Uponor Oyj — Annual Report 2011

Feb 13, 2012

TASEKIRJA 1.1.-31.12.2011 Uponor Oyj

SISÄLLYSLUETTELO

Hallituksen toimintakertomus	3
Konsernin taloudelliset tunnusluvut	14
Osakekohtaiset tunnusluvut	15
Tunnuslukujen laskentakaavat	16
Konsernin laaja tuloslaskelma	17
Konsernitase	18
Konsernin rahavirtalaskelma	20
Laskelma oman pääoman muutoksista	21
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	22
Osakkeet ja osakkeenomistajat	54
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)	56
Tuloslaskelma	56
Tase	57
Rahoituslaskelma	59
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	60
Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle	67
Tilinpäätösmerkintä	67

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Markkinat

Makrotalous alkoi kehittyä Uponorin tärkeimmillä markkina-alueilla kohtuullisen suotuisissa merkeissä vuoden 2011 alussa. Vuoden keskivaiheilla kehitys kääntyi kuitenkin heikommaksi. Kysyntä vaihteli selkeästi myös eri alueiden välillä. Asuin- sekä liike- ja julkisen rakentamisen markkinat Keski-Euroopassa pitivät pintansa lähinnä Saksan vilkkaan kysynnän ansiosta. Lounais-Euroopan jo valmiiksi heikko markkinatilanne heikkeni entisestään rakennustoiminnan hiljentyessä erityisesti Italiassa, Portugalissa ja Espanjassa. Pohjoismaat ja Pohjois-Amerikan markkinat asettuvat näiden kahden välimaastoon. Pohjoismaissa kysyntä säilyi suhteellisen vakaana, joskin heikkeni hieman edellisvuodesta. Pohjois-Amerikassa rakentajien luottamus oli vahvimmillaan vuoden 2007 jälkeen, vaikkakaan markkinoissa ei tapahtunut muutosta kumpaankaan suuntaan. Yhdyskuntatekniikan kysyntä jatkui Pohjoismaissa ja lähimarkkinoilla lähes edellisvuotta vastaavalla tasolla.

Liiketoimintaryhmittäin tarkasteltuna uudisrakennusmarkkinoiden heikkeneminen ja korjausrakentamisen suhteellinen lisääntyminen ovat olleet eduksi erityisesti käyttövesiratkaisujen kysynnälle. Sisäilmastoratkaisujen kysyntä noudattelee pääsääntöisesti uudisrakennusmarkkinoiden kehitystä, joskin suuria pintoja hyödyntävät lämmitys- ja viilennysratkaisut ovat herättäneet asiakkaissa lisääntyvää kiinnostusta pienen energiajalanjälkensä takia.

Liikevaihto

Uponorin jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2011 oli 806,4 (2010: 749,2) miljoonaa euroa, mikä on 7,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kaikki liiketoimintasegmentit onnistuivat kasvattamaan liikevaihtoaan orgaanisesti. Pohjois-Amerikan taloteknisessä liiketoiminnassa kasvu oli suhteellisesti suurinta mitattuna paikallisessa valuutassa.

Orgaaninen liikevaihdon kasvu, joka ei sisällä Zent-Frengerin hankinnan vaikutusta, oli 4,9 %. Myyntihintojen korotukset ja volyymin kasvu olivat vaikutuksiltaan yhtä suuret. Valuuttakurssien muutokset vähensivät vuoden 2011 liikevaihtoa 1,2 milj. eurolla.

Liikevaihdon jakautuminen 1.1. – 31.12.2011:

M€	1–12 2011	1–12 2010	Raportoitu muutos, %
Talotekniikka – Eurooppa	543,9	504,4	7,8 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka	121,5	114,6	6,0 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, M\$	170,1	151,1	12,6 %)
Yhdyskuntatekniikka	149,7	138,3	8,1 %
Eliminoinnit	-8,7	-8,1
Konserni (jatkuvat toiminnot)	806,4	749,2	7,6 %

Liikevaihdolla mitattuna kymmenen suurinta maata ja niiden osuudet konsernin liikevaihdosta (vuoden 2010 osuus sulkeissa): Saksa 18,7 % (16,4 %), Suomi 11,5 % (11,9 %), USA 11,0 % (11,3 %), Ruotsi 10,5 % (10,6 %), Espanja 4,8 % (5,3 %), Norja 4,6 % (5,0 %), Tanska 4,6 % (4,7 %), Alankomaat 4,4 % (4,4 %), Italia 4,2 % (4,9 %) ja Kanada 4,1 % (4,0 %).

Euroopan talotekniikan liikevaihto kasvoi kohtalaisesti lähinnä Saksan vahvan taloustilanteen tukemien elinvoimaisten rakennusmarkkinoiden ansiosta. Kehitys oli suotuisaa myös eräissä Saksan naapurimaissa. Pohjoismaiden markkinatilanne säilyi suhteellisen vakaana alueen vahvojen talouksien tukemana, vaikkakin huoli maailmantalouden kehityksestä ja sen vaikutuksesta vientiteollisuuteen vaikutti myös Pohjoismaiden tilanteeseen. Lounais-Euroopan kireästä markkinatilanteesta huolimatta Uponorin liikevaihto on sielläkin säilynyt lähes edellisvuoden tasolla. Uponor onnistui kasvattamaan markkinaosuuttaan Espanjassa ja Portugalissa ja parantamaan liikevaihtoa esimerkiksi Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Pohjois-Amerikassa talotekniikan liikevaihdon kasvu on ollut seurausta kaupallisten mahdollisuuksien tehokkaasta hyödyntämisestä, esimerkiksi moni asentaja ja rakennuttaja on saatu valitsemaan Uponorin järjestelmät kilpailevien ratkaisujen sijaan. Positiivista on ollut myös suotuisa kehitys niillä maantieteellisillä alueilla, joilla markkinaosuus on aikaisemmin ollut varsin pieni. Uponor on vahvistanut asemaansa Itä-Euroopan ja erityisesti Venäjän markkinoilla ja onnistunut saamaan vankemman jalansijan kansainvälisillä markkinoilla, esimerkiksi Lähi-idässä.

Yhdyskuntatekniikan toiminta on pysynyt yleisesti ottaen suhteellisen vakaana, mutta Uponor onnistui kasvattamaan hieman sekä liikevaihtoaan että markkinaosuuttaan uusien tuotteiden lanseeraamisen, tehokkaamman asiakassegmentoinnin ja toimitusketjun hienosäätöjen ansiosta.

Talotekniikkasegmentin sisäilmastoliiketoiminnan positiivista kehitystä joudutti kasvava kestävien, energiatehokkaiden ja eri energianlähteitä hyödyntävien lämmitys- ja viilennysjärjestelmien kysyntä. Uponor on pyrkinyt kehittämään kilpailukykyisten kokonaisratkaisujensa tarjontaa tuomalla markkinoille uusia asennusta helpottavia ratkaisuja ja säätöjärjestelmiä.

Käyttövesijärjestelmien liiketoiminta kasvoi erityisen vahvasti Pohjois-Amerikan markkinoilla niille vuoden 2011 kuluessa tuotujen ainutlaatuisten innovaatioiden siivittämänä. Esimerkiksi Quick&Easy-putkiliittimet ovat olleet avainasemassa, kun uusia asiakkaita on houkuteltu siirtymään Uponorin tuotteiden käyttäjiksi.

Molemmat talotekniikan liiketoimintaryhmät hyötyivät yhtenäistetyistä avaintuotteiden markkinointikampanjoista sekä tuotteiden jatkuvasta harmonisoinnista, minkä ansiosta myynti kasvaa vaikka nimikemäärä on pienempi.

Tulos ja kannattavuus

Uponor-konsernin jatkuvien liiketoimintojen bruttokate oli 292,9 (288,1) milj. euroa, jossa oli 4,8 milj. euron lisäys edellisvuoteen verrattuna. Bruttokatemarginaali 36,3 prosenttia pieneni 2,1 prosenttiyksikköä johtuen erityisesti muutoksista tuotevalikoimassa. Sen lisäksi hintainflaatio heikensi marginaalia.

Jatkuvien toimintojen liikevoitto oli 35,4 (52,4) miljoonaa euroa, ja se laski 32,4 % edellisvuodesta. Myös kannattavuus heikkeni ja liikevoittomarginaali oli 4,4 % (7,0 %) liikevaihdosta.

Liikevoittoa rasitti tammikuussa 2012 tehty päätös myydä saksalainen Hewing GmbH. Alaskirjaus heikensi jatkuvien liiketoimintojen liikevoittoa 10,5 milj. eurolla. Ilman tätä alaskirjausta liikevoitto olisi ollut 45,9 miljoonaa euroa ja liikevoittomarginaali vastaavasti 5,7 %.

Muita liikevoittoon vaikuttaneita tekijöitä olivat esimerkiksi raaka-aineiden korkea hinta ja energia- ja kuljetuskustannusten sekä vastaavien kulujen yleinen kustannusinflaatio samoin kuin kysynnän heikkeneminen vuoden toisella puoliskolla. Myynti- ja

markkinointikustannukset olivat edellisvuotta suuremmat. Kustannusten nousuun vaikuttivat vuoden aikana tehdyt uusien tuotteiden aktiiviset lanseeraukset. Myös myyntiin ja markkinointiin liittyvät muuttuvat kulut kasvoivat liikevaihdon kasvun myötä.

Syksyllä 2011 Uponor käynnisti useita kustannussäästöihin tähtääviä toimenpiteitä tasapainottaakseen kysynnän ja liikevaihdon laskusuuntaista kehitystä. Näistä merkittävimmät olivat Turkin toimiston sulkeminen, Kroatian toimintojen supistaminen ja liiketoiminnan kehitysyksikön lakkauttaminen. Merkittäviä säästöjä saatiin myös virtaviivaistamalla organisaatiota, tehostamalla varastojenhallintaa esimerkiksi vähentäen tuotenimikkeiden määrää ja vähentämällä sisäisiin kokouksiin liittyvää matkustusta hyödyntämällä paremmin uutta viestintäteknologiaa.

Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta Pohjois-Amerikan talotekniikan liikevoitto parani huomattavasti. Suotuisa kehitys oli lähinnä seurausta käyttövesiratkaisujen myynnin vilkastumisesta, kun urakoitsijoita ja asentajia on saatu valitsemaan Uponorin tuotteet kilpailijoiden tuotteiden sijaan. Euroopassa taloteknisen toiminnan liikevoitto laski liikevaihdon kasvusta huolimatta. Edellä mainittujen syiden lisäksi liikevoittoon vaikuttivat myös vuoden alun korkeat markkinointikulut ja vuoden jälkipuoliskolla vallinnut heikko markkinatilanne eräillä keskeisillä markkina-alueilla, kuten Lounais-Euroopassa. Liikevaihdon kasvusta huolimatta myös yhdyskuntatekniikan liikevoitto heikkeni edelleen, minkä voidaan katsoa johtuvan raaka-aineiden hintakehityksestä, kovasta hintakilpailusta ja uusien tuotteiden lanseeraamiseen liittyvistä kustannuksista.

Saksalaisen Hewing GmbH:n koko osakekannan myynnistä aiheutunut 10,5 milj. euron alaskirjaus rasittaa Muu-segmentin tulosta.

M€	1–12 2011	1–12 2010	Raportoitu muutos, %
Talotekniikka – Eurooppa	41,7	55,7	-25,0 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka	10,1	3,1	+223,6 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, M\$	14,2	4,1	+243,8 %)
Yhdyskuntatekniikka	-2,4	0,4	-692,2 %
Muu	-14,0	-6,8
Eliminoinnit	0,0	0,0
Konserni (jatkuvat toiminnot)	35,4	52.4	-32,4 %

Liikevoiton jakautuminen 1.1. – 31.12.2011:

Rahoituskulut nousivat merkittävästi, 17,7 (10,7) milj. euroon, mikä johtui verottajan joulukuun 2011 lopulla yritykselle maksettavaksi määräämästä viivemaksuista, joiden yhteenlaskettu määrä nousi 3,2 miljoonaan euroon, sekä helmikuussa 2012 julkaistusta Ison-Britannian 6,0 miljoonan euron lainasaamisten alaskirjaamisesta.

Valuuttakurssierot olivat -1,3 milj. euroa.

Konsernin tulos ennen veroja laski 57,8 % ja oli 17,7 (41,7) milj. euroa. Tuloverojen määrä oli 15,8 (14,7) milj. euroa, kun veroaste oli 88,8 % (35,3 %). Kolmesta edellä mainitusta kertaluontoisesta erästä – Hewing GmbH:n myynti ja Ison-Britannian lainasaamisen alaskirjaaminen sekä verottajan päätökset - mikään ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Konsernin tilikauden tulos oli 1,6 (24,7) milj. euroa, josta jatkuvien liiketoimintojen osuus oli 1,9 (27,0) milj. euroa.

Oman pääoman tuotto laski 0,7 (9,7) prosenttiin ja sijoitetun pääoman tuotto 11,0 (14,4) prosenttiin.

Konsernin osakekohtainen tulos oli 0,03 (0,34) euroa ja jatkuvien liiketoimintojen osalta 0,03 (0,37) euroa. Oma pääoma osaketta kohti oli 2,86 (3,45) euroa. Muut osakekohtaiset tiedot löytyvät taulukko-osasta.

Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 58,4 (49,2) milj. euroa ja rahavirta ennen rahoitusta 29,3 (35,6) milj. euroa. Onnistuneen käyttöpääoman hallinnan ansiosta liiketoiminnan rahavirta säilyi vahvana huolimatta heikosta tuloskehityksestä

Tunnusluvut löytyvät tilinpäätöksestä viiden vuoden ajalta.

Investoinnit, tutkimus ja kehitys sekä rahoitus

Toimintojen kehittämistä jatkettiin, joskin investointien taso pidettiin matalana ja tehdyt investoinnit kohdennettiin tuottavuuden parantamiseen, kunnossapitoon sekä uusiin tuotteisiin. Suurin yksittäinen investointi oli 50,3 prosentin omistusosuuden hankkiminen saksalaisesta yrityksestä Zent-Frenger Gesellschaft für Gebäudetechnik mbH:sta. Investoinnit uusien tuotteiden työkaluihin ja koneisiin sekä esimerkiksi pakkausautomatiikkaan ovat esimerkkejä muista merkittävistä investoinneista.

Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat yhteensä 24,0 (19,0) milj. euroa eli 5,0 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Nettoinvestointien määrä oli 23,1 (13,6) milj. euroa.

Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen olivat yhteensä 16,3 (16,1) miljoonaa euroa eli 2,0 (2,1) prosenttia liikevaihdosta.

Maailmantalouden kriisin jatkuessa huoli pankkirahoituksen saatavuudesta kohtuullisin ehdoin on kasvanut. Turvatakseen pitkäaikaisrahoituksensa Uponor laski kesäkuussa liikkeelle kaksi joukkovelkakirjalainaa. Markkinatilanteen heikennyttyä vuoden toisella puoliskolla erityistä huomiota on kiinnitetty myyntisaamisiin ja luottoriskeihin.

Kesäkuussa liikkeelle laskettujen joukkovelkakirjalainojen yhteissumma on 100 milj. euroa. Viisivuotisen vaihtuvakorkoisen lainan määrä on 20 milj. euroa ja seitsemänvuotisen vaihtuvakorkoisen lainan määrä on 80 milj. euroa. Joukkovelkakirjalainoilla Uponor on laajentanut maturiteettirakennetta ja mahdollisia rahoituslähteitä.

Tärkeimmät voimassa olevat rahoitusohjelmat 31. joulukuuta 2011 olivat vuonna 2018 erääntyvä 80 milj. euron joukkovelkakirjalaina ja vuonna 2016 erääntyvä 20 milj. euron joukkovelkakirjalaina. Näiden lisäksi voimassa oli useampia kahdenvälisiä, vuonna 2015 erääntyviä luottolimiittejä yhteensä 190 milj. euron arvosta; tilinpäätöspäivänä näistä ei ollut nostettuna yhtään.

Näiden lisäksi yhtiön käytettävissä on myös kotimainen 150 milj. euron yritystodistusohjelma, josta tilinpäätöshetkellä oli laskettu liikkeelle 1,0 milj. euroa. Rahavarat vuoden lopussa olivat yhteensä 29,1 milj. euroa.

Konsernin korolliset nettovelat nousivat 84,1 (66,8) milj. euroon. Konsernin omavaraisuusaste oli 41,2 (50,8) prosenttia ja velkaantumisaste 39,3 (26,5) prosenttia. Velkaantumisasteen vuosineljännesten keskiarvoksi muodostui 55,8 (45,5), kun sen vaihteluväli yhtiön taloudellisissa tavoitteissa on 30–70.

Katsauskauden tapahtumia

Vuoden aikana Uponor osallistui menestyksekkäästi useille alan messuille. Messuilla esiteltiin sekä talotekniikan että yhdyskuntatekniikan uutta tuotetarjontaa asentajille, rakentajille ja loppukäyttäjille.

Kasvustrategiansa mukaisesti Uponor lanseerasi useita tuoteuutuuksia. Uutuuksiin kuuluvat mm. RTM-liittimet, joiden toiminta perustuu liittimen sisällä olevaan puristusrenkaaseen, ja PEXa-putkiliitostyökalut käyttövesi- ja lämmitysratkaisujen asentamiseen sekä itsekiinnittyvä lattialämmitysjärjestelmä.

Sisäilmastoliiketoiminta on täydentänyt Uponorin energiaa säästävien ratkaisujen valikoimaa tuomalla markkinoille uudenlaisen maalämmön talteenottoratkaisun, joka pystyy keräämään lämpöenergian perinteisiä keruuputkia paremmin talteen. Lisäksi markkinoille tuotiin uudet sisäilmastolämpötilan säädön ohjaimet ja koko Euroopan alueelle yhtenäistetty pumppujen tuotevalikoima. Omakotitalojen ilmanvaihtojärjestelmien markkinointi käynnistettiin laajemmilla markkinoilla vastaamaan kuluttajien vaatimuksiin paremmasta sisäilman laadusta ja energian säästöistä. Pohjois-Amerikassa markkinoille tuotiin osittain valmiiksi asennettu yksikkö nopeuttamaan ja helpottamaan lattialämmitysjärjestelmien asentamista. Käyttövesiratkaisut paransivat nousuputkitarjontaa, toivat pohjoismaisille markkinoille uudet ISO-tuotteet ja täydensivät kokonaistarjontaa uudella messinkihanaliittimellä. Yhdyskuntatekniikka laajensi IQ-hulevesiputkien valikoimaa ja toi markkinoille myös uudenlaisia kaivoratkaisuja hule- ja viemärivesien hallintaan erityisesti rankkasateista kärsivien yhteisöjen avuksi. Uudet tuotteet ovat herättäneet laajalti kiinnostusta ja vahvistaneet Uponorin asemaa alan johtavana toimijana.

Konkreettinen askel projektiliiketoiminnan vauhdittamiseksi oli saksalaisen Zent-Frenger Gesellschaft für Gebäudetechnik mbH:n osake-enemmistön (50,3 %) hankkiminen. Kaupan ohessa saatiin myös uutta jäähdytystekniikkaa ja osaamista. Ostosopimus sisältää optio-oikeuden koko loppuosan (49,7 %) lunastamiseksi alkuvuodesta 2012. On todennäköistä, että yhtiö käyttää kyseisen oikeuden.

Palvellakseen paremmin asiakkaitaan Lähi-idässä ja päästäkseen hyötymään alueen kasvavien talouksien tarjoamista mahdollisuuksista Uponor perusti yhteisyrityksen Libanonin pääkaupunkiin Beirutiin ja avasi uudet myyntitoimistot Dubaihin ja Saudi-Arabiaan. Uponor pyrkii laajentamaan toimintojaan Aasiassa ja avasi viime vuonna uuden toimiston myös Intiassa.

Asiakaskeskeinen lähestymistapa pysyi vahvana näkyen esimerkiksi Uponor Academyn kursseilla, joille viime vuonna osallistui ennätysmäärä uusia opiskelijoita.

Syksyllä Uponor teki päätöksen uuden pohjoismaisen jakelukeskuksen rakentamisesta Västeråsiin Ruotsiin. Uuden keskuksen tehtävänä on huolehtia sekä talotekniikan että yhdyskuntateknisten ratkaisujen logistiikasta. Rakennus otetaan käyttöön vuoden 2012 loppupuolella.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Tammikuun 24. päivänä Uponor tiedotti Hewing GmbH:n koko osakekannan myynnistä. Ochtrupissa Saksassa sijaitseva OEM-valmistukseen keskittynyt Hewing GmbH ei kuulu Uponorin ydinliiketoimintaan. Sopimuksen arvo on noin 11,9 milj. euroa, ja sen seurauksena vuoden 2011 tulokseen piti kirjata 10,5 milj. euron alaskirjaus, joka vaikutti jatkuvien toimintojen liikevoittoon. Kauppa astuu voimaan 1.1.2012 edellyttäen, että tietyt ehdot, kuten lupa kilpailuviranomaiselta, täyttyvät. Kauppa uskotaan saatavan päätökseen maalis-huhtikuussa 2012.

Helmikuun 7. päivänä Uponor ilmoitti alaskirjauksesta, joka liittyy vuonna 2008 tapahtuneen kaupan lainasaamiseen. Kaupalla Uponor myi Englannissa ja Irlannissa sijaitsevan yhdyskuntateknisen liiketoimintansa, ja osa kauppahinnasta jäi Uponor Oyj:lle lainasaamisena. Pääomitettuine korkoineen sen arvo on 6,0 milj. euroa. Uponor ilmoitti 9.5.2008 myyneensä Englannissa ja Irlannissa sijainneen yhdyskuntateknisen liiketoimintansa yksityiselle pääomasijoittajalle 3i:lle ja sen hallinnoimille rahastoille. Myytyjen liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2007 oli 169,1 milj. euroa. Liiketoiminnan velaton kauppahinta oli 100 milj. puntaa, josta Uponor kirjasi silloin lähes 45 miljoonan euron kauppavoiton päättyneiden liiketoimintojen eränä.

Henkilöstö ja organisaatio

Konsernin palveluksessa oli vuoden lopussa 3 228 (3 197) työntekijää eli 31 henkeä enemmän kuin vuoden 2010 lopussa täysipäiväiseksi muutettuna. Keskimäärin henkilömäärä vuoden aikana oli 3 288 (3 219). Vuoden 2011 henkilöstömäärään on laskettu mukaan Zent-Frengerin 96 työntekijää, jotka tulivat Uponor-konserniin 1. huhtikuuta 2011.

