TietoEVRY Oyj — Governance Information 2015

Feb 19, 2015

Sisällysluettelo

Toimitusjohtajan katsaus

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

• Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
• Varsinainen yhtiökokous
• / Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
• Hallitus
• Toimitusjohtaja ja toimiva johto

Tilinpäätös

• Hallituksen toimintakertomus
• / Markkinat
• / Yhtiön strategia
• / Taloudellinen tulos
• / Rahavirta, rahoitus ja investoinnit
• / Tilauskanta
• / Yrityskaupat
• / Merkittävät sopimukset
• / Henkilöstö
• / Ympäristövastuu
• / Kehittäminen

• / Osakkeenomistajien nimityslautakunta

• Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus

• Merkittävimmät riskit
• Tilintarkastajat

• Palkitseminen

• / Hallitus

• / Osakkeet ja osakepohjaiset kannustimet
• / Osinko
• / Kauden jälkeiset tapahtumat
• Lähitulevaisuuden riskit ja epävarmuustekijät /
• / Koko vuoden 2015 näkymät
• / Taloudellinen kalenteri
• Konsernitilinpäätös
• / Tunnusluvut
• / Tuloslaskelma (IFRS)
• / Tase (IFRS)

54	/ Rahavirtalaskelma (IFRS)
55	/ Laskelma oman pääoman muutoksista (IFRS)
57	/ Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (IFRS)
57	/ Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet
65	/ 1. Segmentti-informaatio
69	/ 2. Valmistusasteen mukainen tulouttaminen
69	/ 3. Liiketoiminnan muut tuotot
70	/ 4. Liiketoiminnan muut kulut
70	/ 5. Kehittämismenot
71	/ 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
72	/ 7. Johdon palkkiot vuonna 2014
74	/ 8. Rahoitustuotot ja -kulut
75	/ 9. Tuloverot
75	/ 10. Osakekohtainen tulos
76	/ 11. Aineettomat hyödykkeet
77	/ 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
79	/ 13. Myytävissä olevat rahoitusvarat
80	/ 14. Yritysostot ja -myynnit
81	/ 15. Liikearvon alentumisen testaus
82	/ 16. Osuudet yhteisyrityksissä
84	/ 17. Laskennalliset verot
86	/ 18. Myyntisaamiset ja muut saamiset
86	/ 19. Rahavarat
87	/ 20. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
88	/ 21. Optio-oikeudet ja osakekannustimet
92	/ 22. Eläkejärjestelyt
95	/ 23. Varaukset
96	/ 24. Rahoitusleasing
97	/ 25. Lainat
97	/ 26. Ostovelat ja muut velat

98	/ 27. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot
100	/ 28. Johdannaiset
102	/ 29. Vakuudet ja vastuusitoumukset
102	/ 30. Tulevat vuokratuotot
103	/ 31. Lähipiiritapahtumat
103	/ 32. Kauden jälkeiset tapahtumat
104	/ Tytäryhtiöosakkeet
105	/ Tunnuslukujen laskentakaavat
106	/ Rahoitusriskien hallinta
110	Emoyhtiön tilinpäätös
110	/ Tuloslaskelma (FAS)
111	/ Tase (FAS)
113	/ Epäsuora kassavirtalaskelma (FAS)
114	/ Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)
114	/ Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
117	/ Liitteet 1-4
118	/ Liitteet 5-7
119	/ Liite 8
120	/ Liite 9
121	/ Liite 10
122	/ Liitteet 11-13
123	/ Liite 14
124	/ Liitteet 15-17
125	/ Liitteet 18-19
126	/ Liite 20

/ Liite 21

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Tilintarkastuskertomus

Tietoja osakkeenomistajille

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä

• Luet Tiedon taloudellisesta katsauksesta tulostettua PDF-koostetta, joka sisältää vain tulostaessa määritellyt osiot. Löydät täysimittaisen julkaisun osoitteessa ar2014.tieto.com/fi

Toimitusjohtajan katsaus

Suunta kohti kasvua

Digitalisaatio avartaa teknologian luomia mahdollisuuksia, ja Pohjoismaiden johtavana ITpalveluiden tuottajana Tieto on ensimmäisenä soveltamassa uusia innovaatioita käytäntöön. Murros, josta viestimme asiakkaillemme, vaikuttaa myös meihin. Tieto on käynyt läpi merkittävän muutoksen viimeisen kahden vuoden aikana. Se on luonut uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja avannut oven kasvuun.

Digitalisaatio muistuttaa muutoksen laajuudella mitattuna teollista vallankumousta. Konseptit kuten big data ja teollinen internet murtavat perinteisiä liiketoimintamalleja ja tarjoavat lukemattomia uusia mahdollisuuksia kaikilla teollisuuden aloilla. IT-palveluja tuottavien yritysten on pystyttävä jatkuvasti uudistamaan palvelujaan ja osaamistaan. Tiedon kohdalla tämä on merkinnyt sitä, että olemme kehittäneet uusia innovatiivisia tapoja tuottaa lisäarvoa asiakkaillemme.

Vuonna 2014 keskityimme laadun ja kannattavuuden parantamiseen, päätimme kasvuinvestoinneista ja laajensimme osaamistamme uusille palvelualueille. Uusi digitaalinen maailma edellyttää uudenlaisia palveluja ja osaamista, mikä on avannut uusia uramahdollisuuksia sekä nopeuttanut osaamisen kehittämistä Tiedossa. Uudistamalla osaamisrakenteitamme olemme varmistaneet asemamme asiakkaidemme parhaana mahdollisena kumppanina.

Pilvipalvelut IT-palvelujen kasvun ajurina

Kuluneen vuoden aikana uusien tilausten määrä kasvoi useilla toimialoillamme, muun muassa pankki- ja vakuutusalalla, terveydenhuolto- ja hyvinvointisektorilla, valmistavassa teollisuudessa ja vähittäiskaupassa. Jatkuvat palvelut, konsultointi- ja järjestelmäintegraatio sekä eri toimialojen omat toimialatuotteet mahdollistivat hyvän kehityksen IT-palveluissa. Kokonaisuudessaan Tiedon IT-palvelut saavuttivat noin 3 % orgaanisen kasvun vuonna 2014.

Pilvipalvelut vauhdittivat IT-palveluiden kasvua ja esimerkiksi Jatkuvien palveluiden pilvipalvelut kasvoivat yli 150 % vuonna 2014. Pilvipalveluista on tullut olennainen osa uutta tarjoomaamme asiakkaiden etsiessä keinoja alentaa kokonaiskustannuksia. Palvelut ovat muuttumassa vähemmän työvoimaa vaativiksi ja yhä kustannustehokkaammiksi automaatioasteen kasvaessa. Tämä puolestaan tukee

palvelujen tuottajia kilpailukyvyn säilyttämisessä. Yhtiömme laaja tarjooma ja toimialatuntemuksemme tekevät meistä erinomaisen pitkäaikaisen kumppanin yrityksille, jotka hakevat uusia liiketoimintamahdollisuuksia pilvipalvelujen kautta.

Tulevaisuudessa odotamme kaksinumeroista kasvua myös teollisen internetin ja asiakaskokemuksen johtamisen start-uptoiminnoista. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on kasvaa markkinoita nopeammin kaikkien IT-palvelujen osalta.

Parantunut kannattavuus markkinaympäristön muutoksista huolimatta

Kuluneen vuoden aikana onnistuimme myös kannattavuutemme parantamisessa. Parannuksen ajureita olivat lisääntynyt liiketoimintafokus sekä korkeampi laatu. Lisäksi alensimme kustannustasoamme noin 40 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna pääasiassa vuonna 2013 käynnistetyn tehostusohjelmamme ansiosta. Varsinaisen liiketoiminnan liikevoitto oli 9,9 prosenttia liikevaihdosta, vieden meitä muutaman askeleen lähemmäksi vuodelle 2016 asetettua pitkän aikavälin tavoitettamme.

On huomioitava, että tuotekehityspalvelujen markkinaympäristö jatkuu edelleen haasteellisena markkinaolosuhteiden muutosten vuoksi. Käynnistimme sen vuoksi toimenpiteet, joiden tarkoituksena on keventää kustannusrakennettamme sekä parantaa suorituskykyämme olemassa olevissa asiakkuuksissa. Lisäksi haemme kasvua tuotekehityspalvelualalla uusien globaalien asiakassuhteiden kautta.

Kasvualuiden investointeja lisätty

Vuonna 2014 perustimme kaksi yhtiön sisäistä start-up-yritystä, joiden taustalla olivat kiihtyvä digitalisaatio, teollinen internet ja asiakaskokemuksen johtaminen. Sen lisäksi, että nämä startup-yritykset tukevat liiketoimintaamme laajentamalla

tarjoomaamme ja osaamisiamme, ne tuovat Tietoon mukanaan uudenlaista start-up-kulttuuria - ja siten edesauttavat yhtiön toimintakulttuurin muutosta. Investoinnit tukevat myös tavoitettamme olla asiakkaidemme paras kumppani IT- ja muutostarpeissa.

Yksi investointikohteista on asiakaskokemuksen johtaminen. Yritysten on luotava saumaton asiakaskokemus kaikissa digitaalisissa ja fyysisissä kanavissa. Tiedolla on kokonaisvaltainen lähestymistapa asiakaskokemuksen johtamiseen, alkaen visiosta ja päättyen toimeenpanoon, jolloin teknologian lisäksi päästään todentamaan asiakaskokemuksen johtamisesta syntyvä liiketoiminta-arvo. Vahvan toimialatuntemuksen, teknologiavision ja innovaatioekosysteemin kautta Tieto auttaa asiakkaitaan löytämään uusia tapoja liiketoimintansa vauhdittamiseksi.

Toinen kasvuinvestointimme on teollinen internet, jonka avulla tuemme asiakkaidemme liiketoimintaa ja luomme uusia mahdollisuuksia verkostoituneessa maailmassa. Hyödyntämällä uusia tapoja yhdistää laitteita, kerätä ja käsitellä tietoa sekä hajauttaa laitteille älyä ja autonomiaa, asiakkaamme voivat lisätä tehokkuutta, luoda uudenlaista liiketoimintaa ja kohentaa loppuasiakkaiden palveluiden käyttäjäkokemuksia. Teollisessa internetissä on valtavasti potentiaalia, ja Tieto on hyvässä asemassa ottaakseen aktiivisen roolin sen kehittämisessä.

Kolmas kasvuinvestointimme on terveydenhuoltosektori, jossa on myös paljon kasvupotentiaalia. Lisääntyneen säätelyn sekä terveydenhuollon prosessien digitalisoinnin odotetaan toimivan liiketoiminnan ajureina. Tieto suunnittelee uusia investointeja eri tuotteisiin ja vuosina 2015–2016 on odotettavissa uusia lanseerauksia tällä alueella. Tieto on tällä hetkellä johtava IT-

ratkaisujen tuottaja terveydenhuolto- ja hyvinvointisektorille Pohjoismaissa.

Kasvualueisiin investoimisen lisäksi jatkamme edelleen kilpailukykymme vahvistamista teollistamalla infrastruktuuri- ja sovellushallinnan palvelujamme, lisäämällä globaalia toimituskapasiteettiamme ja laajentamalla pilvipalveluiden ja valittujen toimialakohtaisten ohjelmistotuotteiden tarjoomaa. Kaikki edellä mainitut toimenpiteet ovat vahvistaneet asemaamme kohdemarkkinoillamme.

Valmiina kiihdyttämään IT-palveluiden kasvua

Vuonna 2014 saimme todistaa uudenlaista optimismia Tiedossa. Toimenpiteemme ovat tukeneet strategiaamme, ja käytimme kiihtyvän digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyväksemme. Olemme tehneet kovasti töitä päästäksemme lähemmäs kannattavuustavoitettamme. Tässä kehityksessä toiminnan tehostamisella on ollut suuri rooli. Nyt suuntamme on kohti kasvua. Parantuneen kannattavuuden, kasvun ja vahvan kassavirran ansiosta osakkeenomistajien kokonaistuotto oli 36 %. Olemme ylpeitä tästä kehityksestä ja pyrimme jatkamaan työtämme arvon luomiseksi osakkeenomistajillemme. Vuotta 2015 ennakoiden, Tiedon matka kohti kasvua jatkuu. Kasvun tukena ovat uudet tuotteet, uudenlainen osaaminen ja hieman start-up-asennetta.

Lämpimät kiitokset asiakkaillemme, henkilöstöllemme, kumppaneillemme ja osakkeenomistajillemme saamastamme tuesta yhtiön uudistuessa!

Kimmo Alkio

Toimitusjohtaja

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Tieto on sitoutunut noudattamaan hyvää hallinnointitapaa. Voimassa olevan lainsäädännön sekä Helsingin ja Tukholman pörssien sääntöjen lisäksi Tieto noudattaa kaikilta osin Arvopaperimarkkinayhdistyksen vuonna 2010 julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti. Koodi on saatavissa osoitteessa www.cgfinland.fi. Selvitys on annettu omana kokonaisuutena erillään hallituksen toimintakertomuksesta, ja se sisältyy yhtiön taloudelliseen katsaukseen 2014.

Tiedon hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunta on käsitellyt tämän selvityksen, ja yhtiön tilintarkastaja

PricewaterhouseCoopers Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että sen sisältämä kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

Selvitys sekä yhtiön aiemmat vastaavat selvitykset on julkaistu Tiedon verkkosivuilla (www.tieto.fi/sijoittajille). Verkkosivujen hallinto-osio sisältää ajantasaista tietoa hallinnosta mm. yhtiön varsinaisesta yhtiökokouksesta, yhtiöjärjestyksestä, hallituksesta, johtoryhmästä ja tilintarkastajista sekä palkitsemisesta.

Varsinainen yhtiökokous

Ylintä päätöksentekovaltaa Tiedossa käyttää varsinainen yhtiökokous. Kaikilla yhtiön osakkeenomistajilla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, ja kukin Tiedon osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen. Osakkeenomistaja ei voi kuitenkaan äänestää yhtiökokouksessa äänimäärällä, joka vastaa yli 1/5:a kokouksessa edustetuista äänistä.

Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet, puheenjohtajan, nimittää tilintarkastajat, päättää heidän palkkioistaan ja myöntää yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden. Lisäksi yhtiökokous päättää optio-ohjelmista sekä valtuuttaa hallituksen esimerkiksi hankkimaan yhtiön omia osakkeita tai päättämään osakeanneista. Varsinainen yhtiökokous päättää myös vuotuisesta osingonjaosta hallituksen osingonjaosta tekemään ehdotukseen perustuen.

Seuraavat henkilöt ovat läsnä Tiedon varsinaisessa yhtiökokouksessa:

• Hallitus: puheenjohtaja, esitetyt uudet jäsenet sekä yleensä enemmistö muista hallituksen jäsenistä
• Johtoryhmä: toimitusjohtaja ja talousjohtaja
• Tilintarkastajat

Lisätietoja vuoden 2015 varsinaisesta yhtiökokouksesta sekä aiemmista yhtiökokouksista, osakkeenomistajista ja osallistumismahdollisuuksista löytyy Tiedon verkkosivuilta.

Tiedon varsinainen yhtiökokous 2014

• Vuonna 2014 Tiedon varsinainen yhtiökokous pidettiin 20.3. Finlandia-talossa Helsingissä. Kokouksessa oli läsnä 548 osakkeenomistajaa, jotka edustivat 46 873 226 osaketta (64,1 % liikkeeseen lasketuista osakkeista).
• Vuonna 2014 ei pidetty ylimääräisiä yhtiökokouksia.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Tiedon vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous päätti perustaa osakkeenomistajien nimitystoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyviä ehdotuksia varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Toimikunta koostuu viidestä jäsenestä. Neljä jäsenistä edustaa niitä neljää osakkeenomistajaa, joilla on elokuun lopussa eniten yhtiön osakkeita ja ääniä ja jotka haluavat osallistua nimitysprosessiin. Tieto Oyj:n hallituksen puheenjohtaja toimii viidentenä jäsenenä. Toimikunnan jäsenten toimikausi päättyy, kun uusi nimitystoimikunta on nimitetty. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on perustettu toistaiseksi.

Vuoden 2015 yhtiökokoukselle esitykset valmistellut nimitystoimikunta koostuu seuraavista, yhtiön neljän suurimman osakkeenomistajan nimittämistä henkilöistä:

Cevian Capital Partners Ltd:n nimittämänä:

Martin Oliw Päätoimi: Osakas, Cevian Capital AB Syntymävuosi 1977 Kansallisuus: Ruotsi Koulutus: ekonomi, diplomi-insinööri

Solidium Oy:n nimittämänä:

Kari Järvinen Päätoimi: toimitusjohtaja, Solidium Oy Syntymävuosi: 1962 Kansallisuus: Suomi Koulutus: diplomi-insinööri, MBA

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran nimittämänä:

Lauri Vaittinen Päätoimi: arvopaperijohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Syntymävuosi: 1978 Kansalaisuus: Suomi Koulutus: kauppatieteiden maisteri

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen nimittämänä: Timo Ritakallio

Päätoimi: toimitusjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Syntymävuosi: 1962 Kansalaisuus: Suomi Koulutus: oikeustieteen kandidaatti, MBA

Tieto Oyj:n hallituksen edustajana: Markku Pohjola

Toimikunta päätti, että sen puheenjohtajana toimii Martin Oliw. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta kokoontui kolme kertaa ja esitteli 22.1.2015 Tiedon hallitukselle ehdotuksensa vuoden 2015 varsinaiselle yhtiökokoukselle. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa yhtiökokoukselle yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksan ja nykyisten hallituksen jäsenten Kurt Jofsin, Eva Lindqvistin, Sari Pajarin, Markku Pohjolan, Endre Rangnesin, Teuvo Salmisen ja Jonas Synnergrenin valitsemista uudelle toimikaudelle. Lisäksi uudeksi jäseneksi nimitystoimikunta ehdottaa Lars Wollungia. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa Markku Pohjolan uudelleenvalintaa hallituksen puheenjohtajaksi.

Ehdotettujen henkilötiedot ja osakeomistukset yhtiössä ovat nähtävissä yhtiön verkkosivuilla (www.tieto.com/proposal).

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa hallituksen jäsenille seuraavan suuruisia vuosipalkkioita: puheenjohtaja 83 000 euroa, varapuheenjohtaja 52 000 euroa ja hallituksen jäsen 34 500 euroa. Hallituksen valiokunnan puheenjohtajalle maksetaan sama palkkio kuin hallituksen varapuheenjohtajalle, paitsi jos sama henkilö on hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Lisäksi ehdotetaan, että hallituksen jäsenelle maksetaan 800 euron kokouspalkkio jokaiselta hallituksen kokoukselta sekä hallituksen pysyvän tai tilapäisesti asetetun komitean kokoukselta. Tieto-konsernin palveluksessa oleville hallituksen jäsenille ei yhtiön käytännön mukaan makseta palkkiota.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että 40 % kiinteästä vuosipalkkiosta maksetaan markkinoilta hankittavina Tieto Oyj:n osakkeina. Osakkeet hankitaan kahden viikon kuluessa Tieto Oyj:n osavuosikatsauksen 1.1.–31.3.2015 julkistuksesta. Ehdotuksen mukaan varsinainen yhtiökokous päättäisi osakkeiden hankkimisesta suoraan hallituksen jäsenten lukuun, mikä katsotaan asianmukaiseksi tavaksi hankkia osakkeita sisäpiirisäännöksiä noudattaen. Toimikunnan näkemyksen mukaan hallituksen jäsenten pitkäaikaisen osakeomistuksen lisääminen yhtiössä edistää kaikkien osakkeenomistajien etua.

Hallitus

Tiedon hallituksen velvollisuutena on edistää yhtiön ja sen osakkeenomistajien etua.

Tiedon hallituksen kokoonpano ja valinta

Tiedon yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus koostuu vähintään kuudesta ja enintään kahdestatoista jäsenestä, joiden toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenten tulee olla ammatillisesti päteviä ja hallituksella kokonaisuutena tulee olla riittävä ja monipuolinen osaaminen ja kokemus yhtiön toimialasta ja markkinoista.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta, joka koostuu yhtiön suurimpien osakkeenomistajien edustajista, valmistelee varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen kokoonpanoksi.

Yhtiökokouksen valitsemien jäsenten lisäksi yhtiön henkilöstö valitsee kaksi jäsentä ja kaksi varajäsentä hallitukseen henkilöstön edustusta koskevan sopimuksen mukaisesti. Henkilöstön edustajien toimikausi on kaksi vuotta.

Henkilöstöedustuksen tavoitteena on mm. tarjota henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa organisaatioon, parantaa viestintää ja päätöksentekoa konsernin sisällä, lisätä luottamusta yritysjohdon ja henkilöstön välillä sekä vahvistaa henkilöstön turvallisuuden tunnetta. Henkilöstön edustajat eivät kuitenkaan osallistu sellaisten asioiden käsittelyyn, jotka koskevat yrityksen johdon nimittämistä tai erottamista, johdon sopimusehtoja, henkilöstön työsuhteiden ehtoja tai työtaisteluihin liittyviä seikkoja.

Hallitus 31.12.2014

Nimi	Syntymävuosi	Kansalaisuus	Koulutus	Päätoimi
Markku Pohjola (Puheenjohtaja)	1948	Suomi	Ekonomi	Hallitusammattilainen
Kurt Jofs (varapuheenjohtaja)	1958	Ruotsi	Diplomi-insinööri	Yrittäjä, sijoittaja ja hallituksen jäsen
Eva Lindqvist	1958	Ruotsi	Diplomi-insinööri, MBA	Hallitusammattilainen
Sari Pajari	1968	Suomi	Diplomi-insinööri	Johtaja, liiketoiminnan kehitys, Metsä Board Oyj
Risto Perttunen	1954	Suomi	Diplomi-insinööri, ekonomi, MBA	Yrittäjä, sijoittaja, hallituksen jäsen
Endre Rangnes	1959	Norja	Ekonomi	Hallitusammattilainen
Teuvo Salminen	1954	Suomi	Kauppatieteiden maisteri, KHT	Hallitusammattilainen
Jonas Synnergren	1977	Ruotsi	Kauppatieteiden maisteri	Osakas, Cevian Capital AB
Esa Koskinen (henkilöstön edustaja)	1955	Suomi	Kauppatieteiden maisteri	Testisuunnittelija
Anders Palklint (henkilöstön edustaja)	1967	Ruotsi	Diplomi-insinööri	Vanhempi projektipäällikkö

Luet Tiedon taloudellisesta katsauksesta tulostettua PDF-koostetta, joka sisältää vain tulostaessa määritellyt osiot. Löydät täysimittaisen julkaisun osoitteessa ar2014.tieto.com/fi

Riippumattomuus ja osallistuminen hallituksen ja valiokuntien kokouksiin 2014

	Hallituksessa vuodesta	Riippumaton	Hallituksen kokoukset	Tarkastus- ja riskivaliokunnan kokoukset	Palkitsemis valiokunnan kokoukset	Väliaikaisen työryhmän kokoukset1
Markku Pohjola	2009	Kyllä	16/16	-	11/11	6/6
Kurt Jofs	2010	Kyllä	14/16	-	11/11	6/6
Eva Lindqvist	2010	Kyllä	16/16	5/6	-	-
Sari Pajari	2012	Kyllä	16/16	-	11/11	-
Risto Perttunen	2008	Kyllä	16/16	-	11/11	-
Endre Rangnes2	2014	Kyllä	15/15	5/5	-	6/6
Teuvo Salminen	2010	Kyllä	16/16	6/6	-	6/6
Jonas Synnergren	2012	Ei	16/16	6/6	-	6/6
Ilkka Sihvo3	2012	Kyllä	1/1	1/1	-	-
Esa Koskinen	2014	-	13/134	-	-	-
Anders Palklint	2014	-	12/12	-	-	-
Ingela Öhlund5	2013	-	1/1	-	-	-

¹ Väliaikainen työryhmä, joka on perustettu strategiatyön seurantaan.

² Hallituksen jäsen 20.3.2014 alkaen.

³ Hallituksen jäsen 20.3.2014 saakka.

⁴ Yhdessä kokouksessa oli paikalla hänen varajäsenensä Ilpo Waljus. Henkilöstön edustajat eivät saaneet osallistua kolmeen kokoukseen vuonna 2014.

⁵ Hallituksen jäsen 20.3.2014 saakka.

Kaikki Tiedon hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja seitsemän jäsentä kahdeksasta on riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen jäsenten riippumattomuus arvioidaan hallituksen

järjestäytymiskokouksessa. Hallituksen jäsenten tulee ilmoittaa hallitukselle mahdollisista muutoksista, jolloin riippumattomuus arvioidaan uudestaan.

Yksityiskohtaisemmat taustatiedot hallituksen jäsenistä, kuten työkokemus, nykyiset ja entiset luottamustehtävät sekä yhtiön palkka- ja palkkioselvitys on esitetty Tiedon verkkosivuilla (www.tieto.fi/sijoittajille).

Tiedon hallituksen tehtävät

Hallituksen keskeisimmät tehtävät ja työskentelyn periaatteet on määritelty hallituksen kirjallisessa työjärjestyksessä. Lisäksi hallituksen työskentely perustuu vuosittain laadittavaan toimintasuunnitelmaan.

Hallitus:

• hyväksyy yhtiön arvot, strategian ja organisaatiorakenteen
• määrittelee yhtiön osinkopolitiikan
• hyväksyy yhtiön vuosittaisen toimintasuunnitelman ja budjetin ja valvoo niiden toteutumista
• seuraa yhtiön toimivan johdon nimittämiseen liittyviä kysymyksiä, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan
• päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta, asettaa vuotuiset tavoitteet ja arvioi niiden saavuttamista
• päättää toimitusjohtajan suorien alaisten palkitsemisesta
• käy läpi suurimmat riskit ja niiden hallinnan vähintään kerran vuodessa

• käy läpi ja hyväksyy osavuosikatsaukset, vuosikertomukset ja tilinpäätöksen

• käy läpi ja hyväksyy yhtiön tärkeimmät politiikat

• tapaa yhtiön tilintarkastajat vähintään kerran vuodessa ilman yhtiön johdon läsnäoloa
• nimittää hallituksen valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat ja määrittelee valiokuntien tehtävät
• käy läpi arviot valiokuntiensa ja toimitusjohtajan työskentelystä
• arvioi omaa toimintaansa.

Tiedon hallituksen työskentely

Hallitus kokoontuu 1–2 kuukauden välein. Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksissa ovat läsnä toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä lakiasiainjohtaja, joka toimii kokousten sihteerinä. Ennalta sovittujen kokousten lisäksi hallituksen puheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle tarvittaessa sekä joko sen jäsenen tai toimitusjohtajan pyynnöstä.

Hallituksen valiokunnat ja toimitusjohtaja valmistelevat hallituksen käsittelemät asiat. Hallitus saa tietoja yrityksen taloudellisesta tuloksesta kuukausittain ja tarkemmat taloudelliset raportit neljännesvuosittain. Aineisto kaikista käsiteltävistä asioista toimitetaan hallituksen jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Muu mahdollinen aineisto toimitetaan johdon aloitteesta tai hallituksen pyynnöstä. Hallituksen jäseniä informoidaan välittömästi kaikista merkittävistä tapahtumista.

Tiedon hallituksen työskentely vuonna 2014

• Vuonna 2014 hallitus kokoontui 16 kertaa ja keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksissa oli 99,1.
• Vuoden aikana hallitus kokoontui kaksi kertaa ilman yrityksen johtoa.
• Hallitus piti yhden yhteiskokouksen tilintarkastajien kanssa.
• Hallitus tapasi tilintarkastajat kerran ilman johdon läsnäoloa.

Hallituksen työskentelyn arviointi

Tiedon hallituksen työskentelyä arvioidaan vuosittain. Arviointi tehtiin viimeksi vuoden 2014 loppupuolella yhdessä ulkoisen konsultin kanssa. Arvioinneissa tarkastellaan hallituksen tietämystä yhtiön toiminnasta ja johtamisesta sekä sen toimialaosaamista. Lisäksi arvioidaan hallitustyöskentelyn tehokkuutta. Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaa informoidaan arvioinnin tuloksista, ja ne otetaan myös huomioon hallituksen laatiessa seuraavaa vuotuista toimintasuunnitelmaansa.

Hallituksen valiokunnat

Tiedon hallitusta avustaa kaksi pysyvää valiokuntaa, jotka valmistelevat hallituksen vastuulla olevia asioita. Hallitus määrittelee valiokuntien tehtävät ja päättää niiden kokoonpanosta.

Koko hallitus vastaa valiokunnille määrätyistä tehtävistä. Tarkastus- ja riskivaliokunta kuitenkin valmistelee itsenäisesti koko hallituksen puolesta varsinaiselle yhtiökokoukselle esityksen yhtiön tilintarkastajien nimittämisestä ja arvioi tilintarkastajien palkitsemista sekä järjestää tähän liittyvän tarjouskilpailun.

Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunta koostuu vähintään kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka eivät kuulu yrityksen toimivaan johtoon. Jäsenten enemmistön tulee olla riippumattomia yhtiöstä. Yhtiön henkilöstöjohtaja toimii kokousten sihteerinä.

Vuonna 2014 kukaan valiokunnan jäsenistä ei kuulunut yhtiön toimivaan johtoon, ja kaikki jäsenet olivat myös riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen päätöksen mukaisesti palkitsemisvaliokunnan jäsenet olivat

• Markku Pohjola (puheenjohtaja)
• Kurt Jofs
• Sari Pajari
• Risto Perttunen

Valiokunta kokoontuu säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Valiokunnan puheenjohtaja raportoi tarvittaessa hallitukselle. Valiokunnan tärkeimmät tehtävät ovat:

• seurata palkitsemisohjelmien tavoitteiden toteutumista, palkitsemissuunnitelmien toteutumista, suoritusten arviointia ja palkkioiden määrittämistä

• valvoa tulospalkkion maksamiselle määriteltyjen tavoitteiden toteutumista palkitsemisohjelman mukaisesti
• valmistella esitys hallituksen puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi
• valmistella esitys valiokuntien jäseniksi ja puheenjohtajiksi sekä valiokuntien tehtäviksi ja vastuualueiksi
• seurata hallinnoinnin ja ohjauksen tilaa
• valmistella esitys toimitusjohtajan ja hänen suorien alaistensa palkitsemisesta sekä henkilöstön palkitsemisperiaatteet
• valmistella hallitukselle optio-ohjelmat ja muut osakkeisiin perustuvat kannustinohjelmat
• arvioida toimitusjohtajan toimintaa
• valmistella johtoryhmän arviointia
• valmistella esitys hallituksen työjärjestykseksi.

Palkitsemisvaliokunnan työskentely vuonna 2014

• Vuonna 2014 valiokunta kokoontui 11 kertaa ja osallistumisprosentti kokouksissa oli 100.
• Tärkeimmät käsitellyt asiat olivat lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tulosten hyväksyminen vuodelta 2013, johtoryhmän palkitsemisen arviointi, vuoden 2014 tulospalkkiokriteerien seuranta sekä pitkän aikavälin kannustinohjelmaan 2012–2014 valittujen henkilöiden hyväksyminen. Valiokunta hyväksyi uudistetun lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmärakenteen vuodelle 2015 ja uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman vuodelle 2015.

Tarkastus- ja riskivaliokunta

Tarkastus- ja riskivaliokunta koostuu vähintään kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka eivät kuulu yhtiön toimivaan johtoon ja jotka ovat riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi vähintään yhden jäsenen tulee olla riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla erityistä asiantuntemusta laskentatoimesta, kirjanpidosta tai tarkastuksesta. Kokousten sihteerinä toimii yksi yhtiön lakimiehistä.

Vuonna 2014 kukaan valiokunnan jäsenistä ei kuulunut yhtiön toimivaan johtoon, ja kolme jäsentä neljästä oli riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Kaikilla jäsenillä on pitkäaikainen kokemus yrityksen johtamisesta ja taloudesta ja näin ollen myös vaadittu asiantuntemus.

Hallituksen päätöksen mukaisesti tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsenet olivat

• Teuvo Salminen (puheenjohtaja)
• Eva Lindqvist
• Endre Rangnes
• Jonas Synnergren

Valiokunta kokoontuu säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa ja tapaa yhtiön tilintarkastajat myös ilman yhtiön johdon läsnäoloa. Valiokunnan puheenjohtaja raportoi tarvittaessa hallitukselle. Valiokunnan tärkeimmät tehtävät ovat:

• käydä läpi ja valvoa sisäistä valvontaa, erityisesti taloudellista raportointiprosessia ja riskienhallintaa
• käydä läpi osavuosikatsaukset, toimintakertomus ja tilinpäätös
• arvioida, miten yrityksessä noudatetaan lainsäädäntöä, määräyksiä ja yrityksen eettisiä periaatteita
• arvioida sisäisen valvonnan ja tarkastuksen riittävyyttä
• käydä läpi, arvioida ja hyväksyä sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma
• arvioida riskienhallinnan kattavuutta ja seurata sen tehokkuutta
• käydä läpi merkittävät riskit ja tavanomaisesta poikkeavat liiketoimet

• valmistella esitys yhtiökokoukselle koskien tilintarkastajien valintaa ja heidän palkkioitaan

• arvioida tilintarkastajien riippumattomuutta ja tilintarkastussuunnitelmaa ja käydä läpi tilintarkastuskertomukset

• valvoa tilintarkastusta ja käydä läpi tilintarkastajien kanssa kysymykset, jotka tulee saattaa hallituksen tietoon.

Tarkastus- ja riskivaliokunnan työskentely vuonna 2014

• Vuonna 2014 valiokunta kokoontui 6 kertaa ja keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksissa oli 96,6.
• Työjärjestyksessä mainittujen säännöllisten asioiden lisäksi valiokunta keskittyi projektiriskien hallintaan sekä sisäisessä tarkastuksessa ja tilintarkastuksessa tapahtuneiden muutosten seurantaan.

Toimitusjohtaja ja toimiva johto

Tieto-konsernin toimiva johto koostuu yrityksen toimitusjohtajasta, johtoryhmästä sekä toimialaryhmien, palvelualueiden ja tuotekehityspalveluiden organisaatioista.

Toimitusjohtajan nimittää yrityksen hallitus, ja hän on vastuussa konsernin operatiivisesta johtamisesta sekä sisäisestä tehokkuudesta ja laadusta.

Toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä, johon kuuluvat toimialaryhmien ja palvelualueiden johtajat, tuotekehityspalveluiden johtaja, uusien markkinoiden johtaja, talousjohtaja ja henkilöstöjohtaja. Hallituksen puheenjohtaja hyväksyy johtoryhmän jäsenten nimitykset toimitusjohtajan esityksen pohjalta.

Johtoryhmän jäsenet ovat vastuussa omien vastuualueidensa tuloksesta ja kehityksestä, ja he valvovat niihin kuuluvien yksiköiden toimintaa. Pääsäätöisesti vastuualueiden (toimialaryhmät, palvelualueet ja tuotekehityspalvelut) liiketoimintayksiköt tekevät päätökset omasta liiketoiminnastaan ja vastaavat operatiivisista tehtävistään. Toimialaryhmä-, palvelualue- ja tuotekehityspalveluorganisaatioilla on tulosvastuu.

Johtoryhmän jäsenet 31.12.2014

Kimmo Alkio

Toimitusjohtaja Syntymävuosi 1963 Kansallisuus: Suomi Ekonomi ja Executive MBA Yhtiössä vuodesta 2011

Håkan Dahlström¹

Johtaja, Julkinen sektori, terveydenhuolto ja hyvinvointi Syntymävuosi 1962 Kansallisuus: Ruotsi Diplomi-insinööri Yhtiössä vuodesta 2014

1 Johtoryhmän jäsen 1.4.2014 alkaen.

Kolbjørn Haarr

Johtaja, Tietoliikenne, media ja energia sekä Uudet markkinat Syntymävuosi: 1960 Kansalaisuus: Norja Insinööri Yhtiössä vuodesta 2009

Lasse Heinonen

Talousjohtaja Syntymävuosi: 1968 Kansalaisuus: Suomi Kauppatieteiden maisteri Yhtiössä vuodesta 2011

Per Johanson

Johtaja, Finanssipalvelut Syntymävuosi: 1962 Kansalaisuus: Ruotsi Kauppatieteiden kandidaatti ja MBA Yhtiössä vuodesta 2009

Ari Järvelä

Johtaja, Teollisuus, kauppa ja logistiikka Syntymävuosi: 1969 Kansalaisuus: Suomi Diplomi-insinööri Yhtiössä vuodesta 2001

Ari Karppinen

Johtaja, Jatkuvat palvelut Syntymävuosi: 1957 Kansalaisuus: Suomi Diplomi-insinööri Yhtiössä vuodesta 1987

Satu Kiiskinen

Johtaja, Konsultointi ja integraatiopalvelut Syntymävuosi: 1965 Kansalaisuus: Suomi Kauppatieteiden maisteri Yhtiössä vuodesta 2013

Katariina Kravi

Henkilöstöjohtaja Syntymävuosi: 1967 Kansalaisuus: Suomi Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Yhtiössä vuodesta 2012

Antti Vasara

Johtaja, Tuotekehityspalvelut Syntymävuosi: 1965 Kansalaisuus: Suomi Tekniikan tohtori Yhtiössä vuodesta 2012

Johtoryhmän palkitseminen on esitetty taulukoissa osiossa Palkitseminen. Yksityiskohtaisempia tietoja, kuten johtoryhmän jäsenten täydelliset ansioluettelot, löytyy Tiedon verkkosivuilta (www.tieto.fi/sijoittajille).

Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Tiedon sisäinen valvonta tukee strategian toteutusta ja varmistaa, että yhtiössä noudatetaan lakeja ja määräyksiä. Sisäinen valvonta koostuu riskienhallinnasta, talousvalvonnasta ja sisäisestä tarkastuksesta sekä niitä tukevista politiikoista.

Tiedon sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja noudattaa strategisia tavoitteita ja että yhtiön taloudellinen raportointi sekä johdolle tarjottava tieto on luotettavaa, kattavaa ja ajantasaista. Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteissa korostetaan eettisiä arvoja sekä hyvää hallinnointitapaa ja riskienhallintaa.

Sisäiseen tarkastukseen ja riskienhallintaan liittyvät käytännöt ovat osa Tiedon johtamisjärjestelmää, ja ne on integroitu liiketoiminta- ja suunnitteluprosesseihin.

Riskienhallinta

Tieto käyttää riskienhallintaa liiketoiminnan tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden, kannattavuuden ja jatkuvuuden kehittämisen välineenä. Riskienhallinnan tehtävänä on edistää ja ylläpitää yhtiön riskienhallintaa ja raportoida mahdollisista strategisista, taloudellisista, toiminnallisista ja liiketoiminnan säännösten noudattamiseen liittyvistä riskeistä.

Riskienhallinnan viitekehys koostuu

riskienhallintaorganisaatiosta, ohjeistuksesta ja riskienhallinnan välineistä. Kunkin prosessin omistaja on vastuussa käytäntöjen jatkuvasta kehittämisestä, mukaan lukien riskien analysointi ja hallinta. Riskienhallintajohtaja vastaa Tiedon riskienhallinnan järjestämisestä ja johtamisesta. Sisäinen tarkastus varmistaa

riskienhallinnan tehokkuuden liiketoiminnassa. Tarkastus- ja riskivaliokunta seuraa yrityksen riskienhallinnan, taloudellisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen riittävyyttä.

Riskienhallinnan kehittäminen

Riskienhallintamalli on sopeutettu Tiedon toimintamalliin ja organisaatioon.

Riskienhallintamallin kehittäminen jatkui koko vuoden 2014, ja sen tärkeimmät tulokset olivat riskienhallintamallin soveltaminen organisaatioon, menetelmien ja työkalujen käyttöönotto sekä Tiedon riskienhallintakulttuurin parantaminen.

Kehittäminen tapahtuu kiinteässä yhteistyössä Tiedon yksiköiden kanssa. Sen hyväksyy Tiedon johtoryhmä, ja sitä arvioi tarkastus- ja riskivaliokunta.

Taloudellinen valvonta

Taloudelliseen raportointiin kohdistuvan sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että taloudellinen raportointi, mukaan lukien osavuosikatsaukset ja tilinpäätökset, on paikkansapitävää ja että taloudellinen raportointi noudattaa lakeja ja muuta säätelyä.

Tiedon tarkastus- ja riskivaliokunta valvoo Tiedon ulkoista taloudellista raportointia.

Taloudellinen raportointiprosessi ja vastuualueet

Tiedolla on yhteinen laskenta- ja raportointijärjestelmä, Tieto ERP. Konsernitilinpäätöksen laadinta ja raportointi perustuvat raportointijärjestelmään, joka mahdollistaa kaikkien konsernille raportoivien kustannuspaikkojen ja juridisten yhtiöiden

valvonnan. Taloudellinen raportointi koostuu kuukausittaisista tulosraporteista, jotka sisältävät kaikki tärkeimmät tunnusluvut, juoksevista ennusteista ja neljännesvuosikatsauksista.

Taloudellisen raportoinnin seuranta

Yksiköiden Finance Partnerit, johtoryhmä ja hallitus käyvät säännöllisesti läpi taloudelliset raportit. Seuranta perustuu toteutumien huolelliseen vertailuun tavoitteisiin, ennusteisiin ja edellisiin raportointikausiin. Mikäli toteutuneet tulokset poikkeavat näistä, johtoryhmän jäsenet ovat vastuussa korjaavien toimenpiteiden käynnistämisestä.

Sisäinen tarkastus

Tiedon sisäinen tarkastus suorittaa sekä liiketoiminnan tarkastusta että sisäisen valvonnan tehtäviä.

Liiketoiminnan tarkastuksen tavoitteena on varmistaa Tiedon toiminnan tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus. Sisäisen valvonnan tehtäviin kuuluu arvioida ja varmistaa yhtiön sisäisten kontrollien ja Tiedon riskienhallinnan riittävyys ja tehokkuus. Sisäiset tarkastukset suunnitellaan ja toteutetaan itsenäisesti mutta yhteistyössä muiden valvontatoimintojen ja tilintarkastajien kanssa. Sisäinen tarkastus raportoi yhtiön talousjohtajalle, toimitusjohtajalle sekä tarkastus- ja riskivaliokunnalle. Tarkastus- ja riskivaliokunta hyväksyy sisäisen tarkastuksen vuotuisen tarkastussuunnitelman ja vuosikertomuksen.

Merkittävimmät riskit

Tiedon riskit on jaettu strategisiin, toiminnallisiin, taloudellisiin ja sääntelyn noudattamiseen (compliance) liittyviin riskeihin.

Strategiset riskit liittyvät markkinoiden volatiliteettiin, uusiin teknologioihin liittyvään tietotekniikkamarkkinoiden transformaation (ml. yhteiskunnan digitalisaatio), muutoksen hallintaan, osaamisen riittävän nopeaan uusiutumiseen, kykyyn reagoida uusiin markkinatoimijoihin, riippuvuuteen tietyistä suurista asiakkaista eräillä liiketoiminta-alueilla sekä toimitusten laadun vakiinnuttamiseen dynaamisessa liiketoimintaympäristössä.

Toiminnalliset riskit liittyvät liiketoimintamallin muuttamiseen jatkuvissa palveluissa, riskien ja jatkuvuuden hallintaan, asiakkaiden tarjouspyyntöihin ja vaatimusten analysointiin sekä korkean ammattitaidon ylläpitämiseen toimitusten hallinnassa sekä laadunvarmennuksessa.

Taloudelliset riskit koostuvat pääasiassa luottoriskistä, valuuttariskistä, korkoriskistä ja likviditeettiriskistä.

Sääntelyyn liittyvät riskit liittyvät lukuisten eri vaatimusten noudattamiseen: sisäiset politiikat ja säännöt, eettinen toimintatapa ja korkea moraali, lait (korruption- ja lahjustenvastaisuus, sisäpiirisäätely, vientivalvonta) ja muut ulkoiset säädökset.

Riskit ryhmitellään yhtiön riskiraportoinnin työkaluilla riskikarttoihin, jotka Tiedon johtoryhmä ja tarkastus- ja riskivaliokunta käy läpi. Yhtiön merkittävimmät riskit sekä keinot hallita niitä on kuvattu alla.

