Teleste Oyj — Annual Report 2012

Mar 15, 2013

TELESTE

DIGITAALISUUDEN

EDISTÄJÄ

---

SISÄLTÖ

KONSERNI

Vuosi 2012 lyhyesti 1
Teleste lyhyesti 2
Toimitusjohtajan katsaus 4
Toimintaympäristö 6
Megatrendit 7
Strategia 8
Teknologian kehitys 10

LIIKETOIMINTA-ALUEET

Liiketoiminta-alueet 12
Video and Broadband Solutions 14
Network Services 18
Asiakasprojekteja 20

VASTUULLISUUS

Henkilöstö 24
Kestävä kehitys 26

JOHTO

Hallitus 28
Johtoryhmä 30
Tietoa osakkeenomistajille 32

LIIKEVAIHTO

LIIKETULOS

TILIKAUDEN TULOS

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO

---

VUOSI LYHYESTI

VUOSI 2012 LYHYESTI

Yleisestä maailmantalouden

epävakaudesta huolimatta Telesten
liiketoimintaympäristö säilyi kohtuullisena ja Teleste onnistui saavuttamaan kannattavan kasvun tavoitteensa.

Kausivaihtelu on toimialalla yleistä, mutta vuonna 2012 kysyntä oli poikkeuksellisesti alkuvuonna loppuvuotta voimakkaampaa.

Edistystä tapahtui monilla rintamilla. Yhtiön liikevaihto nousi yli 5 prosenttia ja myös kannattavuus parani selvästi. Liikevaihdon kasvua edistivät videovalvontaratkaisujen uudet tilaukset ja TV-jakeluliiketoiminnan markkinaosuuden kasvu monien merkittävien uusien asiakkuuksien kautta.

Palveluliiketoiminnassa yhteistyötä jatkettiin pitkäaikaisten kumppaneiden kanssa ja vuoden aikana solmittiin myös uusia merkittäviä raamisopimuksia.

Teleste haluaa kasvaa kannattavasti ja olla asiakkaidensa arvostama yhteistyökumppani. Kasvutavoitteen saavuttamista niin tuote- kuin palvelumyynnin osalta edesauttavat laajakaistatarjonnan lisääntyvä tarve videopalveluiden monipuolistuessa ja yhteiskunnan turvallisuuteen tähtäävien videovalvontaratkaisujen kysynnän kasvu.

Verkottunut maailma vaatii teknologiaratkaisujen edelläkävijän.

AVAINLUVUT

	2012	2011	Muutos, %
Liikevaihto, Meur	193,9	183,6	5,6
Liikevoitto, Meur	10,9	9,4	16,6
Tilikauden tulos, Meur	6,7	6,3	6,4
Tulos per osake, eur	0,38	0,36	5,6
Saadut tilaukset, Meur	189,7	188,1	0,8
Osakekohtainen oma pääoma, eur	3,48	3,17	9,7
Sijoitetun pääoman tuotto, %	13,0	11,5	13
Pörssivaihto, % osakekannasta	14,4	9,1	58,2

Vuosi 2012

---

TELESTE LYHYESTI

TEXAS: TXDOT

Teksasin liikenneviranomainen (Texas Department of Transportation, TXDOT) käyttää Telesten IP-videokoodekkeja ja Ethernet-kytkimiä tuhansissa kohteissa koko Texasin osavaltion alueella mukaan lukien mm. Houstonin, Dallasin, Fort Worthin ja Austinin suurkaupunkialueet. Telesten laitteita käytetään analogisten valvontakameroiden signaalien siirtämiseen IP-muotoon sekä video- ja valvontatietojen lähettämiseen valvontakeskuksiin liikenteen seurantaa varten.

TANSKA: STOFA A/S

Tanskan toiseksi suurin kaapelioperaattori Stofa A/S on ottamassa käytöön kaapeli-TV-verkossaan toimivan maksu-TV-palvelun, johon liittyy interaktiivinen tilaustarjonta, VoD-palvelut ja nopeudeltaan jopa 150 Mbit/s:n Internet-tilaajaliittymät. Yhdessä WebTV-, WebTV To Go- ja jopa 48 tunnin catch-up -palveluiden sekä IP-puhelinpalveluiden kanssa Stofan palvelutarjonta

saavuttaa näin johtavan aseman Tanskan kaapeli-TV-markkinoilla. Stofa on jo vuosia käyttänyt Telesten älyverkkotuotekonseptia, joka kattaa mm. automatisoidut prosessit, verkon etävalvonnan ja etämäärityksen. Älyverkon ansiosta Stofa pystyy määrittämään ja paikantamaan verkossa mahdollisesti esiintyvät ongelmat.

Tämä vähentää keskimääräistä korjausaikaa ja tukee ennakoivaa huoltoa. Korkealaatuinen kaapeli-TV-verkko mahdollistaa Stofalle entistä innovatiivisempien palvelujen tarjoamisen asiakkailleen. Stofa ja Teleste allekirjoittivat vuoden 2012 lopussa kaksivuotisen raamisopimuksen, joka jatkaa yhtiöiden välistä syvää yhteistyötä. Stofan liikevaihto on noin 150 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on noin 500 työntekijää.

TELESTE LYHYESTI

Teleste on kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja tarjoaa video- ja laajakaistateknologioita sekä niihin liittyviä palveluita. Teknologiatarjontamme edistää päivittäisen elämän sujuvuutta ja turvallisuutta. Liiketoimintamme ydin on videokuva - kuvan ja datan käsittely, siirto ja hallinta. Asiakaskuntamme koostuu kaapeli- ja teleoperaattoreista sekä julkisen sektorin organisaatioista.

Liiketoimintamme on jaettu kahteen alueeseen: Video and Broadband Solutions ja Network Services. Molemmilla alueilla olemme mailman johtavia yrityksiä ja teknologia-osaamisen edelläkävijä. Video and Broadband Solutions keskittyy tilaajaverkkojen ja videovalvontasovellusten tuoteratkaisuihin. Network Services tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita verkkojen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon.

Vuonna 2012 Telesten liikevaihto oli 194 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli yli 1300 henkilöä. Telestellä on koko maailman kattava toimipisteverkosto ja yli 90 % liikevaihdosta kertyy Suomen ulkopuolelta.

Yhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Lisätietoja: www.teleste.com

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

TELESTE LYHYESTI

☐

THAIMAA: POINT IT CONSULTING CO LTD

Kuluneen vuosikymmenen aikana bangkokilaisyhtiö Point IT Consulting Co. Ltd:llä on ollut kannattava kumppanuussuhde Telesten kanssa. Point IT tarjoaa IT-ratkaisuja pankkialalle sekä IP-videovalvontajärjestelmiä julkishallinnolle. Kumppanukset ovat yhdessä toteuttaneet onnistuneesti useita IP-videovalvontajärjestelmiä niin Bangkokissa kuin myös Pattayan kaupungissa. Pattayaan rakennettu järjestelmä on kasvanut vuosi vuodelta ja tarjoaa nyt hyvän referenssikohteen julkisten alueiden videovalvontajärjestelmien eduista. Pattayalla vierailee vuosittain noin kolme miljoonaa turistia. Telesten valvontajärjestelmä parantaa matkailijoiden viihtyvyttä, mikä näkyy liikenteen sujuvuutena ja alueen yleisessä turvallisuudessa. "Olemme ylpeitä

YKSI KILPAILUETUMME ON PAIKALLISEN LÄSNÄOLON MYÖTÄ SAAVUTETUT LÄHEISET ASIAKASSUHTEET JA LUOTETTAVAT PARTNERIT, JOISTA KARTALLA MUUTAMA POIMINTO

Telesten tuotteiden toimivuudesta ja luotettavuudesta. Lisäksi tekninen henkilöstömme on ollut ilahtunut eurooppalaisilta kumppaneiltamme saamaansa ammatilliseen ja nopeaan tukeen", osaomistaja ja toimitusjohtaja Khun Prakorb Jongjarussang kertoo.

ARVOT

Arvomme toimivat reimareina, jotka ohjaavat matkaamme kohti yhteistä määränpäätämme - Telesten visiota

• Asiakaskeskeisyys
• Kunnioitus
• Luotettavuus
• Tuloksellisuus

Päämarkkina-alueemme on Eurooppa, jonne on muodostunut tihein toimipisteverkko. Henkilömääriltään suurimmat toimipisteet pääkonttorin lisäksi sijaitsevat Saksassa, Englannissa, Puolassa, Belgiassa ja Kiinassa.

Yhtiön pääkonttori on Suomessa ja valtaosa tuotekehityksestä ja tuotannosta on keskitetty Turun talousalueella, Littoisissa, sijaitseviin toimitiloihin.

Vuonna 2010 tehty toimitilojen laajennus on tuonut huomattavia säästöjä logistiikassa ja se on myös lyhentänyt tuotannon läpäisyäikaa merkittävästi.

Yhtiön pääkonttori

Vuosi 2012

---

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ VAHVAAN TULOKSEEN

Toimintaympäristömme tarjosi meille monia mielenkiintoisia muutoksia vuoden aikana. Vuoden 2011 lopussa kysyntä oli voimakasta, joten vuoteen 2012 lähdimmekin melkoisella vauhdilla. Kiire jatkui kesään asti, mutta loppuvuodesta kysyntä tasaantui. Yleensä kehitys on ollut painvastaista, eli syksy on ollut kevättä vilkkaampaa aikaa. Poikkeukselliselle markkinatilanteelle on olettavasti moniakin syitä, mutta arvelemme, että Euroopan talouden epävakauden lisäksi ainakin Lontoon olympialaisilla ja jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailuilla saattoi olla vaikutusta kysynnän heilahteluihin. Kaapelioperaattorit, jotka ovat merkittävä osa asiakaskuntaamme, ajoittivat suurimmat investointinsa verkkojen kehittämiseen ennen näitä TV-katselun massatapahtumia, joten loppuvuodesta tärkeimmät investoinnit oli jo toteutettu.

Kokonaisuudessaan vuosi oli Telestelle onnistunut. Liikevaihtomme jatkoi kasvuaan ja nousi 5,6 prosentilla 194 miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvu tuli suurelta osin kaapeliverkkotuotteiden ja videovalvontajärjestelmien myynnin kehityksestä, kun taas palveluliiketoiminnan liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla. Toimenpiteemme kannattavuuden parantamiseksi toivat tulosta ja liikevoittomme nousikin 11 miljoonaan euroon, jossa on kasvua 16,6 prosenttia. Kannattavuus kehittyi parhaiten palveluliiketoiminnassa.

Yhdessä olemme vahvempia

Vuoden 2012 yhteisen teeman kiteytimme sanoihin – yhdessä olemme vahvempia. Yhteistyön ja avoimen ilmapiirin vahvistamiseksi olemme panostaneet sisäiseen viestintään ja järjestäneet tilaisuuksia koko henkilöstölle keskustella tavoitteistamme, taloudellisesta kehityksestämme, strategiastamme ja asiakkaidemme tarpeista.

Vuoden aikaansaannoksia arvioitaessa voimmekin tyytyväisinä todeta, että saimme lopputuloksen aikaan entistä tehokkaammalla yhteistyöllä. Onnistuimme projektien toimituksissa vaativista aikatauluista huolimatta. Panostimme asiakastyöhön ja saimmekin monia uusia merkittäviä sopimuksia erityisesti tuoteliiketoiminnassa eli Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alueella. Vahvistimme markkina-asemaamme kaapeliverkkotuotteissa ja laajensimme tarjontaamme videovalvontajärjestelmissä. Tuotekehityksemme tuotti tulosta ja uudet tuotteemme saivat markkinoilla hyvin myönteisen vastaanoton. Palveluliiketoiminnan eli Network Services -liiketoiminta-alueen kannattavuus parani tuottavuuden kehittämisellä ja resurssien tehokkaammalla käytöllä.

Vuosi toi myös mukanaan haasteita. Loppuvuoden epävarmuus edellytti toiminnan sopeuttamista tilauskantaa vastaavalle tasolle, kuitenkaan heikentämättä tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia. YT-neuvotteluissa päädyimme sopeutustoimiin, jotka toteutetaan pääosin lomautuksin Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alueella.

Innovatiivinen teknologian edelläkävijä

Telesten tarjonta koostuu video- ja laajakaistateknologioista sekä verkkopalveluista ja keskeisimmät asiakkaamme ovat kaapelioperaattorit ja videovalvonnassa julkinen sektori. Markkinoidemme kasvua vahvistavat sekä asiakkaidemme tarpeet että uudet teknologiat.

Kaapelioperaattorit haluavat tarjota asiakkailleen monipuolisia ja korkeatasoisia sisältöpalveluja, jotka toimivat moitteettomasti erilaisilla päätelaitteilla. Tämä kehitys edellyttää entistä tehokkaamman ja tasokkaamman verkkokapasiteetin rakentamista nopealla tahdilla. Yleisesti on arvioitu, että kapasiteetin tarve kaksinkertaistuu aina 18 kuukauden välein. Toinen kasvua tuova tekijä on video- ja laajakaistateknologioiden kehitys. Kehitämme uusia teknologioita ja tarjoamme innovatiivisia palveluja, jotta asiakkaamme voivat rakentaa laadukasta verkkokapasiteettia kustannustehokkaasti sekä tarjota loppukäyttäjille entistä laadukkaampaa videokuvaa.

Julkisella sektorilla videoteknologiaa tarvitaan turvallisuuden takaajana mm. tie-, raideliikenteessä ja kaupunkialuevalvonnassa. Erilaisten uhkien lisääntyessä valvontaa on hoidettava aiempaa kustannustehokkaammin. Haaste on saavutettavissa keskitetyn ja automatisoidun videovalvonnan avulla. Kehitämmekin valvontajärjestelmiä niin, että ne takaavat entistä paremman kuvan laadun, ovat monipuolisempia ja helppokäyttöisempiä.

Vahva markkina-asema

Teleste on alansa johtavia yrityksiä maailmassa ja Euroopassa se on markkinajohtaja tilaajaverkoratkaisuissa. Kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden lisäksi meillä on vahva ymmärrys asiakkaidemme tarpeista, kattava myyntiorganisaatio ja mittavat näytöt onnistuneista toimituksista. Olemme uskottava kumppani sekä kokomme että resurssiemme puolesta suurimmillekin potentiaalisille asiakkaille.

Odotuksemme markkinoiden kehityksestä alkaneelle vuodelle ovat varovaisen toiveikkaat. Arvioimme vuoden 2013 liikevaihdon ja liiketuloksen saavuttavan vuoden 2012 tason. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteemme on jatkaa kannattavan kasvun tiellä. Tuotteidemme ja palveluidemme kysyntää pitkällä aikavälillä kasvattavat tekijät ovat asiakkaidemme tarjonnan jatkuva kasvu ja kehitys. Uudet teknologiat tuovat myös merkittävää kilpailuetua ja potentiaalia. Lyhyen aikavälien heilahteluja on kuitenkin vaikea ennustaa.

Jatkamme työtämme toimintatapojamme kehittäen ja toimintaamme virtaviivaistaen, jotta voimme varmistaa tuotteidemme ja palveluidemme hintakilpailukyvyn ja korkean laadun.

Esitän lämpimät kiitokset asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja osakkeenomistajillemme luottamuksesta työtämme kohtaan sekä kaikille telesteläisille hyvästä työstä. Pyrimme täyttämään odotuksenne jatkossakin.

Jukka Rinnevaara
toimitusjohtaja

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS ☐ ☐ ☐

TUOTEKEHITYKSEMME
TUOTTI TULOSTA JA
UUDET TUOTTEEMME
SAIVAT MARKKINOILLA
HYVIN MYÖNTEISEN
VASTAANOTON

Vuosi 2012 5

---

□

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

NYKYAIKAISEN KIINTEÄN MONIPALVELUVERKON RAKENNE

Perinteinen yksisuuntainen kaapelitelevisioverkko on kokenut viimeisen noin 15 vuoden aikana melkoisen muutoksen operatoreiden lisättyä palvelutarjontaansa perinteisen lineaaritelevision rinnalle mm. tilausvideopalvelun ja nopean Internet-yhteyden. Nämä uudet palvelut edellyttävät sekä verkon kaksisuuntaistamista, että verkon jakamista pienempiin segmentteihin valokaapeliyhteyksien avulla.

Verkko jaetaan eri osa-alueisiin alla olevan kuvan esimerkin mukaisesti. Run

koverkon avulla yhdistetään toisiinsa operatörin erilliset palvelualueet, joita tyypillisesti ovat eri kaupungit. Alueverkko yhdistää yhden palvelualueen kaikki tilaajaverkot yhdeksi hallittavaksi kokonaisuudeksi. Alueverkko segmentoidaan valokaapeliyhteyksien avulle tilaajaverkoiksi siten, että yksi kuitusolmu palvelee noin 100...1000 kotitaloutta.

Mitä monipuolisempaa tuoteportfoliota operaattori haluaa asiakkailleen tarjota, sitä pienempi on oltava yhteen kuitusolmuun liitettyjen tilaajien lukumäärä. Palveluiden kannalta parhaan vaihtoehdon tarjoaisi kuitukotiin-verkko (FTTH, Fibre To The Home), mutta ainakaan vielä lähivuosina FTTH-verkon rakentaminen ei ole operatöreille taloudellisesti kannattavaa.

Tästä syystä uusia innovaatioita odotetaan erityisesti syntyvän olemassaolevan taloverkkokaapelioinnin alati tehokkaampaan hyödyntämiseen.

KIINTEÄN MONIPALVELUVERKON RAKENNE

TELESTEN TUOTETARJONTA

• Päävahvistin
• Päävahvistinoptiikka
• Kuitusolmu
• Vahvistin
• Taloverkon laitteet

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

MEGATRENDIT

VUOSI 2012 7

MEGATRENDIT JA TRENDIT

MEGATRENDI

VIDEOKUVAN JA DATAN KÄYTTÖ LISÄANTYY

TRENDIT

Verkkojen kapasiteettia lisätään ja laatua parannetaan

Alalle tulee uusia toimijoita ja tarjonta kuluttajille laajenee

Tarvitaan luotettavia, älykkäitä ja kustannustehokkaita valvontaratkaisuja

Uusien kuvan- ja datansiirtoteknologioiden kehitys jatkuu

Kuluttajalaitteet kehittyvät ja monipuolistuvat

MEGATRENDI

TEKNOLOGIAN KEHITYS ON NOPEAA

Analogiset järjestelmät korvataan digitaalisilla

Alalle syntyy uudenlaisia liiketoimintoja ja ansaintalogiikoita

DIGITAALINEN MURROS MUUTTAA MARKKINOITA

Telesten merkittävimmät megatrendit ovat tunnistettavissa jokapäiväisestä elämästä. Videokuva ja sähköinen tiedonsiirto lisääntyvät ja valtaavat uusia alueita, kun ihmiset käyttävät yhä enemmän ja monipuolisemmin videokuvaa. Myös ihmisten turvallisuuden takaamisen tarve kasvaa. Kolmas markkinoita eteenpäin vievä tekijä on uudet teknologiat ja ratkaisut.

Videokuvan ja datan käyttö lisääntyy

Videon tai datan muodossa olevan sisällön määrä on valtava. Ihmiset käyttävät mielestään sisältöä ajasta ja paikasta riippumatta. Myös erilaiset päätelaitteet lisääntyvät. Perinteisen TV:n rinnalle ovat tulleet tietokoneet, tabletit ja älypuhelimet. Ihmisten tarpeet ja laatuvaatimukset kasvavat. Internetin ja TV:n käyttäjien toiveisiin vastaaminen edellyttää investointeja verkkoon eli yhä tehokkaampaa verkkokapasiteettia. Verkkoja rakennetaan ja kehitetään. Verkkokapasiteetin käyttötarve kaksinkertaistuu jo nyt 18 kuukaudessa.

Turvallisuus taataan valvonnalla

Videoteknologiaa tarvitaan myös entistä enemmän turvallisuuden takaajana. Erilaisten uhkien lisääntyessä valvontaa suoritetaan aiempaa kustannustehokkaammin videovalvonnan avulla mm. liikenteessä ja rajojen vartioinnissa.

Teknologian kehitys nopeaa

Kuvan- ja datansiirtoteknologioiden kehitys jatkuu nopeana. Uudet teknologiat mahdollistavat paremman käyttökokemuksen, mutta luovat myös uusia tapoja verkkojen toteuttamiseen. Päätelaitteiden kehitys jatkuu kiivaana. Ne keskustelevat keskenään ja käyttäjien kanssa. Interaktiivisuus synnyttääkin uudenlaisia liiketoimintoja ja ansaintalogiikoita.

---

□ □ STRATEGIA

TELESTEN STRATEGINEN SUUNTA

Alansa johtavana toimijana Teleste luo modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujensa avulla. Se kehittää ja tarjoaa video- ja laajakaistatekniologioita sekä palveluita kaapeli- ja teleoperaattoreille sekä julkisille sektorille. Liiketoiminnan ydin on videokuva - kuvan ja datan käsittely, siirto ja hallinta.

Telesten tavoitteena on olla asiakkaidensa arvostama yhteistyökumppani ja haluttu työnantaja. Strategia tukee näiden tavoitteiden saavuttamista. Sen perusta on toimintaympäristön kehityssuunnat, jotka on esitelty edellisellä sivulla. Telesten kasvutavoitteita tukevat panostukset tuote- ja palveluratkaisujen kehittämiseen tilaajaverkkojen ja videovalvonnan osalta sekä asiakastarpeiden mukainen tuotekehitys. Kannattavuutta tukevat toimintojen jatkuva kustannustehokkuuden parantaminen ja liiketoimintojen synergioiden hyödyntäminen.

Teleste on alan edelläkävijä operaattoreiden tilaajaverkkoihin käytettävän teknologian kehittäjänä. Verkkokapasiteetin rakentaminen ja laadullinen kehittäminen kasvattavat edelleen teknologian kysyntää. Teleste jatkaa panostuksiaan asiakaskentän tarvitsemien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä tarjoamiseen. Telesten tarjonta mahdollistaa myös asiakaskunnan laajentamisen kaapelioperaattoreista puhelinoperaattoreihin.

Palveluissa Telesten kilpailuetu perustuu teknologiaosaamisen lisäksi asennettuun laitekantaan ja paikalliseen läsnäoloon. Verkkopalvelujen kysyntää kasvattaa ulkoistamisen yleistyminen asiakassektoreilla, jota taas vauhdittavat mm. uuden tekniikan käyttöönotto sekä kustannustehokkuuden tavoittelu.

Telestellä on vahva asema suurissa, jopa tuhansia kameroita käsittävissä räätälöidyissä usean kohteen videovalvontajärjestelmissä. Jatkossa Teleste panostaa

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

STRATEGIA
VUOSI 2012 9

TOIMINTA-AJATUS

KEHITÄMME ja TARJOAMME video- ja laajakaistatuotteita, palveluita ja ratkaisuja kaapelioperaattoreille ja julkisille sektorille. Edistämme päivittäisen elämän sujuvuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta.

VISIO

Alamme JOHTAVANA toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla.

TAVOITTEET

On olla asiakkaiden ARVOSTAMA
yhteistyökumppani ja haluttu työnantaja

On kasvaa KANNATTAVASTI

myös hieman pienempiin usean kohteen järjestelmiin, jotka käsittävät muutamia satoja, mutta ei välttämättä tuhansia kamerata. Tämä segmentti tarjoaa hyviä kasvumahdollisuuksia, joihin Telesten tarjonta on sopeutettavissa kohtuullisin investoinnein.

Teknologian kehitys on toimialalla nopeaa. Seuraavien 5-10 vuoden ajan kaapeliyhtiöiden laajakaistatarjonta kaapeloiduilla alueilla tulee olemaan ylivoimainen. Pitkällä aikavälillä verkkoarkkitehtuuri tulee yhä enemmän siirtymään kohti optisia verkkoja. Teleste on mukana kehittämässä tämän kehitystrendin edellyttämiä uusia ratkaisuja.

PANOSTAMME

kokonaisvaltaisten videovalvontaratkaisujen kehittämiseen ja tarjonnan laajentamiseen astetta pienempiin järjestelmiin

KEHITÄMME

innovatiivisia TV-palveluita mahdollistavia ratkaisuja

PARANNAMME

toimintojemme tuottavuutta ja kustannustehokkuutta

KUNNIOITUS

LUOTETTAVUUS

TULOKSELLISUUS

---

TEKNOLOGIAN KEHITYS

TUOTEKEHITYSTÄ LAAJALLA KUMPPANIVERKOSTOLLA

Tekniset tuote- ja järjestelmänovaatiot ovat koko Telesten historian ajan olleet yrityksen menestyksen kulmakivia. Yritys on pitkäjänteisesti investoinut vähintään 10 % vuotuisesta liikevaihdostaan tuotekehitykseen, mikä on mahdollistanut Telesten laajan ja kilpailukykyisen tuoteportfolion kehittämisen. Telesten tuotekehitystoiminta on pääasiassa ns. soveltavaa tuotekehitystä, jonka tavoitteena on jokin uusi myytävä tuote tai tuoteominaisuus. Soveltavan tuotekehityksen edellytyksenä on peruste knologian kehitys ja tutkimus, joiden osalta Teleste tukeutuu tähän toimintaan keskittyviin yhteistyökumppaneihin, joita ovat mm. VTT, yliopistot ja ammattikorkeakoulut.

Kokenut ja osaava tuotekehityksen henkilöstö ja sen jatkuva kehittäminen ovat keskeisiä menestystekijöitä Telestelle. Koska teknologia kehittyy yhä nopeutuvaa vauhtia ja Teleste toimii useilla eri teknologia-alueilla, on lähes mahdotonta kattaa kaikkia vaadittavia teknologia-alueita omin voimin. Tästä syystä on tärkeää tunnistaa ne teknologiat ja avainosaamisalueet, joiden hallitseminen omin voimin on välttämätöntä sekä tämän päivän että tulevien vuosien menestyksen kannalta. Muut tarvittavat osa-alueet pyritään kattamaan laajan koti- ja ulkomaisen kumppaniverkoston avulla.

Tuotekehitys toimii läheisessä vuorovaikutuksessa Telesten avainasiakkaiden kanssa. Näin varmistetaan kehitysprojektien todellinen markkinatarve ja mahdollisimman oikea ajoitus suhteessa kilpailu- ja markkinatilanteeseen. Ei liene liioitetua sanoa, että uusien teknisten innovaatioiden tuotteistamisen nopeus ja asiakaslähtöinen toiminta tarjoavat Telestelle strategista kilpailuetua.

Tuotekehityksen painopistealeet

Telesten tuotekehityspanostukset kohdentuvat pääasiassa kolmeen osa-alueeseen; operaattoreiden tilaajaverkot ja videoprosessoritratkaisut sekä videovalvontaratkaisut. Tuotekehityksen kannalta nämä

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

TEKNOLOGIAN KEHITYS

☐

osa-alueet poikkeavat merkittävästi toisistaan. Tilaajaverkkojen liiketoiminnassa on keskeistä kyky nopeasti modifioida kustannustehokkaita tuotetarkaisuja. Operattoreiden videoprosessointiratkaisut edellyttävät kulloiseen liiketoimintaympäristöön optimoidun korkealaatuisen kokonaisratkaisun kehittämistä. Videovalvontaratkaisuissa voidaan lähes poikkeuksetta käyttää viimeisintä ja tehokkainta saatavilla olevaa teknologiaa johtuen siitä, ettei asennettu laitekanta rajoita teknologiavalintaa. Näiden erilaisten painotusten huomioon ottaminen tuotekehityksen toimintamalleissa on keskeinen edellytys kannattavan liiketoiminnan kehittämisessä.

Uutena panostusalueena vuonna 2012 aloitettiin tutkimus teknologioista, jotka mahdollistavat huippunopeiden datapalvelujen tarjoamista koaksiaaliverkon kautta (DoC, Data over Coax). Vaihtoehtoisia teknologioita tähän tarkoitukseen ovat mm MoCA (talon sisäisiin koaksiaaliverkkoihin kehitetty laajakaistateknologia), G.hn (sähkönjakeluverkkoihin kehitetty laajakaistateknologia) sekä Docsis (kaapeliverkkoihin kehitetty laajakaistateknologia). Tämän teknologiatutkimuksen johdosta päätettiin käynnistää tuotekehitysprojekti, jonka tavoitteena on kehittää Docsis-teknologiaan perustuva kaapelimodeemien hallintayksikkö. Ensimmäinen kohderyhmä tälle teknologialle ovat suljetut koaksiaaliverkot, joita on esimerkiksi hotelleissa ja sairaaloissa. Hankkeen myötä Teleste pääsee vuonna 2013 kilpailemaan operattoreiden laajakaistapalveluiden kehittämiseen kohdentamista alati kasvavista investoinneista.

Edellä mainittu DoC-projekti on erinomainen esimerkki Telesten kyvystä tuotteistaa nopeasti vaativa tekninen konsepti, joka hyödyntää alan standardointityöryhmien työn edistymistä, komponenttitarjonnan kehittymistä ja markkinatilanteen muutoksia. Tämä poikkeuksellinen kyvykkyys edellyttää huipputason osaamista läpi koko Telesten organisaation yhdistettynä selkeään liiketoimintastrategiaan.

Vuosi 2012

---

LIIKETOIMINTA-ALUEET

ASIAKKAAT	TUOTTEET
VIDEO AND BROADBAND SOLUTIONS	TV-JAKELULIIKETOIMINTA

Asiakaskunnasta löytyvät useimmat Euroopan suurimmat kaapelioperaattorit. Jälleenmyyjien kautta palvelemme myös keskisuuria ja pieniä operaattoreita varsinkin Keski- ja Itä-Euroopassa.

Tavoittelemme kasvua erityisesti eurooppalaisista kiinteän verkon puhelinoperaattoreista.

Tarjoamme asiakkaillemme kaikki kaapeliverkon tilaajaverkon tuotteet videokeskuksesta aina kotitalouden pistorasiaan saakka. Tärkeimmät tuoteryhmät ovat tilaajaverkon aktiivi- ja passiivituotteet, videokeskukset ja tilausvideoratkaisut.

Tuotetarjontaamme täydennämme integrointi- ja ylläpitopalveluilla. |
| VIDEOVALVONTA

Toimittamiemme videovalvontajärjestelmien hyödyntäjät ovat pääasiassa julkisyhteisöjä, kuten kaupunkialueiden valvonnasta sekä tie-, raide- ja lentoliikenteestä vastaavat viranomaiset.

Video Networks on paikallisesti läsnä omien konttoreiden välityksellä kaikilla tärkeimmillä maantieteellisillä markkinoilla: Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa.

Tarjoamme asiakkaillemme kokonaisvaltaisia videovalvontasovelluksia, joissa omat tuotteemme kattavat videon siirron, tallennuksen ja hallinnan.

Telesten videovalvontajärjestelmä liitetään usein yhteen muiden järjestelmien, kuten esim. liikennevalvonta- ja hälytys- sekä kriisinhallintajärjestelmien kanssa. | |
| NETWORK SERVICES | Asiakkaina ovat kaapeli-TV- ja laajakaistapalveluja tarjoavat operaattorit Euroopassa. Asiakkaiden tarjonnassa ovat mm. teräväpiirtolähetykset kaapeliverkoissa, tilausvideopalvelut, maksu-TV-palvelut ja IP-puhepalvelut.

Network Services maantieteellisena painopistealueena ovat tällä hetkellä Belgia, Suomi, Saksa, Sveitsi ja Iso-Britannia.

Tarjoamme asiakkaillemme korkealuokkaisia suunnittelu-, dokumentointi-, verkonrakentamis-, asennus- ja ylläpitopalveluja.

