Älykäs, turvallinen ja sujuva arki

Vuosikertomus 2019 Vuosikertomus 2019

Teleste 2019 Strategia Teknologia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuus Johto Tilinpäätös

Sisällysluettelo

KONSERNI

Telesten vuosi	3
Toimitusjohtajan katsaus	4
Tapahtumia ja uutisia	6
Megatrendit	12
Ydinviestit	13
Teknologian kehitys	14

LIIKETOIMINTA-ALUEET

Video and Broadband Solutions	17
Network Services	20

VASTUULLISUUS

Henkilöstö	22
Yritysvastuu	25

JOHTO

Hallitus	30
Johtoryhmä	32
Tietoa osakkeenomistajille	34

Vuosi lyhyesti

TELESTEN integroitu tuote- ja palvelutarjonta auttaa rakentamaan ja ylläpitämään verkottuneempaa yhteiskuntaa. Ratkaisumme tuovat televisio- ja laajakaistapalvelut sinulle, takaavat turvallisuutesi julkisilla paikoilla ja opastavat sinua joukkoliikenteen käytössä. Innovatiivisuutemme ja vankka kokemuksemme on tehnyt meistä johtavan kansainvälisen laajakaista-, turvallisuus- ja informaatioteknologioita sekä niihin liittyviä palveluja tarjoavan yrityksen.

Liikevaihto laski 5,9 prosenttia 235,5 (250,3) miljoonaan euroon
Oikaistu liiketulos oli 7,7 (9,7) miljoonaa euroa
Oikaistu osakekohtainen tulos oli 0,31 (0,38) euroa
Saadut tilaukset olivat 237,6 (264,0) miljoonaa euroa
Hallitus esittää 0,10 euron osinkoa vuodelta 2019

15 16 17 18 19

Konsernin liiketulos,

15 16 17 18 19 Saadut tilaukset, Meur 300 250 200 150 100 50 0

Vaiherikas vuosi 2019 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Lähdimme vuoteen hyvistä asemista ja myönteisin odotuksin. Tilauskantamme oli korkealla, tarjontamme oli kilpailukykyistä ja toimintamme tehokkuus oli kokonaisuudessaan hyvällä tasolla. Samaan aikaan olimme kuitenkin hyvin tietoisia tilaajaverkkomarkkinoiden teknologiamurroksesta. Menestyimme monessa kohdin odotuksiamme paremmin, mutta vuosi toi eteemme myös epämiellyttäviä yllätyksiä.

Liikevaihtomme laski 5,9 prosenttia 235,5 miljoonaan euroon (2018: 250,3 milj. euroa). Oikaistu liiketuloksemme oli 7,7 miljoonaa euroa (2018: 9,7 milj. euroa). Saadut tilaukset olivat vuoden lopussa 237,6 miljoonaa euroa (2018: 264,0 milj. euroa).

Maaliskuun alussa ulkomaiseen tytäryhtiöömme kohdistui rikos, jossa identiteettivarkauden ja muiden lainvastaisten toimien avulla tytäryhtiömme oli suorittanut aiheettomia maksuja. Jouduimme antamaan tulosvaroituksen, jossa ilmoitimme tekevämme rikoksen takia noin 7 miljoonan euron kertaluonteisen kulukirjauksen. Asia on viranomaisten tutkittavana ja myös vakuutusturvan korvausedellytyksiä selvitetään. Siten rikoksen kokonaisvaikutus saadaan selville vasta näiden prosessien päätyttyä.

TEKNOLOGIAMURROS VIIVÄSTYI

Liiketoimintojen kehitys vaihteli merkittävästi. Tilaajaverkkojen tuotteissa eli Network Products -alueella liikevaihto oli laskusuunnassa, koska asiakaskunnan investoinnit supistuivat. Tilaukset kohdistuivat perinteisten HFC-verkkojen päivityksiin, mutta hajautetun arkkitehtuurin läpimurto antoi vielä odottaa itseään. Säilytimme kuitenkin Euroopan laskevilla tilaajaverkkomarkkinoilla selkeästi johtavan asemamme.

Etenimme kuitenkin vahvasti tuotetarjontamme kehittämisessä yhteensopivaksi eri laite- ja ohjelmistotoimittajien tarjonnan kanssa ja neuvottelut potentiaalisten asiakkaiden kanssa sujuivat hyvin. Teleste on selvästi edelläkävijä hajautetun arkkitehtuurin mukaisten verkkojen tuotteissa ja haluttu kumppani sekä asiakkaille että muille laitetoimittajille. Teknologiamurros tulee olemaan mittava ja se tulee muuttamaan alan toimintatapoja. Telestelle murros mahdollistaa laajentumisen maailman suurimmille kaapeliverkkomarkki-

noille Pohjois-Amerikkaan. Olenkin tyytyväinen jo saavuttamaamme asemaan ja valmiuteemme toimittaa uuden teknologian mukaisia tuotteita. Oletan hajautetun arkkitehtuurin investointien käynnistyvän toden teolla lähivuosina, mutta kaupallisen menestyksen ajoitusta jo alkaneelle vuodelle on vaikea ennustaa. Uskon kuitenkin ensimmäisten toimitusten ajoittuvan kuluvan vuoden loppupuolelle.

JOUKKOLIIKENTEESSÄ KASVUA

Videovalvonta- ja informaatioratkaisujen kehitys oli hyvin myönteistä ja erityisesti asiakaskunnan lisääntyvät investoinnit joukkoliikenteeseen näkyivät liikevaihtomme ja tilauskantamme vahvistumisina. Joukkoliikenteen kasvattaminen on välttämätöntä kaupungistumisen edetessä, ja samalla se tukee toimia ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi. Videovalvonta ja matkustajainformaatioratkaisut lisäävät julkisen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Tämä oli selvästi nähtävissä liiketoiminta-alueen kehityksessä. Laajensimme matkustajainformaatioratkaisujen tuotantokapasiteettia ja henkilöresursseja. Kiivaasta tahdista huolimatta pystyimme pitämään yllä korkean laadun ja asiakastyytyväisyyden, jotka heijastuivat myös kannattavuuteen. Maineemme vahvistui ja kasvoimme toimialaa nopeammin. Hyvä suunta näyttää jatkuvan vuonna 2020.

TAKAPAKKIA SAKSASSA

Palveluliiketoiminnassa odotuksemme eivät to teutuneet ja haasteita tuli erityisesti suurimman yksikkömme eli Saksan myynnin supistumisesta. Siellä merkittävimmän asiakkaan palvelusopimuk seen kuuluvat tilausvolyymit laskivat, eikä erillis projekteja käynnistetty. Liikevaihdon laskuun ei ollut mahdollisuutta sopeutua riittävässä mää rin lyhyellä aikavälillä, joten liiketoiminta-alueen kannattavuus heikkeni. Aiempien vuosien ai kana tehdyt tehostamistoimet ovat jo tuotta neet tuloksia, mutta kehittämistoimia jatkettiin edelleen. Palveluliiketoiminnan supistumisen ja tilaajaverkkoteknologian murroksen vuoksi jou duimme antamaan tulosvaroituksen vuoden lopussa, jossa laskimme liikevaihto- ja tulos ohjeistustamme. Sen sijaan selkeää edistystä ai kaansaatiin Britanniassa ja Sveitsissä, kun taas Suomessa ja Belgiassa kannattavuus heikkeni.

Palveluliiketoiminnassakin on näköpiirissä mo nia kasvumahdollisuuksia, joita ajavat asiakas kunnassa tapahtuvat muutokset ja verkkoinves toinnit. Oletettavaa kuitenkin on, että vuonna 2020 liiketoiminnassa ei tapahdu merkittävää muutosta.

JATKUVAA PARANTAMISTA

Toimintaympäristömme on jatkuvassa ja nopea tempoisessa muutoksessa. Asiakaskunnassa yrityskoot kasvavat ja toimintamallit sekä roolit muuttuvat. Teknologioiden elinkaaret lyhenevät ja uusia tuotteita ja palveluja suunnitellaan kiihty -

vään tahtiin. Maailmamme onkin entistä komplek sisempi ja olemme osa laajempaa ekosysteemiä. Vastataksemme muutoksiin meidän on ennakoi tava tulevaa ja pystyttävä muuntumaan jousta vasti. Testaamme strategiaamme seuraamalla tuloksia ja jos edistys ei ole toivottua, teemme korjaustoimenpiteitä. Jatkuva parantaminen on aina ollut osa jokapäiväistä toimintaamme. Tällä hetkellä on käynnissä hankkeita, joilla edistetään muun muassa tuotannon automaatiota ja digita lisaatiota.

Olemme panostaneet myös osaamisemme ke hittämiseen ja henkilöstöhallintoomme. Ennakoim me suunnitelmallisesti tulevaisuuden osaamis tarpeitamme. Kartoitamme oman henkilöstömme kyvykkyydet ja rakennamme kehitys- ja koulutus ohjelmia varmistaaksemme osaamisen kehittymi sen. Samalla kiinnitämme entistä tarkempaa huo miota hyvän työilmapiirimme säilyttämiseen.

RISKEJÄ JA MAHDOLLISUUKSIA

Vuosi 2020 on käynnistynyt monellakin tapaa epävarmoissa tunnelmissa. Kauppasodan uhka, Britannian ero EU:sta ja epidemian tavalla leviävä koronavirus voivat kaikki vaikuttaa toimintaamme jollakin tapaa. Toisaalta monella kohdin markki noillamme on näkyvissä myönteisiäkin signaaleja. Toivon, että alkanut vuosi on Telestelle mennyttä valoisampi ja pystymme etenemään suunnitelmi emme mukaan.

Kiitän kaikkia telesteläisiä yhdessä tekemäs tämme hyvästä työstä ja hallitustamme saamas tamme tuesta. Kiitän asiakkaitamme, kumppanei tamme ja osakkeenomistajiamme luottamuksesta Telesteä kohtaan.

Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Tapahtumia ja uutisia

Helltec Telesten kumppanina

Sveitsiläisen Helltec Engineering AG:n ja Telesten yhteistyö alkoi mittavalla hankkeella vuosituhannen alkuvuosina. Helltec perustettiin vuonna 2002 ja pian sen jälkeen se sai tehtäväkseen päivityshankkeen Sveitsin Valais'n kaapeliverkon ylläpitäjältä Valaiscom AG:ltä. Lokakuussa 2004 hankkeen ensimmäinen vaihe luovutettiin Valaiscomille juhlallisesti Zermatin Matterhornissa ja samalla luotiin perusta menestyksekkäälle ja pitkäkestoiselle kumppanuudelle.

PITKÄ YHTEISTYÖ

Helltecin toimitusjohtaja Franz Hellmüller näki 1990-luvun lopulla Sveitsin kaapelimarkkinoilla tapahtuneet muutokset ja päätti perustaa yrityksen tuottamaan laadukkaita palveluita ja innovatiivisia tuotteita näille markkinoille. Samaan aikaan Helltec etsi eurooppalaista valmistajaa, joka tuottaisi innovatiivisia, kestäviä ja laadukkaita tuotteita ja ratkaisuja. Näin alkoi Helltecin ja Telesten välinen yhteistyö, jota on kestänyt tähän päivään saakka. Pitkä yhteistyö on ollut mahdollista, sillä yritysten ajatusmaailma ja filosofia sopivat erittäin hyvin yhteen. Kumppanuus perustuu luottamukseen ja yhteistyöhön kaikilla tasoilla. Jatkuvuuden ansiosta Helltec on onnistunut saamaan Telesten tuotteilla suuren asennuskannan Sveitsin erittäin pirstaloituneilla kaapelimarkkinoilla, joilla on yli 200 toimijaa.

LUOTTAMUS TULEVAAN

Helltec on kehittänyt toimintaansa ja saanut hyvän aseman Sveitsin kaapelimarkkinoilta. Tuote- ja palveluportfolioon kuuluvat kaapeliverkkoinfrastruktuurien suunnittelu, järjestelmäintegraatio, myynti ja dokumentaatio. Helltecillä on töissä tällä hetkellä 35 työntekijää ja kuusi freelanceria. Yrityksen johdossa on jo perheen toinen sukupolvi: Franz Moritz Hellmülleristä tuli yrityksen toimitusjohtaja 1.9.2019. Yrityksen perustaja Franz Hellmüller on edelleen hallituksen puheenjohtaja.

Myös tulevaisuudessa Helltec jatkaa laadukasta kasvua investoimalla työntekijöihin ja infrastruktuuriin. Samalla tuote- ja palveluportfoliota ja siihen liittyvää osaamista laajennetaan jatkuvasti. Helltec ottaa tulevaisuuden haasteet innolla vastaan ja on tyytyväinen voidessaan jatkaa yhteistyötä Telesten kanssa.

Kumppanuus perustuu luottamukseen ja yhteistyöhön kaikilla tasoilla.

Telesten järjestelmä Vancouverin Skytrain metroon

Kanadalainen TransLink valitsi Telesten matkustajainformaatiojärjestelmän Vancouverissa liikennöivään SkyTrain-metrojärjestelmäänsä. TransLink hallinnoi Vancouverin metropolialueen joukkoliikennettä, suuria teitä, siltoja ja reitinsuunnittelua. Toimitus sisälsi Telesten ETL-sertifioidut RGB LED- ja TFT LCD -näytöt sekä erillisen matkustajainformaation hallintaohjelmiston. Telesten näytöt ja niiden ohjauksessa käytettävä ohjelmisto asennettiin 33 SkyTrain metroverkoston asemalle.

Telesten ratkaisu tarjoaa TransLinkille monipuolisen tavan integroida uusien informaationäyttöjen hallinta nykyisiin käyttöjärjestelmiin. Uudet informaationäytöt välittävät matkustajille reaaliaikaista tietoa, ja varmistavat näin sujuvan matkakokemuksen maailman vanhimman ja yhden suurimman automaattisen ja miehittämättömän metrojärjestelmän matkustajille.

Telesten järjestelmä tarjoaa joukkoliikenteen operaattoreille ja viranomaisille älykkään ja modulaarisen ratkaisun matkustajainformaation tuottamiseen ja hallintaan. Järjestelmä on suunniteltu matkustustietojen ja multimediasisällön välittämiseen niin asemilla ja asemalaitureilla, verkkosivuilla kuin sosiaalisessa mediassa. Ratkaisu perustuu täysin verkkopohjaiseen tekniikkaan ja se käyttää useita tietolähteitä samanaikaisesti varmistaakseen, että matkustajilla on aina saatavilla oikeaa ja reaaliaikaista tietoa.

Videovalvontaa Ranskan moottoriteille

Ranskalainen APRR (Autoroutes Paris Rhin Rhône) -konserni valitsi Telesten S-VMX -videovalvontaratkaisun moottoriteiden turvallisuus- ja valvontainfrastruktuurin päivittämiseksi Ranskassa. Telesten S-VMX -järjestelmä vastaa Itä- ja Etelä-Ranskan moottoritieverkon seurannasta ja turvaamisesta, mukaan lukien moottoritiet sekä pysäköinti- ja lepoalueet. Projekti on suunniteltu toteutettavaksi vuosien 2019–2020 aikana, ja sopimus sisältää 10 vuoden ylläpitosopimuksen.

Järjestelmän toteuttaa konsortio, joka koostuu Telestestä ja ENGIE Ineosta, joka on osa johtavaa maailmanlaajuista energiantoimittajaa ENGIE-ryhmää. Eiffage-yhtiön tytäryhtiöihin kuuluva APRR Group hallinnoi 2 323 km moottoritieverkkoa ja tietullijärjestelmiä Ranskan valtion myöntämien käyttöoikeussopimusten nojalla. Konserni myös investoi voimakkaasti moottoriteiden matkustusolosuhteiden parantamiseen ja matkustajien uusien liikkuvuusvaatimusten täyttämiseen.

Telesten S-VMX -videovalvontaratkaisu ja S-AWA-RE® -tilannekuvajärjestelmä mahdollistavat viranomaisten muuttuvien tarpeiden mukaan kehittyvät järjestelmäratkaisut. Tehokkaan videoytimen lisäksi järjestelmät tarjoavat laajan valikoiman älykkäitä ominaisuuksia ja toimintoja, joiden avulla teiden käyttöä voidaan seurata ja tilanteita hallita reaaliajassa.

Junajärjestelmät Stadlerin EMU-juniin Tukholmaan

Stadler valitsi Telesten junajärjestelmäratkaisut Tukholmaan toimitettaviin EMU-juniinsa (electrical multiple units). Stadlerin junat toimivat Roslagsbanan-reitillä, joka yhdistää Ruotsin pääkaupungin pohjoisen ja itäisen alueen. Vuonna 2019 käynnistyneet toimitukset sisältävät järjestelmätoimituksen yhteensä 22 junaan. Sopimus sisältää myös 45 junan option ja on jatkoa Telesten ja Stadlerin väliselle pitkälle yhteistyölle. Sveitsiläinen Stadler on yksi maailman johtavista junavalmistajista.

Telesten toimitus Stadlerille sisältää LED- ja TFT LCD -informaationäytöt, kuljettajan ohjauspaneelit, junan sisäiset ja ulkoiset videovalvontajärjestelmät, matkustajalaskenta-, kuulutusja hätäpuhelujärjestelmät ja jokaisen junan Ethernet-verkon. Telesten ratkaisu tarjoaa lisäksi saumattoman integroinnin junan sisäisen ja keskusvalvontajärjestelmän välille. Junavaunujen videokamerat välittävät reaaliaikaista kuvaa junista ympäri vuorokauden samalla kun tallentimet takaavat kuvamateriaalin luotettavan tallennuksen. Ratkaisu mahdollistaa reaaliaikaisen matkatiedon saannin julkiseen liikenteen matkustajille, jotka voivat sen avulla suunnitella koko matkansa heille parhaiten sopivalla tavalla.

Belgialainen Fluvius päivittää kaapeliverkkonsa Telesten optisilla verkkolaitteilla

Vuoden 2019 helmikuussa Fluvius valitsi Telesten optisten verkkolaitteiden ensisijaiseksi toimittajakseen. Fluviuksen verkon päivittämisellä varmistetaan, että suurien datansiirtonopeuksien laajakaistapalvelut ovat DOCSIS 3.1 -standardin mukaiset. Raamisopimus sisältää yli 750 Telesten optista AC8810-verkkolaitetta. Raamisopimuksen arvo on noin 1,1 miljoonaa euroa. Toimitukset on aloitettu vuoden 2019 kesäkuussa, ja ne jatkuvat vuoden 2021 loppuun asti.

Telesten optiset verkkolaitteet tarjoavat Fluviukselle kuitutason tiedonsiirtokapasiteetin ja kustannustehokkaat toiminnot. Fluviuksen julkinen tarjouskilpailu perustui sekä kaupalliseen ehdotukseen että teknisiin arviointeihin. Arvioitavia teknisiä ominaisuuksia olivat muun muassa tuotteen paluusuunnan häiriökorjauksen etäohjaus, virtalähteen luotettavuus sekä käyttäjäystävällisyys.

Fluviuksen omistaa 11 kuntayhtymää. Se on Belgian Flanderin alueen suurin monialatoimija, joka tarjoaa palvelujaan (esimerkiksi sähkön ja maakaasun jakeluverkoston) koteihin ja työpaikoille sähkö- ja kaapeliverkon kautta. Kaapelitilaajaverkon piirissä on noin 500 000 kotitaloutta, ja kaapeli-infrastruktuurin päivittämisellä yhtiö varmistaa laajakaistapalveluidensa tilaajille suuria datansiirtonopeuksia vaativan tarjonnan.

Fluvius perustettiin vuonna 2018, kun kaksi Flanderin alueen suurinta monialatoimijaa, Eandis ja InfraX, yhdistyivät. Fluvius tarjoaa yleishyödyllisiä palveluitaan Flanderin jokaisessa 300 kunnassa.

Älykäs AC8810-alusta tukee DOCSIS 3.1 -taajuuksia, ja sen edistyneet tekniset ominaisuudet tarjoavat asiakkaille todellisia etuja kapasiteetin suorituskyvyn ja verkon varmennuksen suhteen. Ratkaisu on suorituskyvyltään huippulaatua ja lisäksi helppokäyttöinen ja taloudellinen. Ratkaisun energiaa säästävä tekniikka auttaa operaattoreita vähentämään virrankulutusta kanavan kuormituksen muuttuessa, ja näin saavutetaan alhaisemmat verkon käyttökustannukset ja pienempi hiilijalanjälki.

Lisätietoja AC8810-ratkaisusta verkkosivustollamme.

Kuitu jokaiseen Persimmonin rakentamaan kotiin

Ison-Britannian merkittävin asuntorakentaja Per simmon perusti internet-palveluja tarjoavan yhtiön FibreNestin tukemaan asuntomyyntiään. Uutena tulokkaana FibreNest kääntyi valokuituratkaisujen markkinajohtajan Telesten puoleen.

FibreNestin edustaja totesi: "Tarvitsimme ketterän ja laatutietoisen kumppanin, jolla on laaja suunnit telukokemus. Emme etsineet pelkkää verkkosuunnit telijaa, vaan kumppania, joka pystyisi tekemään meil le luotettavasti laadukkaita suunnitelmia nopealla aikataululla."

Uusinta QGIS-tekniikkaa hyödyntäen Telesten Ad vanced Network Servicen asiantuntijatiimi räätälöi ohjelmistoja suunnitteludokumenttien, kuten raken nus- ja kaapelointipiirrosten, materiaaliluetteloiden, kiinteistötietojen ja kuituverkkosuunnitelmien tuot tamiseksi. Projektin suunnittelupäällikkö huolehti yhteydenpidosta FibreNestin tiimiin, arvioi suunni telmia ja ideoi niihin parannuksia.

Tähän päivään mennessä Teleste on toimittanut suunnitelmat 300 uudisrakennuskohteeseen eri puolille maata ja toteuttanut onnistuneesti verkko yhteydet yli 47 000 asuntoon. Teleste jatkaa Fibre - Nestin ainoana suunnittelukumppanina.

Haasteet motivoivat, teknologia mahdollistaa

Megatrendit strategian takana MEGATRENDIT

Telesten strategia pyrkii vastaamaan globaaleihin ja pitkäkestoisiin kehityssuuntiin eli erilaisiin megatrendeihin. Niistä merkittävimmät Telesten toimintaan vaikuttavat digitalisaatio, teknologian nopea kehitys, kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja globalisaatio. Megatrendit koskettavat meidän jokaisen arkipäivää. Ne tukevat Telesten tuotteiden ja palveluiden kysynnän kasvua, mutta samaan aikaan markkinoilla on epävarmuustekijöitä, jotka saattavat heikentää kysyntää tai Telesten kilpailukykyä. Säännöllisesti päivittyvä strategia huomioi sekä megatrendien suomat mahdollisuudet että uhkakuvat.

DIGITALISAATIO VOIMISTUU

Digitalisaatiolla ja teknologioiden nopeutuvalla kehityksellä on merkittävä rooli tulevaisuuden maailmassa. Internetin merkitys korostuu päivä päivältä. Ihmisten tarpeet ja laatuvaatimukset kasvavat ja käyttötavat muuttuvat. Videokuva ja sähköinen tiedonsiirto lisääntyvät ja valtaavat uusia alueita. Merkittävin osa internetissä julkaistusta sisällöstä onkin jo videon muodossa. Muutos edellyttää operaattoreilta investointeja yhä tehokkaampiin ja laadukkaampiin laajakaistaverkkoihin sekä niiden toiminnan varmistamiseen joka hetki. Edistykselliset verkot mahdollistavat myös operaattoreille entistä laajemman palvelutarjonnan.

TEKNOLOGIAN KEHITYS ETENEE NOPEASTI

Teknologian kehitys muokkaa maailmaa yhä nopeammin ja laajemmin, ja myös videon- ja tiedonsiirtoteknologioiden kehitys jatkuu nopeana. Uudet teknologiat, kuten 5G-mobiiliteknologia ja valokuitu- ja koaksiaalikaapeliverkon hajautettu arkkitehtuuri mahdollistavat paremman käyttökokemuksen ja verkon rakentamisen uudella tavalla. Verkkoihin lisätään älykästä teknologiaa, joka tehostaa kapasiteetin käyttöä ja parantaa käyttäjän kokemaa laatua. Älykkyys siirtyykin verkossa lähemmäs käyttäjää.

Myös verkossa olevien päätelaitteiden määrä kasvaa ja niiden käyttötarkoitukset monipuolistuvat niin sanotun esineiden internetin yleistyessä. Kun esimerkiksi kodin elektroniikka, teollisuuden tuotantolaitteet ja hoitokotien seurantajärjestelmät liitetään verkkoon, ne keräävät ja tuottavat valtavan määrän tietoa, mikä taas nostaa verkon laatuvaatimuksia entisestään. Laitteet myös keskustelevat keskenään ja käyttäjien kanssa. Interaktiivisuus synnyttääkin uudenlaisia liiketoimintoja ja ansaintalogiikoita.

KAUPUNGISTUMINEN NOPEUTUU

Kaupungistumisella on jo pitkä historia, mutta nyt sen vauhti on nopeutunut. Yhä tiiviimmät kaupunkiympäristöt lisäävät liikennemääriä ja voivat vahvistaa yksilökeskeisyyden tuomaa turvattomuuden tunnetta. Uudet kaupunkiympäristöt edellyttävät julkisen liikenteen kehittämistä ja turvallisuuden takaamista erityisesti yleisillä paikoilla. Julkinen liikenne pienentää osaltaan liikenteen päästöjä ja auttaa siten hidastamaan ilmastonmuutosta. Kaupungistuminen ja globalisaatio lisäävät myös erilaisia häiriötekijöitä, mikä vahvistaa valvonnan tarvetta. Erilaisten uhkien ja tarpeiden lisääntyessä yhteiskunnan toimivuuden varmistamisessa siirrytäänkin valvonnasta kohti tilanteenhallintaa.

GLOBALISAATIO MUUTTAA MARKKINAA

Globalisaatio eli maailmanlaajuinen verkostoituminen lisää erilaisten toimijoiden keskinäistä riippuvuutta ja kehityssuuntien keskinäistä vaikutusta. Yrityssektorilla globalisaatio on jo pitkään vahvistanut kansainvälistä kilpailua markkinoista ja tuotannontekijöistä, mikä näkyy tehokkuusvaatimusten jatkuvana kasvuna. Kehityssuunta suosii usein suurempia yrityskokoja. Talouspolitiikassa merkille pantavaa on alueellisten valtasuhteiden muutos: vanhat vahvat markkinat, kuten Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, tasaantuvat Aasian ja sieltä tulevien yritysten noustessa. Globalisaatiota on tukenut pitkään vallalla ollut pyrkimys poistaa kaupan esteitä. Toisaalta viimeaikainen kehitys on ollut päinvastaista ja osoittanut protektionismin kasvua.

Telesten ydinviestit

MISSIOMME: Teemme jokapäiväisestä elämästäsi älykkäämpää, turvallisempaa ja sujuvampaa.

MISSIO

VISIO

A ATEGI R		Eteneminen Markkina USA:n johtajuus julkisen liikenteen	Kannattava kasvu videovalvonta ja tilanne	Palvelu liiketoiminnan kehittäminen	A ATEGI R	LIIKETOIMINTOJA YHDISTÄVÄT TEKIJÄT
	markkinoille						Network Products	Video Security and Information	Network Services
ST		ratkaisuissa	kuva järjestelmissä		OTEST TU	TEKNOLOGIA POHJA	•	•
						ASIAKKAAT	•		•

OT ARV	ASIAKASKESKEISYYS	KUNNIOITUS	LUOTETTAVUUS	TULOKSELLISUUS

TEKNOLOGIAN KEHITYS Luminato-videokeskus lineaaritelevision keskiössä

Telesten historia videokeskustuotteiden suunnittelussa ja valmistamisessa ulottuu 40 vuotta taaksepäin. Videokeskukset ovat edelleen tärkeässä roolissa, kun operaattorit välittävät lineaarisia televisiokanavia kuluttajilleen. Nykyistä Telesten modulaarista Luminato-videokeskusratkaisua on myyty vuosien saatossa yli 70 maahan. Luminaton maailmanlaajuisen menestyksen takana alusta asti on ollut suomalainen laatu yhdistettynä omaan tuotekehitykseen ja kykyyn tunnistaa asiakkaiden vaatimukset keskeisenä osana tuotteen kehityskaarta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut kehitystä monella rintamalla liittyen lineaari-TV:n jakelemiseen. TV-kanavien kuvanlaadussa siirtymä perustarkkuuskanavista (SD) teräväpiirtokanaviin (HD) on jo hyvässä vauhdissa ja näiden rinnalle on tulossa Ultra HD -kanavia (UHD/4K). Kuvanlaadun lisäksi myös kanavamäärät ovat kasvaneet. Kanavien määrä ja kuvanlaadun paraneminen edellyttävät videokeskuksilta isompaa kapasiteettia. Näiden vastapainona sähkönkulutuksen ja tilantarpeen edellytetään pienenevän operaattoreiden tiloissa.

Muun muassa näihin haasteisiin Teleste on keskittynyt uudistaessaan Luminato-videokeskusta.

UUSI LUMINATO 4X4 MARKKINOILLE

Vuosi 2019 oli hyvinkin kiireistä aikaa uuden Luminato 4X4 -tuotteen ympärillä. Tuote lanseerattiin eri markkinoille ja halutut ominaisuudet varmistettiin samalla, kun tuotanto valmistautui asiakastoimituksiin. Suunnitelmien mukaisesti asiakastoimitukset aloitettiin joulukuussa 2019 Eurooppaan, Latinalaiseen Amerikkaan sekä Kiinaan.

VALMIINA HAJAUTETTUUN ARKKITEHTUURIIN

Siirtymä perinteisistä hybridi- eli HFC-verkoista hajautetun arkkitehtuurin teknologioihin (DAA) tulee vaikuttamaan myös videokeskusten rooliin. Yhdistävänä tekijänä eri verkkoteknologioille on tarve tarjota edelleen lineaaritelevisiota, jolloin tulevaisuuden yhteensopivuus erilaisiin verkkoihin muodostuu vieläkin tärkeämmäksi videokeskuksille.

Luminato 4X4 -tuotteessa nämä hajautetun arkkitehtuurin tuomat uudet tarpeet videokeskuksille on otettu huomioon heti alusta asti. Operaattoreille tämä mahdollistaa videokeskuksen riskittömän ja kustannustehokkaan päivittämisen perinteisen HFC-verkon ratkaisusta hajautetun arkkitehtuurin ratkaisuksi.

Katso esittelyvideo uudesta Luminatosta tästä.

TEKNOLOGIAN KEHITYS Teleste mukana LuxTurrim5G+ -hankkeessa

Vuoden 2019 aikana Teleste jatkoi älykaupunkiekosysteemin kehittämistä Nokia-vetoisessa ja toiseen vaiheeseensa siirtyneessä LuxTurrim5G -hankkeessa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin onnistuneesti 5G -älypylväskonsepti, jossa valaisinpylvääseen integroitiin 5G-tukiaseman ohella mm. sää- ja ilmanlaatusensoreita, videokameroita, näyttöjä ja sähköautonlatausyksikkö. Toisen vaiheen LuxTurrim5G+ -hankkeen tavoitteena on laajentaa Luxturrim5G -projektin yksittäinen älypylväskonsepti edelleen älypylväsekosysteemiksi.

LuxTurrim5G+:n älypylväsekosysteemi tulee rakentumaan Espoon Keran alueelle asennettavan 15 älypylvään yhteyteen. Älypylväät muodostavat 5G-mikrosoluverkon, joka mahdollistaa erilaisten 5G-teknologiaa hyödyntävien palvelujen kehittämisen ja tarjoamisen loppukäyttäjille. Älypylväsekosysteemi tulee sisältämään myös kaksi Telesten älybussipysäkkiä.

Telesten toimittamat bussipysäkit perustuvat innovatiiviseen ConnectedZone -konseptiin, joka mahdollistaa bussipysäkkien muuttamisen turvallisiksi alueiksi, joilla matkustajat voivat tarvittaessa olla ConnectedZone -matkapuhelinsovelluksen kautta yhteydessä valvomoon. Pysäkkiin integroidun videovalvontajärjestelmän avulla tilannetta ja pysäkin tapahtumia pystytään seuraamaan reaaliaikaisesti. Conneceted Zone -sovellusta voidaan LuxTurrim5G+ -ekosysteemissä käyttää myös bussipysäkin ulkopuolella, esimerkiksi yksittäisen tai yksittäisten älypylväiden yhteydessä.

Kaupunkiympäristöjen turvallisuutta ja joustavaa joukkoliikennettä tukevien sovellusten lisäksi Telesten yhtenä LuxTurrim5G+ -projektiin sisältyvänä tutkimuskohteena on 5G-teknologian mahdollistaman gigabitin siirtokapasiteetin hyödyntäminen erilaisissa julkisen liikenteen informaatio- ja videovalvontaratkaisuissa. Hankkeessa tutkitaan gigabitin siirtokapasiteetin käyttöä esimerkiksi 'Gigabit train' -arkkitehtuuriin liittyen sekä Telesten patentoiman ja 5G-standardiin sisältyvän 'wireless offload' -langattoman tiedonsiirtosovelluksen yhteydessä.

Luxturrim5G+ -projektin ohessa käynnistyi rinnakkainen Neutral Host -projekti, joka paneutuu datapohjaisen liiketoiminnan ja palveluiden synnyttämiseen sekä älyverkon rakentamiseen ja operointiin liittyviin kysymyksiin. Projektin pääasiallisena tavoitteena on määritellä palvelu-

kokonaisuus ja erilaisia käyttötapauksia sekä liiketoimintamalleja että myös pilotoida käytännössä Neutral Host -operointimallia. Telesten rooli tässä yhteisessä projektikokonaisuudessa on merkittävä, etenkin erilaisten videota hyödyntävien palveluiden mahdollistajana.

Vuoden aikana Teleste oli mukana useissa LuxTurrim5G+ -tapahtumissa, kuten esimerkiksi Nokian RadioActive!Days -tapahtumassa sekä Barcelonan Smart City -expossa. Telesten ideoimana on näissä tapahtumissa demonstroitu muun muassa Smart City dashboard -konseptia, joka antaa osviittaa siihen, miltä LuxTurrim5G+-projektissa kehitettävän älykaupungin hallintaohjelmisto voisi tulevaisuudessa näyttää.

Mukana globaalissa murroksessa

¹⁶ Teleste 2019 Strategia Teknologia Teknologia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuus Johto Tilinpäätös ¹⁶

Kaksijakoista kehitystä VIDEO AND BROADBAND SOLUTIONS

Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alue koostuu Network Products ja Video Security and Information -yksiköistä. Liiketoimintaalueen liikevaihto nousi 141,4 (138,7) miljoonaan euroon. Liikevaihto laski tilaajaverkkotuotteissa ja kasvoi videovalvonta- ja informaatioratkaisuissa. Liiketulos oli 8,1 (7,7) miljoonaa euroa eli 5,7 (5,6) prosenttia liikevaihdosta. Saadut tilaukset laskivat vertailukaudesta 5,8 prosenttia ja olivat 143,5 (152,3) miljoonaa euroa. Tilaukset kasvoivat videovalvonta- ja informaatioratkaisuissa, mutta laskivat tilaajaverkkotuotteissa.

NETWORK PRODUCTS

Network Products toimittaa tilaajaverkkoja, videokeskuksia ja tilausvideoratkaisuja sekä niihin liittyviä palveluja kaapelioperaattoreille. Tilaajaverkkojen tuotteissa Teleste on markkinajohtaja Euroopassa ja videokeskuksissa merkittävä toimija globaalisti. Tilaajaverkoissa tuotevalikoima sisältää kaikki komponentit valokuituratkaisuista vahvistimiin ja passiivikomponentteihin, esimerkiksi antennipistorasioihin. Videokeskuksissa painopiste on täysin digitaalisissa ratkaisuissa. Tuoteliiketoimintaan liittyvät palvelut sisältävät järjestelmäsuunnittelua, laadunvarmennuskonsultointia, toimitettujen järjestelmien ylläpitopalveluja sekä koulutusta.

VIDEO SECURITY AND INFORMATION

Teleste toimittaa kokonaisvaltaisia informaatio- ja videovalvontaratkaisuja joukkoliikenneoperaattoreille, junavalmistajille ja julkiselle sektorille. Telesten tuoteportfolio kattaa laajamittaiset matkustajainformaatioratkaisut, videovalvontajärjestelmät sekä tilannekuvajärjestelmät. Telesten ratkaisut liitetään usein yhteen muiden operatiivisten järjestelmien, kuten liikennevalvonta-, hälytys- ja kriisinhallintajärjestelmien kanssa. Telestellä on vahva markkina-asema johtavien junavalmistajien ja joukkoliikenneoperaattoreiden keskuudessa sekä vaativissa viranomaisprojekteissa. Sen markkina-alueet ovat pääosin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

VIDEO AND BROADBAND SOLUTIONS STRATEGIA

Kasvua hajautetusta arkkitehtuurista
Eteneminen USA:n markkinoille
Kannattavaa kasvua informaatio- ja videovalvontaratkaisuissa

VBS liikevaihdon kehitys, Meur

VBS liiketuloksen kehitys, Meur

60,0 % VBS OSUUS LIIKEVAIHDOSTA

50,0 % VBS OSUUS HENKILÖSTÖSTÄ

NETWORK PRODUCTS Teknologiamurros viivästyi

Teknologiamurros HFC-verkoista hajautetun arkkitehtuurin teknologian hyödyntämiseen antoi odottaa itseään. Uuden teknologian mukaisten tuotteiden kehitys ja testaus etenivät, mutta investoinnit hajautetun arkkitehtuurin mukaisiin verkkoihin eivät vielä käynnistyneet. Operaattoriasiakkaat päivittivät edelleen perinteisiä HFC-verkkojaan, mutta näissä myynnin volyymi laski odotetusti. Yhteistyö ja keskustelut asiakaskunnan kanssa vahvistivat kuitenkin luottamusta siihen, että siirtyminen hajautettuun arkkitehtuuriin tulee käynnistymään lähiaikoina.

Telestellä odotettujen hajautetun arkkitehtuurin mukaisten investointien viivästyminen näkyi liikevaihdon laskuna vuonna 2019, vaikka HFC-verkkojen päivitysprojektit jatkuivat ja niissä Teleste vahvisti markkina-asemaansa. Teknologiamurroksen viivästymisen vaikutukset näkyivät laajasti koko toimialalla ja Teleste selvisikin vuodesta monia kilpailijoitaan paremmin.

Tilaajaverkkotuotteiden strategia painottuu hajautetun arkkitehtuurin ratkaisuihin ja Pohjois-Amerikan markkinoilla etenemiseen. Asiakkailla, joita ovat tele- ja kaapelioperaattorit, on tarve kehittää verkkojensa kapasiteettia, laatua ja toimintavarmuutta pystyäkseen tarjoamaan omille asiakkailleen entistä laajemmat palvelut ja paremman käyttökokemuksen. Hajautettu verkkoarkkitehtuuri mahdollistaa entistä älykkäämmän ja tehokkaamman verkon rakentamisen aiempaa kustannustehokkaammin.