Markkinoiden volatiliteetti

Muutokset pohjoismaisilla ydinmarkkinoilla vaikuttavat suoraan markkinaolosuhteisiin ja johtavat volatiliteettiin, millä saattaa olla kielteinen vaikutus pohjoismaisten markkinoiden kasvuun. Muutokset taloudellisessa ympäristössä ja asiakaskysynnässä saattavat vaikuttaa sekä liiketoiminnan volyymiin että hintatasoon, mikä voi johtaa odotettua hitaampaan liikevaihdon kasvuun.

Jatkuvia palveluja koskevat monivuotiset sopimukset vähentävät osaltaan näitä vaikutuksia. Tieto pyrkii myös solmimaan pitkäaikaisia liikesuhteita ja olemaan avainasiakkaidensa suosituin toimittaja. Yhtiö toteuttaa tiukkaa kustannus- ja investointivalvontaa seuraten jatkuvasti investointien tuloksia yhdistäen nämä selkeään päätöksentekoon. Globaali palvelutarjonta, uusien tuotteiden myyminen olemassa oleville asiakkaille ja kova hintakilpailu ovat globaalin toimitusmallin kehittämisen tärkeimmät ajurit

tietotekniikkasektorilla. Tieto haluaa olla Pohjoismaiden johtava pilvipalveluiden tarjoaja yrityksille. Tätä tuetaan olemassa olevalla osaamisella sekä oikeiden kumppaneiden valinnalla ja pilviosaamisen kehittämisellä.

Muutos ja transformaatio

Laajassa sopeutumisessa markkinoihin organisaation transformaation ja uudelleenorganisoinnin kautta muutokseen liittyvä vastustus saattaa pidentää siirtymävaihetta ja vaikuttaa toiminnan tehokkuuteen vielä pitkään muutoksen jälkeen. Laajassa ulkoistuksessa markkinoiden täyttyminen voi rajoittaa ratkaisuvaihtoehtoja, ja suotuisan kustannustason toimipisteiden kustannukset voivat kasvaa. Oleellista on ylläpitää oikeaa tasapainoa kotimarkkinoiden ja suotuisan kustannustason maiden resurssien välillä sekä selkeitä ratkaisuvalikoimia. Tiedossa muutoksenhallinta on keskitetty yhteen toimintoon, joka tarjoaa vakioituja työkaluja ja järjestelmiä muutokseen mukaan lukien viestintä, tavoitteiden asettaminen sekä strategian toteuttamiseen ja muutosvaiheeseen liittyvä koulutus. Toimintoa voidaan käyttää myös uudelleenkoulutuksen suunnittelussa ja henkilöstön vaihtuvuuden vähentämisessä vastauksena uusien markkinatoimijoiden asettamiin haasteisiin.

Riippuvuus suurista asiakkaista ja harvoista markkinoista tai toimialoista

Lähes 50 % Tiedon liikevaihdosta ja suurin osa sen voitoista tulee Suomesta, jossa Tiedon suuri markkinaosuus vaikeuttaa kasvua. Ruotsi on selkeästi toiseksi suurin markkina, joka kasvaa edelleen. Lähes puolet konsernin liikevaihdosta syntyy tietoliikenne- ja finanssitoimialoilla. Lisäksi noin puolet yhtiön nykyisistä palveluista on kertaluonteisia palveluita. Nopeat muutokset näiden alueiden markkinaympäristössä, asiakaskysynnässä sekä asiakkaiden strategioissa tai kilpailutilanteessa saattavat vaikuttaa kielteisesti Tiedon toimintaan ja kannattavuuteen.

Voidakseen hajauttaa liiketoimintaansa Tieto tarjoaa myös palveluja muille toimialoille ja haluaa kehittään liiketoimintavalikoimaansa tarjoamalla koko elinkaaren kattavia tietotekniikkapalveluja vahvistaen näin asemaansa sekä nykyisten että uusien asiakkaiden keskuudessa. Voidakseen edelleen parantaa kilpailukykyään ja vähentää riskiä Tieto tarjoaa palveluita ja ratkaisuja teollistetulla ja standardoidulla tavalla.

Palveluiden jatkuvuus

Asiakkaiden ja yhteiskunnan luottamus perustuu sataprosenttiseen käytettävyyteen. Tämän vuoksi liiketoiminnan jatkuvuuden suunnittelu on etusijalla Tiedon toiminnan hallinnassa. Tähän suunnitteluun sisältyy palveluiden ja järjestelmien huolellinen läpikäynti yksittäisten virhepisteiden välttämiseksi.

Jotta Tieto voi vähentää palvelun jatkuvuuteen liittyvää riskiä ja ymmärtää paremmin konesalien riippuvuussuhteita, asiakokonaisuuksien hallintaa ja seurantajärjestelmiä uudistetaan jatkuvasti. Laajan liiketoiminnan keskeytysvakuutuksen lisäksi Tiedon palautus- ja varmuuskopiointijärjestelmät varmistavat mahdollisten palvelukatkosten hoidon. Tapahtumien analysointi, parhaat käytännöt ja kokemukset aiemmista tapahtumista auttavat valmistautumaan palvelun jatkuvuuden riskeihin ja vähentämään niitä.

Tarjouspyyntöihin ja toimitusten hallintaan liittyvät laatukustannukset

Virhearviot asiakkaiden muuttuvien tarpeiden, liiketoimintaprosessien sekä tarkkojen vaatimusten ymmärtämisessä ja analysoinnissa saattavat johtaa projektien ja palvelujen virheelliseen mitoittamiseen, mikä voi vaikeuttaa asiakassopimusten noudattamista. Tämä voi puolestaan johtaa projektien aikataulujen venymiseen, tappioihin tai asiakassopimusten irtisanomiseen. Joissain tapauksissa myös yrityksen brändi saattaa kärsiä.

Tieto kerää jatkuvasti palautetta asiakkailtaan voidakseen luoda itselleen eri liiketoiminta-alueiden vaatimukset ja tarkastuslistat. Toimitusten riskienhallintaa, vaatimusten analysointia, toimitusten hallintaa sekä niiden laadunvarmistusta parannetaan jatkuvasti riskien vähentämiseksi. Tieto on myös kehittänyt riskienhallintatyökaluja, joiden avulla voidaan paremmin ymmärtää asiakkaiden tarjouspyyntöjä ja hallita riskejä myynnistä aina toimituksiin saakka. Jos asiakkaan liiketoimintavaatimuksissa tapahtuu muutoksia, niistä johtuvat projektitoimitusten muutokset hallinnoidaan sopimusten mukaan projektiorganisaatiossa standardimenetelmin.

Henkilöstön vaihtuvuus

Kova kilpailu ja uusien palveluiden kysyntä edellyttävät osaamisen uudistamista, uuden osaamisen saamista ja vanhan liiketoimintaosaamisen säilyttämistä, jotta yhtiö voisi kehittää uusia palvelumalleja ja tarjoomiaan. Tiedon menestys perustuu sitoutumiseen, innovaatioihin, uuden osaamisen saamiseen, osaamisen uudistamiseen, asiakkaiden liiketoiminnan sisäistämiseen ja organisaation kypsyyteen. Lisäksi menestyksen avaintekijöitä ovat Tiedon työntekijöiden ja esimiesten toiminnan tulokset sekä paikallisesti että yhtiön globaaleissa toimituskeskuksissa.

Yhtiön tulos ja strategian toteuttaminen saattavat heikentyä merkittävästi, jos yhtiö ei pysty pitämään palveluksessaan avainhenkilöitä ja palkkaamaan uutta henkilöstöä, jolla on tarvittava osaaminen. Henkilöstön korkea vaihtuvuus saattaa myös viivästyttää asiakasprojekteja ja johtaa sopimussakkoihin tai asiakkaiden menettämiseen.

Vähentääkseen näitä riskejä Tieto toteuttaa yhtenäisiä toimitusmalleja kaikissa toimipisteissään ja tarjoaa työntekijöilleen haastavia tehtäviä, monipuolista kehittymistä, sosiaalista kanssakäymistä ja koulutusmahdollisuuksia sekä mielenkiintoisia urapolkuja työkierron avulla. Yhtiön palkitsemisjärjestelmät ovat kilpailukykyisiä ja sisältävät koko konsernin kattavat kannustinjärjestelmät. Houkuttelevilla rekrytointityökaluilla ja -strategioilla sekä osaamisen hallinnalla ja kehittämisellä on keskeinen asema Tiedon strategiassa. Lisäksi yhtiön Employer Branding -ohjelman avulla rakennetaan ja vahvistetaan yhtiön imagoa houkuttelevana työnantajana sekä sisäisesti että ulkoisesti.

Luottoriskit

Yleisten markkinaolosuhteiden ja maailmantalouden muutokset saattavat lisätä taloudellisia riskejä. Luottoriskejä saattaa syntyä, jos asiakkaat tai taloudelliset vastapuolet eivät pysty täyttämään velvoitteitaan Tietoa kohtaan.

Tiedon luottopolitiikan mukaan rahoitusosasto vastaa asiakkaiden luottokelpoisuuden arvioinnista yhdessä liiketoimintojen kanssa. Arvioissa otetaan huomioon aiemmat kokemukset, asiakkaan taloudellinen tilanne ja muut oleelliset tekijät. Taloudellisiin vastapuoliin liittyviä luottoriskejä hallitaan käyttämällä vastapuolille määriteltyjä limiittejä Tiedon rahoituspolitiikan mukaisesti.

Yhtiössä on lisätty tietoisuutta luottoriskeistä lisäraportoinnin ja -koulutuksen avulla. Tieto on myös muuttanut perintäprosessiaan luottoriskien kasvun myötä.

Valuuttariskit

Yhtiön valuuttariski syntyy ulkomaankaupasta, varainhallinnasta ja sisäisestä rahoituksesta. Myös konserniyhtiöiden taseiden ja tuloslaskelmien muuntaminen euroiksi aiheuttaa valuuttariskiä.

Koska merkittävä osuus konsernin liikevaihdosta syntyy Ruotsissa, Ruotsin kruunun muutokset euroon nähden saattavat vaikuttaa konsernin tilinpäätökseen.

Yhtiön rahoituspolitiikassa määritellään periaatteet ja riskirajat, joiden puitteissa toimitaan.

Likviditeettiriski

Tavallisuudesta poikkeavat markkinaolosuhteet rahoitusmarkkinoilla saattavat vaikeuttaa uuden rahoituksen saantia väliaikaisesti ja lisätä rahoituskustannuksia.

Yhtiön rahoitustoiminto seuraa ja hoitaa Tiedon likviditeettiä ylläpitämällä riittävää laina- ja sijoitussalkkua. Vaihtoehtoisia rahoituslähteitä ja niiden kustannuksia analysoidaan jatkuvasti. Tiedon taloudellisia riskejä on kuvattu yksityiskohtaisemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Sääntelyn noudattamiseen liittyvät riskit

Tiedossa hallinnointi, riskit ja säädösten noudattamisen valvonta liittyvät läheisesti toisiinsa. Niiden johtaminen määritellään

yhtiön periaatteissa ja ohjeissa ja niitä valvotaan asianmukaisesti. Esimerkiksi taloushallinnossa taloudellinen raportointi, ohjeiden noudattaminen ja riskien seuranta on integroitu päivittäiseen toimintaan. Automatisoitujen prosessien ja säätelyn noudattamisen hallintaan kehitettyjen työkalujen ansiosta Tieto pystyy helposti sopeutumaan muutoksiin liiketoimintaolosuhteissa, sääntelyssä tai yhtiön periaatteissa. Lisäksi käytössä on tarvittavat riskikontrollit.

Tilintarkastajat

Tiedon hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunta valmistelee itsenäisesti esityksen tilintarkastajien palkitsemisesta ja valinnasta yhtiökokouksen päätettäväksi. Yhtiökokous päättää tilintarkastajille maksettavista palkkioista, ja tarkastus- ja riskivaliokunta arvioi niitä vuosittain.

Hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että valittavalle tilintarkastajalle maksetaan palkkio tilintarkastajan laskun mukaan valiokunnan hyväksymien hankintaperiaatteiden mukaisesti. Hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunta ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelle 2015 tilintarkastajaksi valitaan uudelleen KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.

Tilintarkastus

Vuoden 2014 varsinainen yhtiökokous valitsi uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi PricewaterhouseCoopers Oy:n tilikaudelle 2014. PricewaterhouseCoopers Oy ilmoitti päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Tomi Hyryläisen. Vuonna 2014 Tietokonserni maksoi tilintarkastajille tilintarkastuksesta yhteensä 0,7 (1,0) milj. euroa, josta 0,7 (1,0) milj. euroa konsernin tilintarkastajalle PricewaterhouseCoopers Oy:lle, ja muista palveluista yhteensä 1,0 (1,5) milj. euroa, josta 0,9 (1,4) milj. euroa konsernin tilintarkastajalle.

Palkitseminen

Tiedon palkitsemisperiaatteiden tavoitteena on saada yhtiöön osaavia henkilöitä ja pitää heidät konsernin palveluksessa, motivoida avainhenkilöitä sekä yhtenäistää yhtiön osakkeenomistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi.

Yhtiön työntekijöiden palkitsemisperiaatteet määritellään yhtiön henkilöstöpolitiikassa, jota yhtiö soveltaa globaalisti yhtiön kaikissa yksiköissä tukeakseen strategiaansa, tavoitteitaan ja arvojaan.

Hallituksen palkitsemisesta päättää varsinainen yhtiökokous osakkeenomistajien nimitystoimikunnan esityksestä. Hallituksen palkitsemisvaliokunta vastaa johtoryhmän jäsenten palkitsemisen suunnittelusta ja muun henkilöstön palkitsemisperiaatteiden laatimisesta. Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta valiokunnan esityksestä.

Hallituksen palkitseminen

Vuoden 2014 varsinaisen yhtiökokouksen päätösten mukaisesti hallituksen vuotuiset palkkiot ovat:

• hallituksen puheenjohtaja 72 000 euroa,
• hallituksen varapuheenjohtaja 48 000 euroa ja
• hallituksen varsinaiset jäsenet 31 500 euroa

Hallituksen jäsenten ja koko hallituksen palkitseminen 2014¹

Hallituksen valiokunnan puheenjohtajalle maksetaan sama palkkio kuin hallituksen varapuheenjohtajalle, paitsi jos sama henkilö on hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Lisäksi hallituksen jäsenelle maksetaan 800 euron kokouspalkkio jokaiselta hallituksen kokoukselta sekä hallituksen pysyvän tai tilapäisesti asetetun komitean kokoukselta.

Lisäksi vuoden 2014 varsinainen yhtiökokous päätti, että 40 % kiinteästä vuosipalkkiosta maksetaan markkinoilta hankittavina Tieto Oyj:n osakkeina. Hallituksen jäsenille ei ole asetettu rajoituksia osakkeiden luovutuksen suhteen, mutta yhtiö suosittelee, että hallituksen jäsenet pitäisivät kaikki palkkiona saamansa osakkeet niin kauan kuin he ovat Tiedon hallituksen jäseniä.

Edellä kuvatun osakepalkkion lisäksi hallituksen jäsenet eivät osallistu muihin osakepohjaisiin järjestelyihin tai saa palkkioita sellaisista eikä hallituksen jäsenillä ole eläkejärjestelyjä Tiedossa. Tiedon toimiva johto ja henkilöstö eivät saa erillistä korvausta hallitustyöskentelystä tai kokouksiin osallistumisesta konserniin kuuluvissa yrityksissä. Lukuun ottamatta henkilöedustajia hallituksen jäsenillä ei ole työ- tai palvelusuhdetta Tietoon.

	Vuosipalkkio		Kokouspalkkiot, euroa3
	Käteispalkkio (60 %)4	Osakepalkkio (40 %)5
Markku Pohjola (hallituksen ja palkitsemisvaliokunnan pj)	43 200	1 449	24 800
Kurt Jofs (varapuheenjohtaja)	28 800	966	23 200
Teuvo Salminen (tarkastus- ja riskivaliokunnan pj)	28 800	966	20 800
Eva Lindqvist	18 900	634	15 200
Sari Pajari	18 900	634	20 000
Risto Perttunen	18 900	634	20 000
Endre Rangnes	18 900	634	18 400
Ilkka Sihvo2	N/A	N/A	1 600
Jonas Synnergren	18 900	634	20 800
Yhteensä	195 300 euroa	Osakepalkkio 6 551	164 800 euroa

¹ Hallituksen jäsenet eivät ole saaneet muita etuja.

² Hallituksen jäsen 20.3.2014 saakka.

³ Vuonna 2014 sekä hallitus että tarkastus- ja riskivaliokunta piti kaksi per capsulam -muotoista kokousta. Per capsulam -kokouksista ei makseta palkkioita.

⁴ Bruttosumma ennen veroja.

⁵ Osakkeet hankittiin ja toimitettiin toukokuussa 2014.

Hallituksen jäsenten osakeomistukset Tiedossa

Nimi	31.12.2014	31.12.2013
Markku Pohjola (hallituksen ja palkitsemisvaliokunnan pj)	23 949	22 500
Kurt Jofs (varapuheenjohtaja)	10 589	9 623
Teuvo Salminen (tarkastus- ja riskivaliokunnan pj)	9 369	8 403
Eva Lindqvist	3 544	2 910
Sari Pajari	2 377	1 743
Risto Perttunen	6 344	5 710
Endre Rangnes6	634	N/A
Jonas Synnergren	2 377	1 743

⁶ Hallituksen jäsen 20.3.2014 alkaen.

Johtoryhmän palkitseminen

Johtoryhmän jäsenten palkkiot koostuvat

• peruspalkasta ja eduista
• lyhyen aikavälin kannustimista eli vuotuisesta tulospalkkiosta
• pitkän aikavälin kannustimista kuten optio-ohjelmista ja muista osakepohjaisista ohjelmista sekä eläkejärjestelyistä.

Lyhyen aikavälin kannustimet

Vuotuisen tulospalkkion tavoitteena on palkita suorituksista, jotka ylittävät odotukset. Tiedon tulospalkkiojärjestelmä perustuu yhtiötasoisiin ja yksilöllisiin, mitattavissa oleviin tavoitteisiin. Toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisen perusteena olevien tekijöiden painotus on kuvattu erillisessä taulukossa.

Yhtiön hallitus vahvistaa vuosittain tavoitteet tulospalkkioille. Toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten tulospalkkio on 30 % vuotuisesta peruspalkasta, kun tavoitteet saavutetaan, ja enintään 60 %. Hallitus päättää tulospalkkioiden suuruuden tilinpäätöksen valmistuttua. Tulospalkkio maksetaan toukokuun loppuun mennessä.

Osakepohjaiset pitkän aikavälin kannustimet

Tiedolla on kahdentyyppisiä osakepohjaisia pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä: pitkän aikavälin osakekannustinohjelma ja optio-ohjelmia.

Hallitus hyväksyy osakekannustinohjelmien ehdot. Pitkän aikavälin osakekannustinohjelma (Long-Term Incentive Programme) vuosille 2012–2014 kattaa tällä hetkellä johtoryhmän jäsenet ja noin 105 avainhenkilöä. Ensimmäinen ansaintajakso alkoi 1.1.2012 ja viimeinen ansaintajakso päättyi 31.12.2014. Yksittäisiä ansaintajaksoja seuraa rajoitusjakso, jonka pituus on ylimmälle johdolle kaksi vuotta ja muille osanottajille yksi vuosi. Ansaittuja osakkeita ei voi luovuttaa rajoitusjakson aikana.

Hallituksen omien osakkeiden hankkimiseksi ja liikkeeseen laskemiseksi tarvittavia valtuuksia ehdotetaan vuosittain

hyväksyttäviksi varsinaiselle yhtiökokoukselle. Tiedon osakepohjaisten kannustinohjelmien tärkeimmät periaatteet, kuten palkitsemisen perusteet ja määrät, on kuvattu yhtiön verkkosivuilla (www.tieto.fi/sijoittajille).

Tiedossa ei ole perustettu uusia optio-ohjelmia vuoden 2009 jälkeen. Optio-ohjelmien (2009 A, 2009 B ja 2009 C) ehdot on hyväksynyt varsinainen yhtiökokous, ja niiden suuntaamisesta on päättänyt hallitus henkilöiden suoritusten perusteella. Voimassa olevat ohjelmat kattavat johtoryhmän jäsenet ja noin 150 muuta työntekijää. Lisätietoja optioohjelmista löytyy yhtiön verkkosivuilta (www.tieto.fi/sijoittajille).

Eläkejärjestelyt

Tiedolla on useita eri eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat kansallisiin vaatimuksiin ja käytäntöihin. Lakisääteisten eläkkeiden lisäksi johtoryhmän jäsenillä on vapaaehtoisia eläkejärjestelyjä.

Useimmat lisäeläkejärjestelyt ovat ns. maksuperusteisia järjestelmiä.⁷ Maksuperusteissa järjestelmissä maksut järjestelmiin kirjataan sen kauden kuluiksi, johon ne liittyvät. Maksamisen jälkeen yhtiöllä ei ole muita velvoitteita kyseisten eläkejärjestelmien suhteen.

Useimpien suomalaisten jäsenten osalta vuotuiset maksut eläkevakuutusyhtiön hallinnoimiin eläkejärjestelmiin vastaavat 15 tai 23 %:a henkilön vuotuisesta peruspalkasta. Kertynyt eläke, mukaan lukien pääomasijoituksen tuotto, maksetaan 60–70 vuoden iästä alkaen henkilön valinnan mukaan.

Toimitusjohtaja ja talousjohtajan eläkejärjestelyjen vuotuinen kustannus on 23 % henkilön vuotuisesta peruspalkasta. Muiden suomalaisten johtoryhmän jäsenten, jotka ovat järjestelyn piirissä, osalta kustannus on 15 % vuotuisesta peruspalkasta.

Tieto on ottanut johtoryhmän Suomen ulkopuolella asuville jäsenille yksilölliset eläkevakuutukset paikallisten käytäntöjen mukaisesti.

7 Poikkeuksen muodostaa yksi henkilö, jolla on Tiedon aiemmin käyttämä rahastopohjainen eläkevakuutus.

Toimitusjohtajan palkitseminen

Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto toimitusjohtajan palkitsemisesta sekä toimisuhteen tärkeimmistä ehdoista.

Toimitusjohtaja

Kimmo Alkio
Palkka	Tammikuusta maaliskuuhun 500 000 euroa/vuosi (41 667 euroa/kk) ja huhtikuusta joulukuuhun 550 000 euroa/vuosi (45 833 euroa/kk) ml. autoetu. Yhteensä 537 500 euroa.
Tulospohjainen lisätulospalkkio	Tieto maksoi tammikuussa 2015 toimitusjohtajalle tulospohjaisen lisätulospalkkion. Tulospohjainen lisätulospalkkio perustui hallituksen asettamien haastavien tavoitteiden saavuttamiseen vuoden 2014 loppuun mennessä yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Tulospalkkioksi määritettiin alun perin 1 000 000 euroa. Tulosten perusteella hallitus hyväksyi 500 000 euron tulospalkkion, joka koostui 10 688 yhtiön omasta osakkeesta ja käteispalkkiosta.
Tulospalkkio 2014	Ei vielä määritelty (vuonna 2014 maksettiin 0 euroa vuoden 2013 tuloksesta)
Tulospalkkion perusteet	30 % peruspalkasta perustuen konsernin myyntiin, tulokseen, tilauskertymään ja strategian implementointiin, kun tavoitteet saavutetaan.
	Enintään 60 % peruspalkasta perustuen konsernin myyntiin, tulokseen, tilauskertymään ja strategian implementointiin, kun saavutukset ylittävät tavoitteet.
	Palkitsemisen perustana olevien tekijöiden painotus:
	• Yrityksen tulos 30 %
	• Yrityksen myynti 20 %
	• TCV 20 %
	• Strategian implementointi 30 %
Optiot	2009 C -optio-ohjelma: oikeus merkitä 30 000 osaketta.
	•Johtajasopimuksen mukaan toimitusjohtajalle suunnattuja 2009 C -optioita koski luovutusrajoitus 2.1.2015 saakka. • Optio-oikeuksien käypä arvo on 330 000 euroa.8
	Optio-ohjelmien ehdot löytyvät Tiedon verkkosivuilta (www.tieto.fi/sijoittajille).
Pitkän aikavälin osakekannustinohjelma	Mikäli tavoitteet saavutetaan, toimitusjohtajalle maksetaan summa, joka vastaa 50 %:a vuotuisesta bruttopalkasta ja enintään 120 % vuotuisesta bruttopalkasta.
2012–2014	Toimitusjohtajalle toimitettiin yhteensä 4 006 Tiedon osaketta vuoden 2013 keväällä liittyen ansaintajaksoon 2012. Ohjelman ehtojen mukaan osakkeisiin liittyy luovutusrajoitus. Niiden käypä arvo on 581 250 euroa.9
	Lisätietoa löytyy Tiedon verkkosivuilta (www.tieto.fi/sijoittajille).
	Ansaintajaksoon 2013 liittyen ei toimitettu osakkeita vuonna 2014.
Osakepohjainen palkitsemisohjelma	Oikeutettu yhteensä 9 200 osakkeeseen, jos ohjelman kriteerit täyttyvät. Ohjelma on voimassa vuoden 2016 loppuun. Osakkeiden käypä arvo on 197 892 euroa.10
Osakeomistusohje	Suositeltava vähimmäissijoitus yhtiön osakkeisiin vastaa yhden vuoden bruttoperuspalkkaa.
Osakepohjaisiin kannustimiin (ml. optio-ohjelmat) liittyvät kustannukset	328 868 euroa
Eläkeikä	63
Eläkekustannus	Vuonna 2014 217 526 euroa.
	Vuotuinen kustannus lakisääteisen eläkkeen lisäksi: 23 % vuotuisesta peruspalkasta (maksuperusteinen eläkejärjestelmä).11
Irtisanomisaika	Mikäli Tieto irtisanoo sopimuksen, irtisanomisaika on 12 kk.
	Mikäli toimitusjohtaja irtisanoo sopimuksen, irtisanomisaika on 6 kk.
Irtisanomiskorvaus	12 kuukauden irtisanomisajan palkan lisäksi toimitusjohtajalla on oikeus 6 kuukauden peruspalkkaan ja lyhyen aikavälin kannustinta vastaavaan irtisanomiskorvaukseen, mikäli Tieto irtisanoo sopimuksen.
	Mikäli toimitusjohtaja irtisanoo sopimuksen, hänellä ei ole oikeutta irtisanomiskorvaukseen.
	8 Laskettu perustuen yhden Tiedon 2009 C -option käypään markkina-arvoon 30.12.2014 eli 11,00 euroa.

⁹ Pitkän aikavälin osakekannustinohjelman 2012–2014 käypä markkina-arvo on myönnettyjen osakkeiden arvioitu kokonaisarvo 31.12.2014. Osakemäärä, johon tämä prosentuaalinen jako oikeuttaa, vahvistetaan kunkin ansaintajakson lopussa. Osakkeiden toimituksen yhteydessä tehtiin käteissuoritus verojen kattamiseksi.

¹⁰ Osakepohjaisen palkitsemisohjelman käypä markkina-arvo lasketaan käyttäen Tiedon osakkeen arvoa 31.12.2014 eli 21,51 euroa.

¹¹ Maksuperusteisissa järjestelmissä maksut järjestelmiin kirjataan sen kauden kuluksi, joihin ne liittyvät. Maksamisen jälkeen yhtiöllä ei ole muita velvoitteita kyseisten eläkejärjestelmien suhteen.

Ajantasaiset tiedot toimitusjohtajan omistamista osakkeista ja optioista löytyvät sisäpiirirekisteristä Tiedon verkkosivuilta (www.tieto.fi/sijoittajille)

Johtoryhmä (pois lukien toimitusjohtaja)

2 541 108 euroa
134 983 euroa
496 364 euroa
Ei vielä määritelty (vuonna 2014 ei maksettu palkkiota vuoden 2013 tuloksesta)
Tulospalkkion perusteet sekä palkkioiden tavoite- ja enimmäismäärät vaihtelevat henkilöittäin. Tulospalkkion on määrä palkita
• yhtiön suorituksesta sekä
• yksilön suorituksesta
Suorituksen arviointi perustuu yllämainittuihin tekijöihin, ja hallitus vahvistaa sen erikseen kullekin johtoryhmän jäsenelle.
Talousjohtaja: yksilöllisen suorituksen lisäksi tulospalkkio perustuu yhtiön tulokseen, jota mitataan seuraavilla tekijöillä:
• Yrityksen tulos
• Yrityksen myynti • Kassavirran paraneminen
Muut jäsenet: yksilöllisen suorituksen lisäksi tulospalkkio perustuu seuraaviin:
• yhtiön ja/tai
• oman toimialaryhmän tai palvelualueen tuloskriteerit (liikevoittoprosentti, myynti ja muut tulostavoitteet)
2009 B -optio-ohjelma: oikeus merkitä 10 000 osaketta.
• Optio-oikeuksien käypä arvo on 76 200 euroa12
2009 C -optio-ohjelma: oikeus merkitä 46 125 osaketta.
• Optio-oikeuksien käypä arvo on 507 375 euroa13
Optio-ohjelmien ehdot löytyvät Tiedon verkkosivuilta.
Ajantasaiset tiedot kunkin jäsenen omistamista osakkeista ja optioista löytyvät
sisäpiirirekisteristä Tiedon verkkosivuilta.
Mikäli tavoitteet saavutetaan, johtoryhmän muille jäsenille maksetaan pitkän aikavälin osakekannustinohjelman 2012–2014 perusteella summa, joka vastaa 30–40 %:a vuotuisesta bruttopalkasta ja enintään 60–80 % vuotuisesta bruttopalkasta.
Ansaintajaksoon 2012 liittyvät palkkiot toimitettiin keväällä 2013 ja 2014. Nykyisten johtoryhmän jäsenten (pois lukien toimitusjohtaja) hallussa on yhteensä 8 057 osaketta, joita koskee ohjelman ehtojen mukainen luovutusrajoitus. Niiden käypä arvo on 1 069 006 euroa14
Ansaintajaksoon 2013 liittyen ei toimitettu osakkeita.
Lisätietoja yhtiön verkkosivuilta (www.tieto.fi/sijoittajille).
Johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja yhteensä 26 300 osakkeeseen, jos ohjelman kriteerit täyttyvät. Ohjelma on voimassa vuoden 2016
loppuun. Niiden käypä arvo on 565 713 euroa15
803 204 euroa
Suositeltava vähimmäissijoitus yhtiön osakkeisiin vastaa yhden vuoden bruttoperuspalkkaa.
Paikallisten säännösten mukainen.
Vuonna 2014 yhteensä 1 015 004 euroa.
Talousjohtaja: Lakisääteisen eläkkeen lisäksi: vuotuinen kustannus vastaa 23 %:a vuotuisesta peruspalkasta (maksuperusteinen eläkejärjestelmä).16
Useimmat muut suomalaiset johtoryhmän jäsenet, joilla ei ole aiempia eläkejärjestelyjä: lakisääteisen eläkkeen lisäksi maksuperusteinen
eläkejärjestelmä, jonka vuotuinen kustannus vastaa 15 %:a vuotuisesta peruspalkasta.16
Tieto on ottanut johtoryhmän Suomen ulkopuolella asuville jäsenille yksilölliset eläkevakuutukset paikallisten käytäntöjen mukaisesti.
Vaihtelee sopimuskohtaisesti ja on 6-12 kk.
Vaihtelee sopimuskohtaisesti ja vastaa irtisanomisaikaa.

¹² Laskettu perustuen yhden Tiedon 2009 B -option käypään markkina-arvoon 30.12.2014 eli 7,62 euroa.

¹³ Laskettu perustuen yhden Tiedon 2009 C -option käypään markkina-arvoon 30.12.2014 eli 11,00 euroa. 15.10.2013 luovutettuihin 10 125 kappaleeseen 2009 C -optiota sisältyy tuloskriteeri (Telecom, Media and Energy liiketoimintamarginaali 2014).

¹⁴ Pitkän aikavälin osakekannustinohjelman 2012–2014 käypä markkina-arvo on myönnettyjen osakkeiden arvioitu kokonaisarvo 31.12.2014. Osakemäärä, johon tämä prosentuaalinen jako oikeuttaa, vahvistetaan kunkin ansaintajakson lopussa. Osakkeiden toimituksen yhteydessä tehtiin käteissuoritus verojen kattamiseksi.

¹⁵ Osakepohjaisen palkitsemisohjelman käypä markkina-arvo lasketaan käyttäen Tiedon osakkeen arvoa 31.12.2014 eli 21,51 euroa.

¹⁶ Maksuperusteisissa järjestelmissä maksut järjestelmiin kirjataan sen kauden kuluksi, joihin ne liittyvät. Maksamisen jälkeen yhtiöllä ei ole muita velvoitteita kyseisten eläkejärjestelmien suhteen.

Johtoryhmän osakeomistus

	Osakeomistus 31.12.2014	Osakeomistus 31.12.2013	Optiot 31.12.2014	Optiot 31.12.2013
Kimmo Alkio	15 973	15 973	30 000	60 000
Håkan Dahlström17	1 000	N/A	0	N/A
Kolbjørn Haarr	1 171	0	39 000	46 000
Lasse Heinonen	8 731	8 731	15 000	18 000
Per Johanson	1 079	1 079	0	8 000
Ari Järvelä	2 478	2 478	9 000	15 000
Ari Karppinen	6 539	6 539	8 000	28 000
Satu Kiiskinen	1 000	0	0	0
Katariina Kravi	1 090	1 090	0	0
Antti Vasara	4 640	3 000	0	0

¹⁷ Johtoryhmän jäsen 1.4.2014 alkaen.

Yhteenveto koko johtoryhmän palkitsemisesta vuonna 2014 löytyy myös tilinpäätöksen liitteestä 7. Yhtiön palkka- ja

palkkioselvitys löytyy Tiedon verkkosivuilta (www.tieto.fi/ sijoittajille).

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2014 lyhyesti

IT-palveluiden orgaaninen kasvu paikallisissa valuutoissa oli lähes 3 % - vahva kehitys pilvipalveluissa

Tuotekehityspalveluissa liiketoimintavolyymit laskivat johtuen avainasiakkaan päätöksestä lisätä oman henkilöstön käyttöä tuotekehitystoiminnassaan

Tehokkuuden parantaminen jatkui - varsinaisen liiketoiminnan marginaali noin 10 %

Investointeja kasvuliiketoimintoihin lisättiin vuoden loppua kohden

Markkinat

Yritykset hyödyntävät uusia teknologioita yhä enemmän ja omaksuvat uusia tapoja hyödyntää tietotekniikkaa. Tämä kehitys kiihtyi vuonna 2014, mistä on osoituksena pilvipalveluiden vahva kasvu. Perinteisten palvelujen kysynnän lasku sekä haasteellinen makrotaloudellinen tilanne, etenkin Suomessa, vaikuttivat kuitenkin kielteisesti markkinoiden kasvuun, joka jäi vaatimattomaksi Tiedon päämarkkinoilla vuonna 2014.

Tietotekniikan palvelumarkkinoiden odotetaan kasvavan Pohjoismaissa noin 2 % vuonna 2015. Bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan Tiedon keskeisillä markkinoilla Pohjoismaissa alle 2 % kasvun ollessa nopeinta Ruotsissa. Suomessa talouden kasvun odotetaan jäävän negatiiviseksi. Tietotekniikkamarkkinoilla tämä saattaa johtaa Suomessa muita ydinmarkkinoita hitaampaan kasvuun. Siirtyminen perinteisistä tietotekniikkapalveluista uusiin palveluihin, kuten pilvipalveluihin ja asiakaskokemuksen hallintaan, jatkuu. Myös teollisen internetin markkinat ovat käynnistymässä Pohjoismaissa.

Asiakkaat etsivät edelleen keinoja säilyttää kilpailukykynsä ja erottua kilpailijoista tarjoamalla ainutlaatuista asiakaskokemusta digitaalisten teknologioiden ja liiketoimintamallien avulla. Digitaalisten teknologioiden odotetaan muuttavan asiakkaiden liiketoimintaa merkittävästi. Yritysten tulee panostaa merkittävästi digitaalisiin strategioihinsa sekä osaamiseen, joka mahdollistaa muutoksen.

• Asiakaskokemuksen hallinta tuo yrityksille keinoja erottautua kilpailijoista tarjoamalla digitaalisia elämyksiä sekä hyödyntämällä asiakaskäyttäytymisen analysointia. Esimerkiksi perinteiset kaupat sekä pankit voivat vahvistaa asiakasuskollisuutta sekä uusia tulovirtoja investoimalla asiakaslähtöisiin palveluihin, jotka tarjoavat useita kanavia yhdistävän saumattoman asiakaskokemuksen. Pohjoismaisten markkinoiden vuotuisen kasvun odotetaan olevan noin 20 % lähivuosina.
• Teollisen internetin alueella asiakkaat käyttävät uusia tapoja yhdistää laitteita, kerätä ja käsitellä tietoa sekä hajauttaa laitteille älyä ja autonomiaa. Asiakkaat voivat lisätä tehokkuutta ja luoda uudenlaista liiketoimintaa älykkäiden automatisoitujen palveluiden pohjalta. Näissä palveluissa älykkäitä yhdistettyjä laitteita voidaan käyttää toiminnan valvontaan, optimointiin ja koordinointiin sekä ennakoimiseen. Tämä auttaa yrityksiä parantamaan käyttöastetta, alentamaan ylläpitokustannuksiin sekä parantamaan asiakaspalveluun. Teollista internetiä voidaan hyödyntää mm. etädiagnostiikassa ja -toiminnassa,

ylläpidossa, toimitusketjun hallinnassa ja palveluanalytiikassa. Pohjoismaisten markkinoiden odotetaan kasvavan vuosittain noin 50 % (CAGR) yli 5 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä.

• Pilvipalvelut: tietotekniikkaa ollaan siirtämässä skaalautuviin ja joustaviin ympäristöihin ja pilvipalvelujen markkinat kasvavatkin nopeasti. Tällä hetkellä pilvipalvelut sisältyvät lähes kaikkiin uusiin tarjouksiin, koska uudet teknologiat yhdistyneenä globaaleihin toimitusmalleihin ja teollistettuihin prosesseihin auttavat alentamaan järjestelmien kokonaiskustannuksia. Pilvimarkkinoiden, mukaan lukien julkinen ja yksityinen pilvi, vuotuisen keskimääräisen kasvun odotetaan olevan noin 30 % (CAGR 2013–2018) tulevina vuosina. Tiedon painopistealueena on yksityinen pilvi, jota tyypillisesti käytetään esimerkiksi liiketoimintakriittisten ydinprosessien alustana. Standardoitujen ympäristöjen vahvistaessa asemaa Tieto pystyy yhä enemmän lisäämään automaation hyödyntämistä. Tämän myötä palvelutuotannon työvoimaintensiivisyys vähenee ja palveluista tulee paremmin skaalautuvia.

Toimialakohtainen kehitys

Lisäksi seuraavat toimialakohtaiset muutokset vaikuttavat tietotekniikan palvelumarkkinoihin:

• Finanssitoimialalla asiakaskokemuksen hallinta ja digitalisointi ovat edelleen pankki- ja vakuutussektorin painopistealueita niin kuluttajille suunnatuissa palveluissa kuin sisäisissä prosesseissa kaikilla markkinoilla. Markkinoilla on kuitenkin havaittavissa jonkin verran varovaisuutta uusien hankkeiden käynnistämisessä. Samanaikaisesti kustannussäästöpaineet vahvistavat kiinnostusta infrastruktuurin ja sovellusten uudistamiseen sekä ulkoistukseen ja pilvipalveluihin. Pienten ja keskisuurten yritysten segmentissä yritykset suosivat palvelupohjaista toimitusmallia, ja liiketoimintaprosessien ostaminen palveluna vahvistaa asemaansa.

• Teollisuudessa ja metsäteollisuudessa pilvipalvelut toimivat kasvun ajurina. Valmistuksen digitalisointi ja edistyksellisen analytiikan käyttö lisääntyy koko ajan ja tarjoaa pitkällä aikavälillä uusia mahdollisuuksia esimerkiksi teollisen internetin hyödyntämiselle. Kustannussäästöt sekä kysyntä/tarjontaketjun hallinnan tehokkuus ovat tärkeitä ajureita uusissa tietotekniikkahankkeissa.

• Kaupassa ja logistiikassa investoinnit pohjautuvat asiakaskäyttäytymisen muutoksiin. Yritykset investoivat yhä vaativammille kuluttajille suunnattuihin kehittyneisiin ratkaisuihin voidakseen paremmin tunnistaa asiakkaiden tarpeet, lisätä asiakasuskollisuutta ja kasvattaa liikevaihtoaan. Perinteiset kaupat pyrkivät tarjoamaan myös sähköisiä palveluja, mikä vahvistaa asiakaskokemuksen hallintasovellusten kysyntää. Asiakkaiden kustannussäästötavoitteet osaltaan lisäävät kiinnostusta ulkoistukseen ja infrastruktuuripalveluihin, joiden avulla nämä voivat alentaa kustannuksia.

• Julkisella sektorilla talouden heikot näkymät vaikuttavat tietotekniikkainvestointeihin Suomessa. Kustannussäästöt lisäävät kuitenkin paineita käyttää yhteisiä tietotekniikkapalveluja ja olemassa olevia puitesopimuksia, ja Tieto uskoo, että konekeskus- ja kapasiteettipalveluiden kysyntä pysyy suhteellisen hyvänä. Ruotsissa ulkoistustrendi on edelleen vahva ja pilvipalveluiden kysyntä on hyvällä tasolla.
• Terveydenhuolto- ja hyvinvointisektorilla Suomessa järjestelmien kansalliseen yhteentoimivuuteen liittyvät toimitukset ovat jatkuneet. Nykyarvion mukaan julkisen sektorin terveydenhuoltoasiakkaat on yhdistetty kansalliseen arkistoon kevään 2015 aikana. Yksityisen sektorin terveydenhuoltoasiakkaiden tulee liittyä arkistoon vuoden loppuun mennessä, ja toimitukset tässä segmentissä jatkuvat. Sosiaali- ja

terveydenhuoltopalveluiden uudistaminen saattaa lykätä päätöksentekoa Suomessa. Lisääntyneen säätelyn sekä terveydenhuollon prosessien digitalisoinnin odotetaan

pitävän aktiivisuuden hyvällä tasolla kaikissa Pohjoismaissa.

• Energiasektorilla asiakkaat tekevät sääntelymuutoksiin ja pohjoismaisten markkinoiden harmonisointiin liittyviä valmisteluja ennen kuin tekevät uusia tietotekniikkainvestointeja. Älymittareiden markkinat etenevät hyvin Norjassa. Öljy-ja kaasuteollisuudessa investoinnit vähenevät yritysten hakiessa kustannussäästöjä.
• Mediasektorilla asiakkaat jatkavat palvelujen siirtämistä sähköisiin ympäristöihin. Asiakkaiden budjettirajoitteista johtuen kustannussäästöt ovat keskeinen tekijä investointipäätöksissä. Tämän odotetaan johtavan uusiin ulkoistusmahdollisuuksiin keskipitkällä aikavälillä.
• Tietoliikennesektorilla tietoliikenneoperaattoreihin kohdistuu edelleen paineita ja konsolidoituminen alalla jatkuu. Suuria transformaationhakkeita jaetaan pienempiin osiin, ja asiakkaat haluavat saada hankkeista enemmän lisäarvoa. Lisäksi kilpailu alalla on erittäin kovaa.
• Tietoliikenteen tuotekehityspalveluissa

ohjelmistokehityksen osuus koko tuotekehityksestä kasvaa, koska teknologiamuutokset ovat nopeita tietoliikenne- ja mobiilisektorilla. Tietoliikenteen infrastruktuurimarkkinat saattavat muuttua merkittävästi lähitulevaisuudessa verkkoinfrastruktuurin siirtyessä vähitellen pilveen. Samanaikaisesti puolijohdesektori kasvattaa osuuttaan arvoketjussa tarjoamalla valmiita ratkaisuja infrastruktuurija laitevalmistajille.