Palvelutarjonta vaihtelee maittain riippuen pitkälti markkinakohtaisesta kysynnästä.

Toimitettavien tuotteiden kirjo on laaja, alkaen yksittäisestä liittymätoimituksesta ja päätyen laajoihin kuiturakentamis- tai avaimet käteen -periaattella toimitettuihin projekteihin. |

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

LIIKETOIMINTA-ALUEET

VUOSI 2012 13

VAHVUUDET	MARKKINA-ASEMA	KASVUMAHDOLLISUUDET
Tuotetarjonnan innovaatiot mahdollistavat operaattoreille paremman kuluttajapalveluiden palvelutason sekä tehokkaamman tavan rakentaa ja ylläpitää verkkoja.

Lisäksi vahvuutemme on tuotetorfolio, joka on optimoitu Euroopan vaihteleviin tarpeisiin. Olemme myös läsnä kaikilla päämarkkina-alueilla, joten voimme tarjota laajan asiakastuen paikallisesti.

Teleste on myös tunnustettu ja arvostettu tuotteidensa ja toimintansa laadusta. | Olemme Euroopan markkinajohtaja tilaajaverkon tuotetarjonnassa kaapeli-TV-käyttöön. Olemme myös ainoa toimija, joka on läsnä kaikilla Euroopan merkittävillä kaapelimarkkinoilla kattavalla tuotetarjonnalla.

Videokeskuksia toimitamme maailmanlaajuisesti partneriverkostomme kautta. | TV-palveluiden jakelu Internetin kautta voi lisätä merkittävästi tilaajaverkkojen kapasiteettitarvetta ja näin ollen kiihdyttää operaattoreiden investointeja verkkokapasiteetin lisäämiseen. Tämä murros avaa Telestelle myös mahdollisuuksia tarjota integroituja palvelualustakokonaisuuksia, joilla tilausvideopalveluita voidaan tuottaa kuluttajille.

Puhelinoperaattoreiden vahvempi läsnäolo TV-palveluissa voi avata merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Itä-Euroopan ja Venäjän markkinat tuovat merkittävää kasvupotentiaalia nykyiselle tuotetarjonnalle. |
| Erityisvahvuutena ovat vaativat videovalvontakohteet, joissa verkotetaan yhteen usean kohteen kamerat, tallentimet ja työasemat yhdeksi yhtenäiseksi videovalvontajärjestelmäksi.

Telesten referenssiprojektit ovat segmenteissään maailman johtavia. | Telestellä on vahva markkina-asema julkisyhteisöjen erittäin laajoissa ja vaativissa projekteissa.

Yhtiö on laajentamassa tarjontaansa pienempiin, useita kohteita käsittäviin projekteihin. | Videovalvonnan tarve on kasvussa. Analogiajärjestelmät tullaan korvaamaan täysdigitaalisilla järjestelmillä. Tarve älykkäisiin ratkaisuihin tulee kasvamaan ja verkonhallinta- sekä tallennusratkaisut muodostavat verkkojen ytimen.

Telesten hyvä tuotetarjonta yhdistettynä yhtiön maailmanluokan referensseihin muodostavat vankan pohjan nopeallekin kasvulle. |
| Lähestymme markkinaa eri kulmasta kuin useimmat urakoitsijataustaiset kilpailijamme. Vahvuuksiamme ovat vankka teknologiaosaaminen ja erinomainen maine.

Teknologiaosaaminen ilmenee kykynä tarjota innovatiivisia ja uudentyyppisiä ratkaisuja mm. verkkojen ylläpitoon. Pitkä taustamme eurooppalaisena laitetoimittajana antaa markkinoille tarvittavaa usko-tavuutta. | Markkina-asemamme vaihtelee maittain. Belgiassa, Suomessa ja Sveitsissä olemme haastajan roolissa ja saaneet erinomaisia avauksia paikallisilla operaattoreilla.

Iso-Britanniassa olemme merkittävien erikoistoimijoiden joukossa tarjoamassa asiantuntijapalveluja, kuten suunnittelu-projektitoimitus sekä ulkoistamispalveluja valitsemassamme segmentissä.

Saksassa kuulumme markkinoiden johtavien urakoitsijoiden joukkoon ja tarjoamme palveluja kaikille suurille operaattoreille. | Nykyisillä markkinoilla näemme kiinnostavia kasvumahdollisuuksia mm. Belgiassa, Suomessa, Sveitsissä sekä Iso-Britanniassa. Näissä maissa on tiettyjä sovellusalueita, joissa olemme tunnistaneet potentiaalia.

Saksassa näemme kasvumahdollisuuksia mm. laajoissa kuituverkon rakennusprojekteissa. Uusien maiden avaaminen on myös mahdollista Pohjoismaissa ja Euroopan mantereella.

Lisäksi uskomme, että panostuksemme eri liiketoimintayksiköiden väliseen myyntimahdollisuuksien hyödyntämiseen tulee kantamaan hedelmää, mm. monitorointiratkaisujen ja asiantuntijapalveluiden kauppana. |

---

14
Teleste, digitaalisuuden edistäjä

KEHITYSSUUNTIA

• Kuluttajat haluavat katsella monipuolista ja korkeatasoista videokuvaa ajasta, paikasta ja laitteesta riippumatta. Tämä edellyttää kaapeli-operaattoreilta jatkuvia panostuksia tilaajaverkkojen rakentamiseen ja kehittämiseen.
• Yleisen turvallisuuden takaaminen edellyttää entistä laadukkaampaa valvontaa. Videovalvonta-ratkaisut mahdollistavat luotettavan valvonnan kustannustehokkaasti.

VIDEO AND BROADBAND SOLUTIONS

KASVU VAHVISTI

KANNATTAVUUTTA

Video and Broadband Solutions (VBS) tarjoaa tuotteitaan ja palvelujaan TV-jakelutoimialalle ja videovalvontasektorille. Video and Broadband Solutions toimittaa tilaajaverkkotuotteita, videokeskuksia ja tilausvideoratkaisuja kaapeli- ja teleoperaattoreille sekä videovalvontasovelluksia julkisen sektorin organisaatioille.

Video and Broadband Solutionsin liikevaihto kasvoi 12,8 % nousten 101,2 (89,7) miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvu tuli sekä TV-jakeluliiketoiminnasta että erityisesti videovalvonnasta. Liiketulos kasvoi 3,4 % ja oli 8,5 (8,2) miljoonaa euroa. Kannattavuuden parantuminen johtui pitkälti liikevaihdon kasvusta. Liiketoiminta-alueella työskenteli 567 henkilöä.

---

VIDEO AND BROADBAND SOLUTIONS.

☐

MARKKINA-ASEMAMME KAAPELIOPERAATTO-REIDEN TEKNOLOGIA-TUIMITTAJANA VAHVIS-TUI MERKITTÄVASTI

MAAILMAN ENSI-ILLASSA NETWORK GENIUS –PELI!
Teleste julkaisee Network Genius-pelin, jossa ensimmäistä kertaa esitetään kaapeliverkon ylläpito iPad-pelin muodossa. Peli korostaa hauskalla tavalla Intelligent Networks-konseptin etuja ja haastaa pelaajan kokeilemaan, onko hänellä taitoa ylläpitää virhetilanteiden vaivaamaa verkkoa. Peli toimii iPadeilla ja se on pian ladattavissa myös iTunes App Storesta. Lisätietoja tulossa lähiaikoina!

Vuosi 2012

---

VIDEO AND BROADBAND SOLUTIONS

TV-JAKELULIIKETOIMINTA

TV-jakeluliketoiminnan tarjonta koostuu tilaajaverkoista, videokeskuksista ja tilausvideoratkaisuista sekä näihin liittyvistä palveluista. Tilaajaverkoissa tuotevalikoima sisältää kaikki komponentit valokuituratkaisuista vahvistimiin ja passiivikomponentteihin, esim. antennipistorasioihin. Videokeskuksissa painopiste on täysin digitaalisissa ratkaisuissa. Tuoteliiketoimintaan liittyvät palvelut sisältävät järjestelmäsuunnitteluja, laadunvarmennuskonsultointia, toimitettujen järjestelmien ylläpitopalveluja sekä koulutusta.

Keskeisimmän asiakasryhmän eli kaapelioperaattoreiden investoinnit kaapeliverkkojen kapasiteetin kasvattamiseksi tasaantuvat vuoden 2012 kuluessa. Vuoden 2011 lopussa alkanut ja kevään 2012 jatkunut voimakas kysyntä tasaantui loppuvuotta kohti mennessä. Todennäköinen syy investointien vähenemiseen oli, että kesän 2012 suuria urheilutapahtumia varten tehtiin merkittäviä investointeja kaapeliverkkoihin, joten suurimmat tarpeet saatiin hetkellisesti tyydytetyiksi.

Markkinaosuus kasvussa

Vuoden 2012 aikana Teleste sai monia uusia merkittäviä sopimuksia ja myös toimitukset aiemmin tehdyistä kaupoista sujuivat hyvin. Uusien sopimusten myötä Telesten markkina-asema kaapelioperaattoreiden teknologiatoimittajana vahvistui merkittävästi. Siitä huolimatta loppuvuonna markkinoille levinnyt epävarmuus hidasti uusien tilausten tuloa.

Markkinoiden modernein tuotekonsepti

TV- ja videotoimiala on osa nopeasti digitalisoituvaa maailmaa. Kaapelioperaattoreiden asiakkaat odottavat yhä nopeampia verkkoyhteyksiä ja monipuolisempia palveluja samalla kun erilaisten päätelaitteiden määrä kasvaa. Nämä muutokset pitävät yllä tarvetta uusien ja entistä tehokkaampien verkkojen rakentamiselle ja nykyisten verkkojen kehittämiselle sekä uusien teknologioiden luomiselle videokuvan muokkaamiseen. Samalla ne edellyttävät teknologiatoimittajalta vahvaa panostusta tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseen.

Vuoden 2012 aikana tehtiin useita tuotelanseerauksia ja tuotteiden jatkokehitystä. Merkittävimmät uudet tuotteet olivat optinen kuitusolmu Teleste AC8700 ja Teleste Ubiqueksi nimetty ratkaisu DVB-, IPTV- ja OTT-palveluiden hallintaan.

Asiakaskentässä hankintojen keskittämistä

Kaapelioperaattorit ovat suuria toimijoita, joista monet toimivat Euroopan laajuisesti tai jopa maailmanlaajuisesti. Aiemmin maayhtiot ovat hoitaneet hankintojaan itsenäisesti, mutta nyt suuntana on hankintojen keskittäminen ja sitä kautta tarjouspyyntöjen kohteiden koon kasvaminen. Asiakkaat ovatkin usein etsimässä Euroopan laajuisia strategisia toimittajia. Tämä suuntaus on Telestelle suotuisa sekä kattavan tuotetarjonnan että Euroopan kattavan paikallisen läsnäolon ansiosta.

Samalla kun operaattorit keskittävät hankintojaan ne hakevat kustannuksiltaan edullisinta ratkaisua. Hintakilpailu on siten lisääntynyt, mutta toisaalta suurten tilausten kautta tuleva tuotantomäärien kasvu kompensoi hintaeroosiota.

Monia merkittäviä sopimuksia

Merkittävimmät uudet sopimukset solmittiin Liberty Global Inc:n UPC Broadband-yksikön, monipalveluoperaattori YouSeen ja kaapelioperaattori Stofan kanssa. Liberty Global on maailman toiseksi suurin kaapelioperaattori ja UPC Broadband sen Euroopan yksikkö, joka toimittaa laajakaista- ja puhelinpalveluja noin 16 miljoonalle asiakkaalle 10 Euroopan maassa. Saatu sopimus on merkittävä strateginen kumppanuus Telesten ja UPC:n välillä. Sopimus kattaa muun muassa seuraavan sukupolven optisten kuitusolmuratkaisujen toimittamisen Liberty Globalin Euroopan toiminnalle.

YouSee on Tanskan johtava kaapelioperaattori. Raamisopimus käsittää koko maan tilaajaverkkoihin asennettavien Telesten pisimmälle kehitettyjen valokuitutuotteiden toimitukset. Stofa taas on Tanskan toiseksi suurin kaapelioperaattori. Sopimus laajentaa yhteistyötä Telesten kanssa ja sen mukaan Teleste toimittaa Stofalle mm. optisia tiedonsiirtolaitteita, koaksiaalivahvistimia ja verkonhallinnan ohjelmistotyökaluja.

Jo aiemmin solmittujen sopimusten mukaiset toimitukset etenivät hyvin ja esimerkiksi Mobile TeleSystemsille. Venäjälle toimitettujen videokeskusratkaisujen käyttöönotto sujui hyvin ja yhteistyö jatkuu. Venäjän ja Itä-Euroopan suuret markkinat tarjoavatkin Telestelle paljon potentiaalia.

UUSIA TUOTTEITA

TELESTE AC8700

Ensimmäinen älykäs optinen kuitusolmu Teleste AC8700 lanseerattiin kesäkuussa. Suuren kapasiteettinsa lisäksi kuitusolmu säätää itsensä automaattisesti ja mukautuu verkon vaatimuksiin. Tuoteinnovaatio saavutti hyvän vastaanoton markkinoilla.

TELESTE UBIQUE

Teleste toi myös markkinoille uuden ratkaisun TV-sisältöjen Internet-jakelua varten. Teleste Ubiqueksi nimetty ratkaisu antaa kaiken kokoisille operaattoreille mahdollisuuden aloittaa omat OTT-palvelunsa nopeasti ja kohtuullisin kustannuksin.

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

VIDEO AND BROADBAND SOLUTIONS

□

VIDEOVALVONTA

Teleste toimittaa kokonaisvaltaisia videovalvontasovelluksia pääasiassa julkisen sektorin asiakkaille. Painopisteenä ovat vaativat videovalvontakohteet, joissa usean kohteen kamerat, tallentimet ja työasemat verkotetaan yhtenäiseksi videovalvontajärjestelmäksi. Kokonaisratkaisut sisältävät tuotteet, järjestelmäsuunnittelun, projektien toteutuksen sekä järjestelmien ylläpitoon ja koulutukseen liittyvät palvelut. Telesten omat tuotteet sijoittuvat järjestelmässä kameroiden ja monitoreiden väliin ja ne hoitavat videon siirron, tallennuksen ja hallinnan.

Videovalvontajärjestelmien hyödyntäjät ovat pääasiassa julkisyhteisöjä, kuten kaupunkialueiden valvonnasta sekä tie-, raide- ja lentoliikenteestä vastaavat viranomaiset. Yksityisen sektorin merkittävimmät sovellusalueet liittyvät energiajakeluverkkojen ja teollisuusprosessien valvontaan. Videovalvontajärjestelmä liitetään usein yhteen muiden järjestelmien, kuten esim. liikennevalvonta- ja hälytys- sekä kriisinhallintajärjestelmien kanssa.

Erilaisten valvonta- ja turvallisuusjärjestelmien kasvava tarve piti yllä videovalvontaratkaisujen kysynnän ripeää kasvua vuoden aikana. Erityisesti julkinen sektori jatkoi investointejaan automatisoituihin ja keskitettyihin valvonta, hälytys- ja turvajärjestelmiin, joilla pystytään parantamaan valvonnan tarkkuutta, kattavuutta ja tehokkuutta.

Lisätilauksia Chicagosta ja Pariisista

Toimitusten ja uusien sopimusten osalta vuosi oli onnistunut. Aiemmin käynnistetyt projektit saatiin toimitettua sopimusten mukaan ja samalla ne poikivat uusia tilauksia. Sekä Pariisin poliisilaitokselle että Ranskan kansalliselle rautatieyhtiölle toimitettuihin ratkaisuihin tehtiin ylläpitosopimukset. Suurin tilaus tuli Chicagon osavaltion liikenneviranomaiselta, jolle on jo aiemmin toimitettu 146 rautatieasemille asennetut videohallintajärjestelmät. Uusi toimitus käsittää 700 junavaunuun asennettavat videohallintalaitteet, jotka liitetään aiemmin toimitettuun videohallintajärjestelmään. Toimitus siis täydentää kokonaisuuden yhtenäiseksi videovalvontajärjestelmäksi. Telestelle toimitus on ensimmäinen liikkuvaan kalustoon asennettava järjestelmä. Se on merkittävä päänavaus uusille markkinoille, mutta tarjoaa myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia tuotteen jatkokehittämiseen.

Telesten tavoitteena on vahvistaa asemaansa erittäin vaativien videovalvontaratkaisujen toimittajana ja samalla laajentaa tarjontaansa hieman pienempiin, mutta edelleen maantieteellisesti laajoihin ratkaisuihin. Erittäin vaativat ratkaisut toteutetaan asiakaskohtaisesti kokonaan räätälöitynä, kun taas vähemmän vaativissa ratkaisuissa käytetään vakiotuotteita, mutta tehdään asiakaskohtaisia toteutuksia esimerkiksi käyttöliittymien osalta. Erittäin vaativat ratkaisut sisältävät yleensä yli 200 kameraa käsittäviä järjestelmiä. Kaikkein laajimpien järjestelmien markkina on melko pieni ja uusia projekteja käynnistetään vuosittain joitain kymmeniä, kun taas hieman pienempien projektien markkina on huomattavasti suurempi. Telestellä on vahva asema ja mittavat referenssit erittäin vaativien projektien toimituksista. Toisaalta Chicagosta tullut tilaus on yksi osoitus Telesten onnistumisista tarjonnan laajentamisessa hieman pienempiin ratkaisuihin.

Kehitys kohti toimialakohtaisia ratkaisuja

Telesten tarjoamien videovalvontajärjestelmien kysynnälle on näkyvissä monia myönteisiä kehityssuuntia, joista merkittävimmät ovat yleinen valvonnan ja tarkkailun tarpeen lisääntyminen, analogisten järjestelmien korvaaminen digitaalisilla sekä tarve kokonaisvaltaisille ja älykkäille ratkaisuille. Tämä tarve on täytettävä entistä tehokkaampien, automatisoidumpien, keskitetympien, helppokäyttöisempien ja laadukkaampien järjestelmien avulla. Teknologian ja järjestelmien jatkuva kehittäminen onkin Telesten avaintekijä vahvan markkina-aseman säilyttämisessä. Videovalvontajärjestelmiä kehitetään entistä monipuolisempaa käyttöä ajatellen, joten järjestelmiin yhdistetään muita toimintoja, kuten esimerkiksi palotorjuntaa tai kulunvalvontaa. Järjestelmät saadaan viestimään keskenään yhtenäisen käyttöliittymän avulla. Kehitystyötä tehdään myös painottaen toimialakohtaisia tarpeita ja luoden omia ratkaisuja esimerkiksi raide- tai tieliikenteelle.

RIGHT PICTURE - RIGHT TIME - RIGHT PLACE

S-VMX VIDEOVALVONTARATKAISUN

lanseeraus syyskuussa 2012 oli merkittävä tapahtuma. S-VMX on vaativien (high-end) videohallintaratkaisujemme ydin, joka perustuu www-sovelluspalveluihin. Se tarjoaa skaalautuvan ja yhdenmukaisen kokonaisratkaisun, joka sopii sekä pienen kameramäärän järjestelmiin että tuhansista kameroista koostuvaan maanlaajuiseen järjestelmään.

MPH VIDEOENKOODERI

on suunniteltu vaativiin järjestelmiin. Se tukee teräväpiirtotason (1080x1920 kuvapistettä) videokuvaa ja siinä on sisäänrakennettuna useita standardin mukaisia videokoodekkeja.

Vuosi 2012

---

NETWORK SERVICES

KEHITYSSUUNTIA

• Palvelujen kysyntää pitävät yllä Telesten asennettu laitekanta ja asiakkaiden suuntaus ulkoistaa ydinosaamisensa ulkopuoliset tehtävät. Ulkoistaminen nähdään usein hyvänä vaihtoehtona, kun etsitään kustannustehokkaita ratkaisuja tai kun otetaan käyttöön uusinta teknologiaa.

NETWORK SERVICES

KANNATTAVUUTEEN SELKEÄ PARANNUS

Network Services (NS) tarjoaa verkkosuunnittelua, laadukkaita asennus- ja huolto-sekä asiantuntijapalveluita eurooppalaisille kaapeli- ja puhelinoperaattoreille. Sen asiakkaat ovat usein maidensa johtavia toimijoita, joiden tavoitteena on uusien palveluiden, kuten nopeiden Internet-yhteyksien, maksutelevisio-, tilausvideo- ja puhelinpalvelujen tarjoaminen tilaajille.

Jo vuoden 2011 aikana Network Services nosti liikevaihtonsa uudelle tasolle ja vuoden 2012 aikana onnistuttiin parantamaan kannattavuutta. Liikevaihto päätyi lähes edellisvuoden lukemiin ollen 92,6 miljoonaa euroa (93,9), mutta liiketulos kaksinkertaistui 2,4 miljoonaan euroon (1,2). Henkilöstön määrä pysyi edellisen vuoden tasolla ollen 759 (733).

Toiminnan tuottavuutta ja kustannusten hallintaa on parannettu monin toimenpitein viimeisten vuosien aikana. Toimintatapoja ja prosesseja on virtaviivaistettu,

laatuvaatimuksia nostettu ja muutosta tuettu myös erilaisin investoinnein. Lisäksi on kiinnitetty entistä suurempaa huomiota asiakkaan tarpeiden tunnistamiseen ja niihin vastaamiseen. Tehostamistoimet alkoivat nyt tuottaa tulosta kannattavuuden kohentumisen myötä.

Asiakkaiden koko kasvussa

Liiketoiminnan toiminta-alue kattaa Euroopan ja tärkeimmät maat ovat Saksa ja Iso-Britannia. Muissa maissa tilanne oli melko vakaa, mutta Saksan markkinoilla vuosi

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

NETWORK SERVICES

oli melko tapahtumarakas. Asiakaskunnan konsolidoituminen on jatkunut jo jonkin aikaa ja myös vuoden 2012 aikana toteutui merkittävä yhdistyminen. Lisäksi puhelinoperaattorit pyrkivät laajentamaan palvelutarjontaansa kaapelioperaattoreiden perinteiselle alueelle.

Teleste oli vahvasti mukana markkinoiden muutoksissa ja onnistui myös voittamaan monia tärkeitä projekteja itselleen ja säilyttämään siten vahvan markkina-asemansa. Uusia sopimuksia solmittiin sekä olemassa olevien että uusien asiakkaiden kanssa. Yhteistyötä jatkettiin mm. Kabel Deutschlandin, LGI Euroopan toimintojen, Virgin Median sekä Deutsche Telekomin kanssa ja uusia sopimuksia tehtiin mm. Anvian, Ainacomin, Enkomin, TKS:n ja UPC:n kanssa.

Vahva palvelutarjonta

Kaapeliverkkojen häiriötön toiminta edellyttää niiden tehokasta teknistä hallintaa ja toimivia laiteratkaisuja. Operaattorit panostavatkin entistä enemmän verkkojensa toimivuuteen ja luotettavuuteen pitääkseen asiakastyytyväisyytensä korkealla tasolla. Teleste on kaapeli- ja puhelinoperaattoreiden luotettava ja kokenut kumppani verkkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Telesten palvelutarjonta operaattoreille on jo nyt laaja, mutta sitä kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Vuoden 2012 aikana kehityskohteina olivat mm. korjauspalvelujen avaimet käteen –ratkaisut, verkon suunnittelupalvelut ja tietyt korkeamman arvon palvelut.

Ristiinmyynnillä kohti kasvutavoitteita

Vuosi 2013 on alkanut myönteisin odotuksin kaikissa toimintamaissa. Sekä kaapeli- että puhelinoperaattoreiden tarve asiantunteville palveluille näyttää kasvavan. Telestellä on kiinnostusta myös laajentaa palvelutarjontaansa muihin asiakassegmentteihin. Kasvun mahdollisuuksia lisätään panostamalla kokonaistarjontaan koko konsernin tasolla. Telestellä onkin tuote liiketoiminnassa vahva markkinaosuus monissa maissa, joissa palvelutarjontaa ei vielä ole hyödynnetty. Tavoitteena on madaltaa liiketoiminnallisia ja maantieteellisiä rajoja suurempien synergiaetujen saavuttamiseksi. Myös tuottavuuteen kiinnitetään edelleen huomiota; toimenpiteitä toiminnan tehokkuuden parantamiseksi ja asiakasarvoa lisäävien palveluiden kehittämistä jatketaan.

TOIMINNAN
TUOTTAVUUDEN
PARANTUMINEN JA
KUSTANNUSTEN
HALLINTA KASVATTIVAT
LIIKETULOSTA

Autamme asiakkaitamme verkkojen suunnittelua, rakentamista ja käyttöä koskevissa kysymyksissä, sillä käytettävissämme on ainutlaatuinen yhdistelmä ammattitaitoista ja motivoitunutta kenttähenkilökuntaa. Teemme tiivistä yhteistyötä tuoteyksikön kanssa, minkä lisäksi olemme kaapelitelevisio- ja laajakaistasovellusten eturivin osaaja.

Tekemällä tiivistä yhteistyötä asiakkaidemme kanssa voimme ymmärtää heidän tarpeitaan, tukea prosesseja ja auttaa heitä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Vuosi 2012

---

□

ASIAKASPROJEKTEJA

Chicagon liikennelaitoksen videovalvonta laajenee

Chicagon liikennelaitos (CTA) on Yhdysvaltojen toiseksi suurin joukkoliikennelaitos, jonka palveluita käyttää päivittäin lähes kaksi miljoonaa asiakasta eri puolilta Chicagon kaupunkia ja 40 ympäröivältä esikaupunkialueelta. CTA:n liikennejärjestelmään kuuluu 146 maanalaisasemaa sekä 2 000 linja-autoa.

Marraskuussa 2012 Teleste valittiin toimittajaksi laajennusprojektiin, jossa turvajärjestelmä rautatieasemilta liitettiin satoihin metrovaunuihin. Valinnan taustalla oli Telesten vahva teknologiaosaaminen sekä ansioituminen monimutkaisten ja laajamittaisten IP-pohjaisten järjestelmien toimittajana. Uusi laajennus toteutetaan vuoden 2013 aikana ja se sisältää junavaunuihin asennettavat matkaviestinverkon videotallentimet, ohjelmistot, verkkolaitteet sekä näiden teknisen integroinnin CTA:n yleiseen videosignaalien hallintajärjestelmään.

Telesten onboard-järjestelmä tarjoaa ennen näkemätöntä palveluntasoa yhdistämällä reaaliajassa mobiilijärjestelmät päätoimintakeskukseen hyödyntämällä monipuolisia paikannusta ja turvallisuustietoja tukevia radioverkkojärjestelmiä. Valmistuessaan hanke lähes kaksinkertais

taa CTA:n VMX-järjestelmän turvakameroiden määrän.

Vuodesta 2005 Teleste on osaltaan ollut avustamassa CTA:ta tämän asiakkaiden turvallisuuden varmistamisessa toimittamalla verkkopohjaisia videovalvontaratkaisuja asemalaiturien, rautatielinjojen, tunneleiden sekä lippuhallien seurantaan. Tällä hetkellä CTA:n videovalvontajärjestelmään kuuluu noin 4 000 kameraa, joilla päivittäistä toimintaa seurataan ja tallennetaan 24/7-periaatteella mahdollistaen tapahtuneiden rikosten tutkintaa ja prosessointia. Telesten toimittama VMX-ratkaisu koostuu videosignaalin hallintaohjelmistosta, tallennuslaitteistosta sekä analogiasignaalien IP-muotoon muuntamiseen käytettävistä laitteista.

Julkisen liikenteen turvallisuuden lisäämistarve on laajalti tiedostettu, ja videovalvonnan on todettu parantavan matkustajien turvallisuudentunnetta madaltaan samalla kynnystä käyttää joukkoliikennevälineitä. Vuoden 2012 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana Chicagon alueen videovalvonnan on virallisesti ilmoitettu vähentäneen ryöstöjen määrää 25 %:lla verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuotta aikaisemmin.

CTA on tunnustanut Telesten videovalvontajärjestelmien luotettavaksi, pitkän aikavälin toimittajaksi ja Telesten VMX-videovalvontaratkaisu on pystynyt täyttämään CTA:n asettamat, niin teknologiset kuin toiminnallisetkin vaatimukset. Järjestelmän uusin laajennus osoittaa, että Teleste on onnistunut kattamaan kaikki julkisen palvelun turvallisuusratkaisun osa-alueet, mukaan lukien metrovaunut, purkausalueet ja asemat sekä sen, että pystyy toimittamaan reaaliaikaista tietoa valvontakeskuksille.

Täysin integroitu turvajärjestelmä edesauttaa CTA:n asiakkaiden turvallisuutta.

CTA ON TUNNUSTANUT
TELESTEN VIDEOVAL-
VONTAJÄRJESTELMIEN
LUOTETTAVAKSI,
PITKÄN AIKAVÄLIN
TOIMITTAJAKSI

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

ASIAKASPROJEKTEJA

U

Brutélé – kasvulla menestykseen

Vuonna 1968 perustettu belgialainen operaattori Brutélé on nopeasti laajentanut liiketoimintaansa sekä alueellisesti että toiminnallisesti. Nykyään yhtiöllä on 230.000 tilaajan laajuinen kaapeli-TV-verkko, joka kattaa yli 30 kuntaa Brysselin ja Wallonian seuduilla. Kaapeli-TV-operaattorina aloittaneen Brutélén hallinnoima verkko pitää sisällään yli 5000 km koaksiaali- ja 500 km valokuitukaapelia.

Vuodesta 2006 lähtien yhtiö on kehittänyt VOO-brändiä yhteistyökumppaninaan Tecteo-teollisuusyhteenliittymä, joka on aktiivinen erityisesti energia- ja telekommunikaatiosektoreilla Walloniassa. VOO lähestyy telekommunikaatiota innovatiivisella tavalla, joka yhdistää television sekä Internet- ja puhelinpalvelut. Brutélé tarjoaa

kin nykyään laajan valikoiman palveluja sisältäen mm. laajakaistaisen data- ja puhelujen välittämisen, intranet-ratkaisut ja videovalvonnan. Monipuolisen palvelutarjonnan ovat mahdollistaneet merkittävät kuituoptisiin verkkoihin tehdyt investoinnit sekä koaksiaaliverkkojen päivitykset.

Brutélén vahva sitoutuminen VOO-brändin, jatkuva tuotekehitystyö, merkittävät investoinnit koaksiaaliverkon parantamiseen sekä kuituoptisten verkkojen rakentaminen ovat luoneet pohjan vahvalle liiketoiminnan kasvulle. Viime vuosina yhtiön voitto on kasvanut yli 10% ollen noin 95 M€ vuonna 2012. Lisäksi Brutélêla on tuleville vuosille laajennussuunnitelmia, jotka perustuvat nykyaikaisten datavälitysteknologioiden käyttöönottoon kaikissa yhtiön verkoissa.

Teleste on yli kolmen vuosikymmenen aikana toimittanut Brutélén kaapeliverkkoon erityyppisiä laitteita ja yhtiöt ovat tehneet läheisesti sekä teknistä että kaupallista yhteistyötä. Teleste on esimerkiksi toimittanut Brutélêlle täyden valikoiman HFC-tuotteita, kuten seinäpistokkeita, pientalo- ja muita verkkovahvistimia, päätelaitteita sekä EMS-ohjelmistoalustan.

