TELESTE

SISÄLTÖ

KONSERNI

Vuosi lyhyesti 1
Teleste lyhyesti 2
Toimitusjohtajan tervehdys 4
Tuotekehitys 6
Strategia 8

LIIKETOIMINTA-ALUEET

Liiketoiminta-alueet 10
Video and Broadband Solutions 12
Network Services 16
Asiakasprojekteja 18

VASTUULLISUUS

Henkilöstö 22
Sosiaalinen vastuu ja kestävä kehitys 24

JOHTO

Hallitus 28
Johtoryhmä 30

Tietoa osakkeenomistajille 32

Digitaalisuuden edistäjä

Verkkojen digitaalisuus mahdollistaa kotitalouksille yhä paremman kuvanlaadun, laajemman palvelutarjonnan erilaisiin päätelaitteisiin, vuorovaikutteisuuden sekä suuremmat datanopeudet. Myös videovalvontajärjestelmissä siirrytään yhä laajemmin täysin digitaalisiin verkkoratkaisuihin sekä kehittyneempiin automaattisiin valvontasovelluksiin. Palveluiden ja verkkojen digitalisointi on alkanut jo 1990-luvun lopulla ja jatkuu edelleen vahvana. Se etenee sekä syvemmälle verkkorakenteisiin että laajemmalle maantieteellisesti; Telesten päämarkkina-alueilla Euroopassa digitalisointi jatkuu vielä vuosia voimakkaana, mutta muulla maailmassa se on monin paikoin vasta alkamassa.

Teleste edistää osaltaan tätä verkkojen digitalisointia tarjoamalla asiakkailleen sekä laitteistoja että palveluja. Voimme tarjota joko valmiita tuotetarkaisuja tai kehittää räätälöidyn ratkaisun yhdessä asiakkaidemme kanssa. Tämä yhdistettynä vahvaan verkkojen suunnittelu- ja ylläpitopalvelutarjontaamme antavat meille mahdollisuuden tarjota ainutlaatuista kokonaisosaamistamme operaattoriasiakkaittemme digitaalisuuden edistämiseksi.

Vuosi 2011 lyhyesti

TELESTE ONNISTUI ylittämään kasvutavoitteensa ja samaan aikaan kannattavuus parani selvästi. Vuosi 2011 oli nousujohteinen ja vuoden viimeisellä neljänneksellä saavutettainin historian korkein liikevaihto. Samalla Telesten markkinaosuus näytti vahvistuneen. Toimintojen tehostaminen eteni lähes suunnitelmien mukaan. Tuoteliiketoiminnan markkinat jatkuvat aktiivisena erityisesti Ranskassa, Belgiassa, Israelissa, Puolassa ja Venäjällä. Palveluliiketoiminnan kehitys oli hyvää erityisesti Saksassa ja Englannissa.

TELESTEN TILANNE näyttää valoisalta myös tulevina vuosina. Markkinakysyntä on vahvistunut ja Euroopan kaapelioperaattorit ovat hyvissä asemissa ja käynnistävät innovatiivisia palveluja vuonna 2012. Toisaalta Euroopan yleisen taloustilanteen heikkeminen vaikuttaisi myös Telesten toimintaan.

Liikevoitto parani yli 26%

AVAINLUVUT
	2011	2010	Muutos, %
Saadut tilaukset, Meur	188,1	167,2	12,5
Liikevaihto, Meur	183,6	167,8	9,4
Liikevoitto, Meur	9,4	7,4	26,2
Tilikauden tulos, Meur	6,3	4,8	31,7
Tulos per osake, eur	0,36	0,27	31,7
Osakekohtainen oma pääoma, eur	3,17	2,90	9,3
Sijoitetun pääoman tuotto, %	11,5	10,2
Pörssivaihto, % osakekannasta	9,1	17,4

LIKEVAIHTO

HIKETULOS

TILIKAUDEN TULOS

SUOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO

OMAVARAISUUSASTE

OSAKEKOHTAINEN TULOS

Vuosi 2011

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

ISO-BRITANNIA Nimeni on Mark Griffiths ja työpaikkani on Telesten Britannian toimipisteessä, joka sijaitsee Farehamissa.

Olen työskennellyt Telestellä Business Development Managerina 10 vuotta. Tärkein tehtäväni on etsiä mahdollisuuksia auttaa Britannian ja Irlannin kaapelioperaattoreita tekemään parannuksia verkkoonsa. Pyrin tekemään asiakkaiden kanssa mieluummin yhteistyötä kuin olemalla vain toimittaja, ja kuluneet 10 vuotta ovat olleet erittäin antoisia. Parasta on nähdä, miten Telesten laitteita käytetään asiakkaiden verkoissa ja erityisesti niillä alueilla, joissa tiedän itse olleen mukana.

Vapaa-aikaani vietän perheen kanssa, työskentelen tietokoneiden parissa, katselen elokuvia ja teen kävelylenkkejä koiran kanssa.

BELGIA Nimeni on Tamara Van Laecke ja olen työskennellyt Telestellä nyt 1,5 vuotta.

Nykyisiin tehtäviin kuuluu tekniseen suunnitteluun liittyvä hallinnollinen tuki sekä lopullisten suunnitelmien käsittely.

Harrastan lukemista ja lenkkeilyä, minkä lisäksi "kuskaan" kahta poikaani harrastuksesta toiseen.

Teleste lyhyesti

Teleste on kansainvälinen korkeateknologiaa ja verkkopalveluja toimittava yritys. Osaamisemme perustuu videokuvan ja datan käsittelyyn, verkottamiseen, siirtoon sekä hallintaan liittyviin tuoteratkaisuihin ja verkkopalveluihin niin operaattoreille kuin julkiselle sektorille. Telestellä on kaksi toisiaan tukevaa liiketoiminta-aluetta: Video and Broadband Solutions ja Network Services. Liiketoimintoja yhdistää yhteinen asiakaskunta sekä video- ja laajakaistateknologia.

Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alue keskittyy laajakaistaisten tilaajaverkkojen, videopalvelualustojen ja videovalvontasovellusten tuoteratkaisuihin.

Network Services -liiketoiminta-alue toimittaa operaattoreille verkon kokonaisvaltaisia teknisiä palveluita valituilla kohdemarkkinoilla.

Teleste on perustettu vuonna 1954 ja sen osake (TLT1V) noteerataan teknologia-toimialassa NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

SAKSA Nimeni on Melanie Vogel ja olen työskennellyt Cablewaylla neljä vuotta. Vuodesta 2010 alkaen olen toiminut Cablewayn johdon assistenttina. Päivittäisten tehtävieni ohella vastaan yleisistä hankinnoista ja järjestelyistä.

On ollut jännittävää nähdä, miten nopeasti yhtiö on viime vuosina kasvanut. Tänä nousukautena olenkin saanut paljon uusia työkokemuksia ja oppinut uusia asioita.

Vapaa-ajallani ratsastan, käyn kuntosalilla ja luen.

TELESTE LYHYESTI

KIINA Nimeni on Yang Yani (Callie) ja työskentelen Telesten Kiinan tuotantolaitoksessa Suzhoussa. Olen ensimmäinen, jonka vierailija näkee toimistoomme tullessaan, sillä toimin vastaanotossa.

Yksi harrastuksistani on sulkapallo, joka on hyvin suosittua Kiinassa.

Kun kuulen nimen Suomi, ajattelen revontulia ja maata, jossa elää vain vähän ihmisiä ja kun kuulen nimen Teleste, ajattelen osaavaa ja omalla liiketoiminta-alueellaan kuuluisaa yritystä.

PUOLA Nimeni on Maciej Wlodarczyk. Olen työskennellyt IP-järjestelmän-sinöörinä Teleste Video Networksilla Krakovassa nyt kaksi vuotta.

Puolassa on kaksi Video Networksin toimipistettä, yksi Krakovassa ja toinen Wroclaw'ssa. Krakovan toimipisteessä integroidaan ja tuetaan Video Networksin järjestelmiä. Itse henkilökohtaisesti vastaan Britannian British Telecomin järjestelmän tuesta. Kollegani Wroclaw'ssa kehittävät Telesten Video Management -ohjelmistoa (VMX).

Telestellä pidän siitä, että joka päivä tuo uusia haasteita.

Vapaa-ajalla korjailun vanhaa kuplavolkkariani.

SUOMI Nimeni on Pirjo Pahlberg. Työskentelen tuotannossa, pääasiassa CFO-laitteiden parissa. Työni käsittää laitteiden kokoonpanoa, viritystä ja pakkausta.

Olen aloittanut Telestelle jo vuonna 1978. Työ onkin pitkän ajan saatossa muuttunut merkittävästi. Tänä aikana pelkästään henkilökunnan määrä on lähes kymmenkertaistunut ja toimitilat ovat kasvaneet varmasti samassa suhteessa. Nykyinen Littoisten pääkonttori edustaa tyylikästä ja ajanmukaista tuotantolaitosta. Myös itse työ on kehittynyt alkuaikojen käsivirityksestä korkealaatuiseen automaatiotestaukseen.

Työn vastapainona harrastan monipuolisesti liikuntaa, kuten hiihtoa ja lenkkeilyä. Lisäksi nautimme mieheni kanssa tutustumisesta Euroopan kaupunkeihin matkailuautolla matkaten.

ARVOT	ASIAKKAAT	PAIKALLINEN MAAILMANLAAJUISESTI
Arvomme toimivat reimareina, jotka ohjaavat matkaamme kohti yhteistä määränpäätämme -Telesten visiota
• Asiakaskeskeisyys
• Kunnioitus
• Luotettavuus
• Tuloksellisuus	Tärkeimpiä asiakasryhmämme ovat kaapeli- ja videovalvontaoperaattorit.
Kaapelitelevisio- ja IPTV-ratkaisu-umme sekä Networks Services -toimialat palvelevat lähinnä suurimpia eurooppalaisia kaapelioperaattoreita, ja suuri osa liiketoiminnasta tapahtuu suorien asiakaskontaktien kautta.
Video Networks -liiketoiminta palvelee pääosin julkista sektoria, kuten rautatie-, maantie- ja lentoliikenneviranomaisia sekä poliisi- ja puolustuslaitosta. Suurin osa liiketoiminnasta hoidetaan järjestelmäintegraattoreiden avulla.	Yksi kilpailuetumme on paikallisen läsnäolon myötä saavutetut läheiset asiakassuhteet.
Päämarkkina-alueemme on Eurooppa, jonne on muodostunut tihein toimipisteverkko. Henkilömääriltään suurimmat toimipisteet pääkonttorin lisäksi sijaitsevat Saksassa, Englannissa, Puolassa, Belgiassa ja Kiinassa.
Yhtiön pääkonttori on Suomessa ja valtaosa tuotekehityksestä ja tuotannosta on keskitetty Turun talousalueella, Littoisissa, sijaitseviin, vasta laajennettuihin toimitiloihin.

Vuosi 2011

Kasvua yhdessä asiakkaiden kanssa

Telesten johto ja henkilöstö määrittelevät jokaiselle vuodelle teeman, joka kuvaa yhteistä tavoitetta. Vuoden 2011 teemaksi valitsimme 'Kasvua yhdessä asiakkaan kanssa'. Hieman nihkeän alkuvuoden jälkeen kysyntä vahvistui ja vuoden loppupuoli olikin vauhdikas. Markkinakysynnän vahvistumisen lisäksi uskomme myös kasvattaneemme markkinaosuuttamme. Vuoden päätyttyä voinkin ylpeänä todeta, että onnistuimme ylittämään kasvutavoitteemme ja samaan aikaan kannattavuutemme parani selkeästi. Liikevaihtomme kasvoi 9,4 % 183,6 miljoonaan euroon ja liiketuloksemme ylsi 9,4 miljoonaan euroon, jossa on kasvua peräti 26,2 %.

Liikevaihto kasvoi molemmilla liiketoiminta-alueillamme. Video and Broadband Solutionsin operaattoriasiakaskunta jatkoi verkkojen kapasiteetin nostoa sekä investointeja uusiin palveluihin. Network Services liiketoiminta-alueella verkkosuunnittelutoiminnat kehittyivät hyvin ja asiakassuhteet tiivistyivät entisestään. Onnistuimme myös vahvistamaan asemaamme uusilla markkina-alueilla, kuten esimerkiksi Venäjällä. Vuoden aikana solmimme monia merkittäviä raamisopimuksia, jotka eivät näy tilauskannassa. Siitä huolimatta tilauskantamme oli vuoden lopussa noin 25 % vertailukautta suurempi.

Liiketuloksemme selkeä kasvu perustuu liikevaihdon kasvuun, tehokkaaseen tuotantoon ja onnistuneisiin projektitoimituksiin. Toimintojemme tehostaminen eteni lähes suunnitelmien mukaan ja yhtenä osana sitä keskitimme valtaosan Suomessa tapahtuvasta tuotekehityksestä ja tuotannon kokonaisuudessaan Littoisten toimitiloihin. Sen sijaan palveluliiketoiminnassa jo aiemmin käynnistetyn kehitysohjelman tulokset eivät vielä realisoituneet täysin vuoden 2011 aikana. Projektitoimituksista erityisesti optiset tuotetarkaisu- ja videovalvonnan toimitukset toteutuivat ennustettua paremmin.

Toimintaympäristö muuttuu

Toimintaympäristömme elää jatkuvaa ja voimakasta muutosta ja sähköinen tiedonsiirto valtaa uusia toiminta-alueita. Video- ja laajakaistateknologioiden kehitys on nopeaa ja uudet teknologiat mahdollistavat entistä laadukkaamman videokuvan. Myös asiakkaidemme ja erityisesti loppukäyttäjien tarpeet kasvavat. Loppukäyttäjät haluavat monipuolista ja korkeatasoista sisältöä ajasta ja paikasta riippumatta. Samalla päätelaitteiden kirjo kasvaa. Internetin ja TV:n käyttäjien toiveisiin vastaaminen edellyttää yhä leveämpiä kaistoja ja suurempia nopeuksia eli tehokkaampaa verkkokapasiteettia. Videoteknologiaa tarvitaan myös entistä enemmän turvallisuuden takaajana. Erilaisten uhkien lisääntyessä valvontaa hoidetaan aiempaa kustannustehokkaammin videovalvonnan avulla mm. liikenteessä ja rajojen vartioinnissa.

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

TOIMITUSJOHTAJAN TERVEHDYS

Liikevaihtomme kasvoi 9,4 % 183,6 miljoonaan euroon ja liiketuloksemme ylsi 9,4 miljoonaan euroon, jossa on kasvua peräti 26,2 %.

JUKKA RINNEVAARA

Digitaalisuuden edistäjä

Teleste on videokuvan käsittely- ja siirtoteknologian toimittajana alan johtavia yrityksiä maailmassa ja Euroopassa se on tilaajaverkoratkaisuissa (HFC) markkinajohtaja. Tarjontamme mahdollistaa omalta osaltaan yhä laadukkaamman ja nopeamman sähköisen tiedonsiirron. Olemme siis digitaalisuuden edistäjä. Telesten vahvinta osaamista on koaksiaaliverkkoteknologia (HFC), jonka käyttöä tullaan tehostamaan myös tulevaisuudessa. Meillä on myös hyvää osaamista valokuituteknologiassa, jonka osuus tulee kasvamaan. Teknologiaosaamisen lisäksi meillä on vahva ymmärrys asiakkaidemme tarpeista, jonka ansiosta olemmekin onnistuneet luomaan vahvat yhteistyösuhteet asiakaskuntaamme ja sitä kautta saaneet mittavat näytöt onnistuneista toimituksista.

Vuoden 2011 aikana kävimme läpi laajan strategiaprosessin, jossa tutkimme markkinoidemme näkymiä ja haarukoimme mahdollisia kehityssuuntia. Prosessin lopputuloksena uudistimme strategiaamme. Saatujen tietojen perusteella päädyimme siihen, että kilpailukykymme perusta tulee edelleen olemaan sekä HFC-teknologiaratkaisut että valokuituratkaisut.

Menestyminen tulevaisuudessa edellyttää jatkuvaa oman toimintamme ja tuotantomme laadun, mutta myös käyttämiemme teknologioiden kehitystä. Uudet, innovatiiviset tuoteratkaisut

tuovat meille kilpailuetua. Hyvin usein teemme tuotekehitystyötä yhdessä asiakkaidemme kanssa heidän tarpeitaan lähtökohtana pitäen. Panostuksemme tuotekehitykseen olivatkin mittavat, noin 12,9 % tuoteliiketoiminnan (Video and Broadband Solutions) liikevaihdosta.

Toiveikkain mielin eteenpäin

Vahvan loppuvuoden ja hyvän tilauskannan ansiosta myös vuosi 2012 on alkanut vauhdikkaasti. Tavoitteenamme on jatkaa kasvu-uralla ja samalla parantaa kannattavuuttamme. Nykyisten markkina-alueidemme lisäksi haemme kasvua uusilta markkina-alueilta. Päämarkkinamme on kuitenkin Euroopassa, jonka talouden vaikutusta tuotteidemme ja palveluidemme kysyntään ei voi aliarvioida. Mahdollinen rahoituskustannusten nousu vähentäisi operaattoriasiakkaidemme investointihalukkuutta.

Esitän lämpimät kiitokseni kaikille telesteläisille hyvästä yhteistyöstä ja laadukkaasta toiminnasta kiireisinäkin kuukausina. Kiitän asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja osakkeenomistajamme luottamuksesta Telesteä kohtaan.

Jukka Rinnevaara
toimitusjohtaja

Vuosi 2011

Teknologiakehitys menestyksen kulmakivi

Tekniset innovaatiot ovat koko Telesten historian ajan olleet yrityksen menestyksen kulmakivina. Yritys on pitkäjänteisesti investoinut vähintään 10 % tuoteliketoiminnan liikevaihdosta tuotekehitykseen, joka on mahdollistanut laajan ja kilpailukykyisen tuotetontforton kehittämisen. Telesten tuotekehitystoiminta on pääasiassa ns. soveltavaa tuotekehitystä, jonka tavoitteena on jokin uusi myytävä tuote tai tuoteominaisuus. Soveltavan tuotekehityksen edellytyksenä on perusteknologian kehitys ja tutkimus, minkä osalta Teleste tukeutuu tähän toimintaan keskittyviin yhteistyökumppaneihin, kuten VTT:een, yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.

Kokenut ja osaava tuotekehityksen henkilöstö ja sen jatkuva kehittäminen ovat keskeisiä menestystekijöitä Telesten liiketoiminnassa. Koska teknologia kehittyy yhä nopeutuvaa vauhtia ja Teleste toimii useilla eri teknologia-alueilla, on lähes mahdotonta kattaa kaikkia vaadittavia teknologia-alueita oman henkilöstön voimin. Tästä syystä on tärkeää tunnistaa ne teknologiat ja avainosaamisalueet, joiden hallitseminen oman henkilöstön voimin on

välttämätöntä sekä tämän päivän että tulevien vuosien menestyksen kannalta. Muut tarvittavat osa-alueet pyritään kattamaan laajan sekä koti- että ulkomaisen partneriverkoston avulla.

Tuotekehitys toimii läheisessä vuorovaikutuksessa Telesten avainasiakkaiden kanssa. Näin varmistetaan kehitysprojektien todellinen markkinatarve ja mahdollisimman oikea ajoitus suhteessa kilpailu- ja markkinatilanteeseen. Ei liene lainkaan liioitetua sanoa, että uusien teknisten innovaatioiden tuotteistamisen nopeus ja asiakaslähtöinen toiminta tarjoavat Telestelle strategista kilpailuetua.

Access-verkkojen päivitys räätälöidään

Euroopan kaapeli-TV-verkot on rakennettu alunperin 1970–1990 -lukujen välisenä aikana. Tämä suhteellisen pitkä aika on eräs syistä, minkä vuoksi verkot poikkeavat rakenteeltaan toisistaan merkittävästi. Näin ollen päivitettäessä verkkoja vastaamaan uusien palveluiden edellyttämää siirtokapasiteettia, ei verkkojen päivitys ole mahdollista käyttäen ns. standardituotteita. Asiakaskohtai

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

TUOTEKEHITYS

nen tuoteominaisuuksien "räätälöinti" onkin Access-verkon tuoteprojekteille ominainen piirre.

Nopeasti yleistyvät tilausvideopalvelut (VOD) ja nopeat datayhteydet edellyttävät verkkojen segmentointia valokaapeliyhteyksien avulla. Access-verkkojen osalta Telesten vuonna 2011 toteuttamat keskeiset tuotekehityshankkeet kohdentuivatkin juuri näihin osa-alueisiin. Keskeisimmät tuotelanseeraukset kohdistuivat suuren asennustiheyden optisen tuotealustan (HDO) jatkokehitykseen ja modulaarisen optisen vastaanottimen (AC9000) kehittämiseen.

Videoprosessoinnin tarve kasvaa

Monipalveluympäristössä (videokuva, data, puhe) toimivan operaattorin tarve palvelusisällön prosessoinnille kasvaa voimakkaasti uusien asiakassovellusten myötä. Yhtenä esimerkkinä näistä uusista palveluista on TV-kuvan tarjoaminen perinteisen TV-vastaanottimen lisäksi myös mm. älypuhelimiin ja tablettitietokoneisiin. Tällaisen palvelun tarjoaminen edellyttää videokuvan muokkaamista eri päätelaitteille ja eri siirtoverkoille sopivaksi. Telesten tuotetarjonnasta ovat Luminato- ja Mycast-tuoteperheet kehitettyjä juuri tähän tarpeeseen. Molempien tuoteperheiden kehitys jatkui aktiivisena koko vuoden 2011.

Videovalvontaratkaisut hyödyntävät Internet-verkkoa

Videovalvontateknologia on kokenut merkittävän murroksen viimeisten vuosien aikana. Aiemmin järjestelmät perustuivat lähes poikkeuksetta suljettuun valokaapeliverkkoon ja toimittajakohtaisiin päätelaitteisiin. Nykyiset modernit valvontaratkaisut perustuvat Internet protokollaa (IP) ja verkkoja hyödyntävien päätelaitteiden sekä valvontatietojen tehokkaaseen hallintaan kehitetyn hallintaohjelmiston muodostamaan kokonaisjärjestelmään.

Vuonna 2011 Teleste toi markkinoille MPEG4-standardin (H.264) mukaisen enkooderin (MPH) ja jatkoi voimakasta panostusta videovalvontajärjestelmän tallennus- ja hallintaohjelmiston (VMX tuoteperhe) jatkokehitykseen ja asiakasprojektien tukemiseen.

Vuosi 2011

Tarkistetulla strategialla eteenpäin

Vuonna 2011 Telestellä toteutettiin kattava strategiahanke. Kimmokkeena toimivat TV-jakelumarkkinoilla sekä kaapeli accessverkkomarkkinoilla ilmenevä murros. Hankkeen painopiste oli tuote liiketoiminnassa ja sen tarkoituksena oli kuvata, analysoida ja valita Telestelle strateginen suunta, joka lisäisi eniten omistaja-arvoa sekä kannattavaa toimintaa segmenteissä, joissa Telestellä on tai tulee olemaan johtava asema.

Hanke vahvisti joitakin lähtökohtia, joille Telesten strategia viime vuosina on perustunut:

lyhyellä/keskipitkällä aikavälillä (5-10 vuotta) kaapeliyhtiöiden laajakaistatarjonta kaapeloiduilla alueilla tulee olemaan ylivoimainen, joten niiden liiketoimintaan ei kohdistu välittömiä paineita, minkä lisäksi myös teknologiamarkkinat tulevat olemaan suhteellisen vakaat
pitkällä aikavälillä kaapelioperaattoreiden liiketoimintaympäristö tulee muuttumaan olennaisesti verkkoarkkitehtuurien siirtyessä kohti optisia verkkoja, mikä pakottaa teknologiatoimittajat sopeutumaan muutoksiin
verkkopalvelujen kasvu johtuu ulkoistamisesta, jota vauhdittavat toimintojen kulukontrolli, uuden tekniikan käyttöönotto, lisääntynyt kuitu kotiin -tekniikan käyttöönotto sekä uusien toimijoiden tulo markkinoille
videovalvonnassa Telestellä on vahva asema ultra high-end-segmentissä enkoodereissa sekä räätälöidyissä liikkuvan kuvan hallinta- ja tallennusohjelmistoratkaisuissa
Telesten kilpailuetu perustuu asennettuun laitekantaan, teknologian perinpohjaiseen ymmärtämiseen, räätälöintikykyyn, paikalliseen läsnäoloon ja Euroopan kaapelioperaattoreihin solmittuihin läheisiin asiakassuhteisiin.

KEHITYSSUUNTIA

TV- JA LAAJAKAISTAPALVELUT	VIDEOVALVONTA
Euroopan kaapelioperaattoreiden operatiivinen liiketoiminta on pääsääntöisesti menestykseksestä
Laajakaistatarjonta on teknisiltä ominaisuuksiltaan ylivoimainen teleoperaattoreiden tarjontaan verrattuna.
Vakiintuneet teleoperaattorit lisäävät investointeja voittaakseen markkinaosuuksia TV-jakelumarkkinoilla	Digitalisoituminen – digitaalituotteet korvaavat analogiset tuotteet
Lisääntynyt turvallisuuden tarve
Pitkällä aikavälillä hyvä kasvu IP-kameroiden, hallintaohjelmistojen ja tallennuksen osalta
Over The Top -TV-palvelut (OTT) tulevat lopulta mullistamaan TV-jakelutoiminnan
Euroopan kaapelioperaattorit ovat hyvissä asemissa ja käynnistävät innovatiivisia palveluja vuonna 2012	Tarve vähentää käyttökustannuksia lisäämällä tehokkuutta > älykkäiden järjestelmien ja automaation kysyntä kasvaa
Kaapelioperaattoreiden verkkojen ruuhkautuminen lisääntyy
Vuoden 2011 useiden rakenteellisten omistusmuutosten jälkeen kaapelioperaattorialan odotetaan olevan vakaampi vuonna 2012

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

STRATEGIA

Telesten uudistettu strategia

Telesten tarkistettu strategia on yhteenvetomaisesti esitetty alla olevassa kuvassa. Vaikka strategiaan ja kuvaan sisältyy eräitä toisiinsa rakentuvia loogisia vaiheita, monet niistä ovat suunniteltu toteutettaviksi ajallisesti rinnakkain.

Strategiset tavoitteet, joita kuvataan termillä Must-Win-Battles, ovat tavoitteita, jotka on saavutettava kannattavan kasvun varmistamiseksi. Tärkein näistä on palveluliiketoiminnan kannattavuuden parantaminen. Network Services -liiketoiminta-alueen kannattavuuden parantamisohjelma on ollut käynnissä jo jonkin aikaa ja sen täytäntöönpano etenee suunnitelmien mukaan. Commercial Excellence -ohjelmassa keskitytään muun muassa strategiseen myyntiin avainasiakkaille, myynnin tehokkuuteen sekä liiketoiminnan kannattavuutta parantaviin toimenpiteisiin. Operatiivinen toimintamalli on uusittu ja se sisältää uusia vastuualueita, omat johtoryhmät kaikilla liiketoimintayksiköillä, minkä lisäksi on otettu käyttöön uusi, aikaisempaa tehokkaampi malli ohjelmistojen kehittämiseksi.

Access Network -teema (teema 1) voidaan tiivistää jatkuvaan ja jopa lisääntyvään panostukseen access-verkkoteknologiaan ja -markkinoihin, joilla Telestellä on perinteisesti erittäin vahva asema. Kohderyhmä sisältää kaapelioperaattoreiden lisäksi myös muita asiakkaita, kuten teleoperaattorit.

Videokeskus-teema (teema 2), joka sisältää Telesten Luminato-alustan, painottaa kasvua segmentin tarvitsemien panostusten kattamiseksi. Painopiste on teknologian kehittämisessä sekä go-to-market -toimenpiteissä. On demand -tilauspalvelu ja muut tekniikan alueet, kuten OTT-teknologiat, tarjoavat Telestelle hyviä kasvumahdollisuuksia niin oman perinteisen asiakaskunnan eli kaapelioperaattoreiden piirissä kuin uusienkin asiakkaiden, kuten teleoperaattorien, suhteen.

Videovalvonta-teema (teema 3) korostaa sitä, että Telesten vahva alue on perinteisesti ollut suurissa, jopa tuhansia kameroita käsittävissä räätälöidyissä monen toimipisteen järjestelmissä eli nk. ultra high-end -järjestelmissä. Mainittujen järjestelmien lisäksi Teleste panostaa jatkossa myös monen toimipisteen järjestelmiin, jotka käsittävät muutamia satoja, mutta ei välttämättä tuhansia kameroita. Tämä segmentti tarjoaa hyviä kasvumahdollisuuksia ja Telesten tarjonta on sopeutettavissa tähän segmenttiin kohtuullisin investoinnein.

Edellä on lueteltu keskeiset lyhyen aikavälin painopistealueet. Näiden lisäksi tutkitaan myös muita kasvualueita pitkän aikavälin kasvun varmistamiseksi.

Tehokkaan konserninlaajuisen strategian toimeenpanoon on kiinnitetty paljon huomiota. Painopistealueilla on omat aikataulunsa, omistajansa, ohjausryhmät ja mittarit. Toteuttamista seurataan tarkasti, ja siitä raportoidaan laajasti. Kaikilla telesteläisillä on ollut mahdollisuus kommentoida strategiaa ja sen toteuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

TARKISTETTU STRATEGIA

Muutoksen aste	NYKYISTEN LIIKETOIMINTOJEN LAAJENTAMINEN/ TEHOSTAMINEN	UUDET LIIKETOIMINNAT
MUST-WIN-BATTLES
Palveluliiketoiminnan tehostaminen, ristiinmyynnin lisääminen	Teema 1A: Access-verkkojen laajentaminen	Teema 1B: Access-verkkotarjonnan laajentaminen
Commercial Excellence -ohjelman toteuttaminen	Teema 2A: Nykyisen videokeskus-liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen	Teema 2B: On-demand -tarjonnan laajentaminen
Toimintamallin uudelleensuunnittelu uuden strategian mukaisesti	Teema 3A: Aseman vahvistaminen ultra high-end videovalvonta-segmentissä	Teema 3B: Videovalvonnan laajentaminen high-end -segmenttiin
		TULEVAISUUDEN TELESTE

Vuosi 2011

10
Teleste, digitaalisuuden edistäjä

LIIKETOIMINTA-ALUEET

	ASIAKKAAT	TUOTTEET
VIDEO AND BROADBAND SOLUTIONS	TV- JA LAAJAKAISTAPALVELUT
	Asiakaskunnasta löytyvät useimmat Euroopan suurimmat kaapelioperaattorit. Jälleenmyyjien kautta palvelemme myös keskisuuria ja pieniä operaattoreita varsinkin Keski- ja Itä-Euroopassa.
Tavoittelemme kasvua erityisesti europpalaisista kiinteän verkon puhelinoperaattoreista.	Tarjoamme asiakkaillemme kaikki kaapeliverkon tilaajaverkon tuotteet videokeskuksesta aina kotitalouden pistorasiaan saakka. Tärkeimmät tuoteryhmät ovat tilaajaverkon aktiivi- ja passiivituotteet, videokeskukset ja tilausvideoratkaisut.
Tuotetarjontaamme täydennämme integrointi- ja ylläpitopalveluilla.
NETWORK SERVICES	VIDEO NETWORKS
	Toimittamiemme videovalvontajärjestelmien hyödyntäjät ovat pääasiassa julkisyhteisöjä, kuten kaupunkialueiden valvonnasta sekä tie-, raide- ja lentoliikenteestä vastaavat viranomaiset.
Video Networks on paikallisesti läsnä omien konttoreiden välityksellä kaikilla tärkeimmillä maantieteellisillä markkinoilla: Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa.	Tarjoamme asiakkaillemme kokonaisvaltaisia videovalvontasovelluksia. Telesten omat tuotteet sijoittuvat järjestelmässä kameran oiden ja monitoreiden välillä ja ne kattavat videon siirron, tallennuksen ja hallinnan.
Telesten videovalvontajärjestelmä liitetään usein yhteen muiden järjestelmien, kuten esim. liikennevalvonta- ja hälytys- sekä kriisinhallintajärjestelmien kanssa.
Asiakkaina ovat kaapeli-TV- ja laajakaistapalveluja tarjoavat operaattorit Euroopassa. Asiakkaiden tarjonnassa ovat mm. teräväpiirtolähetykset kaapeliverkoissa, tilausvideopalvelut, maksu-TV-palvelut ja IP-puhepalvelut.
Network Services maantieteellisenä painopistealueena ovat tällä hetkellä Saksa, Belgia, Iso-Britannia, Sveitsi ja Suomi.	Tarjoamme asiakkaillemme korkealuokkaisia asennus-, suunnittelu-, dokumentointi-, ylläpito- ja verkonrakentamispalveluja.
Palvelutarjonta vaihtelee maittain riippuen pitkälti markkinakohtaisesta kysynnästä.
Toimitettavien tuotteiden kirjo on laaja, alkaen yksittäisestä liittymätoimituksesta ja päätyen laajoihin kulturakentamisprojekteihin.

VAHVUUDET	MARKKINA-ASEMA	KASVUMAHDOLLISUUDET
Tuotetarjonnan innovaatiot mahdollistavat operaattoreille paremman kuluttajapalveluiden palvelutason sekä tehokkaamman tavan rakentaa ja ylläpitää verkkoja.

Lisäksi vahvuutemme on tuotetorfolio, joka on optimoitu Euroopan vaihteleviin tarpeisiin. Olemme myös läsnä kaikilla päämarkkina-alueilla, joten voimme tarjota laajan asiakastuen paikallisesti.

Teleste on myös tunnustettu ja arvostettu tuotteidensa ja toimintansa laadusta. | Olemme Euroopan markkinajohtaja tilaajaverkon tuotetarjonnassa kaapeli-TV-käyttöön. Olemme myös ainoa toimija, joka on läsnä kaikilla Euroopan merkittävillä kaapelimarkkinoilla kattavalla tuotetarjonnalla.

