Vuosikertomus 2015

Sisällys

Tecnotree 2015
Toimitusjohtajan katsaus	1
Avainluvut	2
Hallinnointi
Hallitus	3
Johtoryhmä	5
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015	6
Yhtiökokous	7
Hallitus	8
Toimitusjohtaja	10
Johtoryhmä	11
Sisäisen valvonnan ja riskinhallinnan tavoitteet	12
Tilinpäätös
Tunnusluvut
Taloudelliset ja osakekohtaiset tunnusluvut	14
Tunnuslukujen laskentakaavat	16

Hallituksen toimintakertomus	17
Liiketoiminnan kuvaus	18
Liikevaihto ja myynti	19
Tuloskehitys	20
Rahoitus, rahavirta ja tase	22
Emoyhtiön oma pääoma	24
Segmentti-informaatio	25
Maantieteelliset alueet	26
Henkilöstö	27
Osake ja kurssikehitys	28
Osakkeenomistajat	29
Hallituksen valtuudet	31
Yrityssaneeraus	32
Riskit ja epävarmuustekijät	34
Johto, tilintarkastajat sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmä	37
Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt asiat	38
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat	39
Vuoden 2016 näkymät	40
Ehdotus tuloksen käsittelystä	41

Konsernitilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma	42
Konsernin tase	43
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	44
Konsernin rahavirtalaskelma	46
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	47
Konsernin tuloslaskelman liitetiedot
1. Segmentti-informaatio	57
2. Liikevaihto	59
3. Liiketoiminnan muut tuotot	60
4. Materiaalit ja palvelut	61
5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	62
6. Poistot ja arvonalentumiset	63
7. Liiketoiminnan muut kulut	64
8. Tutkimus- ja kehittämismenot	65
9. Rahoitustuotot ja -kulut	66
10. Tuloverot	67
11. Osakekohtainen tulos	68
Konsernin taseen liitetiedot
12. Aineettomat hyödykkeet	69
13. Liikearvon avonalentumistestaus	70
14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	72
15. Laskennalliset verosaamiset ja -velat	73
16. Pitkäaikaiset saamiset	75
17. Vaihto-omaisuus	76
18. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset	77
19. Sijoitukset ja rahavarat	78
20. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot	79
21. Eläkevelvoitteet	81
22. Korolliset velat	83
23. Ostovelat ja muut velat	84
24. Rahoitusriskien hallinta	85
25. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin	91
26. Muut vuokrasopimukset	93
27. Vakuudet ja vastuusitoumukset, ehdolliset velat	94
28. Lähipiiritapahtumat	95
29. Yrityssaneeraus	97
30. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat	99

Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tuloslaskelma	100
Emoyhtiön tase	101
Emoyhtiön rahoituslaskelma	102
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	103
Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot
1. Liikevaihto	105
2. Liiketoiminnan muut tuotot	106
3. Materiaalit ja palvelut	107
4. Henkilöstökulut	108
5. Poistot	109
6. Liiketoiminnan muut kulut	110
7. Rahoitustuotot ja -kulut	111
8. Tuloverot	112
Emoyhtiön taseen liitetiedot
9. Aineettomat hyödykkeet	113
10. Aineelliset hyödykkeet	114
11. Sijoitukset	115
12. Vaihto-omaisuus	116
13. Pitkäaikaiset saamiset	117
14. Lyhytaikaiset saamiset	118
15. Rahat ja pankkisaamiset	119
16. Oma pääoma	120
17. Pakolliset varaukset	121
18. Pitkä- ja lyhytaikainen vieras pääoma	122
19. Vakuudet ja vastuusitoumukset	124
20. Yrityssaneeraus	125
21. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat	126
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus	127
Tilintarkastuskertomus	128

Toimitusjohtajan katsaus

Merkittävien tapahtumien vuosi

Vuosi 2015 oli merkittävien tapahtumien aikaa Tecnotreelle. Maaliskuussa 2015 yhtiö hakeutui yrityssaneerausprosessiin, mihin vaikutti erityisesti kahden ison, alkuperäiseltä arvoltaan yhteensä 54,6 miljoonan dollarin suuruisen projektin sitoma pääoma sekä vuoden 2014 loppuun ajoittuneet suuret ostovelat, jotka liittyivät eri projekteihin toimitettaviin laitteistoihin. Tämän lisäksi eräiden kehittyvillä markkinoilla sijaitsevien asiakasmaiden keskuspankkien valuuttapula viivästytti maksuja merkittävästi vuoden alussa. Tammikuussa 2015 toinen näistä suurista projekteista päätettiin asiakkaan kanssa tehdyllä sopimuksella, ja projektiin liittyvistä saatavista saatiin maksut toisen vuosineljänneksen aikana. Yrityssaneerausprosessi vakautti yhtiön tilannetta, ja vuoden 2015 rahavirta investointien jälkeen oli 6,3 miljoonaa euroa positiivinen.

Markkinat vaativat uusia tuotteita

Tilaajamäärät ja palvelujen käyttö kasvavat edelleen Tecnotreen avainmarkkinoilla. Tämä kasvu ei kuitenkaan ole enää merkittävin markkinoihin vaikuttava tekijä. Palvelujen digitalisointi on tehnyt perusviestinnästä ja sisältöpalveluista kulutustavaraa. Palveluita saa monista eri lähteistä, ja kuluttajat vaihtavat herkästi palveluntarjoajaa parempien tarjousten perässä. Operaattorit vastaavat tähän tilanteeseen tuomalla kiihtyvällä tahdilla markkinoille uusia tarjoamia ja investoimalla asiakasuskollisuuteen, asiakaskokemukseen ja vaihtuvuuden hallintaan. Tämän kehityksen seurauksena Tecnotree on siirtänyt painopistettä uusien tuotteiden kehittämiseen ja vanhojen tuotteiden ominaisuuksien laajentamiseen siten, että ne vastaavat paremmin markkinoiden nopeasti muuttuvia tarpeita. Uudet tuotteemme, kuten asiakkaan elinkaaren hallintaan tarkoitettu Customer Lifecycle Management ja mm. tarjoamien hallintaan käytettävä Unified Product Catalogue kiinnostavat edelleen vanhoja asiakkaitamme ja auttavat samalla houkuttelemaan uusia.

Tecnotreen operatiivinen tehokkuus on parantunut merkittävästi viime vuosien aikana. Kun liiketulos (EBIT) vuonna 2012 oli -12,4 miljoonaa euroa, on se vuonna 2015 noussut jo 11,7 miljoonaan euroon. Myönteisen kehityksen avaintekijöitä ovat olleet tuotteistamisen lisääminen ja tuotevalikoiman muuttaminen. Tällä on ollut merkittävä osa tarvittavan käyttöpääoman minimoimisessa, mikä auttaa myös hallitsemaan rahavirtaa. Olemme myös muuttamassa toimitus- ja liiketoimintamallejamme vastaamaan asiakkaidemme tarpeeseen käyttää ohjelmistojamme ja palvelujamme pilvipohjaisesti. Nämä muutokset auttavat meitä vähentämään toimittamiseen sitoutuvaa käyttöpääomaa.

Tulevaisuuden näkymät

Tecnotreen operatiivinen toiminta on parantunut. Yhtiö uskoo, että vuoden 2016 alussa jätetty yrityssaneeraussuunnitelmaehdotus sekä jatkettavat painopistealueet kustannusten, uudistettujen tuotteiden ja asiakkaiden palvelemisen suhteen antavat yhtiölle hyvän lähtökohdan jatkaa toiminnan tehokkuuden ja valittujen tuottomahdollisuuksien parantamista. Tecnotree ei kuitenkaan julkista näkymiään vuodelle 2016 johtuen useista asiakkaiden investointeihin vaikuttavista epävarmuustekijöistä, jotka liittyvät vahvistuvaan US dollariin sekä heikentyvään makrotalouteen ja poliittiseen epävakauteen osissa yhtiön keskeisistä markkinoista Latinalaisessa Amerikassa, Lähi-idässä ja Afrikassa.

Haluan kiittää asiakkaitamme, työntekijöitämme, kumppaneitamme ja sijoittajiamme heidän tuestaan ja omistautumisestaan liiketoiminnallemme vuonna 2015.

Ilkka Raiskinen, toimitusjohtaja

Avainluvut

VUOSI 2015

Tilikauden liikevaihto oli 76,5 miljoonaa euroa (74,0).
Oikaistu liiketulos oli 12,0 miljoonaa euroa (3,7) ja liiketulos oli 11,7 miljoonaa euroa (3,3).
Oikaistu tilikauden tulos oli 0,6 miljoonaa euroa (-6,4) ja tilikauden tulos 0,2 miljoonaa euroa (-9,3).
Tilikauden rahavirta investointien jälkeen oli 6,3 miljoonaa euroa (-1,8) ja rahavarat olivat 6,4 miljoonaa euroa (2,5). Yhtiön rahatilanne jatkui kireänä.
Osakekohtainen tulos oli 0,00 euroa (-0,08).

	2015	2014	2013	2012	2011
Liikevaihto, M€	76,5	74,0	73,9	73,4	62,3
Liikevaihto, muutos %	3,4	0,1	0,7	17,9	2,6
Oikaistu liiketulos, M€ ¹	12,0	3,7	3,3	-4,9	-1,7
Liiketulos, M€	11,7	3,3	1,6	-12,4	-11,1
% liikevaihdosta	15,2	4,4	2,2	-16,9	-17,8
Tulos ennen veroja, M€	7,8	-2,4	4,1	-13,7	-9,9
Oikaistu tilikauden tulos, M€ ²	0,6	-6,4	-7,0	-17,8	-17,2
Tilikauden tulos, M€	0,2	-9,3	-2,5	-17,0	-15,6
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, €	0,00	-0,08	-0,02	-0,16	-0,18
Tilauskanta, M€	26,8	38,9	45,0	54,2	40,4
Rahavirta investointien jälkeen, M€	6,3	-1,8	-4,6	1,3	-17,7
Rahavarojen muutos, M€	4,2	-4,2	-3,8	4,8	-9,8
Rahavarat, M€	6,4	2,5	6,6	11,3	6,7
Omavaraisuusaste %	23,9	22,5	30,3	40,2	50,7
Nettovelkaantumisaste %	145,2	172,7	113,4	50,0	43,1
Henkilöstö tilikauden lopussa	934	993	1059	1116	926

¹ Oikaistu liiketulos = liiketulos ennen tuotekehitysaktivointeja, ja niiden poistoja ja kertaluonteisia kuluja.

² Oikaistu tilikauden tulos = kauden tulos ilman rahoituserissä olevia valuuttakurssivoittoja ja –tappioita, jotka aiheutuvat lähinnä tytäryhtiöiden saamisista emoyhtiöltä.

Hallitus

Harri Koponen, s. 1962, merkonomi, eMBA, taloustieteiden tohtori h.c Hallituksen puheenjohtaja, 2011– Hallituksen jäsen, 2008– Päätoimi: toimitusjohtaja, Oy Osaka Ltd, 2010- Tecnotreen osakkeita 31.12.2015: 658 352 kpl Riippumaton Tecnotreestä ja yrityksen merkittävistä osakkeenomistajista.

Pentti Heikkinen, s. 1960, KTM Stanford Graduate School of Business (Stanford Executive Program 2001) Hallituksen varapuheenjohtaja, 2013– Hallituksen jäsen, 2009– Päätoimi: perustaja ja toimitusjohtaja, Gateway Technolabs Finland Oy, 2008– Tecnotreen osakkeita 31.12.2015: 398 019 kpl Riippumaton Tecnotreestä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Matti Jaakola, s. 1955, KTM Hallituksen jäsen, 14.4.2015 - Päätoimi: toimitusjohtaja, CapWell Oy, 2006 - Tecnotreen osakkeita 31.12.2015: - kpl, lähipiirin omistukset 36 000 kpl Riippumaton Tecnotreestä ja yrityksen merkittävistä osakkeenomistajista.

Christer Sumelius, s. 1946, diplomiekonomi Hallituksen jäsen, 2001– Päätoimi: toimitusjohtaja, Investsum Oy, 1984– Tecnotreen osakkeita 31.12.2015: 2 147 937 kpl, lähipiirin omistukset 1 632 796 kpl. Riippumaton Tecnotreestä ja yrityksen merkittävistä osakkeenomistajista.

Seuraavat henkilöt olivat hallituksen jäseniä: Johan Hammarén, s. 1969, OTK, KTM, 2007-5.3.2015 Tuija Soanjärvi, s. 1955, KTM, 2012-14.4.2015

Johtoryhmä

Ilkka Raiskinen, s. 1962, DI Päätoimi: toimitusjohtaja, 2013– Tecnotreen osakkeita 31.12.2015: 410 910 kpl

Timo Ahomäki, s. 1966, insinööri Päätoimi: teknologiajohtaja, 2012– Tecnotreen osakkeita 31.12.2015: 40 931 kpl

Ilkka Aura, s. 1962, KTM Päätoimi: aluejohtaja, Eurooppa ja Amerikat, 2012– (nykyisessä tehtävässä 1.10.2014 lähtien) Tecnotreen osakkeita 31.12.2015: 375 000 kpl

Padma Ravichander, s. 1959, Tietotekniikka ja IT (DI), Concordia University, Montreal Canada, Executive Management School Stanford University, California, USA Päätoimi: aluejohtaja, MEA ja APAC, 2011– (nykyisessä tehtävässä 1.10.2014 lähtien) Tecnotreen osakkeita 31.12.2015: 197 303 kpl

Tuomas Wegelius, s. 1955, ekonomi Päätoimi: talousjohtaja, 2006– Tecnotreen osakkeita 31.12.2015: 139 624 kpl

Reija Virrankoski, s. 1965, FM Päätoimi: henkilöstöjohtaja, 2014– Tecnotreen osakkeita 31.12.2015: -- , lähipiirin omistus 10 000 kpl

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015

Tecnotree Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka johtoelinten vastuut ja velvoitteet määräytyvät Suomen lakien mukaisesti. Tecnotree Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Tecnotree-konsernin. Yhtiön kotipaikka on Espoo.

Vuonna 2015 Tecnotree on noudattanut NASDAQ Helsinki Oy:ssä listattujen yhtiöiden noudatettavaksi annettua hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä koskevaa suositusta (ns. corporate governance -suositus). Tämä selvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (2010) mukaan ja annettu erillisenä hallituksen toimintakertomuksesta. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi (2010) ja 1.1.2016 voimaan tullut Hallinnointikoodi 2015 löytyvät www.cgfinland.fi – sivuilta ja tämä selvitys Tecnotreen internetsivuilta www.tecnotree.com .

Tecnotree on noudattanut hallinnointikoodia vuonna 2015 lukuun ottamatta suositusta 9 hallituksen kokoonpanon osalta. Yhtiön hallituksessa on vain miehiä jäseninä. Nimitysvaliokunta ei ehtinyt ennen yhtiökokousta selvittää naisehdokkaita.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on Tecnotreen ylin päätöksentekoelin. Yhtiökokouksen tehtävät on määritelty Suomen osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä. Niistä tärkeimpiä ovat yhtiöjärjestyksen muuttaminen, tilinpäätöksen hyväksyminen, voitonjaosta päättäminen, vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valitseminen ja heille maksettavista palkkioista päättäminen.

Hallitus

Tecnotreen hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät Suomen osakeyhtiölain sekä muun soveltuvan lainsäädännön pohjalta, minkä mukaan yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus. Hallitus vastaa myös siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallituksen tehtävänä on lisäksi edistää yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien etua linjaamalla yhtiön liiketoiminta siten, että se pitkällä aikavälillä tuottaisi mahdollisimman hyvän tuoton yhtiöön sijoitetulle pääomalle.

Yhtiöjärjestyksen mukaan Tecnotreen hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kahdeksan varsinaista jäsentä. Yhtiökokous valitsee hallituksen ja vahvistaa hallituksen jäsenten lukumäärän. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus nimittää yrityksen toimitusjohtajan.

Tecnotreen hallituksen jäsenillä ei ole lakiin perustuvien tehtävien lisäksi muita erityistehtäviä. Osa hallituksen jäsenistä on myös hallituksen valiokuntien jäseniä.

Hallitus on laatinut toimintansa tueksi työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen tehtävät, toimintatavat, kokouskäytäntö ja päätöksentekomenettely.

Työjärjestyksen mukaisesti hallitus:

päättää konsernistrategiasta ja vahvistaa liiketoimintastrategian
vahvistaa yrityksen ja sen tytäryhtiöissä toiminnassa noudatettavat arvot
hyväksyy vuosittain liiketoimintasuunnitelman ja valvoo sen toteuttamista
päättää yrityksen keskeisestä organisaatiorakenteesta ja johtamisjärjestelmästä
käsittelee ja hyväksyy tilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset
määrittelee yrityksen osinkopolitiikan ja tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen maksettavan osingon määrästä
nimittää yrityksen toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen ja päättää heidän palkkauksestaan ja toimisuhteen ehdoista
päättää yrityksen johtoryhmän jäsenten nimityksistä ja heidän palkkauksestaan
päättää yrityksen ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmistä sekä muun henkilöstön palkitsemisjärjestelmien periaatteista
päättää strategisesti tai taloudellisesti merkittävistä yksittäisistä investoinneista sekä yritysostoista, myynneistä tai -järjestelyistä
vahvistaa merkittävät riskienhallintaa koskevat toimintaperiaatteet
päättää yhtiön pääomarakenteesta
vahvistaa sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet
arvio vuosittain toimintaansa
vastaa muista hallitukselle osakeyhtiölaissa tai muualla säädetyistä tehtävistä
päättää tarvittaessa tarkastus-, palkitsemis- ja/tai nimitysvaliokunnan tai muun valiokunnan perustamisesta.

Hallituksen työjärjestys on esitetty kokonaisuudessaan yhtiön internetsivulla www.tecnotree.com.

Huhtikuun 14. päivänä 2015 pidetty yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi neljä (4) jäsentä, jotka valittiin toimikaudeksi, joka päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Tecnotreen hallitus on arvioinut Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti jäsentensä riippumattomuuden yhtiöstä ja osakkeenomistajista. Arvioinnin perusteella kaikki kuusi hallituksen jäsentä ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Tecnotreen hallitus kokoontui vuoden 2015 aikana 25 kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistuminen hallituksen kokouksiin oli noin 96 prosenttia.

Hallituksen jäsenet

Pentti Heikkinen, s.1960, KTM, Standford Graduate School of Business (Standford Executive Program 2001) Hallituksen varapuheenjohtaja, 2013– Hallituksen jäsen, 2009– Päätoimi: perustaja ja toimitusjohtaja, Gateway Technolabs Finland Oy, 2008–

Matti Jaakola, s. 1955, KTM Hallituksen jäsen 14.4.2015- Päätoimi: toimitusjohtaja, CapWell, 2006-

Harri Koponen, s. 1962, eMBA, taloustieteen tohtori h.c. Hallituksen puheenjohtaja, 2011– Hallituksen jäsen, 2008– Päätoimi: toimitusjohtaja, Oy Osaka Ltd, 2010-

Christer Sumelius, s. 1946, diplomiekonomi Hallituksen jäsen, 2001– Päätoimi: toimitusjohtaja, Investsum Ab, 1984–

Seuraavat henkilöt olivat hallituksen jäseniä vuoden 2015 alussa:

Johan Hammarén, s.1969, oikeustieteen kandidaatti, KTM Hallituksen jäsen, 2007– 5.3.2015 Päätoimi: perustajaosakas, JAM Advisors, 2013–

Tuija Soanjärvi, s. 1955, KTM Hallituksen jäsen, 2012–14.4.2015

Hallituksen valiokunnat

Tarkastusvaliokunta, toimi 14.4.2015 asti

Tarkastusvaliokuntaan kuului kolme (3) hallituksen jäsentä: Harri Koponen, Tuija Soanjärvi (puheenjohtaja) ja Pentti Heikkinen. Kokouksiin osallistuivat säännöllisesti myös yhtiön toimitusjohtaja ja talousjohtaja.

Tarkastusvaliokunta kokoontui 14.4.2015 mennessä 2 kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistuminen valiokunnan kokouksiin oli noin 83 prosenttia.

14.4.2015 lähtien hallitus on vastannut tarkastusvaliokunnan tehtävistä. Ennen osavuosikatsausten julkistamista yhtiön talousjohto on järjestänyt erillisiä kokouksia hallituksen jäsenille ja esittänyt niissä välitilinpäätöksiin ja osavuosikatsauksiin vaikuttaneita asioita.

Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta, toimi 14.4.2015 asti

Palkitsemis- ja nimitysvaliokuntaan kuului kolme (3) hallituksen jäsentä: Johan Hammarén (5.3.2015 asti), Harri Koponen ja Christer Sumelius (puheenjohtaja).

Valiokunta kokoontui vuoden 14.4.2015 mennessä yhden kerran. Jäsenten keskimääräinen osallistuminen valiokunnan kokouksiin oli 100 prosenttia.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan tehtävä on Tecnotreen liiketoiminnan johtaminen ja kehittäminen Suomen osakeyhtiölain sekä yhtiön hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana.

Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtajan vastuulla ovat myös sijoittajasuhteet, konserniviestintä, pitkän aikavälin strategia- ja taloussuunnittelu sekä merkittävät operatiiviset päätökset ja niiden toteuttamisen valvonta. Toimitusjohtaja valmistelee hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja raportoi tehtävistään hallitukselle.

Ilkka Raiskinen, s. 1962, DI Toimitusjohtaja, 2013– Hallituksen jäsen, 2010-2014

Johtoryhmä

Tecnotree-konsernilla oli vuoden 2015 lopussa kuusijäseninen (6) johtoryhmä, johon kuuluivat toimitusjohtaja, kaksi (2) aluejohtajaa, teknologiajohtaja, talousjohtaja ja henkilöstöjohtaja. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.

Johtoryhmän tehtävänä on toimitusjohtajan avustaminen, yhtiön liiketoimintojen valvominen ja kehittäminen asetettujen strategioiden ja tavoitteiden mukaisesti, konsernitasoisten menettelytapojen luominen, riskienhallintaprosessien tukeminen, yhtenäisen henkilöstöpolitiikan ja palkitsemiskäytännön seuraaminen sekä sidosryhmäsuhteiden hoitaminen. Johtoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuussa.

Johtoryhmän jäsenet

Ilkka Raiskinen, s. 1962, DI Päätoimi: toimitusjohtaja, 2013–

Timo Ahomäki, s. 1966, insinööri Päätoimi: teknologiajohtaja, 2012–

Ilkka Aura, s. 1962, KTM Päätoimi: aluejohtaja, Eurooppa ja Amerikka, 2012– (nykyisessä tehtävässä 1.10.2014 lähtien)

Padma Ravichander, s. 1959 Päätoimi: aluejohtaja, MEA ja APAC, 2011– (nykyisessä tehtävässä 1.10.2014 lähtien)

Tuomas Wegelius, s. 1955, ekonomi Päätoimi: talousjohtaja: 2006–

Reija Virrankoski, s. 1965, FM Päätoimi: henkilöstöjohtaja, 2014 -

Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienahallinnan järjetelmien pääpiirteistä

Yhtiön yleiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteet

Sisäisen valvonnan ja raportoinnin tavoite on varmistaa, että yrityksen toiminta on tehokasta, tieto on luotettavaa, vallitsevaa lainsäädäntöä ja sisäisiä toimintaperiaatteita noudatetaan. Yrityksen johto on vastuussa sisäisen valvonnan suorittamisesta.

Riskienhallinnan tehtävänä on yhtiön liiketoimintaan ja toimintaympäristöön vaikuttavien merkittävimpien riskien tunnistaminen, hallinta ja seuraaminen siten, että yhtiön strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan mahdollisimman hyvin. Konsernin johtoryhmä on vastuussa riskienhallintaprosessista.

Valvontatoimenpiteet

Yhtiön taloudellisessa raportoinnissa käytetään pääsääntöisesti yhteistä talousjärjestelmää, jonka tiedot ovat eri yhtiöiden osalta nähtävissä myös pääkonttorissa. Vastaavasti myös emoyhtiön kirjanpitoa voidaan tarvittaessa tarkastella muissa toimistoissa. Konsernin raportointi tapahtuu kuukausittain erillisen järjestelmän avulla. Toteutumatietoja verrataan budjettiin ja ylimmällä tasolla myös edelliseen ennusteeseen. Merkittävät poikkeamat selvitetään.

Pääasialliset valvontatoimenpiteet ovat ajankohtaisten ennusteiden laadinta, toteutuneiden, ennustettujen ja aikaisempien kausien tietojen poikkeamien analysointi ja tapahtuma- ja prosessitason valvontatoimenpiteet sekä sisäiset tarkastukset. Yhtiöllä ei ole omaa sisäisen tarkastuksen toimintoa. Valvonnasta vastaa pääkonttorin talousosasto.

Vuosibudjetit laaditaan ja yksityiskohtaiset tavoitteet asetetaan strategisten suunnitelmien perusteella lokajoulukuussa. Hallitukselle esitetään alustava budjetti marraskuussa ja saadun palautteen perusteella laaditaan lopullinen budjetti, jota käsitellään hallituksen kokouksessa joulukuussa. Tämä sisältää myös toimintasuunnitelmat. Niiden pohjalta laaditaan kullekin henkilölle omat henkilökohtaiset tavoitteet.

Budjetti päivitetään touko-kesäkuussa ja esitetään hallitukselle.

Päivitetty liiketulosennuste esitetään kuukausittaisessa hallituksen kokouksessa. Kuukausiraportoinnissa esitetään päättyneen kauden viimeisin ennuste, toteutuma ja seuraavan kauden ennuste.

Myynnin, liikevaihdon ja kassavirran ennusteita käsitellään kuukausittain tai tarvittaessa useammin alueittain puhelinkokouksissa. Ennusteet jaotellaan todennäköisyyden mukaan eri kategorioihin ja johtoryhmä päättää näiden tietojen perusteella hallitukselle esitettävästä ennusteesta.

Yrityksen talousjohto yhdessä muun johdon kanssa pyrkii varmistamaan kuukausiraportoinnin virheettömyyden. Tecnotreellä on erillinen myynnin tuloutuksessa noudatettava ohje. Linjaorganisaatio on vastuussa budjeteista ja ennusteista. Konsernin talousjohdon tehtävä on koota nämä budjetit ja ennusteet hyväksyttyjen aikataulujen mukaisesti ja valvoa suunnitelmien luotettavuutta. Hallitukselle raportoidaan suunnitelmien ja toteuman olennaiset eroavaisuudet ja mahdolliset virheet korjaustoimenpiteineen..

Konsernin talousjohto suorittaa ulkoisen ja sisäisen raportoinnin oikeellisuuden valvontaa. Liiketoiminnan luonteesta johtuen talousjohdon suorittamassa valvonnassa painotetaan erityisesti liikevaihdon tuloutumista ja myyntisaamisten seurantaa.

