Annual Report • Mar 19, 2012
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Vuosi 2011 lyhyesti | 5 |
|---|---|
| Strategiset linjaukset | 7 |
| Tuoteryhmät | 9 |
| Toimitusjohtajan katsaus | 12 |
| Tulisijat | 14 |
| Luonnonkivituotteet | 17 |
| Vientikatsaukset | 18 |
| Kivivarat ja varannot | 23 |
| Yhteiskuntavastuu | 24 |
| Vuoden 2011 kohokohtia | 27 |
| Hallinto | 28 |
| Johtoryhmä | 30 |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2011 | 32 |
| Palkka- ja palkkioselvitys | 37 |
| Tietoja osakkeenomistajille | 38 |
| Vuosikooste | 39 |
| Tulikivi Oyj:n toimintakertomus | |
| ja tilinpäätös vuodelta 2011 | 40 |
| Hallituksen toimintakertomus | 41 |
| Konsernitilinpäätös, IFRS | 46 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | 85 |
| Tunnuslukujen laskentaperusteet | 86 |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS | 87 |
| Tulikivi Oyj:n osakkeenomistajat ja johdon omistus | 98 |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 99 |
| Tilintarkastuskertomus | 99 |
| Yhteystiedot | 100 |
Sauna
Sisustus
11
Pörssinoteerattu perheyritys Tulikivi Oyj on maailman suurin lämpöä varaavien tulisijojen valmistaja.
Tulikivellä on kolme tuoteryhmää: Tulisijat, Sauna ja Sisustus. Astioiden valmistus päättyi vuonna 2011. Tulikivi ja sen asiakkaat arvostavat hyvinvointia, sisustamista ja bioenergian hyötyjä. Tulikiven liikevaihto on lähes 56 Me, josta viennin osuus on noin puolet. Tulikivellä työskentelee noin 400 ihmistä. www.tulikivi.com. Tulikivi-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tulikivi Oyj, sen Saksassa sijaitseva kiinteä toimipaikka Tulikivi Oyj Niederlassung Deutschland, sekä tytäryhtiöt Kivia Oy, AWL-Marmori Oy, Tulikivi U.S. Inc. ja OOO Tulikivi. Konserniyritys on lisäksi The New Alberene Stone Company Inc., jolla ei ole enää liiketoimintaa. Konsernin osakkuusyhtiöitä ovat Stone Pole Oy, Leppävirran Matkailukeskus Oy (18.11.2011 saakka) ja Rakentamisen MALL Oy.
Tunnuslukujen laskentaperusteet s. 86
Liiketoiminnan nettorahavirta, Me
Sijoitetun pääoman tuotto, %
6,8
2,5
2007 2008 2009 2010 2011
-4,3
-0,1
-4,8
Investoinnit ja poistot, Me
Pörssikurssi, 31.12.
Tulikiven missio kuuluu seuraavasti: Koska maailma on kylmä, Tulikivi tuo kotiin lämpöä ja viihtyisyyttä. Tulikiven strategian lähtökohtana on kuluttajien kasvava kiinnostus sisustamiseen, hyvinvointiin sekä bioenergiaan ja ekologisuuteen.
Tulikiven valmistusprosessit, tuotteet ja niiden elinkaaret sopivat ympäristötietoiselle kuluttajalle, joka tarvitsee tuotteitamme ensi- ja toissijaisiksi lämmönlähteiksi, sisustusratkaisuiksi sekä tunnelman luomiseen.
Tulikivi-tuotteiden polttotekniikka ja energiatehokkuus ovat parhaita mahdollisia, ja tuotteissa huomioidaan asiakaskohderyhmän mukaiset esteettisyys-, käyttö- ja palveluvaatimukset. Tuotteet luovat miellyttävää tunnelmaa kiireisille ihmisille, ja niiden lämpö luo ainutlaatuisen asumisviihtyvyyden. Asiakas saa tuotteen ostaessaan asiantuntevan palvelun.
Pääpaino on valmiissa kuluttajatuotteissa, mutta tarjoamme kuluttajille myös mittatilausratkaisuja. Business-to-business –kauppana myymme verhouskiviä merkittäville lämmityslaitevalmistajille Euroopassa ja sisustuskiviä suomalaisille keittiövalmistajille sekä ammattirakentajille.
Vuolukiviset ja keraamiset varaavat tulisijat
Myynnissä kaikilla markkina-alueilla
Varaavien uunien ja sisustuskivien valmistajana tunnetun Tulikivi Oyj:n kasvustrategian painopiste on tulisija-, sauna- ja sisustuskivituotteiden valmistamisessa, tuotekonseptien kehittämisessä sekä markkinoinnissa kuluttajille. Kasvun edistäjinä toimivat bioenergian ja hyvinvoinnin arvostus sekä sisustukseen panostaminen. Toimintaympäristön haasteellisuudesta huolimatta yhtiön kehittämistä on systemaattisesti jatkettu, ja tavoitteena on saavuttaa riittävän laaja asiakaskunta.
Vuosi 2011 käynnistyi myönteisissä merkeissä. Vahvistunut kuluttajaluottamus lisäsi tuotteidemme kysyntää niin kotimaassa kuin ulkomailla. Myös ankarat talvipakkaset sekä energiahinnan jatkuva nousu tukivat tulisijojen kysyntää alkuvuonna.
Eurokriisin myötä kuluttajien luottamus heikkeni voimakkaasti, mikä näkyi Tulikivi-tuotteiden syksyn tilausvirrassa. Voimakkaimmin kysyntä pieneni vientimarkkinoilla.
Tulikiven koko vuoden liikevaihto kehittyi positiivisesti kotimaassa sekä sisustuskivissä että tulisijoissa. Uunivienti ja verhouskivien myynti kehittyivät edellisen vuoden tahtiin. Alihankintaluonteisen verhouskiviliiketoiminnan kysyntä heikkeni voimakkaasti loppusyksystä eurokriisin ja poikkeuksellisen lämpimän syksyn vuoksi. Konsernin liikevaihto kasvoi 5,1 %:ia ja operatiivinen liiketappio oli 0,8 miljoonaa euroa. Tulosta rasittivat lisäksi 1,6 miljoonan euron kertaluonteiset kulut.
Vuonna 2011 merkittävä kasvustrategiaa tu-
keva kehittämishanke oli saunaliiketoiminnan käynnistäminen. Saunaliiketoiminnan käynnistämispäätöstä tukee Tulikiven tunnettu ja alalle hyvin sopiva tuotemerkki. Lisäksi jakelukanavat ja kohderyhmät ovat pitkälti samat yrityksen muiden tuoteryhmien kanssa. Tuoteryhmässä voidaan myös hyödyntää Tulikiven erikoisosaamista raaka-aineiden ja polttotekniikan suhteen.
Keväällä 2011 esitelty sähkökiuasmallisto on herättänyt paljon kiinnostusta kuluttajissa erottuvan ja modernin muotoilunsa ansioista. Vuoden 2011 aikana vahvistettiin Tulikivi-organisaation saunaosaamista rekrytoinnein ja koulutuksella. Jakelu käynnistettiin Tulikivistudioissa ja Tulikivi-pisteissä. Myös Elektroskandia Oy:n ja Onninen Oy:n kanssa solmittiin jakelusopimukset. Käynnistettävälle liiketoiminnalle tyypillisesti panostukset olivat merkittävästi tuottoja suuremmat. Vuodelle 2012 kannattavuus näkymät ovat tältä osin selkeästi paremmat.
Strategiansa mukaisesti Tulikivi päätti kannat-
tavuuden parantamiseksi luopua Kermansaven astialiiketoiminnasta ja rakennuskivien valmistuksesta. Sisustuskivituotanto keskitettiin Espoon tuotantolaitokseen. Lisäksi louhinnan konetöitä ulkoistettiin merkittävästi.
Taivassalon rakennuskiviliiketoiminta myytiin Vientikivi Oy:lle 30.6.2011. Liiketoiminnoista luopumalla Tulikiven on mahdollista lisätä panostuksia strategian mukaiseen kasvuun uusissa tuoteryhmissä ja jakelussa. Astia- ja rakennusliiketoimintojen liikevaihto oli vuonna 2010 yhteensä noin 3 miljoona euroa, ja tulos selvästi tappiollinen. Ydinliiketoimintoihin keskittymisen myötä yhtiön henkilöstömäärä väheni 55 henkilöllä.
Ydinliiketoimintoihin keskittymisen lisäksi yhtiö tavoittelee ensi vuodelle noin kolmen miljoonan euron rakenteellisia säästöjä. Osana tätä hanketta yhtiön henkilökuntaa vähennettiin joulukuun lopussa päättyneissä yt-neuvotteluissa 51 henkilöllä. Kaiken kaikkiaan yhtiön henkilökunta väheni vuoden aikana 106 hengellä. Henkilöstösäästöjen ohella parannamme jakelun kannattavuutta sekä vähennämme muita kiinteitä kuluja.
Astioista ja rakennuskivistä luopumisen johdosta Tulikiven ytimeen jää yhtenäinen tuotteisto tulisijoja, saunatuotteita ja sisustuskiviä. Uudistunut yritysilme kuvastaa myös yrityksen ja sen tuotteiden uudistumista.
Yhtiön uudistuminen ei ole koskettanut pelkästään ulkoista olemusta ja tuotteita. Toiminnan tehokkuuden parantamiseksi Tulikivellä on otettu käyttöön 1.1.2012 uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Hanketta päätettiin siirtää vuonna 2010 vuodella eteenpäin. Lisäajan ansiosta toteutus- ja käyttöönottovaihe ovat sujuneet suunnitelmien mukaan, ja hanke on pysynyt pitkälti alkuperäisessä kustannusarviossa. Toteutettujen sopeutustoimien myötä myös ERP-järjestelmän tehokkuushyödyt saadaan käyttöön.
Suomessa tulisijamarkkina kasvoi vuonna 2011 noin viisi prosenttia saneerauskohteiden lisääntymisen ansiosta. Tulikiven liikevaihto kotimaassa kasvoi vaajat 10 prosenttia, joten yhtiö pystyi lisäämään selkeästi markkinaosuuttaan. Liikevaihdon kasvu saavutettiin uusia Tulikivi-pisteitä avaamalla. Lisäksi kotimaassa uudet Green-tuotteet ovat lisänneet kuluttajien kiinnostusta varaavia uuneja kohtaan.
Vuoden vaihteessa Tulikivellä oli 33 Tulikivistudiota ja 190 Tulikivi-pistettä. Pisteiden määrä kasvoi 60:llä, kun yhteistyö S-ryhmän kanssa käynnistettiin. Uusia jakelupisteitä tuli vuoden aikana kaikkiaan 90. Useat pisteet ovat vasta myyntityön alkutaipaleella, joten ne pystyvät jatkossa lisäämään myyntiään. Tulikivistudioiden rooli on tarjota avaimet käteen -palvelua uudisrakentajille ja muille palvelua haluaville asiakkaille. Tulikivi-pisteet palvelevat saneeraajia, vapaa-ajanrakentajia ja pienempien paikkakuntien rakentajia.
Suomessa varaavien uunien markkinaosuus kokonaismarkkinasta säilyi edellisen vuoden tasolla eli noin 70 prosentissa. Suomessa varaavien uunien asemaa tukee runsas lämmityskäyttö sekä verrattain edullinen hintataso. Varaavien uunien ohella markkinoille on tullut runsaasti ulkomaisten valmistajien kamiinoita ja inserttejä.
Suomen tulisijamarkkinoiden kehittymisen kannalta on kielteistä kansallisen päästönormiston puuttuminen. Useimmista länsimaista poiketen Suomessa ei ole tulisijojen päästönormistoa, mikä mahdollistaa hyvin eritasoisten tulisijojen markkinoinnin ilman kuluttajille annettavaa tarkempaa tietoa. Suomeen normisto saataneen viimeistään 1.8.2013 EU:n rakennustuoteasetuksen tullessa voimaan.
Vientimarkkinoiden kehitys heijasteli selvästi Euroopan talouskriisin vaikutuksia. Tulikiven vienti kasvoi selvästi Ruotsiin ja Baltiaan. Myynnin kasvua oli myös Venäjällä ja Saksassa. Vastaavasti vienti muualle Keski-Eurooppaan ja USA:han laski edellisestä vuodesta. Kokonaisuudessaan uunivienti oli edellisen vuoden tahdissa. Uudet sisustustakat tukivat omalta osaltaan myyntiä.
Lähtökohtaisesti kylmät talvet ja kohonneet energianhinnat ovat lisänneet kuluttajien kiinnostusta tulisijoja kohtaan. Kiinnostusta tulisijahankkeisiin on kuluttajilla runsaasti, mutta talouskriisi on hidastanut kuluttajien päätöksentekoa.
Myynnin kasvusta huolimatta Venäjän markkinakehitys ei ole ollut tyydyttävää suhteessa tehtyihin panostuksiin. Venäjän toimintojen organisaatiota uudistetaan ja myyntiosaamista lisätään.
Ranskassa valtiontukea energiatehokkaille hankinnoille, kuten tulisijoille, jatkettiin. Tukea on laskettu asteittain, eikä sen aleneminen ole dramaattisesti vähentänyt tulisijojen kysyntää. Vuonna 2012 kuluttajat voivat saada tukea energiatehokkaisiin tulisijoihin uudiskohteessa 15 prosenttia ja saneerauskohteessa 26 prosenttia.
Uuniviennissä on pyritty kasvuun paitsi tuomalla uusia tuotteita vanhoihin jakeluteihin myös luomalla uusia jakeluteitä perinteisille tuotteille. Vuonna 2010 vienti käynnistettiin Puolaan ja Sloveniaan. Viime vuonna käynnistettiin vientitoiminta lisäksi Tshekkiin ja Slovakiaan. Uusien markkinoiden luominen varaaville uuneille vie runsaasti aikaa, mutta omakotiasumisen kasvaessa ja kuluttajaenergiahinnan noustessa avautuu markkinoita varaaville tuotteille.
Talouden epävarmuudet heijastuivat verhouskiviliiketoimintaan uuniliiketoimintaa selkeämmin. Alkuvuonna kysyntä verhouskivissä oli hyvä. Etenkin Pohjoismaiden kasvava kysyntä vahvisti tilauskantaa kevään aikana. Talouden epävarmuudet ja erittäin lämmin syksy heikensivät vuolukiviverhoiltujen kamiinoiden myyntiä siinä määrin, että kevään selvä liikevaihdon kasvu kääntyi liikevaihdon laskuksi. Business-to-business -liiketoiminnassa liikevaihdon pieneneminen vauhditti markkinatilanteen lisäksi asiakkaiden pyrkimys vähentää omia varastojaan.
Verhouskivien valmistus on keskitetty Suomussalmen tehtaalle. Tulikiven kilpailuetuja verhouskivissä ovat korkea laatu, luotettavat toimitukset sekä päämarkkina-alueen läheinen sijainti. Olemme pystyneet verkottumaan asiakkaidemme kanssa yhä tehokkaammin, ja pystymme tarjoamaan heille entistä laajempaa palvelua.
Tulisijoihin kohdistuu yhteiskunnan suunnalta kahdenlaisia toiveita. Toisaalta useat valtiot ohjaavat kuluttajia hankkimaan mahdollisimman energiatehokkaita tuotteita, jotta bioenergiaa voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Toisaalta ympäristöviranomaiset pyrkivät vähentämään heikkolaatuisen puunpolton haittoja, pienhiukkasia, omilla säädöksillään. Edelläkävijöitä säädösten tiukkuudessa ovat Saksa ja Itävalta.
EU suhtautuu tulisijoihin myönteisesti. Tukeakseen energiatehokkuutta EU pyrkii EuP-direktiivillään ohjaamaan tulisijojen säädösten kehitystä. Valitettavasti tämä säädöskehityksen aikataulu on viivästynyt. Tulikivi on ollut mukana normien valmistelutyössä. Syntyessään EU-tasoiset säädökset selventäisivät tulisijoille asettavia vaatimuksia eri markkinoilla.
Tuotekehitystä ohjaavat ensisijaisesti asiakas-
tarpeet teknisten markkinavaateiden sijaan. Nämä tarpeet pyritään yhteensovittamaan modulaarisilla tuotteilla, joissa tuotteen teknistä alustaa ja ulkoasua voidaan kehittää erikseen. Sisustustrendien ja tehokkuusominaisuuksien ohella tulisijoissa korostuu tulevaisuudessa integroitavuus taloautomaatiojärjestelmiin. Näitä ominaisuuksia on kehitetty osana Tulikivi Green -tuotteita.
Vuonna 2011 tuotannon ja hankinnan keskeisenä haasteena oli sopeutua verrattain alhaisiin toimitusmääriin. Vuoden aikana vuolukivituotantoa sopeutettiin pääasiassa määräaikaisilla lomautuksilla. Joulukuussa päättyneissä YTneuvotteluissa vuolukivituotannon kapasiteettia sopeutettiin alentuneisiin kysyntänäkymiin. Tuotannosta irtisanottiin 30 henkilöä, mikä vähentää lomautustarvetta ja tehostaa tuotantoa kuluvana vuonna. Samassa yhteydessä siivoustoiminnot ulkoistettiin.
Vuolukivilouhinnan oheistöitä ulkoistettiin vuoden aikana. Toimenpiteillä pystyttiin alentamaan konetöiden kustannuksia. Samalla merkittävästä määrästä vanhentumassa olevaa omaa konekalustoa voidaan luopua. Ulkoistamisen myötä yhtiöllä ei ole tarvetta merkittäviin kalustoinvestointeihin lähivuosina.
Keraamisten uunien tuotannossa tehtiin merkittäviä muutoksia loppuvuoden aikana. Astia-
liiketoiminnasta luopumisen myötä Heinäveden tehtaan layout voitiin suunnitella pelkästään tulisijatuotannon tarpeiden mukaisesti. Samalla osasta tuotantotilasta voitiin luopua ja näin alentaa vuokra- ja käyttökustannuksia.
tiin voimakkaasti vuoden 2011 aikana.
Taivassalon tehdas ja sen rakennuskiviliiketoi minta myytiin kesäkuussa Vientikivi Oy:lle. Tai vassalon tehdas valmisti rakennuskiviä alihan kintana rakennusliikkeille ja toisille kivialan yri tyksille. Toiminta oli tappiollista. Myynnin jäl keen Taivassalon tehtaan keittiötasovalmistus keskitettiin Espoon tehtaalle. Toimenpiteen johdosta Espoon tehdas siirtyi kahteen vuo roon, ja sen kannattavuus parani olennaisesti. Tulikiven strategiana on valmistaa ja markki noida kuluttajakohteisiin sopivia sisustuskiviä. Tärkeimmät tuotteet ovat keittiötasot, laatat, mosaiikit ja pihakivet. Tulikivellä on markkinoi den laajin valikoima marmoreita, kalkkikiviä, komposiitteja, graniitteja ja vuolukiveä. Tulikivi pystyy tarjoamaan vaativiin kohteisiin kattavan tuotevalikoiman ja palvelun.
Päämarkkina-alue on Suomi. Vuolukivilaattoja ja mosaiikkeja myydään myös Tulikiven kan sainvälisen jakeluverkoston kautta. Uudet saunatuotteet tarjoavat Tulikivelle mah dollisuuden tuotteistaa lisää luonnonkivituot teita. Saunatuotteiden myynnin ja markkinoin nin yhteydessä on mahdollisuus laajentaa luon nonkiven käyttöä myös kylpyhuoneisiin. Kiukai den taustat, laatoitukset, suihkunurkkaukset ovat luonnollisia käyttöympäristöjä luonnonki velle. Erityisesti vuolukivi sopii hyvin kylpyhuo nekäyttöön, koska se ei ole märkänäkään liukas. Hyvän lämmönjohtokykynsä ansiosta vuolukivi tuntuu hyvin miellyttävältä ihoa vasten.
Tulikiven liikevaihdosta noin puolet tulee viennistä.
Tulikivi-perheeseen kuuluu reilu 90 maahantuojaa ja jälleenmyyjää sekä noin 240 Tulikivimyyntipistettä Suomen rajojen ulkopuolella. Useat Tulikivi-jälleenmyyjät ovat aloittaneet toimintansa pienenä perheyrityksenä, ja kasvaneet Tulikiven mukana. Esittelemme tässä kolme pitkäaikaista maahantuojaamme. Hervé Gehin toimii Ranskan markkinoilla, August Järvik Baltiassa ja Ron Pihl USA:ssa.
Ranska on Tulikiven suurin vientimaa. Vientiponnistelut maahan aloitettiin vuonna 1991. Nykyinen maahantuojajärjestelmä rakennettiin vuonna 1998. Tiukassa taloustilanteessa kuluttajat ovat harkitsevia ja säästävät. Tästä huolimatta puupolttoiset tulisijat käyvät Ranskassa kaupaksi, koska fossiiliset polttoaineet on korvattava vihreämmällä energialla. Tämä tahtotila on myös Ranskan valtiolla, joka tukee energiatehokkaita hankintoja, kuten tulisijoja. Vuonna 2012 kuluttajat voivat saada tukea energiatehokkaisiin tulisijoihin uudiskohteessa 15 prosenttia ja saneerauskohteessa 26 prosenttia.
Hervé Gehinin ura Tulikivi-uunien parissa alkoi vuonna 1993, jolloin hän omien sanojensa mukaan koki äkkirakastumisen tuotteeseen. Hervé Gehin myy Tulikivi-uuneja kuluttajamyyntinä neljässä omassa myymälässään, mutta myös jälleenmyyjiensä kautta ympäri Ranskaa. Yrityksessä on yhteensä 30 työntekijää, joista viisi kuuluu Hervén perheeseen. Yritys työllistää suoraan 12 uunimestaria, mutta myös jälleenmyyjillä on omat uunimestarinsa.
Tulevaisuudessa tulisijamarkkinat Ranskassa supistuvat, koska ne ovat paisuneet viime vuosina kuin pullataikina. Myös opportunistien määrä on kasvanut. Markkinat ovat pysähdystilassa. Hankalasta taloustilanteesta ja median luomasta synkässä ilmapiiristä johtuen ennustaminen on vaikeaa. Tässä tilan-
teessa on sopeuduttava nopeasti muuttuville markkinoille ja oltava aktiivinen. Toimintaympäristön luotaus, ennakointi, nopeus ja joustavuus ovat avaimia menestykseen myös tulevaisuudessa. Tämä pätee myös tuotekehitykseen. Jos tuotekehitys on liian hidasta, markkinat ajavat ohitse.
Hyvä yhteistyö perustuu tiiviiseen yhteyden pitoon. Suomessa Hervé Gehin käy ainakin kerran vuodessa. Välillä mukana on vain yksi yhteistyökumppani tai sitten matkaan lähdetään laajemmalla yhteistyökumppanien ryhmällä. Suomen matkaa odotetaan aina kovasti, koska se vie myyjät lähemmäksi valmistajaa. Hervén mukaan vastaanotto Juuassa on aina ollut lämmin, ystävällinen ja motivoiva. Jokaiselta Suomen-matkalta on myös jäänyt unohtumattomia muistoja.
Olen tyytyväinen, että olen laittanut itseni likoon sellaisen tuotteen puolesta, johon uskon ja johon voin sitoutua täysin. Tulikivi mahdollistaa sekä minun että yritykseni menestyksen. Nyt, enemmän kuin koskaan, taistelemme tuotteen puolesta, joka pelkästään meidän yrityksessämme työllistää 30 hen-
kilöä. Tästä kiitän Tulikiveä ja toivon, että edelleen kehittämällä ja tuotteiden laatuun panostamalla Tulikivi on tulevaisuudessakin vuolukiviuunien markkinajohtaja, Hervé Gehin toteaa.
"Tulikiveä on hyvä myydä, koska myyntiargumentit
Tulikivi aloitti vientitoiminnan Viroon kaksikymmentä vuotta sitten. Yhtä pitkäaikainen on yhteistyö August Järvikin kans-
sa. Ensivuodet August toimi uunimestarina, mutta viimeiset viisi vuotta ovat vierähtäneet myyntiedustajana. Järvik toi-
mii Tulikivi-jälleenmyyjänä Baltian maissa: Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
Virossa on varaavien uunien perinne, joka on elpynyt viiden viimeisimmän vuoden aikana. Tulisija halutaan sähkölämmityksen oheen, jotta lämmittäminen tulisi edullisemmaksi. Myös kaakeliuunit ovat virolaisille tuttuja, sillä Virossa on aikoinaan ollut kolme kaakeliuunitehdasta. Virossa toimivat kaikki suomalaiset ja ruotsalaiset tulisija-alan yritykset. Tulikivellä on Virossa kaksi Tulikivi-studiota ja niitä pyöritetään kahden jälleenmyyjän voimin. Lisäksi yhteistyötä tehdään parin hirsitalovalmistajan kanssa.
Liettua on kaakeliuunimaa. Siellä Tulikivimyynti aloitettiin uudelleen vuonna 2010. Liettuassa on tällä hetkellä kaksi Tulikivi-studiota ja yksi jälleenmyyjä.
Latviassa paikallemuuratut, ei-tehdasvalmisteiset tulisijat ovat yleisimpiä. Riikassa on yksi Tulikivi-studio ja viisi jälleenmyyjää.
Tulevaisuuteen August Järvik suhtautuu varoen. Hän kuitenkin luottaa siihen, että varaavien uunien kysyntä pysyy hyvänä, vaikka taloustilanne huononisi. Vaikka energian hinta nousisi, Baltiassa riittää metsää polttopuuksi.
Ron Pihl on pitkäaikaisimpia Tulikivimaahantuojiamme Yhdysvalloissa. Ron rakentaa myyntiä Kalliovuorilla. En simmäisen Tulikivi-tulisijan Ron myi vuonna 1991.
Warmstone Fireplaces and Designs -yrityk sessä on seitsemän työntekijää. Kolme osakas ta ovat työskennelleet yhdessä lähes 20 vuot ta. Yrityksessä on suunnittelijoita, uunimesta reita ja toimistopäällikkö. Kaikki tekevät myös myyntityötä. Yhteistyötä tehdään jälleenmyy jien ja myyntiagenttien kanssa. Jälleenmyyjät työskentelevät varsin itsenäisesti. WarmSto neFireplaces and Designs antaa heille suunnit telutukea ja koordinoi lähetykset. Myyntiagen teille yritys tekee suunnittelutyöt ja asentaa tulisijat.
Länsi-Yhdysvalloissa myydään eniten ei-varaa via, kivisiä tulisijoja. Tulisijoja myydään varak kaille, länteen eläkepäiviään viettämään muut taville ihmisille. He rakentavat taloja, joihin voi vat kutsua lapsensa ja lapsenlapsensa kyläile mään. Länsi vetää heitä puoleensa, koska he kaipaavat virkistävää ulkoilmaelämää ja ren nompaa elämäntapaa. Tulikivi sopii tähän asia kassegmenttiin loistavasti. Asiakas pitää vain saada kiinni, ennen kuin he ehtivät tehdä osto päätöstä perinteisemmästä tulisijasta. Tuttu termi "kodin sydän" toimii edelleen mainiosti sen kuvailemiseksi, mitä asiakas Tulikivi-tulisijassa saa: tehokkuutta, mukavuutta ja elämäntavan. Kuluttajaluottamuksen suhteen WarmStone - Fireplaces and Designs -yritys ja Tulikivi ovat samassa veneessä kuin muutkin liiketoiminnat ja yritykset.
Strategiansa mukaisesti Tulikivi Oyj panostaa siihen, että yhtiöllä on hallinnassaan parhaat mahdolliset vuolukivivarannot. Yhtiö on tutkinut vuolukivivarantoja systemaattisesti yli 30 vuoden ajan käyttäen mm. Geologian Tutkimuskeskuksen asiantuntijapalveluita. Tutkimustyön tavoitteena on tutkia tarkemmin nykyisiä vuolukivivarantoja sekä etsiä uusia vuolukivivarantoja.
Tulikivi Oyj:n kivivarojen ja varantojen yhteismäärä on hieman yli 8 milj. m3. Tutkitut esiintymät sijaitsevat Nunnanlahdessa, Kuhmossa, Paltamossa ja Suomussalmella. Voimassaolevia kaivospiirejä on 8 kpl: kaksi Suomussalmella, yksi Kuhmossa, yksi Paltamossa ja neljä Juuassa. Kaivospiirien yhteispinta-alalta on 340 ha. Tällä hetkellä vuolukiveä louhitaan ja tuotteita valmistetaan sekä Nunnanlahdessa että Suomussalmella.
Esiintymätutkimukset vuoden 2011 aikana ovat keskittyneet Nunnanlahteen. Potentiaalisten esiintymien selvitystyöt jatkuvat vuonna 2012.
Maantieteellisesti louhinta rajoittuu pienille alueille verrattuna esimerkiksi avohakkuisiin. Yrityksen kaikista louhoksista yhteensä louhitaan noin 160 000 kuutiometriä vuolukiveä vuosittain. Tästä noin 30 000 kuutiometriä päätyy kolmelle vuolukivitehtaalle. Esiintymien ulkopuolista sivukiveä louhitaan vajaat 100 000 kuutiometriä vuosittain. Myös maata joudutaan ajoittain siirtämään louhosavausten yhteydessä, jotta esiintymään päästään käsiksi. Kun louhos suljetaan, alue saatetaan yleisen turvallisuuden edellyttämään kuntoon ja louhoksen läjitysalue maisemoidaan.
Tulikiven ympäristöstrategian mukaisesti tärkeää on luonnonvarojen säästeliäs käyttö sekä louhinta- ja tuotantoprosessien hallinta. Tulikiven strategisena tavoitteena ovat riittävät raaka-ainevarannot.
Vuolukiven irrottaminen tapahtuu sahaamalla. Irrottaminen ei vaadi kemiallista käsittelyä, eikä louhinnassa käytetä myrkyllisiä kemikaaleja, jotka liukenisivat luontoon. Kiven louhinnassa käytetyt sahat toimivat sähköllä, ja terien voiteluaineena käytetään ainoastaan bioöljyjä kuten rypsi- ja mäntyöljyjä. Irrottamisesta ei myöskään vapaudu luontoon myrkyllisiä aineita, jotka rehevöittäisivät esimerkiksi vesistöjä. Sahoissa ei käytetä jäähdytysvettä lainkaan.
Louhokseen tulevat sade- ja kalliovedet johdetaan pumppaamalla laskeutumisaltaisiin. Juoksuttamisesta otetaan vesinäytteet kolme kertaa vuodesta viranomaisten tutkittavaksi. Saadut arvot ovat aina alittaneet määräykset. Vuolukiven irrottamisessa syntyy jonkin verran vaaratonta vuolukivipölyä, mutta sen kantama on maksimissaan noin 150 metriä. Vuolukivipöly sisältää lähinnä talkkia, magnesiumkarbonaattia sekä kloriittimineraalia. Mikään näistä aineista ei ole vaarallista ihmiselle tai luonnolle. Pölyn leviämistä kuivalla säällä pyritään estämään, mm. kastelulla.
Irrottamisesta syntyvä melu on pääasiassa sahaus- ja koneääntä, josta on määritelty, ettei se saa ylittää 50 desibeliä (vastaa normaalia puhetta). Tulikivellä melurajat ovat rajojen alapuolella. Louhinnassa tehtävät sivukiven räjäytykset toteutetaan muutaman kerran viikossa. Tulikivellä on itsellään ammattitaitoiset ja koulutetut panostajat. Yrityksellä on luvat räjähdysaineiden säilyttämiseen ja käyttöön.
Tulikivi huomioi toiminnassaan aiheutuvat ympäristövaikutukset niin raaka-aineen hankinnassa, tuotannossa kuin lopputuotteissakin. Vuolukiven louhinnassa syntyy ympäristövaikutuksia, joista huolehditaan muun muassa kaivoslain ja ympäristölainsäädännön sekä myönnettyjen toimintalupien velvoittamilla tavoilla. Tulikivellä on louhintaan ympäristölupaviranomaisten myöntämät luvat.