TEKNOLOGINEN ETUMATKA

Teleste on jo vuosien ajan kehittänyt hajautetun verkkoarkkitehtuurin osaamistaan sekä siihen sopivia tuotteita ja saavuttanut sitä kautta teknologisen etumatkan kilpailijoihinsa nähden. Tavoitteena on saada vahva asema markkinoilla heti investointien käynnistyessä, edetä uusille markkinoille ja tarjota asiakkaille entistä kattavampaa tuotelajitelmaa.

Tuotteiden yhteensopivuuden varmistaminen verkoissa jo olemassa olevien toimintojen ja laitteiden kanssa on vaatinut paljon työtä. Vuoden 2019 aikana tuotteiden testauksessa ja jatkokehityksessä edistyttiin onnistuneesti lukuisten operaattoreiden ja alan teknologiatoimittajien kanssa. Teleste onkin päässyt yhteistyöhön yhä useamman potentiaalisen kumppanin kanssa, mikä osoittaa selvää kasvavaa kiinnostusta sen tarjontaa kohtaan.

Telesten vahva markkina-asema ja maine teknologiatoimittajana Euroopassa ja teknologinen etumatka antavat hyvät lähtökohdat etenemiselle Pohjois-Amerikan markkinoilla. Pohjois-Amerikassa on maailman suurimmat kaapeli-infrastruktuurin markkinat ja siellä verkkojen taajuuskaistat ovat jo täyskäytössä. Asiakaskunnassa onkin selkeää kiinnostusta hajautetun arkkitehtuurin mukaisen teknologian käyttöönotolle.

ASIAKAS- JA KILPAILIJAKENTTÄ MUUTOKSESSA

Teknologinen murros näkyy myös Telesten asiakas- ja kilpailijakentässä. Euroopassa mobiili- ja kaapelioperaattorit ovat pitkälti sulautuneet yhteen ja tarjoavat näin ollen kiinteän verkon palvelujen lisäksi mobiilipalveluja. Hajautetun arkkitehtuurin käyttöönotto mahdollistaa molempien palveluiden toteuttamisen yhdellä optisen verkon infrastruktuurilla, mikä tuo merkittäviä kustannussäästöjä verkko-operaattorille. Teknologiamurros merkitsee myös muutosta markkinoissa, koska verkon älykkyys siirtyy ulkoverkkoon ja yksittäisillä toimijoilla ei tyypillisesti ole tarjota kattavaa kokonaisuutta. Siten tiivis yhteistyö eri toimijoiden ja kilpailijoidenkin välillä tulee lisääntymään ja markkinoille tulee ja sieltä poistuu toimijoita.

INVESTOINTEJA ODOTELLAAN

Odotukset hajautetun verkkoarkkitehtuurin investointien käynnistymisestä lähivuosien aikana ovat korkealla, kun taas perinteisten HFC-verkkojen päivitysprojektien tiedetään olevan loppusuoralla. Telestellä on jo valmius uuden teknologian mukaisten tuotteiden toimittamiseen.

VIDEO SECURITY AND INFORMATION Voimakkaan kasvun vuosi

Edellisvuoden vahva kehitys jatkui video- ja informaatioratkaisuissa, joissa vuosi oli monin tavoin onnistunut. Liikevaihto ja kannattavuus kasvoivat edelleen. Tilauskanta säilyi vahvana koko vuoden ja projektitoimitukset onnistuttiin toteuttamaan suunnitelmien mukaan. Matkustajainformaatiojärjestelmien toimintoihin ja tuotannon tehostamiseen jo aiemmin tehtyjen uudelleenjärjestelyiden ansiosta tuotteiden laatu ja toimitusvarmuus säilyivät hyvänä kasvaneista tuotantomääristä huolimatta. Video- ja tilannekuvajärjestelmissä edettiin suunnitelmien mukaan ja tarjontaa laajennettiin moottoritieverkostojen turvaratkaisuihin. Telesten markkina-asema vahvistui ja erityisen myönteistä kehitys oli joukkoliikenteen sektorilla.

Asiakastoimitukset ja uudet tilaukset etenivät reipasta tahtia koko vuoden ajan. Kasvua kirittivät erityisesti asiakaskunnan investoinnit joukkoliikenteen kehittämiseen. Tilauskannan vahvistumisen ja myönteisten näkymien ansiosta matkustajainformaatiolaitteiden tuotantokapasiteettia laajennettiin merkittävästi Forssan tehtaalla. Myös tuotekehitykseen ja myyntiin lisättiin resursseja rekrytoinnein. Vaatimukset järjestelmien ominaisuuksista ovat jatkuvassa kasvussa ja niissä hyödynnetään entistä kehittyneempää teknologiaa ja älykkäämpiä ohjelmistoja, joten rekrytoinneissa painottuivat usein tietotekniikan ja teknologian osaaminen.

INNOVAATIOTA JA ENNAKOIVAA LAADUNVARMISTUSTA

Liiketoiminta-alueen asiakkaiden ja myös yksittäisten tilausten koot kasvoivat. Asiakkaiden vaatimuksissa korostuivat tuotteiden innovatiivisuus, laatu ja Telesten hintakilpailukyky. Järjestelmissä käytetään entistä kehittyneempiä teknologioita, jotka hyödyntävät reaaliaikaisia yhteyksiä, monipuolista dataa ja keskenään keskustelevia ohjelmistoalustoja. Tuotekehityksessä keskityttiin entistä älykkäämpien kokonaisuuksien luomiseen. Tarjonnan kehittämisen lisäksi panostettiinkin erityisesti ennaltaehkäisevään laadunvarmistukseen, jossa jo tuotteen suunnittelussa pyritään eliminoimaan mahdolliset laaturiskit.

LUOTETTAVA KUMPPANI

Lähtötilanne vuoteen 2020 on hyvä. Tilauskanta on korkealla ja asiakkaiden kiinnostus tarjontaan ennakoi uusia sopimuksia. Markkinat ovat edelleen kasvussa ja erityisesti Euroopassa, mutta myös Pohjois-Amerikassa investoidaan aktiivises-

ti joukkoliikenteeseen, joka vähentää liikenteen päästöjä ja siten hillitsee ilmastonmuutosta. Toimiva julkinen liikenne, joka hyödyntää laadukkaita informaatio- ja turvajärjestelmiä, mahdollistaakin kaupunkilaisille turvallisemman, sujuvamman ja ekologisemman liikkumisen.

Teleste on vakiinnuttanut asemansa asiakkaidensa keskuudessa innovatiivisella tarjonnallaan, korkealla laadullaan ja toimitusvarmuudellaan. Myös yrityksen vakavaraisuus ja maine ovat entistä tärkeämpiä tekijöitä, joita asiakkaat ottavat huomioon kumppaneita valitessaan. Liiketoiminta-alueen tavoitteena on markkinoita suurempi kasvuvauhti.

Vaikeuksia Saksassa NETWORK SERVICES

Network Services -liiketoiminnan kehitys vaihteli maittain. Suurimmassa toimintamaassa Saksassa liikevaihdon selkeä lasku johti toiminnan kannattavuuden heikkenemiseen. Aiemmin yksikössä käynnistettyjä kehittämistoimia jatkettiin, mutta toimintaa ei ollut mahdollista sopeuttaa riittävästi myynnin supistuessa merkittävästi, mikä heikensi kannattavuutta. Sen sijaan Britanniassa ja Sveitsissä kehitys oli myönteistä, Suomessa, Belgiassa ja Itävallassa tasaista. Network Servicesin liikevaihto laski 15,7 prosenttia 94,1 miljoonaan euroon (2018: 111,7). Liiketulos jäi -0,3 miljoonaan euroon. Liiketoiminta-alueella työskenteli keskimäärin 681 henkilöä.

Palveluliiketoiminnan suurimmat yksiköt ovat Saksassa, Sveitsissä ja Britanniassa. Liikevaihdon lasku Saksassa johtui sekä palvelusopimukseen kuuluvien töiden tilapäisestä vähenemisestä että erillisten asiakasprojektien puuttumisesta, sillä vertailuvuoteen mahtui useampiakin projektitoimituksia. Sveitsissä edettiin suunnitelmien mukaan ja saavutettiin kannattavaa kasvua. Britanniassa päätettiin keskittyä vahvasti kasvavaan kuituverkkojen suunnittelupalveluun ja muihin korkean lisäarvon palveluihin.

SISÄISIÄ KEHITTÄMISOHJELMIA

Network Services -liiketoiminnan strategian keskiössä on kannattavuuden parantaminen operatiivista toimintaa kehittämällä. Kannattavuushaasteita on ollut erityisen paljon Telesten Saksan

NETWORK SERVICES

STRATEGIA

Palveluliiketoiminnan tuottavuuden parantaminen
Innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen asiakkaiden tarpeisiin

NS liikevaihdon kehitys, Meur

NS liiketuloksen kehitys, Meur

40,0 % NS OSUUS LIIKEVAIHDOSTA

50,0 % NS OSUUS HENKILÖSTÖSTÄ tytäryhtiössä Cablewayssa. Tilanteen korjaamiseksi Cableway neuvotteli uuden kolmivuotisen raamisopimuksen suurimman asiakkaansa Vodafone Germanyn kanssa vuonna 2018 ja käynnisti mittavia sisäisiä kehittämisohjelmia vuonna 2017.

Edistystä on jo saavutettu panostamalla muun muassa reaaliaikaisen tehokkuusseurantaan, henkilöstöhallinnon ja organisaation vahvistamiseen. Myös verkkojen rakentamiseen tarvittavaa alihankintaa on vähennetty palkkaamalla omaa henkilöstöä helpottamaan tilannetta ylikuumentuneella maankaivuun markkinalla. Lisäksi ajoneuvojen reittien ohjauksella on saatu vähennettyä sekä polttoainekuluja että pienennettyä ympäristöjalanjälkeä. Tuottavuuden parantamistoimia jatketaan edelleen, koska kustannustehokkuus alittaa edelleen tavoitteet.

SAKSASSA KASVUPOTENTIAALIA

Saksan markkinoilla on näkyvissä myös kasvupotentiaalia, vaikka vuoden 2019 kehitys oli pettymys. Vodafonen kesällä päätökseen saama Liberty Globalin Saksan liiketoimintojen osto luo Telestelle kasvumahdollisuuksia, koska sen asema Vodafonen palveluntarjoajana on vahva. Vodafonen hankinta kaksinkertaistaa sen omistaman verkkokapasiteetin Saksassa. Kauppa vaatii vielä viranomaishyväksynnän.

Tarve verkkoinvestointien käynnistämiselle lähivuosina on näkyvissä muillakin markkinoilla ja Telesten vahva maine tukee sen asemaa näistä projekteista kilpaillessa. Telesten palvelutarjonta kattaa verkkojen ylläpidon lisäksi suunnittelun ja rakentamisen, joissa teknologian kehityksen myötä vaaditaan entistä korkeampaa osaamista. Neuvotteluja kuituasennusprojekteista uusien potentiaalisten asiakkaiden kanssa on käyty aktiivisesti Saksan lisäksi Britanniassa, jossa kuituinfran hyödyntäminen on vielä vähäistä. Telesten tytäryritys Flomatik Network Services Ltd on Britanniassa merkittävä verkkojen suunnittelupalvelujen tarjoaja.

PALVELUTARJONTAA KEHITETÄÄN

Vuoden 2020 alkuvuoden näkymät eivät lupaa nopeaa muutosta palveluliiketoiminnan kasvun tai kannattavuuden osalta, mutta loppuvuodesta odotukset ovat jo myönteisemmät. Painopisteet tulevat olemaan oman toiminnan jatkuvassa tehostamisessa ja korkeamman lisäarvon palveluiden osuuden kasvattamisessa. Näiden palveluiden hinnoittelussa voidaan painottaa asiakkaan saamaa hyötyä, eikä pelkästään palvelun tuottamisen kustannusta.

Network Services

Network Services tarjoaa verkkosuunnittelua, asennus- ja huolto- sekä asiantuntijapalveluita eurooppalaisille operaattoreille. Sen asiakkaat ovat usein maidensa johtavia toimijoita, joiden tavoitteena on uusien palveluiden, kuten nopeiden internet-yhteyksien sekä maksutelevisio-, tilausvideo- ja puhelinpalvelujen tarjoaminen tilaajille. Network Services -liiketoiminnan toimintamaat ovat Saksa, Britannia, Suomi, Sveitsi ja Belgia.

HENKILÖSTÖ Henkilöstö Telesten voimavarana

Telesten missiona on verkottuneen yhteiskunnan rakentaminen, jotta ihmisten elämästä tulisi älykkäämpää, sujuvampaa ja turvallisempaa. Telesteläiset tulevat erilaisista taustoista, eri maista ja kulttuureista, mutta meitä yhdistävät yhteiset arvomme: asiakaskeskeisyys, kunnioitus, luotettavuus ja tuloksellisuus. Teleste rakentaa verkottunutta yhteiskuntaa yhdessä henkilöstön ja sidosryhmien kanssa vuoropuhelua hyödyntäen.

Henkilöstö on Telesten yksi keskeisimmistä voimavaroista. Henkilöstöömme panostamalla varmistamme kilpailukyvyn nyt ja tulevaisuudessa. Teleste on kansainvälinen toimija ja tarjoaa työntekijöilleen haastavia ja monipuolisia työtehtäviä. Yhtiö tarjoaa mahdollisuuden henkilöstölleen kehittää osaamistaan toimialan parhaiden ammattilaisten joukossa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Työnhyvinvointi syntyy työilmapiiristä ja mielekkäistä tehtävistä sekä laadukkaasta johtamisesta unohtamatta tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä. Telesten palveluksessa oli 1330 työntekijää vuoden 2019 lopussa (2018: 1353). Toimintakenttä on hyvin kansainvälinen ja toimipisteitä on 20 maassa.

Telesten henkilöstöstrategia uudistettiin syksyllä 2018 ja se pysyi ennallaan vuonna 2019. Strategian kolme keskeisintä tavoitetta ovat hyvä johtajuus, osaavat ja motivoituneet telesteläiset sekä tarkoituksenmukaiset henkilöstöhallinnon työkalut jokaisen telesteläisen ja esimiesten käyttöön. Vuonna 2019 Telesten johtoryhmään nimitettiin uusi henkilöstöjohtaja. Tämän uuden position myötä pyritään tukemaan henkilöstöstrategian päämäärien toteutumista entistä voimakkaammin.

PAIKALLINEN KANSAINVÄLINEN TOIMIJA

Teleste on kansainvälisesti toimiva ja alueelliset vaatimukset huomioiva teknologiayhtiö. Telesten liiketoiminnan globaali toimintaympäristö asettaa kansainvälisyyden osaksi telesteläisten arkea mahdollistaen parhaiden käytänteiden jakamisen. Vuosittain toteutettavien auditointien avulla arvioidaan

Henkilöstömäärä

Telesten palveluksessa oli 1 330 työntekijää vuoden 2019 lopussa (2018: 1 353). Telesten toimintakenttä on hyvin kansainvälinen ja toimipisteitä on noin 20 maassa. Eniten telesteläisiä on Saksassa (37 %) ja Suomessa (35 %).

Henkilöstön maantieteellinen jaukauma

Henkilöstöstrategia

Painopistealue Esimiesten tuki

Tavoite Hyvä johtajuus

Painopistealue Henkilöstökokemus

Tavoite Osaavat ja innostuneet telesteläiset

Painopistealue Henkilöstöprosessien toimivuus

Tavoite

Älykkäät ja yhdenmukaiset henkilöstöhallinnon prosessit

henkilöstöhallinnolle asetettujen standardien ja laatuvaatimusten toteutumista.

Telesten henkilöstöhallinto toimii verkostona seitsemässä eri maassa ja tukee henkilöstömäärältään pienempien maiden tiimejä ja esimiehiä maailmanlaajuisesti. Yhtiölle määriteltyjä koko konsernin kattavia henkilöstömittareita on edelleen kehitetty ja niitä on luotu lisää tukemaan päätöksentekoa. Henkilöstöhallinnon verkosto yhdistää eri toimipisteet ja luo puitteet henkilöstöhallinnon toimintojen yhteiselle kehittämiselle paikalliset tarpeet ja globaali henkilöstöstrategia huomioiden.

KUUNTELEMME HENKILÖSTÖÄMME

Erinomainen työntekijäkokemus on yrityksen ja sen työntekijöiden välisen dialogin yksi keskeisimmistä tavoitteista. Teleste on aktiivisesti pitänyt työntekijänsä tietoisena henkilöstöön liittyvistä aiheista hyödyntämällä mm. laajaa HR-verkostoaan ja Intranet-työkalua unohtamatta päivittäistä yhteydenpitoa. Vuonna 2019 Telestellä mitattiin työntekijäkokemusta globaalilla myPulse -työntekijäkyselyllä, jossa selvitettiin niin yrityskulttuurin, johtamisen, motivaation sekä sitoutuneisuuden tasoa. Vastausaktiivisuus oli korkea ja tulokset rohkaisevia. Kyselyn tulosten perusteella käynnistettiin niin paikallisesti kuin kansainvälisesti hankkeita asioiden eteenpäin viemiseksi.

Päättyneen tilikauden aikana järjestettiin ensimmäistä kertaa Global HR Meeting, jossa mm. analysoitiin myPulse -kyselyn tuloksia sekä kehitettiin henkilöstöhallinnon avainprosesseja. Tämän lisäksi yhteistyötä European Works Councilin kanssa on lisätty aktiivisemmalla yhteydenpidolla. Kehittääksemme dialogia eteenpäin, vuonna 2019 lanseerattiin Site Manager -konsepti, jossa Telesten jokaiselle toimipisteelle nimetään Site Manager, jonka tehtäviin kuuluu mm. paikallinen työtekijäviestintä, Telesten arvojen mukaisen toiminnan edistäminen sekä yhteydenpito paikallisiin sidosryhmiin.

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Teknologioiden, tuotteiden ja palvelujen kehittäminen sekä oman toiminnan jatkuva tehostaminen edellyttävät henkilöstöltä vahvaa ammattitaitoa, joustavuutta sekä jatkuvaa oppimishalua. Teleste ylläpitää tilannetietoisuutta siitä, miten sen ennalta määritetyt strategiset kyvykkyydet vastaavat olemassa olevaa liiketoimintastrategiaa, markkinavaatimuksia sekä henkilöstön osaamistasoa. Tämän analyysin pohjalta muotoutuvat niin liiketoimintayksiköiden osaamisen kehittämisen painopisteet kuin työntekijöiden henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat.

Vuoden 2019 aikana julkaisimme eLearningalustalla henkilöstölle kuusi uutta verkkokoulutus- ja tuotekoulutusohjelmaa. Lisäksi jatkoimme hankintatoimen Sourcing Academy -ohjelmaa sekä mahdollistimme työntekijöiden omaehtoista kouluttautumista eri oppilaitoksissa ammattitaidon lisäämiseksi.

JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ

Yhtiön menestyksen ja hyvän työntekijäkokemuksen mahdollistajana on usein hyvä johtaminen ja laadukas esimiestyö. Telesten pyrkimys on taata jokaiselle työntekijälle mahdollisuus tulla ohjatuksi työssään yhtiön arvojen mukaisesti ja henkilökohtaiset tarpeet huomioiden. Tämän pyrkimyksen tukemiseksi toteutettiin projekti, jonka johdosta yhtiölle määriteltiin arvoihin perustuvat johtamisperiaatteet. Työhön osallistui henkilöitä kaikilta organisaatiotasoilta sekä useista eri maista. Johtamisperiaatteiden määrittämisen ja tulevien johtamisvalmennuksien tavoitteena on yhtenäistää johtamiskäytänteitä yhtiössä globaalisti. Vuoden 2019 aikana toteutettiin paikallisesti useita esimiestyöhön liittyviä koulutuksia. Lisäksi yhtiön esimiehet saivat palautetta henkilökohtaisesta johtamiskäyttäytymisestään myPulse -kyselyn kautta.

TUNNETTU TYÖNANTAJA

Telesten maine työnantajana on hyvä ja potentiaaliset hakijat ovat kiinnostuneita erityisesti Telesten teknologisesta osaamisesta, kansainvälisestä toimintaympäristöstä ja mahdollisuudesta päästä kehittymään sen myötä. Yhteistyöllä alan oppilaitosten kanssa pyritään lisäämään myös yrityksen tunnettavuutta potentiaalisten työntekijöiden joukossa työvoiman saatavuuden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Nuorille tarjotaan kesätyöpaikkoja, trainee-positioita ja opinnäytemahdollisuuksia.

Yhtiö on pyrkinyt lisäämään tunnettavuuttaan niin globaalisti kuin paikallisesti hyödyntämällä aktiivisesti eri viestintäkanavia. Telestellä viihdytään keskimäärin pitkään. Motivoivat työtehtävät sitouttavat työnantajaan ja pitkät työurat tuovat mukanaan vankkaa osaamista ja tietoa. Kannustimina käytetään muun muassa tulos- ja tuotantopalkkiojärjestelmiä sekä osakepalkkiojärjestelmiä.

Ekologisen ja digitaalisen kehityksen edistäminen

²⁴ Teleste 2019 Strategia Teknologia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuus Vastuullisuus Johto Tilinpäätös

Kohti ekologisempaa maailmaa YRITYSVASTUU

Teleste on mukana rakentamassa verkottunutta maailmaa. Sen tarjoamat tuotteet ja palvelut edistävät ihmisten jokapäiväisen elämän turvallisuutta, sujuvuutta, älykkyyttä ja ekologisuutta. Omassa toiminnassaan Teleste noudattaa eettisiä sääntöjään ja vastuullisia toimintatapojaan. Hyvä yrityskansalaisuus tarkoittaa kestävän kehityksen edistämistä ja hyvinvoinnin jakamista ympäröiviin yhteiskuntiin.

Yritysvastuun edistäminen on ollut Telestellä jatkuva prosessi, jossa on seurattu eri vastuualueita: mm. taloudellista-, sosiaalista- ja ympäristövastuuta. Vuoden 2018 aikana käynnistettiin prosessi, jossa määritettiin Telestelle olennaisimmat vastuuteemat, jotta toteutettavat toimenpiteet ja investoinnit voidaan suunnata asioihin, joilla saadaan aikaiseksi yritysvastuun kannalta suurin vaikutus. Olennaisuudet määritettiin vertaamalla eri teemojen tärkeyttä suhteessa Telesten sidosryhmien tarpeisiin ja sen liiketoiminnan tulevaan menestykseen. Merkittävimmiksi teemoiksi nousivat Telesten tuote- ja palvelutarjonnan jatkuva kehittäminen, ekologisen ja digitaalisen kehityksen edistäminen sekä toiminnan tehokkuus. Lisäksi maineen ylläpitäminen ja kumppanuuksien kehittäminen sekä kasvuhakuisuus nostettiin yritysvastuun tavoitteita palveleviksi teemoiksi.

Telesten tuote- ja palvelutarjonnassa korostuvat asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, teknologinen edelläkävijyys sekä korkea laatu. Tuotteiden ja palveluiden hiilijalanjälki pyritään minimoimaan sekä tuotantovaiheessa että koko tuotteen elinkaaren ajalta. Digitalisaation eteneminen luo monia mahdollisuuksia ympäristökuormituksen vähentämiseksi ja Telesten tarjonta tukee esimerkiksi julkisen liikenteen houkuttelevuutta erityisesti kaupunkialueilla.

Toiminnan tehokkuus mahdollistaa taloudellisen vastuun kantamisen ja se varmistetaan ylläpitämällä kilpailu- ja toimituskyky sekä kustannustehokkuus. Kasvua taas tukevat Telesten vahva brändi ja maine, jotka ovat erityisen tärkeitä uusilla markkina-alueilla ja toimittaessa entistä suurempien ja kansainvälisempien yritysten kumppanina. Luottamuksen ylläpitäminen ja yhteistyön tekeminen kaikkien sidosryhmien kanssa edistää yhteisten päämäärien saavuttamista.

Olennaisuuksien määrittelyn jälkeen yritysvastuun edistämistä tullaan jatkamaan tavoitteiden ja mittareiden asettamisella ja toimenpidesuunnitelmien avulla.

Lue lisää https://www.teleste.com/sijoittajat/yritysvastuu

Digitalisaation eteneminen luo monia mahdollisuuksia ympäristökuormituksen vähentämiseksi.

YRITYSVASTUU Tuotantoprosessi

SUUNNITTELU

Tuotekehitys on avainasemassa tuotteiden elinkaaren aikaisen ympäristövaikutuksen huomioimisessa. Suunnitteluvaiheen päätökset ovat merkittäviä tuotteen koko elinkaaren kannalta, koska ne koskevat koko toimitusketjua raakaaineiden hankinnasta tuotteen poistamiseen markkinoilta. Ympäristömyönteisen tuotesuunnittelun tavoitteena on vähentää käytetyn materiaalin määrää, pienentää tuotteen energiankulutusta, pidentää koko verkkoinfrastruktuurin elinkaarta, sekä parantaa tuotelaatua. Modulaarisuus on suunnittelussa yksi tärkeä lähtökohta, ja lähes kaikki HFC-tilaajaverkkotuotteet ovat modulaarisia.

Pohjois-Amerikan markkinoille suunniteltu ICON9000-tuote lisää tätä modulaarisuutta entisestään. AC9100 NEO -tuote on mahdollista päivittää hajautetun arkkitehtuurin laitteeksi lisäämällä olemassaolevaan laitteeseen uuden toiminnallisuuden mukanaan tuova kansi. Samoin 2019 lanseerattu Luminato 4X4 -videokeskuslaite on modulaarinen tuotealusta. Modulaarisuuden hyödyt tulevat esille tuotteiden huollettavuutena ja alustan monikäyttöisyytenä, joka samalla tarkoittaa pidempää tuotteen elinkaarta.

Telestellä on tutkittu myös uudenlaisia virtalähderatkaisuja, joilla saadaan virtalähteeseen parempi hyötysuhde. Näitä tullaan käyttämään uusissa hajautetun arkkitehtuurin tuotteissa. Laajakaistaverkkojen kapasiteettivaatimusten kasvaessa myös niiden virrankulutus nousee. Operaattorit hakevat uusia kestävän kehityksen ratkaisuja parantaakseen verkkojen suorituskykyä ja hallitakseen niiden virrankulutusta. Teleste on toteuttanut verkkotuotteisiin ratkaisuja, jotka antavat mahdollisuuden laskea vahvistinyksiköiden virrankulutusta silloin, kun verkon kokonaiskuormitus laskee. Näin verkon virrankulutusta voidaan pienentää jopa 20 prosentilla vuosittain palvelutasoa vaarantamatta.

Telesten kansainvälisessä toimittajaverkostossa on toimittajia yli 20 maassa. Suorissa ostoissa 20 prosenttia toimittajista vastaa 80 prosentista kaikista hankinnoista. Toimittajayhteistyö perustuu vuosisopimuksiin ja pitkäjänteisyyteen. Sitä ohjataan ja valvotaan eettisellä toimintaohjeella ja ohjeistuksilla esimerkiksi logistiikasta ja tilaustenkäsittelystä, toimittaja-arvioinneilla, toi-

mittajien itsearvioinneilla, tapaamisilla ja auditoinneilla. Hankinnat jakautuvat kahteen pääkategoriaan. Suora hankinta koostuu erilaisista komponenteista, tuotteista ja palveluista, joita tarvitaan omien tuotteiden kokoonpanossa. Epäsuora hankinta koostuu tavaroista ja palveluista, joita käytetään omaa liiketoimintaa varten.

Teleste pyrkii aina varmistamaan, että materiaalit ovat peräisin eettisesti ja ekologisesti vastuullisista lähteistä. Luonnonvarojen laillisesta kaupasta ja kestävän kehityksen toimitusketjuista tarvittavien tietojen ylläpitämiseen käytetään kolmannen osapuolen palvelua, joka seuraa standardikomponenttien raakaaineiden alkuperiä (Conflict minerals, 3TG).

Teles ten tuot annon suur immat ympäristövaikutusten aiheuttajat ovat energiankäyttö ja toiminnasta syntyvät jätteet. Telesten tuotanto koostuu elektroniikan valmistuksesta, kokoonpanovaiheista ja testauksesta. Kaikki edellä mainitut prosessit ovat ympäristön kannalta turvallisia. Tuotannon tehokkuutta ylläpidetään noudattamalla Lean-toimintatapoja. Osana laadunkehittämistä käytetään JAPA- eli jatkuvan parantamisen tauluja. Vuoden 2018 aikana JAPA-toiminta laajennettiin myös toimihenkilöprosesseihin ja ensimmäiset sovellukset toimistorobotiikasta ovat implementoitu ennuste- ja ohjausparametrien päivittämiseen. Lisäksi Telesten tuotannoissa on käytössä 5S-menetelmä, joka keskittyy tuottavuuden kasvattamiseen poistamalla ei-arvoa tuottavaa toimintaa ja parantamalla laatua ja turvallisuutta sekä luomalla visuaalisesti miellyttävä ja tehokas työpaikka. Jätteiden lajittelusta on tarkempaa tietoa kohdassa Kierrätys ja hyödyntäminen.

LOGISTIIKKA JA PALVELU

Logistiikassa otetaan huomioon sekä ympäristöasiat että kustannustehokkuus, jotka ovat tyypillisesti toisiaan hyvin tukevia tavoitteita. Kustannustehokkaalla logistiikalla saavutetaan usein myös pienin hiilijalanjälki. Kuljetusten hiilijalanjälki syntyy pääsääntöisesti materiaalien ja valmiiden tuotteiden kuljetuksista, ja sitä pienennetään suosimalla mannertenvälisissä kuljetuksissa juna- ja merikuljetuksia lentorahdin sijaan ja yhdistelemällä kuljetuksia mahdollisuuksien mukaan. Vuonna 2019 onnistuimme pienentämään lentorahtien aiheuttamia CO2-päästöjä jopa 29 prosenttia verrattuna vuoden 2018 tasoon.

Palveluliiketoiminnassa ympäristökuormituksen päälähde on asennus- ja huoltoajojen CO2-päästöt, joihin vaikutetaan kalustovalinnoilla, tehokkaalla asennusyksiköiden materiaalitäydennysprosessilla ja reittisuunnittelulla.

Telesten tuotteet ovat turvallisia koko tuotantoprosessin ja käytön ajan. Tuotteiden suunnittelussa huomioidaan koko sen elinkaari, käytettävyys, käyttöikä sekä huollettavuus. Pitkän elinkaaren omaavien tuotteiden päivitettävyys on osa ympäristönäkökulmaa. Asiakastyytyväisyys taataan pitkäikäisillä, huollettavilla tuotteilla, joiden energiankulutus on asetettujen tavoitteiden mukainen. Teleste kehittää tilaajaverkkotuotteitaan jatkuvasti, jotta sen asiakkaat eli operaattorit voivat pienentää verkkonsa energiankulutusta suhteessa siirrettyyn datamäärään. Alalla käytetään yleisesti mittarina sitä, kuinka paljon verkossa pystytään siirtämään tietoa energiayksikköä kohti – bit/W. Uudet DOCSIS 3.1 -laitteet, joissa on entistä laajempi taajuusalue, tarjoavat operaattoreille mahdollisuuden päästä parempaan tehokkuuslukuun.

TUOTANTO KÄYTTÖ KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN

Jätteiden syntypistelajittelu on tehokkaan kierrätyksen ja hyödyntämisen edellytys. Telestellä syntyvät jätteet lajitellaan ja ohjataan kierrätykseen asianmukaisesti. Vuonna 2019 konsernissa syntyi yhteensä 151,7 tn jätettä, josta 85,6 tn hyödynnettiin materiaalina, energiantuotantoon ohjautui 62 tn ja loppukäsittelyyn päätyi vain 3,4 tn.

Telesten jätteiden kierrätysaste laski viime vuonna 67 prosentista 57 prosenttiin, mutta kokonaisjätemäärää saatiin vähennettyä 28 prosenttia.

Vastuullinen toimitusketju YRITYSVASTUU

KOMPONENTTIEN SAATAVUUS HAASTEENA

Vuoden 2019 aikana suuri hankinnan haaste oli tiettyjen passiivikomponenttien vaikea saatavuus, mikä johtui kysynnän kasvusta sähköautomarkkinoilla, 5G-markkinoilla sekä yleisemminkin Internet of things (Iot) -ajatuksen jalkautuessa laajasti erilaisiin tuotteisiin. Tämä kaikki johti myös hankintahintojen nousuun tilapäisesti. Onnistuimme kuitenkin varmistamaan komponenttien saatavuuden hyvien toimittajasuhteiden ansiosta sekä etsimällä vaihtoehtoisia hankintakanavia. Telesten tuotteiden tyypillisesti pitkä elinkaari asettaa joka tapauksessa omia erityisvaatimuksia komponenttien elinkaaren hallinnalle.

HANKINNAN DIGITALISAATIO

Teleste on ottanut aiemmin käyttöön ohjelmistorobotin, joka toimii operatiivisen oston apuna ja tekee toiminnanohjausjärjestelmän parametripäivitystä ilman käsin tehtävää rutiiniluontoista työpanosta. Tämä oli ensimmäinen vaihe kohti hankinnan digitalisaatiota. Vuoden 2019 aikana tehtiin lisäselvityksiä siitä, miten toimittajien kanssa käytävää muuta kommunikointia voisi automatisoida, kuten yhteystietojen, toimitusehtojen ja erilaisten dokumenttien päivitystä. Tavoitteena on, että hankintatiimi pystyy keskittymään enemmän asiantuntijatyöhön, kuten tuotekehityksen palvelemiseen ja toimittajien kehittämiseen.

KOULUTUSOHJELMA JATKUU

Teleste Sourcing Academy -ohjelman ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen vuoden 2019 aikana. Tähän koulutusohjelmaan kutsuttiin hankintoja tekevää henkilöstöä eri maayhtiöistä niin, että se tuo kaikille saman tietotason, innostaa ajatusten vaihtoon, vahvistaa yhteisiä toimintamalleja ja edistää yhteistyötä yli organisaatiorajojen sekä maayhtiöiden välillä. Koulutusohjelman seuraava vaihe jatkuu vuonna 2020, jolloin panostetaan erityisesti toimitusketjujen johtamiseen.

KANSAINVÄLINEN TOIMITTAJAVERKOSTO

Telesten kansainvälisessä toimittajaverkostossa on toimittajia yli 20 maasta. Toimittajayhteistyö perustuu vuosisopimuksiin, pitkäjänteisyyteen ja jatkuvan parantamisen periaatteisiin. Toimittajasuhteita ohjataan ja valvotaan auditoinneilla, toimittaja-arvioinneilla, eettisellä toimintaohjeella (Teleste Supplier Code of Conduct) ja erilaisilla ohjeistuksilla komponenttien logistiikkaan liittyen sekä toimittajien itsearvioinneilla ja tapaamisilla.

Hankinnat jakautuvat kahteen pääkategoriaan. Suorahankinta koostuu erilaisista komponenteista, puolivalmisteista ja moduuleista, joita käytetään Telesten omien tuotteiden valmistuksessa. Suorissa ostoissa 20 prosenttia toimittajista vastaa 80 prosentista kaikista hankinnoista. Epäsuora hankinta koostuu tavaroista ja palveluista, joita käytetään omaa liiketoimintaa varten.

Telesten hankinta on jaettu lisäksi strategiseen sourcingiin ja operatiiviseen ostoon. Strateginen sourcing valitsee toimittajat, neuvottelee sopimukset sekä vastaa toimittajasuhteiden johtamisesta. Operatiivinen osto tekee tilaukset toimittajille ja vastaa toimittajan suuntaan tapahtuvasta päivittäisestä kanssakäymisestä.

TARKAT VALINTAKRITEERIT

Toimittajavalinnan perustana ovat Telesten arvot: asiakaskeskeisyys, kunnioitus, luotettavuus ja tuloksellisuus. Valintaa tehtäessä arvioidaan mm. teknologiaosaamista, tuotteiden ja toimitusten laatua, toimitusvarmuutta, toiminnan eettisyyttä ja kustannustehokkuutta.

Jokainen uusi toimittaja tekee ennen yhteistyön syventämistä Telesten kattavan itsearvioinnin, jossa on noin 100 kysymystä yrityksen hallinnosta, tietoturvasta, työturvallisuudesta, vastuullisuudesta, ympäristöasetusten ja lakien noudattamisesta sekä myös organisaatiosta, sen osaamisesta ja innovaatiokyvystä.

Teleste luokittelee toimittajat avaintoimittajiin sekä ensisijaisiin, hyväksyttyihin ja uusiin toimittajiin. Luokitus määrittelee Telesten ja toimittajan välisen suhteen ja hallintamallin. Avaintoimittajat ja ensisijaiset toimittajat arvioidaan vuosittain, hyväksytyt toimittajat kolmen vuoden välein ja uudet toimittajat toimittajasuhteen alussa. Aktiivinen toimittajakannan arviointi ja toimittajien liiketoimien jatkuvuussuunnitelmien tarkastukset ovat osa toimittajiin liittyvän liiketoiminnan jatkuvuuden riskin hallintaa.

ECOVADIS ARVIOI VASTUULLISUUDEN

Teleste pyrkii aina varmistamaan, että kaikki komponentit ja niihin liittyvät materiaalit ovat peräisin vastuullisista lähteistä ja että kaikki toimittajat toimivat kansainvälisten lakien ja normien mukaisesti koskien ihmisoikeuksia, korruptiota ja lahjontaa.

Luonnonvarojen laillisesta kaupasta ja kestävän kehityksen toimitusketjuista tarvittavien tietojen ylläpitämiseen käytetään kolmannen osapuolen palvelua, joka seuraa standardikomponenttien raaka-aineiden alkuperiä (Conflict minerals, 3TG). Teleste hankkii pelkästään RoHS-direktiivin täyttäviä tuotteita ja komponentteja.

Teleste osallistui ECOVADIS-yritysvastuullisuus -mittaukseen vuoden 2019 aikana ja sai mittauksesta tunnustuksena hopeamitalin yritysvastuun saavutuksistaan. Luokitus arvioi organisaatioita niiden politiikkojen, toimien ja tulosten vahvuudesta neljällä teemalla: ympäristö, työ ja ihmisoikeudet, etiikka ja kestävät hankinnat. Teleste sijoittui erityisen hyvin kestävien hankintojen arvioinnissa.