Riskienhallinta

Tecnotreen yleiset vuosittain tehtävät ulkoisia riskejä koskevat johtoryhmän arvioinnit määrittelevät suurimmat riskit. Nämä arvioinnit tehdään pisteyttäen eri riskien todennäköisyyttä ja vaikutusta, minkä perusteella syntyy riskikartta. Kullekin merkittävälle riskille määritetään toimenpiteet ja vastuuhenkilöt. Merkittävimpiä riskejä on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa. Hallitus vahvistaa merkittävimmät riskienhallintaa koskevat toimintaperiaatteet.

Yksi yhtiön merkittävimmistä riskeistä on ollut rahan riittävyys. Espoon käräjäoikeus määräsi aloitettavaksi 9.3.2015 annetulla päätöksellään Tecnotree Oyj:tä koskevan yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaisen menettelyn. Tämän seurauksena yhtiö on tehnyt erillisiä selvityksiä, valvontatoimenpiteitä ja suunnitelmia.

Yrityksen hallintoa ja ohjausta suoritetaan kirjallisten toimintaperiaatteiden avulla. Myyntisopimusten tekoon, luottopäätöksiin, varainhallintaan, valuuttasuojauksiin, ostoihin ja asioiden hyväksymiseen tehdyt linjaukset ovat yrityksen tärkeimmät toimintaperiaatteet.

Suuri osa Tecnotreen riskeistä liittyy myyntiin. Näitä riskejä saadaan vähennettyä systemaattisella tarjousten läpi käymisellä. Tecnotreellä on yhdenmukaiset tarjousten käsittelyyn liittyvät periaatteet (ns. bid review) ja käytännöt.

Tytäryhtiöiden ja ulkomaisten toimipisteiden omat suositukset ja toimintaperiaatteet ovat linjassa konsernitason suositusten ja toimintaperiaatteiden kanssa. Yhtiö on määrittänyt itselleen eettiset ohjeet (Code of Conduct).

Konsernin valuutta-, korko- ja likviditeettiriskien hallinnasta sekä operatiivisia riskejä koskevista vakuutuksista vastaa yhtiön talousjohto.

Yhtiön johtoryhmä käsittelee riskejä ja niiden hallintaa kokouksissaan säännöllisesti. Toimitusjohtaja raportoi niistä hallitukselle.

Taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä vähentävät konsernin käytössä olevat raportointi- ja valvontatavat. Suurin osa myyntiin liittyvistä tapahtumista on emoyhtiössä, yhtiöt noudattavat samaa tilikarttaa ja IFRS-sääntöjä sekä käyttävät samoja, kattavan tiedon sisältäviä ohjelmistoja, varainhallinto ja rahoitus on keskitetty konsernihallintoon sekä sopimukset ja toimintaohjeet on tallennettu helposti käytettävään arkistoon.

Taloudelliset ja osakekohtaiset tunnusluvut

	2015	2014	2013	2012	2011

Konsernin tuloslaskelma
Liikevaihto, M€	76,5	74,0	73,9	73,4	62,3
muutos %	3,4	0,1	0,7	17,9	2,6
Oikaistu liiketulos, M€ ¹	12,0	3,7	3,3	-4,9	-1,7
% liikevaihdosta	15,7	5,0	4,5	-6,6	-2,7
Liiketulos, M€	11,7	3,3	1,6	-12,4	-11,1
% liikevaihdosta	15,2	4,4	2,2	-16,9	-17,8
Tulos ennen veroja, M€	7,8	-2,4	4,1	-13,7	-9,9
% liikevaihdosta	10,2	-3,2	5,6	-18,7	-15,9
Oikaistu tilikauden tulos ²	0,6	-6,4	-7,0	-17,8	-17,2
% liikevaihdosta	0,7	-8,7	-9,5	-24,2	-27,6
Tilikauden tulos, M€	0,2	-9,3	-2,5	-17,0	-15,6
% liikevaihdosta	0,3	-12,6	-3,4	-23,2	-25,0
Konsernin tase
Pitkäaikaiset varat, M€	23,7	22,8	22,0	28,0	39,4
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus, M€	0,5	0,5	0,6	0,6	0,8
Myynti- ja muut saamiset, M€	43,9	49,0	41,9	41,2	53,0
Sijoitukset ja rahavarat, M€	6,4	2,6	7,2	11,9	6,7
Oma pääoma, M€	17,8	16,9	21,7	32,8	49,5
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma, M€	2,2	1,2	21,6	0,4	12,6
Lyhytaikainen vieras pääoma, M€	54,6	53,5	25,3	45,7	33,4
Laskennallinen verovelka, M€		3,4	3,0	2,8	4,4

Taseen loppusumma, M€	74,6	75,0	71,6	81,8	99,9
Taloudelliset tunnusluvut
Oman pääoman tuotto (ROE), %	1,4	-48,2	-9,1	-41,3	-25,6
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	24,7	7,1	11,9	-15,2	-10,2
Omavaraisuusaste, %	23,9	22,5	30,3	40,2	50,7
Nettovelkaantumisaste, %	145,2	172,7	113,4	50,0	43,1
Investoinnit, M€	1,2	0,7	0,6	0,9	0,9
% liikevaihdosta	1,5	1,0	0,8	1,2	1,4
Tuotekehittämismenot, M€	13,0	12,0	14,0	10,4	12,1
% liikevaihdosta	17,0	16,2	19,0	14,2	19,4
% kokonaiskuluista (liiketulokseen sisältyvät)	20,0	16,9	19,3	12,1	16,4
Tilauskanta, M€	26,8	38,9	45,0	54,2	40,4
Henkilöstö keskimäärin	950	1 038	1 067	1 070	922
Henkilöstö kauden lopussa	934	993	1 059	1 116	926

	2015	2014	2013	2012	2011

Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos, € (laimentamaton)	0,00	-0,08	-0,02	-0,16	-0,18
Osakekohtainen tulos, € (laimennusvaikutuksella oikaistu)	0,00	-0,08	-0,02	-0,16	-0,18
Osakekohtainen oma pääoma, €	0,14	0,14	0,18	0,27	0,58
Osakemäärä tilikauden lopussa, 1000 kpl	122 628	122 628	122 564	122 494	73 496
Osakemäärä keskimäärin tilikaudella, 1000 kpl	122 628	122 605	122 551	98 264	73 496
Omien osakkeiden määrä kauden alussa, 1000 kpl	0	65	135	135	135
Omien osakkeiden luovutus, 1000 kpl	0	65	70	0	0
Omien osakkeiden määrä kauden lopussa, 1000 kpl	0	0	65	135	135
Osakkeen kurssikehitys, €
Keskikurssi	0,11	0,19	0,21	0,25	0,44
Alin	0,07	0,13	0,15	0,12	0,33
Ylin	0,20	0,26	0,29	0,35	0,63
Osakkeen kurssi vuoden lopussa, €	0,10	0,14	0,21	0,17	0,38
Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa, M€	12,5	17,0	25,8	20,8	28,0
Osakevaihto, milj. kpl	69,1	44,6	72,4	49,7	22,8
Osakevaihto, % kokonaismäärästä	56,4	36,3	59,0	40,5	31,0
Osakevaihto, M€	7,5	8,7	15,5	11,7	10,0
Osakekohtainen osinko, € ³
Osinko/tulos, %
Efektiivinen osinkotuotto, %
Hinta/voittosuhde, (P/E)	51,7	-1,8	-10,3	-1,0	-1,8

¹ Oikaistu liiketulos = liiketulos ennen kertaluonteisia kuluja.

² Oikaistu tilikauden tulos = kauden tulos ilman rahoituserissä olevia valuuttakurssivoittoja ja –tappioita, jotka aiheutuvat lähinnä tytäryhtiöiden saamisista emoyhtiöltä.

³ Hallitus on ehdottanut, että 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa. Päättyneiltä tilikausilta

31.12.2014, 31.12.2013, 31.12.2012 ja 31.12.2011 ei myöskään jaettu osinkoa.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oikaistu liiketulos	=	Liiketulos ennen tuotekehitysaktivointeja, niiden poistoja ja kertaluonteisia kuluja
Oman pääoman tuotto (ROE), %	=	Tilikauden tulos Oma pääoma (keskimäärin)	x 100
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	=	Tulos ennen veroja + rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin)	x 100
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
Osakekohtainen tulos (EPS)	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta Osakkeiden laimentamaton lukumäärä keskimäärin
Osakekohtainen osinko	=	Osinko Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/tulos %	=	Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos (EPS)	x 100
Osakekohtainen oma pääoma	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Nettovelkaantumisaste, % (net gearing)	=	Korolliset velat - rahavarat - korolliset lainasaamiset Oma pääoma	x 100
Osakekannan markkina-arvo	=	Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä x tilikauden päätöskurssi
Hinta/-voittosuhde (P/E)	=	Tilikauden päätöskurssi Osakekohtainen tulos (EPS)
Efektiivinen osinkotuotto, %	=	Osakekohtainen osinko Tilikauden päätöskurssi

Hallituksen toimintakertomus

Kaikki jatkossa esitetyt konsernin luvut ovat tilikaudelta 2015 ja vertailukauden luvut ovat tilikaudelta 2014, ellei toisin mainita. Tunnuslukusarjat on esitetty erillisessä osiossa konsernitilinpäätöksessä.

Liiketoiminnan kuvaus

Tecnotree on kansainvälinen operaattoreiden it-ratkaisujen toimittaja, joka tarjoaa tuotteita, palveluita ja ratkaisuja veloitukseen, laskutukseen, asiakaspalveluun ja asiakkuudenhallintaan sekä viestintäpalveluihin ja sisältöliiketoimintaan. Yhtiön tuoteportfolio kattaa teleoperaattorin liiketoimintatukijärjestelmien miltei koko kentän yhtenäisellä ratkaisulla kiinteän verkon, mobiilipalveluiden ja laajakaistan tarpeisiin sekä ennakkomaksu- että kuukausilaskuasiakkaiden liittymien, palveluiden ja rahavirtojen hallinnointiin. Tecnotreen ratkaisujen avulla kommunikaatio- ja tietoliikennepalvelujen tarjoajat voivat kasvattaa liiketoimintaansa luomalla digitaalisten palvelujen markkinapaikkoja, yksilöllisiä palvelupaketteja ja liittymätyyppejä sekä kasvattaa lisäarvoa asiakkaidensa elinkaaren kaikissa vaiheissa.

Tecnotreen liiketoiminta perustuu järjestelmäprojektimyyntiin, järjestelmien ylläpitoon sekä räätälöinti-, tuki- ja operointipalveluihin. Yhtiöllä on vahva jalansija erityisesti kehittyvillä markkinoilla, kuten Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Lähi-Idässä.

Liikevaihto ja myynti

Tecnotreen tilikauden liikevaihto oli 76,5 miljoonaa euroa (74,0), 3,4 prosenttia isompi kuin vuotta aiemmin. MEA & APAC –alueen liikevaihto kasvoi 9,4 miljoonaa euroa. Tecnotree on saanut laajennettua tuotteidensa myyntiä vakiintuneiden asiakassuhteiden ansiosta useisiin maihin ja on onnistunut myymään uusia tuotteita. Eurooppa & Amerikka –alueen liikevaihto laski 6,9 miljoonaa euroa heikon markkinatilanteen vuoksi.

Tilikauden aikana ei tuloutettu lainkaan vuosina 2011 ja 2012 Latinalaisesta Amerikasta saatuja, alkuperäisiltä arvoiltaan 30,5 miljoonan dollarin ja 24,1 miljoonan dollarin suuruisia projekteja. Ensin mainittu projekti päätettiin tammikuussa 2015 tehdyllä sopimuksella asiakkaan kanssa ja jälkimmäisen osalta valtaosa työstä oli tehty vuoden 2014 loppuun mennessä. Edellisellä tilikaudella näiden kahden projektin liikevaihto oli 6,3 miljoonaa euroa, ja tilikauden 2015 lopussa taseen muissa saamisissa 14,1 miljoonaa euroa laskuttamatonta tuloutusta.

Tilikauden liikevaihtoon sisältyivät kirjatut 2,4 miljoonan euron suuruiset positiiviset kurssierot, jotka johtuivat lähinnä dollarin vahvistumisesta euroon nähden.

Liikevaihtoa ja myyntiä on selvitetty myös jäljempänä kohdassa "Maantieteelliset alueet".

	2015	2014	2015	2014
LIIKEVAIHDON ERITTELY	Me	Me	%	%
Tuotot valmistusasteen mukaisesti tuloutetuista
projekteista (IAS 11)	23,5	27,7	30,7	37,5
Tuotot ylläpitopalvelutoimituksista (IAS 18)	31,1	27,4	40,7	37,0
Tuotot tavara- ja palvelutoimituksista (IAS 18)	19,4	16,5	25,4	22,3
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot	2,4	2,4	3,1	3,2
YHTEENSÄ	76,5	74,0	100,0	100,0

	2015	2014	2015	2014
LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN	Me	Me	%	%
Eurooppa & Amerikka	35,0	42,0	45,8	56,7
MEA & APAC	41,4	32,0	54,2	43,3
YHTEENSÄ	76,5	74,0	100,0	100,0

	2015	2014	2015	2014
KONSERNIN TILAUSKANTA	Me	Me	%	%
Eurooppa & Amerikka	7,0	5,2	26,2	13,3
MEA & APAC	19,8	33,7	73,8	86,7
YHTEENSÄ	26,8	38,9	100,0	100,0

Vuoden lopun tilauskannassa on vain 8,6 miljoonaa euroa ylläpitomyyntiä. Valtaosa näistä tilauksista saadaan seuraavan vuoden aikana.

Tuloskehitys

Tecnotree erittelee liiketuloksensa seuraavasti:

TULOSLASKELMAN AVAINLUVUT, Me	2015	2014
Liikevaihto	76,5	74,0
Liiketoiminnan muut tuotot	0,1	0,1
Liiketoiminnan kulut ilman tuotekehitysaktivointien vaikutuksia ja kertaluonteisia kuluja	-64,6	-70,4
Oikaistu liiketulos ¹	12,0	3,7
Kertaluonteiset kulut	-0,3	-0,4
LIIKETULOS	11,7	3,3
Rahoituserät ilman valuuttakurssieroja	-3,5	-2,8
Tuloverot	-7,6	-6,9
Oikaistu kauden tulos ²	0,6	-6,4
Rahoituseriin sisältyvät valuuttakurssierot	-0,3	-2,9
KAUDEN TULOS	0,2	-9,3

¹ Oikaistu liiketulos on johdettu tunnusluku: liiketulos ilman kertaluonteisia kuluja.

² Oikaistu kauden tulos on johdettu tunnusluku: kauden tulos ilman rahoituserissä olevia valuuttakurssivoittoja ja – tappioita, jotka aiheutuvat lähinnä tytäryhtiöiden saamisista emoyhtiöltä.

Tecnotree Oyj:n meneillään olevasta yrityssaneerausmenettelystä ei ole kirjattu erillisiä vaikutuksia tilinpäätökseen. Nämä vaikutukset selviävät oikeuden käsiteltyä 30.3.2016 laaditun saneerausohjelmaehdotuksen. Ehdotukseen sisältyvä kertaluontoinen positiivinen tulosvaikutus on 5,6 miljoonaa euroa. Lisää tietoja on jäljempänä kohdassa "Yrityssaneeraus".

Tecnotreen tilikauden liikevaihto nousi 3,4 prosenttia ja oli 76,5 miljoonaa euroa (74,0). Liikevaihtoon sisältyivät 2,4 miljoonan euron suuruiset positiiviset kurssierot, jotka johtuivat lähinnä dollarin vahvistumisesta euroon nähden.

Tytäryhtiöiden konsernituloslaskelmassa olevat kulut nousivat puolestaan tilikaudella euroina 1,9 miljoonaa euroa vertailukaudesta tytäryhtiövaluuttojen vahvistumisen vuoksi. Tecnotreelle syntyi 4,0 miljoonaa euroa vähemmän kuluja materiaaleista ja palveluista. Tähän vaikutti se, että toimitukset sisälsivät aiempaa vähemmän ulkopuolisten toimittajien tuotteita, erityisesti laitteistoja. Tilikauden kuluihin sisältyy 0,3 miljoonan euron verran kertaluonteisia henkilöstön irtisanomisesta aiheutuneita kuluja.

Rahoituseriin kirjautuivat tilikaudella 0,3 miljoonan euron suuruiset negatiiviset kurssierot. Ne johtuvat lähinnä konsernin sisäisten tase-erien vaikutuksista, jolloin esimerkiksi tytäryhtiölle kirjaantuu sen euromääräisestä saamisesta emoyhtiöltä kurssivoitto tai –tappio. Nämä sisäiset tase-erät ovat isoja, joten kurssivaikutuksetkin voivat olla merkittäviä. Tecnotreen toiminnallista tulosta on syytä tarkastella ilman tätä valuuttakurssivaikutusta, minkä vuoksi se esitetään edellä olevassa laskelmassa erillisenä. Sillä ei ole konsernille välitöntä kassavirtavaikutusta. Valuuttakursseilla on vaikutusta myös suoraan omaan pääomaan ulkomaisista yhtiöistä aiheutuvina muuntoeroina, joiden määrä oli tilikaudella yhteensä 0,7 miljoonaa euroa positiivinen. Rahoitustuotot ja –kulut (netto) olivat tilikaudella yhteensä 3,8 miljoonaa euroa nettokulua (5,7 nettokulua). Ne jakaantuivat seuraavasti:

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, Me	2015	2014
Korkotuotot	0,0	0,0
Valuuttakurssivoitot	0,3	0,3
Muut rahoitustuotot	0,3	0,1
RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ	0,6	0,4
Korkokulut	-1,9	-2,4
Valuuttakurssitappiot	-0,6	-3,1
Muut rahoituskulut	-2,0	-0,5
RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ	-4,4	-6,0
RAHOITUSERÄT YHTEENSÄ	-3,8	-5,7

Tilikauden muut rahoituskulut kuin korkokulut ja valuuttakurssitappiot olivat yhteensä 2,0 miljoonaa euroa. Tästä 1,4 miljoonaa euroa liittyy ylimääräisiin kuluihin rahojen kotiuttamiseen normaalista poikkeavalla tavalla maasta, jossa keskuspankilla on pulaa ulkomaan valuutoista.

Tilikauden verot olivat 7,6 miljoonaa euroa (6,9), sisältäen seuraavat erät:

TULOSLASKELMAN VEROT, Me	2015	2014
Ulkomailla maksetut lähdeverot	-6,3	-4,5
Lähdeverojaksotuksen muutos	-2,4	-1,3
Konserniyhtiöiden tulokseen perustuvat verot	-0,8	-0,3
Aikaisempien tilikausien verot	-1,4	0,0
Intian laskennallisen verosaamisen muutokset	-0,4	-0,7
Laskennallisen verovelan muutokset:
-Intian osinkoverosta	3,7	-0,2
Muut erät	0,0	0,0
TULOSLASKELMAN VEROT YHTEENSÄ	-7,6	-6,9

Tulos osaketta kohden oli 0,00 euroa (-0,08). Oma pääoma osaketta kohden oli kauden lopussa 0,14 euroa (31.12.2014: 0,14).

Rahoitus, rahavirta ja tase

Yhtiön rahatilanne pysyi kireänä tilikaudella. Tämä vaikutti siihen, että Tecnotree Oyj jätti maaliskuussa 2015 yrityssaneeraushakemuksen. Yhtiöllä 4.3.2015 olleet velat tullaan käsittelemään saneerausmenettelyssä ja oikeus tekee niistä päätöksen. Toisen neljänneksen aikana yhtiö sai pankiltaan 1,5 miljoonaa euroa lyhytaikaista lainaa, josta yhtiö maksoi takaisin 1,0 miljoonaa euroa toisen vuosineljänneksen aikana ja 0,5 miljoonaa euroa kolmannen vuosineljänneksen aikana. Lisäksi yhtiö sai ja maksoi takaisin kolmannen vuosineljänneksen aikana 0,6 miljoonan euron suuruisen lainan. Neljännellä vuosineljänneksellä yhtiö sai ja maksoi takaisin 0,5 miljoonan euron suuruisen lainan.

Tecnotreen käyttöpääoma on tilikauden aikana vähentynyt 2,9 miljoonalla eurolla:

KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS, Me

(lisäys-/vähennys+)	2015	2014
Myyntisaamisten muutos	2,1	1,5
Muiden saamisten muutos	4,2	-7,5
Vaihto-omaisuuden muutos	0,0	0,1
Ostovelkojen muutos	-1,4	5,0
Muiden velkojen muutos	-1,9	0,7
KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS YHTEENSÄ	2,9	-0,3

Projektien tuloutukset (osatuloutussaamiset) kirjataan muihin saataviin ja kun sopimuksen mukaan asiakasta voidaan laskuttaa, saatavat siirretään myyntisaataviin. Tecnotreen käyttöpääoman muutoksia arvioitaessa on syytä käsitellä saatavia yhtenä kokonaisuutena ja verrata sen muutoksia.

Yhtiön taseen muissa saamisissa oli 14,1 miljoonaa euroa Latinalaisen Amerikan jäljellä olevan ison projektin laskuttamatonta tuloutusta.

Tecnotreen rahavarat olivat 6,4 miljoonaa euroa (31.12.2014: 2,5). Konsernin rahavirta investointien jälkeen oli tilikaudella 6,3 miljoonaa euroa positiivinen. Tähän vaikuttivat erityisesti saatavien vähentyminen. Tilikauden rahavarojen muutos oli 4,2 miljoonaa euroa positiivinen. Yhtiöllä ei ollut käyttämättömiä luottolimiittejä kauden lopussa (31.12.2014: 0,0). Yrityssaneerausprosessin käynnistyttyä yhtiön 10 miljoonan euron suuruinen käyttöpääomalimiitti jäädytettiin ja asiakkailta saadut pantattuihin saataviin liittyvät maksut, 0,7 miljoonaa euroa, ovat pantatulla sulkutilillä.

Taseen loppusumma 31.12.2015 oli 74,6 miljoonaa euroa (31.12.2014: 75,0). Bruttoinvestoinnit olivat tilikaudella 1,2 miljoonaa euroa (0,7) eli 1,5 prosenttia (1,0 %) liikevaihdosta. Korollinen vieras pääoma oli 32,3 miljoonaa euroa (31.12.2014: 31,8). Nettovelkojen suhde omaan pääomaan (net gearing) oli 145,2 prosenttia (31.12.2014: 172,7 %) ja omavaraisuusaste oli 23,9 prosenttia (31.12.2014: 22,5 %). Nettovelkaantumisasteen nousuun ja omavaraisuusasteen laskuun on vaikuttanut kertyneet tappiot. Omaan pääomaan on tilikaudella syntynyt 0,7 miljoonan euron suuruinen positiivinen muuntoero pääosin Intian Rupioista (INR).

Rahoitussopimus

Tecnotreen vuonna 2013 pankin kanssa solmittu rahoitussopimus sisältää kovenantteja. Tecnotree kävi pankkinsa kanssa toukokuussa keskustelun niiden tilanteesta. Yhtiö arvioi tuolloin, että kaikki kovenantit eivät ole rahoitussopimuksen edellyttämällä tasolla 30.6.2015 tilanteen mukaisilla luvuilla. Yhtiön tarkoituksena oli sopia asia pankin kanssa samalla tavalla kuin vuonna 2014, jolloin pankki suostui siihen, että kovenanttien arvojen täyttymättä jääminen ei aiheuttanut rahoitussopimuksessa määritettyjä seuraamuksia kuten velvollisuutta maksaa lainat takaisin. Pankin kanssa käydyssä keskustelussa todettiin kuitenkin, että asian erilliseen sopimiseen ei ole tarvetta Tecnotree Oyj:n meneillään olevan yrityssaneerausprosessin vuoksi.

Testausajankohdalla 31.12.2015 kaikki kovenantit, korkokatetta ja omavaraisuusastetta lukuun ottamatta, olivat rahoitussopimuksen edellyttämiä. Alla olevassa taulukossa on esitetty kovenanttien herkkyysanalyysi 31.12.2015. Erääntyneitä myyntisaatavia koskeva kovenantti testataan kuukausittain. Muut kovenantit testataan puolivuosittain käyttäen laskelmissa viimeisten 12 kuukauden arvoja.

KOVENANTTI	Kovenantin vaatimus täyttynyt /rikkoutunut	Tarvittava parannus tai ylitys /alitus
Korkokate	Rikkoutunut	Tarvittava parannus liiketuloksessa 2,1 Me
Liiketulos suhteessa korollisiin velkoihin	Täyttynyt	Liiketulos 1,9 Me yli rajan
Rahavirtakate	Täyttynyt	Investointien jälkeinen kassavirta 4,5 Me yli rajan
Omavaraisuusaste	Rikkoutunut	Tarvittava parannus omassa pääomassa 12,1 Me
Bruttoinvestoinnit	Täyttynyt	Bruttoinvestoinnit 0,3 Me alle rajan
Erääntyneet myyntisaamiset	Täyttynyt	Erääntyneet myyntisaamiset 6,1 Me alle rajan

Emoyhtiön oma pääoma

Tecnotree-konsernin vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon välitilinpäätöksen valmistuttua todettiin, että konsernin emoyhtiön Tecnotree Oyj:n oma pääoma on negatiivinen. Yhtiön hallitus totesi oman pääoman menettämisen ja jätti asiaa koskevan ilmoituksen kaupparekisteriin. Emoyhtiön oma pääoma oli 3,0 miljoonaa euroa negatiivinen 31.12.2015, mutta konsernin oma pääoma oli 17,8 miljoonaa euroa positiivinen.

Segmentti-informaatio

Tecnotree raportoi IFRS 8 mukaisina toimintasegmentteinä maantieteelliset alueet, jotka ovat Eurooppa & Amerikka (Eurooppa sekä Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikka), MEA & APAC (Lähi-itä ja Afrikka, Aasia ja Tyynenmeren alue). Tämä perustuu siihen, että niiden tulosta seurataan konsernin sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa erillisinä. Tecnotreen IFRS 8:n mukainen operatiivinen päätöksentekijä on konsernin johtoryhmä.

Toimintasegmentit ovat muuttuneet vuonna 2015 siten, että aiemmat segmentit Amerikka (Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikka) sekä Eurooppa on yhdistetty samaan segmenttiin nimeltä Eurooppa & Amerikka, ja samoin on aiemmat segmentit MEA (Lähi-itä ja Afrikka) sekä APAC (Aasia ja Tyynenmeren alue) on yhdistetty samaan segmenttiin nimeltä MEA & APAC. Vertailukauden segmenttiluvut on oikaistu vastaavasti. Segmentit yhdistettiin koska johto katsoi Euroopan ja APAC:in segmentit olevan nykyään epäolennaiset raportoinnin kannalta.

Toimintasegmenttien liikevaihto ja tulos esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan. Segmenttien tulos sisältää sellaiset kulut jotka ovat kohdistettavissa segmenteille, eli myynnin ja markkinoinnin, asiakaspalvelun ja –toimituksien sekä tuotekehityksen kulut. Tuotehallinnan ja hallinnon kuluja, poistoja sekä vero- ja rahoituseriä ei kohdisteta.