Tulikiven toimintaa ohjaa yhtiön arvomaailma. Yritys noudattaa toiminnassaan lakeja ja säädöksiä. Toimimme vastuullisesti suhteessa sidosryhmiimme, joista tärkeimpiä ovat asiakkaat, henkilöstö, osakkeenomistajat, rahoittajat ja muut yhteistyökumppanit niin Suomessa kuin ulkomailla.
Tulikiven ympäristö- ja turvallisuustyötä kehitetään edelleen standardien ISO 14001 ja OHSAS 18001 mukaisesti. Pääpaino on riskien hallinnassa ja toiminnan kustannustehokkuudessa. Tulikiven toiminnan energiatehokkuutta parannetaan EK:n energiatehokkuuden puitesopimuksen mukaisesti pyrkimällä vastaamaan kansallista energia- ja ilmastostrategiaa noudattaen Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Tulikivi on sitoutunut energiatehokkuussopi-
muksen toimenpideohjelman 2008 – 2016 kirjattuihin toimenpiteisiin. Sopimusjärjestelmän toiminnallisena tavoitteena on yrityksen oman energiankäytön tehostaminen vähintään yhdeksällä prosentilla vuoteen 2016 mennessä, energiatehokkuuden jatkuva parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen. Tulikiven ympäristöjärjestelmän pääpainoalueena on ollut jätehuollon edelleen kehittäminen. Toimipisteissä otetaan käyttöön lajittelujärjestelmä, jonka päämääränä on kaatopaikalle menevien sekajätteiden vähentäminen ja
jätteiden ohjaaminen lähes kokonaan energiaja hyötykäyttöön. Logistiikan tuomaa ympäristökuormaa vähennetään tässäkin tapauksessa
keskittämällä koko konsernin toimipisteiden jätehuollon toiminnot yhdelle toimijalle.
Tulikivi Oyj:n kaikilla toiminnassa olevilla louhoksilla ja Heinäveden tehtaan keramiikkatuotannolla on voimassaolevat ympäristöluvat. Kaivospiireistä uudet luvat haettiin Suomussalmella sijaitsevalle Kivikankaan louhokselle ja tehtaan toiminnalle. Ympäristölupa sai lainvoiman 18.11.2011. Lisäksi on edelleen päivitetty louhosten kaivannaisjäte- ja tarkkailusuunni-
telmia, joiden mukaisesti muun muassa tarkkailua louhostoiminnan ja läjityksen vaikutuksista pohjavesiin lisätään jatkossa.
Jo toimintansa lopettaneen Verikallion louhoksen maisemoiminen ja kasvillistaminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Läjitysalueelle istutettiin puusto ja kasvillistaminen tehtiin kevään 2011 aikana.
Tulikivellä tehdään pitkän tähtäimen tuotekehitystä ympäristöystävällisten tuotteiden kehittämiseksi. Tuotteiden on oltava turvallisia käyttää, ja niiden on kuormitettava ympäristöä mahdollisimman vähän. Tuotteisiin käytettäviä materiaaleja testataan säännöllisesti.
Päämääränämme on tarjota tutkittua tietoa
tuotteidemme valmistuksen ja käytön aikaisista ympäristövaikutuksista. lisäksi haemme rahallista säästöä eko- ja materiaalitehokkuudella. Valmistusketjussa toimittajien materiaalivalinnat ja energiankulutus sekä valitsemamme kuljetusmuodot ovat olennainen osa tuotteen ympäristövaikutuksia.
Tulisijan käyttö sähköä korvaavana lämmitysmuotona vähentää energian tuottamisen CO2 päästöjä. Tulisijan valmistuksen aikainen hiilijalanjälki nollautuu. Jos tulisija korvaa sähkölämmityksen, sen käytön aikana säästetään sähköntuotantoon verrattuna koko sen valmistuksen aikainen hiilijalanjälki hyvinkin lyhyessä ajassa, riippuen takan koosta, valuosien määrästä ja kuljetusmatkan pituudesta. Yleisesti noin 150- 200 tehollista lämmityskertaa säästää sähkölämmitykseen verrattuna yhtä paljon hiiltä kuin koko takan valmistusaikana on kulunut.
Tulikivi-uunit alittavat jo tälläkin hetkellä maailman tiukimmat päästönormit (Itävallan normi). Tuotteiden ja myös toiminnan turvallisuus ja laadukkuus on määritelty yrityksen laatupolitiikassa. Tulikivelle on tulisijavalmistajana myönnetty ISO9001-laatusertifikaatti.
Vuolukiven työstössä ei käytetä, eikä tuotannossa synny ympäristölle vaarallisia aineita. Vuolukiveä on testattu paljon mm. elintarviketestit, kemialliset- ja mineraalitutkimukset on tehty. Tulikiven vuolukivi on hyväksytty elintarvikkeiden kanssa tekemisissä olevaksi aineeksi. Tuotannossa käytetty prosessivedenkierto on täysin suljettu, eikä vesiä lasketa ympäristöön. Tuotannossa syntyvä jäämäkiviaines siirretään louhinnan jäämäkiven kanssa samoille läjitysalueille. Normaali jäte kierrätetään (mm. pahvit ja paperit) normaalin jätehuollon kautta.
Tulikivi-konsernin päätoimiala on kivenjalostusteollisuus. Lisäksi konserni harjoittaa keraamista teollisuutta ja laajamittaisesti palamisen ja lämmönsiirtymisen tutkimusta.
Tulikiven strategia kattaa keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2016. Taloudellisten tavoitteiden mukaan yrityksen orgaaninen kasvutavoite on lähivuosina yli kymmenen prosenttia. Tavoitteena on myös saavuttaa seuraavan viiden vuoden kuluessa 10 prosentin taso liiketuloksessa. Oman pääoman tuottotavoitteena on ylittää 20 prosentin taso.
Tulikiven toiminnalla on vaikutusta useille sidosryhmille: asiakkaille, tavarantoimittajille ja palvelujen tarjoajille, henkilöstölle, sijoittajille, rahoittajille ja julkiselle sektorille. Toiminnan suorat taloudelliset vaikutukset näille eri sidosryhmille muodostuivat seuraavasti vuonna 2011 (2010):
Asiakkaiden tuottama liikevaihto oli 58,8 (55,9) miljoonaa euroa. Liikevaihto koostui asiakkaille myydyistä Tulikivi- ja Kermansavi-uuneista, luonnonkivituotteista ja astioista sekä tuotteisiin liittyvien palvelujen myynnistä. Tavaroiden ja puolivalmisteiden toimittajille maksettiin 12,0 (10,3) miljoonaa euroa ja palvelujen tarjoajille 23,1 (21,8) miljoonaa euroa. Koneista ja laitteista maksettiin 1,2 (1,1) miljoonaa euroa.
Tulikiven oman tuotannon hiilijalanjäljen muodostuminen (laskettu v. 2010)
Hiiliekvivalentti laskettiin vuolukivikiloa kohti ja on 0,612 CO2 eqv kg/kg
Henkilöstön palkkojen ja palkkioiden osuus oli 17,4 (15,7) miljoonaa euroa, ja näitä vastaavat eläkevakuutusmaksut ja muita vakuutusmaksut 4,4 (3,6) miljoonaa euroa. Uudelleenjärjestelyvarauksen vaikutus on mukana luvuissa. Rahoittajille maksettiin korko- ja muita rahoituskuluja nettona 0,7 (0,7) miljoonaa euroa. Osakkeenomistajille maksettiin osinkoa vuodelta 2010 (vuodelta 2009) 0,9 (0,9) miljoonaa euroa.
Kannattavuus- ja keskittämisohjelman mukaisia taloudellisia ja tuotannollisia sopeuttamistoimia toteutettiin kaikissa toimipisteissämme vuoden 2011 aikana. Merkittävimpiä keskittämistoimia olivat Taivassalon tehtaan myynti sekä astialiiketoiminnasta luopuminen Heinävedellä. Vuoden lopulla päätettiin toimintojen sopeuttamisesta kysyntätilanteen mukaisesti.
Konsernin henkilöstöpolitiikan keskeisimpiä asioita ovat olleet yhtiön yksiköiden integraation vahvistaminen sekä oikeantyyppisen osaamisen varmistaminen. Lisäksi henkilökunnan työhyvinvoinnin kehittämiseksi toteutettiin koko henkilöstöä koskien Liiku Kuntoon 2011 -kampanja.
Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän Aikuisopiston kanssa syvennettiin koulutusyhteistyötä lisäämällä ammatillista täsmä koulutusta. Lisäksi yhtiön kaikissa toimipisteissä järjestettiin eritasoisia esimieskoulutuksia erityisesti tuotannon työnjohdolle. Vuoden 2011 toteutettiin lisäksi erityyppisiä työturvallisuuskoulutuksia koko konsernissa. Osana kannattavuus- ja keskittämisohjelmaa toteutettiin vuoden 2011 aikana mittava uuden toiminnanohlöstöä.
jausjärjestelmän käyttöönottoprojekti. Uuden
järjestelmän myötä Tulikiven sisäiset prosessit eri tehtailla ja liiketoiminnoissa yhtenäistyvät. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa yhteistyökumppaniverkoston ja koko toimitusketjun paremman hallinnan.
Tulikiven aloitetoiminnan kehitystyö jatkui edelleen. TOIMI! -nimeä kantava aloitetoiminta toi vuonna 2011 lähes 400 kpl aloitteita. TOIMI! –mallin sisältä löytyvät aloitetoiminnan lisäksi henkilökunnan tuote-ehdotukset sekä
työturvallisuutta kehittävät läheltä piti –ilmoitukset. Tapaturmataajuus on säilynyt verrattain hyvällä tasolla verrattuna muuhun rakennusteollisuuteen. Työturvallisuudessa on ollut erittäin positiivinen kehitys viime vuosina. Tulikiven lean-toimintamallin kehittäminen tehostui edelleen TUPLA –projektien kautta, joissa henkilökunta on aktiivisesti mukana. Kaikki
tuotannon kehitysprojektit viedään suunnitelmallisesti läpi järjestelmän avulla. Tämä jatkuvan kehittämisen malli jalkautettiin myös muihin Tulikiven toimintoihin vuoden 2011aikana tehokkuuden ja asiakaslähtöisen toiminnan varmistamiseksi.
Työterveyshuollon painopistealue on ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Esimiehet seuraavat henkilöstön sairauspoissaoloja ja käyvät 40 tunnin seurantavälein työkuntokeskusteluja työkyvyn arvioimiseksi. Päivittäinen esimiesalaisviestintä ja läheinen yhteistyö työterveyshuollon kanssa korostuvat. Kehityskeskusteluprosessia kehitetään edelleen ja viedään järjes-
telmällisesti eteenpäin koskemaan koko henki-
Yhteisöllisyys
Yhteisöllisyys Tulikivi Oyj:n työelämässä tukee osaamista, työterveyttä ja tuloksellisuutta. Käytännössä tämä yhdistää sujuvasti myös henkilöstöpolitiikan eri painopistealueet toisiinsa.
Henkilöstön vuorovaikutteisuutta ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti; yrityksen kehitystoiminnassa henkilöstön mukana olo varmistetaan mm. lean-toiminnan sekä erilaisten toimikuntien työskentelyn kautta.
Tulikivi Oyj on jäsen useissa järjestöissä ja foorumeissa kuten Rakennusteollisuus ry, Suomen Yrittäjät, Finbio – Suomen Bioenergia –yhdistys, Hiukkasfoorumi, Perheyritysten liitto, Kauppakamari, Finnpro, Työtehoseura, Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus, Sisäilmayhdistys, Suomalaisen Työn Liitto, Kiviteollisuusliitto, Euroroc ja Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY.
Henkilökunnan ikäjakauma 31.12.2011
Henkilökunnan sukupuolijakauma 31.12.2011
Henkilöstö liiketoiminnoittain keskimäärin 2011
Tulikiven pääsponsorointikohde on jo useamman vuoden ajan ollut Suomen Kivikeskuksen näyttelytoiminta. Näyttelytoiminta tukee osaltaan Kivikeskuksen tarkoitusta, joka on kiven tunnettuuden ja käytön lisääminen. Näyttelyt tuovat Juuan Kivikylään vierailijoita ja Tulikivelle myönteistä näkyvyyttä. Tulikivi sponsoroi myös lasten ja nuorten yhteisöllistä harrastetoimintaa omilla tehdaspaikkakunnillaan.
Heinäveden tehtaan tuotantotilat muutettiin vuodenvaihteessa palvelemaan puhtaasti keraamisten tulisijojen valmistamista.
Kermansavi-astioiden tuotanto lopetettiin vuoden 2011 loppuun mennessä kannattamattomana. Astioiden ja tulisijakaakelin valmistuksessa on ollut monia yhteisiä prosesseja, joten tuotantotilojen muuntaminen on pystytty tekemään suhteellisen vähäisin kustannuksin, ja tyhjiksi jääneistä tiloista on voitu luopua.
Uudistusten myötä tuotanto myös tehostuu, kun tuotantolinjat ja varastojärjestelmät on suunniteltu tehtaan lay-outiin entistä virtaviivaisemmin.
Osana Tulikivi-konsernin kannattavuus- ja keskittämisohjelmaa aloitettiin ERP- eli toiminnanohjausjärjestelmän kokonaistoteutus.
kärkenä.
Kyse on liiketoiminnan kehittämisestä ja sitä myötä koko Tulikiven tietoarkkitehtuurin kehittämisestä ja yhtenäistämisestä. Uusi toiminnanohjausjärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2012 alussa. Konsernin ydinprosessit kuvattiin, jonka jälkeen niitä on yhtenäistetty, kehitetty ja automatisoitu eri tehtailla ja liiketoiminnoissa. Kokonaisjärjestelmä toimii pohjana liiketoiminnan prosessien kehittämiselle pitkälle tulevaisuuteen.
ERP-projektin myötä konsernin yhteiset prosessit ja tietojärjestelmät mahdollistavat osaltaan tehokkaan operatiivisen toiminnan, kannattavan kasvun, yhteismitallisen raportoinnin, resurssien allokoinnin ja verkostoitumisen.
Tulikivi Green -tuotteet
Tulikivi lanseerasi vuoden 2010 aikana tulisijan käyttöä tehostavia ja helpottavia
Vuoden 2011 aikana Tulikivi Green -pelletti-, -vesilämmitys- ja -uuninohjausjärjestelmien myynti on päässyt kunnolla vauhtiin. Vesilämmitysjärjestelmän pilottikäyttäjät olivat erittäin tyytyväisiä kokemaansa. Green-tuotteiden avulla kuluttaja voi valita esimerkiksi polttaako tulisijassaan pellettiä vai klapeja. Vesilämmitysjärjestelmällä voi siirtää osan tu-
myynnillisessä myötätuulessa
Green-tuotteita.
lisijan tuottamasta lämmöstä kodin vesilämmitykseen ja näin leikata ostoenergiasta aiheutuvia kuluja. Tulikivi Green -tuotteet ovat kotimaassa myös mainonnan
Vuoden 2011 syksyllä Habitare-messuilla Tulikivi lanseerasi uutuustuotteita.
Heinä-, Ruoko- ja Nukka-takat ovat varaavia tulisijoja, jotka on koristeltu luontoaiheisin siirtokuvin. Keramiikan koristelun ikiaikainen perinne yhdistyy niissä moderniin tekniikkaan. Siirtokuvakoristeluja voidaan toteuttaa myös asiakkaan omista kuva-aiheista kaikkiin Tulikiven sileäpintaisilla kaakeleilla verhoiltuihin tulisijoihin. Keraaminen koristelu kestää erinomaisesti sekä aikaa että kulutusta valmistustekniikkansa ansiosta.
Messuilla myös lanseeratut Suvas-sisustustakat koostuvat linjakkaan jylhistä moduuleista, joiden avulla takan voi suunnitella istumaan saumattomasti tilaan ja sisustukseen. Moduulien ansiosta Suvas-takan rakenteeseen voi lisätä käytännöllisiä yksityiskohtia, kuten halkotilan, penkin ja takkavälineiden säilytyslaatikon, tai sen voi upottaa myös osaksi seinärakennetta.
Alkuvuodesta 2012 Tulikivi lanseerasi myös uudet, muotoilutoimisto Provoken kanssa yhdessä suunnitellut puukiukaat sekä Hiisi-tulisijat, jotka pienestä koostaan huolimatta varaavat tehokkaasti lämpöä. Hiisi on vähäpäästöinen hybriditakka, jonka tulipe-
sässä voidaan polttaa sekä pellettejä että klapeja. Hiisi esiteltiin myös viennissä Veronan tulisijamessuilla helmikuussa. Veronan messuilla esiteltiin myös uudistunut sisustustakkamallisto. Nietta- ja Kaita – sisustustakkaperhe laajeni uusilla tuotteilla, joissa on uusi sivulle avautuva luukku. Sisustustakkojen edistyksellinen polttotekniikka, automaattinen ilmansyöttö sekä uusi luukku lisäävät käytön helppoutta. Takoissa on panostettu selkeään designiin.
Tulikivi on systemaattisesti kerännyt fanijoukkoa facebook-sivuilleen.
Yhtiöllä on laaja joukko faneja kansainvälisillä facebook-sivuilla sekä suomenkielisillä fani-sivuilla. Jäsenet koostuvat loppuasiakkaista, mutta
mukana on myös paljon myyjiä ja asentajia. Facebook on erinomainen ja kahdensuuntainen viestintäkanava. Sen rooli jälkimarkkinoinnissa on myös tärkeä. Kotimaan facebook-sivuilla on mukana kaikki tuoteryhmämme: sauna, sisustus ja tulisijat. Viennin sivusto keskittyy lähinnä tulisijoihin.
puheenjohtaja. Diplomi-insinööri, teollisuusneuvos. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1994, puheenjohtaja vuodesta 2003 ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2009 sekä nimitysvaliokunnan jäsen vuodesta 2006. Muut keskeiset luottamustoimet: Metroauto Group Oy:n hallituksen jäsen, Turvatiimi Oyj:n hallituksen jäsen, Artic Shipping Oy:n hallituksen pj.
Keskeinen työkokemus: Kone AB, toimitusjohtaja 1982-85; Kone Oy, nosturidivisioona, Euroopan aluejohtaja 1985-87; Abloy Oy, toimitusjohtaja 1987- 2008. A-osakkeita 46 343 kappaletta Olli Pohjanvirta (s. 1967)
K-osakkeita 1 460 000 kappaletta A-osakkeita 976 116 kappaletta
Oik. lis., varatuomari, Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2000 ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja vuodesta 2009. Muut keskeiset luottamustoimet: Oral Hammaslääkärit Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja, Keskuskauppakamarin yrityskauppalautakunnan vpj, Turvatiimi Oyj:n hallituksen jäsen, Suomen Kivitutkimussäätiön hallituksen vpj. Keskeinen työkokemus: Enso-Gutzeit Oy: lakiasiainosaston lakimies 1972-1979; Suomen Yhdyspankki Oy 1979-1985: mm. lakiasiainosaston päällikkönä ja finanssi- ja lakiasiain ryh-
män johtajana; Unitas Oy: toimitusjohtaja Markku Rönkkö (s. 1951)
1985-1988; Suomen Teollisuuspankki Oy: toimitusjohtaja 1988-1989; Helsingin Arvopape-Kauppatieteiden maisteri. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2009 ja tarkastusvaliokun-
tusjohtaja 2010-.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: A-osakkeita 9 979 kappaletta nan jäsen vuodesta 2009.
ripörssi: toimitusjohtaja 1989-1997; HEX Oy, Helsingin Arvopaperi- ja johdannaispörssi, selvitysyhtiö: toimitusjohtaja 1998-1999; Helsinki Exchanges Group Ltd Oy: toimitusjohtaja 1999; oma juridisia ja arvopaperimarkkinoita koskevia asiantuntijatehtäviä hoitava toimisto 2000-2002; Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy: Senior Advisor 2002-2009.
Oikeustieteen kandidaatti, kunniaprofessori (International Banking Institute, Pietari). Tuliki-
Muut keskeiset luottamustoimet: PKC Group Oyj:n hallituksen jäsen, Nurminen Logistics Oyj:n hallituksen pj, Matkayhtymä Oy:n hallituksen jäsen, Russian Capital Management Oy:n hallituksen jäsen, International Banking Institute St. Petersburg:n hallituksen jäsen. Keskeinen työkokemus: ETL Law Offices Oy: yhtiökumppani 1993-2006; Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy: Venäjän aluejohtaja 2006- 2009; Russian Capital Management Oy: toimi-
ven hallituksen jäsen vuodesta 2010.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus:
Muut keskeiset luottamustoimet: Altia Oyj:n hallituksen ja tarkastuskomitean jäsen, Digital Foodie Oy:n hallituksen jäsen, Hotel Artos Oy:n hallituksen jäsen, Järvi-Suomen Portti Oy:n hallituksen jäsen, LTK Osuuskunnan hallituksen jäsen, MP-Maustepalvelu Oy:n hallituksen jäsen, Osuuskunta KPY:n hallituksen varapuheenjohtaja, Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiön hallituksen jäsen, Voimatel Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan varajäsen sekä Boardman
Oy:n osakas/partneri. Keskeinen työkokemus: Sivutoiminen KHT-tilintarkastaja 1984 – 2003; IS-Yhtymä Oy talousjohtaja 1977 – 1982, Olvi Oyj: talousjohtaja 1983 – 1985 ja toimitusjohtaja 1985 – 2004; Savon Voima Oyj: toimitusjohtaja 2004 – 2006; Karelia-Upofloor Oy: toimitusjohtaja 2006 - 2007; Järvi-Suomen Portti Oy: toimitusjohtaja 2008 – 2011.
A-osakkeita 14 816 kappaletta
Diplomi-insinööri. Tulikiven hallituksen jäsen vuodesta 2011.
Muut keskeiset luottamustoimet: Finnsecurity ry, hallituksen jäsen ja yritysjaoston pj. Teknologiateollisuus, Lukko ja helat -toimialaryhmän pj. Keskeinen työkokemus: Abloy Oy: tuotantoinsinööri 1995-1996, projektipäällikkö 1996- 1997, valmistuspäällikkö 1997-2000, vientipäällikkö 2000-2003, Manager of Baltic Ope-
rations (Tallinna, Viro) 2003-2004; Assa Abloy Asia Pacific: Business Unit Director (Shanghai, Kiina) 2004-2005; Abloy Oy: kotimaan myyntiyksikön johtaja 2006-2010, Rakennuslukitusliiketoimintayksikön johtaja 2011-.
A-osakkeita 6 229 kappaletta
Maarit Toivanen-Koivisto (s. 1954)
Ekonomi, PD., vuorineuvos, Onvest Oy:n toimitusjohtaja. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2007.
Muut keskeiset luottamustoimet: Onninen Oy:n, Onvest Oy:n ja Are Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Itella Oyj:n hallituksen jäsen, Keskuskauppakamarin hallituksen varapuheenjohtaja ja valtuuskunnan jäsen, Helsingin seudun kauppakamarin hallituksen varapuheenjohtaja, Nordean neuvottelukunnan jäsen, Vantaan kaupungin elinkeinoneuvottelukunnan jäsen, Liikesivistysrahaston hallituksen ja työvaliokunnan jäsen, Suomen kulttuurirahaston hallituksen ja johtokunnan jäsen.
Keskeiset työtehtävät: Onninen Oy: 1978- 1980 osto- ja myyntitehtävät, Elektro-Sähkö Oy: myymäläpäällikkö 1980-1984; Onninen Oy: ostaja, tuotepäällikkö, ostopäällikkö, laatupäällikkö 1984 -1998; Onvest Oy: kehityspäällikkö, rahoituspäällikkö, rahoitusjohtaja 1997- 2001, toimitusjohtaja 2001 –.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus:
A-osakkeita 70 997 kappaletta
Oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden kandidaatti. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, toimitusjohtaja kesäkuusta 2007 lähtien. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.
Luottamustoimet: Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, Stone Pole Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi U.S. Inc.,: Vice President, 1997-2001; Tulikivi Oyj: tulisijaliiketoiminnan markkinointijohtaja 2002–2007, toimitusjohtaja 2007-.
K-osakkeita 2 957 000 kappaletta A-osakkeita 63 953 kappaletta
Tulikivi Oyj:n hallitus vasemmalta oikealle:
Matti Virtaala, Juhani Erma, Olli Pohjanvirta, Markku Rönkkö, Pasi Saarinen, Maarit Toivanen-Koivisto ja Heikki Vauhkonen.
Johtoryhmän jäsenet vasemmalta oikealle: Heikki Vauhkonen, Michel Mercier, Ismo Mäkeläinen, Martti Purtola, Juha Sivonen, Jouko Toivanen, Anu Vauhkonen ja Risto Vidgren
Oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden kandidaatti. Toimitusjohtaja kesäkuusta 2007 lähtien. Johtoryhmän jä sen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.
Keskeinen vastuualue: Konsernin johtovastuu.
Luottamustoimet: Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, Stone Pole Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Keskeinen työkokemus: Tulikivi U.S. Inc.,: Vice President, 1997-2001; Tulikivi Oyj: tulisijaliiketoiminnan markkinoin tijohtaja 2002–2007, toimitusjohtaja 2007-.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: K-osakkeita 2 957 000 kappaletta A-osakkeita 63 953 kappaletta
Diplomi-insinööri (ISARA, Ranska). Vientijohtaja. Johto ryhmän jäsen vuodesta 2011. Tulikiven palveluksessa vuo desta 1997.
Keskeinen vastuualue: Tulikiven vientimaiden myynnin joh taminen
Luottamustoimet: Ei luottamustoimia.
Keskeinen työkokemus: Rhône-Poulenc Pepro: Myyntie dustaja 1990-1993; Rhône-Poulenc Ceres: talous- ja lo gistiikkapäällikkö 1993-1994, vientipäällikkö 1994-1997; Tulikivi Oyj: vientipäällikkö Ranska ja Benelux 1997-2002, Area Manager Middle Europe 2002-2006, Export Mana ger 2006-2009, vientijohtaja 2009-.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: A-osakkeita 1 000 kappaletta
Rakennusmestari. Tuotanto- ja hankintajohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009. Tulikiven tytäryhtiön Kivian Oy:n palveluksessa vuodesta 1999. Tulikiven palveluksessa vuodesta 2007. Keskeinen vastuualue: Tuotannon ja hankinnan kokonaisvastuu konsernissa.
Luottamustoimet: Ei luottamustoimia.
Keskeinen työkokemus: Rakennustekniset työt Kostamuksessa ja Helsingissä 1980-1985, Nurmeksen kaupunki: suunnittelurakennusmestari 1987; Teollisuuden Voima Oy/Posiva Oy: vastaava mestari 1987-1990; Rakennusliike Mustonen Ky: vastaava mestari 1990-1991; Kainuun Ympäristökeskus: työmaapäällikkö 1991; Kuhmon Lämpö Oy: vastaava mestari/ rakennustöiden valvoja 1991-1992; Posiva Oy: kenttäpäällikkö 1993-1998; Kivia Oy: tuotantopäällikkö 1999-2004/myyntipäällikkö tuotannon ohessa 2002-2004; Kivia Oy/Tulikivi Oyj: tehtaan päällikkö Kuhmossa ja Suomussalmella 2005-2007, Tulikivi Oyj: vuolukivituotannon päällikkö 2007-2008, tulisijatuotannon päällikkö 2008-2009, tuotantojohtaja 2009- 2010, tuotanto- ja hankintajohtaja 2010-.
A-osakkeita 1 000 kappaletta
Diplomi-insinööri. Johtaja, saunat ja sisustustakat. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2011. Tulikiven palveluksessa v. 1999-2006 sekä 2008 - Keskeinen vastuualue: saunaliiketoiminnan johtaminen ja kehittäminen.
Luottamustoimet: ei luottamustoimia
Keskeinen työkokemus: Enerpac Oy: myyntiinsinööri1992-1996; Halton Oy: tuotekehitysinsinööri 1996-1999; Kiantastone Oy: markkinointipäällikkö 1999-2002; Tulikivi Oyj: tuotepäällikkö 2003-2006; Kesla Oyj: myyntipäällikkö 2006-2008; Tulikivi Oyj: tuotepäällikkö 2008- 2009, liiketoiminnan kehittämispäällikkö 2009- 2011, johtaja, saunat ja sisustustakat 2011-.
Rakennusinsinööri. Johtaja, varaavat uunit ja kotimaan myynti. Johtoryhmän jäsen vuodesta 1987. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1987. Keskeinen vastuualue: Kotimaan myynnin ja varaavien uunien johtaminen ja kehittäminen. Luottamustoimet: Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Keskeinen työkokemus: Suomen Vuolukivi Oy: kehitysinsinööri 1987-1988, myynti-insinööri 1988-1989, tuotantopäällikkö 1989-1990; The New Alberene Stone Co Virginia USA: Project Manager 1991, President 1992; Tulikivi Oy: tuotantopäällikkö 1993-1996; Exel Oy: tuotepäällikkö 1997; Tulikivi Oyj: markkinointipäällikkö 1998-1999, tulosyksikön johtaja 2000- 2001, toimitusjohtaja 2001-2007, Tulisijat-liiketoiminnan johtaja 2007-2009, myyntijohtaja 2009-2011, johtaja, varaavat uunit ja kotimaan myynti 2011-.
K-osakkeita 100 000 kappaletta A-osakkeita 1 000 kappaletta
Tekniikan tohtori, diplomi-insinööri. Johtaja, verhous- ja sisustuskivet. Johtoryhmän jäsen vuodesta 1995. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1993.
Keskeinen vastuualue: Tulikiven verhous- ja sisustuskivet -liiketoimintojen johtaminen. Luottamustoimet: Kiviteollisuusliiton hallituksen jäsen.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: laskentapäällikkö 1995-1997; Tulikivi Oyj: talouspäällikkö 1997-1999; Tulikivi-konserni: johtaja, operatiivinen laskenta ja ohjausjärjestelmät, 1999- 2001, talousjohtaja 2001- 2007, luonnonkivituotteet-liiketoiminnan johtaja 2003-2011, johtaja, verhous- ja sisustuskivet 2011-.
A-osakkeita 1 250 kappaletta
Filosofian maisteri, VJD (Viestinnän johtamiskoulutus, Markkinointi-instituutti). Viestintä- ja markkinointijohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997. Keskeinen vastuualue: Konsernin viestintä, markkinointi ja brändijohtaminen.
Luottamustoimet: Perheyritysten liiton yhteiskuntapoliittisen työryhmän jäsen.
Keskeinen työkokemus: Wärtsilä Diesel Oy: tiedottaja 1995-1997; Tulikivi Oyj: tiedottaja 1998; Tulikivi U.S., Inc.: Pr and Communications Manager 1998 – 2001; Tulikivi Oyj: viestintäjohtaja 2001 -2011, viestintä- ja markkinointijohtaja 2011-.
K-osakkeita 500 kappaletta A-osakkeita 500 kappaletta
KTM. Talousjohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2011. Tulikiven palveluksessa vuodesta 2011. Keskeinen vastuualue: Tulikiven talous-, IT- ja henkilöstöhallinnon johtaminen.
Keskeiset luottamustoimet: Ei luottamustoimia. Keskeinen työkokemus: Konecranes Oyj: Business Controller 1995-1997; Huhtamäki Oyj Leaf: Business Controller, projektipäällikkö 1997-1999; Nokia Oyj, Nokia Networks: Business Controller 1999-2003; OOO Veho: talous- ja hallintojohtaja 2003-2005; Itella Oyj, Itella Logistics: talousjohtaja 2005-2009; OOO National Logistics Company: kehitysjohtaja 2009-2011; Tulikivi Oyj: talousjohtaja 2011 -.
Ei omistuksia
Tulikivi Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden hallinto perustuu lakiin, yhtiöjärjestykseen ja 1.10.2010 voimaan tulleeseen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu hallinnointikoodin suosituksen 54 ja AML 2 luvun 6 §:n 3 momentin mukaisesti. Selvitys julkaistaan erillisenä hallituksen toimintakertomuksesta ja on luettavissa yhtiön internet-sivuilla ja vuosikertomuksessa.
Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Internet-sivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Tulikivi Oyj poikkeaa hallinnointikoodin suosituksesta 22, jonka mukaan Hallitus valitsee keskuudestaan valiokunnan jäsenet ja valiokunnan puheenjohtajan. Nimitysvaliokuntaan kuuluu kolme jäsentä. Nimitysvaliokunnan kaksi jäsentä voidaan valita hallituksen ulkopuolisista
henkilöistä. Poikkeaminen hallinnointikoodin suosituksesta perustuu siihen, että yhtiön omistusrakenne ja kehitysvaihe huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista pyrkiä sellaiseen nimitysvaliokunnan kokoonpanoon, jossa saadaan omistajakunnan näkemys suoraan hallituksen ulkopuolelta. Samalla varmistetaan tarpeeksi laaja kontaktipinta, jonka kautta sopivia ehdokkaita hallitukseen voidaan hakea.
Tulikivi Oyj laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset kansainvälisten EU:n hyväksymien IFRS-standardien mukaisesti. Konserni
noudattaa tiedottamisessa arvopaperimarkkinalakia, soveltuvia Finanssivalvonnan asettamia
standardeja ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä. Toimintakertomus ja emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti.
Tulikivi-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tulikivi
Oyj, sen Saksassa sijaitseva kiinteä toimipaikka Tulikivi Oyj Niederlassung Deutschland, sekä tytäryhtiöt Kivia Oy, AWL-Marmori Oy, Tulikivi U.S. Inc. (USA) ja OOO Tulikivi (Venäjä). Konserniin kuuluu lisäksi The New Alberene Stone Co Inc. (USA), jolla ei tällä hetkellä ole liiketoimintaa. Konsernin osakkuusyhtiöitä ovat Stone Pole Oy, Leppävirran Matkailukeskus Oy (18.11.2011 saakka) ja Rakentamisen MALL Oy. Tulikivi-konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat yhtiökokouksen valitsema hallitus, hallituksen valiokunnat sekä toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan apuna toimiva johtoryhmä.
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Konsernin emoyhtiön hallitus päättää tytäryhtiöiden hallitusten kokoonpanoista.
Tulikivi Oyj:n 14. huhtikuuta 2011 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin seitsemän jäsentä.
• Olli Pohjanvirta, s. 1967. Oikeustieteen kandidaatti. Russian Capital Management Oy:n toimitusjohtaja. Hallituksen jäsenyys useissa yrityksissä.
• Markku Rönkkö, s. 1951. Kauppatieteiden maisteri. Järvi-Suomen Portti Oy:n toimitusjohtaja. Hallituksen jäsenyys useissa yrityksissä.
Yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Juhani Erma, Olli Pohjanvirta, Markku Rönkkö, Pasi Saarinen, Maarit Toivanen-Koivisto ja Matti Virtaala. Merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Juhani Erma, Olli Pohjanvirta, Markku Rönkkö, Pasi Saarinen ja Maarit Toivanen-Koivisto. Ajalla 1.1.-14.4.2011 hallituksen jäsenenä toi-
mivat piispa Ambrosius, Juhani Erma, Olli Pohjanvirta, Markku Rönkkö, Maarit Toivanen-Koivisto, Heikki Vauhkonen ja Matti Virtaala.
Hallituksen tehtävänä on osakeyhtiölain mukaan huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa, nimittää
ja erottaa toimitusjohtajan, hyväksyy yhtiön strategiset tavoitteet, budjetin, investointien kokonaismäärän ja niiden jakautumisen sekä käytettävät palkkiojärjestelmät, päättää laaja-
kantoisista sopimuksista ja riskienhallinnan periaatteista sekä varmistaa johtamisjärjestelmän toiminnan, vahvistaa yhtiön vision ja toiminnassa noudatettavat arvot sekä organisaatiomallin, hyväksyy ja julkistaa osavuosikatsaukset, vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen sekä määrittelee yhtiön osinkopolitiikan ja kutsuu koolle yhtiökokouksen. Hallituksen tehtävänä on edistää yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien etua.
Hallitus kokoontui vuonna 2011 16 kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli keskimäärin 98,2 prosenttia. Kunkin jäsenen osallistuminen kokoukseen ilmenee alempana olevasta taulukosta.
Tulikivi Oyj:n hallituksella on kaksi valiokuntaa, nimitysvaliokunta ja tarkastusvaliokunta. Hallitus valitsee valiokuntien jäsenet ja valiokuntien puheenjohtajat.
Nimitysvaliokuntaan kuuluu kolme jäsentä. Vuonna 2011 valiokuntaan kuuluivat Reijo Vauhkonen puheenjohtajana sekä piispa Ambrosius ja Matti Virtaala jäseninä. Nimitysvaliokunnan kaksi jäsentä voidaan valita hallituksen ulkopuolisista henkilöistä. Perustelut poikkeamiselle hallinnointikoodin suosituksesta on esitetty tämän hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen alussa. Nimitysvaliokunnan tehtäviin kuuluvat hallituksen jäsenten valinnan valmistelu yhtiökokoukselle tehtävää ehdotusta varten, hallituksen jäsenten palkitsemisasioiden valmistelu ja hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaiden etsiminen. Nimitysvaliokunta on kokoontunut 2 kertaa vuonna 2011. Valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli keskimäärin 100 prosenttia. Nimitysvaliokunnan jäsenten henkilötiedot: • Reijo Vauhkonen, s. 1939. Puheenjohtaja. Rakennusinsinööri. Teollisuusneuvos.
Tarkastusvaliokuntaan kuuluu kolme jäsentä, jotka hallitus nimeää keskuudestaan. Vuonna 2011 valiokuntaan kuuluivat Juhani Erma puheenjohtajana, sekä Markku Rönkkö ja Matti Virtaala. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa ja tehostaa hallituksen työskentelyä yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden käsittelyssä sekä huolehtia yhteydenpidosta tilintarkastajiin. Tarkastusvaliokunta on kokoontunut 4 kertaa vuonna 2011. Valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli keskimäärin 91,7 prosenttia.
Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja on Heikki Vauhkonen. Toimitusjohtajan tehtävänä osakeyhtiölain mukaan on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että
yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toimiin, jotka yhtiön toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, mikäli hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa on hallitukselle niin pian kuin mahdollista annettava toimenpiteestä tieto. Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta toiminnasta, budjetin toteutumisesta, Tulikivi-konsernin tuloksesta ja alaistensa toiminnasta.
Operatiivisen toiminnan johtamisessa ja suunnittelussa toimitusjohtajaa on avustanut johtoryhmä, jonka jäseniä ovat toimitusjohtajan lisäksi vientijohtaja Michel Mercier, tuotantojohtaja Ismo Mäkeläinen, sauna-liiketoiminnan johtaja Martti Purtola, myyntijohtaja Juha Sivonen, luonnonkivituotteet-liiketoiminnan ja verhouskivituoteryhmän johtaja Jouko Toivanen, viestintäjohtaja Anu Vauhkonen ja talousjohtaja Risto Vidgren. Johtoryhmä kokoontui vuonna 2011 11 kertaa.
| 1.1.-31.12.2011 | hallitus | tarkastus- valiokunta |
nimitys- valiokunta |
|---|---|---|---|
| Matti Virtaala | 16/16 | 4/4 | 2/2 |
| Heikki Vauhkonen | 16/16 | ||
| Juhani Erma | 16/16 | 4/4 | |
| Olli Pohjanvirta | 15/16 | ||
| Markku Rönkkö | 15/16 | 3/4 | |
| Pasi saarinen (14.4. alkaen) | 11/12 | ||
| Maarit Toivanen-Koivisto | 16/16 | ||
| Piispa Ambrosius (hallituksen | |||
| jäsen 14.4. saakka) | 4/4 | 2/2 | |
| Reijo Vauhkonen | 2/2 |
Tulikivellä on kolme tuoteryhmää: Tulisijat, Sauna ja Sisustus. Tulikivi ja sen asiakkaat arvostavat hyvinvointia, sisustamista ja bioenergian hyötyjä.
Kaivostoiminnan harjoittaminen edellyttää kaivospiirin muodostamista sekä ympäristölupaa. Myös keramiikkatuotanto edellyttää ympäristölupaa. Kaivostoimintaa säännellään kaivoslaissa ja ympäristölainsäädännössä. Louhinnasta vastaava johtaja vastaa siitä, että kaivostoiminnan luvat ovat voimassa ja ajan tasalla. Ympäristöstrategian tavoitteena Tulikivellä on ympäristötyön järjestelmällinen eteneminen määritellyillä osa-alueilla. Ympäristötyön päämäärä on luonnonvarojen säästeliäs käyttö sekä prosessien ja tuotteiden hallinta niin, että ne kuormittavat mahdollisimman vähän ympäristöä. Konserni noudattaa toimintaansa liittyvää ympäristölainsäädäntöä ja normeja sekä tekee toimin-
nassaan jatkuvan parantamisen kautta ennakoivaa ympäristötyötä. Konsernissa tunnistetaan ja tunnetaan oma vastuu ympäristötoimijana.
Konsernin toiminta suunnitellaan ja toiminnan tehokkuus varmistetaan vuosittain toteutettavassa strategiasuunnitteluprosessissa ja budjetointiprosessissa. Suunnitelmien toteumista ja toimintaympäristön kehitystä seurataan kuukausiraportoinnin, osavuosikatsausraportoinnin ja tilinpäätösraportoinnin yhteydessä.
Riskianalyysi ja riskienhallinta ovat Tulikivi-konsernissa osa vuosittain toteutettavaa strategista suunnitteluprosessia ja operatiivista toimintaa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena konsernissa on varmistaa, että toiminta on tehokasta ja tuloksellista, informaatio luotettavaa ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan.
Organisaation ja toimenkuvien mukaisesti valtaa ja vastuuta delegoidaan budjettivastuullisille ja linjaorganisaation vastuuhenkilöille. Toiminnan lakien ja säädösten mukaisuus varmistetaan toimintokäsikirjan ja muun sisäisen ohjeistuksen kautta.
| Vastuunjako | Valvontatoiminnot |
|---|---|
| Hallitus | - sisäisen valvonnan toimintaperiaatteiden määrittely - vastuu valvonnan toimivuuden seurannasta - hyväksyy riskienhallintaperiaatteet - tilintarkastajien raporttien käsittely - kannustinjärjestelmän määrittäminen |
| Tarkastusvaliokunta | - sisäisen valvonnan tehokkuuden arviointi - raportointiin liittyen asioiden käsittely - yhteydenpito tilintarkastajiin |
| Toimitusjohtaja johtoryhmän avustamana |
- sisäisen valvonnan osatekijöiden olemassaolon ja toimivuuden valvonta - valvoo, että toiminta on asetettujen arvojen mukaista - muokkaa toimintaperiaatteet ja -politiikat - vastaa resurssien tarkoituksenmukaisesta ja tehokkaasta käy töstä - valvontamekanismien (hyväksymisperiaatteet, täsmäytykset ja raportointi) määrittäminen - määrittää riskienhallinnan toimintatavat ja riskienhallintakeinot |
| Johtoryhmän jäsen, toimialansa mukaan: viestintä, kotimaan uunimyynti, vienti, luonnonkivi ja verhouskivet, saunaliiketoiminta, tuotanto ja talous |
- antavat oman vastuualueensa osalta vastuun yksityiskohtai sempien valvontatoimien käyttöönotosta henkilöille, jotka ovat vastuussa eri toiminnoista. Vastuu sisäisen valvonnan toimi vuudesta omalla vastuualueella - omalle vastuualueelle kuuluvien riskien hallinta |
| Talousjohtaja | - sisäinen laskenta: tulosten seuranta ja analysointi |
| Rahoitusjohtaja | - ulkoinen laskenta ja raportointi |
| Tilintarkastaja | - lakisääteinen tilintarkastus - laajennettu tarkastus hallituksen tai tarkastusvaliokunnan toimek siannosta - raportointi tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle |
Vuoden 2011 aikana kehitettiin toimintaprosesseja toimintojen tehostamiseksi ja sisäisen valvonnan kontrollimekanismien parantamiseksi. Uusi toiminnanohjausjärjestelmä otettiin käyttöön 2.1.2012.
Uuden järjestelmän myötä Tulikiven sisäiset prosessit eri tehtailla ja liiketoiminnoissa yhtenäistyvät. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa yhteistyökumppaniverkoston ja koko toimitusketjun paremman hallinnan.
Vuonna 2012 on painopisteenä uuden tietojärjestelmän tehokas käyttöönotto kaikilla keskeisillä osa-alueilla. Samalla raportointiprosessit
täsmentyvät. Sisäiseen valvontaan liittyvien kontrollimekanismien toimivuus varmistetaan. Sisäistä valvontaa tekevät organisaation eri tahojen lisäksi tilintarkastajat laajennettuna tarkastuksena erikseen sovittujen kohteiden osalta. Vuonna 2011 tilintarkastajat tekivät laajennettua tarkastusta vaihto-omaisuuden raportointiin liittyen. Konsernissa ei ole konsernin koko ja toiminnan luonne huomioiden katsottu tarpeelliseksi nimittää sisäistä tarkastajaa. Hallitus voi halutessaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa haluamillaan osa-alueilla.
Riskienhallinta on osa yhtiön valvontajärjestel-
mää. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti osana normaalia liiketoimintaa.
Riskienhallinnan avulla varmistetaan, että Tulikivi-konsernin liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunniste-taan ja niitä hallitaan mahdollisimman tehokkaasti siten, että konsernin strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Tavoitteille on määritetty riskirajat. Riskirajojen ylittyminen tai poikkeamat toimintasuunnitelmissa edellyttävät, että vastuuhenkilö ryhtyy tehostetusti riskienhallintakeinojen käyttämiseen. Taloudellisten riskirajojen ylittyminen tulee esille jatkuvan raportoinnin yhteydessä.
liittyvä sisäinen valvonta ja riskien-
hallinta
Raportointijärjestelmän mukaisesti toimitus-
Riskianalyysi ja riskien järjestäminen merkittävyyden mukaan - riskien nimeäminen konsernitasolla ja vastuualueittain - riskien vaikuttavuuden ja todennäköisyyden arviointi - määritellään riskirajat asetetuille tavoitteille - määritellään kontrollipisteet - raportointiin liittyvien riskien kartoitus Riskienhallinta - riskien hallintatoimenpiteiden määrittely - vastuuhenkilöiden nimeäminen toimenpiteille - toteutuksen aikajänteestä sopiminen - toimenpiteiden toteuttamisen seurantatavan määrittely Riskienhallintaprosessin valvonta - vastuuhenkilöt raportoivat toimitusjohtajalle riskien toteutumisesta, tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tehokkuudesta - riskiarvioinnit kontrollien osalta Riskienhallintaprosessin jatkuvuus - kuluvan kauden toimenpiteet ja toimintaympäristö ja sen ennustettavissa olevat muutokset vaikuttaa seuraavan kauden suunnitelmiin ja riskienhallintatoimenpiteisiin - riskienkartoitukseen kerätään taustamateriaalia osana jatkuvaa toimintaa.
sisällön.
tijärjestelmän mukaisesti.
Konsernin raportoinnista vastaa emoyhtiön talousjohtaja. Kotimaisten yhtiöiden kirjanpito ja konsernilaskenta tehdään emoyhtiön talousosastolla. Ulkomaisten tytäryhtiöiden kirjanpito ja raportointi hoidetaan paikallisissa ulkopuolisissa, riittävää asiantuntemusta omaavissa tilitoimistoissa tai muutoin ulkopuolisia asiantuntijoita hyödyntäen. Emoyhtiön tilintarkastajat vertaavat Venäjän tytäryhtiön venäläisen raportoinnin ja emoyhtiöön konsernitilinpäätöstä varten toimitettavan taloudellisen raportoinnin
Raportoinnin oikeellisuus varmistetaan talousraportoinnin ohjeistuksella, henkilöstön ammattitaidon ylläpidolla, tietojärjestelmien luotettavuudella, normaaleilla valvontamekanis-
johtaja raportoi hallitukselle kuukausittain konsernin ja liiketoimintayksikköjen toiminnasta sekä tuloksesta ja poikkeamista budjettiin ja tarkennettuihin ennusteisiin nähden (kuukausiraportti), neljännesvuosittain osavuosikatsaukseen/vuositilinpäätökseen perustuvasta operatiivisesta tuloksesta ja muutoin välittömästi olennaisista muutoksista toimintaympäristössä. Vastuuhenkilöt raportoivat sisäisen raportoinmeilla ja laajennetun tarkastuksen avulla. Raporttien poikkeamat budjetista ja toimintasuunnitelmista ohjaavat analysoimaan tilannetta tarkemmin ja etsimään poikkeamien syyt. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta valvoo talousjohtaja ja tilintarkastus sekä aika ajoin toteutet-tava tietojärjestelmätarkastus. Toiminnan lakien ja sääntöjenmukaisuus pyritään varmistamaan käyttämällä ulkopuolisten asiantuntijoiden osaamista ja palveluita.
Yhtiöllä on taloudellisen raportointijärjestelmän toimivuuden varmistava ohjeistus, jota organisaation on noudatettava. Organisaation osaaminen varmistetaan tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa. Tilinpäätöksen valmistelukokouksissa käydään läpi laskentaperiaatteiden ja lainsäädännön muutoksia ja aikataulutukset.
Tarkastusvaliokunta arvioi taloudellisen raportointijärjestelmän toimivuutta mm tulosennusteiden toteuma-analyysien perusteella sekä raportoinnin virheettömyysarvioinnin avulla neljännesvuosittain. Arviointiin kuuluu myös väärinkäytöksiin ja lainvastaiseen toimintaan liittyvien riskien läpikäyminen. Tilintarkastus tarkastaa poikkeamaraportoinnin sisällön laajennetun tarkastuksen yhteydessä. Johtoryhmän jäsenet seuraavat kuukausittain tulosraportoinnin oikeellisuutta ja arvioivat vastuualueidensa tulospoikkeamien syyt.
Raportointia ja laskentaperiaatteita koskevasta ohjeistuksesta tiedotetaan kaikille talousasioista vas-taaville henkilöille ja kaikille muille, jotka tuottavat tietoa ja tarkastustuloksia talouden järjestelmään. Toimitusjohtaja raportoi tarkastusvaliokunnalle sisäisen valvonnan, ml raportoinnin oikeellisuus, alueella havaituista puutteista. Tilintarkastuksen ja laajennetun tarkastuksen raportit sekä vastuuhenkilöiden antamat selvitykset raportteihin käsitellään tarkastusvaliokunnan kokouksissa. Tarkastusvalio-
kunta raportoi hallitukselle tekemistään havainnoista sekä organisaatiolle antamistaan ohjeista ja suosituksista.
Konsernin viestinnästä vastaa viestintäjohtaja. Konsernissa on viestinnän toimintaohjeet (Information Policy), joka kattaa toimintaohjeet sisäiselle viestinnälle, ulkoiselle viestinnälle ja kriisiviestinnälle. Lisäksi on määritelty näihin liittyen puheoikeuden omaavat henkilöt. Pörssitiedottamiseen liittyvien säännösten noudattamisesta vastaa talousjohtaja.
Sisäisen valvonnan tehokkuutta arvioidaan säännöllisesti johtamis- ja ohjaustoimien yhteydessä ja erikseen tarkastusraporttien valmistuttua. Taloudellisen raportoinnin osalta vertailut toteuman ja tavoitteen välillä, erilaiset täsmäytykset ja toiminnallisten raporttien säännönmukaisuuden valvonta ovat jatkuvasti toteuttavia seurantatoimenpiteitä.
Suunnittelu- ja seurantakokoukset sisältyvät hallituksen vuosisuunnitelmaan. Tietojärjestelmät ovat pääpiirteissään vakiintuneita. Ulkopuolinen asiantuntija arvioi niiden luotettavuutta säännöllisesti.
Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.
35
Hallituksen jäsenten palkkioista päättää Tulikivi Oyj:n varsinainen yhtiökokous.
Hallituksen jäsenen vuosipalkkio oli 14.4.2011 lähtien 18 000 euroa (jota edeltävältä ajalta vuosipalkkio oli vastaavasti 15 600 euroa), josta 60 prosenttia suoritettiin rahana ja 40 prosenttia Tulikivi Oyj:n A-osakkeina. Kukin hallituksen jäsen sai näin 6 229 A-osaketta. Osakkeet ostettiin pörssistä. Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa näin saamiaan osakkeita ennen kuin hallituksen jäsenyys on päättynyt, ellei hallitus myönnä tapauskohtaisesti luovuttamiseen lupaa etukäteen. Lisäksi suoritettiin hallituksen puheenjohtajalle 6 500 (6 240) euron ja sihteerinä toimivalle hallituksen jäsenelle 1 400 (1 224) euron suuruiset kuukausipalkkiot. Hallituksen valiokuntien jäsenille maksettiin kokouspalkkiota 330 (300) euroa kokousta kohden. Hallituksen jäsenille ei suoritettu muuhun kuin hallitus- tai valiokuntatyöhön liittyviä palkkioita vuonna 2011.
Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta ja kannustinjärjestelmän määrittelemästä vuosittaisesta tulospalkkiosta (muuttuva osa) ja osakepalkkiosta.
Toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muista työsopimuksen ehdoista päättää hallitus. Muun johtoryhmän kannustinjärjestelmästä päättää hallitus, ja kiinteästä palkkaosuudesta toimitusjohtaja yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa.
Toimitusjohtajan kiinteä palkka vuonna 2011 oli 221 558 (218 382) euroa. Toimitusjohtajalle ei muodostunut palkkiota kannustinjärjestelmän perusteella vuodelta 2011. Toimitusjohtajan irtisanoutumisaika on 3 kuukautta ja yhtiön irtisanoessa toimisuhteen, irtisanomisaika on 12 kuukautta. Työsuhteen päättymiseen ei liity erillistä erorahaa.
Lakisääteisen eläketurvan lisäksi toimitusjoh-
tajalla ja yhdellä muulla johtoryhmän jäsenellä on lisäeläkejärjestely. Lisäeläkejärjestely on maksupohjainen ja se oikeuttaa jäämään eläkkeelle 60-vuotiaana. Lisäeläke karttuu sopimuksen mukaan työssäolovuosina maksetun palkan suhteessa ja sen vuosikustannus yhtiölle on tällä hetkellä näiden henkilöiden osalta yhteensä 40 647 euroa.
Tulikivi Oyj:llä on tulospalkkiojärjestelmä koko henkilöstölle. Järjestelmän ansaintakriteerit ja palkkion määrän päättää hallitus, ja järjestelmä on voimassa vuoden kerrallaan. Hallitus hyväksyy järjestelmän mukaisten palkkioiden maksatuksen toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten osalta, ja toimitusjohtaja muilta osin laskelmien valmistuttua.
Tulospalkkiojärjestelmä koskee koko henkilöstöä ja se perustuu konsernin tulokseen ja tuottavuuden paranemiseen ja toimitusjohtajalla ja avainhenkilöillä lisäksi henkilökohtaisten ta-
voitteiden saavuttamiseen. Vuoden 2011 (2010) tulos ei oikeuttanut tulospalkkioon. Henkilökohtaisten tavoitteiden perusteella tulospalkkioita suoritetaan vuodelta 2011 92 156 euroa, josta johtoryhmän osuus on 21 500 euroa. Nämä palkkiot maksetaan maaliskuussa 2012. Vuodelta 2010 suoritettiin henkilökohtaisten tavoitteiden perusteella tulospalkkioita 71 400 euroa, josta johtoryhmän osuus oli 30 200 euroa. Tämä palkkio maksettiin maaliskuussa 2011.
Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajana on toiminut KHTyhteisö KPMG Oy Ab. Vuonna 2011 tilintarkastusyhtiölle maksettiin palkkoja ja palkkioita yhteensä 84 176 euroa, josta lakisääteisen tilintarkastuksen osuus oli 44 500 euroa.
| Vuosipalkkiot | Tarkastusvaliokunta | Nimitysvaliokunta | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| Piispa Ambrosius, jäsen | ||||
| (14.4.2011 saakka), | 600 | 600 | ||
| nimitysvaliokunnan jäsen | ||||
| Erma Juhani, jäsen ja sihteeri | 34 189 | 1 290 | 35 479 | |
| Pohjanvirta Olli, jäsen | 18 000 | 18 000 | ||
| Rönkkö Markku, jäsen | 18 000 | 990 | 18 990 | |
| Saarinen Pasi | ||||
| (14.4.2011 alkaen), jäsen | 18 000 | 18 000 | ||
| Toivanen-Koivisto Maarit, jäsen | 18 000 | 18 000 | ||
| Vauhkonen Heikki, jäsen | 18 000 | 18 000 | ||
| Virtaala Matti, | ||||
| jäsen ja puheenjohtaja | 95 097 | 1 290 | 600 | 96 987 |
| Yhteensä | 219 286 | 3 570 | 1 200 | 224 056 |
Tulikivi Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 12. huhtikuuta 2012 klo 13.00 alkaen Juuan Nunnanlahdessa, Kivikylän auditoriossa. Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ovat nähtävillä 20.3.2012 alkaen yhtiön kotisivuilla ja pääkonttorissa Nunnanlahdessa, ja niistä lähetetään pyydettäessä jäljennöksiä osakkeenomistajille. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 29.3.2012 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa siitä 2.4.2012 mennessä yhtiölle. Ilmoittautuminen tulee tehdä joko puhelimitse numeroon 0207 636 251 tai 0207 636 322;
sähköpostitse osoitteeseen kaisa.toivanen@ tulikivi.fi tai postitse osoitteella Tulikivi Oyj / yhtiökokous, 83900 Juuka. Hallintarekisteröidyt osakkeenomistajat: Ohjeet osallistumisesta yhtiökokoukseen osoitteessa: www.tulikivi. com>Konserni>Yhtiökokous 2012
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilivuodelta 2011 ei jaeta osinkoa.
Osakkeenomistajan henkilö- tai osoitetiedoissa sekä osakkeiden omistuksessa tapahtuneet muutokset pyydämme ilmoittamaan siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa osakkeenomistajalla on arvo-osuustili.
Tulikivi Oyj julkaisee vuonna 2012 seuraavat taloudelliset katsaukset:
Tilinpäätöstiedote vuodelta 2011 10.2.2012 Vuosikertomus vuodelta 2011 vko 12 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 24.4.2012 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 8.8.2012 Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 26.10.2012
Vuosikertomus, osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi.
Vuosikertomus julkaistaan yhtiön Internet-sivuilla viikolla 12. Taloudelliset katsaukset löytyvät julkaisupäivästä alkaen yhtiön kotisivuilta www.tulikivi.com. Sijoittajasuhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaa yhtiössä talousjohtaja Risto Vidgren, puhelin 0403 063 176.
Tulikivi Oyj:tä seuraavat analyytikot: Mika Karppinen / Evli Equity Research, puh. 09 4766 9643, [email protected] ja Matias Rautionmaa / Pohjola Pankki, puh. 010 252 4408, [email protected]
Tulikivi Oyj:n vuonna 2011 julkaisemista pörssitiedotteista
18.04.2011 Tulikivi Oyj julkaisee tammi-maaliskuun osavuosikatsauksen 20.4.2011
14.04.2011 Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset ja hallituksen järjestäytyminen
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernitase Konsernin rahavirtalaskelma Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnuslukujen laskentaperusteet Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahoituslaskelma Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot Tulikivi Oyj:n osakkeet ja osakkeenomistajat Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus
Tämä on Tulikivi-konsernin tilinpäätös, joka on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstan dardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IF - RIC-tulkintoja.
Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoi tetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla an netuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standar deja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilin päätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.
Taloudellinen toimintaympäristö vuonna 2011 muuttui koko ajan heikommaksi. Velkakriisin pitkittyminen vei pohjan taloudelliselta kasvulta, ja vuoden lopulle tultaessa euro-alue ajautui taantuman partaalle.
Toimintaympäristön muutokset vaikuttivat myös Tulikiven liiketoimintaan. Tuotteiden kysyntä käynnistyi vuonna 2011 myönteisissä merkeissä ja liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Kesän jälkeen kuluttajien luottamus heikkeni voimakkaasti, ja syksyn kuluessa se näkyi selvästi Tulikivi-tuotteiden tilausvirrassa. Liikevaihdon kasvutavoitetta ei saavutettu, ja operatiivinen tulos jäi tappiolliseksi. Kannattavuuden parantamiseksi päätettiin karsia tappiollisia tuoteryhmiä ja sopeuttaa toimintoja kysyntätilannetta vastaavaksi. Nämä toimenpiteet lisäsivät kuitenkin päättyneen tilikauden kustannuksia huomattavasti.
Tulikivi hakee toimintastrategiansa mukaisesti markkinoiden kasvua nopeampaa liikevaihdon kasvua. Tuotekehitystä ja toimintojen kehittämistä jatkettiin tämän mukaisesti. Uusia tuotteita tuotiin markkinoille ja kokonaan uusi liiketoiminta-alue, Sauna-liiketoiminta, käynnistet-
tiin. Tulikivellä onkin nyt yhtenäinen, tulisijoista, sauna-tuotteista ja sisustuskivistä koostuva tuotteisto. Yritysilme uudistettiin kuvaamaan yrityksen ja sen tuotteiden uudistumista sekä näiden yhtenäistä linjaa. Jakelutietä laajennet-
tiin sekä kotimaassa että vientialueilla. Tulikiven markkinaosuus kasvoi kotimaassa ja asema tulisija-markkinassa kehittyi hyvin myös Ranskassa ja Saksassa. Toiminnanohjaus-järjestelmän uudistaminen oli mittava kehityshanke, jonka vaikutus sisäisten prosessien tehostumiseen ja yhteistyöverkoston hoidon monipuolistumiseen on jatkossa merkittävä.
Kuluneella tilikaudella konsernin kulurakennetta kevennettiin karsimalla ydinliiketoimintoihin kuulumattomia osia ja sopeuttamalla henkilökunnan määrää.
Kesäkuussa päätettiin keskittyä ydinliiketoimintoihin. Konsernin ydinliiketoimintoja ovat jatkossa tulisija-, sauna- ja sisustuskivituotteiden valmistaminen, tuotekonseptien kehittäminen sekä markkinoiminen kuluttajille.
Tulikivi luopui astioiden valmistuksesta tilikauden lopussa sekä rakennuskiven tuottamisesta rakennuskivikohteisiin toimintojen tappiollisuuden takia. Tähän liittyen Taivassalon rakennuskiviliiketoiminta myytiin, ja luonnonkivituotteiden valmistus keskitettiin Espoon tehtaalle. Louhinnan konetöistä merkittävä osa ulkoistettiin. Näiden toimenpiteiden seurauksena konsernin henkilöstömäärä väheni 55 henkilöä, joista irtisanomisten seurauksena 43 henkilöä. Näiden järjestelyjen kuluvaikutus oli nettomäärältään 0,6 miljoonaa euroa. Järjestely pienentää vuosiliikevaihtoa jatkossa vajaat kolme miljoonaa euroa.
Loppuvuodesta päädyttiin toimintojen sopeuttamiseen, kun tuotteiden myyntinäkymät päämarkkina-alueella vallitsevan talouskriisin takia huononivat. Yt-neuvottelujen tuloksena päädyttiin irtisanomaan 51 henkilöä. Lisäksi sovittiin mahdollisuudesta toteuttaa enintään 90 päivää kestäviä lomautuksia vuoden 2012 aikana. Sopeuttamispäätöksen johdosta kirjattiin uudelleenjärjestelyvaraus, jonka johdosta tilikauden tulos heikkeni noin miljoona euroa.
Keskittämis- ja sopeuttamistoimenpiteiden johdosta konsernin kulurakenne vuonna 2012
27,2
58,8
on huomattavasti kevyempi kuin päättyneellä tilikaudella. Tehdyillä toimenpiteillä tavoitellaan kaikkiaan noin kolmen miljoonan euron säästöjä vuodelle 2012.