Yhtiön strategia

Tieto tarjoaa kattavasti tietotekniikkapalveluja sisältäen integraatiopalvelut ja jatkuvat palvelut sekä omat ohjelmistotuotteet. Yhtiön tavoitteena on olla edelläkävijä toimitusten tehokkuudessa sekä korkealaatuisten palveluiden tarjoajana. Tieto pyrkii hyödyntämään markkinamuutoksen mahdollistamia uusia palvelumalleja. Digitalisointi on tällä hetkellä merkittävin muutoksen ajuri tarjoten mahdollisuuksia yrityksille, mukaan lukien tietotekniikkapalvelujen tarjoajat, joilla on kriittinen rooli tässä transformaatiossa. Yhtiön tavoitteena on olla asiakkaiden luotettu kumppani liiketoiminnan digitalisoinnissa, ja se pyrkiikin proaktiivisesti uudistamaan palvelujaan ja osaamistaan.

Tuotekehityspalvelut-alue on Pohjoismaiden johtava toimija tietoliikenteen alueella. Alueella tehostamistoimenpiteet jatkuvat, ja tavoitteena on ylläpitää nykyisten liiketoimintojen kannattavuus. Lisäksi Tuotekehityspalvelujen tavoitteena on skaalautua globaalisti.

Voidakseen kasvaa markkinoita nopeammin pitkällä aikavälillä Tieto jatkaa investointeja kasvualueisiin ja uuteen osaamiseen. Yhtiö on määritellyt tulevaisuuden avaintarjoomansa, joiden odotetaan kompensoivan perinteisten tietotekniikkapalvelujen kysynnän laskun. Tieto arvioi, että nämä tarjoomat sekä yhtiön toimenpiteet palvelujen teollistamisen lisäämiseksi vahvistavat kasvua ja auttavat yhtiötä saavuttamaan sen liikevoittomarginaalille (EBIT) asettaman pitkän aikavälin tavoitteen 10 % vuoteen 2016 mennessä.

Investoinnit tulevaisuuden kasvutarjoomiin, joiden kasvun odotetaan olevan seuraavien vuosien aikana merkittävää

• Asiakaskokemuksen hallinta tarjoaa Tiedon finanssitoimialan ja kaupan alan asiakkaille kilpailuetua erinomaisen asiakasvuorovaikutuksen ja -palvelun myötä
• Lifecare johtava pohjoismainen toimialaratkaisu terveydenhuolto- ja hyvinvointisektorille
• Teollinen internet tukee asiakkaiden liiketoiminnan kehittämistä tarjoten mahdollisuuden laajentaa laitemyynnistä palveluihin, etenkin teollisuudessa.

Investoinnit muihin keskeisiin palveluihin – tavoitteena valittujen avaintarjoomien skaalautuvuuden lisääminen

• Valitut toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet, joiden avulla vahvistetaan hyväkatteisia ratkaisuja finanssitoimialalla, hiilivetyjen laskennassa sekä toimitusketjun hallinnassa
• Palvelujen standardointi sovellushallinnassa ja infrastruktuurin hallinnan automatisointi – tavoitteena korkea laatu, nopeus, tehokkuus ja hyvä asiakaskokemus.

• Pilvipalvelut pääasiassa Jatkuvat palvelut –palvelualueella, jossa on tavoitteena olemassa olevien palvelujen kuten Tieto Cloud Server ja Tieto Productivity Cloud kasvattaminen ja uusien palvelujen käyttöönotto.

Asiakaskokemuksen hallinta sekä liiketoiminannan ja tietotekniikan transformaatio ovat alueita, jotka edustavat vahvaa kaksinumeroista kasvupotentiaalia Konsultointi ja integraatiopalvelut -alueella. Asiakaskokemuksen hallinnan alueella Tieto on solminut lukuisia uusia sopimuksia esimerkiksi finanssitoimialalla ja kaupan alalla. Ne tarjoavat asiakkaiden liiketoimintaan lisäarvoa houkuttelemalla uusia asiakkaita ja kasvattamalla liikevaihtoa. Tällä alueelle Tieto toimii esimerkiksi neuvonantajana digitaalisissa asiakaskokemusinnovaatioissa ja SaaS-pohjaisen verkko- ja mobiilipankin toimittajana.

Lifecaren markkinat ovat pysyneet hyvinä terveydenhuolto- ja hyvinvointisektorin digitalisoinnin jatkuessa. Investoinnit sovellusperheeseen jatkuvat, ja markkinoille on tarkoitus tuoda uusia sovelluksia myös vuosina 2015 ja 2016. Vuonna 2014 Tieto toi markkinoille yli 30 Lifecare-sovellusta ja käyttöliittymää, joista noin puolet vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tärkeimmät sovellukset liittyvät esimerkiksi kansalliseen yhteentoimivuuteen, mobiiliin kotihoitoon ja kansalaisten e-palveluihin. Kansallisen yhteentoimivuuden markkinat Suomessa ovat olleet aktiiviset vuonna 2014, ja tällä hetkellä yli 90 % Tiedon julkisen sektorin terveydenhuoltoasiakkaista on liitetty kansalliseen arkistoon. Vuonna 2015 valmistellaan yksityisen sektorin terveydenhuoltoasiakkaiden liittämistä arkistoon. Tiedon tämän alueen sovellukset edustavat merkittävää osaa asiakasratkaisuista koko Suomessa.

Teollisessa internetissä, joka on Tiedon kasvuvaiheen investointi, painopiste on ollut tarjoomien ja kumppaniverkoston suunnittelussa. Ensimmäiset pilottihankkeet sekä jatkoneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Vuonna 2014 Tieto ja Cisco kertoivat yhteistyöstään Internet of Everything ratkaisuissa, jotka auttavat eri toimialoja kuten teollisuutta hyödyntämään koneiden tuottamaa tietoa ja tarjoavat lisäarvoa olemassa olevista verkoista. Vuonna 2014 Tieto keskittyi tarjoomansa kehittämiseen eri toimialoille ja sai uusia asiakkaita teollisuudessa ja hyvinvointisektorilla. Vuonna 2015 Tieto keskittyy toiminnan skaalautuvuuden lisäämiseen ja kasvuun.

Tieto tarjoaa pilvipohjaisten kapasiteettipalveluiden lisäksi laajan valikoiman muita pilviliitännäisiä palveluja kuten konsultointi ja integraatiopalvelut. Jatkuvissa palveluissa Tiedon Cloud Server ja Productivity Cloud -tarjoomien kysyntä on edelleen vahvaa. Palvelualue jatkaa myös investointeja itsepalveluihin sekä

toimialakohtaisiin tarjoomiin. Niissä yhdistyy Tiedon teknologiaja toimialaosaaminen esimerkiksi julkisella sektorilla ja terveydenhuollossa. Koko vuonna pilvipalvelut kasvoivat 153 %. Pilvipalvelut vastaavat tällä hetkellä lähes 10 %:a Jatkuvien palveluiden liikevaihdosta.

Tieto on lisännyt sovellushallinnan standardointia ja infrastruktuuripalvelujen automaatiota. Automaatiota lisäämällä Jatkuvat palvelut -alue voi muun muassa parantaa laatua. Investoinnit kilpailukyvyn parantamiseen ovat jo tuottaneet tulosta. Sekä sovellushallinnassa että jatkuvissa palveluissa Tieto on solminut suuria sopimuksia, jotka perustuvat globaaleihin toimituksiin ja teollistettuihin prosesseihin.

Voidakseen pysyä kilpailukykyisenä Tieto jatkaa uuden osaamisen rekrytointia ja työntekijöidensä uudelleenkouluttamista uusille palvelualueille. Rekrytointitarve sisältää esimerkiksi tietoanalyytikoita, toimialakonsultteja, järjestelmäarkkitehteja ja teknisiä asiantuntijoita. Koska toisaalta uudet palvelut ovat vähemmän työvoimavaltaisia ja itsepalvelukanavat muuttavat henkilöstötarvetta, Tieto kertoi tammikuussa henkilöstövähennyksistä.

Tulosparannus vuonna 2015

Yhtiön tavoitteena on kasvattaa IT-palveluiden vuoden 2015 liikevaihtoa orgaanisesti markkinoiden mukaisesti, ja ITpalvelujen kannattavuuden odotetaan edelleen kehittyvän myönteisesti. Alkuvuonna 2015 liikevaihdon kasvu saattaa olla hitaampaa kuin koko vuonna keskimäärin. Vuoden 2014 lopun vahvan tilauskannan sisältämien uusien sopimusten odotetaan vaikuttavan liikevaihtoon myöhemmin vuoden aikana. ITpalveluissa vuosina 2014 ja 2015 käynnistettyjen henkilöstövähennysten odotetaan tuovan noin 35 milj. euron bruttosäästöt vuonna 2015, joista suurin osa toteutuu vuoden toisella puoliskolla. Uuden osaamisen rekrytointi kasvualueille vähentää kuitenkin osittain säästöjen myönteistä vaikutusta. Tieto arvioi rekrytoivansa satoja uusia työntekijöitä uusille osaamisalueille vuoden 2015 aikana. Yhtiö jatkaa investointejaan kasvuliiketoimintaan ja uusien palveluiden kehittämiseen. Tarjoomien kehittämiskustannusten odotetaan olevan vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2014. Valuuttaheilahtelujen odotetaan vaikuttavan myyntiin ja liikevoittoon kielteisesti vuoden 2015 alkupuolella verrattuna edellisvuoden vastaavaan jaksoon.

Tuotekehityspalveluissa 950 irtisanomista liittyy liiketoiminnan volyymin laskuun, joka johtuu palvelualueen avainasiakaan päätöksestä lisätä omien resurssien käyttöä tuotekehityksessä. Tämän päätöksen johdosta Tuotekehityspalveluiden liikevaihdon odotetaan laskevan vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Asiakkaan tuoma koko vuoden liikevaihto oli noin 5 % konsernin vuoden 2014 liikevaihdosta, mutta osuuden odotetaan laskevan alle 2 %:iin ensimmäisellä neljänneksellä. Tiedon tavoitteena on sopeuttaa kustannuksiaan liiketoimintavolyymin laskun mukaisesti. Kustannusten lasku sisältää henkilöstövähennyksiä, jotka käynnistyivät vuonna 2014, alihankinnan sekä toimitila- ja muiden toimintakustannusten supistamista. Asiakkaan päätökseen liittyvien toimenpiteiden kokonaisvaikutuksen nettokassavirtaan odotetaan olevan jokin verran positiivinen vuonna 2015, koska vapautuva käyttöpääoma eliminoi liiketoimintavolyymin laskun kielteisen vaikutuksen.

Tiedon tavoitteena on kehittää osaamisrakennettaan vastaamaan kysyntää ja yhtiö seuraa tiiviisti muutoksia omassa toimintaympäristössään. Vuonna 2014 Tieto ilmoitti toiminnan tehostamistoimenpiteistä sekä IT-palveluissa (160 työntekijää Konsultointi ja integraatiopalvelut -alueella) että Tuotekehityspalveluissa (1 200 työntekijää). Tammikuussa 2015 Tieto käynnisti henkilöstöneuvottelut yhtiön palveluiden ja osaamisen uudistamiseen liittyen. Suunnitellut henkilöstövähennykset vaikuttavat Jatkuvat palvelut (enintään 650) sekä Konsultointi ja integraatiopalvelut (enintään 190) palvelualueisiin.

Tiedon investoinnit (sis. operatiivisiin kustannuksiin) tarjoomien kehittämiseen ja innovaatioihin nousivat vuonna 2014 vuoden 2013 tasosta noin 50 (40) milj. euroon. Nousu painottui Toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet ja Konsultointi ja integraatiopalvelut -palvelualueille. Vuonna 2015 investointien odotetaan olevan vähintään vuoden 2014 tasolla. Valtaosa tarjoomien kehittämisestä suunnataan kasvualueisiin kuten asiakaskokemuksen hallinta, teollinen internet, Lifecare, pilvipalvelut ja valitut toimialakohtaiset tuotteet. Lisäksi investoinnit palveluiden teollistamiseen jatkuvat. Vuonna 2014 investoinnit (taseeseen aktivoitavat erät) laskivat 42,4 (68,3) miljoonaan euroon, ja niiden odotetaan olevan jatkossakin 3–4 % liikevaihdosta, mikä alittaa nykyisen poistotason (63,4 milj. euroa vuonna 2014).

Tammikuussa 2015 käynnistettyihin toimenpiteisiin liittyen Tieto kirjaa noin 35 milj. euroa uudelleenjärjestelyjen kuluja. Tällä hetkellä Tiedolla ei ole merkittäviä uudelleenjärjestelysuunnitelmia, mutta yhtiö seuraa jatkuvasti

kysyntätilanteen kehittymistä.

Taloudellinen tulos

Tämän raportin vertailuluvut on laskettu uudelleen uuden IFRSstandardin mukaisesti (IFRS 11, 'Yhteisjärjestelyt').

Koko vuoden liikevaihto laski 5,3 % ja oli 1 522,5 (1 606,8) milj. euroa. Liiketoimintamyynnit laskivat liikevaihtoa 43 milj. euroa ja liiketoimintaostot kasvattivat sitä 17 milj. euroa.

Valuuttakursseilla oli 42 milj. euron kielteinen vaikutus liikevaihtoon. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa laski orgaanisesti 1,1 %. IT-palveluiden liikevaihto paikallisissa valuutoissa kasvoi orgaanisesti 2,6 %. Tuotekehityspalveluissa asiakkaat jatkoivat ostojen supistamista.

Liikevoitto (EBIT) oli 61,1 (85,7) milj. euroa eli 4,0 % (5,3) liikevaihdosta. Liikevoitto sisältää 39,6 milj. euron liikearvon alentumisen, 49,8 milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja ja 0,3 milj. euroa myyntivoittoja. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä1) oli 150,2 (141,2) milj. euroa eli 9,9 % (8,8) liikevaihdosta. Vuosina 2013 ja 2014 tehdyillä tehostamistoimenpiteillä oli noin 47 milj. euron myönteinen vaikutus liikevoittoon verrattuna

vuoteen 2013. Toisaalta henkilöstökustannuksia rasitti noin 21 milj. euron palkkainflaatio sekä kannustinvarausten noin 18 milj. euron kasvu. Lisäksi tarjoomien kehittämiskulut nousivat 10 milj. euroa. Valuuttakurssimuutoksilla oli 6 milj. euron kielteinen vaikutus liikevoittoon.

1) Ilman myyntivoittoja, liikearvon alentumisia ja uudelleenjärjestelykuluja

Poistot ja liikearvon alentumiset olivat 104,0 (89,7) milj. euroa. Lukuun sisältyy 39,6 (8,0) milj. euron arvonalentuminen. Poistojen lasku johtuu pääasiassa merkittävästä keskusyksikköja ohjelmistosopimuksesta. Sopimuksen johdosta poistot laskevat, kun taas ohjelmistokustannukset kasvavat. Koko vuoden nettorahoituskustannukset olivat 4,5 (6,6) milj. euroa. Nettokorkokustannukset olivat 2,8 (6,5) milj. euroa ja valuuttakursseihin liittyvät nettotappiot olivat 0,8 (positiivinen 0,8) milj. euroa. Muut rahoitustuotot ja -kulut olivat -0,9 (-0,9) milj. euroa.

Koko vuoden osakekohtainen tulos oli 0,48 (0,86) euroa. Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä1) oli 1,56 (1,48) euroa. Liiketoiminnan myyntiin liittyvät kertaluonteiset verot on eliminoitu vuoden 2013 vertailuluvusta.

Taloudellinen tulos palvelualoittain

Milj. euroa	Asiakasmyynti 1–12/2014	Asiakasmyynti 1–12/2013	Muutos, %	Liikevoitto 1–12/2014	Liikevoitto 1–12/2013
Jatkuvat palvelut	512	492	4	37,6	10,2
Konsultointi ja integraatiopalvelut	387	410	-6	34,9	9,0
Toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet	395	416	-5	68,1	81,2
Tuotekehityspalvelut	229	289	-21	-42,9	8,4
Tukitoiminnot ja globaali johto				-36,5	-23,0
Yhteensä	1 522	1 607	-5	61,1	85,7

Liikevoitto palvelualueittain

%	Liikevoitto %, liikevaihdosta 1–12/2014	Liikevoitto %, liikevaihdosta 1–12/2013	Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, % liikevaihdosta 1–12/2014	Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, % liikevaihdosta 1–12/2013
Jatkuvat palvelut	7,3	2,1	7,5	4,3
Konsultointi ja integraatiopalvelut	9,0	2,2	9,9	7,8
Toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet	17,3	19,5	17,8	19,9
Tuotekehityspalvelut	-18,7	2,9	9,5	6,7
Yhteensä	4,0	5,3	9,9	8,8

Orgaaninen muutos paikallisissa valuutoissa palvelualueittain

Milj. euroa	Asiakasmyynti ml. yritysostojen ja valuuttojen vaikutus 1–12/2014	Asiakasmyynti ml. yritysmyyntien vaikutus 1–12/2013	Muutos, %
Jatkuvat palvelut	525	491	7
Konsultointi ja integraatiopalvelut	390	394	-1
Toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet	412	406	1
IT palvelut	1 326	1 292	3
Tuotekehityspalvelut	222	272	-19
Yhteensä	1 548	1 564	-1

Seuraavat yritysmyynnit vaikuttivat liikevaihtoon: paikallinen liiketoiminta Saksassa ja Alankomaissa sekä turvallisuusratkaisuliiketoiminta Tanskassa. Lisäksi Canvisa Consultingin ja osa Siemens Convergence Creatorsista osto on eliminoitu.

Jatkuvat palvelut -alueella liikevaihto paikallisissa valuutoissa kasvoi orgaanisesti 7 %. Pilvipalvelujen kasvu oli edelleen vahvaa, ja liikevaihto nousi 48 milj. euroon, mikä on 153 % enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu johtuu osittain laitteistomyynnistä saaduista tuotoista sekä Tiedon yhteisyritykseen liittyvän liiketoiminnan sisäisestä siirrosta. Vertailukelpoinen kasvu oli noin 5 %. Varsinaisen liiketoiminnan liikevoittomarginaalin vakaa kehitys johtui tehokkuuden paranemisesta.

Konsultointi ja integraatiopalvelut -alueella

asiakaskokemuksen hallinnan palveluiden sekä toimialakonsultoinnin hyvä kysyntä jatkui koko vuoden, mutta perinteisessä sovellushallinnassa hintaeroosio jatkui ja liikevaihto laski. Palvelualue investoi sovellushallinnan standardoinnin ja tehokkuuden lisäämiseen sekä asiakaskokemuksen hallintapalvelun kehittämiseen. Varsinaisen liiketoiminnan liikevoittomarginaalin hyvä kehitys johtui lähinnä tehokkuuden paranemisesta.

Toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet -alueella

terveydenhuolto ja hyvinvointi oli voimakkaimmin kasvanut sektori. Finanssipalveluiden liikevaihto laski, mikä johtui osittain kielteisestä kehityksestä Itä-Euroopassa. Myös öljy- ja kaasusektorin kysyntä heikkeni vuoden loppua kohden. Varsinaisen liiketoiminnan kannattavuus laski johtuen pääasiassa investoinneista tarjooman kehittämiseen sekä valuuttakurssien negatiivisesta vaikutuksesta.

Tuotekehityspalveluissa liikevaihto laski vuonna 2014, mikä johtui lähinnä avainasiakkaan päätöksestä lisätä omien tuotekehitysresurssien käyttöä. Uudet asiakassopimuksen ovat lupaavia, mutta niiden taloudellinen vaikutus on edelleen vähäinen. Palvelualue sopeutti resurssejaan liiketoimintavolyymien laskuun vuoden aikana parantaakseen kannattavuuttaan. Tuloksen paraneminen johtuu tilapäisistä sopimusehdoista vuoden neljännellä neljänneksellä.

Asiakasmyynti toimialaryhmittäin

	Asiakasmyynti	Asiakasmyynti
Milj. euroa	1–12/2014	1–12/2013	Muutos, %
Finanssipalvelut	335	331	1
Teollisuus, kauppa ja logistiikka	311	305	2
Julkinen sektori, terveydenhuolto ja hyvinvointi	410	403	2
Tietoliikenne, media aj energia	238	279	-15
IT-palvelut	1 293	1 318	-2
Tuotekehitys	229	289	-21
Yhteensä	1 522	1 607	-5

Orgaaninen muutos paikallisissa valuutoissa toimialaryhmittäin

	Asiakasmyynti ml. yritysostojen ja valuuttojen vaikutus	Asiakasmyynti ml. yritysmyyntien vaikutus
Milj. euroa	1–12/2014	1–12/2013	Muutos
Finanssipalvelut	342	328	4
Teollisuus, kauppa ja logistiikka	315	301	5
Julkinen sektori, terveydenhuolto ja hyvinvointi	428	393	7
Tietoliikenne, media ja energia	248	270	-8
IT-palvelut	1 326	1 292	3
Tuotekehitys	222	272	-19
Yhteensä	1 548	1 564	-1

Seuraavat yritysmyynnit vaikuttivat liikevaihtoon: paikallinen liiketoiminta Saksassa ja Alankomaissa sekä turvallisuusratkaisuliiketoiminta Tanskassa. Lisäksi Canvisa Consultingin ja osan Siemens Convergence Creatorsista osto on eliminoitu.

Finanssipalveluissa liikevaihto paikallisissa valuutoissa kasvoi orgaanisesti 4 % johtuen lähinnä Konsultointi ja integraatiopalvelut sekä Jatkuvat palvelut -palvelualueiden hyvästä kehityksestä lukuisten suurten vanhojen ja uusien asiakkaiden kanssa. Noin puolet kasvusta johtuu laitteistomyynnistä saaduista tuotoista sekä Tiedon yhteisyritykseen liittyvän liiketoiminnan sisäisestä siirrosta. Toimialakohtaisissa ohjelmistotuotteissa vertailukelpoinen liikevaihto oli edellisvuoden tasolla Itä-Euroopan negatiivisen kehityksen johdosta.

Teollisuus, kauppa ja logistiikka -ryhmässä liikevaihto paikallisissa valuutoissa kasvoi orgaanisesti 5 %, mikä johtui pääasiassa hyvästä kehityksestä ulkoistuspalveluissa. Kehitys oli hyvää sekä teollisuudessa että kaupan alueella vuoden aikana solmittujen lukuisten uusien sopimusten ansiosta.

Julkinen sektori, terveydenhuolto ja hyvinvointi -

toimialaryhmässä liikevaihto paikallisissa valuutoissa kasvoi orgaanisesti 7 %. Terveydenhuolto- ja hyvinvointisektori sekä Ruotsin julkinen sektori kasvoivat voimakkaasti. Suomessa hanke, jonka tavoitteena on yhtenäistää terveydenhuolto- ja hyvinvointisektorin järjestelmät kansallisesti, eteni hyvin ja toi Tiedolle uusia sopimuksia.

Tietoliikenne, media ja energia -toimialaryhmässä liikevaihto paikallisissa valuutoissa laski 8 %. Tietoliikenne-, media- ja energiasektorilla eräiden projektien päättyminen vaikuttaa volyymeihin, sillä uusien projektien määrä on alhainen. Myös öljy- ja kaasusektorin kasvu kääntyi negatiiviseksi investointien laskiessa. Norjassa älymittareiden markkinat etenivät hyvin, ja vuoden aika tehtiin useita uusia sopimuksia.

Rahavirta, rahoitus ja investoinnit

Liiketoiminnan nettorahavirta, joka sisältää nettokäyttöpääoman laskun 17,4 (24,0) milj. euroa, oli 167.9 (159.0) milj. euroa. Nettokäyttöpääoman lasku johtui pääasiassa myyntisaamisten laskusta. Koko vuoden uudelleenjärjestelyihin liittyvät maksut olivat noin 40,5 (37,3) milj. euroa.

Koko vuoden maksetut verot laskivat 7,0 (18,8) milj. euroon johtuen toisella neljänneksellä saadusta 8,2 milj. euron ja neljännellä neljänneksellä saadusta 4,1 milj. euron veronpalautuksesta Suomessa.

Yritysostojen vaikutus rahavirtaan koko vuonna oli myönteinen 3,7 milj. euroa (-1,7 vuonna 2013).

Koko vuoden investoinnit olivat 43,5 (71,7) milj. euroa, josta 43,0 (58,5) milj. euroa maksettiin. Investoinnit, jotka sisältävät 1,1 (3,4) milj. euron investoinnin osakkeisiin, olivat 2,9 % (4,5) liikevaihdosta ja liittyivät pääasiassa Tiedon konesalikeskuksiin. Omavaraisuusaste oli 47,8 % (49,3). Nettovelkaantumisaste laski -12,6 %:iin (3,0). Nettovelka oli -59,2 (15,5) milj. euroa sisältäen 112,4 milj. euroa korollista velkaa, 0,3 milj. euroa rahoitusleasingvelkaa, 10,1 milj. euroa rahoitusleasingsaatavia, 1,2 milj. euroa muita korollisia saatavia ja 160,6 milj. euroa rahavaroja.

100 milj. euron suuruinen joukkovelkakirjalaina erääntyy toukokuussa 2019. Lainalle maksetaan kiinteää 2,875 %:n vuotuista korkoa. Pitkäaikaiset korolliset lainat olivat 100,8 milj. euroa joulukuun lopussa. Lyhytaikaiset korolliset lainat olivat 11,5 milj. euroa ja liittyivät lähinnä yhteisyritysten konsernitiliin ja ohjelmistohankintasopimukseen. 100 milj. euron syndikoitu laina, joka erääntyy toukokuussa 2016, ei ollut käytössä joulukuun lopussa.

Tilauskanta

Uusien sopimusten kokonaisarvo oli 1 867 (1 747) milj. euroa ja book-to-bill -suhdeluku oli 1,2 (1,1). Tämän hetkisen määritelmän mukaan uusien sopimusten kokonaisarvo sisältää myös irtisanomisajan jälkeisen osan. Yhtiö arvioi, että muutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta kasvulukuun.

Tilauskanta nousi 1 784 (1 540) milj. euroon. Vahvan tilauskannan odotetaan vaikuttavan kasvuun myönteisesti myöhemmin vuoden 2015 aikana. Vuoden 2015 aikana tilauskannasta arvioidaan laskutettavan 50 % (56).

Yrityskaupat

Tammikuussa Tieto ja Siemens allekirjoittivat sopimuksen, jolla Tieto ostaa osan Siemens Convergence Creatorsin Network Directory Server (NDS), IP Multimedia Systems (IMS), Home Location Register (HLR) ja Radio Access (RA) -liiketoiminnoista. Kauppa vahvistaa Tiedon Tuotekehityspalvelut -alueen tarjontaa puhe- ja IP-muunnosteknologiassa.

Yrityskaupan yhteydessä noin 220 henkilöä siirtyi Tiedon palvelukseen. Yritysoston johdosta myös erääseen merkittävään asiakkaaseen liittyvä liiketoiminta siirtyy Tiedon Tuotekehityspalveluihin. Liiketoiminnot siirtyivät Tiedolle 1.4.2014.

Ensimmäisellä neljänneksellä Tieto divestoi PKIturvallisuussovellusliiketoimintansa Tanskassa. Myydyn liiketoiminnan vuotuinen liikevaihto oli noin 2 milj. euroa.

Joulukuussa Tieto hankki FD Finanssidatan kaikki osakkeet. Yhteisyrityksen olivat aiemmin omistaneet OP-Pohjola, Ilmarinen ja Tieto. Yrityskaupan yhteydessä noin 50 henkilöä siirtyi Tiedon palvelukseen. Järjestelyllä ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen.

Merkittävät sopimukset

Finanssipalvelut

Maaliskuussa Tieto ja LähiTapiola päättivät laajentaa yhteistyötään ja ovat nyt allekirjoittaneet viisivuotisen puitesopimuksen, joka sisältää kahden vuoden lisäoption sovellusylläpidosta ja kehittämisestä. Sopimus kattaa tärkeimmät talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät sekä SAPympäristön toteuttamisen.

Maaliskuussa OP-Pohjola valitsi Tiedon uuden asiakaspalvelualustansa toteuttajaksi. Alusta toimitetaan palveluna, ja kaksivuotisen sopimuksen arvo on lähes 6 milj. euroa.

Kesäkuussa Tieto ja Arek solmivat sopimuksen ylläpidosta, kehittämisestä ja projektipalveluista. Sopimuksen kesto on 4,5 vuotta.

Kesäkuussa ELO valitsi Tiedon infrastruktuurin uudistuskumppanikseen. Sopimuksen kokonaisarvo on yli 13 milj. euroa. Sopimus on nelivuotinen ja sisältää mahdollisuuden jatkaa sopimusta yhdellä lisävuodella. Tieto ja ELO solmivat myös puitesopimuksen tietotekniikkapalveluista.

Kesäkuussa Ilmarinen valitsi Tiedon kumppanikseen asiakasjärjestelmien uudistamisessa ja ylläpidossa.

Elokuussa Tieto ja EnterCard laajensivat nykyistä ulkoistussopimusta. Uuden sopimuksen arvo on noin 20 milj. euroa ja se sisältää EnterCardin IT-ympäristön nykyaikaistamisen uusilla pilvi- ja kapasiteettipalveluilla. Sopimus on viisivuotinen ja sisältää option kahdesta lisävuodesta.

Syyskuussa Tieto ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma sopivat käyttöpalveluiden toimittamisesta. Viisivuotinen sopimus kattaa perinteisten kapasiteetti-, tietoliikenne- ja verkkoratkaisujen lisäksi Tiedon pilvipalveluita. Sopimus on jatkoa vuonna 2009 solmitulle palvelusopimukselle.

Syyskuussa FOREX Bank valitsi Tiedon kehittämään ja uudistamaan digitaalisten kanaviensa asiakaskokemusta. Toimituksen myötä FOREX Bank saa käyttöönsä nykyaikaisen IT-ympäristön ja kokonaisvaltaisena palveluna toimitettavan pankkiratkaisun. Uusi sopimus täydentää Tiedon nykyistä pankkijärjestelmää, joka on ollut FOREX Bankilla käytössä seitsemän vuoden ajan.

Lokakuussa If jatkoi IT-infrastruktuurisopimustaan Tiedon kanssa. Sopimus on nelivuotinen ja sisältää option kahdesta lisävuodesta.

Lokakuussa Ruotsin valtion omistama asuntolainoittaja SBAB jatkoi IT-palvelusopimusta Tiedon kanssa uudistaen ja tehostaen toimintaansa uusilla kapasiteetti- ja pilvipalveluilla. Sopimus on viisivuotinen.

Joulukuussa Tieto ja Veritas Eläkevakuutus sopivat yhteistyön jatkamisesta infrastruktuuripalveluissa. Seitsemänvuotinen sopimus sisältää kapasiteetti-, tietoliikenne- ja verkkoratkaisujen lisäksi sovellushallinnan palvelut sekä Tiedon pilvipalveluita. Sopimus on jatkoa vuonna 2009 solmitulle palvelusopimukselle.

Teollisuus, kauppa ja logistiikka

Tammikuussa Metso ja Valmet allekirjoittivat Tiedon kanssa laajan viisivuotisen kapasiteettipalveluiden sopimuksen. Pilvipohjaisen ratkaisun odotetaan tuovan Metsolle ja Valmetille merkittäviä kustannussäästöjä ja joustavuutta pitkällä tähtäimellä.

Tammikuussa Mondi valitsi Tiedon HMI APC (Holistic Manufacturing Intelligence for Advanced Process Control) ratkaisun toimittajaksi. Se edustaa kestävän kehityksen ratkaisua paperi- ja kartonkiteollisuudelle. Projekti saadaan päätökseen arviolta vuonna 2016, ja sopimuksen kokonaisarvo on noin 3 milj. euroa.

Maaliskuussa HSB ja Tieto solmivat uuden kolmivuotisen sopimuksen infrastruktuuripalveluista, jonka kokonaisarvo on 5 milj. euroa. Huhtikuussa sopimusta laajennettiin kattamaan pilvija työpaikkaratkaisuihin liittyviä lisäpalveluita.

Kesäkuussa Tieto ja Lemminkäinen solmivat nelivuotisen sopimuksen infrastruktuurin ulkoistamisesta.

Kesäkuussa Onninen valitsi Tiedon SAP-pohjaisten infrastruktuuripalveluiden ja pilvipalveluiden toimittajaksi. Sopimuksen kesto on kolme vuotta.

Syyskuussa Tieto ja UPM sopivat kumppanuutensa laajentamisesta sovellushallintapalveluiden alueella. Kolmivuotisen sopimuksen arvo on Tiedolle merkittävä, koska sen pohjalta 47 UPM:n työntekijää siirtyisi Tiedon palvelukseen. Sopimus sisältää option kahdesta lisävuodesta.

Heinäkuussa Volvo Finance ja Tieto solmivat infrastruktuuripalveluja koskevan ulkoistussopimuksen. Sopimuksen kesto on viisi vuotta ja sen arvo on noin 7 milj. euroa.

Syyskuussa S-ryhmä valitsi Tiedon yhdeksi pääkumppanikseen kapasiteetti- ja konesalipalvelujen toimittamiseen. Sopimus on monivuotinen ja sen arvo on huomattava. Tieto tarjoaa S-

ryhmälle standardoidut, modernit palvelut, joissa hyödynnetään Tiedon uusimpia pilvipalveluja ja hybridisovelluksia.

Joulukuussa Tieto jatkoi business intelligence ja sovellushallinnan sopimustaan Keskon kanssa. Sopimus kattaa kaksi olemassa olevaa ja kaksi uutta sovellusta. Sopimus on voimassa kesäkuuhun 2017.

Joulukuussa Tieto ja RAY sopivat SAPelinkaarenhallintasopimuksen jatkamisesta. Sopimus on voimassa kolme vuotta.

Julkinen sektori, terveydenhuolto ja hyvinvointi

Tammikuussa Nackan kunta jatkoi infrastruktuuripalveluiden ulkoistamissopimusta Tiedon kanssa. Sopimuksen arvo on 45 milj. Ruotsin kruunua, ja se on voimassa vuoteen 2017 saakka.

Helmikuussa Tukholman läänin maakäräjät ja Tieto solmivat sopimuksen infrastruktuuripalveluista. Sopimuksen arvo on lähes 7 milj. euroa, ja se on voimassa vuoteen 2015 saakka.

Helmikuussa Tiedon ja valtion yhteisyritys Tietokarhu Oy allekirjoitti jatkosopimuksen, joka mahdollistaa Verohallinnolle Tietokarhun palvelujen joustavan käytön vuosina 2017–2019. Sopimuksen arvon on arvioitu olevan noin 9–10 milj. euroa vuodessa.

Maaliskuussa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Tieto solmivat sopimuksen infrastruktuuripalveluista osana laajaa, toukokuussa 2013 tehtyä puitesopimusta Hanselin kanssa. Sopimus on voimassa vuoteen 2021 saakka, ja sen arvo on noin 14 milj. euroa.

Kesäkuussa Skoonen maakunta päätti pidentää olemassa olevaa sopimustaan Tiedon kanssa kahdella vuodella. Sopimuksen arvo on 11 milj. euroa.

Toukokuussa 2013 solmitun Hansel-puitesopimuksen pohjalta Trafi valitsi Tiedon kumppanikseen jatkuvien palveluiden alueella toisella neljänneksellä. Sopimuksen kokonaisarvo oli 8 milj. euroa.

Kesäkuussa Tieto, Poliisihallitus ja Hallinnon tietotekniikkakeskus päättivät purkaa sopimuksen valtionhallinnon Vitja-tietojärjestelmäprojektista. Osapuolet sopivat, että Tieto maksaa poliisille kertakorvauksena 7,5 milj. euroa Aiemmin raportoitujen varausten lisäksi Tieto kirjasi noin 3 milj. euron tappion projektista toisella neljänneksellä. Kassavirtaan 7,5 milj. euron korvaus vaikutti kolmannella neljänneksellä.

Syyskuussa Tieto ja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori solmivat monivuotisen sopimuksen konesali- ja kapasiteettipalveluista. Sopimus pohjautuu Hanselin vuonna 2013 kilpailuttamaan puitesopimukseen, ja sopimus kattaa merkittävän osan puitesopimuksen kokonaispotentiaalista. Sopimuksen pohjalta Valtori voi hankkia IT-palveluita omiin tarpeisiin tai asiakkaidensa käyttöön. Näihin sisältyy lisäksi optio jatkaa sopimuksia.

Marraskuussa Suomen eduskunta solmi sopimuksen Tiedon kanssa sovellushallintapalveluiden alueella. Kolmivuotinen sopimus astui voimaan vuonna 2014.

Marraskuussa Tieto ja Jämtlannin läänin maakäräjät solmivat uuden sopimuksen IT-infrastruktuuripalveluiden toimittamisesta. Sopimus kattaa palvelintoiminnot, verkkopalvelut sekä asiakaspalvelun ja teknisen tuen. Sopimuksen arvo on 80 milj. kruunua ja se on voimassa huhtikuusta 2015 joulukuuhun 2019. Sopimus sisältää option jatkaa yhteistyötä vielä toiset neljä vuotta.

Joulukuussa oikeusministeriö päätti jatkaa olemassa olevaa sovellushallinnan sopimustaan Tiedon kanssa vuonna 2015.

Joulukuussa Tukholman eteläpuolella sijaitsevat kunnat Haninge, Nynäshamn ja Södertälje jatkoivat Tiedon kanssa tekemäänsä infrastruktuuripalvelusopimusta kahdella vuodella. Sopimuksen arvo on 12 milj. euroa.

Joulukuussa Tieto uudisti sopimuksensa Aditron kanssa Ruotsissa vähintään kolmeksi vuodeksi. Sopimuksen pohjalta Tieto toimittaa edelleen IT-palveluja Aditron palkanmaksujärjestelmään. Sopimus astuu voimaan tammikuussa 2015, ja sen arvo on 5 milj. euroa.

Tietoliikenne, media ja energia

Toimialaryhmän uusien tilausten kertymä oli vakaa, erityisesti tietoliikenne- ja energiasektoreilla. Asiakassopimusten ehtojen mukaisesti Tieto ei voi julkistaa kauppoja useimpien sopimusten kohdalla.

Heinäkuussa Vattenfall valitsi Tiedon energiatoimialan palveluna tarjottavan ohjelmistoratkaisunsa (Software as a Service) toimittajaksi Vattenfallin Suomen toiminnoille. Tiedon toimittamat uusimmat pilvipalveluratkaisut tukevat Vattenfallin vähittäisliiketoimintaa Suomen markkinoilla. Sopimus on viisivuotinen ja sisältää option kahdesta lisävuodesta.

Henkilöstö

Joulukuun lopussa kokopäiväisen henkilöstön määrä oli 13 720 (14 318). Kokopäiväisen henkilöstön määrä suotuisan kustannustason maissa oli 6 334 (6 483) eli 46,2 % (45,3) henkilöstöstä. Tuotekehityspalvelujen henkilöstöstä 62 % (60,2) työskenteli suotuisan kustannustason maissa. IT-palveluissa suotuisan kustannustason resurssien osuus nousi edelleen ja oli 43,8 % (41,3) joulukuun lopussa.

Koko vuonna kokopäiväisen henkilöstön määrä laski nettomääräisesti noin 600:lla. Yritysostot ja ulkoistussopimukset lisäsivät henkilömäärää noin 300:lla ja nettorekrytoinnit noin 100:llä. Irtisanomisten vaikutus oli noin 1 000. Yli 300 irtisanomisista liittyi vuoden 2013 toiminnan tehostamisohjelmaan, joka saatettiin päätökseen vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Liukuva 12 kuukauden henkilöstövaihtuvuus oli 10,5 % (9,3) joulukuun lopussa. Keskimääräinen kokopäiväisen henkilöstön määrä oli 14 007 (15 170).

Vuonna 2014 maksetut palkat olivat 631,6 (674,0) milj. euroa. Henkilöstöstä 72 % (72) oli miehiä ja 28 % (28) naisia. Palkkainflaatio oli vuonna 2014 yli 3 %, ja sen odotetaan olevan samalla tasolla vuonna 2015. Suotuisan kustannustason maissa palkkojen nousu on selvästi suurempaa kuin keskimäärin. Esimerkiksi Intiassa korotusprosentit saattavat olla kaksinumeroisia.

Vuonna 2014 Tiedon liiketoiminnan muutos heijastui myös henkilöstösuunnitteluun. Yhtiö jatkoi henkilöstönsä uudelleenkouluttamista ja käynnisti rekrytoinnit kasvuliiketoimintoihin samalla kun henkilöstöä vähennettiin perinteisistä palveluista. Jatkuva muutos asettaa korkeat vaatimukset osaamisen kehittämiselle ja resurssien suunnittelulle. Henkilöstöhallinnon ja liiketoimintojen yhteisenä tavoitteena on varmistaa Tiedon strategisia tavoitteita tukevat resurssit.

Yhä kasvavassa määrin älykkäitä palveluita tarjotaan pilvestä, ja palveluiden standardointi ja automaatiotaso lisääntyy. Samanaikaisesti uudenlaisia työtehtäviä syntyy ja vanhoja häviää. Yhtiön tulee sekä kehittää olemassa olevaa osaamista että rekrytoida uutta, mikä lisää osaamisen ja resurssien suunnitteluun kohdistuvia paineita. Vuonna 2014 Tieto lisäsi esimerkiksi data-analyytikkojen, toimialakonsulttien, arkkitehtien ja muiden asiakaskokemuksen hallinnan asiantuntijoiden rekrytointia. Yksityiskohtaisempia tietoja osaamisen muutoksesta ja siihen liittyvistä vuonna 2014 käynnistetyistä toimenpiteistä on kohdassa "Yhtiön strategia".

Henkilöstön kehittämisessä painopiste on siirtymässä perinteisestä, yksilökohtaisesta koulutuksesta liiketoimintalähtöiseen jakamiseen ja yhteistyöhön. Yhtiössä edistetään Open Source -kulttuuria, joka painottaa jakamista, jatkuvaa kehittymistä ja oppimista. Tämä osaltaan valmistaa henkilöstöä toimialan meneillään olevaan muutokseen. Vuonna 2014 käynnistettiin mentoroinnin pilottihanke tukemaan Tiedon tavoitetta lisätä sisäistä verkottumista ja henkilökohtaista kehittymistä. Accelerating Success -nimistä kehittämisohjelmaa jatkettiin vuonna 2014. Sen tavoitteena on auttaa Tiedon esimiehiä omaksumaan ja jalkauttamaan uudenlaisia, neurotieteeseen pohjautuvia työskentelytapoja. Vuonna 2014 noin 200 työntekijää osallistui ohjelmaan.

Tiedon tavoite olla suosituin työnantaja tukee osaltaan yhtiön liiketoimintatarpeita. Pohjoismaissa tietyntyyppisestä osaamisesta on pulaa, ja yhtiö hyödyntää esimerkiksi ammattiryhmille suunnattuja viestejä tavoitellessaan uusia osaajia ja pyrkiessään sitouttamaan nykyisiä työntekijöitään. Lisäksi Tieto hyödyntää aktiivisesti sosiaalista mediaa sekä sisäisesti että ulkoisesti.

Tieto toteutti vuotuisen henkilöstötutkimuksensa vuoden 2014 syksyllä. Vastausprosentti oli korkea, 89 %. Tulokset olivat kahtiajakoiset heijastellen nopeita muutoksia sekä liiketoimintaympäristössä että yhtiön sisällä. Tulokset olivat hyviä toimintaedellytysten tarjoamisen alueella, ja luottamus yrityksen johtoa kohtaan oli vahvaa, mutta tulosten mukaan projektijohtamisessa Tiedolla on vielä mahdollisuus parantaa esimerkiksi esimiesten toimintaedellytyksiä. Tulosten mukaan työntekijät kokevat, että Tiedon toiminta on asiakaslähtöistä ja että työntekijöillä on hyvät edellytykset toimia vastuullisesti tehtävissään.

Johtajuutta koskevat tulokset olivat rohkaisevia ottaen huomioon, että Tieto on uudistanut johtajuuden kriteereitä Open Source -kulttuurin pohjalta. Kriiteeriuudistuksen tavoitteena oli arvioida yhtiön valmiuksia viedä organisaatio muutoksen läpi.

