Annual Report • Mar 7, 2014
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Vuosi 2013 lyhyesti | 1 |
|---|---|
| Teleste lyhyesti | 2 |
| Toimitusjohtajan katsaus | 4 |
| Toimintaympäristö | 6 |
| Strategia | 8 |
| Teknologian kehitys | 10 |
| Liiketoiminta-alueet | 12 |
|---|---|
| Video and Broadband Solutions | 14 |
| Network Services | 18 |
| Asiakasprojekteja | 20 |
| Henkilöstö | 24 |
|---|---|
| Kestävä kehitys | 26 |
| Hallitus | 28 |
|---|---|
| johtoryhmä | 30 |
HenKilösTö MaiTTain
Teleste on kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja tarjoaa video- ja laajakaistateknologioita sekä niihin liittyviä palveluita. Teknologiatarjontamme edistää päivittäisen elämän sujuvuutta ja turvallisuutta. Liiketoimintamme ydin on videokuva - kuvan ja datan käsittely, siirto ja hallinta. Asiakaskuntamme koostuu kaapeli- ja teleoperaattoreista sekä julkisen sektorin organisaatioista.
Liiketoimintamme on jaettu kahteen alueeseen: Video and Broadband Solutions ja Network Services. Molemmilla alueilla olemme maailman johtavia yrityksiä ja teknologiaosaamisen edelläkävijä. Video and Broadband Solutions keskittyy tilaajaverkkojen ja videovalvontasovellusten tuoteratkaisuihin. Network Services tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita verkkojen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon.
Vuonna 2013 Telesten liikevaihto oli 193 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli noin 1300 henkilöä. Telestellä on koko maailman kattava toimipisteverkosto ja yli 90 % liikevaihdosta kertyy Suomen ulkopuolelta.
Yhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
Lisätietoja: www.teleste.com
Päämarkkina-alueemme on Eurooppa, jonne on muodostunut tihein toimipisteverkko. Henkilömääriltään suurimmat toimipisteet sijaitsevat pääkonttorin lisäksi Saksassa, Englannissa, Puolassa, Belgiassa ja Kiinassa.
Aasia ja Kiina potentiaalinen
KasVualue
TELESTE TäYTTI 60 VuoTTa
Teleste täytti 22. tammikuuta 2014 60 vuotta. Olavi Ahosen Turussa vuonna 1954 perustama yhtiö keskittyi alkutaipaleella antenni- ja ääniteknologiaosaamiseen. Suomen valloituksen jälkeen kansainvälistyminen lähti liikkeelle Pohjoismaista ja laajeni myöhemmin Eurooppaan ja sitä kautta maailmanmarkkinoille.
Vuosien saatossa asiakaskuntamme on kasvanut ja muuttunut, ja Teleste on kehittynyt asiakkaittensa mukana uusille liiketoiminta-alueille. Telestestä on kasvanut yksi maailman johtavista tilaajaverkkojen ja videovalvontasovellusten tuoteratkaisuja sekä niihin liittyviä kokonaisvaltaisia palveluja tarjoavista yrityksistä.
Laaja,
yli 20
toimipisteen verkosto mahdollistaa läheiset asiakaskontaktit
Voimakkaan kansainvälistymisen vastapainona olemme pysyneet vahvasti suomalaisilla juurillamme. Pääkonttori sijaitsee Turun talousalueella Littoisissa, jossa toimii mm. valtaosa yhtiön tuotekehityksestä sekä tuotannosta. Nykyään telesteläisiä on noin 1300 ja toimipisteitä yli 20 maassa.
Telesteen vuosikymmenten aikana kumuloitunut osaaminen on vahvuutemme, jonka avulla voimme tuottaa asiakkaillemme alan kehittyneimmät teknologiaratkaisut.
Toimimme lähellä asiakasta, haluamme ymmärtää asiakaskunnan kokonaistarpeet ja toimia luottamuksellisesti ja tuloksellisesti.
Telestelle vuosi 2013 oli tapahtumarikas ja monin tavoin myös menestyksekäs, vaikka kehitys oli kausittain ja liiketoiminnoittain epätasaista. Alkuvuonna markkinoiden vaisuus aiheutti huolta, mutta vuoden loppua kohti kysyntä lisääntyi ja viimeinen neljännes täytti odotuksemme. Tilaajaverkkojen tuoteliiketoiminta sujui suunnitelmiemme mukaan, mutta palveluiden tarpeen olimme ennakoineet alkuvuoden osalta selkeästi toteutunutta suuremmaksi. Sen sijaan videovalvonnassa jatkui jo parin vuoden ajan kestänyt voittokulku.
Vuotemme päättyi hyvissä tunnelmissa. Onnistuimme molempien liiketoiminta-alueiden toimituksissa erinomaisesti ja tämä johti liikevaihdon selkeään kasvuun viimeisen neljänneksen aikana. Yhtiö saavuttikin kaikkien aikojen suurimman neljännesvuoden liikevaihdon. Koko vuoden liikevaihto ja liiketulos päätyivät edellisen vuoden tasolle, liikevaihto 193 miljoonaan euroon ja liiketulos 11 miljoonaan euroon. Tilikauden tulos sen sijaan nousi 8 miljoonaan euroon. Tämä johtui pääosin Saksassa toteutettujen yritysrakenteen muutosten mukanaan tuomista verovaikutuksista ja liiketoiminnan painopisteen muutoksista maiden välillä. Osakekohtainen tulos kasvoi 22 prosenttia ollen 0,47 euroa osakkeelta. Kannattavuuskehitys oli erityisen myönteistä videovalvonnassa ja hyvällä tasolla TV-jakeluliiketoiminnassa, mutta verkkopalveluissa kannattavuus laski alkuvuoden ylikapasiteetin takia.
Telesten vuosi oli työntäyteinen. Huhtikuussa hankimme englantilaisen Asheridgen koko osakekannan ja perustimme yhteisyrityksen kiinalaisten kumppanien kanssa. Asheridgen erikoisosaaminen BarrIERteknologiasta parantaa kaapeliverkkojen vikasietoisuutta ja verkon operoinnin kustannustehokkuutta. Lisäksi yritysosto täydentää nykyistä passiivituotteiden tarjontaamme ja vahvistaa siten asemaamme Euroopan johtavana kaapelioperaattoreiden tilaajaverkkojen toimittajana erityisesti Iso-Britannian, Espanjan ja Puolan markkinoilla.
Yhteistyösopimus kiinalaisen Gansun valtiollisen kaapelitelevisioyhtiön ja Shanghai OTEC Information Technologyn kanssa tähtää Telesten ratkaisujen laajempaan myyntiin Kiinassa. Yhteisyrityksestä tulee myös Telesten volyymituotteiden sopimusvalmistaja.
Syyskuussa saimme Vuoden 2013 LEAN teko –palkinnon osoituksena tuotantoketjumme virtaviivaistamisesta. Kiitos palkinnosta kuuluu tuotannon koko henkilöstöllemme, joka on ollut aktiivisesti mukana pitkäjänteisessä kehittämistyössä. Meillä on hyvin kilpailukykyinen tuotantokoneisto, jota edelleen kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti.
Teknologian kehittämisessä keskityimme hajautettuun verkkoteknologiaan ja valmistauduimme verkko-operaattoreiden julkaiseman Docsis3.1-standardin käyttöönottoon tilaajaverkkotuotteissamme. Uusi standardi pitää tuotekehityksemme kiireisenä vielä alkaneenakin vuonna.
Suurin asiakasryhmämme eli kaapelioperaattorit menestyivät liiketoiminnassaan edelleen hyvin. Investoinnit verkkojen rakentamiseen, modernisointiin ja kunnossapitoon säilyivät hyvällä tasolla, vaikkakin uusi standardi saattoi niitä hieman viivyttää. Markkinat olivat kuitenkin jatkuvassa muutoksessa. Operaattorit kehittivät nykyisten palveluidensa rinnalle uusia tuotteitaan ja pyrkivät laajentamaan asiakaskuntaansa. Uusilla teknologioilla ja ratkaisuilla sekä verkkojen kustannustehokkaalla ylläpidolla haettiin kilpailuetua.
Asiakaskunnan yhteenliittyminen jatkui, kun Vodafone teki tarjouksen Kabel Deutchlandista kesäkuussa. Lisäksi Liberty Global jatkoi yritysostojaan hankkimalla omistukseensa Virgin Median Englannissa. Yhä suurempien toimijoiden muodostuminen markkinoille edellyttää tuote- ja palvelutoimittajien jatkuvaa kilpailukyvyn kehittämistä.
Videovalvonnassa asiakaskuntamme painottuu julkisen sektorin toimijoihin, sillä valvottavat kohteet ovat useimmiten kaupunkialueita, teitä, lentokenttiä tai juna- ja metroasemia. Videovalvonta mahdollistaa alueiden turvallisuuden lisäämisen kustannustehokkaasti. Viime vuosina liiketoimintaamme on tukenut erityisesti raideliikenteen kasvu.
Toimintamme on globaalia ja pyrimme hakemaan kasvua kaikilta markkinoilta. Maailman talouskehitys on kokonaisuudessaan ollut vaisua jo monen vuoden ajan ja kasvu on tasaantunut myös kehittyvillä markkinoilla. Vaikka alkanut vuosi ennakoi hitaan kasvun jatkumista maailmantaloudessa, niin näemme oman toimialamme pidemmän tähtäimen tulevaisuuden myönteisenä ja toimintakentän erittäin mielenkiintoisena.
Digitaalinen murros jatkuu voimakkaana ja sen vaikutukset näkyvät markkinoilla. Kaapeliverkon kapasiteettitarpeen ennakoidaan kaksinkertaistuvan 18 kuukaudessa. Myös verkon kasvavat laatuvaatimukset pitävät yllä asiakaskuntamme investointeja. Erityisesti nopeasti lisääntyvä videoiden siirto ja käyttö edellyttävät verkoilta entistä parempia ominaisuuksia. Operaattoreiden kustannuspaineet verkon ylläpidossa taas lisäävät palveluiden kysyntää.
Teleste on vahvasti mukana digitaalisen murroksen edistämisessä asiakkaidensa kumppanina. Tavoitteemme on jatkaa kannattavaa kasvua. Vahva markkina-asemamme, asiakaslähtöinen toimintatapamme ja
kokonaisvaltainen tuote- ja palvelutarjontamme antavat erinomaiset lähtökohdat tavoitteen saavuttamiselle, mutta paljon on vielä työtä tehtävänä.
Tilaajaverkoissa panostamme entistä älykkäämpiin verkkoratkaisuihin, jotka mahdollistavat verkon kapasiteetin ja laadullisten ominaisuuksien parantamisen kohtuullisin kustannuksin. Palveluissa jatkamme tarjonnan laajentamista ja tuottavuuden kehittämistä. Videovalvonnassa näemme kasvupotentiaalia erityisesti kehittyvillä markkinoilla ja asiakaskunnan laajentamisen kautta.
Vuoden työ on jo lähtenyt hyvään vauhtiin ja uskonkin, että hyvällä joukkueella tulemme saavuttamaan tavoitteemme alkaneenakin vuonna. Esitänkin lämpimät kiitokset telesteläisille hyvästä työstä. On ollut hienoa kokea se into ja sitoutuminen, jolla olemme edenneet kohti yhteisiä tavoitteitamme markkinoiden heilahteluista huolimatta. Erityiskiitoksen tahdon antaa pitkän työuran Telestessä päättäneelle entiselle talousjohtajallemme Erja Saarikoskelle. Kiitän asiakkaitamme mielenkiintoisista yhteisistä projekteista ja osakkeenomistajiamme luottamuksesta työtämme kohtaan. Toivon, että menestyksekäs yhteistyömme jatkuu pitkälle tulevaisuuteen.
Jukka Rinnevaara toimitusjohtaja
Telesten merkittävimmät megatrendit ovat tunnistettavissa jokapäiväisestä elämästä. Videokuva ja sähköinen tiedonsiirto lisääntyvät ja valtaavat uusia alueita, kun ihmiset käyttävät yhä enemmän videokuvaa sekä työssään että vapaa-ajallaan. Myös ihmisten turvallisuuden takaamisen tarve kasvaa. Kolmas markkinoita eteenpäin vievä tekijä on uudet teknologiat ja ratkaisut.
Videon tai datan muodossa olevan sisällön määrä on valtava. Ihmiset käyttävät mieleistään sisältöä ajasta ja paikasta riippumatta ja erilaisin päätelaittein. Perinteisen TV:n rinnalle ovat tulleet tietokoneet, tabletit ja älypuhelimet. Ihmisten tarpeet ja laatuvaatimukset kasvavat ja erityisesti videoiden käyttö edellyttää verkolta suurta kapasiteettia ja korkeaa laatua. Internetin ja TV:n käyttäjien toiveisiin vastaaminen edellyttää investoin-
TRENDit Verkkojen kapasiteettia lisätään ja laatua parannetaan
Alalle tulee uusia toimijoita ja tarjonta kuluttajille laajenee
teja verkkoon eli yhä tehokkaampaa verkkokapasiteettia. Verkkokapasiteetin tarve kaksinkertaistuu jo nyt 18 kuukaudessa. Videopalveluilla on ennakoitu olevan enemmän käyttäjiä kuin Facebookilla ja Twitterillä jo vuoteen 2017 mennessä.
Kuvan- ja datansiirtoteknologioiden kehitys jatkuu nopeana. Uudet teknologiat mahdollistavat paremman käyttökokemuksen, mutta luovat myös uusia tapoja verkkojen toteuttamiseen ja käyttämiseen. Verkkoihin
Uusien kuvan- ja datansiirtoteknologioiden kehitys jatkuu
Kuluttajalaitteet kehittyvät ja monipuolistuvat
Analogiset järjestelmät korvataan digitaalisilla
Alalle syntyy uudenlaisia -liiketoimintoja ja ansaintalogiikoita lisätään älykästä teknologiaa, joka pystyy tehostamaan kapasiteetin käyttöä ja parantamaan loppuasiakkaan kokemaa laatua. Älykkyys siirtyykin verkossa lähemmäs käyttäjää.
Myös päätelaitteiden kehitys jatkuu kiivaana. Ne keskustelevat keskenään ja käyttäjien kanssa. Interaktiivisuus synnyttääkin uudenlaisia liiketoimintoja ja ansaintalogiikoita.
Videoteknologiaa tarvitaan myös entistä enemmän turvallisuuden takaajana. Erilaisten uhkien lisääntyessä valvontaa suoritetaan aiempaa kustannustehokkaammin videovalvonnan avulla.
Globalisoituminen ja kaupungistuminen lisäävät valvonnan tarvetta, mutta samalla valvonnan painopiste on siirtynyt maan rajoilta kaupunkeihin.
Tarve taata ihmisten turvallisuus kasvaa
TRENDit
Tarvitaan luotettavia, älykkäitä ja kustannustehokkaita valvontaratkaisuja
Kuitu kotiin (FTTH)
Perinteinen yksisuuntainen kaapelitelevisioverkko on kokenut viimeisen noin 15 vuoden aikana melkoisen muutoksen operaattoreiden lisättyä palvelutarjontaansa perinteisen lineaaritelevision rinnalle mm. tilausvideopalvelun ja nopean Internetyhteyden. Nämä uudet palvelut edellyttävät sekä verkon kaksisuuntaistamista että verkon jakamista pienempiin segmentteihin valokaapeliyhteyksien avulla.
Verkko jaetaan eri osa-alueisiin alla olevan kuvan esimerkin mukaisesti. Runkoverkon avulla yhdistetään toisiinsa operaattorin erilliset palvelualueet, joita tyypillisesti ovat eri kaupungit. Alueverkko yhdistää yhden palvelualueen kaikki tilaajaverkot yhdeksi hallittavaksi kokonaisuudeksi. Alueverkko segmentoidaan valokaapeliyhteyksien avulle tilaajaverkoiksi siten, että yksi kuitusolmu palvelee noin 100–1000 kotitaloutta.
Mitä monipuolisempaa tuoteportfoliota operaattori haluaa asiakkailleen tarjota, sitä pienempi on oltava yhteen kuitusolmuun liitettyjen tilaajien lukumäärä. Palveluiden kannalta parhaan vaihtoehdon tarjoaa kuitukotiin-verkko (FTTH, Fibre To The Home), mutta ainakaan vielä FTTH-verkon rakentaminen ei ole operaattoreille taloudellisesti kannattavaa.
Tästä syystä uusia innovaatioita odotetaan erityisesti syntyvän olemassa olevan taloverkkokaapeloinnin alati tehokkaampaan hyödyntämiseen.
Alansa johtavana toimijana Teleste luo modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujensa avulla. Se kehittää ja tarjoaa video- ja laajakaistateknologioita sekä palveluita kaapeli- ja teleoperaattoreille sekä julkiselle sektorille. Liiketoiminnan ydin on videokuva - kuvan ja datan käsittely, siirto ja hallinta.
Telesten tavoitteena on olla asiakkaidensa arvostama yhteistyökumppani ja haluttu työnantaja sekä kasvaa kannattavasti. Tavoitteiden saavuttamiseksi on luotu viiteen kohtaan jakautuva strategia:
Teleste on tunnettu toimija kaikilla liiketoiminta-alueillaan ja erityisen vahva markkina-asema sillä on Euroopassa. Sen toiminta-alue kattaa koko maailman ja kasvua haetaan enenevässä määrin mm. kehittyviltä markkinoilta, kuten Kiinasta, Intiasta, Lähi-idästä ja Etelä-Amerikasta. Telesten tarjonta mahdollistaa myös asiakaskunnan laajentamisen kaapelioperaattoreista teleoperaattoreihin. Markkina-aseman vahvistamiseksi Teleste tehostaa myyntiään ja markkinointiaan sekä vahvistaa kansainvälistä kumppaniverkostoaan.
Verkkokapasiteetin rakentaminen ja laadullinen kehittäminen kasvattavat edelleen teknologian kysyntää ja teknologioiden kehitys toimialalla on nopeaa. Teleste on alan edelläkävijä operaattoreiden tilaajaverkkoihin käytettävän teknologian kehittäjänä ja se jatkaa panostuksiaan asiakaskentän tarvitsemien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Perinteisen koaksiaalikaapelin ja valokuidun muodostamien verkkojen toimivuutta voidaan parantaa lisäämällä niihin älykkäitä ominaisuuksia. Myös uusien teknologioiden kehitystyö jatkuu, esimerkkinä Data over Coax –teknologia, joka mahdollistaa huippunopeiden datapalvelujen tarjoamisen koaksiaaliverkon kautta.
Videokeskuksissa Telesten painopiste on täysin digitaalisissa ratkaisuissa. Jokaiselle markkinalle kehitetään parhaiten soveltuvat ratkaisut.
Merkittävä panostuskohde on tehokkaan ja kompaktin Luminato-tuoteperheen kehittäminen ja Asheridgen hankinnan kautta tulleen BarrIER-teknologian hyödyntäminen Telesten tuotteissa.
Telestellä on vahva asema suurissa, tuhansia kameroita käsittävissä räätälöidyissä usean kohteen videovalvontajärjestelmissä. Jatkossa Teleste panostaa myös hieman pienempiin usean kohteen järjestelmiin, jotka käsittävät satoja, mutta ei välttämättä tuhansia kameroita. Tämä segmentti tarjoaa hyviä kasvumahdollisuuksia, joihin Telesten tarjonta on sopeutettavissa kohtuullisin investoinnein.
Menestyminen edellyttää myös aiempaa monipuolisemmin toimivien valvontajärjestelmien kehittämistä. Tuotekehityksessä painopisteenä ovatkin eri järjestelmiä yhdistävien ohjelmistojen luominen ja mobiilisovellukset.
Palveluissa Telesten kilpailuetu perustuu kattavan tarjonnan lisäksi teknologiaosaamiseen, asennettuun laitekantaan ja paikalliseen läsnäoloon. Verkkopalvelujen kysyntää kasvattaa ulkoistamisen yleistyminen asiakassektoreilla, jota taas vauhdittavat mm. uuden tekniikan käyttöönotto sekä kustannustehokkuuden tavoittelu. Teleste pyrkii lisäämään tarjonnassaan astetta korkeamman lisäarvon tuottavia palveluita ja kehittämään erityisesti Saksan toimintojen kannattavuutta.
Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla.
On olla asiakkaiden arvostama yhteistyökumppani ja haluttu työnantaja.
On kasvaa kannattavasti.
Olemme lähellä asiakasta.
Jatkamme tilaajaverkkojen tuote- ja palveluratkaisujen vahvaa kehittämistä.
Kehitämme innovatiivisia TV-palveluita mahdollistavia ratkaisuja.
Kehitämme ja tarjoamme video- ja laajakaistatuotteita, palveluita ja ratkaisuja kaapelioperaattoreille ja julkiselle sektorille. Edistämme päivittäisen elämän sujuvuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta.
Panostamme kokonaisvaltaisten videovalvontaratkaisujen kehittämiseen ja tarjonnan laajentamiseen astetta pienempiin järjestelmiin.
Parannamme toimintojemme tuottavuutta ja kustannustehokkuutta.
Asiakaskeskeisyys Kunnioitus Luotettavuus Tuloksellisuus
Oikeat teknologiavalinnat ja niiden ajoitus ovat keskeisiä yhtiön menestyksen kannalta.
Innovatiiviset ja vaativat teknologiset ratkaisut edellyttävät tuotekehityksen henkilöstöltä vahvaa osaamista ja asiantuntemusta tehdä teknisesti monimutkaisista ratkaisuista asiakasystävällisiä ja toiminnoiltaan yksinkertaisia kokonaisuuksia.
Tuotekehityshenkilöstöltä vaaditaan lisäksi asiantuntemusta suurien projektien tarjouslaskennassa ja hallinnassa.
Suurin osa tuotekehityksen henkilöstöstä työskentelee yhtiön pääkonttorin toimitiloissa, mutta lisäksi Puolassa on toiminnoiltaan ja kooltaan merkittävä yksikkö
Tekniset tuote- ja järjestelmäinnovaatiot ovat koko Telesten historian ajan olleet yrityksen tuoteliiketoiminnan menestyksen perustana. Yritys on pitkäjänteisesti investoinut vähintään 10 % vuotuisesta tuoteliiketoiminnan liikevaihdostaan tuotekehitykseen, mikä on mahdollistanut Telesten laajan ja kilpailukykyisen tuoteportfolion kehittämisen.
Telesten tuotekehitystoiminta on pääasiassa ns. soveltavaa tuotekehitystä, jonka tavoitteena on jokin uusi myytävä tuote tai tuoteominaisuus. Soveltavan tuotekehityksen edellytyksenä on perusteknologian kehitys ja tutkimus, joiden osalta Teleste tukeutuu tähän toimintaan keskittyviin yhteistyökumppaneihin, joita ovat mm. yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
Kokenut ja osaava tuotekehityksen henkilöstö ja sen jatkuva kehittäminen ovat keskeisiä menestystekijöitä Telestelle. Koska teknologia kehittyy yhä nopeutuvaa vauhtia ja Teleste toimii useilla eri teknologia-alueilla, on lähes mahdotonta kattaa kaikkia vaadittavia teknologian kehitystarpeita omin voimin. Tästä syystä on tärkeää tunnistaa ne teknologiat ja avainosaamisalueet, joiden hallitseminen omin voimin on välttämätöntä sekä tämän päivän että tulevien vuosien menestyksen kannalta. Muut tarvittavat osa-alueet pyritään kattamaan koti- ja ulkomaisen kumppaniverkoston avulla.
Tuotekehitys toimii läheisessä vuorovaikutuksessa Telesten avainasiakkaiden kanssa. Telesten oma laaja myyntiverkosto on oleellisessa asemassa tällaiselle toiminnalle. Säännölliset tulevaisuuden teknologiaan keskittyvät "työpajat" avainasiakkaiden kanssa mahdollistavat osaltaan uusien ideoiden testaamisen jo ennen niihin investointia ja siten rajoittaa kehitystoimintaan aina sisältyvää riskiä. Näin varmistetaan kehitysprojektien todellinen markkinatarve ja mahdollisimman oikea ajoitus suhteessa kilpailu- ja markkinatilanteeseen. Ei liene liioiteltua sanoa, että uusien teknisten innovaatioiden tuotteistamisen nopeus ja asiakaslähtöinen toiminta tarjoavat Telestelle strategista kilpailuetua.
Telesten tuotekehityspanostukset kohdistuvat pääasiassa kolmeen osa-alueeseen; operaattoreiden tilaajaverkot ja videoprosessointiratkaisut sekä videovalvontaratkaisut. Tuotekehityksen kannalta nämä osaalueet poikkeavat merkittävästi toisistaan. Tilaajaverkkojen liiketoiminnassa on keskeistä kyky suunnitella suuriin valmistusvolyymeihin kustannustehokkaasti soveltuvia tuoteratkaisuja. Operaattoreiden videoprosessointiratkaisut edellyttävät kulloiseenkin liiketoimintaympäristöön ja kyseisellä markkina-alueella käytössä oleviin standardeihin optimoidun korkealaatuisen kokonaisratkaisun kehittämistä. Videovalvontaratkaisuissa korostuu enenevässä määrin kyvykkyys räätälöidä hallintaohjelmisto vastaamaan asiakkaan erityistarpeita. Näiden erilaisten painotusten huomioon ottaminen tuotekehityksen toimintamalleissa on keskeinen edellytys kannattavan liiketoiminnan kehittämisessä.
Kuluttajien alati kasvavat laajakaistaliittymien nopeusvaatimukset ovat viitoittaneet vuoden 2013 merkittävimpiä kehityshankkeita. Telesten tuotekehitys on panostanut operaattoreiden laajasti käyttämän DOCSIS-teknologian (Data-Over-Cable Service Interface Specifications; kaapeliverkkoihin kehitetty laajakaistateknologia) kehittämiseen, joka mahdollistaa erittäin nopeat laajakaistayhteydet kuluttajille olemassa olevan kiinteistökaapeloinnin välityksellä. Tällöin voidaan välttää kiinteistössä kallis valokuituasennus. Telesten ratkaisu perustuu ns. hajautettuun arkkitehtuuriin, missä laajakaistasignaalin sovitus kaapeliin sopivaksi sekä laajakaistakapasiteetin hallintajärjestelmä on viety kentälle lähemmäs kuluttajia, perinteisen keskitetyn ratkaisun sijasta. Hankkeen myötä Teleste pääsee vuonna 2014 kilpailemaan operaattoreiden laajakaistapalveluiden kehittämiseen kohdentamista kasvavista investoinneista.
Toinen vuoden 2013 aikana aloitettu strategisesti tärkeä kehitysalue on ollut tilaajaverkon laitteiden laaja jatkokehitystyö vastaamaan DOCSIS-laajakaistateknologian uusimman standardiversion vaatimuksia. Uusi standardi määrittää tilaajaverkon fyysisen tason avainparametreille (taajuusalueet) päivitykset, jotka vastaavasti mahdollistavat merkittävästi suuremman kapasiteetin laajakaistapalveluille.
Edellä mainitut hankkeet ovat erinomaisia esimerkkejä Telesten kyvysta tuotteistaa nopeasti vaativa tekninen konsepti, joka hyödyntää myös alan standardointityöryhmien työn edistymistä, komponenttitarjonnan kehittymistä ja markkinatilanteen muutoksia. Tämä poikkeuksellinen kyvykkyys edellyttää huipputason osaamista läpi koko Telesten organisaation yhdistettynä selkeään liiketoimintastrategiaan.
Asiakaskunnasta löytyvät kaikki Euroopan suurimmat kaapelioperaattorit. Jälleenmyyjien kautta palvelemme myös keskisuuria ja pieniä operaattoreita varsinkin Keski- ja Itä-Euroopassa.
Tavoittelemme kasvua erityisesti eurooppalaisista kiinteän verkon puhelinoperaattoreista.
Tarjoamme asiakkaillemme kaikki kaapeliverkon tilaajaverkon tuotteet videokeskuksesta aina kotitalouden pistorasiaan saakka. Tärkeimmät tuoteryhmät ovat tilaajaverkon aktiivi- ja passiivituotteet, videokeskukset ja tilausvideoratkaisut.
Tuotetarjontaamme täydennämme integrointi- ja ylläpitopalveluilla.
Toimittamiemme videovalvontajärjestelmien hyödyntäjät ovat pääasiassa julkisyhteisöjä, kuten kaupunkialueiden valvonnasta sekä tie-, raide- ja lentoliikenteestä vastaavat viranomaiset.
Video Networks on paikallisesti läsnä omien konttoreiden välityksellä kaikilla tärkeimmillä maantieteellisillä markkinoilla: Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa.
kokonaisvaltaisia videovalvontasovelluksia, joissa omat tuotteemme kattavat videon siirron, tallennuksen ja hallinnan.
Telesten videovalvontajärjestelmä liitetään usein yhteen muiden järjestelmien, kuten esim. liikennevalvonta- ja hälytys- sekä kriisinhallintajärjestelmien kanssa.
Asiakkaitamme ovat eurooppalaiset NETWORK SERVICES Network Services tarjoaa asiakkail-
kaapeli-TV-, laajakaista- ja televiestintäpalveluja tarjoavat operaattorit. Nämä tarjoavat kaapeliverkoissa mm. teräväpiirtolähetyksiä, tilausvideoita ja maksu-TV-palveluja samoin kuin dataja puhelinpalveluja, joita välitetään niin kiinteissä kuin langattomissakin verkoissa.
Maantieteellisesti Network Services -liiketoiminta-alueen nykyisiä painopisteitä ovat mm. Belgia, Suomi, Saksa, Sveitsi ja Britannia.
leen laadukkaita verkkojen suunnitteluun, dokumentointiin ja rakentamiseen samoin kuin asennukseen ja huoltoon liittyviä palveluja. Suurempiin ohjelmiin tarjoamme myös projektinhallintaosaamista.
Liiketoiminta-alueen kasvava valikoima kattaa komponenttitoimitukset, mittatilaustyönä tehtävät kokoonpanot, integroinnin, testauksen ja kehittyneiden verkonvalvontakeskusten (Network Operations Centre, NOC) kautta tapahtuvan verkonhallinnan.
Toimitettujen tuotteiden valikoima on laaja alkaen yksittäisistä asennustoimituksista aina avaimet käteen -periaatteella toimitettaviin laajamittaisiin kuiturakentamishankkeisiin.
Lisäksi vahvuutemme on tuoteportfolio, joka on optimoitu Euroopan vaihteleviin tarpeisiin. Olemme myös läsnä kaikilla päämarkkina-alueilla, joten voimme tarjota laajan asiakastuen paikallisesti.
Teleste on myös tunnustettu ja arvostettu tuotteidensa ja toimintansa laadusta.
Olemme Euroopan markkinajohtaja tilaajaverkon tuotetarjonnassa kaapeli-TV-käyttöön. Olemme myös ainoa toimija, joka on läsnä kaikilla Euroopan merkittävillä kaapelimarkkinoilla kattavalla tuotetarjonnalla.
Videokeskuksia toimitamme maailmanlaajuisesti partneriverkostomme kautta.
TV-palveluiden jakelu Internetin kautta voi lisätä merkittävästi tilaajaverkkojen kapasiteettitarvetta ja näin ollen kiihdyttää operaattoreiden investointeja verkkokapasiteetin lisäämiseen. Tämä murros avaa Telestelle myös mahdollisuuksia tarjota integroituja palvelualustakokonaisuuksia, joilla tilausvideopalveluita voidaan tuottaa kuluttajille.