Konsernin liikevaihto vuonna 2011 oli 58,8 (55,9 miljoonaa euroa miljoonaa euroa vuonna 2010). Tulisijat-segmentin liikevaihto oli 53,5 (50,8) miljoonaa euroa ja luonnonkivituotteetsegmentin liikevaihto 5,3 (5,1) miljoonaa euroa. Loppuvuodesta yleisen kuluttajaluottamuksen väheneminen heikensi tuotteiden kysyntää, eikä liikevaihdossa saavutettu asetettua tavoitetta. Luonnonkivituotteet-segmentin liikevaihtoon sisältyy 0,4 miljoonaa euroa rakennuskiviliiketoiminnan vaihto-omaisuuden myymisestä muodostunutta liikevaihtoa. Muilta osin rakennuskiviliiketoimintakaupan vaikutus vuoden 2011 liikevaihtoon oli -0,6 miljoonaa euroa. Luonnonkivituotteet-segmentin vertailukelpoinen liikevaihto säilyi edellisen vuoden tasolla.
Kotimaan liikevaihto oli 31,6 (29,2) miljoonaa euroa eli 53,7 (52,3) prosenttia. Viennin osuus liikevaihdosta oli 27,2 (26,7) miljoonaa euroa. Suu-
rimmat vientimaat olivat Ruotsi, Ranska, Saksa, Belgia jaVenäjä.Uunien ja verhouskivien liikevaihdot jäivät edellisen vuoden tasolle. Loppuvuodesta kysyntä heikkeni etenkin verhouskivissä. Konsernin liiketulos oli -2,4 (-0,3) miljoonaa euroa. Tulisijat-segmentin liikevoitto oli 0,2 (2,2) miljoonaa euroa ja luonnonkivituotteetsegmentin liiketulos -0,6 (-0,5) miljoonaa euroa ja segmenteille kohdistamattomien erien kulut -2,0 (-2,0) miljoonaa euroa. Liiketulosta rasittivat toimintojen keskittämisestä ja sopeuttamisesta aiheutuneet nettomäärältään 1,6 miljoonan euron suuruiset kertaluonteiset kulut. Näistä kuluista tulisijat-segmentille kohdistuu 1,4 miljoonaa euroa ja luonnonkivituotteet-segmentille nettomääräisesti 0,2 miljoonaa euroa. Tilikauden liiketulokseen vaikuttivat näiden kertaluonteisten kulujen lisäksi 0,8 miljoonan euron kulut, jotka muodostuivat sähkökiukaiden lanseeraamisesta, kotimaan myyntiverkoston laajentamisesta, yritysilmeen uudistamisesta ja uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotosta.
Konsernin tulos ennen veroja oli -3,1 (-1,0) miljoonaa euroa ja laaja tulos -2,4 (-0,7) miljoonaa euroa. Konsernin sijoitetun pääoman tuotto oli -4,8 (-0,1) prosenttia. Osakekohtainen tulos oli -0,07 (-0,02) euroa.
Viimeisen neljänneksen liikevaihto oli konsernissa 15,5 miljoonaa euroa (16,6 miljoonaa euroa loka-joulukuu 2010), liikevoitto -1,0 (0,8) miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja -1,2 (0,7) miljoonaa euroa. Neljännen vuosineljänneksen tulosta rasitti toimintojen sopeuttamispäätöksen johdosta kirjattu miljoonan euron suuruinen uudelleenjärjestelyvaraus.
Liiketoiminnan rahavirta ennen investointeja oli 1,4 (2,9) miljoonaa euroa. Käyttöpääoma pieneni tilikauden aikana 1,1 miljoonaa euroa ja oli 6,9 miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 24,9 (25,3) miljoonaa euroa, ja nettorahoituskulut olivat 0,7 (0,7) miljoonaa euroa. Current ratio oli 1,5 (1,9). Omavaraisuusaste oli 33,3 (37,0) prosenttia ja korollisten nettovelkojen suhde omaan pääomaan eli gearing 96,5 (68,1) prosenttia. Osakekohtainen oma pääoma oli 0,51
(0,60) euroa. Konsernin taseessa yhtiön omistuksessa tai hallinnassa olevat vuolukivivarannot on kirjattu hankinta-arvostaan.
Katsauskauden päättyessä konsernin rahavarat ja muut likvidit varat olivat 6,8 (10,2) miljoonaa euroa ja nostamattomien luottojen ja käyttämättömien tililuottolimiittien määrä 4,1 (2,5) miljoonaa euroa. Konsernin vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta 14,5 (13,9) miljoonaan euroon sisältyy kovenanttiehtoja, jotka on sidottu konsernin omavaraisuuteen. Kaikki kovenanttiehdot täyttyivät tilinpäätöspäivänä.
Konsernin tuotanto-, louhos- ja kehitysinvestoinnit olivat yhteensä 4,9 (3,4) miljoonaa euroa. Tilikauden merkittävin investointi oli toiminnanohjausjärjestelmän uudistaminen. Siihen liittyvä uusi toiminnanohjaus otettiin käyttöön 2.1.2012. Uuden järjestelmän myötä Tulikiven sisäiset prosessit eri tehtailla ja liiketoiminnoissa yhtenäistyvät. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa yhteistyökumppaniverkoston ja koko toimitusketjun paremman hallinnan. Muita merkittäviä investointeja olivat tehtaiden korvausinvestoinnit ja louhosinvestoinnit.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat yhteensä 2,1 (2,2) miljoonaa euroa, ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta oli 3,6 (3,9) prosenttia. Kehitysmenoista aktivoitiin avustusten vähentämisen jälkeen 0,6 (0,5) miljoonaa euroa. Tilikauden aikana tuotiin markkinoille oma sähkökiuasmallisto ja käynnistettiin puukiuasmalliston kehittäminen. Tulisijauutuuksina markkinoille tuotiin uudenlaista tulisijasukupolvea edustava Suvas-takka sekä kuvioidut keramiikka-päällysteet uuneihin. Green-tuotteiden kehittäminen on jatkunut edelleen. Green-tuotteiden avulla Tulikivi pyrkii osaltaan vastaamaan tulevien rakennusten energiatehokkuus- ja ekologisuusvaatimuksiin.
Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 427 (404 henkilöä vuonna 2010; 417 vuonna 2009) henkilöä. Keskimääräinen henkilömäärä on laskettu työssäoloajalta, jolloin lomautusten vaikutus on otettu huomioon. Tilikauden päättyessä henkilöstömäärä oli 436 (497; 484) henkilöä. Näistä tulisijat-segmentillä oli 389 (426; 406) henkilöä, luonnonkivi-
tuotteet-segmentillä 24 (48; 52) henkilöä ja segmenteille kohdistamattomissa toiminnoissa 23 (23; 26) henkilöä. Henkilöstömäärä väheni tilikauden aikana keskittämistoimenpiteiden seurauksena 55 henkilöllä ja vähenee joulukuussa päätettyjen sopeuttamistoimenpiteiden seurauksena vuonna 2012 vielä 51 henkilöllä. Työsuhteista 98,5 prosenttia oli pysyviä ja 1,5 prosenttia määräaikaisia. Tilikaudella muodostui palkka- ja palkkiokuluja yhteensä 17,4 (15,7; 15,9) miljoonaa euroa. Tilikauden palkkalukuun sisältyy uudelleenjärjestelykuluja 0,9 miljoonaa euroa. Tulikivi-konsernissa on käytössä tulospalkkiojärjestelmä koko henkilöstölle. Tulospalkkiojärjestelmä perustuu konsernin tuloksen ja tuottavuuden paranemiseen ja toimitusjohtajalla, johtoryhmällä ja muilla avainhenkilöillä lisäksi henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vuoden 2011 tulos ei oikeuttanut tulospalkkioon. Henkilökohtaisten tavoitteiden perusteella suoritettavien tulospalkkioiden kustannusvaikutus oli tilikaudelta 0,1 (0,1) miljoonaa euroa.
Työturvallisuustilanne on ollut hyvä. Työtapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden oli 34 (30; 25).
Tulikivi Oyj:n 14.4.2011 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäseniksi valittiin Juhani Erma, Olli Pohjanvirta, Markku Rönkkö, Pasi Saarinen, Maarit Toivanen-Koivisto, Heikki Vauhkonen ja Matti Virtaala. Puheenjohtajana on toiminut Matti Virtaala. Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja on Heikki Vauhkonen. Tilintarkastaja on KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.
Tulikivi Oyj:n osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2011. Kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2011 oli 6 314 474,90 euroa. Osakkeiden lukumäärä oli 37 143 970 osaketta, joista A-sarjan osakkeita 27 603 970 kappaletta ja K-sarjan osakkeita 9 540 000 kappaletta. Yhtiöjärjestyksen mukaan A-osakkeelle maksetaan jaettavasta voitosta 0,0017 euroa suurempi osinko kuin K-osakkeelle. K-osakkeella on yhtiökokouksessa 10 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni. A-osake on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
Ulkomaalaisten omistamien ja hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus oli 4,5 prosenttia kaikista osakkeista. Yhtiölle ei jätetty liputusilmoituksia katsauskauden aikana.
Hallituksella on valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen. Yhtiön A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 2 760 397 kappaletta ja yhtiön K-sarjan osakkeita enintään 954 000 kappaletta. Valtuutus osakkeiden hankintaan on voimassa vuoden 2012 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Hallituksella on valtuutus päättää osakeanneista ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita voidaan antaa seuraavasti: enintään 5 520 794 kappaletta A-sarjan ja 1 908 000 kappaletta K-sarjan osakkeita. Valtuutus sisältää myös oikeuden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta, jotka oikeuttavat saamaan maksua tai saatavan kuittaamista vastaan yhtiön osakkeita. Valtuutus osakkeiden hankintaan on voimassa vuoden 2012 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Tulikivi Oyj:llä oli hallussaan katsauskauden alkaessa ja päättyessä 124 200 omaa A-osaketta vastaten 0,3 prosenttia osakepääomasta ja 0,1 prosenttia kokonaisäänimäärästä. Omia osakkeita ei hankittu eikä luovutettu tilikauden aikana.
Tulikivi Oyj:n A-osakkeita vaihdettiin vuonna 2011 NASDAQ OMX Helsingissä 3,8 miljoonaa kappaletta, 3,8 miljoonan euron vaihtoarvolla.
Osakkeen ylin kaupankäyntikurssi oli 1,40 euroa ja alin 0,61 euroa. Tilikauden viimeisen pörssipäivän päätöskurssi oli 0,63 euroa.
Konsernin toimintaa liittyvät riskit luokitellaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin. Strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja koskevat muun muassa konsernin liiketoimintaympäristön, rahamarkkinoiden ja markkinatilanteen sekä markkina-aseman muutoksia, kulutustottumusten ja kysyntätekijöiden muutoksia, resurssien kohdentamista, raaka-ainevaroja, lainsäädännön ja asetusten muutoksia, liiketoimintakokonaisuutta, yrityksen, tuotemerkkien ja raaka-aineen mainetta sekä suuria investointeja.
Operatiiviset riskit liittyvät tuotteisiin, jakeluteihin, henkilöstöön, toimintaan, uusien tuotteiden markkinoille saattamiseen ja prosesseihin. Vahinkoriskeihin kuuluvat tulipalot, vakavat konerikot ja muut omaisuusvahingot, joista voi aiheutua myös keskeytysvahinkoja. Vahinkoriskejä ovat lisäksi työterveys- ja työsuojeluriskit, ympäristöriskit ja onnettomuusriskit. Konsernin rahoitusriskejä ovat maksuvalmiusriski, pääoman hallintaan liittyvät rikit, korkoriski ja valuuttariski.
Riskien arviointi suoritetaan strategisen suunnitteluprosessin ja vuosittaisten toimintasuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Analyysin jälkeen riskeille on kartoitettu ehkäisy- ja kontrollointikeinoja riskien vaikuttavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Jos riskien hallintakeinot osoittautuvat tehottomaksi tai niitä ei pystytä käyttämään, voi riskien toteutumisella olla merkittävä haitallinen vaikutus tulokseen, taloudelliseen asemaan, liiketoimintaan ja osakkeiden
arvoon. Riskeistä ja niiden hallintakeinoista on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 38.
Kuluneen tilikauden kuluessa toteutettiin kannattavuuden parantamiseksi toimenpiteitä, joiden avulla konsernin kulurakenne kevenee merkittävästi. Lisäksi jatkettiin muita kehityshankkeita riskienhallinnan parantamiseksi. Näiden tuloksena markkinoille tuotiin uusia, perustuotteita täydentäviä tuoteryhmiä. Tuotteiston laajentamisen ohella jakeluverkostoa on laajennettu sekä kotimaassa että viennissä.
Euroalueen kriisin mahdollisesti aiheuttama voimakas taantuma voi heikentää yhtiön tuotteiden kysyntää, kannattavuutta ja omavaraisuutta. Yhtiön taseen omaisuuseriin sisältyy liikearvoja, joiden arvo perustuu johdon arvioihin. Jos nämä arviot eivät toteudu, on mahdollista, että arvonalentumistestausten yhteydessä joudutaan kirjaamaan arvonalentumistappiota. Heikentynyt kannattavuus ja omavaraisuusasteen lasku voivat aiheuttaa yhtiön rahoitusaseman heikkenemisen.
Tulikiven ympäristöstrategian tavoitteena on ympäristötyön järjestelmällinen eteneminen määritellyillä osa-alueilla. Kaikilla Tulikivi Oyj:n toimivilla louhoksilla ja Heinäveden tehtaan keraamisessa tuotannossa on toiminnan vaatimat ympäristöluvat. Avoimia lupaprosesseja ei ole.
Tulikivi konsernilla on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja tehdas- ja louhosalueita aikanaan suljetta-
essa. Konsernin toiminnasta ei jää ympäristöön haitallisia tai myrkyllisiä aineita. Ympäristövelvoitteista ja niitä varten kirjatuista varauksista on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdissa 26 ja 34-35.
Konsernin toiminta on ympäristölupien mukaista ja se noudattaa viranomais- ja ympäristönsuojeluvaatimuksia. Konserni ei ole osallisena ympäristöasioita koskevissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä eikä sen tiedossa ole ympäristöriskejä, joilla olisi merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
Konsernin uusi toiminnanohjausjärjestelmä otettiin käyttöön 2.1.2012. Käyttöönotto on edennyt suunnitelmien mukaisesti.
Tulikivi Oyj solmi Rautakesko Oy:n kanssa 1.3.2012 voimaantulevan ketjusopimuksen tulisijojen, kiukaiden, sisustustakkojen ja sisustuskivien jakelusta Suomessa. Tämä vahvistaa tulisijojen myyntikanavaa entisestään ja luo edellytykset kiukaiden ja sisustuskivien tehokkaalle jakelulle kotimaan markkinoilla.
Kuluttajaluottamuksen voimakas heikentyminen on päämarkkina-alueilla pysähtynyt ja kysyntä on ollut viime viikkoina syksyä paremmalla tasolla, joskin näkymät ovat edelleenkin epävarmat. Vuoden 2012 liikevaihdon ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Yhtiö on toteuttanut keskittämis- ja sopeuttamistoimenpiteitä, jotka tuovat merkittäviä säästöjä ja kääntävät liiketuloksen voitolliseksi.
Tilauskanta oli tilikauden päättyessä 5,7 (6,3) miljoonaa euroa, josta osa koskee loppuvuoden 2012 toimituksia.
Konsernin strategia kattaa keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuoteen 2016 saakka. Strategian mukaan yrityksen orgaaninen kasvutavoite on lähivuosina yli 10 prosenttia vuodessa. Tavoitteena on myös saavuttaa seuraavan viiden vuoden kuluessa 10 prosentin taso liiketuloksessa. Oman pääoman tuottotavoitteena on ylittää 20 prosentin taso. Strategiaa tukevat yritysostot ovat mahdollisia.
Konsernin talouskehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut laskentakaavoineen sekä osakkeenomistajat ja johdon omistus on esitetty tilinpäätöksen yhteydessä.
Konsernin raportoitavat segmentit ovat tulisijat-segmentti ja luonnonkivituotteet-segmentti. Tulisijat-segmenttiin kuuluvat vuolukiviset ja keraamiset Tulikivi- ja Kermansavituotemerkeillä myytävät uunit, niiden oheistuotteet, kiukaat ja kamiinoiden verhouskivet sekä 31.12.2011 saakka astiat. Luonnonkivituotteet-segmenttiin kuuluvat kotien sisustuskivituotteet ja 30.6.2011 saakka kivitoimitukset rakennuskohteisiin. Segmenteille kohdistamattomista kuluista muodostuu segmenttiraportoinnissa muut erät. Segmenteille kohdistamattomia kuluja ovat mm. konsernihallinnon kulut ja taloushallinnon kulut, sekä lisäksi rahoituskulut ja verot.
1.1.2012 alkaen luonnonkivituotteet-segmenttiä kutsutaan sisustuskivisegmentiksi.
Konserniin kuuluvat emoyhtiö Tulikivi Oyj, sen Saksassa sijaitseva kiinteä toimipaikka Tulikivi
Oyj Niederlassung Deutschland, sekä tytäryh tiöt Kivia Oy, AWL-Marmori Oy, Tulikivi U.S.,Inc. ja OOO Tulikivi. Konserniyrityksiin kuuluu lisäk si The New Alberene Stone Company, Inc., jolla ei ole enää liiketoimintaa. Konsernin osakkuus yhtiöitä ovat Stone Pole Oy ja Rakentamisen MALL Oy.
Tulikivi Oyj antaa selvityksen hallinto- ja ohja usjärjestelmästä (Corporate Governance Sta tement) vuodelta 2011 toimintakertomukses ta erillisenä kertomuksena. Selvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suo situs 54:n ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukaisesti. Hallintoperiaatteet ovat luet tavissa yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.tulikivi.com/Konserni/Konsernin hallinto ja johto.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 6 377 tu hatta euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta.
| Konsernin laaja tuloslaskelma | ||
|---|---|---|
| 1 000 euro | liitetieto | 1.1.- 31.12.2011 | 1.1.- 31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 | 58 771 | 55 895 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5 | 1 031 | 652 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | -519 | 766 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 772 | 437 | |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | 12 215 | 11 503 | |
| Ulkopuoliset palvelut | 8 981 | 9 234 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 6 | 22 511 | 19 720 |
| Poistot | 7 | 4 216 | 4 733 |
| Arvonalentumiset | 7 | 25 | 0 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 8 | 14 475 | 12 832 |
| Liiketulos | -2 368 | -272 | |
| Rahoitustuotot | 9 | 182 | 249 |
| Rahoituskulut | 10 | -939 | -966 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 3 | -2 | |
| Tulos ennen veroja | -3 122 | -991 | |
| Tuloverot | 11 | -692 | -173 |
| Tilikauden tulos | -2 430 | -818 | |
| Muut laajan tuloksen erät | |||
| Rahavirran suojaukset | 10.2 | -6 | 55 |
| Muuntoerot | 10.2 | 18 | 33 |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot | 10.2 | 1 | -14 |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -2 417 | -744 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu | |||
| osakekohtainen tulos, (euro) | |||
| laimentamaton/laimennettu | 12 | -0,07 | -0,02 |
| 1 000 euro | liitetieto | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| Varat | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 13 | 14 249 | 15 855 |
| Liikearvo | 14, 15 | 4 174 | 4 174 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 14 | 12 622 | 10 796 |
| Sijoituskiinteistöt | 16 | 213 | 252 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 17 | 4 | 24 |
| Muut rahoitusvarat | 18 | 26 | 27 |
| Laskennalliset verosaamiset | 19 | 2 066 | 1 608 |
| Muut saamiset | 200 | 0 | |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 33 554 | 32 736 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 20 | 10 748 | 10 939 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 21 | 5 507 | 5 913 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 0 | 47 | |
| Rahavarat | 22 | 6 769 | 10 210 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 23 024 | 27 109 | |
| Varat yhteensä | 56 578 | 59 845 | |
| Oma pääoma ja velat | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 23 | 6 314 | 6 314 |
| Omat osakkeet | 23 | -108 | -108 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 23 | 7 334 | 7 334 |
| Muuntoerot | 23 | -10 | -27 |
| Arvonmuutosrahasto | 23 | -46 | -41 |
| Kertyneet voittovarat | 5 320 | 8 659 | |
| Oma pääoma yhteensä | 18 804 | 22 131 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 19 | 1 426 | 1 660 |
| Varaukset | 26 | 1 311 | 965 |
| Rahoitusvelat | 27 | 19 009 | 20 385 |
| Muut velat | 28 | 154 | 52 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 21 900 | 23 062 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 28 | 9 075 | 9 647 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 0 | 9 | |
| Varaukset | 26 | 883 | 104 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 27 | 5 916 | 4 892 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 15 874 | 14 652 | |
| Velat yhteensä | 37 774 | 37 714 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 56 578 | 59 845 |
| 1 000 euro | liitetieto | 1.1. - 31.12.2011 | 1.1. - 31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Tilikauden tulos | -2 430 | -818 | |
| Oikaisut: | |||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa | 31 | 3 547 | 4 730 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 939 | 967 | |
| Korkotuotot | -178 | -244 | |
| Osinkotuotot | -4 | -5 | |
| Verot | 11 | -692 | -173 |
| Käyttöpääoman muutokset: | |||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 403 | -933 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 192 | -749 | |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | -498 | 995 | |
| Varausten muutos | 1 066 | -194 | |
| Maksetut korot | -960 | -959 | |
| Saadut korot | 124 | 104 | |
| Saadut osingot | 4 | 5 | |
| Maksetut verot | -67 | 198 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 1 446 | 2 924 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -1 647 | -1 486 | |
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -3 050 | -1 708 | |
| Aineettomiiin hyödykkeisiin saadut avustukset | 255 | 162 | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti | 813 | 31 | |
| Aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynti | 4 | 24 | |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -4 | 0 | |
| Luovutustuotot muista sijoituksista | 1 | 0 | |
| Investointien nettorahavirta | -3 628 | -2 977 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 5 500 | 8 000 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -5 853 | -7 452 | |
| Voitonjako | -909 | -909 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -1 262 | -361 | |
| Rahavarojen muutos | -3 444 | -414 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 10 210 | 10 597 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 3 | 27 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 22 | 6 769 | 10 210 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma |
Osakepääoma | Ylikurssirahasto | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Arvonmuutos- rahasto |
Omat osakkeet | Muuntoerot | Kertyneet voittovarat |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euro | ||||||||
| Oma pääoma 1.1.2010 | 6 314 | 7 334 | -82 | -108 | -60 | 10 387 | 23 785 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 41 | 33 | -818 | -745 | ||||
| Liiketoimet omistajien kanssa | ||||||||
| Osingonjako | -909 | -909 | ||||||
| Rahastosiirto | -7334 | 7334 | 0 | |||||
| Oma pääoma 31.12.2010 | 6 314 | 7 334 | -41 | -108 | -27 | 8 660 | 22 131 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -5 | 17 | -2 430 | -2 418 | ||||
| Osingonjako | -909 | -909 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2011 | 6 314 | 0 | 7 334 | -46 | -108 | -10 | 5 321 | 18 804 |
Konsernin emoyritys on Tulikivi Oyj (Y-tunnus 0350080-1). Emoyrityksen kotipaikka on Juuka, ja sen rekisteröity osoite on 83900 Juuka. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.tulikivi.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista, yllä mainitusta osoitteesta.
Konsernilla on kaksi raportoitavaa segmenttiä, tulisijat ja luonnonkivituotteet. Tulisijat-segmenttiin kuuluvat vuolukiviset ja keraamiset Tulikivi- ja Kermansavi-tuotemerkeillä myytävät uunit, niiden oheistuotteet ja Kermansaviastiat (31.12.2011 saakka) sekä kamiinoiden verhouskivet ja kiukaat. Luonnonkivituotteetsegmenttiin kuuluvat sisustus- ja pihakivet (30.6.2011 saakka myös kivitoimitukset rakennuskohteisiin). Segmenteille kohdistamattomista kuluista muodostuu segmenttiraportoinnissa muut erät, johon sisältyvät myös rahoituskulut ja verot. Segmenteille kohdistamattomia kuluja ovat mm. konsernihallinnon ja taloushallinnon kulut.
Tulikivi Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 10.2.2012 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SICja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä
EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja –velkoja (johdannaisinstrumentit mukaan lukien). Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.
Tulikivi-konserni on ottanut 1.1.2011 alkaen käyttöön seuraavat uudet/uudistetut standardit:
Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä: Uudistettu standardi selventää lähipiirin määrittelyä lähipiirisuhteen tunnistamisen helpottamiseksi, erityisesti huomattavan vaikutusvallan ja yhteisen määräysvallan tapauksissa. Tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset ovat muuttuneet.
Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu. Muutos liittyy muussa kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeita koskevien optioiden, merkintäoikeuksien tai muiden oikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyyn (luokitteluun).
MuutoksetIFRIC 14:ään IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys - Etukäteen suoritetut vähimmäis-rahastointivaatimukseen perustuvat maksut: Muutettu tulkinta sallii tiettyjen vapaaehtoisten etukäteen suoritettujen vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvien maksujen merkitsemisen varoiksi taseeseen.
IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla: Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa yritys neuvottelee rahoitusvelan ehdot uudelleen ja neuvottelun tuloksena laskee liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan joko osittain tai kokonaan.
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, toukokuu 2010): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä seitsemää standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta eivät ole merkittäviä.
Tulikivi-konserni ei ole vielä soveltanut seuraavia, jo julkistettuja uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
* = Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellet-
tavaksi EU:ssa.
Muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutokset lisäävät rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketoimien esittämisen läpinäkyvyyttä ja parantavat tilinpäätöksen käyttäjien mahdollisuuksia saada käsitys rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen.
Muutokset IAS 12:een Tuloverot* (voimaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutokset koskevat laskennallisten verojen kirjaamiseen liittyvää taustaoletusta. Muutosten mukaan tiettyjen käypään arvoon arvostettujen omaisuuserien, kuten sijoituskiinteistöjen, kirjanpitoarvon oletetaan jatkossa kertyvän lähtökohtaisesti omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan.
Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen* (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä.
Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet* (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Jatkossa kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloksen eriin, ts. ns. putkimenetelmästä luovutaan, ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen.
IFRS 10 Konsernitilinpäätös* (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Olemassa olevien periaatteiden mukaisesti IFRS 10 määrittää määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida.
IFRS 11 Yhteisjärjestelyt* (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 11 painottaa yhteisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisyritysten raportoinnissa on käytettävä jatkossa yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu.
IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen* (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 13:een on yhdistetty vaatimukset käyvän arvon määrittämisestä sekä sitä koskevien tietojen esittämisestä tilinpäätöksessä, lisäksi uuteen standardiin sisältyy käyvän arvon määritelmä. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta standardissa annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa.
IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös* (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Uudistettu standardi sisältää IFRSerillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een.
IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuusja yhteisyrityksissä* (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä. - IFRIC 20 Stripping Costs in the Production Phase of a Surface Mine* (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Tulkinta ohjeistaa avolouhinnan tuotantovaiheen pintakerroksen poistamismenojen kirjanpitokäsittelyä silloin, kun toimenpiteestä seuraa kahdenlaista hyötyä: toisaalta saadaan malmia vaihto-omaisuuden tuottamiseen ja toisaalta parannetaan pääsyä siihen ainekseen, jota tullaan louhimaan tulevina kausina.
Muutokset IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa* (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutokset selventävät taseen rahoitusvarojen ja -velkojen netottamista koskevan sääntelyn vaatimuksia. Muutettua standardia tulee soveltaa takautuvasti.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* ja siihen tehdyt muutokset (IASB on lykännyt standardin tulemaan voimaan 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla (aiemmin 1.1.2013)): Uusi standardi julkaistaan kolmessa vaiheessa ja sen on tarkoitus korvata nykyisin voimassa oleva IAS 39 Rahoitusvarat: Luokittelu ja arvostaminen. Ensimmäisen vaiheen muutokset koskevat rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua, kirjaamista ja arvostamista. Rahoitusvarojen erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostustavan perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. Rahoitusvelkojen osalta suurin osa IAS 39:n säännöksistä on siirtynyt uuteen standardiin sellaisenaan.
Johdon käsitys on, ettei edellä mainittujen standardien ja tulkintojen käyttöönotolla tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen vuonna 2012 tai myöhemmin. Standardin IFRS 9 Rahoitusinstrumentit osalta johto arvioi vielä muutosten vaikutuksia.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Tulikivi Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen määräysvallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tulikivi Oyj omistaa kaikki tytäryrityksensä kokonaan, joten konsernin tulokseen tai omaan pääomaan ei sisälly määräysvallattomien omistajien osuuksia. Konsernin kaikki liiketoimintojen yhdistämiset ovat tapahtuneet ennen uudistetun IFRS 3/2008 voimaantuloa.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääasiallisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyrityksen tilikauden tuloksista esitetään omana eränään liikevoiton jälkeen. Vastaavasti konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin osakkuusyrityksillä ei ole ollut tällaisia eriä tilikausilla 2010-2011.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (Toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytän-
nössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Muutoin eimonetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja –tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja pankkitilien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja –kuluihin.
Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien ja erillisten tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi liiketoimien toteutumispäivien kursseihin ja taseet raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuttaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai –tappiota. Konsernissa ei ole hankittu eikä myyty ulkomaisia tytäryhtiöitä. vuosina 2010-2011.
Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ennen 1.1.2004 tapahtuneiden hankintojen liikearvot ja käypien arvojen oikaisut on kirjattu euromääräisinä.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.
Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästi aineellisen käyttöomaisuuden hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alu-
eista ei tehdä poistoja lukuun ottamatta louhinnan maa-alueita, joista tehdään kiven käyttöön ja läjitysalueiden täyttöaikaan perustuva substanssipoisto. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset | 25 - 30 vuotta |
|---|---|
| Rakennelmat | 5 vuotta |
| Prosessikoneet | 3 - 15 vuotta |
| Moottoriajoneuvot | 5 - 8 vuotta |
| Muut | 3 - 5 vuotta |
Kaluston hankintameno poistetaan 25 prosentin menojäännöspoistoin. Sijoituskiinteistöihin kuuluvien rakennusten poistoaika on 10 - 20 vuotta. Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot –standardin mukaisesti, poistojen
kirjaaminen lopetetaan. Konsernilla ei ole vuosina 2010-2011 ollut tällaisia myytävänä olevaksi luokiteltavia aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja –tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto/myyntitappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset, on kirjattu kyseisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan kertyneillä poistoilla vähennettyyn hankintamenoon.
1.1.2010 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen
yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Konsernissa ei ole 1.1.2010 jälkeen tapahtunut liiketoimintojen yhdistämisiä.
1.1.2004-31.12.2009 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston (IFRS 3(2004)) mukaisesti. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS-standardien mukaisena oletushankintamenona.
Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun kehittämisvaiheen menot ovat luotettavasti määritettävissä, kun tuote on teknisesti toteutettavissa ja kaupallisesti hyödynnettävissä ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja konsernilla on aikomus ja resurssit saattaa kehitystyö loppuun. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne
materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.
Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettynä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 5 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi.
Vuolukivivarantojen etsinnästä ja arvioinnista aiheutuneet menot aktivoidaan pääsääntöisesti. Vuolukivivarantojen etsinnästä ja arvioinnista aiheutuneet menot kirjataan kuitenkin laajaan tuloslaskelmaan kuluiksi silloin kun kyseisten vuolukivivarantojen kaupalliseen hyödyntämiseen katsotaan liittyvän merkittävää epävarmuutta. Aktivoitavia menoja ovat maaperätutkimuksista, koeporauksista, kaivantojen tekemisestä ja näytteiden ottamisesta syntyneet menot, samoin menot sellaisista toiminnoista, jotka liittyvät mineraalivarannon erottamisen teknisen toteutettavuuden ja kaupallisen elinkelpoisuuden arvioimiseen.
