Tokmanni Group Oyj

Annual Report • Feb 22, 2019

Tilinpäätös 2018

Tokmanni Group Oyj

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 2018	2
Konsernin tunnusluvut ja niiden laskentakaavat	20
Osakkeet ja osakepääoma
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma	25
Konsernitase	26
Konsernin rahavirtalaskelma	27
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	28
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet	29
Konsernin tuloslaskelman liitetiedot	37
Konsernitaseen liitetiedot	39
Rahoitusriskien hallinta	50
Lähipiiritapahtumat	54
Muut liitetiedot	56
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Emoyhtiön tuloslaskelma	57
Emoyhtiön tase	58
Emoyhtiön rahoituslaskelma	59
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	60
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset	64
Tilintarkastuskertomus	65

Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 2018

Tokmanni Group Oyj:n liiketoimintana on myydä hallintopalveluja konsernin muille yhtiöille. Tokmanni Group Oyj konserniin kuuluu Retail Leasing Oy, jonka toimialana on omistaa ja vuokrata käyttöomaisuutta konsernin muille yhtiöille. Retail Leasing Oy:n tytäryhtiö Nordic Disco AB (Ruotsi) on Tokmanni Oy:n emoyhtiö. Tokmanni Oy harjoittaa tukku-, vähittäis- ja erikoistavarakauppaa.

Taitomanni Oy on Tokmanni Oy:n omistama yhtiö, jonka toimialana on tarjota konserniyhtiöille henkilöstövuokrausta ja kaupan alan tukipalveluita. Konserniin kuuluu myös Retail Property Investment Oy:n, joka harjoittaa kiinteistö-liiketoimintaa sijoittamalla omiin kiinteistöyhtiöihin, jotka rakentavat myymälätiloja konserniyhtiöiden käyttöön.

KESKEISTÄ TILIKAUDELLA 2018

Tokmannin pääfokus vuonna 2018 oli asiakasluottamuksen parantaminen. Yritys keskittyi parantamaan asiakasluottamusta panostamalla halpoihin hintoihin, monipuolistamalla ja laajentamalla valikoimaa, uudistamalla myymäläkonseptia ja vahvistamalla markkinointia. Vuoden 2018 aikana Tokmannin asiakasmäärä kasvoi 6,9 prosenttia.

Vuoden kokonaisliikevaihto kasvoi 9,3 % ja oli 870,4 milj. euroa. Vertailukelpoinen myymälöiden liikevaihto kasvoi 5,6 prosenttia. Vertailukelpoinen käyttökate oli 63,3 milj. euroa (55,0), 7,3 % liikevaihdosta (6,9 %). Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto oli 48,6 milj. euroa (40,6), 5,6 % liikevaihdosta (5,1 %).

Vuonna 2018 Tokmanni avasi uudet myymälät Kalajoella ja Liperissä. Tokmannin myymäläverkoston kattavuutta vahvisti myös yhdeksän Ale-Makasiini -myymälän liiketoimintakauppa. Lisäksi Tokmanni sijoitti uudelleen kolme myymälää ja laajensi kolmea myymälää. Yhtiö kasvatti vuoden aikana myyntipinta-alaansa noin 25 700 neliömetrillä. Vuoden 2018 lopussa Tokmannilla oli 186 myymälää.

TOKMANNIN LIIKETOIMINTA

Tokmanni on Suomen suurin ja ainoa valtakunnallinen halpakauppa. Vuoden 2018 lopussa Tokmannilla oli 186 myymälää ympäri Suomea ja verkkokauppa. Tokmanni tarjoaa asiakkailleen mielenkiintoisen ja laajan valikoiman, halvat hinnat sekä miellyttävän ja inspiroivan asiointikokemuksen kaikissa myyntikanavissa. Tokmannilla on laaja valikoima halpoja tuotteita kodin kunnostamiseen ja puhdistamiseen, pukeutumiseen ja vapaa-aikaan sekä sisustamiseen ja puutarhaan. Tokmannin valikoima koostuu johtavista kansainvälisistä tuotemerkeistä, Tokmannin omista tuotemerkeistä (Private Label) ja ei-brändätyistä tuotteista.

LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MARKKINAKEHITYS

Kilpailukenttä

Tokmanni kilpailee laajalla tuotevalikoimallaan kuudella tuoteosastolla, jonka seurauksena sen kohdemarkkinat ovat suuret ja pirstaloituneet. Tokmannin tuoteosastot ovat Elintarvikkeet, Kodin puhdistus ja henkilökohtainen hygienia, Pukeutuminen, Työkalut ja sähkötarvikkeet, Koti, sisustus ja puutarha sekä Vapaa-aika ja kodintekniikka.

Tokmanni on Suomen halpakaupan markkinajohtaja. Halpakauppamarkkinoilla Tokmanni kilpailee useiden pienempien paikallisten yritysten kanssa. Tokmanni on ainoa halpakauppa, jolla on valtakunnallinen myymäläverkosto. Halpojen hintojen lisäksi Tokmanni on panostanut myymäläkonseptiinsa ja asiointikokemuksen jatkuvaan kehittämiseen, joilla se erottautuu muista halpakaupoista.

Hypermarketeilla on laaja tuotevalikoima tuoreista elintarvikkeista käyttötavaroihin. Ne sijaitsevat pääasiassa suurempien kaupunkien lähiöissä ja hyötyvät tuoreruokatarjonnan tuomista usein toistuvista asiakaskäynneistä. Myös Tokmannilla on laaja valikoima käyttötavaroita. Sen halvaksi koettu hintamielikuva, mielenkiintoinen ja hypermarketeista erottuva tuotevalikoima sekä helppo asiointi ja sijainti antavat sille kilpailuetua hypermarketteihin nähden.

Erikoishalpakaupat, joilla on edulliset hinnat ja vahva omien tuotemerkkien valikoima, tarjoavat perusteellisen tuotevalikoiman yksittäisissä tuoteryhmissä, esim. urheilutuotteissa tai kodinelektroniikassa. Tokmannin ensisijaisia kilpailuetuja erikoishalpakauppoihin nähden ovat valtakunnallinen myymäläverkosto ja huomattavasti laajempi ja mielenkiintoinen tuotevalikoima. Asiakkaille tarjotaan mahdollisuus hankkia tarvitsemiaan tuotteita useammasta eri tuoteryhmästä yhdellä asiointikerralla. Lisäksi Tokmannin valikoimiin kuuluu huippuhalpoja tuote-eriä, joita ei muualta välttämättä saa.

Tokmanni kilpailee myös erikoisliikkeiden ja suurten kaupunkien keskustoissa sijaitsevien tavaratalojen kanssa. Erikoisliikkeillä ja tavarataloilla on kuitenkin Tokmannista erottuva hintamielikuva, tuotevalikoima ja myymäläverkosto.

Viimeisten vuosien aikana kansainvälisten verkkokauppojen merkitys on kasvanut myös Suomessa. Varsinkin pukeutumisen ja kodin elektroniikan tuoteryhmissä kilpailu on kiristynyt ja verkkokaupan odotetaan tulevien vuosien aikana kasvavan edelleen. Tokmanni kehittää jatkuvasti digitaalisia palvelujaan vastatakseen kuluttajien muuttuneisiin tarpeisiin ja kehittääkseen kokonaisvaltaista asiointikokemusta. Tokmannin kilpailuetuja muihin verkkokauppoihin nähden ovat mielenkiintoinen ja yllätyksellinen tuotetarjonta, tuotteiden halpuus ja myymäläverkosto. Tokmannin laaja myymäläverkosto ja verkkokauppa tukevat toisiaan saumattomasti.

Markkinakehitys

Pohjoismaissa halpakaupan alalla nähtiin vuonna 2018 pitkästä aikaa kansainvälistä yritysjärjestelyaktiviteettia, kun ruotsalainen halpakauppa Rusta ilmoitti ostavansa Hong Kong -tavaratalot. Kesäkuussa norjalainen Europris-ketju ilmoitti ostavansa osuuden ruotsalaisesta halpakaupasta ÖoB:sta. Tämän yhteistyön odotetaan johtavan synergioihin ensisijaisesti ostoissa vahvistuvan neuvotteluaseman ansiosta. Tokmannilla on yhteinen hankintayhtiö Shanghaissa Europrisin kanssa ja yhdistettyjen ostovolyymien odotetaan hyödyttävän myös Tokmannia pidemmällä tähtäimellä.

Tokmannin näkemyksen mukaan yritysten yhdistyminen isommiksi toimijoiksi jatkuu Euroopan halpakauppamarkkinoilla. Verkkokaupan lisäksi halpakauppa on yksi nopeimmin kasvavista vähittäiskaupan segmenteistä. Paras kilpailuasema on yrityksillä, joiden vahva verkkokauppaosaaminen yhdistyy kattavaan kivijalkamyymälöiden verkostoon.

Tokmanni seuraa markkinakehitystä ja kilpailutilannetta jatkuvasti ja kehittää omaa liiketoimintaansa aktiivisesti vahvan halpakauppa-asemansa ja kilpailukykynsä ylläpitämiseksi. Vuonna 2018 Tokmanni oli aktiivisesti mukana markkinamuutoksessa ja osti marraskuussa Ale-Makasiini Matti Riikonen Oy:n liiketoiminnan. Tokmannin palveluverkosto kasvoi yhdeksällä Ale-Makasiini-myymälällä. Lisäksi Tokmanni osti Pohjois-Suomesta neljä myymälää. Nämä Pohjois-Suomen myymälöiden liiketoiminnat siirtyivät Tokmannin haltuun 1.1.2019 alkaen.

Päivittäistavarayhdistyksen PTY:n (www.pty.fi) tilaston mukaan käyttötavaramarkkina laski 0,7 % vuonna 2018. Tavaratalo- ja hypermarkettiketjujen liikevaihto kasvoi 1,3 % vuonna 2018. Tokmanni kasvoi selkeästi markkinoita nopeammin.

PTY:n jäsenyritysten tavaratalo- ja hypermarketketjut ovat K-Citymarket, Prisma, Sokos, Stockmann, Tokmanni ja Minimani. On tärkeä huomioida, että PTY:n tilasto kattaa vain osan Tokmannille olennaisesta markkinasta eikä sisällä esimerkiksi verkkokauppaa.

LIIKETOIMINNAN KEHITYS

Myymäläverkoston kehittäminen

Myymäläverkoston laajentaminen on yksi Tokmannin liikevaihdon ja tuloksen kehittämisen tavoitteista. Tokmannin uusien myymälöiden perustamis- ja käynnistysprosessi on hioutunut tehokkaaksi. Vuoden 2018 lopussa Tokmannilla oli 186 myymälää (31.12.2017: 175 myymälää).

Vuonna 2018 Tokmanni avasi uudet myymälät Kalajoella ja Liperissä. Tokmannin myymäläverkoston kattavuutta vahvisti myös yhdeksän Ale-Makasiini -myymälän liiketoimintakauppa. Lisäksi Tokmanni sijoitti uudelleen kolme myymälää ja laajensi kolmea myymälää. Yhtiö kasvatti vuoden aikana myyntipinta-alaansa noin 25 700 neliömetrillä. Tokmanni on sopinut 8.2.2019 mennessä kolmen uuden myymälän ja yhden uudelleensijoitetun myymälän avaamisesta vuoden 2019 aikana. Lisäksi vuoden 2019 alussa Tokmannin myymäläverkosto kasvoi Pohjois-Suomessa liiketoimintakaupan johdosta neljällä uudella myymälällä. Vuoden 2019 aikana yhtiön myyntipinta-alan arvioidaan kasvavan noin 12 000 neliömetriä mahdollisista pienennyksistä ja lopettamisista riippuen.

Tokmannin määritelmän mukaan myymälää pidetään uutena tai uudelleensijoitettuna myymälänä avaamisvuotena ja sitä seuraavana kalenterivuotena. Keskimäärin uusi myymälä on kannattava noin 12 kuukauden jälkeen ja saavuttaa myymälän normaalitason noin 24 kuukauden sisällä.

Uusiin ja uudelleensijoitettuihin myymälöihin kuuluvat: uudet avatut myymälät; myymälöiden uudelleensijoittamiset, kun myymälän koko muuttuu 30 prosenttia tai enemmän ja kun valikoima laajenee tai supistuu merkittävästi; ja myymälöiden laajentamiset, kun myymälän koko muuttuu 30 prosenttia tai enemmän. Nettomääräisesti laskettuna Tokmanni vähentää uusista ja uudelleensijoitetuista myymälöistä tilikaudella suljetut myymälät.

TALOUDELLINEN KEHITYS

Liikevaihdon kehitys

Tokmannin tammi-joulukuun 2018 liikevaihto oli 870,4 milj. euroa (796,5), kasvua oli 9,3 %. Vuoden 2018 asiakasmäärä kasvoi 6,9 % edellisvuoteen verrattuna. Samalla keskiostos kasvoi 1,7 %. Ale-Makasiinin asiakasmäärät eivät ole vielä rekisteröityneet vuodelle 2018.

Tokmannin panostukset tuotevalikoiman ja myymäläkonseptin edelleen kehittämiseen sekä halpoihin hintoihin näkyivät kasvavina asiakasmäärinä sekä samanaikaisesti edelleen vertailukelpoisen liikevaihdon kasvuna. Vertailukelpoinen myymälöiden liikevaihto kasvoi 5,6 % edellisvuodesta. Jatkuvan valikoiman osuus myynnistä oli 74,7 % (74,3 %), sesonkituotteiden osuus 18,2 % (20,3 %) ja erätuotteiden osuus 7,1 % (5,5 %). Tokmannin vapaa-ajan tuotteiden, vaatetuksen sekä työkalujen ja sähkötarvikkeiden kysyntä oli erinomaista.

Kannattavuuden ja tuloksen kehitys

Vuoden 2018 myyntikate oli 295,3 milj. euroa (267,1), ja myyntikatemarginaali oli 33,9 % (33,5 %). Vertailukelpoinen myyntikate oli 295,0 milj. euroa (268,1), joka vastaa 33,9 %:n myyntikatemarginaalia (33,7 %).

Tokmannin tärkeimpiä kannattavuuden tavoitteita ovat suoran tuonnin ja yhtiön omien tuotemerkkien osuuden lisääminen. Vuonna 2018 suoran tuonnin osuus liikevaihdosta oli 24,4 % (23,0). Vuoden 2017 lukujen laskentatapaa on tarkistettu edellisvuodesta ja vuoden 2018 luvut on laskettu uudistettua laskentaperiaatetta käyttäen. Tokmanni panostaa entistä enemmän hankinnan tehostamiseen ja hankintaan Shanghain hankintayhtiön kautta. Myydyistä tuotteista 14,1 % (13,6 %) hankittiin Tokmannin Shanghain hankintayhtiötä hyödyntäen. Vuonna 2018 omien tuotemerkkien, lisenssimerkkien ja merkittömien tuotteiden osuus liikevaihdosta pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 32 % (32 %). Omien tuotemerkkien osuus sesonkituotteista oli korkea. Kampanjatuotteiden osuus myynnistä kasvoi hieman edellisvuodesta.

Vuoden 2018 liiketoiminnan kulut olivat 234,3 milj. euroa (217,8), 26,9 % liikevaihdosta (27,3 %). Vertailukelpoiset liiketoiminnan kulut olivat 235,7 milj. euroa (217,0), 27,1 % liikevaihdosta (27,2 %). Liiketoiminnan kulujen kasvu johtui ensisijaisesti myymälämäärän kasvusta ja tästä seuranneesta toiminnan kulujen kasvusta. Myös korkea myyntivolyymi vaikutti liiketoiminnan kulujen kasvuun. Lisäksi kannattavuutta rasittivat neljännen vuosineljänneksen kertaluonteiset kulut, jotka liittyivät koristevalojen takaisinvetoon, hankittujen Ale-Makasiini -myymälöiden haltuunottoon ja Pohjois-Suomen myymälöiden oston valmisteluun. Henkilöstökuluja kasvatti myös Tokmannilla ensimmäistä kertaa käytössä ollut koko henkilökunnan kattava myyntipalkkio-ohjelma, joka perustui myynnin kehitykseen neljänneksittäin. Vuonna 2018 myyntipalkkio-ohjelmasta kirjatut kulut olivat 1,4 milj. euroa (0,0). Konsernin avainhenkilöille suunnatusta vuosiperusteisesta palkkio-ohjelmasta vuodelle 2018 kirjattiin kuluja 0,6 milj. euroa (0,0). Lisäksi Tokmannilla on osakepohjainen kannustinjärjestelmä konsernin avainhenkilöille. Vuonna 2018 osakepalkkiojärjestelmästä kirjatut kulut olivat 0,1 milj. euroa (0,0). Vuoden 2018 henkilöstökulut olivat 106,9 milj. euroa (97,9).

Vuoden 2018 käyttökate (EBITDA) oli 64,9 milj. euroa (53,1), 7,5 % liikevaihdosta (6,7 %) ja vertailukelpoinen käyttökate oli 63,3 milj. euroa (55,0), 7,3 % liikevaihdosta (6,9 %).

Vuoden 2018 liikevoitto oli 50,3 milj. euroa (38,8), 5,8 % liikevaihdosta (4,9 %). Vertailukelpoinen liikevoitto oli 48,6 milj. euroa (40,6), 5,6 % liikevaihdosta (5,1 %).

Vuoden 2018 nettorahoituskulut olivat 5,6 milj. euroa (5,8). Tulos ennen veroja oli 44,7 milj. euroa (32,9). Katsauskauden verot olivat 8,9 milj. euroa (6,6). Vuoden 2018 tulos oli 35,8 milj. euroa (26,3).

Osakekohtainen tulos oli 0,61 euroa (0,45). Sijoitetun pääoman tuotto oli 14,6 % (11,4 %) ja oman pääoman tuotto oli 21,2 % (16,0 %).

Tase, rahavirta ja rahoitusasema

Tokmannin vaihto-omaisuus oli 190,5 milj. euroa (170,2) vuoden 2018 lopussa. Vaihto-omaisuuden kasvu johtuu ensisijaisesti myymäläverkoston kasvusta ja osaltaan myös hallitusti valikoimiin lisätyistä tuotenimikkeistä. Vaihtoomaisuutta kasvatti myös hankittujen Ale-Makasiini -myymälöiden vaihto-omaisuus 6,4 milj. euroa.

Joulukuun lopussa 2018 Tokmannilla oli korollista velkaa yhteensä 173,0 milj. euroa (176,6). Nettovelka/vertailukelpoinen EBITDA (liukuva 12 kk) oli 2,1 (2,4). Tokmannin omavaraisuusaste oli 36,0 % (35,3 %).

Vuoden 2018 liiketoiminnan rahavirta oli 44,9 milj. euroa (27,1). Yhtiön rahavarat olivat 37,9 milj. euroa (42,5) vuoden 2018 lopussa.

Investoinnit

Vuoden 2018 nettoinvestoinnit olivat 19,8 milj. euroa (8,1), joka sisältää ostetusta Ale-Makasiinin liiketoiminnasta syntyneen liikearvon 6,0 milj. euroa. Lisäksi hankittujen, maantieteellisesti Tokmannin myymäläverkostoon hyvin sopivien, liikepaikkojen mukana liiketoimintakaupassa siirtyi konserniin henkilöstöä 93 henkeä ja vaihto-omaisuutta 6,4 milj. euroa, joka sisältyy konsernin vaihto-omaisuuden arvoon. Vuoden 2018 investointeja kasvattivat erityisesti myymäläverkoston laajentaminen ja liiketoiminnan osto, elintarvikemyymälöiden ja muiden myymälöiden kunnostaminen sekä digitaalisten palveluiden kehittäminen.

Vuoden 2019 investointien odotetaan olevan suunnilleen poistojen tasolla. Vuoden 2018 poistot olivat 14,7 milj. euroa (14,3).

HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Tokmanni osti Ale-Makasiini Matti Riikonen Oy:n liiketoiminnan. Liiketoiminta siirtyi Tokmannin haltuun 1.11.2018 alkaen ja käsittää yhdeksällä paikkakunnalla (Äänekoski, Suolahti, Viitasaari, Saarijärvi, Laukaa, Siilinjärvi, Pielavesi, Pihtipudas ja Kangasniemi) sijaitsevat Ale-Makasiinin halpakauppaa harjoittavat myymälät. Hankitun halpakauppaliiketoiminnan liikevaihto oli 19,7 milj. euroa vuonna 2017.

STRATEGIA

Tokmannin tavoitteena on jatkaa asemansa vahvistamista Suomen johtavana halpakauppana hyödyntämällä keskeisiä kilpailuetujaan: halvaksi koettua hintamielikuvaa, houkuttelevaa ja laajaa tuotevalikoimaa sekä hyvää asiointikokemusta.

Tokmanni tähtää vakaaseen ja kannattavaan pitkän aikavälin kasvuun

• hyödyntämällä yhdenmukaista brändimielikuvaansa ja tarvelähtöistä tuoteryhmäjohtamistaan, jatkuvalla myymäläkonseptin ja valikoimansa kehittämisellä sekä panostamalla yhä enemmän digitaalisuuteen ja monikanavaisuuteen vertailukelpoisen liikevaihdon kasvun tukemiseksi;
• jatkamalla uuden myyntipinta-alan lisäämistä nettomääräisesti laskettuna noin 12 000 neliömetrillä vuosittain, mikä tarkoittaa noin viittä uutta tai uudelleensijoitettua myymälää sekä
• parantamalla kannattavuutta ja käyttöpääoman hallintaa paremmilla prosesseilla ja työkaluilla hankintatoiminnassa, toimitusketjun hallinnassa ja tuoteryhmäjohtamisessa sekä kehittämällä myymälätehokkuuttaan.

Taloudelliset tavoitteet

Tokmannin hallitus on vahvistanut Tokmannille seuraavat taloudelliset ja muut tavoitteet:

• Tokmannin pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa vertailukelpoisen liikevaihdon lievä kasvu;
• Tokmannin tavoitteena on kasvattaa myymäläverkostonsa yli 200 myymälään ja lisätä vuosittain uuden myyntipinta-alan määrää nettomääräisesti laskettuna noin 12 000 neliömetrillä, mikä tarkoittaa noin viittä uutta tai uudelleensijoitettua myymälää;
• Tokmannin pitkän aikavälin tavoitteena on nostaa vähitellen vertailukelpoinen liikevoittomarginaali noin 9 prosenttiin myyntikatemarginaalia parantamalla ja pienentämällä nykytasosta liiketoiminnan kulujen suhteellista osuutta liikevaihdosta;
• Tokmannin aikomuksena on säilyttää tehokas pitkän aikavälin pääomarakenne pitämällä nettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen alle 3,2:n;
• Tokmannin tavoitteena on jakaa osinkona noin 70 prosenttia Tokmannin tilikauden nettotuloksesta riippuen pääomarakenteesta, taloudellisesta asemasta, yleisistä taloudellisista ja liiketoiminnallisista olosuhteista ja tulevaisuuden näkymistä.

Vuoden 2018 strategiset toimenpiteet

Vuonna 2018 Tokmanni jatkoi strategiansa toteuttamista ja yhtiön tavoitteellista kehittämistä. Vuoden 2018 pääfokus oli asiakasluottamuksen parantaminen. Vuonna 2018 Tokmanni keskittyi parantamaan asiakasluottamusta panostamalla halpoihin hintoihin, monipuolistamalla ja laajentamalla valikoimaansa, uudistamalla myymäläkonseptia ja vahvistamalla markkinointia. Lisäksi Tokmanni jatkoi verkkokauppansa kehittämistä ja keskittyi sisäisen tehokkuuden parantamiseen. Järjestelmien ja toimitusketjun tehokkuuden lisääntyessä palvelu parantuu, jolloin asiakas löytää tarjoustuotteita helpommin ja kauppoihin saadaan juuri niitä tuotteita, joita asiakas haluaa.

Tokmanni kehittää jatkuvasti asiakaslähtöistä valikoimaansa ja tarjoaa asiakkailleen mielenkiintoisia tuotteita halpaan hintaan. Uudistunut ja laajentunut valikoima useissa eri tuoteryhmissä otettiin hyvin vastaan. Vuonna 2018 kampanjatuotteiden osuus myynnistä kasvoi hieman edellisvuodesta Tarjoussanomien sivumäärän noustessa.