Hallitus

Ins. s. 1957 Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2017 Hallituksen jäsen 2009–2017

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Päätoimi: Yritysjohdon konsultti

Keskeinen työkokemus: Computer 2000 -konserni, pääjohtaja vuoteen 2000

Computer 2000 Finland Oy, toimitusjohtaja vuoteen 1995

Muut keskeiset luottamustoimet:

Efecte Oy, hallituksen jäsen 2009–, hallituksen pj 2011–

F-Secure Oyj, hallituksen jäsen 2003– ja tarkastusvaliokunnan pj 2006–

PERTTI ERVI JANNICA FAGERHOLM JUSSI HIMANEN VESA KORPIMIES

KTM s. 1961 Hallituksen jäsen vuodesta 2013

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Päätoimi: Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, toimitusjohtaja 2010–

Keskeinen työkokemus: SEB Gyllenberg Private Bank, toimitusjohtaja 1999–2010

Handelsbanken Liv, maajohtaja, Suomen henkivakuutustoiminta 1998–1999

Sampo-konserni, sijoitusjohtaja henkivakuutustoiminta 1996–1998

Sampo-konserni, varainhoitotehtäviä 1990–1996

Muut keskeiset luottamustoimet:

Sampo Oyj, hallituksen jäsen 2013–, hallituksen varapj 2019-

Hanken Svenska handelshögskolan, hallituksen jäsen, sijoitusvaliokunnan pj 2010–2018, hallituksen pj 2019- Kesko Oyj, hallituksen jäsen 2016–

Veritas Eläkevakuutusosakeyhtiö, hallintoneuvoston jäsen 2010–

DI, s. 1972 Hallituksen jäsen vuodesta 2019 Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Päätoimi: Ramboll Finland, kehitysjohtaja 2018–

Keskeinen työkokemus: Comptel Oyj, strategiajohtaja 2012–2017

Nokia, Nokia Networks, Nokia Siemens, useita tehtäviä 1998–2011

Sonera, 1997–1998

KTM, s. 1962 Hallituksen jäsen vuodesta 2019

Ei-riippumaton merkittävästä osakkeenomistajasta.

Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen Tianta Oy:ssä, joka on Telesten merkittävä osakkeenomistaja.

Päätoimi: EM Group Oy, toimitusjohtaja 2018–

Keskeinen työkokemus:

Kymppi Group Oy, operatiivinen johtaja 2015–2017

Exel Composites Oyj, toimitusjohtaja 2008–2014

Exel Composites Oyj, useita tehtäviä Suomessa ja Saksassa 1987–2007

Muut keskeiset luottamustoimet:

Tianta Oy, toimitusjohtaja ja hallitusjäsen 2019–

Efla Oy, hallituksen puheenjohtaja 2018–

Meconet Oy, hallitusjäsen 2016–

Kymppi Group Oy, hallitusjäsen 2015–

Scanpole Oy, hallitusjäsen 2015–

TIMO LUUKKAINEN HEIKKI MÄKIJÄRVI KAI TELANNE

Ekonomi, DI, MBA, s. 1954 Hallituksen jäsen vuodesta 2016

Ei-riippumaton merkittävästä osakkeenomistajasta.

Hallituksen jäsen Tianta Oy:ssä, joka on Telesten merkittävä osakkeenomistaja.

Päätoimi: Hallitustyöskentely

Keskeinen työkokemus:

Ensto Oy, toimitusjohtaja 2009–2016

Evervent Oy, toimitusjohtaja 2007–2009

Ranskassa, Englannissa ja Sveitsissä 1992–2008: General Motors, Ranskan tytäryhtiön johtoryhmä, Hyster- ja Mouvex -yhtymien EMEA-johtaja

Irrifrance, yhtiön toimitusjohtaja

ABB, tytäryhtiöiden toimitusjohtaja 1985–1992

UPM Kymmene, tytäryhtiön toimitusjohtaja 1981–1985

Muut keskeiset luottamustoimet: Tianta Oy, hallituksen jäsen 2018–

DI, s. 1959 Hallituksen jäsen vuodesta 2018

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Päätoimi: Telia Ventures, toimitusjohtaja 2018–

Keskeinen työkokemus

Airbus Ventures, General Partner, 2015–2016

Deutche Telekom AG, Senior Vice President, Venture Capital & Group, Business Development and Venturing, 2011–2014

Openwave systems INC, Senior Vice President, Business Development, 2009–2011

Accel Partners, Venture Partner, 2002–2009

Cisco Systems, Technical Director & Business Development Manager, 1998–2001

Nokia, useita johtotehtäviä Suomessa ja Saksassa 1983–1998

Muut keskeiset luottamustehtävät DNA Oyj, hallituksen jäsen 2017–, tarkastusvaliokunnan jäsen 2017–

KTM s. 1964 Hallituksen jäsen vuodesta 2008 Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Päätoimi: Alma Media Oyj, toimitusjohtaja 2005–

Keskeinen työkokemus:

Kustannus Oy Aamulehti, toimitusjohtaja 2001–2005

Kustannus Oy Aamulehti, varatoimitusjohtaja 2000–2001

Muut keskeiset luottamustoimet:

Tampereen kauppakamari, hallituksen jäsen 2018–

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hallituksen jäsen 2009–, hallituksen varapj 2017–

Altia Oyj, hallituksen jäsen 2016–

Johtoryhmä

JUKKA RINNEVAARA JOHAN SLOTTE JUHA HYYTIÄINEN TUOMAS VANNE

Toimitusjohtaja KTM, s. 1961

Telesten palveluksessa vuodesta 2002

Keskeinen työkokemus:

ABB Building Systems, Group Senior Vice President 2001–2002

ABB Installaatiot, toimitusjohtaja 1999–2001

Keskeiset luottamustoimet:

Vaisala Oyj, hallituksen jäsen 2019–, tarkastusvaliokunnan jäsen 2019–

Teknologiateollisuus ry, hallituksen jäsen 2019–

Turun kauppakamari, hallituksen pj 2012–2015, vara.pj 2016–

Varatoimitusjohtaja VT, EMBA, s. 1959

Saksan, Sveitsin ja Itävallan palveluliiketoiminnan aluejohtaja

Konsernin liiketoimintojen kehitys- ja lakiasiaintehtävien johtaja

Telesten palveluksessa vuodesta 1999

Johtoryhmän jäsen vuodesta 1999

Keskeinen työkokemus:

Uponor Group 1989–1999, erilaiset johtotehtävät, ml Uponor Poland, tj

Talousjohtaja KTM, s. 1967

Telesten palveluksessa vuodesta 2013 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2013

Keskeinen työkokemus:

Nokia Oyj, taloushallinnon johtotehtävät 2000–2013

Ensto Saloplast Oy, talouspäällikkö 1998–2000

OMG Kokkola Chemicals Oy, talouspäällikkö 1994–1998

Henkilöstöjohtaja Upseerin tutkinto (M.Sc.) s. 1979

Telesten palveluksessa vuodesta 2019 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2019

Keskeinen työkokemus:

Lidl Latvia and Estonia, Head of HR 2018–2019

Lidl US LLC, Senior Director – HR 2017–2018

Lidl US LLC, Director – Adminstration Organization 2016–2017

Lidl Suomi Ky, Päällikkö- ja johtotehtävät 2012–2016

Puolustusvoimat, Upseerin tehtävät 2004–2012

Network Products, liiketoimintajohtaja KTM, s. 1962

Telesten palveluksessa vuodesta 2006 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2007

Keskeinen työkokemus:

Nokia Oyj, erilaiset johtotehtävät 1996–2006

Teleste Oyj, johtaja1989–1996

Video Security and Information, liiketoimintajohtaja DI, s. 1967

Telesten palveluksessa vuodesta 2016 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2016

Keskeinen työkokemus:

Yritysjohdon konsultti 2015–2016

Ixonos Oyj, toimitusjohtaja 2013–2015

Nokia Siemens Networks Finland Oy, toimitusjohtaja 2012

Nokia Siemens Networks Oy, Skandinavian ja Baltian liiketoiminnot 2010–2012

Vuodesta 1991 alkaen eri johtotason tehtävissä Nokia Oyj:ssa ja Nokia Siemens Networks Oy:ssa.

HANNO NARJUS ESA HARJU PASI JÄRVENPÄÄ MARKUS MATTILA

Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja DI, s. 1967

Telesten palveluksessa vuodesta 1994 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2013

Keskeinen työkokemus: Telesten palveluksessa vuodesta 1994

Tuoteoperaatiot, johtaja DI, s. 1968

Telesten palveluksessa vuodesta 2008 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus:

Nokia Mobile Phones/Nokia Oyj, päällikkö- ja johtotehtävät tuoteoperaatioissa, logistiikassa ja hankintatoimessa 1993–2008

Tietoja osakkeenomistajille

TELESTEN OSAKE

Teleste Oyj on listautuneena Nasdaq Helsingissä Teknologia-toimialaluokassa. Teleste kuuluu markkina-arvoltaan small cap -ryhmään. Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon.

Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2019 oli 6 966 932,80 euroa jakautuen 18 985 588 osakkeeseen.

Osakekurssi oli vuoden 2019 aikana alimmillaan 5,04 (5,12) euroa ja korkeimmillaan 6,80 (7,58) euroa. Päätöskurssi 31.12.2019 oli 5,34 (5,26) euroa.

Kaupankäyntitunnus TLT1V
ISIN-koodi FI0009007728
Reuters-tunnus TLT1V.HE
Bloomberg-tunnus TLT1VFH

TALOUDELLISET TIEDOTTEET VUONNA 2020

Telesten tilinpäätöstiedote vuodelta 2019 julkaistiin 13.2.2020.

Lisäksi Teleste julkistaa vuoden 2020 aikana:

Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 15.5.2020
Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 13.8.2020
Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 29.10.2020

Taloudelliset katsaukset julkistetaan pörssitiedotteena ja julkaisut sekä pörssitiedotteet ovat luettavissa suomeksi ja englanniksi yhtiön kotisivuilla.

Katsausten julkistamisen yhteydessä Teleste järjestää tiedotustilaisuuden sijoittajille, analyytikoille ja median edustajille.

Hiljainen jakso

Hiljainen jakso alkaa 30 päivää ennen osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkaisua ja kestää näiden julkaisemiseen saakka. Hiljaisen jakson aikana Telesten edustajat eivät kommunikoi yhtiön taloudellista tilannetta, eivätkä tapaa pääomamarkkinoiden edustajia.

YHTIÖKOKOUS

Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 22.4.2020 klo 16.00 alkaen Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki. Ilmoittautuneiden vastaanotto alkaa kello 15.00.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 8.4.2020 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 15.4.2020 kello 16.00.

ILMOITTAUTUMINEN

a. yhtiön internetpalvelun kautta osoitteessa www.teleste.com/yhtiokokous
b. sähköpostitse osoitteeseen [email protected]
c. puhelimitse numeroon (02) 2605 611 arkisin klo 09.00–16.00
d. kirjeitse osoitteeseen: Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku

OSINGONJAKOEHDOTUS

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun

taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,10 e. Osingon irtoamispäivä 23.4.2020 Osingonmaksun täsmäytyspäivä 24.4.2020 Osingon maksupäivä 4.5.2020.

Lisätietoja: www.teleste.com/yhtiokokous

OSOITTEENMUUTOKSET

Osakasrekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy. Osakkeenomistajien henkilö- ja osoitetiedoissa tapahtuneet muutokset pyydetään ystävällisesti ilmoittamaan omaa arvo-osuustiliä hoitavalle tilinhoitajayhteisölle.

Lisätietoja sijoittajasuhdeosiosta yhtiön verkko sivuilta osoitteesta: www.teleste.com/Sijoittajat

Teleste listautui Helsingin pörssiin 30.3.1999. Osakkeen myyntihinta oli 8,20 euroa listautumisannissa.

Tilinpäätös 2019

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 39

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS	46
Konsernituloslaskelma	46
Konsernitase	47
Konsernin rahavirtalaskelma	48
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	49
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	50
Konsernin liitetiedot	50

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	81
Emoyhtiön tuloslaskelma	81
Emoyhtiön tase	82
Emoyhtiön rahoituslaskelma	83
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	84
Emoyhtiön liitetiedot	85
Voitonjakoehdotus	90
Tilintarkastuskertomus	91

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUS
JÄRJESTELMÄSTÄ	95
Konserni numeroina	102
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet	103
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT	104

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus

YLEISKATSAUS

Teleste on kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja tarjoaa video- ja laajakaistateknologioita sekä niihin liittyviä palveluita. Teknologiatarjontamme edistää päivittäisen elämän sujuvuutta ja turvallisuutta. Liiketoimintamme ydin on video: videon ja datan käsittely, siirto ja hallinta. Asiakaskuntamme koostuu kaapeli- ja teleoperaattoreista, junavalmistajista, joukkoliikenneoperaattoreista sekä julkisen sektorin organisaatioista. Toimintamme on jaettu kahteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Molemmilla alueilla olemme maailman johtavia yrityksiä ja teknologisia edelläkävijöitä.

Toiminnan strategiset painopisteet vuoden 2020 aikana ovat: hajautetun verkkoarkkitehtuurin tarjonnan kehittäminen ja myynnin käynnistäminen Pohjois-Amerikan kaapelioperaattorimarkkinoilla, videovalvonta- ja informaatioratkaisujen liikevaihdon merkittävä kasvattaminen ja tulosparannuksen jatkaminen sekä Saksan palveluliiketoiminnan operatiivisen toiminnan kehittäminen ja kannattavuuden parantaminen. Uskomme, että valituilla toimenpiteillä onnistumme saavuttamaan kannattavaa kasvua myös tulevina vuosina.

LIIKEVAIHTO JA TULOSKEHITYS

Konsernin saadut tilaukset olivat 237,6 (264,0) miljoonaa euroa laskien 10,0 %. Tilaukset laskivat Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alueen tilaajaverkkotuotteissa. Network Services -liiketoiminta-alueella tilaukset laskivat suurien asiakasprojektien päätyttyä viime vuoden lopulla. Tilaukset kasvoivat Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alueen matkustajaliikenteen informaatioratkaisuissa. Tilauskanta kasvoi 3,1 % ollen 73,2 (71,0) miljoonaa euroa. Tilauskanta kasvoi Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alueen matkustajaliikenteen informaatioratkaisuissa. Liikevaihto laski 5,9 % ja oli 235,5 (250,3) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski Network Services -liiketoiminta-alueella suurien asiakasprojektien päätyttyä viime vuoden lopulla.

Oikaistu liiketulos laski 20,7 % ja oli 7,7 (9,7) miljoonaa euroa eli 3,3 % (3,9 %) liikevaihdosta. Oikaistu liiketulos laski Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alueen tilaajaverkkotuotteissa ja Network Services -liiketoiminta-alueella laskeneiden liikevaihtojen seurauksena. Oikaistu liiketulos kasvoi Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alueen matkustajaliikenteen informaatioratkaisuissa. Liiketulos laski 92,1 % ollen 0,8 (9,7) miljoonaa euroa. Ulkomaiseen tytäryhtiöön kohdistuneen rikoksen seurauksena menetetyt varat ja tapauksen käsittelyyn liittyvien kulujen varaus yhteensä 6,9 miljoonaa euroa heikentävät liiketulosta, mutta on eliminoitu oikaistusta liiketuloksesta. Varaus on raportoitu segmentteihin kohdistamattomana eränä. Rikoksesta annettiin pörssitiedote 6.3.2019. Osa rikoksen seurauksena menetetyistä varoista on pystytty palauttamaan vuoden viimeisen neljänneksen aikana ja eri maissa on edelleen käynnissä useita toimenpiteitä menetettyjen varojen palauttamiseksi ja lopullisen vahingon pienentämiseksi.

Materiaali- ja tuotantopalvelujen kulut laskivat 11,0 % ja olivat 122,8 (137,9) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 0,2 % ja olivat 66,2 (66,0) miljoonaa euroa. Poistot kasvoivat 59,7 % ollen 9,6 (6,0) miljoonaa euroa. 1.1.2019 käyttöönotetun IFRS 16 -standardin mukaiset poistot olivat 4,3 miljoonaa euroa. Uuden standardin käyttöönoton seurauksena liiketulos kasvoi 0,3 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 19,0 % ollen 38,7 (32,5) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut sisältävät yllämainitun oikaisuerän, joka on eliminoitu oikaistusta liiketuloksesta. Nettorahoituskulut laskivat 42,5 % ja olivat 0,4 (0,7) miljoonaa euroa. Konsernin tuloverot olivat 2,0 (2,2) miljoonaa euroa. Oikaistu osakekohtainen tulos oli 0,31 (0,38) euroa ja osakekohtainen tulos -0,07 (0,38) euroa.

LIIKETOIMINTA-ALUEET Video and Broadband Solutions

Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alue keskittyy tilaajaverkkotuotteisiin sekä videovalvonta- ja informaatioratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen merkittävin asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista, junavalmistajista ja julkisen sektorin organisaatioista, kuten joukkoliikenneoperaattoreista ja viranomaisista. Asiakkaina voivat olla myös laajempia kokonaisuuksia integroivat yritykset, jotka hyödyntävät Telesten tuotteita kokonaistoimituksissaan. Liiketoiminta-alueen päämarkkina-alue on Eurooppa, mutta sillä on toimintaa myös Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa. Teleste kehittää, suunnittelee ja valmistaa itse suuren osan tuotteista. Yhtiön tuotekehitysyksiköt toimivat Suomessa, Puolassa, Saksassa ja Belgiassa. Telesten oma tuotanto tapahtuu pääosin Suomessa. Tuoteportfolioon kuuluu myös kolmansien osapuolien kehittämiä tuotteita, joilla Teleste täydentää tuotetarjontaansa.

Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alueella on yli 30 omaa toimipistettä sekä useita jälleenmyynti- ja integraatiopartnereita. Euroopan ulkopuolella olevat tytäryhtiöt ja toimipisteet sijaitsevat Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

Saadut tilaukset laskivat vertailukaudesta 5,8 % ja olivat 143,5 (152,3) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset laskivat tilaajaverkkotuotteissa ja kasvoivat videovalvonta- ja informaatioratkaisuissa. Liikevaihto kasvoi 1,9 % ja oli 141,4 (138,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi videovalvonta- ja informaatioratkaisuissa, mutta laski tilaajaverkkotuotteissa. Liiketulos kasvoi 4,1 % ja oli 8,1 (7,7) miljoonaa euroa eli 5,7 % (5,6 %) liikevaihdosta. Liiketulosta paransi videovalvonta- ja informaatioratkaisujen kasvanut liikevaihto.

Tuotekehitysmenot olivat 13,5 (12,5) miljoonaa euroa eli 9,5 % (9,0 %) liikevaihdosta. Tuotekehitysprojektit painottuivat hajautettuun verkkoarkkitehtuuriin mukaan lukien USA:n markkinoille suunnatut ratkaisut, tilannekuva- ja videovalvontaratkaisuihin, matkustajaliikenteen informaatiojärjestelmiin sekä asiakaskohtaisiin projekteihin. Tuotekehitysmenoja aktivoitiin 4,7 (4,8) miljoonaa euroa. Aktivoitujen tuotekehitysmenojen poistot olivat 2,5 (2,2) miljoonaa euroa.

Network Services

Network Services -iiketoiminta-alue tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita tilaajaverkkojen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Network Services -liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääosin isoista eurooppalaisista kaapeli- ja teleoperaattoreista sekä verkkolaitevalmistajista. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelevat asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen -periaatteella toteutettaviin projekteihin. Pääosa toimituksista tehdään raamisopimusten perusteella. Palvelut sisältävät myös Telesten omia tuoteratkaisuja. Telesten palveluosaaminen kattaa laajan kokonaisuuden kaapeliverkkojen suunnittelusta, asennuksesta ja ylläpidosta aina verkkojen tekniseen operointiin asti. Palvelutuotannossa hyödynnetään myös alihankintaverkostoa. Telesten palveluliiketoiminta sijoittuu Saksan, Englannin, Sveitsin, Suomen, Belgian ja Puolan markkinoille.

Saadut tilaukset ja liikevaihto laskivat 15,7 % ja olivat 94,1 (111,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski Saksassa, johtuen yhden suuren asiakasprojektin päättymisestä viime vuoden lopulla ja aiempaa alemmasta palvelukysynnästä. Liiketulos laski 117,5 % ja oli -0,3 (2,0) miljoonaa euroa. Liiketulos laski liikevaihdon laskun seurauksena Saksassa, mutta kasvoi Englannissa, missä keskityttiin aikaisempaa korkeamman lisäarvon palveluihin.

INVESTOINNIT

Konsernin investoinnit olivat 13,0 (7,0) miljoonaa euroa eli 5,5 % (2,8 %) liikevaihdosta. Investoinneista 4,7 (4,8) miljoonaa euroa kohdistui tuotekehitykseen. Muut investoinnit sisältävät 2,1 miljoonan euron investoinnit palvelutuotannon kapasiteetin lisäämiseen Saksassa. 1.1.2019 käyttöönotetun IFRS 16 -standardin mukaisesti raportoidut uudet vuokrasopimukset lisäsivät investointeja 4,3 miljoonaa euroa. Tuotekehitysprojektit painottuivat hajautettuun verkkoarkkitehtuuriin mukaan lukien USA:n markkinoille suunnatut ratkaisut, tilannekuva- ja videovalvontaratkaisuihin, matkustajaliikenteen informaatiojärjestelmiin sekä asiakaskohtaisiin projekteihin.

RAHOITUS JA PÄÄOMARAKENNE

Liiketoiminnan rahavirta oli 4,1 (15,0) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirran laskuun vaikuttivat asiakkailta saatujen ennakkomaksujen vähentyminen vertailuvuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta, vaihto-omaisuuden kasvu ja ulkomaiseen tytäryhtiöön kohdistuneen rikoksen seurauksena menetetyt varat.

Teleste Oyj:llä on luottolimiitti- ja luottosopimukset yhteisarvoltaan 50,0 miljoonaa euroa. 30,0 miljoonan euron viisivuotinen luottosopimus erääntyy elokuussa 2022. Luottoa lyhennetään 3,0 miljoonan euron vuotuisin lyhennyksin. 20,0 miljoonan euron luottolimiittisopimus on voimassa elokuun loppuun 2020. Käyttämättömiä sitovia valmiusluottoja oli katsauskauden lopussa 20,9 (20,0) miljoonaa euroa. Konsernilla oli 31.12.2019 korollista velkaa 33,0 (26,8) miljoonaa euroa.

Konsernin omavaraisuusaste oli 49,5 % (51,7 %) ja nettovelkaantumisaste 34,1 % (5,9 %). 1.1.2019 käyttöönotetun IFRS 16 -standardin mukaan korollisiin velkoihin laskettiin 8,1 miljoonaa euroa. IFRS 16 -standardi vaikutti katsauskauden lopun tunnuslukuihin seuraavasti: omavaraisuusaste -2,9 prosenttiyksikköä ja nettovelkaantumisaste +11,2 prosenttiyksikköä.

VASTUULLISUUS JA EI-TALOUDELLISEN TIEDON RAPORTOINTI

Yritysvastuu on luonnollinen osa Telesten toimintaa ja liiketoimintojen tuote- ja palvelutarjontaa. Telesten tarjoamat tuotteet ja palvelut edistävät turvallisuutta, ympäristöystävällistä ja sujuvaa joukkoliikennettä sekä energiatehokkaita digitaalisia tietoliikenneratkaisuja. Yhtiön johto on arvioinnut yritysvastuun eri osa-alueiden olennaisuutta sidosryhmien ja Telesten liiketoiminnan suhteen. Olennaisuusarvioinnissa merkittävimmiksi osa-alueiksi nousivat Telesten tuote- ja palvelutarjonnan jatkuva kehittäminen, ekologisen digitaalisen kehityksen edistäminen sekä toiminnan tehokkuus.

Kuvaus yhtiön liiketoimintamallista on annettu Liiketoiminta-alueet -kappaleessa.

Sosiaaliset ja henkilöstöasiat

Konsernin henkilömäärä oli katsauskaudella keskimäärin 1 363 (1 393/2018, 1 492/2017), joista 682 (700) Video and Broadband Solutions ja 681 (693) Network Services -liiketoiminta-alueella. Katsauskauden lopussa konsernin henkilömäärä oli 1 330 (1 353/2018, 1 446/2017), joista ulkomailla työskenteli 64 % (65 %/2018, 65 %/2017). Euroopan ulkopuolella työskenteli noin 2 % konsernin hen-

kilöstöstä. Henkilöstökulut kasvoivat 0,2 % vertailuvuodesta ollen 66,2 (66,0/2018, 69,4/2017) miljoonaa euroa. Henkilöstökuluihin vaikuttivat henkilöstömäärän lasku, palkankorotukset ja tuotekehityskulujen aktivoinnit. Keskimääräinen henkilöstömäärä laski 2,1 %. Henkilöstömäärä laski sekä Video and Broadband Solutions että Network Services -liiketoiminta-alueilla.

Toimintaperiaatteet

Teleste tukee moniarvoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Telesteläiset tulevat eri taustoista, kansallisuuksista ja kulttuureista, mutta jakavat samat arvot, jotka ovat asiakaskeskeisyys, kunnioitus, luotettavuus ja tuloksellisuus.

Kaikkien ihmisten kunnioitus on yksi Telesten sosiaalisen vastuun perusasioita. Sosiaalinen vastuu tarkoittaa vastuuta asiakkaista, henkilöstöstä ja kumppaneista. Sosiaalinen vastuu huomioidaan eettisissä säännöissä oikeudenmukaisilla työolosuhteilla ja käytännöillä. Syrjimättömyys, yhdenvertaisuus, hyvä johtaminen, työhyvinvointi ja -turvallisuus ovat olennaisia asioita. Ihmisoikeuksien kunnioittamista edellytetään sekä työntekijöiltä että kumppaneilta. Telestellä jatkuvasti kehittyvä henkilöstö yhdessä yhteistyöverkoston kanssa muodostaa perustan, jolla varmistetaan tuotteet ja laadukkaat palvelut monimuotoiselle asiakaskunnalle.

Teleste tarjoaa työntekijöilleen haastavia ja vaihtelevia työtehtäviä, mahdollisuuden kehittää osaamistaan alan parhaiden ammattilaisten joukossa sekä kansainvälisen työyhteisön. Työhyvinvointi syntyy mielekkäistä tehtävistä, hyvästä työilmapiiristä ja tasapainosta työn ja vapaa-ajan välillä.

Toimintaperiaatteiden noudattamisen tulokset

Telesten kilpailukyky perustuu suurelta osin motivoituneeseen ja ammattitaitoiseen henkilöstöön. Erinomaisten työolojen takaaminen henkilöstölle on ensiarvoisen tärkeää, joten HR-toimintojen painopiste on sujuvien henkilöstöprosessien varmistaminen ja johtamisen kehittäminen sekä positiivisen henkilöstökokemuksen edistäminen. Teleste tukee tarkoin harkittuja tahoja kantaakseen sosiaalista vastuuta yhteiskunnassa.

Teleste tarjoaa kesäharjoittelupaikkoja vuosittain sekä tuotanto- että asiantuntijatehtävissä. Yhtiö on sitoutunut Vastuullinen kesäduuni -kampanjan periaatteisiin. Teleste tarjoaa nuorille mahdollisuuksia saada kokemuksia työelämästä myös mm. TET-harjoittelujaksojen ja Tutustu työelämään ja tienaa –harjoittelun myötä.

Telesten verkkokoulutusjärjestelmä tarjoaa kursseja mm. Telesten arvoihin, eettiseen toimintaohjeeseen sekä ympäristöön ja laatuun liittyen, ja kurssit ovat saatavilla koko henkilöstölle. Toiminnan laatua mitataan erilaisten palautekyselyjen ja laatujärjestelmän sekä sisäisten ja ulkoisten auditointien avulla.

Telestellä ei ole raportointikaudella havaittu henkilöstöasioihin tai sosiaaliseen vastuuseen liittyviä häiriöitä.

Riskit

Keskeisiä HR-toimintoihin liittyviä riskejä ovat ammattitaitoisten ohjelmistokehittäjien saatavuuden ja avainhenkilöstön pysyvyyden varmistaminen sekä operatiivisen henkilöstön osaamisen varmistaminen. Teleste pyrkii minimoimaan näitä riskejä ylläpitämällä positiivista työnantajakuvaa ja moderneja rekrytointikäytänteitä sekä varmistamalla osaamisen kehittämisen laadukkaan toteuttamisen. Globaaleja HR-toimintoja ohjaavia toimintaohjeita päivitetään säännöllisesti sekä seurataan markkinakäytänteitä ja lainsäädännön muutoksia. Pienentääkseen sosiaaliseen vastuunkantoon liittyviä riskejä Teleste varmistuu, että valitut yhteistyötahot ovat toiminnassaan vastuullisia ja toimivat Telesten arvojen ja periaatteiden mukaisesti.

Tärkeimmät tunnusluvut

Telestellä on käytössä koko konsernin kattavat henkilöstömittarit, joilla pyritään mittaamaan mm. työhyvinvointia ja sairauspoissaoloja, kustannuksia, fluktuaatiota ja henkilöstömme osaamisen kehittymistä tukevien toimien määrää. Yhtiössä työskentelee globaalisti yli 1 300 työntekijää yli 20 eri toimipisteessä. Eniten telesteläisiä oli Saksassa (38 %) ja Suomessa (36 %). Keski-ikä oli 41 vuotta. Telesteläisistä 81 % oli miehiä ja 19 % naisia. Lisäksi keskeisiä globaaleja tunnuslukuja olivat: uusia toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita solmittiin 118 (FTE), kumulatiivinen fluktuaatio 11,2 %, 3,8 työtapaturmaa per 1 000 000 työtuntia ja sairauspoissaoloprosentti 3,2 %.

Lisäksi yhtiössä mitataan kattavasti työntekijöiden mm. työtyytyväisyyden, ilmapiirin ja johtamisen tasoa puolen vuoden välein järjestettävällä myPulse -henkilöstökyselyllä.

Ympäristöasiat

Teleste on sitoutunut suojelemaan ympäristöä. Tuemme kestävää kehitystä sekä resurssien kulutuksen ja ympäristön saastumisen vähentämistä. Telesten merkittävimmät ympäristönäkökohdat normaalitoiminnassa ovat tuotteiden energiankulutus, kuljetuksista aiheutuvat päästöt, jätteiden syntyminen sekä toimitilojen energian- ja vedenkulutus. Poikkeustilanteessa suurimman ympäristöriskin aiheuttaisi laajamittainen tulipalo ja siitä syntyvät palokaasut ja sammutusvedet.

Ympäristöpolitiikan, riskinarvioinnin ja ympäristönäkökohtien pohjalta Telesten johtoryhmä on määritellyt ympäristötavoitteet vuosille 2019–2021. Tavoitteet liittyvät lentorahtien päästöihin, tuotteiden elinkaaren aikaiseen sähkönkulutukseen ja oman toiminnan energiankulutukseen. Telesten johtoryhmä seuraa säännöllisesti ympäristöasioihin liittyvien tavoitteiden toteutumista. Ympäristömyönteistä kehitystä vuonna 2019 ovat lisänneet palveluliiketoiminnan ajoreittioptimointijärjestelmä, huoltotoimenpiteiden ja ohjelmistopäivitysten toteuttaminen etäyhteyden avulla sekä etäpalaverien entistä määrätietoisempi lisääminen. Telesten henkilöstön ympäristötietoisuutta on lisätty järjestämällä aiheesta koulutuksia.

Ympäristötavoitteet ja -tunnusluvut

Yhtiön asettamat ympäristötavoitteet vuosille 2019–2021 on listattu alla. Vuoden 2019 tulokset on esitetty hakasulkeissa:

65 %:ssa lanseerattavissa uusissa ulosasennettavissa verkkotuotteissa on energiansäästöominaisuus [100 %],
kiinteistöjen energiankulutusta vähennetään 10 % vuoden 2018 kulutukseen verrattuna [+4 %],
lentorahdeista syntyvää hiilijalanjälkeä pienennetään vuoden 2018 päästötason alapuolelle [-29 %].

Vuonna 2019 lanseerattuihin verkkotuotteisiin sisällytettiin energiansäästötoiminto, joka voitti vuonna 2018 SCTE:n Adaptive Power Challenge -kilpailun. Parhaimmillaan energiansäästötoiminto vähentää verkkolaitteen kulutusta 20 % tavanomaisiin laitteisiin verrattuna.

Konsernin energiankulutus muodostuu sähköenergian käytöstä ja lämmitykseen käytettävästä energiasta. Energiankulutuksen seurantaa on vuoden aikana saatu parannettua kattamaan yhä useampia toimipisteitä.

Kokonaisenergiankulutus nousi 4 % edellisvuoden tasosta. Sähkönkulutus oli 4,8 GWh ja lämmitysenergian kulutus 2,8 GWh. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettua energiaa pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi suurimpaan toimipaikkaan ja tehtaaseen ostetusta sähköenergiasta 100 % on tuotettu tuulivoimalla. Suunniteltua tuotantotilojen LED-valaistusta koekäytetään vuonna 2020.

Lentorahtien CO2-päästömäärä laski 29 % vuodesta 2018 ja oli 148 000 kg. Kuljetuksien määrä väheni, mutta kuljetuksia myös onnistuttiin siirtämään entistä enemmän lentorahdeista ympäristöystävällisempiin kuljetusmuotoihin.

Kierrätys ja hyötykäyttö 2019

Konsernin kokonaisjätemäärä väheni edellisvuodesta 15 %. Asiaa selittää osaltaan edellisvuonna tehdyt materiaali- ja tuotepoistot ja osaltaan vähentynyt valmistusmäärä.

Kierrätettävän materiaalin määrä väheni, kun taas energiajakeen määrä ei olennaisesti muuttunut. Jätteiden kierrätysaste laski 67 %:sta 57 %:iin. Loppukäsittelyyn menevän jätteen määrä väheni 47 %.

Vaikutus ilmastonmuutokseen ja ilmastonmuutoksen vaikutus toimintaan

Telesten toiminnassa tuotteiden elinkaaren aikainen energiankulutus, yhtiön oma energiankulutus ja kuljetuksista syntyvät päästöt vaikuttavat ilmastonmuutokseen.

Toisaalta Teleste tarjoaa ratkaisuja, jotka hidastavat ilmastonmuutosta. Esimerkkeinä energiatehokkaammat verkkolaitteet, teknologiaratkaisujen kehittäminen laajakaistaverkkoihin, jotka tarjoavat yhä paremmat mahdollisuudet etätyöskentelyyn ja verkkoneuvotteluihin. Samoin julkisen liikenteen sujuvammaksi ja mielekkäämmäksi tekevät informaatioratkaisut houkuttelevat yksityisautoilusta julkisiin kulkuvälineisiin erityisesti kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia omaan toimintaan on tutkittu ja luonnonkatastrofien sekä laajojen epidemioiden on todettu aiheuttavan riskin komponenttien saatavuuteen. Avaintoimittajien riskikartoitus sisältää ilmastonmuutoksen vaikutuksen.

Korruption ja lahjonnan torjunta sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Teleste on Code of Conductissaan sitoutunut rehelliseen, läpinäkyvään sekä luotettavaan liiketoimintaan sekä noudattamaan kaikkia soveltuvia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja määräyksiä. Teleste on sitoutunut myös kunnioittamaan lakeja, asetuksia ja standardeja, jotka koskevat lahjontaa, korruptiota, rahanpesua ja laittoman toiminnan rahoittamista sekä lisäksi kunnioittamaan ja noudattamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, kuten YK:n ihmisoikeusperiaatteita ja kansainvälistä ILO-sopimusta. Teleste on uudistanut Code of Conductinsa vuonna 2019.

Jokaisen telesteläisen tulee työssään noudattaa Telesten Code of Conductia ja sen periaatteita. Code of Conduct onkin julkaistu kuudella eri kielellä, jotta se olisi helposti jokaisen telesteläisen luettavissa ja omaksuttavissa. Teleste julkaisi uudistettua Code of Conductia koskevan verkkokoulutuksen heti Code of Conductin julkistamisen jälkeen. Koulutus on pakollinen jokaiselle telesteläiselle ja sen suorittamista seurataan aktiivisesti. Tavoitteena on, että jokainen telesteläinen on suorittanut ko. verkkokoulutuksen vuoden 2020 aikana. Uusille työntekijöille Code of Conduct kommunikoidaan jo heti työhöntulon yhteydessä.

Telestellä on lisäksi toimittajille suunnattu Code of Conductia vastaavat arvot ja periaatteet sisältävä Supplier Code of Conduct. Teleste pyrkii siihen, että kaikki sen toimittajat allekirjoittavat Supplier Code of Conductin ja samalla sitoutuvat noudattamaan samoja korruption ja lahjonnan vastaisia periaatteita sekä ihmisoikeusperiaatteita, joita Telestekin noudattaa. Joka tapauksessa vaatimuksena on, että kaikki toimittajat noudattavat kansainvälisesti tunnustettuja periaatteita korruptiota ja lahjontaa sekä ihmisoikeuksia koskien. Tarvittaessa Teleste myös auditoi toimittajiaan em. kysymyksissä. Mikäli epäillään tai havaitaan, että toimittaja on rikkonut em. periaatteita, Teleste suhtautuu asiaan erittäin vakavasti ja arvioi kriittisesti liikesuhteen jatkamisen edellytyksiä.

Teleste on uudistamassa yhtiön sisäisiä politiikkoja sekä ohjeistuksia ja uusi korruptiota ja lahjontaa koskeva politiikka sekä ihmisoikeuksia koskeva politiikka tullaan hyväksymään ja julkaisemaan vuoden 2020 aikana. Tavoitteena on kertoa selkeämmin jokaiselle telesteläiselle korruption vastaisista toimista sekä siitä, ettei korruptiota hyväksytä missään muodossa. Vastaavasti ihmisoikeuksia koskevassa politiikassa on tarkoitus sitouttaa kaikki telesteläiset kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Uudet politiikat tullaan implementoimaan jokaiseen Telesten toimintamaahan ja jokaiseen Teleste-yhtiöön.

Teleste ei ole raportointikaudella havainnut tai sen tietoon ei ole tullut korruptiotapauksia. Telestellä ei ole käynnissä oikeusprosesseja tai viranomaisasioita ihmisoikeusasioihin, korruptioon tai lahjontaan liittyen. Telestellä on käytössä Whistleblowing-raportointikanava, johon sekä telesteläiset että kolmannet voivat ilmoittaa ihmisoikeuksiin, korruptioon ja lahjontaan sekä muihin Code of Conductiin, Supplier Code of Conductiin tai Telesten politiikkoihin ja ohjeistuksiin liittyvistä rikkomuksista tai niiden epäilyistä anonyymisti. Raportointivuonna ilmoituskanavaan ei ole tullut yhtään ilmoitusta ihmisoikeuksiin tai korruptioon ja lahjontaan liittyen.

Ihmisoikeuksiin sekä korruptioon ja lahjontaan liittyvät riskit

Teleste on arvioinut liiketoimintansa riskit, muttei ole tehnyt erillistä riskiarviota korruptio-, lahjonta- tai ihmisoikeuskysymyksiin liittyen.

