Teleste Oyj — Annual Report 2017

Mar 15, 2018

RAKENNAMME TULEVAISUUTTA JOKA ON ÄLYKKÄÄMPI, TURVALLISEMPI JA SUJUVAMPI

SISÄLTÖ

Hyvä lukija,

Telesten vuosikertomus 2017 on interaktiivinen pdf. Sisällysluette lossa ja alareunan navigaatiossa on linkitys sivulle, josta vastaavat tiedot löytyvät. Alla on merkkien selitykset.

Sivu taakse/ eteenpäin

Takaisin sisällysluetteloon

SISÄLTÖ

KONSERNI
Telesten vuosi	3
Toimitusjohtajan katsaus	4
Tapahtumia ja uutisia	6
Megatrendit	10
Missio, visio, arvot	11
Strategia	12
Teknologian kehitys	14
LIIKETOIMINTA-ALUEET
Video and Broadband Solutions	18
Network Services	22
VASTUULLISUUS
Henkilöstö	24
Yritysvastuu	26
JOHTO
Hallitus	32
Johtoryhmä	34
Tietoa osakkeenomistajille	36

TELESTEN VUOSI

Vaikea vuosi

• Liikevaihto laski 9,6 prosenttia 234,6 (259,5) miljoonaan euroon.
• Liiketulos oli -7,5 (15,6) miljoonaa euroa. Liiketuloksen voimakkaaseen supistumiseen vaikuttivat uudelleenjärjestelyvaraukset ja Saksan palveluliiketoiminnan liikearvon alaskirjaus, jotka olivat yhteensä 10,1 miljoonaa euroa.
• Vuoden suurimmat haasteet liittyivät Saksan palveluliiketoiminnan heikkoon kannattavuuteen, jonka parantamiseksi toteutettiin mittavia toimenpiteitä.

Huolenaihe oli myös videovalvonta- ja informaatioratkaisujen alhainen liikevaihto.

Suunnan kääntymistä parempaan ennakoivat:

• Toimenpiteet tilaajaverkkojen tuotteiden saamiseksi USA:n markkinoille etenivät suunnitelmien mukaan.
• Saatujen tilausten määrä vahvistui loppuvuotta kohden. Vuoden lopun tilauskanta nousikin Telesten historian korkeimmalle tasolle.

TELESTEN integroitu tuote- ja palvelutarjonta auttaa rakentamaan ja ylläpitämään verkottuneempaa yhteiskuntaa. Ratkaisumme tuovat televisio- ja laajakaistapalvelut kotiisi, takaavat turvallisuutesi julkisilla paikoilla ja opastavat sinua joukkoliikenteen käytössä. Innovatiivisuutemme ja vankka kokemuksemme on tehnyt meistä johtavan kansainvälisen laajakaista-, turvallisuus- ja informaatioteknologioita sekä niihin liittyviä palveluja tarjoavan yrityksen. Olemme yhteydessä asiakkaisiimme maailmanlaajuisen toimipiste- ja kumppaniverkostomme avulla. Telesten palveluksessa on noin 1 500 henkilöä. Telesten osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä.

Katso lisätietoja www.teleste.com ja seuraa @telestecorp Twitterissä.

TOIMITUS-JOHTAJAN KATSAUS

Työntäyteinen vuosi takana – valoa näkyvissä

Lähdimme vuoteen 2017 sillä oletuksella, että edessä on monella tapaa välivuosi. Pitkään jatkunut kannattavan kasvun aika on takana ja tulevaisuuden menestyminen edellyttää toiminnan tehostamista, investointeja tuotekehitykseen ja panostuksia uusille markkina-alueille. Oletuksemme olivat oikean suuntaisia, mutta kuitenkin liian myönteisiä. Matkan varrella tuli ratkottavaksi monia suuria haasteita. Niistä huolimatta teimme ahkerasti töitä ja jatkoimme suunniteltuja toimenpiteitä tulevaisuuteen luottaen. Nyt vuoden 2018 alettua tilanne näyttääkin monin osin myönteiseltä.

Liikevaihtomme laski 9,6 prosenttia 235 miljoonaan euroon (2017: 260 milj. euroa) ja liiketuloksemme painui tappiolle -7,5 miljoonaan euroon (2016: 15,6 milj. euroa). Merkittävä osuus tappiosta johtui Saksan palveluliiketoiminnan 7,7 miljoonan euron suuruisesta liikearvon alaskirjauksesta ja 1,6 miljoonan euron uudelleenjärjestelyjen kuluista. Heikon kannattavuuden takia jouduimme toteuttamaan henkilöstövähennyksiä myös Suomen toiminnoissa.

Suunnan kääntymistä parempaan ennakoi saatujen tilausten määrä, joka kasvoi 263 miljoonaan euroon (2016: 244 milj. euroa) eli 7,6 prosenttia vertailuvuodesta, ja tilauskanta kasvoi Telesten historian korkeimmalle tasolle.

SAKSASSA VAIKEUDET KASAUTUIVAT

Saksan palveluliiketoiminnan kannattavuus on ollut pitkään epätyydyttävällä tasolla, ja olemme tehostaneet sen toimintaa monin keinoin. Siitä huolimatta kannattavuus heikkeni edelleen ja toiminnan ongelmien laajuus yllätti. Suurin haaste on ollut liiketoiminnan riippuvuus merkittävimmän asiakkaamme kanssa tehdystä raamisopimuksesta. Se kattaa merkittävän määrän verkkojen rakentamisen erikoiskaivuuta, jonka Teleste ostaa alihankkijoiltaan. Markkinoiden kova kysyntä on nostanut kaivuun kustannukset yli raamisopimuksen mukaisen korvauksen. Olemmekin käyneet asiakkaamme kanssa neuvotteluja uuden sopimuksen solmimiseksi ja pyrimme saamaan sopimusneuvottelut päätökseen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Muilla markkinoilla palveluliiketoiminta kehittyi suotuisasti.

Tilaajaverkkotuotteiden kysyntä oli vertailuvuoden tasolla, vaikka operaattoriasiakkaidemme kyky ja tarve verkkojen päivitykseen kasvoivat edelleen. Markkinoilla oli havaittavissa investointipäätösten hidastumista, joka johtunee kiinnostuksesta siirtyä hajautettuun verkkoarkkitehtuuriin. Uuden teknologian tulo markkinoille tulee olemaan historiallisesti merkittävä lähivuosien muutos, joka näkyy entistä suurempina verkkoinvestointeina. Teleste on kehittänyt aktiivisesti hajautettua arkkitehtuuria ja siihen sopivia tuotteita. Vuoden 2017 aikana toimme jo markkinoille ensimmäiset standardin mukaiset Remote PHY -ratkaisut.

Videovalvonnassa ja raideliikenteen matkustajainformaatiossa lähdimme vuoteen melko alhaisella tilauskannalla, mutta vuoden aikana onnistuimme saamaan monia uusia tilauksia. Projektien kesto lasketaan usein vuosissa. Kolmannes tilauskannan toimituksista ajoittuu vuotta 2018 seuraaville tilikausille, joten toimitukset tulevat näkymään alkaneen ja tulevien vuosien liikevaihdossamme.

Matkustajainformaatioratkaisuissa vahvistimme asemaamme monien merkittävien junavaunuvalmistajien kanssa. Lisäksi täydensimme tarjontaamme ostamalla saksalaisen, älykkäisiin matkustajatietojärjestelmiin erikoistuneen iqu Systems GmbH -yhtiön. Videovalvonnassa tavoitteemme on siirtyä valvontaratkaisuista entistä älykkäämpiin valvontajärjestelmiin ja kattaviin tilannekuvajärjestelmiin. Laajaa osaamista vaativilla tilannekuvajärjestelmien markkinoilla on vielä vähän tarjoajia.

AMERIKAN VALLOITUS ETENEE

Tilaajaverkkoteknologiassa olemme jo muutaman vuoden tutkineet Amerikan markkinoita. Potentiaalisten asiakkaiden kiinnostus Euroopassa käytettyihin teknologioihin ja erityisesti tulossa olevaan hajautettuun arkkitehtuuriin on antanut lisää uskoa näkemyksillemme merkittävästä markkinapotentiaalista. Nyt etenemme vauhdilla länteen. Vuoden 2017 aikana perustimme yhteisyrityksen amerikkalaisen Antronixin kanssa. Antronixilla on hyvä maine potentiaalisten asiakkaiden keskuudessa ja tuotetarjontamme täydentävät toisiaan, joten uskomme yhteistyön tuovan menestystä ja kaupallisia avauksia jo tämän vuoden aikana.

ENTISTÄ VAHVEMPANA ETEENPÄIN

Alkaneena vuonna jatkamme vahvoja panostuksia uusiin markkinoihin, tuotekehitykseen sekä toimintamme tehokkuuteen. Tavoittee-

namme on palata kannattavan kasvun uralle. Hajautettu arkkitehtuuri ja Amerikan markkinat tuovat meille erittäin suuria mahdollisuuksia. Tuotekehityksessä olemme jo loppusuoralla DOCSIS 3.1 -standardin mukaisten tilaajaverkkotuotteiden lanseerauksessa Euroopassa, joten voimme nyt allokoida resurssimme Amerikan markkinoille sopivaan tarjontaan ja seuraavan sukupolven arkkitehtuuriin. Palveluliiketoiminnassa odotamme Saksan tuottavuuden selvää kohentumista ja asiakkaiden kiinnostusta korkeamman lisäarvoa palveluihin. Markkina-asemamme on monilla osaamisalueilla hyvin vahva ja yhteistyömme asiakkaiden kanssa tiivistä. Brändiprojektimme myötä olemme oppineet toimimaan entistä paremmin yhdessä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös vuoden alun tilauskanta on merkittävästi edellisvuotta korkeammalla. Vuosi 2018 näyttääkin edellistä selvästi valoisammalta.

Haluan kiittää kaikkia telesteläisiä yhdessä tekemästämme hyvästä työstä. Vuoden aikana tehtyjen kehitystoimien ansiosta meillä on syytä odottaa alkaneelta vuodelta onnistumisia ja edistystä. Kiitän myös asiakkaitamme, kumppaneitamme ja osakkeenomistajiamme luottamuksestanne Telesteä kohtaan. Erityiskiitoksen annan hallitukselle, joka on aktiivisesti tukenut toimintaamme haasteellisina aikoina.

Vuonna 2017 Suomen itsenäistymisestä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Teleste on yksi monista suomalaisista yrityksistä, joka on ponnistanut melko vaatimattomista lähtökohdista mutta kasvanut vuosikymmenten aikana kansainvälisestikin merkittäväksi alansa toimijaksi. Näin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisen taipaleen kunniaksi kiitän ympäröivää yhteiskuntaamme menestyksemme mahdollistavien toimintaedellytysten luomisesta.

Jukka Rinnevaara toimitusjohtaja

TAPAHTUMIA JA UUTISIA

Teleste Intercept oli mukana lokakuussa Denverissä järjestetyssä Cable-TEC Expo 2017 -tapahtumassa, jossa se lanseerasi hajautettua arkkitehtuuria varten kehitetyn ICON9000-kuitusolmun.

Antronixin kanssa Pohjois-Amerikkaan

Teleste panostaa Pohjois-Amerikan kasvaville laajakaistamarkkinoille perustamalla yhteisyrityksen Antronixin kanssa. Teleste Intercept LLC -nimisen yrityksen tavoitteena on edistää molempien yhtiöiden laajakaistaverkkotuotteiden myyntiä Pohjois-Amerikassa, jossa on maailman suurimmat kaapelioperaattoreiden markkinat. Teleste omistaa yhteisyrityksestä 60 %, ja sen toiminta käynnistyi vuoden 2017 aikana. Liikevaihtoa arvioidaan syntyvän vuodesta 2018 alkaen, ja sen arvioidaan kasvavan merkittävästi seuraavina vuosina.

EDISTYKSELLISIÄ TUOTTEITA

Teleste tuo yhteisyritykseen vankan teknologiaosaamisen ja johtavat tilaajaverkkotuotteensa, Pohjois-Amerikan johtaviin laajakaistaverkkotuotteiden suunnittelijoihin ja valmistajiin kuuluva Antronix vastaavasti vahvan aseman USA:n suurimpien kaapelioperaattoreiden teknologiatoimittajana. Telesten ja Antronixin tuotevalikoimat täydentävät toisiaan, ja niiden myynnissä ja markkinoinnissa on löydettävissä selkeitä synergiaetuja.

Teleste on alansa edelläkävijänä kehittänyt koko verkon tarpeen kattavan DOCSIS 3.1 -standardin mukaisen laajakaistaverkkotarjonnan Euroopan markkinoille. Nyt vastaavaa tuotekehitystä tehdään Pohjois-Amerikan markkinoiden tarpeiden mukaan. Antronix taas on merkittävä kaapeliverkkojen kuituoptisten tuotteiden toimija.

MERKITTÄVÄ MARKKINAPOTENTIAALI

Pohjois-Amerikan kaapeli-TV- ja laajakaistamarkkinat ovat parhaillaan teknologisessa murroksessa. Niiden huomattava kasvupotentiaali avaa mahdollisuuksia myös uusille toimijoille ja tuotteille. Telesten Euroopan edistyneille markkinoille kehittämien innovaatiot ja älyverkkoratkaisut tuovat operaattoreille merkittävää kilpailukykyä. Siksi ne kiinnostavat myös pohjoisamerikkalaisia operaattoreita.

Helsingin seudun metroverkko laajeni

Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) avasi vuoden 2017 marraskuussa uuden metro-osuuden Ruoholahdesta Matinkylään. Tässä yhteydessä metron videovalvontajärjestelmää laajennettiin yli tuhannella kameralla yhdistämällä vanha ja uusi metro-osuus yhdeksi järjestelmäksi. Samalla järjestelmä päivitettiin Telesten uuteen S-VMX 3.1/VMX 7.2 -videovalvontajärjestelmään. Järjestelmää tullaan laajentamaan lähitulevaisuudessa, kun vanhempien metroasemien videovalvontaa lisätään samalle tasolle uusien asemien kanssa.

iqu Systems osaksi Telesteä

Lokakuussa Teleste ilmoitti ostaneensa saksalaisen iqu Systems GmbH:n. Yhtiö on erikoistunut älykkäisiin matkustajatietojärjestelmiin ja ohjelmistoihin, ja se täydentää Telesten matkustajatietojärjestelmien tarjontaa joukkoliikennesegmentille, joka on yksi yhtiön keskeisistä painopistealueista.

Vuonna 2004 perustettu iqu Systems tarjoaa nykyaikaisia näyttöteknologioita ja älykkäitä tiedonhallintaratkaisuja joukkoliikenneoperaattoreille. Yhtiöllä

on vahva asiakaskunta Saksassa, Puolassa, Itävallassa ja Sveitsissä.

iqu Systems liitetään osaksi Video Security and Informations Solutions -liiketoimintayksikköä. Samalla Telesten palvelukseen siirtyy noin 20 henkilöä.

Yhdistämällä asiantuntemuksensa ja kokemuksensa Teleste ja iqu Systems voivat tarjota markkinoille ratkaisuja, jotka edistävät informaation hallintaa ja saatavuutta sekä asemilla että laitureilla.

Stofa päivittää verkkonsa

Tanskan toiseksi suurin kaapeliverkko- ja valokuitupohjaisia tv-palveluja tarjoava Stofa päivittää kaapeliverkkonsa vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Stofa valitsi Telesten kumppanikseen mittavaan projektiin. Yritykset ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään verkkolaitteissa, mutta uusi raamisopimus kattaa laitteiden lisäksi suunnittelupalveluja mittavaan projektiin, jossa Stofan kaapeliverk- ko päivitetään DOCSIS 3.1 -teknologian mukaiseksi. Kaksivuotisen sopimuksen arvon odotetaan ylittävän 7 miljoonaa euroa.

Päivitys kasvattaa Stofan verkon kapasiteettia merkittävästi mahdollistaen verkkonopeudet 1Gbit/s. Tämä tarjoaa asiakkaille vaivattoman ja luotettavan pääsyn kaikkiin internetin video- ja tv-palveluihin.

Turvallista ja sujuvaa matkaa lentokentillä

Telesten videovalvonta- ja informaatiojärjestelmillä on lentokentillä keskeinen rooli matkustajien turvallisuuden sekä sujuvan liikkumisen varmistamisessa. Järjestelmää voidaan hyödyntää myös lentokentän operatiivisen toiminnan tehostamiseen esimerkiksi matkatavaroiden käsittelyssä.

Telesten videovalvonta- ja informaatiohallintajärjestelmä sisältää useita kehittyneitä ominaisuuksia, kuten esimerkiksi automaattiset reaaliaikaiset hälytykset, jotka mahdollistavat videovalvonnan lisäksi myös laajemman tilannekuvan hallinnan. Järjestelmän käyttöä voidaan yksilöidä lentokentän eri toimijoiden tarpeiden mukaan, ja siihen voidaan yhdistää tarvittaessa myös lentokentän muita järjestelmiä.

Tarjoamme lentokentille myös älykkäitä näyttöratkaisuja sekä lentokentän sisä- että ulkotiloihin: parkkihalleihin, check-in-tiskeille tai esimerkiksi matkatavaroiden noutopaikoille. Mitron näyttöjä voidaan hyödyntää sekä matkustajainformaation että kaupallisen sisällön, kuten mainosten, esittämiseen.

TAPAHTUMIA JA UUTISIA

Telestellä ja Ciscolla yhteensopivat tuotteet

Remote PHY -teknologia on merkittävässä

roolissa kaapelitoimialan kehityksessä. Teknologian ja siihen liittyvien hajautettujen verkkoarkkitehtuurien avulla kaapelioperaattorit pystyvät tarjoamaan kuluttajille entistä suuremman verkkokapasiteetin ja sujuvamman suoratoistopalvelujen käytön. Samalla operaattoreiden verkon omistamisen kokonaiskustannukset alenevat.

Jotta kaapelioperaattorit voivat hyödyntää Remote PHY:n koko potentiaalin, teknologiatoimittajien on varmistettava laitteiden ja ytimen yhteentoimivuus. Teleste on testannut Remote PHY -teknologiaansa yhdessä Ciscon kanssa. Testit todistivat Telesten Remote PHY -toiminnallisen AC9100 Neo RPD -solmun ja Ciscon cBR8 CCAP Core -ytimen yhteentoimivuuden.

Paremman tulevaisuuden puolesta: Littoisten tehtaan kierrätysprosessi uudistui

Lokakuussa 2017 Teleste otti Littoisten tehtaalla käyttöön uudelleen suunnitellun kierrätyspisteen, joka tekee kierrätettävän materiaalin lajittelusta selkeää ja helppoa. Uudistuksen tavoitteena oli lisätä henkilöstön ympäristötietoisuutta sekä kasvattaa kierrätyspisteeseen tuotavan materiaalin määrää tekemällä kierrättämisestä aiempaa vaivattomampaa.

Kaikki kierrätyspisteen säilytysastiat on nyt merkitty erottuvasti ja jokaisessa säiliössä kerrotaan selkeästi, mitä materiaaleja siihen saa laittaa. Paperille, energiajätteelle, metallille, pattereille, alumiinille, kuparille, piirilevyille, kaapeille, loisteputkille ja monelle muulle materiaa- lille on omat säiliönsä. Lisäksi koko kierrätyspiste siirrettiin eri paikkaan, jotta sen käyttäminen olisi henkilöstölle vaivattomampaa. Uudistukseen kuului myös Telesten paikallisen kiertotalouskumppanin järjestämä koulutus, joka auttoi henkilöstöä kehittämään ympäristötietoisuuttaan.

Kierrätysmenetelmien uudistaminen lisäsi ymmärrystä kierrätyksen tärkeydestä ja siitä, miten kierrättää oikein. Lisäksi parantunut logistiikka vähensi kierrätyskustannuksia ja lisäsi kierrätyspisteeseen tuotavan materiaalin määrää. Olemme ylpeitä siitä että Teleste saavutti 87 % kierrätysasteen lokakuussa 2017.

Advanced Network Services

Teleste tarjoaa laajan valikoiman Advanced Network Services -palveluja, joita ovat esimerkiksi laajakaistaverkkojen ja viestintä- ja viihdepalvelualustojen konsultointi-, suunnittelu-, käyttöönotto- ja käyttöpalvelut.

Tiedonsiirtotarpeiden kasvaessa eksponentiaalisesti eurooppalaiset palveluntarjoajat päivittävät aktiivisesti infrastruktuuriaan entistä tehokkaammaksi. Uudet valokuituverkot ovat entistä nopeampia, luotettavampia ja edullisempia, ja niiden tiedonsiirtokapasiteetti on suurempi. Vaikka valokuitua käytetään jo yleisesti runkover- koissa, matkapuhelin- ja tilaajaverkoissa sen käyttö on vasta kasvamassa.

Teleste on kehittänyt useita johtavia tuotteita ja palveluja kasvaville valokuituratkaisumarkkinoille. Etenkin Isossa-Britanniassa valokuidun kattavuus on pieni: vain kolmessa prosentissa kotitalouksista ja liiketiloista on valokuitukaapeliyhteys. Maan markkinat ovat aktiiviset, ja Virgin Media, TalkTalk ja CityFibre (joka toimii Vodafonen kumppanina) ovat Telesten suurimpia asiakkaita. Nämä yritykset ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä tulevina vuosina hankkeisiin, joilla tuodaan valokuituyhteyksiä kiinteistöihin.

Tarkoituksenmukaisella ja joustavalla suunnitteluautomaatioratkaisullaan Teleste pystyy tarjoamaan suuria määriä räätälöityjä, kustannustehokkaita ja laatuvarmistettuja ratkaisuja. Uutta osaamista ja lähialueille ulkoistamista hyödyntämällä on saatu aikaan Lean-periaatteiden mukainen skaalattava ratkaisu, jolla tuodaan valokuitu yli 500 000 kotiin ja vedetään yli miljoona metriä runkokuitukaapelia joka vuosi.

Alstom avainasiakkaana

Yhteistyömme Alstomin kanssa on alkanut jo vuonna 2012. Tuolloin Alstom valitsi Telesten merkittävään projektiin, jossa tehtäväksemme tuli kehittää ja toimittaa matkustajainformaatio- ja videovalvontaratkaisut Coradia Meridian -junaan. Samassa yhteydessä solmittiin pitkäaikainen raamisopimus, jonka puitteissa toimitettiin Telesten junajärjestelmiä yli 100 junaan Italiassa. Sopimuksella varmistettiin yhteistyön pelisäännöt vuosiksi eteenpäin. Yhteistyö Alstomin kanssa syveni nopeasti, ja kumppanien kesken jaettiin osaamista kehityksen nopeuttamiseksi ja laatutason varmistamiseksi.

PLATFORM-TOIMITTAJAKSI

Vuonna 2014 Alstom käynnisti uusia juna-alustahankkeitaan. Yksi tällaisista oli Pohjois-Amerikan markkinoille suunnatun Citadis Spirit -raitiotievaunun alusta, johon Teleste valittiin matkustajainformaatio- (PIS) ja videovalvontajärjestelmien (CCTV) toimittajaksi. Projekti suuntautui Kanadan Ottawaan.

Vuonna 2015 Alstom käynnisti oman Road 22 -kehitysohjelman, johon Teleste valittiin 10 000 toimittajan joukosta. Ohjelman pohjalta yhteistyö laajeni operatiivisen toiminnan kehittämiseen, kun painopiste oli aiemmin ollut logististen toimintojen integroinnissa.

Vuoden 2017 alussa laadittiin uusi raamisopimus, jonka puitteissa on sovittu junajärjestelmien toimittamisesta yli 100 Alstomin junaan Euroopan julkisen liikenteen markkinoille. Samana vuonna Alstom valitsi meidät jälleen järjestelmätoimittajaksi Citadis Spirit -juna-alustalle, johon perustuvia tilauksia toimitetaan sekä Torontoon että Ottawaan.

SEURAAVALLE TASOLLE

Yhteistyöstä Alstomin kanssa olemme oppineet, että kehityksen pyörät eivät koskaan pysähdy. Road 22-hankkeista on otettu toimivaksi todetut ideat käytäntöön ja uusia ideoita sekä innovaatioita työstetään eteenpäin. Olemme saaneet nauttia matkasta vaativan ja ammattimaisen avainasiakkaan kanssa, ja teemme kovasti töitä saadaksemme jatkossa kokea entistä useammin yhdessä voittamisen hetkiä.

MEGA-TRENDIT

Potentiaalia kaikilla markkinoilla

Telesten toimintaa ohjaavat megatrendit ovat tunnistettavissa ihmisten jokapäiväisestä elämästä. Internetin merkitys kasvaa päivä päivältä. Videokuva ja sähköinen tiedonsiirto lisääntyvät ja valtaavat uusia alueita. Suurin osa internetissä julkaistusta sisällöstä onkin jo videon muodossa. Nopeasti etenevä kaupungistuminen kasvattaa liikennettä, mutta ilmastonmuutos vaatii liikenteen haittojen pienentämistä. Siksi julkisen liikenteen suosio kasvaa. Myös ihmisten turvallisuuden ja informaation tarpeet kasvavat. Neljäs markkinoita eteenpäin vievä tekijä on uudet teknologiat ja ratkaisut, jotka mahdollistavat entistä älykkäämpien ratkaisujen kehittämisen.

VIDEON JA DATAN KÄYTTÖ LISÄÄNTYY

Internetin käyttö lisääntyy nopeasti ja verkkokapasiteetin tarve kaksinkertaistuu noin 18 kuukaudessa. Ihmisten tarpeet ja laatuvaatimukset kasvavat, ja erityisesti videoiden käyttö edellyttää verkolta suurta kapasiteettia ja korkeaa laatua. Videon muodossa olevan sisällön määrä on valtava, ja suurin osa internetin sisällöstä onkin jo videoita. Ihmiset käyttävät mieleistään sisältöä ajasta ja paikasta riippumatta ja erilaisin päätelaittein. Internetin käyttäjien toiveisiin vastaaminen edellyttää operaattoreilta investointeja eli yhä tehokkaampia ja laadukkaampia laajakaistaverkkoja, jotka mahdollistavat myös entistä laajemman palvelutarjonnan.

TURVALLISUUS LISÄÄNTYY VIDEOVALVONNALLA

Videoteknologiaa tarvitaan myös entistä enemmän turvallisuuden varmistajana. Erilaisten uhkien lisääntyessä valvontaa suoritetaan aiempaa kustannustehokkaammin videovalvonnan avulla. Globalisoituminen, kaupungistuminen ja poliittiset häiriötekijät lisäävät valvonnan tarvetta, ja samalla valvonnan painopiste on siirtynyt maan rajoilta kaupunkeihin.

LIIKENTEEN SUJUVUUS JA PUHTAUS

Globalisoituminen ja kaupungistuminen näkyvät myös liikenteen määrien voimakkaana kasvuna. Ilmastonmuutoksen hidastaminen edellyttää entistä päästöttömämpää liikennettä ja erityisesti julkisen liikenteen osuuden kasvua. Ihmiset kaipaavat liikkumiseensa sujuvuutta ja turvallisuutta, jota voidaan lisätä entistä tarkemmalla videovalvonnalla ja matkustajainformaatiolla.

TEKNOLOGIAN KEHITYS NOPEAA

Videon- ja tiedonsiirtoteknologioiden kehitys jatkuu nopeana. Uudet teknologiat mahdollistavat paremman käyttökokemuksen mutta luovat myös uusia tapoja verkkojen toteuttamiseen ja käyttämiseen. Verkkoihin lisätään älykästä teknologiaa, joka pystyy tehostamaan kapasiteetin käyttöä ja parantamaan käyttäjän kokemaa laatua. Älykkyys siirtyykin verkossa lähemmäs käyttäjää. Myös päätelaitteiden kehitys jatkuu kiivaana. Ne keskustelevat keskenään ja käyttäjien kanssa. Interaktiivisuus synnyttääkin uudenlaisia liiketoimintoja ja ansaintalogiikoita.

TELESTEN YDINVIESTIT

Paras kumppani verkottuneen yhteiskunnan rakentamiseen.

VISIO

Teemme jokapäiväisestä elämästäsi älykkäämpää, turvallisempaa ja sujuvampaa.

Lähellä asiakasta ja lupaukset pitäen

Tilaajaverkkojen innovatiivisten palvelujen vahvistaminen

Uusien kasvualueiden etsiminen

Kokonaisvaltaisten videovalvonta- ja matkustajainformaatioratkaisujen vahvistaminen

Tilaajaverkkojen kilpailukykyisen tuotetarjonnan kehittäminen

Oman toiminnan tuottavuuden parantaminen

Asiakaskeskeisyys, kunnioitus, luotettavuus, tuloksellisuus

MISSIO

STRATEGIA

ARVOT

STRATEGIA VUOTEEN 2020

Alansa johtavana toimijana Teleste luo modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujensa avulla. Se kehittää ja tarjoaa video- ja laajakaistateknologioita ja -palveluita kaapeli- ja teleoperaattoreille sekä julkiselle sektorille. Liiketoiminnan ydin on video: videon ja datan käsittely, siirto ja hallinta. Telesten visiona on olla paras kumppani verkottuneen yhteiskunnan rakentamiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi on luotu kuuteen toimenpiteeseen kiteytetty strategia.

LÄHELLÄ ASIAKASTA JA LUPAUKSET PITÄEN

Teleste on tunnettu toimija kaikilla liiketoiminta-alueillaan, ja sillä on erityisen vahva markkina-asema

Euroopassa. Yhtiön toiminta-alue kattaa koko maailman, mutta osa tarjonnasta on kohdistettu vain tietyille alueille, joten maantieteellinen laajentuminen luo kasvumahdollisuuksia. Tulevina vuosina edistystä odotetaan erityisesti Pohjois-Amerikan markkinoilta, joita varten on jo kehitetty tilaajaverkkojen tuotteita. Sinne tehdyt markkinointitoimet ovat osoittaneet markkinoiden kiinnostuksen Telesten tarjontaa kohtaan.

Telesten toiminta perustuu vahvaan asiakaslähtöisyyteen, joka näkyy annettujen lupausten lunastamisena, korkeiden laatuvaatimusten täyttämisenä ja toiminnan jatkuvana kehittämisenä. Telesten asiakassuhteet ovat yleensä pitkiä ja yhteistyö asiakkaiden kanssa tiivistä. Kasvupotentiaalia tuovat entistä laajemman tuote- ja palvelukokonaisuuden tarjoaminen olemassa oleville asiakkaille ja asiakaskunnan laajentaminen kaapelioperaattoreista teleoperaattoreihin.

UUSIEN KASVUALUEIDEN ETSIMINEN

Uusien maantieteellisten kasvualueiden lisäksi Teleste kartoittaa jatkuvasti uusia osaamisalueita tarjontansa kehittämiseksi. Asiakaskunnan tarve painottuu yhä enemmän kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin ja palveluihin. Teknologioiden jatkuva kehitys tuo uusia kasvumahdollisuuksia. Tuotetarjontaa voidaan laajentaa oman tuotekehityksen ja kumppaneiden kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta tai hankkimalla uusia osaamisalueita tai teknologioita yritysostoin.

TILAAJAVERKKOJEN KILPAILUKYKYISEN TUOTETARJONNAN KEHITTÄMINEN

Verkkokapasiteetin rakentaminen ja laadullinen kehittäminen kasvattavat edelleen teknologian kysyntää, ja teknologioiden kehitys toimialalla on nopeaa. Teleste on alan edelläkävijä operaattoreiden tilaajaverkkoihin käytettävien teknologioiden kehittäjänä, ja se jatkaa panostuksiaan asiakaskentän tarvitsemien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.

Perinteisen koaksiaalikaapelin ja valokuidun muodosta-

mien verkkojen toimivuutta voidaan parantaa lisäämällä niihin älykkäitä ominaisuuksia. Myös uusien teknologioiden kehitystyö jatkuu, esimerkkinä hajautettu verkkoarkkitehtuuri, joka mahdollistaa huippunopeiden datapalveluiden tarjoamisen koaksiaaliverkon kautta. Tilaajaverkkojen uusilla ratkaisuilla lisätään loppukäyttäjien lähellä olevien laitteiden älykkyyttä, mikä mahdollistaa verkkokapasiteetin nostamisen ja laadullisten ominaisuuksien parantamisen kustannustehokkaasti.

Teleste on edelläkävijä DOCSIS 3.1 -standardin mukaisten tilaajaverkkotuotteiden tarjoajana. Euroopan markkinoille suunnattuja tuotteita on jo yli 100 000, ja ne kattavat koko tilaajaverkon tarpeen. Tulevina vuosina Teleste panostaa vastaaviin Pohjois-Amerikan markkinoiden tarpeisiin sopivien tuotteiden kehittämiseen. Yhtiön tavoitteena onkin vahvistaa teknologista etumatkaansa.

TILAAJAVERKKOJEN INNOVATIIVISTEN PALVELUJEN VAHVISTAMINEN

Tilaajaverkkojen palveluissa Telesten kilpailuetu perustuu kattavan tarjonnan lisäksi vahvoihin asiakassuhteisiin, teknologiaosaamiseen, asennettuun laitekantaan ja paikalliseen läsnäoloon. Palveluiden kysyntää kasvattaa ulkoistamisen yleistyminen asiakassektoreilla ja asiakkaiden kiinnostus keskittää hankintansa.

Teleste pyrkii kehittämään tarjontaansa vastaamaan en-

tistä tarkemmin asiakkaiden tarvetta. Tavoitteena onkin painottaa tarjonnassa astetta korkeamman lisäarvon tuottavia palveluita, kuten analysointia, suunnittelua ja konsultointia. Edistyksellisillä palveluilla asiakkaat pystyvät takaamaan verkkojen laadukkaan toiminnan ja samalla alentamaan niiden käyttökustannuksia. Näin palveluiden hinnoittelussa voidaan ottaa huomioon niiden asiakkaalle tuottama arvo.

OMAN TOIMINNAN TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN

Telesten tavoitteena on tuottaa kaikille sidosryhmilleen arvoa niiden tarpeet huomioiden. Kilpailukyvyn ylläpitäminen varmistetaan tarkkailemalla jatkuvasti oman toiminnan kustannustehokkuutta. Yhtenäinen toimintakulttuuri, korkea työhyvinvointi, mahdollisimman hyvät työkalut ja parhaiksi osoittautuneet käytännöt ylläpitävät tuottavuutta. Toimialalle tyypillisiä kysynnän kausivaihteluita tasataan tuotan-

non joustavuudella. Teleste noudattaa toiminnassaan tarkkoja yritysvastuun periaatteita, eettisiä ohjeita ja ympäristöjärjestelmiä.

Tulevina vuosina jatketaan tarkkaa kannattavuuden seurantaa ja toiminnan tehostamista jatkuvan kehittämisen periaatteella. Tuottavuutta parantavia toimenpiteitä jatketaan erityisesti Saksan palveluliiketoiminnassa, jonka tuloksentekokyky on ollut heikko.

KOKONAISVALTAISTEN VIDEOVALVONTA- JA MATKUSTAJAINFOR-MAATIORATKAISUJEN VAHVISTAMINEN

Teleste tarjoaa asiakkailleen kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka se toteuttaa yhdistämällä omia ja kolmansien osa-

puolten tuotteita. Sen tarjontaan kuuluu videovalvonta- ja matkustajainformaatioratkaisuja joukkoliikenteelle ja videohallintaohjelmistoja muille asiakassegmenteille. Videovalvonnan ja informaatiotuotteiden yhdistäminen tarjonnassa ja myynnissä luo merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Tuotekehityksessä painopisteenä ovatkin eri järjestelmiä yhdistävien ohjelmistojen luominen, langattomat ratkaisut sekä mobiilisovellukset ja näyttötauluteknologiat.