Aktivoidut etsintä- ja arviointimenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä hankintamenoon ja poistetaan 5 -10 vuoden aikana. Nimike luokitellaan taseen aineettomien hyödykkeiden alaryhmään mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot siihen saakka, kun vuolukivivarannon erottamisen tekninen toteu-
tettavuus ja kaupallinen elinkelpoisuus pystytään osoittamaan. Sen jälkeen kyseiselle vuolukivivarannolle aktivoidut etsintä- ja arviointimenot siirretään muihin aineettomiin hyödykkeisiin. Vuolukivivarantojen etsintää ja arviointia tehdään vasta siinä vaiheessa, kun asiaa varten on saatu Työ- ja elinkeinoministeriöltä valtaus.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Vuolukivi-louhosalueiden avaamisesta ja niille johtavien teiden sekä patojen, altaiden ja muiden apurakennelmien rakentamisesta aiheutuneet menot aktivoidaan. Louhosalueen avaaminen voi kestää useita vuosia. Louhosalueen ja altaiden ja muiden louhoksen apurakennelmien poistaminen aloitetaan silloin, kun louhos on valmis ja otetaan tuotantokäyttöön, ja ne poistetaan louhoksen käyttöajan eli kivien irrotusajan kuluessa substanssipoistoin. Kiven irrotusaika vaihtelee louhoksittain, ja se voi kestää kymmeniä vuosia. Substanssipoiston määrä on hankintamenon osa, joka vastaa raportointikauden aikana irrotettujen kivien osuutta louhoksen arvioidusta kokonaiskivimäärästä. Tuotantovaiheessa olevien louhosten jäljellä oleva substanssipoistoaika vaihtelee kymmenestä kahteenkymmeneen vuoteen. Teiden ja patojen rakentamismenojen poistot aloitetaan niiden rakentamisvuonna.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:
| Patentit ja tavaramerkit | 5 -10 vuotta |
|---|---|
| Kehittämismenot | 5 - 10 vuotta |
| Jakelutie | 10 vuotta |
| Mineraalivarantojen etsintä | |
| ja arviointimenot | 5 - 10 vuotta |
| Louhosalueet ja altaat | substanssipoistot |
| Louhosalueiden tiet ja padot | 5 vuotta |
| ATK-ohjelmistot | 3 - 5 vuotta |
| Muut | 5 vuotta |
Tulisijat-segmenttiin kuuluvan tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi, koska tavaramerkin on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään keskihintaperiaatteen mukaisesti. Louhittujen raakalohkareiden hankintamenoon vaikuttaa osaltaan kiven saanto-prosentti. Valmiina hankittujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot mukaan lukien välittömät kuljetus-, käsittely- ja muut menot. Itse valmistettujen valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä systemaattisesti kohdistetusta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleisme-
noista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Konsernin vuokrasopimukset ovat sopimuksia, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, joten ne käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokraajan kuluessa. Silloin kun vuokrasopimus sisältää sekä maa-aluetta että rakennuksia koskevia osuuksia, on kunkin osuuden luokittelu rahoitusleasingsopimukseksi tai muuksi vuokrasopimukseksi arvioitu erikseen.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet on vuokrattu muilla kuin rahoitusleasing-sopimuksilla. Hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai sijoituskiinteistöihin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Osa konsernin vuokralle ottamista hyödykkeistä on edelleen vuokrattuja. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Aktivoitujen mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenojen arvonalentumista arvioidaan myös aina ennen ko. menojen luokittelun muutosta. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Sellaiset konsernin yhteiset omaisuuserät, jotka palvelevat useita rahavirtaa tuottavia yksiköitä, eivätkä tuota erillistä rahavirtaa, on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille järkevällä ja johdonmukaisella tavalla ja testataan osana kutakin rahavirtaa tuottavaa yksikköä.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa
tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erillisille yksiköille. Konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläkeetuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernin kaikki eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
Konsernilla ei ollut vuonna 2011 käytössä osakeperusteista kannustinjärjestelmää.
Vuonna 2010 konsernilla oli käytössä osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, mutta sen perusteella ei myönnetty palkkioita vuodelta 2010.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Varausten määrä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin varaus on alun perin kirjattu.
Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut suunnitelman keskeisistä kohdista niille, joihin järjestely vaikuttaa. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteen täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Konsernilla on ympäristölainsäädännön perusteella tehdas- ja louhosalueiden alkuperäiseen tilaan palauttamiseen liittyviä velvoitteita. Kon-
sernitilinpäätökseen on arvioitavissa olevista ympäristövelvoitteista kirjattu varaus.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.
Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajaan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjan-
pidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määrittämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypää arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot asennustoiminnasta ja muista palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan ja taloudellisen hyödyn saaminen palveluista on todennäköistä.
Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
Konsernilla ei ole ollut pitkäaikaishankkeita vuosina 2011 ja 2010.
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Konsernilla ei ollut myytävänä olevaksi luokiteltuja pitkäaikaisia omaisuuseriä tai lopetettuja toimintoja vuosina 2011 ja 2010.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat –ryhmään luokitellaan sellaiset
rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Luokittelua voidaan muuttaa vain harvinaisissa erityistilanteissa. Jälkimmäiseen ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvarat, joita hallinnoidaan käypään arvoon perustuen tai rahoitusvaroihin kuuluvat erät, joihin liittyy yksi tai useampi kytketty johdannainen, jotka muuttavat sopimuksen rahavirtoja merkittävästi, jolloin koko yhdistelmäinstrumentti arvostetaan käypään arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät ole takaussopimuksia tai jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Konsernilla ei ole ollut kytkettyjä johdannaisia eikä takaussopimuksina pidettäviä johdannaisia vuosina 2011 ja 2010.
Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu raportointikauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot määritetään vastaisten rahavirtojen nykyarvona ja valuuttatermiinisopimukset puolestaan arvostetaan raportointikauden päättymispäivän valuuttatermiinikursseihin. Arvostettaessa johdannaisia ja muita rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteina, konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvonmääritysmenetelmiä. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikau-
della, jonka aikana ne syntyvät.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Konsernilla ei ollut eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia vuosina 2011 ja 2010.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä, ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nimenomaan luokittele myytävissä oleviksi. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Ne sisältyvät taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset – ryhmään luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikä-
li ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päättymispäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.
Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon. Sijoituksen käypä arvo määritellään sijoituksen ostokurssin perusteella. Mikäli myytävissä oleville rahavaroille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia arvostusmenetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi viimeaikaiset riippumattomien tahojen väliset kaupat, diskontatut rahavirrat tai muiden samankaltaisten instrumenttien arvostukset. Tässä hyödynnetään yleensä markkinoilta saatuja tietoja ja mahdollisimman vähän konsernin itsensä määrittelemiä osatekijöitä.
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman erässä Arvonmuutosrahasto verovaikutus huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Myytävissä olevien korkosijoitusten korkotuotot kirjataan rahoitustuottoihin käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankintaajankohdasta lukien.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli osakesijoitusten käypä arvo on
alittanut hankintamenon merkittävästi ja konsernin määrittelemän ajanjakson, tämä on osoitus myytävänä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, arvonmuutosrahastoon kertynyt tappio siirretään tulosvaikutteiseksi eräksi. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tulosvaikutteisesti, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistuneen arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perittyä täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuoritusten viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Tulosvaikutteisesti kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.
Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan nostamaan. Tällöin palkkio merkitään taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.
Kaikkien rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot ja käypien arvojen määrittelyperusteet on esitetty liitetiedossa 30. Rahoitusvarojen ja – velkojen tasearvot arvostusryhmittäin sekä niiden käyvät arvot.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään ar-
voon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja,
arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni käsittelee ne joko saamisten, velkojen tai kiinteiden sopimusten käyvän arvon suojauksina tai valuuttariskin kyseessä ollessa rahavirran suojauksina, ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä.
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja vähintään joka tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.
Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Samalla tavalla käsitellään suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käyvän arvon muutokset suojatun riskin osalta. Konsernilla ei ollut käyvän arvon suojauksen ehdot täyttäviä johdannaissopimuksia vuosina 2011 ja 2010.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän
arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa. Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Ennakoitua valuuttamääräistä myyntiä suojaavien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan myynnin oikaisuiksi myynnin toteutuessa. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai –kuluihin. Mikäli suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän, kuten aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjaamiseen, omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään kyseisen omaisuuserän hankintamenon oikaisuksi.
Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Suojausinstrumenttien käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 33. Vastuusitoumukset. Arvonmuutosrahaston muutokset on esitetty liitetiedossa 10.2 Muut laajan tuloksen erät.
Jos Tulikivi Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta pääomasta.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin. Negatiivinen liikevoitto on esitetty raportoinnissa nimellä liiketulos.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksikköjen kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, liittyvät mm laskennallisiin verosaamisiin, vaihto-omaisuuden arvostukseen ja louhoksiin liittyviin omaisuuseriin, liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittämiseen sekä arvonalentumistestaukseen, jota on tarkemmin selostettu alla. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurimmat.
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä arvioidaan viitteitä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisesta jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Lisäksi mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenojen osalta arvonalentumista arvioidaan luokittelun muutoksen yhteydessä. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä, erityisesti rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevaisuuden kasvuennusteiden ja kannattavuuden muutosten osalta.
Lisätietoa kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 15.3. Arvonalentumistestaus.
Konsernilla on kaksi raportoitavaa segmenttiä eli liiketoimintayksiköt tulisijat ja luonnonkivituotteet.
Tulisijat- ja luonnonkivituotteet - liiketoimintayksiköt tuottavat erilaisia tuotteita ja palveluja ja niitä johdetaan erillisinä yksiköinä, sillä niiden liiketoiminta edellyttää erilaisen markkinointistrategian ja erilaisten jakelukanavien käyttöä. Segmenteille kohdistamattomista kuluista muodostuu segmenttiraportoinnissa muut erät. Segmenteille kohdistamattomia kuluja ovat mm. konsernihallinnon ja taloushallinnon kulut sekä rahoituskulut ja verot.
Konsernin segmentti-informaatio perustuu johdon sisäiseen raportointiin, jossa varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ovat IFRS-standardien mukaiset. Johdon sisäisessä raportoinnissa esitetään Tulikivi- ja Kermansavi-tuotemerkeillä myytävät uunit ja niiden oheistuotteet, kamiinoiden verhouskivet ja kiukaat sekä astiat (astiat-tuoteryhmän toiminta loppui 31.12.2011). Nämä toimintasegmentit on yhdistelty tulisijat-segmentiksi. Yhdistämisen perusteena on näiden tuoteryhmien samankaltaiset taloudelliset ominaispiirteet ja samankaltainen tuotteiden ja palvelujen luonne, tuotantoprosessien luonne, tuotteiden ja palvelujen asiakastyyppi ja –ryhmä sekä samankaltaiset tuotteiden jakelussa käytettävät menetelmät. Luonnonkivituotteet esitetään sisäisessä raportoinnissa segmenttitasolla.
Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liiketulokseen. Tämä on johdon käsityksen mukaan soveltuvin mittari vertailtaessa segmenttien tuloksellisuutta kyseisten toimialojen muihin yrityksiin. Konsernissa edellä mainituista arvioinneista vastaa ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimitusjohtaja. Segmentin varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevillä perusteilla kohdennettavissa segmenteille. Investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä.
| 2.1. Segmentit | ||||
|---|---|---|---|---|
| Tulisijat | ||||
| Luonnonkivituotteet | ||||
| Muut erät | ||||
| 2011 | Tulisijat | Luonnonkivituotteet | Muut erät | Konserni yhteensä |
| Tuotot | ||||
| Ulkoiset tuotot | 53 475 | 5 296 | 58 771 | |
| Segmentin liiketulos | 214 | -611 | -1 971 | -2 368 |
| Rahoitustuotot/-kulut, osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | -754 | -754 | ||
| Verot | 692 | 692 | ||
| Tilikauden tulos | -2 430 | |||
| Segmentin varat | 42 480 | 2 900 | 11 198 | 56 578 |
| Segmentin velat *) | 9 702 | 736 | 27 336 | 37 774 |
| Investoinnit, netto | 2 728 | 32 | 1 757 | 4 517 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 3 707 | 148 | 386 | 4 241 |
| 2010 | Tulisijat | Luonnonkivituotteet | Muut erät | Konserni yhteensä |
| Tuotot | ||||
| Ulkoiset tuotot | 50 754 | 5 141 | 55 895 | |
| Segmentin liiketulos | 2 227 | -513 | -1 986 | -272 |
| Rahoitustuotot/-kulut, osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | -719 | -719 | ||
| Verot | 173 | 173 | ||
| Tilikauden tulos | -818 | |||
| Segmentin varat | 43 478 | 3 697 | 12 670 | 59 845 |
| Segmentin velat *) | 9 307 | 676 | 27 731 | 37 714 |
| Investoinnit, netto | 2 520 | 11 | 668 | 3 199 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 4 191 | 208 | 334 | 4 733 |
*) Segmentin velkoja ei raportoida johdolle eivätkä ne vaikuta resurssien allokointipäätöksiin. Velkojen jakautuminen segmenteille on epäsymmetrinen johtuen mm. rahoituslainojen käsittelystä muissa erissä.
| 1 000 euro | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2.2. Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 2011 |
Suomi | Muu Eurooppa |
USA | Konserni yhteensä |
| Tuotot | 31 550 | 26 275 | 946 | 58 771 |
| Varat | 55 340 | 827 | 411 | 56 578 |
| 2010 | ||||
| Tuotot | 29 229 | 25 648 | 1 018 | 55 895 |
| Varat | 58 145 | 1 319 | 381 | 59 845 |
Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan. Ulkoisilta asiakkailta saadut myyntituotot on esitetty IFRS-säännösten mukaisesti.
Konsernin tuotot jakaantuivat siten, etteivät tuotot yhdenkään ulkoisen asiakkaan osalta ylittäneet 10 prosenttia yhtiön tuotoista vuonna 2011 (2010).
Konserni ei hankkinut liiketoimia vuonna 2011 eikä vuonna 2010.
| 4. Liikevaihto | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tuotot tavaroiden myynneistä | 54 162 | 51 968 |
| Tuotot palveluista | 4 609 | 3 927 |
| Liikevaihto yhteensä | 58 771 | 55 895 |
| 5. Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 547 | 27 |
| Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä | 40 | 34 |
| Julkiset avustukset | 84 | 233 |
| Muut tuottoerät | 360 | 358 |
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 1 031 | 652 |
| 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | ||
| Palkat | 17 425 | 15 743 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | 3 502 | 2 664 |
| Muut henkilösivukulut | 1 584 | 1 313 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut yhteensä | 22 511 | 19 720 |
| Palkkalukuun sisältyy uudelleenjärjestelykuluja 935 tuhatta euroa ja eläkekuluihin uudelleenjärjestelystä aiheutuneita eläkekuluja 454 tuhatta euroa. | ||
| 6.1. Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella | ||
| Tulisijat | 384 | 343 |
| Luonnonkivituotteet | 21 | 40 |
| Muut erät | 22 | 21 |
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella yhteensä | 427 | 404 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetietojen kohdassa 36.5. Johdon työsuhde-etuudet.
| 1 000 euro | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| 7. Poistot ja arvonalentumiset | ||
| Poistot hyödykeryhmittäin | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Tavaramerkit | 27 | 25 |
| Aktivoidut kehittämismenot | 418 | 339 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 646 | 672 |
| Substanssipoistot*) | 196 | 318 |
| Yhteensä | 1 287 | 1 354 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Rakennukset | 584 | 590 |
| Koneet ja kalusto | 1 934 | 2 409 |
| Moottoriajoneuvot | 237 | 263 |
| Substanssipoisto maa-alueista *) | 29 | 28 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 139 | 82 |
| Yhteensä | 2 923 | 3 372 |
| Sijoituskiinteistöt | ||
| Rakennukset | 6 | 7 |
| Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin | ||
| Osuudet osakkuusyhtiöissä | 25 | 0 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 4 241 | 4 733 |
*) Konserni soveltaa suunnitelman mukaisten poistojen laskennassa kivilouhosten, saostusaltaiden ja kaivosoikeuksien osalta kiven käyttöön perustuvaa substanssipoistomenetelmää. Maa-alueista tehdään substanssipoisto kiven käyttöaikaan tai läjitysalueen täyttöaikaan perustuen.
Uuden louhosalueen teiden ja patojen poistoaika pidennettiin tilikauden aikana viidestä vuodesta viiteentoista vuoteen, joka vastaa paremmin louhoksen käyttöaikaa. Lisäksi pidennettiiin yhden tuotantolinjan taloudellista vaikutusaikaa vastaamaan kyseisen tuotantolinjan käyttöaikaa. Nämä muutokset pienensivät tilikauden poistoja 91 tuhatta euroa aikaisempien poistoaikojen perusteella tehtyihin poistoihin verrattuna.
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset | 8 | 2 |
|---|---|---|
| Sijoituskiinteistöjen hoitokulut | 3 | 4 |
| Vuokrakulut | 1 505 | 1 256 |
| Kiinteistön hoitokulut | 23 | 24 |
| Markkinointikulut | 4 700 | 3 461 |
| Valmistuksen muut muuttuvat kulut | 3 946 | 3 696 |
| Muut kuluerät | 4 290 | 4 389 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | 14 475 | 12 832 |
Kuluiksi kirjatut tutkimusmenot olivat nettomäärältään yhteensä 1 353 (1 458 vuonna 2010) tuhatta euroa.
| 8.2. Tilintarkastajien palkkiot |
|---|
| Tilintarkastus 45 |
| Veroneuvonta 6 |
| Muut palkkiot 33 |
| Tilintarkastajien palkkiot yhteensä 84 |
| 1 000 euro | 2011 |
|---|---|
| 9. Rahoitustuotot | |
| Osinkotuotot myytävissa olevista rahoitusvaroista | 3 |
| Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset | 48 |
| Valuuttakurssivoitot | 45 |
| Korkotuotot myyntisaamisista | 24 |
| Korkotuotot eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista | 62 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 182 |
| 10. Rahoituskulut | |
| 10.1. Tulosvaikutteisesti kirjatut erät | |
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista ja muista veloista | 762 |
| Valuuttakurssitappiot | 54 |
| Muut rahoituskulut | 123 |
| Rahoituskulut yhteensä | 939 |
Korkokuluja on oikaistu koronvaihtosopimuksilla suojattavaksi määrätystä riskistä johtuvilla arvonmuutoksilla, yhteensä -132 (-174) tuhatta euroa rahavirran suojauksen periaatteen mukaisesti.
Rahoituselementteihin liittyvät muihin laajaan tuloksen eriin kirjatut erät ovat seuraavat:
| 2011 | 2010 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ennen veroja |
Vero vaikutus |
Verojen jälkeen |
Ennen veroja |
Vero vaikutus |
Verojen jälkeen |
||
| Rahavirran suojaukset | -6 | 1 | -5 | 55 | -14 | 41 | |
| Muuntoerot | 18 | 18 | 33 | 33 | |||
| Yhteensä | 12 | 1 | 13 | 88 | -14 | 74 | |
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| 11. Tuloverot | ||
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 1 | 43 |
| Edellisten tilikausien verot | 0 | 22 |
| Verojen siirto arvonmuutosrahastoon | 1 | -14 |
| Laskennalliset verot | -694 | -224 |
| Tuloverot yhteensä | -692 | -173 |
| Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (26%) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: | ||
| Tulos ennen veroja | -3 123 | -991 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla | -812 | -258 |
| Kotimaan verokannan muutos | 51 | 0 |
| Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat | -33 | -76 |
| Verovapaat tulot | 17 | -1 |
| Vähennyskelvottomat kulut | 89 | 118 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | -2 | 12 |
| Edellisten tilikausien verot | 0 | 22 |
| Muut | -2 | 10 |
| Verot tuloslaskelmassa | -692 | -173 |
| 1 000 euro | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
Emoyhtiön osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos (1 000 euro) | -2 430 | -818 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 37 019 770 | 37 019 770 | |||||
| Laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos (euro/osake), jatkuvat toiminnot | -0,07 | -0,02 | |||||
| 13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2011 |
Maa-alueet | Rakennukset Koneet ja kalusto | Moottori ajoneuvot |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1. | 1 318 | 15 318 | 44 789 | 3 725 | 2 556 | 120 | 67 826 |
| Lisäykset | 4 | 35 | 1 103 | 120 | 365 | 59 | 1 686 |
| Vähennykset | 35 | 310 | 3 253 | 73 | 0 | 120 | 3 791 |
| Hankintameno 31.12. | 1 287 | 15 043 | 42 639 | 3 772 | 2 921 | 59 | 65 721 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 281 | 8 277 | 38 773 | 3 233 | 1 408 | 51 972 | |
| Poistot | 29 | 584 | 1 934 | 237 | 139 | 2 923 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 305 | 3 058 | 59 | 0 | 3 422 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 310 | 8 556 | 37 649 | 3 411 | 1 547 | 51 473 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 1 037 | 7 041 | 6 016 | 492 | 1 148 | 120 | 15 854 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 978 | 6 487 | 4 990 | 361 | 1 374 | 59 | 14 249 |
Konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien tuotannon koneiden ja laitteiden hankintamenon vielä poistamatta oleva osa oli 4 369 (5 311) tuhatta euroa.
Koneiden ja kaluston vähennykset/vähennysten kertyneet poistot sisältävät romutuksia 1 770 tuhatta euroa.
| 2010 | Maa-alueet | Rakennukset Koneet ja kalusto | Moottori ajoneuvot |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1 266 | 15 109 | 44 136 | 3 702 | 2 510 | 22 | 66 745 |
| Lisäykset | 52 | 211 | 974 | 118 | 186 | 120 | 1 661 |
| Vähennykset | 0 | 2 | 321 | 95 | 140 | 22 | 580 |
| Hankintameno 31.12. | 1 318 | 15 318 | 44 789 | 3 725 | 2 556 | 120 | 67 826 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 253 | 7 688 | 36 673 | 3 056 | 1 466 | 49 136 | |
| Poistot | 28 | 590 | 2 409 | 263 | 82 | 3 372 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 1 | 309 | 86 | 140 | 536 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 281 | 8 277 | 38 773 | 3 233 | 1 408 | 51 972 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2010 | 1 013 | 7 421 | 7 463 | 646 | 1 044 | 22 | 17 609 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 1 038 | 7 041 | 6 016 | 492 | 1 148 | 120 | 15 855 |
| 14.1. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 2011 |
Liikearvo | Patentit ja tavaramerkit |
Kehittämis menot |
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet |
Mineraalivaran tojen etsintä- ja arviointimenot |
Louhosalueet ja kaivospiirit |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 4 174 | 3 755 | 1 956 | 7 216 | 287 | 4 799 | 5 436 | 27 623 |
| Lisäykset | 26 | 529 | 101 | 447 | 1 729 | 2 832 | ||
| Vähennykset | 1 195 | 21 | 1 216 | |||||
| Aktivoidut kehittämismenot | 285 | 285 | ||||||
| Hankintameno 31.12. | 4 174 | 3 781 | 2 241 | 6 550 | 388 | 5 246 | 7 144 | 29 524 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 916 | 972 | 5 017 | 176 | 2 894 | 2 678 | 12 653 | |
| Poistot | 26 | 418 | 106 | 33 | 179 | 525 | 1 287 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | 1 195 | 16 | 1 211 | |||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 942 | 1 390 | 3 928 | 209 | 3 073 | 3 187 | 12 729 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 4 174 | 2 839 | 984 | 2 199 | 111 | 1 905 | 2 758 | 14 970 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 4 174 | 2 839 | 851 | 2 622 | 180 | 2 173 | 3 957 | 16 796 |
Konserni sai 127 (177) tuhatta euroa avustusta kehittämismenoihin ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin. Avustukset on kirjattu hankintamenojen vähennykseksi. Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet ovat uusien louhosten avaamisesta ja altaiden rakentamisesta aiheutuneita menoja sekä uusien liiketoimintojen kehittämismenoja. Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoar- voon sisältyy louhosten avaamisesta syntyneitä menoja yhteensä 4 508 (4 340) tuhatta euroa. Louhosalueiden avaamisesta syntyneet menot ovat muutamia euroja/m3 kyseessä olevia louhosten kivivaroja kohden. Kaikil- la kivivarannoilla ei ole kirjanpitoarvoa. Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenoihin sisältyy 101 tuhatta euroa tutkimuskulua, jota vastaava työ tehtiin poikkeuksellisesti maanomistajan luvalla. Poikkeuksen syynä on valtaushakemusten ruuhkautuminen Työ-
ja elinkeinoministeriössä. Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenoissa ei ollut luokittelun muutosta eli siirtoa muihin aineettomiin hyödykkeisiin tilikauden aikana eikä vertailuvuonna. Tuloslaskelmaan suoraan kirjattuja mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenoja oli 14 (36) tuhatta euroa.
Muiden pitkävaikutteisten menojen vähennykset/vähennysten kertyneet poistot sisältävät romutuksia 1 194 tuhatta euroa.
Muissa pitkävaikutteisissa menoissa oli tilikauden päättyessä keskeneräistä käyttöomaisuutta 1 397 tuhatta euroa.
| 2010 | Liikearvo | Patentit ja tavaramerkit |
Kehittämis- menot |
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet |
Mineraalivaran tojen etsintä- ja arviointimenot |
Louhosalueet ja kaivospiirit |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 4 174 | 3 730 | 1 589 | 10 129 | 238 | 4 562 | 5 910 | 30 332 |
| Lisäykset | 26 | 214 | 49 | 428 | 477 | 1 194 | ||
| Vähennykset | 1 | 3 128 | 191 | 951 | 4 271 | |||
| Aktivoidut kehittämismenot | 367 | 367 | ||||||
| Hankintameno 31.12. | 4 174 | 3 755 | 1 956 | 7 215 | 287 | 4 799 | 5 436 | 27 622 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 892 | 633 | 7 829 | 155 | 2 969 | 3 055 | 15 533 | |
| Poistot | 25 | 339 | 316 | 21 | 116 | 538 | 1 355 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | 1 | 3 128 | 191 | 915 | 4 235 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 916 | 972 | 5 017 | 176 | 2 894 | 2 678 | 12 653 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2010 | 4 174 | 2 838 | 956 | 2 300 | 84 | 1 593 | 2 855 | 14 800 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 4 174 | 2 839 | 984 | 2 198 | 112 | 1 905 | 2 758 | 14 970 |
Konsernin liikearvo on 4,2 (4,2) miljoonaa euroa. Siitä on kohdistettu 3,5 miljoonaa euroa tulisijat -segmentille kaakeliuunit-yksikölle ja 0,6 miljoonaa euroa luonnonkivituotteet -segmentille, jotka muodostavat erilliset rahavirtaa tuottavat yksiköt. Kermansavi Oy:n hankinnan yhteydessä saadun Kermansavi-tavaramerkin arvosta, 3,2 miljoonasta eurosta, on kohdistettu tulisijat -segmentille kaakeliuunit yksikölle 2,7 miljoonaa euroa ja tulisijat -segmentille astiat-yksikölle 0,5 miljoonaa euroa, joka on poistettu kokonaisuudessaan aikaisempina vuosina arvonalentumistestauksissa esilletulleina arvonalentumistappioina. Tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi. Tavaramerkin vahva tunnettuus tukee johdon käsitystä siitä, että tavaramerkit vaikuttavat rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.
| Liikearvon ja tavaramerkin kirjanpitoarvot jakaantuivat seuraavasti: | Luonnonkivituotteet | Kermansavi-uunit |
|---|---|---|
| 2011 | ||
| Liikearvo | 632 | 3 542 |
| Tavaramerkki | 2 712 | |
| Yhteensä | 632 | 6 254 |
| 2010 | ||
| Liikearvo | 632 | 3 542 |
| Tavaramerkki | 2 712 | |
| Yhteensä | 632 | 6 254 |
Päättyneellä tilikaudella ei kirjattu arvonalentumistappioita.
Arvonalentumistestauksessa liiketoimintojen kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajan- jakson. Käytetty, ennen veroja määritetty diskonttauskorko on 6,9 - 6,7 (6,9 - 6,7 v. 2010) prosenttia, joka vastaa keskimääräistä painotettua pääomakustannusta. Johdon hyväksymät ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä tasaista 1 prosentin kasvua kyseisessä liiketoiminnassa. Käytetty kasvutekijä ei ylitä kyseisen toimialan pitkän aikajänteen toteutunutta kasvua. Kasvuprosentti ennustejaksolla eli käytetty kasvu- tekijä on Kermansavi-uuneilla keskimäärin 2,0 prosenttia ja vastaa pientalorakentamisen kasvuennustetta (Euroconstruct). Luonnonkivituotteet -segmentin kasvuennuste on liiketoimintarakenteen muutos ja toteutunut kasvu-% huomioiden 7,5 %.
'- Ennusteessa käytetty Kermansavi-uunien myyntikate -% perustuu viimeisen vuoden toteutuneeseen myyntikatteeseen. Luonnonkivituotteet-segmentin myyntikatteen ennustetaan paranevan johtuen liiketoiminnan uu- delleenjärjestelyn mahdollistamasta toimintojen tehostumisesta.
Budjetoitu markkinaosuus - Määritetty perustuen edellisvuoden toteutuneeseen markkinaosuuteen. Muuttujan arvo perustuu toteutuneeseen kehitykseen. Markkinaosuuden ei odoteta muuttuvan olennaisesti, kun huo- mioon otetaan myös jatkuva tuotekehitys sekä kilpailun ennakoitu kiristyminen.
Budjetoitu royalty-% eli määrä jonka ulkopuolinen taho olisi valmis maksamaan lisenssisopimuksesta, on määritetty toimialan toteutuneiden tietojen perusteella.