Konsernin henkilöstö jakaantui maittain seuraavasti: Saksa 1 134 (35,1 %), Ruotsi 508 (15,7 %), Suomi 472 (14,6 %), USA 406 (12,6 %), Espanja 202 (6,3 %), Iso-Britannia 135 (4,2 %), Italia 60 (1,9 %), Tanska 54 (1,7 %) ja muut maat 257 (8,0 %).

Konsernissa maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella oli 183,9 (169,4) miljoonaa euroa.

Uponor-konsernin johtoryhmän jäsen ja Pohjois-Amerikan aluejohtaja Anders Tollsten jätti yrityksen joulukuun 2011 lopussa. Anders Tollsten tuli Uponoriin vuonna 2004 johtamaan Pohjoismaista liiketoimintaa. Pohjois-Amerikan aluejohtajana hän toimi vuodesta 2006.

Vuonna 2011 Uponorissa käynnistettiin uusi koulutusohjelma nuorille ammattilaisille, joilla on kykyjä toimia kansainvälisissä tehtävissä.

Liiketoimintaan kohdistuvat riskit

Uponorin taloudellinen tulos on alttiina useille markkina- ja vahinkoriskeille sekä operatiivisille ja taloudellisille riskeille.

Markkinariskit

Uponorin toiminnan pääpaino on Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, joissa poliittinen riski luokitellaan vähäiseksi. Koska Uponorin liikevaihto jakaantuu laajalle joukolle asiakkaita, joista useimmat ovat itse jakelijoita (tukkuliikkeitä), myös Uponorin tuotteiden loppukysyntä on hajautunut laajalle. Viisi suurinta asiakasryhmää vastaavat noin kolmasosasta Uponorin kokonaisliikevaihdosta, joka jakautuu 26 maahan.

Uponorin tuotteiden kysyntä on riippuvainen rakennusalan suhdanteista. Yhtiön tuotteiden päämarkkinasegmentti on perinteisesti käsittänyt pientalorakentamisen, mutta tuotteita toimitetaan yhä enemmän myös julkis- ja liikerakentamiseen. Näiden sektoreiden kysyntävaihtelut poikkeavat usein toisistaan. Kokonaisuutta tasoittaa omalta osaltaan myös korjausrakentamisen kysyntä, joka ei aina ole samalla lailla harkinnanvaraista kuin uudisrakentaminen. Lähes viidesosa yhtiön liikevaihdosta tulee yhdyskuntatekniikasta. Rakennusalan suhdanteiden lisäksi yhdyskuntatekniikan ratkaisujen kysyntä riippuu vahvasti tie- ja vesirakentamisen sekä julkisesti rahoitetun kunnallistekniikan kehityksestä. Suhdanteiden ja kysynnän vaihtelusta aiheutuvia riskejä vastaan yhtiö suojautuu kehittämällä myynnin ennustamisprosessejaan ja varmistamalla organisaation ja toimitusketjun rakenteiden riittävän joustavuuden.

Paikalliset lait ja säännökset vaikuttavat Uponorin toimintaan eri maissa. Seuraamme valmisteluvaiheessa olevia lakeja ja säännöksiä ja pyrimme ennakoimaan niiden vaikutuksia Uponorin ja asiakkaidemme toimintaan.

Operatiiviset riskit

Muoviputkijärjestelmien valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden hinnat ovat alttiita muiden petrokemian tuotteiden ja metallien hintavaihteluille. Viime vuosina Uponor on kyennyt siirtämään näiden hintavaihteluiden vaikutukset pääsääntöisesti myyntihintoihinsa kohtuullisella viiveellä, eikä tästä ole aiheutunut olennaista tulonmenetystä Uponorille. Uponor suojautuu metallien ja muoviraaka-aineiden hintariskiä vastaan mahdollisuuksien mukaan myös kiinteähintaisilla hankintasopimuksilla. Pohjoismaissa Uponor hallitsee sähkön hintavaihteluriskiä rahoitusinstrumenteilla.

Komponenttien ja raaka-aineiden hankinnassa Uponorin tavoitteena on käyttää materiaaleja ja raaka-aineita, joilla on useampia toimittajia. Jos toimittajia on vain yksi, tavoitteena on, että heillä on vähintään kaksi tuotantolaitosta, jotka valmistavat Uponorin käyttämiä hyödykkeitä. Uponorilla on käytössään materiaalien ja raakaaineiden laadunvarmennusjärjestelmä sekä toimittajien hyväksymisprosessi.

Uponor hallitsee organisaatio- ja johtamisriskejä, kuten henkilöstön vaihtuvuutta, ikäjakauman vääristymistä ja perusteetonta rekrytointia analysoimalla jatkuvasti henkilöresursseja ja varmistamalla, että organisaatiorakenne tukee tehokasta toimintaa. Henkilöstön kehittämisohjelmat keskittyvät erityisesti johtamisosaamisen kasvattamiseen monikulttuurisessa organisaatiossa.

Liiketoimintojen hallinnan apuna käytetään useita IT-järjestelmiä, joista tärkeimmät ovat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa käytetyt ERP-järjestelmät. Järjestelmien tärkeysjärjestyksen analysoiminen ja riskeihin liittyvät varasuunnitelmat sisältyvät suurimpien IT-järjestelmien käyttöön ja kattavat esimerkiksi vikasietoisuussuunnitelman, varmuuskopioinnit ja palautuksen suunnittelun ja testauksen. Avainjärjestelmien palauttaminen onnettomuuden jälkeen testataan kahdesti vuodessa. Lisäksi käytetään ulkopuolisia tarkastajia.

Uponor noudattaa ISO 9000 –laatujärjestelmää ja ISO 14000 – ympäristöjohtamisjärjestelmää tai vastaavia järjestelmiä, mikä parantaa tuotannon turvallisuutta ja tuottavuutta sekä vähentää ympäristövaikutuksia ja muita toiminnan riskejä.

Projektiliiketoiminnassa Uponorin tavoitteena on myös hallita esimerkiksi projektikohtaisia aikataulutukseen ja kustannuksiin liittyviä riskejä. Tällaiset riskit pyritään ottamaan huomioon projektisopimuksissa ja sopimuksissa alihankkijoiden kanssa. Myös henkilökunnan projektinhallintaosaamista vahvistetaan aktiivisesti.

Rahoitusriskit

Rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden takia rahoituksen saatavuuteen liittyvät riskit ovat merkittäviä. Uponorin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittireservien ja lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita pankkeja ja erilaisia rahoitusmuotoja.

Konsernin maksuvalmiutta hallitaan tehokkailla kassanhallintaratkaisuilla ja sijoittamalla vain matalan riskin kohteisiin, jotka ovat muunnettavissa käteisvaroiksi nopeasti ja selkeään markkinahintaan.

Korkomuutokset vaikuttavat yrityksen korkokuluihin ja kiinteähintaisten rahoituserien käypään arvoon. Korkoriskejä on pyritty torjumaan käyttämällä sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoisia rahoitusinstrumentteja.

Konsernin toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin eri valuuttojen välisille valuuttariskeille. Merkittävä osa liikevaihdosta syntyy muussa valuutassa kuin euroissa, mutta tällöin myös valtaosa liikevaihtoon kohdistuvista kuluista on ko. paikallisessa valuutassa, mikä vähentää liiketoiminnan valuuttariskiä. Konsernin rahoitustoiminto vastaa konsernitason valuuttariskien suojaamisesta ulkoisilla valuuttamarkkinoilla. Suojausinstrumentteina käytetään pääasiallisesti valuuttatermiinejä ja valuuttaoptioita.

Uponor altistuu myös valuuttakurssien muunnos- eli translaatioriskille, joka ilmenee muunnettaessa euroalueen ulkopuolella syntynyttä tulosta euromääräiseksi. Uponorin suojauspolitiikan mukaisesti euroalueen ulkopuolisia tase-eriä ei suojata. Poikkeuksena tähän ovat nettoinvestoinneiksi luettavat sisäiset lainat, jotka on sisällytetty suojauslaskentaan.

Vahinkoriskit

Uponorilla on 10 tuotantolaitosta viidessä maassa. Konsernin liikevaihdosta merkittävä osa syntyy tuotteista, jotka on valmistettu näissä tuotantolaitoksissa. Konsernitasolla vahinko- ja keskeytysvakuutuksia ohjataan keskitetysti, minkä tavoitteena on kattava vakuutussuoja mahdollisten konerikko-, tulipalo- yms. riskien toteutumisesta aiheutuville taloudellisille vahingoille. Toinen merkittävä vahinkoriski liittyy Uponorin valmistamien ja myymien tuotteiden tuotevastuuseen, joka on myös vakuutettu konsernitasolla.

Vahinko- ja keskeytysriskejä pyritään ehkäisemään monin eri keinoin, kuten henkilöstön turvallisuuskoulutuksella, säännöllisellä koneiden huoltamisella ja huolehtimalla, että tärkeimpiä varaosia on aina saatavilla.

Riskienhallinta vuonna 2011

Riskienhallinnassa huomio kääntyi takaisin markkinariskien hallintaan, kun alkuvuoden kasvupyrähdys muuttui kesän jälkeen taantumaksi ja markkinat alkoivat taas heiketä.

Raaka-ainehintojen jyrkkä nousu vuoden 2011 aikana muistutti riskienhallinnan tärkeydestä myös hankinnoissa.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla toteutettiin kattava riskikartoitus ja päivitettiin toimintasuunnitelmat riskien hallitsemiseksi. Riskien tunnistus- ja analysointiprosesseja kehitettiin. Syksyn 2011 aikana tehtiin liiketoiminnan keskeytysvaikutusanalyysi kaikissa tuotantoyksiköissä ja päivitettiin tuotantoyksiköiden jatkuvuussuunnitelmat.

Vuoden 2011 aikana Uponor arvioi kuuden tuotantolaitoksensa riskienhallinnan toimivuutta. Kaiken kaikkiaan yksiköiden riskienhallinnan todettiin olevan hyvällä tasolla.

Koko konsernin yhteiset kriisinhallintaohjeet julkaistiin vuonna 2011.

Maailmantalouden kriisin jatkuessa edelleen huoli pankkirahoituksen saatavuudesta kohtuullisin ehdoin on kasvanut. Turvatakseen pitkäaikaisrahoituksensa Uponor on laskenut liikkeelle kaksi joukkovelkakirjalainaa. Laskemalla joukkovelkakirjalainat liikkeelle Uponor on laajentanut maturiteettirakennetta ja mahdollisia rahoituslähteitä. Vuoden toisella puoliskolla markkinatilanteen heikennyttyä erityistä huomiota on kiinnitetty myyntisaamisiin ja luottoriskeihin.

Vuoden 2011 aikana toteutui kaksi merkittävää riskiä. Uponor päätti alaskirjata vuoden 2011 tilinpäätöksessä 6,0 milj. euron suuruisen saamisen, joka liittyy vuonna 2008 Englannissa ja Irlannissa sijainneen yhdyskuntateknisen liiketoiminnan myymiseen. Lainalla suoritettiin osa kauppahinnasta. Pääomitettuine korkoineen sen arvo on 6,0 milj. euroa. Lisäksi, vuoden 2011 lopulla Uponor sai verottajalta verotuksen oikaisupäätöksen koskien vuosia 2005-2008, yhteissummaltaan 14.6 milj. euroa, sisältäen veroja, viivekorkoja ja veronlisäyksiä. Uponor aikoo hakea muutosta päätökseen jättämällä oikaisuvaatimuksen verotuksen oikaisulautakuntaan. Kiista koskee lähinnä sisäisten palveluveloitusten markkinaehtoista siirtohinnoittelua. Yhtiö kirjasi 5,1 miljoonaa euroa viivemaksuja ja veronkorotuksia vuoden 2011 tilinpäätökseen.

Uponor on mukana useissa oikeusprosesseissa eri maissa. Vuoden aikana ei toteutunut muita sellaisia riskejä eikä ollut vireillä oikeudenkäyntejä tai muita oikeudellisia tai viranomaistoimenpiteitä, joilla olisi ollut olennainen merkitys konsernille.

Hallinto ja tilintarkastus

Vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous 15. maaliskuuta valitsi hallitukseen uudelleen yhden vuoden toimikaudeksi Anne-Christine Silfverstolpe Nordinin, Jorma Elorannan, Jari Paasikiven, Aimo Rajahalmeen ja Rainer S. Simonin. Hallituksen kuudenneksi jäseneksi valittiin ruotsalainen Eva Nygren. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jari Paasikivi ja varapuheenjohtajaksi Aimo Rajahalme.

Tilintarkastajaksi yhtiökokous valitsi KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy:n, joka nimesi päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Mikael Paulin.

Yhtiökokous hyväksyi kaikki hallituksen ehdotukset. Yhtiökokous perusti hallituksen ehdotuksesta osakkeenomistajista ja osakkeenomistajien edustajista koostuvan nimitystoimikunnan, jonka tehtävänä on hallitusten jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevien ehdotusten valmistelu. Nimitystoimikunnan tehtävät on kuvattu yrityksen verkkosivuilla.

Lokakuussa hallitus perusti palkitsemisvaliokunnan, joka valmistelee yhtiön johtohenkilöiden palkitsemisasiat ja koko yhtiön henkilöstön palkitsemisjärjestelmäehdotukset.

Uponor laatii erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Se on saatavilla tilinpäätöksen julkistuksen jälkeen yhtiön verkkosivuilla sijoittajille suunnatussa osioissa osoitteessa www.uponor.fi > Sijoittajat > Hallinto > Hallinto- ja ohjausjärjestelmä.

Osakepääoma ja osakkeet

Uponorin osakevaihto NASDAQ OMX Helsinki -arvopaperipörssissä vuonna 2011 oli 38,2 (37,4) milj. kappaletta, yhteensä 366,2 (481,5) milj. euroa. Osakkeen kurssi vuoden 2011 lopussa oli 6,86 (13,84) euroa ja liikkeellä olevan osakekannan markkina-arvo 502,2 (1 013,2) milj. euroa. Vuoden päättyessä yhtiöllä oli 19 828 (22 087) osakkeenomistajaa. Ulkomainen omistus yhtiössä oli katsauskauden päättyessä 24,5 % (19,1 %).

Uponor Oyj:n osakepääoma vuonna 2011 oli 146 446 888 euroa ja osakkeiden lukumäärä 73 206 944. Näissä ei vuoden aikana tapahtunut muutoksia.

Vuoden aikana ei tehty omistukseen liittyviä liputusilmoituksia. Lisää osakkeisiin ja omistukseen liittyviä lukuja löytyy tilinpäätöksestä.

Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous 15. maaliskuuta 2011 valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankinnasta vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä on 3,5 miljoonaa osaketta eli noin 4,8 prosenttia yhtiön

osakemäärästä. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti ja enintään 18 kuukautta yhtiökokouksesta.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään myös yhdestä tai useammasta, yhteensä enintään 7,2 miljoonan osakkeen osakeannista. Määrä vastaa noin 9,8:aa prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus päättää osakeannin ehdoista. Osakeanti voidaan toteuttaa myös osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen. Valtuutus sisältää mahdollisuuden päättää maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti.

Omat osakkeet

Vuoden lopussa Uponorin hallussa oli 160 000 omaa osaketta, mikä vastaa noin 0,2:ta prosenttia osake- ja äänimäärästä.

Johdon osakeomistus

Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa sekä heidän yhtiön tiedossa olevat määräysvaltayhteisönsä omistivat 31.12.2011 yhteensä 717 269 (31.12.2010: 686 183) Uponor-osaketta. Näiden osakkeiden osuus kaikista osakkeista ja osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä oli 0,98 prosenttia.

Osakesidonnainen kannustinohjelma

Uponor Oyj:n hallitus käynnisti vuosina 2007 ja 2008 konsernin johtoryhmää ja kansainvälistä johtoa koskevat pitkäaikaiset kannustinohjelmat. Molemmat ohjelmat päättyivät vuoden 2011 loppuun. Vuoden 2007 kannustinohjelman 19 622 osaketta jaetaan vuoden 2012 alkupuoliskolla. Vuoden 2008 ohjelmasta ei jaeta osakkeita. Lisätietoja ohjelmista löytyy vuosikertomuksesta hallinto- ja ohjausjärjestelmän kuvauksesta ja yhtiön www-sivuilta.

Lähiajan näkymät

Markkinoilla esiintynyt optimismi on selvästi laantunut viime vuodesta. Vaikka huoli maailmantalouden tilanteesta on mahdollisesti hieman helpottanut, Euroopan taloustilanteen kehitys on uutisotsikoissa lähes päivittäin eikä maantieteellisten alueiden markkinoiden kehityssuunta ole selkeä. Uponor ei kuitenkaan usko Euroopan ajautuvan vaikeaan talouskriisiin vuonna 2012.

Viime vuodet ovat rasittaneet rakennussektoria. Kysyntä on yleisesti ottaen pysynyt vakaana, ja Uponor on varautunut monien muiden yritysten tavoin pitkään hiljaiseen kauteen.

Kun markkina-alueita tarkastellaan maantieteellisesti voidaan havaita, että mieliala Keski-Euroopassa on vahva verrattuna edellisvuosiin ja Euroopan muihin markkinaalueisiin, vaikka se onkin heikentynyt viime kesästä. Saksassa ja sen naapurimaissa koettu vilkastuminen todennäköisesti laantuu vuoden 2012 aikana. Pohjoismaissa rakentaminen on pysynyt hyvällä tasolla, mutta yhdyskuntateknisiä investointeja on leikattu. Etelä-Euroopassa hallitukset ovat leikanneet julkisen rakentamisen projekteja, työttömyysluvut ovat korkeat ja rakentaminen vähäistä. Pohjois-Amerikassa rakentajien mieliala on toiveikkaampi kuin koskaan kuluneiden neljän vuoden aikana, mutta tämä ei ole vielä näkynyt rakennusvilkkauden merkittävänä lisääntymisenä.

Uponorin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, operatiivisille, taloudellisille ja vahinkoriskeille. Edellä esitettyä tarkempi riskianalyysi löytyy edellä kohdasta liiketoimintaan kohdistuvat riskit sekä tilinpäätöksestä.

Uponorin johto pyrkii aktiivisesti terävöittämään konsernin keskittymistä tärkeisiin alueisiin, parantamaan kustannustehokkuutta ja kassavirtaa sekä vauhdittamaan

orgaanista kasvua nykyisillä ja uusilla markkinoilla hyödyntäen asiakkaiden houkuttelemisessa Uponorin vahvoja tuote- ja järjestelmäinnovaatioita.

Edellä esitettyjen oletusten perusteella ohjeistus vuodelle 2012 on:

Uponorin liikevaihdon orgaanisen kasvun ennustetaan olevan suurempi kuin vuonna 2011 ja liikevoiton uskotaan ylittävän 50 milj. euroa. Konsernin käyttöomaisuusinvestointien määrän ei odoteta ylittävän poistojen määrää.

Uponor Oyj Hallitus

KONSERNIN TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT

Konsernitulos (jatkuvat toiminnot), M€ Liikevaihto 806,4 749,2 734,1 949,2 1 047,4 Toiminnan kulut 743,0 669,9 665,1 868,0 888,1 Poistot ja arvonalentumiset 29,4 29,1 32,0 31,4 29,5 Liiketoiminnan muut tuotot 1,4 2,2 4,2 1,4 5,9 Liikevoitto 35,4 52,4 41,2 51,2 135,7 Rahoitustuotot ja -kulut -17,7 -10,7 -12,7 -10,2 -2,6 Tulos ennen veroja 17,7 41,7 28,5 41,0 133,1 Tulos jatkuvista toiminnoista 1,9 27,0 17,2 30,1 91,4 Tilikauden tulos 1,6 24,7 11,5 72,5 101,9 Konsernitase, M€ Pitkäaikaiset varat 200,0 218,3 223,1 239,1 270,3 Liikearvo 74,9 72,2 73,0 70,0 70,2 Vaihto-omaisuus 81,8 84,4 74,3 104,5 150,6 Rahavarat 29,1 11,9 13,2 53,2 6,3 Myyntisaamiset ja muut saamiset 129,4 110,4 115,0 128,1 166,9 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 209,2 252,1 258,0 305,6 333,0 Määräysvallattomien omistajien osuus 2,9 - - - - Varaukset 22,0 12,0 18,4 30,0 16,2 Pitkäaikaiset korolliset velat 110,4 43,5 60,2 77,0 14,7 Lyhytaikaiset korolliset velat 2,8 35,2 17,6 36,8 76,1 Korottomat velat 167,9 154,4 144,4 145,5 224,3 Taseen loppusumma 515,2 497,2 498,6 594,9 664,3 Muita tunnuslukuja Liikevoitto (jatkuvat toiminnot), % 4,4 7,0 5,6 5,4 13,0 Tulos ennen veroja (jatkuvat toiminnot), % 2,2 5,6 3,9 4,3 12,7 Oman pääoman tuotto (ROE), % 0,7 9,7 4,1 22,7 30,1 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 11,0 14,4 8,1 22,2 39,2 Omavaraisuusaste, % 41,2 50,8 51,8 51,4 50,2 Nettovelkaantumisaste, % 39,3 26,5 25,0 19,8 25,4 Korolliset nettovelat, M€ 84,1 66,8 64,6 60,6 84,5 - % liikevaihdosta 10,4 8,9 8,8 6,4 8,1 Liikevaihdon muutos, % 7,6 2,1 -22,7 -9,4 4,4 Vienti Suomesta, M€ 34,7 30,4 23,0 34,1 42,3 Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto, M€ 709,8 658,9 644,7 836,5 931,3 Ulkomaantoiminta yhteensä, M€ 714,1 659,6 645,3 837,5 932,2 Ulkomaantoiminnan osuus, % 88,6 88,0 87,9 88,2 89,0 Henkilöstö 31.12. 3 228 3 197 3 316 3 678 4 581 Henkilöstö keskimäärin 3 288 3 219 3 426 4 211 4 497 Investoinnit (jatkuvat toiminnot), M€ 24,0 19,0 24,0 39,0 52,0 - % liikevaihdosta 3,0 2,5 3,5 4,1 5,0	2011 IFRS	2010 IFRS	2009 IFRS	2008 IFRS	2007 IFRS

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

	2011 IFRS	2010 IFRS	2009 IFRS	2008 IFRS	2007 IFRS
Osakepääoma, M€	146.4	146.4	146.4	146.4	146.4
Osakemäärä 31.12., 1 000 kpl	73,207	73,207	73,207	73,207	73,207
Osakemäärä omilla osakkeilla oikaistuna, 1 000 kpl
- vuoden lopussa	73,067	73,067	73,067	73,047	73,207
- keskimäärin	73,067	73,067	73,049	73,187	73,201
Oma pääoma, M€	209.2	252.1	258.0	305.6	333.0
Osakevaihto, M€	366.2	481.5	455.8	1,195.1	2,362.0
Osakevaihto, 1 000 kpl	38,155	37,389	45,815	99,227	99,423
- keskimääräisestä lukumäärästä, %	52.2	51.2	62.7	135.6	135.8
Osakekannan markkina-arvo, M€	502.2	1,013.2	1,098.1	563.7	1,260.6
Oikaistu tulos per osake (laimennettu), €	0.03	0.34	0.16	0.99	1.39
Oma pääoma per osake, €	2.86	3.45	3.53	4.18	4.55
Osinko, M€	1) 25,6	40.2	36.5	62.1	102.5
Osinko per osake, €	1) 0,35	0.55	0.50	0.85	1.40
Efektiivinen osinkotuotto, %	5.1	4.0	3.3	11.0	8.1
Osinko per tulos, %	1,018.5	162.5	316.3	85.9	100.7
PE-luku	199.7	40.9	94.9	7.8	12.4
Osakkeiden antikorjatut vaihtokurssit, €
- ylin	14.25	15.66	15.10	18.91	31.45
- alin	6.03	10.58	6.80	6.10	15.31
- keskikurssi	9.57	12.88	9.95	12.04	23.76

Tunnuslukujen laskentaperusteet on esitetty sivulla 16.