Puhelinoperaattoreiden vahvempi läsnäolo TV–palveluissa voi avata merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Itä-Euroopan ja Venäjän markkinat tuovat merkittävää kasvupotentiaalia nykyiselle tuotetarjonnalle.
Erityisvahvuutena ovat vaativat videovalvontakohteet, joissa verkotetaan yhteen usean kohteen kamerat, tallentimet ja työasemat yhdeksi yhtenäiseksi videovalvontajärjestelmäksi.
Telesten referenssiprojektit ovat segmenteissään maailman johtavia.
Telestellä on vahva markkina-asema julkisyhteisöjen erittäin laajoissa ja vaativissa projekteissa.
Yhtiö on laajentamassa tarjontaansa pienempiin, useita kohteita käsittäviin projekteihin.
Videovalvonnan tarve on kasvussa. Analogiajärjestelmät tullaan korvaamaan täysdigitaalisilla järjestelmillä. Tarve älykkäisiin ratkaisuihin tulee kasvamaan ja verkonhallinta- sekä tallennusratkaisut muodostavat verkkojen ytimen.
Telesten hyvä tuotetarjonta yhdistettynä yhtiön maailmanluokan referensseihin muodostavat vankan pohjan nopeallekin kasvulle.
Network Services -liiketoimintaalueen tulokulma markkinoihin eroaa useimmista kilpailijoista, joilla on alihankkijatausta. Vahvuuksiamme ovat vankka teknologiaosaaminen, ammattimainen projektinhallintakyky ja erinomainen maine.
Tämä teknologinen osaaminen näkyy kykynämme tarjota mm. verkon rakentamiseen ja ylläpitoon innovatiivisia ja uusia ratkaisuja.
Pitkä historia eurooppalaisena laitetoimittajana antaa Network Services -liiketoiminta-alueelle alalla tarvittavan kokemuksen, uskottavuuden markkinoilla ja syvällisen teknologisen näkemyksen.
Liiketoiminta-alueen markkina-asema vaihtelee maittain. Esimerkiksi Britanniassa kuulumme konsultoinnin, projektitoimituskyvyn ja valittuun segmenttiin ulkoistamisen osalta tärkeimpiin ammattilaispalveluita tarjoaviin erikoistoimittajiin. Olemmekin laajentamassa osaamiseen perustuvaa palveluvalikoimaamme edelleen siten, että se kattaa erilaiset konkreettiset suunnittelupalvelut samoin kuin varastoinnin, integroinnin, materiaalitoimitukset sekä asennuksen ja käyttöönoton.
Saksassa kuulumme markkinoiden johtaviin alihankkijoihin ja tarjoamme palveluja kaikille suurille operaattoreille.
Markkinoilla on havaittu tarve erikoistuneista ja luotettavista verkkopalvelujen tarjoajista, jotka tuottavat asiakkailleen kustannustehokkaita ratkaisuja.
Verkkomarkkinoiden lisääntyvän tiivistymisen ja syvempiin optisiin ja datakeskeisiin infrastruktuureihin johtavan väistämättömän kehityksen seurauksena uusia tuettavia Next Generation aloitteita on lukuisia.
Lisäksi uskomme, että panostuksemme eri liiketoimintayksiköiden väliseen myyntimahdollisuuksien hyödyntämiseen tulee kantamaan hedelmää, mm. monitorointiratkaisujen, uuden verkonvalvontakeskusten (NOC) ja asiantuntijapalveluiden kauppana.
Teleste on alan edelläkävijä operaattoreiden tilaajaverkkoihin käytettävän teknologian kehittäjänä ja vaativien videovalvontaratkaisujen tarjoajana
Video and Broadband Solutions (VBS) tarjoaa tuotteitaan ja palvelujaan TV-jakelutoimialalle ja videovalvontasektorille. Video and Broadband Solutions toimittaa tilaajaverkkotuotteita, videokeskuksia ja tilausvideoratkaisuja kaapeli- ja teleoperaattoreille sekä videovalvontasovelluksia pääosin julkisen sektorin organisaatioille.
Video and Broadband Solutionsin liikevaihto pysyi aiemman vuoden tasolla ollen 101,7 (101,2) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu oli myönteistä videovalvonnan osalta. Liiketulos kasvoi 11,3 % ja oli 9,5 (8,5) miljoonaa euroa. Kannattavuutta edistivät onnistuneet projektitoimitukset ja tuotannon virtaviivaistamiseen tehdyt toimenpiteet. Myös tilaajaverkkotuotteet menestyivät markkinoilla. Liiketoiminta-alueella työskenteli 559 henkilöä.
Kuluttajat haluavat katsella monipuolista ja korkeatasoista videokuvaa ajasta, paikasta ja laitteesta riippumatta. Tämä edellyttää kaapelioperaattoreilta jatkuvia panostuksia tilaajaverkkojen rakentamiseen ja kehittämiseen.
Yleisen turvallisuuden takaaminen edellyttää entistä laadukkaampaa valvontaa. Videovalvontaratkaisut mahdollistavat luotettavan valvonnan kustannustehokkaasti.
Liiketoimintoja yhdistää 60 vuoden ajalta kumuloitunut osaaminen videoprosessointi- ja siirtoteknologiasta. Yhteinen teknologia-alusta mahdollistaa yhä innovatiivisempien järjestelmäratkaisujen toimittamisen asiakkaille kustannustehokkaasti.
Yhtiö panostaa tuotekehitykseen vuosittain noin 10 % tuoteliiketoiminnan liikevaihdosta, mahdollistaen yhä uusien, teknologisesti huippuratkaisujen tuottamisen asiakkaidensa tarpeisiin.
TV-jakeluliiketoiminta toimittaa tilaajaverkkoja, videokeskuksia ja tilausvideoratkaisuja sekä näihin liittyviä palveluja kaapelioperaattoreille.
Tilaajaverkoissa tuotevalikoima sisältää kaikki komponentit valokuituratkaisuista vahvistimiin ja passiivikomponentteihin, esim. antennipistorasioihin. Videokeskuksissa painopiste on täysin digitaalisissa ratkaisuissa.
Tuoteliiketoimintaan liittyvät palvelut sisältävät järjestelmäsuunnitteluja, laadunvarmennuskonsultointia, toimitettujen järjestelmien ylläpitopalveluja sekä koulutusta.
Vuonna 2013 markkinoiden kehitys jatkui tasaisena ja kaapelioperaattoreiden investoinnit tilaajaverkkoihin pysyivät hyvällä tasolla. Sen sijaan kilpailija- ja asiakaskentässä tapahtui monia muutoksia. Uusia kilpailijoita ilmaantui markkinoille, kun aiemmin osittain eri tuotekategorioissa toimineet laajensivat tarjontaansa. Asiakaspuolella taas jatkuivat yritysten yhteensulautumiset, jotka lisäsivät hankintojen keskittämistä ja kovensi hintakilpailua entisestään.
Teleste onnistui vahvistamaan markkina-asemaansa hieman ja tekemään myös uuden maantieteellisen aluevaltauksen saatuaan tilauksen kaapeliverkon teknologiatoimituksista Keniaan. Vuoden mittavin tilaus tuli kuitenkin Ranskasta, jossa energia- ja tietoliikennehallinnosta vastaava alueellinen viranomainen SIEA rakentaa Euroopan mittakaavassa laajinta RFoGteknologialla toteutettavaa kuitu kotiin -ratkaisua. Teleste voitti julkisen kilpailutuksen ensimmäisen ja toisen vaiheen optisten liityntäverkkojen laitteiden toimittamisesta ja asentamisesta.
Kiinan nopeasti kasvavat markkinat tarjoavat mittavia mahdollisuuksia. Teleste vahvistikin läsnäoloaan näillä markkinoilla perustamalla yhteisyrityksen Gansun provinssin kaapelioperaattorin ja Shanghai OTEC Information Technologyn kanssa. Teleste on yrityksessä vähemmistöosakkaana. Yhteistyön kautta Telesten tuotekehitys- ja laatuosaamista voidaan hyödyntää Kiinan kasvavilla kaapelioperaattorimarkkinoilla ja lisäksi tavoitellaan videokeskustoimitusten kasvua.
uusi suunTa "ViiMeisen Mailin" yHTeyKsille
daH (doCsis access Hub) on uusi innovatiivinen lähestymistapa, joka tarjoaa kustannustehokkaan ratkaisun, jolla nopeat ip-verkon yhteydet tuodaan asiakkaille käyttäen olemassa olevia koaksiaalikaapeleita ja merkittävästi FTTHratkaisua kustannustehokkaammin.
Ratkaisu on esitelty kaikissa alan merkittävimmissä kongressitapahtumissa, kuten esim. Cable Congressissa lontoossa, jossa liiketoimintajohtaja Hanno narjus esitteli ratkaisun maaliskuussa.
Huhtikuun alussa Teleste osti englantilaisen Asheridge Communications -yhtiön koko osakekannan. Asheridge on kaapelioperaattoreiden tilaajaverkkojen laitetoimittaja, ja sen liikevaihto on reilut kuusi miljoonaa euroa. Asheridgella on vahvaa osaamista erityisesti BarrIER-teknologiassa, jonka tarkoituksena on parantaa verkon luotettavuutta ja vähentää operatiivisia kustannuksia. Yritysosto laajensi Telesten tarjontaa ja vahvisti sen asemaa erityisesti Britanniassa, Irlannissa, Alankomaissa ja Etelä-Euroopassa. Yhteenliittyminen tuo volyymin kasvun lisäksi myös synergiaa teknologioiden ja tuotteiden kehittämiseen ja myyntiin.
Laajakaistaliikenteen voimakas kasvu pitää yllä olemassa olevan kapasiteetin modernisointia ja uuden rakentamista. Myös verkkoteknologian ratkaisujen ja –tuotteiden jatkuva kehittäminen lisää verkkojen toimintavarmuutta käytön ja laatuvaatimusten kasvaessa. Vuoden 2013 aikana Teleste aloitti tilaajaverkon tuotteiden päivityksen kaapelioperaattoreiden julkaiseman uuden standardin mukaiseksi. Ensimmäinen päivitetty tuote lanseerattiin jo kesällä, mutta koska Telesten tuotetarjonta on huomattavan laaja, tuotteiden päivitys jatkuu vielä vuoden 2014 aikana. Uusina tuotteina lanseerattiin mm. ACE8-kuitusolmu ja MoCAkotiverkkoratkaisu, joka hyödyntää koaksiaalikaapelia laajakaistapalvelun siirrossa ja mahdollistaa täyden nopeuden säilymisen talon sisällä.
Internetin merkityksen jatkuva vahvistuminen ja erityisesti videoiden käytön ja siirron kasvu pitävät yllä verkkoteknologioiden tarvetta. Toisaalta kova kilpailu laskee hintatasoa. Telesten tavoitteena onkin hyötyä suurista tuotantomääristä ja pitää tuotantokustannukset kurissa, mutta laatu korkeana.
Teleste on Euroopan johtava tilaajaverkkojen toimittaja, jolle monet Euroopan ulkopuoliset alueet tarjoavat hyviä kasvumahdollisuuksia. jatkossa oman myyntiverkoston tukena hyödynnetään entistä enemmän kumppaneita keihäänkärkituotteiden myynnissä.
Teleste toimittaa kokonaisvaltaisia videovalvontasovelluksia lähinnä julkisen sektorin asiakkailleen.
Painopisteenä ovat vaativat videovalvontakohteet, joissa usean toimipisteen kamerat, tallentimet ja työasemat verkotetaan yhdeksi yhtenäiseksi videovalvontajärjestelmäksi.
Kokonaisratkaisut sisältävät Telesten omat ja kolmansien osapuolten tuotteet, järjestelmäsuunnittelun, projektien toteutuksen sekä järjestelmien ylläpitoon ja koulutukseen liittyvät palvelut.
Telesten toimittama kokonaisratkaisu sijoittuu järjestelmässä kameroiden ja monitoreiden väliin ja ne hoitavat videon siirron, tallennuksen ja hallinnan.
Vuosi 2013 toi liiketoiminnalle monenlaisia onnistumisia. Markkinat säilyivät suotuisina ja tiukasta kilpailusta huolimatta hintataso pysyi kohtuullisena. Käynnissä olevat projektit ja toimitukset etenivät suunnitelmien mukaisesti. Strategian mukainen tavoite tarjonnan laajentamisesta astetta pienempiin järjestelmiin ja entistä laajemmille markkinoille eteni myös.
Uusiin merkittävimpiin tilauksiin kuuluivat raideliikenteen valvontaratkaisujen toimituksista Helsingistä Espooseen rakennettavaan Länsimetroon ja Chicagon junaliikenteen valvontaan. Merkittäviä tilauksia saatiin myös Ranskan valtion rautatieoperaattorilta (SNCF) sekä Pariisin ja sen ympäristön poliisiviranomaisilta (Préfecture de police). Chicagon tilaus oli jatkoa monen vuoden yhteistyölle. Nyt tilattu junavaunuihin asennettava videohallinta- ja tallennusratkaisu täydentää aiemmin toimitetut asemien videohallintajärjestelmät ja junavaunujen videohallintalaitteet yhtenäiseksi järjestelmäksi. Tämä konsepti on monistettavissa moniin muihin kohteisiin.
Videovalvonnan markkinoilla on selvästi nähtävissä suuntaus kohti kokonaisvaltaisempia turvallisuusratkaisuja, joilla parannetaan valvonnan tarkkuutta ja kattavuutta kustannustehokkaasti. Asiakaskunnassa on entistä suurempi tarve järjestelmille, jotka keräävät tietoja useasta eri lähteestä ja keskustelevat myös muiden, kuten esimerkiksi hälytys- ja turvajärjestelmien kanssa. Tällaisten keskitettyjen järjestelmien toteuttaminen edellyttää monien tarjoajien tuotteiden ja palveluiden hyödyntämistä ja lisäksi kokonaisuuden yhdistävän ohjelmiston luomista. Teleste panostaakin näiden keskitettyjen järjestelmien kehittämiseen ja tarjoamiseen yhteistyössä kumppaniensa kanssa.
Telesten tarjonta koostuu erittäin vaativista videovalvontaratkaisuista, jotka toteutetaan asiakkaan tarpeen mukaisesti ja astetta pienemmistä järjestelmistä, joissa osittain hyödynnetään vakiotuotteita. Kaikille ratkaisuille yhteisiä nimittäjiä ovat asiakaslähtöisyys, luotettavuus ja skaalautuvuus. Jatkuva tuotekehitys onkin avaintekijä Telesten videovalvontaratkaisujen tarjonnassa, sillä toimiva teknologia, projektiosaaminen ja referenssit ovat hintaa merkittävimpiä kilpailuvaltteja.
Turvallisuuden tarve kasvattaa videovalvonnan markkinaa edelleen, mutta valvonta on keskittymässä maiden rajoilta enemmän maan sisäisiin kohteisiin. Videovalvontaa hyödynnetäänkin kaupunkialueiden, energiajakeluverkkojen ja liikenteen tarkkailussa. Junien ja metrojen käyttöasteiden jatkuvasti noustessa, yksi kasvava käyttökohde on raideliikenne. Telestellä on tarjota ajanmukaiset teknologiat kaikkiin käyttökohteisiin ja lisäksi kattavat referenssit vaativista toimituksista.
Historian saatossa videovalvonnan toiminta-alueet ovat kasvaneet ja tänä päivänä ne koetaan ihmisten elämää turvaavana ja liiketoimintoja kehittävinä ratkaisuina.
Nykypäivän teknologisesti edistyneissä ja vaativissa ratkaisuissa videovalvontaohjelmistojen merkitys on kasvanut. Ratkaisuilla pyritään hallinnoimaan yhä suurempia kokonaisuuksia, niiden avulla saadaan entistä monipuolisempia käyttökohteita ja ne ovat yhä helppokäyttöisempiä.
Telesten referenssiprojektit ovat segmenteissään maailman johtavia.
Network Services tarjoaa verkkosuunnittelua, laadukkaita asennus- ja huolto- sekä asiantuntijapalveluita eurooppalaisille kaapeli- ja teleoperaattoreille. Sen asiakkaat ovat usein maidensa johtavia toimijoita, joiden tavoitteena on uusien palveluiden, kuten nopeiden Internet-yhteyksien, maksutelevisio-, tilausvideo- ja puhelinpalvelujen tarjoaminen tilaajille.
Palveluverkosto kattaa Euroopan, jossa tärkeimmät toimintamaat ovat Saksa ja Iso-Britannia.
Palveluliiketoiminnan markkinat kehittyivät muutoin hyvin, mutta alkuvuonna kysyntä jäi selvästi odotettua matalammaksi Saksassa. Tilanteeseen reagoitiin organisoimalla toimintaa uudelleen ja sopeuttamalla henkilöresursseja. Muissa toimintamaissa kehitys oli myönteistä ja myös Saksassa päästiin takaisin kannattavan kasvun uralle vuoden loppupuolella.
Kokonaisuudessaan Network Services kerrytti liikevaihtoa 91,1 (92,6) miljoonaa euroa. Alkuvuoden haasteet Saksassa aiheuttivat liiketuloksen laskun 1,6 (2,4) miljoonaan euroon, mutta toinen vuosipuolisko oli kuitenkin merkittävästi edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa parempi. Saadut tilaukset pysyttelivät edellisen vuoden lukemissa ollen 91,1 (91,9) miljoonaa euroa.
Palveluliiketoiminnan kannattavuustaso on parantumassa, mutta ei ollut vielä tavoitetasolla. Kustannuksiin ja resursseihin on pyritty saamaan lisää joustavuutta, jotta voidaan paremmin sopeutua hetkellisiin kysynnän muutoksiin. Nyt toiminnan kehittämisessä keskityttiin vahvistamaan palveluntarjontaa erityisesti korkeaa lisäarvoa tuottavissa asiantuntijapalveluissa, kuten esimerkiksi suunnittelussa, rakentamisessa, ohjelmistonhallinnassa ja verkonoperointipalveluissa. Nopeasti kasvavat tiedonsiirron markkinat lisäävät asiantuntijapalveluiden tarvetta merkittävästi ja tarjonnan laajentaminen mahdollistaa asiakkaille täyden palvelun hankkeen suunnittelusta luovutukseen ja verkon käyttöön asti. Palvelutarjonnan laajentaminen otettiin hyvin vastaan Iso-Britanniassa.
Uusi verkonoperointipalvelu (Network Operation Centre Service, NOC) tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden ulkoistaa verkkonsa valvonta- ja huoltotoimenpiteet ammattilaisten vastuulle. Ensimmäinen verkkokeskus avattiin Suomeen syksyllä 2013.
Asiakaskunnan konsolidaatio jatkui vilkkaana. Alkuvuodesta Liberty Global osti Virgin Median ja kesällä Vodafone teki ostotarjouksen Euroopan suurimmasta kaapeli-TV-operaattorista Kabel Deutschlandista. Yhdistymiset hieman hidastivat suurten projektien käynnistymisiä vuoden 2013 aikana, mutta pitkällä aikavälillä ne luovat Telestelle uusia mahdollisuuksia ja myyntikanavia palvelujen tarjoamiseen. Suuret ja laajalla alueella toimivat operaattorit kehittävät liiketoimintaansa aktiivisesti ja keskittävät tuote- ja palveluhankintojaan. Telesten kattava tarjonta, luotettavan toimittajan maine sekä jatkuva tuotteiden ja palvelujen kehittäminen luovat hyvän lähtökohdan yhteistyön vahvistamiselle näiden suurien operaattoreiden kanssa.
Yhteistyö asiakkaiden kanssa eteni tasaisesti ja uusista asiakkuuksista voidaan esimerkiksi mainita Cable & Wireless ja City Fibre Holdings sekä Geneven kaupungin kaapelioperaattori Naxoo. Jatkosopimuksia solmittiin mm. Arqivan kanssa.
Toimintaympäristö ennakoi myönteistä kehitystä alkaneelle vuodelle. Palveluliiketoiminnan tavoitteena on edelleen kehittää tarjontaansa, laajentaa asiakaspohjaansa ja parantaa kannattavuuttaan. Jo toteutetut toimet parantavat tuottavuutta, mutta myös uusia keinoja ja työkaluja tullaan hyödyntämään.
Kannattamattomat toiminnot karsitaan ja uudella resurssihallinnan ohjelmistolla sekä muilla kehitystoimilla lisätään toiminnan tehokkuutta. Automaation käyttöä pyritään kasvattamaan mahdollisuuksien mukaan samalla kun palveluprosessien virtaviivaistaminen jatkuu. Selkeä painopiste tulee olemaan tarjonnan vahvistamisessa korkean lisäarvon palveluihin ja uusien palvelupakettien luomisessa.
Olennainen osa Network Servicen menestystä ovat motivoituneet ja osaavat työntekijät.
Kuvassa Network Servicen Suomen henkilöstöä syksyn kick-off –palaverissa.
Teemana olivat verkonvalvonnan uudet palvelut. Lisäksi käytiin läpi yksikön toimintalinjauksia, projektien tilannestatusta sekä luotiin katsaus tulevaisuuden kehityshankkeisiin.
Ainin alueella itäisessä Ranskassa vuonna 1950 perustettu Syndicat Intercommunal Energy and e-communication Ain (SIEA) on 419 kuntaa käsittävä julkinen laitos, joka vastaa alueen energianjakelusta ja televiestinnästä.
Numericable puolestaan on merkittävä ranskalainen kaapelioperaattori, jolla on 65 % markkinaosuus. Johtava asema on saavutettu kuluneiden viiden vuoden aikana tekemällä suuret, miljardin euron investoinnit kuituoptiikkaan.
Yhteistyössä Numericablen kanssa SIEA ilmoitti "Box Fibren" käyttöönotosta koko Ainin alueella siten, että järjestelmä voidaan ulottaa kattamaan jopa 250 000 kotitaloutta. Uudistus tuo Ainin asukkaille erittäin nopeat Internet-yhteydet (jopa 200 megabittiä sekunnissa), teräväpiirtotelevision ja äly-TV-palvelut, kuten teräväpiirtotasoisen YouTuben samoin kuin TV-vastaanottimien kautta käytettävät Facebook- ja Twitter-palvelut sekä mm. moninäytöt.
SIEA:n optisen tilaajaverkon laitteistojen toimittajaksi ja asentajaksi valittiin Teleste sen voitettua julkisen tarjouskilpailun ensimmäiset kaksi vaihetta. Tavoitteena on rakentaa laajakaistaverkko, joka kattaa yli 90 % alueen kotitalouksista ja yrityksistä vuoteen 2015 mennessä.
Euroopassa Telesten edistyksellinen ratkaisu on yksi ensimmäisistä merkittävistä toteutuksista, joissa RFoG (Radio Frequency over Glass) -tekniikkaa käytetään DOCSIS-pohjaisten datapalvelujen toimittamiseen asiakkaille klassisen Fibreto-the-Home (FTTH) -verkon avulla. Vaihtamalla hybridiverkon (HFC) koaksiaalikaapeloinnin passiiviseen optiseen verkkoon (PON), RFoG-teknologia luo operaattoreille uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti alueilla, joilla koaksiaaliverkkoa ei ole käytettävissä. RFoG-teknologian avulla operaattorit pystyvät lisäämään verkon kapasiteettia kustannustehokkaasti hyödyntäen olemas-
sa olevia tilaajahallinta- ja laskutusjärjestelmiään sekä perinteisiä HFC-verkon palvelualustoja.
Toimitetut laitteet ovat HDO-tuotesarjan optisia lähettimiä ja vahvistimia sekä RFoG-tekniikalla toteutettu, laadukkailla suodattimilla varustettu loppukäyttäjän RM1160-vastaanotin. Keskuksissa TV- ja videopalveluita hallitaan Luminato-alustoilla. Teleste vastaa myös asennuksista, koulutuksesta ja ylläpitopalveluista.
"Yli 400 Ranskan kuntaa pääsee nyt hyödyntämään Fibre Box -järjestelmää. Tämä järjestelmä on esimerkki FTTH kuituverkkojen tarjoamista mahdollisuuksista Ranskan laajuisesti. Arviomme mukaan tämäntyyppisellä yhteistyöllä luotavasta erittäin nopeista laajakaistapalveluista voisi hyötyä yli miljoona kotitaloutta. Numericable on nyt valmis keskustelemaan niiden paikallisten viranomaisten kanssa, jotka ovat jo investoineet kuidun käyttöönottoon ja haluavat tarjota alueillaan laadukasta palvelua", sanoo Numericablen varatoimitusjohtaja Jerome Yomtov.
"NUMERICABLEN kanssa solmittu kumppanuussopimus on tulevaisuuden kannalta merkittävä virstanpylväs. Tämä siksi, että kyseessä on ensimmäinen yhteistyösopimus, jonka puitteissa Numericablen kansallisen tason TV- ja laajakaistapalvelulut voidaan tarjota paikallisen FTTH verkon kautta. Voimmekin mielihyvin panna merkille sen kiistattoman johtoaseman, jonka aloitteen tehnyt Ainin alue on saavuttanut järjestämällä koko väestölleen kattavat nopeat laajakaistayhteydet", sanoo SIEA:n pääjohtaja Jean-François Pelletier.
Elisa on tietoliikenne- ja ICT-palveluyritys, jonka asiakkaana on 2,3 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota. Suomessa se on mobiililiittymien ja kiinteiden laajakaistaliittymien markkinajohtaja.
Lokakuussa 2013 Elisa ja Teleste solmivat sopimuksen kaapeli-TV- ja kaapelilaajakaistaverkkojen valvonnasta, etäylläpidosta ja kapasiteetinhallinnasta. Telesten verkonvalvontakeskus valvoo valtakunnallisesti kaikkia Elisan KTV- ja kaapelimodeemiverkkoja ja analysoi mahdolliset vika- ja häiriötilat. Prosessin kannalta olennaista on palveluna tarjottava Telesten EMS-verkon elementtien hallintajärjestelmä, jonka avulla häiriötilat voidaan paikallistaa nopeasti ja ohjata kenttäasentaja oikeaan osoitteeseen. Lisäksi järjestelmä pystyy rajoittamaan häiriöiden vaikutusaluetta, jolla pystytään minimoimaan tilaajille koituvat haitat.
Kapasiteetinhallinnassa Teleste valvoo verkon osien käyttöastetta ja ehdottaa tarvittaessa parannuskohteita estäen näin mahdollisten pullonkaulojen synnyn verkossa.
Kyseessä on Elisalle uusi toimintamalli ja sen tavoitteena on varmistaa yli 300 000 kaapeli-TV-tilaajalle toimintavarma ja laadukas verkkoyhteys kustannustehokkaasti.
Vuonna 2013 Slovenian tiehallinto (DARS) uudisti Karawanks-tietunnelin valvonta- ja turvajärjestelmät. Kyseessä on lähes kahdeksan kilometriä pitkä tunneli, joka yhdistää Slovenian ja Itävallan väliset valtatiet. Yksikaistainen ja kaksisuuntainen tunneli sijaitsee Karawanks-vuorijonossa.
Tunnelin rakentaminen alkoi vuonna 1986 kommunistisessa jugoslaviassa ja se valmistui vuonna 1991 itsenäisessä Slovenian tasavallassa. Tuolloin tunnelissa käytettiin sen ajan parhaita valvonta- ja turvajärjestelmiä, joissa oli palonilmaisimet ja häkäanturit.
Slovenian Koper-sataman nopean kasvun ja Kroatian rannikon kauniiden saarten suosion ansiosta tunneli on liikenteenhallinnan kannalta kasvanut strategisesti tärkeäksi kohteeksi. Tästä syystä tunnelin turvallisuus päätettiin uudistaa käyttämällä uusinta videovalvontateknologiaa, joka sisältää mm. tapaturma- ja palonilmaisimet, rekisterikilpien tunnistuksen ja liikenteenohjauksen erityistilanteissa. Lähtökohtana on kaikessa ollut tunnelin turvallisuuden parantaminen ja valvonnan helpottaminen etenkin äärimmäisissä sääolosuhteissa, joita alueella talvisin esiintyy.
Tämän useita satoja kameroita käsittävän hankkeen toimittajaksi valittiin Teleste yhdessä slovenialaisen integrointikumppanin Tenzorin kanssa. Projekti luovutettiin DARS:lle joulukuussa 2013.
Telesten tie- ja kuljetussovelluksia koskevan kokemuksen ja luotettavuuden ansiosta hankkeen video-osuus saatiin toteutettua nopeasti ja tehokkaasti. Telesten videonhallintajärjestelmän joustavuuden ansiosta integrointi muihin keskeisiin järjestelmiin, kuten SCADA-valvomo-ohjelmistoon, oli helppoa. Skaalautuvuuden ansiosta järjestelmä täyttää myös tulevaisuuden vaatimukset mahdollisia laajennuksia ja suurempia järjestelmäkokonaisuuksia silmällä pitäen.
Alati kasvavan liikenteen vuoksi Slovenian ja Itävallan tieviranomaiset pohtivat parhaillaan toisen tunnelin rakentamista alueelle lähitulevaisuudessa.
Vuonna 2013 Telesten tytäryhtiö Flomatik Network Services panosti keskeisten ja laajakäyttöisten osaamisalueidensa kehittämiseen ja kasvuun. Näitä olivat erityisesti Data/IP-asiantuntemus, optiset verkot ja Operational Support System (OSS) -hallintajärjestelmät. Nämä asiantuntemusta ja erikoisosaamista vaativat osa-alueet ovat ominaisia kaikille seuraavan sukupolven verkko-operaattoreille.
Flomatik on ollut yhteistyössä Virgin Median Networks and Field Engineering liiketoimintaryhmän kanssa uudelleensegmentoimassa tämän laajakaistaverkkoja, jonka tavoitteena on tarjota asiakkaille aikaisempaa nopeampi, jopa 150 Mt:n Internet-yhteys.
Flomatikin merkitys useissa prosessin vaiheissa on ollut keskeinen. Näitä tehtäviä ovat olleet mm. päävahvistimien asennustilojen katselmukset, tarkkojen HFC/IP-suunnitelmien laatiminen, laitteiden asentaminen, käyttöönotto ja näihin liittyvät tukitoiminnot. Tämän lisäksi yksikkö vastasi ohjelmanhallinnan Managed Service –palvelusta, jossa Flomatik vastaa suunnittelijoiden työn johtamisesta ja liiketoimintaprosessien uudelleensuunnittelusta standardeihin perustuvilla menetelmillä.
Nämä laaja-alaiset projektinhallintatehtävät, joihin osallistui arviolta 40 henkilöä, jatkuvat vuoteen 2014. Näin Flomatik jatkaa pitkäaikaista yhteistyötään Virgin Median kanssa sekä edesauttaa yhtiötä pysymään Britannian laajakaistaevoluution eturintamassa. Viimeisten 12 kuukauden aikana Virgin Median nopeisiin Internet-yhteyksiin perustuva liikenne on lisääntynyt 55 %, ja vuonna 2014 yhtiön on tarkoitus ottaa verkkoliikenteessään käyttöön yhteyksiä, jotka ovat kaksi kertaa muita, yleisesti saatavilla olevia palveluja nopeampia.
Arqiva on Britannian johtava viestintäinfrastruktuuriin ja mediapalveluun keskittynyt yritys, joka on rakentamassa lähetyskeskuksiinsa luotettavat ja vikasietoiset koko maan kattavat valokuituverkot. Hanke ajoittuu vuosille 2013 ja 2014. Asemat sijaitsevat maantieteellisesti suojattomilla kukkuloilla, jonka vuoksi rakennukset yhdistetään toisiinsa valokuitukaapelein.
