpää kehitystä. Yhtiön sisällä on toteutettu johdonmukaisesti toimintojen

kehittämiseen ja yhtenäistämiseen tähtäävää ohjelmaa. Kehityskohteina ovat olleet esimerkiksi tuotteiden toimitus ja jakelu, toimintojen tehostaminen, ympäristövaikutusten vähentäminen ja asiakaspalvelun korkea laatu.

Yksi tärkeimmistä tulevaisuuden tavoitteista on ohjata investointeja mahdollisiin kasvukohteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa toimitus- ja palvelukapasiteetin turvaamista kasvavilla markkinoilla, kuten Pohjois-Amerikassa, ja optimaalista resurssien kohdentamista lyhyen ja pitkän aikavälin kasvun mahdollistaville alueille. Uponorin johto pyrkii pitämään yhtiön taloudellisen aseman vakaana terävöittämällä yhtiön fokusta ja parantamalla kustannustehokkuutta ja rahavirtaa pitäen samalla silmät auki uusien tilaisuuksien varalta.

Olettaen, ettei mikään edellä mainituista merkittävistä riskeistä toteudu, Uponor antaa seuraavan ohjeistuksen vuodelle 2015: Uponorin liikevaihdon ja liikevoiton (ilman kertaluonteisia eriä) odotetaan paranevan vuodesta 2014.

Uponorin taloudellinen tulos on alttiina erilaisille strategisille, operatiivisille, taloudellisille, oikeudellisille, poliittiselle ja vahinkoriskeille. Näiden tarkempi riskianalyysi löytyy tilinpäätöksen kohdasta "Liiketoimintaan kohdistuvat riskit".

Uponor Oyj Hallitus

Lisätietoja:

Jyri Luomakoski, toimitusjohtaja, puh. 020 129 2824 Riitta Palomäki, talousjohtaja, puh. 020 129 2822

Tarmo Anttila viestintäjohtaja puh. 020 129 2852

JAKELU: NASDAQ Helsinki Tiedotusvälineet www.uponor.fi

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TAMMI-JOULUKUU 2014 - Taulukko-osa

Osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 -standardin mukaisesti eikä sitä ole tilintarkastettu. Pörssitiedotteen suluissa olevat luvut ovat vuoden 2013 vastaavan jakson lukuja. Osavuosikatsauksen muutosprosentit on laskettu tarkoista luvuista eikä katsauksessa julkaistuista pyöristetyistä luvuista.

LYHENNETTY KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

M€	1-12/	1-12/	10-12/	10-12/
Jatkuvat toiminnot	2014	2013	2014	2013
Liikevaihto	1 023,9	906,0	251,5	237,6
Hankinnan ja valmistuksen kulut	683,8	585,9	168,3	165,6
Bruttokate	340,1	320,1	83,2	72,0
Muut liiketoiminnan tuotot	2,4	0,8	0,3	0,5
Varastointimenot	37,1	34,2	8,7	9,2
Myynnin ja markkinoinnin kulut	173,1	167,7	43,3	45,8
Hallinnon kulut	51,1	50,0	13,6	15,4
Liiketoiminnan muut kulut	17,8	18,8	6,0	5,9
Liikevoitto	63,4	50,2	11,8	-3,8
Rahoituskulut, netto	7,4	7,1	0,2	2,1
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	0,3	0,1	0,2	0,1
Tulos ennen veroja	56,3	43,2	11,8	-5,8
Tuloverot	20,0	16,1	3,5	-0,1
Tulos jatkuvista toiminnoista	36,3	27,1	8,3	-5,7
Lopetetut toiminnot
Lopetettujen toimintojen tulos Kauden tulos	-0,3 36,0	-0,3 26,8	-0,3 8,0	-0,3 -6,0
Laaja tuloslaskelma
Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten eläkkeiden
uudelleenarvostus, verojen jälkeen	-5,0	0,4	-5,0	0,4
Erät jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteiseksi
Muuntoerot	7,3	-5,1	-0,1	-2,0
Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen	-0,9	0,5	-0,2	0,0
Nettoinvestoinnin suojaus Kaudelle kirjatut laajan tuloksen erät,	0,6	2,4	0,5	1,4
verojen jälkeen	2,0	-1,8	-4,8	-0,2
Kauden laaja tulos	38,0	25,0	3,2	-6,2
Kauden tuloksen jakautuminen
- Emoyrityksen omistajille	36,5	27,8	8,6	-3,0
- Määräysvallattomille omistajille	-0,5	-1,0	-0,6	-3,0
Kauden laajan tuloksen jakautuminen
- Emoyrityksen omistajille	39,1	26,5	5,1	-3,0
- Määräysvallattomille omistajille	-1,1	-1,5	-1,9	-3,2
Osakekohtainen tulos, €	0,50	0,38	0,12	-0,03
- Jatkuvat toiminnot	0,50	0,38	0,12	-0,03
- Lopetetut toiminnot	0,00	0,00	0,00	0,00
Laimennettu osakekohtainen tulos, €	0,50	0,38	0,12	-0,03
- Jatkuvat toiminnot	0,50	0,38	0,12	-0,03
- Lopetetut toiminnot	0,00	0,00	0,00	0,00