Segmenttien tulos on tilikaudella tarkennettu sisältämään markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut. Vertailukausien segmenttitulokset on vastaavasti muutettu.

Maantieteelliset alueet

Konserni toimii seuraavilla maantieteellisillä alueilla: Eurooppa & Amerikka (Eurooppa ja Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikka) sekä MEA & APAC (Lähi-itä ja Afrikka, Aasia ja Tyynenmeren alue).

Eurooppa & Amerikka

Markkina-alueen liiketoiminta jatkui vakaana. Alueen liikevaihto laski 16,5 % vuoden takaisesta ja oli 35,0 miljoonaa euroa (42,0). Myynnin lasku edelliseen vuoteen verrattuna johtui sekä kausivaihteluista että ennen kaikkea myynnin rakenteen painottumisesta enemmän Tecnotree omiin tuotteisiin ja vähemmän kolmannen osapuolen laitteistoihin ja ohjelmistoihin. Strategian mukainen tavoite siirtää liiketoiminnan painopiste pitkäkestoisista toimitusprojekteista palveluliiketoimintaan ja lyhytkestoisiin toimituksiin onnistui hyvin. Näiden toimien ansiosta alueen liiketoimintaan sitoutunut pääoma pieneni. Huhtikuussa 2012 julkistettu 24 miljoonan Yhdysvaltain dollarin yhtenäisen veloitusjärjestelmän toimituksessa operaattoriryhmälle Latinalaisessa Amerikassa on päättymässä. Suurin osa asiakkaista on jo uuden järjestelmän piirissä, ja viimeiset asiakasryhmät siirretään Tecnotreen järjestelmään helmikuusta 2016 alkaen, ja siirto saatetaan loppuun huhtikuussa 2016. Palveluliiketoiminnan osuus liikevaihdosta kasvoi tarjoten vakaampaa, pitkäkestoisempaa liiketoimintaa. Uusien tilausten määrä pysyi alhaisena, mikä johtuu Latinalaisen Amerikan suurten talouksien matalasuhdanteesta. Alueen tilauskanta kuitenkin nousi viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 35,6 % ja oli 7,0 miljoonaa euroa (5,2). Myynti koostuu nykyasiakkaille toteutettujen ratkaisujen laajennuksista ja päivityksistä, vuotuisten ylläpitosopimusten uusimisesta, sekä uusien kauppojen osatoteutuksista.

MEA & APAC

Liiketoiminnan positiivinen kehitys jatkui markkina-alueella vahvan tilauskannan tukemana ja vahvisti koko yhtiön liikevaihdon kasvua. Liikevaihto kasvoi vuoden takaisesta 29,3 % ja oli 41,4 miljoonaa euroa (32,0). Viimeisen vuosineljänneksen aikana loppuun saatetut isot toimitukset pienensivät tilauskantaa 42 %, mutta tilauskanta oli edelleenkin alueen liiketoiminnan luonteeseen nähden terve 19,8 miljoonaa euroa (33,7). Yhtiön asiakaskunta sekä pitkäkestoiset asiakassuhteet Afrikassa tarjoavat vahvan perustan vakaalle liiketoiminnalle alueella. Afrikan kansantalouksien kasvu tukee yhtiön liiketoiminnan kasvua alueella. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat uusimpien Customer Lifecycle Management ja Unified Product Catalogue –tuotteiden toimitukset alueen avainasiakkaalle. Tilikauden myynti koostuu nykyasiakkaille toteutettujen ratkaisujen laajennuksista ja päivityksistä, vuotuisten ylläpitosopimusten uusimisesta, sekä uusien kauppojen osatoteutuksista.

Henkilöstö

Joulukuun 2015 lopussa Tecnotreen palveluksessa työskenteli 934 (31.12.2014: 993) henkilöä, joista kotimaassa 105 (31.12.2014: 89) ja Suomen ulkopuolella 829 (31.12.2014: 904). Kolmannen neljänneksen aikana eräät konsulttisopimuksilla työskentelevät henkilöt ovat siirtyneet Tecnotreen työntekijöiksi ja sisältyvät tilikauden lopun henkilöstömäärään rivillä Muut maat. Tilikauden keskimääräinen henkilöstömäärä oli 950 (1 038). Yhtiön henkilöstö maittain oli seuraava:

HENKILÖSTÖ	2015	2014	2013
Henkilöstö kauden lopussa	934	993	1 059
Suomi	105	89	89
Irlanti	46	51	49
Brasilia	22	31	34
Argentiina	37	35	31
Intia	648	743	809
Yhdistyneet arabiemiirikunnat	33	32	34
Muut maat	43	12	13
Henkilöstö keskimäärin	950	1 038	1 067
Palkkakulut (milj. euroa)	27,6	27,7	28,9

Osake ja kurssikehitys

Joulukuun 2015 lopussa Tecnotree-konsernin oma pääoma oli 17,8 miljoonaa euroa (31.12.2014: 16,9) ja osakepääoma 1,3 miljoonaa euroa (31.12.2014: 4,7). Osakkeiden määrä oli 122 628 428.

Yhtiön hallussa ei ole omia osakkeita. Oma pääoma osaketta kohden oli 0,14 euroa (31.12.2014: 0,14).

Tecnotreen osakkeita vaihdettiin 1.1.–31.12.2015 Helsingin Pörssissä yhteensä 69 127 180 kappaletta (7 524 573 euroa), eli 56,4 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä.

Tilikauden aikana osakkeen ylin hinta oli 0,20 euroa ja alin 0,07 euroa. Keskikurssi oli 0,11 euroa ja osakkeen päätöskurssi 31.12.2015 oli 0,10 euroa. Osakekannan markkina-arvo oli tilikauden päättyessä 12,5 miljoonaa euroa.

Osakkeenomistajat

Tecnotreellä on yksi osakesarja, ja kaikilla osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus. Tecnotreen osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla. Yhtiön kaupankäyntitunnus on TEM1V. Yhtiön osakkeista 99,97 prosenttia on liitetty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.

Tecnotreen yhtiöjärjestyksen 14 §:n mukaan osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä saavuttaa tai ylittää 33 1/3 prosenttia tai 50 prosenttia, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta näiden osakkeet ja niihin oikeuttavat arvopaperit yhtiöjärjestyksen 14 §:ssä tarkemmin määrätyin edellytyksin.

Tecnotreellä ei ole tiedossaan osakassopimuksia, jotka liittyisivät yhtiön omistukseen tai äänivallan käyttöön. Vuoden 2015 aikana yhtiö on vastaanottanut yhden liputusilmoituksen. Markku Wilenius ilmoitti 13.7.2015 hankkineensa Tecnotree Oyj:n osakkeita, minkä seurauksena hänen osuutensa Tecnotree Oyj:n osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä ylitti viisi (5) prosenttia. Yhtiön osake- ja osakasrekisterin mukaan Markku Wileniuksen osakkeiden ja äänien kokonaismäärä 30.6.2015 oli 6 386 492 osaketta ja ääntä, joka vastaa 5,21 prosenttia Tecnotreen osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä. Liputusilmoituksen 13.7.2015 vastaanottamispäivänä Markku Wileniuksen osakkeiden ja äänien kokonaismäärä oli osake- ja osakasrekisterin mukaan 6 877 192, joka vastaa 5,61 prosenttia Tecnotreen osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä.

Tecnotreellä oli 31.12.2015 yhteensä 5 916 arvo-osuusjärjestelmään merkittyä osakkeenomistajaa. Näistä 5 909 kappaletta oli suoria omistuksia ja 7 kappaletta hallintarekisterien kautta olevia omistuksia.

Kymmenen suurimman osakkeenomistajan hallussa oli 31.12.2015 yhteensä 35,73 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänimäärästä. Tecnotreen osakkeista oli 31.12.2015 ulkomaisessa omistuksessa yhteensä 3,95 prosenttia, joista 3,85 prosenttia oli suoria omistuksia ja 0,10 prosenttia hallintarekistereiden kautta olevia omistuksia.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistamien Tecnotreen osakkeiden yhteismäärä 31.12.2015 oli 5 284 014 kappaletta, joka sisältää henkilöiden omat, lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen omistukset. Näiden osakkeiden yhteenlaskettu osuus yhtiön koko osakemäärästä ja osakkeiden äänimäärästä oli 4,31 prosenttia. Tecnotreen johtoryhmä (pl. toimitusjohtaja) omisti 31.12.2015 yhtiön osakkeita 762 858 kappaletta.

Omistusjakauma sektoreittain 31.12.2015

	Osakkeita, kpl	%
Yritykset	25 038 984	20,42%
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	14 024 669	11,44%
Julkisyhteisöt	98 659	0,08%
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	6 350	0,01%
Kotitaloudet yhteensä	78 577 575	64,08%
Ulkomaiset omistajat	4 844 591	3,95%
Yhteensä	122 590 828	99,97%
Yhteistilillä	37 600	0,03%
Liikkeeseen laskettu määrä	122 628 428	100,00%
Hallintarekisterissä	2 537 677	2,07%

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2015

		% osakkeista ja
Yhtiön 10 suurinta omistajaa	Osakkeita, kpl	äänistä
Hammaren & Co Oy Ab	8 803 480	7,18%
Wilenius Markku Johannes	7 127 000	5,81%
The Orange Company Oy	6 000 000	4,89%
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	5 740 000	4,68%
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	5 500 000	4,49%
Puurtinen Jukka Tapani	2 602 216	2,12%
Kettunen Risto Juhani	2 270 000	1,85%
Sumelius Bertil Christer	2 147 937	1,75%
Sumelius Bjarne Henning	1 920 065	1,57%
Gripenberg Jarl dödsbo	1 700 000	1,39%
Yhteensä	43 810 698	35,73%

Omistusmääräjakauma 31.12.2015

Osakkeita, kpl	Omistuksia	%	Osakemäärä, kpl	%
1–500	1 802	30,46%	420 078	0,34%
501–1 000	817	13,81%	670 711	0,55%
1 001–5 000	1 700	28,74%	4 594 604	3,75%
5 001–10 000	623	10,53%	4 972 228	4,06%
10 001–50 000	711	12,02%	16 440 599	13,41%
50 001–100 000	112	1,89%	8 020 449	6,54%
100 001–500 000	120	2,03%	24 061 853	19,62%
> 500 000	31	0,52%	63 410 306	51,71%
Yhteistilillä			37 600	0,03%
Yhteensä	5 916	100,00%	122 628 428	100,00%

Hallituksen valtuudet

Tecnotree Oyj:n 14.4.2015 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen ehdotuksen mukaisesti hallituksen päättämään enintään 100 000 000 uuden osakkeen antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien osakkeiden luovuttamisesta joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Hallitus voi päättää maksuttomasta osakeannista myös yhtiölle itselleen. Hallitus voi antaa valtuutuksen puitteissa myös osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat saamaan maksua vastaan yhtiön uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita joko siten, että osakkeiden merkintähinta maksetaan rahana tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen. Hallitus päättää muista osakeanteihin ja erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista. Valtuutukset ovat voimassa yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutusta tilikauden aikana.

Yrityssaneeraus

Tecnotree Oyj jätti 5.3.2015 Espoon käräjäoikeudelle yrityssaneerausta koskevan hakemuksen. Espoon käräjäoikeus määräsi 9.3.2015 päätöksellään yrityssaneerausmenettelyn aloitettavaksi. Tecnotree Oyj:n 27.3.2015 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti hyväksyä hallituksen tekemän hakemuksen ja yrityssaneerausmenettelyn jatkamisen.

Tecnotree Oyj:n liiketoiminta on ollut useana vuonna tappiollista, rahatilanne pysyi vuoden 2014 aikana kireänä sekä emoyhtiön oma pääoma laski 31.12.2014 alle puoleen osakepääomasta. Yhtiö haki aktiivisesti ratkaisua yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi ja tarkasteli huolellisesti eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi. Selvitystyön perusteella yhtiö totesi johtopäätöksenään, että sekä yhtiön että sen intressiryhmien kannalta paras ratkaisu oli yhtiön hakeutuminen yrityssaneeraukseen. Yhtiö katsoi, että sen vaikeudet olivat luonteeltaan tilapäisiä, ja yrityssaneerausmenettelyssä olisi yhtiön arvion mukaan mahdollista tervehdyttää yhtiön rahoitus- ja pääomarakenne, ja siten turvata yhtiön liiketoiminnan pitkän aikavälin jatkuvuus. Yrityssaneeraus helpottaa toteutuessaan yhtiön velkavastuita ja parantaa tältä osin myös yhtiön omaa pääomaa.

Yrityssaneeraushakemuksen jättämisellä käräjäoikeuteen ei ole ollut välittömiä vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan, ja yhtiö on jatkanut sovittujen asiakasprojektien toteuttamista sekä palveluiden tarjoamista asiakkailleen normaalisti.

Tecnotree Oyj:n saneerausohjelmaehdotuksen sisältö

Tecnotree Oyj:n yrityssaneerausmenettelyn selvittäjä jätti saneerausohjelmaehdotuksen Espoon käräjäoikeuteen 30.3.2016. Selvittäjän näkemyksen mukaan saneerausohjelmaehdotus tulee siinä kuvattujen toimenpiteiden toteutuessa tuottamaan velkojille paremman lopputuloksen kuin konkurssi. Selvittäjä katsoo, että ohjelmaehdotuksen mukaisten toimien toteutuessa yhtiön liiketoiminta on mahdollista tervehdyttää. Saneerausohjelmaehdotuksen keskeinen sisältö on seuraava:

Yhtiön saneerausmenettelyssä huomioitavien saneerausvelkojen kokonaismäärä on tällä hetkellä noin 73,9 miljoonaa euroa. Konserninsisäisiä saneerausvelkoja, jotka selvittäjän ehdotuksen mukaan leikataan kokonaisuudessaan, on yhteensä noin 36,7 miljoonaa euroa. Etuoikeudettomien saneerausvelkojen osuus on noin 11,1 miljoonaa euroa. Vakuusvelkaa on yhteensä noin 26,1 miljoonaa euroa. Yrityskiinnityksellä turvattua saneerausvelkaa on yhteensä noin 8,9 miljoonaa euroa. Selvittäjä esittää, että etuoikeudettomien saneerausvelkojen pääomaa leikataan 50 prosenttia, jolloin maksettavaksi jäisi 50 prosenttia.
Saneerausohjelmaehdotus sisältää velvollisuuden maksaa etuoikeudettomille saneerausveloille lisäjako-osuutta mikäli maksuohjelman aikana yhtiön käyttökate toteutuu ennustettua parempana.
Saneerausohjelman mukaiset suoritukset päättyvät 31.12.2020.
Saneerausohjelmaehdotus sisältää velvoitteita yhtiön omaisuuden myymisestä. Myyntituloilla rahoitetaan osa vakuusvelkojille tulevista suorituksista sekä yrityskiinnitysvelkojille tulevista suorituksista.

Jos saneerausohjelmaehdotus vahvistetaan, tulee konserni kirjaamaan velkojen leikkauksista kertaluontoista positiivista tulosvaikutusta noin 5,6 miljoonaa euroa.

Ohjelmaehdotuksen vahvistaminen ja voimaantulo ovat ehdollisia ja edellyttävät, että Tecnotree Oyj:n yhtiökokous hyväksyy ohjelmaehdotuksen.

Riskit ja epävarmuustekijät

Riippuvuus avainasiakkaista

Tecnotreen merkittävimmät asiakkaat ovat kooltaan yhtiötä huomattavasti suurempia ja kahden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli 80 % vuonna 2015 (79 % vuonna 2014). Yhtiön ja sen suurten asiakkaiden välillä vallitsee riippuvuussuhde, joka liiketoimintamahdollisuuksien lisäksi sisältää riskejä.

Asiakasprojektien toteutuminen, kannattavuus ja ennustettavuus

Yhtiön tekemiin projekti- ja ylläpitosopimuksiin liittyy vastuita, joista voi syntyä ennakoimattomia kustannuksia jatkossa. Vastuita pyritään rajoittamaan mm. asiakassopimuksissa sovittavin vastuunrajoituslausekkein. Lisäksi yhtiöllä on voimassa oleva maailmanlaajuinen vastuuvakuutus asiakassopimuksiin liittyvien mahdollisesti realisoituvien vastuiden kattamiseksi vakuutussopimuksen mukaisesti.

Projektien läpivieminen sisältää riskejä. Niitä sisältävät mm. uutta tuotekehitystä edellyttävät projektit, joissa uusien tuoteominaisuuksien luominen saattaa osoittautua odotettua työläämmäksi. Projektimyyntiin liittyy myös liikevaihdon ja tuloksen vaihtelut eri vuosineljännesten välillä. Näiden vaihteluiden ennustaminen on usein vaikeaa.

Yhtiön tilauskanta sisältää isoja projekteja, joiden toimitus kestää yli vuoden, joidenkin jopa useamman vuoden. Nämä sisältävät asiakaskohtaista räätälöintiä, jonka onnistumiseen liittyy riski. Pitkän toimitusajan kuluessa asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja voivat aiheuttaa ennalta arvaamattomia ongelmia. Pitkäkestoisiin projekteihin voi sitoutua merkittäviä pääomia, kuten yhden Latinalaisen Amerikan projektin yhteydessä on käynyt yhtiölle.

Kansainväliseen toimintaan, saamisiin ja kehittyviin markkinoihin liittyvät riskit

Projektitoimituksista aiheutuu merkittäviä saamisia. Suurin osa Tecnotreen liikevaihdosta tulee kehittyvistä maista, joista useissa on poliittisia ja taloudellisia haasteita. Riskinä on, että laskujen maksu näissä maissa viivästyy huomattavasti ja että Tecnotree joutuu kirjaamaan luottotappioita. Viranomaisten harjoittama ulkomaan maksuliikenteen säännöstely ja kansainväliset sanktiot vaikeuttavat toimintaa joissakin maissa. Erilaiset säädökset voivat vaihtua usein ja saattavat olla tulkinnanvaraisia. Monissa maissa on yleinen käytäntö maksaa laskut viiveellä. Näiden syiden vuoksi asiakasmaksujen ennustaminen on usein epäluotettavaa ja viiveitä syntyy.

Valuuttakurssien muutokset aiheuttavat riskejä erityisesti myynnille, mutta myös muille tuloslaskelma- ja tase-erille sekä rahavirralle. Merkittävä osa yhtiön liikevaihdosta on USA:n dollareissa. Intian rupian valuuttakurssimuutoksilla on myös olennainen vaikutus konsernin tulokseen Intiassa olevan ison henkilömäärän ja muiden rupiamääräisten kustannusten vuoksi. Konsernin sisäiset saamiset ja velat ovat isoja ja niistä aiheutuu isoja kurssieroja konsernin tuloslaskelmaan, koska tyypillisesti konserniyhtiöillä on eri toimintavaluutta.

Rahoitus

Pitkäkestoisissa projekteissa syntyy tuloutuksen myötä saamisia, joiden laskutus ja maksut voivat tapahtua pitkällä viiveellä. Tämä viive lisää maksuihin liittyvää riskiä.

Yhtiön kaikki luottolimiitit olivat täydessä käytössä vuoden 2015 lopussa. Käyttöpääomalimiitin vakuutena olevista saatavista saadut maksut menevät pantatulle sulkutilille, joten yhtiö ei voi käyttää sinne kertyviä varoja toistaiseksi. Yhtiön on sovittava uusista rahoitusjärjestelyistä yrityssaneerausprosessin päätyttyä.

Kassavirta vaihtelee huomattavasti vuosineljänneksittäin, mikä kiristää ajoittain rahatilannetta. Riskinä on se, että yhtiö joutuu lykkäämään kulujensa maksuja.

Tecnotreen elokuussa 2013 tekemä vuoteen 2018 saakka voimassa oleva rahoitussopimus sisältää kuusi eri kovenanttia, joista yhtä testataan kuukausittain, neljää puolivuosittain ja yhtä kerran vuodessa. Kolmen kovenantin ehdot kiristyvät laina-ajan kuluessa. Mikäli jonkin kovenantin ehto ei täyty, rahoittajalla on oikeus vaatia nostetut lainat maksuun. Tecnotree kävi pankkinsa kanssa toukokuussa 2015 keskustelun kovenanttien tilanteesta. Yhtiö arvioi tuolloin, että kaikki kovenantit eivät ole rahoitussopimuksen edellyttämällä tasolla 30.6.2015 tilanteen mukaisilla luvuilla. Yhtiön tarkoituksena oli sopia asia pankin kanssa samalla tavalla kuin vuonna 2014, jolloin pankki suostui siihen, että kovenanttien arvojen täyttymättä jääminen ei aiheuttanut rahoitussopimuksessa määritettyjä seuraamuksia kuten velvollisuutta maksaa lainat takaisin. Pankin kanssa käydyssä keskustelussa todettiin kuitenkin, että asian erilliseen sopimiseen ei ole tarvetta Tecnotree Oyj:n meneillään olevan yrityssaneerausprosessin vuoksi. Kovenanttien tilanne 31.12.2015 on esitetty edellä kohdassa "Rahoitus, rahavirta ja tase".

Yhtiöllä ei ole näköpiirissä mahdollisuutta jakaa osinkoja lähivuosina. Tähän vaikuttavat jakokelpoisten varojen puute, rahoitussopimuksen ehdot sekä varsinaisen yhtiökokouksen hyväksymä osakepääoman alentaminen.

Emoyhtiön oma pääoma oli vuoden 2015 lopussa 3,0 miljoonaa euroa negatiivinen.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa "Toiminnan jatkuvuuden periaate" on selvitetty toiminnan jatkuvuuteen liittyviä olennaisia epävarmuustekijöitä.

Teknologia

Tecnotree toimii nopeasti muuttuvalla toimialalla. Tuotekehityspäätöksiin liittyy riski valinnoista, joihin kohdistuneet tuotto-odotukset eivät välttämättä toteudu. Tuotteiden elinkaari on Tecnotreen alalla melko lyhyt ja yhtiö on historiansa aikana suuntautunut uusille tuotealueille vanhojen sijasta useita kertoja.

Korkean teknologian tuotteet edellyttävät osaavaa henkilöstöä, jonka vaihtuvuus on melko suuri erityisesti Intiassa. Tekijänoikeudet voivat aiheuttaa kiistoja ja tulojen menetyksiä.

Liikearvo

Yritysostoista syntynyt taseen liikearvo 17,5 miljoonaa euroa sisältää riskejä. Konsernin oma pääoma oli vuoden 2015 lopussa 17,8 miljoonaa euroa. Liikearvon testauslaskelmat perustuvat johdon taloudellisiin ennusteisiin ja olettamuksiin, joihin liittyy epävarmuustekijöitä.

Verotus

Kehittyvillä markkinoilla toimimiseen liittyy useita vero-ongelmia. Paikalliset verolait muuttuvat nopeasti ja niiden tulkinta on joskus ristiriitaista. On mahdollista, että eri maiden verottajat vaativat saman tulon verottamista. Järjestelmien ja palveluiden myyntiin liittyy usein lähdevero, jonka hyvittäminen tulonsaantimaassa ei ole selvää. Suomessa Tecnotreellä on runsaasti verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja aiemmilta tilikausilta, joten lähdeveroja ei nykytilanteessa saada hyvitettyä verotuksessa vaan ne jäävät yhtiön kuluksi.

Tecnotree soveltaa pääsääntöisesti ns. cost plus –menetelmää siirtohinnoittelussaan. Tämä selkeyttää eri maissa kirjattavaa verotettavaa tulosta. Konsernin tehdessä tappiota seurauksena on kuitenkin se, että tytäryhtiömaissa joudutaan maksamaan veroja. Myös osingoista joudutaan usein maksamaan lähdeveroja.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Tecnotreen lähiajan riskit ja epävarmuustekijät liittyvät rahoitukseen, projekteihin, niiden ajoitukseen, osatuloutus- ja myyntisaamisiin ja valuuttakurssien muutoksiin. Rahan riittävyys on merkittävin yksittäinen riski. Rahoitussopimukseen sisältyy kovenanttiehtoja, jotka aiheuttavat riskin.

Yhtiöllä on myyntiä useisiin maihin, joiden keskuspankeilla on pulaa ulkomaanvaluutoista. Tämä aiheuttaa ylimääräisiä maksujen viivästymisiä, kuluja ja jopa riskejä maksujen saamisesta lainkaan.

Tecnotree Oyj:n yrityssaneerausprosessi on kesken. Selvittäjä on toimittanut saneeraussuunnitelmaehdotuksen oikeudelle 30.3.2016. Ehdotus sisältää velvoitteita yhtiön omaisuuden myymisestä. Oikeus päättää asiasta myöhemmin. Mikäli hyväksyttävää saneeraussuunnitelmaa ei saada voimaan, yhtiö joutuu maksamaan velkojilleen saneerausvelkansa kokonaisuudessaan. Yhtiö joutuu myös toteuttamaan saneeraussuunnitelman ehdot, mihin sisältyy riski.

Konsernin oma pääoma oli 17,8 miljoonaa euroa 31.12.2015. Emoyhtiön oma pääoma oli kuitenkin 3,0 miljoonaa euroa negatiivinen.

Johto, tilintarkastajat sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Tecnotreen hallitus koostui vuonna 2015 seuraavista henkilöistä:

Harri Koponen, puheenjohtaja Pentti Heikkinen, varapuheenjohtaja Christer Sumelius Matti Jaakola, 14.4.2015 alkaen

Johan Hammarén, 5.3.2015 asti Tuija Soanjärvi, 14.4.2015 asti

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Ilkka Raiskinen.

Vuonna 2015 konsernin johtoryhmän muodostivat Ilkka Raiskinen (toimitusjohtaja), Timo Ahomäki (teknologiajohtaja), Ilkka Aura (kaupallinen johtaja), Padma Ravichander (ratkaisutoimitusyksikön johtaja), Tuomas Wegelius (talousjohtaja) ja Reija Virrankoski (henkilöstöjohtaja 1.4.2014 alkaen).

Tecnotree Oyj:n tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Toni Aaltonen.

Yhtiön hallitus on hyväksynyt selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2015.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee vuosittain hallituksen 3-8 jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus nimittää toimitusjohtajan.

Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt asiat

Taloudelliset ja osakekohtaiset tunnusluvut sekä tuotekehitystoimintaa kuvaavat luvut esitetään Taloudelliset ja osakekohtaiset tunnusluvut –kappaleessa konsernitilinpäätöksessä. Tulosvaikutteisesti kirjattujen tuotekehittämiskulujen yhteissumma esitetään myös konsernin liitetiedossa 8. Konsernin tytäryhtiöt ja sivuliikkeet esitetään liitetiedossa 28.

