Teleste Oyj

Toimintakertomus ja tilinpäätös

2024

1.1.2024-31.12.2024

TELESTE

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Sisällys

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 3
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024 15
Kestävyysraportti 20

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 74
Konsernin tuloslaskelma 74
Konsernitase 75
Konsernin rahavirtalaskelma 76
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 77
Yrityksen perustiedot 78
Konsernin liitetiedot 87
Rahoitusriskien hallinta 106

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 113
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 121
Voitonjakoehdotus 122

TILINTARKASTAJAN LAUSUNNOT 123

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT 131

Linkki Telesten vuosikertomukseen 2024

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Hallituksen toimintakertomus 2024

1. YLEISKATSAUS

Teleste on kansainvälinen teknologiakonserni, jonka tuotteet ja ratkaisut auttavat rakentamaan verkottunutta ja turvallista digitaalista yhteiskuntaa. Yhtiön ratkaisut mahdollistavat laajakaista- ja televisiopalvelut, takaavat turvallisuuden julkisilla paikoilla ja opastavat sujuvaan joukkoliikenteen käyttöön.

Yhtiö kehittää liiketoimintaansa strategian mukaisesti valituilla teknologia- ja markkina-alueilla. Tämä toteutetaan suunnittelemalla ja toimittamalla teknologisia ratkaisuja, jotka tukevat asiakkaiden liiketoimintaa. Yhtiö tarjoaa laite- ja ohjelmistoratkaisuja sekä lisäarvopalveluja. Näiden ratkaisujen kehitys edellyttää merkittäviä investointeja tuotekehitykseen kaikilla toiminta-alueilla. Yhtiö pyrkii vähentämään ympäristövaikutuksia toiminnassaan.

Vuonna 2024 geopoliittinen, kauppapoliittinen ja makrotaloudellinen epävarmuus jatkuvat. Useat maailman tapahtumat, kuten jännitteet Euroopan, Lähi-idän sekä Kiinan ja Taiwanin alueella heijastuivat makrotalouteen. USA:n tuoreen presidentin valinta on lisännyt merkittävästi tullien ja

kauppasodan riskiä. Euroopan talouskasvu ei edennyt odotetulla tavalla, vaikka inflaatio ja korkotaso alkoivat madaltua vuoden mittaan. Yhtiön asiakkaiden investoinnit pysyivät matalalla tasolla Euroopassa, mikä johti koko yhtiön liikevaihdon laskuun, mutta kustannussäästöjen ja uudelleenjärjestelyiden vuoksi oikaistu liiketulos koheni. Samalla yhtiö kasvatti merkittävästi liiketoimintaansa Pohjois-Amerikassa.

Yhtiö uudisti segmenttirakennettaan vuoden 2024 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. Toimintasegmentit ovat Broadband Networks ja Public Safety and Mobility.

Verkkoratkaisuja toimittavan Broadband Networks -liiketoiminnan volyymi jäi Euroopassa vuoden 2024 aikana odotettua pienemmäksi yhtiön asiakkaiden tekemien kustannussäästöjen ja alhaisten investointien vuoksi. Euroopan markkinakysynnän pehmeyttä kompensoi yhtiön aloittamat laajemman mittakaavan toimitukset Pohjois-Amerikan markkinoille, mitkä alkoivat vuoden 2024 alkupuolella. Pohjois-Amerikan suhteellisen osuuden yhtiön liikevaihdosta

odotetaan jatkavan kasvuaan vuosina 2025 ja 2026. Laajakaistapalvelujen kysynnän ja globaalin verkkolaitemarkkinan odotetaan jatkavan pidemmällä aikavälillä kasvuaan, johtuen verkko-operaattoreiden keskinäisestä kilpailusta tarjota nopeita ja luotettavia laajakaistaliittymiä kotitalouksille ja yrityksille.

Joukkoliikenteen informaatio- ja turvajärjestelmien markkinan tasainen kasvu jatkui vuoden 2024 aikana. Public Safety and Mobility -liiketoiminnassa yhtiö toteutti useita joukkoliikenteen informaatiojärjestelmäprojekteja yhteistyössä merkittävien junavalmistajien kanssa. Samanaikaisesti monet muut asiakasprojektit edistyivät sekä Euroopassa että Lähi-Idässä. Kasvavat kaupunkiympäristöt ja niiden turvallisuus, lisääntyvä ympäristöystävällinen joukkoliikenne, sekä arkea helpottavien älykkäiden digitaalisten järjestelmien yleistyminen luovat tulevina vuosina pohjaa tasaisesti kasvavalle liiketoiminnalle joukkoliikenteen informaatio- ja turvajärjestelmien alueella.

Yhtiössä toteutettiin vuoden 2024 aikana useita kustannussäästötoimenpiteitä ja uudelleenjärjestelyitä kannattavuuden ja kassavirran turvaamiseksi. Yhtiö saattoi päätökseen myös konsernirakenteen uudelleenjärjestelyn, missä Broadband Networks ja Public Safety and Mobility -liiketoiminnat siirrettiin omiin juridisiin yhtiöihinsä. Yhtiö järjesteli myös rahoituksensa uudelleen.

2. LIIKETOIMINNAN KUVAUS

Teleste Oyj on julkinen osakeyhtiö minkä osakkeet on listattu Helsingin pörssissä (Nasdaq Helsinki). Konsernin kotipaikka on

Turku. Yhtiöllä on sivuliike Hollannissa sekä tytäryhtiöt 12 maassa Suomen ulkopuolella. Teleste Oyj tytäryhtiöidensä emoyhtiö.

Syvällinen asiantuntemus on nostanut yhtiön vuosien kuluessa johtavaksi kansainväliseksi laajakaista-, turvallisuus- ja informaatioteknologioita sekä niihin liittyviä palveluja tarjoavaksi yritykseksi. Yhtiön operatiivinen toiminta on järjestetty kahteen toimintasegmenttiin: Broadband Networks ja Public Safety and Mobility.

Broadband Networks -toimintasegmentti keskittyy kiinteiden tietoliikenneverkkojen tilaajaverkkotuotteisiin ja sen merkittävin asiakaskunta koostuu tietoliikenneoperaattoreista. Asiakkaina voivat olla myös laajempia kokonaisuuksia integroivat yritykset sekä jälleenmyyjät, jotka hyödyntävät Telesten tuotteita kokonaistoimituksissaan. Liiketoiminnan päämarkkina-alueita ovat Eurooppa ja kasvavassa määrin Pohjois-Amerikka. Yksikkö kehittää, suunnittelee ja valmistaa itse suuren osan tuotteistaan. Sen tuotekehitysyksiköt toimivat Suomessa ja Belgiassa ja oma tuotanto tapahtuu pääosin Suomessa. Yksikkö tarjoaa myös palveluita tilaajaverkkojen suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon ja operointiin. Palveluiden asiakaskunta koostuu pääosin eurooppalaisista tietoliikenneoperaattoreista.

Broadband Networks -yksiköllä on 12 toimipistettä sekä useita jälleenmyynti- ja integraatiokumppaneita. Euroopan ulkopuolella olevat tytäryhtiöt ja toimipisteet sijaitsevat Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

Public Safety and Mobility -toimintasegmentin merkittävin asiakaskunta koostuu junavalmistajista ja julkisen sektorin orga

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

nisaatioista, kuten joukkoliikenneoperaattoreista ja viranomaisista. Asiakaskuntaan kuuluvat myös laajempia kokonaisuuksia integroivat yritykset ja integraattorit, jotka hyödyntävät Telesten ratkaisuja kokonaistoimituksissaan. Liiketoiminnan päämarkkina-alue on Eurooppa, mutta sillä on toimintaa myös Pohjois-Amerikassa ja Lähi-idässä. Yksikkö suunnittelee, kehittää ja valmistaa itse suuren osan tuotteistaan. Sen tuotekehityskäytäntö toimivat Suomessa ja Puolassa. Oma tuotanto tapahtuu pääosin Suomessa. Tuoteportfolioon kuuluu myös kolmansien osapuolien kehittämiä tuotteita, jotka täydentävät Telesten tuotetarjontaa. Yksikkö tarjoaa myös palveluita projektien suunnitteluun, järjestelmäintegrointiin ja käyttöönottoon, sekä järjestelmien ylläpitoon sekä modernisointiin. Palveluiden asiakkaina on yksikön koko asiakaskunta.

Public Safety and Mobility -yksiköllä on 10 toimipistettä ja useita integraatiokumppaneita. Euroopan ulkopuolella olevat tytäryhtiöt ja toimipisteet sijaitsevat Yhdysvalloissa.

3. LIIKEVAIHTO JA TULOSKEHITYS

Mahdollisesti esitettävien vaihtoehtoisten tunnuslukujen kaavat esitetään toimintakertomuksen kohdassa 20.

Konsernin liikevaihto laski 12,4 % ja oli 132,5 (151,3) milj. euroa. Liikevaihto laski kummassakin liiketoimintayksikössä. Liikevaihdosta 8,7 % (9,0 %) tuli Suomesta, 9,2 % (12,9 %) muista Pohjoismaista, 66,9 % (72,2 %) muulta Euroopasta ja 15,2 % (5,9 %) Pohjois-Amerikasta ja muista maista. Broadband Networks -segmentin liikevaihto laski tammi-joulukuussa 15,4 % ja oli 78,2 (92,5) milj. euroa. Vertailukauteen sisältyi

2,8 milj. euroa Sveitsin luovutetun palveluliiketoiminnan toimituksia. Public Safety and Mobility -segmentin liikevaihto laski tammi-joulukuussa 7,7 % ja oli 54,3 (58,9) milj. euroa.

Konsernin oikaistu käyttökate oli 9,2 (7,2) milj. euroa ja se kasvoi 27,2 %. Konsernin materiaalikulut ja tuotantopalvelujen kulut laskivat 14,3 % ja olivat 66,2 (77,3) milj. euroa. Materiaalikuluja laskivat myyntivolyymien lisäksi liikevaihdon painottuminen korkeamman bruttokatteen tuotteisiin ja ohjelmistoihin. Henkilöstökulut laskivat 13,7 % ja olivat 41,0 (47,5) milj. euroa. Lasku johtui säästöohjelman mukaisesti henkilömäärän vähentämisestä ja lomautuksista. Poistot laskivat 15,0 % ja olivat 5,2 (6,1) milj. euroa. Liiketoiminnan muut kulut laskivat 10,6 % ollen 19,6 (21,9) milj. euroa.

Konsernin oikaistu liiketulos tammi-joulukuussa oli 4,0 (1,2) milj. euroa ja se kasvoi 248,2 % eli 2,9 milj. eurolla. Oikaistu liiketulos oli 3,0 % (0,8 %) liikevaihdosta. Oikaistu liiketulos kasvoi kustannussäästötoimenpiteiden ja bruttokatteen kahden prosenttiyksikön kasvun ansiosta, kompensoiden liikevaihdon laskua. Konsernin liiketulos oli -5,5 (-0,5) milj. euroa ja se oli -4,2 % (-0,3 %) liikevaihdosta. Lasku johtui liikevaihdon laskusta, sekä oikaisuicin raportoitujen tuotekehitysprojektien aktivoinnin alaskirjauksen 6,7 milj. euroa, sekä 2,7 milj. euroa liiketoiminnan uudelleenjärjestelykulujen vuoksi sekä Suomessa, että ulkomailla. Arvonalentumisen taustalla on videovalvontaohjelmistoihin kohdistettu arvonalentuminen 0,6 milj. euroa, sekä 6,1 milj. euroa arvonalentuminen tutkimus- ja kehitystoiminnan aktivoinneista, johtuen epävarmuudesta kaapelimarkkinan teknologiavarianttien käyttöönotossa sekä hajautetun verkkoarkkitehtuurin markkinan odotettua hitaammasta kasvusta.

Konsernin rahoituserien nettokulut olivat 1,5 (1,9) milj. euroa. Tilikauden välittömät verot olivat +1,0 (+1,9) milj. euroa. Tilikauden välittömissä veroissa on raportoitu tuotekehitysaktivointeihin liittyvä laskennallisten verosaamisten vähentyminen. Vertailukauden välittömissä veroissa oli peruutettu tilikaudella 2023 kirjattua verovarausta ja siihen liittyvää laskennallista verosaamista yhteensä 1,7 milj. euroa Belgian tytäryhtiön jälkiverotuspäätöksen kumoamisen vuoksi. Konsernin tilikauden tulos oli -6,1 (-0,5) milj. euroa. Oikaistu osakekohtainen tulos oli 0,20 (0,09) euroa ja osakekohtainen tulos -0,32 (0,00) euroa.

4. INVESTOINNIT JA TUOTEKEHITYS

Konsernin investoinnit olivat 6,3 (8,0) milj. euroa eli 4,8 % (5,3 %) liikevaihdosta. IFRS 16 -standardin mukaisesti aktivoitujen vuokrasopimuksien arvo oli 1,7 (1,1) milj. euroa ja muut käyttöomaisuusinvestoinnot olivat 0,3 (0,8) milj. euroa. Tuotekehitysmenoa aktivoitiin katsauskaudella 4,3 (6,1) milj. euroa. Aktivoitujen tuotekehitysmenojen poistot olivat 2,1 (3,0) milj. euroa. Konsernin aktivoituihin tuotekehitysmenohin kohdistui yhteensä 6,7 milj. euroa kertaluontoinen alaskirjaus.

Tuotekehitysmenot olivat 14,1 (17,7) milj. euroa eli 10,0 % (11,7 %) konsernin liikevaihdosta. Tuotekehitysprojektit painottuivat Broadband Networks -liiketoiminnassa hajautetun verkkoarkkitehtuurin ratkaisuihin ja DOCSIS 4.0 -standardin mukaisin älyvahvistimiin, sekä Pohjois-Amerikan markkinoille suunnattuihin verkon telemetria- ja etähallintaratkaisuihin. Public Safety and Mobility -liiketoiminnassa tuotekehitysprojektit painottuivat matkustajaliikenteen informaatiojärjestelmiin sekä asiakaskohtaisiin tuotealustoihin.

5. HENKILÖSTÖ

Konsernin palveluksessa oli tammi-joulukuun 2024 keskimäärin 673 (803) henkilöä. Joulukuun lopussa konsernin palveluksessa oli 619 (750) henkilöä, joista ulkomailla työskenteli 29 % (37 %). Henkilöstökulut laskivat 13,7 % vertailukaudesta ja olivat 41,0 (47,5) milj. euroa. Henkilökuluista palkkojen ja palkkioiden osuus oli 37,0 (42,9) milj. euroa. Henkilöstön kannustamiseksi yhtiöllä on voimassa bonusohjelma. Ylimmän johdon lyhyen aikavälin palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista ja mahdollisesta, lähinnä konsernin ja tulosyksiköiden liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksen mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta. Lisäksi yhtiöllä on käytössään avainhenkilöiden osakekannustin-ohjelmia.

6. RAHOITUS JA PÄÄOMARAKENNE

Katsauskauden lopussa konsernilla oli korollista velkaa 34,2 (37,8) milj. euroa, josta lyhytaikaisia pankkilainoja oli 8,2 (5,8) milj. euroa. IFRS 16 -standardin mukaisesti aktivoitujen vuokrasopimuksien korollinen velkaa oli 4,5 (4,8) milj. euroa, joista lyhytaikaisia oli 1,4 (1,5) milj. euroa. Konsernin rahat ja pankkisaamiset olivat 8,8 (6,2) milj. euroa. Yhtiöllä oli käyttämättömiä sitovia valmiusluottoja joulukuun 2024 lopussa 14,0 (14,7) milj. euroa.

Konsernin taseen loppusumma katsauskauden lopussa oli 121,2 (132,2) milj. euroa ja oma pääoma 54,8 (60,9) milj. euroa. Taseen loppusummaan vaikuttivat ennen kaikkea käyttöomaisuuden tehostamisesta johtunut varastotasojen lasku sekä tuotekehitysaktiivan alaskirjaus. Konsernin omavaraisuusaste oli 45,4 % (45,4 %) ja nettovelkaantumisaste 46,3 % (51,9 %).

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Yhtiö teki kolmannen vuosineljänneksen aikana syndikaattimuotoisen uudelleenrahoitusjärjestelyn, joka koostuu lyhennettävästä lainasta, luottolimiiteistä ja ei-sitovasta takauslimiitistä. Uuden lainajärjestelyn yhteydessä yhtiö maksoi takaisin vanhat lainansa ja lopetti niihin liittyvän suojauslaskennan. Suojausrahastoon kertynyt voitto uudelleen luokiteltiin tilikauden tulokseen. Kaikki rahoitussopimukset sisältävät finanssikovenanteina vähimmäisomavaraisuusasteen, nettovelan ja oikaistun käyttökanteen suhteen maksimitason sekä minimilikviditeettitason. Rahoitussopimuksien vakuutena on yhteensä 68,9 miljoonan euron yrityskiinnitykset, 32,0 miljoonan euron tytäryhtiöosakkeiden pantaukset sekä sisäisten velkakirjojen pantaukset 43,7 miljoonan euron arvosta.

Yhtiön rahoitussopimukset sisälsivät katsauskauden lopussa:

26,0 milj. euron elokuussa 2026 erääntyvän lyhennettävän lainan, jonka pääoma 31.12.2024 oli jäljellä 25,2 milj. euroa. Lainaa lyhennetään 0,8 miljoonan euron erissä neljästi vuodessa.
15,0 milj. euron elokuussa 2026 erääntyvän sitovan Revolving Credit Facility (RCF) limitin, josta käytössä oli 31.12.2024 seuraavat erät:
5,0 miljoonan euroa, erääntyy maaliskuussa 2025
4,0 miljoonan euron sitovan luottolimiitin, joka on voimassa elokuuhun 2026. Luotosta oli 31.12.2024 käyttämättä 4,0 milj. euroa.
8,0 miljoonana euron ei-sitovan pankkitauslimiitin
Rahoitussopimus sisältää ehdollisen kaksi kertaa yhden vuoden jatko-option.

7. SEGMENTTITULOS

Yhtiön 25.4.2024 antaman pörssitiedotteen mukaisesti Teleste raportoi vuoden 2024 ensimmäisestä osavuosikatsauksesta alkaen tärkeimmät taloudelliset tunnuslukunsa uuden segmenttirakenteen mukaisesti. Toimintasegmentit ovat Broadband Networks ja Public Safety and Mobility. Konsernin raportoitavat segmentit vastaavat konsernin toimintasegmenttejä. Konsernin yhteiset toiminnot käsitellään segmenttiraportoinnin ulkopuolella.

Tässä "Segmenttien tulos" -osiossa esitetyt luvut raportoitavista toimintasegmenteistä perustuvat yhtiön johdolle tuloksen arvioimista ja resurssien kohdistamista varten raportoitaviin lukuihin. Segmenttien tulos esitetään Oikaistuna käyttökatteena ja oikaistuna liiketuloksena. Oikaistu käyttökate ja oikaistu liiketulos -luvuissa ei huomioida raportointikausien operatiivisen tuloksellisuuden vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, kuten liiketoimintojen myynneistä tai lopettamisista aiheutuvia voittoja tai tappioita, toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuvia voittoja tai tappioita, arvonalentumistappioita, merkittäviin strategisiin muutoksiin liittyviä kuluja tai muita poikkeuksellisia operatiiviseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja tai kuluja. Lisätietoja konsernin toiminta- ja raportointirakenteesta sekä segmenttilukujen täsmäytyksestä Teleste-konsernin lukuihin on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa Segmenttiraportointi.

BROADBAND NETWORKS

Broadband Networks -toimintasegmentin liikevaihto laski tammi-joulukuussa 15,4 % ja oli 78,2 (92,5) milj. euroa. HFC-verkkotuotteiden toimitukset Eurooppaan jatkuivat

alhaisella tasolla, vaikkakin viimeisellä neljänneksellä hieman piristysen. Pohjois-Amerikkaan toimitettujen 1.8GHz älyvahvistimien toimitusvolyymit kasvoivat loppuvuotta kohden, mutta eivät kompensoineet kokonaan Euroopan markkinan laskua. Hajautetun verkkoarkkitehtuurin tuotteiden toimitusvolyymit jäivät odotettua alhaisemmaksi. Vertailukauteen sisältyi 2,8 milj. euroa Sveitsin divestoidun palveluliiketoiminnan toimituksia, sekä UK:n palveluliiketoiminnan korkeammat toimitukset.

Broadband Networks -toimintasegmentin oikaistu liiketulos oli 6,2 (6,0) milj. euroa ja se kasvoi 3,5 %. Liikevaihdon lasku kompensoiin merkittävien säästöohjelmien ansiosta henkilöstö- sekä liiketoiminnan muista kuluista. Aktivoitujen tuotekehitysmenojen kertaluontoinen alaskirjaus 6,1 milj. euroa raportoitiin oikaisuerinä.

PUBLIC SAFETY AND MOBILITY

Public Safety and Mobility -toimintasegmentin liikevaihto laski tammi-joulukuussa 7,7 % ja oli 54,3 (58,9) milj. euroa. Toimitukset videovalvonta-asiakkaille ja joukkoliikenneoperattoreille laskivat tilausten viivästyessä projektiliiketoiminnalle tyypillisen vaihtelun puitteissa. Tätä kompensoi korkeammat toimitukset junavalmistajille, etenkin huoltoliiketoiminnan osalta.

Public Safety and Mobility -toimintasegmentin oikaistu liiketulos oli 1,9 (-0,4) milj. euroa kasvaen 2,3 milj. euroa. Oikaistu liiketulos kasvoi bruttokatteen noustua selvästi vertailukautta paremmalle tasolle, sekä myös kustannussäästötoimenpiteiden ansiosta. Videovalvontaohjelmistoihin kohdistettu arvonalentuminen 0,6 milj. euroa raportoitiin oikaisueränä.

8. KONSERNIRAKENNE

Emoyhtiöllä on sivuliike Hollannissa sekä tytäryhtiöt 12 maassa Suomen ulkopuolella.

9. AINEETTOMAT VOIMAVARAT

Yhtiön immateriaalioikeudet turvataan laitesuunnitelmien ja ohjelmistojen lähdekoodien luottamuksellisuudella ja niiden turvallisella säilyttämisellä sekä valituilla patenteilla ja patenttihakemuksilla. Broadband Networks-liiketoiminnassa yhtiö noudattaa Pohjois-Amerikkakeskeistä IPR-strategiaa, jonka tuloksena Teleste on saanut kaapeli-tv:n verkkolaitteille 29 patenttia ja vireillä on lisäksi 14 hakemusta. Keksinnöt liittyvät älykkäiden verkkolaitteiden toimintoihin, jotka mahdollistavat automaattisia toimintoja ja energian kulutuksen optimointia. Public Safety and Mobility-liiketoiminnassa yhtiö noudattaa julkisen liikenteen ratkaisuihin painottuvaa IPR-strategiaa, jonka tuloksena Teleste on saanut 36 patenttia. Patenteilla on suojattu joukkoliikennekäytössä videovalvonnan datan siirtoa ja hallintaa koskevia innovaatioita. Yhtiö myös varmistaa sopimusten ajantasaisuudella, henkilöstön koulutuksella ja kilpailijoiden säännöllisellä patenttiseurannalla, ettei sen tuotteissa hyödynnetä luvattaa muiden immateriaalioikeuksia. Yhtiöllä on myös oikeusturvavakuutus.

10. LIIKETOIMINNAN MERKITTÄVIMMÄT RISKIT

Telesten liiketoiminta on alttiina riskeille, jotka voivat johtua liiketoimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista tai yhtiön operatiivisesta toiminnasta. Alla kuvatuilla riski

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

tekijöillä voi olla haitallinen vaikutus yhtiön liiketoimintaan tai taloudelliseen asemaan. Myös muut riskit, joista yhtiö ei ole tällä hetkellä tietoinen, tai joiden ei tällä hetkellä arvioida olevan merkittäviä, voivat kuitenkin muodostua merkittäviksi tulevaisuudessa.

Hallitus katselmoi liiketoiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan neljännesvuosittain ja aina tarvittaessa. Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoiminta-alueiden strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit raportoidaan tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle säännöllisesti.

10.1. STRATEGISET RISKIT

Geopoliittinen tilanne on entisestään kiristynyt eri puolilla maailmaa vuoden 2024 aikana. Ukrainan sotatilanteen lisäksi myös Lähi-Idässä on ollut laajamittaisia sotatoimia, ja tilanne Aasiassa on jännittynyt erityisesti Kiina – Taiwan akselilla. Nämä voivat aiheuttaa vaikeasti ennakoitavia muutoksia yhtiön toimintaympäristössä, ja niillä voi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi eri materiaalien ja komponenttien saatavuuteen, käyttömahdollisuuksiin tai globaaleihin toimitusketjuihin.

Yhtiön on pyrittävä ennakoimaan toimintaympäristön ja markkinoiden mahdollisia muutoksia ja valmistauduttava niihin eri keinoin. Teknologiset murrosvaiheet, kuten tietoliikenneoperaattoreiden siirtyminen uuden sukupolven teknologioihin tilaajaverkoissa, voivat muuttaa merkittävästi nykyisten toimittajien kilpailuasemia ja houkutella markkinoille uusia kilpailijoita. Kiristyvä kilpailu voi johtaa myös kiristyvään hintakilpailuun mikä voi vaikuttaa liiketoiminnan kannattavuuteen.

Oikeat teknologiavalinnat, tuotekehitysinvestoinnit, uusien teknologioiden tuominen osaksi liiketoimintaa sekä niiden ajoitus

ovat keskeisiä menestyksen kannalta. Tuotekehitys sisältää harkittuja riskejä, joiden toteutuessa tuotekehitysinvestointien arvo voi alentaa. Erityisesti Broadband Networks -liiketoiminnassa tuotekehityspäätökset tehdään toimialalle tyypillisesti usein ilman asiakassitoumuksia. Yhtiö voi pyrkiä vaikuttamaan tähän riskiin neuvottelemalla mahdollisia asiakassitoumuksia tai jaettua riskinottoa.

Uudet teknologiastandardit, kuten DOCSIS 4.0 spesifikaatio, sisältävät usein vaihtoehtoisia teknologiavariantteja eri toiminnallisuuksille, mikä on lisännyt teknologiatoimittajien tuotekehitysinvestointeja ja niihin liittyvää riskiä. Kaupallisten tuotteiden tullessa markkinoille operaattorit saattavat muuttaa teknologiavalintojaan standarddivariantista toiseen. Tämä voi johtaa tilanteeseen missä kaikille tuotekehitysinvestoinneille ei löydy aiemmin oletetun suuruista kohdemarkkinaa.

Liiketoiminnan laajentaminen uusille markkinoille sisältää riskejä. Erityisesti yhtiön meneillään olevat kasvupanostukset Pohjois-Amerikan laajakaistamarkkinoille eivät välttämättä johda tavoitetuihin tuloksiin. Uudelle markkina-alueelle laajeneminen vaatii merkittäviä investointeja, ilman taetta siitä, että markkinoille päässemissä onnistutaan.

Suurimmat avainasiakkaat muodostavat merkittävän osan kunkin asiakassegmentin liikevaihdosta. Asiakkaiden mahdolliset hankintastrategian tai toimittajavalintojen muutokset voivat johtaa liiketoiminnan volyymien supistumiseen ja kannattavuuden heikkenemiseen.

Yhtiön toimialoilla voi tapahtua sekä asiakkaiden että toimittajien konsolidaatiota, joka voi vaikuttaa yhtiön kilpailuasemaan.

Markkinakysynnän tason lisäksi yhtiön tuote- ja palveluvalikoiman kilpailukyky on

avaintekijä kasvulle ja kannattavuudelle. Epäonnistuminen asiakkaiden vaatimusten, kilpailijoiden tarjooman tai liiketoimintamallien muutosten ennakoimisessa tai niihin vastaamisessa voi johtaa yhtiön kilpailukyvyn heikentymiseen.

Taloudelliset syklit ja erityisesti tietoliikenne- ja joukol liikenneoperaattoreiden investointiaktiviteettien tason vaihtelu vaikuttavat yhtiön tuotteiden ja palveluiden kysyntään. Mahdolliset muuttuvat inflaatioympäristöt, korkotasot, sekä eri hallintojen markkinasubventiot voivat vaikuttaa myös yhtiön asiakkaiden rahoitukseen, kannattavuuteen, investointikykyyn ja siten myös yhtiön tuotteiden ja palveluiden kysyntään.

Brändi- ja mainehoitoilla voi olla vaikutus liiketoimintaan ja taloudelliseen kehitykseen. Mahdollinen mainehaitta voisi syntyä esimerkiksi merkittävän toimitus-, tuote- tai palvelulaatuongelman tai kyberturvallisuusvahingon seurauksena.

10.2. OPERATIIVISET RISKIT

Yhdysvaltojen uusi hallinto on ilmoittanut mahdollisista korotetuista tuontitulleista. Mahdolliset tuontitullit Yhdysvaltoissa voivat lyhyellä aikavälillä heikentää yhtiön kannattavuutta, koska tuotteiden valmistus tapahtuu tällä hetkellä pääosin Euroopassa. Yhtiöllä on toimintasuunnitelmia eri skenaarioiden varalle, sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. On myös mahdollista, että tilanne kehittyy globaaliksi kauppasodaksi, jossa eri valtioiden asettamat tullit, vientirajoitukset tai muut muutokset voivat vaikuttaa raaka-aineiden ja komponenttien hankintaketjuihin sekä tuotteiden kannattavuuteen negatiivisesti. Lisäksi geopoliittiset tekijät voivat yllättää ja muuttaa hankinta- ja logistiikkaketjujen tilannetta nopeasti.

Materiaalien ja komponenttien ajoittainen epävarma ja rajallinen saatavuus on tuonut mukanaan lisäkustannuksia ja kasvattanut käyttö pääomaa, mikä on heikentänyt yhtiön kannattavuutta ja likviditeettiä. Toimitusajat ovat edelleen pitkiä monissa yhtiölle kriittisissä komponenteissa, erityisesti puolijohteissa, mikä altistaa tuotteiden toimitusviiveille ja vaikeuttaa varaston hallintaa. Korkeat varastotasot voivat johtaa raaka-aineiden ja komponenttien arvon alenemiseen.

Asiakkaiden investointien tasot ja tilausten määrät vaihtelevat merkittävästi eri ajanjaksoilla, johtuen muun muassa asiakkaiden omien varastojen optimoinnista ja teknologiasukupolvien siirtymistä. Volyymivaihtelun ennustaminen ja niihin varautuminen on usein vaikeaa, mikä voi aiheuttaa virheellisiä arvioita yhtiön tuotantokapasiteetin oikea-aikaisessa mitoituksessa vastaamaan kunkin hetken asiakaskysyntää, huomioiden eri markkina-alueiden tarpeet.

Kokonaisvaltaisten järjestelmä- ja projektitoimitusten hinnoittelu, suunnittelu ja resurssointi perustuu osittain arvioihin ja sisältää siten toteutuksen aikaisia riskejä. Projektit saattavat olla kooltaan suuria ja ajoittua useille vuosille, minkä vuoksi projektien toteutus ja hallinta sisältävät teknisiä, juridisia ja taloudellisia riskejä. Osa Public Safety and Mobility -liiketoimintayksikön projekteista on toimialan luonteen vuoksi kiinteähintaisia tai myyntihintojen korotukset ovat rajattuja, jolloin niihin riittyy kateriskiä kulujen noustessa. Projektien viivästymiset voivat johtaa sopimussakkoihin tai luottotappioihin. Viivästymiset voivat myös johtua yhtiöstä riippumattomista syistä. Yhtiö neuvottelee projektitoimitusten viiveisiin liittyvien sopimusehtojen vaikutuksista kussakin projektissa erikseen.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Telesten tuotteissa ja ratkaisuissa hyödynnetään erilaisia teknologioita, joiden soveltamiseen liittyviä immateriaalioikeuksia eri osapuolet voivat tulkita eri tavoin. Tulkintaeimielisyydet voivat johtaa kallisiin selvityksiin tai oikeudenkäynteihin.

Asiakkaiden vaatimukset tuotteiden suorituskyvystä, kestävyydestä vaativissa olosuhteissa ja yhteensopivuudesta integroiduissa kokonaisuuksissa ovat huomattavan korkeita. Huolellisesta suunnittelusta ja laadunvarmistuksesta huolimatta, monimutkaiset tuotteet ja ratkaisut voivat vikaantua asiakkaan käyttöpääristössä ja johtaa korjausvelvoitteisiin.

Useat tietojärjestelmät ovat kriittisiä tuotteiden kehittämisessä, valmistamisessa ja toimittamisessa asiakkaille. Tietojärjestelmien ylläpitoon ja uusien järjestelmien käyttöönottoon liittyy riskejä, jotka voivat vaikuttaa tuotteiden ja palvelujen toimituskykyyn.

Osaavat työntekijät, joilla on tarvittava pätevyys ja taidot, ovat avainasemassa yhtiön tavoitteiden saavuttamisessa. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen, henkilöstön sitouttamiseen ja rekrytointeihin liittyy riskejä, jotka vaikuttavat kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Epävakaa työmarkkinatilanne voi vaikuttaa negatiivisesti yhtiön toimintakykyyn. Työtaistelutoimenpiteet esimerkiksi tuotannossa tai vientilogistiikassa voivat keskeyttää toimitukset asiakkaille. Yhtiön aika-ajoin toteuttamat kustannus- ja henkilöstövähennykset tai toiminnan rakenteelliset muutokset voivat aiheuttaa epävarmuutta henkilöstön keskuudessa ja johtaa yhtiön toimintaa vaikuttavaan henkilöstövaihtuvuuteen.

10.3. YLLÄTTÄVIIN TAPAHTUMIIN JA TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT RISKIT

Fyysiset vahingot, jotka aiheutuvat onnettomuuksista (kuten tulipalo), äärimmäisistä säälläisistä, luonnon katastrofeista, terrorismista tai muusta poikkeustilasta saattavat keskeyttää raaka-aineiden tai komponenttien saatavuuden tai keskeyttää oman valmistustoiminnan.

Mahdollinen uusi tai muuntautunut globaali pandemia voisi johtaa uusiin laajempiin rajoitustoimenpiteisiin ja globaalin markkinatalouden epävakauteen, minkä vaikutusta on vaikea etukäteen arvioida.

Tietojärjestelmiin voi kohdistua ulkoisia kyberturvallisuusuhkia, joilta pyritään suojautumaan teknisin ratkaisuin ja henkilöstön turvallisuusosaamista lisäämällä. Kasvaneet geopoliittiset jännitteet ovat lisänneet kyberhyökkäyksien todennäköisyyttä. Näistä voi aiheutua paikallisia ja globaaleja häiriöitä haitaten Telesten, asiakkaiden tai toimittajien toimintoja.

Yhtiöön voi kohdistua myös laittomia toimia ja petosyrityksiä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi taloudelliseen tulokseen. Tällaisia riskejä pyritään minimoimaan kehittämällä edelleen hyviä hallintotapoja ja lisäämällä henkilöstön turvallisuusosaamista.

Arkaluontoisen työntekijä- tai asiakastiedon tietovuodot voivat johtaa mainehaittaan tai merkittäviin taloudellisiin vahinkoihin. Tietovuoto voisi johtua muun muassa kyberrikoksista, kiristysohjelmista, tietovarkauksista, petoksista, väärinkäytöksistä tai työntekijöidemme tahattomista virheistä.

10.4. RAHOITUSRISKIT

Yhtiön laajentuessa uusille markkina-alueille, kasvun tueksi tarvitaan enemmän käytöpääomaa, koska sekä toiminnan käynnistämis-

kustannukset että pidemmät logistiset toimitusketjut lisäävät käytöpääoman tarvetta.

Korkeampien varmuusvarastotasojen, sekä ajoittaisten materiaalisataavuuden häiriöiden vuoksi epäkurantin vaihto-omaisuuden riski voi kasvaa. Kasvava käytöpääoma voi pienentää yhtiön käytössä olevia rahoitusreservejä. Raaka-aineiden ja komponenttien saatavuusongelmat voivat edelleen vaikeuttaa valmistusta ja viivästää toimituksia kasvattaen käytöpääomaa ja nostaa yhtiön maksuvalmiusriskiä.

Yhtiön taloudellinen kehitys viimeisen kahden tilikauden aikana on vähentänyt yhtiön velkaantuneisuutta, mutta johtuen uusille markkinoille laajentumisesta, mahdollisista muista markkinahäiriöistä, toimintaketjujen toimivuudesta tai asiakaskunnan muutoksista, voi kehitys kääntyä ja rajata rahoituksen saatavuutta lisäten likviditeettiriskiä tulevaisuudessa.

Mahdolliset korkotason muutokset voisivat vaikuttaa merkittävästi yhtiön rahoituskustannuksiin suojaamattoman korollisen velkapääoman osalta.

Osa yhtiön liikevaihdosta ja merkittävä osa raaka-aine- ja komponenttihankinnoista on muissa valuutoissa kuin euroissa. Merkittävät valuuttakurssivaihtelut altistavat yhtiön valuuttariskeille. Erityisesti Yhdysvaltain dollarin ja Kiinan renminbin kurssikehitys suhteessa euroon vaikuttaa tuotekustannuksiin ja tulokseen. Lyhytaikaisilta valuuttariskeiltä yhtiö suojautuu valuuttatermineillä ja optioilla.

Yhtiö altistuu riskeille, jotka liittyvät sen asiakkaiden maksukykyyn ja -käyttäytymiseen, ja jotka voivat vaikuttaa Telesten kassavirtaan tai johtaa luottotappioihin. Merkittävillä muutoksilla eri maiden rahoitus- tai verosääntelyssä tai niiden tulkinnoissa voi

myös olla vaikutus Telesten taloudelliseen kehitykseen, likviditeettiin tai kassavirtaan.

Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä on julkaistu tilinpäätöksen 2024 liitetiedoissa.

11. OIKEUDENKÄYNNIT JA OIKEUDELLISET MENETTELYT

Telesten tytäryhtiö Saksassa on nostanut vahingonkorvauskanteen liitteen projektiin, jonka asiakas on keskeyttänyt Telesten kannan mukaan perusteetta. Keskeytyneen projektin toimitukset sisälsivät matkustajaliikenteen informaatiojärjestelmiä paikallisliikenteen joukkoliikenneoperaattoreille. Yhtiö arvioi, ettei oikeudenkäynnillä ole olennaista taloudellista merkitystä konsernin toiminnalle.

Yhtiöllä ei ollut vireillä muita sellaisia oikeudenkäyntejä tai oikeudellisia menettelyjä, joilla olisi ollut olennaista taloudellista merkitystä konsernin toiminnalle.

12. YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Teleste Oy:n 11.4.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2023 tilinpäätöksen, konsernitilinpäätöksen ja hyväksyi yhtiön palkitsemisraportin vuodelta 2023 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2023. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella ei makseta osinkoa.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi kuusi henkilöä. Teleste Oy:n hallituksen jäseniksi valittiin Timo Luukkainen, Jussi Himanen, Vesa Korpimies, Mirel Leino-Haltia, Anni Ronkainen ja Kai Telanne.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Yhtiökokouksen jälkeen 11.4.2024 pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Timo Luukkainen. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Mirel Leino-Haltia sekä jäseniksi Jussi Himanen ja Vesa Korpimies.

Hallituksen jäsenille päätettiin maksaa vuosipalkkiot seuraavasti: puheenjohtajalle 66.000 euroa vuodessa ja kullekin jäsenelle 33.000 euroa vuodessa. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimivan hallituksen jäsenen vuosipalkkio on 49.000 euroa. Vuosipalkkiot maksetaan siten, että hallituksen jäsenille hankitaan 40 %:lla palkkion brutto-osuudesta Teleste Oyj:n osakkeita Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyillä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä ja loppuosa suoritetaan rahana. Hallituksen jäsenille ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle ei makseta erillistä kokouspalkkiota. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 400 euroa niistä tarkastusvaliokunnan kokouksista, joihin he osallistuvat.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, joka on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Markku Launiksen. Tilintarkastajan palkkio päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän laskun mukaisesti. PricewaterhouseCoopers Oy valittiin samalla myös yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi, ja sille maksetaan palkkio tästä tehtävästä yhtiön hyväksymän laskun mukaisesti.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1 200 000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyillä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti.

Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita, tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos sihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Uudet osakkeet voidaan antaa myös maksuttomana osakeantina yhtiölle itselleen.

Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta siten, että annettavien ja/tai luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta.

Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 1 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuun uusia osakkeita ja yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevaan enimmäismäärään.

Valtuutukset ovat voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Valtuutukset kumoavat aiemmin myönnetyt valtuutukset päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

13. EMOYHTIÖN TULOSKEHITYS JA TALOUDELLINEN ASEMA

Raportointikautena emoyhtiön liikevaihto oli 60 635 tuhatta EUR ja se laski 20,0 % vertailukaudesta (2023: 75 784). Liikevaihdon lasku johtuu Networks liiketoimintasegmentin liikevaihdon laskusta sekä toteutetuista liiketoimintasiirroista. Emoyhtiön liiketulos oli 957 tuhatta euroa ja osuus liikevaihdosta oli 2 %. Liiketuloksen osuus liikevaihdosta kasvoi 4 prosenttiyksikköä vertailukaudesta (2023: -2 %, -1 730). Liiketulos parani pääasiassa yhtiön kustannussäästötoimenpiteiden ansiosta. Emoyhtiön tulos oli 3 956 tuhatta EUR (139), parani liiketoiminnan siirron, tehostamistoimenpiteiden ja vertailukaudella tehdyn tytäryhtiön osakkeiden alaskirjauksen vuoksi. Rahoituskulut olivat 2 963 tuhatta EUR (3 756). Osakepääoma tilikauden 2024 lopussa oli 6 967 tuhatta euroa jakaantuen 18 985 588 kappaleeseen osakkeita. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Jokaisella osakkeella on yksi ääni ja yhtäläinen oikeus osinkoon. Osakkeet on liitetty Euroclear Finland Oy:n pitämään arvo-osuusjärjestelmään. Emoyhtiön omapääoma tilikauden lopussa oli 32 352 tuhatta EUR (28 396). Omaa pääomaa vahvisti positiivinen tulos.

Emoyhtiöllä oli pankkilainaa 30 200 tuhatta euroa (33 024), mistä pitkäaikaista 22 000 tuhatta euroa (27 224). Yhtiö teki kolmannen vuosineljännesken aikana syndikaattimuotoisen uudelleenrahoitusjärjestelyn, joka koostuu lyhennettävästä lainasta, luottolimitteistä ja ei-sitovasta takauslimiitistä. Uuden lainajärjestelyn yhteydessä yhtiö maksoi takaisin vanhat lainansa ja lopetti niihin liittyvän suojauslaskennan. Tässä yhteydessä yhtiön pitkäaikaiset lainat pienenivät ja toisaalta yhtiöllä oli enemmän käytössä valmiusluottolimittejä, mitkä käsitellään lyhytaikaisina lainoina 8 200 tuhatta EUR (5 800). Emoyhtiön pitkäaikaiset saamiset tytäryhtiöiltä olivat 34,8 miljoonaa euroa (16,4 milj.). Muutos johtui liiketoimintasiirroista. Oman pääoman tuottoaste oli 12,2 %, ja se parani vertailukauteen verrattuna (2023: 0,5 %). Omavaraisuusaste oli 36,3 % (2023: 30,9 %).

14. OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMAN MUUTOKSET

Yhtiökokouksen 5.4.2023 antaman valtuutuksen puitteissa Teleste Oyj:n hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista Teleste-konsernin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ansaintajakon 2021-2023 palkkion maksamiseksi. Osakeannissa 28.3.2024 luovutettiin 8 628 yhtiön hallussa olevaa Teleste Oyj:n osaketta vastikkeetta osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville avainhenkilöille järjestelmän ehtojen mukaisesti. Ansaintajakon käynnistämisestä ja sen keskeisistä ehdoista on kerrottu 11.2.2021 julkaistussa pörssitiedotteessa.

Tianta Oy oli Telesten suurin yksittäinen osakkeenomistaja 25,2 % (25,2 %) omistusosuudella 31.12.2024. Arvo-osuusjärjestelmän mukaan Telesten osakkeenomistajien lukumäärä katsauskauden lopussa oli 5 047 (5 408). Ulkomaalaisten osakkeenomistajien osuus osakkeista oli 0,8 % (1,0 %) ja hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien osuus osakkeista 2,4 % (2,8 %). Yhtiön osakkeiden omistuksen jakautuminen tilastokeskuksen vahvistaman sektorikohtaisen luokituksen perusteella, osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain, sekä suoraan tai välillisesti vähintään 5 prosenttia omistavat osakkeenomistajat, että yli kymmenen suurinta osakkeen omistaja on esitetty tilinpäätös.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

töksen liitetiedoissa. Yhtiöllä ei ole tiedossa mahdollisia osakassopimuksia.

Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2024 oli 6 966 932,80 euroa jakautuen 18 985 588 osakkeeseen. Konsernin emoyhtiö Teleste Oyj:n hallussa oli 738 398 (747 026) omaa osaketta 31.12.2024, mikä vastasi 3,9 % (3,9 %) kaikista Telesten osakkeista.

Telesten osakevaihto Nasdaq Helsingissä oli tammi-joulukuussa 2024 1,3 (1,5) milj. kappaletta ja 3,4 (5,2) milj. euroa. Osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu keskikursi oli 2,61 (3,37) euroa, katsauskauden alin osakekursi oli 2,07 (2,55) euroa ja ylin 3,45 (4,75) euroa. Telesten osakkeen päätöskursi 31.12.2024 oli 2,64 (2,70) euroa ja osakekannan markkina-arvo 50,1 (51,3) milj. euroa.

Tilikauden lopussa 31.12.2024 voimassa olleet valtuutukset:

Hallitus voi hankkia enintään 1 200 000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.
Hallitus voi päättää uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta siten, että annettavien ja/tai luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta.
Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 1 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuihin uusia osakkeita ja yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevaan enimmäismäärään.

15. JOHDON JA HALLINTOELINTEN JÄSENTEN OMISTUS 31.12.2024

Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet omistivat tilinpäätöspäivänä 185 279 (167 345) kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 1,0 % (0,88 %) ulkona olevasta osake- ja äänimäärästä. Toimitusjohtajalla tai hallituksen jäsenillä ei ollut merkintäoikeuksia optioihin perustuen. Muut johtoryhmän jäsenet kuin toimitusjohtaja tai heidän määräysvalta yhteisönsä omistivat tilinpäätöspäivänä 34 081 (47 475) kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 0,18 % (0,25 %) ulkona olevasta osake- ja äänimäärästä. Johdon ja hallinnon jäsenten yhteenlaskettu osakeomistus on 219 360 osaketta, mikä vastaa 1,18 % (1,13 %) ulkona olevasta osake- ja äänimäärästä.

Teleste Oyj noudattaa arvopaperimarkkinalakia ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internet-sivujen Sijoittajat-osiossa. Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa.

16. TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2024

BROADBAND NETWORKS

Laajakaistapalvelujen kysynnän ja globaalin verkkolaitemarkkinan odotetaan jatkavan pidemällä aikavälillä kasvuaan, johtuen verkko-operaattoreiden keskinäisestä kilpailusta tarjota nopeita ja luotettavia laajakaistayhteyksiä kotitalouksille ja yrityksille. Heikentynyt makrotalouden tilanne, operaattorien liikevaihdon kehitys, kustannussäästötoimenpiteet ja varastotasojen optimoiminen ovat kuitenkin johtaneet vuodesta 2023 alkaen markkinakysynnän laskuun. Markkinakysyntä jatkui epävarmana myös vuonna 2024, osana siirtymävaihetta kaapeli- tai kuitupohjaisiin seuraavan sukupolven tuotteisiin. Heikko markkinakysyntä vaikutti useiden teknologiatoimittajien liiketoimintaan negatiivisesti.

Uuden sukupolven DOCSIS 4.0 -standardin mukaiset teknologiat tuovat tilaajille nopeita jopa 10 gigabitin laajakaistayhteyksiä, olemassa olevaa verkkoinfrastruktuuria hyödyntäen. Tämä mahdollistaa kaapelilaajakaistapalveluiden kilpailukyvyn optisen kuidun rinnalla. Pohjois-Amerikan tietoliikenneoperaattorit aloittivat uuden DOCSIS 4.0 -teknologian investoinnit vuoden 2024 aikana. Euroopassa investointien odotetaan alkavan vuoden 2025 jalkipuoliskolla, ja investointien tapahtuvan vain osassa markkinaa. Euroopassa operaattoreiden investoinnit kohdistuvat suhteellisesti enemmän kuitupohjaisiin verkkoratkaisuihin, jolloin DOCSIS 4.0 investointiaalto jääneve vaatimattomammaksi kuin edelliset kaapeli-infrastruktuurin investointiaallot. Pohjois-Amerikan kaapelimarkkina on kooltaan huomattavasti Eurooppaa isompi ja siellä DOCSIS 4.0 -standardin mukaisten investointien odotetaan kääntävän markkinan huomattavaan kasvuun vuodesta 2025 alkaen. Mahdolliset tullit ja kauppasodan kasvanut uhka voivat aiheuttaa väliaikaisia häiriöitä markkinaan, mutta niiden ei odoteta vaikuttavan merkittävästi markkinan kasvuun.

Telesten DOCSIS 4.0 -standardin mukaisten 1.8 GHz älyvahvistimien toimitukset alkoivat vuoden 2024 alkupuolella ja toimitusvolyymit ovat nousussa. Pohjois-Amerikan suhteellisen osuuden yhtiön liikevaihdosta odotetaan jatkavan kasvuaan vuosina 2025 ja 2026. Mahdolliset tuontitullit Yhdysvalloissa voivat toteutuessaan heikentää liiketoiminnan kannattavuutta lyhyellä aikavälillä.

PUBLIC SAFETY AND MOBILITY

Kasvavat kaupunkiympäristöt ja niiden turvallisuus, lisääntyvä ympäristöystävällinen joukkoliikenne, sekä arkea helpottavien älykkäiden digitaalisten järjestelmien yleistyminen luovat tulevina vuosina pohjaa tasaisesti kasvavalle liiketoiminnalle joukkoliikenteen informaatio- ja turvajärjestelmien alueella.

Joukkoliikenneoperaattorit tekevät investointeja informaatio- ja turvajärjestelmiinsä, joilla varmistetaan palvelujen ja infrastruktuurin häiriötön toiminta sekä ihmisten turvallisuus. Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmät kehittyvät jatkuvasti entistä älykkäämiseksi ja reaaliaikaisiksi. Myös videoturvaratkaisujen älykkyys lisääntyy, mukaan lukien reaaliaikaiset liikkuvat videovalvontajärjestelmät ja kattavat tilannekuvajärjestelmät, jotka sisältävät videon ohella myös muiden tietovirtojen hallintaa ja analysointia. Investoinnit perustuvat laajasti julkiseen rahoitukseen, ja sen pohjalta rakentuviin projektikokonaisuuksiin, missä projektien hinnat ovat tyypillisesti kiinteitä tai sidottu kustannusindekseihin.

Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien markkinan tasainen kasvu jatkui myös vuoden 2024 aikana. Odotamme tulevina vuosina maltillista ja tasaista markkinoiden kasvua sekä informaatio- että turvajärjestelmissä. Telesten strateginen fokus tulee olemaan erityisesti joukkoliikenteen informaatio- ja turvaratkaisuissa. Kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää Telesteltä jatkuvia tuotekehitysinvestointeja uusiin älykkäisiin ratkaisuihin,

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

ja näissä reaaliaikaisten ohjelmistojärjestelmien osuus jatkaa kasvuaan. Myyntihintojen korottaminen sopimusten puitteissa, projektien hallinta ja kokonaiskannattavuuden parantaminen, sekä operatiivisen tehokkuuden varmistaminen liiketoiminnassa säilyvät tärkeinä.

17. HALLITUKSEN ESITYS TASEEN OSOITTAMAN TULOKSEN KÄYTTÄMISESTÄ

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta osinkoa 0,03 (0,00) euroa ulkona oleville osakkeille.

18. NÄKYMÄT VUODELLE 2025

Teleste arvioi, että vuoden 2025 liikevaihto tulee olemaan 135–150 miljoonaa euroa ja oikaistu liiketulos 4–7 miljoonaa euroa. Tuloksen odotetaan painottuvan pääasiassa vuoden toiselle puoliskolle. Mahdolliset tuontitullit Yhdysvalloissa voivat toteutuessaan heikentää kannattavuutta lyhyellä aikavälillä.

19. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Ulf Andersson aloitti Broadband Networks -liiketoimintayksikön johtajana ja johtoryhmän jäsenenä 1.1.2025. Yhtiö tiedotti asiasta 2.12.2024. Hanno Narjus jatkaa yhtiön palveluksessa uudessa roolissa Senior Fellow, Industry Relations.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2020–2024

	IFRS 2024	IFRS 2023	IFRS 2022	IFRS 2021	IFRS 2020
Tuloslaskelma ja tase:
Liikevaihto, Meur	132,5	151,3	165,0	144,0	145,0
Muutos %	-12,4 %	-8,3 %	14,6 %	-0,7 %	-38,4 %
Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus, %	91%	91,0 %	92,5 %	90,1 %	92,8 %
Liiketulos, Meur	-5,5	-0,5	-4,8	8,7	4,5
% liikevaihdosta	-4,2 %	-0,3 %	-2,9 %	6,1 %	3,1 %
Tulos rahoituserien jälkeen, Meur	-7,1	-2,4	-5,0	9,0	3,7
% liikevaihdosta	-5,3 %	-1,6 %	-3,0 %	6,3 %	2,5 %
Tulos ennen veroja, Meur	-7,1	-2,4	-5,0	9,0	3,7
% liikevaihdosta	-5,3 %	-1,6 %	-3,0 %	6,3 %	2,5 %
Tilikauden tulos, Meur	-6,1	-0,5	-5,9	6,9	-8,0
% liikevaihdosta	-4,6 %	-0,3 %	-3,6 %	4,8 %	-5,5 %
Tuotekehitysmenot, Meur	14,1	17,7	15,8	11,3	10,8
% liikevaihdosta	10,6 %	11,7 %	9,6 %	7,9 %	7,4 %
Investoinnit, Meur	6,3	8,0	12,1	11,1	6,6
% liikevaihdosta	4,8 %	5,3 %	7,3 %	7,7 %	4,5 %
Korollinen vieras pääoma, Meur	34,2	37,8	50,4	28,0	31,0
Oma pääoma, Meur	54,8	60,9	60,4	69,0	63,1
Taseen loppusumma, Meur	121,2	134,7	152,3	135,2	133,0
Henkilöstö ja tilauskanta:
Henkilöstö keskimäärin	673	803	861	863	856
Tilauskanta, Meur	118	130,4	132,2	108,6	77,1
Saadut tilaukset, Meur	124,9	149,6	188,5	175,5	148,8
Tunnusluvut:
Oman pääoman tuotto-%	-10,5 %	-0,8 %	-9,1 %	10,5 %	-11,8 %
Sijoitetun pääoman tuotto-%	-5,0 %	0,2 %	-3,5 %	10,2 %	-4,5 %
Omavaraisuusaste %	45,4 %	45,4 %	39,7 %	53,3 %	48,8 %
Nettovelkaantumisaste %	46,3 %	51,9 %	61,2 %	20,2 %	17,0 %
Osakekohtainen tulos, eur	-0,32	0,00	-0,31	0,39	-0,43
Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur	-0,32	0,00	-0,31	0,39	-0,43
Osakekohtainen oma pääoma, eur	3,00	3,34	3,31	3,79	3,46

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

	IFRS 2024	IFRS 2023	IFRS 2022	IFRS 2021	IFRS 2020
Vaihtoehtoiset tunnusluvut, 1 000 euroa
Oikaistu liiketulos	4 033	1 158	1 969	5 514	5 066
Oikaistu osakekohtainen tulos, EUR	0,20	0,09	-0,01	0,21	-0,06
Siltalaskelma
Liiketulos	-5 525	-481	-4 838	8 714	4 516
Liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä johtuvat kulut	2 742	725	879	0	550
Muu kertaluonteinen erä	0	0	0	-3 200	0
Tuotekehitysmenojen arvonalentuminen	6 653	0	5 400	0	0
Strategiset kehitysprojektit	164	915	529	0	0
Oikaistu liiketulos	4 033	1 158	1 969	5 514	5 066
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos	-5 853	-82	-5 669	7 089	-7 827
Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lkm. painotettu keskiarvo (tuhatta osaketta)	18 246	18 237	18 226	18 216	18 204
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)	-0,32	0,00	-0,31	0,39	-0,43
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos	-5 853	-82	-5 669	7 089	-7 827
Liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä johtuvat kulut	2 742	725	879	0	550
Myyntitappio lopetetuista toiminnoista	0	0	0	0	6 106
Muu kertaluonteinen erä	0	0	0	-3 200	0
Tuotekehitysmenojen arvonalentuminen	6 653	0	5 400	0	0
Strategiset kehitysprojektit	164	915	529	0	0
Laskennallisten verojen muutos	0	0	-1 332	0	0
Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lkm. painotettu keskiarvo (tuhatta osaketta)	18 246	18 237	18 226	18 216	18 204
Oikaistu osakekohtainen tulos, EUR	0,20	0,09	-0,01	0,21	-0,06

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET

Oman pääoman tuotto	Tilikauden tulos	x 100
	Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto	Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut	x 100
	Taseen loppusumma - korottomat velat (keskim. kauden aikana)
Omavaraisuusaste	Oma pääoma	x 100
	Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste	Korolliset velat - rahat ja pankkisaamiset - korolliset saamiset	x 100
	Oma pääoma
Osakekohtainen tulos	Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto
	Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
Osakekohtainen laimennettu tulos	Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto
	Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

Telesten osake	2024	2023	2022	2021	2020
Ylin vaihtokurssi, eur	3,45	4,75	5,76	6,66	5,78
Alin vaihtokurssi, eur	2,07	2,55	3,13	4,47	3,51
Tilikauden päätöskurssi, eur	2,64	2,70	3,54	5,24	4,49
Tilikauden keskikurssi, eur	2,61	3,37	4,34	5,46	4,40
Hinta/voitto suhde (P/E)	-8,2	-603,1	-11,4	13,5	-10,4
Osakekannan markkina-arvo, Meur	50,1	51,3	67,2	99,5	85,2
Pörssivaihto, Meur	3,4	5,2	6,3	13,8	13,8
Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta	1,3	1,5	1,5	2,5	3,1
Pörssivaihto, % osakekannasta	6,8 %	8,1 %	7,7 %	13,3 %	16,5 %
Tilikauden osakkeiden keskiarvo, kpl	18 985 588	18 985 588	18 985 588	18 985 588	18 985 588
Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl	18 985 588	18 985 588	18 985 588	18 985 588	18 985 588
Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita	18 210 431	18 245 666	18 234 914	18 222 877	18 220 370
Tilikauden lopun osakkeiden määrä laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita	18 247 190	18 238 562	18 227 906	18 217 394	18 218 503
Osingonjako, Meur	0,5*	0,0	0,0	2,6	2,2
Osakekohtainen osinko, eur	0,03*	0,00	0,00	0,14	0,12
Osinko tuloksesta, %	neg	0,0 %	0,0 %	36,0 %	neg.
Efektiivinen osinkotuotto, %	1,1 %			2,7 %	2,7 %

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2025 mukaisesti. Hallinnointikoodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internet-sivuilta www.cgfinland.fi. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja tiedot perustuvat 31.12.2024 vallinneeseen tilanteeseen.

