Tecnotree Oyj — Annual Report 2014

Mar 18, 2015

Powering the digital marketplace

Vuosikertomus 2014

Sisällys

Tecnotree 2014
Toimitusjohtajan katsaus	1
Avainluvut	3
Hallinnointi
Hallitus	4
Johtoryhmä	6
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2014	7
Yhtiökokous	8
Hallitus	9
Toimitusjohtaja	12
Johtoryhmä	13
Sisäisen valvonnan ja riskinhallinnan tavoitteet	14

Tilinpäätös

Tunnusluvut
Taloudelliset ja osakekohtaiset tunnusluvut	16
Tunnuslukujen laskentakaavat	18
Hallituksen toimintakertomus	19
Liiketoiminnan kuvaus	20
Liikevaihto ja myynti	21
Tuloskehitys	22
Rahoitus, rahavirta ja tase	24
Emoyhtiön oma pääoma alle puolet osakepääomasta	26
Segmentti-informaatio	27
Maantieteelliset alueet	28
Henkilöstö	29
Osake ja kurssikehitys	30
Osakkeenomistajat	31
Hallituksen valtuudet	33
Kannustinjärjestelmä	34
Oikeudenkäynnit	35
Riskit ja epävarmuustekijät	36
Johto, tilintarkastajat sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmä	39
Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt asiat	40
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat	41
Vuoden 2015 näkymät	43

Ehdotus tuloksen käsittelystä	44
Konsernitilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma	45
Konsernin tase	46
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	47
Konsernin rahavirtalaskelma	49
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	50
Konsernin tuloslaskelman liitetiedot
1. Segmentti-informaatio	60
2. Liikevaihto	62
3. Liiketoiminnan muut tuotot	63
4. Materiaalit ja palvelut	64
5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	65
6. Poistot ja arvonalentumiset	66
7. Liiketoiminnan muut kulut	67
8. Tutkimus- ja kehittämismenot	68
9. Rahoitustuotot ja -kulut	69
10. Tuloverot	70
11. Osakekohtainen tulos	71
Konsernin taseen liitetiedot
12. Aineettomat hyödykkeet	72
13. Liikearvon avonalentumistestaus	73
14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	75
15. Laskennalliset verosaamiset ja -velat	76
16. Pitkäaikaiset saamiset	78
17. Vaihto-omaisuus	79
18. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset	80
19. Sijoitukset ja rahavarat	81
20. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot	82
21. Eläkevelvoitteet	83
22. Korolliset velat	85
23. Ostovelat ja muut velat	86
24. Rahoitusriskien hallinta	87
25. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin	93
26. Muut vuokrasopimukset	95
27. Vakuudet ja vastuusitoumukset, ehdolliset velat	96
28. Lähipiiritapahtumat	97
29. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat	99

Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tuloslaskelma	101
Emoyhtiön tase	102
Emoyhtiön rahoituslaskelma	103
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	104
Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot
1. Liikevaihto	107
2. Liiketoiminnan muut tuotot	108
3. Materiaalit ja palvelut	109
4. Henkilöstökulut	110
5. Poistot	111
6. Liiketoiminnan muut kulut	112
7. Rahoitustuotot ja -kulut	113
8.Tilinpäätössiirrot	114
9. Tuloverot	115
Emoyhtiön taseen liitetiedot
10. Aineettomat hyödykkeet	116
11. Aineelliset hyödykkeet	117
12. Sijoitukset	118
13. Vaihto-omaisuus	119
14. Pitkäaikaiset saamiset	120
15. Lyhytaikaiset saamiset	121
16. Rahat ja pankkisaamiset	122
17. Oma pääoma	123
18. Pakolliset varaukset	125
19. Pitkä- ja lyhytaikainen vieras pääoma	126
20. Vakuudet ja vastuusitoumukset	127
21. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat	128
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus	130
Tilintarkastuskertomus	131

Toimitusjohtajan katsaus

Vuosi oli ennusteen mukainen ja tapahtumarikas

Tecnotreen vuoden 2014 kehitys oli ennusteen mukainen, mutta kausivaihtelut olivat erittäin voimakkaat. Tecnotree toimii erittäin dynaamisilla ja vaikeasti ennustettavilla markkinoilla, mistä kulunut vuosi oli erinomainen esimerkki. Vuotta sävyttivät ennätykselliset vuosineljännekset liikevaihdolla ja liikevoitolla mitattuna, mutta toinen vuosineljänneksemme oli erittäin huono aikaisempiin vastaaviin kausiin verrattuna. Markkinoillamme oli myös dramaattisia tapahtumia: Afrikan alueella ebolaepidemia on jo kääntynyt parempaan suuntaan, mutta öljyn hinnan voimakas lasku vaikuttaa liiketoimintaympäristöön niillä markkinoilla, jotka ovat riippuvaisia öljyn viennistä. Keskuspankit ovat rajoittaneet dollarin saatavuutta useilla markkinoillamme ja pidentäneet saatavien perintäaikaa, mikä on puolestaan vähentänyt kassavirtaa.

Kausiluontoiset muutokset ovat normaali osa liiketoimintaamme, ja siksi on tärkeää todeta lyhyen aikavälin muutosten lisäksi strategisesti merkittävä eteneminen. Tilauskantamme rakenteellinen muutos on näistä ehkä kaikkein merkittävin. Suurien projektien osuus tilauskannasta on käytännössä kokonaan poistunut ja tilauskanta muodostuu projekteista, jotka sitovat vähemmän käyttöpääomaa ja tuottavat nopeammin kassavirtaa. Voitaneen todeta, että vuoden 2014 lopun tilauskantamme on konkreettinen merkki siitä, että yritys on siirtymässä strategiansa mukaisesti tuotteiden ja palveluiden myyntiin.

Takaisin tuotteiden myyntiin

Kun Tecnomen vuonna 2008 teki ennätyksellisen tuloksensa, se tapahtui pääasiallisesti tuotteiden ja lisenssien myynnillä. Tämän jälkeen Tecnotree on uusinut radikaalisti tuoteportfoliotaan, mutta tämä muutos on tapahtunut isojen asiakasprojektien kautta. Nyt Tecnotree on tilanteessa, jossa suuret projektit ovat loppusuoralla ja sekä liikevaihto että toimintamallit ovat jo pitkälti sellaisia kuin ne tuoteyrityksellä pitääkin olla.

Myös markkinoilla on tämän ajan kuluessa tapahtunut suuria muutoksia, joista pilvipalvelujen käyttöönotto on yksi merkittävimmistä. BSS Express -tuoteperhe, jonka ensimmäinen asiakastoimitus alkoi viime vuonna, on Tecnotreen ensimmäinen tuote, joka mahdollistaa tuotteiden toimittamisen pilvipalveluina. Asiakkaamme hyötyvät tästä pienempinä ja ennustettavampina kustannuksina. Uskomme, että tulevaisuudessa asiakkaiden haluama liiketoimintamalli muuttuu kuukausittain veloitettavaksi asiakaskohtaiseksi maksuksi. Tämän trendin uskomme hyödyttävän Tecnotreetä lähivuosien aikana, kun tuotteistusasteemme paranee edelleen.

Kannattavuus tärkeää

Tecnotreen operatiivinen tulos oli koko vuoden osalta tyydyttävä ja jälkimmäisellä vuosipuoliskolla hyvä. Tämä kertoo siitä, että operatiivinen tehokkuus on hyvällä kasvu-uralla, ja uskomme saman kehityksen jatkuvan myös vuoden 2015 aikana. Tecnotreen tulokseen vaikuttavat myös voimakkaasti valuuttakurssien vaihteluista johtuvat sisäiset rahoituserät, minkä takia olemmekin ottaneet käyttöön tuloslaskelmassamme uuden tunnusluvun – oikaistu kauden tulos. Se tarkoittaa tilikauden tulosta ilman rahoituserissä olevia valuuttakurssivoittoja ja -tappioita, jotka aiheutuvat lähinnä tytäryhtiöiden saamisista emoyhtiöltä. Uskomme tämän helpottavan yrityksemme tilanteen seuraamista, kun tuloslaskelmasta ilmenevät selkeästi operatiivinen toiminnan tulos, lähdeverot ja sisäiset rahoituserät.

Merkittävä rakenteellinen tilauskannassa

Kannattavuuden kasvulle keskeistä on se, että jatkamme tuotekehityksen ja tuotteiden toimittamisen tehostamista. Telekommunikaatiotoimiala on vahvassa murroksessa Internetin ja digitalisoinnin tuomien muutospaineiden johdosta. Innovaatiot ja osaamisen kehittäminen ovat Tecnotreen tapa varmistaa, että säilymme kilpailukykyisinä. Olemmekin avanneet uuden tuotekehityskeskuksen Tampereelle Suomeen ja uskomme, että sillä tulee olemaan jo vuoden 2015 aikana tärkeä osa Tecnotreen tuotteiden kehittämisessä.

Tulevaisuuden näkymät

Vuosi 2014 oli erittäin haasteellinen, mutta näkymät vuodelle 2015 ovat positiiviset. Hyvä loppuvuosi ja terve tilauskanta antavat meille hyvät lähtökohdat kuluvalle vuodelle. Asiakaskuntamme ja markkina-alueemme näkymät ovat myös erittäin positiiviset ajoittaisesta epävakaudesta huolimatta.

Haluan kiittää asiakkaitamme, työntekijöitämme, kumppaneitamme ja sijoittajiamme heidän tuestaan ja omistautumisestaan liiketoiminnallemme vuonna 2014.

Ilkka Raiskinen Toimitusjohtaja

Avainluvut

VUOSI 2014

• Tilikauden liikevaihto oli 74,0 miljoonaa euroa (73,9).
• Oikaistu liiketulos oli 3,7 miljoonaa euroa (3,3) ja liiketulos oli 3,3 miljoonaa euroa (1,6).
• Oikaistu tilikauden tulos oli -6,4 miljoonaa euroa (-7,0) ja tilikauden tulos -9,3 miljoonaa euroa (-2,5).
• Tilikauden rahavirta investointien jälkeen oli -1,8 miljoonaa euroa (-4,6) ja rahavarat olivat 2,5 miljoonaa euroa (31.12.2013: 6,6). Yhtiön rahatilanne jatkui kireänä.
• Osakekohtainen tulos oli -0,08 euroa (-0,02).

	2014	2013	2012	2011	2010
Liikevaihto, M€	74,0	73,9	73,4	62,3	60,7
Liikevaihto, muutos %	0,1	0,7	17,9	2,6	14,0
Oikaistu liiketulos, M€ ¹	3,7	3,3	-4,9	-1,7	-2,5
Liiketulos, M€	3,3	1,6	-12,4	-11,1	-8,1
% liikevaihdosta	4,4	2,2	-16,9	-17,8	-13,3
Tulos ennen veroja, M€	-2,4	4,1	-13,7	-9,9	-9,4
Oikaistu tilikauden tulos, M€ ²	-6,4	-7,0	-17,8	-17,2	-9,7
Tilikauden tulos, M€	-9,3	-2,5	-17,0	-15,6	-11,0
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, €	-0,08	-0,02	-0,16	-0,18	-0,13
Tilauskanta, M€	38,9	45,0	54,2	40,4	14,3
Rahavirta investointien jälkeen, M€	-1,8	-4,6	1,3	-17,7	-10,4
Rahavarojen muutos, M€	-4,2	-3,8	4,8	-9,8	-9,8
Rahavarat, M€	2,5	6,6	11,3	6,7	16,7
Omavaraisuusaste %	22,5	30,3	40,2	50,7	66,4
Nettovelkaantumisaste %	172,7	113,4	50,0	43,1	3,3
Henkilöstö tilikauden lopussa	993	1059	1116	926	858

¹ Oikaistu liiketulos = liiketulos ennen tuotekehitysaktivointeja, ja niiden poistoja ja kertaluonteisia kuluja. ² Oikaistu tilikauden tulos = kauden tulos ilman rahoituserissä olevia valuuttakurssivoittoja ja –tappioita, jotka aiheutuvat lähinnä tytäryhtiöiden saamisista emoyhtiöltä.

Hallitus

Harri Koponen, s. 1962, merkonomi, eMBA, taloustieteiden tohtori h.c Hallituksen puheenjohtaja, 2011– Hallituksen jäsen, 2008– Päätoimi: toimitusjohtaja, SSH Communications Security, 2.10.2014– Tecnotreen osakkeita 31.12.2014: 658 352 kpl Riippumaton Tecnotreestä ja yrityksen merkittävistä osakkeenomistajista.

Pentti Heikkinen, s. 1960, KTM Stanford Graduate School of Business (Stanford Executive Program 2001) Hallituksen varapuheenjohtaja, 2013– Hallituksen jäsen, 2009– Päätoimi: perustaja ja toimitusjohtaja, Gateway Technolabs Finland Oy, 2008– Tecnotreen osakkeita 31.12.2014: 357 807 kpl Riippumaton Tecnotreestä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Johan Hammarén, s. 1969, OTK, KTM Hallituksen jäsen, 2007– 5.3.2015 Päätoimi: perustajaosakas, JAM Advisors, 2013– Tecnotreen osakkeita 31.12.2014: 1 071 949 kpl, lähipiirin omistukset 15 500 kpl Riippumaton Tecnotreestä ja yrityksen merkittävistä osakkeenomistajista.

Christer Sumelius, s. 1946, diplomiekonomi Hallituksen jäsen, 2001– Päätoimi: toimitusjohtaja, Investsum Oy, 1984– Tecnotreen osakkeita 31.12.2014: 2 073 659 kpl, lähipiirin omistukset 1 632 796 kpl. Riippumaton Tecnotreestä ja yrityksen merkittävistä osakkeenomistajista.

Tuija Soanjärvi, s. 1955, KTM Hallituksen jäsen, 2012– Tecnotreen osakkeita 31.12.2014: 51 561 kpl Riippumaton Tecnotreestä ja yrityksen merkittävistä osakkeenomistajista.

Seuraava henkilö oli hallituksen jäsen 2010 - 26.3.2014: Ilkka Raiskinen, s. 1962, DI, Tecnotree Oyj:n toimitusjohtaja

Johtoryhmä

Ilkka Raiskinen, s. 1962, DI Päätoimi: toimitusjohtaja, 2013– Hallituksen jäsen, 2010-26.3.2014 Tecnotreen osakkeita 31.12.2014: 410 910 kpl

Timo Ahomäki, s. 1966, insinööri Päätoimi: teknologiajohtaja, 2012– Tecnotreen osakkeita 31.12.2014: 40 931 kpl

Ilkka Aura, s. 1962, KTM Päätoimi: aluejohtaja, Eurooppa ja Amerikat, 2012– (nykyisessä tehtävässä 1.10.2014 lähtien) Tecnotreen osakkeita 31.12.2014: 375 000 kpl

Padma Ravichander, s. 1959, Tietotekniikka ja IT (DI), Concordia University, Montreal Canada, Executive Management School Stanford University, California, USA Päätoimi: aluejohtaja, MEA ja APAC, 2011– (nykyisessä tehtävässä 1.10.2014 lähtien) Tecnotreen osakkeita 31.12.2014: 197 303 kpl

Tuomas Wegelius, s. 1955, ekonomi Päätoimi: talousjohtaja, 2006– Tecnotreen osakkeita 31.12.2014: 139 624 kpl

Reija Virrankoski, s. 1965, FM Päätoimi: henkilöstöjohtaja, 1.4.2014– Tecnotreen osakkeita 31.12.2014: -- , lähipiirin omistus 5 000 kpl

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2014

Tecnotree Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka johtoelinten vastuut ja velvoitteet määräytyvät Suomen lakien mukaisesti. Tecnotree Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Tecnotree-konsernin. Yhtiön kotipaikka on Espoo.

Vuonna 2014 Tecnotree on noudattanut NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä listattujen yhtiöiden noudatettavaksi annettua hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä koskevaa suositusta (ns. corporate governance -suositus). Tämä selvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (2010) mukaan ja annettu erillisenä hallituksen toimintakertomuksesta. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi (2010) löytyy www.cgfinland.fi -sivuilta ja tämä selvitys osoitteesta www.tecnotree.com.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on Tecnotreen ylin päätöksentekoelin. Yhtiökokouksen tehtävät on määritelty Suomen osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä. Niistä tärkeimpiä ovat yhtiöjärjestyksen muuttaminen, tilinpäätöksen hyväksyminen, voitonjaosta päättäminen, vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valitseminen ja heille maksettavista palkkioista päättäminen.