Suurin riski ihmisoikeuksien osalta liittyy Telesten käyttämiin toimittajiin. Teleste on globaalilla markkinalla toimiva teknologiayritys, joka ostaa erityisesti mm. komponentteja maailmanlaajuisesti. Tätä kautta suurimmat ihmisoikeusriskit liittyvät pakkotyöhön, järjestäytymisvapauteen sekä työturvallisuusasioihin. Laajan ja globaalin toimittajaverkoston takia toimittajaverkon jatkuva ja aktiivinen valvonta on haastavaa. Teleste pyrkii kuitenkin välttämään edellä mainittuja riskejä mm. käyttämällä pääsääntöisesti tunnettuja toimittajia, auditoimalla toimittajia säännöllisesti sekä vaatimalla toimittajia noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeusperiaatteita mm. sitoutumalla Teleste Supplier Code of Conductin -periaatteisiin.

Teleste ei ole normaalissa riskienhallinnassa havainnut erityistä riskiä korruptioon ja lahjontaan liittyen. Teleste on vahvistanut periaatteensa ja suhtautumisensa korruptioon ja lahjontaan yhtiön Code of Conductissa. Teleste suhtautuu korruptioon ja lahjontaan vakavasti ja uusi politiikkatasoinen ohjeistus tullaan antamaan vuoden 2020 aikana sekä lisäksi kouluttamaan erityisesti riskiryhmään kuuluvia telesteläisiä asiaan liittyen.

KONSERNIRAKENNE

Emoyhtiöllä on sivuliike Hollannissa sekä tytäryhtiöt 14 maassa Suomen ulkopuolella.

LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN KESKEISET RISKIT

Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alueella asiakaskohtaiset ja integroidut ratkaisutoimitukset luovat hyvät kasvuedellytykset, mutta toimitusten resurssointi ja tekninen toteutus ovat vaativia, ja sisältävät näin ollen myös kohtuullisia riskejä. Operaattoriasiakkaiden verkkoinvestoinnit vaihtelevat teknologiakehityksen, verkkojen päivitystilanteen ja asiakkaiden rahoitusrakenteen mukaan. Videovalvonta- ja informaatioratkaisujen kokonaisvaltaiset järjestelmätoimitukset saattavat olla kooltaan suuria ja projektien tarjouslaskenta ja hallinta ovat vaativia ja sisältävät riskejä. Uusien palvelutarjoajien lisäämä kilpailu saattaa heikentää kaapelioperaattoreiden investointikykyä. Oikeat teknologiavalinnat, tuotekehitys ja niiden ajoitus ovat keskeisiä menestyksen kannalta. Tuotteissa ja ratkaisuissa hyödynnetään erilaisia teknologioita, joiden soveltamiseen liittyviä immateriaalioikeuksia eri osapuolet voivat tulkita eri tavoin. Tulkintaerimielisyydet voivat johtaa kalliisiin selvityksiin tai oikeudenkäynteihin. Asiakkaiden vaatimukset tuotteiden suorituskyvystä, kestävyydestä vaativissa olosuhteissa ja yhteensopivuudesta integroiduissa kokonaisuuksissa ovat huomattavan korkeita. Huolellisesta suunnittelusta ja laadunvarmistuksesta huolimatta, monimutkaiset tuotteet voivat vikaantua asiakkaan verkossa ja johtaa kalliisiin korjausvelvoitteisiin. Luonnonilmiöiden ja globaalien häiriöiden kuten epidemian seuraukset tai onnettomuudet, kuten tulipalo, saattavat heikentää komponenttien saatavuutta elektroniikkateollisuuden tilaus-toimitusketjussa tai keskeyttää oman valmistustoiminnan. Maailmantalouden suurvaltojen asettamat tullit ja muut kauppasodan toimenpiteet voivat vaikuttaa komponenttien hankintaketjuihin ja erityisesti Yhdysvaltoihin vietyjen tuotteiden kannattavuuteen negatiivisesti. Useat liiketoiminta-alueen kilpailijat ovat amerikkalaisia, joten euron kurssi suhteessa Yhdysvaltain dollariin vaikuttaa kilpailukykyyn. Erityisesti Yhdysvaltain dollarin ja Kiinan renminbin kurssikehitys suhteessa euroon vaikuttavat tuotekustannuksiin. Lyhytaikaiselta valuuttariskiltä yhtiö suojautuu valuuttatermiineillä. Britannian ja Euroopan unionin väliset tulevat sopimukset voivat vaikeuttaa toimituksia englantilaisille asiakkaille.

Network Services -liiketoiminta-alueen liikevaihto kertyy pääosin muutamilta isoilta eurooppalaisilta asiakkailta, joten merkittävä muutos yhdenkin asiakkaan palvelukysynnässä vaikuttaa liiketoiminta-alueen toimituksiin ja kannattavuuteen. Asiakastyytyväisyys ja tuottavuuden parantaminen vaativat toimivaa palveluprosessin ohjausjärjestelmää sekä innovatiivisia prosessi-, tuote- ja logistiikkaratkaisuja palvelujen laadun ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Kaapeliverkkojen häiriötön toiminta edellyttää verkkojen tehokasta teknistä hallintaa ja toimivia laiteratkaisuja sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Tämä puolestaan vaatii oman ja alihankkijoiden henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Lisäksi oman henkilöstön ja alihankkijaverkoston kapasiteetin riittävyys ja käyttöasteet vaikuttavat yhtiön toimituskykyyn ja kannattavuuteen. Alihankkijoiden kustannukset voivat nousta nopeammin kuin Telesten on mahdollista nostaa palvelujen hintoja omille asiakkailleen. Suurien kokonaisvastuuprojektien tarjouslaskenta ja hallinta ovat vaativia ja sisältävät riskejä. Vaikeat sääolosuhteet voivat vaikuttaa palvelujen toimitusedellytyksiin.

Telesten strategiaan liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, kuten se, ettei uusia liiketoimintamahdollisuuksia pystytä tunnistamaan tai hyödyntämään menestyksekkäästi. Liiketoiminta-alueiden on huomioitava markkinoiden liikkeet, kuten asiakkaiden ja kilpailijoiden konsolidoitumisen merkitys. Teknologiset murrosvaiheet, kuten operaattoreiden siirtyminen hajautettuun verkko-arkkitehtuuriin tilaajaverkoissa, voivat muuttaa merkittävästi nykyisten toimittajien kilpailuasetelmia ja houkutella markkinoille uusia kilpailijoita. Kiristyvä kilpailu voi laskea tuotteiden ja ratkaisujen hintoja nopeammin kuin tuotteiden valmistus- ja toimituskustannuksia pystytään alentamaan.

Erilaiset tietojärjestelmät ovat kriittisiä tuotteiden kehittämisessä, valmistamisessa ja toimittamisessa asiakkaille. Tietojärjestelmien ylläpitoon ja uusien järjestelmien käyttöönottoon liittyy riskejä, jotka voivat vaikuttaa tuotteiden ja palvelujen toimituskykyyn. Tietojärjestelmiin kohdistuu myös ulkoisia uhkia, joilta pyritään suojautumaan teknisin ratkaisuin ja henkilöstön turvallisuusosaamista lisäämällä. Teleste-konserniin voi kohdistua myös laittomia toimia ja petosyrityksiä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi taloudelliseen tulokseen. Tällaisia riskejä pyritään minimoimaan kehittämällä edelleen hyviä hallintotapoja ja lisäämällä henkilöstön turvallisuusosaamista. Osaavan henkilöstön hankkiminen ja ylläpitäminen edellyttävät kannustamista, kehittämistä ja rekrytointeja, joissa voidaan epäonnistua.

Hallitus käy vuosittain läpi liiketoiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan. Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoiminta-alueiden strategista ja operatiivista toimin-

taa. Riskit raportoidaan tarkastusvaliokunnalle säännöllisesti.

Telesten kilpailija jätti 23.12.2016 kaksi haastehakemusta Teleste Limited -yhtiötä vastaan ja vaati yhtiöltä vahingonkorvausta kahden patentin loukkauksista. Teleste on kiistänyt patenttiloukkaukset. Riita-asiat ovat ratkaistu 29.1.2019 ja 18.11.2019 annetuilla oikeuden päätöksillä, jotka olivat Telesten kannalta myönteisiä ja johtivat kilpailijan patenttien mitätöimiseen. Telesten kilpailija ei ole valittanut päätöksistä, joten annetut päätökset ovat lainvoimaisia. Kyseisten riita-asioiden lopputuloksilla ei ole olennaista vaikutusta Telesten taloudelliseen asemaan. Suotuisten lopputulosten johdosta Teleste säilyttää oikeutensa markkinoida ja myydä tuotteitaan asiakkaille kaikilla markkina-alueillaan.

YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Teleste Oyj:n 4.4.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2018 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2018. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti vuodelta 2018 maksettavaksi osingoksi 0,20 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin muille kuin yhtiön hallussa oleville omille osakkeille 15.4.2019.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi seitsemän henkilöä. Teleste Oyj:n hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Pertti Ervi, Jannica Fagerholm, Timo Luukkainen, Heikki Mäkijärvi ja Kai Telanne sekä uusiksi hallituksen jäseniksi Jussi Himanen ja Vesa Korpimies. Yhtiökokouksen jälkeen 4.4.2019 pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Pertti Ervi. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Jannica Fagerholm sekä jäseniksi Pertti Ervi ja Vesa Korpimies.

Yhtiökokous päätti, että Teleste Oyj:lle valitaan yksi tilintarkastaja. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, joka on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Petri Kettusen.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1.200.000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Hankkimisvaltuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Hankkimisvaltuutus kumoaa aiemmin myönnetyt omien osakkeiden hankkimisvaltuutukset.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita, tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Uudet osakkeet voidaan antaa myös maksuttomana osakeantina yhtiölle itselleen.

Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta siten, että annettavien ja/tai luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 1 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuihin uusia osakkeita ja yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevaan enimmäismäärään.

Valtuutukset ovat voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Valtuutukset kumoavat aiemmin myönnetyt valtuutukset päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMAN MUUTOKSET

Tianta Oy oli 31.12.2019 suurin yksittäinen osakkeenomistaja 23,2 %:n omistusosuudella.

Yhtiön osakekurssi oli katsauskaudella alimmillaan 5,04 (5,12) euroa ja korkeimmillaan 6,80 (7,58) euroa. Päätöskurssi 31.12.2019 oli 5,34 (5,26) euroa. Arvo-osuusjärjestelmän mukaan osakkaiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 5 515 (5 531). Ulkomaalais- ja hallintarekisteröityjen omistuksien määrä oli 6,1 % (6,2 %). Telesten osakkeen vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.-31.12.2019 oli 9,2 (13,3) miljoonaa euroa. Katsauskaudella pörssin kautta vaihdettiin 1,6 (2,0) miljoonaa kappaletta Telesten osaketta. Yhtiön osake noteerataan Nasdaq Helsingin teknologiatoimialaluokassa.

Teleste Oyj:n hallitus päätti 4.4.2019 suunnatusta maksuttomasta osakeannista Teleste-konsernin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 2015 ansaintajakson 2016– 2018 palkkion maksamiseksi. Osakeannissa luovutettiin 22 361 yhtiön hallussa olevaa Teleste Oyj:n osaketta vastikkeetta osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville avainhenkilöille järjestelmän ehtojen mukaisesti. 31.12.2019 konsernilla oli 798 821 (821 182) omaa osaketta, kaikki emoyhtiö Teleste Oyj:n hallussa. Konsernin omistus katsauskauden lopun osakemäärästä oli 4,2 % (4,3 %).

Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2019 oli 6.966.932,80 euroa jakautuen 18 985 588 osakkeeseen. Katsauskauden lopussa voimassa olleet valtuutukset:

Hallitus voi hankkia enintään 1 200 000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.
Hallitus voi päättää uusien osakkeiden antamisesta ja/ tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta siten, että annettavien ja/tai luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta.
Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 1 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuihin uusia osakkeita ja yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevaan enimmäismäärään.
Valtuutukset ovat voimassa 3.10.2020 asti.

JOHDON JA HALLINTOELINTEN JÄSENTEN OMISTUS 31.12.2019

Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet omistivat tilinpäätöspäivänä 182 853 (167 397) kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 0,96 % (0,88 %) osake- ja äänimäärästä. Toimitusjohtajalla eikä hallituksen jäsenillä ollut mer-

kintäoikeuksia optioihin perustuen. Johtoryhmän jäsenet tai heidän määräysvaltayhteisönsä ilman toimitusjohtajaa omistivat tilinpäätöspäivänä 52 948 (43 063) kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 0,28 % (0,23 %) osakeja äänimäärästä.

Teleste Oyj noudattaa arvopaperimarkkinalakia ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Selvitys hallinnointija ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internet-sivujen Sijoittajat-osiossa. Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2020

Video and Broadband Solutions -liiketoiminnan tavoitteena on säilyttää vahva markkina-asema Euroopassa ja vahvistaa markkina-asemaa erityisesti Pohjois-Amerikassa.

Kaapelioperaattoreiden laajakaistapalvelujen kysyntä jatkaa kasvuaan. Kotitalouksien laajakaistapalvelujen kapasiteetin arvioidaan kasvavan 30–40 % vuodessa. Euroopan kaapelioperaattorit ovat pystyneet kilpailukykyisesti vastaamaan kysynnän kasvuun investoimalla DOCSIS 3.1 -standardin mukaisiin 1,2 GHz:n taajuusalueen verkkopäivityksiin. Perinteisen HFC-verkkoinfrastruktuurin taajuusalueen laajentamisinvestoinnit jatkuvat edelleen, mutta alhaisemmalla volyymillä. Operaattorit suunnittelevat jo seuraavan sukupolven hajautetun verkkoarkkitehtuurin mukaisia verkkoinvestointeja. Kaapelitoimiala, Teleste mukaan lukien, on valmistautunut jo vuosia seuraavaan teknologia-aaltoon, jolla investointeja kaapeliverkkoinfrastruktuuriin voidaan jatkaa kilpailukykyisesti tulevinakin vuosina. Teleste jatkaa panostuksia osaamisen ja uuden teknologian kehitykseen sekä asiakasprojekteihin. Operaattoreiden hajautetun verkkoarkkitehtuurin investoinnit ovat viivästyneet aikaisemmista aikatauluarvioista. Arviomme mukaan operaattoreiden hajautetun verkkoarkkitehtuurin käyttöönottoprojektit alkavat vuoden 2020 loppupuolella. Hajautettuun arkkitehtuuriin siirtyminen tarjoaa Telestelle kasvumahdollisuuksia, mutta sisältää myös riskejä. Kasvun mahdollistaa niin tilaajaverkon optisten tuotteiden arvon nousu kuin myös mahdollisuus hyödyntää teknologiamurrosta liiketoiminnan laajentamiseksi Pohjois-Amerikan markkinoille. Merkittävin riski on yhteensopivuuden saavuttaminen kaapeliverkkojen keskusjärjestelmien kanssa. Arvioimme tilaajaverkkotuotteiden vuoden 2020 liikevaihdon pysyvän edellisen vuoden tasolla, sisältäen hajautetun arkkitehtuurin tuotteiden myynnin käynnistymisen. Liikevaihdon arvioidaan laskevan alkuvuonna ja kääntyvän kasvuun loppuvuoden aikana.

Kasvavien kaupunkiympäristöjen turvallisuuden varmistaminen, lisääntyvä joukkoliikenne sekä arkea helpottavien älykkäiden digitaalisten järjestelmien yleistyminen luovat pohjaa kasvavalle liiketoiminnalle. Joukkoliikenneoperaattoreiden sekä muiden viranomaisten tulee varmistaa palvelujen ja infrastruktuurin häiriötön toiminta sekä ihmisten turvallisuus. Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien sekä videovalvonta- ja tilannekuvajärjestelmien markkinoiden oletetaan jatkavan kasvuaan vuoden 2020 aikana. Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmät kehittyvät entistä älykkäämmiksi ja reaaliaikaisiksi. Videovalvontaratkaisujen älykkyys lisääntyy muun muassa hahmontunnistuksen ja tekoälyn suuntaan. Lisäksi markkinoille on syntymässä tarve kokonaisvaltaisille tilannekuvajärjestelmille, missä videon lisäksi hallitaan muita sensoritason tietovirtoja ja automatisoidaan toimintaprosesseja poikkeustilanteissa. Kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää Telesteltä jatkuvia tuotekehitysinvestointeja uusiin älykkäisiin ratkaisuihin. Myös tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen liiketoiminnassa on välttämätöntä. Teleste on kasvattanut markkinaosuuttaan videovalvonta- ja informaatioratkaisuissa vuoden 2019 aikana ja tilauskanta on korkealla tasolla vuoden 2020 alkaessa. Kuten liiketoiminnan luonteeseen kuuluu, ajoittuu merkittävä osa toimituksista useammalle tulevalle vuodelle. Arvioimme videovalvontaja informaatioratkaisujen vuoden 2020 liikevaihdon edelleen kasvavan edellisestä vuodesta.

Network Services -liiketoiminta-alueella operaattoreiden verkkoinvestointien odotetaan kasvattavan myös palveluiden kysyntää pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on kehittää Telesten palveluliiketoiminnan operatiivista tehokkuutta ja lisätä niiden palvelujen osuutta, jotka tuottavat korkeamman lisäarvon asiakkaillemme. Suurimmalla markkina-alueellamme Saksassa tulemme jatkamaan toiminnan tehostamista, organisaation kyvykkyyksien vahvistamista ja alihankkijaverkoston uudistamista. Panostamme lisäksi asiakastyytyväisyyden jatkuvaan parantamiseen. Network Services -liiketoiminta-alueen vuoden 2020 liikevaihtoon vaikuttavat erityisesti asiakkaiden projektien ajoitus suurimmalla markkinalla Saksassa.

Vuoden 2020 näkymien arvointia vaikeuttaa epävar-

muus operaattoreiden uusien hajautetun verkkoarkkitehtuuri-investointien ajoituksesta sekä Saksan palveluliiketoiminnan pääasiakkaan palvelukysynnän tasosta.

NÄKYMÄT VUODELLE 2020

Teleste ei odota liikevaihdon poikkeavan oleellisesti vuoden 2019 liikevaihdon tasosta (235,5 miljoonaa euroa).

Oikaistun liiketuloksen arvioidaan olevan 6–10 miljoonaa euroa.

Hallituksen esitys osingonjaosta

Teleste Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma on tilinpäätöshetkellä 48 559 168,83 euroa.

Hallitus ehdottaa huhtikuun 22. päivänä 2020 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2019 maksetaan 0,10 euroa osinkoa osakkeelta ulkona oleville osakkeille.

Konsernin tilinpäätös

Konsernituloslaskelma

1 000 euroa	Liite	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018	Muutos, %
Liikevaihto		235 458	250 346	-5,9
Liiketoiminnan muut tuotot	1	2 466	1 766	39,6
Materiaalit ja palvelut		-122 755	-137 905	-11,0
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	2	-66 173	-66 014	0,2
Poistot	3	-9 550	-5 980	59,7
Liiketoiminnan muut kulut	4	-38 677	-32 492	19,0
Liikevoitto/tappio		769	9 721	-92,1
Rahoitustuotot	5	1 036	325	218,5
Rahoituskulut	6	-1 416	-986	43,6
Voitto/tappio ennen veroja		388	9 060	-95,7
Tuloverot	7	-2 042	-2 219	-8,0
Tilikauden voitto/tappio		-1 653	6 841	-124,2
Voiton/Tappion jakautuminen	8
Emoyhtiön omistajille		-1 327	6 975	-119,0
Määräysvallattomille omistajille		-327	-133	145,0
		-1 653	6 841	-124,2
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)		-0,07	0,38	-119,0
laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR)		-0,07	0,38	-119,0
Laaja tuloslaskelma (tEUR)
Kauden tulos		-1 653	6 841	-124,2
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisesti
Muuntoero		299	-241	-224,2
Käyvän arvon rahasto		19	-3	n/a
Kauden laaja tulos		-1 335	6 598	-120,2
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		-1 019	6 705	-115,2
Määräysvallattomille omistajille		-316	-108	193,6
		-1 335	6 598	-120,2

Konsernitase

1 000 euroa	Liite	31.12.2019	31.12.2018	Muutos, %
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	9	12 907	11 268	14,5
Liikearvo	9	30 668	30 573	0,3
Aineelliset hyödykkeet	10	17 038	8 601	98,1
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	11	645	561	14,9
Laskennallinen verosaaminen	12	1 924	2 131	-9,7
		63 182	53 135	18,9
Lyhytaikaiset varat
Vaihto–omaisuus	13	37 409	32 833	13,9
Myyntisaamiset ja muut saamiset	14	40 112	50 500	-20,6
Tuloverosaaminen	20	683	288	136,7
Rahat ja pankkisaamiset	15	8 249	22 240	-62,9
		86 452	105 861	-18,3
Varat yhteensä		149 634	158 996	-5,9
Oma pääoma ja velat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	16	6 967	6 967	0,0
Ylikurssirahasto	16	1 504	1 504	0,0
Muuntoerot		-1 594	-1 570	1,6
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot		3 079	3 048	1,0
Kertyneet voittovarat		62 618	66 691	-6,1
Emoyhtiön omistajille yhteensä		72 573	76 641	-5,3
Vähemmistön osuus		206	522	-60,5
Oma pääoma yhteensä		72 779	77 163	-5,7
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma	17	26 501	22 590	17,3
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma	19	79	81	-2,9
Laskennallinen verovelka	12	1 603	1 607	-0,3
Pitkäaikaiset varaukset	18	93	266	-65,1
		28 275	24 545	15,2
Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat ja muut velat	19	39 238	51 089	-23,2
Tuloverovelka	20	1 283	966	32,8
Lyhytaikaiset varaukset	18	1 528	1 012	51,0
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	17	6 531	4 222	54,7
		48 579	57 288	-15,2
Velat yhteensä		76 855	81 833	-6,1
Oma pääoma ja velat yhteensä		149 634	158 996	-5,9

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 euroa Liite	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018

Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto	-1 653	6 841
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset 22	9 549	5 980
Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua	532	850
Rahoitustuotot ja kulut	286	662
Osinkotuotot	-4	-4
Verot	2 042	2 219
Nettokäyttöpääoman muutos:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	10 388	-4 980
Vaihto-omaisuuden muutos	-4 576	857
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	-12 039	4 514
Varausten muutos	1 637	527
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-1 416	-986
Saadut korot ja osinkotuotot	1 036	325
Maksetut verot	-1 725	-1 796
Liiketoiminnan nettorahavirta	4 057	15 009

Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin	-3 849	-825
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit	475	166
Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin	-4 900	-4 843
Investoinnit muihin sijoituksiin	-77	-143
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	-1 050	0
Investointien nettorahavirta	-9 401	-5 645

Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot	0	4 087
Lainojen takaisinmaksut	-489	-10 009
Vuokrasopimusvelkojen maksut	-4 499	-655
Maksetut osingot	-3 630	-1 816
Rahoituksen nettorahavirta	-8 618	-8 393
Rahavarojen muutos
Rahavarat 1.1.	22 240	21 230
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	-28	39
Rahavarat 31.12.	8 249	22 240

Hallituksen toimintakertomus Konserni Emoyhtiö Hallinnointi Osakkeet ja osakkeenomistajat Yleisosa ⁴⁷

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
1 000 euroa	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	SVOP rahasto	Muut rahastot	Yhteensä	Määräys vallattomat omistajat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2018	6 967	1 504	-1 405	60 592	3 140	-77	70 721	630	71 352
Uudet standardit ja muut korjaukset				179			179		179
Laaja tulos			0	6 975		0	6 975	-133	6 841
Muuntoerot			-165	-90		-11	-266	25	-241
Rahavirran suojaus						-3	-3		-3
Laaja tulos yhteensä	0	0	-165	6 885		-14	6 706	-108	6 598
Osingonjako				-1 816			-1 816	0	-1 816
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet				850	0		850	0	850
	0	0	0	-966	0		-966	0	-966
Oma pääoma 31.12.2018	6 967	1 504	-1 569	66 694	3 140	-92	76 644	522	77 163
Uudet standardit ja muut korjaukset				49			49	0	49
Laaja tulos			0	-1 327		19	-1 308	-327	-1 634
Muuntoerot			-25	302		11	288	10	298
Laaja tulos yhteensä	0	0	-25	-1 025		30	-1 019	-317	-1 334
Osingonjako				-3 628			-3 628	0	-3 628
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet				529	0		529	0	529
	0	0	0	-3 099	0	0	-3 099	0	-3 099
Oma pääoma 31.12.2019	6 967	1 504	-1 594	62 618	3 140	-62	72 573	206	72 779

$$\text{Fallutássu tárirámézetítraus.}\\qquad \text{Konserí} \qquad \text{Eroylrót} \ \qquad \text{Aláricórt} \qquad \text{Ozáónté/} \ \text{Iszáleoszottásány} \qquad \text{ňéisosz} \qquad \text{ňéisosz} \ \qquad \text{Konserí} \qquad \text{Konserí} \qquad \text{Konser} \ \text{Diáricó} \qquad \text{Konser} \qquad \text{Konser}$$

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Teleste Oyj ("yritys") on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Turku. Sen rekisteröity osoite on Telestenkatu 1, 20660 Littoinen. Vuonna 1954 perustettu Teleste on teknologiayritys, jonka liiketoiminta-alueet ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkojen videopalvelualustojen sekä videovalvontasovellusten tuoteratkaisuihin. Network Services -alue keskittyy kokonaisvaltaisiin palveluratkaisuihin, kuten verkkojen rakentaminen, uudistaminen sekä huolto, ylläpito- ja suunnittelupalveluihin. Konsernin emoyrityksellä Teleste Oyj:llä on toimintaa Hollannissa ja Tanskassa sekä tytäryhtiöt neljässätoista maassa Suomen ulkopuolella. Teleste Oyj:n osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 1999 lähtien. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Telesten Internet-sivuilta osoitteesta www.teleste.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista yllä mainitusta osoitteesta.

IFRS-NORMISTON NOUDATTAMINEN

Tämä tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2019 voimassaolevaa IFRS-normistoa. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaisen lisäinformaation.

Konserni on noudattanut vuoden 2019 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita muutettuja standardeja.

IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa IAS 17 -standardin ja siihen liittyvät tulkinnat. IFRS 16 -standardi edellyttää vuokralle ottajilta vuokrasopimusten merkitsemistä taseeseen käyttöoikeusomaisuuseränä ja vuokravelkana. Taseeseen merkitseminen muistuttaa paljon aiemman IAS 17:n mukaista rahoitusleasingin kirjanpitokäsittelyä. Taseeseen merkitsemisestä on kaksi helpotusta, jotka koskevat lyhytaikaisia enintään 12 kuukautta kestäviä vuokrasopimuksia sekä arvoltaan enintään noin USD 5 000 olevia hyödykkeitä. Vuokralle antajien kirjanpitokäsittely säilyi suurelta osin aiemman IAS 17:n mukaisena. Vuoden 2018 lopussa konsernin ei-peruutettavissa olevista operatiivisista vuokrasopimuksista johtuvat vuokravelvoitteet olivat yhteensä 7,4 miljoonaa euroa. Selvityksen perusteella näistä järjestelyistä 6,9 miljoonaa euroa liittyi vuokrasopimuksiin, jotka on johdon arvioissa tulkittu olennaisiksi ja kirjattiin siten IFRS 16 -standardin käyttöönoton myötä taseeseen. Soveltamisen aloittamisajankohtaan käytetty painotettu keskimääräinen diskonttauskorko on 1,3%. IFRS 16 -standardin käyttöönoton seurauksena käyttöomaisuuden tasearvo nousi 6,9 miljoonaa euroa ja taseen korollisten velkojen tasearvo nousi 6.9 miljoonaa 1.1.2019. Teleste on soveltanut IFRS 16 -Vuokrasopimukset standardin käyttöönoton osalta yksinkertaistettua lähestymistapaa, eikä näin ollen ole oikaissut vertailutietona esitettävän katsauskauden tietoja. Teleste on lisäksi soveltanut standardin sallimia käytännön helpotuksia, eikä täten ole soveltanut standardia alle vuoden kestoltaan oleviin lyhytaikaisiin tai arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin.
IFRIC 23 Tuloverokäsittelyjä koskeva epävarmuus (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tilanteessa,

jossa yhteisön verotuksellinen ratkaisu odottaa vielä veroviranomaisen hyväksymistä. Kirjanpitokäsittelyyn vaikuttaa arvio siitä, tuleeko veroviranomainen hyväksymään yhteisön valitseman ratkaisun vai ei. Tätä harkittaessa oletetaan, että veroviranomaisella on pääsy kaikkeen asiaan kuuluvaan tietoon arvioidessaan yhteisön ratkaisua.

Muutokset IFRS 9:ään Etukäteen suoritettavaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen korvaus (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset mahdollistavat joidenkin, ennen eräpäivää tapahtuvan maksun mahdollistavien rahoitusvarojen arvostamisen jaksotettuun hankintamenoon.
Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin, muutoskokoelma 2015–2017 (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksilla on selvennetty seuraavia standardeja:

IFRS 3: kun yhteisö saa määräysvallan liiketoiminnassa, joka on yhteinen toiminto, se arvostaa aiemman osuutensa kyseisessä liiketoiminnassa uudelleen käypään arvoon (vaiheittainen hankinta). IFRS 11: kun yhteisö saa myöhemmin yhteisen määräysvallan liiketoiminnassa, joka on yhteinen toiminto, se ei arvosta aiempaa osuuttaan kyseisessä liiketoiminnassa uudelleen.

IAS 12: yhteisön on käsiteltävä osinkojen kaikkia tuloverovaikutuksia samalla tavalla riippumatta siitä, kuinka vero syntyy (tulosvaikutteisesti, muiden laajan tuloksen erien tai omaan pääoman kautta). IAS 23: kun ehdot täyttävä omaisuuserä on valmis sille aiottua käyttöä varten, yhteisö käsittelee em. omaisuuserän hankkimista varten otettua jäljellä olevaa lainaa yleisten lainojen osana.

LAATIMISPERUSTA

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta ilmoitettu, konsernin tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin.

ARVIOIDEN KÄYTTÖ TILINPÄÄTÖKSISSÄ

Laatiessaan tilinpäätöksen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot ja olettamukset perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen ja niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat olettamukset. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista. Arviot liittyvät lähinnä liikearvoon, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, myyntisaamisten luottotappioihin, laskennallisiin veroihin sekä takuuvarauksiin. Tietoa harkinnan käytöstä sekä niistä tilinpäätöseristä, joihin johdon käyttämällä harkinnalla on eniten vaikutusta, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

TYTÄRYRITYKSET

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Teleste Oyj ja kaikki ne tytäryritykset, joissa emoyritys suoraan tai välillisesti omistaa yli 50 prosenttia äänimäärästä tai joissa sillä muutoin on määräysvalta. Määräysvalta tarkoittaa konsernin oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tilikauden aikana hankitut yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien, jolloin määräysvalta on syntynyt. Tilikauden aikana myydyt yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen myyntihetkeen saakka.

OSAKKUUSYRITYKSET

Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut osakkuusyritysomistuksia.

YHTEISYRITYKSET

Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut yhteisyritysomistuksia.

YHDISTELYPERIAATTEET

Konserniyritysten keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenetelmää. Yhdistelyssä on eliminoitu konserniyritysten väliset tuotot ja kulut, keskinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille on esitetty tuloslaskelman yhteydessä sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista on esitetty omana eränään taseessa osana omaa pääomaa. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

ULKOMAISTEN TYTÄRYRITYSTEN TILINPÄÄTÖKSET

Emoyrityksen toimintavaluutta on euro ja konsernitilinpäätös esitetään euroissa. Toimintavaluutalla tarkoitetaan sitä valuuttaa, joka parhaalla tavalla kuvastaa kunkin yrityksen taloudellisia toimintaolosuhteita. Konsernitilinpäätöksessä niiden ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin.

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Mikäli konserniyrityksestä tai sen osasta luovutaan kokonaan tai osittain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan ja ne sisältyvät myynnistä syntyneeseen myyntivoittoon tai -tappioon.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Käypiin arvoihin arvostetut ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät muunnetaan arvostuspäivän valuuttakursseja käyttäen, muuten eimonetaaristen erien arvostusperuste on tapahtumapäivän kurssi. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostokulujen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmässä.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja ne esitetään kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eri pituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Teleste-konsernissa ei ole sellaisia merkittäviä tarkastus- tai kunnossapitokuluja, jotka tulisi aktivoida. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat merkittävät menot aktivoidaan vain silloin, jos on todennäköistä, että niiden yritykselle tuottama taloudellinen hyöty ylittää hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason, ja että menot voidaan arvioida luotettavasti. Tällaiset uudistus- ja parannushankkeet kirjataan poistoina kuluksi niiden odotetun taloudellisen vaikutusajan kuluessa tasaerin. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät myyntivoitot ja -tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvojen erotuksena. Ne sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Kuluvan käyttöomaisuuden poistot kirjataan tuloslaskelmaan tasapoistoina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja omaisuuden arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Taloudelliset vaikutusajat ja arvioidut jäännösarvot tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja mikäli ne eroavat aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat eri omaisuusryhmille ovat:

Rakennukset ja rakennelmat 25–33 vuotta
Koneet ja kalusto 3–5 vuotta
Tietokoneet 0–3 vuotta
Tietokoneohjelmat 3 vuotta
Maa-alueista ei tehdä poistoja.

VUOKRASOPIMUKSET

Teleste on soveltanut IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardia 1.1.2019 alkaen.

Konserni vuokralle ottajana

Telesten vuokralle ottamat omaisuuserät, joihin ei sovelleta IFRS 16 -standardin käytännön helpotuksia, merkitään taseeseen vuokrasopimuksen alkaessa käyttöoikeusomaisuuseräksi ja vuokrasopimusvelaksi. Käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään poistot vuokrakauden aikana ja lisäksi kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Vuokrasopimusvelka sisältyy konsernin lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvelkoihin. Vuokrasopimuksista johtuvat vuokrakulut jaetaan korkomenoon sekä vuokrasopimusvelan takaisinmaksuun. Korkokulu kirjataan tuloslaskelmaan sopimuskauden kuluessa siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella saman suuruinen korkoprosentti. Vuokrasopimusvelan takaisinmaksut esitetään rahavirtalaskelmassa rahoituksen rahavirrassa.

Teleste soveltaa standardin sallimia käytännön helpotuksia lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin. Telesten vuokrasopimukset ovat kiinteäkorkoisia, eikä niissä tyypillisesti ole jatko-optioita.

KONSERNI VUOKRALLE ANTAJANA

Ne vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokralle antajana, on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi. Tällöin vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät vuokralle antajan taseeseen luonteensa mukaisesti aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisen vaikutusajan kuluessa, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi ja jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Muuten kyseiset menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Liikearvo

Liikearvona käsitellään konsernin osuus hankitun kohteen hankintamenon sekä hankittujen, hankintapäivän käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettovarojen erotuksesta. Erotus kohdistetaan ensin soveltuvin osin niille taseerille, joista erotuksen katsotaan johtuvan, ja loppuosa esitetään liikearvona omalla rivillään konsernitaseessa. Liikearvo on kohdistettu segmenteille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettynä. Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei tehdä säännönmukaisia poistoja, vaan niiden mahdollisia arvonalentumisia arvioidaan vuosittain tehtävillä arvonalentumistesteillä.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan vuosikuluksi sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät, lukuun ottamatta niitä kehittämismenoja, jotka aktivoidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. Merkittävät tulevaisuuden tuotealustat, joiden kysyntäpotentiaali ja tulevaisuuden kassavirta on pystytty riittävällä tarkkuudella arvioimaan, on aktivoitu aineettomiin hyödykkeisiin. Poistojen kirjaaminen tällaisista aktivoiduista tuotekehittämisprojekteista aloitetaan tuotealustaan liittyvien osaprojektien valmistuttua ja niistä kirjataan poistot tasaerin vaikutusaikanaan, joka on kolmesta viiteen vuoteen.

Muut aineettomat hyödykkeet

Konsernin

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvoidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat: muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa liittymämaksuista ja niihin ei kohdistu poistoja.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

Asiakassopimukset 2–4 vuotta
Tuotemerkit 5–10 vuotta
Teknologia 3–5 vuotta

MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT

Pitkäaikainen omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Se arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Tällaiset omaisuuserät, sekä niihin liittyvät velat esitetään omina erinään taseessa. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Lopetettu toiminto on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö tai tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.

ARVONALENTUMISET

Omaisuuden kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä tilinpäätöshetkellä että aina, kun tästä ilmenee viitteitä. Konsernin omaisuus on jaettu arvonalentumistarpeen arviointia varten rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolle, eli sille alimmalle yksikkötasolle, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Liikearvot, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä mahdolliset taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat hyödykkeet testataan kuitenkin vuosittain. Konsernin kaikki liikearvot on kohdistettu määritellyille segmenteille. Jos viitteitä arvonalentumisesta havaitaan, määritetään rahavirtaa tuottavan yksikön tai omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa sen tasearvon, erotus kirjataan välittömästi kuluksi tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvon kirjanpitoarvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä tarkoittaa joko omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypää arvoa myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai tätä korkeampaa käyttöarvoa. Teleste on käyttänyt laskelmissaan käyttöarvoa, jota määritettäessä kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevat arvioidut vastaiset nettorahavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Omaisuuserien suorituskyvyn parantaminen, investoinnit tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutukset eivät sisälly rahavirta-arvioihin.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappio ei enää ole olemassa ja jos omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat positiiviseen suuntaan. Arvonalentumistappio voidaan peruuttaa korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty poistoilla vähennetyksi kirjanpitoarvoksi, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruuteta missään olosuhteissa.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Nettorealisointiarvo tarkoittaa vaihto-omaisuushyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden tasearvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot, jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä sekä valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden osalta myös osuuden tuotannon välillisistä yleiskustannuksista normaalin toiminta-asteen mukaan laskettuna.

RAHOITUSVARAT JA -VELAT Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:

jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat ja
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat.

Luokittelu tapahtuu sijoitusten sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä konserni arvostaa rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypään arvoon, ja jos kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluva erä, siihen lisätään tai siitä vähennetään erästä välittömästi johtuvat transaktiomenot. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat merkitään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä taseeseen käypään arvoon ja transaktiomenot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan rahoitusvarat, joiden liiketoimintamallin tavoitteena on pitää hallussa rahoitusvarat eräpäivään asti sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi. Näiden erien rahavirrat koostuvat pelkästään pääomasta ja jäljellä olevaan pääomaan liittyvistä koroista. Raportointipäivänä konsernilla ei ollut kyseisiä eriä.

Alkuperäisen arvostamisen jälkeen näiden rahoitusvarojen arvo määritetään jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää ja vähentämällä mahdollinen arvonalentuminen. Konserni kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyserän rahoitusvaroihin kuuluvasta omaisuuserästä, joka on kirjattu jaksotettuun hankintamenoon. Odotettavissa olevat luottotappiot esitetään tuloslaskelman erässä arvonalentumiset rahoitusvaroista. Arvonalentumisesta johtuvat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Konsernin jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin luokitellaan myyntisaamiset ja muut saamiset, jotka ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa. Myyntisaamiset ja muut saamiset esitetään taseessa lyhytaikaisina varoina, mikäli niiden odotetaan realisoituvan 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä.