Brutélé on lisäksi parantanut kaapeliverkkoaan Telesten kehittyneimpien kuituoptisten tuotteiden avulla. Tuotteet, kuten älyvahvistin AC9000 ja kuituoptinen lähetin HDO906, tarjoavat huippuluokan suorityskykyä ja sarjassaan parasta toiminnallisuutta, joiden avulla voidaan lisätä HFC-verkoissa välitettävien data- ja videopalvelujen laatua ja valikoimaa. Nämä tuotteet sopivat erittäin hyvin Brutélén strategiaan, jonka tavoitteena on tarjota asiakkaille nopea, edullinen ja pysyvä pääsy suuria tai erittäin suuria siirtonopeuksia vaativiin telekommunikaatiopalveluihin.

Kun tavoitteena on verkon suorituskyvyn nostaminen, Brutélé uskoo Telesten älykkääseen verkkoteknologiaan. Yhtiö käyttää aktiivisesti Telesten AC3200-älyvahvistinta ja EMS-verkkolaitteiden hallintaohjelmistoa osana verkkoratkaisuja. Yhdessä AC9000-vahvistimen kanssa nämä tuotteet kuuluvat Telesten Intelligent Networks -konseptiin, joka on suunniteltu tarjoamaan ratkaisuja kaapelioperaattoreille toiminnallisen tehokkuuden parantamiseksi. Konseptin avulla pyritään käyttökuitannusten pienentämiseen lisäämällä verkkojen luotettavuutta ja vähentämällä kentällä tapahtuvan ylläpidon tarvetta.

Uusia asiakkuuksia Saksassa

Telesten Saksassa toimivan tytäryrityksen Cablewayn asema on vakiintunut kaapelioperaattoreiden strategiseksi kumppaniksi kokonaisvaltaisten ja suorituskykyisten kaapeliverkkojen palveluntarjoajana. Pääkonttori sijaitsee Kölnin lähellä Bergisch Gladbachissa ja yrityksessä on noin 700 työntekijää. Koko Saksan kattavan ammattitaitoisen asiantuntijaverkostonsa ansiosta Cableway pystyykin tarjoamaan palveluja erittäin joustavasti ja kattavasti.

Cableway tarjoaa asiakkailleen niin verkkojen osatoimituksia kuin kokonaisratkaisujakin tuotevalikoiman kattaessa palvelut aina konsultoinnista, verkkojen suunnittelusta ja projektin

hallinnasta itse verkkojen rakentamiseen sisältäen lisäpalvelut, kuten koulutuksen ja ylläpidon.

Viime kädessä nopeimmat laajakaistayhteydet voidaan toteuttaa käyttämällä valokuituteknologiaa, jonka lähes rajoittamaton kaistanleveys mahdollistaa sekä nykypäivän että mahdollisten tulevaisuuden palveluiden käytön samanaikaisesti. Tulevaisuuden verkkoinvestointien kannalta valokuituteknologian merkitys on kiistaton.

Vuonna 2011 Cableway voitti uuden tärkeän asiakkaan, jonka kanssa aloitettiin hanke Düsseldorfissa. Hankkeeseen panostettiin merkittävästi maarakennuskapasiteettia ja valokui

tua asennettiin noin 250 km matkalle. Verkkoon liitettiin noin 1500 kotitaloutta ja noin 1200 liittymää. Hanke saatiin päätökseen vuoden 2012 puolivälissä. Cablewayn kannalta hanke oli erittäin tuloksekas, koska syntyneen, yhtiöiden välisen luottamuksen ansiosta on tulossa myös jatkohanke ajoittuen vuodelle 2013. Tämä Nordrhein-Westfalenissa toteutettava projekti koskee asiakasliittymien päivityksiä.

Cablewayn filosofiana onkin ottaa vastaan uusia haasteita, kehittyä niissä ja parantaa suorituskykyään jatkuvasti.

Vuosi 2012

---

□

ASIAKASPROJEKTEJA

Quadriga hallitsee hotellien verkot

Quadriga on johtava hotellihuoneisiin asennettavien vihdejärjestelmien ja verkkosovellusten järjestelmätoimittaja, jolla on yli 30 vuoden kokemus toiminnasta maailmanlaajuisesti. Sen toiminnan piirissä on 345 000 vierashuonetta, joista yli 120 000 on erittäin nopea laajakaista-yhteys. Yrityksellä onkin vertaansa vailla oleva asiantuntemus ja yli 10 vuoden kokemus siirtoverkoista, Internet-yhteyksien tarjonnasta ja digitaalisista IP-järjestelmistä.

Kasvattamalla jatkuvasti joko omaa tai kumppaneiden kautta hankittavaa tuote-, palvelu- ja sisältövalikoimaansa Quadriga tarjoaa asiakkailleen varmuuden siitä, että nämä saavat haluamansa teknologiaratkaisun, joka vastaa toiminnan tuloksellisuudelle, asiakastyytyväisyydelle ja tehokkuudelle asetettuja tavoitteita. Kaikki samalta globaalilta kumppanilta.

Quadrigan TV- ja matkaviestintäjärjestelmien, helppokäyttöisten hotelliasiakkaille suunnattujen Internet-ratkaisujen, verkonhallinta-, konsultointi- ja toimituspalveluiden sekä sisältöpalveluiden valikoima luo teknologian ekosysteemin, jonka avulla Quadrigan asiakkaat voivat tehokkaasti tarjota vertaansa vailla olevaa asiakaspalvelua.

Quadriga on hiljattain julkistanut uuden Personal Media Network™ (PMN™) ratkaisun, jonka avulla hotellit voivat tehostaa asiakkaiden viestintää. Järjestelmä tarjoaa aidosti integroidun ympäristön, jossa TV, älypuhelin, tabletti ja kannettava tietokone ovat synkronoitavissa siten, että lopputuloksena on rajoittamaton määrä palveluita ja sisältöä.

Teleste on ollut Quadrigan keskeisiä teknologiakumppaneita vuodesta 2006. Telesten digitaaliset videoprosessointialustat ovat erottamaton osa Quadrigan digitaalista TV-ratkaisua ja ovat integroitu tämän Sensiq- ja Genesis-TV-alustoihin, jotka on nyt asennettu yli 200:aan Quadrigan hotellikohteeseen 19 maassa.

Yhteistyö Telesten kanssa merkitsee sitä, että Quadriga pystyy tarjoamaan asiakkaiden vaatimaa laatua, helppokäyttöisyyttä, toimivuutta ja luotettavuutta. Kokonaisuuden täydentävät vielä täyden valikoiman tukipalvelut. Quadrigan johtajan Paul Wilsonin mukaan "kahden vuoden menestyksekkään Teleste-yhteistyön jälkeen siirtyminen Luminato-alustan käyttöön oli looginen valinta. Teleste ei ole vain markkinoiden johtava teknologiatoimittaja, vaan se toimii myös aktiivisena kumppanina, jota edellytämme varmistaaksemme liiketoimintamme menestymisen."

Quadriga valitsi Telesten ei vain tämän markkinoiden johtavan teknologian, laajan eurooppalaisen toimipisteverkoston ja kattavan tuen ansiosta, vaan asiaan myötävaikutti Telesten yleinen joustavuus yhteistyössä, uusien tekniikoiden tutkimuksessa sekä kyvyssä reagoida muuttuviin odotuksiin. Tämä on tärkeä osa kahden yrityksen välistä kumppanuutta ja olennainen tekijä Quadrigan strategiassa, sillä se laajentaa teknologiaratkaisujen valikoimaa entisestään ja auttaa näin jatkossakin vastaamaan maailmanlaajuisen majoitussektorin liiketoiminnallisiin tarpeisiin.

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

ASIAKASPROJEKTEJA

Räätälöityjä palveluratkaisuja Virgin Medialle

Flomatik Network Services Ltd. on Teleste Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö, joka palvelee Britannian tietoliikenne-, laajakaista- ja TV-yhtiöitä. Flomatikin ammattilaiset toimivat osana asiakkaan organisaatiota ja yhteistyön pohjalta ymmärtävät, luovat perustan ja saavuttavat liiketoimintatavoitteet räätälöityjen palveluratkaisujen avulla.

Virgin Media on Britanniassa toimiva kaapeli (kuva, puhe ja data) ja mobiilipalveluita tarjoava kansallinen Quad-play-palveluntarjoaja. Flomatik on toiminut Virgin Median toimittajana vuodesta 2007 ja on tällä hetkellä sen suurin infrastruktuuripalvelujen tarjoaja sekä merkitykseltään keskeinen erilaisten alan kattavien hankkeiden toimittaja.

Virgin Median verkkojen päivitysohjelma, Network Refresh Programme, kattaa joukon toisiinsa liittyviä hankkeita käsittäen vanhojen TDM-kytkentäisten lähetysverkkojen suunnittelun ja päivittämisen uusimman sukupolven IP-alustoille. Hankkeet mahdollistavat uusimpien ääni-, video- ja datapalvelut suuren kapasiteetin, korkean tiheyden ja yhteentoimivien IP-pohjaisten järjestelmien avulla, mikä edesauttaa asiakkaan yritys- ja kuluttajatuotteiden kasvua.

Flomatikin palvelun avulla Virgin Media pystyy toimittamaan suuria projekteja kasvattamatta kuitenkaan henkilöstömääräänsä. Ulkoistamalla verkkojen päivitystoiminnan Virgin Media vähentää toiminnallista epävarmuutta ja varmistaa hankkeiden laadukkaat, tehokkaat ja oikea-aikaiset toimitukset.

"Flomatik tunnetaan luotettavana useiden päivityshankkeidemme toteuttajana. Tavoitteidemme toteuttamiseksi he pystyvät erittelemään ongelmia aivan poikkeuksellisella tavalla, tarjoamaan teknisiä ratkaisuja, projektinhallintaa ja käytännön suunnittelua," Virgin Media.

Luotettavat siirtoyhteydet Venäjän energiasektorin videovalvonnalle

Venäjällä, joka on yksi maailman suurimmista energiantuottajamaista, on laajalti käytössä Telesten tuotetarkaisut turvallisen energiantuotantannon ja -siirron varmistamiseksi.

Energia-alalla, niin prosessien kuin turvallisuudenkin valvontaan tarvitaan erittäin luotettavia videovalvontajärjestelmiä osana turvallisuuden ja prosessien kokonaissseurantajärjestelmiä.

Telesten tuotteita myydään Venäjälle paikallisten kumppanien, esim. SKN:n (DOD "CKH", pääkonttori Pietarissa) ja STA:n ("CTA", Venäjän pääkonttori Moskovassa) kautta energia-alan eri loppukäyttäjille, joihin lukeutuu myös maailman johtava kaasuntuottaja Gazprom.

Yksi Telesten painopistealueista Venäjällä on ollut uusimpien videonsiirtojärjestelmien pääkomponenttien tarjoaminen osaksi videovalvonnan kokonaisjärjestelmiä, jotka suojaavat niin Gazpromin pumppaamoita ja putkia kuin Venäjän ydinvoimaloitakin.

Nämä kuitumodeemiratkaisuihin perustuvat, erittäin vaativat sovellukset asettavat videonsiirrolle korkeat vaatimukset.

Tärkein Telesten kuitumodeemiratkaisuilla saavutettava etu on, että niiden avulla muodostetaan erittäin luotettava, yksinkertainen ja helppo perusjärjestelmä. Järjestelmä toimii vakaasti myös vaativissa ympäristöissä, sillä se sietää hyvin sekä matalia että korkeita lämpötiloja. Vaativa loppuasiakas osaa arvostaa ja ymmärtää näiden ominaisuuksien tärkeyden.

Asiakokonaisuuteen kuuluu myös projektien edellyttämät, Telesten toimittamat asianmukaiset sertifioinnit.

Vuosi 2012

---

□ □
HENKILÖSTÖ

KEHITTÄMISEN RAAMIT

• HR visio: Telesten strategiaa tukeva organisaatio.
• HR missio: Henkilöstön rakenne ja sen osaaminen tukevat yhtiön strategian ja tavoitteiden toteutumista.
• HR tavoitteet: Hyvä johtaminen, avoin ja osallistava työkulttuuri, toimivat HR-prosessit sekä tyytyväinen, sitoutunut ja osaava henkilöstö.
• Vuoden 2012 teema: Yhdessä olemme vahvempia.

YHDESSÄ VAHVEMPIA

Telesten osaaminen ja kilpailukyky perustuvat suurelta osin motivoituneeseen ja ammattitaitoiseen henkilöstöön. Henkilöstötoiminnon tavoitteena on vahvistaa liiketoimintastrategiaa tukevaa organisaatiomallia.

Vuoden 2012 lopussa Telestessä työskenteli 1 325 henkilöä. Lisäksi tuotannossa työskenteli keskimäärin 22 vuokratyöntekijää vuoden aikana. Markkinatilanteen tasaantuessa vuoden loppua kohden vuokratyövoiman tarve poistui.

Henkilöstöhallinnon pitkän aikavälin tavoitteina ovat tyytyväinen, sitoutunut ja osaava henkilöstö, jota tuetaan hyvällä johtamisella, avoimella ja osallistavalla työkulttuurilla sekä toimivilla HR-prosesseilla. Vuonna 2012 henkilöstötoiminnon hankkeet painottuivat prosessien harmonisointiin konsernin laajuisen HR-järjestelmän käyttöönoton myötä, osaamiskartoitusten tekemiseen, esimiestyön kehittämiseen sekä työyhteisön työhyvinvointiin.

Esimiestyöhön valmennuspolku

Esimiestyön tukemiseksi ja kehittämiseksi lanseerattiin loppuvuodesta Esimiehenä Telestellä –valmennuspolku, jonka tavoitteena on tarjota esimiehille työkaluja henkilöstöjohtamiseen. Valmennuspolun eri osioissa painottuvat vahvasti myös työhyvinvointiin liittyvät asiat.

Toimivilla henkilöstöhallinnon prosesseilla varmistetaan tehokas ja tasapuolinen työsuhdeasioiden hoitaminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Teleste ottaa käyttöön yhteisen HR-järjestelmän. Osa toiminnoista saatiin järjestelmän piiriin jo vuoden 2012 aikana ja loppujen osalta työ jatkuu vuonna 2013. Käyttöönoton sujuvuuden varmistamiseksi sekä esimiehet että henkilöstö saivat järjestelmään käyttökoulutusta.

Organisaation kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet pohjautuvat liiketoimintastrategioista johdettuihin toiminnan tehostamis- ja osaamistarpeisiin. Vuoden 2012 aikana käynnistettiin osaamiskartoitukset, joiden pohjalta luodaan osaamisprofiilit HR-järjestelmään. Organisaation kehittämistä ohjaa myös asiakaskeskeinen ajattelu, jolla tavoitellaan sitä, että henkilöstön tietoisuus asiakkaan toimintaympäristöstä kasvaa.

Vuoden 2012 teema oli "Yhdessä olemme vahvempia". Yhteisen teeman tarkoituksena on kannustaa avoimeen ja osallistavaan työkulttuuriin ja lisätä henkilöstön

HENKILÖSTÖGRAAFEJA

LIIKETOIMINTA-ALUE JAKAUMA

Video and Broadband Solutions, 42,8 %
Network Services, 57,2 %

MAANTIETEELLINEN JAKAUMA

Suomi 27,5 %
Muut maat 72,5 %

SUKUPUOLIJAKAUMA

Miehiä 73,3 %
Naisia 26,7%

IKÄJAKAUMA

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

HENKILÖSTÖ

tietoa konsernista, sen eri yksiköistä ja työtovereista. Tietoa jaettiin mm. uutiskirjein, jotka sisälsivät yritysesittelyjä ja henkilöhaastatteluja.

Työkykyjohtamiseen tavoitteet

Tuottavuus ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Tuottavuuteen ja työhyvinvointiin vaikuttavat tutkimusten mukaan mm. työkyky, terveys, työyhteisö ja johtaminen. Hyvinvoiva työyhteisö rakentaa myönteistä työnantajakuvaa ja varmistaa osaltaan osaavien työntekijöiden pysyvyyden. Telestellä työhyvinvointia seurataan säännöllisesti työterveyshuollon kanssa käytävissä yhteistyöpalavereissa.

Telestellä työssä jaksamisen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet on koettu tärkeiksi. Vuoden 2012 aikana käynnistettiin hanke arvopohjaisen työkykyjohtamisen liittämisestä osaksi strategista johtamista ja yrityksen perustoimintaa. Yrityksen ja työterveyshuollon edustajat määrittelivät yhdessä työkykyjohtamisen tavoitteet, jotka painottuvat "selvillä olemisen" ja "varautumisen" periaatteisiin. Tavoitteiden pohjalta käynnistettiin työhyvinvointihankkeet, joissa pyritään löytämään keinoja työssä jaksamisen edistämiseksi. Vuoden 2012 työhyvinvointihankkeen kohderyhmäksi valikoitui Suomen tuotantoympäristö.

"Selvillä olemisen" periaatteiden mukaisesti alettiin kattavammin seurata mm. sairauspoissaoloja ja niiden kustannusvaikutusta. Telesteläisten sairauspoissaoloprosentti Suomessa on pienempi kuin EK:n jäsenyryksissä keskimäärin.

Luontevaa vuorovaikutusta

Henkilöstön ja työantajan välinen jatkuva vuorovaikutussuhde ja tiedonkulku on varmistettu kuukausittain pidettävillä työnantajan ja henkilöstön edustajien välisillä kokouksilla ja säännöllisillä tapaamisilla. Näin on onnistuttu luomaan joustava yhteistyö, jonka avulla pystytään nopeastikin sopeutumaan muuttuvaan markkinatilanteeseen. Yhteisymmärryksessä on sovittu myös vuokratyövoiman käytön pelisäännöistä tuotannossa.

Vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena oli ennakoida markkinatilanteessa tapahtuneiden muutosten henkilöstövaikutuksia. Neuvottelut koskivat Suomen henkilöstöä kokonaisuudessaan. Niiden tuloksena päädyttiin ensi vaiheessa lomauttamaan yhtiön Suomessa työskentelevä henkilöstö keskimäärin kolmen viikon ajaksi maaliskuun 2013 loppuun mennessä ja irtisanomaan muutama henkilö. Neuvotteluissa sovittiin myös, että kiertävää joustavassa lomautusta voidaan jatkaa vuoden 2014 maaliskuun loppuun asti.

Monenlaisia kannustimia

Telesten palkkaus- ja kannustinjärjestelmät perustuvat tuloksellisuuteen sekä yhtiöettä henkilötasolla. Kannustimina käytetään mm. bonus- ja tulospalkkiojärjestelmiä sekä osakepalkkio- ja optiojärjestelmiä. Bonus- ja tulospalkkiojärjestelmiä ohjaa vahvasti liiketoimintastrategia, joka näin saadaan luontevasti yhdistettyä tiimien ja yksittäisten henkilöiden työhön.

Yhteistyötä oppilaitosten kanssa

Yhteistyöllä korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa jatkettiin myönteisen työnantajakuvan rakentamista tulevaisuuden osaajille. Yhteistyön muotoina ovat mm. tutkimusyhteistyö, kummitoiminta ja Telesten edustus erilaisissa korkeakoulujen ja oppilaitosten elimissä.

Telesten henkilöstöjärjestelmä, HR Hub, yhdistää henkilöstöhallinnon (HR Management), henkilöstön kehittämisen (HR Development) ja rekrytoinnin prosessit johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Kaikki henkilöstöön liittyvä tieto on hallittavissa yhdessä järjestelmässä, mikä tehostaa ja automatisoi konsernitason HR-prosesseja. Lisäksi henkilöstötiedot ovat aina ajan tasalla, oikeiden henkilöiden saatavilla ja monipuolisesti raportoitavissa.

Vuosi 2012 25

---

□ □
KESTÄVÄ KEHITYS

TELESTEN

YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT

• Tuotelähtöisen ympäristöajattelun edistäminen
• Jätteiden määrän vähentäminen
• Energiankulutuksen vähentäminen
• Jatkuva ympäristöasioiden parantaminen logistiikan ja kuljetusten osalta
• Ympäristöajattelun edistäminen toimitusketjussa
• Henkilökunnan ympäristötietoisuuden lisääminen

UUDET INNOVAATIOT TUKEVAT KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ

Telesten arvot ja eettiset toimintaohjeet luovat pohjan kestävän kehityksen periaatteille ja ovat osa liiketoiminnan perustaa osoittaen Telesten sosiaalista vastuunkantoa. Sosiaalisen vastuun, laadun- ja riskinhallinnan sekä turvallisuuden järjestelmiä yhdistettiin ja toimintatapoja yhtenäistettiin vastaamaan paremmin liiketoiminnan ja asiakkaiden tarpeisiin vuoden 2012 aikana

Nykyinen maailmantilanne ja alati kiristyvä kilpailu luovat omat paineensa Telesten sosiaaliselle vastuulle koko tilaus- toimitusketjun osalta. Sosiaalisen vastuun kantaminen on yleisesti levinnyt toimintatapa toimialalla. Telesten asiakkaat ja yhteistyökumppanit edellyttävät sosiaalisten periaatteiden noudattamista ja Teleste edellyttää näiden samojen periaatteiden noudattamista omilta yhteistyökumppaneiltaan. Teleste onkin yhdessä asiakkaidensa ja yhteistyökumppaniensa kanssa rakentamassa tulevaisuutta kestävän kehityksen pohjalta.

Ympäristönsuojelua jatkuvan parantamisen periaattein

Ympäristönsuojelu on Telesten strategiaan ja riskien hallintaan liittyvä valinta, joka on sopusoinnussa taloudellisten ja laadullisten päämäärien kanssa. Telestelle on myönnetty ISO 14001:2004 ympäristöjärjestelmäserifikaatti, jonka mukaisesti toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaattein.

Tehokkaita ja kestäviä tuotteita

Telesten tuotteet koostuvat pääosin kierrätettävistä materiaaleista ja suurimmat ympäristövaikutukset tulevatkin käytönaikaisesta energiankulutuksesta, sekä tila- ja jäähdytystarpeesta. Kaapeliverkkolaitteet ja videovalvontalaitteet ovat pitkäikäisiä, huollettavia ja päivitettäviä, mikä edelleen pidentää niiden käyttöikää.

Telestellä kestävää kehitystä edistetään arvojohtamisella. Innovaatiotavoitteita on asetettu ympäristöystävällisempään suuntaan, sillä tuotteiden ympäristövaikutusten vähentämisessä tuotesuunnittelu on avainasemassa. Tuotekehityksessä pyritäänkin parantamaan palveluiden ja tuotteiden laatua, luotettavuutta ja suorituskykyä, samalla vähentäen niiden ympäristövaikutuksia koko elinkaaren aikana, tuotannosta käyttöön ja kierrätykseen. Asiakkaalle tämä

SAAVUTUKSET VUONNA 2012

TOIMENPITEET, JOILLA OSALTAAN VÄHENNETÄÄN MM. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJÄ

• Siirtymistä valkaistuista pahvipakkauksista valkaisemattomiin jatkettiin, kun valittujen tuoteperheiden asiakas- ja lavapakkauksissa otettiin käyttöön valkaisemattomat pahvit.

• Pakkausmateriaalien ja -lavojen kierrätysastetta lisättiin. Mm. rikkinäiset lavat toimitetaan yhteistyökumppanin kautta osaksi lämmöntuotantoa.

• ICT-palvelin ja palvelinsalin investoinneissa kiinnitettiin erityisesti huomiota energiatehokkuuteen ja käyttöasteen kasvattamisen.

• Työtehtäviin liittyvää matkustusta vähennettiin suosimalla nykyaikaisten tietoteknisten välineiden, kuten etäkonferenssien, käyttöä.

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

KESTÄVÄ KEHITYS
VUOSI 2012 27

merkitsee elinkaarikustannusten pienentymistä, energiatehokkuuden lisääntymisen ja käyttöön pidentymisen myötä, sekä palvelutason nousua kasvaneen kapasiteetin ja lisääntyneen luotettavuuden muodossa. Näihin näkökohtiin myös asiakkaat ovat viime vuosina kiinnittäneet huomiota.

Hyvä esimerkki kestävää kehitystä tukevasta tuotekehitystoiminnasta on uudistettu HDO-tuoteperhe. HDO (High Density Optics) oli jo markkinoille tullessaan kompakti ja energiatehokas. Tuoteperheen jatkuva kehitys on edelleen parantanut tuotteen pakkaustiheyttä, energian kulutusta, suorituskykyä ja tuotannollisuutta. Parempi pakkaustiheys on tärkeä kilpailuetu asiakkaan toimitilakustannusten kurissapitämiseksi ja tuo samalla merkittäviä raaka-ainesäästöjä. Uudet tekniset ratkaisut mahdollistavat tehonkulutuksen alentamisen, kun tuote optimoi suorituskykyään. Tämä näkyy suorana energiasäästönä sekä kasvaneena luotettavuutena, kun tuote käy viileämpänä. Pakkausmateriaalin määrään on kiinnitetty huomiota ja esimerkiksi paperinen käyttöohje on korvattu tuotteen käyttöliittymään integroidulla sähköisellä ohjeella.

Lisäksi kentälle asennettavien volyymituotteiden kaukosyöttömalleissa ovat uudet hyötysuhteeltaan parannetut ja Power Factor Correction (PFC) -ominaisuudella varustetut teholähteet, jotka vähentävät energiankulutusta ja eliminoivat loistehoa.

UUDET TEKNISET

RATKAISUT NÄKYVÄT
ASIAKKAALLE
ENERGIANSÄÄSTÖNÄ
SEKÄ PARANTUNEENA
LUOTETTAVUUTENA

Toiminnan ympäristövaikutukset vähäisiä

Ympäristökuormituksen aiheuttajia Telesten operatiivisessa toiminnassa ovat jätteiden syntyminen, energiankulutus sekä kuljetukset ja matkustaminen. Tuotteiden valmistuksen aikainen ympäristökuormitus on suhteellisen vähäinen. Tuotanto perustuu piirilevyjen ja elektroniikkalaitteiden kokoonpanoon, jolloin tuotannosta ei synny merkittäviä päästöjä. Tämän lisäksi Teleste valmistaa ohjelmistotuotteita, joiden ympäristövaikutukset ovat erittäin rajalliset.

Telesten palveluliiketoiminnassa ympäristökuormituksen päälähde on asennus- ja huoltoajojen CO2-päästöt. Hiilijalanjäljen pienentämiseksi Teleste kiinnittää huomiota uusia autoja valittaessa CO2-päästöihin sekä uusien älykkäiden verkkoratkaisujen virapaikannuksen mahdollistamaan ajoreittien optimointiin. Asennus- ja pakkausmateriaalit taas kierrätetään paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä.

Teleste pyrkii vähentämään kaikessa toiminnassa jätteiden syntyä ja parantamaan kierrätysastetta. Jätteet lajitellaan ja suurin osa kierrätetään tai hyödynnetään energiana. Kaatopaikka- ja ongelmajätteiden määrä on hyvin vähäinen ja nekin pystytään pääosin kierrättämään. Energiaa kuluu kiinteistöjen lämmitykseen sekä tuotanto-, testaus- ja toimistolaitteiden sähkönkulutukseen.

Tuotteiden välillä ja välittömiä ympäristövaikutuksia tarkastellaan niiden koko elinkaaren ajalta. Siten yhteistyö ympäristöasioissa toimittajien, alihankkijoiden ja asiakkaiden kanssa korostuu. Ympäristöasiat onkin liitetty osaksi toimittajien sekä alihankkijoiden arviointeja ja alihankkijoilta odotetaan sitoutumista ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen.

Myös lopputuotteiden pakkaussiin ja niiden ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Pakkauksissa suositaan kuitupohjaista kierrätettävää materiaalia.

TOIMENPITEET, JOIDEN AVULLA TUOTTEIDEN AIHEUTTAMAA KUORMITUSTA VÄHENNETÄÄN

• PFC-teholähteen käyttöönottoa laajennettiin kattamaan volyymivahvistimissa kaikki kaukosyöttöteholähteet.
• HDO-tuoteperhettä uudistettiin ja tehonkulutus on 30...50 % edeltäjiään pienempi.

Telesten Eettinen toimintaohje löytyy Telesten verkkosivuilta: http://www.teleste.com/suomi/sijoittajat/telesten_arvot/eettinen_toimintaohje

---

HALLITUS

MARJO MIETTINEN 1

KM, s. 1957
Hallituksen puheenjohtaja 2009 –
EM Group Oy on Telesten merkittävä
osakkeenomistaja

Päätoimi:
EM Group Oy, toimitusjohtaja 2006 –

Keskeinen työkokemus:
Ensto Oy, hallituksen puheenjohtaja 2002–2006
Ensto Oy, johto- ja asiantuntijatehtävät 1989–2001

Muut keskeiset luottamustoimet:
Componenta Oyj, hallituksen jäsen 2004 –
Efore Oyj, hallituksen jäsen 2013 –
EM Group Oy, hallituksen jäsen 2005 –
Ensto Oy, hallituksen jäsen 2002 –

PERTTI ERVI 2

Ins., s. 1957
Hallituksen jäsen 2009 –
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä
osakkeenomistajista

Päätoimi:
Yritysjohdon konsultti

Keskeinen työkokemus:
Computer 2000-konsernin pääjohtaja vuoteen 2000
Computer 2000 Finland Oy, toimitusjohtaja vuoteen 1995

Muut keskeiset luottamustoimet:
Comptel Oyj, hall. puheenjohtaja 2012 –
Efecte Oy, hallituksen jäsen 2009 –, hallituksen pj 2011 –
F-Secure Oyj, hallituksen jäsen 2003 – ja tarkastusvaliokunnan pj 2006 –
Inventure Oy, hall. puheenjohtaja 2005 –
Ixonos Oyj, hall. puheenjohtaja 2011 –
Nevtor Oy, hall. puheenjohtaja 2008 –

ESA HARJU 3

DI, s. 1967
Hallituksen jäsen 2012 –
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä
osakkeenomistajista

Päätoimi:
Ixonos Oyj, toimitusjohtaja 2013 –

Keskeinen työkokemus:
Nokia Siemens Networks Oy, Skandinavian ja Baltian liiketoiminnot 2010–2012.
Vuodesta 1991 alkaen eri johtotason tehtävissä Nokia Oyj:ssa ja Nokia Siemens Networks Oy:ssa.