Tieto uudisti lyhyen aikavälien kannustimiensa rakennetta vuoden aikana. Uusi rakenne otetaan käyttöön vuoden 2015 alussa. Uudistuksessa painotetaan yksilöllistä, kokonaisvaltaista menestystä, ja kriteerien pohjalta arvioidaan myös yhtiön Open Source -kulttuurin toteutumista. Lisäksi Tieto valmisteli uusia pitkän aikavälin kannustinohjelmia. Lisätietoja kannustimista on osoitteessa www.tieto.fi/sijoittajille.

Luet Tiedon taloudellisesta katsauksesta tulostettua PDF-koostetta, joka sisältää vain tulostaessa määritellyt osiot. Löydät täysimittaisen julkaisun osoitteessa ar2014.tieto.com/fi

Luet Tiedon taloudellisesta katsauksesta tulostettua PDF-koostetta, joka sisältää vain tulostaessa määritellyt osiot. Löydät täysimittaisen julkaisun osoitteessa ar2014.tieto.com/fi

Ympäristövastuu

Tieto suhtautuu ympäristöhaasteisiin ennakoivasti ja harjoittaa liiketoimintaansa vastuullisesti. Yhtiö on mukana valituissa kestävän kehityksen indekseissä, ja sen toiminta on sertifioitu kansainvälisten standardien mukaisesti.

Vuonna 2014 yhtiö osallistui jälleen YK:n Global Compact aloitteeseen. Se on suunnattu yrityksille, jotka haluavat harjoittaa liiketoimintaansa ja joiden strategia on laadittu kymmenen yleisesti hyväksytyn periaatteen pohjalta. Periaatteet koskevat mm. ihmisoikeuksia, työmarkkinoita, ympäristöä ja korruption vastaisuutta.

Tiedon ympäristökuormitus liittyy lähinnä konesalien, toimistojen ja muiden toimitilojen energiankulutukseen (lämmitys, jäähdytys, sähkö), matkustamiseen sekä paperin ja muiden tarvikkeiden käyttöön.

Yhtiö käyttää ympäristönhallinnan järjestelmän mukaisesti suunnitelmallista menetelmää tärkeimpien ympäristövaikutusten tunnistamisessa ja arvioinnissa. Yhtiön järjestelmä on ISO 14001-standardin mukainen. Järjestelmän käyttöönotto pohjautuu asiakaskysyntään, ja sen toimivuus varmistetaan ISO 14001 -standardin mukaisella sertifioinnilla. Ympäristönhallinnan periaatteiden mukaisesti työntekijät ovat vastuussa siitä, että ympäristötietoisuus ja siihen liittyvät toimet sisältyvät päivittäiseen työskentelyyn. Esimiehet varmistavat, että heidän organisaationsa ymmärtää periaatteet ja toimii niiden mukaisesti.

Suuri osa Tiedon energian kulutuksesta ja kasvihuonepäästöistä liittyy yhtiön konesaleihin. Niissä sijaitsevien palvelinten ja tietokoneiden sekä jäähdytysjärjestelmien tarvitsema energia vastaa noin 30 %:a yhtiön kasvihuonepäästöistä. Tieto pyrkii parantamaan konesalien energiatehokkuutta monin eri tavoin kuten esimerkiksi käyttämällä virtuaalipalvelimia. Lisäksi yhtiö kierrättää lämpöä, joka johdetaan takaisin paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Tämä ratkaisu on käytössä yhtiön uudenaikaisessa konesalissa Espoossa.

Välttääkseen ympäristöriskejä toimitusketjussa ja vähentääkseen ostettujen hyödykkeiden ja palvelujen ympäristövaikutuksia Tieto korostaa ympäristökysymyksistä myös toimittajiensa, alihankkijoittensa ja kumppaneidensa

kanssa. Tavoitteena on varmistaa, että nämä täyttävät korkeat eettiset ja ympäristöön liittyvät vaatimukset, jotka on esitetty yhtiön toimittajia koskevissa periaatteissa. Periaatteet perustuvat YK:n Global Compact -aloitteeseen ja edellyttävät, että toimittajilla ja kumppaneilla on joko ISO14001-standardin tai EMAS-järjestelmän (Eco-Management and Audit Scheme) mukainen ympäristönhallinnan järjestelmä.

Pienentääkseen kasvihuonepäästöjä ja muita ympäristövaikutuksia Tieto pyrkii vähentämään matkustamista. Yhtiön matkustuspolitiikan mukaan matkustaminen sisäisiin kokouksiin on minimoitava ja matkustamisen tilalla käytetään digitaalisia työkaluja kuten video- ja telekonferensseja tai verkkokokouksia.

Tieto nousi jo neljännen kerran yritysten parhaimmistoon mitattaessa niiden sijoittajille ja kansainvälisille markkinoille julkaisemaa tietoa ilmastovaikutuksistaan. Tunnustuksen takana on CDP, kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii edistämään kestävää taloutta. Tiedon sijoitus julkaistiin CDP Nordic 2014 -raportissa (Natural capital disclosure for business resilience). Tieto ansaitsi tunnustuksen toimittamalla ilmastotietonsa CDP:n kansainväliseen ympäristötietojärjestelmään. Kaikkien osallistuvien yritysten tiedot arvioitiin puolueettomasti CDP:n pisteytysmenetelmällä. Ylin mahdollinen pistemäärä on 100. Parhaaseen 10 prosenttiin sijoittuneet muodostavat CDLI-indeksin. Tiedon pisteet olivat 98, mikä kertoo yrityksen julkaiseman ilmastotiedon korkeasta laadusta. Tietoa voidaan käyttää pohjana mm. tehtäessä hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen tähtääviä taloudellisia päätöksiä. Indeksillä pyritään nostamaan esiin yrityksiä, joiden

Tieto julkisti viidennen GRI-pohjaisen yritysvastuuraporttinsa vuonna 2014. Raportti sisältää yleiskatsauksen Tiedon toimintaan taloudellisella, sosiaalisella ja ympäristövastuun alueilla vuonna 2013, ja se on laadittu uuden GRI G4 -ohjeiston mukaisessa peruslaajuudessa (Core). Ulkopuolinen tarkastaja varmensi raportin AA1000-varmennusstandardin mukaisesti. Katsaus Tiedon toimintaan vuonna 2014 julkistetaan erillisessä yritysvastuuraportissa keväällä 2015.

ilmastoasioihin liittyvä tiedotus on avointa.

Kehittäminen

Tiedon tarjoomien kehittämiskulut olivat noin 50 milj. euroa vuonna 2014 eli 3,2 % liikevaihdosta (40 milj. euroa eli 2,4 % liikevaihdosta vuonna 2013). Nämä kulut kattavat palveluiden ja tuotteiden kehittämisen. Painopistealueita ovat olleet esimerkiksi asiakaskokemuksen hallinta, teollinen internet, Tiedon terveydenhuolto- ja hyvinvointisektorin tuote Lifecare sekä pilvipalvelut ja valitut toimialakohtaiset tuotteet. Lisäksi

sovellushallinnan standardointiin ja jatkuvien palveluiden automaatioon liittyvät kustannukset sisältyvät summaan. Merkittävien uusien liiketoimintakonseptien ja ohjelmistotuotteiden kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomana omaisuutena, jos ne täyttävät tilinpäätösperiaatteiden mukaiset edellytykset. Vuosina 2014 ja 2013 kehittämiskuluja ei aktivoitu taseeseen.

Osakkeenomistajien nimityslautakunta

Suurimmat osakkeenomistajat määriteltiin suomalaiseen ja ruotsalaiseen arvo-osuusjärjestelmään 31.8.2014 rekisteröityjen omistustietojen perusteella. Osakkeenomistajat, joka halusivat osallistua toimikuntatyöskentelyyn, ovat nimenneet seuraavat jäsenet: Martin Oliw, osakas, Cevian Capital AB; Kari Järvinen,

Hallitus

Vuoden 2014 varsinainen yhtiökokous valitsi seuraavat henkilöt uudelleen hallitukseen: Kurt Jofs, Eva Lindqvist, Sari Pajari,

toimitusjohtaja, Solidium Oy; Lauri Vaittinen, arvopaperijohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera; Timo Ritakallio, toimitusjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Markku Pohjola, hallituksen puheenjohtaja, Tieto Oyj.

Risto Perttunen, Markku Pohjola, Teuvo Salminen ja Jonas Synnergren. Uudeksi jäseneksi valittiin Endre Rangnes.

Luet Tiedon taloudellisesta katsauksesta tulostettua PDF-koostetta, joka sisältää vain tulostaessa määritellyt osiot. Löydät täysimittaisen julkaisun osoitteessa ar2014.tieto.com/fi

Osakkeet ja osakepohjaiset kannustimet

Yhtiön osakekurssi nousi vuoden aikana Helsingissä 32 % ja Tukholmassa 41 %. Samaan aikaan OMX Helsinki -indeksi nousi 6 % ja OMX Stockholm -indeksi 11 %. Vuoden 2014 lopussa yhtiöllä oli 25 430 rekisteröitynyttä osakkeenomistajaa. Suomen ja Ruotsin arvopaperikeskusten rekisterien mukaan suomalaiset sijoittajat omistivat Tiedon osakkeista 42,7 % ja ruotsalaiset 3 %. Suomessa ja Ruotsissa oli yhteensä 23 916 yksityissijoittajaa, ja he omistivat 13 % Tiedon osakkeista.

Tiedon maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2014 oli 76 555 412,00 euroa ja osakkeiden määrä 73 675 903.

Yhteensä 26 663 Tiedon uutta osaketta merkittiin yhtiön optiooikeuksilla 2009B ja yhteensä 10 401 uutta osaketta yhtiön

Joulukuun lopussa yhtiöllä oli hallussaan 510 819 omaa osaketta, mikä vastaa 0,7 %:a kaikista osakkeista ja äänistä. Vuoden lopussa liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä pois lukien yhtiön omistamat omat osakkeet oli 73 165 084.

Vuonna 2014 ei tehty liputusilmoituksia muutoksista yhtiön osakkeenomistuksessa.

Lisätietoja osakkeista ja osakepohjaisista kannustinohjelmista on saatavilla Osakkeet ja osakkeenomistajat –osiosta sekä osiosta Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Emoyhtiön jakokelpoiset varat olivat 674,9 milj. euroa. Vuoden 2014 tuloksen osuus tästä on 48,2 milj. euroa. Hallitus ehdottaa 1,00 (0,90) euron osakekohtaista osinkoa vuodelta 2014. Lisäksi, koska yhtiöllä on vahva kassavirta ja tavoitteena on kehittää yhtiön pääomarakennetta, hallitus ehdottaa 0,30 euron osakekohtaista lisäosinkoa. Tieto säilyttää hyvän valmiuden investoida kasvuun sekä orgaanisesti että epäorgaanisesti myös osingonmaksun jälkeen.

Osinko maksetaan osakkeenomistajille, jotka ovat ehdotettuna osingon täsmäytyspäivänä 23.3.2015 merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakkeenomistajarekisteriin tai Euroclear Sweden AB:n rekisteriin. Ehdotettu osinko ei vaaranna yhtiön maksukykyä.

Kauden jälkeiset tapahtumat

Tieto käynnisti 13.1.2015 henkilöstöneuvottelut, joiden piirissä on enintään 500 henkilöä Suomessa ja 340 muissa maissa, etenkin Ruotsissa ja Tšekin tasavallassa. Henkilöstöneuvottelut liittyvät yhtiön palveluiden ja osaamisen uudistamiseen.

Suunnitellut henkilöstövähennykset vaikuttavat Jatkuvat palvelut (enintään 650) sekä Konsultointi ja Integraatiopalvelut (enintään 190) -palvelualueisiin. Tavoitteena on toteuttaa henkilöstövähennykset vuoden 2015 aikana.

Lähitulevaisuuden riskit ja epävarmuustekijät

Hidas kasvu Euroopassa saattaa johtaa myös tietotekniikan palvelumarkkinoiden laskun jatkumiseen. Koska 34 % Tiedon liikevaihdosta tulee sen kymmeneltä tärkeimmältä asiakkaalta, yhtiön liikevaihdon kehitys on suhteellisen herkkä muutoksille suurten asiakkaiden kysynnässä.

Venäjään liittyvät riskit ovat vähäiset, sillä Venäjän myynnin osuus Tiedon liikevaihdosta on alle 1 %. Mikäli kriisi vaikuttaisi Suomen talouskehitykseen, sillä saattaisi olla epäsuorasti vaikutus tietotekniikkapalvelujen kysyntään.

Tuotekehityspalveluissa on alalle tyypillisesti heikko näkyvyys johtuen lyhyestä tilauskannasta. Merkittävän asiakkaan päätöksellä lisätä omien resurssien käyttöä tuotekehityksessä odotetaan olevan kielteinen vaikutus yhtiöön vuonna 2015. Suunnitteilla olevien kustannussopeutusten odotetaan kuitenkin kompensoivan suurimman osan vaikutuksista. Yleisesti asiakkaiden lisääntyvä omien resurssien käyttö tietoliikennesektorilla sekä haastava toimintaympäristö saattavat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön kehitykseen myös jatkossa.

Tietotekniikka-alan merkittävä muutos saattaa johtaa osaamisen uudistamiseen liittyviin, jatkuviin toimenpiteisiin. Tämä muutos yhdistettynä toiminnan siirtämiseen suotuisan kustannustason maihin saattaa johtaa yritysten uudelleenjärjestelyjen jatkumiseen. Tämä saattaa herättää epävarmuutta yrityksen sisällä ja synnyttää yrityksen tulokseen liittyviä riskejä.

Alalle on tyypillistä, että suuret yksittäiset sopimukset saattavat vaikuttaa kasvuun voimakkaasti, ja hintapaine saattaa heikentää kannattavuutta. Lisäksi uudet teknologiat kuten pilvipalvelut johtavat siihen, että kysyntä painottuu pidemmälle standardoituihin ja vähemmän työvoimaa vaativiin ratkaisuihin. Kaikki nämä muutokset saattavat johtaa tarpeeseen jatkaa toiminnan uudelleenjärjestelyjä.

Teknologialisensseihin liittyvät lisämaksut sekä toimitusten laatuun liittyvät ongelmat ja niistä johtuvat projektiylitykset ovat tyypillisiä riskejä tietotekniikan palvelualalle. Toimitusten siirtämiseen suotuisan kustannustason maissa sijaitseviin osaamiskeskuksiin sekä yhtiössä käynnissä olevaa uudelleenorganisointiin liittyy projektitappio- ja sopimussakkoriskejä.

Yrityksiin kohdistuu globaalisti verotarkastuksista johtuvia uusia riskejä. Jos makrotaloudellisen ympäristön heikko tilanne jatkuu, eräät maat saattavat lisätä säätelyä, ja tämän lisäksi muutoksilla veroviranomaisten tulkinnoissa saattaa olla kielteinen vaikutus yrityksiin.

Valuuttakurssien muutoksilla, etenkin Ruotsin kruunulla, on vaikutusta konsernin liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Tilinpäätöksessä on lisätietoja valuuttariskien hallinnasta.

Koko vuoden 2015 näkymät

Tieto arvioi, että sen koko vuoden liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä paranee edellisvuoden tasosta (150,2 milj. euroa vuonna 2014).

Taloudellinen kalenteri

Viikko 8/2015 Vuosikertomus 2014 Tiedon verkkosivuilla

19.3.2015 Varsinainen yhtiökokous

Tieto julkaisee kolme osavuosikatsausta:

28.4.2015 Osavuosikatsaus 1/2015 (klo 8.00)

22.7.2015 Osavuosikatsaus 2/2015 (klo 8.00)

22.10.2015 Osavuosikatsaus 3/2015 (klo 8.00)

Konsernitilinpäätös

TUNNUSLUVUT

	2014	2013
Liikevaihto, milj. euroa	1 522,5	1 606,8
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	61,1	85,7
Liikevoitto, % liikevaihdosta	4,0	5,3
Liikevoitto (EBIT) ennen kertaluonteisia eriä 1), milj. euroa	150,2	141,2
Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä 1), % liikevaihdosta	9,9	8,8
Voitto ennen veroja, milj. euroa	56,6	79,1
Osakekohtainen tulos, euroa	0,48	0,86
Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä 1), euroa	1,56	1,48
Oma pääoma/osake, euroa	6,44	7,08
Osinko/osake, euroa	1,30	0,90
Investoinnit, milj. euroa	43,5	71,7
Oman pääoman tuotto, %	7,1	12,0
Sijoitetun pääoman tuotto, % 2)	9,8	13,5
Nettovelkaantumisaste, %	-12,6	3,0
Omavaraisuusaste, %	47,8	49,3
Henkilöstö keskimäärin	14 007	15 170
Henkilöstö 31.12.	13 720	14 318

1) Ilman myyntivoittoja, liikearvon alentumista ja uudelleenjärjestelyjen kuluja

2) Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa on koronvaihtosopimusten ja valuuttakurssierojen negatiivinen nettovaikutus käsitelty rahoituskuluna. Vuoden 2013 tunnusluku on vastaavasti uudelleenlaskettu.

VIIDEN VUODEN LUVUT

	2014	2013	2012	2011	2010
Liikevaihto, milj. euroa	1 522,5	1 606,8	1 825,3	1 828,1	1 713,7
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	61,1	85,7	63,0	98,1	72,4
Liikevoitto, % liikevaihdosta	4,0	5,3	3,5	5,4	4,2
Voitto ennen veroja, milj. euroa	56,6	79,1	56,7	91,3	66,1
% liikevaihdosta	3,7	4,9	3,1	5,0	3,9
Voitto/osake, euroa
laimentamaton	0,48	0,86	0,41	0,84	0,69
laimennusvaikutuksella oikaistu	0,48	0,86	0,41	0,84	0,69
Oma pääoma/osake, euroa	6,44	7,08	7,30	7,90	7,80
Taseen loppusumma, milj. euroa	1 031,5	1 094,6	1 179,6	1 279,9	1 240,6
Oman pääoman tuotto, liukuva 12 kk, %	7,1	12,0	5,5	10,7	9,2
Sijoitetun pääoman tuotto, liukuva 12 kk, % 1)	9,8	13,5	13,2	18,3	15,1
Omavaraisuusaste, %	47,8	49,3	46,9	46,4	47,6
Nettovelkaantumisaste, %	-12,6	3,0	4,5	14,6	9,3
Investoinnit, milj. euroa	43,5	71,7	62,9	103,6	101,4
% liikevaihdosta	2,9	4,5	3,4	5,7	5,9
Henkilöstö keskimäärin	14 007	15 170	17 646	18 098	17 097

1) Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa on koronvaihtosopimusten ja valuuttakurssierojen negatiivinen nettovaikutus käsitelty rahoituskuluna. Vuoden 2013 tunnusluku on vastaavasti uudelleenlaskettu.

2012 luvut on oikaistu uudistetun IAS 19:n mukaisesti.

2013 luvut on oikaistu IFRS 11 'Yhteisjärjestelyt' -standardin mukaisesti. 12 kuukauden keskimääräisessa nimittäjässä olevia tase-eriä, jotka koskevat vuotta 2012, ei ole mukautettu IFRS 11-standardin mukaisiksi.

Katso tunnuslukujen laskentakaavat sivulta Tunnuslukujen laskentakaavat.

TUNNUSLUVUT KATSAUSJAKSOITTAIN

Tilintarkastamaton	2014 1) 1–12	2014 10–12	2014 7–9	2014 4–6	2014 1–3	2013 1) 1–12	2013 10–12	2013 7–9	2013 4–6	2013 1–3
Liikevaihto, milj. euroa	1 522,5	402,9	346,2	386,4	387,0	1 606,8	405,1	361,1	416,7	423,9
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	61,1	9,5	-3,9	21,5	34,0	85,7	17,3	24,3	14,8	29,3
Voitto ennen veroja, milj. euroa	56,6	8,6	-5,3	20,5	32,8	79,1	15,7	22,6	13,0	27,8
Osakekohtainen tulos, euroa
laimentamaton	0,48	0,09	-0,17	0,23	0,34	0,86	0,21	0,25	0,10	0,30
laimennusvaikutuksella oikaistu	0,48	0,09	-0,17	0,23	0,34	0,86	0,21	0,25	0,10	0,30
Oma pääoma/osake, euroa	6,44	6,44	6,52	6,70	6,56	7,08	7,08	7,08	6,67	6,79
Omavaraisuusaste, %	47,8	47,8	51,4	48,7	44,9	49,3	49,3	46,7	44,0	43,2
Korollinen nettovelka, milj. euroa	-59,2	-59,2	25,7	30,3	-20,5	15,5	15,5	52,6	81,1	18,3
Nettovelkaantumisaste, %	-12,6	-12,6	5,4	6,2	-4,3	3,0	3,0	10,2	16,8	3,7
Investoinnit, milj. euroa	43,5	12,9	10,1	7,1	13,4	71,7	23,6	15,5	15,3	17,3
Henkilöstö
jakson lopussa	13 720	13 720	13 878	14 126	14 102	14 318	14 318	14 778	14 933	15 845
keskimäärin, kumulatiivinen	14 007	14 007	14 105	14 180	14 196	15 170	15 170	15 416	15 720	15 911

1) Perustuu tilintarkastettuun tilinpäätökseen

Katso tunnuslukujen laskentakaavat sivulta Tunnuslukujen laskentakaavat.

TULOSLASKELMA (IFRS)

Milj. euroa	Liite		1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013	Ennen IFRS 11 uudelleenlaskentaa 1.1.–31.12.2013
Liikevaihto		1	1 522,5	1 606,8	1 671,3
Liiketoiminnan muut tuotot		3	18,1	18,1	12,4
Palvelut ja tavarat			247,4	268,4	276,6
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	6,	7	846,0	923,7	957,9
Poistot	11, 12		64,4	81,7	82,0
Arvonalentumiset		1	39,6	8,0	8,0
Liiketoiminnan muut kulut		4	287,4	264,7	271,0
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen sijoitusten voitosta	16		5,3	7,3	-
Liikevoitto			61,1	85,7	88,2
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot		8	1,2	5,3	5,4
Korkokulut ja muut rahoituskulut		8	-4,9	-12,7	-12,8
Nettokurssivoitot/-tappiot		8	-0,8	0,8	0,8
Voitto ennen veroja			56,6	79,1	81,6
Tuloverot		9	-21,6	-16,9	-19,4
Tilikauden voitto			35,0	62,2	62,2
Tilikauden voitto jakautuu
Emoyhtiön omistajille			35,0	62,2	62,2
Määräysvallattomille omistajille			0,0	0,0	0,0
			35,0	62,2	62,2
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos, euroa	10
Laimentamaton			0,48	0,86	0,86
Laimennusvaikutuksella oikaistu			0,48	0,86	0,86
Laaja tulos, milj. euroa
Tilikauden voitto			35,0	62,2	62,2
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot			-10,1	-21,2	-21,2
Rahavirran suojaukset			1,4	-1,8	-1,8
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkevelvoitteista johtuva vakuutusmatemaattinen voitto/tappio
(verojen jälkeen)			-10,3	3,3	3,3
Laaja tulos			16,0	42,5	42,5
Tulos jakautuu
Emoyhtiön omistajille			16,0	42,5	42,5
Määräysvallattomille omistajille			0,0	0,0	0,0
			16,0	42,5	42,5

Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.

Tulosvertailu

Koko vuoden liikevaihto laski 5,3 % ja oli 1 522,5 (1 606,8) milj. euroa. Liiketoimintamyynnit laskivat liikevaihtoa 43 milj. euroa ja liiketoimintaostot kasvattivat sitä 17 milj. euroa. Valuuttakursseilla oli 42 milj. euron kielteinen vaikutus liikevaihtoon. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa laski orgaanisesti 1,1 %. IT-palveluiden liikevaihto paikallisissa valuutoissa kasvoi orgaanisesti 2,6 %.

Liikevoitto (EBIT) oli 61,1 (85,7) milj. euroa eli 4,0 % (5,3) liikevaihdosta. Liikevoitto sisältää 39,6 milj. euron liikearvon alentumisen, 49,8 milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja ja 0,3 milj. euroa myyntivoittoja. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 150,2 (141,2) milj. euroa eli 9,9 % (8,8) liikevaihdosta. Vuosina 2013 ja 2014 tehdyillä tehostamistoimenpiteillä oli noin 47 milj. euron myönteinen vaikutus liikevoittoon verrattuna vuoteen 2013. Toisaalta henkilöstökustannuksia rasitti noin 21 milj. euron palkkainflaatio sekä kannustinvarausten noin 18 milj. euron kasvu. Lisäksi tarjoomien kehittämiskulut nousivat 10 milj. euroa. Valuuttakurssimuutoksilla oli 6 milj. euron kielteinen vaikutus liikevoittoon.

Henkilöstökulut laskivat 8 % ja niiden osuus liikevaihdosta oli 56 % (57). Henkilöstökuluihin sisältyy uudelleenjärjestelykuluja 30,4 (46,9) milj. euroa. Tulosperusteiset palkkiot olivat 27,5 (9,8) milj. euroa. Keskimääräinen kokopäiväisen henkilöstön määrä oli 14 007 (15 170).

Koko vuoden nettorahoituskustannukset olivat 4,5 (6,6) milj. euroa. Nettokorkokustannukset olivat 2,8 (6,5) milj. euroa ja valuuttakursseihin liittyvät nettotappiot olivat 0,8 (nettovoitot 0,8) milj. euroa. Muut rahoitustuotot ja -kulut olivat -0.9 (-0.9) milj. euroa.

Tuloslaskelman välittömiin veroihin sisältyy 18,9 milj. euroa kuluneelta vuodelta maksettavaa tuloveroa ja 0,9 milj. euroa (negatiivinen) laskennallisen verovelan muutosta. Verokanta Suomessa oli 20,0 % ja Ruotsissa 22,0 %. Konsernin korkea verokanta johtuu pääosin liikearvon alenemisesta, joka ei ole vähennyskelpoinen veroissa. Nettotulos oli 35,0 (62,2) milj. euroa.

Kulurakenne, %	2014	2013
Palvelut ja tavarat	16,7	17,4
Henkilöstökulut	57,0	59,7
Liiketoiminnan muut kulut	19,3	17,1
Arvonalentumistappio	2,7	0,5
Suunnitelman mukaiset poistot	4,3	5,3
Yhteensä	100,0	100,0

TASE (IFRS)

Milj. euroa	Liite	31.12.2014	31.12.2013	Ennen IFRS 11 uudelleenlaskentaa 31.12.2013
VASTAAVAA
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	11, 14, 15	323,7	372,3	382,6
Muut aineettomat hyödykkeet	11	32,8	44,1	44,3
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	12	82,2	94,6	95,0
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen sijoitusten voitosta	16	19,3	21,5	-
Laskennalliset verosaamiset	17	27,9	27,3	27,6
Rahoitusleasingsaamiset	24	5,4	1,9	1,9
Muut korolliset saamiset		0,9	1,6	1,5
Myytävissä olevat rahoitusvarat	13	0,7	0,7	0,7
Pitkäaikaiset varat yhteensä		492,9	564,0	553,6
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	18	371,2	395,9	400,5
Eläkesaamiset	22	-	5,8	5,8
Rahoitusleasingsaamiset	24	4,7	4,3	4,3
Muut korolliset saamiset		0,3	0,3	0,3
Verosaamiset		1,8	10,2	10,3
Rahavarat	19	160,6	114,1	121,4
Lyhytaikaiset varat yhteensä		538,6	530,6	542,6
Varat yhteensä		1 031,5	1 094,6	1 096,2
OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma
Osakepääoma	20	76,6	76,6	76,6
Ylikurssirahasto ja muut rahastot	20	43,9	45,7	45,7
Osakeanti optio-oikeuksilla	20	0,5	0,1	0,1
Kertyneet voittovarat		350,1	391,7	391,7
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma		471,1	514,1	514,1
Määräysvallattomien omistajien osuus		0,1	0,1	0,1
Oma pääoma yhteensä		471,2	514,2	514,2
Pitkäaikaiset velat
Lainat	24, 25	100,8	103,1	103,1
Laskennalliset verovelat	17	22,9	25,6	25,6
Varaukset	23	15,2	9,1	9,2
Eläkevelvoitteet	22	24,0	19,1	19,5
Muut pitkäaikaiset velat		2,1	3,0	3,0
Pitkäaikaiset velat yhteensä		165,0	159,9	160,4
Lyhytaikaiset velat

Ostovelat ja muut velat 26 339,9 334,8 341,9 Verovelat 12,3 7,0 7,2 Varaukset 23 31,3 44,2 44,2 Lainat 24, 25 11,8 34,5 28,3 Lyhytaikaiset velat yhteensä 395,3 420,5 421,6

Oma pääoma ja velat yhteensä 1 031,5 1 094,6 1 096,2

Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.

Tasevertailu

Varat

Konsernin taseen loppusumma oli 1 031,5 (1 094,6) milj. euroa, eli 5,8 % vähemmän kuin vuonna 2013. Liikearvo laski 323,7

Varat tase-erittäin

31.12., %	2014	2013
Liikearvo	31,4	34,0
Muut aineettomat hyödykkeet	3,2	4,0
Aineellinen omaisuus	8,0	8,7
Muut varat	41,8	42,9
Rahavarat	15,6	10,4
Yhteensä	100,0	100,0

Oma pääoma ja velat

Oma pääoma oli 471,2 (514,2) milj. euroa. Tilikauden nettotulos kasvatti omaa pääomaa 35,0 milj. euroa ja osingot vähensivät omaa pääomaa 59,7 milj. euroa.

Omavaraisuusaste oli 47,8 % (49,3). Nettovelkaantumisaste laski -12,6 %:iin (3,0). Nettovelka oli -59.2 (15.5) milj. euroa, sisältäen 112,4 milj. euroa korollista velkaa, 0,3 milj. euroa rahoitusleasingvelkaa, 10,1 milj. euroa rahoitusleasingsaatavia, 1,2 milj. euroa muita korollisia saatavia sekä 160,6 milj. euroa rahavaroja.

(372,3) milj. euroon. Tieto kirjasi 39,6 milj. euron liikearvon alentumisen Tuotekehityspalvelut -alueella. Käyttöomaisuuteen investoitiin 43,5 (71,7) milj. euroa, mukaan lukien uudet

rahoitusleasingsopimukset.

Oma pääoma ja velat tase-erittäin

31.12, %	2014	2013
Osakepääoma	7,4	7,0
Muu oma pääoma	38,3	39,9
Korollinen vieras pääoma	10,9	12,6
Korottamat velat	43,4	40,5
Yhteensä	100,0	100,0

RAHAVIRTALASKELMA (IFRS)

Milj. euroa	Liite	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto		35,0	62,2
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	11, 12	104,0	89,7
Osakeperusteiset maksut		0,1	0,8
Käyttöomaisuuden ja osakkeiden myyntivoitot ja -tappiot	3, 4	-0,4	-1,4
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen sijoitusten voitosta	16	-5,3	-7,3
Muut oikaisut		-2,1	-9,2
Rahoituskulut, netto	8	4,5	6,6
Tuloverot	9	21,6	16,9
Nettokäyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten saamisten muutos		14,5	48,2
Varastojen muutos		0,1	0,2
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos		2,8	-24,4
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		174,8	182,3
Saadut leasing-sopimuksiin liittyvät korkotuotot		0,2	0,2
Saadut korot		0,9	10,0
Maksetut korot		-4,0	-15,4
Muut rahoitustuotot		5,2	9,3
Muut rahoituskulut		-8,1	-16,2
Saadut osingot pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyistä sijoituksista	16	5,9	7,6
Maksetut välittömät verot		-7,0	-18,8
Liiketoiminnan rahavirta		167,9	159,0
Investointien rahavirta
Konserniyritysten ja liiketoimintojen hankinnasta johtuva nettorahavirta	14	3,7	-1,7
Muut käyttöomaisuusinvestoinnit		-43,0	-58,5
Konserniyritysten ja liiketoimintojen myynnistä johtuva nettorahavirta		3,3	-17,3
Käyttöomaisuusmyynnit		0,6	1,2
Lainasaamisten muutos		-3,5	2,1
Investointien rahavirta		-38,9	-74,2
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot		-65,4	-59,7
Käytetyt optiot		5,4	7,1
Rahoitusleasingvelkojen maksut		-3,7	-5,4
Lyhytaikaisten lainojen nostot		227,1	100,3
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut		-245,0	-80,3
Pitkäaikaisten lainojen nostot		-	99,5
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-3,2	-113,5
Rahoituksen rahavirta		-84,8	-52,0
Rahavarojen muutos		44,2	32,8
Rahavarat kauden alussa	19	114,1	75,8
Kurssierojen vaikutukset rahavaroihin		2,3	5,5
Rahavarojen muutos		44,2	32,8
Rahavarat kauden lopussa	19	160,6	114,1

Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.

Luet Tiedon taloudellisesta katsauksesta tulostettua PDF-koostetta, joka sisältää vain tulostaessa määritellyt osiot. Löydät täysimittaisen julkaisun osoitteessa ar2014.tieto.com/fi

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (IFRS)

						Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma					Määräys vallatto mien omistajien osuus	Oma pää oma yht.
Milj. euroa	Liite	Osake pää oma	Yli kurssi rahasto ja muut rahastot	Osake anti optio oikeuk silla	Omat osakkeet	Muunto erot	Raha virran suo jauk set	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kerty neet voitto varat	Yht.
1.1.2013		75,9	41,4	1,2	-11,6	8,4	0,1	2,2	406,7	524,3	0,2	524,5
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto									62,2	62,2	0,0	62,2
Muut laajan tuloksen erät
Etuuspohjaisista eläkevelvoitteista johtuva vakuutusmatemaattinen voitto (verojen jälkeen)									3,3	3,3		3,3
Muuntoerot			-1,2			-35,0			15,0	-21,2		-21,2
Rahavirran suojaukset (verojen jälkeen)	28						-1,8			-1,8		-1,8
Laaja tulos			-1,2			-35,0	-1,8		80,5	42,5	0,0	42,5
Liiketoimet omistajien kanssa
Omaan pääomaan kirjatut osakeperusteiset maksut	6								1,0	1,0		1,0
Osingonjako									-59,7	-59,7		-59,7
Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla		0,7	5,5	-1,2				0,9		5,9		5,9
Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla, rekisteröimätön				0,1						0,1		0,1
Määräysvallattomien omistajien osuus											-0,1	-0,1
Liiketoimet omistajien
kanssa yht.		0,7	5,5	-1,1	0,0			0,9	-58,7	-52,7	-0,1	-52,8
Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen sijoitusten vaikutus									0,0	0,0		0,0
31.12.2013		76,6	45,7	0,1	-11,6	-26,6	-1,7	3,1	428,5	514,1	0,1	514,2

					Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma						Määräys vallatto mien omistajien osuus	Oma pää oma yht.
Milj. euroa	Liite	Osake pää oma	Yli kurssi rahasto ja muut rahastot	Osake anti optio oikeuk silla	Omat osakkeet	Muunto erot	Raha virran suo jauk set	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kerty neet voitto varat	Yht.
31.12.2013		76,6	45,7	0,1	-11,6	-26,6	-1,7	3,1	428,5	514,1	0,1	514,2
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto									35,0	35,0	0,0	35,0
Muut laajan tuloksen erät
Etuuspohjaisista eläkevelvoitteista johtuva vakuutusmatemaattinen voitto (verojen jälkeen)									-10,3	-10,3		-10,3
Muuntoerot			-1,8			-24,4			16,1	-10,1		-10,1
Rahavirran suojaukset (verojen jälkeen)	28						1,4			1,4		1,4
Laaja tulos			-1,8			-24,4	1,4		40,8	16,0	0,0	16,0
Liiketoimet omistajien kanssa
Omaan pääomaan kirjatut osakeperusteiset maksut	6								0,6	0,6		0,6
Osingonjako									-65,4	-65,4		-65,4
Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla				-0,1				5,4		5,3		5,3
Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla, rekisteröimätön				0,5						0,5		0,5
Määräysvallattomien omistajien osuus												0,0
Liiketoimet omistajien
kanssa yht.		0,0	0,0	0,4	0,0			5,4	-64,8	-59,0	0,0	-59,0
Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen sijoitusten vaikutus									0,0	0,0		0,0
31.12.2014		76,6	43,9	0,5	-11,6	-51,0	-0,3	8,5	404,5	471,1	0,1	471,2

Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (IFRS)

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Yhtiö

Tieto Oyj on Suomen lainsäädännön mukaisesti perustettu julkinen suomalainen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Yhtiö on listattu NASDAQ:ssa Helsingissä ja Tukholmassa. Hallitus hyväksyi konsernitilinpäätöksen julkaistavaksi 5. helmikuuta 2015. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä konsernitilinpäätös sen julkistamisen jälkeen. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laadintaperusteet

Tieto Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätös on esitetty miljoonina euroina ja se perustuu alkuperäisiin hankintahintoihin, ellei näissä laadintaperiaatteissa ole toisin ilmoitettu.

Uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat

Konsernitilinpäätös on laadittu käyttäen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2013 lukuun ottamatta seuraavien 1.1.2014 käyttöön otettujen uusien standardien ja tulkintojen sekä olemassa olevien standardien ja tulkintojen muutosten edellyttämien muutosten vaikutuksia:

• IFRS 11, Yhteisjärjestelyt. Standardi sisältää ohjeistusta siitä kuinka yhteisjärjestelyjä käsitellään. Käsittely pohjautuu järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolilla on järjestelyn varoihin liittyviä oikeuksia ja järjestelyjä koskevia velvoitteita ja siten se käsittelee kirjanpidossaan osuutensa varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksessä osapuolilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen ja ne käsittelevät

osuuttaan pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua. Tieto raportoi tulokset yhtenä eränä ennen liikevoittoa (EBIT). Pääomaosuusmenetelmä laski Tiedon vuoden 2013 liikevaihtoa noin 4 %. Muutos vaikutti lähinnä Toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet (noin -12 %) ja Jatkuvat palvelut (noin -2 %) -palvelualueisiin. Toimialaryhmistä muutos vaikutti eniten Finanssipalveluihin (noin -10 %) sekä Julkiseen sektoriin, terveydenhuoltoon ja hyvinvointiin (noin -7 %). Liikevoiton (EBIT) muutos vastaa Tiedon osuutta yhteisyritysten rahoituseristä ja veroista. Muutos ei vaikuta yhtiön kauden nettotulokseen. Edellisen tilikauden tiedot on muutettu vertailukelpoisiksi.

• IFRS 10, Konsernitilinpäätös. Standardi sisältää konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä koskevat periaatteet, kun yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Standardissa määritellään määräysvaltaan liittyvät periaatteet. Määräysvalta on konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen peruste. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista selvitettäessä, onko sijoittajalla määräysvalta ja onko sen siten yhdisteltävä sijoituskohde konsernitilinpäätökseen. Standardilla ei ole tällä hetkellä vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IFRS 12, Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä. Standardi sisältää kaiken tyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä. Standardi lisäsi yhteisyrityksistä annettavaa informaatiota.
• Muut 1.1.2014 käyttöön otetut uudet standardit ja tulkinnat sekä olemassa olevien standardien ja tulkintojen muutokset eivät ole merkittäviä konsernille.

Uudet olennaiset standardit, jotka eivät ole vielä astuneet voimaan:

• IFRS 15, Myyntituotot asiakassopimuksista. Standardi korvaa IAS 18:n "Tuotot", IAS 11:n "Pitkäaikaishankkeet" sekä niihin liittyvät tulkinnat. Myyntituotot kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun. Asiakas saa määräysvallan, kun se pystyy ohjaamaan tavaran tai

palvelun käyttöä ja saamaan siihen liittyvän hyödyn. IFRS 15:n perusperiaatteena on, että myyntituotto kirjataan tavalla, joka kuvaa luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle, ja kirjattava määrä kuvastaa sitä rahamäärää, johon yritys odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Myyntituotot kirjataan tämän periaatteen mukaisesti seuraavia vaiheita noudattaen:

• Vaihe 1: tunnistetaan asiakassopimus (tai -sopimukset)
• Vaihe 2: tunnistetaan sopimukseen sisältyvät suoritevelvoitteet
• Vaihe 3: määritetään transaktiohinta
• Vaihe 4: transaktiohinta kohdistetaan sopimukseen sisältyville suoritevelvoitteille
• Vaihe 5: kirjataan myyntituotto, kun (tai sitä mukaa kuin) suoritevelvoite täytetään.

IFRS 15 sisältää myös johdonmukaiset liitetietovaatimukset, joiden tuloksena tilinpäätöksen käyttäjät saavat kattavat tiedot yrityksen asiakassopimuksista aiheutuvien rahavirtojen luonteesta, määrästä, ajoituksesta ja epävarmuudesta. Standardi astuu voimaan 1.1.2017 ja aikaisempi soveltaminen on sallittua. Konsernin johto on selvittämässä muutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

• IFRS 9, Rahoitusinstrumentit. Standardi korvaa suurimman osan IAS 39:ään sisältyvästä ohjeistuksesta. Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kolme pääasiallista arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno, käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypä arvo tulosvaikutteisesti. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusperusteisten rahavirtojen ominaispiirteistä. Suojauksen tehokkuutta koskevat vaatimukset helpottuvat, kun vaatimus täsmällisestä tehokkuustestauksesta poistuu. Standardi astuu voimaan 1.1.2018 ja aikaisempi soveltaminen on sallittua. Konsernin johto on selvittämässä muutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• Ei ole muita standardeja (IFRS) tai IFRIC tulkintoja, jotka eivät vielä ole voimassa ja joilla olisi merkitystä konsernille.

Yhdistelyperiaatteet

Konsernitilinpäätökseen sisältyy emoyhtiö Tieto Oyj ja kaikki emoyhtiön välittömässä tai välillisessä määräysvallassa olevat tytäryhtiöt. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yhtiössä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto.

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintapäivästä myyntipäivään asti.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenomenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.

Taseeseen merkitään liikearvoksi määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo ja kyseessä on edullinen kauppa, erotus kirjataan suoraan laajaan tuloslaskelmaan.

Konsernin sisäiset saamiset, velat ja liiketapahtumat, mukaan lukien osingot ja sisäiset katteet, eliminoidaan yhdistelyssä.

Tieto Oyj omistaa osuuksia yhteisyrityksissä, joissa sillä on oikeus järjestelyn nettovaroihin ja siten yhdistelee osuutensa pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11 – standardin mukaisesti. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa yhteisyritysosuudet kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla konsernin osuus hankintaajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista ja muista laajan tuloksen eristä. Jos konsernin osuus yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus yhteisyrityksestä, konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta eikä se ole suorittanut maksuja yhteisyrityksen puolesta.

Määräysvallattomien omistajien osuudet ilmoitetaan erillisenä eränä konsernin omassa pääomassa.

Segmenttiraportointi

Tiedon toimintamalli muodostuu palvelualueiden ja toimialaryhmien matriisista, jossa palvelualueet ovat taloudellisen raportointirakenteen tärkeimmät toiminnalliset segmentit. Raportoitavat palvelualuesegmentit ovat Jatkuvat palvelut, Konsultointi ja integraatiopalvelut, Toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet ja Tuotekehityspalvelut. Toiminnallisten segmenttien raportointi vastaa yhtiön sisäistä raportointia

ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, jolle kuuluu vastuu resurssien allokoinnista ja toiminnallisten segmenttien suorituksen arvioinnista, on nimetty yhtiön johtoryhmä, joka vastaa myös strategisesta päätöksenteosta.

Liikearvo on kohdennettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka toimivat useissa eri maissa, ja siksi liikearvo ei sisälly segmenttitiedoissa oleviin maittain esitettyihin pitkäaikaisiin varoihin.

Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat

Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on yhtiön toimintavaluutta ja konsernin esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumapäivän vaihtokurssin mukaisesti. Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen tase-erien arvostuksessa käytetään tilikauden viimeisen päivän päätöskurssia. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset käypään arvoon arvostetut erät muutetaan toimintavaluutan määräisiksi käyvän arvon arvostuspäivän tai uudelleenarvostuspäivän kursseihin. Muut eimonetaariset erät kirjataan tapahtumapäivän vaihtokurssin mukaisesti.

Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon, paitsi ne suojauslaskennan piiriin kuuluvat erät, jotka esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Rahoitukseen liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Tytäryhtiöiden (joista mikään ei toimi hyperinflatorisessa taloudessa), joiden toimintavaluutta eroaa konsernin esittämisvaluutasta tulokset ja taseet muutetaan esittämisvaluutan mukaisiksi seuraavasti:

a) Taseiden varat ja velat muutetaan tilikauden viimeisen päivän päätöskurssin mukaan. b) Tulot ja menot tuloslaskelmassa muutetaan

keskimääräisten kurssien mukaan. c) Kaikki näistä muutoksista aiheutuvat muuntoerot kirjataan laajan tuloksen eriin.