LYHENNETTY KONSERNITASE

M€	31.12.2014	31.12.2013
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	207,8	201,8
Aineettomat hyödykkeet	98,4	102,8
Arvopaperit ja pitkäaikaiset saamiset	11,2	10,8
Laskennalliset verosaamiset	19,4	15,9
Pitkäaikaiset varat yhteensä	336,8	331,3
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	117,4	115,4
Myyntisaamiset	137,3	126,7
Muut saamiset	30,1	33,9
Rahavarat	60,2	53,7
Lyhytaikaiset varat yhteensä	345,0	329,7
Varat yhteensä	681,8	661,0
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	231,1	219,7
Määräysvallattomien omistajien osuus	66,8	68,0
Oma pääoma yhteensä	297,9	287,7
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	126,3	136,4
Laskennalliset verovelat	19,3	15,7
Varaukset	4,6	4,5
Eläkevelvoitteet ja muut velat	30,9	25,8
Pitkäaikaiset velat yhteensä	181,1	182,4
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	15,9	14,2
Varaukset	11,6	17,6
Ostovelat	67,6	61,1
Muut velat	107,7	98,0
Lyhytaikaiset velat yhteensä	202,8	190,9
Oma pääoma ja velat yhteensä	681,8	661,0

LYHENNETTY KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

M€	1-12/2014	1-12/2013
Liiketoiminnan rahavirta
Tulorahoitus	99,0	87,9
Käyttöpääoman muutos	-3,5	22,3
Maksetut verot	-16,0	-14,8
Maksetut korot	-4,3	-3,6
Saadut korot	0,5	0,3
Liiketoiminnan rahavirta	75,7	92,1
Investointien rahavirta
Liiketoimintojen hankinnat*	-	8,2
Käyttöomaisuusinvestoinnit	-35,7	-33,9
Käyttöomaisuuden myyntituotot	4,8	0,8
Saadut osingot	0,6	0,0
Lainasaamisten takaisinmaksut	-0,3	0,0
Investointien rahavirta	-30,6	-24,9
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot	21,0	76,3
Lainojen takaisinmaksut	-31,0	-41,1
Lyhytaikaisten lainojen muutokset	1,9	-35,8
Osingonjako	-27,8	-27,8
Rahoitusleasingmaksut	-1,8	-1,6
Rahoituksen rahavirta	-37,7	-30,0
Rahavarojen muuntoerot	-0,9	-1,2
Rahavarojen muutos	6,5	36,0
Rahavarat 1. tammikuuta	53,7	17,7
Rahavarat kauden lopussa	60,2	53,7
Muutos taseen mukaan	6,5	36,0

*) Liiketoimintojen hankintoihin sisältyy 3,8 miljoonan euron maksu PEX-putkiliiketoiminnasta ja KWH Pipe Oy:n hankinnan yhteydessä saadut rahavarat 12,0 miljoonaa euroa kaudella 1-12/2013.