Jatkossa tarjonnan kehittämisen painopistealueita ovat älykkyyden lisääminen videovalvonnassa ja matkustajainformaatioratkaisujen tason nostaminen maailman huipulle. Tavoitteena on tarjota asiakkaille ratkaisuja tilanteen kokonaishallintaan, ei vain valvontaan. Myös tarjonnan laajentaminen uusille asiakassegmenteille sisältää selkeää kasvupotentiaalia.

TEKNOLOGIAN

KEHITYS Entistä älykkäämpiä tuotteita

Telestellä teknologian kehittämisen lähtökohtana on tuotteiden tai niiden ominaisuuksien kehittäminen asiakastarpeiden mukaan. Uusien tuotteiden ja tuoteominaisuuksien ansiosta Telesten asiakkaat voivat kehittää omaa tarjontaansa ja vastata markkinoiden yhä kasvaviin tehokkuus- ja laatuvaatimuksiin. Teknologian kehityksessä keskeisimmät kehityskohteet ovat tuotteiden tai ratkaisujen tehokkuus, laatuominaisuudet, modulaarisuus, älykkyys, valmistettavuus, kierrätettävyys ja käytön aikaiset kustannukset. Usein tuotekehityksen pontimena ovat alan uudet teknologiat tai standardit tai tarjonnan muokkaaminen uusille markkinoille sopivaksi. Lisäksi tuotekehityksessä suunnitellaan myös tuotantolaitteita Telesten omaan käyttöön.

Asiakkaan ongelmien ja tarpeiden ymmärtäminen ja muuntaminen tavoitelluiksi tuoteominaisuuksiksi edellyttää asiakastoimialan tuntemista ja teknologista osaamista. Telesten etuja ovatkin sen vahva ja monipuolinen teknologinen osaaminen ja hyvät asiakassuhteet. Tuotekehitys tekee tiivistä yhteistyötä niin asiakkaiden kuin Telesten tuotannon ja myynnin kanssa. Nämä toiminnot on keskitetty myös fyysisesti samoihin toimitiloihin sekä kaapeliverkkotuotteiden että videovalvonta- ja matkustajainformaatiotarjonnan osalta, jotta tiedonkulku on mahdollisimman saumatonta. Uusien innovaatioiden tuotteistamisen asiakaslähtöisyys ja nopeus antavatkin Telestelle selkeää kilpailuetua.

TEKNOLOGIOIDEN VALINNAT TRENDIEN MUKAAN

Telesten asiakastoimialoilla käytetyt teknologiat kehittyvät nopeassa tahdissa. Koska Teleste toimii useilla eri teknologia-alueilla, sen on valittava ne tulevaisuuden kannalta tärkeimmät arkkitehtuurit, teknologiat ja osaamisalueet, joiden kehittämiseen omat resurssit käytetään. Muut tarvittavat osaalueet pyritään kattamaan kumppaniverkoston, kuten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa.

UUSILLE MARKKINOILLE

Vuoden 2017 aikana Teleste keskittyi tuotekehityksessään DOCSIS 3.1 -standardin mukaisten USA:n markkinoille suunnattujen ratkaisujen kehitykseen, laajakaistaverkkojen sovellusten kehitykseen ja entistä älykkäämpien videovalvonta- ja informaatioratkaisujen kehitykseen. Merkittävimmät tuotelanseeraukset olivat USA:n kaapelikanavamarkkinoille suunnattu etäohjattava optinen solmu ICON9000 ja Luminato 2.0, edistyneempi versio modulaarisesta videokeskuslaitteesta. Tuotekehitykseen liittyvät kulut olivat yhteensä 12,1 miljoonaa euroa, joka vastaa 8,5 prosenttia tuoteliiketoiminnan liikevaihdosta.

INNOVAATIOT SUOJATAAN

Jatkuva kehittäminen ja innovointi ovat osa Telesten toimintatapaa, johon kannustetaan koko henkilöstöä. Tuotekehityksen saavutukset suojataan patentein ja Telesten laaja patenttisalkku onkin muodostunut kokonaan oman tuotekehityksen tuloksena. Kaapeliverkkojen rakentamiseen liittyvät teknologiat ovat monin osin patentoituja, mutta esimerkiksi matkustajainformaatioissa ratkaisut ovat uusia, joten niiden suojaaminen on aktiivista. Telesten toimialalla ja markkina-alueilla on perinteisesti kunnioitettu teollisoikeuksia hyvin, mutta laajentuminen uusille markkina-alueille antaa aihetta entistä tarkempaan riskienhallintaan. Siksi patentteihin on kiinnitetty entistä tarkempaa huomiota vuoden 2017 aikana.

ÄLYKKYYS LISÄÄNTYY

Erilaisten ohjelmistojen osuus ja merkitys kasvavat Telesten valmistamissa tuotteissa, ratkaisuissa ja palveluissa jatkuvasti. Ohjelmisto-osaamisen lisäksi DOCSIS- ja IP-protokollien hallinta on entistäkin tärkeämpää siirryttäessä hajautettuun arkkitehtuurin. Samoin tuotealustat ja tuotteiden konseptointi tulevat yleistymään.

ICON 9000 – älykäs kuituoptinen PHY-solmu

Teleste kehitti älykkään 1,2 GHz:n solmun nimeltään ICON9000 Pohjois-Amerikan laajakaistamarkkinoille. Uusi optinen solmu on suunniteltu vastaamaan hajautetun verkkoarkkitehtuurin standardeja ja vaatimuksia. Se tarjoaa operaattoreille kaikki Telesten älykkäiden verkkojen edut ja mahdollistaa samalla saumattoman ja joustavan siirtymisen digitaalikuitupohjaisiin ratkaisuihin. ICON9000 tukee kaksisuuntaista tiedonsiirtoa ja tarjoaa verkko-operaattoreille useita työkaluja älykkään verkon ylläpitoon. Etäohjattavuuden ansiosta manuaalisen huollon tarve vähenee, mikä taas laskee verkon ylläpidon kustannuksia. ICON9000 esiteltiin ensimmäisen kerran lokakuussa pidettävässä alan tapahtumassa Cable-TEC Expo 2017: ssä Denverissä, Pohjois-Amerikassa.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana Teleste on hyödyntänyt älykkäitä teknologioita kehittäessään ratkaisuja ja tuotteita laajakaistaverkkoihin ja niiden ylläpitoon. Nykyään Telesten älykkäitä kuitusolmuja käyttävät kaikki suuret operaattorit lähes kaikissa Euroopan maissa, joihin Teleste on toimittanut suuria määriä 1,2 GHz: n laitteita vuodesta 2014 alkaen. Nyt Teleste kehittää tarjontaansa tavoitteenaan saada jalansijaa myös Pohjois-Amerikan markkinoilta. Uudet ratkaisut, kuten ICON™-alusta, auttavat operaattoreita virtaviivaistamaan toimintaansa ja parantamaan asiakaspalveluaan. ICONTM on Teleste Oyj:n tavaramerkki.

Immateriaalioikeuksien hallinta

TM

R

Telesten aineettomaan omaisuuteen sisältyy erilaisia immateriaalisia oikeuksia, kuten tavaramerkkejä, patentteja ja tekijänoikeuksia. Näiden teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen on välttämätöntä huipputeknologian kehittäjälle, ja suojelun merkitys korostuu erityisesti uusilla markkina-alueilla. Teleste hallitsee immateriaalisia oikeuksiaan tarkasti, ja asiaan kiinnitetään erityistä huolellisuutta aina kun edetään uusille markkina-alueille.

Vuoden 2017 aikana Teleste toteutti sisäisen projektin, jossa tarkasteltiin immateriaalioikeuksien (Intellectual Property Rights, IPR) tilannetta ja kehitettiin niiden hallintaa. Tilanteen kartoituksessa käytettiin ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka kävivät läpi Telesten IPR-strategian, tuotekehitysprojektit ja keksinnöt, patenttihakemukset ja kolmansien osapuolien IPR-riskien hallinnan. He kartoittivat kyselyllä strategian ja toimintatapojen ajantasaisuutta ja niiden noudattamista käytännössä. Kyselyn vastausten perusteella strategiaa ja toimintatapoja päivitettiin ja tiedon jakamista aktivoitiin. Teleste palkkasi myös IPR-asioista vastaavan henkilön ja käynnisti konsernin sisäisiä koulutuksia.

C R TM

C R

TELESTE VUONNA 2017 STRATEGIA TEKNOLOGIA LIIKETOIMINTA-ALUEET VASTUULLISUUS JOHTO TILINPÄÄTÖS VUOSI 2017 15

C

TEKNOLOGIAN KEHITYS

Telesten modulaariset junajärjestelmäratkaisut

Telesten modulaarinen junajärjestelmäratkaisu koostuu muutamasta alijärjestelmästä: matkustajainformaation hallinta, videovalvonta, näytöt, audio- ja puhelinjärjestelmä, kuulutukset sekä liityntäratkaisut. Alijärjestelmät rakennetaan vaativiin käyttöolosuhteisiin suunnitelluista laitteista. Toimialan odotukset luotettavuuden, laadun ja käyttöiän suhteen ovat erittäin korkeat ottaen huomioon, että puhutaan informaatioteknologiasta. Vaikka liiketoiminnan volyymit tulevat laitteista, ovat ohjelmistot silti avainroolissa, kun luodaan matkustajan kokema toiminnallisuus.

Suurin osa liiketoiminnasta liittyy uusiin kulkuneuvoihin. Maailmassa on vain muutamia kiskokalustovalmistajia. He kehittävät omia modulaarisia alustojaan varmistaakseen kilpailukykynsä ja asettavat myös korkeat odotukset yhteistyökumppaneilleen. Suorituskykyä laadun ja toimitusvarmuuden osalta seurataan kuukausittain ja kustannuskilpailukykyä joka projektissa. Matkustajainformaatiojärjestelmä on matkustajille varsin näkyvä elementti, ja siksi korkea käyttövarmuus on erittäin tärkeätä.

PITKÄJÄNTEISTÄ SITOUTUMISTA

Kumppanuuden aloittaminen kiskokalustovalmistajan kanssa tarkoittaa pitkäjänteistä sitoutumista molemmilta osapuolilta, koska projektit kestävät tyypillisesti useita vuosia. Alussa kehitetään projektin vaatimuksia vastaava toiminnallisuus, jonka jälkeen aloitetaan laitteen sarjatuotanto. Pitkäjänteisin Telesten projekteista – Stadlerin projekti NSB:lle Norjaan – alkoi 2010 ja sarjatuotanto jatkuu ainakin vuoteen 2019. Norjassa on jo yli sata Stadlerin valmistamiin juniin toimitettua Telesten järjestelmää. Sarjatuotantovaiheessa täsmälleen samanlaisia järjestelmiä toimitetaan tyypillisesti kerran tai kaksi kuukaudessa.

Toimiala edellyttää toimijoilta pitkäjänteistä sitoutumista. Jopa standardien mukaan teknologiaa tulee tukea vähintään 30 vuotta. Koska tietotekniikka kehittyy hurjasti vuosien saatossa, on sen vanhentumisen hallinta vaativa, mutta välttämätön elementti. Kun edellytyksenä on toisaalta jatkuva tuotekehitys teknologian tukemiseksi, mahdollistaa se myös tuotteiden jatkuvan suoritus- ja kilpailukyvyn parantamisen.

MAAILMANLUOKAN OSAAMINEN ASIAKKAIDEN PALVELEMISEKSI

Tyypillisessä projektissa kehitysvaihe kestää 6–9 kuukautta ja sarjatuotantovaihe 2–3 vuotta. Kuitenkin junat valmistetaan kestämään 30 vuotta ja jopa pitempään. Vuosien aikana syntyy erilaisia tarpeita kehittää matkustajakokemusta ja turvata järjestelmien korkea käyttövarmuus. Kyvykkyys tarjota asennuskantaan liittyviä palveluita koko elinkaaren ajan onkin tärkeässä roolissa asiakastyytyväisyyden varmistamiseksi.

Suurin osa palveluliiketoiminnasta liittyy varaosiin, korjaustoimintoihin ja kenttähuoltoon. Vuosien aikana Telestelle on kertynyt osaamista, joka mahdollistaa myös korkeamman lisäarvon palveluiden, kuten ohjelmistopäivitysten, tuotepäivitysten, uusien toiminnallisuuksien ja suorituskyvyn seurannan, tuottamisen. Kaiken kaikkiaan elinkaarikustannusten hallinnan merkitys kasvaa toimialallamme koko ajan. Telesten laaja asennuskanta antaa sille mahdollisuuden tulla kärkiosaajaksi myös palveluntarjoajana.

Turvallisuus vaatii valvontaa

Telesten toimintaympäristössä vaikuttavat megatrendit asettavat raamit toiminnan kehitykselle ja ohjaavat strategisten painopisteiden valinnassa sekä toimintasuunnitelmien teossa. Trendien seuranta on osa Telesten strategista toiminnanohjausprosessia, jolla varmistetaan yhtiön kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on avainroolissa kehittäessä tuotteita ja palveluita vastaamaan entistä paremmin muuttuvien toimintaympäristöjen tarpeita. Tärkeimpiä Video Security and Information -liiketoimintayksikön toimintaan vaikuttavia megatrendejä ovat:

IHMISTEN TURVALLISUUS JULKISILLA PAIKOILLA

sen jäsenenä.

Älykkäät ja turvalliset kaupungit ja niiden kehittäminen ovat maailmanlaajuinen megatrendi, joka luo kysyntää uuden sukupolven turvallisuusratkaisuille. Telesten videovalvonta- ja informaatioratkaisujen avulla voidaan rakentaa älykkäitä kaupunkiympäristöjä, joissa ihmisten on turvallista liikkua ja käyttää julkista liikennettä.

TURVALLINEN JA SUJUVA JULKINEN LIIKENNE. IHMISTEN TEHOKAS LIIKKUMINEN

Kaupungistuminen lisää julkisen liikenteen matkustajamääriä, ja samalla korostuu ihmisvirtojen liikkumisen sujuvuuden merkitys. Julkisen liikenteen kasvu luo kysyntää matkustajainformaatioratkaisuille. Telesten videovalvonta- ja informaatioratkaisujen avulla matkustajille pystytään tarjoamaan entistä turvallisempia ja tehokkaampia julkisen liikenteen palveluja.

KYBERTURVALLISUUS UHAT JULKISISSA RAKENTEISSA JA PALVELUISSA

Kyberturvallisuusvaatimusten kasvu luo kysyntää tuotteille, joiden avulla voidaan varmistaa tietoturva mahdollisissa julkisia rakenteita ja palveluja koskevissa uhkatilanteissa. Telesten videovalvonta- ja informaatioratkaisut on suunniteltu vaativiin käyttökohteisiin, ja ne sisältävät kehittyneimpiä ratkaisuja ja ominaisuuksia tietoturvallisuuden varmistamiseen kaikissa mahdollisissa tilanteissa.

Esa Harju siirtyi Telesten palvelukseen 1.12.2016, jolloin hänet nimitettiin Video Security and Information -yksikön liiketoimintajohtajaksi. Harju oli perehtynyt Telesten toimintaan aiemmassa tehtävässään Telesten hallituk-

TOIMITUS-JOHTAJAN KATSAUS VIDEO AND BROADBAND SOLUTIONS

Tilaukset uudelleen kasvuun

Video and Broadband Solutionsin liikevaihto laski 13,5 prosenttia 142,1 (164,2) miljoonaan euroon. Heikko kehitys johtui erityisesti videovalvonnan ja informaatioratkaisujen matalasta tilauskannasta vuoden alkupuolella. Liikevaihdon lasku, uudelleenjärjestelyjen kustannukset ja panostukset uusille markkinoille näkyivät liiketuloksessa, joka jäi 4,9 (16,5) miljoonaan euroon. Vuoden loppupuolella saadut tilaukset kääntyivät vahvaan nousuun. Liiketoiminta-alueella työskenteli keskimäärin 729 (747) henkilöä.

VBS liikevaihdon kehitys, Meu

6361%%

Osuus liikevaihdosta VBS liiketuloksen kehitys, Meur

Network Products

Network Products toimittaa tilaajaverkkoja, videokeskuksia ja tilausvideoratkaisuja sekä näihin liittyviä palveluja kaapelioperaattoreille. Tilaajaverkkojen tuotteissa Teleste on markkinajohtaja Euroopassa ja videokeskuksissa merkittävä toimija globaalisti. Tilaajaverkoissa tuotevalikoima sisältää kaikki komponentit valokuituratkaisuista vahvistimiin ja passiivikomponentteihin, esim. antennipistorasioihin. Videokeskuksissa painopiste on täysin digitaalisissa ratkaisuissa. Tuoteliiketoimintaan liittyvät palvelut sisältävät järjestelmäsuunnittelua, laadunvarmennuskonsultointia, toimitettujen järjestelmien ylläpitopalveluja sekä koulutusta.

Videovalvonta- ja informaatioratkaisut

Teleste toimittaa kokonaisvaltaisia modulaarisia videovalvonta- ja informaatioratkaisuja julkiselle sektorille, junavaunuvalmistajille ja liikenneoperaattoreille. Telesten omat tuotteet kattavat videon siirron, tallennuksen ja hallinnan sekä matkustajainformaatiopalvelut. Telesten sovellus liitetään usein yhteen muiden järjestelmien, kuten liikennevalvonta- ja hälytys- sekä kriisinhallintajärjestelmien kanssa. Telestellä on vahva markkina-asema vaativissa videovalvontaprojekteissa ja johtavien vaunuvalmistajien ja liikenneoperaattoreiden keskuudessa. Sen suurimmat markkina-alueet ovat Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Lähi-idässä.

Panostuksia uusille markkinoille

Siirtymä hajautettuun arkkitehtuuriin luo uusia mahdollisuuksia.

Operaattoreiden verkkoinvestoinnit etenivät verkkaisesti alkuvuoden aikana, mutta loppuvuodesta kysyntä vahvistui. Tilaajaverkkotuotteiden myyntiluvut jäivät kuitenkin vertailukaudesta, vaikka tilauskanta vuoden lopussa päätyi korkealle. Liikevaihdon supistuminen heikensi myös kannattavuutta. Pitkään jatkunut vahvistimien myyntihintojen lasku pysähtyi ja Teleste sai solmittua uusia sopimuksia aiempaa hieman korkeammin hinnoin, kun asiakkaat huomasivat tuotteiden laatueron. Optiikassa hintataso pysyi vakaana. Operaattoreiden tarve kasvattaa tilaajaverkkojensa kapasiteettia ja kehittää niiden ominaisuuksia hyvän kuluttajakokemuksen varmistamiseksi jatkui edelleen. Myös asiakkaiden taloudellinen tilanne mahdollisti investoinnit, mutta päätöksenteko eteni hitaasti, mikä saattoi osittain johtua suunnitelmista siirtyä hajautettuun arkkitehtuurin.

Edelläkävijyys DOCSIS 3.1 -standardin mukaisessa tuotetarjonnassa ja hyvä maine ovat vahvistaneet Telesten markkina-asemaa Euroopan markkinoilla. Vuonna 2016 solmittiin merkittävä yhteistyösopimus Huawein kanssa tanskalaisen TDC Groupin laajakaistaverkon päivittämisestä. Projekti eteni vauhdilla Telesten tuotannossa, ja suuri osa seuraavan sukupolven vahvistimien toimituksista saatiin tehtyä vuoden 2017 aikana. Valmistuessaan kaapeliverkon päivitysprojekti on ensimmäinen DOCSIS 3.1 -standardin mukainen ja hajautettua arkkitehtuuria hyödyntävä verkkomuunnos. Päivitys mahdollistaa TDC:n tarjota laajassa mittakaavassa yhden Gigabitin sekunnissa tilaajanopeuksia.

YHTEISYRITYS AMERIKKAAN

Telesten vahva markkina-asema Euroopassa ja edistyksellinen tuotetarjonta ovat herättäneet kiinnostusta Amerikassa, jossa on maailman suurimmat kaapeli-infrastruktuurin markkinat. Viime vuosien aikana Teleste on kehittänyt näiden markkinoiden tarpeita vastaavia tuotteita ja tutkinut markkinoita. Vuoden 2017 aikana Teleste ja amerikkalainen Antronix perustivat Teleste Intercept LLC -nimisen yhteisyrityksen edistämään molempien yhtiöiden laajakaistaverkkotuotteiden myyntiä Amerikassa. Antronixilla on vahva asema Amerikan suurimpien kaapelioperaattoreiden teknologiatoimittajana, joten yhteisyritys antaa hyvän lähtökohdan markkinoiden avauksella. Keskustelut potentiaalisten asiakkaiden kanssa ovatkin jo hyvässä vaiheessa.

HAJAUTETTU VERKKOARKKITEHTUURI ETENEE

Tuotekehityksessä painopisteinä olivat hajautetun verkkoarkkitehtuurin ja DOCSIS 3.1 -standardin mukaiset tuotteet ja ratkaisut. Tilaajaverkkojen rakentamisessa ollaan nopealla aikataululla siirrytty perinteisistä 1,0 gigahertsin HFC-verkoista tehokkaampiin 1,2 gigahertsin verkkoihin, ja seuraavana edistysaskeleena ovat hajautetun arkkitehtuurin mukaan rakennetut verkot. Hajautettu arkkitehtuuri tarjoaa monia etuja, kuten verkon parempi skaalautuvuus, kapasiteetti ja ylläpidon tehokkuus sekä laitteistojen pienempi tilantarve. Sen mukaan rakennettu verkko soveltuu hyvin IP-liikenteelle, jossa videoiden osuus jatkuvasti kasvaa.

Siirtymä hajautettuun arkkitehtuuriin luo uusia mahdollisuuksia, mutta myös mullistaa alan toimijoiden tarjontaa ja kilpailukenttää. Standardin mukainen arkkitehtuuri edellyttää palvelualustojen tuotekehitystä ja erityisesti panostuksia ohjelmistoihin, jotka taas vaativat suuria volyymejä. Siten ratkaisut muuttuvat entistä globaalimmiksi ja maakohtainen räätälöinti vähenee. Teleste on ollut aktiivisesti edistämässä hajautetun arkkitehtuurin kehittämistä, ja vuoden 2017 aikana se toi markkinoille ensimmäiset tuotteensa eli Remote-PHY- ja Remote-MACPHY -laitteet. Tuotekehitystä jatketaan ja uusia ratkaisuja on tulossa vuoden 2018 aikana.

KYSYNTÄÄ UUSILLE RATKAISUILLE

Telesten painopisteet tilaajaverkoissa tulevat olemaan hajautetussa arkkitehtuurissa ja Amerikan valloituksessa. Yhteisyrityksen toiminta on käynnistynyt lupaavasti, mutta myyntiverkoston luominen ja Telesten tunnettuuden vahvistaminen vaativat vielä ponnisteluja. Markkinaennusteet antavat kuitenkin olettaa, että operaattorit sekä Euroopassa että Amerikassa tulevat päivittämään verkkojaan hajautetulla arkkitehtuurilla lähivuosina.

Kohti älykkäämpiä ratkaisuja

Ohjelmistoosaamisen merkitys kasvaa ratkaisuja kehitettäessä.

Videovalvonta- ja informaatioratkaisujen toimintaympäristön kehitys oli kaksijakoinen. Matkustajainformaatioratkaisuissa kysyntä oli vahvaa, mutta videovalvonnassa markkinat olivat hiljaiset ja uudet kilpailijat kiristivät entisestään hintakilpailua. Matkustajainformaatioratkaisuissa Teleste onnistui saamaan merkittäviä tilauksia junavaunuvalmistajilta, ja tilauskertymä kasvoi vuoden loppua kohden. Liikevaihto jäi edellisvuoden tasosta, mikä heikensi myös liiketulosta.

Toiminnan kehittäminen eteni ripeästi monella saralla vuoden 2017 aikana. Vuoden alusta otettiin käyttöön uusi organisaatio, jonka avulla eri toiminnot ja tuotealueet saatiin toimimaan yhtenäisemmin. Toimintatapojen muutos näkyi myös asiakkaille, kun suurimmille asiakkaille nimettiin omat vastuuhenkilöt. Samalla myyntivastaavat saivat tarjottavakseen entistä laajemman tuotepaletin. Myös markkinoinnin yhteistyötä muiden toimintojen kanssa tiivistettiin. Toimenpiteillä pyritään sujuvoittamaan ja syventämään entisestään tiivistä asiakasyhteistyötä ja varmistamaan, että osaavat ja motivoituneet telesteläiset ovat aina lähellä asiakasta.

PANOSTUKSIA LAATUUN

Yksi kannattavuuden kehitykseen negatiivisesti vaikuttanut tekijä oli matkustajainformaation joissakin tuotteissa esiintyneet laatupoikkeamat. Ongelmat johtuivat osin puutteista alihankkijoiden toimittamissa osissa, osin omasta tuotannosta. Laadun kehittämiseksi käynnistettiin monia toimenpiteitä, ja niiden tuloksia seurataan jatkuvasti. Telestelle asiakkaiden arvolupauksen täyttäminen on ehdoton edellytys.

LISÄÄ ÄLYKKYYTTÄ

Edistyksellinen videovalvonta on kehittymässä kohti tilannekuvan antavia järjestelmiä, kun taas matkustajainformaatioratkaisuissa edetään entistä modulaarisempiin ratkaisuihin. Molemmissa tuotealueissa edetään kohti älykkäämpiä kokonaisuuksia, joten ohjelmisto-osaamisen merkitys kasvaa ratkaisuja kehitettäessä. Ohjelmisto-osaamista vahvisti lokakuussa tehty yrityskauppa, jolla Teleste hankki saksalaisen älykkäisiin matkustajatietojärjestelmiin ja ohjelmistoihin erikoistuneen iqu Systems GmbH -yhtiön. Sen liiketoiminta koostuu ohjelmistoratkaisuista, näytöistä ja niihin liittyvistä palveluista, joten se täydentää Telesten tarjontaa. Lisäksi iqu Systemsin hyvä asema Saksan, Puolan, Itävallan ja Sveitsin joukkoliikennemarkkinoilla auttaa Telesteä vahvistamaan läsnäoloaan sille merkittävillä markkinoilla. Kaupan myötä yksikön asiantuntijoiden määrä nousi noin 20 henkilöllä.

VAHVA ASEMA

Vuoden lopussa hyvin kasvanut tilauskanta antaa vuodelle 2018 hyvät lähtökohdat, koska näiden tilausten toimitukset ajoittuvat alkaneelle ja tuleville vuosille. Markkinan näkymät ovat myös pääosin myönteiset. Sujuvan joukkoliikenteen ja turvallisuutta lisäävien järjestelmien merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Myös Telesten asema markkinoilla on entisestään vahvistunut. Erityisesti junavaunuvalmistajat ovat yhdistyneet entistä suuremmiksi toimijoiksi. Ne edellyttävät kumppaneiltaan tuotantovolyymeja, toimitusvarmuutta ja toimintatapoja, joihin eivät pienemmät alan toimittajat aina yllä.

Tehtävää on myös paljon. Tavoitteena on asiakaspohjan laajentaminen kattamaan julkinen joukkoliikenne kokonaisuudessaan, asiakaspohjan maantieteellinen laajentaminen ja uusien asiakassegmenttien palveleminen videovalvonnassa. Matkustajainformaatioratkaisujen tuotannossa haetaan entistä suurempia volyymejä entistä korkeammin laatuvaatimuksin. Osana laadun kehittämistä vahvistetaan yhteistyökumppanien verkostoa. Myös osaamisen kehittämisestä on pidettävä hyvää huolta, ja uusia ammattilaisia tarvitaankin muun muassa tuotekehitystehtäviin.

NETWORK SERVICES

Haasteita Saksassa

Kesällä Saksan toimintojen liikearvo kirjattiin alas ja kannattavuutta parantavia uudelleenjärjestelyjä varten tehtiin varaus. Nämä kirjaukset heikensivät tulosta yhteensä 9,3 miljoonaa euroa. Uudelleenjärjestelyjen tavoitteena on saavuttaa positiivinen liiketulos vuonna 2018. Palveluliiketoiminnan toiseksi suurimmalla alueella Britanniassa jäätiin hieman asetetuista tavoitteista, mutta muissa toimintamaissa liikevaihto ja -tulos kehittyivät suotuisasti. Liiketoiminta-alueella työskenteli keskimäärin 446 henkilöä.

lesten tytäryhtiö Cableway. Sen palvelut koostuvat pääosin asennus- ja huoltopalveluista. Asiakassuhteet ovat pitkäaikaisia ja vakaita. Toiminnan kannattavuus on vuosien ajan ollut epätyydyttävällä tasolla, ja sitä on pyritty parantamaan erilaisin tehostamistoimin. Vuoden 2017 negatiivinen kehitys johtui osittain toiminnan tehottomuudesta, mutta erityisesti alihankintana ostetun maankaivuutyön kustannusten noususta.

KORJAAVIA TOIMENPITEITÄ

Maankaivuun markkinat ovat Saksassa ylikuumentuneet ja alalle on vaikea saada uusia toimijoita tiukan sääntelyn takia. Tilanteen korjaamiseksi Teleste käynnisti neuvottelut merkittävimmän asiakkaansa kanssa raamisopimuksen uudistamisesta, jotta Telesten saamat korvaukset saadaan kustannuksia vastaavalle tasolle. Sen lisäksi tuottavuutta parannettiin toimintatapoja ja prosesseja yhdenmukaistamalla ja organisaatiomuutoksilla. Myös asiakasrakennetta pyritään parantamaan hankkimalla uusia asiakkaita, sillä suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta on merkittävä. Kannattavuutta parantavat toimenpiteet jatkuvat vuoden 2018 aikana.

Muissa toimintamaissa eli Britanniassa, Sveitsissä, Belgiassa ja Suomessa kysyntä säilyi vakaana. Näillä markkinoilla palvelutarjonta painottuu korkeamman lisäarvon pal-

Saksassa palveluliiketoimintaa tuottaa Te- Network SERVICES veluihin, kuten suunnittelu-, rakentamis- ja konsultointipalveluihin. Tarjontaa kehitettiin edelleen kohti edistyksellisempiä palveluita, ja toimintaa organisoitiin myös luomalla näiden palvelujen myyntiin keskittyviä asiakastiimejä.

KOHTI ARVOPERUSTEISTA HINNOITTELUA

Palveluliiketoiminnan markkinat pysyvät vuosittain melko tasaisina. Merkittävää kasvua on mahdollista saavuttaa uusilla palveluilla ja markkinaosuutta vahvistamalla. Alan kova hintakilpailu edellyttää palveluiden tehokasta tuottamista kannattavuuden saavuttamiseksi. Telesten tavoitteena on panostaa korkeaa lisäarvoa asiakkaille tuottaviin palveluihin ja työkaluihin, jotka alentavat verkkojen elinkaaren aikaisia kustannuksia. Näiden palveluiden hinnoittelussa voidaan painottaa asiakkaan saamaa hyötyä eikä pelkästään palvelun tuottamisen kustannusta.

Network Services tarjoaa verkkosuunnittelua, asennus- ja huolto- sekä asiantuntijapalveluita eurooppalaisille kaapelija puhelinoperaattoreille. Sen asiakkaat ovat usein maidensa johtavia toimijoita, joiden tavoitteena on uusien palveluiden, kuten nopeiden Internetyhteyksien, maksutelevisio-, tilaus-, video- ja puhelinpalvelujen tarjoaminen tilaajille. Sen toimintamaat ovat Saksa, Britannia, Suomi, Sveitsi ja Belgia.

Tiivistä vuoropuhelua

Telesten kilpailukyky perustuu suurelta osin motivoituneeseen ja ammattitaitoiseen henkilöstöön. Teleste tarjoaa työntekijöilleen haastavia ja vaihtelevia työtehtäviä, mahdollisuuden kehittää osaamistaan alan parhaiden ammattilaisten joukossa sekä kansainvälisen työyhteisön. Työhyvinvointi syntyy mielekkäistä tehtävistä, hyvästä työilmapiiristä ja tasapainosta työn ja vapaa-ajan välillä. Telesten palveluksessa oli 1446 työntekijää vuoden 2017 lopussa (2016: 1511). Telesten toimintakenttä on hyvin kansainvälinen ja toimipisteitä on 20 maassa. Eniten telesteläisiä on Suomessa (35 %) ja Saksassa (37 %).

Telesten missiona on verkottuneen yhteiskunnan rakentaminen, jotta ihmisten elämästä tulisi älykkäämpää, sujuvampaa ja turvallisempaa. Telesteläiset tulevat erilaisista taustoista, eri maista ja kulttuureista, mutta meitä yhdistävät yhteiset arvomme: asiakaskeskeisyys, kunnioitus, luotettavuus ja tuloksellisuus. Teleste rakentaa verkottunutta yhteiskuntaa yhdessä, henkilöstön ja sidosryhmien vuoropuhelua rakentaen.

Telesten yhtenäisyyden vahvistamiseksi ja visuaalisen ilmeen uudistamiseksi vuonna 2016 aloitettua Yksi Teleste -projektia jatkettiin myös vuoden 2017 aikana, jolloin Mitron jäi tuotenimeksi yrityksen nimen vaihtuessa Teleste Information Solutionsiksi.

YHDESSÄ, VUOROPUHELUA EDISTÄEN

Vuoden 2017 yhtenä kantavana teemana Telestellä oli vuoropuhelun vahvistaminen. Teemaa toteutettiin muun muassa tavoiteasetantaan liittyvän Onnistunutta vuoropuhelua luomassa -esimiesvalmennuksen ja uuden vuorovaikutteisen eLearning-verkko-oppimisportaalin rakentamisen muodoissa. Vuoden aikana käynnistettiin lisäksi globaalin henkilöstökyselyn uudistaminen. Vuoropuhelun tukemiseksi päätettiin, että Telesten vuoden 2018 henkilöstökysely toteutetaan useina lyhyinä pulssikyselyinä.

Vuonna 2017 toteutettiin myös pienempiä lokaaleja hankkeita telesteläisten vuoropuhelun edistämiseksi. Erilaisten teemapäivien avulla henkilöstöä kannustettiin yhdessä pohtimaan työympäristöön liittyviä positiivisia tekijöitä, sekä sitä, miten koko henkilöstö voi vaikuttaa työyhteisöön ja työssä viihtymiseen. Myös kehityskeskusteluja uudistettiin kannustamalla esimiehiä ja työntekijöitä entistä tiheämpään, jatkuvaan vuoropuheluun sekä tuomalla keskusteluihin Liiketoiminnan globaali toimintaympäristö asettaa kansainvälisyyden osaksi telesteläisten arkea.

uusia teemoja, jotka liittyvät muun muassa työyhteisöissä työskentelyyn ja Telesten arvojen näkymiseen jokapäiväisessä työskentelyssä ja vuorovaikutuksessa.

PAIKALLINEN KANSAINVÄLINEN TOIMIJA

Teleste on kansainvälisesti toimiva, alueelliset vaatimukset huomioiva teknologiayhtiö. Telesten liiketoiminnan globaali toimintaympäristö asettaa kansainvälisyyden osaksi telesteläisten arkea. Lisäksi vuosittain toteutettavien auditointien avulla arvioidaan henkilöstöhallinnon tehtäväalueille asetettujen standardien ja laatuvaatimusten toteutuminen.

HR Communityn eli yrityksen sisäisen globaalin henkilöstöhallinnon yhteistyö syventyi vuonna 2017 muun muassa valmistautumisella EU:n tietosuoja-asetukseen ja henkilöstön tunnuslukujen mittaamiseen. Verkosto yhdistää eri toimipisteet ja luo puitteet henkilöstöhallinnon toimintojen yhteiselle kehittämiselle.

KOULUTUS KESKIÖSSÄ

Teknologioiden, tuotteiden ja palveluiden kehittäminen sekä oman toiminnan jatkuva tehostaminen edellyttävät henkilöstöltä vahvaa ammattitaitoa. Lukuisten tehtäväkohtaisten koulutusten lisäksi osaamista vahvistettiin henkilöstöryhmittäin toteutetuilla valmennuksilla. Suomessa Leaniin perustuva toimintatapa ulotettiin valmennusten muodossa tuotannon puolelta myös toimihenkilöiden keskuuteen.