Taatakseen asiakkailleen miellyttävän asiointikokemuksen Tokmanni kehittää jatkuvasti myymälä- ja osastokohtaisia konseptejaan. Myymäläkonseptin kehittämisen avaintekijöitä ovat tilojen optimointi ja jakaminen, helppokäyttöisten ja houkuttelevien "maailmojen" kehittäminen sekä impulssiostoksien lisääminen mm. massa-alueiden parantamisen kautta. Vuonna 2018 Tokmannin myymäläkonseptin vahvistamista jatkettiin. Yhtiö analysoi säännöllisesti konseptin toimivuutta, muuttaa toimimattomia ratkaisuja ja suunnittelee uusia konseptiin tuotavia elementtejä. Myymäläkonseptin uusia elementtejä testataan pilottimyymälöissä ja implementoidaan osittain tai kokonaan tämän jälkeen myymälöihin. Vuonna 2018 yhtiö jatkoi myös myymälätehokkuuden kehittämistä. Tavoitteena on mm. tehostaa esillepanotyötä ja vapauttaa myymälähenkilökunnan aikaa entistä parempaan asiakaspalvelutyöhön.

Uusien myymälöiden avaaminen on yksi Tokmannin liikevaihdon ja tuloksen tavoitteista, ja se perustuu tehokkaaseen myymälöiden perustamiseen ja käynnistämiseen. Vuonna 2018 Tokmanni avasi uudet myymälät Kalajoella ja Liperissä. Tokmannin myymäläverkoston kattavuutta vahvisti myös yhdeksän Ale-Makasiini -myymälän liiketoimintakauppa. Lisäksi Tokmanni sijoitti uudelleen kolme myymälää ja laajensi kolmea myymälää. Yhtiö kasvatti vuoden aikana myyntipinta-alaansa noin 25 700 neliömetrillä. Vuonna 2018 Tokmanni panosti myymäläverkoston kehittämisen lisäksi investointiohjelmassaan edellisvuosia voimakkaammin myymäläverkoston ylläpitoinvestointeihin. Tokmanni teki merkittäviä myymälämuutoksia noin 70 myymälässä uusimalla myymäläkonseptia mm. pukeutumisen ja kodin osastoilla sekä uusimalla täysin yhdeksän tuore-elintarvikemyymälän elintarvikeosastot. Tässä yhteydessä mm. elintarvikeosastojen kylmälaitteet uusittiin aiempaa vähemmän energiaa kuluttaviin ja ympäristöystävällisempiä kylmäaineita käyttäviin kylmälaitteiseen.

Tokmannin tuotevalikoima on laaja ja mielenkiintoinen. Tokmanni panostaa erityisesti kuuteen eri tuoteosastoon: Elintarvikkeet, Kodin puhdistus ja henkilökohtainen hygienia, Pukeutuminen, Työkalut ja sähkötarvikkeet, Koti, sisustus ja puutarha sekä Vapaa-aika ja kodintekniikka.

Tokmannin tuoteryhmien valikoima koostuu Tokmannin omista tuotemerkeistä (Private Label) ja ei-brändätyistä tuotteista sekä johtavista kansainvälisistä ja kotimaisista tuotemerkeistä. Tokmannin tärkeimpiä kannattavuuden tavoitteita ovat suoran tuonnin ja yhtiön omien tuotemerkkien osuuden lisääminen. Tokmannilla on yhteinen hankintayhtiö Shanghaissa norjalaisen halpakaupan Europrisin kanssa. Jatkossa Shanghain hankintayhtiötä hyödynnetään entistä voimakkaammin suoran tuonnin lisäämiseksi. Vuonna 2018 Tokmanni panosti omien tuotemerkkiensä tuoteportfolion kehittämiseen.

Tokmanni laajensi työkalutarjontaansa ja lanseerasi uuden oman tuotemerkin Brücke-työkalusarjan. Sarjaan kuuluu sähkötyökaluja ja -tarvikkeita sekä erilaisia puutarhakoneita ja -laitteita. Vuoden 2018 aikana Tokmanni lanseerasi yksinmyyntimerkkeinä muun muassa Pretty by Flormar -kosmetiikkasarjan ja Mascot of Norwayn tyynyt ja peitot.

Katsauskauden aikana Tokmanni jatkoi markkinoinnin ja mainontansa vahvistamista ja kehittämistä mm. terävöittämällä suoramainontaansa sekä lisäämällä myymäläkohtaista mainontaansa sosiaalisessa mediassa. Myös omien tuotemerkkien markkinointiin ja mainontaan panostettiin entistä voimakkaammin. Tämä seurauksena mm. sesonkivalikoima ja sen ajankohtaisuus tulivat entistä paremmin esille.

Vuonna 2018 Tokmannin digitalisointiprojekti eteni suunnitelmien mukaisesti. Projektin ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty rakentamaan monikanavaisen Tokmannin mahdollistava järjestelmäalusta, jonka tavoitteena on luoda uudet työkalut asiakkaiden tavoittamiseen ja palvelemiseen sekä myynnin kehittämiseen digitaalisesti. Maaliskuussa Tokmannin verkkokauppa siirrettiin uudelle alustalle ja vuoden aikana yhtiö jatkoi verkkokaupan kehittämistä suunnitelmiensa mukaisesti. Verkkokaupan nimikemäärä on lähes kaksinkertaistunut vuoden 2018 aikana, ja joulukuun lopussa verkkokaupassa oli lähes 20 000 nimikettä. Verkkosivustolla oli keskimäärin 1 400 000 kävijää per kuukausi. Tokmanni jatkaa verkkokaupan kehittämistä, sen käytettävyyden parantamista ja nimikemäärän kasvattamista, tavoitteenaan kasvattaa verkossa myytävien tuotteiden määrää merkittävästi ja samalla tukea kivijalkamyymälöiden myyntiä ja Tokmanni brändiä. Lisäksi yritys panostaa digitaalisen markkinoinnin sekä analytiikan ja optimointityökalujen kehittämiseen.

HENKILÖSTÖ

Tokmannin tavoitteena on varmistaa, että sillä on oikeanlaista osaamista ja että sen työntekijät ovat sitoutuneet yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tokmanni kehittää systemaattisesti vastuullisuuden kulttuuriaan, joka koostuu muun muassa yhteisistä arvoista ja yhteishengestä, työhyvinvoinnista, monimuotoisuudesta, osaamisen kehittämisestä ja oikeudenmukaisesta palkasta.

Vuoden 2018 aikana Tokmanni jatkoi edellisvuoden syksyllä aloittamiaan työpajoja, joissa sen työntekijät antoivat panostuksensa yhteisten arvojen luomiseen. Lopputuloksena luotiin Tokmannin näköiset uudet arvot: Ylpeästi halpa, Uskallamme uudistua ja Yhdessä.

Tokmannin työhyvinvoinnin tavoitteena on luoda edellytykset tulokselliselle työn tekemiselle ja työssä jaksamiselle. Tokmanni on vastuullinen työnantaja ja edistää myös monimuotoisuutta. Vuoden 2018 aikana käynnistettiin monimuotoisuusohjelma, joka puitteissa tehtiin tiivistä yhteistyötä muun muassa Lasten ja nuorten säätiön kanssa ja käynnistettiin yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa syrjäytymisen vaarassa olevien nuorten auttamiseksi.

Strategisen osaamisensa vahvistamiseksi ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Tokmanni kehittää jatkuvasti koulutusohjelmiaan. Vuonna 2018 Tokmanni jatkoi työntekijöidensä osaamisen kehittämistä keskittyen erityisesti myymäläpäälliköiden tukemiseen ja asiakaspalvelun parantamiseen.

Tokmannin henkilöstön työtyytyväisyyttä ja virettä mitataan vuosittaisen henkilöstötutkimuksen lisäksi joka syksy muutaman avainmittarin pikapulssilla, jonka avulla voidaan varmentaa sovittujen kehitystoimenpiteiden ja tavoitteiden toteutuminen. Tokmannin henkilötutkimuksen tulokset ovat olleet tasaisessa positiivisessa kasvussa niin suosittelun, tyytyväisyyden, tiedonkulun kuin ilmapiirinkin osalta.

Tokmanni on merkittävä työllistäjä Suomessa ja konsernilla oli 3 558 (3 255) työntekijää vuoden 2018 lopussa. Keskimäärin Tokmannin palveluksessa oli 3 415 (3 232) henkilöä vuoden 2018 aikana. Tokmannin kokonaishenkilömäärästä 86,4 % (86,0 %) työskenteli myymälöissä, 6,0 % (6,4 %) varastossa ja 7,6 % (7,6 %) tukitoiminnoissa.

Tilikauden henkilöstökulut olivat 106,9 milj. euroa (97,9), 12,3 % (12,3 %) liikevaihdosta. Kaupan alan työehtosopimuksen piirissä olevien kokoaikaisten työntekijöiden palkkoja nostettiin 1.4.2018 keskimäärin 1,6 % ja nostetaan 1.4.2019 lähtien edelleen 1,6 %. Enemmistö Tokmannin työntekijöistä kuuluu sopimuksen piiriin.

YRITYSVASTUU

Vastuullinen liiketoiminta on yksi Tokmannin menestymisen edellytyksistä ja osa jokaisen tokmannilaisen arkea. Yritysvastuun keskeiset teemat Tokmannilla ovat Rehti liiketoiminta, Ihmisten reilu kohtelu, Vastuullinen hankinta ja tuotteet sekä Viisas resurssien käyttö. Teemat määritettiin Tokmannin vuonna 2015 tekemän olennaisuusanalyysin perusteella ja ne ovat edelleen relevantteja. Tokmannin vastuullisuusasioista kerrotaan perusteellisesti viikolla 12 julkaistavassa vastuullisuusraportissa. Raportti on laadittu GRI-standardien mukaisesti. Lisäksi vastuullisuusasioita käsitellään hallituksen toimintakertomuksen osiossa "Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista".

Tokmannin vastuullisuustyö 2018

Tokmanni valitsi vastuullisuuden yhdeksi uuden 2018–2020 strategiansa painopistealueeksi, ja työn edistämiseksi käynnistettiin projektikokonaisuudet neljällä vastuullisuuden osa-alueella. Osa-alueiksi valikoituivat Monimuotoinen Tokmanni, Ihmisoikeuksia kunnioittava Tokmanni, Hiilineutraali Tokmanni ja Kiertotaloutta tukeva Tokmanni.

Monimuotoinen Tokmanni

Tokmanni tarkensi monimuotoisuustyön tavoitteita varmistaakseen erilaisista taustoista tulevien työntekijöiden työllistämisen ja vahvistaakseen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työelämätaitoja. Tokmannin näkemyksen mukaan se pystyy näin tehdessään palvelemaan paremmin monimuotoistuvaa asiakaskuntaa sekä samanaikaisesti kantamaan yhteiskuntavastuunsa.

Syksyllä 2018 Tokmanni teki valikoiduissa myymälöissään tutkimuksen, jossa perehdyttiin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kokemuksiin. Lisäksi Tokmanni ja Lasten ja Nuorten säätiö tekivät pilottihankkeen, jonka fokuksena oli syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työelämätaitojen vahvistaminen tokmannilaisten työelämävierailujen sekä työelämäharjoitteluiden kautta. Monimuotoisuustyötä johtaa ohjausryhmä, jonka tavoitteena on yllä mainitun lisäksi viedä monimuotoisuustyö osaksi Tokmannin HR-prosesseja.

Ihmisoikeuksia kunnioittava Tokmanni

Tokmannin tavoitteena on ohjata kaikki suorat ostot riskimaista amfori BSCI- tai SA8000-auditoiduille tehtaille. Vuoden 2018 suorista riskimaaostoista 98 % (99 %) tehtiin auditoiduilta tehtailta. Tokmannin käyttämillä BSCI-auditoiduilla tehtailla auditointi on pääsääntöisesti voimassa vuoden.

Hiilineutraali Tokmanni

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on Tokmannin tärkeimpiä yritysvastuun alueita. Tokmannin ilmastostrategian pääpaino on toimitilojen energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Elokuussa 2018 Tokmannin hallinto- ja logistiikkakeskuksessa Mäntsälässä käynnistettiin yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista. 3 000 aurinkopaneelin aurinkovoimalan arvioitu vuosituotto on noin 740 000 kWh, eli noin 15 % rakennuksen vuotuisesta kokonaissähkönkulutuksesta. Lisäksi Tokmanni asensi 20 myymälään sekä Mäntsälän varastoon led-valaistuksen. Kumulatiivisesti laskettuna vuoden aikana tehdyt asennukset vähensivät sähkönkulutusta 16,5 % kyseisissä myymälöissä sekä varastossa. Tokmanni jatkoi myös henkilöstön osallistamista Mäntsälän toimiston ympäristövaikutusten vähentämiseen erityisesti Deep Green -ryhmän toiminnan avulla.

Kiertotaloutta tukeva Tokmanni

Vuonna 2018 Tokmanni käynnisti 40 myymälässään kirkkaan kalvomuovin kierrätyksen, ja tavoitteena on laajentaa se kattamaan kaikki myymälät vuonna 2019. Tokmannin logistiikkakeskuksessa Mäntsälässä kalvomuovit on kerätty talteen keskuksen avaamisesta asti.

Muu merkittävä vastuullisuustyö

Eri hankkeiden lisäksi Tokmanni järjesti kesäkuussa vuotuisen Vastuullisuuspäivän Mäntsälän toimipisteessään. Päivän tavoitteena oli lisätä henkilöstön ymmärrystä vastuullisuusasioista, sitouttaa ja kouluttaa henkilöstöä sekä saada syvällisempää tietoa vastuullisuudesta tärkeiltä sidosryhmiltä.

Vastuullisuuden Advisory Board kokoontui vuonna 2018 kaksi kertaa. Advisory Board koostuu ulkopuolisista asiantuntijoista ja sen tavoitteena on tukea Tokmannin vastuullisuustyötä antamalla yhtiölle ulkopuolinen näkemys vastuullisuustyöstä sekä sparrata Tokmannia muun muassa vastuullisuuden trendeistä, riskeistä ja parhaista käytännöistä.

Compliance-ryhmä kokoontui säännöllisesti ja käsitteli ilmoituskanavaan tulleet ilmoitukset asianmukaisesti.

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Tokmanni Group Oyj:n osakepääoma oli 80 000 euroa ja sillä oli 58 868 752 osaketta vuoden 2018 lopussa. Vuoden aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä yhteensä 30 094 042 kappaletta 219,6 miljoonan euron kokonaishintaan. Tokmanni Group Oyj:n osakkeen viimeinen kauppa tehtiin Nasdaq Helsingissä hintaan 7,18 euroa. Osakkeen ylin kurssi oli 8,04 euroa ja alin 6,42 euroa. Osakkeen hinnan volyymilla painotettu keskikurssi oli 7,30 euroa. Joulukuun 2018 lopussa osakkeiden markkina-arvo oli 422,7 milj. euroa.

Tokmanni Group Oyj:llä on yksi osakelaji ja kukin osake tuottaa yhden äänen yhtiön yhtiökokouksessa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Tokmanni ei omista omia osakkeitaan.

Joulukuun 2018 lopussa Tokmannilla oli 15 612 rekisteröityä osakkeenomistajaa. Vuoden lopussa Tokmanni Group Oyj:n suurimmat omistajat olivat Takoa Invest Oy 17,70 %, Elo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö 8,07 %, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 7,38 %, OP-Suomi -sijoitusrahasto 2,54 % ja Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi 2,29 %.

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset omistivat osakkeista 37,27 %, yksityiset yritykset 23,63 %, julkisyhteisöt 18,52 %, kotitaloudet 17,59 %, ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 2,01 %. Suora ulkomaalaisomistus oli 0,99 %. Kaikista yllämainituista osuuksista 22,64 % oli hallintarekisteröityjä.

Lisää tietoa Tokmannin osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön internetsivuilla osoitteesta https://ir.tokmanni.fi/fi/investors/share-and-shareholders/shareholders ja johdon omistuksista osoitteesta https://ir.tokmanni.fi/fi/investors/corporate-governance/insider-management/management-holdings.

Tokmannin johdon osakehankinnat ja niiden rahoitus

Tokmanni Group Oyj:n hallitus päätti 15.11.2018 kannustaa konsernin johtoryhmän jäseniä kasvattamaan osakeomistusta. Järjestelyn tarkoituksena on yhdistää entistä paremmin omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa heidät toteuttamaan yhtiön strategiaa entistäkin paremmin. Järjestelyssä Tokmannin hallitus päätti tarjota konsernin avainhenkilöille rahoituksen osakehankintojen tekemiseksi.

Tämän myötä Tokmannin johtoryhmän jäsenet ovat ostaneet yhteensä 265 000 Tokmannin osaketta Nasdaq Helsingin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Näiden osakkeiden ostojen rahoittamiseen Tokmanni Group Oyj on myöntänyt johtoryhmän jäsenille yhteensä 2,0 miljoonan euron edestä markkinaehtoisia lainoja. Laina-aika on viisi vuotta ja laina tulee maksaa kokonaisuudessaan takaisin viimeistään 31.12.2023. Lainanottajalla on siten oikeus maksaa laina halutessaan takaisin aikaisemmin. Hankitut osakkeet toimivat yllä kuvatun lainan vakuutena. Ostetuista 265 000 osakkeesta toimitusjohtajan osuus on 105 000 osaketta ja muiden johtoryhmän jäsenten 160 000 osaketta.

Hallituksen valtuudet koskien omien osakkeiden ostoa

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 943 000 oman osakkeen hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta yhtiön voitonjakokelpoisilla varoilla, mikä vastaa noin 5 % yhtiön kaikista osakkeista. Hankkiminen voi tapahtua yhdessä tai useammassa erässä.

Osakkeet hankitaan muuten kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen mukaisesti.

Osakkeet voidaan hankkia yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi, käytettäväksi yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen tai investointien toteuttamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi tai muutoin edelleen luovutettavaksi, yhtiöllä pidettäväksi tai mitätöitäväksi.

Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista.

Valtuutus on voimassa vuonna 2019 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2019 saakka.

LIPUTUSILMOITUKSET

Tokmanni Group Oyj vastaanotti 8.1.2018 ilmoituksen, jonka mukaan Takoa Invest Oy:n 100 %:sesti omistama tytäryhtiö Rockers Tukku Oy on sulautunut emoyhtiö Takoa Invest Oy:öön 31.12.2017. Rockers Tukku Oy:n suora 17,00 %:n omistus yhtiössä siirtyi näin ollen Takoa Invest Oy:lle 31.12.2017.

Tokmanni Group Oyj vastaanotti 5.10.2018 ilmoituksen, jonka mukaan Nordea Funds Oy on myynyt 41 427 kappaletta Tokmanni Group Oyj:n osakkeita. Sen seurauksena Nordea Funds Oy:n suora omistus Tokmannissa laski alle 5 prosentin liputusrajan 4.10.2018.

OSAKEPOHJAISET KANNUSTINJÄRJESTELMÄT

Tokmanni Group Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2018 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän jatkamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakso on kalenterivuosi 2018. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2018 perustuu konsernin tulokseen per osake (EPS) 31.12.2018 ja markkina-arvon kehitykseen 1.1.–31.12.2018.

Järjestelmän kohderyhmään kuuluvat toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmän jäsenet sekä yhtiön muita avainhenkilöitä. Ansaintajaksolta 2018 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä noin 9 859 Tokmanni Group Oyj:n osaketta 31.12.2018 markkina-arvoon perustuen. Palkkio, joka on luonteeltaan ansiotuloa, maksetaan vuonna 2021 yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta kohderyhmään kuuluvalle henkilölle aiheutuvia ennakonpidätyksiä. Mikäli kohderyhmään kuuluvan henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei makseta.

HALLINNOINTI

Tokmanni Group Oyj:n hallinto perustuu yhtiökokouksen hyväksymään yhtiöjärjestykseen, Suomen osakeyhtiölakiin, ja Nasdaq Helsinki Oy:n antamiin, listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin. Tokmanni noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen vuonna 2015 julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.

Tokmanni julkaisee erillisen selvityksen hallinnointi- ja palkitsemisjärjestelmästä vuodelta 2018 Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen mukaisesti. Selvitys julkaistaan viikolla 8 Tokmannin internetsivuilla.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Tokmanni Group Oyj:n 14.3.2018 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen tilikaudelta 2017, joka sisältää konsernitilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen, ja myönsi hallituksen jäsenille ja tilikauden aikana toimineille toimitusjohtajille vastuuvapauden.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osinkoa maksettiin 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta 0,41 euroa/osake. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka oli osingonmaksun täsmäytyspäivänä 16.3.2018 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingonmaksupäivä oli 23.3.2018.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi kuusi. Hallituksen jäseniksi valittiin Juha Blomster, Therese Cedercreutz, Kati Hagros, Erkki Järvinen, Seppo Saastamoinen sekä Harri Sivula. Seppo Saastamoinen valittiin hallituksen puheenjohtajaksi.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen palkkiot pidetään ennallaan. Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan kuukausipalkkiona 7 000 euroa, hallituksen jäsenelle maksetaan kuukausipalkkiona 2 500 euroa. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalla ja jäsenille maksetaan kokouspalkkio kutakin hallituksen kokousta kohden seuraavasti: 1 000 euroa niille hallituksen jäsenille, joiden kotipaikka on Suomessa, 2 000 euroa niille hallituksen jäsenille, joiden kotipaikka on muualla Euroopassa ja 3 000 euroa niille hallituksen jäsenille, joiden kotipaikka on Euroopan ulkopuolella.

Tilintarkastajan palkkio päätettiin maksaa tilintarkastajan kohtuullisen laskun mukaan. Tilintarkastajaksi vuonna 2019 pidettävään varsinaiseen yhtiökokouksen saakka valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2.943.000 oman osakkeen hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta yhtiön voitonjakokelpoisilla varoilla, mikä vastaa noin 5 % yhtiön kaikista osakkeista. Hankkiminen voi tapahtua yhdessä tai useammassa erässä.

Osakkeet hankitaan muuten kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen mukaisesti.

Osakkeet voidaan hankkia yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi, käytettäväksi yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen tai investointien toteuttamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi tai muutoin edelleen luovutettavaksi, yhtiöllä pidettäväksi tai mitätöitäväksi.

Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista.

Valtuutus on voimassa vuonna 2019 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2019 saakka. Valtuutusta ei käytetty vuoden 2018 aikana.

Hallituksen järjestäytyminen

Tokmanni Group Oyj:n hallitus päätti yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa valita hallituksen talous- ja tarkastusvaliokuntaan seuraavat jäsenet: Juha Blomster, Kati Hagros ja Harri Sivula.

Johtoryhmä

Tokmanni Group Oyj:n uusi toimitusjohtaja Mika Rautiainen aloitti tehtävässään 1.6.2018. Samalla yhtiön johtoryhmän kokoonpano uudistui. Tuomas Hyvärinen nimitettiin Tokmannin ostojohtajaksi, Timo Heimo tietohallinto- ja toimitusketjujohtajaksi (1.12.2018 alkaen), Janne Pihkala kehitysjohtajaksi ja Harri Koponen konsernin kauppapaikkaja konseptijohtajaksi.

Tokmannin johtoryhmään kuuluivat 31.12.2018 seuraavat henkilöt:

• Mika Rautiainen, toimitusjohtaja
• Markku Pirskanen, talous- ja hallintojohtaja
• Sirpa Huuskonen, henkilöstöjohtaja
• Harri Koponen, kauppapaikka- ja konseptijohtaja
• Mathias Kivikoski, myynti- ja markkinointijohtaja
• Tuomas Hyvärinen, ostojohtaja
• Timo Heimo, tietohallinto- ja toimitusketjujohtaja
• Janne Pihkala, kehitysjohtaja

Lisätietoa Tokmannin hallinnosta löytyy yhtiön internetsivuilta osoitteesta https://ir.tokmanni.fi/fi/investors/corporategovernance.

RISKIENHALLINTA

Tokmanni Group Oyj:n riskienhallintaa ohjaa Tokmannin hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Tokmannin riskienhallinnan tavoitteena on tukea konsernin arvoja, strategiaa ja liiketoiminnan jatkuvuutta ennakoimalla ja hallinnoimalla toimintoihin liittyviä mahdollisia riskejä. Tavoitteena on arvioida riskejä järjestelmällisesti perusteellisen suunnittelun ja päätöksentekoprosessin edistämiseksi.

Vastuu riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta on konsernijohdolla. Riskejä arvioidaan säännöllisesti ja hallitaan kokonaisvaltaisesti. Tokmanni Group Oyj:n riskejä käsitellään Tokmannin hallituksen Talous- ja tarkastusvaliokunnassa vuosittain.