TELESTEN HALLINTOELIMET

Teleste Oyj:n (jatkossa Teleste) hallinnosta ja toiminnasta vastaavia hallintoelimiä ovat

yhtiökokous, hallitus, hallituksen tarkastusvaliokunta ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta sekä toimitusjohtaja ja hänen johtama johtoryhmä.

Yhtiökokous

Telesten yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä.

Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista tehtävistä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun muassa tilinpäätöksen vahvistamisesta,

Tilintarkastus	Yhtiökokous
	Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
Sisäinen tarkastus	Hallitus
	Tarkastusvaliokunta
	Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta
	Toimitusjohtaja
	Johtoryhmä

taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta. Yhtiökokouksen tehtäviin kuuluvat myös muun muassa yhtiöjärjestyksen muuttaminen, päättäminen osakeanneista, optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta, omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta sekä osakepääoman alentamisesta. Telesten yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Telesten vuoden 2020 varsinainen yhtiökokous perusti yhtiölle osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ja hyväksyi toimikunnalle työjärjestyksen. Nimitystoimikunnan tehtävänä on vuosittain valmistella hallituksen jäsenten valintaa ja hallituksen jäsenten palkitsemista koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle ja varmistaa, että hallituksella ja sen jäsenillä on Telesten tarpeita vastaava riittävä osaaminen ja kokemus.

Nimitystoimikunta koostuu kolmesta jäsenestä, jotka edustavat yhtiön kolmea suurinta osakkeenomistajaa laskettuna yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä seuraavaa varsinaista yhtiökokousta edeltävän elokuun 30. päivänä. Sen toimikausi jatkuu, kunnes uusi toimikunta on valittu.

Telesten kolme suurinta osakkeenomistajaa, jotka 30.8.2024 olivat rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakeluetteloon, olivat Tianta Oy, Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.

Nimitystoimikunnan kokoonpano ennen vuoden 2025 varsinaista yhtiökokousta on ollut seuraava:

Timo Luukkainen (m), nimeäjä Tianta Oy
Patrick Lapveteläinen (m), nimeäjä Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö
Esko Torsti (m), nimeäjä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Timo Luukkainen on toiminut toimikunnan puheenjohtajana. Toimikunta piti vuoden 2024 aikana kolme (3) kokousta, ja jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin.

Nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaan nimitystoimikunnan tehtävänä on a) valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi; b) valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäseniksi ja neuvoa yhtiön hallitusta tarkastusvaliokunnan kokoonpanoon liittyen; c) valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten palkitsemisesta; sekä d) etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita.

Nimitystoimikunta julkisti ja valitti Telesten hallitukselle 20.1.2025 ehdotuksensa Telesten hallituksen kokoonpanoksi ja palkkioiksi, joka on julkaistu pörssitiedotteena. Toimikunnan ehdotukset sisällytetään yhtiökokouskutsuun.

Nimitystoimikunnan selvitys suorittamastaan työstä ja työjärjestys ovat saatavilla kokonaisuudessaan Telesten internet-sivuilta www.teleste.com/osakkeenomistajien-nimitystoimikunta

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Hallitus

Hallituksen työjärjestys

Telesten hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä.

Hallituksen 18.9.2018 hyväksytyn ja 18.12.2019 sekä 10.2.2021 muokatun työjärjestyksen mukaan hallitus edustaa kaikkia osakkeenomistajia ja toimii aina yrityksen ja osakkeenomistajien parhaan edun mukaisesti. Hallituksen tavoite on ohjata yhtiön liiketoimintaa siten, että se antaa pitkällä tähtäimellä mahdollisimman hyvän tuoton yhtiön osakkeenomistajille. Hallitus seuraa säännöllisesti yhtiön taloudellisten ja strategisten tavoitteiden täyttymistä ja yhtiön kehittymistä pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti. Hallitus antaa yhtiön johdolle ulkopuolista näkemystä ja tukea. Hallituksen tehtävänä on myös varmistaa, että yhtiön kirjanpito, taloushallinto ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Lisäksi hallitus vastaa soveltuvin osin yhtiökokouksen valmisteluun ja sen päätöksien toteuttamiseen liittyvistä asioista.

Hallitus käsittelee yhtiön kannalta merkittävät ja pitkävaikutteiset asiat ja määrittelee toimitusjohtajan valtuudet. Hallitus perustaa tarvittaessa valiokuntia työnsä tueksi ja päättää näiden jäsenet, puheenjohtajat ja työjärjestykset.

Hallituksen työjärjestys on saatavilla kokonaisuudessaan Telesten internet-sivuilla www.teleste.com/hallituksen-tyojarjestys

Hallituksen jäsenet

Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain hallitukseen vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten lukumäärästä ja valinnasta. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan. Hallituksen sihteerinä toimii hallituksen määräämä henkilö.

Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi ja se kestää valintaa seuraavan varsinainen yhtiökokouksen päättymiseen. Toimikausien määrää ei ole erikseen rajoitettu.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 11.4.2024 Telesten hallitukseen alla mainitut kuusi henkilöä. Hallitus valitsi 11.4.2024 keskuudestaan Timo Luukkaisen hallituksen puheenjohtajaksi.

Hallituksen jäsenet ovat yhtiön palvelukseen kuulumattomia ja suomalaisten suositusten mukaan arvioituina riippumattomia yhtiöstä. Hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta seuraavia hallituksen jäseniä:

Timo Luukkainen – Hallituksen puheenjohtaja Tianta Oy:ssa 6.4.2018 alkaen. Tianta Oy on Telesten merkittävä osakkeenomistaja.
Vesa Korpimies – Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen Tianta Oy:ssa. Tianta Oy on Telesten merkittävä osakkeenomistaja.

Hallituksen jäsenten ja heidän määräysvaltahtaisjiäntä Telesten ja muiden Teleste-konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden osakeomistus 31.12.2024 oli seuraava:

Himanen Jussi 18 748 osaketta
Korpimies Vesa 19 748 osaketta
Leino-Haltia Mirel 22 971 osaketta
Luukkainen Timo 52 225 osaketta
Ronkainen Anni 4 433 osaketta
Telanne Kai 41 811 osaketta

Telesten hallitus piti vuoden 2024 aikana 14 kokousta. Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti:

Himanen Jussi 14/14 (100 %)
Korpimies Vesa 14/14 (100 %)
Leino-Haltia Mirel 14/14 (100 %)
Luukkainen Timo 14/14 (100 %)
Mäkijärvi Heikki (11.4. asti) 3/3 (100 %)
Ronkainen Anni (11.4. alk.) 11/11 (100 %)
Telanne Kai 13/14 (93 %)

Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin osallistuivat toimitusjohtaja, talousjohtaja ja hallituksen sihteeri sekä tarvittaessa erikseen kutsutut henkilöt.

Hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet

Teleste on määritellyt hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet ottaen huomioon sen liiketoiminnan laajuus ja kehitysvaiheen tarpeet.

Telesten ja sen osakkeenomistajien etujen mukaista on, että Telesten hallituksessa on erilaisen koulutus- ja ammattitaustan sekä kansainvälisen kokemuksen omaavia henkilöitä ja että hallituksen jäsenillä on toisiaan täydentävää asiantuntemusta ja osaamista eri aloilta, kuten esimerkiksi Telesten toimialasta ja siihen liittyvistä teknologioista, riskienhallinnasta sekä kansainvälisestä myynnistä ja markkinoinnista. Telesten tavoitteena on, että aliedustetun sukupuolen osuus hallituksessa olisi vähintään 40 %.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 11.4.2024 kuusi hallituksen jäsentä. Hallituksen jäsenillä on joko tekninen tai kaupallinen koulutus. Yllä mainitut monimuotoisuuden kannalta merkittävät tekijät ja ominaisuudet olivat edustettuina hallituksessa vuonna 2024. Monilla hallituksen jäsenillä on laajaa kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta, ja he ovat olleet tai ovat nykyisin listattujen

Jäsen	Asema	Sukupuoli	Syntymävuosi	Koulutus	Päätoimi	Jäsen vuodesta
Luukkainen Timo	Puheenjohtaja	Mies	1954	Ekonomi, DI, MBA	Hallitusammattilainen	2016
Himanen Jussi	Jäsen	Mies	1972	DI	WithSecure Oyj, johtaja, strategia ja MBA	2019
Korpimies Vesa	Jäsen	Mies	1962	KTM	EM Group Oy, toimitusjohtaja	2019
Leino-Haltia Mirel	Jäsen	Nainen	1971	KTT, CFA	Työelämäprofessori, Hallitusammattilainen	2020
Ronkainen Anni	Jäsen	Nainen	1966	KTM	Hallitusammattilainen	2024
Telanne Kai	Jäsen	Mies	1964	KTM	Alma Media Oyj, toimitusjohtaja	2008

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

ja listaamattomien yhtiöiden johdossa tai hallituksessa. Aliedustetun sukupuolen osuus hallituksessa oli 33,3 %.

Tarkastusvaliokunta

Telesten hallitus on perustanut yhtiölle tarkastusvaliokunnan valmistelemaan yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevia asioita. Hallituksen tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta valmistelemalla tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat asiat. Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan vahvistaman kokousaikataulun mukaisesti.

Tarkastusvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava riittävä asiantuntemus ja kokemus ottaen huomioon valiokunnan tehtäväalue ja tilintarkastusta koskevat pakolliset tehtävät. Vähintään yhdellä tarkastusvaliokunnan jäsenellä on oltava asiantuntemusta laskentatoimesta tai tilintarkastuksesta.

Tarkastusvaliokunta koostuu vähintään kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka täyttävät kaikki riippumattomuutta ja taloudellisen tiedon ymmärtämistä koskevat vaatimukset sekä muut vaatimukset, joista on määrätty Suomen laissa ja suomalaisia pörssiyhtiöitä koskevassa sääntelyssä.

Tarkastusvaliokunnan kokouksiin osallistuivat jäsenten lisäksi yhtiön toimitusjohtaja, talousjohtaja ja tarkastusvaliokunnan sihteeri. Tilintarkastaja osallistuu kokouksiin soveltuvin osin. Tarkastusvaliokunta voi kutsua muita asiantuntijoita tai toimivan johdon edustajia tarkastusvaliokunnan kokouksiin tarpeen mukaan. Kaikki hallituksen jäsenet voivat osallistua tarkastusvaliokunnan kokouksiin harkintansa mukaan. Tarkastusvaliokunnan pöytäkirjat ja materiaalit ovat kaikkien hallituksen jäsenten saatavilla.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja esittää tarkastusvaliokunnan keskeiset havainnot, suositukset ja tiivistelmän tarkastusvaliokunnan kokouksista hallitukselle.

Telesten yhtiökokouksen 11.4.2024 jälkeen kokoontunut hallitus päätti tarkastusvaliokunnan kokoonpanoksi: Mirel Leino-Haltia (puheenjohtaja), Jussi Himanen ja Vesa Korpimies.

Tarkastusvaliokunta piti vuoden 2024 aikana 9 kokousta. Jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti:

Leino-Haltia Mirel 9/9 (100 %), puheenjohtaja
Himanen Jussi 9/9 (100 %), jäsen
Korpimies Vesa 9/9 (100 %), jäsen

Tarkastusvaliokunnan työjärjestys on saatavilla kokonaisuudessaan Telesten internet-sivuilla www.teleste.com/tarkastusvaliokunnan-tyojarjestys

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta

Telesten hallitus perusti 6.9.2023 henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan avustamaan hallitusta henkilöstöön ja palkitsemiseen liittyvissä asioissa. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja vastaa valiokunnan koollekutsumisesta. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa.

Hallitus valitsee henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet keskuudestaan vuosittain järjestäytymiskokouksessaan yhtiökokouksen jälkeen. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenten vähimmäismäärä on kolme. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Kokouksiin osallistuu jäsenten lisäksi Telesten toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja (pois lukien niissä aiheissa, jotka käsittelevät heitä itseään). Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan sihteerinä toimii hallituksen sihteeri. Lisäksi henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta voi halutessaan kutsua kokouksiinsa muuta yhtiön operatiivista johtoa.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta voi tehtäviensä hoitamiseksi käyttää tarvittaessa ulkopuolisia neuvonantajia sekä hankkia tietoa yhtiön sisäisiltä ja ulkopuolisilta tahoilta. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta voi sallia myös muiden tarpeellisten henkilöiden osallistumisen kokoukseen tarvittaessa.

Kaikki hallituksen jäsenet voivat osallistua henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan kokouksiin harkintansa mukaan. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja esittelee säännöllisesti tiivistelmän valiokunnan käsittelemistä asioista ja suosituksista hallitukselle. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan pöytäkirjat ja materiaalit asetetaan kaikkien hallituksen jäsenten saataville yhtiön noudattaman käytännön mukaisesti.

Hallitus päätti 11.4.2024 henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan kokoonpanoksi: Kai Telanne (puheenjohtaja), Timo Luukkainen, Anni Ronkainen.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta piti vuoden 2024 aikana 5 kokousta. Jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti:

Telanne Kai 5/5 (100 %), puheenjohtaja Luukkainen Timo 5/5 (100 %), jäsen Ronkainen Anni 5/5 (100 %), jäsen

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan tarkoitus on toiminnallaan edesauttaa yhtiön strategisesti tärkeiden kyvykkyyksien ja henkilöstöresurssien kehittämistä ja kohdentamista, sekä tuottaa hallitukselle relevanttia informaatioita henkilöstön nykytilasta, monimuotoisuudesta ja tulevista tavoitteista.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan työjärjestys on saatavilla kokonaisuudessaan Telesten internet-sivuilla www.teleste.com/henkilosto-ja-palkitsemisvaliokunnan-tyojarjestys

Toimitusjohtaja

Yhtiöllä on toimitusjohtaja, joka hoitaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa osakeyhtiölain, Telesten yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Toimitusjohtajan toimisuuteen ehdot on tarkemmin määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on hyväksynyt. Toimitusjohtaja ei ole Telesten hallituksen jäsen. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 1.1.2022 alkaen Esa Harju, s. 1967, DI. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on johtoryhmä. Toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muista etuisuuksista päättää yhtiön hallitus.

Johtoryhmä

Konsernin johtoryhmään kuului 31.12.2024 kahdeksan henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat. Johtoryhmän jäsenet ovat Telesten liiketoimintayksiköiden ja konsernitoimintojen johtaja. Tyttyyhtiöt toimivat liiketoimintayksiköiden osina. Toimitusjohtaja toimii Telesten johtoryhmän puheenjohtajana ja raportoi hallitukselle. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimivaltaa. Telesten johtoryhmään kuuluivat vuoden 2024 aikana seuraavat henkilöt:

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Jäsen	Syntymävuosi	Sukupuoli	Koulutus	Asema	Tehtävät ja vastuualueet
Harju Esa	1967	Mies	DI	Toimitusjohtaja	Hoitaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa osakeyhtiölain, Telesten yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti
Hyytäinen Juha	1967	Mies	KTM	Talousjohtaja, 23.8.2024 asti	Vastuualueena talous, rahoitus ja tietohallinto
Järvenpää Pasi	1967	Mies	DI	Tutkimus- ja tuotekehitys-johtaja	Vastuualueena Telesten tuotekehitys
Kallas Linda	1980	Nainen	DI	Strategia-, viestintä- ja vastuullisuus-johtaja	Vastuualueena Telesten strategia, markkinointi ja viestintä, sekä vastuullisuusasiat
Kerkelä-Hiltunen Mervi	1975	Nainen	KTM	Talousjohtaja, 10.10.2024 alkaen	Vastuualueena talous, rahoitus ja tietohallinto
Korolainen Esa	1980	Mies	DI	Tuotanto-, logistiikka- ja hankintajohtaja 27.5.2024 alkaen	Vastuualueena Telesten tuotannon, logistiikan ja hankinnan operaatiot
Mattila Markus	1968	Mies	DI	Tuotanto-, logistiikka- ja hankintajohtaja 3.5.2024 asti	Vastuualueena Telesten tuotannon, logistiikan ja hankinnan operaatiot
Narjus Hanno	1962	Mies	KTM	Liiketoimintajohtaja	Vastuualueena Broadband Networks -liiketoimintayksikkö
Sand Valerian	1984	Mies	KTM	Liiketoimintajohtaja	Vastuualueena Public Safety and Mobility liiketoimintayksikkö
Vanne Tuomas	1979	Mies	Upseerin tutkinto(M.Sc.)	Henkilöstöjohtaja	Vastuualueina henkilöstöhallinto ja -kehitys

Johtoryhmä käsittelee yhtiön johtamisen kannalta keskeiset asiat, kuten liiketoimintojen operatiiviseen ohjaamiseen, strategiaan, budjetointiin, investointeihin, taloudelliseen ja muuhun raportointiin sekä mahdollisiin yrityksen rakenteellisiin järjestelyihin liittyvät asiat. Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa ja muutoin tarpeen vaatiessa.

Johtoryhmän jäsenten kannustin- ja palkkiojärjestelmistä päättää hallitus toimitusjohtajan esityksen perusteella.

Johtoryhmän jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä Telesten ja muiden Teleste-konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden osakeomistus 31.12.2024 oli seuraava:

Harju Esa 25 343 osaketta
Järvenpää Pasi 7 759 osaketta

Kallas Linda 7 700 osaketta
Kerkelä-Hiltunen Mervi 0 osaketta
Korolainen Esa 4 200 osaketta
Narjus Hanno 10 180 osaketta
Sand Valerian 1 050 osaketta
Vanne Tuomas 3 192 osaketta

Tarkastustoiminta ja tilintarkastajan palkkiot

Telesten tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Telesten yhtiökokous valitsi 11.4.2024 yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n (PwC), joka on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Markku Launiksen.

Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi tilintarkastajat raportoivat havainnoistaan Telesten hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle sekä osallistuvat vähintään kerran vuodessa hallituksen kokoukseen.

Vuonna 2024 Teleste-konsernin tilintarkastuskustannukset olivat yhteensä 253 785 euroa, josta PwC:n osuus oli 171 317 euroa ja muiden tilintarkastusyhteisöiden 64 468 euroa. Konsernin tilintarkastusyhteisö, PwC, on tarjonnut Teleste-konserniin kuuluville yhtiöille muita lisäpalveluita yhteensä 32 875 euron arvosta.

Sisäpiirihallinto

Teleste noudattaa markkinoiden väärinkäyttöasetusta (EU) N:o 596/2014 (MAR) ja Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Tämän lisäksi yhtiöllä on oma sisäpiiriohje, jonka yhtiön hallitus on hyväksynyt.

Teleste ylläpitää tarvittaessa tehtäviä hanke- ja tapahtumakohtaisia sisäpiiriluetteloita. Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitään henkilöt, jotka työ- tai muun sopimuksen perusteella työskentelevät Telestelle ja saavat yksittäistä hanketta koskevaa sisäpiiritietoa, sekä muut henkilöt, joille Teleste antaa yksittäistä hanketta koskevaa sisäpiiritietoa. Hankkeella tarkoitetaan Telestellä luottamuksellisesti valmisteltavaa, yksilöitävissä olevaa toimenpidekokonaisuutta tai järjestelyä, jonka julkistaminen olisi omiaan olennaisesti vaikuttamaan Telesten rahoitusvälineen arvoon. Toimitusjohtaja arvioi tapauskohtaisesti määritelläänkö valmisteltava asiakokonaisuus tai järjestely hankkeeksi.

Telesten ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi luetaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, talousjohtaja, Broadband Networks -liiketoimintayksikön liiketoimintajohtaja sekä Public Safety and Mobility -liiketoimintayksikön liiketoimintajohtaja. Telesten johtohenkilöillä ja heidän lähipiiriinsä kuuluvilla on velvollisuus ilmoittaa Telestelle ja Finanssivalvonnalle Telesten rahoitusvälineillä tekemänsä liiketoimet, jotka Teleste tiedottaa erillisellä pörssitiedotteella. Telesten johtohenkilöiden on suositeltavaa ajoittaa kaupankäynti Telesten liikkeelle laskemilla rahoitusvälineillä ajankohtiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto osakkeen arvoon vaikuttavista seikoista.

Telesten johtohenkilöitä velvoittaa ns. suljettu ikkuna, joka kieltää kaupankäynnin tai muun liiketoimen omaan ja/tai toisen lukuun, suoraan tai välillisesti, Telesten liikkeeseen laskemilla rahoitusvälineillä kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Teleste on laajentanut suljetun ikkunan koskemaan myös osavuosikatsaukseen ja/tai tilinpäätöstiedotteiden laatimiseen osallistuvia

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

henkilöitä ja henkilöitä, jotka tehtäviensä puolesta saavat tietoa raporttien sisällöstä ennen niiden julkaisua, joita koskee siten myös kyseinen kolmenkymmenen (30) vuorokauden suljettu ikkuna.

Telesten sisäpiirihallinto valvoo sisäpiiriohjeiden noudattamista, pitää yllä sisäpiiriluetteloja sekä luetteloa yhtiön johtohenkilöistä ja heidän lähipiiristään. Telesten sisäpiirivastaavana toimii yhtiön lakimies.

Telestellä on käytössä whistleblowing-viestintäkanava, joka antaa Telesten palveluksessa olevalle henkilöstölle ja kolmansille osapuolille mahdollisuuden ilmoittaa huolesta, joka liittyy mahdollisiin väärinkäytöksiin Telesten liiketoiminnassa tai muissa yhtiön liittyvissä toiminnoissa. Viestintäkanavan kautta voi ilmoittaa myös finanssimarkkinoita koskevien säännösten ja määräysten epäillystä rikkomisesta.

Lähipiiritoimet, sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus

Lähipiiritoimet

Teleste arvioi ja seuraa lähipiiritoimia Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin ja Telesten sisäisten ohjeistusten mukaisesti. Teleste pyrkii varmistamaan, että mahdolliset intressiristiriidat on huomioitu päätöksentekoprosessissa. Pääsääntönä on, että kaikki lähipiiritoimet liittyvät aina Telesten normaalin liiketoimintaan, ovat linjassa yhtiön tarkoituksen kanssa ja tehdään tavanomaisin kaupallisista ehdoista.

Telesten lakiosasto huolehtii lähipiiriin kuuluvien määrittelystä ja pitää ajantasaista kirjaa lähipiiriin kuuluvista henkilöistä ja

yhteisöistä lähipiiritoimien tunnistamiseksi. Tiedot lähipiiriliketoimista ilmoitetaan tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Sisäinen valvonta

Telesten sisäisen valvonnan tarkoitus on tukea strategian toteuttamista sekä varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, säännösten noudattaminen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuus ja oikeellisuus. Sisäinen valvonta perustuu Telesten arvoihin ja yrityskulttuuriin sekä toisiaan tukeviin konserni- ja liiketoimintatason rakenteisiin ja prosesseihin. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden johto vastaa sisäisestä valvonnasta osana normaalia johtamistyötä ja hallitus arvioi ja seuraa sisäisen valvonnan toimivuutta. Liiketoimintayksikön johto keskitetyn business controller-toiminnon tukemana molemmissa liiketoimintayksiköissä vastaa siitä, että sisäisen valvonnan periaatteita noudatetaan yksiköiden kaikilla tasoilla.

Riskienhallinta

Telesten riskienhallintapolitiikka määrittää riskienhallinnan tavoitteeksi strategisten tavoitteiden saavuttamisen. Telesten hallitus hyväksyy konsernin riskienhallinnan periaatteet ja tavoitteet. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen niin, että tavoitteita uhkaavat, liiketoimintaan vaikuttavat olennaiset riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja arvotetaan jatkuvasti. Riskienhallintamenetelmät on määritelty ja niillä pyritään ennaltaehkäisemään riskien toteutuminen. Lisäksi vakuutuksilla pyritään kattamaan ne riskit, jotka ovat taloudellisista tai muista syistä järkeviä vakuuttaa. Riskienhallinnassa korostetaan merkittävimpien riskien säännöllistä arviointia ja hallintaa kustannustehokkaalla tavalla.

Riskienhallinta tukee liiketoimintaa ja tuottaa päätöksentekoa ja tavoiteasetantaa tukevaa lisäarvoa liiketoiminnasta vastaavalle johdolle. Osa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmää on kuukausittainen raportointi, jonka avulla valvotaan erityisesti saatujen tilausten, tilauskannan, toimitusten, liikevaihdon, kannattavuuden, myyntisaatavien, käyttöpääoman ja kassavirran kehitystä ja niiden avulla koko Teleste-konsernin tuloksen kehittymistä. Hallitus katselmoi liiketoiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan neljännesvuosittain sekä aina tarvittaessa. Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoimintayksiköiden sekä yhteisten toimintojen strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.

Telesten riskienhallintajärjestelmä kattaa seuraavat riskiluokat: strategiset riskit, operatiiviset riskit, taloudelliset riskit ja vahinkoriskit. Kullekin tunnistetulle riskille vahvistetaan konsernin johtoryhmässä omistaja, joka vastaa riskin arvioinnista, riskinhallintastrategian valinnasta, riskinhallintatoimenpiteiden suunnittelusta ja vastuuttamisesta sekä riskin seurannasta.

Sisäinen tarkastus

Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä valittujen toimintojen tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimenpiteitä näiden osalta. Sisäinen tarkastus toimii hallituksen tarkastusvaliokunnan alaisuudessa. Tarkastuksen toteutuksesta vastaa toimitusjohtaja tai hänen nimeämä johtaja ja tarvittaessa käytetään ulkopuolisten tahojen asiantuntemusta. Lisäksi sisäinen tarkastus voi hoitaa tarkastusvaliokunnan antamia erityistehtäviä. Sisäinen tarkastus kattaa kaikki organisaatiotasot. Sisäinen tarkastus

koordinoi painopistealueita myös yhdessä ulkoisen tilintarkastajan kanssa.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat yllä kuvattuihin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisiin periaatteisiin sekä tilintarkastajan antamiin suosituksiin raportointiprosessin ja kontrolliympäristön parhaista käytännöistä. Talousjohtaja vastaa taloudellisen raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmistä.

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta on luotu kuvaamalla raportointiprosessi ja määrittelemällä kontrollipisteet riskiarvioinnin pohjalta. Kontrollit kattavat koko raportointiprosessin tytäryhtiöiden kirjanpidosta kuukausi-, kvartaali- ja vuosiraportointiin. Kontrolleja on sisällytetty raportointijärjestelmiin tai ne ovat tyypiltään esimerkiksi täsmäytyksiä, johdon suorittamia tarkastuksia tai määriteltyjä toiminta- ja menettelytapoja. Talousjohtaja vastaa siitä, että kullekin kontrollille on erikseen määritetty vastuuhenkilö, joka huolehtii kontrollin toteuttamisesta ja tehokkuudesta. Raportoinnin ohjeet (Group Accounting Manual) asettavat standardit taloudelliselle raportoinnille. Julkistettavat taloudelliset raportit käsitellään ennen julkistamista johtoryhmässä, tarkastusvaliokunnassa ja hallituksessa.

Telesten yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja tarkastaa konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen sekä katselmoi osavuosikatsauksista ja tilinpäätöksestä annetut pörssitiedotteet. Konsernin suurimmissa tytäryhtiöissä suoritetaan paikallinen tilintarkastus.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Kestävyysraportti

Yritysvastuu on tärkeä osa yhtiön toimintaa sekä tuote- ja palvelutarjontaa. Yhtiön tarjoamat tuotteet ja palvelut edistävät turvallisuutta, ympäristöystävällistä ja sujuvaa joukkoliikennettä sekä energiatehokkaita digitaalisia tietoliikenneratkaisuja.

Yhtiön johto on arvioinut yritysvastuun eri osa-alueiden olennaisuutta yhtiön sidosryhmien ja liiketoiminnan suhteen. Huomioimalla kaikki yritysvastuun osa-alueet yhtiö haluaa varmistaa, että se tekee jatkuvasti töitä varmistaakseen kestävän tulevaisuuden myös seuraaville sukupolville. Samalla yhtiö vastaa myös asiakkaiden, sijoittajien ja muiden sidosryhmien odotuksiin ja varmistaa asemansa houkuttelevana työnantajana.

Yritysten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) on Euroopan Unionin sääntelykehys, joka on luotu parantamaan ja standardoimaan kestävyysraportointia yrityksissä, ja se tuli voimaan vuoden 2024 tilikaudesta alkaen. Teleste Oyj on laatinut ensimmäisen kestävyysraportin Euroopan komission kestävyysraportointidirektiivi CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive), alaisen ESRS-standardien (European Sustainability Reporting Standards), sekä Suomen kirjanpitolain 7. luvun vaatimusten mukaisesti. Lukemisen helpottamiseksi yhtiö esittää vapaaehtoisesti raportillaan alavitteet tärkeimmiksi katsomistaan ESRS datapointesta. Listaus ei ole kaikenkattava.

Kestävyysraportoinnin lisäksi yhtiön vastuullisuustyön vaikuttavuutta on jo vuosia seurattu kansainvälisen Ecovadis-vastuullisuusarvioinnin avulla. Vuonna 2024 yhtiö sitoutui Science Based Targets initiative (SBTi) – aloitteeseen saavuttaakseen selkeän polun Pariisin sopimuksen päästötavoitteisiin. Vuonna 2023 yhtiö sitoutui myös YK:n kestävän kehityksen periaatteisiin ja tavoitteisiin nojaavaan, maailman suurimpaan yritysvastuualoitteeseen, UN Global Compactiin. Yhdessä Ecovadis, UN Global Compact ja EU:n raportointivaatimukset tukevat vastuullisuustyön jatkuvaa kehittämistä.

Olemme erittäin iloisia ja ylpeitä voidessamme esitellä uuden kestävyysraporttimme. Uskomme, että raportti antaa lisätietoa yhtiöstämme kestävyyden näkökulmasta, ja että siitä löytyy kaikki tarvittava kestävyysinformaatio.

Sisällys

YLEISET TIEDOT ESRS 2 ... 21
Laatimisperusteet ... 21
Hallinto ... 22
Strategia ... 25
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ... 32
YMPÄRISTÖTIEDOT ... 44
Ilmastonmuutos ESRS E1 ... 49
Resurssien käyttö ja kiertotalous ESRS E5 ... 57
YHTEISKUNNALLISET TIEDOT ... 65
Oma työvoima ESRS S1 ... 65
HALLINTOTAPATIEDOT ... 72
Liiketoiminnan harjoittaminen ESRS G1 ... 72

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

1. Yleiset tiedot ESRS 2

Yleiset tiedot, mukaan lukien ESRS 2:n lisäyksessä C lueteltujen aihekohtaisten ESRS-standardien soveltamisvaatimusten mukaisesti annetut tiedot.

LAATIMISPERUSTEET

KESTÄVYYSSELVITYKSEN YLEISET LAATIMISPERUSTEET (BP-1)

Teleste Oyj tytäryhtiöineen muodostaa konsernin ("Teleste", "konserni", "yhtiö"), johon kuuluu kaksi liiketoimintasegmenttiä, Broadband Networks ja Public Safety and Mobility. Liiketoimintasegmentit on yhtiöitetty omiksi, Teleste Oyj:n 100 % omistamiksi tytäryhtiöiksi. Emoyhtiössä on lisäksi konsernitoiminnot, jotka tukevat liiketoimintayksiköiden toimintaa erilaisilla hallinto- ja muilla palveluilla.

Kestävyysselvitys on laadittu konsernitasolla. Selvityksen laajuus on yhteneväinen konsernin eli Teleste Oyj:n tilipäätöksen laajuuden kanssa. Raportti on laadittu kirjanpitolain 7. luvun vaatimusten mukaisesti. Tässä raportissa arvoketju rajataan sellaisiin toimittajiin, jotka ovat suorassa sopimussuhteessa Telesten kanssa, yrityksen sisäisiin toimintoihin ja niihin asiakkaisiin, jotka ovat suorassa sopimussuhteessa Telesteen. Telesten kilpailukyky ja kilpailuetu perustuvat suurelta osin innovaatioihin ja korkeaan teknologiaan. Selvityksestä ei ole jätetty pois olennaisia tietoja perustuen siihen, että tiedot liittyisivät henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai innovoinnin tuloksiin.¹

Raportoidut kestävyyden osa-alueet ja tunnusluvut perustuvat Telesten kaksoisolennaisuusanalyysiin, joka päivitettiin tilikauden 2024 aikana. Olennaisuusanalyysin perusteella on valittu yhtiön toiminnan, tuotteiden ja sidosryhmien kannalta olennaiset raportointivaatimukset. Kaksinkertaiseen olennaisuuden analyysin perusteella määritetyt olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä raportoitavat osa-alueet hyväksyttiin yhtiön hallituksessa 5.11.2024. Tämä kestävyysraportti on Telesten ensimmäinen ESRS-standardien mukainen kestävyysraportti.²

Jatkossa kestävyysraportti julkaistaan vuosittain. Raportointijakso on sama kuin taloudellisessa raportoinnissa. Tämän raportin osalta tilikausi 1.1.2024–31.12.2024.³ Olennaisuusanalyysistä ja sen tuloksista kerrotaan tarkemmin kohdassa Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1).

TIETTYJÄ OLOSUHTEITA KOSKEVAT TIEDOT (BP-2)

Tarkastelukaudella ei ole esiintynyt liiketoiminnalle poikkeuksellisia olosuhteita, jotka olisivat merkittävästi vaikuttaneet yhtiön kestävyysraportoinnin sisältöön.⁴

Aikavälit

Raportissa on pääsääntöisesti noudatettu ESRS-standardin mukaisia määritelmiä aikahorisonteille. Lyhyellä aikavälillä tarkoitetaan raportointikautta, keskipitkällä aikavälillä ajanjaksoa raportointikauden päättymisestä viiteen vuoteen ja pitkällä aikavälillä yli 5 vuoden aikahorisonttia. Poikkeuksena tästä määritelmästä on ilmastoriskiarviointi ja resilienssianalyysi, joissa aikahorisontit määriteltiin seuraavasti: lyhyessä aikahorisontissa riskin arvioitiin realisoituvan vuoteen 2026 mennessä, keskipitkässä vuoteen 2030 mennessä ja pitkässä vuoteen 2050 mennessä. Ilmastoriskien osalta aikahorisontti haluttiin pitää yhteneväisenä Telesten ilmastotavoitteiden aikahorisonttien kanssa.⁵

Raportti sisältää kaikki kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissä olennaiseksi määritellyt ESRS standardit: ESRS 2, E1, E5, S1 ja G1. Standardikohtaisesti siirtymäsäännöksiä on hyödynnetty niiden datapisteiden osalta, jotka ovat vapaaehtoisia ensimmäisenä vuotena tai ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Siirtymäsäännöksiä on sovellettu seuraavissa kohdissa:

ESRS 2: SBM-1 40 b,c ja SBM-3 48e
ESRS E1: E1-6 (scope 3 -päästöt), E1-9
ESRS E5: E5-6
ESRS S1: S1-11, S1-15⁶

Arvoketjun estimointi ja estimoinnissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus

Telesten raportointi sisältää pääosin omaan toimintaan liittyviä mittareita. Yrityksen päästölaskenta ja siihen liittyvät mittarit osiossa E1 sekä kierrätetyn alumiinin osuus Telesten tuotteissa osiossa 2 sisältävät kuitenkin myös arvoketjuun liittyviä tietoja. Kuten tyypillistä, etenkin arvoketjun päästöjä kuvaava scope 3 -päästöluokka sisältää arvioita. Kuljetusten päästöjen laskennassa on käytetty toimittajakohtaisia päästötietoja ja -kertoimia aina, kun näitä on saatavilla ja pyritty siten tarkimpaan mahdolliseen laskentatulokseen. Yhtiö hyödyntää osittain valmiina saatuja päästötietoja ja osittain tonnikilometreihin perustavaa laskentaa, johon sisältyy oletuksia ja epävarmuuksia. Näitä on kuvattu osiossa E1 kappaleessa "Mittarit ja

ESRS2, BP-1, 5 a, b, b(i), c, d, e
ESRS 2, BP-1, 3, 5a
ESRS2, BP-1, 3, 5a
ESRS2, BP-2, 6
ESRS 2, BP-2, 9a, b
ESRS2, BP-2, 17

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Tavoitteet (E1-4)". Myös kierrätetyn alumiinin osuuden määrittämiseen liittyy epävarmuuksia ja näitä on kuvattu tarkemmin osiossa ES kappaleessa "Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö ES-4". Tietojen tarkkuutta ja luotettavuutta pyritään jatkuvasti parantamaan.7 Yhtiö ei ole raportoinut määrällisiä mittareita tai rahamäärää, joihin liittyy suuria mittausepävarmuuksia.8

Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä

Tämä on Telesten ensimmäinen ESRS-standardin perustuva raportti, joten muutoksia edelliseen kauteen ei ole.

Raportointi aiemmilla kausilla tehdyistä virheistä

Tämä on Telesten ensimmäinen ESRS-standardin perustuva raportti, korjauksia ei ole.

HALLINTO

HALLINTO-, JOHTO- JA VALVONTAELINTEN ROOLI (GOV-1)

11.4.2024 asti Telesten hallituksessa toimivat Timo Luukkainen, Jussi Himanen, Vesa Korpimies, Mirel Leino-Haltia, Heikki Mäkijärvi ja Kai Telanne9.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 11.4.2024 valittiin hallituksen jäseniksi seuraavat kuusi henkilöä: Timo Luukkainen, Jussi Himanen, Vesa Korpimies, Mirel Leino-Haltia, Anni Ronkainen ja Kai Telanne.10

Hallituksen jäsenet ovat yhtiön palvelukseen kuulumattomia. Hallituksen jäsenistä 100 % on suomalaisten suositusten mukaan arvioituina riippumattomia yhtiöstä. Hallituksen jäsenistä 66 % ovat riippumattomia

yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen sukupuolijakauma (nais- ja miesjäsenten suhdeluku) oli 0,5.11

Telesten yhtiökokouksen 11.4.2024 jälkeen kokoontunut hallitus päätti tarkastusvaliokunnan kokoonpanoksi: Mirel Leino-Haltia (puheenjohtaja), Jussi Himanen ja Vesa Korpimies. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan ovat 11.4.2024 alkaen kuuluneet Kai Telanne (puheenjohtaja), Timo Luukkainen ja Anni Ronkainen.

Konsernin johtoryhmään kuului 31.12.2024 kahdeksan henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat. Johtoryhmään kuuluvat koko tilikauden ajan Esa Harju, Pasi Järvenpää, Linda Kallas, Hanno Narjus, Valerian Sand ja Tuomas Vanne sekä Esa Korolainen 27.5.2024 alkaen ja Mervi Kerkelä-Hiltunen 10.10.2024 alkaen. Yhtiön johtoryhmään kuuluvat lisäksi Markus Mattila 3.5.2024 asti ja Juha Hyytiäinen 25.8.2024 asti. Kaikki johtoryhmän jäsenet toimitusjohtajaa lukuun ottamatta ovat työsuhteessa yhtiön ja kuuluvat yhtiön palvelukseen. Yhtiön johtoryhmän sukupuolijakauma (nais- ja miesjäsenten suhdeluku) oli 0,33.12

Teleste Oyj:n hallinnosta ja toiminnasta vastaavia hallintoelimiä ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja apunaan osakkeenomistajien nimitystoimikunta, hallituksen tarkastusvaliokunta ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta sekä toimitusjohtajan johtama johtoryhmä. Hallinnon toimintaperiaatteet määritellään kunkin hallintoelimen työjärjestyksessä.13

Vastuullisuuteen liittyviä aiheita käsitellään Telesten vastuullisuuden johtamismallin mukaisesti. Perinteisesti vastuullisuustyö on

keskittynyt riskien ja vaikutusten hallintaan. Kaksoisolennaisuusanalyysin myötä prosessiin sisällytetään myös mahdollisuudet. Tavoitteena on integroida vastuullisuuden riskien ja mahdollisuuksien arviointi kiinteämmäksi osaksi konsernitason riskien- ja mahdollisuuksien hallintaprosessia.14

Telesten vastuullisuuden johtamismalli:

Hallitus

Telesten hallitus on korkein päätöksentekselin kestävyyteen liittyvissä strategisissa asioissa. Se vahvistaa olennaiset kestävyyden teemat ja hyväksyy keskeiset politiikat, strategian ja yrityksen kestävän kehityksen raportin.15

Hallituksen tarkastusvaliokunta vastaa yrityksen kestävyysraportoinnin seurannasta ja arvioinnista. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta käsittelee ja valmistelee yhtiön johdon (toimitusjohtaja ja johtoryhmä) palkitsemisemiseen liittyvät asiat, mukaan lukien kestävyyteen liittyvät tavoitteet osana johdon palkitsemista. Hallituksella ja johtoryhmällä on käytettävissään yhtiön palveluksessa olevien vastuullisuusasiantuntijoiden asiantuntemus.16

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Toimitusjohtaja vastaa hallituksen vahvistamien kestävyystavoitteiden toimeenpanosta konsernissa ja raportoi hallitukselle olennaisista kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä käsittelevät konsernin kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, valvovat yrityksen kestävän kehityksen työtä ja tarjoavat kes

tävän kehityksen työlle tarvittavat resurssit. Strategia-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja on johtoryhmän jäsen ja johtaa vastuullisuustyötä ja vastuullisuus- ja laatutiimiä. Vastuullisuustavoitteiden etenemistä seurataan sekä johtoryhmässä että vastuullisuuden ohjausryhmässä.17

Vastuullisuuden ohjausryhmä

Vastuullisuuden ohjausryhmä toimii valmisteluelimen konsernin johtoryhmän päätöksenteolle. Siihen kuuluu edustajia konsernin johtoryhmästä sekä vastuullisuus- ja laatutiimistä.18

Vastuullisuus- ja laatutiimi

Vastuullisuus- ja laatutiimi koordinoi vastuullisuustyötä. Tiimi työskentelee yhdessä verkoston kanssa, joka koostuu eri toimintojen ja liiketoimintayksiköiden edustajista. Liiketoimintayksiköt ja konsernitoiminnot vastaavat vastuullisuustyön toteuttamisesta ja varmistavat, että yritys täyttää kaikki sitoumuksensa.19

Vastuullisuustoimintojen resurssoinnissa on huomioitu olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien painotus ilmasto- ja kiertotalousteemoihin. Omaan työvoimaan ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvät toimenpiteet ja osaaminen on keskittynyt henkilöstöosastolle. Hallintoon liittyvä osaaminen on keskitetty lakiosastolle. Henkilöstöosasto ylläpitää osaamismatriisia, joka esitellään toimivalle johdolle säännöllisesti. Vastuulliseen liittyvää osaamista käsitellään toimivan johdon selonteon pohjalta osana operatiivisia osaamiseen liittyviä prosesseja, joihin kuuluu myös hallintolinten hyväksyntä.20

7 ESRS 2, BP-2, 10
8 ESRS 2, BP-2, 11
9 ESRS 2, GOV-1, 22 a
10 ESRS 2, GOV-1, 22 a
11 ESRS 2, GOV-1, 21 a, b, d, e
12 ESRS 2, GOV-1, 22 a
13 ESRS 2, GOV-1, 22, AR 3,
14 ESRS 2, GOV-1, 22 b
15 ESRS 2, GOV-1, 22 c
16 ESRS 2, GOV-1, 22 c, 23 a
17 ESRS 2, GOV-1, 22 c, cii, 22 d
18 ESRS 2, GOV-1, 22 c, c,ii
19 ESRS 2, GOV-1, 22 c
20 ESRS 2, GOV-1, 23, 23a, b

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

YRITYKSEN HALLINTO-, JOHTO- JA VALVONTAELIMILLE TOIMITETTAVAT TIEDOT JA NIIDEN KÄSITTELEMÄT KESTÄVYYSSEIKAT (GOV-2)

Vastuullisuusaiheita, mukaan lukien vaikutusten minimoimiseen liittyviä toimia ja tavoitteita käsitellään useassa eri funktionsa vastuullisuuden johtamismallin mukaisesti. Ympäristö- ja ilmastotavoitteet ovat kiinteä osa yhtiön ISO14001 sertifioitua ympäristöjärjestelmää, jonka tavoitteita seurataan johtoryhmän toimesta johdon katselmuksissa vuosittain.

Vastuullisuuden ohjausryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kuukausittain. Ohjausryhmä käsittelee sekä vastuullisuuteen että laatuun liittyviä ajankohtaisia toimenpiteitä ja tavoitteita ja asettaa suuntaviivat käytännön vastuullisuustyölle.

Johtoryhmän agendalla vastuullisuusasiat, mukaan lukien tavoitteet, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat säännöllisesti.

Due Diligence -prosessi käsittää monen eri funktion toimia. Prosessia ei käsitellä erillisenä kokonaisuutena, vaan prosessin eri osa-alueita käsitellään tarpeen mukaan osana kunkin funktion toimenpiteitä.

Vastuullisuuden ohjausryhmä toimii valmistelevana elimenä hallinto-, johto- ja valvontaelimille vastuullisuusasioissa. Aiemmin hallinto- ja valvontaelimille on toimitettu tietoa vastuullisuustavoitteista ja niiden edistymisestä. Useimmiten sosiaalisen vastuuseen liittyviä tavoitteita ja toimia on käsitelty erikseen, osana henkilöstöasioita. Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin yhteydessä hallinto- ja valvontaelimille toimitettiin tietoa sekä itse arviointiprosessista että sen perusteella määritetyistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Toimiva johto esittelee rooliensa mukaisesti vastuullisuuteen liittyvät asiat tarkastusvaliokunnalle, joka antaa suosituksensa ennen niiden hyväksyntää yhtiön hallituksessa. Vastuullisuusasiat ovat hallituksen agendalla vähintään vuosittain.

Vaikka vastuullisuus on ollut johdon ja vastuullisuuden ohjausryhmän agendalla jo aiemmin, koettiin tarpeelliseksi selkeyttää johtamismallia. Vastuullisuuden johtamismallista tehtiin selkeytetty kuvaus vuoden 2024 aikana. Johtamismallissa kuvataan eri organisaatioiden ja työryhmien vastuuta ja työnjakoa vastuullisuusasioiden osalta. Ylin johto eli hallitus hyväksyy tärkeimmät vastuullisuustavoitteet ja kestävyysselvityksen.

Vuoden 2024 aikana vastuullisuus, erityisesti lainsäädäntöön liittyvät asiat, kuten CSRD ja kaksinkertaisen olennaisuuden analyysi olivat myös hallituksen ja tarkastusvaliokunnan asialistalla. Työ vastuullisuustyön strukturoinnin parissa jatkuu ja yhtiön tavoitteena on sisällyttää vastuullisuus entistä systemaattisemmin olemassa oleviin toimintatapoihin ja ohjeistuksiin.

Telesten aiempi vastuullisuusvaikutusten arviointiprosessi on perustunut kaksoisolennaisuusanalyysia yksinkertaisempaan olennaisuusarviointiin ja vastuullisuuden painopistealueet on määritelty olennaisuusanalyysin perusteella. Vastuullisuus, mukaan lukien eettiset toimintatavat on huomioitu strategian taustatyössä. Johtoryhmä osallistuu vastuullisuustavoitteiden ja painopistealueiden määrittelyyn.

Kaksoisolennaisuusanalyysissa määritellyt vastuullisuusriskit integroitiin osittain osaksi konsernin riskimatriisia loppuvuodesta 2024. Jatkossa vastuullisuusriskä pyritään käsittelemään systemaattisemmin osana konsernin riskienhallintaprosessia.

Vastuullisuuden mahdollisuudet huomioidaan osana strategiatyötä. Mahdollisuuksien hallintaprosessi uudistetaan vuoden 2025 aikana. Samalla integroidaan vastuullisuusmahdollisuudet systemaattisesti osaksi konsernitason mahdollisuuksien hallintaa. Käytännössä riskit ja erityisesti mahdollisuudet antavat syötetä yhtiön strategiatyöhön.

Johtoryhmässä vastuullisuudesta vastaa strategia-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja. Roolinsa mukaisesti hän tuo johtoryhmätyöskentelyyn vastuullisuusriskokulmaa.

Tilikauden 2024 aikana konsernin johtoryhmän kokouksissa käsiteltiin muun muassa seuraavia vastuullisuuteen liittyviä aihealueita:

Konsernipolitiikkojen päivitykset
Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen
Työturvallisuus
Kestävyysraportointi
Kaksoisolennaisuusanalyysiprosessi ja sen tulokset
Vastuullisuustrategian painopisteet
Ympäristö- ja ilmastotavoitteet, SBT-sitoumus
EU-taksonomia²¹

KESTÄVYYTEEN LIITTYVÄN SUORITUSKYVYN SISÄLLYTTÄMINEN KANNUSTINJÄRJESTELMIIN (GOV-3)

Yhtiön johtoryhmällä muuttuvassa palkanosan tavoitteissa on vastuullisuusmittari. Yhtiö käyttää arvioinnissa yhtiön saamaa Ecovadis-vastuullisuusarvioinnin tulosta, joka huomioi myös ilmastoon liittyvät asiat. Ecovadis on maailmanlaajuisesti tunnustettu vastuullisuustyön arvioinnin alusta, joka arvioi yritysten toiminnan kestävyyttä ja yhteiskuntavastuun toteutumista neljän keskeisen teeman perusteella: ympäristö, työ- ja ihmisoikeudet, etiikka ja eettiset säännöt ja vastuullisen hankinnan säännöt.

Telestellä on käytössään kahdentyyppisiä kannustinohjelmia: pitkän aikavälin kannustinohjelma ja lyhyen aikavälin kannustinohjelma. Molempien ohjelmien mittarit koostuvat sekä taloudellisista että operatiivisista mittareista. Yhtiön johdon lyhyen aikavälin kannustinohjelmassa yhtenä mittarina on vastuullisuuteen liittyvä tavoite. Yhtiön johtoryhmällä muuttuvassa palkanosan tavoitteissa on vastuullisuusmittari. Yhtiö käyttää arvioinnissa yhtiön saamaa Ecovadis-vastuullisuusarvioinnin tulosta, joka huomioi muun muassa ilmastoon ja ihmisoikeuksiin liittyvät asiat. Mittarista ei ole mahdollista erikseen erotella suoriutumista. Telesten omiin ilmastotavoitteisiin nähden. EcoVadis-alusta auttaa Telesteä hallitsemaan ESG-riskiä ja vaatimustenmukaisuutta, saavuttamaan yrityksen kestävyystavoitteet ja vaikuttamaan laajamittaisesti ohjaamalla yrityksen ja arvoketjunkestävyyssuorituskyvyn parantamista.²²

Yhtiön johtoryhmällä muuttuvassa palkanosan tavoitteissa on vastuullisuusmittari, jonka painoarvo on 5%. Telesten henkilöstön, mukaan lukien johdon, muuttuvaa palkanssa koskevien kannustinohjelmien ehdot hyväksyy yhtiön hallitus. Yhtiön johtoryhmän palkitsemisohjelmaan sisältyvä keskeinen vastuullisuusmittari perustuu Ecovadis-arvioinnista saatavaan tulokseen. Yhtiön hallituksen tai muun toimielimen palkitsemisessa ei käytetä vastuullisuusmittaria. Lisätietoa

²¹ ESRS2, GOV-2, 26 a-c
²² ESRS 2, GOV-3, 29a-e ja E1, E1.GOV-3, 13

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Telesten palkitsemisen periaatteista sekä hallinto-, johto- ja valvonta- elinten kokonaispalkitsemisesta on esitetty Palkitsemispolitiikassa ja -raportissa. Yhtiön palkitsemispolitiikka ja siihen liittyvät ohjeet eivät sisällä yhtiön henkilöstölle (ml. johtoryhmä) tai hallinto-, johto- ja valvonta- elimille erillistä vaatimusta vastuullisuusmittarin käytölle yhtiön eri kannustinohjelmissa.²³

RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN VALVONTA KESTÄVYYSRAPORTOINNIN OSALTA (GOV-5)

Telestellä on vankka riskienhallintapolitiikka ja -prosessi konsernille. DMA-prosessin mukaisesti tunnistetut kestävyyteen liittyvät riskit ja riskienhallinta integroidaan osaksi Teleste-konsernin riskienhallintaprosessia. Näin ollen kestävyyteen liittyvää riskienhallintaa ja sisäisten valvontaprosessien kehittämistä jatketaan tulevina vuosina.

Riskienhallinta on olennainen osa päätöksentekoa, johtamista ja päivittäistä toimintaa Telesten liiketoimintayksiköissä ja konsernitoiminnoissa (OLS, T&K, IT, talous ja valvonta, HR, lakiasiat). Riskienhallintaa sovelletaan strategisella, operatiivisella, liiketoimintaohjelmien ja projektien tasolla. Kestävyyteen liittyvä riskienhallinta integroidaan osaksi konsernin lähestymistapaa.

Riskien omistajat määrittelevät riskienhallintamenetelmän osana riskien arviointia. Vaihtoehdot riskienhallintamenetelmälle ovat seuraavat:

Riskin välttäminen, joka pyrkii poistamaan, vetäytymään tai olemaan osallistumatta riskiin. Tämä sisältää myös toiminnan, joka voisi aiheuttaa kyseisen riskin, välttämisen.

Riskin vähentäminen, joka pyrkii optimoimaan tai lieventämään riskiä. Riskin vähentäminen tarkoittaa tappion vakavuuden tai tappion todennäköisyyden vähentämistä.

Riskin jakaminen, joka pyrkii siirtämään, ulkoistamaan tai vakuuttamaan riskin.

Riskin hyväksyminen tai säilyttäminen, joka tarkoittaa tappion tai hyödyn hyväksymistä riskistä, kun se tapahtuu.

Kun valittu riskienhallintamenetelmä on riskin vähentäminen tai riskin jakaminen, riskien omistaja nimeää vastuuhenkilön riskienhallintatoimille. Riskienhallintatoimien omistaja suunnittelee sopivat toimenpiteet saavuttaakseen hyväksyttävän tasapainon mahdollisen riskin vaikutuksen ja liiketoiminnan tavoitteiden välillä. Riskien omistajan tulee integroida riskienhallintatoimet asiaankuuluviin liiketoimintaprosesseihin ja arvioida näiden toimien tehokkuutta.

Riskienhallintatoimien omistaja on vastuussa riskienhallintatoimien toteuttamisesta ja seurannasta. Talousjohtaja (CFO) on vastuussa riskikatsausten tekemisestä ja keskeisten riskien raportoinnista Telesten tarkastusvaliokunnalle ja Telesten hallitukselle tarkastusvaliokunnan ja hallituksen vuosituksen aikataulun mukaisesti kahdesti vuodessa.²⁴ Telesten sisäinen valvonta koostuu mm. politiikoista, prosesseista, toimintatavoista sekä kontrolli- ja valvontatoimenpiteistä. Soveltuvia lakeja, säännöksiä sekä Telesten politiikkoja ja ohjeita noudatetaan. Sisäisiä kontrolleja toteutetaan eri tasoilla. Raportoinnin osalta sisäinen valvonta koostuu riskien tunnistamisesta ja arvioinnista,

SELVITYS KESTÄVYYTTÄ KOSKEVASTA DUE DILIGENCE -PROSESSISTA (GOV-4)

DUE DILIGENCE -PROSESSIN KESKEISET OSATEKIJAT

	Kohdat raportissa	Lyhyt selitys
Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	ESRS 2 GOV-1 hallintomallin kuvaus
ESRS E1 MDR-P toimintaperiaatteet
ESRS E5 MDR-P toimintaperiaatteet
ESRS G1 MDR-P toimintaperiaatteet
ESRS S1 MDR-P toimintaperiaatteet	Kuvaus kestävyysseikkojen hallintomallista
Kestävyysseikkoihin liittyvät toimintaperiaatteet ja politiikat
Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa	ESRS 2: SBM-2 Sidosryhmät ja yhteistyö sidosryhmien kanssa.
ESRS 2: SBM-3 olennaisuusanalyysi	Sidosryhmäyhteistyö ja sidosryhmien osallistaminen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiin
Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	ESRS2 SBM-3: olennaisuusanalyysi
ESRS 2 IRO-1: olennaiset vaikutukset	Haitallisten vaikutusten tunnistaminen osana olennaisuusanalyysiä.
Olennaisten vaikutusten kuvaus
Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi	ESRS E1 MDR-A toimet
ESRS E5 MDR-A toimet
ESRS G1 MDR-A toimet
ESRS S1 MDR-A toimet	Aihe- ja vaikutuskohtaiset kuvaukset
olennaisten haitallisten vaikutuksen torjumiseksi
Toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä	ESRS E1 MDR-T tavoitteet
ESRS E5 MDR-T tavoitteet
ESRS G1 MDR-T tavoitteet
ESRS S1 MDR-T tavoitteet	Vaikutuskohtaiset tavoitteet ja mittarit, joilla seurataan toimien tuloksellisuutta

²³ ESRS 2, GOV-3, 29a-e ja E1, E1.GOV-3, 13
²⁴ ESRS 2, GOV-4, 30,32
²⁵ ESRS2, GOV-5, 36 a-e

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

prosesseista ja sisäisistä kontrolleista sekä valvonnasta ja raportoinnista. Kestävyysraportoinnin osalta noudatetaan samoja periaatteita kuin taloudellisessa raportoinnissa.

STRATEGIA

STRATEGIA, LIIKETOIMINTAMALLI JA ARVOKETJU (SBM-1)

Teleste on kansainvälinen teknologiakonserni, jonka integroitu tuote- ja palvelutarjonta auttaa rakentamaan verkottunutta ja turvallista yhteiskuntaa. Telesten vastuullisuustrategia yhdistyy vahvasti liiketoimintamalliin ja tavoitteeseen tukea kestävää yhteiskuntaa. Tärkeimmät elementit painottavat ympäristövaikutusten vähentämistä, turvallisuuden parantamista, vastuullisia hankintaketjuja, työntekijöiden hyvinvointia ja läpinäkyvää raportointia. Telesten päätuotteita ovat laajakaistaverkkoratkaisut sekä julkisen liikenteen ja turvallisuuden ratkaisut, kuten matkustajainformaatiojärjestelmät ja videovalvontaratkaisut sekä näihin liittyvät asennus- huolto- ja ylläpitopalvelut. Telesten tärkeimmät markkina-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, ja pääasiakasryhmiä ovat teleoperaattorit, julkisen turvallisuuden toimijat sekä liikenne- ja infrastruktuuriyhtiöt. Telesten henkilöstömäärä oli raportointikauden lopussa 632. Henkilöstömäärä Suomessa oli 452, muulla Euroopassa 163 ja Euroopan ulkopuolella 17.²⁶

Teleste Oyj:n liikevaihto vuonna 2024 oli 132,5 milj. euroa. Yhtiön päätoimiala kuuluu elektronikka ja elektroniset laitteet sektorin.²⁷

Yhtiöllä ei ole ydinvoiman tai fossiilisen energian tuotantoon, kemikaalin valmistukseen, kyseenalaisten aseiden tai tupakka- tuotteisiin liittyvää toimintaa.²⁸

Telestellä ei ole erillisiä vastuullisuuteen liittyviä tuote, palvelu, asiakassegmenttikohtaisia tavoitteita. Kaikki tavoitteet koskevat koko konsernia.²⁹

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Teleste on kansainvälinen teknologiayritys, joka tarjoaa laajakaistaverkkojen, videovalvonnan ja matkustajainformaatioratkaisujen tuotteita ja palveluja. Telesten arvoketju kattaa tuotekehityksen, suunnittelun, valmistuksen, asennuksen ja ylläpidon, ja yritys panostaa tiiviiseen yhteistyöhön asiakkaidensa ja toimittajansa kanssa varmistaakseen korkean laadun ja asiakastyytyväisyyden.