Arqiva on saanut rahoitusta alueen infrastruktuurin rakentamiseen, koska se hyödyntää sekä paikallisten HDTV lähetysten että BBC:n radiolähetysten toimintaa ja laatua.
Flomatik on tukenut Arqivaa suunnitteluprosessissa sekä toimittajan valinnassa ja onnistui olemassa olevana yhteistyökumppanina voittamaan tämän merkittävän avaimet käteen -projektin tiukan tarjouskilpailun jälkeen.
Flomatikin nykyiset vastuualueet kattavat kaikkien kuitulaitteiden ja -infrastruktuurin suunnittelun, toimituksen, asennuksen ja käyttöönoton. Flomatikin suunnittelutiimi kartoittaa ja dokumentoi kaikki ehdotukset, suorittaa kohteiden riskinarvioinnin ja laatii työsuunnitelmat Arqivan hyväksyttäviksi. Tehdyn ehdotuksen pohjalta Flomatikin tiimit toimivat yhteistyössä Arqivan kollegoiden kanssa johtaen ja aikatauluttaen kohteen kaikkien laitteiden hankintaa ja toimitusta. Kokeneet kenttätiimit kokoavat ja asentavat koko infrastruktuurin valmiiksi Arqivalle tapahtuvaa luovutusta, käyttöönottoa ja testausta varten.
Useiden onnistuneiden toimeksiantojen ansiosta Arqiva on laajentanut Flomatikin vastuut koskemaan kaikkien lähetysasemien optisten ja sähköisten tietoliikennelaitteiden asennuksen ja käyttöönoton.
Viestintämarkkinoiden kehittyessä ja tiivistyessä niin operaattorit kuin suuret laitetoimittajatkin pyrkivät luomaan yhteyksiä palvelukumppaneihin, jotka pystyvät tarjoamaan kattavan ratkaisuvalikoiman, johon kuuluvat mm.:
Britanniassa Flomatik Network Services päätti vuoden ilmoittamalla suuresta Birminghamiin perustettavasta kokonaispalvelusta. Uuden yksikön tehtävä on vastata suoraan edellä mainittuihin vaatimuksiin ja hyödyntää Flomatikin käytännön osaamista.
Otamme vuoden 2014 vastaan innolla ja aikaisempaakin paremmin valmiuksin. Pystymme nyt tarjoamaan nykyisille ja myös muutamalle merkittävälle uudelle asiakkaallemme täysin kattavan palveluvalikoiman!
Ruotsin liikennevirastolla (Trafikverket) on tänä päivänä valvottavanaan lähes 100 000 kilometriä julkisomisteista tietä. Teiden ja tunneleiden valvontajärjestelmäksi liikennevirasto on valinnut Telesten VMX-videohallintaratkaisun.
Liikenneviraston ja Telesten yhteistyö alkoi jo vuonna 2001 ensimmäisestä merkittävästä hankkeesta, jossa Tukholman Valtatie 75:n tunnelissa otettiin käyttöön monipuolinen ja kattava valvontajärjestelmä. Siitä lähtien Teleste on vastannut liikenneviraston tie- ja tunnelihankkeiden videotekniikasta.
Vuonna 2014 Telesten tavoitteena on jatkaa pitkäaikaista yhteistyötä liikenneviraston kanssa. Seuraava merkittävä infrastruktuurihanke liittyy Tukholman ohitustieprojektiin. Valvonta tulee kattamaan 21 kilometrin matkan kolmikaistaista moottoritietä, josta 18 kilometriä kulkee maan alla ja kaistoja tulee olemaan kolme molempiin suuntiin.
Tukholman ohitustie kulkee ympäristön kannalta herkkien alueiden läpi, josta syystä valtaosa tiestä on sijoitettava maan alle. Kasvava tarve ohjata liikennettä tunneleihin korostaa myös ehdottoman turvallisuuden merkitystä, mikä vaikuttaa kaikkeen ratkaisujen suunnittelusta aina käyttöönottoon.
Tunnelihankkeisiin kuuluu tyypillisesti koko tunnelin kattava kameravalvonta, automaattiset pysähtyneiden ajoneuvojen havaitsemisjärjestelmät sekä liikkuvaan kuvaan perustuvat savun- ja palonilmaisujärjestelmät. Onnettomuustilanteissa järjestelmä ehdottaa operaattorille etukäteen määriteltyjen toimintasuunnitelmien käynnistämistä. Näihin suunnitelmiin sisältyvät mm. jatkuvan reaaliaikaisen videokuvan lähettäminen sijainniltaan parhaista kameroista ja tunneliin johtavan tien sulkeminen siten, että liikenne sisään katkeaa. Telesten VMX-videohallintaratkaisu toimii kattojärjestelmänä, joka tukee operaattoreiden kriisinhallintaa erityistilanteissa.
Kumppanin valinnassa tärkeimmät kriteerit olivat valittavan videovalvontajärjestelmän ehdoton luotettavuus ja järjestelmän skaa-
lautuvuus. Tunnelinvalvonta on hyvin monimutkainen järjestelmä, johon kuuluu vähintään 20 erilaista toimintoa. Näitä ovat mm. videovalvonta, palohälytykset, sprinklerijärjestelmä, hätäpuhelimet, huoltohenkilöstön kulunvalvonta, kuulutusjärjestelmä, radio- ja puhelinliikenne, ilmanvaihto ja liikenteen katkaisu.
Videojärjestelmä muodostaa tämän monimutkaisen järjestelmän ytimen, ja sen on pystyttävä toimimaan yhteen kaikkien mainittujen osa-alueiden kanssa.
Teleste osti huhtikuussa 2013 englantilaisen kaapelioperaattoreiden tilaajaverkkojen laitetoimittaja, Asheridge Communications Ltd:n. Asheridgella on myyntikonttorit Iso-Britanniassa, Espanjassa ja Puolassa.
Asheridgen erityinen vahvuus on HFCverkkojen passiivituotteet sekä talojen sisäverkkoratkaisut.
Asheridge on panostanut viime aikoina erityisesti teknologiainnovaatioihin, jotka voivat merkittävästi parantaa kaapeliverkkojen vikasietoisuutta ja verkon operoinnin kustannustehokkuutta (BarrIER-teknologia). Asheridge on ollut myös eturintamassa tuomassa uusia teknologioita, kuten MoCA kotiverkkoratkaisut, jotka edesauttavat uusien kuluttapalvelujen (kuten ultra teräväpiirtoTV, videopelit pilvipalveluna) jakelua kodin sisällä.
Asheridgen tuotetarjonta täydentää Telesten nykyistä passiivituotteiden portfoliota ja vahvistaa siten Telesten asemaa Euroopan johtavana kaapelioperaattoreiden tilaajaverkkojen toimittajana. Asheridgen asiakkuudet Espanjassa ja Portugalissa täydentävät Telesten kaapelioperaattoriasiakaskunnan kattamaan koko Euroopan.
Teleste tavoitteleekin tulevina vuosina myynnin kasvua markkinoimalla Asheridgen tuotteita ja innovaatioita kansainvälisen myyntiorganisaationsa kautta.
Visio: Telesten strategiaa tukeva organisaatio
Missio: Henkilöstön rakenne ja sen osaaminen tukevat yhtiön strategian ja tavoitteiden toteutumista
Tavoitteet: Hyvä johtaminen, avoin ja osallistava työkulttuuri, toimivat HR-prosessit sekä tyytyväinen, sitoutunut ja osaava henkilöstö
Vuoden 2013 aikana viimeisteltiin organisaation osaamiskartoitukset
Telesten osaaminen ja kilpailukyky perustuvat suurelta osin motivoituneeseen ja ammattitaitoiseen henkilöstöön. Henkilöstötoiminnon tavoitteena on vahvistaa liiketoimintastrategiaa tukevaa organisaatiomallia.
Vuoden 2013 lopussa Telestessä työskenteli 1 261 henkilöä. Henkilömäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti Saksan palveluliiketoiminnassa tehdyistä uudelleen organisoinneista johtuen.
Vuoden 2012 lopussa päättyneiden yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksena Suomessa työskentelevä henkilöstö oli vuonna 2013 lomautettuna keskimäärin kolmen viikon ajan. Lomautukset toteutettiin maaliskuun 2013 loppuun mennessä.
Telesten tavoitteina ovat tyytyväinen, sitoutunut ja osaava henkilöstö, hyvä johtaminen, avoin ja osallistava työkulttuuri sekä toimivat prosessit. Vuonna 2013 henkilöstötoiminnon hankkeet painottuivat prosessien harmonisointiin, osaamisriskien ennakointiin, esimiestyön ja työyhteisötaitojen kehittämiseen sekä työyvinvointiin.
Esimiehet saivat Esimiehenä Telestellä –valmennuspolusta tukea päivittäisjohtamiseensa. Työyhteisötaitoja hiottiin esimiesten ja työntekijöiden yhteisissä työpajoissa, joiden tuloksena syntyivät yhteiset pelisäännöt ohjaamaan työyhteisön toimintaa. Työyhteisön työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi laadittiin yhteistyössä henkilöstön edustajien, työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon kanssa työkykyjohtamisen malli, jonka tarkoituksena on havaita työkykyä uhkaavat ongelmat varhain ja tarttua niihin myönteisellä tavalla. Tavoitteena on tukea työntekijää työssä selviytymisessä ja varmistaa samalla työn sujuvuus ja työyhteisön toimivuus.
Työhyvinvointi ja henkilöstötuottavuus liittyvät kiinteästi toisiinsa ja yhdessä ne vaikuttavat yrityksen tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Hyvinvoiva työyhteisö rakentaa myönteistä työnantajakuvaa ja varmistaa osaltaan osaavien työntekijöiden pysyvyyden. Siksi on syytä ymmärtää mitä työhyvinvointi ja henkilöstötuottavuus tarkoittavat ja miten niihin voidaan vaikuttaa.
Telestellä on nähty, että työhyvinvointia voi ja kannattaa johtaa. Parhaimmillaan työhyvinvoinnin johtaminen on yksi yrityksen johtamisen välineistä ja merkittävä osa esimiehen päivittäisjohtamista. Työhyvinvoinnin johtamiselle asetetut mittarit varmistavat työhyvinvoinnin johtamisen tilan ja tason järjestelmällisen seurannan. Tällöin työhyvinvoinnin johtaminen muotoutuu suunnitelmalliseksi toiminnaksi, jolle määritellään tavoitteet, vastuut, resurssit ja jota seurataan säännöllisin mittauksin yritys- ja yksilötasolla. Hyvän lähtökohdan työhyvinvoinnin systemaattiselle johtamiselle luo konsernitasolla vuonna 2014 toteutettava työhyvinvoinnin kartoitus. Sen tulosten pohjalta tunnistetaan työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen riskit sekä suunnitellaan toimenpiteet mahdollisten epäkohtien korjaamiseksi. Vaikka työhyvinvoinnin johtaminen onkin erityisesti esimiehen päivttäisjohtamisen väline, ei hyviin työhyvinvointia tukeviin tuloksiin päästä pelkällä esimiestyöllä. Työhyvinvoinnin johtamiseen sitoutuminen ja sen kehittäminen edellyttävät osallistumista ja sitoutumista myös työyhteisön muilta jäseniltä, henkilöstön edustajilta sekä työsuojeluorganisaatiolta.
Organisaation kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet pohjautuvat viime kädessä liiketoimintastrategiaan. Osaamisen varmistamiseksi on tunnistettava tarvittavat ja strategiset osaamisalueet sekä kehitettävä henkilöstön osaamista niiden suuntaan. Vuoden 2013 aikana viimeisteltiin organisaation osaamiskartoitukset, joiden pohjalta luotiin osaamisprofiilit HR-järjestelmään. Osaamisprofiilit ovat jatkossa merkittävä osa kehityskeskusteluja ohjaamassa tiimien ja yksittäisten henkilöiden ammatillista osaamista ja siinä kehittymistä. Osaamisprofiileista saatavilla tiedoilla kyetään jatkossa paremmin tunnistamaan ja ennakoimaan mahdolliset organisaation osaamisriskit.
Henkilöstön ja työantajan välinen jatkuva vuorovaikutussuhde ja tiedonkulku on varmistettu kuukausittain pidettävillä työnantajan ja henkilöstön edustajien välisillä kokouksilla ja säännöllisillä tapaamisilla. Näin on onnistuttu luomaan joustava yhteistyö, joka pystyy nopeastikin sopeutumaan muuttuvaan markkinatilanteeseen. Yrityksen johdon ja henkilöstön edustajien välinen vuoropuhelu saa uuden ulottuvuuden, kun Telesten EWC:n eli eurooppalaisen yritysneuvoston toiminta käynnistyy vuoden 2014 aikana.
Telesten palkkaus- ja kannustinjärjestelmät perustuvat tuloksellisuuteen sekä yhtiöettä henkilötasolla. Kannustimina käytetään mm. bonus- ja tulospalkkiojärjestelmiä sekä osakepalkkio- ja optiojärjestelmiä. Bonus- ja tulospalkkiojärjestelmiä ohjaa vahvasti liiketoimintastrategia, joka näin saadaan luontevasti yhdistettyä tiimien ja yksittäisten henkilöiden työhön.
Yhteistyöllä korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa jatkettiin myönteisen työnantajakuvan rakentamista tulevaisuuden osaajille. Yhteistyön muotoina ovat mm. tutkimusyhteistyö, kummitoiminta ja Telesten edustus erilaisissa korkeakoulujen ja oppilaitosten elimissä. Telestellä on edustus myös Turun kauppakamarin lakivaliokunnassa. Tunnustuksena pitkäjänteisestä oppilaitosyhteistyöstä Turun ammattikorkeakoulu antoi Telestelle arvonimen "Vuoden yritys".
Telesten Kiinan Suzhoussa toimiva tytäryhtiö, Teleste Electronics (SIP) Co.,Ltd juhli yhtiön 10-vuotispäivää marraskuussa 2013. Tänä aikana TSIP on valmistanut noin 300 000 RF-vahvistinta, 70 000 kuitulinkkiä sekä yli miljoona pienempiä vahvistinosia.
Oman valmistustoiminnan lisäksi yksikössä toimii RF-passiivien, mekaniikan ja optisten tuotteiden hankintayksikkö. Jarmo Alppi toimii yksikön vetäjänä.
Yleiseen riskienhallintaan ja liiketoiminnan keskeytyksettömän toiminnan takaamiseksi Teleste panostaa vuosittain henkilökunnan koulutukseen erilaisia hätätilanteita varten.
Vuonna 2013, yhdessä Maarian VPK:n kanssa toteutettiin koulutuspäivä, jossa pelastusjoukot keskittyivät alkusammutustaitoihin. Kurssilaiset perehdytettiin tulipalon syntymisen edellytyksiin ja sammutuskaluston käyttöön konkreettisissa harjoitustilanteissa.
Teleste on asettanut toiminnalleen pitkän aikavälin ympäristöpäämäärät, joita tarkennetaan vuosittaisilla ympäristötavoitteilla.
Telesten pitkän aikavälin ympäristöpäämäärät
Telesten yritysvastuutyö on osa konsernin johtamista. Sosiaalista vastuunkantoa määrittävät ja ohjaavat konsernin arvot, visio ja strategia sekä Eettinen toimintaohje (Code of Conduct). Vuoden 2014 aikana Teleste ottaa käyttöön raportointiperiaatteena GRI-ohjeistuksen (Global Reporting Initiative).
Teleste tarjoaa asiakkailleen innovatiivisia ja koko elinkaarensa ajan kustannustehokkaasti toimivia ratkaisuja. Yksi osoitus vastuullisuudesta on tuotteiden pitkäikäisyys, päivitettävyys ja huollettavuus. Telesten tuotteet koostuvat pääosin kierrätettävistä materiaaleista ja ympäristövaikutukset tulevatkin lähinnä käytönaikaisesta energiankulutuksesta sekä tila- ja jäähdytystarpeesta.
Haastava markkina- ja maailmantilanne asettavat vaatimuksensa koko tilaus-toimitusketjun hallinnalle. Teleste haluaa tarjota asiakkaille tuotteita, joiden materiaalit ovat peräisin eettisesti ja ekologisesti vastuullisista lähteistä, ja näin yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa rakentaa tulevaisuutta kestävän kehityksen pohjalle.
Ympäristönsuojelu on osa Telesten strategiaa ja riskien hallintaa. Telestelle on myönnetty ISO 14001:2004 ympäristöjärjestelmäsertifikaatti, jonka mukaisesti toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaattein. Jatkuva parantaminen tukee myös taloudellisten ja laadullisten päämäärien saavuttamista.
Tuotteiden ympäristövaikutusten vähentämisessä tuotesuunnittelu on avainasemassa. Esimerkiksi uudella suorakonversio modulaatio -tekniikalla (DQAM) saavutetaan samalla tehonkulutuksella ja komponenttimäärällä 4-kertainen kanavamäärä aiemman sukupolven tekniikkaan verrattuna. Vastaavasti järjestelmätasolla tarvitaan vähemmän teholähteitä ja laitekaappeja/ telineitä. Asiakkaalle uusi DQAM-tekniikka merkitsee elinkaarikustannusten pienentymistä sekä palvelutason nousua kasvaneen kapasiteetin ja lisääntyneen luotettavuuden muodossa.
| nykyinen | uusi DQAM |
|
|---|---|---|
| Tehonkulutus, W | 15 | 16 |
| Kanavia, ch | 4 | 16 |
| Komponentteja | sama määrä | |
| Esimerkki 48 ch järjestelmästä | ||
| Laitetelineitä, kpl | 2 | 1 |
| Teholähteitä, kpl | 2 | 1 |
| QAM moduleita, kpl | 12 | 3 |
| Kokonaisteho, W | 220 | < 70 |
Teleste haluaa varmistaa, että käytetyt materiaalit ovat peräisin eettisesti ja ekologisesti vastuullisista lähteistä. Materiaalien alkuperän selvittämiseksi tarvitaan lisää tietämystä luonnonvarojen laillisesta kaupasta ja kestävästä toimitusketjusta. Siksi Teleste on liittynyt palveluun, joka seuraa
standardikomponenttien raaka-aineiden alkuperiä (Conflict minerals/3TG/RoHS). Esimerkiksi konfliktimineraalien käyttö voidaan estää jakamalla tietoa ja tekemällä tiivistä yhteistyötä toimittajien kanssa.
Telesten operatiivisen toiminnan ympäristövaikutukset syntyvät käytetystä energiasta, jätteistä, logistiikasta sekä liikematkustamisesta. Ohjelmistotuotteiden ja laitteiden kehittämisen aikainen ympäristökuormitus on suhteellisen vähäinen. Valmistus on lähinnä piirilevyjen ja elektroniikkalaitteiden kokoonpanoa, eikä valmistuksen aikana synny merkittäviä päästöjä. Energiaa kuluu kiinteistöjen lämmitykseen ja jäähdytykseen sekä tuotanto-, testaus- ja toimistolaitteiden sähkönkulutukseen.
Vuonna 2013 Suomen Lean -yhdistys ry palkitsi Telesten Littoisten tuotannon LEAN teko -palkinnolla osoituksena pitkäjänteisestä tuotannon ja valmistustekniikoiden kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Oma tuotanto samassa talossa tuotekehityksen kanssa mahdollistaa tiiviin yhteistyön ja jatkuvan parantamisen.
Logistiikan hiilijalanjälki syntyy sekä materiaalien ja valmiiden tuotteiden kuljetuksista. Sitä pienennetään toimittaja- ja kuljetusvalinnoilla ja oman toiminnan standardoinnilla. Palveluliiketoiminnassa ympäristökuormituksen päälähde on asennus- ja huoltoajojen CO2-päästöt, joita vähennetään tiukentamalla uusien autojen päästörajoja. Asennus- ja pakkausmateriaalit kierrätetään paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä.
Suurimmat ympäristövaikutukset Telesten tuotteissa tulevat niiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta sekä tila- ja jäähdytystarpeesta. Kaapeliverkkolaitteet ja videovalvontalaitteet ovat verrattain pitkäikäisiä, huollettavia ja päivitettäviä, joten niiden käyttöikää voidaan edelleen pidentää.
Teleste pyrkii vähentämään jätteiden syntyä ja parantamaan kierrätysastetta. Tuotteet koostuvat pääosin kierrätettävistä metalleista ja tuotannossa jätteet lajitellaan ja suurin osa kierrätetään tai hyödynnetään energiana. Kaatopaikka- ja ongelmajätteiden määrä on vähäinen.
Telesten Eettisessä toimintaohjeessa määritellään toimintatavat, joihin kaikkien sidosryhmien edellytetään sitoutuvan. Siinä käsitellään mm. lakien ja määräysten noudattamista, ihmisoikeuksiin, työympäristöön sekä ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyviä asioita. Ohjetta ja samalla liiketoiminnan vastuullisuutta kehitetään käymällä aktiivista vuoropuhelua kaikkien sidosryhmiemme kanssa. Telesten Eettinen toimintaohje löytyy Telesten verkkosivuilta: www.teleste.com/vision-sustainable-future
innovatiivisia, koko elinkaarensa aikana kustannustehokkaasti toimivia ratkaisuja
KM, s. 1957 Hallituksen puheenjohtaja 2009 – EM Group Oy on Telesten merkittävä osakkeenomistaja
Päätoimi: EM Group Oy, toimitusjohtaja 2006 –
Keskeinen työkokemus: Ensto Oy, hallituksen puheenjohtaja 2002–2006 Ensto Oy, johto- ja asiantuntijatehtävät 1989–2001
Muut keskeiset luottamustoimet: Componenta Oyj, hall. jäsen 2004 – Efore Oyj, hall. jäsen 2013 – EM Group Oy, hall. jäsen 2005 – Ensto Oy, hall. jäsen 2002 –
Ins., s. 1957 Hallituksen jäsen 2009 – Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Yritysjohdon konsultti
Keskeinen työkokemus: Computer 2000-konsernin pääjohtaja vuoteen 2000 Computer 2000 Finland Oy, toimitusjohtaja vuoteen 1995
Muut keskeiset luottamustoimet: Comptel Oyj, hall. pj. 2012 – Efecte Oy, hall. jäsen 2009 –, hall. pj 2011 – F-Secure Oyj, hall. jäsen 2003 – ja tarkastusvaliokunnan pj 2006 - Ixonos Oyj, hall. pj 2011 – Nevtor Oy, hall. pj 2008 –
KTM, s. 1961 Hallituksen jäsen 2013 – Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, toimitusjohtaja 2010 –
Keskeinen työkokemus: SEB Gyllenberg Private Bank, toimitusjohtaja 1999–2010 Handelsbanken Liv, maajohtaja, Suomen henkivakuutustoiminta 1998–1999 Sampo-konserni, sijoitusjohtaja henkivakuutustoiminta 1996–1998 Sampo-konserni, varainhoitotehtäviä 1990–1996
Muut keskeiset luottamustoimet: Hanken Svenska handelshögskolan, hall. jäsen, sijoitusvaliokunnan pj 2010 – Sairaala Eira Oy, hall. jäsen 2010 – Sampo Oyj, hall. jäsen 2013 – Veritas Eläkevakuutusosakeyhtiö hallintoneuvoston jäsen 2010 –
DI, s. 1967 Hallituksen jäsen 2012 – Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Ixonos Oyj, toimitusjohtaja 2013 –
Keskeinen työkokemus: Nokia Siemens Networks Oy, Skandinavian ja Baltian liiketoiminnot 2010–2012 Vuodesta 1991 alkaen eri johtotason tehtävissä Nokia Oyj:ssa ja Nokia Siemens Networks Oy:ssa
Ei muita luottamustoimia.
KTM, s. 1964 Hallituksen jäsen 2008 – Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Alma Media Oyj, toimitusjohtaja 2005 –
Keskeinen työkokemus: Kustannus Oy Aamulehti, toimitusjohtaja 2001–2005 Kustannus Oy Aamulehti, varatoimitusjohtaja 2000–2001
Muut keskeiset luottamustoimet: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Talentum Oyj, hall. pj. 2011 – Varma, hall. jäsen 2009 –
DI, s. 1948 Hallituksen jäsen 2009 – Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: DI
Keskeinen työkokemus: Alteams Oy, tj. 2007–2010 Onninen Oy, tj. 2001–2005 Ensto Oy, tj. 1996–2001 Nokia Kaapeli Oy, tj. 1990–1996 Sako Oy, tj. 1987–1990
Muut keskeiset luottamustoimet: Comptel Oyj, hall. jäsen 2009 – Kuusakoski Group Oy, hall. jäsen 2007 – Mesera Yhtiöt Oy, hall. jäsen 2010 – Nokian Renkaat Oyj, hall. pj. 2006 – Tikkurila Oyj, hall. jäsen 2008 –
Toimitusjohtaja KTM, s. 1961
Telesten palveluksessa vuodesta 2002 –
Keskeinen työkokemus: ABB Installaatiot, tj 1999–2001 ABB Building Systems, Group Senior Vice President 2001–2002
Muut keskeiset luottamustoimet: Turun kauppakamari, hall. pj. 2012 – Keskuskauppakamari, hall. jäsen 2012 – Ventilation Holding Finland Oy, hall. jäsen 2008 –
Varatoimitusjohtaja VT, EMBA, s. 1959
Telesten palveluksessa vuodesta 1999 –
Johtoryhmän jäsen vuodesta 1999 –
Keskeinen työkokemus: Uponor Group, erilaiset johtotehtävät ml. tj Uponor Poland 1989–1999
Talousjohtaja yo.merk., s. 1953
Telesten palveluksessa vuodesta 1984–2013
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2002–2013
Talousjohtaja 1.1.2014 alkaen KTM, s. 1967
Telesten palveluksessa marraskuusta 2013 alkaen
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2013 –
Keskeinen työkokemus: OMG Kokkola Chemicals Oy, talouspäällikkö 1994–1998 Ensto Saloplast Oy, talouspäällikkö 1998–2000 Nokia Oyj, taloushallinnon johtotehtävät 2000–2013
Video and Broadband Solutions, liiketoimintajohtaja KTM, s. 1962
Telesten palveluksessa vuodesta 2006 -
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2007 -
Keskeinen työkokemus: Teleste Oyj, johtaja1989–1996 Nokia Oyj, erilaiset johtotehtävät 1996–2006
Network Services, liiketoimintajohtaja TkT, s. 1964
Telesten palveluksessa vuodesta 2012 –
Johtoryhmän jäsen 2012 –
Keskeinen työkokemus: Emerson Network Power Germany, tj. Power Products & Services 2010–2011 Chloride Poland, tj. 2009–2011 Masterguard GmbH, tj. 2007–2011
| Pasi Järvenpää Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja DI, s. 1967 |
markus matt ila Tuoteoperaatiot, johtaja DI, s. 1968 |
esko myllylä Strategiset projektit, johtaja Ins., CBA, s. 1966 |
|---|---|---|
| Telesten palveluksessa vuodesta 1994 – | Telesten palveluksessa vuodesta 2008 – | Telesten palveluksessa vuodesta 1994 – |
| Johtoryhmän jäsen vuodesta 2013 – | Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008 – | Johtoryhmän jäsen vuodesta 2006 – |
| Keskeinen työkokemus: Nokia Mobile Phones/Nokia Oyj, päällikkö ja johtotehtävät tuoteoperaatioissa, logis tiikassa ja hankintatoimessa 1993–2008 |
Teleste Oyj on listautuneena NASDAq OMx Helsinki Oy:ssä Teknologia-toimialaluokassa.
Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon.
Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2013 oli 6 966 932,80 euroa jakautuen 18 816 691 osakkeeseen.
Osakekurssi oli vuoden 2013 aikana alimmillaan 3,78 (3,04) euroa ja korkeimmillaan 4,47 (4,44) euroa. Päätöskurssi 31.12.2013 oli 4,25 (4,17) euroa.
| Kaupankäyntitunnus | TLT1V |
|---|---|
| Listalle | 30.3.1999 |
| Listautumishinta | 8,20 euroa |
| ISIN-koodi | FI0009007728 |
| Reuters-tunnus | TLT1V.HE |
| Bloomberg-tunnus | TLT1VFH |
Julkaisut sekä pörssitiedotteet ovat luettavissa suomeksi ja englanniksi yhtiön kotisivuilla.
| Osavuosikatsaukset: | |
|---|---|
| tammikuu–maaliskuu | 24.4.2014 |
| tammikuu–kesäkuu | 7.8.2014 |
| tammikuu–syyskuu | 30.10.2014 |
| Tilinpäätöstiedote | 5.2.2015 |
Pörssitiedotteet voi tilata suoraan omaan sähköpostiin Internet-sivuilla olevan tiedotepalvelun kautta.
Osakasrekisterin ylläpitää Euroclear Finland Oy. Osakkeenomistajien henkilö- ja osoitetiedoissa tapahtuneet muutokset pyydetään ystävällisesti ilmoittamaan omaa arvoosuustiliä hoitavalle tilinhoitajayhteisölle.
Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 1.4.2014 klo 15.00 alkaen Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki. Ilmoittautuneiden vastaanotto alkaa kello 14.00.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on torstaina 20.3.2014 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään tiistaina 25.3.2014 kello 16.00.
sähköpostitse [email protected]; puhelimitse numeroon (02) 2605 611 ma–pe klo 09.00–16.00; faksilla numeroon (02) 2605 812; tai kirjeitse osoitteeseen Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,19 e. Osingon irtoamispäivä 2.4.2014 Osingonmaksun täsmäytyspäivä 4.4.2014 Osingon maksupäivä 11.4.2014
Lisätietoja: www.teleste.com/yhtiokokous
Telesten katuosoite muuttui 1.7.2013. Vanha tuttu osoitteemme Seponkatu jäi pois käytöstä ja uusi katuosoitteemme on Telestenkatu 1, 20660 Littoinen.
Littoisissa vuodesta 1984 sijainnut Telesten toimipaikka ja pääkonttori sai Kaarinan kaupungilta tunnustusta oman kadunnimen muodossa. Nimenmuutoksella halutaan viestiä Telesten perinteistä paikkakunnalla sekä sitoutumisesta kotiseutuun ja sen kehittämiseen.
"Haluamme Telestellä kiittää Kaarinan kaupunkia saamastamme tunnustuksesta ja yritysystävällisestä toiminnasta. olemme iloisia siitä, että Teleste koetaan Kaarinassa tärkeäksi ja huomionarvoiseksi yhteistyökumppaniksi.
Telesten mukaan nimetty katu kertoo yrityksemme paikallisesta merkityksestä ja nostaa profi iliamme myös ulkomaisissa yhteyksissä", kertoo kadunnimen muutosehdotuksen alunperin tehnyt johan slotte.
| Konsernin tilinpäätös | 4 |
|---|---|
| Konsernituloslaskelma | 4 |
| Konsernitase | 5 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 6 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 7 |
| Laatimisperiaatteet | 8 |
| Segmenttiraportointi | 15 |
| Hankitut liiketoiminnot tilikausilla 2013 ja 2012 | 17 |
| Konsernin liitetiedot | 18 |
| Emoyhtiön tilinpäätös | 37 |
|---|---|
| Tuloslaskelma | 37 |
| Tase | 38 |
| Rahoituslaskelma | 39 |
| Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet | 40 |
| Emoyhtiön tuloslaskelman ja taseen liitetiedot | 41 |
| Voitonjakoehdotus | 46 |
| Tilintarkastuskertomus | 47 |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärestelmästä | 48 |
| Konserni numeroina | 52 |
| Tunnuslukujen laskentaperiaatteet | 53 |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat | 54 |
Teleste on 1954 perustettu kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja tarjoaa video- ja laajakaistateknologioita sekä niihin liittyviä palveluita. Liiketoiminnan ydin on videokuva – kuvan ja datan käsittely, siirto ja hallinta. Toiminta on jaettu kahteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services.