Taulukon huomautukset:

1) hallituksen ehdotus

Keskimääräisessä osakemäärässä on otettu huomioon ostettujen omien osakkeiden vaikutus.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

	=	Tulos ennen veroja – tuloverot
Oman pääoman tuotto (ROE), %		––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––- Oma pääoma + vähemmistöosuus, keskiarvo	x 100
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %		Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
	=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––- Taseen loppusumma - korottomat velat, keskiarvo	x 100
		Oma pääoma + vähemmistöosuus
Omavaraisuusaste, %	=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––---------- Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
	=	Korollinen nettovelka
Nettovelkaantumisaste, %		–––––––––––––––––––––––––––––––––--------------- Oma pääoma + vähemmistöosuus	x 100
Korolliset nettovelat	=	Korolliset velat – rahat, pankkisaamiset ja rahoitusomaisuusarvopaperit
		Kauden tulos
Tulos/osake (EPS)	=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––- Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita
		Oma pääoma
Oma pääoma/osake	=	––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– Osakeantioikaistu osakemäärä vuoden lopussa
		Osinko per osake
Osinko/tulos	=	––––––––––––––––-–––––––––––––––––––––––––––-- Tulos per osake	x 100
		Osinko per osake
Efektiivinen osinkotuotto	=	–––––––––––––––––––––––––––––----------------------- Osakekurssi tilikauden päättyessä	x 100
Hinta/voittosuhde, P/E	=	Osakekurssi tilikauden päättyessä –––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––-
		Tulos per osake
Osakevaihdon kehitys	=	Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä suhteessa osakkeiden lukumäärän keskiarvoon
Osakekannan markkina-arvo	=	Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x viimeinen kaupantekokurssi
Osakkeen keskikurssi	=	Osakkeiden euro-määräinen vaihto –––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
		Osakkeiden kpl-määräinen vaihto

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

	Liite	2011	2010
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto	2	806,4	749,2
Hankinnan ja valmistuksen kulut		513,5	461,1
Bruttokate		292,9	288,1
Liiketoiminnan muut tuotot	5	1,4	2,2
Varastointimenot		31,1	30,1
Myynnin ja markkinoinnin kulut		157,9	145,1
Hallinnon kulut		43,0	45,0
Liiketoiminnan muut kulut Kulut	5	26,9 258,9	17,7 237,9
Liikevoitto	2	35,4	52,4
Rahoitustuotot	8	18,2	16,5
Rahoituskulut	8	35,9	27,2
Tulos ennen veroja		17,7	41,7
Tuloverot	9	15,8	14,7
Tulos jatkuvista toiminnoista		1,9	27,0
Lopetetut toiminnot Lopetettujen toimintojen tulos		-0,3	-2,3
Tilikauden tulos		1,6	24,7
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot		2,0	12,6
Rahavirran suojaukset		-2,8	1,6
Nettoinvestoinnin suojaus		-4,6	-8,4
Kaudelle kirjatut laajan tuloksen erät		-5,4	5,8
Tilikauden laaja tulos		-3,8	30,5
Kauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		2,5	24,7
Määräysvallattomille omistajille		-0,9	-
Kauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		-2,9	30,5
Määräysvallattomille omistajille		-0,9	-
Osakekohtainen tulos, €	10	0,03	0,34
- Jatkuvat toiminnot		0,03	0,37
- Lopetetut toiminnot		0,00	-0,03
Osakekohtainen tulos laimennettuna, €		0,03	0,34
- Jatkuvat toiminnot		0,03	0,37
- Lopetetut toiminnot		0,00	-0,03

KONSERNITASE

	Liite	31 12 2011 31.12.2011	31 12 2010 31.12.2010
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet y y
Aineettomat oikeudet		22.3	24.4
Liikearvo		74.9	72.2
Muut aineettomat hyödykkeet		0.1	0.1
Keskeneräiset hankinnat		0 0.	0 2.
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	11	97 3.	96 9.
Aineelliset hyödykkeet
Maa ja vesialueet Maa-		11 9.	10 3.
R k Rakennukset ja rakennelmat k t j k l t		48 0.	51 5.
K Koneet ja kalusto t j k l t		75 6.	90 9.
Muut aineelliset hyödykkeet		11.6	8.6
Keskeneräiset hankinnat		14.5	10.0
Aineelliset hyödykkeet yhteensä y y y	12	161.6	171.3
Arvopaperit ja pitkäaikaiset sijoitukset
Osuudet osakkuusyhtiöissä	14	0.0	0.0
Muut osakkeet ja osuudet	15	0 2.	0 2.
Pitkäaikaiset saamiset	16	2 6.	8 2.
Arvopaperit ja pitkäaikaiset sijoitukset yhteensä		2 8.	8 4.
L Laskennalliset verosaamiset k lli t i t	21	13 2.	13 9.
Pitkäaikaiset varat yhteensä		274.9	290.5
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	17	81.8	82.9 *
Lyhytaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset korolliset saamiset		-	0 0.
Myyntisaamiset		106 6.	93 1.
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		2 4.	1 1.
Siirtosaamiset		5 5.	9 2.
Muut saamiset		14 9.	8 5. *
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	18 19,	129 4.	111 9.
R haavarat		29 1.	11 9.
Lyhytaikaiset varat yhteensä		240.3	206.7
Varat yhteensä y		515.2	497.2

*) Esitystavan muutos: ennakkomaksut on siirretty vaihto-omaisuudesta muihin saamisiin ) vaihto omaisuudesta

KONSERNITASE

		31.12.2011	31.12.2010
Oma pääoma ja velat	Liite
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma	20	146,4	146,4
Ylikurssirahasto		50,2	50,2
Muut rahastot		0,2	2,9
Kertyneet muuntoerot		-12,5	-9,8
Kertyneet voittovarat		22,4	37,7
Tilikauden tulos		2,5	24,7
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		209,2	252,1
Määräysvallattomien omistajien osuus		2,9	-
Oma pääoma yhteensä		212,1	252,1
Velat
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	24	110,4	43,5
Työsuhde-etuuksiin liittyvät velvoitteet	22	21,1	21,1
Varaukset	23	5,2	5,6
Laskennallinen verovelka	21	12,2	9,5
Muut pitkäaikaiset velat		0,2	0,5
Pitkäaikaiset velat yhteensä		149,1	80,2
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	24	2,8	35,2
Ostovelat		45,7	51,0
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		6,1	6,7
Varaukset	23	16,8	6,4
Muut lyhytaikaiset velat	25	82,6	65,6
Lyhytaikaiset velat yhteensä		154,0	164,9
Velat yhteensä		303,1	245,1
Oma pääoma ja velat yhteensä		515,2	497,2

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Liiketoiminnan rahavirta	Liite	1.1.-31.12. 2011	1.1.-31.12. 2010
Tulorahoitus
Tilikauden tulos		1,6	24,7
Oikaisuerät: Poistot		29,4	29,2
Arvonalentumiset		16,8	1,4
Tuloverot		15,8	14,7
Korkotuotot		-1,8	-2,4
Korkokulut		6,9	5,7
Liiketoimintojen ja käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot		-0,3	-0,7
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta		-0,2	-0,1
Muut rahavirran oikaisuerät		-1,4	2,4
Tulorahoitus		66,8	74,9
Nettokäyttöpääoman muutos
Saamiset Vaihto-omaisuus		-12,3 2,7	6,3 -6,6
Korottomat velat		22,0	-22,3
Nettokäyttöpääoman muutos		12,4	-22,6
Maksetut verot		-16,5	1,1
Maksetut korot		-6,3	-4,7
Saadut korot		2,0	0,5
Liiketoiminnan rahavirta		58,4	49,2
Investointien rahavirta
Osakehankinnat	4	-6,4	-
Osakemyynnit		0,1	0,2
Käyttöomaisuusinvestoinnit		-24,0	-19,0
Käyttöomaisuuden myyntituotot		1,1	5,0
Saadut osingot		0,0	0,1
Lainasaamisten takaisinmaksut		0,1	0,1
Investointien rahavirta		-29,1	-13,6
Rahavirta ennen rahoitusta		29,3	35,6
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot		162,1	67,6
Lainojen takaisinmaksut		-113,7	-84,0
Lyhytaikaisten lainojen muutokset		-18,3	18,0
Osingonjako		-40,2	-36,5
Rahoitusleasingsopimukset		-2,0	-2,1
Rahoituksen rahavirta		-12,1	-37,0
Rahavarojen muuntoerot		0,0	0,1
Rahavarojen muutos		17,2	-1,3
Rahavarat 1.1.		11,9	13,2
Rahavarat 31.12.		29,1	11,9
Muutos taseen mukaan		17,2	-1,3

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

	Osakemäärä, ulkona olevat (1 000)	Osake pääoma	Ylikurssira hasto	Muut rahastot	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Suojausr ahasto	Omat osakkeet	Kertyneet muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	Määräys vallatto mien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2011	73 207	146,4	50,2	1,6	0,1	1,2	-1,2	-9,8	63,6	252,1	-	252,1
Tilikauden laaja tulos Maksetut osingot Siirrot rahastojen välillä Osakepalkkio-ohjelma				0,0		-2,8		-2,6	2,5 -40,2 0,0 0,1	-2,9 -40,2 - 0,1	-0,9	-3,8 -40,2 0,0 0,1
Muut oikaisut Oma pääoma 31.12.2011	73 207	146,4	50,2	0,1 1,7	0,1	-1,6	-1,2	-0,1 -12,5	0,1 26,1	0,1 209,2	3,8 2,9	3,9 212,1
Oma pääoma 1.1.2010	73 207	146,4	50,2	1,6	0,1	-0,4	-1,2	-14,0	75,3	258,0	-	258,0
Tilikauden laaja tulos Maksetut osingot Siirrot rahastojen välillä Osakepalkkio-ohjelma				0,0		1,6		4,2	24,7 -36,5 0,0 0,1	30,5 -36,5 - 0,1		30,5 -36,5 0,0 0,1
Oma pääoma 31.12.2010	73 207	146,4	50,2	1,6	0,1	1,2	-1,2	-9,8	63,6	252,1	-	252,1

Esitystavan muutos: ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjä nettosijoituksia suojaavien valuuttatermiinien kurssivoitot-/tappiot on siirretty suojausrahastosta kertyneisiin muuntoeroihin.

Lisätietoja, kts liite 20.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Uponor on kansainvälisesti toimiva talo- ja yhdyskuntateknisiä ratkaisuja tarjoava teollisuuskonserni. Konsernin segmenttirakenne muodostuu liiketoimintojen ja maantieteellisten alueiden pohjalta määritellystä kolmesta raportoitavasta segmentistä, jotka ovat Talotekniikka – Eurooppa; Talotekniikka – Pohjois-Amerikka sekä Yhdyskuntatekniikka. Segmenttien riskit ja tuotot eroavat markkina- ja liiketoimintaympäristön, tuotetarjonnan, palveluiden sekä asiakasrakenteen osalta. Liiketoiminnan johto, valvonta ja raportointirakenteet on ryhmitelty liiketoimintasegmenttien mukaisesti.

Konsernin emoyritys on Uponor Oyj. Uponor Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on:

Uponor Oyj PL 37, Robert Huberin tie 3 B 01511 Vantaa Puh. 020 129 211, faksi 020 129 2841

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet osoitteesta www.uponor.com tai konsernin emoyhtiön yllämainitusta osoitteesta.

Uponor Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 10.2.2012 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laatimisperusta

Uponor-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassa olevia IAS – ja IFRS –standardeja sekä niiden SIC ja IFRIC –tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n IAS-asetuksessa N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädäntövaatimusten mukaiset. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina (M€) ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla esitetyissä laskentaperiaatteissa ole toisin mainittu.

Arvioiden käyttö

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista. Nämä vaikuttavat varojen ja velkojen määrään taseessa, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen tilinpäätöksessä sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, ja siksi on mahdollista, että toteutumat poikkeavat käytetyistä arvoista.

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön Uponor Oyj:n lisäksi kaikki ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on omistuksensa perusteella suoraan tai tytäryhtiöidensä kanssa yli puolet äänivallasta. Tytäryhtiöiksi katsotaan kaikki yhtiöt, joiden osakekannan äänimäärästä Uponor Oyj omistaa joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 % tai joissa sillä muuten on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista taloudellisen hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Vuoden aikana hankitut tai perustetut tytäryhtiöt on otettu mukaan siitä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Myydyt yhtiöt ovat mukana tuloslaskelmassa siihen saakka, kun määräysvalta lakkaa.

Keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Hankintamenomenetelmän mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä, ja se osa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta on liikearvoa. IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää (1.1.2004) aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaisiksi, vaan liikearvo vastaa suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaista kirjanpitoarvoa. Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, saamiset,

velat, realisoitumattomat sisäiset katteet ja konsernin sisäiset osingot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.

Osakkuusyhtiöt ovat yrityksiä, joissa konsernilla on 20–50 % osakekannan äänimäärästä tai joissa konserni käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa. Osuudet osakkuusyhtiöissä on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Osuus osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksesta on laskettu konsernin omistuksen mukaisesti ja esitetään tuloslaskelmassa erikseen. Jos konsernin osuus osakkuusyhtiön tappiosta ylittää sen kirjanpitoarvon, osuutta ei yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyhtiöiden velvoitteiden täyttämiseen.

Ulkomaan rahan määräiset erät ja valuuttakurssimuutokset

Kukin yhtiö muuntaa omassa kirjanpidossaan päivittäiset valuuttamääräiset tapahtumat toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän valuuttakurssia käyttäen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset monetaariset erät muunnetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Normaaliin liiketoimintaan liittyvät kurssierot käsitellään myyntien ja ostojen oikaisuina, kun taas rahoitukseen liittyvät kurssierot esitetään rahoituksen kurssieroissa.

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi raportointikauden keskikurssin mukaan ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Tästä aiheutunut muuntoero sekä tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta aiheutuneet muut muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Lisäksi emoyhtiön ulkomaisille tytäryhtiöille antamien omaa pääomaa korvaavien lainojen kurssierot on käsitelty muuntoerona konsernitilinpäätöksessä. Tytäryhtiöiden myyntien ja lopettamisten sekä olennaisten pääomapalautusten yhteydessä realisoituneet muuntoerot tuloutetaan konsernin laajaan tuloslaskelmaan.

Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät luokitellaan myytävänä olevaksi, kun yritys yksittäisen suunnitelman mukaisesti päättää luopua erillisestä, merkittävästä liiketoimintayksiköstä, jonka varat, velat ja taloudellinen tulos voidaan erottaa toiminnallisesti ja taloudellista raportointia varten (rahavirtaa tuottava yksikkö). Myytävänä oleva pitkäaikainen omaisuuserä esitetään erillisenä eränä konsernin taseessa. Lopetetun toiminnon tulos sekä toiminnon lopettamisesta syntyvä voitto tai tappio esitetään erillisenä eränä konsernin tuloslaskelmassa. Lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Konsernilla ei ole myytäväksi luokiteltuja omaisuuseriä tilinpäätöshetkellä eikä vertailukautena. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä lopetettuina toimintoina esitetään kesäkuussa 2008 myydyt yhdyskuntatekniset liiketoiminnot Irlannissa.

Tuloutusperiaate

Tuotteiden myynnistä saadut tuotot kirjataan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle sovittujen toimitusehtojen mukaisesti eikä konsernilla enää ole tuotteiden hallintaoikeutta tai todellista määräysvaltaa. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla, annetuilla alennuksilla sekä valuuttamääräisten myyntien kurssieroilla. Projektiliiketoimintayhtiöt tulouttavat keskeneräiset pitkäaikaiset toimitukset valmiusasteen mukaisesti.

Tutkimus ja tuotekehitys

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä ja ne sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Tuotekehitysmenot kirjataan myös kuluksi toteutumishetkellä, elleivät tuotekehitysmenojen taseeseen aktivoinnin edellytyksenä olevat kriteerit täyty. Tuotekehitysmenot aktivoidaan aineettomina hyödykkeinä taseeseen ja poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa, kun tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja tietyt muut kriteerit, kuten tuotteen tekninen toteutettavuus ja kaupallinen hyödynnettävyys, ovat varmistuneet. Konsernilla ei ole taseeseen aktivoituja tuotekehitysmenoja.

Eläkejärjestelyt

Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia sääntöjä ja käytäntöjä. Niiden määrät perustuvat vakuutusmatemaattisiin laskelmiin tai vakuutusyhtiöiden suoriin veloituksiin. Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä.

Maksupohjaisissa järjestelyissä eläkemaksut suoritetaan vakuutusyhtiöille, jonka jälkeen konsernilla ei ole enää muita maksuvelvoitteita. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisissa järjestelyistä taseen eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla ja oikaistuna vakuutusmatemaattisilla voitoilla ja tappioilla sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla. Eläkevelvoite määritetään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkevelvoitteiden nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeellelaskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Eläkemenot etuuspohjaisista järjestelyistä kirjataan kuluksi jaksottamalla kustannukset työntekijöiden keskimääräiselle palvelusajalle.

Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle jaksotettuina siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteesta tai 10 % varojen käyvästä arvosta.

Liikevoitto

Liikevoitto on tuloslaskelman erä, joka saadaan, kun liikevaihdosta vähennetään varsinaiseen liiketoimintaan kuuluvat menot.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jotka liittyvät selkeästi tiettyyn lainaan, sisällytetään lainan alkuperäiseen jaksotettuun hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvien, pitkää rakennusaikaa edellyttävien hankkeiden rakennusaikaiset korot aktivoidaan käyttöomaisuuteen sitä mukaa kuin investointi saatetaan käyttötarkoituksensa mukaiseen käyttökuntoon ja osaksi käyttöomaisuutta.

Tuloverot

Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikausien tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot, jotka perustuvat kunkin yhtiön paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettuun verotettavaan tuloon. Tuloslaskelman veroihin kirjataan myös aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Laskennallinen verovelka tai –saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista käyttäen tilinpäätöshetkellä voimassaolevia verokantoja. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, joka todennäköisesti on käytettävissä tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo sisältää tulevia taloudellisia hyötyjä omaisuuseristä, joita konserni ei yritysoston yhteydessä voi määrittää ja kirjata erikseen. Liikearvo lasketaan hankintamenon ja hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon erotuksena hankintahetkellä. Liikearvot on kohdistettu liiketoimintasegmenteille, ja ne testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta. Liikearvosta ei tehdä poistoja, mutta sille tehdään arvonalentumistesti vuosittain. Konserniyksikön lopettamisesta tai myymisestä aiheutuvat voitot ja tappiot sisältävät myytyyn yksikköön liittyvän liikearvon määrän.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät tavaramerkit, patentit, tekijänoikeudet, aktivoidut kehittämismenot ja ohjelmistojen lisenssit. Aineettomat hyödykkeet on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla taloudellisen vaikutusajan kuluessa sekä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Konserniyhtiöiden aineellinen käyttöomaisuus on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla taloudellisen vaikutusajan kuluessa sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvien, pitkää rakennusaikaa edellyttävien hankkeiden rakennusaikaiset korot aktivoidaan käyttöomaisuuteen sitä mukaan kuin investointi saatetaan käyttötarkoituksensa mukaiseen käyttökuntoon ja osaksi käyttöomaisuutta.

Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluiksi sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Uudistus- ja perusparannushankkeiden menot lisätään taseen kirjanpitoarvoon silloin, kun on todennäköistä, että yritykselle koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun tuottotason.

Käyttöomaisuuden luovutuksista, myynneistä tai käytöstä poistamisista johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvon erotuksena. Myyntivoitot esitetään liiketoiminnan muina tuottoina ja myyntitappiot liiketoiminnan muina kuluina.

Poistot

Konserniyhtiöiden aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä tasapoistoilla taloudellisen vaikutusajan kuluessa sekä mahdollisilla arvonalennuksilla. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä ei katsota olevan taloudellista vaikutusaikaa. Muiden omaisuusryhmien arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

	vuotta
Rakennukset	20 - 40
Tuotantokoneet ja –laitteet	8 - 12
Muut koneet ja laitteet	3 - 15
Konttori- ja myymäläkalusto	5 - 10
Kuljetusvälineet	5 - 7
Aineettomat hyödykkeet	3 - 10

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Julkiset avustukset

Aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät yhtiön saamat avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tuloslaskelmaan pienentämään hyödykkeestä kirjattavia poistoja. Muut yhtiön saamat avustukset kirjataan tuloslaskelmaan tuottoina niille tilikausille, joilla avustuksia vastaavat kulut syntyvät. Tällaiset avustukset esitetään avustuksen kohteeseen liittyvien kulujen vähennyksenä.

Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvon alentuminen

Omaisuuden tasearvoja arvioidaan jatkuvasti mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi. Jos arvonalentumiseen viittaavia tekijöitä ilmenee, arvioidaan kyseessä olevasta omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuneilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä kyseessä olevan omaisuuserän kerryttämät arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttaus perustuu sellaiseen korkotasoon, joka kuvastaa kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä tuottovaatimusta. Arvonalentumista tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla. Rahavirtaa tuottava yksikkö on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja sen rahavirrat on erotettavissa muista rahavirroista.

Arvonalentuminen kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio perutaan siinä ja vain siinä tapauksessa, että viimeisimmän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen on tapahtunut muutos arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalennusta ei kuitenkaan peruuteta yli sen tasearvon, joka oli voimassa ennen aiempien tilikausien arvonalennuskirjauksia. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Liikearvot testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa. Jos merkkejä alaskirjausriskistä havaitaan, suoritetaan testaus useammin.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa hyödykkeen omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ne merkitään taseessa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Vuokratut hyödykkeet arvostetaan niiden käypään arvoon vuokrasopimuksen alkamisajankohtana tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Vastaavat leasingvuokravastuut, joista vähennetään rahoituskustannukset, sisältyvät korollisiin velkoihin. Rahoituksen korko kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen voimassaoloaikana. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhemmän vuokra-ajan kuluessa.

Vuokrasopimukset, joissa olennainen osa hyödykkeen omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokralle antajalle, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Niiden vuokrat merkitään kuluiksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Konsernilla ei ole vuokralle annettuja hyödykkeitä.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu fifo-periaatteen mukaan laskettuun hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on vaihto-omaisuushyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava hinta vähennettynä sen valmiiksi saattamisella sekä myyntikustannuksilla. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää muuttuvien kulujen lisäksi niille kohdistetun osuuden valmistuksen välillisistä kustannuksista.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, josta vapautuminen todennäköisesti edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa oikeudellisen menetyksen, ja tämän velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varauksina voivat olla muun muassa ympäristövaraukset, takuuvaraukset, uudelleenjärjestelymenot sekä tappiolliset sopimukset. Varausten muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa kyseisten kulujen ryhmään.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat, lyhytaikaiset pankkitalletukset sekä muut lyhytaikaiset, erittäin likvidit sijoitukset, jotka erääntyvät kolmen kuukauden kuluessa. Rahavarat arvostetaan taseessa hankintamenoon. Käytössä oleva pankkitilien luottolimiitti kirjataan lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusvarojen myynnit ja ostot huomioidaan kirjanpidossa kaupantekopäivänä.

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat sisältävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahavaroja, jotka arvostetaan käypään arvoon. Ne on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Tähän ryhmään kuuluvat myös johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Korko- ja valuuttajohdannaiset kirjataan hankittaessa taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon, ja ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käypä arvo määritetään käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja tai tulevien arvioitujen kassavirtojen nykyarvoa. Käyvän arvon muutokset sekä realisoituneet että realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja –kuluihin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät. Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat sisältyvät muihin saamisiin taseessa.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat rahoitusvaroja, jotka erääntyvät määrättynä päivänä, ja konsernilla on aikomus ja kyky pitää ne eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Konsernilla ei ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia tilinpäätöshetkellä.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahavaroja, joita ei noteerata julkisilla markkinoilla ja joilla on kiinteä tai määritettävissä oleva maksupäivä, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun käypään arvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä myyntisaamisten arvonalennuksilla. Myyntisaamisista tehdään arvonalennus, kun on olemassa perusteltu näyttö siitä, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan takaisin alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, velallisen todennäköinen konkurssi tai maksujen laiminlyönti ovat viitteitä myyntisaamisten todennäköisestä arvonalentumisesta.

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeratuista ja noteeraamattomista osakkeista ja sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja, kassavirtojen nykyarvomenetelmää tai muita soveltuvia arvostusmalleja. Osakkeet ja sijoitukset, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, arvostetaan hankintamenoon. Myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon verovaikutus huomioiden. Käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin kun sijoitus

myydään tai kun sen arvo on pysyvästi alentunut niin, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Rahoitusvelat

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvelat kirjataan käypään arvoon. Tähän ryhmään luokitellaan johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja joiden käypä arvo on negatiivinen.

Muut rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin ne arvostetaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Muut rahoitusvelat sisältävät pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat ja ostovelat.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Rahoitusjohdannaisia käytetään suojaustarkoituksiin, ja ne kirjataan hankittaessa taseeseen käypään arvoon. Ne arvostetaan myöhemmin käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Johdannaiset luokitellaan joko rahavirtojen suojauksiin, ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksiin tai suojauksiin, joihin suojauslaskentaa ei sovelleta. Suojauslaskennan soveltamisen ulkopuolelle jäävien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin. Johdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja.

Suojauslaskenta

Rahavirtojen suojausta käytetään sähköjohdannaisiin ja korkojohdannaisiin. Nettosijoitusten suojausta käytetään niihin valuuttajohdannaisiin, jotka suojaavat nettosijoituksiksi määriteltyjen vieraassa valuutassa olevien sisäisten lainojen valuuttariskejä. Suojausohjelmat dokumentoidaan IAS 39:n vaatimusten mukaisesti, ja suojauslaskennan alaisten johdannaisten tehokkuus testataan sekä suojaussuhteen alkaessa että suojaussuhteen olemassaoloaikana.

Rahavirtojen suojaukseen kohdistettujen johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan oman pääomaan suojausrahastoon siltä osin, kun suojaus on tehokas. Nettosijoituksia suojaavien valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutos spot-kurssin muutoksen osalta kirjataan oman pääoman muuntoeroihin ja korkoeron muutoksen osalta tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin ja –kuluihin. Omaan pääoman kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tulokseen samoille kausille, joilla suojattavat rahavirrat vaikuttavat tulokseen: sähköjohdannaiset hankinnan ja valmistuksen kuluihin ja korkojohdannaiset rahoituseriin.

Suojauksen tehoton osuus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan: sähköjohdannaisten osalta hankinnan ja valmistuksen kuluihin ja korkojohdannaisten osalta rahoituseriin.

Osakeperustaiset maksut - johdon kannustinjärjestelmä

Konsernin vuosilta 2007 ja 2008 peräisin olleet kaksi osakeperusteista kannustinjärjestelyä, jotka oli suunnattu konsernin johtoryhmälle ja kansainväliselle johdolle vastaavasti, päättyivät 2011 lopussa. Vuoden 2007 ohjelma tuotti 19,622 osaketta, jotka annetaan saajille yhtiön omista osakkeista vuoden 2012 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Toinen ohjelma ei tuottanut mitään.

Uponor käyttää osan hankkimistaan omista osakkeista kannustusohjelman palkkioina keväällä 2012.

Omat osakkeet

Emoyhtiöllä on ollut tilikauden ja vertailutilikauden aikana hallussaan omia osakkeita. Omat osakkeet on esitetty tilinpäätöksessä oman pääoman vähennyksenä. Tunnuslukulaskennassa omien osakkeiden vaikutus on eliminoitu. Omat osakkeet vaikuttavat avaintunnuslukujen laskentaan IAS 33:n mukaisesti.

Maksettavat osingot

Konsernin maksamat osingot kirjataan sille tilikaudelle, jonka aikana yhtiökokous on vahvistanut osingon maksettavaksi.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden toteutumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja käytetyistä oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Konsernin johto joutuu tekemään päätöksiä laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyen. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevissa IFRS –säännöksissä on mahdollisuus valita eri kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapojen väliltä.

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Aikaisemmat kokemukset ja tulevaisuutta koskevat oletukset, joiden uskotaan tilinpäätöshetkellä olevan perusteltuja, vaikuttavat tehtyihin arvioihin. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteutumista säännöllisesti käyttämällä sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Muutokset arvioissa ja oletuksissa ovat mahdollisia, ja niiden vaikutus merkitään tilinpäätökseen sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, muun muassa tiettyjen omaisuuserien realisoitavuutta, kuten laskennallisia verosaatavia ja muita saatavia, aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden taloudellisia pitoaikoja, varauksia, eläkevastuita ja liikearvojen arvonalentumisia.

Konsernin kannalta merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät liikearvon arvonalentumistestauksiin ja etuuspohjaisiin eläkevelvoitteisiin. Näihin liittyvien laatimisperiaatteiden soveltaminen edellyttää merkittävien arvioiden ja oletusten tekemistä. Epävarmuutta sisältyy liikearvon arvonalentumistestausten yhteydessä tehtäviin oletuksiin tulevista kassavirroista ja diskonttokoron määrittämiseen. Arvonalentumistesteissä diskonttokorkona käytetään konsernin keskimääräistä pääoman kustannusta (WACC), joka määritetään valuutta-alueittain. Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvo perustuu vakuutusmatemaattisiin laskelmiin, jotka perustuvat olettamuksiin ja arvioihin muun muassa varojen ja velkojen arvostamiseen käytetystä diskonttokorosta, varojen odotetusta tuotosta, inflaation ja palkkatason kehityksestä.

Vuonna 2011 käyttöön otetut uudet ja uudistetut IFRS-standardit

Seuraavat uudet ja uudistetut standardit on otettu käyttöön tässä konsernitilinpäätöksessä. Näiden uusien ja uudistettujen standardien käyttöön otolla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, mutta niillä voi olla vaikutusta tulevien liiketoimien ja tapahtumien tilinpäätöskäsittelyyn.

• Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu (voimaan 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee muussa kuin liikkeenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeita koskevien optioiden, merkintäoikeuksien tai muiden oikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). Muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla (voimaan 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa yritys neuvottelee rahoitusvelan ehdot uudelleen ja neuvottelun tuloksena laskee liikkeelle oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan joko osittain tai kokonaan. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• Muutokset tulkintaan IFRIC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella korjataan ei-toivottu vaikutus, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC 14 IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Muutosten jälkeen yritykset saavat merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suoritettuja vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja. Muutoksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• Muutos IFRS 1:een Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto – Rajoitettu helpotus ensilaatijoille IFRS 7 mukaisten vertailutietojen esittämisestä (voimaan 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Lähipiirin määritelmää on täsmennetty, ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset muuttuvat. Uudistetulla standardilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, toukokuu 2010, voimaan pääsääntöisesti 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -

menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan

kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutoksilla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Konserni on käynnistänyt toimenpiteet näiden uusien ja uudistettujen standardien vaikutusten arvioimiseksi.

• Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tuo lisää läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketointen esittämiseen ja parantaa käyttäjien mahdollisuuksia saada käsitys rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• Muutos IFRS 1:een Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardiin tehtiin kaksi muutosta. Ensimmäinen muutos koskee kiinteän päivämäärän 1.1.2004 korvaamista "IFRS-standardeihin siirtymispäivällä", jolloin IFRS-standardeihin siirtyvien yhteisöjen ei tarvitse oikaista ennen siirtymispäivää toteutuneita taseesta pois kirjaamiseen johtaneita liiketoimia. Toinen muutos sisältää ohjeistusta siitä, kuinka jatketaan IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen esittämistä tapauksissa, joissa IFRS-standardien vaatimuksia ei ole ollut mahdollista noudattaa siksi, että yhteisön toimintavaluutta on ollut ankaran hyperinflaation alainen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• Muutos IAS 12:een Tuloverot (voimaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IAS 12 vaati aikaisemmin yhteisöä arvioimaan, mikä osa taseessa käypään arvoon arvostetun erän kirjanpitoarvosta on kerrytettävissä jatkuvasta käytöstä (kuten vuokratuottoina) ja mikä osa omaisuuserän myynnistä. Muutoksen mukaan tiettyjen käypään arvoon arvostettujen omaisuuserien kirjanpitoarvon oletetaan lähtökohtaisesti kertyvän omaisuuserän myynnistä. Oletus soveltuu laskennallisiin veroihin, jotka syntyvät sijoituskiinteistöistä, aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja aineettomista hyödykkeistä, jotka arvostetaan käyvän arvon mallilla tai uudelleenarvostusmallilla. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset tarkoittavat, että kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot tulee jatkossa kirjata välittömästi muihin laajan tuloslaskelman eriin, toisin sanoen ns. putkimenetelmästä luovutaan ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaan 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 on ensimmäinen vaihe laajempaa projektia, joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen uudella standardilla. Erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus arvonalentumisista ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

• IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittää olemassa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

• IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi painottaa yhteisten järjestelyiden kirjanpidollisessa käsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Standardi lisäksi edellyttää yhteisyritysten raportoinnissa yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

• IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset koskien erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt,erityistä tarkoitusta varten perustetut yhtiöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta, sillä se antaa täsmällisen käyvän arvon määritelmän ja yhdistää samaan standardiin vaatimukset käyvän arvon määrittämiselle sekä vaadittaville liitetiedoille. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• Muutos standardiin IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) sekä muutos standardiin IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosten tarkoituksena on selventää nykyisiä rahoitusvarojen ja –velkojen toisistaan vähentämistä koskevia sääntöjä sekä lisätä kuittausoikeutta koskevia liitetietoja tietyissä erityistilanteissa. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

2. Toimintasegmentit

Uponorin segmenttirakenne muodostuu liiketoimintojen ja maantieteellisten alueiden pohjalta määritellyistä kolmesta segmentistä, jotka ovat Talotekniikka – Eurooppa, Talotekniikka - Pohjois-Amerikka sekä Yhdyskuntatekniikka. Segmenttien riskit ja tuotot eroavat markkina- ja liiketoimintaympäristön, tuotetarjonnan, palveluiden sekä asiakasrakenteen osalta. Liiketoiminnan johto, valvonta ja raportointirakenteet on ryhmitelty liiketoimintasegmenttien mukaisesti.

Talotekniikka - Eurooppa vastaa talotekniikan liiketoiminnoista Euroopassa sekä vientitoiminnoista niihin Euroopan ulkopuolisiin maihin, joissa Uponorilla ei ole omaa toimintaa. Talotekniikka - Pohjois-Amerikka vastaa talotekniikan liiketoiminnasta Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Talotekniikka Uponorissa tarkoittaa lähinnä asuin-, liike- ja julkisten rakennusten sisäilma- ja käyttövesiputkijärjestelmiä. Talotekniikan asiakaskunta koostuu pääosin LVI-asennusliikkeistä ja rakennusyhtiöistä.

Yhdyskuntatekniikka vastaa yhdyskuntateknisistä liiketoiminnoista Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Sen tuotteita ja palveluja, kuten kunnallisteknisiä painevesiputkistoja sekä viemäröinti- ja jätevesijärjestelmiä, myydään kunnallistekniikan uudis- tai korjausrakentamista harjoittaville laitos- ja yritysasiakkaille.

Muut -segmentti sisältää konsernitoiminnot sekä yhtiöt, joissa ei ole liiketoimintaa.

Taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja seuranta kohdistuvat lähinnä liiketoimintayksiköiden liikevaihto- ja liikevoittolukuihin sekä liikevoittoon kohdistuvien kustannustekijöiden seurantaan ja operatiivisen nettokäyttöpääoman määrään. Konsernin resursseja johdetaan muun muassa

kohdentamalla investointeja liiketoimintatarpeiden pohjalta sekä mitoittamalla henkilöstön määrä ja osaaminen vastaamaan liiketoimintaprosessien tarpeita.

Segmenttien yhdistely perustuu konsernin laadintaperiaatteisiin. Segmenttien välinen liiketoiminta on markkinaperusteista ja kaikki segmenttien väliset myynnit sekä sisäiset katteet eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä.

Tuloslaskelmaerät sisältävät segmentin jatkuvat toiminnot ja tase-erät muodostuvat kunkin tilinpäätöshetken konsernirakenteen mukaisesti. Jatkuvat toiminnot eivät sisällä Irlannista vuonna 2008 myytyä yhdyskuntateknistä liiketoimintaa.

Segmenttien varat sisältävät tase-erät, jotka ovat joko suoraan tai perustellusti kohdistettavissa liiketoimintasegmenteille. Varat koostuvat pääasiassa korottomista varoista kuten aineellisista ja aineettomista käyttöomaisuushyödykkeistä, vaihto-omaisuudesta, toimintaan liittyvistä siirtyvistä eristä sekä myyntisaamisista ja muista saamisista. Konsernin ulkoiset pitkäaikaiset saatavat, rahavarat sekä korolliset velat sisältyvät pääasiassa segmenttiin Muut.

Osakkuusyhtiöiden tulos 0,2 (0,1) miljoonaa euroa kohdistuu segmenttiin Talotekniikka – Eurooppa.

		2011
Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot	Ulkoinen	Sisäinen	Yhteensä
Talotekniikka - Eurooppa	543,2	0,7	543,9
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka	121,5	-	121,5
Yhdyskuntatekniikka	141,7	8,0	149,7
Eliminoinnit	-	-8,7	-8,7
Uponor-konserni	806,4	-	806,4
		2010
Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot	Ulkoinen	Sisäinen	Yhteensä
Talotekniikka - Eurooppa	503,6	0,8	504,4
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka	114,6	-	114,6
Yhdyskuntatekniikka	131,0	7,3	138,3
Eliminoinnit	-	-8,1	-8,1
Uponor-konserni	749,2	-	749,2
		2011	2010
Segmentin tulos, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa		41,7	55,7
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka		10,1	3,1
Yhdyskuntatekniikka		-2,4	0,4
Muut		-14,0	-6,8
Eliminoinnit		0,0	0,0
Uponor-konserni		35,4	52,4
Segmentin poistot ja arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa		13,0	13,2
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka		5,5	8,0
Yhdyskuntatekniikka		6,2	5,6
Muut (vuosi 2011 sisältää 10.5 M€ Hewing GmbH:n
alaskirjauksen, katso Liiketoiminnan muut kulut)		14,7	4,3
Eliminoinnit		0,5	-0,5
Uponor-konserni		39,9	30,6
Segmentin investoinnit, jatkuvat toiminnot
Talotekniikka - Eurooppa		13,6	8,0
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka		3,6	4,3
Yhdyskuntatekniikka		5,4	6,2
Muut		1,4	0,5
Uponor-konserni		24,0	19,0

	2011	2010
Segmentin varat
Talotekniikka - Eurooppa	433,9	414,9
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka	130,0	126,8
Yhdyskuntatekniikka	83,0	88,8
Muut Eliminoinnit	583,4 -715,1	534,2 -667,5
Uponor-konserni	515,2	497,2
Segmentin velat
Talotekniikka - Eurooppa	296,7	303,1
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka	89,6	72,8
Yhdyskuntatekniikka	60,2	64,2
Muut Eliminoinnit	599,0 -742,4	496,0 -691,0
Uponor-konserni	303,1	245,1
Segmentin henkilöstö, jatkuvat toiminnot keskimäärin
Talotekniikka - Eurooppa	2 305	2 222
Talotekniikka - Pohjois-Amerikka	409	427
Yhdyskuntatekniikka Muut	516 58	509 61
Uponor-konserni	3 288	3 219
Täsmäytyslaskelmat
Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot	2011	2010
Raportoitavien segmenttien tuotot	815,1	757,3
Eliminoinnit	-8,7	-8,1
Uponor-konserni	806,4	749,2
Segmentin tulos, jatkuvat toiminnot
Raportoitavien segmenttien tulos yhteensä Muut	49,4 49,4	59,2 -6,8
Eliminoinnit	-63,4	0,0
Uponor-konserni	35,4	52,4
Segmenteille kohdistamattomat erät	-17,7	-10,7
Tulos ennen veroja	17,7	41,7
Segmentin varat
Raportoitavien segmenttien varat	646,9	630,5
Muut	583,4	534,2
Eliminoinnit	-715,1	-667,5
Uponor-konserni	515,2	497,2
Segmentin velat
Raportoitavien segmenttien velat Muut	446,5 599,0	440,1 496,0
Eliminoinnit	-742,4	-691,0
Segmentin velat	303,1	245,1
Segmenteille kohdistamattomat erät	212,1	252,1
Uponor-konserni	515,2	497,2
Koko yhteisöä koskevat tiedot
Tuotteita ja palveluita koskevat tiedot
Tuotot konsernin ulkopuolelta, jatkuvat toiminnot	2011	2010
Talotekniset ratkaisut Yhdyskuntatekniset ratkaisut	663,7 142,7	617,0 132,2
Uponor-konserni	806,4	749,2

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Tuotot konsernin ulkopuolelta, jatkuvat toiminnot

Uponor-konserni	806,4	749,2
Muut	244,0	224,8
Tanska	36,9	35,0
Italia	33,6	36,4
Norja	36,9	37,1
Espanja	38,6	39,6
Ruotsi	84,6	79,6
Yhdysvallat	88,5	84,5
Saksa	150,8	122,7
Suomi	92,5	89,5

Varat
Suomi	97,8	91,9
Saksa	141,7	132,6
Ruotsi	76,0	81,7
Yhdysvallat	79,7	72,2
Tanska	29,3	26,3
Espanja	19,5	20,5
Muut	71,2	72,0
Uponor-konserni	515,2	497,2

3. Lopetetut toiminnot

Kesäkuussa 2008 tapahtuneet yhdyskuntateknisen liiketoiminnan myynnit Irlannissa on käsitelty IFRS 5 –standardin mukaisesti lopetettuina toimintoina.

Vuonna 2011 konsernin lopetetuissa toiminnoissa esitettiin 0,4 (2,3) miljoonan euron kulu Irlannissa myydyn liiketoiminnan jälkikustannuksiin liittyen. Pääosa vuoden 2011 kuluista liittyy kesällä 2008 myydyn kunnallisteknisen liiketoiminnan käytössä olleen kiinteistön hallinto- ja ylläpitokustannuksiin. Edellisenä vuonna suurin kuluerä oli ympäristön puhdistustoiminnot, jotka saatiin päätökseen 2010.

	2011	2010
Kulut	0,3	2,3
Tulos ennen veroja	-0,3	-2,3
Tuloverot	-	-
Tulos verojen jälkeen	-0,3	-2,3
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista	-0,3	-2,3
Rahavirta lopetetuista toiminnoista Liiketoiminnan rahavirta	-0,3	-1,6

4. Liiketoimintojen yhdistäminen

Konserni osti huhtikuussa 2011 enemmistösosuuden (50,3 prosenttia) Zent-Frenger Gesellschaft für Gebäudetechnik mbH – nimisestä rakennusprojektiliiketoimintaa harjoittavasta yhtiöstä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Heppenheimissa Saksassa. Osakkeista maksettiin 6,4 miljoonaa euroa, josta 2,6 miljoonaa euroa edustaa liikearvoa. Ostosopimus sisältää optio-oikeuden koko osakekannan lunastamiseen alkuvuodesta 2012, ja on todennäköistä, että yhtiö käyttää kyseisen oikeuden.