PERTTI RAATIKAINEN 4

TkT, s. 1956
Hallituksen jäsen 2003 –
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä
osakkeenomistajista

Päätoimi:
VTT ICT, teknologiapäällikkö 2009 –

Keskeinen työkokemus:
VTT Tietotekniikka, tutkimusprofessori 1998–2008
TKK, dosentti 2002 –
Jyväskylän yliopisto, dosentti 1998 –
Teknillinen korkeakoulu (TKK) määräaik. professori 1997

KAI TELANNE 5

KTM, s. 1964
Hallituksen jäsen 2008 –
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä
osakkeenomistajista

Päätoimi:
Alma Media Oyj, toimitusjohtaja 2005 –

Keskeinen työkokemus:
Kustannus Oy Aamulehti, toimitusjohtaja 2001–2005
Kustannus Oy Aamulehti, varatoimitusjohtaja 2000–2001

Muut keskeiset luottamustoimet:
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö
Varma, hallituksen jäsen 2009 –
Talentum Oyj, hall. puheenjohtaja 2011 –

PETTERI WALLDÉN 6

DI, s. 1948
Hallituksen jäsen 2009 –
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä
osakkeenomistajista

Päätoimi:
DI

Keskeinen työkokemus:
Alteams Oy, toimitusjohtaja 2007–2010
Onninen Oy, toimitusjohtaja 2001–2005
Ensto Oy, toimitusjohtaja 1996–2001
Nokia Kaapeli Oy, toimitusjohtaja 1990–1996
Sako Oy, toimitusjohtaja 1987–1990

Muut keskeiset luottamustoimet:
Comptel Oyj, hall. jäsen 2009 –
Kuusakoski Group Oy, hall. jäsen 2007 –
Mesera Yhtiöt Oy, hall. jäsen 2010 –
Nokian Renkaat Oyj, hall. pj. 2006 –
Tikkurila Oyj, hall. jäsen 2008 –

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

HALLITUS

---

JOHTORYHMÄ

---

JOHTORYHMÄ ☐ ☐ ☐

JUKKA RINNEVAARA 1

Toimitusjohtaja
KTM, s. 1961

Telesten palveluksessa vuodesta 2002

Keskeinen työkokemus:
ABB Installaatiot,
toimitusjohtaja 1999–2001
ABB Building Systems,
Group Senior Vice President 2001–2002

Muut keskeiset luottamustoimet:
Ventilation Holding Finland Oy, hallituksen jäsen 2008 –
Turun kauppakamari,
hallituksen puheenjohtaja 2012 –
Keskuskauppakamari,
hallituksen jäsen 2012 –

ANDREE KANG 2

Network Services,
liiketoimintajohtaja
TkT, s. 1964

Telesten palveluksessa 2012 –
Johtoryhmän jäsen 1.2.2012 –

Keskeinen työkokemus:
Emerson Network Power Germany, Toimitusjohtaja Power Products & Services, 2010–2011
Chloride Poland,
Toimitusjohtaja 2009–2011
Masterguard GmbH,
Toimitusjohtaja 2007–2011

MARKUS MATTILA 3

Tuoteoperaatiot,
johtaja
DI, s. 1968

Telesten palveluksessa vuodesta 2008
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus:
Nokia Mobile Phones/Nokia Oyj, päällikkö- ja johtotehtävät tuoteoperaatiotossa, logistiikassa ja hankintatoimessa 1993–2008

ESKO MYLLYLÄ 4

Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja
Ins., CBA, s. 1966

Telesten palveluksessa vuodesta 1994
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2006

HANNO NARJUS 5

Video and Broadband
Solutions, liiketoimintajohtaja
KTM, s. 1962

Telesten palveluksessa vuodesta 2006
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2007

Keskeinen työkokemus:
Teleste Oyj, johtaja 1989–1996
Nokia Oyj, erilaiset johtotehtävät 1996–2006

ERJA SAARIKOSKI 6

Talousjohtaja
yo.merk., s. 1953

Telesten palveluksessa
vuodesta 1984

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2002

JOHAN SLOTTE 7

Varatoimitusjohtaja
VT, EMBA, s. 1959

Telesten palveluksessa vuodesta 1999
Johtoryhmän jäsen vuodesta 1999

Keskeinen työkokemus:
Uponor Group,
erilaiset johtotehtävät 1989–1999

Pasi Järvenpää, tuote- ja tuotekehitysyksikön johtaja, aloitti johtoryhmässä 1.1.2013.

Esko Myllylä jatkaa johtoryhmässä keskittyen yrityksen kasvua tukeviin strategisiin kehityshankkeisiin.

Vuosi 2012 31

---

^{□

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Telesten osake

Teleste Oyj on listautuneena NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Teknologia-toimialaluokassa.

Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen äänen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon. Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2012 oli 6.966.932,80 euroa jakautuen 18.728.590 osakkeeseen.

Osakekurssi oli vuoden 2012 aikana alimmillaan 3,04 (2,50) euroa ja korkeimmillaan 4,44 (4,82) euroa. Päätöskurssi 31.12.2012 oli 4,17 (3,00) euroa.

Kaupankäyntitunnus	TLT1V
Listalle	30.3.1999
Listautumishinta	8,20 euroa
ISIN-koodi	FI0009007728
Reuters-tunnus	TLT1V.HE
Bloomberg-tunnus	TLT1VFH

Taloudelliset tiedotteet vuonna 2013:

Julkaisut sekä pörssitiedotteet ovat luettavissa suomeksi ja englanniksi yhtiön kotisivuilla.

Tiedoteaikataulu

Osavuosikatsaukset:

tammikuu-maaliskuu	25.4.2013
tammikuu-kesäkuu	8.8.2013
tammikuu-syyskuu	31.10.2013
Tilinpäätöstiedote	6.2.2014

Pörssitiedotteet voi tilata suoraan omaan sähköpostin Internet-sivuilla olevan tiedotepalvelun kautta.

Osoitteenmuutokset

Osakasrekisterin ylläpitää Euroclear Finland Oy. Osakkeenomistajien henkilö- ja osoitetiedoissa tapahtuneet muutokset pyydetään ystävällisesti ilmoittamaan omaa arvo-osuustilä hoitavalle tilinhoitaja-yhteisölle.

Yhtiökokous

Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 12.4.2013 klo 15.00 alkaen Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on tiistaina 2.4.2013 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään perjantaina 5.4.2013 kello 16.00.

Ilmoittautuminen:

sähköpostitse

investor.relations@teleste.com;

puhelimitse numeroon (02) 2605 611

ma-pe klo 09.00-16.00;

faksilla numeroon (02) 2605 812;

tai kirjeitse osoitteeseen

Teleste Oyj, Tiina Vuorinen,

PL 323, 20101 Turku.

Osingonjakoehdotus 2012

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2012 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,17 e.

Osingon irtoamispäivä	15.4.2013
Osingonmaksun	täsmäytyspäivä 17.4.2013
Osingon maksupäivä	24.4.2013

Lisätietoja: www.teleste.com/yhtiökokous

Teleste isännöi analyytikoille ja institutionaalisille sijoittajille suunnatun pääomamarkkinapäivän yhtiön toimitiloissa Turussa syyskuussa 2012. Päivän ohjelma koostui johdon esityksistä, tuotedemista sekä tehdaskierroksesta.

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

TELESTE
TILINPÄÄTÖS

---

SISÄLTÖ

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

1

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS

4
- Konsernituloslaskelma
4
- Konsernitase
5
- Konsernin rahavirtalaskelma
6
- Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
7
- Laatimisperiaatteet
8
- Segmenttiraportointi
15
- Hankitut liiketoiminnot tilikausilla 2012 ja 2011
16
- Konsernin liitetiedot
17

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

36
- Tuloslaskelma
36
- Tase
37
- Rahoituslaskelma
38
- Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
39
- Emoyhtiön tuloslaskelman ja taseen liitetiedot
40
- Voitonjakoehdotus
45
- Tilintarkastuskertomus
46
- Selvitys hallinto- ja ohjausjärestelmästä
47
- Konserni numeroina
50
- Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
51
- Osakkeet ja osakkeenomistajat
52

---

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Teleste on 1954 perustettu teknologia- ja palveluyhtiö, jonka nykyiset liiketoiminta-alueet ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Tuotekehitys kohdistuu Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alueeseen. Strategiansa mukaisesti Teleste jatkaa panostusta valittuihin tuote- ja teknologia-alueisiin sekä palveluliiketoimintaan.

LIIKEVAIHTO JA TULOSKEHITYS

Liikevaihto kasvoi 5,6 % ja oli 193,9 (183,6) miljoonaa euroa johtuen pääosin älyverkkolaitteiden toimitusten kasvusta. Liiketulos kasvoi 16,6 % ja oli 10,9 (9,4) miljoonaa euroa. Liiketulos sisältää kiinteistön myyntivoiton ja yrityshankintaan liittyvän lisäkauppahinnan varauksen purun yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Verot olivat 3,4 (2,5) miljoonaa euroa veroasteen ollessa 33,7 % (28,7 %). Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,38 (0,36) euroa osakkeelta. Liiketoiminnan rahavirta oli hyvä eli 15,3 (2,1) miljoonaa euroa johtuen käyttöpääoman vapautumisesta ja kannattavuuden kasvusta.

Konsernin saadut tilaukset olivat 189,7 (188,1) miljoonaa euroa. Tilikauden lopun tilauskanta oli 17,0 (21,2) miljoonaa euroa.

LIIKETOIMINTA-ALUEET

VIDEO AND BROADBAND SOLUTIONS

Liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkkoihin, videopalvelualustoihin sekä videovalvontaratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen merkittävin asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista, mutta asiakaskuntaan kuuluu myös jälleenmyyjä sekä julkishallinnon organisaatioita. Liiketoiminta-alueen päämarkkina-alue on Eurooppa. Liiketoiminta-alueella on 23 omaa toimipistettä sekä useita jälleenmyynti- ja integraatiopartnereita. Euroopan ulkopuolella olevat tytäryhtiöt ja toimipisteet sijaitsevat Yhdysvalloissa, Australiassa, Kiinassa ja Intiassa.

Saadut tilaukset kasvoivat 4,8 % ja olivat 97,7 (93,3) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 12,8 % ja oli 101,2 (89,7) miljoonaa euroa. Liiketulos kasvoi 3,4 % ja oli 8,5 (8,2) miljoonaa euroa eli 8,4 % (9,2 %) liikevaihdosta.

Tuotekehitysmenot olivat 11,2 (11,6) miljoonaa euroa eli 11,2 % (12,9 %) liikevaihdosta. Tuotekehitysmenot kohdistuivat tilikauden aikana tulevaisuuden tuotealustojen tutkimukseen, tuotannossa olevien tuotteiden jatkokehitykseen sekä asiakaskohtaisiin projekteihin. Tuotekehitysmenöistä aktivoitiin 0,8 (2,5) miljoonaa euroa ja poistot tuotekehitysmenöistä olivat 2,0 (2,1) miljoonaa euroa. Liiketoiminta-alue jatkoi yhteistyötä suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa useissa eri projekteissa. Tuotekehitystehtävissä työskenteli tilikauden aikana noin 21 % liiketoiminta-alueen henkilöstöstä.

NETWORK SERVICES

Network Services liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääosin isoista eurooppalaisista kaapelioperaattoreista. Network Services tarjoaa kaapeliverkkojen suunnittelu-, uudisrakentamis-, päivitys- ja ylläpitopalveluita. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelevat asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen -periaatteella toteutettaviin projekteihin. Pääosa toimituksista tehdään raamisopimusten perusteella. Palvelut sisältävät myös Telesten omia tuoteratkaisuja. Palveluosaaminen kattaa kaapeliverkkoteknologian kaikki osa-alueet päävahvistinjärjestelmien asennuksista ja ylläpidosta taloverkkojen uudistuksiin. Palveluja toteutetaan myös alihankintaverkoston avulla.

Saadut tilaukset laskivat 3,0 % ja olivat 91,9 (94,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 92,6 (93,9) miljoonaa euroa. Liiketulos oli 2,4 (1,2) miljoonaa euroa eli 2,6 % (1,2 %) liikevaihdosta. Liiketulos kasvoi tuottavuuden parantuessa.

INVESTOINNIT

Konsernin investoinnit olivat 3,3 (5,2) miljoonaa euroa eli 1,7 % (2,9 %) liikevaihdosta. Tuotekehitysinvestoinnit olivat 0,8 (2,5) miljoonaa euroa. Projektit kohdistuivat tutkimusvaiheessa oleviin tulevaisuuden tuotealustoihin, olemassa olevien tuoteperheiden jatkokehitykseen ja lyhytkestoisiin asiakasprojekteihin. Muut investoinnit kohdistuivat tietojärjestelmiin sekä tuotannon ja palveluiden koneisiin sekä laitteisiin. Investoinneista 0,8 (0,3) miljoonaa euroa toteutettiin rahoitusleasing-sopimuksilla. Suomessa myytiin kiinteistö, josta saatu myyntivoitto oli 0,6 miljoonaa euroa.

RAHOITUS JA PÄÄOMARAKENNE

Liiketoiminnan rahavirta oli 15,3 (2,1) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirran parantuminen johtui kannattavuuden kasvusta ja varastojen sekä myyntisaamisten pienentymisestä. Käyttämättömiä sitovia valmiusluottoja oli katsauskauden lopussa 19,0 (7,5) miljoonaa euroa. Luottolimiit ovat voimassa elokuuhun 2015.

Konsernin omavaraisuusaste oli 50,5 % (41,6 %) ja nettovelkaantumisaste oli 13,7 % (32,2 %). Konsernilla oli 31.12.2012 korollista velkaa 22,1 (33,2) miljoonaa euroa.

HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO

Konsernin palveluksessa oli katsauskaudella keskimäärin 1326 henkilöä (1297/2011, 1215/2010), joista 567 (564) Video and Broadband Solutions ja 759 (733) Network Services liiketoiminta-alueella. Katsauskauden lopussa konsernin palveluksessa oli

Tilinpäätös 2012

---

1325 (1319/2011, 1231/2010) henkilöä, joista ulkomailla työskenteli 73 % (72 %/2011, 70 %/2010). Euroopan ulkopuolella työskenteli alle 5 % konsernin henkilöstöstä.

Emoyhtiö Teleste Oyj käynnisti henkilöstön kanssa yhteistoimintamenettelyn vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä. Suomen henkilöstön määrää alettiin sopeuttamaan joulukuussa 2012 joustavalla kiertävällä lomautuksella. Lisäksi 3 henkilöä irtisanottiin. Yhteistoimintamenettelyssä sovittua kiertävää lomautusta voidaan jatkaa vuoden 2014 maaliskuuhun asti.

Palkkakulut kasvoivat vertailuvuodesta 7,2 % ja olivat 58,5 (54,6/2011, 50,8/2010) miljoonaa euroa. Palkkakulujen kasvu johtui pääosin Network Services liiketoiminta-alueen henkilöstömäärän kasvusta, tuotekehityksen palkkakustannusten aktivoinnin pienentymisestä sekä liittokohtaisista sopimuskorotuksista.

Vuokratyövoimaa oli Suomen tuotannossa keskimäärin 22 (10) henkilöä. Katsauskauden lopussa vuokratyövoimaa ei Suomessa enää ollut. Vuokratyövoimasta aiheutuneet kustannukset sisältyvät materiaalikustannuksiin.

YMPÄRISTÖ

Ympäristönsuojelu on Telesten strategiaan ja riskien hallintaan liittyvä valinta, joka on sopusoinnussa taloudellisten ja laadullisten päämäärien kanssa. Telestelle on myönnetty ISO 14001:2004 ympäristöjärjestelmäserifikaatti, jonka mukaisesti toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaattein.

Suurimmat ympäristövaikutukset Telesten tuotteista tulevat niiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta sekä tila- ja jäähdytystarpeesta. Tuotteet koostuvat pääosin kierrätettävistä materiaaleista. Kaapeliverkko- ja videovalvontalaitteet ovat verrattain pitkäikäisiä, huollettavia ja päivitettäviä, joten niiden käyttöikää voidaan edelleen pidentää. Ympäristökuormituksen aiheuttaja Telesten operatiivisessa toiminnassa ovat jätteiden syntyminen, energiankulutus sekä kuljetukset ja matkustaminen. Tuotteiden valmistuksen aikainen ympäristökuormitus on suhteellisen vähäinen.

Tuotanto perustuu piirilevyjen ja elektroniikkalaitteiden kokoonpanoon, jolloin tuotannosta ei synny merkittäviä päästöjä. Tämän lisäksi Teleste valmistaa ohjelmistotuotteita, joiden ympäristövaikutukset ovat erittäin rajalliset.

Telesten palveluliiketoiminnassa ympäristökuormituksen päälähde on asennus- ja huoltoajojen CO2-päästöt. Hiilijalanjäljen pienentämiseksi Teleste kiinnittää huomiota uusia autoja valittaessa CO2-päästöihin sekä uusien älykkäiden verkkoratkaisujen vianpakkannuksen mahdollistamaan ajoreittien optimointiin. Asennus- ja pakkausmateriaalit kierrätetään paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä.

KONSERNIRAKENNE

Emoyhtiöllä on sivuliikkeet Australiassa, Hollannissa ja Tanskassa sekä tytäryhtiöt 12 maassa Suomen ulkopuolella. Maaliskuussa 2010 perustettu Teleste Management Oy ja joulukuussa 2011 perustettu Teleste Management II Oy ovat yhdistelty Teleste konsernin lukuihin rahoitusjärjestelyiden vuoksi. Teleste Incentive Oy on fuusioitu Teleste Oyj:hin. Belgiassa yhtiörakennetta kevennettiin.

LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN KESKEISET RISKIT

Teleste on 1954 perustettu teknologia- ja palveluyhtiö, jonka nykyiset liiketoiminta-alueet ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services.

Päämarkkina-alue on Eurooppa ja asiakkaina ovat eurooppalaiset kaapelioperaattorit sekä tietyt julkishallinnon organisaatiot.

Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alueella asiakaskohtaiset ja integroidut ratkaisutoimitukset luovat hyvät kasvuedellytykset, mutta toimitusten resursointi ja tekninen toteutus ovat vaativia, ja sisältävät näin ollen myös kohtuullisia riskejä. Asiakkaiden verkkoinvestoinnit vaihtelevat verkkojen päivitystilanteen ja asiakkaiden rahoitusrakenteen mukaan. Useat liiketoiminta-alueen kilpailijat ovat amerikkalaisia, joten euron kurssi suhteessa Yhdysvaltain dollariin vaikuttaa kilpailukykyyn. Kiinan renminbin kurssikehitys suhteessa euroon vaikuttaa materiaalikustannuksiin. Lyhytaikaiselta valuuttariskiltä yhtiö suojautuu termiineillä. Euroopan kireä rahoitusmarkkina saattaa hidastaa asiakkaiden investointisuunnitelmien toteutumista. Myös kuluttajien ostovoiman heikentyminen Euroopassa saattaa hidastaa kaapelioperaattoreiden verkkoinvestointeja. Luonnonilmiöt, kuten tulvat ja maanjäristykset, saattavat heikentää komponenttien saatavuutta. Vaikeat sääolosuhteet vaikuttavat liiketoiminta-alueiden tuotteiden ja palveluiden toimitusedellytyksiin. Oikeat teknologiavalinnat ja niiden ajoitus ovat keskeisiä menestyksen kannalta.

Network Services liiketoiminta-alueen liikevaihto kertyy pääosin muutamilta isolta eurooppalaisilta asiakkailta, joten merkittävä muutos yhdenkin asiakkaan palvelukysynnässä vaikuttaa liiketoiminta-alueen toimituksiin. Asiakastyytyväisyys ja tuottavuuden parantaminen vaativat toimivaa palveluprosessin ohjausjärjestelmää sekä innovatiivisia prosessi-, tuote- ja logistiikkaratkaisuja palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Kaapeliverkkojen häiriötön toiminta edellyttää verkkojen tehokasta teknistä hallintaa ja toimivia laiteratkaisuja sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Tämä puolestaan vaatii oman ja alihankkijoiden henkilöstön osaamistason jatkuvaa ja määrätietoista kehittämistä. Lisäksi alihankkijaverkoston kapasiteetin riittävyys saattaa rajoittaa toimitus- ja kilpailukykyämme. Suurien kokonaisvastuuprojektien tarjouslaskenta ja hallinta ovat vaativia ja sisältävät riskejä.

Liiketoiminta-alueiden on huomioitava markkinoiden liikkeet, kuten asiakkaiden ja kilpailijoiden konsolidointien merkitys. Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat on minimoitava liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Hallitus käy vuosittain läpi liiketoiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan. Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoiminta-alueiden strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit ja niiden todennäköisyys raportoidaan hallitukselle säännöllisen kuukausiraportoinnin yhteydessä.

Liiketoiminta-alueiden operatiivisen toiminnan merkittävimmät vahinkoriskit yhtiö on kattanut vakuutuksilla. Vakuutukset kattavat myös myyntisaamisiin liittyviä luottotappioriskejä. Katsauskaudella ei toteutunut sellaisia riskejä, eikä vireillä ollut sellaisia oikeudenkäyntejä tai oikeudellisia menettelyjä, joilla olisi ollut oleellista merkitystä konsernin toiminnalle.

YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSIÄ

Teleste Oyj:n 3.4.2012 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2011 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti osingoksi 0,14 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 17.4.2012.

Yhtiön hallituksessa jatkavat Marjo Miettinen, Pertti Ervi, Pertti Raatikainen, Kai Telanne ja Petteri Walldén. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Esa Harju ja Tero Laaksosen hallitusjäsenyys päättyi. Valittomasti yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

hallituksen järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Marjo Miettinen.

Yhtiön tilintarkastajana jatkaa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Vastuulliseksi tilintarkastajaksi valittiin KHT Esa Kailiala.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan enintään 1 400 000 kappaletta yhtiön omia osakkeita ja luovuttamaan enintään 1 779 985 yhtiön omia osakkeita. Yhtiökokous 8.4.2011 antoi yhtiön hallitukselle vuoden 2014 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti valtuutuksen 5 000 000 uuden osakkeen liikkeellelaskuun. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 2 500 000 kappaletta, erityiset oikeudet sisältyvät 5 000 000 uuden osakkeen antivaltuutukseen.

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMAN MUUTOKSET

EM Group Oy oli 31.12.2012 suurin yksittäinen osakkeenomistaja 23,44 %:n omistusosuudella.

Yhtiön osakekurssi oli katsauskaudella alimmillaan 3,04 (2,50) euroa ja korkeimmillaan 4,44 (4,82) euroa. Päätöskurssi 31.12.2012 oli 4,17 (3,00) euroa. Arvo-osuusjärjestelmän mukaan osakkaiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 5182 (5054). Ulkomaalaisomistuksen määrä oli 5,8 % (7,76 %). Telesten osakkeen vaihto NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 1.1.-31.12.2012 oli 10,8 (6,2) miljoonaa euroa. Katsauskaudella pörssin kautta vaihdettiin 2,7 (1,7) miljoonaa kappaletta Telesten osaketta.

Joulukuun 2012 lopussa konsernin hallussa oli omia osakkeita 1.302.985, joista emoyhtiö Teleste Oyj:llä 379.985 kappaletta ja määräysvaltayhtiöiden hallussa 923.000 kappaletta. Konsernin omistus katsauskauden lopun osakemäärästä oli 6,96 % (6,96 %). Optio-oikeuksien nojalla yhtiön osakemäärä voi nousta yhteensä 560.000 osakkeella, joiden osuus osakkeista ja äänivallasta olisi 2,90 %.

Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2012 oli 6.966.932,80 euroa jakautuen 18.728.590 osakkeeseen.

Optioilla 2007B ja 2007C kaupankäynti aloitettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 2.4.2012. Kyseisillä optioilla voi merkitä enintään 560.000 kappaletta yhtiön osakkeita.

JOHDON JA HALLINTOELINTEN JÄSENTEN OMISTUS 31.12.2012

Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet omistivat tilinpäätöspäivänä 71.637 (84.791) kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 0,38 % (0,45 %) osake- ja äänimäärästä. Toimitusjohtaja oli oikeutettu merkitsemään 80.000 osaketta perustuen Teleste 2007 optio-ohjelmiin. Toimitusjohtajan ja hallituksen yhteenlaskettu omistus, sisältäen optio-oikeudet oli tilinpäätöshetkellä 151 637 (204 791) osaketta, joka vastasi 0,79 % (1,09 %) osake- ja äänimäärästä. Toimitusjohtajaa lukuunottamatta johtoryhmän muut jäsenet eivät omistaneet 31.12.2012 Teleste Oyj:n osakkeita.

Teleste Management Oy ja Teleste Management II Oy (johdon kannustinjärjestelmäksi perustetut yhtiöt) omistivat 31.12.2012 Teleste Oyj:n osakkeita 923 000 (923 000) kappaletta. Toimitusjohtaja omistaa Teleste Management Oy:n osakkeista 34,4 % ja muut 65,6 %. Teleste Management II Oy:n osakkeista toimitusjohtaja omistaa 31,25 % ja muut 68,75 %. Toimitusjohtajan optio-oikeuksien lisäksi Teleste Oyj:n johtoryhmän jäsenet omistivat 31.12.2012 Teleste 2007 optioita yhteensä 164 314 (210 000) kappaletta.

Teleste Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa, 1.10.2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön Internet-sivujen Sijoittajat-osiossa. Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen NASDAQ OMX Helsinki Oy:n hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa.

NÄKYMÄT VUODELLE 2013

Kaapeliverkkojen kapasiteetin kasvattaminen jatkuu operaattoreiden tarjoamien uusien videopalveluiden myötä, joten arvioimme Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alueen toimitusten kohdemarkkinoillamme saavuttavan vähintään vuoden 2012 tason. Kaapelioperaattoreiden investoinnit painottuvat näkemyksemme mukaan vuoden toiselle puoliskolle.

Network Services liiketoiminta-alueen liikevaihto kohdemarkkinoillamme saavuttaa arviomme mukaan vähintään vuoden 2012 tason ja kannattavuus paranee vuoden 2012 tasosta tuottavuuden kehittymisen myötä.

Arvioimme vuoden 2013 liikevaihdon ja liiketuloksen saavuttavan vuoden 2012 tason. Vuoden 2013 ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto ja liiketulos jäävät arviomme mukaan alle vertailukauden.

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

Teleste Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma on tilinpäätöshetkellä 41 041 292,27 euroa.

Hallitus ehdottaa huhtikuun 12 päivänä 2013 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2012 maksetaan 0,17 euroa (0,14 euroa) osinkoa osakkeelta ulkona oleville osakkeille.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

1. päivänä tammikuuta 2013

Teleste Oyj
Hallitus

Jukka Rinnevaara
Toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2012

---

KONSERNITULOSLASKELMA

1 000 euroa	Liite	1.1.–31.12.2012	1.1.–31.12.2011	Muutos, %
Liikevaihto	1	193 875	183 616	5,6
Liiketoiminnan muut tuotot	2	1 150	2 112	-45,6
Materiaalit ja palvelut		-94 747	-90 990	4,1
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	3	-58 511	-54 560	7,2
Poistot	4	-5 078	-5 372	-5,5
Liiketoiminnan muut kulut	5	-25 753	-25 426	1,3
Liikevoitto		10 936	9 380	16,6
Rahoitustuotot	6	328	189	73,5
Rahoituskulut	7	-1 150	-730	57,5
Voitto ennen veroja		10 115	8 839	14,4
Tuloverot	8	-3 412	-2 540	34,3
Tilikauden voitto		6 703	6 299	6,4
Jakautuminen	9
Emoyhtiön omistajille		6 703	6 299	6,4
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa		0,38	0,36	5,6
laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa		0,38	0,36	4,0
Laaja tuloslaskelma (tEUR)
Kauden tulos		6 703	6 299	6,4
Muuntoero		631	149	323,5
Käyvän arvon rahasto		144	20	620,0
Kauden laaja tulos		7 478	6 468	15,6
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		7 478	6 468	15,6

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS, IFRS

KONSERNITASE

1 000 euroa	Liite	31.12.2012	31.12.2011	Muutos, %
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	10	10 127	9 364	8,1
Liikearvo	11	31 350	31 277	0,2
Aineettomat hyödykkeet	11	4 174	6 338	-34,1
Myytävissä olevat sijoitukset	12	294	713	-58,8
Laskennallinen verosaaminen	13	2 086	1 714	21,7
		48 031	49 406	-2,8
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	14	19 495	24 075	-19,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset	15	38 524	44 326	-13,1
Tuloverosaaminen	15	287	0	n/a
Rahat ja pankkisaamiset	16	13 880	15 404	-9,9
		72 186	83 805	-13,9
Varat yhteensä		120 217	133 211	-9,8
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	17	6 967	6 967	0,0
Ylikurssirahasto	17	1 504	1 504	0,0
Muuntoerot		685	54	1168,5
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot		2 715	2 571	5,6
Kertyneet voittovarat		48 008	43 559	10,2
Emoyhtiön omistajille yhteensä		59 879	54 655	9,6
Määräysvallattomien omistajien osuus		678	623	8,8
Oma pääoma yhteensä		60 557	55 278	9,5
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma	18	788	11 940	-93,4
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma		22	4 140	-99,5
Laskennallinen verovelka	13	1 297	1 946	-33,4
Pitkäaikaiset varaukset	19	503	605	-16,8
		2 610	18 631	-86,0
Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat ja muut velat	20	32 612	35 223	-7,4
Tuloverovelka	21	2 075	1 595	30,1
Lyhytaikaiset varaukset	19	1 004	1 211	-17,1
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	18	21 360	21 273	0,4
		57 050	59 302	-3,8
Velat yhteensä		59 660	77 933	-23,4
Oma pääoma ja velat yhteensä		120 217	133 211	-9,8

Tilinpäätös 2012

---

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1 000 euroa	Liite	1.1.–31.12.2012	1.1.–31.12.2011
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto		6 703	6 299
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	23	4 877	5 552
Korkokulut ja muut rahoituskulut		1 150	730
Korkotuotot		-326	-138
Osinkotuotot		-2	-51
Verot		3 412	2 540
Nettokäyttöpääoman muutos:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos		5 802	-11 407
Vaihto-omaisuuden muutos		4 580	-3 075
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos		-5 901	4 809
Varausten muutos		-309	-154
Maksetut korot ja muut rahoituskulut		-726	-760
Saadut korot ja osinkotuotot		328	189
Maksetut verot		-4 290	-2 471
Liiketoiminnan nettorahavirta		15 297	2 063
Investointien rahavirrat
Lisäkauppahinnan maksu aikaisemmasta yrityshankinnasta		-828	0
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin		-1 609	-3 346
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit		499	714
Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin		-844	-2 822
Aineettomien oikeuksien ja osakkeiden myynti		0	93
Investointien nettorahavirta		-2 782	-5 361
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot		0	6 000
Lainojen takaisinmaksut		-11 500	-222
Rahoitusleasingvelkojen maksut		-321	-655
Maksetut osingot		-2 440	-2 091
Osakeannista saadut maksut		0	319
Rahoituksen nettorahavirta		-14 261	3 351
Rahavarojen muutos
Rahavarat 1.1.		15 404	15 203
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		221	149
Rahavarat 31.12.		13 880	15 404

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS, IFRS

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

1 000 euroa	Osake-pääoma	Ylikurssi-rahasto	Muunto-erot	Kertyneet voitto-varat	SVOP rahasto	Muut rahastot	Yhteensä	Määräys-vallattomat omistajat	Oma pääoma yht.
Oikaistu oma pääoma 1.1.2011	6 967	1 504	-95	39 183	2 737	-186	50 110	292	50 402
Kauden laaja tulos yhteensä			149	6 299		20	6 468	0	6 468
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä	0	0	149	6 299		20	6 468	0	6 468
Osakeanti*								319	319
Osingonjako				-2 137			-2 137	46	-2 091
Määräysvallattomien kertynyt korko emoyhtiön lainasta				34			34	-34	0
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet				180			180		180
	0	0	0	-1 923	0		-1 923	331	-1 592
Oma pääoma 31.12.2011	6 967	1 504	54	43 559	2 737	-166	54 655	623	55 278
Kauden laaja tulos yhteensä			631	6 703		144	7 478	0	7 478
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä	0	0	631	6 703		144	7 478	0	7 478
Osingonjako				-2 569			-2 569	129	-2 440
Määräysvallattomien kertynyt korko emoyhtiön lainasta				74			74	-74	0
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet				240			240		240
	0	0	0	-2 255	0	0	-2 255	55	-2 200
Oma pääoma 31.12.2012	6 967	1 504	685	48 007	2 737	-22	59 878	678	60 556

• osa Teleste-konsernin johdon kannustinjärjestelmää

Tilinpäätös 2012 7

---

LAATIMISPERIAATTEET

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Teleste Oyj ("yritys") on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Turku. Sen rekisteröity osoite on Seponkatu 1, 20660 Littoinen. Vuonna 1954 perustettu Teleste on teknologiayritys, jonka liiketoiminta-alueet ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Video and Broadband Solutions-liiketoiminta-alue keskittyy laajakaistaisten tilaajaverkkojen videopalvelualustojen sekä videovalvonta-sovellusten tuoteratkaisuihin. Network Services -alue keskittyy kokonaisvaltaisiin palveluratkaisuihin, kuten verkkojen rakentaminen, uudistaminen sekä huolto, ylläpito- ja suunnittelupalveluihin. Konsernin emoyrityksellä Teleste Oyj:llä on toimintaa Australiassa, Hollannissa ja Tanskassa sekä tytäryhtiöt kahdessatoista maassa Suomen ulkopuolella. Teleste Oyj:n osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 1999 lähtien. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Telesten Internet-sivuilta osoitteesta www.teleste.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista yllä mainitusta osoitteesta.