Diskonttauskorko - Määritetty painotettuna keskimääräisenä pääomakustannuksena (WACC), jolloin koko pääoman kustannus on oman ja vieraan pääoman kustannuksien painotettu keskiarvo.
| Diskonttauskorko ja kasvu-olettama | Luonnonkivituotteet | Kermansavi-uunit | ||
|---|---|---|---|---|
| 2011 | 2010 | 2011 | 2010 | |
| Diskonttauskorko | 6,7 | 6,7 | 6,9 | 6,9 |
| Kasvuprosentti (keskimäärin ennustejaksolla) | 7,5 | 8,3 | 2,0 | 3,4 |
| 2011 | 2010 | |||
| Tehdyillä oletuksilla kerryttävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon seuraavasti: | ||||
| Luonnonkivituotteet | 967 | 476 | ||
| Kermansavi-uunit | 4 180 | 5 580 |
| 1 000 euro | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit | |||||||||||||
| Herkkyysanalyysissä ei ole huomioitu mahdollisia muuttujan muutoksesta aiheutuvia seurannaisvaikutuksia muihin tekijöihin. Tulosmuutos on testattu liikevoitto -tasolla. | |||||||||||||
| 1. Muuttujien arvot, joilla kerrytettävissä oleva rahamäärä = tarkasteltavana olevan yksikön kirjanpitoarvo | |||||||||||||
| Diskonttauskorko | Tulos-muutos, % asetetusta tavoitteista | ||||||||||||
| 2011 | 2010 | 2011 | 2010 | ||||||||||
| Luonnonkivituotteet | 9,1 | 7,7 | -31 % | -15 % | |||||||||
| Kermansavi-uunit | 9,5 | 10,4 | -30 % | -37 % | |||||||||
| 2. Vaikutus arvonalentumisen määrään, jos diskonttauskorko nousee 1 prosenttiyksikön tai tulos jää 20 % astettua tavoitetta alhaisemmaksi. |
| Diskonttauskoron muutoksen vaikutus, te | Tulosmuutoksen vaikutus, te | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2011 | 2010 | 2011 | 2010 | ||
| Luonnonkivituotteet | - | -19 | - | -149 | |
| Kermansavi-uunit | - | - | - | - |
Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot kuuluvat tulisijat -liiketoimintasegmenttiin. Aktivoitujen etsintä- ja arviointimenojen kirjanpitoarvo on 180 (112) tuhatta euroa. Arvonalentumistestaus suoritetaan aina kyseis- ten menojen luokittelun muutoksen yhteydessä sekä jos arvonalentumisesta muutoin on viitteitä. Luokittelun muutos on käsitelty tarkemmin tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa Mineraalivarantojen etsintä- ja ar- viointimenot.
| 2011 | 2010 | |||
|---|---|---|---|---|
| 16. Sijoituskiinteistöt | Maa-alueet | Rakennukset | Maa-alueet | Rakennukset |
| Hankintameno 1.1. | 188 | 187 | 188 | 187 |
| Vähennykset | 35 | 73 | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 153 | 114 | 188 | 187 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 123 | 117 | ||
| Poistot | 6 | 6 | ||
| Vähennysten kertyneet poistot | 40 | 0 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 89 | 123 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 188 | 64 | 188 | 70 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 153 | 25 | 188 | 64 |
| Käypä arvo *) | 280 | 280 | ||
| Pantatut kiinteistöt | 34 | 34 |
*) Kiinteistöjen arvo perustuu kiinteistönvälittäjän lausuntoon niiden kiinteistöjen osalta, joilla on markkina-arvo toimivilla markkinoilla.
| 1 000 euro | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 17. Osuudet osakkuusyrityksissä | 2011 | 2010 | ||||
| Hankintameno 1.1. | 24 | 24 | ||||
| Lisäykset | 5 | 0 | ||||
| Vähennykset | 25 | 0 | ||||
| Osakkeet ja -osuudet osakkuusyrityksissä 31.12. | 4 | 24 | ||||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 3 | -2 | ||||
| Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio (1 000 euro): 2011 |
Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | Voitto/tappio | Omistusosuus % |
| Stone Pole Oy | Juuka | 215 | 280 | 398 | -51 | 27,3 |
| Rakentamisen MALL Oy | Helsinki | 9 | 17 | 156 | 9 | 25,0 |
| Osakkuusyritysten luvut ovat tilintarkastamattomia. | ||||||
| 2010 | ||||||
| Leppävirran Matkailukeskus Oy | Leppävirta | 81 | 9 | 90 | -6 | 33,0 |
| Stone Pole Oy | Juuka | 233 | 251 | 443 | 4 | 27,3 |
| Rakentamisen MALL Oy | Helsinki | 9 | 17 | 72 | -10 | 20,0 |
Stone Pole Oy on kivialan kehitysyhtiö. Rakentamisen MALL Oy:n tarkoituksena on kehittää omistajayritystensä tapaa toimia markkinoilla. Leppävirran Matkailukeskus Oy:n osakkeet on myyty 18.11.2011.
| 18. Muut rahoitusvarat | 2011 | 2010 | ||
|---|---|---|---|---|
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||||
| Tasearvo 1.1. | 27 | 27 | ||
| Vähennys | 1 | 0 | ||
| Tasearvo 31.12. | 26 | 27 |
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat sijoituksia noteeraamattomiin osakkeisiin. Ne arvostetaan hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.
| 1 000 euro | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat | |||||
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2011 aikana: | 1.1.2011 | Kirjattu tulosvaikutteisesti |
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin |
Kurssierot | 31.12.2011 |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Varaukset | 260 | 246 | 506 | ||
| Vähennyskelpoiset tappiot | 174 | 627 | -2 | 799 | |
| Kertyneet hyllypoistot | 782 | -351 | 431 | ||
| Arvonmuutosrahaston muutoksesta | 15 | 1 | 16 | ||
| Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon | 42 | -25 | 17 | ||
| Muut erät | 335 | -38 | 297 | ||
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 1 608 | 459 | 1 | -2 | 2 066 |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -219 | 23 | -196 | ||
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä |
-1 299 | 203 | -1 096 | ||
| Muut erät | -142 | 8 | -134 | ||
| Laskennalliset verovelat yhteensä | -1 660 | 234 | 0 | 0 | -1 426 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana: | 1.1.2010 | Kirjattu tulosvaikutteisesti |
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin |
Kurssierot | 31.12.2010 |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Varaukset | 311 | -51 | 260 | ||
| Vähennyskelpoiset tappiot | 106 | 68 | 174 | ||
| Kertyneet hyllypoistot | 724 | 58 | 782 | ||
| Arvonmuutosrahaston muutoksesta | 29 | -14 | 15 | ||
| Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon | 71 | -29 | 42 | ||
| Muut erät | 349 | -14 | 335 | ||
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 1 590 | 32 | -14 | 0 | 1 608 |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -214 | -5 | -219 | ||
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä |
-1 477 | 178 | -1 299 | ||
| Muut erät | -173 | 34 | -3 | -142 | |
| Laskennalliset verovelat yhteensä | -1 864 | 207 | 0 | -3 | -1 660 |
Konserni on kirjannut laskennallisen verosaamisen kaikista veronalaisista vähennyskelpoisista eristä. Laskennalliset verosaamiset on kirjattu verotuksellisista tappioista ja hyllypoistoista, koska on todennäköistä, että yritykselle syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Kyseiset tappiot vanhenevat vuonna 2019. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen perustuu konsernin tulosennusteeseen ja toimintasuunnitelmaan.
| 1 000 euro | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| 20. Vaihto-omaisuus | ||
| Aineet ja tarvikkeet | 5 516 | 5 188 |
| Valmiit tuotteet | 5 232 | 5 751 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 10 748 | 10 939 |
Tilikaudella kuluksi kirjattu vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo on 34 533 (31 725) tuhatta euroa.
Tilikauden päättyessä kuluksi kirjattu vaihto-omaisuuden aliarvostusvaraus oli 129 (1) tuhatta euroa. Kyseisellä varauksella vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.
| 21. Myyntisaamiset ja muut saamiset | |||
|---|---|---|---|
| 21.1. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 4 314 | 4 987 | |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 103 | 47 | |
| Siirtosaamiset | |||
| Saamiset avustuksista | 49 | 173 | |
| Ennakkomaksut | 160 | 260 | |
| Muut siirtosaamiset | 438 | 295 | |
| Muut saamiset | 443 | 198 | |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 5 507 | 5 960 | |
| 21.2. Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumiset tilinpäätöspäivänä | brutto | arvonalennus | netto |
| 2011 | |||
| Erääntymättömät | 3 570 | 3 570 | |
| Erääntynyt alle 30 päivää | 609 | 609 | |
| Erääntynyt 31 - 60 päivää | 31 | 31 | |
| Erääntynyt 61 - 90 päivää | 31 | 31 | |
| Erääntynyt yli 90 päivää | 151 | 78 | 73 |
| Yhteensä | 4 392 | 78 | 4314 |
| 2010 | brutto | arvonalennus | netto |
| Erääntymättömät | 4 036 | 4 036 | |
| Erääntynyt alle 30 päivää | 575 | 575 | |
| Erääntynyt 31 - 60 päivää | 110 | 110 | |
| Erääntynyt 61 - 90 päivää | 54 | 54 | |
| Erääntynyt yli 90 päivää | 335 | 123 | 212 |
| Yhteensä | 5 110 | 123 | 4987 |
| 1 000 euro | |||
|---|---|---|---|
| 21.3. Myyntisaamiset riskiryhmittäin | brutto | arvonalennus | netto |
| 2011 | |||
| Suurimmat asiakkaat asiakasryhmittäin | |||
| Kamiinanvalmistajat | 192 | 192 | |
| Tulisijojen jälleenmyyjät ulkomailla | 1 754 | 35 | 1 719 |
| Rakennusliikkeet | 728 | 728 | |
| Jälleenmyyjät kotimaassa | 684 | 43 | 641 |
| Loppuasiakkaat | 1 034 | 1 034 | |
| Yhteensä | 4 392 | 78 | 4 314 |
| 2010 | |||
| Suurimmat asiakkaat asiakasryhmittäin | brutto | arvonalennus | netto |
| Kamiinanvalmistajat | 1 078 | 1 078 | |
| Tulisijojen jälleenmyyjät ulkomailla | 1 350 | 63 | 1 287 |
| Rakennusliikkeet | 555 | 60 | 495 |
| Jälleenmyyjät kotimaassa | 1 107 | 1 107 | |
| Loppuasiakkaat | 1 020 | 1 020 | |
| Yhteensä | 5 110 | 123 | 4 987 |
| Kirjanpitoarvo myyntisaamisista, joiden ehdot neuvoteltu uudelleen | 0 | 0 | |
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo |
Myyntisaamisten ja muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Saamisiin liittyvä luottoriski on esitetty liitetietojen kohdassa 29.3. Luottoriski
| 22. Rahavarat | 2 011 | 2 010 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 6 769 | 10 210 |
Rahavaroista oli tilinpäätöspäivänä määräaikaisia talletuksia 5 153 (8 118) tuhatta euroa. Määräaikaistalletukset olivat alle kolmen kuukauden talletuksia.
| 23. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Osakesarjat | Osakkeita kpl |
Osuus, % osakkeista |
Osuus, % äänistä |
Osuus, euroa osakepääomasta |
|
| K-osakkeet (10 ääntä) | 9 540 000 | 25,7 | 77,6 | 1 621 800 | |
| A-osakkeet (1 ääni) | 27 603 970 | 74,3 | 22,4 | 4 692 675 | |
| Yhteensä 31.12.2011 | 37 143 970 | 100,0 | 100,0 | 6 314 475 | |
| Osakkeiden lukumäärän muutosten ja rahastosiirron vaikutukset |
Osakkeiden lukumäärä |
Osake pääoma, e |
Ylikurssi rahasto, e |
Omat osakkeet, e |
Yhteensä, euro |
| 1.1.2010 | 37 143 970 | 6 314 475 | 7 334 116 | -108 319 | 13 540 272 |
| Omat osakkeet | -124 200 | 0 | |||
| Ylikurssirahaston siirto sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon | -7 334 116 | -7 334 116 | |||
| 31.12.2010 | 37 019 770 | 6 314 475 | 0 | -108 319 | 6 206 156 |
| 31.12.2011 | 37 019 770 | 6 314 475 | 0 | -108 319 | 6 206 156 |
Yhtiöjärjestyksen mukaan A-osakkeelle maksetaan jaettavasta voitosta 0,0017 euroa suurempi osinko kuin K-osakkeelle. Tulikivi Oyj:n A-osake on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Yhtiön osakeyhtiölain mukaisella arvo-osuustilillä eli ns. yhteistilillä olleet osakkeet on myyty niiden omistajien lukuun huhti-toukokuussa 2003. Osakkeenomistajilla tai muilla oikeudenhaltijoilla on oikeus toukokuuhun 2013 saakka nostaa osakkeita vastaava osuus varoista toimittamalla osakekirjat ja tarvittaessa selvitykset saannistaan johonkin Sampo Pankki Oyj:n konttoriin tai Itä-Suomen lääninhallitukselle.
Vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon osakeantien ehtojen mukaisesti. Ylikurssirahaston varat, 7334 tuhatta euroa, on tilikaudella 2010 siirretty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset.
Tulikivi-konsernilla ei ollut osakeperusteisia maksuja vuonna 2011 (2010).
Omien osakkeiden rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Se esitetään oman pääoman vähennyksenä.
Tulikivi Oyj ei ostanut eikä luovuttanut tilikauden 2011 (2010) aikana omia osakkeita. Yhtiön hallussa oli tilikauden 2011 (2010) päättyessä 124 200 omaa A-osaketta, mikä vastasi 0,3 prosenttia osakepääomasta ja 0,1 prosenttia äänimäärästä. Omien osakkeiden hankintahinta on keskimäärin 0,87 euroa/osake. Omien osakkeiden hankinnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä.
Vuonna 2011 osinkoa jaettiin vuodelta 2010 0,0250 euroa A-osakkeelle ja 0,0233 euroa K-osakkeelle, yhteensä 909 tuhatta euroa (vuonna 2010 0,0250 euroa A-osakkeelle ja 0,0233 euroa K-osakkeelle eli yhteensä 909 tuhatta euroa).
Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia eikä taseessa vuonna 2011 (2010) ole etuuspohjaista eläkevelkaa.
| 26. Varaukset | Ympäristövaraus | Takuuvaraus | Uudelleenjärjestelyvaraus | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2011 | 2010 | 2011 | 2010 | 2011 | 2010 | |
| Varaus 1.1. | 575 | 589 | 390 | 417 | 104 | 256 |
| Varausten lisäys | 74 | 28 | 164 | 147 | 1467 | |
| Diskonttauksen vaikutus, muutos | -6 | -35 | ||||
| Käytetyt varaukset | -7 | -164 | -149 | -410 | -152 | |
| Varauksen purku | -25 | |||||
| Varaukset 31.12. | 643 | 575 | 390 | 390 | 1161 | 104 |
Tulikivi-konsernin tilinpäätöstä laadittaessa arvioitavissa olevista ympäristövelvoitteista on kirjattu varaus, joka kattaa louhoksien aikanaan tapahtuvaan sulkemiseen liittyvät vesien tarkkailumenot, turvallisuusjärjestelyt ja läjitysalueosien loppuverhoilut. Tällä hetkellä avattujen louhosten osalta menojen on arvioitu syntyvän keskimäärin noin kymmenen vuoden kuluttua. Nykyarvon määrittämisessä käytetty diskonttaustekijä on 4 (4) prosenttia. Ympäristövarauksen määrä ennen diskonttausta on 979 (904) tuhatta euroa.
Tulikivi-konserni antaa tietyille tuotteilleen viiden vuoden takuun. Takuun aikana tuotteissa havaitut takuuehtojen mukaiset viat korjataan yrityksen kustannuksella. Takuuvaraus perustuu aikaisempien vuosien kokemukseen viallisista tuotteista huomioiden tuotteisiin tehdyt parannukset.
Uudelleenjärjestelyvaraus käsittää vuonna 2011 käytyjen yt-neuvottelujen pohjalta päätetyistä irtisanomisista johtuvat korvaukset sekä toimitilojen uudelleenjärjesteluista aiheutuvat arvionvaraiset kulut.
| 2011 | |
|---|---|
| Pitkäaikaiset varaukset | 1311 |
| Lyhytaikaiset varaukset | 883 |
| Yhteensä | 2194 |
| 27. Rahoitusvelat | |
| tasearvot | 24 924 |
| 27.1. Pitkäaikaiset | |
| Pankkilainat | 12 149 |
| TyEL-lainat | 6 859 |
| Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat | 0 |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä | 19 008 |
| 1 000 euro | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat erääntyvät seuraavasti: | ||
| 2011 | 4 892 | |
| 2012 | 5 915 | 5 904 |
| 2013 | 6 330 | 4 874 |
| 2014 | 5 947 | 4 658 |
| 2015 | 4 292 | 3 681 |
| 2016 | 1 601 | 1 268 |
| 2017 | 839 | |
| Rahoitusvelat yhteensä | 24 924 | 25 277 |
| Pitkäaikaisten pankki ja TyEL-lainojen lyhennykset | 5 767 | 4 176 |
|---|---|---|
| Muiden pitkäaikaisten rahoitusvelkojen lyhennykset | 147 | 716 |
Velkasitoumukset ovat euromääräisiä.
Pitkäaikaisten rahoitusvelkojen efektiivisten korkokantojen painotettu keskiarvo 31.12.2011 oli 3,3 (3,5) prosenttia koronvaihtosopimusten kanssa ja 3,1 (2,8) prosenttia ilman koronvaihtosopimuksia.
Rahoitusvelkojen käyvät arvot:
Rahoitusvelkojen käypä arvo oli yhteensä 24,7 (25,3) miljoonaa euroa ja tasearvo 24,9 (25,3) miljoonaa euroa.
Erikoisehtoinen rahoitus
Konsernin vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta 14,5 (13,9) miljoonaan euroon liittyy kovenantti- tai muita ehtoja, jotka on sidottu konsernin omavaraisuuteen. Nämä ehdot eivät suoranaisesti rajoita konsernin pääoman käyttöä, mutta saattavat edellyttää neuvotteluja rahoittajan kanssa ja lisävakuuksien järjestämistä lainoille.
| 28. Ostovelat ja muut velat | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| 28.1. Pitkäaikaiset | ||
| Muut pitkäaikaiset velat | 154 | 52 |
| 28.2. Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 2 334 | 2 688 |
| Saadut ennakot | 37 | 67 |
| Siirtovelat | ||
| Palkat ja henkilösivukulut | 3 876 | 4 162 |
| Alennukset ja markkinointikulut | 486 | 431 |
| Ulkopuoliset palvelut | 937 | 1 087 |
| Korkovelat | 217 | 286 |
| Muut siirtovelat | 287 | 127 |
| Velat osakkuusyrityksille | 263 | 42 |
| Muut velat | 638 | 757 |
| Lyhytaikaiset osto- ja muut velat yhteensä | 9 075 | 9 647 |
Muihin siirtovelkoihin sisältyy muiden liiketoimintakulujen jaksotuksia.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan erilaisille rahoitusriskeille. Riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuut- tariski, korkoriski, luottoriski ja maksuvalmiusriski. Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä lainoilla. Rahoitusosasto vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta ja rahoitusriskien hallinnasta hallituksessa hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Konsernin valuuttariskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin valuuttariskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdys- valtain dollari (USD) ja Venäjän rupla (RUB). Konsernin kassavirroista yli 95 prosenttia on euromääräisiä, eli tältä osin konsernin altistuminen valuuttariskeille on vähäistä. Valuuttariskiä voidaan suojata valuuttatermiineillä. Termiinisopimuksia oli avoinna tilinpäätöspäivänä nimellisarvoltaan 94 (141) tuhatta euroa eli 4,0 (6,0) miljoonaa ruplaa. Valuuttatermiineihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.
Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muunnettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:
| 2011 | 2010 | |||
|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvot, 1 000 euroa | USD | RUB | USD | RUB |
| Pitkäaikaiset varat | 85 | 65 | ||
| Lyhytaikaiset varat | 474 | 553 | 408 | 479 |
| Lyhytaikaiset velat | 1 | 126 | 4 | 79 |
| Nettopositio | 473 | 512 | 404 | 465 |
Oman pääoman valuuttamääräinen, lähinnä ulkomaisista tytäryhtiöistä johtuva, translaatiopositio oli vähäinen tilikausien 2011 ja 2010 lopussa. Translaatiopositiota ei ole suojattu.
Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin ja Venäjän ruplaan verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu tilin- päätöspäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissä on otettu huomioon valuuttatermiinisopimusten vaikutus.
| 2011 tuloslaskelma |
tuloslaskelma | 2010 | |
|---|---|---|---|
| +/- 10 %:n muutos EUR/USD | |||
| välisessä valuuttakurssissa, ennen veroja | +/- 48 | +/- 40 | |
| +/- 10 %:n muutos EUR/RUB | |||
| välisessä valuuttakurssissa, ennen veroja | +/- 42 | +/- 32 |
Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole merkittävä kokonaisuudessaan. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.
Konserni on altistunut rahavirran korkoriskille lähinnä lainasalkkuun liittyen. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia suojaamaan korkojen muutosten aiheuttamilta vaikutuksilta. Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti kiinteäkorkoisten lainojen ja korkojohdannaisilla suojattujen lainojen määrä tulee olla yli 50 prosenttia koko lainakannasta. Korkoherkkien lainojen osuus yhtiön korollisista lainoista oli tilikauden lopussa 14,7 (13,7) miljoonaa euroa eli 58,9 (54,3) prosenttia. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoimena euromääräisiä koronvaihtosopimuksia nimellispääomaltaan 3,2 (5,8) miljoonaa euroa. Näiden sopimusten perusteella konserni saa Euribor-sidonnaista (2,0 me/euribor 3 kk ja 1,2 me/euribor 6 kk) vaihtuvaa korkoa ja maksaa keskimäärin 2,95 (3,9 ) prosentin kiinteää korkoa. Konserni soveltaa suojauslaskentaa niihin koronvaihtosopimuksiin, joilla saadaan tehokas suojaus. Tällaisten koronvaihtosopimusten käypien arvojen muutokset, jotka osoittivat 61 (56) te tappiota tilinpäätöshetkellä, on kirjattu konsernin laajaan tuloslaskelmaan ja oman pääoman arvonmuutosrahastoon. Muiden koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutoksista muodostui voittoa 48 (109) tuhatta euroa, mikä on kirjattu tulosvaikutteisesti. Lainojen kumulatiivinen korkoriski on 280 (298) tuhatta euroa, jos markkinakoroissa tapahtuu 1 %:n muutos. Tällöin on huomioitu johdannaisten vaikutus korkoriskiin.
| Korkoriski | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| 1 000 e | tasearvo | tasearvo |
| Kiinteäkorkoiset instrumentit | ||
| Rahoitusvelat | 11 557 | 8 135 |
| Vaihtuvakorkoiset instrumentit | ||
| Rahoitusvarat | 10 209 | 10 597 |
| Rahoitusvelat | 13 720 | 16 593 |
Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta eivätkä saamiset yksittäiseltä asiakkaalta tai miltään asiakasryhmältä muodostu konsernin kannalta merkittäväksi. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen myyntisaamisista johtuneiden luottotappioiden ja saamisten arvonalentumisten määrä on ollut 55 (vähennystä -47) tuhatta euroa. Luottotappioriskiä on pienennetty asiakasluottova- kuutuksien avulla. Nämä kattoivat saatavakannasta tilinkauden päättyessä 38,9 (53,0) prosenttia. Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetie- dossa 21.2. Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumiset tilinpäätöksessä. Konsernin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa myyntisaamisten kirjanpitoarvoa tilikauden lopulla vähennettynä asiakasluot- tovakuutuksista saatavilla korvauksilla.
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Likvidien varojen sijoitukset tehdään kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien pankkien kanssa.
Konsernin muiden rahoitusvarojen kuin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa näiden muiden rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopulla.
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi riittävästi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan likvidien varojen lisäksi luotto- ja tililuottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Käyttämättömien tililuottolimiittien ja nostamattomien luottojen määrä oli tilikauden päättyessä 4,1 (2,5) miljoonaa euroa. Johdon näkemyksen mukaan konsernin käytettävissä olevan rahoituksen määrä on riittävä lähitulevaisuudessa.
Seuraava taulukko kuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut.
| 29.5. Maturiteettianalyysi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2011 | ||||||
| Luottotyyppi | Tase arvo |
Nostamattomat luotot |
Alle 1 vuosi |
1 - 2 vuotta |
3 - 5 vuotta |
yli 5 vuotta |
| Pankkilainat ja TyEL-lainat | 24 924 | 4 100 | 6 395 | 6 822 | 12 327 | 849 |
| Johdannaisten rahavirta | 41 | 26 | 20 | |||
| Osamaksuvelat | 147 | 149 | ||||
| Ostovelat ja muut velat | 9 228 | 9 126 | 51 | 51 | ||
| Yhteensä | 34 299 | 4 100 | 15 711 | 6 899 | 12 398 | 849 |
| 31.12.2010 | ||||||
| Luottotyyppi | Tase arvo |
Nostamattomat luotot |
Alle 1 vuosi |
1 - 2 vuotta |
3 - 5 vuotta |
yli 5 vuotta |
| Pankkilainat ja TyEL-lainat | 24 266 | 1 500 | 4 818 | 6 175 | 13 921 | 1 291 |
| Johdannaisten rahavirta | 93 | 24 | 12 | |||
| Osamaksuvelat | 1 011 | 728 | 297 | |||
| Tililuottolimiitit | 1 000 | |||||
| Ostovelat ja muut velat | 9 699 | 9 647 | 52 | |||
| Yhteensä | 34 976 | 2 500 | 15 286 | 6 548 | 13 933 | 1 291 |
| Johdannaissopimusten nimellisarvot Koronvaihtosopimukset |
2011 | 2010 | ||||
| Erääntyy 2011 | 4 615 | |||||
| Erääntyy 2012 | 915 | 471 | ||||
| Erääntyy 2013 | 915 | 471 | ||||
| Erääntyy 2014 | 680 | 235 | ||||
| Erääntyy 2015 | 445 | |||||
| Erääntyy 2016 | 223 | |||||
| Koronvaihtosopimukset yhteensä tilikaudella | 3 178 | 5 792 |
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkina-informaatio.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteen kehityksellä, jolle hallitus on asettanut osingonjakopäätöksissä alarajaksi 40 prosenttia.
Konserni laskee omavaraisuusaste-tunnusluvun seuraavalla kaavalla:
100*oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut ennakot)
| 2011 |
|---|
| 18 804 |
| 56 578 |
| 37 |
| 33,3 |
Konsernin luottoluokitus on A.
| 2011 tase-erä | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus varat/ -velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Muut saamiset | 200 | 200 | 200 | |||
| Muut rahoitusvarat | 30 | 30 | 30 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 4 757 | 4 757 | 4 757 | |||
| Rahavarat | 6 769 | 6 769 | 6 769 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 11 726 | 30 | 11 756 | 11 756 | ||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Rahoitusvelat | 19 008 | 19 008 | 18 570 | |||
| Johdannaissopimukset | 105 | *) | 105 | 105 | ||
| Muut pitkäaikaiset velat | 154 | 154 | 154 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Korolliset velat | 5 915 | 5 915 | 6 124 | |||
| Ostovelat ja muut velat | 3 235 | 3 235 | 3 235 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 105 | 28 312 | 28 417 | 28 188 |
*) Sisältää arvonmuutosrahastoon kirjattuja suojausinstrumentteja 46 (42) te.
| 1 000 euro | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin sekä niiden käyvät arvot 2010 tase-erä |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus varat/ -velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Muut rahoitusvarat | 50 | 50 | 50 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 5 185 | 5 185 | 5 185 | |||
| Rahavarat | 10 210 | 10 210 | 10 210 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 15 395 | 50 | 15 445 | 15 445 | ||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Rahoitusvelat | 20 385 | 20 385 | 20 156 | |||
| Johdannaissopimukset | 148 | *) | 148 | 148 | ||
| Muut pitkäaikaiset velat | 52 | 52 | 52 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Korolliset velat | 4 892 | 4 892 | 5 128 | |||
| Ostovelat ja muut velat | 3 486 | 3 486 | 3 486 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 148 | 28 815 | 28 963 | 28 970 | ||
| *) sisältää arvonmuutosrahastoon kirjattuja rahavirransuojausinstrumentteja 42 (82) tuhatta euroa. | ||||||
| 31. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut | 2011 | 2010 | ||||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: | ||||||
| Poistot | 4 216 | 4 733 | ||||
| Arvonalentumiset | 25 | 0 | ||||
| Kurssierot | 43 | 27 | ||||
| Muut | -737 | -30 | ||||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa yhteensä | 3 547 | 4 730 | ||||
| 32. Vuokrasopimukset | ||||||
| Muut vuokrasopimukset | ||||||
| 32.1. Konserni vuokralle ottajana | ||||||
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: | 2011 | 2010 | ||||
| Yhden vuoden kuluessa | 1 257 | 1 039 | ||||
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 646 | 916 |
Konserni on vuokrannut useat tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimukset ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevia.
Määräaikaisiin vuokrasopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.
Vuoden 2010 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 1 300 (1 187) tuhatta euroa.
| 1 000 euro | 2011 |
|---|---|
| 32.2. Konserni vuokralle antajana | |
| Konserni on vuokrannut liike- ja toimistotilaa omistamistaan kiinteistöistä purettavissa olevilla vuokrasopimuksilla. |
|
| Lisäksi konserni on edelleenvuokrannut toimistotiloja. | |
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat: | |
| Yhden vuoden kuluessa | 29 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 41 |
| 33. Vastuusitoumukset | |
| Lainat ja tililuottolimiitit, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantteja | |
| Rahalaitoslainat ja lainojen takaukset | 24 776 |
| Tililuottolimiitit | 1 000 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 147 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 11 343 |
| Annetut yrityskiinnitykset | 15 696 |
| Kaupan kohde | 147 |
| Pantatut vuokraoikeudet | 0 |
| Vakuudeksi annetut kiinnitykset ja pantit yhteensä | 27 186 |
| Muut omat sitoumukset, joista annettu vakuuksia | |
| Takaukset | 805 |
| Muut vastuut | 3 |
| Muut omat sitoumukset yhteensä | 808 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 809 |
| Annetut pantit | 3 |
| Muut omasta puolesta annetut vakuudet yhteensä | 812 |
| Maksettavat vuokravastuut 2012 | 1 257 |
| Myöhemmin maksettavat vuokravastuut | 646 |
| Leasinsopimuksista maksettavat määrät | |
| Tilikaudella 2012 maksettavat | 27 |
| Myöhemmin maksettavat | 37 |
| Leasinsopimuksista maksettavat määrät yhteensä | 64 |
| Leasingsopimukset ovat kolmen-kuuden vuoden leasingsopimuksia, joihin ei liity lunastusehtoja. | |
| Johdannaissopimukset | |
| Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | 3 178 |
| Koronvaihtosopimukset, käypä arvo | -103 |
| Valuuttatermiinit, nimellisarvo | 94 |
| Valuuttatermiinit, käypä arvo | -2 |
| Kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksen palautusvastuu | 69 |
Tulikivi-konsernilla on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella tarkkailu- ja maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja louhoksia aikanaan suljettaessa.
Ympäristövelvoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä tehdään jatkuvasti normaalin tuotantotyön ohessa. Ryhmään kuuluvat louhosvesien käsittely, maa- ja kiviaineksen läjitysaluejärjestelyt, tärinä- ja melumittaukset, pölyä- misen estäminen ja näihin liittyvien mittaustulosten seuranta. Tästä toiminnasta aiheutuvat menot kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluiksi. Maa-ainesten ajo uusien louhosten avaamisen yhteydessä läjitysalueille aktivoidaan muihin aineettomiin hyödykkeisiin ja poistetaan avattavan louhoksen taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Läjitysalueiden verhoilutyö perustuu pitkän ajanjakson louhintasuunnitelmaan, jonka mukaan verhoilus- sa hyödynnetään uusien avattavien louhosten pintamateriaalia. Verhoilu voidaan kuitenkin suorittaa vasta siinä vaiheessa, kun läjitysalueella on lopulliseksi jääviä osa-alueita. Verhoilutöiden menoista ei ole tehty varausta, koska maisemointityön ei odoteta lisäävän normaalin louhintatoiminnan kustannuksia.
Tehtaan tai louhosalueen sulkemisen jälkeen tullaan suorittamaan läjitysalueiden maisemointityöt, kasvillisuuden istuttaminen ja kylväminen, tarvittavat vesien johtamisjärjestelyt, mahdollisten uusien tarkkailupisteiden pe- rustaminen ja louhoksen turvallisuuskuntoon saattaminen. Siltä osin kuin näihin liittyvät menot ovat arvioitavissa, on tehty varaus.
Ympäristölupien perusteella konsernissa on annettu takauksia yhteensä 600 tuhannen euron arvosta. Muiden ympäristövastuiden vakuudeksi on konsernissa annettu kiinteistökiinnityksiä yhteensä 34 tuhannen euron arvosta. Vuoden 2011 aikana saatettiin päätökseen maisemointityöt yhden louhosalueen osalta. Ympäristötarkkailua näiden alueiden osalta jatketaan lupavelvoitteiden mukaisesti toistaiseksi.
| 35. Ympäristövastuisiin liittyviä tunnuslukuja | 2011 | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Energian käyttö, sähkö MWh | 13 099 | 14 091 | 13 826 |
| Öljyn käyttö, m3 | 638 | 870 | 737 |
| Kauko- ja hakelämpö, MWh | 1 243 | 1 650 | 1 757 |
| Nestekaasu, tn | 217 | 287 | 197 |
| Ajoneuvojen polttoaineita käytettiin vuonna 2011 yhteensä 471 (500) tn ja räjähdysaineita 46 (137) tn. | |||
| Maa-aineksien siirrot ja raaka-aineiden käyttö | |||
| Vuolukivi, 1 000 kiinto-m3 brutto | 110 | 68 | 124 |
| Maa-aines ja ripe- ja jäämäkivi, 1 000 irto-m3 | 454 | 362 | 505 |
Vuolukiven irroitussahauksessa käytetään teräketjun voiteluun rypsiöljyä, joka sitoutuu pysyvästi hienoon vuolukivijauhoon. Vuonna 2011 rypsi- ja mäntyöljyä käytettiin 75 (61) m3
Vuolukiven käyttömäärään vaikuttaa paitsi tehdaskohtainen kapasiteetti myös kulloinenkin kiven saanto-% louhoksella ja tehtaassa.
Ostettujen luonnonkivien työstöistä jäävä leikkuujäte käytetään osittain täytteiksi maanrakennuskohteille, muu osa läjitetään läjitysalueille tai kuljetetaan kaatopaikalle. Luonnonkivi ostetaan ulkopuolisilta toimittajilta.