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

M€	A	B	C	D*	E	F	G	H	I
Oma pääoma
1.1.2014	146,4	50,2	0,0	-17,6	-1,0	41,7	219,7	68,0	287,7
Tilikauden laaja tulos			-0,9	7,3		32,7	39,1	-1,1	38,0
Maksetut osingot
(0,38 euroa/osake)						-27,8	-27,8		-27,8
Siirrot rahastojen välillä			-0,1			0,1	-		-
Osakepalkkio-ohjelma						-0,1	-0,1		-0,1
Muut oikaisut						0,2	0,2	-0,1	0,1
Oma pääoma
31.12.2014	146,4	50,2	-1,0	-10,3	-1,0	46,8	231,1	66,8	297,9
Oma pääoma
1.1.2013	146,4	50,2	-0,5	-15,4	-1,0	27,6	207,3	-	207,3
Tilikauden laaja tulos			0,5	-2,2		28,2	26,5	-1,5	25,0
Maksetut osingot
(0,38 euroa/osake)						-27,8	-27,8		-27,8
Osakepalkkio-ohjelma						0,3	0,3		0,3
Hankinnasta syntynyt
määräysvallattomien
omistajien osuus							0,0	38,5	38,5
Määräysvallattoman
omistuksen siirto						13,4	13,4	30,8	44,2
Muut oikaisut						0,0	0,0	0,2	0,2
Oma pääoma
31.12.2013	146,4	50,2	0,0	-17,6	-1,0	41,7	219,7	68,0	287,7

*) Sisältää -13,5 (-14,1) miljoonan euron nettoinvestoinnin suojauslaskennan tehokkaan osuuden.

A – Osakepääoma

B – Ylikurssirahasto

C – Muut rahastot

D* – Kertyneet muuntoerot

E – Omat osakkeet

F – Edellisten tilikausien voitto

G – Emoyhtiön omistajien osuus

H – Määräysvallattomien osuus

I – Oma pääoma

OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT

LAADINTAPERIAATTEET

Osavuosikatsaus on laadittu EU:n hyväksymiä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) ja IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin vuoden 2014 tilinpäätöksessä noudattamien periaatteiden kanssa.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

M€					31.12.2014	31.12.2013
Bruttoinvestoinnit					35,7	33,9
- % liikevaihdosta					3,5	3,7
Poistot ja arvonalentumiset					36,5	33,0
Myydyn käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo					3,6	3,5
HENKILÖSTÖ
Kokopäiväiseksi muutettuna					1-12/2014	1-12/2013
Keskimäärin					4 127	3 649
Kauden lopussa					3 982	4 141
OMAT OSAKKEET					31.12.2014	31.12.2013
Omat osakkeet, kpl					140,378	140,378
- osakepääomasta, %					0,2	0,2
- äänimäärästä, %					0,2	0,2
Omien osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo, M€					0,3	0,3
SEGMENTTI-INFORMAATIO		1-12/2014			1-12/2013
M€	Ulkoinen	Sisäinen	Yhteensä	Ulkoinen	Sisäinen	Yhteensä
Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot Talotekniikka -
Eurooppa	477,7	1,4	479,1	478,9	0,6	479,5
Talotekniikka -
Pohjois-Amerikka	200,8	-	200,8	171,5	-	171,5
Uponor Infra	345,4	5,9	351,3	255,6	5,8	261,4
Eliminoinnit	-	-7,3	-7,3	-	-6,4	-6,4
Yhteensä	1 023,9	-	1 023,9	906,0	-	906,0
		10-12/2014			10-12/2013
M€	Ulkoinen	Sisäinen	Yhteensä	Ulkoinen	Sisäinen	Yhteensä
Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka -
Eurooppa	112,7	0,0	112,7	111,8	0,2	112,0
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka	56,1	-	56,1	43,6	-	43,6
Uponor Infra	82,8	2,1	84,9	82,2	1,5	83,7
Eliminoinnit	-	-2,2	-2,2	-	-1,7	-1,7
Yhteensä	251,5	-	251,5	237,6	-	237,6