Videokeskuksia toimitamme maailmanlaajuisesti partneriverkostomme kautta. | TV-palveluiden jakelu Internetin kautta voi lisätä merkittävästi tilaajaverkkojen kapasiteettitarvetta ja näin ollen kiihdyttää operaattoreiden investointeja verkkokapasiteetin lisäämiseen. Tämä murros avaa Telestelle myös mahdollisuuksia tarjota integroituja palvelualustakokonaisuuksia, joilla tilausvideopalveluita voidaan tuottaa kuluttajille. Puhelinoperaattoreiden vahvempi läsnäolo TV-palveluissa voi avata merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Itä-Euroopan ja Venäjän markkinat tuovat merkittävää kasvupotentiaalia nykyiselle tuotetarjonnalle. |
| Erityisvahvuutena ovat vaativat videovalvontakohteet, joissa verkotetaan yhteen usean toimipisteen kamerat, tallentimet ja työasemat yhdeksi yhtenäiseksi videovalvontajärjestelmäksi.

Telesten referenssiprojektit ovat segmenteissään maailman johtavia. | Telestellä on vahva markkina-asema julkisyhteisöjen erittäin laajoissa ja vaativissa projekteissa. Erityisen vahva yhtiön asema on tie- ja raide-liikennesegmenteissä sekä suurissa kaupunkivalvontaprojekteissa.

Yhtiö on laajentamassa tarjontaansa pienempiin, monta toimipistettä käsittäviin projekteihin. | Videovalvonnan tarve on kasvussa. Tulevina vuosina tullaan nykyiset analogiajärjestelmät korvaamaan täysdigitaalisilla järjestelmillä ja uudisrakentaminen siirtyy nopeasti IP-pohjaiseksi kaikilla markkina-alueilla. Tarve älykkäisiin ratkaisuihin tulee kasvamaan. Verkonhallinta- ja tallennusratkaisut muodostavat verkkojen ytimen ja hyvä tuotetarjonta yhdistettynä yhtiön maailmanluokan referensseihin muodostavat vankan pohjan nopeallekin kasvulle. |
| Lähestymme markkinaa eri kulmasta kuin useimmat urakoitsijataustaiset kilpailijamme. Vahvuuksiamme ovat vankka teknologiaosaaminen ja erinomainen maine.

Teknologiaosaaminen ilmenee kykynä tarjota innovatiivisia ja uudentyyppisiä ratkaisuja mm. verkkojen ylläpitoon. Pitkä taustamme eurooppalaisena laitetoimittajana antaa markkinoille tarvittavaa usko-tavuutta. | Markkina-asemamme vaihtelee maittain. Belgiassa, Sveitsissä ja Suomessa olemme haastajan roolissa ja saaneet erinomaisia avauksia paikallisilla operaattoreilla.

Iso-Britanniassa olemme merkittävien erikoistoimijoiden joukossa tarjoamassa teknisiä suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja valitsemassamme segmentissä.

Saksassa kuulumme markkinoiden johtavien urakoitsijoiden joukkoon ja tarjoamme palveluja kaikille suurille operaattoreille. | Nykyisillä markkinoilla näemme kiinnostavia kasvumahdollisuuksia mm. Belgiassa, Britanniassa, Sveitsissä ja Suomessa. Näissä maissa on tiettyjä sovellusalueita, joissa olemme tunnistaneet potentiaalia, mutta meillä ei vielä ole aktiivista liiketoimintaa. Saksassa näemme kasvumahdollisuuksia mm. laajoissa kuituverkon rakennusprojekteissa. Uusien maiden avaaminen on myös mahdollista Pohjoismaissa ja Euroopan mantereella.

Lisäksi uskomme, että panostuksemme eri liiketoimintayksiköiden väliseen myyntimahdollisuuksien hyödyntämiseen tulee kantamaan hedelmää, mm. monitorointiratkaisujen ja asiantuntijapalveluiden kauppana. |

Vuosi 2011

TV-jakelutoiminta

VISIO: Johtava kaapelioperaattoreiden teknologiapartneri

MISSIO: Mahdollistaa kodin viihdetarjonnan kehitys innovatiivisten ja luotettavien teknologiaratkaisujen avulla

RATKAISU: HFC-tilaajaverkkoja, integroidut videokeskusratkaisut

PÄÄMARKKINAT: Eurooppa ja valitut Aasian markkinat

KESKEISET ASIAKKAAT: Kaapelioperaattorit, puhelinoperaattorit ja systeemi-integraattorit

VIDEO AND BROADBAND SOLUTIONS

Uudet asiakkaat toivat kannattavaa kasvua

Video and Broadband Solutions (VBS) tarjoaa tilaajaverkkotuotteita, videokeskuksia ja tilausvideoratkaisuja kaapeli- ja teleoperaattoreille sekä videovalvontasovelluksia julkissektorin organisaatioille. Video and Broadband Solutions toimii niin TV-jakelutoimialalla kuin myös videovalvontasektorilla.

Video and Broadband Solutionsin liikevaihto kasvoi 89,7 miljoonaan euroon (2010: 82,0 milj. euroa). Liikevaihdon kasvu johtui pääosin optisten tilaajaverkkojen sekä videovalvontaratkaisujen kasvaneista volyymeista. Liiketoiminnan kannattavuus kehittyi vuoden aikana suotuisasti ja liikevoitto nousi 8,2 miljoonaan euroon. Kannattavuus parani liikevaihdon kasvun sekä onnistuneiden integraatioprojektien toteutuksen ansiosta.

TV-jakeluliiketoiminta

TV-jakeluliiketoiminnan tarjonta koostuu tilaajaverkoista, videokeskuksista ja tilausvideoratkaisuista sekä näihin liittyvistä palveluista. Tilaajaverkoissa tuotevalikoima sisältää kaikki komponentit valokuituratkaisuista vahvistimiin ja passiivikomponentteihin, esim. antennipistorasioihin. Videokeskuksissa painopiste on täysin digitaalisissa ratkaisuissa. Tuoteliiketoimintaan liittyvät palvelut sisältävät järjestelmäsuunnittelu- ja laadunvarmennuskonsultointia, toimitettujen järjestelmien ylläpitopalveluja sekä koulutusta.

Menestystä monella sektorilla

Vuonna 2011 kaapelioperaattoreiden verkkoinvestoinnit kasvoivat kohtuullisesti ja loppuvuoden kehitys oli erittäin myönteistä. Uusia tilauksia saatiin Kabel Deutschlandilta, Hot Telecomilta ja YouSeelta. Venäjällä saavutettiin läpimurto, kun Mobile TeleSystems OJSC (MTS) valitsi Telesten valtakunnallisten kaapeliverkkojensa digitaalisten videokeskusten toimittajaksi.

Vuoden 2010 aikana tuotiin markkinoille uusi optinen AC9000-vastaanotin, joka on osoittautunut erittäin kilpailukykyiseksi. Useat Euroopan merkittävistä kaapelioperaattoreista ovat valinneet sen optisen verkon segmentointihankkeisiinsa. Tuotekehityksessä keskityttiin ratkaisuihin, joiden avulla verkkooperaattorin kustannukset pienenevät joko automatisoinnin tai verkon etähallinnan avulla. Lisäksi CATVisor-verkonhallintaratkaisua kehitettiin edelleen siten, että se tukee verkkoja, joissa käytetään usean valmistajan tuotteita. Luminato videokeskus-tuoteperhettä kehitettiin tukemaan amerikkalaisia lähetysstandardeja. Tämä mahdollistaa Luminaton myynnin kasvattamisen uusilla markkina-alueilla.

TV-jakelumarkkinoilla merkittäviä muutoksia

Telesten asiakaskunnan ytimen muodostavat suurimmat eurooppalaiset kaapelioperaattorit. Nykyaikaiset kaapelioperaattorit tarjoavat kuluttajien kotiin kaikki olennaisimmat telekommuni

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

LIIKETOIMINTA-ALUEET, VIDEO AND BROADBAND SOLUTIONS

Vuosi 2011 13

kaatiopalvelut: TV-palvelut, puhepalvelut sekä laajakaistaisen Internet-liittymän. Ylläpitääkseen kilpailukykyään operaattorin on jatkuvasti panostettava tilaajaverkkona kapasiteetin kasvattamiseen ja ratkaisuihin, joiden avulla ne voivat tuoda markkinoille uusia innovatiivisia palveluja. TV-jakelumarkkinat tulevat lähivuosina kokemaan huomattavia muutoksia, sillä TV-sisältöä tullaan broadcast-verkkojen (kaapeli, satelliitti, maanpäällinen verkko, IPTV) lisäksi jakelmaan myös julkisen Internetin kautta (Over the Top palvelut, OTT). Lisäksi OTT-palveluilla TV-sisältöjä voidaan tarjota paitsi perinteisiin TV-vastaanottimiin, myös mobiililaitteisiin.

Tämä vallankumous tuo Telestelle uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Teleste voi toimittaa OTT-palveluntarjoajalle MyCast-palveluhallintaratkaisun, joka sisältää OTT-palveluiden tärkeimmät toiminnot, kuten kuluttajakäyttöliittymän ja sisältöjen hakutoiminnot. Kun kuluttajat siirtävät TV-palveluiden kulutustaan tilauspohjaiseen katseluun, tilaajaverkon laajakaistaliikenne kasvaa radikaalisti. Ruuhkatilanteiden välttämiseksi verkossa kaapeli- ja teleoperaattoreiden on investoitava kapasiteetiltaan suurempiin tilaajaverkkoihin. Näin ollen OTT ja tilaus-TV-palveluiden suosion kasvu voi tuoda Telestelle lisämyyntiä nopeutettujen verkkokapasiteetti-investointien myötä.

Teleoperaattorit tulevat rakentamaan kiihtyvällä tahdilla kuituverkkoa aina kerrostalojen kellariin saakka (Fibre to the Building) ja käyttämään rakennusten olemassa olevaa infrastruktuuria eli pari- tai koaksialikaapelia kotitalouksien liittämiseen rakennuksen kellarissa olevaan optiseen vastaanottimeen. Telestelle tarjoutuu merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia, mikäli teleoperaattorit päättävät käyttää rakennusten koaksialikaapelointia nopeiden laajakaistayhteyksiensä (Data over Coax -ratkaisu) rakentamisessa.

Pyrimme entisestään parantamaan kilpailukykyämme optisessa tiedonsiirrossa panostamalla sellaisiin tuotetratkaisuihin, joiden volyymi kasvaa. Näitä ovat mm. 1550 nm:n ulkoisesti moduloidut optiset lähettimet ja digitaalinen paluusuunta.

Video Networks

Video Networks toimittaa kokonaisvaltaisia videovalvontasovelluksia. Painopisteenä ovat vaativat videovalvontakohteet, joissa verkotetaan yhteen usean toimipisteen kamerat, tallentimet ja työasemat yhdeksi yhtenäiseksi videovalvontajärjestelmäksi. Kokonaisratkaisut sisältävät tuotteet, järjestelmäsuunnittelun, projektien toteutuksen sekä järjestelmien ylläpitoon ja koulutukseen liittyvät palvelut. Telesten omat tuotteet sijoittuvat järjestelmässä kameroiden ja monitoreiden välillä ja ne kattavat videon siirron, tallennuksen ja hallinnan. Videovalvontajärjestelmä liitetään usein yhteen muiden järjestelmien, kuten esim. liikennevalvontaja hälytys- sekä kriisinhallintajärjestelmien kanssa.

Video Networks on paikallisesti läsnä omien konttoreiden välityksellä kaikilla tärkeimmillä maantieteellisillä markkinoilla: Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Telesten referenssiprojektit ovat segmenteissään maailman johtavia.

Asiakkailla monia tarpeita

Videovalvontajärjestelmien hyödyntäjät ovat pääasiassa julkisyhteisöjä, kuten kaupunkialueiden valvonnasta sekä tie-, raide- ja lentoliikenteestä vastaavat viranomaiset. Yksityisen sektorin merkittävimmät sovellusalueet liittyvät energiajakeluverkkojen ja teollisuusprosessien valvontaan, joissa vaatimukset ovat korkeammat mm. verkottuneisuuden, videolaadun sekä tallennetun videomateriaalin analyysi- ja käsittelytyökalujen suhteen.

Asiakkaiden toiveena on usein hyödyntää samaa videovalvontajärjestelmää useampaan tarpeeseen. Esimerkiksi lentokentän valvontajärjestelmää voivat käyttää mm. lentoyhtiöt, lentokentällä toimivat liikkeet, vartija- ja turvapalveluiden tuottajat sekä poliisi ja rajavartiosto. Näiden tarpeiden toteuttamiseksi järjestelmien on toimittava keskenään saumattomasti. Avoimiin standardeihin perustuvat ratkaisut ovat helposti integroitavissa muihin järjestelmiin.

Uuden sukupolven optisen verkon päätelaite. Suunniteltu tulevaisuuden laajakaistakapasiteetin tarpeiden mukaiseksi. Kapasiteetti riittää noin 250-1000 tilaajalle.

EMS-verkonhallintajärjestelmän
uusiin versio mahdollistaa laajasti
muokattavat näkymät verkko-
karttoineen sekä dokumentaation
liittämisen reaaliaikaiseen verkko-
tietoon.

Videovalvontakäyttöön suunniteltu kompakti MPH-sarjan videolähettin. Laite muuntaa valvontakameran videosignaalia digitaaliseen muotoon ja välttää signaalin edelleen tietoliikenneverkon kautta valvomoon. Laitesarja tukee myös teräväpiirtotarkkuutta ja tehokas prosessointi välttää videokuvan ilman merkittäviä viiveitä.

Teleste Luminato-videokeskus edustaa alansa kärkeä. Laite mahdollistaa digitaalisen televisiotekniikan ominaisuuksien täysimääräisen hyödyntämisen. Luminato on tehokas ja kompakti palvelualusta niin suurten kuin pientenkin kaapeli-TV-operaattoreiden tarpeisiin.

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

LIIKETOIMINTA-ALUEET, VIDEO AND BROADBAND SOLUTIONS

VISIO: Johtava integroitujen videovalvontaratkaisujen toimittaja

Video Networks

MISSIO: Korkealaatuisten ja tehokkaiden turvallisuuspalvelujen mahdollistaminen tarjoamalla moderneja videovalvontatekniikoita

RATKAISU: Laajat verkotetut videovalvontaratkaisut

PÄÄMARKKINAT: Tieliikenne-, rautatie- ja kaupunki-valvonta sekä vaativat yksityisen sektorin valvontaratkaisut. Päämarkkina-alueet ovat Eurooppa, USA ja valitut markkinat Aasiassa

KESKEISET ASIAKKAAT: Telesten kehittämien tuotteiden pääasialliset loppuasiakkaat ovat viranomaistahot. Teleste toimittaa ratkaisujaan loppuasiakkaille lähinnä systeemi-integraattoreiden kautta

Onnistuneita toimituksia

Vuoden 2011 merkittäviin tapahtumiin kuului suur-Pariisin poli-silaitoksen (Préfecture de Police) videovalvontaratkaisun onnistunut toimitus. Vuoden aikana jatkettiin yhteistyötä Ranskan kansallisen rautatieyhtiön SNCF:n kanssa, jolta saatiin myös uusia tilauksia. Toimitukset Chicagon liikennelaitokselle ja Queenslandin osavaltion vankilaprojektille jatkuivat. Lukuisia järjestelmiä toimitettiin myös Lähi-Itään ja Etelä-Afrikkaan.

Tuotekehityksellä uusille markkinoille

Laajojen ja monivuotisten projektien ohella jatkossa panostetaan myös pienempiin, mutta maantieteellisesti laajoihin projekteihin.

Nämä projektit vaativat aiempaa helppokäyttöisempiä tuotteita. VMX-videohallinta- ja tallennusohjelmistosta kehitetäänkin uusi versio, jossa on mm. oleellisesti parannettu ohjelmiston integrointiystävällisyyttä sekä etäkäytön helppoutta. Rakennamme myös valmiita kokonaisratkaisuja pääsegmenteillemme. Partneriverkostoa vahvistetaan ja toimintaa laajennetaan mm. Intiaan ja Brasiliaan.

Pitkän tähtäimen markkinanäkymät IP-pohjaiselle videovalvonnalle ovat positiiviset. Tulevina vuosina tullaan nykyiset analogiajärjestelmät korvaamaan täysdigitaalisilla järjestelmillä ja uudisrakentaminen siirtyy nopeasti IP-pohjaiseksi kaikilla markkina-alueilla. Tarve älykkäisiin ratkaisuihin tulee kasvamaan.

VBS LIIKEVAIHDON KEHITYS

VBS SAADUT TILAUKSET

OSUUS HENKILÖSTÖSTÄ

OSUUS LIIKEVAIHDOSTA

Video and Broadband Solutions, 43,3 %
Network Services, 56,7 %

Video and Broadband Solutions, 48,9 %
Network Services, 51,1 %

Vuosi 2011

16 Teleste, digitaalisuuden edistäjä

NETWORK SERVICES

Orgaanisen kasvun vuosi

Network Services (NS) tarjoaa verkkosuunnittelua ja laadukkaita asennus- sekä huoltopalveluita eurooppalaisille kaapeli- ja FTTx-operaattoreille. Sen asiakkaat ovat usein maidensa johtavia toimijoita, ja heidän visionsa liittyy houkuttelevien uusien palveluiden, kuten nopeiden Internet-yhteyksien, maksutelevisio-, tilausvideo- ja puhelinpalvelujen tarjoamiseen tilaajille.

Network Services liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi vertailuvuodesta 9,4 % ja oli 93,9 miljoonaa euroa (2010: 85,8 milj. euroa). Liikevaihdon kasvusta huolimatta liiketulos kasvoi vain hieman vertailuvuoden tasosta ja oli 1,2 (1,1) miljoonaa euroa. Saksassa tehostettiin palveluprosessia, mutta toimenpiteiden vaikutus kannattavuuteen ei vielä tuottanut toivottua tulosta. Saksan palveluliiketoiminnan kannattavuutta rasitti myös palveluiden kohdistuminen yksinkertaisempiin ja siten alhaisemman hinta- ja katetason toimituksiin. Lisäksi alihankintaresurssien rajallisuus ja alkuvuoden vaikeat sääolosuhteet heikensivät liiketulosta. Palveluliiketoiminnan kokonaishenkilömäärä oli 764 (713), joista 640 Saksassa. Telesten palveluliiketoiminnalla on myös vahva läsnäolo Englannin, Belgian, Sveitsin ja Suomen markkinoilla.

Kaapelitelevisiotarjonnan suhteellinen merkitys asiakaskunnalle on kasvanut huomattavasti television lisäarvopalveluiden ja nopeiden Internet-yhteyksien myötä. Operaattorit kiinnittävät

vät myös yhä enemmän huomiota asiakkaiden tyytyväisyysmittauksiin ja ovat ymmärtäneet luotettavien ja korkealaatuisten teknisten palveluiden merkityksen pyrkiessään täyttämään ja ylittämään asiakkaidensa odotukset. Tässä yhteydessä erikoistuneen ja ammattitaitoisen palvelukumppanin tarve korostuu ja Telesten osaaminen pääsee oikeuksiinsa. Monet asiakkaat ovat huomanneet, että yhteistyö kaapelitekniikkaan (HFC) erikoistuneen kumppanin kanssa tuottaa parempia tuloksia kuin työ paikallisen yleisurakoitsijan kanssa.

Kehitystoimenpiteitä Saksassa

Tällä hetkellä Network Services -liiketoiminta-alueen Saksan toiminnot muodostavat Telesten ylivoimaisesti suurimman maayhtiön. Vuonna 2011 Saksan toimintoja kehitettiin voimakkaasti. Suuri rakenneuudistus vietiin onnistuneesti päätökseen samalla kun Saksan alueellisia toimintoja tehostettiin. Teleste Way-of-Working otettiin käyttöön ja Saksan palvelutuotemerkit yhtenäistettiin siten, että toiminta keskittyy nyt yksinomaan Cableway-brändin alle. Myös paikallinen hallintorakenne uudistettiin tavoitteena useista tehdyistä yritysostoista aiheutuneiden päällekkäisten toimintojen vähentäminen. Säästötoimenpiteiden vaikutusten odotetaan näkyvän vuonna 2012.

LIIKETOIMINTA-ALUEET, NETWORK SERVICES

VISIO: Paras teknisiä palveluja tarjoava kumppani kaapelioperaattoreille Euroopassa

RATKAISU: laadukkaat kaapeli- ja kuituverkkojen rakentamis-, saneeraus-, suunnittelu- ja ylläpitopalvelut

MARKKINAT: Keski- ja Pohjois-Eurooppa

ASIAKKAAT: Hyvään asiakaskokemukseen tähtäävät televisio- ja laajakaistapalveluja tarjoavat operaattorit

Lisäksi käynnistettiin ICT-infrastruktuurin ja prosessien yhdistäminen Teleste-konserniin, minkä tavoitteena on yhtiön lisääntyneen ostovolyymin hyödyntäminen.

Orgaanista kasvua ristiinmyynnillä

Kasvettuaan aikaisemmin pitkälti yritysostojen kautta vuonna 2011 Network Services keskittyi aktiivisesti liikevaihdon kasvattamiseen olemassa olevan asiakaskunnan keskuudessa. Kuluneiden 12 kuukauden aikana liiketoimintaa laajennettiin useissa maissa. Britanniassa saatiin uusia palveluasiakkuuksia ja kasvua tuli myös jo olemassa olevien asiakkaiden kautta. Lisäksi paikallisorganisaatiota vahvistettiin erityisesti liiketoiminnan kehittämisen ja myyntitoimintojen osalta. Vahvistunut markkina-asema mahdollistaa kasvun jatkumisen. Belgiassa tuotevalikoimaa laajennettiin verkkojen suunnittelusta kenttäasennuksiin. Suomessa vastaanotettiin ensimmäiset merkittävät verkkojen päivityshankkeet ja käynnistettiin omat asennustoiminnot. Lisäksi toimitettiin menestyksekkäästi FTTx-asennuspalveluita useille asiakkaille, mikä laajensi tavanomaisiin HFC-sovelluksiin ja videon siirtoon

keskittynyttä toimintaa. Sveitsissä löytyi uusia palvelumahdollisuuksia ja hyödynnettiin tuotemyynti- ja palvelutoimintojen välisiä synergiaetuja. Monet edellä mainituista toimenpiteistä toteutettiin hyödyntämällä aktiivisesti Telesten olemassa oleviin asiakkaisiin liittyviä palvelumahdollisuuksia.

Kasvumahdollisuuksia monella alueella

Network Services -liiketoiminta-alueella on paljon mahdollisuuksia kasvaa kannattavasti niissä maissa, joissa se jo toimii. Teleste on asiakkailleen varteenotettava kumppani tuote- ja teknologiapuolella saavutetun erinomaisen maineen ansiosta. Uskottavuutta on lisännyt myös kuluneiden 3–4 vuoden aikana hyvin sujunut kenttätyö. Lisäksi on useita Euroopan maita, joissa Telestellä on tuoteliiketoiminnalla mitattuna merkittävä markkinaosuus, mutta joissa palvelutarjontaa ei vielä ole hyödynnetty.

Yritysostot, orgaaninen kasvu ja tavoitteelliset kumppanuussopimukset säilyvät keinovalikoimassa. Lisäksi seuraamme aktiivisesti markkinoita keskittyen palvelutoiminnan laatuun, asiakastyytyväisyysten ja kannattavuuteen.

NS LIIKEVAIHDON KEHITYS

NS SAADUT TILAUKSET

OSUUS HENKILÖSTÖSTÄ

OSUUS LIIKEVAIHDOSTA

Network Services, 56,7 %
Video and Broadband Solutions, 43,3 %

Network Services, 51,1 %
Video and Broadband Solutions, 48,9 %

Vuosi 2011

ASIAKASPROJEKTEJA

YouSee lisää verkkonsa kapasiteettia

YouSee A/S on Tanskan suurin kaapelioperaattori, joka tarjoaa TV-palvelut, nopean Internet-yhteyden ja puhelinpalvelut noin 45 %:lle kotitalouksista eli 1,3 miljoonalle asiakkaalleen. Pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa, minkä lisäksi yhtiöllä on toimipisteitä eri puolilla Tanskaa. YouSee on TDC:n, Tanskan suurimman tele- ja matkapuhelinoperaattorin, kokonaan omistama tytäryhtiö.

Euroopan kaapelialalla YouSee on aina ollut edelläkävijä uusien palveluinnovaatioiden käyttöönotossa. Jo vuonna 2010 yhtiö toi markkinoille omat catch-up- ja start-over -palvelunsa, jotka nyt tarjotaan multiscreen-palveluna (TV, kannettava tietokone, tablettitietokone) kaapeliyhteyden tilaajille. Näiden uusien palvelujen käyttöönotto on onnistunut erinomaisesti, ja monet palvelun tilanneet taloudet käyttävät ajansiirtotoimintoja laajasti. Television katselun ennakoidaan irrottautuvan ajasta ja paikasta, joten tämän suuntauksen voidaan odottaa vain kasvavan lähitulevaisuudessa.

Yhdessä jatkuvasti kasvavan nopeiden Internet-laajakaistayhteyksien tarpeen kanssa nämä palvelut luovat paljon liikennettä yhtiön kaapeliverkkoon. Niinpä YouSee on aloittanut toimenpiteet, jotka lisäävät yhtiön verkkoinfrastruktuurin kapasiteettia. Lähivuosina koko Tanskan alueella toteutetaan suuri päivitys, jossa kaapeliverkon segmentointi uusitaan siten, että kuituverkko tuodaan lähemmäs asiakasta.

Teleste on toimittanut YouSeen kaapeliverkkoon erilaisia laitteita jo yli vuosikymmenen. YouSeen ja Telesten välillä on tiivis, kaikki organisaatiotasot kattava yhteistyön perinne. Niinpä Teleste oli tyytyväinen saatuaan kutsun ammattimaiseen tarjouskilpailuun, minkä järjestäminen on tämän kokoluokan investoinneissa tavallista. Tarjouskilpailumenettelyn

tuloksena YouSee valitsi Telesten verkonpäivitysprojektinsa ensisijaiseksi toimittajaksi, ja kolmivuotinen raamisopimus allekirjoitettiin vuoden 2012 alussa. Sopimukseen sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimuskautta vuoden 2016 loppuun.

Tarjouskilpailuun kuului verkkoarkkitehtuuria koskevien vaihtoehtojen teknis-taloudellinen arviointi sekä tuotteiden laaja hyväksyntätestaus, jota ei suoritettu vain laboratoriotestauksena vaan myös kenttäolosuhteissa käyttäen reaaliaikaisia liikennetietoja.

Sopimus kattaa liityntäinfrastruktuurin päivittämiseen tarvittavien Telesten kehittyneimpien kuituoptiikkatuotteiden toimitukset. Uudistus vastaa niin laajakaista- kuin etenkin unicast-liikenteen kasvaneeseen kysyntään. Syväkuituarkkitehtuuri, jossa valokuitu viedään lähemmäs tilaajaa, parantaa verkon suorituskykyä ja luotettavuutta. Pienentynyt verkkosegmentti mahdollistaa kilpailukykyisemmät datanopeudet, ja samalla vähentynyt laitekanta pienemmät ylläpitokustannukset. Myös virrankulutus vähenee merkittävästi.

Verkkoratkaisu perustuu Telesten HDO-sarjan valokuitutuotteisiin sekä älykkäisiin AC9000-vastaanottimiin.

Yli vuosikymmenten jatkuneita asiakassuhteita
Uusia merkittäviä asiakkuuksia

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

ASIAKASPROJEKTEJA

MTS digitalisoi verkkonsa

Mobile TeleSystems OJSC (MTS) otti valtakunnallisessa digi-TV-verkossaan käyttöön sekä Telesten Luminato-videokeskusalustan että Broadcast Manager -palveluiden hallintaratkaisun.

MTS on Venäjän, Itä-Euroopan ja Keski-Aasian johtava televiestintäkonserni, joka tarjoaa langattomien ja kiinteiden verkkojen puhelin-, laajakaista- ja maksu-TV-palveluita sekä vihde- ja sisältöpalveluita yhdellä maailman teknologisesti nopeimmin kehittyvistä alueista. Konserni palvelee yli 108 miljoonaa mobiilipalveluiden tilaajaa Venäjällä, Ukrainassa, Uzbekistanissa, Armeniassa ja Valko-Venäjällä. Kiinteän verkon ratkaisuissa maksu-TV-tilaajamäärä on yli 3 miljoonaa ja laajakaistaisen Internet-palveluiden tilaajamäärä yli 2 miljoonaa. Alueella asuu yhteensä yli 230 miljoonaa ihmistä.

Kiinteän laajakaistaverkon ja digitaalisten palveluiden kehittäminen on yksi MTS:n keskeisiä tavoitteita. Yhtiö on toteuttanut Venäjällä jo useita kiinteän verkon modernisointi- ja rakennushankkeita ja aikoo muuntaa kaikki verkot digitaalisiksi vuosina 2012 - 2013. Nyt MTS kehittää videojakeluverkkoaan digitalisoimalla videokeskukset, jotta pystyy tarjoamaan asiakkailleen monipuolisemman kanavatarjonnan, mutta myös lisäpalveluita sekä teräväpiirtosisältöä joka puolelle Venäjää.

Digi-TV -videokeskusratkaisun käyttöönottoon sisältyy kymmeniä videokeskuksia 90 kaupunkiin kaikkialle Venäjälle vuoden 2013 loppuun mennessä. Ratkaisun ytimen muodostavat Telesten Luminato-videokeskusalusta sekä Broadcast Manager -palveluhallinta- ja ohjelmaopasratkaisu.

sut. Käytetty teknologia tuo kompaktin ja joustavan ratkaisun huippulaatuisten digi-TV -palveluiden tarjoamiseen pitkälle tulevaisuuteen.

"Tämä projekti on strategisesti erittäin tärkeä meille ja siksi tarvitsemme luotettavan partnerin vuosiksi eteenpäin. Telesten luotettavuus toimittajana, moderni teknologia ja jatkuvat tuotekehityspanostukset muodostavat vahvan pohjan yhteistyölle. Olemme erittäin tyytyväisiä saadessamme Telesten yhteistyökumppaniksemme", sanoo Dmitry Bagdasaryan, MTS OJSC:n kiinteän verkon liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja.

MTS on ollut tyytyväinen Telesten tähänastiseen työhön. Tarjousten jättäika päättyi elokuussa 2011 ja jo vuoden loppuun mennessä Teleste oli toimittanut useita satoja täydellisiä Luminato-videokeskuksia mukaan lukien DVB-S-vastaanottimet (sekä kaksi- että nelikanavaiset versiot) sekä Broadcast Manager -järjestelmät. Alkuperäinen videokeskushanke jatkuu vuonna 2012 tuoden muita, uusia mahdollisuuksia yhtiöiden välisen yhteistyön laajentamiseen.

Tiivis yhteistyö Kabel Deutschlandin kanssa

Pörssilistattu Kabel Deutschland on Saksan suurin kaapelioperaattori, joka palvelee verkoissaan noin 8,7 miljoonaa kotitaloutta. Se tarjoaa asiakkailleen digitaaliset TV-palvelut ja HDTV-palvelut, analogiset TV-kanavat, tilausvideopalvelut, maksu-TV-palvelut, videoiden tallennuspalvelut sekä erittäin nopeat, jopa 100 Mbit/s Internet-yhteydet. Tämän lisäksi tarjonnassa ovat puhelupalvelut oman kaapeli-TV-verkon kautta sekä matkaviestinpalvelut yhteistyökumppanin verkossa.

Kabel Deutschland on tehnyt yhteistyötä Telesten tytäryhtiön Cableway AG:n kanssa usean vuoden ajan. Cableway tarjoaa Kabel Deutschlandille laajan valikoiman teknisiä palveluja: verkon päivitysprojekteja, ylläpitoa, suunnittelu- ja dokumentointipalvelua, liittymätoimituspalveluja aina verkon laajennuksiin.

Koko palvelutarjonnan menestykseks toimitaminen Kabel Deutschlandille perustuu Cableway:n korkeaan tekniseen osaamiseen ja laajaan maantieteelliseen peittoon Saksan alueella. Päivittäisten operatiivisten aktiviteettien lisäksi yhtiöt tekevät aktiivista yhteistyötä erilaisten kehitysprojektien tiimoilla tavoitteenaan jatkuva verkon laadun parantaminen. Myös Telesten omia tuotteita (mm. vahvistimet ja passiivit) on käytössä laajasti.

Vuosi 2011

ASIAKASPROJEKTJA

HOT Telenommunication Systems Ltd. on Israelin johtava Triple Play -palveluita tarjoava kaapeli-TV-operaattori. Se tarjoaa yli 160 kanavaa mukaan lukien teräväpiirto, tilausvideopalvelut (VOD) sekä Israelin nopeimmat Internet-yhteydet eli DOCSIS 3 -tekniikkaan perustuva 100 Mb/s, kaapeliverkon IP-puhelut sekä tietoliikennepalvelut.

HOT toimittaa yli 900 000 tilaajalle monikanavaisia televisiopalveluita, joissa sen markkinaosuus on 61 %. Lisäksi se toimittaa Internet-palveluita 765 000 asiakkaalle markkinaosuuden ollessa 40 % ja yli 630 000 liittymän puhelinpalvelut. Israelissa noin 1,3 miljoonaa kotitaloutta (yhteensä yli 2 miljoonasta) käyttää HOT-palveluja.

HOT hakee jatkuvasti innovaatioita ja pyrkii ymmärtämään asiakkaiden tarpeita maailmassa, jossa teknologiat muuttuvat nopeasti. Yhtiöllä on käytössään kehittynyt, kuituun perustuva ja kuhunkin rakennukseen ulottuva FTTLA -tekniikalla (Fibre To The Last Amplifier) toteutettu kaapeliverkkoinfrastruktuuri, jossa kuitulinjojen kokonaispituus on yli 6 500 km.