Teleste kehittää ja hankkii syötteitäntutkimus- ja tuotekehityksellä (R&D) sekä luotettavilta toimittajilta, joiden kanssa se tekee tiivistä yhteistyötä varmistaakseen laadun ja saatavuuden. Yritys investoi voimakkaasti innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen ja käyttää materiaalien eettisyyteen ja ekologiseen kestävyyteen liittyviä kriteerejä. Valmistus tapahtuu pääasiassa Suomessa, missä tuotteet kootaan ja testataan. Näin Teleste varmistaa tuotteidensa korkean laadun ja asiakastyytyväisyyden.

Asiakkaat hyötyvät Telesten tarjoamista innovatiivisista ja luotettavista ratkaisuista, jotka parantavat tietoliikenneverkkojen suorituskykyä & luotettavuutta, julkisen liikenteen sujuvuutta ja lisäävät yhteiskunnan turvallisuutta. Sijoittajat voivat odottaa vakaata taloudellista suorituskykyä ja osingonmaksua. Muut sidosryhmät hyötyvät Telesten vastuullisesta liiketoiminnasta ja sitoutumisesta kestävään kehitykseen.

Telesteen arvoketju kattaa komponenttien hankinnan, älykkään valmistuksen ja toimituksen asiakkaille. Ylävirrassa yritys hankkii komponentteja luotettavilta toimittajilta ja varmistaa niiden laadun säännöllisillä tarkastuksilla. Alavirtaan kuuluvat omat valmistusyksiköt Suomessa, joissa tuotteet kootaan ja testataan. Valmistuksen jälkeen tuotteet toimitetaan asiakkaille, ja Teleste tarjoaa myös asennus- ja ylläpitopalveluja. Teleste hallitsee merkittävän osan arvoketjustaan sisäisesti, mikä parantaa tehokkuutta ja asiakastyytyväisyyttä.

Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissa kartoitettiin koko arvoketjua ja liiketoimintaa koskevia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Omaan toimintaan liittyviä vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia ei eritelty liiketoimintayksiköittäin. Identi fioidut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät pääosin koko Telesten liiketoimintaan. Erityisesti tuotteiden käytön-aikaiseen energiankulutukseen liittyvät vaikutukset näkyvät arvoketjun loppupäässä.³⁰

SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET (SBM-2)

Teleste on säännöllisessä vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmien kanssa ja kehittää toimintaansa sidosryhmäpalautteen perusteella. Sidosryhmien näkemyksiä hyödynnettiin vuonna 2024 toteutetussa olennaisuusanalyysissä, jonka pohjalta Teleste vahvisti yhtiön toiminnalle olennaiset kestävyysteemat. Teemat muodostavat painopisteet Telesten vastuullisuuden kehitystyölle. Olennaisuusanalyysista on kerrottu enemmän Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -kappaleessa.

Sidosryhmäyhteistyön tarkoituksena on viestiä sidosryhmille Telesten strategiasta, liiketoiminnasta, tavoitteista, tuotteista ja palvelusta sekä vastaavasti saada tietoa sidosryhmien ajatuksista ja toiveista Telesten toimintaan liittyen. Palautteet käydään läpi osana normaalia johtoryhmätyöskentelyä ja sidosryhmien näkökulmat pyritään huomioimaan mahdollisimman nopeasti päivittäisessä toiminnassa. Suurempia, strategiatason muutoksia aiheuttavat näkökulmat syötetään strategiaprosessiin.

Telesten merkittävimmät sidosryhmät ovat asiakkaat, osakkeenomistajat ja sijoittajat, toimittajat, sekä oma henkilöstö. Sidosryhmien näkökulmia ja toiveita kartoitetaan eri tavoin. Sijoittajien ja osakkeenomistajien osalta tärkeimmät viestintäkanavat ovat ulkoinen sijoittajaraportointi, erillinen sijoittajasivusto yhtiön verkkosivuilla, yhtiökokous ja erilaiset sijoittajatapaamiset. Julkisia raportteja lukuun ottamatta kaikki yllä mainitut viestintäkanavat ovat kaksisuuntaisia. Niissä sidosryhmien edustajilla on mahdollisuus kertoa mielipiteitäntään ja esittää kysymyksiä. Osa yllä mainituista viestintäkanavista toimii viestintäkanavina myös asiakkaille. Asiakkaiden toiveista, ideoista ja vaatimuksista saadaan tietoa erilaisista tapahtumissa ja asiakastapaamisissa.

Henkilöstön mielipiteitä kuunnellaan osana jokapäiväistä toimintaa ja esimiestyöskentelyä. Vuosittain käytävät kehityskeskustelut (Success and Growth Discussion) luovat myös hyvän mahdollisuuden henkilöstön mielipiteiden huomioimiselle. Lisäksi käytössä on säännöllisesti toteuttava henkilöstön pulssikysely. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus antaa kommentteja riskien ja mahdollisuuksien kartoitukseen.

Toimittajien kanssa yhteistyötä tehdään

26 ESRS2, SMB-1, 40, 40 a, a,ii,iii, 40g

27 ESRS2, SMB-1, 40b

28 ESRS2, SMB-2, 40d

29 ESRS2, SBM-1, 40e

30 ESRS 2, SBM-1, 42 a-c, ESRS2, AR 14, AR15

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

pääosin toimittajapalavereissa. Toimittajilta saadaan mm. tietoa uusista ratkaisuista, joita tuotekehitys ja osto-organisaatio pystyvät osaltaan hyödyntämään nykyisten ja uusien tuotteiden suunnittelussa ja materiaalihankinnassa.

Osana olennaisuusanalyysiprosessia tehtyjen sidosryhmähaastattelujen ja kyselyjen perusteella Telesten merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät energiankulutukseen ja tuotteiden energiatehokkuuteen. Myös materiaalien kierrätettävyyttä korostettiin. Sosiaalisen vastuun osalta Telesten työntekijöiden hyvinvointi koettiin tärkeäksi ja olennaiseksi myös lahjakkuuksien houkuttelemiseksi ja säilyttämiseksi. Yhteisön positiiviset vaikutukset laajemmasta näkökulmasta sisältävät esimerkiksi etätyömahdollisuuksien parantamisen sekä joukkoliikenteen ja turvallisuuden tukemisen. Hyviin hallintotapoihin liittyen pohjoismaista johtamistyylä korostettiin positiivisena asiana. Toimittajien eettisten toimintaohjeiden hiljattain tapahtunut parantaminen huomioitiin positiivisena asiana. Myös tietoturva mainittiin, ja dokumentaation parantaminen yhtenä kehityskohteena.³¹

Sidosryhmistä erityisesti asiakkaat ovat nostaneet esiin vastuullisuuden tärkeyden. Vastatakseen tähän toiveeseen, Teleste on kehittänyt vastuullisuuteen liittyviä toimintatapoja ja pyrkinyt sisällyttämään vastuullisuuden osaksi kaikkien organisaatioiden prosesseja. Lisäksi Telestelle on palkattu uusi vastuullisuusjohtaja kehittämään vastuullisuustyötä edelleen. Olennaisuusanalyysi antoi Telestelle hyviä työkaluja vastuullisuustyön kehittämiseen. Vuoden 2025

aikana vastuullisuusstrategiaa ja tavoitteita tarkennetaan. Yrityksen tarkoituksena on sitoa vastuullisuus entistä kiinteämmin osaksi yhtiön strategiaa. Yhtiö odottaa lisääntyvien vastuullisuustoimenpiteiden muuttavan sidosryhmien vastuullisuusmielikuvaa Telestestä keskipitkällä aikavälillä.

Telesten vastuullisuuden johtamismallia on kuvattu tarkemmin hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1) -kappaleessa. Sidosryhmien näkemyksiä tuodaan esiin johtamismallin mukaisesti ja yllä kuvatun mukaisesti osana muuta normaalia johtoryhmätyöskentelyä. Tärkeimmiksi määriteltyjen sidosryhmien näkemyksiä kartoitettiin osana kaksinkertaisen olennaisuuden analyysia. Nämä sidosryhmät osallistuivat olennaisten vaikutusten olennaisuuden arviointiin. Johtamismallin mukaisesti hallitus hyväksyi kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin, joka sisälsi mm olennaisanalyysin yhteydessä tehtyjen sidosryhmien edustajien haastattelujen yhteenvedot. Tärkeimmät sidosryhmiltä saadut näkökulmat toimivat syötteenä strategiatyölle.³²

KESTÄVYYDEN OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET (SBM-3)

Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on määritelty hyödyntäen kaksinkertaisen olennaisuuden analyysia. Tavoitteena oli tunnistaa ja arvioida ne vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, joilla voi olla merkitystä yrityksen strategian toteutumiselle lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä sekä samalla tunnistaa ja arvioida yhtiön liiketoimien vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Olennaisimmiksi määritellyt vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu alla olevassa taulukoissa ESRS-standardikohtaisesti. Lisäksi niistä kerrotaan kunkin yksittäisen aihekohtaisen standardin alla. Tämä raportti kattaa ainoastaan ESRS:n kattamat aihealueet.³³

³¹ ESRS2, SMB-2, 45a, ai-v, 45b
³² ESRS2, 45a-d
³³ ESRS2, SMB-2, 48h

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Taulukko 1: Olennaiset vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan

Aihe	Vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan	Myönteinen/Kielteinen	Tarkempi kuvaus vaikutuksesta	Tosiasiallinen/mahdollinen	Kohta arvoketjussa
Ilmastonmuutos (E1)
Ilmaston-muutoksen hillintä	Kasvihuonekaasupäästöt	Kielteinen	Omat toiminnot ja koko arvoketju tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä.	Tosiasiallinen	Koko arvoketju
Ilmaston-muutokseen sopeutuminen	Uudet ympäristöystävälliset teknologiat	Myönteinen	Energiatehokkaat ratkaisut ja tuotteet sekä uudet innovatiiviset teknologiat mahdollistavat kestävämman ja vähähiilsemmän infrastruktuurin sekä vihreän siirtymän.	Tosiasiallinen	Oma toiminta
Ilmaston-muutoksen hillintä	Tuotteiden hiilijalanjäljen vähentäminen energia-tehokkailla ratkaisuilla	Myönteinen	Merkittävä osa Telesten tuotteiden hiilijalanjäljestä aiheutuu tuotteiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Energiatehokkaat ratkaisut vähentävät hiilijalanjälkeä merkittävästi.	Tosiasiallinen	Asiakkaat
Ilmaston-muutoksen hillintä	Kestävien käytäntöjen edistäminen ja toteuttaminen koko arvoketjussa	Myönteinen	Haastamalla koko arvoketjua mukaan päästövähennyksiin ja kestäviin käytäntöihin Telestellä on mahdollisuus positiiviseen vaikutukseen.	Tosiasiallinen	Koko arvoketju
Ilmaston-muutoksen hillintä	Matkustamisen ja sen aiheuttamien päästöjen vähentäminen luotettavampien tietoliikenneyhteyksien ansiosta	Myönteinen	Telesten tuotteiden mahdollistamat luotettavat tietoliikenneyhteydet vähentävät matkustamistarvetta.	Tosiasiallinen	Asiakkaat
Energia	Tuotteiden elinkaaren aikaisen energiankulutuksen vähentäminen.	Myönteinen	Merkittävä osa Telesten tuotteiden hiilijalanjäljestä aiheutuu tuotteiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Energiatehokkaat ratkaisut vähentävät Telesten hiilijalanjälkeä merkittävästi.	Tosiasiallinen	Oma toiminta, asiakkaat
Energia	Energiankulutus ja energian alkuperä omissa toiminnoissa ja logistiikassa	Kielteinen	Energiankulutuksella on monia negatiivisia ympäristövaikutuksia, kuten energiatuotannosta aiheutuvat päästöt. Päästöjen määrään vaikuttavat merkittävästi käytetyn energian lähde ja tuotantotapa.	Tosiasiallinen	Oma toiminta, toimitusketju

ESRS2, SBM-3, 48a, c

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Kiertotalous (ES)
Resurssien sisäänvirtaus, mukaan lukien resurssien käyttö	Tuotannon raaka-aineiden kulutuksen ympäristövaikutus	Kielteinen	Merkittävän ympäristövaikutuksen omaavien raaka-aineiden käyttö tuotannossa.	Tosiasiallinen	Oma toiminta
Resurssien sisäänvirtaus, mukaan lukien resurssien käyttö	Kierrätettyjen materiaalien käyttö tuotannossa	Myönteinen	Alumiini on merkittävä raaka-aine Telesten tuotteissa ja kierrätetyn alumiinin käyttö vähentää ympäristövaikutuksia ja edistää kiertotaloutta.	Tosiasiallinen	Oma toiminta
Resurssien ulosvirtaus liittyen tuotteisiin ja palveluihin	Kiertotalouden edistäminen tuottamalla helposti kierrätettäviä ja korjattavia tuotteita.	Myönteinen	Tuotteet on suunniteltu korjattavaksi sekä helposti purettavaksi, mikä parantaa kierrätettävyyttä ja pidentävät tuotteiden elinkaarta.	Tosiasiallinen	Oma toiminta
Jäte	Pitkäikäiset tuotteet vähentävät ympäristökuormitusta.	Myönteinen	Modulaariseksi suunnitellut laitteet mahdollistavat ohjelmistopäivitykset ja korjattavuuden, mikä pidentää tuotteiden elinkaarta ja vähentää jätteen syntymistä.	Tosiasiallinen	Asiakkaat
Jäte	Tuotetun jätteen määrä	Kielteinen	Telesten toiminnasta syntyy pääosin kierrätettävää jätettä.	Tosiasiallinen	Oma toiminta
Oma työvoima (S1)
Työolot	Vähimmäis- ja yhtäläinen palkka	Myönteinen	Telesten panostukset työntekijöiden riittävään ja yhtäläiseen palkkaan, koulutukseen ja taitojen kehittämiseen kaikissa toimintamaissa parantavat työntekijöiden hyvinvointia	Mahdollinen	Oma toiminta
Työolot	Pohjoismainen johtamismalli parantaa työ- ja yksityiselämän tasapainoa	Myönteinen	Telesten työnantajana mahdollistamat joustot, kuten liukuva työaika, etätyömahdollisuus, vanhempainloma ja lastenhoitomahdollisuudet parantavat työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Nämä toimet myös mahdollistavat pitkät työurat ja korkean työtyytyväisyyden.	Tosiasiallinen	Oma toiminta
Yhtäläinen kohtelu ja mahdollisuudet kaikille	Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä	Kielteinen	Työntekijöiden ja hallituksen jäsenten monimuotoisuus, tasa-arvo ja osallisuus, naisten osuus työvoimasta	Tosiasiallinen	Oma toiminta
Hyvä hallintotapa Liiketoiminnan harjoittaminen (G1)
Yrityskulttuuri	Eettiset toimintaperiaatteet ja ilmoituskanava	Myönteinen	Vahva yrityskulttuuri kannustaa eettiseen liiketoimintaan	Tosiasiallinen	Oma toiminta
Ilmoittajien suojaaminen	Yhteiskunnan taloudelliset ja yleiset edut	Myönteinen	Ilmoittajien tehokas suojaaminen parantaa yhteisiä etuja vahingoittavien väärinkäytösten ennaltaehkäisemistä ja havaitsemista sekä mahdollisuuksia puuttua väärinkäytöksiin	Tosiasiallinen	Koko arvoketju

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Edellä esitetyt, ilmastonmuutokseen ja kiertotalouteen liittyvät kielteiset vaikutukset liittyvät hiilidioksidipäästöihin ja materiaalien kulutukseen. Ne eivät ole suoranaisesti riippuvaisia Telesten strategiasta tai liiketoimintamallista vaan liittyvät kaikkeen valmistavaan ja energiaa kuluttavaan teollisuuteen. Myönteiset vaikutukset ilmastonmuutokseen ja kiertotalouteen vuorostaan linkittyvät suoraan Telesten toimintaan ja strategiaan. Oman työvoiman osalta sekä myönteiset vaikutukset että kielteiseksi määritelty vaikutus liittyvät Telesten toimintamalliin ja strategiaan. Hallintotapaan liittyvät myönteiset vaikutukset liittyvät Telesten toimintamalliin ja strategiaan. Kaikki olennaisiksi tunnistetut vaikutukset on arvioitu keskipitkällä aikavälillä.

Olennaisuusanalyysissä tunnistettiin neljä olennaista omaan työvoimaan liittyvää vaikutusta. Raportoinnin yksinkertaistamiseksi kaksi työoloihin liittyvää myönteistä vaikutusta yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi, jota on raportissa kuvattu työ- ja yksityiselämän tasapainoa parantavien toimenpiteiden alla.

Olennaisiksi tunnistetut vaikutukset liittyvät pääosin Telesten omaan toimintaan ja toimintamalliin. Ilmastonmuutokseen ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset sisältävät kuitenkin myös arvoketjuun liittyviä vaikutuksia, kuten tuotteiden käytönäkainen energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt ja energiatehokkaat tuotteet. Hyvään hallintotapaan liittyvät vaikutukset ulottuvat omien toimintojen lisäksi myös arvoketjuun liikesuhteiden kautta.³⁵

Olennaisuusanalyysin perusteella määriteltiin myös yhtiön olennaisimmat riskit ja mahdollisuudet. Olennaiset riskit ja mahdollisuudet on kuvattu alla olevissa taulukoissa ESRS-standardikohtaisesti. Kaikki kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissä merkittäväksi määritellyt mahdollisuudet liittyvät ilmastonmuutokseen, kun taas riskejä on tunnistettu olennaiseksi ilmastonmuutokseen, kiertotalouteen, omaan työvoimaan ja hyviin hallintotapoihin liittyen.

Taulukko 2 Olennaiset kestävyysriskit

Aihe	Riskin kuvaus	Vaikutus liiketoimintaan ja arvoketjuun	Aikahorisontti (Lyhyt → 2026, Keskipitkä → 2030, Pitkä → 2050)	Kohta arvoketjussa
Ilmastonmuutos (E1)
Siirtymäriskit
Ilmaston-muutokseen sopeutuminen	Ilmastonmuutoksen aiheuttama yhteiskunnallinen epävarmuus	Geopoliittiset uhat voivat johtaa merkittäviin saatavuusongelmiin. Tietyt pakotteet voivat vaikuttaa vientiliiketoimintaan. Kansainvälisten kauppasopimusten muutokset voivat heikentää Telesten kilpailukykyä.	Kaikki aikahorisontit	Koko arvoketju
Ilmaston-muutokseen hillintä	Lisääntyvä regulaatio	Kansainvälisten kauppasopimusten muutokset voivat heikentää Telesten kilpailukykyä. Uudet regulaatiot voivat nostaa raaka-aineiden hintoja ja aiheuttaa väliaikaisia saatavuusongelmia.	Kaikki aikahorisontit	Oma toiminta
Ilmaston-muutokseen sopeutuminen	Komponenttien saatavuusongelmat tai toimittajan valmistuksen loppuminen kokonaan	Suuri osa Telesten liikevaihdos-ta tulee tuote-liiketoiminnasta, joten Telesten tuotteet ovat alttiita komponenttien saata-vuushaasteille. Komponenttimuutos voi edellyttää uuden tyyppihyväksynnän. Komponenttien saatavuushaasteet voivat laskea kannattavuutta myös, mikäli joudutaan hankkimaan materiaaleja eri valuutassa kuin valmistus ja yrityksen kirjanpito toimivat.	Kaikki aikahorisontit	Toimitusketju
Ilmaston-muutokseen hillintä	Ilmastonmuutoksen vaikutukset teknologiasirtymään.	Ilmastonmuutos luo epävarmuuksia teknologiasirtymän nopeuteen vaikeuttaen ennakointia.	Keskipitkä-pitkä	Oma toiminta, asiakkaat
Ilmaston-muutokseen sopeutuminen	Asiakkaan liiketoiminnan epävarmuus ilmastosyistä	Osa tärkeät asiakkaista sijaitsee ilmastonmuutoksen kannalta riskialttiilla seuduilla. Riskin vaikutus on suoraan verrannollinen asiakkuuden kokoon.	Keskipitkä-pitkä	Asiakkaat

ESRS2, 48cl-lv

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaisiksi määritellyt riskit analysoitiin tarkemmin ytiin resilienssianalyysitarkastelussa. Samassa yhteydessä riskit ryhmiteltiin laajemmiksi kokonaisuuksiksi ymmärrettävyyden parantamiseksi. Resilienssianalyysin tulokset on kuvattu tarkemmin ilmastonmuutosta käsittelevässä osiossa E1. Ilmastonmuutoksen aiheuttama epävarmuus -riski sisältää olennaisuusanalyysin yhteydessä tunnistetut riskit liittyen geopoliittisiin uhkiin sekä kauppapoliittisten syiden, kuten tuotannon kotiuttamisen, aiheuttamat riskit. Samassa yhteydessä todettiin, että esimerkiksi valuuttakurssien volatiliteetin yhteys ilmastonmuutokseen on varsin heikko ja se päätettiin jättää pois ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä. Samoin meneteltiin oman henkilöstön matkustamiseen liittyvien riskien osalta. Ne päätettiin jättää pois riskilistalta, koska niiden yhteyttä ilmastonmuutokseen ei pystytty perustelemaan selkeästi. Olennaisanalyysissa yhdeksi ilmastoriskiksi tunnistettiin tiettyjen liiketoiminta-alueiden katoaminen ilmastonmuutoksesta johtuvan epävarmuuden vuoksi. Tämä riski on kuvattu taulukossa paremmin kuvaavalla termillä "ilmastonmuutoksen vaikutukset teknologiasirtymään". Monien riskien osalta vaikutukset Telesten liiketoimintaan sekä toimenpiteet riskiin varautumiseksi ovat käytännössä varsin samankaltaisia. Sääntelyn lisääntyminen ja kansainvälisten kauppasopimusten muutokset, sekä tulleihin ja vienti- ja tuontirajoitusten muutoksiin liittyvät riskit on huomioitu osana "lisääntyvä regulaatio" -riskiä. Kauppapoliittiset syyt puolestaan on huomioitu osana "ilmastonmuutoksen aiheuttama yhteiskunnallinen epävarmuus" -riskiä.³⁶

Fyysiset riskit
Ilmaston-muutokseen sopeutuminen	Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat sähkö- ja tietoliikennekatkot	Sähkö- ja tietoliikennekatkojen seurauksena tuotanto seisahtuu ja muun organisaation työ häiriintyy. Seurauksena voi olla myös konerikkoja ja pieniä määriä materiaalihukkaa.	Kaikki aikahorisontit	Oma toiminta
Ilmaston-muutokseen sopeutuminen	Helleaallot ja pysyvä lämpötilan nousu	Jäähdytystarpeen lisääntyminen tuotannossa, prosesseissa ja toimitiloissa. Tuotteiden valmistus edellyttää stabiileja olosuhteita. Tuotteiden lämmönkestävyys/jäähdytystarve kasvavat.	Kaikki aikahorisontit	Oma toiminta
Energia	Lisääntyvä energiankulutus muuttuvien sääolosuhteiden vuoksi	Jäähdytys- tai lämmitystarpeen lisääntyminen tuotannossa, prosesseissa ja toimitiloissa. Tuotteiden valmistus edellyttää stabiileja olosuhteita. Tuotteiden lämmönkestävyys/jäähdytystarve kasvavat.	Keskipitkä-pitkä	Oma toiminta ja toimitusketju
Kiertotalous ES
Resurssien sisäänvirtaus, mukaan lukien resurssien käyttö	Geopoliittiset uhat: esimerkiksi Kiina-Taiwan-konfliktin eskaloituminen ja komponenttien (erityisesti puolijohteiden) toimitushäiriöt	Geopoliittiset uhat voivat johtaa merkittäviin ympäristöystävällisten materiaalien saatavuushaasteisiin.	Keskipitkä	Toimitusketju
Oma työvoima S1
Työolot	Avaintyöntekijöiden menetys työ- ja yksityiselämän tasapainon heikkenemisen vuoksi	Henkilöstöön liittyvien kustannussäästöjen vuoksi on suuri riski, että työ- ja yksityiselämän tasapaino heikkenee ja Teleste menettää avainhenkilöitään.	Keskipitkä	Oma toiminta

³⁶ ESRS2, SBM-3, 48a

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Kaikki olennaisiksi tunnistetut vaikutukset on arvioitu tapahtuvaksi aikavälillä 1-5 vuotta.37 Riskien aikahorisontti on kuvattu yllä olevassa taulukossa.

Taulukossa 3 on kuvattu ilmastonmuutokseen liittyvät fyysiset sekä siirtymämahdollisuudet. Energiaan ja verkkoteknologioiden energiankulutukseen liittyvät mahdollisuudet yhdistettiin yhdeksi hieman laajemmaksi kokonaisuudeksi. Kuten riskiosiossa, myös mahdollisuuksien osalta valuuttakurssien muutoksiin liittyvän mahdollisuuden yhteys ilmastonmuutokseen on varsin heikko ja se päätettyin jättää pois myös ilmastonmuutokseen liittyvistä mahdollisuuksista. Olennaisia mahdollisuuksia ei tunnistettu muista ESRS-aihealueista.

Olennaiset kestävyysvaikutukset ja riskit on suurilta osin huomioitu yhtiön vastuullisuustyössä, strategian taustatekijöissä, liiketoimintamallissa ja päätöksenteossa. Kestävyystyön kehitys on jatkuvaa ja erityisesti kestävyyteen liittyvien mahdollisuuksien hallintaan kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota. Telestellä ei ole merkittävä vastuullisuuteen vaikuttavia riskejä, jotka tällä hetkellä vaikuttaisivat seuraavaan vuotuiseen taloudelliseen raportointiin.

Vastuullisuuden riskit ja mahdollisuudet huomioidaan riskien ja mahdollisuuksien hallintaprossin kehittämistyössä. Telesten strategia ja liiketoimintamalli muokkautuvat tarvittaessa riskien mitigoimiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Riskien ja mahdollisuuksien hallintaprosessi antaa syötetä strategiatyöhön.

Strategian ja liiketoimintamallin resilienssiä yllä kuvattujen ilmastoon liittyvien riskien osalta on analysoitu ilmastoresiliens

Taulukko 3 Olennaiset mahdollisuudet

Aihe	Mahdollisuuden kuvaus	Vaikutus liiketoimintaan ja arvoketjuun	Mahdollisuuden tyyppi	Kohta arvoketjussa
Ilmastonmuutos (E1)
Ilmaston-muutokseen sopeutuminen	Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien muutosten luomat liiketoiminta-mahdollisuudet	Esim. myrskyissä vaurioituneiden laitteiden korvaaminen, enemmän huoltoa tai etähuoltoa, energiatehokkaat laitteet. Laitteet äärimmäisiin sääolosuhteisiin.	Fyysinen	Oma toiminta
Ilmaston-muutokseen hillintä	Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet	Kiristyvä lainsäädäntö voi lisätä liiketoiminta-mahdollisuuksia erityisesti julkisen liikenteen ja älykkäiden verkkoratkaisuiden parissa.	Siirtymä	Oma toiminta
Ilmaston-muutokseen hillintä	Täysin uusien liiketoiminta-alueiden syntyminen transitiossa kohti ilmastokestävämpää tulevaisuutta	Vihreä siirtymä voi luoda odottamattomia tarpeita kehittää uusia tuotteita tai sovelluksia, joita Telesten teknologia ja innovaatio-osaaminen tukevat.	Siirtymä	Koko arvoketju
Ilmaston-muutokseen hillintä	Ilmastonmuutoksen edelläkävijyyden tuoma mainehyöty ja kilpailuetu	Telesten tavoitteena on olla alan johtava ESG-toimija. Oman toiminnan lisäksi myös toimittajien innovaatiot voivat luoda kilpailuetua tai mainehyötyä laajemmille sidosryhmille, parantaen myös yritysmagoa ja työnantajamielikuvaa.	Siirtymä	Oma toiminta
Energia	Energiatehokkaiden tuotteiden kysynnän kasvu	Sähkön saatavuushaasteet ja sähkönsäätö-tavoitteet voivat johtaa energiatehokkaiden tuotteiden kysynnän kasvuun ja energiansäästö-ominaisuuksien arvostuksen nousuun.	Siirtymä	Oma toiminta

sianalyysin yhteydessä. Analyysin tulokset on kuvattu taulukossa 4. resilienssianalyysi. Analyysin perusteella Telesten strategiset toimenpiteet, teknologinen innovointikyky, vahva oma tuotekehitys, valmistusosaaminen sekä yhteistyö toimittajien kanssa lisäävät resilienssiä ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien osalta. Muiden riskien, vaikutusten ja mahdollisuuksien osalta yhtiö ei

ole tehnyt yksityiskohtaista analyysiä. Yhtiö ei tunnistanut erillisiä, olennaisiin riskeihin ja mahdollisuuksien liittyviä merkittäviä taloudellisia vaikutuksia raportointikaudella. Yhtiö ei ole tehnyt taloudellisia ennusteita, joissa yksittäisen riskin vaikutus olisi merkittävä seuraavalla raportointikaudella.39

37 ESRS2, SBM-3, 4Bcii
38 ESRS2, SMB-3, 4Ba
39 ESRS2, SMB-3, 4Bb, d, f

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTA

KUVAUS OLENNAISTEN

VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA
MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMIS- JA
ARVIOINTIPROSESSEISTA (IRO-1)

Telestellä on konserninlaajuinen vakiintunut ja säännöllisesti toistettava riskienhallintaprosessi, jota ESRS-standardin vaatimusten mukainen kaksinkertaisen olennaisuuden analyysi täydentää. Kestävyystyötä ohjaavien teemojen ja vaikutusten arviointiin on hyödynnetty kestävyyden kaksinkertaisen olennaisusuuden analyysia.

Vuoden 2024 aikana Teleste teki olennaisusanalyysin, jonka perusteella arvioitiin keskeisiä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät yrityksen liiketoimintaan erityisesti kestävyyden näkökulmasta. Tavoitteena oli tunnistaa ja arvioida ne vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, joilla voi olla merkitystä yrityksen strategian toteutumiselle lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä sekä samalla tunnistaa ja arvioida yhtiön liiketoimien vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön. Yhtiön vakiintunut riskienhallintaprosessi keskittyy ensisijaisesti tunnistamaan ja arvioimaan riskejä, uhkia ja mahdollisuuksia, joilla on merkitystä yhtiön strategian toteutumiselle tai arvon säilyttämiselle. Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin tuomailla lisä vakiintuneeseen riskienhallintaprosessiin on yhtiön vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön sekä niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet.⁴⁰

Olennaisten vaikutusten määritystyö aloitettiin tausta-analyysillä. Sen tarkoituksena oli tuottaa pitkä lista Telesten kontekstissa mahdollisista vaikutuksista ihmisiin ja

ympäristöön. Tausta-analyysissä huomioitiin Telesten liiketoimintatavoitteet, arvot, toimialalle olennaiset vaikutukset ja raportointivaatimukset. Pitkä vaikutuslista sisälsi yhteensä 125 vaikutusta, jotka ryhmiteltiin 21 ESG-teemaan (lyhyt lista) olennaisuuden määrittämisen helpottamiseksi.

Seuraavassa vaiheessa päätettiin analyysiin mukaan otettavat sidosryhmät. Olennaisusanalyysissä merkittävimmiksi sidosryhmiksi määriteltiin toimittajat, asiakkaat, omistajat ja sijoittajat sekä oma henkilöstö. Koska yhtiön hallitus sisältää myös omistaja, edusti hallitus olennaisuusanalyysissä sijoittajien ja omistajien näkökulmaa.

Vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön asetettiin tärkeysjärjestykseen skaalalla 1-5 sekä sidosryhmien edustajien että telesteläisten toimesta. Näin saatiin vaikutuksen merkittävyys. Lisäksi vaikutuksen olennaisuuden kokonaisarvosanaan vaikuttivat laajuus, jota arvioitiin skaalalla 1-5, peruuttamattomuus, jota arvioitiin skaalalla 1-5, sekä todennäköisyys, jota arvioitiin skaalalla 0-1, jossa 1=100%.

Vaikutus katsottiin olennaiseksi joko näiden neljän kohdan yhteenlasketun kokonaispistemäärän tai korkean merkittävyyden perusteella. Olennaisuuden raja-arvoksi määriteltiin kokonaispistemäärän osalta 3. Lisäksi olennaisiksi määriteltiin myös vaikutukset, joiden merkittävyys oli 4 tai korkeampi.

Olennaisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön pyrittiin huomioimaan mahdollisimman laajasti osallistamalla arviointiin eri sidosryhmiä.

Pitkän vaikutuslistan tausta-analyysissä pyrittiin huomioimaan koko toimialan vaikutukset. Arvoketjun näkökulma huomioitiin

osallistamalla prosessiin sekä toimittajia että asiakkaita. Sidosryhmien näkökulma huomioitiin haastattelemalla sidosryhmien edustajia. Oma henkilöstö osallistui laajasti olennaisuusanalyysiin. Ulkoisten sidosryhmien edustajat arvioivat vaikutusten olennaisuutta. Olennaisusanalyysissä käytettiin apuna ulkopuolisia asiantuntijoita.

Vaikutusten olennaisuutta arvioitiin vaikutusten merkittävyyden, laajuuden, peruuttamattomuuden ja todennäköisyyden perusteella. Kielteisten vaikutusten osalta arvioinnissa huomioitiin myös vaikutuksen peruuttamaton luonne; mikäli vaikutus kokonaisarvo ei ylittänyt olennaisuuden kynnysarvoa, mutta sen peruuttamaton luonne oli arvioitu korkeaksi, määriteltiin se silti olennaiseksi. Vaikutukset jaoteltiin todellisiin vaikutuksiin ja mahdollisiin vaikutuksiin. Mahdollisille vaikutuksille määriteltiin myös todennäköisyys. Prosessin yhteydessä ei erikseen tunnistettu tai huomioitu erityisiä toimintoja tai liiketoimintasuhteita, joihin liittyy kasvanut riski haitallisille vaikutuksille. Kaikki olennaisuusrajan ylittävät todelliset ja mahdolliset vaikutukset ovat olennaisia.⁴¹

Myös olennaisten riskien ja mahdollisuuksien arviointi aloitettiin laatimalla pitkä lista mahdollisia kestävyyteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Riskien- ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvä kehitystyö on kesken konsernitasolla. Kestävyysriskit- ja mahdollisuudet huomioidaan osana kehitystyötä. Lista laadittiin Telesten riskianalyysin perusteella ja sitä täydennettiin mahdollisuuksilla sekä muilla riskeillä työpajassa. Lista sisälsi yhteensä 150 riskiä ja mahdollisuutta, jotka kattoivat kaikki 10 ESRS-standardia ja joitakin yrityskohtaisia aihealueita.

Riskien ja mahdollisuuksien suuruus ja todennäköisyys arvioitiin projektipäälliköiden toimesta. Arviointi sisälsi seuraavat näkökulmat: suuruus: Vaikutus yrityksen kehitykseen, taloudelliseen asemaan, taloudelliseen suorituskykyyn, kassavirtoihin, rahoituksen saantiin tai pääomakustannuksiin lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Suuruus arvioitiin miljoonina euroina. Todennäköisyys: Kuinka todennäköistä on, että riski tai mahdollisuus toteutuu. Todennäköisyys arvioitiin skaalalla 0-1, missä 1=100 % todennäköisyys toteutumiselle.

Riskien ja mahdollisuuksien analyysin pohjana käytettiin samoja taustamateriaaleja kuin vaikutusten arvioinnissa. Esimerkiksi ilmastorisiken osalta vaikutusten ja riskien ja mahdollisuuksien välinen yhteys on selkeä. Raportointiprosessin yhteydessä tunnistettiin, että tiettyjen näkökohtien osalta yhteyttä pitäisi jatkossa täsmentää.

Riski tai mahdollisuus katsottiin olennaiseksi, mikäli sen suuruus on yli 1,5 miljoonaa euroa tai vaikutuksen ja todennäköisyyden yhteispistemäärä oli 1 tai enemmän (asteikolla 0-3). Analyysissä ei tunnistettu olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia, joilla ei olisi mahdollisia taloudellisia vaikutuksia.

Olennaisusanalyysissa keskityttiin arvioimaan erityisesti vastuullisuuteen liittyviä riskejä. Osittain rajanveto vastuullisuus- ja muiden riskien välillä oli haastavaa. Riskien tarkemman analysoinnin yhteydessä kävi ilmi, että esimerkiksi olennaiseksi määritellyn riskin, valuuttakurssien muutos, yhteyttä ilmastonmuutokseen oli vaikea perustella. Nämä haasteet ja niihin perustuvat muutokset on esitetty tarkemmin vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista kertovien

⁴⁰ ESRS2, IRO-1, 53a
⁴¹ ESRS2, IRO-1, 53b, bi-iv

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

taulukoiden yhteydessä. Raportoinnin yhteydessä myös havaittiin, että vaikutusten yhteyttä riskeihin ja mahdollisuuksien olisi hyvä huomioida tarkemmin. Koska kestävyysraportoinnin perustana oleva kaksinkertaisen olennaisuuden analyysi tehtiin erillisenä prosessina, eivät sen tulokset ole täysin vertailukelpoiset yhtiön aiempiin arviointeihin liittyen. Yhtiö pitää kestävyysriskejä samanarvoisina kuin muita riskejä, mutta vuoden 2024 raportoinnin osalta eri analyysien tulosten huono vertailtavuus ei mahdollistanut samanlaista prosessia kaikkien yhtiön riskien huomioimiselle taloudellisessa ja kestävyysraportoinnissa. Tämä pyritään huomioimaan riskien ja mahdollisuuksien arviointiprosessin kehitystyössä.⁴²

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet analysoitiin ulkopuolisen asiantuntijan vetämässä työpajassa, johon osallistui Telesten olennaisuusanalyysiprojektiryhmän jäseniä. Projektiryhmään kuului myös Telesten johtoryhmän jäseniä. Työpajassa määriteltiin myös olennaisuuden kynnysarvot. Olennaisuusanalyysin loppuraportti ja olennaiset kestävyysnäkökulmat hyväksyttiin myös yhtiön hallituksessa.⁴³

Telesten konsernitason riskienhallintaprosessi eroaa kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissä käytetystä prosessista. Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissä olennaisiksi määritellyt riskit ovat osittain mukana konsernin riskirekisterissä. Konsernin riskirekisteri sisältää nykyisessä muodossaan ainoastaan riskit. Vaikutuksia, joihin riskit liittyvät ei ole erikseen listattu. Mahdollisuuksia käsitellään erikseen.⁴⁴

Telesten konsernitason riskien ja mahdollisuuksien hallintaprosessi on kehitystyön

alla. Yhtiö pitää kestävyyteen liittyviä riskejään samanarvoisina kuin muita riskejä ja huomioi vastuullisuuteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet osana riskien ja mahdollisuuksien arviointiprosessin kehitystyöstä. Kehitystarvetta on identifioitu erityisesti mahdollisuuksien hallinnan osalta. Kehitystyön tavoitteena on huomioida mahdollisuudet, mukaan lukien kestävyyteen liittyvät mahdollisuudet entistä systemaattisemmin.⁴⁵

Olennaisuusanalyysin pohjana toimii tausta-analyysi. Siinä huomioitiin Telesten liiketoimintatavoitteet, arvot, toimialalle olennaiset vaikutukset ja raportointivaatimukset. Riskien ja mahdollisuuksien taustamateriaalina käytettiin lisäksi mm. ilmastoriskianalyysi.⁴⁶

Merkittävien (materiaalisten vaikutusten perusteella tunnistettiin raportointivaatimukset, jotka Telesten kestävyysraportti tulee kattaa. Telestelle relevantit aihekohtaiset raportointistandardit ovat

ESRS E1, ilmaston muutos
ESRS E5, resurssien käytö ja kiertotalous
ESRS S1, oma työvoima
ESRS G1, hallintotapa ja yrityskulttuuri

Lisäksi Telesten kestävyysstrategiaa ja tavoitteita kuvataan standardin ESRS 2 mukaisesti.⁴⁷

Raportoitavat näkökohdat määriteltiin osana kaksinkertaisen olennaisuuden analyysi-projektia. ESRS standardien vaatimukset huomioitiin jo olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittelyn yhteydessä. Raportoitavat standardit määriteltiin kaksinkertaisen olennaisuuden huomioivan olennaisen.

naisanalyysissa määritettyjen näkökohtien perusteella.⁴⁸

Olennaisuusanalyysiprosessin tausta-analyysissa pyrittiin huomioimaan kattavasti Telesten kontekstissa mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Myös pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin sekä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät näkökohdat olivat edustettuina olennaisuusanalyysin 21 ESG-teemaa sisältävällä lyhyellä listalla, josta sidosryhmien edustajat määrittivät Telestelle olennaisimmat teemat. Telesten omaan toimintaan liittyviä ympäristön pilaantumiseen ja veden käyttöön sekä jätevesiin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan osana konsernin ympäristöjärjestelmää.

Teleste on arvioinut ylätasolla todellisia ja mahdollisia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia omien toimipaikkojen sijaintipaikoissa hyödyntäen Key Biodiversity areas -mittaristoa. Arvoketjulle ei ole tehty erillistä arviointia. Key biodiversity areas-mittariston mukaan Telesten toimipaikat eivät sijaitse biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä. Telesten tuotantolaitokset tai toimistot eivät ole ympäristöluvan varaisia ja tuotantolaitosten tai muiden toimipisteiden osalta ei ole todettu, että on tarpeen toteuttaa biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä.

Olennaisuusanalyysin lisäksi ei ole järjestetty erillisiä sidosryhmien tai mahdollisten vaikutusten alaisina olevien yhteisöjen kuulemisia.⁴⁹

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista (E1. IRO-1)

Teleste on tunnistanut ja arvioinut ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia olennaisuusanalyysissä 2024. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset todettiin olennaiseksi vaikutukseksi. Olennaisuusanalyysistä kerrotaan tarkemmin tämän osion alkupuolella.⁵⁰

Jo tätä aiemmin, Teleste on tunnistanut ja arvioinut ilmastonmuutoksen riskejä ja mahdollisuuksia ilmastoriskianalyysissa 2023. Ilmastoriskianalyysin yhteydessä pyrittiin systemaattisesti tunnistamaan ilmastonmuutokseen liittyvät mahdolliset riskit ja liiketoimintamahdollisuudet. Näistä määriteltiin yhtiön toiminnan kannalta merkittävimmät. Nämä tunnistetut riskit ja mahdollisuudet toimivat syötteenä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa 2024, jolloin huomioitiin laajemmin riskit myös sidosryhmäsuhteiden näkökulmasta. Arviointi kattoi ilmastonmuutokseen liittyvien fyysisten ja siirtymäriskien tunnistamisen sekä riskin voimakkuuden ja todennäköisyyden arvioinnin.

Yritys hyödynsi TCFD-suosituksia ja IPCC:n skenaarioita arvioidessaan omaisuutensa ja toimintojensa ilmastoriskialtituutta. Arviointi kattoi merkittävimmät toimitilat ja toiminnot.⁵¹ Riskien arvioinnissa käytettiin kahta skenaariota: ensimmäisessä oletetaan maailmanlaajuisen lämpötilan nousevan 1,5–2 asteella ja toisessa yli 4 asteella vuoteen 2100 mennessä (pohjana RCP 2.6 ja IPCC 2022 SSP1-2.6 sekä RCP 8.5 ja IPCC 2022 SSP5-8.5).

42 ESRS2, IRO-1, 53c, ci-iii
43 ESRS2, IRO-15, 3d
44 ESRS2, IRO-1, 53e
45 ESRS2, IRO-1, 53f
46 ESRS2, IRO-1, 53g
47 ESRS2, IRO-1,56
48 ESRS2, IRO-1,59
49 ESRS2, IRO-1, Lisäys C, E2 (11), E3 (8) ja E4 (17-19)
50 E1, E1. IRO-1 20a, AR9
51 E1, E1. IRO-1 AR 11c

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Alle kahden asteen skenaariossa oletaan kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien tuotteiden ja palveluiden kysynnän kasvavan ja sääntelyn lisääntyvän edellyttäen esimerkiksi tuotantoketjun läpinäkyvyyden kehittymistä. Lisäksi tässä skenaariossa hiilitullien, EU:ssa CBAM:in (Carbon border adjustment mechanism) ja muun hiilen hinnoitteluun ja päästökauppaan liittyvän sääntelyn on arvioitu vaikuttavan liiketoimintaympäristöön. Tässä alle 2 asteen skenaariossa pahimmilta fyysisiltä riskeiltä vältyttäisiin ja alttius näiden riskien haittavaikutuksille on matalampi Pohjois-Euroopassa kuin muulla. Fyysiset riskit, kuten myrskyt ja tornadot sekä tulvat ja metsäpalot kuitenkin lisääntyvät. Maantieteellisten alueiden määrä, jolla asuminen ja työolot käyvät mahdottomiksi tai tuottavuus laskee lämpötilan vuoksi merkittävästi, on kuitenkin vähäinen tässä alle 2 asteen skenaariossa.

Yli 4 asteen skenaariossa oletetaan liiketoimintaympäristön muuttuvan vaikeammin ennakoitavaksi tai epästabiiliksi. Teknologioiden osalta sopeutumisen oletetaan vaativan investointeja sekä sopeutumista edistävien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Markkinariskit ja saatavuusongelmat perushyödykkeissä ja raaka-aineissa ovat mahdollisia. Lisäksi tässä skenaariossa rauhan ja vapaan liikkuvuuden menettäminen ovat mahdollisia, samoin ilmastopakolaisaalot. Fyysiset riskit lisääntyvät ja voivat aiheuttaa paitsi suoranaista haittaa omaisuudelle ja ihmisille, myös epäsuoria menetyksiä esimerkiksi rahtien ja hankinnan häiriintyessä, liiketoiminnan keskeytymisiä, korjauskuluja ja sopeutumisen edellyttämiä kustannuksia. Joillain mantereilla muutokset voivat aiheuttaa hengen,

terveyden tai tuottavuuden menetyksiä.52

1,5–2 asteen skenaario on erityisen hyödyllinen siirtymäriskien tunnistamisessa ja arvioinnissa, kun taas fyysisten riskien osalta yli 4 asteen skenaario tarjoaa paremman pohjan.53

Arvioinnissa otettiin huomioon ilmastonmuutoksen mahdolliset fyysiset sekä siirtymävaikutukset Telesten markkina-alueilla sekä toimittajiin ja asiakkaisiin kohdistuvat vaikutukset arvoketjussa lähellä Telesteä. Skenaarioanalyysissa huomioitiin Telesten tuotantolaitosten sijainti erityisesti fyysisten ilmastoriskien todennäköisten vaikutusten osalta. Analyysissä huomioitiin myös merkittävien asiakkaiden ja toimittajien maantieteellinen sijainti esimerkiksi mahdollisen merenpinnan nousun aiheuttaman riskin arvioimiseksi.54

Riskejä tunnistettiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ilmastoriskien arviointi kattaa arvion siitä, millaisille ilmastonmuutoksen aiheuttamille uhlille Telesten omaisuus ja liiketoiminta voisivat altistua lyhyessä, keskipitkässä ja pitkässä aikahorisontissa.55 Aikahorisontti määritettiin seuraavasti: lyhyessä aikahorisontissa riskin arvioitiin realisoituvan vuoteen 2026 mennessä, keskipitkässä vuoteen 2030 mennessä ja pitkässä vuoteen 2050 mennessä.56 Samoja periaatteita käytettiin myös siirtymäriskien tunnistamisessa ja altistumisen arvioinnissa.57

Fyysisten riskien ja vaarojen arviointi kattaa äärimmäiset sääilmiöt, merenpinnan nousun sekä pitkäaikaiset ilmastonmuutoksen vaikutukset. Lyhyellä aikavälillä huomioitiin sääilmiöiden äkilliset vaikutukseen tuomat vaarat, kuten tulvat ja myrskyt, kun taas pitkällä aikavälillä tarkasteltiin pysyviä muutoksia ja vaaroja, kuten merenpinnan nousua sekä pysyvää lämpötilan nousua. Siirtymäriskien osalta on huomioitu esimerkiksi kiristyvän regulaation vaikutukset yrityksen kilpailukykyyn. Skenaarioihin pohjautuva analyysi tarjoaa pohjan riskien priorisoinnille ja sopeutumistrategioiden suunnittelulle.56 Skenaarioiden käyttö varmistaa, että arviointi kattaa riskit mahdollisissa vakavissa kehityskuluissa, mikä tukee strategista päätöksentekoa ja sopeutumistoimenpiteiden suunnittelua.59 Riskien arviointiin osallistuttiin asiantuntijoita eri puolilta organisaatiota. Teleste katsoo siten, että käytetyt skenaariot kattavat sen todennäköiset riskit ja epävarmuustekijät.60 Ilmastoriskit ovat osa talousjohtajan hallinnoimaa riskientarkasteluprosessia.61

Ilmastoriskien ja mahdollisuuksien analyysissa arvioitiin vaikutusta liiketoimintaan ilmastonmuutokseen liittyville vaaroille, siirtymätapahtumille tai fyysisille riskeille. Vaikutusta strategiaan ja liiketoimintaan tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin resiliensianalyysin yhteydessä. Ilmastoriskeista sekä niiden hallinnasta on kerrottu tarkemmin osiossa E1 ilmastonmuutos, taulukossa resilienssianalyysi.62

Telesten liiketoiminta tukee vihreää siirtymää, koska se muuan muassa edistää julkisen liikenteen käyttöä sekä tarjoaa energiatehokkaita verkkoratkaisuja. Omaisuuksia tai liiketoiminnan osa-alueita, jotka eivät ole yhteensopivia ilmastoneutraalin talouden tavoitteiden kanssa tai vaativat merkittäviä toimenpiteitä yhteensopivuuden takaamiseksi ei ole tunnistettu. Osa Telesten liiketoiminnasta edistää EU-taksonomassa määriteltyjä ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyviä

ympäristötavoitteita. Nämä liiketoiminnat on esitetty tarkemmin kappaleessa: Asetuksen (EU) 2020/852 (luokitusjärjestelmäasetus) 8 artiklan mukaiset tiedot.63

YRITYKSEN KESTÄVYYSSELVITYKSISSÄ HUOMIOON OTETUT ESRS-STANDARDIEN TIEDONANTOVAATIMUKSET (IRO-2)

Taulukko sisältää kaikki olennaisiksi määritellyt standardit, ESRS 2, E1, E5, S1 ja G1.

52 E1, E1.IRO-1 AR 13c
53 E1, E1.IRO-1 AR 11d
54 E1, E1.IRO-1 20b, E1.IRO-1 20c
55 E1, E1.IRO1 AR 11a, E1.IRO-1 AR 12a
56 E1, E1.IRO-1 AR 11b
57 E1, E1.IRO-1 a
58 E1, E1.IRO-1 21, E1.IRO-1 21
59 E1, E1.IRO-1 AR 11d, E1.IRO-1 AR 12c
60 E1, E1.IRO-1 AR 13b
61 E1, E1.IRO-1 AR 15
62 E1, E1.SBM-3 19c
63 E1, E1.IRO-1 AR 12d

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Sisältöindeksi

Monialaiset standardit -ESRS2 "Yleiset tiedot"
Standardi-osio	Tiedonantovaatimus	Osio raportilla
BP-1	Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet	Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet (BP-1)
BP-2	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2)
GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)
GOV-2	Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysaiheet	Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysaikat (GOV-2)
GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelyihin	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)
GOV-4	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV-4)
GOV-5	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5)
SBM-1	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)
SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (SBM-3)
IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis ja arviointiprosesseista	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1)
IRO-2	Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS standardien tiedonantovaatimukset	Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset (IRO-2)

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Ympäristötiedot- ESRS E1 "ilmastonmuutos"

Standardi-osio	Tiedonantovaatimus	Osio raportilla
ESRS 2, GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelyihin	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)
E1-1	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	Siirtymäsuunnitelma (E1-1)
ESRS 2, SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät riskit ja niiden hallinta
ESRS 2, IRO-1	Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (E1 SBM-3)
E1-2	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	Toimintaperiaatteet (E1-2)
E1-3	Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	Toimenpiteet (E1-3)
E1-4	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	Mittarit ja tavoitteet (E1-4)
E1-5	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)
E1-6	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6) Käytetty siirtymäsäännöstä scope 3 päästöjen osalta
E1-9	Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset	Käytetty siirtymäsäännöstä

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

ESRS E5 "Resurssien käyttö ja kiertotalous"

Standardi-osio	Tiedonantovaatimus	Osio raportilla
ESRS2, IRO	Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi (E5.IRO-1)
E5-1	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	Toimintaperiaatteet (E5-1)
E5-2	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	Toimenpiteet (E5-2)
E5-3	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	Mittarit ja tavoitteet (E5-3)
E5-4	Resurssien sisäänvirtaukset	Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö (E5-4)
E5-5	Resurssien ulosvirtaukset	Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät ulosvirtaukset (E5-5)

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Yhteiskunnalliset tiedot – ESRS S1 "Oma työvoima"

Hallintotapatiedot – ESRS G1 "Liiketoiminnan harjoittaminen"

Standardi-osio	Tiedonantovaatimus	Osio raportilla
ESRS 2, GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (ESRS 2, GOV-1)
ESRS 2, IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (ESRS 2, IRO-1)
G1-1	Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (ESRS 2, GOV-1)

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Vieressä oleva taulukko käsittää muista EU-lainsäädännöstä johdetut tietopisteet, jotka on lueteltu ESRS 2:n liitteessä B. Se osoittaa, mitkä data-pisteet löytyvät raportistamme sekä tietojen sijainnin raportilla.

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus ver-tailuarvo-asetukseen	Viittaus EU:n ilmas-tolakiin	Sijainti raportilla tai epäolennainen
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta	x		x		Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta			x		Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta	x				Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV-4)
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta	x	x	x		N/A
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	x		x		N/A
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	x		x		N/A
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta			x		N/A
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 menness 14 kohta				x	N/A
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta		x	x		N/A
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet		x	x		Mittarit ja tavoitteet (E1-4)
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta	x				Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta	x				Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta	x				Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus ver-tailuarvo-asetukseen	Viittaus EU:n ilmas-tolakiin	Sijainti raportilla tai epäolennainen
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta		x	x		Käytetty siirtymäsäännöstä
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta	x	x	x		Käytetty siirtymäsäännöstä
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta				x	Epäolennainen
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta			x		Epäolennainen
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta		x
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta		x			Epäolennainen
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta		x			Epäolennainen
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta			x		Epäolennainen
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta	x				Epäolennainen
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta	x				Epäolennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta	x				Epäolennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta	x				Epäolennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta	x				Epäolennainen

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen	Viittaus ver-tailuarvo-asetukseen	Sijainti raportilla tai epäolennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevaihtoa kohti laskettuna 29 kohta	x		Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta	x		N/A
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan b alakohta	x		N/A
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan c alakohta	x		N/A
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta	x		Epäolennainen
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta	x		Epäolennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta	x		Epäolennainen
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta	x		Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät ulosvirtaukset (E5-5)
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39	x		Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät ulosvirtaukset (E5-5)
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta	x		N/A
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta	x		N/A
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta	x		Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta		x	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta	x		Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta	x		Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen	Viittaus ver-tailuarvo-asetukseen	Sijainti raportilla tai epäolennainen
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta	x		Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta	x	x	Epäolennainen
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetetyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta	x		Epäolennainen
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta	x	x	Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta	x		Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta	x		Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta	x	x	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta	x		N/A
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta	x		Epäolennainen
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta	x		Epäolennainen
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta	x	x	Epäolennainen
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta		x	Epäolennainen

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen	Viittaus pilariin 3	Sijainti raportilla tai epäolennainen
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	x		Epäolennainen
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta	x		Epäolennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	x	x	Epäolennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	x		Epäolennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16	x		Epäolennainen
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	x	x	Epäolennainen
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta	x		Epäolennainen
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta	x		Epäolennainen
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta	x		Epäolennainen
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta	x	x	Epäolennainen
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta	x		Epäolennainen

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

2. Ympäristötiedot

ASETUKSEN (EU) 2020/852 (LUOKITUSJÄRJESTELMÄASETUS) 8 ARTIKLAN MUKAISET TIEDOT

Taksonomia on Euroopan unionin asetuksella 2020/852 rahoitusmarkkinoille vuoden 2022 alusta voimaan tullut luokitusjärjestelmä, joka listaa ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja. Luokitusjärjestelmän tavoitteena on ohjata rahaa kestäviin investointeihin ja sijoituksiin siten, että EU kykenee saavuttamaan itselleen asettamat kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet. Taksonomiassa määritetään kuusi keskeistä ympäristötavoitetta, joihin nähden yhtiön eri liiketoimintoja arvioidaan. Ympäristötavoitteet ovat: (1) ilmastonmuutoksen hillintä, (2) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, (3) vesivarat ja merten luonnonvarat, (4) kiertotalouteen siirtyminen, (5) ympäristön pilaantuminen, sekä (6) biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit.

Tekniset arviointikriteerit määrittelevät, edistääkö toiminta olennaisesti kyseisten ympäristötavoitteiden saavuttamista, jolloin toiminta voidaan määritellä kestäväksi. Teknisten arviointikriteerien lisäksi on varmistettava, että toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa millekään muulle viidelle ympäristötavoitteelle, ja että toiminta on YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden ja OECD:n ohjeiden mukaista. Raportointivelvollisuuteen sisältyy taksonomiakelpoisen ja -mukaisen liikevaihdon, pääomamenojen (Capex) tai toimintamenojen (Opex) prosenttiosuuden ilmoittaminen.

Taksonomiakelpoinen liiketoiminta

Telesten liiketoiminta on osittain EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen piirissä eli taksonomiakelpoista. Telesten taloudellisista toiminnoista osa kuuluu ilmastonmuutoksen hillintää koskevien teknisten arviointikriteerien ja osa kiertotalouteen siirtymistä koskevien arviointikriteerien piiriin. Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva toiminta liittyy taksonomian Rautateiden henkilökaukolikennettä koskeviin alakohiiin 6.14 "Rautatieliikenteen infrastruktuuri" ja 6.15 "Vähähiilisen tieliikenteen ja julkisen liikenteen mahdollistava infrastruktuuri". Osa Telesten Broadband Networks yksikön liiketoiminnasta linkittyy kiertotalouteen siirtymistä edistäviin kriteeristöihin: informaatio ja viestintä, alakohtaan 4.1 Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen. Yhtiöllä ei ole ydinvoiman tai fossiilisen energian tuotantoon, kemikaalin valmistukseen, kiistanalaisten aseiden tai tupakkatuotteisiin liittyvää toimintaa.⁶⁴

Taksonomian raportointi

Teleste raportoi tilikaudelta 2024 taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset liiketoiminnot suhteessa kaikkiin kuuteen ympäristötavoitteeseen. Liiketoiminnoista raportoidaan osuudet liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintakuluista.