Liikevaihto laski 0,6 % ollen 192,8 (193,9) miljoonaa euroa. Liikevaihdon lasku vertailuvuodesta johtui palveluliiketoiminnan alhaisemmasta tasosta ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Liiketulos oli 11,0 (10,9) miljoonaa euroa. Vertailukauden liiketulos sisälsi kiinteistön myyntivoiton ja yrityshankintaan liittyvän lisäkauppahinnan varauksen purun yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Verot olivat 2,5 (3,4) miljoonaa euroa ja veroaste oli 23,6 % (33,7 %). Veroasteen laskuun vaikuttivat Saksan verokonsernirakenteen perustaminen ja liiketoiminnan painopisteen muutokset maiden välillä. Laimentamaton osakekohtainen tulos kasvoi 21,9 % ollen 0,47 (0,38) euroa osakkeelta. Saadut tilaukset olivat 188,9 (189,7) miljoonaa euroa. Tilikauden lopun tilauskanta oli 13,1 (17,0) miljoonaa euroa.
Liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkkoihin, videopalvelualustoihin sekä videovalvontaratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen merkittävin asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista, mutta asiakaskuntaan kuuluu myös jälleenmyyjiä sekä julkishallinnon organisaatioita. Liiketoiminta-alueen päämarkkina-alue on Eurooppa.
Liiketoiminta-alueella on 27 omaa toimipistettä sekä useita jälleenmyynti- ja integraatiopartnereita. Euroopan ulkopuolella olevat tytäryhtiöt ja toimipisteet sijaitsevat Yhdysvalloissa, Australiassa, Kiinassa, Intiassa ja Arabiemiraattien liitossa.
Saadut tilaukset olivat 97,8 (97,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 101,7 (101,2) miljoonaa euroa. Liiketulos kasvoi 11,3 % ollen 9,5 (8,5) miljoonaa euroa eli 9,3 % (8,4 %) liikevaihdosta. Tuloskehitykseen vaikuttivat erityisesti videovalvontaratkaisujen kasvaneet toimitukset sekä IP–videokeskusliiketoiminnan kannattavuuden parantuminen. Tuotekehitysmenot olivat 10,0 (11,2) miljoonaa euroa eli 9,8 % (11,2 %) liikevaihdosta. Merkittävin tuotekehityspanostus kohdistui seuraavan sukupolven innovatiiviseen laajakaistaratkaisuun (Data Access HUB), tulevaisuuden tilaajaverkkoratkaisuihin (Docsis 3.1 )ja videovalvonnan ohjelmistokehitykseen (S-VMX). Tuotekehitysmenoista aktivoitiin 1,4 (0,8) miljoonaa euroa ja poistot tuotekehitysaktivoinneista olivat 1,8 (2,0) miljoonaa euroa.
Network Services liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääosin isoista eurooppalaisista kaapelioperaattoreista. Network Services tarjoaa kaapeliverkkojen suunnittelu-, uudisrakentamis-, päivitys- ja ylläpitopalveluita. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelevat asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen -periaatteella toteutettaviin projekteihin. Pääosa toimituksista tehdään raamisopimusten perusteella. Palvelut sisältävät myös Telesten omia tuoteratkaisuja. Palveluosaaminen kattaa kaapeliverkkoteknologian kaikki osa-alueet päävahvistinjärjestelmien asennuksista ja ylläpidosta taloverkkojen uudistuksiin. Palveluja toteutetaan myös alihankintaverkoston avulla.
Saadut tilaukset olivat 91,1 (91,9) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski 1,7 % ollen 91,1 (92,6) miljoonaa euroa. Liikevaihdon lasku vertailuvuodesta johtui Saksan kuituprojektien laskutuksen pienentymisestä. Liiketulos oli 1,6 (2,4) miljoonaa euroa eli 1,7 % (2,6 %) liikevaihdosta. Liiketuloksen heikkeneminen vertailuvuodesta johtui ensimmäisen vuosipuoliskon alhaisesta liikevaihdosta ja kysyntään nähden korkeista henkilöstöresursseista. Resurssit kyettiin sopeuttamaan toisen vuosipuoliskon alkuun mennessä, minkä johdosta liiketoiminnan kannattavuus nousi viimeisellä neljänneksellä hyvälle tasolle.
Konsernin investoinnit olivat 6,3 (3,3) miljoonaa euroa eli 3,3 % (1,7 %) liikevaihdosta. Investoinneista 3,5 miljoonaa euroa kohdistui Asheridge-yritysostoon. Tuotekehitysinvestoinnit olivat 1,4 (0,8) miljoonaa euroa. Muut investoinnit kohdistuivat tietojärjestelmiin ja koneisiin sekä laitteisiin. Investoinneista 0,1 (0,8) miljoonaa euroa toteutettiin rahoitusleasing-sopimuksilla.
Liiketoiminnan rahavirta oli 10,0 (15,3) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirran pieneneminen johtui osto- ja muiden velkojen pienentymisestä. Käyttämättömiä sitovia valmiusluottoja oli katsauskauden lopussa 17,0 (19,0) miljoonaa euroa. Luottolimiitit ovat voimassa elokuuhun 2015.
Konsernin omavaraisuusaste oli 52,7 % (50,5 %) ja nettovelkaantumisaste 13,8 % (13,7 %). Konsernilla oli 31.12.2013 korollista velkaa 24,3 (22,1) miljoonaa euroa.
Konsernin henkilömäärä oli katsauskaudella keskimäärin 1306 (1326/2012, 1297/2011), joista 559 (567) Video and Broadband Solutions ja 747 (759) Network Services liiketoiminta-alueella. Katsauskauden lopussa konsernin henkilömäärä oli 1 261 (1 325/2012, 1 319/2011), joista ulkomailla työskenteli 71 % (73 %/2012, 72 %/2011). Euroopan ulkopuolella työskenteli noin 3 % konsernin henkilöstöstä.
Henkilöstökulut laskivat vertailuvuodesta 2,7 % ja olivat 56,9 (58,5/2012, 54,6/2011) miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen vähentyminen johtui pääosin palkkiokulujen pienentymisestä ja henkilöstömäärän laskusta. Myös Suomen toimintaan kohdistuva osittainen henkilöstön lomautus vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä vaikutti kustannusten laskuun. Saksan palveluliiketoimintojen henkilöstöä vähennettiin alkuvuoden aikana vastaamaan kysyntätilannetta. Vähennys oli 85 henkilöä.
Tammikuussa 2014 sovittiin Operations-yksikön henkilöstön lomautuksista keskimäärin kolmen viikon ajaksi ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun mennessä. Lomautukset käynnistettiin aikaisemmin YT-neuvotteluissa sovitun sopeutusohjelman puitteissa.
Ympäristönsuojelu on Telesten strategiaan ja riskien hallintaan liittyvä valinta, joka on sopusoinnussa taloudellisten ja laadullisten päämäärien kanssa. Telestelle on myönnetty ISO 14001:2004 ympäristöjärjestelmäsertifikaatti, jonka mukaisesti toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaattein.
Suurimmat ympäristövaikutukset Telesten tuotteista tulevat niiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta sekä tila- ja jäähdytystarpeesta. Tuotteet koostuvat pääosin kierrätettävistä materiaaleista. Kaapeliverkko- ja videovalvontalaitteet ovat verrattain pitkäikäisiä, huollettavia ja päivitettäviä, joten niiden käyttöikää voidaan edelleen pidentää.
Ympäristövaikutuksia Telesten operatiivisessa toiminnassa ovat jätteiden syntyminen, energiankulutus sekä materiaalilogistiikka ja liikematkustaminen. Ohjelmistotuotteiden ja laitteiden kehittämisen ja valmistuksen aikainen ympäristökuormitus on suhteellisen vähäinen. Tuotanto perustuu piirilevyjen ja elektroniikkalaitteiden kokoonpanoon, jolloin tuotannosta ei synny merkittäviä päästöjä. Vuonna 2013 Telesten Operations-yksikön toiminta palkittiin Suomen Lean -yhdistys ry:n LEAN-teko-palkinnolla osoituksena pitkäjänteisestä tuotannon ja valmistustekniikoiden kokonaisvaltaisesta kehittämisestä.
Telesten palveluliiketoiminnassa ympäristökuormituksen päälähde on asennus- ja huoltoajojen CO2-päästöt. Hiilijalanjäljen pienentämiseksi Teleste kiinnittää huomiota uusia huoltoajoneuvoja valittaessa C02-päästöihin sekä uusien älykkäiden verkkoratkaisujen vianpaikannuksen mahdollistamaan ajoreittien optimointiin. Asennus- ja pakkausmateriaalit kierrätetään paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä.
Teleste haluaa varmistaa, että käytetyt materiaalit ovat peräisin eettisesti ja ekologisesti vastuullisista lähteistä. Parantaaksemme ymmärtämystä luonnonvarojen laillisen kaupan ja kestävien toimitusketjujen suhteen, olemme liittyneet 3. osapuolen palveluun, joka seuraa standardikomponenttien raaka-aineiden alkuperiä (Conflict minerals, 3TG).
Emoyhtiöllä on sivuliikkeet Australiassa, Hollannissa ja Tanskassa sekä tytäryhtiöt 14 maassa Suomen ulkopuolella. Huhtikuussa 2013 Teleste Management Oy:stä tuli konserniyhtiö osakevaihdolla. Joulukuussa 2011 perustettu Teleste Management II Oy on yhdistelty Teleste konsernin lukuihin rahoitusjärjestelyiden vuoksi. Suomen Turvakamera Oy on fuusioitu 30.4.2013 Teleste Oyj:hin. Saksassa konsernirakennetta on yksinkertaistettu. Ruotsissa PromaCom AB on sulautunut Teleste Sweden AB:hen. Asheridgeyhtiöt on yhdistelty Teleste konsernin lukuihin 7.4.2013 lukien.
Teleste on 1954 perustettu teknologia- ja palveluyhtiö, jonka nykyiset liiketoiminta-alueet ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services.
Päämarkkina-alue on Eurooppa ja asiakkaina ovat eurooppalaiset kaapelioperaattorit sekä tietyt julkishallinnon organisaatiot.
Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alueella asiakaskohtaiset ja integroidut ratkaisutoimitukset luovat hyvät kasvuedellytykset, mutta toimitusten resursointi ja tekninen toteutus ovat vaativia, ja sisältävät näin ollen myös kohtuullisia riskejä. Asiakkaiden verkkoinvestoinnit vaihtelevat verkkojen päivitystilanteen ja asiakkaiden rahoitusrakenteen mukaan. Useat liiketoiminta-alueen kilpailijat ovat amerikkalaisia, joten euron kurssi suhteessa Yhdysvaltain dollariin vaikuttaa kilpailukykyyn. Kiinan renminbin kurssikehitys suhteessa euroon vaikuttaa materiaalikustannuksiin.
Lyhytaikaiselta valuuttariskiltä yhtiö suojautuu termiineillä. Euroopan rahoitusmarkkinatilanne saattaa hidastaa asiakkaiden investointisuunnitelmien toteutumista. Myös kuluttajien ostovoiman heikentyminen Euroopassa saattaa hidastaa kaapelioperaattoreiden verkkoinvestointeja. Uusien palvelutarjoajien (OTT) lisäämä kilpailu saattaa heikentää kaapelioperaattorien investointikykyä.
Luonnonilmiöt, kuten tulvat ja maanjäristykset, saattavat heikentää komponenttien saatavuutta. Vaikeat sääolosuhteet vaikuttavat liiketoiminta-alueiden tuotteiden ja palveluiden toimitusedellytyksiin. Oikeat teknologiavalinnat ja niiden ajoitus ovat keskeisiä menestyksen kannalta.
Network Services liiketoiminta-alueen liikevaihto kertyy pääosin muutamilta isoilta eurooppalaisilta asiakkailta, joten merkittävä muutos yhdenkin asiakkaan palvelukysynnässä vaikuttaa liiketoiminta-alueen toimituksiin ja kannattavuuteen. Asiakastyytyväisyys ja tuottavuuden parantaminen vaativat toimivaa palveluprosessin ohjausjärjestelmää sekä innovatiivisia prosessi-, tuote- ja logistiikkaratkaisuja palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Kaapeliverkkojen häiriötön toiminta edellyttää verkkojen tehokasta teknistä hallintaa ja toimivia laiteratkaisuja sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Tämä puolestaan vaatii oman ja alihankkijoiden henkilöstön osaamistason jatkuvaa ja määrätietoista kehittämistä. Lisäksi alihankkijaverkoston kapasiteetin riittävyys saattaa rajoittaa toimitus- ja kilpailukykyämme. Suurien kokonaisvastuuprojektien tarjouslaskenta ja hallinta ovat vaativia ja sisältävät riskejä.
Liiketoiminta-alueiden on huomioitava markkinoiden liikkeet, kuten asiakkaiden ja kilpailijoiden konsolidointien merkitys. Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat on minimoitava liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Hallitus käy vuosittain läpi liiketoiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan. Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoiminta-alueiden strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.
Liiketoiminta-alueiden operatiivisen toiminnan merkittävimmät vahinkoriskit yhtiö on kattanut vakuutuksilla. Vakuutukset kattavat myös myyntisaamisiin liittyviä luottotappioriskejä. Katsauskaudella ei ollut vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä tai oikeudellisia menettelyjä, joilla olisi ollut oleellista merkitystä konsernin toiminnalle.
Teleste Oyj:n 12.4.2013 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2012 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti osingoksi 0,17 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 24.4.2013.
Yhtiön hallituksessa jatkavat Marjo Miettinen, Pertti Ervi, Esa Harju, Kai Telanne ja Petteri Walldén. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Jannica Fagerholm. Pertti Raatikaisen hallitusjäsenyys päättyi. Välittömästi yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Marjo Miettinen.
Yhtiön tilintarkastajana jatkaa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Vastuulliseksi tilintarkastajaksi valittiin KHT Esa Kailiala.
Yhtiökokouksen antamat voimassa olevat valtuutukset:
EM Group Oy oli 31.12.2013 suurin yksittäinen osakkeenomistaja 23,44 %:n omistusosuudella.
Yhtiön osakekurssi oli katsauskaudella alimmillaan 3,78 (3,04) euroa ja korkeimmillaan 4,47 (4,44) euroa. Päätöskurssi 31.12.2013 oli 4,25 (4,17) euroa. Arvo-osuusjärjestelmän mukaan osakkaiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 5087 (5182). Ulkomaalaisomistuksen määrä oli 5,1 % (5,8 %). Telesten osakkeen vaihto NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 1.1.-31.12.2013 oli 9,2 (10,8) miljoonaa euroa.Katsauskaudella pörssin kautta vaihdettiin 2,2 (2,7) miljoonaa kappaletta Telesten osaketta.
Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2013 oli 6 966 932,80 euroa jakautuen 18 816 691 osakkeeseen.
31.12.2013 konsernin hallussa oli omia osakkeita 1 189 654 (1 302 985) kappaletta, joista emoyhtiö Teleste Oyj:llä 266 654 kappaletta ja konserni- sekä määräysvaltayhtiöiden hallussa 923 000 kappaletta. Konsernin omistus katsauskauden lopun osakemäärästä oli 6,32 % (6,96 %).
Katsauskaudella luovutettiin 113 331 kappaletta omia osakkeita. Luovutus liittyi ylimmän johdon omistusyhtiön Teleste Management Oy:n osakekannan hankintaan, joka toteutettiin osakevaihdolla. Vastikkeen arvo oli 4,08 euroa per osake. Teleste Management Oy omisti osakevaihdon toteutuessa 381 000 Teleste Oyj:n osaketta, joka vastasi katsauskauden lopun osakemäärästä 2,02 %.
Teleste 2007B optioiden merkintäaika päättyi 30.4.2013. Kyseisillä optioilla ei merkintäaikana merkitty Teleste Oyj:n osakkeita. Teleste 2007C optioilla merkittiin 88.101 osaketta tilikauden aikana. 2007C optioilla voi merkitä 30.4.2014 mennessä enintään 280 000 kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita. Teleste 2007C optiot on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 2.4.2012 alkaen.
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet omistivat tilinpäätöspäivänä 111 079 (71 637) kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 0,59 % (0,38 %) osake- ja äänimäärästä. Toimitusjohtajalla eikä hallituksen jäsenillä ollut merkintäoikeuksia optioihin perustuen. Toimitusjohtajan lisäksi muut johtoryhmän jäsenet omistivat tilinpäätöspäivänä 23.242 kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 0,12 % (0,00 %) osake- ja äänimäärästä.
Teleste Management II Oy (johdon kannustinjärjestelmäksi perustettu yhtiö) omisti 31.12.2013 Teleste Oyj:n osakkeita 542 000 (542 000) kappaletta. Teleste Management II Oy:n osakkeista toimitusjohtaja omistaa 31,25 % ja muut 68,75 %.
Teleste Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa, 1.10.2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internet-sivujen Sijoittajat-osiossa. Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen NASDAQ OMX Helsinki Oy:n hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa.
Video and Broadband Solutions liiketoiminnan tavoitteena on säilyttää vahva markkina-asema Euroopassa ja laajentua valikoiduille uusille markkina-alueille. Kaapeliverkkojen kapasiteetin kasvattaminen jatkuu operaattoreiden tarjoamien uusien laajakaista- ja videopalveluiden myötä. Uuden Docsis 3.1 tietoliikennestandardin mukaisen tuotetarjonnan rajallisuus saattaa viivästyttää alkuvuoden verkkoinvestointeja. Hintaeroosio markkinoilla jatkuu. Videovalvontamarkkinoiden positiivinen kehitys jatkuu, mutta julkisen sektorin päätökset projektien aloittamisista voivat viivästyä vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa. Arvioimme Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alueen markkinatilanteen vaihtelevan voimakkaasti vuoden aikana ja kysynnän painottuvan toiselle vuosipuoliskolle.
Network Services liiketoiminnan tavoitteena on kehittää operatiivista tehokkuutta ja luopua kannattamattomista palvelutoiminnoista kuluvan vuoden aikana. Toimenpiteillä luodaan edellytykset vertailuvuotta parempaan kannattavuuteen, mutta niillä on liikevaihtoa lievästi laskeva vaikutus. Arvioimme kokonaisvaltaisten verkkopalvelujen kysynnän keskeisillä kohdemarkkinoillamme jatkuvan vertailuvuoden tasolla.
Arvioimme vuoden 2014 ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihdon ja liiketuloksen jäävän selvästi vertailukaudesta. Tämän johdosta arvioimme, että koko vuoden 2014 liikevaihto ja liiketulos eivät saavuta vuoden 2013 tasoa.
Teleste Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma on tilinpäätöshetkellä 46 410 554,44 euroa.
Hallitus ehdottaa huhtikuun 1 päivänä 2014 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2013 maksetaan 0,19 euroa (0,17 euroa) osinkoa osakkeelta ulkona oleville osakkeille.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Teleste Oyj Jukka Rinnevaara, Hallitus toimitusjohtaja
| 1 000 euroa | Liite | 1.1.–31.12.2013 | 1.1.–31.12.2012 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 192 775 | 193 875 | -0,6 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 840 | 1 150 | -27,0 |
| Materiaalit ja palvelut | -94 456 | -94 747 | -0,3 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 3 | -56 949 | -58 511 | -2,7 |
| Poistot | 4 | -4 628 | -5 078 | -8,9 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 5 | -26 536 | -25 753 | 3,0 |
| Liikevoitto | 11 047 | 10 936 | 1,0 | |
| Rahoitustuotot | 6 | 162 | 328 | -50,8 |
| Rahoituskulut | 7 | -548 | -1 150 | -52,3 |
| Voitto ennen veroja | 10 660 | 10 115 | 5,4 | |
| Tuloverot | 8 | -2 513 | -3 412 | -26,3 |
| Tilikauden voitto | 8 147 | 6 703 | 21,6 | |
| Jakautuminen | 9 | |||
| Emoyhtiön omistajille | 8 147 | 6 703 | 21,6 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu | ||||
| osakekohtainen tulos: | ||||
| laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa | 0,47 | 0,38 | 21,9 | |
| laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa | 0,46 | 0,38 | 21,8 | |
| Laaja tuloslaskelma (tEUR) | ||||
| Kauden tulos | 8 147 | 6 703 | 21,6 | |
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisesti | ||||
| Muuntoero | -559 | 631 | n/a | |
| Käyvän arvon rahasto | 16 | 144 | -88,9 | |
| Kauden laaja tulos | 7 604 | 7 478 | 1,7 | |
| Jakautuminen | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 7 604 | 7 478 | 1,7 |
| 1 000 euroa Liite |
31.12.2013 | 31.12.2012 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 10 |
10 499 | 10 127 | 3,7 |
| Liikearvo 11 |
33 252 | 31 350 | 6,1 |
| Aineettomat hyödykkeet 11 |
4 448 | 4 174 | 6,6 |
| Myytävissä olevat sijoitukset 12 |
294 | 294 | 0,0 |
| Laskennallinen verosaaminen 13 |
2 002 | 2 086 | -4,0 |
| 50 494 | 48 031 | 5,1 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto–omaisuus 14 |
19 762 | 19 495 | 1,4 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset 15 |
38 537 | 38 524 | 0,0 |
| Tuloverosaaminen 15 |
307 | 287 | 7,0 |
| Rahat ja pankkisaamiset 16 |
15 229 | 13 880 | 9,7 |
| 73 835 | 72 186 | 2,3 | |
| Varat yhteensä | 124 329 | 120 217 | 3,4 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT |
|||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 17 |
6 967 | 6 967 | 0,0 |
| Ylikurssirahasto 17 |
1 504 | 1 504 | 0,0 |
| Muuntoerot | 126 | 685 | -81,6 |
| Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot | 3 451 | 2 715 | 27,1 |
| Kertyneet voittovarat | 53 079 | 48 008 | 10,6 |
| Emoyhtiön omistajille yhteensä | 65 127 | 59 879 | 8,8 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 425 | 678 | -37,3 |
| Oma pääoma yhteensä | 65 552 | 60 557 | 8,2 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 18 |
470 | 788 | -40,3 |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 2 414 | 22 | 10 870,5 |
| Laskennallinen verovelka 13 |
1 293 | 1 297 | -0,3 |
| Pitkäaikaiset varaukset 19 |
634 | 503 | 26,1 |
| 4 810 | 2 610 | 84,3 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Ostovelat ja muut velat 20 |
28 130 | 32 612 | -13,7 |
| Tuloverovelka 21 |
1 206 | 2 075 | -41,9 |
| Lyhytaikaiset varaukset 19 |
832 | 1 004 | -17,1 |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 18 |
23 799 | 21 360 | 11,4 |
| 53 967 | 57 050 | -5,4 | |
| Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä |
58 777 124 329 |
59 660 120 217 |
-1,5 3,4 |
| 1 000 euroa | Liite | 1.1.–31.12.2013 | 1.1.–31.12.2012 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Tilikauden voitto | 8 147 | 6 703 | |
| Oikaisut: | |||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa | 23 | 4 711 | 4 877 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 548 | 1 150 | |
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot | -162 | -326 | |
| Osinkotuotot | -2 | -2 | |
| Verot | 2 513 | 3 412 | |
| Nettokäyttöpääoman muutos: | |||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | 1 113 | 5 802 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 600 | 4 580 | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | -3 660 | -5 901 | |
| Varausten muutos | -41 | -309 | |
| Maksetut korot ja muut rahoituskulut | -565 | -726 | |
| Saadut korot ja osinkotuotot | 162 | 328 | |
| Maksetut verot | -3 402 | -4 290 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 9 961 | 15 297 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Lisäkauppahinnan maksu aikaisemmasta yrityshankinnasta | -2 585 | -828 | |
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -1 180 | -1 609 | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit | 0 | 499 | |
| Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -1 442 | -844 | |
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | -965 | 0 | |
| Investointien nettorahavirta | -6 172 | -2 782 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Lainojen nostot | 5 000 | 0 | |
| Lainojen takaisinmaksut | -3 809 | -11 500 | |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -369 | -321 | |
| Maksetut osingot | -2 962 | -2 440 | |
| Osakeannista saadut maksut | 270 | 0 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -1 870 | -14 261 | |
| Rahavarojen muutos | |||
| Rahavarat 1.1. | 13 880 | 15 404 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | -571 | 221 | |
| Rahavarat 31.12. | 15 229 | 13 880 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Muunto erot |
Kertyneet voitto varat |
SVOP rahasto |
Muut rahastot |
Yhteensä | Määräys vallattomat omistajat |
Oma pääoma yht. |
| Oma pääoma 1.1.2012 | 6 967 | 1 504 | 54 | 43 559 | 2 737 | -166 | 54 655 | 623 | 55 278 |
| Kauden laaja tulos yhteensä | 631 | 6 703 | 144 | 7 478 | 0 | 7 478 | |||
| Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 0 | 0 | 631 | 6 703 | 144 | 7 478 | 0 | 7 478 | |
| Osingonjako | -2 569 | -2 569 | 129 | -2 440 | |||||
| Määräysvallattomien kertynyt korko emoyhtiön lainasta |
74 | 74 | -74 | 0 | |||||
| Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet |
240 | 240 | 240 | ||||||
| 0 | 0 | 0 | -2 255 | 0 | -2 255 | 55 | -2 200 | ||
| Oma pääoma 31.12.2012 | 6 967 | 1 504 | 685 | 48 007 | 2 737 | -22 | 59 878 | 678 | 60 557 |
| Kauden laaja tulos yhteensä | -559 | 8 147 | 16 | 7 604 | 0 | 7 604 | |||
| Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 0 | 0 | -559 | 8 147 | 16 | 7 604 | 0 | 7 604 | |
| Osingonjako | -3 119 | -3 119 | 157 | -2 962 | |||||
| Määräysvallattomien kertynyt korko emoyhtiön lainasta |
43 | 43 | -43 | 0 | |||||
| Toteutetut osakeoptiot | 270 | 270 | 270 | ||||||
| Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet |
0 | 450 | 450 | -367 | 83 | ||||
| 0 | 0 | 0 | -3 076 | 720 | 0 | -2 356 | -253 | -2 609 | |
| Oma pääoma 31.12.2013 | 6 967 | 1 504 | 126 | 53 079 | 3 457 | -6 | 65 127 | 425 | 65 552 |
Teleste Oyj ("yritys") on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Turku. Sen rekisteröity osoite on Telestenkatu 1, 20660 Littoinen. Vuonna 1954 perustettu Teleste on teknologiayritys, jonka liiketoimintaalueet ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Video and Broadband Solutions-liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkojen videopalvelualustojen sekä videovalvontasovellusten tuoteratkaisuihin. Network Services -alue keskittyy kokonaisvaltaisiin palveluratkaisuihin, kuten verkkojen rakentaminen, uudistaminen sekä huolto, ylläpito- ja suunnittelupalveluihin. Konsernin emoyrityksellä Teleste Oyj:llä on toimintaa Australiassa, Hollannissa ja Tanskassa sekä tytäryhtiöt neljässätoista maassa Suomen ulkopuolella. Teleste Oyj:n osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 1999 lähtien. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Telesten Internet-sivuilta osoitteesta www.teleste.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista yllä mainitusta osoitteesta.
Tämä tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2013 voimassaolevaa IFRS-normistoa. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaisen lisäinformaation.
Teleste-konserni siirtyi IFRS-tilinpäätöskäytäntöön vuoden 2005 alusta. Tätä edeltävät tilinpäätökset laadittiin suomalaisen, noteerattuja yrityksiä koskevan tilinpäätöskäytännön mukaisesti. Siirtymässä sovellettiin IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto -standardia. IFRS-standardeihin siirtymispäivä oli 1.1.2004.
Konserni on noudattanut vuoden 2013 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita muutettuja standardeja.
• IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen: IFRS 13:een on yhdistetty vaatimukset käyvän arvon määrittämisestä sekä sitä koskevien tietojen esittämisestä tilinpäätöksessä, lisäksi uuteen standardiin sisältyy käyvän arvon määritelmä. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta standardissa annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. IFRS 13 on laajentanut jonkin verran konsernitilinpäätöksen liitetietoja.
• IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFRSs 2009-2011, toukokuu 2012): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä viittä standardia. Muutosten vaikutukset eivät ole olleet merkittäviä.
Yllä mainitulla muutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta tilikauden 2013 konsernitilinpäätökseen.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta ilmoitettu, konsernin tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin.
Laatiessaan tilinpäätöksen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot ja olettamukset perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen ja niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat olettamukset. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista. Arviot liittyvät lähinnä liikearvoon, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, myyntisaamisten luottotappioihin, laskennallisiin veroihin sekä takuuvarauksiin. Tietoa harkinnan käytöstä sekä niistä tilinpäätöseristä, joihin johdon käyttämällä harkinnalla on eniten vaikutusta, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Teleste Oyj ja kaikki ne tytäryritykset, joissa emoyritys suoraan tai välillisesti omistaa yli 50 prosenttia äänimäärästä tai joissa sillä muutoin on määräysvalta ("konserni" tai "Teleste"). Määräysvalta tarkoittaa konsernin oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tilikauden aikana hankitut yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien, jolloin määräysvalta on syntynyt. Tilikauden aikana myydyt yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen myyntihetkeen saakka.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut osakkuusyritysomistuksia.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut yhteisyritysomistuksia.
Konserniyritysten keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenetelmää. Yhdistelyssä on eliminoitu konserniyritysten väliset tuotot ja kulut, keskinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille on esitetty tuloslaskelman yhteydessä sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista on esitetty omana eränään taseessa osana omaa pääomaa. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Emoyrityksen toimintavaluutta on euro, ja konsernitilinpäätös esitetään euroissa. Toimintavaluutalla tarkoitetaan sitä valuuttaa, joka parhaalla tavalla kuvastaa kunkin yrityksen taloudellisia toimintaolosuhteita. Konsernitilinpäätöksessä niiden ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Mikäli konserniyrityksestä tai sen osasta luovutaan kokonaan tai osittain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan ja ne sisältyvät myynnistä syntyneeseen myyntivoittoon tai -tappioon.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Käypiin arvoihin arvostetut ulkomaanrahan määräiset eimonetaariset erät muunnetaan arvostuspäivän valuuttakursseja käyttäen, muuten ei-monetaaristen erien arvostusperuste on tapahtumapäivän kurssi. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostokulujen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmässä.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja ne esitetään kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eri pituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Teleste-konsernissa ei ole sellaisia merkittäviä tarkastus- tai kunnossapitokuluja, jotka tulisi aktivoida. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat merkittävät menot aktivoidaan vain silloin, jos on todennäköistä, että niiden yritykselle tuottama taloudellinen hyöty ylittää hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason ja että menot voidaan arvioida luotettavasti. Tällaiset uudistus- ja parannushankkeet kirjataan poistoina kuluksi niiden odotetun taloudellisen vaikutusajan kuluessa tasaerin. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät myyntivoitot ja -tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvojen erotuksena. Ne sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Kuluvan käyttöomaisuuden poistot kirjataan tuloslaskelmaan tasapoistoina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja omaisuuden arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Taloudelliset vaikutusajat ja arvioidut jäännösarvot tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja mikäli ne eroavat aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat eri omaisuusryhmille ovat:
Telesten toimiessa vuokralle ottajana rahoitusleasingsopimuksina käsitellään ne aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa vuokrakohteen omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt siirtyvät konsernille. Näin hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen sopimuksen alkamisajankohdan käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon ja ne esitetään kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat velvoitteet sisältyvät korollisten velkojen pitkä- ja lyhytaikaisiin osuuksiin.