Talous- ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja raportoi riskienhallinnasta säännöllisesti hallitukselle. Merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä hallitus raportoi markkinoille toimintakertomuksessaan ja olennaisista muutoksista niihin liiketoiminta- ja puolivuosikatsauksissa.

TOKMANNIN MERKITTÄVIKSI ARVIOITUJA RISKEJÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ

Markkinariski

Tokmannin liiketoiminnan tulos ja kannattavuus ovat alttiina kuluttajien käyttäytymiselle Suomen vähittäiskauppamarkkinoilla. Uudet kansainväliset markkinavoimat sekä verkkokauppa muuttavat toimialaa ja markkinadynamiikkaa, luovat painetta markkinoilla ja kiristävät kilpailutilannetta entisestään. Jos Tokmanni ei kykenisi ymmärtämään markkinakehityksen suuntaa ja sen vaatimaa muutostarvetta, voisi tällä olla kielteisiä vaikutuksia Tokmannin liiketoiminnalle. Markkinariskien hallitsemiseksi Tokmanni seuraa markkinoita osana konsernin jokapäiväistä liiketoiminnan johtamista, kehittää ketterästi liiketoimintaprosessejaan ja -palvelujaan, muokkaa myynninedistämistoimenpiteitään sekä hinnoittelustrategioitaan vastatakseen muuttuviin markkinaolosuhteisiin.

Maineriski

Jos Tokmannin tuoteturvallisuuden valvonta epäonnistuu tai toimitusketjun vastuullisuuden varmistus pettää, voi seurauksena olla taloudellinen menetys ja asiakkaiden luottamuksen menettäminen. Vastuullisuusnäkökulmien, tuotteiden tuotannon ja hankinnan vastuullisuuden sekä työntekijöiden oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun merkitys asiakkaille on entistä korostuneempi. Mahdolliset epäonnistumiset vastuullisuusnäkökulmien toteuttamisessa aiheuttaisivat Tokmannille negatiivista julkisuutta ja vaikuttaisivat Tokmannin maineeseen. Yllämainittuja laatu- ja maineriskejä hallitaan mm. laatu- ja vastuullisuustarkastuksilla, amfori BSCI:n toimintaperiaatteiden ja Tokmannin eettisten toimintaperiaatteiden noudattamisvaatimuksilla sekä sisäisen tarkastuksen toimenpiteiden ja laajamittaisen sisäisen Compliance-ohjelman kautta.

Tietojärjestelmä- ja tietoturvallisuusriskit

Riippuvuus tietojärjestelmistä, tietoliikenteestä ja ulkoisista palveluntoimittajista on kasvanut myös Tokmannilla. Myös verkkojen yhdistäminen, palveluiden ulkoistaminen ja verkko- sekä mobiilikauppa ovat heikentäneet yhtiöiden mahdollisuuksia tehokkaaseen tietoturvallisuuden valvontaan. Pidemmät toimintahäiriöt tietojärjestelmissä, maksuliikenteessä tai muualla toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä myynnin menetyksiä. Tokmannin panostaa entistä enemmän tietoturvaan liittyvien riskien tunnistamiseen ja tietoturvavalmiuksien lisäämiseen.

Tokmannin omien merkkien tuotteisiin ja suoraan hankintaan liittyvät riskit

Tokmanni lisää omien merkkien tuotteiden määrää kaikissa tuoteryhmissä osana tavoitettaan parantaa kannattavuuttaan. Tokmannin omien merkkien tuotteilla on yleisesti halvaksi koettu hintamielikuva ja niissä on parempi kate kuin sen myymissä brändituotteissa. Tokmanni on myös painottamassa suorahankinnan valmiuksiaan jättämällä välikäsiä pois ja asioimalla suoraan tavarantoimittajien kanssa. Tokmannin suorien hankintojen lisääminen voi lisätä tuotteiden saatavuuteen, käyttöpääoman tarpeeseen sekä tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen liittyviä liiketoimintariskejä. Epäonnistuminen Tokmannin omien tuotemerkkien ja suorien hankintojen lisäämisessä voi myös vaarantaa strategisten tavoitteiden toteuttamisen, millä voi olla negatiivinen vaikutus Tokmannin liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan. Yllämainittujen riskien hallitsemiseksi Tokmanni muun muassa hyödyntää Shanghaihin perustettua hankintayhteisyritystään, jatkaa hankintamallinsa hyödyntämistä ja kehittämistä sekä tekee tuotannon auditointeja.

Varaston kierto ja käyttöpääoman hallinta

Tokmanni pyrkii parantamaan käyttöpääoman hallintaansa paremmilla prosesseilla ja työkaluilla hankintatoiminnassa, toimitusketjunhallinnassa ja tuoteryhmäjohtamisessa. Jos Tokmanni epäonnistuu käyttöpääomanhallinnan parantamisessa, voi sillä olla negatiivisia vaikutuksia Tokmannin taloudelliseen asemaan ja kannattavuuteen. Tokmanni seuraa jatkuvasti varaston kiertoa, tuotteiden elinkaaria ja valikoimanhallintaa osana konsernin jokapäiväistä liiketoiminnan johtamista ja ryhtyy korjaaviin toimiin tarvittaessa.

Brändimielikuva- ja markkinointiriski

Tokmannin vertailukelpoisen myynnin kasvu riippuu suurelta osin mainonta- ja markkinointiohjelmien vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta. Mainonta- ja markkinointiohjelmien onnistuminen edellyttää, että Tokmanni hallitsee mainonta- ja markkinointikulujaan tehokkaasti katteiden ja Tokmannin markkinointipanostusten tuottojen pitämiseksi hyväksyttävällä tasolla, ja kasvattaa asiakasmääriä tunnettuuden paranemisen kautta. Markkinointiriskin hallitsemiseksi Tokmanni seuraa markkinoita ja mittaa markkinoinnin ja mainonnan tehokkuutta jatkuvasti. Tokmannin markkinointiprosessit on kehitetty ketteriksi ja joustaviksi, mikä mahdollistaa hyvin nopean reagoimisen mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin.

Ihmisten osaaminen ja avainhenkilöriskit

Tokmannin strategian toteuttaminen ja strateginen muutostyö vaatii uudenlaista kyvykkyyttä ja osaavaa henkilöstöä. Tokmannin meneillään olevat kehityshankkeet ja erikoisosaamisen tarve lisäävät avainhenkilöriskiä ja riippuvuutta yksittäisten henkilöiden osaamisesta. Tokmanni panostaa olennaisen osaamisen rekrytointiin, osaamisen kehittämiseen koulutuksien ja valmennuksien kautta sekä työssä oppimiseen avainhenkilöriskin pienentämiseksi.

Valuuttakurssiriskit

Tokmanni altistuu valuuttakurssiriskeille hankintojensa kautta. Valuuttakurssien epäsuotuisat muutokset voivat nostaa muissa valuutoissa kuin euroissa ostettujen tuotteiden hankintakustannuksia, eikä Tokmanni välttämättä pysty siirtämään kaikkia tällaisia kustannuksia asiakkailleen. Tokmannin tärkein ulkomaanvaluutta on Yhdysvaltain dollari. Tokmannin tuoteostoista 31.12.2018 päättyneellä tilikaudella noin 90 prosenttia tehtiin euroissa ja noin 10 prosenttia Yhdysvaltain dollareissa. Tokmanni suojaa vähintään puolet Yhdysvaltain dollareissa tehtävistä ostoista keskimäärin kuuden kuukauden jaksolle.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Tokmanni osti Pohjois-Suomesta neljä myymälää, jotka ovat Centtilä Keminmaalla, Säästökuoppa Sodankylässä sekä TEX Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Liiketoiminnat siirtyivät Tokmannin haltuun 1.1.2019 alkaen. Hankittujen halpakauppaliiketoimintojen liikevaihto oli yhteensä noin 9 milj. euroa vuonna 2017.

MARKKINANÄKYMÄT

Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan talouden korkeasuhdanne on taittumassa. Ministeriö ennustaa talven 2018 Taloudellisessa katsauksessaan vuoden 2019 inflaatioksi 1,4 % (2018: 1,2 %). Vuoden 2019 BKT:n kasvun ministeriö ennustaa hidastuvan 1,5 %:iin (2018: 2,5 %). Ministeriön mukaan maailmankauppa hidastuu kaupan esteiden lisääntyessä, mikä hidastaa viennin kasvua ja näkyy myös investointien odotuksissa. Investointien kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi vuonna 2019, mikä johtuu erityisesti rakennusinvestointien kääntymisestä laskuun. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehitys jatkuu nopeana ansiotason nousun kiihtyessä. Inflaation kiihtymisestä huolimatta reaalitulot kasvavat selvästi ja kotitalouksien kulutus kiihtyy vuonna 2019 edelliseen vuoteen verrattuna.

Tokmanni odottaa Suomen käyttötavaramarkkinan kasvavan hieman vuonna 2019 ja halpakauppojen, erikoishalpakauppojen ja verkkokauppojen jatkavan asemiensa vahvistamista.

TOKMANNIN VUODEN 2019 TALOUDELLINEN OHJEISTUS

Tokmanni ennustaa hyvää liikevaihdon kasvua vuodelle 2019 perustuen 2018 hankittujen ja avattujen uusien myymälöiden sekä vuonna 2019 avattavien myymälöiden tuomaan liikevaihtoon sekä vertailukelpoiseen liikevaihdon lievään kasvuun. Konsernin kannattavuuden (liikevoittomarginaali) odotetaan paranevan viime vuodesta.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 151 378 499,54 euroa, josta tilikauden voitto oli 32 613 164,17 euroa. Hallitus esittää, että 31.12.2018 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkona 0,50 euroa osakkeelta eli 29 434 376,00 euroa. Osinko maksetaan osakkaalle, joka täsmäytyspäivänä 21.3.2019 on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Osingonmaksupäiväksi hallitus ehdottaa 4.4.2019. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA

Alla olevassa selvityksessä on kuvattu Tokmannin vastuullisuutta konsernin neljän olennaisen vastuullisuusteeman kautta. Konsernia koskevia ympäristöasioita käsitellään Viisas resurssien käyttö -osiossa, sosiaalisia ja henkilöstöasioita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista käsitellään Ihmisten reilu kohtelu ja Vastuullinen hankinta ja tuotteet -osioissa sekä korruptiota ja lahjonnan torjuntaa "Rehti liiketoiminta -osiossa.

Vastuullisuusasioita käsitellään perusteellisesti viikolla 12 julkaistavassa Tokmannin vastuullisuusraportissa. Raportti on laadittu GRI-standardien mukaisesti.

Vastuullisuus Tokmannilla

Vastuullinen liiketoiminta on yksi Tokmannin menestymisen edellytyksistä ja osa jokaisen tokmannilaisen arkea. Tokmannin yritysvastuun keskeiset teemat ovat Rehti liiketoiminta, Ihmisten reilu kohtelu, Vastuullinen hankinta ja tuotteet sekä Viisas resurssien käyttö. Teemat määritettiin Tokmannin vuonna 2015 tekemän olennaisuusanalyysin perusteella sidosryhmät ja liiketoiminta huomioiden, ja ne ovat Tokmannille edelleen relevantteja.

Tokmannilla on vastuullisuusohjelma, joka sisältää konsernin vastuullisuustyön tavoitteet ja toimenpiteet. Sen tavoitteena on liiketoiminnan riskien minimointi, mahdollisuuksien hyödyntäminen ja lisäarvon tuottaminen sidosryhmille. Tokmanni on arvioinut toimintaansa ja liikesuhteisiinsa liittyvät yritysvastuuriskit ja pyrkii minimoimaan niitä. Vastuullisuusnäkökulmasta konsernin liiketoiminnan suurimmat haasteet ovat vastuullinen hankinta ja ilmastovaikutusten pienentäminen koko arvoketjussa.

Tokmannin liiketoimintamallin kuvaus

Tokmanni on Suomen suurin ja ainoa valtakunnallinen halpakauppa. Vuoden 2018 lopussa Tokmannilla oli 186 myymälää ympäri Suomea ja verkkokauppa. Tokmanni tarjoaa asiakkailleen mielenkiintoisen ja laajan valikoiman, halvat hinnat sekä miellyttävän ja inspiroivan asiointikokemuksen kaikissa myyntikanavissa. Tokmannilla on laaja valikoima halpoja tuotteita kodin kunnostamiseen ja puhdistamiseen, pukeutumiseen ja vapaa-aikaan sekä sisustamiseen ja puutarhaan. Tokmannin valikoima koostuu johtavista kansainvälisistä tuotemerkeistä, Tokmannin omista tuotemerkeistä (Private Label) ja ei-brändätyistä tuotteista.

Tokmannilla on kilpailukykyinen ostotoiminta, joka mahdollistaa mielenkiintoisten ja halpojen tuotteiden tarjoamisen. Tuotteet hankitaan suomalaisilta ja ulkomaalaisilta tavarantoimittajilta suoraan ja agenttien kautta. Lisäksi Tokmannilla on Shanghaissa sijaitseva hankinnan yhteisyritys norjalaisen Europris AS:n kanssa.

Tokmannin tavoitteena on kasvaa kannattavasti ja kannattavuuden paranemisen ajurina on suoran tuonnin ja omien tuotemerkkien osuuden lisääminen myynnistä mm. hyödyntämällä Shanghain hankintayhtiötä. Tokmannin tuotteet toimitetaan myymälöihin pääsääntöisesti konsernin logistiikkakeskuksesta, joka sijaitsee Mäntsälässä. Konsernin pääkonttori sijaitsee myös Mäntsälässä. Tokmannin palveluksessa oli vuoden 2018 lopussa 3 558 henkilöä, joista 86 % työskenteli myymälöissä, 6 % varastossa ja 8 % tukitoiminnoissa.

Rehti liiketoiminta

Tokmannin liiketoiminnan keskeinen periaate on vastuullisuus asiakkaita, työntekijöitä, sijoittajia ja muita sidosryhmiä kohtaan. Eettinen toimintaohjeistus ohjaa liiketoimintaamme. Tokmanni noudattaa kaikessa toiminnassaan lakeja, asetuksia ja hyvää hallinnointitapaa.

Tokmannin yritysvastuutyön perustan luovat yrityksen arvot sekä eettinen toimintaohjeistus sitä täydentävine periaatteineen, politiikkoineen ja ohjeistuksineen. Tokmannin eettinen toimintaohjeistus ja periaatteet ovat hallituksen hyväksymiä. Johtoryhmä hyväksyy politiikat ja osastojen johto ohjeistukset. Tokmannin yritysvastuuasioista vastaa viime kädessä toimitusjohtaja, joka raportoi niistä säännöllisesti hallitukselle. Hallitus käsittelee yritysvastuuasioita tarpeen mukaan ja päätöksenteon tukena toimii Tokmannin vastuullisuusasiantuntijoiden tuottamat esitykset ja tiedot.

Tokmannin eettinen toimintaohjeistus sisältää muun muassa seuraavat pelisäännöt: Kohtelemme kaikkia tasaarvoisesti ja syrjimättä; Minimoimme työtapaturmat; Noudatamme lakia; Emme lahjo; Suojaamme liikesalaisuudet ja konsernin omaisuuden; Kunnioitamme yksityisyyden suojaa; Tuemme reilua kilpailua; Minimoimme ympäristövaikutukset; Vaadimme, että tuotteet on valmistettu eettisesti ja Viestimme läpinäkyvästi ja luotettavasti.

Vuonna 2018 eettisen toimintaohjeistuksen koulutus viivästyi ohjeistuksen päivityksen sekä henkilövaihdosten takia. Tämän seurauksena kaikkia tokmannilaisia koskeva eettisen toimintaohjeistuksen koulutus siirrettiin vuoden 2019 ensimmäiselle vuosipuoliskolle.

Tokmannin verkkokaupassa havaittiin 19.11.2018 tekninen häiriö asiakkaiden palautteen perusteella. Teknisen häiriön seurauksena joidenkin asiakkaiden ostoskorien tiedot ja niiden toimituskuittaukset päätyivät väärien asiakkaiden

tietoon. Tokmannin tietoon ei ole tullut, että tietoja olisi käytetty väärin. Henkilötietojen leviäminen koski vähäistä määrää henkilöitä eikä levinneiden tietojen katsottu sisältävän sellaisia henkilötietoja, jotka olisivat aiheuttaneet korkeaa riskiä henkilöiden oikeuksille ja vapauksille. Yritys kuitenkin oma-aloitteisesti ilmoitti tapahtuneesta valvontaviranomaiselle.

REHTI LIIKETOIMINTA
Tavoitteet 2018	Taso 2018	Tavoitteet 2019
Tokmannilaiset on koulutettu eettiseen toimintaohjeistukseen	Osittain saavutettu	Kaikki tokmannilaiset on koulutettu päivitettyyn eettiseen toimintaohjeistukseen
Ilmoituskanavaan tulleet ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti	Saavutettu	Ilmoituskanavaan tulleet ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti
Tokmannilla ei ole yhtään korruptiotapausta	Saavutettu	Tokmannilla ei ole yhtään korruptiotapausta
Tokmanni ei saa huomautuksia viranomaisilta markkinointiin liittyen	Osittain saavutettu	Tokmanni ei saa huomautuksia viranomaisilta markkinointiin liittyen

Ihmisten reilu kohtelu

Vastuullinen toiminta, monimuotoinen henkilöstö ja osaamisen kehittäminen tukevat Tokmannin yritysarvon kasvua.

Avoin ja reilu yrityskulttuuri, jossa jokaista kunnioitetaan, on avain menestykseen ja kestävään liiketoimintaan. Osallistavan ja oikeudenmukaisen henkilöstöjohtamisen avulla Tokmanni pystyy kehittymään, hyödyntämään uusia mahdollisuuksia, vähentämään liiketoiminnan riskejä ja tuottamaan lisäarvoa kaikille sidosryhmilleen. Konsernissa seurataan jatkuvasti hyvän johtamisen, esimiestyön, työilmapiirin ja tasa-arvon kehittymistä.

Tokmannilla tunnistetaan monimuotoisuus ja sitä arvostetaan. Tokmanni johtaa monimuotoisuutta ja haluaa tehdä siitä vahvuuden. Vuonna 2018 Tokmanni tarkensi monimuotoisuustyönsä tavoitteita tukeakseen paremmin erilaisista taustoista tulevien työntekijöiden työllistämistä sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työelämätaitojen vahvistamista. Tokmannin henkilöstö on naisvaltaista ja ikäjakauma on suuri. Kesätöiden ja erilaisten työharjoitteluiden kautta Tokmanni työllistää ison joukon nuoria työntekijöitä myymälöissään ja muissa tehtävissä eri puolilla organisaatiota. Yritys kokee myös erityisen tärkeäksi, että se pystyy palvelemaan kaikkia asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tokmannilla on menettelyohjeet epäasiallisen kohtelun käsittelemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Ohjeistuksen mukaan epäasialliseen kohteluun pitää puuttua välittömästi.

Vuonna 2018 Tokmanni teki valikoiduissa myymälöissä tutkimuksen, jossa perehdyttiin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kokemuksiin. Lisäksi Tokmanni pilotoi Lasten ja Nuorten säätiön kanssa yhteistyötä, jonka fokuksena oli syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työelämätaitojen vahvistaminen tokmannilaisten työelämävierailujen sekä työelämäharjoitteluiden kautta. Monimuotoisuustyötä johtamaan perustettiin ohjausryhmä, jonka tavoitteena on yllä mainitun lisäksi viedä monimuotoisuustyö HR-prosesseihin.

Tokmannin tavoitteena on innostunut ja sitoutunut henkilöstö, joka arvostaa asiakasta, omaa työtään sekä työnantajaansa ja on yrityksensä vastuullinen tuloksentekijä. Henkilöstön osaamisen kehittämisellä varmistetaan Tokmannin strategisten tavoitteiden saavuttaminen. Henkilöstölle tarjotaan erilaisia koulutus- ja kehittymismahdollisuuksia. Ammatillista osaamista kehitetään kaikissa tehtävissä erilaisten lähi- ja verkkokoulutusten sekä työssäoppimisen kautta. Koulutuksen ja henkilöstön osaamisen kehitystyöhön osallistuvat talon omat asiantuntijat yhdessä ulkopuolisten koulutuskumppaneiden kanssa.

Tokmanni menestyy, kun terve ja tyytyväinen henkilöstö tekee töitä turvallisesti. Henkilöstön terveydestä, työkyvystä ja turvallisuudesta huolehditaan työkykyjohtamisella. Tokmannin työkykyjohtamisen tavoitteena on henkilöstön työterveysriskien ennakointi, työtyytyväisyyden parantaminen ja työurien pidentäminen.

Tokmannilla seurataan henkilöstön työtyytyväisyyttä. Seurannan kohteena ovat muun muassa tasa-arvoisuuden, työilmapiirin, esimiestyön ja oikeudenmukaisen johtamisen kehittyminen. Yrityksessä valitaan vuosittaiset kehityskohteet, joita seurataan säännöllisesti.

Vuoden 2018 lopussa Tokmannin palveluksessa oli 3 558 henkilöä, joka on 303 työntekijää enemmän kuin vuoden 2017 lopussa. Uusien myymälöiden perustaminen ja Ale-Makasiini -myymälän liiketoimintakauppa olivat pääasiallinen syy henkilöstön määrän kasvuun. Keskimääräinen henkilömäärä Tokmannilla vuonna 2018 oli 3 415 henkilöä. Raportoitavissa henkilömäärissä ovat mukana myös poissaolojaksolla olevat (esim. äitiys-, isyys-, vanhempain-, hoito-, opinto-ja vuorotteluvapaalla olevat). Yleisimmät syyt määräaikaisiin työsuhteisiin ovat erilaiset sijaisuudet (esim. perhevapaiden ja opintovapaiden ajaksi) sekä kausityö.

Turvallisuushavaintoja tehtiin Tokmannilla vuonna 2018 ainoastaan 29 kappaletta. Työtapaturmia ilmoitettiin yhteensä 77 kappaletta. Tokmannin tavoitteena on ottaa käyttöön turvallisuushavaintojen raportoinnin järjestelmä vuonna 2019.

Henkilöstömittareiden (HR KPI:t) kehitys on rakenteilla ja työ jatkuu 2019.

Tavoitteet 2018	Taso 2018	Tavoitteet 2019
Henkilöstön osallistaminen kehittämiseen jatkuu	Saavutettu	Arvojen jalkauttaminen jatkuu
Uudet arvot ja johtamisperiaatteet on luotu ja jalkautettu koko henkilöstölle		Vuoden 2019 fokusalueet: - Asiakaspalvelun kehittäminen - Oston osaamisen, asiakaspalvelun ja esimiestyön osaamisen kehittäminen - Työyhteisötaitojen kehittäminen
Turvallisuushavaintoja tehdään ja raportoidaan aktiivisemmin ja työympäristö kehittyy turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi	Osittain saavutettu	- Järjestelmä turvallisuushavaintojen raportointiin on käytössä - Turvallisuushavaintoja tehdään ja raportoidaan aktiivisemmin ja työympäristö kehittyy turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi
Henkilöstöön liittyvät toiminnan mittarit uudistetaan ja tiedolla johtaminen paranee	Osittain saavutettu	Tiedolla johtamisen kehittäminen jatkuu (vuonna 2019 Henkilöstön NPS)

Vastuullinen hankinta ja tuotteet

Vastuullisuus on keskeinen osa Tokmannin ostoprosessia. Prosessia tukevat Tokmannin vastuullisen hankinnan periaatteet ja toimintaohjeet. Amfori BSCI -aloitteen (Business Social Compliance Initiative) jäsenenä Tokmanni on sitoutunut noudattamaan Amfori BSCI:n eettisiä periaatteita. Tokmanni edellyttää samalla myös tavarantoimittajiensa tehtailta ja heidän omilta tavarantoimittajiltaan ja tuottajiltaan sitoutumista Amfori BSCI:n eettisten periaatteiden mukaiseen toimintaan.