Vuonna 2009 hankitun The Underfloor Heating Company Limited – nimisen tytäryhtiön ehdollisen lisäkauppahinnan määräytymisjakso, vuodet 2009–2011, on päättynyt. Yhtiön lopulliseksi hankintahinnaksi muodostui 2,6 miljoonaa euroa. Koko yhtiön hankintahinta kohdistuu liikearvona segmenttiin Talotekniikka - Eurooppa.

Alustava hankintamenolaskelma	Arvostus	Kirjanpito
	kaupassa	arvo
Pitkäaikaiset varat	3,8	3,8
Vaihto-omaisuus	1,6	1,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset	5,9	5,9
Rahavarat	0,0	0,0
Varat yhteensä	11,3	11,3
Ostovelat	5,1	5,1
Muut lyhytaikaiset velat
Velat yhteensä	5,1	5,1
Nettovarat	6,2
Alkuperäinen hankintameno	6,4
Äänivallattomien omistusosuus	3,8
Liikearvo	2,6

Tilikaudella 2010 konserni ei ostanut yhtiöitä.

5. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

	2011	2010
Liiketoiminnan muut tuotot
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	0,4	0,9
Lisenssimaksut	0,1	0,2
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	0,2	0,1
Muut erät	0,7	1,0
Yhteensä	1,4	2,2
Liiketoiminnan muut kulut
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot	0,1	0,2
Tutkimus- ja kehittämiskulut	16,3	16,1
Arvonalentumiset	10,5	1,4
Yhteensä	26,9	17,7

Tilikausien 2011 ja 2010 muut tuotot muodostuvat pääosin käyttöomaisuuden myynneistä kertyneistä tuotoista. Liiketoiminnan muut kulut muodostuvat pääosin tutkimus- ja kehityskuluista. Liiketoiminnan muut kulut sisältävät 10,5 miljoonan euron alaskirjauksen Hewing GmbH:n osakemyyntiin liittyen. Kauppa saanee hyväksynnän ja astunee voimaan keväällä 2012. Liiketoiminnan muihin kuluihin vuonna 2010 sisältyi Yhdysvalloissa käytöstä poistettujen koneiden ja laitteiden 1,4 miljoonan euron arvonalentumisvienti.

6. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

	2011	2010
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet:
- Palkat ja palkkiot	149,9	137,1
- Muut henkilösivukulut	25,4	23,3
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet:
- Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	6,7	7,4
- Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt	0,8	0,6
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet	-0,1	0,5
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet	1,2	0,4
Osakeperusteiset maksut
- Myönnetyt osakkeina toteutettavat osuudet	0,0	0,1
Yhteensä	183,9	169,4

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään lähipiiritiedoissa (liite 32).

7. Poistot ja arvonalentumiset

	2011	2010
Poistot ja arvonalentumiset omaisuusryhmittäin
Aineettomat oikeudet	4,5	4,4
Muut aineettomat hyödykkeet	0,1	0,0
Maa- ja vesialueet	0,1	0,1
Rakennukset ja rakennelmat	4,0	4,3
Koneet ja kalusto	17,8	18,0
Muut aineelliset hyödykkeet	2,9	2,3
Yhteensä	29,4	29,1
Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain
Hankinta ja valmistus	20,1	19,1
Varastointimenot	1,2	1,3
Myynti ja markkinointi	1,9	2,3
Hallinto	5,7	5,7
Muut	0,5	0,7
Yhteensä	29,4	29,1

Poistojen lisäksi vuoden 2011 lopussa kirjattiin saksalaisen Hewing GmbH:n keväälle 2012 ajoittuvaa osakemyyntiä koskeva alaskirjaus (10.5 M€), joka esitetään liiketoiminnan muissa kuluissa. Tilikauden 2010 lukuihin sisältyy 1,4 miljoonan euron suuruinen ja Talotekniikka - Pohjois-Amerikkaan kohdistuva alaskirjaus, joka liittyy käytöstä poistuneisiin tuotantokoneisiin ja kalustoon. Molempien vuosien arvonalentumiskirjaukset sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.

8. Rahoitustuotot ja –kulut sekä valuuttakurssimuutokset

	2011	2010
Rahoitustuotot
Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista	0,0	0,0
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	1,8	2,4
Voitto tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista
- valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennan alla	12,0	9,6
Kurssierot	4,2	4,5
Muut rahoitustuotot	0,2	0,0
Yhteensä	18,2	16,5
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista	6,9	5,7
Viivekorot	3,2	-
Tappio tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista
- valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennan alla	13,2	12,7
Kurssierot	4,2	5,9
Sijoitusten arvonalentuminen	6,3	-
Muut rahoituskulut	2,1	2,9
Yhteensä	35,9	27,2

Varsinaisen liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin sisältyy valuuttakurssivoittoa 0,9 miljoonaa euroa (valuuttakurssivoittoa 0,6 miljoonaa euroa). Korkokuluihin sisältyy tavanomaisten korkokulujen lisäksi rahoitusleasingsopimusten korko-osuuksia 1,0 miljoonaa euroa (1,1 miljoonaa euroa).

Uponor vastaanotti vuoden 2011 lopussa Suomen veroviranomaisten jälkiverotuspäätökset verovuosiin 2005-2009 liittyen. Niissä määrättiin maksamaan Q1 2012 aikana veroja, veronkorotuksia ja rangaistusmaksuja yhteensä 14,6 miljoonaa euroa. Konserni aikoo valittaa päätöksestä, joka pohjautuu sisäisten palveluveloitusten markkinaehtoisuuden tulkintaerimielisyyksiin. Rahoituskulut sisältävät yhteensä 3,2 miljoonaa euroa veroihin liittyviä korkoja.

Sijoitusten arvonalentumiset sisältää vuonna 2008 tehtyyn Englannissa ja Irlannissa sijainneen yhdyskuntateknisen liiketoiminnan myyntiin liittyvän lainsaamisen alaskirjauksen.

9. Tuloverot

	2011	2010
Tilikauden ja edellisten tilikausien tuloverot
Tilikaudelta	13,2	14,7
Edellisiltä kausilta	1,8	-0,1
Laskennallisen verovelan muutos	0,8	0,1
Yhteensä	15,8	14,7
Tuloverojen täsmäytys
Tulos ennen veroja	17,8	41,7
Verot laskettuna Suomen verokannan mukaan	4,6	10,8
Ulkomaisten verokantojen vaikutus	0,3	2,5
Vähennyskelvottomat menot	9,0	1,3
Verovapaat tulot	-0,9	-0,2
Aikaisemmin kirjaamattomien verotappioiden käyttö	0,0	-0,1
Verokannan muutoksen vaikutus	0,1	0,0
Verot aikaisemmilta tilikausilta	1,8	-0,1
Muut erät	1,0	0,5
Yhteensä	15,8	14,7
Efektiivinen verokanta, %	88,8	35,2

Vuoden 2011 aikana konserniyhtiön verotuksiin vaikuttavassa lainsäädännössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Konsernin efektiivinen verokanta vuonna 2011 nousi 35,2 prosentista 88.8 prosenttiin. Konsernin veroasteen nousu johtui pääasiassa siitä, että eräät suomalaiset konserniyhtiöt kirjasivat merkittävän suuruisia veronkorotuksia aiemmilta verovuosilta.

Tilikaudella 2011 kirjattiin kolme merkittävää kertaluonteista tapahtumaa: Hewing GmbH:n myyntiin sekä Englannin pitkäaikaiseen lainasaamiseen liittyvät alaskirjaukset sekä suomalaisten konserniyhtiöiden verotarkastuksista syntyneet erät, jotka kaikki ovat verovähennyskelvottomia, nostaen siten myös veroastetta.

Uponor Oyj ja sen tytäryhtiö Uponor Business Solutions Oy on saanut verottajalta jälkiverotus- ja verotuksen oikaisupäätökset koskien verovuosia 2005-2009. Ne velvoittavat yhtiöitä maksamaan 14,6 miljoonaa euroa veroja ja viivemaksuja. Pysyen aiemmassa kannassaan Uponor aikoo hakea muutosta päätöksiin verotuksen oikaisulautakunnalta. Jälkiverotus- ja verotuksen oikaisupäätökset perustuvat kesällä 2008 Uponor-konsernin joissakin suomalaisissa yhtiöissä suoritettuun verotarkastukseen, joka koski vuosia 2004–2007. Kiista koskee lähinnä Uponor Business Solutions Oy:n sisäisten palveluveloitusten markkinaehtoista siirtohinnoittelua. Edellisten tilikausien tuloverot sisältävät 1,9 miljoonaa euroa näihin verotuspäätöksiin liittyviä veronlisäyksiä

10. Osakekohtainen tulos

	2011	2010
Tulos jatkuvista toiminnoista	1,9	27,0
Lopetettujen toimintojen tulos	-0,3	-2,3
Tilikauden tulos	1,6	24,7
Osakkeet, 1 000 kpl
Keskimääräinen painotettu osakemäärä *)	73 067	73 067
Laimennettu keskimääräinen painotettu osakemäärä	73 067	73 067
Laimentamaton osakekohtainen tulos, €	0,03	0,34
- Jatkuvat toiminnot	0,03	0,37
- Lopetetut toiminnot	0,00	-0,03
Laimennettu osakekohtainen tulos, €	0,03	0,34
- Jatkuvat toiminnot	0,03	0,37
- Lopetetut toiminnot	0,00	-0,03

*) Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ei sisällä omia osakkeita.

11. Aineettomat hyödykkeet

2011	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	Kesken eräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	59,4	72,9	0,3	0,2	132,8
Rakennemuutokset	0,4				0,4
Kurssierot	0,0	0,9			0,9
Lisäykset	1,9	2,6	0,1		4,6
Vähennykset	-1,2	-0,8			-2,0
Siirrot erien välillä	0,4			-0,2	0,2
Hankintameno 31.12.	60,9	75,6	0,4	0,0	136,9
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	35,0	0,7	0,2	-	35,9
Rakennemuutokset	0,3				0,3
Kurssierot	0,0	-	-	-	0,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-1,2	-	-	-	-1,2
Tilikauden poisto	4,5	-	0,1	-	4,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	38,6	0,7	0,3	-	39,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	22,3	74,9	0,1	0,0	97,3
2010	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	Kesken eräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	59,2	73,5	0,3	-	133,0
Kurssierot	0,9	0,3	-	-	1,2
Lisäykset	0,6	0,2	0,0	0,2	1,0
Vähennykset	-1,2	-1,1	-	-	-2,3
Siirrot erien välillä	-0,1	-	-	-	-0,1
Hankintameno 31.12.	59,4	72,9	0,3	0,2	132,8
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	30,8	0,5	0,2	-	31,5
Kurssierot	0,9	0,2	-	-	1,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-1,2	-	-	-	-1,2
Tilikauden poisto	4,4	-	0,0	-	4,4
Siirrot erien välillä	0,1	-	-	-	0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	35,0	0,7	0,2	-	35,9

IFRS 3 –standardin mukaan liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvot testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta.

Vuosina 2011 ja 2010 aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit kohdistuivat lähes kokonaan ERP toiminnanohjausjärjestelmään sekä saksalaisen Zent-Frenger-tytäryhtiön 50,32 prosentin omistusosuuden hankintaan. Siitä syntynyt liikearvo kohdistuu Talotekniikka – Eurooppa segmenttiin.

Suurin osa liikearvosta koostuu Asko Oyj:n hankkimasta Uponorin vähemmistöosuudesta (23,4 miljoonaa euroa), joka siirtyi nykyiselle Uponor Oyj:lle (ent. Asko Oyj) Oy Uponor Ab:n sulautumisen seurauksena, sekä Unicor -liiketoimintojen (43,2 miljoonaa euroa) hankinnasta. Liikearvo kohdistuu konsernin raportoitaville segmenteille seuraavasti: Talotekniikka - Eurooppa 65,3 (62,9) miljoonaa euroa ja Yhdyskuntatekniikka 9,5 (9,5) miljoonaa euroa.

Arvonalentumistestit laaditaan jokaisessa rahavirtaa tuottavassa yksikössä erikseen. Liikearvojen rahavirtaennusteet kattavat viiden vuoden ajanjakson sisältäen jäännösarvon, joka lasketaan viidennen vuoden rahavirtaennusteen pohjalta. Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden taloudellinen vaikutusaika on oletettu rajoittamattomaksi, koska yksiköiden on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan. Diskonttokorkona on käytetty sellaista korkotasoa, joka kuvastaa kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä tuottovaatimusta ennen veroja. Vuoden 2011 testauslaskelmissa käytetyt korot vaihtelivat 10,9 % - 11,3 prosentin välillä. Arvonalentumistestausten tuloksena konserni ei alaskirjannut liikearvoja tilikaudella 2011.

Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettujen herkkyysanalyysien perusteella selvitettiin, että myynnin pienentyminen enintään viidellä (5) prosentilla pitkän aikavälin ennusteisiin verrattuna ei altistaisi konsernia merkittävälle liikearvon alaskirjausriskille. Myöskään diskonttokoron kolmen (3) prosenttiyksikön nousu ei johtaisi alaskirjauksiin silloin kun liiketoimintaennusteet pysyvät muilta osin muuttumattomina.

Konsernilla ei ole aktivoituja tuotekehitysmenoja.

12. Aineelliset hyödykkeet

2011	Maa- ja vesi alueet	Raken nukset ja raken nelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödyk keet	Kesken eräiset hankinnat	Aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	12,2	117,2	305,7	35,9	10,0	481,0
Rakennemuutokset	1,4	3,7	1,2	1,2	-	7,5
Kurssierot	0,2	0,7	1,8	0,5	0,1	3,3
Lisäykset	0,2	0,8	11,3	3,3	6,4	22,0
Vähennykset	-	-3,2	-4,4	-2,5	-	-10,1
Siirrot erien välillä	-0,1	0,2	-6,4	8,1	-2,0	-0,2
Hankintameno 31.12.	13,9	119,4	309,2	46,5	14,5	503,5
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	1,9	65,7	214,8	27,3	-	309,7
Rakennemuutokset	-	1,9	1,0	1,0	-	3,9
Kurssierot	-	0,2	1,8	0,3	-	2,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-2,6	-4,2	-2,4	-	-9,2
Tilikauden poisto	0,1	4,0	17,8	2,9	-	24,8
Siirrot erien välillä	-	-	-5,8	5,8	-	0,0
Arvonalentumiset	-	2,2	8,2	-	-	10,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	2,0	71,4	233,6	34,9	-	341,9
Kirjanpitoarvo 31.12.	11,9	48,0	75,6	11,6	14,5	161,6
Tuotannon koneiden ja laitteiden tasearvo			68,0
2010	Maa- ja vesi alueet	Raken nukset ja raken nelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödyk keet	Kesken eräiset hankinnat	Aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	11,8	126,3	293,8	34,4	15,9	482,2
Kurssierot	0,5	4,1	12,0	0,8	1,6	19,0
Lisäykset	0,3	0,7	10,3	2,8	3,9	18,0
Vähennykset	-0,5	-10,5	-24,4	-2,9	0,0	-38,3
Siirrot erien välillä	0,1	-3,4	14,0	0,8	-11,4	0,1
Hankintameno 31.12.	12,2	117,2	305,7	35,9	10,0	481,0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	2,0	72,0	206,4	26,7	-	307,1
Kurssierot	-	2,0	7,9	0,7	-	10,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-0,2	-8,8	-22,1	-2,9	-	-34,0
Tilikauden poisto	0,1	4,3	18,0	2,3	-	24,7
Siirrot erien välillä	-	-3,8	3,2	0,5	-	-0,1
Arvonalentumiset	-	-	1,4	-	-	1,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	1,9	65,7	214,8	27,3	-	309,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	10,3	51,5	90,9	8,6	10,0	171,3
Tuotannon koneiden ja laitteiden tasearvo			81,8

Käyttöomaisuuden lisäykset koneisiin ja laitteisiin olivat pääosin korvausinvestointeja Euroopan liiketoiminnoissa. Edellisvuodelta siirtyneet keskeneräiset investoinnit saatiin tilikauden aikana pääosin valmiiksi. Niiden tasearvo on noussut tilikaudella 2011 yhteensä 4,5 miljoonalla eurolla tasepäivän 14,5 miljoonaan euroon investointihankkeiden lisääntymisen seurauksena.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:

2011	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Muut	Rahoitusleasing järjestelyt yhteensä
Hankintameno 1.1.	0,9	16,0	0,2	17,1
Kurssierot	-	0,0	0,0	0,0
Vähennykset	-	-0,3	-	-0,3
Hankintameno 31.12.	0,9	15,7	0,2	16,8
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-	8,6	0,1	8,7
Kurssierot	-	0,0	0,0	0,0
Tilikauden poisto	-	0,5	0,0	0,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-	9,1	0,1	9,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,9	6,6	0,1	7,6
2010	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Muut	Rahoitusleasing järjestelyt yhteensä
Hankintameno 1.1.	0,9	16,0	0,2	17,1
Kurssierot	-	0,0	0,0	0,0
Lisäykset Vähennykset	- -	- -	0,0 0,0	0,0 0,0
Hankintameno 31.12.	0,9	16,0	0,2	17,1
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-	8,0	0,1	8,1
Kurssierot	-	0,0	0,0	0,0
Tilikauden poisto	-	0,6	0,0	0,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-	8,6	0,1	8,7

13. Rahoitusvarat ja –velat arvostusryhmittäin

2011	Suojaus lasken nassa olevat johdan naiset	Käypään arvoon tulosvai kutteisesti kirjattavat rahoitus varat/-velat	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitus varat	Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat rahoitusvelat	Tase erien kirjan pito arvot	IFRS 7 Käyvän arvon hierarkia taso	Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut osakkeet ja osuudet				0,2		0,2		15
Pitkäaikaiset saamiset			2,6			2,6		16
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset			120,1			120,1		19
Johdannaissopimukset	0,1	1,3				1,4	2	19
Rahavarat			29,1			29,1
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	0,1	1,3	151,8	0,2		153,4
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat					110,4	110,4		24
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat					2,7	2,7		24
Johdannaissopimukset	5,1	0,8				5,9	2	25
Ostovelat ja muut velat					59,2	59,2		25
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	5,1	0,8			172,3	178,2

2010	Suojaus lasken nassa olevat johdan naiset	Käypään arvoon tulosvai kutteisesti kirjattavat rahoitus varat/-velat	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitus varat	Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat rahoitusvelat	Tase erien kirjan pito arvot	IFRS 7 Käyvän arvon hierarkia taso	Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut osakkeet ja osuudet				0,2		0,2		15
Pitkäaikaiset saamiset			7,7			7,7		16
Johdannaissopimukset	0,5					0,5	2	16
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Korolliset saamiset			0,0			0,0		18
Myyntisaamiset ja muut saamiset			97,2			97,2		19
Johdannaissopimukset	2,0	0,9				2,9	2	19
Rahavarat *)			11,9			11,9
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	2,5	0,9	116,8	0,2		120,4
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat					43,5	43,5		24
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat					35,2	35,2		24
Johdannaissopimukset	4,7	1,4				6,1	2	25
Ostovelat ja muut velat					52,8	52,8		25
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	4,7	1,4			131,5	137,6

Rahoitusvarojen ja –velkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa. IFRS 7 standardin käyvän arvon hierarkiassa kaikki konsernin käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit kuuluvat tasoon 2. *) Sisältää sulkutilisaamista 0,7 miljoonaa euroa, joka vapautui tammikuussa 2011.

14. Osuudet osakkuusyhtiöissä

	2011	2010
Hankintameno 1.1.	0,0	0,0
Lisäykset	0,0	-
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,0	0,0

Konserni omistaa pienten saksalaisten Punitec-nimisten osakkuusyhtiöiden osakkeita, joilla ei ole tasearvoa. Konserni perusti kesällä 2011 Uponor Middle East –nimisen yhteisyrityksen. Sen kirja-arvo ei ole materiaalinen.

15. Muut osakkeet ja osuudet

Muut pitkäaikaiset varat	0,2	0,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,2	0,2

Muut pitkäaikaiset varat sisältävät muita noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia, jotka on arvostettu hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.

16. Pitkäaikaiset saamiset

Muut lainasaamiset	0,2	5,7
Johdannaissopimukset	-	0,5
Muut saamiset	2,4	2,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	2,6	8,2

Vuoden 2010 luvut sisältävät alun perin 4,0 miljoonan punnan pitkäaikaisen saamisen, josta sovittiin käteisenä saadun kauppahinnan lisäksi vuonna 2008 Brittein saarten yhdyskuntateknisestä liiketoiminnasta irtautumisen yhteydessä. Tämä 6,0 miljoonan euron suuruinen pääoman ja pääomitetut korot sisältävä saaminen kirjattiin alas vuoden 2011 lopussa ja vienti kirjattiin rahoituskuluihin.

17. Vaihto-omaisuus

	2011	2010
Aineet ja tarvikkeet	9,9	12,6
Valmiit tuotteet / tavarat	57,4	59,6
Puolivalmiit tavarat	14,5	10,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	81,8	82,9

Vaihto-omaisuus on arvostettu FIFO –periaatteen mukaan laskettuun hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Tilikaudella kuluksi kirjattiin romutuksia ja alaskirjauksia 5,7 miljoonaa euroa (7,3 miljoonaa euroa).

18. Lyhytaikaiset korolliset saamiset

Muut lainasaamiset	-	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	-	0,0

19. Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset	109,3	94,5
Epävarmat saatavat	-2,7	-1,4
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	2,4	1,1
Ennakkomaksut ja siirtosaamiset	5,5	9,2
Johdannaissopimukset	1,4	2,9
Muut saamiset	13,5	5,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	129,4	111,9

Konsernin arvion mukaan muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

Konserni on kirjannut tilikauden aikana kuluksi epävarmoja saatavia 2,7 (1,4) miljoonaa euroa. Konserni ei ole tietoinen muista sellaisista tekijöistä, jotka saattaisivat aiheuttaa lisää mahdollisia luottotappioita.

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 28 Rahoitusriskien hallinta.