IFRS-NORMISTON NOUDATTAMINEN

Tämä tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2012 voimassaolevaa IFRS-normistoa. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaisen lisäinformaation.

Teleste-konserni siirtyi IFRS-tilinpäätöskäytäntöön vuoden 2005 alusta. Tätä edeltävät tilinpäätökset laadittiin suomalaisen, noteerattuja yrityksiä koskevan tilinpäätöskäytännön mukaisesti. Siirtymässä sovellettiin IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto -standardia. IFRS-standardeihin siirtymispäivä oli 1.1.2004.

Konserni on noudattanut vuoden 2012 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita muutettuja standardeja:

• Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

Yllä mainitulla muutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta tilikauden 2012 konsernitilinpäätökseen.

LAATIMISPERUSTA

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta ilmoitettu, konsernin tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin.

ARVIOIDEN KÄYTTÖ TILINPÄÄTÖKSISSÄ

Laatiessaan tilinpäätöksen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot ja

olettamukset perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen ja niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat olettamukset. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista. Arviot liittyvät lähinnä liikearvoon, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, myyntisaamisten luottotappioihin sekä takuuvarauksiin. Tietoa harkinnan käytöstä sekä niistä tilinpäätöseristä, joihin johdon käyttämällä harkinnalla on eniten vaikutusta, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

TYTÄRYRITYKSET

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Teleste Oyj ja kaikki ne tytäryritykset, joissa emoyritys suoraan tai välillisesti omistaa yli 50 prosenttia äänimäärästä tai joissa sillä muutoin on määräysvalta ("konserni" tai "Teleste"). Määräysvalta tarkoittaa konsernin oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tilikauden aikana hankitut yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien, jolloin määräysvalta on syntynyt. Tilikauden aikana myydyt yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen myyntihetkeen saakka.

OSAKKUUSYRITYKSET

Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut osakkuusyritysomistuksia.

YHTEISYRITYKSET

Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut yhteisyritysomistuksia.

YHDISTELYPERIAATTEET

Konserniyritysten keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenetelmää. Yhdistelyssä on eliminoitu konserniyritysten väliset tuotot ja kulut, keskinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille on esitetty tuloslaskelman yhteydessä sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista on esitetty omana eränään taseessa osana omaa pääomaa. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

ULKOMAISTEN TYTÄRYRITYSTEN TILINPÄÄTÖKSET

Emoyrityksen toimintavaloutta on euro, ja konsernitilinpäätös esitetään euroissa. Toimintavaloutalla tarkoitetaan sitä valuuttaa, joka parhaalla tavalla kuvastaa kunkin yrityksen taloudellisia toimintaolosuhteita. Konsernitilinpäätöksessä niiden ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaloutta ja esittämisvaluutta ei ole

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin.

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Mikäli konserniyrityksestä tai sen osasta luovutaan kokonaan tai osittain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan ja ne sisältyvät myynnistä syntyneeseen myyntivoittoon tai -tappioon.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Käypiin arvoihin arvostetut ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät muunnetaan arvostuspäivän valuuttakursseja käyttäen, muuten ei-monetaaristen erien arvostusperuste on tapahtumapäivän kurssi. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostokulujen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmässä.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja ne esitetään kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eri pituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Teleste-konsernissa ei ole sellaisia merkittäviä tarkastus- tai kunnossapitokuluja, jotka tulisi aktivoida. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat merkittävät menot aktivoidaan vain silloin, jos on todennäköistä, että niiden yritykselle tuottama taloudellinen hyöty ylittää hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason ja että menot voidaan arvioida luotettavasti. Tällaiset uudistus- ja parannushankkeet kirjataan poistoina kuluksi niiden odotetun taloudellisen vaikutusajan kuluessa tasaerin. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät myyntivoitot ja -tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvojen erotuksena. Ne sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Kuluvan käyttöomaisuuden poistot kirjataan tuloslaskelmaan tasapoistoina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja omaisuuden arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Taloudelliset vaikutusajat ja arvioidut jäännösarvot tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja mikäli ne eroavat aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat eri omaisuusryhmille ovat:

• Rakennukset ja rakennelmat 25-33 vuotta
• Koneet ja kalusto 3-5 vuotta
• Tietokoneet 0-3 vuotta
• Tietokoneohjelmat 3 vuotta
• Maa-alueista ei tehdä poistoja.

VUOKRASOPIMUKSET

Konserni vuokralle ottajana

Telesten toimiessa vuokralle ottajana rahoitusleasingsoipimuksina käsitellään ne aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa vuokrakohteen omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt siirtyvät konsernille. Näin hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen sopimuksen alkamisajankohdan käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon ja ne esitetään kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Rahoitusleasingsoipimuksista johtuvat velvoitteet sisältyvät korollisten velkojen pitkä- ja lyhytaikaisiin osuuksiin.

Näistä hyödykkeistä tehdään poistot kuten vastaavista omista hyödykkeistä edellä esitettyjen taloudellisten vaikutusaikojen tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa sekä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Rahoitusleasingsoipimuksista johtuvat vuokrakulut jaetaan rahoitusmenoon sekä velan vähennykseen. Tuloslaskelmassa näistä vuokrasopimuksista esitetään leasingomaisuuden poistot ja velan korkokulut. Rahoituksen korkokulu kirjataan tuloslaskelmaan sopimuskauden kuluessa siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella samansuurinen korkoprosentti.

Muu vuokrasopimus on sellainen aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimus, jonka puitteissa merkittävä osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä jää vuokralle antajalle. Muun vuokrasopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan vuokrakuluiksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Ne vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokralle antajana, on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi. Tällöin vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät vuokralle antajan taseeseen luonteensa mukaisesti aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisen vaikutusajan kuluessa kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi ja jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Muuten kyseiset menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Liikearvo

Liikearvona käsitellään konsernin osuus hankitun kohteen hankintamenon sekä hankittujen, hankintapäivän käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettovarojen erotuksesta. Erotus kohdistetaan ensin soveltuvin osin niille tase-erille, joista erotuksen katsotaan johtuvan, ja loppuosa esitetään liikearvona omalla rivillään konsernitaseessa. Liikearvo on kohdistettu segmenteille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei tehdä säännönmukaisia poistoja, vaan niiden mahdollisia arvonalentumisia arvioidaan vuosittain

Tilinpäätös 2012

---

tehtävillä arvonalentumistesteillä. Tämän vuoksi liikearvosta kirjattiin poistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan puitteissa suunnitelman mukaisesti 31.12.2003 saakka, jonka jälkeen poistot on lopetettu.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan vuosikuluksi sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät, lukuun ottamatta niitä kehittämismenoja, jotka aktivoidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. Merkittävät tulevaisuuden tuotealustat, joiden kysyntäpotentiaali ja tulevaisuuden kassavirta on pystytty riittävällä tarkkuudella arvioimaan, on aktivoitu aineettomiin hyödykkeisiin. Poistojen kirjaaminen tällaisista aktivoiduista tuotekehittämisprojekteista aloitetaan tuotealustaan liittyvien osaprojektien valmistuttua ja niistä kirjataan poistot tasaarin vaikutusaikanaan, joka on kolme vuotta.

Muut aineettomat hyödykkeet

Konsernin muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa liittymämaksuista ja niihin ei kohdistu poistoja.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on taloudellinen vaikutus-aika, kirjataan tasapoisena kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvoidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
- Asiakassopimukset 2-4 vuotta
- Tuotemerkit 5-10 vuotta
- Teknologia 3-5 vuotta

MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT

Pitkäaikainen omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) luokitellaan myytävänä oleviksi mikäli sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Se arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Tällaiset omaisuuserät sekä niihin liittyvät velat esitetään omina erinään taseessa. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Lopetettu toiminto on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö tai tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.

ARVONALENTUMISET

Omaisuuden kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä tilinpäätöshetkellä että aina, kun tästä ilmenee viitteitä. Konsernin omaisuus on jaettu arvonalentumistarpeen arviointia varten rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolle, eli sille alimmalle yksikkötasolle, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Liikearvot, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä mahdolliset taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat hyödykkeet testataan kuitenkin vuosittain. Konsernin kaikki liikearvot on kohdistettu määritellylle segmenteille. Jos viitteitä arvonalentumisesta havaitaan, määritetään rahavirtaa tuottavan yksikön tai omaisuuserän kerryttävä sela oleva rahamäärä. Mikäli omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerryttävä sela oleva rahamäärä alittaa sen tasearvon, erotus kirjataan välittömästi kuluksi tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvon kirjanpitoarvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseria tasasuhteisesti.

Kerryttävissä oleva rahamäärä tarkoittaa joko omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypää arvoa myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai tätä korkeampaa käyttöarvoa. Teleste on käyttänyt laskelmissaan käyttöarvoa, jota määritettäessä kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevat arvioidut vastaiset nettorahavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Omaisuuserien suorituskyvyn parantaminen, investoinnit tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutukset eivät sisälly rahavirta-arvioihin.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappio ei enää ole olemassa ja jos omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerryttävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat positiiviseen suuntaan. Arvonalentumistappio voidaan peruuttaa korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty poistoilla vähennetyksi kirjanpitoarvoksi, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruuteta missään olosuhteissa.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Nettorealisointiarvo tarkoittaa vaihto-omaisuushyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden tasearvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä sekä valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden osalta myös osuuden tuotannon välillisistä yleiskustannuksista normaalin toiminta-asteen mukaan laskettuna.

RAHOITUSVARAT JA -VELAT

Teleste-konsernissa sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin.

Rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusvarojen luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Mikäli kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, transaktiomenot sisältyvät rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypä arvo on riittämää, johon omaisuuserä voidaan vaihtaa tai jolla velka voidaan suorittaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt omaisuuserän omistamiseen liittyvät riskit ja edut merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat on joko luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, tai konsernissa ne on määrätty kirjattaviksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti alkuperäisen taseeseen merkitsemisen yhteydessä. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroilla tarkoitetaan omaisuuseriä, jotka on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokitellaan myös johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat merkitään taseeseen kaupantekopäivänä. Ne arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon, joka on toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta määritetty tilinpäätöspäivän ostonoteeraus. Sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät että 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät taseen lyhytaikaisiin varoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot, realisoitumattomat että realisoituneet, kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta

Johdannaiset, mukaan lukien kytketyt johdannaiset, luetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Ne merkitään taseeseen hankintamenoon, joka vastaa käypää arvoa, ja arvostetaan kunkin tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Konserni käyttää johdannaisista pääosin valuuttetermiinejä ja toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin. Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Käypien arvojen muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon, ellei ole kyse rahoituserien suojauksesta, jolloin arvonmuutokset on kirjattu rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Johdannaisten käyvät arvot määritellään noteerattujen markkinahintojen ja -kurssien sekä yleisesti käytössä olevien arvostusmallien avulla. Arvostusmallissa käytetyt tiedot ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Tilinpäätöspäivästä 12 kuukauden sisällä erääntyvät johdannaiset sisältyvät taseen lyhytaikaisiin saamisiin tai velkoihin, muuten vastaaviin pitkäaikaisiin eriin. Johdannaissopimuksia ei käytetä spekulatiivisiin tarkoituksiin. Niiden suojausinstrumenttien, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutus esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa.

Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessa suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.

Rahavirran suojaukset

Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään Muut rahastot). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Myytävissä olevat sijoitukset

Tähän ryhmään luokitellaan ne johdannaisvaroihin kuulumattomat erät, jotka on määrätty nimenomaisesti tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Teleste-konsernissa myytävissä olevat sijoitukset koostuvat julkisesti noteerattuihin tai noteeraamattomiin arvopapereihin tehdyistä sijoituksista ja ne arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoon. Noteerattuihin arvopapereihin tehdyt sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten perusteella tilinpäätöspäivän ostohintaan. Sellaiset noteeraamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvonmuutokset kirjataan verovaikutuksella huomioituna muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omaan pääomaan sisältyvässä arvonmuutosrahastossa. Kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan vasta, kun sijoitus myydään tai muutoin luovutetaan. Sellaiset merkittävät omaisuuserien arvonalentumistappiot, joista on objektiivinen näyttö, kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Pääsääntöisesti myytävissä olevat sijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien.

Lainat ja muut saamiset

Tähän ryhmään kuuluvat rahoitusvarat täyttävät seuraavat ehdot: ne ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia eriä, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Konserni ei myöskään pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Lainat ja muut saamiset ovat syntyneet luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle ja ne sisältyvät lyhyt- tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin erääntymisensä mukaisesti. Konsernin myöntämien lainojen arvostusperusteena on hankintameno. Lainasaamisista kirjataan arvonalentumistappio, mikäli niiden tasearvo on suurempi kuin niistä arvioitu kerryttettävissä oleva rahamäärä.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joiden maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, ne erääntyvät tiettyä päivänä ja konsernilla on vakaa aikomus sekä kyky pitää ne eräpäivään saakka. Ne arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät taseen pitkäaikaisiin varoihin. Konsernitaseeseen ei sisältyvät eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokiteltuja eriä tilinpäätöshetkellä.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai muihin velkoihin. Telestekonsernilla on vain jälkimmäiseen luokkaan kuuluvia rahoitusvelkoja. Lainojen arvostusperuste niitä alun perin kirjanpitoon merkitäessä on käypä arvo, joka perustuu saadun vastikkeen määrään.

Tilinpäätös 2012

---

Tämän jälkeen lainat esitetään jaksotetun hankintamenon määräisinä efektiivisen koron menetelmällä. Korot jaksotetaan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä velan juoksuajalle.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäiseen laskutusarvoon ja esitetään mahdollisilla luottotappioilla vähennettyinä. Epävarmojen saamisten määrän ja arvonalentumistarpeen arviointi perustuu yksittäisten erien riskiin. Myyntisaamiset arvostetaan enintään todennäköiseen arvoonsa. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on saatu perusteltua näyttöä siitä, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisia alkuperäisin ehdoin. Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut luottotappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.

Rahavarat

Rahavarat-erä sisältää käteisvarat, vaadittaessa nostettavissa olevat pankkitalletukset sekä lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden juoksuaika hankintahetkellä on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Mahdollisten luotollisten pankkitilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.

OMAT OSAKKEET

Konsernin hankkimat Teleste Oyj:n omat osakkeet, mukaan lukien näiden hankinnasta syntyvät kulut on vähennetty konsernitilinpäätöksessä omasta pääomasta. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus esitetään oman pääoman muutoksena.

OSINGOT

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottaman osingonjaon kirjaus kirjanpitoon tehdään vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

VARAUKSET

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernille on syntynyt aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa ja jonka osalta maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen. Varauksen määrä vastaa parasta arviota niistä menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Varaukset diskontataan nykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutus varauksen määrään on olennainen. Varaukset liittyvät tuotetakuisiin, tappiollisiin sopimuksiin ja uudelleenjärjestelyihin. Konsernin tuotteilleen myöntämään takuuseen liittyvä takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen ja arvioon. Konsernia sitoviin ostosopimuksiin liittyvä varaus kirjataan, jos nämä sitoumukset ylittävät ennakoitua kysyntää vastaavan vaihto-omaisuuden määrän. Tappiollisia sopimuksia koskeva varaus kirjataan silloin, kun sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Kolmannelta osapuolelta saatava varaukseen liittyvä korvaus kirjataan saamiseksi vasta, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun järjestelyä koskeva yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on laadittu ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai suunnitelmasta on tiedotettu asianomaisille. Suunnitelmassa tulee määritellä vähintään seuraavat seikat: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat

menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Vastaisia liiketoiminnan tappioita varten ei kirjata varauksia.

TULOUTUSPERIAATTEET JA LIIKEVAIHTO

Tavaroiden myyntituotot kirjataan tuloslaskelmaan, kun kaikki myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle, mikä tapahtuu yleensä hyödykkeen luovutushetkellä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.

Myyntituotot pitkäaikaishankkeista tuloutetaan valmistusasteen mukaan joko ns. milestone-menetelmällä, jossa tuloutus tapahtuu ennalta sovittujen osakokonaisuuksien perusteella, tai cost-to-cost -menetelmällä. Pitkäaikaishankkeiden ennakoitu bruttovoitto kirjataan tuotoksi samassa suhteessa kuin siitä tuloutettu liikevaihto, kun projektissa on saavutettu tietty ennalta määritelty välietappi. Cost-to-cost -menetelmää eli kustannuksiin perustuvaa valmistusasteen mukaista tuloutusta sovellettaessa myyntituotot ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset pitkäaikaishankkeen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Katteen tulouttaminen edellyttää, että hankkeen lopputulos tulee olla arvioitavissa luotettavasti. Mikäli näin ei ole, tuotot kirjataan vain siihen määrään asti, kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on todennäköisesti saatavissa ja hankkeen menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Jos konsernin voidaan katsoa olevan pitkäaikaishankkeen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan huomioon valmistusasteen laskennassa. Mahdolliset muutokset pitkäaikaishankkeen ennakoiduissa kokonaiskustannuksissa kirjataan niiden syntymishetkellä. Odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisiin pitkäaikaishankkeisiin vaihto-omaisuuteen. Mikäli hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voitot ylittävät hankkeesta laskutetun määrän, erotus esitetään taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään erässä "ostovelat ja muut velat".

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla.

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät muut kuin varsinaisesta suoritemyynnistä syntyvät tuotot. Näitä ovat muun muassa vuokratuotot sekä omaisuuden myyntivoitot.

JULKISET AVUSTUKSET

Konsernin julkiselta taholta saamat avustukset, jotka on saatu syntyneiden kustannusten korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi.

TYÖSUHDE-ETUUDET

Eläkejärjestelyt

Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi. Maksupohjaisiin järjestelyihin suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, johon ne kohdistuvat. Konsernin suomalaisen

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Ulkomaiset tytäryritykset hoitavat eläkejärjestelynsä paikallisten säännöstöjen ja käytäntöjen mukaisesti.

Osakeperusteiset maksut

Myönnetyt osakeoptio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon Black-Scholes -optionhinnoittelumallilla etuisuuksien myöntämishetkellä. Osakeoptiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin jaksotettuna oikeuden ansaintakaudelle ja vastaava lisäys merkitään omaan pääomaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, saatujen rahasuoritusten määrä, toimenpiteestä johtuvilla kuluilla vähennettynä, kirjataan omaan pääomaan ja mahdollisen nimellisarvon ylittävältä osalta ylikurssirahastoon.

LIIKEVOITTO

Liikevoiton käsitettyä ei määritellä IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardissa. Telestessä se on määritelty nettosummaksi, joka muodostuu seuraavasti:

Liikevaihto

• liiketoiminnan muut tuotot
• ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella oikaistuina
• työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
• poistot ja liikearvon arvonalentumistappiot
• liiketoiminnan muut kulut
  = liikevoitto / -tappio

Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Ostokuluihin ja myyntituottoihin liittyvät kursierot käsitellään näiden erien oikaisuina, muuten kurssierot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

VIERAAN PÄÄOMAN MENOT

Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tiettyyn lainaan selkeästi liittyvät ja sen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot sisällytetään kuitenkin kyseisen lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Konsernilla ei ollut tällaisia aktivoituja transaktiokuluja tilinpäätöshetkellä.

KORKO- JA OSINKOTUOTOT

Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt.

TULOVEROT

Konsernituloslaskelman tuloverot koostuvat tilikauden veroista sekä laskennallisten verosaamisten tai -velkojen muutoksesta. Tilikauden verot sisältävät kunkin toimintamaan paikallisen verosäännöstön mukaan määritellyttä tilikauden verotettavasta tulosta lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Muihin laajan tuloksen erin liittyvä verovaikutus kirjataan myös muihin laajan tuloksen erin sekä suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat on kirjattu konsernitilinpäätökseen velkamenetelmän mukaisesti kaikista omaisuus- ja

velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät kehittämismenojen käsittelystä, aineellisten hyödykkeiden poistoeroista sekä konsernitilinpäätöksessä tehdyistä yhdistelytoimenpiteistä. Laskennallisia veroja ei kirjata verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Verokantana käytetään tilinpäätöshetkellä vahvistettua verokantaa tai tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa tai verokantaa, joka on käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä.

JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Johdon arviointi epäkurantin vaihto-omaisuuden, luottotappioiden ja takuuvarauten osalta perustuu hyväksyttyihin laskentamalleihin sekä tapauskohtaiseen harkintaan. Laskentamallien laadinnassa on käytetty hyväksi yhtiön historiatietoja ja johdon senhetkistä näkemystä yleisestä markkinatilanteesta. Tapauskohtaisessa harkinnassa on hyödynnetty tilinpäätöksen laadintahetkellä vallinnutta parasta käytettävissä olevaa tietoa. Arvonalentumistestien taustalla ovat johdon oletukset ja herkkyysanalyysit tulevaisuuden kassavirtojen kehityksestä.

Konsernitilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä Telesten tietoon ei ole tullut informaatiota sellaisista tilinpäätöspäivän arvioita koskevista merkittävistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan kauden kuluessa.

UUSIEN JA MUUTTUNEIDEN IFRS-STANDARDIEN JA IFRIC-TULKINTOJEN SOVELTAMINEN

IASB on julkistanut seuraavat standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita Teleste Oyj ei ole vielä soveltanut. Teleste Oyj ottaa ne käytöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2013). IASB ja FASB julkistivat yhdessä liitetietovaatimukset, joiden tarkoituksena on auttaa sijoittajia ja muita tilinpäätöksen käyttäjiä arvioimaan paremmin netottamisen mahdollisia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan. Tällä muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Teleste:n taloudelliseen raportointiin. Muutosta ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit:esittämistapa (voimaan 1.1.2014). Muutos Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen netottaminen oikaisee nykyisen IAS 32:n netottamiseen liittyvät epäjohdonmukaisuudet. Tällä muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Teleste Oyj:n taloudelliseen raportointiin. Muutosta ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen* (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä uudelleen luokiteltaviin eriin ja eriin joita ei milloinkaan luokitella uudelleen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

Tilinpäätös 2012

---

Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet* (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksen vaikutuksesta kaikki vakuutusmateriaalit siet voit ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloksen erin, ts. ns. putkimenetelmästä luovutaan, takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi ja lisäksi korkokulu ja varojen odotettu tuotto korvataan nettokorolla, joka määritetään käyttäen velvoitteen diskonttauksessa käytettyä korkoa velvoitteelle ja varalle. Muutosta ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IFRS 9 Financial Instruments (voimassa 1.1.2015 alkaen). Tämä standardi on osa laajempaa rahoitusinstrumenttien kirjanpitoa koskevaa uudistusta, jonka myöhemmät vaiheet toteutuvat pääosin vuoden 2010 aikana. Uuden standardin ensimmäisessä vaiheessa annetaan ohjeistus rahoitusinstrumenttien luokittelusta ja arvostamisesta. Myöhemmin toteutettavat vaiheet liittyvät rahoitusinstrumenttien arvonalentumiseen ja suojauslaskentaan. Teleste Oyj arvioi, että uudella standardilla ei tällä hetkellä tiedossa olevalta osin tulisi olemaan merkittävää eroa tämänhetkiseen IAS 39 mukaan arvostettuihin rahoitusinstrumentteihin, mutta tulee olemaan jotain vaikutusta rahoitusinstrumenttien esittämiseen Teleste Oyj:ssa. Tätä standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittelee määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, jonka perusteella arvioidaan tuleeko yhteisö sisällyttää emoyrityksen konsernitilinpäätökseen. Uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Teleste Oyj:n taloudelliseen raportointiin. Tätä standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Teleste Oyj:n taloudelliseen raportointiin. Tätä standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset kaikenlaisista omistuksesta muissa yhteisöissä mukaan lukien yhteisjärjestelyt, osakkuusyritykset ja strukturoidut yhteisöt. Tätä standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Teleste:n taloudelliseen raportointiin. Tätä standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää IFRS-erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. Muutettua standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 11 julkistamisen johdosta IAS 28 standardi sisältää vaatimukset yhteisyritysten sekä osakkuusyritysten yhdistelystä pääoma-osuusmenetelmällä. Muutettua standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

Muilla muutoksilla tai lisäyksillä muihin julkaistuihin IFRS-standardeihin ja IFRIC-tulkintoihin ei ole merkittävää vaikutusta Teleste Oyj:n taloudelliseen raportointiin.

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

SEGMENTTIRAPORTOINTI

Teleste-konserni on jakanut liiketoimintansa kahteen liiketoiminta-segmenttiin. Nämä esitettävät segmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Konserni on noudattanut IFRS 8 Toimintasegmentit -standardia 1.1.2009 alkaen.

LIIKETOIMINTASEGMENTIT

Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkkoihin, videopalvelu-alustoihin sekä videovalvontaratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen merkittävin asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista, mutta asiakaskuntaan kuuluu myös jälleenmyyjä sekä julkishallinnon organisaatioita. Liiketoiminta-alueen päämarkkina-alue on Eurooppa.

Network Services liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääosin isoista eurooppalaisista kaapelioperaattoreista. Network Services tarjoaa kaapeliverkkojen suunnittelu-, uudisrakentamis-, päivitys- ja ylläpitopalveluita. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelevat asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen -periaatteella toteutettaviin projekteihin. Pääosa toimituksista tehdään raamisopimusten perusteella. Palvelut sisältävät myös Telesten omia tuotetarkaisuja. Palveluosaaminen kattaa kaapeliverkkoteknologian kaikki osa-alueet päävahvistinjärjestelmien asennuksista ja ylläpidosta taloverkkojen uudistuksiin. Palveluja toteutetaan myös alihankintaverkoston avulla.

MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT

Konsernin kaksi segmenttiä toimivat neljällä maantieteellisellä aluella, jotkat ovat:

• Suomi
• Muut Pohjoismaat
• Muu Eurooppa
• Muut (Pohjois-Amerikka, Aasia ja Muu maailma)

Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijaintiin perustuen ja varat sekä investoinnit kyseisten varojen sijainnin mukaan.

Segmenttien välinen myynti on vähäistä.

SEGMENTEILLE KOHDISTAMATTOMAT ERÄT

Jakamattomat tuloslaskelmaerät sisältävät konsernin liikevoiton jälkeiset tuloserät.

Tilinpäätös 2012

---

16
Teleste, digitaalisuuden edistäjä

LIIKETOIMINTASEGMENTIT

2012 1 000 euroa	Video and Broad-band Solutions	Network Services	Konserni
Ulkoinen myynti
Palvelut	5 862	92 645	98 507
Tavaroiden myynti	95 368	0	95 368
Ulkoinen myynti yhteensä	101 230	92 645	193 875
Segmentin liikevoitto	8 497	2 439	10 936
Liikevoitto			10 936
Rahoitusarat			-821
Tilikauden tulos ennen veroja			10 115
Segmentin pitkäaikaiset varat	34 706	13 324	48 030
2011 1 000 euroa	Video and Broad-band Solutions	Network Services	Konserni
Ulkoinen myynti
Palvelut	4 305	93 900	98 205
Tavaroiden myynti	85 411	0	85 411
Ulkoinen myynti yhteensä	89 716	93 900	183 616
Segmentin liikevoitto	8 220	1 160	9 380
Liikevoitto			9 380
Rahoitusarat			-541
Tilikauden tulos ennen veroja			8 839
Segmentin pitkäaikaiset varat	35 545	13 861	49 406

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

2012 1 000 euroa	Suomi	Muut Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Muut	Konserni
Liikevaihto sijaintimaan mukaan	12 776	17 358	150 936	12 805	193 875
Varat	26 162	8 800	83 634	1 621	120 217
Investoinnit	1 940	15	1 350	20	3 325
2011 1 000 euroa	Suomi	Muut Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Muut	Konserni
Liikevaihto sijaintimaan mukaan	10 830	11 059	154 979	6 748	183 616
Varat	38 576	9 280	83 634	1 721	133 211
Investoinnit	3 631	15	1 576	18	5 240

TIEDOT TÄRKEIMMISTÄ ASIAKKAISTA

Konsernin tuotot yhdeltä Network Services -segmentin asiakkaalta olivat noin 58,8 milj. euroa vuonna 2012 (56,7 milj. euroa vuonna 2011), mikä oli noin 30,3 % (30,9 %) konsernin liikevaihdosta.

HANKITUT LIIKETOIMINNOT TILIKAUSILLA 2012 JA 2011

Tilivuoden 2012 aikana konserni ei tehnyt yrityskauppoja. Satlanin yrityskaupasta purettiin aiemmin arvioitu lisäkauppahinta 600 teur ja se esitetään muissa kuluissa. Maksamaton kauppahinta on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin.

Tilivuoden 2011 aikana konserni ei tehyt yrityskauppoja. Satlanin yritykaupasta kirjattiin 600 teur arvioitu lisäkauppahinta ja se esitetään muissa kuluissa. Maksamaton kauppahinta yhteensä 4 104 teur on kirjattu pitkäaikaisiin korottomiin velkoihin.

---

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

KONSERNIN LIITETIEDOT

1 PITKÄAIKAISHANKKEET

Konsernin liikevaihtoon sisältyi pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja 2 318 tuhatta euroa vuonna 2012 (2 008 tuhatta euroa vuonna 2011).

Kertyneet toteutuneet menot ja kirjatut voitot olivat tilikauden loppuun mennessä 8 441 tuhatta euroa (6 123 tuhatta euroa 31.12.2011).

2 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 euroa	2012	2011
Tuotekehitysavustukset	443	1 191
Vuokratuotot	10	81
Muut tuotot	697	840
Yhteensä	1 150	2 112

3 TYÖSUHDE-ETUUDET

Palkat	-45 247	-42 904
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt	-8 486	-7 931
Muut henkilösivukulut	-5 065	-4 739
Aktivoidut tuotekehityksen henkilöstökulut	697	1 193
Käteisvaroina maksettavat osakkeet	-170	0
Myönnetyt osakkeina maksettavat ja selvitetävät optiot	-240	-180
Yhteensä	-58 511	-54 560

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista (ja lainoista) esitetään liitetiedossa Lähipiiritapahtumat.

Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana	1 326	1 297

4 POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Poistot hyödykeryhmittäin:

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset	-308	-343
Koneet ja kalusto	-1 283	-1 405
Muut aineelliset hyödykkeet	-408	-295
Yhteensä	-1 999	-2 043
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot	-1 948	-1 990
Muut aineettomat hyödykkeet	-1 131	-1 339
Yhteensä	-3 079	-3 329
Yhteensä	-5 078	-5 372

5 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1 000 euroa	2012	2011
Vuokrakulut	-6 874	-4 516
Ulkopuoliset palvelut	-2 497	-2 881
Muut muuttuvat kulut	-5 952	-3 994
Matka- ja tietoliikennekulut	-3 854	-4 069
Muut tutkimus- ja kehittämismenot	-2 572	-3 705
Muut kulut	-4 002	-6 260
Yhteensä	-25 751	-25 426

Tuotekehitysmenoja sisältyy myös palkkakuluihin, matka- ja tietoliikennekuluihin ja muihin kuluihin.