Kun tytäryhtiö myydään, mahdolliset muuntoerot tuloutetaan tuloslaskelmassa osana luovutusvoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisen yksikön hankinnasta koituvan liikearvon ja käyvän arvon muutokset kirjataan ulkomaisen tytäryhtiön varoihin ja velkoihin ja ne muunnetaan päätöskurssin mukaan. Tästä johtuvat muuntoerät kirjataan laajan tuloksen eriin.

Myyntituottojen tulouttaminen

Myyntituotot kirjataan IAS 11- ja 18-standardien mukaisesti. Myyntituotoiksi kirjataan IT-palvelujen ja -tuotteiden arvonlisäveroton ja annetuilla alennuksilla sekä vaihtokurssieroilla oikaistu myynti käyvästä arvostaan. Palvelut koostuvat pääasiassa räätälöidyistä ohjelmistoratkaisuista, ohjelmistoratkaisujen ylläpidosta sekä tietojenkäsittely- ja verkkopalveluista. Myydyt tuotteet ovat pääasiassa ohjelmistolisenssejä.

Palvelujen myyntituotto jaksotetaan sille tilikaudelle, jonka aikana palvelu toimitetaan. Kiinteähintaisista projekteista ja vastaavanlaisista asiakassopimuksista saatava tulo jaksotetaan valmistusasteen perusteella. Valmistusaste lasketaan kuukausittain vertaamalla toteutuneita työkustannuksia koko projektin arvioituun työkustannusten määrään. Valmistusastemenetelmää käytetään edellyttäen, että valmistusaste ja palvelusopimukseen liittyvät tulot ja menot voidaan arvioida luotettavasti. Elleivät nämä ehdot täyty, ainoastaan menoja vastaava osuus tuloutetaan, jos tulojen odotetaan kattavan kyseiset menot. Toiminnan ohjaus perustuu projektien tulokseen ja suorat kustannukset kirjataan palvelualueiden, pääasiallisten toiminnallisten segmenttien, toimituksiin. Asiakasprojektien seurannassa projekti todetaan tappiolliseksi, jos projektin suorien kustannusten arvioidaan ylittävän odotetut kokonaistuotot. Tällöin kirjataan välittömästi tappiovaraus kattamatta jäävien suorien kustannusten osalta.

Tuotteen myynti tuloutetaan, kun sen omistukseen liittyvät oleelliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle eikä myyjällä ole enää oikeutta luovuttaa tuotetta edelleen tai tosiasiallista määräysvaltaa tuotteeseen nähden.

Jatkuvien käyttöpalvelusopimusten käynnistys- ja haltuunottovaiheeseen liittyvät menot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä. Käyttöpalvelusopimusten myyntituotto perustuu palvelumääriin ja jaksotetaan sille tilikaudelle, jonka aikana palvelu toimitetaan.

Tilauskanta

Tilauskantana esitetään tulouttamaton osa asiakkaiden allekirjoittamista tilauksista.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääosin liiketoiminnan myynnistä ja muista luovutusvoitoista, vuokratuloista ja julkisista avustuksista. Lopetettujen toimintojen tuotot sisältyvät lopetettujen toimintojen nettotulokseen.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin niillä tilikausilla, joilla avustuksen kohteeseen liittyvät kustannukset ovat syntyneet.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Merkittävien uusien liiketoimintakonseptien ja ohjelmistotuotteiden kehitysmenot aktivoidaan taseeseen aineettomana omaisuutena, jos niihin liittyvien tulojen voidaan kohtuudella odottaa kattavan kyseiset menot, ja seuraavat kriteerit täyttyvät: hyödykkeen tekninen toteuttaminen on mahdollista niin, että se voidaan ottaa käyttöön tai myydä; johdolla on aikomus saattaa hyödyke valmiiksi ja käyttää sitä tai myydä se; hyödykettä pystytään käyttämään tai se pystytään myymään; käytettävissä on riittävästi teknisiä, taloudellisia ja muita voimavaroja kehittämistyön loppuunsaattamiseen ja hyödykkeen käyttämiseen tai myymiseen; pystytään osoittamaan, miten hyödyke tulee kerryttämään todennäköistä taloudellista hyötyä; hyödykkeestä kehittämisvaiheessa aiheutuvat menot ovat luotettavasti määritettävissä. Aineeton omaisuus arvostetaan poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon.

Tuloverot

Tuloslaskelman tuloverot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden verotettavasta tulosta maksettavat tuloverot sekä oikaisut aiemmilta vuosilta ja laskennallisten verovelkojen tai verosaamisten muutokset. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista konsernitaseen varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat lasketaan niiden verokantojen ja -lakien mukaisesti, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen tai verovelka realisoituu. Suurimmat väliaikaiset erot liittyvät poistoeroihin, työsuhdeetuuksiin ja aineettomiin oikeuksiin. Laskennallinen vero kirjataan väliaikaisista eroista lukuun ottamatta seuraavia eriä: verotuksessa vähennyskelvoton liikearvo, kirjanpidolliseen ja verotukselliseen tulokseen vaikuttamattomien varojen ja velkojen kirjaukset, kun kyseessä ei ole liiketoiminnan yhdistäminen, sekä tytäryhtiösijoituksiin liittyvät erot, jotka eivät todennäköisesti tule muuttumaan.

Laskennalliset verosaamiset kirjataan ainoastaan, jos on todennäköistä, että ne voidaan käyttää tulevien verotettavien tulojen kattamiseen. Yhdistelystä johtuvat laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan konsernitaseeseen, jos niiden veroseuraamusten realisoituminen on todennäköistä.

Liikearvo

Liikearvoa syntyy tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten hankinnan yhteydessä, ja se on määrä, jolla suoritettu vastike ylittää Tiedon osuuden hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta ja määräysvallattomien omistajien osuuden käyvän arvon.

Liikearvon alentumisen testaus

Yritysostojen yhteydessä hankittu liikearvo testataan vuosittain ja aina, kun jokin tapahtuma tai olosuhteiden muutos osoittaa, että kirjattu arvo ei ehkä ole kerrytettävissä. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten niille rahavirtaa tuottaville yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän yhdistämisen tuomista synergioista. Jokainen yksikkö tai yksikköjen ryhmä, jolle liikearvoa kohdistetaan, on alin taso, jolla liikearvoa seurataan sisäisesti johdon tarkoituksia varten. Jos rahavirtaa tuottavalle yksikölle kirjatun liikearvon määrä ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus kirjataan arvonalennukseksi.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on käyttöarvo määritettynä tulevien kassavirtojen nettonykyarvona tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetty käypä arvo sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

Aineeton omaisuus

Aineettoman omaisuuden hankintameno aktivoidaan taseeseen. Liiketoimintojen yhdistämisen kautta hankittu aineeton omaisuus aktivoidaan hankintahetken käyvästä arvostaan. Aineettoman omaisuuden vaikutusaika määritetään joko rajalliseksi tai rajoittamattomaksi. Aineeton omaisuus, jonka vaikutusaika on rajallinen, poistetaan kyseisenä vaikutusaikana. Jos aineettoman omaisuuden vaikutusaika on rajoittamaton, suoritetaan arvonalentumistesti vuosittain ja aina, kun jokin tapahtuma tai olosuhteiden muutos osoittaa, että kirjattu arvo ei ehkä ole kerrytettävissä. Tieto-konsernin liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä kirjattu aineeton omaisuus liittyy yleensä asiakkaisiin tai teknologioihin, joiden vaikutusaika tunnetaan. Tieto ei yleensä kirjaa markkinointiin liittyvää aineetonta omaisuutta taseeseen, koska hankitun liiketoiminnan arvo koostuu normaalisti asiakassuhteista, teknologiasta ja henkilöstöstä (joka sisältyy liikearvoon), minkä johdosta

markkinointiin liittyvällä aineettomalla omaisuudella ei yleensä ole erillistä kirjattavissa olevaa arvoa.

hankintamenoon. Poistosuunnitelma perustuu kunkin omaisuuserän arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan ja tasaeräpoistoihin. Tarvittaessa käyttöomaisuuden jäljellä oleva vaikutusaika arvioidaan uudestaan kunkin tilikauden lopussa.

Käyttöomaisuus

Maa-alueista ei tehdä poistoja. Muu käyttöomaisuus arvostetaan suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn

Konserni soveltaa seuraavia taloudellisia vaikutusaikoja:

	Vuotta
Rakennukset	25–40
Tietojenkäsittelylaitteet 1)	1–5
Muut koneet ja laitteet	5
Muu aineellinen omaisuus	5

1) PC-tietokoneiden hankintameno kirjataan kuluksi hankintahetkellä.

Leasingsopimukset

• Konserni vuokralle ottajana Leasingsopimukset on luokiteltu rahoitus- ja käyttöleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksilla hankittu omaisuus aktivoidaan käyttöomaisuuteen ja poistetaan taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Vuosivuokrat kirjataan rahoitusleasingsopimusten lyhennyksiksi sekä korkokuluiksi.

Vuokrasopimukset, joiden mukaan vuokralle antaja pitää itsellään merkittävän osan omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat maksut kirjataan tuloslaskelman tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

• Konserni vuokralle antajana Jos järjestelyssä tietty käyttöomaisuus, lähinnä tekniset laitteet, luokitellaan yksilöidyiksi rahoitusleasinghyödykkeiksi, niin näihin perustuva myynti tuloutetaan sopimuskauden alussa. Asiakkaan maksut kirjataan lainasaatavan lyhennykseksi sekä korkotuotoksi.

Rahoitusinstrumentit

Luokittelu

Rahoitusvarat jaotellaan seuraaviin luokkiin:

1) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

Johdannaissopimukset, sisältäen valuuttatermiini- ja valuuttaoptiosopimukset, sähköjohdannaiset sekä

koronvaihtosopimukset, jaotellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi.

2) Lainat ja muut saamiset

Määräaikaiset talletukset, koostuen pääosin pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin talletetuista varoista, lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset lainasaamiset, sekä myyntisaamiset ja muut saamiset luokitellaan lainoiksi ja saamisiksi. Taseessa ne kirjataan erääntymisajankohtansa mukaisesti joko lyhytaikaisiin myyntisaamisiin, muihin saamisiin, lainasaamisiin, likvideihin varoihin, tai pitkäaikaisiin lainasaamisiin tai muihin saamisiin. Rahamarkkinasijoitukset esitetään lyhytaikaisina talletuksina likvideissä varoissa.

3) Myytävissä olevat rahoitusvarat

Sijoitukset osakeinstrumentteihin, lukuun ottamatta sijoituksia osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin, luokitellaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi. Ne kirjataan taseessa pitkäaikaisiin varoihin, ellei tarkoituksena ole myydä niitä 12 kuukauden kuluessa raportointihetkestä.

Rahoitusvelat jaotellaan seuraaviin luokkiin:

1) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

Johdannaissopimukset, sisältäen valuuttatermiini- ja valuuttaoptiosopimukset, sähköjohdannaiset sekä koronvaihtosopimukset.

2) Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

Lyhytaikaiset lainat ja luotolliset tilit, pitkäaikaiset lainat sekä ostovelat ja muut velat jaotellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusveloiksi. Lainat sisältyvät pitkä- tai lyhytaikaisiin velkoihin.

Rahoitusinstrumenttien arvostaminen

Konserni arvostaa rahoitusinstrumentit aluksi käypään arvoonsa. Transaktiokulut sisältyvät käypään arvoon, ellei kyseessä ole käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusinstrumentti. Yleensä käypä arvo vastaa saatua tai maksettua summaa.

Rahoitusvarat kirjataan taseesta, kun oikeus rahavirran saamiseen on loppunut tai siirretty ja konserni on pääosin siirtänyt omistamiseen liittyvät riskit ja palkkiot. Rahoitusvelat kirjataan taseesta niiden erääntyessä tai kun niihin liittyvä velvoite muuten peruutetaan.

Käyvän arvon muutokset

Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutosten käsittely riippuu instrumenttien luokituksesta.

• Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat

Arvostusmenetelmä on kuvattu liitteen 27 alaviitteessä. Tähän liittyvät arvostusten muutokset raportoidaan, niiden luonteesta riippuen tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja –kuluissa, muissa liiketoiminnan tuotoissa ja muissa liiketoiminnan kuluissa (valuuttatermiinisopimukset) sekä muissa rahoitustuotoissa ja –kuluissa (valuuttaoptiot). Muut arvonmuutokset kirjataan korkotuottoihin ja –kuluihin (koronvaihtosopimukset) ja muihin liiketoiminnan kuluihin (sähköjohdannaiset), paitsi sovellettaessa suojauslaskentaa jolloin käyvän arvon muutokset kirjataan laajan tuloksen eriin. Taseessa arvonmuutokset tässä luokassa kirjataan lyhytaikaisiin myyntisaamisiin, ostovelkoihin, muihin saamisiin tai velkoihin, mikäli kyseinen erä erääntyy 12 kuukauden kuluessa raportointihetken päättymisestä. Mikäli erääntymishetkeen on enemmän kuin 12 kuukautta, kirjataan arvonmuutokset muihin pitkäaikaisiin saataviin tai velkoihin.

• Lainat ja saamiset

Lainat ja saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

• Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon, jos käyvän arvon luotettava määritys on mahdollista, ja realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan suoraan omaan pääomaan. Jos käyvän arvon mukaista arvostusta ei ole saatavissa, varat arvostetaan hankintahetken mukaiseen arvoon. Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan taseessa muihin pitkäaikaisiin varoihin. Kun sijoitus myydään, kertynyt käyvän arvon

muutos kirjataan tuloslaskelmaan.

• Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

Korkokulut ja transaktiokulut jaksotetaan tuloslaskelmassa laina-aikana käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Rahoitusvarojen arvon aleneminen

• Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Jokaisen raportointikauden päättyessä arvioidaan, onko rahoitusvarojen ryhmään kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta objektiivista näyttöä. Rahoitusvarojen arvon katsotaan alentuneen, mikäli yksi tai useampi seuraavista tapauksista on tapahtunut alkuperäisen arvostuksen jälkeen ja tuolla tapauksella on vaikutusta rahoitusvaran tulevaan kassavirtaan:

• 1. Liikkeellelaskijan tai velallisen merkittävä taloudellisen tilanteen heikkeneminen 2. Sopimusrikkomus, kuten kyvyttömyys maksaa korkoa tai pääoman palautusta 3. Velallisen joutuminen konkurssimenettelyyn tai
• muuhun velkojen uudelleenjärjestelyyn tulee todennäköiseksi
• 1. Alla oleva markkina koskien rahoitusinstrumenttia katoaa taloudellisista vaikeuksista johtuen

Mahdollinen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan.

• Myytävissä olevat rahoitusvarat

Yhtiö arvioi vuosittain, onko rahoitusvarojen arvon alentumisesta objektiivista näyttöä. Velkainstrumentteja koskien käytetään yllämainittua arviointiperustetta. Myytävissä oleviksi määriteltyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien tapauksessa yhtiö arvioi, löytyykö instrumentin käyvän arvon pitkittyneestä laskusta näyttöä ja siten perustetta varojen arvonalentumiselle. Mikäli tällaista näyttöä löytyy, arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan.

Johdannaissopimukset ja suojaustoimenpiteet

Johdannaissopimukset kirjataan sopimuksen syntymishetkellä käypään arvoonsa ja arvostetaan sen jälkeen käypään arvoon perustuen. Yhtiö valitsee erikseen johdannaissopimukset suojaamaan tietyltä riskiltä, joka liittyy taseeseen merkittyihin varoihin tai velkoihin tai erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen (rahavirran suojaukseen).

Suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden välinen suhde dokumentoidaan suojausta aloitettaessa. Konserni dokumentoi

suojausta aloitettaessa ja jatkuvasti sen jälkeen arvionsa siitä, kumoavatko suojauksissa käytettävät johdannaiset tehokkaasti suojauskohteiden käypien arvojen tai rahavirtojen muutoksia.

Suojaukseen käytettävien johdannaisten käyvät arvot esitetään liitetiedossa 28. Omaan pääomaan sisältyvän suojausrahaston muutokset, jotka on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin, esitetään liitetiedossa 28.

Rahavirran suojauksiksi määriteltyjen, ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan tuloslaskelmaan muihin laajan tuloksen eriin. Suojauksen tehottomasta osasta syntyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelman erään muut liiketoiminnan tuotot/kulut. Omaan pääomaan kertyneet realisoitumattomat arvostukset tuloutetaan tuloslaskelmaan samanaikaisesti kun suojattavasta erästä syntyy tulosvaikutteiset kirjaukset.

Kun suojausinstrumentti erääntyy tai kun se myydään, tai mikäli suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, säilyvät omaan pääomaan kertyneet kurssierot omassa pääomassa kunnes ennustettu, suojattava transaktio tuloutetaan tuloslaskelmaan. Mikäli ennustetun transaktion ei enää uskota tapahtuvan, tämän suojauksesta omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio tuloutetaan välittömästi tuloslaskelman erään muut liiketoiminnan tuotot/kulut.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset ja muut saamiset arvostetaan aluksi nimellisarvoonsa. Epävarmoista saamisista tehdään konsernin luottopolitiikan määrittelemien periaatteiden mukaisesti varaus, joka kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Varauksen määrä on laskennallinen arvio saamisista, joita ei onnistuta perimään ja jotka suurella todennäköisyydellä tullaan kirjaamaan alas. Laskennallinen arvio perustuu niiden saamisten määrään, jotka ovat olleet erääntyneinä luottopolitiikassa määritellyn ajanjakson. Lopullinen alakirjauspäätös perustuu tapauskohtaiseen riskiarvioon.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä ja nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista likvideistä alle kolmen kuukauden sijoituksista. Luotolliset tilit on käsitelty lyhytaikaisina lainoina lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa.

Varaukset

Ajoitukseltaan tai suuruudeltaan epävarmoista menneisiin tapahtumiin perustuvista yhtiön oikeudellisista tai tosiasiallisista velvoitteista kirjataan taseeseen varaus, jos on todennäköistä, että kyseisen velvoitteen täyttäminen vaatii yhtiötä

tulevaisuudessa luopumaan taloudellisista hyödykkeistä. Varauksena kirjattava määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän. Nykyarvon laskennassa käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja kyseistä velvoitetta koskevista erityisriskeistä.

Työsuhde-etuudet

Tieto-konsernin yhtiöt ylläpitävät erilaisia kansallisten vaatimusten ja käytäntöjen mukaisia eläkejärjestelyjä. Suurin osa järjestelyistä luokitellaan maksupohjaisiksi. Maksut maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, johon ne liittyvät. Maksun jälkeen Tieto-konsernilla ei ole muita kyseisiin järjestelyihin liittyviä velvoitteita.

Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia. Etuuspohjaisessa järjestelyssä määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu yhdestä tai useammasta tekijästä, kuten iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta.

Etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvä vastuu on velvoitteen nykyarvo vähennettynä järjestelyyn liittyvien varojen käyvällä arvolla. Etuuspohjaisen velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole toimivia markkinoita, käytetään valtion joukkolainojen markkinakorkoja.

Nettokorot nettoeläkevelvoitteesta tai saamisesta esitetään rahoituserissä.

Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tulokseen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Osakeperusteiset maksut

Tieto käyttää kannustinohjelmissaan omana pääomana maksettaviksi luokiteltuja osakeoptioita ja palkkioita, jotka voidaan maksaa joko osakkeina, käteissuorituksena tai näiden yhdistelmänä. Myönnettyjä optioita ja osakkeita vastaan saatavien työsuoritusten käypä arvo kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Ei-markkinaperusteiset ehdot

(esimerkiksi tulokseen liittyvät tavoitteet ja työsuhteen kesto) otetaan huomioon niiden optioiden lukumäärässä, joihin työntekijöillä odotetaan syntyvän oikeus. Arvio siitä, miten moneen optioon odotetaan syntyvän oikeus eimarkkinaperusteisten ehtojen perusteella, tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä. Alkuperäisiin arvioihin tehtävien tarkistusten mahdollinen vaikutus merkitään tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan tehdään vastaava oikaisu.

Osakkeina annettavat palkkiot kirjataan henkilöstökuluksi ja oman pääoman lisäykseksi, osakeperusteiset palkkiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ansainta-ajan kuluessa. Henkilöstölle käteisenä mahdollisesti maksettavan, osakeoikeuksiin liittyvän summan käypä arvo kirjataan kuluksi, ja vastaava summa lisätään velkoihin sillä kaudella, jonka aikana työntekijöillä on oikeus saada kyseinen käteissuoritus. Velka lasketaan aina tilikauden päättyessä sekä maksun suorituspäivänä. Velan käyvässä arvossa tapahtuneet muutokset kirjataan henkilöstökuluihin tuloslaskelmassa.

Asetettujen taloudellisten tavoitteiden toteutumisaste vaikuttaa kirjattavien ja maksettavien palkkioiden suuruuteen.

Oma pääoma, osingot ja omat osakkeet

Hallituksen ehdottamia osinkoja ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Tieto Oyj:n omien osakkeiden hankintameno ja omien osakkeiden hankintaan liittyvät välittömät kustannukset kirjataan oman pääoman vähennyksiksi.

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla osakkeenomistajille kuuluva tulos yhtiön tilikauden aikana liikkeessä olevien

osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta Tieto Oyj:n hankkimia osakkeita.

Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan olettaen, että kaikki merkintäoikeudet ja optiot on käytetty tilikauden alussa. Liikkeessä olevien osakkeiden painotetun keskiarvon lisäksi nimittäjä sisältää myös merkintäoikeuksien ja optioiden oletetusta käytöstä saadut osakkeet. Merkintäoikeuksien ja optioiden oletettua käyttöä ei huomioida osakekohtaisessa tuloksessa, jos niiden toteutushinta ylittää osakkeiden tilikauden aikaisen keskimääräisen markkinahinnan. Merkintäoikeuksilla ja optioilla on laimentava vaikutus ainoastaan, kun osakkeiden tilikauden aikainen keskimääräinen markkinahinta ylittää merkintäoikeuksien ja optioiden toteutushinnan.

Kertaluonteiset erät

Taloudellista tulosta analysoitaessa tietyt erät jotka ovat merkittäviä johtuen niiden määrästä tai luonteesta, ja jotka eivät ole säännöllisesti toistuvia, määritellään kertaluonteisiksi. Kertaluonteisiksi eriksi katsotaan esimerkiksi arvonalentumistappiot, myyntivoitot ja -tappiot ja merkittäviin uudelleenjärjestelyihin liittyvät erät.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

IFRS -käytännön mukaisen tilinpäätöksen laatiminen vaatii yrityksen johdolta arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat yrityksen varojen, velkojen, tulojen ja kulujen tilinpäätökseen kirjattavaan määrään sekä ehdollisten varojen ja velkojen liitetiedoissa esitettävään määrään. Vaikka nämä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen käsitykseen nykyhetken tapahtumista ja toimenpiteistä, toteutuneet tulokset saattavat poiketa arvioiduista.

Keskeiset tilinpäätökseen liittyvät arviot ja oletukset esitetään liitetiedoissa seuraavasti:

	Liite
Myyntituottojen tulouttaminen	1
Liikearvon alentuminen	15
Tuloverot	17
Osakeperusteiset maksut	21
Työsuhde-etuudet	22
Johdannaisten ja muiden rahoitusinstrumenttien käypä arvo	27–28

1. SEGMENTTI-INFORMAATIO

Toiminnalliset segmentit muodostavat kehikon johtoryhmän strategiselle päätöksenteolle ja toiminnan tuloksellisuuden seurannalle.

Johtoryhmä tarkastelee ja arvioi liiketoimintaa matriisirakenteena, joka muodostuu palvelualueista ja toimialaryhmistä. Yhtiö määrittelee matriisiorganisaatiosta raportoitaviksi segmenteiksi ne toiminnalliset segmentit, joiden perusteella se parhaiten voi tuottaa riittävää informaatiota liiketoimintojensa luonteen ja niiden taloudellisten vaikutusten, sekä toimintaympäristöjensä arvioimiseksi. Tiedossa palvelualuedimensio määrittää pääasialliset toiminnalliset segmentit, joihin strategiset päätökset kohdistuvat, ja jotka siten muodostavat pohjan raportoitavien segmenttien määrittelemiseksi IFRS 8 standardin mukaisesti.

Raportoitavat toiminnalliset segmentit palvelualuedimensiossa ovat Jatkuvat palvelut, Konsultointi ja integraatiopalvelut, Toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet ja Tuotekehityspalvelut. Raportoitavat palvelualuesegmentit ovat rahavirtaa tuottavia yksiköitä, joille liikearvo on kohdennettu.

Konsernitasoiset kulut, kuten konsernijohdon kulut ja konsernin osuus tukitoimintojen kuluista, sekä muut jakamattomat kulut eivät sisälly palvelualuesegmentteihin vaan ne raportoidaan Tukitoiminnot ja globaali johto -yksikössä.

Palvelualueiden liikevaihdon raportointi edustaa myös Tiedon tuotteiden ja palveluiden raportointia.

Johtoryhmä arvioi toiminnallisten segmenttien tulosta liikevoiton (EBIT) perusteella. Johtoryhmälle raportoitava liikevoitto on samansisältöinen IFRS tuloslaskelmassa raportoitavan liikevoiton kanssa.

Asiakasmyynti palvelualueittain

	2014	2013	Muutos
Milj.euroa	1–12	1–12	%
Jatkuvat palvelut	512	492	4
Konsultointi ja integraatiopalvelut	387	410	-6
Toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet	395	416	-5
Tuotekehityspalvelut	229	289	-21
Konserni yhteensä	1 522	1 607	-5

Segmenttien välistä sisäistä myyntiä ei esiinny, koska johdon raportoinnissa myyntituotot ja -kulut kirjataan suoraan kyseisille asiakasprojekteille.

Asiakasmyynti maittain

	2014	2013	Muutos
Milj.euroa	1–12	1–12	%
Suomi	711	729	-3
Ruotsi	548	555	-1
Muut	264	322	-18
Konserni yhteensä	1 522	1 607	-5

Suomessa IT-palvelut kasvoivat 2 % vuonna 2014.

Ruotsissa kasvu paikallisissa valuutoissa oli 4 %. IT-palvelut kasvoivat 6 % paikallisissa valuutoissa.

Norjassa kasvu paikallisissa valuutoissa oli 5 %.

Asiakasmyynti toimialaryhmittäin

	2014	2013	Muutos
Milj.euroa	1–12	1–12	%
Finanssipalvelut	335	331	1
Teollisuus, kauppa ja logistiikka	311	305	2
Julkinen sektori, terveydenhuolto ja hyvinvointi	410	403	2
Tietoliikenne, media ja energia	238	279	-15
Tuotekehityspalvelut	229	289	-21
Konserni yhteensä	1 522	1 607	-5

Asiakasmyynti tietoliikenne-toimialalle oli 370 (445) milj. euroa.

Miltään yksittäiseltä ulkopuoliselta asiakkaalta vuonna 2014 tai 2013 kertynyt liikevaihto ei ylittänyt 10 % koko konsernin liikevaihdosta.

Liikevoitto (EBIT) palvelualueittain

Milj.euroa 1–12 1–12 % Jatkuvat palvelut 37,6 10,2 269,9 Konsultointi ja integraatiopalvelut 34,9 9,0 289,3 Toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet 68,1 81,2 -16,1	2014	2013	Muutos
Tuotekehityspalvelut -42,9 8,4 -613,0
Tukitoiminnot ja globaali johto -36,5 -23,0 -58,5
Liikevoitto (EBIT) 61,1 85,7 -28,7

Liikevoitto (EBIT) palvelualueittain

	2014	2013
%	1–12	1–12	Muutos
Jatkuvat palvelut	7,3	2,1	5,3
Konsultointi ja integraatiopalvelut	9,0	2,2	6,8
Toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet	17,3	19,5	-2,3
Tuotekehityspalvelut	-18,7	2,9	-21,6
Liikevoitto (EBIT)	4,0	5,3	-1,3

Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä palvelualueittain

	2014	2013	Muutos
Milj.euroa	1–12	1–12	%
Jatkuvat palvelut	38,4	21,0	82,8
Konsultointi ja integraatiopalvelut	38,3	32,0	19,4
Toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet	70,3	82,8	-15,1
Tuotekehityspalvelut	21,7	19,4	11,6
Tukitoiminnot ja globaali johto	-18,5	-14,2	-30,6
Liikevoitto (EBIT)	150,2	141,2	6,4

Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä palvelualueittain

	2014	2013
%	1–12	1–12	Muutos
Jatkuvat palvelut	7,5	4,3	3,2
Konsultointi ja integraatiopalvelut	9,9	7,8	2,1
Toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet	17,8	19,9	-2,1
Tuotekehityspalvelut	9,5	6,7	2,7
Liikevoitto (EBIT)	9,9	8,8	1,1

Henkilöstö palvelualueittain

	Kauden lopussa				Keskimäärin
	2014	Muutos	Osuus	2013	2014	2013
	1–12	%	%	1–12	1–12	1–12
Jatkuvat palvelut	3 321	7	24	3 090	3 162	3 112
Konsultointi ja integraatiopalvelut	3 953	-1	29	3 986	3 903	4 192
Toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet	3 181	9	23	2 919	3 033	2 996
Tuotekehityspalvelut	2 114	-34	15	3 193	2 761	3 673
Palvelualueet yhteensä	12 568	-5	92	13 188	12 859	13 973
Toimialaryhmät	415	6	3	390	408	418
Tukitoiminnot ja globaali johto	738	-0	5	740	740	780
Konserni yhteensä	13 720	-4	100	14 318	14 007	15 170

Henkilöstö maittain

	Kauden lopussa				Keskimäärin
	2014	Muutos	Osuus	2013	2014	2013
	1–12	%	%	1–12	1–12	1–12
Suomi	4 122	-7	30	4 409	4 265	4 678
Ruotsi	2 548	-6	19	2 701	2 586	2 811
Tšekin tasavalta	2 077	7	15	1 940	2 002	1 920
Intia	1 979	24	14	1 591	1 752	1 579
Kiina	379	-60	3	949	694	1 041
Latvia	680	-1	5	689	687	671
Puola	507	-30	4	722	606	884
Norja	417	-5	3	438	424	444
Filippiinit	227	-2	2	231	235	197
Liettua	122	-5	1	129	127	132
Muut	662	28	5	519	630	813
Konserni yhteensä	13 720	-4	100	14 318	14 007	15 170
Onshore-maat	7 386	-6	54	7 835	7 574	8 513
Offshore-maat	6 334	-2	46	6 483	6 433	6 657
Konserni yhteensä	13 720	-4	100	14 318	14 007	15 170

Pitkäaikaiset varat maittain

	2014	2013	Muutos
Milj.euroa	31.12.	31.12.	%
Suomi	84,6	101,5	-17
Ruotsi	24,6	28,0	-12
Muut	5,8	9,2	-37
Pitkäaikaiset varat yhteensä	115,0	138,7	-17

Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka sisältävät useita maita ja siksi yllä olevat maittain esitetyt pitkäaikaiset varat eivät sisällä liikearvoa.

Poistot palvelualueittain

Milj.euroa	2014 1–12	2013 1–12	Muutos %
Jatkuvat palvelut	50,8	67,1	-24
Konsultointi ja integraatiopalvelut	0,7	1,0	-31
Toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet	0,4	0,5	-19
Tuotekehityspalvelut	1,0	0,7	41
Tukitoiminnot ja globaali johto	10,7	8,8	21
Konserni yhteensä	63,5	78,1	-19

Yritys- ja liiketoimintahankinnoista tulevien allokoitujen aineettomien hyödykkeiden poistot palvelualueittain

Milj.euroa	2014 1–12	2013 1–12	Muutos %
Jatkuvat palvelut	0,2	1,8	-88
Konsultointi ja integraatiopalvelut	0,5	0,6	-21
Toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet	0,3	0,9	-66
Tuotekehityspalvelut	-	0,4	-100
Tukitoiminnot ja globaali johto	-	-	-
Konserni yhteensä	1,0	3,7	-74

Arvonalentumistappiot palvelualueittain

	2014	2013	Muutos
Milj.euroa	1–12	1–12	%
Jatkuvat palvelut	-	0,1	-100
Konsultointi ja integraatiopalvelut	-	2,6	-100
Toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet	-	1,3	-100
Tuotekehityspalvelut	39,6	3,6	1 014
Tukitoiminnot ja globaali johto	-	0,4	-100
Konserni yhteensä	39,6	8,0	398

2. VALMISTUSASTEEN MUKAINEN TULOUTTAMINEN

Milj. euroa	31.12.2014	31.12.2013
Tuloslaskelman erät
Tilikauden aikana valmistusasteen mukaan tuloutettu liikevaihto	196,5	257,2
Muu liikevaihto	1 326,0	1 349,6
Liikevaihto	1 522,5	1 606,8
Keskeneräisten valmistusasteen mukaisesti tuloutettavien pitkäaikaishankkeiden kertyneet tuloutetut liikevaihdot tilikauden lopussa	247,7	327,4
Taseen erät
Valmistusasteen mukaisesti tuloutettavien pitkäaikaishankkeiden myyntisaamiset	41,9	63,6
Valmistusasteen mukaisesti tuloutettavien pitkäaikaishankkeiden laskuttamattomat saamiset vähennettynä kirjatuilla tappioilla	18,2	26,3
Valmistusasteen mukaisesti tuloutettavien pitkäaikaishankkeiden saamiset asiakkailta	60,1	89,9
Valmistusasteen mukaisesti tuloutettaviin pitkäaikaishankkeisiin liittyvät velat asiakkaille vähennettynä kirjatuilla tappioilla	12,7	22,8

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Milj. euroa Liite	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	0,4	0,5
Osakkeiden myyntivoitot	0,1	1,2
Vuokratuotot	2,0	2,4
Julkiset avustukset	2,9	3,1
Rahavirran suojauksen tehoton osuus 28	0,0	0,3
Muiden johdannaisten valuuttakurssivoitot	4,2	1,4
Muut tuotot	8,5	9,2
	18,1	18,1

4. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Milj. euroa	Liite	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Ohjelmistoihin liittyvät vuokrat, lisenssit ja ylläpito		66,7	49,5
Data- ja puhelinviestintä		13,7	14,0
ICT -hankinnat ja -palvelut		13,2	16,4
Mainonta ja markkinointi		9,5	9,4
Matkakulut		21,4	22,6
Koulutuskulut		7,9	10,0
Konsultointikulut		30,0	21,3
Tilintarkastajien palkkiot		1,7	2,5
Kiinteistöihin liittyvät kulut		91,1	87,0
Rahavirran suojauksen tehoton osuus	28	0,3	0,2
Muiden johdannaisten valuuttakurssitappiot		1,8	3,4
Käyttöomaisuuden ja osakkeiden myyntitappiot		0,0	0,3
Muut liiketoiminnan kulut		30,1	28,1
		287,4	264,7
Tilintarkastajien palkkiot
KHT-yhteisö PwC
Tilintarkastuspalkkiot		0,7	1,0
Veroneuvonta		0,5	0,5
Muut palvelut		0,4	0,9
		1,6	2,4
Muut tilintarkastustoimistot
Tilintarkastuspalkkiot		0,0	0,0
Muut palvelut		0,1	0,1
		0,1	0,1

5. KEHITTÄMISMENOT

Tiedon tarjoomien kehittämiskulut olivat noin 50 milj. euroa vuonna 2014 eli 3,2 % liikevaihdosta (40 milj. euroa eli 2,4 % liikevaihdosta vuonna 2013). Nämä kulut kattavat palveluiden ja tuotteiden kehittämisen. Painopistealueita ovat olleet esimerkiksi asiakaskokemuksen hallinta, teollinen internet, Tiedon terveydenhuolto- ja hyvinvointisektorin tuote Lifecare sekä pilvipalvelut ja valitut toimialakohtaiset tuotteet. Lisäksi sovellushallinnan standardointiin ja jatkuvien palveluiden automaatioon liittyvät kustannukset sisältyvät summaan. Merkittävien uusien liiketoimintakonseptien ja ohjelmistotuotteiden kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomana omaisuutena, jos ne täyttävät tilinpäätösperiaatteiden mukaiset edellytykset. Vuosina 2014 ja 2013 kehittämiskuluja ei aktivoitu taseeseen.

6. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

Milj. euroa	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Palkat	631,6	674,0
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	74,6	78,9
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt 1)	3,8	2,2
Muut lakisääteiset sosiaalikulut	111,4	121,7
Osakeperusteiset maksut
Optiokulut	0,1	0,9
Osakeperusteiset kulut	2,3	1,3
Muut henkilöstökulut	22,2	44,7
	846,0	923,7

1) Etuuspohjaisiin eläkejärjetelyihin liittyvät korot on raportoitu rahoituserissä ja ne on eritelty liitteessä 8.

Työsuhde-etuudet sisältävät uudelleenjärjestelykuluja ja muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuja 30 (47) milj. euroa.

Tuloslaskelmaan kirjattavat omana pääomana maksettavat kulut perustuvat myönnetyn instrumentin käypään arvoon, joka arvioidaan Black & Scholes -menetelmällä. Tuloslaskelman kulukirjauksen vastaeränä on oma pääoma, jolloin kulukirjauksella ei ole vaikutusta oman pääoman kokonaismäärään.

7. JOHDON PALKKIOT VUONNA 2014

Johdon palkkiot yhteensä, euroa	2014	2013
Hallituksen kokonaispalkkiot	490 300	445 500
Palkat	3 078 608	3 400 741
Edut	138 439	183 226
Erityiserät	500 000	24 854
Irtisanomiskorvaukset	496 364	569 940
Tulospalkkiot	728 037	0
Osakepohjaisten maksujen
kustannukset	1 132 072	686 785
Lakisääteiset eläkekustannukset	447 697	616 940
Lisäeläkekustannukset	784 834	1 109 120
Yhteensä	7 796 350	7 037 106

Hallitus

Yhtiökokouksen päätöksen mukaan johdon palkkiot ovat raha- ja osakemääräisiä. Puheenjohtaja 72 000 euroa /vuosi, varapuheenjohtaja 48 000 euroa /vuosi, muut jäsenet 31 500 euroa /vuosi, valiokunnan puheenjohtaja 48 000 euroa /vuosi ja lisäksi 800 euroa /kokous.

Hallituksen kokonaispalkkiot	490 300	445 500
Hallituksen puheenjohtaja	96 800	88 800
Hallituksen varapuheenjohtaja	71 200	64 800
Jäsenet	322 300	291 900

Toimitusjohtaja

Palkka	537 500 euroa	(2013: 500 000 euroa)
Edut	3 455 euroa	(2013: 12 535 euroa)
Erityiserät	500 000 euroa Yhtiön hallitus on päättänyt toimitusjohtajan tulospohjaisesta lisätulospalkkiosta. Järjestelmälle asetetut tavoitteet pohjautuvat yhtiön strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin, jotka tulee saavuttaa vuoden 2014 loppuun mennessä. Ansaintakriteerien toteuman perusteella toimitusjohtajalle toimitettiin 9.1.2015 10 688 Tieto Oyj:n osaketta sekä maksettiin rahaosuus, jolla katettiin järjestelmästä aiheutuvat verovaikutukset palkkion maksuhetkellä. Palkkion bruttoarvo oli 500 000 euroa. Toimitetuille osakkeille on asetettu yhden vuoden luovutusrajoitus.	(2013: 0 euroa)
Tulospalkkio	163 845 euroa (arvio, ei vielä päätetty)	(2013: 0 euroa)
Tulospalkkion perusteet	Vuotuinen tulospalkkio perustuu pääosin konsernin liikevaihtoon, tulokseen ja onnistumiseen yhtiön kehittämisessä ja on enimmillään 60 % peruspalkasta.
Optiojärjestelyt	2009 C optio-ohjelma: oikeuttaa 30 000 osakkeen merkintään.	Optioiden laskennallinen käypä arvo on 330 000 euroa 2)
Tiedon osakepohjainen kannustinohjelma 2012-2014	Palkkio vastaa 50 % vuotuisesta peruspalkasta, kun tavoitteiden perustaso on saavutettu, ja on korkeintaan 120 % vuotuisesta peruspalkasta tavoitteiden maksimitason ylittyessä. Ansaintajaksolta 2012 toimitusjohtajalle maksettiin palkkiona 4 006 osaketta keväällä 2013. Osakkeet ovat luovutusrajoitusten alaisia järjestelmän ehtojen mukaisesti.	Allokaatioiden laskennallinen käypä arvo on 581 250 euroa 3)
	Ansaintajaksolta 2013 ei maksettu palkkioita.
Osakepohjainen palkitsemisohjelma	Toimitusjohtaja on oikeutettu saamaan palkkion, joka vastaa yhteensä 9 200 osaketta, mikäli ohjelman kriteerit toteutuvat. Ohjelma jatkuu vuoden 2016 loppuun saakka.	Allokaation laskennallinen käypä arvo on 197 892 euroa 4)
Osakepohjaisten maksujen kustannukset	328 868 euroa	(2013: 223 121 euroa)
Eläkeikä	63
Lakisääteiset eläkekustannukset	93 901 euroa	(2013: 87 541 euroa)
Lisäeläkekustannukset	123 625 euroa	(2013: 115 203 euroa)
Eläke	Vuosimaksu (lakisääteisen eläkkeen lisäksi) 23 % vuosittaisesta peruspalkasta (maksupohjainen järjestely)
Irtisanomisaika	12 kuukautta
Irtisanomiskorvaus	12–18 kuukauden palkkaa vastaava summa

Johtoryhmä

Ilman toimitusjohtajaa
Palkat	2 541 108 euroa	(2013: 2 900 741 euroa)
Edut	134 983 euroa	(2013: 170 691 euroa)
Erityiserät	496 364 euroa (sisältää irtisanomiskorvauksen 496 364 euroa) 5)	(2013: 594 795 euroa, sisältää irtisanomiskorvauksen 569 940 euroa)
Tulospalkkiot	564 192 euroa (arvio, ei vielä päätetty)	(2013: 0 euroa)
Tulospalkkion perusteet	Vuotuisen tulospalkkion peruste kuten myös tavoite ja enimmäismäärä vaihtelevat johtoryhmän jäsenten välillä.
Optiojärjestelyt	2009 B optio-ohjelma: oikeuttaa 10 000 osakkeen merkintään.	Optioiden laskennallinen käypä arvo on 76 200 euroa 1)
	2009 C optio-ohjelma: oikeuttaa 61 000 osakkeen merkintään.	Optioiden laskennallinen käypä arvo on 671 000 euroa 2)
Tiedon osakepohjainen kannustinohjelma 2012-2014	Osakekannustinohjelmaan 2012–2014 pohjautuva palkkio vastaa 30–40 % vuotuisesta peruspalkasta, kun tavoitteiden perustaso on saavutettu, ja 60–80 % vuotuisesta peruspalkasta tavoitteiden maksimitason ylittyessä.	Allokaatioiden laskennallinen käypä arvo on 1 069 006 euroa 3)
	Ansaintajaksolta 2012 toteuman perusteella palkkiot maksettiin keväällä 2013 ja keväällä 2014. Tällä hetkellä 8 057 osaketta on nykyisen johtoryhmän (ilman konsernijohtajaa) hallussa ja luovutusrajoitusten alaisena kannustinohjelman ehtojen mukaisesti.
	Ansaintajaksolta 2013 ei maksettu palkkioita.
Osakepohjainen palkitsemisohjelma	Johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja saamaan palkkion, joka vastaa yhteensä 26 300 osaketta, mikäli ohjelman kriteerit toteutuvat. Ohjelma jatkuu vuoden 2016 loppuun saakka.	Allokaatioiden laskennallinen käypä arvo on 565 713 euroa 4)
Osakepohjaisten maksujen kustannukset	803 204 euroa	(2013: 463 664 euroa)
Eläkeikä	Kansallisten standardien mukaisesti
Lakisääteiset eläkekustannukset	353 795 euroa	(2013: 529 399 euroa)
Lisäeläkekustannukset	661 208 euroa	(2013: 993 917 euroa)
Eläke	Vuosimaksu (lakisääteisen eläkkeen lisäksi) 15 % ja 23 % (yhdellä johtoryhmän jäsenellä) vuosittaisesta peruspalkasta (maksupohjaisia ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä)
Irtisanomisaika	Vaihtelee 6 ja 12 kuukauden välillä
Irtisanomiskorvaus	Ehdot vaihtelevat sopimuskohtaisesti, määrät vastaavat irtisanomisaikoja

Yhtiöllä ei ollut lainasaamisia konsernin johtohenkilöiltä 31.12.2013 eikä 31.12.2014. Yhtiöllä ei ole takauksia konsernin johtohenkilöiden vastuista.