Siirtosaamiset

Verot	2,8	3,4
Saadut alennukset	0,0	0,0
Korot	0,0	0,3
Muut	2,7	5,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	5,5	9,2

20. Oma pääoma

Uponor Oyj:n osakepääoma oli 146 446 888 euroa ja osakkeiden lukumäärä 73 206 944 koko vuoden 2011 ajan. Kullakin osakkeella on yhtiökokouksessa yksi ääni. Osakkeella ei ole nimellisarvoa, eikä vähittäis- tai enimmäisosakepääomaa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Vuoden 2011 aikana yhtiön hallussa oli 160 000 omaa osaketta yhteisarvoltaan 1,2 miljoonaa euroa. Ne on hankittu 17.11.–5.12.2008 välisenä aikana. Takaisinoston peruste oli osakkeiden käyttö vastikkeena yhtiön osakesidonnaisissa kannustinohjelmissa. Omat osakkeet esitetään edellisten tilikausien voittovarojen vähennyksenä. Tilinpäätöksessä omilla osakkeilla ei ole tasearvoa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) sisältää oman pääoman luonteiset sijoitukset, ja suojausrahastoon kirjataan suojauslaskennassa olevien johdannaisten käyvän arvon muutokset. Muut rahastot sisältävät paikallisten lakien vaatimat rahastot.

21. Laskennalliset verot

	2011	2010
Laskennalliset verosaamiset
Varaston sisäinen kate	0,6	0,6
Varaukset	4,5	1,9
Käyttämättömät verotappiot	1,5	1,1
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	0,2	0,2
Työsuhde-etuudet	0,9	1,0
Myytävissä olevien sijoitusten ja johdannaissopimusten arvostaminen	0,3	2,8
Muut väliaikaiset erot	5,2	6,3
Yhteensä	13,2	13,9
Laskennalliset verovelat
Poistoero ja verottamattomat varaukset	5,6	5,7
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1,2	1,0
Myytävissä olevien sijoitusten ja johdannaissopimusten arvostaminen	0,2	0,4
Muut väliaikaiset erot	5,2	2,4
Yhteensä	12,2	9,5

Konserni on kirjannut laskennallisen verosaamisen vahvistetuista tappioistaan. Laskennallinen verosaaminen on laskettu niistä vahvistetuista tappioista, jotka voidaan todennäköisesti hyödyntää tulevina vuosina saman valtion alueella syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Konsernilla oli 31.12.2011 verotuksellisia nettotappioita 7,2 (4,4) miljoonaa euroa, joista yhtiö on kirjannut laskennallista verosaamista. Vahvistetuista tappioista 3,9 (5,3) miljoonaa euroa ei vanhene lainkaan tai yli viiden vuoden kuluttua. Vuoden 2012 aikana vanhenee 2,9 miljoonan euron tappiot. Vuonna 2011 on taseeseen jätetty kirjaamatta 2,2 (0,9) miljoonan euron arvosta verotuksessa vahvistettuja tappioita, joiden käyttöön liittyy epävarmuutta ja joista ei siksi ole kirjattu laskennallista verosaamista.

Konserni laskee Suomen ulkopuolisten yritysten jakamattomista voittovaroista laskennallisen verovelan ainoastaan siltä osin, kun niitä ei ole tarkoitus pysyvästi sijoittaa uudelleen kyseiseen liiketoimintaan ja niiden kotiuttamisesta seuraisi verokuluja.

22. Työsuhde-etuuksiin liittyvät velvoitteet

Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi. Eläketurva perustuu kunkin maan paikalliseen lainsäädäntöön ja vakiintuneeseen käytäntöön. Konsernilla on sekä maksu- että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat vakuutusyhtiöiden suoriin veloituksiin tai vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Vakuutusmatemaattiset laskelmat on tehty konsernin ulkopuolisten auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen toimesta. Vakuutusmatemaattisten eläkevastuulaskelmien diskonttokorkokanta määräytyy yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinakorkojen tai valtion pitkäaikaisten velkasitoumusten korkojen perusteella. Eläke-edut määräytyvät yleensä perustuen työvuosien määrään sekä loppupalkkaan. Suurin osa konsernin etuuspohjaisista järjestelyistä on Saksassa ja Ruotsissa. Niiden osuus on noin 94 (90) % etuuspohjaisten järjestelyjen konsernitaseeseen kirjatusta eläkevelvoitteesta. Suomessa eläketurva hoidetaan suurimmalta osin TyEL-järjestelmän kautta, joka on katsottu maksupohjaiseksi eläkejärjestelyksi.

	2011	2010
Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet:
- Eläkkeet - etuuspohjaiset järjestelyt	17,0	20,2
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet	4,1	0,9
Yhteensä	21,1	21,1
Eläkevelvoitteet ja muut velat
	2011	2010
Työsuhde-etuuksiin liittyvien saatavien ja velvoitteiden täsmäytys
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	0,7	1,0
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	18,8	21,3
Varojen käypä arvo	-0,4	-0,5
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-)	-2,1	-1,6
Nettovelka taseessa	17,0	20,2

					2011	2010
Tuloslaskelman kulut
Tilikauden työsuoritukseen liittyvät menot					0,2	0,0
Korkomenot					0,8	0,9
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto					0,0	0,0
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)					0,0	0,0
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot					0,0	0,0
Voitot järjestelyn supistamisesta					-0,1	-0,2
Yhteensä					0,9	0,7
Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto					0,0	-0,1
Tuloslaskelmaan kirjatut kulut toiminnoittain
Hankinta ja valmistus					-0,1	-0,3
Varastointimenot					0,0	0,0
Myynti ja markkinointi					0,3	0,3
Hallinto					0,6	0,6
Muut					0,1	0,1
Yhteensä					0,9	0,7
Velvoitteen nykyarvon muutos
Velvoite 1.1.					22,4	20,8
Liiketoiminnan myynnit					-	-0,2
Työsuorituksesta johtuvat menot					0,2	0,3
Korkomenot					0,8	0,9
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)					-1,8	1,0
Voitot (-) ja tappiot (+) järjestelyn supistamisesta					-0,3	0,0
Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut Maksetut etuudet					0,0 -0,9	0,0 -1,1
Suoritukset					-0,3	-0,3
Kurssierot					-0,6	1,0
Velvoite 31.12.					19,6	22,4
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutos
Varojen käypä arvo 1.1.					0,5	0,6
Liiketoiminnan myynnit					-	0,1
Varojen odotettu tuotto					0,0	0,0
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-)					0,1	-0,1
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut					1,0 0,0	0,6 0,0
Liiketoimintojen yhdistämiset					-0,2	-0,2
Kurssierot					0,0	0,0
Maksetut etuudet					-0,9	-0,5
Varojen käypä arvo 31.12.					0,4	0,5
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin, % järjestelyyn kuuluvista varoista
Muut					100,0	100,0
Yhteensä					100,0	100,0
Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset
	Pohjoismaat		Saksa		Muut maat
	2011	2010	2011	2010	2011	2010
Diskonttokorko, %	3,5-4,75	3,25-4,50	4.50-4.75	4,50	4.50-4.75	4,50
Varojen odotettu tuotto, % Palkankorotusoletus, %	4,50 3,00-3,50	4,50 3,00-3,50	n/a 2,00	n/a 3,00	n/a n/a	n/a n/a

Eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen odotettu tuotto on 4,50 (5,50) prosenttia. Määritettäessä eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen pitkän aikavälin odotettua tuottoa konserni on tarkastellut pitkän aikavälin toteutuneita tuottoja ja odotettavissa olevia tuottoja omaisuusryhmittäin. Odotetusta tuotosta on vähennetty transaktiokustannukset ja tuotoista maksettavat verot.

Eläkkeiden korotusoletus, % 0,50-2,00 0,50-2,00 2,00 2,00 2,00 2,25

Määrät tilikaudelta ja edelliseltä tilikaudelta	2011	2010
Velvoitteen nykyarvo	19,6	22,4
Varojen käypä arvo	-0,4	-0,5
Ylikate (+)/Alikate (-)	19,2	21,9
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyyn kuuluviin varoihin Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyyn kuuluviin velkoihin	-0,1 -0,4	-0,1 0,0

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin järjestelyihin 1,0 (0,8) milj. euroa vuonna 2012.

23. Varaukset

	Takuu varaukset	Ympäristökulu varaukset	Uudelleenjärjestely varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
Varaukset 1.1.2011	6,2	4,7	0,0	1,1	12,0
Rakennemuutokset	0,6	-	-	-	0,6
Muuntoero	0,1	-	-	0,0	0,1
Varausten lisäykset	2,4	0,4	0,1	10,9	13,8
Käytetyt varaukset	-3,2	-0,9		-0,3	-4,4
Käyttämättömien varausten peruutukset				-0,1	-0,1
Varaukset 31.12.2011	6,1	4,2	0,1	11,6	22,0
Lyhytaikaiset varaukset	5,0	0,9	0,1	10,8	16,8
Pitkäaikaiset varaukset	1,1	3,3	-	0,8	5,2

Takuuvaraukset olivat tilikauden lopulla 6,1 (6,2) miljoonaa euroa. Takuuvaraukset perustuvat aikaisempien vuosien kokemuksiin viallisista tuotteista tarkoituksena varautua takuukorjauksista tulevaisuudessa syntyviin kuluihin. Takuuajat poikkeavat eri maissa lainsäädännöstä ja kauppatavoista riippuen. Vuoden 2011 muiden varausten lisäyksistä 9.7 miljoonaa euroa liittyy jo vuonna 2008 julkistettuihin reklamaatiotapauksiin, jotka koskevat jo tuolloin lopetettujen tuotemerkkien toimituksia. Konserni on sopinut vastuuvakuuttajansa kanssa kyseisten vahinkojen korvausmenettelyistä ja niistä saatavat tuotot kattavat tilikaudelle 2011 kirjatut varaukset täysimääräisesti.

Ympäristövaraus oli tilikauden lopulla 4,2 (4,7) miljoonaa euroa ja se liittyy pääosin vuonna 2004 myytyyn Suomen kiinteistöliiketoimintaan. Ympäristövarauksesta 0,9 (1,4) miljoonaa euroa odotetaan realisoituvan vuoden 2012 aikana.

24. Korolliset velat

	2011	2010
Pitkäaikaiset korolliset velat
Joukkovelkakirjalaina	100,0	-
Lainat rahoituslaitoksilta	-	32,0
Rahoitusleasingvelat	10,4	11,5
Yhteensä	110,4	43,5
Lyhytaikaiset korolliset velat
Yritystodistukset	1,0	18,0
Lainat rahoituslaitoksilta	0,9	16,5
Rahoitusleasingvelat	0,8	0,7
Yhteensä	2,7	35,2

Pitkäaikaisten korollisten velkojen erääntymisajat

	2013	2014	2015	2016	2017 -
Joukkovelkakirjalaina				20,0	80,0
Rahoitusleasingsopimukset	2,6	0,6	0,6	0,6	6,0
Yhteensä	2,6	0,6	0,6	20,6	86,0
Korollisten velkojen korkokannan vaihteluvälit, % p.a.	2011	2010

Yritystodistukset	2,141	0,994 - 0,995
Lainat rahoituslaitoksilta	-	3,45
Joukkovelkakirjalaina *)	3,418-4,446	-

*) Konserni on suojannut koronvaihtosopimuksilla puolet joukkovelkakirjalainan koroista heinäkuulle 2015.

Konsernin rahoitusrakenne uudistettiin kesäkuussa 2011 laskemalla liikkeelle kaksi yhteensä 100 miljoonan euron määräistä joukkovelkakirjalainaa. Viiden vuoden vaihtuvakorkoisen lainan määrä on 20 miljoonaa euroa ja seitsemän vuoden vaihtuvakorkoisen lainan määrä on 80 miljoonaa euroa. Uudistuksella haluttiin laajentaa rahoituslähteitä ja pidentää rahoituksen maturiteettia. Joukkovelkakirjalainojen sijoittajat olivat kotimaisia institutionaalisia sijoittajia.

Kesäkuussa 2011 Uponor maksoi pois jäljellä olevan 40 miljoonan euron takaisinlainan kotimaiselta eläkevakuutusyhtiöltä.

Rahoitusleasingvelat Vähimmäisleasingmaksut	2011	2010
Alle 1 vuosi	1,6	1,6
1-5 vuotta	6,9	7,6
Yli 5 vuotta	8,5	9,8
Yhteensä	17,0	19,0
Tulevat rahoituskulut	5,8	6,7
Rahoitusleasingvastuut - vähimmäisleasingmaksujen nykyarvo	11,2	12,3
Vähimmäisleasingmaksujen nykyarvo
Alle 1 vuosi	0,8	0,8
1-5 vuotta	4,4	4,9
Yli 5 vuotta	6,0	6,6
Yhteensä	11,2	12,3

Konsernin rahoitusleasingsopimukset kohdistuvat pääasiassa toimisto-, tehdas- ja varastorakennuksiin. Konsernin rahoitusleasingsopimusten aktivoidut kustannukset 31.12.2011 olivat 7,6 (8,4) miljoonaa euroa, jotka sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Näiden aktivointien poistot olivat vuonna 2011 yhteensä 0,6 (0,6) miljoonaa euroa. Yhteenlasketut leasingmaksut vuonna 2011 olivat 2,0 (2,1) miljoonaa euroa, johon sisältyi korkokustannusta 1,0 (1,1) miljoonaa euroa.

Merkittävin leasingvastuu on muodostunut rahoitusleasingsopimuksesta, joka solmittiin vuonna 1999 saksalaisen Unicor-yrityskaupan yhteydessä. Tilikaudella 2011 ei tehty uusia merkittäviä rahoitusleasingsopimuksia.

25. Osto- ja muut velat

	2011	2010
Ostovelat	45,7	51,0
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	6,1	6,7
Siirtovelat	63,2	56,8
Saadut ennakot	0,0	0,9
Johdannaissopimukset	5,9	6,1
Muut lyhytaikaiset velat	13,5	1,8
Yhteensä	134,4	123,3
Siirtovelat
Henkilökulut	12,9	19,5
Bonukset	14,6	9,5
Verot	2,0	2,7
Korot	3,4	0,2
Muut	30,3	24,9
Yhteensä	63,2	56,8

26. Vastuusitoumukset

	2011	2010
Omien velkojen puolesta annetut vakuudet
Annetut pantit	0,0	0,0
Kiinnitykset	0,1	-
Takaukset	-	0,1
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	5,9	7,0
Lisäksi emoyhtiö on antanut tytäryhtiöidensä puolesta letter of comfort -tyyppisiä sitoumuksia, jotka eivät sisälly edellämainittuihin lukuihin.
Annetut pantit	0,0	0,0
Kiinnitykset	0,1	-
Takaukset	5,9	7,1

Yhteensä 6,0 7,1

Vastuusitoumukset on esitetty parhaan arvion mukaan vastuun määrästä. Yhtiö on tehnyt sopimuksia kolmansien osapuolten (entisiä konserni- tai osakkuusyhtiöitä) kanssa tarjotakseen niille rahoitus- tai suoritustakuita. Konsernilla ei ole näihin takuisiin liittyviä vakuuksia tai muita korvauksia. Niiden maksujen enimmäismäärät, joista Uponor Oyj on vastuussa, on merkitty kohtaan Muiden puolesta annetut vakuudet: Takaukset.

27. Muut vuokrasopimukset

	2011	2010
Vastaiset vähimmäisvuokrat
Alle 1 vuosi	12,3	9,5
1-5 vuotta	19,1	14,1
Yli 5 vuotta	4,2	5,6
Yhteensä	35,6	29,3

Konserni on vuokrannut käyttöönsä toimisto- ja varastorakennuksia erityyppisin vuokrasopimuksin. Lisäksi muut käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, jotka eivät ole rahoitusleasingsopimuksia, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Niiden vuokrat merkitään kuluiksi vuokra-ajan kuluessa.

28. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden epävarmuustekijöistä aiheutuvat haitalliset vaikutukset konsernin tuloskehitykseen sekä varmistaa riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti. Rahoitusriskien hallinnan yleiset toimintaperiaatteet on määritelty konsernin hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa.

Rahoituskomitea ohjaa ja valvoo rahoitusriskien käytännön hallintaa. Sen puheenjohtajana toimii konsernin toimitusjohtaja, ja muina jäseninä konsernin talousjohtaja ja rahoitus- ja riskienhallintajohtaja. Riskien hallinnassa käytetään vain rahoitusinstrumentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiprofiilia voidaan seurata luotettavasti ja keskeytyksittä. Suojaustransaktiot toteutetaan konsernin johdon hyväksymien kirjallisten riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti muun muassa valuutta-, korko-, likviditeetti- ja vastapuoliriskien osalta.

Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin sisäisenä pankkina toimivaan emoyhtiön rahoitustoimintoon, jonka tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja suojata konsernin rahoitusriskit. Sisäinen pankki huolehtii myös konsernin varain- ja riskienhallintaan liittyvien transaktioiden suorittamisesta ulkoisilla markkinoilla sekä palvelee liiketoimintayksiköitä rahoituksen eri osa-alueilla.

Valuuttariski

Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin eri valuuttojen välisille valuuttariskeille, joita syntyy muun muassa valuuttamääräisten myyntisaatavien ja ostovelkojen, konsernin sisäisen kaupankäynnin sekä

valuuttamääräisten lainojen, talletusten ja pankkitilisaldojen seurauksena. Konsernin suojauspolitiikan mukaisesti tytäryhtiöt suojaavat merkittävät transaktioriskit konsernin sisäisillä valuuttatermiinisopimuksilla. Rahoitustoiminto vastaa nettovaluuttapositioiden arvioinnista ja positioiden suojaamisesta ulkoisilla valuuttamarkkinoilla. Suojausinstrumentteina käytetään pääasiallisesti valuuttatermiineitä ja -optioita. Valuuttajohdannaissopimukset ovat kestoltaan alle vuoden pituisia.

Tuotantoyksiköt laskuttavat myyntiyksiköitä pääsääntöisesti niiden paikallisessa valuutassa. Tämä mahdollistaa valuuttakurssiriskien keskittymisen tuotantoyksiköihin, joilla on paremmat resurssit valuuttariskin hallinnoimiseen yhdessä konsernin rahoitustoiminnon kanssa. Näin ollen valuuttariskiä syntyy sisäisessä kaupankäynnissä lähinnä Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Suomen tuotantoyksiköiden sellaisessa myynnistä, joka tapahtuu muussa kuin kotivaluutassa.

Konsernin tytäryhtiöt arvioivat kuukausittain valuuttamääräisiä kassavirtoja seuraavien 12 kuukauden jaksoissa ja konsernin suojauspolitiikan mukaisesti suojaavat kuukausitasolla vähintään 80 prosenttia seuraavan 1-3 kuukauden, vähintään 50 prosenttia seuraavan 4-6 kuukauden ja vähintään 30 prosenttia seuraavan 7-9 kuukauden valuuttamääräisestä nettokassavirrasta. Tämä lieventää valuuttakurssimuutosten vaikutusta marginaaleihin ja antaa aikaa mukautua muutoksiin. Euron lisäksi keskeiset laskutusvaluutat olivat Ruotsin kruunu (SEK), Yhdysvaltain dollari (USD) ja Tanskan kruunu (DKK). Nämä valuutat muodostivat noin 36 prosenttia konsernin ulkoisista myyntisaamista 31.12.2011. Konsernin oma tuotanto ja siitä syntyvät kustannukset Yhdysvalloissa ja Ruotsissa tasapainottavat merkittävästi valuuttamääräistä transaktioriskiä.

Konsernin IFRS 7 valuuttariskipositio 31.12.2011

Valuutta, M€	SEK	USD	NOK	CAD	GBP	Yhteensä
Positio	-97,9	-22,6	-6,8	-11,9	-10,6	-149,9
Konsernin valuuttariskipositio 31.12.2010
Valuutta, M€	SEK	USD	NOK	CAD	GBP	Yhteensä
Positio	-88,5	-27,0	-5,9	-8,0	-2,6	-132,0

Esitetty valuuttapositio sisältää ainoastaan rahoitusinstrumentit IFRS 7 määritelmien mukaisesti. Positio on vieraan valuutan määräisten rahoitusvarojen ja –velkojen summa tilinpäätöspäivänä. Positio ei sisällä nettoinvestoinneiksi luokiteltuja sisäisiä lainoja eikä ennustettuja myyntejä ja ostoja, joita ei ole vielä kirjattu taseeseen saamisiksi tai veloiksi. Vuoden 2010 luvut sisältävät esitystavan muutoksen.

Mikäli euro vahvistuisi 10 prosenttia kaikkia muita valuuttoja vastaan, olisi ilman veroja laskettu tulosvaikutus 1,4 miljoonaa euroa ja oman pääoman muuntoerovaikutus 13,6 miljoonaa euroa.

Konserni altistuu valuuttakurssivaihteluista aiheutuvalle translaatioriskille, kun euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden valuuttamääräiset varat ja velat muunnetaan konsernin raportointivaluutan määräiseksi. Merkittävimmät valuuttamääräiset tase-erät kohdistuvat Yhdysvaltain dollariin (USD) ja Ruotsin kruunuun (SEK). Translaatioriski vaikuttaa taseen muutosten kautta kirjanpidolliseen tulokseen ja tunnuslukuihin, mutta ei kassavirtoihin. Konsernin suojauspolitiikan mukaisesti euroalueen ulkopuolisia tase-eriä ei suojata. Poikkeuksen muodostavat valuuttamääräisten sisäisten lainojen pääomat, jotka suojataan kokonaisuudessaan. Lisäksi konsernin rahoituskomitean erikseen määrittelemät lainat ovat suojauslaskennan piirissä. Näiden lainojen ja lainojen valuuttasuojien käyvän arvon muutoksia ei kirjata tulokseen, vaan ne vaikuttavat omaan pääomaan siltä osin kuin suojaus on tehokas.

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille tase-erien arvonmuutosten sekä markkinakorkojen muutoksista aiheutuvien korkotulojen ja -menojen uudelleenjärjestelyjen yhteydessä. Rahoitustoiminto vastaa korkoriskin hallinnasta rahoituspolitiikan määrittämissä puitteissa tavoitteenaan korkoposition tasapainottaminen ja korkokulujen minimoiminen.

Korkoriskien hallitsemiseksi lainanotto hajautetaan kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin luottoihin. Korkoposition korkosidonnaisuusaikaa säädellään lainojen korkojakson valinnoilla. Johdannaisinstrumentteja kuten koronvaihtosopimuksia, korkotermiinejä ja korko-optioita voidaan myös käyttää. Rahoitustoiminnon tehtäviin kuuluu myös huolehtia muun muassa ulkoisten rahoituserien sekä niillä rahoitettujen tase-erien ajallisesta vastaavuudesta. Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta ko. sijoitusten vaikutus ei ole merkittävä kokonaisuudessaan.