Tilintarkastajan palkkiot

KPMG
Tilintarkastuspalkkiot	-180	-191
Veroneuvonta	-62	-56
Muut palkkiot	-13	-8
Muut tilintarkastajat
Tilintarkastuspalkkiot	-60	-36
Muut palkkiot	-41	-20

6 RAHOITUSTUOTOT

Korkotuotot ja muut tuotot	326	138
Osinkotuotot myynnissä olevista sijoituksista	2	51
Yhteensä	328	189

7 RAHOITUSKULUT

Korkokulut rahoituslainoista	-633	-702
Valuuttakurssitappiot	0	-1
Osakkeiden arvonalentumiset myytävissä olevista rahoitusvaroista	-424	0
Muut rahoituskulut	-93	-27
Yhteensä	-1 150	-730

Muihin rahoituskuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista tilikaudella kuluksi kirjattuja korkoja 15 tuhatta euroa (27 tuhatta euroa 2011).

Johdannaisista johtuvat kurssitappiot sisältyvät liikevoittoon.

Tilinpäätös 2012

---

18
Teleste, digitaalisuuden edistäjä

8 TULOVEROT

1 000 euroa	2012	2011
Tuloverot tuloslaskelmassa
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	-3 913	-2 443
Edellisten tilikausien verot	-468	-25
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos	969	-72
Yhteensä	-3 412	-2 540

Tuloslaskelman verokulun, -3 412 tuhatta euroa, ja Telestekonsernin kotimaan verokannalla 24,5 prosenttia laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma. Verokannan muutos Suomessa on huomioitu laskennallisten verojen muutoksessa.

Tulos ennen veroja	10 115	8 839
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 24,5 %	-2 478	-2 298
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	-350	44
Tase-eriin liittyvien verovelkojen muutos	0	-72
Verotuksessa vähennyskelvottomat erät	-115	-189
Edellisen tilikauden verot	-469	-25
Verokulu tuloslaskelmassa	-3 412	-2 540

9 OSAKEKOHTAINEN TULOS

Konsernin laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan seuraavasti:

Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

Ulkona olevien osakkeiden määrään eivät sisälly takaisinostetut osakkeet.

Konsernin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentakaava on seuraava:

Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo

Osakkeiden lukumäärien muutokset on ilmoitettu liitetiedossa 17.

	2012	2011
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 euroa)	6 703	6 299
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl)	17 425	17 425
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake)	0,38	0,36
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl)	17 425	17 425
Osakeoptioiden ja osakepalkkion vaikutus (1 000 kpl)	284	0
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl)	17 709	17 425
Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa/osake)	0,38	0,36

Konsernin käyttämät osakeoptiot toimivat laimentavasti, eli ne lisäävät kantaosakkeiden määrää silloin, kun niiden merkintähinta voimassaoloaika huomioiden on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutus on yhtä suuri kuin vastikkeettomasti liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä; tämä erotus syntyy siitä, että konserni ei voi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon optioiden käytöstä saatavilla varoilla.

---

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

10 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

1 000 euroa	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2012	48	9 635	6 612	1 241	398	17 934
Muuntoerot +-	6	-11	0	-7	1	-11
Lisäykset	0	0	1 908	360	212	2 480
Vähennykset	0	257	33	10	0	301
Hankintameno 31.12.2012	54	9 881	8 553	1 604	611	20 704
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2012	0	-4 181	-3 564	-825	0	-8 570
Tilikauden poistot	0	-309	-1 290	-408	0	-2 007
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2012	0	-4 490	-4 854	-1 233	0	-10 577
Kirjanpitoarvo 1.1.2012	48	5 454	3 048	416	398	9 364
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	54	5 391	3 699	371	611	10 127
1 000 euroa	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut	Yhteensä
---	---	---	---	---	---	---
Hankintameno 1.1.2011	153	9 128	20 067	4 805	0	34 153
Muuntoerot +-	0	-102	-30	0	45	-87
Lisäykset	0	861	1 602	222	353	3 038
Vähennykset	-105	-252	-15 027	-3 786	0	-19 170
Hankintameno 31.12.2011	48	9 635	6 612	1 241	398	17 934
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2011	0	-3 838	-17 137	-4 342	0	-25 317
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	14 978	3 810	0	18 788
Tilikauden poistot	0	-343	-1 405	-293	0	-2 041
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2011	0	-4 181	-3 564	-825	0	-8 570
Kirjanpitoarvo 1.1.2011	153	5 290	2 930	463	0	8 836
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	48	5 454	3 048	416	398	9 364
Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2012			2 429
Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2011			2 535

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingospimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:

1 000 euroa	Koneet ja kalusto
31.12.2012
Hankintameno	2 967
Kertyneet poistot	-1 930
Kirjanpitoarvo	1 037
31.12.2011
Hankintameno	2 216
Kertyneet poistot	-1 624
Kirjanpitoarvo	592

Tilinpäätös 2012

---

11 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

1 000 euroa	Liikearvo	Kehittämismenot	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2012	32 077	11 492	7 069	50 638
Muuntoerot +-	73		100	173
Lisäykset	0	815	0	815
Hankintameno 31.12.2012	32 150	12 307	7 169	51 626
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2012	-800	-7 459	-4 764	-13 023
Poistot tilikaudella	0	-1 948	-1 131	-3 079
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2012	-800	-9 407	-5 895	-16 102
Kirjanpitoarvo 1.1.2012	31 277	4 033	2 305	37 615
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	31 350	2 900	1 274	35 524
1 000 €	Liikearvo	Kehittämis-menot	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
---	---	---	---	---
Hankintameno 1.1.2011	31 759	13 771	6 933	52 463
Muuntoerot +-	318		136	454
Lisäykset	0	2 723	0	2 723
Vähennys	0	-5 002	0	-5 002
Hankintameno 31.12.2011	32 077	11 492	7 069	50 638
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2011	-800	-10 572	-3 423	-14 795
Vähennysten kertyneet poistot		5 103		5 103
Poistot tilikaudella	0	-1 990	-1 341	-3 331
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2011	-800	-7 459	-4 764	-13 023
Kirjanpitoarvo 1.1.2011	30 959	3 199	3 510	37 668
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	31 277	4 033	2 305	37 615

Arvonalentumistestausta varten konsernin liikearvot on kohdistettu määritellylle segmenteille, jotka muodostavat erillisen rahavirtaa tuottavan yksikön. Liikearvojen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo oli 31,3 miljoonaa euroa 31.12.2012. Liikearvo on kohdistettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille:

miljoonaa euroa

Video and Broadband Solutions 23,5

Network Services 7,8

Liikearvojen arvonalentumistestauksessa segmenttien kerryttettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvoon perustuen. Testauksessa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin strategialukuihin ja budjetteihin. Laskelmat on laadittu 10 vuodelle. Video and Broadband Solutions segmenteissä viiden ensimmäisen vuoden kassavirtaoletus perustuu 5 % (5 %) kasvuun vuodessa ja Networks Services segmentissä kolmen ensimmäisen vuoden kasvuoletus perustuu noin 30 % (20 %) keskimääräiseen vuosittaiseen kasvuun ja sitä seuraavan 2 vuoden 5 % vuosittaiseen kasvuun. Tämän ajankohdan jälkeisten 5 vuoden ennakoidut segmenttien vastaiset rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat 2 %:n (2 %) kasvuarvion avulla. Johdon näkemys kassavirtoihin ja kasvuarvioihin perustuvat varovaisuuteen koska toimialan muutoksia on vaikea arvioida. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on 11,87 % (10,99 %). Segmenttien terminaaliarvo arvonalentumislaskelmissa on laskettu 2 %:n terminaaliarvon kasvulla. Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi jossa segmentin kassavirtaa tuottavan yksikön rahavirran vuosittaista kasvuu

vuoletusta laskettiin ja diskonttauskorkoa nostettiin jotta kerryttävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo.

Vuosien 2012 ja 2011 arvonalennustestien keskeiset olettamukset esitetään alla olevassa taulukossa.

	2012		2011
%	VBS	NS	VBS	NS
Kassavirran kasvu vuosina 1 -5	5	5*	5	5**
Kassavirran kasvu vuosina 6 -10	2	2	2	2
WACC (verojen jälkeen)	11,87	11,87	10,99	10,99

• NS vuodet 1 - 3 keskimääräinen kasvu 30 %, vuodet 4 - 5 kasvu 5 %
  **NS vuodet 1 -3 keskimääräinen kasvu 20 %, vuodet 4 - 5 kasvu 5 %

Alla olevassa taulukossa esitetään määrä, jolla kunkin segmentin kerryttävissä oleva rahamäärä ylittää niiden kirjanpitoarvon.

Arvonalentumistesti

Meur	2012	2011
VBS	17,9	24,4
NS	13,7	7,7

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

Alla olevissa taulukoissa esitetään segmenteittäin se tulevien vuosien arvioidun vapaan rahavirran vähennys ja diskonttauskoron prosentuaalinen muutos, jonka seurauksena kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin segmentin nettovarojen kirjanpitoarvo.

Vapaan rahavirran vähennys

	2012	2011
VBS	-32 %	-48 %
NS	-44 %	-18 %
Diskonttauskorko (verojen jälkeen) muutos (prosenttiyksikköä)
	2012	2011
VBS	3,33 %	4,51 %
NS	4,36 %	1,66 %

Konserni on saanut 0,4 miljoonaa euroa avustusta Tekesiltä tuotekehityskustannuksiin vuonna 2012 (1,6 miljoonaa euroa vuonna 2011). Saadusta avustuksesta on kirjattu 0,04 miljoonaa euroa (0,36 miljoonaa euroa vuonna 2011) aktivoitujen tuotekehitysmenojen hankintamenon vähennykseksi. Tuotekehitysavustuksiin liittyy ehto, jonka mukaan hankkeen kokonaiskustannuksista vähintään 10 % on kohdistuttava kotimaisen pk-sektorin alihankintatyöhön.

12 MYYTÄVISSÄ OLEVAT SIJOITUKSET

1 000 €	2012	2011
Noteeraamattomat osakesijoitukset	294	713
Myytävissä olevat sijoitukset yhteensä tilikauden lopussa	294	713

13 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

1 000 euroa	1.1.2012	Kirjattu tuloslaskelmaan	31.12.2012
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2012 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:
Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	709	-198	511
Vahvistetut tappiot	432	691	1 123
Varaukset	273	17	290
Verotuksessa huomioimattomat poistot	228	-66	162
Muut erät	72	-72	0
Yhteensä	1 714	372	2 086
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	-930	210	-721
Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon	-551	239	-312
Kertyneet poistoerot	-228	-36	-264
Muut erät	-237	237	0
Yhteensä	-1 946	650	-1 297

Taseen velkojen muutos ei vastaa tuloslaskelman laskennallisen verokustannuksen muutosta johtuen aineettomien hyödykkeiden käypään arvoon kohdistuvan verovelan kirjauskäytännöstä ja konsernin sisäisistä eliminoinneista.

1 000 euroa	1.1.2011	Kirjattu tuloslaskelmaan	31.12.2011
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2011 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:
Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	894	-185	709
Vahvistetut tappiot	333	99	432
Varaukset	244	29	273
Muut erät	72	0	72
Verotuksessa huomioimattomat poistot	270	-42	228
Yhteensä	1 813	-99	1 714
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	-831	-99	-930
Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon	-913	362	-551
Kertyneet poistoerot	-333	105	-228
Muut erät	-247	10	-237
Yhteensä	-2 324	378	-1 946

Konsernilla oli 31.12.2012 verotuksellisia tappioita tytäryhtiöissä 6 101 tuhatta euroa. Tappiosta on kirjattu verosaamista 1 123 tuhatta euroa (31.12.2011 432 tuhatta euroa). Kyseisillä tappioilla ei ole vanhenemisrajaa. Verosaamista ei ole kirjattu 2 489 tuhannen euron tappiosta johtuen niiden käytön epävarmuudesta.

Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 15 077 tuhatta euroa vuonna 2012 (15 004 tuhatta euroa vuonna 2011), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Tämä johtuu siitä, ettei veron realisoituminen ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.

Tilinpäätös 2012

---

14 VAIHTO-OMAISUUS

1 000 euroa	2012	2011
Aineet ja tarvikkeet	3 847	5 281
Keskeneräiset tuotteet	7 809	12 254
Valmiit tuotteet	7 839	6 540
Yhteensä	19 495	24 075

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 1 850 tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Varastojen arvostukseen nettorealisointiarvoonsa on tilikauden lopussa yhteensä 5 150 tuhannen euron varaus (5 100 tuhatta euroa vuonna 2011).

15 MYYNTISAAMISET JA MUUT LYHYTAIKAISET SAAMISET

1 000 euroa	2012	2011
Myyntisaamiset	35 453	40 095
Siirtosaamiset	235	1 006
Muut saamiset	2 837	3 225
Yhteensä	38 525	44 326
16 RAHAVARAT
Rahat ja pankkisaamiset	13 880	15 404
Yhteensä	13 880	15 404
Rahavirtalaskelmassa mainitut rahavarat	13 880	15 404

17 OMA PÄÄOMA

1 000 euroa	Osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl	Omat osakkeet, 1 000 kpl	Osakkeet yhteensä, 1 000 kpl	Osakepääoma, 1 000 euroa	Ylikurssirahasto, 1 000 euroa
1.1.2011	17 426	760	18 186	6 967	1 504
Osakeanti, Teleste-konsernin johdon kannustinjärjestelmä (Teleste Management II Oy)	0	542	542	0	0
Osakeoptioiden käyttö	0	0	0	0	0
Omien osakkeiden hankinta	0	0	0	0	0
Omien osakkeiden luovutus	0	0	0	0	0
31.12.2011	17 426	1 302	18 728	6 967	1 504
Osakeoptioiden käyttö	0	0	0	0	0
Omien osakkeiden hankinta	0	0	0	0	0
Omien osakkeiden luovutus	0	0	0	0	0
31.12.2012	17 426	1 302	18 728	6 967	1 504

Teleste Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2012 oli 18 728 590 kpl (18 728 590 kpl 31.12.2011). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on täysimääräisesti maksettu.

Teleste Oyj:n 3.4.2012 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1 400 000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä.

Katsauskauden lopussa konsernin hallussa oli omia osakkeita 1 302 985, joista emoyhtiö Teleste Oyj:llä 379 985 kappaletta ja määräysvalta yhtiöiden hallussa 923 000 kappaletta.

Teleste Oyj:n 8.4.2011 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää antaa uusia osakkeita yhteensä enintään 5 000 000 kappaletta ja luovuttaa yhtiön tai sen konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita enintään 1 779 985 kappaletta. Yhtiölle itselleen annettavien osakkeiden lukumäärä voi yhdessä hankintavaltuutuksen nojalla hankittujen omien osakkeiden lukumäärän kanssa olla enintään 1 400 000 kappaletta. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 2 500 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuihin

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

uusia osakkeita ja yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskeviin enimmäismääriin.

Telesten hallitus päätti 5.12.2011 yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 8.4.2011 antaman valtuutuksen perusteella Teleste Management II Oy:lle suunnatusta maksullisesta osakeannista. Osakeannissa tarjotaan yhteensä enintään 542 000 Telesten uutta osaketta osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen Teleste Management II Oy:n merkittäväksi. Osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poikkeamiselle on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, koska osakeannissa annettavat osakkeet käytetään Telesten johtoryhmän jäsenten kannustin- ja sitouttamisjärjestelmän toteuttamiseen.

Katsauskauden lopussa konsernin hallussa oli 1 302 985 omia osakkeita.

17 OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Teleste Oyj:llä oli vuonna 2012 voimassa Optio-ohjelma 2007. Optio-ohjelma laskettiin liikkeelle varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä vuonna 2007. Optio-oikeudet ovat voimassa keskimäärin kuusi vuotta liikkeellelaskusta ja osakkeiden merkintäaika kestää noin kaksi vuotta. Varsinainen yhtiökokous on valtuuttanut yhtiön hallituksen myöntämään optio-ohjelman puitteissa enintään

Optio-ohjelmien perusteella merkityt osakkeet oikeuttavat osinkoon, kun uudet osakkeet on rekisteröity. Optio-oikeuksien perusteella merkittyihin osakkeisiin liittyvä osakkeenomistajan äänioikeus ja muut oikeudet yhtiössä alkavat, kun osakkeet on rekisteröity.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältää ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euromääräiseksi muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Osingot

Hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,17 euroa / osake (0,14 euroa / osake vuonna 2011) tilinpäätöspäivän jälkeen.

840 000 optio-oikeutta konsernin avainhenkilöille tai Telesten tytäryhtiölle, joka voi hallituksen päätöksellä antaa optioita edelleen konsernin avainhenkilöille. Mikäli optionomistajan työsuhde konserniin päättyy ennen oikeuksien vapautumista, on hänen palautettava optio-oikeudet yhtiölle. Optiot raukeavat, ellei niitä ei ole lunastettu tai käytetty merkintäajan puitteissa.

Perustiedot	Optio-oikeudet 2007			Yht.
Instrumentti	2007A	2007B	2007C	Yhteensä/painotettu keskiarvo
Yhtiökokouspäivä	3.4.2007	3.4.2007	3.4.2007
Optioita enintään, kpl	280 000	280 000	280 000	840 000
Merkittäviä osakkeita per optio, kpl	1	1	1
Alkuperäinen toteutushinta *	12,89	6,94	3,57
Osinko-oikaisu	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Nykyinen toteutushinta, € **	11,99	6,24	3,23
Ensimmäinen myöntämispäivä	24.8.2007	15.10.2008	21.9.2009
Oikeuden syntyminen, pvm	1.4.2010	1.4.2011	1.4.2012
Raukeaminen, pvm	30.4.2012	30.4.2013	30.4.2014
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	5,1	6,1	7,1	6,1
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	0,0	0,3	1,3	0,8
Henkilöitä tilikauden päättyessä	0	31	33
Toteutustapa	Osakkeina	Osakkeina	Osakkeina

• Osakkeen merkintähinta Optio-oikeuksilla 2007A, 2007B ja 2007C on Teleste Oyj:n vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsingin pörssissä lisättynä 10 prosentilla laskettuna vuosittain huhtikuussa 2007, 2008 ja 2009.
  ** Merkintähinta optio-oikeuksien rauetessa, mikäli tämä tapahtunut tilikauden aikana.

Tilinpäätös 2012

---

Tilikauden tapahtumat 2012	2007A	2007B	2007C	Toteutushinta painotettu, euroa	Yhteensä
1.1.2012
Kauden alussa ulkona olevat	224 000	240 000	268 000	7,04	732 000
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt	0	0	17 000
Kaudella menetetyt	0	0	24 000	3,66	28 000
Kaudella mitätöidyt	0	0	0
Kaudella toteutetut	0	0	0
Osakkeen kurssi, € ***	4,02	3,99	3,99
Kaudella rauenneet	280 000	0	0	11,99	280 000
31.12.2012
Kauden loppuun mennessä toteutetut	0	0	0
Kauden lopussa ulkona olevat	0	236 000	261 000	3,23	497 000
Varasto kauden lopussa	0	40 000	19 000	7,00	59 000

*** Telesten osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta ajalta, jolla kyseistä optiota on voinut merkitä tilikaudella 2012.

Tilikauden tapahtumat 2011	Optio-oikeudet 2007				Jäljellä oleva juoksuaika, painotettu, vuosia
	2007A	2007B	2007C	Toteutushinta painotettu, euroa
1.1.2011
Kauden alussa ulkona olevat	224 000	240 000	268 000	7,16
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt	0	0	0	-
Kaudella menetetyt	0	0	5 000	-
Kaudella toteutetut	0	0	0	-
Kaudella rauenneet	0	0	0	-
Osakehinnan painotettu keskiarvo, € ***	3,64	3,64	-	3,45
31.12.2011
Kauden lopussa ulkona olevat	224 000	240 000	263 000	7,04	1,39
Kauden lopussa toteutettavissa olevat	224 000	240 000	0	-

*** Telesten osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta ajalta, jolla kyseistä optiota on voinut merkitä tilikaudella 2011.

Optioiden käyvän arvon määrittäminen

Optioiden käypä arvo on määritetty Black-Scholes optiohinnoittelumallilla. Optioille määritellään niiden myöntämishetkellä käypä arvo, joka kirjataan kuluksi optioiden sitouttamisajalle. Tilikaudella myönnettyjen optioiden arvostuksessa käytetyt keskeisimmät oletukset on listattu alla olevassa taulukossa:

Tilikaudella myönnettyjen optioiden arvostuksessa käytetyt oletukset

Osakekurssi, €	4,01
Toteutushinta, €	3,37
Volatiliteetti *	40,0 %
Juoksuaika, vuotta	2,25
Riskitön korko	0,4 %
Odotetut osingot, €	0,00
Arvonmääritysmalli	BS
Käypä arvo, €	21 148

• Volatiliteetti on arvioitu osakkeen historiallisesta kurssivaihtelusta käyttäen kuukausittaisia havaintoja option juoksuaikaa vastaavalta ajalta.

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna 2012, milj. EUR

Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut	74 390
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma	74 390
Osakeperusteista maksuista aiheutuva velka 31.12.2012	0

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

Osakepalkkiot

Teleste Oyj:n hallitus päätti 2.12.2011 perustaa Pitkäjänteisen kannustinjärjestelmän 2012 osaksi yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Järjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden ansaita yhtiön osakkeita palkkiona kolmelta yhden kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksoilta sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta (suoriteperusteinen palkkio). Lisäksi osakkeita voi ansaita työssäolon ja osakeomistuksen perusteella (ehdollinen palkkio). Ohjelmaan osallistumisen edellytyksenä on, että avainhenkilö omistaa Telesten osakkeita. Jos ohjelmaan osallistuja omistaa yhtiön osakkeita ja on työsuhteessa ohjelman loppuun saakka, eli maaliskuuhun 2015, yhtiö antaa yhden osakkeen kutakin henkilön omistamaa Telesten osaketta kohden ja lisäksi osakkeita ansaintajaksoille 2012, 2013 ja 2014 asetettujen ansaintakriteerien perusteella. Ohjelman puitteissa ansaitut osakkeet maksetaan osallistujille maaliskuussa 2015. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy tai henkilö myy osakkeensa ennen ansaintajakson päättymistä. Osakkeiden lisäksi osallistujille maksetaan käteistä palkkiosta henkilölle koituviin veroihin ja veroluonteisiin maksuihin (noin 50 % koko palkkiosta).

Järjestelmä	Pitkäjänteinen kannustinjärjestelmä 2012
Tyyppi	Osake
Osakkeita enintään	250 000
Ensimmäinen myöntämispäivä	31.1.2012
Oikeuden syntyminen, pvm	31.3.2015
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	3,2
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	2,2
Henkilöitä tilikauden päättyessä	31
Toteutustapa	Osakkeita ja käteistä
Tilikauden tapahtumat 2012	Pitkäjänteinen kannustinjärjestelmä 2012
---	---
Tyyppi	Osake
1.1.2012
Kauden alussa ulkona olleet	0
Varasto kauden alussa	250 000
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt	236 000
Kaudella menetetyt	0
Kaudella mitätöidyt	0
Kaudella toteutetut	0
Kaudella rauenneet	0
31.12.2012
Kauden lopussa ulkona olevat	236 000
Kauden lopussa toteutettavissa olevat	236 000

Käyvän arvon määrittäminen

Tilikaudella 2012 myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit on esitetty alla olevassa taulukossa. Palkkioiden käypä arvo perustuu yhtiön arvioon 31.12.2012 osakkeiden lukumäärästä, joihin odotetaan syntyvän oikeus. Tilikaudella myönnettyjen osakepalkkioiden käypä arvo on ilmoitettu painotettuna keskiarvona.

Tilikaudella myönnettyjen osakepalkkioiden arvostuksessa käytetyt oletukset

Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, EUR	4,01
Osakkeen kurssi raportointikauden päättyessä, EUR	4,17
Voimassaoloaika, vuotta	3
Osinko-oletus, EUR	0,12
Käypä arvo 31.12.2012, €	997 165

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna 2012, milj. EUR

Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut	336 303
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma	166 240
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2012	170 063

Tilinpäätös 2012

---

18 KOROLLISET VELAT

1 000 euroa	2012	2011
Pitkäaikaiset
Pankkilainat	99	11 605
Rahoitusleasingvelat	689	335
Yhteensä	788	11 940
Lyhytaikaiset
Pankkilainat	21 000	21 003
Rahoitusleasingvelkojen seuraavan vuoden lyhennykset	360	271
Yhteensä	21 360	21 274
Korolliset pankkilainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja rahoitusleasingvelat käypään arvoon.
Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen valuuttajakauma on seuraava:
1 000 euroa	31.12.2012	31.12.2011
EUR	788	11 940
	788	11 940
Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat:
Pankkilainat	1,6 %	1,6 %
Rahoitusleasingvelat	2,2 %	3,5 %
Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen valuuttajakauma:
EUR	100 %	100 %
Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat:
Pankkilainat	1,6 %	2,0 %
Rahoitusleasingvelat	2,2 %	3,5 %
Konsernin rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat ovat seuraavat:
Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	377	282
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	709	344
Vähimmäisvuokrat yhteensä	1 086	626
Vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	360	271
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	689	335
Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä	1 049	606
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	37	20
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	1 086	626

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

19 VARAUKSET

1 000 euroa	Takuu-varaukset	Yhteensä
1.1.2012	1 816	1 816
Varausten lisäykset/vähennykset	-309	-309
31.12.2012	1 507	1 507
		2012
Pitkäaikaiset varaukset		503
Lyhytaikaiset varaukset		1 004
Yhteensä		1 507

Takuuvaraukset

Konserni antaa tietyille tuotteilleen keskimäärin 18 kuukauden takuun. Mikäli tuotteissa havaitaan vikoja takuun aikana, ne korjataan konsernin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen viallisista tuotteista ja arvioituun takuukulujen määrään.

20 OSTOVELAT JA MUUT VELAT

1 000 euroa	2012	2011
Lyhytaikaiset
Ostovelat	11 190	14 043
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	6 073	6 116
Korkovelat ja muut rahoitusvelat	24	53
Muut siirtovelat	12 178	10 577
Ennakkomaksut	101	400
Muut velat	3 046	4 044
Yhteensä	32 612	35 233
Pitkäaikaiset
Muut velat	22	4 140

21 KAUDEN VEROTETTAVAAN TULOON PERUSTUVAT VEROVELAT

Tilinpäätöshetkellä tilikauden tuloon liittyen kirjattiin 288 tuhatta euroa verosaamista ja 2 075 tuhatta euroa verovelkaa (31.12.2011 verovelkaa 1 595 tuhatta euroa).

Tilinpäätös 2012

---

RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksellisten riskien tunnistaminen, mittaaminen ja niiltä suojautuminen rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista tekijöistä johtuvien tulos-, tase- ja rahavirtavaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi tavoitteena on varmistaa konsernin riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti.

Konsernin rahoitusriskienhallinnan pääperiaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta on määritelty hallituksen hyväksymässä konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteissa ja sitä koskevissa tarkemmissa ohjeissa. Hallitus vastaa riskienhallinnan valvonnasta. Konsernihallinto hoitaa konsernin rahoitusriskien koordinoinnin ja valvonnan sekä suojaustoimenpiteet pankkien kanssa emoyhtiön nimissä. Konsernin toimintaperiaate on riskiä välttävä. Riskien tunnistaminen on liiketoimintayksiköiden ja konsernihallinnon yhteinen tehtävä.

Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa, IAS 39 standardia. Rahoitusriskit jaetaan markkina-, luotto-, maksuvalmius- sekä rahavirran korkoriskiin, joita on kuvattu alla tarkemmin. Konsernilla ei ole merkittäviä hintariskejä.

MARKKINARISKI

Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuutta-, hinta- ja korkoriski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinahintojen tai markkinakorkojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumentin arvossa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin.

VALUUTTARISKI

Transaktioriski

Konsernin valuutta-asema muodostuu liiketapahtumiin liittyvistä eristä sekä ulkomaisiin yksikköihin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin valuuttakurssiriskit syntyvät valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, myynti- ja ostosopimuksista sekä myös ennustetuista myynneistä ja ostoista. Pääosa konsernin liikevaihdosta on Euro-määräistä, PLN:n osuus non 4 % ja Ruotsin ja Norjan kruunujen osuus liikevaihdosta on yhteensä noin 7 %, USD:n osuus on noin 4 %, ja Englannin punnan osuus on noin 7 %. Konsernin materiaalikuluista Euron osuus on noin 69 % ja USD:n osuus on noin 24 %. Konsernin suojauspäätökset perustuvat 6 kk:n ennustettuun nettokassavirtaan.

Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:

	2012					2011
	USD	SEK	NOK	GBP	PLN	USD	SEK	NOK	GBP	PLN
Lyhytaikaiset varat	2 256	1 643	1 975	3 993	4 244	964	1 043	850	2 204	2 104
Lyhytaikaiset velat	1 020	1 301	945	966	1 221	1 637	1 490	732	1 290	1 346

Tilinpäätöksessä 2012 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset olivat seuraavat:

Valuuttapositiot

Valuutta	Positio	Suojattu määrä	Netto-positio	Suojaus-instrumentti	Suojaus-suhde
USD	3 663	3 106	557	Valuutta-termini	85 %
SEK	0	0	0	Valuutta-termini	0 %
NOK	1 239	890	349	Valuutta-termini	72 %
GBP	1 351	1 116	235	Valuutta-termini	83 %

Tilinpäätöksessä 2011 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset olivat seuraavat:

Valuuttapositiot

Valuutta	Positio	Suojattu määrä	Netto-positio	Suojaus-instrumentti	Suojaus-suhde
USD	2 870	2 334	535	Valuutta-termini	81%
SEK	319	0	319	Valuutta-termini	0 %
NOK	1 493	1 158	335	Valuutta-termini	78 %
GBP	1 550	1 135	415	Valuutta-termini	73 %

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

Konserni suojaa lähtökohtaisesti ennustetut rahavirrat. Konserni käyttää valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseen pääosin valuutteminejä. Konsernin toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin ja liiketapahtumista syntyvä valuutta-asema tulee olla aina suojattu 80 – 100 prosenttisesti valuutoittain. Suojausten tasoa seurataan kuukausittain. Valuuttakurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös muun muassa liiketoiminnan suunnittelun, hinnoittelun ja tarjousehtojen avulla. Hinnoittelujakso vaihtelee 3 kk:n ja 24 kk:n välillä.

Valuuttajohdannaisten yhteismäärä 31.12.2012 oli 5,9 miljoonaa euroa (7,4 milj euroa).

TRANSLAATIORIKSI

Koska konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyihin nettosijoituksiin kohdistuva valuuttakurssiriski on suhteellisen matala, näiden erien laskennallisten euromäärien arvon vaihtelua (translaatioriski) ei suojata aktiivisesti. Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omien pääomien yhteismäärä oli 6,8 milj. euroa (4,4 milj. euroa).