HOT Telecomin kaksi miljoonaa taloutta kattavan kaapeliverkon laajamittainen FTTx-päivitysohjelma toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana muuttamalla arkkitehtuuri nykyisestä klassisesta HFC-verkosta syvä kuituratkaisuun, millä mahdollistetaan aikaisempaa suurempi kapasiteetti uusia ja tulevia palveluita varten.

Tämän hankkeen kumppaniksi HOT valitsi Telesten harkittuaan tarkkaan kaupallisia ja teknologisia näkökohtia.

HOT-yhtiön strategiana on panostaa jatkuvasti HFC-verkon päivityksiin, vaihtaa verkon koaksiaaliosat kuituun ja varautua tulevaisuuteen siirtymällä lähemmäksi tilaajan tiloja. Näin ollen FTTLA on oikea valinta, joka edustaa korkeimpia laatu- ja palveluvaatimuksia, joissa laadukkaat tuotteet ovat välttämättömyys. HOT päätti käyttää Telesten AC ja CXE sekä HDO-tuotesarjan tuotteita.

Elisa parantaa verkkonsa luotettavuutta

Elisa on Helsingin pörssissä listattu tietoliikenne- ja ICT-yritys, joka palvelee noin 2,2 miljoonaa kuluttajaa, yrityksiä ja julkishallinnon organisaatioita. Elisalla on Suomessa yli 250 000 kaapelitelevisiotilaajaa. Elisan liikevaihto vuonna 2010 oli 1,46 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 3600.

Alkuvuodesta 2011 Elisa tilasi Telesteltä suunnitelmat Riihimäen kaupungin alueella olevan HFC-verkon päivityksestä, katteen noin 10.000 tilaajaa ja yli 700 jakamoa. Suunnittelun alettua, Elisa ja Teleste neuvottelivat myös asennustöistä ja Elisa päätti tilata Telesteltä myös kyseisen alueen asennustyöt avaimet käteen -periaatteella. Käytettävä laiteratkaisu perustuu Telesten vahvistinsukupolven AC3000/3200-sarjan laitteisiin ja M-sarjan passiivituotteisiin. Elisan tavoitteena on parantaa verkon luotettavuutta ja lisätä tilaajille tarjottavaa kapasiteettia. Varsinaisen projektin yhteydessä on tehty myös muita kapasiteettiä nostavia toimenpiteitä, kuten pienennetty verkon solukokoa asentamalla kuitunodeja (AC800).

Työt aloitettiin keväällä heti, kun lumitilanne mahdollisti tehokkaan työskentelyn. Ulkojakamoiden lisäksi projekti sisälsi myös talovahvistimien uusimisen. Projektin toimintamalli on poikkeus Elisan aiemmin käytämästä saneeraustoimintamallista muun muassa siten, että Teleste on hoitanut materiaalien kutsut kentällä ja täten keventänyt Elisan oman henkilöstön työkuormaa käytännön asioiden hoidossa. Laiteasennuksissa

on valmistauduttu mahdollisen monitorointijärjestelmän käyttöönottoon tulevaisuudessa. Korkean työläädun varmistaa kattava dokumentointi ja asennustietojen kirjaus.

Elisan osastopäällikkö Jari Simpanen kertoo: "Yhteistyö Telesten kanssa Riihimäen projektissa on sujunut hyvin ja olemme erittäin tyytyväisiä sekä asennustyöhön että toiminnan laatuun. Sovittu aikataulu on pitänyt hyvin. Koska Teleste toimii sekä laitetoimittajana että suunnittelusta ja asennuksesta vastaavana urakoitsijana, on toiminta ollut saumatonta Elisan suuntaan ja toiminnalle ominaista on vahva asiantuntemus kaapeliverkkojen tekniikasta. Olemme tilanneet vastaavansisältöisen projektin myös Riihimäen ympäristökuntien verkon saneerauksesta".

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

ASIAKASPROJEKTEJA

Pariisiin seuraavan sukupolven valvontaratkaisu

Vuosi sitten Teleste valittiin toimittamaan alan nykyaikaisinta videovalvontateknologiaa Pariisin metropolialueen poliisille (Préfecture de Police). Telesten vastuualueita laajassa hankkeessa ovat videoverkkolaitteistot, tallennusinfrastruktuuri, ohjelmistosovellukset ja järjestelmän moitteettoman toiminnan ja turvallisuuden edellyttämät videovalvontasäännösten mukaiset osat. Noin 200 kameraa käsittävä ensimmäinen vaihe otettiin virallisesti ympärivuorokautiseen käyttöön joulukuussa 2011 kahden kuukauden intensiivisten kokeiden ja kenttätutkimusten jälkeen. Seuraavien kuuden kuukauden aikana järjestelmä laajenee kattamaan useilta tuhansilta lisäkamerollta tulevat signaalit. Valmistumisen ja käyttöönoton jälkeen tämä kaupungin julkisten alueiden videovalvontajärjestelmä toimii päätöksentekotyökaluna, joka helpottaa liikenteenhallintaa, lain ja järjestyksen ylläpitoa, rikollisuuden ja terrorismin ehkäisyä sekä koko Ranskan pääkaupungin alueella tapahtuva pelastustoimia.

Järjestelmällä hallitaan suoraan yli 1 200 kameraa Pariisin alueella ja se tullaan yhdistämään muihin Pariisin ja sen ympäristökuntien turvaverkkoihin, jolloin kameroiden yhteismäärä nousee yli 12 000:een. Järjestelmä kattaa mm. rautatiet (SNCF), metron, Pariisin kaupungin liikenteenohjauksen ja suuret kauppakeskukset. Lisäksi siihen kuuluu 250 työasemaa, 55 seurantakeskusta, 2 500 operaattoria, digitaalinen 30 vuorokauden tallennearkisto ja todistusaineiston todentamisvideovarasto. Koko järjestelmän selkärankana toimii 400 km pitkä ja täysin varmistettu sekä kahdennetty optinen 10GE-verkko.

Järjestelmää käyttää pääasiallisesti Pariisin alueen viranomaiset ja se yhdistää sekä yksityiset että julkiset videovalvonnan turvajärjestelmät. Käyttäjätysvälien teknologia ja yhtenäiset käyttöliittymät mahdollistavat reaaliaikaisen liikkuvan kuvan ja aikaleimoin ja indeksoiduin tiedoin

varustettujen tallennusten käytön. Vuororaportteja ja tapahtumien hallintaa varten on olemassa lisätyökaluja. Useiden samanaikaisten kamera-yhteyksien käyttöä tukee kehittynyt paikkatietojärjestelmä (GIS). Vaikka järjestelmän ytimen toiminta perustuu avoimiin standardeihin, siinä on hyödynnetty kaikki varmistettujen ja hyvin suojattujen verkkoviestintämenetelmien edut.

Toimitettu Telesten laitteisto käsittää CFO-kuituoptiikan, uuden MPH-sarjan H.264-enkooderimalliston ja VMX-videonhallintajärjestelmän osat eli sekä ohjelmistot että laitteistot. Projektissa käytettiin joitakin hiljattain kehitettyjä VMX-videonhallinta-alustan ominaisuuksia. Erityinen uusi ohjelmistoarkkitehtuuristen yksiköiden alue perustuu verkkopalvelumoduuleihin, jotka tuovat VMX-alustaan ja sen toiminnallisuuteen aivan uuden ulottuvuuden.

Yhä innovatiivisempia ratkaisutoimituksia
Yhä suurempia toimituskokonaisuuksia
Maailmanluokan teknologiaratkaisuja

Vuosi 2011

Innovatiivinen ja oppiva organisaatio

Teleste on innovatiivinen teknologiakonserni, jonka osaaminen ja kilpailukyky perustuvat motivoituneeseen ja ammattitaitoiseen henkilöstöön. Henkilöstötoiminnon tavoitteena on luoda liiketoimintastrategiaa tukeva, joustava, innovatiivinen ja oppiva organisaatio. Teleste-konsernissa työskenteli vuoden 2011 lopussa 1 319 henkilöä.

Asiakaskeskeistä ajattelua

Henkilöstöhallinnon pitkän aikavälin tavoitteina ovat tyytyväinen, sitoutunut ja osaava henkilöstö, jota tuetaan hyvällä johtamisella, avoimella ja osallistavalla työkulttuurilla sekä toimivilla HR-prosesseilla. Telesten toimintaa raamittaa myös joka vuosi valittava teema, jonka puitteissa kehittämistoimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan. Vuoden 2011 teemaksi oli valittu 'Kasvua yhdessä asiakkaan kanssa'.

Henkilöstöjohtamisen jatkuvassa parantamisessa ja esimiestyön tukemisessa keskityttiin erityisesti ikäjohtamisen kehittämiseen. Vuoden 2011 aikana otettiin käyttöön uusia työkaluja ja koulutettiin esimiehiä eri ikäisten työntekijöiden johtamiseen.

Avoimen ja osallistavan työkulttuurin vahvistamiseksi henkilöstöä kannustettiin osallistumaan vuoden teeman mukaiseen toimintaan. Vuoden aikana lisättiin Telesten liiketoiminnan ja sen taustalla olevien tekijöiden ymmärrystä ja tuotiin esiin asiakaskeskeisen ajattelun merkitystä läpi organisaation. Konkreettisina toimenpiteinä olivat henkilöstön valmennuspäivät, keskeisten

asiakkaiden esittelyt henkilöstölle, vierailut asiakkaiden luona sekä strategiset ja operatiiviset kehittämishankkeet.

Toimivilla henkilöstöhallinnon prosesseilla varmistetaan hyvä henkilöstöpolitiikka ja laadukas työsuhdeasioiden hoitaminen. Painopisteenä ja toimenpiteinä olivat konsernin työsuhdeasioiden ja henkilöstöjohtamisen toimintamallien jatkuva parantaminen ja harmonisointi mm. esimiesviestinnän ja koulutuksen keinoin.

Tyytyväinen, sitoutunut ja osaava henkilöstö –tavoitteen toteutumista on arvioitu Telesten sisäisin, työyhteisöittäin toteutettavin työtyytyväisyyskyselyin. Kyselyjen tulosten pohjalta tehtiin korjaavia toimenpiteitä ja järjestettiin yksikköjen sisäistä ammatillista koulutusta.

Kannustava palkkaus

Telesten palkkaus- ja kannustinjärjestelmät perustuvat tuloksellisuuteen sekä yhtiö- että tiimi- ja henkilötasolla. Kannustimina käytetään mm. bonus- ja tulospalkkiojärjestelmiä sekä osakepalkkio- ja optiojärjestelmiä. Telesten tasa-arvosuunnitelman toteutumista on arvioitu yhdessä henkilöstön edustajien kanssa.

Pitkä työuria

Telestellä uskotaan siihen, että hyvä ilmapiiri ja työmotivaatio vaikuttavat työhyvinvointiin ja että hyvinvoiva työyhteisö rakentaa myönteistä työnantajakuvaa ja varmistaa osaltaan osaavi-

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

HENKILÖSTÖ

HR VISIO: Telesten strategiaa tukeva, joustava, innovatiivinen ja oppiva organisaatio

HR MISSIO: Henkilöstön rakenne ja sen osaaminen tukevat yhtiön strategian ja tavoitteiden toteutumista

HR TAVOITTEET: Hyvä johtaminen, avoin ja osallistava työkulttuuri, toimivat HR-prosessit sekä tyytyväinen, sitoutunut ja osaava henkilöstö

VUODEN 2011 TEEMA: Kasvua yhdessä asiakkaan kanssa

en työntekijöiden pysyvyyden. Työhyvinvointia seurataan säännöllisesti työterveyshuollon kanssa käytävissä keskusteluissa. Henkilöstön viihtyvyydestä kertovat mm. pitkät palvelusvuodet. Vuoden 2011 lopussa juhlittiin 20 henkilön osalta 10 vuoden palvelusaikaa (edellisenä vuonna 55) ja 2 henkilön osalta 20 vuoden palvelusaikaa (edellisenä vuonna 8).

Telesten henkilöstön keskuudestaan vuosittain valitsema vapaa-ajan toimikunta (Vapari) järjestää henkilöstölle kesä- ja joulujuhlat ja erilaisia liikunnallisia tapahtumia, kuten vuosittain toistuvan työmatkapyöräilykilpailun. Teleste tukee myös taloudellisesti henkilöstön mahdollisuuksia harrastaa monentyyppistä omaehtoista liikuntaa.

Luontevaa vuorovaikutusta

Henkilöstön ja työnantajan välinen jatkuva vuorovaikutussuhde ja tiedonkulku varmistetaan kuukausittain pidettävillä työnantajan ja henkilöstön edustajien välisillä kokouksilla. Tämän lisäksi johdon ja henkilöstön vuorovaikutusta ylläpidetään johdon ja henkilöstön edustajien säännöllisillä tapaamisilla. Näin on onnistuttu luomaan joustava yhteistyö, joka pystyy nopeastikin sopeutumaan muuttuneeseen markkinatilanteeseen.

Työsuojelutoimikunta kokoontuu säännöllisesti arvioimaan työympäristön turvallisuutta ja sen mahdollisia riskitekijöitä. Tehtyjen suunnitelmien ja toimenpiteiden avulla pyritään kytkemään työsuojelu osaksi jokapäiväistä työntekoa.

Yhteistyötä oppilaitosten kanssa

Yhteistyöllä korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa jatkettiin myönteisen työnantajakuvan rakentamista tulevaisuuden osaajille. Yhteistyön muotoina ovat mm. tutkimusyhteistyö, kummitoiminta ja Telesten edustus erilaisissa korkeakoulujen ja oppilaitosten elimissä. Telestellä on edustus myös Turun kauppakamarin laki-sekä koulutus- ja työvoimavaliokunnassa. Koulutus- ja työvoimavaliokunnan toimialaan kuuluvat osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen ja osaamisen kehittämiseen liittyvät asiat. Valiokunta toimii erityisesti yritysten ja oppilaitosten rajapinnalla.

HENKILÖSTÖ

LIKKTOIMINTA-ALUE JAKAUMA

Tuotanto ja palvelut, 77,3 %
Tuotekehitys, 9,3 %
Myynti ja markkinointi, 9,5 %
Hallinto, 3,9 %

MAANTIETEELLINEN JAKAUMA

Suomi, 28,1 %
Muut maat, 71,9 %

SUKUPUOLIJAKAUMA

Naiset, 26,7 %
Miehet, 73,3 %

IKÄJAKAUMA

Vuosi 2011

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

TELESTEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA:

Ymmärrämme ympäristösuojelun strategiseksi valinnaksi, joka on sopusoinnussa taloudellisten ja laadullisten päämäriemme kanssa.

Tunnistamme ympäristövastuumme ja olemme sitoutuneet kestävän kehityksen, saastuttamisen estämisen ja resurssien kulutuksen vähentämisen periaatteisiin.

Toimintamme noudattaa ympäristölainsäädäntöä, asetuksia ja muita toimialamme koskevia ympäristövaatimuksia.

SOSIAALINEN VASTUU JA KESTÄVÄ KEHITYS

Uusilla innovaatioilla ympäristöystävällisempiä tuotteita

Teleste uskoo, että kasvava liiketoiminta voi perustua vain kestävän kehityksen periaatteisiin ja sosiaaliseen vastuunkantoon. Nykyhetken ja tulevaisuuden tahtotilaan sitoutumista osoittamaan on julkaistu Telesten eettiset toimintaohjeet. Ne yhdessä jo aiemmin julkaistujen arvojen lisäksi muodostavat periaatteet, joihin Telesten toiminta käytännössä perustuu.

Teleste edellyttää, että myös sen yhteistyökumppanit, toimittajat sekä urakoitsijat noudattavat näitä samoja eettisyyden periaatteita. Esimerkiksi yritys ei hyväksy lapsityövoiman käyttöä missään muodossa, joten se ei myöskään ole liiketoiminnassa yhteisöjen kanssa, jotka eivät tätä periaatetta noudata. Sosiaalisen vastuun kantaminen on jo yleisesti laajalle levinnyt toimintaapa alalla, sillä myös Telesten asiakkaat ja yhteistyökumppanit edellyttävät usein näiden samojen sosiaalisen vastuun ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista.

Tuoteväärennökset uhkana

Väärentäminen on merkittävä ongelma useilla toimialoilla. Se saattaa aiheuttaa laatuongelmia, rikkoa omistusoikeuksia ja johtaa epäeettiseen toimintaan. Valitettavasti elektroniikkateollisuuskaan ei ole immuuni epäeettiselle toiminnalle, jolloin lähinnä elektroniikkakomponenttien raaka-aineet saatavat tulla laittomista lähteistä.

Teleste on tietoinen näistä riskeistä ja haluaa omalta osaltaan edistää väärennösten torjuntaa. Se on sitoutunut ao. Viiteen perusperiaatteeseen ja odottaa, että myös toimittajat omilla toimillaan edistävät näitä omassa liiketoiminnassaan:

Toimittajakanavavainnalla taistellaan piratismia vastaan
Oma valmistus- ja loppukokoonpanokapasiteetin hyödyntäminen kannattavasti
Ostot tehdään valtuutetulta ja luotetuilta toimittajilta ja luotettavien kanavien kautta
Toimittaja-auditointeja suoritetaan säännöllisesti
Kaikki toimittajat edistävät näitä periaatteita omassa liiketoiminnassaan

Ympäristönsuojelua uusilla innovaatioilla

Yksi keskeinen osa sosiaalista vastuuta on sitoutuminen suojelemaan ympäristöä ja tukemaan kestävää kehitystä. Teleste toimii vastuullisesti ympäristöasioissa. Se uskoo, että kestävä kehitys syntyy sitoutumisesta kestävään kehitykseen kaikessa arvojen mukaisessa toiminnassa sekä innovaatioista kestävän kehityksen parantamiseksi.

Hyviä esimerkkejä siitä, miten tuoteinnovaatiot voivat tukea kestävää kehitystä ovat Telesten uudistettu CATVisor EMS -hallintaohjelmisto sekä AC9000-valokuituvahvistin. CATVisor EMS -hallintaohjelmiston verkonhallinta ja tarkempi vianpaikannus auttavat asiakasta keskittymään olennaiseen ja kohdistamaan korjaavat toimenpiteet oikeaan paikkaan ja siten vähentämään kenttäasentajien tarpeetonta liikkumista ja osaltaan vähentämään hiilijalanjälkeä. Uutta AC9000-valokuituvahvistina puolestaan voidaan etähallita ja siinä on edistyksellisiä itsesäätöominaisuuksia. Sen uusimpaan komponenttiteknologiaan perustuva automaattinen tehonsäätö varmistaa, että laitteen tehonkulutus on aina optimitasolla. Lisäksi volyymivahvistintuotteisiin on sisällytetty uudet hyötysuhdettaan säätävät Power Factor Correction (PFC) ominaisuudella varustetut virtalähteet, jotka vähentävät tuotteen elinkaaren aikaista loistehon kulutusta.

Tuotesukupolvien yli jatkuvat innovaatiot kestävän kehityksen parantamiseksi ovat olleet jo pitkään tärkeä osa-alue Telestellä.

TELESTEN YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT

Tuotelähtöisen ympäristöajattelun edistäminen
Jätteiden määrän vähentäminen
Energiankulutuksen vähentäminen
Jatkuva ympäristöasioiden parantaminen logistiikan ja kuljetusten osalta
Ympäristöajattelun edistäminen toimitusketjussa
Henkilökunnan ympäristötietoisuuden lisääminen

Vuosi 2011 25

Esimerkiksi videokeskusjärjestelmät ovat vuosien aikana kehittyneet merkittävästi järjestelmäkoon, asiakkaan toimitilavaatimukseen ja elinkaaren sähkökulutuksen osalta. Telesten uusin Luminato-järjestelmä perustuu uuden sukupolven komponentteihin, joilla on mahdollista valmistaa entistäkin energiatehokkaampi ja pienikokoisempi videokeskusjärjestelmä. Asiakkaalle tämä tarkoittaa säästöjä järjestelmän elinkaaren sähkönkulutuksessa ja toimitilan jäähdytystarpeessa sekä alhaisemman käyttölämpötilan tuomaa elinkaaren pidentymistä ja palvelutason varmuuden paranemista.

Sitoutuminen kestävään kehitykseen kaikessa toiminnassa ulottuu myös tuotanto- ja toimitiloihin. Vuoden aikana on tehostettu Littoisten toimitilojen lämmönkeräämistä ja siten varmistettu entistäkin parempi kiinteistön energiatehokkuus.

Ympäristökuormitusta vähennetään

Ympäristönsuojelu on Telesten strategiaan liittyvä valinta, joka on sopusoinnussa taloudellisten ja laadullisten päämäärien kanssa. Teleste tunnistaa ympäristövastuunsa ja on sitoutunut kestävän kehityksen, saastuttamisen estämisen ja resurssien kulutuksen vähentämisen periaatteisiin. Sen toiminta noudattaa ympäristölainsäädäntöä, asetuksia ja muita toimialaa koskevia ympäristövaatimuksia.

Teleste sitoutuu ympäristöpolitiikkansa mukaisesti vähentämään toimintojen ympäristökuormitusta jatkuvan parantamisen periaattein. Teleste Oyj:lle on myönnetty ISO 14001:2004 ympäristöjärjestelmäskertifikaatti. Teleste noudattaa kaikissa toiminnoissaan ympäristölakeja- ja määräyksiä. Se seuraa lainsäädännön kehittymistä eri markkinoilla ja muutosten mahdollisia vaikutuksia Telesten toimintaan. Telesten toimintaa ohjaa ympäristöpolitiikka, joka on viestitty yhtiön työntekijöille.

Tuotannon ympäristövaikutukset vähäisiä

Telestellä fyysisten tuotteiden tuotannon aikainen ympäristökuormitus on suhteellisen vähäinen verrattuna tuotteen koko elinkaaren aikaisiin vaikutuksiin. Itse tuotanto perustuu piirilevyjen ja elektronikkalaitteiden kokoonpanoon, jolloin tuotannosta ei merkittäviä päästöjä synny. Tämän lisäksi Teleste valmistaa merkittävässä määrin ohjelmistotuotteita, joiden ympäristövaikutukset ovat erittäin rajalliset. Ympäristökuormituksen aiheuttaja Telesten operatiivisessa toiminnassa ovat jätteiden syntyminen, energiankulutus sekä kuljetukset.

TUOTESUKUPOLVEN VÄLINEN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS

ENNEN: DVX analoginen päävahvistin

JÄLKEEN: Luminato digitaalinen IPTV-päävahvistin

Yksikkömäärä
Tilantarve
Moduulit
Asennuskehikko

Tehonkulutus

DVX-tuoteperhe on Telesten viimeisin analogisten TV- ja radiokanavien käsittelyyn ja jakeluun tarkoitettu päävahvistinjärjestelmä.

ATMux oli Telesten ensimmäinen digitaalisten televisiopalvelujen prosessointiin ja siirtoon kehitetty tuoteperhe.

Luminato on Telesten uuden sukupolven videoprosessointituoteperhe IP-pohjaisten kaapelitelevisio sekä IPTV-palveluiden siirtoon.

SAAVUTUKSET VUONNA 2011

Toimenpiteet, joilla osaltaan vähennetään mm. kasvihuonekaasupäästöjä:

Raaka-ainekuljetuksia vähennetty paremmalla raaka-aineluokittelulla ja ennustuksen kehittämisellä. Toimituserävällä on harvennettu ja eräkokoja kasvatettu.
Tuotekehitys muutti Littoisten pääkonttorin uusiin energiatehokkaampiin toimitiloihin. Samalla myös eri toimisteiden välinen henkilö- ja tavaraliikenne poistui.
Uusiin leasing-autosopimuksiin asetettiin $\mathrm{CO}_{2}$-päästöraja.

Toimenpiteet, joiden avulla tuotteiden aiheuttamaa kuormitusta vähennetään:

PFC-teholähteen käyttöönotto AC-tuoteperheen vahvistimissa.
Uuden komponenttiteknologian käyttöönotto uudessa valokuituvahvistimessa.
Uusi HDO-lähetin, jonka tehokulutus on ~40 % edeltäjään pienempi.
EMS-verkonhallintaohjelmiston tarkentunut vian-paikannus.

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

SOSIAALINEN VASTUU JA KESTÄVÄ KEHITYS

Teleste pyrkii vähentämään kaikessa toiminnassa jätteiden syntyä. Jätteet lajitellaan ja suurin osa kierrätetään tai hyödynnetään energiana, joten vain hyvin pieni osa päätyy kaatopaikalle. Ongelmajätteiden määrä onkin hyvin vähäinen ja nekin pystytään pääosin kierrättämään. Energiaa kuluu kiinteistöjen lämmitykseen sekä tuotanto-, testaus- ja toimistolaitteiden sähkönkulutukseen.

Työmatkustamisesta aiheutuvaa ympäristön kuormitusta vähennetään edelleen lisäämällä ja laajentamalla nykyaikaisten tietoteknisten välineiden, kuten etäkonferenssien, käyttöä. Lisäksi esimerkiksi henkilöstöä kannustetaan käyttämään polkupyörää lyhyiden päivittäisten työmatkojen kulkemiseen auton sijasta.

Tuotteiden energiatehokkuus tärkeää

Telestellä ympäristöasioiden hallinta keskittyy koko tuotteen elinkaaren aikaisiin välillisten ympäristövaikutusten hallintaan. Siten yhteistyö ympäristöasioissa toimittajien, alihankkijoiden ja asiakkaiden kanssa korostuu. Ympäristöasiat onkin liitetty osaksi toimittajien sekä alihankkijoiden arviointeja ja edellytämme sitoutumista ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen.

Tuotesuunnittelun merkitys on suuri tuotteiden ympäristövaikutusten vähentämisessä. Tällä hetkellä Telesten lopputuotteet koostuvat pääosin kierrätettävistä materiaaleista, kuten metalleista. Kaapeliverkkolaitteet ja videovalvontalaitteet ovat luonteeltaan verrattain pitkäikäisiä verrattuna muihin elektroniikkalaitteisiin, kuten esimerkiksi kuluttajaelektroniikkaan. Lisäksi ne ovat huollettavia ja päivitettäviä, jolloin niiden käyttöikää voidaan edelleen pidentää. Suurin ympäristönäkökohta tuotteissa on niiden käytönaikainen energiankulutus. Tähän näkökohtaan onkin viime vuosina kiinnitetty erityisesti huomiota.

Telestellä myös lopputuotteiden pakkauksiin ja niiden ympäristöystävällisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Suurin osa pakkausmateriaaleista ovat kuitupohjaisia, jotka voidaan helposti kierrättää.

Ympäristövaikutusten vähentäminen vuonna 2011

Teleste on asettanut toiminnalleen pitkän aikavälin ympäristöpäämäärät, joita tarkennetaan vuosittaisilla tarkemmilla ympäristötavoitteilla.

TELESTE NOUDATTAA SEURAAVIA EETTISIÄ PERIAATETTA TOIMINNASSAAN

Lakien ja säädösten noudattaminen
Teleste ja sen tytäryhtiöt, toimistot ja toimipisteet sitoutuvat noudattamaan sen maan kansallisia lakeja, missä Telestellä on toimipaikka tai missä Telestellä on liiketoimintaa.
Asiakkaat
Teleste sitoutuu ylläpitämään asiakkaidensa luottamuksen ja kunnioituksen. Teleste kilpailee reilusti ja rehellisesti toimittaessaan tuotteita ja palveluita asiakkailleen. Laitonta tai epäeettistä toimintaa ei suvaita.
Ihmisoikeudet
Teleste kunnioittaa ja noudattaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, kuten YK:n julistuksessa ja ILO:n yleissopimuksessa mainittuja oikeuksia.
Pakkotyö
Teleste ei harjoita tai tue pakkotyötä, eikä ei-vapaaehtoista työskentelyä.
Lapsityövoima
Teleste ei harjoita tai tue lapsityövoiman käyttöä.
Syrjintäkielto
Teleste tukee moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Kaikkien Telesten työntekijöiden edellytetään arvostavan ja kunnioittavan erilaisia kulttuureja ja tapoja työpaikalla, eikä syrjintää työpaikalla suvaita.
Kokoontumisvapaus
Avoin ja suora viestintä työntekijöiden ja johdon välillä ovat tehokkaimpia tapoja ratkaista työntekoon ja palkkaukseen/palkitsemiseen liittyvät kysymykset. Työntekijöiden on voitava kommunikoida avoimesti johdon kanssa työolosuhteista, ilman pelkoa, uhkailua tai häirintää.
Terveys ja työturvallisuus
Teleste on sitoutunut huomioimaan työntekijöidensä turvallisuuden ja terveyden sekä harjoittamaan toimintaansa sovellettavien lakien ja määräysten mukaisesti.
Lahjontakielto
Teleste, sen työntekijät sitoutuvat lahjomattomuuteen, rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen niin sisäisissä kuin ulkoisissa yhteistyösuhteissa. Teleste ei salli, suvaitse, kannusta tai edistä suoraan tai välillisesti, laitonta tai epäeettistä toimintaa, kuten lahjontaa tai muuta toimintaa, jonka voidaan tulkita olevan korruptoitunutta, laitonta tai epäeettistä.
Ympäristö
Teleste kunnioittaa ympäristöä ja on sitoutunut toimimaan soveltuvien lakien ja määräysten mukaisesti.
Toimittajayhteistyö
Edellä mainitut kohdat ovat valintakriteerinä toimittajia valittaessa ja toimittajilta edellytetään vastaavaa.

Telesten eettinen toimintaohje löytyy Telesten verkkosivuilta:
http://www.teleste.com/suomi/sijoittajat/telesten_arvot/eettinen_toimintaohje

Vuosi 2011 27

HALLITUS

MARJO MIETTINEN

KM s. 1957
Hallituksen puheenjohtaja 7.4.2009–
EM Group Oy on Telesten merkittävä
osakkeenomistaja

Päätoimi:
EM Group Oy, toimitusjohtaja 2006–

Keskeinen työkokemus:
Ensto Oy, hallituksen puheenjohtaja 2002–2006
Ensto Oy, johto- ja asiantuntijatehtävät 1989–2001

Muut keskeiset luottamustoimet:
Componenta Oyj, hallituksen jäsen 2004–
Efia Oy, hallituksen puheenjohtaja 2007–
EM Group Oy, hallituksen jäsen 2005–
Ensto Oy, hallituksen jäsen 2002–
Teknologiateollisuus ry, hallituksen jäsen 2007–

PERTTI ERVI

Ins. s.1957
Hallituksen jäsen 7.4.2009–
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista

Päätoimi:
Yritysjohdon konsultti

Keskeinen työkokemus:
Computer 2000-konsernin pääjohtaja vuoteen 2000
Computer 2000 Finland Oy, toimitusjohtaja vuoteen 1995

Muut keskeiset luottamustoimet:
Efecte Oy, hallituksen jäsen 2009–,
hallituksen pj 2011–
Forte Netservices/Groupservices Oy,
hallituksen pj ja jäsen 2000–
F-Secure Oyj, hallituksen jäsen 2003- ja tarkastusvaliokunnan pj 2006–
Inventure Oy, hall. puheenjohtaja 2005–
Ixonos Oyj, hall. puheenjohtaja 2011–
Nevtor Oy, hall. puheenjohtaja 2008–

TERO LAAKSONEN

FM (matematiikka) s. 1946
Hallituksen jäsen 1999–
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista

Päätoimi:
Hallitusammattilainen

Keskeinen työkokemus:
Comptel Oyj, toimitusjohtaja 2002–2004
Telia Finland Oy, toimitusjohtaja 1998–2001
Nokia Telecommunications Oy, johtaja 1995–1998

Muut keskeiset luottamustoimet:
Ixonos Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2005–2011
Tieto-X Oyj, hallituksen jäsen 2004–2005

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

HALLITUS

PERTTI RAATIKAINEN

TkT s. 1956

Hallituksen jäsen 2003-

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista

Päätoimi:
VTT ICT, teknologiapäällikkö 2009-

Keskeinen työkokemus:
VTT Tietotekniikka, tutkimusprofessori 1998–2008
TKK, dosentti 2002-
Jyväskylän yliopisto, dosentti 1998-
Teknillinen korkeakoulu (TKK) määräaik. professori 1997

KAI TELANNE

KTM s. 1964

Hallituksen jäsen 2008-

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista

Päätoimi:
Alma Media Oyj, toimitusjohtaja 2005-

Keskeinen työkokemus:
Kustannus Oy Aamulehti, toimitusjohtaja 2001–2005
Kustannus Oy Aamulehti, varatoimitusjohtaja 2000–2001

Muut keskeiset luottamustoimet:
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö
Varma, hallituksen jäsen 2009-
Talentum Oyj, hall puheenjohtaja 2011-

PETTERI WALLDEN

DI s. 1948

Hallituksen jäsen 7.4.2009-

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista

Päätoimi:
DI

Keskeinen työkokemus:
Alteams Oy, toimitusjohtaja 2007–1/2010
Onninen Oy, toimitusjohtaja 2001–2005
Ensto Oy, toimitusjohtaja 1996–2001
Nokia Kaapeli Oy, toimitusjohtaja 1990–1996
Sako Oy, toimitusjohtaja 1987–1990

Muut keskeiset luottamustoimet:
Comptel Oyj, hall. jäsen 2009-
Kuusakoski Group Oy, hall. jäsen 2007
Mesera Yhtiöt Oy, hall. jäsen 2010-
Nokian Renkaat Oyj, hall. pj. 2006-
Tikkurila Oyj, hall. jäsen 2008-

Vuosi 2011

JOHTORYHMÄ

JUKKA RINNEVAARA

KTM
Toimitusjohtaja
s. 1961

Telesten palveluksessa
vuodesta 2002

Keskeinen työkokemus:
ABB Installaatiot,
toimitusjohtaja 1999–2001
ABB Building Systems, Group
Senior Vice President 2001–2002

Muut keskeiset luottamustoimet:
Ventilation Holding Finland Oy,
hallituksen jäsen 2008–
Salcomp Oyj, hallituksen jäsen
2009–
Keskuskauppakamari,
hallituksen jäsen 2011–

JOHAN SLOTTE

VT, EMBA
Varatoimitusjohtaja
s. 1959

Telesten palveluksessa
vuodesta 1999
Johtoryhmän jäsen vuodesta
1999

Keskeinen työkokemus:
Uponor Group,
erilaiset johtotehtävät
1989–1999

ERJA SAARIKOSKI

yo.merk.
Talousjohtaja
s. 1953

Telesten palveluksessa
vuodesta 1984

Johtoryhmän jäsen vuodesta
2002

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

JOHTORYHMÄ

HANNO NARJUS

KTM
Video and Broadband
Solutions, liiketoimintajohtaja
s. 1962

Telesten palveluksessa
vuodesta 2006
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2007

Keskeinen työkokemus:
Teleste Oyj,
johtaja 1989–1996
Nokia Oyj, erilaiset johtotehtävät 1996–2006

ANDREE KANG

TkT
Network Services,
liiketoimintajohtaja
s. 1964

Telesten palveluksessa
1.2.2012–
Johtoryhmän jäsen 1.2.2012 –

Keskeinen työkokemus:
Emerson Network Power
Germany, Toimitusjohtaja
Power Products & Services,
2010–2011
Chloride Poland,
Toimitusjohtaja 2009–2011
Masterguard GmbH,
Toimitusjohtaja 2007–2011

ESKO MYLLYLÄ

Ins., CBA
Tutkimus- ja
tuotekehitysjohtaja
s. 1966

Telesten palveluksessa vuodesta 1994
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2006

MARKUS MATTILA

DI
Tuoteoperaatiot,
johtaja
s. 1968

Telesten palveluksessa
vuodesta 2008
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008

Keskeinen työkokemus:
Nokia Mobile Phones/Nokia
Oyj, päällikkö- ja johtotehtävät tuoteoperaatioissa, logistiikassa ja hankintatoimessa 1993–2008

Juha Järvenreuna oli johtoryhmän jäsen 1.9.2011 saakka.
Andree Kang aloitti johtoryhmässä 1.2.2012.
Vuosi 2011

Tietoja osakkeenomistajille

Telesten osake

Teleste Oyj on listautuneena NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Teknologia-toimialaluokassa. Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon. Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2011 oli 6.966.932,80 euroa jakautuen 18.728.590 osakkeeseen.