Keraaminen uuni- ja astiatuotanto käyttää raaka-aineenaan pääsääntöisesti luonnonmateriaaleja, kuten savea, maasälpää, kvartsia, erilaisia sementtejä ja soraa. Keraamisia massoja käytetään vuosittain n. 2 500 tn. Tuotannossa käytetään hyvin vähäisessä määrin raskasmetalleja sisältäviä ainesosia. Niiden hävittäminen tapahtuu ongelmajätelaitoksella.
Konsernin tuotantoprosesseihin otettiin vuonna 2011 puhdasta käyttövettä yhteensä 106 000 m3 ja talousvettä yhteensä 7 964 m3. Vuolukivituotantoprosessessa on suljettu vesikierto. Espoon ja Heinäveden tehtailla käytetään prosessivesien käsittelyssä laskeutumisaltaita. Prosessivesi poistetaan imeytysaltaiden kautta vesistöön. Louhosvedet johdetaan laskeutumisaltaiden kautta vesistöön. Talousjätevesi ohjataan kunnalliseen jätevesien käsittelyyn tai sellaisen puuttuessa imeytyskenttäkäsittelyyn.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys ja tytär- ja osakkuusyritykset sekä hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja. Lähipiiriin luetaan lisäksi Suomen Kivitutkimussäätiö.
| 36.1. Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat: | Omistusosuus (%) | Osuus äänivallasta (%) |
|---|---|---|
| Tulikivi Oyj, Juuka, emoyhtiö | ||
| Kivia Oy, Kuhmo | 100 | 100 |
| Tulikivi U.S. Inc., USA | 100 | 100 |
| AWL-Marmori Oy, Turku | 100 | 100 |
| The New Alberene Stone Company Inc., USA | 100 | 100 |
| OOO Tulikivi, Venäjä | 100 | 100 |
| 36.1. Osakkuusyritykset | 2011 | 2010 | ||
|---|---|---|---|---|
| Stone Pole Oy, Juuka | 27 | 27 | ||
| Leppävirran Matkailukeskus Oy, Leppävirta (18.11.2011 saakka) | - | 33 | ||
| Rakentamisen MALL Oy, Helsinki | 25 | 20 | ||
| 36.2. Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: | Myynnit | Ostot | Saamiset | Velat |
| 2011 | ||||
| Osakkuusyritykset | 6 | 425 | 263 | |
| 2010 | ||||
| Osakkuusyritykset | 6 | 240 | 1 | 2 |
| Liiketoimet johtoon kuuluvien avainhenkilöiden kanssa | 2011 | 2010 | ||
| Vuokrattu tiloja lähipiiriin kuuluvilta | 108 | 109 | ||
| Myynnit lähipiiriin kuuluville | 2 | 0 |
Konserniyhtiöillä ei ollut saamisia tilinpäätöspäivänä vuonna 2011 (2010) johtoon kuuluvilta avainhenkilöiltä.
Tulikivi Oyj on perustajajäsenenä Suomen Kivitutkimussäätiössä. Yhtiöllä ei ollut lahjoituksia Säätiölle vuonna 2011 (10 tuhatta euroa vuonna 2010). Yhtiö on vuokrannut toimisto- ja varastotiloja Säätiön ja Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän omistamasta rakennuksesta. Näistä tiloista on maksettu 139 (132) tuhannen euron suuruinen vuokra. Vuokra vastaa käypää vuokratasoa. Yhtiön palveluveloitukset Säätiöltä vuonna 2011 olivat 9 (10) tuhatta euroa ja vuokraveloitukset maa-alueesta 2 (2) tuhatta euroa. Säätiö ei ole veloittanut palveluita yhtiöltä. Yhtiöllä oli saatavia Säätiöltä 2 tuhatta euroa tilinpäätöspäivänä.
| 36.3. Johdon työsuhde-etuudet | 2011 | |
|---|---|---|
| Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 446 | |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 51 | |
| Palkat ja palkkiot | ||
| Toimitusjohtaja | 222 | |
| Hallituksen jäsenet | ||
| Piispa Ambrosius | 1 | |
| Erma Juhani | 35 | |
| Pohjanvirta Olli | 18 | |
| Rönkkö Markku | 19 | |
| Saarinen Pasi | 18 | |
| Toivanen-Koivisto Maarit | 18 | |
| Vauhkonen Heikki | 18 | |
| Virtaala Matti | 97 |
Konsernin uusi toiminnanohjausjärjestelmä otettiin käyttöön 2.1.2012. Käyttöönotto on edennyt suunnitelmien mukaisesti.
Tulikivi Oyj solmi Rautakesko Oy:n kanssa 1.3.2012 voimaantulevan ketjusopimuksen tulisijojen, kiukaiden, sisustustakkojen ja sisustuskivien jakelusta Suomessa. Tämä vahvistaa tulisijojen myyntikanavaa entisestään ja luo edellytykset kiukaiden ja sisustuskivien tehokkaalle jakelulle kotimaan markkinoilla.
Riskillä tarkoitetaan mitä tahansa asiaa, joka voi estää tai haitata konsernin toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Riskit voivat olla nykyiseen tai tulevaan toimintaan liittyviä uhkia, epävarmuustekijöitä tai menetettyjä mahdollisuuksia. Konsernin riskit jaetaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin. Riskien yhteydessä on esitetty niiden toteutetut tai suunnitellut hallintakeinot.
Strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja koskevat muun muassa konsernin liiketoimintaympäristön muutoksia, rahamarkkinoiden muutoksia, markkinatilanteen ja markkina-aseman muutoksia, kulutustottumusten ja kysyntätekijöiden muutoksia, resurssien kohdentamista, raaka-ainevaroja, lainsäädännön ja asetusten muutoksia, liiketoimintakokonaisuutta, yrityksen, tuotemerkkien ja raaka-aineen mainetta sekä suuria investointeja.
Kuluttajaluottamuksen äkillinen putoaminen voi aiheuttaa nopean, odottamattoman menekin laskun. Taloudellinen lama ja siihen liittyvä kuluttajien epävarmuus vaikuttavat asuntorakentamisen ja korjausrakentamisen vähenemiseen, mikä laskee tuotteiden kysyntään ja sitä kautta kannattavuutta. Lama voi myös vaikuttaa kuluttajan valintoihin siten, että hinta nousee määrääväksi tekijäksi, eivät tuotteen ominaisuudet. Muuttuva kilpailukenttä ja markkinoille tulevat korvaavat tuotteet ja kuluttajatottumusten muutokset voivat vaikuttaa haitallisesti konsernin tuotteiden kysyntään. Toimiminen useilla
markkina-alueilla ja toimialan kehityksen aktiivinen seuraaminen sekä toisaalta kapasiteetin ja kustannusrakenteen joustavuus tasoittavat taloudellisiin suhdannevaihteluihin liittyviä menekkiriskejä. Lama saattaa vaikuttaa haitallisesti myös konsernin asiakkaiden maksukykyyn sekä alihankkijoiden toimintaan. Tuotteen kustannusrakenteen säilyminen kilpailukykyisenä on menekin säilymisen ja kasvun edellytys.
Tulikiven markkina-alueilla tulisijakulttuurit vaihtelevat perinteisten varaavien uunien alueista maihin, joissa kamiinat ovat vahva traditio. Markkinoiden yhtenäistymisen myötä myös tulisijakulttuurit kohdemaissa muuttuvat. Kulutustottumusten muutokset saattavat vaikuttaa joidenkin tuotteiden tai valmistusmateriaalien kysyntään ja siten kannattavuuteen. Tulikivi panostaa asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja vastaa niihin muun muassa kehittämällä jatkuvasti tuotteita uusille asiakassegmenteille. Trendien ja säännösten muutosten seuraaminen edesauttaa asiakastarpeen ennakoimisessa. Oikein kohdennetulla viestinnällä tavoitetaan oikeat asiakasryhmät. Epäterve hintakilpailu voi heikentää kannattavuutta. Häiriöt jakelutien toiminnan tehokkuudessa heikentävät tuotteiden menekkiä. Häiriöitä voi esiintyä jakelutien uudistamisen yhteydessä tai jakelutieyrittäjistä johtuvista syistä tai kilpailevien tuotteiden tulemisesta samaan jakelutiehen. Jakeluverkostoa ja tuotetarjontaa kehitetään siten, että konsernin tuotteiden jakelu säilyy yrittäjille kannattava ja kiinnostavana toimintana.
Tulisija-markkinoiden volyymi on osaltaan riippuvainen talvisesongin kylmyydestä siten, että poikkeuksellisen lämmin talvi voi vähentää tulisijojen kysyntää. Lisäksi viranomaisten säänte-
lytoimenpiteet voivat vaikuttaa tulisijojen kysyntään.
Vuolukiviraaka-aine on luonnonmateriaali, jonka ehjyys, tekstuuri ja saantoprosentti vaihtelevat louhoksittain. Raaka-aineen laatu vaikuttaa valmistuskustannuksiin. Raaka-aineen laatu pyritään määrittelemään louhoskohtaisesti kairausnäytteiden ja koelouhinnan avulla ennen louhoksen avaamista. Riskin muodostavat myös mahdolliset raaka-ainekilpailijat globaalisti sekä vuolukiviesiintymät, jotka ovat muun toimijan kuin Tulikiven hallussa. Strategisena tavoitteena on edelleen lisätä raaka-ainevarantoja. Tutkimme ja kartoitamme jatkuvasti uusia esiintymiä. Tulikivi myös lisää kiven riittävyyttä käyttämällä raaka-aineen mahdollisimman tarkkaan ja kehittämällä louhintateknologiaa sekä huomioimalla kiven asettamat erityisvaatimukset tuotekehityksessä. Konserni hallitsee raaka-aineeseen liittyvää kilpailuriskiä jatkuvalla tuotekehityksellä, vahvalla kokonaiskonseptilla ja Tulikivibrändillä sekä pitkäjänteisellä kivivaranto- ja louhossuunnittelulla.
Tulikiven valmistamista tulisijoista noin puolet menee vientiin pääosin Keski-Eurooppaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Näissä maissa poikkeukselliset tuotehyväksyntämuutokset esimerkiksi hiukkaspäästörajoituksissa tai tuotteiden käyttörajoitukset saattaisivat vaikuttaa Tulikiven tuotteiden menekkiin ja rajoittaa niiden käyttöä. Myös louhinnan ympäristölupien ehtojen tiukkeneminen ja lupaprosessien pitkittyminen kuuluvat lainsäädännöllisiin riskeihin. Ympäristölainsäädännöstä ja -määräyksistä saattaa aiheutua yhtiölle kustannuksia, jotka vaikuttavat myyntikatteisiin ja tuloskehitykseen.
Tulikivi seuraa säännösten kehittymistä ja valmistelua ja pyrkii vaikuttamaan niihin sekä suoraan että alueiden omien tulisijayhdistysten kautta. Tuotteiden polttotekniikkaa kehitetään koko ajan ja tuotekehityksessä huolehditaan pitkäjänteisesti siitä, että Tulikiven tuotteet vastaavat paikallisia määräyksiä. Tulikivi hankkii tuotteille tarvittavat tuotehyväksynnät jokaisessa kohdemaassa. Yrityksen tuotteiden elinkaari on pitkä ja tulisijatuotteiden valmistuksen hiilipäästöt hyvin vähäiset.
Konsernin liiketoiminnan johtamisessa otetaan huomioon kehitysmahdollisuudet, uudet tuotteet ja asiakasryhmät sekä uudet teknologiset ratkaisut. Uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja uusiin markkinoihin ja tuoteryhmiin liittyy riskejä, jotka voivat vaikuttaa paitsi kannattavuuteen myös Tulikivi brändiin. Valuuttakurssien voimakkaat heilahtelut voivat vaikeuttaa markkinaaluekohtaisten katetavoitteiden saavuttamista. Tulikivi-konsernin strategisena tavoitteena on hakea kasvua myös yritysostoin. Yritysostojen ja fuusioiden onnistuminen vaikuttaa kasvusuunnitelmien toteutumiseen. Jos yrityskaupoissa tai fuusioissa epäonnistutaan, yrityksen kilpailukyky voi kärsiä ja taloudellinen asema huonontua. Toisaalta yrityskaupat voivat muuttaa yrityksen riskiprofiilia. Konsernissa tehdään yritysostoja kuitenkin vain tarkkojen liiketoiminnallisten ja taloudellisten analyysien perusteella. Vaihtoehtoisia toimintamalleja kartoitetaan aktiivisesti. Konsernissa on karsittu yrityskauppojen myötä tulleita, konsernin ydinliiketoimintaan kuulumattomia liiketoimintoja.
Operatiiviset riskit liittyvät tuotteisiin, jakeluteihin, henkilöstöön, toimintaan ja prosesseihin.
Tuotevastuuriskejä pyritään pienentämään kehittämällä tuotteista mahdollisimman käyttäjäturvallisia. Jälleenmyyjä- ja asentajakoulutuksella sekä tarkoilla myyntisopimusehdoilla huolehditaan siitä, että tuote- ja palveluketjut Tulikiveltä asiakkaalle toimivat moitteettomasti ja asiantuntemuksella. Tuotevastuuriskiltä pyritään suojautumaan myös tuote- ja toiminnanvastuuvakuutuksin.
Toiminnalliset riskit liittyvät inhimillisen toiminnan, epäonnistuneiden yrityksen sisäisten prosessien tai ulkoisten tapahtumien seurauksiin. Tehdastoimintaan liittyvät operatiiviset riskit minimoidaan
muun muassa yrityksen toimintakäsikirjan noudattamisella, johdonmukaisella työturvallisuuden kehittämisellä ja järjestelmällisellä kehitystyöllä. Uusien tuotteiden valmistamiseen ja markkinoille tuomiseen liittyy riskejä. Riskeiltä pyritään suojautumaan huolellisella suunnittelutyöllä ja henkilöstön kouluttamisella.
Riippuvuus keskeisistä tavarantoimittajista voi nostaa konsernin materiaalikustannuksia tai koneiden tai niiden varaosien kustannuksia tai vaikuttaa tuotantoon. Toimittajaverkostossa ta-
pahtuvat häiriöt voivat vaikuttaa konsernin kykyyn toimittaa tuotteita oikea-aikaisesti asiakkailleen. Energian hankinta ulkopuolisilta toimittajilta voi vaikuttaa konsernin energiakustannuksiin tai energian saantiin. Toisaalta korkea energian hinta tukee tuotteiden kysyntää. Toiminnallisia häiriöitä voi liittyä myös muutoksiin jakelutiessä ja logistisissa järjestelmissä. Sopimusriskit ovat osa toiminnallisia riskejä.
Konsernin liiketoiminta perustuu toimiville ja luotettaville tietojärjestelmille. Konsernissa on parhaillaan menossa uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottovaihe. Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämiseen liittyy riskejä, mikäli liiketoimintaprosesseissa ei omaksuta uusia toimintatapoja eikä uusien järjestelmien mukanaan tuomia mahdollisuuksia nopealla aikataululla. Tietojen käyttövalmiuteen liittyviä riskejä pyritään hallitsemaan mm. kahdentamalla kriittiset tietojärjestelmät ja tietoliikenneyhteydet, kiinnittämällä huomiota yhteistyökumppaneiden valintaan sekä standardoimalla käytössä olevia työasemamalleja ja ohjelmistoja sekä tietoturvaan liittyviä menettelytapoja.
Konsernin liiketoiminnan luonteen mukaisesti myyntisaamiset ja vaihto-omaisuus ovat merkittäviä tase-eriä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan yhdenmukaisella luotonanto-politiikalla, saamisten vakuuttamisella ja tehokkaalla perintätoiminnalla.
Tulikiven ydinosaaminen liittyy liiketoimintaprosesseihin, joita ovat myynti, tuotekehitys, louhinta, valmistus, hankinta ja logistiikka sekä tarvittaviin tukitoimintoihin, joita ovat mm. tietohallinto, talous, henkilöstöasiat ja viestintä. Ydinosaamisen ennakoimaton merkittävä vähentyminen tai henkilöiden uudistumiskyvyn heikkeneminen tai väestörakenteen epäedullinen kehitys nykyisillä toimintapaikkakunnilla olisi riski. Henkilöstö- ja osaamistarpeen suunnittelulla ja henkilöstön sitouttamisella jatkuvaan muutokseen ja kasvuun pyritään turvaamaan ydinosaamisen säilyminen ja saatavuus konsernissa. Yritys pyrkii jatkuvasti lisäämään henkilöstönsä ydin- ja muuta merkittävää osaamista tarjoamalla mahdollisuuksia työssä oppimiseen ja koulutukseen sekä täydentämään strategian edellyttämää osaamista niillä osa-alueilla, joilla sitä aiemmin ei ole ollut. Verkostoitumisen avulla pystytään osittain turvaamaan ydinosaamisen riittävyyttä. Avainhenkilöiden vaihtuvuus on ollut maltillista. Toiminnan tehostaminen, hallittu muutos ja tehokas sisäinen viestintä toimivat osaltaan toiminnallisten riskien ja prosessiriskien hallintakeinoina.
Valtaosa konsernin tuotannosta on pääomavaltaista ja suuri osa konsernin pääomasta on sidottu tuotantolaitoksiin. Siten esimerkiksi tulipalo tai vakava konerikko voi aiheuttaa merkittäviä omaisuus- ja keskeytysvahinkoja sekä muita epäsuoria haitallisia vaikutuksia konsernin toimintaan. Konserni pyrkii suojautumaan tällaisilta riskeiltä arvioimalla riskienhallinnan kannalta tuotantolaitoksiaan ja prosessejaan. Vahinkoriskeihin kuuluvat myös työterveys- ja työsuojeluriskit, ympäristöriskit ja onnettomuusriskit. Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä jär-
kevää hoitaa vakuuttamalla. Vireillä ei ole oikeudenkäyntejä, eikä sen toimintaan liity muitakaan hallituksen tiedossa olevia juridisia riskejä, jotka vaikuttaisivat oleellisesti yrityksen toiminnan tulokseen.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan erilaisille rahoitusriskeille. Riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat maksuvalmiusriski, pääoman hallinta, korkoriski ja valuuttariski. Rahoitusriskienhallintaa on käsitelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 29.
Euroalueen kriisin mahdollisesti aiheuttama voimakas taantuma voi heikentää yhtiön tuotteiden kysyntää, kannattavuutta ja omavaraisuutta. Yhtiön taseen omaisuuseriin sisältyy liikearvoja, joiden arvo perustuu johdon arvioihin. Jos nämä arviot eivät toteudu, on mahdollista, että arvonalentumistestausten yhteydessä joudutaan kirjaamaan arvonalentumistappiota. Heikentynyt kannattavuus ja omavaraisuusasteen lasku voivat aiheuttaa yhtiön rahoitusaseman heikkenemisen.
| Me | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Q4/2011 | Q3/2011 | Q2/2011 | Q1/2011 | Q4/2010 | Q3/2010 | Q2/2010 | Q1/2010 | |
| Liikevaihto | 15,5 | 15,1 | 15,6 | 12,6 | 16,6 | 13,9 | 14,7 | 10,7 |
| Tulisijat | 14,4 | 14,2 | 13,5 | 11,4 | 15,5 | 12,8 | 13,0 | 9,5 |
| Luonnonkivituotteet | 1,1 | 0,9 | 2,1 | 1,2 | 1,1 | 1,1 | 1,7 | 1,2 |
| Liiketulos | -1,0 | 0,5 | -0,3 | -1,6 | 0,8 | 0,2 | 0,4 | -1,7 |
| Tulisijat | -0,4 | 1,2 | 0,3 | -0,9 | 1,6 | 0,9 | 0,8 | -1,1 |
| Luonnonkivituotteet | -0,1 | -0,2 | -0,1 | -0,2 | -0,2 | -0,2 | 0,1 | -0,2 |
| Muu erät | -0,6 | -0,5 | -0,5 | -0,4 | -0,6 | -0,5 | -0,5 | -0,4 |
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
| 1 000 euro | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelma | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | |
| Liikevaihto | 69 887 | 66 502 | 53 143 | 55 895 | 58 771 | |
| Muutos, % | -14,9 | -4,8 | -20,1 | 5,2 | 5,1 | |
| Liiketulos | 965 | 3 246 | -2 387 | -272 | -2 368 | |
| % liikevaihdosta | 1,4 | 4,9 | -4,5 | -0,5 | -4,0 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut sekä osuus | ||||||
| osakkuusyhtiön tuloksesta | -805 | -1 187 | -930 | -719 | -754 | |
| Tulos ennen veroja | 160 | 2 063 | -3 317 | -991 | -3 122 | |
| % liikevaihdosta | 0,2 | 3,1 | -6,2 | -1,8 | -5,3 | |
| Tuloverot | -201 | 634 | 958 | 173 | 692 | |
| Tilikauden tulos | 361 | 1 429 | -2 359 | -818 | -2 430 | |
| Tase | ||||||
| Varat | ||||||
| Pitkäaikaiset varat | 40 443 | 37 196 | 34 308 | 32 736 | 33 554 | |
| Vaihto-omaisuus | 12 660 | 11 452 | 10 191 | 10 939 | 10 748 | |
| Rahavarat | 5 926 | 11 705 | 10 597 | 10 210 | 6 769 | |
| Muut lyhytaikaiset varat | 3 765 | 5 742 | 5 264 | 5 960 | 5 507 | |
| Oma pääoma ja velat | ||||||
| Oma pääoma | 27 571 | 27 242 | 23 785 | 22 131 | 18 804 | |
| Korolliset velat | 21 612 | 26 725 | 24 729 | 25 277 | 24 924 | |
| Korottomat velat | 13 611 | 12 128 | 11 846 | 12 437 | 11 539 | |
| Taseen summa | 62 794 | 66 095 | 60 360 | 59 845 | 56 578 |
| 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto, % | 1,2 | 5,2 | -9,2 | -3,6 | -11,9 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 2,5 | 6,8 | -4,3 | -0,1 | -4,8 |
| Omavaraisuusaste, % | 43,9 | 41,2 | 39,4 | 37,0 | 33,3 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 64,7 | 55,1 | 59,4 | 68,1 | 96,5 |
| Current ratio | 1,6 | 2,0 | 1,9 | 1,9 | 1,5 |
| Bruttoinvestoinnit, 1 000 euro | 5 267 | 2 925 | 2 126 | 3 376 | 4 860 |
| % liikevaihdosta | 7,5 | 4,4 | 4,0 | 6,0 | 8,3 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, 1 000 euro | 1 589 | 1 799 | 1 666 | 2 180 | 2 091 |
| % liikevaihdosta | 2,3 | 2,7 | 3,1 | 3,9 | 3,6 |
| Kehitysmenot (netto), aktivoitu, 1 000 euro | 98 | 422 | 452 | 504 | 634 |
| Tilauskanta, milj. euroa | 6,9 | 4,9 | 4,8 | 6,3 | 5,7 |
| Henkilöstö keskimäärin | 682 | 526 | 417 | 404 | 427 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Osakekohtainen tulos, euro | 0,01 | 0,04 | -0,06 | -0,02 | -0,07 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euro | 0,74 | 0,73 | 0,64 | 0,60 | 0,51 |
| Osingot | |||||
| Osakekohtainen osinko, euro | |||||
| A-osake | 0,0450 | 0,0280 | 0,0250 | 0,0250 | - |
| K-osake | 0,0433 | 0,0263 | 0,0233 | 0,0233 | - |
| Osinko tuloksesta, % | 457,9 | 71,5 | -38,5 | -111,1 | - |
| Efektiivinen osinkotuotto, %/A-sarja | 2,9 | 4,2 | 2,4 | 2,2 | - |
| Hinta/voitto, (P/E) | 160,3 | 16,8 | -16,6 | -52,5 | -9,6 |
| Osakkeen ylin kurssi, euro | 3,75 | 1,88 | 1,30 | 1,79 | 1,40 |
| Osakkeen alin kurssi, euro | 1,53 | 0,60 | 0,67 | 1,07 | 0,61 |
| Tilikauden keskikurssi, euro | 2,69 | 1,28 | 0,96 | 1,31 | 1,00 |
| Osakeantikorjattu pörssikurssi 31.12., euro | 1,56 | 0,67 | 1,06 | 1,16 | 0,63 |
| Osakekannan markkina-arvo, 1 000 euro | 57 945 | 24 837 | 39 241 | 42 943 | 23 322 |
| (Olettaen K-osakkeen markkina-arvoksi saman kuin A-osakkeella.) | |||||
| Osakkeiden vaihto, (1 000 kpl) | 5 369 | 2 455 | 3 959 | 4 647 | 3 849 |
| Osakkeiden vaihto, % | 19,4 | 8,9 | 14,4 | 16,9 | 14,0 |
| Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän | |||||
| painotettu keskiarvo tilikauden aikana, (1 000 kpl) | 37 144 | 37 128 | 37 024 | 37 020 | 37 020 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä | |||||
| tilikauden lopussa, (1 000 kpl) | 37 144 | 37 070 | 37 020 | 37 020 | 37 020 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | ||
|---|---|---|
| voitto/tappio | ||
| Oman pääoman tuottoprosentti (ROE) = | 100 x | oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) |
| voitto/tappio ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut | ||
| Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROI) = | 100 x | oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana) |
| oma pääoma | ||
| Omavaraisuusaste, % = | 100 x | taseen loppusumma - saadut ennakot |
| korolliset nettorahoitusvelat | ||
| Nettovelkaantumisaste, % = | 100 x | oma pääoma |
| Current ratio = | lyhytaikaiset varat | |
| lyhytaikaiset velat | ||
| Osakekohtaiset tunnusluvut | ||
| Osakekohtainen tulos = | emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos | |
| tilikauden keskimääräinen, osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä *) | ||
| Osakekohtainen oma pääoma = | emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä *) | ||
| Osakekohtainen osinko = | tilikaudelta jaettu osinko | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä *) | ||
| Osinko tuloksesta, % = | 100 x | osakekohtainen osinko |
| osakekohtainen tulos | ||
| Efektiivinen osinkotuottoprosentti = | 100 x | osakekohtainen osinko/osake |
| A-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa | ||
| Hinta/voitto -suhde (P/E) = | A-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa | |
| osakekohtainen tulos | ||
| *) ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita |
| 1 000 euro | Liite | 1.1. - 31.12.2011 | 1.1. - 31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1.1. | 58 024 | 55 296 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||
| varastojen lisäys (+) / vähennys (-) | -546 | 699 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 640 | 304 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1.2. | 1 153 | 846 |
| Materiaalit ja palvelut | |||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | |||
| Ostot tilikauden aikana | 12 456 | 11 492 | |
| Varastojen muutos -/+ | -328 | 14 | |
| Ulkopuoliset palvelut | 9 006 | 9 143 | |
| Materiaalit ja palvelut yhteensä | 21 134 | 20 649 | |
| Henkilöstökulut | |||
| Palkat ja palkkiot | 17 202 | 15 551 | |
| Eläkekulut | 3 546 | 2 657 | |
| Muut henkilösivukulut | 1 011 | 895 | |
| Henkilöstökulut yhteensä | 1.3. | 21 759 | 19 103 |
| Poistot ja arvonalentumiset | |||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 1.4. | 4 169 | 4 513 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 1.5. | 14 778 | 13 287 |
| Liiketulos | -2 569 | -407 |
Jatkuu seuraavalla sivulla.
| 1.1. - 31.12.2011 | |
|---|---|
| Rahoitustuotot ja -kulut | |
| Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista | |
| Osinkotuotot muilta | 4 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | |
| Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 3 |
| Korkotuotot muilta | 109 |
| Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset | 48 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 164 |
| Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista | |
| Arvonalentumiset osakkeista ja osuuksista | -25 |
| Muut korko- ja rahoituskulut | |
| Korkokulut saman konsernin yrityksille | -15 |
| Korkokulut muille | -763 |
| Muut rahoituskulut muille | -162 |
| Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä | -965 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -801 |
| Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | -3 370 |
| Tilinpäätössiirrot | |
| Poistoeron muutos -/+ | 320 |
| Tuloverot | |
| Tilikauden verot | 0 |
| Lopulliset verot aikaisemmilta vuosilta | 0 |
| Laskennalliset verot | 221 |
| Siirto arvonmuutosrahastoon | 0 |
| Tuloverot yhteensä | 221 |
| Tilikauden tulos | -2 829 |
| 1 000 euro | Liite | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| Vastaavaa | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | |||
| Kehittämismenot | 52 | 140 | |
| Aineettomat oikeudet | 122 | 121 | |
| Liikearvo | 4 405 | 5 142 | |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 9 491 | 7 012 | |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 0 | 120 | |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 2.1. | 14 070 | 12 535 |
| Aineelliset hyödykkeet | |||
| Maa- ja vesialueet | 1 092 | 1 151 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 6 501 | 7 094 | |
| Koneet ja kalusto | 5 479 | 6 340 | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 41 | 41 | |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 59 | ||
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 2.2. | 13 172 | 14 626 |
| Sijoitukset | |||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 2.3. | 903 | 903 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 2.4. | 34 | 34 |
| Osuudet omistusyhteysyrityksissä | 2.3. | 4 | 26 |
| Muut sijoitukset | 2.5. | 26 | 27 |
| Sijoitukset yhteensä | 967 | 990 | |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 28 209 | 28 151 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | |||
| Aineet ja tarvikkeet | 5 516 | 5 188 | |
| Valmiit tuotteet / tavarat | 5 048 | 5 593 | |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 2.6. | 10 564 | 10 781 |
| Pitkäaikaiset saamiset | |||
| Saman konsernin yrityksiltä | 2.7. | 50 | 115 |
| Muut saamiset | 200 | 0 | |
| Laskennallinen verosaaminen | 2.8. | 538 | 316 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 788 | 431 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 4 050 | 4 858 | |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 504 | 350 | |
| Muut saamiset | 414 | 170 | |
| Siirtosaamiset | 556 | 623 | |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 2.9. | 5 524 | 6 001 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 5 933 | 9 450 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 22 809 | 26 663 | |
| Vastaavaa yhteensä | 51 018 | 54 814 |
| 1 000 euro | Liite | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| Vastattavaa | |||
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 6 314 | 6 314 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 7 334 | 7 334 | |
| Arvonmuutosrahasto | -46 | -42 | |
| Omat osakkeet | -108 | -108 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 1 980 | 3 900 | |
| Tilikauden tulos | -2 829 | -1 010 | |
| Oma pääoma yhteensä | 2.10. | 12 645 | 16 388 |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||
| Poistoero | 1 281 | 1 601 | |
| Pakolliset varaukset | 2.13. | 2 194 | 1 069 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 12 149 | 11 176 | |
| Eläkelainat | 6 860 | 8 914 | |
| Osamaksuvelat | 0 | 295 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 868 | 852 | |
| Muut velat | 154 | 52 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 2.14. | 20 031 | 21 289 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2 957 | 1 533 | |
| Eläkelainat | 2 811 | 2 643 | |
| Saadut ennakot | 9 | 53 | |
| Ostovelat | 2 280 | 2 652 | |
| Osamaksuvelat | 147 | 716 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 161 | 216 | |
| Velat omistusyhteysyrityksille | 263 | 43 | |
| Muut velat | 599 | 691 | |
| Siirtovelat | 5 640 | 5 920 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 2.15. | 14 867 | 14 467 |
| Vieras pääoma yhteensä | 34 898 | 35 756 | |
| Vastattavaa yhteensä | 51 018 | 54 814 |
| 1 000 euro | 1.1. - 31.12.2011 | 1.1. - 31.12.2010 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tulos ennen satunnaisia eriä | -3 370 | -1 136 |
| Oikaisut: | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 4 169 | 4 513 |
| Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot | 23 | -6 |
| Muut kulut, joihin ei liity maksua | 931 | 163 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 801 | 729 |
| Muut oikaisut | -536 | -5 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 2 018 | 4 258 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) | 385 | -1 111 |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) | 218 | -685 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) | -547 | 1 015 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 2 074 | 3 477 |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | -949 | -927 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 4 | 5 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 110 | 61 |
| Maksetut välittömät verot | -9 | 184 |
| Rahavirta ennen satunnaisia eriä | 1 230 | 2 800 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 1 230 | 2 800 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, brutto | -4 489 | -3 104 |
| Investointeihin saadut avustukset | 194 | 37 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 811 | 15 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -4 | 0 |
| Luovutustulot muista sijoituksista | 1 | 0 |
| Saadut korot investoinneista | 3 | 0 |
| Investointien rahavirta | -3 484 | -3 052 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 5 500 | 8 000 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -5 853 | -7 551 |
| Maksetut osingot | -909 | -909 |
| Rahoituksen rahavirta | -1 262 | -460 |
| Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) | -3 516 | -712 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 9 450 | 10 156 |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | -1 | 6 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 5 933 | 9 450 |
Tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaan.