Näistä hyödykkeistä tehdään poistot kuten vastaavista omista hyödykkeistä edellä esitettyjen taloudellisten vaikutusaikojen tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa sekä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokrakulut jaetaan rahoitusmenoon sekä velan vähennykseen. Tuloslaskelmassa näistä vuokrasopimuksista esitetään leasingomaisuuden poistot ja velan korkokulut. Rahoituksen korkokulu kirjataan tuloslaskelmaan sopimuskauden kuluessa siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.
Muu vuokrasopimus on sellainen aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimus, jonka puitteissa merkittävä osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä jää vuokralle antajalle. Muun vuokrasopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan vuokrakuluiksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.
Ne vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokralle antajana, on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi. Tällöin vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät vuokralle antajan taseeseen luonteensa mukaisesti aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisen vaikutusajan kuluessa kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi ja jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Muuten kyseiset menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Liikearvona käsitellään konsernin osuus hankitun kohteen hankintamenon sekä hankittujen, hankintapäivän käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettovarojen erotuksesta. Erotus kohdistetaan ensin soveltuvin osin niille tase-erille, joista erotuksen katsotaan johtuvan, ja loppuosa esitetään liikearvona omalla rivillään konsernitaseessa. Liikearvo on kohdistettu segmenteille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettynä. Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei tehdä säännönmukaisia poistoja, vaan niiden mahdollisia arvonalentumisia arvioidaan vuosittain tehtävillä arvonalentumistesteillä. Tämän vuoksi liikearvosta kirjattiin poistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan puitteissa suunnitelman mukaisesti 31.12.2003 saakka, jonka jälkeen poistot on lopetettu.
Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan vuosikuluksi sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät, lukuun ottamatta niitä kehittämismenoja, jotka aktivoidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. Merkittävät tulevaisuuden tuotealustat, joiden kysyntäpotentiaali ja tulevaisuuden kassavirta on pystytty riittävällä tarkkuudella arvioimaan, on aktivoitu aineettomiin hyödykkeisiin. Poistojen kirjaaminen tällaisista aktivoiduista tuotekehittämisprojekteista aloitetaan tuotealustaan liittyvien osaprojektien valmistuttua ja niistä kirjataan poistot tasaerin vaikutusaikanaan, joka on kolme vuotta.
Konsernin muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa liittymämaksuista ja niihin ei kohdistu poistoja.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvoidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa.
Pitkäaikainen omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) luokitellaan myytävänä oleviksi mikäli sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Se arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Tällaiset omaisuuserät sekä niihin liittyvät velat esitetään omina erinään taseessa. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Lopetettu toiminto on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö tai tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.
Omaisuuden kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä tilinpäätöshetkellä että aina, kun tästä ilmenee viitteitä. Konsernin omaisuus on jaettu arvonalentumistarpeen arviointia varten rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolle, eli sille alimmalle yksikkötasolle, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Liikearvot, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä mahdolliset taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat hyödykkeet testataan kuitenkin vuosittain. Konsernin kaikki liikearvot on kohdistettu määritellyille segmenteille. Jos viitteitä arvonalentumisesta havaitaan, määritetään rahavirtaa tuottavan yksikön tai omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa sen tasearvon, erotus kirjataan välittömästi kuluksi tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvon kirjanpitoarvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä tarkoittaa joko omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypää arvoa myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai tätä korkeampaa käyttöarvoa. Teleste on käyttänyt laskelmissaan käyttöarvoa, jota määritettäessä kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevat arvioidut vastaiset nettorahavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Omaisuuserien suorituskyvyn parantaminen, investoinnit tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutukset eivät sisälly rahavirta-arvioihin.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappio ei enää ole olemassa ja jos omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat positiiviseen suuntaan. Arvonalentumistappio voidaan peruuttaa korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty poistoilla vähennetyksi kirjanpitoarvoksi, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruuteta missään olosuhteissa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Nettorealisointiarvo tarkoittaa vaihto-omaisuushyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden tasearvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä sekä valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden osalta myös osuuden tuotannon välillisistä yleiskustannuksista normaalin toiminta-asteen mukaan laskettuna.
Teleste-konsernissa sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin.
Rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusvarojen luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Mikäli kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, transaktiomenot sisältyvät rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypä arvo on rahamäärä, johon omaisuuserä voidaan vaihtaa tai jolla velka voidaan suorittaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt omaisuuserän omistamiseen liittyvät riskit ja edut merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat on joko luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, tai konsernissa ne on määrätty kirjattaviksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti alkuperäisen taseeseen merkitsemisen yhteydessä. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävillä rahoitusvaroilla tarkoitetaan omaisuuseriä, jotka on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokitellaan myös johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat merkitään taseeseen kaupantekopäivänä. Ne arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon, joka on toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta määritetty tilinpäätöspäivän ostonoteeraus. Sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät että 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät taseen lyhytaikaisiin varoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot, realisoitumattomat että realisoituneet, kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Johdannaiset, mukaan lukien kytketyt johdannaiset, luetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Ne merkitään taseeseen hankintamenoon, joka vastaa käypää arvoa, ja arvostetaan kunkin tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Konserni käyttää johdannaisista pääosin valuuttatermiinejä ja toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin. Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Käypien arvojen muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon, ellei ole kyse rahoituserien suojauksesta, jolloin arvonmuutokset on kirjattu rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Johdannaisten käyvät arvot määritellään noteerattujen markkinahintojen ja -kurssien sekä yleisesti käytössä olevien arvostusmallien avulla. Arvostusmallissa käytetyt tiedot ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Tilinpäätöspäivästä 12 kuukauden sisällä erääntyvät johdannaiset sisältyvät taseen lyhytaikaisiin saamisiin tai velkoihin, muuten vastaaviin pitkäaikaisiin eriin. Johdannaissopimuksia ei käytetä spekulatiivisiin tarkoituksiin. Niiden suojausinstrumenttien, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja , arvonmuutosten tulosvaikutus esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa.
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessa suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään Muut rahastot). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Tähän ryhmään luokitellaan ne johdannaisvaroihin kuulumattomat erät, jotka on määrätty nimenomaisesti tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Teleste-konsernissa myytävissä olevat sijoitukset koostuvat julkisesti noteerattuihin tai noteeraamattomiin arvopapereihin tehdyistä sijoituksista ja ne arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoon. Noteerattuihin arvopapereihin tehdyt sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten perusteella tilinpäätöspäivän ostohintaan. Sellaiset noteeraamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvonmuutokset kirjataan verovaikutuksella huomioituna muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omaan pääomaan sisältyvässä arvonmuutosrahastossa. Kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan vasta, kun sijoitus myydään tai muutoin luovutetaan. Sellaiset merkittävät omaisuuserien arvonalentumistappiot, joista on objektiivinen näyttö, kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Pääsääntöisesti myytävissä olevat sijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien.
Tähän ryhmään kuuluvat rahoitusvarat täyttävät seuraavat ehdot: ne ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia eriä, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Konserni ei myöskään pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Lainat ja muut saamiset ovat syntyneet luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle ja ne sisältyvät lyhyt- tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin erääntymisensä mukaisesti. Konsernin myöntämien lainojen arvostusperusteena on hankintameno. Lainasaamisista kirjataan arvonalentumistappio, mikäli niiden tasearvo on suurempi kuin niistä arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joiden maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, ne erääntyvät tiettynä päivänä ja konsernilla on vakaa aikomus sekä kyky pitää ne eräpäivään saakka. Ne arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät taseen pitkäaikaisiin varoihin. Konsernitaseeseen ei sisältynyt eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokiteltuja eriä tilinpäätöshetkellä.
Rahoitusvelat luokitellaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai muihin velkoihin. Telestekonsernilla on vain jälkimmäiseen luokkaan kuuluvia rahoitusvelkoja. Lainojen arvostusperuste niitä alun perin kirjanpitoon merkittäessä on käypä arvo, joka perustuu saadun vastikkeen määrään. Tämän jälkeen lainat esitetään jaksotetun hankintamenon määräisinä efektiivisen koron menetelmällä. Korot jaksotetaan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä velan juoksuajalle.
Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäiseen laskutusarvoon ja esitetään mahdollisilla luottotappioilla vähennettyinä. Epävarmojen saamisten määrän ja arvonalentumistarpeen arviointi perustuu yksittäisten erien riskiin. Myyntisaamiset arvostetaan enintään todennäköiseen arvoonsa. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on saatu perusteltua näyttöä siitä, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut luottotappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.
Rahavarat-erä sisältää käteisvarat, vaadittaessa nostettavissa olevat pankkitalletukset sekä lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden juoksuaika hankintahetkellä on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Mahdollisten luotollisten pankkitilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.
Konsernin hankkimat Teleste Oyj:n omat osakkeet, mukaan lukien näiden hankinnasta syntyvät kulut on vähennetty konsernitilinpäätöksessä omasta pääomasta. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus esitetään oman pääoman muutoksena.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottaman osingonjaon kirjaus kirjanpitoon tehdään vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernille on syntynyt aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa ja jonka osalta maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen. Varauksen määrä vastaa parasta arviota niistä menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Varaukset diskontataan nykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutus varauksen määrään on olennainen. Varaukset liittyvät tuotetakuisiin, tappiollisiin sopimuksiin ja uudelleenjärjestelyihin. Konsernin tuotteilleen myöntämään takuuseen liittyvä takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen ja arvioon. Konsernia sitoviin ostosopimuksiin liittyvä varaus kirjataan, jos nämä sitoumukset ylittävät ennakoitua kysyntää vastaavan vaihto-omaisuuden määrän. Tappiollisia sopimuksia koskeva varaus kirjataan silloin, kun sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Kolmannelta osapuolelta saatava varaukseen liittyvä korvaus kirjataan saamiseksi vasta, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun järjestelyä koskeva yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on laadittu ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai suunnitelmasta on tiedotettu asianomaisille. Suunnitelmassa tulee määritellä vähintään seuraavat seikat: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Vastaisia liiketoiminnan tappioita varten ei kirjata varauksia.
Tavaroiden myyntituotot kirjataan tuloslaskelmaan, kun kaikki myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle, mikä tapahtuu yleensä hyödykkeen luovutushetkellä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.
Myyntituotot pitkäaikaishankkeista tuloutetaan valmistusasteen mukaan joko ns. milestone-menetelmällä, jossa tuloutus tapahtuu ennalta sovittujen osakokonaisuuksien perusteella, tai cost-to-cost -menetelmällä. Pitkäaikaishankkeiden ennakoitu bruttovoitto kirjataan tuotoksi samassa suhteessa kuin siitä tuloutettu liikevaihto, kun projektissa on saavutettu tietty ennalta määritelty välietappi. Cost-to-cost -menetelmää eli kustannuksiin perustuvaa valmistusasteen mukaista tuloutusta sovellettaessa myyntituotot ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset pitkäaikaishankkeen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Katteen tulouttaminen edellyttää, että hankkeen lopputulos tulee olla arvioitavissa luotettavasti. Mikäli näin ei ole, tuotot kirjataan vain siihen määrään asti, kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on todennäköisesti saatavissa ja hankkeen menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Jos konsernin voidaan katsoa olevan pitkäaikaishankkeen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan huomioon valmistusasteen laskennassa. Mahdolliset muutokset pitkäaikaishankkeen ennakoiduissa kokonaiskustannuksissa kirjataan niiden syntymishetkellä. Odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisiin pitkäaikaishankkeisiin vaihto-omaisuuteen. Mikäli hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voitot ylittävät hankkeesta laskutetun määrän, erotus esitetään taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään erässä "ostovelat ja muut velat".
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulko-
maanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla.
Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät muut kuin varsinaisesta suoritemyynnistä syntyvät tuotot. Näitä ovat muun muassa vuokratuotot sekä omaisuuden myyntivoitot.
Konsernin julkiselta taholta saamat avustukset, jotka on saatu syntyneiden kustannusten korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi.
Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi. Maksupohjaisiin järjestelyihin suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, johon ne kohdistuvat. Konsernin suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Ulkomaiset tytäryritykset hoitavat eläkejärjestelynsä paikallisten säännöstöjen ja käytäntöjen mukaisesti.
Myönnetyt osakeoptio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon Black-Scholes -optionhinnoittelumallilla etuisuuksien myöntämishetkellä. Osakeoptiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin jaksotettuna oikeuden ansaintakaudelle ja vastaava lisäys merkitään omaan pääomaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, saatujen rahasuoritusten määrä, toimenpiteestä johtuvilla kuluilla vähennettynä, kirjataan omaan pääomaan ja mahdollisen nimellisarvon ylittävältä osalta ylikurssirahastoon.
Liikevoiton käsitettä ei määritellä IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardissa. Telestessä se on määritelty nettosummaksi, joka muodostuu seuraavasti:
Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Ostokuluihin ja myyntituottoihin liittyvät kurssierot käsitellään näiden erien oikaisuina, muuten kurssierot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tiettyyn lainaan selkeästi liittyvät ja sen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot sisällytetään kuitenkin kyseisen lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Konsernilla ei ollut tällaisia aktivoituja transaktiokuluja tilinpäätöshetkellä.
Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Konsernituloslaskelman tuloverot koostuvat tilikauden veroista sekä laskennallisten verosaamisten tai -velkojen muutoksesta. Tilikauden verot sisältävät kunkin toimintamaan paikallisen verosäännöstön mukaan määritellystä tilikauden verotettavasta tulosta lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Muihin laajan tuloksen eriin liityvä verovaikutus kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin sekä suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat on kirjattu konsernitilinpäätökseen velkamenetelmän mukaisesti kaikista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät kehittämismenojen käsittelystä, aineellisten hyödykkeiden poistoeroista sekä konsernitilinpäätöksessä tehdyistä yhdistelytoimenpiteistä. Laskennallisia veroja ei kirjata verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Verokantana käytetään tilinpäätöshetkellä vahvistettua verokantaa tai tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa tai verokantaa, joka on käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä.
Johdon arviointi epäkurantin vaihto-omaisuuden, luottotappioiden ja takuuvarausten osalta perustuu hyväksyttyihin laskentamalleihin sekä tapauskohtaiseen harkintaan. Laskentamallien laadinnassa on käytetty hyväksi yhtiön historiatietoja ja johdon senhetkistä näkemystä yleisestä markkinatilanteesta. Tapauskohtaisessa harkinnassa on hyödynnetty tilinpäätöksen laadintahetkellä vallinnutta parasta käytettävissä olevaa tietoa. Arvonalentumistestien taustalla ovat johdon oletukset ja herkkyysanalyysit tulevaisuuden kassavirtojen kehityksestä.
Konsernitilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä Telesten tietoon ei ole tullut informaatiota sellaisista tilinpäätöspäivän arvioita koskevista merkittävistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan kauden kuluessa.
Teleste ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2013.
• Muutokset IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutokset selventävät taseen rahoitusvarojen ja -velkojen nettomääräistä esittämistä koskevan sääntelyn vaatimuksia ja antavat lisää aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta. Muutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
• Muutokset IAS 36:een Rahoituserien arvon alentuminen (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutosten tarkoituksena on selkeyttää, että tilinpäätöksessä omaisuuserien kerrytettävissä olevasta rahamäärästä esitettävien tietojen soveltamisala rajoittuu arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin, mikäli kyseinen summa perustuu käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Muutetulla standardilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
Teleste-konserni on jakanut liiketoimintansa kahteen liiketoimintasegmenttiin. Nämä esitettävät segmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Konserni on noudattanut IFRS 8 Toimintasegmentit -standardia 1.1.2009 alkaen.
Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkkoihin, videopalvelu-alustoihin sekä videovalvontaratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen merkittävin asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista, mutta asiakaskuntaan kuuluu myös jälleenmyyjiä sekä julkishallinnon organisaatioita. Liiketoiminta-alueen päämarkkina-alue on Eurooppa.
Network Services liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääosin isoista eurooppalaisista kaapelioperaattoreista. Network Services tarjoaa kaapeliverkkojen suunnittelu-, uudisrakentamis-, päivitys- ja ylläpitopalveluita. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelevat asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen -periaatteella toteutettaviin projekteihin. Pääosa toimituksista tehdään raamisopimusten perusteella. Palvelut sisältävät myös Telesten omia tuoteratkaisuja. Palveluosaaminen kattaa kaapeliverkkoteknologian kaikki osa-alueet päävahvistinjärjestelmien asennuksista ja ylläpidosta taloverkkojen uudistuksiin. Palveluja toteutetaan myös alihankintaverkoston avulla.
Konsernin kaksi segmenttiä toimivat neljällä maantieteellisellä aluella, jotkat ovat :
Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijaintiin perustuen ja varat sekä investoinnit kyseisten varojen sijainnin mukaan.
Segmenttien välinen myynti on vähäistä.
Jakamattomat tuloslaskelmaerät sisältävät konsernin liikevoiton jälkeiset tuloserät.
| Video and | |||
|---|---|---|---|
| Broadband | |||
| 2013 1 000 euroa |
Solutions | Network Services | Konserni |
| Ulkoinen myynti | |||
| Palvelut | 4 017 | 91 060 | 95 077 |
| Tavaroiden myynti | 97 698 | 0 | 97 698 |
| Ulkoinen myynti yhteensä | 101 715 | 91 060 | 192 775 |
| Segmentin liikevoitto | 9 460 | 1 587 | 11 047 |
| Liikevoitto | 11 047 | ||
| Rahoituserät | -386 | ||
| Tilikauden tulos ennen veroja | 10 660 | ||
| Segmentin pitkäaikaiset varat | 37 551 | 12 943 | 50 494 |
| Video and | |||
|---|---|---|---|
| Broadband | |||
| 2012 1 000 euroa |
Solutions | Network Services | Konserni |
| Ulkoinen myynti | |||
| Palvelut | 5 862 | 92 645 | 98 507 |
| Tavaroiden myynti | 95 368 | 0 | 95 368 |
| Ulkoinen myynti yhteensä | 101 230 | 92 645 | 193 875 |
| Segmentin liikevoitto | 8 497 | 2 439 | 10 936 |
| Liikevoitto | 10 936 | ||
| Rahoituserät | -821 | ||
| Tilikauden tulos ennen veroja | 10 115 | ||
| Segmentin pitkäaikaiset varat | 34 706 | 13 324 | 48 031 |
| 2013 1 000 euroa |
Suomi | Muut Pohjoismaat | Muu Eurooppa | Muut | Konserni |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto sijaintimaan mukaan | 13 164 | 15 630 | 151 545 | 12 436 | 192 775 |
| Varat | 24 265 | 8 528 | 88 980 | 2 556 | 124 329 |
| Investoinnit | 2 059 | 4 | 4 227 | 24 | 6 314 |
| Muut | |||||
| 2012 1 000 euroa |
Suomi | Pohjoismaat | Muu Eurooppa | Muut | Konserni |
| Liikevaihto sijaintimaan mukaan | 12 776 | 17 358 | 150 936 | 12 805 | 193 875 |
| Varat | 26 162 | 8 800 | 83 634 | 1 621 | 120 217 |
| Investoinnit | 1 940 | 15 | 1 350 | 20 | 3 325 |
Konsernin tuotot yhdeltä Video Broadband Solutions - ja Network Services -segmentin asiakkaalta olivat noin 64,2 milj. euroa vuonna 2013 ( 64,4 milj. euroa vuonna 2012), mikä oli noin 33,3 % (33,2 %) konsernin liikevaihdosta.
Video and Broadband Solution liiketoiminta-alue hankki 8.4.2013 englantilaisen kaapelioperaattoreiden tilaajaverkkojen laitetoimittaja Asheridge Communications Ltd:n koko osakekannan. Asheridgen erityinen vahvuus on HFC-verkkojen passiivituotteet ja -ratkaisut.
Hankinnasta syntyi 1 263 tuhatta euroa aineetonta oikeutta, joka jaettiin asiakassopimuksille ja teknologialle, liikearvoksi jäi 2 257 tuhatta euroa. Liikearvo sisältää arvion tulevaisuudessa maksettavasta Asheridgen lisäkauppahinnasta. Maksamaton kauppahinta yhteensä 2 408 tuhatta euroa on kirjattu pitäaikaisiin korottomiin velkoihin ja on luokiteltu käypään arvoon taso 3. Kokonaiskauppahinnaksi arvioitiin 3 553 tuhatta euroa riippuen ostetun yrityksen kannattavuuskehityksestä hankintaa seuraavan kahden vuoden kuluessa. Liikearvon syntymiseen vaikutti hankinnasta odotettavissa olevat tulevaisuuden tuotto-odotukset. Asheridgen myyntisaamisten käypä arvo 1 126 tuhatta euroa, oli hankintahetkellä sopimuksiin perustuvaa bruttomäärä 100 tuhatta euroa pienempi. Erotuksen odotetaan realisoituvan luottotappiona. Yrityskauppojen myötä Telesten henkilöstö on kasvanut 20 henkilöllä. Konserni on kirjannut yhteensä 100 tuhatta euroa edestä palkkioita liittyen neuvontapalveluihin. Palkkiot on kirjattu konsernituloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin.
Asheridgen vaikutus Telesten liikevaihtoon 8.4.–31.12.2013 oli 5 575 tuhatta euroa ja voittoon 163 tuhatta euroa. Jos Asheridge olisi yhdistetty konsernitilinpäätökseen kauden 2013 alusta lähtien, konsernin liikevaihto olisi ollut 1 827 tuhatta euroa suurempi ja voitto 7 tuhatta euroa suurempi.
Yhdistämisessä määritellyt käyvät arvot perustuvat seuraaviin arvioihin:
Tilivuoden 2012 aikana konserni ei tehnyt yrityskauppoja. Satlanin yrityskaupasta purettiin 2012 aikana aiemmin arvioitu lisäkauppahinta 600 tuhatta euroa ja se esitettiin muissa kuluissa. Maksamaton kauppahinta oli kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin.
| 1 000 EUR | Yhdistämisessä kirjatut arvot |
|---|---|
| Yhdistämisessä käytetyt käyvät arvot | |
| Tavaramerkit (sis. aineettomiin hyödykkeisiin) | 0 |
| Asiakassopimukset (sis. aineettomiin hyödykkeisiin) | 730 |
| Teknologia (sis. aineettomiin hyödykkeisiin) | 533 |
| Vaihto-omaisuus | 727 |
| Myyntisaamiset | 1 126 |
| Yhdistämisessä käytetyt kirjanpitoarvot | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 731 |
| Muut saamiset | 81 |
| Rahavarat | 219 |
| Varat yhteensä | 4147 |
| Yhdistämisessä käytetyt kirjanpitoarvot | |
| Korolliset velat | 1 209 |
| Ostovelat | 1 084 |
| Laskennalliset verovelat | 315 |
| Muut velat | 242 |
| Velat yhteensä | 2 850 |
| Nettovarat | 1 297 |
| Hankintameno omistajille | 3 553 |
| Liikearvo | 2 257 |
| Rahana maksettu kauppahinta | -1 184 |
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | 219 |
| Vaikutus rahavirtaan | -965 |
Konsernin liikevaihtoon sisältyi pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja 2 260 tuhatta euroa vuonna 2013 (2 318 tuhatta euroa vuonna 2012).
Kertyneet toteutuneet menot ja kirjatut voitot olivat tilikauden loppuun mennessä 10 691 tuhatta euroa (8 441 tuhatta euroa 31.12.2012).
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Tuotekehitysavustukset | 276 | 443 |
| Vuokratuotot | 5 | 10 |
| Muut tuottoerät | 558 | 697 |
| Yhteensä | 840 | 1 150 |
| 3 TYÖSUHDE-ETUUDET | ||
| Palkat | -44 339 | -45 247 |
| Eläkekulut | ||
| Maksupohjaiset järjestelyt | -9 080 | -8 486 |
| Muut henkilösivukulut | -4 556 | -5 065 |
| Aktivoidut tuotekehityksen henkilöstökulut | 1 295 | 697 |
| Käteisvaroina maksettavat osakkeet | -186 | -170 |
| Myönnetyt osakkeina maksettavat ja | ||
| selvitettävät optiot | -83 | -240 |
| Yhteensä | -56 949 | -58 511 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista (ja lainoista) esitetään liitetiedossa Lähipiiritapahtumat.
Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana 1 306 1 326
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Poistot hyödykeryhmittäin: | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Rakennukset | -395 | -308 |
| Koneet ja kalusto | -1 304 | -1 283 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | -468 | -408 |
| Yhteensä | -2 168 | -1 999 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Aktivoidut kehittämismenot | -1 785 | -1 948 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | -675 | -1 131 |
| Yhteensä | -2 460 | -3 079 |
| Yhteensä | -4 628 | -5 078 |
| 5 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT | ||
| Vuokrakulut | -7 125 | -6 874 |
| Ulkopuoliset palvelut | -2 986 | -2 497 |
| Muut muuttuvat kulut | -6 645 | -5 952 |
| Matka- ja tietoliikennekulut | -3 507 | -3 854 |
| Muut tutkimus- ja kehittämismenot | -1 935 | -2 572 |
| Muut kulut | -4 338 | -4 002 |
| Yhteensä | -26 536 | -25 751 |
Tuotekehitysmenoja sisältyy myös palkkakuluihin, matka- ja tietoliikennekuluihin ja muihin kuluihin.
Tilintarkastajan palkkiot
| KPMG | ||
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | -140 | -180 |
| Veroneuvonta | -60 | -62 |
| Muut palkkiot | -30 | -13 |
| Muut tilintarkastajat | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | -64 | -60 |
| Muut palkkiot | -43 | -41 |
| 6 RAHOITUSTUOTOT | ||
| Korkotuotot ja muut tuotot | 160 | 326 |
| Osinkotuotot myynnissä olevista sijoituksista | 2 | 2 |
|---|---|---|
| Yhteensä | 162 | 328 |
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Korkokulut rahoituslainoista | -414 | -633 |
| Valuuttakurssitappiot | -20 | 0 |
| Osakkeiden arvonalentumiset myytävissä olevista rahoitusvaroista |
0 | -424 |
| Muut rahoituskulut | -114 | -93 |
| Yhteensä | -548 | -1 150 |
Muihin rahoituskuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista tilikaudella kuluksi kirjattuja korkoja 16 tuhatta euroa (15 tuhatta euroa 2012).
Johdannaisista johtuvat kurssitappiot sisältyvät liikevoittoon.
Tuloverot tuloslaskelmassa
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat | ||
|---|---|---|
| verot | -2 861 | -3 913 |
| Edellisten tilikausien verot | 70 | -468 |
| Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten | ||
| muutos | 279 | 969 |
| Yhteensä | -2 513 | -3 412 |
Tuloslaskelman verokulun, -2 513 tuhatta euroa, ja Telestekonsernin kotimaan verokannalla 24,5 prosenttia laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma. Verokannan muutos Suomessa on huomioitu laskennallisten verojen muutoksessa.
| Verokulu tuloslaskelmassa | -2 513 | -3 412 |
|---|---|---|
| Edellisten tilikausien verot | 70 | -469 |
| Verotuksessa vähennyskelvottomat erät | -81 | -115 |
| Verokannan muutos | 46 | 0 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista |
27 | 0 |
| Tase-eriin liittyvien verojen muutos | -29 | 0 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus |
67 | -350 |
| Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 24,5 % |
-2 612 | -2 478 |
| Tulos ennen veroja | 10 660 | 10 115 |
Konsernin laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan seuraavasti:
Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto
Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
Ulkona olevien osakkeiden määrään eivät sisälly takaisinostetut osakkeet.