Osakekurssi oli vuoden 2011 aikana alimmillaan 2,50 (3,64) euroa ja korkeimmillaan 4,82 (5,33) euroa. Päätöskurssi 31.12.2011 oli 3,00 (4,41) euroa.

Kaupankäyntitunnus	TLT1V
Listalle	30.3.1999
Listautumishinta	8,20 euroa
0ISIN-koodi	FI0009007728
Reuters-tunnus	TLT1V.HE
Bloomberg-tunnus	TLT1VFH

Taloudelliset tiedotteet vuonna 2012:

Julkaisut sekä pörssitiedotteet ovat luettavissa suomeksi ja englanniksi yhtiön kotisivuilla.

Tiedoteaikataulu:

Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu	26.4.2012
Osavuosikatsaus tammikuu–kesäkuu	1.8.2012
Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu	31.10.2012
Tilinpäätöstiedote	1.2.2013

Pörssitiedotteet voi tilata suoraan omaan sähköpostiin Internet-sivuilla olevan tiedotepalvelun kautta.

Osoitteenmuutokset

Osakasrekisterin ylläpitää Euroclear Finland Oy. Osakkeenomistajien henkilö- ja osoitetiedoissa tapahtuneet muutokset pyydetään ystävällisesti ilmoittamaan omaa arvo-osuustilä hoitavalle tilinhoitajayhteisölle.

Yhtiökokous

Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 3.4.2012 klo 15.00 alkaen Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on torstaina 22.3.2012 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään maanantaina 26.3.2012 kello 16.00.

Ilmoittautuminen:

sähköpostitse [email protected], puhelimitse numeroon (02) 2605 611 ma-pe klo 09.00–16.00; faksilla numeroon (02) 2605 812; tai kirjeitse osoitteeseen Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku.

Osingonjakoehdotus 2011

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,14 e.

Yhtiökokous	3.4.2012
Osingon irtoamispäivä	4.4.2012
Osingonmaksun täsmäytyspäivä	10.4.2012
Osingon maksupäivä	17.4.2012

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

TELESTE

TILINPÄÄTÖS 2011

SISÄLTÖ

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 4

Konsernituloslaskelma 4
Konsernitase 5
Konsernin rahavirtalaskelma 6
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 7
Laatimisperiaatteet 8
Segmenttiraportointi 15
Hankitut liiketoiminnot tilikausilla 2011 ja 2010 17
Konsernin liitetiedot 18

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 36

Tuloslaskelma 36
Tase 37
Rahoituslaskelma 38
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 39
Emoyhtiön tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 40
Voitonjakoehdotus 45
Tilintarkastuskertomus 46
Selvitys hallinto- ja ohjausjärestelmästä 47
Konserni numeroina 50
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 51
Osakkeet ja osakkeenomistajat 52

Hallituksen toimintakertomus

Teleste on 1954 perustettu teknologiayhtiö, jonka nykyiset liiketoiminta-alueet ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Strategiansa mukaisesti Teleste jatkaa panostusta valittuihin tuote- ja teknologia-alueisiin sekä palveluliiketoimintaan.

Liiketoimintojen kuvaus ja yleiskatsaus

Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alueella liikevaihto ja kannattavuus kasvoivat vertailuvuodesta.

Network Services liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi vertailuvuodesta. Liiketulos oli vertailuvuoden tasolla. Saksassa palveluprosessien tehostamistoimenpiteet olivat käynnissä, mutta niiden kannattavuusvaikutus jäi tavoitteistaan.

Liikevaihto ja tuloskehitys

Konsernin liikevaihto kasvoi 9,4 % edellisestä vuodesta ja oli 183,6 (167,8) miljoonaa euroa. Pääasiakkaamme eli eurooppalaiset kaapelioperaattorit investoivat tilikaudella 2011 verkkojen segmentointiin kotitalouksien siirtokapasiteettitarpeen kasvaessa. Teleoperaattoreiden lisääntynyt televisiopalveluiden tarjonta (infrastruktuurin digitalisointi) kasvatti Luminato videokeskusten toimituksia. Tilikaudella toimitettiin pääosa Pariisin kaupunkialueen videovalvontaprojektista.

Liiketulos oli 9,4 (7,4) miljoonaa euroa eli 5,1 % (4,4 %) liikevaihdosta. Liiketuloksen kasvu vertailuvuodesta johtui Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alueen liikevaihdon kasvusta sekä onnistuneista projektitoimituksista.

Konsernin saadut tilaukset kasvoivat vertailuvuodesta 12,5 % ja olivat 188,1 (167,2) miljoonaa euroa. Tilikauden lopun tilauskanta oli 21,2 (17,0) miljoonaa euroa.

Tulos rahoituserien jälkeen oli 8,8 (6,7) miljoonaa euroa ja tulos verojen jälkeen 6,3 (4,8) miljoonaa euroa. Konsernin osakekohtainen laimentamaton tulos oli 0,36 (0,27) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 11,5 % (10,2 %) ja oman pääoman tuotto 11,9 % (9,9 %).

LIIKETOIMINTA-ALUEET

Video and Broadband Solutions

Liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkkoihin, videopalvelualustoihin sekä videovalvontaratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen merkittävin asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista, mutta asiakaskuntaan kuuluu myös jälleenmyyjä sekä julkishallinnon organisaatioita. Liiketoiminta-alueen päämarkkina-alue on Eurooppa.

Liiketoiminta-alueella on 23 omaa toimipistettä sekä useita jälleenmyynti- ja integraatiopartnereita. European ulkopuolella olevat omat toimipisteet sijaitsevat Yhdysvalloissa, Australiassa, Kiinassa ja Intiassa.

Liikevaihto kasvoi vertailukaudesta 9,4 % ja oli 89,7 (82,0) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu johtui pääosin videovalvontaja integraatioprojektien sekä optisten tuoteratkaisujen lisääntyneistä toimitusvolyymeistä. Liiketulos oli 8,2 (6,3) miljoonaa euroa eli 9,2 % (7,7 %) liikevaihdosta. Liiketuloksen parantuminen vertailuvuodesta johtui liikevaihdon kasvusta sekä onnistuneista projektitoimituksista. Saadut tilaukset olivat 93,3 (86,5) ja tilauskanta 20,3 (17,0) miljoonaa euroa.

Liiketoiminta-alueen tuotekehityspanostus kohdistui internetprotokollaan perustuvaan videoprosessointijärjestelmään (Luminato-tuoteperhe) ja H.264 standardiin perustuvaan videovalvonnan siirtojärjestelmään. Tuotekehityspanostus jatkui vahvistinteknologian (Access-tuoteperhe), HFC-verkon optisen siirtojärjestelmän (HDO-tuoteperhe) sekä videovalvonnan hallintajärjestelmän (VMX) osalta.

Network Services

Network Services liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääosin isoista eurooppalaisista kaapelioperaattoreista. Network Services tarjoaa kaapeliverkkojen suunnittelu-, uudisrakentamis-, päivitys- ja ylläpitopalveluita. Palvelujen toteutusteste ja laajuus vaihtelevat asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen -periaatteella toteutettaviin projekteihin. Pääosa toimituksista tehdään raamisopimusten perusteella. Palvelut sisältävät myös Telesten omia tuoteratkaisuja. Palveluosaaminen kattaa kaapeliverkkoteknologian kaikki osa-alueet päävahvistinjärjestelmien asennuksista ja ylläpidosta taloverkkojen uudistuksiin. Palveluja toteutetaan myös alihankintaverkoston avulla.

Liikevaihto oli 93,9 (85,8) miljoonaa euroa. Liiketulos oli 1,2 (1,1) miljoonaa euroa. Liiketuloksen jääminen vertailukauden tasolle liikevaihdon 9,4 %:n kasvusta huolimatta johtui osittain kuituprojektien henkilöresurssien lisäyksestä Saksassa. Lisäksi alihankintaresurssien rajallisuus ja alkuvuoden vaikeat sääolosuhteet kasvattivat kustannuksia ja heikensivät liiketulosta. Saadut tilaukset olivat 94,8 (80,7) miljoonaa euroa ja tilauskanta 0,9 (0,0) miljoonaa euroa. Saksan kehitysohjelma jäi tavoitteistaan.

Tuotekehitys ja investoinnit

Tilikauden tuotekehitysmenot olivat 11,6 (10,3) miljoonaa euroa eli 6,3 % (6,1 %) liikevaihdosta. Telesten tuotekehitysmenot kohdistuvat Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alueeseen, jonka liikevaihdosta tuotekehitysmenot olivat 12,9 % (12,6 %).

Tuotekehitysmenöista noin 60 % (60 %) kohdistui tuotannossa olevien tuotealustojen jatkokehitykseen ja ylläpitoon sekä asiakaskohtaisiin tuotesovellutuksiin. Tuotekehitysaktivoinnit olivat 2,7 (1,7) miljoonaa euroa. Aktivoitujen tuotekehitysmenojen poistot olivat 2,0 (2,4) miljoonaa euroa.

Konsernin henkilöstöstä oli tilikauden lopussa 9,7 % (9,7 % / 2010, 10,0 % / 2009) tuotekehitystehtävissä. Teleste jatkoi yhteistyötä suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa useissa eri projekteissa.

Tilinpäätös 2011

Tilikauden nettoinvestoinnit olivat 5,2 (3,8) miljoonaa euroa eli 2,9 % (2,2 %) liikevaihdosta. Suurimmat tuotekehitysinvestoinnit kohdistuivat Luminato videoprosessointijärjestelmään (1,9 miljoonaa euroa) ja videovalvonnan hallintajärjestelmään (0,6 miljoonaa euroa). Littoisten lisärakennushankkeen investointi oli 1,1 miljoonaa euroa. Työkaluihin ja mittalaitteisiin investoitiin 1,3 miljoonaa euroa ja tietojärjestelmiin 0,5 miljoonaa euroa. Investoinneista 0,3 (0,1) miljoonaa euroa toteutettiin rahoitusleasing-sopimuksilla. Kiinteistöjä myytiin Suomessa 0,7 miljoonan euron arvosta.

Rahoitus

Konsernin maksuvalmius oli hyvä koko tilikauden. Liiketoiminnan rahavirta oli 2,1 (5,4) miljoonaa euroa. Tilisaamisista ei aiheutunut oleellisia luottotappioita. Kasvun sitoma käyttöpääoman tarve rahoitettiin nostamalla lainalimiiteistä kuusi miljoonaa euroa korollista lainaa. Käyttämättömiä sitovia valmiusluottoja oli tilikauden lopussa 7,5 (13,5) miljoonaa euroa. Nykyiset 40,0 miljoonan euron sitovat valmiusluotot ovat voimassa marraskuuhun 2013 asti. Konsernin omavaraisuusaste oli 41,6 % (43,6 %) ja nettovelkaantumisaste 32,2 % (25,5 %). Konsernilla oli 31.12.2011 korollista velkaa 33,2 (28,0) miljoonaa euroa.

Henkilöstö ja organisaatio

Konsernin palveluksessa on vuoden aikana ollut keskimäärin 1.297 henkilöä (1.215/2010, 1.103/2009). Vuoden lopussa konsernin palveluksessa oli 1.319 (1.231/2010, 1.260/2009) henkilöä, joista ulkomailla työskenteli 72 % (70 % / 2010, 68 % / 2009). Vuokratyövoimaa oli tilikauden lopussa 26 henkilöä. Kyseinen luku ei sisälly henkilömäärin. Euroopan ulkopuolella työskenteli alle 5 % konsernin henkilöstöstä. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet menot olivat 54,6 (50,8/2010, 44,6/2009) miljoonaa euroa. Työsuhde-etuuksien kasvu vertailuvuodesta johtui Suomen toimintojen palautumisesta takaisin täystyöllisyyteen sekä Network Services liiketoiminta-alueen Saksan ja Englannin henkilöstömäärien kasvusta.

Konsernirakenne

Teleste Kaurakatu Oy myytiin tilikaudella. Cableway Nord GmbH fuusioitiin Cableway Mitte GmbH:hen jonka nimi muutettiin Cableway Nord GmbH:ksi. Cableway Nord Mitte GmbH&KG ja Cableway Nord West GmbH&KG fuusioitiin Teleste Services GmbH:hen.

Emoyhtiöllä on sivuliikkeet Australiassa, Hollannissa, Kiinassa ja Tanskassa sekä tytäryhtiöt 12 maassa Suomen ulkopuolella. Johtoryhmän jäsenten omistamat Teleste Management Oy ja Teleste Management II Oy on yhdistelty Teleste konsernin lukuihin rahoitusjärjestelyiden vuoksi.

Liiketoiminta-alueiden keskeiset riskit

Telesten päämarkkina-alue on Eurooppa ja merkittävimmät asiakkaat ovat eurooppalaiset kaapelioperaattorit sekä tietyt julkishallinnon organisaatiot.

Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alueella integroidut ratkaisutoimitukset luovat hyvät kasvuedellytykset, mutta toimitusten resursointi ja tekninen toteutus on vaativaa, ja sisältää kohtuullisia riskejä. Asiakkaiden verkkovetoinnit vaihtelevat verkkojen päivitystilanteesta ja asiakkaiden rahoitusrakenteesta riippuen. Useat liiketoiminta-alueen kilpailijat ovat amerikkalaisia, joten euron kurssi suhteessa Yhdysvaltain dollariin vaikuttaa kilpailukykyymme. Myös Kiinan renminbin kurssikehitys suhteessa euroon vaikuttaa materiaalikustannuksiimme. Lyhytaikaiselta valuuttariskiltä yhtiö suojautuu termiineillä. Euroopan kireä rahoitusmarkkina saattaa hidastaa asiakkaiden investointisuunnitelmien toteuttamista. Luonnonilmiöt, kuten tulvat ja maanjärjestykset, saattavat heikentää komponenttien saatavuutta. Oikeat teknologiavalinnat ja niiden ajoitus on keskeistä menestyksen kannalta.

Network Services liiketoiminta-alueen liikevaihto kertyy pääosin muutamilta isoilta eurooppalaisilta asiakkailta, joten merkittävä muutos yhdenkin asiakkaan palvelukysynnässä vaikuttaa liiketoiminta-alueen toimituksiin. Asiakastyytyväisyys ja tuottavuuden parantaminen vaativat toimivaa palveluprosessin ohjausjärjestelmää sekä innovatiivisia prosessi-, tuote- ja logistiikkaratkaisuja palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Kaapeliverkkojen häiriötön toiminta edellyttää verkkojen tehokasta teknistä hallintaa ja toimivia laiteratkaisuja sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Tämä puolestaan vaatii oman ja alihankkijoiden henkilöstön osaamistason jatkuvaa ja määrätietoista kehittämistä. Lisäksi alihankkijaverkoston kapasiteetin riittävyys saattaa rajoittaa toimituskykyämme.

Liiketoiminta-alueiden on huomioitava markkinoiden liikkeet, kuten asiakkaiden ja kilpailijoiden konsolidointien merkitys. Vaikeat sääolosuhteet vaikuttavat liiketoiminta-alueiden tuotteiden ja palveluiden toimitusedellytyksiin.

Hallitus käy vuosittain läpi liiketoiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan. Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoiminta-alueiden strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit ja niiden todennäköisyys raportoidaan hallitukselle säännöllisen kuukausiraportoinnin yhteydessä.

Liiketoiminta-alueiden operatiivisen toiminnan merkittävimmät vahinkoriskit yhtiö on kattanut vakuutuksilla. Vakuutukset eivät kata luottotappioriskejä. Katsauskaudella ei toteutunut sellaisia riskejä, eikä vireillä ollut sellaisia oikeudenkäyntejä tai oikeudellisia menettelyjä, joilla olisi ollut oleellista merkitystä konsernin toiminnalle.

Yhtiökokouksen päätöksiä

Teleste Oyj:n 8.4.2011 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2010 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti osingoksi 0,12 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 20.4.2011.

Yhtiökokous valitsi hallituksen jäseniksi Marjo Miettisen, Pertti Ervin, Tero Laaksosen, Pertti Raatikaisen, Kai Telanteen ja Petteri Walldénin. Valittomasti yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Marjo Miettinen.

Yhtiön tilintarkastajana jatkaa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Vastuulliseksi tilintarkastajaksi valittiin KHT Esa Kailiala.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1.400.000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Hankkimisvaltuutus on voimassa vuoden 2012 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää antaa uusia osakkeita yhteensä enintään 5.000.000 kappaletta ja luovuttaa yhtiön tai sen konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita enintään

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

1.779.985 kappaletta. Yhtiölle itselleen annettavien osakkeiden lukumäärä voi yhdessä hankintavaltuutuksen nojalla hankittujen omien osakkeiden lukumäärän kanssa olla enintään 1.400.000 kappaletta. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 2.500.000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuihin uusia osakkeita ja yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskeviin enimmäismäärin. Valtuutukset ovat voimassa kolme (3) vuotta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Osakkeet ja osakepääoman muutokset

EM Group Oy oli 31.12.2011 suurin yksittäinen osakkeenomistaja 21,08 %:n omistusosuudella.

Yhtiön osakekurssi oli katsauskaudella alimmillaan 2,50 (3,64) euroa ja korkeimmillaan 4,82 (5,33) euroa. Päätöskurssi 31.12.2011 oli 3,00 (4,41) euroa. Arvo-osuusjärjestelmän mukaan osakkaiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 5.054 (5.184). Ulkomaalaisomistuksen määrä oli 7,76 % (8,38 %). Telesten osakkeen vaihto NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 1.1.-31.12.2011 oli 6,2 (14,2) miljoonaa euroa. Katsauskaudella pörssin kautta vaihdettiin 1,7 (3,2) miljoonaa kappaletta Telesten osaketta.

Joulukuussa 2011 yhtiön hallitus päätti 542.000 osakkeen suunnatusta annista Teleste Oyj:n johtoryhmän jäsenten perustamalle Teleste Management II Oy:lle. Suunnattu anti pohjautui 8.4.2011 varsinaisen yhtiökokouksen valtuutukseen.

31.12.2011 konsernin hallussa oli omia osakkeita 1.302.985 (760.985) kappaletta, joista emoyhtiö Teleste Oyj:llä nolla (0) kappaletta ja muiden konserni- tai määräysvaltayhtiöiden hallussa 1.302.985 kappaletta. Konsernin omistus katsauskauden lopun osakemäärästä oli 6,96 % (4,18 %). Optio-oikeuksien nojalla yhtiön osakemäärä voi nousta yhteensä 840.000 osakkeella, joiden osuus osakkeista ja äänivallasta olisi 4,29 %.

Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2011 oli 6.966.932,80 euroa jakautuen 18.728.590 osakkeeseen.

Johdon ja hallintoelinten jäsenten omistus 31.12.2011

Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet omistivat tilinpäätöspäivänä 84.791 (98.482) kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 0,45 % (0,54 %) osake- ja äänimäärästä. Toimitusjohtaja oli oikeutettu merkitsemään 120.000 osaketta perustuen Teleste 2007 optio-ohjelmiin. Toimitusjohtajan ja hallituksen yhteenlaskettu omistus sisältäen optio-oikeudet oli tilinpäätöshetkellä 204.791 (218.482) osaketta, joka vastaisi 1,09 % (1,15 %) osake- ja äänimäärästä. Johtoryhmän muut jäsenet eivät omistaneet 31.12.2011 Teleste Oyj:n osakkeita.

Teleste Management Oy ja Teleste Management II Oy (johdon kannustinjärjestelmäksi perustetut yhtiöt) omistivat 31.12.2011 Teleste Oyj:n osakkeita 923.000 (381.000) kappaletta. Toimitusjohtaja omistaa Teleste Management Oy:n osakkeista 34,4 % ja muut 65,6 %. Teleste Management II Oy:n osakkeista toimitusjohtaja omistaa 31,25 % ja muut 68,75 %. Toimitusjohtajan optio-oikeuksien lisäksi Teleste Oyj:n johtoryhmän jäsenet omistivat 31.12.2011 Teleste 2007 optioita yhteensä 210.000 (255.000) kappaletta.

Teleste Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa, 1.10.2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internet-sivujen Sijoittajat-osiossa. Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen NASDAQ OMX Helsinki Oy:n hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa.

Näkymät vuodelle 2012

Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alueen operaattoriasiakaskunnan laite- ja ratkaisutoimitukset kohdemarkkinoillamme saavuttavat arviomme mukaan vuoden 2012 aikana vähintään vuoden 2011 tason. Euroopan teleoperaattorit ovat käynnistäneet TV-jakelun infrastruktuuri-investointeja ja näkemyksemme mukaan optiset tuote- ja IP-verkkoratkaisumme ovat kilpailukykyisiä tässä uudessa kehittyvässä markkinassa.

Network Services liiketoiminta-alueen palveluiden kysyntä jatkuu arviomme mukaan vuositasolla suhteellisen vakaana. Päämarkkina-alueella Saksassa uskomme liiketuloksen parantuvan vuoden 2011 tasosta resurssienhallinnan tehostumisen myötä.

Liikevaihto ja liiketulos kasvavat vuoden 2011 tasosta.

Hallituksen esitys osingonjaosta

Emoyhtiö Teleste Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma on tilinpäätöshetkellä 36.775.101,54 euroa.

Hallitus ehdottaa huhtikuun 3 päivänä 2012 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2011 maksettaisiin 0,14 euroa (0,12 euroa) osinkoa osakkeelta ulkona oleville osakkeille.

päivänä tammikuuta 2012

Teleste Oyj
Hallitus

Jukka Rinnevaara
Toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2011 3

KONSERNITULOSLASKELMA

1 000 euroa	Liite	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010	Muutos, %
Liikevaihto	1	183 616	167 836	9,4
Liiketoiminnan muut tuotot	2	2 112	1 460	44,7
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ja ostetut palvelut		-90 990	-82 054	10,9
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	3	-54 560	-50 824	7,4
Poistot	4	-5 372	-5 896	-8,9
Liiketoiminnan muut kulut	5	-25 426	-23 090	10,1
Liikevoitto		9 380	7 432	26,2
Rahoitustuotot	6	189	84	125,0
Rahoituskulut	7	-730	-773	-5,6
Voitto ennen veroja		8 839	6 743	31,1
Tuloverot	8	-2 540	-1 959	29,7
Tilikauden voitto		6 299	4 784	31,7
Jakautuminen	9
Emoyhtiön omistajille		6 299	4 784	31,7
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa		0,36	0,27	31,7
laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa		0,36	0,27	31,7
Laaja tuloslaskelma (tEUR)
Kauden tulos		6 299	4 784	31,7
Muuntoero		149	277	-46,2
Käyvän arvon rahasto		20	-70	n/a
Kauden laaja tulos		6 468	4 991	29,6
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		6 468	4 991	29,6

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS, IFRS

KONSERNITASE

1 000 euroa	Liite	31.12.2011	31.12.2010	Muutos, %
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	10	9 364	8 836	6,0
Liikearvo	11	31 277	30 959	1,0
Muut aineettomat hyödykkeet	11	6 338	6 709	-5,5
Muut rahoitusvarat	12	713	713	0,0
Laskennalliset verosaamiset	13	1 714	0	n/a
		49 406	47 217	4,6
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	14	24 075	21 000	14,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset	15	44 326	32 819	35,1
Rahavarat	16	15 404	15 203	1,3
		83 805	69 022	21,4
Varat yhteensä		133 211	116 239	14,6
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	17	6 967	6 967	0,0
Ylikurssirahasto	17	1 504	1 504	0,0
Muuntoerot		54	-95	n/a
SVOP-rahasto		2 737	2 737	0,0
Muut rahastot		-166	-186	-10,8
Kertyneet voittovarat		43 559	39 183	11,2
Määräysvallattomien omistajien osuus		623	292	113,4
		55 278	50 402	9,7
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	18	11 940	11 847	0,8
Muut pitkäaikaiset velat		4 140	3 865	7,1
Laskennalliset verovelat	13	1 946	511	280,8
Varaukset	19	605	657	-7,8
		18 631	16 880	10,4
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	20	35 223	30 161	16,8
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	21	1 595	1 240	28,6
Varaukset	19	1 211	1 313	-7,8
Lyhytaikaiset korolliset velat	18	21 273	16 243	31,0
		59 302	48 957	21,1
Velat yhteensä		77 933	65 837	18,4
Oma pääoma ja velat yhteensä		133 211	116 239	14,6

Tilinpäätös 2011

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1 000 euroa	Liite	1.1.–31.12.2011	1.1.–31.12.2010
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto		6 299	4 784
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	23	5 552	6 143
Korkokulut ja muut rahoituskulut		730	773
Korkotuotot		-138	-72
Osinkotuotot		-51	-12
Verot		2 540	1 959
Nettokäyttöpääoman muutos:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos		-11 407	-4 650
Vaihto-omaisuuden muutos		-3 075	1 265
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos		4 809	-3 942
Varausten muutos		-154	431
Maksetut korot ja muut rahoituskulut		-760	-565
Saadut korot ja osinkotuotot		189	84
Maksetut verot		-2 471	-786
Liiketoiminnan nettorahavirta		2 063	5 412
Investointien rahavirrat
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla		0	-3 643
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin		-3 346	-1 022
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit		714	306
Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin		-2 822	-1 499
Aineettomien oikeuksien ja osakkeiden myynti		93	0
Investointien nettorahavirta		-5 361	-5 858
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot		6 000	5 520
Lainojen takaisinmaksut		-222	-966
Rahoitusleasingvelkojen maksut		-655	-596
Maksetut osingot		-2 091	-1 394
Osakeannista saadut maksut		319	289
Rahoituksen nettorahavirta		3 351	2 853
Rahavarojen muutos
Rahavarat 1.1.		15 203	12 518
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		149	277
Rahavarat 31.12.		15 404	15 203

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS, IFRS

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
1 000 euroa	Osake-pääoma	Ylikurssi-rahasto	Muunto-erot	Kertyneet voitto-varat	SVOP rahasto	Muut rahastot	Yhteensä	Määräys-vallattomat omistajat	Oma pääoma yht.
Oikaistu oma pääoma 1.1.2010	6 967	1 504	-372	35 949	2 737	-116	46 669		46 669
Kauden laaja tulos yhteensä			277	4 784		-70	4 991	0	4 991
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä	0	0	277	4 784		-70	4 991	0	4 991
Osakeanti*								289	289
Osingonjako				-1 424			-1 424	30	-1 394
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset				-373			-373	-27	-400
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet				247			247		247
	0	0	0	-1 550	0		-1 550	292	-1 258
Oma pääoma 31.12.2010	6 967	1 504	-95	39 183	2 737	-186	50 110	292	50 402
Kauden laaja tulos yhteensä			149	6 299		20	6 468	0	6 468
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä	0	0	149	6 299		20	6 468	0	6 468
Osakeanti*								319	319
Osingonjako				-2 137			-2 137	46	-2 091
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset				34			34	-34	0
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet				180			180		180
	0	0	0	-1 923	0	0	-1 923	331	-1 592
Oma pääoma 31.12.2011	6 967	1 504	54	43 559	2 737	-166	54 655	623	55 278

osa Teleste-konsernin johdon kannustinjärjestelmää

Tilinpäätös 2011 7

Laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Teleste Oyj ("yritys") on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Turku. Sen rekisteröity osoite on Seponkatu 1, 20660 Littoinen. Vuonna 1954 perustettu Teleste on teknologiayritys, jonka liiketoiminta-alueet ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Video and Broadband Solutions-liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkojen videopalvelualustojen sekä videovalvontasovellusten tuoteratkaisuihin. Network Services -alue keskittyy kokonaisvaltaisin palveluratkaisuihin, kuten verkkojen rakentaminen, uudistaminen sekä huolto, ylläpito- ja suunnittelupalveluihin. Konsernin emoyrityksellä Teleste Oyj:llä on toimintaa Australiassa, Hollannissa, Kiinassa ja Tanskassa sekä tytäryhtiöt kahdessatoista maassa Suomen ulkopuolella. Teleste Oyj:n osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 1999 lähtien. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Telesten Internet-sivuilta osoitteesta www.teleste.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista yllä mainitusta osoitteesta.

IFRS-normiston noudattaminen

Tämä tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassaolevaa IFRS-normistoa. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaisen lisäinformaation.

Teleste-konserni siirtyi IFRS-tilinpäätöskäytäntöön vuoden 2005 alusta. Tätä edeltävät tilinpäätökset laadittiin suomalaisen, noteerattuja yrityksiä koskevan tilinpäätöskäytännön mukaisesti. Siirtymässä sovellettiin IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto -standardia. IFRS-standardeihin siirtymispäivä oli 1.1.2004.

Konserni on soveltanut 1.1.2011 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä IFRIC-tulkintoja:

Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu
Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä
IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla
Muutokset tulkintaan IFRIC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset.

Yllä mainituilla muutoksilla, uudistuksilla ja tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta Teleste Oyj:n taloudelliseen raportointiin

Laatimisperusta

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta ilmoitettu, konsernin tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin.

Arvioiden käyttö tilinpäätöksissä

Laatiessaan tilinpäätöksen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot ja olettamukset perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen ja niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat olettamukset. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista. Arviot liittyvät lähinnä liikearvoon, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, myyntisaamisten luottotappioihin sekä takuuvarauksiin. Tietoa harkinnan käytöstä sekä niistä tilinpäätöseristä, joihin johdon käyttämällä harkinnalla on eniten vaikutusta, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Teleste Oyj ja kaikki ne tytäryritykset, joissa emoyritys suoraan tai välillisesti omistaa yli 50 prosenttia äänimäärästä tai joissa sillä muutoin on määräysvalta ("konserni" tai "Teleste"). Määräysvalta tarkoittaa konsernin oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tilikauden aikana hankitut yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahenkestä lähtien, jolloin määräysvalta on syntynyt. Tilikauden aikana myydyt yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen myyntihetkeen saakka.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyrityksinä konsernitilinpäätökseen yhdistellään ne yritykset joissa Teleste-konsernin osuus osakkeiden äänivallasta on yli 20 prosenttia tai joissa Telestellä on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen siitä lähtien, kun huomattava vaikutusvalta syntyy ja sen päättymiseen saakka. Osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta lasketaan konsernin omistusosuuden mukaisesti ja se esitetään tuloslaskelmassa omana eränään. Konsernin ja osakkuusyrityksen väliset realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Mikäli Telesten osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kyseisen sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita oteta huomioon, ellei konsernilla ole tähän liittyvää velvoitetta tai se on suorittanut maksuja osakkuusyrityksen puolesta. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut osakkuusyritysomistuksia.

Yhteisyritykset

Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää yhteistä sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa toisten osapuolten kanssa. Yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen rivi riviltä suhteellisen osuuden mukaisesti. Konsernitilinpäätökseen sisältyy Telesten osuus yhteisyrityksen varoista, veloista, tuotoista ja kuluista yhteisen määräysvallan syntymisestä sen päät

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

tymispäivään saakka. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut yhteisyritysomistuksia.

Yhdistelyperiaatteet

Konserniyritysten keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenetelmää. Yhdistelyssä on eliminoitu konserniyritysten väliset tuotot ja kulut, keskinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille on esitetty tuloslaskelman yhteydessä sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista on esitetty omana eränään taseessa osana omaa pääomaa. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Teleste on soveltanut IFRS 1 -standardin sallimaa helpotusta, jonka mukaan IFRS-siirtymispäivää edeltävien yrityshankintojen luokittelua ja kirjanpitokäsittelyä ei tarvitse oikaista IFRS-periaatteiden mukaisiksi. Tämän nojalla kyseiset hankinnat esitetään aiempaan suomalaiseen tilinpäätöskäytäntöön perustuvin arvoin, joita on siten käytetty IFRS:n mukaisina oletushankintamenoina.

Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätökset

Emoyrityksen toimintavaloutta on euro, ja konsernitilinpäätös esitetään euroissa. Toimintavaluutalla tarkoitetaan sitä valuuttaa, joka parhaalla tavalla kuvastaa kunkin yrityksen taloudellisia toimintaolosuhteita. Konsernitilinpäätöksessä niiden ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaloutta ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin.