Esimiestyön ja johtamisen parantamiseksi ja tukemiseksi Teleste jatkaa konsernitasoista esimiesvalmennusohjelmaansa. Valmennusohjelman tarkoituksena on kehittää Telesten esimieskäytäntöjä ja vuoropuhelua sekä jakaa hyviä käytäntöjä esimiesten kesken. Valmennusohjelma koostuu ajankohtaisista esimiestyöhön liittyvistä teemoista.

Vuonna 2017 vuoropuhelun kasvattamisen teeman mukaisesti järjestettiin esimiehille onnistuneeseen tavoiteasetannan vuoropuheluun perustuva valmennus. Vuoden 2017 aikana hyödynnettiin myös globaaleja teemakohtaisia chat-klinikoita esimiestyön tukemiseksi.

TUNNETTU TYÖNANTAJA

Telesten maine työnantajana on hyvä ja potentiaaliset hakijat ovat kiinnostuneita erityisesti Telesten teknologisesta osaamisesta, kansainvälisestä toimintaympäristöstä ja mahdollisuudesta päästä kehittymään sen myötä. Tiiviillä yhteistyöllä alan oppilaitosten kanssa pyritään lisäämään myös yrityksen tunnettuutta potentiaalisten työntekijöiden joukossa työvoiman saatavuuden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Nuorille tarjotaan kesätyöpaikkoja, harjoittelua ja opinnäytepaikkoja.

Telestellä viihdytään keskimäärin pitkään. Motivoivat työtehtävät sitouttavat työnantajaan ja pitkät työurat tuovat mukanaan vankkaa osaamista ja tietoa. Työurat tulevat tulevaisuudessa entisestään pidentymään, ja tämä otetaan Telestellä huomioon muun muassa tukemalla työhyvinvointia ja osaamisen kehittämistä sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista.

Telesten kannustinjärjestelmät perustuvat saavutettuihin tuloksiin, joita mitataan sekä yhtiö- että henkilötasolla. Kannustimina käytetään muun muassa bonus- ja tulospalkkiojärjestelmiä sekä osakepalkkiojärjestelmiä. Vuoden 2017 aikana Telesten bonusjärjestelmä uudistettiin entistä kannustavammaksi, selkeämmäksi sekä yhtiön taloudelliseen tulokseen vahvemmin perustuvaksi. Bonus- ja tulospalkkiojärjestelmät tukevat yhtiön strategiaa tavoitteilla, jotka luontevasti yhdistyvät tiimien ja yksittäisten työntekijöiden työhön.

Vuoden loppupuolella Teleste käynnisti yt-neuvottelut. Joulukuussa päättyneiden neuvotteluiden tuloksena työntekijämäärä väheni 24:llä Suomessa. Vähennykset toteutettiin irtisanomisin, pitkäaikaisin lomautuksin ja yksilöllisin ratkaisuin. Vähennykset koskivat kaikkia henkilöstöryhmiä.

YRITYS-VASTUU

Verkottunutta yhteiskuntaa rakentamassa

Teleste on mukana rakentamassa verkottunutta maailmaa, parantamassa sen turvallisuutta ja lisäämässä julkisen liikenteen sujuvuutta. Yritysvastuu on sen toiminnan ytimessä ja näkyy arvoissa, visiossa, missiossa ja strategiassa. Jokapäiväistä toimintaa ohjaavat Telesten eettiset säännöt. Vuoden 2017 aikana yritysvastuun merkitys korostui myös uuden kirjanpitolain myötä. Laki edellyttää yrityksiä raportoimaan ei-taloudellisia tietoja muun muassa yritysvastuuta koskevista toimintatavoistaan ja saavutuksistaan. Teleste laajensikin ei-taloudellisten asioiden mittariston koskemaan koko yritystä.

Vaikutus yhteiskuntaan

Henkilöstökulut Osingot osakkeen omistajille

milj. euroa

Yhteisövero

0,7

69,9 1,8 milj. euroa milj. euroa

Telesten arvot, asiakaskeskeisyys, kunnioitus, luotettavuus ja tuloksellisuus, ovat keskeiset tekijät yritysvastuun pohjana. Teleste noudattaa Suomen YK-liiton käyttämää yhteiskuntavastuun osa-alueiden jakoa taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Taloudellinen vastuu huomioidaan asiakaskeskeisyydellä ja tuloksellisuudella. Havainnoidaan toimintaympäristö, ollaan avoimia ja toimitaan ennakoivasti. Ollaan lähellä asiakasta nyt ja tulevaisuudessa. Tuloksellisuus taataan tekemällä päätöksiä oikea-aikaisesti, asettamalla haasteellisia tavoitteita, kommunikoimalla ne selkeästi ja viemällä asiat loppuun. Ekologisessa vastuussa huomioidaan tuotteiden koko elinkaaren ympäristövaikutukset sekä seurataan kehitystä mittareilla. Tuotteiden luotettavuudessa otetaan huomioon erityisesti ekologinen vastuu. Sosiaalinen vastuu huomioidaan eettisissä säännöissä oikeudenmukaisilla työolosuhteilla ja käytännöillä. Kaikkien ihmisten kunnioitus on yksi sosiaalisen vastuun perusasioita.

PITKÄIKÄISIÄ TUOTTEITA

Ympäristöystävällisyys näkyy tuotteiden energiankulutuksessa, pitkäikäisyydessä ja huollettavuudessa. Tuotteiden suunnittelussa huomioidaan ympäristönäkökulma ja käytetään mahdollisuuksien mukaan kierrätettäviä materiaaleja. Tuotteiden ympäristövaikutukset ovat lähinnä käytön aikainen energian kulutus sekä tila- ja jäähdytystarpeet. Ympäristöasioiden huomioiminen koko ketjussa varmistaa asiakkaille ympäristöystävälliset tuotteet.

OMAN TOIMINNAN VAIKUTUKSIA

Sekä taloudelliseen että ekologiseen vastuuseen liittyy yhtenä osa-alueena Telesten oma energian- ja vedenkulutus ja pyrkimys niiden vähentämiseen. Vuonna 2017 Telesten sähkönkulutus oli 4,1 GWh ja veden kulutus 27 tuhatta m3. Valmistusprosessissa ei käytetä vettä vaan vedenkulutus on käyttöveden kulutusta. Telesten ympäristöjärjestelmä on ISO14001:2004 -sertifioitu, ja se tullaan päivittämään uuteen ISO14001:2015 -versioon.

RISKIEN HALLINTA

Riskien arviointi ja niihin varautuminen on merkittävä tekijä taloudellisen onnistumisen kannalta. Telestellä tehdään kaksi kertaa vuodessa koko yrityksen kattava riskien kartoitus ja arviointi. Riskit analysoidaan liiketoimintayksiköittäin. Liiketoimintaan vakavasti vaikuttaville riskeille pyritään laatimaan jatkuvuudenhallintasuunnitelma. Merkittävimpien riskien seurannalle ja jatkuvuudenhallintasuunnitelmille on nimetty vastuuhenkilöt liiketoimintayksiköissä ja konsernitoiminnoissa.

Teleste tekee vuosittain sisäisen tarkastuksen, jossa arvioidaan riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä valittujen toimintojen tehokkuutta sekä ehdotetaan kehitystoimenpiteitä näiden osalta. Lisäksi sisäinen tarkastus hoitaa johdon antamia erityistehtäviä.

Ympäristöystävällisyys näkyy tuotteiden energiankulutuksessa, pitkäikäisyydessä ja huollettavuudessa.

SUUNNITTELU

Tuotekehitys on avainasemassa tuotteiden elinkaaren aikaisen ympäristövaikutuksen huomioimisessa. Suunnitteluvaiheen päätökset ovat merkittäviä tuotteen koko elinkaaren kannalta, koska ne koskevat koko toimitusketjua raaka-aineiden hankinnasta tuotteen poistamiseen markkinoilta.

Vuoden 2016 lopussa Telesten suunnitteluprosessiin lisättiin suunnittelun aikainen ympäristökatselmus, jossa tarkastellaan tuotteiden ympäristöystävällisyyttä sekä materiaalivalintojen että elinkaarenhallinnan osalta. Katselmukseen osallistuvat suunnittelijat, projektipäällikkö, laatupäällikkö ja esimiehet. Ensimmäinen ympäristökatselmus tehtiin tuotteelle AC9200:lle, ja sen perusteella tuotteessa on uudelleen käytettävää materiaalia 93,2 % ja poltettavaksi energiajätteeksi menee 6,4 %.

Modulaarisuus on suunnittelussa yksi tärkeä lähtökohta, ja lähes kaikki HFC-tilaajaverkkotuotteet ovat modulaarisia. Samoin Luminato-videokeskuslaite on modulaarinen tuotealusta. Modulaarisuuden hyödyt tulevat esille tuotteiden huollettavuutena ja alustan monikäyttöisyytenä.

Ympäristömyönteisen tuotesuunnittelun tavoitteena on pienentää materiaalien määrää ja energiankulutusta sekä parantaa tuotteen laatua:

Määrällinen näkökulma

• Materiaalien käytön tehokkuus
• Energiankulutuksen minimointi
• Tuotteiden käyttöiän pidentäminen
• Tuotteiden hyödynnettävyyden parantaminen

Laadullinen näkökulma – haitattomuus

• Panosten (materiaalit ja energia) laatu
• Päästöjen laatu (tuotanto, käyttö, jätteenkäsittely)

Ympäristökatselmuksessa käydään läpi:

• Materiaalien käytön tehostaminen
• Energiankulutuksen minimointi
• Tuotteen elinkaaren pidentäminen
• Kierrätettävyys
• Haitallisten aineiden käytön vähentäminen

Telesten kansainvälisessä toimittajaverkostossa on toimittajia yli 20 maassa. Suorissa ostoissa 20 % toimittajista vastaa 80 %:sta kaikista hankinnoista. Toimittajayhteistyö perustuu vuosisopimuksiin ja pitkäjänteisyyteen. Sitä ohjataan ja valvotaan eettisellä toimintaohjeella ja ohjeistuksilla esimerkiksi logistiikasta ja tilaustenkäsittelystä, toimittaja-arvioinneilla, toimittajien itsearvioinneilla, tapaamisilla ja auditoinneilla.

Suora hankinta koostuu erilaisista kategorioista: komponenteista, tuotteista ja palveluista. Epäsuora hankinta koostuu tavaroista ja palveluista, joita hankitaan liiketoimintaa varten. Toimittajavalinnoissa varmistetaan, että toimittajat täyttävät Telesten vaatimukset. Suurin osa toimittajista on sitoutunut noudattamaan Telesten eettisiä sääntöjä, jotka kattavat ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja korruption sekä lahjonnan torjunnan. Vuoden 2018 aikana tavoitteena on saada kaikilta toimittajilta sitoutuminen eettisiin sääntöihin.

Teleste pyrkii aina varmistamaan, että materiaalit ovat peräisin eettisesti ja ekologisesti vastuullisista lähteistä. Luonnonvarojen laillisesta kaupasta ja kestävän kehityksen toimitusketjuista tarvittavien tietojen ylläpitämiseen käytetään kolmannen osapuolen palvelua, joka seuraa standardikomponenttien raaka-aineiden alkuperiä (Conflict minerals, 3TG). Lisätietoja seuraavalla aukeamalla.

TUOTANTO

JAKELU JA PALVELU

Telesten suurimmat ympäristövaikutusten aiheuttajat ovat energiankäyttö ja toiminnasta syntyvät jätteet. Telesten tuotanto koostuu elektroniikan valmistuksesta, kokoonpanovaiheista ja testauksesta. Kaikki edellä mainitut prosessit ovat ympäristön kannalta turvallisia.

Tuotannon tehokkuutta ylläpidetään noudattamalla Lean-toimintatapoja. Osana laadunkehittämistä käytetään JAPA- eli jatkuvan parantamisen tauluja. Lisäksi Telesten tuotannoissa on käytössä 5S-menetelmä, joka keskittyy työpaikkojen organisointiin ja työmenetelmien standardointiin. Japanissa kehitetyn menetelmän tavoitteena on työn tuottavuuden kasvattaminen välttämällä kaikenlaista hukkaamista ja tuhlaamista, poistamalla ei-arvoa tuottavaa toimintaa ja parantamalla laatua ja turvallisuutta sekä luomalla visuaalisesti miellyttävä ja tehokas työpaikka. Jatkuvan parantamisen kehitystä ja sovittujen kehityshankkeiden etenemistä seurataan säännöllisissä kokouksissa.

Jätteiden lajittelusta on tarkempaa tietoa kohdassa Kierrätys.

Logistiikassa otetaan huomioon sekä ympäristöasiat että kustannustehokkuus. Kuljetusten hiilijalanjälki syntyy pääsääntöisesti materiaalien ja valmiiden tuotteiden kuljetuksista, ja sitä pienennetään ennusteprosessilla ja suosimalla maa- ja merikuljetuksia lentorahdin sijaan sekä etsimällä lyhyin mahdollinen kuljetusreitti. Vuonna 2017 maailmalle lähti 1 184 500 kg tuotteita. Erityisesti materiaalien kuljetuksissa vähennettiin lentorahdin käyttöä. Vuonna 2018 tullaan tehostamaan mittaamista, ja tavoite on saada kaikista kuljetuksista tiedot.

Jakelun ympäristökuormitukseen vaikuttavat myös pakkausten vaatima tila ja niissä käytetyt materiaalit. Tilantarvetta on supistettu päällekkäin lastattavilla pakkauksilla ja ekologisuutta parannettu muuttamalla laatikoiden kansien materiaali lastulevystä pahviin. Pahviset kannet ovat kevyitä ja helposti kierrätettäviä.

Palveluliiketoiminnassa ympäristökuormituksen päälähde on asennus- ja huoltoajojen CO2-päästöt, joihin vaikutetaan kalustovalinnoilla ja reittisuunnittelulla.

KÄYTTÖ

Telesten tuotteet ovat turvallisia koko tuotantoprosessin ja käytön ajan. Tuotteiden suunnittelussa otetaan huomioon koko sen elinkaari huomioiden käytettävyys, käyttöikä sekä huollettavuus. Pitkän elinkaaren omaavien tuotteiden päivitettävyys on osa ympäristönäkökulmaa. Asiakastyytyväisyys taataan pitkäikäisillä, huollettavilla tuotteilla, joiden energiankulutus on asetettujen tavoitteiden mukainen.

Teleste kehittää tilaajaverkkotuotteitaan jatkuvasti, jotta sen asiakkaat eli operaattorit voivat pienentää verkkonsa energiankulutusta suhteessa siirrettyyn datamäärään. Alalla käytetään yleisesti mittarina sitä, kuinka paljon verkossa pystytään siirtämään tietoa energiayksikköä kohti - bit/W. Uudet DOCSIS 3.1 -laitteet, joissa on entistä laajempi taajuusalue, tarjoavat operaattoreille mahdollisuuden päästä parempaan tehokkuuslukuun.

Vuoden 2017 aikana on aloitettu uusien E-sarjan tuotteiden valmistus, joilla tullaan korvaamaan vanhoja 862 MHz:n laitteita. Uusilla E-sarjan tuotteilla bit/W-hyötysuhde paranee.

KIERRÄTYS

Telestellä syntyvät jätteet käsitellään ja kierrätetään asianmukaisesti. Vuonna 2017 syntyi energiajätettä 44,6 t, sekajätettä 16,7 t, paperia 8,84 t, pahvia 53,87 t, SER 13 501 kg, paristojätettä 24 kg, tietoturvamateriaalia 5 300 kg ja vaarallista jätettä 113 kg. Jätteiden lajittelun ansiosta jätemäärät ovat vähentyneet vuosittain. Teleste Oyj:n jätteiden kierrätysaste vuonna 2017 oli 63 %.

Vuoden 2017 aikana Suomen toiminnoissa kilpailutettiin jätelogistiikan palveluntarjoajat. Samassa yhteydessä käynnistettiin ympäristökoulutukset ja parannettiin sisäistä jätelogistiikkaa. Jätteen kierrätysaste raportoidaan Telestelle kuukausittain ja tieto julkaistaan niin sanotussa jätebaarissa.

Merkittävä osa projektia oli ympäristökoulutus tuotantohenkilöstölle.

YRITYS-VASTUU

Hankinnat Telesten kilpailutekijänä

Toimittajat ovat Telestelle erittäin tärkeitä. Kansainvälisessä toimittajaverkostossa on toimittajia yli 20 maasta. Suorissa ostoissa 20 % toimittajista vastaa 80 %:sta kaikista hankinnoista. Toimittajayhteistyö perustuu vuosisopimuksiin ja pitkäjänteisyyteen. Sitä ohjataan ja valvotaan eettisellä toimintaohjeella ja ohjeistuksilla esimerkiksi logistiikasta ja tilaustenkäsittelystä, toimittaja-arvioinneilla, toimittajien itsearvioinneilla, tapaamisilla ja auditoinneilla.

Telesten hankinta on jaettu strategiseen sourcingiin ja operatiiviseen ostoon. Strateginen sourcing valitsee toimittajat, neuvottelee sopimukset sekä vastaa toimittajasuhteiden johtamisesta. Operatiivinen osto tekee tilaukset toimittajille ja vastaa toimittajan suuntaan tapahtuvasta päivittäisestä kanssakäymisestä. Hankintaorganisaatio kehittää toimintaa aktiivisesti yhtenäistämällä toimintatapoja ja jakamalla tietoa koko organisaatiolle.

TARKAT VALINTAKRITEERIT

Toimittajavalintojen perustana ovat Telesten arvot asiakaskeskeisyys, kunnioitus, luotettavuus ja tuloksellisuus. Valintoja tehtäessä arvioidaan mm. teknologiaosaamista, tuotteiden ja toimitusten laatua, toimitusvarmuutta, toiminnan eettisyyttä ja kustannustehokkuutta. Teleste luokittelee toimittajat avaintoimittajiin sekä ensisijaisiin, hyväksyttyihin ja uusiin toimittajiin. Avaintoimittajat ja ensisijaiset toimittajat arvioidaan vuosittain, hyväksytyt toimittajat kolmen vuoden välein ja uudet toimittajat asiakassuhteen alussa. Arviointimallia päivitetään tarvittaessa.

KATTAVA ITSEARVIOINTI

Jokainen uusi toimittaja tekee Telesten kattavan itsearvioinnin, jossa on noin 100 kysymystä yrityksen hallinnosta, tietoturvasta, työturvallisuudesta, vastuullisuudesta sekä ympäristöasetusten ja lakien noudattamisesta, mutta myös organisaatiosta ja sen osaamisesta ja innovaatiokyvystä. Vuoden 2018 aikana tavoitteena on saada kaikilta toimittajilta sitoutuminen eettisiin sääntöihin.

Vuonna 2017 itsearviointipohjaa päivitettiin ja riskinhallintaan liittyvät kysymykset koottiin omaksi osa-alueekseen. Vastauksissa tärkeää ei ole vain se, miten toimittaja itse kertoo toimivansa ja millaisia näyttöjä siitä esittää vaan myös se, miten toimittajan oma toimitusketju toimii ja miten toimittaja sitä ohjaa sekä miten ohjaus on todennettavissa.

KOMPONENTTEJA, TUOTTEITA JA RAAKA-AINEITA

Suora hankinta koostuu erilaisista kategorioista: komponenteista, tuotteista ja palveluista, joita tarjoamme asiakkaillemme. Epäsuora hankinta koostuu tavaroista ja palveluista, joita ostamme omaa liiketoimintaamme varten. Telesten tuotteiden tyypillisesti pitkä elinkaari asettaa korkeat vaatimukset komponenteille mm. niiden elinkaaren ja sen aikaisten kustannusten sekä toimitusketteryyden suhteen. Teleste pyrkii aina varmistamaan, että materiaalit ovat peToimittajavalintojen perustana ovat Telesten arvot: asiakaskeskeisyys, kunnioitus, luotettavuus ja tuloksellisuus

räisin eettisesti ja ekologisesti vastuullisista lähteistä. Luonnonvarojen laillisesta kaupasta ja kestävän kehityksen toimitusketjuista tarvittavien tietojen ylläpitämiseen käytetään kolmannen osapuolen palvelua, joka seuraa standardikomponenttien raaka-aineiden alkuperiä (Conflict minerals, 3TG).

Teleste hankkii pelkästään RoHS-direktiivin täyttäviä tuotteita ja komponentteja. Markkinoilla on tarjolla myös väärennettyjä komponentteja, joiden torjuntaa Teleste edistää sitoutumalla neljään perusperiaatteeseen (Teleste's Anti-Counterfeiting Statement) ja edellyttämällä, että myös toimittajat omilla toimillaan edistävät näitä periaatteita.

TOIMITUSAJAT HAASTEENA

Vuoden 2017 aikana suuri haaste oli komponenttien toimitusaikojen piteneminen, koska niiden valmistajien tuotantokapasiteetti oli täyskäytössä. Lisäksi osa valmistajista luopui tiettyjen puolijohdekomponenttien valmistuksesta. Passiivi- ja puolijohdekom-

ponenttien saatavuuden oletetaan jatkuvan vaikeana vuoden 2018 loppuun asti.

HANKINNAT TELESTEN KILPAILUTEKIJÄNÄ

Elokuussa 2017 Telestessä järjestettiin tek niikan tohtori Kari Ilorannan vetämä tilaisuus yrityksen ulkoisten resurssien johtamisesta. Työ sai jatkokseen neljän fokusalueen toi menpideohjelman.

• 1. Spend under management -ohjelmassa analysoidaan sekä epäsuoria että suoria hankintoja globaalisti. Telesten kasvu yri tysostojen avulla on johtanut siihen, että Telesten sisällä on erilaisia hankintapro sesseja. Ohjelman tarkoitus on tunnis taa eroavaisuudet ja parhaat käytännöt, harmonisoida ohjeistusta sekä parantaa kustannustehokkuutta.
• 1. Osaava organisaatio -ohjelman tavoittee na on hankintaosaamisen lisääminen glo baalisti. Koulutukset on jaoteltu neljään tasoon, jossa ensimmäinen annetaan jo osana perehdytystä uusille telesteläisille, toinen ja kolmas taso on tarkoitettu epä suoria ja suoria ostoja tekeville ja neljäs on päällikkötason koulutus henkilöille, jot ka vastaavat joko tietyn kategorian tai alakategorian hankinnoista kokonaisuu dessaan. Päällikkötason koulutuksessa Teleste on jo vuosia tehnyt yhteistyötä

Turun Kauppakorkeakoulun TSE Exe -yk sikön kanssa.

• 1. Kategoriatyö-ohjelmassa käynnistyivät lokakuussa pilottiprojektit, joissa luodaan toimintamallit ja työkalut eri funktioiden yhteiselle hankintakategoriatyölle. Työs sä ovat tasaisen vahvasti mukana niin liiketoiminta kuin tuotekehityskin. Työn alla on myös aikaisempaa selkeämpi epä suorien ja suorien hankintojen globaali kategoriarakenne.
• 1. New product development early purchasing involvement -ohjelman ta voitteena on kohdentaa organisaation resursseja entistä tehokkaammin sekä tuoda organisaatioon lisää osaamista. Lähtökohtaisesti tilanne on hyvä, sillä Te lesten sourcing ja tuotekehitys toimivat samoissa tiloissa ja yhteydenpito tiimien välillä on mutkatonta.

Sourcingin työkaluja ovat:

• • Eettinen toimintaohje (Code of Condcut)
• • Toimittaja-arviointi ja kehittäminen
• • Toimittajan itsearviointi (Supplier questionnaire)
• • Toimittajatapaamiset
• • Auditoinnit • Toimittajaohjeistukset (esim. logistiikkasopimus ja tilaustenkäsittelyohje)

Hallitus HALLITUS

PERTTI ERVI

osakkeenomistajista

Yritysjohdon konsultti Keskeinen työkokemus:

Hallituksen puheenjohtaja 4.10.2017– Hallituksen jäsen 2009–2017

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä

Computer 2000-konserni, pääjohtaja vuoteen

Computer 2000 Finland Oy, toimitusjohtaja

Muut keskeiset luottamustoimet: Efecte Oy, hallituksen jäsen 2009–,

F-Secure Oyj, hallituksen jäsen 2003– ja tarkastusvaliokunnan pj 2006–

Ins. s.1957

Päätoimi:

2000

vuoteen 1995

hallituksen pj 2011–

Hallitus valitsi uudeksi puheenjohtajakseen Pertti Ervin

TIMO MIETTINEN

DI s. 1955 Hallituksen jäsen 4.10.2017 – Hallituksen puheenjohtaja 2016–2017

Tianta Oy on Telesten merkittävä osakkeenomistaja (pörssitiedote 2.1.2017)

Päätoimi:

EM Group Oy, hallituksen jäsen 2014–, hallituksen puheenjohtaja 2017–

Keskeinen työkokemus:

EM Group Oy, hallituksen puheenjohtaja 2005–2013 Ensto Oy, toimitusjohtaja 1993–1995, hallituksen puheenjohtaja 2006–2013, hallituksen jäsen 2014–2017 Lännen Tehtaat Oyj (nyk. Apetit Oyj), hallintoneuvoston puheenjohtaja 2011–2013

Muut keskeiset luottamustoimet:

Ensto Invest Oy, hallituksen jäsen 2017– Alvar Aalto säätiö, hallituksen jäsen 2014– Deutsche Bibliotheks Verein in Finnland, hallituksen puheenjohtaja 2014–

JANNICA FAGERHOLM

KTM s. 1961 Hallituksen jäsen 2013–

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista

Päätoimi:

Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, toimitusjohtaja 2010–

Keskeinen työkokemus:

SEB Gyllenberg Private Bank, toimitusjohtaja 1999–2010 Handelsbanken Liv, maajohtaja, Suomen henkivakuutustoiminta 1998–1999 Sampo-konserni, sijoitusjohtaja henkivakuutustoiminta 1996–1998 Sampo-konserni, varainhoitotehtäviä 1990–1996

Muut keskeiset luottamustoimet:

Kesko Oyj, hallituksen jäsen 2016– Sampo Oyj, hallituksen jäsen 2013– Hanken Svenska handelshögskolan, hallituksen jäsen, sijoitusvaliokunnan pj 2010– Veritas Eläkevakuutusosakeyhtiö, hallintoneuvoston jäsen 2010–

TIMO LUUKKAINEN

Ekonomi, DI, MBA, s.1954 Hallituksen jäsen 2016–

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista

Päätoimi:

Hallitustyöskentely

Keskeinen työkokemus:

Ensto Oy, toimitusjohtaja 2009–2016 Evervent Oy, toimitusjohtaja 2007–2009 Ranskassa, Englannissa ja Sveitsissä 1992–2008: General Motors, Ranskan tytäryhtiön johtoryhmä Hyster- ja Mouvex -yhtymien EMEA-johtaja Irrifrance, yhtiön toimitusjohtaja ABB, tytäryhtiöiden toimitusjohtaja 1985– 1992 UPM Kymmene, tytäryhtiön toimitusjohtaja 1981–1985

Muut keskeiset luottamustoimet:

Varuboden-Osla, hallituksen varapuheenjohtaja 2016–2017

Voisiko tässä olla jotain infoa Hallitus kokoontui vuonna 2017 12 kertaa

KAI TELANNE

KTM s. 1964 Hallituksen jäsen 2008–

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista

Päätoimi: Alma Media Oyj, toimitusjohtaja 2005–

Keskeinen työkokemus:

Kustannus Oy Aamulehti, toimitusjohtaja 2001–2005 Kustannus Oy Aamulehti, varatoimitusjohtaja 2000–2001

Muut keskeiset luottamustoimet:

Altia Oyj, hallituksen jäsen 2016– Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hallituksen jäsen 2009–, hallituksen varapj 2017– Tampereen kauppakamari, hallituksen jäsen 2018–

JOHTO-RYHMÄ

JUKKA RINNEVAARA

Toimitusjohtaja KTM, s. 1961

Telesten palveluksessa vuodesta 2002–

Keskeinen työkokemus:

ABB Installaatiot, toimitusjohtaja 1999– 2001 ABB Building Systems, Group Senior Vice President 2001–2002

Keskeiset luottamustoimet:

Ventilation Holding Finland Oy, hallituksen jäsen 2008 – Turun kauppakamari, hallituksen pj 2012– 2015, vara-pj 2016 –

JOHAN SLOTTE

Varatoimitusjohtaja VT, EMBA, s. 1959

Saksan, Sveitsin ja Itävallan aluejohtaja Konsernin liiketoimintojen kehitys- ja lakiasiaintehtävien johtaja

Telesten palveluksessa vuodesta 1999–

Johtoryhmän jäsen vuodesta 1999–

Keskeinen työkokemus:

Uponor Group 1989–1999, erilaiset johtotehtävät, ml Uponor Poland, tj

JUHA HYYTIÄINEN

Talousjohtaja KTM, s. 1967

Telesten palveluksessa vuodesta 2013–

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2013–

Keskeinen työkokemus:

OMG Kokkola Chemicals Oy, talouspäällikkö 1994–1998 Ensto Saloplast Oy, talouspäällikkö 1998– 2000 Nokia Oyj, taloushallinnon johtotehtävät 2000–2013

HANNO NARJUS

Network Products, liiketoimintajohtaja KTM, s. 1962

Telesten palveluksessa vuodesta 2006–

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2007–

Keskeinen työkokemus:

Teleste Oyj, johtaja1989–1996 Nokia Oyj, erilaiset johtotehtävät 1996–2006

ESA HARJU

Video Security and Information, liiketoimintajohtaja DI, s. 1967

Telesten palveluksessa 2016–

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2016–

Keskeinen työkokemus:

Yritysjohdon konsultti 2015–2016 Ixonos Oyj, toimitusjohtaja 2013–2015 Nokia Siemens Networks Finland Oy, toimitusjohtaja 2012 Nokia Siemens Networks Oy, Skandinavian ja Baltian liiketoiminnot 2010–2012 Vuodesta 1991 alkaen eri johtotason tehtävissä Nokia Oyj:ssa ja Nokia Siemens Networks Oy:ssa.

Keskeiset luottamustoimet:

Taiste Oy, hallituksen puheenjohtaja 2016 –

PASI JÄRVENPÄÄ

Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja DI, s. 1967

Telesten palveluksessa vuodesta 1994–

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2013–

Keskeinen työkokemus: Telesten palveluksessa vuodesta 1994

johtaja DI, s. 1968

Telesten palveluksessa vuodesta 2008–

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008–

Keskeinen työkokemus:

Nokia Mobile Phones/Nokia Oyj, päällikkö- ja johtotehtävät tuoteoperaatioissa, logistiikassa ja hankintatoimessa 1993–2008

TIETOJA OSAKKEEN-OMISTAJILLE

TELESTEN OSAKE

Teleste Oyj on listautuneena Nasdaq Helsingissä Teknologia-toimialaluokassa. Teleste kuuluu markkina-arvoltaan mid cap -ryhmään. Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon.

Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2017 oli 6 966 932,80 euroa jakautuen 18 985 588 osakkeeseen.

Osakekurssi oli vuoden 2017 aikana alimmillaan 6,51 (7,29) euroa ja korkeimmillaan 9,62 (10,24) euroa. Päätöskurssi 31.12.2017 oli 6,68 (8,86) euroa.

Kaupankäyntitunnus TLT1V Listalle 30.3.1999 Listautumishinta 8,20 euroa ISIN-koodi FI0009007728 Reuters-tunnus TLT1V.HE Bloomberg-tunnus TLT1VFH

TIEDOTTEET

Teleste noudattaa tiedonantopolitiikassaan Suomen lainsäädäntöä sekä pörssin ja Finanssivalvonnan antamia ohjeistuksia tiedonantovelvollisuudesta ja julkistamattoman tiedon (sisäpiirintiedon) käsittelystä.

Lisäksi Teleste julkaisee säännöllisesti sijoittajauutisia ja lehdistötiedotteita liiketoimintaansa liittyvistä uutisista ja tilauksista, joiden arvioidaan kiinnostavan yhtiön sidosryhmiä mutta jotka eivät täytä pörssitiedottamisen kriteerejä.

TALOUDELLISET TIEDOTTEET VUONNA 2018

Osavuosi- ja puolivuosikatsaukset: tammikuu–maaliskuu 3.5.2018 tammikuu–kesäkuu 9.8.2018 tammikuu–syyskuu 8.11.2018 Tilinpäätöstiedote 7.2.2019

Julkaisut sekä pörssitiedotteet ovat luettavissa suomeksi ja englanniksi yhtiön kotisivuilla.

OSOITTEENMUUTOKSET

Osakasrekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy. Osakkeenomistajien henkilö- ja osoitetiedoissa tapahtuneet muutokset pyydetään ystävällisesti ilmoittamaan omaa arvo-osuustiliä hoitavalle tilinhoitajayhteisölle.

YHTIÖKOKOUS

Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 5.4.2018 klo 16.00 alkaen Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki. Ilmoittautuneiden vastaanotto alkaa kello 15.00. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on torstaina 22.3.2018 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään keskiviikkona 28.3.2018 kello 16.00.

ILMOITTAUTUMINEN

• a) yhtiön internetpalvelun kautta osoitteessa www.teleste.com/yhtiokokous
• b) sähköpostitse osoitteeseen investor.relations@teleste.com
• c) puhelimitse numeroon (02) 2605 611 arkisin klo 09.00–16.00
• d) kirjeitse osoitteeseen: Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku

OSINGONJAKOEHDOTUS

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,10 e.

• Osingon irtoamispäivä 6.4.2018
• Osingonmaksun täsmäytyspäivä 9.4.2018
• Osingon maksupäivä 16.4.2018.

Lisätietoja: www.teleste.com/yhtiokokous

SIJOITTAJATIETOA INTERNETISSÄ

Telesten internetsivujen Sijoittajat-osio sisältää mm.:

• taloudelliset raportit ja pörssitiedotteet • kuukausittain päivittyvät tiedot Telesten
• suurimmista omistajista
• osakkeen kaupankäyntitiedot, kurssihistorian ja sijoituslaskurin
• yhtiökokoustietoutta

RAKENNAMME TULEVAISUUTTA JOKA ON ÄLYKKÄÄMPI, TURVALLISEMPI JA SUJUVAMPI

Hyvä lukija,

Telesten vuosikertomus 2017 on interaktiivinen pdf. Sisällysluettelossa ja alareunan navigaatiossa on linkitys sivulle, josta vastaavat tiedot löytyvät. Alla on merkkien selitykset.

Takaisin

sisällysluetteloon

SISÄLTÖ

Hallituksen toimintakertomus	1
Konsernin tilinpäätös	7
Konsernituloslaskelma	7
Konsernitase	8
Konsernin rahavirtalaskelma	9
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	10
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	11
Segmenttiraportointi	18
Hankitut liiketoiminnot tilikausilla 2017 ja 2016	20
Konsernin liitetiedot	21
Emoyhtiön tilinpäätös	39
Tuloslaskelma	39
Tase	40
Rahoituslaskelma	41
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	42
Emoyhtiön tuloslaskelman ja taseen liitetiedot	43
Voitonjakoehdotus	48
Tilintarkastuskertomus	49
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	53
Konserni numeroina	58
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet	59
Osakkeet ja osakkeenomistajat	60

Hallituksen toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTA-KERTOMUS

YLEISKATSAUS

Teleste on kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja tarjoaa video- ja laajakaistateknologioita sekä niihin liittyviä palveluita. Teknologiatarjontamme edistää päivittäisen elämän sujuvuutta ja turvallisuutta. Liiketoimintamme ydin on video - videon ja datan käsittely, siirto ja hallinta. Asiakaskuntamme koostuu kaapeli- ja teleoperaattoreista sekä julkisen sektorin organisaatioista. Toimintamme on jaettu kahteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Molemmilla alueilla olemme maailman johtavia yrityksiä ja teknologisia edelläkävijöitä.