Herkkyys markkinariskeille

| Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille | 2012
Voitto/Tappio | 2011
Voitto/Tappio |
| --- | --- | --- |
| 10 % muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa | +56 | +54 |
| 10 % muutos euron ja Ruotsin kruunun välisessä valuuttakurssissa | 0 | +3 |
| 10 % muutos euron ja Norjan kruunun välisessä valuuttakurssissa | +35 | +33 |
| 10 % muutos euron ja punnan välisessä valuuttakurssissa | +24 | +40 |

KORKORISKI

Telesten korkoriski on pääasiassa rahavirran korkoriski ja syntyy taseen korollisista veloista. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimusta päästäkseen rahoitusperiaatteidensa mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöspäivänä 21 000 tuhatta euroa lainoista on sidottu lyhytaikaisiin viitekorkoihin, joiden koronmääräytymisjakso on maksimissaan 12 kk. Lainoista 9 000 tuhatta euroa on suojattu koronvaihtosopimuksella, johon sovelletaan suojauslaskentaa. Tilikauden 2009 aikana nostettu 11 500 tuhannen euron suuruinen 3 vuoden laina jolla rahoitettiin yritysostot Saksassa on maksettu pois. Suojauslaskentaan kuuluvasta johdannaisesta on

kirjattu 143 tuhatta euroa laajaan tulokseen tilikaudella 2012. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo tilinpäätöshetkellä on -22 tuhatta euroa. Konsernin lainat ovat Euro-määräisiä. Vuonna 2012 konsernin lainakannan keskikorko oli 1,64 %. Rahoitusleasing sopimukset ovat kiinteäkorkoisia. Konserni ei suojaa rahavirran korkoriskistä johtuvaa riskiasemaa, koska riskiasema on pieni. IFRS 7:n edellyttämän herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty vaihtuvakorkoisten lainojen tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2012 vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut –/+100 tuhatta euroa, jos korkotaso olisi noussut tai laskenut prosenttiyksikön.

Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu	1 vuoden sisällä	1–5 vuoden sisällä	yli 5 vuoden sisällä	Yhteensä
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit
Rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	10 000			10 000
Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit
Rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	11 000			11 000

LUOTTORISKI

Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat eri maantieteellisille alueille asiakaskunnan kesken. Vastuu liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä on siten ensisijaisesti konsernin maantieteellisillä alueilla. Liiketoimintaan liittyvää luottoriskiä hallitaan konsernin tätä koskevien sisäisten ohjeiden mukaisesti ja sitä pyritään vähentämään esimerkiksi vakuuksilla. Osa myyntisaamisista on vakuutettu luottovakuutuksella. Luottoriskit hyväksytään ja niitä seurataan Konsernin johtoryhmässä.

Rahoitusinstrumentteihin liittyvää luottoriskiä, vastapuoliriskiä hallinnoidaan konsernitasolla. Tämä riski syntyy siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Vastapuoliriskin minimoimiseksi Teleste pyrkii rajoittamaan vastapuolet niihin pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin, joilla on hyvä luottokelpoisuus. Likvidit varat sijoitetaan rahamarkkinainstrumentteihin, joissa on alhainen riski.

Tilinpäätös 2012

---

Kaikki saamiset ovat vakuudettomia. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisista kirjatut arvonalentumistappiot ja niiden palautukset ilmenevät liitetiedosta 5. Liiketoiminnan muut kulut.

Myyntisaamisten ikäjakauma	2012			2011
	Brutto	Arvon-alentumistappio	Yhteensä	Brutto	Arvon-alentumistappio	Yhteensä
Erääntymättömät myyntisaamiset	26 377		26 377	34 929		34 929
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset	7 416		7 416	4 087		4 087
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	715		715	1 009		1 009
yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	2 109	-1 164	945	2 409	-2 339	70
Yhteensä			35 453			40 095
Luottotappioiden mahdollinen enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä:					2012	2011
Lainat ja muut saamiset					38 525	44 320
Myytävissä olevat rahoitusvarat					287	713

MAKSUVALMIUSRISKI

Konsernin maksuvalmiusriskiä seurataan kassavirtaennusteisiin pohjautuvien raporttien avulla. Maksuvalmiusriskiä pyritään vähentämään riittävillä kassavaroilla, luottolimiiteillä sekä lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman kautta. Maksuvalmiuden hallintaa tukee myös tehokas kassa- ja likviditeettihallinto. Tilikauden lopussa konsernin kassavarat olivat 13,9 milj. euroa ja korollinen velka 22,1 milj. euroa. Konsernihallinto vastaa keskitetysti konsernin korollisen vieraan pääoman hankinnasta. Konsernilla oli

31.12.2012 käyttämättömiä valmiusluottoja, joihin se on sitoutunut, ja nostamattomia lainoja, joissa on sitova luottolupaus, yhteensä 19,0 milj. euroa. Konsernin lainasopimuksiin ja valmiusluottoihin, joihin konserni on sitoutunut, liittyy kannattavuus- ja kassavirta-tyypisiä kovenantteja.

Johdannaissopimusten kirjaus- ja arvostamisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa sekä tilinpäätöspäivän nimellisarvot ja käyvät arvot konsernitilinpäätöksen liite-tiedoissa kohdassa Vastuut.

Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2012 seuraavat:

	2013	2014	2015	2016	2017
Pankkivelat	21 024
Ostovelat	11 190
Rahoitusleasingvelat	377	319	255	135
Johdannaiset
Suoritettavat rahavirrat	-5 936
Saatavat rahavirrat	5 827
Muut	22

Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2011 seuraavat:

	2012	2013	2014	2015	2016
Pankkivelat	21 509	11 504
Ostovelat	14 043
Rahoitusleasingvelat	282	173	122	49
Johdannaiset
Suoritettavat rahavirrat	-7 434
Saatavat rahavirrat	7 335
Muut	54

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus ja mahdollistaa investoinnit optimaalisella pääomarakenteella. Yhtiön johto arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.

Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä velan osuudella kokonaispääomasta. Tunnusluku lasketaan konsernin korollisen nettovelan suhteella korollisen nettovelan ja oman pääoman summaan. Konsernin tavoitteena on pitää tunnusluku alle 50 %.

Velan osuus kokonaispääomasta 31.12.2012 ja 31.12.2011 oli seuraava.

	2012	2011
Korolliset velat	22 147	33 213
Rahat ja pankkisaamiset	13 880	15 404
Korollinen nettovelka	8 267	17 809
Oma pääoma yhteensä	60 557	55 278
Korollinen nettovelka ja pääoma yhteensä	68 824	73 087
Velan osuus kokonaispääomasta	12,0 %	24,4 %

22 RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

Kaikki rahoitusvarat ja -velat on arvostettu käypään arvoon konsernitaseessa lukuunottamatta pitkäaikaista pankkilainaa, joka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon.

JOHDANNAISINSTRUMENTIT

Teleste käyttää tase-erien transaktioriskin suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustarkoituksessa käytettävien valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset kirjataan täysimääräisesti tuloslaskemaan. Valuuttatermiinien käyvät arvot olivat -109 tuhatta euroa vuonna 2012 (2011 -99 tuhatta euroa) ja ne on kirjattu liiketuloksen oikaisuksi. Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Korkojohdannaisten käyvät arvot olivat -22 tuhatta euroa. Käyvän arvon muutos tilikaudella 143 tuhatta euroa on kirjattu laajaan tulokseen. Telesten valuuttatermiinit ja koronvaihtosopimukset ovat kaikki tasossa 2.

MYYTÄVISSÄ OLEVAT SIJOITUKSET

Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeramattomien yhtiöiden osakkeista ja ovat tasossa 3. Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, tai sitä alempaan johdon arvioon käyvästä arvosta. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti ja arvio vaihtelee merkittävästi tai vaihteluvälille sijoittuvien erilaisten arvioiden todennäköisyydet eivät ole kohtuullisesti määritettävissä ja käytettävissä käyvän arvon arvioimiseen.

RAHOITUSLEASINGVELAT

Rahoitusleasingvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttokorkona on käytetty samanlaisten leasingsopimusten vastaavaa korkoa.

OSTOVELAT SEKÄ MUUT VELAT TAI SAAMISET

Ostovelkojen sekä muiden kuin johdannaisopimuksiin perustuvien saamisten käypä arvo vastaa niiden alkuperäistä kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon näiden erien juoksuaika.

Käyvän arvon määrittämiseen on käytetty seuraavia diskonttokorkoja:

	2012	2011
Rahoitusleasingsopimukset	2,2 %	3,5 %

Tilinpäätös 2012

---

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

	Liite	Käypään arvoon tulosvaikut- teisesti kirjattavat rahoitus- varat/-velat	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitus- varat	Jaksotettuun hankin- tamenoon kirjattavat rahoitus- varat/-velat	Tase-erien kirjanpito- arvot	Käypä arvo
2012 Tase-erä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat	12			294		294	294
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	15		35 453			35 453	35 453
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		0	35 453	294	0	35 747	35 747
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18	689			99	788	788
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18	360			21 024	21 384	21 384
Johdannaissopimukset	25	109				109	109
Korkojohdannaiset	25	22				22	22
Ostovelat	20				11 190	11 190	11 190
Korkovelat ja muut rahoitusvelat	20				24	24	24
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		1 180	0	0	32 337	33 517	33 517
	Liite	Käypään arvoon tulosvaikut- teisesti kirjattavat rahoitus- varat/-velat	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitus- varat	Jaksotettuun hankin- tamenoon kirjattavat rahoitus- varat/-velat	Tase-erien kirjanpito- arvot	Käypä arvo
2011 Tase-erä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat	12			713		713	713
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	15		40 095			40 095	40 095
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		0	40 095	713	0	40 808	40 808
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18	335			11 605	11 940	11 940
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18	271			21 003	21 274	21 274
Johdannaissopimukset	25	99				99	99
Korkojohdannaiset	25	166				166	166
Ostovelat	20				14 043	14 043	14 043
Korkovelat ja muut rahoitusvelat	20				54	54	54
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		871	0	0	46 705	47 576	47 576

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

23 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT

1 000 euroa	2012	2011
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa:
Poistot	5 078	5 372
Työsuhde-etuudet	241	180
Myyntivoiton oikaisu	-441	0
Yhteensä	4 878	5 552

24 MUUT VUOKRASOPIMUKSET

Konserni vuokralle ottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat:

Yhden vuoden kuluessa	614	614
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	1 075	1 075
Myöhemmin erääntyvät	967	1 337
Yhteensä	2 656	3 026

Konserni on vuokrannut muilla vuokrasopimuksilla ulkomailla käyttämänsä tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 2-5 vuotta. Normaalisti näihin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksiehtojen mukaan vuokratasoa korotetaan keskimäärin kahden vuoden välein.

25 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1 000 euroa	2012	2011
Vuokravastuut
Toimitilojen vuokravastuut	2 656	3 026
Leasingvuokravastuut	5 872	5 098
Johdannaissopimukset
Terminisopimusten kohde-etuuden arvo	5 936	7 434
Terminisopimusten käypä arvo	-109	-99
Koronvaihtosopimukset
Koronvaihtosopimusten kohde-etuuden arvo	9 000	11 500
Koronvaihtosopimusten käypä arvo	-22	-167

Tilinpäätös 2012

---

26 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Teleste-konsernissa lähipiinin sisältyvät Teleste Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja.

Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset	Konsernin omistusosuus (%)	Osuus äänivallasta (%)
Emoyritys Teleste Oyj, Turku, Suomi
Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa	100	100
Cableway Cyber Optic GmbH & Co. KG, Bergisch Gladbach, Saksa	100	100
MKS Management GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa	100	100
Cableway Service Nord GmbH & Co. KG, Bergisch Gladbach, Saksa	100	100
Cableway Nord GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa	100	100
Cableway Süd GmbH, München, Saksa	100	100
Dinh TeleCom S.A., Herstaal, Belgia	100	100
Flomatik A/S, Porsgrun, Norja	100	100
Flomatik Network Services Ltd. Fareham, England	100	100
Kaavisio Oy, Turku, Suomi	100	100
Promacom AB, Tukholma, Ruotsi	100	100
Satlan S.p.zoo, Wroclaw, Puola	100	100
Suomen Turvakamera Oy, Espoo, Suomi	100	100
Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia	100	100
Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia	100	100
Teleste Electronics (SIP) Co., Ltd, Shuzhou, Kiina	100	100
Teleste France SAS, Parisi, Ranska	100	100
Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa	100	100
Teleste India Pvt. Mumbai, India	100	100
Teleste LLC, Georgetown Texas, USA	100	100
Teleste Networks Services S.A. Yverdon, Sveitsi	100	100
Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa	100	100
Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi	100	100
Teleste UK Ltd, Cambridge, England	100	100
Teleste Video Networks Sp zoo, Krakova, Puola	100	100
Johdon työsuhde-etuudet
1 000 €	2012	2011
Toimitusjohtaja
Maksetut palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	496	391

Vuonna 2012 Telesten toimitusjohtajalle annettiin 0 kpl osakeoptioita (0 kpl vuonna 2011).

Johdon optio-oikeuksissa on muilta osin samanlaiset ehdot kuin muun henkilökunnan optioissa, paitsi Teleste 2007 optioiden osalta, joiden ehtojen mukaan optioiden bruttomääräisestä tulosta on 20 %:lla merkittävä yhtiön osakkeita. Osakemerkintävelvollisuus lakkaa, kun salkussa on bruttovuosipalkan verran yhtiön osakkeita. 31.12.2012 johdolla oli 80 000 kpl myönnettyjä optioita, joista 80 000 kpl oli toteutettavissa (120 000 kpl ja 80 000 kpl toteuttavissa vuonna 2011). Emoyhtiön johdolla oli

tilinpäätöshetkellä 0,38 % emoyhtiön osakkeista eli 71 634 osaketta (0,45 % eli 84 791 osaketta 31.12.2011). Lisäksi Teleste Oyj:n toimitusjohtaja omisti 31.12.2012 Teleste Management Oy:n osakkeista 34,4 % ja Teleste Management II Oy:n osakkeista 31,25 %.

Toimitusjohtajan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksu tilikaudella 2012 oli 47 tuhatta euroa (59 tuhatta euroa tilikaudella 2011).

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

1 000 euroa	2012	2011
Johdon maksetut palkat ja palkkiot
Hallituksen puheenjohtaja	44	43
Hallituksen jäsenet	145	137
Toimitusjohtaja	496	391
Yhteensä	685	571

Emoyhtiön toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Kyseisessä sopimuksessa on sovittu, että sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen ja 18 (kahdeksantoista) kuukautta yhtiön toimittaessa irtisanomisen. Hallituksen kiinteä palkkio on maksettu yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön osakkeina, kokouspalkkiot on maksettu rahana.

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia vuosina 2012 tai 2011.

Telesten hallitus päätti joulukuussa 2011 yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 8.4.2011 antaman valtuutuksen perusteella Teleste Management II Oy:lle suunnatusta maksullisesta osakeannista. Osakeannissa tarjottiin yhteensä 542 000 Telesten uutta osaketta osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen

ten Teleste Management II Oy:n merkittäväksi. Osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poikkeamiselle oli yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, koska osakeannissa annettetut osakkeet käytettiin Telesten johtoryhmän jäsenten kannustin- ja sitouttamisjärjestelmän toteuttamiseen. Osakeomistusta varten osa johtoryhmän jäsenistä on perustanut Teleste Management II Oy -nimisen yhtiön, jonka koko osakekannan he tai heidän määräysvalta yhteisönsä omistavat. Järjestelmää perustettaessa Teleste Management II Oy:n on tarkoitus hankkia Teleste Oyj:n (Teleste) osakkeita yhteensä enintään 1 600 000 eurolla. Osakehankinnat rahoitettiin johtoryhmän jäsenten 320 000 euron suuruisilla pääomapanoksilla Teleste Management II Oy:hyn sekä Telesteltä otettavalla lainalla. Osa johtoryhmän jäsenistä rahoitti pääomapanostaan Teleste Management II Oy:hyn myymällä aiemmin omistamiaan Telesten osakkeita.

Järjestelmien toteuduttua Telesten johtoryhmän jäsenet omistavat Teleste Managementin ja Teleste Management II kautta 4,92 % Telesten osakkeista.

27 TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Konsernin johdon tietoon ei ole tullut sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöslaskelmiin.

Tilinpäätös 2012

---

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2012

1 000 euroa	Liite	2012	2011
Liikevaihto	1	67 254	59 115
Valmistevarastojen muutos		-1 156	841
Liiketoiminnan muut tuotot	2	3 780	4 153
Materiaalit ja palvelut	3	-27 947	-24 870
Henkilöstökulut	4	-21 435	-18 679
Poistot ja arvonalennukset	5	-587	-524
Liiketoiminnan muut kulut		-15 967	-16 251
Liiketulos		3 943	3 783
Rahoitustuotot ja -kulut	6	5 369	3 477
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä		9 312	7 260
Satunnaiset erät
Satunnaiset kulut	7	-222	-290
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		9 089	6 970
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos	8	-575	311
Tuloverot
Tilikauden verot	9	-1 691	-593
Tilikauden voitto (tappio)		6 823	6 688

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TASE 31.12.2012

1 000 euroa	Liite	2012	2011
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	10	24	32
Aineelliset hyödykkeet	10	5 471	5 685
Pitkäaikaiset saamiset	11	27 552	29 490
Sijoitukset	12	23 372	22 972
		56 420	58 179
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	13	6 220	7 043
Lyhytaikaiset saamiset	14	20 863	22 584
Rahat ja pankkisaamiset	15	5 463	8 201
		32 546	37 829
Vastaavaa		88 966	96 009
Oma pääoma
Osakepääoma	16	6 967	6 967
Ylikurssirahasto	16	1 504	1 504
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	16	5 784	5 784
Edellisten tilikausien tulos	16	28 435	24 305
Tilikauden tulos	16	6 823	6 688
		49 512	45 247
Tilinpäätössiirtojen kertymä	8	986	411
Pakolliset varaukset	17	949	949
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	18	0	11 500
Lyhytaikainen vieras pääoma	19	37 519	37 901
		37 519	49 401
Vastattavaa		88 966	96 009

Tilinpäätös 2012

---

RAHOITUSLASKELMA

1 000 euroa	2012	2011
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen satunnaisia eriä	9 312	7 260
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot	587	524
Rahoitustuotot- ja kulut	-5 369	-3 477
Muut oikaisut	-441	0
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	4 089	4 307
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos	1 721	-8 521
Vaihto-omaisuuden muutos	823	-2 085
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys	-440	-1 260
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	6 193	-7 559
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	5 793	4 860
Maksetut välittömät verot	-1 572	-952
Liiketoiminnan rahavirta	10 414	-3 651
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-469	-1 183
Sijoitukset tytäryhtiöihin	-828	0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	499	689
Myönnetyt lainat	1 938	-2 667
Investointien rahavirta	1 140	-3 161
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot	0	6 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-11 500	0
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-2 569	-539
Maksetut konsernivustukset	-222	-290
Rahoituksen rahavirta	-14 291	5 171
Rahavarojen muutos	-2 738	-1 640
Rahavarat 1.1.	8 201	9 841
Rahavarat 31.12.	5 463	8 201

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

EMOYHTIÖN LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

EMOYHTIÖ TELESTE OYJ:N TILINPÄÄTÖS

Teleste Oyj on Teleste-konsernin emoyhtiö. Teleste Oyj:n y-tunnus on 1102267-8 ja kotipaikka on Turku. Yhtiön rekisteröity osoite on Seponkatu 1 20660 Littoinen.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostojen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja tappiot kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.

JOHDANNAISSOPIMUKSET

Yhtiöllä on valuuttasuojauksia ja lainaa suojaavia koronvaihtosopimuksia. Valuuttasuojausten avulla valuuttariskien vaikutus yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan pyritään eliminoimaan. Koronvaihtosopimuksilla suojataan joitakin vaihtuvakorkoisia lainoja.

Yhtiön politiikkana on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin. Valuuttasuojausten tulosvaikutus kirjataan yhtiössä valuuttasuojausten toteutushetkellä.

PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTUS

Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla. Kuluvan käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoisia ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri omaisuusryhmille ovat:

Aineettomat oikeudet	3 vuotta
Liikearvo	10 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	3 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	25–33 vuotta
Koneet ja kalusto	3–5 vuotta
Tietokoneet	0–3 vuotta

Käyttöomaisuuden tasearvosta tehdään arvonalennus, mikäli on ilmeistä, että tulonodotukset eivät kata hyödykkeen tasearvoa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin hankintahetkestä tai perustamisesta lähtien. Tilikauden aikana myydyt yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin myyntihetkeen saakka. Muina pitkäaikaisina sijoituksina ja saamisina esitetään sijoitukset ja saamiset, joiden aiottu hallussapitoaika on yli vuoden mittainen.

LEASINGSOPIMUKSET

Käyttöleasing sopimukset ja rahoitusleasing sopimuksin tehdyt hankinnat kirjataan tilinpäätökseen vuokrakuluina.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen jälleenhankinta- tai luovutushintaan. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Varaston arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistö menoista.

RAHAT, PANKKISAAMISET JA RAHOITUSARVOPAPERIT

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit.

LIIKEVAIHTO

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla. Myyntitulo kirjataan tuotoksi palvelun tai hyödykkeen luovutushetkellä.

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

Tuotekehityskulut kirjataan vuosikuluna.

ELÄKEJÄRJESTELYT

Yhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta.

TULOVEROT

Tuloverot koostuvat tilikauden tulokseen kohdistuvasta verosta ja edellisen tilikauden verojaksotuksen oikaisusta.

OMAT OSAKKEET

Konsernin hankkimat omat osakkeet eivät sisälly tasearvoihin. Omien osakkeiden luovutus kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 3.4.2007 alkaen.

Tilinpäätös 2012 39

---

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN LIITETIEDOT 31.12.2012

1 LIIKEVAIHTO

1 000 euroa	2012	2011
Liikevaihto liiketoiminnoittain
Video and Broadband Solutions	66 330	58 625
Network Services	924	490
Yhteensä	67 254	59 115
Liikevaihto markkina-alueittain
Suomi	11 963	9 820
Pohjoismaat	7 503	7 059
Muu Eurooppa	35 577	35 488
Muut	12 212	6 748
Yhteensä	67 254	59 115

2 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Tuotekehitysavustukset ja muut	3 780	4 153
Yhteensä	3 780	4 153

3 MATERIAALIT JA PALVELUT

Ostot	-26 583	-25 805
Raaka-ainevaraston muutos	333	1 243
	-26 250	-24 562
Ulkopuoliset palvelut	-1 697	-308
Yhteensä	-27 947	-24 870

4 HENKILÖSTÖKULUT

Palkat ja palkkiot	-17 427	-15 186
Eläkekulut	-3 050	-2 658
Muut henkilösivukulut	-958	-835
Yhteensä	-21 435	-18 679
Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle ja hallitukselle	685	571

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

Henkilöstö tilikauden lopussa	378	375
Henkilöstö keskimäärin	385	373

Henkilöstö toiminnoittain tilikauden lopussa

Tuotekehitys	103	103
Tuotanto ja materiaalihallinto	218	215
Myynti ja markkinointi	30	29
Hallinto	27	28
Yhteensä	378	375

5 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT

1 000 euroa	2012	2011
Muut pitkävaikutteiset menot	-188	-134
Rakennukset	-278	-267
Koneet ja kalusto	-113	-114
Muut aineettomat oikeudet	-8	-27
Yhteensä	-587	-542

6 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Korkotuotot	59	50
Korkotuotot konserniyhtiöiltä	1 598	1 344
Korkokulut	-557	-652
Korkokulut konserniyhtiöille	-113	-58
Rahoituksen kurssierot	0	-17
Muut rahoitustuotot ja -kulut	486	-1 383
Osinkotuotot, konserniyhtiöiltä	3 895	4 143
Osinkotuotot, ulkopuolisilta	2	50
Yhteensä	5 369	3 477

7 SATUNNAISET ERÄT

Maksetut konserniavustukset	-222	290

8 TILINPÄÄTÖSSIIRROT

Poistoreron muutos

Rakennukset	-515	217
Muut pitkävaikutteiset menot	-60	94
Yhteensä	-575	311

Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta 986 411

9 TILIKAUDEN VEROT

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-1 331	-652
Edellisen tilikauden verot	-360	60
Yhteensä	-1 691	-592

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

EMOYHTIÖN LIITETIEDOT

10 AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET

	Aineelliset hyödykkeet
	Aineettomat oikeudet	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut pitkävaikutteiset menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	7 619	48	8 739	8 066	4 037	20 890
Lisäykset	0	0	0	222	191	413
Vähennykset/siiirot	0	-48	0	0	0	-48
Hankintameno 31.12.	7 619	0	8 739	8 288	4 228	21 255
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-7 587	0	-3 556	-7 922	-3 727	-15 205
Tilikauden poistot	-8	0	-278	-113	-188	-579
Kertyneet poistot 31.12.	-7 595	0	-3 834	-8 035	-3 915	-15 784
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	24	0	4 905	253	313	5 471
Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2012				245
Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2011				139

11 PITKÄAIKAISET SAAMISET

1 000 euroa	2012	2011
Pääomasijoituslainat konserniyhtiöille	456	165
Muut pitkäaikaiset saamiset konserniyhtiöiltä	27 097	29 325
Yhteensä	27 552	29 490

12 SIJOITUKSET

Emoyhtiö	Osakkeet konserniyhtiöissä	Osakkeet muut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	25 531	714	26 245
Lisäykset/siiirot	828	0	828
Hankintameno 31.12.	26 359	714	27 073
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-3 273	0	-3 273
Myynnit	0	-4	-4
Arvonalennukset	0	-424	-424
Kertyneet poistot 31.12.	-3 273	-428	-3 701
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	23 086	286	23 372

13 VAIHTO-OMAISUUS

1 000 euroa	2012	2011
Aineet ja tarvikkeet	2 586	2 253
Keskeneräiset tuotteet	2 649	2 777
Valmiit tuotteet	985	2 013
Yhteensä	6 220	7 043

14 LYHYTAIKAISET SAAMISET

Myyntisaamiset	8 779	11 435
Myyntisaamiset konserniyhtiöiltä	11 276	9 737
Muut saamiset	85	80
Siirtosaamiset	723	1 333
Yhteensä	20 863	22 584

15 RAHAT JA PANKKISAAMISET

Rahat ja pankkisaamiset	5 463	8 201

16 OMAN PÄÄOMAN ERIEN LISÄYKSET JA VÄHENNYKSET

1 000 euroa	2012	2011
Osakepääoma 1.1.	6 967	6 967
Osakepääoma 31.12.	6 967	6 967
Ylikurssirahasto 1.1.	1 504	1 504
Ylikurssirahasto 31.12.	1 504	1 504
Sijoitettu vapaa oma pääoma 1.1.	5 784	4 185
Osakeanti	0	1 598
Sijoitettu vapaa oma pääoma 31.12.	5 784	5 784
Edellisten tilikausien voittovarat 1.1.	30 993	26 441
Osingonjako	-2 569	-2 136
Fuusiovoitto	12	0
Edellisten tilikausien voittovarat 31.12.	28 435	24 305
Kauden tulos	6 823	6 688
Kertyneet voittovarat 31.12.	35 258	30 993
Yhteensä	49 512	45 247
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.	41 041	36 775

Emoyhtiön osakepääoma koostuu yhdestä osakesarjasta ja jakaantuu 18 728 590 samanlajiseen osakkeeseen.

Tilinpäätös 2012

---

17 PAKOLLISET VARAUKSET

1 000 euroa	2012	2011
Takuuvaraukset	949	949
18 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahalaitoksilta	0	11 500
19 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahalaitoksilta	21 000	21 000
Saadut ennakot	58	299
Saadut ennakot konserniyhtiöltä	0	865
Ostovelat	2 881	4 152
Ostovelat konserniyrityksille	1 557	989
Muut velat	1 193	1 433
Muut velat konserniyrityksille	4 679	2 905
Siirtovelat	6 152	6 259
Yhteensä	37 519	37 901

20 ANNETUT VAKUUDET

	2012	2011
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	654	606
Myöhemmin maksettavat	1 074	1 123
Yhteensä	1 728	1 729
Vuokravastuut toimitiloista
Yhden vuoden kuluessa	112	138
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	128	128
Myöhemmin erääntyvät	1 305	1 337
	1 545	1 603
Omasta puolesta annetut vakuudet
Pankkitakaukset	0	0
Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset	0	0
21 JOHDANNAISSOPIMUKSET
Terminisopimusten kohde-etuuden arvo	4 117	5 023
Terminisopimusten käypä arvo	-74	-80
Koronvaihtosopimukset	9 000	11 500
Koronvaihtosopimusten käypä arvo	-22	-167

22 KONSERNIN JA EMOYHTIÖN OMISTAMAT YRITYKSET

	Konsernin omis-tusosuus, %	Emoyhtiön omis-tusosuus, %
Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa	100	100
Cableway Nord GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa	100	0
Cableway Service Nord GmbH & Co. KG, Bergisch Gladbach, Saksa	100	0
Cableway Süd GmbH, München, Saksa	100	0
Cableway Cyber Optic GmbH&Co. KG, Bergisch Gladbach, Saksa	100	0
MKS Management GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa	100	0
Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa	100	12,5
Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia	100	100
Dinh TeleCom S.A., Herstal, Belgia	100	1
Flomatik A/S, Porsgrun, Norja	100	100
Flomatik Network Services Ltd., Fareham, Englanti	100	100
Teleste Network Services S.A., Yverdon, Sveitsi	100	100
Kaavisio Oy, Turku, Suomi	100	100
Promacom AB, Tukholma, Ruotsi	100	100
Satlan s.p.zoo, Wroclaw, Puola	100	100
Suomen Turvakamera Oy, Espoo, Suomi	100	100
Teleste India Pvt., Mumbai, Intia	100	100
Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia	100	100
Teleste Electronics (SIP), Shuzhou, Kiina	100	100
Teleste France SAS, Parisi, Ranska	100	100
Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa	100	100
Teleste LLC, Georgetown Texas, USA	100	100
Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi	100	100
Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti	100	100
Teleste Video Networks Sp zoo, Krakova, Puola	100	100

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

EMOYHTIÖN LIITETIEDOT

23 OMAT OSAKKEET

	Määrä, kpl		Osuus osakkeista ja äänistä, %
Emoyhtiö omistaa 31.12.2012 omia osakkeita	379 985		2,03 %
24 OSAKETIEDOT JA OMISTAJAT
Johdon omistus
	Kpl	Osuus osakkeista, %	Osuus äänival-lasta, %
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet	71 637	0,38	0,38
Optio-ohjelmat
Optioiden perusteella on oikeutettu merkitsemään uusia osakkeita
		Osakemäärä	Osuus osakkeista ja äänivallasta optioiden käytön jälkeen, %
Toimitusjohtaja		80 000	0,41
Muut lainan haltijat		421 000	2,18
Yhtiön hallussa vuoden 2007 ohjelmasta		59 000	0,31
Yhteensä		560 000	2,90
Tilintarkastuspalkkiot		2012	2011
Tilintarkastuspalkkiot		49	48
Veroneuvonta		42	56
Muut palkkiot		13	8

Tilinpäätös 2012

---

44
Teleste, digitaalisuuden edistäjä

25 OSAKETIEDOT JA OMISTAJAT

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2012
Määrä, kpl
Osuus osakkeista ja äänistä, %

EM Group Oy		4 389 712	23,44
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö		1 679 200	8,97
Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö		953 854	5,09
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva		824 641	4,40
Teleste Management II Oy		542 000	2,89
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma		521 150	2,78
Valtion Eläkerahasto		500 000	2,67
Aktia Capital Sijoitusrahasto		450 000	2,40
Teleste Management Oy		381 000	2,03
Teleste Oyj		379 985	2,03
Op-Suomi Pienyhtiöt		350 000	1,87
Fim Fenno Sijoitusrahasto		270 342	1,44
Erikoissijoitusrahasto Fourton Fokus Suomi		195 869	1,05
Yhteenveto(13)		11 437 753	61,06
Sektorijakauma	Omistajia	Osuus, %	Osakkeita
---	---	---	---
Yritykset	286	5,51	7 254 749
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	11	0,21	3 385 419
Julkisyhteisöt	6	0,11	2 015 104
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	37	0,71	384 929
Kotitaloudet	4 795	92,53	4 585 420
Ulkomaat ja hallintarekisteröidyt	47	0,90	1 102 969
Yhteensä	5 182	100,00	18 728 590
Osakkeita, kpl	Omistajia	Osuus, %	Osakkeita
---	---	---	---
0 - 100	1 157	22,32	79 419
101 - 1000	3 016	58,20	1 268 596
1001 - 10000	914	17,63	2 501 777
10001 - 100000	74	1,42	1 796 217
100001 - 1000000	19	0,36	7 013 669
1000001 -	2	0,03	6 068 912
Yhteensä	5 182	100,00	18 728 590

---

VOITONJAKOEHDOTUS

VOITONJAKOEHDOTUS

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ

Emoyhtiön jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12.2012 on 41 041 292,27 euroa.