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti ennen IFRS-standardeihin siirtymispäivää kertyneet muuntoerot on siirretty kertyneisiin voittovaroihin, eikä niitä siten enää myöhemmin kirjata tuloslaskelmaan. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Mikäli konserniyrityksestä tai sen osasta luovutaan kokonaan tai osittain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan ja ne sisältyvät myynnistä syntyneeseen myyntivoittoon tai -tappioon.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Käypiin arvoihin arvostetut ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät muunnetaan arvostuspäivän valuuttakursseja käyttäen, muuten ei-monetaaristen erien arvostusperuste on tapahtumapäivän kurssi. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostokulujen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmässä.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja ne esitetään kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eri pituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Teleste-konsernissa ei ole sellaisia merkittäviä tarkastus- tai kunnossapitokuluja, jotka tulisi aktivoida. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat merkittävät menot aktivoidaan vain silloin, jos on todennäköistä, että niiden yritykselle tuottama taloudellinen hyöty ylittää hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason ja että menot voidaan arvioida luotettavasti. Tällaiset uudistus- ja parannushankkeet kirjataan poistoina kuluksi niiden odotetun taloudellisen vaikutusajan kuluessa tasaerin. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät myyntivoitot ja -tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvojen erotuksena. Ne sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Kuluvan käyttöomaisuuden poistot kirjataan tuloslaskelmaan tasapoistoina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja omaisuuden arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Taloudelliset vaikutusajat ja arvioidut jäännösarvot tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja mikäli ne eroavat aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat eri omaisuusryhmille ovat:

Rakennukset ja rakennelmat 25-33 vuotta
Koneet ja kalusto 3-5 vuotta
Tietokoneet 0-3 vuotta
Tietokoneohjelmat 3 vuotta
Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Telesten toimiessa vuokralle ottajana rahoitusleasingsopimuksina käsitellään ne aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa vuokrakohteen omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt siirtyvät konsernille. Näin hankitut omaisuuserat merkitään taseeseen sopimuksen alkamisajankohdan käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon ja ne esitetään kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat velvoitteet sisältyvät korollisten velkojen pitkä- ja lyhytaikaisiin osuuksiin.

Näistä hyödykkeistä tehdään poistot kuten vastaavista omista hyödykkeistä edellä esitettyjen taloudellisten vaikutusaikojen tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa sekä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokrakulut jaetaan rahoitusmenoon sekä velan vähennykseen. Tuloslaskelmassa näistä vuokrasopimuksista esitetään leasingomaisuuden poistot ja velan korkokulut. Rahoituksen korkokulu kirjataan tuloslaskelmaan sopimuskauden kuluessa siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella samansuurinen korkoprosentti.

Muu vuokrasopimus on sellainen aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimus, jonka puitteissa merkittävä osa omistami

Tilinpäätös 2011

seen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä jää vuokralle antajalle. Muun vuokrasopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan vuokrakuluiksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Ne vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokralle antajana, on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi. Tällöin vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät vuokralle antajan taseeseen luonteensa mukaisesti aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisen vaikutusajan kuluessa kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi ja jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Muuten kyseiset menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Liikearvo

Liikearvona käsitellään konsernin osuus hankitun kohteen hankintamenon sekä hankittujen, hankintapäivän käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettovarojen erotuksesta. Erotus kohdistetaan ensin soveltuvin osin niille taseerille, joista erotuksen katsotaan johtuvan, ja loppuosa esitetään liikearvona omalla rivillään konsernitaseessa. Liikearvo on kohdistettu segmenteille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettynä. Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei tehdä säännönmukaisia poistoja, vaan niiden mahdollisia arvonalentumisia arvioidaan vuosittain tehtävillä arvonalentumistesteillä. Tämän vuoksi liikearvosta kirjattiin poistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan puitteissa suunnitelman mukaisesti 31.12.2003 saakka, jonka jälkeen poistot on lopetettu.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan vuosikuluksi sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät, lukuun ottamatta niitä kehittämismenoja, jotka aktivoidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. Merkittävät tulevaisuuden tuotealustat, joiden kysyntäpotentiaali ja tulevaisuuden kassavirta on pystytty riittävällä tarkkuudella arvioimaan, on aktivoitu aineettomiin hyödykkeisiin. Poistojen kirjaaminen tällaisista aktivoiduista tuotekehittämisprojekteista aloitetaan tuotealustaan liittyvien osaprojektien valmistuttua ja niistä kirjataan poistot tasaerin vaikutusaikanaan, joka on kolme vuotta.

Muut aineettomat hyödykkeet

Konsernin muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa liittymämaksuista ja niihin ei kohdistu poistoja.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on taloudellinen vaikutus-aika, kirjataan tasapointona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvoidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
- Asiakassopimukset 2-4 vuotta
- Tuotemerkit 5 - 10 vuotta
- Teknologia 3-5 vuotta

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikainen omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) luokitellaan myytävänä oleviksi mikäli sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Se arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Tällaiset omaisuuserät sekä niihin liittyvät velat esitetään omina erinään taseessa. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Lopetettu toiminto on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö tai tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.

Arvonalentumiset

Omaisuuden kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä tilinpäätöshetkellä että aina, kun tästä ilmenee viitteitä. Konsernin omaisuus on jaettu arvonalentumistarpeen arviointia varten rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolle, eli sille alimmalle yksikkötasolle, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Liikearvot, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä mahdolliset taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat hyödykkeet testataan kuitenkin vuosittain. Konsernin kaikki liikearvot on kohdistettu määritellylle segmenteille. Jos viitteitä arvonalentumisesta havaitaan, määritetään rahavirtaa tuottavan yksikön tai omaisuuserän kerryttettävissä oleva rahamäärä. Mikäli omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerryttettävissä oleva rahamäärä alittaa sen tasearvon, erotus kirjataan välittömästi kuluksi tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvon kirjanpitoarvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.

Kerryttettävissä oleva rahamäärä tarkoittaa joko omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypää arvoa myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai tätä korkeampaa käyttöarvoa. Teleste on käyttänyt laskelmissaan käyttöarvoa, jota määritettäessä kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevat arvioidut vastaiset nettorahavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Omaisuuserien suorituskyvyn parantaminen, investoinnit tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutukset eivät sisälly rahavirta-arvioihin.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappio ei enää ole olemassa ja jos omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerryttettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat positiiviseen suuntaan. Arvonalentumistappio voidaan peruuttaa korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty poistoilla vähennetyksi kirjanpitoarvoksi, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruuteta missään olosuhteissa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Nettorealisointiarvo tarkoittaa vaihto-omaisuushyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden tasearvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä sekä valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden osalta myös osuuden tuotannon välillisistä yleiskustannuksista normaalin toiminta-asteen mukaan laskettuna.

Rahoitusvarat ja -velat

Teleste-konsernissa sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin.

Rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusvarojen luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Mikäli kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, transaktiomenot sisältyvät rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypä arvo on rahamäärä, johon omaisuuserä voidaan vaihtaa tai jolla velka voidaan suorittaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt omaisuuserän omistamiseen liittyvät riskit ja edut merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat on joko luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, tai konsernissa ne on määrätty kirjattaviksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti alkuperäisen taseeseen merkitsemisen yhteydessä. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävillä rahoitusvaroilla tarkoitetaan omaisuuseriä, jotka on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokitellaan myös johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat merkitään taseeseen kaupantekopäivänä. Ne arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon, joka on toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta määritetty tilinpäätöspäivän ostonoteeraus. Sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät että 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät taseen lyhytaikaisiin varoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot, realisoitumattomat että realisoituneet, kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta

Johdannaiset, mukaan lukien kytketyt johdannaiset, luetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Ne merkitään taseeseen hankintamenoon, joka vastaa käypää arvoa, ja arvostetaan kunkin tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Konserni käyttää johdannaisista valuuttatermiinejä ja toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin. Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Käypien arvojen muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon, ellei ole kyse rahoituserien suojauksesta, jolloin arvonmuutokset on kirjattu rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Johdannaisten käyvät arvot määritellään noteerattujen markkinahintojen ja -kurssien sekä yleisesti käytössä olevien arvostusmallien avulla. Arvostusmallissa käytetyt tiedot ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Tilinpäätöspäivästä 12 kuukauden sisällä erääntyvät johdannaiset sisältyvät taseen lyhytaikaisiin saamisiin tai velkoihin, muuten vastaaviin pitkäaikaisiin eriin. Johdannaissopimuksia ei käytetä spekulatiivisiin tarkoituksiin. Niiden suojausinstrumenttien, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutus esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa.

Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessa suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.

Rahavirran suojaukset

Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään Muut rahastot). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Myytävissä olevat sijoitukset

Tähän ryhmään luokitellaan ne johdannaisvaroihin kuulumattomat erät, jotka on määrätty nimenomaisesti tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Teleste-konsernissa myytävissä olevat sijoitukset koostuvat julkisesti noteerattuihin tai noteeraamattomiin arvopapereihin tehdyistä sijoituksista ja ne arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoon. Noteerattuihin arvopapereihin tehdyt sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten perusteella tilinpäätöspäivän ostohintaan. Sellaiset noteeraamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvonmuutokset kirjataan verovaikutuksella huomioituna muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omaan pääomaan sisältyvässä arvonmuutosrahastossa. Kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan vasta, kun sijoitus myydään tai muutoin luovutetaan. Sellaiset merkittävät omaisuuserien arvonalentumistappiot, joista on objektiivinen näyttö, kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Pääsääntöisesti myytävissä olevat sijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien.

Lainat ja muut saamiset

Tähän ryhmään kuuluvat rahoitusvarat täyttävät seuraavat ehdot: ne ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia eriä, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata to

Tilinpäätös 2011 11

mivilla markkinoilla. Konserni ei myöskään pidä niitä kaupankäynti-tarkoituksessa. Lainat ja muut saamiset ovat syntyneet luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle ja ne sisältyvät lyhyt- tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroin erääntymisessä mukaisesti. Konsernin myöntämien lainojen arvostusperusteena on hankintameno. Lainasaamisista kirjataan arvonalentumistappio, mikäli niiden tasearvo on suurempi kuin niistä arvioitu kerryttävissä oleva rahamäärä.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat johdannaisvaroin kuulumattomia rahoitusvaroja, joiden maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, ne erääntyvät tiettyä päivänä ja konsernilla on vakaa aikomus sekä kyky pitää ne eräpäivään saakka. Ne arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät taseen pitkäaikaisiin varoin. Konsernitaseeseen ei sisältyvät eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokiteltuja eri tilinpäätöshetkellä.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai muihin velkoihin. Telestekonsernilla on vain jälkimmäiseen luokkaan kuuluvia rahoitusvelkoja. Lainojen arvostusperuste niitä alun perin kirjanpitoon merkitäessä on käypä arvo, joka perustuu saadun vastikkeen määrään. Tämän jälkeen lainat esitetään jaksotetun hankintamenon määräisinä efektiivisen koron menetelmällä. Korot jaksotetaan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä velan juoksuajalle.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäiseen laskutusarvoon ja esitetään mahdollisilla luottotappioilla vähennetyinä. Epävarmojen saamisten määrän ja arvonalentumistarpeen arviointi perustuu yksittäisten erien riskiin. Myyntisaamiset arvostetaan enintään todennäköiseen arvoonsa. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on saatu perusteltua näytöä siitä, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut luottotappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.

Rahavarat

Rahavarat-erä sisältää käteisvarat, vaadittaessa nostettavissa olevat pankkitalletukset sekä lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden juoksuaika hankintahetkellä on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Mahdollisten luotollisten pankkitilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.

Omat osakkeet

Konsernin hankkimat Teleste Oyj:n omat osakkeet, mukaan lukien näiden hankinnasta syntyvät kulut on vähennetty konsernitilinpäätöksessä omasta pääomasta. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus esitetään oman pääoman muutoksena.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottaman osingonjaon kirjaus kirjanpitoon tehdään vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Varaukset

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernille on syntynyt aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa ja jonka osalta maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen. Varauksen

määrä vastaa parasta arviota niistä menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Varaukset diskontataan nykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutus varauksen määrään on olennainen. Varaukset liittyvät tuotetakuisiin, tappiollisiin sopimuksiin ja uudelleenjärjestelyihin. Konsernin tuotteilleen myöntämään takuuseen liittyvä takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen ja arvioon. Konsernia sitoviin ostosopimuksiin liittyvä varaus kirjataan, jos nämä sitoumukset ylittävät ennakoitua kysyntää vastaavan vaihto-omaisuuden määrän. Tappiollisia sopimuksia koskeva varaus kirjataan silloin, kun sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Kolmannelta osapuolelta saatava varaukseen liittyvä korvaus kirjataan saamiseksi vasta, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun järjestelyä koskeva yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on laadittu ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai suunnitelmasta on tiedotettu asianomaisille. Suunnitelmassa tulee määritellä vähintään seuraavat seikat: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Vastaisia liiketoiminnan tappioita varten ei kirjata varauksia.

Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto

Tavaroiden myyntituotot kirjataan tuloslaskelmaan, kun kaikki myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle, mikä tapahtuu yleensä hyödykkeen luovutushetkellä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.

Myyntituotot pitkäaikaishankkeista tuloutetaan valmistusasteen mukaan joko ns. milestone-menetelmällä, jossa tuloutus tapahtuu ennalta sovittujen osakokonaisuuksien perusteella, tai cost-to-cost-menetelmällä. Pitkäaikaishankkeiden ennakoitu bruttovoitto kirjataan tuotoksi samassa suhteessa kuin siitä tuloutettu liikevaihto, kun projektissa on saavutettu tietty ennalta määritelty välietappi. Cost-to-cost-menetelmää eli kustannuksiin perustuvaa valmistusasteen mukaista tuloutusta sovelattaessa myyntituotot ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset pitkäaikaishankkeen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Katteen tulouttaminen edellyttää, että hankkeen lopputulos tulee olla arvioitavissa luotettavasti. Mikäli näin ei ole, tuotot kirjataan vain siihen määrään asti, kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on todennäköisesti saatavissa ja hankkeen menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Jos konsernin voidaan katsoa olevan pitkäaikaishankkeen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan huomioon valmistusasteen laskennassa. Mahdolliset muutokset pitkäaikaishankkeen ennakoiduissa kokonaiskustannuksissa kirjataan niiden syntymishetkellä. Odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisiin pitkäaikaishankkeisiin vaihto-omaisuuteen. Mikäli hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voitot ylittävät hankkeesta laskutetun määrän, erotus esitetään taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään erässä "ostovelat ja muut velat".

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät muut kuin varsinaisesta suoritemyynnistä syntyvät tuotot. Näitä ovat muun muassa vuokratuotot sekä omaisuuden myyntivoitot.

Julkiset avustukset

Konsernin julkiselta taholta saamat avustukset, jotka on saatu syntyneiden kustannusten korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi.

Työsuhde-etuudet

Eläkejärjestelyt

Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi. Maksupohjaisiin järjestelyihin suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, johon ne kohdistuvat. Konsernin suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Ulkomaiset tytäryritykset hoitavat eläkejärjestelynsä paikallisten säännöstöjen ja käytäntöjen mukaisesti.

Osakeperusteiset maksut

Myönnetyt osakeoptio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon Black-Scholes -optionhinnoittelumallilla etuisuuksien myöntämishetkellä. Osakeoptiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin jaksotettuna oikeuden ansaintakaudelle ja vastaava lisäys merkitään omaan pääomaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, saatujen rahasuoritusten määrä, toimenpiteestä johtuvilla kuluilla vähennettynä, kirjataan omaan pääomaan ja mahdollisen nimellisarvon ylittävältä osalta ylikurssirahastoon.

Liikevoitto

Liikevoiton käsitetä ei määritellä IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardissa. Telestessä se on määritelty nettosummaksi, joka muodostuu seuraavasti:

Liikevaihto
+ liiketoiminnan muut tuotot
- ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella oikaistuina
- työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
- poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot
- liiketoiminnan muut kulut
= liikevoitto / -tappio

Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Ostokuluihin ja myyntituottoihin liittyvät kurssierot käsitellään näiden erien oikaisuina, muuten kurssierot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuseraan hankintamenoa. Tiettyyn lainaan selkeästi liittyvät ja sen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot sisällytetään kuitenkin kyseisen lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Konsernilla ei ollut tällaisia aktivoituja transaktiokuluja tilinpäätöshetkellä.

Korko- ja osinkotuotot

Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Tuloverot

Konsernituloslaskelman tuloverot koostuvat tilikauden veroista sekä laskennallisten verosaamisten tai -velkojen muutoksesta. Tilikauden verot sisältävät kunkin toimintamaan paikallisen verosäännöstön mukaan määritellystä tilikauden verotettavasta tulosta lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Muihin laajan tuloksen erin liittyvä verovaikutus kirjataan myös muihin laajan tuloksen erin sekä suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat on kirjattu konsernitilinpäätökseen velkamenetelmän mukaisesti kaikista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät kehittämismenojen käsittelystä, aineellisten hyödykkeiden poistoeroista sekä konsernitilinpäätöksessä tehdyistä yhdistelytoimenpiteistä. Laskennallisia veroja ei kirjata verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Verokantana käytetään tilinpäätöshetkellä vahvistettua verokantaa tai tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa tai verokantaa, joka on käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Johdon arviointi epäkurantin vaihto-omaisuuden, luottotappioiden ja takuuvarauten osalta perustuu hyväksyttyihin laskentamalleihin sekä tapauskohtaiseen harkintaan. Laskentamallien laadinnassa on käytetty hyväksi yhtiön historiatietoja ja johdon senhetkistä näkemystä yleisestä markkinatilanteesta. Tapauskohtaisessa harkinnassa on hyödynnetty tilinpäätöksen laadintahetkellä vallinnutta parasta käytettävissä olevaa tietoa. Arvonalentumistestien taustalla ovat johdon oletukset ja herkkyysanalyysit tulevaisuuden kassavirtojen kehityksestä.

Konsernitilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä Telesten tietoon ei ole tullut informaatiota sellaisista tilinpäätöspäivän arvioita koskevista merkittävistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan kauden kuluessa.

Uusien ja muuttuneiden IFRS-standardien ja IFRIC-tulkintojen soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita Teleste Oyj ei ole vielä soveltanut. Teleste Oyj ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voi

Tilinpäätös 2011 13

maantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos edellyttää lisää määrällisiä ja laadullisia liitetietoja liittyen siirrettyihin rahoitusvaroihin. Tällä muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Teleste:n taloudelliseen raportointiin. Muutosta ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2013). IASB ja FASB julkistivat yhdessä liitetietovaatimukset, joiden tarkoituksena on auttaa sijoittaja ja muita tilinpäätöksen käyttäjiä arvioimaan paremmin netottamisen mahdollisia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan. Tällä muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Teleste:n taloudelliseen raportointiin. Muutosta ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit:esittämistapa (voimaan 1.1.2014). Muutos Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen netottaminen oikaisee nykyisen IAS 32:n netottamiseen liittyvät epäjohdonmukaisuudet. Tällä muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Teleste Oyj:n taloudelliseen raportointiin. Muutosta ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen* (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä uudelleen luokitetiaviin eriin ja eriin joita ei milloinkaan luokitella uudelleen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet* (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksen vaikutuksesta kaikki vakuutusmateriaalit siet voit ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloksen eriin, ts. ns. putkimenetelmästä luovutaan, takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi ja lisäksi korkokulu ja varojen odotettu tuotto korvataan nettokorolla, joka määritetään käyttäen velvoitteen diskonttauksessa käytettyä korkoa velvoitteelle ja varalle. Muutosta ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IFRS 9 Financial Instruments (voimassa 1.1.2015 alkaen). Tämä standardi on osa laajempaa rahoitusinstrumenttien kirjanpitoa koskevaa uudistusta, jonka myöhemmät vaiheet toteutuvat pääosin vuoden 2010 aikana. Uuden standardin ensimmäisessä vaiheessa annetaan ohjeistus rahoitusinstrumenttien luokittelusta ja arvostamisesta. Myöhemmin toteutettavat vaiheet liittyvät rahoitusinstrumenttien arvonalentumiseen ja suojauslaskentaan. Teleste Oyj arvioi, että uudella standardilla ei tällä hetkellä tiedossa olevalta osin tulisi olemaan merkittävää eroa tämänhetkiseen IAS 39 mukaan arvostettuihin rahoitusinstrumentteihin, mutta tulee olemaan jotain vaikutusta rahoitusinstrumenttien esittämiseen Teleste Oyj:ssa. Tätä standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittelee määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, joka perusteella arvioidaan tuleeko yhteisö sisällyttää emoyrityksen konsernitilinpäätökseen. Uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Teleste Oyj:n taloudelliseen raportointiin. Tätä standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Teleste Oyj:n taloudelliseen raportointiin. Tätä standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset kaikenlaisista omistuksesta muissa yhteisöissä mukaan lukien yhteisjärjestelyt, osakkuusyritykset ja strukturoidut yhteisöt. Tätä standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Teleste:n taloudelliseen raportointiin. Tätä standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää IFRS-erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. Muutettua standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 11 julkistamisen johdosta IAS 28 standardi sisältää vaatimukset yhteisyritysten sekä osakkuusyritysten yhdistelystä pääoma-osuusmenetelmällä. Muutettua standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

Muilla muutoksilla tai lisäyksillä muihin julkaistuihin IFRS-standardeihin ja IFRIC-tulkintoihin ei ole merkittävää vaikutusta Teleste Oyj:n taloudelliseen raportointiin.

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

Segmenttiraportointi

Teleste-konserni on jakanut liiketoimintansa kahteen liiketoiminta-segmenttiin. Nämä esitettävät segmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Konserni on noudattanut IFRS 8 Toimintasegmentit -standardia 1.1.2009 alkaen.

Liiketoimintasegmentit

Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkkoihin, videopalvelu-alustoihin sekä videovalvontaratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen merkittävin asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista, mutta asiakaskuntaan kuuluu myös jälleenmyyjä sekä julkishallinnon organisaatioita. Liiketoiminta-alueen päämarkkina-alue on Eurooppa.

Network Services liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääosin isoista eurooppalaisista kaapelioperaattoreista. Network Services tarjoaa kaapeliverkkojen suunnittelu-, uudisrakentamis-, päivitys- ja ylläpitopalveluita. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelevat asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen -periaatteella toteutettaviin projekteihin. Pääosa toimituksista tehdään raamisopimusten perusteella. Palvelut sisältävät myös Telesten omia tuotetarkaisuja. Palveluosaaminen kattaa kaapeliverkkoteknologian kaikki osa-alueet päävahvistinjärjestelmien asennuksista ja ylläpidosta taloverkkojen uudistuksiin. Palveluja toteutetaan myös alihankintaverkoston avulla.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Konsernin kaksi segmenttiä toimivat neljällä maantieteellisellä aluella, jotka ovat:

Suomi
Muut Pohjoismaat
Muu Eurooppa
Muut (Pohjois-Amerikka, Aasia ja Muu maailma)

Video and Broadband Solutions päämarkkina-alue on Eurooppa, jossa segmentillä on 23 omaa toimipistettä sekä lukuisia jälleenmyynti- ja integraatiopartnereita. Euroopan ulkopuolella omat toimistot ovat Kiinassa, Intiassa, Amerikassa ja Australiassa.

Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijaintiin perustuen ja varat sekä investoinnit kyseisten varojen sijainnin mukaan.

Segmenttien välinen myynti on vähäistä.

Segmenteille kohdistamattomat erät

Jakamattomat tuloslaskelmaerät sisältävät konsernin liikevoiton jälkeiset tuloserät. Kohdistamattomat varat muodostuvat konsernin rahavaroista. Jakamattomat velat sisältävät korolliset velat ja verovelat.

Tilinpäätös 2011 15

LIIKETOIMINTASEGMENTIT

2011 1 000 euroa			Video and Broadband Solutions	Network Services	Konserni
Ulkoinen myynti
Palvelut			4 305	93 900	98 205
Tavaroiden myynti			85 411	0	85 411
Ulkoinen myynti yhteensä			89 716	93 900	183 616
Segmentin liikevoitto			8 220	1 160	9 380
Liikevoitto					9 380
Rahoituserät					-541
Tilikauden tulos ennen veroja					8 839
Segmentin pitkäaikaiset varat			35 545	13 861	49 406
2010 1 000 euroa			Video and Broadband Solutions	Network Services	Konserni
Ulkoinen myynti
Palvelut			3 379	85 829	89 208
Tavaroiden myynti			78 628	0	78 628
Ulkoinen myynti yhteensä			82 007	85 829	167 836
Segmentin liikevoitto			6 345	1 087	7 432
Liikevoitto					7 432
Rahoituserät					-689
Tilikauden tulos ennen veroja					6 743
Segmentin pitkäaikaiset varat			33 527	13 690	47 217
Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot
2011 1 000 euroa	Suomi	Muut Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Muut	Konserni
Liikevaihto sijaintimaan mukaan	10 830	11 059	154 979	6 748	183 616
Varat	38 576	9 280	83 634	1 721	133 211
Investoinnit	3 631	15	1 576	18	5 240
2010 1 000 euroa	Suomi	Muut Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Muut	Konserni
Liikevaihto sijaintimaan mukaan	11 272	17 932	129 512	9 120	167 836
Varat	29 877	7 922	77 272	1 168	116 239
Investoinnit	2 190	25	1 511	25	3 751

Tiedot tärkeimmistä asiakkaista

Konsernin tuotot yhdeltä Network Services -segmentin asiakkaalta olivat noin 56,7 milj. euroa vuonna 2011 (51,6 Milj. Euroa vuonna 2010), mikä oli noin $30,9\%$ (30,7%) konsernin liikevaihdosta.

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

Hankitut liiketoiminnot

tilikausilla 2011 ja 2010

Tilivuoden 2011 aikana konserni ei tehyt yrityskauppoja. Satlanin yritykaupasta kirjattiin 600 teur arvioitu lisäkauppahinta ja se esitetään muissa kuluissa. Maksamaton kauppahinta yhteensä 4 104 tuhatta euroa on kirjattu pitkäaikaiseen korottomaan velkaan.

Tilivuoden 2010 aikana Networks Services liiketoimintaalueen palvelutarjontaa vahvistettiin hankkimalla 14.4.2010 Freycom S.A., jonka pääliiketoiminta-alueena on kaapeli- ja taloverkkojen päivitys- sekä ylläpitopalvelut.

Video and Broadband Solution liiketoiminta-alue hankki 1.9.2010 Satlan Sp.z o.o koko osakekannan. Yhtiö toimittaa IP-video- ja laajakaistaratkaisuja Puolan kaapelioperaattoreille sekä palveluntuottajille.

Hankinnoista syntyi 1 228 tuhatta euroa aineetonta oikeutta, joka jaettiin asiakassopimuksille ja tavaramerkille, liikearvoksi jäi 5 103 tuhatta euroa. Liikearvo sisältää arvion tulevaisuudessa maksettavasta Satlanin lisäkauppahinnasta. Kokonaiskauppahinnaksi arvioitiin 6 330 tuhatta euroa riippuen ostetun yrityksen kannattavuuskehityksestä hankintaa seuraavan kahden vuoden kuluessa. Liikearvon syntymiseen vaikutti hankinnasta odotettavissa olevat tulevaisuuden tuotto-odotukset. Satlanin myyntisaamisten käypä arvo 1 305 tuhatta euroa, oli hankintahetkellä sopimuksiin perustuvaa bruttomäärä 109 tuhatta euroa pienempi. Erotuksen odotetaan realisoituvan luottotappiona. Yrityskauppojen myötä Telesten henkilöstö on kasvanut 52 henkilöllä. Konserni on kirjannut yhteensä 94 tuhannen euron edestä palkkioita liittyen neuvontapalveluihin. Palkkiot sisältyvät konsernituloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin.

Elokuussa 2010 Cableway AG:n omistus nousi 100 %:n.

Freycomin vaikutus Telesten liikevaihtoon 14.4. - 31.12.2010 oli 1 970 tuhatta euroa ja voittoon 24 tuhatta euroa. Jos Freycom olisi yhdistetty konsernitilinpäätökseen kauden 2010 alusta lähtien, konsernin liikevaihto olisi ollut 605 tuhatta euroa suurempi ja voitto 230 tuhatta euroa pienempi.

Satlanin vaikutus Telesten liikevaihtoon 1.9. - 31.12.2010 oli 3 631 tuhatta euroa ja voittoon 656 tuhatta euroa. Jos Satlan olisi yhdistetty konsernitilinpäätökseen kauden 2010 alusta lähtien, konsernin liikevaihto olisi ollut 3 707 tuhatta euroa suurempi ja voitto 82 tuhatta euroa suurempi.

Yhdistämisessä määritellyt käyvät arvot perustuvat seuraaviin arvioihin:

hankittujen tavaramerkkien käypä arvo on määritetty diskontattuihin rojalttimaksuihin, joilta on vältytty omistettaessa kyseiset tavaramerkit. Käyvän arvon määrityksessä on arvioitu kohtuullinen rojalttiprosentti, jonka ulkopuolinen taho olisi valmis maksamaan lisenssisopimuksesta.
hankitun teknologian käypä arvo on määritetty diskontattuihin arvioituihin tuotekehityskuluihin, joilta on vältytty omistettaessa kyseinen teknologia.
asiakassuhteiden käypä arvo on määritetty asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja olemassaolevista asiakkuuksista syntyvien diskontattujen rahavirtojen perusteella.

SATLAN OSAKEKANNAN HANKINNAN LOPULLINEN LASKELMA

1 000 euroa	Yhdistämisessä kirjatut arvot
Yhdistämisessä käytetyt käyvät arvot
Tavaramerkit (sis. aineettomiin hyödykkeisiin)	154
Asiakassopimukset (sis. aineettomiin hyödykkeisiin)	843
Vaihto-omaisuus	1 314
Myyntisaamiset	1 305
Yhdistämisessä käytetyt kirjanpitoarvot
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	51
Muut saamiset	219
Rahavarat	333
Varat yhteensä	4 219
Yhdistämisessä käytetyt kirjanpitoarvot
Laskennalliset verovelat	259
Muut velat	2 363
Velat yhteensä	2 622
Nettovarat	1 597
Hankintameno omistajille	6 330
Liikearvo	4 733
Rahana maksettu kauppahinta	-2 780
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	333
Vaikutus rahavirtaan	-2 447

FREYCOM OSAKEKANNAN HANKINNAN LOPULLINEN LASKELMA

1 000 euroa	Yhdistämisessä kirjatut arvot
Yhdistämisessä käytetyt käyvät arvot
Tavaramerkit (sis. aineettomiin hyödykkeisiin)	43
Asiakassopimukset (sis. aineettomiin hyödykkeisiin)	188
Vaihto-omaisuus	280
Yhdistämisessä käytetyt kirjanpitoarvot
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	107
Muut saamiset	217
Rahavarat	340
Varat yhteensä	1 175
Yhdistämisessä käytetyt kirjanpitoarvot
Laskennalliset verovelat	60
Muut velat	914
Velat yhteensä	974
Nettovarat	201
Hankintameno omistajille	571
Liikearvo	370
Rahana maksettu kauppahinta	-571
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	197
Vaikutus rahavirtaan	-374

Tilinpäätös 2011

KONSERNIN LIITETIEDOT

1 PITKÄAIKAISHANKKEET

Konsernin liikevaihtoon sisältyi pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja 1 907 tuhatta euroa vuonna 2011 (2 708 tuhatta euroa vuonna 2010).

Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyi konsernin tuloslaskelmaan 101 tuhatta euroa 31.12.2011 (412 tuhatta euroa 31.12.2010). Keskeneräisiin pitkäaikaishankkeisiin liittyviä ennakkomaksuja ei sisältynyt konsernitaaseeseen tilinpäätöshetkellä.

2 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 euroa	2011	2010
Tuotekehitysavustukset	1 191	1 148
Vuokratuotot	81	59
Muut tuotot	840	253
Yhteensä	2 112	1 460
3 TYÖSUHDE-ETUUDET
Palkat	-42 904	-39 425
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt	-7 931	-7 412
Muut henkilösivukulut	-4 739	-4 387
Aktivoidut tuotekehityksen henkilöstökulut	1 193	647
Myönnetyt osakkeina maksettavat ja selvitettävät optiot	-180	-247
Yhteensä	-54 560	-50 824

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista (ja lainoista) esitetään liitetiedossa Lähipiiritapahtumat.

Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana	1 297	1 215
4 POISTOT JA ARVONALENTUMISET
Poistot hyödykeryhmittäin:
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset	-343	-348
Koneet ja kalusto	-1 405	-1 302
Muut aineelliset hyödykkeet	-295	-618
Yhteensä	-2 043	-2 268
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot	-1 990	-2 379
Muut aineettomat hyödykkeet	-1 339	-1 249
Yhteensä	-3 329	-3 628
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin:
Liikearvo	0	0
Yhteensä	0	0
Yhteensä	-5 372	-5 896

5 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1 000 euroa	2011	2010
Vuokrakulut	-4 516	-4 237
Ulkopuoliset palvelut	-2 881	-2 889
Muut muuttuvat kulut	-3 994	-3 975
Matka- ja tietoliikennekulut	-4 069	-4 736
Tutkimus- ja kehittämismenot	-3 705	-3 187
Muut kulut	-6 260	-4 066
Yhteensä	-25 426	-23 090
Tilintarkastajan palkkiot
KPMG
Tilintarkastuspalkkiot	-191	-164
Veroneuvonta	-56	-27
Muut palkkiot	-8	-17
Muut tilintarkastajat
Tilintarkastuspalkkiot	-36	-36
Muut palkkiot	-20	-21
6 RAHOITUSTUOTOT
Korkotuotot ja muut tuotot	138	72
Osinkotuotot myynnissä olevista sijoituksista	51	12
Yhteensä	189	84
7 RAHOITUSKULUT
Korkokulut rahoituslainoista	-702	-659
Valuuttakurssitappiot	-1	-36
Muut rahoituskulut	-27	-78
Yhteensä	-730	-773

Muihin rahoituskuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista tilikaudella kuluksi kirjattuja korkoja 27 teur (36 teur 2010).