Vuosi 2017 oli poikkeuksellisen vaikea Telestelle. Suurimmat haasteet liittyivät videovalvonta- ja informaatioratkaisuiden alhaiseen liikevaihtoon ja Saksan palveluliiketoiminnan heikkoon kannattavuuteen. Jouduimme vähentämään henkilökuntaa kustannusten vähentämiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Liiketoiminta-alueiden trendit ja markkinanäkymät ovat edelleen suotuisat, minkä vuoksi jatkamme panostuksia uusiin edistyksellisiin videovalvontaja informaatioratkaisuihin, hajautetun verkkoarkkitehtuurin tuotekehitykseen ja uusien asiakassuhteiden avaamiseksi USA:n kaapelioperaattorimarkkinoilla. Saksan palveluliiketoiminnan uudelleenjärjestelyjen tavoitteena on saavuttaa positiivinen liiketulos vuonna 2018 ja uusia keskeiset raamisopimukset. Aloitamme vuoden 2018 merkittävästi edellisvuotta korkeammalla tilauskannalla, mikä luo hyvät edellytykset vuositavoitteiden saavuttamiseen.

LIIKEVAIHTO JA TULOSKEHITYS

Konsernin saadut tilaukset kasvoivat 7,6 % ja saavuttivat Telesten historian korkeimman tason 262,9 (244,3) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski 9,6 % ollen 234,6 (259,5) miljoonaa euroa. Liiketulos oli tappiolla 7,5 miljoonaa euroa. Vertailukauden liiketulos oli 15,6 miljoonaa euroa. Liiketulos oli -3,2 % (6,0 %) liikevaihdosta. Merkittävä osuus tuloksen heikentymisestä aiheutui Saksan palveluliiketoimintaan liittyvän 7,7 miljoonan euron liikearvon alaskirjaamisesta ja 2,4 miljoonan euron varauksista uudelleenjärjestelyihin Saksassa ja Suomessa. Liiketulosta heikensi myös Video and Broadband Solutions –liiketoiminta-alueen laskenut liikevaihto. Materiaali- ja tuotantopalveluiden kulut laskivat 6,9 % ja olivat 127,7 (137,1) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut laskivat 4,4 % ja olivat 69,4 (72,6) miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen muutokseen vaikuttivat 1,4 % laskenut henkilöstömäärä, tulospalkkiot ja uudelleenjärjestelyistä aiheutuneet kulut. Poistot ja liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 3,4 % ollen 38,9 (37,6) miljoonaa euroa. Konsernin verot olivat 0,7 (3,0) miljoonaa euroa. Laimentamaton osakekohtainen tulos oli -0,50 (0,65) euroa.

LIIKETOIMINTA-ALUEET Video and Broadband Solutions

Liiketoiminta-alue keskittyy tilaajaverkkotuotteisiin sekä videovalvonta- ja informaatioratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen merkittävin asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista ja julkisen sektorin organisaatioista, kuten joukkoliikenneoperaattoreista ja viranomaisista. Asiakkaina voivat olla myös laajempia kokonaisuuksia integroivat yritykset, jotka hyödyntävät Telesten tuotteita kokonaistoimituksissaan. Liiketoiminta-alueen päämarkkina-alue on Eurooppa, mutta sillä on toimintaa muun muassa myös Pohjois-Amerikassa. Teleste kehittää, suunnittelee ja valmistaa itse suuren osan tuotteista. Telesten oma tuotanto tapahtuu pääosin Suomessa. Tuoteportfolioon kuuluu myös kolmansien osapuolien kehittämiä tuotteita, joilla Teleste täydentää tuoteportfoliota.

Liiketoiminta-alueella on 33 omaa toimipistettä sekä useita jälleenmyynti- ja integraatiopartnereita. Euroopan ulkopuolella olevat tytäryhtiöt ja toimipisteet sijaitsevat Yhdysvalloissa, Australiassa, Kiinassa ja Arabiemiraattien liitossa.

Saadut tilaukset kasvoivat vertailukaudesta 14,3 % ja olivat 170,4 (149,0) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat videovalvonta- ja informaatioratkaisuissa. Liikevaihto laski 13,5 % ja oli 142,1 (164,2) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski eniten videovalvonta- ja informaatioratkaisuissa. Liiketulos laski 70,3 % ja oli 4,9 (16,5) miljoonaa euroa eli 3,4 % (10,0 %) liikevaihdosta. Liiketulosta heikensivät laskenut liikevaihto ja työvoimavähennyksiin liittyvä 0,8 miljoonan euron uudelleenjärjestelyvaraus. Vertailukauden liiketulos sisälsi muihin tuottoihin kirjatun, yritysostoon liittyneen lisäkauppahinnan tulouttamisen 2,3 miljoonaa euroa.

Tuotekehitysmenot olivat 12,1 (11,1) miljoonaa euroa eli 8,5 % (6,8 %) liikevaihdosta. Tuotekehitysprojektit painottuivat hajautettuun verkkoarkkitehtuuriin, DOCSIS 3.1 -standardin mukaisiin verkkotuotteisiin, mukaan lukien USA:n markkinoille suunnatut ratkaisut, videovalvonta- ja informaatioratkaisuihin sekä asiakaskohtaisiin projekteihin. Tuotekehitysmenoja aktivoitiin 3,5 (2,5) miljoonaa euroa. Aktivoitujen tuotekehitysmenojen poistot olivat 1,5 (1,2) miljoonaa euroa.

Network Services

Network Services tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita tilaajaverkkojen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Network Services liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääosin isoista eurooppalaisista kaapeli- ja teleoperaattoreista sekä verkkolaitevalmistajista. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelevat asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen periaatteella toteutettaviin projekteihin. Pääosa toimituksista tehdään raamisopimusten perusteella. Palvelut sisältävät myös Telesten omia tuoteratkaisuja. Palveluosaaminen kattaa kaapeliverkkoteknologian kaikki osa-alueet päävahvistinjärjestelmien asennuksista ja ylläpidosta taloverkkojen uudistuksiin. Palveluja toimitetaan myös alihankintaverkoston avulla. Telesten palveluliiketoiminta sijoittuu Saksan, Englannin, Sveitsin, Suomen, Belgian ja Puolan markkinoille.

Saadut tilaukset ja liikevaihto laskivat 2,9 % ja olivat 92,5 (95,3) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski Saksassa ja Englannissa. Liiketulos oli 12,4 miljoonaa euroa tappiolla, vertailukauden liiketuloksen ollessa 0,8 miljoonaa euroa tappiolla. Tappiollisen liiketuloksen syynä olivat ensisijaisesti operatiiviset ongelmat Saksassa, Saksan palveluliiketoimintaan liittyvän 7,7 miljoonan euron liikearvon alaskirjaaminen ja 1,6 miljoonan euron varaus uudelleenjärjestelyihin, jotka etenevät vaiheittain ja jatkuvat 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

INVESTOINNIT

Konsernin investoinnit olivat 7,5 (5,5) miljoonaa euroa eli 3,2 % (2,1 %) liikevaihdosta. Investoinneista 3,5 (2,5) miljoonaa euroa kohdistui tuotekehitykseen ja 2,1 (0,0) miljoonaa euroa yritysostoon. Muut investoinnit kohdistuivat tietojärjestelmiin, koneisiin ja laitteisiin. Investoinneista 0,4 (0,6) miljoonaa euroa toteutettiin rahoitusleasing-sopimuksilla.

Tuotekehitysprojektit painottuivat hajautettuun verkkoarkkitehtuuriin, DOCSIS 3.1 -standardin mukaisiin verkkotuotteisiin, mukaan lukien USA:n markkinoille suunnatut ratkaisut, videovalvonta- ja informaatioratkaisuihin sekä asiakaskohtaisiin projekteihin.

RAHOITUS JA PÄÄOMARAKENNE

Liiketoiminnan rahavirta oli 19,3 (8,8) miljoonaa euroa. Rahavirtaa paransivat nettokäyttöpääoman pieneneminen sekä erityisesti asiakkaiden maksuehtojen lyhentäminen toimittajarahoitusohjelman avulla.

Teleste Oyj allekirjoitti elokuussa uudet luottolimiittija lainasopimukset, yhteisarvoltaan 50,0 miljoonaa euroa. Uudet rahoitussopimukset korvasivat aikaisemmat. Rahoitussopimukset sisältävät 30,0 miljoonan euron viisivuotisen lainan ja 20,0 miljoonan euron kolmevuotisen luottolimiitin. Luottolimiittisopimus sisältää 1+1 vuoden jatko-option. Käyttämättömiä sitovia valmiusluottoja oli katsauskauden lopussa 20,0 (19,0) miljoonaa euroa. Konsernilla oli 31.12.2017 korollista velkaa 33,2 (30,6) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 48,3 % (52,5 %) ja nettovelkaantumisaste 16,8 % (25,0 %).

SOSIAALISET ASIAT JA TELESTEN HENKILÖSTÖ

Konsernin henkilömäärä oli katsauskaudella keskimäärin 1 492 (1 514/2016, 1 485/2015), joista 763 (747) Video and Broadband Solutions ja 729 (767) Network Services -liiketoiminta-alueella. Katsauskauden lopussa konsernin henkilömäärä oli 1 446 (1 511/2016, 1 506/2015), joista ulkomailla työskenteli 65 % (66 %/2016, 68 %/2015). Euroopan ulkopuolella työskenteli noin 2 % konsernin henkilöstöstä.

Henkilöstökulut laskivat vertailuvuodesta 4,4 % ja olivat 69,4 (72,6/2016, 70,5/2015) miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen lasku johtui pienemmästä henkilöstömäärästä ja laskeneista tulospalkkioista. Keskimääräinen henkilöstömäärä laski 1,4 %. Henkilöstö laski Network Services -liiketoiminta-alueella.

Sosiaalinen vastuu liittyy keskeisesti yhtiön henkilöstöön ja sen työoloihin. Johtamisen kehittäminen on Telesten on yksi henkilöstöjohtamisen kehitysalueista. Tiimien ja organisaation kehittämistarpeet tunnistetaan ja henkilöstön hyvinvointia sekä sitoutumista seurataan henkilöstön palautekyselyiden avulla.

Yhdenvertaisuus, syrjimättömyys sekä naisten ja miesten välinen tasa-arvo ovat osa Telesten arvopohjaa. Teleste ei syrji ketään sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteiden, terveydentilan, vamman, sukupuolisen suuntautumisen tai muiden henkilökohtaisten syiden tai olosuhteiden perusteella. Teleste ei hyväksy häirintää työyhteisössään. Jokaisella työntekijällä on oikeus ilmoittaa häirinnästä, ja yritys puuttuu jokaiseen tietoonsa tulleeseen tapaukseen.

Konsernin jokaisen työntekijän velvollisuutena on toimia siten, että kukaan ei tule asetetuksi eriarvoiseen asemaan. Teleste pyrkii edistämään tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti henkilöstöönsä kuuluvien naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta mm. kiinnittämällä huomiota työtehtävien tasapuoliseen jakautumiseen, uralla etenemiseen ja työtehtävien monipuolistamiseen.

Sosiaalisen ja henkilöstövastuun johtamisessa Teleste seuraa useita tunnuslukuja muun muassa henkilöstön kehittämiseen, yhdenvertaisuuteen, turvallisuuteen, työkykyyn, työhyvinvointiin ja sitoutumiseen liittyen. Kehityskeskus-

telut kattavat koko Telesten henkilöstön (GRI G4-LA11). Kehityskeskusteluprosessi on johtamisen työväline, jolla vähintään kerran vuodessa käytävät keskustelut ohjaavat suoriutumisen ja johtamisen arviointia sekä työssä kehittymistä. Koko henkilöstössä miesten osuus oli 75 % ja naisten osuus oli 25 % vuonna 2017. Esimiestehtävissä työskentelevien miesten osuus oli 84 % ja naisten osuus oli 16 %. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskenteli 85,9 % prosenttia henkilöstöstä. Henkilöstön keski-ikä oli 41 vuotta (GRI G4-10). Toistaiseksi voimassaoleviin työsuhteisiin palkattiin vuonna 2017 108 uutta työntekijää. Uusista työntekijöistä 76 % oli miehiä ja 24 % oli naisia (GRI G4-LA1). Henkilöstön vaihtuvuus oli 11 %. Työpaikkatapaturmataajuus oli 5,6 miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2017. Telestellä ei ollut vuoden 2017 aikana ammattitautitapauksia eikä henkilöstön tapaturmaisia kuolemia (GRI G4-LA6). Henkilöstön sairauspoissaoloprosentti oli 4,3 vuonna 2017.

Teleste kunnioittaa ja noudattaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, kuten YK:n julistuksessa ja ILO:n yleissopimuksessa mainittuja oikeuksia. Toimittajien edellytetään myös kunnioittavan ja noudattavan näitä oikeuksia ja varmistavan osaltaan, että he eivät ole sekaantuneet ihmisoikeusloukkauksiin.

Teleste, sen työntekijät ja toimittajat sitoutuvat lahjomattomuuteen, rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen niin sisäisissä kuin ulkoisissa yhteistyösuhteissa. Teleste ei salli, suvaitse, kannusta tai edistä suoraan tai välillisesti, laitonta tai epäeettistä toimintaa, kuten lahjontaa tai muuta toimintaa, jonka voidaan tulkita olevan korruptoitunutta, laitonta tai epäeettistä. Telesten työntekijä ei saa suoraan tai välillisesti vastaanottaa, pyytää tai tarjoutua maksamaan lahjuksia, voitelurahoja tai muita etuja edes lainvastaisen painostuksen alla.

Telesten johtoryhmä määrittää tavoitteet ja seuraa vuosikalenterin mukaisesti henkilöstöasioiden, sosiaalisten asioiden, ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä korruption ja lahjonnan torjumisen tavoitteiden sekä ympäristötavoitteiden saavuttamista. Lisäksi Telesten sertifioidun laatujärjestelmän mukaiset auditoinnit tukevat toimintatapojen jatkuvaa parantamista. Vuoden 2017 auditoinneissa ei raportoitu poikkeamia.

YMPÄRISTÖTEKIJÄT

Ympäristönsuojelu on Telesten strategiaan ja riskien hallintaan liittyvä valinta, joka on sopusoinnussa taloudellisten ja laadullisten päämäärien kanssa. Telesten ympäristöjärjestelmälle on myönnetty ISO 14001:2004 sertifikaatti, jonka mukaisesti toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaattein. Yhtiö käynnisti ympäristöjärjestelmän päivityksen ISO 14001:2015 –version mukaiseksi vuoden 2017 aikana.

Suurimmat ympäristövaikutukset Telesten tuotteista syntyvät niiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta sekä tila- ja jäähdytystarpeesta. Tuotteet koostuvat pääosin kierrätettävistä materiaaleista. Kaapeliverkko- ja videovalvontalaitteet ovat verrattain pitkäikäisiä, huollettavia ja päivitettäviä, joten niiden käyttöikää voidaan edelleen pidentää. Tuotekehitys on avainasemassa tuotteiden elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten huomioimisessa. Ympäristökatselmointi kuuluu tuotteiden suunnitteluprosessiin.

Telesten toiminnan ympäristövaikutukset syntyvät pääasiassa energiankäytöstä, jätteistä ja logistiikasta. Telesten tuotteiden tuotanto käsittää elektroniikkamoduulien valmistuksen, tuotteiden kokoonpanovaiheet ja testauksen. Kaikki edellä mainitut prosessit ovat ympäristön kannalta turvallisia. Tuotannossa sovelletaan Lean-periaatteita. Jätteiden käsittelyä on tehostettu. Ohjelmistotuotteiden ja laitteiden kehittämisen ja valmistuksen aikainen ympäristökuormitus on vähäinen. Teleste haluaa varmistaa, että käytetyt materiaalit ovat peräisin eettisesti ja ekologisesti vastuullisista lähteistä. Ylläpitääksemme ja parantaaksemme tietoja luonnonvarojen laillisesta kaupasta ja kestävän kehityksen toimitusketjuista, käytämme kolmannen osapuolen palvelua, joka seuraa standardikomponenttien raaka-aineiden alkuperiä (Conflict minerals, 3TG).

Telesten palveluliiketoiminnassa ympäristökuormituksen päälähde on asennus- ja huoltoajojen CO2-päästöt. Ympäristövaikutusten pienentämiseksi Teleste kiinnittää huomiota huoltoajoneuvojen CO2-päästöihin, kehittää uusia älykkäitä verkkoratkaisuja vikojen etäkorjaamisen mahdollistamiseksi sekä optimoi teknikoiden kentällä tekemien töiden reitittämistä. Asennus- ja pakkausmateriaaleista syntyvät jätteet kierrätetään paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä.

Konsernin sähköenergian kulutus oli 4,1 GWh (GRI 302-1) ja veden kulutus 27 tuhatta m3 (GRI 303-1). Jätteiden määrä vuonna 2017 oli: energiajäte 44,6 tn, sekajäte 16,7 tn, paperi 8,8 tn, pahvi 53,9 tn, sähkö- ja elek-

troniikkalaite-romu 2,7 tn, paristojäte 24 kg, tietoturvamateriaali 5,3 tn ja vaarallinen jäte 113 kg (GRI 306-2).

KONSERNIRAKENNE

Emoyhtiöllä on sivuliikkeet Australiassa ja Hollannissa sekä tytäryhtiöt 14 maassa Suomen ulkopuolella.

Teleste osti älykkäisiin matkustajatietojärjestelmiin ja ohjelmistoihin erikoistuneen iqu Systems GmbH –yhtiön 30.10.2017. Yrityskaupan avulla Teleste täydentää matkustajatietojärjestelmien tarjontaansa joukkoliikennesegmentille, joka on yksi yhtiön keskeisistä painopistealueista. Ostetun yhtiön palveluksessa on noin 20 henkilöä ja se liitettiin osaksi Telesten Video Security and Information –liiketoimintayksikköä. Ostetun yhtiön liikevaihto 30.10.- 31.12.2017 oli 0,7 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma 1,0 miljoonaa euroa. Teleste-konserni kirjasi taseeseen liikearvoa 1,5 miljoonaa euroa.

LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN KESKEISET RISKIT

Teleste on 1954 perustettu teknologia- ja palveluyhtiö, jonka nykyiset liiketoiminta-alueet ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Päämarkkina-alue ja toiminta keskittyvät Eurooppaan, mutta yhtiö on laajentamassa Euroopan ulkopuolista liiketoimintaa. Telesten asiakkaina ovat kaapelioperaattorit, joukkoliikenneoperaattorit, junavalmistajat sekä tietyt julkishallinnon organisaatiot.

Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alueella asiakaskohtaiset ja integroidut ratkaisutoimitukset luovat hyvät kasvuedellytykset, mutta toimitusten resurssointi ja tekninen toteutus ovat vaativia, ja sisältävät näin ollen myös kohtuullisia riskejä. Operaattoriasiakkaiden verkkoinvestoinnit vaihtelevat teknologiakehityksen, verkkojen päivitystilanteen ja asiakkaiden rahoitusrakenteen mukaan. Videovalvonta- ja informaatioratkaisujen kokonaisvaltaiset järjestelmätoimitukset saattavat olla kooltaan suuria ja projektien tarjouslaskenta ja hallinta ovat vaativia ja sisältävät riskejä. Uusien palvelutarjoajien lisäämä kilpailu saattaa heikentää kaapelioperaattoreiden investointikykyä. Oikeat teknologiavalinnat, tuotekehitys ja niiden ajoitus ovat keskeisiä menestyksen kannalta. Tuotteissa ja ratkaisuissa hyödynnetään erilaisia teknologioita, joiden soveltamiseen liittyviä immateriaalioikeuksia eri osapuolet voivat tulkita eri tavoin. Tulkintaerimielisyydet voivat johtaa kalliisiin selvityksiin tai oikeudenkäynteihin. Asiakkaiden vaatimukset tuotteiden suorituskyvystä, kestävyydestä vaativissa olosuhteissa ja yhteensopivuudesta integroiduissa kokonaisuuksissa ovat huomattavan korkeita. Huolellisesta suunnittelusta ja laadunvarmistuksesta huolimatta, monimutkaiset tuotteet voivat vikaantua asiakkaan verkossa ja johtaa kalliisiin korjausvelvoitteisiin. Luonnonilmiöiden seuraukset tai onnettomuudet, kuten tulipalo, saattavat heikentää komponenttien saatavuutta elektroniikkateollisuuden tilaus-toimitusketjussa tai keskeyttää oman valmistustoiminnan. Useat liiketoiminta-alueen kilpailijat ovat amerikkalaisia, joten euron kurssi suhteessa Yhdysvaltain dollariin vaikuttaa kilpailukykyyn. Yhdysvaltain dollarin ja Kiinan renminbin kurssikehitys suhteessa euroon vaikuttavat tuotekustannuksiin. Lyhytaikaiselta valuuttariskiltä yhtiö suojautuu valuuttatermiineillä.

Network Services liiketoiminta-alueen liikevaihto kertyy pääosin muutamilta isoilta eurooppalaisilta asiakkailta, joten merkittävä muutos yhdenkin asiakkaan palvelukysynnässä vaikuttaa liiketoiminta-alueen toimituksiin ja kannattavuuteen. Asiakastyytyväisyys ja tuottavuuden parantaminen vaativat toimivaa palveluprosessin ohjausjärjestelmää sekä innovatiivisia prosessi-, tuote- ja logistiikkaratkaisuja palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Kaapeliverkkojen häiriötön toiminta edellyttää verkkojen tehokasta teknistä hallintaa ja toimivia laiteratkaisuja sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Tämä puolestaan vaatii oman ja alihankkijoiden henkilöstön osaamisen jatkuvaa ja määrätietoista kehittämistä. Lisäksi oman henkilöstön ja alihankkijaverkoston kapasiteetin riittävyys ja käyttöasteet vaikuttavat yhtiön toimituskykyyn ja kannattavuuteen. Alihankkijoiden kustannukset voivat nousta nopeammin kuin Telesten on mahdollista nostaa palveluiden hintoja asiakkailleen. Suurien kokonaisvastuuprojektien tarjouslaskenta ja hallinta ovat vaativia ja sisältävät riskejä. Vaikeat sääolosuhteet voivat vaikuttaa palveluiden toimitusedellytyksiin.

Telesten strategiaan liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, kuten se, ettei uusia liiketoimintamahdollisuuksia pystytä tunnistamaan tai harjoittamaan menestyksekkäästi. Liiketoiminta-alueiden on huomioitava markkinoiden liikkeet, kuten asiakkaiden ja kilpailijoiden konsolidointien merkitys. Teknologiset murrosvaiheet, kuten operaattoreiden siirtyminen hajautettuun verkkoarkkitehtuuriin tilaajaverkoissa, voivat muuttaa merkittävästi nykyisten toimittajien kilpailuasetelmia ja houkutella markkinoille uusia kilpailijoita. Kiristyvä kilpailu voi laskea tuotteiden ja ratkaisujen hintoja nopeammin kuin tuotteiden valmistusja toimituskustannuksia pystytään alentamaan.

Erilaiset tietojärjestelmät ovat kriittisiä tuotteiden kehittämisessä, valmistamisessa ja toimittamisessa asiakkaille. Tietojärjestelmien ylläpitoon ja uusien järjestelmien käyttöönottoon liittyy riskejä, jotka voivat vaikuttaa tuotteiden ja palveluiden toimituskykyyn. Tietojärjestelmiin voi kohdistua myös ulkoisia uhkia, joilta pyritään suojautumaan. Osaavan henkilöstön hankkiminen ja ylläpitäminen edellyttävät kannustamista, kehittämistä ja rekrytointeja, joissa voidaan epäonnistua.

Hallitus käy vuosittain läpi liiketoiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan. Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoiminta-alueiden strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.

Telesten kilpailija on jättänyt 23.12.2016 kaksi haastehakemusta Teleste Limited -yhtiötä vastaan ja vaatinut yhtiöltä vahingonkorvausta kahden patentin loukkauksista. Teleste on kiistänyt patenttiloukkaukset. Riita-asian käsittely on vielä kesken. Johdon arvion mukaan kyseisten riita-asioiden lopputuloksilla ei uskota olevan olennaista vaikutusta Telesten taloudelliseen asemaan.

YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSIÄ

Teleste Oyj:n 6.4.2017 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2016 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2016. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti osingoksi 0,25 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin muille kuin yhtiön hallussa oleville omille osakkeille 19.4.2017.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi viisi henkilöä. Teleste Oyj:n hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Pertti Ervi, Jannica Fagerholm, Timo Miettinen, Timo Luukkainen ja Kai Telanne. Yhtiökokouksen jälkeen 6.4.2017 pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Timo Miettinen. Telesten hallitus valitsi

4.10.2017 pitämässään kokouksessa uudeksi puheenjohtajakseen Pertti Ervin. Timo Miettinen jatkoi yhtiön hallituksen jäsenenä.

Yhtiökokous päätti, että Teleste Oyj:lle valitaan yksi tilintarkastaja. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, joka on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Petri Kettusen.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1 200 000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Hankkimisvaltuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Hankkimisvaltuutus kumoaa aiemmin myönnetyt omien osakkeiden hankkimisvaltuutukset.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta siten, että annettavien ja/tai luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 1 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuihin uusia osakkeita ja yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevaan enimmäismäärään.

Valtuutukset ovat voimassa kahdeksantoista kuukautta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMAN MUUTOKSET

Tianta Oy oli 31.12.2017 suurin yksittäinen osakkeenomistaja 23,2 % omistusosuudella.

Yhtiön osakekurssi oli katsauskaudella alimmillaan 6,51 (7,29) euroa ja korkeimmillaan 9,62 (10,24) euroa. Päätöskurssi 31.12.2017 oli 6,68 (8,86) euroa. Arvo-osuusjärjestelmän mukaan osakkaiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 5 618 (5 923). Ulkomaalais- ja hallintarekisteröityjen omistuksien määrä oli 6,6 % (5,2 %). Telesten osakkeen vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.-31.12.2017 oli 16,8 (30,6) miljoonaa euroa. Katsauskaudella pörssin kautta vaihdettiin 2,0 (3,5) miljoonaa kappaletta Telesten osaketta. Yhtiön osake noteerataan Nasdaq Helsingin keskisuurten yhtiöiden luokassa.

31.12.2017 konsernin hallussa oli omia osakkeita 863 953 kappaletta, jotka kaikki olivat emoyhtiö Teleste Oyj:n hallussa. Konsernin omistus katsauskauden lopun osakemäärästä oli 4,6 % (4,6 %).

Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2017 oli 6 966 932,80 euroa jakautuen 18 985 588 osakkeeseen. Katsauskauden lopussa voimassa olleet valtuutukset:

• Hallitus voi hankkia enintään 1 200 000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.
• Hallitus voi päättää uusien osakkeiden antamisesta ja/ tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta siten, että annettavien ja/tai luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta.
• Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 1 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuihin uusia osakkeita ja yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevaan enimmäismäärään.

Valtuutukset ovat voimassa 6.10.2018 asti.

JOHDON JA HALLINTOELINTEN JÄSENTEN OMISTUS 31.12.2017

Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet omistivat tilinpäätöspäivänä 148 089 (140 091) kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 0,78 % (0,74 %) osake- ja äänimäärästä. Toimitusjohtajalla eikä hallituksen jäsenillä ollut merkintäoikeuksia optioihin perustuen. Toimitusjohtajan lisäksi muut johtoryhmän jäsenet tai heidän määräysvaltayhteisönsä omistivat tilinpäätöspäivänä 53 686 (37 253) kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 0,28 % (0,20 %) osake- ja äänimäärästä.

Teleste Oyj noudattaa arvopaperimarkkinalakia ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internet-sivujen Sijoittajat-osiossa. Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa.

NÄKYMÄT VUODELLE 2018

Video and Broadband Solutions -liiketoiminnan tavoitteena on säilyttää vahva markkina-asema Euroopassa ja vahvistaa markkina-asemaa valikoiduilla uusilla markkina-alueilla Euroopan ulkopuolella. Erityisesti panostukset Pohjois-Amerikan markkinoille jatkuvat kuluvan vuoden aikana.

Kaapeliverkkojen kapasiteetin kasvattaminen jatkuu operaattoreiden vastatessa kuluttajien uusiin ja laajeneviin laajakaista- ja videopalvelutarpeisiin. Telesten koko tilaajaverkkojen tuoteportfolio on uudistettu DOCSIS 3.1 -tietoliikennestandardin mukaiseksi ja tarjontamme mahdollistaa kaapelioperaattoreiden verkkokapasiteetin kasvattamisen kilpailukykyisesti. Vuoden 2018 aikana päättyy kaksi Euroopan mittakaavassa merkittävää verkonpäivitysprojektia. Operaattorit käynnistävät uusia päivitysprojekteja, mutta niiden ajoitukseen liittyy epävarmuutta, koska operaattorit harkitsevat jo seuraavan sukupolven hajautetun verkkoarkkitehtuurin mukaisia ratkaisuja. Arvioimme uusien hajautettua verkkoarkkitehtuuria hyödyntävien investointiprojektien käynnistyvän sekä Euroopassa, että erityisesti Pohjois-Amerikassa vuoden 2018 aikana. Tilaajaverkkoteknologian muutoksella on vaikutuksia myös toimittajien kilpailutilanteeseen. Teleste jatkaa investointeja hajautetun verkkoarkkitehtuurin teknologiaan ja uusille markkinoille soveltuviin tilaajaverkkotuotteisiin. Lisäksi Yhdysvaltoihin perustetun tytäryhtiön tavoitteena on edistää laajakaistaverkkotuotteiden myyntiä Pohjois-Amerikan kaapeliverkko-operaattoreille. Edellä

mainittujen panostusten tavoitteena on kasvattaa myyntiä pidemmällä tähtäimellä. Arvoimme tilaajaverkkotuotteiden vuoden 2018 liikevaihdon saavuttavan edellisen vuoden tason.

Kaupunkiympäristöjen turvallisuuden parantaminen, kasvava joukkoliikenne sekä arkea helpottavien älykkäiden järjestelmien yleistyminen luovat pohjaa uudelle liiketoiminnalle. Julkisten alueiden videovalvontaratkaisujen kysyntä jatkuu maailmanlaajuisesti, mutta kilpailu alalla on kasvanut merkittävästi ja perinteisten videovalvontalaitteiden hintaeroosio jatkuu. Videovalvontaratkaisujen älykkyys lisääntyy muun muassa hahmontunnistuksen ja tekoälyn suuntaan, sekä vastaavasti markkinoille on syntymässä tarve kokonaisvaltaisemmille tilannekuvajärjestelmille, missä videon lisäksi hallitaan muita sensoritason tietovirtoja. Uudet innovaatiot ja ratkaisut muuttavat liike-toimintaa myös joukkoliikenteen matkustajainformaatioratkaisuissa. Reaaliaikaisen informaation toimittaminen matkustajille on edellytys turvalliselle ja joustavalle joukkoliikenteelle. Tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen perinteisessä liiketoiminnassa on välttämätöntä. Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää tuotekehitysinvestointeja uusiin älykkäisiin ratkaisuihin. Videovalvonta- ja informaatioratkaisujen saadut tilaukset kasvoivat vuoden 2017 aikana, mutta merkittävä osa toimituksista ajoittuu tuleville vuosille. Arvioimme vuoden 2018 liikevaihdon kasvavan selvästi edellisestä vuodesta.

Network Services -liiketoiminnan tavoitteena on kehittää edelleen operatiivista tehokkuutta ja lisätä niiden palveluiden osuutta, jotka tuottavat korkeamman lisäarvon asiakkaillemme. Saksan palveluliiketoiminnan kannattavuuden parannusohjelmaa jatketaan vuonna 2018 ja odotamme toimenpiteiden tuottavan tuloksia vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Lisäksi käymme neuvotteluja merkittävän raamisopimuksen uudistamisesta asiakkaan kanssa. Arvioimme vuoden 2018 liikevaihdon kasvavan edellisestä vuodesta.

Teleste odottaa yhtiön liikevaihdon kasvavan vuonna 2018 vuoteen 2017 verrattuna (234,6 M€). Liiketuloksen arvioidaan olevan selvästi positiivinen, mutta käynnissä olevien panostuksien johdosta se ei vielä saavuta vuoden 2016 ennätystasoa (15,6 M€).

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

Teleste Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma on tilinpäätöshetkellä 48 805 574,20 euroa.