1) Laskettu käyttäen Tiedon 2009 B option käypää arvoa markkinoilla 30.12.2014, 7,62 euroa.

2) Laskettu käyttäen Tiedon 2009 C option käypää arvoa markkinoilla 30.12.2014, 11,00 euroa.15.10.2013 allokaatiossa, 25 000 kappaletta 2009C optiota, on ansaintakriteeri (TME Operative Margin 2014), jonka tavoitteet pitää saavuttaa, jotta allokoidut optiot vapautuvat käytettäviksi.

3) Osakekannustinohjelman 2012–2014 käypä arvo vastaa arviota, joka pohjautuu ohjelmassa myönnettyihin osuuksiin ja 31.12.2014 arvioon. Osakkeiden lukumäärä, johon tämä allokaatio oikeuttaa, vahvistetaan kunkin ansaintajakson jälkeen.

4) Osakeperusteisen palkitsemisohjelman käypä arvo lasketaan tilinpäätöshetken osakekurssilla 21,51 euroa.

5) Irtisanomiskorvausten toinen maksuerä johtoryhmän jäsenille, jotka lähtivät vuonna 2013.

8. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

31.12.2014 Milj. euroa	Korkotuotot	Korkokulut	Kurssivoitot ja -tappiot	Muut rahoitustuotot	Muut rahoituskulut	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	-	-	-2,1	-	-	-2,1
Lainat ja muut saamiset	1,2	-	1,3	-	-	2,5
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-	-	-	-	-	-
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat	-	-3,7	-	-	-0,9	-4,6
Yhteensä IAS 39 mukaan ryhmiteltynä	1,2	-3,7	-0,8	0,0	-0,9	-4,2
Eläkevastuu, netto	-	-0,3	-	-	-	-0,3
Yhteensä	1,2	-4,0	-0,8	0,0	-0,9	-4,5

31.12.2013			Kurssivoitot ja	Muut	Muut
Milj. euroa	Korkotuotot	Korkokulut	-tappiot	rahoitustuotot	rahoituskulut	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 1)	3,8	-3,8	-6,3	-	-	-6,3
Lainat ja muut saamiset	1,4	-	7,1	0,2	-	8,7
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-	-	-	-	-	-
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat	-	-6,8	-	-	-1,1	-7,9
Yhteensä IAS 39 mukaan ryhmiteltynä	5,2	-10,6	0,8	0,2	-1,1	-5,5
Eläkevastuu, netto	-	-1,0	-	-	-	-1,0
Yhteensä	5,2	-11,6	0,8	0,2	-1,1	-6,5

1) Korkotuotot ja korkokulut sisältävät korkoriskin suojaukseen käytettyjen koronvaihtosopimusten rahoitustuotot ja -kulut.

Liikevoittoon sisältyneet kurssivoitot ja -tappiot olivat 1,9 milj. euroa vuonna 2014 (1,1 milj. euroa vuonna 2013).

9. TULOVEROT

Milj. euroa	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Vero tilikauden voitosta	18,9	16,0
Laskennallisten verojen muutos	0,9	1,3
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut	1,8	-0,4
Tuloverokulu	21,6	16,9
Tuloverojen täsmäytyslaskelma
Voitto ennen veroja	56,6	79,1
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20 % (24,5 % vuonna 2013)	11,3	19,4
Verot kussakin maassa syntyneistä voitoista kyseisen maan verokannalla laskettuina	0,6	-1,6
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut	1,8	-0,4
Verovapaat tulot	-0,2	-0,2
Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut	1,7	1,0
Verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista	0,9	0,4
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden hyödyntäminen	-1,0	-1,6
Tuloutetut aiemmin kirjaamattomat verotukselliset tappiot	-0,2	-
Laskennallisten verojen uudelleen arviointi	1,1	-1,5
Verokannan muutoksesta aiheutunut laskennallisen veron muutos	-	1,6
Tappio alaskirjauksesta	7,9	0,6
Osuus yhteisyritysten tuloksista esitetty veroilla vähennettynä	-1,1	-1,8
Muut erät	-1,2	1,0
Tuloverot konsernin tuloslaskelmassa	21,6	16,9
Efektiivinen veroprosentti	38,2	21,4

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verokulut/-tuotot

	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Laskennalliset verot
Työsuhde-etuudet (IAS 19)	2,9	-2,2
Käyvän arvon muutokset (Rahavirran suojaukset, liite 28)	-0,3	0,5

10. OSAKEKOHTAINEN TULOS

	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (milj. euroa)	35,0	62,2
Osakekohtainen tulos (euroa)
Laimentamaton	0,48	0,86
Laimennusvaikutuksella oikaistu	0,48	0,86
Osakkeiden määrä keskimäärin (1 000 osaketta)
Laimentamaton
Painotettu keskiarvo	72 944	72 369
Osakeoptioiden ja osakkeiden laimennusvaikutus	278	309
Laimennusvaikutuksella oikaistu
Laimennusvaikutuksella oikaistut osakkeet, painotettu keskiarvo	73 222	72 678

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu käyttämällä keskimääräistä osakemäärää kauden aikana. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos on laskettu käyttämällä keskimääräräistä osakemäärää kauden aikana huomioiden osakeoptioiden ja osakkeiden laimennusvaikutus.

11. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Liikearvo Kirjanpitoarvo 1.1. 372,3 381,3 Lisäykset 0,2 2,7 Vähennykset -40,1 -1,8 Kurssierot -8,7 -9,9 Kirjanpitoarvo 31.12. 323,7 372,3 Aineettomat oikeudet Kirjanpitoarvo 1.1. 8,9 24,5 Lisäykset 4,4 5,3 Vähennykset 0,0 0,0 Siirrot 6,2 0,3 Kurssierot -0,2 -0,2 Kauden poistot -7,1 -21,0 Kirjanpitoarvo 31.12. 12,2 8,9 1.1. Hankintamenot 173,0 172,2 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset -164,1 -147,7 Kirjanpitoarvo 8,9 24,5 31.12. Hankintamenot 131,2 173,0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset -119,0 -164,1 Kirjanpitoarvo 12,2 8,9 Muut aineettomat hyödykkeet Kirjanpitoarvo 1.1. 25,6 30,1 Lisäykset 4,0 2,1 Vähennykset 0,0 -0,1 Siirrot -2,2 0,1 Kurssierot -0,2 -0,4 Kauden poistot -6,7 -6,2 Kirjanpitoarvo 31.12. 20,5 25,6 1.1. Hankintamenot 54,8 55,9 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset -29,2 -25,8 Kirjanpitoarvo 25,6 30,1 31.12. Hankintamenot 56,9 54,8 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset -36,4 -29,2 Kirjanpitoarvo 20,5 25,6 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Kirjanpitoarvo 1.1. 9,6 0,6 Lisäykset 0,3 9,0 Siirrot -8,2 - Kurssierot 0,0 - Kauden poistot -1,6 - Kirjanpitoarvo 31.12. 0,1 9,6 Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo 31.12. 356,5 416,4	Milj. euroa	31.12.2014	31.12.2013

12. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Milj. euroa	31.12.2014	31.12.2013
Maa-alueet
Kirjanpitoarvo 1.1.	1,2	1,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	1,2	1,2
1.1.
Hankintamenot	1,2	1,2
Kirjanpitoarvo	1,2	1,2
31.12.
Hankintamenot	1,2	1,2
Kirjanpitoarvo	1,2	1,2
Rakennukset ja rakennelmat
Kirjanpitoarvo 1.1.	2,6	2,8
Kauden poistot	-0,1	-0,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	2,5	2,6
1.1.
Hankintamenot	3,8	3,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-1,2	-1,0
Kirjanpitoarvo	2,6	2,8
31.12.
Hankintamenot	3,8	3,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-1,3	-1,2
Kirjanpitoarvo	2,5	2,6
Koneet ja kalusto
Kirjanpitoarvo 1.1.	69,8	84,9
Lisäykset	33,1	36,0
Vähennykset	-0,5	-0,9
Siirrot	13,8	0,0
Kurssierot	-0,5	-0,5
Kauden poistot	-44,0	-49,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	71,7	69,8
1.1.
Hankintamenot	381,3	371,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-311,5	-286,9
Kirjanpitoarvo	69,8	84,9
31.12.
Hankintamenot	422,4	381,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-350,7	-311,5
Kirjanpitoarvo	71,7	69,8

Aktivoidut rahoitusleasingit
Kirjanpitoarvo 1.1.	6,8	7,8
Lisäykset	-	3,4
Kurssierot	-0,2	-0,1
Kauden poistot	-4,6	-4,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	2,0	6,8
1.1.
Hankintamenot	59,5	56,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-52,7	-48,4
Kirjanpitoarvo	6,8	7,8
31.12.
Hankintamenot	59,0	59,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-57,0	-52,7
Kirjanpitoarvo	2,0	6,8
Muut aineelliset hyödykkeet
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,5	1,1
Lisäykset	0,1	0,0
Vähennykset	0,0	0,0
Siirrot	2,4	-
Kurssierot	0,0	-0,1
Kauden poistot	-0,4	-0,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	2,6	0,5
1.1.
Hankintamenot	3,8	4,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-3,3	-2,9
Kirjanpitoarvo	0,5	1,1
31.12.
Hankintamenot	6,0	3,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-3,4	-3,3
Kirjanpitoarvo	2,6	0,5
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Kirjanpitoarvo 1.1.	13,7	0,8
Lisäykset	0,6	13,3
Vähennykset	-	-0,1
Siirrot	-12,1	-0,3
Kurssierot	0,0	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	2,2	13,7
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvo 31.12.	82,2	94,6

13. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT

Emoyhtiön omistamat muut osakkeet ja osuudet

Milj. euroa	31.12.2014 Kirjanpitoarvo	31.12.2013 Kirjanpitoarvo
Lifeit Oyj	0,1	0,1
Tapiolan Monitoimiareena Oy	0,1	0,1
Muut osakkeet ja osuudet	0,1	0,1
	0,3	0,3

Tytäryhtiöiden omistamat muut osakkeet ja osuudet

Fimecc Oy	0,1	0,1
Vierumäen Kuntorinne Oy	0,2	0,2
Muut osakkeet ja osuudet	0,1	0,1
	0,4	0,4

14. YRITYSOSTOT JA -MYYNNIT

Yritysostot vuonna 2014

Tieto suoritti vuoden 2014 aikana 2 yritysostoa, joilla yksinään tai yhteensä ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Huhtikuussa 2014 Tieto hankki osan Siemens Convergence Creatorsin liiketoiminnoista. Yrityskaupan yhteydessä noin 220 henkilöä siirtyi Tiedon palvelukseen. Yrityskaupasta ei syntynyt liikearvoa.

Joulukuun 2014 lopussa Tieto hankki 40 % FD Finanssidata Oy:n osakkeista. Kaupan jälkeen Tiedon omistusosuus on 100 %. Aiemmin omistettu 60 % osuus yhteisyrityksestä arvostettiin hankinta-ajankohdan käypään arvoon.

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto maksetusta vastikkeesta sekä hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana.

Maksettu vastike

Milj. euroa
Käteisvarat	1,0
Nettokäyttöpääoman oikaisu	-1,3
Aiemman omistusosuuden käypä arvo	1,6
Vastike yhteensä	1,3

Hankituista varoista ja vastattaviksi otetuista veloista kirjatut määrät

Milj. euroa	Arvostus kaupassa
Rahavarat	4,7
Saamiset	1,2
Laskennalliset verovelat	0,5
Lyhytaikaiset velat	-4,5
Pikäaikaiset velat	-0,8
Nettovarat yhteensä	1,1
Liikearvo	0,2
Yhteensä	1,3

Yritysmyynnit vuonna 2014

Vuoden 2014 helmikuussa Tieto divestoi PKI-turvallisuussovellusliiketoimintansa Tanskassa.

Yritysmyyntiin liittyvä pääomavoitto on eritelty alla:

Milj. euroa	Arvostus kaupassa
Lyhytaikaiset velat	-0,2
Nettovarojen käypä arvo	-0,2
Yritysmyynnille allokoitu liikearvo	0,5
Yritysmyynnille allokoidut nettovarat yhteensä	0,3
Kaupassa saadut käteisvarat	0,6
Pääomavoitto	0,3

15. LIIKEARVON ALENTUMISEN TESTAUS

Yleiset periaatteet

Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvä liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille, joita ovat segmenttiraportoinnin raportoitavat palvelualuesegmentit.

Kustakin rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu kyseisen omaisuuden käyttöarvoon. Kolmen ensimmäisen vuoden kassavirtaodotukset pohjautuvat ylimmän johdon hyväksymiin ja ulkopuolisista lähteistä saatujen alan kasvuennusteiden tukemiin yhtiön talousennusteisiin. Tämän jälkeisten kahden vuoden kassavirtojen kasvuoletukset vaihtelevat välillä 3–6 % heijastaen johdon arviota alan pitkän aikavälin keskimääräisestä kasvusta. Kyseisen viiden vuoden ennustejakson jälkeiselle ajalle käytetty kasvu on 2 %, joka ei ylitä odotettua reaalikasvua.

Ennustetut katteet perustuvat odotetuilla tehokkuusparannuksilla oikaistuihin aiempien vuosien tuloksiin.

Kassavirtaennusteet diskontataan pääomakustannusten painotetulla keskiarvolla ennen veroja. Diskonttokorko perustuu 30 vuoden valtionobligaatioiden keskikorkoon maissa, joissa rahavirtaa tuottavat yksiköt toimivat. Obligaatiokorkoa oikaistaan yleisten markkinariskien ja rahavirtaa tuottavien yksiköiden liiketoimintariskien mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden veroton diskonttokorko vaihtelee välillä 7–10 % (noin 9 % perustuen 10 vuoden valtionobligaatioiden korkoihin). Arvonalentumistestauksessa käytetty Tiedon pääomakustannusten painotettu keskiarvo aleni noin 1 % -yksikköä vuodesta 2013. Aleneminen johtui yleisen korkotason ja beta-kertoimen laskusta.

Rahavirtaa tuottaville yksiköille ja raportointisegmenteille kohdennetun liikearvon kirjanpitoarvo

Liikearvon 31.12.2014 kirjanpitoarvo oli yhteensä 323,7 milj. euroa. Verrattuna 31.12.2013 kirjanpitoarvoon liikearvo aleni 48,6 milj. euroa. Liikearvon alenemisesta 39,6 milj. euroa johtui arvonalentumisesta Tuotekehityspalveluissa, 8,7 milj. euroa valuuttakurssivaihteluista ja 0,5 milj. euroa yritysmyynneistä. Yritysosto lisäsi liikearvoon 0,2 milj. euroa.

Kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden sisältämä liikearvo voidaan katsoa merkittäväksi suhteessa koko konsernin liikearvoon. Jokainen yksikkö tarjoaa tietotekniikkaratkaisuja ja -palveluita oman markkinasegmenttinsä valikoidulle asiakaskunnalle.

Jatkuville palveluille kohdennettu liikearvo oli 65,5 milj. euroa 31.12.2014 (67,0 miljoonaa vuonna 2013). Yksiköstä kerrytettävissä oleva rahamäärä on laskettu yllä esitettyjen yleisten periaatteiden mukaisesti. Kolmen ensimmäisen vuoden kasvuvauhti vaihtelee välillä 0–5 %, ja liikevoitto (EBITDA)% ilman poistoja, arvonalentumisia ja veroja välillä 13–19 %. Kyseisten kolmen vuoden jälkeisessä kassavirtaennusteessa käytetty kasvuvauhti on 2,8 %. Kassavirtaennusteeseen sovellettu diskonttokorko on 7,4 %.

Konsultoinnille ja integraatiopalveluille kohdennettu liikearvo oli 123,0 milj. euroa 31.12.2014 (124,4 miljoonaa vuonna 2013). Yksiköstä kerrytettävissä oleva rahamäärä on laskettu yllä esitettyjen yleisten periaatteiden mukaisesti. Kolmen ensimmäisen vuoden kasvuvauhti vaihtelee välillä 5–6 %, ja liikevoitto (EBITDA)% ilman poistoja, arvonalentumisia ja veroja välillä 7–12 %. Kyseisten kolmen vuoden jälkeisessä kassavirtaennusteessa käytetty kasvuvauhti on 6 %. Kassavirtaennusteeseen sovellettu diskonttokorko on 7,6 %.

Toimialakohtaisille ohjelmistotuotteille kohdennettu liikearvo oli 74,7 milj. euroa 31.12.2014 (77,3 miljoonaa vuonna 2013). Yksiköstä kerrytettävissä oleva rahamäärä on laskettu yllä esitettyjen yleisten periaatteiden mukaisesti. Kolmen ensimmäisen vuoden kasvuvauhti vaihtelee välillä 3–6 %, ja liikevoitto (EBITDA)% ilman poistoja, arvonalentumisia ja veroja välillä 19–22 %. Kyseisten kolmen vuoden jälkeisessä kassavirtaennusteessa käytetty kasvuvauhti on 5 %. Kassavirtaennusteeseen sovellettu diskonttokorko on 8,2 %.

Tuotekehityspalveluille kohdennettu liikearvo oli 60,5 milj. euroa 31.12.2014 (103,6 miljoonaa vuonna 2013). Yksiköstä kerrytettävissä oleva rahamäärä on laskettu yllä esitettyjen yleisten periaatteiden mukaisesti. Kolmen ensimmäisen vuoden kasvuvauhti vaihtelee välillä -38–3 %, ja liikevoitto (EBITDA)% ilman poistoja, arvonalentumisia ja veroja on 4 %. Kyseisten kolmen vuoden jälkeisessä kassavirtaennusteessa käytetty kasvuvauhti on 4 %. Kassavirtaennusteeseen sovellettu diskonttokorko on 9,9 %.

Liikearvon testaus ei osoittanut arvon alentumista Tuotekehityspalveluissa kolmannella neljänneksellä kirjatun 39,6 milj. euron arvonalentumisen lisäksi. Arvonalentuminen johtui avainasiakkaan päätöksestä lisätä omien tuotekehitysresurssien käyttöä. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvolaskelmat ovat herkkiä kasvuoletusten muutoksille, EBIT% muutoksille sekä korkotason muutoksille. Tuotekehityspalveluiden kerrytettävissä oleva rahamäärä, 89 milj. euroa, on samansuuruinen kirjanpitoarvon kanssa, ja negatiivinen muutos jonkin edellä mainitun 3 parametrin arvossa aiheuttaisi lisää arvonalentumista. Muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on huomattavasti suurempi kuin yksikön kirjanpitoarvo, eikä mikään todennäköinen muutos 3 yllämainitussa parametrissa atentaisi kerrytettävissä olevaa rahamäärää kirjanpitoarvon tasolle.

Rahavirtaa tuottaville yksiköille kohdennettu liikearvo on esitetty alla:

Liikearvon kirjanpitoarvo

	2014	2013
Milj.euroa	31.12.	31.12.
Jatkuvat palvelut	65,5	67,0
Konsultointi ja integraatiopalvelut	123,0	124,4
Toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet	74,7	77,3
Tuotekehityspalvelut	60,5	103,6
Yhteensä	323,7	372,3

16. OSUUDET YHTEISYRITYKSISSÄ

Tieto Oyj:llä on äänivaltaa yhteisyrityksissä, joissa sillä on johtamisvastuu ja jaettu hallintaoikeus. Nämä yhteisyritykset ovat perustettu tuottamaan korkealaatuisia IT -palveluita asiakkaille.

Nämä yhteisjärjestelyt on luokiteltu yhteisyrityksiksi juridisen muodon ja sopimusjärjestelyiden perusteella. Tiedolla on oikeus niiden nettovaroihin. Osakassopimusten mukaan tärkeät päätökset vaativat yksimielisyyttä. Myynnit ja ostot yhteisyritysten kanssa tehdään yleisillä markkinaehdoilla ja markkinahinnoin. Yhteisyritykset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä.

Yhteisyritysten kirjanpitoarvot

Milj. euroa	31.12.2014	31.12.2013
1.1.	6,7	7,8
Myynnit	-2,0	-1,1
Hankintameno 31.12.	4,7	6,7
Pääomaosuus
1.1.	14,8	15,3
Osuus yhteisyritysten tuloksista	5,3	7,3
Saadut osingot	-5,9	-7,6
Myyntioikaisu	0,5	-0,2
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat tulot	-0,1	0,0
Pääomaosuus 31.12.	14,6	14,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	19,3	21,5

Pääomaosuus sisältää konsernitason liikearvoa 10,3 milj. euroa.

Yhteisyritykset 31.12.2014

	Osakkeiden lukumäärä	Osuus %	Äänivalta %	Kirjanpitoarvo milj. euroa
Tieto Esy Oy	7 300	80,0	34,0	6,3
TietoIlmarinen Oy	3 570	70,0	30,0	4,2
Tietokarhu Oy	8 000	80,0	20,0	8,8
				19,3

Kaikki yhteisyritykset sijaitsevat Suomessa.

Tieto osti jäljellä olevat 40 % FD Finanssidata Oy:n osakkeista 16.12.2014.

Yhteisyritykset 31.12.2013

	Osakkeiden lukumäärä	Osuus %	Äänivalta %	Kirjanpitoarvo milj. euroa
FD Finanssidata Oy	60 000	60,0	42,9	1,5
Tieto Esy Oy	7 300	80,0	34,0	6,7
TietoIlmarinen Oy	3 570	70,0	30,0	4,3
Tietokarhu Oy	8 000	80,0	20,0	9,0
				21,5

Tieto myi yhteisyrityksensä Fidenta Oy:n 1.7.2013.

Yhteisyritysten taloudellinen informaatio 31.12.2014

	FD Finanssidata Oy 1)	Tieto Esy Oy	TietoIlmarinen Oy	Tietokarhu Oy
Pitkäaikaiset varat	-	0,1	0,1	0,4
Lyhytaikaiset varat	-	1,7	1,3	14,3
Rahavarat	-	5,6	3,6	-
	-	7,4	5,0	14,7
Muut pitkäaikaiset velat	-	0,3	0,2	0,3
Muut lyhytaikaiset velat	-	2,3	1,6	10,6
	-	2,6	1,8	10,9
Liikevaihto	17,9	14,1	11,6	34,9
Kulut	-17,9	-11,6	-10,1	-30,2
Poistot	0,0	0,0	0,0	-0,3
Korkotuotot	0,0	0,0	0,0	0,1
Korkokulut	0,0	0,0	0,0	0,0
Muut rahoitustuotot ja -kulut	0,0	0,0	0,0	0,0
Tulos ennen veroja	-0,0	2,5	1,5	4,5
Tuloverot	-0,0	-0,5	-0,3	-0,9
Tilikauden voitto	-0,0	2,0	1,2	3,6
Tieto Oyj:lle maksetut osingot	-	2,0	0,9	3,1

1) Tuloslaskelma 1.1.–31.12.2014, tasetta ei ole esitetty

Yhteisyritysten taloudellinen informaatio 31.12.2013

	FD Finanssidata Oy	Fidenta Oy 2)	Tieto Esy Oy	TietoIlmarinen Oy	Tietokarhu Oy
Pitkäaikaiset varat	0,5	-	0,1	0,0	0,6
Lyhytaikaiset varat	6,5	-	1,6	1,0	12,4
Rahavarat	0,6	-	6,1	3,9	-
	7,6	-	7,8	4,9	13,0
Muut pitkäaikaiset velat	0,1	-	0,2	0,1	0,2
Muut lyhytaikaiset velat	5,0	-	2,4	1,6	8,6
	5,1	-	2,6	1,7	8,8
Liikevaihto	51,8	16,1	16,4	10,4	37,2
Kulut	-51,7	-13,5	-13,2	-8,8	-31,8
Poistot	-0,0	-0,1	-0,0	-0,0	-0,3
Korkotuotot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Korkokulut	-0,0	-0,1	-0,0	-0,0	-0,0
Muut rahoitustuotot ja -kulut	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Tulos ennen veroja	0,1	2,4	3,2	1,6	5,1
Tuloverot	-0,1	-0,6	-0,8	-0,4	-1,3
Tilikauden voitto	-0,0	1,8	2,4	1,2	3,8
Tieto Oyj:lle maksetut osingot	-	2,2	1,3	0,9	3,2

2) Tuloslaskelma 1.1.–30.6.2013, tasetta ei ole esitetty

Yhteisyrityksiin ei liity vakuuksia ja vastuusitoumuksia.

17. LASKENNALLISET VEROT

Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Milj. euroa	2014	2013
Laskennalliset verosaamiset
Yli 12 kuukauden kuluttua realisoituva laskennallinen verosaaminen	18,0	17,5
12 kuukauden kuluessa realisoituva laskennallinen verosaaminen	9,9	9,8
Yhteensä	27,9	27,3
Laskennalliset verovelat
Yli 12 kuukauden kuluttua suoritettava laskennallinen verovelka	20,1	22,4
12 kuukauden kuluessa suoritettava laskennallinen verovelka	2,8	3,2
Yhteensä	22,9	25,6
Laskennalliset verot (netto)	5,0	1,7

Laskennallisten verojen bruttomääräiset muutokset

		Muutos tuloslas	Kirjattu muihin laajan	Yritysostot ja	Muut
	01.01.2014	kelmassa	tuloksen eriin	myynnit	muutokset	31.12.2014
Laskennalliset verosaamiset
Uudelleenjärjestelystä johtuvat menot	2,4	2,8	-	-	-	5,2
Muut varaukset	3,5	-0,7	-	-	-0,1	2,7
Työsuhde-etuudet	4,4	0,5	0,8	-	-0,1	5,6
Poistoero	8,5	-0,2	-	0,5	-	8,8
Muut tilapäiset erot	5,9	-1,0	-	-	0,2	5,1
Käyvän arvon muutokset	0,4	-	-0,3	-	-0,1	-
Tilikausien tappiot	2,2	-1,6	-	-	-0,1	0,5
Yhteensä	27,3	-0,2	0,5	0,5	-0,2	27,9
Laskennalliset verovelat
Poistoero	0,1	-	-	-	-	0,1
Aineettomat hyödykkeet	21,4	0,1	-	-	-1,0	20,5
Työsuhde-etuudet	1,5	0,9	-2,1	-	-0,1	0,2
Rahoitusleasing	0,2	0,4	-	-	-	0,6
Käyvän arvon muutokset	-	-	-	-	-	-
Muut erät	2,4	-0,7	-	-	-0,2	1,5
Yhteensä	25,6	0,7	-2,1	-	-1,3	22,9
Laskennalliset verosaamiset, netto	1,7	-0,9	2,6	0,5	1,1	5,0

Laskennallisten verojen bruttomääräiset muutokset

	01.01.2013	Muutos tuloslas kelmassa	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Yritysostot ja myynnit	Muut muutokset	31.12.2013
Laskennalliset verosaamiset
Uudelleenjärjestelystä johtuvat menot	1,7	0,9	-	-	-0,2	2,4
Muut varaukset	2,3	1,2	-	-	-	3,5
Työsuhde-etuudet	6,4	-2,2	-1,4	-	1,6	4,4
Poistoero	7,8	0,8	-	-	-0,1	8,5
Muut tilapäiset erot	4,2	1,5	-	-	0,2	5,9
Käyvän arvon muutokset	-	-	0,4	-	-	0,4
Tilikausien tappiot	7,3	-5,1	-	-	-	2,2
Yhteensä	29,7	-2,9	-1,0	-	1,5	27,3
Laskennalliset verovelat
Poistoero	-	-	-	-	0,1	0,1
Aineettomat hyödykkeet	23,7	-1,6	-	-	-0,7	21,4
Työsuhde-etuudet	-	-1,0	0,8	-	1,7	1,5
Rahoitusleasing	0,2	-0,1	-	-	0,1	0,2
Käyvän arvon muutokset	0,1	-	-0,1	-	-	-
Muut erät	1,3	1,1	-	-	-	2,4
Yhteensä	25,3	-1,6	0,7	-	1,2	25,6
Laskennalliset verosaamiset, netto	4,4	-1,3	-1,7	-	0,3	1,7

Konsernilla oli 31.12.2014 vahvistetuista tappioista laskennallisia verosaamisia 0,5 milj. euroa (2,2 milj. euroa vuonna 2013), joista noin 0,2 milj. eurolla ei ollut erääntymisajankohtaa, 0,2 milj. euroa erääntyy vuosien 2015–2019 aikana ja loput myöhemmin.

Konsernilla oli 31.12.2014 vahvistetuista liiketappioista laskennallisia verosaamisia 1,3 milj. euroa (0,4 milj euroa vuonna 2013), joita ei ole kirjattu, koska niiden hyödyntäminen on epävarmaa.

Konserni ei kirjaa tytäryhtiöiden jakamattomista voitoista laskennallista verovelkaa, jos kyseiset varat on tarkoitus investoida pysyvästi uudelleen kyseisiin tytäryrityksiin tai jos tällaiset varat voidaan siirtää emoyhtiöön ilman veroseuraamuksia.

18. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Milj. euroa	31.12.2014	31.12.2013
Myyntisaamiset	279,9	299,1
Siirtosaamiset
Myynnin jaksotus	41,5	45,0
Lisenssimaksut	20,4	15,1
Vuokrat	3,6	6,3
Sosiaalikulut	3,2	4,1
Korot	0,2	0,2
Osakemerkintäsaamiset	0,5	0,1
Muut siirtosaamiset	15,8	18,2
Muut	6,1	7,8
	371,2	395,9

Erääntyneiden myyntisaamisten erittely ja epävarmojen saatavien varaukset

Milj. euroa	31.12.2014	31.12.2013
Erääntymättömät	245,1	253,1
Erääntyneet 1–30 päivää	28,2	38,3
Erääntyneet 31–60 päivää	3,5	6,0
Erääntyneet 61–90 päivää	1,7	1,7
Erääntyneet 91–180 päivää	2,5	1,2
Erääntyneet 180+ päivää	1,6	2,6
Epävarmojen saatavien varaukset	-2,7	-3,8
	279,9	299,1
Epävarmojen saatavien varauksista
Erääntyneitä alle 91 päivää	0,0	-0,2
Erääntyneitä 91–180 päivää	-1,4	-1,2
Erääntyneitä 181+ päivää	-1,3	-2,4
	-2,7	-3,8

19. RAHAVARAT

Milj. euroa	31.12.2014	31.12.2013
Pankkitilit	148,7	105,9
Lyhytaikaiset talletukset	11,9	8,2
Rahavarat	160,6	114,1

Lyhytaikaiset talletukset ovat enintään kolmen kuukauden pituisia. Rahavarat esitetään nimellisarvoisina, mikä vastaa niiden käypää arvoa.

20. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Milj. euroa	Osakkeiden lukumäärä	Osake pääoma	Ylikurssirahasto ja muut rahastot	Osakeanti optio oikeuksilla	Yhteensä
1.1.2013	72 377 213	75,9	41,4	1,2	118,5
Muuntoerot			-1,2		-1,2
Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla	755 154	0,7	5,5		6,2
Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla, rekisteröimätön				-1,1	-1,1
Siirto kertyneisiin voittovaroihin					0,0
31.12.2013	73 132 367	76,6	45,7	0,1	122,4
Muuntoerot			-1,8		-1,8
Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla	543 536			-0,1	-0,1
Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla, rekisteröimätön				0,5	0,5
Siirto kertyneisiin voittovaroihin					0,0
31.12.2014	73 675 903	76,6	43,9	0,5	121,0

Tieto Oyj:n osakkeiden enimmäismäärä 31.12.2014 oli 73 675 903 kappaletta (2013: 73 132 367 osaketta). Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja jokainen osake oikeuttaa yhtä suureen osinkoon ja yhteen ääneen. Tiedon yhtiöjärjestys sisältää yhtiökokousta koskevan äänestysrajoituksen, jonka mukaan kukaan ei ole oikeutettu äänestämään enemmällä kuin yhdellä viidesosalla yhtiökokouksessa edustettuina olevista äänistä. Tiedon osakkeilla ei ole nimellisarvoa, ja niiden kirjanpidollinen vasta-arvo on yksi euro. Kaikki liikkeeseen lasketut osakeet on täysin maksettu.

Vuoden 2014 lopussa Tieto tai sen tytäryhtiöt omistivat yhteensä 510 819 omaa osaketta eli 0,7 % osakkeista ja äänistä. Helmikuussa Tiedon hallitus päätti suunnatusta osakeannista liittyen Tiedon pitkän tähtäimen osakekannustinohjelman 2012–2014 ansaintajakson 2013 palkkion maksuun. Osakeannissa 31 174 Tiedon omistamaa omaa osaketta siirrettiin vastikkeetta ohjelmaan osallistuville johtoryhmän jäsenille. Vuoden aikana yhtiölle palautui 199 osaketta vastikkeetta. Vuoden lopussa liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä pois lukien yhtiön omistamat omat osakkeet oli 73 165 084.

Ylikurssirahasto ja muut rahastot sisältävät emoyhtiön ylikurssirahaston ja Tieto Sweden AB:n vararahaston.

21. OPTIO-OIKEUDET JA OSAKEKANNUSTIMET

Tieto 2009 optio-oikeudet

2009 A optio-oikeudet

Optioiden alkuperäinen määrä		600 000
Optioiden määrä	31.12.2013	148 895
Tiedon hallussa olevat optiot	31.12.2013	45 700
Myönnetyt optiot vuoden aikana		0
Menetetyt optiot vuoden aikana		0
Mitätöidyt optiot vuoden aikana		0
Käytetyt optiot vuoden aikana		139 395
Erääntyneet optiot vuoden aikana		55 200
Konvertoidut optiot vuoden aikana		0
Optioiden määrä	31.12.2014	0
Tieto Oyj:n hallussa olevat optiot	31.12.2014	0
Toteutettavissa olevat optiot	31.12.2014	0
Merkintäaika	1.3.2012–31.3. 2014
Merkintäehdot	Yhdellä optio-oikeudella voi merkitä yhden osakkeen. Merkintähinta on 8,46 euroa.1) Merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määrittelyajan alkamisen jälkeen mutta ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen ja vapaan oman pääoman rahastoista jaettujen varojen määrällä asianomaisena täsmäytyspäivänä. Erääntymishetkellä merkintähinta oli 4,78 euroa.

1) 2009 A optio-oikeuden merkintähinta on Tiedon osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi jatkuvassa kaupankäynnissä, pyöristettynä lähimpään senttiin, NASDAQ Helsingissä vuoden 2008 tilinpäätöksen julkistamispäivää välittömästi seuraavalta kahden kuukauden ajanjaksolta.

2009 B optio-oikeudet

Optioiden alkuperäinen määrä	600 000
Optioiden määrä	31.12.2013 481 750
Tiedon hallussa olevat optiot	31.12.2013 117 250
Myönnetyt optiot vuoden aikana		0
Menetetyt optiot vuoden aikana		0
Mitätöidyt optiot vuoden aikana		0
Käytetyt optiot vuoden aikana	218 884
Erääntyneet optiot vuoden aikana		0
Konvertoidut optiot vuoden aikana		0
Optioiden määrä	31.12.2014 262 866
Tieto Oyj:n hallussa olevat optiot	31.12.2014 117 250
Toteutettavissa olevat optiot	31.12.2014 262 866
Merkintäaika	1.3.2013–31.3.2015
Merkintäehdot	Yhdellä optio-oikeudella voi merkitä yhden osakkeen. Merkintähinta on 16,87 euroa.1) Merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määrittelyajan alkamisen jälkeen mutta ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen ja vapaan oman pääoman rahastoista jaettujen varojen määrällä asianomaisena täsmäytyspäivänä. Vuoden 2014 lopussa merkintähinta oli 13,19 euroa.

1) 2009 B optio-oikeuden merkintähinta on Tiedon osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi jatkuvassa kaupankäynnissä, pyöristettynä lähimpään senttiin, NASDAQ Helsingissä vuoden 2009 tilinpäätöksen julkistamispäivää välittömästi seuraavalta kahden kuukauden ajanjaksolta.

	600 000
31.12.2013	487 200
31.12.2013	112 800
	0
	11 000
	0
	211 221
	0
	0
31.12.2014	264 979
31.12.2014	123 800
31.12.2014	209 979

Yhdellä optio-oikeudella voi merkitä yhden osakkeen. Merkintähinta on 12,91 euroa.1) Merkintäehdot	Merkintäaika	1.3.2014–31.3.2016
Merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määrittelyajan alkamisen jälkeen mutta ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen ja vapaan oman pääoman rahastoista jaettujen varojen määrällä asianomaisena täsmäytyspäivänä. Vuoden 2014 lopussa merkintähinta oli 10,43 euroa.

1) 2009 C optio-oikeuden merkintähinta on Tiedon osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi jatkuvassa kaupankäynnissä, pyöristettynä lähimpään senttiin, NASDAQ Helsingissä vuoden 2010 tilinpäätöksen julkistamispäivää välittömästi seuraavalta kahden kuukauden ajanjaksolta.

Vuoden 2014 osakeoptiotiedot

			Painotettu
		Osakkeita	toteutushinta
Osakeoptiot	31.12.2013	1 117 845	11,77
Myönnetyt		0	0
Toteutetut 1)		569 500	10,12
Menetetyt		11 000	11,33
Erääntyneet		9 500	4,78
Osakeoptiot	31.12.2014	527 845	11,80

Osakkeiden lukumäärä voi 31.12.2014 ulkona olleiden optio-oikeuksien nojalla nousta enintään seuraavasti:

	Uusien osakkeiden maksimimäärä ulkona
Optiolaji	olleiden optio-oikeuksien nojalla 1)	Osakemerkintäperiodi	Merkintähinta
Optio-oikeus 2009 B	262 866	1.3.2013–31.3.2015	13,19
Optio-oikeus 2009 C	264 979	1.3.2014–31.3.2016	10,43
Yhteensä	527 845

1) 2009 B optioilla merkittiin vuoden 2014 kuluessa 26 663 osaketta ja 2009 C optioilla vastaavasti 10 401 osaketta, jotka rekisteröidään vuonna 2015. Nämä merkinnät on huomioitu näissä luvuissa.

Tiedon hallussa on 117 250 optiota optio-ohjelmasta 2009 B ja 123 800 optiota optio-ohjelmasta 2009 C. Yhtiön hallitus päättää näiden optioiden mahdollisesta jakamisesta yhtiön avainhenkilöille myöhempänä ajankohtana. Jos myös kaikki yhtiön hallussa olevat optio-oikeudet otetaan huomioon, osakkeiden määrä voi kasvaa enintään 768 895 osakkeella. Optioohjelmien piiriin kuuluvat henkilöt saavat pitää heille allokoidut optiot, jos he työskentelevät Tieto-konsernin palveluksessa allokaatiolle määritellyn osakkeiden merkintäajan alkaessa sekä mikäli allokaatiolle mahdollisesti määritetyt ansaintakriteerit toteutuvat. Vuoden 2009 optio-ohjelman ehtojen mukaan merkintähintaa alennetaan vuosittain osakekohtaisen osingon määrällä.

Merkintäaika 2009A optiolla alkoi 1.3.2012 ja päättyi 31.3.2014, 2009 B optio-oikeuksilla merkintäaika alkoi 1.3.2013 ja 2009 C optio-oikeuksilla 1.3.2014. Optio-oikeuksilla merkittiin 569 500 osaketta vuoden 2014 aikana.

Optiot toteutushinnoittain 31.12.2014

		Liikkeeseenlasketut optiot		Ansaitut optiot
		Painotettu
		jäljellä oleva	Painotettu		Painotettu
		voimassaoloaika	toteutushinta,		toteutushinta,
Option toteutushinta, euroa	Osakkeita	vuosina	euroa	Osakkeita	euroa
10,43–13,19	527 845	0,8	11,80	472 845	11,95

Osakeoptioiden käyvän arvon määrityksessä käytetyt oletukset

Osakeoptioiden käypä arvo on määritetty Black & Scholes -menetelmällä. Optiota ei myönnetty vuonna 2014.

Phantom optiot 2014

Syksyllä 2009 Tiedon hallitus päätti ottaa käyttöön synteettisen optio-ohjelman (Tieto Corporation Phantom Options 2009). Phantom-optiot 2009 jaetaan Tieto-konsernin avainhenkilöille suoritusarviointiin perustuen niissä maissa, joissa osakemerkintään oikeuttavia optioita ei voida tarjota. Phantom-optioita 2009 voidaan tarjota ohjelman puitteissa korkeintaan 200 000 kappaletta ja ne jaetaan sarjoihin 2009 A, 2009 B ja 2009 C. Phantom-optiot 2009 oikeuttavat haltijansa yhtiön osakkeen arvonnousua vastaavaan käteispalkkioon vuosina 2009–2012 (2009 A), vuosina 2010–2013 (2009 B) ja vuosina 2011–2014 (2009 C). Phantom-optioiden perusteella mahdollisesti maksettava palkkio voi kuitenkin enintään olla Phantom-optionhaltijan vuosipalkan suuruinen. Palkkio Phantom-optio-oikeuksien 2009 C perusteella maksettiin keväällä 2014, jolloin yhden Phantom-optio-oikeuden arvoksi tuli 6,62 euroa.

2009 C Phantom-optiot
Phantom-optioiden alkuperäinen määrä 1)		22 500
Phantom-optioiden määrä	31.12.2013	10 600
Tieto Oyj:n hallussa olevat Phantom-optiot	31.12.2013	11 900
Myönnetyt Phantom-optiot vuoden aikana		0
Menetetyt Phantom-optiot vuoden aikana		0
Mitätöidyt Phantom-optiot vuoden aikana		0
Käytetyt Phantom-optiot vuoden aikana		10 600
Erääntyneet Phantom-optiot vuoden aikana		11 900
Konvertoidut Phantom-optiot vuoden aikana		0
Phantom-optioiden määrä	31.12.2014	0
Tieto Oyj:n hallussa olevat Phantom-optiot	31.12.2014	0
Toteutettavissa olevat Phantom-optiot	31.12.2014	0
Phantom-optioiden toteutuspäivä	1.3.2014
Phantom-optioiden toteutus	Phantom-optiot 2009 C toteutetaan automaattisesti toteutuspäivänä 1.3.2014 2)
	Phantom-optiot oikeuttavat haltijansa käteispalkkioon, mikäli Tiedon osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi jatkuvassa kaupankäynnissä NASDAQ Helsingissä ylittää vertailuhinnan toteutuspäivänä.
	Phantom-optio-oikeuksien 2009 C vertailuhinta on 12,91 euroa.3) Vertailuhintaa alennetaan vertailuhinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen mutta ennen toteutuspäivää päätettävien osinkojen ja vapaan oman pääoman rahastoista jaettujen varojen määrällä asianomaisena täsmäytyspäivänä.
	Toteutushetkellä tiedon osakekurssi oli 17,95 euroa ja vertailuhinta 11,33 euroa.

1) Phantom-optioiden 2009 maksimimäärä on 200 000. Phantom-optiot jaetaan sarjoihin 2009 A, 2009 B ja 2009 C hallituksen päättämällä tavalla.

2) Mikäli kyseinen päivä ei ole kaupankäyntipäivä NASDAQ Helsingissä, optiot toteutetaan seuraavana kaupankäyntipäivänä. Mikäli edellisen tilikauden tilinpäätöstä ei ole julkistettu toteutuspäivään mennessä, hallitus päättää myöhemmästä toteutuspäivästä.