Johdannaisista johtuvat kurssitappiot sisältyvät liikevoittoon.

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

8 TULOVEROT

1 000 euroa	2011	2010
Tuloverot tuloslaskelmassa
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	-2 443	-1 764
Edellisten tilikausien verot	-25	-230
Laskennalliset verot ja muut erät	-72	35
Yhteensä	-2 540	-1 959

Tuloslaskelman verokulun, -2 540 tuhatta euroa, ja Telestekonsernin kotimaan verokannalla 26 prosenttia laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma. Verokannan muutos Suomessa on huomioitu laskennallisten verojen muutoksessa.

Tulos ennen veroja	8 839	6 743
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 26 %	-2 298	-1 753
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	44	-86
Tase-eriin liittyvien verovelkojen lisäys	-72	35
Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut	-189	-76
Edellisen tilikauden verot	-25	-230
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	0	150
Verokulu tuloslaskelmassa	-2 540	-1 959

9 OSAKEKOHTAINEN TULOS

Konsernin laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan seuraavasti:

Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

Ulkona olevien osakkeiden määrään eivät sisälly takaisinostetut osakkeet.

Konsernin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentakaava on seuraava:

Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo

Osakkeiden lukumäärien muutokset on ilmoitettu liitetiedossa 17.

	2011	2010
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 euroa)	6 299	4 784
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl)	17 425	17 425
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake)	0,36	0,27
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl)	17 425	17 425
Osakeoptioiden vaikutus (1 000 kpl)	0	268
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl)	17 425	17 693
Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa/osake)	0,36	0,27

Konsernin käyttämät osakeoptiot toimivat laimentavasti, eli ne lisäävät kantaosakkeiden määrää silloin, kun niiden merkintähinta voimassaoloaika huomioiden on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutus on yhtä suuri kuin vastikkeettomasti liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä; tämä erotus syntyy siitä, että konserni ei voi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon optioiden käytöstä saatavilla varoilla.

Tilinpäätös 2011 19

10 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

1 000 euroa	Maa-alueet	Raken-nukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko-maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2011	153	9 128	20 067	4 805	0	34 153
Muuntoerot +-		-102	-30		45	-87
Lisäykset	0	861	1 602	222	353	3 038
Vähennykset	-105	-252	-15 027	-3 786	0	-19 170
Hankintameno 31.12.2011	48	9 635	6 612	1 241	398	17 934
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2011	0	-3 838	-17 137	-4 342	0	-25 317
Vähennysten kertyneet poistot			14 978	3 810		18 788
Tilikauden poistot	0	-343	-1 405	-293	0	-2 041
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2011	0	-4 181	-3 564	-825	0	-8 570
Kirjanpitoarvo 1.1.2011	153	5 290	2 930	463	0	8 836
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	48	5 454	3 048	416	398	9 364
1 000 euroa	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
---	---	---	---	---	---
Hankintameno 1.1.2010	153	8 900	19 373	4 583	33 009
Lisäykset	0	209	578	222	1 009
Tytäryrityksen hankinta	0	19	116	0	135
Hankintameno 31.12.2010	153	9 128	20 067	4 805	34 153
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010	0	-3 490	-15 835	-3 724	-23 049
Tilikauden poistot	0	348	-1 302	-618	-2 268
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010	0	-3 838	-17 137	-4 342	-25 317
Kirjanpitoarvo 1.1.2010	153	5 410	3 538	859	9 960
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	153	5 290	2 930	463	8 836
Koneiden ja laitteiden tasearvo		31.12.2011	2 535
		31.12.2010	2 930

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:

1 000 euroa	Koneet ja kalusto
31.12.2011
Hankintameno	2 216
Kertyneet poistot	-1 624
Kirjanpitoarvo	592
31.12.2010
Hankintameno	2 606
Kertyneet poistot	-1 797
Kirjanpitoarvo	809

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

11 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

1 000 euroa	Liikearvo	Kehittämismenot	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2011	31 759	13 771	6 933	52 463
Muuntoerot +-	318		136	454
Lisäykset	0	2 723	0	2 723
Vähennys	0	-5 002	0	-5 002
Hankintameno 31.12.2011	32 077	11 492	7 069	50 638
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2011	-800	-10 572	-3 423	-14 795
Vähennysten kertyneet poistot		5 103		5 103
Poistot tilikaudella	0	-1 990	-1 341	-3 331
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2011	-800	-7 459	-4 764	-13 023
Kirjanpitoarvo 1.1.2011	30 959	3 199	3 510	37 668
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	31 277	4 033	2 305	37 615
1 000 €	Liikearvo	Kehittämis-menot	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
---	---	---	---	---
Hankintameno 1.1.2010	32 457	12 029	6 002	50 488
Lisäykset	5 103	1 742	1 160	8 005
Vähennys	-5 801	0	-229	-6 030
Hankintameno 31.12.2010	31 759	13 771	6 933	52 463
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010	-800	-8 193	-2 174	-11 167
Poistot tilikaudella	0	-2 379	-1 249	-3 628
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010	-800	-10 572	-3 423	-14 795
Kirjanpitoarvo 1.1.2010	31 657	3 836	3 828	39 321
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	30 959	3 199	3 510	37 668

Arvonalentumistestausta varten konsernin liikearvot on kohdistettu määritellylle segmenteille, jotka muodostavat erillisen rahavirtaa tuottavan yksikön. Liikearvojen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo oli 31,3 miljoonaa euroa 31.12.2011. Liikearvo on kohdistettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille :

miljoonaa euroa

Video and Broadband Solutions 23,5

Network Services 7,8

Liikearvojen arvonalentumistestauksessa segmenttien kerryttäväisiä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvoon perustuen. Testauksessa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin strategialukuihin ja budjetteihin. Laskelmat on laadittu 10 vuodelle. Video and Broadband Solutions segmenteissä viiden ensimmäisen vuoden kassavirtaoletus perustuu 5 % kasvuun vuodessa ja Networks Services segmentissä kolmen ensimmäisen vuoden kasvuoletus perustuu yli 20 % keskimääräiseen vuosittaiseen kasvuun ja sitä seuraavan 2 vuoden 5 % vuosittaiseen kasvuun (Video and Broadband Solutions ja Networks Services segmentissä viiden ensimmäisen vuoden kasvouletus 5 %). Tämän ajankohdan jälkeisten 5 vuoden ennakoidut vastaiset rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat 2 %:n (5 %) kasvuarvion avulla. Johdon näkemys kassavirtoihin ja kasvuarvioihin perustuvat varovaisuuteen koska toimialan muutoksia on vaikea arvioida. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on 10,99 % (12,7 %). Segmenttien terminaaliarvo arvonalentumislaskelmissa on laskettu 2 %:n terminaaliarvon kasvulla. Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi, jossa

segmentin tai segmenttiin kuuluvan kassavirtaa tuottavan yksikön rahavirran vuosittaista kasvuoletusta laskettiin 1 - 3 prosenttiyksikköä ja diskonttauskorko nostettiin 1 - 2 prosenttiyksikköä. VBS segmentin kerryttäväisiä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon 48 %. Mikäli vuosittainen kasvu olisi 2 % seuraavat 10 vuotta ja diskonttokorko nousisi 3,2 %-yksikköä, niin kerryttäväisiä oleva rahamäärä ylittäisi kirjanpitoarvon 1 %. NS segmentin kerryttäväisiä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon 21 %. Mikäli 3 seuraavan vuoden vuosittainen kasvu jäisi 10 % alle kasvuoletusten ja seuraavien 7 vuoden vuosittainen kasvu jäisi 2 %:iin diskonttokoron ollessa 10,99 %, niin kerryttäväisiä oleva rahamäärä ylittäisi kirjanpitoarvon 4 %.

Konserni on saanut 1,6 miljoonaa euroa avustusta Tekesiltä tuotekehityskustannuksiin vuonna 2011 (1,4 miljoonaa euroa vuonna 2010). Saadusta avustuksesta on kirjattu 0,36 miljoonaa euroa (0,22 miljoonaa euroa vuonna 2010) aktivoitujen tuotekehitysmenojen hankintamenon vähennykseksi. Tuotekehitysavustuksiin liittyy ehto, jonka mukaan hankkeen kokonaiskustannuksista vähintään 10 % on kohdistuttava kotimaisen pk-sektorin alihankintatyöhön.

12 MUUT RAHOITUSVARAT

1 000 €	2011	2010
Noteeraamattomat osakesijoitukset	713	713
Myytävissä olevat sijoitukset yhteensä tilikauden lopussa	713	713

Tilinpäätös 2011 21

13 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

1 000 euroa	Kirjattu
	1.1.2011	tuloslaskelmaan	31.12.2011
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2011 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:
Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	894	-185	709
Vahvistetut	333	99	432
Varaukset	244	29	273
Muut erät	72	0	72
Verotuksessa huomioimattomat poistot	270	-42	228
Yhteensä	1 813	-99	1 714
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	-831	-99	-930
Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon	-913	362	-551
Kertyneet poistoterot	-333	105	-228
Muut erät	-247	10	-237
Yhteensä	-2 324	378	-1 946

Taseen velkojen muutos ei vastaa tuloslaskelman laskennallisen verokustannuksen kasvua johtuen aineettomien hyödykkeiden käypään arvoon kohdistuvan verovelan kirjauskäytännöstä ja konsernin sisäisistä eliminoinneista.

1 000 euroa	1.1.2010	Kirjattu tuloslaskelmaan	31.12.2010
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:
Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	1 698	-804	894
Vahvistetut tappiot	0	333	333
Varaukset	244	0	244
Muut erät	41	31	72
Verotuksessa huomioimattomat poistot	442	-172	270
Yhteensä	2 425	-612	1 813
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	-991	160	-831
Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon	-1 160	247	-913
Kertyneet poistoterot	-256	-77	-333
Muut erät	-283	36	-247
Yhteensä	-2 690	366	-2 324

Konsernilla oli 31.12.2011 verotuksellisia tappioita tytäryhtiöissä 4 800 tuhatta euroa. Verosaamista on kirjattu 1 440 tuhannen euron tappiosta. (31.12.2010 1 185 tuhatta euroa) Kyseisillä tappioilla ei ole vanhenemisrajaa. Verosaamista ei ole kirjattu 3 360 tuhannen euron tappiosta johtuen niiden käytön epävarmuudesta.

Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 15 004 tuhatta euroa vuonna 2011 (14 744 tuhatta euroa vuonna 2010), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Tämä johtuu siitä, veron realisoituminen ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.

14 VAIHTO-OMAISUUS

1 000 euroa	2011	2010
Aineet ja tarvikkeet	5 281	3 963
Keskeneräiset tuotteet	12 254	11 398
Valmiit tuotteet	6 540	5 639
Yhteensä	24 075	21 000

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 1 200 tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Varastojen arvostukseen nettorealisointiarvoonsa on tilikauden lopussa yhteensä 3 900 tuhannen euron varaus (5 152 tuhatta euroa vuonna 2010).

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

15 MYYNTISAAMISET JA MUUT LYHYTAIKAISET SAAMISET

1 000 euroa	2011	2010
Myyntisaamiset	40 095	28 082
Siirtosaamiset	1 006	2 070
Muut saamiset	3 225	2 667
Yhteensä	44 326	32 819
16 RAHAVARAT
Käteinen raha ja pankkitilit	15 404	15 203
Yhteensä	15 404	15 203
Rahavirtalaskelmassa mainitut rahavarat	15 404	15 203

17 OMA PÄÄOMA

1 000 euroa	Osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl	Omat osakkeet, 1 000 kpl	Osakkeet yhteensä, 1 000 kpl	Osakepääoma, 1 000 euroa	Ylikurssirahasto, 1 000 euroa
1.1.2010	17 426	379	17 805	6 967	1 504
Osakeanti, Teleste-konsernin johdon kannustinjärjestelmä (Teleste Management Oy)		381	381
Osakeoptioiden käyttö	0	0	0	0	0
Omien osakkeiden hankinta	0	0	0	0	0
Omien osakkeiden luovutus	0	0	0	0	0
31.12.2010	17 426	760	18 186	6 967	1 504
31.1.2011
Osakeanti, Teleste-konsernin johdon kannustinjärjestelmä (Teleste Management II Oy)	0	542	542	0	0
Osakeoptioiden käyttö	0	0	0	0	0
Omien osakkeiden hankinta	0	0	0	0	0
Omien osakkeiden luovutus	0	0	0	0	0
31.12.2011	17 426	1 302	18 728	6 967	1 504

Teleste Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2011 oli 18 728 590 kpl (18 186 590 kpl 31.12.2010). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on täysimääräisesti maksettu.

Teleste Oyj:n 8.4.2011 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää antaa uusia osakkeita yhteensä enintään 5 000 000 kappaletta ja luovuttaa yhtiön tai sen konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita enintään 1 779 985 kappaletta. Yhtiölle itselleen annettavien osakkeiden lukumäärä voi yhdessä hankintavaltuutuksen nojalla hankittujen omien osakkeiden lukumäärän kanssa olla enintään 1 400v000 kappaletta. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 2 500 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuihin uusia osakkeita ja yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskeviin enimmäismäärin.

Telesten hallitus päätti 5.12.2011 yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 8.4.2011 antaman valtuutuksen perusteella Teleste Management II Oy:lle suunnatusta maksullisesta osakeannista. Osakeannissa tarjotaan yhteensä enintään 542 000 Telesten

uutta osaketta osakkeenomistajien merkintäetuokikudesta poiketen Teleste Management II Oy:n merkittäväksi. Osakkeenomistajan merkintäetuokikudesta poikkeamiselle on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, koska osakeannissa annettavat osakkeet käytetään Telesten johtoryhmän jäsenten kannustin- ja sitouttamisjärjestelmän toteuttamiseen. Katsauskauden lopussa konsernin hallussa oli 1 302 985 omia osakkeita.

Teleste Oyj:n 9.4.2010 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan enintään 1 400 000 kappaletta yhtiön omia osakkeita ja luovuttamaan enintään 1 779 985 yhtiön omia osakkeita. Yhtiökokous antoi yhtiön hallitukselle valtuutuksen 10 000 000 uuden osakkeen liikkeellelaskuun. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 5 000 000 kappaletta, erityiset oikeudet sisältyvät 10 000 000 uuden osakkeen antavaltuutukseen. Teleste Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2010 suunnatusta maksullisesta osakeannista Telesten johtoryhmän omistamalle yhtiölle, Teleste Management Oy:lle. Päätös osakeannista, 381 000 kpl, perustuu varsinaisen yhtiökokouksen 7.4.2009 antamaan valtuutukseen. Katsauskauden lopussa konsernin hallussa oli 760 985 omia osakkeita.

Optio-ohjelmien perusteella merkityt osakkeet oikeuttavat osinkoon, kun osakepääoman korotus on rekisteröity. Optio

Tilinpäätös 2011 23

oikeuksien perusteella merkittyihin osakkeisiin liittyvä osakkeenomistajan äänioikeus ja muut oikeudet yhtiössä alkavat, kun osakepääoman korotus on rekisteröity.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältää ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euromääräiseksi muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

17 OSAKEPERUSTEISET MAKSUT/OPTIO-OHJELMAT

Teleste Oyj:llä oli vuonna 2011 voimassa Optio-ohjelma 2007. Optio-ohjelma laskettiin liikkeelle varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä vuonna 2007. Optio-oikeudet ovat voimassa keskimäärin kuusi vuotta liikkeelliskusta ja osakkeiden merkintäaika kestää noin kaksi vuotta. Varsinainen yhtiökokous on valtuuttanut yhtiön hallituksen myöntämään optio-ohjelman puitteissa enintään 840 000 optio-oikeutta konsernin avainhenkilöille tai Telesten tytäryhtiölle, joka voi hallituksen päätöksellä antaa optioita edelleen konsernin avainhenkilöille. Mikäli optionomistajan työsuhde konsernin päättyy ennen oikeuksien vapautumista, on hänen palautettava optio-oikeudet yhtiölle. Optiot raukeavat, ellei niitä ei ole lunastettu tai käytetty merkintäajan puitteissa. Tilikauden päättyessä ulkona olevien optio-oikeuksien laimennusvaikutus oli enimmillään 3,76 % mahdollisen osakepääoman korotuksen jälkeen. Tilikauden aikana voimassaolevien optio-oikeuksien tarkemmat ehdot on esitetty alla olevassa taulukossa.

Osingot

Hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,14 euroa / osake (0,12 euroa / osake vuonna 2010) tilinpäätöspäivän jälkeen.

Perustiedot	Optio-oikeudet 2007			Yht.
2011	2007A	2007B	2007C
31.12.2011
Yhtiökokouspäivä	3.4.2007	3.4.2007	3.4.2007
Myöntämispäivä(t)	24.8.2007	15.10.2008	21.9.2009
Optioita enintään, kpl	280 000	280 000	280 000	840 000
Merkittäviä osakkeita per optio, kpl	1	1	1
Alkuperäinen toteutushinta *	12,89 €	6,94 €	3,57 €
Osinko-oikaisu	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Toteutushinta 31.12.2008	12,45 €	6,70 €	–
Toteutushinta 31.12.2009	12,33 €	6,58 €	3,57 €
Toteutushinta 31.12.2010	12,25 €	6,50 €	3,49 €
Toteutushinta 31.12.2011 **	12,13 €	6,38 €	3,37 €
Oikeuden syntyminen, pvm	1.4.2010	1.4.2011	1.4.2012
Raukeaminen, pvm	30.4.2012	30.4.2013	30.4.2014
Enimmäisvoimassaoloaika	5,1	6,1	7,1
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	0,3	1,3	2,3
Henkilöitä tilikauden päättyessä	Oikeus ansaittu	Oikeus ansaittu	41
Oikeuden syntymisehto	Työssäolovelvoite merkintäajan alkuun saakka

Osakkeen merkintähinta Optio-oikeuksilla 2007A, 2007B ja 2007C on Teleste Oyj:n vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsingin pörssissä lisättynä 10 prosentilla laskettuna vuosittain huhtikuussa 2007, 2008 ja 2009.
** Toteutushinta optioiden rauetessa, mikäli ohjelma päättynyt tilikauden aikana.

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

Tilikauden tapahtumat 2011	Optio-oikeudet 2007				Jäljellä oleva juoksuaika, painotettu, vuosia
	2007A	2007B	2007C	Toteutushinta painotettu, euroa

1.1.2011

Kauden alussa ulkona olevat 224 000 240 000 268 000 7,16

Tilikauden muutokset

Kaudella myönnetyt 0 0 0 -
Kaudella menetetyt 0 0 5 000 -
Kaudella toteutetut 0 0 0 -
Kaudella rauenneet 0 0 0 -

Osakehinnan painotettu keskiarvo, € ***

31.12.2011

Kauden lopussa ulkona olevat 224 000 240 000 263 000 7,04 1,39

Kauden lopussa toteutettavissa olevat 224 000 240 000 0

*** Telesten osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta ajalta, jolla kyseistä optiota on voinut merkitä tilikaudella 2011.

Tilikauden tapahtumat 2010	Optio-oikeudet 2007				Jäljellä oleva juoksuaika, painotettu, vuosia
	2007A	2007B	2007C	Toteutushinta painotettu, euroa

1.1.2010

Kauden alussa ulkona olevat 239 000 263 000 268 000 7,317

Tilikauden muutokset

Kaudella myönnetyt 0 0 0 -
Kaudella menetetyt 15 000 23 000 0 8,770 -
Kaudella toteutetut 0 0 0 -
Kaudella rauenneet 0 0 0 -

Osakehinnan painotettu keskiarvo, € ***

31.12.2010

Kauden lopussa ulkona olevat 224 000 240 000 268 000 7,16 2,39

Kauden lopussa toteutettavissa olevat 224 000 0 0 -

*** Telesten osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta ajalta, jolla kyseistä optiota on voinut merkitä tilikaudella 2010.

Optioiden käypä arvo on määritetty Black-Scholes optiohinnoittelumallilla. Optioille määritellään niiden myöntämishetkellä käypä arvo, joka kirjataan kuluksi optioiden sitouttamisajalle. Tilikaudella ei myönnetty uusia optioita. Yhtiön kaikkien optioiden vaikutus yhtiön tulokseen tilikaudella oli 0,180 MEUR (2010: 0,244 MEUR). Tilikausilla myönnettyjen optioiden arvostuksessa käytetyt keskeisimmät oletukset on listattu alla olevassa taulukossa:

Optiot	Myönnetty 2009	Myönnetty 2008
Osakekurssi, euroa	4,21	3,50
Toteutushinta, euroa	3,57	6,70
Volatiliteetti, %*	43	32
Odotettu option ikä, vuotta	4,6	4,5
Riskitön korko, %	2,5	3,9
Odotetut osingot, euroa	0	0
Arvonmääritysmalli	BS	BS
Palautuvien oletus, %	10	14
Käypä arvo, euroa	454 791	101 816

Volatiliteetti on arvioitu osakkeen historiallisesta kurssivaihtelusta käyttäen kuukausittaisia havaintoja option juoksuaikaa vastaavalta ajalta.

Tilinpäätös 2011 25

18 KOROLLISET VELAT

1 000 euroa	2011	2010
Pitkäaikaiset
Pankkilainat	11 605	11 515
Rahoitusleasingvelat	335	332
Yhteensä	11 940	11 847
Lyhytaikaiset
Pankkilainat	21 003	15 629
Rahoitusleasingvelkojen seuraavan vuoden lyhennykset	271	614
Yhteensä	21 274	16 243
Korolliset pankkilainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja rahoitusleasingvelat käypään arvoon.
Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen valuuttajakauma on seuraava:
1 000 euroa	31.12.2011	31.12.2010
EUR	11 940	11 847
	11 940	11 847
Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat:
Pankkilainat	1,6 %	1,2 %
Rahoitusleasingvelat	3,5 %	3,9 %
Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen valuuttajakauma:
1 000 euroa	100 %	100 %
EUR	100 %	100 %
Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat:
Pankkilainat	2,0 %	1,8 %
Rahoitusleasingvelat	3,5 %	3,9 %
Konsernin rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat ovat seuraavat:
Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	282	645
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	344	340
Vähimmäisvuokrat yhteensä	626	985
Vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	271	614
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	335	332
Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä	606	946
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	20	39
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	626	985

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

19 VARAUKSET

1 000 euroa	Takuu-varaukset	Yhteensä
1.1.2011	1 970	1 970
Varausten lisäykset/vähennykset	-154	-154
31.12.2011	1 816	1 816
		2011
Pitkäaikaiset varaukset		605
Lyhytaikaiset varaukset		1 211
Yhteensä		1 816

Takuuvaraukset

Konserni antaa tietyille tuotteilleen 12–36 kuukauden takuun. Mikäli tuotteissa havaitaan vikoja takuun aikana, ne korjataan konsernin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen viallisista tuotteista ja arvioituun takuukulujen määrään.

20 OSTOVELAT JA MUUT VELAT

1 000 euroa	2011	2010
Lyhytaikaiset
Ostovelat	14 043	11 048
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	6 116	5 465
Korkovelat ja muut rahoitusvelat	53	78
Muut siirtovelat	10 577	8 717
Ennakkomaksut	400	748
Muut velat	4 044	4 105
Yhteensä	35 233	30 161
Pitkäaikaiset
Muut velat	4 140	3 865

21 KAUDEN VEROTETTAVAAN TULOON PERUSTUVAT VEROVELAT

Tilinpäätöshetkellä tilikauden tuloon liittyen kirjattiin 1 595 tuhatta euroa verovelkaa (31.12.2010 1 240 tuhatta euroa).

Tilinpäätös 2011 27

Rahoitusriskien hallinta

Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksellisten riskien tunnistaminen, mittaaminen ja niiltä suojautuminen rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista tekijöistä johtuvien tulos-, tase- ja rahavirtavaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi tavoitteena on varmistaa konsernin riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti.

Konsernin rahoitusriskienhallinnan pääperiaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta on määritelty hallituksen hyväksymässä konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteissa ja sitä koskevissa tarkemmissa ohjeissa. Hallitus vastaa riskienhallinnan valvonnasta. Konsernihallinto hoitaa konsernin rahoitusriskien koordinoinnin ja valvonnan sekä suojaustoimenpiteet pankkien kanssa emoyhtiön nimissä. Konsernin toimintaperiaate on riskiä välttävä. Riskien tunnistaminen on liiketoimintayksiköiden ja konsernihallinnon yhteinen tehtävä.

Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa, IAS 39 standardia. Rahoitusriskit jaetaan markkina-, luotto-, maksuvalmius- sekä rahavirran korkoriskin, joita on kuvattu alla tarkemmin. Konsernilla ei ole merkittäviä hintariskejä.

Markkinariski

Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuutta-, hinta- ja korkoriski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinahintojen tai markkinakorkojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumentin arvossa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin.

Valuuttariski

Transaktioriski

Konsernin valuutta-asema muodostuu liiketapahtumiin liittyvistä eristä sekä ulkomaisiin yksikköihin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin valuuttakurssiriskit syntyvät valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, myynti- ja ostosopimuksista sekä myös ennustetuista myynneistä ja ostoista. Pääosa konsernin liikevaihdosta on Euro-määräistä, PLN:n osuus non 5 % ja Ruotsin ja Norjan kruunujen osuus liikevaihdosta on yhteensä noin 6 %, USD:n osuus on noin 2 %, ja Englannin punnan osuus on noin 2 %. Konsernin materiaalikuluista Euron osuus on noin 67 % ja USD:n osuus on noin 30 %. Konsernin suojauspäätökset perustuvat 6 kk:n ennustettuun nettokassavirtaan.

Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:

	2011					2010
	USD	SEK	NOK	GBP	PLN	USD	SEK	NOK	GBP
Lyhytaikaiset varat	964	1 043	850	2 204	2 104	770	1 596	1 450	1 275
Lyhytaikaiset velat	1 637	1 490	732	1 290	1 346	1 389	894	367	228

Tilinpäätöksessä 2011 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset olivat seuraavat:

Valuuttapositiot

Valuutta	Positio	Suojattu määrä	Netto-positio	Suojaus-instrumentti	Suojaus-suhde
USD	2 870	2 334	535	Valuutta-termini	81 %
SEK	319	0	319	Valuutta-termini	0 %
NOK	1 493	1 158	335	Valuutta-termini	78 %
GBP	1 550	1 135	415	Valuutta-termini	73 %

Tilinpäätöksessä 2010 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset olivat seuraavat:

Valuuttapositiot

Valuutta	Positio	Suojattu määrä	Netto-positio	Suojaus-instrumentti	Suojaus-suhde
USD	1 089	1 149	60	Valuutta-termini	105 %
SEK	866	759	107	Valuutta-termini	88 %
NOK	2 025	1 487	538	Valuutta-termini	73 %
GBP	1 776	753	1 024	Valuutta-termini	42 %

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

Konserni suojaa lähtökohtaisesti ennustetut rahavirrat. Konserni käyttää valuuttakurssiriskeiltä suojatumiseen ainoastaan valuutteterminejä. Konsernin toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin ja liiketapahtumista syntyvä valuutta-asema tulee olla aina suojattu 80 – 100 prosenttisesti valuutoittain. Suojausten tasoa seurataan kuukausittain. Valuuttakurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös muun muassa liiketoiminnan suunnittelun, hinnoittelun ja tarjousehtojen avulla. Hinnoittelujakso vaihtelee 3 kk:n ja 24 kk:n välillä.

Valuuttajohdannaisten yhteismäärä 31.12.2011 oli 7.4 miljoonaa euroa (8,3 milj euroa).

Translaatioriski

Koska konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyihin nettosijoituksiin kohdistuva valuuttakurssiriski on suhteellisen matala, näiden erien laskennallisten euromäärien arvon vaihtelua (translaatioriski) ei suojata aktiivisesti. Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omien pääomien yhteismäärä oli 3,2 milj. euroa (3,0 milj. euroa).

Herkkyys markkinariskeille

| Rahoitusinstrumentista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille | 2011
Voitto/Tappio | 2010
Voitto/Tappio |
| --- | --- | --- |
| 10 % muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa | +54 | +–6 |
| 10 % muutos euron ja Ruotsin kruunun välisessä valuuttakurssissa | +3 | +–11 |
| 10 % muutos euron ja Norjan kruunun välisessä valuuttakurssissa | +33 | +–54 |
| 10 % muutos euron ja punnan välisessä valuuttakurssissa | +40 | +–102 |

Korkoriski

Telesten korkoriski on pääasiassa rahavirran korkoriski ja syntyy taseen korollisista veloista. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimusta päästäkseen rahoitusperiaatteidensa mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöspäivänä 21 000 tuhatta euroa lainoista on sidottu lyhytaikaisiin viitekorkoihin, joiden koronmääräytymisjakso on maksimissaan 12 kk. Tilikauden 2009 aikana nostettiin myös 11 500 tuhannen euron suuruinen 3 vuoden laina, jolla rahoitettiin yritysostot Saksassa. Lainaa suojaavan 3 vuoden koronvaihtosopimukseen, 2,6 %, sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Suojauslaskentaan kuuluvasta johdannaisesta on kirjattu 20 tuhatta euroa laajaan tulokseen. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo tilinpäätöshetkellä on -167 tuhatta euroa. Konsernin lainat ovat Euro-määräisiä. Vuonna 2011 konsernin lainakannan keskikorko oli 2,02 %. Rahoitusleasing sopimukset ovat kiinteäkorkoisia. Konserni ei suojaa rahavirran korkoriskistä johtuvaa riskiasemaa, koska riskiasema on pieni. IFRS 7:n edellyttämän herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty vaihtuvakorkoisten lainojen tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2011 vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut –/+ 210 tuhatta euroa, jos korkotaso olisi noussut tai laskenut prosenttiyksikön.

Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu	1 vuoden sisällä	1–5 vuoden sisällä	Yhteensä
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit
Rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	21 043		21 043
Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit
Rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta		11 500	11 500

Luottoriski

Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat eri maantieteellisille alueille asiakaskunnan kesken. Vastuu liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä on siten ensisijaisesti konsernin maantieteellisillä alueilla. Liiketoimintaan liittyvää luottoriskiä hallitaan konsernin tätä koskevien sisäisten ohjeiden mukaisesti ja sitä pyritään vähentämään esimerkiksi vakuuksilla. Luottoriskit hyväksytään ja niitä seurataan Konsernin johtoryhmässä.

Rahoitusinstrumentteihin liittyvää luottoriskiä, vastapuoliriskiä hallinnoidaan konsernitasolla. Tämä riski syntyy siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Vastapuoliriskin minimoimiseksi Teleste pyrkii rajoittamaan vastapuolet niihin pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin, joilla on hyvä luottokelpoisuus. Likvidit varat sijoitetaan rahamarkkinainstrumentteihin, joissa on alhainen riski, esimerkiksi lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin ja yritystodistuksiin.

Tilinpäätös 2011 29

Kaikki saamiset ovat vakuudettomia. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittyimiä. Myyntisaamisista kirjatut arvonalentumistappiot ja niiden palautukset ilmenevät liitetiedosta 5. Liiketoiminnan muut kulut.

Myyntisaamisten ikäjakauma	2011			2010
	Brutto	Arvon-alentumistappio	Yhteensä	Brutto	Arvon-alentumistappio	Yhteensä
Erääntymättömät myyntisaamiset	34 929		34 929	21 155		21 155
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset	4 087		4 087	4 330		4 330
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	1 009		1 009	1 412		1 412
yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	2 409	-2 339	70	3 109	-1 923	1 186
Yhteensä	42 434	-2 339	40 095	30 005	-1 923	28 082
Luottotappioiden mahdollinen enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä:					2011	2010
Lainat ja muut saamiset					44 320	32 756
Myytävissä olevat rahoitusvarat					713	713

Maksuvalmiusriski

Konsernin maksuvalmiusriskiä seurataan kassavirtaennusteisiin pohjautuvien raporttien avulla. Maksuvalmiusriskiä pyritään vähentämään riittävillä kassavaroilla, luottolimiiteillä sekä lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman kautta. Maksuvalmiuden hallintaa tukee myös tehokas kassa- ja likviditeettihallinto. Tilikauden lopussa konsernin kassavarat olivat 15,4 milj. euroa ja korollinen velka 33,2 milj. euroa. Konsernihallinto vastaa keskitetysti konsernin korollisen vieraan pääoman hankinnasta. Konsernilla oli

31.12.2011 käyttämättömiä valmiusluottoja, joihin se on sitoutunut, ja nostamattomia lainoja, joissa on sitova luottolupaus, yhteensä 40,0 milj. euroa. Konsernin lainasopimuksiin ja valmiusluottoihin, joihin konserni on sitoutunut, liittyy kannattavuus- ja kassavirta -tyyppisiä kovenantteja.

Johdannaissopimusten kirjaus- ja arvostamisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa sekä tilinpäätöspäivän nimellisarvot ja käyvät arvot konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa Vastuut.

Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2011 seuraavat:

	2012	2013	2014	2015
Pankkivelat	21 509	11 504
Ostovelat	14 043
Rahoitusleasingvelat	282	173	122	49
Johdannaiset
Suoritettavat rahavirrat	-7 434
Saatavat rahavirrat	7 335
Muut	54

Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2010 seuraavat:

	2011	2012	2013	2014
Pankkivelat	15 433	138	11 501
Ostovelat	11 048
Rahoitusleasingvelat	645	170	161	10
Johdannaiset
Suoritettavat rahavirrat	-8 283
Saatavat rahavirrat	7 990
Muut	78

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus ja mahdollistaa investoinnit optimaalisella pääomarakenteella. Yhtiön johto arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.

Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä velan osuudella kokonaispääomasta. Tunnusluku lasketaan konsernin korollisen nettovelan suhteella korollisen nettovelan ja oman pääoman summaan. Konsernin tavoitteena on pitää tunnusluku alle 50%.

Velan osuus kokonaispääomasta 31.12.2011 ja 31.12.2010 oli seuraava.

	2011	2010
Korolliset velat	33 213	28 090
Rahat ja pankkisaamiset	15 404	15 203
Korollinen nettovelka	17 809	12 887
Oma pääoma yhteensä	55 278	50 402
Korollinen nettovelka ja pääoma yhteensä	73 087	63 289
Velan osuus kokonaispääomasta	24,4 %	20,4 %

22 RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

Kaikki rahoitusvarat ja -velat on arvostettu käypään arvoon konsernitaseessa lukuunottamatta pitkäaikaista pankkilainaa, joka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon.

Johdannaisinstrumentit

Teleste käyttää tase-erien transaktioriskin suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustarkoituksessa käytettävien valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset kirjataan täysimääräisesti tuloslaskemaan. Valuuttatermiinien käyvät arvot olivat -99 tuhatta euroa vuonna 2011 (2010 -293 tuhatta euroa) ja ne on kirjattu liiketuloksen oikaisuksi. Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Korkojohdannaisten käyvät arvot olivat -166 teur josta 20 teur on kirjattu laajaan tulokseen. Telesten valuuttatermiinit ja koronvaihtosopimukset ovat kaikki tasossa 2.

Myytävissä olevat sijoitukset

Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeramattomien yhtiöiden osakkeista ja ovat tasossa 3. Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, sillä niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti ja arvio vaihtelee merkittävästi tai vaihteluvälille sijoittuvien erilaisten arvioiden todennäköisyydet eivät ole kohtuullisesti määritettävissä ja käytettävissä käyvän arvon arvioimiseen.

Rahoitusleasingvelat

Rahoitusleasingvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttokorkona on käytetty samanlaisten leasingssopimusten vastaavaa korkoa.

Ostovelat sekä muut velat tai saamiset

Ostovelkojen sekä muiden kuin johdannaisopimuksiin perustuvien saamisten käypä arvo vastaa niiden alkuperäistä kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon näiden erien juoksuaika.

Käyvän arvon määrittämiseen on käytetty seuraavia diskonttokorkoja:

	2011	2010
Rahoitusleasingsopimukset	3,5 %	3,9 %

Tilinpäätös 2011 31

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

	Liite	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat/-velat	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo
2011 Tase-erä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat	12			713		713	713
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	15		40 095			40 095	40 095
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		0	40 095	713	0	40 808	40 808
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18	335			11 605	11 940	11 940
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18	271			21 003	21 274	21 274
Johdannaissopimukset	25	99				99	99
Korkojohdannaiset	25	166				166	166
Ostovelat	20				14 043	14 043	14 043
Korkovelat ja muut rahoitusvelat	20				54	54	54
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		871	0	0	46 705	47 576	47 576
	Liite	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat/-velat	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo
2010 Tase-erä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat	12			713		713	713
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	15		28 082			28 082	28 082
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		0	28 082	713	0	28 795	28 795
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18	332			11 515	11 847	11 847
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18	614			15 629	16 243	16 243
Johdannaissopimukset	25	293				293	293
Korkojohdannaiset	25	256				256	256
Ostovelat	20				11 048	11 048	11 048
Korkovelat ja muut rahoitusvelat	20				78	78	78
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		1 495	0	0	38 270	39 765	39 765

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

23 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT

1 000 euroa	2011	2010
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa:
Poistot	5 372	5 896
Työsuhde-etuudet	180	247
Yhteensä	5 552	6 143

24 MUUT VUOKRASOPIMUKSET

Konserni vuokralle ottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat:

Yhden vuoden kuluessa	614	653
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	1 075	231
Myöhemmin erääntyvät	1 337	1 370
Yhteensä	3 026	2 254

Konserni on vuokrannut muilla vuokrasopimuksilla ulkomailla käyttämänsä tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 2-5 vuotta. Normaalisti näihin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksiehtojen mukaan vuokratasoa korotetaan keskimäärin kahden vuoden välein. Vertailuvuoden vastuista on poistettu niihin sisältyneet leasingvuokravastuut.

Konserni on vuokrannut edelleen osan Suomen tuotanto- ja toimistokiinteistöstä ulkopuolisen yrityksen käyttöön. Vuonna 2011 näihin rakennuksiin kohdistuvien vuokratuottojen määrä oli 81 tuhatta euroa (54 tuhatta euroa vuonna 2010). Kyseinen kiinteistö myytiin vuoden 2011 aikana.

25 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1 000 euroa	2011	2010
Omasta puolesta annetut vakuudet
Annetut muut vakuudet	0	640
Vuokravastuut
Toimitilojen vuokravastuut	3 026	2 254
Leasingvuokravastuut	5 098	4 227
Johdannaissopimukset
Terminisopimusten kohde-etuuden arvo	7 434	8 283
Terminisopimusten käypä arvo	-99	-293
Koronvaihtosopimukset
Koronvaihtosopimusten kohde-etuuden arvo	11 500	11 500
Koronvaihtosopimusten käypä arvo	-167	-256

Tilinpäätös 2011 33

34 Teleste, digitaalisuuden edistäjä

26 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Teleste-konsernissa lähipiiriin sisältyvät Teleste Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja.

Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset	Konsernin omistus-osuus (%)	Osuus ääni-vallasta (%)
Emoyritys Teleste Oyj, Turku, Suomi
Cableway Nord GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa	100	100
Cableway Nord GmbH & Co. KG, Bergisch Gladbach, Saksa	100	100
Cableway Süd GmbH, München, Saksa	100	100
Cableway Cyber Optic GmbH&Co. KG (ent. MKS Cyber Optic GmbH & Co. KG), Bergisch Gladbach, Saksa	100	100
Cableway Management GmbH (ent. MKS Management GmbH), Bergisch Gladbach, Saksa	100	100
Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa	100	100
Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia	100	100
Dinh TechniCom S.A., Herstal, Belgia	100	100
Dinh TeleCom S.A., Herstal, Belgia	100	100
Flomatik A/S, Porsgrun, Norja	100	100
Flomatik Network Services Ltd. Fareham, Englanti	100	100
Freycom S.A. Yverdon, Sveitsi	100	100
Kaavisio Oy, Turku, Suomi	100	100
Promacom AB, Tukholma, Ruotsi	100	100
Satlan Sp z o.o., Wroclaw, Puola	100	100
Suomen Turvakamera Oy, Vantaa, Suomi	100	100
Teleste India Ptv. Mumbai, Intia	100	100
Teleste Incentive Oy, Turku, Suomi	100	100
Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia	100	100
Teleste Electronics (SIP) Co., Ltd, Shuzhou, Kiina	100	100
Teleste France SAS, Panisi, Ranska	100	100
Teleste GmbH, Hannover, Saksa	100	100
Teleste LLC, Georgetown Texas, USA	100	100
Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa	100	100
Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi	100	100
Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti	100	100
Teleste Video Networks Sp z o.o., Krakova, Puola	100	100

Johdon työsuhde-etuudet

1 000 €	2011	2010
Toimitusjohtaja
Maksetut palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	391	499

Vuonna 2011 Telesten toimitusjohtajalle annettiin 0 kpl osakeoptiota (0 kpl vuonna 2010).

Johdon optio-oikeuksissa on muilta osin samanlaiset ehdot kuin muun henkilökunnan optioissa, paitsi Teleste 2007 optioiden osalta, joiden ehtojen mukaan optioiden bruttomääräisestä tulosta on 20 %:lla merkittävä yhtiön osakkeita. Osakemerkintävelvollisuus lakkaa, kun salkussa on bruttovuosipalkan verran yhtiön osakkeita. 31.12.2011 johdolla oli 120 000 kpl myönnettyjä optioita, joista 0 kpl oli toteutettavissa (120 000 kpl ja 0 kpl toteuttavissa vuonna 2010). Emoyhtiön johdolla oli tilinpäätöshetkellä 0,45 % emoyhtiön osakkeista eli 84 791 osaketta (0,54 % eli 98 482 osaketta 31.12.2010). Lisäksi Teleste Oyj:n toimitusjohtaja omisti 31.12.2011 Teleste Management Oy:n osakkeista 34,4 % ja Teleste Management II Oy:n osakkeista 31,25 %.

Toimitusjohtajan vapaaehtoinen eläkemaksu oli 59 tuhatta euroa (56 tuhatta euroa tilikaudella 2010).

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS

1 000 euroa	2011	2010
Johdon maksetut palkat ja palkkiot
Hallituksen puheenjohtaja	43	47
Hallituksen jäsenet	137	152
Toimitusjohtaja	391	499
Yhteensä	571	698

Emoyhtiön toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Kyseisessä sopimuksessa on sovittu, että sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen ja 18 (kahdeksantoista) kuukautta yhtiön toimittaessa irtisanomisen. Hallituksen kiinteä palkkio on maksettu yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön osakkeina, kokouspalkkiot on maksettu rahana.

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuutoumuksia vuosina 2011 tai 2010.

Telesten hallitus päätti joulukuussa 2011 yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 8.4.2011 antaman valtuutuksen perusteella Teleste Management II Oy:lle suunnatusta maksullisesta osakeannista. Osakeannissa tarjottiin yhteensä 542 000 Telesten uutta osaketta osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen Teleste Management II Oy:n merkittäväksi. Osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poikkeamiselle oli yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, koska osakeannissa annettetut osakkeet käytettiin Telesten johtoryhmän jäsenten kannustin- ja sitouttamisjärjestelmän toteuttamiseen. Osakeomistusta varten osa johtoryhmän jäsenistä on perustanut Teleste Management II Oy -nimisen yhtiön, jonka koko osakekannan he tai heidän määräysvalta yhteisössä omistavat. Järjestelmää perustettaessa Teleste

Management II Oy:n on tarkoitus hankkia Teleste Oyj:n (Teleste) osakkeita yhteensä enintään 1 600 000 eurolla. Osakehankinnat rahoitettiin johtoryhmän jäsenten 320 000 euron suuruisilla pääomapanoksilla Teleste Management II Oy:hyn sekä Telesteltä otettavalla lainalla. Osa johtoryhmän jäsenistä rahoitti pääomapanostaan Teleste Management II Oy:hyn myymällä aiemmin omistamiaan Telesten osakkeita. Teleste Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2010 uudesta Teleste-konsernin johtoryhmän jäsenten kannustinjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on sitouttaa johtoryhmän jäsenet yhtiöön kannustamalla heitä hankkimaan ja omistamaan yhtiön osakkeita ja tätä kautta kasvattaaan yhtiön omistaja-arvoa pitkällä tähtäyksellä. Kannustinjärjestelmän kautta johto sijoittaa henkilökohtaisesti huomattavan määrän omia varojaan yhtiön osakkeisiin. Johtohenkilöt rahoittavat sijoituksensa osittain itse ja osittain yhtiön lainoituksen avulla. Johto kantaa aidon omistajariskin järjestelmään tekemänsä sijoituksen osalta. Osakeomistusta varten johtoryhmän jäsenet perustuvat Teleste Management Oy -nimisen yhtiön, jonka koko osakekannan he omistavat. Teleste Management hankki yhteensä 381 000 Telesten osaketta yhtiöltä. Osakehankinta rahoitettiin johtoryhmän jäsenten 290 000 euron suuruisilla pääomapanoksilla Teleste Managementiin sekä Telesteltä otettavalla lainalla. Osa johtoryhmän jäsenistä rahoitti pääomapanostaan Teleste Managementiin myymällä omistamiaan Telesten osakkeita. Järjestelmien toteuduttua Telesten johtoryhmän jäsenet omistavat Teleste Managementin ja Teleste Management II kautta 4,92 % Telesten osakkeista.

28 TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Konsernin johdon tietoon ei ole tullut sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöslaskelmiin.

Tilinpäätös 2011 35

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2011

1 000 euroa	Liite	2011	2010
Liikevaihto	1	59 115	55 451
Valmistevarastojen lisäys (+) tai vähennys (-)		841	817
Liiketoiminnan muut tuotot	2	4 153	3 668
Materiaalit ja palvelut	3	-24 870	-23 140
Henkilöstökulut	4	-18 679	-18 015
Poistot ja arvonalennukset	5	-524	-709
Liiketoiminnan muut kulut		-16 251	-13 216
Liiketulos		3 783	4 858
Rahoitustuotot ja -kulut	6	3 477	3 722
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä		7 260	8 580
Satunnaiset erät
Satunnaiset kulut	7	-290	-761
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		6 970	7 819
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron lisäys (vähennys)	8	311	-220
Tuloverot
Tilikauden verot	9	-593	-1 414
Tilikauden voitto (tappio)		6 688	6 185

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TASE 31.12.2011

1 000 euroa	Liite	2011	2010
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	10	32	0
Aineelliset hyödykkeet	10	5 685	5 342
Pitkäaikaiset saamiset	11	29 490	26 822
Sijoitukset	12	22 972	24 760
		58 179	56 925
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	13	7 043	4 959
Lyhytaikaiset saamiset	14	22 584	14 063
Rahat ja pankkisaamiset	15	8 201	9 841
		37 829	28 863
Vastaavaa		96 009	85 789
Oma pääoma
Osakepääoma	16	6 967	6 967
Ylikurssirahasto	16	1 504	1 504
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	16	5 784	4 185
Edellisten tilikausien tulos	16	24 305	20 257
Tilikauden tulos	16	6 688	6 185
		45 247	39 097
Tilinpäätössiirtojen kertymä	8	411	722
Pakolliset varaukset	17	949	949
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	18	11 500	11 500
Lyhytaikainen vieras pääoma	19	37 901	33 521
		49 401	45 021
Vastattavaa		96 009	85 789

Tilinpäätös 2011 37

RAHOITUSLASKELMA

1 000 euroa	2011	2010
Liiketoiminta
Liiketulos	3 783	4 858
Oikaisut liiketulokseen	524	709
Nettokäyttöpääoman muutos	-11 865	-4 880
Saadut korot	1 394	1 128
Maksetut korot	-710	-648
Saadut osingot	4 193	2 255
Maksetut konserniavustukset	-290	-761
Muut rahoituserät	-17	236
Verot	-952	-257
Liiketoiminnan rahavirta	-3 939	2 639
Investoinnit
Muun käyttöomaisuuden maksut	-1 604	-1 064
Muun käyttöomaisuuden myynnit	596	262
Myydyt osakkeet	93	0
Pitkäaikaiset saamiset	-2 667	0
Konserniyritykset	421	-3 442
Investointien rahavirta yhteensä	-3 161	-4 244
Rahavirta ennen rahoitusta	-7 101	-1 605
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisen rahoituksen muutos	6 000	5 000
Maksetut osingot	-2 137	-1 424
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	1 280	1 160
Osakeanti	318	287
Rahoituksen rahavirta yhteensä	5 461	5 023
Likvidien varojen muutos	-1 640	4 526
Likvidit varat 1.1.	9 841	5 315
Likvidit varat 31.12.	8 201	9 841

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

EMOYHTIÖN LIITETIEDOT

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Emoyhtiö Teleste Oyj:n tilinpäätös

Teleste Oyj on Teleste-konsernin emoyhtiö. Teleste Oyj:n y-tunnus on 1102267-8 ja kotipaikka on Turku. Yhtiön rekisteröity osoite on Seponkatu 1, 20660 Littoinen.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostojen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja tappiot kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.

Johdannaissopimukset

Yhtiöllä on valuuttatermiinejä ja lainaa suojaavia koronvaihtosopimuksia. Terminointien avulla valuuttariskien vaikutus yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan pyritään eliminoimaan. Koronvaihtosopimuksilla suojataan joitakin vaihtuvakorkoisia lainoja.

Yhtiön politiikkana on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin. Terminointien tulosvaikutus kirjataan yhtiössä termiinien toteutushetkellä.

Pysyvien vastaavien arvostus

Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla. Kuluvan käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoisia ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri omaisuusryhmille ovat:

Aineettomat oikeudet	3 vuotta
Liikearvo	10 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	3 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	25–33 vuotta
Koneet ja kalusto	3–5 vuotta
Tietokoneet	0–3 vuotta

Käyttöomaisuuden tasearvosta tehdään arvonalennus, mikäli on ilmeistä, että tulonodotukset eivät kata hyödykkeen tasearvoa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin hankintahetkestä tai perustamisesta lähtien. Tilikauden aikana myydyt yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin myyntihetkeen saakka. Muina pitkäaikaisina sijoituksina ja saamisina esitetään sijoitukset ja saamiset, joiden aiottu hallussapitoaika on yli vuoden mittainen.

Leasingsopimukset

Käyttöleasingsopimukset ja rahoitusleasingsopimuksin tehdyt hankinnat kirjataan tilinpäätökseen vuokrakuluna.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen jälleenhankinta- tai luovutushintaan. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Varaston arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistö menoista.

Rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit. Rahoitusarvopaperit sisältävät muut käteiseen rahaan rinnastettavat varat, kuten yritystodistukset.

Liikevaihto

Myyntituotot ja ennakoitu bruttovoitto olennaisista pitkäaikaisista toimitussopimuksista tuloutetaan valmistusasteen mukaan ns. milestone-menetelmällä, jossa tuloutus tapahtuu ennalta sovittujen osakokonaisuuksien perusteella tai cost-to-cost -menetelmällä. Toimitussopimusten ennakoitu bruttovoitto kirjataan tuotoksi samassa suhteessa kuin siitä tuloutettu liikevaihto. Cost-to-cost -menetelmä eli kustannuksiin perustuva valmistusasteen mukainen tuloutus lasketaan siten, että myyntituotto ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset toimitussopimuksen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Jos yhtiön voidaan katsoa olevan pitkäaikaisen toimitussopimuksen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan huomioon valmistusasteen laskennassa. Mahdolliset muutokset pitkäaikaisen toimitussopimuksen ennakoiduissa kokonaiskustannuksissa tai tappiossa kirjataan niiden syntymishetkellä.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tuotekehityskulut kirjataan vuosikuluna.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta.

Tuloverot

Tuloverot koostuvat tilikauden tulokseen kohdistuvasta verosta ja edellisen tilikauden verojaksotuksen oikaisusta.

Omat osakkeet

Konsernin hankkimat omat osakkeet eivät sisälly tasearvoihin. Omien osakkeiden luovutus kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 3.4.2007 alkaen.

Tilinpäätös 2011 39

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN LIITETIEDOT 31.12.2011

1 LIIKEVAIHTO

1 000 euroa	2011	2010
Liikevaihto liiketoiminnoittain
Video and Broadband Solutions	58 625	55 451
Network Services	490	0
Yhteensä	59 115	55 451
Liikevaihto markkina-alueittain
Suomi	9 820	10 497
Pohjoismaat	7 059	8 355
Muu Eurooppa	35 488	27 479
Muut	6 748	9 120
Yhteensä	59 115	55 451
2 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
Tuotekehitysavustukset ja muut	4 153	3 668
Yhteensä	4 153	3 668
3 MATERIAALIT JA PALVELUT
Ostot	-25 805	-22 928
Raaka-ainevaraston muutos	1 243	65
	-24 562	-22 863
Ulkopuoliset palvelut	-308	-277
Yhteensä	-24 870	-23 140
4 HENKILÖSTÖKULUT
Palkat ja palkkiot	-15 186	-14 783
Eläkekulut	-2 658	-2 452
Muut henkilösivukulut	-835	-780
Yhteensä	-18 679	-18 015
Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle ja hallitukselle	571	698
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
Henkilöstö tilikauden lopussa	375	366
Henkilöstö keskimäärin	373	378
Henkilöstö toiminnoittain tilikauden lopussa
Tuotekehitys	103	102
Tuotanto ja materiaalihallinto	215	210
Myynti ja markkinointi	29	29
Hallinto	28	25
Yhteensä	375	366

5 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT

1 000 euroa	2011	2010
Muut pitkävaikutteiset menot	-134	-243
Rakennukset	-267	-291
Koneet ja kalusto	-114	-174
Muut aineettomat oikeudet	-27	0
Yhteensä	-542	-708
6 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Korkotuotot	50	40
Korkotuotot konserniyhtiöiltä	1 344	1 089
Korkokulut	-652	-540
Korkokulut konserniyhtiöille	-58	-108
Rahoituksen kurssierot	-17	-44
Muut rahoitustuotot ja -kulut	-1 383	281
Osinkotuotot, konserniyhtiöiltä	4 143	2 996
Osinkotuotot, ulkopuolisilta	50	9
Yhteensä	3 477	3 723
7 SATUNNAISET ERÄT
Maksetut konserniavustukset	290	761
8 TILINPÄÄTÖSSIIRROT
Poistoeron muutos
Rakennukset	217	-220
Muut pitkävaikutteiset menot	94	0
Yhteensä	311	-220
Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta	411	722
9 TILIKAUDEN VEROT
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-652	-1 157
Edellisen tilikauden verot	60	-257
Yhteensä	-592	-1 414

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

EMOYHTIÖN LIITETIEDOT

10 AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET

	Aineettomat oikeudet	Aineelliset hyödykkeet				Yhteensä
		Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	7 579	86	8 233	8 751	3 713	20 783
Lisäykset	40	0	1 065	87	324	1 476
Vähennykset/siirrot	0	-38	-559	-772	0	-1 369
Hankintameno 31.12.	7 619	48	8 739	8 066	4 037	20 890
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	7 579	0	3 311	8 546	3 597	15 454
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	-764	0	-764
Tilikauden poistot	8	0	267	114	134	515
Kertyneet poistot 31.12.	7 587	0	3 578	7 896	3 731	15 205
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	32	48	5 161	170	306	5 685
Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2011			139
Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2010			120

Tilinpäätös 2011 41

11 PITKÄAIKAISET SAAMISET

1 000 euroa	2011	2010
Pääomasijoituslainat konserniyhtiöiltä	165	1 200
Muut pitkäaikaiset saamiset konserniyhtiöiltä	29 325	25 455
Muut pitkäaikaiset saamiset	0	167
Yhteensä	29 490	26 822

12 SIJOITUKSET

Emoyhtiö	Osakkeet konserniyhtiöissä	Osakkeet muut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	25 531	714	26 245
Lisäykset/siirrot	0	0	0
Hankintameno 31.12.	25 531	714	26 245
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-1 485	0	-1 485
Myynnit	-418		-418
Myyntitappiot	-1 370	0	-1 370
Kertyneet poistot 31.12.	-3 273	0	-3 273
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	22 258	714	22 972

13 VAIHTO-OMAISUUS

1 000 euroa	2011	2010
Aineet ja tarvikkeet	2 253	1 010
Keskeneräiset tuotteet	2 777	3 001
Valmiit tuotteet	2 013	948
Yhteensä	7 043	4 959
14 LYHYTAIKAISET SAAMISET
Myyntisaamiset	11 435	7 904
Myyntisaamiset konserniyhtiöiltä	9 737	5 111
Muut saamiset konserniyhtiöiltä	0	5
Muut saamiset	80	0
Siirtosaamiset	1 333	1 043
Yhteensä	22 584	14 063
15 LIKVIDIT VARAT
Rahat ja pankkisaamiset	8 201	9 841

16 OMAN PÄÄOMAN ERIEN LISÄYKSET JA VÄHENNYKSET

1 000 euroa	2011	2010
Osakepääoma 1.1.	6 967	6 967
Osakepääoma 31.12.	6 967	6 967
Ylikurssirahasto 1.1.	1 504	1 504
Ylikurssirahasto 31.12.	1 504	1 504
1 000 euroa	2011	2010
---	---	---
Sijoitettu vapaa oma pääoma 1.1.	4 185	2 737
Osakeanti	1 598	1 448
Sijoitettu vapaa oma pääoma 31.12.	5 784	4 185
Edellisten tilikausien voittovarat 1.1.	26 441	21 681
Osingonjako	-2 136	-1 425
Edellisten tilikausien voittovarat 31.12.	24 305	20 257
Kauden tulos	6 688	6 185
Kertyneet voittovarat 31.12.	30 993	26 442
Yhteensä	45 247	39 097
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.	36 775	30 626

Emoyhtiön osakepääoma koostuu yhdestä osakesarjasta ja jakaantuu 18 728 590 samanlajiseen osakkeeseen.

17 PAKOLLISET VARAUKSET

1 000 euroa	2011	2010
Takuuvaraukset	949	949
18 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahalaitoksilta	11 500	11 500
19 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahalaitoksilta	21 000	15 000
Saadut ennakot	299	422
Saadut ennakot konserniyhtiöltä	865	0
Ostovelat	4 152	4 099
Ostovelat konserniyrityksille	989	999
Muut velat	1 433	1 513
Muut velat konserniyrityksille	2 905	6 081
Siirtovelat	6 259	5 408
Yhteensä	37 901	33 521
20 ANNETUT VAKUUDET
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	606	663
Myöhemmin maksettavat	1 123	542
Yhteensä	1 729	1 205
Vuokravastuut toimitiloista	1 603	1 635
Omasta puolesta annetut vakuudet
Pankkitakaukset	0	0
Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset	0	0
21 JOHDANNAISSOPIMUKSET
Terminisopimusten kohde-etuuden arvo	5 023	5 195
Terminisopimusten käypä arvo	-80	-277

Terminisopimuksia käytetään ainoastaan liiketoiminnan valuuttakurssiriskiltä suojautumiseen.

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

EMOYHTIÖN LIITETIEDOT

22 KONSERNIN JA EMOYHTIÖN OMISTAMAT YRITYKSET

	Konsernin omistusosuus, %	Emoyhtiön omistusosuus, %
Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa	100	100
Cableway Nord GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa	100	0
Cableway Nord GmbH & Co. KG, Bergisch Gladbach, Saksa	100	0
Cableway Süd GmbH, Mynchen, Saksa	100	0
Cableway Cyber Optic GmbH&Co. KG (ent. MKS Cyber Optic GmbH & Co. KG), Bergisch Gladbach, Saksa	100	0
Cableway Management GmbH (ent. MKS Management GmbH), Bergisch Gladbach, Saksa	100	0
Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa	100	12,5
Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia	100	100
Dinh Technicom S.A., Herstal, Belgia	100	0
Dinh Telecom S.A., Herstal, Belgia	100	1
Flomatik A/S, Porsgrun, Norja	100	100
Flomatik Network Services Ltd. Fareham, Englanti	100	100
Freycom S.A. Yverdon, Sveitsi	100	100
Kaavisio Oy, Turku, Suomi	100	100
Promacom AB, Tukholma, Ruotsi	100	100
Satlan Sp z o.o., Wroclaw, Puola	100	100
Suomen Turvakamera Oy, Vantaa, Suomi	100	100
Teleste India Ptv. Mumbai, Intia	100	100
Teleste Incentive Oy, Turku, Suomi	100	100
Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia	100	100
Teleste Electronics (SIP) Co., Ltd, Shuzhou, Kiina	100	100
Teleste France SAS, Parisi, Ranska	100	100
Teleste GmbH, Hannover, Saksa	100	100
Teleste LLC, Georgetown Texas, USA	100	100
Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi	100	100
Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti	100	100
Teleste Video Networks Sp z o.o., Krakova, Puola	100	100

23 OMAT OSAKKEET

	Määrä, kpl	Nimellisarvo, EUR	Osuus osakkeista ja äänistä, %
Emoyhtiö omistaa 31.12.2011 omia osakkeita	0	0	0

24 OSAKETIEDOT JA OMISTAJAT

Johdon omistus
	Kpl	Osuus osakkeista, %	Osuus äänivallasta, %
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet	84 791	0,45	0,45

Optio-ohjelmat

Optioiden perusteella on oikeutettu merkitsemään uusia osakkeita
	Osakemäärä	Osuus osakkeista ja äänivallasta optioiden käytön jälkeen, %
Toimitusjohtaja	120 000	0,61
Muut lainan haltijat	607 000	3,10
Konsernin hallussa vuoden 2007 ohjelmasta	113 000	0,58
Yhteensä	840 000	4,29
Tilintarkastuspalkkiot	2011	2010
Tilintarkastuspalkkiot	48	44
Veroneuvonta	56	27
Muut palkkiot	8	8

Tilinpäätös 2011

25 OSAKETIEDOT JA OMISTAJAT

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2011	Määrä, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
EM Group Oy	3 948 513	21,08
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	1 679 200	8,97
Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusy	936 776	5,00
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	824 641	4,40
Op-Suomi Pienyhtiöt	550 000	2,94
Teleste Management II Oy	542 000	2,89
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	521 150	2,78
Valtion Eläkerahasto	500 000	2,67
Sijoitusrahasto Aktia Capital	450 000	2,40
Skagen Vekst Verdipapierfond	429 000	2,29
Teleste Management Oy	381 000	2,03
Teleste Incentive Oy	379 985	2,03
Fim Fenno Sijoitusrahasto	271 342	1,45
Eläke-Fennia Keskinäinen Vak.Y	220 000	1,17
Martnok Oy	187 820	1,00
Sumato Oy	142 610	0,76
Apteekkien Eläkekassa	110 000	0,59
Stadigh Kari Henrik	100 000	0,53
Renkeli Oy	100 000	0,53
Nieminen Jorma	100 000	0,53
Nelimarkka Heikki Antero	82 491	0,44
Evli Pankki Oyj	77 455	0,41
Nelimarkka Kerttu Tuulikki	58 257	0,31
Toivila Timo Tapio	54 293	0,29
Häll Matti Kalervo	40 021	0,21
Aakula Olli-Matti	40 000	0,21
Kelhu Markku Juhani	37 500	0,20
Daytor Oy	35 123	0,19
Sewatec Oy	33 206	0,18
Susiveräjä Oy	32 486	0,17
Yhteenveto(30)	12 864 869	68,65
Sektorijakauma	Omistaja	Osuus, %
---	---	---
Yritykset	289	5,71
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	11	0,21
Julkisyhteisöt	9	0,17
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	35	0,69
Kotitaloudet	4 673	92,46
Ulkomaat ja hallintarekisteri	37	0,73
Yhteensä	5 054	100,00
Osakkeita, kpl	Omistaja	Osuus, %
1–100	1 124	22,23
101–1 000	2 946	58,29
1 001–10 000	887	17,55
10 001–100 000	77	1,52
100 001–1 000 000	18	0,35
1 000 001–	2	0,03
Yhteensä	5 054	100,00

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

VOITONJAKOEHDOTUS

Voitonjakoehdotus

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Emoyhtiön jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12.2011 on 36 775 101,54 euroa.

Hallitus ehdottaa huhtikuun 3. päivänä 2012 pidettävälle varsinaisille yhtiökokouksille, että vuodelta 2011 maksetaan osinkoa 0,14 euroa osakkeelta ulkona oleville osakkeille.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

päivänä tammikuuta 2012

Telesten hallitus

Marjo Miettinen	Pertti Ervi	Tero Laaksonen
HP	HJ	HJ
Pertti Raatikainen	Kai Telanne	Petteri Walldén
HJ	HJ	HJ

Jukka Rinnevaara
Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

päivänä tammikuuta 2012

KPMG OY AB

Esa Kailiala
KHT

Tilinpäätös 2011 45

Tilintarkastuskertomus

Teleste Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Teleste Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. – 31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä, 31. tammikuuta 2012

KPMG OY AB

Esa Kailiala
KHT

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

HALLINNOINTI

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (Corporate Governance) 2010, saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internet-sivuilla www.cgfinland.fi, suosituksen 54 mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja tiedot perustuvat 31.12.2011 vallinneeseen tilanteeseen.

Konsernin hallinnointi

Teleste Oyj:n johtamisen järjestelyissä pyritään johdonmukaisuuteen ja toimivuuteen. Hallinto perustuu Suomen osakeyhtiölakiin ja Telesten yhtiöjärjestykseen. Telesten osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä (jatkossa Pörssi). Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalakia, Pörssin antamia, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä, mukaan lukien Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi, sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä. Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin hallituksen laatimaan sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla. Yhtiö on vahvistanut toiminnassaan noudatettavat arvot.

Yhtiökokous

Teleste Oyj:n yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Vakiintuneen tavan mukaan yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingissä.

Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista tehtävistä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään mm. tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta. Yhtiökokouksen tehtäviin kuuluvat myös mm. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, päättäminen osakeanneista, optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta, omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta sekä osakepääoman alentamisesta. Teleste Oyj:n yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus.

Hallitus

Hallituksen työjärjestys

Teleste Oyj:n hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä. Hallitus päättää asioista, joilla ottaen huomioon konsernin toiminnan laajuus ja koko on huomattavaa merkitystä konsernin toiminnalle. Hallitus valvoo ja arvioi toimitusjohtajan ja johtoryhmän toimintaa. Hallitus päättää yhtiön kompensaatiojärjestelmän perusteista ja päättää muut laajakantoiset henkilöstöä koskevat asiat.

Teleste Oyj:n hallituksen arvion mukaan hallitustyöskentely toteutuu mahdollisimman tehokkaalla tavalla niin, että hallitukseen ei perusteta erillisiä valiokuntia, vaan ns. valiokuntatyöskentelyyn osallistuu koko hallitus. Myös tarkastusvaliokunnan tehtävät hoitaa hallitus.

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Teleste Oyj:n hallitus on vahvistanut työjärjestyksen, jonka mukaan hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu:

vahvistaa yhtiön liiketoimintastrategia ja tarkistaa sen ajanmukaisuus säännöllisin välein,
hyväksyä vuosittaiset budjetit sekä valvoa niiden toteutumista,
päättää merkittävistä yksittäisistä investoinneista ja divestoinneista,
käsitellä ja hyväksyä tilinpäätökset ja osavuosikatsaukset,
nimittää ja vapauttaa tehtävästäan toimitusjohtaja sekä määrätä hänen työtehtävänsä ja työehtonsa,
päättää johdon ja henkilöstön kannustus- ja palkkiojärjestelmistä ja alustaa tarvittaessa näihin liittyvät esitykset yhtiökokoukselle,
käydä vuosittain läpi yhtiön toiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinta,
vahvistaa yhtiön arvot ja toimintatavat.