Hallitus

Tecnotreen hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät Suomen osakeyhtiölain sekä muun soveltuvan lainsäädännön pohjalta, minkä mukaan yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus. Hallitus vastaa myös siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallituksen tehtävänä on lisäksi edistää yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien etua linjaamalla yhtiön liiketoiminta siten, että se pitkällä aikavälillä tuottaisi mahdollisimman hyvän tuoton yhtiöön sijoitetulle pääomalle.

Yhtiöjärjestyksen mukaan Tecnotreen hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kahdeksan varsinaista jäsentä. Yhtiökokous valitsee hallituksen ja vahvistaa hallituksen jäsenten lukumäärän. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus nimittää yrityksen toimitusjohtajan.

Tecnotreen hallituksen jäsenillä ei ole lakiin perustuvien tehtävien lisäksi muita erityistehtäviä. Osa hallituksen jäsenistä on myös hallituksen valiokuntien jäseniä.

Hallitus on laatinut toimintansa tueksi työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen tehtävät, toimintatavat, kokouskäytäntö ja päätöksentekomenettely.

Työjärjestyksen mukaisesti hallitus:

• päättää konsernistrategiasta ja vahvistaa liiketoimintastrategian
• vahvistaa yrityksen ja sen tytäryhtiöissä toiminnassa noudatettavat arvot
• hyväksyy vuosittain liiketoimintasuunnitelman ja valvoo sen toteuttamista
• päättää yrityksen keskeisestä organisaatiorakenteesta ja johtamisjärjestelmästä
• käsittelee ja hyväksyy tilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset
• määrittelee yrityksen osinkopolitiikan ja tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen maksettavan osingon määrästä
• nimittää yrityksen toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen ja päättää heidän palkkauksestaan ja toimisuhteen ehdoista
• päättää yrityksen johtoryhmän jäsenten nimityksistä ja heidän palkkauksestaan
• päättää yrityksen ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmistä sekä muun henkilöstön palkitsemisjärjestelmien periaatteista
• päättää strategisesti tai taloudellisesti merkittävistä yksittäisistä investoinneista sekä yritysostoista, myynneistä tai -järjestelyistä
• vahvistaa merkittävät riskienhallintaa koskevat toimintaperiaatteet
• päättää yhtiön pääomarakenteesta
• vahvistaa sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet
• arvio vuosittain toimintaansa
• vastaa muista hallitukselle osakeyhtiölaissa tai muualla säädetyistä tehtävistä

Hallituksen työjärjestys on esitetty kokonaisuudessaan yhtiön internetsivulla www.tecnotree.com.

Maaliskuun 26. päivänä 2014 pidetty yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi viisi (5) jäsentä, jotka valittiin toimikaudeksi, joka päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Tecnotreen hallitus on arvioinut Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti jäsentensä riippumattomuuden yhtiöstä ja osakkeenomistajista. Arvioinnin perusteella kaikki kuusi hallituksen jäsentä ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Tecnotreen hallitus kokoontui vuoden 2014 aikana 18 kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistuminen hallituksen kokouksiin oli noin 95 prosenttia.

Hallituksen jäsenet

Johan Hammarén, s.1969, oikeustieteen kandidaatti, KTM Hallituksen jäsen, 2007– 5.3.2015 Päätoimi: perustajaosakas, JAM Advisors, 2013–

Pentti Heikkinen, s.1960, KTM, Standford Graduate School of Business (Standford Executive Program 2001) Hallituksen varapuheenjohtaja, 2013– Hallituksen jäsen, 2009– Päätoimi: perustaja ja toimitusjohtaja, Gateway Technolabs Finland Oy, 2008–

Harri Koponen, s. 1962, eMBA, taloustieteen tohtori h.c. Hallituksen puheenjohtaja, 2011– Hallituksen jäsen, 2008– Päätoimi: toimitusjohtaja, SSH Communications Security, 1.10.2014–

Tuija Soanjärvi, s. 1955, KTM Hallituksen jäsen, 2012–

Christer Sumelius, s. 1946, diplomiekonomi Hallituksen jäsen, 2001– Päätoimi: toimitusjohtaja, Investsum Ab, 1984–

Seuraava henkilö oli hallituksen jäsen 2010-26.3.2014: Ilkka Raiskinen, s. 1962, diplomi-insinööri Päätoimi: toimitusjohtaja, Tecnotree Oyj

Hallituksen valiokunnat

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa yrityksen hallitusta varmistumaan, että yrityksellä on koko sen toiminnan kattava riittävä sisäinen valvontajärjestelmä. Lisäksi valiokunta avustaa hallitusta huolehtimaan siitä, että yrityksen kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on järjestetty asianmukaisesti.

Tarkastusvaliokunnan tehtävät on määritelty työjärjestyksessä.

Sen mukaisesti valiokunnan tehtävänä on:

• seurata tilinpäätösraportoinnin prosessia
• valvoa taloudellista raportointiprosessia
• seurata yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta
• käsitellä yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
• seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta
• arvioida lakisääteisen tilintarkastuksen tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista tarkastettavalle yhtiölle
• valmistella tilintarkastajan valintaa koskeva päätösehdotus
• seurata yhtiön taloudellista tilannetta sekä
• pitää yhteyttä tilintarkastajaan ja käydä läpi tilintarkastajan tarkastusvaliokunnalle laatimia raportteja.

Työjärjestys on esitetty kokonaisuudessaan yhtiön internetsivulla www.tecnotree.com .

Tarkastusvaliokuntaan kuuluu kolme (3) hallituksen jäsentä: Harri Koponen, Tuija Soanjärvi (puheenjohtaja) ja Pentti Heikkinen. Kokouksiin osallistuu säännöllisesti myös yhtiön toimitusjohtaja ja talousjohtaja.

Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2014 aikana 6 kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistuminen valiokunnan kokouksiin oli noin 86 prosenttia.

Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta

Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta avustaa hallitusta hallituksen jäsenten valinnan valmistelussa, toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemis- ja nimitysasioiden valmistelussa sekä muun henkilöstön palkitsemisjärjestelmien valmistelussa. Palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan tehtävät on määritelty työjärjestyksessä.

Sen mukaan valiokunnan tehtäviin kuuluu:

• yhtiökokoukselle tehtävän hallituksen jäseniä koskevan ehdotuksen valmistelu
• yhtiökokoukselle tehtävän hallitusten jäsenten palkitsemisasioita koskevan ehdotuksen valmistelu
• hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaiden etsiminen
• yhtiökokoukselle tehtävän hallituksen jäseniä koskevan ehdotuksen esittely
• toimitusjohtajan ja muun johdon nimitysasioiden valmistelu sekä heidän seuraajiensa kartoittaminen
• toimitusjohtajan ja muun johdon palkkauksen ja muiden taloudellisten etuuksien valmistelu
• yhtiön palkitsemisjärjestelmiä koskevien asioiden valmistelu
• toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen arviointi sekä huolehtiminen palkitsemisjärjestelmien tarkoituksenmukaisuudesta
• palkka- ja palkkioselvitykseen liittyviin kysymyksiin vastaaminen yhtiökokouksessa.

Työjärjestys on esitetty kokonaisuudessaan yhtiön internetsivulla www.tecnotree.com .

Palkitsemis- ja nimitysvaliokuntaan kuuluu kolme (3) hallituksen jäsentä: Johan Hammarén (5.3.2015 asti), Harri Koponen ja Christer Sumelius (puheenjohtaja).

Valiokunta kokoontui vuoden 2014 aikana 4 kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistuminen valiokunnan kokouksiin oli noin 83 prosenttia.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan tehtävä on Tecnotreen liiketoiminnan johtaminen ja kehittäminen Suomen osakeyhtiölain sekä yhtiön hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana.

Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtajan vastuulla ovat myös sijoittajasuhteet, konserniviestintä, pitkän aikavälin strategia- ja taloussuunnittelu sekä merkittävät operatiiviset päätökset ja niiden toteuttamisen valvonta. Toimitusjohtaja valmistelee hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja raportoi tehtävistään hallitukselle.

Ilkka Raiskinen, s. 1962, diplomi-insinööri Toimitusjohtaja, 2013– Hallituksen jäsen, 2010-26.3.2014

Johtoryhmä

Tecnotree-konsernilla oli vuoden 2014 lopussa kuusijäseninen (6) johtoryhmä, johon kuuluivat toimitusjohtaja, kaksi (2) aluejohtajaa, teknologiajohtaja, talousjohtaja ja henkilöstöjohtaja. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.

Johtoryhmän tehtävänä on toimitusjohtajan avustaminen, yhtiön liiketoimintojen valvominen ja kehittäminen asetettujen strategioiden ja tavoitteiden mukaisesti, konsernitasoisten menettelytapojen luominen, riskienhallintaprosessien tukeminen, yhtenäisen henkilöstöpolitiikan ja palkitsemiskäytännön seuraaminen sekä sidosryhmäsuhteiden hoitaminen. Johtoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuussa.

Johtoryhmän jäsenet

Ilkka Raiskinen, s. 1962, diplomi-insinööri Päätoimi: toimitusjohtaja, 2013– Hallituksen jäsen, 2010-26.3.2014

Timo Ahomäki, s. 1966, insinööri Päätoimi: teknologiajohtaja, 2012–

Ilkka Aura, s. 1962, KTM Päätoimi: aluejohtaja, Eurooppa ja Amerikka, 2012– (nykyisessä tehtävässä 1.10.2014 lähtien)

Padma Ravichander, s. 1959, Computer Science and IT (Dip), Concordia University, Montreal Canada, Graduate of Executive Management School Stanford University, California USA Päätoimi: aluejohtaja, MEA ja APAC, 2011– (nykyisessä tehtävässä 1.10.2014 lähtien)

Tuomas Wegelius, s. 1955, ekonomi Päätoimi: talousjohtaja: 2006–

Reija Virrankoski, s. 1965, FM Päätoimi: henkilöstöjohtaja, 1.4.2014 alkaen

Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienahallinnan järjetelmien pääpiirteistä

Yhtiön yleiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteet

Sisäisen valvonnan ja raportoinnin tavoite on varmistaa, että yrityksen toiminta on tehokasta, tieto on luotettavaa, vallitsevaa lainsäädäntöä ja sisäisiä toimintaperiaatteita noudatetaan. Yrityksen johto on vastuussa sisäisen valvonnan suorittamisesta.

Riskienhallinnan tehtävänä on yhtiön liiketoimintaan ja toimintaympäristöön vaikuttavien merkittävimpien riskien tunnistaminen, hallinta ja seuraaminen siten, että yhtiön strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan mahdollisimman hyvin. Konsernin johtoryhmä on vastuussa riskienhallintaprosessista.

Valvontatoimenpiteet

Yhtiön taloudellisessa raportoinnissa käytetään pääsääntöisesti yhteistä talousjärjestelmää, jonka tiedot ovat eri yhtiöiden osalta nähtävissä myös pääkonttorissa. Vastaavasti myös emoyhtiön kirjanpitoa voidaan tarvittaessa tarkastella muissa toimistoissa. Konsernin raportointi tapahtuu kuukausittain erillisen järjestelmän avulla. Toteutumatietoja verrataan budjettiin ja ylimmällä tasolla myös edelliseen ennusteeseen. Merkittävät poikkeamat selvitetään.

Pääasialliset valvontatoimenpiteet ovat ajankohtaisten ennusteiden laadinta, toteutuneiden, ennustettujen ja aikaisempien kausien tietojen poikkeamien analysointi, tapahtuma- ja prosessitason valvontatoimenpiteet ja sisäiset tarkastukset. Yhtiöllä ei ole omaa sisäisen tarkastuksen toimintoa. Vuodelle 2014 laadittiin sisäisen valvonnan kehittämisen suunnitlema. Lokakuussa pidetyssä hallituksen tarkastusvaliokunnan kokouksessa todettiin, että toimenpiteet etenevät suunnitelman mukaisesti.Valvonnasta vastaa pääkonttorin talousosasto. Intiassa on vuonna 2012 alettu käyttää ulkopuolisen tilintarkastustoimiston avulla toteutettua sisäistä tarkastusta. Havainnoista on raportoitu konsernin talousjohdolle, joka on esittänyt selvityksiä myös hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Vuosibudjetit laaditaan ja yksityiskohtaiset tavoitteet asetetaan strategisten suunnitelmien perusteella lokajoulukuussa. Hallitukselle esitetään alustava budjetti marraskuussa ja saadun palautteen perusteella laaditaan lopullinen budjetti, jota käsitellään hallituksen kokouksessa joulukuussa. Tämä sisältää myös toimintasuunnitelmat. Niiden pohjalta laaditaan kullekin henkilölle omat henkilökohtaiset tavoitteet.

Budjetti päivitetään touko-kesäkuussa ja esitetään hallitukselle.

Päivitetty liiketulosennuste esitetään kuukausittaisessa hallituksen kokouksessa. Kuukausiraportoinnissa esitetään päättyneen kauden viimeisin ennuste, toteutuma ja seuraavan kauden ennuste.

Myynnin, liikevaihdon ja kassavirran ennusteita käsitellään kuukausittain tai tarvittaessa useammin alueittain puhelinkokouksissa. Ennusteet jaotellaan todennäköisyyden mukaan eri kategorioihin ja johtoryhmä päättää näiden tietojen perusteella hallitukselle esitettävästä ennusteesta.

Yrityksen talousjohto yhdessä muun johdon kanssa pyrkii varmistamaan kuukausiraportoinnin virheettömyyden. Linjaorganisaatio on vastuussa budjeteista ja ennusteista. Konsernin talousjohdon tehtävä on koota nämä budjetit ja ennusteet hyväksyttyjen aikataulujen mukaisesti ja valvoa suunnitelmien luotettavuutta. Hallitukselle raportoidaan suunnitelmien ja toteuman olennaiset eroavaisuudet ja mahdolliset virheet korjaustoimenpiteineen.

Konsernin talousjohto suorittaa ulkoisen ja sisäisen raportoinnin oikeellisuuden valvontaa. Liiketoiminnan luonteesta johtuen talousjohdon suorittamassa valvonnassa painotetaan erityisesti liikevaihdon tuloutumista ja myyntisaamisten seurantaa.

Vuoden 2011 lopusta lähtien yhtiössä on tehty erityistä lyhyen aikavälin kassavirtaennustetta viikoittain.

Yhtiö on tarkentanut toimintaohjeitaan vuonna 2014. Tecnotreelle on mm. luotu erillinen myynnin tuloutuksessa noudatettava ohje. Tilinpäätöksessä ja osavuosikatsauksissa esitettävät asiat on käyty läpi perusteellisesti ja julkistettavia asioita on täsmennetty ja täydennetty.

Riskienhallinta

Tecnotreen yleiset vuosittain tehtävät ulkoisia riskejä koskevat johtoryhmän arvioinnit määrittelevät suurimmat riskit. Nämä arvioinnit tehdään pisteyttäen eri riskien todennäköisyyttä ja vaikutusta, minkä perusteella syntyy riskikartta. Kullekin merkittävälle riskille määritetään toimenpiteet ja vastuuhenkilöt. Merkittävimpiä riskejä on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa. Hallitus vahvistaa merkittävimmät riskienhallintaa koskevat toimintaperiaatteet.

Yrityksen hallintoa ja ohjausta suoritetaan kirjallisten toimintaperiaatteiden avulla. Myyntisopimusten tekoon, luottopäätöksiin, varainhallintaan, valuuttasuojauksiin, ostoihin ja asioiden hyväksymiseen tehdyt linjaukset ovat yrityksen tärkeimmät toimintaperiaatteet.

Vuonna 2013 Tecnotreessä on otettu käyttöön yhdenmukaiset tarjousten käsittelyyn liittyvät periaatteet (ns. bid review) ja käytännöt. Suuri osa Tecnotreen riskeistä liittyy myyntiin. Näitä riskejä saadaan vähennettyä systemaattisella tarjousten läpi käymisellä.