Konsernin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentakaava on seuraava:
Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto
Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo
Osakkeiden lukumäärien muutokset on ilmoitettu liitetiedossa 17.
| 2013 | 2012 | |
|---|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 €) |
8 147 | 6 703 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) |
17 516 | 17 425 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) |
0,47 | 0,38 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) |
17 516 | 17 425 |
| Osakeoptioiden ja osakepalkkion vaikutus (1000 kpl) |
282 | 284 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl) |
17 798 | 17 709 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa/osake) |
0,46 | 0,38 |
Konsernin käyttämät osakeoptiot toimivat laimentavasti, eli ne lisäävät kantaosakkeiden määrää silloin, kun niiden merkintähinta voimassaoloaika huomioiden on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutus on yhtä suuri kuin vastikkeettomasti liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä; tämä erotus syntyy siitä, että konserni ei voi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon optioiden käytöstä saatavilla varoilla.
| 1 000 euroa | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2013 | 54 | 9 881 | 8 553 | 1 604 | 611 | 20 704 |
| Muuntoerot +- | 0 | -72 | -143 | -31 | 0 | -246 |
| Lisäykset | 0 | 147 | 1 909 | 270 | 0 | 2 326 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -235 | 0 | 0 | -235 |
| Tytäryrityksen hankinta | 0 | 666 | 65 | 0 | 0 | 731 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 0 | 0 | 60 | -98 | -38 |
| Hankintameno 31.12.2013 | 54 | 10 622 | 10 149 | 1 903 | 513 | 23 242 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013 | 0 | -4 490 | -4 854 | -1 233 | 0 | -10 577 |
| Tilikauden poistot | 0 | -394 | -1 304 | -468 | 0 | -2 166 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013 | 0 | -4 884 | -6 158 | -1 701 | 0 | -12 743 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2013 | 54 | 5 391 | 3 699 | 371 | 611 | 10 127 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 54 | 5 738 | 3 991 | 202 | 513 | 10 499 |
| Koneet ja | Muut aineelliset |
Ennakko | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Maa-alueet | Rakennukset | kalusto | hyödykkeet | maksut | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2012 | 48 | 9 635 | 6 612 | 1 241 | 398 | 17 934 |
| Muuntoerot +- | 6 | -11 | 0 | -7 | 1 | -11 |
| Lisäykset | 0 | 0 | 1 908 | 360 | 212 | 2 480 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 257 | 33 | 10 | 0 | 301 |
| Hankintameno 31.12.2012 | 54 | 9 881 | 8 553 | 1 604 | 611 | 20 704 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2012 | 0 | -4 181 | -3 564 | -825 | 0 | -8 570 |
| Tilikauden poistot | 0 | -309 | -1 290 | -408 | 0 | -2 007 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2012 | 0 | -4 490 | -4 854 | -1 233 | 0 | -10 577 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2012 | 48 | 5 454 | 3 048 | 416 | 398 | 9 364 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 54 | 5 391 | 3 699 | 371 | 611 | 10 127 |
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2013 | 4 183 | |||||
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2012 | 2 429 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| 1 000 euroa | Koneet ja kalusto |
1 000 euroa | Koneet ja kalusto |
|---|---|---|---|
| 31.12.2013 | 31.12.2012 | ||
| Hankintameno 1.1.2013 | 2 967 | Hankintameno 1.1.2012 | 2 216 |
| Lisäykset | 148 | Lisäykset | 751 |
| Vähennykset | -163 | Vähennykset | 0 |
| Hankintameno 31.12. 2013 | 2 952 | Hankintameno 31.12. 2012 | 2 967 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 114 | Vähennysten kertyneet poistot | 0 |
| Kertyneet poistot | -1 930 | Kertyneet poistot | -1 625 |
| Tilikauden poistot | -353 | Tilikauden poistot | -305 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 783 | Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 1 037 |
| 1 000 euroa | Liikearvo | Kehittämismenot | Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2013 | 32 150 | 12 307 | 7 169 | 51 626 |
| Muuntoerot +- | -355 | -35 | -390 | |
| Lisäykset | 2 257 | 1 442 | 1 328 | 5 027 |
| Hankintameno 31.12.2013 | 34 052 | 13 749 | 8 462 | 56 263 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013 | -800 | -9 407 | -5 895 | -16 102 |
| Poistot tilikaudella | 0 | -1 785 | -676 | -2 461 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013 | -800 | -11 192 | -6 571 | -18 563 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2013 | 31 350 | 2 900 | 1 274 | 35 524 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 33 252 | 2 557 | 1 891 | 37 700 |
| 1 000 euroa | Liikearvo | Kehittämismenot | Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2012 | 32 077 | 11 492 | 7 069 | 50 638 |
| Muuntoerot +- | 73 | 100 | 173 | |
| Lisäykset | 0 | 815 | 0 | 815 |
| Hankintameno 31.12.2012 | 32 150 | 12 307 | 7 169 | 51 626 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2012 | -800 | -7 459 | -4 764 | -13 023 |
| Poistot tilikaudella | 0 | -1 948 | -1 131 | -3 079 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2012 | -800 | -9 407 | -5 895 | -16 102 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2012 | 31 277 | 4 033 | 2 305 | 37 615 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 31 350 | 2 900 | 1 274 | 35 524 |
Arvonalentumistestausta varten konsernin liikearvot on kohdistettu määritellyille segmenteille, jotka muodostavat erillisen rahavirtaa tuottavan yksikön. Liikearvojen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo oli 33,3 miljooonaa euroa 31.12.2013. Liikearvo on kohdistettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille:
| miljoonaa euroa | |
|---|---|
| Video and Broadband Solutions | 25,2 |
| Network Services | 8,1 |
Liikearvojen arvonalentumistestauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvoon perustuen. Testauksessa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin strategialukuihin ja budjetteihin. Laskelmat on laadittu 10 vuodelle. Video and Broadband Solutions segmentissä viiden ensimmäisen vuoden kassavirtaoletus perustuu 5 % (5 %) kasvuun vuodessa ja Networks Services segmentissä kolmen ensimmäisen vuoden kasvuoletus perustuu 5 % (noin 30 %) keskimääräiseen vuosittaiseen kasvuun, neljännen vuoden kassavirta laskee -26 % ja sitä seuraavan vuoden kasvuoletus perustuu 5 % vuosittaiseen kasvuun. Tämän ajankohdan jälkeisten 5 vuoden ennakoidut segmenttien vastaiset rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat 2 %:n (2 %) kasvuarvion avulla. NS segmentin neljännen vuoden kassavirran laskuun vaikuttaa se, että vuosina 1–3 on käytettävissä tappioita aiemmilta vuosilta jotka on huomioitu laskelmissa. Johdon näkemys kassavirtoihin ja kasvuarvioihin perustuvat varovaisuuteen koska toimialan muutoksia on vaikea arvioida. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on 13,76 % VBS segmentissä ja 10,78 % NS segmentissä. (11,87 % molemmissa segmenteissä). Segmenttien terminaaliarvo arvonalentumislaskelmissa on laskettu 2 %:n terminaaliarvon kasvulla. Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi jossa segmentin kassavirtaa tuottavan yksikön rahavirran vuosittaista kasvuoletusta laskettiin ja diskonttauskorkoa nostettiin jotta kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo. Testaus on myös suoritettu alemmilla rahavirtaa tuottavilla yksiköillä. Testauksissa on käytetty samoja muuttujia kuin segmenttitasolla. Mikäli NS segmentin rahavirran vuosittainen kasvu jäisi 2 % tasolle ennustejaksolla, tulisi kirjata noin 1,2 miljoonan arvonalentumistappio.
Vuosien 2013 ja 2012 arvonalennustestien keskeiset olettamukset esitetään alla olevassa taulukossa.
| 2013 | 2012 | |||
|---|---|---|---|---|
| % | VBS NS |
VBS | NS | |
| Kassavirran kasvu vuosina 1–5 | 5 | 5* | 5 | 5** |
| Kassavirran kasvu vuosina 6–10 | 2 | 2 | 2 | 2 |
| WACC (verojen jälkeen) | 13,76 | 10,78 | 11,87 | 11,87 |
*NS vuodet 1–3 keskimääräinen kasvu 5 %, 4. vuoden muutos -26 % ja 5. vuoden kasvu 5 %
**NS vuodet 1–3 keskimääräinen kasvu 30 %, vuodet 4–5 kasvu 5 %
Alla olevassa taulukossa esitetään määrä, jolla kunkin segmentin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää niiden kirjanpitoarvon.
Arvonalentumistesti
| Meur | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| VBS | 19,3 | 17,9 |
| NS | 2,0 | 13,7 |
Alla olevissa taulukoissa esitetään segmenteittäin se tulevien vuosien arvioidun vapaan rahavirran vähennys ja diskonttauskoron prosentuaalinen muutos, jonka seurauksena kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin segmentin nettovarojen kirjanpitoarvo.
VBS -27 % -32 % NS -7 % -44 %
VBS 4,49 % 3,33 % NS 0,72 % 4,36 %
Diskonttauskorko (verojen jälkeen) muutos (prosenttiyksikköä)
Konserni on saanut 0,3 miljoonaa euroa avustusta Tekesiltä tuotekehityskustannuksiin vuonna 2013 (0,4 miljoonaa euroa vuonna 2012). Saadusta avustuksesta on kirjattu 0,04 miljoonaa euroa (0,04 miljoonaa euroa vuonna 2012) aktivoitujen tuotekehitysmenojen hankintamenon vähennykseksi. Tuotekehitysavustuksiin liittyy ehto, jonka mukaan hankkeen kokonaiskustannuksista vähintään 10 % on kohdistuttava kotimaisen pk-sektorin alihankintatyöhön.
| 1 000 € | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 294 | 294 |
| Myytävissä olevat sijoitukset yhteensä tilikauden lopussa |
294 | 294 |
Vapaan rahavirran vähennys
| Kirjattu tulos | Liiketoimintojen | |||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 1.1.2013 | laskelmaan | yhdistäminen | 31.12.2013 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2013 aikana: | ||||
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset | 511 | 19 | 530 | |
| Vahvistetut tappiot | 1 123 | -72 | 1 051 | |
| Varaukset | 290 | 24 | 314 | |
| Verotuksessa huomioimattomat poistot | 162 | -56 | 106 | |
| Yhteensä | 2 086 | -84 | 2 002 | |
| Laskennalliset verovelat: | ||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -721 | 210 | -511 | |
| Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon | -312 | 145 | -435 | -602 |
| Kertyneet poistoerot | -264 | 84 | -180 | |
| Yhteensä | -1 297 | 439 | -435 | -1 293 |
2013 2012
2013 2012
Taseen velkojen muutos ei vastaa tuloslaskelman laskennallisen verokustannuksen muutosta johtuen aineettomien hyödykkeiden käypään arvoon kohdistuvan verovelan kirjauskäytännöstä, kurssieroista ja konsernin sisäisistä eliminoinneista.
| 1 000 euroa | 1.1.2012 | Kirjattu tulos laskelmaan |
31.12.2012 |
|---|---|---|---|
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2012 aikana: | |||
| Laskennalliset verosaamiset: | |||
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset | 709 | -198 | 511 |
| Vahvistetut tappiot | 432 | 691 | 1 123 |
| Varaukset | 273 | 17 | 290 |
| Verotuksessa huomioimattomat poistot | 228 | -66 | 162 |
| Muut erät | 72 | -72 | 0 |
| Yhteensä | 1 714 | 372 | 2 086 |
| Laskennalliset verovelat: | |||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -930 | 210 | -721 |
| Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon | -551 | 239 | -312 |
| Kertyneet poistoerot | -228 | -36 | -264 |
| Muut erät | -237 | 237 | 0 |
| Yhteensä | -1 946 | 650 | -1 297 |
Konsernilla oli 31.12.2013 verotuksellisia tappioita tytäryhtiöissä 5 836 tuhatta euroa. Tappiosta on kirjattu verosaamista 1051 tuhatta euroa (31.12.2012 1123 tuhatta euroa). Kyseisillä tappioilla ei ole vanhenemisrajaa. Verosaamista ei ole kirjattu 2 305 tuhannen euron tappiosta johtuen niiden käytön epävarmuudesta.
Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 18 705 tuhatta euroa vuonna 2013 (15 077 tuhatta euroa vuonna 2012), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Tämä johtuu siitä, ettei veron realisoituminen ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 4 065 | 3 847 |
| Keskeneräiset tuotteet | 10 307 | 7 809 |
| Valmiit tuotteet | 5 390 | 7 839 |
| Yhteensä | 19 762 | 19 495 |
Tilikaudella kirjattiin kuluksi 1 450 tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Varastojen arvostukseen nettorealisointiarvoonsa on tilikauden lopussa yhteensä 4 966 tuhannen euron varaus (5 150 tuhatta euroa vuonna 2012).
| 2013 | 2012 |
|---|---|
| 35 238 | 35 453 |
| 1 857 | 235 |
| 1 442 | 2 837 |
| 38 537 | 38 524 |
| 15 229 | 13 880 |
| 15 229 | 13 880 |
| 15 229 | 13 880 |
| Osakkeiden | Osakkeet | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| lukumäärä, | Omat osakkeet, | yhteensä, | Osakepääoma, | Ylikurssirahasto, | |
| 1 000 euroa | 1 000 kpl | 1 000 kpl | 1 000 kpl | 1 000 euroa | 1 000 euroa |
| 1.1.2012 | 17 426 | 1 302 | 18 728 | 6 967 | 1 504 |
| Osakeoptioiden käyttö | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Omien osakkeiden hankinta | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Omien osakkeiden luovutus | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 31.12.2012 | 17 426 | 1 302 | 18 728 | 6 967 | 1 504 |
| Osakeoptioiden käyttö | 89 | 0 | 89 | 0 | 0 |
| Omien osakkeiden hankinta | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Omien osakkeiden luovutus/muutos | 112 | -112 | 0 | 0 | 0 |
| 31.12.2013 | 17 627 | 1 190 | 18 817 | 6 967 | 1 504 |
Teleste Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2013 oli 18 816 691 kpl (18 728 590 kpl 31.12.2012). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on täysimääräisesti maksettu.
Teleste Oyj:n 12.4.2013 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1 400 000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä.
Katsauskauden lopussa konsernin hallussa oli omia osakkeita 1 189 654, joista emoyhtiö Teleste Oyj:llä 266 654 kappaletta konserni- ja määräysvaltayhtiöiden hallussa 923 000 kappaletta.
Teleste Oyj:n 3.4.2012 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1 400 000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä.
31.12.2012 konsernin hallussa oli omia osakkeita 1 302 985, joista emoyhtiö Teleste Oyj:llä 379 985 kappaletta ja määräysvaltayhtiöiden hallussa 923 000 kappaletta.
Optio-ohjelmien perusteella merkityt osakkeet oikeuttavat osinkoon, kun uudet osakkeet on rekisteröity. Optio-oikeuksien perusteella merkittyihin osakkeisiin liittyvä osakkeenomistajan äänioikeus ja muut oikeudet yhtiössä alkavat, kun osakkeet on rekisteröity.
Muuntoerot sisältää ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euromääräiseksi muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,19 euroa/osake (0,17 euroa/osake vuonna 2012) tilinpäätöspäivän jälkeen.
Teleste Oyj:llä oli vuonna 2013 voimassa Optio-ohjelma 2007. Optio-ohjelma laskettiin liikkeelle varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä vuonna 2007. Optio-oikeudet ovat voimassa keskimäärin kuusi vuotta liikkeellelaskusta ja osakkeiden merkintäaika kestää noin kaksi vuotta. Varsinainen yhtiökokous on valtuuttanut yhtiön hallituksen myöntämään optio-ohjelman puitteissa enintään 840 000 optio-oikeutta konsernin avainhenkilöille tai Telesten tytäryhtiölle, joka voi hallituksen päätöksellä antaa optioita edelleen konsernin avainhenkilöille. Mikäli optionomistajan työsuhde konserniin päättyy ennen oikeuksien vapautumista, on hänen palautettava optio-oikeudet yhtiölle. Optiot raukeavat, ellei niitä ei ole lunastettu tai käytetty merkintäajan puitteissa.
| Järjestelmä | Optio-oikeudet 2007 | Yht. | |
|---|---|---|---|
| Instrumentti | 2007B | 2007C | Yhteensä/painotettu keskiarvo |
| Yhtiökokouspäivä | 3.4.2007 | 3.4.2007 | |
| Optioita enintään, kpl | 280 000 | 280 000 | 560 000 |
| Merkittäviä osakkeita per optio, kpl | 1 | 1 | |
| Alkuperäinen toteutushinta * | 6,94 | 3,57 | |
| Osinko-oikaisu | Kyllä | Kyllä | |
| Nykyinen toteutushinta, € ** | 6,07 | 3,06 | |
| Ensimmäinen myöntämispäivä | 15.10.2008 | 21.9.2009 | |
| Oikeuden syntyminen, pvm | 1.4.2011 | 1.4.2012 | |
| Raukeaminen, pvm | 30.4.2013 | 30.4.2014 | |
| Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta | 6,1 | 7,1 | 7,1 |
| Juoksuaikaa jäljellä, vuotta | 0,0 | 0,3 | 0,3 |
| Henkilöitä tilikauden päättyessä | 0 | 12 | |
| Toteutustapa | Osakkeina | Osakkeina |
* Osakkeen merkintähinta Optio-oikeuksilla 2007B ja 2007C on Teleste Oyj:n vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsingin pörssissä lisättynä 10 prosentilla laskettuna vuosittain huhtikuussa 2008 ja 2009.
** Merkintähinta optio-oikeuksien rauetessa, mikäli tämä tapahtunut tilikauden aikana.
| Tilikauden tapahtumat 2013 | 2007B | 2007C | Yhteensä | Toteutushinta painotettu, euroa |
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2013 | ||||
| Kauden alussa toteutettavissa olevat | 236 000 | 261 000 | 497 000 | 4,66 |
| Tilikauden muutokset | ||||
| Kaudella myönnetyt | 0 | 0 | 0 | |
| Kaudella menetetyt | 0 | 0 | 0 | |
| Kaudella mitätöidyt | 0 | 0 | 0 | |
| Kaudella toteutetut | 0 | 88 101 | 88 101 | 3,06 |
| Osakkeen kurssi, € *** | 4.18 | 4.17 | 4.17 | |
| Kaudella rauenneet | 280 000 | 0 | 280 000 | 6,07 |
| 31.12.2013 | ||||
| Kauden loppuun mennessä toteutetut | 0 | 88 101 | 88 101 | 3,06 |
| Kauden lopussa ulkona olevat | 0 | 172 899 | 172 899 | 3,06 |
| Varasto kauden lopussa | 0 | 19 000 | 19 000 | 3,06 |
*** Telesten osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta ajalta, jolla kyseistä optiota on voinut merkitä tilikaudella 2013.
| Toteutushinta | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Tilikauden tapahtumat 2012 | 2007A | 2007B | 2007C | Yhteensä | painotettu, euroa |
| 1.1.2012 | |||||
| Kauden alussa ulkona olevat | 224 000 | 240 000 | 268 000 | 732 000 | 7,04 |
| Tilikauden muutokset | |||||
| Kaudella myönnetyt | 0 | 0 | 17 000 | ||
| Kaudella menetetyt | 0 | 0 | 24 000 | 28 000 | 3,66 |
| Kaudella mitätöidyt | 0 | 0 | 0 | ||
| Kaudella toteutetut | 0 | 0 | 0 | ||
| Osakkeen kurssi, € *** | 4,02 | 3,99 | 3,99 | ||
| Kaudella rauenneet | 280 000 | 0 | 0 | 280 000 | 11,99 |
| 31.12.2012 | |||||
| Kauden loppuun mennessä toteutetut | 0 | 0 | 0 | ||
| Kauden lopussa ulkona olevat | 0 | 236 000 | 261 000 | 497 000 | 3,23 |
| Varasto kauden lopussa | 0 | 40 000 | 19 000 | 59 000 | 7,00 |
*** Telesten osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta ajalta, jolla kyseistä optiota on voinut merkitä tilikaudella 2012.
Optioiden käypä arvo on määritetty Black-Scholes optiohinnoittelumallilla. Optioille määritellään niiden myöntämishetkellä käypä arvo, joka kirjataan kuluksi optioiden sitouttamisajalle.
Teleste Oyj:n hallitus päätti 2.12.2011 perustaa Pitkäjänteisen kannustinjärjestelmän 2012 osaksi yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Järjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden ansaita yhtiön osakkeita palkkiona kolmelta yhden kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta (suoriteperusteinen palkkio). Lisäksi osakkeita voi ansaita työssäolon ja osakeomistuksen perusteella (ehdollinen palkkio). Ohjelmaan osallistumisen edellytyksenä on, että avainhenkilö omistaa Telesten osakkeita. Jos ohjelmaan osallistuja omistaa yhtiön osakkeita ja on työsuhteessa ohjelman loppuun saakka, eli maaliskuuhun 2015, yhtiö antaa yhden osakkeen kutakin henkilön omistamaa Telesten osaketta kohden ja lisäksi osakkeita ansaintajaksoille 2012, 2013 ja 2014 asetettujen ansaintakriteerien perusteella. Ohjelman puitteissa ansaitut osakkeet maksetaan osallistujille maaliskuussa 2015. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy tai henkilö myy osakkeensa ennen ansaintajakson päättymistä. Osakkeiden lisäksi osallistujille maksetaan käteistä palkkiosta henkilölle koituviin veroihin ja veroluonteisiin maksuihin (noin 50 % koko palkkiosta).
| Pitkäjänteinen kannustinjärjestelmä |
|
|---|---|
| Järjestelmä | 2012 |
| Tyyppi | Osake |
| Osakkeita enintään* | 250 000 |
| Ensimmäinen myöntämispäivä | 31.1.2012 |
| Oikeuden syntyminen, pvm | 31.3.2015 |
| Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta | 3,2 |
| Juoksuaikaa jäljellä, vuotta | 1,2 |
| Henkilöitä tilikauden päättyessä | 30 |
| Toteutustapa | Osakkeita ja käteistä |
* Osakkeiden lisäksi avainhenkilöille maksetaan rahaa palkkiosta aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi.
| Tilikauden tapahtumat 2013 | Pitkäjänteinen kannustinjärjes telmä 2012 |
Jäljellä oleva juoksuaika, painotettu, vuosia |
|---|---|---|
| Tyyppi | Osake | |
| 1.1.2013 | ||
| Kauden alussa ulkona olleet | 229 000 | |
| Varasto kauden alussa | 21 000 | |
| Tilikauden muutokset | ||
| Kaudella myönnetyt | 6 000 | |
| Kaudella menetetyt | 8 000 | |
| Kaudella mitätöidyt | 0 | |
| Kaudella toteutetut | 0 | |
| Kaudella rauenneet | 35 669 | |
| 31.12.2013 | ||
| Kauden lopussa ulkona olevat | 191 331 | |
| Kauden lopussa | ||
| toteutettavissa olevat | 191 331 | 1,2 |
| Tilikauden tapahtumat 2012 | Pitkäjänteinen kannustinjärjes telmä 2012 |
Jäljellä oleva juoksuaika, painotettu, vuosia |
|---|---|---|
| Tyyppi | Osake | |
| 1.1.2012 Kauden alussa ulkona olleet Varasto kauden alussa |
0 250 000 |
|
| Tilikauden muutokset Kaudella myönnetyt Kaudella menetetyt Kaudella mitätöidyt Kaudella toteutetut Kaudella rauenneet |
236 000 0 0 0 0 |
|
| 31.12.2012 Kauden lopussa ulkona olevat Kauden lopussa toteutettavissa olevat |
236 000 236 000 |
2,2 |
Tilikaudella 2013 myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit on esitetty alla olevassa taulukossa. Palkkioiden käypä arvo perustuu yhtiön arvioon 31.12.2013 osakkeiden lukumäärästä, joihin odotetaan syntyvän oikeus. Tilikaudella myönnettyjen osakepalkkioiden käypä arvo on ilmoitettu painotettuna keskiarvona.
| Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, EUR | 4,17 |
|---|---|
| Osakkeen kurssi raportointikauden päättyessä, EUR | 4,25 |
| Voimassaoloaika, vuotta | 2 |
| Osinko-oletus, EUR | 0,17 |
| Käypä arvo 31.12.2013, € | 867 594 |
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut | 185 359 |
|---|---|
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma |
82 840 |
| Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2013 |
272 582 |
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut | 336 303 |
|---|---|
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma |
166 240 |
| Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2012 |
170 063 |
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Pankkilainat | 16 | 99 |
| Rahoitusleasingvelat | 454 | 689 |
| Yhteensä | 470 | 788 |
| Lyhytaikaiset | ||
| Pankkilainat Rahoitusleasingvelkojen seuraavan vuoden lyhennykset |
23 458 342 |
21 000 360 |
| Yhteensä | 23 799 | 21 360 |
| Korolliset pankkilainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja rahoitusleasingvelat käypään arvoon. | ||
| Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen valuuttajakauma on seuraava: | ||
| 1 000 euroa | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
| EUR | 470 | 788 |
| 470 | 788 | |
| Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat: | ||
| Pankkilainat | 1,3 % | 1,6 % |
| Rahoitusleasingvelat | 2,1 % | 2,2 % |
| Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen valuuttajakauma: | ||
| EUR | 100 % | 100 % |
| Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat: | ||
| Pankkilainat | 1,3 % | 1,6 % |
| Rahoitusleasingvelat | 2,1 % | 2,2 % |
| Konsernin rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat ovat seuraavat: | ||
| Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 352 | 377 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 462 | 709 |
| Vähimmäisvuokrat yhteensä | 814 | 1 086 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 342 | 360 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 454 | 689 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä | 796 | 1 049 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 18 | 37 |
| Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä | 814 | 1 086 |
| 1 000 euroa | Takuu varaukset |
Yhteensä |
|---|---|---|
| 1.1.2013 | 1 507 | 1 507 |
| Varausten lisäykset/vähennykset | -41 | -41 |
| 31.12.2013 | 1 466 | 1 466 |
| 2013 | ||
| Pitkäaikaiset varaukset | 634 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | 832 | |
| Yhteensä | 1 466 |
Konserni antaa tietyille tuotteilleen keskimäärin 18 kuukauden takuun. Mikäli tuotteissa havaitaan vikoja takuun aikana, ne korjataan konsernin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen viallisista tuotteista ja arvioituun takuukulujen määrään.
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 9 951 | 11 190 |
| Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset | 6 059 | 6 073 |
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 9 | 24 |
| Muut siirtovelat | 11 856 | 12 178 |
| Ennakkomaksut | 145 | 101 |
| Muut velat | 110 | 3 046 |
| Yhteensä | 28 130 | 32 612 |
| Pitkäaikaiset | ||
| Muut velat | 2 414 | 22 |
Tilinpäätöshetkellä tilikauden tuloon liittyen kirjattiin 307 tuhatta euroa verosaamista ja 1 206 tuhatta euroa verovelkaa (31.12.2012 verosaamista 287 tuhatta euroa verosaamista ja verovelkaa 2 075 tuhatta euroa).
Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksellisten riskien tunnistaminen, mittaaminen ja niiltä suojautuminen rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista tekijöistä johtuvien tulos-, tase- ja rahavirtavaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi tavoitteena on varmistaa konsernin riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti.
Konsernin rahoitusriskienhallinnan pääperiaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta on määritelty hallituksen hyväksymässä konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteissa ja sitä koskevissa tarkemmissa ohjeissa. Hallitus vastaa riskienhallinnan valvonnasta. Konsernihallinto hoitaa konsernin rahoitusriskien koordinoinnin ja valvonnan sekä suojaustoimenpiteet pankkien kanssa emoyhtiön nimissä. Konsernin toimintaperiaate on riskiä välttävä. Riskien tunnistaminen on liiketoimintayksiköiden ja konsernihallinnon yhteinen tehtävä.
Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa, IAS 39 standardia. Rahoitusriskit jaetaan markkina-, luotto-, maksuvalmius- sekä rahavirran korkoriskiin, joita on kuvattu alla tarkemmin. Konsernilla ei ole merkittäviä hintariskejä.
Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuutta-, hinta- ja korkoriski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinahintojen tai markkinakorkojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumentin arvossa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin.
Konsernin valuutta-asema muodostuu liiketapahtumiin liittyvistä eristä sekä ulkomaisiin yksikköihin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin valuuttakurssiriskit syntyvät valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, myynti- ja ostosopimuksista sekä myös ennustetuista myynneistä ja ostoista. Pääosa konsernin liikevaihdosta on Euro-määräistä, PLN:n osuus non 6 % ja Ruotsin ja Norjan kruunujen osuus liikevaihdosta on yhteensä noin 5 %, USD:n osuus on noin 4 %, ja Englannin punnan osuus on noin 7 %. Konsernin materiaalikuluista Euron osuus on noin 54 % ja USD:n osuus on noin 23 % ja CNY:n osuus noin 16 % . Konsernin suojauspäätökset perustuvat 6 kk:n ennustettuun nettokassavirtaan.
Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:
| 2013 | 2012 | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| USD | SEK | NOK | GBP | PLN | USD | SEK | NOK | GBP | PLN | |
| Lyhytaikaiset varat | 989 | 851 | 878 | 2 056 | 2 327 | 2 256 | 1 643 | 1 975 | 3 993 | 4 244 |
| Lyhytaikaiset velat | 1 186 | 1 057 | 519 | 1 413 | 1 649 | 1 020 | 1 301 | 945 | 966 | 1 221 |
Tilinpäätöksessä 2013 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset olivat seuraavat:
Valuuttapositio
| Valuutta | Positio | Suojattu määrä |
Netto positio |
Suojaus instru mentti |
Suojaus suhde |
|---|---|---|---|---|---|
| USD | 4 012 | 3 313 | 699 | Valuutta termiini |
83 % |
| CNY | 2 040 | 1 748 | 292 | Valuutta termiini |
86 % |
Tilinpäätöksessä 2012 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset olivat seuraavat:
| Valuuttapositio | |
|---|---|
| Valuutta | Positio | Suojattu määrä |
Netto positio |
Suojaus instru mentti |
Suojaus suhde |
|---|---|---|---|---|---|
| USD | 3 663 | 3 106 | 557 | Valuutta termiini |
85 % |
| SEK | 0 | 0 | 0 | Valuutta termiini |
0 % |
| NOK | 1 239 | 890 | 349 | Valuutta termiini |
72 % |
| GBP | 1 351 | 1 116 | 235 | Valuutta termiini |
83 % |
Konserni suojaa lähtökohtaisesti ennustetut rahavirrat. Konserni käyttää valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseen pääosin valuuttatermiinejä. Konsernin toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin ja liiketapahtumista syntyvä valuutta-asema tulee olla aina suojattu 80–100 prosenttisesti valuutoittain. Suojausten tasoa seurataan kuukausittain. Valuuttakurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös muun muassa liiketoiminnan suunnittelun, hinnoittelun ja tarjousehtojen avulla. Hinnoittelujakso vaihtelee 3 kk:n ja 24 kk:n välillä.
Valuuttajohdannaisten yhteismäärä 31.12.2013 oli 7,6 miljoonaa euroa (5,9 milj. euroa).
Koska konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyihin nettosijoituksiin kohdistuva valuuttakurssiriski on suhteellisen matala, näiden erien laskennallisten euromäärien arvon vaihtelua (translaatioriski) ei suojata aktiivisesti. Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omien pääomien yhteismäärä oli 12,8 milj. euroa (6,8 milj. euroa).
| 2013 | 2012 | |
|---|---|---|
| Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille | Voitto/Tappio | Voitto/Tappio |
| 10 % muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa | +-70 | +-56 |
| 10 % muutos euron ja Kiinan yenin välisessä valuuttakurssissa | +-29 | 0 |
Telesten korkoriski on pääasiassa rahavirran korkoriski ja syntyy taseen korollisista veloista. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimusta päästäkseen rahoitusperiaatteidensa mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöspäivänä 23 458 tuhatta euroa lainoista on sidottu lyhytaikaisiin viitekorkoihin, joiden koronmääräytymisjakso on maksimissaan 12 kk. Lainoista 11 000 tuhatta euroa on suojattu koronvaihtosopimuksella, johon sovelletaan suojauslaskentaa. Suojauslaskentaan kuuluvasta johdannaisesta on kirjattu 16 tuhatta euroa laajaan tulokseen. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo tilinpäätöshetkellä on -6 tuhatta euroa tilikaudella 2013. Konsernin lainat ovat Euro-määräisiä. Vuonna 2013 konsernin lainakannan keskikorko oli 1,45 %. Rahoitusleasing sopimukset ovat kiinteäkorkoisia. Konserni ei suojaa rahavirran korkoriskistä johtuvaa riskiasemaa, koska riskiasema on pieni. IFRS 7:n edellyttämän herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty vaihtuvakorkoisten lainojen tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2013 vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut –/+120 tuhatta euroa, jos korkotaso olisi noussut tai laskenut prosenttiyksikön.
| Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu | 1 vuoden sisällä | 1–5 vuoden sisällä | yli 5 vuoden sisällä | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit Rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta |
12 458 | 12 458 | ||
| Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit Rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta |
11 000 | 11 000 |
Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat eri maantieteellisille alueille asiakaskunnan kesken. Vastuu liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä on siten ensisijaisesti konsernin maantieteellisillä alueilla. Liiketoimintaan liittyvää luottoriskiä hallitaan konsernin tätä koskevien sisäisten ohjeiden mukaisesti ja sitä pyritään vähentämään esimerkiksi vakuuksilla. Osa myyntisaamisista on vakuutettu luottovakuutuksella. Luottoriskit hyväksytään ja niitä seurataan Konsernin johtoryhmässä.
Rahoitusinstrumentteihin liittyvää luottoriskiä, vastapuoliriskiä hallinnoidaan konsernitasolla. Tämä riski syntyy siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Vastapuoliriskin minimoimiseksi Teleste pyrkii rajoittamaan vastapuolet niihin pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin, joilla on hyvä luottokelpoisuus. Likvidit varat sijoitetaan rahamarkkinainstrumentteihin, joissa on alhainen riski.
Kaikki saamiset ovat vakuudettomia. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisista kirjatut arvonalentumistappiot ja niiden palautukset ilmenevät liitetiedosta 5. Liiketoiminnan muut kulut.
| 2013 | 2012 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Myyntisaamisten ikäjakauma | Brutto | Arvon alentumis tappio |
Yhteensä | Brutto | Arvon alentumis tappio |
Yhteensä |
| Erääntymättömät myyntisaamiset | 27 662 | 27 622 | 26 377 | 26 377 | ||
| 1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 5 400 | 5 400 | 7 416 | 7 416 | ||
| 31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 1 460 | 1 460 | 715 | 715 | ||
| yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 1 333 | -616 | 717 | 2 109 | -1 164 | 945 |
| Yhteensä | 35 238 | 35 453 | ||||
| Luottotappioiden mahdollinen enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä: | 2013 | 2012 | ||||
| Lainat ja muut saamiset | 38 537 | 38 524 | ||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 294 | 287 |
Konsernin maksuvalmiusriskiä seurataan kassavirtaennusteisiin pohjautuvien raporttien avulla. Maksuvalmiusriskiä pyritään vähentämään riittävillä kassavaroilla, luottolimiiteillä sekä lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman kautta. Maksuvalmiuden hallintaa tukee myös tehokas kassa- ja likviditeettihallinto. Tilikauden lopussa konsernin kassavarat olivat 15,2 milj. euroa ja korollinen velka 24,3 milj. euroa. Konsernihallinto vastaa keskitetysti konsernin korollisen vieraan pääoman hankinnasta. Konsernilla oli 31.12.2013 käyttämättömiä valmiusluottoja, joihin se on sitoutunut, ja nostamattomia lainoja, joissa on sitova luottolupaus, yhteensä 17,0 milj. euroa. Konsernin lainasopimuksiin ja valmiusluottoihin, joihin konserni on sitoutunut, liittyy kannattavuus- ja kassavirta-tyyppisiä kovenantteja.