Myyntisaamisten osalta odotettavissa olevien luottotappioiden arvioimiseen käytetään IFRS 9:n mukaista ns. yksinkertaistettua menettelyä, jossa luottotappiot kirjataan määrään, joka vastaa koko voimassa oloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Arvonalentumiset perustuvat odotettuihin luottotappioihin malliin Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten myyntisaamiset ryhmitellään ikäjakauman perusteella. Myyntisaamiset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut luottotappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Odotettavissa olevia luottotappioita arvioidaan perustuen historiatietoon aikaisemmin toteutuneista luottotappioista sekä arvioon tulevaisuuden näkymistä.

Lisäksi konserni kirjaa saamisista arvonalentumisen, mikäli on olemassa objektiivista näyttöä asiakkaan taloudellista vaikeuksista.

Konsernitilinpäätöksen aikaisemmilla kausilla ei ole kirjattu odotettavissa olevia luottotappioita, sillä konsernin historia huomioiden toteutuneet myynnin luottotappiot ovat olleet erittäin vähäisiä.

Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, joiden liiketoimintamallin tarkoituksena on pitää erää hallussa sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja myymiseksi. Lisäksi rahoitusvarojen rahavirrat koostuvat yksinomaan pääomasta ja jäljellä olevan pääoman koron maksusta. Konsernin käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomiin arvopapereihin tehdyistä sijoituksista.

Voitto tai tappio käypään arvoon muiden laajan tuloksen kautta kirjattavista eristä kirjataan muihin laajan tuloksen eriin lukuun ottamatta arvonalentumisvoittoja ja -tappiota ja valuuttakurssivoittoja ja -tappiota, kunnes rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta tai sen luokittelua muutetaan.

Konserni kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyserän rahoitusvaroihin kuuluvasta omaisuuserästä, joka on kirjattu käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta. Vähennyserä kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, eikä se vähennä rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjanpitoarvoa taseessa. Odotettavissa olevat luottotappiot esitetään tuloslaskelman erässä arvonalentumiset rahoitusvaroista.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyellä tai pitkällä aikavälillä ja ne esitetään joko pitkä- tai lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa. Konsernin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat koostuvat osakkeista sekä johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Käyvän arvon muutoksesta aiheutuneet realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli sijoituksille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia arvostusmenetelmiä. Noteeraamattomat osakkeet arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Luotolliset tilit sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.

Lopullisen luottotappion kirjaaminen

Jokaisen raportointikauden päättyessä konserni arvioi, voiko se kohtuudella odottaa saavansa perityksi rahoitusvaroihin kuuluvan erän kokonaan tai osaksi. Lopullisen luottotappion kirjaaminen pienentää suoraan rahoitusvaroihin kuuluvan erän bruttomääräistä kirjanpitoarvoa.

Rahoitusvarojen kirjaaminen pois taseesta

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konsernin sopimusperusteinen oikeus rahavirtoihin on päättynyt tai siirretty toiselle osapuolelle tai kun konserni on siirtänyt merkittäviltä osin omistukseen liittyvät riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

RAHOITUSVELAT

Rahoitusvelat on luokiteltu IFRS 9 -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin:

jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvelkoihin liittyvät transaktiomenot kirjataan kuluksi.

Konsernin rahoitusvelat koostuvat vuokrasopimusveloista ja pankkilainoista.

Konsernin taseella rahoitusvelkoja voi sisältyä sekä pitkä- että lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat esitetään lyhytaikaisina velkoina, mikäli ne erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa ja konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.

Rahoitusvelkojen poiskirjaaminen taseesta

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun velka on lakannut olemasta eli sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassa olo on lakannut.

Omat osakkeet

Konsernin hankkimat Teleste Oyj:n omat osakkeet, mukaan lukien näiden hankinnasta syntyvät kulut on vähennetty konsernitilinpäätöksessä omasta pääomasta. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus esitetään oman pääoman muutoksena.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottaman osingonjaon kirjaus kirjanpitoon tehdään vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Varaukset

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernille on syntynyt aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa ja jonka osalta maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen. Varauksen määrä vastaa parasta arviota niistä menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Varaukset diskontataan nykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutus varauksen määrään on olennainen. Varaukset liittyvät tuotetakuisiin, tappiollisiin sopimuksiin ja uudelleenjärjestelyihin. Konsernin tuotteilleen myöntämään takuuseen liittyvä takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen ja arvioon. Konsernia sitoviin ostosopimuksiin liittyvä varaus kirjataan, jos nämä sitoumukset ylittävät ennakoitua kysyntää vastaavan vaihto-omaisuuden määrän. Tappiollisia sopimuksia koskeva varaus kirjataan silloin, kun sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Kolmannelta osapuolelta saatava varaukseen liittyvä korvaus kirjataan saamiseksi vasta, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun järjestelyä koskeva yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on laadittu ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai suunnitelmasta on tiedotettu asianomaisille. Suunnitelmassa tulee määritellä vähintään seuraavat seikat: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Vastaisia liiketoiminnan tappioita varten ei kirjata varauksia.

TULOUTUSPERIAATTEET JA LIIKEVAIHTO

Myynti kirjataan määräysvallan siirtymisen perusteella joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana.

Asiakasopimuksiin sisältyvä suoritevelvoite täyttyy tyypillisesti kun tavara tai palvelu on luovutettu. Tavaroiden myyntituotot kirjataan tuloslaskelmaan, kun kaikki myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle, mikä tapahtuu yleensä hyödykkeen luovutushetkellä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Tyypillinen maksuehto on 30–90 päivää maksuaikaa laskutuspäivästä, yli vuoden mittaisia maksuaikoja ei anneta. Konserni myöntää tuotteilleen toimialalla tavanomaisia takuita. Konserni sitoutuu vain korjaamalla tai vaihtamalla poistamaan kaikki suunnit-

telusta, materiaaleista tai valmistuksesta johtuvat virheet. Konserni ei anna palautusoikeutta. Asiasopimusten saamisesta aiheutuvat menot aktivoidaan jos niitä on. Myyntituotot pitkäaikaishankkeista tuloutetaan valmistusasteen mukaan joko ns. milestone-menetelmällä, jossa tuloutus tapahtuu ennalta sovittujen osakokonaisuuksien perusteella, tai cost-to-cost -menetelmällä. Pitkäaikaishankkeiden ennakoitu bruttovoitto kirjataan tuotoksi samassa suhteessa kuin siitä tuloutettu liikevaihto, kun projektissa on saavutettu tietty ennalta määritelty välietappi. Cost-tocost -menetelmää eli kustannuksiin perustuvaa valmistusasteen mukaista tuloutusta sovellettaessa myyntituotot ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset pitkäaikaishankkeen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Katteen tulouttaminen edellyttää, että hankkeen lopputulos tulee olla arvioitavissa luotettavasti. Mikäli näin ei ole, tuotot kirjataan vain siihen määrään asti, kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on todennäköisesti saatavissa ja hankkeen menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Jos konsernin voidaan katsoa olevan pitkäaikaishankkeen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan huomioon valmistusasteen laskennassa. Mahdolliset muutokset pitkäaikaishankkeen ennakoiduissa kokonaiskustannuksissa kirjataan niiden syntymishetkellä. Odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisiin pitkäaikaishankkeisiin vaihto-omaisuuteen. Mikäli hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voitot ylittävät hankkeesta laskutetun määrän, erotus esitetään taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään erässä "ostovelat ja muut velat".

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät muut kuin varsinaisesta suoritemyynnistä syntyvät tuotot. Näitä ovat muun muassa vuokratuotot sekä omaisuuden myyntivoitot.

Julkiset avustukset

Konsernin julkiselta taholta saamat avustukset, jotka on saatu syntyneiden kustannusten korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi.

Työsuhde-etuudet

Eläkejärjestelyt

Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi. Maksupohjaisiin järjestelyihin suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, johon ne kohdistuvat. Konsernin suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Ulkomaiset tytäryritykset hoitavat eläkejärjestelynsä paikallisten säännöstöjen ja käytäntöjen mukaisesti.

Osakeperusteiset maksut

Myönnetyt osakeoptio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon Black-Scholes -optionhinnoittelumallilla etuisuuksien myöntämishetkellä. Osakeoptiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin jaksotettuna oikeuden ansaintakaudelle ja vastaava lisäys merkitään omaan pääomaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, saatujen rahasuoritusten määrä, toimenpiteestä johtuvilla kuluilla vähennettynä, kirjataan omaan pääomaan ja mahdollisen nimellisarvon ylittävältä osalta ylikurssirahastoon.

Liikevoitto

Liikevoiton käsitettä ei määritellä IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardissa. Telestessä se on määritelty nettosummaksi, joka muodostuu seuraavasti:

Liikevaihto

- liiketoiminnan muut tuotot
ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella oikaistuina
työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
poistot ja liikearvon arvonalentumistappiot
liiketoiminnan muut kulut
= liikevoitto / -tappio

Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Ostokuluihin ja myyntituottoihin liittyvät kurssierot käsitellään näiden erien oikaisuina, muuten kurssierot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tiettyyn lainaan selkeästi liittyvät ja sen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot sisällytetään kuitenkin kyseisen lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Konsernilla ei ollut tällaisia transaktiokuluja tilinpäätöshetkellä.

Korko- ja osinkotuotot

Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Tuloverot

Konsernituloslaskelman tuloverot koostuvat tilikauden veroista sekä laskennallisten verosaamisten tai -velkojen muutoksesta. Tilikauden verot sisältävät kunkin toimintamaan paikallisen verosäännöstön mukaan määritellystä tilikauden verotettavasta tulosta lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Muihin laajan tuloksen eriin liityvä verovaikutus kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin, sekä suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat on kirjattu konsernitilinpäätökseen velkamenetelmän mukaisesti kaikista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät kehittämismenojen käsittelystä, aineellisten hyödykkeiden poistoeroista sekä konsernitilinpäätöksessä tehdyistä yhdistelytoimenpiteistä. Laskennallisia veroja ei kirjata verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista, eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun toden näköisen verohyödyn suuruisena. Verokantana käytetään tilinpäätöshetkellä vahvistettua verokantaa tai tilinpäätös päivään mennessä säädettyä verokantaa tai verokantaa, joka on käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään men nessä.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Johdon arviointi epäkurantin vaihto-omaisuuden, luotto tappioiden ja takuuvarausten osalta perustuu hyväksyttyi hin laskentamalleihin sekä tapauskohtaiseen harkintaan. Laskentamallien laadinnassa on käytetty hyväksi yhtiön historiatietoja ja johdon senhetkistä näkemystä yleisestä markkinatilanteesta. Tapauskohtaisessa harkinnassa on hyödynnetty tilinpäätöksen laadintahetkellä vallinnutta parasta käytettävissä olevaa tietoa. Arvonalentumistes tien taustalla ovat johdon oletukset ja herkkyysanalyysit tulevaisuuden kassavirtojen kehityksestä.

Konsernitilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä Telesten tietoon ei ole tullut informaatiota sellaisista tilinpäätöspäivän arvioita koskevista merkittävistä epä varmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan kauden kuluessa.

TULEVILLA TILIKAUSILLA SOVELLETTAVIKSI TULEVAT UUDET JA MUUTETUT STANDARDIT SEKÄ TULKINNAT

Teleste ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkis tamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Kon serni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voi maantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2019.
Muutokset IFRS-standardeihin sisältyviin Käsitteel listä viitekehystä koskeviin viittauksiin (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Uudistettu viitekehys kokoaa viime vuosina käyttöön otetuissa standardeissa IASB:n käyttämän ajattelun.

Käsitteellinen viitekehys palvelee pääasiassa IASB:n työkaluna standardien kehittämisessä sekä tukee IFRS Interpretations Committeeta standardien tulkinnassa. Viitekehys ei kumoa yksittäisten IFRS-standardien vaatimuksia.

Muutokset IFRS 3:een Liiketoiminnan määritelmä (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikau silla)
Muutoksilla supistettiin ja selvennettiin liiketoimin nan määritelmää. Ne myös sallivat yksinkertaistetun arvioinnin tekemisen siitä, onko hankittu kokonaisuus omaisuuseräryhmä vai liiketoiminta.
Muutokset IAS 1:een ja IAS 8:aan Olennaisen mää ritelmä (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Muutokset selventävät olennaisuuden määritelmää ja sisältävät ohjeistusta helpottamaan käsitteen johdon mukaista soveltamista kaikissa IFRS-standardeissa. Lisäksi määritelmään liittyviä selityksiä on parannettu.
Interest Rate Benchmark Reform (Amendments to IFRS 9, IAS 39 and IFRS 7) (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Muutoksien taustalla ovat meneillään olevaan viite korkojen vertailuarvoasetuksen (IBOR-reformi) valmis teluun ja käyttöönottoon liittyvät epävarmuustekijät. Muutoksilla helpotetaan rahoitusinstrumenttien suo jauslaskennan edellytyksien täyttämistä IBOR-reformia edeltävällä kaudella.

SEGMENTTIRAPORTOINTI

Teleste-konserni on jakanut liiketoimintansa kahteen liiketoimintasegmenttiin. Nämä esitettävät segmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

LIIKETOIMINTASEGMENTIT

Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkkoihin, videopalvelu-alustoihin sekä videovalvontaratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen merkittävin asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista, mutta asiakaskuntaan kuuluu myös jälleenmyyjiä sekä julkishallinnon organisaatioita. Liiketoiminta-alueen päämarkkina-alue on Eurooppa.

Network Services -liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääosin isoista eurooppalaisista kaapelioperaattoreista. Network Services tarjoaa kaapeliverkkojen suunnittelu-, uudisrakentamis-, päivitys- ja ylläpitopalveluita. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelevat asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen -periaatteella toteutettaviin projekteihin. Pääosa toimituksista tehdään raamisopimusten perusteella. Palvelut sisältävät myös Telesten omia tuoteratkaisuja. Palveluosaaminen kattaa kaapeliverkkoteknologian kaikki osa-alueet päävahvistinjärjestelmien asennuksista ja ylläpidosta taloverkkojen uudistuksiin. Palveluja toteutetaan myös alihankintaverkoston avulla.

MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT

Konsernin kaksi segmenttiä toimivat neljällä maantieteellisellä aluella, jotkat ovat :

Suomi
Muut Pohjoismaat
Muu Eurooppa
Muut (Pohjois-Amerikka, Aasia ja Muu maailma)

Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijaintiin perustuen ja varat sekä investoinnit kyseisten varojen sijainnin mukaan.

Segmenttien välinen myynti on vähäistä.

SEGMENTEILLE KOHDISTAMATTOMAT ERÄT

Jakamattomat tuloslaskelmaerät sisältävät konsernin liikevoiton jälkeiset tuloserät.

Liiketoimintasegmentit

2019 1 000 euroa	Video and Broadband Solutions	Network Services	Konserni
Ulkoinen myynti
Palvelut	4 087	94 106	98 193
Tavaroiden myynti	137 264	0	137 264
Ulkoinen myynti yhteensä	141 352	94 106	235 458
Segmentin liikevoitto	8 056	-347	7 711
Liikevoitto			7 711
Segmenteille kohdistamaton kulu			-6 942
Rahoituserät			-380
Tilikauden tulos ennen veroja			388

Segmentin pitkäaikaiset varat	56 928	4 329	61 257
	Video and Broadband	Network
2018 1 000 euroa	Solutions	Services	Konserni
Ulkoinen myynti
Palvelut	4 687	111 669	116 356
Tavaroiden myynti	133 990	0	133 990
Ulkoinen myynti yhteensä	138 677	111 669	250 346

Segmentin liikevoitto 7 738 1 983 9 721 Liikevoitto 9 721 Rahoituserät -661 Tilikauden tulos ennen veroja 9 060

Segmentin pitkäaikaiset varat 48 111 2 893 51 003

Konsernin tuotot yhdeltä yhteiseltä Video Broadband Solutions- ja Network Services -segmentin asiakkaalta olivat noin 70,3 milj. euroa vuonna 2019 ( 72,7 milj. euroa vuonna 2018), mikä oli noin 29,7 % (29,0 %) konsernin liikevaihdosta.

		Muut	Muu
2019 1 000 euroa	Suomi	Pohjoismaat	Eurooppa	Muut	Konserni


Liikevaihto sijaintimaan mukaan	15 799	20 607	184 232	14 820	235 458
Varat	50 776	590	9 779	112	61 257
Investoinnit	4 632	236	7 426	685	12 980


		Muut	Muu
2018 1 000 euroa	Suomi	Pohjoismaat	Eurooppa	Muut	Konserni

Liikevaihto sijaintimaan mukaan	15 172	24 606	201 367	9 201	250 346

Varat	43 520	348	7 013	122	51 003
Investoinnit	5 143	228	1 618	0	6 989

Asiakassopimukset

	2019	2018

Asiakassopimuksista kirjatut myyntituotot Kaikki myyntituotot kertyvät asiakassopimuksista	235 458	250 346

Saamiset asiakassopimuksista, sisältyvät "Myyntisaamiset
ja muut lyhytaikaiset saamiset" Liite 14
	32 124	43 984
Nettosaamiset asiakassopimuksista (+saamiset-velat)
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät (+)
Video and Broadband Solutions	2 406	1 863
Network Services	11 215	10 152
	13 621	12 015
Asiaskassopimuksiin perustuvat velat (-)
Video and Broadband Solutions	-2 043	-1 490
Network Services	-2 822	-8 061
	-4 865	-9 551
	8 756	2 464
Liikevaihdon tuloutus, ajoitus
Liikevaihdon tuloutus, yhtenä ajankohtana
Video and Broadband Solutions	133 093	134 020
Network Services	92 844	110 632
	225 936	244 652
Liikevaihdon tuloutus, ajan kuluessa
Video and Broadband Solutions	8 259	4 658
Network Services	1 262	1 037
	9 521	5 695
	235 458	250 346
Liikevaihto lajeittain
Tavaroiden myynti
Video and Broadband Solutions	137 265	133 990
Network Services	0	0
	137 265	133 990
Palvelut
Video and Broadband Solutions Network Services	4 087 94 106	4 687 111 669
	98 193	116 356
Yhteensä	235 458	250 346

Tilauskanta

Tilauskannasta ajoitettu odotettu liikevaihto

	2020	Myöhemmin	Yhteensä
Tilauskanta 2019 lopussa Video and Broadband Solutions Network Services	47 197 0	26 003 0	73 223 0

Tilauskannasta ajoitettu odotettu liikevaihto

	2019	Myöhemmin	Yhteensä

Tilauskanta 2018 lopussa
Video and Broadband Solutions	51 902	19 115	71 017
Network Services	0	0	0

HANKITUT LIIKETOIMINNOT TILIKAUSILLA 2019 JA 2018

TILIVUOSI 2019

Tilivuoden aikana konserni ei tehnyt yrityskauppoja. Ehdollinen kauppahinta 1 050 tuhatta euroa Iqu System GmbH vuoden 2017 yrityskaupasta maksettiin alkuvuodesta.

TILIVUOSI 2018

Tilivuoden 2018 aikana konserni ei tehnyt yrityskauppoja. Ehdollinen maksamaton kauppahinta on yhteensä 1 050 tuhatta euroa ja se on kirjattu lyhytaikaisiin korottomiin velkoihin ja on luokiteltu käypään arvoon taso 3.

Konsernin liitetiedot

1. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 euroa	2019	2018

Tuotekehitysavustukset	942	545
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	145	26
Vakuutuskorvaukset	858	815
Muut tuottoerät	521	380
Yhteensä	2 466	1 766

2. TYÖSUHDE-ETUUDET

Yhteensä	-66 173	-66 014
Myönnetyt osakkeina maksettavat ja selvitettävät optiot	-529	-850
Aktivoidut tuotekehityksen henkilöstökulut	4 672	3 010
Muut henkilösivukulut	-5 704	-4 524
Maksupohjaiset järjestelyt	-10 302	-9 937
Eläkekulut
Palkat	-54 309	-53 713

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista (ja lainoista) esitetään liitetiedossa Lähipiiritapahtumat.

Konsernin henkilöstö keskimäärin
tilikauden aikana	1 363	1 393

3. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

1 000 euroa	2019	2018

Poistot hyödykeryhmittäin:
Aineelliset käyttöomaisuus
hyödykkeet
Rakennukset	-376	-377
Koneet ja kalusto	-1 537	-1 427
Muut aineelliset hyödykkeet	-46	-154
Yhteensä	-1 959	-1 958

Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot	-2 534	-2 261
Muut aineettomat hyödykkeet	-733	-1 054
Yhteensä	-3 267	-3 314
Vuokrasopimus (aineettomat ja
aineelliset)
Maa- ja vesialueet, käyttöoikeus	-25	0
Rakennukset ja rakennelmat,
käyttöoikeus	-1 606	0
Koneet ja kalusto, käyttöoikeus	-2 662	-661
Aineettomat	-31	-47
Yhteensä	-4 324	-708

Kaikki yhteensä	-9 550	-5 980

4. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1 000 euroa	2019	2018
Vuokrakulut	-720	-4 596
Ulkopuoliset palvelut	-6 319	-6 583
Muut muuttuvat kulut	-7 310	-6 742
Matka- ja tietoliikennekulut	-6 482	-5 850
Muut tutkimus- ja kehittämismenot	-2 186	-1 274
Muut kulut	-15 659	-7 447
Yhteensä	-38 677	-32 492

Tuotekehitysmenoja sisältyy myös palkkakuluihin, matka- ja tietoliikennekuluihin ja muihin kuluihin.

Tilintarkastajan palkkiot

1 000 euroa	2019	2018
KPMG
Tilintarkastuspalkkiot	-165	-167
Veroneuvonta	-2	-14
Muut palkkiot	-39	-1
Muut tilintarkastajat
Tilintarkastuspalkkiot	-33	-11
Muut palkkiot	-36	-46

KPMG Oy Ab:n suorittamat muut kuin tilintarkastustuspalvelut Teleste-konsernin yhtiöille tilikaudella 2019 olivat yhteensä 41 tuhatta euroa. Palvelut koostuivat veropalveluista (2 tuhatta euroa) ja muista palveluista (39 tuhatta euroa).

5. RAHOITUSTUOTOT

1 000 euroa	2019	2018
Korkotuotot ja muut tuotot	80	62
Valuuttakurssivoitot	952	259
Tuotot osuuksista	4	4
Yhteensä	1 036	325

6. RAHOITUSKULUT

Korkokulut rahoituslainoista	-575	-408
Valuuttakurssitappiot	-701	-285
Myytävissä olevien sijoitusten
luovutustappio	0	-155
Muut rahoituskulut	-140	-138
Yhteensä	-1 416	-986

Korkokuluihin rahoituslainoista sisältyy vuokrasopimuksista tilikaudella kuluksi kirjattuja korkoja 166 tuhatta euroa (9 tuhatta euroa 2018). Johdannaisista johtuvat kurssitappiot sisältyvät liikevoittoon.

7. TULOVEROT

1 000 euroa	2019	2018

Tuloverot tuloslaskelmassa
Tilikauden verotettavaan tuloon
perustuvat verot	-1 502	-2 015
Edellisten tilikausien verot	-129	-97
Laskennallisten verovelkojen ja
-saamisten muutos	-411	-107
Yhteensä	-2 042	-2 219

Tuloslaskelman verokulun, -2 042 tuhatta euroa, ja Teleste-konsernin kotimaan verokannalla 20,0 prosenttia laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma.

1 000 euroa	2019	2018
Tulos ennen veroja	388	9 060
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 20 %	-78	-1 812
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	192	-174
Verotuksessa vähennyskelvottomat erät	-197	-83
Tappio, josta ei ole kirjattu laskennallista verosaamista	-1 830	-54
Edellisten tilikausien verot	-129	-97
Verokulu tuloslaskelmassa	-2 042	-2 219

8. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Konsernin laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan seuraavasti:

Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

Ulkona olevien osakkeiden määrään eivät sisälly takaisinostetut osakkeet.

Konsernin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentakaava on seuraava:

Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo Osakkeiden lukumäärien muutokset on ilmoitettu Liitetiedossa 16.

	2019	2018
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 euroa)	-1 327	6 975
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl)	18 181	18 122
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake)	-0,07	0,38
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl)	18 181	18 122
Osakeoptioiden ja osakepalkkion vaikutus (1 000 kpl)	27	46
Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna ilman omia osakkeita (1 000 kpl)	18 208	18 168
Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa/osake)	-0,07	0,38

Konsernin käyttämät osakeoptiot toimivat laimentavasti, eli ne lisäävät kantaosakkeiden määrää silloin, kun niiden merkintähinta voimassaoloaika huomioiden on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutus on yhtä suuri kuin vastikkeettomasti liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä; tämä erotus syntyy siitä, että konserni ei voi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon optioiden käytöstä saatavilla varoilla.

9. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

1 000 euroa	Kehittämis menot	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Konserniliikearvo	Yhteensä

Hankintameno 1.1.2018	10 594	1 081	11 369	38 518	61 562
Muuntoerot	-2	-11	-36	-193	-241
Lisäykset	4 843	287	4	0	5 134
Yritysmyynnit	0	0	0	-48	-48
Hankintameno 31.12.2018	15 435	1 363	11 332	38 277	66 407
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018	-3 724	-349	-9 666	-7 705	-21 443
Muuntoerot	0	7	35	0	42
Poistot	-2 247	-313	-740	0	-3 300
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2018	-5 971	-655	-10 371	-7 705	-24 701
Kirjanpitoarvo 1.1.2018	6 870	732	1 703	30 814	40 119
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	9 465	708	961	30 573	41 706

1 000 euroa	Kehittämis menot	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Konserniliikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	15 435	1 363	11 332	38 277	66 407
Muuntoerot	8	-1	79	95	181
Lisäykset	4 672	229	8	0	4 909
Hankintameno 31.12.2019	20 115	1 590	11 419	38 372	71 497
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2019	-5 971	-655	-10 371	-7 705	-24 701
Muuntoerot	0	-3	-80	0	-83
Poistot	-2 534	-370	-363	0	-3 268
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2019	-8 505	-1 028	-10 815	-7 705	-28 052
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	9 465	708	961	30 573	41 706
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	11 610	562	604	30 668	43 444

Aineettomat hyödykkeet koostuvat:
- Konsernin omistamista hyödykkeistä	43 444
- Konsernin vuokratusta käyttöoikeusomaisuudesta	131
	43 575

Arvonalentumistestausta varten konsernin liikearvot on kohdistettu määritellyille segmenteille, jotka muodostavat eril-

lisen rahavirtaa tuottavan yksikön. Liikearvojen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo oli 30,7 miljooonaa euroa 31.12.2019. Liikearvo on kohdistettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille:

Video and Broadband Solutions	30,3
Network Services, Sveitsi	0,4

Liikearvojen arvonalentumistestauksessa segmenttien ker-

rytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvoon perustuen. Testauksessa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin strategioihin ja liiketoimintasuunnitelmiin. Laskelmat on laadittu 10 vuodelle. Molemmissa segmenteissä ensimmäisen vuoden kassavirtaoletus perustuu liiketoimintasuunnitelman mukaiseen vuoden 2020 budjettiin. Vuodesta 2021 alkaen segmenttien vastaiset rahavirrat on arvioitu 2 %:n (2 %) vuosittaiseen kasvuarvioon perustuen. Johdon näkemys kassavirtoihin ja kasvuarvioihin perustuvat varovaisuuteen koska toimialan muutoksia on vaikea arvioida. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on 9,48 % VBS segmentissä ja 9,91 % NS segmentissä. (VBS segmentissä 10,17 % ja NS segmentissä 9,97 %). Segmenttien terminaaliarvo arvonalentumislaskelmissa on laskettu 2%:n terminaaliarvon kasvulla. Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi, jossa segmentin kassavirtaa tuottavan yksikön rahavirran vuosittaista kasvuoletusta laskettiin ja diskonttauskorkoa nostettiin jotta kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo. Testaus on myös suoritettu alemman tason rahavirtaa tuottavilla yksiköillä. Testauksissa on käytetty samoja muuttujia kuin segmenttitasolla.

Vuosien 2019 ja 2018 arvonalennustestien keskeiset olettamukset esitetään alla olevassa taulukossa.

	2019		2018
%	VBS	NS	VBS	NS
Kassavirran kasvu vuosina 1–5	2	2	2	2
Kassavirran kasvu vuosina 6–10	2	2	2	2
WACC (verojen jälkeen)	9,48	9,91	9,48	9,91

Alla olevassa taulukossa esitetään määrä, jolla kunkin segmentin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää niiden kirjanpitoarvon.

Arvonalentumistesti

Meur	2019	2018
VBS	17,3	19,5
NS Sveitsi	1,0	1,0

miljoonaa euroa

Alla olevissa taulukoissa esitetään segmenteittäin se tulevien vuosien arvioidun vapaan rahavirran vähennys ja diskonttauskoron prosentuaalinen muutos, jonka seurauksena kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin segmentin nettovarojen kirjanpitoarvo.

Vapaan rahavirran vähennys
	2019	2018
VBS	-18 %	-21 %
NS Sveitsi	-46 %	-45 %

Diskonttauskoron ( verojen jälkeen) muutos (prosenttiyksikköä)

	2019	2018
VBS	1,9 %	2,3 %
NS Sveitsi	6,0 %	6,0 %

Konserni on saanut 0,9 miljoonaa euroa avustusta Suomessa ja Puolassa tuotekehityskustannuksiin vuonna 2019 (0,5 miljoonaa euroa vuonna 2018). Saadusta avustuksesta on kirjattu 0,0 miljoonaa euroa (0,3 miljoonaa euroa vuonna 2018) aktivoitujen tuotekehitysmenojen hankintamenon vähennykseksi. Tuote-kehitysavustuksiin liittyy ehto, jonka mukaan hankkeen kokonaiskustannuksista vähintään 10 % on kohdistuttava kotimaisen pk-sektorin alihankintatyöhön.

10. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

1 000 euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset	hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2018	56	7 587	9 664	2 369	80	19 756
Muuntoerot	0	-8	44	-5	0	32
Lisäykset	0	88	1 237	162	-10	1 477
Vähennykset	0	0	-200	-3	0	-204
Hankintameno 31.12.2018	56	7 668	10 744	2 523	71	21 062
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018	-2	-3 022	-6 784	-2 178		-11 985
Muuntoerot	0	2	11	2		15
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	44	3		47
Poistot		-377	-1 428	-154		-1 958
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2018	-2	-3 396	-8 157	-2 327		-13 881
Kirjanpitoarvo 1.1.2018	54	4 565	2 880	191	80	7 771

Kirjanpitoarvo 31.12.2018 54 4 272 2 588 196 71 7 180

1 000 euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	56	7 668	10 744	2 523	71	21 062
Muuntoerot	0	34	77	2	0	113
Lisäykset	0	297	3 361	53	0	3 712
Vähennykset	0	0	-581	-33	0	-614
Hankintameno 31.12.2019	56	7 999	13 602	2 545	71	24 273

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2019	-2	-3 396	-8 157	-2 327		0 -130 881
Muuntoerot	0	-8	-51	-4		-63
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	315	27		342
Poistot	0	-376	-1 537	-46		-1 959
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2019	-2	-3 780	-9 430	-2 349		-150 562

Kirjanpitoarvo 1.1.2019	54	4 272	2 588	196	71	7 180
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	54	4 219	4 171	196	71	8 711

Aineelliset hyödykkeet koostuvat:

	17 038
- Konsernin vuokratusta käyttöoikeusomaisuudesta	8 327
- Konsernin omistamista hyödykkeistä	8 711

KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERÄT

10. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Maa- ja vesialueet

17 038

Rakennukset ja rakennelmat

Hankintameno 1.1.2019 56 7 668 10 744 2 523 71 21 062 Muuntoerot 0 34 77 2 0 113 Lisäykset 0 297 3 361 53 0 3 712 Vähennykset 0 0 -581 -33 0 -614 Hankintameno 31.12.2019 56 7 999 13 602 2 545 71 24 273 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2019 -2 -3 396 -8 157 -2 327 0 -130 881 Muuntoerot 0 -8 -51 -4 -63 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 315 27 342 Poistot 0 -376 -1 537 -46 -1 959 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2019 -2 -3 780 -9 430 -2 349 -150 562 Kirjanpitoarvo 1.1.2019 54 4 272 2 588 196 71 7 180 Kirjanpitoarvo 31.12.2019 54 4 219 4 171 196 71 8 711

Hankintameno 1.1.2018 56 7 587 9 664 2 369 80 19 756 Muuntoerot 0 -8 44 -5 0 32 Lisäykset 0 88 1 237 162 -10 1 477 Vähennykset 0 0 -200 -3 0 -204 Hankintameno 31.12.2018 56 7 668 10 744 2 523 71 21 062 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018 -2 -3 022 -6 784 -2 178 -11 985 Muuntoerot 0 2 11 2 15 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 44 3 47 Poistot -377 -1 428 -154 -1 958 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2018 -2 -3 396 -8 157 -2 327 -13 881 Kirjanpitoarvo 1.1.2018 54 4 565 2 880 191 80 7 771 Kirjanpitoarvo 31.12.2018 54 4 272 2 588 196 71 7 180

Koneet ja kalusto

Muut aineelliset hyödykkeet

Ennakkomaksut ja keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

1 000 euroa

Aineelliset hyödykkeet koostuvat:

Konsernin omistamista hyödykkeistä 8 711 - Konsernin vuokratusta käyttöoikeusomaisuudesta 8 327

Rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta

1 000 euroa	Aineettomat oikeudet, käyt töoikeus	Maa- ja vesi alueet, käyttö oikeus	Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeus	Koneet ja kalusto, käyt töoikeus	Yhteensä

Hankintameno 1.1.2018	328	0	0	2 823	3 151
Muuntoerot	-2	0	0	0	-2
Lisäykset	19	0	0	216	235
Hankintameno 31.12.2018	345	0	0	3 039	3 384

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018	-164	0	0	-957	-1 122
Muuntoerot	2	0	0	0	2
Poistot	-47		0	-661	-708
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2018	-210	0	0	-1 618	-1 828

Kirjanpitoarvo 1.1.2018	164	0	0	1 865	2 029
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	135	0	0	1 421	1 556

Koneet ja kalusto, käyttöoikeusryhmään sisältyy vuokrasopimuksilla hankittuja autoja seuraavasti:

1 000 euroa	Vuok rattuja autoja käyttö oikeus ryhmässä

Hankintameno 1.1.2019	0
IFRS 16 -standardin vaikutus	2 049
Lisäykset	3 665
Hankintameno 31.12.2019	5 714

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2019	0
Poistot	-1 848
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2019	-1 848

Kirjanpitoarvo 1.1.2019	0
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	3 866

Käyttöoikeusomaisuutta IFRS 16 -standardin mukaan

	Aineettomat oikeudet, käyt	Maa- ja vesi alueet, käyttö	Rakennukset ja rakennelmat,	Koneet ja kalusto, käyt
1 000 euroa	töoikeus	oikeus	käyttöoikeus	töoikeus	Yhteensä

Hankintameno 1.1.2019	345	0	0	3 039	3 384
IFRS 16 standardin vaikutus	0	1 017	3 589	2 303	6 909
Muuntoerot	9	0	50	8	67
Lisäykset	8	0	450	3 825	4 284
Vähennykset	-39	0	0	0	-39
Hankintameno 31.12.2019	323	1 017	4 089	9 175	14 604
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2019	-210	0	0	-1 618	-1 828
Muuntoerot	-5	0	-13	-6	-24
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	23	0	0	0	23
Poistot	0	-26	-1 631	-2 662	-4 318
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2019	-192	-26	-1 644	-4 286	-6 147
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	135	1 017	3 589	5 342	10 083
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	131	991	2 445	4 890	8 457
	Aineeton käyttöoikeus omaisuus			Aineellinen käyttöoikeus omaisuus	Yhteensä
	131			8 327	8 457

11. MUUT PITKÄAIKAISET RAHOITUSVARAT

1 000 euroa	Osakkeet, käypään arvoon tulosvaikuttei sesti kirjattavat	Osakkeet ja osuudet, käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta	Yhteensä

Hankintameno 1.1.2018	1 117	0	1 117
Muuntoerot	-7	0	-7
Lisäykset	-1	143	142
Vähennykset	-691	0	-691
Hankintameno 31.12.2018	418	143	561
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018	-424	0	-424
Vähennysten ja siirtojen kertyneet arvonalennukset	424	0	424
Kirjanpitoarvo 1.1.2018	693	0	693
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	418	143	561

1 000 euroa	Osakkeet, käypään arvoon tulosvaikuttei sesti kirjattavat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019 Muuntoerot	418 7	561 7
Lisäykset	0	1 157
Hankintameno 31.12.2019	425	645
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	418	561
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	425	645

$$\text{Fallulus} \ \text{sut törümistenus} \ \text{s.t } \qquad \text{Konseri} \ \qquad \text{Eroyltö} \ \qquad \text{Konlatorit} \ \qquad \text{Oz4örtört} \ \qquad \text{Oz4örtöt} \ \text{asselöseoristzäyt} \ \qquad \text{Vieisssa}$$

12. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

		Kirjattu tuloslaskel
1 000 euroa	1.1.2019	maan	31.12.2019
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2019 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:
Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	368	-237	131
Vahvistetut tappiot	1 157	3	1 160
Varaukset	606	27	633
Yhteensä	2 131	-207	1 924
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	-1 335	-85	-1 420
Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon	-193	71	-122
Kertyneet poistoerot	-79	18	-61
Yhteensä	-1 607	4	-1 603

Taseen velkojen muutos ei vastaa tuloslaskelman laskennallisen verokustannuksen muutosta johtuen aineettomien hyödykkeiden käypään arvoon kohdistuvan verovelan kirjauskäytännöstä, kurssieroista ja konsernin sisäisistä eliminoinneista.

		Kirjattu tuloslaskel
1 000 euroa	1.1.2018	maan	31.12.2018

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2018 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:
Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	443	-75	368
Vahvistetut tappiot	1 033	124	1 157
Varaukset	584	22	606
Yhteensä	2 061	71	2 131
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	-696	-639	-1 335
Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon	-626	433	-193
Kertyneet poistoerot	-107	28	-79
Yhteensä	-1 429	-178	-1 607

Konsernilla oli 31.12.2019 verotuksellisia tappioita tytäryhtiöissä 18 259 tuhatta euroa (31.12.2018 11 038 tuhatta euroa). Tappiosta on kirjattu verosaamista 1 160 tuhatta euroa. Verotappioden käyttö perustuu johdon parhaaseen arvioon.

Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 10 481 tuhatta euroa vuonna 2019 (20 149 tuhatta euroa vuonna 2018), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Tämä johtuu siitä, ettei veron realisoituminen ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.