Tytäryhtiöiden ja ulkomaisten toimipisteiden omat suositukset ja toimintaperiaatteet ovat linjassa konsernitason suositusten ja toimintaperiaatteiden kanssa. Yhtiö on määrittänyt itselleen eettiset ohjeet (Code of Conduct).

Konsernin valuutta-, korko- ja likviditeettiriskien hallinnasta sekä operatiivisia riskejä koskevista vakuutuksista vastaa yhtiön talousjohto.

Yhtiön johtoryhmä käsittelee riskejä ja niiden hallintaa kokouksissaan säännöllisesti. Toimitusjohtaja raportoi niistä hallitukselle ja sen tarkastusvaliokunnalle.

Taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä vähentävät konsernin käytössä olevat raportointi- ja valvontatavat. Suurin osa myyntiin liittyvistä tapahtumista on emoyhtiössä, yhtiöt noudattavat samaa tilikarttaa ja IFRS-sääntöjä sekä käyttävät samoja, kattavan tiedon sisältäviä ohjelmistoja, varainhallinto ja rahoitus on keskitetty konsernihallintoon sekä sopimukset ja toimintaohjeet on tallennettu helposti käytettävään arkistoon.

Taloudelliset ja osakekohtaiset tunnusluvut

	2014	2013	2012	2011	2010
Konsernin tuloslaskelma
Liikevaihto, M€	74,0	73,9	73,4	62,3	60,7
muutos %	0,1	0,7	17,9	2,6	14,0
Oikaistu liiketulos, M€ ¹	3,7	3,3	-4,9	-1,7	-2,5
% liikevaihdosta	5,0	4,5	-6,6	-2,7	-4,2
Liiketulos, M€	3,3	1,6	-12,4	-11,1	-8,1
% liikevaihdosta	4,4	2,2	-16,9	-17,8	-13,3
Tulos ennen veroja, M€	-2,4	4,1	-13,7	-9,9	-9,4
% liikevaihdosta	-3,2	5,6	-18,7	-15,9	-15,5
Oikaistu tilikauden tulos ²	-6,4	-7,0	-17,8	-17,2	-9,7
% liikevaihdosta	-8,7	-9,5	-24,2	-27,6	-16,0
Tilikauden tulos, M€	-9,3	-2,5	-17,0	-15,6	-11,0
% liikevaihdosta	-12,6	-3,4	-23,2	-25,0	-18,1
Konsernin tase
Pitkäaikaiset varat, M€	22,8	22,0	28,0	39,4	49,7
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus, M€	0,5	0,6	0,6	0,8	1,0
Myynti- ja muut saamiset, M€	49,0	41,9	41,2	53,0	41,6
Sijoitukset ja rahavarat, M€	2,6	7,2	11,9	6,7	17,4
Oma pääoma, M€	16,9	21,7	32,8	49,5	72,1
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma, M€	1,2	21,6	0,4	12,6	14,9
Lyhytaikainen vieras pääoma, M€	53,5	25,3	45,7	33,4	19,3
Laskennallinen verovelka, M€	3,4	3,0	2,8	4,4	3,3
Taseen loppusumma, M€	75,0	71,6	81,8	99,9	109,7
Taloudelliset tunnusluvut
Oman pääoman tuotto (ROE), %	-48,2	-9,1	-41,3	-25,6	-14,7
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	7,1	11,9	-15,2	-10,2	-7,4
Omavaraisuusaste, %	22,5	30,3	40,2	50,7	66,4
Nettovelkaantumisaste, %	172,7	113,4	50,0	43,1	3,3
Investoinnit, M€	0,7	0,6	0,9	0,9	1,8
% liikevaihdosta	1,0	0,8	1,2	1,4	3,0
Tuotekehittämismenot, M€	12,0	14,0	10,4	12,1	13,1
% liikevaihdosta	16,2	19,0	14,2	19,4	21,7
% kokonaiskuluista (liiketulokseen sisältyvät)	16,9	19,3	12,1	16,4	19,0
Tilauskanta, M€	38,9	45,0	54,2	40,4	14,3
Henkilöstö keskimäärin	1 038	1 067	1 070	922	797
Henkilöstö kauden lopussa	993	1 059	1 116	926	858

	2014	2013	2012	2011	2010
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos, € (laimentamaton)	-0,08	-0,02	-0,16	-0,18	-0,13
Osakekohtainen tulos, € (laimennusvaikutuksella oikaistu)	-0,08	-0,02	-0,16	-0,18	-0,13
Osakekohtainen oma pääoma, €	0,14	0,18	0,27	0,58	0,85
Osakemäärä tilikauden lopussa, 1000 kpl	122 628	122 564	122 494	73 496	73 496
Osakemäärä keskimäärin tilikaudella, 1000 kpl	122 605	122 551	98 264	73 496	73 496
Omien osakkeiden määrä kauden alussa, 1000 kpl	65	135	135	135	135
Omien osakkeiden luovutus, 1000 kpl	65	70	0	0	0
Omien osakkeiden määrä kauden lopussa, 1000 kpl	0	65	135	135	135
Osakkeen kurssikehitys, €
Keskikurssi	0,19	0,21	0,25	0,44	0,79
Alin	0,13	0,15	0,12	0,33	0,58
Ylin	0,26	0,29	0,35	0,63	1,00
Osakkeen kurssi vuoden lopussa, €	0,14	0,21	0,17	0,38	0,60
Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa, M€	17,0	25,8	20,8	28,0	44,2
Osakevaihto, milj. kpl	44,6	72,4	49,7	22,8	16,6
Osakevaihto, % kokonaismäärästä	36,3	59,0	40,5	31,0	22,6
Osakevaihto, M€	8,7	15,5	11,7	10,0	13,2
Osakekohtainen osinko, € ³
Osinko/tulos, %
Efektiivinen osinkotuotto, %
Hinta/voittosuhde, (P/E)	-1,8	-10,3	-1,0	-1,8	-4,0

¹ Oikaistu liiketulos = liiketulos ennen tuotekehitysaktivointeja, ja niiden poistoja ja kertaluonteisia kuluja.

² Oikaistu tilikauden tulos = kauden tulos ilman rahoituserissä olevia valuuttakurssivoittoja ja –tappioita, jotka aiheutuvat lähinnä tytäryhtiöiden saamisista emoyhtiöltä.

³ Hallitus on ehdottanut, että 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa. Päättyneiltä tilikausilta

31.12.2013, 31.12.2012, 31.12.2011 ja 31.12.2010 ei myöskään jaettu osinkoa.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oikaistu liiketulos	=	Liiketulos ennen tuotekehitysaktivointeja, niiden poistoja ja kertaluonteisia kuluja
Oman pääoman tuotto (ROE), %	=	Tilikauden tulos Oma pääoma (keskimäärin)	x 100
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	=	Tulos ennen veroja + rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin)	x 100
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
Osakekohtainen tulos (EPS)	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta Osakkeiden laimentamaton lukumäärä keskimäärin
Osakekohtainen osinko	=	Osinko Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/tulos %	=	Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos (EPS)	x 100
Osakekohtainen oma pääoma	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Nettovelkaantumisaste, % (net gearing)	=	Korolliset velat - rahavarat - korolliset lainasaamiset Oma pääoma	x 100
Osakekannan markkina-arvo	=	Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä x tilikauden päätöskurssi
Hinta/-voittosuhde (P/E)	=	Tilikauden päätöskurssi Osakekohtainen tulos (EPS)
Efektiivinen osinkotuotto, %	=	Osakekohtainen osinko Tilikauden päätöskurssi

Hallituksen toimintakertomus

Kaikki jatkossa esitetyt konsernin luvut ovat tilikaudelta 2014 ja vertailukauden luvut ovat tilikaudelta 2013, ellei toisin mainita. Tunnuslukusarjat on esitetty erillisessä osiossa konsernitilinpäätöksessä.

Liiketoiminnan kuvaus

Tecnotree on kansainvälinen operaattoreiden it-ratkaisujen toimittaja, joka tarjoaa tuotteita, palveluita ja ratkaisuja veloitukseen, laskutukseen, asiakaspalveluun ja asiakkuudenhallintaan sekä viestintäpalveluihin ja sisältöliiketoimintaan. Yhtiön tuoteportfolio kattaa teleoperaattorin liiketoimintatukijärjestelmien miltei koko kentän yhtenäisellä ratkaisulla kiinteän verkon, mobiilipalveluiden ja laajakaistan tarpeisiin sekä ennakkomaksu- että kuukausilaskuasiakkaiden liittymien, palveluiden ja rahavirtojen hallinnointiin. Tecnotreen ratkaisujen avulla kommunikaatio- ja tietoliikennepalvelujen tarjoajat voivat kasvattaa liiketoimintaansa luomalla digitaalisten palvelujen markkinapaikkoja, yksilöllisiä palvelupaketteja ja liittymätyyppejä sekä kasvattaa lisäarvoa asiakkaidensa elinkaaren kaikissa vaiheissa.

Tecnotreen liiketoiminta perustuu järjestelmäprojektimyyntiin, järjestelmien ylläpitoon sekä räätälöinti-, tuki- ja operointipalveluihin. Yhtiöllä on vahva jalansija erityisesti kehittyvillä markkinoilla, kuten Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Lähi-Idässä.

Liikevaihto ja myynti

Tecnotreen tilikauden liikevaihto nousi 0,1 prosenttia ja oli 74,0 miljoonaa euroa (73,9).

Markkina-alueiden myynnin erot päättyneen vuoden ja edellisen vuoden välillä olivat hyvin pienet. Lähi-Idän ja Afrikan alueen tilauskanta kasvoi vahvasti samalla kun Amerikan tilauskanta supistui. Viimeksi mainittuun vaikutti se, että yhtiö on sopinut Latinalaisessa Amerikassa sijaitsevan operaattoriryhmän kanssa 20.12.2011 julkistetun 30,5 miljoonan dollarin sopimuksen toimituksen jakamisesta kahteen toimitusprojektiin. Jälkimmäistä projektia ei ole vielä sovittu, joten vuoden 2014 lopun tilauskannasta on vähennetty ensimmäisen projektin ylittävä osa, 17,3 miljoonaa dollaria eli 13,5 miljoonaa euroa. Uusi projekti lisätään uutena hankkeena tilauskantaan, kun siitä on sovittu. Tarkemmin asiaa on selvitetty jäljempänä kohdassa "Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat".

Liikevaihtoa ja myyntiä on selvitetty myös jäljempänä kohdassa "Maantieteelliset alueet".

	2014	2013	2014	2013
LIIKEVAIHDON ERITTELY	Me	Me	%	%
Tuotot valmistusasteen mukaisesti tuloutetuista
projekteista (IAS 11)	27,7	23,9	37,5	32,4
Tuotot ylläpitopalvelutoimituksista (IAS 18)	27,4	29,6	37,0	40,1
Tuotot tavara- ja palvelutoimituksista (IAS 18)	16,5	21,5	22,3	29,0
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot	2,4	-1,1	3,2	-1,5
YHTEENSÄ	74,0	73,9	100,0	100,0
	2014	2013	2014	2013
LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN	Me	Me	%	%
Amerikka (Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikka)	37,8	38,6	51,0	52,2
Eurooppa	4,2	4,6	5,7	6,2
MEA (Lähi-itä ja Afrikka)	29,0	28,6	39,3	38,7
APAC (Aasia ja Tyynenmeren alue)	3,0	2,2	4,0	2,9
YHTEENSÄ	74,0	73,9	100,0	100,0
	2014	2013	2014	2013
KONSERNIN TILAUSKANTA	Me	Me	%	%
Amerikka (Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikka)	3,8	20,7	9,8	46,0
Eurooppa	1,4	1,6	3,5	3,6
MEA (Lähi-itä ja Afrikka)	32,1	20,3	82,5	45,2
APAC (Aasia ja Tyynenmeren alue)	1,6	2,3	4,2	5,2
YHTEENSÄ	38,9	45,0	100,0	100,0

Tecnotreen avainasiakkaat toimivat markkinoilla, jotka ovat vahvassa kasvussa. Internet ja Digitalisointi yhdistettynä älypuhelinten lisääntyvään käyttöön vaativat teleoperaattoreilta lisää kyvykkyyksiä palveluiden hallintaan. Erityisesti palvelujen elinkaaren hallinta, niiden laskutus ja veloitus sekä kuluttajille räätälöiden palvelupakettien markkinointi ovat asiakkaiden pääasiallisia tavoitteita kuluvalle vuodelle. Lisääntyneet investoinnit tälle alueelle näkyvät jo nyt tilauskannassa ja konsernin johto uskoo, että kysyntä Tecnotreen tuotteita kohtaan jatkuu positiivisena.

Tuloskehitys

Tecnotree erittelee liiketuloksensa seuraavasti:

TULOSLASKELMAN AVAINLUVUT, Me	2014	2013
Liikevaihto	74,0	73,9
Liiketoiminnan muut tuotot	0,1	0,1
Liiketoiminnan kulut ilman tuotekehitysaktivointien vaikutuksia ja
kertaluonteisia kuluja	-70,4	-70,6
Oikaistu liiketulos ¹	3,7	3,3
Tuotekehitysaktivointien poistot	0,0	-1,7
Kertaluonteiset kulut	-0,4
LIIKETULOS	3,3	1,6
Rahoituserät ilman valuuttakurssieroja	-2,8	-2,0
Tuloverot	-6,9	-6,6
Oikaistu kauden tulos ²	-6,4	-7,0
Rahoituseriin sisältyvät valuuttakurssierot	-2,9	4,5
KAUDEN TULOS	-9,3	-2,5

¹ Oikaistu liiketulos on johdettu tunnusluku: liiketulos ennen tuotekehitysaktivointien poistoja ja kertaluonteisia kuluja.

² Oikaistu kauden tulos on johdettu tunnusluku: kauden tulos ilman rahoituserissä olevia valuuttakurssivoittoja ja – tappioita, jotka aiheutuvat lähinnä tytäryhtiöiden saamisista emoyhtiöltä.

Vuoden 2014 liikevaihto oli 0,1 miljoonaa euroa isompi kuin edellisenä vuonna. Dollarin vahvistuminen vaikutti liikevaihtoon positiivisesti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Tilikauden liiketulos oli 1,3 miljoonaa euroa parempi kuin vuotta aiemmin. Poistot pienenivät 2,4 miljoonaa euroa. Tästä 1,7 miljoonaa euroa johtui siitä, että vuonna 2014 ei ollut enää tuotekehitysaktivointien poistoja. Poistot pienenivät lisäksi 0,5 miljoonaa euroa vertailukaudesta, koska Intian yhtiön hankinnasta kirjattujen tase-erien poistot loppuivat, kun yritysostosta oli kulunut 5 vuotta. Materiaalien ja palveluiden kulut kasvoivat 1,3 miljoonaa euroa erityisesti projekteihin sisältyneiden aiempaa isompien laitteistotoimitusten vuoksi. Vuoden 2014 kuluihin sisältyy 0,4 miljoonan euron verran kertaluonteisia henkilöstön irtisanomisesta aiheutuneita kuluja.

Rahoitustuotot ja –kulut (netto) olivat tilikaudella yhteensä 5,7 miljoonaa euroa nettokulua (2,5 nettotuottoa). Rahoituserissä olevat kurssierot johtuvat lähinnä konsernin sisäisten tase-erien vaikutuksista, jolloin esimerkiksi tytäryhtiölle kirjaantuu sen euromääräisestä saamisesta emoyhtiöltä kurssivoitto tai –tappio. Nämä sisäiset tase-erät ovat isoja, joten kurssivaikutuksetkin ovat merkittäviä. Tecnotreen toiminnallista tulosta on syytä tarkastella ilman näitä valuuttakurssivaikutuksia, minkä vuoksi ne esitetään erillisinä. Kurssieroilla ei ole konsernille välitöntä kassavirtavaikutusta.