Taksonomiakelpoisten ja taksonomian mukaisten toimintojen arviointiprosessi

Teleste on arvioinut taksonomiakelpoisuutensa ja -mukaisuutensa tilikaudelle 2024. Prosessiin kuului taksonomiakelpoisten liiketoimintojen tunnistaminen, kaikkien olennaisten toimintojen teknisten arviointikriteerien (TSC) ja Ei merkittävää haittaa -kriteerien arviointi kunkin ympäristötavoitteen osalta sekä sosiaalisten vähimmäissuojatoimien arviointi yritystasolla.

Liikevaihdon taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen osuus arvioitiin liiketoiminnoittain.

Teleste on jo aiemmin raportoinut taksonomian mukaista ilmastonmuutoksen hillitsemistä edistävää liiketoimintaa. Tämä taksonomian mukainen toiminta luokkien 6.14 ja 6.15 piirissä sisältää muun muassa yhtiön joukkoliikenteen informaatioratkaisut raideliikenteeseen ja videovalvontaratkaisut joukkoliikenteen sovelluksiin. Näiden toimintojen osalta vain ulkoinen myynti on mukana raportoidussa liikevaihdossa. Lisäksi osa Telesten Broadband Networks liiketoiminnasta on kiertotalouteen siirtymistä edistävien kriteerien mukaan taksonomiakelpoista.

Raportointiperiaatteet

Liikevaihto

Teleste soveltaa liikevaihdon tunnusluvun laskennassa samoja IFRS-standardien mukaisia laatimisperiaatteita, joita sovelletaan konsernitilinpäätöksessä. Tunnusluvun laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto vastaa konsernitilinpäätöksessä esitettyä liikevaihtoa. Liikevaihdon laatimisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2.

Liikevaihdon taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen osuus arvioitiin liiketoiminnoittain. Vain ulkoinen myynti on mukana raportoidussa liikevaihdossa.

Pääomamenot ja toimintamenot

Osuus pääomamenoista ja osuus niistä toimintamenoista, jotka liittyvät ympäristön kannalta kestävää pidettäviin taloudellisiin toimintoihin, raportoidaan yritystasolla kustannuspaikkakohtaisesti välttäen päällekkäisen laskennan tulosindikaattorien alla ja välillä. Näitä toimia ovat esimerkiksi tutkimus- ja kehityshankkeet.⁶⁵

Yhtiö on tarkentanut taksonomiaraportoinnin määritelmiään tilikaudella 2024, jonka johdosta raportilla esitettäviä vertailutietoja on korjattu vastamaan tilikauden 2024 raportoituja lukuja.

⁶⁴ ESR52, SBM-2 40d
⁶⁵ 77

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Taulukko 4 Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta

Tilikausi 2024	2024			Merkittävän edistämisen kriteerit							"Ei merkittävää haittaa"-kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnot (1)	Koodi (2)	Liikevaihto (3)	Osuus liikevaihdosta, vuosi 2024 (4)	Ilmastonmuutoksen hillintä (5)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)	Vesi (7)	Ympäristön pilaantuminen (8)	Kiertotalous (9)	Biologinen monimuotoisuus (10)	Ilmastonmuutoksen hillintä (11)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)	Vesi (13)	Ympäristön pilaantuminen (14)	Kiertotalous (15)	Biologinen monimuotoisuus (16)	Vähimmäistason suojatoimet (17)	Luokitusjärjestelmän mukaisesti (A.1) tai -luokitusjärjestelmäkelpoisesti (A.2) osuus liikevaihdosta, vuosi 2023 (18)	Luokka mahdollistava toiminta (19)	Luokka siirtymätoiminta (20)
		ME	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
Joukkoliikenteen informaatioratkaisut raideliikenteeseen	CCM 6.14	48,5	37 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	33 %	M
Videovalvontaratkaisut joukkoliikenteen sovelluksiin	CCM 6.15	3,3	2 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	3 %	M
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		51,8	39 %	39 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %	K	K	K	K	K	K	36 %
Josta mahdollistavat toiminnot		51,8	39 %	39 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %	K	K	K	K	K	K	36 %	M
Josta siirtymätoiminnot		-	0 %	0 %												0 %		T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen	CE 4.1	0,8	1 %												0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		0,8	1 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %						0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)		52,6	40 %	39 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %						36 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto	79,9	60 %
YHTEENSÄ	132,5	100 %

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Taulukko 5 Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palveluiden osuus pääomamenoista

Tilikausi 2024	2024			Merkittävän edistämisen kriteerit						"Ei merkittävää haittaa"-kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnot (1)	Koodi (2)	Pääomamenot (3)	Osuus pääomamenoista, vuosi 2024 (4)	Ilmastonmuutoksen hillintä (5)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)	Vesi (7)	Ympäristön pilaantuminen (8)	Kiertotalous (9)	Biologinen monimuotoisuus (10)	Ilmastonmuutoksen hillintä (11)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)	Vesi (13)	Ympäristön pilaantuminen (14)	Kiertotalous (15)	Biologinen monimuotoisuus (16)	Vähimmäistason suojatoimet (17)	Luokitusjärjestelmän mukaisesti (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuus pääomamenoista, vuosi 2023 (18)	Luokka mahdollistava toiminta (19)	Luokka siirtymätoiminta (20)
		ME	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Joukkoliikenteen informaatioratkaisut raideliikenteeseen	CCM 6.14	1,4	23 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	15 %	M
Videovalvontaratkaisut joukkoliikenteen sovelluksiin	CCA 6.15	0,2	3 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	6 %	M
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisesti) toimintojen pääomamenot (A.1)		1,6	25 %	25 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %	K	K	K	K	K	K	K	21 %
Joista mahdollistavat toiminnat		1,6	25 %	25 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %	K	K	K	K	K	K	K	21 %	M
Joista siirtymätoiminnat		0,0	0 %	0 %													0 %		T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisesti) toimintojen pääomamenot (A.2)	0,0	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %						0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)	1,6	25 %	25 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %						21 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot	4,7	75 %
Yhteensä	6,3	100 %

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Taulukko 6 Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palveluiden osuus toimintamenoista

Tilikausi 2024	2024		Merkittävän edistämisen kriteerit						"Ei merkittävää haittaa"-kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnot (1)	Koodi (2)	Toimintamenot (3)	Osuus toimintamenoista, vuosi 2024 (4)	Ilmastonmuutoksen hillintä (5)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)	Vesi (7)	Ympäristön pilaantuminen (8)	Kiertotalous (9)	Biologinen monimuotoisuus (10)	Ilmastonmuutoksen hillintä (11)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)	Vesi (13)	Ympäristön pilaantuminen (14)	Kiertotalous (15)	Biologinen monimuotoisuus (16)	Vähimmäistason suojatoimet (17)	Luokitusjärjestelmän mukaisesti (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus toimintamenoista, vuosi 2023 (18)	Luokka mahdollistava toiminta (19)	Luokka siirtymätoiminta (20)
	ME	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

Joukkoliikenteen informaatioratkaisut raideliikenteeseen	CCM 6.14	5,9	39 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	38 %	M
Videovalvontaratkaisut joukkoliikenteen sovelluksiin	CCA 6.15	1,3	9 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	7 %	M
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaiset) toimintojen toimintamenot (A.1)		7,2	48 %	48 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %	K	K	K	K	K	K	K	45 %
Joista mahdollistavat toiminnot		7,2	48 %	48 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %	K	K	K	K	K	K	K	45 %	M
Joista siirtymätoiminnot		0,0	0 %	0 %													0 %		T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toimintojen toimintamenot (A.2)	0,0	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %							0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)	7,2	48 %	48 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %							45 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot	8,0	52 %
Yhteensä	15,2	100 %

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

YDINVOIMAAN JA FOSSIILISIIN KAASUIHIN LIITTYVÄT TOIMINNOT

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

1	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
2	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
3	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

4	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
5	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
6	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

ILMASTONMUUTOS ESRS E1

ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEEN LIITTYVÄT RISKIT JA NIIDEN HALLINTA

Taulukko 7 Resilienssianalyysi 66

Riski	Aikahorisontti	Vaikutus Telesten liiketoimintaan*	Toimenpiteet ja yhteys strategiaan	Resilienssi
Siirtymäriskit
Ilmaston-muutoksen aiheuttama yhteiskunnallinen epävarmuus	kaikki aikahorisontit	Geopoliittiset uhat voivat johtaa merkittäviin saatavuusongelmiin. Tietyt pakotteet voivat vaikuttaa vientiliiketoimintaan. Kansainvälisten kauppasopimusten muutokset voivat heikentää Telesten kilpailukykyä.	- Pyritään olemaan läsnä kaikilla markkinoilla. Telesten GoWest-strategian tavoitteena on vahvistaa asema myös Yhdysvalloissa. - Toimittajakentan maantieteellinen hajauttaminen. - Vaihtoehtoisten komponenttien etsiminen volymituotteille. - myös Vaihtoehtoisten valmistusmaiden tutkiminen.	Laajempi asiakas- ja toimittajakunta pienentävät riskiä kaikissa aikahorisonteissa. Resilienssi on kohtuullisella tasolla.
Lisääntyvä regulaatio	kaikki aikahorisontit	Kansainvälisten kauppasopimusten muutokset voivat heikentää Telesten kilpailukykyä. Uudet regulaatiot voivat nostaa raaka-aineiden hintoja ja aiheuttaa väliaikaisia saatavuusongelmia.	- Telesten kulttuurivision kulmakivinä ovat innovatiivisuus, ilo ja kunnioitus. Teknologinen innovointikyky sekä vahva oma tuotekehitys ja valmistusosaaminen auttavat vastaamaan muuttuvan regulaation tuomiin haasteisiin. - Hyvät toimittajasuhteet, tuotekehitysyhteistyöt sekä vastuullisten toimittajien valinta edesauttavat varautumista. - Vaihtoehtoisten toimittajien kartoittaminen alueille, jotka tukevat regulaatioiden tarkoitusperää.	Teknologinen innovointikyky, vahva oma tuotekehitys, valmistusosaaminen sekä yhteistyöt toimittajien kanssa lisäävät resilienssiä kaikissa aikahorisonteissa.
Komponenttien saatavuusongelmat tai toimittajan valmistuksen loppuminen kokonaan	kaikki aikahorisontit	Suuri osa Telesten liikevaihdosta tulee tuoteliiketoiminnasta, joten Telesten tuotteet ovat alttiita komponenttien saatavuushaasteille. Komponenttimuutos voi edellyttää uuden tyyppihyväksynnän. Komponenttien saatavuushaasteet voivat laskea kannattavuutta myös, mikäli joudutaan hankkimaan materiaaleja eri valuutassa kuin valmistus ja yrityksen kirjanpito toimivat.	- Riski on kattavasti huomioitu hankintastrategiassa ja ohjeistuksissa. - Toimittajakentan maantieteellinen hajauttaminen ja toimittajien puskurivarastot. - Vaihtoehtoiset toimittajat. - Vaihtoehtoiset komponentit volymituotteille. - Pitkäaikaisten toimittajasuhteiden lisäksi yhteistyö luotettavien itsenäisten jakelijoiden kanssa. - Omat puskurivarastot mahdollistavat tuotteiden valmistuksen lyhyistä saatavuushaasteista huolimatta. - Itsesuunnitellut tuotteet ja oma tuotanto lisäävät ketteryyttä komponenttimuutoksissa ja helpottavat varaston hallintaa.	Toimenpiteet ja olemassa olevat toimintatavat pienentävät riskiä. Teleste on resilienssi lyhyille saatavuushaasteille. Yleisesti resilienssi on kohtuullisella tasolla.
Ilmaston-muutoksen vaikutukset teknologiasirtymään.	keskipitkä-pitkä	Ilmastonmuutos luo epävarmuuksia teknologiasirtymän nopeuteen vaikeuttaen ennakointia.	Strategian mukaisesti pyritään pysymään markkinoilla kilpailukykyisin tuotteen ja seurataan tarkasti markkinan kehitystä.	Strategiset toimenpiteet lisäävät resilienssiä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, mutta ilmastonmuutos luo tilanteeseen epävarmuutta.
Asiakkaan liiketoiminnan epävarmuus ilmastosyistä	keskipitkä-pitkä	Osa tärkeistä asiakkaista sijaitsee ilmastonmuutoksen kannalta riskialttilla seuduilla. Riskin vaikutus on suoraan verrannollinen asiakkuuden kokoon.	Pyritään olemaan läsnä kaikilla markkinoilla. Telesten GoWest-strategian tavoitteena on vahvistaa asema myös Yhdysvalloissa.	Strategiset toimenpiteet lisäävät resilienssiä kaikissa aikahorisonteissa.

66 E1, E1.SBM-3 18, E1.SBM-3 19c

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Fyysiset riskit
Sään ääri-
ilmiöiden
aiheuttamat
sähkö- ja
tietoliikenne-
katkot	kaikki aika-
horisontit	Sähkö- ja tietoliikennekatkojen
seurauksena tuotanto seisahtuu ja
muun organisaation työ häiriintyy.
Seurauksena voi olla myös konerikkoja
ja pieniä määriä materiaalihukkaa.	Riski huomioitu osana omien kiinteistöjen
kunnossapito- ja teknisen puolen riskiarviointeja.
Toimittajilla omat varautumissuunnitelmat.	Kiinteistötekniset
varautumissuunnitelmat
auttavat varautumisessa,
mutta häiriöt silti
mahdollisia.
Helleaallot
ja pysyvä
lämpötilan
nousu	kaikki aika-
horisontit	Jäähdytystarpeen lisääntyminen
tuotannossa, prosesseissa ja
toimitiloissa. Tuotteiden valmistus
edellyttää stabiileja olosuhteita.
Tuotteiden lämmönkestävyys/
jäähdytystarve kasvavat.	-Kiinteistötekniikan kartoitukset ja riskiarvioinnit.
-Toimittajahallintaan liittyvät toimenpiteet ja
toimittajien omat varautumissuunnitelmat.
-Tuotteet suunniteltu kestämään haastavia olosuhteita.	Toimenpiteet lisäävät
resilienssiä.

*siirtymäriskejä tarkasteltu 1,5 asteen, fyysisiä 4 asteen lämpenemisskenaariossa

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

KUVAUS ILMASTOON LIITTYVIEN OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMIS- JA ARVIOINTIPROSESSISTA

Teleste on tunnistanut ja arvioinut ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissä 2024. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset todettiin olennaiseksi vaikutukseksi. Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista on esitetty osiossa "Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta"-kappaleessa "Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1)".67

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA (E1 SBM-3)

Teleste toteutti 2024 resilienssianalyysin, jossa yhtiön liiketoiminnan resilienssiä arvioitiin suhteessa aiemmin 2023 tunnistettuihin ilmastoriskeihin. Resilienssianalyysi huomioi Telesten omat toiminnot ja ilmastonmuutoksen vaikutukset toimittajiin ja asiakkaisiin. Analyysi ei sisällä vaikutuksia kauempana arvoketjun alku- tai loppupäissä, jolloin esimerkiksi komponenttien tuotannossa tarvittavien raaka-aineiden hankintaan liittyviä riskejä ei tarkasteltu. Kaikki olennaisiksi määritellyt fyysiset riskit ja siirtymäriskit käytiin resilienssianalyysitarkastelussa läpi. Ymmärrettävyyden parantamiseksi riskit ryhmiteltiin kokonaisuuksiksi, ja tässä raportissa esitellään näistä merkittävimmät. Tulokset on kuvattu taulukossa 7 Resilienssianalyysi.68

Tarkastelussa tehty kriittinen oletus on,

että siirtyminen vähähiilisempään ja ilmastokestävämpään talouteen johtaa sääntelyn kasvuun ja epästabiilimpaan liiketoimintaympäristöön. Toinen oletus on, että energiatehokkaiden ratkaisuiden ja stabiilien verkkoyhteyksien tarve ja merkitys kasvavat. Resilienssianalyysin epävarmuustekijöitä ovat sääntelyn ja markkinoiden muutokset, teknologian kehityksen nopeus, ilmastonmuutoksen vaikutusten ennakoimattomuus sekä toimitusketjujen haavoittuvuudet.69

Monien riskien osalta vaikutukset Telesten liiketoimintaan sekä toimenpiteet riskiin varautumiseksi olivat käytännössä varsin samankaltaisia. Resilienssianalyysi toteutettiin yhteistyössä organisaation eri asiantuntijoiden kanssa monipuolisen ja kattavan näkemyksen takaamiseksi. Analyysissä hyödynnettiin ilmastoriski- ja olennaisuusanalyysin yhteydessä määritettyä arvioita riskin taloudellisista vaikutuksista. Prosessi alkoi tunnistamalla kunkin riskin potentiaaliset vaikutukset Telesten liiketoimintaan eri aikahorisonteissa (pohjana RCP 2.6 ja IPCC 2022 SSP1-2.6 sekä RCP 8.5 ja IPCC 2022 SSP5-8.5).70

Resilienssianalyysissä käytettiin samoja aikahorisontteja kuin ilmastoriskiarvioinnissa.71 Tämän jälkeen kuvattiin yhtiön varautumistoimenpiteitä riskin vaikutusten hallitsemiseksi ja arvioitiin varautumisen vaikutusta riskin toteutuessa. Seuraavassa vaiheessa kartoitettiin kuinka Telesten liiketoimintamalli ja strategia huomioivat riskinalaisia omaisuuseria ja liiketoimintaa. Tämän pohjalta arvioitiin Telesten resilienssi kyseisille riskeille. Resilienssiä analysoitaessa huomioitiin yhtiön hillintätoimet. Riskejä ja resilienssiä on kuvattu taulukossa Resilienssianalyysi.

Telesten strategiassa on huomioitu vallitsevat megatrendit, kuten ilmastonmuutos, mikä tukee muutoksiin sopeutumisessa.72

SIIRTYMÄSUUNNITELMA (E1-1)

Teleste ei ole vielä laatinut erillistä siirtymäsuunnitelmaa. Suunnitelma tullaan laatimaan ja hyväksymään viimeistään vuonna 2027.73

TOIMINTAPERIAATTEET (E1-2)

Telesten ympäristöpolitiikan keskeiset sisälöt keskittyvät yrityksen ympäristöjalanjäljen pienentämiseen ja myönteisten ympäristövaikutusten edistämiseen. Politiikassa yhtiö sitoutuu vähentämään resurssien kulutusta, jätteiden syntymistä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tärkeitä painopistealueita ovat tuotesuunnittelu, energian kulutus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, materiaalien hankinta, jätehuolto ja työntekijöiden tietoisuuden kasvattaminen.

Yhtiö on jo aiemmin tunnistanut, että sen suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät arvoketjussa ja yhtiön valmistamien tuotteiden käytöstä. Myös kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissä ilmastoon ja energiaan liittyvinä vaikutuksina tunnistettiin yhtiön omasta toiminnasta ja koko arvoketjusta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi omiin toimintoihin ja logistiikkaan liittyvä energian kulutus todettiin vaikutukseksi, joka liittyy myös päästöjen syntymiseen. Teleste on sitoutunut ympäristöpolitiikassaan jatkuvaan toimintojensa ja prosessensa parantamiseen energian kulutuksen ja päästöjen pienentämiseksi. Lisäksi yhtiö käyttää uusiutuvaa energiaa tuotantolaitoksillaan mahdollisuuksien mukaan. Nämä periaatteet tukevat energian kulutukseen liittyvien negatiivisten

vaikutusten pienentämistä sekä uusiutuvan energian käyttöönottoa. Työmatkojen ja huoltoliikenteestä syntyvien päästöjen pienentämiseksi suositaan etätyöskentelyä ja etähuoltoja. Hyvällä tuotannonsuunnitellulla sekä toimitusten optimoinnilla ja yhdistelemisellä mahdollisuuksien mukaan pyritään pienentämään kuljetuksista syntyviä päästöjä. Maa- ja merikuljetuksia suositaan lentämisen sijaan ja uusiutuviin polttoaineisiin perustuvia ratkaisuja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Yhdessä kaikki nämä toimintaperiaatteet tukevat päästöjen vähentämistä ja siten ilmastonmuutoksen hillintää.

Olennaisuusanalyysissa vaikutuksina tunnistettiin tuotteiden hiilijalanjäljen sekä energian kulutuksen vähentäminen energiatehokkailla ratkaisuilla. Merkittävä osa Telesten hiilijalanjäljestä aiheutuu tuotteiden käytönaikaisesta sähkön kulutuksesta. Tuotesuunnittelulla tähdätään tuotteen energian kulutuksen pienentämiseen ja tuotteen energiatehokkuuden parantamiseen. Tuotesuunnitteluun liittyvillä toimintaperiaatteilla pyritään paitsi pienentämään negatiivisia päästövaikutuksia, myös lisäämään positiivisia vaikutuksia tuomalla energiatehokkaita laitteita markkinoille. Energiatehokkaat ratkaisut ja tuotteet sekä uudet innovatiiviset teknologiat mahdollistavat kestävämman ja vähähiilisemmän infrastruktuurin sekä vihreän siirtymän, mikä tukee ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Ne myös hillitsevat ilmastonmuutosta pienentäen sekä asiakkaiden, että yhtiön omaa hiilijalanjälkeä. Olennaisuusanalyysissa tunnistettiin mahdollisuudeksi energiantehokkaiden tuotteiden kysynnän kasvamisen ja edellä mainitut toimintaperiaatteet tukevat tähän valmistautumisessa.

67 E1, E1. IRO-1 20a, AR9
68 E1, E1. SBM-3 19a
69 E1, E1. SBM-3 AR 7, 8
70 E1, E1. SBM-3 19b
71 E1, E1. SBM-3 AR7b
72 E1, E1. SBM-3 19b, E1. SBM-3 AR8b
73 E1, E1-1 17

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Tuotteiden suunnittelua koskevia toimintaperiaatteita on kuvattu lisää raportin osiossa Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5). Tuotesuunnittelun yhtenä tavoitteena on kehittää esimerkiksi tuotteiden luotettavuutta. Luotettavat tietoliikenneyhteydet vähentävät tarvetta matkustaa ja toisaalta esimerkiksi ajantasainen matkustajainformaatio lisää julkisen liikenteen houkuttelevuutta. Nämä hillitsevät päästöjä, mutta samalla tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tuotekehityksellä tavoitellaan myös tuotteiden huollettavuutta ja yhtiö suosii etähuoltoja mahdollisuuksien mukaan. Nämä ja muut toimintaperiaatteet auttavat valmistautumaan mahdollisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyviin liiketoimintamahdollisuuksiin. Mahdollisuutena tunnistettiin myös ilmastonmuutoksen edelläkävijyyden tuomaan mainehyöty ja kilpailuetu, jota tuotekehityksen innovaatiot niin ikään tukevat.⁷⁴

Olennaisuvanalyysissa tunnistettujen riskien hallitsemiseksi yhtiöllä ei ole suoranaisia toimintaperiaatteita, mutta näitä hallitaan riskienhallintaprosessin kautta. Prosessia on kuvattu tarkemmin osiossa Kuvaus olennaisen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1). Poikkeuksena komponenttiriski, johon liittyvät toimintaperiaatteet on kuvattu osiossa Toimintaperiaatteet (E5-1).

Periaatteet koskevat kaikkia yrityksen työntekijöitä, alihankkijoita ja sidosryhmiä kaikilla Telesten toimipisteillä maailmanlaajuisesti. Politiikka on julkisesti saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Periaatteet koskevat tuotesuunnittelua, energian kulutusta, materiaalihankintaa, jätehuoltoa sekä yrityksen arvoketjua, mukaan lukien kuljetukset ja

jakelun. Erillisiä poikkeuksia ei ole mainittu. Ympäristöpolitiikan tavoitteena on käsitellä suurimpia ympäristövaikutuksia, erityisesti niitä, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa ja tuotteiden käytössä. Ympäristöpolitiikassa määritettyjen toimintaperiaatteiden toteutumisesta on vastuussa Telesten johto. Johtoryhmä valvoo politiikan noudattamista, asettaa ympäristötavoitteet sekä seuraa säännöllisesti edistystä. Teleste noudattaa YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteen ympäristöperiaatteita ja varmistaa, että toiminta on ympäristölainsäädännön ja -säädösten mukaista.⁷⁵

Politiikka ottaa huomioon myös keskeisten sidosryhmien näkemykset olennaisuusarvioinnin kautta. Yhtiö varmistaa, että sen ympäristötavoitteet ja käytännöt ovat linjassa sidosryhmien odotusten ja globaalien kestävän kehityksen trendien kanssa. Lisäksi toimittajien eettisessä toimintaohjeessa Teleste pyrkii sitouttamaan toimittajiaa seuraamaan kasvihuonekaasupäästöjään ja asettamaan niille Pariisin ilmaston sopimusta tukevat päästövähennystavoitteet. Tämä tukee kestävien käytäntöjen edistämistä ja toteuttamista koko arvoketjussa.⁷⁶

Yritys on asettanut tavoitteet GHG-päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on scope 1 -päästöjen vähentäminen 100 %, scope 2 -päästöjen vähentäminen 50 % ja scope 3 päästöjen osalta ylä- ja alavirran kuljetuspäästöjen vähentäminen 20 %. Teleste suorittaa päästölaskennan vuosittain GHG protokollan mukaisesti. Päästölaskennassa ovat mukana kaikki merkittävät scope 1- ja scope 2 -päästöt. Telesten päästövähennystavoitteet kattavat scope 1 ja 2 päästöt sekä scope 3 osalta kuljetusten ja jakeluiden ylä- ja alavirran päästöt. Päästölaskenta toimii perustana tavoitteiden asetannalle.⁷⁷ Teleste arvioi vertailuvuoden sopivuutta laskennan yhteydessä ja GHG protokollan mukaisesti päivittää vertailuvuoden, mikäli toiminta muuttuu merkittävästi.⁷⁸ Teleste on myös sitoutunut asettamaan lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteet Science-based targets -aloitteen mukaisesti.⁷⁹

TOIMENPITEET (E1-3)

Telesten toimenpiteitä kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissa tunnistettujen ilmastoon liittyvien riskien hallitsemiseksi on kuvattu E1-osion alussa taulukossa 4 Resilienssianalyysi.

Scope 1 päästöjen pienentämiseksi siirtymistä uusiutuvien polttoaineiden käyttöön sekä sähköisten autojen käyttömahdollisuuksia on tutkittu. Keskeisiä toimia scope 2 -päästöjen vähentämiseksi ovat energian kulutuksen vähentäminen ja siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin mahdollisuuksien mukaan. Raportointikaudella Teleste hankki hiilidioksidivapaata sähköä Suomessa toimipisteille Littoisissa ja Tampereella sekä Saksassa Hannoverissa ja Iso-Britanniassa Birminghamissa. Littoisten tehtaalla vuonna 2023 toteutetun kattoremontin myötä uudistetulle katolle on tulevaisuudessa mahdollista asentaa myös aurinkopaneelit. Lisäksi Littoisissa toteutettiin vuoden 2024 aikana onnistuneesti erilaisia energiansäästötoimenpiteitä ja siirtymistä uusiutuvaan kaukolämpöön on tutkittu. Energiansäästötoimenpiteiden ansiosta kulutus pieneni vuoden 2023 tasosta sähkön osalta noin 5 % ja kaukolämmön osalta noin 14 %. Nämä pienensivät Littoisten toimipisteen

päästöjä 10 t CO₂e, sähkön ollessa 100 % hiilidioksidivapaata.

Scope 3 kuljetusten päästöjen vähentämiseksi Teleste suosii meri- ja maakuljetuksia lentorahdin sijaan. Lisäksi kuljetusten päästöjä pyritään vähentämään yhdistämällä lähetyksiä ja hyödyntämällä uusiutuvia polttoaineita kuljetuksissa mahdollisuuksien mukaan. Kotimaan kuljetuksissa käytöön on otettu kuljetusyhtiön tarjoama vähäpäästöisempi palvelu. Tämän myötä kotimaan kuljetusten osalta päästöt pienentivät 77 % vuodesta 2023, mutta koska näiden kuljetusten osuus kaikista kuljetuksista on noin 10 %, on päästövähennys verrattain pieni. Tämän lisäksi Teleste on ostanut pieneen osaan lentoihinsa osittaista SAF-polttoainetta (Sustainable aviation fuel), mikä myös hieman laski kuljetusten päästöjä (13 t CO₂e). Myös muita vaihtoehtoja on kartoitettu vuoden 2024 aikana, mutta raportointikauden taloustilanne rajoitti toimenpiteiden edistämistä. Toimenpiteet on suunniteltu toteutettavaksi keskipitkällä aikavälillä, jotta asetetut tavoitteet vuosille 2026 ja 2030 voidaan saavuttaa. Vuoden 2024 tulokset suhteessa tavoitteisiin on kuvattu taulukossa Päästövähennystavoitteet.⁸⁰

Tuotesuunnittelulla pyritään pienentämään tuotteiden energian kulutusta ja parantamaan tuotteiden energiatehokkuutta. Kaikki ilmastoon ja päästöjen vähentämiseen liittyvät toimenpiteet tukevat yhtiön strategista tavoitetta olla alan johtava ESG-toimija. Yhtiö seuraa aktiivisesti maailmantilannetta, lainsäädännön kehitystä ja vastuullisuuden megatrendejä hallitakseen myös muita olennaisuusanalyysissä tunnistettuja keskeisiä mahdollisuuksia.⁸¹

⁷⁴ E1, E1-2 24, 25 b, MDR-P
⁷⁵ E1, E1-2 24, MDR-P
⁷⁶ E1, E1-2 24 MDR-P
⁷⁷ E1, E1-4 34b
⁷⁸ E1, E1-4 AR 25a
⁷⁹ E1, E1-4 32, MDR-P 80g
⁸⁰ E1, E1-4 34f, MDR-A
⁸¹ E1, E1-3 28, MDR-A

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Liiketoiminnan vaikutuksia seurataan tarkasti ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin. Osana ISO 14001 standardin mukaista johtamisjärjestelmää yhtiö muun muassa suorittaa vuotuiset ympäristönäkökohtien sekä ympäristöriskien arvioinnit ja kehittää toimintaansa jatkuvasti. Kaikki päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet pienentävät yhtiön toiminnasta aiheutuvia ilmastovaikutuksia.82 Yhtiö on sisällyttänyt ilmastotoimien hallinnan osaksi liiketoimintaansa, eikä näitä menoja ole siten eroteltu muista kustannuksista. Näin ollen yksittäisiin toimenpiteisiin varattujen erillisten taloudellisten resurssien suuruusluokka ei ole merkittävä. Teleste katsoo nykyisten resurssien olevan riittävät lyhyellä aikavälillä suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Raportointikauden toimintasuunnitelma ei ole edellyttänyt erillisiä merkittäväksi luokiteltavia toiminta- tai pääomamenoja. Yhtiö ei ole suunnitellut toimenpiteisiin liittyvien toiminta- tai pääomamenojen lisäämistä seuraavalle raportointikaudelle. Yhtiö ei myöskään ole tehnyt pääomainvestointisuunnitelmaa keskipitkälle tai pitkälle aikavälille ilmasto- ja energiatöimenpiteisiin liittyen.83

Telesten keskeiset hiilestä irtautumisen keinot ovat uusiutuvan energian käyttö, logistiikkaketjun päästöjen vähentäminen, kiertotalous ja vastuullinen materiaalien käyttö, energiatehokkuuden huomioiminen tuotesuunnittelussa sekä henkilöstön koulutus ja ympäristötietoisuuden edistäminen.84 Yhtiö ei ole tehnyt yksityiskohtaista laskelmaa yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksista päästöihin, mutta asiaa tarkastellaan osana tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden asettamista ja siirtymäsuunnitelman laatimista.85

Toimenpiteisiin suunnattavat resurssit ja investoinnit tulee suhteuttaa liiketoiminnan suuruuteen ja taloudelliseen tilanteeseen. Resurssien kohdentamiseen vaikuttaa myös asiakkaiden maksuhalukkuus, joka määrittää, kuinka paljon investointeja voidaan tehdä kestäviin ja päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin. Ilman riittäviä taloudellisia resursseja ja markkinan tukea on haastavaa saavuttaa pitkäjänteisiä ympäristötavoitteita, mutta yritys sitoutuu varmistamaan, että ilmastonmuutoksen torjunta on osa kestävää liiketoimintamallia.86 Kaikki Telesten liiketoiminta ei ole taksonomiakelpoista, joten aiemmin osion 2. "Ympäristötiedot" alussa olevassa taksonomiataulukoissa esitetyt tulokset koskevat ainoastaan taksonomiakelpoista liiketoimintaa. Lukujen koostamisessa on käytetty samoja periaatteita, mutta ne eivät ole yhteneväiset johtuen eri tarkastelulaajuudesta.87

Tavoitteissa edistyminen

Scope 1 -päästöjen vähentäminen vuoden 2022 tasosta

Suorat scope 1 -päästöt vähenivät aiemmasta tasosta ja yhtiö saavutti onnistuneesti lyhyen aikavälin tavoitteensa. Muutosta selittää ennen kaikkea 2023 aikana tapahtunut Sveitsin liiketoiminnan myyminen, minkä myötä palveluliiketoiminnan ajoneuvojen polttoaineita kulutettiin vähemmän. Lisäksi kulutusta on yleisesti ottaen ollut vuoden 2022 tasoa vähemmän.

Scope 2 -päästöjen (markkinaperusteinen) vähentäminen vuoden 2022 tasosta

Ostoenergian hankinnasta aiheutuvat epäsuorat päästöt pienentivät vuoden 2022 tasoon nähden ja lyhyen aikavälin tavoite saavutettiin myös scope 2 -päästöjen osalta.

MITTARIT JA TAVOITTEET (E1-4)

Taulukko 8 Päästövähennystavoitteet 88

Tunnusluku	2022 Vertailuvuosi	2024 toteutunut	2026 Tavoite	2030 Tavoite
Scope 1 -päästöt [tn CO2e]	261	126	-40 %	-100 %
Scope 2 -päästöt [tn CO2e]	915	568	-20 %	-50 %
Scope 3: Kuljetuksista syntyvät päästöt [tn CO2e/kuljetettu tonni]	0,541	0,563	-10 %	-20 %

Käsitteet scope 1-3: The Greenhouse Gas Protocol

Scope 3 kuljetusten päästöjen vähentäminen suhteessa kuljetettuihin tonneihin vuoden 2022 tasosta

Kuljetusten päästöt suhteessa kuljetettuihin tonneihin kasvoivat hieman aiemmasta. Punaisenmeren tilanteen aiheuttamat muutokset laivalikenteessä pidensivät kuljetusaikoja sekä lisäsivät merikuljetusten kokonaiskilometrejä ja polttoaineenkulutusta. Lisäksi USA-liiketoiminnan käynnistymisen myötä jouduttiin turvautumaan lentorahtiin joissakin suuremmissa lähetyksissä asiakasaikataulujen ylläpitämiseksi. Merikuljetusten pidentyneen kuljetusajan ja erinäisten häiriötilanteiden, kuten Suomessa keväällä 2024 neljä viikkoa kestäneen satamalakon, takia osa lähetyksistä jouduttiin siirtämään merirahdista lentorahtiin tuotannon materiaalitarpeiden varmistamiseksi.89

Teleste on asettanut ilmastoon liittyviin kestävyystavoitteina vähentää scope 1 -päästöjä 40 % vuoteen 2026 mennessä ja 100 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2022 tasoon nähden. Scope 2 -päästöjen vähentämistavoite on 20 % vuoteen 2026 mennessä ja 50 % vuoteen 2030 mennessä. Nämä tavoitteet ovat absoluuttisia. Lisäksi scope 3 -kuljetusten päästöjen osalta tavoitteena on vähentää päästöjä suhteessa kuljetettuihin tonneihin 10 % vuoteen 2026 mennessä ja 20 % vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite on siten suhteellinen ja se kuvaa kuljetusten päästöjä suhteessa kuljetettuun massaan. Yksikkönä on tonnia hiilidioksidiekvivalentteja per kuljetettu tonni. Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissa olennaisiksi tunnistettujen mahdollisuuksiin liittyen yhtiöllä on strateginen tavoite olla alan johtava ESG-toiminta.

82 E1, MDR-A 68d
83 E1, E1-3 29c ja AR22, MDR-A 69
84 E1, E1-3 29a
85 E1, E1-4 34f
86 E1, E1-3 AR21
87 E1, E1-3 29ci-iii,16c
88 E1, E1-4 32, MDR-T
89 E1, E1-4 34f

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

mija, mutta näihin liittyen ei ole määritetty erillisiä mittareita. Myöskään tuotteiden energian kulutukseen tai hyötysuhteeseen liittyen yhtiö ei ole asettanut mittareita tai virallisia tavoitteita.

Yhtiön päästövähennystavoitteiden taustalla on oletus, että energiatehokkuuden parantaminen ja siirtyminen uusiutuvaan energiaan ja polttoaineisiin ovat keskeisiä keinoja vähentää scope 1 ja 2 -päästöjä. Tämän vuoksi on oletettu, että kokonaispäästöjen (scope 1 ja 2) seuranta on kuvaava mittari yhtiön omien toimintojen päästöjen hallinnalle. Scope 3 -päästöjen osalta kuljetusten suhteellisen päästövähennystavoitteen taustaoletuksena on, että logistiikkaketjun optimointi, vähäpäästöisten kuljetusratkaisujen käyttöönotto sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntäminen ovat tehokkaita tapoja vähentää kuljetuksiin liittyviä päästöjä. Näin ollen kuljetusten päästöt suhteessa kuljetettuun tonnimäärään on oletettu kuvaavaksi mittariksi logistiikan ilmastovaikutuksille.

Ympäristötavoitteet asetetaan tärkeimpien ympäristönäkökohtien ja olennaisuusarvioinnin tulosten perusteella. Olennaisuusarvioinnissa huomioon otetaan myös sidosryhmien, kuten asiakkaiden, näkemykset, mutta tavoitteen asettamisessa sidosryhmiä ei ole osallistettu. Ympäristövaikutuksen tunnistamisen jälkeen selvitettiin saatavilla oleva data vaikutuksen kuvaamiseksi. Tämän jälkeen määritettiin sopiva mittari ja sille tavoitetaso. Kehitystä seurataan jatkuvasti ja johtoryhmä tarkastelee tuloksia säännöllisesti.⁹⁰ Vuoden 2022 kokonaispäästöjen selvittäminen toimi perustana päästövähennystavoitteiden päivittämiselle.

Tavoitteiden uusimisen myötä myös vertailuvuosi päivitettiin. Tavoitteiden määrittelyssä hyödynnettiin myös GHG-protokollaa sekä IPCC:n ilmastotieteeseen perustuvia julkaisuja. Myös Pariisin ilmastosopimus ja siihen liittyvät tavoitteet vaikuttivat tavoitteena asettelun taustalla. Yhtiön ilmastotavoitteet tukevat EU:n ilmastoneutraaliustavoitetta 2050, Fit for 55 -pakettia ja kansallisia päästövähennystavoitteita. Ne ovat osittain linjassa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5°C-tavoitteen kanssa ja edistävät vähähiiliseen talouteen siirtymistä, erityisesti logistiikan päästöjen vähentämisen kautta.⁹¹

Teleste on määrittänyt organisaatiorajauksen operatiiviseen määräysvaltaan perustuvan lähestymistavan mukaisesti.⁹² Laskenta toteutetaan vuosittain GHG-protokollan mukaisesti. Yhtiön asettamat scope 1 ja 2 päästövähennystavoitteet kattavat toiminnot Suomessa sekä ulkomailta niistä toimipisteistä, joissa sisäisten työntekijöiden lukumäärä on 10 tai enemmän. Scope 3 - kuljetuksia koskeva päästövähennystavoite kattaa Suomesta lähtevien ja Suomeen saapuvien kuljetusten lisäksi myös Belgian varastolle saapuvat ja sieltä lähtevät kuljetukset. Kuljetetut tuotteet ovat Telesten omistuksessa ja käsittävät alihankkijoilta ja sopimusvalmistajilta hankitut PBI-tuotteet.

Telesten päästölaskennassa ovat mukana kaikki merkittävät scope 1- ja scope 2 -päästöt. Scope 1 päästöjen osalta tavoitteet ovat yhdenmukaiset ESRS-standardin mukaisen päästölaskennan kanssa. Scope 2 ja scope 3 -päästöjen osalta laskennan rajaus ja oletukset eivät ole täysin yhdenmukaisia ESRS-standardin vaatimusten kanssa. Tämän vuoksi yhtiö käyttää scope 3 -päästöjen

raportoinnissa siirtymäsäännöstä. Scope 2 -päästöjen osalta tavoitteen ja siihen liittyvän vertailuvuoden rajaus on erilainen kuin ESRS-standardissa. Vuoden 2024 osalta raportissa on siten kaksi toisistaan poikkeavaa scope 2 -lukua. Scope 2 päästövähennystavoite kattaa 95 % ESRS-stardardin mukaan lasketuista scope 2-päästöistä. Standardin mukaan lasketut päästöt on ilmoitettu osion E1-6 -taulukossa "Kasvihuonekaasupäästöt päästölukittain ja kategorioittain." Johdonmukaisuus huomioidaan jatkossa tavoitteiden asetannassa.⁹³

Teleste arvioi perusvuoden sopivuutta laskennan yhteydessä ja GHG protokollan mukaisesti päivittää perusvuoden, mikäli toiminta muuttuu merkittävästi. Vuoden 2022 laskenta on niin ikään GHG-protokollan mukainen ja se kattaa tavoitteeseen sisältyvät toiminnot.⁹⁴ Mittareita ei ole varmennettu ulkopuolisen tahon toimesta.⁹⁵ Laatimisperiaatteisiin ei ole tehty muutoksia määritellyn aikahorisontin aikana.⁹⁶ Teleste on sitoutunut 2024 aikana Science-based targets -aloitteeseen, mutta yhtiön nykyiset tavoitteet eivät ole vielä SBT:n validoimia. Tieteeseen perustuvia päästövähennystavoitteita asetettaessa tullaan hyödyntämään myös ilmastoskenaarioita. Nykyisten tavoitteiden asetannassa näin ei ole tehty. Erilaisia potentiaalisia kehityskulkuja on kuitenkin tarkasteltu ilmastoriskiarvonnin ja resilienssianalyysin yhteydessä.⁹⁷

Scope 2 -päästöjen osalta toimipisteistä, joista lämmitystä koskevaa kulutustietoa ei ole saatavilla, on päästöt laskettu henkilömäärään perustuvaa arviota käyttäen. Kuten tyypillistä, erityisesti scope 3 -päästöjen laskennassa on käytetty myös arvioita

ja tehty yleistyksiä. Päästölaskennassa on käytetty toimittajakohtaisia päästötietoja ja -kertoimia aina, kun näitä on saatavilla ja pyritty siten tarkimpaan mahdolliseen laskentatulokseen. Tietojen tarkkuutta pyritään jatkuvasti parantamaan. Kategoria 4 "Ylävirran kuljetukset" sisältää toimittajakohtaisia päästötietoja siltä osin kuin ne ovat saatavilla. Muutoin laskentaa tehdään tonnikilometreihin perustuen. Kategoriassa 9 ei huomioida kuljetuskaluston käyttöastetta. Kuljetuspäästöissä huomioidaan Suomesta lähtevien ja Suomeen saapuvien kuljetusten lisäksi myös Belgian varastolle saapuvat ja sieltä lähtevät kuljetukset. Kuljetetut tuotteet ovat Telesten omistuksessa ja käsittävät alihankkijoilta ja sopimusvalmistajilta hankitut PBI-tuotteet.⁹⁸

⁹⁰ E1, E1-4 33, MDR-T
⁹¹ E1, E1-4 33, E1-4 32
MDR-T 80f
⁹² E1, E1-6 AR 39b, E1-6 AR 46h, MRD-M 77a
⁹³ E1, E1-4 34b
⁹⁴ E1, E1-4 AR 25a
⁹⁵ E1, E1 MDR-M 77b
⁹⁶ E1, E1-4 32 MDR-T 80j
⁹⁷ E1, E1-4 34e, 16a, MDR-T
⁹⁸ E1, E1-4 32

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

ENERGIANKULUTUS JA ENERGIALÄHTEIDEN YHDISTELMÄ (E1-5)

Energiankulutusluvut sisältävät yhtiön hallinnoimien ajoneuvojen polttoaineen kulutuksen sekä sähköön ja lämmitykseen liittyvän energian kulutuksen kaikista Telesten toimipisteistä, ja ovat siten yhdenmukaiset kappaleessa E1-6 esitettyjen scope 1 ja 2 päästöjen kanssa. Poiketen Telesten päästövähennystavoitteista, näissä laskelmissa on huomioitu myös hyvin pienet toimipisteet. Näistä pienimmistä toimipisteistä kulutustiedot on arvioitu henkilömäärään perustuen. Niiden yksiköiden osalta, joista energian alkuperä ei ole tiedossa, on oletettu energian olevan 60 % fossiilisista ja 40 % uusiutuvista lähteistä. Mikäli lämmitysmuoto ei ole tiedossa, on oletettu kyseessä olevan kaukolämpö.

Forssan toimipisteen katolla on aurinkopaneelit, joiden tuottama energia käytetään Telesten toimintoihin.

Telesten NET-liiketoimintasegmentti keskittyy elektronisten komponenttien valmistukseen, joka Euroopan unionin luokittelun mukaan kuuluu ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin toimialoihin. Energiaintensiteetti on laskettu jakamalla NET-liiketoimintaa edustavia toimipisteiden kokonaisenergiankulutus 4920 MWh kyseisen liiketoimintasegmentin liikevaihdolla, joka perustuu vuoden 2024 konsernitilinpäätöksen "Segmenttiraportointi" -liitetiedossa esitettyyn Broadband Networks segmentin liikevaihtoon. Liikevaihto on yhteneväinen IFRS-raportoinnin kanssa.

Taulukko 9 Kokonaisenergiankulutus 99

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	Vuosi 2024
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	328
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	120
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	1 181
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)	1 630
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	23 %
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)	2 017
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	28 %
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	3 518
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)	0,5
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)	3 518
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	49 %
Energian kokonaiskulutus (MWh)	7 179

Taulukko 10 Liikevaihtoon perustuva energiantensiteetti 100

Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon	Vertailukelpoinen	N	% N / N-1
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon MWh/MEUR		67

99 E1, E1-5 37, 37a, b, AR34

100 E1, E1-5 40-41

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

KASVIHUONEKAASUJEN SCOPE 1-, SCOPE 2- JA SCOPE 3-BRUTTOPÄÄSTÖT JA KOKONAISPÄÄSTÖT (E1-6)

Päästölaskennan perustana Teleste käyttää GHG-protokollaa. Päästölaskennassa on käytetty tarkimpia mahdollisia tietoja ja saatavilla olevia, mahdollisimman kuvaavia päästökertoimia. Scope 1 -päästöt perustuvat polttoaineiden kulutustietoihin sekä kylmäaineiden osalta huoltojen yhteydessä laskutettuihin kylmäaineiden täyttöihin. Kylmäaineiden päästöjen laskennassa on käytetty IPCC:n julkaisemia lämmitysvaikutuksen (GWP) arvoja, jotka perustuvat IPCC:n AR5-raporttiin. Polttoaineiden päästötietojen laskennassa on hyödynnetty Tilastokeskuksen sekä DEFRA:n (UK Department for Environment Food and Rural Affairs) polttoaineluokituksia.

Scope 2 -päästöt on laskettu ensisijaisesti mitatun kulutustiedon perusteella, mutta mukana on myös yksiköitä, joista tarkkoja kulutustietoa ei ollut saatavilla. Näiden osalta on käytetty arvioita, jotka pohjautuvat toimitilojen kokoon ja henkilömäärään. Näissä scope 2 -päästöluvuissa on mukana myös pienempiä yksiköitä, jotka eivät sisälly yhtiön päästötavoitteen rajaukseen. Myös näiden kulutus on arvioitu edellä mainitun mukaisesti parhaiden saatavilla olevien tietojen perusteella. Markkinaperusteisten scope 2 -päästöjen laskennassa toimittajakohtaisia päästökertoimia on käytetty siltä osin, kuin niitä on ollut saatavilla. Näiden päästöjen laskenta on suoritettu saatavilla oleilla CO2-kertoimilla, jolloin ne eivät huomioi hiilidioksidin lisäksi muiden kasvihuonekaasujen ilmastovaikutuksia. Tarvittaessa on hyödynnetty sijaintiperusteisia päästökertoimia.

Taulukko 11 Kasvihuonekaasupäästöt päästöluokittain ja kategorioittain^{101}	Takautuva		Välitavoitteet ja tavoitevuodet
	Perusvuosi 2022	Vertailukelpoinen	2025	2030
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt	N	% N/N-1	2030	(2050)
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	261	126	-100%
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)		901
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)		600	kyllä
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)
1 Ostetut tavarat ja palvelut
2 Tuotantohyödykkeet
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2-päästöihin)
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
5 Toiminnassa muodostuva jäte
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä
10 Myytyjen tuotteiden jalostus
11 Myytyjen tuotteiden käyttö
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät
14 Franchising
15 Investoinnit
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)

101 E1, E1-6 44, 50, AR 41, AR 46d, 48, 49a, b, 51, 44 +52, 44+52a, 44+52b, 52 a, b, AR45e, AR46g, AR 46j

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Sijaintiperusteisten päästöjen laskennassa käytettyjä lähteitä ovat EEA:n (Europpean Energy Agency), IRENA:n (International Renewable Energy Agency) sekä Our World in Data:n raportit ja tietokannat. Osa sijaintiperusteisista päästökertoimista on CO2-päästökertoimia ja osa CO2e-kertoimia, jolloin ne huomioivat myös muiden kasvihuonekaasujen ilmastovaikutukset.¹⁰²

Suomessa Tampereella, Saksassa Hannoverissa sekä Iso-Britanniassa Birminghamissa Telesten hankkima sähkö on alkuperäta kuin varmennettu 100 % uusiutuvaksi. Littoisissa sähkö on varmennettu 100 % hiilidioksidi-vapaaksi.¹⁰³ Alkuperäta kuin varmennetun sähkön osuus sähkön kokonaiskulutuksesta on 80 %. Telesten toiminnasta ei synny biogeenisiä päästöjä.¹⁰⁴

Yhtiö raportoi ainoastaan kirjanpitokonserniin (emoyritys ja tytäryritykset) kuuluvat scope 1- ja scope 2-päästöt, sillä yhtiöllä ei ole sijoituskohteita, kuten osakkuusyrityksiä, yhteisyrityksiä tai muita kokonaan konsolidoimattomia yksiköitä.¹⁰⁵

RESURSSIEN KÄYTTÖ JA KIERTOTALOUS ESRS ES

OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMINEN JA ARVIOINTI (ES. IRO-1)

Teleste tunnistaa, että ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten ymmärtäminen on keskeistä kestävän ja kannattavan kasvun edistämisessä. Arviointiprosessi perustuu laadullisten ja määrällisten menetelmien yhdistelmään, mukaan lukien:

Olennaisuvanalyysi: Keväällä 2024 toteutettiin laaja kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi (DMA-arviointi), jonka osana arvioitiin yhtiön toimitusketjua todellisten ja potentiaalisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi.

Merkittävyysarviointi (toimittajien itsearviointi): Toimittaja-arvioinnin kautta tunnistettiin yhtiön toimintaa ja arvoketjua koskevat tärkeimmät kestävän kehityksen kysymykset. Arviointi varmistaa, että kiertotalouden ja kestävän kehityksen näkökulmasta huomioidaan koko arvoketjun merkittävyys.

Operatioiden jalanjälki: Teleste oletti, että nykyinen toiminta Euroopassa pysyy suhteellisen vakaana. Go-West-strategian toteutus luo muutosta arvoketjuun, jonka laajuutta ja vaikutuksia tullaan arvioimaan 2025 volymitoimitusten käynnistyttyä. Tämä tarkoittaa tarkempaa ymmärrystä, dataa ja niistä johdettuja liiketoimintapäätöksiä lähestyä uusia päämarkkinoita Pohjois-Amerikassa sekä Kanadassa, kestävyys ja kiertotalous etusijalla.

Toimitusketjun vakaus: Teleste oletti, että toimitusketju säilyttää ja kehittää olemassa olevia kestävyyskäytäntöjään, mikä mahdollistaa riskien ja merkityksellisyyden arvioinnin koko arvoketjusta. Uudet toimitajat arvioidaan tarkasti, ja olemassa olevaa toimittajapohjaa mitataan jatkuvasti kestävyysvaikutusten alueella.

Omien operatioiden ympäristöriskit ja tavoitteet: Tämä prosessi mahdollisti energiankulutuksen, vedenkäytön ja jätehuollon seurannan ja analysoinnin yhtiön eri laitoksissa, tarjoten reaaliaikaisia tietoja operatiivisista tehokkuuksista ja kestävyydestä.

Toimittajien itsearviointi: Yhtiö hyödynsi itse kehittämäänsä kehystä arvioidessaan ilmastoon liittyviä riskejä, ottaen huomioon tekijöitä kuten sääntelymuutokset, äärimmäiset säällistöt ja markkinamuutokset kohti kestävämpiä tuotteita.

DMA-arvioinnin avulla tunnistettiin useita kriittisiä vaikutuksia ja riskejä, kuten:

Ympäristöriskit: Ilmastoon liittyvien tapahtumien mahdolliset häiriöt alueilla, joissa toimitajat sijaitsevat.

Sääntelyriskit: Arvioidut ympäristösääntelyn muutokset, jotka voivat vaikuttaa operatiivisiin kustannuksiin ja Telesten kannattavuuteen.

Innovointimahdollisuudet: Kestävien tuotteiden kysyntä tarjoaa mahdollisuuden kehittää uusia vähähiilisiä tarjouksia.

Ilmoittamalla menetelmät, oletukset ja käytetyt työkalut yhtiö pyrkii edistämään läpinäkyvyyttä ja sitouttamaan sidosryhmään kohti kestävämpää tulevaisuutta. Tämä lähestymistapa ei ainoastaan auta yhtiötä hallitsemaan riskejä, vaan myös mahdollistaa positiivisten vaikutusten saavuttamisen koko yhtiön toiminnassa ja arvoketjussa.¹⁰⁶

Sidosryhmien tiedonkeruun ensisijaiset tavoitteet ovat:

Kerätä sidosryhmien näkemyksiä resurssien käytöstä ja jätehuollon käytännöistä.
Tunnistaa mahdollisuuksia kiertotalouden edistämiseksi Telesten toiminnassa ja tuotevalikoimassa.
Edistää yhteistyötä sidosryhmien kesken kestävien käytäntöjen edistämiseksi yhtiön arvoketjussa.

Teleste on tunnistanut keskeiset sidosryhmät, jotka osallistuvat arviointiprosessiin, mukaan lukien:

Sisäiset sidosryhmät: Työntekijät eri osastoilta, kuten tuotanto, hankinta, tuotekehitys ja kestäväkehitys

Ulkopuoliset sidosryhmät: Toimitajat, asiakkaat, sisäiset ja ulkoiset asiantuntijat.¹⁰⁷

Teleste Oyj toimii kahdella eri liiketoimintayksiköllä (Public Safety and Mobility and Broadband Networks), jotka vaikuttavat resurssien käyttöön ja yhtiön kiertotalousaloitteisiin. Nämä liiketoiminta-alueet liittyvät kiertotalouteen seuraavista osa-alueista:

Oma valmistus (Littoisten ja Forssan tehtaat): Tehtaat vastaavat tuotteiden kokoonpanosta, ja nämä yksiköt kuluttavat eniten resursseja, energiaa, vettä ja raaka-aineita. Siksi nämä ovat seurannan ja tavoiteasetannan keskiössä.

Hankinta: Tämä toiminto vastaa hankinnasta, logistiikasta ja materiaalihallinnasta. Sillä on keskeinen rooli kestävien materiaalien valinnassa ja saapuvien kuljetuksen optimoinnissa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Tuotekehitys: Innovointiin keskittyvä yksikkö, joka on olennainen toiminto kiertotalouden periaatteiden mukaisten tuotteiden suunnittelussa, varmistaen alhaisen elinkaaren energiankulutuksen, kierrätettävyyden ja pitkäikäisyyden.

Globaali myynti ja markkinointi: Asiakkaiden kanssa tehtävä yhteistyö kestävän kehityksen aloitteiden edistämiseksi ja optimoidun käytön, vastuullisen kulutuksen ja palautusprosessin tukemiseksi.¹⁰⁸

Teleste Oyj käyttää monenlaisia materiaalivaroja, jotka ovat keskeisiä yhtiön toiminnassa ja heijastavat sitoutumista kestävään resurssien hallintaan. Pääasialliset materiaalit sisältävät alumiinia, terästä, muoveja ja

¹⁰² E1, E1-6 AR 39
¹⁰³ E1, E1-6 AR 45d
¹⁰⁴ E1, E1-6 AR 46j
¹⁰⁵ E1, E1-6 50
¹⁰⁶ ES, ES IRO-1 11a
¹⁰⁷ ES, ES IRO-1 11b
¹⁰⁸ ES, ES IRO-1 AR7a

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

pahveja. Littoisten ja Forssan valmistusyksiköt vastaavat suurimmasta osasta näiden materiaalien käytöstä. Kiertotalouteen siirtymistä tukemaan yhtiö on lisännyt kierrätettyjen materiaalien osuutta, etenkin alumiinin, pahvin ja muovin osalta. Lisäksi yhtiön sitoutuminenkestävyyteen ulottuu myös resursitehokkuuteen. Aktiivisesti seuraamalla ja hallitsemalla materiaalivarojaan Teleste pyrkii minimoimaan ympäristövaikutukset samalla varmistaen vastuullisen ja tehokkaan tuotannon sekä logistiikan prosessit.¹⁰⁹

Materiaalivaikutukset: Nykyisten käytäntöjen jatkaminen saattaisi johtaa merkittäviin päästöjen kasvuihin seuraavien viiden vuoden aikana, erityisesti päämarkkinan siirtyessä Yhdysvaltoihin. Tämä pidentäisi kuljetusmatkoja ja kasvattaisi päästöjä merkittävästi, ellei arvoketjua optimoida.

Materiaaliriskit: Telesten riippuvuus rajallisista raaka-aineista, alumiinista, tuo merkittäviä haavoittuvusriskejä toimitusketjuun. Ennusteet osoittavat, että maailmanlaajuisen kysynnän kasvu saattaa johtaa kierrätetyn alumiinin saatavuusongelmaan, joka osaltaan aiheuttaa riskin kiertotalouden toteuttamiselle sekä saattaa vaarantaa kannattavuutta.