Kesäkuussa 2011 konserni laski liikkeelle kaksi vaihtuvakorkoista joukkovelkakirjalainaa yhteisarvoltaan 100 miljoonaa euroa ja teki koronvaihtosopimuksen, jolla 50 miljoonaa euroa muutettiin kiinteäkorkoiseksi neljän vuoden ajaksi. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirtojen suojausta, eli suojauslaskentaa.

Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 –standardin tarkoittama riski markkinakorkojen muutoksesta on havainnollistettu seuraavassa herkkyysanalyysissä. Markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön nousun tai laskun vaikutus ennen veroja tuloslaskelmaan on -/+ 0.5 miljoonaa euroa (-/+ 0.0 miljoonaa euroa) ja omaan pääomaan +/- 1.4 miljoonaa euroa (+/- 0.0 miljoonaa euroa). Tuloslaskelmaan vaikuttava korkopositio sisältää vaihtuvakorkoiset rahoitusvelat ja rahoitussaamiset. Vaikutus omaan pääomaan syntyy suojauslaskennan piirissä olevan koronvaihtosopimuksen käyvän arvon muutoksen vaikutuksesta.

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski syntyy, kun yritys ei pysty rahoittamaan toimintaansa luottokelpoisuuttaan vastaavilla ehdoilla. Konsernin maksuvalmiutta hallitaan tehokkaiden kassanhallintaratkaisuiden avulla sekä sijoittamalla vain matalan riskin kohteisiin, jotka ovat nopeasti ja selkeään markkinahintaan muunnettavissa käteisvaroiksi. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman sekä riittävien luottolimiittireservien avulla ja käyttämällä rahoituksen hankinnassa erilaisia rahoitusmuotoja useista eri lähteistä.

Rahoitustoiminto koordinoi konsernin vieraan pääoman hankinnan emoyhtiön kautta. Poikkeustapauksissa eli lähinnä käytännöllisyys- ja lainsäädännöllisistä syistä rahoitustoiminto on toteuttanut yksittäisen tytäryhtiön nimissä paikallisia käyttöpääomalimiittejä, joiden takaajana toimii konsernin emoyhtiö.

Konsernin rahoitusrakenne uudistettiin kesäkuussa 2011 laskemalla liikkeelle kaksi yhteensä 100 miljoonan euron määräistä joukkovelkakirjalainaa. Viiden vuoden vaihtuvakorkoisen lainan määrä on 20 miljoonaa euroa ja seitsemän vuoden vaihtuvakorkoisen lainan määrä on 80 miljoonaa euroa. Uudistuksella haluttiin laajentaa rahoituslähteitä ja pidentää rahoituksen maturiteettia. Joukkovelkakirjalainojen sijoittajat olivat kotimaisia institutionaalisia sijoittajia.

Kesäkuussa 2011 Uponor maksoi pois jäljellä olevan 40 miljoonan euron takaisinlainan kotimaiselta eläkevakuutusyhtiöltä. Yhtiöllä on käytettävissään kahdenvälisiä komittoituja luottolimiittejä 190 miljoonan euron arvosta; niistä ei kauden päättyessä ollut nostettuna yhtään.

Merkittävimmät voimassa olevat rahoitusjärjestelyt 31.12.2011 olivat:

• Joukkovelkakirjalaina 80 miljoonaa euroa, erääntyy vuonna 2018
• Joukkovelkakirjalaina 20 miljoonaa euroa, erääntyy vuonna 2016
• Useita komittoituja, pankkia sitovia luottolimiittejä, joiden määrä on yhteensä 190 miljoonaa euroa, erääntyy vuonna 2015.

Näiden lisäksi konsernilla on yhteensä 150 miljoonan euron suuruinen kotimainen yritystodistusohjelma. Raportointikauden päättyessä konsernilla oli 29,1 miljoonaa euroa rahavaroja.

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen rahavirrat sopimuksiin perustuen 31.12.2011

	2012	2013	2014	2015	2016 -
Joukkovelkakirjalaina	3,7	3,7	3,7	3,7	107,9
Yritystodistukset	1,0
Rahoitusleasingvelat	1,6	3,4	1,3	1,2	9,6
Käytössä olevat pankkitilien luottolimiitit	0,9
Ostovelat	45,7
Johdannaissopimukset
Valuuttajohdannaiset
- suoritettavat rahavirrat	229,7
- saatavat rahavirrat	227,2
Korkojohdannaiset	0,4	0,6	0,5	0,2
Sähköjohdannaiset	0,3	0,1	0,1	0,0
Muiden puolesta annetut takaukset	3,1	1,5	0,6	0,7

	2011	2012	2013	2014	2015 -
Yritystodistukset	18,0
Lainat rahoituslaitoksilta	17,5	17,0	16,4	-	-
Rahoitusleasingvelat	1,6	1,4	3,8	1,3	10,8
Käytössä olevat pankkitilien luottolimiitit	0,3
Ostovelat	32,7
Johdannaissopimukset
Valuuttajohdannaiset
- suoritettavat rahavirrat	254,2
- saatavat rahavirrat	250,1
Sähköjohdannaiset	1,1	0,4	0,1	0,0
Muiden puolesta annetut takaukset	0,1	6,9	0,0	0,0

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen rahavirrat sopimuksiin perustuen 31.12.2010

Vastapuoli- ja luottoriski

Rahoitusinstrumentteihin liittyvä vastapuoliriski on määritelty riskiksi siitä, että vastapuoli ei kykene täyttämään tehdyn sopimuksen mukaisia velvoitteitaan.

Vastapuoliriskin minimoimiseksi konsernin kassavaroja sijoitetaan ja johdannaissopimuksia tehdään ainoastaan konsernin luottokelpoisuusehdot täyttävien vastapuolien kanssa. Konsernin normaalissa liiketoiminnassa ei tilikauden aikana aiheutunut merkittäviä luottotappioita. Konsernin vastapuoliriskin enimmäismäärä on rahoitusvarojen kirjanpitoarvo 31.12.2011.

Konsernin myyntisaatavien luottoriskikeskittymää pienentää laaja ja maantieteellisesti jakautunut asiakaskunta. Asiakaskohtaisia luottolimiittejä sekä heidän taloudellista tilaansa seurataan säännöllisesti. Myyntisaatavat luottovakuutetaan soveltuvin osin. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä oli kaikkiaan 1,3 miljoonaa euroa (1,4 miljoonaa euroa).

Myyntisaamisten ikäjakauma	2011	2010
Erääntymättömät	78,6	73,2
Erääntyneet 1-30 päivää	20,6	14,5
Erääntyneet 31-60 päivää	1,9	3,4
Erääntyneet 61-90 päivää	1,5	0,5
Erääntyneet yli 90 päivää	4,0	1,5
Yhteensä	106,6	93,1

Joulukuussa 2011 Uponor päätti alaskirjata 6,0 miljoonan euron suuruisen pitkäaikaisen saamisen, joka liittyy Englannissa ja Irlannissa sijainneen yhdyskuntateknisen liiketoiminnan myymiseen vuonna 2008. Summa sisältää pääoman ja pääomitetut korot lainasaamisesta, joka jäi Uponorille kauppahinnan loppueränä.

Hintariski

Konserni altistuu raaka-aineiden, kuten muovin, alumiinin, kuparin ja sinkin, sekä sähkön hintariskille liiketoiminnassaan. Raaka-aineiden hintariskiä suojataan pitkillä kiinteähintaisilla toimitussopimuksilla aina kun se on taloudellisesti järkevää. Rahoitustoiminto vastaa suojaustoimenpiteistä sähkön hintariskin hallinnoimiseksi Pohjoismaissa konsernin sähkösuojauspolitiikassa määriteltyjen puitteiden mukaisesti. Konsernin sähkösuojauspolitiikan mukainen suojausaste seuraavalle 12 kuukaudelle on 70–100 prosenttia ja sitä seuraaville 12 kuukaudelle 25–80 prosenttia. Suojaustavoitteet saavutetaan pääasiallisesti käyttämällä sähköjohdannaisia. Sähköjohdannaisiin sovelletaan suojauslaskentaa.

Alla olevassa taulukossa esitetään avoinna olevien sähköjohdannaisten herkkyys sähkön hintamuutoksille, jos sähkön markkinahinta nousisi tai laskisi 10 % muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Luvut on esitetty ennen verojen vaikutusta. Käypään arvoon kirjattavat sähköjohdannaiset vaikuttavat tuloslaskelmaan. Niiden sähköjohdannaisten, jotka täyttävät IAS 39:n suojauslaskennan ehdot, arvonmuutokset vaikuttavat omaan pääomaan.

	2011	2010
Muutos tuloslaskelmassa	-	+/- 0,1
Muutos omassa pääomassa	+/- 0,5	+/- 0,7

29. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Nimellisarvot
Korkojohdannaiset:					2011	2010
Koronvaihtosopimukset					50,0	-
Valuuttajohdannaiset: Termiinisopimukset
- ei suojauslaskennassa - suojauslaskennassa					80,0 132,8	44,8 130,3
Ostetut valuuttaoptiot					14,2	21,6
Asetetut valuuttaoptiot					14,2	21,6
Hyödykejohdannaiset: Termiinisopimukset
- suojauslaskennassa					5,8	6,0
Käyvät arvot	2011 Positiivinen käypä arvo	2011 Negatiivinen käypä arvo	2011 Netto käypä arvo	2010 Positiivinen käypä arvo	2010 Negatiivinen käypä arvo	2010 Netto käypä arvo
Korkojohdannaiset:
Koronvaihtosopimukset	0,0	-1,8	-1,8	0,0	0,0	0,0
Valuuttajohdannaiset: Termiinisopimukset
- ei suojauslaskennassa	1,3	-0,8	0,5	0,9	-1,1	-0,2
- suojauslaskennassa	0,0	-3,0	-3,0	0,9	-4,7	-3,8
Ostetut valuuttaoptiot	0,0	-	0,0	0,0	0,0	0,0
Asetetut valuuttaoptiot	-	0,0	0,0	0,0	-0,3	-0,3
Hyödykejohdannaiset Termiinisopimukset
- suojauslaskennassa	0,0	-0,5	-0,5	1,6	0,0	1,6

Rahavirran suojauksiin kohdistettujen sähkö- ja korkojohdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan oman pääoman suojausrahastoon siltä osin kuin suojaus on tehokas.

Sähköjohdannaisten käyvän arvon muutoksen tappiona kirjattiin 1,8 miljoonaa euroa (voittoa 1,8 miljoonaa euroa) suojausrahastoon tilikauden aikana. Tehottoman osuuden vaikutus tilikauden tulokseen oli 0,1 miljoonaa euroa tappiota (voittoa 0,1 miljoonaa euroa). Suojausrahastosta kirjattiin voittoa 0,3 miljoonaa euroa (tappiota 0,2 miljoonaa euroa) tuloslaskelmaan. Se sisältyy hankinnan ja valmistuksen kuluihin.

Korkojohdannaisten käyvän arvon muutoksen tappio 1,3 miljoonaa euroa kirjattiin suojausrahastoon tilikauden aikana. Luvussa on huomioitu verovaikutus. Suojaussuhteesta ei kirjattu tehottomuutta tilikauden aikana.

30. Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on luoda tehokas pääomarakenne, jonka avulla varmistetaan konsernin normaalit toimintaedellytykset ja kasvumahdollisuudet, ja sitä kautta lisätä osakkeenomistajien pitkän aikavälin tuottoa.

Investointipäätösten lisäksi osingonjako on merkittävin keino vaikuttaa pääomarakenteeseen. Konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on maksaa vuosittain kasvava perusosinko, joka on vähintään 50 prosenttia osakekohtaisesta vuosituloksesta.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan nettovelkaantumisasteella (gearing). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettovelka jaetaan oman pääoman määrällä. Korolliseen nettovelkaan sisältyvät korolliset velat vähennettynä rahavaroilla. Konsernin tavoitteena on

	2011	2010
Korolliset velat Rahavarat	113,2 29,1	78,7 11,9
Korollinen nettovelka	84,1	66,8
Oma pääoma	209,2	252,1
Nettovelkaantumisaste, %	39,3	26,5
Nettovelkaantumisaste, ka, %	55,8	45,5

pitää tilikauden vuosineljännesten kautta laskettu nettovelkaantuneisuusaste 30–70 prosentin vaihteluvälillä. Tilikauden 2011 keskimääräinen (ka) gearing oli 55,8 %.

Konsernin rahoitussopimuksissa on sovittu tyypillisistä kovenanttiehdoista koskien nettovelkaantuneisuusastetta ja käyttökatteen suhdetta nettorahoituskuluihin. Näiden tunnuslukujen toteutuneet tasot ovat täyttäneet lainakovenanttien vaatimukset selkeästi.

31. Johdon kannustinjärjestelmä ja osakeperusteiset maksut

Konsernin vuosilta 2007 ja 2008 peräisin olleet kaksi osakeperusteista kannustinjärjestelyä, jotka oli suunnattu konsernin johtoryhmälle ja kansainväliselle johdolle vastaavasti, päättyivät 2011 lopussa. Vuoden 2007 ohjelma tuotti 19,622 osaketta, jotka annetaan saajille yhtiön omista osakkeista vuoden 2012 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Toinen ohjelma ei tuottanut mitään.

Kannustinohjelmien vaikutus konsernin liikevoittoon oli 0,0 (0,2) miljoonaa euroa, taseen omaan pääomaan 0,1 (0,1) miljoonaa euroa ja verojen maksamista varten kirjattiin velkaosuus 0,1 (0,1) miljoonaa euroa.

32. Lähipiiritiedot

Konsernin lähipiiriin luetaan kuuluviksi tytär- ja osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa sekä konsernin johtoryhmä.

Liiketoimet osakkuusyhtiöiden kanssa	2011	2010
Jatkuvat toiminnot
Ostot	1,7	1,4
Saamiset ja velat kauden lopussa
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,0	-
Ostovelat ja muut velat	0,2	0,0
Johdon palkat ja palkkiot, T€
Palkat ja palkkiot	2 281,2	2 590,1
Työsuhteen päättymisen yhteydessä suoritettavat etuudet	-	320,1
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	59,7	59,7
Yhteensä	2 340,9	2 969,9
Johdon palkat ja palkkiot: toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa, T€
Luomakoski Jyri, toimitusjohtaja	536,5	540,8
Bondestam Sebastian, varatoimitusjohtaja 18.3.2010 alkaen	266,3	257,5
Toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta.
Hallituksen palkkiot, T€
Paasikivi Jari, puheenjohtaja	78,8	74,0
Rajahalme Aimo, varapuheenjohtaja	56,8	52,0
Eloranta Jorma	51,2	47,0
Nygren Eva	51,2	-
Silfverstolpe Nordin Anne-Christine	51,2	44,0
Simon Rainer S.	52,4	44,0
Yhteensä	341,6	261,0

Rahalainat yhtiön johdolle

Yhtiön toimitusjohtajalla ja hallituksen jäsenillä ei ollut 31.12.2011 eikä 31.12.2010 rahalainaa yhtiöltä tai sen tytäryhtiöiltä.

Yhtiön johdon osakkeenomistukset on esitetty tilinpäätöksenHallinnointi- ja ohjausjärjestelmän esittelyn yhteydessä.

Osakkeet ja osuudet

Konserniyhtiöt

Nimi Valtio ja kotipaikka

Uponor Beteiligungs GmbH	Saksa, Hassfurt
Uponor (Deutschland) GmbH	Saksa, Hassfurt
Hewing GmbH	Saksa, Ochtrup
Uponor GmbH	Saksa, Hassfurt
Uponor S.A.R.L.	Ranska, Saint-Quentin-Fallavier
Uponor Middle East S.A.L. (Off Shore) (50.0%)	Libanon, Beirut
Uponor Holding GmbH	Saksa, Hassfurt
Zent-Frenger Gesellschaft für Gebäudetechnik mbH (50.3%)	Saksa, Heppenheim
Uponor Hispania, S.A.	Espanja, Móstoles
Uponor A/S	Tanska, Randers
Uponor Eesti Oü	Viro, Tallinna
Jita Oy	Suomi, Virrat
Nereus Oy	Suomi, Uusikaupunki
Uponor Business Solutions Oy	Suomi, Vantaa
Uponor Suomi Oy	Suomi, Nastola
Uponor Texnikes Lyseis gia Ktiria AE	Kreikka, Ateena
Uponor Kft.	Unkari, Budapest
Cork Pipe Plant Limited	Irlanti, Bishopstown
Uponor (Cork) Limited	Irlanti, Bishopstown
Uponor (Ireland) Ltd	Irlanti, Bishopstown
Uponor S.r.l.	Italia, Badia Polesine
SIA Uponor Latvia	Latvia, Riika
UAB Uponor	Liettua, Vilna
Uponor s.r.o.	Tšekki, Praha
Uponor AS	Norja, Vestby
Uponor Sp. z o.o.	Puola, Plonie
Uponor Portugal - Sistemas para Fluidos, Lda.	Portugali, V.N. Gaia
Uponor Construcão e Ambiente - Sistemas de Tubagens, S.A.	Portugali, V.N. Gaia
Uponor AG	Sveitsi, Pfungen
AO Asko-Upo (Spb)	Venäjä, Pietari
ZAO Uponor Rus	Venäjä, Moskova
Uponor Innovation AB	Ruotsi, Borås
Uponor AB	Ruotsi, Virsbo
Uponor Vertriebs GmbH	Itävalta, Guntramsdorf
Uponor Limited	Englanti, Lutterworth
The Underfloor Heating Co Ltd	Englanti, Skelmanthorpe
Uponor NA Holding, Inc.	Yhdysvallat, Delaware
Uponor NA Asset Leasing, Inc.	Yhdysvallat, Delaware
Uponor North America, Inc.	Yhdysvallat, Delaware
Hot Water Systems North America, Inc.	Yhdysvallat, Delaware
Uponor, Inc.	Yhdysvallat, Illinois
Uponor Ltd	Kanada, Saskatchewan
Radiant Technology, Inc.	Yhdysvallat, Delaware
Tulsa Pipe Plant, Inc.	Yhdysvallat, Delaware
Uponor Trading (Beijing) Co., Ltd.	Kiina, Peking
Uponor Romania S.R.L.	Romania, Bucharest

Osakkuusyhtiöt

Nimi	Omistusosuus, %	Valtio ja kotipaikka
Punitec GmbH & Co. KG	36	Saksa, Gochsheim
Punitec Verwaltungs GmbH	36	Saksa, Gochsheim

33. Tilikauden jälkeiset tapahtumat

24.1.2012 Uponor julkisti myyvänsä tytäryhtiönsä Hewing GmbH:n koko osakekannan. Kyseinen ydinliiketoimintaan kuulumaton yksikkö sijaitsee Saksan Ochtrupissa. Kaupan arvo on noin 11,9 miljoonaa euroa ja siihen liittyen yhtiö teki vuoden 2011 tilinpäätöksessä 10,5 miljoonan euron alaskirjauksen.

7.2.2012 ilmoitti päätöksestään alaskirjata 6,0 miljoonan euron suuruisen pitkäaikaisen saamisen, joka liittyy Englannissa ja Irlannissa sijainneen yhdyskuntateknisen liiketoiminnan myymiseen vuonna 2008. Summa sisältää pääoman ja pääomitetut korot lainasaamisesta, joka jäi Uponorille kauppahinnan loppueränä.

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Uponorin osakevaihto NASDAQ OMX Helsinki -arvopaperipörssissä vuonna 2011 oli 38 155 009 kappaletta, yhteensä 366,2 milj. euroa. Osakkeen kurssi vuoden 2011 lopussa oli 6,86 euroa ja liikkeellä olevan osakekannan markkina-arvo 502,2 milj. euroa. Vuoden päättyessä yhtiöllä oli 19 828 osakkeenomistajaa. Ulkomainen omistus yhtiössä oli katsauskauden päättyessä 24,5 % (19,1 %).

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2011

Osakkeenomistaja	Osakemäärä, kpl	%-osuus osakkeista	%-osuus äänistä
Oras Invest Oy	16,571,780	22.6	22.7
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	5,162,072	7.1	7.1
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	2,032,142	2.8	2.8
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola	1,356,500	1.9	1.9
Valtion eläkerahasto	805,000	1.1	1.1
Sigrid Juselius Stiftelse	773,200	1.1	1.1
Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap	743,927	1.0	1.0
Svenska Litteratursällskapet i Finland	740,000	1.0	1.0
Sijoitusrahasto Alfred Berg Finland	581,067	0.8	0.8
Paasikivi Jari	543,417	0.7	0.7
Paasikivi Jukka	538,173	0.7	0.7
Suomen Kulttuurirahasto	500,853	0.7	0.7
Muut	42,698,813	58.3	58.4
Yhteensä	73,046,944	99.8	100.0
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet	160,000	0.2	-
Kaikki yhteensä	73,206,944	100.0	100.0
Hallintarekisteröidyt arvo-osuudet 31.12.2011
Skandinaviska Enskilda Banken AB	8,572,350	11.7	11.7
Nordea Pankki Suomi Oyj	8,297,139	11.3	11.4
Svenska Handelsbanken AB (publ.)	764,959	1.1	1.0
Muut	96,211	0.1	0.1
Yhteensä	17,730,659	24.2	24.3

Yhtiökokouksessa käytettävissä oleva äänten enimmäismäärä on 31.12.2011 tilanteen mukaan 73 046 944 ääntä. Tilikauden päättyessä yhtiön hallussa oli 160 000 omaa osaketta, jotka vastaavat yhtä montaa ääntä. Omilla osakkeilla ei ole äänivaltaa yhtiökokouksessa.