13. VAIHTO-OMAISUUS

1 000 euroa	2019	2018

Aineet ja tarvikkeet	12 077	9 999
Keskeneräiset tuotteet	15 067	12 670
Valmiit tuotteet	10 264	10 164
Yhteensä	37 409	32 833

Tilikaudella purettiin varausta 385 tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa kirjattiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Varastojen arvostukseen nettorealisointiarvoonsa on tilikauden lopussa yhteensä 4 994 tuhannen euron varaus (5 379 tuhatta euroa vuonna 2018).

14. MYYNTISAAMISET JA MUUT LYHYTAIKAISET SAAMISET

	2018

	43 984
	6 194
	322
	50 500




	22 240
	22 240


8 249	22 240
	2019 32 124 7 202 786 40 112 8 249 8 249

Hallituksen toimintakertomus Konserni Emoyhtiö Hallinnointi Osakkeet ja osakkeenomistajat Yleisosa ⁶⁶

PITKÄN AIKAVÄLIN OSAKEPOHJAISET KANNUSTINJÄRJESTELMÄT LTI 2015 JA LTI 2018

Telesten osakepohjaisten kannustinjärjestelmien tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenkilöiden intressit Telesten osakkeenomistajien intressien kanssa aikaansaamalla avainhenkilöiden pitkäaikainen osakeomistusintressi yh tiössä ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä sekä tukea suoritusperusteista toimintakulttuuria, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen kompensaatio erinomaisista suorituksista.

Mahdolliset osakepalkkiot suoritetaan, jos hallituksen asettamat ansaintakriteerit saavutetaan. Edellytyksenä yksittäisen avainhenkilön osallistumiselle ohjelmiin on sijoitus Telesten osakkeisiin. Kannustinjärjestelmien ansaintakriteerit ovat työssäolo ja osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR) kolmen vuoden pituisen ansaintajakson aikana. Osakepalkkioiden bruttomääristä vähennetään soveltuvat verot ja jäljelle jäävä nettomäärä luovutetaan osallistujille Telesten osakkeina.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä LTI 2015

LTI 2015 koostuu kolmesta vuosittain alkavasta ohjelmasta, joissa on kolme pääelementtiä: sijoittaminen Telesten osakkeisiin edellytyksenä avainhenkilön osallistumiselle LTI 2015-järjestelmään, yllä mainittuun osakesijoitukseen perustuva lisäosakekannustin kolmen vuoden odotusjaksolla sekä suoriteperusteinen lisäosakeohjelma kolmen vuoden ansaintajaksolla.

Osakesijoitukseen perustuva lisäosakeohjelma (matching share plan) sisältää yksittäisen osallistujan sijoituksen Telesten osakkeisiin sekä lisäosakkeiden suorittamisen vastikkeeksi osakesijoituksesta pitkän aikavälin osakekannustinpalkkiona. Kolmen vuoden odotusjakson jälkeen avainhenkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin sijoittamaansa osaketta kohti. Suoriteperusteinen lisäosakeohjelma (performance matching plan) sisältää kolmen vuoden pituisen ansaintajakson. Hallitus hyväksyi 37 avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan LTI 2015:n ensimmäiseen ohjelmaan 2015–2017, 42 avainhenkilöä ohjelmaan 2016–2018 ja 40 avainhenkilöä ohjelmaan 2017–2019.

Huhtikuussa 2018 päättyneestä ohjelmasta 2015– 2017 suoritettujen lisäosakkeiden bruttomäärä oli 47 250 osaketta ja suoriteperusteisten lisäosakkeiden bruttomäärä oli 39 724 osaketta. Palkkioon oikeutetuille avainhenkilöille luovutettiin nettomääränä yhteensä 42 771 osaketta suunnatussa osakeannissa 6.4.2018. Huhtikuussa 2019 päättyneen 2016–2018 ohjelman nojalla suoritettujen lisäosakkaiden bruttomäärät olivat 35 438 osaketta ja 0 suoriteperusteista lisäosaketta. Palkkioon oikeutetuille avainhenkilöille luovutettiin nettomääränä yhteensä 22 361 osaketta suunnatussa osakeannissa 5.4.2019. Vuonna 2017 alkaneen ohjelman 2017–2019 nojalla suoritettavien osakkeiden bruttomäärät ovat enintään 36 101 lisäosaketta ja 144 404 suoriteperusteista lisäosaketta.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä LTI 2018

LTI 2018 koostuu kolmesta vuosittain alkavasta ohjelmasta, joissa on kolme pääelementtä: sijoittaminen Telesten osakkeisiin edellytyksenä avainhenkilön osallistumiselle LTI 2018-järjestelmään, yllä mainittuun osakesijoitukseen perustuva kiinteä määrä lisäosakkeita kolmen vuoden odotusjakson kuluttua sekä suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma kolmen vuoden ansaintajaksolla. Kunkin uuden ohjelman alkaminen, siihen osallistumaan oikeutetut henkilöt sekä siihen sovellettava kiinteä osakepalkkiosuhde ja suorituskriteerit edellyttävät Telesten hallituksen erillistä päätöstä.

Ensimmäiset järjestelmän piirissä toteutettavat ohjelmat ovat lisäosakeohjelma 2018–2020 sekä suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2018–2020. Lisäosakeohjelma 2018–2020 on osakesijoitukseen perustuva kiinteämääräinen lisäosakeohjelma, joka sisältää osallistujan henkilökohtaisen sijoituksen Telesten osakkeisiin sekä kiinteämääräisen osakepalkkion maksamisen vastikkeetta osakesijoituksen perusteella kolmivuotisen odotusjakson jälkeen. Lisäosakeohjelman 2018–2020 nojalla avainhenkilö saa yhden lisäosakkeen kahta sijoittamaansa osaketta kohti. Lisäosakeohjelman 2018–2020 nojalla maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä on yhteensä 15 114 osaketta. Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2018– 2020 sisältää kolmen vuoden pituisen suoritusjakson. Jos kaikki osallistumaan oikeutetut henkilöt osallistuvat ohjelmaan täyttämällä yllä mainitun sijoitusedellytyksen ja mikäli hallituksen asettamat suorituskriteerit saavutetaan kokonaisuudessaan, suoriteperusteisen osakepalkkioohjelman 2018–2020 nojalla maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä on 262 200 osaketta. Hallitus hyväksyi 35 avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan vuonna 2018 alkaneisiin ohjelmiin. Vuoden 2019 lopussa yhteensä 27 avainhenkilöä on hyväksyttynä oikeutetuiksi osallistumaan ohjelmaan.

Toiset järjestelmän piirissä toteutettavat ohjelmat ovat lisäosakeohjelma 2019–2021 sekä suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2019–2021. Lisäosakeohjelma 2019-2021 on osakesijoitukseen perustuva kiinteämääräinen lisäosakeohjelma, joka sisältää osallistujan henkilökohtaisen sijoituksen Telesten osakkeisiin sekä kiinteämääräisen osakepalkkion maksamisen vastikkeetta osakesijoituksen perusteella kolmivuotisen odotusjakson jälkeen. Lisäosakeohjelman 2019–2021 nojalla avainhenkilö saa yhden lisäosakkeen sijoittamaansa kahta osaketta kohti. Lisäosakeohjelman 2019–2021 nojalla maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä on yhteensä 18 775 osaketta. Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2019–2021 sisältää kolmen vuoden pituisen suoritusjakson. Jos kaikki osallistumaan oikeutetut henkilöt osallistuvat ohjelmaan täyttämällä yllä mainitun sijoitusedellytyksen ja mikäli hallituksen asettamat suorituskriteerit saavutetaan kokonaisuudessaan, suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman 2019–2021 nojalla maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä on 291 120 osaketta. Hallitus hyväksyi 33 avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan vuonna 2019 alkaneisiin ohjelmiin. Vuoden 2019 lopussa yhteensä 28 avainhenkilöä on hyväksyttynä oikeutetuiksi osallistumaan ohjelmaan.

Järjestelmä	LTI 2018	LTI 2018	LTI 2015	LTI 2015

Tyyppi	Osake	Osake	Osake	Osake
Plan	2019–2021	2018–2020	2017–2019	2016–2018

Osakkeita enintään *	346 125	317 200	291 500	268 000
Ensimmäinen myöntämispäivä	1.7.2019	2.7.2018	1.7.2017	1.7.2016
Oikeuden syntyminen, pvm	30.4.2022	30.4.2021	30.4.2020	30.4.2019
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	2,8	2,8	2,8	2,8
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	2,3	1,3	0,3	0,0
Henkilöitä tilikauden päättyessä	28	27	31	0
Toteutustapa	Osakkeita ja käteistä	Osakkeita ja käteistä	Osakkeita ja käteistä	Osakkeita ja käteistä

* Maksimibruttomäärä ohjelman alkaessa, josta vähennetään sovellettavat verot ennen osakepalkkion suorittamista.

Pitkäjänteinen kannustinjärjestelmä 2015 ja 2018	Tilikauden tapahtumat 2019*	Tilikauden tapahtumat 2018*

1.1.
Kauden alussa ulkona olleet	671 583	612 820

Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt	309 895	295 013
Kaudella menetetyt	178 327	149 276
Kaudella mitätöidyt	0	0
Kaudella toteutetut	35438	86 724
Kaudella rauenneet	0	0

31.12.
Kauden lopussa ulkona olevat	767 713	671 833

* Taulukko sisältää osakkeina maksettavat bruttomäärät, josta vähennetään sovellettavat verot ennen osakepalkkion suorittamista.

Tilikaudella 2019 myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit on esitetty alla olevassa taulukossa. Osakeperusteisen maksun käypä arvo määritellään päivänä, jolloin järjestelmästä on sovittu yhtiön ja kohderyhmän kesken. Markkinaehtoinen kriteeri, tässä tapauksessa osakkeen kokonaistuotto, otetaan IFRS2 standardin mukaan huomioon käyvässä arvossa myöntämishetkellä, eikä sitä ohjelman kuluessa muuteta. Näin ollen ansaintajakson 2019 perusteella myöntämishetkellä tehtyä kuluarviota ei muuteta muuta kuin siltä osin kuin työssäolovelvoite ei täyty.

Osakepalkkion käyvän arvon laskenta

Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, EUR	5,50 €
Markkinaehtoisen kriteerin vaikutus käyvässä arvossa	20 %
Oletetut osingot, EUR	0,55 €
Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo per osake, EUR	1,21
Palkkion käypä arvo 31.12.2019, EUR	342 684 €

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna 2019, 1 000 euroa

Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut	623
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma	619
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2019	5
Arvioitu veron osuus maksettavasta palkkiosta 31.12.2019	187

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna 2018, 1 000 euroa

Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut	727
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma	721
IFRS 2 standardimuutoksen vaikutus omassa pääomassa	129
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2018	14
Arvio veroihin maksettavasta palkkion osuudesta 31.12.2018	240

16. OMA PÄÄOMA

	Osakkeiden	Omat	Osakkeet		Ylikurssi
	lukumäärä,	osakkeet,	yhteensä,	Osakepääoma,	rahasto,
1 000 euroa	1 000 kpl	1 000 kpl	1 000 kpl	1 000 euroa	1 000 euroa

1.1.2019	18 165	821	18 986	6 967	1 504
Omien osakkeiden luovutus/muutos	22	-22	0	0	0
31.12.2019	18 187	799	18 986	6 967	1 504

Teleste Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2019 oli 18 985 588 kpl (18 985 588 kpl 31.12.2018). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on täysmääräisesti maksettu.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältää ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euromääräiseksi muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Teleste Oyj:n 4.4.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1.200.000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.

Teleste Oyj:n 5.4.2018 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1.200.000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.

Katsauskauden lopussa konsernin hallussa oli omia osakkeita 798 821 (821 182 31.12.2018).

Osingot

Hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,10 euroa/ osake (0,20 euroa/ osake vuonna 2018) tilinpäätöspäivän jälkeen.

17. KOROLLISET VELAT

Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen valuuttajakauma on seuraava:

1 000 euroa	2019	2018

Pitkäaikaiset
Pankkilainat	21 324	21 790
Vuokrasopimusvelka	5 177	800
Yhteensä	26 501	22 590

Lyhytaikaiset
Pankkilainat	3 003	3 554
Vuokrasopimusvelka	3 528	668
Yhteensä	6 531	4 222

Korolliset pankkilainat ja vuokrasopimusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

1 000 euroa	31.12.2019	31.12.2018
EUR	25 059	22 590
Muut valuutat	1 442	0
Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat:
Pankkilainat	1,0 %	1,0 %
Vuokrasopimusvelat	1,3 %	1,2 %
Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen valuuttajakauma:
EUR	95 %	100 %
Muut valuutat	5 %	0 %
Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat:
Pankkilainat	1,0 %	1,0 %
Vuokrasopimusvelat	1,3 %	1,2 %
Konsernin vuokrasopimusvelkojen erääntymisajat ovat seuraavat:
Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	3 622	677
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	4 447	812
Yli viisi vuotta Vähimmäisvuokrat yhteensä	896 8 965	0 1 489
Vähimmäisvuokrien nykyarvo

Yhden vuoden kuluessa Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	3 528 4 287	668 800
Yli viisi vuotta	890	0
Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä	8 705	1 468
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	260	22
Vuokrasopimusvelkojen kokonaismäärä	8 965	1 489
Rahavirtavaikutus vuokrasopimuksista
Vuokrasopimusvelkaan sisältymättömät kulut
Vuokrakulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista	-224
Vuokrakulut vähäisistä omaisuuseristä	-472
	-696

18. VARAUKSET

1 000 euroa	Takuu varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2019	1 166	112	1 278
Varausten lisäykset/ vähennykset	81	262	343
31.12.2019	1 247	374	1 621

Yhteensä	1 621	1 278
Lyhytaikaiset varaukset	1 528	1 012
Pitkäaikaiset varaukset	93	266
1 000 euroa	2019	2018

19. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

1 000 euroa	2019	2018

Lyhytaikaiset
Ostovelat	15 256	18 113
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	5 463	5 165
Korkovelat ja muut rahoitusvelat	61	63
Muut siirtovelat	12 798	15 352
Ehdollinen kauppahinta	0	1 050
Ennakkomaksut	2 992	9 671
Muut velat	2 669	1 675
Yhteensä	39 238	51 089

Pitkäaikaiset
Muut velat	79	81

Takuuvaraukset

Konserni antaa tietyille tuotteilleen keskimäärin 30 kuukauden takuun. Mikäli tuotteissa havaitaan vikoja takuun aikana, ne korjataan konsernin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen viallisista tuotteista ja arvioituun takuukulujen määrään.

20. KAUDEN VEROTETTAVAAN TULOON PERUSTUVAT VEROVELAT

Tilinpäätöshetkellä tilikauden tuloon liittyen kirjattiin 683 tuhatta euroa verosaamista ja 1 283 tuhatta euroa verovelkaa (31.12.2018 verosaamista 228 tuhatta euroa verosaamista ja verovelkaa 966 tuhatta euroa).

RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksellisten riskien tunnistaminen, mittaaminen ja niiltä suojautuminen rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista tekijöistä johtuvien tulos-, tase- ja rahavirtavaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi tavoitteena on varmistaa konsernin riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti.

Konsernin rahoitusriskienhallinnan pääperiaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta on määritelty hallituksen hyväksymässä konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteissa ja sitä koskevissa tarkemmissa ohjeissa. Hallitus vastaa riskienhallinnan valvonnasta. Konsernihallinto hoitaa konsernin rahoitusriskien koordinoinnin ja valvonnan sekä suojaustoimenpiteet pankkien kanssa emoyhtiön nimissä. Konsernin toimintaperiaate on riskiä välttävä. Riskien tunnistaminen on liiketoimintayksiköiden ja konsernihallinnon yhteinen tehtävä.

Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Rahoitusriskit jaetaan markkina-, luotto-, maksuvalmius- sekä rahavirran korkoriskiin, joita on kuvattu alla tarkemmin. Konsernilla ei ole merkittäviä hintariskejä.

MARKKINARISKI

Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuutta-, hinta- ja korkoriski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinahintojen tai markkinakorkojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumentin arvossa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin.

VALUUTTARISKI Transaktioriski

Konsernin valuutta-asema muodostuu liiketapahtumiin liittyvistä eristä sekä ulkomaisiin yksikköihin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin valuuttakurssiriskit syntyvät valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, myynti- ja ostosopimuksista sekä myös ennustetuista myynneistä ja ostoista. Pääosa konsernin liikevaihdosta on Euro-määräistä, Englannin punnan osuus on noin 12 %, PLN:n osuus noin 4 % ja Ruotsin ja Norjan kruunujen osuus liikevaihdosta on yhteensä noin 4 %, USD:n osuus on noin 4 %. Konsernin materiaalikuluista Euron osuus on noin 64 % ja USD:n osuus on noin 29 %. Konsernin suojauspäätökset perustuvat 6 kk:n ennustettuun nettokassavirtaan.

Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:

	2019					2018
	USD	SEK	NOK	GBP	PLN	USD	SEK	NOK	GBP	PLN
Lyhytaikaiset varat	2 000	512	395	7 126	5 369	2 589	709	254	7 548	3 502
Lyhytaikaiset velat	2 697	495	490	2 862	3 057	2 810	422	423	2 659	2 643

Tilinpäätöksessä 2019 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset muutettuna euroiksi olivat seuraavat:

Tilinpäätöksessä 2018 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset muutettuna euroiksi olivat seuraavat:

Valuuttapositio						Valuuttapositio
Valuutta	Positio	Suojattu määrä	Nettopositio	Suojausinstru mentti	Suojaussuhde	Valuutta	Positio	Suojattu määrä	Nettopositio	Suojausinstru mentti	Suojaussuhde
USD	11 902	10 281	1 621	Valuutta termiini	86 %	USD	12 370	10 306	2 065	Valuutta termiini	83 %
CNY	499	422	77	Valuutta termiini	85 %	CNY	1 075	863	212	Valuutta termiini	80 %
GBP	2 703	2 174	529	Valuutta termiini	80 %	GBP	2 645	2 135	510	Valuutta termiini	81 %
PLN	1 410	1 123	287	Valuutta termiini	80 %	PLN	1 136	925	210	Valuutta termiini	81 %
NOK	1 044	831	213	Valuutta termiini	80 %	NOK	720	582	138	Valuutta termiini	81 %
SEK	1 434	1 144	290	Valuutta termiini	80 %	SEK	805	717	88	Valuutta termiini	89 %

Konserni suojaa lähtökohtaisesti ennustetut rahavirrat. Konserni käyttää valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseen pääosin valuuttatermiinejä. Konsernin toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin ja liiketapahtumista syntyvä valuutta-asema tulee olla aina suojattu 80–100 prosenttisesti valuutoittain. Suojausten tasoa seurataan kuukausittain. Valuuttakurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös muun muassa liiketoiminnan suunnittelun, hinnoittelun ja tarjousehtojen avulla. Hinnoittelujakso vaihtelee 3 kk:n ja 24 kk:n välillä.

Valuuttajohdannaisten yhteismäärä 31.12.2019 oli 21,1 miljoonaa euroa (20,7 milj euroa).

Translaatioriski

Koska konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyihin nettosijoituksiin kohdistuva valuuttakurssiriski on suhteellisen matala, näiden erien laskennallisten euromäärien arvon vaihtelua (translaatioriski) ei suojata aktiivisesti. Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omien pääomien yhteismäärä oli 14,4 milj. euroa (15,1 milj. euroa).

Herkkyys markkinariskeille

	2019	2018
Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille	Voitto/Tappio	Voitto/Tappio
10 % muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa	+-162	+-207
10 % muutos euron ja Kiinan yenin välisessä valuuttakurssissa	+-8	+-21
10 % muutos euron ja punnan välisessä valuuttakurssissa	+-53	+-51

KORKORISKI

Telesten korkoriski on pääasiassa rahavirran korkoriski ja syntyy taseen korollisista veloista. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimusta päästäkseen rahoitusperiaatteidensa mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöspäivänä 24 639 tuhatta euroa lainoista on sidottu lyhytaikaisiin viitekorkoihin, joiden koronmääräytymisjakso on maksimissaan 12 kk. Lainoista 10 000 tuhatta euroa on suojattu koronvaihtosopimuksella, johon sovelletaan suojauslaskentaa. Suojauslaskentaan kuuluvasta johdannaisesta on kirjattu 19 tuhatta euroa laajaan tulokseen. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo tilinpäätöshetkellä on -65 tuhatta euroa tilikaudella 2019. Konsernin lainat ovat Euro-määräisiä. Vuonna 2019 konsernin lainakannan keskikorko oli 1,0 %. Rahoitusleasing sopimukset ovat kiinteäkorkoisia. Konserni ei suojaa rahavirran korkoriskistä johtuvaa riskiasemaa, koska riskiasema on pieni. IFRS 7:n edellyttämän herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty vaihtuvakorkoisten lainojen tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2019 vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut –/+146 tuhatta euroa, jos korkotaso olisi noussut tai laskenut prosenttiyksikön.

Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu	1 vuoden sisällä 1–5 vuoden sisällä yli 5 vuoden sisällä	Yhteensä
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit Rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta	14 639	14 639
Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit Rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta	10 000	10 000

LUOTTORISKI

Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat eri maantieteellisille alueille asiakaskunnan kesken. Vastuu liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä on siten ensisijaisesti konsernin maantieteellisillä alueilla. Liiketoimintaan liittyvää luottoriskiä hallitaan konsernin tätä koskevien sisäisten ohjeiden mukaisesti ja sitä pyritään vähentämään esimerkiksi vakuuksilla. Osa myyntisaamisista on vakuutettu luottovakuutuksella. Luottoriskit hyväksytään ja niitä seurataan Konsernin johtoryhmässä.

Rahoitusinstrumentteihin liittyvää luottoriskiä, vastapuoliriskiä hallinnoidaan konsernitasolla. Tämä riski syntyy siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Vastapuoliriskin minimoimiseksi Teleste pyrkii rajoittamaan vastapuolet niihin pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin, joilla on hyvä luottokelpoisuus. Likvidit varat sijoitetaan rahamarkkinainstrumentteihin, joissa on alhainen riski.

Kaikki saamiset ovat vakuudettomia. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisista kirjatut arvonalentumistappiot ja niiden palautukset ilmenevät liitetiedosta 5. Liiketoiminnan muut kulut.

	2019				2018
			Arvon alentumis				Arvon alentumis
Myyntisaamisten ikäjakauma	Brutto	Varaus	tappio	Yhteensä	Brutto	Varaus	tappio	Yhteensä

Erääntymättömät	24 840	0,3 %	-75	24 766	33 431	0,3%	-100	33 331
1–30 päivää erääntyneet	3 171	2,0 %	-63	3 107	5 655	2,0%	-113	5 542
31–60 päivää erääntyneet	1 503	4,0 %	-60	1 443	1 898	4,0%	-76	1 822
61–90 päivää erääntyneet	1 372	6,0 %	-82	1 290	314	6,0%	19	333
91–120 päivää erääntyneet	772	12,0 %	-93	679	803	12,0%	-96	707
Yli 120 päivää erääntyneet	1 872	20,0 %	-1 032	840	2 903	20,0%	-653	2 250
Yhteensä	33 530		-1 405	32 124	45 004		-1 019	43 984

Yksilöidyt asiakaskohtaiset arvonalentumistappiot esitetään ryhmässä yli 120 päivää erääntyneet.

Luottotappioiden mahdollinen enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä:	2019	2018
Lainat ja muut saamiset	40 112	50 500
Myytävissä olevat rahoitusvarat	645	561

MAKSUVALMIUSRISKI

Konsernin maksuvalmiusriskiä seurataan kassavirtaennusteisiin pohjautuvien raporttien avulla. Maksuvalmiusriskiä pyritään vähentämään riittävillä kassavaroilla, luottolimiiteillä sekä lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman kautta. Maksuvalmiuden hallintaa tukee myös tehokas kassa- ja likviditeettihallinto. Tilikauden lopussa konsernin kassavarat olivat 8,2 milj. euroa ja korollinen velka 33,0 milj. euroa. Konsernihallinto vastaa keskitetysti konsernin korollisen vieraan pääoman hankinnasta. Konsernilla oli 31.12.2019 käyttämättömiä valmiusluottoja, joihin se on sitoutunut, ja nostamattomia lainoja, joissa on sitova luottolupaus, yhteensä 20,9 milj. euroa. Konsernin lainasopimuksiin ja valmiusluottoihin, joihin konserni on sitoutunut, liittyy kannattavuus- ja kassavirta-tyyppisiä kovenantteja. Kovenantit ovat omavaraisuusaste ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen.

Johdannaissopimusten kirjaus- ja arvostamisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa sekä tilinpäätöspäivän nimellisarvot ja käyvät arvot konsernitilinpäätöksen liite-tiedoissa kohdassa Vastuut.

Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2019 seuraavat:

	2020	2021	2022	2023	2024	yli 5 vuotta

Pankkivelat	3 164	3 142	18 077
Ostovelat	15 256
Vuokrasopimusvelat	3 622	2 432	1 419	441	78	896
Johdannaiset
Suoritettavat rahavirrat	-21 259
Saatavat rahavirrat	21 146
Muut	61

Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2018 seuraavat:

	2019	2020	2021	2022	2023

Pankkivelat	3 170	3 147	3 126	15 105
Ostovelat	18 113
Vuokrasopimusvelat	677	529	191	84	8
Johdannaiset
Suoritettavat rahavirrat	-20 415
Saatavat rahavirrat	20 539
Muut	57	57

PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus ja mahdollistaa investoinnit optimaalisella pääomarakenteella. Yhtiön johto arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.

Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä velan osuudella kokonaispääomasta. Tunnusluku lasketaan konsernin korollisen nettovelan suhteella korollisen nettovelan ja oman pääoman summaan. Konsernin tavoitteena on pitää tunnusluku alle 50 %. Velan osuus kokonaispääomasta 31.12.2019 ja 31.12.2018 oli seuraava.

1 000 euroa	2019	2018
Korolliset velat	33 032	26 812
Rahat ja pankkisaamiset	8 249	22 240
Korollinen nettovelka	24 783	4 572
Oma pääoma yhteensä	72 779	77 163
Korollinen nettovelka ja pääoma yhteensä	97 562	81 735
Velan osuus kokonaispääomasta	25,4 %	5,6 %

21. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

Kaikki rahoitusvarat ja -velat on arvostettu käypään arvoon konsernitaseessa lukuunottamatta pitkäaikaista pankkilainaa, joka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon.

Johdannaisinstrumentit

Teleste käyttää vieraan valuutan määräisten transaktioriskien suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustarkoituksessa käytettävien valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset kirjataan täysimääräisesti tuloslaskelmaan. Valuuttatermiinien käyvät arvot olivat -48 tuhatta euroa vuonna 2019 (2018 227 tuhatta euroa) ja ne on kirjattu liiketuloksen oikaisuksi. Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Korkojohdannaisten käyvät arvot olivat -65 tuhatta euroa. Käyvän arvon muutos tilikaudella -16 tuhatta euroa on kirjattu laajaan tulokseen. Telesten valuuttatermiinit ja koronvaihtosopimukset ovat kaikki tasossa 2.

Osakkeet ja osuudet, käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta

Osakkeet ja osuudet, käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta olevat sijoitukset koostuvat noteeramattomien yhtiöiden osakkeista ja ovat tasossa 3. Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan johdon arvioon käyvästä arvosta. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti ja arvio vaihtelee merkittävästi tai vaihteluvälille sijoittuvien erilaisten arvioiden todennäköisyydet eivät ole kohtuullisesti määritettävissä ja käytettävissä käyvän arvon arvioimiseen.

Vuokrasopimusvelat

Vuokrasopimusvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttokorkona on käytetty samanlaisten leasingsopimusten vastaavaa korkoa.

Ostovelat sekä muut velat tai saamiset

Ostovelkojen sekä muiden kuin johdannaisopimuksiin perustuvien saamisten käypä arvo vastaa niiden alkuperäistä kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon näiden erien juoksuaika.

Käyvän arvon määrittämiseen on käytetty seuraavia diskonttokorkoja:

	2019	2018
Vuokrasopimukset	1,3 %	1,2 %

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

		Käypään arvoon
	Käypään arvoon tulos	muiden laajan tuloksen	Jaksotettuun hankinta
	vaikutteisesti kirjattavat	erien kautta kirjattavat	menoon kirjattavat	Tase-erien kirjanpito
	rahoitusvelat	rahoitusvarat/-velat	rahoitusvarat/-velat	arvot	Käypä arvo	Liite
2019 Tase-erä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat	426	219	0	645	645	11
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset			32 124	32 124	32 124	14
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	426	219	32 124	32 769	32 769
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat			26 501	26 501	26 501	17
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat			6 531	6 531	6 531	17
Johdannaissopimukset	48		0	48	48	23
Korkojohdannaiset		65	0	65	65	23
Ostovelat			15 256	15 256	15 256	19
Korkovelat ja muut rahoitusvelat			61	61	61	19
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	48	65	48 461	48 461	48 461

		Käypään arvoon
	Käypään arvoon tulos	muiden laajan tuloksen	Jaksotettuun hankinta
	vaikutteisesti kirjattavat	erien kautta kirjattavat	menoon kirjattavat	Tase-erien kirjanpito
	rahoitusvelat	rahoitusvarat/-velat	rahoitusvarat/-velat	arvot	Käypä arvo	Liite
2018 Tase-erä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat	426	135	0	561	561	11
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset			43 984	43 984	43 984	14
Johdannaissopimukset	227		0	227	227	23
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	653	135	44 211	44 772	44 772
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat			22 590	22 590	22 590	17
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat			4 222	4 222	4 222	17
Korkojohdannaiset		81	0	81	81	23
Ostovelat			18 113	18 113	18 113	19
Korkovelat ja muut rahoitusvelat			63	63	63	19
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	0	81	45 069	44 988	44 988

Hallituksen toimintakertomus Konserni Emoyhtiö Hallinnointi Osakkeet ja osakkeenomistajat Yleisosa ⁷⁶

22. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT

1 000 euroa	2019	2018
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa:
Poistot	9 550	5 980
Työsuhde-etuudet	529	850
Yhteensä	10 079	6 830

23. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1 000 euroa	2019	2018
Vuokravastuut Leasingvuokravastuut	886	3 698
Johdannaissopimukset Termiinisopimusten kohde-etuuden arvo Termiinisopimusten käypä arvo	21 146 -48	20 674 227
Koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimusten kohde-etuuden arvo Koronvaihtosopimusten käypä arvo	10 000 -65	10 000 -81
Annetut vakuudet Takaukset	2 197	2 812

$$\text{Fallutássu tárirámézetítraus.}\\qquad \text{Konserri} \qquad \text{Eroylrót} \ \qquad \text{Aláricrót} \qquad \text{Ozátorít} \ \qquad \text{Ozátorítja csábeseztorázápt} \qquad \text{Véisosz}$$

24. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Teleste-konsernissa lähipiiriin sisältyvät Teleste Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja.

Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset	Konsernin omistusosuus (%)	Osuus äänivallasta (%)
Emoyritys Teleste Oyj, Turku, Suomi	100	100
Asheridge Investments Ltd, Chesham, Englanti	100	100
Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa	100	100
Cableway Management GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa	100	100
Cableway Nord GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa	100	100
Cableway Süd GmbH & Co. KG , München, Saksa	100	100
Dinh TeleCom S.A., Herstal, Belgia	100	100
Teleste Norge A/S, Porsgrun, Norja	100	100
Flomatik Network Services Ltd. Fareham, Englanti	100	100
Iqu Systems GmbH, Hannover, Saksa	100	100
Kaavisio Oy, Turku, Suomi	100	100
Teleste Information Solutions GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa	100	100
Teleste Information Solutions Sp. Zoo, Varsova, Puola	100	100
Teleste Information Solutions Oy, Forssa, Suomi	100	100
Satlan S.p.zoo, Wroclaw, Puola	100	100
Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia	100	100
Teleste Corporation Iberica S.L, Alcobendas, Espanja	100	100
Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia	100	100
Teleste Electronics (SIP) Co., Ltd, Shuzhou, Kiina	100	100
Teleste France SAS, Pariisi, Ranska	100	100
Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa	100	100
Teleste Intercept, LLC, Dover DE, USA	60	60
Teleste LLC, New Jersey, USA	100	100
Teleste Ltd, Chesham, Englanti	100	100
Teleste Networks Services S.A. Yverdon, Sveitsi	100	100
Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa	100	100
Teleste SP z.o.o, Wroclaw, Puola	100	100
Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi	100	100
Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti	100	100
Teleste US, Inc, Dover DE, USA	100	100
Teleste Video Networks Sp zoo, Krakova, Puola	100	100
Johdon työsuhde-etuudet
1 000 euroa	2019	2018
Toimitusjohtaja
Maksetut palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	535	490

Vuonna 2019 Telesten toimitusjohtajalle annettiin 0 kpl osakeoptioita (0 kpl vuonna 2018).

Emoyhtiön johdolla oli tilinpäätöshetkellä 1,0 % emoyhtiön osakkeista eli 182 853 osaketta (0,9 % eli 167 397 osaketta 31.12.2018).

Toimitusjohtajan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksu tilikaudella 2019 oli 97 tuhatta euroa (94 tuhatta euroa tilikaudella 2018) lisäksi eläkekapitalisaatiosopimuksen mukainen maksu oli 77 tuhatta euroa (72 tuhatta euroa tilikaudella 2018). Toimitusajohtajan eläkelupaukseen liittyvät maksut eivät sisälly yllä mainittuihn maksettuihin palkkoihin ja palkkioihin.

25. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Konsernin johdon tietoon ei ole tullut sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöslaskelmiin.

Johdon maksetut palkat ja palkkiot
1 000 euroa	2019	2018

Pertti Ervi, hallituksen puheenjohtaja, tarkastusvaliokunnan jäsen	66	65
Jannica Fagerholm, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	34	34
Jussi Himanen, hallituksen jäsen	32	0
Vesa Korpimies, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen	33	0
Timo Luukkainen, hallituksen jäsen	32	32
Timo Miettinen, hallituksen jäsen	0	32
Heikki Mäkijärvi, hallituksen jäsen	32	32
Kai Telanne, hallituksen jäsen	32	33
Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja	535	490
Yhteensä	796	718

Emoyhtiön toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Kyseisessä sopimuksessa on sovittu, että sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen ja 18 (kahdeksantoista) kuukautta yhtiön toimittaessa irtisanomisen. Hallituksen kiinteä palkkio on maksettu yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osittain yhtiön osakkeina, kokouspalkkiot on maksettu rahana.

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja, eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia vuosina 2019 tai 2018.

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1.–31.12.2019

1 000 euroa	Liite	2019	2018

Liikevaihto	1	81 877	89 740
Valmistevarastojen muutos		-255	-1 993
Liiketoiminnan muut tuotot	2	3 444	2 867

Materiaalit ja palvelut	3	-44 135	-46 042
Henkilöstökulut	4	-21 825	-22 820
Poistot	5	-911	-927
Liiketoiminnan muut kulut		-16 028	-14 395
Liiketulos		2 167	6 431

Rahoitustuotot ja -kulut	6	-2 408	1 519
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-241	7 950

Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos	7	92	79
Konserniavustus	7	0	-900

Tuloverot
Tilikauden verot	8	-513	-1 259
Tilikauden voitto/tappio		-663	5 870

Tase 31.12.2019

1 000 euroa	Liite	2019	2018

Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	9	541	995
Aineelliset hyödykkeet	9	3 170	3 537
Pitkäaikaiset saamiset	10	30 785	26 602
Sijoitukset	11	34 824	38 686
		69 320	69 820
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	12	12 347	10 817
Lyhytaikaiset saamiset	13	32 668	25 941
Rahat ja pankkisaamiset	14	4 400	15 678
		49 415	52 436

Vastaavaa		118 735	122 257
Oma pääoma
Osakepääoma	15	6 967	6 967
Ylikurssirahasto	15	1 504	1 504
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	15	3 704	3 704
Edellisten tilikausien tulos	15	45 517	43 285
Tilikauden tulos	15	-663	5 870
		57 029	61 329
Tilinpäätössiirtojen kertymä	7	306	398
Pakolliset varaukset	16	467	606

Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	17	21 000	21 000
Lyhytaikainen vieras pääoma	18	39 932	38 923
		60 932	59 923
Vastattavaa		118 735	122 257

Rahoituslaskelma

1 000 euroa	2019	2018

Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	-241	7 950
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot	911	927
Rahoitustuotot- ja kulut	2 408	-1 519
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	3 078	7 357
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos	-2 592	-1 248
Vaihto-omaisuuden muutos	-1 530	614
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos	-2 025	1 054
Pakollisten varausten muutos	-139	-312
Myönnetyt lainat	-99	-2 281
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-3 307	5 185
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-341	-370
Saadut korot, osinkotuotot, muut rahoitustuotot	4 018	1 495
Maksetut välittömät verot	-1 076	-1 003
Liiketoiminnan rahavirta	-706	5 307
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-85	-143
Sijoitukset tytäryhtiöihin	-2 130	0
Sijoitusten luovutustulot	0	112
Konsernitilisaamisten muutos	-7 893	-236
Investoinnit muihin sijoituksiin	-77	-143
Investointien rahavirta	-10 184	-410
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot	567	3 000
Lainojen takaisinmaksut	0	-9 000
Konsernitilivelkojen muutos	2 684	5 713
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-3 639	-1 816
Maksetut konserniavustukset	0	-900
Rahoituksen rahavirta	-389	-3 003
Rahavarojen muutos	-11 279	1 894
Likvidit varat 1.1.	15 678	13 785
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	0	0
Likvidit varat 31.12.	4 400	15 678

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

EMOYHTIÖ TELESTE OYJ:N TILINPÄÄTÖS

Teleste Oyj on Teleste-konsernin emoyhtiö. Teleste Oyj:n y-tunnus on 1102267-8 ja kotipaikka on Turku. Yhtiön rekisteröity osoite on Telestenkatu 1 20660 Littoinen.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostojen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja tappiot kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.

JOHDANNAISSOPIMUKSET

Yhtiöllä on valuuttasuojauksia ja lainaa suojaavia koronvaihtosopimuksia. Terminointien avulla valuuttariskien vaikutus yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan pyritään eliminoimaan. Koronvaihtosopimuksilla suojataan joitakin vaihtuvakorkoisia lainoja.

Yhtiön politiikkana on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin. Valuuttasuojausten tulosvaikutus kirjataan yhtiössä valuuttasuojausten toteutushetkellä.

PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTUS

Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla. Kuluvan käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri omaisuusryhmille ovat:

Aineettomat oikeudet	3 vuotta
Liikearvo	8 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	3 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	25–33 vuotta
Koneet ja kalusto	3–5 vuotta
Tietokoneet	0–3 vuotta

Käyttöomaisuuden tasearvosta tehdään arvonalennus, mikäli on ilmeistä, että tulonodotukset eivät kata hyödykkeen tasearvoa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin hankintahetkestä tai perustamisesta lähtien. Tilikauden aikana myydyt yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin myyntihetkeen saakka. Muina pitkäaikaisina sijoituksina ja saamisina esitetään sijoitukset ja saamiset, joiden aiottu hallussapitoaika on yli vuoden mittainen.