Maine- ja markkinariskit: Kestävien toimintatapojen toteuttamatta jättäminen tai kehityksen laiminlyönti vieraannuttaa ympäristötietoiset asiakkaat ja johtaa markkinaosuuden laskuun. Jos Teleste ei edelleen kehittäisi materiaalivaikutuksia tai minimoisi riskejä, yhtiö voisi kohdata häiriöitä liiketoimintamallisiaan ja pitkän aikavälin elinkelpoisuudessaan. Yhtiö tunnistaa jatkuvan kehitystarpeen näiden riskien hallitsemiseksi ja innovoinnin sekä kestävän kasvun mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.¹¹⁰

Teleste kehittää liiketoimintamalliansa kohti kiertotalouden mukaista toimintaa. Keskittämällä huomion kestäviin tuotesuunnittelukäytäntöihin yhtiö tavoittelee kierrätettyjen materiaalien käytön lisäämistä ja elinkaaren aikaisen energiankulutuksen vähentämistä. Tämä siirtymä ei ainoastaan vähennä riippuvuutta kierrättämättömistä resursseista, vaan myös minimoi jätteen syntymisen ja pienentää tuotantokustannuksia. Investoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan modulaaristen tuotteiden suunnittelussa mahdollistavat helpommat korjaukset ja päivitykset, mikä vähentää merkittävästi elektroniikkajätteen määrää ja parantaa kuluttajille tarjottavaa arvoa. Lisäksi yhteistyö kestävyyteen sitoutuneiden toimittajien kanssa voi virtaviivaistaa toimitusketjua ja parantaa resursitehokkuutta. Hyödyntämällä näitä materiaalimahdollisuuksia Teleste pyrkii paitsi edistämään ympäristön kestävyyttä ja yhteisön hyvinvointia, myös parantamaan kilpailukykyään.¹¹¹

Telestellä on selkeä visio kiertotalouden jatkuvasta parantamisesta. Samanaikaisesti yhtiö tunnistaa siirtoon liittyvät materiaalivaikutukset ja riskit. Yksi merkittävä vaikutus on operatiivisten kustannusten mahdollinen kasvu siirtymän alkuvaiheessa, koska investoinnit uusiin teknologioihin ja prosesseihin, kuten tutkimus- ja kehitystoimintaan ja/tai kestävään hankintaan, saattavat vaatia merkittäviä pääomia. Tämä siirtymä voi myös häiritä yhtiön nykyisiä toimittajasuhteita, erityisesti jos tärkeät toimittajat eivät pysty tai halua sopeutua uusiin kestävyyskriteereihin, mikä voi johtaa toimitusketjun ongelmiin ja muutoksiin. Lisäksi Teleste voi kohdata sääntelyriskejä, sillä kehittyvät jätteenhallinnan ja resurssien kierrättämisen politiikat voivat asettaa uusia vaatimuksia. On myös olemassa markkinahyväksynnän riski, jossa asiakkaat saattavat olla haluttomia omaksumaan uusia kiertotalouden periaattein suunniteltuja tuotteita, mikä vaikuttaa lyhyen aikavälin myyntiin ja kannattavuuteen. Vaikka siirtyminen kohti kiertotaloutta pyrkii vähentämään ympäristövaikutuksia, voi arvoketju edelleen tuottaa jätettä ja päästöjä, mikä haastaa Telesten kestävyystavoitteita. Näiden riskien hallitsemiseksi yhtiö sitoutuu kehittämään vahvan strategian, joka sisältää sidosryhmien sitoutumista, pilottiohjelmia ja jatkuvaa edistymisen seurantaa, varmistaen sujuvan siirtymän ja kiertotalouden hyötyjen maksimoimisen.¹¹²

Teleste on sitoutunut tunnistamaan ne arvoketjun vaiheet, joihin resurssien käyttö, riskit ja negatiiviset vaikutukset ovat keskittyneet. Analyysi paljastaa, että useissa avainvaiheissa ilmenee parannusmahdollisuuksia:

Tuotekehitys ja materiaalimääritykset: Tuotesuunnittelu on keskeinen vaihe, jossa resurssien käyttö ja siihen liittyvät riskit määräytyvät suurelta osin. Telesten riippuvuus uusiutumattomista materiaaleista, erityisesti alumiinista, tuo mukanaan ympäristö- ja toimitusketjuriskit. Geopolitiikka voi myös häiritä toimitusketjuja, mikä saattaa johtaa raaka-ainepulaan ja kustannusten nousuun.

Valmistus: Valmistusvaiheessa resurssien käyttö on merkittävää, sillä Teleste kuluttaa merkittäviä määriä energiaa, erityisesti sähköä. Mahdolliset negatiiviset vaikutukset liittyvät paitsi päästöihin myös jätteen syntyyn. Telesten sitoutuminen ja jatkuvan parantamisen kulttuuri energiatehokkuuden parantamiseen ja puhtaampien teknologioiden käyttöönottoon on ratkaisevaa näiden vaikutusten lieventämiseksi.

Jakelu ja Logistiikka: Jakeluvaiheessa riskeihin liittyvät pääasiassa hiilidioksidipäästöt kuljetuksen vuoksi. Toimitusten määrän kasvu, erityisesti Yhdysvaltoihin suuntautuviin toimitusten lisääntyessä, lisää hiilidioksidipäästöjä. Polttoainehinnan heilahtelut voivat myös merkittävästi vaikuttaa toiminnan kustannuksiin, mikä korostaa tarvetta kestävän logistiikan käytäntöjen, kuten toimitusreittien optimoinnin ja vaihtoehtoisten kuljetusmuotojen tutkimiseen.

Tuotteen käyttö ja käyttöiän päättyminen: Tuotteen käyttöiän loppuvaiheet ovat kriittisiä kohtia, joissa kielteisiä vaikutuksia voi ilmetä. Vaikka loppukäyttäjät nauttivat Telesten tuotteiden pitkästä elinkaaresta, lopullinen hävitysvaihe johtaa usein elektroniikkajätteen syntymiseen. Tämä aiheuttaa sekä ympäristörasituksen, että mahdollisia maineriskejä brändillemme. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi Teleste tutkii takaisinotto-ohjelmia ja suunnittelee tuotteet kierrätettävyyttä ajatellen, mikä kannustaa asiakkaita vastuulliseen kulutukseen ja hävittämiseen.

Johtopäätös: Teleste pyrkii edistämään läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta kiertotaloudessa ja kestävässä kehityksessä. Yhtiö on sitoutunut saamaan sidosryhmät mukaan vastaamaan näihin haasteisiin ja tunnistamaan parannusmahdollisuuksia, mikä viime kädessä ohjaa siirtymistä kohti kestävämpää kiertotaloutta.¹¹³

¹⁰⁹ ES, ES IRO-1 AR7b
¹¹⁰ ES, ES IRO-1 AR7c
¹¹¹ ES, ES IRO-1 AR7d
¹¹² ES, ES IRO-1 AR7e
¹¹³ ES, ES IRO-1 AR7f

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

TOIMINTAPERIAATTEET (E5-1)

Telesten ympäristöpolitiikan tarkoituksena on määrittää toimintaperiaatteet negatiivisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi sekä positiivisten ympäristövaikutusten lisäämiseksi. Johtoryhmätasolla hyväksytty politiikka koskee kaikkia Telesten työntekijöitä, urakoitsijoita ja sidosryhmiä kaikilla Telesten toimipaikoilla ja se on julkisesti saatavilla. 114

Teleste on sitoutunut tukemaan kestävää kehitystä ja noudattaa YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteen periaatteita. Yhtiö on sitoutunut kestävän kehityksen mukaisiin hankinta- ja tuotantokäytäntöihin, jotka vähentävät ympäristövaikutuksia ja edistävät kiertotaloutta. Telesten tärkeimmät ympäristönäkökohdat kasvihuonekaasupäästöjen ohella ovat resurssien käyttö sekä jätteen syntyminen. Telesten ympäristöpolitiikassa määritellyt toimintaperiaatteet kattavat kaikki keskeisimmät osa-alueet, joita ovat tuotesuunnittelu, energian kulutus, kasvihuonekaasupäästöt sekä materiaalien ja jätteen hallinta.

Yhtiö parantaa resurssitehokkuutta ja edistää kiertotaloutta pidentämällä jatkuvasti tuotteidensa elinkaarta kehittämällä niiden luotettavuutta, kestävyyttä ja huollettavuutta.115 Lisäksi yhtiö pyrkii jatkuvasti lisäämään kierrätettyjen materiaalien käyttöä tuotteissaan ja pakkauksissaan. Teleste hankkii materiaalit eettisistä ja vastuullisista lähteistä. Vastuullisen hankinnan ohjeistus sekä toimittajien eettiset toimintaperiaatteet päivitettiin 2023 tukemaan vastuullista hankintaketjua. Toimittajien eettisellä toimintaohjeella pyritään linjaamaan toimialan standardeja ja sisällyttämään toimitusket

juun ihmisoikeuksiin, työhön, terveyteen ja turvallisuuteen sekä etiikkaan ja ympäristöön liittyviä vaatimuksia.116

Teleste etsii aktiivisesti mahdollisuuksia edistää kiertotaloutta toiminnassaan. Yhtiö käyttää resursseja tehokkaasti ja vähentää syntyvän jätteen määrää. Myynnin ja valmistuksen ennustamisella vähennetään hylättävän materiaalin määrää. Kaikki toiminnassa syntyvä jätte lajitellaan asianmukaisesti, ja tavoitteena on nostaa jätteen kierrätysaste 80 % vuoteen 2030 mennessä. Jätteen loppusijoitusta vältetään.117 Tuotteissa ja pakkauksissa käytetyt pahvi, muovi ja metallit ovat kierrätettäviä. Lisäksi Teleste suosii kierrätettyjä materiaaleja hankinnoissaan. Tavoitteena on nostaa kierrätetyn alumiinin osuus tuotteissa 96 %:iin vuoteen 2030 mennessä.118

Telesten johtoryhmä asettaa ympäristötavoitteet tärkeimpien ympäristönäkökohtien ja olennaisuusarvioinnin perusteella, jolloin huomioon otetaan myös sidosryhmien näkemykset.119 Tavoitteet on määritelty myös politiikassa ja ne on esitetty myös E5-osiossa kappaleessa mittarit ja tavoitteet (E5-3).120

Ympäristöpolitiikka on julkisesti saatavilla kaikille työntekijöille, urakoitsijoille ja sidosryhmille. Teleste kouluttaa työntekijöitään varmistaakseen, että kaikki tuntevat toimintaperiaatteet ja ymmärtävät vastuunsa niiden toteuttamisesta.121

Olennaisusanalyysissä olennaisiksi tunnistetun komponenttien saatavuusriskin hallitsemiseksi yhtiö on määrittänyt toimintaperiaatteet, jotka kattavat uuden toimittajan valinnan huolellisen arviointiprosessin, toimittajien suorituskyvyn jatkuvan seurannan ja luokittelun sekä kattavat sopimukselliset järjestelyt. Näiden lisäksi yhtiö järjestää avaintoimittajien kanssa säännöllisiä liiketoimintakatsauksia varmistaakseen yhteistyön laadun ja reagoi nopeasti mahdollisiin poikkeamiin. Lisäksi yhtiö seuraa aktiivisesti komponenttien elinkaarta, keskeisten toimittajien taloudellista vahvuutta ja omistusrakenteen muutoksia sekä pysyy ajan tasalla toimialan uutisista ja sääntelymuutoksista, mikä varmistaa ennakoivan ja kestävän riskienhallinnan.122

TOIMENPITEET (E5-2)

Keskeisten toimien soveltamisala kattaa tuotteiden koko elinkaaren aina tuotesuunnittelusta ja materiaalihankinnasta loppukäsittelyyn asti tavoitteena resurssien käytön ja kiertotalouden periaatteiden edistäminen. Kaksoisolennaisusanalyysissa tunnistettuja tuotekehitykseen liittyviä vaikutuksia ovat kiertotalouden edistäminen tuottamalla helposti kierrätettäviä ja korjattavia tuotteita sekä ympäristökuormituksen vähentäminen pitkäaikaisten tuotteiden avulla. Näitä vaikutuksia edistääkseen Teleste toteuttaa kaikissa uusissa tuoteperheissä ympäristötarkastuksen, jossa tarkastellaan esimerkiksi materiaalivalintoja, huollettavuutta ja päivitettävyyttä. Tämä on vakiintunut käytäntö ja osa yhtiön tuotekehitysprosessia. Tuotteiden elinkaaren pidentämisellä ja ympäristöystävällisten materiaalien valinnalla voidaan merkittävästi vähentää ympäristökuormitusta ja edistää kiertotaloutta. Lisäksi tuotteiden huollettavuus ja korjattavuus vähentävät tarpeetonta resurssien kulutusta ja uuden tuotannon aiheuttamia päästöjä.

Keskeisiä toimia hankinnan näkökulmasta puolestaan ovat kierrätysmateriaalien käytön

lisääminen, kierrätettävien pakkauskien suosiminen, veden ja resurssien käytön vähentäminen toimitusketjussa sekä tiukkojen ympäristövaatimusten noudattamisen edellyttäminen toimittajilta.123 Teleste kannustaa toimittajia omaksumaan ympäristöystävällisiä teknologioita ja kestäviä luonnonvarojen hallintakäytäntöjä. Hankintojen ympäristövaikutusten vähentämiseksi yhtiö edellyttää toimittajiltaan ympäristöstandardien noudattamista auditointien, arviointien ja kyselyiden avulla. Mahdollisiin puutteisiin reagoidaan laatimalla korjaussuunnitelma yhdessä toimittajan kanssa. Näillä toimilla varmistetaan ilman, veden ja jätteen käsittelyyn liittyvien vaatimusten noudattaminen, tarjotaan jäsenneltyjä ratkaisuja havaittuihin puutteisiin ja edistetään kestäviä parannuksia toimitusketjussa.124

Raaka-aineiden kulutuksen ympäristövaikutuksen sekä materiaalien kierrätysasteen vaikutuksen hallitsemiseksi yhtiö suunnittelee kestävän hankinnan resurssien vahvistamista lähitulevaisuudessa. Resurssien vahvistamisen uskotaan lisäävän myönteisiä ja pienentävän negatiivisia vaikutuksia. Suunnitteilla on myös toistaa toimittajien vastuullisuuskysely suunnitelman mukaisesti seuraavan raportointikauden aikana. Kysely on suunniteltu toteutettavaksi kahden vuoden välein. Viimeisin kysely on toteutettu vuonna 2023. Kyselyn avulla yhtiö saa yksityiskohtaisempaa tietoa toimittajansa resurssien käytöstä ja pyrkii vaikuttamaan mahdollisiin epäkohtiin ja korjaustoimenpiteiden edistymiseen muun muassa toimittajien liiketoimintakatsauksien yhteydessä. Raportointikauden toimenpiteet eivät suoraan vaikuta tavoitteeseen kasvattaa kierrätetyn alumiinin osuutta Telesten tuotteissa.

114 E5, E5-1 14, MDR-P 65a
115 E5, E5-3 24a
116 E5, E5-1 15b
117 E5, E5-1 14, MDR-P 65b, 65d
118 E5, E5-1 14
119 E5, E5-1 14, MDR-P 65c, 65e
120 E5, E5-1 15a
121 E5, E5-1 14, MDR-P 65f
122 E5, E5-1 14, MDR-P 65a
123 E5, E5-2 19
124 E5, E5-2 19 MDR-A 68d

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Yksi kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissä tunnistettu vaikutus on jätteen syntyminen. Kaikki Telesten toiminnassa syntyvä jäte lajitellaan huolellisesti ja jätteen määrä pyritään minimoimaan kaikessa toiminnassa. Jätteen päätymistä loppusijoitukseen vältetään. Pienentääkseen tätä vaikutusta yhtiö järjestää lajittelukoulutuksia aina tarpeen vaatiessa. Viimeisin järjestettiin vuonna 2023. Lisäksi osana perehdytystä uudet työntekijät suorittavat ympäristöaiheisen verkkokoulutuksen, jossa käydään läpi muun muassa Telesten ympäristöpolitiikan sisältö, jotta jokainen ymmärtää vastuunsa ympäristönsuojelussa. Teleste kuuluu tuottajavastuu yhteisöön sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä pakkausmateriaalien osalta, mikä varmistaa, että näiden materiaalien kierrätys ja asianmukainen käsittely toteutuvat lakisääteisten vaatimusten mukaisesti.¹²⁵

Olennaisuusanalyysissa resurssien ja kiertotalouden kannalta olennaiseksi riskiksi tunnistettiin geopoliittisista uhista johtuvat komponenttien toimitushäiriöt. Komponenttien saatavuusriskin hallitsemiseksi yhtiö tekee toimittajariskien arviointeja. Lisäksi uuden toimittajan valinnassa noudatetaan uuden toimittajan arviointi- ja valintaprosessia. Tuotteiden elinkaari tarkastetaan säännöllisesti käytävissä katselmoinneissa, joissa tarkastellaan aktiivisten tuotteiden elinkaari. Samalla tarkastellaan myös tuotteissa käytettyjen kriittisten materiaalien saatavuus. Teleste tekee säännöllisesti työtä etsimällä vaihtoehtoisia komponentteja maariskin hallitsemiseksi. Toimenpiteet tukevat näihin vaikutuksiin ja riskeihin liittyviä toimintaperiaatteita.¹²⁶

Yhtiö on sisällyttänyt resurssien käytön

ja kiertotalouden hallinnan osaksi liiketoimintaansa, eikä näitä menoja ole siten eroteltu muista kustannuksista. Näin ollen yksittäisiin toimenpiteisiin varattujen erillisten taloudellisten resurssien suuruusluokka ei ole merkittävä. Teleste katsoo nykyisten resurssien olevan riittävät lyhyellä aikavälillä suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Raportointikauden toimintasuunnitelma ei ole edellyttänyt erillisiä merkittäväksi luokitettavia toiminta- tai pääomamenoja. Yhtiö ei ole suunnitellut toimenpiteisiin liittyvien toiminta- tai pääomamenojen lisäämistä seuraavalle raportointikaudelle. Yhtiö ei myöskään ole tehnyt pääomainvestointisuunnitelmaa keskipitkälle tai pitkälle aikavälille ilmasto- ja energiatöimenpiteisiin liittyen.¹²⁷

Mittarit ja tavoitteet (ES-3)

Taulukko 12 Muut ympäristötavoitteet

Tunnusluku	2021 Vertailuvuosi	2024 toteutunut	2025 Tavoite	2030 Tavoite
Kierrätetyn alumiinin osuus omavalmisteisissa tuotteissa [%]	92 %	86 %	94 %	96 %
Jätteen kierrätysaste [%]	60 %	77 %	75 %	80 %

Tavoitteissa edistyminen

Kierrätetyn alumiinin osuuden lisääminen Telesten tuotteissa

Kierrätetyn alumiinin osuus Telesten tuotteissa on hieman laskenut vuoden 2021 tasoon nähden. Yhtiö tekee yhteistyötä toimittajien kanssa varmistaakseen paremman läpinäkyvyyden ja varmennuksen kierrätetyn alumiinin käytöstä.

Jätteen kierrätysasteen nostaminen

Jätteen kierrätysaste on noussut aiemmasta tasosta ja yhtiö saavutti lyhyen aikavälin tavoitteensa.¹²⁸

Yhtiön tavoitteena nostaa omissa toiminnassaan syntyvän jätteen kierrätysaste 75 % vuoteen 2025 mennessä ja 80 % vuoteen 2030 mennessä. Toinen tavoite on nostaa kierrätetyn alumiinin määrän osuus Telesten tuotteissa 94 % vuoteen 2025 mennessä ja 96 % vuoteen 2030 mennessä. Muiden kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissa olennaisiksi tunnistettujen vaikutusten, riskien tai mahdollisuuksien hallitsemiseksi yhtiöllä ei ole virallisia kestävyystavoitteita.¹²⁹

Teleste asettaa ympäristötavoitteet tärkeimpien ympäristönäkökohtien ja olennaisuusarvioinnin tulosten perusteella. Olennaisuusarvioinnissa huomioon otetaan myös sidosryhmien, kuten asiakkaiden, näkemykset, mutta itse tavoitteen asetannassa sidosryhmiä ei osallistettu. Ympäristövaikutuksen tunnistamisen jälkeen selvitettiin saatavilla oleva data vaikutuksen kuvaamiseksi. Tämän jälkeen määritettiin sopiva mittari ja sille tavoitetaso. Johtoryhmä seuraa tuloksia säännöllisesti.

Suurin osa Telesten toiminnasta syntyvästä jätteestä on kierrätettävää ja tähän pohjautuen on oletettu, että jätteen kierrätysaste on kuvaava mittari jätteiden ympäristövaikutuksille. Kierrätetyn alumiinin osalta taustaoletus on, että alumiinilla on merkittävä ympäristövaikutus ja että suosimalla kierrätettyä alumiinia tätä vaikutusta voidaan pienentää. Kierrätetyn alumiinin osuuden on siten oletettu kuvaavan hyvin tuotteessa käytettyjen materiaalien ympäristövaikutusta.¹³⁰

Tavoitteet on ilmoitettu ympäristöpolitiikassa ja politiikassa määritetyt toimintaperiaatteet tukevat tavoitteiden saavuttamista.¹³¹ Molemmat asetetuista

¹²⁵ ES, ES-2 19, MDR-A 68a-d
¹²⁶ ES, ES MDR-T 81b, MDR-A 68
¹²⁷ ES, ES-2 19 MDR-A 69b,c
¹²⁸ ES, ES-3 23, MDR-T 80j
¹²⁹ ES, ES-3 23, MDR-T 80b
¹³⁰ ES, ES-3 23, MDR-T 80f-i, ES-4 28, MDR-M 77
¹³¹ ES, ES-3 23, MDR-T 80a

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

kestävyystavoitteista ovat absoluuttisia.¹³² Tavoitteet vähentävät neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja edistävät materiaalien säilymistä kierrossa. Ne tukevat siten kiertotalouden periaatteita, joissa pyritään maksimoimaan materiaalien kierrätys ja uusiokäyttö. Jätteen kierrätysasteen nostaminen vähentää jätteen polttamista ja loppusijoittamista, mikä vähentää ympäristön kuormitusta. Lisäksi kierrätetyn alumiinin käyttö tuotteissa vähentää kaivostoiminnan tarvetta ja edistää jätehierarkian mukaista toimintaa. Molemmat tavoitteista tukevat kierrätysmateriaalien käyttötaseen lisääntymistä, alumiiniin liittyvä tavoite suoraan yhtiön omassa toiminnassa ja jätteen kierrätysasteen nostaminen myöhemmin tulevaisuudessa tukemalla kierrätysmateriaalien saatavuutta. Molemmat kestävyystavoitteista kuuluvat jätehierarkian tasoon 3 "kierrätys".¹³³ Tavoitteet eivät ole lainsäädännön edellyttämiä, mutta ne tukevat esimerkiksi EU:n yritysjätteiden kierrätysvaatimusten toteutumista. Yritys ei ole hyödyntänyt tavoiteiden asettamisessa tieteeseen perustuvia viitekehyksiä, kuten Science-Based Targets for Nature (SBTN). Sen sijaan tavoitteet perustuvat tieteellisiin lähteisiin ja asiantuntijoiden suosituksiin, kuten Ellen MacArthur Foundationin julkaisuihin. Kierrätetyn alumiinin osuuteen liittyvä tavoite pohjautuu alan parhaisiin käytäntöihin ja markkinavaatimuksiin, joissa myös sääntelykehys, kuten CBAM-asetuksen vaikutukset alumiinille, on yksi huomioon otettava tekijä.¹³⁴

Jätteen kierrätysastetta seurataan Suomen toimipisteillä Littoisissa, Forssassa ja Tampereella. Muilla toimipisteillä ei synny merkittäviä määriä jätettä. Tavoite jätteen

kierrätysasteen nostamisesta kattaa näiden yksiköiden toiminnasta syntyvät jätteet. Tähän sisältyy siten paitsi tuotannosta syntyvää jätettä, myös toimistossa syntyvät jätteet. Kierrätetyn alumiinin laskentaa koskevat menetelmät ja oletukset on kuvattu kappaleessa "resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö (E5-4)". Tavoite kierrätetyn alumiinin osuuden kasvattamisesta Telesten tuotteissa kattaa sekä NET-liiketoiminnan että PSM-liiketoiminnan tuotteet.¹³⁵ Mittareiden laatimisperiaatteisiin ei ole tehty muutoksia tavoitteessa määritellyn aikakorisontin aikana.¹³⁶ Mittareita ei ole varmennettu ulkopuolisen tahon toimesta.¹³⁷ Tavoite jätteen kierrätysasteen kasvattamisesta liittyy yhtiön toiminnassa syntyviin jätteisiin ja siten resurssien ulosvirtaamiseen. Tavoite kierrätetyn alumiinin kasvattamisesta liittyy puolestaan hankittuihin materiaaleihin ja siten resurssien sisäänvirtaukseen.

Lisäksi yhtiö seuraa toimittajan eettiseen toimintaohjeeseen sitoutuneiden toimittajien määrää, mutta tähän liittyen ei ole asetettu virallista tavoitetta. Mittarin taustalla on oletus, että mitä useampi toimittaja sitoutuu vastuullisiin käytäntöihin, sitä vastuullisemmaksi yhtiön toimitusketju muuttuu. Oletus on myös, että toimittajat edellyttävät myös omilta alihankkijoiltaan eettisiä periaatteita. Vuonna 2024 tulos oli 98 %. Myöskään uusiutuvien raaka-aineiden hankintaan yhtiö ei ole asettanut virallista tavoitetta tai mittaria.¹³⁸

RESURSSIEN SISÄÄNVIRTAUKSET, MUKAAN LUKIEN RESURSSIEN KÄYTTÖ (E5-4)

Materiaalivirrat koostuvat sekä valmiista tuotteista (vahvistimet, työasemat, palve

limet ja niihin liittyvät tuotteet, työkalut, adapterit, piirilevyt, apuaineet) että tuotannossa käytettävistä raaka-aineista (puolijohde- ja passiivikomponentit, mekaaniset osat, moduulit, pakkausmateriaalit ja sähkömekaaniset osat). Näiden valmistukseen arvoketjun alkupäässä käytetään pääasiallisesti seuraavia materiaaleja: metallit (alumiini, kupari, sinkki, teräs, messinki, nikkeli), muovit, kompositit ja muut tekniset materiaalit (lasikuitu ja hartsit, keraamit, kvartsilasi), kemialliset materiaalit ja juotosaineet sekä muut materiaalit (pii, työkalut ja adapterit). Omassa toiminnassa käytettäviä käyttöomaisuushyödykkeitä ovat mm. mittalaitteet, piirianalysaattorit, piirikorttien puhdistuslaitteet ja erilaiset jigit. Omien tuotteiden valmistamisessa ei käytetä vettä. Arvoketjun alkupäässä raaka-ainemateriaalien valmistuksessa käytetään vettä esim. piirilevyjen ja komponenttien valmistamisessa valmistusprosessien yhteydessä. Arvoketjun alkupäässä käytetyistä käyttöomaisuushyödykkeiden sisällöstä ei ole tarkkaa näkyvyyttä.¹³⁹

Vuonna 2024 vastaanotettujen komponenttien materiaalipainot saadaan ERP- ja tuotteen-hallintajärjestelmistä. Jokaisen komponentin ennalta määritelty paino on tallennettu järjestelmään, mikä mahdollistaa vastaanotettujen komponenttien kokonaispainon laskemisen vuoden aikana vastaanotettujen määrien perusteella. Suunnitteluvaiheessa materiaalipainot varmistetaan joko suorilla mittauksilla tai valmistajien toimittamien tietojen avulla ja kirjataan järjestelmään. Komponentit luokitellaan pääkategorioihin ja kunkin pääkategorian materiaalikoostumus dokumentoidaan.

Alumiinin kierrätysaste on laskelmien perusteella 86 %. Kierrätetyn alumiinin osuus tuotteissa perustuu keskimääräiseen alumiinin kierrätysasteeseen ja osittain toimittajan antamaan primääridataan. Primääridatassa perusperiaatteena on seuraavan kuvauksen mukainen prosessi. 30 % painevaluprosessin materiaalista sulatetaan uudelleen tuotteisiin tuotannon aikana. Tämä sisältää syöttökanavat,

Taulukko 13 Tuotteiden valmistukseen raportointikaudella käytetyjen materiaalien tiedot ¹⁴⁰

Raportointikauden aikana käytetyjen tuotteiden sekä teknisten ja biologisten materiaalien kokonaispaino (kg)	Kokonaispaino 962 625 kg sisältäen tekniset materiaalit 858 136 kg sekä biologiset materiaalit (pakkaus-materiaalit, lavat) 104 489 kg.
Biologisten materiaalien prosenttiosuus (%)	11 %
Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien ja -välituotteiden sekä uusiomateriaalien paino absoluuttisena arvona (kg)	223 803kg
Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien ja -välituotteiden sekä uusiomateriaalien paino prosenttiosuutena (%)	23 %

¹³² E5, E5-3 23, MDR-T 80b
¹³³ E5, E5-3 24 a-f
¹³⁴ E5, E5-3 27
¹³⁵ E5, E5-3 23, MDR-T 80c, E5, E5-2 19, MDR-M
¹³⁶ E5, E5-3 23, MDR-T 80f-i
¹³⁷ E5, E5 MDR-M 77b
¹³⁸ E5, E5-3 24d
¹³⁹ E5, E5-4 30
¹⁴⁰ E5, E5-4 31a-c

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

poistokanavat ja sylinterikannan. Tämä tapahtuu ennen jälkikäsittelyprosesseja. Kierrätetyn alumiiniharkon (keskimäärin 95 % kierrätetty) lisääminen tähän uudelleen käytettyyn materiaaliin nostaa kierrätysmateriaalin kokonaisprosentin yli 90 %.

Pakkausmateriaalin kierrätysasteena on käytetty lukua 80 %, joka perustuu toimittajan antamaan osanumerokohtaiseen tietoon ja siitä johdettuun keskiarvoon. Rahtilavojen osalta on huomioitu ostetut lavat. NET:n osalta on huomioitu ostetut lavat Suomessa ja Belgiassa ja ne ovat kaikki 100 % uusiokäytettyjä jo ostettaessa. Materiaalitilausten yhteydessä saapuvat lavat käytetään uudelleen asiakastoimitusten yhteydessä. PSM:n materiaalitilausten osalta käytetään kierrätettyjä eurolavoja ja ne ovat 100 % uusiokäytettyjä ostettaessa. Asiakastoimitusten osalta käytetään asiakaskohtaisia kuljetuslavoja, jotka ostetaan uutena.

Materiaalien kokonaispainolaskennassa tehdään erottelu teknisten ja biologisten materiaalien välille. Kaikki valmistuksessa käytetyt hankitut tuotteet sisältyvät näin ollen teknisiin materiaaleihin. Tekniseen materiaaliin on laskettu muu materiaali paitsi pakkausmateriaalit (pahvipakkaukset) ja puiset rahtilavat, jotka on laskettu biologisiin materiaaleihin.¹⁴¹

Biologisten materiaalien osalta ostetut rahtilavat ovat ISPM 15 -standardin mukaisia. Pakkausmateriaalien osalta tiedot sertifiointijärjestelmistä eivät ole tiedossa, mutta asia on selvityksessä. Yhtiö ei sovella kaskadikäyttöperiaatetta.¹⁴²

Massa lasketaan saapuvien raaka-aineiden määrän perusteella. Saapuvien materiaalien määrät saadaan suoraan ERP-järjestelmästä,

mikä varmistaa, että kaksoislaskentaa ei pääse tapahtumaan. Rahtilavoista on tehty erillinen arvio, koska niiden painoa ja kappalemäärää ei suoraan seurata ERP-järjestelmän kautta.¹⁴³

TUOTTEISIIN JA PALVELUIHIN LIITTYVÄT ULOSVIRTAUKSET (ES-5)

Tärkeimmät tuotteet ja materiaalit, jotka tulevat ulos yrityksen tuotantoprosessista

Keskeisiä tuotteita materiaalien käytön näkökulmasta NET-liiketoiminnassa ovat tietoliikenneverkon tuotteet, kuten laajakaistavahvistimet ja optiset muuntimet. PSM-liiketoiminnan keskeiset tuotteet ovat näytöt sekä raideliikenteen matkustajavaunuissa että asemilla sekä muut juniin, raitiovaunuihin ja metroihin asennettavat infotainment-tuotteet. Telesten valmistamat tuotteet ovat elektroniikkalaitteita, jotka koostuvat pääasiassa elektroniikkakomponentteja sisältävistä piirilevyistä, näyttöpaneeleista, välikaapeleista, virtalähteistä, ohjelmistoista, koteloista ja muista mekanikkarakenteista. Telesten ympäristöpolitiikka asettaa tuotteen luomiselle mm. seuraavia tavoitteita:

Tavoitteena on pidentää tuotteen elinkaarta parantamalla tuotteiden luotettavuutta, kestävyyttä ja huollettavuutta.
Modulaariset ratkaisut tukevat taaksepäin yhteensopivuutta tuotepäivityksissä ja estävät siten tarpeettoman romutuksen asiakkaiden järjestelmästä.
Helppo purettavuus ja kierrätettävyys huomioidaan suunnittelun alkuvaiheessa.

Tuotteenluontiprojekteissa käytetään haittavaikutustarkistuslistaa. Telesten lopputuotteet eivät ole uudelleenvalmistettavia. Ne ovat suunniteltu purettaviksi mahdollisimman helposti yksiaineisiksi materiaaleiksi. Laitteet ovat laajasti modulaarisia ja tukevat ohjelmistopäivityksiä, jotka pidentävät tuotteen elinkaarta. Kaikki tuotteet ovat tarkoitettu ammattikäyttöön, joissa on korkeat laadulliset ja toiminnalliset vaatimukset. Tuotteiden elinkaaren maksimointiin kiinnitetään tuotesuunnittelussa merkittävästi huomiota. Tuotteiden valmistuksessa ei synny juuri lainkaan sivuvirtoja. Telesten valmistamat tuotteet valmistetaan tilauksesta, jolloin lopputuotteista ei myöskään synny romutettavaa materiaalia, kaikki tuotteet menevät asiakkaan tuotanto- tai varalaitekäyttöön.¹⁴⁴

Tuotteiden odotettu kestävyys suhteessa kunkin tuoteryhmän toimialan keskiarvoon

NET-liiketoiminnassa tuotetaan tietoliikenneverkon tuotteita, joista valtaosassa normaali käyttöympäristö on ulkotiloissa, jolloin eri maantieteellisten alueiden lämpöolosuhteilla on merkittävä vaikutus odotettuun elinikään. Toimialan tuotteiden kestävyyden keskiarvoa ei ole saatavilla. Telestellä PSM-tuotteiden elinkaaren teoreettinen pituus lasketaan elektroniikkateollisuudessa tunnetuilla standardimenetelmillä.

PSM-liiketoiminnassa erityisesti joukkoliikenteessä käytettäville elektroniikkatuotteille lasketaan tyypillisesti MTBF-arvo (Mean-Time-Before-Failure, keskimääräinen tuotteen vikaantumisväli) asiakasprojektin ympäristöolosuhde- ja käyttötuntimäärin mukaisesti. Tuotteille asetetaan tyypillisesti myös tavoitearvot asiakkaan toimesta. Koska toimialan tuotteiden kestävyyden keskiarvoa ei ole yleisesti saatavilla, voidaan käyttää keskimääräisiä tavoitearvoja vertailuarvona. Alla olevassa taulukossa on esitetty PSM-tuotekategorioiden laskennalliset MTBF-arvot (keskiarvoina) sekä keskimääräiset tavoitearvot.¹⁴⁵

Tuotteiden korjattavuus

Osana tuotteenluonninprosessia on ympäristötarkastelu, jossa huomioidaan suunniteltavan tuotteen korjattavuus. Molemmille liiketoiminnoille on omat tarkistuslistaversiona. Telesten valmistamille tuotteille on oma huolto- ja varaosapalvelu, joka palvelee minimissään seitsemän vuotta tuotteen virallisen valmistuksen lopetusilmoituksen jälkeen. Tuotteet on pääasiassa suunniteltu avattaviksi, osat ovat vaihdettavissa, tuotteet ovat laajasti modulaarisia ja ohjelmistot

Tuotekategoria	Laskennallinen MTBF-arvo	Keskimääräinen tavoitearvo MTBF
Näyttötuotteet	155 000 h	120 000 h
Audiojärjestelmätuotteet	450 000 h	200 000 h
Muut infotainment -tuotteet	200 000 h	80 000 h

¹⁴¹ ES, ES-4 32
¹⁴² ES, ES-4, 31b
¹⁴³ ES, ES-5 36a
¹⁴⁴ ES, ES-5 35
¹⁴⁵ ES, ES-5 36a

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

ovat päivitettävissä. Huollettavuustavoite on kirjattu myös Telesten ympäristöpolitiikkaan. Ammattikäyttöön tarkoitetuille joukkoliikenteen ja tietoliikennetekniikan laitteiden korjattavuudelle ei ole vakiintunutta luokittelujärjestelmää.

PSM-liiketoiminnan tuotteille tehdään huoltosuunnitelma, jossa määritellään systeemin eri tuotteille, ovatko tuotteet korjattavia vai ei. Korjattaville tuotteille määritellään tarpeen mukaan myös ennakoivia huoltotoimenpiteitä, mikäli se on tarpeen tuotteen eliniän varmistamiseksi. Telesten NET- ja PSM-tuotteista toimitettuina massoina laskettuna 50 % oli suunniteltu korjattaviksi.¹⁴⁶

Tuotteiden kierrätettävien aineesten määrät

NET-liiketoiminnassa valetuilla metallikoteloilla varustetut vahvistin- ja valomuunniin-tuotteet ovat valmistettuina määrinä ja massaltaan oleellisia tuotteita. Kotelot ovat valmistettu pääosin kierrätetystä alumiinista. PSM-liiketoiminnassa sekä junissa että asemilla käytettävien näyttöjen ja muiden infotainment-tuotteiden ohutmetallikotelot ovat valmistettuina määrinä ja massaltaan oleellisia tuotteita. Koteloissa käytetty ohutmetalli on valmistettu osittain kierrätetystä materiaalista. Vastaavasti yllä mainituissa tuotteissa kierrätettäviä materiaaleja ovat kaikki mekaaniset metalliosat, kaapelit ja piirilevymateriaali. Tuotteiden osat ovat lähtökohtaisesti eroteltavissa yksiaineisiksi.

PSM-tuotteille tehdään asiakkaan vaatimuksesta kierrätettävysanalyysi, jossa määritetään laskennallisesti kierrätettävien materiaalien määrä. Laskenta voidaan suorittaa eri standardien mukaan (ISO 22628, ISO 21106, UNI-LCA-001). Laskennassa huomioidaan eri materiaalikategoriat standardien mukaisesti ja yleisesti kaikki elektroniikkaosat (piirilevyt ja näyttöpaneelit) luokitellaan elektroniikan alle. Esimerkkinä erään TFT-näyttötuotteen ja yhden infotainment -tuotteen kierrätettävysanalyysistä poimitut kierrätettävyysluvut eri standardien mukaan ovat seuraavat:

PSM-tuotteet ovat samankaltaisia elektroniikkalaitteita, joten esimerkki-tuotteita voidaan pitää edustavina näytteinä koko PSM-tuoteportfoliolle.
NET-liiketoiminnan tuotteiden kalenterivuonna 2024 kierrätettävien aineesten osuudet on laskettu IEC/TR 62635 standardin mukaisesti, josta alla olevassa taulukossa on suuren volyymin edustavia tuote-esimerkkejä.
NET-liiketoiminnan tuotteet ovat samankaltaisia elektroniikkalaitteita, joten esimerkki-tuotteita voidaan pitää edustavina näytteinä koko NET-tuoteportfoliolle.¹⁴⁷

Jätevirrat

Telesten toiminnasta syntyvä jäte on pääosin tavanomaista, ei vaarallista, jätettä. Vaarallista jätettä syntyy hyvin pieniä määriä ja nämä päätyvät pääosin kierrätykseen. Merkittävin osa syntyvästä jätteestä koostuu kierrätykseen menevästä pakkausmateriaaleista. Lisäksi toimialalle tyypillistä jätelajeja, kuten erilaisia metalli-, kaapeli- sekä sähkö- ja elektroniikkaromua syntyy jonkin verran.¹⁴⁹

Suurin osa Telesten toiminnasta syntyvästä jätteestä on pahvia ja kartonkia. Näiden lisäksi puhdas käsittelemätön puu, käytännössä kuormalavat, ja muovi muodostavat pääosan pakkausjätteestä. Muut jätemateriaalit ovat muun muassa polttokelpoinen jäte, energiajakeeseen päätyvä jäte, alumiini- ja teräsromut, sähkö- ja elektroniikkaromu, kaapeliromu sekä keräyspaperi ja tietosuojamateriaali.

Toiminnasta syntyvät vaaralliset jätteet koostuvat lähinnä orgaanisesta kiinteästä jätteestä ja aerosolijätteestä.¹⁵⁰ Yhtiön toiminnasta ei synny radioaktiivista jätettä.¹⁵¹

Littoisten, Forssan ja Tampereen toimipisteiltä jätemäärät saadaan jätehuollosta vastaavilta kumppaneilta, jolloin ne perustuvat mittaukseen. Muiden yksiköiden osalta jätemäärät on arvioitu parhaan saatavilla olevan tiedon pohjalta. Nämä arvioidut yksiköt ovat pääosin varsin pienikokoisia toimistoja, jolloin jätettä ei synny merkittäviä määriä. Pienten toimipisteiden jätemäärät arvioitiin henkilömäärään perustuen. Laskennassa tehtiin oletus, että näistä toimipisteistä syntyy pieniä määriä energiajaetta sekä tämän lisäksi kierrätykseen luokiteltavia jätejakeita. Näiden arvioitujen tietojen osuus kokonaisjätemäärästä on alle 5 %. Seurantaa jätteistä ylläpidetään omassa jätekirjanpidossa. Taulukoissa olevat jätetiedot kattavat koko organisaation jätteet ja rajaus poikkeaa siten Telesten kestävyystavoitteen jätteen kierrätysasteen rajauksesta.¹⁵²

PSM-liiketoiminta	ISO 22628	ISO 21106	UNI-LCA-001
TFT-näyttötuote	97,6 %	93,3 %	67,9 %
Infotainment-tuote	98,8 %	86,3 %	87,4 %
NET-liiketoiminta			IEC/TR 62635
Verkkotuote 1 Vahvistin ICON3000			88,0 %
Verkkotuote 2 RF-passiivituote 3TP-B			86,0 %
Verkkotuote 3 Kiinteistövahvistin CX3-D			82,0 %

¹⁴⁶ ES, ES-5 36b
¹⁴⁷ ES, ES-5 36c
¹⁴⁸ ES, ES-5 38a
¹⁴⁹ ES, ES-5 38b
¹⁵⁰ ES, ES-5 38b
¹⁵¹ ES, ES-5 39
¹⁵² ES, ES-5 40

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Taulukko 14 Loppukäsittelystä muualle ohjatut jätteet hyödyntämistyypeittäin tonneina (t) 153

Vaaralliset jätteet
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten	0 t
Kierrätys	0,07 t
Muut hyödyntämistoimet	0,01 t
Yhteensä	0,08 t
Tavanomaiset jätteet
---	---
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten	5 t
Kierrätys	77 t
Muut hyödyntämistoimet	25 t
Yhteensä	107 t

Taulukko 15: Loppukäsittelyyn ohjatut jätteet käsittelytyppeittäin tonneina (t) 154

Vaaralliset jätteet
Poltto (ilman energian talteenottoa)	0 t
Kaatopaikalle sijoittaminen	0 t
Muu loppukäsittely	0 t
Yhteensä	0 t
Tavanomaiset jätteet
---	---
Poltto (ilman energian talteenottoa)	0 t
Kaatopaikalle sijoittaminen	0 t
Muu loppukäsittely	0 t
Yhteensä	0 t

Taulukko 16: Yhteenvetotiedot 155

Jätteen kokonaismäärä tonneina	107 t
Vaarallisen jätteen kokonaismäärä tonneina	0,08 t
Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä tonneina	25 t
Kierrättämättömän jätteen prosentti-osuus	23 %

153 ES, ES-5 37bi-iii

154 ES, ES-5 37ci-iii

155 ES, ES-5 37a, 37d, 39

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

3. Yhteiskunnalliset tiedot

OMA TYÖVOIMA ESRS S1

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA (ESRS 2, SBM-3)

Omaan henkilöstöön (arvoketju: oma toiminta) liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat työolosuhteisiin sekä yhtäläiseen kohteluun ja mahdollisuuksiin liittyviä kokonaisuuksia.

Teleste noudattaa periaatetta maksaa henkilöstölleen lain ja työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Lisäksi yhtiön kompensaatiprosessit takaavat, että samasta työstä maksetaan yhtenäistä korvausta, ottaen huomioon maakohtaiset erot. Teleste on sitoutunut edistämään riittävää ja tasapuolista palkkaa sekä koulutusta ja taitojen kehittämistä kaikissa toimintamaissaan, parantaen näin työntekijöidensä hyvinvointia. Yhtiö seuraa henkilöstönsä palkkakehitystä ja palkkatasoa varmistaen henkilöstöhallinnon prosesseillaan, että vähimmäispalkkatasot ylittyvät eri maissa. Lisäksi Telesten henkilöstö työskentelee pääsääntöisesti maissa,

joissa on tiukka työlainsäädäntö ja aktiivinen viranomaisvalvonta. Joissakin maissa ovat myös voimassa työehtosopimukset, jotka yhdessä työlainsäädännön kanssa varmistavat työntekijöiden palkkaoikeudet. Teleste mittaa toimitusjohtajan ja työntekijöiden keskimääräisen palkkatason suhdetta ja on asettanut sille tavoitteen. Lisäksi, yhtiö varmistaa henkilöstöhallinnon prosessein, että näitä periaatteita noudatetaan ja reagoi tarvittaessa.¹⁵⁶

Yhtiö noudattaa johtamisen periaatteita, jotka tukevat työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Teleste tarjoaa työntekijöilleen joustavia työaikajärjestelyjä, kuten liukuvan työajan, etätyömahdollisuuden, vanhempainloman sekä lastenhoitomahdollisuuksia, mikä auttaa saavuttamaan tasapainon työ- ja yksityiselämän välillä. Teleste mittaa henkilöstön tyytyväisyyttä johtamiseen henkilöstökyselyiden kautta ja kehittää esihenkilöitä valmentamalla ja kouluttamalla. Työaikajärjestelyissä noudatetaan maakohtaista työlainsäädäntöä ja mahdollisia työehtosopimuksia, jotka varmistavat joustoa. Lisäksi Telesten henkilöstöön liittyvien toimintaohjeiden

ja politiikkojen tavoitteena on mahdollistaa työnteon ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Yrityskulttuuria mitataan henkilöstökyselyssä ja sille on asetettu tavoitteet. Myös johtamista mitataan henkilöstökyselyssä, mutta sille ei ole asetettu numeerista tavoitetta.¹⁵⁷

Teleste investoi henkilöstönsä hyvinvointiin monin eri tavoin, huolehtien sekä työolosuhteista että terveyteen liittyvistä tukitoimista. Näihin tukitoimintoihin kuuluvat muun muassa kattava työterveyshuolto ja vakuutukset, jotka huomioivat maakohtaiset erot. Lisäksi yhtiö tukee henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitoa ja kehittämistä tarjoamalla tätä tukevia henkilöstöetuja. Jokaisen työntekijän kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu, jossa hyvinvointi on yksi käsiteltävistä aiheista, ja tarvittaessa asetetaan korjaavia toimenpiteitä. Teleste mittaa hyvinvointia ja vuorovaikutusta, ja näille on asetettu selkeät tavoitteet.¹⁵⁸
Yrityksen periaatteisiin kuuluvat tasa-arvo ja monimuotoisuus. Näitä aiheita käsitellään henkilöstön koulutuksessa, kuten perehdytyskessä. Yhtiön toimintaohjeet ja politiikat tukevat näiden periaatteiden

toteutumista esimerkiksi rekrytoinnissa ja palkkatasa-arvon seurannassa. Tämä luo inklusiivisen työyhteisön ja parantaa työnantajamielikuvaa. Lisäksi yhtiöllä on hallituksen kokoonpanolle asetettu monimuotoisuustavoite, jonka toteutumista seurataan.

Osana vuosittain päivitettävää strategiaa laaditaan myös henkilöstöstrategia, jossa huomioidaan yhtiön henkilöstö. Henkilöstöstrategiasta vastaa yhtiön henkilöstöjohtaja, joka kuuluu johtoryhmään. Yhtiön liiketoimintamallissa ja sen muutoksissa otetaan huomioon henkilöstö sekä ihmisoikeudet. Henkilöstöjohtaja vastaa näiden seikkojen varmistamisesta osana liiketoimintamallin kehittämistä.¹⁵⁹

Telesten työvoiman vastuullisuutta ohjaavat paikallinen lainsäädäntö, työehtosopimukset, yhtiön arvot, henkilöstöstrategia sekä yhtiön henkilöstöön liittyvät politiikat ja toimintaohjeet. Ylimpänä ohjaavana politiikkana toimii Teleste Code of Conduct. Lisäksi Telesten toimintaa ohjaavat Johtamisperiaatteet ja Kulttuurivisio. Nämä periaatteet koskevat kaikkia Telestellä työskenteleviä työsuhteen muodosta riippumatta.

Telesten eri työsuhteen muodot ovat omat työntekijät, sopimukselliset työntekijät.

¹⁵⁶ ESRS 2, SBM-3
¹⁵⁷ ESRS 2, SBM-3
¹⁵⁸ ESRS 2, SBM-3
¹⁵⁹ S1, SBM-2, 12

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

jät ja vuokratyöntekijät. Nämä ihmiset voivat olla joko koko- tai osa-aikaisia ja suhteen kesto voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen.¹⁶⁰

Teleste noudattaa paikallista työlainsäädäntöä ja mahdollisia työehtosopimuksia, joiden on määrä lieventää vaikutuksia Telesten työntekijöihin. Lisäksi 100 % yhtiön henkilöstöstä on rekisteröity henkilöstöhallintojärjestelmään, mikä vähentää riskiä lain- tai sopimusten vastaisista työehdoista tai palkoista. Teleste kerää säännöllisesti palautetta henkilöstöltään ja samalla kartoittaa kehitysideoita, joilla voisi olla positiivinen vaikutus henkilöstöön.¹⁶¹

Teleste edellyttää tasapuolista kohtelua yhtiössä. Lisäksi yhtiön rekrytointiprosessi on rakennettu tukemaan tasapuolista kohtelua.¹⁶²

Telestellä ei ole näköpiirissä ilmastonmuutoksen torjumistoimenpiteiden aiheuttamista negatiivisista vaikutuksista omaan henkilöstöön eikä yhtiö harjoita liiketoimintaa alueilla, joissa olisi merkittävä lapsi- tai pakkotyöriski.¹⁶³

Yhtiön kaikki työntekijät suorittavat Code of Conduct -koulutuksen osana perehdytysprosessia. Tällä pyritään varmistumaan siitä, että Telesteläiset ymmärtävät keskeisimmät vastuullisuutta ohjaavat periaatteet.¹⁶⁴ Telesteläisistä 91,7% oli suorittanut eettistä ohjeistoa koskevan koulutuksen vuoden 2024 loppuun mennessä. Tietyistä liiketoiminnallisista syistä, yhtiö saattaa joutua sopeuttamaan toimintaansa siten, että sillä voi olla tilapäisiä tai pysyviä negatiivisia vaikutuksia työntekijöihin.¹⁶⁵

OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVÄT TOIMINTAPERIAATTEET (S1-1)

Telestellä on kattava prosessiohjeistus henkilöstöönsä liittyen, jonka tavoitteena on vastuullinen ja oikeuden mukainen työnantajuus liiketoiminnan edistämisen lisäksi. Teleste noudattaa paikallista työlainsäädäntöä ja mahdollisia työehtosopimuksia, joiden on määrä lieventää negatiivisia vaikutuksia Telesten työntekijöihin ja mahdollistaa eettisen toiminnan eri operaatioalueilla.¹⁶⁶

Teleste on sitoutunut seuraaviin standardeihin, jotka ovat kirjattu yhtiön henkilöstöpolitiikkaan, (Teleste Global Human Resources Policy):

Freedom of Association and Protection of the Right to Organise Convention, 1948 (No. 87)
Right to Organise and Collective Bargaining Convention, 1949 (No. 98)
Forced Labour Convention, 1930 (No. 29) (and its 2014 Protocol)
Abolition of Forced Labour Convention, 1957 (No. 105)
Minimum Age Convention, 1973 (No. 138)
Worst Forms of Child Labour Convention, 1999 (No. 182)
Equal Remuneration Convention, 1951 (No. 100)
Discrimination (Employment and Occupation) Convention, 1958 (No. 111)

Teleste on sitoutunut eettisissä toimintaohjeissaan (Code of Conduct) kunnioittamaan YK:n ohjaavia periaatteita yritysten ihmisoikeusvastuusta koko toiminnassaan.¹⁶⁷ Lisäksi yhtiö on sitoutunut henkilöstöjohtamisessa edistämään ja noudattamaan periaatteita

kuten kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja, syrjinnän vastaisuutta sekä tasa-arvoisuutta. Periaatteiden pyrkimys on myös edistää Telesten liiketoimintaa laajasti. Teleste on laatinut kattavan politiikka- ja toimintaohjekokoelman, joiden pääperiaatteet on kuvattu kunkin dokumentin alussa. Dokumenttien sisältö vastaa eri ihmisoikeusperiaatteita ja edistää työntekijöiden hyvinvointia sekä mahdollisuuksia kehittyä työssään.

Rekrytoinnissa, henkilöstöhallinnossa ja työntekijäyhteistyössä korostetaan oman henkilöstön merkitystä ja heidän oikeuksiaan. Esihenkilöillä on keskeinen rooli näiden politiikkojen ja toimintaohjeiden toimeenpanoja. Heille järjestetään säännöllisesti valmennuksia ja heidän tukenaan ovat henkilöstöhallinnon prosesseihin, toimintaohjeisiin ja politiikkojen sisältöön liittyvät verkkovalmennukset. Lisäksi yhtiön People & Culture -tiimin asiantuntijat ovat esihenkilöiden tukena. People & Culture -tiimi tekee myös auditointeja yhtiön henkilötietojärjestelmään, joiden pyrkimyksenä on paljastaa mahdollisia epäkohtia.¹⁶⁸

Keskeisimmät henkilöstöhallintoon liittyvät politiikat ovat: Teleste code of conduct, Teleste Group Human Resources Policy, Whistleblowing guideline, Risk Management Policy ja Teleste Group Global Compensation and Benefits Policy.¹⁶⁹

Teleste käy moninaista vuoropuhelua työntekijöidensä kanssa. Yhtiö toteuttaa kaksi kertaa vuodessa henkilöstökyselyn ja

kuulee henkilöstöä hyödyntäen Employee Sounding Board -foorumi. Lisäksi Teleste harjoittaa yhteistoimintaa niissä maissa, joissa työntekijät ovat järjestäytyneitä. Työntekijät voivat antaa palautetta anonyymisti esimerkiksi henkilöstökyselyn tai whistle blowing -kanavan kautta. Telesten MyPulse-prosessi (henkilöstökysely) ja Employee Sounding Board -foorumi mahdollistavat parannusehdotusten tekemisen. Keskeisiä käsiteltäviä aihekokonaisuuksia ovat IRO:ssa määritellyt seikat; henkilöstön hyvinvointi, tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus, palkkaan liittyvät kysymykset sekä johtamiseen ja kulttuuriin liittyvät asiat.

Teleste on suunnitellut henkilöstöön liittyvät prosessinsa ja toimintatapansa siten, että ihmisoikeudet toteutuvat. People & Culture -tiimi suorittaa säännöllisesti auditointeja henkilötietojärjestelmissä ja prosesseissa varmistaakseen oikean toiminnan. Nämä toimintatavat on kuvattu toimintaohjeissa ja politiikoissa, joita valmennetaan mm. esihenkilöille. Lisäksi Telesten henkilöstölle on tarjottu laajat mahdollisuudet raportoida poikkeamista.¹⁷¹

Teleste käsittelee kaikkia työntekijöitä kunnioittavasti, oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Yhtiössä ei suvata minkäänlaista rasismia tai syrjintää. Yhtiön periaate on, että ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansallisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen tai mielipiteen perusteella, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun syyn perusteella.¹⁷²

Monimuotoisuus ja osallistaminen ovat Telesten toiminta- ja ajattelutavan perusta.