M€	1-12/2014	1-12/2013	10-12/2014	10-12/2013
Segmentin tulos, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa	35,0	32,7	4,7	0,3
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka	31,5	24,7	9,3	5,8
Uponor Infra	-0,5	-2,3	-0,9	-9,0
Muut	-2,6	-3,4	-1,6	-0,5
Eliminoinnit	0,0	-1,5	0,3	-0,4
Yhteensä	63,4	50,2	11,8	-3,8
M€			1-12/2014	1-12/2013
Segmentin poistot ja arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa			10,4	11,3
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka			8,0	6,8
Uponor Infra			13,1	9,9
Muut			4,5	4,5
Eliminoinnit			0,5	0,5
Yhteensä			36,5	33,0
Segmentin investoinnit
Talotekniikka - Eurooppa			13,6	8,0
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka			11,4	15,7
Uponor Infra			10,3	9,4
Muut			0,4	0,8
Yhteensä			35,7	33,9
M€			31.12.2014	31.12.2013
Segmentin varat
Talotekniikka - Eurooppa			338,8	340,8
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka			161,2	131,9
Uponor Infra			242,3	259,5
Muut			190,5	260,2
Eliminoinnit			-251,0	-331,4
Yhteensä			681,8	661,0
Segmentin velat
Talotekniikka - Eurooppa			227,4	238,8
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka			85,7	69,2
Uponor Infra			105,7	117,8
Muut			240,3	302,2
Eliminoinnit			-275,1	-354,7
Yhteensä			384,0	373,4

	1-12/2014	1-12/2013
Segmentin henkilöstö, keskimäärin
Talotekniikka – Eurooppa	2 052	2 084
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka	537	504
Uponor Infra	1 481	1 002
Muut	57	59
Yhteensä	4 127	3 649
Täsmäytyslaskelma
M€	1-12/2014	1-12/2013
Segmentin tulos, jatkuvat toiminnot
Raportoitavien segmenttien tulos yhteensä	65,9	55,1
Muut	-2,5	-3,4
Eliminoinnit	0,0	-1,5
Liikevoitto	63,4	50,2
Rahoituskulut, netto	7,4	7,1
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	0,3	0,1
Konsernin tulos ennen veroja	56,3	43,2
EHDOLLISET VELAT JA VARAT
M€	31.12.2014	31.12.2013
Investointisitoumukset	1,9	3,3
Muut sitoumukset	1,1	1,5
Omien velkojen puolesta annetut vakuudet
Annetut pantit	0,5	0,4
Kiinnitykset	14,3	9,4
Takaukset	5,1	6,1
Tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Annetut pantit	0,0	0,0
Takaukset	18,8	19,4
Lisäksi emoyhtiö on antanut tytäryhtiöidensä puolesta letter of
comfort -tyyppisiä sitoumuksia,
jotka eivät sisälly edellämainittuihin lukuihin.
Annetut pantit	0,5	0,4
Kiinnitykset	14,3	9,4
Takaukset	24,0	25,6

Uponor Oyj:n espanjalaisessa tytäryhtiössä Uponor Hispania, SA:ssa suoritettiin verotarkastus joulukuun 2011 ja toukokuun 2012 välisenä aikana. Se koski tilivuosia 2006 ja 2007. Tarkastuksen johdosta verottaja vaatii Uponor Hispanialta 3,9 milj. euroa veroja, viivekorkoja ja veronlisäyksiä. Vaatimus liittyy joidenkin kulujen

Yhteensä 38,8 35,4

verovähennyskelpoisuuteen. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi konsernin palveluveloituksiin ja mainontaan liittyvät kulut. Uponor Hispania ei hyväksy veroviranomaisten kantaa vaan on hakenut muutosta päätökseen. Asian käsittelyn ajaksi Uponor Hispania on antanut Espanjan verottajalle 2,9 milj. euron arvoisen pankkitakauksen, joka kattaa vaaditut verot ja viivekorot. Pankkitakaus sisältyy yllä emoyhtiön konserniyhtiöiden puolesta antamiin takauksiin.