Johdannaissopimusten kirjaus- ja arvostamisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa sekä tilinpäätöspäivän nimellisarvot ja käyvät arvot konsernitilinpäätöksen liite-tiedoissa kohdassa Vastuut.
Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2013 seuraavat:
| 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pankkivelat | 23 467 | ||||
| Ostovelat | 9 951 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 352 | 272 | 129 | 47 | 13 |
| Johdannaiset | |||||
| Suoritettavat rahavirrat | -7 842 | ||||
| Saatavat rahavirrat | 7 633 | ||||
| Muut | 2 414 |
Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2012 seuraavat:
| 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pankkivelat | 21 024 | ||||
| Ostovelat | 11 190 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 377 | 319 | 255 | 135 | |
| Johdannaiset | |||||
| Suoritettavat rahavirrat | -5 936 | ||||
| Saatavat rahavirrat | 5 827 | ||||
| Muut | 22 | ||||
Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus ja mahdollistaa investoinnit optimaalisella pääomarakenteella. Yhtiön johto arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.
Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä velan osuudella kokonaispääomasta. Tunnusluku lasketaan konsernin korollisen nettovelan suhteella korollisen nettovelan ja oman pääoman summaan. Konsernin tavoitteena on pitää tunnusluku alle 50 %. Velan osuus kokonaispääomasta 31.12.2013 ja 31.12.2012 oli seuraava.
| 2013 | 2012 | |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 24 269 | 22 147 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 15 229 | 13 880 |
| Korollinen nettovelka | 9 040 | 8 267 |
| Oma pääoma yhteensä | 65 552 | 60 557 |
| Korollinen nettovelka ja pääoma yhteensä | 74 592 | 68 824 |
| Velan osuus kokonaispääomasta | 12,1 % | 12,0 % |
Kaikki rahoitusvarat ja -velat on arvostettu käypään arvoon konsernitaseessa lukuunottamatta pitkäaikaista pankkilainaa, joka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon.
Teleste käyttää tase-erien transaktioriskin suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustarkoituksessa käytettävien valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset kirjataan täysimääräisesti tuloslaskelmaan. Valuuttatermiinien käyvät arvot olivat -209 tuhatta euroa vuonna 2013 (2012 -109 tuhatta euroa) ja ne on kirjattu liiketuloksen oikaisuksi. Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Korkojohdannaisten käyvät arvot olivat -6 tuhatta euroa. Käyvän arvon muutos tilikaudella 16 tuhatta euroa on kirjattu laajaan tulokseen. Telesten valuuttatermiinit ja koronvaihtosopimukset ovat kaikki tasossa 2.
Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeramattomien yhtiöiden osakkeista ja ovat tasossa 3. Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan johdon arvioon käyvästä arvosta. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti ja arvio vaihtelee merkittävästi tai vaihteluvälille sijoittuvien erilaisten arvioiden todennäköisyydet eivät ole kohtuullisesti määritettävissä ja käytettävissä käyvän arvon arvioimiseen.
Rahoitusleasingvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttokorkona on käytetty samanlaisten leasingsopimusten vastaavaa korkoa.
Ostovelkojen sekä muiden kuin johdannaisopimuksiin perustuvien saamisten käypä arvo vastaa niiden alkuperäistä kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon näiden erien juoksuaika.
Käyvän arvon määrittämiseen on käytetty seuraavia diskonttokorkoja:
| 2013 | 2012 | |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingsopimukset | 2,1 % | 2,2 % |
| Käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjattavat |
Lainat ja | Myytävissä olevat |
Jaksotet tuun hankin tamenoon kirjattavat |
Tase-erien | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| rahoitus | muut | rahoitus | rahoitus | kirjanpito | |||
| Liite | varat/-velat | saamiset | varat | varat/-velat | arvot | Käypä arvo | |
| 2013 Tase-erä | |||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut rahoitusvarat | 12 | 294 | 294 | 294 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 35 238 | 35 238 | 35 238 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 0 | 35 238 | 294 | 0 | 35 532 | 35 532 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 454 | 16 | 470 | 470 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 342 | 23 458 | 23 799 | 23 799 | ||
| Johdannaissopimukset | 25 | 209 | 209 | 209 | |||
| Korkojohdannaiset | 25 | 6 | 6 | 6 | |||
| Ostovelat | 20 | 9 951 | 9 951 | 9 951 | |||
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 20 | 9 | 9 | 9 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 1 011 | 0 | 0 | 33 434 | 34 445 | 34 445 |
| Käypään | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| arvoon | Jaksotet | ||||||
| tulosvaikut | tuun hankin | ||||||
| teisesti | Myytävissä | tamenoon | |||||
| kirjattavat | Lainat ja | olevat | kirjattavat | Tase-erien | |||
| Liite | rahoitus varat/-velat |
muut saamiset |
rahoitus varat |
rahoitus varat/-velat |
kirjanpito arvot |
Käypä arvo | |
| 2012 Tase-erä | |||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut rahoitusvarat | 12 | 294 | 294 | 294 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 35 453 | 35 453 | 35 453 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 0 | 35 453 | 294 | 0 | 35 747 | 35 747 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 689 | 99 | 788 | 788 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 360 | 21 024 | 21 384 | 21 384 | ||
| Johdannaissopimukset | 25 | 109 | 109 | 109 | |||
| Korkojohdannaiset | 25 | 22 | 22 | 22 | |||
| Ostovelat | 20 | 11 190 | 11 190 | 11 190 | |||
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 20 | 24 | 24 | 24 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 1 180 | 0 | 0 | 32 337 | 33 517 | 33 517 |
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: | ||
| Poistot | 4 628 | 5 078 |
| Työsuhde-etuudet | 83 | 241 |
| Myyntivoiton oikaisu | 0 | -441 |
| Yhteensä | 4 711 | 4 877 |
Konserni vuokralle ottajana
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat:
| Yhden vuoden kuluessa | 650 | 614 |
|---|---|---|
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua |
619 | 1 075 |
| Myöhemmin erääntyvät | 1 357 | 967 |
| Yhteensä | 2 626 | 2 656 |
Konserni on vuokrannut muilla vuokrasopimuksilla ulkomailla käyttämänsä tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 2–5 vuotta. Normaalisti näihin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksiehtojen mukaan vuokratasoa korotetaan keskimäärin kahden vuoden välein.
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Vuokravastuut | ||
| Toimitilojen vuokravastuut | 2 626 | 2 656 |
| Leasingvuokravastuut | 4 122 | 5 872 |
| Johdannaissopimukset | ||
| Termiinisopimusten kohde-etuuden arvo | 7 633 | 5 936 |
| Termiinisopimusten käypä arvo | -209 | -109 |
| Koronvaihtosopimukset | ||
| Koronvaihtosopimusten | ||
| kohde-etuuden arvo | 11 000 | 9 000 |
| Koronvaihtosopimusten käypä arvo | -6 | -22 |
Teleste-konsernissa lähipiiriin sisältyvät Teleste Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja.
| Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset | Konsernin omistusosuus (%) |
Osuus äänivallasta (%) |
|---|---|---|
| Emoyritys Teleste Oyj, Turku, Suomi | ||
| Asheridge Communications Ltd, Chesham, Englanti | 100 | 100 |
| Asheridge Communications Espana S.L, Alcobendas, Espanja | 100 | 100 |
| Asheridge Communications Poland SP z.o.o, Wroclaw, Puola | 100 | 100 |
| Asheridge Investments Ltd, Chesham, Englanti | 100 | 100 |
| Cableway Management GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway Nord GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway Süd GmbH & Co. KG , München, Saksa | 100 | 100 |
| Dinh TeleCom S.A., Herstaal, Belgia | 100 | 100 |
| Flomatik A/S, Porsgrun, Norja | 100 | 100 |
| Flomatik Network Services Ltd. Fareham, Englanti | 100 | 100 |
| Kaavisio Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Satlan S.p.zoo, Wroclaw, Puola | 100 | 100 |
| Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia | 100 | 100 |
| Teleste d.o.o.,Ljutomer, Slovenia | 100 | 100 |
| Teleste Electronics (SIP) Co., Ltd, Shuzhou, Kiina | 100 | 100 |
| Teleste France SAS, Pariisi, Ranska | 100 | 100 |
| Teleste FZ LLC, Fujairah, Arabiemiirikunnat | 100 | 100 |
| Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste India Ptv. Mumbai, Intia | 100 | 100 |
| Teleste LLC, Georgetown Texas, USA | 100 | 100 |
| Teleste Networks Services S.A. Yverdon, Sveitsi | 100 | 100 |
| Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti | 100 | 100 |
| Teleste Video Networks Sp zoo, Krakova, Puola | 100 | 100 |
| Johdon työsuhde-etuudet | ||
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
| Toimitusjohtaja | ||
| Maksetut palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 533 | 496 |
Vuonna 2013 Telesten toimitusjohtajalle annettiin 0 kpl osakeoptioita (0 kpl vuonna 2012).
Johdon optio-oikeuksissa on muilta osin samanlaiset ehdot kuin muun henkilökunnan optioissa, paitsi Teleste 2007 optioiden osalta, joiden ehtojen mukaan optioiden bruttomääräisestä tulosta on 20 %:lla merkittävä yhtiön osakkeita. Osakemerkintävelvollisuus lakkaa, kun salkussa on bruttovuosipalkan verran yhtiön osakkeita. 31.12.2013 johdolla ei ollut myönnettyjä optioita (80 000 kpl ja 80 000 kpl toteuttavissa vuonna 2012). Emoyhtiön johdolla oli tilinpäätöshetkellä 0,59 % emoyhtiön osakkeista eli 111 079 osaketta (0,38 % eli 71 637 osaketta 31.12.2012). Lisäksi Teleste Oyj:n toimitusjohtaja omisti 31.12.2013 Teleste Management II Oy:n osakkeista 31,25 %.
Toimitusjohtajan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksu tilikaudella 2013 oli 49 tuhatta euroa (47 tuhatta euroa tilikaudella 2012), mikä summa ei sisälly maksettuihin palkkoihin ja palkkioihin.
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Johdon maksetut palkat ja palkkiot | ||
| Marjo Miettinen, hallituksen puheenjohtaja | 41 | 44 |
| Pertti Ervi, hallituksen jäsen | 29 | 29 |
| Jannica Fagerholm, hallituksen jäsen | 28 | 0 |
| Esa Harju, hallituksen jäsen | 29 | 28 |
| Tero Laaksonen, | ||
| hallituksen jäsen 3.4.2012 asti | 0 | 1 |
| Pentti Raatikainen, | ||
| hallituksen jäsen 12.4.2013 asti | 1 | 29 |
| Kai Telanne, hallituksen jäsen | 29 | 29 |
| Petteri Walldén, hallituksen jäsen | 29 | 29 |
| Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja | 533 | 496 |
| Yhteensä | 719 | 685 |
Emoyhtiön toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Kyseisessä sopimuksessa on sovittu, että sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen ja 18 (kahdeksantoista) kuukautta yhtiön toimittaessa irtisanomisen. Hallituksen kiinteä palkkio on maksettu yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön osakkeina, kokouspalkkiot on maksettu rahana.
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia vuosina 2013 tai 2012.
Telesten hallitus päätti joulukuussa 2011 yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 8.4.2011 antaman valtuutuksen perusteella Teleste Management II Oy:lle suunnatusta maksullisesta osakeannista. Osakeannissa tarjottiin yhteensä 542 000 Telesten uutta osaketta osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen Teleste Management II Oy:n merkittäväksi. Osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poikkeamiselle oli yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, koska osakeannissa annetut osakkeet käytettiin Telesten johtoryhmän jäsenten kannustin- ja sitouttamisjärjestelmän toteuttamiseen. Osakeomistusta varten osa johtoryhmän jäsenistä on perustanut Teleste Management II Oy -nimisen yhtiön, jonka koko osakekannan he tai heidän määräysvaltayhteisönsä omistavat. Järjestelmää perustettaessa Teleste Management II Oy:n on tarkoitus hankkia Teleste Oyj:n (Teleste) osakkeita yhteensä enintään 1 600 000 eurolla. Osakehankinnat rahoitettiin johtoryhmän jäsenten 320 000 euron suuruisilla pääomapanoksilla Teleste Management II Oy:hyn sekä Telesteltä otettavalla lainalla. Osa johtoryhmän jäsenistä rahoitti pääomapanostaan Teleste Management II Oy:hyn myymällä aiemmin omistamiaan Telesten osakkeita.
Telesten johtoryhmän jäsenet omistavat Teleste Managament II järjestelmän toteuduttua 2,88 % Telesten osakkeista.
Konsernin johdon tietoon ei ole tullut sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöslaskelmiin.
| 1 000 euroa | Liite | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 63 807 | 67 254 |
| Valmistevarastojen muutos | 856 | -1 156 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 2 244 | 3 780 |
| Materiaalit ja palvelut | 3 | -29 414 | -27 947 |
| Henkilöstökulut | 4 | -20 285 | -21 435 |
| Poistot ja arvonalennukset | 5 | -799 | -587 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -14 173 | -15 967 | |
| Liiketulos | 2 237 | 3 943 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | 6 148 | 5 369 |
| Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä | 8 385 | 9 312 | |
| Satunnaiset erät | |||
| Satunnaiset kulut | 7 | 0 | -222 |
| Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 8 385 | 9 089 | |
| Tilinpäätössiirrot | |||
| Poistoeron muutos | 8 | 143 | -575 |
| Tuloverot | |||
| Tilikauden verot | 9 | -772 | -1 691 |
| Tilikauden voitto (tappio) | 7 757 | 6 823 |
| 1 000 euroa | Liite | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 10 | 2 053 | 24 |
| Aineelliset hyödykkeet | 10 | 5 282 | 5 471 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 11 | 30 013 | 27 552 |
| Sijoitukset | 12 | 24 572 | 23 372 |
| 61 920 | 56 420 | ||
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | 13 | 6 349 | 6 220 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 14 | 20 717 | 20 863 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 15 | 3 761 | 5 463 |
| 30 827 | 32 546 | ||
| Vastaavaa | 92 747 | 88 966 | |
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 16 | 6 967 | 6 967 |
| Ylikurssirahasto | 16 | 1 504 | 1 504 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 16 | 6 516 | 5 784 |
| Edellisten tilikausien tulos | 16 | 32 138 | 28 435 |
| Tilikauden tulos | 16 | 7 757 | 6 823 |
| 54 881 | 49 512 | ||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 8 | 843 | 986 |
| Pakolliset varaukset | 17 | 1 249 | 949 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 18 | 0 | 0 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 19 | 35 774 | 37 519 |
| 35 774 | 37 519 | ||
| Vastattavaa | 92 747 | 88 966 |
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Voitto ennen satunnaisia eriä | 8 385 | 9 312 |
| Oikaisut | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 799 | 587 |
| Rahoitustuotot- ja kulut | -6 148 | -5 369 |
| Muut oikaisut | 300 | -441 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 3 336 | 4 089 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos | 146 | 1 721 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -129 | 823 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys | -2 987 | -440 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 366 | 6 193 |
| Maksetut korot ja muut rahoituskulut | -479 | -751 |
| Saadut korot ja osinkotuotot | 6 125 | 6 544 |
| Maksetut välittömät verot | -1 458 | -1 572 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 4 554 | 10 414 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -436 | -469 |
| Sijoitukset tytäryhtiöihin | -2 585 | -828 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 82 | 499 |
| Myönnetyt lainat | -2 468 | 1 938 |
| Investointien rahavirta | -5 407 | 1 140 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 5 000 | 0 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -3 000 | -11 500 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -3 119 | -2 569 |
| Osakeanti | 270 | 0 |
| Maksetut konserniavustukset | 0 | -222 |
| Rahoituksen rahavirta | -849 | -14 291 |
| Rahavarojen muutos | -1 702 | -2 738 |
| Rahavarat 1.1. | 5 463 | 8 201 |
| Rahavarat 31.12. | 3 761 | 5 463 |
Teleste Oyj on Teleste-konsernin emoyhtiö. Teleste Oyj:n y-tunnus on 1102267-8 ja kotipaikka on Turku. Yhtiön rekisteröity osoite on Telestenkatu 1, 20660 Littoinen.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostojen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja tappiot kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.
Yhtiöllä on valuuttasuojauksia ja lainaa suojaavia koronvaihtosopimuksia. Terminointien avulla valuuttariskien vaikutus yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan pyritään eliminoimaan. Koronvaihtosopimuksilla suojataan joitakin vaihtuvakorkoisia lainoja.
Yhtiön politiikkana on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintäin kuusi kuukautta eteenpäin. Valuuttasuojausten tulosvaikutus kirjataan yhtiössä valuuttasuojausten toteutushetkellä.
Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla. Kuluvan käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri omaisuusryhmille ovat:
| Aineettomat oikeudet | 3 vuotta |
|---|---|
| Liikearvo | 8 vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 3 vuotta |
| Rakennukset ja rakennelmat | 25–33 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 3–5 vuotta |
| Tietokoneet | 0–3 vuotta |
Käyttöomaisuuden tasearvosta tehdään arvonalennus, mikäli on ilmeistä, että tulonodotukset eivät kata hyödykkeen tasearvoa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin hankintahetkestä tai perustamisesta lähtien. Tilikauden aikana myydyt yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin myyntihetkeen saakka. Muina pitkäaikaisina sijoituksina ja saamisina esitetään sijoitukset ja saamiset, joiden aiottu hallussapitoaika on yli vuoden mittainen.
Käyttöleasingsopimukset ja rahoitusleasingsopimuksin tehdyt hankinnat kirjataan tilinpäätökseen vuokrakuluina.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen jälleenhankinta- tai luovutushintaan. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Varaston arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit.
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla. Myyntitulo kirjataan tuotoksi palvelun tai hyödykkeen luovutushetkellä.
Tuotekehityskulut kirjataan vuosikuluna.
Yhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta.
Tuloverot koostuvat tilikauden tulokseen kohdistuvasta verosta ja edellisen tilikauden verojaksotuksen oikaisusta.
Konsernin hankkimat omat osakkeet eivät sisälly tasearvoihin. Omien osakkeiden luovutus kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 3.4.2007 alkaen.
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Liikevaihto liiketoiminnoittain | ||
| Video and Broadband Solutions | 62 638 | 66 330 |
| Network Services | 1 169 | 924 |
| Yhteensä | 63 807 | 67 254 |
| Liikevaihto markkina-alueittain | ||
| Suomi | 11 963 | 11 963 |
| Pohjoismaat | 9 615 | 7 503 |
| Muu Eurooppa | 35 011 | 35 577 |
| Muut | 7 218 | 12 212 |
| Yhteensä | 63 807 | 67 254 |
| 2 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT | ||
| Tuotekehitysavustukset ja muut | 2 244 | 3 780 |
| Yhteensä | 2 244 | 3 780 |
| 3 MATERIAALIT JA PALVELUT | ||
| Ostot | -28 092 | -26 583 |
| Raaka-ainevaraston muutos | -727 | 333 |
| -28 819 | -26 250 | |
| Ulkopuoliset palvelut | -595 | -1 697 |
| Yhteensä | -29 414 | -27 947 |
| 4 HENKILÖSTÖKULUT | ||
| Palkat ja palkkiot | -16 492 | -17 427 |
| Eläkekulut | -2 886 | -3 050 |
| Muut henkilösivukulut | -907 | -958 |
| Yhteensä | -20 285 | -21 435 |
| Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle | ||
| ja hallitukselle | ||
| Marjo Miettinen, hallituksen puheenjohtaja | -41 | -44 |
| Pertti Ervi, hallituksen jäsen | -29 | -29 |
| Jannica Fagerholm, hallituksen jäsen | -28 | 0 |
| Esa Harju, hallituksen jäsen | -29 | -28 |
| Tero Laaksonen, | ||
| hallituksen jäsen 3.4.2012 asti | 0 | -1 |
| Pentti Raatikainen, hallituksen jäsen | ||
| 12.4.2013 asti | -1 | -29 |
| Kai Telanne, hallituksen jäsen | -29 | -29 |
| Petteri Walldén, hallituksen jäsen | -29 | -29 |
| Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja | -533 | -496 |
| Yhteensä | -719 | -685 |
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
| Henkilöstö tilikauden lopussa | 373 | 378 |
|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin | 376 | 385 |
| Hallinto Yhteensä |
27 373 |
27 378 |
|---|---|---|
| Myynti ja markkinointi | 30 | 30 |
| Tuotanto ja materiaalihallinto | 215 | 218 |
| Tuotekehitys | 101 | 103 |
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Muut pitkävaikutteiset menot | -203 | -188 |
| Rakennukset | -283 | -278 |
| Koneet ja kalusto | -145 | -113 |
| Liikearvo | -160 | 0 |
| Muut aineettomat oikeudet | -8 | -8 |
| Yhteensä | -799 | -587 |
| 6 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT | ||
| Korkotuotot | -16 | 59 |
| Korkotuotot konserniyhtiöiltä | 1 384 | 1 598 |
| Korkokulut | -329 | -557 |
| Korkokulut konserniyhtiöille | -81 | -113 |
| Rahoituksen kurssierot | 75 | 0 |
| Muut rahoitustuotot ja -kulut | 433 | 486 |
| Osinkotuotot, konserniyhtiöiltä | 4 680 | 3 895 |
| Osinkotuotot, ulkopuolisilta | 2 | 2 |
| Yhteensä | 6 148 | 5 369 |
| 7 SATUNNAISET ERÄT | ||
| Maksetut konserniavustukset | 0 | -222 |
| 8 TILINPÄÄTÖSSIIRROT | ||
| Poistoeron muutos | ||
| Rakennukset | -11 | -515 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 154 | -60 |
| Yhteensä | 143 | -575 |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta |
843 | 986 |
| 9 TILIKAUDEN VEROT | ||
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | -808 | -1 331 |
| Edellisen tilikauden verot | 36 | -360 |
Yhteensä -772 -1 691
| Muut pitkä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Yhteensä | Raken nukset |
Koneet ja kalusto |
vaikutteiset menot |
Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1. | 7 619 | 0 | 7 619 | 8 739 | 8 288 | 4 228 | 21 255 |
| Lisäykset | 0 | 2 197 | 2 197 | 108 | 200 | 134 | 442 |
| Hankintameno 31.12. | 7 619 | 2 197 | 9 816 | 8 847 | 8 488 | 4 362 | 21 697 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | -7 595 | 0 | -7 595 | -3 834 | -8 035 | -3 915 | -15 784 |
| Tilikauden poistot | -8 | -160 | -168 | -283 | -145 | -203 | -631 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -7 603 | -160 | -7 763 | -4 117 | -8 180 | -4 118 | -16 415 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 16 | 2 037 | 2 053 | 4 730 | 308 | 244 | 5 282 |
| Liikearvon lisäys johtuu Suomen Turvakameran sulautumisessa syntyneestä fuusioerotuksesta |
|||||||
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2013 | 308 | ||||||
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2012 | 245 |
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Pääomasijoituslainat konserniyhtiöille |
448 | 456 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | ||
| konserniyhtiöiltä | 29 565 | 27 097 |
| Yhteensä | 30 013 | 27 552 |
| Emoyhtiö | Osakkeet konserni yhtiöissä |
Osakkeet muut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 26 359 | 714 | 27 073 |
| Lisäykset/siirrot | 3 550 | 0 | 3 550 |
| Hankintameno 31.12. | 29 909 | 714 | 30 623 |
| Kertyneet poistot ja | |||
| arvonalennukset 1.1. | -3 273 | -428 | -3 701 |
| Myynnit | -2 351 | 0 | -2 351 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -5 624 | -428 | -6 052 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2013 | 24 285 | 286 | 24 572 |
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 1 859 | 2 586 |
| Keskeneräiset tuotteet | 2 771 | 2 649 |
| Valmiit tuotteet | 1 719 | 985 |
| Yhteensä | 6 349 | 6 220 |
| Myyntisaamiset | 7 889 | 8 779 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset konserniyhtiöiltä |
11 570 | 11 276 |
| Muut saamiset | 0 | 85 |
| Siirtosaamiset | 1 258 | 723 |
| Yhteensä | 20 717 | 20 863 |
Rahat ja pankkisaamiset 3 761 5 463
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 6 967 | 6 967 |
| Osakepääoma 31.12. | 6 967 | 6 967 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 1 504 | 1 504 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 1 504 | 1 504 |
| Sijoitettu vapaa oma pääoma 1.1. | 5 784 | 5 784 |
| Osakeanti | 732 | 0 |
| Sijoitettu vapaa oma pääoma 31.12. | 6 516 | 5 784 |
| Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. | 35 258 | 30 993 |
| Osingonjako | -3 119 | -2 569 |
| Fuusiovoitto | 0 | 12 |
| Edellisten tilikausien voittovarat 31.12. | 32 138 | 28 435 |
| Kauden tulos | 7 757 | 6 823 |
| Kertyneet voittovarat 31.12. | 39 895 | 35 258 |
| Yhteensä | 54 881 | 49 512 |
| Jakokelpoinen oma pääoma 31.12. | 46 411 | 41 041 |
Emoyhtiön osakepääoma koostuu yhdestä osakesarjasta ja jakaantuu 18 816 691 samanlajiseen osakkeeseen.
| 1 000 euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Takuuvaraukset | 1 249 | 949 |
| 18 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA | ||
| Lainat rahalaitoksilta | 0 | 0 |
| 19 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA | ||
| Lainat rahalaitoksilta | 23 000 | 21 000 |
| Saadut ennakot | 10 | 58 |
| Ostovelat | 2 912 | 2 881 |
| Ostovelat konserniyrityksille | 680 | 1 557 |
| Muut velat | 523 | 1 193 |
| Muut velat konserniyrityksille | 2 927 | 4 679 |
| Siirtovelat | 5 722 | 6 152 |
| Yhteensä | 35 774 | 37 519 |
| 2013 | 2012 | |
|---|---|---|
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 782 | 654 |
| Myöhemmin maksettavat | 870 | 1 074 |
| Yhteensä | 1 652 | 1 728 |
| Vuokravastuut toimitiloista | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 112 | 112 |
| Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden | ||
| vuoden kuluttua | 128 | 128 |
| Myöhemmin erääntyvät | 1 269 | 1 305 |
| 1 509 | 1 545 | |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Pankkitakaukset | 0 | 0 |
| Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset | 0 | 0 |
| 21 JOHDANNAISSOPIMUKSET | ||
| Termiinisopimusten kohde-etuuden arvo | 7 198 | 4 117 |
| Termiinisopimusten käypä arvo | -159 | -74 |
| Koronvaihtosopimukset | 11 000 | 9 000 |
Koronvaihtosopimusten käypä arvo -6 -22
| Konsernin | Emoyhtiön | |
|---|---|---|
| omistusosuus, % | omistusosuus, % | |
| Asheridge Communications Espana S.L, Alcobendas, Espanja | 100 | 0 |
| Asheridge Communications Ltd, Chesham, Englanti | 100 | 0 |
| Asheridge Communications Poland SP z.o.o, Wroclaw, Puola | 100 | 0 |
| Asheridge Investments Ltd, Chesham, Englanti | 100 | 0 |
| Cableway Management GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| Cableway Nord GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| Cableway Süd GmbH & Co. KG, München, Saksa | 100 | 0 |
| Dinh TeleCom S.A., Herstal, Belgia | 100 | 1 |
| Flomatik A/S, Porsgrun, Norja | 100 | 100 |
| Flomatik Network Services Ltd., Fareham, Englanti | 100 | 100 |
| Kaavisio Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Satlan s.p.zoo,Wroclaw, Puola | 100 | 100 |
| Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia | 100 | 100 |
| Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia | 100 | 100 |
| Teleste Electronics (SIP), Shuzhou, Kiina | 100 | 100 |
| Teleste France SAS, Pariisi, Ranska | 100 | 100 |
| Teleste FZ LLC, Fujairah, Arabiemiirikunnat | 100 | 100 |
| Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 0 |
| Teleste India Ptv., Mumbai, Intia | 100 | 100 |
| Teleste LLC, Georgetown Texas, USA | 100 | 100 |
| Teleste Network Services S.A., Yverdon, Sveitsi | 100 | 100 |
| Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti | 100 | 100 |
| Teleste Video Networks Sp zoo , Krakova, Puola | 100 | 100 |
| Määrä, kpl |
Osuus osakkeista ja äänistä, % |
||
|---|---|---|---|
| Emoyhtiö omistaa 31.12.2013 omia osakkeita | 266 654 | 1,42 | |
| 24 OSAKETIEDOT JA OMISTAJAT | |||
| Johdon omistus | |||
| Kpl | Osuus osakkeista, % |
Osuus äänivallasta, % |
|
| Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet | 111 079 | 0,59 | 0,59 |
Optioiden perusteella on oikeutettu merkitsemään uusia osakkeita
| Osuus osakkeista ja äänivallasta optioiden käytön |
||
|---|---|---|
| Osakemäärä | jälkeen, % | |
| Toimitusjohtaja | 0 | 0,00 |
| Muut lainan haltijat | 242 000 | 1,25 |
| Yhtiön hallussa vuoden 2007 ohjelmasta | 19 000 | 0,10 |
| Yhteensä | 261 000 | 1,35 |
| Tilintarkastuspalkkiot | 2013 | 2012 |
| Tilintarkastuspalkkiot | -41 | -49 |
| Veroneuvonta | -43 | -42 |
| Muut palkkiot | -43 | -13 |
| Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2013 | Määrä, kpl | Osuus osakkeista ja äänistä, % |
||
|---|---|---|---|---|
| EM Group Oy | 4 409 712 | 23,44 | ||
| Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 1 679 200 | 8,92 | ||
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 953 854 | 5,07 | ||
| Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva | 824 641 | 4,38 | ||
| OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto | 630 712 | 3,35 | ||
| Teleste Management II Oy | 542 000 | 2,88 | ||
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 521 150 | 2,77 | ||
| Valtion Eläkerahasto | 500 000 | 2,66 | ||
| Teleste Management Oy | 381 000 | 2,02 | ||
| FIM Fenno Sijoitusrahasto | 271 242 | 1,44 | ||
| Teleste Oyj | 266 654 | 1,42 | ||
| Sijoitusrahasto Danske Suomi kasvuosake | 250 000 | 1,33 | ||
| Yhteenveto (12) | 11 230 165 | 59,68 | ||
| Sektorijakauma | Omistajia | Osuus, % | Osakkeita | Osuus, % |
| Yritykset | 283 | 5,56 | 7 326 868 | 38,9 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 13 | 0,26 | 3 418 717 | 18,2 |
| Julkisyhteisöt | 4 | 0,08 | 2 000 004 | 10,6 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 32 | 0,63 | 376 067 | 2,0 |
| Kotitaloudet | 4 716 | 92,71 | 4 730 405 | 25,1 |
| Ulkomaat ja hallintarekisteröidyt | 39 | 0,77 | 964 630 | 5,1 |
| Yhteensä | 5 087 | 100,00 | 18 816 691 | 100,0 |
| Osakkeita, kpl | Omistajia | Osuus, % | Osakkeita | Osuus, % |
| 1–100 | 1 116 | 21,9 | 76 028 | 0,4 |
| 101–500 | 2 192 | 43,1 | 602 910 | 3,2 |
| 501–1 000 | 787 | 15,5 | 649 796 | 3,5 |
| 1 001–5 000 | 802 | 15,8 | 1 781 323 | 9,5 |
| 5 001–10 000 | 91 | 1,8 | 650 230 | 3,5 |
| 10 001–50 000 | 72 | 1,4 | 1 420 206 | 7,5 |
| 50 001–100 000 | 5 | 0,1 | 461 558 | 2,5 |
| 100 001–500 000 | 15 | 0,3 | 3 613 371 | 19,2 |
| 500 001– | 7 | 0,1 | 9 561 269 | 50,8 |
| Yhteensä | 5 087 | 100,0 | 18 816 691 | 100,0 |
| Hallintarekisteri | 798 417 | 4,2 |
Teleste Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma on tilinpäätöshetkellä 46 410 554,44 euroa.