Tokmannin hankinnan vastuullisuuden valvonnassa keskitytään erityisesti riskimaihin, joissa Maailmanpankin riskimaaluokituksen perusteella on suurin vaara työ- ja ihmisoikeuksien loukkauksiin. Ensisijainen huomio on Tokmannin lähimmässä vaikutuspiirissä olevissa, omien tuotemerkkien ja yksinoikeustuotteiden tavarantoimittajissa. Tokmanni edellyttää, että näitä tuotteita valmistavalla, riskimaassa sijaitsevalla tehtaalla on oltava voimassaoleva Amfori BSCI- tai SA8000-auditointi. Tapauskohtaisen arvioinnin perusteella hyväksytään myös lelualan ICTI Care auditoinnit lelutehtaille. Myös brändituotteita toimittavilta tavarantoimittajilta vaaditaan ostosopimuksessa sitoumus Amfori BSCI:n vaatimusten tasoiseen tuotantoon. Vastuullisuuden arviointi alkaa jo tavarantoimittajien kilpailutuksessa, jossa huomioidaan vastuullisuuskysymykset.

Vuoden 2018 suorista riskimaaostoista 98 % (99 %) tehtiin BSCI-auditoiduilta tehtailta.

Amfori BSCI -auditointien ohella Tokmannin hankinnan vastuullisuutta seurataan ja kehitetään myös Tokmannin omien auditointien avulla. Vuonna 2018 Tokmanni teki yhteensä 98 Tokmannin omaa auditointia, mikä vastasi 13 % riskimaiden aktiivisista tehtaista. Omat auditoinnit keskittyvät samanaikaisesti tuotelaadun sekä BSCI-auditointien tulosten varmistukseen. Vuonna 2019 Tokmannin tavoitteena on tehdä vähintään 100 omaa auditointia.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Vastuullinen hankinta tarkoittaa Tokmannille erityisesti työntekijöiden perusoikeuksien toteutumisen varmistamista toimitusketjussa. Ihmisoikeudet ovat Tokmannin vastuullisuustyön lähtökohta, ja toiminta perustuu muun muassa YK:n ihmisoikeuksia koskeviin kansainvälisiin perusasiakirjoihin, ILO:n julistukseen työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista sekä YK:n Global Compactiin. Ihmisoikeuksien osalta Tokmannin toimintaa luotsaavat myös YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet. Huolellisuusperiaatteen mukaisesti Tokmanni arvioi ja seuraa toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin. Tokmanni viestii toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista osallisuutensa, mahdollisuuksiensa ja vaikutusvaltansa mukaan. Tokmanni on julkaissut ihmisoikeusperiaatteensa ja yhteenvedon vuoden 2016 ihmisoikeusvaikutusten arvioinnista verkkosivuillaan. Tämä arviointi on edelleen ajankohtainen.

Tokmannin merkittävimmät potentiaaliset ihmisoikeusvaikutukset liittyvät terveyteen ja turvallisuuteen, rakennusten turvallisuuteen, liiallisiin ylitöihin, elämiseen riittävään palkkaan sekä lapsi- ja pakkotyövoiman käyttöön. Tunnistetut negatiiviset vaikutukset voivat vaikuttaa useisiin ihmisoikeuksiin, kuten oikeus työhön, oikeus terveyteen, oikeus elämään ja oikeus perhe-elämään. Tokmannin toimenpiteet ostotoimintansa osalta ovat vastuullisen hankinnan strategian ja toimenpidesuunnitelman edelleen kehittäminen, tavarantoimittajien hallintajärjestelmän edelleen kehittäminen, valitusmekanismin ja havaittujen puutteiden korjausprosessin kehittäminen sekä YK:n ohjaavien periaatteiden tehokkuusperiaatteiden mukaisesti syvemmälle toimitusketjuihin meneminen. Osaratkaisuna useisiin merkittäviin ihmisoikeusvaikutuksiin riskimaissa olisivat toimiva ammatillinen järjestäytyminen ja työehtosopimusneuvottelut. Niiden kautta voitaisiin edistää esimerkiksi elämiseen riittävän palkan maksua ja kohtuullisia työaikoja.

Vuonna 2018 Tokmanni pilotoi palautekanavaa ihmisoikeusrikkomuksien ilmoittamista varten. Ensimmäisessä vaiheessa yritys lisäsi Tokmannin suomen ja englanninkielisille kotisivuille palautelomakkeen vastuuttomasta toiminnasta ilmoittamista varten. Englanninkielinen palautekanava oli ensisijaisesti tarkoitettu Tokmannin toimitusketjussa työskenteleville. Tokmanni ei saanut lomakkeen kautta palautetta haluamaltaan sidosryhmältä. Tokmanni totesi pilotin epäonnistuneen. Jatkossa yritys kehittää edelleen vastuullisuusriskien hallintaa sekä tuotekategorioiden myydyimpien tuotteiden että toimitusketjujen ihmisoikeusriskien osalta. Omissa auditoinneissa Tokmanni keskittyy erityisesti tehtaisiin, joissa arvioitu riski ihmisoikeusrikkomuksiin on suurin. Pidemmällä aikavälillä Tokmanni pyrkii luomaan toimivan palautekanavan tehdastasolle asti.

Ihmisoikeusvaikutuksia seurataan jatkuvasti muun muassa auditoinneilla ja yhteydenpidolla toimittajiin. Negatiivisiin vaikutuksiin puututaan välittömästi.

Keskeiset toimenpiteet ihmisoikeusvaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi Tokmannin omien toimintojen osalta ovat työturvallisuuden ja -terveyden parantaminen, työmatkustamisen turvallisuuden parantaminen ja työn joustavuuden lisääminen.

Tuotevastuu

Tuoteturvallisuus on yksi keskeisimmistä vastuullisuuden osa-alueista. Tokmanni haluaa varmistaa että kaikki sen myymät tuotteet ovat turvallisia käyttää. Yritys valvoo tuoteturvallisuuden, vastuullisuuden ja huolellisuusvelvoitteiden toteutumista omavalvonnalla, tavarantoimittajavierailuilla sekä omilla ja kolmannen osapuolen tekemillä tuotetestauksilla.

Vuoden 2018 tavoitteena oli lisätä erityisesti Tokmannin omien tuotemerkkien, sen lisensoimien tuotemerkkien ja yrityksen maahantuomien tuotteiden tuoteturvallisuutta sekä tuote- ja käyttölaatua. Mittarina tuoteturvallisuuden ja käyttölaadun arvioimisessa on käytetty edellä mainittujen tuotetyyppien vaatimustenvastaisuuksien lukumäärää. Vaatimustenvastaisuuksia havaittiin vuonna 2018 yhteensä 20 (15) kappaletta, joista suurin osa johtui tuotteen käyttölaadun poikkeamasta suhteessa tuotespesifikaatioon. Tyypillinen esimerkki käyttölaadun poikkeamasta oli esimerkiksi pesussa väriä päästävä neule. Vuonna 2018 Tokmannin omien tuotemerkkien tuotteissa oli 2 vakavaa virhettä. Loppuvuonna 2017 tuli ilmi tapaus, jossa led-valonheittimen sisällä oleva liian pitkä johto mahdollisti virran välityksen valonheittimen runkoon. Joulun alla havaittiin koristevalojen muuntajissa laaja valmistusvirhe, joka kosketti kymmeniä koristevalomalleja.

Vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä otettiin käyttöön järjestelmä, jolla asiakkaiden palauttamista tuotteista saadaan entistä tarkempaa tietoa. Vuoden 2018 viimeisestä neljänneksestä lähtien järjestelmän tuottama tieto on ollut vertailukelpoista viime vuoteen, mikä helpottaa asiakaspalautteisiin reagoimista. Laadunvarmistuksen osalta vuonna 2019 Tokmanni keskittyy erityisesti tuotekategorioiden myydyimpiin tuotteisiin, joiden kohdalla riskitkin ovat suurempia.

Tavoitteet 2018	Taso 2018	Tavoitteet 2019
Tokmanni pilotoi palautekanavaa toimitusketjun ihmisoikeusrikkomuksien ilmoittamista varten (grievance mechanism)	Ei saavutettu	Vastuullisen hankinnan riskienhallinnan edelleen kehittäminen sekä tuotekategorioiden myydyimpien omien tuotteiden että suurimpien ihmisoikeusriskien osalta
Tokmanni varmisti omalla tehdasvierailulla BSCI auditoinnin tuloksen olevan yli 25 % aktiivisista riskimaatehtaista	Osittain saavutettu	BSCI-auditoinnin tuloksen varmistaminen vähintään 100 omalla auditoinnilla. Vähintään 25 % uusista riskimaatehtaista auditoidaan BSCI-auditoinnin ohella Tokmannin toimesta
Yhtään vakavaa tuoteturvallisuusvirhettä ei havaittu Tokmannin myymissä tuotteissa, eivätkä ne ole aiheuttaneet onnettomuuksia	Osittain saavutettu	Ei vakavia tuoteturvallisuusvirhettä Tokmannin myymissä tuotteissa, eikä niiden aiheuttamia onnettomuuksia Tuotekategorioiden myydyimpien tuotteiden laadunvarmistusprosessien edelleen kehittäminen Tavoitteiden määrittäminen sertifioitujen ja kierrätetyistä raaka-aineista valmistettujen tuotteiden lukumäärälle tuoteryhmää kohden

Viisas resurssien käyttö

Tokmannin merkittävimmät ympäristöasiat ovat energiankulutus ja siihen liittyvät päästöt sekä jätteet ja niiden käsittely. Tokmanni tähtää resurssitehokkaampaan liiketoimintaan useilla eri toimenpiteillä. Konserni selvittää jatkuvasti uusia mahdollisuuksia vähentää energiankulutusta ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa kiinteistöissä ja pyrkii ympäristöystävällisempään logistiikkaan. Tokmanni seuraa myös varastossaan ja myymälöissään syntyvien jätteiden määrää ja parantaa aktiivisesti jätteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

Energiatehokas liiketoiminta

Ilmastovaikutusten vähentäminen on Tokmannin tärkeimpiä yritysvastuun alueita. Tavoitteena on olla hiilineutraali kiinteistöjen, lentomatkustamisen ja leasingautojen osalta vuoteen 2030 mennessä.

Suurin osa Tokmannin tuotteiden elinkaaren aikaisista ilmastovaikutuksista syntyy tuotteiden valmistuksessa ja niiden käytön aikana. Näihin molempiin yrityksen vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset ja mittaaminen haasteellista. Vuonna 2019 Tokmannin ilmastostrategian pääpaino on kiinteistöjen energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Tavoite saavutetaan pienentämällä energiankulutusta, parantamalla energiatehokkuutta, käyttämällä uusiutuvaa energiaa, hankkimalla uusiutuvan energian sertifikaatteja ja kompensoimalla lentomatkojen päästöt.

Ympäristöystävällinen logistiikka

Tokmannin tavoitteena on kasvusta ja myymäläverkoston laajentumisesta huolimatta pitää kuljetusten kasvihuonepäästöt vuoden 2015 tasolla liikevaihtoon suhteutettuna. Tokmanni pyrkii keskittämään kuljetukset pitkäaikaisille sopimuskumppaneille, joiden kanssa se etsii keinoja hiilidioksidipäästöjen sekä kuljetusten muiden ympäristöhaittojen vähentämiseksi.

Resurssitehokkuus

Tokmanni pyrkii minimoimaan polttolaitoksiin kuljetettavan jätteen määrää vähentämällä jätteen syntymistä sekä uudelleenkäytöllä ja kierrättämistä lisäämällä. Tokmanni kierrätti vuonna 2018 jätteestään noin 35 % ja uudelleenkäytti 44 %. Tämä koostui kuormalavojen uudelleenkäytöstä kuljetuksissa. Vuonna 2019 Tokmannin tavoitteena on 36 %:n kierrätysaste sekä uudelleenkäytön pysyminen 44 %:ssa. Tokmanni pyrkii kasvattamaan kierrätysastetta lisäämällä kirkkaan kalvomuovin keräystä sekä kouluttamalla myymälähenkilökuntaa myymäläkohtaiseen kierrätykseen liittyvissä asioissa.

Tokmannin kiinteistöjen sijaintiperustaiset päästöt vähenivät vuonna 2018 noin 1 %. Vuonna 2018 lämmöntarve oli edellisvuotta suurempi kylmemmän talven takia, ja tämä on osasyy lämmön kulutuksen nousulle. Vuonna 2019 Tokmannin tavoitteena on 3 % kiinteistöjen sijaintiperustaisten päästöjen vähentäminen.

Elokuussa Tokmannin hallinto- ja logistiikkakeskuksessa Mäntsälässä käynnistettiin yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista. 3 000 aurinkopaneelin aurinkovoimalan arvioitu vuosituotto on noin 740 000 kWh, noin 15 % rakennuksen vuotuisesta kokonaissähkönkulutuksesta.

Lisäksi Tokmanni asensi 20 myymälään sekä Mäntsälän varastoonsa led-valaistuksen. Led-valaisimia asennettiin vuoden kuluessa, ja kumulatiivisesti vuoden asennus vähensi sähkönkulutusta 16,5 % näissä myymälöissä sekä varastossa.

VIISAS RESURSSIEN KÄYTTÖ
Tavoitteet 2018	Taso 2018	Tavoitteet 2019
Kiinteistöjen sijaintiperusteisten hiilidioksidipäästöjen (Scope 1 ja 2) vähentäminen 5 %	Osittain saavutettu	Kiinteistöjen sijaintiperusteisten hiilidioksidipäästöjen (Scope 1 ja 2) vähentäminen 3 %
Kuljetusten osalta kasvihuonekaasut vuoden 2015 tasolla liikevaihtoon suhteutettuna	Saavutettu	Kuljetusten aiheuttamat kasvihuonekaasut vuoden 2015 tasolla liikevaihtoon suhteutettuna
Jätteiden kierrätysasteen pitäminen 34 %:ssa. ja uudelleen käytön nostaminen 62 %:iin	Osittain saavutettu	Jätteiden kierrätysaste 36 % ja uudelleenkäyttö 44 % Vertailukelpoinen sähkönkulutus: -5 % Sähkön kulutus (kaikki): -2 %

Konsernin tunnusluvut ja niiden laskentakaavat

Avainluvut	1-12/2018	1-12/2017	1-12/2016
Liikevaihto, milj. euroa	870,4	796,5	775,8
Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon kehitys, %	5,6	-1,3	-0,1
Asiakasmäärän muutos %	6,9	3,6	44,7
Myyntikate, milj. euroa	295,3	267,1	268,4
Myyntikatemarginaali, %	33,9	33,5	34,6
Vertailukelpoinen myyntikate, milj. euroa	295,0	268,1	267,9
Vertailukelpoinen myyntikatemarginaali, %	33,9	33,7	34,5
Liiketoiminnan kulut	-234,3	-217,8	-207,4
Vertailukelpoiset liiketoiminnan kulut	-235,7	-217,0	-208,5
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa	64,9	53,1	64,3
Käyttökatemarginaali, %	7,5	6,7	8,3
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA), milj. euroa	63,3	55,0	62,8
Vertailukelpoinen käyttökatemarginaali, %	7,3	6,9	8,1
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	50,3	38,8	49,2
Liikevoittomarginaali, %	5,8	4,9	6,3
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa	48,6	40,6	47,7
Vertailukelpoinen liikevoittomarginaali, %	5,6	5,1	6,1
Nettorahoituskulut, milj. euroa	-5,6	-5,8	-15,2
Nettoinvestoinnit, milj. euroa *	19,8	8,1	9,8
Nettovelat / vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) **	2,1	2,4	1,8
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	44,9	27,1	62,5
Sijoitetun pääoman tuotto, %	14,6	11,4	14,5
Sijoitetun pääoman tuotto, % liukuva 12 kk	15,0	12,0	14,5
Oman pääoman tuotto, %	21,2	16,0	18,1
Oman pääoman tuotto, % liukuva 12 kk	23,4	18,3	18,8
Omavaraisuus, %	36,0	35,3	36,4
Henkilöstö kauden lopussa	3 558	3 255	3 224
Henkilöstö keskimäärin	3 415	3 232	3 209

** Rullaava 12 kk vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)

Osakekohtaisia tietoja	2018	2017	2016
Osakekohtainen tulos (euroa/osake)	0,61	0,45	0,50
Osakekohtainen osinko (euroa/osake)	0,50 **	0,41	0,51
Oma pääoma per osake *	2,96	2,77	3,08
Päätöskurssi 31.12.	7,18	7,25	8,50
Tilikauden ylin kurssi	8,04	11,13	9,88
Tilikauden alin kurssi	6,42	6,66	6,26
Tilikauden keskikurssi	7,30	8,17	7,62
Osakkeiden vaihto (1 000 kpl)	30 094	63 315	51 668
Osakkeiden vaihto, %	51,1	107,6	87,8
Osakekannan markkina-arvo 31.12. (milj. euroa)	422,7	426,80	500,38
Osakkeiden lukumäärä 31.12. (1 000 kpl)	58 869	58 869	58 869
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana
(1 000 kpl)	58 869	58 869	54 095

* 2016 osakkeiden lukumäärä on korjattu 04/2016 toteutetun rahastoannin ("osakesplit") vaikutuksella

** Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Tokmanni Group esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja, koska johto käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja operatiivisen liiketoiminnan ohjaamiseen ja esittää ne vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Konserni määrittelee vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja vaihtoehtoiset tunnusluvut ohessa:

Milj. euroa	1-12/2018	1-12/2017	1-12/2016
Myyntikate	295,3	267,1	268,4
Muutokset valuuttajohdannaisten markkina-arvossa	-0,3	1,0	-0,5
Vertailukelpoinen myyntikate	295,0	268,1	267,9
Liiketoiminnan kulut	-234,3	-217,8	-207,4
Muutokset sähköjohdannaisten markkina-arvossa	-1,4	-0,4	-1,1
Brändiharmonisointiin liittyvät kulut	-	-	-
Kiinteistön myyntitappio	-	1,2	-
Listautumiskulut	-	-	0,0
Vertailukelpoiset liiketoiminnan kulut	-235,7	-217,0	-208,5
Käyttökate (EBITDA)	64,9	53,1	64,3
Liikevoitto (EBIT)	50,3	38,8	49,2
Muutokset valuuttajohdannaisten markkina-arvossa	-0,3	1,0	-0,5
Muutokset sähköjohdannaisten markkina-arvossa	-1,4	-0,4	-1,1
Brändiharmonisointiin liittyvät kulut	-	-	-
Kiinteistön myyntitappio	-	1,2	-
Listautumiskulut	-	-	0,0
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	63,3	55,0	62,8
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT)	48,6	40,6	47,7

Konsernin tunnuslukujen laskentakaavat

Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon kasvu	=	Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon kasvu/kehitys lasketaan ottamalla huomioon niiden myymälöiden liikevaihdon kasvu, joita ei katsota uusiksi ja uudelleensijoitetuiksi myymälöiksi nettomääräisesti laskettuna. Tokmannin määritelmän mukaan uusiin ja uudelleensijoitettuihin myymälöihin kuuluvat: (i) uudet avatut myymälät; (ii) myymälöiden uudelleensijoittamiset, kun myymälän koko muuttuu 30 prosenttia tai enemmän ja kun valikoima laajenee tai supistuu merkittävästi; (iii) myymälöiden laajentamiset, kun myymälän koko muuttuu 30 prosenttia tai enemmän. Jos myymälä kuuluu johonkin näistä ryhmistä, sitä pidetään uutena tai uudelleensijoitettuna myymälänä avaamisvuotenaan ja sitä seuraavana kalenterivuotena. Nettomääräisesti laskettuna Tokmanni vähentää uusista ja uudelleensijoitetuista myymälöistä tilikaudella suljetut myymälät.
Kassakuittien lukumäärä	=	Asiakasostotapahtumien lukumäärä tietyn ajanjakson aikana
Myyntikate	=	Liikevaihto - Materiaalit ja palvelut
Oikaistu myyntikate	=	Myyntikate - Valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset
Liiketoiminnan kulut	=	Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut + Liiketoiminnan muut kulut
Oikaistut liiketoiminnan kulut	=	Liiketoiminnan kulut - (Sähköjohdannaisten käyvän arvon muutokset + Kiinteistön myyntitappio vuonna 2017)
Käyttökate	=	Liikevoitto + Poistot
Oikaistu käyttökate	=	Käyttökate - (Valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset + Sähköjohdannaisten käyvän arvon muutokset + Kiinteistön myyntitappio vuonna 2017)

Oikaistu liikevoitto	=	Liikevoitto - (Valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset + Sähköjohdannaisten käyvän arvon muutokset + Kiinteistön myyntitappio vuonna 2017)
Nettorahoituskulut	=	Rahoitustuotot - Rahoituskulut
Nettovelka	=	Korolliset velat - Rahavarat
Nettovelka / oikaistu käyttökate	=	Nettovelka
		Oikaistu käyttökate
Nettokäyttöpääoman muutos	=	Lyhytaikaisten operatiivisten korottomien saatavien muutosten, vaihto omaisuuden muutosten ja lyhytaikaisten operatiivisten korottomien velkojen muutosten summa
Sijoitettu pääoma	=	Taseen loppusumma - Laskennallinen verovelka ja muut korottomat velat
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti	=	Voitto ennen veroja + Korko- ja muut rahoituskulut
		Sijoitettu pääoma keskimäärin
Oman pääoman tuottoprosentti	=	Kauden tulos
		Oma pääoma keskimäärin
Henkilöstön määrä kauden lopussa	=	Henkilöstön määrä raportointikauden lopussa
Henkilöstön määrä keskimäärin	=	Henkilöstön määrä keskimäärin raportointikauden aikana
Omavaraisuusaste	=	Taseen oma pääoma
		Taseen loppusumma – Saadut ennakot

Osakekohtaisten tietojen laskentakaavat

Tulos per osake	=	Nettotulos
		Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana
Oma pääoma per osake	=	Oma pääoma
		Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa
Tilikauden keskikurssi	=	Osakkeiden euromääräinen vaihto jaettuna vaihdettujen osakkeiden kaupankäyntipainotetulla keskiarvolla
Osakkeiden vaihto	=	Osakkeiden kappalemääräinen vaihto
Osakekannan markkina-arvo 31.12.	=	Osakkeiden lukumäärä kerrottuna tilinpäätöspäivän pörssikurssilla
Osakkeiden lukumäärä 31.12.	=	Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osakkeet ja osakepääoma

Tilikauden 2018 aikana osakemäärässä ei ole tapahtunut muutoksia.

Konsernilla on yksi osakelaji, ja kukin osake tuottaa yhden äänen Tokmanni Group Oyj:n yhtiökokouksessa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Tokmanni ei omista omia osakkeitaan.