Uponor Oyj ja sen tytäryhtiö Uponor Business Solutions Oy maksoivat vuoden 2012 alussa 15,0 miljoonaa euroa veroja, veronkorotuksia ja viivemaksuja perustuen verovuosien 2005–2009 jälkiverotus- ja verotuksen oikaisupäätöksiin. Uponor haki muutosta päätöksiin verotuksen oikaisulautakunnalta. Verotuksen oikaisulautakunta hylkäsi Uponor Business Solutions Oy:n oikaisuvaatimuksen huhtikuussa 2013 ja pääosiltaan Uponor Oyj:n oikaisuvaatimuksen kesäkuussa 2013. Uponor on hakenut hallinto-oikeudelta muutosta oikaisulautakunnan päätöksiin ja ryhtyy toimenpiteisiin mahdollisen kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Veronkorotus (1,9 miljoonaa euroa) ja viivekorot (3,3 miljoonaa euroa) on kirjattu kuluksi vuonna 2011, verotettavan tulon lisäyksestä aiheutunut tulovero (9,8 miljoonaa euroa) on kirjattu saamiseksi veroviranomaiselta vuonna 2012. Verottaja palautti Uponor Oyj:lle 0,3 miljoonaa euroa kesäkuussa 2013; saaminen veroviranomaiselta laski 9,6 miljoonaan euroon. Saaminen verottajalta on siirretty taseen pitkäaikaisiin saamisiin, sillä tapauksen käsittely voi viedä vuosia. Mikäli yhtiö vastoin odotuksia häviäisi verotuspäätöksen valituksen, jäisivät yhtiölle maksuunpannut viivekorot ja veronkorotukset yhtiön tappioksi. Mikäli verotuspäätöksen valitus hyväksyttäisiin, maksetut veronkorotukset ja viivekorot palautettaisiin yhtiölle.

M€			31.12.2014	31.12.2013
MUUT VUOKRASOPIMUKSET			44,6	35,3
JOHDANNAISSOPIMUKSET
M€	Nimellis	Käypä	Nimellis	Käypä
	arvo	arvo	arvo	arvo
	31.12.2014	31.12.2014	31.12.2013	31.12.2013
Valuuttajohdannaiset
- Termiinisopimukset	228,4	0,2	250,7	2,2
- Ostetut valuuttaoptiot	9,4	0,6	9,9	0,4
- Myydyt valuuttaoptiot	9,4	-	9,9	0,0
Korkojohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	170,0	-3,1	170,0	-1,5
Hyödykejohdannaiset
- Termiinisopimukset	7,1	-0,9	7,2	-1,4

RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

31.12.2014 M€	Suojaus lasken nassa olevat johdan naiset	Käypään arvoon tulosvai kutteisesti kirjattavat rahoitus varat/- velat	Lainat ja muut saamiset	Myytä vissä olevat rahoitus varat	Jakso tettuun hankinta menoon kirjattavat rahoitusvelat	Tase erien kirjan pito arvot	IFRS 7 Käyvän arvon hierarkia taso
Pitkäaikaiset
rahoitusvarat
Muut osakkeet ja osuudet				0,8		0,8
Pitkäaikaiset saamiset			10,3			10,3
Lyhytaikaiset
rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja
muut saamiset Muut			152,4			152,4
johdannaissopimukset	0,4	2,5				2,9	1, 2, 3
Rahavarat			60,2			60,2
Kirjanpitoarvo
arvostusryhmittäin	0,4	2,5	222,9	0,8		226,6
Pitkäaikaiset
rahoitusvelat
Korolliset velat					126,3	126,3
Sähköjohdannaiset	0,6					0,6	1
Lyhytaikaiset
rahoitusvelat
Korolliset velat					15,9	15,9
Sähköjohdannaiset Muut	0,4					0,4	1
johdannaissopimukset	3,5	2,3				5,8	1, 2, 3
Ostovelat ja muut
velat					90,1	90,1
Kirjanpitoarvo
arvostusryhmittäin	4,5	2,3			232,3	239,1