3) Phantom-optioiden 2009 A, 2009 B ja 2009 C vertailuhinta on Tiedon osakkeen kaupankäyntivolyymilla painotettu keskihinta, pyöristettynä lähimpään senttiin, NASDAQ Helsingissä vuoden 2008, 2009 ja 2010 tilinpäätöksen julkistamista välittömästi seuraavien kahden kuukauden aikana.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Tiedon osakepohjainen kannustinohjelma 2012–2014

Tiedon hallitus päätti 15.12.2011 käynnistää uuden osakekannustinohjelman (Long-Term Incentive Programme) vuosille 2012–2014. Ohjelma sisältää kolme vuoden pituista osakekohtaista tulosta (EPS) mittaavaa ansaintajaksoa sekä yhden rinnakkaisen suhteellista osakkeenomistajan kokonaisarvon kehitystä (Total Shareholder Return, TSR) mittaavan kolmen vuoden pituisen ansaintajakson. Ensimmäinen ansaintajakso alkoi 1.1.2012 ja viimeinen ansaintajakso päättyy 31.12.2014.

Ohjelman puitteissa palkkiona osanottajille toimitettavien Tiedon osakkeiden arvioitu enimmäismäärä on 1,6 milj. osaketta. Ohjelman perusteella toimitettavat osakepalkkiot oikeuttavat osinkoon tai osingon arvon hyvitykseen vuoden 2013 osingonmaksusta alkaen. Palkkioina toimitettavat osakkeet hankitaan markkinoilta, minkä vuoksi kannustinohjelmalla ei ole laimentavaa vaikutusta. Yksittäisiä ansaintajaksoja seuraa rajoitusjakso, jonka pituus on ylimmälle johdolle kaksi vuotta ja muille osanottajille yksi vuosi. Palkkio maksetaan yhtiön osakkeina ja rahapalkkiona, jolla katetaan palkkiosta aiheutuvat verot.

Ensimmäisen EPS ansaintajakson toteuman perusteella ylimmälle johdolle siirrettiin toukokuussa 2013 13 398 Tieto Oyj:n osaketta sekä rahaosuus, jolla katettiin maksuhetkellä aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Ylimmälle johdolle siirretyt osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia vuoden 2014 tilinpäätöksen julkistamiseen asti. Joulukuussa 2013 yhtiölle palautui 1 492 osaketta järjestelmän ehtojen mukaisesti. Muille osanottajille ansaintajaksolta 2012 siirrettiin 30 975 Tieto Oyj:n osaketta 14.3.2014 sekä maksettiin rahaosuus, jolla katettiin maksuhetkellä aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut.

Toiselta EPS ansaintajaksolta ei makseta palkkioita, koska ansaintajaksolle asetettuja tavoitteita ei saavutettu.

Kolmannelta ja viimeiseltä EPS ansaintajaksolta mahdollisten palkkioiden suuruus määritetään osakekohtaisen tulostavoitteen saavuttamisen perusteella tilinpäätöksen 2014 valmistuttua. TSR ansaintajaksolta mahdollisten palkkioiden suuruus määritetään helmikuussa 2015 joulu-tammikuun osakekurssien perusteella. Mahdolliset palkkiot vuoden 2014 ansaintajaksolta sekä TSR ansaintajaksolta maksetaan ylimmälle johdolle kevään 2015 ja muille osanottajille kevään 2016 kuluessa.

Osakepohjainen palkitsemisohjelma

Tiedon hallitus päätti 24.4.2014 käynnistää uuden osakepohjaisen palkitsemisohjelman. Ohjelmassa on yksi ansaintajakso ja ohjelma jatkuu vuoden 2016 loppuun saakka. Palkkiot vastaavat enimmillään 62 500 Tiedon osakkeen arvoa.

Hallitus arvioi, että ohjelman puitteissa palkkioina toimitettavat osakkeet koostuvat yhtiön omistuksessa olevista tai markkinoilta hankittavista yhtiön osakkeista. Näin ollen ohjelman yhteydessä ei lasketa liikkeeseen uusia osakkeita, eikä järjestelyllä ole osakkeenomistajien omistusta laimentavaa vaikutusta. Mahdolliset palkkiot maksetaan vuoden 2017 alussa osittain osakkeina ja osittain rahana verojen kattamiseksi.

Optioiden ja osakepohjaisten kannustinjärjestelmien vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan

Milj. euroa	2014
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma	0,8
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, raha	1,7
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut	2,5
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2014	2,2

22. ELÄKEJÄRJESTELYT

Konsernin etuuspohjaiset eläkejärjestelyt hoidetaan vakuutusyhtiöissä. Suomessa järjestelyihin osallistuu noin 300 työsuhteessa olevaa ja Ruotsissa noin 200 työsuhteessa olevaa. Työnantaja on taannut näille työntekijöille määrätyn etuustason eläkkeellejäämisen jälkeen. Etuustaso määräytyy palvelusajan ja palkan perusteella. Palkkaperuste on keskiarvo viimeisten työvuosien ansiosta sidottuna yleiseen palkkaindeksiin. Eläkkeellesiirtymisen jälkeen maksettavia etuuksia korotetaan vuosittain vakuutussopimuksen mukaisesti indeksillä.

Ruotsissa konsernin riski kohdistuu vain työsuhteessa oleviin, mutta Suomessa konsernin riski kattaa myös noin 1 100 henkilöä, jotka eivät ole työsuhteessa. Vapaakirjan saaneen henkilön jäädessä eläkkeelle eläkkeen lopullinen määrä tarkistetaan ja tästä saattaa tulla lisäkustannuksia työnantajalle. Lisäksi vapaakirjan myöntämisen ja eläkkeen alkamisen välisenä aikana työnantajan vastuulla olevat indeksikorotukset peritään vasta eläkkeen myöntövuonna. Joissakin vakuutussopimuksissa on vakuutetulla tietyin edellytyksin oikeus jäädä normaalia eläkeikää aiemmin vanhuuseläkkeelle. Nämä lisäkulut peritään eläkkeen alkaessa.

Milj. euroa	31.12.2014	31.12.2013
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	114,7	94,4
Järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo	-90,8	-81,1
Eläkevelvotteiden varaus yhteensä	23,9	13,3

Tuloslaskelman erät etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä

Työsuoritukseen perustuvat menot
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	3,1	2,0
Velvoitteen täyttämiset	0,7	0,2
Nettokorot	0,3	1,0
Tuloslaskelman erät	4,1	3,2
Muut laajan tuloksen erät
Uudelleen arvostaminen	13,1	6,3
Laajan tuloksen erät	17,2	9,5

Taseen erät etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä

Eläkevelvoitteiden nykyarvo

1.1.	94,4	108,1
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	3,1	2,0
Korkokulut	3,2	3,6
Maksetut etuudet	-1,3	-1,2
Järjestelyjen supistaminen ja velvoitteen täyttäminen	-2,6	-9,8
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	21,3	-6,8
Kurssierot	-3,4	-1,5
31.12.	114,7	94,4
Järjestelyihin kuuluvat varat
1.1.	81,1	86,0
Korkotuotot	2,9	2,6
Maksusuoritukset työnantajilta	5,8	6,2
Maksetut etuudet	-1,3	-1,2
Järjestelyjen supistaminen ja velvoitteen täyttäminen	-3,5	-10,6
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	8,2	-0,4
Kurssierot	-2,4	-1,5
31.12.	90,8	81,1

Etuuspohjaisten velvoitteiden ja järjestelyihin kuuluvien varojen koostumus maittain

	31.12.2014		31.13.2013
	Eläke velvoitteet	Järjestelyihin kuuluvat varat	Eläke velvoitteet	Järjestelyihin kuuluvat varat
Suomi	66,6	43,3	55,6	37,2
Ruotsi	48,1	47,5	38,2	43,9
Muut	-	-	0,6	-
Yhteensä	114,7	90,8	94,4	81,1

Järjestelyihin kuuluvien varojen jakauma

	31.12.2014		31.12.2013
	Milj. euroa	%	Milj. euroa	%
Ruotsissa järjestelyihin kuuluvat varat koostuvat seuraavista eristä
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	17,3	36,4	17,0	38,7
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit	20,4	43,0	16,6	37,8
Kiinteistöt	4,7	9,8	4,4	10,0
Muut erät	5,1	10,8	5,9	13,5
Yhteensä	47,5	100,0	43,9	100,0

Suomessa järjestelyihin kuuluvat varat kertyvät vakuutusmaksuista, jotka maksetaan vakuutusyhtiölle, ja varat karttuvat raportointihetkeen asti. Vakuutusyhtiöt vastaavat raportoitavasta omaisuudesta ja se on osa vakuutusyhtiön sijoitusomaisuutta. Jakaumaa omaisuusluokkiin ei voida esittää.

Vakuutusmatemaattisten laskelmien oletukset

	31.12.2014	31.12.2013
Suomi
Diskonttauskorko	1,9	3,1
Tulevat palkankorotukset	3,5	3,5
Tulevat eläkkeiden korotukset	2,1	2,1
Inflaatioaste	2,0	2,0
Ruotsi
Diskonttauskorko	2,5	4,0
Tulevat palkankorotukset	3,5	3,5
Tulevat eläkkeiden korotukset	2,0	2,0
Inflaatioaste	2,0	2,0

Herkkyysanalyysi

Alla oleva taulukko osoittaa, kuinka yhden oletuksen muutos vaikuttaa etuuspohjaiseen velvoitteeseen, kun muut oletukset pysyvät ennallaan.

	Oletuksen muutos	Oletuksen kasvun vaikutus	Oletuksen vähentymisen vaikutus
Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen Suomessa
Diskonttauskorko	0,5 %	-8 %	9 %
Tulevat palkankorotukset	0,5 %	1 %	-1 %
Tulevat eläkkeiden korotukset	0,5 %	7 %	-6 %
Odotettavissa oleva elinikä	+1 vuosi	4 %
Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen Ruotsissa
Diskonttauskorko	0,5 %	-11 %	13 %

Tulevat palkankorotukset	0,5 %	5 %	-5 %
Tulevat eläkkeiden korotukset	0,5 %	13 %	-12 %
Odotettavissa oleva elinikä	+1 vuosi	5 %

Etuuspohjaisten velvoitteiden erääntymisprofiili

Etuuspohjaisten velvoitteiden painotettu keskimääräinen voimassaoloaika on Suomessa 19 vuotta ja Ruotsissa 19 vuotta.

Seuraavassa esitetään erääntymisprofiili tulevista maksettavista etuuksista, joiden perusteella on laskettu diskontaamaton eläkevelvoite.

Milj. euroa	31.12.2014
Erääntymisaika alle 1 vuosi	3,8
Erääntymisaika 1–5 vuotta	15,9
Erääntymisaika 5–10 vuotta	32,6
Erääntymisaika 10–30 vuotta	63,9
Erääntymisaika yli 30 vuotta	27,5
	143,7

Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuusjärjestelyihin suoritettavien maksujen odotetaan olevan 5,9 milj. euroa tilikaudelta 2015.

Ruotsin Alectan ITP-eläkejärjestelyt ovat monen työantajan määrittelemiä etuuspohjaisia järjestelyjä. Järjestelyjen varat on saatu eri yrityksiltä, jotka eivät ole saman määräysvallan alaisia, ja näitä varoja käytetään useamman kuin yhden yrityksen henkilöstölle suoritettaviin etuuksiin. Alectasta ei ole ollut mahdollista saada riittäviä tietoja työnantajan vastuiden ja etujen laskennasta, joten eläkejärjestelyjä on käsitelty tilinpäätöksessä maksupohjaisena järjestelynä. Tähän järjestelyyn osallistuu 2 391 Tiedon työntekijää ja maksusuoritukset ovat noin 8 milj. euroa vuodessa.

23. VARAUKSET

Milj. euroa	31.12.2014	31.12.2013
Uudelleenjärjestelyvaraukset
1.1.	38,5	27,8
Kurssierot	-1,0	-0,8
Yritysostot ja -myynnit	-	4,9
Uudet varaukset	47,4	44,5
Varausten käyttö	-40,5	-37,4
Varausten purku	-7,7	-0,5
31.12.	36,7	38,5
joista
pitkäaikaiset varaukset	9,9	1,3
lyhytaikaiset varaukset	26,8	37,2
Yhteensä	36,7	38,5
Tappiollisten sopimusten varaukset
1.1.	8,4	8,1
Kurssierot	-0,0	-0,1
Yritysostot ja -myynnit	-	-0,8
Uudet varaukset	6,6	11,6
Varausten käyttö	-9,6	-9,5
Varausten purku	-1,1	-0,9
31.12.	4,3	8,4
joista
pitkäaikaiset varaukset	0,2	2,8
lyhytaikaiset varaukset	4,1	5,6
Yhteensä	4,3	8,4
Muut varaukset
1.1.	6,4	5,7
Kurssierot	-0,0	-0,1
Yritysostot ja -myynnit	0,2	0,0
Uudet varaukset	1,2	2,9
Varausten käyttö	-1,4	-1,0
Varausten purku	-0,9	-1,1
31.12.	5,5	6,4
joista
pitkäaikaiset varaukset	5,1	5,0
lyhytaikaiset varaukset	0,4	1,4
Yhteensä	5,5	6,4

Pääosa uusista vuoden 2014 uudelleenjärjestelykuluista liittyy tehostamistoimiin Suomessa ja Ruotsissa.

24. RAHOITUSLEASING

Rahoitusleasingsaamiset

Milj. euroa	31.12.2014	31.12.2013
Bruttomääräisten rahoitusleasingsaamisten takaisinmaksuajat
Yhden vuoden kuluessa	4,9	4,4
1–5 vuoden kuluttua	5,7	2,0
Bruttoinvestointi	10,6	6,4
Tulevaisuudessa kertyvät rahoitustuotot	0,5	0,2
Nettoinvestointi	10,1	6,2
Vähimmäisleasingmaksusaatavien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	4,7	4,3
1–5 vuoden kuluttua	5,4	1,9
Nettoinvestointi	10,1	6,2

Rahoitusleasingvelat

Rahoitusleasingvelat ja niiden nykyarvot olivat seuraavat:

Rahoitusleasingvelat erääntyvät seuraavasti
Yhden vuoden kuluessa	0,3	3,9
1–5 vuoden kuluttua	-	0,3
	0,3	4,2
Vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	0,3	3,8
1–5 vuoden kuluttua	-	0,3
	0,3	4,1
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	0,0	0,1

Konsernilla on rahoitusleasingsopimuksia IT-laitteista ja ohjelmistoista. Jotkut sopimukset sisältävät osto-optioita. Sopimusten uusinnat vaativat erillisiä neuvotteluita. Rahoitusleasingvelkojen korkoprosentti 31.12.2014 oli 7,2 % (3,8–7,2 %).

25. LAINAT

Milj. euroa	31.12.2014	31.12.2013
Pitkäaikaiset
Joukkovelkakirjalainat	99,3	99,2
Muut velat	1,5	3,6
Rahoitusleasingvelat	-	0,3
	100,8	103,1
Lyhytaikaiset
Muut velat	2,6	27,4
Konsernitilivelat yhteisyrityksille	8,9	3,4
Rahoitusleasingvelat	0,3	3,7
	11,8	34,5

26. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

Milj. euroa	31.12.2014	31.12.2013
Ostovelat	91,0	84,4
Saadut ennakot ja liikevaihtojaksotukset	45,7	51,8
Siirtovelat
Lomapalkka ja siihen liittyvät henkilösivukulut	77,7	83,3
Muut palkat ja niihin liittyvät henkilösivukulut	41,2	25,4
Korot	1,8	1,8
Muut siirtovelat	34,6	40,5
Arvonlisäverovelka	28,1	26,1
Ennakonpidätysvelka	19,8	21,5
	339,9	334,8

27. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT JA KÄYVÄT ARVOT

	31.12.2014		31.12.2013
Milj. euroa	Kirjanpito arvot	Käyvät arvot	Kirjanpito arvot	Käyvät arvot
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Muut
Pitkäaikaiset johdannaissaamiset	-	-	-	-
Lyhytaikaiset johdannaissaamiset 1)	1,4	1,4	0,6	0,6
Lainat ja muut saamiset
Pitkäaikaiset korolliset rahoitussaamiset	6,2	6,2	3,4	3,4
Lyhytaikaiset korolliset rahoitussaamiset	5,0	5,0	4,6	4,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset	279,9	279,9	299,1	299,1
Myynnin jaksotus	41,5	41,5	45,0	45,0
Korkosaamiset	0,2	0,2	0,2	0,2
Rahavarat	160,6	160,6	114,1	114,1
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset varat	0,7	0,7	0,7	0,7
Rahoitusvarat yhteensä	495,5	495,5	467,7	467,7
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat
Muut siirtovelat
Lyhytaikaiset johdannaisvelat 1)	1,9	1,9	4,2	4,2
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset rahoitusleasingvelat	0,0	0,0	0,3	0,3
Lyhytaikaiset rahoitusleasingvelat	0,3	0,3	3,8	3,8
Pitkäaikaiset korolliset velat	100,8	104,1	102,8	101,8
Muut pitkäaikaiset velat	2,1	2,1	3,0	3,0
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat
Ostovelat	91,0	91,0	84,4	84,4
Korkovelat	1,8	1,8	1,8	1,8
Lyhytaikaiset korolliset velat	11,5	11,5	30,8	30,8
Rahoitusvelat yhteensä	209,4	212,7	231,1	230,1

1) Rahavirtasuojausten käyvän arvon nettomäärä oli vuonna 2014 -0,4 miljoonaa euroa (2013 -2,1 milj. euroa).

Valuuttajohdannaisten käyvät arvot on laskettu käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja ja korkonoteerauksia.

Lainat, muut saamiset ja rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Niiden kirjanpitoarvojen ja käypien arvojen arvioidaan vastaavan toisiaan, lukuunottamatta kiinteäkorkoista joukkovelkakirjalainaa, jonka kirjanpitoarvoa ei ole oikaistu käyvän arvon mukaan.

Rahoitusleasingvelat ilmoitetaan erikseen, koska ne eivät kuulu IAS 39:n piiriin, vaikka kuuluvatkin IFRS 7 piiriin.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen käypä arvo perustuu alkuperäiseen hankintahetken arvoon. Käypää markkina-arvoa ei voida arvioida puutteelisesta markkinainformaatiosta johtuen.

Yhtiöllä ei ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia.

Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat

		31.12.2014
--	--	------------	--

Milj. euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Johdannaissopimukset	-	1,4	-	1,4
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-	-	0,7	0,7
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset	-	1,9	-	1,9
31.12.2013
Milj. euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Johdannaissopimukset	-	0,6	-	0,6
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-	-	0,7	0,7
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset	-	4,2	-	4,2

Tasojen 1 ja 2 välillä ei ollut siirtoja vuoden 2014 aikana.

Tason 3 instrumenteissa ei ollut muutoksia 31.12.2014 päättyneen vuoden aikana.

28. JOHDANNAISET

Johdannaissopimusten nimellisarvot

Sisältää bruttomääräiset nimellisarvot kaikista sopimuksista, jotka eivät ole vielä erääntyneet tai joita ei ole suljettu. Avoinna oleva nimellisarvo ei välttämättä mittaa tai osoita markkinariskiä, sillä joidenkin sopimusten riski voi kumoutua toisten sopimusten kautta.

Milj. euroa	31.12.2014	31.12.2013
Valuuttatermiinisopimukset	160,1	180,6
Suojauslaskennan ulkopuolella	115,7	129,5
Suojauslaskennan piirissä	44,4	51,1
Sähköfutuurisopimukset suojauslaskennan ulkopuolella	0,8	1,7

Johdannaissopimusten käyvät arvot

Johdannaissopimusten nettomääräiset käyvät arvot	31.12.2014	31.12.2013
Valuuttatermiinisopimukset	-0,4	-3,3
Sähköfutuurisopimukset	-0,1	-0,3

Johdannaissopimuksia on käytetty vain taloudelliseen suojaukseen.

Johdannaissopimusten käyvät positiiviset arvot, brutto	31.12.2014	31.12.2013
Valuuttatermiinisopimukset	1,4	0,6
Suojauslaskennan ulkopuolella	1,4	0,4
Suojauslaskennan piirissä 1)	-	0,2
Sähköfutuurisopimukset suojauslaskennan ulkopuolella	-	-

Johdannaissopimusten käyvät negatiiviset arvot, brutto	31.12.2014	31.12.2013
Valuuttatermiinisopimukset	-1,8	-3,9
Suojauslaskennan ulkopuolella	-1,4	-1,6
Suojauslaskennan piirissä 1)	-0,4	-2,3
Sähköfutuurisopimukset suojauslaskennan ulkopuolella	-0,1	-0,3
1) Suojauslaskennan piirissä (netto)	-0,4	-2,1
Kirjattu omaan pääomaan	-0,4	-2,1
Tuloslaskelmaan kirjattava korkoero	-	-

Suojattujen ulkomaanrahan määräisten, erittäin todennäköisten ennakoitujen liiketoimien odotetaan toteutuvan eri ajankohtina seuraavien 12 kuukauden kuluessa. Valuuttatermiinisopimuksista aiheutuvat omaan pääomaan suojausrahastoon (ks. Rahavirran suojaukset alla) 31.12.2014 kirjatut voitot ja tappiot, joiden netto oli 31.12.2014 -0,4 milj. euroa (-2,1 milj. euroa 2013), merkitään tuloslaskelmaan niillä kausilla, joilla suojatut ennakoidut liiketoimet vaikuttavat tuloslaskelmaan. Yleensä tämä toteutuu 12 kuukauden kuluessa raportointihetkestä. Suojattujen rahavirtojen oletetaan toteutuvan kuukausittain vuoden 2015 aikana.

Rahavirran suojauksista aiheutunut tulosvaikutteisesti kirjattu tehokas osa oli voittoa 0,5 milj. euroa vuonna 2014 (0,7 milj. euroa 2013). Rahavirran suojauksista aiheutunut tulosvaikutteisesti kirjattu tehokas osa oli tappiota 2,5 milj. euroa vuonna 2014 (1,6 milj. euroa 2013), sisältäen korkoeron.

Rahavirran suojauksista aiheutunut tulosvaikutteisesti kirjattu tehoton osa oli voittoa 0,0 milj. euroa vuonna 2014 (0,3 milj. euroa 2013), ja se on kirjattu muihin liiketoiminnan tuottoihin (Liite 3). Rahavirran suojauksista aiheutunut tulosvaikutteisesti kirjattu tehoton osa oli tappiota 0,3 milj. euroa vuonna 2014 (0,2 milj. euroa 2013), ja se on kirjattu muihin liiketoiminnan kuluihin (Liite 4).

Rahavirran suojaukset

Milj. euroa	Suojausrahasto
Avaava tase 1.1.2013	0,2
Käyvän arvon lisäys	1,6
Käyvän arvon alentuminen	-4,0
Verot käyvän arvon lisäyksestä	0,5
Verot käyvän arvon alentumisesta	-
Päättävä tase 31.12.2013	-1,7
Avaava tase 1.1.2014	-1,7
Käyvän arvon lisäys	2,0
Käyvän arvon alentuminen	-0,3
Verot käyvän arvon lisäyksestä	-
Verot käyvän arvon alentumisesta	-0,3
Päättävä tase 31.12.2014	-0,3

29. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

Milj. euroa	31.12.2014	31.12.2013
Omasta velasta
Pantit	-	-
Takaukset 1)
Toimitustakaukset	27,3	39,3
Vuokratakaukset	9,9	11,1
Muut	0,2	0,4
Muut omat vastuut
Yhden vuoden kuluessa maksettavat vuokravastuut	44,7	52,7
1–5 vuoden kuluttua maksettavat vuokravastuut	100,3	117,8
5 vuoden jälkeen maksettavat vuokravastuut	11,3	24,8
Yhden vuoden kuluessa maksettavat leasingvastuut	6,5	5,3
1–5 vuoden kuluttua maksettavat leasingvastuut	8,6	5,7
5 vuoden jälkeen maksettavat leasingvastuut	0,7	0,8
Ostositoumukset	12,6	17,5
Yhteisyritysten puolesta	-	-
Muiden puolesta
Takaukset	0,7	1,0

1) Lisäksi 6,8 milj. euroa (9,8 milj. euroa vuonna 2013) vastuusitoumuksia konsernin taseeseen sisältyvien vastuiden vakuutena.

30. TULEVAT VUOKRATUOTOT

Milj. euroa	31.12.2014	31.12.2013
Yhden vuoden kuluessa	1,5	1,1
1–5 vuoden kuluttua	1,6	2,1
Yli viiden vuoden kuluttua	0,0	0,0

Tulevat vuokratuotot sisältävät ulkoiset vuokratuotot edelleenvuokratuista kiinteistöistä.

31. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Tiedon lähipiiriin kuuluvat tytäryhtiöt, yhteisyritykset, hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä.

Tapahtumat sekä saamiset ja velat yhteisyritysten kanssa

Milj. euroa	31.12.2014	31.12.2013
Myynti	14,3	40,2
Ostot	6,1	6,5
Saatavat	1,2	3,5
Velat	0,2	5,2

Myynnit ja ostot lähipiirin kanssa tehdään yleisillä markkinaehdoilla ja perustuvat markkinahintoihin.

Yhteisyritysten puolesta ei ole vakuuksia ja vastuusitoumuksia.

Joidenkin yhteisyritysten osalta Tieto Oyj on sitoutunut yhdessä muiden omistajien kanssa tarvittaessa osallistumaan omistusosuutensa suhteessa niihin rahoitusjärjestelyihin, jotka perustuvat vahvistettuun strategiasuunnitelmaan.

Ylimmän johdon saamat korvaukset

Ylimpään johtoon kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä.

Katso liite 7 konsernin tilinpäätösliitteistä.

Tytäryhtiöt

Katso sivu Tytäryhtiöosakkeet konsernitilinpäätöksestä.

32. KAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Tieto käynnisti 13.1.2015 henkilöstöneuvottelut, joiden piirissä on enintään 500 henkilöä Suomessa ja 340 muissa maissa, etenkin Ruotsissa ja Tšekin tasavallassa. Henkilöstöneuvottelut liittyvät yhtiön palveluiden ja osaamisen uudistamiseen. Suunnitellut henkilöstövähennykset vaikuttavat Jatkuvat palvelut (enintään 650) sekä Konsultointi ja Integraatiopalvelut (enintään 190) -palvelualueisiin. Tavoitteena on toteuttaa henkilöstövähennykset vuoden 2015 aikana.

TYTÄRYHTIÖOSAKKEET

		31.12.2014 Kirjanpitoarvo
	Omistusosuus %	Milj. euroa
Emoyhtiön omistamat tytäryhtiöosakkeet
FD Finanssidata Oy, Suomi	100,0	3,0
Tieto Austria GmbH, Itävalta	100,0	0,8
Tieto Canada Inc., Kanada	100,0	0,1
Tieto China Co., Ltd., Kiina	100,0	4,3
Tieto Czech s.r.o., Tsekin tasavalta	100,0	8,0
Tieto DK A/S, Tanska	100,0	1,6
Tieto d.o.o., Kroatia	100,0	0,0
Tieto Estonia AS, Viro	100,0	3,1
Tieto Estonia Services OÜ, Viro	60,0	0,2
Tieto Finland Oy, Suomi	100,0	131,5
Tieto Germany GmbH, Saksa	100,0	0,5
Tieto Global Oy, Suomi	100,0	1,1
Tieto Great Britain Ltd, Iso-Britannia	100,0	0,5
Tieto Healthcare & Welfare Oy, Suomi	100,0	2,6
Tieto IT Services India Pvt. Ltd., Intia	100,0	1,4
Tieto Latvia SIA, Latvia	100,0	10,3
Tieto Lietuva UAB, Liettua	100,0	2,6
Tieto Netherlands Holding B.V., Alankomaat	100,0	24,5
Tieto Norway AS, Norja	100,0	105,9
Tieto Poland sp. z o.o, Puola	100,0	3,3
Tieto Sdn Bhd, Malesia	100,0	0,2
Tieto Slovakia s.r.o., Slovakia	100,0	0,0
Tieto Sweden Professional Services AB, Ruotsi	100,0	549,3
TietoEnator Inc., USA	100,0	7,1
TietoEnator OOO, Venäjä	100,0	0,0
Lepäävät tytäryhtiöt (yhteensä 5 kpl)		0,0
		861,9

Tytäryhtiöiden omistamat konserniyhtiöosakkeet

		289,5
Lepäävät tytäryhtiöt (yhteensä 1 kpl)		0,0
Tieto U.S. Inc., USA	100,0	0,2
Tieto Sweden Healthcare & Welfare AB, Ruotsi	100,0	4,5
Tieto Sweden AB, Ruotsi	100,0	254,8
Tieto Software Technologies Pvt. Ltd, Intia	100,0	21,5
Tieto Rus OOO, Venäjä	100,0	2,3
Tieto Netherlands B.V., Alankomaat	100,0	2,9
Tieto Finland Oy, Suomi	0,0	2,6
Energimarknadens Informationsväxel i Sverige AB, Ruotsi	100,0	0,1
Canvisa Consulting AB, Ruotsi	100,0	0,6

Kaikki tytäryritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen.

Merkittävät rajoitukset:

Kiinassa ja Intiassa sijaitseviin käteisvaroihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin liittyy paikallisia valuutanvaihtorajoituksia. Nämä valuuttamääräykset estävät pääoman siirtämisen pois maasta muutoin kuin tavanomaisina osinkoina.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Voitto/osake	=	Kauden tulos
		Osakkeiden lukumäärän osakeantikorjattu vuosikeskiarvo
Oma pääoma/osake	=	Oma pääoma
		Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa
Oman pääoman tuotto, %	=	Voitto ennen veroja ja vähemmistöosuutta – välittömät verot	* 100
		Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto, %	=	Voitto ennen veroja ja vähemmistöosuutta + rahoituskulut	* 100
		Taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma	* 100
		Taseen loppusumma – saadut ennakot
Korollinen nettovelka	=	Korolliset velat – korolliset saamiset – rahavarat – rahoitusarvopaperit
Nettovelkaantumisaste, %	=	Korollinen nettovelka	* 100
		Oma pääoma

RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Tieto altistuu toiminnassaan eri rahoitusriskeille: markkinariskille (valuutta-, korko- ja hyödykeriski), luottoriskille ja likviditeettiriskille. Tiedon operatiiviset rahoitustoiminnot on keskitetty Konsernirahoitukseen. Konsernirahoitus vastaa konsernin rahoitusriskien hallinnasta sekä riittävän likviditeettiaseman ylläpitämisestä. Tiedon hallituksen hyväksymä konsernin rahoituspolitiikka määrittää periaatteet ja määritelmät likviditeetti-, korko-, valuutta- ja vastapuoliriskien hallintaan. Rahoituspolitiikka kuvaa lisäksi vastuunjaon rahoitusriskien hallinnassa. Konserni seuraa rahoitusriskien kehitystä säännöllisesti.

Markkinariski

Valuuttariskin hallinta

Transaktioriski

Ulkomaankauppa, likviditeetin hallinta euroalueen ulkopuolella olevissa maissa ja konsernin sisäiset rahoitustapahtumat muodostavat konsernin valuuttariskin. Rahoituspolitiikka määrittää hyväksytyt suojausinstrumentit, ja yhtiön politiikan mukaan suojaudutaan kaikilta tunnistetuilta valuuttariskeiltä määriteltyjen limiittien puitteissa. Valuuttapositio sisältää konserniyhtiöiden vieraissa valuutoissa olevat myyntisaamiset ja ostovelat, tytäryhtiörahoituksen tapahtumat, valuuttatilien saldot sekä ennustetut rahavirrat kuten vahvistetut osto- ja myyntisopimukset.

Ruotsin kruunu, Norjan kruunu, Tsekin koruna, Intian rupia ja Puolan zloty ovat suurimmat valuutat riskipositiossa. Vuoden 2014 aikana Tieto käytti valuuttariskien suojaamiseen valuuttatermiinejä ja -swappeja. Ulkomaanrahan määräisistä sopimuksista kertyneet voitot ja tappiot esitetään konsernin tuloksessa ennen korkoja ja veroja, poislukien sopimukset Tsekin korunassa ja Puolan zlotyssa euroa vastaan, joissa sovelletaan suojauslaskentaa, ja joiden realisoitumattomien sopimusten tulos kirjataan konsernin omaan pääomaan. Puolan zlotya koskien suojauslaskentaa ei ole sovellettu heinäkuun 2014 jälkeen tehdyissä valuuttakaupoissa. Valuuttajohdannaissopimusten maturiteetti on alle 12 kuukautta.

Konsernityhtiöiden tulee suojata niiden tunnistetut valuuttariskit Konsernirahoituksen kanssa, ellei tälle ole juridisia esteitä. Konsernin valuuttaposition vertailuarvo on tilanne, jossa kaikki tunnetut valuuttariskit on suojattu. Poikkeama tästä vertailuarvosta on konsernin avoin valuuttapositio. Konsernin bruttomääräisestä valuuttapositiosta voidaan tehdä seuraavat poikkeamat (tunnistetuista valuuttariskeistä, poislukien suojaustransaktiot):

• +/- 15 %: Konsernirahoitus
• +/- 25 %: Treasury Committee
• suuremmat poikkeamat: Hallitus

Suojausaste 31.12.2014 oli 95 % (2013: 95 %).

					Ulkoisten
			Ulkoiset		valuutta	Netto
Rahoituserien	Ennustetut	Valuuttapositio	valuutta	Transaktioriskin	suojausten	vaikutus
positio	rahavirrat	yhteensä	suojaukset			tulokseen
-21,0	20,2	-0,8	0,9	2,1	-0,1	2,0
24,8	16,9	41,7	-40,9	-2,5	4,1	1,6
-23,1	0,0	-23,1	22,1	2,3	-2,2	0,1
-28,1	0,0	-28,1	26,9	2,8	-2,7	0,1
0,0	-8,0	-8,0	8,2	0,0	-0,8	-0,8
4,9	-10,3	-5,4	5,0	-0,5	-0,5	-1,0
-3,6	-53,4	-57,0	57,0	0,4	-5,7	-5,3
-4,4	-51,3	-55,7	55,0	0,4	-5,5	-5,1
-2,8	-14,6	-17,4	14,6	0,3	-1,5	-1,2
-1,5	-11,4	-12,9	11,4	0,2	-1,1	-1,0
-3,5	1,1	-2,4	-2,5	0,4	0,3	0,6
-3,9	1,3	-2,6	2,9	0,4	-0,3	0,1
					herkkyys 1)	herkkyys 1)

1) Valuuttakurssin 10 % negatiivisen muutoksen maksimivaikutus ennen veroja konsernin valuuttapositioon seuraavan vuoden aikana, milj. euroa. Taulukko sisältää swap-sopimusten vaikutuksen.

2) IAS 39:n mukaisia suojauslaskennan periaatteita sovelletaan Tsekin koruna- ja Puolan zloty -määräisiin sopimuksiin (PLN heinäkuuhun 2014 asti tehtyjä kauppoja koskien) Euroa vastaan. Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot näistä johdannaisista kirjataan konsernin omaan pääomaan.

Translaatioriski

Rahoituspolitiikan mukaan translaatioposition suojauksesta päättää hallitus. Positioon sisältyy euromaiden ulkopuolisten tytäryhtiöiden hankintahinta, osakepääoma, sidotut ja vapaat oman pääoman erät sekä tilikauden tulos. Suurin osa translaatioriskistä koostuu 1 650 miljoonan Ruotsin kruunun positiosta. Translaatiopositiota ei ollut suojattu vuoden 2014 lopussa.

Korkoriskin hallinta

Merkittävin osa konsernin korkoriskistä koostuu lainoista sekä rahavarojen sijoituksista. Korkoriskin hallinnan tavoite on minimoida korkovaihtelujen vaikutus Tiedon vuositulokseen ja taloudelliseen asemaan. Konsernirahoitus vastaa konsernin korkoposition seurannasta ja hallinnasta. Korkoriski muodostuu konsernin korollisista veloista ja saatavista sekä korkojohdannaissopimuksista. Rahoituspolitiikka määrittää konsernin korkoriskin hallintaperiaatteet sekä hyväksytyt suojausinstrumentit. Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin korkoposition vertailuluku on määritetty vastaamaan 12 kk:n korkosidonnaisuusaikaa eli aikaa, jonka kuluessa korkomuutokset vaikuttavat keskimäärin yhtiön korkoasemaan. Vuoden 2014 Tiedon rahoituksesta merkittävä osa muodostui toukokuussa 2013 liikkeellelasketusta 6 vuoden kiinteäkorkoisesta joukkovelkakirjalainasta. Sen myötä lainojen korkosidonnaisuusaika vuoden lopussa oli 49 kk (53 kk vuoden 2013 lopussa).

31.12.2014				Korko
Milj. euroa	Määrä	Duraatio	Keskikorko, %	herkkyys 3)
Pääomamarkkinat	-99,3	4,1	2,9	0,0
Rahamarkkinat	160,6	0,0	0,3	1,6
Muut lainat	-13,0	0,2	1,2	-0,1
Muut saatavat	1,1	1,0	0,0	0,0
31.12.2013 Milj. euroa	Määrä	Duraatio	Keskikorko, %	Korko herkkyys 3)
Pääomamarkkinat	-99,2	5,0	2,9	0,0

Rahamarkkinat 114,1 0,0 0,0 1,2 Muut lainat -34,4 0,3 1,1 -0,2 Muut saatavat 1,8 1,0 0,0 0,0

3) Yhden prosenttiyksikön koronnousun maksimivaikutus (ennen veroja) korkokuluihin seuraavan vuoden aikana, milj. euroa. Taulukko sisältää koronvaihtosopimusten vaikutuksen.

Hyödykeriskien hallinta

Sähkön hankintahinnan riski on ainoa konsernissa tunnistettu hyödykeriski. Riskinhallintaperiaatteet ja riskilimiitit on määritelty rahoituspolitiikassa. Sähkön hankintahintaan liittyvän hyödykeriskin hallinnan tavoitteena on pienentää sähkön hintaan liittyvää epävarmuutta siten, että kustannukset säilyvät kaupallisesti kohtuullisina. Toistaiseksi politiikkaa sovelletaan ainoastaan Suomessa olevien tietokonekeskusten sähkön kulutukseen. Konsernirahoitus vastaa hyödykeriskien seurannasta ja hallinnasta perustuen hankintaorganisaation toimittamiin kulutusennusteisiin. Politiikan mukaisesti vähintään 40 % kuluvan vuoden ja vähintään 20 % tätä seuraavan vuoden sähkön kulutuksesta on oltava suojattuna. Vuoden lopussa suojausaste koskien vuotta 2015 oli 46 % ja vuotta 2016 koskien 23 % (84 % ja 21 % vuoden 2013 lopussa).

Likviditeettiriskin hallinta ja jälleenrahoitus

Likviditeettiriskin hallinta ja jälleenrahoitusperiaatteet on määritelty rahoituspolitiikassa. Yksi konsernirahoituksen päätehtäviä on riittävän likviditeetin turvaaminen konsernille. Konsernillla on 100 milj. euron sitova luottolimiittisopimus, joka erääntyy 2016. Toukokuussa 2013 konserni laski liikkeelle kuusivuotisen 100 milj. joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy maksettavaksi vuonna 2019. Likviditeetin turvaamiseksi konsernilla on myös konsernitililimiittejä sekä 250 milj. euron yritystodistusohjelma. Lisäksi käytettävissä on 50 milj. euron suuruinen saatavien myynti -fasiliteetti.

Velan rakenne

31.12.2014					Erääntymisajankohta
Milj. euroa		Käytössä	Käyttämättä	2015	2016	2017	2018	2019	2020-
Lainat	Joukkovelkakirjalaina	100,0		-	-	-	-	100,0	-
	Yritystodistusohjelma		250,0	-	-	-	-	-	-
	Luottolimiittisopimus		100,0	-	-	-	-	-	-
	Velat yhteisyrityksille	9,0		9,0	-	-	-	-	-
	Muut lainat	4,0		2,5	1,5	-	-	-	-
		113,0	350,0	11,5	1,5	0,0	0,0	100,0	0,0
	Korot			3,0	2,9	2,9	2,9	1,1	-
Johdannaisten	Termiinisopimukset, menovirta
velat/saamiset				160,1	-	-	-	-	-
	Termiinisopimukset, tulovirta			-160,1	-	-	-	-	-
	Johdannaiset, netto			0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Ostovelat	Menovirta	91,0		91,0	-	-	-	-	-
Muut velat	Rahoitusleasingvastuut	0,3		0,3	-	-	-	-	-
Yhteensä		204,3	350,0	105,8	4,4	2,9	2,9	101,1	0,0

31.12.2013		Erääntymisajankohta
Milj. euroa		Käytössä	Käyttämättä	2014	2015	2016	2017	2018	2019-
Lainat	Joukkovelkakirjalaina	100,0		-	-	-	-	-	100,0
	Yritystodistusohjelma	20,0	230,0	20,0	-	-	-	-	-
	Luottolimiittisopimus		100,0	-	-	-	-	-	-
	Velat yhteisyrityksille	3,4		3,4	-	-	-	-	-
	Muut lainat	10,1		6,5	2,1	1,5	-	-	-
		133,5	330,0	30,0	2,1	1,5	0,0	0,0	100,0
	Korot			2,9	2,9	2,9	2,9	2,9	1,1
Johdannaisten	Termiinisopimukset, menovirta
velat/saamiset				180,6	-	-	-	-	-
	Termiinisopimukset, tulovirta			-180,6	-	-	-	-	-
	Johdannaiset, netto			0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Ostovelat	Menovirta	84,4		84,4	-	-	-	-	-
Muut velat	Rahoitusleasingvastuut	4,0		3,7	0,3	-	-	-	-
Yhteensä		221,9	330,0	121,0	5,2	4,4	2,9	2,9	101,1

Luottoriskin hallinta

Luottoriskiä hallinnoidaan konsernitasolla. Konsernin luottoriski koostuu sijoituksista, johdannaissopimuksista ja asiakkaisiin liittyvistä riskeistä, kuten myyntisaamisista. Konsernirahoitus ylläpitää vastapuolilistaa yritystodistuslimiittien ja muiden rahoitustransaktioiden osalta rahoituspolitiikassa määriteltyjen limiittien puitteissa. Rahoituspolitiikan mukaisesti yhtiön käyttämien pääpankkien pitkäaikaisten luottojen rating tulee olla vähintään tasolla Baa3 tai BBB-. Konsernin luottoriskipolitiikka määrittää rajat hyväksyttävälle asiakasluottoriskin tasolle. Asiakkaisiin liittyviä luottoriskejä seurataan maksukäyttäytymiseen sekä asiakkaiden taloudelliseen asemaan perustuen. Luottotappiovaraus tehdään asiakassaatavista, jotka ovat enemmän kuin 90 päivää myöhässä. Vuonna 2014 luottotappiovarausten määrää purettiin 1,0 milj. euroa (1,1 milj. euron lisäys vuonna 2013). Luottotappioita kirjattiin 2014 0,1 milj. euroa (0,1 milj. euroa vuonna 2013). Raportointihetken maksimiluottoriski on myyntisaamisten käypä arvo. Konsernin hallussa ei ole vakuuksia luottoriskin turvaamiseksi. Konsernilla on erään pääpankkinsa kanssa solmittu saatavien myyntifasiliteetti. Fasiliteetin kokonaismäärä on 50 milj. euroa. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Pääoman hallinta

Konsernin pääomarakennetta seurataan säännöllisesti nettovelan ja EBITDA:n (Net debt/EBITDA) suhteen kautta. Nettovelka/EBITDA lasketaan jakamalla korollinen nettovelka viimeisen 12 kuukauden EBITDA:lla (pois lukien myyntivoitot). Tavoitteena on pitää pääomarakenne liiketoiminnan rahoituksellisen turvaamisen kannalta riittävällä tasolla. Konsernin korollinen nettovelka vuoden 2014 lopussa oli -59,2 milj. euroa (15,5 milj. euroa vuonna 2013). Nettovelat/EBITDA oli Vuoden 2014 lopussa -0,36 (0,09 vuoden 2013 lopussa).

Rahoitusvarojen ja velkojen kuittaaminen

Netotussopimusten alaisten rahoitusvarojen ja -velkojen osalta jokainen konsernin ja sen vastapuolen välinen sopimus voidaan netottaa, mikäli molemmat osapuolet näin päättävät. Mikäli tällaista päätöstä ei ole tehty, rahoitusvarat ja -velat selvitetään bruttomääräisinä. Monissa sopimuksissa netotus on mahdollista ainoastaan toisen sopimusosapuolen sopimusrikkomuksen tapauksessa. Rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista, johdannaissopimuksista sekä kassavaroista. Rahoitusvelat koostuvat ostoveloista ja johdannaissopimuksista. Konsernilla ei ollut tililimiittejä käytössä raportointikauden, eikä vertailukauden päättyessä. Myyntisaamisia, kassavaroja ja ostovelkoja ei ole sisällytetty alla olevaan taulukkoon sillä ne eivät ole netotussopimusten tai vastaavien alaisia ja ne selvitetään bruttomääräisinä samoin kuin johdannaiset.