Tokmannin osake Nasdaq Helsingin pörssilistalla 2018

Pörssivaihto, euroa	219 614 957
Vaihdettu määrä, kpl	30 094 042
Ylin kurssi, euroa	8,04
Alin kurssi, euroa	6,42
Keskikurssi, euroa	7,30
Pörssikurssi tilikauden lopussa, euroa	7,18
Markkina-arvo tilikauden lopussa, euroa	422 677 639

Omistusmääräjakauma 31.12.2018

	Omistajia	Arvo-osuusmäärä			Äänimäärä
	kpl	%	kpl	%	kpl	%
1-100	4 621	29,60	251 425	0,43	251 425	0,43
101-500	6 444	41,28	1 791 648	3,04	1 791 648	3,04
501-1 000	2 361	15,12	1 856 880	3,15	1 856 880	3,15
1001-5 000	1 853	11,87	3 969 060	6,74	3 969 060	6,74
5 001-10 000	171	1,10	1 231 686	2,09	1 231 686	2,09
10 001-50 000	103	0,66	2 323 908	3,95	2 323 908	3,95
50 001-100 000	22	0,14	1 606 280	2,73	1 606 280	2,73
100 001-500 000	20	0,13	4 247 076	7,21	4 247 076	7,21
500 001-	17	0,11	41 590 789	70,65	41 590 789	70,65
Yhteensä joista	15 612	100,00	58 868 752	100,00	58 868 752	100,00
hallintarekisteröityjä	11		13 326 308	22,64	13 326 308	22,64

Omistajaryhmät 31.12.2018

	Osakkeita kpl	%
Yritykset	13 911 181	23,63
Julkisyhteisöt	11 527 013	19,58
Kotitaloudet	10 354 578	17,59
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	8 434 382	14,33
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	1 180 500	2,01
Hallintarekisteröidyt ja suora ulkomaalaisomistus	13 461 098	22,87
Kaikki yhteensä	58 868 752	100,00

Tokmannin 20 suurinta osakkeenomistajaa 31.12.2018 osakemäärän mukaan

	Osakkeet, kpl	% osakkeista
Takoa Invest	10 417 688	17,70
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	4 750 000	8,07
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	4 343 252	7,38
OP-Suomi Arvo -sijoitusrahasto	1 493 910	2,54
Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi	1 350 421	2,29
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	1 100 587	1,87
Nordea Fennia Fund	853 376	1,45
Fondita Nordic Small Cap -sijoitusrahasto	800 000	1,36
Sijoitusrahasto Evli Suomi Pienyhtiöt	750 000	1,27
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas	645 000	1,10
Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto	626 527	1,06
Kirkon Eläkerahasto	626 458	1,06
Hulkko Juha Olavi	550 000	0,93
OP-Henkivakuutus Oy	528 171	0,90
Sivula Harri	460 000	0,78
OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto	438 805	0,75
Sijoitusrahasto Säästöpankki Pienyhtiöt	424 474	0,72
Erikoissijoitusrahasto Danske Invest Suomen Parhaat	417 029	0,71
Säästöpankki Korko Plus-Sijoitusrahasto	231 556	0,39
Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö	228 547	0,39

Konsernitilinpäätös (IFRS)

Konsernin tuloslaskelma Milj. euroa	Liite	1.1.-31.12.2018	1.1.-31.12.2017
LIIKEVAIHTO		870,4	796,5
Liiketoiminnan muut tuotot	3	4,0	3,9
Materiaalit ja palvelut		-575,1	-529,4
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	6, 25	-106,9	-97,9
Poistot	5	-14,7	-14,3
Liiketoiminnan muut kulut	4	-127,4	-119,9
Osuus yhteysyritysten voitosta (tappiosta)	11	0,0	0,0
LIIKEVOITTO		50,3	38,8
Rahoitustuotot	7	0,0	0,0
Rahoituskulut	7	-5,6	-5,9
TULOS ENNEN VEROJA		44,7	32,9
Tuloverot	8, 13	-8,9	-6,6
TILIKAUDEN TULOS		35,8	26,3
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		35,8	26,3
Konsernin laaja tuloslaskelma
Tilikauden tulos		35,8	26,3
Muut laajan tuloksen erät Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot		0,0	0,0
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä		0,0	0,0
Tilikauden laaja tulos		35,8	26,3
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		35,8	26,3
Osakekohtainen tulos Emoyhtiön omistajille		2018 35,8	2017 26,3
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl)		58 869	58 869
Laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos (euroa/osake)		0,61	0,45

Konsernitase Milj. euroa	Liite	31.12.2018	31.12.2017
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Pitkäaikaiset saamiset Osuudet yhteisyrityksissä ja muut rahoitusvarat Laskennalliset verosaamiset PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ	9 10 10 12, 18 11 13	86,6 134,6 5,8 2,6 0,2 5,2 234,9	88,6 128,6 4,8 0,2 0,2 5,1 227,5
LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Tuloverosaamiset Rahavarat LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ	14 15, 18 16	190,5 20,6 1,5 37,9 250,5	170,2 18,4 3,8 42,5 235,0
VARAT YHTEENSÄ		485,4	462,5
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muuntoerot Kertyneet voittovarat OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	17 17	0,1 109,9 0,0 64,5 174,5	0,1 109,9 0,0 52,9 162,8
PITKÄAIKAISET VELAT Laskennalliset verovelat Pitkäaikaiset korolliset velat Pitkäaikaiset korottomat velat PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ	13 18, 19, 22 18, 21, 22	5,6 169,3 6,8 181,8	5,1 173,0 7,4 185,4
LYHYTAIKAISET VELAT Lyhytaikaiset korolliset velat Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat Tuloverovelat LYHYTAIKAISET VELAT YHTEENSÄ	18, 19, 22 18, 21, 22 21	3,7 122,7 2,8 129,1	3,6 107,3 3,3 114,2
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		485,4	462,5

Milj. euroa

Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos		35,8	26,3
Oikaisut:
Poistot	5	14,7	14,3
Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot		0,0	1,3
Rahoitustuotot ja -kulut	7	5,6	5,8
Tuloverot	8	8,9	6,6
Muut oikaisut		-2,5	-0,2
Käyttöpääoman muutokset:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys /vähennys		-1,3	-2,4
Vaihto-omaisuuden lisäys/vähennys		-19,8	-14,7
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys/vähennys		15,7	3,8
Maksetut korot liiketoiminnasta		-5,3	-5,3
Muut rahoituserät liiketoiminnasta		-0,1	-0,2
Maksetut verot liiketoiminnasta		-6,7	-8,3
Liiketoiminnan nettorahavirta		44,9	27,1
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	10	-19,8	-11,7
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		0,0	0,8
Tytäryritysten myynnit		0,0	0,1
Myönnetyt lainat		-2,0	-0,3
Lainasaamisten takaisinmaksut		0,0	2,9
Investointien nettorahavirta		-21,7	-8,1
Rahoituksen rahavirrat
Maksullinen osakeanti		0,0	-0,1
Maksetut osingot		-24,1	-30,0
Rahoitusleasingvelkojen maksut		-3,7	-3,6
Rahoituksen nettorahavirta		-27,8	-33,7
Rahavarojen muutos		-4,7	-14,7
Rahavarat tilikauden alussa		42,5	57,6
Rahavarat, yritysjärjestelyt		0,0	-0,3
Rahavarat tilikauden lopussa		37,9	42,5

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Milj. euroa	Liite	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajat yhteensä	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2018	17	0,1	109,9	0,0	52,9	162,8	162,8
Laaja tulos
Tilikauden tulos					35,8	35,8	35,8
Muuntoerot				0,0		0,0	0,0
Tilikauden laaja tulos yhteensä				0,0	35,8	35,8	35,8
Osingonjako					-24,1	-24,1	-24,1
Johdon kannustinjärjestelmä					0,1	0,1	0,1
Oma pääoma 31.12.2018		0,1	109,9	0,0	64,5	174,5	174,5

			Sijoitetun vapaan			Emoyhtiön
			oman pääoman		Kertyneet	omistajat	Oma pääoma
Milj. euroa	Liite	Osakepääoma	rahasto	Muuntoerot	voittovarat	yhteensä	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2017	17	0,1	110,0	0,0	56,5	166,6	166,6
Laaja tulos
Tilikauden tulos					26,3	26,3	26,3
Muuntoerot				0,0		0,0	0,0
Tilikauden laaja tulos yhteensä				0,0	26,3	26,3	26,3
Osingonjako					-30,0	-30,0	-30,0
					0,0	0,0	0,0
Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat menot verovaikutuksella vähennettynä			-0,1			-0,1	-0,1
Oma pääoma 31.12.2017		0,1	109,9	0,0	52,9	162,8	162,8

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

LIITE 1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernin perustiedot

Konsernin emoyhtiö on suomalainen julkinen osakeyhtiö Tokmanni Group Oyj, Y-tunnus 2483212-7. Emoyhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin pörssilistalla.

Tokmanni Group Oyj:n liiketoimintana on myydä hallintopalveluja konsernin muille yhtiöille. Konserniin kuuluu Retail Leasing Oy, jonka toimialana on omistaa ja vuokrata käyttöomaisuutta konsernin muille yhtiöille. Retail Leasing Oy:n tytäryhtiö Nordic Disco AB (Ruotsi) on Tokmanni Oy:n emoyhtiö. Tokmanni Oy harjoittaa tukkuvähittäis- ja erikoistavarakauppaa. Taitomanni Oy on Tokmanni Oy:n omistama yhtiö, jonka toimialana on tarjota konserniyhtiöille henkilöstövuokrausta ja kaupan alan tukipalveluita. Konserniin kuuluu myös Retail Property Investment Oy:n, joka harjoittaa kiinteistö-liiketoimintaa sijoittamalla omiin kiinteistöyhtiöihin, jotka rakentavat myymälätiloja konserniyhtiöiden käyttöön.

Yhtiön kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite on Isolammintie 1, 04600 Mäntsälä. Jäljennös Tokmanni Group Oyj:n ja konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa Tokmannin pääkonttorista osoitteesta Isolammintie 1, 04600 Mäntsälä ja internet-osoitteessa www.tokmanni.fi. Tokmanni Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 15.2.2019 tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa, lisäksi yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Tämä tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2018 voimassa olevia IAS- ja IFRSstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, jollei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ellei muuta ole todettu.

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista sekä muun muassa tulevaisuuteen liittyviä arvioita ja oletuksia, joilla saattaa olla vaikutusta omaisuus- ja velkaerien, vastuiden sekä tuottojen ja kulujen määriin. Tietoa merkittävimmistä harkintaan perustuvista ratkaisuista esitetään kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yhdistelyperiaatteet - tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Tokmanni Group Oyj:n, lisäksi tytäryhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvallan katsotaan syntyvän, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai konserni on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja konserni pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Käytännössä määräysvalta syntyy yleensä silloin, kun konserni omistaa yli puolet tytäryhtiön äänivallasta. Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan ja ne yhdistellään konsernitilinpäätökseen siihen saakka, kun määräysvalta lakkaa.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat, realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida, mikäli tappio aiheutuu omaisuuserän arvon alentumisesta.

Keskinäinen osakkeenomistus konsernissa eliminoidaan hankintamenetelmää käyttäen. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat sekä vastattavaksi otetut velat arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi, pois lukien vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuneet kulut. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia, joiden vaikutus huomioidaan hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Konsernissa ei ollut määräysvallattomien omistajien osuuksia 31.12.2018 eikä 31.12.2017. Tytäryhtiöiden hankinnoista sekä liiketoimintakaupasta syntyneen liikearvon käsittelytapa kuvataan jäljempänä laatimisperiaatteiden kohdassa "Liikearvo".

Yhdistelyperiaatteet - yhteisyritys

Konserniin kuuluu myös Hong Kongissa toimiva yhteisjärjestely, joka on luokiteltu yhteisyritykseksi (Tokmanni – Europris Sourcing Ltd.). Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisessä toiminnossa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita, kun taas yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen.

Yhteisyritys yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus yhteisyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut yhteisyrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus yhteisyrityksen tilikauden tuloksesta esitetään ennen liikevoittoa.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräiseksi käyttämällä tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräisten liiketapahtumien ja erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti ja esitetty liikevoiton alapuolella Rahoitustuotot ja -kulut -erässä. Poikkeuksina ovat seuraavat erät, jotka sisältyvät tilikauden ostokuluihin:

• Valuuttamääräisten ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssivoitot ja -tappiot
• Valuuttamääräisiä ostoja suojaavien valuuttaoptioiden käypien arvojen muutoksista johtuvat kurssivoitot ja -tappiot

Ulkomaisen konserniyrityksen laajan tuloslaskelman ja erillisen tuloslaskelman tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi liiketoimien toteutumispäivien kursseihin ja tase raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla toisaalta tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa ja toisaalta taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisen tytäryrityksen hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryrityksestä luovutaan kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2013, joka oli konsernin IFRS-standardeihin siirtymispäivä, on kirjattu IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin IFRS-standardeihin siirtymisen yhteydessä, eikä niitä myöskään myöhemmin tytäryrityksen luovutuksen yhteydessä kirjata tulosvaikutteisesti. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet muodostuvat maaalueista, rakennuksista ja niihin liittyvistä perusparannusmenoista sekä koneista ja kalustosta. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumistappioilla.

Hyödykkeistä, lukuun ottamatta maa-alueita, tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa, maa-alueista ei tehdä poistoja. Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi ja kun se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistoja ei enää kirjata.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset ja rakennelmat	15	vuotta
Koneet ja kalusto	5	vuotta

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa. Myyntivoitto tai -tappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden normaalit korjaus-, huoltoja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne toteutuvat.

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistymisestä syntyvä liikearvo kirjataan määrään jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Ennen 1.1.2013 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistymisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemman suomalaisen tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS 1 -standardin mukaisena oletushankintamenona.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja lisäksi aina, kun on viitteitä arvonalentumisesta. Liikearvo arvostetaan IFRS- siirtymän yhteydessä määritettyyn oletushankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Konsernin muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa ITohjelmista ja lisensseistä. Ne arvostetaan hankintamenoon vähennettyinä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintameno muodostuu ostohinnasta ja kaikista niistä menoista, jotka välittömästi johtuvat hyödykkeen saattamisesta valmiiksi käyttötarkoitustaan varten.

Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistot niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Määräaikaan sidotut aineettomat hyödykkeet kirjataan poistoina kuluiksi sopimuskauden kuluessa. Poistojen kirjaaminen lopetetaan silloin, kun aineeton hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi. Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoaika on keskimäärin viisi vuotta.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden päättymispäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot mukaan lukien välittömät kuljetus- ja käsittelymenot sekä muut menot. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen menot ja arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

Vuokrasopimukset

Konsernilla on merkittävä määrä konsernin sisäistä aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin liittyvää vuokraustoimintaa, jonka taloudelliset vaikutukset eliminoituvat konsernitilinpäätöksessä. Tämän lisäksi konserni on vuokrannut ulkopuolisilta tahoilta kiinteistöjä ja autoja.

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen sopimuksen syntymisajankohdan käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi.

Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa riippuen siitä, kumpi näistä on lyhempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan lyhennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle sovelletaan samansuuruista korkoprosenttia. Muuttuvat vuokrat kirjataan kuluiksi niillä kausilla, joiden aikana ne toteutuvat. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät olennaisilta osin vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Sopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti vuokra-ajan kuluessa. Muuttuvat vuokrat kirjataan kuluiksi niillä kausilla, joiden aikana ne toteutuvat.

Kun vuokrasopimus sisältää sekä maa-aluetta että rakennuksia koskevia osuuksia, arvioidaan kummankin erän luokittelu erikseen.

Konserni vuokralle antajana

Konserni toimii vuokralle antajana pääasiallisesti konsernin sisäisissä vuokrasopimuksissa, joiden taloudelliset vaikutukset eliminoituvat konsernitilinpäätöksessä. Ulkoisten vuokrasopimusten merkitys on vähäinen.

Järjestelyt, jotka voivat sisältää vuokrasopimuksen

Järjestelyn alkaessa konserni määrittelee järjestelyn tosiasiallisen sisällön perusteella, onko kyseinen järjestely vuokrasopimus tai sisältääkö järjestely sellaisen. Vuokrasopimus on olemassa, jos järjestelyn toteutuminen riippuu tietyn hyödykkeen käyttämisestä ja järjestely tuottaa oikeuden käyttää kyseistä hyödykettä. Jos järjestely sisältää vuokrasopimuksen, vuokrasopimukseen sovelletaan IAS 17:n vaatimuksia. Järjestelyn muihin osatekijöihin sovelletaan niitä koskevien IFRS-standardien säännöksiä.

Myynti ja takaisinvuokraus

Mikäli myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen tuloksena syntyy rahoitusleasingsopimus, kirjanpitoarvon ylittävää myyntituloa ei tulouteta välittömästi, vaan se merkitään velaksi taseeseen ja tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa. Mikäli myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen tuloksena syntyy muu vuokrasopimus ja myynti on tehty käypään arvoon, mahdollinen voitto tai tappio kirjataan välittömästi.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos näin on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvon arvonalentumistestaus tehdään vähintään vuosittain ja lisäksi aina kun havaitaan viitteitä arvonalentumisesta.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä riskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, kohdistetaan se ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistuvaa liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan

uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, jos on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruteta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Työsuhde-etuudet

Konserniin kuuluvilla yrityksillä on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, joihin liittyvät maksut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä kaudella johon veloitus liittyy. Konsernilla ei ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta.

Varaukset ja ehdolliset erät

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aiemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, velvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aikaarvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Jos osasta velvoitteesta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, kirjataan korvaus erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niitä muutetaan vastaamaan parasta arvioita tarkasteluhetkellä. Varauksen muutos merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin varaus on alun perin kirjattu. Ajan kulumisesta johtuva varauksen lisäys kirjataan korkokuluksi. Konsernilla ei ollut varauksia raportointi- tai vertailukauden päättymispäivänä.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot

Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi niiden liittyessä suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin, jolloin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot liittyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä verotuksessa vähennyskelpoiseen liikearvoon.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Laskennalliset verot lasketaan tilinpäätöspäivänä voimassa olevilla verokannoilla ja verokantojen muuttuessa tiedossa olevalla uudella verokannalla, mikäli se on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.

Tuloutusperiaatteet

Konserni harjoittaa tukku-, vähittäis- ja erikoistavarakauppaa. Liikevaihtoon luetaan tavaroiden myynti ja liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla sekä myynnin oikaisuerillä. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle ja on todennäköistä, että myyntiin liittyvä taloudellinen hyöty koituu konsernille. Suurin osa myynnistä on käteis- ja luottokorttimyyntiä, joten myyntituottojen tuloutus tapahtuu tuotteiden luovutuksen yhteydessä. Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät pääasiassa vuokra- ja palvelumyyntituottoja. Palveluista saadut tuotot kirjataan, kun palvelu on suoritettu.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi sekä jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi. Muiden kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen osalta transaktiomenot lisätään alkuperäiseen hankintamenoon. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Konserni luokittelee tähän ryhmään johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä

erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu ensisijaisesti raportointikauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan. Mikäli erälle ei ole noteerattua markkinahintaa, arvostus tapahtuu yleisiä arvostusmenetelmiä käyttäen ja perustuen ensisijaisesti todettavissa olevaan markkinatietoon. Käyvän arvon muutoksista johtuneet sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Lainat ja muut saamiset

Ryhmään luetaan johdannaisvaroihin kuulumattomat varat, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Konserni ei pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai luokittele niitä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä myytävissä oleviksi. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno efektiivisen koron menetelmää käyttäen ja ne sisältyvät luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutoksen riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien erien osalta, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Kunkin merkittävän erän osalta arvonalentumistarkastelu tehdään erikseen ja kokemusperäisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista ja muista saamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen ovat näyttöä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tulosvaikutteisesti kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisten kirjanpitoarvon ja arvioitujen vastaisten rahavirtojen erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi sekä jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusveloiksi. Muiden kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvelkojen osalta transaktiomenot vähennetään alkuperäisestä hankintamenosta. Kaikki rahoitusvelkatransaktiot kirjataan sopimuspäivänä, joka on päivä jolloin konserni sitoutuu rahoitusvelan sopimusehtoihin. Rahoitusvelkojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu, kun konsernin sopimusperusteinen velvoite on täytetty, kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan nostamaan, ja tällöin palkkio merkitään taseeseen kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajaksi.

Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittämisperiaatteet on esitetty liitetiedossa 18.

Johdannaissopimukset

Konserni solmii johdannaissopimuksia vain suojaustarkoituksessa, mutta konserni ei sovella suojauslaskentaa. Johdannaiset sisältävät sähköjohdannaissopimuksia sekä valuuttajohdannaisia. Koronvaihtosopimuksilla konserni voi suojautua pitkäaikaisista rahalaitoslainoista aiheutuvalta korkovirtariskiltä. Sähkötermiineillä suojaudutaan sähkön hinnan vaihteluilta, enimmillään konsernin oman sähkönkulutuksen verran. Valuuttatermiineillä ja -optioilla suojaudutaan ennakoitujen valuuttamääräisten ostojen rahavirtojen muutokselta. Johdannaissopimukset arvostetaan kirjanpidossa käypään arvoon, kun konsernista tulee sopimusosapuoli, myöhemmin ne arvostetaan edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot jotka syntyvät näin toimittaessa, käsitellään kirjanpidossa tulosvaikutteisesti johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen mukaisesti.

Oma pääoma

Konserni luokittelee liikkeeseen laskemansa instrumentit niiden luonteen perusteella joko omaksi pääomaksi tai rahoitusvelaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhteisön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos oman pääoman ehtoisia instrumentteja hankitaan takaisin, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta. Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa tai pääoman palautusta ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Liikevoitto

IAS 1 -standardi Tilinpäätöksen esittäminen ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konsernissa liikevoitto on määritelty siten, että liikevoitto muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään ostokulut sekä

varaston muutos. Lisäksi vähennetään työsuhdeetuuksista aiheutuvat kulut sekä poistot, mahdolliset arvonalentumistappiot ja liiketoiminnan muut kulut. Muut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät rahoituseriin, poikkeuksena ovat seuraavat erät, jotka sisältyvät tilikauden ostokuluihin:

• Valuuttamääräisten ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssivoitot ja -tappiot
• Valuuttamääräisiä ostoja suojaavien valuuttaoptioiden käypien arvojen muutoksista johtuvat kurssivoitot ja – tappiot
• Realisoituneiden valuuttasuojausten kurssivoitot ja -tappiot

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnassa ja soveltamisessa.

Tilinpäätöksen eriin liittyvä johdon harkinta

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja. Merkittävimmät osa-alueet, joissa johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, liittyvät konsernin vuokrasopimusten luokitteluun sekä vaihto-omaisuuden arvostamiseen.

Vuokrasopimukset

Konsernin vuokrasopimuksia luokiteltaessa on arvioitu sitä, missä tapauksissa vuokrasopimuksiin liittyvien omistamiselle ominaisten riskien ja etujen voidaan katsoa siirtyvän konsernille. Tällaiset sopimukset käsitellään kirjanpidossa rahoitusleasingsopimuksina. Ne vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät olennaisilta osin vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Merkittävimmät luokittelukriteerit ovat seuraavat:

• Vuokrakohteesta maksettavien vähimmäisvuokrien nykyarvo suhteessa vuokratun omaisuuserän käypään arvoon sopimuksen syntymisajankohtana: Jotta vuokrasopimus luokiteltaisiin rahoitusleasingsopimukseksi, nykyarvon tulee muodostaa olennainen osa vuokratun hyödykkeen käyvästä arvosta. Joistakin omaisuuseristä, esimerkiksi tietyillä paikkakunnilla sijaitsevista kiinteistöistä, ei ole käytettävissä havainnoitavissa olevia hintoja, jolloin johto joutuu tekemään harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidessaan näiden hyödykkeiden käypiä arvoja.
• Vuokra‐ajan osuus vuokrakohteen taloudellisesta kokonaisvaikutusajasta: Jotta vuokrasopimus luokiteltaisiin rahoitusleasingsopimukseksi, vuokra‐ajan tulee kattaa valtaosa kyseisen omaisuuserän taloudellisesta kokonaisvaikutusajasta. Myös tämän kriteerin

täyttymistä tarkasteltaessa konsernin johto joutuu käyttämään harkintaa.

Vuokrasopimuksia luokiteltaessa kutakin vuokrasopimusta tarkastellaan kokonaisuutena ottaen huomioon myös muut luokitteluun vaikuttavat tekijät.

Vaihto-omaisuus

Konsernin vaihto‐omaisuuteen kuuluvat nimikkeet luokitellaan eri ryhmiin niiden kiertoaikojen perusteella ja hitaimmin kiertävistä tuotteista kirjataan tarvittaessa arvonalentumistappio. Arvonalentumiskirjausten tekeminen edellyttää harkinnan käyttöä ja arvioita esimerkiksi tuotteiden tulevasta kysynnästä. Näiden arvioiden muutokset voivat vaikuttaa vaihto‐omaisuuden arvostamiseen tulevilla kausilla.

Keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymisajankohdan arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, joihin sisältyy riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana on esitetty alla:

Liikearvon arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksessa konserni joutuu arvioimaan viitteitä arvonalentumisista käyttäen hyväksi sekä sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä. Konsernin johdon on tehtävä arvioita analysoidessaan näistä lähteistä saatavia tietoja ja tehdessään johtopäätöksiä. Määrittäessään käyttöarvoa konserni tekee arvioita tulevasta markkinakehityksestä, kuten kasvuvauhdista ja kannattavuudesta. Vaikutuksiltaan merkittävimpiä arvioiden perustana olevia tekijöitä ovat keskimääräinen liikevoittotaso (liikevoitto/liikevaihto) ja diskonttauskorko. Näiden oletusten muutokset voivat vaikuttaa olennaisesti arvioituihin tulevaisuudessa kertyviin rahavirtoihin. Liitetietojen kohdassa 10 Liikearvo on esitetty lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

Konserni on noudattanut tilikauden 2018 alusta alkaen seuraavia voimaantulleita uusia ja muutettuja standardeja:

• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit; on korvannut aiemman IAS 39 -standardin. Uuteen standardiin sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä kattaa myös uuden, odotettuja luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. Standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Tokmanni Group Oyj:n konsernitilinpäätökseen. Myynti- ja muiden saamisten luottotappiovaraus ei vaikuta tilinpäätökseen merkittävällä tasolla johtuen liiketoiminnan laskutusmyynnin vähäisestä määrästä. Muilla IFRS 9 -standardiin siirtymisestä johtuvilla laskentaperiaatteiden muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta rahoitusvarojen luokitteluun tai tilinpäätöksessä 31.12.2018 esitettyihin lukuihin. Konserni ei sovella suojauslaskentaa.

• IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista; Uusi standardi on korvannut aiemmat IAS 18 - ja IAS 11 -standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. IFRS 15 sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen myyntituottojen kirjaamisesta: mihin määrään ja milloin myyntituotot kirjataan. Myynti kirjataan määräysvallan siirtymisen perusteella joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Standardi on lisännyt esitettävien liitetietojen määrää. Standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Tokmanni Group Oyj:n konsernitilinpäätökseen. Konsernin myyntituotot koostuvat tuotteiden vähittäismyynnistä, jolloin asiakas saa määräysvallan tuotteisiin ostohetkellä. Konsernilla ei ole kanta-asiakasohjelmia. Verkkokauppaan liittyen tuotepalautusten määrän on todettu olevan vähäinen.

• Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteisesti maksettavien liiketoimien luokittelu ja arvostaminen; Muutokset selventävät tietyntyyppisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelyä. Ne koskevat kolmea osa-aluetta: käteisvaroina maksettavien maksujen arvostaminen, osakeperusteiset maksut, joista on vähennetty ennakonpidätys sekä osakeperusteisten maksujen muuttaminen käteisvaroina maksettavasta omana pääomana maksettavaksi. Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• IFRS-standardien vuosittaiset parannukset, muutoskokoelma 2014 – 2016; Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat IFRS 1 ja IAS 28 -standardeja ja ne eivät ole merkittäviä.
• Muutokset IFRS 4 standardiin; IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin soveltaminen IFRS 4 Vakuutussopimukset -standardin kanssa. Muutoksilla vastataan toimialan huoleen, joka liittyy soveltamisen aloittamiseen eri ajankohtina. Standardiin tuodaan kaksi vaihtoehtoista menettelytapaa tilapäisen kirjanpidossa syntyvän yhteensopimattomuuden ja volatiliteetin helpottamiseksi. Muutoksella ei ole konsernin kannalta vaikutusta.
• Tulkinta IFRIC 22 Foreign Currency Transactions and Advance Consideratio; Kun ulkomaanrahan määräinen - omaisuuserään, kuluun tai tuottoon liittyvä - ennakkosuoritus maksetaan tai vastaanotetaan, IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset -standardi ei ota kantaa siihen, miten kyseisen erän muuntamisen toteutumispäivä määritetään. Tulkinta selventää,

että toteutumispäivä on se päivä, jolloin yhteisö alun perin kirjaa ennakkosuorituksesta ennakkomaksun tai tuloennakon. Liiketoimen muodostuessa useista ennakkosuorituksista, toteutumispäivä määritetään erikseen kullekin yksittäiselle suoritukselle. Tulkinnalla ei ole vaikutusta Tokmanni Group Oyj:n konsernitilinpäätökseen.

• Muutokset koskien IAS 40 -standardia - Sijoituskiinteistöjen siirrot; Muutokset selventävät, että johdon aikomusten muuttuminen ei yksinään osoita sijoituskiinteistön käyttötarkoituksen muuttumista. Käyttötarkoituksen muutosta osoittavat esimerkit standardissa on myös muutettu niin, että ne viittaavat myös rakenteilla olevaan kiinteistöön samoin kuin valmiiseen kiinteistöön. Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Tulevat standardimuutokset, jotka ovat EU:n hyväksymiä, mutta eivät olleet voimassa vielä vuonna 2018:

• IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa IAS 17 -standardin ja siihen liittyvät tulkinnat. IFRS 16 -standardi edellyttää vuokralle ottajilta vuokrasopimusten merkitsemistä taseeseen vuokranmaksuvelvoitteena sekä siihen liittyvänä omaisuuseränä. Taseeseen merkitseminen muistuttaa paljon IAS 17:n mukaista rahoitusleasingin kirjanpitokäsittelyä. Taseeseen merkitsemisestä on kaksi helpotusta, jotka koskevat lyhytaikaisia vuokrasopimuksia sekä vuokrasopimuksia, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen. Vuokralle antajien kirjanpitokäsittely tulee säilymään suurelta osin nykyisen IAS 17:n mukaisena.

Konsernissa on jatkettu standardin vaikutuksien arviointia. Arvion mukaan konsernin varat ja korolliset velat tulevat kasvamaan merkittävästi, kun vuokralle ottajan tekemä jaottelu rahoitusleasing- ja operatiivisiin vuokrasopimuksiin poistuu. IFRS 16 -standardi vaikuttaa myös tuloslaskelmaan, sillä nykyisten operatiivisten vuokrasopimusten kirjauskäytännön mukaan kirjattavan vuokrakulun sijasta tuloslaskelmaan kirjataan omaisuuserästä poisto ja rahoitusleasingvelasta korkokulu. Standardi tulee vaikuttamaan myös tunnuslukuihin kuten omaisuusvaraisuusasteeseen ja liitetietoihin. Konsernilla on myymälöihin ja laitteisiin liittyviä vuokrasopimuksia, joiden käsittely muuttuu uuden standardin myötä. Tokmanni Group Oyj tulee ottamaan suunnitelman mukaan standardin käyttöön 1.1.2019 alkavalla tilikaudella. Vuokrasopimusstandardin käyttöönoton seurauksena siirtymähetken tiedoilla konsernin velat kasvavat noin 242 miljoona euroa. Muutoksen seurauksena vuokrakulun sijasta tuloslaskelmaan kirjataan omaisuuserän poisto ja velan korkokulu. Muutos parantaa nykyistä vertailukelpoista käyttökatetta noin 46 miljoonaa euroa ja liikevoittotasolla parannus on noin 4

miljoonaa euroa. Nettotulosta tarkasteltaessa tulosvaikutus on noin -1 miljoonaa euroa. Standardimuutos vaikuttaa omavaraisuusasteeseen ja nettovelka suhteessa vertailukelpoinen käyttökate -tunnuslukuun. Tilinpäätöksen 31.12.2018 omavaraisuusaste on 36 % ja IFRS 16 -standardin vaikutus siirtymähetken tiedoilla huomioiden olisi omavaraisuusaste ollut noin 23 %. Tilinpäätöksessä 31.12.2018 konsernin nettovelka suhteessa vertailukelpoiseen käyttökatteeseen on 2,1 ja vuokrasopimuksia koskeva standardimuutos huomioiden olisi vastaava tunnusluku noin 3,5.

Lisätietoja konsernin vuokrasopimuksista on annettu liitetiedossa 23.

• Tulkinta IFRIC 23 Uncertainty over income tax treatments (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tilanteessa, jossa yhteisön verotuksellinen ratkaisu odottaa vielä veroviranomaisen hyväksymistä. Olennainen kysymys on arvioida, tuleeko veroviranomainen hyväksymään yhteisön tekemän valitseman ratkaisun. Tätä harkittaessa oletetaan, että veroviranomaisella on pääsy kaikkeen asiaan kuuluvaan tietoon arvioidessaan ratkaisua. Tulkinnalla ei odoteta olevan vaikutusta Tokmanni Group Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
• Muutokset IFRS 9:ään; Etukäteen suoritettavaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen kompensaatio (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Muutokset mahdollistavat joidenkin, ennen eräpäivää tapahtuvan maksun mahdollistavien rahoitusinstrumenttien arvostamisen jaksotettuun hankintamenoon. Muutoksella ei odoteta olevan vaikutusta Tokmanni Group Oyj:n konsernitilinpäätökseen.

Tulevat standardimuutokset, jotka eivät olleet voimassa eivätkä EU:n hyväksymiä vielä vuonna 2018:

• Muutokset IAS 28:aan Pitkäaikaiset osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät, että IFRS 9 -standardia sovelletaan sellaisiin pitkäaikaisiin osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksissä, jotka muodostavat osan nettosijoituksesta osakkuus- tai yhteisyritykseen. Muutoksella ei tule olemaan merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• Muutokset IAS 19:ään Plan Amendment, Curtailment or Settlement (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Muutokset selventävät, että etuuspohjaisen järjestelyn muutoksen, supistamisen tai velvoitteen täyttämisen yhteydessä yhteisö käyttää päivitettyjä vakuutusmatemaattisia oletuksia määrittääkseen kauden työsuoritukseen perustuvan menon ja nettokoron. Järjestelystä johtuvan omaisuuserän ylärajan vaikutusta ei oteta huomioon velvoitteen täyttämisestä

aiheutuvaa voittoa tai tappiota laskettaessa, vaan se käsitellään erillisenä, muun laajan tuloksen eränä. Muutoksella ei tule olemaan merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

• Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin, muutoskokoelma 2015–2017 (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat IFRS 3, IFRS 11, IAS 12 ja IAS 23 -standardeja. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.
• Amendments to References to Conceptual Framework in IFRS Standards (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Uudistettu viitekehys kokoaa viime vuosina käyttöön otetuissa standardeissa IASB:n käyttämän ajattelun. Käsitteellinen viitekehys palvelee pääasiassa IASB:n työkaluna standardien kehittämisessä sekä tukee IFRS Interpretations Committeeta standardien tulkinnassa. Viitekehys ei kumoa yksittäisten IFRS-standardien vaatimuksia.
• Muutokset IFRS 3:een Definition of a Business (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Muutoksilla supistettiin ja selvennettiin liiketoiminnan määritelmää. Ne myös sallivat yksinkertaistetun arvioinnin tekemisen siitä, onko hankittu toimintokokonaisuus ennemmin ryhmä omaisuuseriä kuin liiketoiminta. Muutoksella ei tule olemaan merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• Muutokset IAS 1:een ja IAS 8:aan Definition of Material (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Muutokset selventävät olennaisuuden määritelmää ja sisältävät ohjeistusta helpottamaan käsitteen johdonmukaista soveltamista kaikissa IFRSstandardeissa. Lisäksi määritelmään liittyviä selityksiä on parannettu. Muutoksella ei tule olemaan merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• IFRS 17 Vakuutussopimukset ( IASB:n alustavan ehdotuksen mukaan sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi koskee vakuutussopimuksia ja auttaa sijoittajia ja muita tahoja paremmin ymmärtämään vakuuttajien altistumista riskeille sekä ymmärtämään niiden kannattavuutta ja taloudellista asemaa. Tämä standardi korvaa IFRS 4 -standardin. Muutoksella ei odoteta olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Muiden julkaistujen standardien tai standardimuutosten käyttöönotolla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta Tokmanni Group Oyj:n konsernin tulokseen, taloudelliseen asemaan tai liitetietoihin niiden käyttöönoton yhteydessä.

LIITE 2. Toimintasegmentit

Tokmannin toiminnan luonteesta johtuen konsernilla on vain yksi raportoitava toimintasegmentti. Tämä perustuu siihen, että konsernin ostotoimintoja ja logistiikkaa hoidetaan keskitetysti, myymälöiden perustamisesta ja lopettamisesta päätetään konsernitasolla ja myymälät katsotaan konsernin jakelukanaviksi ja toimivat kaikki Tokmanni-brändin alla. Konserni toimii vain Suomessa.

Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii toimitusjohtaja, jonka päätöksenteon perusteena tuloksellisuuden arvioinnissa sekä resurssien kohdistamisessa on konsernin käyttökate.

Konsernin liikevaihto muodostuu kokonaisuudessaan tavaroiden myynnistä eli konserni ei myy palveluita. Koko liikevaihto kertyy Suomessa ja kaikki varat sijaitsevat Suomessa. Konsernilla ei ole yksittäisiä asiakkaita, joilta saatujen tuottojen määrä ylittäisi 10 % konsernin tuotoista.

Konsernin tuloslaskelman liitetiedot

LIITE 3. Tuotot

Milj. euroa	2018	2017
Liikevaihto	870,4	796,5
Palvelutuotot	2,2	2,1
Vuokratuotot	0,3	0,3
Muut tuotot	1,5	1,5
Tuotot yhteensä	874,4	800,4

Konsernin liikevaihto muodostuu kokonaisuudessaan tavaroiden myynnistä eli konserni ei myy palveluita. Palvelutuotot sisältävät kauppapaikkojen peliautomaatti- ja veikkausprovisioita. Vuokratuotot koostuvat alivuokralaisilta veloitetuista kiinteistöjen käyttökuluista. Muut tuotot sisältävät muun muassa Mäntsälän logistiikkakeskuksen takaisinvuokrausjärjestelystä johtuvat tuotot ja lavamyynnin.

LIITE 4. Liiketoiminnan muut kulut

Milj. euroa	2018	2017
Vuokrakulut	-49,5	-46,9
Markkinointikulut	-15,2	-14,3
Kiinteistöjen ja kauppapaikkojen kulut	-34,3	-32,1
Ulkopuoliset palvelut	-12,2	-7,9
Muut kulut	-16,2	-18,7
Yhteensä	-127,4	-119,9

Tilintarkastajien palkkiot Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab

Milj. euroa	2018	2017
Tilintarkastus	-0,1	-0,1
Muut palvelut	0,0	0,0
Veroneuvonta	0,0	0,0
Yhteensä	-0,1	-0,1

KPMG Oy Ab:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Tokmanni Group-konsernin yhtiöille tilikaudella 2018 olivat yhteensä 31 tuhatta euroa. Palvelut koostuivat veropalveluista (5 tuhatta euroa) ja muista palveluista (26 tuhatta euroa).

LIITE 5. Poistot

Milj. euroa	2018	2017
Aineettomat hyödykkeet
IT-ohjelmat ja lisenssit	-1,7	-1,5
Muut aineettomat hyödykkeet	0,0	0,0
Yhteensä	-1,7	-1,6
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-6,6	-6,6
Koneet ja kalusto	-6,4	-6,2
Yhteensä	-13,0	-12,8
Yhteensä	-14,7	-14,3

Konsernissa ei ole kirjattu arvonalentumisia aineellisista tai aineettomista hyödykkeistä tilikausina 2018 ja 2017.

LIITE 6.

1. Lähipiiritapahtumat.

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Milj. euroa	2018	2017
Palkat ja palkkiot	-87,1	-79,4
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	-16,6	-15,0
Muut henkilösivukulut	-3,2	-3,6
Yhteensä	-106,9	-97,9
Konsernin henkilömäärä keskimäärin

tilikaudella 3 415 3 232 Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa

LIITE 7. Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. euroa	2018	2017
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon
kirjattavista rahoitusvaroista	0,0	0,0
Osinkotuotot	0,0	0,0
Valuuttakurssivoitot rahavaroista	0,0	0,0
Muut rahoitustuotot	0,0	0,0
Yhteensä	0,0	0,0
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon
kirjattavista rahoitusveloista	-1,7	-1,7
Korkokulut rahoitusleasingsopimuksista	-3,8	-3,8
Valuuttakurssitappiot rahavaroista	0,0	-0,2
Muut rahoituskulut	-0,1	-0,1
Yhteensä	-5,6	-5,9
Yhteensä	-5,6	-5,8

Valuuttakurssieroja on lisäksi kirjattu tilikauden ostoihin. Valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset on kirjattu tilikauden ostojen oikaisuiksi 0,3 milj. euroa (-1,0 milj. euroa). Hyödykejohdannaisten käyvän arvon muutokset on kirjattu liiketoiminnan muiden kulujen oikaisuiksi 1,4 milj. euroa (0,4 milj. euroa).

LIITE 8. Tuloverot

Milj. euroa	2018	2017
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	-8,4	-6,9
Edellisten tilikausien verot	0,1	0,0
Laskennallisten verojen muutos	-0,6	0,3
Yhteensä	-8,9	-6,6

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot
Milj. euroa	2018	2017
Muuntoerot	0,0	0,0

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 20,0 % (20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

Milj. euroa	2018	2017
Tulos ennen veroja	44,7	32,9
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20,0 % (20,0 %)	-8,9	-6,6
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat
verokannat	0,0	0,0
Verovapaat tuotot	0,0	0,0
Vähennyskelvottomat kulut	0,0	0,0
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	0,0	0,0
Kirjaamattomat laskennalliset
verosaamiset verotuksellisista tappioista	0,0	0,0
Verot aikaisemmilta tilikausilta	0,1	0,0
Yhteensä	-8,9	-6,6

Tokmanni Group Oyj:ssä on keskeneräinen

arvonlisäveron vähennysoikeutta koskeva asia verottajan kanssa, johon ei vielä ole saatu päätöstä. Riidanalaisen arvonlisäveron määrä on noin 0,4 miljoonaa euroa.

Konsernitaseen liitetiedot

LIITE 9. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2018:

	Maa- ja	Rakennukset ja	Koneet ja
Milj. euroa	vesialueet	rakennelmat	kalusto	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	0,0	93,5	58,3	0,1	151,9
Hankintamenon lisäykset tilikaudella	0,0	1,9	9,0	5,3	16,3
Hankintamenon vähennykset tilikaudella	0,0	-1,5	-0,2	-5,1	-6,8
Hankintameno 31.12.	0,0	93,9	67,1	0,3	161,3
Kertyneet poistot 1.1.	0,0	-29,0	-34,3	0,0	-63,3
Tilikauden poistot	0,0	-6,6	-6,4	0,0	-13,0
Vähennysten poistot	0,0	1,4	0,1	0,0	1,5
Kertyneet poistot 31.12.	0,0	-34,3	-40,5	0,0	-74,8
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,0	64,5	24,0	0,1	88,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,0	59,7	26,6	0,3	86,6

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2017:

	Maa- ja	Rakennukset ja	Koneet ja
Milj. euroa	vesialueet	rakennelmat	kalusto	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	0,2	88,6	52,0	2,4	143,2
Hankintamenon lisäykset tilikaudella	0,0	8,1	7,3	2,0	17,4
Hankintamenon vähennykset tilikaudella	-0,3	-3,2	-1,0	-4,3	-8,8
Hankintameno 31.12.	0,0	93,5	58,3	0,1	151,9
Kertyneet poistot 1.1.	0,0	-23,6	-28,9	0,0	-52,5
Tilikauden poistot	0,0	-6,6	-6,2	0,0	-12,8
Vähennysten poistot	0,0	1,2	0,8	0,0	2,0
Kertyneet poistot 31.12.	0,0	-29,0	-34,3	0,0	-63,3
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,2	65,0	23,1	2,4	90,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,0	64,5	24,0	0,1	88,6

Rakennukset ja rakennelmat sisältävät myös niihin liittyviä vuokrahuoneistojen perusparannusmenoja.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:

	Rakennukset ja
Milj. euroa	rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä
31.12.2018
Hankintameno	81,1	0,0	81,1
Kertyneet poistot	-25,9	0,0	-25,9
Kirjanpitoarvo	55,2	0,0	55,2
Milj. euroa	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä
31.12.2017
Hankintameno	82,6	0,2	82,8
Kertyneet poistot	-22,6	-0,1	-22,7

Konserni on vuokrannut ulkopuolisilta tahoilta Mäntsälän logistiikkakeskuksen, eräitä myymäläkiinteistöjä ja autoja.

LIITE 10. Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet 2018:

Milj. euroa	Liikearvo	IT-ohjelmat ja lisenssit	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	128,6	12,5	0,1	1,2	142,3
Hankintamenon lisäykset tilikaudella	6,0	3,3	0,0	2,1	11,4
Hankintamenon vähennykset tilikaudella	0,0	0,0	0,0	-2,7	-2,7
Hankintameno 31.12.	134,6	15,7	0,1	0,5	151,0
Kertyneet poistot 1.1.	0,0	-8,8	-0,1	0,0	-8,9
Tilikauden poistot	0,0	-1,7	0,0	0,0	-1,7
Vähennysten poistot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Kertyneet poistot 31.12.	0,0	-10,5	-0,1	0,0	-10,6
Kirjanpitoarvo 1.1.	128,6	3,6	0,1	1,2	133,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	134,6	5,2	0,0	0,5	140,4

Aineettomat hyödykkeet 2017:

	Liikearvo	IT-ohjelmat ja	Muut aineettomat
Milj. euroa		lisenssit	hyödykkeet	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	128,6	10,9	0,1	0,0	139,6
Hankintamenon lisäykset tilikaudella	0,0	1,7	0,0	1,3	3,0
Hankintamenon vähennykset tilikaudella	0,0	-0,1	0,0	-0,1	-0,2
Hankintameno 31.12.	128,6	12,5	0,1	1,2	142,3
Kertyneet poistot 1.1.	0,0	-7,4	-0,1	0,0	-7,4
Tilikauden poistot	0,0	-1,5	0,0	0,0	-1,6
Kertyneet poistot 31.12.	0,0	-8,8	-0,1	0,0	-8,9
Kirjanpitoarvo 1.1.	128,6	3,5	0,1	0,0	132,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	128,6	3,6	0,1	1,2	133,4

Konsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksilla hankittua aineetonta omaisuutta.

Konserni on 1.11.2018 hankkinut Ale-Makasiini Matti Riikonen Oy liiketoiminnan. Liiketoiminta käsittää yhdeksän eri paikkakunnalla sijaitsevaa Ale-Makasiinin halpakauppaa harjoittavaa myymälää. Kauppahinta maksettiin käteisellä. Hankinnassa syntyi liikearvoa 6,0 miljoonaa euroa, joka on verotuksessa vähennyskelpoinen. Liiketoimintakaupassa siirtyi konserniin henkilöstöä 93 henkeä sekä vaihto-omaisuutta 6,4 miljoonan euroa, joka sisältyy konsernin vaihtoomaisuuden arvoon. Liiketoimintakauppa mahdollistaa Tokmanni-konsernille laajemman maantieteellisen kattavuuden sopivasti sijoittuvien liikepaikkojen johdosta. Hankitun liiketoiminnan mukana tullut vaihto-omaisuus on rahavirtalaskelmassa esitetty käyttöpääoman muutoksessa ja loput kauppahinnasta investoinneissa.

Liikearvon kohdistaminen ja testauskäytäntö

Tokmannin arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu konsernitasolle, joka muodostaa yhden rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän ja konsernin raportoitavan segmentin.

Rahavirtaa tuottavan yksiköiden ryhmä testataan arvonalentumisen varalta vertaamalla rahavirtaa tuottavan yksiköiden ryhmän kirjanpitoarvoa sen kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Testattava kirjanpitoarvo sisältää liikearvon, aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä nettokäyttöpääoman. Konserni suorittaa liikearvon vuosittaisen arvonalentumistestauksen kunkin tilikauden viimeisen neljänneksen aikana. Arvonalentumistestaus tehdään aina myös silloin, kun esiintyy viitteitä siitä, että omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön ryhmän kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa sen kirjanpitoarvon. Konsernilla ei ole liikearvon lisäksi muita aineettomia hyödykkeitä, joilla katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

Arvonalentumistappio on määrä, jolla omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan ryhmän kirjanpitoarvo ylittää vastaavan erän kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Arvonalentumistappion kirjaaminen heikentää konsernin tulosta ja siten omaa pääomaa, mutta sillä ei ole vaikutusta konsernin rahavirtoihin. Aineellisten ja vaikutusajaltaan rajallisten aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.

Tilikausien 2018 ja 2017 aikana liikearvosta ei ole kirjattu arvonalentumistappioita.

Rahavirtojen määrittäminen

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Tokmannin liikearvon testauksessa kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvoon (nykyarvoon), joka on määritetty diskonttaamalla arvioidut vastaiset nettorahavirrat tarkasteluajankohtaan.

Vastaiset arvioidut nettorahavirrat koostuvat kahdesta osasta: johdon hyväksymään liiketoimintasuunnitelmaan perustuvien seuraavien kolmen vuoden jakson rahavirroista sekä ennustejakson jälkeisestä ns. terminaaliarvosta. Uusperustanta on huomioitu siten, että testauspäivään mennessä uudet myymälät, joista investointipäätökset on tehty, on otettu mukaan ennusteeseen. Terminaaliarvo on määritetty ekstrapoloimalla ennusteisiin perustuvat rahavirrat. Ennustejakson jälkeisten vuosien kasvutekijä on laskelmissa 0,5 %, jonka ei arvioida ylittävän toimialan ennustettua pitkän aikavälin kasvua.