Hallitus ehdottaa huhtikuun 1 päivänä 2014 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2013 maksetaan 0,19 euroa (0,17 euroa) osinkoa osakkeelta ulkona oleville osakkeille.
Marjo Miettinen, HP Pertti Ervi, HJ Jannica Fagerholm, HJ
Esa Harju, HJ Kai Telanne, HJ Petteri Walldén, HJ
Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
KPMG OY AB
Esa Kailiala KHT
Olemme tilintarkastaneet Teleste Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2013. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsingissä, 5. helmikuuta 2014 KPMG OY AB
Esa Kailiala KHT
Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (Corporate Governance) 2010, saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internet-sivuilla www.cgfinland.fi, suosituksen 54 mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja tiedot perustuvat 31.12.2013 vallinneeseen tilanteeseen.
Teleste Oyj:n johtamisen järjestelyissä pyritään johdonmukaisuuteen ja toimivuuteen. Hallinto perustuu Suomen osakeyhtiölakiin ja Telesten yhtiöjärjestykseen. Telesten osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä (jatkossa Pörssi). Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalakia, Pörssin antamia, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä, mukaan lukien Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi, sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä. Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin hallituksen laatimaa sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla. Yhtiö on vahvistanut toiminnassaan noudatettavat arvot.
Teleste Oyj:n yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Vakiintuneen tavan mukaan yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingissä.
Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista tehtävistä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään mm. tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta. Yhtiökokouksen tehtäviin kuuluvat myös mm. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, päättäminen osakeanneista, optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta, omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta sekä osakepääoman alentamisesta. Teleste Oyj:n yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus.
Teleste Oyj:n hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä. Hallitus päättää asioista, joilla ottaen huomioon konsernin toiminnan laajuus ja koko on huomattavaa merkitystä konsernin toiminnalle. Hallitus valvoo ja arvioi toimitusjohtajan ja johtoryhmän toimintaa. Hallitus päättää yhtiön kompensaatiojärjestelmän perusteista ja päättää muut laajakantoiset henkilöstöä koskevat asiat.
Teleste Oyj:n hallituksen arvion mukaan hallitustyöskentely toteutuu mahdollisimman tehokkaalla tavalla niin, että hallitukseen ei perusteta erillisiä valiokuntia, vaan ns. valiokuntatyöskentelyyn osallistuu koko hallitus. Myös tarkastusvaliokunnan tehtävät hoitaa hallitus.
Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Teleste Oyj:n hallitus on vahvistanut työjärjestyksen, jonka mukaan hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu:
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee vuosittain hallitukseen vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Jäsenten toimikausi kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan.
Varsinainen yhtiökokous valitsi 12.4.2013 Teleste Oyj:n hallitukseen alla mainitut kuusi henkilöä. Hallitus valitsi keskuudestaan Marjo Miettisen hallituksen puheenjohtajaksi.
Hallituksen jäsenet ovat yhtiön palvelukseen kuulumattomia ja suomalaisten suositusten mukaan arvioituna riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta hallituksen puheenjohtajaa Marjo Miettistä, joka toimii merkittävän osakkeenomistajan EM Group Oy:n toimitusjohtajana.
Teleste Oyj:n hallitus on pitänyt vuoden 2013 aikana 9 kokousta. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin on ollut 98 %. Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin osallistuvat toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja ja osavuosikatsausten yhteydessä myös talousjohtaja sekä tarvittaessa erikseen kutsuttavat henkilöt.
Hallituksen jäsenten palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Varsinaisen yhtiökokouksen 12.4.2013 päätöksen mukaisesti hallituspalkkiot seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti ovat seuraavat: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 40 000 euroa vuodessa ja jäsenille 28 000 euroa vuodessa. Palkkio suoritetaan siten, että 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenille yhtiön osakkeita tai vaihtoehtoisesti osakkeet luovutetaan käyttämällä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita ja loppuosa suoritetaan rahana.
Hallituksen jäsenille maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut olivat vuonna 2013 seuraavat:
Yhtiöllä on toimitusjohtaja, joka hoitaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa lain, Teleste Oyj:n yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot ovat tarkemmin määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on hyväksynyt. Toimitusjohtaja ei ole Teleste Oyj:n hallituksen jäsen. Teleste Oyj:n nykyinen toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara, s. 1961, KTM, aloitti toimitusjohtajan tehtävässään 1.11.2002. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on konsernin johtoryhmä.
Toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muista etuisuuksista päättää yhtiön hallitus. Teleste Oyj:n toimitusjohtajalle vuonna 2013 kirjatut palkat, palkkiot ja luontaisedut olivat 488 632,20 euroa. Lisäksi tilikauteen kohdistui osakeperusteisia etuuksia 44 100,00 euroa ja lisäeläkemaksu 48 645,85 euroa.
Toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Vapaaehtoisesta lisäeläkejärjestelmästä aiheutuneet maksut sisältyvät työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuisuuksiin. Lisäeläkejärjestelyyn liittyvä eläkevastuu 70 000 euroa sisältyy Teleste Oyj:n taseeseen.
Toimitusjohtaja Rinnevaaran sopimuksessa on sovittu, että sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajasopimuksen toimitusjohtajalle maksetaan kahdeksantoista (18) kuukauden vastaava korvaus ilman etuja.
Toimitusjohtaja toimii Telesten johtoryhmän puheenjohtajana ja raportoi hallitukselle. Konsernin johtoryhmään kuului 31.12.2013 yhdeksän jäsentä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat. Johtoryhmän jäsenet ovat Telesten liiketoiminta-alueiden ja konsernihallinnon johtajia. Tytäryhtiöt toimivat liiketoiminta-alueiden osina.
Johtoryhmä käsittelee yhtiön johtamisen kannalta keskeiset asiat, kuten strategiaan, budjetointiin, osavuosikatsauksiin ja yrityskauppoihin liittyvät asiat sekä valmistelee investoinnit, jotka hallitus hyväksyy. Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa ja muutoin tarpeen vaatiessa.
Johdon kannustus- ja palkkiojärjestelmistä päättää hallitus toimitusjohtajan esityksen perusteella.
Kaikkien johtoryhmän jäsenten palkka muodostuu kiinteästä peruspalkasta ja tulospalkkiosta. Tulospalkkion määrään vaikuttavat yhtiön ja asianomaisen liiketoiminta-alueen tulos sekä muut toiminnan kannalta keskeiset avaintavoitteet.
Johtoryhmällä mukaan lukien toimitusjohtaja on ryhmäeläkevakuutus, jonka perusteella johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60 vuotta. Suunnitelman mukainen eläkkeen määrä on 60 % neljältä eläketapahtumaa edeltävältä vuodelta maksetusta säännöllisestä vuosiansiosta. Maksettavat TyEL eläkkeet otetaan laskennassa huomioon.
Teleste Oyj:n toimitusjohtaja omisti 44 436 kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita 31.12.2013. Muut johtoryhmän jäsenet omistivat 23 242 kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita.
Teleste Oyj:llä oli 31.12.2013 voimassa yksi optio-ohjelma ´Optio-oikeudet 2007´. Optio-ohjelma laskettiin liikkeelle varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä vuonna 2007.
Toimitusjohtaja ei omistanut 31.12.2013 Teleste 2007 optioita. Teleste Oyj:n johtoryhmän jäsenet eivät omistaneet 31.12.2013 Teleste 2007 optioita.
Telesten optioista kerrotaan tarkemmin vuoden 2013 tilinpäätöksen liitetiedoissa osiossa "Osakeperusteiset maksut/ optio-ohjelmat". Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten osakeomistukset ja optio-oikeudet luetellaan tilinpäätöksen liitetiedoissa osiossa "Lähipiiritapahtumat".
Teleste Oyj:n hallitus päätti 5.12.2011 kahdesta uudesta konsernin johtoryhmän jäsenten ja avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Uusien järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johtoryhmän jäsenten ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa johtoryhmän jäsenet ja avainhenkilöt yhtiöön kannustamalla heitä hankkimaan ja omistamaan yhtiön osakkeita sekä tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden pitkäjänteiseen omistukseen perustuvat palkkiojärjestelmät. Osakeomistusta varten osa johtoryhmän jäsenistä perusti Teleste Management II Oy -nimisen yhtiön, jonka koko osakekannan he tai heidän määräysvaltayhteisönsä omistavat.
Järjestelmä on voimassa kesään 2015 saakka, jolloin järjestelmä on tarkoitus purkaa myöhemmin päätettävällä tavalla. Teleste Management II Oy:n omistamien Telesten osakkeiden luovuttamista on rajoitettu järjestelmän voimassaoloaikana. Johtoryhmän jäsenten omistus Teleste Management II Oy:ssä pysyy pääsääntöisesti voimassa järjestelmän purkamiseen saakka.
Teleste Management II Oy omisti 31.12.2013 Teleste Oyj:n osakkeita 542 000 kappaletta. Toimitusjohtajan omistusosuus Teleste Management II Oy:n osakkeista on 31,25 % ja muiden jäsenten omistusosuus on 68,75 %.
Teleste Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2010 uudesta Telestekonsernin johtoryhmän jäsenten kannustinjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena oli sitouttaa johtoryhmän jäsenet yhtiöön kannustamalla heitä hankkimaan ja omistamaan yhtiön osakkeita ja tätä kautta kasvattamaan yhtiön omistaja-arvoa pitkällä tähtäyksellä. Osakeomistusta varten johtoryhmän jäsenet perustivat Teleste Management Oy -nimisen yhtiön. Teleste Management Oy ja Teleste Oyj sopivat 7.5.2013 osakevaihdosta, jolla ylimmän johdon omistus muutettiin suoraksi osakeomistukseksi.
Teleste Oyj:n tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Telesten yhtiökokous valitsi 12.4.2013 yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n. Yhtiön päävastuullinen tilintarkastaja on KHT Esa Kailiala.
Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi tilintarkastajat raportoivat havainnoistaan Teleste Oyj:n hallitukselle sekä osallistuvat vähintään kerran vuodessa hallituksen kokoukseen.
Vuonna 2013 Teleste-konsernin tilintarkastuskustannukset olivat yhteensä 204 000 euroa, josta KPMG:n osuus oli 140 000 euroa. Lisäksi KPMG:hen kuuluvat tilintarkastusyksiköt ovat tarjonneet Teleste-konserniin kuuluville yhtiöille muuta neuvontaa yhteensä 90 000 euron arvosta ja muut kuin KPMG:hen kuuluvat tilintarkastajat 43 000 euron edestä.
Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen NASDAQ OMX Helsinki Oy:n hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla.
Telesten pysyvään julkiseen sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön tilintarkastajat. Lisäksi yhtiön laajennettuun pysyvään julkiseen sisäpiiriin kuuluvat johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtajan assistentti. Yhtiöllä on myös pysyviä yrityskohtaisia sisäpiiriläisiä.
Sisäpiirisäännöt sisältävät myös tilapäistä kaupankäyntiä koskevia määräyksiä. Hankekohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat henkilöt, jotka tehtävässään saavat tietoonsa yhtiön hankkeita koskevia tietoja, jotka saattavat julkiseksi tultuaan vaikuttaa yhtiön arvopapereiden arvonmuodostukseen. Toimitusjohtaja arvioi tapauskohtaisesti määritelläänkö valmisteltava asiakokonaisuus tai järjestely hankkeeksi.
Sisäpiiriläisen on suositeltavaa ajoittaa kaupankäynti yhtiön arvopapereilla ja sen osakkeisiin oikeuttavilla johdannaisilla ajankohtiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto osakkeen arvoon vaikuttavista seikoista. Telesten pysyviä sisäpiiriläisiä velvoittaa ns. suljettu ikkuna, joka kieltää kaupankäynnin kokonaan yhtiön osakkeilla 14 vuorokautta ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Tänä aikana Teleste ei myöskään osallistu sijoittajatapaamisiin, eivätkä Teleste-konsernin edustajat kommentoi yhtiön tulosta.
Yhtiön sisäpiirihallinto kuuluu Euroclear Finland Oy:n SIREjärjestelmään.
Telesten sisäisen valvonnan tarkoitus on tukea strategian toteuttamista sekä varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, säännösten noudattaminen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuus ja oikeellisuus. Sisäinen valvonta perustuu Telesten arvoihin ja yrityskulttuuriin sekä toisiaan tukeviin konserni- ja liiketoimintatason rakenteisiin ja prosesseihin. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä ja hallitus arvioi ja varmentaa sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Liiketoimintayksikön johto keskitetyn controller-toiminnon tukemana molemmissa liiketoiminta-alueissa vastaa siitä että sisäisen valvonnan periaatteita noudatetaan alueen kaikilla tasoilla.
Telesten hallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan, sen periaatteet ja tavoitteet. Riskienhallinnan lähtökohtana ovat Telestekonsernin strategiset ja liiketoiminnalliset tavoitteet. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen niin, että tavoitteita uhkaavat, liiketoimintaan vaikuttavat olennaiset riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja arvotetaan jatkuvasti. Riskienhallintamenetelmät on määritelty ja niillä pyritään ennaltaehkäisemään riskien toteutuminen. Lisäksi vakuutuksilla pyritään kattamaan ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkeviä vakuuttaa. Riskienhallinnassa korostetaan merkittävimpien riskien säännöllistä arviointia ja hallintaa kustannustehokkaalla tavalla. Riskienhallinta tukee liiketoimintaa ja tuottaa päätöksentekoa ja tavoiteasetantaa tukevaa lisäarvoa liiketoiminnasta vastaavalle johdolle. Osa riskienhallintajärjestelmää on kuukausittainen raportointi, jonka avulla valvotaan erityisesti saatujen tilausten, liikevaihdon, tilauskannan, toimitusten, myyntisaatavien ja kassavirran kehitystä ja sen kautta koko Teleste-konsernin tuloksen kehittymistä.
Telesten riskienhallintajärjestelmä kattaa mm. seuraavat riskiluokat:
Yhtiössä sisäinen tarkastusyksikkö hoitaa Teleste Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden sisäisen tarkastuksen. Tuloksista raportoidaan nimetylle hallituksen jäsenelle. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida liiketoimintaa, sen prosesseja, niihin liittyviä riskejä ja valvonnan tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimenpiteitä näiden osalta. Toiminta tehdään yhteistyössä yhtiön controllereiden ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa. Lisäksi sisäinen tarkastus hoitaa johdon antamia erityistehtäviä. Sisäinen tarkastus kattaa kaikki organisaatiotasot. Sisäisestä tarkastuksesta raportoidaan Teleste Oyj:n hallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Ulkoinen tilintarkastaja osallistuu sisäisen tarkastuksen painopistealueiden valitsemiseen ja tulosten arviointiin.
Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat yllä kuvattuihin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisiin periaatteisiin. Talousjohtaja on vastuussa taloudellisen raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmistä.
Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta on luotu kuvaamalla raportointiprosessi, kartoittamalla sen olennaiset riskit ja määrittelemällä kontrollipisteet riskiarvioinnin pohjalta. Riskija kontrolliarvioinnin tulokset on raportoitu hallitukselle. Kontrollit kattavat koko raportointiprosessin tytäryhtiöiden kirjanpidosta kuukausi-, kvartaali- ja vuosiraportointiin. Kontrolleja on rakennettu sisään raportointijärjestelmiin tai ne ovat tyypiltään esimerkiksi täsmäytyksiä, johdon suorittamia tarkastuksia tai määriteltyjä toiminta- ja menettelytapoja. Talousjohtaja vastaa siitä, että kullekin kontrollille on erikseen määritetty vastuuhenkilö, joka huolehtii kontrollin toteuttamisesta ja tehokkuudesta. Raportoinnin ohjeet (Group Accounting Manual) asettavat standardit taloudelliselle raportoinnille. Julkistettavat taloudelliset raportit käsitellään ennen julkistamista johtoryhmässä ja hallituksessa. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa ulkoisen vuositalousraportoinnin oikeellisuuden.
| IFRS 2013 | IFRS 2012 | IFRS 2011 | IFRS 2010 | IFRS 2009 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelma ja tase | |||||
| Liikevaihto, Meur | 192,8 | 193,9 | 183,6 | 167,8 | 141,7 |
| Muutos % | -0,6 | 5,6 | 8,6 | 18,5 | 30,3 |
| Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus, % | 93,2 | 93,4 | 94,1 | 93,3 | 91,8 |
| Liiketulos, Meur | 11,0 | 10,9 | 9,4 | 7,4 | 2,5 |
| % liikevaihdosta | 5,7 | 5,6 | 5,1 | 4,4 | 1,8 |
| Tulos rahoituserien jälkeen, Meur | 10,7 | 10,1 | 8,8 | 6,7 | 1,4 |
| % liikevaihdosta | 5,5 | 5,2 | 4,8 | 4,0 | 1,0 |
| Tulos ennen veroja, Meur | 10,7 | 10,1 | 8,8 | 6,7 | 1,4 |
| % liikevaihdosta | 5,5 | 5,2 | 4,8 | 4,0 | 1,0 |
| Tilikauden tulos, Meur | 8,1 | 6,7 | 6,3 | 4,8 | 0,4 |
| % liikevaihdosta | 4,2 | 3,5 | 3,4 | 2,9 | 0,3 |
| Tuotekehitysmenot, Meur | 10,0 | 11,2 | 11,6 | 10,3 | 10,8 |
| % liikevaihdosta | 5,2 | 5,8 | 6,3 | 6,1 | 7,6 |
| Investoinnit, Meur | 6,3 | 3,3 | 5,2 | 3,8 | 25,2 |
| % liikevaihdosta | 3,3 | 1,7 | 2,9 | 2,2 | 17,8 |
| Korollinen vieras pääoma, Meur | 24,3 | 22,1 | 33,2 | 28,1 | 22,8 |
| Oma pääoma,Meur | 65,6 | 60,6 | 55,3 | 50,4 | 46,7 |
| Taseen loppusumma, Meur | 124,3 | 120,2 | 133,2 | 116,2 | 110,1 |
| Henkilöstö ja tilauskanta | |||||
| Henkilöstö keskimäärin | 1 306 | 1 326 | 1 297 | 1 215 | 1 103 |
| Tilauskanta, Meur | 13,1 | 17,0 | 21,2 | 17,0 | 33,1 |
| Saadut tilaukset, Meur | 188,9 | 189,7 | 188,1 | 167,2 | 151,0 |
| Tunnusluvut | |||||
| Oman pääoman tuotto-% | 12,9 | 11,6 | 11,9 | 9,9 | 0,9 |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% | 13,0 | 13,0 | 11,5 | 10,2 | 3,3 |
| Omavaraisuusaste % | 52,7 | 50,5 | 41,6 | 43,6 | 43,6 |
| Nettovelkaantumisaste % | 13,8 | 13,7 | 32,2 | 25,5 | 22,0 |
| Osakekohtainen tulos, eur | 0,47 | 0,38 | 0,36 | 0,27 | 0,02 |
| Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur | 0,46 | 0,38 | 0,36 | 0,27 | 0,02 |
| Osakekohtainen oma pääoma, eur | 3,73 | 3,48 | 3,17 | 2,90 | 2,68 |
| Telesten osake | |||||
| Ylin vaihtokurssi, eur | 4,47 | 4,44 | 4,82 | 5,33 | 4,30 |
| Alin vaihtokurssi, eur | 3,78 | 3,04 | 2,50 | 3,64 | 2,25 |
| Tilikauden päätöskurssi, eur | 4,25 | 4,17 | 3,00 | 4,41 | 3,72 |
| Tilikauden keskikurssi, eur | 4,17 | 3,98 | 3,64 | 4,49 | 3,62 |
| Hinta/voitto suhde (P/E) | 9,1 | 10,8 | 8,3 | 16,3 | 154,1 |
| Osakekannan markkina-arvo, Meur | 79,6 | 78,1 | 56,2 | 80,2 | 66,2 |
| Pörssivaihto, Meur | 9,2 | 10,8 | 6,2 | 14,2 | 28,5 |
| Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta | 2,2 | 2,7 | 1,7 | 3,2 | 7,8 |
| Pörssivaihto, % osakekannasta | 11,7 | 14,4 | 9,1 | 17,4 | 44,0 |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo , kpl | 18 743 507 | 18 728 590 | 18 189 560 | 18 093 689 | 17 805 590 |
| Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl | 18 816 691 | 18 728 590 | 18 728 590 | 18 186 590 | 17 805 590 |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna, | |||||
| kpl, ilman omia osakkeita Tilikauden lopun osakkeiden määrä laimennettuna, |
17 513 799 | 17 688 527 | 17 425 605 | 17 693 605 | 17 229 154 |
| kpl, ilman omia osakkeita | 17 838 599 | 17 709 672 | 17 425 605 | 17 693 605 | 17 425 605 |
| Osingonjako, Meur | *3,3 | 3,0 | 2,4 | 2,1 | 1,4 |
| Osakekohtainen osinko, eur | *0,19 | 0,17 | 0,14 | 0,12 | 0 08 |
| Osinko tuloksesta, % | 40,8 | 44,5 | 38,9 | 43,7 | 331,3 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 4,5 | 4,1 | 4,7 | 2,7 | 2,2 |
* hallituksen esitys
| Oman pääoman tuotto: | Tilikauden tulos | |
|---|---|---|
| Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana) | x 100 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto: | Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut | x 100 |
| Taseen loppusumma – korottomat velat (keskim. kauden aikana) | ||
| Omavaraisuusaste: | Oma pääoma | x 100 |
| Taseen loppusumma – saadut ennakot | ||
| Velkaantumisaste: | Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset – korolliset saamiset | x 100 |
| Oma pääoma | ||
| Osakekohtainen tulos: | Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto | |
| Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo | ||
| Osakekohtainen laimennettu tulos: | Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto | |
| Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo | ||
| Osakekohtainen oma pääoma: | Taseen oma pääoma | |
| Osakkeiden kappalemäärä – omien osakkeiden määrä tilikauden lopussa | ||
| Hinta/voitto-suhde (P/E): | Pörssikurssi vuoden lopussa | |
| Osakekohtainen tulos | ||
| Efektiivinen osinkotuotto: | Osakekohtainen osinko | |
| Pörssikurssi vuoden lopussa |
Yhtiön sijoittajasuhteista vastaa toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara. Toimitusjohtajan lisäksi yhtiön ylin johto on sitoutunut palvelemaan pääomamarkkinoiden eri osapuolia.
Viestinnän tavoitteena on välittää kaikille markkinaosapuolille tasapuolisesti oikeaa ja merkityksellistä tietoa, joka tukee yhtiön osakkeen oikeaa arvonmuodostusta. Viestinnässään Telesten periaatteita ovat ajantasaisuus, todenmukaisuus ja yhtäaikaisuus. Säännöllisen taloudellisen viestinnän kulmakivinä ovat lisäksi julkaistujen tietojen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Kaikissa tapaamisissa annetut tiedot yhtiön strategiasta ja kehityksestä perustuvat jo julkistettuihin tietoihin.
Yhtiön hallitus on hyväksynyt tiedonantopolitiikan, jossa määritellään ne toimintaperiaatteet ja -tavat, joiden mukaisesti Teleste Oyj kommunikoi pääomamarkkinoiden kanssa.
Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja Puh. (02) 2605 611
Tiina Vuorinen, IR- ja lehdistöpalvelut Puh. (02) 2605 611, faksi (02) 2605 812 Sähköposti: [email protected]
Teleste Oyj on listautuneena NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Teknologia-toimialaluokassa. Vuonna 2013 yhtiö kuului small cap -ryhmään. Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.
| Listalle30.3.1999 | |
|---|---|
| ISIN-koodi FI0009007728 | |
| Kaupankäyntitunnus TLT1V | |
| Reuters-tunnus TLT1V. HE | |
| Bloomberg-tunnus TLT1V FH | |
| 12 kuukauden ylin4,47 | |
| 12 kuukauden alin3,78 | |
| Kaikkien aikojen ylin (7.9.2000) 39,00 | |
| Kaikkien aikojen alin (12.12.2008)1,90 |
Teleste julkaisee vuosittain tilinpäätöstiedotteen, vuosikertomuksen ja kolme osavuosikatsausta. Taloudellisten katsausten julkistuksien yhteydessä järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa Teleste tapaa yhtiötä seuraavia instituutionaalisia sijoittajia, analyytikoita sekä median edustajia.
Teleste noudattaa kahden viikon ns. hiljaista aikaa (Suljettu ikkuna) ennen tilinpäätösten ja osavuosikatsauksien julkistusta. Näiden jaksojen aikana Teleste ei osallistu sijoittajatapaamisiin, eivätkä konsernin edustajat kommentoi yhtiön tulosta.
| Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu 24.4.2014 | |
|---|---|
| Osavuosikatsaus tammikuu–kesäkuu7.8.2014 | |
| Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu30.10.2014 | |
| Tilinpäätöstiedote5.2.2015 | |
| Julkaisut sekä pörssitiedotteet ovat luettavissa suomeksi ja | |
| englanniksi yhtiön kotisivuilla. |
Internet-sivuilla olevan tiedotepalvelun kautta voi lisäksi tilata yhtiön pörssitiedotteet suoraan omaan sähköpostiin.
Osakasrekisterin ylläpitää Euroclear Finland Oy:n. Osakkeenomistajien henkilö- ja osoitetiedoissa tapahtuneet muutokset pyydetään ystävällisesti ilmoittamaan omaa arvo-osuustiliä hoitavalle tilinhoitajayhteisölle.
Mikäli Euroclear toimii tilinhoitajana, pyydämme ilmoittamaan muutokset osoitteella:
EuroclearFinlandOy PL1110 00101Helsinki Käyntiosoite:UrhoKekkosenkatu 5c Puhelin:020 770 6000 Sähköposti: [email protected]
Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 1.4.2014 klo 15.00 alkaen Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuminen ja äänilippujen jako alkaa klo 14.00.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on torstaina 20.3.2014 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvoosuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään tiistaina 25.3.2014 kello 16.00.
Ilmoittautumisen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi ja asiamiehen henkilötunnus. Osakkeenomistajan Teleste Oyj:lle luovuttamia henkilötietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.
Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä oikeuksiaan asiamiehen välityksellä. Osakkeenomistajan asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja, tai hänen on muuten luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Mikäli osakkeenomistaja osallistuu yhtiökokoukseen usean asiamiehen välityksellä, jotka edustavat osakkeenomistajaa eri arvopaperitileillä olevilla osakkeilla, on ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava osakkeet, joiden perusteella kukin asiamies edustaa osakkeenomistajaa.
Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä osoitteeseen Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku, viimeistään tiistaina 25.3.2014 kello 16.00 mennessä.
Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden perusteella hänellä olisi oikeus olla merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon 20.3.2014. Osallistuminen edellyttää lisäksi, että osakkeenomistaja on näiden osakkeiden nojalla tilapäisesti merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon viimeistään 27.3.2014 klo 10.00 mennessä. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden osalta tämä katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.
Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien tilapäistä rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisön tulee ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon viimeistään edellä mainittuun ajankohtaan mennessä.
Yhtiökokouksessa läsnä olevalla osakkeenomistajalla on yhtiökokouksessa osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainen kyselyoikeus kokouksessa käsiteltävistä asioista.
Telesten tavoitteena on olla kiinnostava sijoituskohde, jossa sekä sijoituksen arvonnousu että osinkotuotto muodostavat kilpailukykyisen kokonaisuuden. Vuosittaisen osinkoehdotuksen hallitus perustelee huomioiden kannattavuuden, rahoitustilanteen sekä kannattavan kasvun edellyttämät investointitarpeet.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,19 euroa osakkeelta muille kuin yhtiön hallussa oleville omille osakkeille. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 4.4.2014 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osinko maksetaan 11.4.2014.
| Yhtiökokous 1.4.2014 | |
|---|---|
| Osingon irtoamispäivä2.4.2014 | |
| Osingonmaksun täsmäytyspäivä4.4.2014 | |
| Osingon maksupäivä11.4.2014 |
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0,10 0,12 0,16 0,08 0,08 0,12 0,16 0,20 0,24 0,12 0,08 0,12 0,14 0,17 0,19* * hallituksen ehdotus
Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle ja muuta lisätietoa yhtiökokouksesta saatavilla yhtiön kotisivuilta osoitteessa:
www.teleste.com/yhtiokokous.
Yhtiökokouksen pöytäkirja on nähtävillä yhtiön Internetsivuilla viimeistään 15.4.2014 alkaen.
| 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | 2009 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos, eur | 0,47 | 0,38 | 0,36 | 0,27 | 0,02 |
| Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur | 0,46 | 0,38 | 0,36 | 0,27 | 0,02 |
| Osakekohtainen oma pääoma, eur | 3,73 | 3,48 | 3,17 | 2,90 | 2,68 |
| Osingonjako, Meur | 3,3* | 3,0 | 2,4 | 2,1 | 1,4 |
| Osakekohtainen osinko, eur | 0,19* | 0,17 | 0,14 | 0,12 | 0,08 |
| Osinko tuloksesta, % | 40,8 | 44,5 | 38,9 | 43,7 | 331,3 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 4,5 | 4,1 | 4,7 | 2,7 | 2,2 |
| Tilikauden päätöskurssi, eur | 4,25 | 4,17 | 3,00 | 4,41 | 3,72 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | 9,1 | 10,8 | 8,3 | 16,3 | 154,1 |
| Osakekannan markkina-arvo, Meur | 79,6 | 78,1 | 56,2 | 80,2 | 66,2 |
| Pörssivaihto, Meur | 9,2 | 10,8 | 6,2 | 14,2 | 28,5 |
| Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta | 2,2 | 2,7 | 1,7 | 3,2 | 7,8 |
| Pörssivaihto, % osakekannasta | 11,7 | 14,4 | 9,1 | 17,4 | 44,0 |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo, kpl | 18 743 507 | 18 728 590 | 18 189 560 | 18 093 689 | 17 805 590 |
| Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl | 18 816 691 | 18 728 590 | 18 728 590 | 18 186 590 | 17 805 590 |
* Hallituksen esitys
TelesTe oyj
Postiosoite: PL 323, 20101 Turku Käyntiosoite: Telestenkatu 1, 20660 Littoinen Puhelin (vaihde): (02) 2605 611 Faksi (02) 2605 812 www.teleste.com Y-tunnus 1102267-8
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.