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, Me	2014	2013
Valuuttakurssivoitot	0,3	5,1
Korko- ja muut rahoitustuotot	0,1	0,2
RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ	0,4	5,2
Korkokulut	-2,4	-1,9
Valuuttakurssitappiot	-3,1	-0,6
Muut rahoituskulut	-0,5	-0,2
RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ	-6,0	-2,7
RAHOITUSERÄT YHTEENSÄ	-5,7	2,5

Tilikauden tulosvaikutteisesti kirjatut verot olivat 6,9 miljoonaa euroa (6,6), sisältäen seuraavat erät:

TULOSLASKELMAN VEROT, Me	2014	2013
Emoyhtiön kuluksi kirjaamat lähdeverot	-4,5	-2,8
Lähdeverojaksotuksen muutos	-1,3	-0,1
Konserniyhtiöiden tulokseen perustuvat verot	-0,3	-2,3
Intian laskennallisen verosaamisen muutokset	-0,7	-0,7
Laskennallisen verovelan muutokset:
-tuotekehitysmenojen aktivoinneista		0,3
-Intian osinkoverosta	-0,2	-1,2
Muut erät	0,0	0,2
TULOSLASKELMAN VEROT YHTEENSÄ	-6,9	-6,6

Tulos osaketta kohden oli -0,08 euroa (-0,02). Oma pääoma osaketta kohden oli kauden lopussa 0,14 euroa (31.12.2013: 0,18).

Rahoitus, rahavirta ja tase

Yhtiön rahatilanne pysyi kireänä tilikaudella. Kesäkuun 2014 aikana yhtiö nosti 0,8 miljoonan euroa uutta lyhytaikaista pankkilainaa, sekä eräiltä lähipiiriin kuuluvilta osakkeenomistajilta yhteensä 0,8 miljoonaa euroa lyhytaikaista lainaa. Nämä lainat maksettiin takaisin joulukuussa 2014. Syyskuussa yhtiö nosti sekä maksoi takaisin 0,5 miljoonan euron lyhytaikaisen lainan. Lokakuussa pankki myönsi lisäksi 0,7 miljoonan euron suuruisen lyhytaikaisen pankkilainan, jonka yhtiö maksoi takaisin marras- ja joulukuun aikana. Konsernin ostovelat kasvoivat merkittävästi edellisvuodesta kiristyneen rahatilanteen vuoksi. Tecnotreellä oli erääntyneitä ostovelkoja tilikauden lopussa.

Tecnotreen käyttöpääoma on tilikauden aikana kasvanut 0,3 miljoonalla eurolla:

KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS, Me

(lisäys-/vähennys+)	2014	2013
Myyntisaamisten muutos	1,5	5,6
Muiden saamisten muutos	-7,5	-8,3
Vaihto-omaisuuden muutos	0,1	0
Ostovelkojen muutos	5,0	-1,2
Muiden velkojen muutos	0,7	-1,6
KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS YHTEENSÄ	-0,3	-5,4

Projektien tuloutukset (osatuloutussaamiset) kirjataan muihin saamisiin ja kun sopimuksen mukaan asiakasta voidaan laskuttaa, kyseiset saamiset siirretään myyntisaamisiin. Tecnotreen käyttöpääoman muutoksia arvioitaessa on syytä käsitellä saatavia yhtenä kokonaisuutena ja verrata sen muutoksia.

Tecnotreen rahavarat olivat 2,5 miljoonaa euroa (31.12.2013: 6,6). Konsernin rahavirta investointien jälkeen jäi 1,8 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Tilikauden rahavarojen muutos oli -4,2 miljoonaa euroa. Tecnotreellä oli vuoden 2014 aikana meneillään kaksi isoa vuonna 2012 käynnistynyttä projektia, jotka ovat alkuperäiseltä arvoltaan yhteensä 54,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Projekteista saatavista maksuista iso osa tulee niiden lopussa. Vuonna 2014 näistä projekteista ei saatu lainkaan maksuja, mikä näkyy muiden saamisten kasvuna ja vaikutti negatiivisesti yhtiön kassavirtaan. Yhtiöllä ei ollut käyttämättömiä luottolimiittejä kauden lopussa (31.12.2013: 0,0).

Taseen loppusumma 31.12.2014 oli 75,0 miljoonaa euroa (31.12.2013: 71,6). Bruttoinvestoinnit olivat tilikaudella 0,7 miljoonaa euroa (0,6) eli 1,0 prosenttia (0,8 %) liikevaihdosta. Korollinen vieras pääoma oli 31,8 miljoonaa euroa (31.12.2013: 31,8). Nettovelkojen suhde omaan pääomaan (net gearing) oli 172,7 prosenttia (31.12.2013: 113,4 %) ja omavaraisuusaste oli 22,5 prosenttia (31.12.2013: 30,3 %). Nettovelkaantumisasteen nousuun ja omavaraisuusasteen laskuun on vaikuttanut kertyneet tappiot. Omaan pääomaan on tilikaudella syntynyt 4,4 miljoonan euron suuruinen positiivinen muuntoero (2013: 8,7 miljoonan euron negatiivinen muuntoero).

Rahoitussopimus

Tecnotree on sopinut pankkinsa kanssa, että elokuussa 2013 solmitun rahoitussopimuksen mukaisten kovenanttien arvojen mahdollinen täyttymättä jääminen ei aiheuta rahoitussopimuksessa määritettyjä seuraamuksia kuten velvollisuutta maksaa lainat takaisin. Tämä vapautus kovenanteista on voimassa vuodelta 2014 tehtävän tilinpäätöksen suhteen.

Seuraavat kovenantit (neljä kuudesta) eivät olleet rahoitussopimuksen edellyttämiä 31.12.2014 lasketuilla luvuilla: korkokate, liiketulos suhteessa korollisiin velkoihin, rahavirtakate sekä omavaraisuusaste.

Korkokate, liiketulos suhteessa korollisiin velkoihin sekä omavaraisuusaste testataan puolivuosittain ja niiden ehdot

kiristyvät laina-ajan kuluessa. Korkokatteen osalta tilikauden liiketulos olisi pitänyt olla vähintään 11,1 miljoonaa euroa ja liiketulos suhteessa korollisiin velkoihin taas olisi vaatinut liiketuloksen olevan vähintään 6,9 miljoonaa euroa, jotta testausajankohdan 31.12.2014 ehdot täyttyisivät. Vastaavasti omavaraisuusasteen osalta oman pääoman 31.12.2014 olisi pitänyt olla vähintään 26,2 miljoonaa euroa. Tilikauden toteutunut liiketulos oli 3,3 miljoonaa euroa ja oma pääoma tilikauden lopussa oli 16,9 miljoonaa euroa.

Rahavirtakate testataan myös puolivuosittain, mutta tämän osalta ehdot eivät kiristy laina-ajan kuluessa. Tilikauden rahavirta investointien jälkeen oli -1,8 miljoonaa euroa kun se olisi pitänyt olla vähintään 2,4 miljoonaa euroa jotta kovenantin ehdot täyttyisivät.

Seuraava merkittävä kovenanttien tarkastelu tapahtuu 30.6.2015 tilanteesta. Yhtiö neuvottelee tilanteesta osana saneerausmenettelyä.

Bruttoinvestoinnit testataan vuosittain ja erääntyneet myyntisaamiset kuukausittain. Nämä arvot ovat rahoitussopimuksen edellyttämällä tasolla eivätkä ole lähellä rikkoutumista.

Koska annettu poikkeus kovenanttien arvoihin on alle 12 kuukauden mittainen, yhtiön 21,8 miljoonan euron suuruinen laina on luokiteltu IFRS-standardien mukaisesti lyhytaikaiseksi. Tecnotree on sopinut pankkinsa kanssa, että joulukuussa 2014 erääntynyt 1,1 miljoonan euron suuruisen lyhennyksen maksu lykätään kesäkuulle 2015, jolloin seuraava saman suuruinen lyhennys erääntyy. Lainan 1,1 miljoonan euron suuruiset puolivuosittaiset lyhennykset jatkuvat joulukuuhun 2017 saakka ja lainan loppusaldo, 14,1 miljoonaa euroa erääntyy maksettavaksi 30.6.2018.

Emoyhtiön oma pääoma alle puolet osakepääomasta

Emoyhtiön oma pääoma 31.12.2014 oli 2 193 142,25 euroa eli 46,5 % osakepääomasta. Emoyhtiön oma pääoma on siten laskenut alle puoleen osakepääomasta. Osakeyhtiölain 20:23 §:n mukaisesti, jos julkisen yhtiön oma pääoma on taseen mukaan alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään mahdollisista toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi. Yhtiökokous on pidettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tilinpäätöksen valmistumisesta. Taloudellisen aseman tervehdyttämiseen liittyvät toimenpiteet tullaan käsittelemään Tecnotree Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Segmentti-informaatio

Tecnotree raportoi IFRS 8:n mukaisina toimintasegmentteinä maantieteelliset alueet, jotka ovat Amerikka (Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikka), Eurooppa, MEA (Lähi-itä ja Afrikka) sekä APAC (Aasia ja Tyynenmeren alue). Tämä perustuu siihen, että niiden tulosta seurataan konsernin sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa erillisinä. Tecnotreen IFRS 8:n mukainen ylin operatiivinen päätöksentekijä on konsernin johtoryhmä.

Toimintasegmenttien liikevaihto ja tulos esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan. Segmenttien tulos sisältää sellaiset kulut jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille, eli myynnin, asiakaspalvelun ja –toimituksien kulut, sekä osa tuotehallinnan ja tuotekehityksen kuluista. Hallinnon kuluja, poistoja sekä vero- ja rahoituseriä ei kohdisteta.

Edellä mainittu segmenttien tuloksen määritelmä on ottettu käyttöön vuonna 2014. Tilikaudella segmenttien tulos on tarkennettu sisältämään myös osa tuotehallinnan ja tuotekehityksen kuluista, sillä parantuneen työtuntiseurannan kautta kulut ovat tehokkaammin allokoitavissa segmenteille. Vertailutilikauden segmenttitulokset on vastaavasti muutettu.

Maantieteelliset alueet

Konserni toimii seuraavilla maantieteellisillä alueilla: Amerikka (Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikka), Eurooppa, MEA (Lähi-itä ja Afrikka) sekä APAC (Aasia ja Tyynenmeren alue).

Amerikka (Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikka)

Markkina-alueen liikevaihto laski 2,1 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 37,8 miljoonaa euroa (38,6). Selkeyttääkseen alkuperäiseltä arvoltaan 30,5 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruisen projektin toimituslaajuutta ja vapauttaakseen käyttöpääomaa, yhtiö sopi tämän toimitusprojektin jakamisesta kahdeksi erilliseksi projektiksi. Jälkimmäistä projektia eri ole vielä sovittu, joten vuoden 2014 lopun tilauskannasta on vähennetty ensimmäisen projektin ylittävä osa, 13,5 miljoonaa euroa. Uusi projekti lisätään uutena hankkeena tilauskantaan, kun siitä on sovittu. Tämä vaikutti siihen, että tilauskanta supistui 81,7 prosenttia ja oli 3,8 miljoonaa euroa (20,7). Myynti koostui nykyasiakkaille toteutettujen ratkaisujen laajennuksista ja päivityksistä, vuotuisten ylläpitosopimusten uusimisesta, sekä uusien kauppojen osatoteutuksista.

Eurooppa

Euroopan liikevaihto pieneni 8,1 prosenttia verrattuna vuoteen 2013 ja oli 4,2 miljoonaa euroa (4,6). Alueen tilauskanta pieneni 15,4 prosenttia ja oli 1,4 miljoonaa euroa (1,6 ). Alueen myynnin pieneneminen johtui yhtiön perinteisten viestintäratkaisutuotteiden myynnin laskusta. Tecnotree on toimittanut pääosin nykyasiakkaille sekä kokonaan uusia järjestelmiä että laajennuksia olemassa oleviin järjestelmiin. Liikevaihdon laskun pysäyttämiseksi uusmyynnin painopiste on uuden strategian mukaisten liiketoiminnan tukijärjestelmien myynnissä.

MEA (Lähi-itä ja Afrikka)

Lähi-idän ja Afrikan liikevaihto kasvoi 1,4 prosenttia verrattuna vuoteen 2013 ja oli 29,0 miljoonaa euroa (28,6). Tecnotree on saanut hyvin uusia tilauksia alueelta ja tilauskanta vahvistui 57,8 prosenttia verrattuna vuoteen 2013. Tilauskanta oli 32,1 miljoonaa euroa (20,3 ). Tecnotreen asiakaskunta Lähi-idässä ja Afrikassa on laaja ja se on edelleen laajentunut vuoden 2014 aikana. Tecnotree on menestynyt erityisesti liiketoiminnan tukijärjestelmien myynnissä samalla, kun perinteisten tuotteiden kysyntä on säilynyt hyvänä.

APAC (Aasia ja Tyynenmeren alue)

Aasian ja Tyynenmeren alueen liikevaihto kasvoi 37,9 prosenttia verrattuna vuoteen 2013 ja oli 3,0 miljoonaa euroa (2,2). Alueelle merkittävän toimituksen realisoituminen liikevaihdoksi vaikutti siihen, että tilauskanta supistui 30,3 prosenttia ja oli 1,6 miljoonaa euroa (2,3). Myynti koostui nykyasiakkaille toteutettujen ratkaisujen laajennuksista ja päivityksistä, vuotuisten ylläpitosopimusten uusimisesta, sekä uusien kauppojen osatoteutuksista.

Henkilöstö

Joulukuun 2014 lopussa Tecnotreen palveluksessa työskenteli 993 (31.12.2013: 1 059) henkilöä, joista kotimaassa 89 (31.12.2013: 89) ja Suomen ulkopuolella 904 (31.12.2013: 970). Tilikauden keskimääräinen henkilöstömäärä oli 1 038 (1 067). Konsernin henkilöstö maittain oli seuraava:

HENKILÖSTÖ	2014	2013	2012
Henkilöstö kauden lopussa	993	1 059	1 116
Suomi	89	89	90
Irlanti	51	49	56
Brasilia	31	34	40
Argentiina	35	31	36
Intia	743	809	843
Muut maat	44	47	51
Henkilöstö keskimäärin	1 038	1 067	1 070
Palkkakulut (milj. euroa)	27,7	28,9	29,7

Osake ja kurssikehitys

Joulukuun 2014 lopussa Tecnotree-konsernin oma pääoma oli 16,9 miljoonaa euroa (31.12.2013: 21,7) ja osakepääoma 4,7 miljoonaa euroa. Osakkeiden määrä oli 122 628 428.

Yhtiön hallussa ei ollut enää omia osakkeita tilikauden lopussa (31.12.2013: 64 704 osaketta). Tilikauden aikana käytettiin kaikki 64 704 omaa osaketta yhtiön johdon palkitsemiseen. Oma pääoma osaketta kohden oli 0,14 euroa (31.12.2013: 0,18).

Tecnotreen osakkeita vaihdettiin 1.1.–31.12.2014 Helsingin Pörssissä yhteensä 44 560 721 kappaletta (8 668 831 euroa), eli 36,3 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä.

Tilikauden aikana osakkeen ylin hinta oli 0,26 euroa ja alin 0,13 euroa. Keskikurssi oli 0,19 euroa ja osakkeen päätöskurssi 31.12.2014 oli 0,14 euroa. Osakekannan markkina-arvo oli tilikauden päättyessä 17,0 miljoonaa euroa.

Osakkeenomistajat

Tecnotreellä on yksi osakesarja, ja kaikilla osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus. Tecnotreen osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla. Yhtiön kaupankäyntitunnus on TEM1V. Yhtiön osakkeista 99,97 prosenttia on liitetty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.

Tecnotreen yhtiöjärjestyksen 14 §:n mukaan osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä saavuttaa tai ylittää 33 1/3 prosenttia tai 50 prosenttia, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta näiden osakkeet ja niihin oikeuttavat arvopaperit yhtiöjärjestyksen 14 §:ssä tarkemmin määrätyin edellytyksin.

Tecnotreellä ei ole tiedossaan osakassopimuksia, jotka liittyisivät yhtiön omistukseen tai äänivallan käyttöön. Vuoden 2014 aikana yhtiö ei ole vastaanottanut liputusilmoituksia.

Tecnotreellä oli 31.12.2014 yhteensä 6 579 arvo-osuusjärjestelmään merkittyä osakkeenomistajaa. Näistä 6 571 kappaletta oli suoria omistuksia ja 8 kappaletta hallintarekisterien kautta olevia omistuksia.