31.12.2013	Suojaus	Käypään	Lainat ja	Myytä	Jakso	Tase	IFRS 7
M€	lasken	arvoon	muut	vissä	tettuun	erien	Käyvän
	nassa	tulosvai	saamiset	olevat	hankinta	kirjan	arvon
	olevat	kuttei-sesti		rahoitus	menoon	pito	hierarkiataso
	johdan	kirjattavat		varat	kirjattavat	arvot
	naiset	rahoitus			rahoitusvelat
		varat/-
		velat
Pitkäaikaiset
rahoitusvarat
Muut osakkeet ja
osuudet				0,7		0,7
Pitkäaikaiset saamiset			10,1			10,1
Lyhytaikaiset
rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja
muut saamiset			143,9			143,9
Muut
johdannaissopimukset	2,6	3,1				5,7	1, 2, 3
Rahavarat			53,7			53,7
Kirjanpitoarvo
arvostusryhmittäin	2,6	3,1	207,7	0,7		214,1
Pitkäaikaiset
rahoitusvelat
Korolliset velat					136,4	136,4
Sähköjohdannaiset	0,7					0,7	1
Lyhytaikaiset
rahoitusvelat
Korolliset velat					14,2	14,2
Sähköjohdannaiset	0,7					0,7	1
Muut
johdannaissopimukset	3,2	1,3				4,5	1, 2, 3
Ostovelat ja muut
velat					79,2	79,2
Kirjanpitoarvo
arvostusryhmittäin	4,6	1,3			229,8	235,7

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa. Rahoitusvarat ja -velat on jaettu IFRS 7 -standardin mukaisiin käyvän arvon hierarkioihin.

Uponor soveltaa hierarkiaa seuraavasti:

Sähkötermiinit on arvostettu pörssin markkinahintaan (Taso 1).

Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset on arvostettu yleisiltä markkinoilta saaduista hintatiedoista sekä käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja (Taso 2).

Valuuttaoptioiden arvostus perustuu rahoituslaitoksen laskemaan markkina-arvoon (Taso 3). Arvostushetken käypä arvo ei ole merkityksellinen.

LOPETETUT TOIMINNOT

Vuonna 2014 ja 2013 konsernin lopetetuissa toiminnoissa esitetään kulut, jotka liittyvät vuonna 2008 myydyn Irlannin kunnallisteknisen liiketoiminnan käytössä olleen kiinteistön hallinto- ja ylläpitokustannuksiin.

M€	1-12/2014	1-12/2013
Kulut	0,3	0,3
Tulos ennen veroja	-0,3	-0,3
Tuloverot	-	-
Tulos verojen jälkeen	-0,3	-0,3
Kauden tulos lopetetuista toiminnoista	-0,3	-0,3
Rahavirta lopetetuista toiminnoista
Liiketoiminnan rahavirta	-0,5	-0,4
LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA
M€	1-12/2014	1-12/2013
Jatkuvat toiminnot
Ostot osakkuusyhtiöiltä	1.6	1,5
Saamiset ja velat kauden lopussa
Lainasaamiset osakkuusyhtiöiltä	0,3	-
Myyntisaamiset ja muut saamiset	-	0,0

TUNNUSLUVUT

	1-12/2014	1-12/2013
Osakekohtainen tulos, €	0,50	0,38
- jatkuvat toiminnot	0,50	0,38
- lopetetut toiminnot	0,00	0,00
Liikevoitto (jatkuvat toiminnot), %	6,2	5,5
Oman pääoman tuotto, % (p.a.)	12,3	10,8
Sijoitetun pääoman tuotto, % (p.a.)	14,2	12,5
Omavaraisuusaste, %	43,9	43,9
Nettovelkaantumisaste, %	27,6	33,7
Korolliset nettovelat	82,0	96,9
Oma pääoma / osake, €	3,16	3,00
- laimennusvaikutuksella oikaistu	3,16	3,00
Osinko per osake, €	0,42*)	0,38
Osinko per tulos, %	84,0	100,0
Efektiivinen osinkotuotto, %	3,7	2,7
P/E-luku	23,0	37,4
Osakekannan markkina-arvo, M€	841,1	1 041,0
Osakkeen kurssikehitys
- alin, €	9,11	9,65
- ylin, €	14,94	15,85
- keskikurssi, €	12,17	12,31
Osakevaihto
- 1 000 kpl	18 842	14 563
- M€	229	179