Merkittävät sopimukset, joiden voimassaolo voi päättyä jos määräysvalta yhtiössä vaihtuu, esitetään konsernin liitetiedossa 22. Toimitusjohtajan ja yhtiön välisen sopimuksen ehdot koskien toimisuhteen lopettamiseen liittyviä korvauksia esitetään liitetiedossa 28.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Tecnotree Oyj:n yrityssaneerausmenettelyn selvittäjä on toimittanut saneerausohjelmaehdotuksen oikeudelle 30.3.2016. Tämän ehdotuksen sisältöä on selvitetty edellä kohdassa Yrityssaneeraus.

Vuoden 2016 näkymät

Neljännesvuosikohtaisten vaihteluiden arvioidaan aiempien vuosien tapaan olevan merkittäviä.

Ehdotus tuloksen käsittelystä

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa ja että emoyhtiön tilikauden tappio, 5 213 387,24 euroa, jätetään omaan pääomaan.

Tecnotree Oyj

Hallitus

Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma

Konsernin tuloslaskelma, 1 000 €	Liite	1.1.-31.12.2015	1.1.-31.12.2014
Liikevaihto	1, 2	76 462	73 973
Liiketoiminnan muut tuotot	3	107	138
Materiaalit ja palvelut	4	-7 887	-11 870
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	5	-33 488	-33 552
Poistot ja arvonalentumiset	6	-991	-1 079
Liiketoiminnan muut kulut	7	-22 548	-24 351
Liiketulos		11 654	3 259

Rahoitustuotot	9	561	355
Rahoituskulut	9	-4 404	-6 018
Tulos ennen veroja		7 811	-2 404

Tuloverot	10	-7 574	-6 904
Tilikauden tulos		237	-9 308

Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		211	-9 305
Määräysvallattomille osakkeenomistajille		26	-3
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos:
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, €	11	0,00	-0,08
Osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu, €	11	0,00	-0,08
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä (1 000 kpl):
Laimentamaton		122 628	122 605
Laimennusvaikutuksella oikaistu		122 628	122 605
Konsernin laaja tuloslaskelma, 1 000 €	Liite	1.1.-31.12.2015	1.1.-31.12.2014
Tilikauden tulos		237	-9 308
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteiseksi:
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	21	-107	-63
Verot eristä, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteiseksi		36	21
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi:
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä, ennen veroja	24	1 154	4 747
Muuntoeroihin liittyvät verot		-437	-342
Tilikauden muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen		646	4 363
Tilikauden laaja tulos yhteensä		883	-4 944
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		857	-4 941
Määräysvallattomille osakkeenomistajille		26	-3

Konsernin tase

1 000 €	Liite	31.12.2015	31.12.2014

Varat
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	12, 13	17 525	16 642
Muut aineettomat hyödykkeet	12	647	358
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	14	3 649	3 813
Laskennalliset verosaamiset	15	593	905
Pitkäaikaiset saamiset	16	1 310	1 128
Pitkäaikaiset varat yhteensä		23 725	22 845

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	17	530	523
Myyntisaamiset ja muut saamiset	18	41 830	46 915
Tuloverosaamiset		2 103	2 083
Sijoitukset	19		76
Rahavarat	19	6 433	2 536
Lyhytaikaiset varat yhteensä		50 895	52 134
Varat yhteensä		74 620	74 979

Oma pääoma ja velat

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma		1 346	4 720
Ylikurssirahasto		847	847
Muuntoerot		-7 764	-8 489
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto			1 624
Muut rahastot		2 033	2 308
Kertyneet voittovarat		21 254	15 829
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	20	17 717	16 839
Määräysvallattomien omistajien osuus		81	52
Oma pääoma yhteensä		17 797	16 892
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	15		3 390
Pitkäaikaiset korolliset velat	22	451
Eläkevelvoitteet	21	735	482
Muut pitkäaikaiset korottomat velat	23	1 019	732
Pitkäaikaiset velat yhteensä		2 205	4 605
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset korolliset velat	22	31 830	31 781
Ostovelat, varaukset ja muut velat	23	22 188	21 355
Tuloverovelat		599	346
Lyhytaikaiset velat yhteensä		54 617	53 483
Oma pääoma ja velat yhteensä		74 620	74 979

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

									Määräys
									vallat
									tomien	Oma
									omis	pääoma
									tajien	yh
1 000 €						Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma			osuus	teensä
				Sijoitetun
				vapaan
	Osake	Yli	Omat	oman
	pää-	kurssi	osak	pääoman	Muut	Muunto	Voitto	Yh
	oma	rahasto	keet	rahasto	rahastot	erot	varat	teensä
Oma pääoma 1.1.2015	4 720	847		1 624	2 308	-8 489	15 829	16 839	52	16 892

Tilikauden tulos							211	211	26	237
Muut laajan tuloksen
erät, verojen jälkeen					-8	725	-71	646		646
Tilikauden laaja tulos
yhteensä					-8	725	140	857	26	883
Osakeperusteiset
maksut							7	7		7
Liiketoimet omistajien
kanssa yhteensä							7	7		7
Tappion kattaminen	-3 374			-2 131			5 505
Muut siirrot erien välillä				508	-267		-241
Muut muutokset							14	14	2	15
Oma pääoma
yhteensä 31.12.2015	1 346	847			2 033	-7 764	21 254	17 717	81	17 797

Lisätietoja on esitetty liitteessä 20. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot.

1 000 €				Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma					Määräys vallat tomien omistajien osuus	Oma pääoma yh teensä
				Sijoitetun
				vapaan
		Yli	Omat	oman
	Osake	kurssi	osak	pääoman	Muut	Muunto	Voitto	Yh
	pää- oma	rahasto	keet	rahasto	rahastot	erot	varat	teensä
Oma pääoma 1.1.2014	4 720	847	-59	5 452	2 279	-12 894	21 312	21 659	51	21 710
Tilikauden tulos							-9 305	-9 305	-3	-9 308
Muut laajan tuloksen
erät:
Muuntoerot, verojen jälkeen						4 405		4 405		4 405
Tilikauden laaja tulos
yhteensä						4 405	-9 305	-4 900	-3	-4 903
Omien osakkeiden
luovutus			59				-45	14		14
Osakeperusteiset
maksut							-9	-9		-9
Liiketoimet omistajien
kanssa yhteensä			59				-54	5		5
Tappion kattaminen				-3 828			3 828
Siirto vararahastoon					29		-29
Muut muutokset							75	75	4	79
Oma pääoma yhteensä
31.12.2014	4 720	847		1 624	2 308	-8 489	15 829	16 839	52	16 892

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 €	Liite	31.12.2015	31.12.2014
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos		237	-9 308
Oikaisut tilikauden tulokseen:
Poistot ja arvonalentumiset		991	1 079
Työsuhde-etuudet		476	291
Saamisten arvonalentumiset	7	1 779	2 600
Realisoitumattomat kurssierot		-2 491	316
Muut rahoitustuotot ja -kulut		3 518	2 772
Tuloverot		7 574	6 904
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot		18	-37
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos		6 278	-5 998
Vaihto-omaisuuden muutos		-7	53
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos		-3 334	5 665
Maksetut korot		-414	-197
Saadut korot		33	69
Maksetut verot		-7 797	-5 932
Liiketoiminnan nettorahavirta		6 862	-1 721

Investointien rahavirrat
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin		-399	-68
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin		-232	-652
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot		5	64
Luovutustulot muista sijoituksista		76	512
Saadut korot sijoituksista			31
Investointien nettorahavirta		-549	-113
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot		2 900	2 800
Lainojen takaisinmaksut		-2 900	-2 800
Rahoitusleasingvelkojen takaisinmaksut ja korot		-22
Muutokset pantatuissa rahavaroissa		-821
Maksetut korot		-1 256	-2 379
Rahoituksen nettorahavirta		-2 099	-2 379

Rahavarojen muutos		4 214	-4 213
Rahavarat tilikauden alussa		2 536	6 572
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-317	178
Rahavarat tilikauden lopussa	19	6 433	2 536

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Tecnotree on kansainvälinen teleoperaattoreiden it-ratkaisujen toimittaja, joka tarjoaa tuotteita ja palveluita veloitukseen, laskutukseen, asiakaspalveluun ja asiakkuudenhallintaan sekä viestintäpalveluihin ja sisältöliiketoimintaan. Tecnotreellä on tytäryhtiöitä ja sivuliikkeitä 12 maassa.

Konsernin emoyritys on Tecnotree Oyj, jonka kotipaikka on Espoo ja sen rekisteröity osoite on Finnoonniitynkuja 7, 02270 Espoo. Tecnotree Oyj:n osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä (TEM1V). Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteessa www.tecnotree.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Finnoonniitynkuja 7.

Tecnotree Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu EU:n hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2015 voimassa olevia IAS ja IFRS standardeja sekä SIC ja IFRIC -tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, jäljempänä laatimisperiaatteissa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ellei muuta mainita. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja. Liitetietojen tekstiosioissa esitetyt vertailukauden luvut ovat suluissa.

Toiminnan jatkuvuuden periaate

Epävarmuustekijät

Tecnotreellä on toiminnan jatkuvuuteen liittyviä olennaisia epävarmuustekijöitä. Yhtiön lähiajan riskit ja epävarmuustekijät liittyvät rahoitukseen, projekteihin, niiden ajoitukseen, osatuloutus- ja myyntisaamisiin ja valuuttakurssien muutoksiin. Rahan riittävyys on merkittävin yksittäinen riski. Rahoitussopimukseen sisältyy kovenanttiehtoja, jotka aiheuttavat riskin.

Lisäksi Tecnotreellä on emoyhtiön negatiivisen oman pääoman aiheuttama riski.

Tecnotreen toimintaan liittyviä epävarmuustekijöitä on selvitetty tarkemmin hallituksen toimintakertomuksessa kohdassa "Riskit ja epävarmuustekijät". Rahoitusriskien hallinta on myös kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 24. Yrityssaneerauksesta on kerrottu liitetiedossa 29.

Perustelut jatkuvuuden periaatteen noudattamiselle

Tecnotree Oyj:n konsernitilinpäätös vuodelta 2015 on laadittu jatkuvuuden periaatetta noudattaen. Tätä perustellaan seuraavilla seikoilla:

Tecnotreen liiketoiminta on ollut useana vuonna tappiollista. Yhtenä keskeisenä syynä tähän on ollut vanhojen tuotteiden myynnin lasku, jota uusien tuotteiden myynti ei ole pystynyt täysin kompensoimaan. Ennen vuotta 2014 syntyneisiin tappioihin vaikutti myös se, että Tecnotree lakkasi vuodesta 2009 lähtien aktivoimasta tuotekehityskuluja ja aiemmat aktivoinnit, noin 20 miljoonaa euroa, poistettiin vuosina 2009 -2013.

Yhtiön rahoitustilanne on ollut kireä parin viime vuoden aikana. Tähän ovat vaikuttaneet vuosina 2011 ja 2012 saadut kaksi poikkeuksellisen isoa asiakasprojektia, jotka olivat alkuperäiseltä arvoltaan yhteensä 54,6 miljoonaa dollaria. Näiden projektien maksut oli sovittu tapahtuvan suurelta osin projektien loppupäässä. Ensin mainittu projekti päätettiin asiakkaan kanssa tammikuussa 2015 tehdyllä sopimuksella. Vuoden 2015 lopussa yhtiöllä oli taseessaan vielä 14,1 miljoonaa euroa tuloutettuja saatavia toisesta projektista. Yhtiö arvioi saavansa tämän projektin päätökseen vuonna 2016. Yhtiöllä ei ole aikomusta jatkossa ryhtyä yhtä isoihin projektikokonaisuuksiin vaan tehdä asiakassopimuksia, joissa projektit muodostuvat pienemmistä osista, joista saadaan myös maksuja nopeammin ja jotka ovat helpommin hallittavissa.

Vuoden 2015 tuloskehitys oli positiivinen. Vanhojen tuotteiden myynnin laskulla arvioidaan olevan jatkossa vähemmän merkitystä suhteessa uusien tuotteiden myynnin kasvuun. Yhtiö ei tulouttanut edellä mainittuja kahta isoa projektia vuoden 2015 aikana lukuun ottamatta projekteihin liittyvien saatavien kurssieroja. Tästä huolimatta Tecnotreen liikevaihto kasvoi vuonna 2015.

Yrityssaneerauksella arvioidaan olevan yrityksen toimintaa vakauttava vaikutus.

Arvioiden käyttö tilinpäätöksessä

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS -standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen tulevaisuutta koskevien arvioiden ja oletusten tekemistä, joiden lopputulemat saattavat poiketa tehdyistä arvioista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön Tecnotree Oyj:n sekä kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryhtiöt (yli 50 % äänimäärästä) tai yhtiöt, joissa sillä on muutoin määräysvalta.Määräysvallan katsotaan syntyvän, kun Tecnotree olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai Tecnotree on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja konserni pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Määräysvalta syntyy yleensä silloin, kun konserni omistaa välittömästi tai välillisesti yli puolet tytäryrityksen äänivallasta.

Konsernin keskinäinen omistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Tytäryritykset on yhdistelty siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, kun määräysvalta lakkaa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, voitonjako, saamiset, velat sekä sisäisten tapahtumien realisoitumattomat katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Tilikauden tuloksen sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajassa tuloslaskelmassa. Määräysvallattomien omistajien osuus on esitetty konsernitaseen omassa pääomassa erillään emoyhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta.. Määräysvallattomien omistajien osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka.

Konsernissa ei ole yhteisjärjestelyjä tai osakkuusyrityksiä.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Konserniyhtiöt raportoivat tilinpäätöksissään liiketoimensa sen taloudellisen ympäristön valuutan mukaisesti, jossa ne pääasiallisesti toimivat (toimintavaluutta). Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin tai käyttäen kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät arvostetaan toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään liikevaihdon tai materiaalien ja palvelujen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssierot on kirjattu rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Niiden ulkomaisten konserniyhtiöiden, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmien sekä laajojen tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät sekä rahavirtalaskelmien erät muunnetaan euroiksi käyttäen kauden keskikurssia ja tase-erät, lukuun ottamatta tilikauden tulosta, muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Euroalueen ulkopuolisten ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista, hankinnan jälkeen kertyneistä omista pääomista sekä tuloslaskelman ja taseen erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin ja esitetty oman pääoman muuntoeroissa. Ne kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota, kun ulkomaisesta tytäryhtiöstä luovutaan kokonaan tai osittain.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä tasapoistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.

Kun käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun on todennäköistä, että ne lisäävät hyödykkeestä konsernille koituvaa taloudellista hyötyä. Kaikki muut kulut, kuten normaalit korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti kun ne syntyvät.

Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maaalueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset ja rakennelmat 25 vuotta
Koneet, laitteet ja kalusto 3–5 vuotta
Atk-laitteet ja järjestelmät 3–5 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan se testataan vähintään vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumisilla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke kirjataan vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno voidaan määrittää luotettavasti. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioitu taloudellinen vaikutusaika aineettomille oikeuksille on 3–10 vuotta.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Uusien tuotteiden kehittämismenot aktivoidaan IAS 38 Aineettomat hyödykkeet -standardin edellytysten täyttyessä ja poistetaan kyseisten tuotteiden taloudellisena vaikutusaikana. Tuotekehityskustannuksia seurataan Tecnotreessä projekteittain ja konsernin johto päättää kunkin projektin kustannusten aktivoinnista aina erikseen. Aktivoitavan projektin täytyy olla luonteeltaan sellainen, että se hyödyttää jatkossa useita eri asiakkaita, sen sisällöstä, tavoitteista ja aikataulusta tulee olla kirjallinen kuvaus sekä siitä tulee olla kannattavuuslaskelma. IFRS-kriteerit täyttävien tuotekehittämismenojen aktivointi aloitetaan siitä lähtien, kun tuotteen toiminnalliset vaatimukset, tuotteistamis-, testaus- ja projektisuunnitelmat ovat valmiina ja hyväksytty sekä tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoitujen tuotekehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–5 vuotta riippuen tuotteen ennustetusta elinkaaresta, jona aikana ne kirjataan tasapoistoina kuluksi kaupallisen käytön alkamishetkestä. Konsernin taseeseen 31.12.2015 ja 31.12.2014 ei sisältynyt enää aktivoituja tuotekehitysmenoja.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Arvostuksessa noudatetaan FIFO-periaatetta. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset luokitellaan IAS 17-standardin periaatteiden mukaisesti joko rahoitusleasingsopimuksiksi tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksen määritelmän mukaan sopimuksella siirretään hyödykkeen omistamiselle ominaiset edut ja riskit olennaisilta osin hyödykkeen käyttäjälle. Rahoitusleasingsopimuksella vuokrattu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksilla hankittu omaisuuserä vähennettynä kertyneillä poistoilla kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja sopimuksesta johtuvat velvoitteet vastaavasti korollisiin rahoitusvelkoihin. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat maksut jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseksi. Rahoitusleasingsopimuksilla hankituista hyödykkeistä tehdään poistot konsernin aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevien poistosuunnitelmien mukaisesti tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan aikana.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan liiketoiminnan muiksi kuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan tilinpäätöshetkellä mahdollisten arvonalentumisen viitteiden havaitsemiseksi. Lisäksi tämä arviointi tehdään silloin kun esiintyy jokin viite siitä, että jonkin omaisuuserän kirjanpitoarvo saattaa olla alentunut. Käytännössä tarkastelu tapahtuu usein omaisuusryhmäkohtaisesti. Jos viitteitä havaitaan, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko vastaisten rahavirtojen nykyarvo (käyttöarvo) tai käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Tecnotree-konsernissa arvonalentumistestit tehdään käyttöarvoon perustuen rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla.

Konsernin rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat seuraavat: Amerikka (Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikka), Eurooppa, MEA (Lähi-itä ja Afrikka) sekä APAC (Aasia ja Tyynenmeren alue).

Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.

Arvonalentumistappio perutaan, kun on olemassa viitteitä, että arvonalentumistappiota ei enää mahdollisesti ole ja kun olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Työsuhde-etuudet

Eläke-etuudet

Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Lakisääteiset ja vapaaehtoiset eläkejärjestelyt on hoidettu eläkevakuutusyhtiöissä.

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernille ei jää velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisten järjestelyjen kulut kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoite diskontataan nykyarvoon käyttämällä sellaisen valtion velkasitoumuksen korkoa, joka vastaa eläkevelvoitteen maturiteettia. Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon arvostettuina. Taseeseen merkitään etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nettovelka (tai -omaisuuserä).

Kauden työsuoritukseen perustuva meno ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) uudelleenmäärittämisestä aiheutuvat erät kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät.

Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti aikaisempana seuraavista ajankohdista: joko kun järjestelyn muuttaminen tai supistaminen tapahtuu tai kun Tecnotree kirjaa tähän liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät edut.

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet

Etuuspohjaisten eläkkeiden lisäksi Tecnotreellä on muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia, jotka esitetään erillään etuuspohjaisista eläkkeistä. Nämä liittyvät eräiden tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden henkilöstön oikeuteen saada rahallinen korvaus työsuhteen päättyessä. Näistä järjestelyistä on kirjattu velka konsernitaseeseen.

Kannustinjärjestelmät

Osakeperusteisissa kannustinjärjestelmissä, joissa maksut suoritetaan emoyhtiön osakkeina tai käteisvaroina, myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tuloslaskelmaan työsuhdeetuuksista aiheutuvaksi kuluksi tasaisesti oikeuden ansainta- ja sitouttamisjakson aikana. Konsernilla ei enää ollut osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä voimassa tilikaudella 2015.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut sen toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskevan suunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan ja verolainsäädännön perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli verot liittyvät muun laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin, tuloverot kirjataan kyseisiin eriin.

Laskennalliset verot lasketaan taselähtöisesti väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista siltä osin, kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty. Laskennalliset verovelat on kirjattu pääsääntöisesti kokonaisuudessaan, mutta laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Tuloutusperiaatteet

Tecnotreessä liikevaihto koostuu projektien, tuotteiden ja palveluiden myynnistä, joista on vähennetty välilliset verot, alennukset ja valuuttamääräisen myynnin kurssierot.

Pitkäaikaishankkeet

Projektitoimitukset tuloutetaan pitkäaikaishankkeita koskevan IAS 11 Pitkäaikaishankkeet -standardin mukaisesti. Projektin tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi tilinpäätöshetken valmistusasteen perusteella, kun projektin lopputulos on määritettävissä luotettavasti. Lopputulos on määritettävissä luotettavasti, kun sopimuksesta odotettavissa olevat tulot ja menot sekä projektin eteneminen pystytään määrittämään luotettavasti ja kun on todennäköistä, että projektista saatava taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Valmistusasteen mukainen tuloutusmenetelmä perustuu arvioihin sopimuksesta odotettavissa olevasta tuloista ja menoista sekä projektin etenemisen arviointiin. Projektien kustannusarvioita käydään läpi johdon tuloutuskatselmuksessa neljännesvuosittain ja tulojen ja menojen merkitsemistä tuloslaskelmaan muutetaan, jos arviot projektin lopputulemasta muuttuvat. Arvioiden muutoksesta johtuva kumulatiivinen vaikutus kirjataan sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja sen määrä on arvioitavissa.

Mikäli projektin lopputulos ei ole luotettavasti määritettävissä, kirjataan tuottoja vain toteutuneita menoja vastaava määrä. Tätä tulouttamiskäytäntöä sovelletaan tyypillisesti uusien tuotteiden ensitoimitusprojekteissa tai kun toimitusprojektiin sisältyy merkittävä määrä asiakaskohtaista räätälöintiä. Projektin kate tuloutetaan lopullisen hyväksynnän yhteydessä. Tällainen tuloutusmenettely vaatii johdolta arvioiden ja harkinnan käyttämistä. Näihin liittyviä seikkoja on kuvattu jäljempänä laatimisperiaatteissa kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Pitkäaikaishankkeisiin liittyvät keskeneräiset työt on arvostettu tuloutettuun määrään vähennettynä määrällä, joka on jo laskutettu. Tuloslaskelmaan kirjatut projektimenot sisältävät kaikki konsernin pitkäaikaishankkeisiin välittömästi liittyvät menot ja kiinteistä menoista sekä yleiskustannuksista sen osan, joka on kohdennettavissa projektille.

Projekti katsotaan tappiolliseksi, kun sen menot ylittävät siitä saatavat tulot. Tällöin projektista johtuva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Tavara- ja palvelutoimitukset

Tavara- ja palvelutoimitukset tuloutetaan IAS 18 Tuotot -standardin mukaisesti. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle, tuotot ovat määriteltävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu ja taloudellisen hyödyn saaminen palvelusuoritteesta on todennäköistä . Esimerkkeinä tavara- ja palvelutoimituksista voidaan mainita mm. usein erillisinä myytävät järjestelmien oheistoimitukset, kuten huoltosopimus-, lisenssi-, koulutus-, dokumentaatio- ja varaosatoimitukset. Kiinteäaikaisten huoltosopimusten tuotot kirjataan pääsääntöisesti tasasuurina erinä huoltosopimuksen voimassaoloaikana.

Liiketuloksen, oikaistun liiketuloksen ja oikaistun tilikauden tuloksen määrittely

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä. Tecnotree-konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut.

Suojaamistarkoituksessa tehtyjen johdannaissopimusten käypien arvojen muutokset sisältyvät liiketulokseen (Tecnotree ei sovella suojauslaskentaa). Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liiketuloksen alapuolella. Kurssierot sisältyvät liiketulokseen, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Konsernin oikaistu liiketulos on liiketulos ennen tuotekehitysaktivointeja, niiden poistoja ja kertaluonteisia kuluja. Kertaluonteisiksi kuluiksi kirjataan vain kerran tai hyvin harvoin tapahtuvia asioita. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi liiketoiminnasta luopuminen, uudelleenjärjestelyt, arvonalentumiskirjaus tai oikeudenkäyntikulut. Toistaiseksi viimeiset tuotekehitysaktivointien poistot kirjattiin tilikaudella 2013 ja siten konsernin taseeseen 31.12.2015 ja 31.12.2014 ei sisälly aktivoituja tuotekehitysmenoja eikä tilikauden 2015 ja 2014 tuloslaskelmaan niiden poistoja.

Oikaistu tilikauden tulos on tulos ilman rahoituseriin kirjattuja valuuttakurssivoittoja ja –tappioita, jotka aiheutuvat lähinnä tytäryhtiöiden saamisista emoyhtiöltä.

Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät sekä velat luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijasta. Myytävänä olevat omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan alempaan seuraavista: kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuvilla menoilla. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraavaan kahteen ryhmään: kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat sekä lainat ja muut saamiset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarojen ostojen ja myyntien kirjaus tapahtuu kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat, joita Tecnotree-konsernissa ovat käyvältä arvoltaan positiiviset valuutta- ja korkojohdannaiset.

Lainat ja muut saamiset sisältävät myyntisaamiset ja muut saamiset, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen merkittävä viivästyminen ovat näyttöä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Arvonalentumistappio tai sen mahdollinen peruutus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Yli kolmen kuukauden pankkitalletukset luokitellaan myös lainat ja muut saamiset –ryhmään.

Rahavarat koostuvat käteisvaroista ja lyhytaikaisista, alle kolmen kuukauden pankkitalletuksista.

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin (käyvältä arvoltaan negatiiviset valuutta- ja korkojohdannaiset) ja muihin rahoitusvelkoihin (jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat). Muut rahoitusvelat koostuvat mm. konsernin pankkilainoista ja ostoveloista. Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. Käytössä olevat tililimiitit sisältyvät taseen lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon ja arvostetaan tämän jälkeen edelleen käypään arvoon jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Muut rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon oikaistuna merkittävillä transaktiokuluilla. Myöhemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Ne vieraan pääoman menot (lähinnä korot), jotka johtuvat välittömästi ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta tai rakentamisesta, aktivoidaan taseeseen osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa. Ehdot täyttävä hyödyke on omaisuuserä, jonka valmiiksi saattaminen sen aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Johdannaiset

Tecnotree-konsernin solmimat johdannaissopimukset ovat valuuttatermiinejä ja -optioita sekä koronvaihtosopimuksia.

Konserni ei sovella IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa, vaikka johdannaiset on hankittu valuuttamääräisten myyntisaamisten suojaamiseksi ja konsernin pankkilainojen suojaamiseksi.

Johdannaissopimukset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi tai -veloiksi. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon, joka määritetään käyttämällä vastapuolen markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Käypien arvojen muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella kun ne syntyvät.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Laadittaessa tilinpäätös kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaan konsernin johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Arviot liittyvät pääosin tuloutukseen, myyntisaamisten ja liikearvon arvostukseen.

Projektit ja palvelut, joita Tecnotreen sopimukset koskevat, ovat usein laajoja, monimutkaisia ja arvoltaan suuria. Konsernin johto joutuu arvioimaan asiakasprojekteihin liittyviä olosuhteita ja ehtoja, jotka saattavat vaikuttaa projektien tuloutuksen ajoittumiseen ja kokonaiskannattavuuteen. Tällaisia voivat olla esim. kyky kiinnittää sopiva määrä pätevää henkilöstöä kuhunkin projektiin tai esim. kansainvälisillä ja etenkin kehittyvillä markkinoilla tapahtuvaan toimintaan liittyvät tekijät, joista osa saattaa olla konsernin tai asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Projektien valmiiksi saattaminen edellyttää usein uusia teknisiä ratkaisuja, jotka voivat aiheuttaa ennalta arvaamattomia ongelmia, projektin viivästymistä ja ylimääräisiä kustannuksia.

Myyntisaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Tämä arviointi tehdään jokaisen raportointikauden lopussa. Lisätietoja arvonalentumistappioista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.

Konsernissa testataan liikearvo vähintään vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät merkittävissä määrin arvioiden käyttämistä. Lisätietoja arvonalentumistestauksesta on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 13.

Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit

Konserni on noudattanut 1.1.2015 alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja:

Muutokset IAS 19:ään Työsuhde-etuudet Defined Benefit Plans: Employee Contributions (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutoksilla on selvennetty kirjanpitokäsittelyä, kun etuuspohjaisessa järjestelyssä edellytetään työntekijöiden tai kolmansien osapuolien maksuja järjestelyyn. Muutetulla standardilla ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelmat 2011- 2013 sekä 2010-2012) (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat neljää (2011-2013) ja seitsemää (2010-2012) standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.

Muilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ei ole ollut vaikutusta konsernin 2015 tilinpäätökseen.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä tilinpäätöspäivänä 31.12.2015 voimassa, eikä Tecnotree ole soveltanut niitä laatiessaan tätä konsernitilinpäätöstä. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

* = Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2015.

Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen: Disclosure Initiative (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38:aan Aineettomat hyödykkeet Clarification of Acceptable Methods of Depreciation and Amortisation (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelma 2012– 2014 (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Konserni arvioi, ettei näillä uusilla ja muutetuilla standardeilla sekä tulkinnoilla tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen niiden käyttöönoton yhteydessä.

Uusi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Uusi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Konserni selvittää vielä näiden standardien vaikutuksia.

1. Segmentti-informaatio

Tecnotree raportoi IFRS 8:n mukaisina toimintasegmentteinä maantieteelliset alueet, jotka ovat Eurooppa & Amerikka (Eurooppa sekä Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikka) ja MEA & APAC (Lähi-itä ja Afrikka, Aasia ja Tyynenmeren alue). Tämä perustuu siihen, että niiden tulosta seurataan konsernin sisäisessä taloudellisessa raportoinissa erillisinä. Tecnotreen IFRS 8:n mukainen ylin operatiivinen päätöksentekijä on konsernin johtoryhmä.

Toimintasegmentin tuloksena raportoidaan tulos, jossa liikevaihtoon on lisätty liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetty ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella oikaistuna sekä sellaiset kulut jotka ovat kohdistettavissa segmenteille eli myynnin ja markkinoinnin, asiakaspalvelun ja –toimituksien sekä tuotekehityksen kulut. Muut segmentit -erä sisältävät poistot sekä tuotehallinnan ja hallinnon kuluja, jotka ovat luonteeltaan kiinteitä kuluja joita ei ole tarkoituksenmukaista jakaa segmenteille.

Edellä mainittu segmenttien tuloksen määritelmä on muutettu 2015. Tilikaudella segmenttien tulos on tarkennettu sisältämään myös markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut, sillä parantuneen työtuntiseurannan kautta kulut ovat tarkemmin allokoitavissa segmenteille. Vertailutilikauden segmenttitulokset on vastaavasti muutettu.

Tecnotree ei kohdista raportoinnissaan varoja toimintasegmenteille.

	Eurooppa &	MEA &	Muut	Konserni
1 000 €	Amerikka	APAC	segmentit	yhteensä

Liikevaihto (ulkoinen)	35 047	41 416		76 462

Segmentin tulos	7 832	16 994		24 826
Kohdistamattomat erät			-12 859	-12 859
Liiketulos ennen kertaluonteisia kuluja				11 967
Kertaluonteiset kulut				-312
Liiketulos				11 654
Toimintasegmentit 2014
	Eurooppa &	MEA &	Muut	Konserni
1 000 €	Amerikka	APAC	segmentit	yhteensä
Liikevaihto (ulkoinen)	41 950	32 023		73 973

Segmentin tulos	12 353	6 861		19 215
Kohdistamattomat erät:			-15 506	-15 506
Liiketulos ennen kertaluonteisia kuluja				3 709
Kertaluonteiset kulut				-450
Liiketulos				3 259

Suomalaisilta asiakkailta saadut tuotot oli 1 338 tuhatta euroa (1 047) ja yhteensä kaikista muista maista 75 124 tuhatta euroa (72 926). Suomessa sijaitsevat pitkäaikaiset varat olivat tilinpäätöshetkellä 2 140 tuhatta euroa (2 448) ja yhteensä muissa maissa 19 682 tuhatta euroa (18 364).

Toimintasegmentit 2015

Tiedot merkittävimmistä asiakkaista

1 000 €		2015		2014
		Liikevaihto	% konsernin liikevaihdosta	Liikevaihto	% konsernin liikevaihdosta
Asiakas 1, toimintasegmentti:	Eurooppa & Amerikka	28 128	37%	35 196	48%
Asiakas 2, toimintasegmentti:	MEA & APAC	33 348	44%	23 059	31%

2. Liikevaihto

1 000 €	2015	2014

Tuotot valmistusasteen mukaisesti tuloutetuista projekteista (IAS 11)	23 496	27 732
Tuotot ylläpitopalvelutoimituksista (IAS 18)	31 138	27 377
Tuotot tavara- ja palvelutoimituksista (IAS 18)	19 433	16 496
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot	2 395	2 369
Liikevaihto yhteensä	76 462	73 973
Tilauskanta liittyen osatuloutusprojekteihin	15 361	21 592
Tilauskanta liittyen tavara-, ylläpito- ja palvelutoimitussopimuksiin	11 422	17 306
Tilauskanta yhteensä	26 783	38 899
Keskeneräiset osatuloutusprojektit:
Keskeneräisten osatuloutusprojektien kumulatiivinen tuloutus	38 389	43 819
Keskeneräisten osatuloutusprojektien kumulatiivinen laskutus	21 720	26 704
Osatuloutusprojekteihin liittyvät siirtosaamiset, keskeneräiset työt	16 669	17 115
Keskeneräisten osatuloutusprojektien kertyneet toteutuneet menot	21 072	26 081

Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ole asiakkaan pidättämiä myyntisaamisia. Konserni ei ole saanut ennakoita liittyen keskeneräisiin osatuloutusprojekteihin.

3. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 €	2015	2014

Vuokratuotot	79	84
Myyntivoitot aineellisista ja ainteettomista hyödykkeistä	25	38
Muut tuottoerät	2	16
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	107	138

4. Materiaalit ja palvelut

1 000 €	2015	2014

Ostot tilikauden aikana	-6 767	-10 161
Vaihto-omaisuuden lisäys tai vähennys	7	-53
Aineet, tavarat, tarvikkeet	-6 760	-10 214
Ulkopuoliset palvelut	-1 127	-1 655
Materiaalit ja palvelut yhteensä	-7 887	-11 870

5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

1 000 €	2015	2014

Palkat ja palkkiot	-27 552	-27 734
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	-1 768	-1 899
Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt (liite 21)	-187	-141
Osakeperusteiset etuudet (kannustinjärjestelmä)	-7	-12
Kulut muista pitkäaikaisista työsuhde-etuuksista (liite 23)	-581	-268
Muut henkilösivukulut	-3 393	-3 497
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut yhteensä	-33 488	-33 552

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 28.

Henkilöstö keskimäärin Suomi 95 91 Irlanti 48 51 Muu Eurooppa 3 6 Intia 688 783 Muu Itä- ja Kaakkois-Aasia 3 6 Lähi-itä 51 34 Etelä-Amerikka 62 68 Yhteensä 950 1 038

Kannustinjärjestelmä

Yhtiöllä oli vertailukautena voimassa hallituksen 25.10.2011 perustama kannustinjärjestelmä. Järjestelmässä oli kolme yhden kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014. Ansaintakriteerien perusteella ei syntynyt kirjattavia palkkioita vuodelta 2014. Tilikauden 2015 tuloslaskelmaan on kirjattu 7 tuhatta euroa vuoden 2013 jaksotettua palkkiokulua (vuonna 2014 on kirjattu 12 tuhatta euroa vuosien 2012 ja 2013 jaksotettua palkkiokulua).

6. Poistot ja arvonalentumiset

1 000 €	2015	2014
Poistot hyödykeryhmittäin:
Aineettomat hyödykkeet	-113	-164
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset	-279	-279
Koneet ja kalusto	-547	-636
Koneet ja kalusto rahoitusleasing	-53
Poistot yhteensä	-991	-1 079

7. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 €	2015	2014

Alihankinta	-5 018	-3 983
Toimistohallintoon liittyvät kulut	-3 870	-4 628
Matkakulut	-5 392	-5 792
Saamisten arvonalentumistappiot	-1 779	-2 600
Agenttipalkkiot	-787	-1 326
Vuokrakulut	-2 390	-1 952
Ostetut ammatilliset palvelut	-2 703	-3 012
Markkinointikulut	-543	-585
Muut kulut	-21	-473
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-22 504	-24 351

Arvonalentumistappioita myyntisaamisista on kirjattu yhteensä 1 052 tuhatta euroa (797) sekä osatuloutusprojekteihin liittyvistä siirtosaamisista yhteensä 727 tuhatta euroa (1 803).

Tilintarkastajien palkkiot

Tilintarkastus	-187	-154
Veroneuvonta	-45	-44
Muut palvelut	-55	-36
Tilintarkastajien palkkiot yhteensä	-286	-233

8. Tutkimus- ja kehittämismenot

1 000 €	2015	2014
Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden tuotekehityskulut	-12 985	-12 001
Tuotekehityskulut suhteessa liikevaihtoon	17,0%	16,2%
Tuotekehityskulut suhteessa kokonaiskuluihin	20,0%	16,9%

Tunnusluku -osiossa on esitetty tuotekehityskulut suhteessa liikevaihtoon ja kokonaiskuluihin viideltä vuodelta.

9. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 €	2015	2014

Rahoitustuotot
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista
korkojohdannaisista	5
Rahoitustuotot lainoista ja muista saamisista	33	100
Muut rahoitustuotot	264
Kurssivoitot lainoista ja muista saamisista sekä jaksotettuun hankintamenoon
kirjattavista rahoitusveloista	259	255
Rahoitustuotot yhteensä	561	355
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusveloista	-1 981	-2 209
Korkokulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista korkojohdannaisista		-176
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista
korkojohdannaisista		-237
Muut rahoituskulut	-1 839	-253
Kurssitappiot lainoista ja muista saamisista sekä jaksotettuun hankintamenoon
kirjattavista rahoitusveloista	-584	-3 143
Rahoituskulut yhteensä	-4 404	-6 018
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-3 843	-5 663

Rahoituserien valuuttakurssivoitot ja -tappiot koostuvat lähinnä emoyhtiön konsernivelkojen kurssieroista. Liikevoiton yläpuolella oleviin eriin sisältyy valuuttakurssivoittoja (netto) 2 397 tuhatta euroa vuonna 2015 (2 612 tuhatta euroa valuuttakurssivoittoja (netto) vuonna 2014).

Tilikauden 2015 muut rahoituskulut sisältävät 1 425 tuhatta euroa ylimääräisiä kuluja liittyen rahojen kotiuttamiseen normaalista poikkeavalla tavalla maasta, jossa keskuspankilla on pulaa ulkomaan valuutoista.

10. Tuloverot

1 000 €	2015	2014

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-802	-287
Ulkomailla maksetut lähdeverot	-6 334	-4 513
Lähdeverojaksotuksen muutos (liite 23)	-2 359	-1 281
Aikaisempien tilikausien verot	-1 363	22
Laskennallisten verosaamisten muutos (liite 15)	-371	-685
Laskennallisten verovelkojen muutos (liite 15)	3 827	-10
Osinkovero maksettu konsernin sisäisestä osingosta	-172	-151
Tuloverot yhteensä	-7 574	-6 904

Verokantatäsmäytys

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin emoyhtiön yhteisöverokannalla (2015 ja 2014: 20,0 prosenttia) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma on esitetty alla.

Tulos ennen veroja	7 811	-2 404

Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-1 562	481
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat	-908	-184
Vähennyskelvottomat menot ja verovapaat tulot	546	123
Lähdeverot	-6 735	-5 794
Aikaisempien tilikausien verot	-1 363	22
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	10	208
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksessa vähentämättä jätetyistä
tutkimus- ja kehittämismenoista	-1 733	-541
Laskennalliset verovelat ulkomaisen tytäryhtiön jakamattomista voittovaroista	3 655	-176
Muut verohelpotukset	516	-1 043
Verot tuloslaskelmassa	-7 574	-6 904

11. Osakekohtainen tulos

1 000 €	2015	2014
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos (1 000 €)	211	-9 305
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, osakeantioikaistu
vertailukaudella (1 000 kpl)	122 628	122 605
Laimentamaton osakekohtainen tulos (€/osake)	0,00	-0,08

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuntamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernilla ei ollut laimentavia instrumentteja tilikaudella 2015 eikä 2014.

12. Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet 2015

1 000 €		Tuote	Muut
	Liikearvo	kehittämis menot	aineettomat hyödykkeet	Yhteensä

Hankintameno 1.1.	17 509	32 036	6 877	56 422
Kurssierot	941		277	1 217
Lisäykset			399	399
Vähennykset		-17 630
Hankintameno 31.12.	18 449	14 406	7 553	58 038
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-867	-32 036	-6 519	-39 423
Kurssierot	-57		-273	-329
Vähennysten kertyneet poistot		17 630
Tilikauden poistot			-113	-113
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-924	-14 406	-6 905	-39 865
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	17 525		647	18 173

Aineettomat hyödykkeet 2014

		Tuote	Muut
		kehittämis	aineettomat
1 000 €	Liikearvo	menot	hyödykkeet	Yhteensä

Hankintameno 1.1.	16 045	32 036	5 306	53 387
Kurssierot	1 464		1 508	2 972
Lisäykset			68	68
Vähennykset			-5	-5
Hankintameno 31.12.	17 509	32 036	6 877	56 422
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-779	-32 036	-4 869	-37 685
Kurssierot	-88		-1 490	-1 578
Vähennysten kertyneet poistot			4	4
Tilikauden poistot			-164	-164
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-867	-32 036	-6 519	-39 423
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	16 642		358	16 999

13. Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvon kohdistaminen

Valtaosa liikearvosta syntyi vuonna 2009 Lifetree-yhtiön hankinnasta. Arvonalentumistestausta varten liikearvo kohdistettiin alueellisille rahavirtaa tuottaville yksiköille jotka ovat Eurooppa, Lähi-Itä ja Afrikka, Aasia ja Tyynenmeren alue sekä Amerikka. Vuoden 2012 liikearvon arvonalentumistappioiden kirjaamisen jälkeen Euroopan ja APACin alueille ei kohdistu enää lainkaan liikearvoa. Liikearvon kirjanpitoarvo jakaantuu seuraavasti:

			Aasia ja
1 000 €	Eurooppa	Lähi-Itä ja Afrikka	tyynenmeren alue	Amerikka	Yhteensä

Liikearvo 31.12.2015		12 914		4 612	17 525
Liikearvo 31.12.2014		12 263		4 379	16 642

Arvonalentumistestaus

Liikearvon arvonalentumistestaus suoritetaan vähintään vuosittain ja aina silloin, kun todetaan viitteitä liikearvon tai jonkun muun omaisuuserän arvonalentumisesta. Liikearvon arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin myynnin ja kustannusten kehittymisestä, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Keskeiset muuttujat rahavirtojen määrittelyssä ovat seuraavat:

	Lähi-Itä ja		Lähi-Itä ja
	Afrikka	Amerikka	Afrikka	Amerikka
	2015	2015	2014	2014
Diskonttauskorko (WACC), verojen jälkeen	11,8%	12,5%	10,5%	10,8%
Diskonttauskorko (WACC), ennen veroja	14,7%	15,0%	12,6%	13,2%
Ennustejakson 2016 - 2020 (2015 - 2019) oikaistu liiketulos suhteessa liikevaihtoon, prosenttia	10,0 % - 25,0 %	7,0 % - 14,4 %	9,7 % - 13,4 %	7,5 % - 11,8 %
Ennustejakson 2016 - 2020 (2015 - 2019) oikaistu liiketulos, miljoonaa euroa	4,6 - 9,5	2,2 - 2,8	3,2 - 4,2	2,4 - 4,8
Jäännösarvovuoden kapitalisointitekijässä käytetty kasvuoletus	2,5%	2,5%	2,5%	2,5%

Diskonttauskorko: Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) avulla. Diskonttauskoron nousu edelliseen vuoteen verrattuna johtuu erityisesti markkinariskipreemioiden muutoksesta.

Oikaistu liiketulos: Oikaistu liiketulos perustuu hallituksen hyväksymiin 2016 budjettiin (2014: 2015 budjettiin) ja ennusteisiin vuosilta 2017 - 2020 (2014: vuosilta 2016 - 2019). Ennustejakson aikana konsernin oikaistu liiketulos suhteessa liikevaihtoon ennakoidaan parantuvan 9,4 - 13,8 prosentin tasolle ollen 7,9 - 10,7 miljoonaan euroa (2014: 9,7 - 10,5 prosentin tasolla ollen 7,4 - 9,3 miljoonaan euroa) ja toimialalle tyypillisellä tasolla.

Ennustekauden jälkeiset kassavirrat (jäännösarvo): Johto arvioi näiden muuttujien kehitystä perustuen sekä sisäisiin että ulkoisiin näkemyksiin toimialan historiasta ja tulevaisuudesta.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Liikearvon arvonalentumistestauksen yhteydessä on arvioitu testauksen lopputuloksen herkkyyttä tärkeimpien muuttujien suhteen. Alla olevassa taulukossa on esitetty segmenttikohtainen herkkyysanalyysi. Analyysissa esitetään kuinka monta prosenttiyksikköä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron verojen jälkeen, päätearvovuoden oikaistun liiketuloksen sekä jäännösarvovuoden kapitalisointitekijässä käytetyn kasvun pitäisi muuttua muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, että segmentin ennustettu rahavirta vastaisi testattavien varojen kirjanpitoarvoa 31.12.2015.

	Lähi-Itä ja		Lähi-Itä ja
	Afrikka	Amerikka	Afrikka	Amerikka
	2015	2015	2014	2014
Diskonttauskoron (WACC) muutos, prosenttiyksikköä	8,0%	6,6%	9,8%	0,9%
Päätearvovuoden oikaistun liiketuloksen muutos,
prosenttia	-73%	-61%	-79%	-16%
Jäännösarvovuoden kapitalisointitekijässä käytetty
kasvun muutos, prosenttiyksikköä	-25,7%	-22,3%	-30,3%	-1,6%
Määrä, jolla kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää
kirjanpitoarvon, 1 000 €	16 377	8 640	19 932	3 733

14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2015

Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä

1 142	7 534	20 262	28 938
		-287	-287
		753	753
		-705	-705
1 142	7 534	20 022	28 698
	-6 163	-18 961	-25 125
		272	272
		682	682
			-878
	-6 442	-18 607	-25 049
1 142	1 092	1 415	3 649
		-279	-599

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2014

	Maa- ja	Rakennukset ja	Koneet ja
1 000 €	vesialueet	rakennelmat	kalusto	Yhteensä

Hankintameno 1.1.	1 142	7 534	19 670	28 346
Kurssierot			319	319
Lisäykset			652	652
Vähennykset			-380	-380
Hankintameno 31.12.	1 142	7 534	20 262	28 938
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-5 885	-18 413	-24 297
Kurssierot			-265	-265
Vähennysten kertyneet poistot			353	353
Tilikauden poistot		-279	-636	-915
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.		-6 163	-18 961	-25 125
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	1 142	1 370	1 300	3 813

15. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verot 2015

			Kirjattu tulos
1 000 €	1.1.2015	Kurssierot	laskelmaan	31.12.2015

Laskennalliset verosaamiset
Irlannin tytäryhtiön verohelpotukset	28		-27
Irlannin tytäryhtiön vahvistetut tappiot	47		8	55
Intian tytäryhtiön verohelpotukset		-6	543	537
Intian tytäryhtiön eläke- ja luottotappiokirjaukset	831	65	-896
Yhteensä	905	58	-371	593
Laskennalliset verovelat
Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomat voittovarat	3 390	437	-3 827
Yhteensä	3 390	437	-3 827
Laskennalliset verot 2014			Kirjattu tulos
1 000 €	1.1.2014	Kurssierot	laskelmaan	31.12.2014
Laskennalliset verosaamiset
Irlannin tytäryhtiön verohelpotukset	42		-14	28
Irlannin tytäryhtiön vahvistetut tappiot	54		-7	47
Intian tytäryhtiön verohelpotukset	980	49	-1 029
Intian tytäryhtiön eläke- ja luottotappiokirjaukset	396	69	366	831
Yhteensä	1 472	118	-685	905
Laskennalliset verovelat
Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomat voittovarat	3 024	342	24	3 390
Yrityshankinnan liikearvon kohdistukset	9	6	-15
Yhteensä	3 033	348	10	3 390

Erät, joista ei ole kirjattu laskennallista veroa
1 000 €	2015	2014

Vähennyskelpoiset väliaikaiset erot joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista
Tecnotree Oyj:n verotuksessa vähentämättä jätetyt tuotekehitysmenot *	73 003	64 340
*) Tecnotree Oyj on verotuksessaan jättänyt vähentämättä tutkimus- ja kehitysmenoja, jotka emoyhtiö voi vähentää vapaasti
valittavina summina määräämättömän ajanjakson kuluessa.
Muut väliaikaiset vähennyskelpoiset erot	2 241	2 141
Vahvistetut ja vahvistettavat tappiot Brasiliassa	358	1 393
Erät, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista niiden hyödyntämiseen liittyvän
epävarmuuden takia, yhteensä	75 601	67 874
Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomat voittovarat, joista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa
koska voitonjako ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa	294	10 341

16. Pitkäaikaiset saamiset

1 000 €	2015	2014

Vuokravakuudet	1 009	803
Pantatut rahavarat	288
Muut pitkäaikaiset saamiset	13	325
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	1 310	1 128

17. Vaihto-omaisuus

1 000 €	2015	2014

Aineet ja tarvikkeet	495	498
Keskeneräiset tuotteet	29	22
Valmiit tuotteet	6	3
Vaihto-omaisuus yhteensä	530	523

Päättyneellä tilikaudella kirjattiin kuluksi 251 tuhatta euroa (333), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

18. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset

1 000 €	2015	2014

Osatuloutusprojekteihin liittyvät myyntisaamiset	5 871	8 104
Muut myyntisaamiset	6 182	7 064
Myyntisaamiset yhteensä	12 053	15 168
Osatuloutusprojekteihin liittyvät siirtosaamiset, keskeneräiset työt	16 669	17 115
Osatuloutusprojekteihin liittyvät siirtosaamiset, valmistuneet työt	2 736	5 447
Muut toimitussopimuksiin perustuvat siirtosaamiset	6 268	4 418
Osatuloutusprojekteihin liittyvät siirtosaamiset yhteensä	25 673	26 980
Lyhytaikaiset muut siirtosaamiset	3 348	3 469
Lyhytaikaiset muut saamiset	756	1 298
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä	41 830	46 915

Suuri osa myyntisaamisista on kahdelta merkittävältä asiakkaalta, jotka esitetty liitetiedossa 1 sekä luottoriskikappaleessa liitetiedossa 24. Tilikaudella kirjatut arvonalentumistappiot myyntisaamisista sekä osatuloutusprojekteihin liittyvistä siirtosaamisista on esitetty liitetiedossa 7.

Myyntisaamisista 0 tuhatta euroa (0) ja osatuloutusprojekteihin liittyvistä siirtosaamisista 14 979 tuhatta euroa (14 470) liittyvät sellaisiin pitkäaikaisiin projekteihin, joiden kokonaistulot on pantattu käyttöpääomalimiitin sopimuksen puitteissa.

Saamisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 25.

1 000 €	2015	2014

Lyhytaikaisten muiden siirtosaamisten olennaiset erät:
Valuuttajohdannaisten arvostus		15
Arvonlisäverosaamiset	261	168
Palveluverosaamiset Intiassa (Service Tax)	1 289	1 879
Ennakkomaksut	739	507
Muut siirtosaamiset	1 059	901
Siirtosaamiset yhteensä	3 348	3 469

19. Sijoitukset ja rahavarat

1 000 €	2015	2014

Pankkitalletukset, yli kolme kuukautta		76
Sijoitukset yhteensä		76
Pankkitalletukset, enintään kolme kuukautta	565
Käteinen raha ja pankkitilit	5 868	2 536
Rahavarat yhteensä	6 433	2 536

Osa rahavaroista, 564 tuhatta euroa (1 184), sijaitsee Argentiinassa, josta niitä ei voi vapaasti siirtää toisiin maihin. Tilikauden 2015 aikana konserni on onnistunut kotiuttamaan osan näistä rahavaroista normaalista poikkeavalla tavalla.

Vuosina 2015 ja 2014 konserni on onnistunut siirtämään Nigeriassa olevia sijoituksia ja rahavaroja ilman ongelmia. Rahavaroista 1 040 tuhatta euroa (183) sijaitsevat Nigeriassa, sekä vertailukauden yli kolmen kuukauden sijoitukset.

20. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

	Ulkona olevien				Sijoitetun
	osakkeiden				vapaan oman
	lukumäärä	Osake	Ylikurssi	Omat	pääoman
1 000 €	(1 000 kpl)	pääoma	rahasto	osakkeet	rahasto	Yhteensä
1.1.2014	122 564	4 720	847	-59	5 452	10 961
Tappion kattaminen					-3 828	-3 828
Omien osakkeiden
luovutus	65			59		59
31.12.2014	122 628	4 720	847		1 624	7 191
Tappion kattaminen		-3 374			-1 624	-4 998
Omien osakkeiden
luovutus
31.12.2015	122 628	1 346	847			2 193

Tecnotree Oyj:llä on yksi osakelaji. Osakkeiden enimmäismäärä on 222 628 tuhatta (182 628). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Yhtiön hallitus totesi elokuussa 2015 konsernin emoyhtiön Tecnotree Oyj:n oman pääoman menettämisen ja jätti asiaa koskevan ilmoituksen kaupparekisteriin. Tilikauden lopussa emoyhtiön oma pääoma oli 3 020 tuhatta euroa negatiivinen (2 193 tuhatta euroa positiivinen).

Espoon käräjäoikeus määräsi aloitettavaksi 9.3.2015 annetulla päätöksellään Tecnotree Oyj:tä koskevan yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaisen menettelyn. Selvittäjä on toimittanut saneeraussuunnitelmaehdotuksen käräjäoikeudelle 30.3.2016. Mikäli oikeus hyväksyy yhtiölle saneerausohjelman ja velkojen leikkaamisen, Tecnotree Oyj:n oma pääoma paranee.