Kymmenen suurimman osakkeenomistajan hallussa oli 31.12.2014 yhteensä 33,03 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänimäärästä. Tecnotreen osakkeista oli 31.12.2014 ulkomaisessa omistuksessa yhteensä 3,91 prosenttia, joista 3,73 prosenttia oli suoria omistuksia ja 0,18 prosenttia hallintarekistereiden kautta olevia omistuksia.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistamien Tecnotreen osakkeiden yhteismäärä 31.12.2014 oli 6 272 534 kappaletta, joka sisältää henkilöiden omat, lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen omistukset. Näiden osakkeiden yhteenlaskettu osuus yhtiön koko osakemäärästä ja osakkeiden äänimäärästä oli 5,12 prosenttia. Tecnotreen johtoryhmä (pl. toimitusjohtaja) omisti 31.12.2014 yhtiön osakkeita 757 858 kappaletta.

Tecnotrellä ei ollut voimassa olevia optiosarjoja 31.12.2014.

Omistusjakauma sektoreittain 31.12.2014

	Osakkeita, kpl	%
Yritykset	18 870 793	15,39%
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	15 454 418	12,60%
Julkisyhteisöt	98 659	0,08%
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	6 350	0,01%
Kotitaloudet yhteensä	83 368 182	67,98%
Ulkomaiset omistajat	4 792 426	3,91%
Yhteensä	122 590 828	99,97%
Yhteistilillä	37 600	0,03%
Liikkeeseen laskettu määrä	122 628 428	100,00%
Hallintarekisterissä	3 337 102	2,72%

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2014

		% osakkeista ja
Yhtiön 10 suurinta omistajaa	Osakkeita, kpl	äänistä
Hammaren Lars-Olof Edvin	8 803 480	7,18%
The Orange Company Oy	6 040 000	4,93%
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	6 000 000	4,89%
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	5 940 000	4,84%
Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake	2 680 493	2,19%
Wilenius Markku Johannes	2 650 000	2,16%
Kettunen Risto Juhani	2 402 000	1,96%
Sumelius Bertil Christer	2 073 659	1,69%
Puurtinen Jukka Tapani	2 000 587	1,63%
Sumelius Bjarne Henning	1 920 065	1,57%
Yhteensä	40 510 284	33,03%

Omistusmääräjakauma 31.12.2014

Osakkeita, kpl	Omistuksia	%	Osakemäärä, kpl	%
1–500	1 918	29,15%	450 278	0,37%
501–1 000	890	13,53%	731 963	0,60%
1 001–5 000	1 963	29,84%	5 355 293	4,37%
5 001–10 000	709	10,78%	5 610 038	4,58%
10 001–50 000	810	12,31%	18 567 515	15,14%
50 001–100 000	141	2,14%	10 147 776	8,28%
100 001–500 000	119	1,81%	22 343 074	18,22%
> 500 000	29	0,44%	59 384 891	48,43%
Yhteistilillä			37 600	0,03%
Yhteensä	6 579	100,00%	122 628 428	100,00%

Hallituksen valtuudet

Tecnotree Oyj:n 26.3.2014 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen ehdotuksen mukaisesti hallituksen päättämään enintään 12 262 842 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet voidaan hankkia vapaalla omalla pääomalla muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämän julkisen kaupankäynnin välityksellä niille julkisessa kaupankäynnissä muodostuneeseen hankintahetken käypään arvoon. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, käytettäväksi yrityskauppojen tai muiden yhtiön liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien järjestelyiden toteuttamisessa, investointien rahoittamisessa, käytettäväksi osana yhtiön kannustusjärjestelmien toteuttamisessa, tai muutoin yhtiöllä pidettäväksi, edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi hallituksen päättämällä tavalla ja päättämässä laajuudessa. Hallitus päättää omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä muista ehdoista. Hankkimisvaltuutus on voimassa yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutusta tilikauden aikana.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen ehdotuksen mukaisesti hallituksen päättämään enintään 60 000 000 uuden osakkeen antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien osakkeiden luovuttamisesta joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Hallitus voi päättää maksuttomasta osakeannista myös yhtiölle itselleen. Hallitus voi antaa valtuutuksen puitteissa myös osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat saamaan maksua vastaan yhtiön uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita joko siten, että osakkeiden merkintähinta maksetaan rahana tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen. Hallitus päättää muista osakeanteihin ja erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista. Valtuutukset ovat voimassa yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutusta tilikauden aikana.

Kannustinjärjestelmä

Yhtiöllä oli tilikauden aikana voimassa hallituksen 25.10.2011 perustama osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2014 perustui Tecnotree-konsernin liikevoittoon ja yhtiön osakkeen vaihdolla painotettuun keskikurssiin joulukuussa 2014. Näiden kriteerien perusteella ei syntynyt kirjattavia palkkioita.

Oikeudenkäynnit

Atul Chopra peruutti Tecnotreetä vastaan 12.3.2013 singaporelaisessa välimiesoikeudessa nostamansa kanteen ja luopui kaikista kanteen mukaisista vaatimuksista. Kanteessa Atul Chopra ja häntä lähellä oleva Aparnaniminen yhtiö vaativat yhteensä noin 1,1 miljoonan euron suuruisia korvauksia Tecnotreeltä. Asiaan liittyen Tecnotree, Atul Chopra ja Aparna-niminen yhtiö sopivat kaikkien osapuolten kesken vireillä olevien oikeustoimien ja vaatimusten peruuttamisesta. Singaporen välitystuomioistuin vahvisti 30.5.2014 osapuolten välisen sovinnon. Osana tehtyä sovintosopimusta Tecnotree maksoi Chopralle 0,1 miljoonan euron kertaluontoisen korvauksen.

Yhtiöllä ei ole muita merkittäviä oikeudenkäyntejä meneillään.

Riskit ja epävarmuustekijät

Riippuvuus avainasiakkaista

Tecnotreen merkittävimmät asiakkaat ovat kooltaan yhtiötä huomattavasti suurempia ja kahden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli 79 % vuonna 2014 (77 % vuonna 2013). Yhtiön ja sen suurten asiakkaiden välillä vallitsee riippuvuussuhde, joka liiketoimintamahdollisuuksien lisäksi sisältää riskejä.

Asiakasprojektien toteutuminen, kannattavuus ja ennustettavuus

Yhtiön tekemiin projekti- ja ylläpitosopimuksiin liittyy vastuita, joista voi syntyä ennakoimattomia kustannuksia jatkossa. Vastuita pyritään rajoittamaan mm. asiakassopimuksissa sovittavin vastuunrajoituslausekkein. Lisäksi yhtiöllä on voimassa oleva maailmanlaajuinen vastuuvakuutus asiakassopimuksiin liittyvien mahdollisesti realisoituvien vastuiden kattamiseksi vakuutussopimuksen mukaisesti.

Projektien läpivieminen sisältää riskejä. Niitä sisältävät mm. uutta tuotekehitystä edellyttävät projektit, joissa uusien tuoteominaisuuksien luominen saattaa osoittautua odotettua työläämmäksi. Projektimyyntiin liittyy myös liikevaihdon ja tuloksen vaihtelut eri vuosineljännesten välillä. Näiden vaihteluiden ennustaminen on usein vaikeaa.

Yhtiön tilauskanta sisältää isoja projekteja, joiden toimitus kestää yli vuoden, joidenkin jopa useamman vuoden. Nämä sisältävät asiakaskohtaista räätälöintiä, jonka onnistumiseen liittyy riski. Pitkän toimitusajan kuluessa asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja voivat aiheuttaa ennalta arvaamattomia ongelmia. Pitkäkestoisiin projekteihin voi sitoutua merkittäviä pääomia.

Kansainväliseen toimintaan, saamisiin ja kehittyviin markkinoihin liittyvät riskit

Projektitoimituksista aiheutuu merkittäviä saamisia. Suurin osa Tecnotreen liikevaihdosta tulee kehittyvistä maista, joista useissa on poliittisia ja taloudellisia haasteita. Riskinä on, että laskujen maksu näissä maissa viivästyy huomattavasti ja että Tecnotree joutuu kirjaamaan luottotappioita. Viranomaisten harjoittama ulkomaan maksuliikenteen säännöstely ja kansainväliset sanktiot vaikeuttavat toimintaa joissakin maissa. Erilaiset säädökset voivat vaihtua usein ja saattavat olla tulkinnanvaraisia. Monissa maissa on yleinen käytäntö maksaa laskut viiveellä. Näiden syiden vuoksi asiakasmaksujen ennustaminen on usein epäluotettavaa ja viiveitä syntyy.

Valuuttakurssien muutokset aiheuttavat riskejä erityisesti myynnille, mutta myös muille tuloslaskelma- ja tase-erille sekä rahavirralle. Merkittävä osa yhtiön liikevaihdosta on USA:n dollareissa. Yhtiö suojaa kassavirtaan liittyvää USD valuuttapositiotaan maksimissaan 12 kuukauden ajanjaksolta. Suojausinstrumentteina käytetään valuuttatermiinejä ja –optioita. Intian Rupian valuuttakurssimuutoksilla on myös olennainen vaikutus konsernin tulokseen. Konsernin sisäiset saamiset ja velat ovat isoja ja niistä aiheutuu isoja kurssieroja konsernin tuloslaskelmaan, koska tyypillisesti konserniyhtiöillä on eri toimintavaluutta.

Rahoitus

Pitkäkestoisissa projekteissa syntyy tuloutuksen myötä saamisia, joiden laskutus ja maksut voivat tapahtua pitkällä viiveellä. Tämä viive lisää maksuihin liittyvää riskiä.

Yhtiön kaikki luottolimiitit olivat täydessä käytössä vuoden 2014 lopussa. Kassavirta vaihtelee huomattavasti vuosineljänneksittäin, mikä kiristää vastaavasti rahatilannetta. Riskinä on se, että yhtiö joutuu lykkäämään kulujensa maksuja. Yhtiöllä oli tilikauden lopussa erääntyneitä ostovelkoja toimittajilleen. Tämä voi vaikuttaa yhtiön mahdollisuuksiin saada materiaalia ja palveluja ulkopuolisilta toimittajilta sekä aiheuttaa riskin toimittajien juridisista toimenpiteistä.

Tecnotreen elokuussa 2013 tekemä vuoteen 2018 saakka voimassa oleva rahoitussopimus sisältää kuusi eri

kovenanttia, joista yhtä testataan kuukausittain, neljää puolivuosittain ja yhtä kerran vuodessa. Kolmen kovenantin ehdot kiristyvät laina-ajan kuluessa. Mikäli jonkin kovenantin ehto ei täyty, rahoittajalla on oikeus vaatia nostetut lainat maksuun. Yhtiön on aiemmin tällaisessa tilanteessa onnistunut neuvottelemaan rahoittajansa kanssa sopimuksen, jonka perusteella lainoja ei ole tarvinnut maksaa takaisin.

Tecnotree on sopinut pankkinsa kanssa, että rahoitussopimuksen mukaisten kovenanttien arvojen mahdollinen täyttymättä jääminen ei aiheuta rahoitussopimuksessa määritettyjä seuraamuksia kuten velvollisuutta maksaa lainat takaisin. Tämä vapautus kovenanteista on voimassa vuoden 2014 tilinpäätöksen suhteen. Kuten edellä kohdassa "Rahoitus, rahavirta ja tase" mainitaan, osa kovenanteista ei ollut rahoitussopimuksen edellyttämiä 31.12.2014 lasketuilla luvuilla. Yhtiö on myös sopinut pankkinsa kanssa, että joulukuussa 2014 erääntyneen lainan lyhennys, 1,1 miljoonaa euroa, maksetaan kesäkuussa 2015.

Yhtiöllä ei ole näköpiirissä mahdollisuutta jakaa osinkoja lähivuosina. Tähän vaikuttavat jakokelpoisten varojen puute, rahoitussopimuksen ehdot sekä yhtiökokoukselle ehdotettava osakepääoman alentaminen.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa "Toiminnan jatkuvuuden periaate" on selvitetty toiminnan jatkuvuuteen liittyviä olennaisia epävarmuustekijöitä.

Teknologia

Tecnotree toimii nopeasti muuttuvalla toimialalla. Tuotekehityspäätöksiin liittyy riski valinnoista, joihin kohdistuneet tuotto-odotukset eivät välttämättä toteudu. Tuotteiden elinkaari on Tecnotreen alalla melko lyhyt ja yhtiö on historiansa aikana suuntautunut uusille tuotealueille vanhojen sijasta useita kertoja.

Korkean teknologian tuotteet edellyttävät osaavaa henkilöstöä, jonka vaihtuvuus on melko suuri esimerkiksi Intiassa. Tekijänoikeudet voivat aiheuttaa kiistoja ja tulojen menetyksiä.

Yritysosto ja liikearvo

Tecnotree Convergence Limitedin (aiemmalta nimeltään Lifetree Convergence Limited) ostamisesta vuonna 2009 syntynyt liikearvo 16,6 miljoonaa euroa sisältää riskejä. Liikearvon testauslaskelmat perustuvat johdon taloudellisiin ennusteisiin ja olettamuksiin, joihin liittyy epävarmuustekijöitä.

Verotus

Kehittyvillä markkinoilla toimimiseen liittyy useita vero-ongelmia. Paikalliset verolait muuttuvat nopeasti ja niiden tulkinta on joskus ristiriitaista. On mahdollista, että eri maiden verottajat vaativat saman tulon verottamista. Järjestelmien ja palveluiden myyntiin liittyy usein lähdevero, jonka hyvittäminen tulonsaantimaassa ei ole selvää. Suomessa Tecnotreellä on runsaasti verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja aiemmilta tilikausilta, joten lähdeveroja on vaikeaa saada hyvitettyä Suomessa.

Tecnotree soveltaa pääsääntöisesti ns. cost plus –menetelmää siirtohinnoittelussaan. Tämä selkeyttää eri maissa kirjattavaa verotettavaa tulosta. Konsernin tehdessä tappiota seurauksena on kuitenkin se, että tytäryhtiömaissa joudutaan maksamaan veroja. Myös osingoista joudutaan usein maksamaan lähdeveroja.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Tecnotreen lähiajan riskit ja epävarmuustekijät liittyvät projekteihin, niiden ajoitukseen, osatuloutus- ja myyntisaamisiin, valuuttakurssien muutoksiin ja rahoitukseen (tarkemmin tämän kappaleen Rahoitus otsikon alla).

Yhtiöllä on myyntiä Argentiinassa sijaitsevalle asiakkaalle. Argentiinan valtiolla on ongelmia vanhojen ulkomaisten velkojen suhteen, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti Argentiinasta saataviin maksuihin. Tällaisia riskejä on useissa muissakin maissa, joissa Tecnotreellä on asiakkaita ja myyntiä.

Konsernin oma pääoma oli tilikauden lopussa 16,9 miljoonaa euroa. Emoyhtiön oma pääoma oli kuitenkin vain 2,2

miljoonaa euroa osakepääoman ollessa 4,7 miljoonaa euroa. Emoyhtiön oma pääoma on siten laskenut alle puoleen osakepääomasta. Osakeyhtiölain 20:23§:ssä säädetystä yhtiökokouksesta on kerrottu tarkemmin edellä oman otsikon alla "Emoyhtiön oma pääoma alle puolet osakepääomasta".

Yrityssaneeraus

Tecnotree Oyj jätti Espoon käräjäoikeudelle yrityssaneerausta koskevan hakemuksen 5.3.2015. Espoon käräjäoikeus määräsi 9.3.2015 päätöksellään yrityssaneerausmenettelyn aloitettavaksi. Käräjäoikeus määräsi asianajaja Jari Salmisen asianajotoimisto JB Eversheds Oy:stä yhtiön saneerausmenettelyn selvittäjäksi. Velkojien on kirjallisesti ilmoitettava selvittäjälle vaatimuksensa (saatavansa), mikäli ne poikkeavat velallisen ilmoittamasta, viimeistään 7.4.2015. Selvittäjän on lähetettävä velallisen taloudellisesta tilasta tiedoksi asiaan osallisille viimeistään 5.5.2015. Selvittäjän on viimeistään 6.7.2015 laadittava ja toimitettava Espoon käräjäoikeudelle ehdotuksensa saneerausohjelmaksi. Tecnotree Oyj:n on noudatettava oikeuden hyväksymää suunnitelmaa. Tähän liittyy riski. Tecnotreen on huolehdittava kaikista yrityssaneeraushakemuksen jälkeisistä vastuistaan täysimääräisesti. Tämä edellyttää riittävää tulorahoitusta eli asiakkailta tulevia maksuja.