160 S1, SBM-3, 14a
161 S1, SBM-3, 14b ja 14c
162 S1, SBM-3, 14d
163 S1, SBM-3, 14e, 14f
164 S1, SBM-3, 15
165 S1, SBM-3, 16
166 S1, S1-1, 19
167 S1, S1-1, 21
168 S1, S1-1, 20, 20a ja 22
169 S1, S1-1, 19
170 S1, S1-1, 23
171 S1, S1-1, 20b, c, 21
172 S1, S1-1, 24a, b

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Teleste -toimintatapa tarkoittaa kaikkien ihmisten kunnioittamista ja itsensä kunnioittamista. Jokainen telesteläinen suorittaa aloittaessaan Onboarding -valmennuksen, jossa käsitellään monimuotoisuutta ja osallistamista.¹⁷³

Teleste on kattavasti sitoutunut varmistamaan eri politiikkojen, toimintaohjeiden ja prosessien kautta, ettei työntekijöille aiheudu kielteisiä vaikutuksia.¹⁷⁴

Teleste on laatinut toimintaohjeet nimeltään Equal and Fair Treatment SOP ja Diversity & Inclusion SOP, joiden tarkoituksena on estää syrjivää ja häiritsevää käytöstä yhtiössä. Myös heikommassa asemassa olevien kohteluun on otettu kantaa kyseisissä toimintaohjeissa. Lisäksi Recruitment SOP:ssa korostetaan selkeää rekrytointiprosessia, joka takaa työntekijöille tasapuoliset mahdollisuudet tulla työllistetyiksi Telestellä taustoistaan riippumatta. Näitä asioita käsitellään muun muassa perehdytyskoulutuksessa sekä esihenkilövalmennuksissa. Henkilöstöllä on mahdollisuus myös ilmaista mahdollisia epäkohtia eri kanavien kautta (mm. whistle blowing tai henkilöstökysely).¹⁷⁵

Teleste noudattaa laatimaansa Teleste Group Health and Safety -politiikkaa ja mahdolliset työtapaturmiin liittyvät tapaukset raportoidaan ja niiden pohjalta tehdään korjaavia toimenpiteitä. Lisäksi yhtiöllä on käytössä prosesseja kuten turvallisuustarkastukset ja riskiarviointi, jotka on mainittu kyseisessä politiikassa.¹⁷⁶

Teleste käy moninaista vuoropuhelua työntekijöidensä kanssa. Yhtiö toteuttaa kaksi kertaa vuodessa henkilöstökyselyn ja kuulee henkilöstöä hyödyntäen Employee Sounding Board -foorumia. Lisäksi Teleste

harjoittaa yhteistoimintaa niissä maissa, joissa työntekijät ovat järjestäytyneitä. Työntekijät voivat antaa palautetta anonyymisti esimerkiksi henkilöstökyselyn tai whistle blowing -kanavan kautta. Telesten MyPulse-prosessi (henkilöstökysely) ja Employee Sounding Board -foorumi mahdollistavat parannusehdotusten tekemisen.¹⁷⁷

PROSESSIT, JOTKA KOSKEVAT YHTEYDENPITOA VAIKUTUKSISTA OMIEN TYÖNTEKIJÖIDEN JA HEIDÄN EDUSTAJIENA KANSSA (S1-2)

Telesten henkilöstö on yksi yhtiön tärkeimmistä voimavaroista. Tämän vuoksi Teleste on luonut kattavan järjestelmän päätöksenteolle, yhteistyölle ja tiedottamiselle yhtiön ja sen henkilöstön välillä. Muun muassa Johtajisto on foorumi, jossa yhtiön työntekijöiden edustajat voivat osallistua päätöksentekoon yhdessä yhtiön johdon kanssa. Näissä foorumeissa keskustellaan mm. johtamisesta, kulttuurista, hyvinvoinnista, tasa-arvoista sekä palkkausasioista (ESRS2 S1-IRO1)¹⁷⁸. Teleste kerää säännöllisesti palautetta henkilöstöltään ja samalla kartoittaa kehitysideoita, joilla voisi olla positiivinen vaikutus henkilöstöön. Lisäksi työntekijöiden edustaja tavataan säännöllisesti mm. seuraavien foorumeiden kautta: sääntömääräinen yhteistoiminta (FI), Employee Sounding Board (Globaali), Johtajisto (Globaali). Yhteistyötä tehdään säännöllisesti noudattaen vuosittaista kokoussuunnittelurymiä. Yhteistyötä työntekijöiden edustajien kanssa toteutetaan People & Culture -osaston toimesta ja siihen osallistuu yhtiön henkilöstöjohtaja ja ajoittain myös toimitusjohtaja. Employee Sounding Boarding -foorumin edustajat pyritään valitsemaan siten, että foorumissa on mahdollisimman monimuotoinen osallistujaryhmä. Muiden foorumien jäsenet valitaan henkilöstön toimesta. Vuorovaikutusastetta arvioidaan henkilöstökyselyn osallistumisaktiivisuuden avulla. Aktiivisuudelle on asetettu tavoitteet osana vuosikertomusta.¹⁷⁹

Telesten henkilöstö ei ole järjestäytynyt European Works Council (EWC), Societas Europaea (SE) Works Council tai Societas Cooperativa Europaea (SCE) Works Council -mallien mukaisesti.¹⁸⁰

Teleste mittaa toimenpiteidensä vaikutusta henkilöstökyselyprosessin kautta. Henkilöstökysely toteutetaan tätä tarkoitusta varten hankitulla järjestelmällä, joka takaa osallistujien anonymiteetin. Kyselyiden tuloksista laaditaan koonnos, joka julkaistaan henkilöstölle, jossa kerrotaan myös ryhdytävistä toimenpiteistä. Henkilöstökyselyssä mitataan seuraavia kokonaisuuksia: 1) yrityskulttuuri, 2) johtaminen, 3) hyvinvointi ja sitoutuneisuus. Lisäksi työntekijöillä on mahdollisuus antaa avointa palautetta kyselyssä. Kyselyt käsitellään tiimikohtaisesti, johtoryhmätasolla sekä henkilöstön edustajien kanssa. Teleste seuraa myös sairauspoissaolojen kehitystä ja työtapaturma-astetta ja tekee niiden perusteella kehittämistoimenpiteitä. Jokaisen Telesten työntekijän kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu, jossa suunniteltuja ja toteutettuja toimenpiteitä arvioidaan. Lisäksi yhtiö käsittelee työntekijäkyselyn, myPulse-tuloksia, sairauspoissaolokehitystä ja työtapaturmatilastoja erinäisissä työntekijäfoorumeissa (mm. sääntömääräinen yhteistoiminta ja Johtajisto).¹⁸¹

PROSESSIT KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN KORJAAMISEKSI JA KANAVAT OMILLE TYÖNTEKIJÖILLE HUOLENAIHEIDEN ESIIN TUOMISEKSI (S1-3)

Teleste noudattaa Teleste Group Human Resources -politiikassa kirjattuja periaatteita, kuten ihmisoikeuksien kunnioittamista ja tasa-arvoista kohtelua. Mahdollisia epäkohtia käsitellään ja korjaavia toimenpiteitä päättään konsernin johtoryhmän kokouksissa. Telesten työntekijöillä on monia mahdollisuuksia tuoda huolensa yrityksen johdon tietoon. Näihin instrumentteihin kuuluvat muun muassa henkilöstökyselyt, luottamushenkilöjärjestelmä, johtajisto ja Employee sounding board. Työntekijät voivat ilmoittaa epäkohdista ottamalla yhteyttä yhtiön People & Culture -tiimiin tai työntekijäedustajiin. Lisäksi he voivat käyttää WB-kanavaa. Yhteydenottokanavat työntekijöille ovat esimerkiksi esihenkilöiden kautta, työntekijäedustajien kautta tai antamalla palautetta henkilöstökyselyiden kautta. Henkilöstökyselyn tulokset ja niiden pohjalta laaditut toimenpidesuunnitelmat toimitetaan People & Culture -tiimille analysoitavaksi. Näiden pohjalta laaditaan kooste, joka esitellään konsernin johtoryhmälle päätöksentekoa varten.¹⁸²

Telesten työntekijöiden osallistumisaste henkilöstökyselyyn on verrattain korkea, mikä osoittaa luottamusta tähän palautekanavaan.¹⁸³

Ilmoitettuja epäkohtia käsittelee vain People & Culture -tiimi, joka pyrkii suojaamaan ilmoittajan identiteettiä niin pitkälle kuin mahdollista tapauksen selvittämiseksi. Työntekijät voivat myös halutessaan käyttää anonyymia WB-kanavaa.¹⁸⁴

173 S1, S1-1, 24c, d
174 S1, S1-4, 38b
175 S1, S1-1, 24a-d
176 S1, S1-1,23
177 S1, S1-1, 20b, c, 21
178 S1, S1-2, 27
179 S1, S1-2, 27a-c, e, 28
180 S1, S1-2, 27d, S1, S1-8, 63b
181 S1, S1-4, 38d, 39, S1, S1-2, 27e
182 S1, S1-3, 32a-d
183 S1, S1-3, 33
184 S1, S1-3, 33

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

TOIMIEN TOTEUTTAMINEN OMAAN TYÖVOIMAAN KOHDISTUVIEN OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN SUHTEEN JA TOIMINTATAVAT OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVIEN OLENNAISTEN RISKIEN VÄHENTÄMISEKSI JA OLENNAISTEN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMISEKSI SEKÄ KYSEISTEN TOIMIEN VAIKUTTAVUUS (S1-4)

Teleste on kattavasti sitoutunut varmistamaan eri politiikkojen, toimintaohjeiden ja prosessien kautta, ettei työntekijöille aiheudu negatiivisia vaikutuksia työskentelystään yhtiölle.¹⁸⁵

Telesten henkilöstöstrategian painopisteet ovat: 1) osaamisen kehittäminen, 2) hyvä johtaminen, 3) positiivinen työntekijäkokemus ja 4) laadukkaat henkilöstöhallinnon prosessit. Näiden kehittämisen uskotaan lisäävän työntekijöiden hyvinvointia ja liiketoiminnan kasvua. Hyvinvointia lisäävät toimenpiteet auttavat pienentämään riskiä avaintekijöiden menetykseen työ- ja yksityiselämän tasapainon heikkenemisen vuoksi.

Telesten kattava työterveyshuolto, kattavat työhyvinvointia edistävät edut sekä joustavat työaikajärjestelyt parantavat työhyvinvointia. Lisäksi yhtiön pohjoismainen johtamistyylin tunnistetusti kunnioittaa työntekijöiden hyvinvointia. Yhteistyö työntekijöiden edustajien kanssa eri foorumeilla (Employee Sounding Board, sääntömääräinen yhteistoimintafoorumi, Johtajisto) sekä toimintaohje Wellbeing and Engagement SOP varmistavat osaltaan henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisen.¹⁸⁶ Keskeisiä hankkeita ovat olleet johtamisperiaatteiden valmennus ja yrityskulttuurin parantaminen. Kustannussäästöjen vuoksi näitä on edistetty

rajallisesti. Kehityskeskusteluprosessi tukee työntekijän ja esihenkilön välistä dialogia.¹⁸⁷

Teleste mittaa toimenpiteidensä vaikutusta henkilöstökyselyprosessin kautta. Henkilöstökyselyssä mitataan seuraavia kokonaisuuksia: 1) yrityskulttuuri, 2) johtaminen, 3) hyvinvointi ja sitoutuneisuus. Lisäksi työntekijöillä on mahdollisuus antaa avointa palautetta kyselyssä. Kyselyt käsitellään tiimikohtaisesti, johtoryhmätasolla sekä henkilöstön edustajien kanssa. Teleste seuraa myös sairauspoissaolojen kehitystä ja työtapaturma-astetta ja tekee niiden perusteella kehittämistoimenpiteitä. Jokaisen Telesten työntekijän kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu, jossa suunniteltuja ja toteutettuja toimenpiteitä arvioidaan. Lisäksi yhtiö käsittelee työntekijäkyselyn tuloksia, sairauspoissaolokehitystä ja työtapaturmatilastoja erinäisissä työntekijäfoorumeissa (mm. sääntömääräinen yhteistoiminta ja Johtajisto).¹⁸⁸

Vihreän siirtymän negatiivisia vaikutuksia henkilöstöön, kuten tehtaan lakkauttaminen päästösyistä, ei ole näköpiirissä.¹⁸⁹

TAVOITTEET, JOTKA LIITTYVÄT OLENNAISTEN KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN HALLINTAAN, MYÖNTEISTEN VAIKUTUSTEN EDISTÄMISEEN SEKÄ OLENNAISTEN RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTAAN (S1-5)

Telesten keskeiset omaan henkilöstöön liittyvät tavoitteet ovat vuorovaikutusaste, terveysasteen parantaminen sekä yrityskulttuurin kehittäminen. Työntekijöiden edustajat eivät ole suoraan osallistuneet tavoitteiden asetantaan, mutta heidän kanssaan käydään aktiivista dialogia tavoitteiden tilasta sekä suunnitellaan korjaavia toimenpiteitä. Näiden

191

Taulukko 17 Omaan henkilöstöön liittyvät tavoitteet

Tunnusluku	2024 toteutunut	2024 tavoite	2030 tavoite
Henkilöstön vaihtuvuus tilikauden aikana	21 %	<17 %	<15 %
Vuorovaikutus
Henkilöstökyselyn vastausprosentti	62 %	80 %	80 %
Yrityskulttuuri
Henkilöstökyselyn vastausten keskiarvo koskien yrityskulttuuriosiota, asteikolla 1-10	6,3	7,5	8,0
Hyvinvointi
Käänteinen poissaoloprosentti	98,1 %	98,0 %	98,0 %
Palkitseminen
Palkkasuhde: toimitusjohtaja/työntekijöiden keskiarvopalkka	6:1	7:1	7:1

tavoitteiden tilasta keskustellaan Telesten yhteistoimintafoorumeissa (sääntömääräinen yhteistoiminta, Employee Sounding Board ja Johtajisto). Tavoitteiden saavuttamisesta ja niihin liittyvistä toimenpiteistä käydään keskustelua eri työntekijäfoorumeissa. Lisäksi henkilöstökyselyn tulokset käsitellään laajasti yhteistyöfoorumeissa.¹⁹⁰

Henkilöstön tunnusluvut raportoidaan henkilötietojärjestelmän tietojen perusteella. Yhtiön People & Culture -tiimi, paikallinen henkilöstöhallinto ja esihenkilöt vastaavat tietojen ajantasaisuudesta. Tunnusluvut ilmoitetaan henkilötyövuosina raportointikauden lopussa (31.12.2024) sekä vuoden keskiarvona. Luvut sisältävät koko Teleste-konsernin sisäiset työntekijät, mutta eivät ulkoisia työntekijöitä tai pitkillä poissaoloilla olevia.

Työntekijöiden vaihtuvuus lasketaan vertaamalla vuoden aikana lähteneiden työntekijöiden määrää työntekijöiden keskimääräiseen henkilötyövuosilukuun. Vaihtuvuus kattaa kaikki työsuhteen päättymisen syyt. Vuoden keskiarvo lasketaan kuukausittain. Palkitsemisen luvut perustuvat 31.12.2024 aktiivisessa työsuhteessa olevaan henkilöstöön. Raportoitavat luvut noudattavat yhtiön taloudellisissa raporteissa käytettyä logiikkaa.¹⁹² Omaan työvoimaan liittyviä mittareita ei ole varmennettu ulkopuolisen tahon toimesta.¹⁹³ Telesten konsernijohtoryhmä muodostaa ylimmän johdon.¹⁹⁴

Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet koskevat ainoastaan Telesten omaan henkilöstöä. Tavoitteiden asetannassa ei ole osallistettu sidosryhmien edustajia. Tavoitteiden asetannassa on pyritty huomioimaan kansainväliset politiikat ja standardit, jotka on kirjattu yhtiön globaaliin henkilöstöpolitiikkaan.¹⁹⁵

185 S1, S1-4, 38b
186 GS1, S1-4, 40a
187 GS1, S1-4, 38c
188 GS1, S1-4, 38d, 39
189 GS1, S1-4, 40a-b, 41, 43, AR43
190 GS1, S1-5, 47 a-c
191 S1, S1-5, 46
192 S1, S1-6, 50d, e, f
193 S1, MRD-M 77b
194 S1, S1-59, AR71
195 S1-5, MDR-T 46,80f

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

YRITYKSEN TYÖSUHTEISTEN

TYÖNTEKIJÖIDEN OMINAISUUDET (S1-6)

Taulukko 18 Työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä raportointikauden lopussa 196

Sukupuoli	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (FTE)	Keskimääräinen työsuhteisten työntekijöiden määrä (FTE)
Miehet	470	461	501,5
Naiset	162	158,2	171,3
Työsuhteiset työntekijät yhteensä	632	619	672,8

Taulukko 19 Työntekijöiden lukumäärä maissa, joissa on vähintään 50 työntekijää ja jotka edustavat vähintään 10 % työntekijöiden lukumäärästä 197

Maa	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (FTE)	Keskimääräinen työsuhteisten työntekijöiden määrä (FTE)
Suomi	443	460,0

Taulukko 20 Työntekijöiden lukumäärä sopimustyypin mukaan (FTE) 198

2024	Naiset	Miehet	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)	158,2	461	619
Vakituisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)	154,2	449	603
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)	4,0	10,9	14,9
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)	0,0	1,3	1,3
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)	150,0	449	599
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)	8,2	12,4	20,6

Taulukko 21 Vaihtuvuus vuonna 2024 199

Päättyneiden työsuhteiden määrä	148
Vaihtuvuusprosentti	21 %

YRITYKSEN OMAAN TYÖVOIMAAN KUULUVIEN MUIDEN KUIN TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN OMINAISUUDET (S1-7)

Ulkopuolisen työvoiman raportointi perustuu henkilötietojärjestelmään ja tunnusluvut esitetään henkilötyövuosina. Ulkopuolisen työvoiman tunnusluvut ilmoitetaan henkilötyövuosina raportointikauden päättyessä (31.12.2024) sekä vuoden keskiarvona. Ulkopuolinen työvoima sisältää työntekijät, joilla on Telesten kanssa voimassa oleva työvoiman toimitussopimus, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat ja vuokratyöntekijät. Ulkopuolisen työvoiman osalta ei järjestelmässä ole eroteltu itsenäisiä ammatinharjoittajia ja vuokratyöntekijöitä.201

196 S1, S1-6, S0a, AR 57

197 S1, S1-6, S0a, AR 57

198 S1, S1-6, S0b

199 S1, S1-6, S0c, AR 59

200 S1, S1-7, S5b, bi

201 S1, S1-7, S5bii, S5c, S7

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Taulukko 22 Ulkopuolinen työvoima 202

Ulkopuolisen työvoiman määrä (FTE) 103

Keskimääräinen ulkopuolisen työvoiman määrä (FTE) 113,0

MONIMUOTOISUUSMITTARIT (S1-9)

Taulukko Monimuotoisuusmittarit 203

	Työntekijöiden määrä (FTE)	Työntekijöiden määrä (%)
Ylin johto	8,0	1,3 %
Naiset	2,0	25 %
Miehet	6,0	75 %
Alle 30-vuotiaat	45,8	7,4 %
30-50-vuotiaat	314,3	50,7 %
Yli 50-vuotiaat	259	41,9 %

SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET (ESRS 2, SBM-2)

Omaa työvoimaa koskevat olennaiset vaikutukset, keskeiset riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissa. Oma henkilöstö osallistui olennaisuusanalyysiprosessiin. Oman henkilöstön ja muiden sidosryhmien osallistamista olennaisuusanalyysiprosessiin on kuvattu tarkemmin kappaleessa: Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1). Sidosryhmien etujen ja näkemysten huomioimisesta kerrotaan tarkemmin kappaleessa: Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2).

RIITTÄVÄ PALKKA (S1-10)

Teleste seuraa eri maiden työntekijöiden kompensaatiokehitystä hankkimalla markkinadataa ja hyödyntämällä sitä laatiessaan tilikausikohtaisia kompensaatiokorotussuunnitelmia. Lisäksi Teleste noudattaa työehtosopimusten määrittämiä korotuspäätöksiä. Yhtiöllä on tavoitteena maksaa työntekijöilleen kullakin markkinalla riittävä kompensaatio (living wage).204 Yhtiön kaikille työsuhteisille työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti. Teleste kalibroi vuosittain lyhyen aikavälin bonusohjelmansa kriteerit vastaamaan markkinakäytäntöjä. Yhtiön Merit Increase -prosessi varmistaa, että työntekijöiden peruspalkkaa tarkastetaan vuosittain ennalta määritellyn kriteeristön perusteella. Kompensaatio- ja palkitsemistrendien seuraamisesta yhtiössä vastaa globaali People & Culture -tiimi. Teleste seuraa sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa ajamalla vuosittain raportteja henkilötietojärjestelmästä, missä koko yhtiön henkilöstön palkkadata on tallennettu.205

KOULUTUSTA JA TAITOJEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT MITTARIT (S1-13)

Teleste kehittää henkilöstöään koulutuksilla ja valmennuksilla, jotka lisäävät henkilökohtaisia taitoja ja tiimien kyvykkyyttä. Raportointijakson aikana koulutuksia oli kuitenkin vähän kustannussäästöjen ja henkilöstövähennysten vuoksi. Yleisesti valmennuksien ja koulutuksen aiheet ovat aiempina vuosina liittyneet johtamiseen ja yrityskulttuurin kehittämiseen. Lisäksi hankkeita on tehty mm. henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi. Rekrytointiohjauksessa on painotettu monimuotoisuutta.206

Teleste kalibroi vuosittain lyhyen aikavälin bonusohjelmansa kriteerit vastaamaan markkinakäytäntöjä.

Taulukko: Kehityskeskustelut ja koulutukset vuonna 2024 207
	Naiset	Miehet	Yhteensä
Kehityskeskusteluihin osallistuneet työntekijät (%)	17 %	28 %	25 %
Koulutustunnit keskimäärin työntekijää kohden	0,9	0,4	0,5

ANSIOTULOA KOSKEVAT MITTARIT (PALKKAERO JA KOKONAISANSIOT) (S1-16)

Taulukko: Naisten ja miesten välinen palkkaero 208

	Palkkaero (%)
Työntekijät	6,2
Toimihenkilöt	22,4
Yhteensä	30,6

Taulukko: Kokonaispalkkasuhde 209

	2024)
Kokonaispalkkasuhde	6:1

202 G S1, S1-7, S5a, AR 61

203 G S1, S1-9, 66a,b

204 G S1, S1-10, 69

205 G S1, S1-16, 97c

206 G S1, S1-S13, 83a,b

207 G S1, S1-13, 83 a,b, AR 77,78

208 S1, S1-16, 97a, AR 98-100

209 S1, S1-16, 97b, AR 101

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

nusohjelmansa kriteerit vastaamaan markkinakäytäntöjä. Yhtiön Merit Increase -prosessi varmistaa, että työntekijöiden peruspalkkaa tarkastetaan vuosittain ennalta määritellyn kriteeristön perusteella. Kompensaatio- ja palkitsemistrendien seuraamisesta yhtiössä vastaa globaali People & Culture -tiimi. Teleste seuraa sukupuolten välistä palkkata-arvoa ajamalla vuosittain raportteja henkilötietojärjestelmästä, mihin koko yhtiön henkilöstön palkkadata on tallennettu.²¹⁰

TAPAUKSET, VALITUKSET JA VAKAVAT IHMISOIKEUSVAIKUTUKSET (S1-17)

Raportointikauden aikana ei yhtiössä havaittu vakavia ihmisoikeustapauksia.²¹¹

Taulukko 23 Tapaukset ja valitukset ²¹²

	Kokonaismäärä
Syrjintätapaukset ml. häirintä	0
Oman työvoiman kanavien kautta tehdyt valitukset	0
OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien kansallisten yhteyspisteiden vastaanottamat valitukset	0
Sakot, seuraamukset ja vahingonkorvaukset	0

²¹⁰ S1, S1-16, 97c

²¹¹ S1, S1-17, 104a

²¹² S1, S1-17, 103 a-c

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

4. Hallintotapatiedot

LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN ESRS G1

HALLINTOTAPA

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (ESRS 2, GOV-1)

Telesten hallitus vahvistaa yhtiön eettiset arvot ja toimintatavat ja seuraa niiden toteutumista. Telesten Ethics & Compliance -toiminnon tehtävänä on varmistaa, että yhtiö kunnioittaa ja noudattaa kaikkia soveltuvia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja määräyksiä sekä yhtiön politiikoita ja ohjeistuksia. Ethics & Compliance -toiminto laatii vuosittain vaatimustenmukaisuus- ja eettisyyskatsauksen. Ethics & Compliance -toiminto raportoi lisäksi keskeisimmistä vaatimustenmukaisuus- ja eettisyysasioista hallituksen tarkastusvaliokunnalle, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa hallituksen vahvistamien toimintapolitiikkojen ja periaatteiden noudattamisen valvonta sekä lakien ja määräysten noudattamisprosessien arviointi. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä valittujen toimintojen tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimenpiteitä näiden osalta. Sisäinen tarkastus toimii hallituksen tarkastusvaliokunnan alaisuudessa. Sisäinen valvonta perustuu Telesten arvoihin ja yrityskulttuuriin sekä toisiaan tukeviin konserni- ja liiketoimintatason rakenteisiin ja prosesseihin. Liiketoimintayksikön johto keskitetyn business controller -toiminnon tukemana molemmissa liiketoimintayksiköissä vastaa siitä, että sisäisen valvonnan periaatteita noudatetaan yksiköiden kaikilla tasoilla.²¹³

Ehdokkaat yhtiön hallitukseen valitaan yhteistyössä hallituksen puheenjohtajan ja yhtiön suurimpien omistajien kesken. Ehdokkaita valittaessa huomioidaan vaadittavan kokemuksen ja osaamisalueiden lisäksi ohjeistus hallituksen monimuotoisuudesta. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava riittävä asiantuntemus ja kokemus ottaen huomioon valiokunnan tehtäväalue. Sisäisen tarkastuksen toteutuksesta vastaa toimitusjohtaja tai hänen nimeämä johtaja ja tarvittaessa käytetään ulkopuolisten tahojen asiantuntemusta. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden johto vastaa sisäisestä valvonnasta osana normaalia johtamistyötä ja hallitus arvioi ja seuraa sisäisen valvonnan toimivuutta.

Telesten Ethics & Compliance -toiminnon jäsenet nimittää toimitusjohtaja. Vuonna 2024 komiteaan kuuluvat yhtiön laki-, talous- ja henkilöstöasioista vastaavat johtajat. Lisäksi konsernin toimitusjohtaja osallistui kaikkiin kokouksiin.²¹⁴

VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTA

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (ESRS 2, IRO-1)

Teleste on tunnistanut ja arvioinut liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia kaksinkertaiseen olennaisuuteen perustuvassa analyysissä 2024. Yrityskulttuuri ja ilmoittajien suojelu ja niiden vaikutukset todettiin olennaisiksi vaikutuksiksi. Olennaisia riskejä ei tunnistettu. Olennaisuusanalyysistä kerrotaan tarkemmin kappaleessa: Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1).²¹⁵

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri (G1-1) (MDR-P, MDR-A)

Telesten liiketoiminnan harjoittamisen vastuullisuutta ohjaavat Telesten eettiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct), joita yhtiö on edelleen täsmentänyt sisäisissä politiikoissa ja ohjeistuksissa. Näiden mukaisesti yhtiö on sitoutunut noudattamaan kaikkia soveltuvia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja määräyksiä ja edellyttää, että sen toimittajat ja liikekumppanit toimivat samoin. Telesten eettisissä toimintaperiaatteissa on koottu yhteen vastuullisen liiketoiminnan harjoittamista koskevat periaatteet, kuten rehellistä ja läpinäkyvää liiketoimintaa, korruptionvastaisuutta, tuotteiden laatua ja turvallisuutta, ihmisoikeuksia, ympäristöä ja väärinkäytösten ilmoittamista koskevat periaatteet. Vuodesta 2023 lähtien Teleste on kuulunut YK:n Global Compact -verkostoon ja on sitoutunut sen toimintaperiaatteisiin ja tavoitteisiin, jotka tähtäävät kestävään kehitykseen niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristönkin kannalta.²¹⁶

Telesten hallinnointirakenne tukee vastuullista liiketoimintaa ja oikein toimimisen kulttuuria kaikilla tasoilla. Vastuu liiketoiminnan harjoittamisen vastuullisuudesta ulottuu siten yhtiön hallituksesta jokaiseen työntekijään. Telesten johtoryhmän jäsenet ja johtoryhmän jäsenille raportoivat henkilöt ovat vastuussa siitä, että yhtiön politiikat viestitään asianmukaisesti ja niiden sisältöä noudatetaan. Oikein toimimisen kulttuuria pyritään varmistamaan muun muassa kou

²¹³ G1, GOV-1, 5a

²¹⁴ G1, GOV-1, 5b

²¹⁵ G1, G1-IRO-1, 6

²¹⁶ G1, G1-1, 7

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

luttamalla henkilöstöä ja tarjoamalla henkilöstölle verkkokursseja.²¹⁷ Jokainen Telesten työntekijä on velvollinen suorittamaan Code of Conduct -valmennuksen työsuhteen alussa ja aina kun sisältöä päivitetään²¹⁸. Teleste pyrkii järjestämään lisäksi koulutuksia erityisesti niille työntekijöille esimerkiksi ostoja myyntiorganisaatioissa, joiden osalta on suurin riski joutua mahdollisiin korruptioon ja lahjontaan liittyviin tilanteisiin²¹⁹.

Teleste on määrittänyt yhdessä henkilöstön kanssa yhtiön tavoitekulttuurin, jota kutsutaan kulttuurivisioksi. Yrityskulttuuria valmennetaan henkilöstölle erilaisten koulutusten kautta. Telesten johtoryhmä tarkastelee yrityskulttuurin tilaa kahdesti vuodessa samalla, kun käsitellään muitakin henkilöstökyselyn tuloksia. Lisäksi yhtiön hallitus tarkastelee henkilöstökyselyn tuloksia vuosittain. Tarkastelut keskittyvät yrityskulttuurin eri osa-alueiden kehitykseen ja tarvittaviin toimenpiteisiin, joita voidaan tarvittaessa käynnistää. Teleste pitää teknologiayhtiönä innovaatioita ja työtyytyväisyyttä erityisen tärkeinä, minkä vuoksi näiden analysointiin käytetään henkilöstöhallinnon resursseja. People & Culture -tiimi julkaisee henkilöstölle suunnatun sisäisen raportin kaksi kertaa vuodessa, jossa käsitellään yrityskulttuurin kehittymistä. Telesten johto pyrkii sisällyttämään yrityskulttuurin keskeisiä osa-alueita muuhun viestintäänsä, ja People & Culture -tiimi suunnittelee valmennuksia, joissa pyritään edistämään yrityskulttuuria. Telesten henkilöstöllä on mahdollisuus vaalia ja kehittää yrityskulttuuria vastaamalla henkilöstökyselyn ja antamalla palautetta nykytilasta.²²⁰

Telesten työntekijöitä ja muita sidosryhmiä kannustetaan tuomaan esiin huolia

mahdollisista väärinkäytöksistä Telesten liiketoiminnassa tai muissa yhtiöön liittyvissä toiminnoissa. Telesten työntekijät voivat aina olla yhteydessä esihenkilöönsä tai Telesten johtoryhmän jäsenen mahdollisissa väärinkäytösepäilyissä. Lisäksi whistleblowing-viestintäkanavan ilmoitusmahdollisuus takaa, että ilmoituksentekijät voivat tuoda esiin huolensa nimettömästi. Ilmoituskanava on yhtiön työntekijöiden ja ulkoisten sidosryhmien käytettävissä Telesten verkkosivuilla.²²¹

Yhtiö on sitoutunut tutkimaan kaikki vilpittömässä mielessä tehdyt ilmoitukset ja suojelemaan ilmoittajan yksityisyyttä. Ilmoittaja ei ole vaarassa menettää työtään eikä hänelle aiheudu muutoinkaan seuraamuksia, jos ilmoittaja raportoi aidosta epäilystä. Mahdollisissa rikosasioissa ilmoittajan henkilöllisyys voidaan joutua paljastamaan oikeudenkäynnin yhteydessä.²²²

Telesten Ethics & Compliance -toiminto tutkii liiketoimintayksiköiden tai konsernitoimintojen ilmoittamat väärinkäytösepäilyt. Ethics & Compliance -toiminto raportoi merkittävät väärinkäytösepäilyt tai rikkomukset hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Vain nimetyillä whistleblowing-tiimin jäsenillä on pääsy whistleblowing-viestintäkanavan kautta saapuneisiin ilmoituksiin. Heidän toimintansa tallennetaan lokiin, ja kaikki toiminta on luottamuksellista. Whistleblowing-tiimi voi pyytää muita henkilöitä osallistumaan selvitysprosessiin, mikäli se on tarpeen asian selvittämiseksi. Näillä henkilöillä on pääsy ainoastaan käsittelyn kannalta olennaisiin tietoihin, ja luottamuksellisuus koskee myös heitä. Asian selvittämiseen ei milloinkaan osallistu henkilö, jota epäily koskee tai jolla on yhteyksiä siihen. Selvitysprosessin tulokset raportoidaan asiasta riippuen joko yhtiön toimitusjohtajalle tai tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle, joka päättää korjaavista toimenpiteistä. Myös ilmoittajalle kerrotaan asiaa koskevan selvityksen tuloksista ottaen kuitenkin huomioon ilmoituksen kohteena olevien henkilöiden yksityisyyden suoja sekä muut salassapitoon liittyvät seikat.²²³

MITTARIT JA TAVOITTEET (MDR-T)

Telesten kulttuurityön tavoitteena on rakentaa yhtiölle yhtenäinen ja vahva organisaatiokulttuuri. Vahvan kulttuurin kautta yhtiö uskoo sitouttavansa työntekijöitä, vahvistavansa työhyvinvointia ja rohkaisevansa uusien innovaatioiden syntymistä. Lopulta yhtiö uskoo, että vahva ja kaikessa työssä läsnä oleva kulttuuri heijastuu myös asiakasuhteisiin, vahvistaen niitä ja johtuen lopulta entistä vahvempaan tuloksentekokykyyn.²²⁴

Yrityskulttuurin toteutusta mitataan puolen vuoden välein osana yhtiön henkilöstökyselyä ja sille on asetettu kestävyystavoite. Muiden olennaisuusanalyysissa tunnistettujen hallintotapaan liittyvien vaikutusten, riskien tai mahdollisuuksien hallitsemiseksi yhtiöllä ei ole mittareita tai virallisia kestävyystavoitteita.²²⁵

217 G1, G1-1, 7
218 G1, G1-1, 10g
219 G1, G1-1, 10h
220 G1, G1-1, 9, AR 1
221 G1, G1-1, 10a
222 G1, G1-1, 10c, e
223 G1, G1-1, 10e
224 G1, G1-1, 7, MDR-T
225 G1, G1-1, 7, MDR-T

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konsernin tilinpäätös

KONSERNIN TULOSLASKELMA

1 000 euroa	Liite	1.1.-31.12.2024	1.1.-31.12.2023	Muutos, %
Liikevaihto	1	132 524	151 349	-12,44 %
Liiketoiminnan muut tuotot	2	607	961	-36,79 %
Materiaalit ja palvelut	14	-66 244	-77 304	-14,31 %
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	3	-40 981	-47 479	-13,69 %
Poistot	4	-5 157	-6 066	-14,99 %
Arvonalentumiset	4	-6 653	0	n/a
Liiketoiminnan muut kulut	5	-19 622	-21 943	-10,58 %
Liikevoitto		-5 525	-481	n/a
Rahoitustuotot	6	991	946	4,77 %
Rahoituskulut	7	-2 532	-2 881	-12,12 %
Voitto ennen veroja		-7 066	-2 416	n/a
Tuloverot	8	1 013	1 911	-46,98 %
Tilikauden tulos		-6 053	-505
Voiton/Tappion jakautuminen	9
Emoyhtiön omistajille		-5 853	-82
Määräysvallattomille omistajille		-200	-423
		-6 053	-505
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:	9
laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)		-0,32	0,00
laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR)		-0,32	0,00
Konsernin laaja tuloslaskelma
Kauden tulos		-6 053	-505
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisesti
Muuntoerot ulkomaisista toiminnoista		-65	471
Rahavirran suojaukset		-383	141
Erin liittyvät tuloverot		77	-26
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioon otettuna		-372	586
Kauden laaja tulos		-6 424	81
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		-6 189	494
Määräysvallattomille omistajille		-235	-414
		-6 424	81

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

KONSERNITASE

1 000 euroa	Liite	31.12.2024	31.12.2023*	Muutos, %
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	10	8 839	13 474	-34,40 %
Liikarvo	10	30 082	30 107	-0,08 %
Aineelliset hyödykkeet	11	11 516	12 488	-7,79 %
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	12	27	364	-92,61 %
Muut pitkäaikaiset saamiset	12	116	119	-2,40 %
Laskennallinen verosaaminen	13	3 163	1 873	68,83 %
		53 742	58 425	-8,01 %
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	14	24 896	35 618	-30,10 %
Myyntisaamiset ja muut saamiset	15	32 703	31 513	3,77 %
Tuloverosaaminen	21	1 019	444	129,85 %
Rahavarat	16	8 808	6 228	41,44 %
		67 426	73 802	-8,64 %
Varat yhteensä		121 168	132 226	-8,36 %
Oma pääoma ja velat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	17	6 967	6 967	0,00 %
Ylikurssirahasto	17	1 504	1 504	0,00 %
Muuntoerot		-2 329	-2 154	8,13 %
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot		3 100	3 406	-8,99 %
Kertyneet voittovarat		46 234	51 591	-10,38 %
Emoyhtiön omistajille yhteensä		55 476	61 315	-9,52 %
Määräysvallattomien omistajien osuus		-669	-433	54,29 %
Oma pääoma yhteensä		54 808	60 882	-9,98 %
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma	18	24 653	30 460	-19,06 %
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma	20	35	91	-61,65 %
Laskennallinen verovelka	13	50	99	-49,88 %
Pitkäaikaiset varaukset	19	560	310	80,59 %
		25 297	30 959	-18,29 %
Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat ja muut velat	20	29 934	32 064	-6,64 %
Tuloverovelka	21	139	188	-25,77 %
Lyhytaikaiset varaukset	19	1 433	796	79,90 %
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	18	9 558	7 338	30,26 %
		41 063	40 385	1,68 %
Velat yhteensä		66 361	71 345	-6,99 %
Oma pääoma ja velat yhteensä		121 168	132 226	-8,36 %

Laskennallisten verosaamisten ja laskennallisten verovelkojen osalta on tehty muutos kirjauskäytäntöön ja samalle veronsaajalle kohdistuvat erät on netotettu. Myös tilikauden 2023 lukuihin on tehty vastaava oikaisu. Lisätietoja vaikutuksesta liitetiedossa 13.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1 000 euroa	Liite	1.1.-31.12.2024	1.1.-31.12.2023
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos		-6 053	-505
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut	23	21 398	13 638
Maksetut korot ja muut rahoituskulut		-2 130	-1 595
Muut rahoituserät		-201	-318
Saadut korot ja osinkotulot		204	290
Maksetut verot		-788	-723
Liiketoiminnan nettorahavirta		12 431	10 787
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin		-314	-1 876
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit		91	28
Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin		-4 329	-4 967
Investoinnit muihin sijoituksiin		0	0
Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla		0	2 407
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla		0	0
Investointien nettorahavirta		-4 551	-4 407
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot		37 387	0
Lainojen takaisinmaksut		-40 823	-11 633
Vuokrasopimusvelkojen maksut		-1 933	-1 920
Maksetut osingot		0	0
Rahoituksen nettorahavirta		-5 369	-13 552
Rahavarojen muutos
Rahavarat 1.1.		6 228	13 405
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		71	-5
Rahavarat 31.12.		8 808	6 228

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

1 000 euroa	Osake-pääoma	Ylikurssi-rahasto	Muuntoerot	Kertyneet voitovarat	SVOP rahasto	Muut rahastot	Yhteensä	Määräys-vallattomat omistajat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023	6 967	1 504	-1 850	50 458	3 140	152	60 372	-20	60 352
Tilikauden tulos				-82			-82	-423	-505
Muut laajan tuloksen erät			-304	766		114	576	10	586
Tilikauden laaja tulos	0	0	-304	684	0	114	494	-414	81
Osingonjako				0			0		0
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet				449			449	0	449
	0	0	0	449	0	0	449	0	449
Oma pääoma 31.12.2023	6 967	1 504	-2 154	51 591	3 140	266	61 315	-433	60 882
Oma pääoma 1.1.2024	6 967	1 504	-2 154	51 591	3 140	266	61 315	-433	60 882
Tilikauden tulos				-5 853			-5 853	-200	-6 053
Muut laajan tuloksen erät			-175	145		-306	-336	-35	-372
Tilikauden laaja tulos	0	0	-175	-5 708	0	-306	-6 189	-235	-6 424
Osingonjako				0			0		0
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet				350			350		350
	0	0	0	350	0	0	350	0	350
Oma pääoma 31.12.2024	6 967	1 504	-2 329	46 234	3 140	-40	55 476	-669	54 808

Tilinpäätös 2024
Hallituksen toimintakertomus
Konserni
Emoyhtiö
Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Teleste Oyj ("yritys") on Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Turku ja kotivaltio Suomi. Sen rekisteröity osoite on Telestenkatu 1, 20660 Littoinen. Vuonna 1954 perustettu Teleste on teknologiayritys joka keskittyy laajakaista-tilaajaverkojen videopalvelualustojen ja videovalvonta-sovellusten tuoteratkaisuihin, sekä kokonaisvaltaisiin palveluratkaisuihin, kuten verkkojen rakentaminen, uudistaminen sekä huolto, ylläpito- ja suunnittelupalveluihin. Konsernin emoyrityksellä Teleste Oyj:llä on kiinteä toimipaikka Hollannissa ja tytäryhtiöt kahdessatoista maassa Suomen ulkopuolella. Teleste Oyj:n osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 1999 lähtien. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Telesten Internet-sivuilta osoitteesta www.teleste.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista yllä mainitusta osoitteesta.

IFRS-NORMISTON NOUDATTAMINEN

Tämä tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassaolevaa IFRS-normistoa. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaisen lisäinformaation.

Tilinpäätös laaditaan ja julkaistaan siten että se täyttää ESEF RTS:n vaatimukset. ESEF-tilinpäätös julkaistaan XHTML muodossa ESEF RTS mukaisesti. ESEF-tilinpäätös on varmennettu tilitarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers toimesta.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2023. Vuonna 2024 voimaan tulleilla IFRS standardeilla tai niiden muutoksilla ei ole ollut vaikutusta yhtiön tilinpäätökseen 2024.

LAATIMISPERUSTA

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta ilmoitettu, konsernin tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin.

ARVIOIDEN KÄYTTÖ TILINPÄÄTÖKSISSÄ

Arvioiden käyttö tilinpäätöksissä laatiessaan tilinpäätöksen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot ja olettamukset perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen ja niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat olettamukset. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista. Arviot liittyvät lähinnä aktivoituihin kehittämismenoihin, liikearvoon, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, myyntisaamisten luottotappioihin, laskennallisiin veroihin sekä takuuvarauksiin. Tietoa harkinnan käytöstä sekä niistä tilinpäätöseristä, joihin johdon käyttämällä harkinnalla on eniten vaikutusta, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

TYTÄRYRITYKSET

Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset (strukturoidut yhteisöt mukaan luettuina), joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä silloin, kun se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa sen toiminnan ohjaamiseen. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvalan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

OSAKKUUSYRITYKSET

Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut osakkuusyritysomistuksia.

YHTEISYRITYKSET

Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut yhteisyritysomistuksia.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

YHDISTELYPERIAATTEET

Konserniyritysten keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenetelmää. Yhdistelyssä on eliminoitu konserniyritysten väliset tuotot ja kulut, keskinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille on esitetty tuloslaskelman yhteydessä sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista on esitetty omana eränään taseessa osana omaa pääomaa. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

SEGMENTTIRAPORTOINTI

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Teleste konsernilla ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii emoyhtiön hallitus.

ULKOMAISTEN TYTÄRYRITYSTEN TILINPÄÄTÖKSET

Emoyrityksen toimintavaluutta on euro, ja konsernitilinpäätös esitetään euroissa. Toimintavaluutalla tarkoitetaan sitä valuuttaa, joka parhaalla tavalla kuvastaa kunkin yrityksen taloudellisia toimintaolosuhteita. Konsernitilinpäätöksessä niiden ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin.

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Mikäli konserniyrityksestä tai sen osasta luovutaan kokonaan tai osittain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan ja ne sisältyvät myynnistä syntyneeseen myyntivoittoon tai -tappioon.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Käypiin arvoihin arvostetut ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät muunnetaan arvostuspäivän valuuttakursseja käyttäen, muuten ei-monetaaristen erien arvostusperuste on tapahtumapäivän kurssi. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostokulujen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmässä.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja ne esitetään kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eri pituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Teleste-konsernissa ei ole sellaisia merkittäviä tarkastus- tai kunnossapitokuluja, jotka tulisi aktivoida. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat merkittävät menot aktivoidaan vain silloin, jos on todennäköistä, että niiden yritykselle tuottama taloudellinen hyöty ylittää hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason ja että menot voidaan arvioida luotettavasti. Tällaiset uudistus- ja parannushankkeet kirjataan poistoina kuluksi niiden odotetun taloudellisen vaikutusajan kuluessa tasaerin. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät myyntivoitot ja -tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvojen erotuksena. Ne sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Kuluvan käyttöomaisuuden poistot kirjataan tuloslaskelmaan tasapoistoina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja omaisuuden arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Taloudelliset vaikutusajat ja arvioidut jäännösarvot tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja mikäli ne eroavat aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat eri omaisuusryhmille ovat:

Rakennukset ja rakennelmat 25-33 vuotta
Koneet ja kalusto 3-5 vuotta
Tietokoneet 0-3 vuotta
Tietokoneohjelmat 3 vuotta
Maa-alueista ei tehdä poistoja.

VUOKRASOPIMUKSET

Teleste on soveltanut IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardia 1.1.2019 alkaen.

Konserni vuokralle ottajana

Telesten vuokralle ottamat omaisuus erät, joihin ei sovelleta IFRS 16 standardin käytännön helpotuksia, merkitään taseeseen vuokrasopimuksen alkaessa käyttöoikeusomaisuuseräksi ja vuokrasopimusvelaksi. Käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään poistot vuokrakauden aikana ja lisäksi kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Vuokrasopimusvelka sisältyy konsernin lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvelkoihin. Vuokrasopimuksista johtuvat vuokrakulut jaetaan korkemenoon sekä vuokrasopimusvelan takaisinmaksuun. Korkokulu kirjataan tuloslaskelmaan sopimuskauden kuluessa. Vuokrasopimusvelan takaisinmaksut esitetään rahavirtalaskelmassa rahoituksen rahavirrassa.

Vuokrasopimusten ehdot neuvotellaan tapauskohtaisesti, ja niihin sisältyy paljon erilaisia ehtoja. Vuokrasopimuksiin ei sisälly muita kovenantteja kuin vuokrattuihin omaisuuseriin liittyvä vuokralle antajalla oleva vakuusintressi.

Teleste soveltaa standardin sallimia käytännön helpotuksia lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi ja jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Muuten kyseiset menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Liikearvo

Liikearvona käsitellään konsernin osuus hankitun kohteen hankintamenon sekä hankittujen, hankintapäivän käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettovarojen erotuksesta. Liikearvo on kohdistettu niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka hýötyvät hankinnasta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettynä. Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei tehdä säännönmukaisia poistoja, vaan niiden mahdollisia arvonalentumisia arvioidaan vuosittain tehtävillä arvonalentumistesteillä.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan vuosikuluksi sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät, lukuun ottamatta niitä kehittämismenoja, jotka aktivoidaan IFRS normiston määrittämät edellytykset täyttyvät. Merkittävät tulevaisuuden tuotealustat, joiden kysyntäpotentiaali ja tulevaisuuden kassavirta on pystytty riittävällä tarkkuudella arvioimaan, on aktivoitu aineettomiin hyödykkeisiin. Poistojen kirjaaminen tällaisista aktivoiduista tuotekehittämisprojekteista aloitetaan tuotealustaan liittyvien osaprojektien valmistuttua ja niistä kirjataan poistot tasaarin vaikutusaikanaan, joka on kolmesta viiteen vuoteen.

Muut aineettomat hyödykkeet

Konsernin muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa yrityskaupoissa muodostuneista aineettomista hyödykkeistä.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoisena kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvoidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
- Asiakassopimukset 2-4 vuotta
- Tuotemerkit 5-10 vuotta
- Teknologia 3-5 vuotta

MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT

Pitkäaikainen omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Se arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Tällaiset omaisuuserät sekä niihin liittyvät velat esitetään omina erinään taseessa. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhatkella.

Lopetettu toiminto on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö tai tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.

ARVONALENTUMISET

Omaisuuden kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä tilinpäätöshetkellä että aina, kun tästä ilmenee viitteitä. Konsernin omaisuus on jaettu arvonalentumistarpeen arviointia varten rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolle, eli sille alimmalle yksikkötasolle, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Liikearvot, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä mahdolliset taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat hyödykkeet testataan kuitenkin vuosittain.

Konsernin kaikki liikearvot on kohdistettu määritellylle rahavirtaa tuottaville yksiköille. Jos viitteitä arvonalentumisesta havaitaan, määritetään rahavirtaa tuottavan yksikön tai omaisuuserän kerryttävä osia oleva rahamäärä. Mikäli omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerryttävä osia oleva rahamäärä alittaa sen tasearvon, erotus kirjataan välittömästi kuluksi tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvon kirjanpitoarvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseria tasasuhteisesti.

Kerryttävissä oleva rahamäärä tarkoittaa joko omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypää arvoa myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai tätä korkeampaa käyttöarvoa. Teleste on käytänyt laskelmissaan käyttöarvoa, jota määritettäessä kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevat arvioidut vastaiset nettorahavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Omaisuuserien suorituskyvyn parantaminen, investoinnit tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutukset eivät sisälly rahavirta-arvioihin.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappio ei enää ole olemassa ja jos omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerryttävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat positiiviseen suuntaan. Arvonalentumistappio voidaan peruuttaa korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty poistoilla vähennetyksi kirjanpitoarvoksi, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruuteta missään olosuhteissa.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Nettorealisointiarvo tarkoittaa vaihto-omaisuushyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden tasearvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä sekä valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden osalta myös osuuden tuotannon välillisistä yleiskustannuksista normaalin toiminta-asteen mukaan laskettuna.

RAHOITUSVARAT JA -VELAT

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:
- jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
- käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat ja
- käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat.

Luokittelu tapahtuu sijoitusten sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä,

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä konserni arvostaa rahoitusvaroitin kuuluvan erän käypään arvoon, ja jos kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroitin kuuluva erä, siihen lisätään tai siitä vähennetään erästä välittömästi johtuvat transaktiomenot. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat merkitään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä taseeseen käypään arvoon ja transaktiomenot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan rahoitusvarat, joiden liiketoimintamallin tavoitteena on pitää hallussa rahoitusvarat eräpäivään asti sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi. Näiden erien rahavirrat koostuvat pelkästään pääomasta ja jäljellä olevaan pääomaan liittyvistä koroista.

Alkuperäisen arvostamisen jälkeen näiden rahoitusvarojen arvo määritetään jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää ja vähentämällä mahdollinen arvonalentuminen. Konserni kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennysrän rahoitusvaroitin kuuluvasta omaisuuserästä, joka on kirjattu jaksotettuun hankintamenoon. Odotettavissa olevat luottotappiot esitetään tuloslaskelman erässä arvonalentumiset rahoitusvaroista. Arvonalentumisesta johtuvat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Konsernin jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroitin luokitellaan myyntisaamiset ja muut saamiset, jotka ovat johdannaisvaroitin kuulumattomia varoja. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa. Myyntisaamiset ja muut saamiset esitetään taseessa lyhytaikaisina varoina, mikäli niiden odotetaan realisoituvan 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä.

Myyntisaamisten osalta odotettavissa olevien luottotappioiden arvioimiseen käytetään IFRS 9:n mukaista ns. yksinkertaistettua menettelyä, jossa luottotappiot kirjataan määrään, joka vastaa koko voimassa olojalta odotettavissa olevia luottotappioita. Arvonalentumiset perustuvat odotettuihin luottotappioihin malliin. Odotettavissa olevien luottotappioiden määritellä väriten myyntisaamiset ryhmitellään ikäjakauman perusteella. Myyntisaamiset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut luottotappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Odotettavissa olevia luottotappioita arvioidaan perustuen historiatietoon aikaisemmin toteutuneista luottotappioista sekä arvioon tulevaisuuden näkymistä.

Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat

Konserni luokittelee käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta arvostettavaksi noteeraamattomiin arvopapereihin tehdyt sijoitukset.

Voitto tai tappio käypään arvoon muiden laajan tuloksen kautta kirjattavista eristä kirjataan muihin laajan tulokseen eriin. Käyvän arvon muutoksia ei luokitella tilikauden tulokseen. Osingot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Muut sijoitukset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Konsernin käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyellä tai pitkällä aikavälillä ja ne esitetään joko pitkä- tai lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa. Konsernin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat koostuvat osakkeista sekä johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Käyvän arvon muutoksesta aiheutuneet realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli sijoituksille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia arvostusmenetelmiä.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitellulla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Luotolliset tilit sisältyvät maturiteettinsa mukaan joko lyhytaikaisiin tai pitkäaikaisiin rahoitusvelkoihin.

Lopullisen luottotappion kirjaaminen

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen IFRS 9:ssä määrättyä yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan kaikista myyntisaamista kirjataan koko voimassaolojalta odotettavissa olevat luottotappiot.

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten myyntisaamiset on ryhmitelty maksun viivästymisen perusteella.

Odotettavissa olevat tappioasteet perustuvat myynnin maksuprofiileihin 48 kuukauden ajanjaksolta ennen 31.12.2024 sekä kyseisellä ajanjaksolla toteutuneisiin luottotappioihin. Toteutuneita tappioasteita oikaistaan, jotta ne kuvastavat senhetkistä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota. Kaikki yli 360 päivää erääntyneet myyntisaamiset kirjataan kokonaisuudessaan luottotappioksi. Rahoitusvarat kirjataan lopullisina luottotappioina pois taseesta.

Rahoitusvarojen kirjaaminen pois taseesta

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konsernin sopimusperusteinen oikeus rahavirtoihin on päättynyt tai siirretty toiselle osapuolelle tai kun konserni on siirtänyt merkittäviltä osin omistukseen liittyvät riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat on luokiteltu IFRS 9 -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin:

jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käy

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

pään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvelkoihin liittyvät transaktiomenot kirjataan kuluksi.

Konsernin rahoitusvelat koostuvat vuokrasopimusveloista ja pankkilainoista.

Konsernin taseella rahoitusvelkoja voi sisältyä sekä pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat esitetään lyhytaikaisina velkoina, mikäli ne erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa ja konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.

Rahoitusvelkojen poiskirjaaminen taseesta

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun velka on lakannut olemassa eli sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassa olo on lakannut.

Omat osakkeet

Konsernin hankkimat Teleste Oyj:n omat osakkeet, mukaan lukien näiden hankinnasta syntyvät kulut on vähennetty konsernitilinpäätöksessä omasta pääomasta. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus esitetään oman pääoman muutoksena.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottaman osingonjaon kirjaus kirjanpitoon tehdään vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Varaukset

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernille on syntynyt aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa ja jonka osalta maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen. Varauksen määrä vastaa parasta arviota niistä menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Varaukset diskontataan nykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutus varauksen määrään on olennainen. Varaukset liittyvät tuotetakuisiin, tappiollisiin sopimuksiin ja uudelleenjärjestelyihin. Konsernin tuotteilleen myöntämään takuuseen liittyvä takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen ja arvioon. Kolmannelta osapuolelta saatava varaukseen liittyvä korvaus kirjataan saamiseksi vasta, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun järjestelyä koskeva yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on laadittu ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai suunnitelmasta on tiedotettu asianomaisille. Suunnitelmassa tulee määritellä vähintään seuraavat seikat: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Vastaisia liiketoiminnan tappioita varten ei kirjata varauksia.

Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto

Myynti kirjataan määräysvallan siirtymisen perusteella joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Asiakassopimuksiin sisältyvä suoritevelvoite täyttyy tyypillisesti kun tavara tai palvelu on luovutettu. Tavaroiden myyntituotot kirjataan tuloslaskelmaan, kun kaikki myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle, mikä tapahtuu yleensä hyödykkeen luovutushetkellä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Tyypillinen maksuehto on 30–90 päivää maksuaikaa laskutuspäivästä, yli vuoden mittaisia maksuaikoja ei anneta. Konserni myöntää tuotteilleen toimialalla tavanomaisia takuita. Konserni sitoutuu vain korjaamalla tai vaihtamalla poistamaan kaikki suunnittelusta, materiaaleista tai valmistuksesta johtuvat virheet. Konsernin myöntämä tyypillinen takuuaika on keskimäärin alle 3 vuotta. Konserni ei anna palautusoikeutta. Asiasopimusten saamisesta aiheutuvat menot aktivoidaan jos niitä on. Tulouttamiseen ei liity merkittävää harkinta.

Myyntituotot pitkäaikaishankkeista tuloutetaan valmistusasteen mukaan cost-to-cost-menetelmällä. Cost-to-cost-menetelmää eli kustannuksiin perustuvaa valmistusasteen mukaista tuloutusta sovelattaessa myyntituotot ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset pitkäaikaishankkeen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Katteen tulouttaminen edellyttää, että hankkeen lopputulos tulee olla arvioitavissa luotettavasti. Mikäli näin ei ole, tuotot kirjataan vain siihen määrään asti, kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on todennäköisesti saatavissa ja hankkeen menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Jos konsernin voidaan katsoa olevan pitkäaikaishankkeen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan huomioon valmistusasteen laskennassa. Mahdolliset muutokset pitkäaikaishankkeen ennakoiduissa kokonaiskustannuksissa kirjataan niiden syntymishetkellä. Odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Mikäli hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voitot ylittävät hankkeesta laskutetun määrän, erotus esitetään taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmat kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään erässä "ostovelat ja muut velat". Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät muut kuin varsinaisesta suoritemyynnistä syntyvät tuotot. Näitä ovat muun muassa omaisuuden myyntivoitot.

Julkiset avustukset

Konsernin julkiselta taholta saamat avustukset, jotka on saatu syntyneiden kustannusten korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi.

Työsuhde-etuudet

Eläkejärjestelyt

Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksut- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi. Maksupohjaisiin järjestelyihin suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, johon ne kohdistuvat. Konsernin suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Ulkomaiset työryritykset hoitavat eläkejärjestelyn säädäkilden säännöstöjen ja käytäntöjen mukaisesti.

Osakeperusteiset maksut

Konsernin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän osakkeiden käypä arvo määritetään ns. Monte Carlo-mallilla etuuksien myöntäämät.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

mishetkellä. Vaikutus kirjataan kuluksi tuloslaskelman henkilöstökuluihin jaksotettuna ansaintakaudelle ja vastaava lisäys tehdään omaan pääomaan.

Liikevoitto

Liikevoiton käsitettä ei määritellä IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardissa. Telestessä se on määritelty nettosummaksi, joka muodostuu seuraavasti:

Liikevaihto

liiketoiminnan muut tuotot
ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella oikaistuina
työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
poistot ja liikearvon arvonalentumistappiot
liiketoiminnan muut kulut
= liikevoitto / -tappio

Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Ostokuluihin ja myyntituottoihin liittyvät kurssierot käsitellään näiden erien oikaisuina, muuten kurssierot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Korko- ja osinkotuotot

Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.

Johdannaisinstrumentit ja suojaus

Johdannaiset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan kunkin raportointikauden lopussa käypään arvoon. Käyvän arvon muutosten kirjanpitokäsittely riippuu siitä, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista erää se suojaa.

Mikäli johdannaiseen ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan käyvän arvon muutokset tulosvaikutteisesti liiketulokseen, oikaissamaan vastaavaa kuluerää.

Suojasta aloitettaessa dokumentoidaan suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden välinen taloudellinen suhde sekä se, odotetaanko suojausinstrumenttien rahavirtojen muutosten kumoavan suojauskohteiden rahavirtojen muutokset. Lisäksi dokumentoidaan riskienhallinnan tavoitteet sekä strategiat, joiden mukaan suojastoimiin ryhdytään.

Kun suojauskohteesta myöhemmin kirjataan rahoitusvaroihin kuulumaton omaisuuserä (kuten vaihto-omaisuutta), sekä tulosvaikutteisesti kirjaamattomat suojausvoitot ja -tappiot että optiosopimusten tulosvaikutteisesti kirjaamaton aika-arvo tai terminipisteet sisällytetään omaisuuserän alkuperäiseen hankintamenoon. Kyseiset määrät kirjataan lopulta tulosvaikutteisesti, kun suojauskohde vaikuttaa tulokseen.

Kun suojausinstrumentin voimassaolo lakkaa tai instrumentti myydään tai lakkautetaan tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan kriteerejä, omaan pääomaan sillä hetkellä kertynyt tulosvaikutteisesti kirjaamaton voitto tai tappio ja kuluksi kirjaamattomat suojausmenot pysyvät omassa pääomassa, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu ja sen seurauksena kirjataan rahoitusvaroihin kuulumaton omaisuuserä, kuten vaihto-omaisuutta.

tos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty kertynyt voitto tai tappio ja suojausmenot siirretään välittömästi tulosvaikutteisiksi.

Tuloverot

Konsernituloslaskelman tuloverot koostuvat tilikauden veroista sekä laskennallisten verosaamisten tai -velkojen muutoksesta. Tilikauden verot sisältävät kunkin toimintamaan paikallisen verosäännöstön mukaan määritellytä tilikauden verotettavasta tulosta lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Muihin laajan tuloksen erin liittyvä verovaikutus kirjataan myös muihin laajan tuloksen erin sekä suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat on kirjattu konsernitilinpäätökseen velkamenetelmän mukaisesti kaikista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät kehittämismenojen käsittelystä, aineellisten hyödykkeiden poistoeroista sekä konsernitilinpäätöksessä tehdyistä yhdistelytoimenpiteistä. Laskennallisia veroja ei kirjata verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Verokantana käytetään tilinpäätöshetkellä vahvistettua verokantaa tai tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa tai verokantaa, joka on käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Johdon arviointi aktivoitujen kehittämismenojen, liikearvon, epäkurantin vaihto-omaisuuden, luottotappioiden, laskennallisten verojen ja takuuvarauten osalta perustuu hyväksyttyihin laskentamalleihin sekä tapauskohtaiseen harkintaan. Tapauskohtaisessa harkinnassa on hyödynnetty tilinpäätöksen laadintaherkkellä vallinnutta parasta käytettävissä olevaa tietoa.