Hallitus ehdottaa huhtikuun 5. päivänä 2018 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2017 maksetaan 0,10 euroa osinkoa osakkeelta ulkona oleville osakkeille.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 7. päivänä helmikuuta 2018 Pertti Ervi, Jannica Fagerholm, Timo Luukkainen, HP HJ HJ Timo Miettinen, Kai Telanne, HJ HJ Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

1. päivänä helmikuuta 2018 KPMG OY AB

Petri Kettunen KHT

Konsernituloslaskelma

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS

1 000 euroa	Liite	1.1.–31.12.2017	1.1.–31.12.2016	Muutos, %
Liikevaihto	1	234 589	259 528	-9,6 %
Liiketoiminnan muut tuotot	2	1 531	3 372	-54,6 %
Materiaalit ja palvelut		-127 673	-137 078	-6,9 %
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	3	-69 406	-72 566	-4,4 %
Poistot	4	-5 263	-4 934	6,7 %
Liikearvon arvonalentuminen	4	-7 705	0	n/a
Liiketoiminnan muut kulut	5	-33 623	-32 687	2,9 %
Liikevoitto		-7 549	15 635	-148,3 %
Rahoitustuotot	6	537	1 224	-56,1 %
Rahoituskulut	7	-1 458	-2 038	-28,4 %
Voitto ennen veroja		-8 470	14 821	-157,0 %
Tuloverot	8	-675	-3 001	-77,5 %
Tilikauden voitto		-9 145	11 820	-177,4 %
Voiton/Tappion jakautuminen	9
Emoyhtiön omistajille		-9 106	11 820	-177,0 %
Määräysvallattomille omistajille		-40	0
		-9 145	11 820	-177,4 %
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)		-0,50	0,65	-177,0 %
laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos
(EUR)		-0,50	0,65	-176,9 %
Laaja tuloslaskelma (tEUR)
Kauden tulos		-9 145	11 820	-177,4 %
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisesti
Muuntoero		-423	-879	n/a
Käyvän arvon rahasto		58	-135	n/a
Kauden laaja tulos		-9 511	10 806	-188,0 %
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		-9 432	10 806	-187,3 %
Määräysvallattomille omistajille		-78	0	n/a
		-9 511	10 806	-188,0 %

Konsernitase

1 000 euroa	Liite	31.12.2017	31.12.2016	Muutos, %
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	10	9 637	11 325	-14,9 %
Liikearvo	11	30 814	37 374	-17,6 %
Muut aineettomat hyödykkeet	11	9 469	7 171	32,0 %
Myytävissä olevat sijoitukset	12	693	693	0,0 %
Laskennallinen verosaaminen	13	2 061	1 833	12,5 %
		52 674	58 396	-9,8 %
Lyhytaikaiset varat
Vaihto–omaisuus	14	33 689	33 544	0,4 %
Myyntisaamiset ja muut saamiset	15	45 520	60 269	-24,5 %
Tuloverosaaminen	21	362	407	-11,1 %
Rahat ja pankkisaamiset	16	21 230	9 496	123,6 %
		100 801	103 716	-2,8 %
Varat yhteensä		153 475	162 112	-5,3 %
Oma pääoma ja velat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	17	6 967	6 967	0,0 %
Ylikurssirahasto	17	1 504	1 504	0,0 %
Muuntoerot		-1 404	-978	43,6 %
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot		3 062	3 004	1,9 %
Kertyneet voittovarat		60 593	73 924	-18,0 %
Emoyhtiön omistajille yhteensä		70 723	84 422	-16,2 %
Vähemmistön osuus		630
Oma pääoma yhteensä		71 352	84 422	-15,5 %
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma	18	28 394	28 036	1,3 %
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma	20	1 159	135	755,6 %
Laskennallinen verovelka	13	1 429	1 630	-12,3 %
Pitkäaikaiset varaukset	19	619	1 081	-42,8 %
		31 601	30 882	2,3 %
Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat ja muut velat	20	43 763	41 900	4,4 %
Tuloverovelka	21	719	1 477	-51,3 %
Lyhytaikaiset varaukset	19	1 186	858	38,3 %
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	18	4 853	2 573	88,6 %
		50 522	46 808	7,9 %
Velat yhteensä		82 123	77 691	5,7 %
Oma pääoma ja velat yhteensä		153 475	162 112	-5,3 %

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 euroa	Liite	1.1.–31.12.2017	1.1.–31.12.2016
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto		-9 145	11 820
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	23	13 233	2 924
Korkokulut ja muut rahoituskulut		1 458	2 038
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot		727	-1 224
Osinkotuotot		-6	-2
Verot		675	3 001
Nettokäyttöpääoman muutos:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos		14 749	-110
Vaihto-omaisuuden muutos		-145	-884
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos		260	-4 810
Varausten muutos		134	-24
Maksetut korot ja muut rahoituskulut		-1 458	-2 038
Saadut korot ja osinkotuotot		537	1 224
Maksetut verot		-1 765	-3 151
Liiketoiminnan nettorahavirta		19 254	8 765
Investointien rahavirrat
Lisäkauppahinnan maksu aikaisemmasta yrityshankinnasta		0	-485
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin		-1 975	-1 410
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit		210	43
Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin		-3 123	-2 507
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla		-996	0
Investointien nettorahavirta		-5 884	-4 359
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot		4 000	4 170
Lainojen takaisinmaksut		-1 138	-6 099
Rahoitusleasingvelkojen maksut		-638	-611
Maksetut osingot		-4 530	-4 168
Määräysvallattomien omistajien pääomasijoitus		708	0
Rahoituksen nettorahavirta		-1 598	-6 708
Rahavarojen muutos
Rahavarat 1.1.		9 496	12 677
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-38	-879
Rahavarat 31.12.		21 230	9 496

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT YLEISOSA VUOSI 2017 9

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

						Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
1 000 euroa	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	SVOP rahasto	Muut rahastot	Yhteensä	Määräys vallattomat omistajat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2016	6 967	1 504	-99	66 034	3 140	0	77 545	0	77 545
Kauden laaja tulos yhteensä			-879	11 820		-135	10 806	0	10 806
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä	0	0	-879	11 820		-135	10 806	0	10 806
Osingonjako				-4 168			-4 168	0	-4 168
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet				235	0		235	0	235
	0	0	0	-3 932	0		-3 932	0	-3 932
Oma pääoma 31.12.2016	6 967	1 504	-978	73 922	3 140	-135	84 422	0	84 422
Kauden laaja tulos yhteensä			-427	-9 065		58	-9 434	-77	-9 511
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä	0	0	-427	-9 065		58	-9 434	-77	-9 511
Osingonjako				-4 530			-4 530	0	-4 530
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet				265	0		265	0	265
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
Muutokset, jotka johtivat määräysvallan muutokseen			0				0	707	707
	0	0	0	-4 265	0	0	-4 265	707	-3 558
Oma pääoma 31.12.2017	6 967	1 504	-1 404	60 592	3 140	-77	70 722	630	71 352

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Teleste Oyj ("yritys") on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Turku. Sen rekisteröity osoite on Telestenkatu 1, 20660 Littoinen. Vuonna 1954 perustettu Teleste on teknologiayritys, jonka liiketoiminta-alueet ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alue keskittyy tilaajaverkkotuotteisiin sekä videovalvonta- ja informaatioratkaisuihin. Network Services -alue keskittyy kokonaisvaltaisiin palveluratkaisuihin, kuten verkkojen rakentaminen, uudistaminen sekä huolto, ylläpito- ja suunnittelupalveluihin. Konsernin emoyrityksellä Teleste Oyj:llä on toimintaa Australiassa ja Hollannissa sekä tytäryhtiöt neljässätoista maassa Suomen ulkopuolella. Teleste Oyj:n osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 1999 lähtien. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Telesten Internet-sivuilta osoitteesta www.teleste.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista yllä mainitusta osoitteesta.

IFRS-NORMISTON NOUDATTAMINEN

Tämä tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2017 voimassaolevaa IFRS-normistoa. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaisen lisäinformaation.

Konserni on noudattanut vuoden 2017 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita muutettuja standardeja.

• Muutokset IAS 7:ään Disclosure Initiative (sovellet-

tava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla pyritään siihen, että tilinpäätöksen käyttäjät voisivat arvioida rahoitustoiminnasta syntyvien rahavirtavirtavaikutteisten ja ei-rahavirtavaikutteisten velkojen muutoksia. Standardimuutos vaikuttaa Teleste Oyj:n konsernitilinpäätöksen liitetietoihin.

• Muutokset IAS 12:een Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen realisoitumattomista tappioista (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät, että vähennyskelpoisen väliaikaisen eron olemassa olo riippuu yksinomaan omaisuuserän ja sen verotusarvon vertaamisesta tilinpäätöshetkellä, eikä siihen vaikuta mahdolliset tulevat muutokset omaisuuserän kirjanpitoarvossa tai siinä tavassa, kuinka kirjanpitoarvoa vastaava määrä kertyy tulevaisuudessa. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
• Muutokset IFRS 12:een*, Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin, muutoskokoelma 2014–2016 (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen.

LAATIMISPERUSTA

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta ilmoitettu, konsernin tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin.

ARVIOIDEN KÄYTTÖ TILINPÄÄTÖKSISSÄ

Laatiessaan tilinpäätöksen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot ja olettamukset perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen ja niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat olettamukset. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista. Arviot liittyvät lähinnä liikearvoon, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, myyntisaamisten luottotappioihin, laskennallisiin veroihin sekä takuuvarauksiin. Tietoa harkinnan käytöstä sekä niistä tilinpäätöseristä, joihin johdon käyttämällä harkinnalla on eniten vaikutusta, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

TYTÄRYRITYKSET

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Teleste Oyj ja kaikki ne tytäryritykset, joissa emoyritys suoraan tai välillisesti omistaa yli 50 prosenttia äänimäärästä tai joissa sillä muutoin on määräysvalta. Määräysvalta tarkoittaa konsernin oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tilikauden aikana hankitut yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien, jolloin määräysvalta on syntynyt. Tilikauden aikana myydyt yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen myyntihetkeen saakka.

OSAKKUUSYRITYKSET

Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut osakkuusyritysomistuksia.

YHTEISYRITYKSET

Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut yhteisyritysomistuksia.

YHDISTELYPERIAATTEET

Konserniyritysten keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenetelmää. Yhdistelyssä on eliminoitu konserniyritysten väliset tuotot ja kulut, keskinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille

on esitetty tuloslaskelman yhteydessä sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista on esitetty omana eränään taseessa osana omaa pääomaa. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

ULKOMAISTEN TYTÄRYRITYSTEN TILINPÄÄTÖKSET

Emoyrityksen toimintavaluutta on euro, ja konsernitilinpäätös esitetään euroissa. Toimintavaluutalla tarkoitetaan sitä valuuttaa, joka parhaalla tavalla kuvastaa kunkin yrityksen taloudellisia toimintaolosuhteita. Konsernitilinpäätöksessä niiden ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin.

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Mikäli konserniyrityksestä tai sen osasta luovutaan kokonaan tai osittain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan ja ne sisältyvät myynnistä syntyneeseen myyntivoittoon tai -tappioon.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Käypiin arvoihin arvostetut ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät muunnetaan arvostuspäivän valuuttakursseja käyttäen, muuten ei-monetaaristen erien arvostusperuste on tapahtumapäivän kurssi. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostokulujen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmässä.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja ne esitetään kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eri pituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Teleste-konsernissa ei ole sellaisia merkittäviä tarkastustai kunnossapitokuluja, jotka tulisi aktivoida. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat merkittävät menot aktivoidaan vain silloin, jos on todennäköistä, että niiden yritykselle tuottama taloudellinen hyöty ylittää hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason ja että menot voidaan arvioida luotettavasti. Tällaiset uudistus- ja parannushankkeet kirjataan poistoina kuluksi niiden odotetun taloudellisen vaikutusajan kuluessa tasaerin. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät myyntivoitot ja -tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvojen erotuksena. Ne sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Kuluvan käyttöomaisuuden poistot kirjataan tuloslaskelmaan tasapoistoina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja omaisuuden arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Taloudelliset vaikutusajat ja arvioidut jäännösarvot tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja mikäli ne eroavat aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat eri omaisuusryhmille ovat:

• Rakennukset ja rakennelmat ................. 25–33 vuotta
• Koneet ja kalusto ......................................... 3–5 vuotta
• Tietokoneet ................................................... 0–3 vuotta
• Tietokoneohjelmat ............................................ 3 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

VUOKRASOPIMUKSET Konserni vuokralle ottajana

Telesten toimiessa vuokralle ottajana rahoitusleasingsopimuksina käsitellään ne aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa vuokrakohteen omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt siirtyvät konsernille. Näin hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen sopimuksen alkamisajankohdan käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon ja ne esitetään kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat velvoitteet sisältyvät korollisten velkojen pitkä- ja lyhytaikaisiin osuuksiin.

Näistä hyödykkeistä tehdään poistot kuten vastaavista omista hyödykkeistä edellä esitettyjen taloudellisten vaikutusaikojen tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa sekä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokrakulut jaetaan rahoitusmenoon sekä velan vähennykseen. Tuloslaskelmassa näistä vuokrasopimuksista esitetään leasingomaisuuden poistot ja velan korkokulut. Rahoituksen korkokulu kirjataan tuloslaskelmaan sopimuskauden kuluessa siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.

Muu vuokrasopimus on sellainen aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimus, jonka puitteissa merkittävä osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä jää vuokralle antajalle. Muun vuokrasopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan vuokrakuluiksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Ne vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokralle antajana, on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi. Tällöin vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät vuokralle antajan taseeseen luonteensa mukaisesti aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisen vaikutusajan kuluessa kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi ja jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Muuten kyseiset menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Liikearvo

Liikearvona käsitellään konsernin osuus hankitun kohteen hankintamenon sekä hankittujen, hankintapäivän käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettovarojen erotuksesta. Erotus kohdistetaan ensin soveltuvin osin niille tase-erille, joista erotuksen katsotaan johtuvan, ja loppuosa esitetään liikearvona omalla rivillään konsernitaseessa. Liikearvo on kohdistettu segmenteille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettynä. Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei tehdä säännönmukaisia poistoja, vaan niiden mahdollisia arvonalentumisia arvioidaan vuosittain tehtävillä arvonalentumistesteillä.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan vuosikuluksi sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät, lukuun ottamatta niitä kehittämismenoja, jotka aktivoidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. Merkittävät tulevaisuuden tuotealustat, joiden kysyntäpotentiaali ja tulevaisuuden kassavirta on pystytty riittävällä tarkkuudella arvioimaan, on aktivoitu aineettomiin hyödykkeisiin. Poistojen kirjaaminen tällaisista aktivoiduista tuotekehittämisprojekteista aloitetaan tuotealustaan liittyvien osaprojektien valmistuttua ja niistä kirjataan poistot tasaerin vaikutusaikanaan, joka on kolmesta viiten vuoteen.

Muut aineettomat hyödykkeet

Konsernin muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa liittymämaksuista ja niihin ei kohdistu poistoja.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Asiakassopimukset ..................................... 2–4 vuotta
• Tuotemerkit ................................................ 5–10 vuotta
• Teknologia .................................................... 3–5 vuotta

MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT

Pitkäaikainen omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) luokitellaan myytävänä oleviksi mikäli sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Se arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Tällaiset omaisuuserät sekä niihin liittyvät velat esitetään omina erinään taseessa. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Lopetettu toiminto on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö tai tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.

ARVONALENTUMISET

Omaisuuden kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä tilinpäätöshetkellä että aina, kun tästä ilmenee viitteitä. Konsernin omaisuus on jaettu arvonalentumistarpeen arviointia varten rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolle, eli sille alimmalle yksikkötasolle, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Liikearvot, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä mahdolliset taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat hyödykkeet testataan kuitenkin vuosittain. Konsernin kaikki liikearvot on kohdistettu määritellyille segmenteille. Jos viitteitä arvonalentumisesta havaitaan, määritetään rahavirtaa tuottavan yksikön tai omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa sen tasearvon, erotus kirjataan välittömästi kuluksi tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvon kirjanpitoarvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä tarkoittaa joko omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypää arvoa myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai tätä korkeampaa käyttöarvoa. Teleste on käyttänyt laskelmissaan käyttöarvoa, jota määritettäessä kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevat arvioidut vastaiset nettorahavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Omaisuuserien suorituskyvyn parantaminen, investoinnit tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutukset eivät sisälly rahavirta-arvioihin.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappio ei enää ole olemassa ja jos omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat positiiviseen suuntaan. Arvonalentumistappio voidaan peruuttaa korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty poistoilla vähennetyksi kirjanpitoarvoksi, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruuteta missään olosuhteissa.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Nettorealisointiarvo tarkoittaa vaihto-omaisuushyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden tasearvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä sekä valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden osalta myös osuuden tuotannon välillisistä yleiskustannuksista normaalin toiminta-asteen mukaan laskettuna.

RAHOITUSVARAT JA -VELAT

Teleste-konsernissa sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin.

Rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusvarojen luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Mikäli kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, transaktiomenot sisältyvät rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypä arvo on rahamäärä, johon omaisuuserä voidaan vaihtaa tai jolla velka voidaan suorittaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt omaisuuserän omistamiseen liittyvät riskit ja edut merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat on joko luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, tai konsernissa ne on määrätty kirjattaviksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti alkuperäisen taseeseen merkitsemisen yhteydessä. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävillä rahoitusvaroilla tarkoitetaan omaisuuseriä, jotka on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokitellaan myös johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat merkitään taseeseen kaupantekopäivänä. Ne arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon, joka on toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta määritetty tilinpäätöspäivän ostonoteeraus. Sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät että 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät taseen lyhytaikaisiin varoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot, realisoitumattomat että realisoituneet, kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta

Johdannaiset, mukaan lukien kytketyt johdannaiset, luetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Ne merkitään taseeseen hankintamenoon, joka vastaa käypää arvoa, ja arvostetaan kunkin tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Konserni käyttää johdannaisista pääosin valuuttatermiinejä ja toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin. Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Käypien arvojen muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon, ellei ole kyse rahoituserien suojauksesta, jolloin arvonmuutokset on kirjattu rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Johdannaisten käyvät arvot määritellään noteerattujen markkinahintojen ja -kurssien sekä yleisesti käytössä olevien arvostusmallien avulla. Arvostusmallissa käytetyt tiedot ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Tilinpäätöspäivästä 12 kuukauden sisällä erääntyvät johdannaiset sisältyvät taseen lyhytaikaisiin saamisiin tai velkoihin, muuten vastaaviin pitkäaikaisiin eriin. Johdannaissopimuksia ei käytetä spekulatiivisiin tarkoituksiin. Niiden suojausinstrumenttien, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja , arvonmuutosten tulosvaikutus esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa.

Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessa suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.

Rahavirran suojaukset

Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään Muut rahastot). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Myytävissä olevat sijoitukset

Tähän ryhmään luokitellaan ne johdannaisvaroihin kuulumattomat erät, jotka on määrätty nimenomaisesti tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Teleste-konsernissa myytävissä olevat sijoitukset koostuvat julkisesti noteerattuihin tai noteeraamattomiin arvopapereihin tehdyistä sijoituksista ja ne arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoon. Noteerattuihin arvopapereihin tehdyt sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten perusteella tilinpäätöspäivän ostohintaan. Sellaiset noteeraamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvonmuutokset kirjataan verovaikutuksella huomioituna muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omaan pääomaan sisältyvässä arvonmuutosrahastossa. Kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan vasta, kun sijoitus myydään tai muutoin luovutetaan. Sellaiset merkittävät omaisuuserien arvonalentumistappiot, joista on objektiivinen näyttö, kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Pääsääntöisesti myytävissä olevat sijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien.

Lainat ja muut saamiset

Tähän ryhmään kuuluvat rahoitusvarat täyttävät seuraavat ehdot: ne ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia eriä, joi-

hin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Konserni ei myöskään pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Lainat ja muut saamiset ovat syntyneet luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle ja ne sisältyvät lyhyt- tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin erääntymisensä mukaisesti. Konsernin myöntämien lainojen arvostusperusteena on hankintameno. Lainasaamisista kirjataan arvonalentumistappio, mikäli niiden tasearvo on suurempi kuin niistä arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joiden maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, ne erääntyvät tiettynä päivänä ja konsernilla on vakaa aikomus sekä kyky pitää ne eräpäivään saakka. Ne arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät taseen pitkäaikaisiin varoihin. Konsernitaseeseen ei sisältynyt eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokiteltuja eriä tilinpäätöshetkellä.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai muihin velkoihin. Teleste-konsernilla on vain jälkimmäiseen luokkaan kuuluvia rahoitusvelkoja. Lainojen arvostusperuste niitä alun perin kirjanpitoon merkittäessä on käypä arvo, joka perustuu saadun vastikkeen määrään. Tämän jälkeen lainat esitetään jaksotetun hankintamenon määräisinä efektiivisen koron menetelmällä. Korot jaksotetaan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä velan juoksuajalle.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäiseen laskutusarvoon ja esitetään mahdollisilla luottotappioilla vähennettyinä. Epävarmojen saamisten määrän ja arvonalentumistarpeen arviointi perustuu yksittäisten erien riskiin. Myyntisaamiset arvostetaan enintään todennäköiseen arvoonsa. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on saatu perusteltua näyttöä siitä, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut luottotappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.

Rahavarat

Rahavarat-erä sisältää käteisvarat, vaadittaessa nostettavissa olevat pankkitalletukset sekä lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden juoksuaika hankintahetkellä on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Mahdollisten luotollisten pankkitilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.

OMAT OSAKKEET

Konsernin hankkimat Teleste Oyj:n omat osakkeet, mukaan lukien näiden hankinnasta syntyvät kulut on vähennetty konsernitilinpäätöksessä omasta pääomasta. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus esitetään oman pääoman muutoksena.

OSINGOT

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottaman osingonjaon kirjaus kirjanpitoon tehdään vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

VARAUKSET

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernille on syntynyt aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa ja jonka osalta maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen. Varauksen määrä vastaa parasta arviota niistä menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Varaukset diskontataan nykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutus varauksen määrään on olennainen. Varaukset liittyvät tuotetakuisiin, tappiollisiin sopimuksiin ja uudelleenjärjestelyihin. Konsernin tuotteilleen myöntämään takuuseen liittyvä takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen ja arvioon. Konsernia sitoviin ostosopimuksiin liittyvä varaus kirjataan, jos nämä sitoumukset ylittävät ennakoitua kysyntää vastaavan vaihto-omaisuuden määrän. Tappiollisia sopimuksia koskeva varaus kirjataan silloin, kun sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Kolmannelta osapuolelta saatava varaukseen liittyvä korvaus kirjataan saamiseksi vasta, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun järjestelyä koskeva yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on laadittu ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai suunnitelmasta on tiedotettu asianomaisille. Suunnitelmassa tulee määritellä vähintään seuraavat seikat: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Vastaisia liiketoiminnan tappioita varten ei kirjata varauksia.

TULOUTUSPERIAATTEET JA LIIKEVAIHTO

Tavaroiden myyntituotot kirjataan tuloslaskelmaan, kun kaikki myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle, mikä tapahtuu yleensä hyödykkeen luovutushetkellä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.

Myyntituotot pitkäaikaishankkeista tuloutetaan valmistusasteen mukaan joko ns. milestone-menetelmällä, jossa tuloutus tapahtuu ennalta sovittujen osakokonaisuuksien perusteella, tai cost-to-cost -menetelmällä. Pitkäaikaishankkeiden ennakoitu bruttovoitto kirjataan tuotoksi samassa suhteessa kuin siitä tuloutettu liikevaihto, kun projektissa on saavutettu tietty ennalta määritelty välietappi. Cost-tocost -menetelmää eli kustannuksiin perustuvaa valmistusasteen mukaista tuloutusta sovellettaessa myyntituotot ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset pitkäaikaishankkeen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Katteen tulouttaminen edellyttää, että hankkeen lopputulos tulee olla arvioitavissa luotettavasti. Mikäli näin ei ole, tuotot kirjataan vain siihen määrään asti, kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on todennäköisesti saatavissa ja hankkeen menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Jos konsernin voidaan katsoa olevan pitkäaikaishankkeen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan huomioon valmistusasteen laskennassa. Mahdolliset muutokset pitkäaikaishankkeen ennakoiduissa kokonaiskustannuksissa kirjataan niiden syntymishetkellä. Odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hank-

keeseen, kirjataan keskeneräisiin pitkäaikaishankkeisiin vaihto-omaisuuteen. Mikäli hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voitot ylittävät hankkeesta laskutetun määrän, erotus esitetään taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään erässä "ostovelat ja muut velat".

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla.

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät muut kuin varsinaisesta suoritemyynnistä syntyvät tuotot. Näitä ovat muun muassa vuokratuotot sekä omaisuuden myyntivoitot.

JULKISET AVUSTUKSET

Konsernin julkiselta taholta saamat avustukset, jotka on saatu syntyneiden kustannusten korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi.

TYÖSUHDE-ETUUDET Eläkejärjestelyt

Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi. Maksupohjaisiin järjestelyihin suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, johon ne kohdistuvat. Konsernin suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Ulkomaiset tytäryritykset hoitavat eläkejärjestelynsä paikallisten säännöstöjen ja käytäntöjen mukaisesti.

Osakeperusteiset maksut

Myönnetyt osakeoptio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon Black-Scholes -optionhinnoittelumallilla etuisuuksien myöntämishetkellä. Osakeoptiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin jaksotettuna oikeuden ansaintakaudelle ja vastaava lisäys merkitään omaan pääomaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, saatujen rahasuoritusten määrä, toimenpiteestä johtuvilla kuluilla vähennettynä, kirjataan omaan pääomaan ja mahdollisen nimellisarvon ylittävältä osalta ylikurssirahastoon.

LIIKEVOITTO

Liikevoiton käsitettä ei määritellä IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardissa. Telestessä se on määritelty nettosummaksi, joka muodostuu seuraavasti:

Liikevaihto

• • liiketoiminnan muut tuotot
• ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella oikaistuina
• työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
• poistot ja liikearvon arvonalentumistappiot
• liiketoiminnan muut kulut
• = liikevoitto / -tappio

Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Ostokuluihin ja myyntituottoihin liittyvät kurssierot käsitellään näiden erien oikaisuina, muuten kurssierot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

VIERAAN PÄÄOMAN MENOT

Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tiettyyn lainaan selkeästi liittyvät ja sen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot sisällytetään kuitenkin kyseisen lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Konsernilla ei ollut tällaisia transaktiokuluja tilinpäätöshetkellä.

KORKO- JA OSINKOTUOTOT

Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt.

TULOVEROT

Konsernituloslaskelman tuloverot koostuvat tilikauden veroista sekä laskennallisten verosaamisten tai -velkojen muutoksesta. Tilikauden verot sisältävät kunkin toimintamaan paikallisen verosäännöstön mukaan määritellystä tilikauden verotettavasta tulosta lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Muihin laajan tuloksen eriin liityvä verovaikutus kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin sekä suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat on kirjattu konsernitilinpäätökseen velkamenetelmän mukaisesti kaikista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät kehittämismenojen käsittelystä, aineellisten hyödykkeiden poistoeroista sekä konsernitilinpäätöksessä tehdyistä yhdistelytoimenpiteistä. Laskennallisia veroja ei kirjata verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Verokantana käytetään tilinpäätöshetkellä vahvistettua verokantaa tai tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa tai verokantaa, joka on käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä.

JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Johdon arviointi epäkurantin vaihto-omaisuuden, luottotappioiden ja takuuvarausten osalta perustuu hyväksyttyihin laskentamalleihin sekä tapauskohtaiseen harkintaan. Laskentamallien laadinnassa on käytetty hyväksi yhtiön historiatietoja ja johdon senhetkistä näkemystä yleisestä markkinatilanteesta. Tapauskohtaisessa harkinnassa on hyödynnetty tilinpäätöksen laadintahetkellä vallinnutta parasta käytettävissä olevaa tietoa. Arvonalentumistestien taustalla ovat johdon oletukset ja herkkyysanalyysit tulevaisuuden kassavirtojen kehityksestä.

Konsernitilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä Telesten tietoon ei ole tullut informaatiota sellaisista tilinpäätöspäivän arvioita koskevista merkittävistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan kauden kuluessa.

Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja muutetut standardit sekä tulkinnat

Teleste ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2017.

• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 9 korvaa nykyisen IAS 39-standardin. Uuteen standardiin sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä kattaa myös uuden, odotettuja luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. IFRS 9:n vaikutuksia Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen on arvioitu tarkastelemalla uuden standardin mukaisia mahdollisia alaskirjaustappioita myytävissä olevista sijoituksista ja myyntisaamisista. Odotetut vaikutukset ovat arvion mukaan vähäiset.
• IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista, IFRS 15:n voimaantuloaika ja Selvennyksiä IFRS 15:een (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Uusi standardi korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11-standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. IFRS 15 sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen myyntituottojen kirjaamisesta: mihin määrään ja milloin myyntituotot kirjataan. Myynti kirjataan määräysvallan siirtymisen perusteella joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää. IFRS 15:n

vaikutuksia Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen on arvioitu seuraavasti:

• Keskeiset IFRS 15:n käsitteet Teleste Oyj:lle ovat ehdollinen myyntituotto (volyymialennukset), sopimuksesta aiheutuvat menot ja ajan kuluessa täytettävät suoritevelvoitteet.
• Käyttöönoton kertynyt vaikutus kirjataan soveltamisen aloitusajankohtana omaan pääomaan.
• Odotetut vaikutukset ovat vähäiset koska Teleste Oyj:n tulotusperiaatteet ovat jo hyvin IFRS 15 mukaisia.
• IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa IAS 17 -standardin ja siihen liittyvät tulkinnat. IFRS 16 -standardi edellyttää vuokralle ottajilta vuokrasopimusten merkitsemistä taseeseen vuokranmaksuvelvoitteena sekä siihen liittyvänä omaisuuseränä. Taseeseen merkitseminen muistuttaa paljon IAS 17:n mukaista rahoitusleasingin kirjanpitokäsittelyä. Taseeseen merkitsemisestä on kaksi helpotusta, jotka koskevat lyhytaikaisia enintään 12 kuukautta kestäviä vuokrasopimuksia sekä arvoltaan enintään noin USD 5 000 olevia hyödykkeitä. Vuokralle antajien kirjanpitokäsittely tulee säilymään suurelta osin nykyisen IAS 17:n mukaisena. IFRS 16:n vaikutuksia Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen on arvioitu seuraavasti:
• Keskeiset IFRS 16:n käsitteet ovat yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskeva määräysvalta. Teleste Oyj:n osalta tämä tarkoittaa lähinna vuokrasopimuksia tiloista, tuotantolaitteista ja autoista vuokralleottajana.
• Teleste Oyj jatkaa vaikutusten arviointia vuoden 2018 aikana. Tehdyn arvion mukaan vaikutus on noin 5% kasvu Teleste Oyj:n tilikauden 2017 taseen loppusummaan.
• Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin*, muutoskokoelma 2014–2016 (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat IFRS 1 ja IAS 28 -standardeja.

Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen.

• IFRIC 23 Tuloverokäsittelyjä koskeva epävarmuus* (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tilanteessa, jossa yhteisön verotuksellinen ratkaisu odottaa vielä veroviranomaisen hyväksymistä. Olennainen kysymys on arvioida, tuleeko veroviranomainen hyväksymään yhteisön tekemän valitseman ratkaisun. Tätä harkittaessa oletetaan, että veroviranomaisella on pääsy kaikkeen asiaan kuuluvaan tietoon arvioidessaan ratkaisua. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
• Muutokset IFRS 9.ään Prepayment Features with Negative Compensation* (Alustava suomenkielinen otsikko: Ennen eräpäivää tapahtuvaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen kompensaatio) (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset mahdollistavat joidenkin, ennen eräpäivää tapahtuvan maksun mahdollistavien rahoitusinstrusinstrumenttien arvostamisen jaksotettuun hankintamenoon. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
• Muutokset IAS 28:aan Long-term Interests in Associates and Joint Ventures* (alustava suomenkielinen otsikko: Pitkäaikaiset osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä) (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät, että sellaisiin pitkäaikaisiin osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksissä, jotka muodostavat osan nettosijoituksesta osakkuustai yhteisyritykseen, sovelletaan IFRS 9-standardia. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
• Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin*, muutoskokoelma 2015–2017 (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat IFRS 3, IFRS 11, IAS 12 ja IAS 23 -standardeja. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen.

Segmenttiraportointi

Teleste-konserni on jakanut liiketoimintansa kahteen liiketoimintasegmenttiin. Nämä esitettävät segmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

LIIKETOIMINTASEGMENTIT

Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkkoihin, videopalvelu-alustoihin sekä videovalvontaratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen merkittävin asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista, mutta asiakaskuntaan kuuluu myös jälleenmyyjiä sekä julkishallinnon organisaatioita. Liiketoiminta-alueen päämarkkina-alue on Eurooppa.

Network Services liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääosin isoista eurooppalaisista kaapelioperaattoreista. Network Services tarjoaa kaapeliverkkojen suunnittelu-, uudisrakentamis-, päivitys- ja ylläpitopalveluita. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelevat asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen -periaatteella toteutettaviin projekteihin. Pääosa toimituksista tehdään raamisopimusten perusteella. Palvelut sisältävät myös Telesten omia tuoteratkaisuja. Palveluosaaminen kattaa kaapeliverkkoteknologian kaikki osa-alueet päävahvistinjärjestelmien asennuksista ja ylläpidosta taloverkkojen uudistuksiin. Palveluja toteutetaan myös alihankintaverkoston avulla.

MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT

Konsernin kaksi segmenttiä toimivat neljällä maantieteellisellä aluella, jotkat ovat :

• Suomi
• Muut Pohjoismaat
• Muu Eurooppa
• Muut (Pohjois-Amerikka, Aasia ja Muu maailma)

Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijaintiin perustuen ja varat sekä investoinnit kyseisten varojen sijainnin mukaan.

Segmenttien välinen myynti on vähäistä.

SEGMENTEILLE KOHDISTAMATTOMAT ERÄT

Jakamattomat tuloslaskelmaerät sisältävät konsernin liikevoiton jälkeiset tuloserät.

Liiketoimintasegmentit

Video and Broadband Network 2017 1 000 euroa Solutions Services Konserni Ulkoinen myynti Palvelut 7 567 92 507 100 074 Tavaroiden myynti 134 515 0 134 515 Ulkoinen myynti yhteensä 142 082 92 507 234 589 Segmentin liikevoitto 4 888 -12 437 -7 549 Liikevoitto -7 549 Rahoituserät -921 Tilikauden tulos ennen veroja -8 470 Segmentin pitkäaikaiset varat 47 655 2 958 50 613 Video and Broadband Network 2016 1 000 euroa Solutions Services Konserni Ulkoinen myynti Palvelut 6 813 95 297 102 110 Tavaroiden myynti 157 418 0 157 418 Ulkoinen myynti yhteensä 164 231 95 297 259 528 Segmentin liikevoitto 16 482 -847 15 635 Liikevoitto 15 635 Rahoituserät -814 Tilikauden tulos ennen veroja 14 821 Segmentin pitkäaikaiset varat 44 127 12 436 56 563
Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot
Muut Muu 2017 1 000 euroa Suomi Pohjoismaat Eurooppa Muut Konserni
Liikevaihto sijaintimaan mukaan 13 296 28 634 179 884 12 774 234 589
Varat 43 806 154 6 398 255 50 613
Investoinnit 4 168 80 3 101 134 7 482
Muut Muu 2016 1 000 euroa Suomi Pohjoismaat Eurooppa Muut Konserni

Liikevaihto sijaintimaan mukaan 17 398 22 483 202 063 17 584 259 528 Varat 42 570 97 13 679 217 56 563 Investoinnit 4 122 37 1 312 17 5 488

Tiedot tärkeimmistä asiakkaista

Konsernin tuotot yhdeltä yhteiseltä Video Broadband Solutions- ja Network Services -segmentin asiakkaalta olivat noin 62,1 milj. euroa vuonna 2017 ( 61,1 milj. euroa vuonna 2016), mikä oli noin 26,5% (23,5%) konsernin liikevaihdosta.

Hankitut liiketoiminnot tilikausilla 2017 ja 2016

Tilivuoden 2017 aikana Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alue hankki saksalaisen iqu Systems GmbH –yhtiön koko osakekannan. Iqu on sakslainen älykkäisiin matkustajatietojärjestelmiin ja ohjelmistoihin erikoistunut toimittaja. Iqun toimittamia järjestelmiä hyödynnetään julkisessa liikenteessä. Hankittujen nettovarojen alustavien arvioiden mukaiset käyvät arvot ja hankintahinnat on esitetty alla olevassa taulukossa. Hankinnasta syntyi 444 tuhatta euroa aineetonta oikeutta, joka jaettiin asiakassopimuksille, tavaramerkkiin ja teknologialle, liikearvoksi jäi 1 459 tuhatta euroa. Liikearvo sisältää arvion tulevaisuudessa maksettavasta lisäkauppahinnasta. Liikearvo perustuu johdon arvioon raide- ja kaupunkiliikenteelle tarjottavista uusista tiedonhallinnan kokonaisratkaisuista sekä synergiaeduista logistiikkatoiminnoissa.

Kokonaiskauppahinnaksi arvioitiin 2 050 tuhatta euroa riippuen ostetun yrityksen kannattavuuskehityksestä hankintaa seuraavan vuoden kuluessa. Ehdollinen maksamaton kauppahinta on yhteensä 1 050 tuhatta euroa ja se on kirjattu pitkäaikaisiin korottomiin velkoihin ja on luokiteltu käypään arvoon taso 3. Diskonttaamisesta aiheutuva arvostusero on kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Lisäkauppahinnan arvioitu vaihteluväli oli 0,3 - 1,0 milj. euroa. Konserni on kirjannut neuvontapalveluihin liittyen tuloslaskelmaan muihin kuluihin yhteensä 30 tuhatta euroa. Yrityskaupan myötä Telesten henkilöstö on kasvanut 20 henkilöllä. Iqun vaikutus Telesten liikevaihtoon 1.11.-31.12.2017 oli 696 tuhatta euroa ja voittoon 70 tuhatta euroa. Iqun liikevaihto tilikaudella 1.1.-31.12.2017 oli 2 364 tuhatta euroa ja voitto 32 tuhatta euroa.

Tilivuoden 2016 aikana konserni ei tehnyt yrityskauppoja. Mitron yrityskaupasta maksettiin lisäkauppahintaa 485 tuhatta euroa. Aiemmin 2015 arvioidusta lisäkauppahinnasta purettiin 2 245 tuhatta euroa ja se kirjattiin muihin tuottoihin.