Yrityssaneeraushakemuksen jättämisen jälkeen toimintaan on odotettavissa ongelmia erityisesti niiden yhtiöiden kanssa, joilta Tecnotreellä on ollut ostoja. Myös asiakkaat saattavat pelätä Tecnotreehen liittyvää riskiä, mikä voi vaikuttaa jatkossa saataviin tilauksiin.

Johto, tilintarkastajat sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Tecnotreen hallitus koostui vuonna 2014 seuraavista henkilöistä:

Harri Koponen, puheenjohtaja Pentti Heikkinen, varapuheenjohtaja Johan Hammarén * Tuija Soanjärvi Christer Sumelius

*) Johan Hammarén ilmoitti 5.3.2015 eroavansa yhtiön hallituksesta väilttömästi, jonka jälkeen yhtiön hallitus jatkaa nelijäsenisenä.

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Ilkka Raiskinen.

Vuonna 2014 konsernin johtoryhmän muodostivat Ilkka Raiskinen (toimitusjohtaja 28.5.2013 alkaen), Timo Ahomäki (teknologiajohtaja), Ilkka Aura (kaupallinen johtaja), Padma Ravichander (ratkaisutoimitusyksikön johtaja), Tuomas Wegelius (talousjohtaja) ja Reija Virrankoski (henkilöstöjohtaja 1.4.2014 alkaen).

Tecnotree Oyj:n tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Toni Aaltonen.

Yhtiön hallitus on hyväksynyt selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2014.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee vuosittain hallituksen 3-8 jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus nimittää toimitusjohtajan.

Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt asiat

Taloudelliset ja osakekohtaiset tunnusluvut sekä tuotekehitystoimintaa kuvaavat luvut esitetään Taloudelliset ja osakekohtaiset tunnusluvut –kappaleessa konsernitilinpäätöksessä. Tulosvaikutteisesti kirjattujen tuotekehittämiskulujen yhteissumma esitetään myös konsernin liitetiedossa 8. Konsernin tytäryhtiöt ja sivuliikkeet esitetään liitetiedossa 28.

Merkittävät sopimukset, joiden voimassaolo voi päättyä jos määräysvalta yhtiössä vaihtuu, esitetään konsernin liitetiedossa 22. Toimitusjohtajan ja yhtiön välisen sopimuksen ehdot koskien toimisuhteen lopettamiseen liittyviä korvauksia esitetään liitetiedossa 28.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Yrityssaneeraus

Tecnotree Oyj:n liiketoiminta on ollut useana vuonna tappiollista. Yhtiö kertoi 30.1.2015 julkaistussa tilikautta 1.1 – 31.12.2014 koskevassa tilintarkastamattomassa tilinpäätöstiedotteessaan, että hyvästä loppuvuodesta huolimatta myös koko vuoden 2014 tulos jäi tappiolliseksi. Yrityksen tilanne on edelleen haastava, vaikka yhtiö arvioikin vuoden 2015 liiketuloksensa paranevan edellisestä vuodesta.

Vuoden 2014 kaksi viimeistä vuosineljännestä olivat sekä liikevaihdollisesti että liiketuloksellisesti ennätyksellisiä. Kyseisenä aikana toimitusten osana oli myös erittäin suuri määrä kolmansien osapuolten tuotteita (tietokoneita ja lisenssejä), minkä johdosta ostovelat lähtivät kasvuun. Yhtiön asiakkaista merkittävä osa toimii maissa, joissa keskuspankit rajoittavat valuutan saatavuutta, minkä johdosta maksut yhtiölle ovat myöhässä. Yhtiön asiakkaat näillä alueilla ovat johtavia operaattoreita, jotka ovat aina maksaneet suorituksensa.

Yhtiö kertoi tilinpäätöstiedotteessaan, että myös yhtiön rahoitustilanne pysyi kireänä vuonna 2014. Tilikauden rahavarojen muutos oli -4,2 miljoonaa euroa. Yhtiön kaikki luottolimiitit olivat täydessä käytössä vuoden 2014 lopussa. Yhtiö on aikaisemmin tiedotetun mukaisesti uudelleenjärjestellyt rahoitustaan, neuvotellut muutoksia lainojensa takaisinmaksuaikoihin ja kovenanttiehtoihin sekä toteuttanut kustannussäästötoimenpiteitä.

Tilinpäätöstiedotteessa todettiin lisäksi, että konsernin oma pääoma oli tilikauden lopussa 16,9 miljoonaa euroa. Emoyhtiön oma pääoma oli kuitenkin vain 2,2 miljoonaa euroa osakepääoman ollessa 4,7 miljoonaa euroa. Emoyhtiön oma pääoma on siten laskenut alle puoleen osakepääomasta. Osakeyhtiölain 20:23 §:n mukaisesti, jos julkisen yhtiön oma pääoma on taseen mukaan alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään mahdollisista toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi. Taloudellisen aseman tervehdyttämiseen liittyvät toimenpiteet tullaan käsittelemään Tecnotree Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Yhtiö on hakenut aktiivisesti ratkaisua yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi ja tarkastellut huolellisesti eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi. Selvitystyön perusteella yhtiö toteaa johtopäätöksenään, että sekä yhtiön että sen intressiryhmien kannalta paras ratkaisu on yhtiön hakeutuminen yrityssaneeraukseen. Yhtiö katsoo, että sen vaikeudet ovat luonteeltaan tilapäisiä, ja yrityssaneerausmenettelyssä olisi yhtiön arvion mukaan mahdollista tervehdyttää yhtiön rahoitus- ja pääomarakenne, ja siten turvata yhtiön liiketoiminnan pitkän aikavälin jatkuvuus. Yrityssaneeraus helpottaa toteutuessaan yhtiön velkavastuita ja parantaa tältä osin myös yhtiön omaa pääomaa. Yhtiön päävelkoja Nordea Pankki Suomi Oyj on yhdessä toisen velkojan kanssa ilmoittanut puoltavansa yhtiön asettamista saneerausmenettelyyn.

Edellä todetun perusteella yhtiön hallitus päätti jättää yrityssaneerausmenettelyä koskevan hakemuksen Espoon käräjäoikeuteen. Hakemus jätettiin 5.3.2015 käräjäoikeudelle, joka määräsi 9.3.2015 päätöksellään yrityssaneerausmenettelyn aloitettavaksi. Osakeyhtiölain 20 luvun 24 §:n mukaisesti hakemuksen teki hallitus, koska asia oli kiireellinen. Kyseisen lainkohdan mukaisesti hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle käsittelemään hakemuksen jatkamisesta. Hallitus ehdottaa 27.3.2015 kokoontuvalle ylimääräiselle yhtiökokoukselle, että yhtiökokous päättäisi jatkaa yrityssaneeraushakemusta. Velkojien on kirjallisesti ilmoitettava selvittajälle vaatimuksensa (saatavansa), mikäli ne poikkeavat velallisen ilmoittamasta, viimeistään 7.4.2015. Selvittäjän on lähetettävä velallisen taloudellisesta tilasta tiedoksi asiaan osallisille viimeistään 5.5.2015. Selvittäjän on viimeistään 6.7.2015 laadittava ja toimitettava Espoon käräjäoikeudelle ehdotuksensa saneerausohjelmaksi.

Taseen osoittaman tuloksen käsittelyä koskeva hallituksen ehdotus sekä mahdolliset muut toimenpiteet yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi osakeyhtiölain 20:23 §:n perusteella tullaan käsittelemään varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Yrityssaneeraushakemuksen jättämisellä käräjäoikeuteen ei ole välittömiä vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan, ja yhtiö jatkaa sovittujen asiakasprojektien toteuttamista sekä palveluiden tarjoamista asiakkailleen normaalisti. Tähän liittyy epävarmuustekijöitä jotka on tuotu esille hallituksen toimintakertomuksessa kohdassa "Riskit ja epävarmuustekijät" otsikon "Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät" alla.

Asiakasprojektin vaiheistus

Tecnotree sopi Latinalaisessa Amerikassa sijaitsevan operaattoriryhmän kanssa, että 20.12.2011 julkistetun 30,5 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvoisen sopimuksen toimitus jaetaan kahteen toimitusprojektiin. Ensimmäinen kokonaisuus on arvoltaan 13,2 miljoonaa dollaria, ja siihen kuuluvat ennakkomaksuasiakkaiden veloitusjärjestelmän ja tilaustenhallinnan järjestelmätoimitukset. Ensimmäinen vaihe on valmistumassa ja saatetaan päätökseen alkuvuonna 2015.

Sovittu vaiheistus alensi Tecnotreen vuoden 2014 lopun tilauskantaa 17,3 miljoonalla dollarilla, koska 20.12.2011 solmittu 30,5 miljoonan dollarin toimitussopimus jaetaan kahteen projektiin eikä jälkimmäisen osan kaupallisia neuvotteluja ole saatettu päätökseen. Vaiheistus selkeyttää toimituskokonaisuutta ja vapauttaa 5,6 miljoonaa dollaria käyttöpääomaa, koska alkuperäisen kaupan ehtojen mukaan laskutusoikeus syntyi koko järjestelmän toimituksen edetessä. Nyt sovitussa vaiheistuksessa laskutusoikeus syntyy osatoimitusten myötä.

Osana vaiheistusta osapuolet sopivat Tecnotree AgilityTM -ohjelmistoperheen Convergent Charging Solution tuotteen toimittamisesta matkaviestinnän dataliikenteen veloitusjärjestelmäksi kolmeen maahan. Veloitusjärjestelmän lisäksi Tecnotree toimittaa asiantuntijapalveluja, joilla varmistetaan ratkaisun sujuva integrointi olemassa oleviin verkko- ja liiketoiminnan tukijärjestelmiin. Toisen vaiheen kaupallinen arvo tarkentuu neuvottelujen aikana, ja sen toimitus jakaantuu vuosille 2015 ja 2016.

Vuoden 2015 näkymät

Yhtiö arvioi liiketuloksensa paranevan edellisestä vuodesta. Neljännesvuosikohtaiset vaihtelut ovat merkittäviä.

Ehdotus tuloksen käsittelystä

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa ja että emoyhtiön kertynyt tappio 5 505 421,98 euroa (josta tilikauden tappio on 5 519 009,82 euroa), katetaan vapaan oman pääoman rahastoilla 2 131 259,02 euroa ja loput 3 374 162,96 euroa katetaan alentamalla osakepääomaa.

Tecnotree Oyj

Hallitus

Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma

Konsernin tuloslaskelma, 1 000 €	Liite	1.1.-31.12.2014	1.1.-31.12.2013
Liikevaihto	1, 2	73 973	73 901
Liiketoiminnan muut tuotot	3	138	62
Materiaalit ja palvelut	4	-11 870	-10 591
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	5	-33 552	-34 623
Poistot ja arvonalentumiset	6	-1 079	-3 513
Liiketoiminnan muut kulut	7	-24 351	-23 634
Liiketulos		3 259	1 602
Rahoitustuotot	9	355	5 210
Rahoituskulut	9	-6 018	-2 684
Tulos ennen veroja		-2 404	4 128
Tuloverot	10	-6 904	-6 622
Tilikauden tulos		-9 308	-2 493
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		-9 305	-2 501
Määräysvallattomille osakkeenomistajille		-3	7
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos:
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, €	11	-0,08	-0,02
Osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu, €	11	-0,08	-0,02
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä (1 000 kpl):
Laimentamaton		122 605	122 551
Laimennusvaikutuksella oikaistu		122 605	122 551
Konsernin laaja tuloslaskelma, 1 000 €	Liite	1.1.-31.12.2014	1.1.-31.12.2013
Tilikauden tulos		-9 308	-2 493
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteiseksi:
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	21	-63	59
Verot eristä, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteiseksi		21	-20
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi:
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä, ennen veroja	24	4 747	-9 121
Muuntoeroihin liittyvät verot		-342	468
Tilikauden muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen		4 363	-8 614
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-4 944	-11 107
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		-4 941	-11 100
Määräysvallattomille osakkeenomistajille		-3	-7

Konsernin tase

1 000 €	Liite	31.12.2014	31.12.2013
Varat
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	12, 13	16 642	15 266
Muut aineettomat hyödykkeet	12	358	436
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	14	3 813	4 049
Laskennalliset verosaamiset	15	905	1 472
Pitkäaikaiset saamiset	16	1 128	780
Pitkäaikaiset varat yhteensä		22 845	22 004
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	17	523	576
Myyntisaamiset ja muut saamiset	18	46 915	41 106
Tuloverosaamiset		2 083	793
Sijoitukset	19	76	589
Rahavarat	19	2 536	6 572
Lyhytaikaiset varat yhteensä		52 134	49 635
Varat yhteensä		74 979	71 638

Oma pääoma ja velat

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma		4 720	4 720
Ylikurssirahasto		847	847
Omat osakkeet			-59
Muuntoerot		-8 489	-12 894
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		1 624	5 452
Muut rahastot		2 308	2 279
Kertyneet voittovarat		15 829	21 312
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	20	16 839	21 659
Määräysvallattomien omistajien osuus		52	51
Oma pääoma yhteensä		16 892	21 710
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	15	3 390	3 033
Pitkäaikaiset korolliset velat	22		20 681
Eläkevelvoitteet	21	482	239
Muut pitkäaikaiset korottomat velat	23	732	697
Pitkäaikaiset velat yhteensä		4 605	24 650
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset korolliset velat	22	31 781	11 100
Ostovelat, varaukset ja muut velat	23	21 355	14 000
Tuloverovelat		346	179
Lyhytaikaiset velat yhteensä		53 483	25 279
Oma pääoma ja velat yhteensä		74 979	71 638

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

									Määräys
									vallat
									tomien	Oma
									omis	pääoma
									tajien	yh
1 000 €						Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma			osuus	teensä
				Sijoitetun
				vapaan
	Osake	Yli	Omat	oman
	pää-	kurssi	osak	pääoman	Muut	Muunto	Voitto	Yh
	oma	rahasto	keet	rahasto	rahastot	erot	varat	teensä
Oma pääoma 1.1.2014	4 720	847	-59	5 452	2 279	-12 894	21 312	21 659	51	21 710
Tilikauden tulos							-9 305	-9 305	-3	-9 308
Muut laajan tuloksen
erät:
Muuntoerot, verojen
jälkeen						4 405		4 405		4 405
Tilikauden laaja tulos
yhteensä						4 405	-9 305	-4 900	-3	-4 903
Omien osakkeiden
luovutus			59				-45	14		14
Osakeperusteiset
maksut							-9	-9		-9
Liiketoimet omistajien
kanssa yhteensä			59				-54	5		5
Tappion kattaminen				-3 828			3 828
Siirto vararahastoon					29		-29
Muut muutokset							75	75	4	79
Oma pääoma
yhteensä 31.12.2014	4 720	847		1 624	2 308	-8 489	15 829	16 839	52	16 892

Lisätietoja on esitetty liitteessä 20. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot.