LEASINGSOPIMUKSET

Käyttöleasingsopimukset ja rahoitusleasingsopimuksin tehdyt hankinnat kirjataan tilinpäätökseen vuokrakuluina.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen jälleenhankinta- tai luovutushintaan. Hankintameno määritetään FIFO–periaatteella. Varaston arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.

RAHAT, PANKKISAAMISET JA RAHOITUSARVOPAPERIT

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit.

LIIKEVAIHTO

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

Tuotekehityskulut kirjataan vuosikuluna.

ELÄKEJÄRJESTELYT

Yhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta.

TULOVEROT

Tuloverot koostuvat tilikauden tulokseen kohdistuvasta verosta ja edellisen tilikauden verojaksotuksen oikaisusta.

OMAT OSAKKEET

Konsernin hankkimat omat osakkeet eivät sisälly tasearvoihin. Omien osakkeiden luovutus kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 3.4.2007 alkaen.

Emoyhtiön tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 31.12.2019

1. LIIKEVAIHTO

1 000 euroa	2019	2018

Liikevaihto liiketoiminnoittain
Video and Broadband Solutions	80 482	87 184
Network Services	1 395	2 556
Yhteensä	81 877	89 740

Liikevaihto markkina-alueittain
Suomi	12 810	12 228
Pohjoismaat	11 284	14 319
Muu Eurooppa	50 229	58 941
Muut	7 554	4 252
Yhteensä	81 877	89 740

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Yhteensä	3 444	2 867
Muut	2 251	1 780
Vakuutuskorvaukset	858	827
Tuotekehitysavustukset	335	261

3. MATERIAALIT JA PALVELUT

Yhteensä	-44 135	-46 042
Ulkopuoliset palvelut	-2 589	-2 627
	-41 546	-43 415
Raaka-ainevaraston muutos	1 785	1 378
Ostot	-43 331	-44 793

4. HENKILÖSTÖKULUT

1 000 euroa	2019	2018

Palkat ja palkkiot	-17 728	-18 515
Eläkekulut	-3 471	-3 576
Muut henkilösivukulut	-627	-730
Yhteensä	-21 825	-22 820
Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle ja hallitukselle Pertti Ervi, hallituksen puheenjohtaja	-66	-65
Timo Miettinen, hallituksen jäsen Jannica Fagerholm, hallituksen jäsen	0 -34	-32 -34
Kai Telanne, hallituksen jäsen	-32	-33
Timo Luukkainen, hallituksen jäsen	-32	-32
Heikki Mäkijärvi, hallituksen jäsen	-32	-32
Vesa Korpimies, hallituksen jäsen	-33	0
Jussi Himanen, hallituksen jäsen	-32	0
Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja	-535	-490
Yhteensä	-796	-718
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
Henkilöstö tilikauden lopussa	362	349
Henkilöstö keskimäärin	356	365
Henkilöstö toiminnoittain tilikauden lopussa
Tuotekehitys	89	82
Tuotanto, materiaalihallinto ja palvelut	182	181
Myynti ja markkinointi	55	53
Hallinto ja tietotekniikka	36	33

Yhteensä 362 349

5. SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT

1 000 euroa	2019	2018

Rakennukset	-291	-308
Koneet ja kalusto	-109	-118
Liikearvo	-275	-275
Aineettomat oikeudet	-237	-226
Yhteensä	-911	-927
6. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Korkotuotot	68	38
Korkotuotot konserniyhtiöiltä	1 022	825
Korkokulut	-199	-273
Korkokulut konserniyhtiöille	-142	-96
Sijoitusten arvonalennukset	-6 070	0
Sijoitusten luovutusvoitot ja -tappiot	0	394
Rahoituksen kurssierot	267	-26
Muut rahoitustuotot ja -kulut	-55	-50
Osinkotuotot, konserniyhtiöiltä	2 696	703
Osinkotuotot, ulkopuolisilta	4
Yhteensä	-2 408	4 1 519
7. TILINPÄÄTÖSSIIRROT Poistoeron muutos
Rakennukset	95	98
Koneet ja kalusto	-20	-44
Aineettomat oikeudet	16	25
Yhteensä	92	79
Konserniavustus
	0
Yhteensä	92
Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta	306	-900 -821 398
8. TILIKAUDEN VEROT
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-464	-1 233
Edellisen tilikauden verot	-50	-27

9. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET

1 000 euroa	Aineettomat oikeudet	Liikearvo		Yhteensä Rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1	8 319	2 197	10 516	8 931	9 218	18 150
Lisäykset	57	0	57	0	33	33
Hankintameno 31.12.	8 376	2 197	10 573	8 931	9 251	18 182
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-7 988	-1 533	-9 522	-5 650	-8 964	-14 613
Tilikauden poistot	-237	-275	-511	-291	-109	-400
Kertyneet poistot 31.12.	-8 225	-1 808	-10 033	-5 940	-9 073	-15 013
Ennakkomaksut 1.1.	10	0	10	0	0	0
Lisäykset	0	0	0	0	0	0
Aktivoinnit	-10	0	-10	0	0	0
Ennakkomaksut 31.12.	0	0	0	0	0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	152	389	540	2 991	178	3 170

10. PITKÄAIKAISET SAAMISET

1 000 euroa	2019	2018

Pääomasijoituslainat konserniyhtiöiltä	6 300	2 444
Muut pitkäaikaiset saamiset konserniyhtiöiltä	24 485	24 158
Yhteensä	30 785	26 602

11. SIJOITUKSET

Emoyhtiö	Osakkeet konserni yhtiöissä	Osakkeet muut	Muut sijoitukset	Yhteensä

Hankintameno 1.1.	52 422	19	143	52 583
Lisäykset/siirrot	-3 940	0	77	-3 863
Hankintameno 31.12.	48 482	19	220	48 720

Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1.	-13 897	0	0	-13 897
Muutokset yhteensä	-13 897	0	0	-13 897

Kirjanpitoarvo
31.12.2019	34 584	19	220	34 823

12. VAIHTO-OMAISUUS

1 000 euroa	2019	2018

Aineet ja tarvikkeet	7 183	5 398
Keskeneräiset tuotteet	575	271
Valmiit tuotteet	4 590	5 149
Yhteensä	12 347	10 817

13. LYHYTAIKAISET SAAMISET

Myyntisaamiset	9 156	11 952
Myyntisaamiset
konserniyhtiöiltä	13 550	10 462
Muut saamiset
konserniyhtiöiltä	8 876	1 860
Muut saamiset	76	-102
Siirtosaamiset	1 009	1 769

Yhteensä	32 668	25 941

14. LIKVIDIT VARAT

Rahat ja pankkisaamiset	4 400	15 678
-------------------------	-------	--------	--

15. OMAN PÄÄOMAN ERIEN LISÄYKSET JA VÄHENNYKSET

1 000 euroa	2019	2018

Osakepääoma 1.1.	6 967	6 967
Osakepääoma 31.12.	6 967	6 967

Ylikurssirahasto 1.1.	1 504	1 504
Ylikurssirahasto 31.12.	1 504	1 504

Sijoitettu vapaa oma pääoma 1.1.	3 704	3 704
Sijoitettu vapaa oma pääoma 31.12.	3 704	3 704

Edellisten tilikausien voittovarat 1.1.	49 155	45 101
Osingonjako	-3 637	-1 816
Edellisten tilikausien voittovarat 31.12.	45 517	43 285
Kauden tulos	-663	5 870
Kertyneet voittovarat 31.12.	44 855	49 155
Yhteensä	57 029	61 329

Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.	48 558	52 859

Emoyhtiön osakepääoma koostuu yhdestä osakesarjasta ja jakaantuu 18 985 588 samanlajiseen osakkeeseen

16. PAKOLLISET VARAUKSET

1 000 euroa	2019	2018

Takuuvaraukset	354	505
Muut pakolliset varaukset	113	101
Yhteensä	467	606
17. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahalaitoksilta	21 000	21 000
18. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahalaitoksilta	3 567	3 000
Ostovelat	5 401	7 373
Ostovelat konserniyrityksille	2 876	3 817
Muut velat	773	953
Muut velat konserniyrityksille	20 311	17 627
Siirtovelat	7 004	6 154
Yhteensä	39 932	38 923

19. ANNETUT VAKUUDET

1 000 euroa	2019	2018

Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	1 140	654
Myöhemmin maksettavat	868	661
Yhteensä	2 008	1 315
Vuokravastuut toimitiloista
Yhden vuoden kuluessa	76	92
Vuotta pitemmän ajan ja enintään
viiden vuoden kuluttua	137	113
Myöhemmin erääntyvät	1 113	1 145
Yhteensä	1 327	1 350
Omasta puolesta annetut vakuudet
Pankkitakaukset	1 428	471
Tytäryhtiöiden puolesta annetut
takaukset	769	2 384
20. JOHDANNAISSOPIMUKSET
Termiinisopimusten kohde-etuuden
arvo	21 146	20 674
Termiinisopimusten käypä arvo	-48	227
Koronvaihtosopimukset	10 000	10 000
Koronvaihtosopimusten käypä arvo	-65	-101

Negatiiviset käyvät arvot on kirjattu tilikauden kuluksi.

Hallituksen toimintakertomus Konserni Emoyhtiö Hallinnointi Osakkeet ja osakkeenomistajat Yleisosa ⁸⁶

21. KONSERNIN JA EMOYHTIÖN OMISTAMAT YRITYKSET

22. OMAT OSAKKEET

	Konsernin omistusosuus, %	Emoyhtiön omistusosuus, %		Määrä	Osuus
				Kpl	osakkeista, %	ja äänistä
Asheridge Investments Ltd, Chesham, Englanti	100	0	Emoyhtiö omistaa 31.12.2019
Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa	100	0	omia osakkeita	798 821	4,21 %	4,21 %
Cableway Management GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa	100	0
Cableway Nord GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa	100	0
Cableway Süd GmbH & Co. KG , München, Saksa	100	0
Dinh TeleCom S.A., Herstal, Belgia	100	1
Teleste Norge AS, Porsgrun, Norja	100	100	23. OSAKETIEDOT JA OMISTAJAT
Flomatik Network Services Ltd., Fareham, Englanti	100	100
Iqu Systems GmbH, Hannover, Saksa	100	100	Johdon omistus
Kaavisio Oy, Turku, Suomi	100	100			Osuus	Osuus
Teleste Information Solutions GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa	100	0		1 000 kpl	osak keista, %	ääni vallasta, %
Teleste Information Solutions Sp. Zoo, Varsova, Puola	100	0	Toimitusjohtaja ja
Teleste Information Solutions Oy, Forssa, Suomi	100	100	hallituksen jäsenet	182 853	0,96	0,96
Satlan s.p.zoo,Wroclaw, Puola	100	100
Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia	100	100
Teleste Corporation Iberica, S.L, Alcobendas, Espanja	100	0		1 000
Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia	100	100	Tilintarkastuspalkkiot	euroa	2019	2018
Teleste Electronics (SIP), Co., Ltd, Shuzhou, Kiina	100	100
Teleste France SAS, Pariisi, Ranska	100	100	Tilintarkastuspalkkiot		-46	-43
Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa	100	100	Veroneuvonta		-2	-14
Teleste Intercept, LLC, Dover DE, USA	60	0	Muut palvelut		-39	-1
Teleste LLC, Georgetown Texas, USA	100	100	Yhteensä		-87	-58
Teleste Ltd, Chesham, Englanti	100	0
Teleste Network Services S.A., Yverdon, Sveitsi	100	100
Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa	100	100
Teleste Sp z.o.o, Wroclaw, Puola	100	0
Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi	100	100
Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti	100	100
Teleste US, Inc, Dover DE, USA	100	100
Teleste Video Networks Sp zoo , Krakova, Puola	100	100

Teleste UK Ltd. (02719043, Teleste Ltd. (02704083) ja Asheridge Investments Ltd. (05418313) hyödyntävät UK:n osakeyhtiölain mahdollistamaa vapautusta paikallisesta tilintarkastuksesta (section 479A of the Companies Act 2006 in the UK).

24. OSAKETIEDOT JA OMISTAJAT

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2019 (www.teleste.com)	Määrä, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %

Tianta Oy	4 409 712	23,2
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	1 683 900	8,9
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	899 475	4,7
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	824 641	4,3
Teleste Oyj	798 821	4,2
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	521 150	2,8
Valtion Eläkerahasto	500 000	2,6
Wipunen varainhallinta Oy	400 000	2,1
Mariatorp Oy	397 162	2,1
OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto	260 408	1,4

Yhteenveto (10) 10 695 269 56,34

Sektorijakauma	Omistajia	Osuus, %	Osakkeita	Osuus, %
Kotitaloudet	5 167	93,69	4 775 530	25,15
Julkisyhteisöt	3	0,05	1 920 625	10,12
Rahoitus-ja vakuutuslaitokset	24	0,44	4 663 318	24,56
Yritykset	265	4,81	7 487 972	39,44
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	22	0,4	56 685	0,3
Ulkomaalaisomistus	34	0,62	81 458	0,43
Yhteensä	5 515	100	18 985 588	100
Hallintarekisteri	10	0,18	1 073 289	5,65
Osakkeita, kpl
1–100	1 512	27,42	88 876	0,47
101–500	2 292	41,56	615 299	3,24
501–1 000	779	14,13	629 379	3,32
1 001–5 000	744	13,49	1 649 207	8,69
5 001–10 000	78	1,41	535 194	2,82
10 001–50 000	81	1,47	1 635 773	8,62
50 001–100 000	7	0,13	507 208	2,67
100 001–500 000	15	0,27	3 358 122	17,69
500 001–	7	0,13	9 966 530	52,50
Yhteensä	5 515	100,00	18 985 588	100,00
Hallintarekisteri	10	0,18	1 073 289	5,65

VOITONJAKOEHDOTUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

Teleste Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma on tilinpäätöshetkellä 48 559 168,83 euroa.

Hallitus ehdottaa huhtikuun 22. päivänä 2020 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2019 maksetaan 0,10 euroa osinkoa osakkeelta ulkona oleville osakkeille.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

päivänä helmikuuta 2020

Pertti Ervi, HP	Jannica Fagerholm, HJ	Jussi Himanen, HJ

Vesa Korpimies, HJ Timo Luukkainen, HJ Heikki Mäkijärvi, HJ

Kai Telanne, HJ

Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

päivänä helmikuuta 2020

KPMG OY AB

Petri Kettunen KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Teleste Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Teleste Oyj:n (y-tunnus 1102267-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2019. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisaraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c-kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Liikearvon (30,7 milj. euroa) arvostaminen (Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 11)

Konserni on viime vuosien aikana laajentanut toimintaansa yrityshankintojen kautta, minkä seurauksena konsernin taseeseen sisältyvän liikearvon määrä on merkittävä. IFRS-standardien mukaan liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain. Testausta varten Teleste on kohdistanut liikearvon rahavirtaa tuottaville yksiköille. Mikäli hankitut liiketoiminnat eivät kehity odotusten ja ennusteiden mukaisesti, rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo voi ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän, ja edellyttää arvonalentumisen kirjaamista.
Teleste määrittää rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät niiden käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvo määritetään perustuen diskontattuihin rahavirtaennusteisiin. Niiden taustalla olevien keskeisten oletusten määrittäminen edellyttää johdon harkintaa, joka koskee mm. liikevaihdon kasvua, kannattavuuden kehitystä, diskonttauskorkoa ja pitkän aikavälin kasvua. Testauksissa käytettäviin ennusteisiin ja oletuksiin liittyvästä arvionvaraisuudesta ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen liikearvon arvostus on tarkastuksessa keskeinen seikka.
Olemme arvioineet tehdyn liikearvon arvonalentumisen perusteita, konsernin rahavirtaennusteiden laatimisprosessia ja keskeisiä laskelmissa käytettyjä oletuksia, kuten liikevaihdon kasvu, kannattavuus ja diskonttauskorko, suhteessa emoyhtiön hallituksen hyväksymiin budjetteihin, konsernin ulkopuolisiin tietolähteisiin ja omiin näkemyksiimme.
Tarkastukseen on osallistunut arvonmäärityksen asiantuntijoitamme, jotka ovat arvioineet laskelmien teknistä oikeellisuutta ja verranneet käytettyjä oletuksia markkinaja toimialakohtaisiin tietoihin.
Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liikearvoa ja arvonalentumistestausta koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Liikevaihdon oikeellisuus (235,5 milj. euroa) (Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 1)

Liikevaihto on konsernitilinpäätöksessä olennainen erä: myyntitapahtumien lukumäärä on suuri, ja konserni myy paljon erilaisia tuotteita, palveluja ja projektikokonaisuuksia. Osassa tuotteiden ja palveluiden myyntiä on sovittu, että konserniyhtiöt saavat asiakkaalta ennakkomaksuja ennen tuotteiden ja palvelujen luovuttamista.
Myyntitapahtumien monimuotoisuuden ja tapahtumien suuren lukumäärän johdosta liikevaihdon oikeellisuus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Olemme testanneet myyntitapahtumien rekisteröimiseen ja tulouttamiseen liittyviä kontrolleja.
Olemme arvioineet konsernin soveltamien myyntituottojen tuloutusperiaatteiden asianmukaisuutta vertaamalla niitä voimassa oleviin IFRS standardeihin, konsernin laskentakäytäntöihin sekä sopimusehtoihin.
Osana myynnin oikeellisuuden tarkastusta suoritimme erilaisia analyysejä poikkeavien myyntitapahtumien tunnistamiseksi ja analysoimiseksi.

Vaihto-omaisuuden (37,4 milj. euroa) arvostaminen (Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 14)

Vaihto-omaisuuden arvostaminen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen seuraavista tekijöistä:

Vaihto-omaisuus muodostaa konsernitaseesta noin 25 %.
Vaihto-omaisuuden arvostaminen edellyttää johdon arvioita, jotka koskevat tulevaa myyntiä ja asianmukaisen epäkuranttiustason määrittelemistä tuotteille. Tuotteiden kysyntä voi muuttua asiakaskäyttäytymisen, markkinahintojen tai teknologisten muutosten johdosta.
Olemme analysoineet vaihtoomaisuuskirjanpidon prosessia ja testanneet kyseisten sisäisten kontrollien toimivuutta. Olemme myös testanneet vaihto-omaisuuden arvostamiseen ja saldojen oikeellisuuteen liittyviä sisäisiä kontrolleja. Olemme myös arvioineet yhtiön inventaarikäytäntöjen asianmukaisuutta.
Lisäksi olemme arvioineet vaihtoomaisuuden arvonalentumisten kirjausperusteiden asianmukaisuutta ja tilinpäätökseen kirjattujen arvonalentumisten riittävyyttä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun aarimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 8.4.2003 alkaen yhtäjaksoisesti 17 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 12. helmikuuta 2020 KPMG OY AB

Petri Kettunen KHT

Selvitys Hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2019

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n ja Arvopaperimarkkinayhdistyksen antaman Hallinnointikoodin Corporate Governance 2020 mukaisesti, joka tuli voimaan 1.1.2020. Hallinnointikoodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internet-sivuilla www.cgfinland.fi. Selvitys hallintoja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja tiedot perustuvat 31.12.2019 vallinneeseen tilanteeseen.

KONSERNIN HALLINNOINTI

Teleste Oyj:n (jatkossa Teleste) johtamisen järjestelyissä pyritään johdonmukaisuuteen ja toimivuuteen. Hallinto perustuu Suomen lakiin ja Telesten yhtiöjärjestykseen. Telesten osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä (jatkossa Pörssi). Teleste noudattaa arvopaperimarkkinalakia, Pörssin antamia listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä, mukaan lukien Hallinnointikoodi Corporate Governance 2020 sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä. Teleste on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla. Yhtiö on vahvistanut toiminnassaan noudatettavat arvot.

Yhtiökokous

Telesten yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Vakiintuneen tavan mukaan yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingissä.

Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista tehtävistä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään mm. tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta. Yhtiökokouksen tehtäviin kuuluvat myös mm. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, päättäminen osakeanneista, optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta, omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta sekä osakepääoman alentamisesta. Telesten yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus.

Hallitus

Hallituksen työjärjestys

Telesten hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä.

Hallituksen 18.9.2018 hyväksytyn ja 18.12.2019 muokatun työjärjestyksen mukaan hallitus edustaa kaikkia osakkeenomistajia ja toimii aina yrityksen ja osakkeenomistajien parhaan edun mukaisesti. Hallituksen tavoite on ohjata yhtiön liiketoimintaa siten, että se antaa pitkällä tähtäimellä mahdollisimman hyvän tuoton yhtiön osakkeenomistajille. Hallitus seuraa säännöllisesti yhtiön taloudellisten ja strategisten tavoitteiden täyttymistä ja yhtiön kehittymistä pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti. Hallitus antaa yhtiön johdolle ulkopuolista näkemystä ja tukea. Hallituksen tehtävänä on myös varmistaa, että yhtiön kirjanpito, taloushallinta ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Lisäksi hallitus vastaa soveltuvin osin yhtiönkokouksen valmisteluun ja sen päätöksien toteuttamiseen liittyvistä asioista.

Hallitus käsittelee yhtiön kannalta merkittävät ja pitkävaikutteiset asiat ja määrittelee toimitusjohtajan valtuudet. Hallitus perustaa tarvittaessa valiokuntia työnsä tueksi ja päättää näiden jäsenet, puheenjohtajat ja työjärjestykset.

Hallituksen hyväksyntää edellyttävät asiat on lueteltu hallituksen työjärjestyksen liitteessä 1, jota tarkastetaan aika ajoin. Lisäksi hallitus:

vahvistaa yhtiön eettiset arvot ja toimintatavat ja seuraa niiden toteutumista,
seuraa yhtiön johdon tiedottamista omistajakunnalle ja arvopaperimarkkinoille ja käsittelee tarvittaessa omistajaintressin muotoutumista ja markkinoiden suhtautumista,
määrittelee yhtiön osinkopolitiikan,
vahvistaa vuosittain yhtiön perusstrategian ja siitä johdetut liiketoiminnan tavoitteet suunnittelukaudelle,
perehtyy vuosittain toimialan tekniseen kehitykseen ja alan yleiseen kysyntä- ja kilpailutilanteeseen ja arvioi toimitusjohtajan laatiman analyysin perusteella yhtiön keskeiset riskit,
käsittelee ja hyväksyy välitilinpäätökset ja osavuosikatsaukset sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen,
pitää vähintään kerran vuodessa yhteisen kokouksen päätilintarkastajien kanssa,
nimittää ja tarvittaessa erottaa toimitusjohtajan,
tekee tarvittavat ehdotukset yhtiökokoukselle,
myöntää toiminimenkirjoitusoikeudet ja prokurat,
perustaa tarvittaessa hallituksen valiokuntia,
hyväksyy lähipiiritoimia varten oikeasuhteiset periaatteet ja prosessit sekä seuraa ja arvioi yhtiön ja sen lähipiirin välisiä toimia;
käsittelee muut asiat, jotka hallituksen puheenjohtaja ja/tai toimitusjohtaja ovat päättäneet ottaa kokouksen esityslistalle, tai jotka hallituksen jäsenet ovat esittäneet käsiteltäviksi ilmoittamalla siitä puheenjohtajalle; ja
käsittelee muut osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen ja muiden säädösten edellyttämät tehtävät.

Hallituksen työjärjestys on saatavilla kokonaisuudessaan Telesten internet-sivuilla osoitteessa: https://www. teleste.com/sijoittajat/corporate-governance/hallitus/ hallituksen-työjärjestys.

Hallituksen jäsenet

Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain hallitukseen vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten lukumäärästä ja valinnasta. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan. Hallituksen sihteerinä toimii hallituksen määräämä henkilö. Ehdokkaat yhtiön hallitukseen valitaan yhteistyössä hallituksen puheenjohtajan ja yhtiön suurimpien omistajien kesken. Ehdokkaita valittaessa huomioidaan vaadittavan kokemuksen ja osaamisalueiden lisäksi ohjeistus hallituksen monimuotoisuudesta. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi ja se kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Toimikausien määrää ei ole erikseen rajoitettu.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 4.4.2019 Telesten hallitukseen alla mainitut seitsemän henkilöä. Hallitus valitsi 4.4.2019 keskuudestaan Pertti Ervin hallituksen puheenjohtajaksi.

Ervi Pertti, puheenjohtaja, s.1957, Ins., yritysjohdon konsultti, hallituksessa vuodesta 2009
Fagerholm Jannica, jäsen, s. 1961, KTM, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, toimitusjohtaja, hallituksessa vuodesta 2013
Himanen Jussi, jäsen, s. 1972, DI, Ramboll Finland, Kehitysjohtaja, hallituksessa vuodesta 2019
Korpimies Vesa, jäsen, s. 1962, KTM, EM Group Oy, toimitusjohtaja, hallituksessa vuodesta 2019
Luukkainen Timo, jäsen, s. 1954, Ekonomi, DI, MBA, hallitustyöskentely, hallituksessa vuodesta 2016
Mäkijärvi Heikki, jäsen, s. 1959, DI, Telia Ventures toimitusjohtaja, hallituksessa vuodesta 2018
Telanne Kai, jäsen, s. 1964, KTM, Alma Media Oyj, toimitusjohtaja, hallituksessa vuodesta 2008

Hallituksen jäsenet ovat yhtiön palvelukseen kuulumattomia ja suomalaisten suositusten mukaan arvioituina riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta seuraavia hallituksen jäseniä:

Luukkainen Timo Hallituksen jäsen Tianta Oy:ssä 6.4.2018 alkaen. Tianta Oy on Telesten merkittävä osakkeenomistaja;
Korpimies Vesa Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen Tianta Oy:ssä. Tianta Oy on Telesten merkittävä osakkeenomistaja.

Hallituksen jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä Teleste Oyj:n ja muiden Teleste-konserniin kuuluvien yh tiöiden osakkeiden osakeomistus 31.12.2019 oli seuraava:

Ervi Pertti 23 315 osaketta
Fagerholm Jannica 13 709 osaketta
Himanen Jussi 2 166 osaketta
Korpimies Vesa 3 166 osaketta
Luukkainen Timo 6 818 osaketta
Mäkijärvi Heikki 4 082 osaketta
Telanne Kai 25 229 osaketta

Hallituksen jäsenillä tai heidän määräysvaltayhteisöillään ei ollut Teleste Oyj:n tai muiden Teleste-konserniin kuuluvien yhtiöiden osakeperusteisia oikeuksia 31.12.2019.

Telesten hallitus piti vuoden 2019 aikana 15 kokousta. Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti:

Ervi Pertti 15/15 (100 %)
Fagerholm Jannica 15/15 100 %)
Himanen Jussi 8/8 (100 %),
jäsen 4.4.2019 lähtien • Korpimies Vesa 8/8 (100%), jäsen
- 4.4.2019 lähtien
Luukkainen Timo 15/15 (100 %)
Miettinen Timo 7/7 (100 %), jäsen
- 4.4.2019 saakka
Mäkijärvi Heikki 13/15 (86,7 %)

• Telanne Kai 14/15 (93,3 %)

Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin osallistuivat toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä tarvittaessa erikseen kutsutut henkilöt.

Hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet

Teleste on määritellyt hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet ottaen huomioon sen liiketoiminnan laajuus ja kehitysvaiheen tarpeet. Telesten hallitus hyväksyi hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet 10.8.2016.

Telesten ja sen osakkeenomistajien etujen mukaista on, että Telesten hallituksessa on erilaisen koulutus- ja ammattitaustan sekä kansainvälisen kokemuksen omaavia henkilöitä ja että hallituksen jäsenillä on toisiaan täydentävää asiantuntemusta ja osaamista eri aloilta, kuten esimerkiksi Telesten toimialasta ja siihen liittyvistä teknologioista, riskienhallinnasta sekä kansainvälisestä myynnistä ja markkinoinnista. Telesten tavoitteena on, että hallituksessa on edustettuna molempia sukupuolia.

Telestellä ei ole erillistä nimitysvaliokuntaa. Ehdokkaat yhtiön hallitukseen valitaan yhteistyössä hallituksen puheenjohtajan ja yhtiön suurimpien omistajien kesken. Ehdokkaita valittaessa huomioidaan vaadittavan kokemuksen ja osaamisalueiden lisäksi ohjeistus hallituksen monimuotoisuudesta.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 4.4.2019 seitsemän hallituksen jäsentä, joista kuusi oli miehiä ja yksi nainen. Hallituksen jäsenillä on joko tekninen tai kaupallinen koulutus. Lisäksi muut yllä mainitut monimuotoisuuden kannalta merkittävät tekijät ja ominaisuudet olivat edustettuina hallituksessa vuonna 2019.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Hallituksen jäsenten palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2019 päätöksen mukaisesti hallituspalkkiot seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti ovat seuraavat: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 64 000 euroa vuodessa ja jäsenille 32 000 euroa vuodessa. Palkkio suoritetaan siten, että hallituksen

jäsenille hankitaan 40 %:lla palkkion brutto-osuudesta Teleste Oyj:n osakkeita Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä ja loppuosa suoritetaan rahana. Mikäli yhtiöön perustetaan hallituksen valiokuntia, valiokunnan puheenjohtajalle maksettaisiin kokouspalkkiona 600 euroa kokoukselta ja jäsenille 400 euroa kokoukselta.

Hallituksen jäsenille maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut olivat vuonna 2019 seuraavat

Ervi Pertti, 65 600 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 4 332 kappaletta
Fagerholm Jannica, 34 400 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 2 166 kappaletta
Himanen Jussi, EUR 32 000 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 2 166 kappaletta
Korpimies Vesa, EUR 33 200, josta Teleste Oyj:n osakkeina 2 166 kappaletta
Luukkainen Timo, 32 000 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 2 166 kappaletta
Mäkijärvi Heikki, 32 000 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 2 166 kappaletta

• Telanne Kai, 32 400 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 2 166 kappaletta

TARKASTUSVALIOKUNTA

Telesten hallitus perusti 5.4.2018 yhtiölle tarkastusvaliokunnan valmistelemaan yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevia asioita. Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta valmistelemalla tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat asiat. Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan vahvistaman kokousaikataulun mukaisesti.

Tarkastusvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava riittävä asiantuntemus ja kokemus ottaen huomioon valiokunnan tehtäväalue ja tilintarkastusta koskevat pakolliset tehtävät. Vähintään yhdellä tarkastusvaliokunnan jäsenellä on oltava asiantuntemusta laskentatoimesta tai tilintarkastuksesta.

Tarkastusvaliokunta koostuu vähintään kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka täyttävät kaikki riippumattomuutta ja taloudellisen tiedon ymmärtämistä koskevat vaatimukset sekä muut vaatimukset, joista on määrätty Suomen laissa ja suomalaisia pörssiyhtiöitä koskevassa sääntelyssä.

Tarkastusvaliokunnan kokouksiin osallistuvat jäsenten lisäksi yhtiön tietohallintojohtaja (sihteeri), toimitusjohtaja, talousjohtaja ja tilintarkastaja. Tarkastusvaliokunta voi kutsua muita asiantuntijoita tai toimivan johdon edustajia tarkastusvaliokunnan kokouksiin tarpeen mukaan. Kaikki hallituksen jäsenet voivat osallistua tarkastusvaliokunnan kokouksiin harkintansa mukaan. Tarkastusvaliokunnan pöytäkirjat jaetaan kaikille hallituksen jäsenille.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja esittää tarkastusvaliokunnan keskeiset havainnot, suositukset ja tiivistelmän tarkastusvaliokunnan kokouksista hallitukselle.

Teleste Oyj:n yhtiökokouksen 4.4.2019 jälkeen kokoontunut hallitus päätti tarkastusvaliokunnan kokoonpanoksi seuraavan: Jannica Fagerholm (puheenjohtaja), Pertti Ervi ja Vesa Korpimies (jäsenet).

Tarkastusvaliokunta piti vuoden 2019 aikana 4 kokousta. Jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti:

Ervi Pertti 4/4 (100 %) • Fagerholm Jannica 4/4 (100 %) • Korpimies Vesa 3/3 (100%), jäsen 4.4.2019 lähtien
Telanne Kai 1/1 (100%), jäsen 4.4.2019 saakka

Tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen mukaan tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat:

Teleste-konsernin taloudellisen tilanteen, rahoitustilanteen ja tilinpäätösraportointiprosessin ja verotuksellisen aseman seuranta,
taloudellisen raportointijärjestelmän seuranta ja arviointi;
konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteiden ja IFRS-normiston noudattamisen seuranta,
osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen katselmointi ja suositusten antaminen hallitukselle ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen pörssitiedotteiden julkaisemista,
vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttämisen ja esittämisen arviointi;
muista kuin taloudellisista tiedoista annettavan selvityksen käsittely;
yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden arviointi,
merkittävien taloudellisten sekä rahoitus- ja veroriskien seuranta
hallituksen vahvistamien toimintapolitiikkojen ja periaatteiden noudattamisen valvonta sekä sisäinen tarkastus,
yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavan selvityksen (Corporate Governance Statement) käsittely,
yhtiön tietohallintostrategian ja tietoturvaan liittyvien periaatteiden seuranta,
tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen seuranta,
lakisääteisen tilintarkastajan riippumattomuuden arviointi,
tilintarkastusyhteisön tarjoamien oheispalvelujen seuranta,
yhtiön tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen valmistelu yhtiökokoukselle ja yhteydenpito tilintarkastajaan,
lähipiiritoimien seurantaa ja arviointia koskevien periaatteiden määrittely;
lakien ja määräysten noudattamisprosessien arviointi ja
muiden yhtiön hallituksen osoittamien tehtävien hoitaminen

Tarkastusvaliokunnan työjärjestys on saatavilla kokonaisuudessaan Telesten internet-sivuilla osoitteessa: https://www.teleste.com/sijoittajat/corporate-governance/hallitus/tarkastusvaliokunnan-tyojarjestys.

TOIMITUSJOHTAJA

Yhtiöllä on toimitusjohtaja, joka hoitaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa lain, Telesten yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on tarkemmin määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on hyväksynyt. Toimitusjohtaja ei ole Telesten hallituksen jäsen. Telesten nykyinen toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara, s. 1961, KTM, aloitti toimitusjohtajan tehtävässään 1.11.2002. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on johtoryhmä.

Toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muista etuisuuksista päättää yhtiön hallitus. Telesten toimitusjohtajalle vuonna 2019 kirjatut palkat, palkkiot ja luontaisedut olivat 534 516 euroa. Lisäksi tilikaudella maksettiin lisäeläkemaksu 97 405 euroa sekä eläkekapitalisaatiomaksu 76 987 euroa.

Toimitusjohtaja Jukka Rinnevaaran sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Toimitusjohtajan sopimukseen sisältyy maksuperusteinen lisäeläke. Toimitusjohtajan eläkelupaus toteutetaan ryhmäeläkevakuutuksen ja kapitalisaatioeläkkeen avulla. Ryhmäeläkkeen maksutaso on 25 % peruspalkasta ilman bonuksia. Kapitalisaatioeläkkeen maksuun kohdistuu sama tarkistusmenettely kuin toimitusjohtajan peruspalkkaan ilman bonuksia.

Toimitusjohtaja Rinnevaaran sopimuksessa on sovittu, että toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta ja yhtiön irtisanoessa sopimuksen irtisanomisaika on kahdeksantoista (18) kuukautta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajasopimuksen toimitusjohtajalle maksetaan kahdeksantoista (18) kuukauden vastaava korvaus ilman etuja.

JOHTORYHMÄ

Konsernin johtoryhmään kuului 31.12.2019 kahdeksan henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat. Johtoryhmän jäsenet ovat Telesten liiketoiminta-alueiden ja –yksiköiden sekä konsernihallinnon johtajia. Tytäryhtiöt toimivat liiketoiminta-alueiden osina. Toimitusjohtaja toimii Telesten johtoryhmän puheenjohtajana ja raportoi hallitukselle. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimivaltaa.

Telesten johtoryhmään kuuluivat 31.12.2019 seuraavat henkilöt:

Rinnevaara Jukka, s. 1961, KTM, toimitusjohtaja, hoitaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa lain, Telesten yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti
Slotte Johan, s. 1959, VT, EMBA, varatoimitusjohtaja, Saksan, Sveitsin ja Itävallan palveluliiketoiminnan aluejohtaja, konsernin liiketoimintojen kehitys- ja lakiasiaintehtävien johtaja
Hyytiäinen Juha, s. 1967, KTM, talousjohtaja, vastuualueena talous, rahoitus ja tietohallinto
Narjus Hanno, s. 1962, KTM, liiketoimintajohtaja,

vastuualueena Network Products -liiketoimintayksikkö

Harju Esa, s. 1967, DI, liiketoimintajohtaja, vastuualueena Video Security and Information -liiketoimintayksikkö
Järvenpää Pasi, s. 1967, DI, tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, vastuualueena Telesten tuotekehitys
Mattila Markus, s. 1968, DI, johtaja, tuoteoperaatiot, vastuualueena Telesten tuoteoperaatiot
Vanne Tuomas, s. 1979, Upseerin tutkinto (M.Sc.), henkilöstöjohtaja, vastuualueena henkilöstöhallinto

Johtoryhmä käsittelee yhtiön johtamisen kannalta keskeiset asiat, kuten strategiaan, budjetointiin, osavuosikatsauksiin ja yrityskauppoihin liittyvät asiat sekä valmistelee investoinnit, jotka hallitus hyväksyy. Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa ja muutoin tarpeen vaatiessa.

Johdon kannustin- ja palkkiojärjestelmistä päättää hallitus toimitusjohtajan esityksen perusteella.

Kaikkien johtoryhmän jäsenten palkka muodostuu kiinteästä peruspalkasta ja tulospalkkiosta. Tulospalkkion määrään vaikuttavat yhtiön ja asianomaisen liiketoiminta-alueen tulos sekä muut toiminnan kannalta keskeiset avaintavoitteet.

Johtoryhmällä mukaan lukien toimitusjohtaja on ryhmäeläkevakuutus, jonka maksun perusteena on vakuutetun vuosipalkka ilman bonuksia. Maksu on 25 % edellä mainitusta palkasta.

KANNUSTINJÄRJESTELMÄT JA JOHDON OMISTUS

Johtoryhmän osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet

Johtoryhmän jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä Teleste Oyj:n ja muiden Teleste-konserniin kuuluvien yhtöiden osakkeiden osakeomistus 31.12.2019 oli seuraava:

Rinnevaara Jukka 104 368 osaketta
Slotte Johan 11 056 osaketta
Hyytiäinen Juha 8 447 osaketta
Narjus Hanno 6 959 osaketta
Harju Esa 11 050 osaketta
Järvenpää Pasi 4 637 osaketta
Mattila Markus 10 799 osaketta
Vanne Tuomas Ei osakkeita

Telestellä ei ollut 31.12.2019 voimassa optio-ohjelmia, eivätkä toimitusjohtaja, Telesten johtoryhmän jäsenet ja heidän määräysvaltayhteisönsä omistaneet Telesten optioita tai muita osakeperusteisia oikeuksia.