Yhdistämisessä määritellyt käyvät arvot perustuvat seuraaviin arvioihin:

• hankittujen tavaramerkkien käypä arvo on määritetty diskontattuihin rojaltimaksuihin, joilta on vältytty omistettaessa kyseiset tavaramerkit. Käyvän arvon määrityksessä on arvioitu kohtuullinen rojaltiprosentti, jonka ulkopuolinen taho olisi valmis maksamaan lisenssisopimuksesta.
• hankitun teknologian käypä arvo on määritetty diskontattuihin arvioituihin tuotekehityskuluihin, joilta on vältytty omistettaessa kyseinen teknologia.
• asiakassuhteiden käypä arvo on määritetty asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja olemassaolevista asiakkuuksista syntyvien diskontattujen rahavirtojen perusteella.

iqu Systems GmbH osakekannan hankinnasta kirjattiin alustavasti seuraavat varat ja velat.

	Yhdistämisessä
1 000 EUR	kirjatut arvot
Yhdistämisessä käytetyt käyvät arvot
Tavaramerkit (sis. aineettomiin hyödykkeisiin)	82
Asiakassopimukset (sis. aineettomiin
hyödykkeisiin)	146
Teknologia (sis. aineettomiin hyödykkeisiin)	216
Vaihto-omaisuus	267
Myyntisaamiset	376
Yhdistämisessä käytetyt kirjanpitoarvot
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	107
Aineettomat hyödykkeet	5
Muut saamiset	8
Rahavarat	4
Varat yhteensä	1 211
Yhdistämisessä käytetyt kirjanpitoarvot
Korolliset velat	243
Ostovelat	271
Laskennalliset verovelat	89
Muut velat	17
Velat yhteensä	620
Nettovarat	591
Hankintameno omistajille	2 050
Liikearvo	1 459
Rahana maksettu kauppahinta	-1 000
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	4
Vaikutus rahavirtaan	-996

Konsernin liitetiedot

1. PITKÄAIKAISHANKKEET

Konsernin liikevaihtoon sisältyi pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja 133 tuhatta euroa vuonna 2017 (1 946 tuhatta euroa vuonna 2016).

Kertyneet toteutuneet menot ja kirjatut voitot olivat tilikauden loppuun mennessä 17 025 tuhatta euroa (16 892 tuhatta euroa 31.12.2016).

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 euroa	2017	2016
Tuotekehitysavustukset	453	130
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	93	43
Lisäkauppahinnan muutos	0	2 245
Muut tuottoerät	985	954
Yhteensä	1 531	3 372

3. TYÖSUHDE-ETUUDET

-265	-235
2 820	2 078
-4 184	-5 857
-10 581	-11 425
-57 196	-57 126

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista (ja lainoista) esitetään liitetiedossa Lähipiiritapahtumat.

Konsernin henkilöstö keskimäärin
tilikauden aikana	1 492	1 514

4. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

1 000 euroa	2017	2016
Poistot hyödykeryhmittäin:
Aineelliset käyttöomaisuus hyödykkeet
Rakennukset	-395	-390
Koneet ja kalusto	-2 207	-2 240
Muut aineelliset hyödykkeet	-216	-223
Yhteensä	-2 818	-2 853
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot	-1 492	-1 160
Muut aineettomat hyödykkeet	-953	-921
Yhteensä	-2 445	-2 081
Poistot yhteensä	-5 263	-4 934
Arvonalentumiset Liikearvon arvonalentuminen	-7 705	0
Kaikki yhteensä	-12 968	-4 934

5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Yhteensä	-33 623	-32 687
Muut kulut	-7 932	-8 920
Muut tutkimus- ja kehittämismenot	-1 239	-1 135
Matka- ja tietoliikennekulut	-5 510	-5 005
Muut muuttuvat kulut	-8 700	-8 055
Ulkopuoliset palvelut	-5 755	-5 158
Vuokrakulut	-4 488	-4 414

Tuotekehitysmenoja sisältyy myös palkkakuluihin, matka- ja tietoliikennekuluihin ja muihin kuluihin.

Tilintarkastajan palkkiot

1 000 euroa	2017	2016
KPMG
Tilintarkastuspalkkiot	-144	-168
Veroneuvonta	-53	-15
Muut palkkiot	-32	-29
Muut tilintarkastajat
Tilintarkastuspalkkiot	-10	-12
Muut palkkiot	-42	-31

KPMG Oy Ab:n suorittamat muut kuin tilintarkastustuspalvelut Teleste-konsernin yhtiöille tilikaudella 2017 olivat yhteensä 85 tuhatta euroa. Palvelut koostuivat veropalveluista (53 tuhatta euroa) ja muista palveluista (32 tuhatta euroa).

6. RAHOITUSTUOTOT

1 000 euroa	2017	2016
Korkotuotot ja muut tuotot	61	102
Valuuttakurssivoitot	470	1 120
Osinkotuotot myynnissä olevista sijoituksista	6	2
Yhteensä	537	1 224
7. RAHOITUSKULUT
Korkokulut rahoituslainoista	-417	-372

Yhteensä	-1 458	-2 038
Muut rahoituskulut	-203	-151
Valuuttakurssitappiot	-838	-1 515

Muihin rahoituskuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista tilikaudella kuluksi kirjattuja korkoja 16 tuhatta euroa (16 tuhatta euroa 2016).

Johdannaisista johtuvat kurssitappiot sisältyvät liikevoittoon.

8. TULOVEROT

1 000 euroa	2017	2016
Tuloverot tuloslaskelmassa
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot Edellisten tilikausien verot	-1 106 -86	-3 010 33
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos	517	-24
Yhteensä	-675	-3 001

on seuraava:

Konsernin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentakaava

Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo

Osakkeiden lukumäärien muutokset on ilmoitettu liitetiedossa 17.

	2016
-9 106	11 820
	18 122
-0,50	0,65
	18 122
80	47
18 202	18 169
-0,50	0,65
	2017 18 122 18 122

Konsernin käyttämät osakeoptiot toimivat laimentavasti, eli ne lisäävät kantaosakkeiden määrää silloin, kun niiden merkintähinta voimassaoloaika huomioiden on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutus on yhtä suuri kuin vastikkeettomasti liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä; tämä erotus syntyy siitä, että konserni ei voi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon optioiden käytöstä saatavilla varoilla.

Tuloslaskelman verokulun, -675 tuhatta euroa, ja Teleste-konsernin kotimaan verokannalla 20,0 prosenttia laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma.

	2016
	14 821
	-2 964
26	-421
22	-7
0	449
-1 540	0
	-91
	0
	33
-675	-3 001
	2017 -8 470 1 694 -147 -644 -86

9. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Konsernin laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan seuraavasti:

Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

Ulkona olevien osakkeiden määrään eivät sisälly takaisinostetut osakkeet.

10. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

1 000 euroa		Maa-alueet Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennak ko-maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2017	54	7 488	17 639	2 988	423	28 592
Muuntoerot +-		-18	-74	-13		-105
Yritysostot			125	3		128
Lisäykset		124	1 467	34	0	1 625
Vähennykset		-7	-3 506	-643		-4 156
Siirrot erien välillä		0	0	0	-343	-343
Hankintameno 31.12.2017	54	7 587	15 651	2 369	80	25 741
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2017		-2 639	-12 055	-2 576		-17 270
Vähennysten kertyneet poistot		4	3 355	614		3 973
Tilikauden poistot		-395	-2 207	-216		-2 818
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2017	0	-3 023	-10 907	-2 178	0	-16 108
Kirjanpitoarvo 1.1.2017	54	4 850	5 585	412	423	11 325
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	54	4 565	4 745	191	80	9 637

1 000 euroa		Maa-alueet Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennak ko-maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2016	54	7 323	15 837	2 781	70	26 066
Muuntoerot +-		-91	0	1		-89
Lisäykset		256	2 002	225	353	2 835
Vähennykset		0	-200	-19		-219
Hankintameno 31.12.2016	54	7 488	17 639	2 988	423	28 592
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016		-2 249	-9 815	-2 353		-14 417
Tilikauden poistot		-390	-2 240	-223		-2 853
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016	0	-2 639	-12 055	-2 576	0	-17 270
Kirjanpitoarvo 1.1.2016	54	5 074	6 022	428	70	11 648
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	54	4 850	5 585	412	423	11 325

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:

1 000 euroa	Koneet ja kalusto
31.12.2017
Hankintameno 1.1.2017	5 601
Lisäykset	386
Vähennykset	-3 165
Hankintameno 31.12.2017	2 822
Vähennysten kertyneet poistot	3 165
Kertyneet poistot	-3 500
Tilikauden poistot	-622
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	1 865

1 000 euroa	Koneet ja kalusto
31.12.2016
Hankintameno 1.1.2016	4 968
Lisäykset	633
Hankintameno 31.12. 2016	5 601
Kertyneet poistot	-2 905
Tilikauden poistot	-595
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	2 101

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT YLEISOSA VUOSI 2017 23

11. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

			Muut	Myytävissä olevat osakkeet ja
		Kehittämis	aineettomat	osuudet, noteer
1 000 euroa	Liikearvo	menot	hyödykkeet	aamattomat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2017	38 174	18 745	11 585	1 117	69 620
Muuntoerot +-	-314	0	-45	0	-359
Yritysostot			6		6
Lisäykset	1 459	3 525	1 146		6 130
Vähennys		-11 677			-11 677
Siirrot erien välillä	0	0	110		110
Hankintameno 31.12.2017	39 319	10 593	12 802	1 117	63 830
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2017	-800	-13 909	-9 251	-423	-24 383
Vähennysten kertyneet poistot		11 678			11 678
Poistot tilikaudella	0	-1 492	-953		-2 445
Arvonalennukset	-7 705		0		-7 705
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2017	-8 505	-3 723	-10 204	-423	-22 855
Kirjanpitoarvo 1.1.2017	37 374	4 836	2 334	693	45 239
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	30 814	6 870	2 598	693	40 976

1 000 euroa	Liikearvo	Kehittämis menot	Muut aineettomat hyödykkeet	Myytävissä olevat osakkeet ja osuudet, noteer aamattomat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2016	38 649	16 238	11 493	1 127	67 506
Muuntoerot +-	-475	0	-3	-10	-488
Lisäykset	0	2 507	95		2 602
Hankintameno 31.12.2016	38 174	18 745	11 585	1 117	69 620
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016	-800	-12 749	-8 330	-423	-22 302
Poistot tilikaudella	0	-1 160	-921		-2 081
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016	-800	-13 909	-9 251	-423	-24 383
Kirjanpitoarvo 1.1.2016	37 849	3 489	3 163	703	45 206
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	37 374	4 836	2 334	693	45 238

Arvonalentumistestausta varten konsernin liikearvot on kohdistettu määritellyille segmenteille, jotka muodostavat erillisen rahavirtaa tuottavan yksikön. Tilikaudella tehtiin NS segmetntissä Saksan palveluliiketoimintaan liittyvä 7,7 miljoonan euron alaskirjaus. Liikearvojen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo oli 30,8 miljooonaa euroa 31.12.2017. Liikearvo

on kohdistettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille:

	miljoonaa euroa
Video and Broadband Solutions	30,4
Network Services	0,4

Liikearvojen arvonalentumistestauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvoon perustuen. Testauksessa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin strategioihin ja liiketoimintasuunnitelmiin. Laskelmat on laadittu 10 vuodelle. Molemmissa segmenteissä ensimmäisen vuoden kassavirtaoletus perustuu liiketoimintasuunnitelman mukaiseen vuoden 2018 budjettiin. Vuodesta 2019 alkaen segmenttien vastaiset rahavirrat on arvioitu 2 %:n (2 %) vuosittaiseen kasvuarvioon perustuen. Johdon näkemys kassavirtoihin ja kasvuarvioihin perustuvat varovaisuuteen koska toimialan muutoksia on vaikea arvioida. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on 9,74 % VBS segmentissä ja 9,19 % NS segmentissä. (VBS segmentissä 9,86 % ja NS segmentissä 9,61 %). Segmenttien terminaaliarvo arvonalentumislaskelmissa on laskettu 2%:n terminaaliarvon kasvulla. Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi jossa segmentin kassavirtaa tuottavan yksikön rahavirran vuosittaista kasvuoletusta laskettiin ja diskonttauskorkoa nostettiin jotta kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo. Testaus on myös suoritettu alemman tason rahavirtaa tuottavilla yksiköillä. Testauksissa on käytetty samoja muuttujia kuin segmenttitasolla.

Vuosien 2017 ja 2016 arvonalennustestien keskeiset olettamukset esitetään alla olevassa taulukossa.

	2017		2016
%	VBS	NS	VBS	NS
Kassavirran kasvu vuosina 1–5	2	2	2	2
Kassavirran kasvu vuosina 6–10	2	2	2	2
WACC (verojen jälkeen)	9,74	9,19	9,86	9,61

Alla olevassa taulukossa esitetään määrä, jolla kunkin segmentin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää niiden kirjanpitoarvon.

Arvonalentumistesti
---------------------	--	--

Meur	2017	2016
VBS	26,8	29,8
NS Sveitsi	1,6	3,0

13. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Alla olevissa taulukoissa esitetään segmenteittäin se tulevien vuosien arvioidun vapaan rahavirran vähennys ja diskonttauskoron prosentuaalinen muutos, jonka seurauksena kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin segmentin nettovarojen kirjanpitoarvo.

Vapaan rahavirran vähennys 2017 2016 VBS -25 % -28 % NS Sveitsi -61 % -10 %

Diskonttauskorko (verojen jälkeen) muutos (prosenttiyksikköä) 2017 2016 VBS 2,6 % 2,9 % NS Sveitsi 9,5 % 0,8 %

Konserni on saanut 0,5 miljoonaa euroa avustusta Tekesiltä tuotekehityskustannuksiin vuonna 2017 (0,1 miljoonaa euroa vuonna 2016). Saadusta avustuksesta on kirjattu 0,0 miljoonaa euroa (0,04 miljoonaa euroa vuonna 2016) aktivoitujen tuotekehitysmenojen hankintamenon vähennykseksi. Tuotekehitysavustuksiin liittyy ehto, jonka mukaan hankkeen kokonaiskustannuksista vähintään 10 % on kohdistuttava kotimaisen pk-sektorin alihankintatyöhön.

12. MYYTÄVISSÄ OLEVAT SIJOITUKSET

1 000 €	2017	2016
Noteeraamattomat osakesijoitukset	693	693
Myytävissä olevat sijoitukset yhteensä tilikauden lopussa	693	693

			Liike
1 000 euroa	1.1.2017	Kirjattu tulos laskelmaan	toimintojen yhdistäminen	31.12.2017
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2017 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:
Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	446	-3		443
Vahvistetut tappiot	651	382		1 033
Varaukset	735	-151		584
Yhteensä	1 833	228	0	2 061
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	-669	-27		-696
Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon	-825	287	-88	-626
Kertyneet poistoerot	-136	29		-107
Yhteensä	-1 630	289	-88	-1 429

Taseen velkojen muutos ei vastaa tuloslaskelman laskennallisen verokustannuksen muutosta johtuen aineettomien hyödykkeiden käypään arvoon kohdistuvan verovelan kirjauskäytännöstä, kurssieroista ja konsernin sisäisistä eliminoinneista.

1 000 euroa	1.1.2016	Kirjattu tulos laskelmaan	Liike toimintojen yhdistäminen	31.12.2016
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2016 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:
Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	476	-30		446
Vahvistetut tappiot	772	-121		651
Varaukset	567	168		735
Verotuksessa huomioimattomat poistot	27	-27		0
Yhteensä	1 843	-10	0	1 833
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	-540	-129		-669
Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon	-970	145		-825
Kertyneet poistoerot	-152	16		-136
Yhteensä	-1 662	32	0	-1 630

Konsernilla oli 31.12.2017 verotuksellisia tappioita tytäryhtiöissä 10 229 tuhatta euroa (31.12.2016 3 254 tuhatta euroa). Tappiosta on kirjattu verosaamista 1 033 tuhatta euroa . Verotappioden käyttö perustuu johdon parhaaseen arvioon.

Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 19 209 tuhatta euroa vuonna 2017 (20 797 tuhatta euroa vuonna 2016), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Tämä johtuu siitä, ettei veron realisoituminen ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.

14. VAIHTO-OMAISUUS

1 000 euroa	2017	2016
Aineet ja tarvikkeet	8 455	10 632
Keskeneräiset tuotteet	12 783	14 416
Valmiit tuotteet	12 451	8 496
Yhteensä	33 689	33 544

Tilikaudella oikaistiin kuluksi 377 tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa kirjattiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Varastojen arvostukseen nettorealisointiarvoonsa on tilikauden lopussa yhteensä 5 625 tuhannen euron varaus (6 002 tuhatta euroa vuonna 2016).

15. MYYNTISAAMISET JA MUUT LYHYTAIKAISET SAAMISET

1 000 euroa	2017	2016
Myyntisaamiset	39 785	53 992
Siirtosaamiset	4 999	5 652
Muut saamiset	736	625
Yhteensä	45 520	60 269

16. RAHAVARAT

Rahat ja pankkisaamiset	21 230	9 496
Yhteensä	21 230	9 496
Rahavirtalaskelmassa mainitut rahavarat	21 230	9 496

17. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Pitkäjänteinen kannustinjärjestelmä 2015

Teleste Oyj:n hallitus hyväksyi 5.2.2015 uuden pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelyn perustamisen tarjottavaksi yhtiön avainhenkilöille (jäljempänä LTI 2015). LTI 2015:n tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenkilöiden intressit Telesten osakkeenomistajien intressien kanssa aikaansaamalla avainhenkilöiden pitkäaikainen osakeomistusintressi yhtiössä ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä sekä tukea suoritusperusteista toimintakulttuuria, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen kompensaatio erinomaisista suorituksista. LTI 2015 koostuu kolmesta vuosittain alkavasta ohjelmasta, joissa on kolme pääelementtiä: sijoittaminen Telesten osakkeisiin edellytyksenä avainhenkilön osallistumiselle LTI 2015 -järjestelyyn, yllä mainittuun osakesijoitukseen perustuva lisäosakekannustin kolmen vuoden odotusjaksolla sekä suoriteperusteinen lisäosakeohjelma kolmen vuoden ansaintajaksolla. Kunkin vuoden 2015 jälkeen alkavan uuden yksittäisen ohjelman alkaminen sekä niiden osallistujien vahvistaminen edellyttää Telesten hallituksen erillistä päätöstä.

Osakesijoitus ja osakesijoitukseen perustuva lisäosakeohjelma

Osakesijoitukseen perustuva lisäosakeohjelma (matching share plan) sisältää yksittäisen osallistujan sijoituksen Telesten osakkeisiin sekä lisäosakkeiden suorittamisen vastikkeeksi osakesijoituksesta pitkän aikavälin osakekannustinpalkkiona. Kolmen vuoden odotusjakson jälkeen avainhenkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin sijoittamaansa osaketta kohti. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2017 ulkona olevien lisäosakkeiden bruttomäärät olivat enintään 47 250 osaketta ansaintajaksolle 2015- 2017, 35 438 osaketta ansaintajaksolle 2016-2018 ja 39 876 osaketta ansaintajaksolle 2017-2019.

Suoriteperusteinen lisäosakeohjelma

Suoriteperusteinen lisäosakeohjelma (performance matching plan) sisältää kolmen vuoden pituisen ansaintajakson. Mahdolliset osakepalkkiot suoritetaan, jos hallituksen asettamat ansaintakriteerit saavutetaan. Ensimmäiseen osakeohjelmaan sovellettava ansaintakriteeri on osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR) kolmen vuoden pituisen ansaintajakson aikana. Edellytyksenä yksittäisen avainhenkilön osallistumiselle ohjelmaan on edellä mainittu sijoitus Telesten osakkeisiin.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2017 ulkona olevien suoriteperusteisten lisäosakeohjelmien mukaisten lisäosakkeiden bruttomäärät olivat enintään 189 000 osaketta ansaintajaksolle 2015-2017, 141 752 osaketta ansaintajaksolle 2016-2018 ja 159 504 osaketta ansaintajaksolle 2017- 2019.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2015	LTI 2015	LTI 2015	LTI 2015
Tyyppi	Osake	Osake	Osake
	2017-2019	2016-2018	2015- 2017
Osakkeita enintään *	291 500	268 000	325 000
Ensimmäinen myöntämispäivä	1.7.2017	1.7.2016	01.07.2015
Oikeuden syntyminen, pvm	30.4.2020	30.4.2019	30.04.2018
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	2,8	2,77	2,83
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	2,3	1,3	0,3
Henkilöitä tilikauden päättyessä	34	32	31
Toteutustapa	Osakkeita ja käteistä	Osakkeita ja käteistä	Osakkeita ja käteistä

* Bruttomäärä, josta vähennetään sovellettavat verot ennen osakepalkkion suorittamista.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2015	Tilikauden tapahtumat 2017*	Tilikauden tapahtumat 2016*
1.1.
Kauden alussa ulkona olleet	435 440	268 750
Varasto kauden alussa	435 440	268 750
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt	199 380	191 190
Kaudella menetetyt	22 000	24 500
Kaudella mitätöidyt	0	0
Kaudella toteutetut	0	0
Kaudella rauenneet	0	0
31.12.
Kauden lopussa ulkona olevat	612 820	435 440
Kauden lopussa toteutettavissa olevat	612 820	435 440

* Taulukko sisältää osakkeina maksettavat bruttomäärät, josta vähennetään sovellettavat verot ennen osakepalkkion suorittamista.

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna 2017, 1 000 euroa

Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut	156
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma	265
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2017	1 116

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna 2016, 1 000 euroa

Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut	251
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma	235
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2016	718

17. OMA PÄÄOMA

1 000 euroa	Osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl	Omat osakkeet, 1 000 kpl	Osakkeet yhteensä, 1 000 kpl	Osakepääoma, 1 000 euroa	Ylikurssi rahasto, 1 000 euroa
1.1.2017	18 122	864	18 986	6 967	1 504
Omien osakkeiden luovutus/muutos	0	0	0	0	0
31.12.2017	18 122	864	18 986	6 967	1 504

Teleste Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2017 oli 18 985 588 kpl (18 985 588 kpl 31.12.2016). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on täysimääräisesti maksettu. Teleste Oyj:n 6.4.2017 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1.200.000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.

Teleste Oyj:n 7.4.2016 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1.200.000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.

Katsauskauden lopussa konsernin hallussa oli omia osakkeita 863 953.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältää ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euromääräiseksi muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Osingot

Hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,10 euroa/ osake (0,25 euroa/osake vuonna 2016) tilinpäätöspäivän jälkeen.

18. KOROLLISET VELAT

Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen valuuttajakauma on seuraava:

1 000 euroa	2017	2016	1 000 euroa	31.12.2017	31.12.2016
			EUR	28 394	28 036
Pitkäaikaiset				28 394	28 036
Pankkilainat	27 138	26 468
Rahoitusleasingvelat	1 256	1 568	Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat:
Yhteensä	28 394	28 036
			Pankkilainat	0,8 %	0,9 %
Lyhytaikaiset			Rahoitusleasingvelat	1,0 %	1,1 %
Pankkilainat	4 240	2 008
Rahoitusleasingvelkojen			Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen valuuttajakauma:
seuraavan vuoden lyhennykset	613	565
Yhteensä	4 853	2 573
			EUR	100 %	100 %
Korolliset pankkilainat arvostetaan jaksotettuun hankin tamenoon ja rahoitusleasingvelat käypään arvoon.			Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat:
			Pankkilainat	0,8 %	0,9 %
			Rahoitusleasingvelat	1,0 %	1,1 %
			Konsernin rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat ovat seuraavat:
			Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
			Yhden vuoden kuluessa	627	583
			Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	1 269	1 593
			Vähimmäisvuokrat yhteensä	1 896	2 176
			Vähimmäisvuokrien nykyarvo
			Yhden vuoden kuluessa	613	565
			Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	1 256	1 568
			Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä	1 869	2 133
			Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	27	43
			Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	1 896	2 176

19. VARAUKSET

1 000 euroa	Takuu varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2017 Varausten lisäykset/	1 757	182	1 939
vähennykset	-262	128	-134
31.12.2017	1 495	310	1 805

Työvoimavähennyksiin liittyvä uudelleenjärjestelyvaraus esitetäään muissa veloissa.

1 000 euroa	2017	2016
Pitkäaikaiset varaukset	619	1 081
Lyhytaikaiset varaukset	1 186	858
Yhteensä	1 805	1 939

Takuuvaraukset

Konserni antaa tietyille tuotteilleen keskimäärin 30 kuukauden takuun. Mikäli tuotteissa havaitaan vikoja takuun aikana, ne korjataan konsernin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen viallisista tuotteista ja arvioituun takuukulujen määrään.

20. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

1 000 euroa	2017	2016
Lyhytaikaiset
Ostovelat	18 420	18 769
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	6 223	6 870
Korkovelat ja muut rahoitusvelat	70	123
Muut siirtovelat	11 606	14 623
Uudelleenjärjestelyvaraus	1 453	0
Ennakkomaksut	5 723	1 239
Muut velat	269	276
Yhteensä	43 763	41 900
Pitkäaikaiset
Muut velat	1 159	135

21. KAUDEN VEROTETTAVAAN TULOON PERUSTUVAT VEROVELAT

Tilinpäätöshetkellä tilikauden tuloon liittyen kirjattiin 362 tuhatta euroa verosaamista ja 719 tuhatta euroa verovelkaa (31.12.2016 verosaamista 407 tuhatta euroa verosaamista ja verovelkaa 1 477 tuhatta euroa).

Rahoitusriskien hallinta

Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksellisten riskien tunnistaminen, mittaaminen ja niiltä suojautuminen rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista tekijöistä johtuvien tulos-, tase- ja rahavirtavaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi tavoitteena on varmistaa konsernin riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti.

Konsernin rahoitusriskienhallinnan pääperiaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta on määritelty hallituksen hyväksymässä konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteissa ja sitä koskevissa tarkemmissa ohjeissa. Hallitus vastaa riskienhallinnan valvonnasta. Konsernihallinto hoitaa konsernin rahoitusriskien koordinoinnin ja valvonnan sekä suojaustoimenpiteet pankkien kanssa emoyhtiön nimissä. Konsernin toimintaperiaate on riskiä välttävä. Riskien tunnistaminen on liiketoimintayksiköiden ja konsernihallinnon yhteinen tehtävä.

Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan

suojauslaskentaa, IAS 39 standardia. Rahoitusriskit jaetaan markkina-, luotto-, maksuvalmius- sekä rahavirran korkoriskiin, joita on kuvattu alla tarkemmin. Konsernilla ei ole merkittäviä hintariskejä.

MARKKINARISKI

Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuutta-, hinta- ja korkoriski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinahintojen tai markkinakorkojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumentin arvossa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin.

nettosijoituksista. Konsernin valuuttakurssiriskit syntyvät valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, myynti- ja ostosopimuksista sekä myös ennustetuista myynneistä ja ostoista. Pääosa konsernin liikevaihdosta on Euro-määräistä, Englannin punnan osuus on noin 8 %, PLN:n osuus noin 5 % ja Ruotsin ja Norjan kruunujen osuus liikevaihdosta on yhteensä noin 5 %, USD:n osuus on noin 3 %. Konsernin materiaalikuluista Euron osuus on noin 57 % ja USD:n osuus on noin 37 % ja CNY:n osuus noin 1 % . Konsernin suojauspäätökset perustuvat 6 kk:n ennustettuun nettokassavirtaan.

VALUUTTARISKI

Transaktioriski

Konsernin valuutta-asema muodostuu liiketapahtumiin liittyvistä eristä sekä ulkomaisiin yksikköihin tehdyistä

Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:

	2017					2016
	USD	SEK	NOK	GBP	PLN	USD	SEK	NOK	GBP	PLN
Lyhytaikaiset varat	1 385	1 514	2 260	9 625	5 641	1 826	622	859	7 511	3 725
Lyhytaikaiset velat	1 670	575	704	2 697	3 937	4 170	771	835	1 969	2 733

Tilinpäätöksessä 2017 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset olivat seuraavat:

Tilinpäätöksessä 2016 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset olivat seuraavat:

Valuuttapositio
Valuutta	Positio	Suojattu määrä	Nettopositio	Suojausinstru mentti	Suojaussuhde
USD	16 142	13 000	2 807	Valuutta termiini	81 %
CNY	12 220	9 800	502	Valuutta termiini	80 %
GBP	2 795	2 410	578	Valuutta termiini	86 %
PLN	4 022	3 310	227	Valuutta termiini	82 %
NOK	9 725	12 300	153	Valuutta termiini	126 %
SEK	7 800	6 300	1 500	Valuutta termiini	81 %

Valuuttapositio
Valuutta	Positio	Suojattu määrä	Nettopositio	Suojausinstru mentti	Suojaussuhde
USD	14 002	11 194	2 807	Valuutta termiini	80 %
CNY	2 838	2 336	502	Valuutta termiini	82 %
GBP	2 972	2 394	578	Valuutta termiini	81 %
PLN	1 156	930	227	Valuutta termiini	80 %
NOK	747	594	153	Valuutta termiini	80 %

Konserni suojaa lähtökohtaisesti ennustetut rahavirrat. Konserni käyttää valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseen pääosin valuuttatermiinejä. Konsernin toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin ja liiketapahtumista syntyvä valuutta-asema tulee olla aina suojattu 80 – 100 prosenttisesti valuutoittain. Suojausten tasoa seurataan kuukausittain. Valuuttakurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös muun muassa liiketoiminnan suunnittelun, hinnoittelun ja tarjousehtojen avulla. Hinnoittelujakso vaihtelee 3 kk:n ja 24 kk:n välillä.

Valuuttajohdannaisten yhteismäärä 31.12.2017 oli 23,2 miljoonaa euroa (22,6 milj euroa).

Translaatioriski

Koska konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyihin nettosijoituksiin kohdistuva valuuttakurssiriski on suhteellisen matala, näiden erien laskennallisten euromäärien arvon vaihtelua (translaatioriski) ei suojata aktiivisesti. Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omien pääomien yhteismäärä oli 14,5 milj. euroa (11,7 milj. euroa).

Herkkyys markkinariskeille

	2017	2016
Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille	Voitto/Tappio	Voitto/Tappio
10 % muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa	+-314	+-280
10 % muutos euron ja Kiinan yenin välisessä valuuttakurssissa	+-242	+-50
10 % muutos euron ja punnan välisessä valuuttakurssissa	+-38	+-58

KORKORISKI

Telesten korkoriski on pääasiassa rahavirran korkoriski ja syntyy taseen korollisista veloista. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimusta päästäkseen rahoitusperiaatteidensa mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöspäivänä 31 379 tuhatta euroa lainoista on sidottu lyhytaikaisiin viitekorkoihin, joiden koronmääräytymisjakso on maksimissaan 12 kk. Lainoista 10 000 tuhatta euroa on suojattu koronvaihtosopimuksella, johon sovelletaan suojauslaskentaa. Suojauslaskentaan kuuluvasta johdannaisesta on kirjattu 58 tuhatta euroa laajaan tulokseen. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo tilinpäätöshetkellä on -78 tuhatta euroa tilikaudella 2017. Konsernin lainat ovat Euro-määräisiä. Vuonna 2017 konsernin lainakannan keskikorko oli 0,8 %. Rahoitusleasing sopimukset ovat kiinteäkorkoisia. Konserni ei suojaa rahavirran korkoriskistä johtuvaa riskiasemaa, koska riskiasema on pieni. IFRS 7:n edellyttämän herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty vaihtuvakorkoisten lainojen tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2017 vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut –/+214 tuhatta euroa, jos korkotaso olisi noussut tai laskenut prosenttiyksikön.

Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu	1 vuoden sisällä	1–5 vuoden sisällä	yli 5 vuoden sisällä	Yhteensä
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit Rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta		21 379		21 379
Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit Rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta		10 000		10 000

LUOTTORISKI

Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat eri maantieteellisille alueille asiakaskunnan kesken. Vastuu liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä on siten ensisijaisesti konsernin maantieteellisillä alueilla. Liiketoimintaan liittyvää luottoriskiä hallitaan konsernin tätä koskevien sisäisten ohjeiden mukaisesti ja sitä pyritään vähentämään esimerkiksi vakuuksilla. Osa myyntisaamisista on vakuutettu luottovakuutuksella. Luottoriskit hyväksytään ja niitä seurataan Konsernin johtoryhmässä.

Rahoitusinstrumentteihin liittyvää luottoriskiä, vastapuoliriskiä hallinnoidaan konsernitasolla. Tämä riski syntyy siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Vastapuoliriskin minimoimiseksi Teleste pyrkii rajoittamaan vastapuolet niihin pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin, joilla on hyvä luottokelpoisuus. Likvidit varat sijoitetaan rahamarkkinainstrumentteihin, joissa on alhainen riski.

Kaikki saamiset ovat vakuudettomia. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisista kirjatut arvonalentumistappiot ja niiden palautukset ilmenevät liitetiedosta 5. Liiketoiminnan muut kulut.

		2017			2016
Myyntisaamisten ikäjakauma	Brutto	Arvon alentumis tappio	Yhteensä	Brutto	Arvon alentumis tappio	Yhteensä
Erääntymättömät myyntisaamiset	26 903		26 903	41 254		41 254
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset	6 584		6 584	8 998		8 998
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	1 419		1 419	1 908		1 908
yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	6 071	193	4 878	2 704	-872	1 832
Yhteensä			39 785			53 992
Luottotappioiden mahdollinen enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä:					2017	2016
Lainat ja muut saamiset					45 520	60 269
Myytävissä olevat rahoitusvarat					693	693

MAKSUVALMIUSRISKI

Konsernin maksuvalmiusriskiä seurataan kassavirtaennusteisiin pohjautuvien raporttien avulla. Maksuvalmiusriskiä pyritään vähentämään riittävillä kassavaroilla, luottolimiiteillä sekä lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman kautta. Maksuvalmiuden hallintaa tukee myös tehokas kassa- ja likviditeettihallinto. Tilikauden lopussa konsernin kassavarat olivat 21,2 milj. euroa ja korollinen velka 33,2 milj. euroa. Konsernihallinto vastaa keskitetysti konsernin korollisen vieraan pääoman hankinnasta. Konsernilla oli 31.12.2017 käyttämättömiä valmiusluottoja, joihin

se on sitoutunut, ja nostamattomia lainoja, joissa on sitova luottolupaus, yhteensä 20,0 milj. euroa. Konsernin lainasopimuksiin ja valmiusluottoihin, joihin konserni on sitoutunut, liittyy kannattavuus- ja kassavirta-tyyppisiä kovenantteja. Kovenantit ovat omavaraisuusaste ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen.

Johdannaissopimusten kirjaus- ja arvostamisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa sekä tilinpäätöspäivän nimellisarvot ja käyvät arvot konsernitilinpäätöksen liite-tiedoissa kohdassa Vastuut.

Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2017 seuraavat:

	2018	2019	2020	2021	2022
Pankkivelat	3 205	3 184	3 163	3 141	18 077
Ostovelat	18 420
Rahoitusleasingvelat	632	604	474	155	76
Johdannaiset
Suoritettavat rahavirrat	-23 446
Saatavat rahavirrat	22 830
Muut	33	33	33

Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2016 seuraavat:

	2017	2018	2019	2020	2021
Pankkivelat	2 218	26 504
Ostovelat	18 769
Rahoitusleasingvelat	623	557	532	414	50
Johdannaiset
Suoritettavat rahavirrat	-22 160
Saatavat rahavirrat	22 550
Muut	34	34	34	33

PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus ja mahdollistaa investoinnit optimaalisella pääomarakenteella. Yhtiön johto arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.

Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä velan osuudella kokonaispääomasta. Tunnusluku lasketaan konsernin korollisen nettovelan suhteella korollisen nettovelan ja oman pääoman summaan. Konsernin tavoitteena on pitää tunnusluku alle 50%. Velan osuus kokonaispääomasta 31.12.2017 ja 31.12.2016 oli seuraava.