1 000 €				Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma					Määräys vallat tomien omistajien osuus	Oma pääoma yh teensä
				Sijoitetun
				vapaan
		Yli	Omat	oman
	Osake	kurssi	osak	pääoman	Muut	Muunto	Voitto	Yh
	pää- oma	rahasto	keet	rahasto	rahastot	erot	varat	teensä
Oma pääoma 1.1.2013	4 720	847	-122	18 007	5 171	-4 241	8 401	32 782	53	32 835
Tilikauden tulos							-2 501	-2 501	7	-2 493
Muut laajan tuloksen
erät:
Muuntoerot, verojen
jälkeen						-8 652		-8 652		-8 652
Tilikauden laaja tulos
yhteensä						-8 652	-2 501	-11 153	7	-11 146
Omien osakkeiden
luovutus			63				-55	9		9
Osakeperusteiset
maksut							11	11		11
Liiketoimet omistajien
kanssa yhteensä			63				-43	20		20
Tappion kattaminen				-12 555	-2 891		15 446
Muut muutokset							10	10	-8	1
Oma pääoma yhteensä
31.12.2013	4 720	847	-59	5 452	2 279	-12 894	21 312	21 659	51	21 710

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 €	Liite	1.1.-31.12.2014	1.1.-31.12.2013
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos		-9 308	-2 493
Oikaisut tilikauden tulokseen:
Poistot ja arvonalentumiset		1 079	3 513
Työsuhde-etuudet		291	518
Saamisten arvonalentumiset	7	2 600	778
Realisoitumattomat kurssierot		316	-5 334
Muut rahoitustuotot ja -kulut		2 772	1 962
Tuloverot		6 904	6 622
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot		-37	-12
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos		-5 998	-2 665
Vaihto-omaisuuden muutos		53	9
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos		5 665	-2 729
Maksetut korot *		-197	-84
Saadut korot		69	86
Maksetut verot		-5 932	-4 349
Liiketoiminnan nettorahavirta		-1 721	-4 180
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin		-68	-65
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin		-652	-534
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot		64	48
Luovutusvoitot muista sijoituksista		512	35
Saadut korot sijoituksista		31	73
Investointien nettorahavirta		-113	-443
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot		2 800	21 781
Lainojen takaisinmaksut		-2 800	-13 333
Muutokset käytössä olevissa pankkilimiiteissä			-5 000
Maksetut korot *		-2 379	-2 662
Rahoituksen nettorahavirta		-2 379	786
Rahavarojen muutos		-4 213	-3 836
Rahavarat tilikauden alussa		6 572	11 306
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		178	-898
Rahavarat tilikauden lopussa	19	2 536	6 572

* Konsernin lainajärjestelyyn kuuluvat maksetut korot ja muut rahoituserät on siirretty liiketoiminnan nettorahavirrasta rahoituksen nettorahavirtaan. Vertailukauden luvut on takautuvasti muutettu tältä osin.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Tecnotree on kansainvälinen teleoperaattoreiden it-ratkaisujen toimittaja, joka tarjoaa tuotteita ja palveluita veloitukseen, laskutukseen, asiakaspalveluun ja asiakkuudenhallintaan sekä viestintäpalveluihin ja sisältöliiketoimintaan. Tecnotreellä on tytäryhtiöitä ja sivuliikkeitä 12 maassa.

Konsernin emoyritys on Tecnotree Oyj, jonka kotipaikka on Espoo ja sen rekisteröity osoite on Finnoonniitynkuja 7, 02270 Espoo. Tecnotree Oyj:n osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä (TEM1V). Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteessa www.tecnotree.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Finnoonniitynkuja 7.

Tecnotree Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu EU:n hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2014 voimassa olevia IAS ja IFRS standardeja sekä SIC ja IFRIC -tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, jäljempänä laatimisperiaatteissa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ellei muuta mainita. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja. Liitetietojen tekstiosioissa esitetyt vertailukauden luvut ovat suluissa.

Toiminnan jatkuvuuden periaate

Epävarmuustekijät

Tecnotreen toimintaan liittyviä epävarmuustekijöitä on selvitetty hallituksen toimintakertomuksessa kohdassa "Riskit ja epävarmuustekijät". Yhtiöllä on toiminnan jatkuvuuteen liittyviä olennaisia epävarmuustekijöitä. Käytännössä nämä riskit liittyvät rahoitukseen ja ne on kuvattu em. kohdan alaotsikon "Rahoitus" tekstissä sekä konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 24. Lisäksi Tecnotreellä on emoyhtiön oman pääoman riittävyyteen liittyvä riski. Selvitys on hallituksen toimintakertomuksessa erillisen otsikon alla sekä kohdassa "Riskit ja epävarmuustekijät" otsikon "Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät" alla.

Yrityssaneeraus

Tecnotree Oyj jätti Espoon käräjäoikeudelle yrityssaneerausta koskevan hakemuksen 5.3.2015. Espoon käräjäoikeus määräsi 9.3.2015 päätöksellään yrityssaneerausmenettelyn aloitettavaksi. Käräjäoikeus määräsi asianajaja Jari Salmisen asianajotoimisto JB Eversheds Oy:stä yhtiön saneerausmenettelyn selvittäjäksi. Velkojien on kirjallisesti ilmoitettava selvittajälle vaatimuksensa (saatavansa), mikäli ne poikkeavat velallisen ilmoittamasta, viimeistään 7.4.2015. Selvittäjän on lähetettävä velallisen taloudellisesta tilasta tiedoksi asiaan osallisille viimeistään 5.5.2015.

Selvittäjän on viimeistään 6.7.2015 laadittava ja toimitettava Espoon käräjäoikeudelle ehdotuksensa saneerausohjelmaksi. Tecnotree Oyj:n on noudatettava hyväksyttyä suunnitelmaa. Tähän liittyy riski. Tecnotreen on huolehdittava kaikista yrityssaneeraushakemuksen jälkeisistä vastuistaan täysimääräisesti. Tämä edellyttää riittävää tulorahoitusta eli asiakkailta tulevia maksuja.

Yrityssaneeraushakemuksen jättämisen jälkeen yhtiön toimintaan on odotettavissa ongelmia erityisesti niiden yhtiöiden kanssa, joilta Tecnotreellä on ollut ostoja. Myös asiakkaat saattavat pelätä Tecnotreehen liittyvää riskiä, mikä voi vaikuttaa jatkossa saataviin tilauksiin. Jos ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa osoittautuisi, että tilinpäätöksen laatiminen toiminnan jatkuvuuteen perustuen ei ole asianmukaista, Tecnotree Oyj:n varojen kirjanpitoarvoja jouduttaisiin muuttamaan.

Perustelut jatkuvuuden periaatteen noudattamiselle

Tecnotree Oyj:n konsernitilinpäätös vuodelta 2014 on laadittu jatkuvuuden periaatetta noudattaen. Tätä perustellaan seuraavilla seikoilla:

Tecnotreen liiketoiminta on ollut useana vuonna tappiollista. Yhtenä keskeisenä syynä tähän on ollut vanhojen tuotteiden myynnin lasku, jota uusien tuotteiden myynti ei ole pystynyt täysin kompensoimaan. Ennen vuotta 2014 syntyneisiin tappioihin vaikutti myös se, että Tecnotree lakkasi vuodesta 2009 lähtien aktivoimasta tuotekehityskuluja ja aiemmat aktivoinnit, noin 20 miljoonaa euroa, poistettiin vuosina 2009 -2013.

Konsernin vuoden 2014 tulosta rasittavat rahoituseriin sisältyvät yhteensä 2,9 miljoonan euron suuruiset, lähinnä konsernin sisäisistä saatavista kirjatut kurssitappiot, joilla ei ole konsernille kassavirtavaikutusta. Ilman näitä konsernin tulos olisi ollut 6,4 miljoonaa euroa tappiollinen. Yhtiö uskoo tuloksen kääntyvän voitolliseksi tehostetun toiminnan ansiosta. Tämä tarkoittaa mm. tuotteistusasteen nostamista, selkeitä projektikokonaisuuksia ja tehokkaampia prosesseja. Lisäksi myynnin uskotaan kasvavan jatkossa. Vanhojen tuotteiden myynnin laskulla arvioidaan olevan vähemmän merkitystä suhteessa uusien tuotteiden myynnin kasvuun.

Yhtiön rahoitustilanne oli kireä vuonna 2014. Tähän ovat vaikuttaneet kaksi poikkeuksellisen isoa asiakasprojektia, joista ei saatu maksuja vuoden aikana. Näiden projektien kassavirran arvioidaan kääntyvän positiivisiksi vuonna 2015. Yhtiöllä ei ole aikomusta jatkossa ryhtyä yhtä isoihin projektikokonaisuuksiin vaan tehdä asiakassopimuksia, joissa projektit muodostuvat pienemmistä osista, joista saadaan myös maksuja nopeammin ja jotka ovat helpommin hallittavissa.

Saneerausajan maksuvalmius perustuu normaaleihin liiketuloihin. Liitetiedossa 24 kappaleessa "Yrityssaneeraus" on käsitelty tulevia kassavirtoja.

Arvioiden käyttö tilinpäätöksessä

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS -standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen tulevaisuutta koskevien arvioiden ja oletusten tekemistä, joiden lopputulemat saattavat poiketa tehdyistä arvioista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön Tecnotree Oyj:n sekä kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryhtiöt (yli 50 % äänimäärästä) tai yhtiöt, joissa sillä on muutoin määräysvalta.Määräysvallan katsotaan syntyvän, kun Tecnotree olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai Tecnotree on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja konserni pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Määräysvalta syntyy yleensä silloin, kun konserni omistaa välittömästi tai välillisesti yli puolet tytäryrityksen äänivallasta.

Konsernin keskinäinen omistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Tytäryritykset on yhdistelty siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, kun määräysvalta lakkaa. Konsernin

sisäiset liiketapahtumat, voitonjako, saamiset, velat sekä sisäisten tapahtumien realisoitumattomat katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Tilikauden tuloksen sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajassa tuloslaskelmassa. Määräysvallattomien omistajien osuus on esitetty konsernitaseen omassa pääomassa erillään emoyhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta.. Määräysvallattomien omistajien osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka.

Emoyhtiö ei omistanut osuuksia yhteisjärjestelyissä- tai osakkuusyrityksissä 31.12.2014 tai 31.12.2013.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Konserniyhtiöt raportoivat tilinpäätöksissään liiketoimensa sen taloudellisen ympäristön valuutan mukaisesti, jossa ne pääasiallisesti toimivat (toimintavaluutta). Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin tai käyttäen kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät arvostetaan toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään liikevaihdon tai materiaalien ja palvelujen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssierot on kirjattu rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Niiden ulkomaisten konserniyhtiöiden, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmien sekä laajojen tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät sekä rahavirtalaskelmien erät muunnetaan euroiksi käyttäen kauden keskikurssia ja tase-erät, lukuun ottamatta tilikauden tulosta, muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Euroalueen ulkopuolisten ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista, hankinnan jälkeen kertyneistä omista pääomista sekä tuloslaskelman ja taseen erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin ja esitetty oman pääoman muuntoeroissa. Ne kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota, kun ulkomaisesta tytäryhtiöstä luovutaan kokonaan tai osittain.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä tasapoistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.

Kun käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun on todennäköistä, että ne lisäävät hyödykkeestä konsernille koituvaa taloudellista hyötyä. Kaikki muut kulut, kuten normaalit korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti kun ne syntyvät.

Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maaalueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

• Rakennukset ja rakennelmat 25 vuotta
• Koneet, laitteet ja kalusto 3–5 vuotta
• Atk-laitteet ja järjestelmät 3–5 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan se testataan vähintään vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumisilla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke kirjataan vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno voidaan määrittää luotettavasti. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioitu taloudellinen vaikutusaika aineettomille oikeuksille on 3–10 vuotta.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Uusien tuotteiden kehittämismenot aktivoidaan IAS 38 Aineettomat hyödykkeet -standardin edellytysten täyttyessä ja poistetaan kyseisten tuotteiden taloudellisena vaikutusaikana. Tuotekehityskustannuksia seurataan Tecnotreessä projekteittain ja konsernin johto päättää kunkin projektin kustannusten aktivoinnista aina erikseen. Aktivoitavan projektin täytyy olla luonteeltaan sellainen, että se hyödyttää jatkossa useita eri asiakkaita, sen sisällöstä, tavoitteista ja aikataulusta tulee olla kirjallinen kuvaus sekä siitä tulee olla kannattavuuslaskelma. IFRS-kriteerit täyttävien tuotekehittämismenojen aktivointi aloitetaan siitä lähtien, kun tuotteen toiminnalliset vaatimukset, tuotteistamis-, testaus- ja projektisuunnitelmat ovat valmiina ja hyväksytty sekä tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoitujen tuotekehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–5 vuotta riippuen tuotteen ennustetusta elinkaaresta, jona aikana ne kirjataan tasapoistoina kuluksi kaupallisen käytön alkamishetkestä. Konsernin taseeseen 31.12.2014 ei sisältynyt enää aktivoituja tuotekehitysmenoja.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Arvostuksessa noudatetaan FIFO-periaatetta. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset luokitellaan IAS 17-standardin periaatteiden mukaisesti joko rahoitusleasingsopimuksiksi tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksen määritelmän mukaan sopimuksella siirretään hyödykkeen omistamiselle ominaiset edut ja riskit olennaisilta osin hyödykkeen käyttäjälle. Rahoitusleasingsopimuksella vuokrattu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksilla hankittu omaisuuserä vähennettynä kertyneillä poistoilla kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja sopimuksesta johtuvat velvoitteet vastaavasti korollisiin rahoitusvelkoihin. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat maksut jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseksi. Rahoitusleasingsopimuksilla hankituista hyödykkeistä tehdään poistot konsernin aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevien poistosuunnitelmien mukaisesti tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan aikana. Konsernilla ei ollut rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä tilikausilla 2014 tai 2013.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina

vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan liiketoiminnan muiksi kuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan tilinpäätöshetkellä mahdollisten arvonalentumisen viitteiden havaitsemiseksi. Lisäksi tämä arviointi tehdään silloin kun esiintyy jokin viite siitä, että jonkin omaisuuserän kirjanpitoarvo saattaa olla alentunut. Käytännössä tarkastelu tapahtuu usein omaisuusryhmäkohtaisesti. Jos viitteitä havaitaan, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko vastaisten rahavirtojen nykyarvo (käyttöarvo) tai käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Tecnotree-konsernissa arvonalentumistestit tehdään käyttöarvoon perustuen rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla.

Konsernin rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat toimintasegmentit: Amerikka (Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikka), Eurooppa, MEA (Lähi-itä ja Afrikka) sekä APAC (Aasia ja Tyynenmeren alue).

Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.

Arvonalentumistappio perutaan, kun on olemassa viitteitä, että arvonalentumistappiota ei enää mahdollisesti ole ja kun olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Työsuhde-etuudet

Eläke-etuudet

Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Lakisääteiset ja vapaaehtoiset eläkejärjestelyt on hoidettu eläkevakuutusyhtiöissä.

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernille ei jää velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisten järjestelyjen kulut kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoite diskontataan nykyarvoon käyttämällä sellaisen valtion velkasitoumuksen korkoa, joka vastaa eläkevelvoitteen maturiteettia. Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon arvostettuina. Taseeseen merkitään etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nettovelka (tai -omaisuuserä).

Kauden työsuoritukseen perustuva meno ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) uudelleenmäärittämisestä aiheutuvat erät kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät.

Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti aikaisempana seuraavista ajankohdista: joko kun järjestelyn muuttaminen tai supistaminen tapahtuu tai kun Tecnotree kirjaa tähän liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät edut.

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet

Etuuspohjaisten eläkkeiden lisäksi Tecnotreellä on muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia, jotka esitetään erillään etuuspohjaisista eläkkeistä. Nämä liittyvät eräiden tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden henkilöstön oikeuteen saada rahallinen korvaus työsuhteen päättyessä. Näistä järjestelyistä on kirjattu velka konsernitaseeseen.

Kannustinjärjestelmät

Osakeperusteisissa kannustinjärjestelmissä, joissa maksut suoritetaan emoyhtiön osakkeina tai käteisvaroina, myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tuloslaskelmaan työsuhdeetuuksista aiheutuvaksi kuluksi tasaisesti oikeuden ansainta- ja sitouttamisjakson aikana.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut sen toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskevan suunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan ja verolainsäädännön perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli verot liittyvät muun laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin, tuloverot kirjataan kyseisiin eriin.

Laskennalliset verot lasketaan taselähtöisesti väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista siltä osin, kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty. Laskennalliset verovelat on kirjattu pääsääntöisesti kokonaisuudessaan, mutta laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Tuloutusperiaatteet

Tecnotreessä liikevaihto koostuu projektien, tuotteiden ja palveluiden myynnistä, joista on vähennetty välilliset verot, alennukset ja valuuttamääräisen myynnin kurssierot.