*) Hallituksen ehdotus

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2014 12.2.2015 29

VUOSINELJÄNNESTIEDOT

	10-12/	7-9/	4-6/	1-3/	10-12/	7-9/	4-6/	1-3/
	2014	2014	2014	2014	2013	2013	2013	2013
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto, M€	251,5	277,0	264,5	230,9	237,6	279,3	211,4	177,7
- Talotekniikka – Eurooppa	112,7	123,5	122,0	120,9	112,0	129,3	124,3	113,9
- Talotekniikka – Pohjois-Amerikka	56,1	54,7	49,5	40,5	43,6	46,9	43,8	37,2
- Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, \$	70,0	71,8	67,9	55,5	59,6	62,4	57,2	49,0
- Uponor Infra	84,9	100,3	95,3	70,8	83,7	105,1	45,0	27,6
Bruttokate, M€	83,2	92,2	86,7	78,1	72,0	96,3	82,6	69,2
- Bruttokate, %	33,1	33,3	32,8	33,8	30,3	34,5	39,1	39,0
Liikevoitto, M€	11,8	29,2	17,6	4,8	-3,8	28,2	19,7	6,1
- Talotekniikka – Eurooppa	4,7	15,0	9,6	5,7	0,3	14,6	11,1	6,7
- Talotekniikka – Pohjois-Amerikka	9,3	9,2	8,6	4,4	5,8	7,7	6,6	4,6
- Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, \$	11,7	12,1	11,7	6,1	8,0	10,2	8,6	6,1
- Uponor Infra	-0,9	4,2	0,4	-4,2	-9,0	6,1	4,3	-3,7
- Muut	-1,6	0,5	-0,7	-0,8	-0,5	0,2	-1,9	-1,2
Liikevoitto, % liikevaihdosta	4,7	10,5	6,6	2,1	-1,6	10,1	9,3	3,4
- Talotekniikka – Eurooppa	4,2	12,1	7,9	4,7	0,3	11,3	8,9	5,9
- Talotekniikka – Pohjois-Amerikka	16,6	16,8	17,2	11,0	13,3	16,5	15,0	12,4
- Uponor Infra	-0,1	4,2	0,4	-6,0	-10,8	5,8	9,6	-13,6
Kauden tulos, M€	8,3	16,8	9,4	1,8	-6,0	17,7	11,8	3,3
Taseen loppusumma, M€*	681,8	701,7	697,9	690,5	661,0	716,4	552,7	532,8
Tulos/osake, €	0,12	0,21	0,13	0,04	-0,03	0,20	0,16	0,05
Oma pääoma/osake, €*	3,16	3,10	2,80	2,66	3,00	3,06	2,68	2,51
Markkina-arvo, €	841,1	780,4	984,6	968,5	1,041,0	1,020,5	841,9	776,0
Sijoitetun pääoman tuotto, % (p,a)*	14,2	14,8	8,8	3,5	12,5	17,9	14,7	7,0
Korollinen nettovelka kauden lopussa, M€	82,0	122,9	154,3	147,8	96,9	135,2	146,2	142,1
Velkaantumisaste, %*	27,6	41,7	56,9	56,9	33,7	45,8	74,5	77,6
Velkaantumisaste, %, rullaava, neljä vuosineljännestä*	45,8	47,3	48,3	52,7	57,9	60,9	63,9	64,0
Bruttoinvestoinnit, M€	14,3	9,0	8,0	4,4	14,8	8,7	5,8	4,6
- % liikevaihdosta	5,7	3,2	3,0	1,9	6,2	3,1	2,7	2,6

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

	Oman pääoman tuotto (ROE), %
	Tulos ennen veroja – tuloverot
=	–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– x 100 Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus, keskiarvo
	Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %
	Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
=	–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat, keskiarvo
	Omavaraisuusaste, %
	Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus
=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––---- x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot
	Nettovelkaantumisaste, %
	Korollinen nettovelka
=	–––––––––––––––––––––––––––––––––-------- x 100 Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus
	Korolliset nettovelat
=	Korolliset velat – rahat, pankkisaamiset ja rahoitusomaisuusarvopaperit
	Tulos/osake (EPS)
	Kauden tulos
=	–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita
	Oma pääoma/osake
	Oma pääoma
=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––– Osakeantioikaistu osakemäärä vuoden lopussa
	Osinko per tulos
	Osnko per osake
=	–––––––––––––––– Tulos per osake
P/E- luku
	Osakkeen hinta kauden lopussa
=	–––––––––––––––––––––––––--- Tulos per osake
	Osakkeen keskikurssi
	Osakkeiden euro-määräinen vaihto
=	–––––––––––––––––––––––––––– Osakkeiden kpl-määräinen vaihto