Oman pääoman rahastojen kuvaukset

Ylikurssirahasto

Niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti, transaktiokuluilla vähennettynä.

Omat osakkeet

Omien osakkeiden määrä tilinpäätöspäivänä on 0 kappaletta (2014: 0 kappaletta). Vertailukauden aikana käytettiin loput 64 704 omaa osaketta yhtiön johdon palkitsemiseen.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisälsi muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitty osakepääomaan. Uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut merkittiin kokonaisuudessaan SVOP-rahastoon. SVOP-rahasto käytettiin vertailukauden aikana kokonaan tappion kattamiseen.

Muut rahastot

Muut rahastot sisältää vuonna 2009 annettujen uusien osakkeiden käyvän arvon ja merkintähinnan erotuksen, sekä Argentiinan vararahaston.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Osinko ja tuloksen käsittely

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut, että 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa, ja että emoyhtiön tilikauden tappio, 5 213 tuhatta euroa, jätetään omaan pääomaan.

Vuonna 2015 ei myöskään jaettu osinkoa 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta, vaan yhtiökokouksen päätöksellä emoyhtiön kertynyt tappio, 5 505 tuhatta euroa, katettiin vapaan oman pääoman rahastoilla 2 131 tuhatta euroa ja loput 3 374 tuhatta euroa katettiin alentamalla osakepääomaa.

21. Eläkevelvoitteet

Konsernilla on yksi etuuspohjainen eläkejärjestely Intiassa, johon kuuluu Intian tytäryhtiön koko henkilökunta. Eläkejärjestely muodostuu henkilöstön lakisääteisistä etuuksista työsuhteen päättyessä, ja etuuden suuruus määritetään loppupalkan ja työssäolovuosien perusteella.

1 000 €	2015	2014

Taseeseen merkitty eläkevelka määräytyy seuraavasti:
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	877	678
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo (-)	-142	-195
Nettovelka (+) / nettosaaminen (-) taseessa	735	482
Taseen muutosten täsmäytyslaskelma
Nettovelka (+) / nettosaaminen (-) taseessa kauden alussa	482	239
Tuloslaskelmaan kirjattu eläkekulu	187	141
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	107	63
Valuuttakurssierot	-41	39
Nettovelka (+) / nettosaaminen (-) taseessa kauden lopussa	735	482

Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti:
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	147	109
Korkotuotot (-) ja -menot (+) netto	40	32
Tuloslaskelmaan kirjattu eläkekulu (liite 5)	187	141
Velvoitteen nykyarvon muutokset:
Velvoite tilikauden alussa	678	447
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	146	116
Korkokulu	56	55
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät:
Väestötilastollisten oletusten muutoksista johtuva voitto (-) / tappio (+)	102
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) /
tappiot (+)	23	82
Kokemusperusteiset voitot (-) / tappiot (+)	-22	-8
Valuuttakurssierot	44	50
Järjestelystä maksetut etuudet (-)	-150	-64
Velvoite tilikauden lopussa	877	678

Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon muutokset:
Järjestelyyn kuuluvat varat tilikauden alussa	195	208
Korkotuotto	17	21
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät:
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkotuottoon sisältyviä
eriä (+/-)	-2	7
Valuuttakurssierot	13	23
Maksusuoritukset työnantajalta (+)	69
Järjestelystä maksetut etuudet (-)	-150	-64
Järjestelyyn kuuluvat varat tilikauden lopussa	142	195

	2015	2014
Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset tilinpäätöspäivänä	%	%
Diskonttauskorko	8,0	8,1
Tuleva palkankorotusolettamus, ensimmäinen vuosi	8,0	10,0
Tuleva palkankorotusolettamus, myöhemmin	8,0	7,0

Oletettu normaali eläkeikä on 60 vuotta. Henkilökunnan vaihtuvuuden oletetaan laskevan tasaisesti iän myötä, ollessa 1% yli 55-vuotiailla ja 15% alle 30-vuotiailla. Kuolevuutta koskevat oletukset tehdään aktuaarin ohjeistusten mukaan ja ne perustuvat tilastoihin ja kokemukseen.

Järjestelyihin kuuluvista varoista ei ole saatavissa tietoa koska ne on yhteisesti sijoitettu vakuutusyhtiöllä.

Vuoden 2016 kannatusmaksujen ennakoidaan olevan 141 tuhatta euroa. Duraatio on 5 vuotta.

Herkkyysanalyysi

Alla olevan herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan.

2015

Diskonttauskoron muutos, prosenttiyksikköä	+1%	-1%
Vaikutus etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen, 1 000 €	-37	40
Tulevan palkankorotusolettamuksen muutos, prosenttiyksikköä	+1%	-1%
Vaikutus etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen, 1 000 €	33	-32

2014

Diskonttauskoron muutos, prosenttiyksikköä	+1%	-1%
Vaikutus etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen, 1 000 €	-69	83
Tulevan palkankorotusolettamuksen muutos, prosenttiyksikköä	+1%	-1%
Vaikutus etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen, 1 000 €	55	-54

22. Korolliset velat

1 000 €	2015	2014

Rahoitusleasingvelat, pitkäaikaiset	451
Rahoitusleasingvelat, lyhytaikaiset	48
Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikaiset	21 781	21 781
Käyttöpääomarahoituslimiitti, lyhytaikainen	10 000	10 000
Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä	31 830	31 781
Korolliset velat yhteensä	32 281	31 781
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat
Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä, yhden vuoden kuluessa	122
Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä, 1-5 vuoden kuluessa	610
Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä, yli 5 vuoden kuluessa	61
Yhteensä	793
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	-294
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo	499
Vähimmäisvuokrien nykyarvo, yhden vuoden kuluessa	48
Vähimmäisvuokrien nykyarvo, 1-5 vuoden kuluessa	392
Vähimmäisvuokrien nykyarvo, yli 5 vuoden kuluessa	58
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo, yhteensä	499

Tilikauden lopussa yhtiöllä oli luonteeltaan pitkäaikaista lainaa 21 781 tuhatta euroa sekä 10 000 tuhannen euron kokonaan käytössä oleva luottolimiitti. Limiitti on luonteeltaan pitkäaikainen ja voimassa 30.6.2018 saakka, mutta se perustuu yksittäisten asiakassaamisten rahoittamiseen. Limiitin puitteissa otettu rahoitus erääntyy kyseisten saamisten maksujen myötä, jolloin se esitetään lyhtyaikaisena velkana, mutta uusitaan rahoittamalla muita saamisia. Myös edellä mainittu pitkäaikainen laina rahoituslaitoksilta 21 781 tuhatta euroa on luokiteltu lyhytaikaiseksi, koska Tecnotreen vuonna 2013 pankin kanssa solmittu rahoitussopimus sisältää kovenantteja, joiden ehtoja yhtiö ei kaikilta osin täytä. Sekä 21 781 tuhannen euron laina että 10 000 tuhannen euron luottolimiitti ovat vakuudellisia saneerausvelkoja. Saneerausveloista löytyy lisätietoja liitetiedoissa 23 ja 29.

Tecnotree kävi pankkinsa kanssa toukokuussa keskustelun kovenanttien tilanteesta. Yhtiö arvioi tuolloin, että kaikki kovenantit eivät ole rahoitussopimuksen edellyttämällä tasolla 30.6.2015 tilanteen mukaisilla luvuilla. Yhtiön tarkoituksena oli sopia asia pankin kanssa samalla tavalla kuin vuonna 2014, jolloin pankki suostui siihen, että kovenanttien arvojen täyttymättä jääminen ei aiheuttanut rahoitussopimuksessa määritettyjä seuraamuksia kuten velvollisuutta maksaa lainat takaisin. Pankin kanssa käydyssä keskustelussa todettiin kuitenkin, että asian erilliseen sopimiseen ei ole tarvetta Tecnotree Oyj:n meneillään olevan yrityssaneerausprosessin vuoksi. Testausajankohdalla 31.12.2015 kaikki kovenantit, korkokatetta ja omavaraisuusastetta lukuun ottamatta, olivat rahoitussopimuksen edellyttämiä. Liitetiedossa 24 Maksuvalmiusriski otsikon alla löytyy lisätietoja kovenanttien testauksesta.

23. Ostovelat ja muut velat

1 000 €	2015	2014

Pitkäaikaiset korottomat velat
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet (liite 5)	1 019	732
Pitkäaikaiset korottomat velat yhteensä	1 019	732
Lyhytaikaiset ostovelat, varaukset ja muut velat
Ostovelat	6 060	7 539
Siirtovelat	15 045	12 301
Muut velat	1 083	1 225
Lyhytaikaiset varaukset *		290
Ostovelat, varaukset ja muut velat yhteensä	22 188	21 355
Siirtovelkoihin sisältyvät erät
Jaksotetut henkilöstökulut	3 305	4 180
Jaksotetut agenttipalkkiot	1 121	1 654
Lähdeverovaraus (liite 10)	5 481	3 122
Jaksotetut korkokulut	1 923	207
Valuuttajohdannaisten arvostus		86
Korkosuojausten arvostus	424	530
Asiakasprojekteihin liittyvät muut jaksotukset	1 696	1 646
Muut siirtovelat **	1 095	878
Siirtovelat yhteensä	15 045	12 301

* Vertailukauden lyhytaikaiset varaukset sisälsivät 150 tuhannen euron varauksen johtuen vuoden 2014 henkilöstövähennyksistä Suomessa, sekä 140 tuhannen euron varauksen liittyen APAC:in alueen oikeustapaukseen. Molemmat varaukset käytettiin vuonna 2015.

** Muut siirtovelat sisältävät muita kulujaksotuksia.

Espoon käräjäoikeus määräsi aloitettavaksi 9.3.2015 annetulla päätöksellään Tecnotree Oyj:tä koskevan yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaisen menettelyn. Selvittäjä on toimittanut saneeraussuunnitelmaehdotuksen käräjäoikeudelle 30.3.2016. Yrityssaneerauksesta löytyy lisätietoja liitetiedossa 29. Ylläoleviin velkoihin sekä liitetiedon 22 velkoihin sisältyy sanneerausvelkoja seuraavasti:

1 000 €	2015	2014

Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikaiset (liite 22)	21 781
Käyttöpääomarahoituslimiitti, lyhytaikainen (liite 22)	10 000
Ostovelkoihin sisältyvät saneerausvelat	4 780
Siirtovelkoihin sisältyvät saneerausvelat	650

24. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnan periaatteet

Rahoitusriskien hallinnan tehtävänä on konsernin liiketoimintaan ja toimintaympäristöön vaikuttavien merkittäviempien rahoitusriskien tunnistaminen sekä niiden hallinta ja seuraaminen siten, että konsernin strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan mahdollisimman hyvin. Hallituksen tehtäviin kuuluu varmistaa, että yrityksellä on kattava ja riittävä sisäinen valvontajärjestelmä. Konsernin valuuttariskien suojautumispolitiikka on hallituksen hyväksymä ja sen käytännön toteutuksesta vastaa konsernin talousjohtaja. Konsernilla on tavoitteena minimoida rahoitusmarkkinoiden volatiliteetin vaikutukset tunnistetuista merkittävistä markkinariskeistä konsernin tulokseen. Tecnotree-konserni ei sovella IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa.

Rahoitusriskien hallinnan organisaatio

Rahoitusriskien hallintaprosessin tukena on konsernin johtoryhmä, joka käsittelee riskejä ja niiden hallintaa kokouksissaan säännöllisesti. Toimitusjohtaja raportoi merkittävimmät riskit hallitukselle. Konsernin valuutta-, korkoja maksuvalmiusriskien hallinnasta koskevista vakuutuksista vastaa yhtiön talousjohto hallituksen määrittämien periaatteiden mukaisesti.

Pääomarakenteen hallinta

Tecnotreen pääomarakenteen hallinnan tavoite on varmistaa rahan riittävyys ja tukea yhtiön kasvutavoitteita. Rakenteen hallinnan tavoitteena on myös turvata konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa toimialan volatiliteetista riippumatta. Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella (equity ratio), jota laskettaessa oma pääoma on jaettu taseen loppusumman ja saatujen ennakoiden erotuksella.

Tilikauden lopussa konsernilla oli pankkilainaa 21 781 tuhatta euroa sekä 10 000 tuhannen euron kokonaan käytössä oleva luottolimiitti. Limiitti on luonteeltaan pitkäaikainen ja voimassa 30.6.2018 saakka, mutta se perustuu yksittäisten asiakassaatavien rahoittamiseen. Limiitin puitteissa otettu rahoitus erääntyy kyseisten saatavien maksujen myötä, mutta uusitaan rahoittamalla muita saatavia. Elokuussa 2013 pankin kanssa solmittu rahoitussopimus sisältää kovenantteja, joista yksi on omavaraisuusaste. Kovenanttien testausajankohdalla 31.12.2015 omavaraisuusasteen vaatima taso oli 40,0 %, kun toteutunut luku oli 23,9 %. Kovenanttien arvojen täyttymättä jääminen testausajankohdalla 31.12.2015 ei aiheuta rahoitussopimuksessa määritettyjä seuraamuksia kuten velvollisuutta maksaa lainat takaisin, Tecnotree Oyj:n meneillään olevan yrityssaneerausprosessin vuoksi. Omavaraisuusasteen tavoitteet on nousta 45 prosenttiin vuonna 2017.

Omavaraisuusasteen osatekijät

1 000 €	2015	2014
Oma pääoma kauden lopussa	17 797	16 892
Taseen loppusumma	74 620	74 979
Saadut ennakot
Taseen loppusumma vähennettynä saaduilla ennakoilla	74 620	74 979
Omavaraisuusaste (equity ratio)	23,9%	22,5%

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla on tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi.

Tilinpäätöspäivänä konsernin rahavarat olivat 6 433 tuhatta euroa (2 536). Yli 3kk:n mittaisia määräaikaistalletuksia ei ollut (31.12.2014: 79 tuhatta euroa). Osa rahavaroista sijaitsee sellaisissa maissa joista ei voi vapaasti siirtää niitä toisiin maihin. Nämä on esitetty liitetiedossa 19.

Elokuussa 2013 pankin kanssa solmittu rahoitussopimus on voimassa 30.6.2018 saakka ja se koostuu 21 781 tuhannen euron suuruisesta lainasta ja 10 000 tuhannen euron suuruisesta käyttöpääomarahoituksen luottolimiitistä. Tämän lisäksi yhtiöllä on 2 000 tuhannen euron suuruinen pankkitakauslimiitti.

Käyttöpääomarahoitus edellyttää projektisaatavia vakuudeksi. Saatavaa vastaan saadaan enintään 70 % rahoitusta. Rahoituksen käyttö on rajattu yhtiön isoimpaan asiakkaaseen nimetyissä maissa ja edellyttää ns. legal opinionin hankkimista. Käyttöpääomarahoituksen luottolimiitti on voimassa 30.6.2018 saakka eli luonteeltaan pitkäaikainen. Limiitin puitteissa otettu rahoitus erääntyy kuitenkin kyseisten saatavien maksujen myötä, jolloin se esitetään lyhytaikaisena velkana, mutta se uusitaan rahoittamalla muita saatavia.

Konsernin kaikki luottolimiitit olivat täydessä käytössä vuoden 2015 lopussa. Sekä 21 781 tuhannen euron laina että 10 000 euron luottolimiitti ovat vakuudellisia saneerausvelkoja. Kassavirta vaihtelee huomattavasti vuosineljänneksittäin, mikä kiristää vastaavasti rahatilannetta.

Tecnotreen edellä kuvattu rahoitussopimus sisältää kuusi eri kovenanttia, joilla testataan käyttökatteeseen, kassavirtaan ja omaan pääomaan liittyviä tunnuslukuja puolivuosittain, erääntyneet saatavat kuukausittain sekä investoinnit kerran vuodessa. Kolmen kovenantin ehdot kiristyvät laina-ajan kuluessa. Mikäli jonkin kovenantin ehto ei täyty, rahoittajalla on oikeus vaatia nostetut lainat heti maksuun. Kovenanttien arvojen täyttymättä jääminen testausajankohdalla 31.12.2015 ei aiheuta rahoitussopimuksessa määritettyjä seuraamuksia kuten velvollisuutta maksaa lainat takaisin, Tecnotree Oyj:n meneillään olevan yrityssaneerausprosessin vuoksi.

Kovenantti	Kovenantin vaatimus täyttynyt /rikkoutunut	Tarvittava parannus tai ylitys /alitus

Korkokate	Rikkoutunut	Tarvittava parannus liiketuloksessa 2 083 tuhatta euroa
Liiketulos suhteessa korollisiin velkoihin	Täyttynyt	Liiketulos 1 886 tuhatta eruoa yli rajan
Rahavirtakate	Täyttynyt	Investointien jälkeinen kassavirta 4 536 tuhatta euroa yli
		rajan
Omavaraisuusaste	Rikkoutunut	Tarvittava parannus omassa pääomassa 12 051 tuhatta
		euroa
Bruttoinvestoinnit	Täyttynyt	Bruttoinvestoinnit 348 tuhatta euroa alle rajan
Erääntyneet myyntisaamiset	Täyttynyt	Erääntyneet myyntisaamiset 6 084 tuhatta euroa alle
		rajan

Seuraavassa taulukossa on sopimuksiin perustuva maturiteettianalyysi. Luvut on esitetty bruttomääräisinä. Lainojen ja luottolimiittien korot on laskettu 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä, koska ne on käsitelty lyhytaikaisina velkoina taseessa. Osa veloista tulee erääntymään selvittäjän 30.3.2016 toimittaman saneerausohjelmaehdotuksen mukaan, mikäli käräjäoikeus sen hyväksyy. Lisätietoja yrityssaneerauksesta löytyy liitetiedosta 29.

2015	Tase-arvo	Rahavirta	Alle 3 kk	3-12 kk	Saneerausohjelman mukaisesti

Lainat rahoituslaitoksilta	21 781	21 781			21 781
Lainojen korkomaksut		2 418	1 290	898	230
Käytössä olevat luottolimiitit	10 000	10 000			10 000
Luottolimiittien korkomaksut		1 229	565	394	269
Ostovelat	6 060	6 060	1 280		4 780
Johdannaisvelat	424	424	391		33
Yhteensä	38 265	41 912	3 526	1 293	37 093
2014	Tase-arvo	Rahavirta	Alle 3 kk	3-12 kk	1-3 vuotta	Yli 3 vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta	21 781	21 781		21 781
Lainojen korkomaksut		1 154	304	850
Käytössä olevat luottolimiitit	10 000	10 000	5 000	5 000
Luottolimiittien korkomaksut		325	38	287
Ostovelat	7 539	7 539	7 539
Johdannaisvelat	615	615	615
Yhteensä	39 936	41 414	13 496	27 918

Luottoriski

Luottoriski syntyy siitä mahdollisuudesta, että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä. Vastapuolen luottokelpoisuus määrää riskin suuruuden. Rahoitusinstrumentteihin kohdistuva luottoriski on rahoitusvarojen kirjanpitoarvo, joka tilinpäätöshetkellä oli 18 486 tuhatta euroa (17 796). Yksityiskohtaisempi erittely rahoitusvaroista on esitetty liitetiedossa 25. Luottoriskin merkittävin yksittäinen erä on myyntisaamiset.

Talous- ja myyntitoiminnot seuraavat aktiivisesti asiakkaiden luottokelpoisuutta aiemman maksukäyttäytymisen perusteella sekä ulkoisista lähteistä saatavien raporttien avulla. Uusien asiakkaiden osalta tehdään erilliset luottokelpoisuusarviot ennen tarjouksen vahvistamista. Luoton myöntäminen uusille asiakkaille tai korkean riskiluokituksen omaaviin maihin vaatii aina talousjohtajan hyväksynnän. Tecnotree ei ole järjestänyt asiakkailleen asiakasrahoitusta kolmansien osapuolten kanssa.

Tecnotreen merkittävimmät asiakkaat ovat kooltaan konsernia huomattavasti suurempia. Konsernin ja sen suurten asiakkaiden välillä vallitsee riippuvuussuhde, joka liiketoimintamahdollisuuksien lisäksi sisältää riskejä. Kahden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli 80 % vuonna 2015 (2014 vuonna 79 %) sekä myyntisaamisista 86 % tilikauden 2015 lopussa (2014 tilikauden lopussa 78 %). Molemmat asiakkaat ovat isoja listattuja yhtiöitä, joiden luottokelpoisuus helmikuussa 2015 oli A2 sekä Baa2 Moody's yhtiön luokituksen mukaan. Tecnotreen asiakkaat ovat lisäksi pääosin kehittyvillä markkinoilla, josta seuraa lisäriskejä kuten valuutansiirtosäännökset ja -rajoitukset, valuuttakurssien vaihtelut, verotus sekä muut poliittiset ja taloudelliset haasteet.

Taloustoiminto seuraa rahoituslaitosten luottokelpoisuutta. Emoyhtiön vastapuolet on rajoitettu rahoituslaitoksiin joilla on juridinen yhtiö Suomessa ja jotka mainitaan konsernin kassanhallintapolitiikassa. Intian tytäryhtiöllä on oma rahoitustoiminto, ja sen vastapuolensa on myös rajoitettu konsernin kassanhallintapolitiikassa. Muiden tytäryhtiöiden rahavarat pidetään mahdollisimman alhaisella tasolla.

Myyntisaamisten ikäjakauma

1 000 €	2015	2014

Erääntymättömät myyntisaamiset	6 220	7 487
1-90 päivää erääntyneet myyntisaamiset	4 552	5 094
91-360 päivää erääntyneet myyntisaamiset	633	996
Yli 360 päivää	648	1 592
Yhteensä	12 053	15 168

Projektitoimituksista aiheutuu merkittäviä myyntisaatavia. Suurin osa Tecnotreen liikevaihdosta tulee kehittyvistä maista, joista useissa on poliittisia ja taloudellisia haasteita. Riskinä on, että laskujen maksu näissä maissa

viivästyy huomattavasti ja että Tecnotree joutuu kirjaamaan luottotappioita. Asiakkaiden maksukäyttäytymistä ja myyntisaamisia seurataan aktiivisesti ja uusien asiakkaiden osalta tehdään erilliset luottokelpoisuusarviot ennen tarjouksen vahvistamista. Tilikaudella on kirjattu uusia luottotappioita yli vuoden vanhoista myyntisaamisista 1 052 tuhatta euroa (797). Yllä olevassa myyntisaamisten ikäjakaumataulukossa näytetään nettomyyntisaamiset eli arvonalentumiskirjausten jälkeen.

Markkinariskit

Valuuttariski

Konserni altistuu toiminnassaan markkinariskien osalta lähinnä valuuttariskeille. Tecnotree-konserni käyttää johdannaisia poistaakseen kurssivaihteluun liittyvää taloudellista epävarmuutta. Valuuttakurssien muutokset aiheuttavat riskejä erityisesti saamisille ja tilauskannalle. Tecnotree-konsernin esittämisvaluutta on euro, mutta merkittävä osa yhtiön liikevaihdosta on Yhdysvaltain dollareissa. Konsernin avoin translaatioriski syntyy sijoituksista kuuteen ulkomaiseen tytäryhtiöön, Intiaan (Rupia, INR) Brasiliaan (Real, BRL), Argentiinaan (Peso, ARS), Malesiaan (Ringgit, MYR), Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin (Dirham, AED) ja Nigeriaan (Naira, NGN).

Transaktioriski

Konsernin avoin valuuttapositio muodostuu valuuttamääräisistä myyntiin liittyvistä tase-eristä, rahavaroista, valuuttamääräisestä tilauskannasta ja valuuttamääräisistä osto- ja myyntisopimuksista. Näistä konserni on tilikauden aika suojannut taseessa näkyviä eriä. Tilinpäätöspäivällä avoin suojattava USD valuuttapositio oli 31 049 tuhatta euroa (29 063).

Myyntisopimusten hyväksymispolitiikassa edellytetään, että sopimusvaluuttana käytetään euroa tai Yhdysvaltain dollaria. Myöskään sopimuksiin liittyviä saamisia ei saa sitoa muihin valuuttoihin. Myyntiyhtiöt, myydessään omaan maahansa, käyttävät laskutuksessaan paikallista valuuttaa. Jos myyntisopimuksissa käytettään muita valuuttoja kuin euroa, Yhdysvaltain dollaria tai myyntiyhtiön paikallista valuuttaa, vaaditaan siihen kirjallinen suostumus konsernin talousjohtajalta.

Vuoden 2015 ulkoisesta laskutuksesta 21 prosenttia oli euroina, 67 prosenttia Yhdysvaltain dollareina, 5 prosenttia Argentiinan Pesoina, 4 prosenttia Nigerian Nairoina, 1 prosenttia Brasilian Realeina, ja muut valuutat yhteensä 2 prosenttia. Konserni suojaa avointa USD valuuttapositiotaan. Avointen ARS, NGN ja BRL määräisten valuuttapositioiden osalta konserni ei ole tehnyt suojauksia. Syinä ovat mm. paikalliset valuuttasäännöstelyt ja suojausten korkeat kustannukset. BRL määräiset myynnit ja niihin liittyvät kustannukset muodostavat riittävän operatiivisen suojauksen, jonka vuoksi suojausinstrumenttejä ei käytetä. Avoimen INR-valuuttaposition osalta konserni tekee tarvittaessa suojauksia. Tilinpäätöshetkellä voimassaolevia INR-valuuttaposition suojauksia ei ollut. Tecnotree-konserni ei suojaa muita ulkoisista transaktiopositiosta syntyviä valuuttariskejä, koska ne eivät ole merkittäviä.

Sisäisistä transaktiopositioista voi myös syntyä valuuttariskejä. Intian tytäryhtiöllä on sisäisiä EUR-määräisiä saamisia, joista tilikaudella syntyi 1 491 tuhannen euron suuruiset valuuttakurssitapppiot (2014: 2 411 tuhatta euroa valuuttakurssitappioita) Intian Rupian kurssimuutosten johdosta. Myös emoyhtiön BRL-määräisistä sisäisistä veloista syntyi tilikaudella 1 451 tuhatta euroa valuuttakurssivoittoja (2014: 805 tuhatta euroa valuuttakurssitappioita). Sisäiset transaktiopositiot ei ole suojattu.

Kaikista suojaustoimenpiteistä vastaa konsernin talousosasto, joka arvioi suojaustarvetta kuukausittain. Suojaustoimenpiteistä ja suojauspositiosta raportoidaan tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain.

Yhtiö suojaa kassavirtaan liittyvää USD valuuttapositiotaan rullaavasti enintään 12 kuukauden ajanjaksolta maksimisssaan 100 prosenttia nettovaluuttapositiostaan. Suojausinstrumentteinä käytetään valuuttatermiinejä ja optioita. Tilinpäätöshetkellä suojausaste oli 0 prosenttia (23 %). Suojausasteen laskuun edelliseen vuoteen verrattuna vaikutti markkinoiden yleinen sentimentti Yhdysvaltojen dollarin vahvistumisesta euroa vastaan.