Oletukset rahavirtojen kasvusta ja kannattavuuden parantumisesta kuvaavat johdon käsitystä myynnin ja kustannusten kehityksestä ennustekaudella. Liiketoimintasuunnitelman ja ennusteiden perusteella laskettuja rahavirtoja on kuitenkin oikaistu arvonalentumistestauksessa siten, että niistä on eliminoitu ne vastaiset rahavirrat, joiden odotetaan syntyvän sellaisista uudelleenjärjestelyistä, joihin ei ole vielä sitouduttu, sekä rahavirrat, joiden odotetaan syntyvän omaisuuserän suorituskyvyn parantamisesta tai lisäämisestä.

Arvonalentumistestauksissa käytetyt oletukset ovat pääosin samat kuin liiketoimintasuunnitelmassa ja ennusteissa käytetyt oletukset. Käytetyt oletukset perustuvat toteutuneeseen kehitykseen sekä ulkoisista informaatiolähteistä saatuihin markkinatietoihin. Tulevaisuuden rahavirtaennusteiden määrittämisessä eniten johdon harkintaa vaativat olettamukset liittyvät markkina- ja kannattavuusnäkymiin.

Mikäli rahamäärien laskemisessa käytetyt oletukset muuttuvat, arvonalentumistestauksessa käytetty kerrytettävissä oleva rahamäärä saattaa muuttua.

Diskonttauskorko

Kerrytettävän rahamäärän diskonttauskorkona on käytetty Tokmannille laskettua ennen veroja määritettyä keskimääräistä pääoman tuottovaatimusta (weighted average cost of capital, WACC). Tuottovaatimuksen osatekijät ovat riskitön korko, oman pääoman beta, markkinariskipreemio, pienyhtiön riskilisä, vieraan pääoman marginaali sekä käytetty pääomarakenne. Ennen veroja määritetty WACC oli 8,8 % (9,3 %).

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Käyttöarvon määrittämisessä käytetyt keskeiset oletukset ovat Tokmannin johdon määrittelemiä. Merkittävimmät oletukset ovat:

• diskonttauskorko; ja
• keskimääräinen liikevoittotaso (liikevoitto/liikevaihto)

Oletukset pohjautuvat tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden uskotaan olevan realistisia näissä olosuhteissa. Konsernin johtoryhmä ja hallitus on hyväksynyt käytetyt oletukset.

Herkkyysanalyysit on laadittu olettaen, että keskimääräinen liikevoittotaso laskisi sekä ennustekaudella että sen jälkeen tai että diskonttauskorko nousisi. Alla olevassa taulukossa on esitetty keskeisen oletuksen muutos, joka (muiden oletusten säilyessä entisellään) aiheuttaisi sen, että kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi tällöin yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo.

2018	Käytetty arvo	Muutos
1. Diskonttauskorko (ennen veroja määritetty)	8,8 %	15,5 %-yksikön kasvu
2. Keskimääräinen liikevoittotaso (liikevoitto/liikevaihto)	8,3 %	3,7 %-yksikön lasku kunakin vuonna
2017	Käytetty arvo	Muutos
1. Diskonttauskorko (ennen veroja määritetty)	9,3 %	9,1 %-yksikön kasvu
2. Keskimääräinen liikevoittotaso (liikevoitto/liikevaihto)	6,3 %	2,5 %-yksikön lasku kunakin vuonna

Herkkyysanalyysissä ei ole otettu huomioon edellä mainitun keskeisen oletuksen arvon muutoksen seurannaisvaikutuksia muihin käytettäviin muuttujiin. Arvioitaessa kerrytettävissä olevaa rahamäärää johdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat niiden kirjanpitoarvon.

LIITE 11. Osuudet yhteisyrityksissä

Milj. euroa	2018	2017
Hankintameno 1.1.	0,0	0,0
Osuus tilikauden tuloksesta	0,0	0,0
Muuntoerot	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.	0,0	0,0

Tokmanni Oy omistaa Hong Kongissa toimivan yhteisyritys Tokmanni-Europris Sourcing Ltd:n osakkeista 50 %. Yhteisyritys omistaa Shanghaissa toimivan hankintayhtiön Tokmanni-Europris (Shanghai) Trading Co., Ltd:n. Yhteisyritys on konsolidoitu konserniin pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus yhteisyrityksen tilikauden tuloksesta on esitetty omana eränään ennen liikevoittoa. Yhtiö toimii Kiinasta ja Kaukoidästä hankittavien tavaraostojen tukijalkana. Yhtiön toimintaan kuuluu osallistua paikallisten toimittajien löytämiseen ja valintaan, varmistaa oikea laatu ja seurata toimitusaikoja sekä varmistaa toimittajien vastuullista toimintaa.

LIITE 12. Pitkäaikaiset saamiset

Milj. euroa	2018	2017
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa
Hyödykejohdannaiset	0,6	0,2
Pitkäaikaiset muut saamiset	2,0	0,0
Yhteensä	2,6	0,2

LIITE 13. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden aikana (2018):

		Kirjattu
Milj. euroa	1.1.2018	tulosvaikutteisesti	31.12.2018
Laskennalliset verosaamiset
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon	0,1	-0,1	0,0
Mäntsälän logistiikkakeskuksen myynti- ja
takaisinvuokraus	1,6	-0,1	1,5
Muut rahoitusleasinghyödykkeet	3,5	0,2	3,7
Yhteensä	5,1	0,0	5,2
Laskennalliset verovelat
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon	0,1	0,3	0,3
Rahtikulujen huomioiminen vaihto-omaisuudessa	0,4	0,1	0,5
Kertyneet poistoerot	0,8	0,3	1,1
Verotuksessa vähennyskelpoisen liikearvopoiston
peruutus	3,6	0,0	3,6
Rahalaitoslainojen uudelleenjärjestelyistä johtuvat
järjestelypalkkiot	0,2	-0,1	0,1
Yhteensä	5,1	0,6	5,6
Laskennallinen nettoverovelka	0,0		0,5

Laskennallisten verojen muutokset vuoden aikana (2017):

		Kirjattu
Milj. euroa	1.1.2017	tulosvaikutteisesti	31.12.2017
Laskennalliset verosaamiset
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon	0,1	0,0	0,1
Mäntsälän logistiikkakeskuksen myynti- ja
takaisinvuokraus	1,7	-0,1	1,6
Muut rahoitusleasinghyödykkeet	3,2	0,2	3,5
Yhteensä	5,0	0,1	5,1
Laskennalliset verovelat
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon	0,2	-0,1	0,1
Rahtikulujen huomioiminen vaihto-omaisuudessa	0,3	0,1	0,4
Kertyneet poistoerot	1,0	-0,2	0,8
Verotuksessa vähennyskelpoisen liikearvopoiston
peruutus	3,5	0,1	3,6
Rahalaitoslainojen uudelleenjärjestelyistä johtuvat
järjestelypalkkiot	0,2	-0,1	0,2
Yhteensä	5,3	-0,2	5,1
Laskennallinen nettoverovelka	0,2		0,0

Konsernilla ei ole käyttämättömiä vahvistettuja tappioita 31.12.2018.

LIITE 14. Vaihto-omaisuus

Milj. euroa	2018	2017
Valmiit tuotteet	186,9	168,3
Varaston alaskirjaus	-4,2	-3,9
Valmiit tuotteet, matkalla olevat	7,7	5,9
Yhteensä	190,5	170,2

Tilinpäätöshetken vaihto-omaisuuden tasearvostuksessa on huomioitu epäkuranteista ja hitaasti liikkuvista tuotteista arvonalennus 4,2 milj. euroa (3,9 milj. euroa).

LIITE 15. Myyntisaamiset ja muut saamiset

Milj. euroa	2018	2017
Lainat ja muut saamiset
Myyntisaamiset	1,3	1,6
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Johdannaissopimukset - ei
suojauslaskennassa	1,0	0,1
Muut saamiserät
Siirtosaamiset	3,9	3,7
Tuloverosaamiset	1,5	3,8
Muut saamiset	14,5	13,1
Muut saamiserät yhteensä	19,9	20,5
Yhteensä	22,2	22,2

Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä ja luottoriskin enimmäismäärä vastaa saamisten kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Konsernin myyntisaamisista kirjattujen arvonalentumistappioiden määrä ei ole merkittävä. Odotettu luottotappioriski ei ole olennainen johtuen liiketoiminnan laskutusmyynnin vähäisestä määrästä. Muut saamiset -erä sisältää vaihto-omaisuuden ennakkomaksuja 0,4 milj. euroa (0,0 milj. euroa) sekä laskutettuja vuosihyvitesaamisia 7,7 milj. euroa (6,3 milj. euroa).

Myyntisaamisten ikäjakauma konsernin ulkopuolisilta tahoilta

Milj. euroa	2018	2017
Erääntymättömät	1,0	1,4
Erääntyneet	0,3	0,2
Alle 30 pv	0,2	0,2
31-60 pv	0,0	0,0
61-75 pv	0,0	0,0
yli 75 pv	0,0	0,0
Yhteensä	1,3	1,6

Siirtosaamiset

Milj. euroa	2018	2017
Vuosihyvitejaksotus	0,3	0,5
Saamiset työterveyshuollon maksuista	0,6	0,7
Veikkaussaaminen	0,3	0,2
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	0,4	0,8
Verosaamiset	0,0	0,0
Käyttötarvikkeiden kulujaksotukset	0,7	0,7
Muut siirtosaamiset	1,5	0,7
Yhteensä	3,9	3,7

LIITE 16. Rahavarat

Milj. euroa	2018	2017
Käteinen raha ja pankkitalletukset	37,9	42,5
Yhteensä	37,9	42,5

LIITE 17. Oma pääoma

	Osakkeiden lukumäärä (kpl)	Osakepääoma (milj. euroa)	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (milj. euroa)	Yhteensä (milj. euroa)
31.12.2016	58 868 752	0,1	110,0	110,1
Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat menot verovaikutuksella vähennettynä			-0,1	-0,1
31.12.2017	58 868 752	0,1	109,9	110,0
31.12.2018	58 868 752	0,1	109,9	110,0

Yhtiökokous on 14.3.2018 valtuuttanut hallituksen päättämään enintään 2.943.000 oman osakkeen hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta yhtiön voitonjakokelpoisilla varoilla, mikä vastaa noin 5 % yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa vuonna 2019 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Valtuutta ei käytetty tilikauden aikana.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä enintään 2.943.000 uuden tai yhtiön hallussa olevan osakkeen antamisesta osakeannilla ja/tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia. Valtuutus on voimassa 23.3.2022 saakka. Valtuutusta ei käytetty tilikauden aikana.

Tokmanni Group Oyj:llä on yksi osakesarja. Osakkeiden enimmäismäärää eikä osakkeen nimellisarvoa ole määritetty. Jokainen osake tuottaa yhden äänen. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Alla on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yritysten tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Rahaston muutos esitetään laajan tuloksen erissä.

Osingot

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 151.378.499,54 euroa, josta tilikauden voitto oli 32.613.164,17 euroa. Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on esittänyt, että 31.12.2018 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkona 0,50 euroa osakkeelta, osingonjako on yhteensä 29,4 milj. euroa. Jäljelle jäävä osa kertyneistä voittovaroista jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Osakeperusteiset maksut

Katsauskauden lopussa 31.12.2018 konsernissa oli pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä, jonka ansaintajaksona oli vuosi 2018 ja kriteereinä konsernin tulos per osake (EPS) sekä yrityksen markkina-arvon kehitys 1.1.- 31.12.2018. Kohderyhmänä järjestelmässä on toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmän jäsenet sekä muita konsernin avainhenkilöitä. Enimmäispalkkio järjestelmästä on yhteensä 120.000 kappaletta Tokmanni Group Oyj:n osaketta 31.12.2017 markkina-arvoon perustuen. Mahdollinen palkkio maksetaan vuonna 2021 yhtiön osakkeina ja mahdollisesti osittain rahana. Rahaosuudella kohderyhmään kuuluva henkilö voisi hoitaa palkkiosta aiheutuvia veroseuraamuksia.

IFRS 2:n mukaan osakeperusteinen kannustinjärjestelmä tulee arvostaa käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Mikäli osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2-standardin mukaisesti kahteen osaan; osakkeina selvitettävään ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja

käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan. Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli yhtiön osakkeen kurssi. Vastaavasti käteisenä selvitettävän osuuden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen asti ja velan käypä arvo muuttuu täten yhtiön osakkeen hinnan mukaisesti.

Tilikauden 2018 toteutuneiden tulos per osake tunnusluvun ja yrityksen markkina-arvon perusteella järjestelmästä muodostuu henkilöille maksettavia palkkioita yhteensä 71 (0) tuhatta euroa. Vuodelle 2018 IFRS 2-standardiin perustuen järjestelmästä on kirjattu kulua 29 (31) tuhatta euroa.

Osakeperusteisten maksujen muutokset:

• Kauden alussa ulkona olleet 0 kpl
• Kaudella myönnetyt 120.000 kpl
• Kaudella rauenneet 114.085 kpl
• Kauden lopussa ulkona ja toteutettavissa 5.915 kpl

LIITE 18. Rahoitusvarat ja –velat

Rahoitusvarat ja velat 31.12.2018:

	Käypään
	arvoon tulosvaikutteisesti
	kirjattavat	Jaksotettuun	Tase-erien	Käyvät
	rahoitusvarat ja	hankintamenoon	kirjanpitoarvot	arvot
Milj. euroa	-velat	kirjattavat	yhteensä	yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Johdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,6		0,6	0,6
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Johdannaiset - ei suojauslaskennassa	1,0		1,0	1,0
Myyntisaamiset		1,3	1,3	1,3
Rahavarat		37,9	37,9	37,9
Yhteensä	1,7	39,1	40,8	40,8
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta		99,6	99,6	99,6	*
Pitkäaikaiset rahoitusleasingvelat		69,7	69,7	69,7
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta		-0,3	-0,3	-0,3	**
Rahoitusleasingvelat		3,9	3,9	3,9
Johdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,2		0,2	0,2
Ostovelat		72,4	72,4	72,4
Yhteensä	0,2	245,4	245,6	245,6
Rahoitusvarat ja -velat yhteensä	1,5	-206,2	-204,8	-204,8

* Lainat rahoituslaitoksilta, oikaistuna emissiokulujaksotuksella.

** Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta, oikaistuna lainan lyhytaikaisella emissiokulujaksotuksella

	Käypään arvoon
	tulosvaikutteisesti kirjattavat			Tase-erien	Käyvät
	rahoitusvarat ja	Lainat ja muut	Muut	kirjanpitoarvot	arvot
Milj. euroa	-velat	saamiset	rahoitusvelat	yhteensä	yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Johdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,2			0,2	0,2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Johdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,1			0,1	0,1
Myyntisaamiset		1,6		1,6	1,6
Rahavarat		42,5		42,5	42,5
Yhteensä	0,3	44,1		44,4	44,4
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta			99,4	99,4	99,4	*
Pitkäaikaiset rahoitusleasingvelat			73,6	73,6	73,6
Johdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,1			0,1	0,1
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta			-0,3	-0,3	-0,3	**
Rahoitusleasingvelat			3,9	3,9	3,9
Johdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,4			0,4	0,4
Ostovelat			64,0	64,0	64,0
Yhteensä	0,5		240,7	241,2	241,2
Rahoitusvarat ja -velat yhteensä	-0,2	44,1	-240,7	-196,7	-196,7

* Lainat rahoituslaitoksilta, oikaistuna emissiokulujaksotuksella.

** Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta, oikaistuna lainan lyhytaikaisella emissiokulujaksotuksella

Lyhytaikaisten erien tasearvojen arvioidaan olennaisilta osin vastaavan niiden käypiä arvoja.

Rahoitusvelkojen täsmäytyslaskelma

			Muutokset joihin ei liity maksutapahtumaa
Milj. euroa	Rahoitusvelat 1.1.2018	Rahoituksen rahavirrat	Rahoitusleasing sopimukset	Muut muutokset	Rahoitusvelat 31.12.2018
Lainat rahoituslaitoksilta	99,1			0,3	99,4
Rahoitusleasingvelat	77,5	-3,7	0,0	-0,2	73,6
Yhteensä	176,6	-3,7	0,0	0,1	173,0

			Muutokset joihin ei liity maksutapahtumaa
Milj. euroa	Rahoitusvelat 1.1.2017	Rahoituksen rahavirrat	Rahoitusleasing sopimukset	Muut muutokset	Rahoitusvelat 31.12.2017
Lainat rahoituslaitoksilta	98,8			0,3	99,1
Rahoitusleasingvelat	74,7	-3,6	6,6	-0,1	77,5
Yhteensä	173,5	-3,6	6,6	0,1	176,6

Konsernin soveltamat käyvän arvon määrittämisperiaatteet kaikista rahoitusinstrumenteista

Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja:

Johdannaiset

Valuuttatermiinien ja -optioiden käypien arvojen määrittelyssä on käytetty vastapuolen hintanoteerauksia. Lisäksi konserni on laatinut oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja.

Rahoitusleasingvelat

Rahoitusleasingvelkojen käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa vuokrasopimusten sisäistä korkoa.

Lainat rahoituslaitoksilta

Lainojen käyvät arvot on laskettu tulevien kassavirtojen nykyarvon perusteella käyttäen tilinpäätöspäivän korkoja. Lainojen kirjanpitoarvot vastaavat olennaisilta osin lainojen käypiä arvoja, koska lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja konsernin riskipreemio ei ole olennaisesti muuttunut. Lainojen maturiteettijakauma on esitetty liitteessä 22.

Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat

Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten ja velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen näiden saamisten ja velkojen maturiteetti huomioon ottaen.

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista

Tason 1 instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteena, jolloin käyvät arvot perustuvat suoraan markkinahintaan. Tason 2 instrumenttien käypä arvo perustuu markkinoilta saataviin tietoihin. Tason 3 instrumenttien käypä arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (muut kuin havainnoitavissa olevat syöttötiedot).

Konsernin kaikki käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat - ja velat (eli kaikki konsernin johdannaiset ja leasingvelat) kuuluvat IFRS 13 mukaisen käyvän arvon hierarkian tasolle 2. Näiden instrumenttien käypä arvo raportointikauden päättymishetkellä oli 1,5 milj. euroa (-0,2 milj. euroa).

LIITE 19. Rahoitusleasingvelat

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat:

2018	2017
7,5	7,6
31,7	32,3
64,8	71,8
104,0	111,7
-30,4	-34,2
73,6	77,5
3,9	3,9
16,8	16,5
52,9	57,2
73,6	77,5

Rahoitusleasingvelkojen käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa vuokrasopimusten sisäistä korkoa. Rahoitusleasingsopimuksilla vuokratuista hyödykkeistä on esitetty lisätietoa liitetiedossa 9. Rahoitusleasingsopimusten perusteella suoritettuja muuttuvia vuokria oli 0,1 milj. euroa (0,2 milj. euroa). Muuttuvat vuokrat sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.

LIITE 20. Johdannaissopimukset

31.12.2018	Käypä arvo (milj. euroa)	Kohde-etuuden arvo (milj. euroa)	Kiinnitetty energia (MWh)
Valuuttatermiinit ja -optiot	0,0	21,0
Sähköjohdannaiset
Systeemihinta	1,4	4,5	110,0
Aluehinta	0,0	0,3	70,5
	Käypä arvo	Kohde-etuuden	Kiinnitetty energia
31.12.2017	(milj. euroa)	arvo (milj. euroa)	(MWh)
Valuuttatermiinit ja -optiot Sähköjohdannaiset	-0,2	15,0
Systeemihinta	0,0	2,7	101,0

LIITE 21. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset korottomat velat sekä pitkäaikaiset korottomat velat

Milj. euroa	2018	2017
Lyhytaikaiset osto- ja muut korottomat velat
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Ostovelat	72,4	64,0
Lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaiset, ei-suojauslaskenta (velat), koroton	0,2	0,4
Muut velkaerät
Muut korottomat velat	22,5	17,9
Siirtovelat	27,6	24,9
Tuloverovelat	2,8	3,3
Muut velkaerät yhteensä	52,9	46,1
Lyhytaikaiset osto- ja muut korottomat velat yhteensä	125,4	110,6
Lyhytaikaiset siirtovelat
Milj. euroa	2018	2017
Palkat sosiaalikuluineen	7,4	6,4
Lomapalkat	14,7	13,3
Lakisääteiset vakuutukset	3,9	3,5
Lyhytaikaiset korkovelat	0,2	0,2
Muut siirtovelat	1,4	1,4
Yhteensä	27,6	24,9
Milj. euroa	2018	2017
Pitkäaikaiset korottomat velat
Pitkäaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,0	0,1
Muut velkaerät Mäntsälän logistiikkakeskuksen myynti- ja takaisinvuokrausjärjestely	6,8	7,3

Pitkäaikaiset korottomat velat yhteensä 6,8 7,4

LIITE 22. Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassa useille rahoitusriskeille, joista pääasialliset rahoitusriskit ovat valuutta- ja korkoriski. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet ovat hallituksen hyväksymät. Rahoitusriskien hallinnan käytännön toteutuksesta vastaa konsernin talous- ja hallintojohtaja tunnistamalla ja arvioimalla riskit, sekä hankkimalla tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä ja -optioita sekä sähköjohdannaissopimuksia. Konserni ei sovella IFRS 9/ IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

Valuuttariski

Konserni altistuu valuuttakurssiriskille, joka syntyy ostoista. Konsernille merkittävin ulkomaan valuutta on Yhdysvaltain dollari (USD). Tokmannin suojausperiaatteiden mukaan noin puolet USD-määräisistä ostoista suojataan keskimäärin viiden kuukauden päähän. Valuuttasuojauksissa käytetään valuuttatermiinejä ja -optioita. Konsernin tuonti- ja talousosasto laativat yhteistyössä kuukausittain päivitettävän arvion USD-määräisistä ostoista. Koska konsernin pitkäaikaiset lainat ovat kokonaan euromääräisiä, ei rahoitusvelkoihin liity valuuttariskiä.

Valuuttajohdannaiset kirjataan hankinta-arvoonsa ja arvostetaan tilinpäätöshetkellä käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Konsernin ulkomaan rahan määräiset valuuttapositiot (euroina) raportointikauden päättymispäivänä:

Milj. euroa	2018	2017
Ostovelat	3,5	1,5
Ennustetut ostot seuraavan 6 kuukauden aikana	30,8	31,3
Rahavarat	-0,4	-0,2
Yhteensä	33,9	32,7
Valuuttaoptiot	-21,0	-15,0
Positio yhteensä	12,9	17,7

Alla olevassa taulukossa on esitetty vaikutukset konsernin tulokseen ennen veroja sekä vaikutus omaan pääomaan. Mikäli euro vahvistuisi tai heikkenisi USD:hen verrattuna (+/-10 %) ja muut tekijät säilyisivät muuttumattomina, vaikuttaisi se konsernin tulokseen ennen veroja 1,3 milj. euroa (1,8 milj. euroa) parantavasti tai huonontavasti. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän valuuttapositioon.

Milj. euroa	2018	2017
Muutos	+/-10%	+/-10%
Vaikutus voittoon ennen veroja	1,3	1,8
Vaikutus omaan pääomaan	0,0	0,0

Korkoriski

Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääasiallisesti riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista, ja siten konsernin altistuminen korkoriskille liittyykin lähinnä sen ulkoiseen lainaportfolioon. Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti konserni pyrkii siihen, että hallituksen harkinnan mukaan vähintään kaksi kolmasosaa luottokannasta on kiinteäkorkoista tai suojattu korkojen muutoksilta. Hallitus arvioi säännöllisesti konsernin korkoriskille altistumista ja suojausten tasoa ja tekee tarvittaessa päätökset korkojen suojaamisesta. Konsernin korollisen velan keskimääräinen vuosikorko ilman IAS 17 mukaisia rahoitusvelkoja oli noin 1,3 % (1,2 %).

Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin korkopositio raportointikauden päättymispäivänä:

Milj. euroa	2018	2017
Kiinteäkorkoiset
Rahoitusvelat	73,6	77,5
Vaihtuvakorkoiset
Rahoitusvelat	100,0	100,0
Vaihtuvakorkoinen positio yhteensä	100,0	100,0

Alla olevassa taulukossa on esitetty vaikutukset konsernin tulokseen ennen veroja sekä vaikutus omaan pääomaan. Mikäli korot nousisivat tai laskisivat (+/- 0,5 prosenttiyksikköä) ja muut tekijät säilyisivät muuttumattomina, vaikuttaisi se konsernin tulokseen ennen veroja 0,5 milj. euroa (0,5 milj. euroa) huonontavasti tai parantavasti. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän korkopositioon.