Osakkeenomistus sektoreittain 31.12.2011

Sektori	Osakemäärä,	Osuus
	kpl	osakkeista, %
Yksityiset yritykset	19,882,848	27.2
Julkiset yritykset	166,625	0.2
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	4,021,355	5.5
Julkisyhteisöt	10,320,817	14.1
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	4,607,713	6.3
Kotitaloudet	16,249,929	22.2
Ulkomaat (myös hallintarekisteröidyt)	17,956,803	24.5
Muut (yhteistili)	854	0.0
Yhteensä	73,206,944	100.0

Osakkeenomistus suuruusluokittain 31.12.2011

Osakemäärä kpl/osakas	Osakemäärä	Osuus yhteensä, kpl osakkeista, %	Osakasmäärä	Osuus osakkaista, %
1 - 100	315,521	0.4	4,597	23.2
101 - 1 000	5,076,067	6.9	11,863	59.8
1 001 - 10 000	8,358,051	11.4	3,088	15.6
10 001 - 100 000	6,344,821	8.7	240	1.2
100 001 - 1 000 000	11,120,501	15.2	34	0.2
1 000 001 -	41,991,983	57.4	6	0.0
Yhteensä	73,206,944	100.0	19,828	100.0

Osakepääoman kehitys 2007 - 2011

			Osakepääoma,	Osakkeiden
Pvm	Muutoksen syy	Muutos, euroa	euroa	lukumäärä, kpl 73,206,944
31.12.			146,446,888	73,206,944
31.12.			146,446,888	73,206,944
31.12.			146,446,888	73,206,944
31.12. 7.5.	Alennus (omien osakkeiden mitätöinti)	-	146,446,888 146,446,888	73,206,944 73,206,944
	31.12.			146,446,888

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA (FAS)

Liikevaihto	2	19 837 485,47	18 710 309,36
Liiketoiminnan muut tuotot	3	94 867,11	238 645,62
Henkilöstökulut	4	4 686 882,78	5 512 175,83
Poistot ja arvonalennukset	5	417 388,57	459 416,69
Liiketoiminnan muut kulut	3	20 568 529,78	21 086 754,15
Liiketappio		-5 740 448,55	-8 109 391,69
Rahoitustuotot ja -kulut	6	57 558 034,53	18 964 004,36
Voitto ennen satunnaiseriä		51 817 585,98	10 854 612,67
Satunnaiset tuotot ja kulut	7	5 990 000,00	3 883 000,00
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		57 807 585,98	14 737 612,67
Tilinpäätössiirrot		-6 896,04	39 240,79
Tuloverot	8	1 150 846,44	225 922,47
Tilikauden tulos		58 951 536,38	15 002 775,93

EMOYHTIÖN TASE (FAS)		31.12.2011 Euro	31.12.2010
Vastaavaa
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet		960 595,44	1 063 192,91
Keskeneräiset hankinnat Aineettomat hyödykkeet	9	- 960 595,44	130 394,96 1 193 587,87
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto		85 943,27	83 095,61
Keskeneräiset hankinnat		-	9 411,80
Aineelliset hyödykkeet	9	85 943,27	92 507,41
Sijoitukset
Konserniyhtiöosakkeet		244 890 996,72	211 441 893,31
Muut osakkeet ja osuudet		86 432,97	90 805,86
Lainasaamiset		167 864 111,81	176 801 020,87
Sijoitukset	10	412 841 541,50	388 333 720,04
Pitkäaikaiset varat yhteensä		413 888 080,21	389 619 815,32
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset		4 959 918,62	5 851 221,88
Lainasaamiset		103 905 901,62	108 786 631,83
Siirtosaamiset		1 604 933,54	1 567 799,79
Laskennalliset verosaamiset		877 748,16	828 407,04
Muut saamiset		39 145 403,48	19 491 479,84
Lyhytaikaiset saamiset	11	150 493 905,42	136 525 540,38
Rahat ja pankkisaamiset
Rahat ja pankkisaamiset		24 495 822,87	7 869 601,81
Rahat ja pankkisaamiset		24 495 822,87	7 869 601,81
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		174 989 728,29	144 395 142,19
Vastaavaa yhteensä		588 877 808,50	534 014 957,51

EMOYHTIÖN TASE (FAS)		31.12.2011	31.12.2010
		Euro
Vastattavaa
Oma pääoma
Osakepääoma		146 446 888,00	146 446 888,00
Ylikurssirahasto		50 184 372,40	50 184 372,40
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		66 613,56	66 613,56
Edellisten tilikausien voitto		74 427 931,68	99 600 974,95
Tilikauden tulos		58 951 536,38	15 002 775,93
Oma pääoma yhteensä	12	330 077 342,02	311 301 624,84
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero	13	101 274,11	94 378,07
Pakolliset varaukset	14	3 582 645,56	3 186 181,48
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä		3 683 919,67	3 280 559,55
Vieras pääoma
Pitkäaikaiset velat
Joukkovelkakirjalainat		100 000 000,0	-
Lainat rahoituslaitoksilta		0,00	32 000 000,00
Pitkäaikaiset velat	15	100 000 000,00	32 000 000,00
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta		0,00	16 000 000,00
Saadut ennakot
Ostovelat		2 267 021,76	1 992 420,10
Siirtovelat		2 237 407,12	3 363 866,63
Muut lyhytaikaiset velat		150 612 117,93	166 076 486,39
Lyhytaikainen vieras pääoma	16	155 116 546,81	187 432 773,12
Vieras pääoma yhteensä		255 116 546,81	219 432 773,12
Vastattavaa yhteensä		588 877 808,50	534 014 957,51

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA

1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010 Euro

Liiketoiminnan rahavirta

Liikevoitto	-5 740 448,55	-8 109 391,69
Suunnitelmanmukaiset poistot	417 388,57	459 416,69
Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot	-94 867,11	-126 312,73
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	396 464,08	2 102 519,20
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-5 021 463,01	-5 673 768,53
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+)	-25 435 503,21	-18 886 911,31
Lyhytaikaisten velkojen lisäys (+) / vähennys (-)	3 046 345,12	26 235 171,01
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-22 389 158,09	7 348 259,70
Saadut osingot liiketoiminnasta	95 788 676,07	17 165 611,16
Saadut konserniavustukset liiketoiminnasta	3 883 000,00	6 115 000,00
Liiketoiminnan rahavirta	72 261 054,97	24 955 102,33
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-177 832,00	-150 516,05
Myönnetyt lainat	-7 983 237,97	-11 120 768,13
Lainasaamisten takaisinmaksut	18 869 445,83	18 096 807,47
Ostetut tytäryhtiöosakkeet	-67 918 314,40	-4 314 081,68
Osakemyynnit ja tytäryhtiöiden purkutulokset	99 240,00	0,00
Saadut korot investoinneista	9 728 751,07	7 699 419,43
Saadut osingot investoinneista	7 342,00	4 800,00
Investointien rahavirta	-47 374 605,47	10 215 661,04
Rahavirta ennen rahoitusta	24 886 449,50	35 170 763,37
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot	162 120 509,06	67 646 245,63
Lainojen takaisinmaksut	-109 500 000,00	-84 000 000,00
Lyhytaikaisten lainojen muutokset	-17 623 521,44	17 876 083,74
Maksetut korot maksut rahoituskuluista	-2 846 798,51	-2 072 934,90
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-40 175 819,20	-36 523 472,00
Maksetut verot	-234 598,36	-1 190 032,83
Rahoituksen rahavirta	-8 260 228,45	-38 264 110,36
Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-)	16 626 221,05	-3 093 346,99
Rahavarat 1.1.	7 869 601,81	10 962 948,80
Rahavarat 31.12.	24 495 822,87	7 869 601,81
Muutos taseen mukaan	16 626 221,06	-3 093 346,99

EMOYHTIÖ

1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu noudattaen Suomen kirjanpitolainsäädäntöä. Uponor –konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandien (IFRS) mukaisesti, ja emoyhtiö noudattaa konsernin laatimisperiaatteita aina kun se on ollut mahdollista. Alla on esitetty lähinnä ne laatimisperiaatteet, joissa käytäntö poikkeaa konsernin periaatteista. Muilta osin noudatetaan konsernin laatimisperiaatteita.

Liikevaihto

Emoyhtiön liiketoiminta koostuu konsernitoiminnoista ja liikevaihto palveluveloituksista konserniyhtiöiltä.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön eläkevastuut on hoidettu eläkevakuutusyhtiöissä. Eläke-eduista aiheutuneet kustannukset kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jolla vastaava työsuoritus on tapahtunut.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuotot ja kulut koostuvat saaduista ja annetuista konserniavustuksista, jotka eliminoidaan konsernitasolla.

Rahoitusvarat, rahoitusvelat ja johdannaissopimukset

Johdannaisinstrumentit on arvostettu markkinaehtoisesti käypään arvoon. Arvonmuutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Emoyhtiön kirjanpidossa ei sovelleta suojauslaskentaa. Muutoin johdannaissopimusten arvostusmenetelmistä on kerrottu konsernin laatimisperiaatteissa.

Vuokrasopimukset

Kaikki leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.

2. Liikevaihto

Palvelutuotot	2011	2010
- Konserniyhtiöt	19 829 499,47	18 706 239,36
- Ulkoinen	7 986,00	4 070,00
Yhteensä	19 837 485,47	18 710 309,36

3. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muut tuotot
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	94 867,11	-
Osakemyynnit ja tytäryhtiöiden purkutulokset		126 312,73
Saadut korvaukset		100 000,00
Muut		12 332,89
Yhteensä	94 867,11	238 645,62

Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääasiassa konsernin sisäisistä yritysjärjestelyistä, ja niistä syntyneistä sisäisistä voitoista.

Liiketoiminnan muut kulut
Ympäristökustannukset	321 554,44	298 359,80
Matkakulut	1 300 379,10	1 529 534,70
Ostetut palvelut	8 449 312,92	7 653 193,18
Ympäristövarauksen muutos	400 000,00	2 140 000,00
Muut	10 097 283,32	9 465 666,47
Yhteensä	20 568 529,78	21 086 754,15

Liiketoiminnan muut kulut sisältävät vuonna 2004 myytyyn kotimaiseen kiinteistöliiketoimintaan kohdistuvia maaperän puhdistukseen ja kunnostamiseen liittyviä kustannuksia sekä normaaleja liiketoiminnan muita kuluja.

	2011	2010
Tilintarkastajan palkkiot
- Tilintarkastuspalkkiot	67 630,00	65 598,12
- Muut palvelut	52 898,00	21 000,00
4. Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	3 510 673,74	4 282 708,95
Eläkekulut	567 280,11	444 087,34
Henkilösivukulut	608 928,93	785 379,54
Yhteensä	4 686 882,78	5 512 175,83
Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin
Toimihenkilöitä	40	41
Johdon palkat ja palkkiot *)
Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa	802 767,78	798 331,10
Hallitus	341 600,00	261 000,00
Yhteensä	1 144 367,78	1 059 331,10

*) erittelyt henkilöittäin on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa

Rahalainat yhtiön johdolle

Yhtiön toimitusjohtajalla ja hallituksen jäsenillä ei ollut 31.12.2011 rahalainaa yhtiöltä tai sen tytäryhtiöiltä.

Emoyhtiön toimitusjohtajalla ja hänen sijaisella on oikeus jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana.

5. Poistot

Aineettomat hyödykkeet	373 257,83	374 501,03
Aineelliset hyödykkeet	44 130,74	84 915,66
Yhteensä	417 388,57	459 416,69
6. Rahoitustuotot- ja kulut
Korkotuotot	1 001 813,67	504 183,53
Korkotuotot tytäryhtiöiltä	11 415 696,98	9 562 539,97
Osinkotuotot	7 342,00	4 800,00
Osinkotuotot tytäryhtiöiltä	95 788 676,07	17 165 611,16
Yhteensä	108 213 528,72	27 237 134,66
Korkokulut	7 350 621,26	5 309 524,95
Korkokulut tytäryhtiöille	1 352 121,55	2 226 329,00
Muut rahoituskulut	79 906,17	52 324,36
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	40 760 736,66	-
Kurssierot
Johdannaiset toteutuneet	4 576 840,80	10 619 287,14
Johdannaiset toteutumattomat	2 628 405,75	4 228 221,80
Muut toteutuneet	665 614,46	5 010 974,72
Muut toteutumattomat	-6 758 752,50	-19 173 531,67
Yhteensä	50 655 494,15	8 273 130,30
Rahoitustuotot ja -kulut	57 558 034,57	18 964 004,36

7. Satunnaiset tuotot

	2011	2010
Konserniavustukset	5 990 000,00	3 883 000,00
Yhteensä	5 990 000,00	3 883 000,00
8. Verot

Tilikaudelta 815 886,67 0,00 Edellisiltä kausilta 285 618,65 -320 732,37 Laskennallisen verovelan muutos 49 341,12 546 654,84 Yhteensä 1 150 846,44 225 922,47

9. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

	Aineettomat oikeudet	Keskeneräiset aineettomat hankinnat	Koneet ja kalusto	Keskeneräiset hankinnat	Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
2011
Hankintameno 1.1.	2 065 629,17	125 280,46	604 570,50	9 411,80	2 804 891,93
Lisäykset	140 265,40	0,00	37 566,60	0,00	177 832,00
Siirrot erien välillä	125 280,46	-125 280,46	9 411,80	-9 411,80	0,00
Hankintameno 31.12.	2 331 175,03	0,00	651 548,90	0,00	2 982 723,93
Kertyneet poistot 1.1.	997 321,76	0,00	521 474,89	0,00	1 518 796,65
Tilikauden poisto	373 257,83	0,00	44 130,74	0,00	417 388,57
Kertyneet poistot 31.12.	1 370 579,59	0,00	565 605,63	0,00	1 936 185,22
Kirjanpitoarvo 31.12.	960 595,44	0,00	85 943,27	0,00	1 046 538,71

2010

Kirjanpitoarvo 31.12.	1 068 307,41	125 280,46	83 095,61	9 411,80	1 286 095,28
Kertyneet poistot 31.12.	997 321,76	0,00	521 474,89	0,00	1 518 796,65
Tilikauden poisto	379 903,88	0,00	79 512,81	0,00	459 416,69
Kertyneet poistot 1.1.	617 417,88	0,00	441 962,08	0,00	1 059 379,96
Hankintameno 31.12.	2 065 629,17	125 280,46	604 570,50	9 411,80	2 804 891,93
Lisäykset	15 823,79	125 280,46	0,00	9 411,80	150 516,05
Hankintameno 1.1.	2 049 805,38	0,00	604 570,50	0,00	2 654 375,88

10. Sijoitukset

	2011	2010
Konserniyhtiöosakkeet hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset	211 441 893,31 67 918 314,40 34 469 210,99	207 142 535,56 4 314 081,68 14 723,93
Konserniyhtiöosakkeet kirjanpitoarvo 31.12.	244 890 996,72	211 441 893,31
Muut osakkeet ja osuudet 1.1. Lisäykset	90 805,86	90 805,86 0,00
Vähennykset	4 372,89	0,00
Muut osakkeet ja osuudet 31.12.	86 432,97	90 805,86

	2011	2010
Lainasaamiset - Konserniyhtiöt	162 864 111,81	166 380 631,67
- Pääomalaina	5 000 000,00	5 000 000,00
- Muut	0,00	5 420 389,20
Lainasaamiset yhteensä	167 864 111,81	176 801 020,87
Yhteensä	412 841 541,50	388 333 720,04

Arvonalentumisesta 30 miljoonaa euroa liittyy Uponor Beteiligungs GmbH osakkeisiin. Arvonalentumiset on tehty saatujen osinkojen seurauksena.

11. Lyhytaikaiset saamiset

Konserniyhtiöiltä
- myyntisaamiset	4 959 918,62	5 851 221,88
- lainasaamiset	103 905 901,62	108 786 631,83
- siirtosaamiset	-	669 809,45
- muut saamiset	37 004 898,90	17 489 196,17
Yhteensä	145 870 719,14	132 796 859,33
Muilta
- siirtosaamiset	1 604 933,54	897 990,34
- laskennalliset verosaamiset	877 748,16	828 407,04
- muut saamiset	2 140 504,58	2 002 283,67
Yhteensä	4 623 186,28	3 728 681,05
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	150 493 905,42	136 525 540,38

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu taseen pakollisista varauksista. Laskennalliset verosaamiset sisältävät pitkäaikaisia verosaamisia yhteensä 657.248,16 euroa.

Siirtosaamiset
Korkotuotot	1 441,07	398 784,52
Verot	1 399 216,87	342 071,42
Muut	204 275,60	826 943,85
Yhteensä	1 604 933,54	1 567 799,79

12. Oman pääoman muutokset

Sidottu oma pääoma

Osakepääoma 1.1.	146 446 888,00	146 446 888,00
Osakepääoma 31.12.	146 446 888,00	146 446 888,00
Ylikurssirahasto 1.1.	50 184 372,40	50 184 372,40
Ylikurssirahasto 31.12.	50 184 372,40	50 184 372,40
Sidottu oma pääoma yhteensä	196 631 260,40	196 631 260,40

Vapaa oma pääoma

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	66 613,56	66 613,56
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	66 613,56	66 613,56
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1	114 603 750,88	136 101 101,05
Osingonjako	-40 175 819,20	-36 523 472,00
Lunastamattomien osinkojen palautus	0,00	23 345,90
Tilikauden tulos	58 951 536,38	15 002 775,93
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	133 379 468,06	114 603 750,88
Vapaa oma pääoma yhteensä	133 446 081,62	114 670 364,44

				2011	2010
Oma pääoma 31.12.				330 077 342,02	311 301 624,84
Jakokelpoiset varat
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto				66 613,56	66 613,56
Edellisten tilikausien voitto				75 591 994,48	100 765 037,75
Tilikauden voitto				58 951 536,38	15 002 775,93
Omat osakkeet				-1 164 062,80	-1 164 062,80
Jakokelpoiset varat, 31.12.				133 446 081,62	114 670 364,44
13. Poistoero
- Muut pitkävaikutteiset menot				129 623,86	141 347,27
- Koneet ja kalusto Yhteensä				-28 349,75 101 274,11	-46 969,20 94 378,07
Poistoerosta aiheutuu laskennallista verovelkaa, jota emoyhtiön erillistilinpäätöksessä ei ole kirjattu.
14. Pakolliset varaukset
Eläkevastuu				82 645,56	86 181,48
Ympäristövaraus				3 500 000,00	3 100 000,00
Yhteensä				3 582 645,56	3 186 181,48
15. Pitkäaikainen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat				100 000 000,00	-
Lainat rahoituslaitoksilta				-	32 000 000,00
Pitkäaikaisten korollisten velkojen erääntymisajat
	2013	2014	2015	2016	2017 -
Joukkovelkakirjalainat	0,00	0,00	0,00	20 000 000,00	80 000 000,00
16. Lyhytaikainen vieras pääoma				2011	2010
Konserniyhtiöiltä
- ostovelat				1 165 605,81	1 090 184,12
- siirtovelat				177 184,77	5 704,53
- muut lyhytaikaiset velat				143 483 539,32	141 927 524,28
Yhteensä				144 826 329,90	143 023 412,93
Muilta
- lainojen vuosilyhennys				0,00	16 000 000,00
- ostovelat				1 101 415,95	902 235,98
- siirtovelat				2 060 222,35	3 358 162,10
- muut lyhytaikaiset velat				7 128 578,61	24 148 962,11
Yhteensä				10 290 216,91	44 409 360,19
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä				155 116 546,81	187 432 773,12
Siirtovelat
Henkilökulut				633 045,13	746 015,97
Bonukset				302 750,41	940 227,88
Verot				322 025,17	468 214,00
Korot				117 330,61	176 112,28
Muut				862 255,80	1 033 296,50
Yhteensä				2 237 407,12	3 363 866,63

17. Vastuusitoumukset

	2011	2010
Konserniyritysten puolesta annetut vakuudet Takaukset	19 763 223,22	11 187 000,00
Muiden puolesta annetut vakuudet Takaukset	-	6 900 000,00
Takaukset	19 763 223,22	18 087 000,00
Käyttöleasingsitoumukset (sisältää vuokravastuut) Käyttöleasingvastuut, erääntyminen seuraavien 12 kuukauden aikana	657 702,40	631 000,00
Käyttöleasingvastuut, erääntyminen yli 12 kuukauden kuluttua	312 154,80	445 000,00
Leasingvastuut	969 857,20	1 076 000,00
Yhteensä	20 733 080,42	19 163 000,00

Lisäksi emoyhtiö on antanut tytäryhtiöidensä puolesta letter of comfort -tyyppisiä sitoumuksia, jotka eivät sisälly edellämainittuihin lukuihin.

18. Johdannaissopimukset

	Nimellisarvot 2011	2010
Korkojohdannaiset: Koronvaihtosopimukset	50 000 000,00	-
	Käyvät arvot 2011	2010
Korkojohdannaiset: Koronvaihtosopimukset	-1 759 265,00	-
Valuuttajohdannaiset: Termiinisopimukset Konsernin sisäiset termiinisopimukset Ostetut valuuttaoptiot Asetetut valuuttaoptiot	Nimellisarvot 2011 212 790 202,62 57 612 507,84 14 186 226,46 14 186 226,46	2010 175 121 660,14 34 162 649,48 21 586 473,69 21 586 473,69
Hyödykejohdannaiset: Termiinisopimukset	5 840 537,00	5 999 610,00
	Käyvät arvot
Valuuttajohdannaiset: Termiinisopimukset Konsernin sisäiset termiinisopimukset Ostetut valuuttaoptiot Asetetut valuuttaoptiot	2011 -2 497 047,09 -116 024,79 233,93 -15 567,80	2010 -4 020 925,31 118 957,65 0,00 -326 254,14
Hyödykejohdannaiset: Termiinisopimukset	-529 281,00	1 642 555,00
	Tuloslaskelmaan merkityt käyvän
	arvonmuutokset
Valuuttajohdannaiset: Termiinisopimukset Konsernin sisäiset termiinisopimukset Asetetut valuuttaoptiot	2011 -2 497 047,09 -116 024,79 -15 567,80	2010 -4 020 925,31 118 957,65 -326 254,14

19. Kirjanpitokirjat, tositelajit ja niiden säilytystavat

Sähköisessä muodossa: Pääkirja Päiväkirja Reskontrakirjat Palkkakirjanpito Pankkitositteet Myyntilaskut

Paperitositteina: Ostolaskut Muistiotositteet

Erikseen sidottuna: Tilikauden tasekirja Tase-erittelyt

---

HALLITUKSEN EHDOTUS YHTIÖKOKOUKSELLE

Emoyhtiön, Uponor Oyj:n, voitonjakokelpoiset varat ovat 133 446 081,62, josta tilikauden voitto on 58 951 536,38 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

-osinkona jaetaan 0,35 euroa/osake eli yhteensä	25 566 430,40 euroa
-omaan pääomaan jäävä määrä	107 879 651,22 euroa
	133 446 081,62 euroa

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Vantaa, 10. helmikuuta 2012

Jari Paasikivi Puheenjohtaja

Aimo Rajahalme Jorma Eloranta

Anne-Christine Silfverstolpe Nordin Rainer S. Simon

Eva Nygren

Jyri Luomakoski Toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Vantaa, 10. helmikuuta 2012

Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö

Mikael Paul KHT