Yhtiön saamat USD määräiset rahasuoritukset vaihdetaan pääosin euroiksi. Osa rahavaroista pidetään kuitenkin USD valuutassa tulevia dollarimääräisiä maksuja varten.

Herkkyysanalyysi markkinariskeille

Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:

		2015	2014	2015	2014
1 000 €	Liite	INR	INR	USD	USD

Lyhytaikaiset nettovarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	17	30 236	26 713	11 077	13 064
Osatuloutusprojekteihin liittyvät siirtosaamiset	17			18 202	17 143
Rahavarat	18			2 892	79
Ostovelat ja muut velat	23	-208	-208	-1 123	-1 222
Lyhytaikaiset nettovarat yhteensä		30 028	26 505	31 049	29 063
Valuuttajohdannaissopimusten nimellisarvot	17,23				-8 237
Yhteensä				31 049	20 827

Herkkyysanalyysissa on esitetty Intian Rupian (INR) sekä Yhdysvaltain dollarin (USD) heikkeneminen ja vahvistuminen euroon verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Muutosprosentti edustaa kyseiselle valuutalle mahdollista volatiliteettia edellisten 12 kuukauden aikana. Suoraa vaikutusta omaan pääomaan ei ole, koska suojauslaskentaa ei sovelleta.

1 000 €	2015		2014

Muutosprosentti, INR	-10%	+10%	-10%	+10%
Vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen	2 006	-2 006	1 656	-1 656
Muutosprosentti, USD	-10%	+10%	-10%	+10%
Vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen	-2 823	3 450	-2 302	2 442

Translaatioriski

Tecnotree Intia ja sen tytäryhtiöt on yhdistetty Tecnotree-konserniin 6.5.2009 alkaen, ja konserni on siten altistunut riskeille, jotka syntyvät kun INR-määräiset sijoitukset muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan, joka on euro. Avoin translaatioriski Intian alakonsernin osalta tilinpäätöspäivänä oli 50 653 tuhatta euroa (45 534). Tätä nettosijoitusta ei ole suojattu, johtuen lähinnä paikallisesta valuuttasäännöstelystä ja suojausten korkeista kustannuksista. Translaatioriskiherkkyyttä analysoitiin laskemalla Intian Rupian kymmenen prosentin vahvistuminen ja heikkeneminen euroon verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina.

		2015
1 000 €	INR	INR	INR	INR
Muutosprosentti	-10%	+10%	-10%	+10%
Vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen	-309	378	131	-161
Vaikutus omaan pääomaan	-4 605	5 628	-4 139	5 059

Tilikauden 2015 aikana Intian Rupia vahvistui euroon verrattuna 6 prosenttia, INR/EUR kurssi ollessa 2015 lopussa 72,0215 ja 2014 lopussa 76,719. Tämä aiheutti 2 627 tuhannen euron suuruisen positiivisen muuntoeron konsernin omaan pääomaan.

Muihin tytäryhtiöihin tehdyistä nettosijoituksista ei muodostu merkittävää translaatioriskiä, joten niitä ei ole suojattu eikä herkkyysanalyysiä tehty. Tilikauden 2015 aikana Brasilian Real (BRL) ja Argentiinan Peso (ARS) kuitenkin muuttuivat euroon nähden poikkeuksellisen paljon. BRL/EUR kurssi heikkeni 34 prosenttia ollessa 2015 lopussa 4,3117 ja 2014 lopussa 3,2207, mikä aiheutti 1 314 tuhannen euron suuruisen negatiivisen muuntoeron konsernin omaan pääomaan. ARS/EUR kurssi heikkeni 39 prosenttia ollessa 2015 lopussa 14,1367 ja 2014 lopussa 10,1652, mikä aiheutti 571 tuhannen euron suuruisen negatiivisen muuntoeron konsernin omaan pääomaan. Brasilian tytäryhtiön osalta avoin translaatioriski tilikauden lopussa oli 2 961 tuhatta euroa (5 509) ja Argentinan tytäryhtiön

osalta 1 218 tuhatta euroa (787).

Malesian tytäryhtiön osalta avoin translaatioriski tilikauden lopussa oli 149 tuhatta euroa (273), Nigerian tytäryhtiön osalta 30 tuhatta euroa sekä vastaavasti Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa olevan tytäryhtiön osalta 319 tuhatta euroa (61). Näistä tytäryhtiöistä valuuttakurssien muutosten takia syntyvä muuntoero omassa pääomassa oli -18 tuhatta euroa (47).

Korkoriski

Konsernin korkoriskin hallinnan painopisteet kohdistuvat pankkilainojen korkoriskin hallintaan ja likvidien varojen optimaaliseen hallintaan tuottavasti ja turvaavasti.

Pankkilainoja oli tilinpäätöspäivänä yhteensä 31 781 tuhatta euroa (31 781), joka koostuu 21 781 tuhannen euron (21 781) suuruisesta pankkilainasta ja 10 000 tuhannen euron (10 000) kokonaan käytössä olevista luottolimiiteistä. Tilinpäätöspäivänä pankkilainoista vajaa puolet oli korkosuojattu eli muutettu kiinteäkorkoiseksi. Suojatun osan korkoriski rajoittuu suojausinstrumenttien laskennalliseen käyvän arvon muutokseen.

Pääosa likvideistä varoista sijoitetaan lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin ja lyhyen koron rahastoihin, joiden juoksuaika on enintään kolme kuukautta. Tilinpäätöspäivänä 0 tuhatta euroa (76) oli sijoitettu yli kolmen kuukauden määräaikaisiin talletuksiin.

Korkoriskiherkkyyttä analysoitiin laskemalla yhden prosenttiyksikön korkomuutoksen vaikutus vuositasolla, kun otetaan mukaan konsernin merkittävimmät korkoinstrumentit yhteensä velkaa 25 348 tuhatta euroa (29 169). Tilinpäätöshetkellä korkojen yhden prosenttiyksikön nousu / lasku olisi pienentänyt / kasvattanut tulosta verojen jälkeen -174 / 174 tuhatta euroa (-169 / 169). Koron muutoksilla ei olisi ollut suoraa vaikutusta omaan pääomaan. Herkkyysanalyysissä on esitetty korkojen nousun tai laskun vaikutus kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina.

Hintariski

Konserni ei omista pääoma- tai muita rahoitusinstrumentteja joiden arvot on sidottu muihin markkinahintoihin kuin korkoihin tai valuuttakursseihin.

25. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

		Käypään arvoon tulosvaikuttei		Jaksotettuun
		sesti kirjattavat		hankintamenoon
		rahoitusvarat/-	Lainat ja muut	kirjattavat	Tase-erien
2015	Liite	velat	saamiset	rahoitusvelat	kirjanpitoarvot	Käypä arvo

Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	18		12 053		12 053	12 053
Johdannaisvarat	18
Rahavarat	19		6 433		6 433	6 433
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin			18 486		18 486	18 486
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat	22			31 781	31 781	31 781
Ostovelat	23			6 060	6 060	6 060
Johdannaisvelat	23	424			424	424
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		424		37 841	38 265	38 265

		Käypään arvoon
		tulosvaikuttei		Jaksotettuun
		sesti kirjattavat		hankintamenoon
		rahoitusvarat/-	Lainat ja muut	kirjattavat	Tase-erien
2014	Liite	velat	saamiset	rahoitusvelat	kirjanpitoarvot	Käypä arvo
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	18		15 168		15 168	15 168
Johdannaisvarat	18	15			15	15
Sijoitukset	19		76		76	76
Rahavarat	19		2 536		2 536	2 536
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		15	17 781		17 796	17 796
Lyhytaikaiset rahoitusvelat

Lyhytaikaiset korolliset velat	22			31 781	31 781	31 781
Ostovelat	23			7 539	7 539	7 539
Johdannaisvelat	23	615			615	615
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		615		39 321	39 936	39 936

Valuutta- ja korkojohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä vastapuolen markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Lyhytaikaisten sijoitusten käyvät arvot määritetään vastapuolen hintanoteerausten perusteella. Muiden saamisten ja velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen niiden maturiteetti huomioon ottaen.

Käyvän arvon hierarkia

Erät, jotka arvostetaan käypään arvoon, tai joista esitetään tilinpäätöksessä käypä arvo, on luokiteltu käyttäen käypien arvojen hierarkiaa, joka kuvastaa arvoja määritettäessä käytettävien syöttötietojen merkittävyyttä. Käypien arvojen hierarkia sisältää tasot 1-3. Taso 1: Täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteeratut hinnat toimivilla maikkinoilla. Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti. Taso 3: Omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.

Kaikki käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat kuuluvat käyvän arvon hierarkian tasoon 2. Päättyneen tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen välillä.

Johdannaisten kohde-etuuksien arvot

		2015			2014
		Kohde-etuuden		Kohde-etuuden
1 000 €	Liite	arvo	Käypä arvo	arvo	Käypä arvo
Johdannaisvarat
Valuuttajohdannaiset	17			7 828	15
Johdannaisvarat yhteensä					15
Johdannaisvelat
Valuuttajohdannaiset	23			8 365	86
Korkojohdannaiset	23	13 054	424	14 521	530
Johdannaisvelat yhteensä			424		615

26. Muut vuokrasopimukset

1 000 €	2015	2014

Konserni vuokralleottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

Muut vuokrasopimukset
Yhden vuoden kuluessa	1 079	746
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	2 253	313
Yhteensä	3 333	1 058

Konserni on vuokrannut toimistotiloja, toimistolaitteita ja autoja. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin yhdestä kolmeen vuotta, ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan. Tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 2 390 tuhatta euroa (1 952).

27. Vakuudet ja vastuusitoumukset, ehdolliset velat

1 000 €	2015	2014

Omasta puolesta
Kiinteistökiinnitykset	4 400	4 400
Yrityskiinnitykset	45 336	45 336
Pantatut talletukset	808
Takaukset	197	159
Pantatut osatuloutusprojekteihin liittyvät myynti- ja siirtosaamiset *	14 979	14 470
Yhteensä	65 721	64 365
Muut vastuut
Intian riidanalaiset tuloverovelat	1 345	1 284
Yhteensä	1 345	1 284

* Näiden taseeseen kirjattujen myynti- ja siirtosaamisten lisäksi tilauskannasta 2 210 tuhatta euroa (2 073) liittyy sellaisiin pitkäaikaisiin projekteihin, joiden kokonaistulot on pantattu käyttöpääomalimiitin sopimuksen puitteissa.

Lisäksi emoyhtiön omistamat Intian tytäryhtiöiden osakkeet on pantattu. Niiden kirjanpitoarvo emoyhtiössä on 35 418 tuhatta euroa.

Tuloveroja koskevaan riitaan liittyvän epävarmuuden vuoksi konserni ei ole kirjannut varausta.

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä, koostuvat emoyhtiön lainoista rahoituslaitoksilta yhteensä 31 781 tuhatta euroa.

28. Lähipiiritapahtumat

Tecnotreen lähipiiriin kuuluvat emoyhtiön tytäryhtiöt, hallituksen ja johtoryhmän jäsenet, toimitusjohtaja ja edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja määräysvaltayhteisöt. Määräysvaltayhteisöllä tarkoitetaan Suomen arvopaperimarkkinalaissa yhteisöä, jossa osakkeenomistajalla, jäsenellä tai muulla henkilöllä on em. laissa tarkoitettu määräysvalta. Yhtiö katsoo johtoon kuuluviksi avainhenkilöiksi hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet.

Tecnotree nosti vertailukauden aikana aikana 800 tuhatta euroa vaihtuvakorkoista, lyhytaikaista ja ehdoiltaan markkinaperusteista käyttöpääomarahoituslainaa yhtiön eräiltä lähipiiriin kuuluvilta osakkeenomistajilta. Lainat maksettiin kokonaan takaisin samana vuonna.

Edellä mainittuja lainoja ja konsernin sisäisiä normaaleja liiketoimia lukuun ottamatta Tecnotree ei ole tehnyt lähipiirin kanssa merkittäviä liiketoimia, myöntänyt lainoja tai muita vastaavia järjestelyjä vuosien 2015 ja 2014 aikana.

Yhtiö katsoo johtoon kuuluviksi avainhenkilöiksi hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet.

2015	1 000 €

	Johdon työsuhde-etuudet
-1 553	Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
-7	Osakeperusteiset etuudet
-1 560	Johdon työsuhde-etuudet yhteensä

Palkat ja palkkiot

Ilkka Raiskinen, toimitusjohtaja	-324	-307

Hallituksen jäsenet:
Harri Koponen, hallituksen puheenjohtaja	-67	-64
Pentti Heikkinen, varapuheenjohtaja	-39	-39
Johan Hammarén, hallituksen jäsen 5.3.2015 asti	-15	-30
Matti Jaakola, hallituksen jäsen 14.4.2015 alkaen	-15
Tuija Soanjärvi, hallituksen jäsen 14.4.2015 asti	-18	-32
Christer Sumelius	-32	-30

Hallituksen jäsenten palkkioista on 23 prosenttia (47%) maksettu Tecnotree Oyj:n osakkeilla. Konsernilla ei ollut enää voimassa olevia optiosarjoja tilikauden tai vertailukauden lopussa.

Toimitusjohtajan ja hallituksen eläke-edut määräytyvät työntekijän eläkelain (TyEl:n) mukaan. Lakisääteiset eläkekulut toimitusjohtajan osalta oli 60 tuhatta euroa (56) sekä hallituksen jäsenten osalta yhteensä 42 tuhatta euroa (33). Eläkekulut on esitetty henkilöittäin emoyhtiön liitetiedossa 4. Toimitusjohtajan eläkeikä on 60 vuotta toimitusjohtajasopimuksen mukaan. Toimitusjohtajalla tai muilla johdon tai hallituksen jäsenillä ei ole lisäeläkejärjestelyjä.

Toimitusjohtajasopimuksen mukainen irtisanomisaika on toimitusjohtajalla 6 kuukautta ja yhtiöllä se on valintansa mukaan 0-6 kuukautta. Irtisanomisajalta maksetaan palkka ja yhtiön suorittaessa irtisanomisen toimitusjohtajalle maksetaan lisäksi 12 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Yhtiö voi päättää toimitusjohtajasopimuksen välittömästi ilman erillistä korvausta, mikäli toimitusjohtaja on rikkonut merkittävästi toimitusjohtajasopimustaan, syyllistynyt laittomaan toimintaan tai muuten toiminnallaan aiheuttanut yhtiölle huomattavaa haittaa. Mikäli uusi osakkeenomistaja hankkii yli 50% yhtiön osakkeista tai yli 50% yhtiön omaisuudesta siirretään uudelle omistajalle, toimitusjohtaja voi irtisanoa sopimuksen 3 kuukauden irtisanomisajalla ja hän on oikeutettu 6 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen.

Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet 31.12.2015

			Konsernin	Konsernin
			omistus	osuus ääni
Yhtiön nimi	Yhtiön toiminnan luonne	Kotimaa	osuus -%	vallasta -%

Tecnotree Oyj	Operatiivinen emoyhtiö	Suomi
Tecnotree Services Oy	Lepäävä yhtiö	Suomi	100	100
Tecnotree Convergence (Middle East)		Yhdistyneet
FZ-LLC	Myyntiyhtiö	Arabiemiirikunnat	100	100
Tecnotree Ltd	Tuotekehitys ja -hallinta	Irlanti	100	100
Tecnotree GmbH	Myyntiyhtiö	Saksa	100	100
Tecnotree Spain SL	Myyntiyhtiö	Espanja	100	100
Tecnotree Sistemas de
Telecommunicacao Ltda	Myyntiyhtiö	Brasilia	100	100
Tecnotree Argentina SRL *	Myyntiyhtiö	Argentiina	100	100
Tecnotree (M) Sdn Bhd	Myyntiyhtiö	Malesia	100	100
Tecnotree Nigeria Ltd	Tuleva myyntiyhtiö	Nigeria	100	100
Lifetree Cyberworks Pvt. Ltd	Holdingyhtiö	Intia	100	100
	Tuotekehitys ja -hallinta, sekä
Tecnotree Convergence Ltd	myyntiyhtiö	Intia	99,83	99,83
Quill Publishers Pvt. Ltd	Lepäävä yhtiö	Intia	99,83	99,83
Lifetree Convergence Pty Ltd	Lepäävä yhtiö	Etelä-Afrikka	99,83	99,83
Lifetree Convergence (Nigeria) Ltd	Nykyinen myyntiyhtiö	Nigeria	94,84	94,84

Emoyhtiöllä on sivuliikkeitä Taiwanissa sekä Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa.

*) Argentiinassa olevan tytäryhtiön rahavaroja ei voi vapaasti siirtää toisiin maihin, mikä voi hidastaa esimerkiksi osingonjakoa.

29. Yrityssaneeraus

Tecnotree Oyj:n saneerausohjelmaehdotuksen sisältö

Yhtiön saneerausmenettelyssä huomioitavien saneerausvelkojen kokonaismäärä on tällä hetkellä 73 885 tuhatta euroa. Konserninsisäisiä saneerausvelkoja, jotka selvittäjän ehdotuksen mukaan leikataan kokonaisuudessaan, on yhteensä 36 674 tuhatta euroa. Etuoikeudettomien saneerausvelkojen osuus on 11 118 tuhatta euroa. Vakuusvelkaa on yhteensä 26 093 tuhatta euroa. Yrityskiinnityksellä turvattua saneerausvelkaa on yhteensä 8 881 tuhatta euroa. Selvittäjä esittää, että etuoikeudettomien saneerausvelkojen pääomaa leikataan 50 prosenttia, jolloin maksettavaksi jäisi 50 prosenttia.
Saneerausohjelmaehdotus sisältää velvollisuuden maksaa etuoikeudettomille saneerausveloille lisäjakoosuutta mikäli maksuohjelman aikana yhtiön käyttökate toteutuu ennustettua parempana.
Saneerausohjelman mukaiset suoritukset päättyvät 31.12.2020.
Saneerausohjelmaehdotus sisältää velvoitteita yhtiön omaisuuden myymisestä. Myyntituloilla rahoitetaan osa vakuusvelkojille tulevista suorituksista sekä yrityskiinnitysvelkojille tulevista suorituksista.

Jos saneerausohjelmaehdotus vahvistetaan, tulee konserni kirjaamaan velkojen leikkauksista kertaluontoista positiivista tulosvaikutusta noin 5 559 tuhatta euroa.

Ohjelmaehdotuksen vahvistaminen ja voimaantulo ovat ehdollisia ja edellyttävät, että Tecnotree Oyj:n yhtiökokous hyväksyy ohjelmaehdotuksen.

30. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Tecnotree Oyj:n yrityssaneerausmenettelyn selvittäjä on toimittanut saneerausohjelmaehdotuksen oikeudelle 30.3.2016. Tämän ehdotuksen sisältöä on selvitetty edellä liitetiedossa 29.

Emoyhtiön tuloslaskelma

1 000 €	Liite	1.1.-31.12.2015	1.1.-31.12.2014

Liikevaihto	1	62 477	64 443
Liiketoiminnan muut tuotot	2	79	109
Materiaalit ja palvelut	3	-6 889	-10 269
Henkilöstökulut	4	-13 327	-13 009
Poistot ja arvonalentumiset	5	-474	-1 095
Liiketoiminnan muut kulut	6	-39 764	-40 222
Liikevoitto/(tappio)		2 102	-42
Rahoitustuotot ja -kulut	7	1 102	179
Voitto/(tappio) ennen satunnaisia eriä		3 204	136
Voitto/(tappio) ennen tilinpäätösiirtoja ja veroja		3 204	136
Tuloverot	8	-8 417	-5 655
Tilikauden voitto/(tappio)		-5 213	-5 519

Emoyhtiön tase

1 000 €	Liite	1.1.-31.12.2015	1.1.-31.12.2014
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	9	318	296
Aineelliset hyödykkeet	10	1 822	2 152
Osuudet saman konsernin yrityksissä	11	36 939	36 894
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	11	299	299
Pysyvät vastaavat yhteensä		39 378	39 642
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	12	530	476
Pitkäaikaiset saamiset	13	338	26
Lyhytaikaiset saamiset	14	43 628	43 995
Rahat ja pankkisaamiset	15	2 671	125
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		47 166	44 622
Vastaavaa yhteensä		86 545	84 264
Vastattavaa
Oma pääoma	16
Osakepääoma		1 346	4 720
Ylikurssirahasto		847	847
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto			2 131
Edellisten tilikausien voitto/tappio			14
Tilikauden voitto/tappio		-5 213	-5 519
Oma pääoma yhteensä		-3 020	2 193
Pakolliset varaukset	17		290
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	18	799	276
Lyhytaikainen vieras pääoma	18	88 766	81 505
Vieras pääoma yhteensä		89 565	81 781
Vastattavaa yhteensä		86 545	84 264

Emoyhtiön rahoituslaskelma

1 000 €	1.1.-31.12.2015	1.1.-31.12.2014

Liiketoiminnan rahavirta
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä	3 204	136
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot	474	1 095
Saatavien arvonalentumiset	1 253	2 192
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot	-4 530	-2 936
Rahoitustuotot ja -kulut	734	-765
Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua	116	-24
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys(+)	4 191	-9 078
Vaihto-omaisuuden lisäys(-)/vähennys(+)	-54	55
Lyhytaikaisten velkojen lisäys(+)/vähennys(-)	3 821	12 823
Maksetut korot	-41	-44
Saadut osingot liiketoiminnasta	1 410	777
Saadut korot	1	2
Maksetut verot	-6 058	-4 374
Liiketoiminnan rahavirta	4 522	-142
Investointien rahavirta
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	-78	-64
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	-87	-143
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin	-45
Investointien rahavirta	-210	-206
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot rahoituslaitoksilta	2 900	2 800
Lainojen takaisinmaksut rahoituslaitoksille	-2 900	-2 800
Lainojen nostot konserniyhtiöiltä	407
Muutokset pantatuissa rahavaroissa	-821
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-1 351	-2 392
Rahoituksen rahavirta	-1 765	-2 392
Rahavarojen muutos	2 547	-2 740

Rahavarat tilikauden alussa 1.1.	125	2 865
Rahavarat tilikauden lopussa 31.12.	2 671	125

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolakia (1997/1336), kirjanpitoasetusta (1997/1339) sekä muita tilinpäätöstä koskevia lakeja ja ohjeita noudattaen. Tilinpäätöksen laatimisessa on myös noudatettu toiminnan jatkuvuuden periaatetta. Tecnotree Oyj jätti 5.3.2015 yrityssaneerausta koskevan hakemuksen Espoon käräjäoikeudelle, joka määräsi 9.3.2015 päätöksellään yrityssaneerausmenettelyn aloitettavaksi. Selvittäjä on toimittanut saneeraussuunnitelmaehdotuksen käräjäoikeudelle 30.3.2016. Lisätietoja yrityssaneerauksesta on annettu liitetiedossa 20, ja perustelut toiminnan jatkuvuuden periaatteen noudattamiselle on annettu konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahanmääräiset saamiset ja velat, myös johdannaissopimuksin suojatut, on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivänä Euroopan Keskuspankin noteeraamaan keskikurssiin.

Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään liikevaihdon tai hankinnan ja valmistuksen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssierot on kirjattu rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tase-erien muuntamisesta aiheutuvat kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Tecnotreen solmimat johdannaissopimukset ovat valuuttatermiinejä ja -optioita, jotka on hankittu valuuttamääräisten myyntisaamisten suojaamiseksi. Yhtiön politiikkana on suojata maksimissaan valuuttamääräinen nettopositio enintään 12 kuukauden periodilta.

Suojaamistarkoituksessa otetut johdannaiset merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon perustuen tilinpäätöspäivän termiinihintoihin.

Suojaamistarkoituksessa otettujen johdannaisten kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti oikaisemaan vastaavista suojattavista eristä kirjattuja kurssieroja.

Liikevaihto

Tecnotreessä liikevaihto koostuu projektien, tuotteiden ja palveluiden myynnistä, joista on vähennetty välilliset verot, alennukset ja valuuttamääräisen myynnin kurssierot.

Projektitoimitukset tuloutetaan pääosin valmistusasteen mukaan. Projektin tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi tilinpäätöshetken valmistusasteen perusteella, kun projektin lopputulos on määritettävissä luotettavasti. Lopputulos on määritettävissä luotettavasti, kun sopimuksesta odotettavissa olevat tulot ja menot sekä projektin eteneminen pystytään määrittämään luotettavasti ja kun on todennäköistä, että projektista saatava taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.

Projektin valmistusaste määritetään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä aiheutuneiden menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista (ns. cost-to-cost method). Projektin tuloutus aloitetaan hetkestä, jolloin projektin lopputulos on määritettävissä luotettavasti. Tyypillisesti tämä tapahtuu silloin, kun projekti on johdon toimesta hyväksytty ja ensimmäinen toimitus asiakkaalle tapahtuu. Valmistusasteen mukainen tuloutusmenetelmä perustuu arvioihin sopimuksesta odotettavissa olevista tuloista ja menoista sekä projektin etenemisen arvioimiseen. Projektien kustannusarvioita käydään läpi johdon tuloutuskatselmuksessa neljännesvuosittain ja tulojen ja menojen merkitsemistä tuloslaskelmaan muutetaan, jos arviot projektin lopputulemasta muuttuvat. Arvioiden muutoksesta johtuva kumulatiivinen vaikutus kirjataan sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja sen määrä on arvioitavissa.

Projekti katsotaan tappiolliseksi, kun sen menot ylittävät siitä saatavat tulot. Tällöin projektista johtuva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Tavara- ja palvelutoimitukset tuloutetaan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja kun tuotot ovat määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Esimerkkeinä tavara- ja palvelutoimituksista voidaan mainita mm. usein erillisinä myytävät järjestelmien oheistoimitukset, kuten huoltosopimus-, lisenssi-, koulutus-, dokumentaatio- ja varaosatoimitukset. Kiinteäaikaisten huoltosopimusten tuotot kirjataan pääsääntöisesti tasasuurina erinä huoltosopimuksen voimassaoloaikana.

Eläkejärjestelyt

Suomessa lakisääteinen ja mahdollinen lisäeläketurva on hoidettu eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkejärjestelyistä aiheutuvat kulut kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Leasing

Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. Tilinpäätöshetken sopimusperusteisesti jäljellä olevat leasingmaksut on esitetty tilinpäätöksessä vastuina.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu suoraan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne ovat syntyneet lukuun ottamatta konehankintoja, jotka poistetaan kolmen vuoden tasapoistoin.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuus esitetään fifo-periaatteen mukaisesti välittömän hankintamenon tai sitä alhaisemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä.