	2017	2016
Korolliset velat	33 248	30 609
Rahat ja pankkisaamiset	21 230	9 496
Korollinen nettovelka	12 017	21 113
Oma pääoma yhteensä	71 352	84 422
Korollinen nettovelka ja pääoma yhteensä	83 370	105 535
Velan osuus kokonaispääomasta	14,4 %	20,0 %

22. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

Kaikki rahoitusvarat ja -velat on arvostettu käypään arvoon konsernitaseessa lukuunottamatta pitkäaikaista pankkilainaa, joka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon.

Johdannaisinstrumentit

Teleste käyttää vieraan valuutan määräisten transaktioriskien suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustarkoituksessa käytettävien valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset kirjataan täysimääräisesti tuloslaskelmaan. Valuuttatermiinien käyvät arvot olivat -204 tuhatta euroa vuonna 2017 (2016 334 tuhatta euroa) ja ne on kirjattu liiketuloksen oikaisuksi. Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Korkojohdannaisten käyvät arvot olivat -78 tuhatta euroa. Käyvän arvon muutos tilikaudella 58 tuhatta euroa on kirjattu laajaan tulokseen. Telesten valuuttatermiinit ja koronvaihtosopimukset ovat kaikki tasossa 2.

Myytävissä olevat sijoitukset

Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeramattomien yhtiöiden osakkeista ja ovat tasossa 3. Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan johdon arvioon käyvästä arvosta. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti ja arvio vaihtelee merkittävästi tai vaihteluvälille sijoittuvien erilaisten arvioiden todennäköisyydet eivät ole kohtuullisesti määritettävissä ja käytettävissä käyvän arvon arvioimiseen.

Rahoitusleasingvelat

Rahoitusleasingvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttokorkona on käytetty samanlaisten leasingsopimusten vastaavaa korkoa.

Ostovelat sekä muut velat tai saamiset

Ostovelkojen sekä muiden kuin johdannaisopimuksiin perustuvien saamisten käypä arvo vastaa niiden alkuperäistä kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon näiden erien juoksuaika.

Käyvän arvon määrittämiseen on käytetty seuraavia diskonttokorkoja:

	2017	2016
Rahoitusleasingsopimukset	1,0 %	1,1 %

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

	Käypään arvoon tulos			Jaksotettuun hankintamenoon
	vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	kirjattavat rahoitus varat/-velat	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo	Liite
2017 Tase-erä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat			693		693	693	12
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset		39 785			39 785	39 785	15
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	0	39 785	693	0	40 478	40 478
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	1 256			27 138	28 394	28 394	18
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	613			4 240	4 853	4 853	18
Johdannaissopimukset	204				204	204	25
Korkojohdannaiset	78				78	78	25
Ostovelat				18 420	18 420	18 420	20
Korkovelat ja muut rahoitusvelat				70	70	70	20
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	2 151	0	0	49 869	52 020	52 020

	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat	Lainat ja muut	Myytävissä olevat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitus	Tase-erien
	rahoitusvelat	saamiset	rahoitusvarat	varat/-velat	kirjanpitoarvot	Käypä arvo	Liite
2016 Tase-erä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat			693		693	693	12
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset		53 992			53 992	53 992	15
Johdannaissopimukset	334				334	334	25
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	334	53 992	693	0	55 019	55 019
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	1 568			26 468	28 036	28 036	18
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	565			2 008	2 573	2 573	18
Korkojohdannaiset	135				135	135	25
Ostovelat				18 769	18 769	18 769	20
Korkovelat ja muut rahoitusvelat				123	123	123	20
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	2 268	0	0	47 368	49 636	49 636

23. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT

1 000 euroa	2017	2016
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa:
Poistot	5 263	4 934
Liikearvon arvonalentuminen	7 705	0
Työsuhde-etuudet	265	235
Lisäkauppahinnan purku	0	-2 245
Yhteensä	13 233	2 924

24. MUUT VUOKRASOPIMUKSET

Konserni vuokralle ottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat:

1 000 euroa	2017	2016
Yhden vuoden kuluessa	913	600
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	1 873	1 462
Myöhemmin erääntyvät	913	1 193
Yhteensä	3 699	3 255

Konserni on vuokrannut muilla vuokrasopimuksilla ulkomailla käyttämänsä tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 2-5 vuotta. Normaalisti näihin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksiehtojen mukaan vuokratasoa korotetaan keskimäärin kahden vuoden välein.

25. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1 000 euroa	2017	2016
Vuokravastuut Toimitilojen vuokravastuut Leasingvuokravastuut	3 699 4 656	3 971 5 173
Johdannaissopimukset Termiinisopimusten kohde-etuuden arvo Termiinisopimusten käypä arvo	23 169 -204	22 550 334
Koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimusten kohde-etuuden arvo Koronvaihtosopimusten käypä arvo	10 000 -78	10 000 -135
Annetut vakuudet Takaukset	4 479	5 275

Telesten kilpailija on jättänyt 23.12.2016 kaksi haastehakemusta Teleste Limited-yhtiötä vastaan ja vaatinut yhtiöltä vahingonkorvausta kahden patentin loukkauksista. Teleste kiistää patenttiloukkauksen kummankin patentin osalta. Johdon arvion mukaan kyseisten riita-asioiden lopputuloksilla ei uskota olevan olennaista vaikutusta Telesten taloudelliseen asemaan.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT YLEISOSA VUOSI 2017 36

26. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Teleste-konsernissa lähipiiriin sisältyvät Teleste Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja.

	Konsernin	Osuus
Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset	omistusosuus (%)	äänivallasta (%)
Emoyritys Teleste Oyj, Turku, Suomi
Asheridge Investments Ltd, Chesham, Englanti	100 %	100 %
Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa	100 %	100 %
Cableway Management GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa	100 %	100 %
Cableway Nord GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa	100 %	100 %
Cableway Süd GmbH & Co. KG , München, Saksa	100 %	100 %
Dinh TeleCom S.A., Herstal, Belgia	100 %	100 %
Teleste Norge A/S, Porsgrun, Norja	100 %	100 %
Flomatik Network Services Ltd. Fareham, Englanti	100 %	100 %
Iqu Systems GmbH, Hannover, Saksa	100 %	100 %
Kaavisio Oy, Turku, Suomi	100 %	100 %
Mitron Group Oy Ltd, Forssa, Suomi	100 %	100 %
Teleste Information Solutions GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa	100 %	100 %
Teleste Information Solutions Sp. Zoo, Varsova, Puola	100 %	100 %
Teleste Information Solutions Oy, Forssa, Suomi	100 %	100 %
Satlan S.p.zoo, Wroclaw, Puola	100 %	100 %
Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia	100 %	100 %
Teleste Corporation Iberica S.L, Alcobendas, Espanja	100 %	100 %
Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia	100 %	100 %
Teleste Electronics (SIP) Co., Ltd, Shuzhou, Kiina	100 %	100 %
Teleste France SAS, Pariisi, Ranska	100 %	100 %
Teleste FZ LLC, Fujairah, Arabiemiirikunnat	100 %	100 %
Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa	100 %	100 %
Teleste India Ptv. Mumbai, Intia	100 %	100 %
Teleste Intercept, LLC, Dover DE, USA	60 %	60 %
Teleste LLC, Georgetown Texas, USA	100 %	100 %
Teleste Ltd, Chesham, Englanti	100 %	100 %
Teleste Networks Services S.A. Yverdon, Sveitsi	100 %	100 %
Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa	100 %	100 %
Teleste SP z.o.o, Wroclaw, Puola	100 %	100 %
Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi	100 %	100 %
Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti	100 %	100 %
Teleste US, Inc, Dover DE, USA	100 %	100 %
Teleste Video Networks Sp zoo, Krakova, Puola	100 %	100 %
Johdon työsuhde-etuudet
1 000 euroa	2017	2016
Toimitusjohtaja
Maksetut palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	465	579

Vuonna 2017 Telesten toimitusjohtajalle annettiin 0 kpl osakeoptioita (0 kpl vuonna 2016).

Emoyhtiön johdolla oli tilinpäätöshetkellä 0,78% emoyhtiön osakkeista eli 148 089 osaketta (0,74 % eli 140 091 osaketta 31.12.2016).

Toimitusjohtajan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksu tilikaudella 2017 oli 95 tuhatta euroa (80 tuhatta euroa tilikaudella 2016), mikä summa ei sisälly maksettuihin palkkoihin ja palkkioihin.

Johdon maksetut palkat ja palkkiot

1 000 euroa	2017	2016
Pertti Ervi, hallituksen puheenjohtaja 4.10.2017 alkaen	40	28
Timo Miettinen,hallituksen puheenjohtaja 4.10.2017 asti	40	40
Jannica Fagerholm, hallituksen jäsen	32	28
Esa Harju, hallituksen jäsen 30.11.2016 asti	0	28
Timo Luukkainen, hallituksen jäsen	32	28
Kai Telanne, hallituksen jäsen	32	28
Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja	465	579
Yhteensä	601	759

Emoyhtiön toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Kyseisessä sopimuksessa on sovittu, että sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen ja 18 (kahdeksantoista) kuukautta yhtiön toimittaessa irtisanomisen. Hallituksen kiinteä palkkio on maksettu yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön osakkeina, kokouspalkkiot on maksettu rahana.

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia vuosina 2017 tai 2016.

IFRS 12 mukaisia rajoituksia ei ole. Konsernilla ei ole merkittäviä osuuksia muissa yhteisöissä.

27. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Konsernin johdon tietoon ei ole tullut sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöslaskelmiin.

Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1.–31.12.2017

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

1 000 euroa	Liite	2017	2016
Liikevaihto	1	93 890	102 622
Valmistevarastojen muutos		546	-1 227
Liiketoiminnan muut tuotot	2	3 337	2 253
Materiaalit ja palvelut	3	-51 312	-52 954
Henkilöstökulut	4	-24 080	-23 702
Poistot	5	-895	-770
Liiketoiminnan muut kulut		-17 165	-17 735
Liiketulos		4 320	8 489
Rahoitustuotot ja -kulut	6	-3 545	4 670
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		775	13 159
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos	7	-52	-30
Konserniavustus	7	-3 700	0
Tuloverot
Tilikauden verot	8	-198	-1 733
Tilikauden voitto		-3 176	11 397

Tase 31.12.2017

1 000 euroa	Liite	2017	2016
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	9	1 445	1 213
Aineelliset hyödykkeet	9	3 871	4 755
Pitkäaikaiset saamiset	10	23 327	20 052
Sijoitukset	11	39 266	43 265
		67 910	69 285
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	12	11 431	13 275
Lyhytaikaiset saamiset	13	24 457	28 152
Rahat ja pankkisaamiset	14	13 785	6 061
		49 673	47 487
Vastaavaa		117 582	116 772
Oma pääoma
Osakepääoma	15	6 967	6 967
Ylikurssirahasto	15	1 504	1 504
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	15	3 704	3 704
Edellisten tilikausien tulos	15	48 277	41 410
Tilikauden tulos	15	-3 176	11 397
		57 276	64 982
Tilinpäätössiirtojen kertymä	7	477	424
Pakolliset varaukset	16	918	1 127
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	17	27 000	26 000
Lyhytaikainen vieras pääoma	18	31 912	24 239
		58 912	50 239
Vastattavaa		117 582	116 772

Rahoituslaskelma

1 000 euroa	2017	2016
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen satunnaisia eriä	775	13 159
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot	895	770
Rahoitustuotot- ja kulut	3 545	-4 670
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	5 215	9 259
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos	1 361	-522
Vaihto-omaisuuden muutos	1 843	-379
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys	1 077	-2 259
Pakollisten varausten muutos	-209	-293
Myönnetyt lainat	-3 486	3 079
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	5 802	8 885
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-933	-447
Saadut korot ja osinkotuotot	3 436	5 377
Maksetut välittömät verot	-839	-1 044
Liiketoiminnan rahavirta	7 466	12 771
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-243	-786
Sijoitukset tytäryhtiöihin	-1 001	-485
Konsernitilisaamisten muutos	1 351	-1 461
Investointien rahavirta	107	-2 732
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot	30 000	4 000
Lainojen takaisinmaksut	-26 000	-6 000
Konsernitilivelkojen muutos	4 235	-3 777
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-4 530	-4 168
Maksetut konserniavustukset	-3 700	0
Rahoituksen rahavirta	5	-9 945
Rahavarojen muutos	7 578	94
Likvidit varat 1.1.	6 061	6 002
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	146	-34
Likvidit varat 31.12.	13 785	6 061

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

EMOYHTIÖ TELESTE OYJ:N TILINPÄÄTÖS

Teleste Oyj on Teleste-konsernin emoyhtiö. Teleste Oyj:n y-tunnus on 1102267-8 ja kotipaikka on Turku. Yhtiön rekisteröity osoite on Telestenkatu 1 20660 Littoinen.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostojen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja tappiot kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.

JOHDANNAISSOPIMUKSET

Yhtiöllä on valuuttasuojauksia ja lainaa suojaavia koronvaihtosopimuksia . Terminointien avulla valuuttariskien vaikutus yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan pyritään eliminoimaan. Koronvaihtosopimuksilla suojataan joitakin vaihtuvakorkoisia lainoja.

Yhtiön politiikkana on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintäin kuusi kuukautta eteenpäin. Valuuttasuojausten tulosvaikutus kirjataan yhtiössä valuuttasuojausten toteutushetkellä.

PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTUS

Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla. Kuluvan käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri omaisuusryhmille ovat:

Aineettomat oikeudet	3 vuotta
Liikearvo	8 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	3 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	25–33 vuotta
Koneet ja kalusto	3–5 vuotta
Tietokoneet	0–3 vuotta

Käyttöomaisuuden tasearvosta tehdään arvonalennus, mikäli on ilmeistä, että tulonodotukset eivät kata hyödykkeen tasearvoa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin hankintahetkestä tai perustamisesta lähtien. Tilikauden aikana myydyt yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin myyntihetkeen saakka. Muina pitkäaikaisina sijoituksina ja saamisina esitetään sijoitukset ja saamiset, joiden aiottu hallussapitoaika on yli vuoden mittainen.

LEASINGSOPIMUKSET

Käyttöleasingsopimukset ja rahoitusleasingsopimuksin tehdyt hankinnat kirjataan tilinpäätökseen vuokrakuluina.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen jälleenhankinta- tai luovutushintaan. Hankintameno määritetään FIFO–periaatteella. Varaston arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista..

RAHAT, PANKKISAAMISET JA RAHOITUSARVOPAPERIT

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit.

LIIKEVAIHTO

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla. Myyntitulo kirjataan tuotoksi palvelun tai hyödykkeen luovutushetkellä.

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

Tuotekehityskulut kirjataan vuosikuluna.

ELÄKEJÄRJESTELYT

Yhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta.

TULOVEROT

Tuloverot koostuvat tilikauden tulokseen kohdistuvasta verosta ja edellisen tilikauden verojaksotuksen oikaisusta.

OMAT OSAKKEET

Konsernin hankkimat omat osakkeet eivät sisälly tasearvoihin. Omien osakkeiden luovutus kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 3.4.2007 alkaen.

Emoyhtiön tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 31.12.2017

1. LIIKEVAIHTO

1 000 euroa	2017	2016
Liikevaihto liiketoiminnoittain
Video and Broadband Solutions	91 411	100 695
Network Services	2 479	1 927
Yhteensä	93 890	102 622
Liikevaihto markkina-alueittain
Suomi	10 822	12 397
Pohjoismaat	17 108	5 801
Muu Eurooppa	54 276	70 430
Muut	11 684	13 994
Yhteensä	93 890	102 622

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Tuotekehitysavustukset ja muut	3 337	2 253
Yhteensä	3 337	2 253

3. MATERIAALIT JA PALVELUT

Yhteensä	-51 312	-52 954
Ulkopuoliset palvelut	-201	-962
	-51 111	-51 992
Raaka-ainevaraston muutos	-2 389	1 605
Ostot	-48 722	-53 597

4. HENKILÖSTÖKULUT

1 000 euroa	2017	2016
Palkat ja palkkiot	-19 605	-19 336
Eläkekulut	-3 661	-3 286
Muut henkilösivukulut	-814	-1 080
Yhteensä	-24 080	-23 702
Maksetut palkat ja palkkiot
toimitusjohtajalle ja hallitukselle
Timo Miettinen, hallituksen
puheenjohtaja 4.10.2017 asti	-40	-40
Pertti Ervi, hallituksen puheenjohtaja
4.10.2017 alkaen	-40	-28
Jannica Fagerholm, hallituksen jäsen	-32	-28
Kai Telanne, hallituksen jäsen	-32	-28
Timo Luukkainen, hallituksen jäsen	-32	-28
Esa Harju, hallituksen jäsen
30.11.2017 asti	0	-28
Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja	-465	-579
Yhteensä	-641	-759

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

Henkilöstö tilikauden lopussa	372	375
Henkilöstö keskimäärin	374	386

Henkilöstö toiminnoittain tilikauden lopussa

Yhteensä	372	375
Hallinto ja tietotekniikka	39	28
Myynti ja markkinointi	49	48
Tuotanto, materiaalihallinto ja palvelut	203	219
Tuotekehitys	81	80

5. SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT

1 000 euroa	2017	2016
Muut pitkävaikutteiset menot	0	-34
Rakennukset	-310	-305
Koneet ja kalusto	-167	-156
Liikearvo	-275	-275
Muut aineettomat oikeudet	-143	0
Yhteensä	-895	-770
6. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Korkotuotot	26	42
Korkotuotot konserniyhtiöiltä	811	785
Korkokulut	-385	-314
Korkokulut konserniyhtiöille	-77	-92
Sijoitusten arvonalennukset	-5 000	0
Rahoituksen kurssierot	-369	-424
Muut rahoitustuotot ja -kulut	-103	-8
Osinkotuotot, konserniyhtiöiltä	1 545	4 679
Osinkotuotot, ulkopuolisilta	6	2
Yhteensä	-3 545	4 670
7. TILINPÄÄTÖSSIIRROT
Poistoeron muutos
Rakennukset	85	63
Koneet ja kalusto	-27	-89
Aineettomat oikeudet	-110	-4
Yhteensä	-52	-30
Konserniavustus	-3 700	0

Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta 477 424

Yhteensä -3 752 -30

8. TILIKAUDEN VEROT

Yhteensä	-198	-1 733
Edellisen tilikauden verot	-71	-39
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-128	-1 694

9. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET

	Aineettomat oikeudet	Liikearvo		Yhteensä Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut pitkä vaikutteiset menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	7 619	2 197	9 816	8 903	9 115	4 483	22 501
Lisäykset	543	0	543	2	41	107	151
Siirrot	96	0	96	-3	0	-201	-204
Hankintameno 31.12.	8 257	2 197	10 454	8 902	9 156	4 390	22 448
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-7 619	-984	-8 603	-5 032	-8 678	-4 390	-18 100
Tilikauden poistot	-143	-275	-418	-310	-167	0	-477
Kertyneet poistot 31.12.	-7 762	-1 258	-9 021	-5 341	-8 846	-4 390	-18 577
Ennakkomaksut 1.1.	0	0	0	0	0	354	354
Lisäykset	10	0	10	0	0	0	0
Aktivoinnit	0	0	0	0	0	-354	-354
Ennakkomaksut 31.12.	10	0	10	0	0	0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	505	939	1 444	3 561	310	0	3 871

12. VAIHTO-OMAISUUS

1 000 euroa	2017	2016
Aineet ja tarvikkeet	4 020	6 408
Keskeneräiset tuotteet	400	2 934
Valmiit tuotteet	7 012	3 932
Yhteensä	11 431	13 275

13. LYHYTAIKAISET SAAMISET

Yhteensä	24 457	28 152
Siirtosaamiset	1 033	1 455
Muut saamiset	290	264
Muut saamiset konserniyhtiöiltä	630	2 993
Myyntisaamiset konserniyhtiöiltä	9 090	8 116
Myyntisaamiset	13 414	15 325

14. LIKVIDIT VARAT

Rahat ja pankkisaamiset 13 785 6 061

10. PITKÄAIKAISET SAAMISET

11. SIJOITUKSET

1 000 euroa	2017	2016		Osakkeet
			Emoyhtiö	konserni yhtiöissä	Osakkeet muut	Yhteensä
Pääomasijoituslainat konserniyhtiöiltä	2 427	466
Muut pitkäaikaiset			Hankintameno 1.1.	51 469	1 121	52 590
saamiset konserniyhtiöiltä	20 900	19 586	Lisäykset/siirrot	1 001	0	1 001
Yhteensä	23 327	20 052	Hankintameno 31.12.	52 470	1 121	53 591
			Kertyneet poistot ja
			arvonalennukset 1.1.	-8 897	-428	-9 325
			Arvonalennukset	-5 000	0	-5 000
			Vähennykset yhteensä	-13 897	-428	-14 325
			Kirjanpitoarvo

31.12.2017 38 573 693 39 267

15. OMAN PÄÄOMAN ERIEN LISÄYKSET JA VÄHENNYKSET

1 000 euroa	2017	2016
Osakepääoma 1.1.	6 967	6 967
Osakepääoma 31.12.	6 967	6 967
Ylikurssirahasto 1.1.	1 504	1 504
Ylikurssirahasto 31.12.	1 504	1 504
Sijoitettu vapaa oma pääoma 1.1.	3 704	7 516
Omien osakkeiden hankinnat ja
luovutukset	0	-3 812
Sijoitettu vapaa oma pääoma 31.12.	3 704	3 704
Edellisten tilikausien voittovarat 1.1.	52 807	45 703
Osingonjako	-4 530	-4 293
Edellisten tilikausien voittovarat 31.12.	48 276	41 410
Kauden tulos	-3 176	11 397
Kertyneet voittovarat 31.12.	45 101	52 807
Yhteensä	57 276	64 982
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.	48 805	56 511

Emoyhtiön osakepääoma koostuu yhdestä osakesarjasta ja jakaantuu 18 985 588 samanlajiseen osakkeeseen.

16. PAKOLLISET VARAUKSET

1 000 euroa	2017	2016
Takuuvaraukset	613	1 127
Muut pakolliset varaukset	305	0
Yhteensä	918	1 127
17. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahalaitoksilta	27 000	26 000
18. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahalaitoksilta	3 000	0
Ostovelat	7 687	7 572
Ostovelat konserniyrityksille	2 523	1 039
Muut velat	510	1 217
Muut velat konserniyrityksille Siirtovelat	11 914 6 278	7 678 6 734

19. ANNETUT VAKUUDET

1 000 euroa	2017	2016
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	1 211	1 144
Myöhemmin maksettavat	1 883	2 177
Yhteensä	3 094	3 321
Vuokravastuut toimitiloista
Yhden vuoden kuluessa	92	92
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	276	276
Myöhemmin erääntyvät	913	1 005
Yhteensä	1 281	1 373
Omasta puolesta annetut vakuudet Pankkitakaukset	98	3 348
Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset	2 261	1 927
20. JOHDANNAISSOPIMUKSET
Termiinisopimusten kohde-etuuden arvo	23 169	22 550
Termiinisopimusten käypä arvo	-204	334
Koronvaihtosopimukset	10 000	10 000
Koronvaihtosopimusten käypä arvo	-97	-169

Negatiiviset käyvät arvot on kirjattu tilikauden kuluksi.

21. KONSERNIN JA EMOYHTIÖN OMISTAMAT YRITYKSET

22. OMAT OSAKKEET

	Osuus
Konsernin Emoyhtiön Määrä	osak
omistusosuus, % omistusosuus, %	Kpl keista, %
Emoyhtiö omistaa 31.12.2017 omia osakkeita 863 953	4,55 %
Asheridge Investments Ltd, Chesham, Englanti 100 % 0 %
Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa 100 % 0 %
Cableway Management GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa 100 % 0 %
Cableway Nord GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa 100 % 0 %
Cableway Süd GmbH & Co. KG , München, Saksa 100 % 0 %
Dinh TeleCom S.A., Herstal, Belgia 100 % 1 % 23. OSAKETIEDOT JA OMISTAJAT
Teleste Norge AS, Porsgrun, Norja 100 % 100 %
Flomatik Network Services Ltd., Fareham, Englanti 100 % 100 % Johdon omistus
Iqu Systems GmbH, Hannover, Saksa 100 % 100 % Osuus	Osuus
Kaavisio Oy, Turku, Suomi 100 % 100 % osak	ääni
Mitron Group Oy Ltd, Forssa, Suomi 100 % 100 % Kpl keista, %	vallasta, %
Teleste Information Solutions GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa 100 % 0 % Toimitusjohtaja ja
Teleste Information Solutions Sp. Zoo, Varsova, Puola 100 % 0 % hallituksen jäsenet 148 089 0,78 %	0,78 %
Teleste Information Solutions Oy, Forssa, Suomi 100 % 0 %
Satlan s.p.zoo, Wroclaw, Puola 100 % 100 %
Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia 100 % 100 % Tilintarkastuspalkkiot 2017	2016
Teleste Corporation Iberica, S.L, Alcobendas, Espanja 100 % 0 %
Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia 100 % 100 % Tilintarkastuspalkkiot	-39 -50
Teleste Electronics (SIP), Co., Ltd, Shuzhou, Kiina 100 % 100 % Veroneuvonta	-53 -15
Teleste France SAS, Pariisi, Ranska 100 % 100 % Muut palvelut	-32 -29
Teleste FZ LLC, Fujairah, Arabiemiirikunnat 100 % 100 % Yhteensä -124	-94
Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa 100 % 0 %
Teleste India Ptv., Mumbai, Intia 100 % 100 %
Teleste Intercept, LLC, Dover DE, USA 60 % 0 %
Teleste LLC, Georgetown Texas, USA 100 % 100 %
Teleste Ltd, Chesham, Englanti 100 % 0 %
Teleste Network Services S.A., Yverdon, Sveitsi 100 % 100 %
Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa 100 % 100 %
Teleste Sp z.o.o, Wroclaw, Puola 100 % 0 %
Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi 100 % 100 %
Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti 100 % 100 %
Teleste US, Inc, Dover DE, USA 100 % 100 %
Teleste Video Networks Sp zoo , Krakova, Puola 100 % 100 %

Teleste Ltd. (02704083) ja Asheridge Investments Ltd. (05418313) hyödyntävät UK:n osakeyhtiölain mahdollistamaa vapautusta paikallisesta tilintarkastuksesta (section 479A of the Companies Act 2006 in the UK).

24 OSAKETIEDOT JA OMISTAJAT

		Osuus osakkeista
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2017	Määrä, kpl	ja äänistä, %
Tianta Oy	4 409 712	23,2
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	1 679 200	8,8
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	1 084 475	5,7
Teleste Oyj	863 953	4,6
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	824 641	4,3
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	521 150	2,7
Valtion Eläkerahasto	500 000	2,6
Sijoitusrahasto Taaleritehdas Mikro Markka	238 109	1,3
Ingman Finance Oy Ab	235 000	1,2
Mariatorp Oy	225 000	1,2
Yhteenveto (10)	10 581 240	55,73

Sektorijakauma	Omistajia	Osuus, %	Osakkeita	Osuus, %
Kotitaloudet	5 267	93,8	4 572 771	24,1
Julkisyhteisöt	4	0,1	2 115 725	11,1
Rahoitus-ja vakuutuslaitokset	20	0,4	4 551 632	24,0
Yritykset	259	4,6	7 545 734	39,7
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	26	0,5	82 385	0,4
Ulkomaalaisomistus	42	0,7	117 341	0,6
Yhteensä	5 618	100,0	18 985 588	100,0
Hallintarekisteri	9	0,2	1 137 630	6,0

Osakkeita, kpl	Omistajia	Osuus, %	Osakkeita	Osuus, %
1–100	1 509	26,9	91 554	0,5
101–500	2 400	42,7	643 713	3,4
501–1 000	766	13,6	616 911	3,2
1 001–5 000	756	13,5	1 660 943	8,7
5 001–10 000	83	1,5	604 724	3,2
10 001–50 000	74	1,3	1 476 509	7,8
50 001–100 000	9	0,2	657 755	3,5
100 001–500 000	13	0,2	2 750 333	14,5
500 001–	8	0,1	10 483 146	55,2
Yhteensä	5 618	100,0	18 985 588	100,0
Hallintarekisteri	9	0,2	1 137 630	6,0

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT YLEISOSA VUOSI 2017 47

Voitonjakoehdotus

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

Teleste Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma on tilinpäätöshetkellä 48 805 574,20 euroa.

Hallitus ehdottaa huhtikuun 5. päivänä 2018 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2017 maksetaan 0,10 euroa osinkoa osakkeelta ulkona oleville osakkeille.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

1. päivänä helmikuuta 2018

Pertti Ervi, HP Timo Miettinen, HJ Jannica Fagerholm, HJ

Timo Luukkainen, HJ Kai Telanne, HJ

Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 7. helmikuuta 2018

KPMG OY AB

Petri Kettunen KHT

Tilintarkastuskertomus

Teleste Oyj:n yhtiökokoukselle TILIN-TARKASTUS-KERTOMUS

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Teleste Oyj:n (y-tunnus 1102267-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2017. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Liikearvon (30,8 milj. euroa) arvostaminen (Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 11)

• Teleste Konserni on viime vuosien aikana laajentanut toimintaansa yrityshankintojen kautta, minkä seurauksena konsernin taseeseen sisältyvän liikearvon määrä on merkittävä. IFRS-standardien mukaan liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain. Testausta varten Teleste on kohdistanut liikearvon rahavirtaa tuottaville yksiköille. Mikäli hankitut liiketoiminnot eivät kehity odotusten ja ennusteiden mukaisesti, rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo voi ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän, ja edellyttää arvonalentumisen kirjaamista. Tilikaudella 2017 tehtiin Network Services -liiketoiminta-alueella 7,7 miljoonan euron arvonalentuminen Saksan palveluliiketoiminnan liikearvoon.

• määrittää rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät niiden käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvo määritetään perustuen diskontattuihin rahavirtaennusteisiin. Niiden taustalla olevien keskeisten oletusten määrittäminen edellyttää johdon harkintaa, joka koskee mm. liikevaihdon kasvua, kannattavuuden kehitystä, diskonttauskorkoa ja pitkän aikavälin kasvua. Testauksissa käytettäviin ennusteisiin ja oletuksiin liittyvästä arvionvaraisuudesta ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen liikearvon arvostus on tarkastuksessa keskeinen seikka.

• Olemme arvioineet tehdyn liikearvon arvonalentumisen perusteita, konsernin rahavirtaennusteiden laatimisprosessia ja keskeisiä laskelmissa käytettyjä oletuksia, kuten liikevaihdon kasvu, kannattavuus ja diskonttauskorko, suhteessa emoyhtiön hallituksen hyväksymiin budjetteihin, konsernin ulkopuolisiin tietolähteisiin ja omiin näkemyksiimme.

• Tarkastukseen on osallistunut arvon-määrityksen asiantuntijoitamme, jotka ovat arvioineet laskelmien teknistä oikeellisuutta ja verranneet käytettyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.
• Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liikearvoa ja arvonalentumistestausta koskevien liitetietojen asianmukaisuutta

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Liikevaihdon oikeellisuus (234,6 milj. euroa) (Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 1)

• Liikevaihto on konsernitilinpäätöksessä olennainen erä: myyntitapahtumien lukumäärä on suuri, ja konserni myy paljon erilaisia tuotteita, palveluja ja projektikokonaisuuksia.
• Myyntitapahtumien monimuotoisuuden ja tapahtumien suuren lukumäärän johdosta liikevaihdon oikeellisuus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
• Olemme testanneet myyntitapahtumien rekisteröimiseen ja tulouttamiseen liittyviä kontrolleja.
• Olemme arvioineet konsernin soveltamien myyntituottojen tuloutusperiaatteiden asianmukaisuutta vertaamalla niitä voimassa oleviin IFRS-standardeihin, konsernin laskentakäytäntöihin sekä sopimusehtoihin.
• Osana myynnin oikeellisuuden tarkastusta suoritimme data-analyysejä poikkeavien myyntitapahtumien tunnistamiseksi ja analysoimiseksi.

Vaihto-omaisuuden (33,7 milj. euroa) arvostaminen (Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 14)

• Vaihto-omaisuuden arvostaminen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen seuraavista tekijöistä:
• Vaihto-omaisuus muodostaa konsernitaseesta noin 22 % 31.12.2017.
• Vaihto-omaisuuden arvostaminen edellyttää johdon arvioita, jotka koskevat tulevaa myyntiä ja asianmukaisen epäkuranttiustason määrittelemistä tuotteille. Tuotteiden kysyntä voi muuttua asiakaskäyttäytymisen, markkinahintojen tai teknologisten muutosten vuoksi.
• Olemme analysoineet vaihto-omaisuuskirjanpidon prosessia ja testanneet kyseisten sisäisten kontrollien toimivuutta. Olemme myös testanneet vaihto-omaisuuden arvostamiseen ja saldojen oikeellisuuteen liittyviä sisäisiä kontrolleja. Olemme myös arvioineet yhtiön inventaarikäytäntöjen asianmukaisuutta.
• Lisäksi olemme arvioineet vaihto-omaisuuden arvonalentumisten kirjausperusteiden asianmukaisuutta ja tilinpäätökseen kirjattujen arvonalentumisten riittävyyttä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 8.4.2003 alkaen yhtäjaksoisesti 15 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 7. helmikuuta 2018 KPMG OY AB

Petri Kettunen KHT

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUS-JÄRJESTEL-MÄSTÄ 2017

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2017

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n ja Arvopaperimarkkinayhdistyksen 1.10.2015 antaman Hallinnointikoodin Corporate Governance 2015 mukaisesti. Hallinnointikoodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internet-sivuilla www.cgfinland.fi. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja tiedot perustuvat 31.12.2017 vallinneeseen tilanteeseen.

KONSERNIN HALLINNOINTI

Teleste Oyj:n (jatkossa Teleste) johtamisen järjestelyissä pyritään johdonmukaisuuteen ja toimivuuteen. Hallinto perustuu Suomen lakiin ja Telesten yhtiöjärjestykseen. Telesten osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä (jatkossa Pörssi). Teleste noudattaa arvopaperimarkkinalakia, Pörssin antamia listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä, mukaan lukien Hallinnointikoodi Corporate Governance 2015, sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä. Teleste on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla. Yhtiö on vahvistanut toiminnassaan noudatettavat arvot.

Yhtiökokous

Telesten yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Vakiintuneen tavan mukaan yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingissä.

Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista tehtävistä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään mm. tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta. Yhtiökokouksen tehtäviin kuuluvat myös mm. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, päättäminen osakeanneista, optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta, omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta sekä osakepääoman alentamisesta. Telesten yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus.

Hallitus Hallituksen työjärjestys

Telesten hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä. Hallitus päättää asioista, joilla ottaen huomioon konsernin toiminnan laajuus ja koko on huomattavaa merkitystä konsernin toiminnalle. Hallitus valvoo ja arvioi toimitusjohtajan ja johtoryhmän toimintaa. Hallitus päättää yhtiön kompensaatiojärjestelmän perusteista ja muista laajakantoisista henkilöstöä koskevista asioista.

Telesten hallituksen arvion mukaan hallitustyöskentely toteutuu mahdollisimman tehokkaalla tavalla niin, että hallitukseen ei perusteta erillisiä valiokuntia, vaan ns. valiokuntatyöskentelyyn osallistuu koko hallitus. Myös tarkastusvaliokunnan tehtävät hoitaa hallitus.