Lähipiiritoimet

Teleste arvioi ja seuraa lähipiiritoimia Hallinnointikoodin ja Telesten sisäisten ohjeistusten mukaisesti. Teleste pyrkii varmistamaan, että mahdolliset intressiristiriidat on huomioitu päätöksentekoprosessissa. Pääsääntönä on, että kaikki lähipiiritoimet liittyvät aina Telesten normaaliin liiketoimintaan ja ovat linjassa yhtiön tarkoituksen kanssa ja tehdään tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Vuonna 2019 Telesten tietoon ei ole tullut lähipiiriliiketoimia, jotka olisivat olleet Telesten kannalta olennaisia ja poikenneet Telesten tavanomaisesta liiketoiminnasta tai olisi tehty muutoin kuin tavanomaisin markkinaehdoin.

Tiedot lähipiiriliiketoimista ilmoitetaan tilinpäätöksen liitetiedoissa osiossa "Lähipiiritapahtumat".

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä LTI 2015

Telesten hallitus päätti 5.2.2015 uudesta pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelyn perustamisesta tarjottavaksi yhtiön avainhenkilöille ("LTI 2015"). LTI 2015:n tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenkilöiden intressit Telesten osakkeenomistajien intressien kanssa aikaansaamalla avainhenkilöiden pitkäaikainen osakeomistusintressi yhtiössä ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä sekä tukea suoritusperusteista toimintakulttuuria, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen kompensaatio erinomaisista suorituksista.

LTI 2015 koostuu kolmesta vuosittain alkavasta ohjelmasta, joissa on kolme pääelementtiä: sijoittaminen Telesten osakkeisiin edellytyksenä avainhenkilön osallistumiselle LTI 2015-järjestelyyn, yllä mainittuun osakesijoitukseen perustuva lisäosakekannustin kolmen vuoden odotusjaksolla sekä suoriteperusteinen lisäosakeohjelma kolmen vuoden ansaintajaksolla. Kunkin ohjelman alkaminen sekä niiden osallistujien vahvistaminen edellytti Telesten hallituksen erillistä päätöstä.

kannustinpalkkiona. Kolmen vuoden odotusjakson jälkeen avainhenkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin sijoittamaansa osaketta kohti.

Suoriteperusteinen lisäosakeohjelma (performance matching plan) sisältää kolmen vuoden pituisen ansaintajakson. Mahdolliset osakepalkkiot suoritetaan, jos hallituksen asettamat ansaintakriteerit saavutetaan.

Kaikkiin kolmeen osakeohjelmaan sovellettava ansaintakriteeri on osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR) kolmen vuoden pituisen ansaintajakson aikana. Edellytyksenä yksittäisen avainhenkilön osallistumiselle ohjelmaan oli edellä mainittu sijoitus Telesten osakkeisiin. Hallitus hyväksyi 37 avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan LTI 2015:n ensimmäiseen ohjelmaan 2015–2017, 42 avainhenkilöä ohjelmaan 2016–2018 ja 40 avainhenkilöä ohjelmaan 2017–2019.

Huhtikuussa 2018 päättyneestä ohjelmasta 2015- 2017 suoritettujen lisäosakkeiden bruttomäärä oli 47 250 osaketta ja suoriteperusteisten lisäosakkeiden bruttomäärä oli 39 724 osaketta. Palkkioon oikeutetuille avainhenkilöille luovutettiin nettomääränä yhteensä 42 771 osaketta suunnatussa osakeannissa 6.4.2018. Huhtikuussa 2019 päättyneen 2016–2018 ohjelman nojalla suoritettujen osakkaiden bruttomäärät olivat 35 438 osaketta ja 0 suoriteperusteista lisäosaketta. Palkkioon oikeutetuille avainhenkilöille luovutettiin nettomääränä yhteensä 22 361 osaketta suunnatussa osakeannissa 5.4.2019. Vuonna 2017 alkaneen ohjelman 2017–2019 nojalla suoritettavien osakkeiden bruttomäärät ovat enintään 36 101 lisäosaketta ja 144 404 suoriteperusteista lisäosaketta. Bruttomääristä vähennetään soveltuvat verot ja jäljelle jäävä nettomäärä luovutetaan osallistujille Telesten osakkeina.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä LTI 2018

Telesten hallitus päätti 7.2.2018 uudesta pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelyn perustamisesta tarjottavaksi yhtiön avainhenkilöille ("LTI 2018"). LTI 2018:n tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenkilöiden intressit Telesten osakkeenomistajien intressien kanssa aikaansaamalla avainhenkilöiden pitkäaikainen osakeomistusintressi yhtiössä ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä sekä tukea suoritusperusteista toimintakulttuuria, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen kompensaatio erinomaisista suorituksista. LTI 2018 koostuu kolmesta vuosittain alkavasta ohjelmasta, joissa on seuraavat pääelementit: sijoittaminen Telesten osakkeisiin edellytyksenä avainhenkilön osallistumiselle järjestelmään, yllä mainittuun osakesijoitukseen perustuva kiinteä määrä lisäosakkeita kolmen vuoden odotusjakson kuluttua sekä suoriteperusteinen osakepalkkioohjelma kolmen vuoden suoritusjaksolla.

Ensimmäiset järjestelmän piirissä toteutettavat ohjelmat ovat lisäosakeohjelma 2018–2020 sekä suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2018–2020. Kunkin uuden ohjelman alkaminen, siihen osallistumaan oikeutetut henkilöt sekä siihen sovellettava kiinteä osakepalkkiosuhde ja suorituskriteerit edellyttävät Telesten hallituksen erillistä päätöstä. Lisäosakeohjelma 2018–2020 on osakesijoitukseen perustuva kiinteämääräinen lisäosakeohjelma, joka sisältää osallistujan henkilökohtaisen sijoituksen Telesten osakkeisiin sekä kiinteämääräisen osakepalkkion maksamisen vastikkeetta osakesijoituksen perusteella kolmivuotisen odotusjakson jälkeen. Lisäosakkeet maksetaan hallituksen kutakin yksittäistä ohjelmaa varteen vahvistaman kiinteän palkkiosuhteen perusteella. Lisäosakeohjelman 2018–2020 nojalla avainhenkilö saa yhden lisäosakkeen kutakin kahta sijoittamaansa osaketta kohti. Lisäosakeohjelman 2018–2020 nojalla maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä on yhteensä 15 114 osaketta. Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2018–2020 sisältää kolmen vuoden pituisen suoritusjakson. Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan, jos hallituksen asettamat suorituskriteerit saavutetaan. Suoriteperusteiseen osakepalkkio-ohjelmaan sovellettava suorituskriteeri on osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR). Edellytyksenä yksittäisen avainhenkilön osallistumiselle ohjelmaan on edellä mainittu sijoitus Telesten osakkeisiin. Jos kaikki osallistumaan oikeutetut henkilöt osallistuvat ohjelmaan täyttämällä yllä mainitun sijoitusedellytyksen ja mikäli hallituksen asettamat suorituskriteerit saavutetaan kokonaisuudessaan, suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman 2018-2020 nojalla maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä on 262 200 osaketta. Bruttomääristä vähennetään soveltuva ennakonpidätys ennen osakepalkkion maksamista. Hallitus hyväksyi 35 avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan vuonna 2018 alkaneisiin ohjelmiin. Vuoden 2019 lopussa yhteensä 27 avainhenkilöä on hyväksyttynä oikeutetuiksi osallistumaan ohjelmaan.

Toiset järjestelmän piirissä toteutettavat ohjelmat ovat lisäosakeohjelma 2019–2021 sekä suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2019–2021. Kunkin uuden ohjelman alkaminen, siihen osallistumaan oikeutetut henkilöt sekä siihen sovellettava kiinteä osakepalkkiosuhde ja suorituskriteerit edellyttävät Telesten hallituksen erillistä päätöstä. Lisäosakeohjelma 2019–2021 on osakesijoitukseen perustuva kiinteämääräinen lisäosakeohjelma, joka sisältää osallistujan henkilökohtaisen sijoituksen Telesten osakkeisiin sekä kiinteämääräisen osakepalkkion maksamisen vastikkeetta osakesijoituksen perusteella kolmivuotisen odotusjakson jälkeen. Lisäosakkeet maksetaan hallituksen kutakin yksittäistä ohjelmaa varteen vahvistaman kiinteän palkkiosuhteen perusteella. Lisäosakeohjelman 2019–2021 nojalla avainhenkilö saa yhden lisäosakkeen kutakin kahta sijoittamaansa osaketta kohti. Lisäosakeohjelman 2019– 2021 nojalla maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä on yhteensä 18 775 osaketta. Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2019–2021 sisältää kolmen vuoden pituisen suoritusjakson. Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan, jos hallituksen asettamat suorituskriteerit saavutetaan. Suoriteperusteiseen osakepalkkio-ohjelmaan sovellettava suorituskriteeri on osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR). Edellytyksenä yksittäisen avainhenkilön osallistumiselle ohjelmaan on edellä mainittu sijoitus Telesten osakkeisiin. Jos kaikki osallistumaan oikeutetut henkilöt osallistuvat ohjelmaan täyttämällä yllä mainitun sijoitusedellytyksen ja mikäli hallituksen asettamat suorituskriteerit saavutetaan kokonaisuudessaan, suoriteperusteisen osakepalkkioohjelman 2019–2021 nojalla maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä on 291 120 osaketta. Bruttomääristä vähennetään soveltuva ennakonpidätys ennen osakepalkkion maksamista. Hallitus hyväksyi 33 avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan vuonna 2019 alkaneisiin ohjelmiin. Vuoden 2019 lopussa yhteensä 28 avainhenkilöä on hyväksyttynä oikeutetuiksi osallistumaan ohjelmaan.

TARKASTUSTOIMINTA JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

Telesten tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Telesten yhtiökokous valitsi 4.4.2019 yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n. Yhtiön päävastuullinen tilintarkastaja on KHT Petri Kettunen.

Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi tilintarkastajat raportoivat havainnoistaan Teleste Oyj:n hallitukselle sekä osallistuvat vähintään kerran vuodessa hallituksen kokoukseen.

Vuonna 2019 Teleste-konsernin tilintarkastuskustannukset olivat yhteensä 197 298 euroa, josta KPM-G:n osuus oli 164 145 euroa. Lisäksi KPMG:hen kuuluvat yksiköt ovat tarjonneet Teleste-konserniin kuuluville yhtiöille muuta neuvontaa yhteensä 61 561 euron arvosta ja muut kuin KPMG:hen kuuluvat tilintarkastajat 35 700 euron edestä.

SISÄPIIRIHALLINTO

Teleste on noudattanut 1.3.2000 alkaen Nasdaq Helsinki Oy:n hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla.

Markkinoiden väärinkäyttöasetus ((EU) N:o 596/2014, "MAR") tuli voimaan 3.7.2016. MAR-sääntelyn seurauksena Telestellä ei ole enää julkista sisäpiiriä. Julkisen sisäpiirirekisterin viimeinen päivityspäivä oli 2.7.2016.

Teleste pitää pysyvää sisäpiiriluetteloa sekä jokaisen hankkeen osalta erikseen tarvittaessa tehtävää hankekohtaista sisäpiiriluetteloa. Pysyvässä sisäpiiriluettelossa listataan henkilöt, joilla on aina ajantasainen tieto kaikesta Telesteä koskevasta sisäpiiritiedosta. Kyseisessä sisäpiiriluettelossa ei ole mainittuna henkilöitä.

Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitään henkilöt, jotka työ- tai muun sopimuksen perusteella työskentelevät Telestelle ja saavat yksittäistä hanketta koskevaa sisäpiiritietoa, sekä muut henkilöt, joille Teleste antaa yksittäistä hanketta koskevaa sisäpiiritietoa. Hankkeella tarkoitetaan Telestellä luottamuksellisesti valmisteltavaa, yksilöitävissä olevaa toimenpidekokonaisuutta tai järjestelyä, jonka julkistaminen olisi omiaan olennaisesti vaikuttamaan Telesten rahoitusvälineen arvoon. Toimitusjohtaja arvioi tapauskohtaisesti määritelläänkö valmisteltava asiakokonaisuus tai järjestely hankkeeksi.

Telesten ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi luetaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja talousjohtaja. Telesten johtohenkilöillä ja heidän lähipiiriin kuuluvilla on velvollisuus ilmoittaa Telestelle ja Finanssivalvonnalle Telesten rahoitusvälineillä tekemänsä liiketoimet. Teleste tiedottaa erillisellä pörssitiedotteella sille ilmoitetut liiketoimet.

Telesten johtohenkilöiden on suositeltavaa ajoittaa kaupankäynti Telesten liikkeelle laskemilla rahoitusvälineillä ajankohtiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto osakkeen arvoon vaikuttavista seikoista.

Telesten johtohenkilöitä ja osavuosikatsaukseen ja/ tai tilinpäätöstiedotteiden laatimiseen osallistuvia henkilöitä velvoittaa ns. suljettu ikkuna, joka kieltää kaupankäynnin tai muun liiketoimen omaan ja/tai toisen lukuun, suoraan tai välillisesti, Telesten liikkeeseen laskemilla rahoitusvälineillä kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Osavuosikatsaukseen ja/tai tilinpäätöstiedotteiden laatimiseen osallistuviin henkilöihin kuuluvat Telesten muut johtoryhmän jäsenet kuin edellä määritellyt Telesten johtohenkilöt, IR-vastaava sekä konsernilaskentaan ja johdon raportointiin osallistuvat taloushallinnon henkilöt.

Telesten sisäpiirihallinto valvoo sisäpiiriohjeiden noudattamista, pitää yllä sisäpiiriluetteloja sekä luetteloa yhtiön johtohenkilöistä ja heidän lähipiiristään. Telesten sisäpiirivastaavana toimii Telesten varatoimitusjohtaja.

Telesten palveluksessa olevat henkilöt voivat ilmoittaa Telesten sisällä riippumattoman kanavan kautta finanssimarkkinoita koskevien säännösten ja määräysten epäillystä rikkomisesta.

SISÄINEN VALVONTA, RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS

Sisäinen valvonta

Telesten sisäisen valvonnan tarkoitus on tukea strategian toteuttamista sekä varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, säännösten noudattaminen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuus ja oikeellisuus. Sisäinen valvonta perustuu Telesten arvoihin ja yrityskulttuuriin sekä toisiaan tukeviin konserni- ja liiketoimintatason rakenteisiin ja prosesseihin. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä ja hallitus arvioi ja varmentaa sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Liiketoimintayksikön johto keskitetyn business controller -toiminnon tukemana molemmissa liiketoiminta-alueissa vastaa siitä että sisäisen valvonnan periaatteita noudatetaan alueiden kaikilla tasoilla.

Riskienhallinta

Riskienhallinnan lähtökohtana ovat Teleste-konsernin strategiset ja liiketoiminnalliset tavoitteet. Telesten hallitus hyväksyy konsernin riskienhallinnan periaatteet ja tavoitteet. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen niin, että tavoitteita uhkaavat, liiketoimintaan vaikuttavat olennaiset riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja arvotetaan jatkuvasti. Riskienhallintamenetelmät on määritelty ja niillä pyritään ennaltaehkäisemään riskien toteutuminen. Lisäksi vakuutuksilla pyritään kattamaan ne riskit, jotka ovat taloudellisista tai muista syistä järkeviä vakuuttaa. Riskienhallinnassa korostetaan merkittävimpien riskien säännöllistä arviointia ja hallintaa kustannustehokkaalla tavalla. Riskienhallinta tukee liiketoimintaa ja tuottaa päätöksentekoa ja tavoiteasetantaa tukevaa lisäarvoa liiketoiminnasta vastaavalle johdolle. Osa riskienhallintajärjestelmää on kuukausittainen raportointi, jonka avulla valvotaan erityisesti saatujen tilausten, liikevaihdon, tilauskannan, toimitusten, myyntisaatavien ja kassavirran kehitystä ja sen kautta koko Teleste-konsernin tuloksen kehittymistä. Hallitus katselmoi vuosittain liiketoiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan. Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoiminta-alueiden strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.

Telesten riskienhallintajärjestelmä kattaa mm. seuraavat riskiluokat:

strategiset riskit
operatiiviset riskit
taloudelliset riskit
onnettomuusriskit

Sisäinen tarkastus

Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä valittujen toimintojen tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimenpiteitä näiden osalta. Sisäinen tarkastus toimii hallituksen tarkastusvaliokunnan ja toimitusjohtajan alaisuudessa. Tarkastuksen toteutuksesta vastaa toimitusjohtajan nimeämä johtaja ja tarvittaessa käytetään ulkopuolisten tahojen asiantuntemusta. Lisäksi sisäinen tarkastus voi hoitaa tarkastusvaliokunnan antamia erityistehtäviä. Sisäinen tarkastus kattaa kaikki organisaatiotasot. Ulkoinen tilintarkastaja osallistuu sisäisen tarkastuksen painopistealueiden valitsemiseen ja tulosten arviointiin.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat yllä kuvattuihin sisäisen valvon nan ja riskienhallinnan yleisiin periaatteisiin. Talousjohtaja vastaa taloudellisen raportointiprosessin sisäisen valvon nan ja riskienhallinnan järjestelmistä.

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta on luotu kuvaamalla raportointiprosessi, kartoittamalla sen olennaiset riskit ja määrittelemällä kontrollipisteet riski arvioinnin pohjalta. Kontrollit kattavat koko raportointi prosessin tytäryhtiöiden kirjanpidosta kuukausi-, kvar taali- ja vuosiraportointiin. Kontrolleja on sisällytetty raportointijärjestelmiin tai ne ovat tyypiltään esimerkiksi täsmäytyksiä, johdon suorittamia tarkastuksia tai määri teltyjä toiminta- ja menettelytapoja. Talousjohtaja vastaa siitä, että kullekin kontrollille on erikseen määritetty vastuu henkilö, joka huolehtii kontrollin toteuttamisesta ja tehok kuudesta. Raportoinnin ohjeet (Group Accounting Manual) asettavat standardit taloudelliselle raportoinnille. Julkistet tavat taloudelliset raportit käsitellään ennen julkistamista johtoryhmässä, tarkastusvaliokunnassa ja hallituksessa. Tilintarkastaja tarkastaa tilinpäätöksen oikeellisuuden.

Konserni numeroina 2015–2019

	IFRS 2019	IFRS 2018	IFRS 2017	IFRS 2016	IFRS 2015

Tuloslaskelma ja tase:
Liikevaihto, Meur	235,5	250,3	234,6	259,5	247,8
Muutos %	-5,9	6,7	-9,6	4,8	25,7
Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus, %	93,3	93,9	94,3	93,3	95,1
Liiketulos, Meur	0,8	9,7	-7,5	15,6	14,3
% liikevaihdosta	0,3	3,9	-3,2	6,0	5,8
Tulos rahoituserien jälkeen, Meur	0,4	9,1	-8,5	14,8	13,9
% liikevaihdosta	0,2	3,6	-3,6	5,7	5,6
Tulos ennen veroja, Meur	0,4	9,1	-8,5	14,8	13,9
% liikevaihdosta	0,2	3,6	-3,6	5,7	5,6
Tilikauden tulos, Meur	-1,7	6,8	-9,1	11,8	11,0
% liikevaihdosta	-0,7	2,7	-3,9	4,6	4,4
Tuotekehitysmenot, Meur	13,5	12,5	12,1	11,1	11,0
% liikevaihdosta	5,7	5,0	5,1	4,3	4,4
Investoinnit, Meur	13,0	7,0	7,5	5,5	16,9
% liikevaihdosta	5,5	2,8	3,2	2,1	6,8
Korollinen vieras pääoma, Meur	33,0	26,8	33,2	30,6	33,0
Oma pääoma,Meur	72,8	77,2	71,4	84,4	77,5
Taseen loppusumma, Meur	149,6	159,0	153,5	162,1	164,5

Henkilöstö ja tilauskanta:
Henkilöstö keskimäärin	1 363	1 393	1 492	1 514	1 485
Tilauskanta, Meur	73,2	71,0	57,4	26,9	42,2
Saadut tilaukset, Meur	237,6	264,0	262,9	244,3	251,3

Tunnusluvut:
Oman pääoman tuotto-%	-2,2	9,2	-11,7	14,6	14,9
Sijoitetun pääoman tuotto-%	1,6	9,3	-6,6	14,8	14,2
Omavaraisuusaste %	49,5	51,7	48,3	52,5	48,3
Nettovelkaantumisaste %	34,1	5,9	16,8	25,0	26,3
Osakekohtainen tulos, eur	-0,07	0,38	-0,50	0,65	0,61
Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur	-0,07	0,38	-0,50	0,65	0,61
Osakekohtainen oma pääoma, eur	4,00	4,25	3,94	4,66	4,28

	IFRS 2019	IFRS 2018	IFRS 2017	IFRS 2016	IFRS 2015

Vaihtoehtoiset tunnusluvut:
Oikaistu liiketulos	7 711	9 721	-7 549	15 635	14 302
Oikaistu osakekohtainen tulos, EUR	0,31	0,38	-0,50	0,65	0,61

Siltalaskelma
Liiketulos	769	9 721	-7 549	15 635	14 302
Rikoksesta johtuva kertaluonteinen erä 1	6 942	0	0	0	0
Oikaistu liiketulos	7 711	9 721	-7 549	15 635	14 302

Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos	-1 327	6 975	-9 106	11 820	11011
Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden
lkm. painotettu keskiarvo	18 181	18 122	18 202	18 169	18 037
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)	-0,07	0,38	-0,50	0,65	0,61

Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos	-1 327	6 975	-9 106	11 820	11 011
Rikoksesta johtuva kertaluonteinen erä	6 942	0	0	0	0
Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden
lkm. painotettu keskiarvo	18 181	18 122	18 202	18 169	18 037
Oikaistu osakekohtainen tulos	0,31	0,38	-0,50	0,65	0,61

1 Liiketuloksesta oikaistiin 6.3.2019 tiedotettuun ulkomaiseen tytäryhtiöön kohdistuneen rikoksen seurauksena menetetyt varat ja tapauksen käsittelyyn liittyvä varaus vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Vuoden viimeisen neljänneksen aikana 650 tuhatta euroa rikoksen seurauksena menetetyistä varoista on pystytty palauttamaan. Viimeisen neljänneksen aikana vahingon käsittelyyn liittyvät kulut ja varojen palauttamiseen liittyvän varauksen lisäys olivat yhteensä 294 tuhatta euroa. Useassa eri maassa on edelleen käynnissä toimenpiteitä menetettyjen varojen palauttamiseksi ja lopullisen vahingon pienentämiseksi.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Osakekohtainen tulos: Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto

painotettu keskiarvo

		Oikaistu osakekohtainen tulos

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Teleste on alkanut raportoida vuoden 2019 alusta vaihtoehtoisia tunnuslukuja, jotka eivät ole IFRS-standardin mukaisia. Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskennassa ei huomioida vertailukelpoisuuteen vaikuttavia, tavallisesta liiketoiminnasta poikkeavia tuottoja tai kuluja, jotka syntyvät kerran tai harvoin tapahtuvan asian seurauksena. Vaihtoehtoisten tunnuslukujen esittämisen tarkoituksena on parantaa vertailukelpoisuutta eivätkä ne korjaa muita IFRS-pohjaisia tunnuslukuja. Raportoitavat vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat oikaistu liiketulos ja oikaistu osakekohtainen tulos. Oikaistun liiketuloksen ja oikaistun osakekohtaisen tuloksen ulkopuolelle jäävät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat olennaiset tavalliseen liiketoimintaan kuulumattomat erät. Oikaisuerät kirjataan tuloslaskelmaan aiheuttamisperiaatteensa mukaiseen tuottoja kukuryhmään.

Oikaistu liiketulos	Liiketulosta oikaistaan erällä, joka syntyy kerran tai harvoin tapahtuvan asian seurauksena.
Oikaistu osakekohtainen tulos	Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden voitto oikaistuna kuluerällä, joka syntyykerran tai harvoin tapahtuvan asian seurauksena
	Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

Oman pääoman tuotto:	Tilikauden tulos			Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto
	Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana)	x 100	Osakekohtainen laimennettu tulos:	Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo
Sijoitetun pääoman tuotto:	Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut Taseen loppusumma – korottomat velat (keskim. kauden x 100		Osakekohtainen oma pääoma:	Taseen oma pääoma
	aikana)			Osakkeiden kappalemäärä – omien osakkeiden määrä tilikauden lopussa
Omavaraisuusaste:	Oma pääoma	x 100
	Taseen loppusumma – saadut ennakot		Hinta/voitto-suhde (P/E):	Pörssikurssi vuoden lopussa
				Osakekohtainen tulos
Nettovelkaantumisaste:	Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset – korolliset saamiset	x 100	Efektiivinen osinkotuotto:	Osakekohtainen osinko
	Oma pääoma			Pörssikurssi vuoden lopussa

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän

Osakkeet ja osakkeenomistajat

SIJOITTAJASUHTEET

Yhtiön sijoittajasuhteista vastaa toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara. Toimitusjohtajan lisäksi yhtiön ylin johto on sitoutunut palvelemaan pääomamarkkinoiden eri osapuolia.

VIESTINNÄN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

Viestinnän tavoitteena on välittää kaikille markkinaosapuolille tasapuolisesti oikeaa ja merkityksellistä tietoa, joka tukee yhtiön osakkeen oikeaa arvonmuodostusta. Viestinnässään Telesten periaatteita ovat ajantasaisuus, todenmukaisuus ja yhtäaikaisuus.

Teleste noudattaa tiedonantopolitiikassaan EU:n säädöksiä, Suomen lainsäädäntöä, Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita sekä ESMA:n (European Securities and Markets Authority) ja Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita, joiden mukaisesti Teleste antaa säännöllistä tietoa taloudellisesta kehityksestään osavuosikatsauksissa, puolivuosikatsauksessa, tilinpäätöstiedotteessa sekä tilinpäätöksessä.

Tämän lisäksi Teleste julkaisee sitä koskevat sisäpiiritiedot Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) mukaisesti mahdollisimman pian tai lykkää julkistamista asetuksen mukaisesti. Tietojen julkistamista voidaan MARin mukaisesti lykätä, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät:

Välitön julkistaminen todennäköisesti vaarantaisi Telesten oikeutetut edut
Julkistamisen lykkääminen ei todennäköisesti johtaisi yleisöä harhaan ja
Teleste pystyy takaamaan kyseisen tiedon säilymisen luottamuksellisena

Tämän lisäksi Teleste julkaisee säännöllisesti sijoittajauutisia ja lehdistötiedotteita liiketoimintaansa liittyvistä uutisista ja tilauksista, joiden arvioidaan kiinnostavan yhtiön sidosryhmiä, mutta jotka eivät täytä pörssitiedottamisen kriteerejä.

YHTEYSTIEDOT

Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja Tiina Vuorinen, IR- ja lehdistöpalvelut Puh. (02) 2605 611 Sähköposti: [email protected]

OSAKKEEN PERUSTIEDOT

Teleste Oyj on listautuneena Nasdaq Helsinki Oy:ssä Teknologia-toimialaluokassa ja markkina-arvoltaan yhtiö kuuluu small cap -ryhmään.

Tietoja osakkeesta:

Listalle	30.3.1999
ISIN-koodi FI0009007728
Kaupankäyntitunnus TLT1V
Reuters-tunnus	TLT1V. HE
Bloomberg-tunnus	TLT1V FH
12 kuukauden ylin	6,80
12 kuukauden alin	5,04
Kaikkien aikojen ylin (7.9.2000) 39,00
Kaikkien aikojen alin (12.12.2008)	1,90

TALOUDELLISEN INFORMAATION JULKAISU

Taloudelliset tiedotteet vuonna 2020:

Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu	15.5.2020
Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu	13.8.2020
Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu 29.10.2020

Taloudellisten katsausten julkistuksien yhteydessä järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa Teleste tapaa yhtiötä seuraavia instituutionaalisia sijoittajia, analyytikoita sekä median edustajia.

Hiljainen jakso

Hiljainen jakso alkaa 30 päivää ennen osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkaisua ja kestää osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkaisemiseen saakka. Hiljaisen jakson aikana Telesten edustajat eivät kommunikoi yhtiön taloudellista tilannetta eivätkä tapaa pääomamarkkinoiden edustajia.

OSAKASREKISTERI

Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Osakasrekisterin ylläpitää Euroclear Finland Oy:n.

Osakkeenomistajien tulee ilmoittaa arvo-osuustilinsä pitäjälle osoitteenmuutoksista, osingonmaksua varten ilmoitetun pankkitilin numeron muutoksista sekä muista osakeomistukseen liittyvistä seikoista.

YHTIÖKOKOUS

Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 22.4.2020 klo 16.00 alkaen Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuminen ja äänilippujen jako alkaa klo 15.00.

OSALLISTUMISOIKEUS JA ILMOITTAUTUMINEN

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 8.4.2020 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 15.4.2020 kello 16.00.

Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:

Telesten sivuilla olevan internet-palvelun kautta,
sähköpostitse osoitteeseen investor.relations@ teleste.com,
puhelimitse numeroon (02) 2605 611 maanantaista perjantaihin klo 09.00–16.00; tai
kirjeitse osoitteeseen Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku.

Ilmoittautumisen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi ja asiamiehen henkilötunnus. Osakkeenomistajan Teleste Oyj:lle luovuttamia henkilötietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.

Osakkeenomistajan, hänen edustajansa tai asiamiehensä tulee kokouspaikalla tarvittaessa pystyä osoittamaan henkilöllisyytensä ja/tai edustusoikeutensa.

Asiamiehen käyttäminen ja valtakirjat

Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä oikeuksiaan asiamiehen välityksellä. Osakkeenomistajan asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja, tai hänen on muuten luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Mikäli osakkeenomistaja osallistuu yhtiökokoukseen usean asiamiehen välityksellä, jotka edustavat osakkeenomistajaa eri arvopaperitileillä olevilla osakkeilla, on ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava osakkeet, joiden perusteella kukin asiamies edustaa osakkeenomistajaa.

Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä osoitteeseen Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku, viimeistään 15.4.2020 kello 16.00 mennessä.

Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja

Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden perusteella hänellä olisi oikeus olla merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon 8.4.2020.

Osallistuminen edellyttää lisäksi, että osakkeenomistaja on näiden osakkeiden nojalla tilapäisesti merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon viimeistään 17.4.2020 klo 10.00 mennessä. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden osalta tämä katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.

Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien tilapäistä rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisön tulee ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon viimeistään edellä mainittuun ajankohtaan mennessä.

Muut tiedot

Yhtiökokouksessa läsnä olevalla osakkeenomistajalla on yhtiökokouksessa osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainen kyselyoikeus kokouksessa käsiteltävistä asioista.

Osakkeenomistuksessa yhtiökokouksen täsmäytyspäivän jälkeen tapahtuneet muutokset eivät vaikuta oikeuteen osallistua yhtiökokoukseen eivätkä osakkeenomistajan äänimäärään.

OSINKOPOLITIIKKA

Telesten tavoitteena on olla kiinnostava sijoituskohde, jossa sekä sijoituksen arvonnousu että osinkotuotto muodostavat kilpailukykyisen kokonaisuuden. Vuosittaisen osinkoehdotuksen hallitus perustelee huomioiden kannattavuuden, rahoitustilanteen sekä kannattavan kasvun edellyttämät investointitarpeet.

Osingonjakoehdotus vuodelle 2019

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,10 euroa osakkeelta muille kuin yhtiön hallussa oleville omille osakkeille. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 24.4.2020 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osinko maksetaan 4.5.2020.

Osingonmaksu

Yhtiökokous	22.4.2020
Osingon irtoamispäivä	23.4.2020
Osingonmaksun täsmäytyspäivä	24.4.2020
Osingon maksupäivä	4.5.2020

Osinkohistoria, eur

2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
0,19	0,20	0,23	0,25	0,10	0,20	0,10*

* hallituksen esitys

Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle ja muuta lisätietoa yhtiökokouksesta saatavilla yhtiön kotisivuilta osoitteessa: www.teleste.com/yhtiokokous.

Yhtiökokouksen pöytäkirja on nähtävillä yhtiön internetsivuilla viimeistään 6.5.2020.

Osakekohtaiset tunnusluvut

	2019	2018	2017	2016	2015

Ylin vaihtokurssi, eur	6,8	7,58	9,62	10,24	9,88
Alin vaihtokurssi, eur	5,04	5,12	6,51	7,29	5,32
Tilikauden päätöskurssi, eur	5,34	5,26	6,68	8,86	9,80
Tilikauden keskikurssi, eur	5,72	6,72	8,19	8,69	7,42
Hinta/voitto suhde (P/E)	-73,2	13,8	-13,3	13,6	16,1
Osakekannan markkina-arvo, Meur	101,4	99,9	126,8	160,6	177,6
Pörssivaihto, Meur	9,2	13,3	16,8	30,6	24,6
Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta	1,6	2,0	2,0	3,5	3,3
Pörssivaihto, % osakekannasta	8,5	10,4	10,8	18,5	17,5
Tilikauden osakkeiden keskiarvo, kpl	18 985 588	18 985 588	18 985 588	18 985 588	18 985 588
Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl	18 985 588	18 985 588	18 985 588	18 985 588	18 985 588
Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita	18 181 177	18 168 088	18 202 396	18 169 002	18 036 667
Tilikauden lopun osakkeiden määrä laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita	18 207 708	18 155 300	18 172 350	18 216 369	18 121 635
Osingonjako,Meur	1,8	3,6	1,8	4,5	4,2
Osakekohtainen osinko, eur	0,10*	0,20	0,10	0,25	0,23
Osinko tuloksesta, %	neg.	53,1	neg.	38,3	37,7
Efektiivinen osinkotuotto, %	1,9	3,8	1,5	2,8	2,3

* Hallituksen esitys

Hallituksen toimintakertomus Konserni Emoyhtiö Hallinnointi Osakkeet ja osakkeenomistajat Yleisosa ¹⁰⁵

Kurssikehitys 2015–2019 Eur

Efektiivinen osinkotuotto,

Oikaistu osakekohtainen tulos, Eur

Osakkeen kuukausivaihto 2015–2019 Kpl

Omavaraisuusaste

www.facebook.com/telestecorporation twitter.com/telestecorp www.linkedin.com/company/teleste www.slideshare.net/telestecorporation www.youtube.com/telestecorporation

Telesten internetsivut ovat responsiiviset ja sellaisenaan mobiililaitteille optimoidussa muodossa. Copyright © 2017 Teleste Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään. Teleste on Teleste Oyj:n rekisteröity tavaramerkki.

TELESTE OYJ

Postiosoite: PL 323, 20101 Turku Käyntiosoite: Telestenkatu 1, 20660 Littoinen

Puhelin (vaihde): (02) 2605 611 www.teleste.com Y-tunnus 1102267-8

AI Terminal

Teleste Oyj

3345_10-k_2020-03-13_2c757d86-3fe7-4aaf-adc5-56a3b67e0bce.pdf

Älykäs, turvallinen ja sujuva arki

Sisällysluettelo

KONSERNI

LIIKETOIMINTA-ALUEET

VASTUULLISUUS

JOHTO

Vuosi lyhyesti

Vaiherikas vuosi 2019 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TEKNOLOGIAMURROS VIIVÄSTYI

JOUKKOLIIKENTEESSÄ KASVUA

TAKAPAKKIA SAKSASSA

JATKUVAA PARANTAMISTA

RISKEJÄ JA MAHDOLLISUUKSIA

Tapahtumia ja uutisia

Helltec Telesten kumppanina

PITKÄ YHTEISTYÖ

LUOTTAMUS TULEVAAN

Telesten järjestelmä Vancouverin Skytrain metroon

Videovalvontaa Ranskan moottoriteille

Junajärjestelmät Stadlerin EMU-juniin Tukholmaan

Belgialainen Fluvius päivittää kaapeliverkkonsa Telesten optisilla verkkolaitteilla

Kuitu jokaiseen Persimmonin rakentamaan kotiin

Megatrendit strategian takana MEGATRENDIT

DIGITALISAATIO VOIMISTUU

TEKNOLOGIAN KEHITYS ETENEE NOPEASTI

KAUPUNGISTUMINEN NOPEUTUU

GLOBALISAATIO MUUTTAA MARKKINAA

Telesten ydinviestit

TEKNOLOGIAN KEHITYS Luminato-videokeskus lineaaritelevision keskiössä

UUSI LUMINATO 4X4 MARKKINOILLE

VALMIINA HAJAUTETTUUN ARKKITEHTUURIIN

TEKNOLOGIAN KEHITYS Teleste mukana LuxTurrim5G+ -hankkeessa

Mukana globaalissa murroksessa

Kaksijakoista kehitystä VIDEO AND BROADBAND SOLUTIONS

NETWORK PRODUCTS

VIDEO SECURITY AND INFORMATION

VIDEO AND BROADBAND SOLUTIONS STRATEGIA

NETWORK PRODUCTS Teknologiamurros viivästyi

TEKNOLOGINEN ETUMATKA

ASIAKAS- JA KILPAILIJAKENTTÄ MUUTOKSESSA

INVESTOINTEJA ODOTELLAAN

VIDEO SECURITY AND INFORMATION Voimakkaan kasvun vuosi

INNOVAATIOTA JA ENNAKOIVAA LAADUNVARMISTUSTA

LUOTETTAVA KUMPPANI

Vaikeuksia Saksassa NETWORK SERVICES

SISÄISIÄ KEHITTÄMISOHJELMIA

NETWORK SERVICES

STRATEGIA

NS liikevaihdon kehitys, Meur

SAKSASSA KASVUPOTENTIAALIA

PALVELUTARJONTAA KEHITETÄÄN

Network Services

HENKILÖSTÖ Henkilöstö Telesten voimavarana

PAIKALLINEN KANSAINVÄLINEN TOIMIJA

Henkilöstömäärä

Henkilöstön maantieteellinen jaukauma

Henkilöstöstrategia

Painopistealue Henkilöstökokemus

Painopistealue Henkilöstöprosessien toimivuus

Tavoite

KUUNTELEMME HENKILÖSTÖÄMME

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ

TUNNETTU TYÖNANTAJA

Ekologisen ja digitaalisen kehityksen edistäminen

Kohti ekologisempaa maailmaa YRITYSVASTUU

Lue lisää https://www.teleste.com/sijoittajat/yritysvastuu

YRITYSVASTUU Tuotantoprosessi

SUUNNITTELU

LOGISTIIKKA JA PALVELU

TUOTANTO KÄYTTÖ KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN

Vastuullinen toimitusketju YRITYSVASTUU

KOMPONENTTIEN SAATAVUUS HAASTEENA

HANKINNAN DIGITALISAATIO

KOULUTUSOHJELMA JATKUU

KANSAINVÄLINEN TOIMITTAJAVERKOSTO

TARKAT VALINTAKRITEERIT