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti:
| Poistoaika | ||
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot |
5 - 15 vuotta | |
| Louhosalueet ja altaat | substanssipoistot | |
| Liikearvo | 10 vuotta | |
| Rakennukset | 25 - 30 vuotta | |
| Rakennelmat | 5 vuotta | |
| Prosessikoneet | 3 - 15 vuotta | |
| Moottoriajoneuvot | 5 - 8 vuotta | |
| ATK-laitteet | 3 - 5 vuotta | |
| Kehittämismenot | 5 vuotta |
Kaluston hankintameno poistetaan EVL:n enimmäispoistoin hankinta-ajankohdasta laskien.
Louhosalueista ml. louhosten avauskustannukset sekä louhinnan maa-alueista tehdään kiven käyttöön ja läjitysalueiden täyttöaikaan perustuva substanssipoisto. Louhosalueiden ja altaiden ja muiden louhosten apurakennelmien poistaminen aloitetaan silloin, kun louhos on valmis tuotantokäyttöön.
Vaihto-omaisuus on esitetty keskihinta-periaatteen mukaisesti tai sitä alemman todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.
Liikevaihtoa laskettaessa on myynnistä vähennetty myönnetyt alennukset, välilliset verot sekä myyntisaamisten kurssierot. Suoritteiden myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä. Tuotot asennustoiminnasta ja palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan.
Tutkimusmenot on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluiksi niiden syntymävuonna. Kehitysmenoista on aktivoitu sauna tuoteryhmän kehitysmenot ja toiminnanohjausjärjestelmän uudistamiseen liittyvät kehitysmenot. Louhos- alueiden kairaustutkimuksista aiheutuneet menot on aktivoitu ja poistetaan vaikutusaikanaan. Kairaustutkimusten menot kirjataan kuitenkin tuloslaskelmaan kuluiksi silloin, kun kyseisten vuolukivivarantojen kaupalliseen hyödyntämiseen katsotaan liittyvän merkittävää epävarmuutta.
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Ulkomailla olevan henkilöstön eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen käytännön mukaan.
Suomen verolainsäädännön mukaan verotukselliset tilinpäätössiirrot, kuten poistoero, hyväksytään verotuksessa vähennyskelpoiseksi vain, jos ne on kirjattu myös kirjanpitoon.
Veroihin sisältyvät tilikauden tulosta vastaavat verot sekä laskennallisen verovelan ja -saamisen muutos. Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Tilikauden ja vertailukauden tiedot ovat vertailukelpoisia.
Valuuttamääräiset tase-erät on arvostettu Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin.
| 1 000 euro | 2011 | 2010 | 2011 | 2010 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1. Liikevaihto | 1.3.2. Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana | ||||||
| 1.1.1. Liikevaihto liiketoiminta-alueittain | Toimihenkilöitä | 136 | 120 | ||||
| Tulisijat | 52 728 | 50 151 | Työntekijöitä | 286 | 280 | ||
| Luonnonkivituotteet | 5 296 | 5 145 | Henkilökunnan lukumäärä yhteensä | 422 | 400 | ||
| Liikevaihto liiketoiminta-alueittain yhteensä | 58 024 | 55 296 | 1.4. Suunnitelman mukaiset poistot | ||||
| 1.1.2. Liikevaihto markkina-alueittain | Kehittämismenot | 88 | 18 | ||||
| Suomi | 31 578 | 29 242 | Aineettomat oikeudet | 25 | 23 | ||
| Muu Eurooppa | 25 723 | 25 330 | Muut pitkävaikutteiset menot | 488 | 446 | ||
| USA | 723 | 724 | Substanssipoistot louhoksista *) | 196 | 318 | ||
| Liikevaihto markkina-alueittain yhteensä | 58 024 | 55 296 | Rakennukset ja rakennelmat | 590 | 596 | ||
| 1.1.3. Liikevaihdon jako tavaroiden ja palveluiden myynteihin | Koneet ja kalusto | 2 015 | 2 334 | ||||
| Tuotot tavaroiden myynneistä | 53 324 | 51 241 | Muut aineelliset hyödykkeet | 1 | 13 | ||
| Tuotot palveluista | 4 700 | 4 055 | Substanssipoisto maa-alueista *) | 29 | 28 | ||
| Yhteensä | 58 024 | 55 296 | Liikearvo | 737 | 737 | ||
| 1.2. Liiketoiminnan muut tuotot | Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä | 4 169 | 4 513 | ||||
| Vuokratuotot | 59 | 172 | |||||
| Veloitukset konsernin sisäisistä palveluista | 90 | 129 | *) Yhtiö soveltaa suunnitelman mukaisten poistojen laskennassa kivilouhosten ja kaivosoikeuksien osalta kiven käyttöön perustuvaa substanssipoistomenetelmää. Maa-alueista tehdään substanssipoisto kiven käyttöaikaan |
||||
| Julkisen vallan avustukset | 84 | 233 | tai läjitysalueen täyttöaikaan perustuen. | ||||
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 546 | 6 | Uuden louhosalueen teiden ja patojen poistoaika pidennettiin tilikauden aikana viidestä vuodesta | ||||
| Muut | 374 | 306 | viiteentoista vuoteen, joka vastaa paremmin louhoksen käyttöaikaa. Lisäksi pidennettiiin yhden tuotantolin- | ||||
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 1 153 | 846 | jan taloudellista vaikutusaikaa vastaamaan kyseisen tuotantolinjan käyttöaikaa. Nämä muutokset pienensivät tilikauden poistoja 91 tuhatta euroa aikaisempien poistoaikojen perusteella tehtyihin poistoihin |
||||
| 1.3.Johdon palkat ja henkilökunnan lukumäärä keskimäärin | verrattuna. | ||||||
| 1.3.1. Johdon työsuhde-etuudet | 1.5. Liiketoiminnan muut kulut | ||||||
| Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat | 446 | 421 | 1.5.1. Tilintarkastajien palkkiot | ||||
| ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | Tilintarkastus | 45 | 42 | ||||
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 51 | 63 | Veroneuvonta | 6 | 4 | ||
| Palkat ja palkkiot | Muut palkkiot | 33 | 48 | ||||
| Toimitusjohtaja | 222 | 218 | Tilintarkastajien palkkiot yhteensä | 84 | 94 | ||
| Hallituksen jäsenet | |||||||
| Piispa Ambrosius | 1 | 16 | |||||
| Erma Juhani | 35 | 30 | |||||
| Pohjanvirta Olli | 18 | 16 | |||||
| Rönkkö Markku | 19 | 17 | |||||
| Saarinen Pasi | 18 | 0 | |||||
| Toivanen-Koivisto Maarit | 18 | 16 | |||||
| Vauhkonen Heikki | 18 | 16 | |||||
| Virtaala Matti | 97 | 92 |
| 1 000 euro | 2011 | 2010 | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.1. Aineettomat hyödykkeet | 2.2. Aineelliset hyödykkeet | ||||
| 2.1.1. Kehittämismenot | 2.2.1. Maa-alueet | ||||
| Hankintameno 1.1. | 184 | 157 Hankintameno 1.1. | 1 432 | 1 380 | |
| Lisäykset | 0 | 27 Lisäykset | 5 | 52 | |
| Hankintameno 31.12. | 184 | 184 Vähennykset | 35 | 0 | |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 44 | 26 Hankintameno 31.12. | 1 402 | 1 432 | |
| Tilikauden poisto | 88 | 18 Kertyneet substanssipoistot | 281 | 253 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | 132 | 44 Tilikauden substanssipoisto | 29 | 28 | |
| Kehittämismenojen kirjanpitoarvo 31.12. | 52 | 140 Kertyneet poistot 31.12. | 310 | 281 | |
| 2.1.2. Aineettomat oikeudet | Maa-alueiden kirjanpitoarvo 31.12. | 1 092 | 1 151 | ||
| Hankintameno 1.1. | 645 | 620 2.2.2. Rakennukset ja rakennelmat | |||
| Lisäykset | 26 | 26 Hankintameno 1.1. | 15 483 | 15 273 | |
| Vähennykset | 0 | 1 Lisäykset | 35 | 212 | |
| Hankintameno 31.12. | 671 | 645 Vähennykset | 383 | 2 | |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 524 | 502 Hankintameno 31.12. | 15 135 | 15 483 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | 1 Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 8 894 | 8 299 | ||
| Tilikauden poisto | 25 | 23 Vähennysten kertyneet poistot | 345 | 1 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | 549 | 524 Tilikauden poisto | 590 | 596 | |
| Aineettomien oikeuksien kirjanpitoarvo 31.12. | 122 | 121 Kertyneet poistot 31.12. | 9 139 | 8 894 | |
| 2.1.3. Liikearvo | Arvonkorotus | 505 | 505 | ||
| Hankintameno 1.1. ja 31.12. | 8 713 | 8 713 Rakennusten ja rakennelmien kirjanpitoarvo 31.12. | 6 501 | 7 094 | |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 3 571 | 2 834 2.2.3. Koneet ja kalusto | |||
| Tilikauden poisto | 737 | 737 Hankintameno 1.1. | 49 328 | 48 294 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | 4 308 | 3 571 Lisäykset | 1 350 | 1 105 | |
| Liikearvon kirjanpitoarvo 31.12. | 4 405 | 5 142 Vähennykset | 3 309 | 71 | |
| Liikearvo koostuu sulautumistappioista. | Hankintameno 31.12. | 47 369 | 49 328 | ||
| 2.1.4. Muut pitkävaikutteiset menot | Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 42 988 | 40 716 | ||
| Hankintameno 1.1. | 16 254 | 19 228 Vähennysten kertyneet poistot | 3 113 | 62 | |
| Lisäykset | 3 168 | 1 355 Tilikauden poisto | 2 015 | 2 334 | |
| Vähennykset | 1 218 | 4 329 Kertyneet poistot 31.12. | 41 890 | 42 988 | |
| Hankintameno 31.12. | 18 204 | 16 254 Koneiden ja kaluston kirjanpitoarvo 31.12. | 5 479 | 6 340 | |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 9 242 | 12 807 Koneiden ja kaluston vähennykset/vähennysten kertyneet poistot sisältävät romutuksia 1 770 tuhatta euroa. | |||
| Vähennysten kertyneet poistot | 1 213 | 4 329 2.2.4. Muut aineelliset hyödykkeet | |||
| Tilikauden poisto | 684 | 764 Hankintameno 1.1. | 296 | 296 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | 8 713 | 9 242 Lisäykset | 2 | 0 | |
| Muiden pitkävaikutteisten menojen kirjanpitoarvo 31.12. | 9 491 | 7 012 Vähennykset | 13 | 0 | |
| Muiden pitkävaikutteisten menojen kirjanpitoarvoon sisältyy 6 023 (5 614) tuhatta euroa kivitutkimuksista | Hankintameno 31.12. | 285 | 296 | ||
| sekä vuolukivilouhosten ja koelouhosten avaamisesta aiheutuneita menoja. | Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 256 | 243 | ||
| Muiden pitkävaikutteisten menojen vähennykset/vähennysten kertyneet poistot sisältävät romutuksia 1 194 tuhatta euroa. |
Tilikauden poisto | 1 | 13 | ||
| Muissa pitkävaikutteisissa menoissa oli tilikauden päättyessä keskeneräistä käyttöomaisuutta 1 397 | Vähennysten kertyneet poistot | 12 | 0 |
tuhatta euroa. Kertyneet poistot 31.12. 245 256 2.1.5. Ennakkomaksut Muiden aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvo 31.12. 41 41 Hankintameno 1.1. 120 0 2.2.5. Ennakkomaksut Lisäykset 0 120 Ennakkomaksut 1.1. 0 0 Vähennykset 120 0 Lisäykset 59 0 Ennakkomaksujen kirjanpitoarvo 31.12. 0 120 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 13 172 14 626 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 14 070 12 535 Tuotannon koneiden ja laitteiden osuus kirjanpitoarvosta 4 184 5 197
| 1 000 euro | 2011 | 2010 | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.3. Osuudet saman konsernin yrityksissä | 2.9. Lyhytaikaiset saamiset | ||||
| % | % | Saamiset saman konsernin yrityksiltä | |||
| Kivia Oy, Kuhmo | 100 | 100 | Myyntisaamiset | 504 | 350 |
| Tulikivi U.S. Inc., USA | 100 | 100 | Saamiset muilta | ||
| AWL-Marmori Oy, Turku | 100 | 100 | Myyntisaamiset | 4 050 | 4 858 |
| The New Alberene Stone Company Inc., USA | 100 | 100 | Muut saamiset | 414 | 170 |
| OOO Tulikivi, Venäjä | 100 | 100 | Siirtosaamiset | ||
| Tytäryhtiöiden lisäksi Tulikivi Oyj:llä on Saksassa sivuliike Tulikivi Oyj | Muut siirtosaamiset | 160 | 197 | ||
| Niederlassung Deutschland. | Saamiset avustuksista | 50 | 163 | ||
| Osakkuusyritykset | Ennakkomaksut | 344 | 260 | ||
| Stone Pole Oy, Juuka | 27 | 27 | Korkosaamiset | 2 | 3 |
| Leppävirran Matkailukeskus Oy, Leppävirta (18.11.2011 saakka) | 0 | 33 | Siirtosaamiset yhteensä | 556 | 623 |
| Rakentamisen MALL Oy, Helsinki | 25 | 20 | Saamiset muilta yhteensä | 5 020 | 5 651 |
| 2.4. Saamiset saman konsernin yrityksiltä | Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 5 524 | 6 001 | ||
| Pääomalaina AWL-Marmori Oy | 34 | 34 | 2.10. Oma pääoma | ||
| 2.5. Muut sijoitukset | Osakepääoma 1.1. ja 31.12. | 6 314 | 6 314 | ||
| Stone Pole Oy | 1 | 1 | Ylikurssirahasto 1.1. | 7 334 | |
| Muut | 25 | 26 | Siirto sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon | -7334 | |
| Muut sijoitukset yhteensä | 26 | 27 | Ylikurssirahasto 31.12. | 0 | 0 |
| 2.6. Vaihto-omaisuus | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. ja 31.12. | 7334 | 7334 | ||
| Aineet ja tarvikkeet | 5 516 | 5 188 | Arvonmuutosrahasto 1.1. | -42 | -82 |
| Valmiit tuotteet/ tavarat | 5 048 | 5 593 | Muutos | -4 | 40 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 10 564 | 10 781 | Arvonmuutosrahasto 31.12. | -46 | -42 |
| 2.7. Pitkäaikaiset saamiset | Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 2 782 | 4 701 | ||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | Osingonjako | -909 | -909 | ||
| Lainasaamiset | 50 | 60 | Omat osakkeet | -108 | -108 |
| Saamiset muilta | Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 1 872 | 3 792 | ||
| Muut saamiset | 200 | 0 | Tilikauden tulos | -2 829 | -1 010 |
| Siirtosaamiset | 0 | 55 | Oma pääoma yhteensä | 12 645 | 16 388 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 250 | 115 | 2.11. Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12. | ||
| 2.8. Laskennallinen verosaaminen | Voitto edellisiltä tilikausilta | 1 872 | 3 792 | ||
| Varauksista ja siirtoveloista | 538 | 316 | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 7334 | 7334 |
| Tilikauden tulos | -2 829 | -1 010 |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ei ole osingonjakokelpoista.
Jakokelpoiset varat yhteensä 6 377 10 116
| 1 000 euro | 2011 | 2010 | 2011 | 2010 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Takuuvaraus | 390 | 39 |
|---|---|---|
| Ympäristövaraus | 643 | 57 |
| Uudelleen järjestelyvaraus, pitkäaikainen | 278 | |
| Uudelleen järjestelyvaraus, lyhytaikainen | 883 | 10. |
| Pakolliset varaukset yhteensä | 2 1 9 4 | 06 |
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | Muut vastuut | ||
|---|---|---|---|
| Muut pitkäaikaiset velat | 868 | 853 | Muut omat sitoumukset yhteensä |
| Velat muille | Samaan konserniin kuuluvien puolesta annettu vakuuksia | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 12 149 | 11 176 | Annetut kiinteistökiinnitykset |
| Eläkelainat | 6 860 | 8 914 | Annetut pantit |
| Osamaksuvelat | 0 | 295 | Muista omista sitoumuksista annetut vakuudet yhteensä |
| Muut velat | 154 | 51 | Maksettavat vuokravastuut 2012 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 20 031 | 21 289 | Myöhemmin maksettavat vuokravastuut |
| 2.15. Lyhytaikainen vieras pääoma | Leasingsopimuksista maksettavat määrät | ||
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | Tilikaudella 2012 maksettavat | ||
| Ostovelat | 161 | 216 | Myöhemmin maksettavat |
| Velat osakkuusyrityksille | Leasingsopimuksista maksettavat määrät yhteensä | ||
| Ostovelat | 263 | 43 | Leasingsopimukset ovat kolmen-kuuden vuoden leasingsopimuksia, |
| Velat muille | joihin ei liity lunastusehtoja. | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2 957 | 1 533 | Johdannaissopimukset |
| Elakelainat | 2 811 | 2 643 | Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo |
| Saadut ennakot | 9 | 53 | Koronvaihtosopimukset, käypä arvo |
| Ostovelat | 2 280 | 2 652 | Valuuttatermiinit, nimellisarvo |
| Osamaksuvelat | 147 | 716 | Valuuttatermiinit, käypä arvo |
| Muut velat | 599 | 691 | Kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksen palautusvastuu |
| Siirtovelat | |||
| Palkat ja henkilösivukulut | 3 854 | 4 041 | |
| Alennukset ja markkinointikulut | 459 | 407 | |
| Ulkopuoliset palvelut | 937 | 1 087 | |
| Korkovelat | 219 | 286 | |
| Verovelat | 0 | 9 | |
| Muut siirtovelat | 171 | 90 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 14 867 | 14 467 |
| 2.12. Omat osakkeet | 2.16. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tulikivi Oyj ei ostanut eikä luovuttanut tilikauden 2011 (2010) aikana omia osakkeita. Yhtiön hallussa oli tili- | Lainat ja tililuottolimiitit, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantteja | |||||
| kauden 2011 (2010) päättyessä 124 200 omaa A-osaketta, mikä vastasi 0,3 prosenttia osakepääomasta ja 0,1 prosenttia äänimäärästä. Omien osakkeiden hankintahinta on keskimäärin 0,87 euroa/osake. Omien osak- |
Rahalaitoslainat ja lainojen takaukset | 24 776 | 23 566 | |||
| keiden hankinnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä. | Tililuottolimiitit | 1 000 | 1 000 | |||
| 2.13. Pakolliset varaukset | Muut pitkäaikaiset velat | 147 | 1 010 | |||
| Takuuvaraus | 390 | 390 | Rahoituslainat ja muut velat yhteensä | 25 923 | 25 576 | |
| Ympäristövaraus | 643 | 575 | Annetut kiinteistökiinnitykset | 11 343 | 12 695 | |
| Uudelleen järjestelyvaraus, pitkäaikainen | 278 | Annetut yrityskiinnitykset | 15 696 | 15 696 | ||
| Uudelleen järjestelyvaraus, lyhytaikainen | 883 | 104 | Kaupan kohde/osamaksuvelat | 147 | 1 010 | |
| Pakolliset varaukset yhteensä | 2 194 | 1 069 | Pantatut vuokraoikeudet | 0 | 219 | |
| Ynpäristövarauksen määrä ennen diskonttausta on 979 (904) te. Nykyarvon määrittämisessä käytetty | Vakuudeksi annetut kiinnitykset ja pantit yhteensä | 27 186 | 29 620 | |||
| diskonttaustekijä on 4 (4) prosenttia. | Muut omat sitoumukset, joista annettu vakuuksia | |||||
| 2.14. Pitkäaikainen vieras pääoma | Takaukset | 775 | 807 | |||
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | Muut vastuut | 3 | 35 | |||
| Muut pitkäaikaiset velat | 868 | 853 | Muut omat sitoumukset yhteensä | 778 | 842 | |
| Velat muille | Samaan konserniin kuuluvien puolesta annettu vakuuksia | 30 | 230 | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 12 149 | 11 176 | Annetut kiinteistökiinnitykset | 775 | 940 | |
| Eläkelainat | 6 860 | 8 914 | Annetut pantit | 3 | 35 | |
| Osamaksuvelat | 0 | 295 | Muista omista sitoumuksista annetut vakuudet yhteensä | 778 | 975 | |
| Muut velat | 154 | 51 | Maksettavat vuokravastuut 2012 | 1 240 | 1 022 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 20 031 | 21 289 | Myöhemmin maksettavat vuokravastuut | 646 | 916 | |
| 2.15. Lyhytaikainen vieras pääoma | Leasingsopimuksista maksettavat määrät | |||||
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | Tilikaudella 2012 maksettavat | 27 | 26 | |||
| Ostovelat | 161 | 216 | Myöhemmin maksettavat | 37 | 47 | |
| Velat osakkuusyrityksille | Leasingsopimuksista maksettavat määrät yhteensä | 64 | 73 | |||
| Ostovelat | 263 | 43 | Leasingsopimukset ovat kolmen-kuuden vuoden leasingsopimuksia, | |||
| Velat muille | joihin ei liity lunastusehtoja. | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2 957 | 1 533 | Johdannaissopimukset | |||
| Elakelainat | 2 811 | 2 643 | Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo 3 178 |
5 792 | ||
| Saadut ennakot | 9 | 53 | Koronvaihtosopimukset, käypä arvo -103 |
-143 | ||
| Ostovelat | 2 280 | 2 652 | Valuuttatermiinit, nimellisarvo | 141 | ||
| Osamaksuvelat | 147 | 716 | Valuuttatermiinit, käypä arvo | -5 | ||
| Muut velat | 599 | 691 | Kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksen palautusvastuu | 69 | 110 | |
Tulikivi Oyj:n ympäristövelvoitteet ja niiden hoitamiseen liittyvät seikat ja ympäristönhoitomenojen kirjaaminen
Tulikivi Oyj:llä on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja louhoksia aikanaan lopetettaessa.
Ympäristövelvoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä tehdään jatkuvasti normaalin tuotantotyön ohessa. Ryhmään kuuluvat vesien käsittely, maa- ja kiviaineksen läjitysaluejärjestelyt, tärinä- ja melumittaukset, pö- lyämisen estäminen ja näihin liittyvien mittaustulosten seuranta.Tästä toiminnasta aiheutuvat menot kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluiksi. Maa-ainesten ajo uusien louhosten avaamisen yhteydessä läjitysalueille aktivoidaan muihin pitkävaikutteisiin menoihin ja poistetaan avattavan louhoksen taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Läjitysalueiden verhoilutyö perustuu pitkän ajanajakson louhintasuunnitelmaan jonka mukaan verhoilussa hyödynnetään uusien avattavien louhosten pintamateriaalia. Verhoilu voidaan kuitenkin aloittaa vasta siinä vaiheessa kun läjitysalueella on lopulliseksi jääviä osa-alueita. Verhoilutöiden menoista ei ole tehty varausta, koska maisemointityön ei odoteta lisäävän normaalin louhintatoiminnan kustannuksia.
Tehtaan ja louhosalueen sulkemisen jälkeen tullaan suorittamaan läjitysalueiden loppuverhoustyöt, vesijärjestelyt, tarkkailupisteiden perustaminen, turvallisuuskuntoon saattaminen sekä kasvillisuuden istuttaminen ja kylväminen. Siltä osin kuin näihin liittyvät menot ovat arvioitavissa, on tehty varaus.
Ympäristölupien perusteella yhtiö on antanut takauksia yhteensä 570 tuhannen euron arvosta.
Tulikivi Oyj:llä ei ollut osakeperustaisia maksuja vuonna 2011 (2010).
| Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa osakemäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita. |
K-osakkeita | A-osakkeita | Osuus osakkeista, % |
|---|---|---|---|
| 1. Vauhkonen Reijo | 2 852 500 | 1 339 327 | 11,29 |
| 2. Vauhkonen Heikki | 2 957 000 | 63 953 | 8,13 |
| 3. Elo Eliisa | 477 500 | 2 479 520 | 7,96 |
| 4. Virtaala Matti | 1 460 000 | 976 116 | 6,56 |
| 5. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 1 902 380 | 5,12 | |
| 6. Mutanen Susanna | 797 500 | 846 300 | 4,43 |
| 7. Vauhkonen Mikko | 397 500 | 371 810 | 2,07 |
| 8. Paatero Ilkka | 718 430 | 1,93 | |
| 9. Nuutinen Tarja | 397 500 | 277 040 | 1,82 |
| 10. Erikoissijoitusrahasto Phoebus | 585 690 | 1,58 | |
| Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita. |
K-osakkeita | A-osakkeita | Osuus äänimäärästä, % |
| 1. Vauhkonen Reijo | 2 852 500 | 1 339 327 | 24,28 |
| 2. Vauhkonen Heikki | 2 957 000 | 63 953 | 24,09 |
| 3. Virtaala Matti | 1 460 000 | 976 116 | 12,66 |
| 4. Mutanen Susanna | 797 500 | 846 300 | 7,17 |
| 5. Elo Eliisa | 477 500 | 2 479 520 | 5,90 |
| 6. Vauhkonen Mikko | 397 500 | 371 810 | 3,53 |
| 7. Nuutinen Tarja | 397 500 | 277 040 | 3,46 |
| 8. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 1 902 380 | 1,55 | |
| 9. Suomen Kulttuurirahasto | 100 000 | 340 000 | 1,09 |
Yhtiön hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on määräysvallassaan yhteensä 4 417 000 K-osaketta ja 1 188 433 A-osaketta eli 36,88 % yhtiön äänivallasta.
| Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2011 Osakkeiden lukumäärä, kpl |
Osakkaita kpl |
Osuus % |
Osakkeita kpl |
Osuus % |
|---|---|---|---|---|
| 1 - 100 | 444 | 8,87 | 29 660 | 0,08 |
| 101 - 1000 | 2 346 | 46,89 | 1 330 500 | 3,58 |
| 1001 - 5000 | 1 601 | 31,98 | 4 040 266 | 10,88 |
| 5001 - 10000 | 310 | 6,20 | 2 339 085 | 6,30 |
| 10001 - 100000 | 277 | 5,54 | 6 727 010 | 18,11 |
| 100001 - | 26 | 0,53 | 22 677 449 | 61,05 |
| Yhteensä | 5 004 | 100,00 | 37 143 970 | 100,00 |
| Yhtiön osakkeenomistajat jakaantuivat 31.12.2011 sektorikohtaisen luokituksen perusteella seuraavasti: Sektoriluokka |
Osakkeet, % | Äänimäärä, % | ||
| Yksityiset yritykset | 2,59 | 0,78 | ||
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 5,88 | 1,72 | ||
| Julkisyhteisöt | 5,15 | 1,56 | ||
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 2,54 | 1,50 | ||
| Kotitaloudet | 83,50 | 94,29 | ||
| Ulkomaat | 0,34 | 0,15 | ||
| Kaikki yhteensä | 100,00 | 100,00 |
Hallintarekisteröidyt osakkeet 1 536 768 kpl (4,14 % osakekannasta) sisältyvät kohtaan rahoitus- ja vakuutuslaitokset. Tulikivi Oyj:n omistamat omat osakkeet, 124 200 A-osaketta, sisältyvät osakkeenomistusta koskeviin tietoihin.
Helsingissä 10. helmikuuta 2012
Matti Virtaala Juhani Erma Olli Pohjanvirta
Pasi Saarinen Markku Rönkkö Maarit Toivanen-Koivisto
Heikki Vauhkonen toimitusjohtaja
Olemme tilintarkastaneet Tulikivi Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilin¬tarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsingissä 27. helmikuuta 2012 KPMG OY AB
Ari Eskelinen KHT
TULIKIVI OYJ – TEHTAAT JA TOIMISTOT
FI-83900 Juuka Tel. +358 403 063 100 Fax +358 206 050 701 www.tulikivi.com [email protected] [email protected]
Saarikyläntie 26 FI-89920 Ruhtinansalmi Tel. +358 207 636 750 Fax +358 207 636 769
Rasiahontie 3 FI-79700 Heinävesi Tel. +358 207 636 501 Fax +358 207 636 505
Bulevardi 22 FI-00120 Helsinki Tel. +358 207 636 000 Fax +358 207 636 558
Lautamiehentie 1 FI-02770 Espoo Tel. +358 207 636 820 Fax +358 207 636 877
Kivia Oy c/o Tulikivi Oyj FI-83900 Juuka Tel. +358 207 636 700 Fax +358 207 636 720
1-ya Konnaya lahta 1 197229 St. Petersburg Russian Federation Tel. +7 911 831 30 22 Fax: +7 812 334 1601
Stone Pole Oy Kuhnustantie 10 FI-83900 Juuka Tel. +358 207 636 601
FI-01740 Vantaa
Lähin jälleenmyyjä Internetosoitteessa www.tulikivi.fi
Benelux Dutry & Co. Jagershoek 10 B-8570 Vichte Belgium Tel. +32 56 776 090 Fax +32 56 774 294
Eurotrias S.R.L. – GMBH Via Max Planck 1 I-39100 Bolzano Tel. +39 0 471 201 616 Fax +39 0 471 201 689
Neuhauser-Speckstein-Öfen Bahnhofstrasse 54 A-4810 Gmunden Tel. +43 7612 744 58 Fax +43 7612 744 584
Liettua
Kad nebūtų šalta, UAB Bangų 22a LT-91250 Klaipėda Tel. +370 46 256 300 Fax +370 611 41 399
TECH PIEC ul.B.Chrobrego 44A PL 58-230 Niemcza Tel. +48 74 8376 032 Fax +48 74 8376 032
TULIKIVI OYJ 75, avenue Parmentier F-75011 Paris Tel. +33 1 40 21 25 65 Fax +33 1 40 21 24 00
FI-83900 Juuka, Finland Tel. +358 403 063 100 Fax +358 207 636 120
Tulikivi Oyj Niederlassung Deutschland Bergstraße 11 D-63589 Linsengericht/ Eidengesäß Tel. +49 6051 889 0843 Fax +49 6051 889 0845
Talc s.r.o. Jilemnického 390 SK-976 45 Hronec Tel. +421 904 945 777
Horizont DOM, d.o.o. Log 50 SI-8294 Boštanij Tel. +386 1 251 66 00 Fax +386 7 814 70 23
Armaka AG Duggingerstrasse 10 CH-4153 Reinach BL Tel. +41 61 715 9911 Fax +41 61 715 9919
Sumeru Company s.r.o Finská 1 CZ-10100 Praha 10 Tel. +420 777 718 722 Fax +420 777 771 049
Finno Log Home ul. Oleny Teligy 8 04112 Kiev Tel. +380 44 4556 456 Fax +380 44 4404 703
Tulikivi U.S., inc. 195 Riverbend Drive - Suite 3 VA 22911 Charlottesville Tel. +800 843 3473
OOO Tulikivi 1-ya Konnaya lahta 1 197229 St. Petersburg Tel. +7 911 831 30 22 Fax: +7 812 334 16 01
Pihlaka 1 a 11216 Tallinn Tel. +372 6555 486 Fax +372 6555 487
Tulikivi Oyj, 83900 Juuka, puh. +358 403 063 100, fax +358 (0)207 636 130, Y-tunnus 0350080-1, kotipaikka Juuka, www.tulikivi.com
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.