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella. Suunnitelman mukaiset poistoajat:

Aineettomat oikeudet 3-10 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat 25 vuotta
Koneet, laitteet ja kalusto 3-5 vuotta
Atk-laitteet ja järjestelmät 3-5 vuotta

Johdannaiset

Yhtiön solmimat johdannaissopimukset ovat valuuttatermiinejä ja -optioita sekä koronvaihtosopimuksia. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon, joka määritetään käyttämällä vastapuolen markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella kun ne syntyvät.

1. Liikevaihto

1 000 €	2015	2014

Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain
Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka	34 980	28 204
Aasia ja Tyynenmeren alue	1 366	2 345
Amerikka	26 131	33 894
Liikevaihto yhteensä	62 477	64 443
Liikevaihdon jakauma tulolajeittain
Tuotot valmistusasteen mukaisesti tuloutetuista projekteista	15 616	20 495
Ylläpitopalvelutoimitukset	20 769	18 608
Tavara- ja palvelutoimitukset, ulkoinen myynti	16 393	15 461
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot liittyen ulkoiseen myyntiin	3 111	2 840
Tavara- ja palvelutoimitukset, konsernin sisäinen myynti	6 588	7 040
Liikevaihto yhteensä	62 477	64 443
Tilauskanta liittyen osatuloutusprojekteihin	10 357	12 488
Tilauskanta liittyen tavara- ja palvelutoimitussopimuksiin	7 842	12 039
Tilauskanta yhteensä	18 199	24 527
Keskeneräiset osatuloutusprojektit:
Keskeneräisten osatuloutusprojektien kumulatiivinen tuloutus	30 417	32 495
Keskeneräisten osatuloutusprojektien kumulatiivinen laskutus	14 619	17 193
Pitkäaikaishankkeisiin liittyvät keskeneräiset työt	15 798	15 302
Keskeneräisten osatuloutusprojektien kertyneet toteutuneet menot	7 307	12 053

Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole asiakkaan pidättämiä myyntisaamisia. Yhtiö ei ole saanut ennakoita liittyen keskeneräisiin osatuloutusprojekteihin.

2. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 €	2015	2014

Vuokratuotot	79	84
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista		12
Liiketoiminnan muut tuotot		13
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	79	109

3. Materiaalit ja palvelut

1 000 €	2015	2014

Ostot tilikauden aikana	-6 841	-10 080
Varastojen muutos	54	-55
Aineet, tavarat, tarvikkeet	-6 788	-10 135
Ulkopuoliset palvelut	-101	-134
Materiaalit ja palvelut yhteensä	-6 889	-10 269

4. Henkilöstökulut

1 000 €			2015	2014

Palkat ja palkkiot			-10 753	-10 572
Eläkekulut			-1 368	-1 385
Muut henkilösivukulut			-1 207	-1 051
Henkilöstökulut yhteensä			-13 327	-13 009
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella			2015	2014
Johto ja hallinto			32	33
Muu henkilökunta			101	95
Henkilöstö keskimäärin yhteensä			133	128
Johdon palkat, palkkiot, luontoisedut ja eläkkeet 1 000 €	Palkat, palkkiot luontoisedut 2015	Laki sääteiset eläkekulut 2015	Palkat, palkkiot luontoisedut 2014	Laki sääteiset eläkekulut 2014
Ilkka Raiskinen, toimitusjohtaja	-324	-60	-307	-56
Hallituksen jäsenet:
Harri Koponen, hallituksen puheenjohtaja	-67	-15	-64	-12
Pentti Heikkinen, varapuheenjohtaja	-39	-9	-39	-7
Johan Hammarén, hallituksen jäsen 5.3.2015 asti	-15	-3	-30	-5
Matti Jaakola, hallituksen jäsen 14.4.2015 alkaen	-15	-4
Tuija Soanjärvi, hallituksen jäsen 14.4.2015 asti	-18	-3	-32	-6
Christer Sumelius	-32	-7	-30	-3
Yhteensä	-509	-101	-501	-88

Hallituksen jäsenten palkkioista on 23 prosenttia (47%) maksettu Tecnotree Oyj:n osakkeilla.

Toimitusjohtajan ja hallituksen eläke-edut määräytyvät työntekijän eläkelain (TyEl:n) mukaan. Toimitusjohtajan eläkeikä on 60 vuotta toimitusjohtajasopimuksen mukaan. Johdon ja hallituksen jäsenillä ei ole lisäeläkejärjestelyjä.

5. Poistot

1 000 €	2015	2014
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	-56	-633
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset	-220	-220
Koneet ja kalusto	-197	-242
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	-474	-1 095

6. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 €	2015	2014

Alihankinta	-3 558	-1 743
Toimistohallintoon liittyvät kulut	-2 188	-2 253
Matkakulut	-1 117	-1 243
Agenttipalkkiot	-772	-1 159
Saamisten arvonalentumiset	-1 253	-2 192
Vuokrakulut	-1 175	-900
Ostetut ammatilliset palvelut	-1 548	-1 593
Markkinointikulut	-511	-546
Konsernin sisäiset liiketoiminnan muut kulut	-27 425	-28 772
Muut kulut	-216	181
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-39 764	-40 222
Tilintarkastajien palkkiot
Tilintarkastus	-102	-77
Veroneuvonta	-20	-40
Muut palvelut	-14	-30
Tilintarkastajien palkkiot yhteensä	-136	-146

7. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 €	2015	2014

Rahoitustuotot
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	2 565	3 493
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä	1	2
Rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä	2 024
Rahoitustuotot muilta	76	72
Korko- ja rahoitustuotot yhteensä	4 666	3 567
Rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille	-28	-8
Muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille		-559
Korkokulut muille	-1 783	-1 902
Rahoituskulut muille	-1 754	-919
Korko- ja rahoituskulut yhteensä	-3 565	-3 389
Rahoitustuotot ja kulut yhteensä	1 102	178
Muihin rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy:
Valuuttakurssivoittoja	2 095	72
Valuuttakurssitappioita	-260	-658
Valuttakurssivoitot ja -tappiot yhteensä	1 835	-586

8. Tuloverot

1 000 €	2015	2014

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-2	-2
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	2	22
Ulkomailla maksetut lähdeverot	-6 058	-4 394
Lähdeverojaksotuksen muutos	-2 359	-1 281
Tuloverot yhteensä	-8 417	-5 655

Yhtiö on verotuksessaan jättänyt vähentämättä tutkimus- ja kehitysmenoja 73 003 tuhatta euroa (64 340), jotka yhtiö voi vähentää vapaasti valittavina summina määräämättömän ajanjakson kuluessa. Vuosien 2015 ja 2014 lopussa yhtiöllä ei ole enää vahvistettuja tappioita Suomessa. Muut väliaikaiset vähennyskelpoiset erot ovat 2 241 tuhatta euroa (2 141). Näistä ei ole kirjattu laskennallista verosaamista niiden hyödyntämiseen liittyvän epävarmuuden takia.

9. Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet 2015

	Aineettomat	Muut pitkävaikutteiset
1 000 €	oikeudet	menot	Yhteensä

Hankintameno 1.1.	6 068	275	6 344
Lisäykset	78		78
Hankintameno 31.12.	6 146	275	6 422
Kertyneet poistot 1.1.	-5 772	-275	-6 048
Tilikauden poisto	-56		-56
Kertyneet poistot 31.12.	-5 829	-275	-6 104
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	318		318

Aineettomat hyödykkeet 2014

	Aineettomat	Muut pitkävaikutteiset
1 000 €	oikeudet	menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	6 005	275	6 280
Lisäykset	64		64
Hankintameno 31.12.	6 068	275	6 344
Kertyneet poistot 1.1.	-5 140	-275	-5 415
Tilikauden poisto	-633		-633
Kertyneet poistot 31.12.	-5 772	-275	-6 048
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	296		296

10. Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet 2015

1 000 €	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä

Hankintameno 1.1.	739	6 045	5 212	11 996
Lisäykset			87	87
Hankintameno 31.12.	739	6 045	5 299	12 083
Kertyneet poistot 1.1.		-5 051	-4 793	-9 844
Tilikauden poisto		-220	-197	-417
Kertyneet poistot 31.12.		-5 272	-4 990	-10 261
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	739	774	310	1 822

Aineelliset hyödykkeet 2014

			Koneet ja
1 000 €	Maa-alueet	Rakennukset	kalusto	Yhteensä

Hankintameno 1.1.	739	6 045	5 070	11 854
Lisäykset			143	143
Hankintameno 31.12.	739	6 045	5 212	11 996
Kertyneet poistot 1.1.		-4 831	-4 551	-9 382
Tilikauden poisto		-220	-242	-462
Kertyneet poistot 31.12.		-5 051	-4 793	-9 844
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	739	994	419	2 152

11. Sijoitukset

Sijoitukset 2015

1 000 €	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Saamiset saman konsernin yrityksiltä	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	36 894	299	37 194
Lisäykset	45		45
Hankintameno 31.12.	36 939	299	37 239
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	36 939	299	37 239

Sijoitukset 2014

	Osuudet saman	Saamiset saman
1 000 €	konsernin yrityksissä	konsernin yrityksiltä	Yhteensä

Hankintameno 1.1.	36 875	299	37 174
Lisäykset	20
Hankintameno 31.12.	36 894	299	37 174
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	36 894	299	37 174

Emoyhtiön omistamat tytäryritysosakkeet

		Emoyhtiön	Kirjanpitoarvo
	Kotipaikka	omistusosuus -%	1 000 €

Tecnotree Ltd.	County Clare, Irlanti	100	124
Tecnotree GmbH	Dreieich, Saksa	100	92
Tecnotree Spain SL	Madrid, Espanja	100	31
Tecnotree Sistemas de Telecommunicacao Ltda	Sao Paulo, Brasilia	100	902
Tecnotree (M) Sdn Bhd	Kuala Lumpur, Malesia	100	42
Tecnotree Services Oy	Espoo, Suomi	100	8
Tecnotree Argentina SRL	Cordoba, Argentiina	100	257
Lifetree Cyberworks Pvt. Ltd	Gurgaon, Intia	100	1 189
Tecnotree Convergence Ltd	Gurgaon, Intia	46	34 229
	Dubai, Yhdistyneet
Tecnotree Convergence (Middle East) FZ-LLC	Arabiemiirikunnat	100	20
Tecnotree Nigeria Limited	Lagos, Nigeria	100	45
Yhteensä			36 939

12. Vaihto-omaisuus

1 000 €	2015	2014

Aineet ja tarvikkeet	495	451
Keskeneräiset tuotteet	29	22
Valmiit tuotteet ja tavarat	6	3
Vaihto-omaisuus yhteensä	530	476

13. Pitkäaikaiset saamiset

1 000 €	2015	2014

Vuokratakuut	49	26
Pantatut rahavarat	288
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	338	26

14. Lyhytaikaiset saamiset

1 000 €	2015	2014

Osatuloutusprojekteihin liittyvät myyntisaamiset	4 146	5 660
Muut myyntisaamiset	6 816	6 196
Myyntisaamiset yhteensä	10 963	11 856
Osatuloutusprojekteihin liittyvät siirtosaamiset, keskeneräiset työt	15 798	15 302
Osatuloutusprojekteihin liittyvät siirtosaamiset, valmistuneet työt	2 736	5 447
Muut toimitussopimuksiin perustuvat siirtosaamiset	2 008	4 648
Osatuloutusprojekteihin liittyvät siirtosaamiset yhteensä	20 542	25 396
Lyhytaikaiset siirtosaamiset	1 462	1 023
Lyhytaikaiset muut saamiset	713	1 281
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	33 680	39 557
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä:
Konsernimyyntisaamiset	6 506	3 951
Konserniosinkosaamiset		483
Muut konsernisiirtosaamiset	3 443	4
Yhteensä	9 948	4 438
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	43 628	43 995
Siirtosaamisten olennaiset erät
Valuuttajohdannaisten arvostus		15
Arvonlisäverosaamiset	261	168
Ennakkomaksut toimittajille	425	117
Muut siirtosaamiset	775	723
Yhteensä	1 462	1 023

15. Rahat ja pankkisaamiset

1 000 €	2015	2014
Rahat ja pankkisaamiset	2 671	125
Rahat ja pankkisaamiset yhteensä	2 671	125

16. Oma pääoma

1 000 €	2015	2014

Osakepääoma 1.1.	4 720	4 720
Osakepääoman alentaminen	-3 374
Osakepääoma 31.12.	1 346	4 720
Ylikurssirahasto 1.1.	847	847
Ylikurssirahasto 31.12.	847	847
Sidottu oma pääoma yhteensä	2 193	5 567
Omat osakkeet 1.1.		-59
Omien osakkeiden luovutus		59
Omat osakkeet 31.12.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	2 131	5 960
Tappion kattaminen	-2 131	-3 828
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.		2 131
Edellisten tilikausien tulos 1.1.	-5 505	-3 770
Omien osakkeiden luovutus		-45
Tappion kattaminen	5 505	3 828
Edellisten tilikausien tulos 31.12.		14
Tilikauden tulos	-5 213	-5 519
Vapaa oma pääoma yhteensä	-5 213	-3 374
Oma pääoma yhteensä	-3 020	2 193

Yhtiön hallitus totesi elokuussa 2015 oman pääoman menettämisen ja jätti asiaa koskevan ilmoituksen kaupparekisteriin. Tilikauden lopussa yhtiön oma pääoma oli 3 020 tuhatta euroa negatiivinen (2 193 tuhatta euroa positiivinen).

Jakokelpoista omaa pääomaa ei ollut tilikauden 2015 lopussa eikä vertailutilikauden 2014 lopussa. Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut, että 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa, ja että yhtiön tilikauden tappio, 5 213 tuhatta euroa, jätetään omaan pääomaan. Vuonna 2015 ei myöskään jaettu osinkoa 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta, vaan yhtiökokouksen päätöksellä yhtiön kertynyt tappio, 5 505 tuhatta euroa, katettiin vapaan oman pääoman rahastoilla 2 131 tuhatta euroa ja loput 3 374 tuhatta euroa katettiin alentamalla osakepääomaa.

17. Pakolliset varaukset

1 000 €	2015	2014
Muut pakolliset varaukset		290
Pakolliset varaukset yhteensä		290

Vuoden 2014 pakolliset varaukset sisälsivät 150 tuhannen euron varauksen johtuen henkilöstövähennyksistä Suomessa, sekä 140 tuhannen euron varauksen liittyen APAC:in alueen oikeustapaukseen. Molemmat varaukset käytettiin vuonna 2015.

18. Pitkä- ja lyhytaikainen vieraspääoma

1 000 €	2015	2014

Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	407
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet	392	276
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	799	276
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta *	31 781	31 781
Ostovelat	5 329	5 798
Siirtovelat	13 704	9 806
Muut velat	297	232
Yhteensä	51 111	47 618
Lyhytaikaiset velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Konserniostovelat	36 246	33 268
Muut konsernisiirtovelat	1 409	620
Yhteensä	37 655	33 887
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	88 766	81 505
Siirtovelkojen olennaiset erät
Muut jaksotetut henkilöstökulut	2 217	2 163
Lähdeverojaksotus (liite 9)	5 481	3 122
Jaksotetut korkokulut	1 923	207
Jaksotetut agenttipalkkiot	1 121	1 654
Valuuttajohdannaisten arvostus		86
Korkosuojausten arvostus	424	530
Asiakasprojekteihin liittyvät muut jaksotukset	1 696	1 646
Muut siirtovelat	841	400
Yhteensä	13 704	9 806

*) Tilikauden lopussa yhtiöllä oli luonteeltaan pitkäaikaista lainaa 21 781 tuhatta euroa sekä 10 000 tuhannen euron kokonaan käytössä oleva luottolimiitti. Limiitti on luonteeltaan pitkäaikainen ja voimassa 30.6.2018 saakka, mutta se perustuu yksittäisten asiakassaamisten rahoittamiseen. Limiitin puitteissa otettu rahoitus erääntyy kyseisten saamisten maksujen myötä, jolloin se esitetään lyhtyaikaisena velkana, mutta uusitaan rahoittamalla muita saamisia. Myös edellä mainittu pitkäaikainen laina rahoituslaitoksilta 21 781 tuhatta euroa on luokiteltu lyhytaikaiseksi, koska Tecnotreen vuonna 2013 pankin kanssa solmittu rahoitussopimus sisältää kovenantteja, joiden ehtoja yhtiö ei kaikilta osin täytä. Tecnotree kävi pankkinsa kanssa toukokuussa keskustelun niiden tilanteesta. Yhtiö arvioi tuolloin, että kaikki kovenantit eivät ole rahoitussopimuksen edellyttämällä tasolla 30.6.2015 tilanteen mukaisilla luvuilla. Yhtiön tarkoituksena oli sopia asia pankin kanssa samalla tavalla kuin vuonna 2014, jolloin pankki suostui siihen, että kovenanttien arvojen täyttymättä jääminen ei aiheuttanut rahoitussopimuksessa määritettyjä seuraamuksia kuten velvollisuutta maksaa lainat takaisin. Pankin kanssa käydyssä keskustelussa todettiin kuitenkin, että asian erilliseen sopimiseen ei ole tarvetta Tecnotree Oyj:n meneillään olevan yrityssaneerausprosessin vuoksi. Testausajankohdalla 31.12.2015 kaikki kovenantit, korkokatetta ja omavaraisuusastetta lukuun ottamatta, olivat rahoitussopimuksen edellyttämiä.

Espoon käräjäoikeus määräsi aloitettavaksi 9.3.2015 annetulla päätöksellään Tecnotree Oyj:tä koskevan yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaisen menettelyn. Selvittäjä on toimittanut saneeraussuunnitelmaehdotuksen käräjäoikeudelle 30.3.2016. Yrityssaneerauksesta löytyy lisätietoja liitetiedossa 20. Ylläoleviin velkoihin sisältyy sanneerausvelkoja seuraavasti:

1 000 €	2015	2014

Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikaiset	31 781
Ostovelkoihin sisältyvät saneerausvelat	4 780
Siirtovelkoiihin sisältyvät saneerausvelat	650
Konsernivelkoihin sisältyvät saneerausvelat	36 674

19. Vakuudet ja vastuusitoumukset

1 000 €	2015	2014

Omasta puolesta
Kiinteistökiinnitykset	4 400	4 400
Yrityskiinnitykset	45 336	45 336
Pantatut talletukset	808
Takaukset	188	123
Pantatut osatuloutusprojekteihin liittyvät myynti- ja
siirtosaamiset *	14 979	14 470
Yhteensä	65 712	64 329
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	39	58
Myöhemmin maksettavat	16	54
Yhteensä	56	112
Muut vastuusitoumukset
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	133	16
Myöhemmin maksettavat	81	51
Yhteensä	214	67
Omat vastuut yhteensä	65 981	64 509

Lisäksi emoyhtiön omistamat osakkeet Intian tytäryhtiöissä on pantattu. Niiden kirjanpitoarvo on 35 418 tuhatta euroa.

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä, koostuvat yhtiön lainoista rahoituslaitoksilta yhteensä 31 781 tuhatta euroa.

Johdannaissopimusten kohde-etuuksien arvot

Asetetut valuuttajohdannaiset
Käypä arvo (negatiivinen)		-86
Kohde-etuuden arvo		8 365

Ostetut valuuttajohdannaiset
Käypä arvo (positiivinen)		15
Kohde-etuuden arvo		7 828
Korkojohdannaiset
Käypä arvo (negatiivinen)	-424	-530

Kohde-etuuden arvo 13 054 14 521

20. Yrityssaneeraus

Käräjäoikeus määräsi 9.3.2015 päätöksellään asianajaja Jari Salmisen Eversheds Asianajotoimisto Oy:stä yhtiön saneerausmenettelyn selvittäjäksi. Selvittäjä toimitti Espoon käräjäoikeudelle ehdotuksensa saneerausohjelmaksi 30.3.2016. Tecnotree Oyj:n on noudatettava tuomioistuinmenettelyn kautta vahvistettavaa saneerausohjelmaa. Tecnotreen on huolehdittava kaikista yrityssaneeraushakemuksen jälkeisistä vastuistaan täysimääräisesti. Tämä edellyttää riittävää tulorahoitusta eli asiakkailta tulevia maksuja. Yrityssaneeraushakemuksen jättämisellä käräjäoikeuteen ei ole ollut välittömiä vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan, ja yhtiö on jatkanut sovittujen asiakasprojektien toteuttamista sekä palveluiden tarjoamista asiakkailleen normaalisti.

Tecnotree Oyj:n saneerausohjelmaehdotuksen sisältö

Yhtiön saneerausmenettelyssä huomioitavien saneerausvelkojen kokonaismäärä on tällä hetkellä 73 885 tuhatta euroa. Konserninsisäisiä saneerausvelkoja, jotka selvittäjän ehdotuksen mukaan leikataan kokonaisuudessaan, on yhteensä 36 674 tuhatta euroa. Etuoikeudettomien saneerausvelkojen osuus on 11 118 tuhatta euroa. Vakuusvelkaa on yhteensä noin 26 093 tuhatta euroa. Yrityskiinnityksellä turvattua saneerausvelkaa on yhteensä 8 881 tuhatta euroa. Selvittäjä esittää, että etuoikeudettomien saneerausvelkojen pääomaa leikataan 50 prosenttia, jolloin maksettavaksi jäisi 50 prosenttia.
Saneerausohjelmaehdotus sisältää velvollisuuden maksaa etuoikeudettomille saneerausveloille lisäjakoosuutta mikäli maksuohjelman aikana yhtiön käyttökate toteutuu ennustettua parempana.
Saneerausohjelman mukaiset suoritukset päättyvät 31.12.2020.
Saneerausohjelmaehdotus sisältää velvoitteita yhtiön omaisuuden myymisestä. Myyntituloilla rahoitetaan osa vakuusvelkojille tulevista suorituksista sekä yrityskiinnitysvelkojille tulevista suorituksista.

Ohjelmaehdotuksen vahvistaminen ja voimaantulo ovat ehdollisia ja edellyttävät, että Tecnotree Oyj:n yhtiökokous hyväksyy ohjelmaehdotuksen.

21. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Tecnotree Oyj:n yrityssaneerausmenettelyn selvittäjä on toimittanut saneerausohjelmaehdotuksen oikeudelle 30.3.2016. Tämän ehdotuksen sisältöä on selvitetty edellä liitetiedossa 20.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus

Espoossa, 12. huhtikuuta 2016

Ilkka Raiskinen Toimitusjohtaja

Harri Koponen Hallituksen puheenjohtaja Pentti Heikkinen Hallituksen varapuheenjohtaja

Matti Jaakola Christer Sumelius

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 13. huhtikuuta 2016

KPMG OY AB

Toni Aaltonen KHT

Tilintarkastuskertomus

Tecnotree Oyj:n yhtiökokoukselle

Meidät on valittu tilintarkastamaan Tecnotree Oyj:n kirjanpito, tilinpäätös, toimintakertomus ja hallinto tilikaudelta 1.1.–31.12.2015. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavan tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Perustelut lausuntojen antamatta jättämiselle -kappaleessa kuvatusta seikasta johtuen emme kuitenkaan ole pystyneet hankkimaan tilintarkastuslausuntojen perustaksi tarpeellista määrää tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Perustelut lausuntojen antamatta jättämiselle

Kuten hallituksen toimintakertomuksen kohdissa Riskit ja epävarmuustekijät ja siinä kappaleissa Asiakasprojektien toteutuminen, kannattavuus ja ennustettavuus sekä Kansainväliseen toimintaan, saamisiin ja kehittyviin markkinoihin liittyvät riskit todetaan ja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 18 Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset ilmenee, asiakas- ja osatuloutussaataviin sisältyy 14,1 miljoonan euron projektisaatava. Kyseinen saatava sisältyy myös emoyhtiön taseen osatuloutussaataviin. Emme ole saaneet riittävässä määrin tarkoituksenmukaista tilintarkastusevidenssiä saatavasta.

Lausuntojen antamatta jättäminen

Perustelut lausuntojen antamatta jättämiselle -kappaleessa kuvatun seikan merkittävyydestä johtuen emme ole pystyneet hankkimaan tilintarkastuslausunnon perustaksi tarpeellista määrää tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Näin ollen emme anna lausuntoja tilinpäätöksestä emmekä toimintakertomuksesta.

Osavuosikatsaus ajalta 1.1.–30.6.2015

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n 2 momenttiin viitaten toteamme, että edellä mainittu seikka tulee ottaa huomioon arvioitaessa konsernin ajalta 1.1.–30.6.2015 laaditun osavuosikatsauksen säännösten mukaisuutta.

Helsingissä, 13. huhtikuuta 2016

KPMG OY AB

Toni Aaltonen KHT

AI assistant

Tecnotree Oyj — Annual Report 2015

3296_10-k_2016-04-13_d9cc4205-7d5f-4a8a-ad08-bc8e2d17bdc7.pdf

Vuosikertomus 2015

Sisällys

Toimitusjohtajan katsaus

Merkittävien tapahtumien vuosi

Markkinat vaativat uusia tuotteita

Tulevaisuuden näkymät

Avainluvut

VUOSI 2015

Hallitus

Johtoryhmä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015

Yhtiökokous

Hallitus

Hallituksen jäsenet

Hallituksen valiokunnat

Tarkastusvaliokunta, toimi 14.4.2015 asti

Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta, toimi 14.4.2015 asti

Toimitusjohtaja

Johtoryhmä

Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienahallinnan järjetelmien pääpiirteistä

Yhtiön yleiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteet

Valvontatoimenpiteet

Riskienhallinta

Taloudelliset ja osakekohtaiset tunnusluvut

Tunnuslukujen laskentakaavat

Hallituksen toimintakertomus

Liiketoiminnan kuvaus

Liikevaihto ja myynti

Tuloskehitys

Rahoitus, rahavirta ja tase

KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS, Me

Rahoitussopimus

Emoyhtiön oma pääoma

Segmentti-informaatio

Maantieteelliset alueet

Eurooppa & Amerikka

MEA & APAC

Henkilöstö

Osake ja kurssikehitys

Osakkeenomistajat

Omistusjakauma sektoreittain 31.12.2015

Omistusmääräjakauma 31.12.2015

Hallituksen valtuudet

Yrityssaneeraus

Tecnotree Oyj:n saneerausohjelmaehdotuksen sisältö

Riskit ja epävarmuustekijät

Riippuvuus avainasiakkaista

Asiakasprojektien toteutuminen, kannattavuus ja ennustettavuus

Kansainväliseen toimintaan, saamisiin ja kehittyviin markkinoihin liittyvät riskit

Rahoitus

Teknologia

Liikearvo

Verotus

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Johto, tilintarkastajat sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt asiat

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Vuoden 2016 näkymät

Ehdotus tuloksen käsittelystä

Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma

Konsernin tase

Oma pääoma ja velat

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Konsernin rahavirtalaskelma

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Toiminnan jatkuvuuden periaate

Epävarmuustekijät

Perustelut jatkuvuuden periaatteen noudattamiselle

Arvioiden käyttö tilinpäätöksessä

Tytäryritykset

Ulkomaan rahan määräiset erät

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Tecnotree Oyj Annual Report 2015