Rahoitusvarat

			Liitännäiset, netottamattomat tase-erät
31.12.2014	Rahoitusvarojen kirjatut bruttomäärät	Taseessa netotettujen rahoitusvelkojen bruttomäärät	Nettorahoitusvarat	taseessa Rahoitusinstrumentit	Saatu käteisvakuus	Nettosumma
Johdannaissaamiset	1,4	-	1,4	-0,6	-	0,8
Yhteensä	1,4	0,0	1,4	-0,6	0,0	0,8

Liitännäiset, netottamattomat tase-erät

31.12.2013	Rahoitusvarojen kirjatut bruttomäärät	Taseessa netotettujen rahoitusvelkojen bruttomäärät	Nettorahoitusvarat	taseessa Rahoitusinstrumentit	Saatu käteisvakuus	Nettosumma
Johdannaissaamiset	0,6	-	0,6	-0,6	-	0,0
Yhteensä	0,6	0,0	0,6	-0,6	0,0	0,0

Rahoitusvelat

			Liitännäiset, netottamattomat tase-erät
31.12.2014	Rahoitusvelkojen kirjatut bruttomäärät	Taseessa netotettujen rahoitusvarojen bruttomäärät	Nettorahoitusvelat	taseessa Rahoitusinstrumentit	Saatu käteisvakuus	Nettosumma
Johdannaisvelat	-1,9	-	-1,9	0,6	-	-1,3
Yhteensä	-1,9	0,0	-1,9	0,6	0,0	-1,3

Liitännäiset, netottamattomat tase-erät

31.12.2013	Rahoitusvelkojen kirjatut bruttomäärät	Taseessa netotettujen rahoitusvarojen bruttomäärät	Nettorahoitusvelat	taseessa Rahoitusinstrumentit	Saatu käteisvakuus	Nettosumma
Johdannaisvelat	-4,2	-	-4,2	0,6	-	-3,6
Yhteensä	-4,2	0,0	-4,2	0,6	0,0	-3,6

Emoyhtiön tilinpäätös

TULOSLASKELMA (FAS)

1 000 euroa Liite	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Liikevaihto	-	-
Liiketoiminnan muut tuotot 1	182 561	178 123
Henkilöstökulut 2	17 766	20 655
Poistot ja arvonalentumiset 8, 9	5 913	4 146
Liiketoiminnan muut kulut 3	178 725	235 955
Liiketappio	-19 844	-82 634
Rahoitustuotot ja -kulut 5	37 769	93 491
Voitto ennen satunnaisia eriä	17 925	10 858
Satunnaiset erät 6	34 100	29 000
Voitto ennen veroja	52 025	39 858
Tuloverot 7	3 814	953
Tilikauden voitto	48 211	38 905

TASE (FAS)

1 000 euroa	Liite	31.12.2014	31.12.2013
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	8	3 095	5 631
Aineelliset hyödykkeet	9	2 721	3 159
Sijoitukset	10	866 892	923 036
Pysyvät vastaavat yhteensä		872 709	931 826
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	11	5 869	21 597
Muut saamiset	11	789	690
		6 659	22 286
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset		-	284
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	12, 13	63 242	86 198
Saamiset yhteisyrityksiltä	12, 13	187	199
Muut saamiset		1 287	9 972
Siirtosaamiset	13	5 082	8 177
		69 799	104 829
Rahat ja pankkisaamiset		119 065	77 978
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		195 523	205 094
VASTAAVAA YHTEENSÄ		1 068 231	1 136 920

1 000 euroa Liite	31.12.2014	31.12.2013
VASTATTAVAA
Oma pääoma 14
Osakepääoma	76 555	76 555
Osakeanti optio-oikeuksilla	460	63
Ylikurssirahasto	13 792	13 792
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	8 460	3 094
Edellisten tilikausien voitto	617 733	643 452
Tilikauden voitto	48 211	38 905
	765 211	775 861
Pakolliset varaukset 15	9 772	1 553
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat 16	100 000	100 000
Muu pitkäaikainen vieras pääoma 16	5	438
	100 005	100 438
Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat	8 441	6 862
Velat saman konsernin yrityksille 17, 18	157 560	211 259
Velat osakkuus- ja yhteisyrityksille 17, 18	8 955	6 994
Muut velat	1 219	22 482
Siirtovelat 18	17 068	11 471
	193 243	259 068
Vieras pääoma yhteensä	293 248	359 507
VASTATTAVAA YHTEENSÄ	1 068 231	1 136 920

EPÄSUORA KASSAVIRTALASKELMA (FAS)

1 000 euroa	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen satunnaisia eriä	17 925	10 858
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot	5 913	4 011
Rahoitustuotot ja -kulut	-37 769	-93 491
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	8 765	65 442
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-5 165	-13 180
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)	35 326	-4 022
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)	-11 966	-12 903
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	18 194	-30 105
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-12 292	-37 701
Saadut korot	7 059	29 607
Saadut osingot ja pääomanpalautukset	97 544	79 365
Välittömät verot	4 903	6 745
Liiketoiminnan rahavirta	115 407	47 911
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 982	-2 807
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	5	-
Ostetut tytäryhtiöosakkeet	-1 033	-44 522
Myydyt tytäryhtiöosakkeet	-	2 908
Myönnetyt lainat	-2 194	-1 821
Lainasaamisten takaisinmaksut	18 801	19 227
Investointien rahavirta	12 597	-27 015
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot	-65 324	-59 754
Maksullinen osakeanti	5 366	7 052
Pitkäaikaisten velkojen nostot	-	100 000
Pitkäaikaisten velkojen takaisinmaksut	-433	-517
Lyhytaikaisten lainojen nostot	5 969	20 501
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-33 845	-141 138
Konsernitilisaamisten ja -velkojen muutos, netto	-27 652	51 498
Saatu konserniavustus	29 000	42 670
Rahoituksen rahavirta	-86 917	20 312
Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-)	41 087	41 208
Rahavarat tilikauden alussa	77 978	36 770
Rahavarat tilikauden lopussa	119 065	77 978
	41 087	41 208

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Konsernin emoyhtiön, Tieto Oyj:n, tilinpäätös laaditaan Suomen tilinpäätössäännösten mukaisesti.

Tieto Oyj on Suomen lainsäädännön mukaisesti perustettu julkinen suomalainen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Yhtiö on listattu NASDAQ Helsingissä ja Tukholmassa. Hallitus hyväksyi tilinpäätöksen julkaistavaksi 5. helmikuuta 2015. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Ulkomaan valuutan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumapäivän vaihtokurssiin. Ulkomaan valuutan määräisten tase-erien arvostuksessa käytetään tilikauden viimeisen päivän keskimääräistä vaihtokurssia. Ulkomaan valuutan määräisiä eriä suojataan johdannaissopimusten avulla.

Nettovelkoihin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot tuloutetaan tuloslaskelmassa rahoituserinä, kun taas muut kurssivoitot tai -tappiot sisältyvät liikevoittoon. Johdannaissopimusten arvostuksesta johtuvat kurssivoitot ja -tappiot raportoidaan niiden luonteesta riippuen, joko rahoituserissä tai liikevoittoon kuuluvina.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääosin sisäisistä palvelumaksuista, vuokratuloista ja luovutusvoitoista.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön eläkevastuiden hallinnoinnista vastaavat eläkevakuutusyhtiöt. Kaikki yhtiön eläkevastuut on katettu täysimääräisesti.

Rahoitusinstrumentit

Luokittelu

Rahoitusvarat jaotellaan seuraaviin luokkiin:

1) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

Johdannaissopimukset, sisältäen valuuttatermiini- ja valuuttaoptiosopimukset, sähköjohdannaiset sekä koronvaihtosopimukset jaotellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi.

2) Lainat ja saamiset

Määräaikaiset talletukset, koostuen pääosin pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin talletetuista varoista, lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset lainasaamiset, sekä myyntisaamiset ja muut saamiset luokitellaan lainoiksi ja saamisiksi. Taseessa ne kirjataan erääntymisajankohtansa mukaisesti joko lyhytaikaisiin myyntisaamisiin, muihin saamisiin, lainasaamisiin, likvideihin varoihin, tai pitkäaikaisiin lainasaamisiin tai muihin saamisiin. Rahamarkkinasijoitukset esitetään lyhytaikaisina talletuksina likvideissä varoissa.

3) Myytävissä olevat rahoitusvarat

Sijoitukset osakeinstrumentteihin, lukuun ottamatta sijoituksia osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin, luokitellaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi. Ne kirjataan taseessa pitkäaikaisiin varoihin, ellei tarkoituksena ole myydä niitä 12 kuukauden kuluessa raportointihetkestä.

Rahoitusvelat jaotellaan seuraaviin luokkiin:

1) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

Johdannaissopimukset, sisältäen valuuttatermiini- ja valuuttaoptiosopimukset, sähköjohdannaiset sekä koronvaihtosopimukset

2) Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

Lyhytaikaiset lainat ja luotolliset tilit, pitkäaikaiset lainat sekä ostovelat ja muut velat jaotellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusveloiksi. Lainat sisältyvät pitkä- tai lyhytaikaisiin velkoihin.

Rahoitusinstrumenttien arvostaminen

Yhtiö soveltaa kirjanpitolain 5 Luvun 2A pykälää ja arvostaa rahoitusinstrumentit aluksi käypään arvoonsa. Transaktiokulut sisältyvät käypään arvoon, ellei kyseessä ole käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusinstrumentti. Yleensä käypä arvo vastaa saatua tai maksettua summaa.

Rahoitusvarat kirjataan taseesta, kun oikeus rahavirran saamiseen on loppunut tai siirretty ja yhtiö on pääosin siirtänyt omistamiseen liittyvät riskit ja palkkiot. Rahoitusvelat kirjataan taseesta niiden erääntyessä tai kun niihin liittyvä velvoite muuten peruutetaan.

Käyvän arvon muutokset

Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutosten käsittely riippuu instrumenttien luokituksesta.

• Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat

Johdannaiset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja arvostetaan käypään arvoonsa. Valuuttajohdannaisten käyvät arvot on laskettu käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja ja korkonoteerauksia. Koronvaihtosopimukset on arvostettu kassavirtojen nykyarvoon ja käyttäen muuta asianmukaista markkinainformaatiota. Johdannaisten arvonmuutokset kirjataan niiden luonteen mukaisesti tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin, muihin liiketoiminnan tuottoihin ja muihin liiketoiminnan kuluihin (valuuttatermiinisopimukset) sekä muihin rahoitustuottoihin ja -kuluihin (valuuttaoptiot). Muut arvonmuutokset kirjataan korkotuottoihin ja -kuluihin (koronvaihtosopimukset) ja muihin liiketoiminnan kuluihin (sähköjohdannaiset), paitsi sovellettaessa suojauslaskentaa jolloin käyvän arvon muutokset kirjataan laajaan tulokseen. Taseessa arvonmuutokset tässä luokassa kirjataan lyhytaikaisiin myyntisaamisiin, ostovelkoihin, muihin saamisiin tai velkoihin, mikäli kyseinen erä erääntyy 12 kuukauden kuluessa raportointihetken päättymisestä. Mikäli erääntymishetkeen on enemmän kuin 12 kuukautta, kirjataan arvonmuutokset muissa pitkäaikaisissa saatavissa tai veloissa.

• Lainat ja saamiset

Lainat ja saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

• Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon, jos käyvän arvon luotettava määritys on mahdollista, ja realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan suoraan omaan pääomaan. Jos käyvän arvon mukaista arvostusta ei ole saatavissa, varat arvostetaan hankintahetken mukaiseen arvoon. Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan taseessa muihin pitkäaikaisiin varoihin. Kun sijoitus myydään, kertynyt käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan.

• Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

Korkokulut ja transaktiokulut jaksotetaan tuloslaskelmassa laina-aikana käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Satunnaiset erät

Konsernin tavanomaiseen liiketoimintaan liittymättömät merkittävät erät, kuten konserniavustukset, esitetään satunnaisina erinä.

Käyttöomaisuuden arvostus

Käyttöomaisuus arvostetaan suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Poistosuunnitelma perustuu

Yhtiö soveltaa seuraavia käyttöaikoja:

kunkin omaisuuserän arvioituun käyttöaikaan ja tasaeräpoistoihin.

	Vuotta
Aineeton omaisuus (ohjelmistot)	1–3
Poistettava liikearvo	3–5
Muut pitkävaikutteiset menot	5–10
Rakennukset	25–40
Tiedonkäsittelylaitteet 1)	1–5
Muut koneet ja laitteet	5
Muu aineellinen omaisuus	5

1) PC-tietokoneiden hankintameno kirjataan kuluksi toteutumishetkellä.

Laitteiden vuokrasopimukset luokitellaan käyttöleasingsopimuksiksi.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan sisältyvät tuloverot perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen, paikallisiin verosäännöksiin sekä aiempiin verovuosiin liittyviin oikaisuihin. Laskennalliset verovelat ja -saamiset on käsitelty erillisessä liitetiedossa.

1. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 euroa	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Käyttöomaisuuden ja osakkeiden myyntivoitot	2	1 799
Vuokratuotot	42 191	45 203
Sisäiset palvelumaksut	137 389	128 586
Muut tuotot	2 980	2 535
	182 561	178 123

2. HENKILÖSTÖKULUT

1 000 euroa	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Palkat ja palkkiot	14 185	16 531
Eläkekulut	2 875	3 389
Muut henkilösivukulut	706	735
	17 766	20 655

Emoyhtiön henkilöstömäärä keskimäärin vuonna 2014 oli 169 ja edellisvuonna 180.

3. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1 000 euroa	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	1 949	2 567
Lisenssit ja ylläpito	10 520	9 428
Tietoliikenne- ja ohjelmistokulut	30 510	33 753
Hallintopalvelut	27 575	58 602
Tilavuokrat ja muut kiinteistökulut	46 464	40 025
Muut liiketoiminnan kulut	61 707	91 580
	178 725	235 955

4. JOHDON PALKKIOT

Katso liite 7 konsernin tilinpäätösliitteistä.

5. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

1 000 euroa	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Osinkotuotot
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	52 313	71 813
Osinkotuotot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	5 893	7 552
	58 205	79 365
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	1 724	4 683
Muilta	10 631	20 835
	12 355	25 518
Sijoitusten arvonalentumiset	-17 310	19 946
Korko- ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-1 400	-3 761
Muille	-14 081	-27 577
	-15 481	-31 338
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	37 769	93 491

6. SATUNNAISET ERÄT

1 000 euroa	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Saadut konserniavustukset	34 100	29 000

7. TILIKAUDEN VEROT

1 000 euroa	1.1.–31.12.2014	1.1.–31.12.2013
Tilikauden tuloverot satunnaisista eristä	6 820	7 105
Tilikauden tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-3 391	-6 152
Edellisten tilikausien verot	385	-
	3 814	953

8. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

1 000 euroa	31.12.2014	31.12.2013
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	12 970	11 973
Lisäykset	673	1 043
Vähennykset	-2 538	-
Siirrot erien välillä	-	-46
Hankintameno 31.12.	11 105	12 970
Kertyneet poistot 1.1.	11 566	10 759
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-2 538	2
Tilikauden poisto	861	806
Kertyneet poistot 31.12.	9 889	11 566
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 216	1 404
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	10 319	9 786
Lisäykset	475	565
Vähennykset	-1 430	-77
Siirrot erien välillä	-34	46
Hankintameno 31.12.	9 330	10 319
Kertyneet poistot 1.1.	7 379	5 834
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-1 430	-58
Tilikauden poisto	1 502	1 603
Kertyneet poistot 31.12.	7 451	7 379
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 879	2 940
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	1 287	577
Lisäykset	276	710
Siirrot erien välillä	-1 563	-
Hankintameno 31.12.	-	1 287
Kirjanpitoarvo, aineettomat hyödykkeet 31.12.	3 095	5 631

9. AINEELLISET HYÖDYKKEET

1 000 euroa	31.12.2014	31.12.2013
Maa-alueet
Hankintameno 1.1.	60	60
Hankintameno ja kirjanpitoarvo 31.12.	60	60
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	861	861
Hankintameno 31.12.	861	861
Kertyneet poistot 1.1.	805	777
Tilikauden poisto	28	28
Kertyneet poistot 31.12.	833	805
Kirjanpitoarvo 31.12.	28	56
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	24 489	24 110
Lisäykset	1 272	436
Vähennykset	-953	-58
Hankintameno 31.12.	24 808	24 489
Kertyneet poistot 1.1.	21 483	19 850
Vähennysten kertyneet poistot	-882	-77
Tilikauden poisto	1 611	1 710
Kertyneet poistot 31.12.	22 212	21 483
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 596	3 006
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	37	37
Hankintameno 31.12.	37	37
Kirjanpitoarvo 31.12.	37	37
Kirjanpitoarvo, aineelliset hyödykkeet 31.12.	2 721	3 159

10. SIJOITUKSET

1 000 euroa	31.12.2014	31.12.2013
Tytäryhtiöosakkeet
Hankintameno 1.1.	916 010	1 204 940
Lisäykset	1 635	44 522
Vähennykset	-	-323 952
Siirrot erien välillä	1 998	-
Arvonalennukset	-57 779	-9 500
Hankintameno 31.12.	861 864	916 010
Kirjanpitoarvo 31.12.	861 864	916 010
Osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet
Hankintameno 1.1.	6 733	7 842
Vähennykset	-	-1 109
Siirrot erien välillä	-1 998	-
Hankintameno 31.12.	4 735	6 733
Kirjanpitoarvo 31.12.	4 735	6 733
Muut osakkeet
Hankintameno 1.1.	292	292
Hankintameno 31.12.	292	292
Kirjanpitoarvo 31.12.	292	292
Sijoitukset yhteensä 31.12.	866 892	923 036

Tytäryhtiöosakkeet

Katso sivu Tytäryhtiöosakkeet.

Emoyhtiön omistamat liikkeenjohtovastuulla toimivat osakkuusyritykset eli yhteisyritykset

Katso liite 16 konsernin tilinpäätösliitteistä.

Muut osakkeet ja osuudet

Katso liite 13 konsernin tilinpäätösliitteistä.

11. PITKÄAIKAISET SAAMISET

1 000 euroa	31.12.2014	31.12.2013
Lainasaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	5 869	21 597
Muut saamiset	789	690
	6 659	22 286

12. LYHYTAIKAISET SAAMISET

1 000 euroa	31.12.2014	31.12.2013
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset	11 736	32 206
Lainasaamiset	10 923	14 011
Muut saamiset	4 711	10 348
Konserniavustussaamiset	34 100	29 000
Siirtosaamiset	1 772	633
	63 242	86 198
Saamiset yhteisyrityksiltä
Myyntisaamiset	177	47
Siirtosaamiset	10	152
	187	199

13. SIIRTOSAAMISET

1 000 euroa	31.12.2014	31.12.2013
Siirtosaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Muut	1 772	633
Siirtosaamiset yhteisyrityksiltä	10	152
Siirtosaamiset muilta yrityksiltä
Lisenssimaksut	3 621	3 140
Sosiaalikulut	340	589
Vuokrat	-	3 014
Osakemerkintäsaamiset	460	63
Muut	661	1 371
Yhteensä	5 082	8 177
Siirtosaamiset yhteensä	6 864	8 962

14. OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET

1 000 euroa	31.12.2014	31.12.2013
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	76 555	75 952
Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla	-	603
Osakepääoma 31.12.	76 555	76 555
Ylikurssirahasto 1.1.	13 792	8 219
Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla	-	5 572
Ylikurssirahasto 31.12.	13 792	13 792
Sidottu oma pääoma yhteensä	90 347	90 347
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	3 157	2 240
Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla	5 303	854
Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla, rekisteröimätön	460	63
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	8 920	3 157
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	682 357	703 162
Henkilöstölle jaetut osakkeet	745	-
Osingonjako	-65 369	-59 709
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	617 733	643 452
Tilikauden voitto	48 211	38 905
Vapaa oma pääoma yhteensä	674 864	685 514
Oma pääoma yhteensä	765 211	775 861
Laskema voitonjakokelpoisista varoista
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	8 920	3 157
Edellisten tilikausien voitto	617 733	643 452
Tilikauden voitto	48 211	38 905
Yhteensä	674 864	685 514
Emoyhtiön osakepääoman jakautuminen
Osakkeiden lukumäärä	73 675 903	73 132 367
Euroa	76 555	76 555

15. PAKOLLISET VARAUKSET

1 000 euroa	31.12.2014	31.12.2013
Eläkevastuut	109	85
Uudelleenjärjestelyvaraukset	9 342	451
Divestoinnit	320	320
Muut varaukset	-	696
	9 772	1 553

16. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

1 000 euroa	31.12.2014	31.12.2013
Joukkovelkakirjalainat	100 000	100 000
Muu pitkäaikainen vieras pääoma	5	438
	100 005	100 438

17. VELAT KONSERNIYRITYKSILLE

1 000 euroa	31.12.2014	31.12.2013
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat	1 791	19 672
Muut velat sisältäen konsernitilivelan	153 745	194 812
Siirtovelat	2 024	-3 226
	157 560	211 259
Velat osakkuus- ja yhteisyrityksille
Ostovelat	4	17
Muut velat	8 951	6 971
Siirtovelat	-	5
	8 955	6 994

18. SIIRTOVELAT

1 000 euroa	31.12.2014	31.12.2013
Siirtovelat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Henkilöstökulut	545	52
Palvelumaksut	1 416	-3 374
Korot	13	7
Muut	49	88
Yhteensä	2 024	-3 226
Siirtovelat yhteisyrityksille	-	5
Muut siirtovelat
Lomapalkka ja siihen liittyvät henkilösivukulut	2 179	2 268
Muut palkat ja niihin liittyvät henkilösivukulut	1 555	1 665
Korot	1 756	1 781
Muut sosiaalikulut	21	120
Muut	11 557	5 637
Yhteensä	17 068	11 471
Siirtovelat yhteensä	19 092	8 246

19. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

1 000 euroa	31.12.2014	31.12.2013
Laskennalliset verosaamiset
Jaksotuseroista	3 729	1 568
Tilinpäätössiirroista	571	734
Yhteensä	4 299	2 302
Laskennalliset verovelat
Jaksotuseroista	-	258

Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole kirjattu taseeseen.

20. VASTUUSITOUMUKSET

EUR 1 000	31.12.2014	31.12.2013
Omasta velasta
Pantit	-	-
Konserniyritysten puolesta
Takaukset	36 226	49 675
Yhteisyritysten puolesta	-	-
Muiden puolesta
Takaukset	-	-
Muut omat vastuut
Vuonna 2015 (2014) maksettavat vuokravastuut	19 029	24 502
Myöhemmin maksettavat vuokravastuut	41 622	58 839
Vuonna 2015 (2014) maksettavat leasingvastuut	357	294
Myöhemmin maksettavat leasingvastuut	462	318

Leasingsopimukset ovat pääsääntöisesti kolmivuotisia eikä niihin liity lunastusehtoja. Emoyhtiön leasingsitoumuksiin sisältyvät rahoitusleasingsopimukset on konsernitasolla aktivoitu käyttöomaisuuteen.

Ylläolevien vastuusitoumusten lisäksi emoyhtiö on antanut vakuuksia koskien eräitä keskeisiä sopimuksia, liittyen IPR- korvausehtoihin. Näiden vastuiden enimmäismäärä on 220 milj. euroa.

21. JOHDANNAISSOPIMUKSET

EUR 1 000	31.12.2014	31.12.2013
Valuuttatermiinisopimukset, nimellisarvo	213 492	236 810
Sähköfutuurisopimukset	771	1 697

Johdannaissopimusten käyvät arvot

Johdannaissopimusten nettomääräiset käyvät arvot tilinpäätöshetkellä	31.12.2014	31.12.2013
Valuuttatermiinisopimukset	-938	-301
Sähköfutuurisopimukset	-50	-318
Johdannaissopimusten käyvät positiiviset arvot, brutto	31.12.2014	31.12.2013
Valuuttatermiinisopimukset	1 284	3 294
Sähköfutuurisopimukset	-	-

Johdannaissopimusten käyvät negatiiviset arvot, brutto	31.12.2014	31.12.2013
Valuuttatermiinisopimukset	-2 222	-3 595
Sähköfutuurisopimukset	-50	-318

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma ja osakkeet

Tieto Oyj:n maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2014 oli 76 555 412,00 euroa ja osakkeiden määrä 73 675 903.

Tiedon osakkeilla ei ole nimellisarvoa, ja niiden kirjanpidollinen vasta-arvo on yksi euro. Tiedon osakkeet noteerataan NASDAQ:ssa Helsingissä ja Tukholmassa. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja jokainen osake oikeuttaa yhtä suureen osinkoon ja yhteen ääneen. Tiedon yhtiöjärjestys sisältää yhtiökokousta koskevan äänestysrajoituksen, jonka mukaan kukaan ei ole oikeutettu äänestämään enemmällä kuin yhdellä viidesosalla yhtiökokouksessa edustettuina olevista äänistä. Yhtiöjärjestys löytyy yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.tieto.fi/sijoittajille.

Osakkeenomistajat ja omien osakkeiden omistus

Vuoden 2014 lopussa yhtiöllä oli 25 430 rekisteröitynyttä osakkeenomistajaa. Suomen ja Ruotsin arvopaperikeskusten rekisterien mukaan suomalaiset sijoittajat omistivat Tiedon osakkeista 42,7 % ja ruotsalaiset 3 %. Suomessa ja Ruotsissa oli yhteensä 23 916 yksityissijoittajaa, ja he omistivat 13 % Tiedon osakkeista.

Hallituksen jäsenet ja yhtiön toimitusjohtaja sekä heidän lähipiirinsä omistivat 31.12.2014 yhteensä 0,1 % osakkeista ja äänistä ja 3,7 % arvo-osuusjärjestelmään rekisteröidyistä optiooikeuksista. Nykyisten omistusten ja kaikkien optio-oikeuksien pohjalta he voivat kasvattaa osuuttaan enintään 0,2 %:iin osakkeista ja äänistä. Toimitusjohtaja on mukana myös Tiedon pitkän tähtäimen osakekannustinohjelmassa 2012–2014, joka maksetaan Tiedon osakkeina. Lisäksi hänellä oli oikeus tulospohjaiseen lisäkannustimeen, jonka pohjalta hänelle siirrettiin yhteensä 10 688 Tiedon omistamaa omaa osaketta vuoden 2015 alussa. Koska näihin kannustimiin liittyvien lisäosakkeiden määrä riippuu yhtiön osakkeen hinnasta mahdollisena toimitusajankohtana, ne eivät sisälly

yllämainittuihin lukuihin. Tieto ei ole laskenut liikkeeseen vaihtovelkakirjalainoja.

Tiedolla on kaksi pitkäaikaista osakkeenomistajaa, jotka omistavat yli 10 % osakkeista: Cevian Capital Partners Ltd ja Solidium Oy. Viimeisimmän, 31.8.2014 annetun ilmoituksen mukaan Cevian Capital Partners Ltd omisti 11 073 614 osaketta eli 15,0 % Tiedon osakkeista ja äänistä. Solidium Oy omisti 10,1 % Tiedon osakkeista 31.12. Joulukuussa 2014 Silchester International Investors LLP ilmoitti, että sen omistus Tiedosta oli vähintään 5,0 %.

Tieto ei ole tietoinen osakassopimuksista tai ristiinomistuksista, jotka rajoittaisivat kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden määrää. Koska olemassa olevien optio-ohjelmien ja osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutus on rajallinen, osakkeiden voidaan katsoa olevan 100 %:sti kaupankäynnin kohteena lukuun ottamatta yhtiön omistamia omia osakkeita.

Vuoden 2014 lopussa Tieto tai sen tytäryhtiöt omistivat yhteensä 510 819 omaa osaketta eli 0,7 % osakkeista ja äänistä. Helmikuussa Tiedon hallitus päätti suunnatusta osakeannista liittyen Tiedon pitkän tähtäimen osakekannustinohjelman 2012–2014 ansaintajakson 2013 palkkion maksuun. Osakeannissa 31 174 Tiedon omistamaa omaa osaketta siirrettiin vastikkeetta ohjelmaan osallistuville johtoryhmän jäsenille. Vuoden aikana yhtiölle palautui 199 osaketta vastikkeetta. Vuoden lopussa liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä pois lukien yhtiön omistamat omat osakkeet oli 73 165 084.

Optiotodistukset ja osakekannustinohjelmat

Tiedolla on kaksi optiotodistussarjaa, jotka on suunnattu yhtiön avainhenkilöstölle. Kukin optio oikeuttaa sen haltijan merkitsemään yhden osakkeen (1:1).

Seuraava taulukko perustuu arvo-osuusjärjestelmän tietoihin 31.12.2014:

		Muiden haltijoiden	Uusien osakkeiden	Laimennus		Toteutushinta,
Optiosarja	Yhtiön omistus	omistus	määrä*	vaikutus, %	Merkintäaika	euroa
2009 B	117 250	262 866	380 116	0,51 %	1.3.2013–31.3.2015	13,19
2009 C	123 800	264 979	388 779	0,2 %	1.3.2014–31.3.2016	10,43
Yhteensä	241 050	527 845	768 895	1,03 %

Vuoden aikana optiotodistusten määrä laski 624 700:lla 768 895 optiotodistukseen. Muutos koostuu seuraavista:

• yhteensä 139 395 liittyen merkintöihin optio-oikeuksilla 2009A
• yhteensä 192 221 liittyen merkintöihin optio-oikeuksilla 2009B
• yhteensä 200 820 liittyen merkintöihin optio-oikeuksilla 2009B
• joulukuussa 2014 optio-oikeuksilla 2009B merkityt 26 663 osaketta ja optio-oikeuksilla 2009C merkityt 10 401 osaketta – merkityt osakkeet rekisteröitiin 20.1.2015
• yhteensä 55 200 optio-oikeutta 2009 A, joista 45 700 oli yhtiön omistuksessa, raukesi.

Yhteensä 11 000 optio-oikeutta 2009 C palautui Tiedolle. Tämän seurauksena yhtiön omistamien osakeoptioiden määrä on 241 050.

Yhtiön hallitus päättää myöhemmin yhtiön hallussa olevien optioiden käytöstä. Kaikissa voimassa olevissa optio-ohjelmissa ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt saavat pitää optiot, jos he työskentelevät konsernin palveluksessa optioiden merkintäajan alkaessa. Optio-ohjelmien ehtojen mukaan merkintähintaa alennetaan vuosittain osakekohtaisen osingon määrällä.

Tiedon osakekannustinohjelma (Long-Term Incentive Programme) vuosille 2012–2014 sisältää kolme vuoden pituista osakekohtaista tulosta (EPS) mittaavaa ansaintajaksoa sekä yhden rinnakkaisen suhteellista osakkeenomistajan kokonaisarvon kehitystä (Total Shareholder Return) mittaavan kolmen vuoden pituisen ansaintajakson. Ensimmäinen ansaintajakso alkoi 1.1.2012 ja viimeinen ansaintajakso päättyi 31.12.2014. Tiedon hankkii palkkioina toimitettavat osakkeet markkinoilta tai käyttää omistamiaan osakkeita, minkä vuoksi kannustinohjelmalla ei ole laimentavaa vaikutusta. Yksittäisiä ansaintajaksoja seuraa rajoitusjakso, jonka pituus on ylimmälle johdolle kaksi vuotta. Muut osanottajat ovat oikeutettuja mahdollisiin palkkiona toimitettaviin osakkeisiin vuoden viiveellä, mutta niihin ei liity rajoitusjaksoa.

Tiedon synteettinen optio-ohjelma, Phantom Options 2009, raukesi vuonna 2014, ja siihen liittyvät optiot maksettiin maaliskuussa. Phantom-optiot 2009 oikeuttivat haltijansa käteiskorvaukseen, minkä vuoksi niillä ei ollut laimentavaa vaikutusta.

Helmikuussa 2015 Tiedon hallitus hyväksyi kaksi uutta osakepohjaista kannustinjärjestelmää: Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2015 ja Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2015. Näiden uusien kannustinjärjestelmien perusteella mahdollisesti maksettavat palkkiot maksetaan vuonna 2018 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2015 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 430 000 Tiedon osakkeen arvoa (sisältäen rahana maksettavan osuuden). Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän 2015 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 50 000 Tiedon osakkeen arvoa (sisältäen rahana maksettavan osuuden).

Hallituksen valtuudet

Vuoden 2014 varsinainen yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen hankkimaan yhtiön omia osakkeita siten, että hankittujen osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä on enintään 7 200 000 eli noin 10 % yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta lukumäärästä. Valtuutusta on tarkoitus käyttää yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen.

Kurssikehitys ja vaihto

Vuoden 2014 aikana Tiedon osakkeita vaihdettiin 546,1 milj. eurolla (28 085 320 osaketta) Helsingissä ja 556,9 milj. kruunulla (3 138 593 osaketta) Tukholmassa. Vaihdettujen osakkeiden määrä vastasi 42 %:a liikkeeseen lasketuista osakkeista. NASDAQ OMX Helsingissä osakkeen vuoden 2014 volyymipainotettu keskikurssi oli 19,45 euroa. Vuoden lopussa kurssi oli 21,51 euroa. Ylin kaupantekokurssi oli 22,19 euroa ja alin 16,26 euroa. Osakekannan markkina-arvo vuoden lopussa oli 1 584,8 (1 202,3) milj. euroa. Yhtiön osakekurssi nousi vuoden aikana Helsingissä 32 % ja Tukholmassa 41 %. Samaan aikaan OMX Helsinki -indeksi nousi 6 % ja OMX Stockholm indeksi 11 %.

NASDAQ OMX Helsingin ja Tukholman lisäksi Tiedon osakkeella käydään kauppaa monenkeskisillä markkinapaikoilla (MTF). Osake oli kaupankäynnin kohde ainakin seuraavissa: Chi-X, Turquoise, Burgundy ja BATS Europe. Yhteensä näillä markkinapaikoilla vaihdettiin 9 990 002 Tiedon osaketta eli noin 24 % kaupankäyntivolyymista.

Lisätietoja Tiedon osakkeesta ja osakkeenomistajista löytyy Tiedon verkkosivuilta osoitteesta www.tieto.fi/sijoittajille.

OSAKEINFORMAATIO

	2014	2013	2012	2011	2010
Osakepääoman kehitys
Osakepääoma tilikauden lopussa, euroa	76 555 412	76 555 412	75 952 174	75 841 523	75 841 523
Osakkeiden lukumäärä	73 675 903	73 132 367	72 377 213	72 023 173	72 023 173
Osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa	73 675 903	73 132 367	72 377 213	72 023 173	72 023 173
Osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä, vuosikeskiarvo	72 944 228	72 369 221	71 659 278	71 469 473	71 408 913
Osakekohtaisia tunnuslukuja
Voitto/osake, euroa
laimentamaton	0,48	0,86	0,41	0,84	0,69
laimennusvaikutuksella oikaistu	0,48	0,86	0,41	0,84	0,69
Oma pääoma/osake, euroa	6,44	7,08	7,30	7,90	7,80
Kurssikehitys ja vaihto
NASDAQ Helsingissä
Ylin vaihtokurssi, euroa	22,64	18,43	15,78	15,99	18,40
Alin vaihtokurssi, euroa	16,15	14,20	11,01	8,39	12,50
Tilikauden keskikurssi, euroa	19,45	16,09	13,53	11,97	15,02
Pörssivaihto, kpl	28 085 320	26 657 716	38 797 365	67 249 460	79 932 379
Pörssivaihto, %	38,1	36,5	53,6	93,4	111,0
NASDAQ Tukholmassa
Ylin vaihtokurssi, kruunua	207,90	155,00	139,50	142,20	175,00
Alin vaihtokurssi, kruunua	142,10	123,00	97,55	78,65	118,30
Tilikauden keskikurssi, kruunua	177,45	140,05	119,50	113,76	142,72
Pörssivaihto, kpl	3 138 593	1 511 176	4 635 237	8 349 881	9 656 550
Pörssivaihto, %	4,3	2,1	6,4	11,6	13,4
Markkina-arvo, milj. euroa	1 584,8	1 202,3	1 077,7	792,3	1 019,8
Osingonjako
Osingonjako, 1000 euroa	95 177	65 369	59 709	53 602	50 029
Osinko, nimellinen, euroa	1,30	0,90	0,83	0,75	0,70
Osinko, % tuloksesta	270,8	104,7	202,4	89,3	101,4
Osakekurssiin suhteutettuja tunnuslukuja
NASDAQ Helsingissä
Hinta/voitto -suhde (P/E)	45	19	36	13	21
Osinko suhteessa ostokurssiin tilikauden päättyessä, %	6,0	5,5	5,6	6,8	4,9
NASDAQ Tukholmassa
Hinta/voitto -suhde (P/E)	45	19	36	13	20
Osinko suhteessa ostokurssiin tilikauden päättyessä, %	6,0	5,4	5,6	6,8	4,9

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2014

		Shares	%
1	Cevian Capital 1)	11 073 614	15,0
2	Solidium Oy	7 415 418	10,1
3	Silchester International Investors LLP 2)	3 666 901	5,0
4	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	2 166 998	2,9
5	OP-Pohjola osk	2 160 000	2,9
6	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera	1 646 953	2,2
7	Swedbank Robur rahastot	1 573 449	2,1
8	Nordea rahastot	834 166	1,1
9	Valtion Eläkerahasto	823 000	1,1
10	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	793 488	1,1
	10 suurinta osakkeenomistajaa	32 153 987	43,6
	- joista hallintarekisteröityjä	16 313 964	22,1
	Hallintorekisterissä	25 763 042	35,0
	Muut	15 758 874	21,4
	Yhteensä	73 675 903	100,0

Perustuu Euroclear Finland Oy:n ja Euroclear Sweden AB:n omistajarekistereihin

1) Euroclear Finland Oy:n rekisterin mukaan Cevian Capitalin omistus 31.8.2014 oli 11 073 614 osaketta, mikä vastaa 15,0 % yhtiön osakkeista ja äänivallasta.

2) Silchester International Investors LLP ilmoitti 17.12.2013, että sen omistus Tieto Oyj:ssä on 3 666 901 osaketta, mikä vastaa 5,0 % yhtiön osakkeista ja äänivallasta.

Osakkeiden määrä	Osakkeenomistajat			Osakemäärä
	Lkm	%	Lkm	%
1–100	5 811	36,1	346 483	0,5
101–500	6 444	40,1	1 734 179	2,4
501–1 000	1 908	11,9	1 471 778	2,0
1 001–5 000	1 612	10,0	3 426 125	4,7
5 001–10 000	152	0,9	1 068 716	1,5
10 001–50 000	98	0,6	2 047 194	2,8
50 001–100 000	22	0,1	1 461 189	2,0
100 001–500 000	23	0,1	4 596 709	6,2
500 001–	11	0,1	57 512 970	78,1

Osakepääoman muutokset

(1 osake= 1 ääni)	Osakkeita	Osakepääoma, euroa
Yhteensä 31.12.2006	75 841 462	75 841 462
Omien osakkeiden mitätöinti, rekisteröity 2007	1 883 350	0
Optiolla merkityt osakkeet, rekisteröity 2007	61	61
Omien osakkeiden mitätöinti, rekisteröity 2008	1 935 000	0
Yhteensä 31.12.2011	72 023 173	75 841 523
Optiolla merkityt osakkeet, rekisteröity 2012	354 040	110 651
Yhteensä 31.12.2012	72 377 213	75 952 174
Optiolla merkityt osakkeet, rekisteröity 2013	755 154	603 238
Yhteensä 31.12.2013	73 132 367	76 555 412
Optiolla merkityt osakkeet, rekisteröity 2014	543 536	0
Yhteensä 31.12.2014	73 675 903	76 555 412

Tieto, kaupankäyntitunnuksia

NASDAQ OMX Helsinki	TIEV
NASDAQ OMX Stockholm	TIEN
Thomson Reuters, Helsinki	TIE1V.HE
Thomson Reuters, Stockholm	TIEN.ST
Bloomberg, Helsinki	TIE1V FH
Bloomberg, Stockholm	TIEN SS
ISIN Code	FI0009000277

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä

Emoyhtiön käytettävissä olevat voittovarat josta tilikauden tulos	674 864 353,93 48 211 013,99
Hallitus ehdottaa, että voittovarat käytetään seuraavasti: - osakkeenomistajille jaetaan osinkona yhteensä 1,30 euroa osakkeelta 1,00 euroa (perusosa) 0,30 euroa (lisäosa)	95 176 660,80
- voittovarojen tilille jätetään	579 687 693,13

Hallituksen näkemyksen mukaan ehdotettu voitonjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä.

Helsinki, 4. helmikuuta 2015

Markku Pohjola puheenjohtaja	Kurt Jofs varapuheenjohtaja
Esa Koskinen	Eva Lindqvist
Sari Pajari	Anders Palklint
Risto Perttunen	Endre Rangnes

Teuvo Salminen Jonas Synnergren

Kimmo Alkio toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Tieto Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Tieto Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä

arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 4. päivänä helmikuuta 2015

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Tomi Hyryläinen KHT

Tietoja osakkeenomistajille

Osakkeenomistajan kalenteri vuonna 2015

• Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä 9.3.
• Ilmoittautuminen 9.2.–16.3. klo 15.00
• Yhtiökokous 19.3.
• Osingonmaksun täsmäytyspäivä 23.3.
• Osinko irtoaa 20.3.
• Osingon maksu 9.4. alkaen
• Osavuosikatsaus 1/2015 28.4.
• Osavuosikatsaus 2/2015 22.7.
• Osavuosikatsaus 3/2015 22.10.

Yhtiökokous

Tieto Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 19.3.2015 klo 15.00 Scandic Parkissa, Mannerheimintie 46, 00260 Helsinki.

Yhtiökokousasiakirjat

Yhtiökokousasiakirjat ovat saatavilla osoitteessa www.tieto.com/agm.

Osallistumisoikeus ja ilmoittautuminen

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 9.3.2015 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvoosuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.

Yhtiön osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 16.3.2015 klo 15.00, mihin mennessä ilmoittautumisen on oltava perillä. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:

• elektronisesti (saatavilla osakerekisterissä oleville osakkeenomistajille)
• sähköpostitse: agm@tieto.com

• puhelimitse: 020 727 1740 (ma-pe klo 9.00-15.00)

• faksilla: 020 602 0232 tai

• kirjeitse: Tieto, Legal/AGM, PL 38, 00441 Helsinki

Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja

Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään viivytyksettä omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet rekisteröitymisestä tilapäiseen osakasluetteloon, valtakirjojen antamisesta ja ilmoittamisesta yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisö ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeen omistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, merkittäväksi yhtiön tilapäiseen osakasluetteloon viimeistään 16.3.2015 klo 10.00 mennessä.

Valtakirjojen toimittaminen ennalta

Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä oikeuksiaan asiamiehen välityksellä. Asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja tai hänen on muuten luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Jos osakkeenomistaja osallistuu yhtiökokoukseen usean asiamiehen välityksellä, on ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava osakkeet, joiden perusteella kukin asiamies edustaa osakkeenomistajaa.

Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä osoitteeseen Tieto, Legal/AGM, PL 38, 00441 Helsinki 16.3.2015 mennessä (faksi 020 602 0232).

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2014 yhtiön voitonjakokelpoisista varoista maksetaan osinkoa 1,00 euroa osakkeelta sekä lisäosinkoa 0,30 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 23.3.2015 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon tai Euroclear Sweden AB:n rekisteriin. Osinko maksetaan 9.4.2015 alkaen.

Lisätietoja yhtiökokouksesta osoitteessa www.tieto.com/agm.

Tiedon verkkovuosikertomus on saatavilla osoitteessa www.tieto.com/ar2014

Tieto Oyj

Aku Korhosen tie 2–6, PL 38 00441 Helsinki

Puhelin: +358 20 72 010 Faksi: +358 20 72 68898

tieto.fi