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Hallitus on vahvistanut työjärjestyksen, jonka mukaan hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu:

• vahvistaa yhtiön liiketoimintastrategia ja tarkistaa sen ajantasaisuus säännöllisin välein,
• hyväksyä vuosittaiset budjetit sekä valvoa niiden toteutumista,
• päättää merkittävistä yksittäisistä investoinneista ja divestoinneista,
• käsitellä ja hyväksyä tilinpäätökset ja osavuosikatsaukset,
• nimittää ja vapauttaa tehtävistään toimitusjohtaja sekä määrätä hänen työtehtävänsä ja työehtonsa,
• päättää johdon ja henkilöstön kannustin- ja palkkiojärjestelmistä ja alustaa tarvittaessa näihin liittyvät esitykset yhtiökokoukselle,
• käydä vuosittain läpi yhtiön toiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinta,
• vahvistaa yhtiön arvot ja toimintatavat.

Hallituksen jäsenet

Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain hallitukseen vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Jäsenten toimikausi kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 6.4.2017 Telesten hallitukseen alla mainitut viisi henkilöä. Hallitus valitsi 6.4.2017 keskuudestaan Timo Miettisen hallituksen puheenjohtajaksi. Timo Miettinen luopui yhtiön hallituksen puheenjohta-

juudesta ja hallitus valitsi 4.10.2017 keskuudestaan Pertti Ervin hallituksen puheenjohtajaksi.

• Timo Miettinen, puheenjohtaja 6.4.-3.10.2017 ja jäsen 4.10.2017 alkaen, s. 1955, DI, hallitustyöskentely, hallituksessa vuodesta 2016
• Pertti Ervi, jäsen 6.4.-3.10.2017 ja puheenjohtaja 4.10.2017 alkaen, s.1957, Ins., yritysjohdon konsultti, hallituksessa vuodesta 2009
• Jannica Fagerholm, jäsen, s. 1961, KTM, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, toimitusjohtaja, hallituksessa vuodesta 2013
• Timo Luukkainen, jäsen, s. 1954, Ekonomi, DI, MBA, hallitustyöskentely, hallituksessa vuodesta 2016
• Kai Telanne, jäsen, s. 1964, KTM, Alma Media Oyj, toimitusjohtaja, hallituksessa vuodesta 2008

Hallituksen jäsenet ovat yhtiön palvelukseen kuulumattomia ja suomalaisten suositusten mukaan arvioituina riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta hallituksen jäsentä Timo Miettistä, jolla on merkittävän osakkeenomistajan Tianta Oy:n määräysvalta.

Teleste julkisti pörssitiedotteella 2.1.2017 yhtiön hallituksen silloiselta puheenjohtajalta Timo Miettiseltä samana päivänä saadun ilmoituksen siitä, että EM Group Oy on kokonaisjakautumisessa jakautunut kolmeksi uudeksi yhtiöksi ja että jakautumisen seurauksena lakanneen EM Group Oy:n omistus Teleste Oyj:ssä oli 1.1.2017 jakautumisen yhteydessä siirtynyt Tianta Oy:lle ja että Timo Miettinen oli hankkinut määräysvallan (60% osakkeista ja äänistä) Tianta Oy:ssä.

Hallituksen jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä Teleste Oyj:n ja muiden Teleste-konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden osakeomistus 31.12.2017 oli seuraava:

• Timo Miettinen........................................ 4 013 osaketta, määräysvaltayhteistö Tianta Oy ..4 409 712 osaketta
• Pertti Ervi ................................................15 151 osaketta
• Jannica Fagerholm ................................... 9 627 osaketta
• Timo Luukkainen ...................................... 2 736 osaketta

• Kai Telanne..............................................21 147 osaketta Hallituksen jäsenillä tai heidän määräysvaltayhteisöillään ei ollut Teleste Oyj:n tai muiden Teleste-konserniin kuuluvien yhtiöiden osakeperusteisia oikeuksia 31.12.2017. Telesten hallitus piti vuoden 2017 aikana 12 kokousta. Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti:

• Timo Miettinen..........................................................11/12
• Pertti Ervi ...................................................................12/12
• Jannica Fagerholm ....................................................12/12
• Timo Luukkainen .......................................................11/12
• Kai Telanne.................................................................12/12

Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin osallistuivat toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä tarvittaessa erikseen kutsutut henkilöt.

Hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet

Teleste on määritellyt hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet ottaen huomioon sen liiketoiminnan laajuus ja kehitysvaiheen tarpeet. Telesten hallitus hyväksyi hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet 10.8.2016.

Telesten ja sen osakkeenomistajien etujen mukaista on, että Telesten hallituksessa on erilaisen koulutus- ja ammattitaustan sekä kansainvälisen kokemuksen omaavia henkilöitä ja että hallituksen jäsenillä on toisiaan täydentävää asiantuntemusta ja osaamista eri aloilta, kuten esimerkiksi Telesten toimialasta ja siihen liittyvistä teknologioista, riskienhallinnasta sekä kansainvälisestä myynnistä ja markkinoinnista. Telesten tavoitteena on, että hallituksessa on edustettuna molempia sukupuolia.

Telestellä ei ole erillistä nimitysvaliokuntaa. Käytäntönä on ollut, että suurimmat osakkeenomistajat valmistelevat yhtiökokoukselle ehdotuksen Telesten hallituksen kokoonpanosta, joka lähetetään tiedoksi Telestelle. Käytännössä suurimmat osakkeenomistajat voivat jo valmisteluvaiheessa olla yhteydessä hallituksen puheenjohtajaan.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 6.4.2017 viisi hallituksen jäsentä, joista neljä oli miehiä ja yksi nainen. Hallituksen jäsenillä oli joko tekninen tai kaupallinen koulutus. Lisäksi muut yllä mainitut monimuotoisuuden kannalta merkittävät tekijät ja ominaisuudet olivat edustettuina hallituksessa vuonna 2017.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Hallituksen jäsenten palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Varsinaisen yhtiökokouksen 6.4.2017 päätöksen mukaisesti hallituspalkkiot seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti ovat seuraavat: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 48 000 euroa vuodessa ja jäsenille 32 000 euroa vuodessa. Palkkio suoritetaan siten, että 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenille yhtiön osakkeita ja loppuosa suoritetaan rahana.

Hallituksen jäsenille maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut olivat vuonna 2017 seuraavat

• Timo Miettinen............................................48 000 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 2 182 kappaletta (hallituksen puheenjohtaja 3.10.2017 asti ja jäsen 4.10.2017 alkaen)
• Pertti Ervi .................................................... 48 000 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 1 454 kappaletta (hallituksen jäsen 3.10.2017 asti ja puheenjohtaja 4.10.2017 alkaen)
• Jannica Fagerholm .....................................32 000 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 1 454 kappaletta
• Timo Luukkainen .........................................32 000 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 1 454 kappaletta
• Kai Telanne,..................................................32 000 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 1454 kappaletta

Toimitusjohtaja

Yhtiöllä on toimitusjohtaja, joka hoitaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa lain, Telesten yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on tarkemmin määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on hyväksynyt. Toimitusjohtaja ei ole Telesten hallituksen jäsen. Telesten nykyinen toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara, s. 1961, KTM, aloitti toimitusjohtajan tehtävässään 1.11.2002. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on johtoryhmä.

Toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muista etuisuuksista päättää yhtiön hallitus.

Telesten toimitusjohtajalle vuonna 2017 kirjatut palkat, palkkiot ja luontaisedut olivat 464 871 euroa. Lisäksi tilikauteen kohdistui lisäeläkemaksu 94 985 euroa.

Toimitusjohtaja Jukka Rinnevaaran sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Toimitusjohtajan eläkelupausta muutettiin joulukuussa 2017 etuusperusteisesta maksuperusteiseksi. Toimitusjohtajan eläkelupaus toteutetaan ryhmäeläkevakuutuksen ja kapitalisaatioeläkkeen avulla. Ryhmäeläkeen maksutaso on 25 % peruspalkasta ilman bonuksia. Kapitalisaatioeläkkeen maksuun kohdistuu sama tarkistusmenettely kuin toimitusjohtajan peruspalkkaan ilman bonuksia. Kapitalisaatioeläkkeen maksu vuonna 2017 oli 71 500 euroa, joka ei sisälly yllä raportoituihin palkkioihin tai lisäeläkemaksuun.

Toimitusjohtaja Rinnevaaran sopimuksessa on sovittu, että toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta ja yhtiön irtisanoessa sopimuksen irtisanomisaika on kahdeksantoista (18) kuukautta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajasopimuksen toimitusjohtajalle maksetaan kahdeksantoista (18) kuukauden vastaava korvaus ilman etuja.

Johtoryhmä

Konsernin johtoryhmään kuului 31.12.2017 seitsemän henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat. Johtoryhmän jäsenet ovat Telesten liiketoiminta-alueiden ja –yksiköiden sekä konsernihallinnon johtajia. Tytäryhtiöt toimivat liiketoiminta-alueiden osina. Toimitusjohtaja toimii Telesten johtoryhmän puheenjohtajana ja raportoi hallitukselle. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimivaltaa.

Telesten johtoryhmään kuuluivat 31.12.2017 seuraavat henkilöt:

• Jukka Rinnevaara, s. 1961, KTM, toimitusjohtaja, hoitaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa lain, Telesten yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti
• Johan Slotte, s. 1959, VT, EMBA, varatoimitusjohtaja, vastuualueena Saksan, Itävallan ja Sveitsin alueet ml. Cableway yhtiöiden toimitusjohtajuus sekä Teleste-konsernin liiketoimintojen kehitys- ja lakiasiaintehtävät
• Juha Hyytiäinen, s. 1967, KTM, talousjohtaja, vastuualueena talous, rahoitus, henkilöstö- ja tietohallinto
• Hanno Narjus, s. 1962, KTM, liiketoimintajohtaja, vastuualueena Network Products -liiketoimintayksikkö

• Esa Harju, s. 1967, DI, liiketoimintajohtaja, vastuualueena Video Security and Information -liiketoimintayksikkö

• Pasi Järvenpää, s. 1967, DI, tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, vastuualueena Telesten tuotekehitys

• Markus Mattila, s. 1968, DI, johtaja, tuoteoperaatiot, vastuualueena Telesten tuoteoperaatiot

Johtoryhmä käsittelee yhtiön johtamisen kannalta keskeiset asiat, kuten strategiaan, budjetointiin, osavuosikatsauksiin ja yrityskauppoihin liittyvät asiat sekä valmistelee investoinnit, jotka hallitus hyväksyy. Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa ja muutoin tarpeen vaatiessa.

Johdon kannustin- ja palkkiojärjestelmistä päättää hallitus toimitusjohtajan esityksen perusteella.

Kaikkien johtoryhmän jäsenten palkka muodostuu kiinteästä peruspalkasta ja tulospalkkiosta. Tulospalkkion määrään vaikuttavat yhtiön ja asianomaisen liiketoiminta-alueen tulos sekä muut toiminnan kannalta keskeiset avaintavoitteet.

Johtoryhmällä mukaan lukien toimitusjohtaja on ryhmäeläkevakuutus. Yhtiö on joulukuussa 2017 päättänyt johtoryhmän etuusperusteisen eläkevakuutuksen. Tilalle on tehty maksuperusteinen lisäeläkevakuutus, jonka maksun perusteena on vakuutetun vuosipalkka ilman bonuksia. Maksu on 25 % edellä mainitusta palkasta.

KANNUSTINJÄRJESTELMÄT JA JOHDON OMISTUS

Johtoryhmän osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet

Johtoryhmän jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä Teleste Oyj:n ja muiden Teleste-konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden osakeomistus 31.12.2017 oli seuraava:

• Jukka Rinnevaara ................................... 95 415 osaketta
• Johan Slotte .............................................8 107 osaketta
• Juha Hyytiäinen ........................................5 550 osaketta
• Hanno Narjus .............................................4 598 osaketta
• Esa Harju ................................................. 10 765 osaketta
• Pasi Järvenpää .........................................4 889 osaketta
• Markus Mattila .........................................6 777 osaketta

Telestellä ei ollut 31.12.2017 voimassa optio-ohjelmia, eivätkä toimitusjohtaja, Telesten johtoryhmän jäsenet ja heidän määräysvaltayhteisönsä omistaneet Telesten optioita tai muita osakeperusteisia oikeuksia.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten osakeomistukset luetellaan tilinpäätöksen liitetiedoissa osiossa "Lähipiiritapahtumat".

Vuonna 2017 Teleste ei ole tehnyt lähipiiriliiketoimia, jotka olisivat olleet Telesten kannalta olennaisia ja poikenneet Telesten tavanomaisesta liiketoiminnasta tai olisi tehty muutoin kuin tavanomaisin markkinaehdoin.

Telesten hallitus päätti 5.2.2015 uudesta pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelyn perustamisesta tarjottavaksi yhtiön avainhenkilöille ("LTI 2015"). LTI 2015:n tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenkilöiden intressit Telesten osakkeenomistajien intressien kanssa aikaansaamalla avainhenkilöiden pitkäaikainen osakeomistusintressi yhtiössä ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä sekä tukea suoritusperusteista toimintakulttuuria, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen kompensaatio erinomaisista suorituksista.

LTI 2015 koostuu kolmesta vuosittain alkavasta ohjelmasta, joissa on kolme pääelementtiä: sijoittaminen Telesten osakkeisiin edellytyksenä avainhenkilön osallistumiselle LTI 2015-järjestelyyn, yllä mainittuun osakesijoitukseen perustuva lisäosakekannustin kolmen vuoden odotusjaksolla sekä suoriteperusteinen lisäosakeohjelma kolmen vuoden ansaintajaksolla.

Kunkin ohjelman alkaminen sekä niiden osallistujien vahvistaminen edellytti Telesten hallituksen erillistä päätöstä.

Osakesijoitukseen perustuva lisäosakeohjelma (matching share plan) sisältää yksittäisen osallistujan sijoituksen Telesten osakkeisiin sekä lisäosakkeiden suorittamisen vastikkeeksi osakesijoituksesta pitkän aikavälin osakekannustinpalkkiona. Kolmen vuoden odotusjakson jälkeen avainhenkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin sijoittamaansa osaketta kohti.

Suoriteperusteinen lisäosakeohjelma (performance matching plan) sisältää kolmen vuoden pituisen ansaintajakson. Mahdolliset osakepalkkiot suoritetaan, jos hallituksen asettamat ansaintakriteerit saavutetaan.

Kaikkiin kolmeen osakeohjelmaan sovellettava ansaintakriteeri on osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR) kolmen vuoden pituisen ansaintajakson aikana. Edellytyksenä yksittäisen avainhenkilön osallistumiselle ohjelmaan oli edellä mainittu sijoitus Telesten osakkeisiin.

Jos kaikki osallistumiseen oikeutetut henkilöt osallistuivat ohjelmaan täyttämällä osakesijoitusedellytyksen, vuonna 2015 alkaneen ohjelman nojalla osakesijoituksen perusteella suoritettavien lisäosakkeiden määrä on yhteensä enintään noin 65.000 osaketta, vuonna 2016 alkaneen ohjelman nojalla enintään 53.600 osaketta ja vuonna 2017 alkaneen ohjelman nojalla enintään 58.300 osaketta, ja vuonna 2015 alkaneen suoriteperusteisen lisäosakeohjelman nojalla suoritettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään noin 260.000 osaketta, vuonna 2016 alkaneen ohjelman nojalla enintään 214.400 osaketta ja vuonna 2017 alkaneen ohjelman nojalla enintään 233.200 osaketta. Jokainen määrä on bruttomäärä, joista vähennetään soveltuvat verot ja jäljelle jäävä nettomäärä jaetaan osallistujille Telesten osakkeina.

Hallitus hyväksyi 37 avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan LTI 2015:n ensimmäiseen, 42 avainhenkilöä LTI 2015:n toiseen ja 40 avainhenkilöä LTI 2015:n kolmanteen kolmivuotiseen ohjelmaan.

TARKASTUSTOIMINTA JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

Telesten tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Telesten yhtiökokous valitsi 6.4.2017 yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n. Yhtiön päävastuullinen tilintarkastaja on KHT Petri Kettunen.

Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi tilintarkastajat raportoivat havainnoistaan Teleste Oyj:n hallitukselle sekä osallistuvat vähintään kerran vuodessa hallituksen kokoukseen.

Vuonna 2017 Teleste-konsernin tilintarkastuskustannukset olivat yhteensä 153 773 euroa, josta KPMG:n osuus oli 143 589 euroa. Lisäksi KPMG:hen kuuluvat yksiköt ovat tarjonneet Teleste-konserniin kuuluville yhtiöille muuta neuvontaa yhteensä 84 932 euron arvosta ja muut kuin KPMG:hen kuuluvat tilintarkastajat 41 972 euron edestä.

SISÄPIIRIHALLINTO

Teleste on noudattanut 1.3.2000 alkaen Nasdaq Helsinki Oy:n hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla.

Markkinoiden väärinkäyttöasetus ((EU) N:o 596/2014, "MAR") tuli voimaan 3.7.2016. MAR-sääntelyn seurauksena Telestellä ei ole enää julkista sisäpiiriä. Julkisen sisäpiirirekisterin viimeinen päivityspäivä oli 2.7.2016.

Teleste pitää pysyvää sisäpiiriluetteloa sekä jokaisen hankkeen osalta erikseen tarvittaessa tehtävää hankekohtaista sisäpiiriluetteloa. Pysyvässä sisäpiiriluettelossa listataan henkilöt, joilla on aina ajantasainen tieto kaikesta Telesteä koskevasta sisäpiiritiedosta. Kyseisessä sisäpiiriluettelossa ei ole mainittuna henkilöitä.

Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitään henkilöt, jotka työ- tai muun sopimuksen perusteella työskentelevät Telestelle ja saavat yksittäistä hanketta koskevaa sisäpiiritietoa, sekä muut henkilöt, joille Teleste antaa yksittäistä hanketta koskevaa sisäpiiritietoa. Hankkeella tarkoitetaan Telestellä luottamuksellisesti valmisteltavaa, yksilöitävissä olevaa toimenpidekokonaisuutta tai järjestelyä, jonka julkistaminen olisi omiaan olennaisesti vaikuttamaan Telesten rahoitusvälineen arvoon. Toimitusjohtaja arvioi tapauskohtaisesti määritelläänkö valmisteltava asiakokonaisuus tai järjestely hankkeeksi.

Telesten ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi luetaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja talousjohtaja.Telesten johtohenkilöillä ja heidän lähipiiriin kuuluvilla on velvollisuus ilmoittaa Telestelle ja Finanssivalvonnalle Telesten rahoitusvälineillä tekemänsä liiketoimet. Teleste tiedottaa erillisellä pörssitiedotteella sille ilmoitetut liiketoimet.

Telesten johtohenkilöiden on suositeltavaa ajoittaa kaupankäynti Telesten liikkeelle laskemilla rahoitusvälineillä ajankohtiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto osakkeen arvoon vaikuttavista seikoista.

Telesten johtohenkilöitä ja osavuosikatsaukseen ja/tai tilinpäätöstiedotteiden laatimiseen osallistuvia henkilöitä velvoittaa ns. suljettu ikkuna, joka kieltää kaupankäynnin tai muun liiketoimen omaan ja/tai toisen lukuun, suoraan tai välillisesti, Telesten liikkeeseen laskemilla rahoitusvälineillä kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Osavuosikatsaukseen ja/tai tilinpäätöstiedotteiden laatimiseen osallistuviin henkilöihin kuuluvat Telesten muut johtoryhmän jäsenet kuin edellä määritellyt Telesten johtohenkilöt, IR-vastaava ja controllerit.

Telesten sisäpiirihallinto valvoo sisäpiiriohjeiden noudattamista, pitää yllä sisäpiiriluetteloja sekä luetteloa yhtiön johtohenkilöistä ja heidän lähipiiristään. Telesten sisäpiirivastaavana toimii Telesten varatoimitusjohtaja.

Telesten palveluksessa olevat henkilöt voivat ilmoittaa Telesten sisällä riippumattoman kanavan kautta finanssimarkkinoita koskevien säännösten ja määräysten epäillystä rikkomisesta.

SISÄINEN VALVONTA, RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS

Sisäinen valvonta

Telesten sisäisen valvonnan tarkoitus on tukea strategian toteuttamista sekä varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, säännösten noudattaminen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuus ja oikeellisuus. Sisäinen valvonta perustuu Telesten arvoihin ja yrityskulttuuriin sekä toisiaan tukeviin konserni- ja liiketoimintatason rakenteisiin ja prosesseihin. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä ja hallitus arvioi ja varmentaa sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Liiketoimintayksikön johto business controlling -toiminnon tukemana molemmissa liiketoiminta-alueissa vastaa siitä että sisäisen valvonnan periaatteita noudatetaan alueiden kaikilla tasoilla.

Riskienhallinta

Telesten hallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan, sen periaatteet ja tavoitteet. Riskienhallinnan lähtökohtana ovat Teleste-konsernin strategiset ja liiketoiminnalliset tavoitteet. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen niin, että tavoitteita uhkaavat, liiketoimintaan vaikuttavat olennaiset riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja arvotetaan jatkuvasti. Riskienhallintamenetelmät on määritelty ja niillä pyritään ennaltaehkäisemään riskien toteutuminen. Lisäksi vakuutuksilla pyritään kattamaan ne riskit, jotka ovat taloudellisista tai muista syistä järkeviä vakuuttaa. Riskienhallinnassa korostetaan merkittävimpien riskien säännöllistä arviointia ja hallintaa kustannustehokkaalla tavalla. Riskienhallinta tukee liiketoimintaa ja tuottaa päätöksentekoa ja tavoiteasetantaa tukevaa lisäarvoa liiketoiminnasta vastaavalle johdolle. Osa riskienhallintajärjestelmää on kuukausittainen raportointi, jonka avulla valvotaan erityisesti saatujen tilausten, liikevaihdon, tilauskannan, toimitusten, myyntisaatavien ja kassavirran kehitystä ja sen kautta koko Teleste-konsernin tuloksen kehittymistä. Hallitus käy vuosittain läpi liiketoiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan. Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoimintayksiköiden strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.

Telesten riskienhallintajärjestelmä kattaa mm. seuraavat riskiluokat:

• strategiset riskit
• operatiiviset riskit
• taloudelliset riskit
• sidosryhmäriskit
• henkilöriskit
• omaisuus- ja keskeytysriskit

Sisäinen tarkastus

Yhtiössä sisäinen tarkastusyksikkö hoitaa Telesten ja sen tytäryhtiöiden sisäisen tarkastuksen. Tuloksista raportoidaan nimetylle hallituksen jäsenelle minkä lisäksi sisäisen tarkastuksen raportin yhteenveto esitetään Telesten hallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä valittujen toimintojen tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimenpiteitä näiden osalta. Tarkastuksen toteutuksessa käytetään tarvittaessa hyväksi tarkastusyksikön ulkopuolisten tahojen asiantuntemusta. Lisäksi sisäinen tarkastus hoitaa johdon antamia erityistehtäviä. Sisäinen tarkastus kattaa kaikki organisaatiotasot. Ulkoinen tilintarkastaja osallistuu sisäisen tarkastuksen painopistealueiden valitsemiseen ja tulosten arviointiin.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat yllä kuvattuihin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisiin periaatteisiin. Talousjohtaja on vastuussa taloudellisen raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmistä.

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta on luotu kuvaamalla raportointiprosessi, kartoittamalla sen olennaiset riskit ja määrittelemällä kontrollipisteet riskiarvioinnin pohjalta. Kontrollit kattavat koko raportointiprosessin tytäryhtiöiden kirjanpidosta kuukausi-, kvartaali- ja vuosiraportointiin. Kontrolleja on rakennettu sisään raportointijärjestelmiin tai ne ovat tyypiltään esimerkiksi täsmäytyksiä, johdon suorittamia tarkastuksia tai määriteltyjä toiminta- ja menettelytapoja. Talousjohtaja vastaa siitä, että kullekin kontrollille on erikseen määritetty vastuuhenkilö, joka huolehtii kontrollin toteuttamisesta ja tehokkuudesta. Raportoinnin ohjeet (Group Accounting Manual) asettavat standardit taloudelliselle raportoinnille. Julkistettavat taloudelliset raportit käsitellään ennen julkistamista johtoryhmässä ja hallituksessa. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa ulkoisen vuositalousraportoinnin oikeellisuuden.

Konserni numeroina 2013–2017

	IFRS 2017	IFRS 2016	IFRS 2015	IFRS 2014	IFRS 2013
Tuloslaskelma ja tase:
Liikevaihto, Meur	234,6	259,5	247,8	197,2	192,8
Muutos %	-9,6	4,8	25,7	2,3	-0,6
Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus, %	94,3	93,3	95,1	92,5	93,2
Liiketulos, Meur	-7,5	15,6	14,3	11,1	11,0
% liikevaihdosta	-3,2	6,0	5,8	5,6	5,7
Tulos rahoituserien jälkeen, Meur	-8,5	14,8	13,9	10,8	10,7
% liikevaihdosta	-3,6	5,7	5,6	5,5	5,5
Tulos ennen veroja, Meur	-8,5	14,8	13,9	10,8	10,7
% liikevaihdosta	-3,6	5,7	5,6	5,5	5,5
Tilikauden tulos, Meur	-9,1	11,8	11,0	8,5	8,1
% liikevaihdosta	-3,9	4,6	4,4	4,3	4,2
Tuotekehitysmenot, Meur	12,1	11,1	11,0	10,3	10,0
% liikevaihdosta	5,1	4,3	4,4	5,2	5,2
Investoinnit, Meur	7,5	5,5	16,9	3,7	6,3
% liikevaihdosta	3,2	2,1	6,8	1,9	3,3
Korollinen vieras pääoma, Meur	33,2	30,6	33,0	24,4	24,3
Oma pääoma,Meur	71,4	84,4	77,5	70,7	65,6
Taseen loppusumma, Meur	153,5	162,1	164,5	132,5	124,3
Henkilöstö ja tilauskanta:
Henkilöstö keskimäärin	1 492	1 514	1 485	1 302	1 306
Tilauskanta, Meur	57,4	26,9	42,2	15,2	13,1
Saadut tilaukset, Meur	262,9	244,3	251,3	199,3	188,9
Tunnusluvut:
Oman pääoman tuotto-%	-11,7	14,6	14,9	12,5	12,9
Sijoitetun pääoman tuotto-%	-6,6	14,8	14,2	12,2	13,0
Omavaraisuusaste %	48,3	52,5	48,3	53,4	52,7
Nettovelkaantumisaste %	16,8	25,0	26,3	9,5	13,8
Osakekohtainen tulos, eur	-0,50	0,65	0,61	0,48	0,47
Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur	-0,50	0,65	0,61	0,48	0,46
Osakekohtainen oma pääoma, eur	3,94	4,66	4,28	3,94	3,73

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Oman pääoman tuotto:	Tilikauden tulos
	Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana)	x 100
Sijoitetun pääoman tuotto:	Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut
	Taseen loppusumma – korottomat velat (keskim. kauden aikana)	x 100
Omavaraisuusaste:	Oma pääoma	x 100
	Taseen loppusumma – saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste:	Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset – korolliset saamiset
	Oma pääoma	x 100
	Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto
Osakekohtainen tulos:	Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
Osakekohtainen laimennettu tulos:	Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto
	Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo
Osakekohtainen oma pääoma:	Taseen oma pääoma
	Osakkeiden kappalemäärä – omien osakkeiden määrä tilikauden lopussa
Hinta/voitto-suhde (P/E):	Pörssikurssi vuoden lopussa
	Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto:	Osakekohtainen osinko
	Pörssikurssi vuoden lopussa

Osakkeet ja osakkeenomistajat

OSAKKEET JA OSAKKEEN-OMISTAJAT

SIJOITTAJASUHTEET

Yhtiön sijoittajasuhteista vastaa toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara. Toimitusjohtajan lisäksi yhtiön ylin johto on sitoutunut palvelemaan pääomamarkkinoiden eri osapuolia.

VIESTINNÄN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

Viestinnän tavoitteena on välittää kaikille markkinaosapuolille tasapuolisesti oikeaa ja merkityksellistä tietoa, joka tukee yhtiön osakkeen oikeaa arvonmuodostusta. Viestinnässään Telesten periaatteita ovat ajantasaisuus, todenmukaisuus ja yhtäaikaisuus.

Teleste noudattaa tiedonantopolitiikassaan Suomen lainsäädäntöä, pörssin ja Finanssivalvonnan antamia ohjeistuksia koskien tiedonantovelvollisuutta ja julkistamattoman tiedon (sisäpiirintiedon) käsittelyä.

YHTEYSTIEDOT

Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja Tiina Vuorinen, IR- ja lehdistöpalvelut Puh. (02) 2605 611 Sähköposti: investor.relations@teleste.com

OSAKKEEN PERUSTIEDOT

Teleste Oyj on listautuneena Nasdaq Helsinki Oy:ssä Teknologia-toimialaluokassa ja markkina-arvoltaan yhtiö kuuluu mid cap -ryhmään.

Tietoja osakkeesta:

Listalle	30.3.1999
ISIN-koodi FI0009007728
Kaupankäyntitunnus TLT1V
Reuters-tunnus	TLT1V. HE
Bloomberg-tunnus	TLT1V FH
12 kuukauden ylin	9,62
12 kuukauden alin	6,51
Kaikkien aikojen ylin (7.9.2000) 39,00
Kaikkien aikojen alin (12.12.2008)	1,90

TALOUDELLISEN INFORMAATION JULKAISU

Teleste julkaisee vuosittain tilinpäätöstiedotteen, vuosikertomuksen, kaksi osavuosikatsausta ja puolivuosikatsauksen.

Taloudellisten katsausten julkistuksien yhteydessä järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa Teleste tapaa yhtiötä seuraavia instituutionaalisia sijoittajia, analyytikoita sekä median edustajia.

Lisäksi Teleste julkaisee säännöllisesti sijoittajauutisia ja lehdistötiedotteita liiketoimintaansa liittyvistä uutisista ja tilauksista, joiden arvioidaan kiinnostavan yhtiön sidosryhmiä, mutta jotka eivät täytä pörssitiedottamisen kriteerejä.

Taloudelliset tiedotteet vuonna 2018:

Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu 3.5.2018
Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu 9.8.2018
Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu	8.11.2018
Tilinpäätöstiedote 7.2.2019

OSAKASREKISTERI

Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Osakasrekisterin ylläpitää Euroclear Finland Oy:n.

Osakkeenomistajien tulee ilmoittaa arvo-osuustilinsä pitäjälle osoitteenmuutoksista, osingonmaksua varten ilmoitetun pankkitilin numeron muutoksista sekä muista osakeomistukseen liittyvistä seikoista.

YHTIÖKOKOUS

Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 5.4.2018 klo 16.00 alkaen Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuminen ja äänilippujen jako alkaa klo 15.00.

OSALLISTUMISOIKEUS JA ILMOITTAUTUMINEN

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on torstaina 22.3.2018 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään keskiviikkona 28.3.2018 kello 16.00.

Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:

• Telesten sivuilla olevan internet-palvelun kautta,
• sähköpostitse osoitteeseen investor.relations@teleste.com,
• puhelimitse numeroon (02) 2605 611 maanantaista perjantaihin klo 09.00–16.00; tai
• kirjeitse osoitteeseen Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku.

Ilmoittautumisen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi ja asiamiehen henkilötunnus. Osakkeenomistajan Teleste Oyj:lle luovuttamia henkilötietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.

Asiamiehen käyttäminen ja valtakirjat

Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä oikeuksiaan asiamiehen välityksellä. Osakkeenomistajan asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja, tai hänen on muuten luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Mikäli osakkeenomistaja osallistuu yhtiökokoukseen usean asiamiehen välityksellä, jotka edustavat osakkeenomistajaa eri arvopaperitileillä olevilla osakkeilla, on ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava osakkeet, joiden perusteella kukin asiamies edustaa osakkeenomistajaa.

Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä osoitteeseen Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku, viimeistään 28.3.2018 kello 16.00 mennessä.

Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja

Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden perusteella hänellä olisi oikeus olla merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon 22.3.2018.

Osallistuminen edellyttää lisäksi, että osakkeenomistaja on näiden osakkeiden nojalla tilapäisesti merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon viimeistään 29.3.2018 klo 10.00 mennessä.

Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden osalta tämä katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.

Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien tilapäistä rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisön tulee ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon viimeistään edellä mainittuun ajankohtaan mennessä.

Muut tiedot

Yhtiökokouksessa läsnä olevalla osakkeenomistajalla on yhtiökokouksessa osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainen kyselyoikeus kokouksessa käsiteltävistä asioista.

OSINKOPOLITIIKKA

Telesten tavoitteena on olla kiinnostava sijoituskohde, jossa sekä sijoituksen arvonnousu että osinkotuotto muodostavat kilpailukykyisen kokonaisuuden. Vuosittaisen osinkoehdotuksen hallitus perustelee huomioiden kannattavuuden, rahoitustilanteen sekä kannattavan kasvun edellyttämät investointitarpeet.

Osingonjakoehdotus vuodelle 2017

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,10 euroa osakkeelta muille kuin yhtiön hallussa oleville omille osakkeille. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 9.4.2018 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osinko maksetaan 16.4.2018.

Osingonmaksu

Yhtiökokous	5.4.2018
Osingon irtoamispäivä	6.4.2018
Osingonmaksun täsmäytyspäivä	9.4.2018
Osingon maksupäivä	16.4.2018

Osinkohistoria, eur

2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
0,14	0,17	0,19	0,20	0,23	0,25	0,10*

* hallituksen ehdotus

Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle ja muuta lisätietoa yhtiökokouksesta saatavilla yhtiön kotisivuilta osoitteessa: www.teleste.com/yhtiokokous.

Yhtiökokouksen pöytäkirja on nähtävillä yhtiön internet-sivuilla viimeistään 19.4.2018.

Osakekohtaiset tunnusluvut

	2017	2016	2015	2014	2013
Ylin vaihtokurssi, eur	9,62	10,24	9,88	5,29	4,47
Alin vaihtokurssi, eur	6,51	7,29	5,32	4,25	3,78
Tilikauden päätöskurssi, eur	6,68	8,86	9,80	5,27	4,25
Tilikauden keskikurssi, eur	8,19	8,69	7,42	4,67	4,17
Hinta/voitto suhde (P/E)	-13,3	13,6	16,1	11,0	9,1
Osakekannan markkina-arvo, Meur	126,8	160,6	177,6	98,7	79,6
Pörssivaihto, Meur	16,8	30,6	24,6	10,9	9,2
Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta	2,0	3,5	3,3	2,3	2,2
Pörssivaihto, % osakekannasta	10,8	18,5	17,5	12,5	11,7
Tilikauden osakkeiden keskiarvo , kpl	18 985 588	18 985 588	18 985 588	18 918 869	18 743 507
Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl	18 985 588	18 985 588	18 985 588	18 985 588	18 816 691
Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita	18 202 396	18 169 002	18 036 667	17 729 215	17 513 799
Tilikauden lopun osakkeiden määrä laimennettuna,
kpl, ilman omia osakkeita	18 172 350	18 216 369	18 121 635	17 795 934	17 838 599
Osingonjako,Meur	1,8	4,5	4,2	3,6	3,3
Osakekohtainen osinko, eur Osinko tuloksesta, %	0,10* neg.	0,25 38,3	0,23 37,7	0,20 41,7	0,19 40,8
Efektiivinen osinkotuotto, %	1,5	2,8	2,3	3,8	4,5

* Hallituksen esitys

Eur

Osakkeen kuukausivaihto 2013–2017

000 Eur

Sijoitetun pääoman tuotto %

Osakekohtainen tulos, Eur

Omavaraisuusaste %

TELESTE OYJ

Postiosoite: PL 323, 20101 Turku Käyntiosoite: Telestenkatu 1, 20660 Littoinen Puhelin (vaihde): (02) 2605 611 Faksi (02) 2605 812 www.teleste.com Y-tunnus 1102267-8

www.facebook.com/telestecorporation twitter.com/telestecorp www.linkedin.com/company/teleste www.slideshare.net/telestecorporation

Telesten Internet-sivut ovat responsiiviset ja sellaisenaan mobiililaitteille optimoidussa muodossa.