Hallitus ehdottaa huhtikuun 12. päivänä 2013 pidettävälle varsinaisille yhtiökokouksille, että vuodelta 2012 maksetaan osinkoa 0,17 euroa osakkeelta ulkona oleville osakkeille.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

1. päivänä tammikuuta 2013

Marjo Miettinen, HP

Pertti Ervi, HJ

Esa Harju, HJ

Pertti Raatikainen, HJ

Kai Telanne, HJ

Petteri Walldén, HJ

Jukka Rinnevaara

Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

1. päivänä tammikuuta 2013

KPMG OY AB

Esa Kailiala

KHT

Tilinpäätös 2012

---

TILINTARKASTUSKERTOMUS

TELESTE OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme tilintarkastaneet Teleste Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. – 31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä, 31. tammikuuta 2013
KPMG OY AB

Esa Kailiala
KHT

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

HALLINNOINTI

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (Corporate Governance) 2010, saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internet-sivuilla www.cgfinland.fi, suosituksen 54 mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja tiedot perustuvat 31.12.2012 vallinneeseen tilanteeseen.

KONSERNIN HALLINNOINTI

Teleste Oyj:n johtamisen järjestelyissä pyritään johdonmukaisuuteen ja toimivuuteen. Hallinto perustuu Suomen osakeyhtiölakiin ja Telesten yhtiöjärjestykseen. Telesten osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä (jatkossa Pörssi). Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalakia, Pörssin antamia, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä, mukaan lukien Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi, sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä. Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin hallituksen laatimaa sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla. Yhtiö on vahvistanut toiminnassaan noudatettavat arvot.

YHTIÖKOKOUS

Teleste Oyj:n yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Vakiintuneen tavan mukaan yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingissä.

Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista tehtävistä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään mm. tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta. Yhtiökokouksen tehtäviin kuuluvat myös mm. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, päättäminen osakeanneista, optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta, omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta sekä osakepääoman alentamisesta. Teleste Oyj:n yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus.

HALLITUS

Hallituksen työjärjestys

Teleste Oyj:n hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä. Hallitus päättää asioista, joilla ottaen huomioon konsernin toiminnan laajuus ja koko on huomattavaa merkitystä konsernin toiminnalle. Hallitus valvoo ja arvioi toimitusjohtajan ja johtoryhmän toimintaa. Hallitus päättää yhtiön kompensaatiojärjestelmän perusteista ja päättää muut laajakantoiset henkilöstöä koskevat asiat.

Teleste Oyj:n hallituksen arvion mukaan hallitustyöskentely toteutuu mahdollisimman tehokkaalla tavalla niin, että hallitukseen ei perusteta erillisiä valiokuntia, vaan ns. valiokuntatyöskentelyyn osallistuu koko hallitus. Myös tarkastusvaliokunnan tehtävät hoitaa hallitus.

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Teleste Oyj:n hallitus on vahvistanut työjärjestyksen, jonka mukaan hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu:

• vahvistaa yhtiön liiketoimintastrategia ja tarkistaa sen ajanmukaisuus säännöllisin välein,
• hyväksyä vuosittaiset budjetit sekä valvoa niiden toteutumista,
• päättää merkittävistä yksittäisistä investoinneista ja divestoinneista,
• käsitellä ja hyväksyä tilinpäätökset ja osavuosikatsaukset,
• nimittää ja vapauttaa tehtävästään toimitusjohtaja sekä määrätä hänen työtehtävänsä ja työehtonsa,
• päättää johdon ja henkilöstön kannustus- ja palkkiojärjestelmästä ja alustaa tarvittaessa näihin liittyvät esitykset yhtiökokoukselle,
• käydä vuosittain läpi yhtiön toiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinta,
• vahvistaa yhtiön arvot ja toimintatavat.

Hallituksen jäsenten valinta ja toimikausi

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee vuosittain hallitukseen vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Jäsenten toimikausi kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 3.4.2012 Teleste Oyj:n hallitukseen alla mainitut kuusi henkilöä. Hallitus valitsi keskuudestaan Marjo Miettisen hallituksen puheenjohtajaksi.

• Marjo Miettinen, puheenjohtaja, s. 1957, KM, EM Group Oy, toimitusjohtaja
• Pertti Ervi, jäsen, s. 1957, Ins., yritysjohdon konsultti
• Esa Harju, jäsen, s. 1967, DI, Nokia Siemens Networks Oy, Skandinavian ja Baltian liiketoiminnot
• Pertti Raatikainen, jäsen, s. 1956, TkT, VTT ICT, teknologiapäällikkö
• Kai Telanne, jäsen, s. 1964, KTM, Alma Media Oyj, toimitusjohtaja
• Petteri Walldén, jäsen, s. 1948, DI

Hallituksen jäsenet ovat yhtiön palvelukseen kuulumattomia ja suomalaisten suositusten mukaan arvioituna riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettistä, joka toimii merkittävän osakkeenomistajan EM Group Oy:n toimitusjohtajana.

Teleste Oyj:n hallitus on pitänyt vuoden 2012 aikana 10 kokousta. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin on ollut 95 %. Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin osallistuvat toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja ja osavuosikatsauten yhteydessä myös talousjohtaja sekä tarvittaessa erikseen kutsutavat henkilöt.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Hallituksen jäsenten palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokous päätti 3.4.2012, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 40 000 euroa vuodessa ja jäsenille 25 000 euroa vuodessa, minkä lisäksi kokouspalkkion määrä on 500

Tilinpäätös 2012

---

euroa kokoukselta. Palkkio suoritetaan siten, että 40 %:lla vuospalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenille yhtiön osakkeita ja loppuosa suoritetaan rahana.

Hallituksen jäsenille maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut olivat vuonna 2012 seuraavat:

• Marjo Miettinen, 44 250 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 4 147 kappaletta
• Pertti Ervi, 29 250 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 2 592 kappaletta
• Esa Harju, 28 000 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 2 592 kappaletta
• Tero Laaksonen, 750 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 0 kappaletta
• Pertti Raatikainen, 29 250 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 2 592 kappaletta
• Kai Telanne, 28 500 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 2 592 kappaletta
• Petteri Walldén, 29 250 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 2 592 kappaletta

TOIMITUSJOHTAJA

Yhtiöllä on toimitusjohtaja, joka hoitaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa lain, Teleste Oyj:n yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Toimitusjohtajan toimisuuteen ehdot ovat tarkemmin määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on hyväksynyt. Toimitusjohtaja ei ole Teleste Oyj:n hallituksen jäsen. Teleste Oyj:n nykyinen toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara, s. 1961, KTM, aloitti toimitusjohtajan tehtävässään 1.11.2002. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on konsernin johtoryhmä.

Toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muista etuisuuksista päättää yhtiön hallitus. Teleste Oyj:n toimitusjohtajalle vuonna 2012 kirjatun palkan, palkkioiden ja luontoisetujen yhteismäärä oli 495 693,40 euroa. Toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Toimitusjohtajan vapaaehtoista eläkevakuutusmaksua vuonna 2012 maksettiin 46 503,04 euroa, mikä summa ei sisälly maksettuihin palkkoihin ja palkkioihin. Toimitusjohtaja Rinnevaaran sopimuksessa on sovittu, että sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen ja yhtiön toimittaessa irtisanomisen irtisanomisaika on kahdeksantoista (18) kuukautta.

JOHTORYHMÄ

Toimitusjohtaja toimii Telesten johtoryhmän puheenjohtajana ja raportoi hallitukselle. Konsernin johtoryhmään kuului 31.12.2012 seitsemän jäsentä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat. Johtoryhmän jäsenet ovat Telesten liiketoiminta-alueiden ja konsernihallinnon johtaja. Tytyä yhtiöt toimivat liiketoiminta-alueiden osina.

Johtoryhmä käsittelee yhtiön johtamisen kannalta keskeiset asiat, kuten strategiaan, budjetointiin, osavuosikatsauksiin ja yrityskauppoihin liittyvät asiat sekä valmistelee investoinnit, jotka hallitus hyväksyy. Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa ja muutoin tarpeen vaatiessa.

Kaikkien johtoryhmän jäsenten palkka muodostuu kiinteästä peruspalkasta ja tulospalkkiosta. Tulospalkkion määrään vaikuttaa yhtiön ja asianomaisen liiketoiminta-alueen tulos sekä muut toiminnan kannalta keskeiset avaintavoitteet. Hallitus päättää johtoryhmän palkitsemisjärjestelmistä.

Johdon omistus

Teleste Management Oy omistaa Teleste Oyj:n osakkeita 381 000 kappaletta. Toimitusjohtajan omistusosuus Teleste Management Oy:n osakkeista on 34,4 % ja muiden jäsenten omistusosuus on 65,6 %.

Teleste Management II Oy omistaa Teleste Oyj:n osakkeita 542 000 kappaletta. Toimitusjohtajan omistusosuus Teleste Management II Oy:n osakkeista on 31,25 % ja muiden jäsenten omistusosuus on 68,75 %.

Tämän lisäksi toimitusjohtaja omisti 31.12.2012 Teleste Oyj:n osakkeita 5 357 kappaletta.

Johtoryhmän osakeomistus ja optiot

Toimitusjohtajaa lukuun ottamatta muut Teleste Oyj:n johtoryhmän jäsenet eivät omistaneet Teleste Oyj:n osakkeita 31.12.2012.

Toimitusjohtaja omisti 31.12.2012 Teleste 2007 optioita yhteensä 80 000 kappaletta ja muut Teleste Oyj:n johtoryhmän jäsenet yhteensä 164 314 kappaletta.

Telesten optioista kerrotaan tarkemmin vuoden 2012 tilinpäätöksen liitetiedoissa osiossa "Osakeperusteiset maksut / optio-ohjelmat". Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten osakeomistukset ja optio-oikeudet luetellaan tilinpäätöksen liitetiedoissa osiossa "Lähipiiritapahtumat".

TARKASTUSTOIMINTA

Teleste Oyj:n tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Telesten yhtiökokous valitsi 3.4.2012 yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n. Yhtiön päävastuullinen tilintarkastaja on KHT Esa Kailiala. Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi tilintarkastajat raportoivat havainnoistaan Teleste Oyj:n hallitukselle sekä osallistuvat vähintään kerran vuodessa hallituksen kokoukseen.

Vuonna 2012 Teleste-konsernin tilintarkastuskustannukset olivat yhteensä 240 000 euroa, josta KPMG:n osuus oli 180 000 euroa. Lisäksi KPMG:hen kuuluvat tilintarkastusyksiköt ovat tarjonneet Teleste-konserniin kuuluville yhtiöille muuta neuvontaa yhteensä 75 000 euron arvosta ja muut kuin KPMG:hen kuuluvat tilintarkastajat 41 000 euron edestä.

SISÄPIIRI

Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen NASDAQ OMX Helsinki Oy:n hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla.

Telesten pysyvään julkiseen sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön tilintarkastajat. Lisäksi yhtiön laajennettuun pysyvään julkiseen sisäpiiriin kuuluvat johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtajan assistenti. Yhtiöllä on myös pysyviä yrityskohtaisia sisäpiiriliäsiä.

Sisäpiirisäännöt sisältävät myös tilapäistä kaupankäyntiä koskevia määräyksiä. Hankekohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat henkilöt, jotka tehtävässään saavat tietoonsa yhtiötä koskevia tietoja, jotka saattavat julkiseksi tultuaan vaikuttaa yhtiön arvopapereiden arvonmuodostukseen. Toimitusjohtaja arvioi tapauskohtaisesti määritelläänkö valmisteltava asiakokonaisuus tai järjestely hankkeeksi.

Sisäpiiriliäsen on suositeltavaa ajoittaa kaupankäynti yhtiön arvopapereilla ja sen osakkeisiin oikeuttavilla johdannaisilla ajankohtiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto osakkeen arvoon vaikuttavista seikoista. Telesten pysyviä sisäpiiriliäsiä velvoittaa ns. suljettu ikkuna, joka kieltää kaupankäynnin

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

HALLINNOINTI

kokonaan yhtiön osakkeilla 14 vuorokautta ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Tänä aikana Teleste ei myöskään osallistu sijoittajatapaamisiin, eivätkä Teleste-konsernin edustajat kommentoi yhtiön tulosta.

Yhtiön sisäpiirihallinto kuuluu Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmään.

SISÄINEN VALVONTA, RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS

SISÄINEN VALVONTA

Telesten sisäisen valvonnan tarkoitus on tukea strategian toteuttamista sekä varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, säännösten noudattaminen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuus ja oikeellisuus. Sisäinen valvonta perustuu Telesten arvoihin ja yrityskulttuuriin sekä toisiaan tukeviin konserni- ja liiketoimintatason rakenteisiin ja prosesseihin. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä ja hallitus arvioi ja varmentaa sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Liiketoimintayksikön johto keskitetyt controller-toiminnon tukemana molemmissa liiketoiminta-alueissa vastaa siitä että sisäisen valvonnan periaatteita noudatetaan alueen kaikilla tasoilla.

RISKIENHALLINTA

Telesten hallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan, sen periaatteet ja tavoitteet. Riskienhallinnan lähtökohtana ovat Teleste-konsernin strategiset ja liiketoiminnalliset tavoitteet. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen niin, että tavoitteita uhkaavat, liiketoimintaan vaikuttavat olennaiset riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja arvotetaan jatkuvasti. Riskienhallintamenetelmät on määritelty ja niillä pyritään ennaltaehkäisemään riskien toteutuminen. Lisäksi vakuutuksilla pyritään kattamaan ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkeviä vakuuttaa. Riskienhallinnassa korostetaan merkittävimpien riskien säännöllistä arviointia ja hallintaa kustannustehokkaalla tavalla. Riskienhallinta tukee liiketoimintaa ja tuottaa päätöksentekoa ja tavoiteasetantaa tukevaa lisäarvoa liiketoiminnasta vastaavalle johdolle. Osa riskienhallintajärjestelmää on kuukausittainen raportointi, jonka avulla valvotaan erityisesti saatujen tilausten, liikevaihdon, tilauskannan, toimitusten, myyntisaatavien ja kassavirran kehitystä ja sen kautta koko Teleste-konsernin tuloksen kehittymistä.

Telesten riskienhallintajärjestelmä kattaa mm. seuraavat riskiluokat:

• strategiset riskit
• operatiiviset riskit
• taloudelliset riskit
• sidosryhmäriskit
• henkilöriskit
• omaisuus- ja keskeytysriskit

SISÄINEN TARKASTUS

Yhtiössä sisäinen tarkastusyksikkö hoitaa Teleste Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden sisäisen tarkastuksen. Tuloksista raportoidaan nimetylle hallituksen jäsenelle. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida liiketoimintaa, sen prosesseja, niihin liittyviä riskejä ja valvonnan tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimenpiteitä näiden osalta. Toiminta tehdään yhteistyössä yhtiön controllereiden ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa. Lisäksi sisäinen tarkastus hoitaa johdon antamia erityistehtäviä. Sisäinen tarkastus kattaa kaikki organisaatiotasot. Sisäisestä tarkastuksesta raportoidaan Teleste Oyj:n hallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Ulkoinen tilintarkastaja osallistuu sisäisen tarkastuksen painopistealueiden valitsemiseen ja tulosten arviointiin.

TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVIEN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEET

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat yllä kuvattuihin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisiin periaatteisiin. Talousjohtaja on vastuussa taloudellisen raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmistä.

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta on luotu kuvaamalla raportointiprosessi, kartoittamalla sen riskit ja määrittelemällä kontrollipisteet riskiarvioinnin pohjalta. Riski- ja kontrolliarvioinnin tulokset on raportoitu hallitukselle. Kontrollit kattavat koko raportointiprosessi tytäryhtiöiden kirjanpidosta kuukausi-, kvartaali- ja vuosiraportointiin. Kontrolleja on rakennettu sisään raportointijärjestelmiin tai ne ovat tyypiltään esimerkiksi täsmäytyksiä, johdon suorittamia tarkastuksia tai määriteltyjä toimintatapoja ja politiikkoja. Talousjohtaja vastaa siitä, että kullekin kontrollille on erikseen määritetty vastuuhenkilö, joka huolehtii kontrollin toteuttamisesta ja tehokkuudesta. Raportoinnin ohjeet (Group Accounting Manual) asettavat standardit taloudelliselle raportoinille. Julkistettavat taloudelliset raportit käsitellään ennen julkistamista johtoryhmässä ja hallituksessa. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa ulkoisen vuositalousraportoinnin oikeellisuuden.

Tilinpäätös 2012

---

KONSERNI NUMEROINA 2008-2012

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

Tuloslaskelma ja tase
Liikevaihto, Meur	193,9	183,6	167,8	141,7	108,7
Muutos, %	5,6	8,6	18,5	30,3	-13,1
Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus, %	93,4	94,1	93,3	91,8	90,2
Liiketulos, Meur	10,9	9,4	7,4	2,5	5,6
% liikevaihdosta	5,6	5,1	4,4	1,8	5,2
Tulos rahoituserien jälkeen, Meur	10,1	8,8	6,7	1,4	5,1
% liikevaihdosta	5,2	4,8	4,0	1,0	4,7
Tulos ennen veroja, Meur	10,1	8,8	6,7	1,4	5,1
% liikevaihdosta	5,2	4,8	4,0	1,0	4,7
Tilikauden tulos, Meur	6,7	6,3	4,8	0,4	5,5
% liikevaihdosta	3,5	3,4	2,9	0,3	5,1
Tuotekehitysmenot, Meur	11,2	11,6	10,3	10,8	13,5
% liikevaihdosta	5,8	6,3	6,1	7,6	12,4
Investoinnit, Meur	3,3	5,2	3,8	25,2	3,9
% liikevaihdosta	1,7	2,9	2,2	17,8	3,6
Korollinen vieras pääoma, Meur	22,1	33,2	28,1	22,8	11,0
Oma pääoma, Meur	60,6	55,3	50,4	46,7	46,6
Taseen loppusumma, Meur	120,2	133,2	116,2	110,1	75,5
Henkilöstö ja tilauskanta
Henkilöstö keskimäärin	1 326	1 297	1 215	1 103	702
Tilauskanta, Meur	17,0	21,2	17,0	33,1	24,0
Saadut tilaukset, Meur	189,7	188,1	167,2	151,0	118,6
Tunnusluvut
Oman pääoman tuotto-%	11,6	11,9	9,9	0,9	11,8
Sijoitetun pääoman tuotto-%	13,0	11,5	10,2	3,3	10,4
Omavaraisuusaste, %	50,5	41,6	43,6	43,6	61,7
Velkaantumisaste, %	13,7	32,2	25,5	22,0	3,6
Osakekohtainen tulos, eur	0,38	0,36	0,27	0,02	0,32
Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur	0,38	0,36	0,27	0,02	0,32
Osakekohtainen oma pääoma, eur	3,48	3,17	2,90	2,68	2,74
Telesten osake
Ylin vaihtokurssi, eur	4,44	4,82	5,33	4,30	7,49
Alin vaihtokurssi, eur	3,04	2,50	3,64	2,25	1,90
Tilikauden päätöskurssi, eur	4,17	3,00	4,41	3,72	2,24
Tilikauden keskikurssi, eur	3,98	3,64	4,49	3,62	4,52
Hinta/voitto-suhde (P/E)	10,8	8,3	16,3	154,1	7,0
Osakekannan markkina-arvo, Meur	78,1	56,2	80,2	66,2	39,9
Pörssivaihto, Meur	10,8	6,2	14,2	28,5	51,1
Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta	2,7	1,7	3,2	7,8	11,5
Pörssivaihto, % osakekannasta	14,4	9,1	17,4	44,0	64,6
Tilikauden osakkeiden keskiarvo, kpl	18 728 590	18 189 560	18 093 689	17 805 590	17 708 782
Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl	18 728 590	18 728 590	18 186 590	17 805 590	17 805 590
Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita	17 688 527	17 425 605	17 693 605	17 229 154	17 372 555
Tilikauden lopun osakkeiden määrä laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita	17 709 672	17 425 605	17 693 605	17 425 605	17 039 399
Osingonjako, Meur	* 3,0	2,4	2,1	1,4	2,0
Osakekohtainen osinko, eur	* 0,17	0,14	0,12	0,08	0,12
Osinko tuloksesta, %	44,5	38,9	43,7	331,3	37,4
Efektiivinen osinkotuotto, %	4,1	4,7	2,7	2,2	5,4

• hallituksen esitys

---

TUNNUSLUVUT

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET

Oman pääoman tuotto:	Tilikauden tulos	x 100
	Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto:	Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut	x 100
	Taseen loppusumma – korottomat velat (keskim. kauden aikana)
Omavaraisuusaste:	Oma pääoma	x 100
	Taseen loppusumma – saadut ennakot
Velkaantumisaste:	Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset – korolliset saamiset	x 100
	Oma pääoma
Osakekohtainen tulos:	Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto
	Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
Osakekohtainen laimennettu tulos:	Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto
	Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo
Osakekohtainen oma pääoma:	Taseen oma pääoma
	Osakkeiden kappalemäärä – omien osakkeiden määrä tilikauden lopussa
Hinta/voitto-suhde (P/E):	Pörssikurssi vuoden lopussa
	Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto:	Osakekohtainen osinko
	Pörssikurssi vuoden lopussa

Tilinpäätös 2012 51

---

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

SIJOITTAJASUHTEET

Yhtiön sijoittajasuhteista vastaa toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara. Toimitusjohtajan lisäksi yhtiön ylin johto on sitoutunut palvelemaan pääomamarkkinoiden eri osapuolia.

TAVOITTEET JA PERIAATTEET

Viestinnän tavoitteena on välittää kaikille markkinaosapuolille tasapuolisesti oikeaa ja merkityksellistä tietoa, joka tukee yhtiön osakkeen oikeaa arvonmuodostusta. Viestinnässään Telesten periaatteita ovat ajantasaisuus, todenmukaisuus ja yhtäaikaisuus. Säännöllisen taloudellisen viestinnän kulmakivina ovat lisäksi julkaistujen tietojen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Kaikissa tapaamisissa annetut tiedot yhtiön strategiasta ja kehityksestä perustuvat jo julkistettuihin tietoihin.

Yhtiön hallitus on hyväksynyt tiedonantopolitiikan, jossa määritellään ne toimintaperiaatteet ja -tavat, joiden mukaisesti Teleste Oyj kommunikoi pääomamarkkinoiden kanssa.

YHTEYSTIEDOT

Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja

Puh. (02) 2605 611

Tiina Vuorinen, IR- ja lehdistöpalvelut

Puh. (02) 2605 611, faksi (02) 2605 812

Sähköposti: investor.relations@teleste.com

OSAKKEEN PERUSTIEDOT

Teleste Oyj on listautuneena NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Teknologia-toimialaluokassa. Vuonna 2012 yhtiö kuului small cap -ryhmään. Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.

Tietoja osakkeesta:

Listalle... 30.3.1999
ISIN-koodi... FI0009007728
Kaupankäyntitunnus... TLT1V
Reuters-tunnus... TLT1V, HE
Bloomberg-tunnus... TLT1V FH
12 kuukauden ylin... 4,44
12 kuukauden alin... 3,04
Kaikkien aikojen ylin (7.9.2000)... 39,00
Kaikkien aikojen alin (12.12.2008)... 1,90

TALOUDELLISEN INFORMAATION JULKAISU

Teleste julkaisee vuosittain tilinpäätöstiedotteen, vuosikertomuksen ja kolme osavuosikatsausta. Taloudellisten katsausten julkistuksen yhteydessä järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa Teleste tapaa yhtiötä seuraavia instituutionaalisia sijoittajia, analyytikoita sekä median edustajia.

Teleste noudattaa kahden viikon ns. hiljaista aikaa (Suljettu ikkuna) ennen tilinpäätösten ja osavuosikatsauksien julkistusta. Näiden jaksojen aikana Teleste ei osallistu sijoittajatapaamisiin, eivätkä konsernin edustajat kommentoi yhtiön tulosta.

Taloudelliset tiedotteet vuonna 2013:

Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu... 25.4.2013
Osavuosikatsaus tammikuu–kesäkuu... 8.8.2013
Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu... 31.10.2013
Tilinpäätöstiedote... 6.2.2014

Julkaisut sekä pörssitiedotteet ovat luettavissa suomeksi ja englanniksi yhtiön kotisivuilla.

Julkaisuja voi tilata Telesten Internet-sivujen kautta tai yhtiön sijoittajaviestinnästä, investor.relations@teleste.com, puh. 02 2605 611.

Internet-sivuilla olevan tiedotepalvelun kautta voi lisäksi tilata yhtiön pörssitiedotteet suoraan omaan sähköpostiin.

OSAKKEENOMISTAJIEN OSOITTEENMUUTOKSET

Osakasrekisterin ylläpitää Euroclear Finland Oy:n. Osakkeenomistajien henkilö- ja osoitetiedoissa tapahtuneet muutokset pyydetään ystävällisesti ilmoittamaan omaa arvo-osuustilä hoitavalle tilinhoitajayhteisölle.

Mikäli Euroclear toimii tilinhoitajana, pyydämme ilmoittamaan muutokset osoitteella:

EuroclearFinlandOy
PL1110
00101Helsinki
Käyntiosoite: UrhoKekkosenkatu 5c
Puhelin: 0207706000
Sähköposti: info.finland@euroclear.eu

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

YHTIÖKOKOUS

Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 12.4.2013 klo 15.00 alkaen Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuminen ja äänilippujen jako alkaa klo 14.00.

OSALLISTUMISOIKEUS JA ILMOITTAUTUMINEN

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on tiistaina 2.4.2013 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvoosuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään perjantaina 5.4.2013 kello 16.00.

ILMOITTAUTUMINEN

• sähköpostitse osoitteeseen investor.relations@teleste.com
• puhelimitse numeroon (02) 2605 611 maanantaista perjantaihin klo 09.00-16.00
• faksilla numeroon (02) 2605 812
• kirjeitse osoitteeseen Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku.

Ilmoittautumisen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi ja asiamiehen henkilötunnus. Osakkeenomistajan Teleste Oyj:lle luovuttamia henkilötietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.

ASIAMIEHEN KÄYTTÄMINEN JA VALTAKIRJAT

Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä oikeuksiaan asiamiehen välityksellä. Osakkeenomistajan asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja, tai hänen on muuten luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Mikäli osakkeenomistaja osallistuu yhtiökokoukseen usean asiamiehen välityksellä, jotka edustavat osakkeenomistajaa eri arvopaperitileillä olevilla osakkeilla, on ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava osakkeet, joiden perusteella kukin asiamies edustaa osakkeenomistajaa.

Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä osoitteeseen Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku, viimeistään perjantaina 5.4.2013 kello 16.00 mennessä.

HALLINTAREKISTERÖIDYN OSAKKEEN OMISTAJA

Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden perusteella hänellä olisi oikeus olla merkittyneen Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon 2.4.2013. Osallistuminen edellyttää

lisäksi, että osakkeenomistaja on näiden osakkeiden nojalla tilapäisesti merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon viimeistään 9.4.2013 klo 10.00 mennessä. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden osalta tämä katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.

Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien tilapäistä rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisön tulee ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon viimeistään edellä mainittuun ajankohtaan mennessä.

MUUT TIEDOT

Yhtiökokouksessa läsnä olevalla osakkeenomistajalla on yhtiökokouksessa osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainen kyselyoikeus kokouksessa käsiteltävistä asioista.

OSINKOPOLITIIKKA

Telesten tavoitteena on olla kiinnostava sijoituskohde, jossa sekä sijoituksen arvonnousu että osinkotuotto muodostavat kilpailukykyisen kokonaisuuden. Vuositaisen osinkoehdotuksen hallitus perustelee huomioiden kannattavuuden, rahoitustilanteen sekä kannattavan kasvun edellyttämät investointitarpeet.

OSINGONJAKOEHDOTUS 2012

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2012 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,17 euroa osakkeelta muille kuin yhtiön hallussa oleville omille osakkeille. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 17.4.2013 on merkittyneen Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osinko maksetaan 24.4.2013.

OSINGONMAKSU VUONNA 2013

Yhtiökokous... 12.4.2013
Osingon irtoamispäivä... 15.4.2013
Osingonmaksun täsmäytyspäivä... 17.4.2013
Osingon maksupäivä... 24.4.2013

1999	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010	2011	2012
0,10	0,12	0,16	0,08	0,08	0,12	0,16	0,20	0,24	0,12	0,08	0,12	0,14	0,17*

• Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle ja muuta lisätietoa yhtiökokouksesta saatavilla yhtiön kotisivuilta osoitteesta: www.teleste.com/yhtiökokous.

Yhtiökokouksen pöytäkirja on nähtävillä kotisivuilla viimeistään 26.4.2013

Tilinpäätös 2012

---

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

	2012	2011	2010	2009	2008
Osakekohtainen tulos, eur	0,38	0,36	0,27	0,02	0,32
Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur	0,38	0,36	0,27	0,02	0,32
Osakekohtainen oma pääoma, eur	3,48	3,17	2,90	2,68	2,74
Osingonjako, Meur	3,0*	2,4	2,1	1,4	2,0
Osakekohtainen osinko, eur	0,17*	0,14	0,12	0,08	0,12
Osinko tuloksesta, %	44,5	38,9	43,7	331,3	37,4
Efektiivinen osinkotuotto, %	4,1	4,7	2,7	2,2	5,4
Tilikauden päätöskurssi, eur	4,17	3,00	4,41	3,72	2,24
Hinta/voitto-suhde (P/E)	10,8	8,3	16,3	154,1	7,0
Osakekannan markkina-arvo, Meur	78,1	56,2	80,2	66,2	39,9
Pörssivaihto, Meur	10,8	6,2	14,2	28,5	51,1
Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta	2,7	1,7	3,2	7,8	11,5
Pörssivaihto, % osakekannasta	14,4	9,1	17,4	44,0	64,6
Tilikauden osakkeiden keskiarvo, kpl	18 728 590	18 189 560	18 093 689	17 805 590	17 708 782
Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl	18 728 590	18 728 590	18 186 590	17 805 590	17 805 590

• Hallituksen esitys

KURSSIKEHITYS 2008-2012

MARKKINA-ARVON KEHITYS 2008-2012

EFEKTIIVINEN OSINKOTUOTTO, %

OSINKO TULOKSESTA, %

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

---

.

---

Teleste Oyj

Postiosoite: PL 323, 20101 Turku

Käyntiosoite: Seponkatu 1, 20660 Littoinen

Puhelin (vaihde): (02) 2605 611

Faksi (02) 2605 812

www.teleste.com

Y-tunnus 1102267-8