Liikearvon rahavirtaperusteinen käyttöarvo määritetään osana rahavirtaa tuottavaa yksikköä, laskemalla kyseisestä rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevat arvioidut vastaiset diskontatut nettorahavirrat. Ennustettujen rahavirtojen perustana ovat vahvistettu budjetti ja pitkän aikavälin suunnitelmat. Keskeisimmät epävarmuustekijät käyttöarvolaskelmissa ovat käytetyt ennusteet. Tarkemmat tiedot liikearvon testauksesta liitetiedossa 10.

Konsernin vaihto-omaisuuden arvostamisessa FIFO hankintamenoa alempaan nettorealisointiarvoon käytetään lähtökohtaisesti joko erillistä kulutukseen perustuva laskentaa tai vaihtoehtoisesti varaston ikääntymiseen perustuva laskentaa joissa molemmissa on mahdollista ottaa huomioon myös johdon näkemystä markkinatilanteesta. Epävarmuustekijät liittyvät ensisijaisesti tuotteiden markkinatilanteiden muutoksiin johtuen siitä että yksittäisten tuotteiden potentiaalien markkina on usein rajattu. Vaihto-omaisuuden varaus esitetty liitetiedossa 14.

Odotettavissa olevia luottotappioita arvioidaan perustuen historiatietoon aikaisemmin toteutuneista luottotappioista sekä arvioon tulevaisuuden näkymistä. Epävar

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

muustekijät liittyvät asiakkaiden maksukäyttäytymiseen sekä taloudelliseen tilanteeseen. Historiallisesti konsernilla ei ole ollut olennaisia toteutuneita luottotappioita minkä lisäksi osa myyntisaamisista suojataan luottovakuutuksilla tai saamisten rahoittamisella. Myyntisaamisten luottotappiovarauksen erittelyt liitetiedossa 15.

Laskennallisten verojen osalta johdon harkintaa käytetään pääasiassa laskennallisen veron kirjaamiseen verotuksen tappiosta. Laskennallisen veron kirjaamisessa otetaan huomioon kyseisen yhtiön ennusteet, historia, mahdolliset kulurakenteen muutokset, kertyneiden tappioiden määrä sekä niiden vanhenemisaika. Verotuksellisista tappioista kirjatut verosaamiset esitetty liitetiedossa 13.

Konsernin kirjaama takuuvaraus perustuu konsernin tuotteelleen myöntämään keskimääräiseen takuuaikaan ja historialliseen kokemukseen viallisista tuotteista. Takuuvarauksen määrät ilmoitetaan liitetiedossa 19.

Konsernitilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä Telesten tietoon ei ole tullut informaatiota sellaisista tilinpäätöspäivän arvioita koskevista merkittävistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan kauden kuluessa.

Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit

Konserni ei ole ottanut käyttöön julkaistu- ja uusia kirjanpitostandardeja, kirjanpitostandardien muutoksia ja tulkintoja, jotka eivät ole pakollisia 31.12.2024 päättyneille tilikausille.

Vuodesta 2027 lähtien sovellettavaksi tulevalla IFRS 18 standardilla tulee todennäköisesti olemman olennainen vaikutus yhtiön tilinpäätöksen esittämiseen. Standardin muutosten tarkempia vaikutuksia ei ole vielä selvitetty yhtiön toimesta.

Muiden muutosten osalta konserni ei odota tulevilla tilikausilla voimaan tulevien standardien, muutosten tai tulkintojen vaikuttavan olennaisesti yhteisöön nykyisellä tai tulevilla tilikausilla eikä ennakoitavissa oleviin tuleviin liiketoimiin.

Tilinpäätös 2024
Hallituksen toimintakertomus
Konserni
Emoyhtiö
Osakkeet ja osakkeenomistajat

Segmenttiraportointi

Teleste raportoi vuoden 1.1.2024 alkaen tärkeimmät taloudelliset tunnuslukunsa uuden segmenttirakenteen mukaisesti. Toimintasegmentit ovat Broadband Networks ja Public Safety and Mobility. Konsernin raportoitavat segmentit vastaavat konsernin toimintasegmenttejä. Konsernin yhteiset toiminnot käsitellään segmenttiraportoinnin ulkopuolella.

Nämä esitettävät segmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Tilkauden 2023 luvut on oikaistu vastaavan segmenttirakenteen mukaisesti.

LIIKETOIMINTASEGMENTIT

Broadband Networks -segmentti keskittyy kiinteiden tietoliikenneverkkojen tilaajaverkotutteisiin ja sen merkittävin asiakaskunta koostuu tietoliikenneoperaattoreista. Asiakkaina voivat olla myös laajempia kokonaisuuksia integroivat yritykset sekä jälleenmyyjät, jotka hyödyntävät Telesten tuotteita kokonaistoimituksissaan.

Yksikön päämarkkina-alue on Eurooppa, mutta kasvua haetaan erityisesti Pohjois-Amerikassa. Yksikkö kehittää, suunnittelee ja valmistaa itse suuren osan tuotteistaan. Sen tuotekehitysyksiköt toimivat Suomessa ja Belgiassa ja oma tuotanto tapahtuu pääosin Suomessa. Tuotevalikoimaan kuuluu myös kolmansien osapuolien kehittämiä, Telesten omaa tarjontaa täydentäviä tuotteita.

Public Safety and Mobility -segmentin merkittävin asiakaskunta koostuu junavalmistajista ja julkisen sektorin organisaatioista, kuten joukkoliikenneoperaattoreista ja viranomaisista. Asiakaskuntaan kuuluvat myös laajempia kokonaisuuksia integroivat yritykset ja integraattorit, jotka hyödyntävät Telesten ratkaisuja kokonaistoimituksissaan.

Yksikön päämarkkina-alue on Eurooppa, mutta sillä on toimintaa myös Pohjois-Amerikassa ja Lähi-idässä. Yksikkö suunnittelee, kehittää ja valmistaa itse suuren osan tuotteistaan. Sen tuotekehitysyksiköt toimivat Suomessa ja Puolassa. Oma tuotanto tapahtuu pääosin Suomessa. Tuoteportfolioon kuuluu myös kolmansien osapuolien kehittämiä tuotteita, jotka täydentävät Telesten tuotetarjontaa.

SEGMENTEILLE KOHDISTAMATTOMAT ERÄT

Segmenteille kohdistamattomat erät sisältävät konsernihallintoon liittyvät erät, oikaisuerinä käsiteltävät erät sekä konsernin liikevoiton jälkeiset tuloserät.

SEGMENTTIEN RAPORTOINTI

Koska segmenttien välinen myynti on vähäistä, segmenttien lukuina raportoidaan konsernin ulkoiset luvut joista konsernin sisäiset tapahtumat on eliminoitu.

Hallitus käyttää raportoitavien segmenttien tuloksen arviointiin oikaistua liiketulosta. Segmenttien varoja ja velkoja ei raportoida erikseen.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

TOIMINTASEGMENTIT

	1-12/2024	1-12/2023	Muutos %
Broadband Networks
Saadut tilaukset	74 807	88 348	-15,3 %
Liikevaihto	78 191	92 455	-15,4 %
Oikaistu käyttökate	8 869	8 902	-0,4 %
Oikaistu käyttökate %	11,3 %	9,6 %	17,8 %
Segmentille allokoidut poistot	2 668	2 913	-8,4 %
Oikaistu liiketulos	6 201	5 989	3,5 %
Oikaistu liiketulos %	7,9 %	6,5 %	22,4 %
Public Security & Mobility
Saadut tilaukset	50 054	61 208	-18,2 %
Liikevaihto	54 333	58 894	-7,7 %
Oikaistu käyttökate	4 389	2 763	58,9 %
Oikaistu käyttökate %	8,1 %	4,7 %	72,2 %
Segmentille allokoidut poistot	2 488	3 152	-21,1 %
Oikaistu liiketulos	1 902	-389	n/a
Oikaistu liiketulos %	3,5 %	-0,7 %	n/a
Konsernin täsmäytyslaskelma
Segmenttien oikaistu liiketulos	8 102	5 600	44,7 %
Kohdistamattomat erät	-4 069	-4 441	n/a
Oikaistu liiketulos	4 033	1 158	248,2 %
Oikaisuerät	-9 559	-1 640	n/a
Liiketulos	-5 525	-481	n/a
Rahoituserät	-1 541	-1 935	-20,4 %
Tulos ennen veroja	-7 066	-2 416	n/a

Oikaistu käyttökate ja oikaistu liiketulos -luvuissa ei huomioida raportointikausien operatiivisen tuloksellisuuden vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, kuten liiketoimintojen myynneistä tai lopettamisista aiheutuvia voittoja tai tappioita, toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuvia voittoja tai tappioita, arvonalentumistappioita, merkittäviin strategisiin muutoksiin liittyviä kuluja tai muita poikkeuksellisia operatiiviseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja tai kuluja.

Tilikauden 2024 oikaisuerät koostuvat seuraavista eristä:
Strategiset kehitysprojektit	164
Liiketoimintojen uudelleenjärjestelystä johtuvat kulut	2 742
Tuotekehitysmenojen arvonalentuminen	6 653
Yhteensä	9 559
Tilikauden 2023 oikaisuerät koostuvat seuraavista eristä:
Strategiset kehitysprojektit	915
Liiketoimintojen uudelleenjärjestelystä johtuvat kulut	725
Yhteensä	1 640

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konsernin liitetiedot

MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT

Konserni toimii neljällä maantieteellisellä alueella, jotkat ovat :

Suomi
Muut Pohjoismaat
Muu Eurooppa
Muut (Pohjois-Amerikka, Aasia ja Muu maailma)

Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijaintiin perustuen ja varat sekä investoinnit kyseisten varojen sijainnin mukaan.

Tiedot tärkeimmistä asiakkaista

Vuonna 2024 konsernilla ei ollut merkittäviä asiakaskeskittymiä.

MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT

2024 1 000 euroa	Suomi	Muut Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Muut	Yhteensä
Liikevaihto sijaintimaan mukaan	11 535	12 162	88 689	20 138	132 524
Varat	47 447	200	2 848	84	50 579
Investoinnit	5 444	109	737	21	6 311
2023 1 000 euroa	Suomi	Muut Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Muut	Yhteensä
---	---	---	---	---	---
Liikevaihto sijaintimaan mukaan	13 614	19 501	109 303	8 931	151 349
Varat	51 130	252	3 975	1 194	56 551
Investoinnit	7 082	152	687	45	7 966

ASIAKASSOPIMUKSET

	2024	2023
Asiakassopimuksista kirjatut myyntituotot	132 524	151 349
Kaikki myyntituotot kertyvät asiakassopimuksista
Saamiset asiakassopimuksista, sisältyvät "Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset" Liite 15	24 367	24 531
Nettosaamiset asiakassopimuksista (+saamiset-velat)
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät (+)	4 843	3 598
Asiakassopimuksiin perustuvat velat (-)	-1 146	-1 816
Yhteensä	3 697	1 782
Liikevaihdon tuloutus, ajoitus
Liikevaihdon tuloutus, yhtenä ajankohtana	123 120	139 161
Liikevaihdon tuloutus, ajan kuluessa	9 405	12 188
Yhteensä	132 524	151 349
Liikevaihto lajeittain
Tavaroiden myynti	118 147	131 150
Palvelut	14 377	20 199
Yhteensä	132 524	151 349

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

TILAUSKANTA

Tilauskannasta ajoittetu odotettu liikevaihto	2025	Myöhemmin	Yhteensä
Tilauskanta 2024 lopussa	66 958	51 306	118 263
Tilauskannasta ajoittetu odotettu liikevaihto	2024	Myöhemmin	Yhteensä
Tilauskanta 2023 lopussa	56 368	73 996	130 364

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 euroa	2024	2023
Tuotekehitysavustukset	369	217
Luovutusvoitot tytäryhtiöosakkeista	0	454
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	0	55
Muut tuottoerät	238	234
Yhteensä	607	961

TYÖSUHDE-ETUUDET

1 000 euroa	2024	2023
Palkat	-37 013	-42 936
Eläkekulut		0
Maksupohjaiset järjestelyt	-5 094	-6 065
Muut henkilöstökulut	-2 189	-2 714
Aktivoidut tuotekehityksen henkilöstökulut	3 680	4 718
Osakeperusteiset maksut	-365	-483
Yhteensä	-40 981	-47 479
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedoissa Lähipiiritapahtumat.
Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana	673	803

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

1 000 euroa	2024	2023
Poistot hyödykeryhmittäin:
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset	-398	-389
Koneet ja kalusto	-508	-543
Muut aineelliset hyödykkeet	-4	-4
Yhteensä	-910	-936
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot	-2 120	-2 995
Muut aineettomat hyödykkeet	-159	-177
Yhteensä	-2 279	-3 172
Vuokrasopimus (aineettomat ja aineelliset)
Maa- ja vesialueet, käyttöoikeus	-33	-30
Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeus	-1 095	-1 036
Koneet ja kalusto, käyttöoikeus	-839	-892
Yhteensä	-1 967	-1 958
Poistot yhteensä	-5 157	-6 066
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot	-6 653	0
Arvonalentumiset yhteensä	-6 653	0

Vuonna 2024 konsernissa tehtiin kaksi tuotekehitysmenojen arvonalentumiskirjausta.

Broadband Networks liiketoimintaan kohdistui 6,1 miljoonan euron alaskirjaus joka johtui epävamuudesta kaapelimarkkinan teknologiavarianttien käyttöönotossa, sekä hajautetun verkkokarkkitehtuurin markkinan odotettua hitaammasta kasvusta.

Lisäksi Public Safety and Mobility liiketoiminta teki 0,6 miljoonan euron alaskirjauksen tuotekehitysmenöihin.

Arvonalentumisten perustana ovat olleet käyttöarvoon perutuvat laskelmat joissa tulevaisuudessa kerrytettävät rahavirrat diskontattuina nykyarvoon eivät ole riittäneet kattamaan taseen poistamatonta hankintamenoa. Käytetty diskonttauskorkokanta on ollut 9,33 %.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1000 euroa	2024	2023
Vuokrakulut	-2 219	-2 282
Ulkopuoliset palvelut	-6 604	-7 096
Muut muuttuvat kulut	-1 268	-1 656
Matka- ja tietoliikennekulut	-3 010	-3 630
Aktivoidut tuotekehitysmenot	612	1 358
Muut tutkimus- ja kehittämismenot	-1 049	-1 523
Muut kulut	-6 083	-7 114
Yhteensä	-19 622	-21 943

Tuotekehitysmenoja sisältyy myös palkkakuluihin, matka- ja tietoliikennekuluihin ja muihin kuluihin.

Liiketoiminnan muiden kulujen erittelyjen ryhmittelyjen vertailutietoja muutettu vastaamaan 2024 käytettyä ryhmittelyä.

Tilintarkastajan palkkiot

1 000 euroa	2024	2023
PricewaterhouseCoopers
Tilintarkastuspalkkiot	-147	-133
Tilintarkastuslain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut toimeksiannot;	-18	0
Veroneuvonta	-7	-85
Muut palkkiot	-8	-95
Muut tilintarkastajat
Tilintarkastuspalkkiot	-64	-50
Muut palkkiot	-15	-22

Teleste Oyj:n tilintarkastajaksi on valittu PricewaterhouseCoopers Oy.

RAHOITUSTUOTOT

1 000 euroa	2024	2023
Korkotuotot	204	286
Muut rahoitustuotot	357	75
Valuuttakurssivoitot	430	581
Tuotot osuuksista	1	4
Yhteensä	991	946

RAHOITUSKULUT

1 000 euroa	2024	2023
Korkokulut rahoituslainoista	-2 019	-1 499
Valuuttakurssitappiot	-190	-1 035
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	-102	-104
Muut rahoituskulut	-220	-243
Yhteensä	-2 532	-2 881

Valuuttasuojista johtuvat kurssitappiot/voitot sisältyvät liikevoittoon.

TULOVERO

1 000 euroa	2024	2023
Tuloverot tuloslaskelmassa
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	-286	-587
Edellisten tilikausien verot	99	2 048
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos	1 200	450
Yhteensä	1 013	1 911

Tuloslaskelman verokulun, 1 013 tuhatta euroa, ja Teleste-konsernin kotimaan verokannalla 20,0 prosenttia laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma.

1 000 euroa	2024	2023
Tulos ennen veroja	-7 066	-2 416
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 20 %	1 413	483
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	37	-77
Verovapaat tuotot	34	5
Verotuksessa vähennyskelvottomat erät	-174	-170
Tilikauden tappiot joista ei kirjata laskennallista verosaamista	-396	-378
Aiemmin kirjaamattomat verotukselliset tappiot	0	0
Edellisten tilikausien verot	99	2 048
Verokulu tuloslaskelmassa	1 013	1 911

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

9. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Konsernin laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan seuraavasti:

Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

Konsernin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentakaava on seuraava:

Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo

Ulkona olevien osakkeiden määrään eivät sisälly takaisinostetut osakkeet.

Osakkeiden lukumäärien muutokset on ilmoitettu liitetiedossa 17.

2024

Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio (1 000 €)	-5 853
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000 kpl)	18 246
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake)	-0,32
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000 kpl)	18 246
Osakepalkkioiden vaikutus (1000 kpl)	-35
Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna ilman omia osakkeita (1000 kpl)	18 210
Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa/osake)	-0,32

2023

Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio (1 000 €)	-82
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000 kpl)	18 237
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake)	0,00
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000 kpl)	18 237
Osakepalkkioiden vaikutus (1000 kpl)	9
Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna ilman omia osakkeita (1000 kpl)	18 246
Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa/osake)	0,00

Konsernissa käytössä oleva osakepalkkiojärjestelmä toimii laimentavasti.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

1 000 euroa	Kehittämis-menot	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Konserniliikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	41 752	1 668	8 227	30 107	81 753
Muuntoerot	19	-12	70	-25	53
Lisäykset	4 330	0	-2	0	4 329
Yrityshankinnat	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	-1	-7	0	-8
Yritysmynnit	0	0	0	0	0
Siirrot erien välillä	-30	0	0	0	-30
Hankintameno 31.12.2024	46 071	1 655	8 288	30 082	86 096
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2024	-28 567	-1 623	-8 048	0	-38 238
Muuntoerot	-19	12	-73	0	-81
Yritysmyyntien kertyneet poistot	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	0	7	0	7
Poistot	-2 120	-35	-124	0	-2 279
Arvonalentumiset	-6 653	0	0	0	-6 653
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2024	-37 359	-1 647	-8 237	0	-47 244
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	13 185	44	179	30 107	43 515
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	8 712	8	50	30 082	38 852
Aineettomat hyödykkeet koostuvat:
- Konsernin omistamista hyödykkeistä	38 852
- Konsernin vuokratusta käyttöoikeusomaisuudesta	69
	38 921
1 000 euroa	Kehittämis-menot	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Konserniliikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	35 572	1 645	8 445	30 581	76 243
Muuntoerot	94	18	95	13	220
Lisäykset	6 086	5	0	0	6 091
Yrityshankinnat	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	0	-20	0	-20
Yritysmynnit	0	0	-293	-487	-781
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2023	41 752	1 668	8 227	30 107	81 753
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2023	-25 488	-1 552	-8 138	0	-35 178
Muuntoerot	-84	-18	-97	0	-199
Yritysmyyntien kertyneet poistot	0	0	293	0	293
Vähennykset	0	0	17	0	17
Poistot	-2 995	-53	-124	0	-3 172
Arvonalentumiset	0	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2023	-28 567	-1 623	-8 048	0	-38 238
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	10 084	93	307	30 581	41 065
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	13 185	44	179	30 107	43 515
Aineettomat hyödykkeet koostuvat:
- Konsernin omistamista hyödykkeistä	43 515
- Konsernin vuokratusta käyttöoikeusomaisuudesta	66
	43 581

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Teleste konserni on alkanut 1.1.2024 alkaen raportoida kahta erillistä segmenttiä. Raportoitavina segmentteiksi on määritelty Broadband Networks sekä Public Safety and Mobility liiketoiminta-alueet. Raportoitavat segmentit muodostavat myös rahavirtaa tuottavat yksiköt vuoden 2024 alusta lähtien.

Konserni on saanut 0,4 miljoonaa euroa avustusta Suomessa tuotekehityskustannuksiin vuonna 2024 (0,2 miljoonaa euroa vuonna 2023). Saadusta avustuksesta on kirjattu 0,0 miljoonaa euroa (0,0 miljoonaa euroa vuonna 2023) aktivoitujen tuotekehitysmenojen hankintamenon vähennykseksi. Tuote-kehitysavustuksiin liittyy ehto, jonka mukaan hankkeen kokonaiskustannuksista voidaan periä takaisin, jos perusteet, jolla avustus on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet.

Arvonalentumistestausta varten konsernin liikearvot on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvojen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo oli 30,1 miljoonaa euroa 31.12.2024 (30,1 miljoonaa 31.12.2023). Liikearvo on kohdistettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille:

	miljoonaa euroa
Broadband Networks	16,8
Public Safety and Mobility	13,2

Liikearvojen arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvoon perustuen. Testauksessa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin strategioihin ja liiketoimintasuunnitelmiin. Laskelmat on laadittu 5 vuodelle.

KESKEISET OLETTAMUKSET

Ennustetun liikevaihdon kasvu

Ensimmäisen vuoden kassavirtaennuste perustuu liiketoimintasuunnitelman mukaiseen vuoden 2025 budjettiin. Vuodesta 2026 alkaen kassavirrat perustuvat strategian mukaiseen pitkän aikavälin taloudelliseen suunnitelmaan vuosille 2026 ja 2027. Vuoden 2028 ja 2029 liikevaihdon kasvuennuste perustuu konservatiiviseen johdon arvioon.

Laskelmassa käytetty keskimääräinen liikevaihdon kasvu on Broadband Networks osalta 13 % ja Public Safety and Mobility osalta 10 %. Johdon näkemyksiin kassavirroista ja kasvuarvioista sisältyy epävarmuutta koska toimialan muutoksia on vaikea arvioida.

Terminaalikasvu

Rahavirtaa tuottavan yksikön terminaaliarvo arvonalentumislaskelmissa on laskettu 1,5 %:n terminaaliarvon kasvulla.

Diskonttauskorko

Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on 9,3 %.

Alla olevassa taulukossa esitetään määrä, jolla kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää niiden kirjanpitoarvon.

Arvonalentumistesti
Meur	2024	2023
Broadband Networks	14,3	N/A
Public Safety and Mobility	20,2	N/A

Alla olevissa taulukoissa esitetään yksiköittäin keskeisten oletusten muutokset ja diskonttauskoron prosenttiyksikön muutos, jonka seurauksena kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen kirjanpitoarvo.

Liikevaihdon kasvu, muutos (prosenttiyksikköä)
	2024	2023
Broadband Networks	-8,6 %	N/A
Public Safety and Mobility	-13,6 %	N/A
Terminalikorko, muutos (prosenttiyksikköä)
---	---	---
	2024	2023
Broadband Networks	-3,5 %	N/A
Public Safety and Mobility	-6,3 %	N/A
Diskonttauskorko muutos (prosenttiyksikköä)
---	---	---
	2024	2023
Broadband Networks	2,3 %	N/A
Public Safety and Mobility	4,2 %	N/A

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

1 000 euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	56	11 384	7 102	1 273	0	19 815
Muuntoerot	0	34	64	3	0	101
Lisäykset	0	24	284	0	0	308
Yrityshankinnat	0	0	0	0	0	0
Yritysmyynnit	0	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	0	-283	-28	0	-311
Siirrot erien välillä	0	0	30	-27	0	3
Hankintameno 31.12.2024	56	11 442	7 197	1 221	0	19 916
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2024	-2	-5 073	-5 730	-1 112	0	-11 917
Muuntoerot	0	-23	-57	-1	0	-82
Yrityshankintojen kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Yritysmyyntien kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	162	25	0	186
Poistot	0	-397	-508	-4	0	-909
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2024	-2	-5 493	-6 134	-1 093	0	-12 722
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	54	6 312	1 371	161	0	7 898
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	54	5 949	1 063	128	0	7 194
Aineelliset hyödykkeet koostuvat:
- Konsernin omistamista hyödykkeistä	7 194
- Konsernin vuokratusta käyttöoikeusomaisuudesta	4 321
	11 516
1 000 euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	56	11 148	7 822	1 270	0	20 296
Muuntoerot	0	21	190	-1	0	209
Lisäykset	0	313	420	5	0	738
Yrityshankinnat	0	0	0	0	0	0
Yritysmyynnit	0	-8	-1 133	0	0	-1 140
Vähennykset	0	-87	-191	0	0	-279
Siirrot erien välillä	0	-3	-6	0	0	-9
Hankintameno 31.12.2023	56	11 384	7 102	1 273	0	19 815
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2023	-2	-4 766	-6 283	-1 111	0	-12 162
Muuntoerot	0	-9	4	2	0	-3
Yrityshankintojen kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Yritysmyyntien kertyneet poistot	0	8	899	0	0	906
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	83	192	0	0	276
Poistot	0	-389	-543	-4	0	-935
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2023	-2	-5 073	-5 730	-1 112	0	-11 917
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	54	6 382	1 539	159	0	8 134
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	54	6 312	1 371	161	0	7 898
Aineelliset hyödykkeet koostuvat:
- Konsernin omistamista hyödykkeistä	7 898
- Konsernin vuokratusta käyttöoikeusomaisuudesta	4 591
	12 489

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERÄT
Käyttöoikeusomaisuutta IFRS 16 mukaan

1 000 euroa	Aineettomat oikeudet, käyttöoikeus	Maa- ja vesialueet, käyttöoikeus	Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeus	Koneet ja kalusto, käyttöoikeus	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	256	1 285	7 077	6 449	15 067
Muuntoerot	11	0	43	-2	52
Lisäykset	0	0	498	1 176	1 675
Yritysmyynnit	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	0	0	-17	-17
Siirrot muihin eriin	0	0	0	27	27
Hankintameno 31.12.2024	266	1 285	7 618	7 634	16 803
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2024	-190	-138	-5 333	-4 749	-10 410
Muuntoerot	-8	0	-43	-2	-53
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0	16	16
Poistot	0	-33	-1 095	-839	-1 967
Arvonalennukset	0	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2024	-198	-171	-6 471	-5 574	-12 413
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	66	1 147	1 744	1 700	4 657
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	69	1 114	1 147	2 060	4 390
	Aineeton käyttöoikeusomaisuus			Aineellinen käyttöoikeusomaisuus	Yhteensä
	69			4 321	4 390
1 000 euroa	Aineettomat oikeudet, käyttöoikeus	Maa- ja vesialueet, käyttöoikeus	Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeus	Koneet ja kalusto, käyttöoikeus	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	260	1 187	7 652	5 958	15 057
Muuntoerot	-5	0	89	16	100
Lisäykset	0	99	280	746	1 124
Yritysmyynnit	0	0	-838	-371	-1 208
Vähennykset	0	0	0	-7	-7
Siirrot muihin eriin	0	0	-105	105	0
Hankintameno 31.12.2023	256	1 285	7 077	6 449	15 067
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2023	-196	-108	-4 966	-4 123	-9 393
Muuntoerot	6	0	-86	-13	-93
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	754	279	1 033
Poistot	0	-30	-1 036	-892	-1 958
Arvonalennukset	0	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2023	-190	-138	-5 333	-4 749	-10 410
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	64	1 079	2 686	1 835	5 664
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	66	1 147	1 744	1 700	4 657
	Aineeton käyttöoikeusomaisuus			Aineellinen käyttöoikeusomaisuus	Yhteensä
	66			4 591	4 657

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

12. MUUT PITKÄAIKAISET RAHOITUSVARAT

1 000 euroa	Osakkeet, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	Osakkeet ja osuudet, käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	27	337	364
Muuntoerot	0	0	0
Lisäykset	0	0	0
Siirto muista eristä	0	0	0
Yritysmyynnit	0	0	0
Vähennykset	0	-337	-337
Hankintameno 31.12.2024	27	0	27
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	27	337	364
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	27	0	27
1 000 euroa	Osakkeet, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	Osakkeet ja osuudet, käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta	Yhteensä
---	---	---	---
Hankintameno 1.1.2023	27	321	348
Muuntoerot	0	0	0
Lisäykset	0	16	16
Siirto muista eristä	0	0	0
Yritysmyynnit	0	0	0
Vähennykset	0	0	0
Hankintameno 31.12.2023	27	337	364
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	27	321	348
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	27	337	364

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

13. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennallisten verosaamisten ja laskennallisten verovelkojen osalta on tehty korjaus tilikauden 2023 lukuihin, samalle veronsaajalle kohdistuvat erät on netotettu. Vaikutus näkyy alla olevissa taulukoissa riveillä "Vähennetään laskennallisia verovelkoja/saamisia netottamissääntöjen mukaisesti".

1 000 euroa	1.1.2024	Tulos	Laaja tulos	Muut	31.12.2024
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:
Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	100	-22			79
Verotukselliset tappiot	3 716	-147			3 569
Varaukset	169	194			363
Johdannaisiin liittyvät erot	70	-26	-33		11
Muut erät	294	232		62	589
Yhteensä	4 349	231	-33	62	4 610
Vähennetään laskennallisia verovelkoja netottamissääntöjen mukaisesti	-2 476				-1 447
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	1 873				3 163
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	-2 285	1 003			-1 281
Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon	-54	26			-28
Kertyneet poistorerot	-82	3			-79
Johdannaisiin liittyvät erät	-109	-57	109		-57
Muut erät	-44	-6			-51
Yhteensä	-2 575	969	109	0	-1 497
Muutos yhteensä		1 200	77	62
Vähennetään laskennallisia verovelkoja netottamissääntöjen mukaisesti	2 476				1 447
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	-99				-50

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

1 000 euroa	1.1.2023	Tulos	Laaja tulos	Muut	31.12.2023
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:
Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	109	-9			100
Verotukselliset tappiot	1 998	1 718			3 716
Varaukset	607	-439			169
Johdannaisiin liittyvät erot	219	-57	-91		70
Muut erät	504	-92		-118	294
Yhteensä	3 437	1 122	-91	-118	4 349
Vähennetään laskennallisia verovelkoja netottamissääntöjen mukaisesti	-1 851				-2 476
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	1 585				1 873
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	-1 596	-689			-2 285
Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon	-74	19			-54
Kertyneet poistorerot	-82	0			-82
Johdannaisiin liittyvät erät	-174	0	65		-109
Muut erät	-43	-1			-44
Yhteensä	-1 968	-671	65	0	-2 575
Muutos yhteensä		450	-26	-118
Vähennetään laskennallisia verovelkoja netottamissääntöjen mukaisesti	1 851				2 476
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	-117				-99

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konsernilla oli 31.12.2024 verotuksellisia tappioita 18 274 tuhatta euroa (31.12.2023 17 753 tuhatta euroa). Tappiosta on kirjattu verosaamista 3 840 tuhatta euroa (31.12.2023 3 716 tuhatta euroa).

Lisäksi konsernilla oli 31.12.2024 5 114 tuhatta euroa (31.12.2023 4 906 tuhatta euroa) verotuksellisia tappioita joista ei ole kirjattu verosaamista. Nämä tappiot eivät vanhene.

Verotappioden käyttö on arvioitu konsernin johdon toimesta, perustuen yhtiöiden aikaisempien vuosien tuloksiin, muutoksiin jotka on tehty kulurakenteen parantamiseksi sekä uusiin sopimuksiin.

Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 9 329 tuhatta euroa vuonna 2024 (8 857 tuhatta euroa vuonna 2023), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Tämä johtuu siitä, ettei veron realisoituminen ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.

VAIHTO-OMAISUUS

1 000 euroa	2024	2023
Aineet ja tarvikkeet	16 927	22 377
Keskeneräiset tuotteet	1 868	2 683
Valmiit tuotteet	6 101	10 558
Yhteensä	24 896	35 618

Varastojen arvostukseen nettorealisointiarvoonsa on tilikauden lopussa yhteensä 9 057 tuhannen euron varaus (7 818 tuhatta euroa vuonna 2023). Tilikaudella lisättiin varausta 1 239 tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa kirjattiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

MYYNTISAAMISET JA MUUT LYHYTAIKAISET SAAMISET

1 000 euroa	2024	2023
Myyntisaamiset	24 367	24 531
Siirtosaamiset	1 863	2 730
Muut saamiset	1 630	654
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	4 843	3 598
Yhteensä	32 703	31 513

RAHAVARAT

1 000 euroa	2024	2023
Rahat ja pankkisaamiset	8 808	6 228
Sijoitustodistukset	0	0
Yhteensä	8 808	6 228
Luotolliset pankkitilit	0	0
Rahavirtalaskelmassa mainitut rahavarat	8 808	6 228

OMA PÄÄOMA

1 000 euroa	Osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl	Omat osakkeet, 1 000 kpl	Osakkeet yhteensä, 1 000 kpl
1.1.2024	18 239	747	18 986
Omien osakkeiden luovutus/muutos	9	-9	0
31.12.2024	18 248	738	18 986

Yhtiön sidottu oma pääoma 31.12.2024 koostui seuraavista rahastoista: Osakepääoma 6 967 tuhatta euroa ja ylikurssirahasto 1 540 tuhatta euroa.

Teleste Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2024 oli 18 985 588 kpl (18 985 588 kpl 31.12.2023). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on täysimääräisesti maksettu.

Teleste Oyj:n 11.4.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1.200.000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.

Teleste Oyj:n 5.4.2023 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1.200.000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.

Katsauskauden lopussa konsernin hallussa oli omia osakkeita 738 398.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Muuntoerot

Muuntoerot sisältää ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euromääräiseksi muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Osingot

Hallitus aikoo ehdottaa 23.4.2025 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,03 euroa osakkeelta. Tilikaudelta 2023 osinkoa ei jaettu.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä LTI 2021

Telesten hallitus päätti 10.2.2021 uudesta pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelyn perustamisesta tarjottavaksi yhtiön avainhenkilöille ("LTI 2021"). LTI 2021:n tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenkilöiden intressit Telesten osakkeenomistajien intressien kanssa aikaansaamalla avainhenkilöille pitkäikainen osakeomistusintressi yhtiössä ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä sekä tukea suoritusperusteista toimintakulttuuria, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen suoritusperusteinen kompensaatio.

LTI 2021 koostuu yhdestä kolme vuotta kestävästä ohjelmasta, jossa on seuraavat pääelementit: sijoittaminen Telesten osakkeisiin edellytyksenä avainhenkilön osallistumiselle järjestelmään, yllä mainittuun osakesijoitukseen perustuva kiinteä määrä lisäosakkeita kolmen vuoden odotusjakson kuluttua sekä suoriteperusteinen osakepalkkio kolmen vuoden suoritusjaksolla.

Osakesijoitukseen perustuva kiinteämääräinen lisäosakeohjelma 2021–2023 (matching share plan) sisältää osallistujan henkilökohtaisen sijoituksen Telesten osakkeisiin sekä kiinteämääräisen osakepalkkion maksamisen vastikkeetta osakesijoituksen perusteella kolmivuotisen odotusjakson jälkeen. Ohjelman nojalla avainhenkilö saa yhden lisäosakkeen kutakin kahta sijoittamaansa osaketta kohti.

Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2021–2023 (performance share plan) sisältää kolmen vuoden pituisen suoritusjakson. Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan, jos hallituksen asettamat suorituskriteerit saavutetaan. Ohjelmaan sovellettava suorituskriteeri on Telesten osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR).

Huhtikuussa 2024 päättyneen 2021–2023 ohjelman nojalla suoritettujen osakkaiden bruttomäärät olivat 16 878 osaketta ja 0 suoriteperusteista lisäosaketta. Palkkioon oikeutetuille avainhenkilöille luovutettiin nettomääränä yhteensä 8 628 osaketta suunnatussa osakeannissa 28.3.2024.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä LTI 2022

Telesten hallitus päätti 9.2.2022 uudesta pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelyn perustamisesta tarjottavaksi yhtiön avainhenkilöille ("LTI 2022"). LTI 2022:n tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenkilöiden intressit Telesten osakkeenomistajien intressien kanssa aikaansaamalla avainhenkilöiden pitkäikainen osakeomistusintressi yhtiössä ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä sekä tukea suoritusperusteista toimintakulttuuria, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen kompensaatio erinomaisista suorituksista.

LTI 2022 koostuu kolmesta vuosittain alkavasta ohjelmasta, joissa on seuraavat pääelementit: sijoittaminen Telesten osakkeisiin edellytyksenä avainhenkilön osallistumiselle järjestelmään, yllä mainittuun osakesijoitukseen perustuva kiinteä määrä lisäosakkeita kolmen vuoden odotusjakson kuluttua sekä suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma kolmen vuoden suoritusjaksolla. Lisäksi osana LTI 2022 ohjelmaa perustettiin sitouttava osakepalkkio-ohjelma, joka on tarkoitettu käytettäväksi palkitsemisessa hallituksen tarpeellisiksi katsomissa tilanteissa, esimerkiksi keskeisten avainhenkilöiden pitämiseksi yhtiössä, uusien avainhenkilöiden houkuttelemiseksi tai muissa hallituksen päättämissä erityistilanteissa.

Osakesijoitukseen perustuva kiinteämääräinen lisäosakeohjelma (matching share plan) sisältää osallistujan sijoituksen Telesten osakkeisiin sekä lisäosakkeiden suorittamisen vastikkeeksi osakesijoituksesta pitkän aikavälin osakekannustinpalkkiona. Kolmen vuoden odotusjakson jälkeen avainhenkilö saa maksutta lisäosakkeen kutakin kahta sijoittamaansa osaketta kohti.

Suoriteperusteinen lisäosakeohjelma (performance matching plan) sisältää kolmen vuoden pituisen ansaintajakson. Mahdolliset osakepalkkiot suoritetaan, jos hallituksen asettamat ansaintakriteerit saavutetaan. Suoriteperusteiseen osakepalkkio-ohjelmaan sovellettavat suorituskriteerit ovat 2022, 2023 ja 2024 alkaneissa ohjelmissa osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR) sekä yhtiön kumulatiivinen oikeistu liiketulos (EBIT). Edellytyksenä yksittäisen avainhenkilön osallistumiselle ohjelmaan on edellä mainittu sijoitus Telesten osakkeisiin.

Lisäosakeohjelman 2022–2024 nojalla maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä on yhteensä 19 325 osaketta ja suoritusperusteisen osakepalkkio-ohjelman enintään 312 000 osaketta. Hallitus hyväksyi 34 avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan vuonna 2022 alkaneisiin ohjelmiin. Vuoden 2024 lopussa yhteensä 22 avainhenkilöä on hyväksyttyinä oikeutetuiksi osallistumaan ohjelmaan.

Lisäosakeohjelman 2023–2025 nojalla maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä on yhteensä 25 435 osaketta ja suoritusperusteisen osakepalkkio-ohjelman enintään 325 368 osaketta. Hallitus hyväksyi 34 avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan vuonna 2023 alkaneisiin ohjelmiin. Vuoden 2024 lopussa yhteensä 27 avainhenkilöä on hyväksyttyinä oikeutetuiksi osallistumaan ohjelmaan.

Lisäosakeohjelman 2024–2026 nojalla maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä on yhteensä 25 275 osaketta ja suoritusperusteisen osakepalkkio-ohjelman enintään 449 112 osaketta. Hallitus hyväksyi 38 avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan vuonna 2024 alkaneisiin ohjelmiin. Vuoden 2024 lopussa yhteensä 34 avainhenkilöä on hyväksyttyinä oikeutetuiksi osallistumaan ohjelmaan.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2021 ja 2022

Tilikaudella 2024 voimassa olevista osakepalkkiojärjestelmistä on päättänyt Teleste Oy:n hallitus vuosina 2021 ja 2022. Järjestelmien puitteissa on käynnistetty vuosittain alkavat 3 vuoden ansaintajakson. Tilikaudella 2024 voimassaolevat Telesten osakepalkkio-ohjelmat koskivat ansaintajaksoja 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026. Ohjelmien tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenkilöiden intressit Telesten osakkeenomistajien intressien kanssa aikaansaamalla avainhenkilöiden pitkäikainen osakeomistusintressi yhtiössä ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä sekä tukea suoritusperusteissa.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

teista toimintakulttuuria, sitouttaa avainhenkilöt yhtiön ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen kompensaatio erinomaisista suorituksista. Kukin ansaintajakso edellyttää sijoitusta Telesten osakkeeseen kolmen vuoden pituisen ansaintajakon ajan. Ansaintajakon jälkeen avainhenkilö saa maksutta yhden (1) lisäosakkeen jokaista kahta (2) ohjelmaan sijoittamaansa osaketta kohti. Lisäksi ohjelmissa on mahdollisuus ansaita palkkiona suoriteperusteisia lisäosakkeita Telesten osakkeen kokonaistuoton kehityksen (TSR) ja liikevoiton perusteella ohjelman aikana.

Mahdollinen osakepalkkio maksetaan ohjelman lopussa osittain osakkeina ja osittain rahana. Palkkion rahaosuus on tarkoitettu henkilölle palkkiosta aiheutuvien veroihin ja vero-luonteisiin maksuihin. Työsuhteen jatkuminen ohjelman ajan on palkkion edellytys. Jos työsuhde päättyy ohjelman aikana, henkilö pääsääntöisesti menettää oikeutensa palkkioon. Tilikaudella maksettiin ohjelman 2021-2023 perusteella ansaitut kiinteät lisäosakkeet. Suoriteperusteisia osakkeita ei ansaintajakon 2021-2023 perusteella ansaittu.

Ohjelmien perustiedot ja ehdot on kuvattu taulukossa alla.

31.12.2024	Pitkäjänteinen kannustinjärjestelmä 2021 (LTI 2021)		Pitkäjänteinen kannustinjärjestelmä 2022 (LTI 2022)
	Ansaintajakso 2021-2023	Ansaintajakso 2022-2024	Ansaintajakso 2023-2025	Ansaintajakso 2024-2026	Yhteensä/painotettu keskiarvo
Osakkeita enintään *	357 500	363 350	363 350	552 825	1 279 525
Ensimmäinen myöntämispäivä	1.7.2021	1.7.2022	1.7.2023	1.7.2024
Arvioitu oikeuden syntyminen, pvm	28.3.2024	31.3.2025	31.3.2026	31.3.2027
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	2,7	2,8	2,8	2,7	2,7
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	0,0	0,2	1,2	2,2	1,4
Henkilöitä tilikauden päätyessä	0	22	27	34	42
Toteutustapa	Osakkeita ja käteistä (nettomaksu)	Osakkeita ja käteistä (nettomaksu)	Osakkeita ja käteistä (nettomaksu)	Osakkeita ja käteistä (nettomaksu)

Määrät sisältävät osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina).

Tilikauden tapahtumat 2024	Ansaintajakso 2020-2022	Ansaintajakso 2021-2023	Ansaintajakso 2022-2024	Ansaintajakso 2023-2025	Yhteensä
1.1. Kauden alussa ulkona olleet	241 813	331 325	350 803	0	923 940
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt	0	0	0	474 387	474 387
Kaudella menetetyt	228 247	70 063	36 487	0	334 796
Kaudella toteutetut	13 566	0	0	0	13 566
31.12. Kauden lopussa ulkona olevat	0	261 263	314 316	474 387	1 049 965

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Tilikaudella 2024 myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit on esitetty alla olevassa taulukossa. Osakeperusteisen maksun käypä arvo määritellään päivänä, jolloin järjestelmästä on sovittu yhtiön ja kohderyhmän kesken. Markkinaehtoinen kriteeri, tässä tapauksessa osakkeen kokonaistuotto, otetaan IFRS2 standardin mukaan huomioon käyvässä arvossa myöntämishetkellä, eikä sitä ohjelman kuluessa muuteta. Näin ollen myöntämishetkellä tehtyä kuluarviota ei muuteta muuta kuin siltä osin kuin ei-markkinaehtoinen kriteeri ja työssäoloelvoite ei täyty.

Osakepalkkion käyvän arvon laskenta

Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, EUR	2,76 €
Markkinaehtoisen kriteerin vaikutus käyvässä arvossa	-34 %
Oletetut osingot, diskontattu €	0,13 €
Oletettu volatiliteetti	41 %
Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo per osake, EUR	1,75 €

Oletettu volatiliteetti on laskettu yrityksen osakkeen historiallisesta kuukausitason volatiliteetista ohjelman kestoa vastaavalta ajalta.

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna 2024, 1 000 euroa

Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut	365
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma	366
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2024	1
Arvio veroihin maksettavasta palkkion osuudesta 31.12.2024	350

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna 2023, 1 000 euroa

Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut	483
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma	483
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2023	1
Arvio veroihin maksettavasta palkkion osuudesta 31.12.2023	258

Sitouttava osakepalkkio-ohjelma 2022-2024

Sitouttava osakepalkkio-ohjelma on tarkoitettu käytettäväksi palkitsemisessa hallituksen tarpeellisiksi katsomissa tilanteissa, esimerkiksi keskeisten avainhenkilöiden pitämiseksi yhtiössä, uusien avainhenkilöiden houkuttelemiseksi tai muissa hallituksen päättämissä erityistilanteissa.

Sitouttavan osakepalkkio-ohjelman perusteella jaettavien palkkioiden bruttomäärä vuosina 2022–2024 vastaa enintään 100 000 Teleste Oy:n osakkeen arvoa.

Yhtiön johto hyväksyi 45 avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan vuonna 2024 alkaaneeseen sitouttamisoheimaan. Vuoden

Sitouttava osakepalkkio-ohjelma 2022-2024

Jakso 2024-2026
Osakkeita enintään	100 000
Ensimmäinen myöntämispäivä	9.1.2024
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	2,2
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	1,2
Henkilöitä tilikauden päättyessä	45
Toteutustapa	Osakkeita ja käteistä (nettomaksu)

Tilikauden tapahtumat 2024

1.1. Kauden alussa ulkona olleet	0
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt	80 000
Kaudella menetetyt	0
Kaudella toteutetut	0
31.12. Kauden lopussa ulkona olevat	80 000

Osakepalkkion käyvän arvon laskenta

Ohjelman aikaperiodi:	9.1.2024–31.3.2026
Myönnettyjen osakkeiden määrä:	80 000
Osakkeen kurssi as per 31.12.2024:	2,64
Lupauksien arvo 31.12.2024, tuhatta euroa	125

Toteuttamisajankohdat ja määrät

Ajankohta	Osakkeiden määrä
31.3.2025	9 000
25.6.2025	61 000
31.3.2026	10 000

2024 lopussa yhteensä 45 avainhenkilöä on hyväksyttyjä oikeutetuiksi osallistumaan ohjelmaan. Sitouttamisohjelman 2022–2024 nojalla maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä on yhteensä 80 000 osaketta.

101

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

KOROLLISET VELAT

1 000 euroa	2024	2023
Pitkäaikaiset
Pankkilainat	21 503	27 223
Vuokrasopimusvelka	3 150	3 236
Yhteensä	24 653	30 460
Lyhytaikaiset
Pankkilainat	8 200	5 802
Vuokrasopimusvelka	1 358	1 536
Yhteensä	9 558	7 338

Korollisten velkojen täsmäytyslaskelma

	Rahavarat	Lainat	Vuokra-sopimukset	Nettovelat yhteensä
1.1.2024	6 228	33 025	4 772	31 570
Rahavirrat	2 510	-3 436	-1 933	-7 879
Rahoituksen järjestelypalkkiot		114		114
Hankinnat - vuokrasopimukset			1 675	1 675
Valuuttakurssioikaisut	71		-6	-77
Yritysmyynnit				0
Muut muutokset				0
31.12.2024	8 808	29 703	4 508	25 403

Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen valuuttajakauma on seuraava:

1 000 euroa	31.12.2024	31.12.2023
EUR	24 557	29 916
Muut valuutat	96	544

Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat:

Pankkilainat	5,9 %	6,3 %
Vuokrasopimusvelat	2,2 %	2,0 %

Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen valuuttajakauma:

1 000 euroa
EUR	9 379	6 400
Muut	179	937

Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat:

Pankkilainat	6,3 %	6,3 %
Vuokrasopimusvelat	2,2 %	2,0 %

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Lainojen käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti kirjanpitoarvoista, koska niistä maksettava korko on lähellä markkinakorkoja

Konsernin vuokrasopimusvelkojen erääntymisajat ovat seuraavat:

1 000 euroa	31.12.2024	31.12.2023
Yhden vuoden kuluessa	1 254	1 536
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	2 243	2 143
Yli viisi vuotta	1 011	1 043
Vuokrasopimusvelkojen kokonaismäärä	4 508	4 723
Rahavirtavaikutus vuokrasopimuksista
Vuokrasopimusvelkaan sisältymättömät kulut
Vuokrakulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista	-25	-36
Vuokrakulut vähäisistä omaisuuseristä	-432	-536
Vuokrasopimusvelkaan sisältymättömät kulut	-457	-572
Vuokrasopimusten rahavirtavaikutus
Vuokrasopimusvelkaan sisältymättömät kulut	-457	-572
Vuoksopimusvelkaan sisältyvät kulut	-1 933	-2 024
Vuokrasopimusten rahavirtavaikutus yhteensä	-2 391	-2 596

VARAUKSET

1 000 euroa	Takuu-varaukset	Vero-varaus	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2024	934	0	172	1 106
Varausten lisäykset/vähennykset	388	0	499	886
31.12.2024	1 322	0	671	1 992
1 000 euroa			2024	2023
Pitkäaikaiset varaukset			560	310
Lyhytaikaiset varaukset			1 433	796
Yhteensä			1 992	1 106

OSTOVELAT JA MUUT VELAT

1 000 euroa	2024	2023
Lyhytaikaiset
Ostovelat	13 527	15 860
Ennakkomaksut	364	675
Muut velat	1 128	1 187
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	5 992	6 385
Korkovelat ja muut rahoitusvelat	209	182
Johdannaiset	55	274
Asiakassopimuksiin liittyvät velat	1 146	1 816
Muut siirtovelat	7 512	5 684
Yhteensä	29 934	32 064
Pitkäaikaiset
Muut velat	35	91

Tilinpäätös 2024
Hallituksen toimintakertomus
Konserni
Emoyhtiö
Osakkeet ja osakkeenomistajat

Takuuvaraukset

Konserni antaa tietyille tuotteilleen keskimäärin 30 kuukauden takuun. Mikäli tuotteissa havaitaan vikoja takuun aikana, ne korjataan konsernin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen viallisista tuotteista ja arvioituun takuukulujen määrään.

Muut varaukset

Muut varaukset sisältävät projektituloutuksen tappiovarauksia, eläkevarauksia ja muita arvoltaan vähäisiä varauksia.

21. KAUDEN VEROTETTAVAAN TULOON PERUSTUVAT VEROVELAT

Tilinpäätöshetkellä tilikauden tuloon liittyen kirjattiin 1 019 tuhatta euroa verosaamista ja 139 tuhatta euroa verovelkaa (31.12.2023 verosaamista 444 tuhatta euroa ja verovelkaa 188 tuhatta euroa).

22. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT JA KÄYVÄT ARVOT

Johdannaisinstrumentit

Teleste käyttää vieraan valuutan määräisten transaktioriskien suojaamiseen valuuttatermiinejä. Yhtiö luopui valuuttaoptioiden käytöstä vuoden 2024 aikana.

Yhtiö soveltaa suojauslaskentaa USD ennustettuihin valuuttamääräisiin ostoihin. USD suojauksiin käytetyt instrumentit käypien arvojen muutokset kirjataan laajan tuloksen kautta. Lisätietoja annettu Rahoitusriskien kuvaukset liitteessä. Tilinpäätöshetkellä suojauslaskennan piirissä olevien valuuttasuojien käypä arvo oli noin -54 tuhatta euroa (-218 tuhatta euroa), koostuen kokonaisuudessaan johdannaisten aika-arvosta.

Muiden suojaustarkoituksessa käytettävien valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset kirjataan täysimääräisesti tuloslaskelmaan. Näiden valuuttatermiinien käyvät arvot olivat 29 tuhatta euroa vuonna 2024 (-57 tuhatta euroa) ja ne on kirjattu liiketuloksen oikaisuksi.

Telesten valuuttaterminit ovat kaikki tasossa 2.

Osakkeet ja osuudet, käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta

Osakkeet ja osuudet, käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta olevat sijoitukset koostuvat noteeraamattomien yhtiöiden osakkeista ja ovat tasossa 3. Yhtiön taseessa olevat, arvoltaan vähäiset, noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan johdon arvioon käyvästä arvosta. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti ja arvio vaihtelee merkittävästi tai vaihteluvälille sijoittuvien erilaisten arvioiden todennäköisyydet eivät ole kohtuullisesti määritettävissä ja käytettävissä käyvän arvon arvioimiseen.

Ostovelat sekä muut velat tai saamiset

Ostovelkojen sekä muiden kuin johdannais-sopimuksiin perustuvien saamisten käypä arvo vastaa niiden alkuperäistä kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon näiden erien juoksuaika.

104

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

2024 Tase erä	Liite	Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat/-velat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat/-velat	Tase-erien kirjanpito arvot	Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat	12	27			27	27
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	15			24 367	24 367	24 367
Johdannaissopimukset	24	29			29	29
Koronvaihtosopimukset	24	257			257	257
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		314	0	24 367	24 681	24 681
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18			24 653	24 653	24 653
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18			9 558	9 558	9 558
Johdannaissopimukset	24		55		55	55
Koronvaihtosopimukset	24				0	0
Ostovelat	20			13 527	13 527	13 527
Korkovelat ja muut rahoitusvelat	20			209	209	209
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		0	55	47 948	48 003	48 003
2023 Tase erä	Liite	Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat/-velat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat/-velat	Tase-erien kirjanpito arvot	Käypä arvo
---	---	---	---	---	---	---
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat	12	27	337		364	364
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	15			24 531	24 531	24 531
Johdannaissopimukset	24				0	0
Koronvaihtosopimukset	24		546		546	546
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		27	883	24 531	25 440	25 440
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18			30 460	30 460	30 460
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18			7 338	7 338	7 338
Johdannaissopimukset	24	57	218		274	274
Koronvaihtosopimukset	24	68			68	68
Ostovelat	20			15 860	15 860	15 860
Korkovelat ja muut rahoitusvelat	20			182	182	182
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		125	218	53 839	54 182	54 182

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Rahoitusriskien hallinta

Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksellisten riskien tunnistaminen, mittaaminen ja niiltä suojautuminen rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista tekijöistä johtuvien tulos-, tase- ja rahavirtavaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi tavoitteena on varmistaa konsernin riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti.

Konsernin rahoitusriskien hallinnan pääperiaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta on määritelty hallituksen hyväksymässä konsernin riskien hallinnan toimintaperiaatteissa ja sitä koskevissa tarkemmissa ohjeissa. Hallitus vastaa riskien hallinnan valvonnasta. Konsernihallinto hoitaa konsernin rahoitusriskien koordinoinnin ja valvonnan sekä suojaustoimenpiteet pankkien kanssa emoyhtiön nimissä. Konsernin toimintaperiaate on riskiä välttävä. Riskien tunnistaminen on liiketoimintayksiköiden ja konsernihallinnon yhteinen tehtävä.

Markkinariski

Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuutta-, hinta- ja korkoriski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinahintojen tai markkinakorkojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumentin arvossa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin.

Herkkyys markkinariskeille

	2024	2023
Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille	Voitto/Tappio	Voitto/Tappio
10 % muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa	+ -113	+ -217
10 % muutos euron ja Kiinan yenin välisessä valuuttakurssissa	+ -50	+ -0
10 % muutos euron ja punnan välisessä valuuttakurssissa	+ -23	+ -7

Valuuttariski

TRANSAKTIO RISKI

Konsernin valuuttakurssiriskit syntyvät valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, myynti- ja ostosopimuksista sekä myös ennustetuista myynneistä ja ostoista. Pääosa konsernin liikevaihdosta on Euro-määräistä, Englannin punnan osuus on noin 7 %, PLN:n osuus noin 7 %, Ruotsin ja Norjan kruunujen osuus liikevaihdosta on yhteensä noin 5 %, USD:n osuus on noin 9 %. Konsernin materiaalikuluista Euron osuus on noin 55 %, USD:n osuus noin 38 % ja CNY osuus 4 %. Konsernin suojauspäätökset perustuvat 6 kk:n ennustettuun nettokassavirtaan.

Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:

	2024					2023
	USD	SEK	NOK	GBP	PLN	USD	SEK	NOK	GBP	PLN
Lyhytaikaiset varat	6 990	1 627	1 440	5 309	7 810	1 075	1 819	1 518	5 230	10 015
Lyhytaikaiset velat	8 957	1 133	889	1 296	3 986	2 308	1 301	602	1 396	3 052

Luvut sisältävät erillisyhtiöiden yhdistelemättömät saldot.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Tilinpäätöksessä 2024 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset muutettuna euroiksi olivat seuraavat:

Valuuttapositio

Valuutta	Positio	Suojattu määrä	Nettopositio	Suojaus-instrumentti	Suojaussuhde
USD	5 746	4 620	1 126	Valuuttatermini ja joustotermini	80%
CNY	2 291	1 793	498	Valuuttatermini ja joustotermini	78%
GBP	-84	145	-229	Valuuttatermini ja joustotermini	-171%
PLN	1 123	884	239	Valuuttatermini ja joustotermini	79%
NOK	290	251	39	Valuuttatermini ja joustotermini	87%
SEK	487	393	94	Valuuttatermini ja joustotermini	81%

Suojausrahastot

Suojaus-menojen rahasto	Valuutta-termiinien spot-osuus	Koronvaihto-sopimukset	Suojaus-rahastot yhteensä
1.1.2024	-172	0	437
Muihin laajan tuloksen erin kirjatut suojausmenot	163		0
Tulosvaikutteiseksi siirretyt suojausmenot			-546
Laskennallisten verosaamisten muutos	-33
Laskennallisten verovelkojen muutos			109
31.12.2024	-42	0	0

Konserni suojaa lähtökohtaisesti ennustetut rahavirrat. Konserni käyttää valuuttakurssiriskeltä suojautumiseen valuuttaoptio- ja valuuttaterminisopimuksia. Valuuttaoptiosopimuksissa käytetään Put/Call pareja, joissa knock in barrier ostopuolella, tarkoituksena vähentää premioista aiheutuvia kuluja.

Konsernin toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin ja liiketapahtumista syntyvä valuutta-asema tulee lähtökohtaisesti olla suojattu 70 – 100 prosenttisesti valuutoittain. Suojausten tasoa seurataan kuukausittain.

Valuuttajohdannaisten nimellisarvo 31.12.2024 oli 10,7 miljoonaa euroa (14,4 milj euroa).

Konserni päätti suojauslaskennan soveltamisen USD määräisiin ennustettuihin ostoihin kohdistuviin johdannaisiin 1.12.2021 alkaen. Suojauslaskennan tavoitteena eliminoida USD kurssimuutosten vaikutus konsernin ostoihin konsernin Treasury Policyn mukaisesti.