Hallituksen jäsenten valinta ja toimikausi

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee vuosittain hallitukseen vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Jäsenten toimikausi kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 8.4.2011 Teleste Oyj:n hallitukseen alla mainitut kuusi henkilöä. Hallitus valitsi keskuudestaan Marjo Miettisen hallituksen puheenjohtajaksi.

Marjo Miettinen, puheenjohtaja, s. 1957, KM, EM Group Oy, toimitusjohtaja
Pertti Ervi, jäsen, s. 1957, Ins., yritysjohdon konsultti
Tero Laaksonen, jäsen, s. 1946, FM (matematiikka), hallitusammattilainen
Pertti Raatikainen, jäsen, s. 1956, TkT, VTT ICT, teknologiapäällikkö
Kai Telanne, jäsen, s. 1964, KTM, Alma Media Oyj, toimitusjohtaja
Petteri Walldén, jäsen, s. 1948, DI

Hallituksen jäsenet ovat yhtiön palvelukseen kuulumattomia ja suomalaisten suositusten mukaan arvioituna riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettistä, joka toimii merkittävän osakkeenomistajan EM Group Oy:n toimitusjohtajana.

Teleste Oyj:n hallitus on pitänyt vuoden 2011 aikana 10 kokousta. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin on ollut 98 %. Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin osallistuvat toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja ja osavuosikatsausten yhteydessä myös talousjohtaja sekä tarvittaessa erikseen kutsutavat henkilöt.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Hallituksen jäsenten palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokous päätti 8.4.2011, että hallituksen puheen-

Tilinpäätös 2011 47

johtajalle maksetaan 40.000 euroa vuodessa ja jäsenille 25.000 euroa vuodessa, minkä lisäksi kokouspalkkion määrä on 250 euroa kokoukselta. Palkkio suoritetaan siten, että 40 %:lla vuospalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenille yhtiön osakkeita ja loppuosa suoritetaan rahana.

Hallituksen jäsenille maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut olivat vuonna 2011 seuraavat:

Marjo Miettinen, 42.500 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 3954 kappaletta
Pertti Ervi, 27.500 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 2471 kappaletta
Tero Laaksonen, 27.500 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 2471 kappaletta
Pertti Raatikainen, 27.500 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 2471 kappaletta
Kai Telanne, 27.500 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 2471 kappaletta
Petteri Walldén, 27.250 euroa, josta Teleste Oyj:n osakkeina 2471 kappaletta

Toimitusjohtaja

Yhtiöllä on toimitusjohtaja, joka hoitaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa lain, Teleste Oyj:n yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Toimitusjohtajan toimisuuteen ehdot ovat tarkemmin määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on hyväksynyt. Toimitusjohtaja ei ole Teleste Oyj:n hallituksen jäsen. Teleste Oyj:n nykyinen toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara, s. 1961, KTM, aloitti toimitusjohtajan tehtävässään 1.11.2002. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on konsernin johtoryhmä.

Toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muista etuisuuksista päättää yhtiön hallitus. Teleste Oyj:n toimitusjohtajalle vuonna 2011 kirjatun palkan, palkkioiden ja luontoisetujen yhteismäärä oli 390.783 euroa. Toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Toimitusjohtajan vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun suuruus oli 59.016 euroa, mikä summa ei sisälly maksettuihin palkkioihin ja palkkioihin. Toimitusjohtaja Rinnevaaran sopimuksessa on sovittu, että sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta toimitusjohtajan irtisanomissa sopimuksen ja yhtiön toimittaessa irtisanomisen irtisanomisaika on kahdeksantoista (18) kuukautta.

Johtoryhmä

Toimitusjohtaja toimii Telesten johtoryhmän puheenjohtajana ja raportoi hallitukselle. Konsernin johtoryhmään kuului 31.12.2011 kuusi jäsentä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat. Johtoryhmän jäsenet ovat Telesten liiketoiminta-alueiden ja konsernihallinnon johtaja. Tytyä yhtiöt toimivat liiketoiminta-alueiden osina.

Johtoryhmä käsittelee yhtiön johtamisen kannalta keskeiset asiat, kuten strategiaan, budjetointiin, osavuosikatsauksiin ja yrityskauppoiin liittyvät asiat sekä valmistelee investoinnit, jotka hallitus hyväksyy. Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa ja muutoin tarpeen vaatiessa.

Kaikkien johtoryhmän jäsenten palkka muodostuu kiinteästä peruspalkasta ja tulospalkkiosta. Tulospalkkion määrään vaikuttaa yhtiön ja asianomaisen liiketoiminta-alueen tulos sekä muut toiminnan kannalta keskeiset avaintavoitteet. Hallitus päättää johtoryhmän palkitsemisjärjestelmistä ja se päätti joulukuussa 2011 Teleste-konsernin johtoryhmän jäsenten kannustinjärjestelmästä (Teleste Management II Oy). Tarkemmat tiedot kannustinjärjestelmästä löytyvät vuoden 2011 tilinpäätöksen liitetiedoista, osiosta "Lähipiiritapahtumat".

Johdon omistus

Teleste Management Oy omistaa Teleste Oyj:n osakkeita 381.000 kappaletta. Toimitusjohtajan omistusosuus Teleste Management Oy:n osakkeista on 34,4 % ja muiden jäsenten omistusosuus on 65,6 %.

Teleste Management II Oy omistaa Teleste Oyj:n osakkeita 542.000 kappaletta. Toimitusjohtajan omistusosuus Teleste Management II Oy:n osakkeista on 31,25 % ja muiden jäsenten omistusosuus on 68,75 %. Tämän lisäksi toimitusjohtaja omisti 31.12.2011 Teleste Oyj:n osakkeita 5.357 kappaletta.

Johtoryhmän osakeomistus ja optiot

Toimitusjohtajaa lukuun ottamatta muut Teleste Oyj:n johtoryhmän jäsenet eivät omistaneet Teleste Oyj:n osakkeita 31.12.2011.

Toimitusjohtaja omisti 31.12.2011 Teleste 2007 optioita yhteensä 120.000 kappaletta ja muut Teleste Oyj:n johtoryhmän jäsenet yhteensä 210.000 kappaletta.

Telesten optioista kerrotaan tarkemmin vuoden 2011 tilinpäätöksen liitetiedoissa osiossa "Osakeperusteiset maksut / optio-ohjelmat". Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten osakeomistukset ja optio-oikeudet luetellaan tilinpäätöksen liitetiedoissa osiossa "Lähipiiritapahtumat".

Tarkastustoiminta

Teleste Oyj:n tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Telesten yhtiökokous valitsi 8.4.2011 yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n. Yhtiön päävastuullinen tilintarkastaja on KHT Esa Kailiala. Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi tilintarkastajat raportoivat havainnoistaan Teleste Oyj:n hallitukselle sekä osallistuvat vähintään kerran vuodessa hallituksen kokoukseen.

Vuonna 2011 Teleste-konsernin tilintarkastuskustannukset olivat yhteensä 227 000 euroa, josta KPMG:n osuus oli 191 000 euroa. Lisäksi KPMG:hen kuuluvat tilintarkastusyksiköt ovat tarjonneet Teleste-konsernin kuuluville yhtiöille muuta neuvontaa yhteensä 64 000 euron arvosta ja muut kuin KPMG:hen kuuluvat tilintarkastajat 20 000 euron edestä.

Sisäpiiri

Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen NASDAQ OMX Helsinki Oy:n hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla.

Teleste Oyj:n pysyvään sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön tilintarkastajat. Lisäksi yhtiön laajennettuun sisäpiiriin kuuluvat johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtajan assistentti.

Sisäpiirisäännöt sisältävät myös tilapäistä kaupankäyntiä koskevia määräyksiä. Hankekohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat henkilöt, jotka tehtävässään saavat tietoonsa yhtiötä koskevia tietoja, jotka saattavat julkiseksi tultuaan vaikuttaa yhtiön arvopapereiden arvonmuodostukseen. Toimitusjohtaja arvioi tapauskohtaisesti määritelläänkö valmisteltava asiakokonaisuus tai järjestely hankkeeksi.

Sisäpiiriläisen on suositeltavaa ajoittaa kaupankäynti yhtiön arvopapereilla ja sen osakkeisiin oikeuttavilla johdannaisilla ajankohtiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto osakkeen arvoon vaikuttavista seikoista. Teleste Oyj:n pysyviä sisäpiiriläisiä velvoittaa ns. suljettu ikkuna, joka kieltää kaupan

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

HALLINNOINTI

käynnin kokonaan yhtiön osakkeilla 14 vuorokautta ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Tänä aikana Teleste Oyj ei myöskään osallistu sijoittajatapaamisiin, eivätkä Teleste-konsernin edustajat kommentoi yhtiön tulosta.

Yhtiön sisäpiirihallinto kuuluu Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmään.

SISÄINEN VALVONTA, RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS

Sisäinen valvonta

Telesten sisäisen valvonnan tarkoitus on tukea strategian toteuttamista sekä varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, säännösten noudattaminen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuus ja oikeellisuus. Sisäinen valvonta perustuu Telesten arvoihin ja yrityskulttuuriin sekä toisiaan tukeviin konserni- ja liiketoimintatason rakenteisiin ja prosesseihin. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä ja hallitus arvioi ja varmentaa sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Liiketoimintayksikön johto keskitetyt controller-toiminnon tukemana molemmissa liiketoimintayksiköissä vastaa siitä että sisäisen valvonnan periaatteita noudatetaan yksikön kaikilla tasoilla.

Riskienhallinta

Telesten hallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan, sen periaatteet ja tavoitteet. Riskienhallinnan lähtökohtana ovat Teleste-konsernin strategiset ja liiketoiminnalliset tavoitteet. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen niin, että tavoitteita uhkaavat, liiketoimintaan vaikuttavat olennaiset riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja arvotetaan jatkuvasti. Riskienhallintamenetelmät on määritelty ja niillä pyritään ennaltaehkäisemään riskien toteutuminen. Lisäksi vakuutuksilla pyritään kattamaan ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkeviä vakuuttaa. Riskienhallinnassa korostetaan merkittävimpien riskien säännöllistä arviointia ja hallintaa kustannustehokkaalla tavalla. Riskienhallinta tukee liiketoimintaa ja tuottaa päätöksentekoa ja tavoiteasetantaa tukevaa lisäarvoa liiketoiminnasta vastaavalle johdolle. Osa riskienhallintajärjestelmää on kuukausittainen raportointi, jonka avulla valvotaan erityisesti saatujen tilausten, liikevaihdon, tilauskannan, toimitusten, myyntisaatavien ja kassavirran kehitystä ja sen kautta koko Teleste-konsernin tuloksen kehittymistä.

Telesten riskienhallintajärjestelmä kattaa mm. seuraavat riskiluokat:

strategiset riskit
operatiiviset riskit
taloudelliset riskit
sidosryhmärskit
henkilöriskit
omaisuus- ja keskeytysriskit

Sisäinen tarkastus

Yhtiössä sisäinen tarkastusyksikkö hoitaa Teleste Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden sisäisen tarkastuksen. Tuloksista raportoidaan nimetylle hallituksen jäsenelle. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida liiketoimintaa, sen prosesseja, niihin liittyviä riskejä ja valvonnan tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimenpiteitä näiden osalta. Toiminta tehdään yhteistyössä yhtiön controllereiden ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa. Lisäksi sisäinen tarkastus hoitaa johdon antamia erityistehtäviä. Sisäinen tarkastus kattaa

kaikki organisaatiotasot. Sisäisestä tarkastuksesta raportoidaan Teleste Oyj:n hallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Ulkoinen tilintarkastaja osallistuu sisäisen tarkastuksen painopistealueiden valitsemiseen ja tulosten arviointiin.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat yllä kuvattuihin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisiin periaatteisiin. Talousjohtaja on vastuussa taloudellisen raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmistä.

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta on luotu kuvaamalla raportointiprosessi, kartoittamalla sen riskit ja määrittelemällä kontrollipisteet riskiarvioinnin pohjalta. Riski- ja kontrolliarvioinnin tulokset on raportoitu hallitukselle. Kontrollit kattavat koko raportointiprosessin tytäryhtiöiden kirjanpidosta kuukausi-, kvartaali- ja vuosiraportointiin. Kontrolleja on rakennettu sisään raportointijärjestelmiin tai ne ovat tyypiltään esimerkiksi täsmätyksiä, johdon suorittamia tarkastuksia tai määriteltyä toiminta-tapoja ja politiikkoja. Talousjohtaja vastaa siitä, että kullekin kontrollille on erikseen määritetty vastuuhenkilö, joka huolehtii kontrollin toteuttamisesta ja tehokkuudesta. Raportoinnin ohjeet (Group Accounting Manual) asettavat standardit taloudelliselle raportoinille. Julkistettavat taloudelliset raportit käsitellään ennen julkistamista johtoryhmässä ja hallituksessa. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa ulkoisen vuositalousraportoinnin oikeellisuuden.

Tilinpäätös 2011 49

KONSERNI NUMEROINA 2007-2011

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

Tuloslaskelma ja tase
Liikevaihto, Meur	183,6	167,8	141,7	108,7	125,1
Muutos, %	8,6	18,5	30,3	-13,1	22,9
Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus, %	94,1	93,3	91,8	90,2	91,2
Liiketulos, Meur	9,4	7,4	2,5	5,6	13,2
% liikevaihdosta	5,1	4,4	1,8	5,2	10,5
Tulos rahoituserien jälkeen, Meur	8,8	6,7	1,4	5,1	12,7
% liikevaihdosta	4,8	4,0	1,0	4,7	10,1
Tulos ennen veroja, Meur	8,8	6,7	1,4	5,1	12,7
% liikevaihdosta	4,8	4,0	1,0	4,7	10,1
Tilikauden tulos, Meur	6,3	4,8	0,4	5,5	9,4
% liikevaihdosta	3,4	2,9	0,3	5,1	7,5
Tuotekehitysmenot, Meur	11,6	10,3	10,8	13,5	13,1
% liikevaihdosta	6,3	6,1	7,6	12,4	10,5
Investoinnit, Meur	5,2	3,8	25,2	3,9	12,3
% liikevaihdosta	2,9	2,2	17,8	3,6	9,8
Korollinen vieras pääoma, Meur	33,2	28,1	22,8	11,0	9,5
Oma pääoma, Meur	55,3	50,4	46,7	46,6	46,7
Taseen loppusumma, Meur	133,2	116,2	110,1	75,5	77,9
Henkilöstö ja tilauskanta
Henkilöstö keskimäärin	1 297	1 215	1 103	702	681
Tilauskanta, Meur	21,2	17,0	33,1	24,0	21,5
Saadut tilaukset, Meur	188,1	167,2	151,0	118,6	118,5
Tunnusluvut
Oman pääoman tuotto-%	11,9	9,9	0,9	11,8	22,2
Sijoitetun pääoman tuotto-%	11,5	10,2	3,3	10,4	27,1
Omavaraisuusaste, %	41,6	43,6	43,6	61,7	60,2
Velkaantumisaste, %	32,2	25,5	22,0	3,6	3,8
Osakekohtainen tulos, eur	0,36	0,27	0,02	0,32	0,55
Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur	0,36	0,27	0,02	0,32	0,52
Osakekohtainen oma pääoma, eur	3,17	2,90	2,68	2,74	2,69
Telesten osake
Ylin vaihtokurssi, eur	4,82	5,33	4,30	7,49	12,34
Alin vaihtokurssi, eur	2,50	3,64	2,25	1,90	6,47
Tilikauden päätöskurssi, eur	3,00	4,41	3,72	2,24	6,71
Tilikauden keskikurssi, eur	3,64	4,49	3,62	4,52	10,10
Hinta/voitto-suhde (P/E)	8,3	16,3	154,1	7,0	12,3
Osakekannan markkina-arvo, Meur	56,2	80,2	66,2	39,9	118,6
Pörssivaihto, Meur	6,2	14,2	28,5	51,1	72,4
Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta	1,7	3,2	7,8	11,5	7,2
Pörssivaihto, % osakekannasta	9,1	17,4	44,0	64,6	40,5
Tilikauden osakkeiden keskiarvo, kpl	18 189 560	18 093 689	17 805 590	17 708 782	17 494 435
Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl	18 728 590	18 186 590	17 805 590	17 805 590	17 671 305
Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita	17 425 605	17 693 605	17 229 154	17 372 555	17 971 752
Tilikauden lopun osakkeiden määrä laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita	17 425 605	17 693 605	17 425 605	17 039 399	17 972 785
Osingonjako, Meur	*2,4	2,1	1,4	2,0	4,2
Osakekohtainen osinko, eur	*0,14	0,12	0,08	0,12	0,24
Osinko tuloksesta, %	38,9	43,7	331,3	37,4	43,9
Efektiivinen osinkotuotto, %	4,7	2,7	2,2	5,4	3,6

hallituksen esitys

TUNNUSLUVUT

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET

Oman pääoman tuotto:
- Tilikauden tulos
- x 100
- Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana)

Sijoitetun pääoman tuotto:
- Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut
- x 100
- Taseen loppusumma – korottomat velat (keskim. kauden aikana)

Omavaraisuusaste:
- Oma pääoma
- x 100
- Taseen loppusumma – saadut ennakot

Velkaantumisaste:
- Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset – korolliset saamiset
- x 100
- Oma pääoma

Osakekohtainen tulos:
- Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto
- Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

Osakekohtainen laimennettu tulos:
- Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto
- Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo

Osakekohtainen oma pääoma:
- Taseen oma pääoma
- Osakkeiden kappalemäärä – omien osakkeiden määrä tilikauden lopussa

Hinta/voitto-suhde (P/E):
- Pörssikurssi vuoden lopussa
- Osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto:
- Osakekohtainen osinko
- Pörssikurssi vuoden lopussa

Tilinpäätös 2011 51

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Sijoittajasuhteet

Yhtiön sijoittajasuhteista vastaa toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara. Toimitusjohtajan lisäksi yhtiön ylin johto on sitoutunut palvelemaan pääomamarkkinoiden eri osapuolia.

Tavoitteet ja periaatteet

Viestinnän tavoitteena on välittää kaikille markkinaosapuolille tasapuolisesti oikeaa ja merkityksellistä tietoa, joka tukee yhtiön osakkeen oikeaa arvonmuodostusta. Viestinnässään Telesten periaatteita ovat ajantasaisuus, todenmukaisuus ja yhtäaikaisuus. Säännöllisen taloudellisen viestinnän kulmakivinä ovat lisäksi julkaistujen tietojen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Kaikissa tapaamisissa annetut tiedot yhtiön strategiasta ja kehityksestä perustuvat jo julkistettuihin tietoihin.

Yhtiön hallitus on hyväksynyt tiedonantopolitiikan, jossa määritellään ne toimintaperiaatteet ja -tavat, joiden mukaisesti Teleste Oyj kommunikoi pääomamarkkinoiden kanssa.

Yhteystiedot

Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja

Puh. (02) 2605 611, faksi (02) 2605 812

Tiina Vuorinen, IR- ja lehdistöpalvelut

Puh. (02) 2605 611, faksi (02) 2605 812

Sähköposti: [email protected]

Osakkeen perustiedot

Teleste Oyj on listautuneena NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Teknologia-toimialaluokassa. Vuonna 2011 yhtiökuului small cap -ryhmään. Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.

Tietoja osakkeesta:

Listalle ... 30.3.1999
ISIN-koodi ... FI0009007728
Kaupankäyntitunnus ... TLT1V
Reuters-tunnus ... TLT1V. HE
Bloomberg-tunnus ... TLT1V FH

12 kuukauden ylin ... 4,82
12 kuukauden alin ... 2,50
Kaikkien aikojen ylin (7.9.2000) ... 39,00
Kaikkien aikojen alin (12.12.2008) ... 1,90

Taloudellisen informaation julkaisu

Teleste julkaisee vuosittain tilinpäätöstiedotteen, vuosikertomuksen ja kolme osavuosikatsausta. Taloudellisten katsausten julkistuksien yhteydessä järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa Teleste tapaa yhtiötä seuraavia sijoittajia, analyytikoita ja median edustajia.

Teleste noudattaa kahden viikon ns. hiljaista aikaa (Suljettu ikkuna) ennen tilinpäätösten ja osavuosikatsauksien julkistusta. Näiden jaksojen aikana Teleste ei osallistu sijoittajatapaamisiin, eivätkä konsernin edustajat kommentoi yhtiön tulosta.

Taloudelliset tiedotteet vuonna 2012:

Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu ... 26.4.2012
Osavuosikatsaus tammikuu–kesäkuu ... 1.8.2012
Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu ... 31.10.2012
Tilinpäätöstiedote ... 1.2.2013

Julkaisut sekä pörssitiedotteet ovat luettavissa suomeksi ja englanniksi yhtiön kotisivuilla.

Julkaisuja voi tilata Telesten Internet-sivujen kautta tai yhtiön sijoittajaviestinnästä, [email protected], puh. 02 2605 611.

Internet-sivuilla olevan tiedotepalvelun kautta voi lisäksi tilata yhtiön pörssitiedotteet suoraan omaan sähköpostiin.

Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset

Mikäli Euroclear toimii tilinhoitajana, pyydämme ilmoittamaan muutokset osoitteella:

Euroclear Finland Oy
PL 1110
00101 Helsinki
Käyntiosoite: Urho Kekkosen katu 5 c
Puhelin: 020 770 6000
Sähköposti: [email protected]

Analyytikot

Telesten tietojen mukaan alla mainitut sijoitusanalyytikot (lista saattaa olla puutteellinen) seuraavat yhtiötä omasta aloitteestaan ja julkaisevat sijoitusanalyysejä yhtiöstä. Teleste ei vastaa heidän näkemyksistään, eikä mahdollisista yhtiötämme koskevista raporteista tai niissä esitetyistä yhtiötämme koskevista ennusteista.

Analyytikkojen yhteystiedot ovat saatavilla yhtiön kotisivuilla.

Carnegie Investment Bank Ab, Ilkka Haavisto
SEB Enskilda Equities, Artem Beletski
Handelsbanken Capital Markets, Karri Rinta
Danske Markets Equities, Ilkka Rauvola
Nordea Markets, Martti Larjo
Pohjola Pankki Oyj, Hannu Rauhala

Yhtiökokous

Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 3.4.2012 klo 15.00 alkaen Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuminen ja äänilippujen jako alkaa klo 14.00.

Osallistumisoikeus ja ilmoittautuminen

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on torstaina 22.3.2012 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka

Teleste, digitaalisuuden edistäjä

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään maanantaina 26.3.2012 kello 16.00.

Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:

sähköpostitse osoitteeseen [email protected], puhelimitse numeroon (02) 2605 611 ma-pe 09:00-16:00; tai faksilla numeroon (02) 2605 812; tai kirjeitse osoitteeseen Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku.

Ilmoittautumisen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi ja asiamiehen henkilötunnus. Osakkeenomistajan Teleste Oyj:lle luovuttamia henkilötietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.

Asiamiehen käyttäminen ja valtakirjat

Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä oikeuksiaan asiamiehen välityksellä.

Osakkeenomistajan asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja, tai hänen on muuten luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Mikäli osakkeenomistaja osallistuu yhtiökokoukseen usean asiamiehen välityksellä, jotka edustavat osakkeenomistajaa eri arvopaperitileillä olevilla osakkeilla, on ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava osakkeet, joiden perusteella kukin asiamies edustaa osakkeenomistajaa.

Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä osoitteeseen Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku, viimeistään maanantaina 26.3.2012 kello 16.00 mennessä.

Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja

Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden perusteella hänellä olisi oikeus olla merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon 29.3.2012. Osallistuminen edellyttää lisäksi, että osakkeenomistaja on näiden osakkeiden nojalla tilapäisesti merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon viimeistään 29.3.2012 klo 10.00 mennessä. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden osalta tämä katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.

Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien tilapäistä rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisön tulee ilmoittaa hallintarekisteröidyn

osakkeen omistaja, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon viimeistään edellä mainittuun ajankohtaan mennessä.

Muut tiedot

Yhtiökokouksessa läsnä olevalla osakkeenomistajalla on yhtiökokouksessa osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainen kyselyoikeus kokouksessa käsiteltävistä asioista.

Teleste Oyj:llä on kokouskutsu päivänä yhteensä 18.728.590 osaketta ja ääntä.

Osinkopolitiikka

Telesten tavoitteena on olla kiinnostava sijoituskohde, jossa sekä sijoituksen arvonnousu että osinkotuotto muodostavat kilpailukykyisen kokonaisuuden. Vuositaisen osinkoehdotuksen hallitus perustelee huomioiden kannattavuuden, rahoitustilanteen sekä kannattavan kasvun edellyttämät investointitarpeet.

Osingonjakoehdotus 2011

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,14 euroa osakkeelta muille kuin yhtiön hallussa oleville omille osakkeille. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 10.4.2012 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osinko maksetaan 17.4.2012.

Osingonmaksu vuonna 2012

Yhtiökokous ... 3.4.2012
Osingon irtoamispäivä ... 4.4.2012
Osingonmaksun täsmäytyspäivä ... 10.4.2012
Osingon maksupäivä ... 17.4.2012

Osinkohistoria, eur

1999	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010	2011*
0,10	0,16	0,16	0,08	0,08	0,12	0,16	0,20	0,24	0,12	0,08	0,12	0,14*

hallituksen ehdotus

Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle ja muuta lisätietoa yhtiökokouksesta saatavilla yhtiön kotisivuilta osoitteessa:
www.teleste.com/yhtiökokous.

Yhtiökokouksen pöytäkirja on nähtävillä yhtiön Internetsivuilla viimeistään 17.4.2012 alkaen.

Tilinpäätös 2011 53

54 Teleste, digitaalisuuden edistäjä

Osakkeenomistajat

Arvo-osuusjärjestelmän mukaan osakkaiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 5054 (5184). Ulkomaalaisomistuksen määrä oli 7,76 % (8,38 %). Lisätietoja osakkeenomistajista ja osakkeesta emoyhtiön liitetiedoissa 24.

Vuoden 2011 kurssikehitys ja vaihto

Yhtiön osakekurssi oli vuoden 2011 aikana alimmillaan 2,50 (3,64) euroa ja korkeimmillaan 4,82 (5,33) euroa. Päätöskurssi 31.12.2011 oli 3,00 (4,41) euroa. Telesten osakkeen vaihto NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 1.1.- 31.12.2011 oli 6,2 (14,2) miljoonaa euroa. Katsauskaudella pörssin kautta vaihdettiin 1,7 (3,2) miljoonaa kappaletta Telesten osaketta.

Yhtiön markkina-arvo tilikauden päättyessä oli 56 185 770 euroa (2010: 80 202 862 euroa).

Osakepääoma ja osakkeiden määrä

Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon.

Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2011 oli 6.966.932,80 euroa jakautuen 18.728.590 osakkeeseen.

Teleste Oyj ei saanut tilikaudella arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisia liputusilmoituksia.

MARKKINA-ARVON KEHITYS 2007-2011

KURSSIKEHITYS 2007-2011

OSAKKEENVAIHTO 2007-2011

EFEKTIIVINEN OSINKOTUOTTO, %

OSINKO TULOKSESTA, %

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

	2011	2010	2009	2008	2007
Osakekohtainen tulos, eur	0,36	0,27	0,02	0,32	0,55
Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur	0,36	0,27	0,02	0,32	0,52
Osakekohtainen oma pääoma, eur	3,17	2,90	2,68	2,74	2,69
Osingonjako, Meur	*2,4	2,1	1,4	2,0	4,2
Osakekohtainen osinko, eur	*0,14	0,12	0,08	0,12	0,24
Osinko tuloksesta, %	38,9	43,7	331,3	37,4	43,9
Efektiivinen osinkotuotto, %	4,7	2,7	2,2	5,4	3,6
Tilikauden päätöskurssi, eur	3,00	4,41	3,72	2,24	6,71
Hinta/voitto-suhde (P/E)	8,3	16,3	154,1	7,0	12,3
Osakekannan markkina-arvo, Meur	56,2	80,2	66,2	39,9	118,6
Pörssivaihto, Meur	6,2	14,2	28,5	51,1	72,4
Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta	1,7	3,2	7,8	11,5	7,2
Pörssivaihto, % osakekannasta	9,1	17,4	44,0	64,6	40,5
Tilikauden osakkeiden keskiarvo, kpl	18 189 560	18 093 689	17 805 590	17 708 782	17 494 435
Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl	18 728 590	18 186 590	17 805 590	17 805 590	17 671 305

Hallituksen esitys

Kooste Teleste Oyj:n vuoden 2011 pörssitiedotteista ja -ilmoituksista

Osa tiedotteiden sisällöstä saattaa olla vanhentunut.

04.01.2011 Kooste Teleste Oyj:n vuoden 2010 pörssitiedotteista.

02.02.2011 Teleste Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1. – 31.12.2010.

02.03.2011 Kutsu Teleste Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 8.4.2011.

24.03.2011 Ilmoitus Teleste Oyj:n vuosikertomuksen julkaisusta.

08.04.2011 Teleste Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset. Yhtiökokous päätti vuoden 2010 osingon suuruudeksi 0,12 euroa osakkeelta. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Marjo Miettinen ja jäseninä Pertti Ervi, Tero Laaksonen, Pertti Raatikainen, Kai Telanne sekä Petteri Walldén.

27.04.2011 Teleste Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. – 31.3.2011.

12.05.2011 Teleste allekirjoitti noin 5 miljoonan euron arvoisen, kolmivuotisen raamisopimuksen saksalaisen Kabel Deutschlandin kanssa.

16.5.2011 Teleste allekirjoitti noin 1,4 miljoonan euron arvoisen raamisopimuksen saksalaisen Immomediane-tin kanssa.

07.06.2011 Telesten saksalainen palveluyhtiö Cableway allekirjoitti noin 3,7 miljoonan euron arvoisen sopimuksen saksalaisen puhelinoperaattorin kanssa.

03.08.2011 Teleste Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. – 30.6.2011.

28.09.2011 Teleste Oyj:n taloudelliset tiedotteet vuonna 2012.

26.10.2011 Teleste Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. – 30.9.2011.

05.12.2011 Teleste Oyj:n hallitus päätti johtoryhmän jäsenten ja avainhenkilöiden kannustinjärjestelmistä.

29.12.2011 Teleste Oyj:n uudet osakkeet merkitty kaupparekisteriin.

Tilinpäätös 2011 55

Teleste Oyj

Postiosoite: PL 323, 20101 Turku
Käyntiosoite: Seponkatu 1, 20660 Littoinen
Puhelin (vaihde): (02) 2605 611
Faksi (02) 2605 812
www.teleste.com

Y-tunnus 1102267-8

AI assistant

Teleste Oyj — Annual Report 2011

3345_rns_2012-03-13_f10f1c53-4cca-48dc-b43b-a6a4c799b25d.pdf

KONSERNI

LIIKETOIMINTA-ALUEET

VASTUULLISUUS

JOHTO

Digitaalisuuden edistäjä

Vuosi 2011 lyhyesti

Teleste lyhyesti

Kasvua yhdessä asiakkaiden kanssa

Toimintaympäristö muuttuu

Digitaalisuuden edistäjä

Toiveikkain mielin eteenpäin

Teknologiakehitys menestyksen kulmakivi

Access-verkkojen päivitys räätälöidään

Videoprosessoinnin tarve kasvaa

Videovalvontaratkaisut hyödyntävät Internet-verkkoa

Tarkistetulla strategialla eteenpäin

KEHITYSSUUNTIA

Telesten uudistettu strategia

TARKISTETTU STRATEGIA

LIIKETOIMINTA-ALUEET

VIDEO AND BROADBAND SOLUTIONS

Uudet asiakkaat toivat kannattavaa kasvua

TV-jakeluliiketoiminta

Menestystä monella sektorilla

TV-jakelumarkkinoilla merkittäviä muutoksia

Video Networks

Asiakkailla monia tarpeita

Onnistuneita toimituksia

Tuotekehityksellä uusille markkinoille

NETWORK SERVICES

Orgaanisen kasvun vuosi

Kehitystoimenpiteitä Saksassa

Orgaanista kasvua ristiinmyynnillä

Kasvumahdollisuuksia monella alueella

YouSee lisää verkkonsa kapasiteettia

MTS digitalisoi verkkonsa

Tiivis yhteistyö Kabel Deutschlandin kanssa

Elisa parantaa verkkonsa luotettavuutta

Pariisiin seuraavan sukupolven valvontaratkaisu

Innovatiivinen ja oppiva organisaatio

Asiakaskeskeistä ajattelua

Kannustava palkkaus

Pitkä työuria

Luontevaa vuorovaikutusta

Yhteistyötä oppilaitosten kanssa

HENKILÖSTÖ

TELESTEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA:

Uusilla innovaatioilla ympäristöystävällisempiä tuotteita

Tuoteväärennökset uhkana

Ympäristönsuojelua uusilla innovaatioilla

TELESTEN YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT

Ympäristökuormitusta vähennetään

Tuotannon ympäristövaikutukset vähäisiä

TUOTESUKUPOLVEN VÄLINEN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS

SAAVUTUKSET VUONNA 2011

Toimenpiteet, joilla osaltaan vähennetään mm. kasvihuonekaasupäästöjä:

Toimenpiteet, joiden avulla tuotteiden aiheuttamaa kuormitusta vähennetään:

Tuotteiden energiatehokkuus tärkeää

Ympäristövaikutusten vähentäminen vuonna 2011

TELESTE NOUDATTAA SEURAAVIA EETTISIÄ PERIAATETTA TOIMINNASSAAN

MARJO MIETTINEN

PERTTI ERVI

TERO LAAKSONEN

PERTTI RAATIKAINEN

KAI TELANNE

PETTERI WALLDEN

JUKKA RINNEVAARA

JOHAN SLOTTE

ERJA SAARIKOSKI

HANNO NARJUS

ANDREE KANG

ESKO MYLLYLÄ

MARKUS MATTILA

Tietoja osakkeenomistajille

Telesten osake

Taloudelliset tiedotteet vuonna 2012:

Tiedoteaikataulu:

Teleste Oyj Annual Report 2011