Milj. euroa	2018	2017
Muutos	+/-0,5%	+/-0,5%
Vaikutus voittoon ennen veroja	0,5	0,5
Vaikutus omaan pääomaan	0,0	0,0

Luottoriski

Konsernin luottoriski koostuu liiketoimintaan liittyvien saamisten luottoriskistä sekä muihin rahoitusinstrumentteihin liittyvästä vastapuoliriskistä.

Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laajasti jakautunut asiakaskunta, myynti on pääosin käteiskauppana tapahtuvaa vähittäismyyntiä, eikä mikään yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä muodostu konsernin kannalta merkittäväksi. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 15. Tilikauden tulosvaikutteisten luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa (liitetieto 18).

Kaukoidän ostoista joudutaan osa maksamaan ennakkomaksuina, ja tähän liittyvää riskiä pyritään minimoimaan yhteistyöllä pitkäaikaisesti tunnettujen tavarantoimittajien kanssa. Syksyllä 2013 avattiin Kiinaan Shanghaihin yhdessä norjalaisen halpakauppaketjun Europris AS:n kanssa hankintayhtiö. Yhtiön palveluksessa on 23 henkilöä. Yhtiö toimii Kiinasta ja Kauko-Idästä hankittavien tavaraostojen tukijalkana. Yhtiön toimintaan kuuluu osallistua paikallisten toimittajien löytämiseen ja valintaan, varmistaa oikea laatu ja seurata toimitusaikoja sekä varmistaa toimittajien vastuullista toimintaa.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla myynnin rahavirtaennusteita, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun.

Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittireservien, lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja. Konsernilla oli 31.12.2018 luottolimiittireservissä 59 milj. euroa (59 milj. euroa) ja näiden voimassaoloaika on sidoksissa rahoitussopimuksen voimassaoloaikaan.

Konsernissa ei ole tunnistettu merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä liittyen rahoitusvaroihin tai -lähteisiin.

Velkoihin liittyvät laiminlyönnit ja sopimusehtojen rikkomiset

Rahoituslaitoslainat sisältävät kovenanttiehdon, jonka mukaan konsernin on saavutettava tietty nettovelkojen suhde oikaistuun käyttökatteeseen nähden. Lainakovenanttien mukainen toiminta raportoidaan lainanantajille neljännesvuosittain. Konsernin johto tarkkailee lainakovenanttien täyttymistä säännöllisesti. Vuonna 2018 Tokmanni on täyttänyt vaadittavat kovenantit.

Seuraava taulukko kuvaa konsernin rahoitusvelkojen maturiteettijakaumaa. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä tulevat korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

		Sopimuksiin
	Tasearvo	perustuvat
Milj. euroa	31.12.2018	rahavirrat	alle 1 vuosi	1-2 vuotta	2-3 vuotta	3-4 vuotta	yli 4 vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta	99,4	102,8	1,2	1,2	100,4	0,0	0,0	*
Rahoitusleasingvelat	73,6	104,0	7,5	7,6	7,5	7,0	74,4
Ostovelat	72,4	72,4	72,4
Yhteensä	245,4	279,2	81,1	8,8	107,9	7,0	74,4
		Sopimuksiin
	Tasearvo	perustuvat
Milj. euroa	31.12.2017	rahavirrat	alle 1 vuosi	1-2 vuotta	2-3 vuotta	3-4 vuotta	yli 4 vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta	99,1	104,0	1,2	1,2	1,2	100,4	0,0	*
Rahoitusleasingvelat	77,5	111,7	7,6	7,5	7,6	7,5	81,4
Ostovelat	64,0	64,0	64,0
Yhteensä	240,7	279,7	72,9	8,7	8,8	107,9	81,4

Rahoitusvelkojen sopimukseen perustuvien rahavirtojen maturiteettianalyysi (muut kuin johdannaisvelat):

* Lainat rahoituslaitoksilta, oikaistuna emissiokulujaksotuksella.

Yllä esitetyssä taulukossa on esitetty kaikki tilinpäätöshetkellä voimassa olevat instrumentit ja niiden sopimukseen perustuvat pääomat ja korot. Konsernilla ei ole rahoitusvelkoja joiden takaisinmaksua voidaan vaatia ennen eräpäivää.

Johdannaisvelkojen sopimukseen perustuvien rahavirtojen maturiteettianalyysi:

	Tasearvo	Sopimuksiin perustuvat	alle 1
Milj. euroa	31.12.2018	rahavirrat	vuosi	1-2 vuotta	2-3 vuotta	3-4 vuotta	yli 4 vuotta
Hyödykejohdannaiset	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Koronvaihtosopimukset	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Valuuttatermiinit ja -optiot	0,2	0,2	0,2
Yhteensä	0,2	0,2	0,2	0,0	0,0	0,0	0,0
	Tasearvo 31.12.2017	Sopimuksiin perustuvat rahavirrat	alle 1 vuosi	1-2 vuotta	2-3 vuotta	3-4 vuotta	yli 4 vuotta
Milj. euroa
Hyödykejohdannaiset	0,2	0,2	0,0	0,2	0,1	0,0	0,0
Koronvaihtosopimukset	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Valuuttatermiinit ja -optiot	0,3	0,3	0,3

Korkojohdannaisten rahavirrat on esitetty nettomääräisinä. Valuutta- ja sähköjohdannaisten rahavirtoina esitetään tilinpäätöspäivän käypä arvo erääntymispäivää vastaavassa maturiteetissa.

Hyödykeriskit

Konserni altistuu toiminnassaan hyödykeriskille, joka syntyy sähkön hintariskin mahdollisista vaikutuksista konsernin energiakustannuksiin. Sähkön hinnanmuutoksilta suojaudutaan sähköjohdannaissopimuksin Tokmannin hallituksen määrittelemän politiikan mukaisesti, enimmillään kuitenkin oman sähkönkulutusarvion verran. Suojaustaso kattaa kulutuksen noin 70 %:sti yhden vuoden eteenpäin ja laskee asteittain noin 3-4 vuoden ajanjaksolla.

Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa suojaavien johdannaisten arvonmuutokset sisältyvät liiketoiminnan muiden kulujen oikaisueriin.

Konsernin sähköjohdannaissopimusten tasearvo (euroina) raportointikauden päättymispäivänä:

Milj. euroa	2018	2017
Sähköjohdannaissopimukset	1,4	0,0

Alla olevassa taulukossa on esitetty vaikutukset konsernin tulokseen ennen veroja sekä vaikutus omaan pääomaan. Mikäli markkinahinnat nousisivat tai laskisivat (+- 10 %) ja muut tekijät säilyisivät muuttumattomina, vaikuttaisi se konsernin tulokseen ennen veroja 0,5 milj. euroa (0,3 milj. euroa) parantavasti tai huonontavasti. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän tilanteeseen.

Milj. euroa	2018	2017
Muutos	+/-10%	+/-10%
Vaikutus voittoon ennen veroja	0,5	0,3
Vaikutus omaan pääomaan	0,0	0,0

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on säilyttää konsernin strategian mukainen optimaalinen pääomarakenne. Pääomaa hallinnoimalla konserni varmistaa liiketoiminnan häiriöttömän jatkumisen ja tulorahoituksen kaikissa olosuhteissa, joka mahdollistaa konsernin strategian mukaiset investoinnit ja kasvattaa omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä.

IFRS 16 standardin vaikutuksista kerrotaan laadintaperiaatteissa kohdassa Tulevat standardimuutokset, jotka ovat EU:n hyväksymiä, mutta eivät olleet voimassa vielä vuonna 2018.

Milj. euroa		2018	2017
Korolliset velat		173,0	176,6
Rahavarat		37,9	42,5
Korollinen nettovelka		135,1	134,1
Oma pääoma yhteensä IFRS:n mukaan		174,5	162,8
	Tavoitetaso	2018	2017
Nettovelka / oikaistu käyttökate	< 2,0	2,1	2,4
Omavaraisuusaste		36,0 %	35,2 %

LIITE 23. Muut vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Konserni on vuokrannut useimmat kauppapaikkakiinteistönsä. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin kahdeksasta kahteentoista vuotta. Näissä sopimuksissa on eritasoisia uudistamisehtoja ja muita indeksiehtoja.

Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

Milj. euroa	2018	2017
Alle vuoden kuluessa	56,6	51,9
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	176,7	150,1
Yli viiden vuoden kuluttua	69,8	62,3
Yhteensä	303,1	264,3

Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja on kirjattu tulosvaikutteisesti 48,2 milj. euroa (46,3 milj. euroa), joista muuttuvien vuokrien määrä oli 46,3 milj. euroa (44,3 milj. euroa). Muuttuvat vuokrat sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.

Konserni vuokralle antajana

Konserni on vuokrannut edelleen joitakin liiketiloja. Näistä liiketiloista aiheutuvat vuokrakulut sekä tehtyjen edelleenvuokraussopimusten perusteella vastaisuudessa saatavat vähimmäisvuokrat eivät ole konsernin kannalta merkittäviä.

LIITE 24. Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset

Konsernissa ei ole velkoja, joiden vakuudeksi olisi annettu omaisuutta.

Konsernin muista vuokrasopimuksista johtuvat vuokravastuut on esitetty liitetiedossa 23.

LIITE 25. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin luetaan hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja, sekä tytäryhtiöt ja yhteisyritykset. Omistajien osalta määritellään lähipiiriin ne yhteisöt ja henkilöt, joilla on Tokmanni Groupissa määräysvalta, yhteinen määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta.

Konserniin kuuluu Retail Leasing Oy, jonka toimialana on omistaa ja vuokrata aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä konsernin muille yhtiöille. Retail Leasing Oy:n tytäryhtiö Nordic Disco AB (Ruotsi) on Tokmanni Oy:n emoyhtiö.

Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset lähipiirin kanssa toteutetut liiketoimet, jotka eivät eliminoidu Tokmanni Group Oyj:n konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Lähipiiriin kuuluvien kanssa tehdyt liiketoimet ovat kaikki tehty markkinaehtoisesti.

Pääomaosuusmenetelmällä yhdistetty yhteisyritys (Tokmanni - Europris Sourcing Ltd.) myy ostopalvelujaan konsernille.

Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat:

Yritys		Omistusosuus	Osuus
	Kotimaa	%	äänivallasta %
Emoyritys Tokmanni Group Oyj	Suomi
Retail Property Investment Oy	Suomi	100 %	100 %
Retail Leasing Oy	Suomi	100 %	100 %
Nordic Disco AB	Ruotsi	100 %	100 %
Tokmanni Oy	Suomi	100 %	100 %
Taitomanni Oy	Suomi	100 %	100 %

Erittely konsernin lähipiiritapahtumista

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketapahtumat tilikaudella 2018 sekä lähipiirisaamiset, -velat ja -vastuut 31.12.2018:

Milj. euroa	Pääomistaja ja tämän lähipiiriin kuuluvat	Hallitus ja johto	Yhteisyritykset
Tuloslaskelma
Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muut kulut Rahoitustuotot		0,0 1,2 0,0	1,2
Tase Varat		2,0	0,1
Pitkäaikaiset lähipiirilainasaamiset Korkosaatavat lähipiiriltä		2,0 0,0	*

* Tokmanni Group Oyj:n hallitus on päättänyt kannustaa konsernin johtoryhmän jäseniä kasvattamaan osakeomistusta. Järjestelyn tarkoituksena on yhdistää entistä paremmin omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa heidät toteuttamaan yhtiön strategiaa entistäkin paremmin. Järjestelyssä Tokmannin hallitus on päättänyt tarjota konsernin avainhenkilöille rahoituksen osakehankintojen tekemiseksi. Asiasta annettiin pörssitiedote 15.11.2018. Lähipiirille kuuluville on myönnetty markkinaehtoisia pitkäaikaisia lainoja seuraavasti:

• Tilikauden aikana lainoja myönnettiin 2,0 milj. euroa.

• Laina-aika on viisi vuotta ja laina tulee maksaa kokonaisuudessaan takaisin viimeistään 31.12.2023. Lainanottajalla on siten oikeus maksaa laina halutessaan takaisin aikaisemmin.

• Hankitut osakkeet toimivat lainan vakuutena.

Lainalle maksetaan vuotuisena korkona 12 kuukauden euribor lisättynä 1 %:lla. Korko maksetaan kulloisellekin jäljellä olevalle lainamäärälle ja lasketaan kullekin yhden (1) kalenterivuoden mittaiselle korkokaudelle. Ensimmäinen korkokausi alkaa kuitenkin lainan maksamisesta ja päättyy 31.12.2019. Lainan korko maksetaan vuosittain jälkikäteen.

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketapahtumat tilikaudella 2017 sekä lähipiirisaamiset, -velat ja -vastuut 31.12.2017:

Milj. euroa	Pääomistaja ja tämän lähipiiriin kuuluvat	Hallitus ja johto	Yhteisyritykset
Tuloslaskelma
Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muut kulut		0,0 1,3	1,1
Tase Varat			0,1

Johdon työsuhde-etuudet

Johtoon kuuluviin avainhenkilöihin luetaan hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä toimitusjohtaja.

Virkaa tekevänä toimitusjohtajana toimi hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsen Harri Sivula 31.5.2018 asti, 1.6.2018 toimitusjohtajaksi nimitettiin Mika Rautiainen.

Alla olevassa taulukossa on esitetty johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet. Henkilöille ei ole maksettu muita etuuksia.

Euroa		2018	2017
Heikki Väänänen	Toimitusjohtaja	0	351 162	15.6.2017 asti
Mika Rautiainen	Toimitusjohtaja	782 408	0	1.6.2018 alkaen *
Seppo Saastamoinen	Hallituksen puheenjohtaja	83 500	45 000	14.3.2018 alkaen
Harri Sivula	Hallituksen puheenjohtaja ja vt. Toimitusjohtaja	251 069	304 806	Hallituksen puheenjohtaja 13.3.2018 asti ja vt. Toimitusjohtaja 31.5.2018 asti
Christian Gylling	Hallituksen jäsen	8 500	51 000	14.3.2018 asti
Sven-Olof Kulldorff	Hallituksen jäsen	15 500	54 000	14.3.2018 asti
Thérèse Cedercreutz	Hallituksen jäsen	43 000	43 000
Kati Hagros	Hallituksen jäsen	50 000	49 000
Juha Blomster	Hallituksen jäsen	40 000	0	14.3.2018 alkaen
Erkki Järvinen	Hallituksen jäsen	35 000	0	14.3.2018 alkaen
Robert Furuhjelm	Hallituksen jäsen	0	14 500	24.3.2017 asti
	Konserniyhtiöiden toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet	1 308 977	912 468
Konsernijohtoryhmä		1 538 059	1 252 113
Rahapalkat, palkkiot ja luontoisedut yhteensä		2 847 036	2 164 581

* sisältää kertaluonteisen kertakorvauksen 492.800 euroa

Eläke-etuudet

Tokmanni Group Oy -konsernissa johtoon kuuluvien avainhenkilöiden eläkkeet määräytyvät yleisten työntekijän eläkkeisiin Suomessa sovellettavien säännösten (TyEL) mukaisesti. Konserniyhtiöiden toimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu vuonna 2018 oli 166 933,12 euroa (95 042,00).

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Yhtiön irtisanoessa konserniyhtiöiden toimitusjohtajalla on irtisanomistilanteessa oikeus enintään 12 kuukauden kokonaispalkkaa vastaavaan korvaukseen. Muilla johtoryhmän jäsenillä on irtisanomistilanteissa oikeus enintään yhdeksän kuukauden kokonaispalkkaa vastaavaan korvaukseen.

Muut liitetiedot

LIITE 26.

Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

Konserni osti Pohjois-Suomesta neljä myymälää, jotka ovat Centtilä Keminmaalla, Säästökuoppa Sodankylässä sekä TEX Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Liiketoiminnat siirtyivät Tokmannin haltuun 1.1.2019 alkaen. Hankittujen halpakauppaliiketoimintojen liikevaihto oli yhteensä noin 9 milj. euroa vuonna 2017.

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)

Emoyhtiön tuloslaskelma Euroa	1.1.-31.12.2018	1.1.-31.12.2017
LIIKEVAIHTO	1 724 800,00	1 270 200,00
Liiketoiminnan muut tuotot	0,00	1 112,62
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-1 401 877,44	-853 734,37
Henkilösivukulut
Eläkekulut	-188 727,27	-115 694,19
Muut henkilösivukulut	-20 836,55	-13 785,58
	-1 611 441,26	-983 214,14
Liiketoiminnan muut kulut	-841 359,49	-938 288,89
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)	-728 000,75	-650 190,41
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	0,00	3 752 296,27
Muilta	7 170,92	11 837,43
	7 170,92	3 764 133,70
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Muille	-1 512 746,95	-1 582 326,47
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-1 505 576,03	2 181 807,23
VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA	-2 233 576,78	1 531 616,82
Tilinpäätössiirrot
Saadut (+) ja annetut (-) konserniavustukset	43 000 000,00	28 800 000,00
Tuloverot	-8 153 259,05	-6 066 315,94
TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)	32 613 164,17	24 265 300,88

Emoyhtiön tase Euroa	31.12.2018	31.12.2017
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä	235 233 761,80	235 233 761,80
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ	235 233 761,80	235 233 761,80
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset lähipiirilainasaamiset	1 975 543,20	0,00
Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset	45 229 199,37 0,00 9 322,88	32 289 232,78 2 876,35 38 293,17
	45 238 522,25	32 330 402,30
Saamiset yhteensä	47 214 065,45	32 330 402,30
Rahat ja pankkisaamiset	31 405 270,77	36 362 096,98
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ	78 619 336,22	68 692 499,28
VASTAAVAA YHTEENSÄ	313 853 098,02	303 926 261,08
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	80 000,00 114 629 589,41 4 135 745,96 32 613 164,17 151 458 499,54	80 000,00 114 629 589,41 4 006 633,40 24 265 300,88 142 981 523,69
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta	100 000 000,00	100 000 000,00
Lyhytaikainen Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat	196 173,90 58 943 467,57 78 801,18 3 176 155,83 62 394 598,48	30 283,34 56 840 322,65 128 348,58 3 945 782,82 60 944 737,39
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ	162 394 598,48	160 944 737,39
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	313 853 098,02	303 926 261,08

1 000 euroa Liiketoiminnan rahavirta TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 32 613 24 265 Oikaisut: Rahoitustuotot ja -kulut 1 506 -2 182 Tilinpäätössiirrot -43 000 -28 800 Tuloverot 8 153 6 066 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) 228 -543 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) -33 -98 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -532 -1 291 Maksetut korot liiketoiminnasta -1 493 -1 436 Saadut korot liiketoiminnasta 0 0 Muut rahoituserät liiketoiminnasta -52 4 Maksetut verot liiketoiminnasta -8 715 -4 463 Liiketoiminnan rahavirta -10 792 -7 186 Investointien rahavirta Myönnetyt lainat -1 976 0 Investointien rahavirta -1 976 0 Rahoituksen rahavirta Konsernitilisaamisen muutos 1 066 -2 883 Konsernitilivelan muutos 2 081 24 156 Maksullinen oman pääoman lisäys antikuluilla vähennettynä 0 -106 Maksetut osingot -24 136 -30 023 Saadut ja maksetut konserniavustukset 28 800 0 Rahoituksen rahavirta 7 811 -8 855 Rahavarojen muutos -4 957 -16 042 Rahavarat tilikauden alussa 36 362 52 404 Rahavarat tilikauden lopussa 31 405 36 362	Emoyhtiön rahoituslaskelma	31.12.2018	31.12.2017

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Yleistä

Tokmanni Group Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö ja sen osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin pörssilistalla.

Yhtiön kotipaikka on Helsinki.

Tokmanni Group Oyj:n liiketoimintana on myydä hallintopalveluja konsernin muille konserninyhtiöille.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tokmanni Group Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain (FAS) mukaisesti sekä listayhtiötä koskevien kirjanpitoasetuksen säännösten mukaisesti.

Rahoitusomaisuuden arvostus

Rahoitusvälineet arvostetaan hankintahintaan.

Rahat ja pankkisaamiset

Yhtiöllä on Nordeassa ja Swedbankissa konsernitilisopimukset, joihin on liitetty kaikki Tokmanni Group konserni yhtiöiden kussakin pankissa olevat pankkitilit. Konserniyhtiöiden rahavarat konsernitileillä on esitetty saamisena tai velkana saman konsernin yrityksiltä.

Eläkkeiden kirjaaminen

Yhtiön eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Tuloverot

Tuloveroihin sisältyvät tilikauden tuloksen perusteella lasketut tuloverot sekä aikaisemmilta tilikausilta maksuunpannut tai palautetut verot. Laskennallisia veroja ei sisällytetä emoyhtiön tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Hallituksen voitonjakoesitys on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 17. Oma pääoma - Osingot.

Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot 1000 euroa	1.1.-31.12.2018	1.1.-31.12.2017
Liikevaihdon jakautuminen markkina-alueittain Suomi	1 725	1 270
Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin	1	1
Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot	1 402	854
Toimitusjohtajalla tai hallituksen jäsenillä ei ole lakisääteisestä poikkeavia eläkejärjestelyjä.
Toimielinkohtaiset palkat ja palkkiot on eritelty konsernin liitetiedossa 25 Lähipiiritapahtumat, "Rahapalkat, palkkiot ja luontoisedut"
Liiketoiminnan muut kulut
Ostopalvelut	297	417
Muut liiketoiminnan kulut	544	521
Yhteensä	841	938
Konserniavustukset
Saadut konserniavustukset	43 000	28 800
Tuloverot
Varsinaisen toiminnan verot	8 153	6 066
Tilintarkastajan palkkiot
Varsinainen tilintarkastus	47	45
Muut asiantuntijapalvelut	7	17
Veroneuvonta	5	0
Yhteensä	59	62

Lähipiiriliiketoimet

Lähipiiriin kuuluvien kanssa tehdyt liiketoimet ovat kaikki tehty markkinaehtoisesti.

PYSYVÄT VASTAAVAT

Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	235 234	26 173
Hankintamenon lisäykset tilikaudella	0	209 061
Hankintameno 31.12.	235 234	235 234
Tytäryritykset	Omistusosuus %
Retail Property Investment Oy, Mäntsälä	100	100
Retail Leasing Oy, Helsinki	100	100
Tytäryritykset	Kirjanpitoarvo
Retail Property Investment Oy, Mäntsälä	1 000	1 000
Retail Leasing Oy, Helsinki	234 234	234 234
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset
Pitkäaikaiset lähipiirilainasaamiset	1 976	0
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	3	607
Muut saamiset, konserniavustussaamiset	43 000	28 800
Muut saamiset, konsernitilisaamiset	1 816	2 883
Siirtosaamiset, muut konsernisiirtosaamiset	410	0
Yhteensä	45 229	32 289
Saamiset muilta
Muut saamiset	0	3
Siirtosaamiset, muut siirtosaamiset	9	38
Yhteensä	9	41
Lyhytaikaiset saamiset	45 239	32 330
Siirtosaamiset
Muut siirtosaamiset	0	38

OMA PÄÄOMA

Sidottu oma pääoma

Osakepääoma 1.1.	80	80
Osakepääoma 31.12.	80	80
Sidottu oma pääoma yhteensä	80	80
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	114 630	114 630
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	114 630	114 630
Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1.1.	28 272	34 030
Osingonjako	-24 136	-30 023
Tilikauden voitto (tappio)	32 613	24 265
Yhteensä	36 749	28 272
Vapaa oma pääoma yhteensä	151 378	142 902
Oma pääoma yhteensä	151 458	142 982
LASKELMA JAKOKELPOISESTA OMASTA PÄÄOMASTA
Edellisten tilikausien voitto (tappio)	4 136	4 007
Tilikauden voitto (tappio)	32 613	24 265
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	114 630	114 630
Yhteensä	151 378	142 902
PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahoituslaitoksilta	100 000	100 000
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	25	3
Muut velat, konsernitilivelat	58 918	56 838
Yhteensä	58 943	56 840
Siirtovelat
Henkilöstökulujaksotukset	263	376
Korkovelat	150	187
Tuloverovelat	2 750	3 312
Muut siirtovelat	13	71
Yhteensä	3 176	3 946