Suojaus on rahavirran suojausta ja suojausen kohteena ovat konsernin politiikan mukaiset osuudet kuukausittain tehtävistä USD ostoista, ns. layered approach.

Tilinpäätöksessä 2023 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset muutettuna euroiksi olivat seuraavat:

Valuuttapositio

Valuutta	Positio	Suojattu määrä	Nettopositio	Suojaus-instrumentti	Suojaussuhde
USD	8 688	10 860	-2 172	Valuuttatermini ja joustotermini	125%
CNY	1 032	1 032	0	Valuuttatermini ja joustotermini	100%
GBP	0	69	-69	Valuuttatermini ja joustotermini	n/a
PLN	553	415	138	Valuuttatermini ja joustotermini	75%
NOK	69	0	69	Valuuttatermini ja joustotermini	0%
SEK	97	0	97	Valuuttatermini ja joustotermini	0%

Suojausrahastot

Suojaus-menojen rahasto	Valuutta-termiinien spot-osuus	Koronvaihto-sopimukset	Suojaus-rahastot yhteensä
1.1.2023	-545	0	695
Muihin laajan tuloksen erin kirjatut suojausmenot	464		-323
Laskennallisten verosaamisten muutos	-91
Laskennallisten verovelkojen muutos			65
31.12.2023	-172	0	437

Suojausinstrumentiksi määritetään suojaussuhteissa vain termiinisopimusten spot-osuus. Spot-osuus määritetään asiaankuuluviin spot-markkinakursseihin perustuen. Sopimuksen mukaisen termiinikurssin ja spot-markkinakurssin välinen erotus määritellään termiinipisteiksi. Se diskontataan, jos se on olennainen.

Valuuttaoptioiden perusarvo määritetään asiaankuuluviin spot-markkinakursseihin perustuen. Sopimuksen mukaisen toteutuskurssin ja diskontatun spot-markkinakurssin välinen erotus määritellään aika-arvoksi. Se diskontataan, jos se on olennainen.

Suojauskohteeseen liittyvien valuuttatermiinien korko-osuuden ja optioiden aika-arvon muutokset kirjataan suojausmenojen rahastoon.

Mitään valuuttatermineihin ja -optioihin liittyviä eriä ei siirretty tilikaudella rahavirran suojausrahastosta tulosvaikutteiseksi.

107

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

	2024	2023
Muihin liiketoiminnan voittoihin/tappioihin sisältyvät, suojauslaskennan ulkopuolelle rajatut voitot/tappiot	343	-34

Suojauksen tehokkuus määritetään suojausuhteen syntymisajankohtana, ja ennakoivia tehokkuusarviointeja tehdään säännönmukaisesti sen varmistamiseksi, että suojauskohteen ja suojausinstrumentin välillä on taloudellinen suhde. Luottoriskilla ei ole oleellista vaikutusta suojausinstrumentin arvoon. Suojauksen kohteella ja suojausinstrumenteilla on sama nimellisarvo. USD kurssin muutoksella on samansuuruinen, mutta vastakkainen vaikutus arvoon joten suojausaste on aina 1:1.

Tehottomuutta saattaa syntyä, jos ennakoidun oston ajoitus tai määrä muuttuu oleellisesti.

Suojauslaskenta on vähentänyt USD kurssin vaihtelun vaikutusta yhtiön tilikauden 2023 ja 2024 tulokseen.

Valuuttakurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös muun muassa liiketoiminnan suunnittelun, hinnoittelun ja tarjousehtojen avulla. Hinnoittelujakso vaihtelee 3 kk:n ja 24 kk:n välillä.

TRANSLAATIORISKI

Koska konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyihin nettosijoituksiin kohdistuva valuuttakurssiriski on suhteellisen matala, näiden erien laskennallisten euromäärien arvon vaihtelua (translaatioriski) ei suojata aktiivisesti. Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omien pääomien yhteismäärä oli 5,5 milj. euroa (11,8 milj. euroa).

KORKORISKI

Telesten korkoriski on pääasiassa rahavirran korkoriski ja syntyy taseen korollisista veloista. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimusta päästäkseen rahoitusperiaatteidensa mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöspäivänä 30,2 (28,8) miljoonaa euroa lainoista on sidottu lyhytaikaisiin viitekorkoihin, joiden koronmääräytymisjakso on maksimissaan 12 kk. Lainoja on suojattu koronvaihtosopimuksella 8,8 (31,3) miljoonaan euroon.

Yhtiöllä on yksi koronvaihtosopimus, johon ei enää sovelleta suojauslaskentaa. Kaksi muuta koronvaihtosopimusta, joihin ei sovellettu suojauslaskentaa, eräännytettiin tilikauden aikana. Uuden lainajärjestelyn yhteydessä yhtiö maksoi takaisin vanhat lainansa ja lopetti niihin liittyvän suojauslaskennan. Suojausrahastoon kertynyt voitto uudelleen luokiteltiin tilikauden tulokseen.

Konsernin lainat ovat Euro-määräisiä. Vuonna 2024 konsernin lainakannan keskikorko tilinpäätöshetkellä oli 6,06%. Käyttöoikeus vuokrasopimukset ovat kiinteäkorkoisia. Konserni ei suojaa rahavirran korkoriskistä johtuvaa riskiasemaa, koska riskiasema on pieni. IFRS 7:n edellyttämän herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty vaihtuvakorkoisten lainojen tilikauden päätöshetken saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2024 vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut –/+ 302 tuhatta euroa, jos korkotaso olisi noussut tai laskenut prosenttiyksikön.

Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu	1 vuoden sisällä	Yhteensä
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit 1000€
Rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	30 200	30 200

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

LUOTTORISKI

Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat eri maantieteellisille alueille asiakaskunnan kesken. Vastuu liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä on siten ensisijaisesti konsernin maantieteellisillä alueilla. Liiketoimintaan liittyvää luottoriskiä hallitaan konsernin tätä koskevien sisäisten ohjeiden mukaisesti ja sitä pyritään vähentämään esimerkiksi

vakuuksilla. Osa myyntisaamisista on vakuutettu luottovakuutuksella. Luottoriskit hyväksytään ja niitä seurataan konsernin johtoryhmässä.

Rahoitusinstrumentteihin liittyvää luottoriskiä, vastapuoliriskiä hallinnoidaan konsernitasolla. Tämä riski syntyy siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Vastapuoliriskin minimoimiseksi Teleste pyrkii

rajoittamaan vastapuolet niihin pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin, joilla on hyvä luottokelpoisuus. Likvidit varat sijoitetaan rahamarkkinainstrumentteihin, joissa on alhainen riski.

Kaikki saamiset ovat vakuudettomia. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Myyntisaamisten ikäjakauma	2024				2023
	Brutto	Varaus	Arvon-alentumistappio	Yhteensä	Brutto	Varaus	Arvon-alentumistappio	Yhteensä
Erääntymättömät	19 188	0,1 %	-24	19 164	16 767	0,1 %	-17	16 749
1–30 päivää erääntyneet	2 993	0,2 %	-7	2 985	6 863	0,6 %	-75	6 788
31–60 päivää erääntyneet	776	0,4 %	-3	773	550	1,3 %	-7	542
61–90 päivää erääntyneet	665	0,7 %	-4	661	93	2,1 %	-2	91
91–120 päivää erääntyneet	242	0,9 %	-2	240	114	3,1 %	-4	110
121–360 päivää erääntyneet	567	4,3 %	-24	543	282	11,6 %	-33	249
Yli 360 päivää erääntyneet	35	100,0 %	-35	0	106	100,0 %	-106	0
Yhteensä	24 469		-101	24 367	24 774		-243	24 531
Taseen kirjanpitoarvot	24 469		-101	24 367	24 774		-243	24 531

Yksilöidyt asiakaskohtaiset arvonalentumistappiot esitetään ryhmässä yli 360 päivää erääntyneet.

Luottotappioiden mahdollinen enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä:	2024	2023
Myyntisaamiset ja muut saamiset	24 469	24 774

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

MAKSUVALMIUSRISKI

Konsernin maksuvalmiusriskiä seurataan kassavirtaennusteisiin pohjautuvien raporttien avulla. Maksuvalmiusriskiä pyritään vähentämään riittävillä kassavaroilla, luottolimiiteillä sekä lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman kautta. Maksuvalmiuden hallintaa tukee myös tehokas kassa- ja likviditeettihallinto. Tilikauden lopussa konsernin kassavarat olivat 8,8 (6,2) milj. euroa ja korollinen velka 34,2 (37,8) milj. euroa. Konsernihallinto vastaa keskitetysti konsernin korollisen vieraan pääoman hankinnasta. Konsernilla oli 31.12.2024 käyttämättömiä valmiusluottoja, joihin se on sitoutunut, ja nostamattomia lainoja, joissa on sitova luottolupaus, yhteensä 14,0 (14,7) milj. euroa.

Yhtiö teki kolmannen vuosineljänneksen aikana syndikaattimuotoisen uudelleenrahoitusjärjestelyn, joka koostuu lyhennettävästä lainasta, luottolimiiteistä ja ei-sitovasta takauslimiitistä. Teleste Oyj:llä on luottolimiitti- ja luottosopimukset yhteisarvoltaan 53,0 (56,0) miljoonaa euroa. Kaikki rahoitusopimukset sisältävät finanssikovenantteina vähimmäisomavaraisuusasteen, nettovelan ja oikaistun käyttökätteen suhteen maksimitason sekä minimilikviditeettitason. Rahoitussopimuksien vakuutena on yhteensä 68,9 miljoonan euron yrityskiinnitykset, 32,0 miljoonan euron tytäryhtiöosakkeiden panttaukset sekä sisäisten velkakirjojen panttaukset 43,7 miljoonan euron arvosta. Rahoitussopimus sisältää ehdollisen kaksi kertaa yhden vuoden jatko-option.

PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus ja mahdollistaa investoinnit optimaalisella pääomarakenteella. Yhtiön johto arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.

Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2024 seuraavat:

1 000 euroa	2025	2026–2029	Yli 5 vuotta
Pankkivelat	9 943	23 018
Ostovelat	13 527
Vuokrasopimusvelat	1 254	2 243	1 011
Muut

Pankkivelat erääntyvät vuosina 2025–2026.

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2023 seuraavat:

1 000 euroa	2024	2025–2028	Yli 5 vuotta
Pankkivelat	7 471	28 366
Ostovelat	15 860
Vuokrasopimusvelat	1 536	2 143	1 043
Muut

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAN OIKAISUT

1 000 euroa	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut
Oikaisut
Poistot	11 809	6 066
Työsuhde-etuudet	350	449
Myyntivoitto/tappio kiinteästä käyttöomaisuudesta	11	-55
Myyntivoitto/tappio luovutetuista osakkeista	0	-454
Varausten muutos	888	-311
Muut tuotot ja kulut johon ei liity maksua	0	0
Rahoitustuotot - ja kulut	1 423	2 055
Osinkotuotot	1	4
Verot	-1 013	-1 911
Yhteensä	13 469	5 842
Nettokäyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	-713	7 323
Vaihto-omaisuuden muutos	10 754	2 900
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	-2 112	-2 427
Yhteensä	7 929	7 796
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut	21 398	13 638

VAKUUDET JA VASTUUSITOIMUKSET

1 000 euroa	2024	2023
Vuokravastuut
Leasingvuokravastuut	585	1 030
Johdannaissopimukset
Valuuttajohdannaisten kohde-etuuden arvo	10 683	14 442
Valuuttajohdannaisten käypä arvo	-26	-274
Koronvaihtosopimukset	8 750	31 250
Koronvaihtosopimusten käypä arvo	257	478
Annetut vakuudet
Pankkitakaukset	2 908	5 171
Yleispanttaussitoumukset	68 900	50 000
Tytäryhtiöosakkeet	32 044	17 621
	103 853	72 792
Muut vastuut
Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu	565	646

LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Osapuoli kuuluu Telesten konsernin lähipiiriin, mikäli osapuoli pystyy käyttämään määräysvaltaa tai muuta huomattavaa vaikutusvaltaa Teleste Groupiin kuulvan yhtiön taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Telesten lähipiiriin kuuluvat seuraavat henkilöt ja yhteisöt:

Teleste konserniin kuuluvat yhtiöt (konserniyhtiöt);
Teleste konserniin kuuluvan yhtiön osakkuusyritykset sekä yhteisyritykset;
Teleste Oyj:n sekä kaikkien muiden edellä mainittujen yhtiöiden hallituksen jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja sekä virallisten johtoryhmien jäsenet sekä kaikkien edellä mainittujen läheiset perheenjäsenet;
Teleste Oyj:n osakkeenomistaja, jolla on vähintään 20%:n yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä tai joka muutoin voi käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa Teleste Oyj:n taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa sekä tällaisen osakkeenomistajan konserniyhtiöt, tytäryhtiöt sekä tällaisen osakkeenomistajan tai sen konserniyhtiön tai tytäryhtiöiden hallituksen jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja sekä virallisen johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen läheiset perheenjäsenet;

Kaikkien em. yhtiöiden johtoon kuuluvat avainhenkilöt sekä näiden läheiset perheenjäsenet; sekä

Kenen tahansa edellä mainitun omistama yhtiö, joissa henkilöillä on yhdessä tai erikseen jonkun toisen edellä mainitun kanssa kykyä käyttää määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa yhtiön taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa.

Edellä mainittujen lisäksi Teleste Oyj voi läpinäkyvyyden turvaamiseksi sisällyttää lähipiiriluetteloon myös muita Teleste konserniin kuuluvan yhtiön johtoon kuuluvia avainhenkilöitä (kuten maajohtajat) ja heidän läheisiä perheenjäseniään sekä sidosyhtiöitä.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset	Konsernin omistusosuus (%)	Osuus äänivallasta (%)
Emoyritys Teleste Oyj, Turku, Suomi
Teleste Norge AS, Porsgrun, Norja	100 %	100 %
Flomatik Network Services Ltd., Fareham, Englanti	100 %	100 %
Teleste Systems GmbH, Hannover, Saksa	100 %	100 %
Kaavisio Oy, Turku, Suomi	100 %	100 %
Teleste Information Solutions Sp. Zoo, Varsova, Puola	100 %	100 %
Teleste Information Solutions Oy, Forssa, Suomi	100 %	100 %
Teleste Networks s.p.zoo, Wroclaw, Puola	100 %	100 %
Teleste Belgium SA, Bryssel, Belgia	100 %	100 %
Teleste Corporation Iberica, S.L, Alcobendas, Espanja	100 %	100 %
Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia	100 %	100 %
Teleste Electronics (SIP), Co., Ltd, Shuzhou, Kiina	100 %	100 %
Teleste France SAS, Parisi, Ranska	100 %	100 %
Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa	100 %	100 %
Teleste Intercept, LLC, Dover DE, USA	80 %	80 %
Teleste LLC, New Jersey, USA	100 %	100 %
Teleste Ltd, Chesham, Englanti	100 %	100 %
Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi	100 %	100 %
Teleste Networks AB, Tukholma, Ruotsi	100 %	100 %
Teleste US, Inc, Dover DE, USA	100 %	100 %
Teleste Video Networks Sp zoo, Krakova, Puola	100 %	100 %
Teleste Information Solutions s.r.l., Italia	100 %	100 %
Teleste Networks Oy, Littoinen, Suomi	100 %	100 %
Teleste Security Solutions Oy, Littoinen, Suomi	100 %	100 %

Teleste konserni on tilikauden 2024 lisännyt omistustaan Teleste Intercept LLC yhtiöstä 80 %, 60 %-sta. Omistusosuuden muutoksella ei ollut vaikutusta emoyrityksen omistajille kuuluvaan omaan pääomaan.

Johdon työsuhde-etuudet
1 000 euroa	2024	2023
Toimitusjohtaja
Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset työsuhde etuudet	299	319
Osakeperusteiset palkkiot	5	6
Pitkäaikaiset etuudet	74	72
Yhteensä	379	398

Vuonna 2024 Telesten toimitusjohtajalle annettiin 0 kpl osakeoptioita (0 kpl vuonna 2023). Emoyhtiön johdolla oli tilinpäätöshetkellä 1,0 % emoyhtiön osakkeista eli 185 279 osaketta (0,9 % eli 167 345 osaketta 31.12.2023).

Johdon maksetut palkat ja palkkiot
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkkiot
1 000 euroa	2024	2023
Timo Luukkainen, hallituksen puheenjohtaja	66	66
Mirel Leino-Haltia, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	49	49
Vesa Korpimies, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen	37	36
Jussi Himanen, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen	37	36
Heikki Mäkijärvi, hallituksen jäsen (2023)	0	33
Kai Telanne, hallituksen jäsen	33	33
Anni Ronkainen, hallituksen jäsen	35	0
Esa Harju, toimitusjohtaja	379	398
Yhteensä	636	651
Muun johtoryhmän palkkiot
Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset työsuhde etuudet	1 347	995
Osakeperusteiset palkkiot	15	17
Pitkäaikaiset etuudet	168	188
Yhteensä	1 530	1 200

Johtoryhmän palkkion nousu johtuu johtoryhmän jäsenmäärän kasvusta sekä tilikauden aikana tapahtuneiden henkilöstövaihdosten aiheuttamista tilapäisistä kuluista.

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia vuosina 2024 tai 2023.

26 TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Konsernin johdon tietoon ei ole tullut sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöslaskelmiin.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Emoyhtiön tilinpäätös

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

1 000 euroa	Liite	2024	2023
Liikevaihto	1	60 636	75 784
Valmistevarastojen muutos		-3 191	1 201
Liiketoiminnan muut tuotot	2	4 304	4 166
Materiaalit ja palvelut	3	-33 528	-45 423
Henkilöstökulut	4	-15 198	-22 893
Poistot	5	-446	-484
Liiketoiminnan muut kulut	6	-11 619	-14 081
Liiketulos		958	-1 730
Rahoitustuotot ja -kulut	7	2 587	1 960
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		3 545	230
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos	8	411	-91
Konserniavustus	8	0	0
Tuloverot
Tilikauden verot	9	0	0
Tilikauden voitto/tappio		3 956	139

EMOYHTIÖN TASE

1 000 euroa	Liite	2024	2023
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	10	7	43
Aineelliset hyödykkeet	10	0	5 870
Pitkäaikaiset saamiset	11	34 753	16 436
Sijoitukset	12	32 170	35 753
		66 930	58 101
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	13	0	21 286
Lyhytaikaiset saamiset	14	17 089	9 727
Rahat ja pankkisaamiset	15	5 237	4 175
		22 326	35 189
Vastaavaa		89 256	93 290
Oma pääoma
Osakepääoma	16	6 967	6 967
Ylikurssirahasto	16	1 503	1 503
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	16	3 704	3 704
Edellisten tilikausien tulos	16	16 221	16 082
Tilikauden tulos	16	3 956	139
		32 352	28 396
Tilinpäätössiirtojen kertymä	17	8	410
Pakolliset varaukset	18	172	517
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	19	22 000	27 223
Lyhytaikainen vieras pääoma	20	34 725	36 743
		56 725	63 966
Vastattavaa		89 256	93 290

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA

1 000 euroa	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	3 545	230
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot	446	484
Myyntivoitot/tappiot pysyvistä vastaavista	0	-2 330
Rahoitustuotot- ja kulut	-2 553	-2 338
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	1 439	-3 953
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos	-8 025	8 580
Vaihto-omaisuuden muutos	7 589	686
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos	3 726	-3 175
Pakollisten varausten muutos	-137	73
Myönnetyt lainat	0	0
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	4 592	2 210
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-2 797	-2 474
Saadut korot, osinkotuotot, muut rahoitustuotot	2 468	6 157
Maksetut välittömät verot	-48	-61
Liiketoiminnan rahavirta	4 214	5 832
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	0	-592
Tytäryhtiöosakkeiden luovutukset	-5 395	2 495
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	0	0
Myönnetyt lainat	-2 242	-580
Lainojen takaisinmaksut	1 171	2 000
Konsernitilisaamisten muutos	104	-104
Investoinnit muihin sijoituksiin	0	-2
Investointien rahavirta	-6 362	3 218
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot	38 000	633
Lainojen takaisinmaksut	-42 116	-13 126
Konsernitiivelkojen muutos	7 327	-2 322
Maksetut osingot ja muu voitonjako	0	0
Rahoituksen rahavirta	3 210	-14 814
Rahavarojen muutos	1 062	-5 765
Likvidit varat 1.1.	4 175	9 940
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	0	0
Likvidit varat 31.12.	5 237	4 175

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN LIITETIEDOT 31.12.2024

1. LIIKEVAIHTO

1 000 euroa	2024	2023
Liikevaihto markkina-alueittain
Suomi	10 008	10 605
Pohjoismaat	4 983	8 745
Muu Eurooppa	33 135	50 732
Muut	12 510	5 702
Yhteensä	60 636	75 784

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Tuotekehitysavustukset	349	217
Vakuutuskorvaukset	0	1
Teleste Networks SA myyntituotto	0	2 321
Muut	3 956	1 626
Yhteensä	4 304	4 166

3. MATERIAALIT JA PALVELUT

Ostot	-28 255	-40 318
Raaka-ainevaraston muutos	-4 495	-1 905
	-32 749	-42 223
Ulkopuoliset palvelut	-778	-3 200
Yhteensä	-33 528	-45 423

4. HENKILÖSTÖKULUT

1 000 euroa	2024	2023
Palkat ja palkkiot	-12 535	-18 787
Eläkekulut	-2 276	-3 437
Muut henkilösivukulut	-387	-669
Yhteensä	-15 198	-22 893

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle ja hallitukselle

1 000 euroa	2024	2023
Toimitusjohtaja
Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset työsuhde etuudet	299	319
Osakeperusteiset palkkiot	5	6
Pitkäaikaiset etuudet	74	72
Yhteensä	379	398
Timo Luukkainen, hallituksen puheenjohtaja	66	66
Mirel Leino-Haltia, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	49	49
Vesa Korpimies, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen	37	36
Jussi Himanen, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen	37	36
Heikki Mäkijärvi, hallituksen jäsen (2023)	0	33
Kai Telanne, hallituksen jäsen	33	33
Anni Ronkainen, hallituksen jäsen	35	0
Esa Harju, toimitusjohtaja	379	398
Yhteensä	636	651
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
Henkilöstö tilikauden lopussa	28	334
Henkilöstö keskimäärin	241	329
Henkilöstö toiminnoittain tilikauden lopussa
Tuotekehitys	0	78
Tuotanto, materiaalihallinto ja palvelut	0	157
Myynti ja markkinointi	3	31
Hallinto	14	28
Tietotekniikka	11	12
Yhteensä	28	306

Yhtiö osallistui tilikauden 2024 aikana kahteen liiketoimintasiirtoon, jossa operatiivinen liiketoiminta siirretty konsernin tytäryhtiöihin, mukaan lukien suurin osa henkilökunnasta.

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT

1 000 euroa	2024	2023
Rakennukset	-298	-349
Koneet ja kalusto	-114	-95
Aineettomat oikeudet	-35	-40
Yhteensä	-446	-484

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1 000 euroa	2024	2023
Toimitilakulut	-740	-1 004
Matkakulut	-549	-538
Markkinointi ja myynninedistäminen	-174	-277
Tieto- ja rahalikenne	-2 220	-2 786
Muut liikekulut	-7 935	-9 475
Yhteensä	-11 619	-14 081
Tilintarkastuspalkkiot	-82	-63
Tilintarkastuslain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut toimeksiannot	-18	0
Veroneuvonta	-7	-85
Muut palvelut	-8	-91
Yhteensä	-115	-239

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

1 000 euroa	2024	2023
Korkotuotot	200	280
Korkotuotot konserniyhtiöiltä	1 400	751
Korkokulut	-1 906	-1 490
Korkokulut konserniyhtiölle	-496	-712
Sijoitusten arvonalennukset	-173	-1 420
Rahoituksen kurssierot	149	-442
Muut rahoitustuotot ja -kulut	-388	-133
Osinkotuotot, konserniyhtiöiltä	3 801	5 123
Osinkotuotot, ulkopuolisilta	0	4
Yhteensä	2 587	1 960

TILINPÄÄTÖSSIIRROT

1 000 euroa	2024	2023
Poistoeron muutos
Rakennukset	298	-51
Koneet ja kalusto	114	-44
Aineettomat oikeudet	0	4
Yhteensä	411	-91
Konserniavustus	0	0
Yhteensä	411	-91

TILIKAUDEN VEROT

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	0	0
Edellisen tilikauden verot	0	0
Yhteensä	0	0

Yhtiöllä on verotuksessa vahvistettuja tappioita ja kuluvan tilikauden tappioita yhteensä 7 325 tuhatta euroa, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.

AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET

1 000 euroa	Aineettomat oikeudet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Aineellinen käyttöomaisuus yhteensä
Hankintameno 1.1	8 500	12 572	9 736	22 308
Lisäykset	0	0	0	0
Luovutukset		-12 572	-9 736	-22 308
Hankintameno 31.12.	8 500	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-8 457	-7 093	-9 346	-16 438
Luovutukset		7 390	9 459
Tilikauden poistot	-35	-298	-114	-411
Kertyneet poistot 31.12.	-8 492	0	0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	7	0	0	0

PITKÄAIKAISET SAAMISET

1 000 euroa	2024	2023
Pääomasijoituslainat konserniyhtiöiltä	2 000	2 000
Muut pitkäaikaiset saamiset konserniyhtiöiltä	32 753	14 436
Muut pitkäaikaiset saamiset	0	0
Yhteensä	34 753	16 436

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

SIJOITUKSET

Emoyhtiö	Osakkeet konserniyhtiöissä	Osakkeet muut	Muut sijoitukset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	43 525	19	337	43 880
Lisäykset/siirrot	14 421	0	0	14 421
Luovutukset	-22 794	0	0	-22 794
Vähennykset	0	0	-337	-337
Hankintameno 31.12.	35 152	19	0	35 170
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-8 127	0	0	-8 127
Luovutukset	5 300	0	0	5 300
Arvonalennukset	-173	0	0	-173
Vähennykset yhteensä	-3 000	0	0	-3 000
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	32 151	19	0	32 170

VAIHTO-OMAISUUS

1 000 euroa	2024	2023
Aineet ja tarvikkeet	0	12 855
Keskeneräiset tuotteet	0	1 214
Valmiit tuotteet	0	7 217
Yhteensä	0	21 286

LYHYTAIKAISET SAAMISET

1 000 euroa	2024	2023
Myyntisaamiset	1 916	5 242
Myyntisaamiset konserniyhtiöiltä	4 253	2 205
Muut saamiset konserniyhtiöiltä	8 928	0
Muut saamiset	207	260
Siirtosaamiset	855	2 021
Siirtosaamiset konserniyhtiöiltä	930	0
Yhteensä	17 089	9 727

LIKVIDIT VARAT

Käteis- ja pankkivarat yhteensä	5 237	4 175

OMAN PÄÄOMAN ERIEN LISÄYKSET JA VÄHENNYKSET

1 000 euroa	2024	2023
Osakepääoma 1.1.	6 967	6 967
Uusmerkinnät
Osakepääoma 31.12.	6 967	6 967
Ylikurssirahasto 1.1.	1 503	1 503
Emissiovoitto
Ylikurssirahasto 31.12.	1 503	1 503
Sijoitettu vapaa oma pääoma 1.1.	3 704	3 704
Uusmerkinnöistä
Omien osakkeiden hankinnat ja luovutukset
Osakeanti
Sijoitettu vapaa oma pääoma 31.12.	3 704	3 704
Edellisten tilikausien voittovarat 1.1.	16 221	16 082
Osingonjako	0	0
Edellisten tilikausien voittovarat 31.12.	16 221	16 082
Kauden tulos	3 956	139
Kertyneet voittovarat 31.12.	20 177	16 221
Yhteensä	32 352	28 396
Sijoitettu vapaa oma pääoma 31.12.	3 704	3 704
Kertyneet voittovarat 31.12.	20 177	16 221
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.	23 882	19 926

Emoyhtiön osakepääoma koostuu yhdestä osakesarjasta ja jakaantuu 18 985 588 samanlajiseen osakkeeseen.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

1 000 euroa	2024	2023
Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta	8	410

PAKOLLISET VARAUKSET

1 000 euroa	2024	2023
Takuvaraukset	0	175
Varaus valuuttasuojien negatiivisesta arvosta (KPL 5:2 §)	172	342
Yhteensä	172	517

PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

1 000 euroa	2024	2023
Lainat rahalaitoksilta	22 000	27 223

LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

1 000 euroa	2024	2023
Lainat rahalaitoksilta	8 200	5 800
Saadut ennakot	93	21
Ostovelat	383	5 179
Ostovelat konserniyrityksille	3 269	1 797
Muut velat	63	625
Muut velat konserniyrityksille	19 719	16 000
Siirtovelat, lomapalkkavelka	421	3 162
Siirtovelat	2 576	4 158
Yhteensä	34 725	36 743

ANNETUT VAKUUDET

1 000 euroa	2024	2023
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	606	1 055
Myöhemmin maksettavat	880	1 323
Yhteensä	1 486	2 378
Vuokravastuut toimitiloista
Yhden vuoden kuluessa	83	83
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	173	106
Myöhemmin erääntyvät	1 238	1 217
Yhteensä	1 494	1 407
Omasta puolesta annetut vakuudet
Pankkitakaukset	377	377
Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset	2 532	4 794
Yleispanttaussitoumukset	68 900	50 000
Tytäryhtiöosakkeet	32 044	17 621
Sisäiset velkakirjat	43 681	0
Yhteensä	147 534	72 792

JOHDANNAISSOPIMUKSET

1 000 euroa	2024	2023
Valuuttasuojien kohde-etuuden arvo	10 683	14 442
Valuuttasuojien käypä arvo	-29	-274
Koronvaihtosopimukset	8 750	31 250
Koronvaihtosopimusten käypä arvo	257	478

Valuuttasuojat esitetään KPL 5:2 § mukaisesti.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

KONSERNIN JA EMOYHTIÖN OMISTAMAT YRITYKSET

	Konsernin omistusosuus, %	Emoyhtiön omistusosuus, %
Teleste Norge AS, Porsgrun, Norja	100 %	0 %
Flomatik Network Services Ltd., Fareham, Englanti	100 %	0 %
Teleste Systems GmbH, Hannover, Saksa	100 %	0 %
Kaavisio Oy, Turku, Suomi	100 %	100 %
Teleste Information Solutions Sp. Zoo, Varsova, Puola	100 %	0 %
Teleste Information Solutions Oy, Forssa, Suomi	100 %	100 %
Teleste Networks s.p.zoo,Wroclaw, Puola	100 %	0 %
Teleste Belgium SA, Bryssel, Belgia	100 %	0 %
Teleste Corporation Iberica, S.L, Alcobendas, Espanja	100 %	100 %
Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia	100 %	0 %
Teleste Electronics (SIP), Co., Ltd, Shuzhou, Kiina	100 %	0 %
Teleste France SAS, Parisi, Ranska	100 %	0 %
Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa	100 %	0 %
Teleste Intercept, LLC, Dover DE, USA	80 %	0 %
Teleste LLC, New Jersey, USA	100 %	0 %
Teleste Ltd, Chesham, Englanti	100 %	0 %
Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi	100 %	0 %
Teleste Networks AB, Tukholma, Ruotsi	100 %	0 %
Teleste US, Inc, Dover DE, USA	100 %	0 %
Teleste Video Networks Sp zoo, Krakova, Puola	100 %	0 %
Teleste Information Solutions s.r.l., Italy	100 %	0 %
Teleste Networks Oy, Littoinen, Suomi	100 %	100 %
Teleste Security Solutions Oy, Littoinen, Suomi	100 %	0 %

OMAT OSAKKEET

	Määrä Kpl	Osuus osakkeista ja äänistä
Emoyhtiö omistaa 31.12.2024 omia osakkeita	738 398	3,89 %

OSAKETIEDOT JA OMISTAJAT

Johdon omistus
	kpl	Osuus osakkeista	Osuus äänivallasta
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet	185 279	0,98 %	0,98 %

LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konserniyhtiöiden väliset lainat on toteutettu tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Tarkemmat lähipiiritiedot ilmoitettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024			Osakkeita, kpl	%
Tianta Oy			4 788 298	25,22 %
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö			1 679 900	8,85 %
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen			899 475	4,74 %
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva			824 641	4,34 %
Mariatorp Oy			800 000	4,21 %
Wipunen varainhallinta Oy			800 000	4,21 %
Teleste Oyj			738 398	3,89 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma			521 150	2,74 %
Valtion Eläkerahasto			500 000	2,63 %
Ingman Finance Oy Ab			235 000	1,24 %
Yhteenveto (10)			11 786 862	62,08 %
Sektorijakauma	Omistaja	Osuus, %	Osakkeita	Osuus, %
Kotitaloudet	4 772	94,55 %	5 071 407	26,71 %
Julkisyhteisöt	3	0,06 %	1 920 625	10,12 %
Rahoitus-ja vakuutuslaitokset	16	0,32 %	3 184 129	16,77 %
Yritykset	211	4,18 %	8 629 899	45,45 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	18	0,36 %	33 468	0,18 %
Ulkomaalaisomistus	27	0,53 %	146 060	0,77 %
Yhteensä	5 047	100,00 %	18 985 588	100,00 %
Hallintarekisteri	8	0,16 %	453 644	2,39 %
Osakkeita, kpl
1-100	1 555	30,81 %	78 717	0,41 %
101-500	1 944	38,52 %	512 571	2,70 %
501-1 000	660	13,08 %	535 296	2,82 %
1 001-5 000	672	13,32 %	1 444 815	7,61 %
5 001-10 000	103	2,04 %	732 035	3,86 %
10 001-50 000	86	1,70 %	1 827 868	9,63 %
50 001-100 000	8	0,16 %	531 021	2,80 %
100 001-500 000	11	0,22 %	2 271 403	11,96 %
500 001-	8	0,16 %	11 051 862	58,21 %
Yhteensä	5 047	100,00 %	18 985 588	100,00 %
Hallintarekisteri	8	0,16 %	453 644	2,39 %

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

EMOYHTIÖ TELESTE OYJ:N TILINPÄÄTÖS

Teleste Oyj on Teleste-konsernin emoyhtiö. Teleste Oyj:n y-tunnus on 1102267-8 ja kotipaikka on Turku. Yhtiön rekisteröity osoite on Telestenkatu 1 20660 Littoinen.

VERTAILUKELPOISUUS

Yhtiö suoritti tilikauden 2024 aikana kaksi konsernin sisäistä liiketoimintasiirtoa joissa yhtiön operatiivinen liiketoiminta on siirretty konsernin tytäryhtiöihin, mukaan lukien yhtiön kiinteistöt, tuotanto sekä suurin osa henkilökunnasta.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostojen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja tappiot kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.

JOHDANNAISSOPIMUKSET

Yhtiöllä on valuuttasuojauksia ja lainaa suojaavia koronvaihtosopimuksia. Suojausten avulla valuuttariskien vaikutus yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan pyritään eliminoimaan. Koronvaihtosopimuksilla suojataan joitakin vaihtuvakorkoisia lainoja.

Johdannaisopimukset esitetään KPL 5:25 mukaisesti, siten että IFRS suojauslaskennan ulkopuolella olevat suojista negatiiviset käyvät arvot kirjataan kuluksi ja pakolliseksi varaukseksi. Suojauslaskennan piirissä olevat suojat esitetään taseen ulkopuolisina vastuina liitetiedoissa. Laajemmat liitetiedot esitetään konsernitilinpäätöksessä.

Yhtiön politiikkana on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin. Valuuttasuojauten tulosvaikutus kirjataan yhtiössä valuuttasuojausten toteutushetkellä.

PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTUS

Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla. Kuluvan käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoisina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri omaisuusryhmille ovat:

Aineettomat oikeudet …………………… 3 vuotta
Liikearvo ………………………………………… 8 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot ………… 3 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat ………… 25–33 vuotta
Koneet ja kalusto ……………………………… 3–5 vuotta
Tietokoneet …………………………………… 0–3 vuotta

Käyttöomaisuuden tasearvosta tehdään arvonalennus, mikäli on ilmeistä, että tulonodotukset eivät kata hyödykkeen tasearvoa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin hankintahetkestä tai perustamisesta lähtien. Tilikauden aikana myydyt yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin myyntihetkeen saakka. Muina pitkäaikaisina sijoituksina ja saamisina esitetään sijoitukset ja saamiset, joiden aiottu hallussapitoaika on yli vuoden mittainen.

LEASINGSOPIMUKSET

Käyttöleasing sopimukset ja rahoitusleasing sopimuksiin tehdyt hankinnat kirjataan tilinpäätökseen vuokrakuluna.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen jälleenhankinta- tai luovutushintaan. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Varaston arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistö menoista.

RAHAT, PANKKISAAMISET JA RAHOITUSARVOPAPERIT

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit.

LIIKEVAIHTO

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyviillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla. Myyntitulo kirjataan tuotoksi palvelun tai hyödykkeen luovutushetkellä.

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

Tuotekehityskulut kirjataan vuosikuluna.

ELÄKEJÄRJESTELYT

Yhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta.

TULOVEROT

Tuloverot koostuvat tilikauden tulokseen kohdistuvasta verosta ja edellisen tilikauden verojaksotuksen oikaisusta.

OMAT OSAKKEET

Konsernin hankkimat omat osakkeet eivät sisälly tasearvoihin. Omien osakkeiden luovutus kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 3.4.2007 alkaen.

Tilinpäätös 2024
Hallituksen toimintakertomus
Konserni
Emoyhtiö
Osakkeet ja osakkeenomistajat

Voitonjakoehdotus

Teleste Oyj:n 31.12.2024 taseen mukaan jakokelposet varat olivat 23 881 515,27 euroa.

Hallitus aikoo ehdottaa 23.4.2025 pidettävälle varsinaisille yhtiökokouksille, että osinkoa jaetaan 0,03 euroa osakkeelta.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 2024 allekirjoitukset

Hallituksen ja toimitusjohtajan lausumat

Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä Teleste Oyj:n että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtälä Teleste Oyj:n ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

päivänä maaliskuuta 2025

| Timo Luukkainen
Hallituksen puheenjohtaja | Jussi Himanen | Vesa Korpimies |
| --- | --- | --- |
| Mirel Leino-Haltia | Kai Telanne | Anni Ronkainen |
| Esa Harju
Toimitusjohtaja | | |

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

päivänä maaliskuuta 2025

PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö

Markku Launis
KHT

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Tilintarkastuskertomus

Teleste Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Teleste Oyj:n (y-tunnus 1102267-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää:

konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen

tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää informaatioita

emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen

537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.

TARKASTUKSEN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA

Yhteenveto

Olennaisuus

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: € 1 300 000, joka on 1 % konserninliikevaihdosta

Tilintarkastuksen laajuus

Tarkastuksen laajuus: tarkastuksen kohteena on ollut konsernin emoyhtiö ja sen suomalaiset tytäryhtiöt, minkä lisäksi olemme suorittaneet tarkastustoimenpiteitä kahden ulkomaisen tytäryhtiön osalta.

Keskeiset seikat

Liikearvon arvostus
Vaihto-omaisuuden arvostus
Kehittämismenojen aktivointi

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet

alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastukseen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

123

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus

€ 1 300 000 (edellinen vuosi € 1 500 000)

Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde

1,0 % konsernin liikevaihdosta

Perustelut vertailukohteen valinnalle

Konsernin kannattavuus on vaihdellut viime vuosina huomattavasti strategiauudistuksen, siihen liittyvien yritysjärjestelyjen ja tuotekehityspanostusten vuoksi. Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi liikevaihdon, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät sitä yleisesti arvioidessaan konsernin suoriutumista. Lisäksi liikevaihto on yleisesti hyväksytty vertailukohde. Valitsimme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi 1,0%, joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Telestekonsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Konserni toimii maailmanlaajuisesti usean juridisen yhtiön kautta. Konsernin liikevaihto kertyy suurimmaksi osin emoyhtiön sekä sen suomalaisten tytäryhtiöiden myynnin perusteella, jotka olemme tarkastaneet osana konsernin tarkastusta. Tämän lisäksi olemme suorittaneet tarkastustoimenpiteitä kahden ulkomaalaisen tytäryhtiön osalta. Muihin tytäryrityksiin ei katsota liittyvän olennaisen virheen riskiä konsernitilinpäätöksen kannalta ja täten näiden osalta tarkastustoimenpiteet ovat rajoittuneet konsernitasolla tehtäviin analyytisiin tarkastustoimenpiteisiin sekä yksittäisiin tarkastustoimenpiteisiin yksittäisten olennaisten tilinpäätöserien osalta.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA	MITEN SEIKKAA ON KÄSITELTY TILINTARKASTUKSESSA
LIIKEARVON ARVOSTUS
Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa sekä liitetiedossa 10.	Keskityimme tarkastustoimenpiteissämme johdon harkintaa edellyttävien arvioiden asianmukaisuuden varmentamiseen seuraavin toimenpitein:
Liikearvo on yksi konsernin merkittävimmistä tase-eristä ja oli määrältään 30,1 miljoonaa euroa tilinpäätöksessä. Mahdollisen arvonalentumisen määrittämiseen liittyy merkittävissä määrin johdon harkintaa, mm. kassavirtaa tuottavan yksikön eli testaustason määrittämisessä ja arvioitaessa liiketoiminnan tulevaa kannattavuutta ja tulevaisuudessa toteutuviin rahavirtoihin sovellettavaa diskonttokorkoa.	Tarkastimme yhtiön käyttämän käyttöarvon laskentamallin oikeellisuutta vertaamalla mallia IAS 36:
Liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen taseerän koosta ja johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta arvonalentumistestauksessa.	Omaisuuserien arvonalentuminen – standardin vaatimuksiin sekä tarkastamalla laskelmien matemaattisen oikeellisuuden. Arvioimme rahavirtaennusteiden laatimisessa käytettävää prosessia ja teimme vertailuja viimeisimpiin hallituksen hyväksymiin tavoitteisiin ja pitkän aikavälin suunnitelmiin.
	Testasimme rahavirtaennusteiden perusteena olevat keskeiset oletukset, joita ovat mm. myyntiä ja kannattavuutta koskevat ennusteet, käytetty diskonttokorko sekä ennustejakson jälkeiseen aikaan sovellettu kasvuprosentti.
	Vertasimme tilikauden toteutuneita tuloskkuja edellisenä vuonna arvonalentumismallissa käytettyihin tulosennusteisiin sen selvittämiseksi, sisältyikö ennusteisiin oletuksia, jotka olivat jälkikäteen arvioituina olleet optimistisia.
	Arvioimme johdon laatimassa herkkyysanalyysissä käytettyjen oletusten asianmukaisuutta ja niihin sisältyvien johdon harkintaa vaativien olettamusten muutosten todennäköisyyttä.

124

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA	MITEN SEIKKAA ON KÄSITELTY TILINTARKASTUKSESSA
VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS
Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa sekä liitetiedossa 14.	Arvioimme laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta suhteessa IAS 2: Vaihto-omaisuus –standardin vaatimuksiin sekä testasimme arvostukseen ja olemassaoloon liittyviä keskeisiä kontrolleja sekä suoritimme aineistotarkastusta.
Vaihto-omaisuus on yksi konsernin merkittävimmistä tase-eristä ja oli määrältään 24,9 miljoonaa euroa tilinpäätöksessä. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo tarkoittaa vaihto-omaisuushyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.	Tarkastimme etuksen vaihto-omaisuusnimikkeiden hankintamenoon sisällytettyjä ostohintoja vertaamalla niitä ostolaskuihin. Tarkastimme myös laskelmia, joiden perusteella vaihto-omaisuuden hankintamenoon on sisällytetty suhteellinen osuus tuotannon välillisistä yleiskustannuksista.
Vaihto-omaisuuden tasearvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot, jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä sekä valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden osalta myös osuuden tuotannon välillisistä yleiskustannuksista normaalin toiminta-asteen mukaan laskettuna.	Olimme läsnä vaihto-omaisuuden inventoinneissa valituissa toimipaikoissa saadaksemme evidenssiä vaihto-omaisuuden olemassaolosta ja kunnosta. Inventointien aikana arvioimme yhtiön inventointiprosessin asianmukaisuutta ja suoritimme tarkistuslaskentoja.
Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkurantiudesta johtuva arvonalentuminen. Epäkuranttiusvaraus perustuu johdon parhaaseen arvioon vaihto-omaisuuden arvosta tilinpäätöspäivänä.	Vertasimme etuksen valmiiden tuotteiden varastonimikkeiden arvoa niiden myyntihintoihin.
Vaihto-omaisuus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen tase-erän koosta ja johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta arvostuksessa.	Arvioimme epäkuranttiusvarauksen määrittämiseen liittyviä periaatteita sekä tehtyjen arvonalentumiskirjausten riittävyyttä.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA	MITEN SEIKKAA ON KÄSITELTY TILINTARKASTUKSESSA
---	---
KEHITTÄMISMENOJEN AKTIVOINTI
Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa sekä liitetiedossa 10.	Arvioimme yhtiön kehittämissemojen aktivointipolitiikan asianmukaisuutta IAS 38: Aineettomat hyödykkeet –standardin vaatimuksiin
Konsernin aktivoitujen kehittämissemojen määrä oli 8,7 milj. euroa tilinpäätöksessä. Aiemmin aktivoituihin kehittämissemojin kohdistettiin tilikauden aikana 6,7 milj. euroa arvonalentuminen.	Arvioimme kehittämissemojen aktivointiin liittyvien prosessien asianmukaisuutta. Arvioimme projektien aktivointikriteerien täyttymistä.
Kehittämissemojen aktivointi sisältää arvionvaraisuutta liittyen mm. uuden tuotteen tekniseen toteutettavuuteen ja kaupalliseen hyödynnettävyyteen. Lisäksi johdon laatimat arvonalentumislaskelmat sisältävät oletuksia tulevaisuuden taloudellisesta kehityksestä.	Testasimme etuksen kehittämissemojin sisältyviä aktivoituja kuluja ja henkilöstökustannuksia.
Kehittämissemojen aktivointi on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen tase-erän koosta ja johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta aktivoitujen menojen arvostuksessa.	Arvioimme johdon käyttämien arvioiden asianmukaisuutta arvonalentumistestauksissa keskittyen ennustetut taloudellisen informaation asianmukaisuuteen.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konsernin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävä puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

126

Tilinpäätös 2024
Hallituksen toimintakertomus
Konserni
Emoyhtiö
Osakkeet ja osakkeenomistajat

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 7.4.2021 alkaen yhtäjaksoisesti 4 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 27.3.2025

PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö

Markku Launis
KHT

127

Tilinpäätös 2024
Hallituksen toimintakertomus
Konserni
Emoyhtiö
Osakkeet ja osakkeenomistajat

Teleste Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti

Teleste Oyj:n johdolle

Olemme Teleste Oyj:n (y-tunnus 1102267-8) (jäljempänä myös "yhtiö") johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS-konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 European Single Electronic Format -muodossa ("ESEF-tilinpäätös").

JOHDON VASTUU ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ

Teleste Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 vaatimukset ("ESEF-vaatimukset"). Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan, otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.

MEIDÄN RIIPPUMATTOMUUTEMME JA LAADUNHALLINTAMME

Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille (sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt) mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.

Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat.

MEIDÄN VELVOLLISUUTEMME

Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä.

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-tilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.

ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilinpäätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämisen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä relevantia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

LAUSUNTO

Lausuntonamme esitämme, että Teleste Oyj:n ESEF-tilinpäätös 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-vaatimuksissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia.

Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä raportista ja esittämästämme lausunnosta vain Teleste Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.

Helsingissä 27.3.2025

PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö

Markku Launis
KHT

Tilinpäätös 2024
Hallituksen toimintakertomus
Konserni
Emoyhtiö
Osakkeet ja osakkeenomistajat

Kestävyysraportin varmennuskertomus

Teleste Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Teleste Oyj:n (y-tunnus 1102267-8) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1.–31.12.2024.

LAUSUNTO

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Teleste Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista

varten (kaksinkertainen olennaisusanalyysi).

Lausuntomme ei kata tietojen merkitsemistä kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puutumisen vuoksi.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

KONSERNIKESTÄVYYSTARKASTAJAN RIIPPUMATTOMUUS JA LAADUNHALLINTA

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuustemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISOJM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET

Teleste Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on

yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten

siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

LUONTAISET RAJOITTEET KESTÄVYYSRAPORTIN LAATIMISESSA

Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on velvollinen laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa, sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset lopputulokset todennäköisesti poikkeavat ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti.

129

Tilinpäätös 2024
Hallituksen toimintakertomus
Konserni
Emoyhtiö
Osakkeet ja osakkeenomistajat

KONSERNIKESTÄVYYSTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuu-della odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

KUVAUS SUORITETUISTA TOIMENPITEISTÄ

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoimintaalueilla hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä.
Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraportin sisältämiä tietoja.
Vierailimme yhtiön pääkonttorissa ja toimipaikalla Suomessa.
Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessia suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin sekä sitä, ovatko arviointiprosessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia.
Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät kestävyystiedot ESRS-standardien mukaisia.
EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt konsernin taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 27.3.2025

PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö

Markku Launis
KHT

Tilinpäätös 2024
Hallituksen toimintakertomus
Konserni
Emoyhtiö
Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakkeenomistajat

SIJOITTAJASUHTEET

Yhtiön sijoittajasuhteista vastaa talousjohtaja Mervi Kerkelä-Hiltunen. Talousjohtajan lisäksi yhtiön ylin johto on sitoutunut palvelemaan pääomamarkkinoiden eri osapuolia.

VIESTINNÄN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

Viestinnän tavoitteena on välittää kaikille markkinaosapuolille tasapuolisesti oikeaa ja merkityksellistä tietoa, joka tukee yhtiön osakkeen oikeaa arvonmuodostusta. Viestinnässään Telesten periaatteita ovat ajantasaisuus, todenmukaisuus ja yhtäaikaisuus.

Teleste noudattaa tiedonantopolitiikassaan EU:n säädöksiä, Suomen lainsäädäntöä, Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita sekä ESMA:n (European Securities and Markets Authority) ja Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita, joiden mukaisesti Teleste antaa säännöllistä tietoa taloudellisesta kehityksestään osavuosikatsauksissa, puolivuosikatsauksessa, tilinpäätöstiedotteessa sekä tilinpäätöksessä.

Tämän lisäksi Teleste julkaisee sitä koskevat sisäpiiritiedot Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) mukaisesti mahdollisimman pian tai lykkää julkistamista asetuksen mukaisesti. Tietojen julkistamista voidaan MAR:n mukaisesti lykätä, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät:

Välitön julkistaminen todennäköisesti vaarantaisi Telesten oikeutetut edut
Julkistamisen lykkääminen ei todennäköisesti johtaisi yleisöä harhaan ja
Teleste pystyy takaamaan kyseisen tiedon säilymisen luottamuksellisena

Tämän lisäksi Teleste julkaisee säännöllisesti sijoittajautisia ja lehdistötiedotteita liiketoimintaansa liittyvistä uutisista ja tilauksista, joiden arvioidaan kiinnostavan yhtiön sidosryhmiä, mutta jotka eivät täytä pörssitiedottamisen kriteerejä.

YHTEYSTIEDOT

Esa Harju, toimitusjohtaja
Hannele Ahlroos, IR- ja lehdistöpalvelut
Puh. (02) 2605 611
Sähköposti: [email protected]

OSAKKEEN PERUSTIEDOT

Teleste Oyj on listautuneena Nasdaq Helsingissä Teknologia-toimialalukassa. Teleste kuuluu markkina-arvoltaan small cap -ryhmään.

Tietoja osakkeesta:

Listalle 30.3.1999
ISIN-koodi FI0009007728
Kaupankäyntitunnus TLT1V
Reuters-tunnus TLT1V.HE
Bloomberg-tunnus TLT1VFH
12 kuukauden ylin 3,45
12 kuukauden alin 2,07
Kaikkien aikojen ylin (7.9.2000) 39,00
Kaikkien aikojen alin (12.12.2008) 1,90

TALOUDELLISEN INFORMAATION JULKAISU

Taloudelliset tiedotteet vuonna 2025:

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 7.5.2025
Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 14.8.2025
Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 5.11.2025

Taloudellisten katsausten julkistuksien yhteydessä järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa Teleste tapaa yhtiötä seuraavia institutionaalisia sijoittajia, analyytikoita sekä median edustajia.

Hiljainen jakso

Hiljainen jakso alkaa 30 päivää ennen osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkaisua ja kestää näiden julkaisemiseen saakka. Hiljaisen jakson aikana Telesten edustajat eivät kommunikoi yhtiön taloudellista tilannetta, eivätkä tapaa pääomamarkkinoiden edustajia.

OSAKASREKISTERI

Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Osakasrekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy.

Osakkeenomistajien tulee ilmoittaa arvo-osuustilinsä pitäjälle osoitteen muutoksista, osingonmaksua varten ilmoitetun pankkitilin numeron muutoksista sekä muista osakeomistukseen liittyvistä seikoista.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Emoyhtiö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

YHTIÖKOKOUS

Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 23.4.2025 klo 14.00 alkaen Helsingin Messukeskuksen kokousiiven 2.krs:ssa, kokoustila 208. Osoite: Rautatieläisenkatu 3, Helsinki.

Ilmoittautuneiden vastaanotto alkaa kello 13.00. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 9.4.2025 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 14.4.2025 kello 16.

Lisätietoa yhtiön verkkosivuilta osoitteesta: www.teleste.com/yhtiökokous

Tai sähköpostilla

[email protected]

OSINKOPOLITIIKKA

Telesten tavoitteena on olla kiinnostava sijoituskohde, jossa sekä sijoituksen ar-

vonnouus että osinkotuotto muodostavat kilpailukykyisen kokonaisuuden. Vuosittaisen osinkoehdotuksen hallitus perustelee huomioiden kannattavuuden, rahoitustilanteen sekä kannattavan kasvun edellyttämät investointitarpeet.

Osingonjakoehdotus vuodelle 2025

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta osinkoa 0,03 (0,00) euroa ulkona oleville osakkeille.

Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle ja muuta lisätietoa yhtiökokouksesta saatavilla yhtiön kotisivuilta osoitteessa: www.teleste.com/yhtiökokous.

Yhtiökokouksen pöytäkirja on nähtävillä yhtiön internet-sivuilla viimeistään 7.5.2025.

Osinkohistoria, eur

2019	2020	2021	2022	2023	2024
0,10	0,12	0,14	0,0	0,0	0,03*

hallituksen esitys

TELESTE OYJ

Postiosoite: PL 323, 20101 Turku
Käyntiosoite: Telestenkatu 1,
20660 Littoinen

Puhelin (vaihde): 02 2605 611
Y-tunnus: 1102267-8

fin by

Standardi-osio	Tiedonantovaatimus	Osio raportilla
ESRS 2, SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	Sidosryhmien edut ja näkemykset (ESRS 2, SBM-2)
ESRS 2, SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2, SBM-3)
S1-1	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
S1-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (S1-2)
S1-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S1-4	Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus (S1-4)
S1-5	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan (S1-5)
S1-6	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)
S1-7	Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-7)
S1-9	Monimuotoisuuden mittarit	Monimuotoisuusmittarit (S1-9)
S1-10	Riittävä palkka	Riittävä palkka (S1-10)
S1-13	Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit (S1-13)
S1-15	Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit	Käytetty siirtymäsäännöstä
S1-16	Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)
S1-17	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)

AI assistant

Teleste Oyj — Annual Report 2024

3345_rns_2025-03-28_563123c2-f146-45b1-bbb2-16fc1afdae53.pdf

Teleste Oyj

2024

Sisällys

Hallituksen toimintakertomus 2024

1. YLEISKATSAUS

2. LIIKETOIMINNAN KUVAUS

3. LIIKEVAIHTO JA TULOSKEHITYS

4. INVESTOINNIT JA TUOTEKEHITYS

5. HENKILÖSTÖ

6. RAHOITUS JA PÄÄOMARAKENNE

7. SEGMENTTITULOS

BROADBAND NETWORKS

PUBLIC SAFETY AND MOBILITY

8. KONSERNIRAKENNE

9. AINEETTOMAT VOIMAVARAT

10. LIIKETOIMINNAN MERKITTÄVIMMÄT RISKIT

10.1. STRATEGISET RISKIT

10.2. OPERATIIVISET RISKIT

10.3. YLLÄTTÄVIIN TAPAHTUMIIN JA TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT RISKIT

10.4. RAHOITUSRISKIT

11. OIKEUDENKÄYNNIT JA OIKEUDELLISET MENETTELYT

12. YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

13. EMOYHTIÖN TULOSKEHITYS JA TALOUDELLINEN ASEMA

14. OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMAN MUUTOKSET

15. JOHDON JA HALLINTOELINTEN JÄSENTEN OMISTUS 31.12.2024

16. TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2024

BROADBAND NETWORKS

PUBLIC SAFETY AND MOBILITY

17. HALLITUKSEN ESITYS TASEEN OSOITTAMAN TULOKSEN KÄYTTÄMISESTÄ

18. NÄKYMÄT VUODELLE 2025

19. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024

TELESTEN HALLINTOELIMET

Yhtiökokous

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Hallitus

Hallituksen työjärjestys

Hallituksen jäsenet

Hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet

Tarkastusvaliokunta

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta

Toimitusjohtaja

Johtoryhmä

Tarkastustoiminta ja tilintarkastajan palkkiot

Sisäpiirihallinto

Lähipiiritoimet, sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus

Lähipiiritoimet

Sisäinen valvonta

Riskienhallinta

Sisäinen tarkastus

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet

Kestävyysraportti

Sisällys

1. Yleiset tiedot ESRS 2

LAATIMISPERUSTEET

KESTÄVYYSSELVITYKSEN YLEISET LAATIMISPERUSTEET (BP-1)

TIETTYJÄ OLOSUHTEITA KOSKEVAT TIEDOT (BP-2)

Aikavälit

Arvoketjun estimointi ja estimoinnissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus

Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä

Raportointi aiemmilla kausilla tehdyistä virheistä

HALLINTO

HALLINTO-, JOHTO- JA VALVONTAELINTEN ROOLI (GOV-1)

Hallitus

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Vastuullisuuden ohjausryhmä

Vastuullisuus- ja laatutiimi

YRITYKSEN HALLINTO-, JOHTO- JA VALVONTAELIMILLE TOIMITETTAVAT TIEDOT JA NIIDEN KÄSITTELEMÄT KESTÄVYYSSEIKAT (GOV-2)

KESTÄVYYTEEN LIITTYVÄN SUORITUSKYVYN SISÄLLYTTÄMINEN KANNUSTINJÄRJESTELMIIN (GOV-3)

RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN VALVONTA KESTÄVYYSRAPORTOINNIN OSALTA (GOV-5)

SELVITYS KESTÄVYYTTÄ KOSKEVASTA DUE DILIGENCE -PROSESSISTA (GOV-4)

STRATEGIA

STRATEGIA, LIIKETOIMINTAMALLI JA ARVOKETJU (SBM-1)

Liiketoimintamalli ja arvoketju

SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET (SBM-2)

KESTÄVYYDEN OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET (SBM-3)

Teleste Oyj Annual Report 2024