Pitkäaikaishankkeet

Projektitoimitukset tuloutetaan pitkäaikaishankkeita koskevan IAS 11 Pitkäaikaishankkeet -standardin mukaisesti. Projektin tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi tilinpäätöshetken valmistusasteen perusteella, kun projektin lopputulos on määritettävissä luotettavasti. Lopputulos on määritettävissä luotettavasti, kun sopimuksesta odotettavissa olevat tulot ja menot sekä projektin eteneminen pystytään määrittämään luotettavasti ja kun on todennäköistä, että projektista saatava taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Projektin valmistusaste määritetään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä aiheutuneiden menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista (ns. cost-to-cost method). Projektin tuloutus aloitetaan hetkestä, jolloin projektin lopputulos on määritettävissä luotettavasti. Projektin etenemistä seurataan säännöllisesti ja se perustuu useaan tekijään mukaan lukien toteutuneet tai todennäköiset toimitukset, asiakasvelvoitteiden täyttäminenjne. Projektin menoihin voidaan sisällyttää menot jotka ovat syntyneet ennen virallisen asiakastilauksen vastaanottoa.

Valmistusasteen mukainen tuloutusmenetelmä perustuu arvioihin sopimuksesta odotettavissa olevasta tuloista ja menoista sekä projektin etenemisen arviointiin. Projektien kustannusarvioita käydään läpi johdon tuloutuskatselmuksessa neljännesvuosittain ja tulojen ja menojen merkitsemistä tuloslaskelmaan muutetaan, jos arviot projektin lopputulemasta muuttuvat. Arvioiden muutoksesta johtuva kumulatiivinen vaikutus kirjataan sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja sen määrä on arvioitavissa.

Mikäli projektin lopputulos ei ole luotettavasti määritettävissä, kirjataan tuottoja vain toteutuneita menoja vastaava määrä. Tätä tulouttamiskäytäntöä sovelletaan tyypillisesti uusien tuotteiden ensitoimitusprojekteissa tai kun toimitusprojektiin sisältyy merkittävä määrä asiakaskohtaista räätälöintiä. Projektin kate tuloutetaan lopullisen hyväksynnän yhteydessä. Tällainen tuloutusmenettely vaatii johdolta arvioiden ja harkinnan käyttämistä. Näihin liittyviä seikkoja on kuvattu jäljempänä laatimisperiaatteissa kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Pitkäaikaishankkeisiin liittyvät keskeneräiset työt on arvostettu tuloutettuun määrään vähennettynä määrällä, joka on jo laskutettu. Tuloslaskelmaan kirjatut projektimenot sisältävät kaikki konsernin pitkäaikaishankkeisiin välittömästi liittyvät menot ja kiinteistä menoista sekä yleiskustannuksista sen osan, joka on kohdennettavissa projektille.

Projekti katsotaan tappiolliseksi, kun sen menot ylittävät siitä saatavat tulot. Tällöin projektista johtuva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Tavara- ja palvelutoimitukset

Tavara- ja palvelutoimitukset tuloutetaan IAS 18 Tuotot -standardin mukaisesti. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle, tuotot ovat määriteltävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu ja taloudellisen hyödyn saaminen palvelusuoritteesta on todennäköistä . Esimerkkeinä tavara- ja palvelutoimituksista voidaan mainita mm. usein erillisinä myytävät järjestelmien oheistoimitukset, kuten huoltosopimus-, lisenssi-, koulutus-, dokumentaatio- ja varaosatoimitukset. Kiinteäaikaisten huoltosopimusten tuotot kirjataan pääsääntöisesti tasasuurina erinä huoltosopimuksen voimassaoloaikana.

Liiketuloksen, oikaistun liiketuloksen ja oikaistun tilikauden tuloksen määrittely

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä. Tecnotree-konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut.

Suojaamistarkoituksessa tehtyjen johdannaissopimusten käypien arvojen muutokset sisältyvät liiketulokseen (Tecnotree ei sovella suojauslaskentaa). Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liiketuloksen alapuolella. Kurssierot sisältyvät liiketulokseen, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Konsernin oikaistu liiketulos on liiketulos ennen tuotekehitysaktivointeja, niiden poistoja ja kertaluonteisia kuluja. Kertaluonteisiksi kuluiksi kirjataan vain kerran tai hyvin harvoin tapahtuvia asioita. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi liiketoiminnasta luopuminen, uudelleenjärjestelyt, arvonalentumiskirjaus tai oikeudenkäyntikulut. Toistaiseksi viimeiset tuotekehitysaktivointien poistot kirjattiin tilikaudella 2013 ja siten konsernin taseeseen 31.12.2014 ei sisälly aktivoituja tuotekehitysmenoja eikä tilikauden 2014 tuloslaskelmaan niiden poistoja.

Oikaistu tilikauden tulos on tulos ilman rahoituseriin kirjattuja valuuttakurssivoittoja ja –tappioita, jotka aiheutuvat lähinnä tytäryhtiöiden saamisista emoyhtiöltä.

Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät sekä velat luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijasta. Myytävänä olevat omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan alempaan seuraavista: kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuvilla menoilla. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraavaan kahteen ryhmään: kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat sekä lainat ja muut saamiset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarojen ostojen ja myyntien kirjaus tapahtuu kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat, joita Tecnotree-konsernissa ovat käyvältä arvoltaan positiiviset valuutta- ja korkojohdannaiset.

Lainat ja muut saamiset sisältävät myyntisaamiset ja muut saamiset, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen merkittävä viivästyminen ovat näyttöä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Arvonalentumistappio tai sen mahdollinen peruutus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Yli kolmen kuukauden pankkitalletukset luokitellaan myös lainat ja muut saamiset –ryhmään.

Rahavarat koostuvat käteisvaroista ja lyhytaikaisista, alle kolmen kuukauden pankkitalletuksista.

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin (käyvältä arvoltaan negatiiviset valuutta- ja korkojohdannaiset) ja muihin rahoitusvelkoihin (jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat). Muut rahoitusvelat koostuvat mm. konsernin pankkilainoista ja ostoveloista. Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. Käytössä olevat tililimiitit sisältyvät taseen lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon ja arvostetaan tämän jälkeen edelleen käypään arvoon jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Muut rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon oikaistuna merkittävillä transaktiokuluilla. Myöhemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Ne vieraan pääoman menot (lähinnä korot), jotka johtuvat välittömästi ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta tai rakentamisesta, aktivoidaan taseeseen osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa. Ehdot täyttävä hyödyke on omaisuuserä, jonka valmiiksi saattaminen sen aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Johdannaiset

Tecnotree-konsernin solmimat johdannaissopimukset ovat valuuttatermiinejä ja -optioita sekä koronvaihtosopimuksia.

Konserni ei sovella IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa, vaikka johdannaiset on hankittu valuuttamääräisten myyntisaamisten suojaamiseksi ja konsernin pankkilainojen suojaamiseksi.

Johdannaissopimukset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi tai -veloiksi. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon, joka määritetään käyttämällä vastapuolen markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Käypien arvojen muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella kun ne syntyvät.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Laadittaessa tilinpäätös kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaan konsernin johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Arviot liittyvät pääosin tuloutukseen, myyntisaamisten ja liikearvon arvostukseen.

Projektit ja palvelut, joita Tecnotreen sopimukset koskevat, ovat usein laajoja, monimutkaisia ja arvoltaan suuria. Konsernin johto joutuu arvioimaan asiakasprojekteihin liittyviä olosuhteita ja ehtoja, jotka saattavat vaikuttaa projektien tuloutuksen ajoittumiseen ja kokonaiskannattavuuteen. Tällaisia voivat olla esim. kyky kiinnittää sopiva määrä pätevää henkilöstöä kuhunkin projektiin tai esim. kansainvälisillä ja etenkin kehittyvillä markkinoilla tapahtuvaan toimintaan liittyvät tekijät, joista osa saattaa olla konsernin tai asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Projektien valmiiksi saattaminen edellyttää usein uusia teknisiä ratkaisuja, jotka voivat aiheuttaa ennalta arvaamattomia ongelmia, projektin viivästymistä ja ylimääräisiä kustannuksia.

Myyntisaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Tämä arviointi tehdään jokaisen raportointikauden lopussa. Lisätietoja arvonalentumistappioista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.

Konsernissa testataan liikearvo vähintään vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät merkittävissä määrin arvioiden käyttämistä. Lisätietoja arvonalentumistestauksesta on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 13.

Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit

Konserni on noudattanut 1.1.2014 alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja:

• IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Olemassa olevien periaatteiden mukaisesti IFRS 10 määrittää määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Uudella standardilla ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 12 kokoaa yhteen tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevat vaatimukset, jotka liittyvät erilaisiin osuuksiin muissa yhteisöissä, ml. osakkuusyhtiöt, yhteisjärjestelyt, strukturoidut yhteisöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhteisöt. Uusi standardi laajensi liitetietoja, joita konserni esittää omistuksistaan muissa yhteisöissä.

Muilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ei ole ollut vaikutusta konsernin 2014 tilinpäätökseen.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä tilinpäätöspäivänä 31.12.2014 voimassa, eikä Tecnotree ole soveltanut niitä laatiessaan tätä konsernitilinpäätöstä. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

• * = Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2014.
• Muutokset IAS 19:ään Työsuhde-etuudet Defined Benefit Plans Employee Contributions* (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
• IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelmat 2011- 2013* sekä 2010-2012, joulukuu 2013) (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
• Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen: Disclosure Initiative* (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
• Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38:aan Aineettomat hyödykkeet Clarification of Acceptable Methods of Depreciation and Amortisation* (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
• IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelma 2012– 2014* (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Konserni arvioi, ettei näillä uusilla ja muutetuilla standardeilla sekä tulkinnoilla tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen niiden käyttöönoton yhteydessä.

• Uusi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista* (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
• Uusi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Konserni selvittää vielä näiden standardien vaikutuksia.

1. Segmentti-informaatio

Tecnotree raportoi IFRS 8:n mukaisina toimintasegmentteinä maantieteelliset alueet, jotka ovat Amerikka (Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikka), Eurooppa, MEA (Lähi-itä ja Afrikka) sekä APAC (Aasia ja Tyynenmeren alue). Tämä perustuu siihen, että niiden tulosta seurataan konsernin sisäisessä taloudellisessa raportoinissa erillisinä. Tecnotreen IFRS 8:n mukainen ylin operatiivinen päätöksentekijä on konsernin johtoryhmä.

Toimintasegmentin tuloksena raportoidaan tulos, jossa liikevaihtoon on lisätty liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetty ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella oikaistuna sekä segmentille järkevällä perusteella kohdistettavissa olevat liiketoiminnan muut kulut, eli myynnin, asiakaspalvelun ja –toimituksien kulut, sekä osa tuotehallinnan ja tuotekehityksen kuluista. Muut segmentit -erä sisältävät poistot sekä sellaiset hallinnon ja muun toiminnan kulut, jotka eivät ole järkevällä perusteella kohdistettavissa toimintasegmenteille. Yhtiön kuluista on suuri osa luonteeltaan kiinteitä kuluja joita ei ole tarkoituksenmukaista jakaa segmenteille.

Edellä mainittu segmenttien tuloksen määritelmä on ottettu käyttöön vuonna 2014. Tilikaudella segmenttien tulos on tarkennettu sisältämään myös osa tuotehallinnan ja tuotekehityksen kuluista, sillä parantuneen työtuntiseurannan kautta kulut ovat tehokkaammin allokoitavissa segmenteille. Vertailutilikauden segmenttitulokset on vastaavasti muutettu.

Tecnotree ei kohdista raportoinnissaan varoja toimintasegmenteille.

					Muut	Konserni
1 000 €	Amerikka	Eurooppa	MEA	APAC	segmentit	yhteensä
Liikevaihto (ulkoinen)	37 761	4 190	29 038	2 985		73 973
Segmentin tulos	14 429	1 538	13 587	86		29 641
Kohdistamattomat erät					-25 932	-25 932
Liiketulos ennen tuotekehitys aktivointeja, niiden poistoja ja
kertaluonteisia kuluja						3 709
Tuotekehitysaktivointien poistot
Kertaluonteiset kulut					-450	-450
Liiketulos						3 259
Toimintasegmentit 2013
1 000 €	Amerikka	Eurooppa	MEA	APAC	Muut segmentit	Konserni yhteensä
Liikevaihto (ulkoinen)	38 552	4 559	28 627	2 164		73 901
Segmentin tulos	16 945	1 656	10 278	-2		28 877
Kohdistamattomat erät:					-25 561	-25 561
Liiketulos ennen tuotekehitys
aktivointeja, niiden poistoja ja
kertaluonteisia kuluja						3 317
Tuotekehitysaktivointien poistot					-1 715	-1 715
Liiketulos						1 602

Toimintasegmentit 2014

Suomalaisilta asiakkailta saadut tuotot oli 1 047 tuhatta euroa (906) ja yhteensä kaikista muista maista 72 926 tuhatta euroa (72 995). Suomessa sijaitsevat pitkäaikaiset varat olivat tilinpäätöshetkellä 2 448 tuhatta euroa (2 767) ja yhteensä muissa maissa 18 364 tuhatta euroa (16 984).

Tiedot merkittävimmistä asiakkaista

1 000 €	2014		2013
		Liikevaihto	% konsernin liikevaihdosta	Liikevaihto	% konsernin liikevaihdosta
Asiakas 1, toimintasegmentti:	Amerikka	35 196	48%	37 513	51%
Asiakas 2, toimintasegmentti:	MEA	23 059	31%	19 319	26%

2. Liikevaihto

1 000 €	2014	2013
Tuotot valmistusasteen mukaisesti tuloutetuista projekteista	27 732	23 943
Tuotot ylläpitopalvelutoimituksista	27 377	29 635
Tuotot tavara- ja palvelutoimituksista	16 496	21 462
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot	2 369	-1 139
Liikevaihto yhteensä	73 973	73 901
Tilauskanta liittyen osatuloutusprojekteihin	21 592	34 844
Tilauskanta liittyen tavara-, ylläpito- ja palvelutoimitussopimuksiin	17 306	10 191
Tilauskanta yhteensä	38 899	45 035
Keskeneräiset osatuloutusprojektit:
Keskeneräisten osatuloutusprojektien kumulatiivinen tuloutus	43 819	42 078
Keskeneräisten osatuloutusprojektien kumulatiivinen laskutus	26 704	30 284
Osatuloutusprojekteihin liittyvät siirtosaamiset, keskeneräiset työt	17 115	11 794
Keskeneräisten osatuloutusprojektien kertyneet toteutuneet menot	26 081	20 147

Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ole asiakkaan pidättämiä myyntisaamisia. Konserni ei ole saanut ennakoita liittyen keskeneräisiin osatuloutusprojekteihin.

3. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 €	2014	2013
Vuokratuotot	84	50
Myyntivoitot aineellisista ja ainteettomista hyödykkeistä	38	12
Muut tuottoerät	16
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	138	62

4. Materiaalit ja palvelut

1 000 €	2014	2013
Ostot tilikauden aikana	-10 161	-8 159
Vaihto-omaisuuden lisäys tai vähennys	-53	-205
Aineet, tavarat, tarvikkeet	-10 214	-8 364
Ulkopuoliset palvelut	-1 655	-2 227
Materiaalit ja palvelut yhteensä	-11 870	-10 591

5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

1 000 €	2014	2013
Palkat ja palkkiot	-27 734	-28 923
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	-1 899	-1 673
Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt (liite 21)	-141	-109
Osakeperusteiset etuudet (kannustinjärjestelmä)	-12	-11
Kulut muista pitkäaikaisista työsuhde-etuuksista (liite 23)	-268	-552
Muut henkilösivukulut	-3 497	-3 355
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut yhteensä	-33 552	-34 623

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 28.

Henkilöstö keskimäärin Suomi 91 88 Irlanti 51 49 Muu Eurooppa 6 6 Intia 783 806 Muu Itä- ja Kaakkois-Aasia 6 9 Lähi-itä 34 36 Etelä-Amerikka 68 72 Yhteensä 1 038 1 067

Kannustinjärjestelmä

Yhtiöllä oli tilikauden aikana voimassa hallituksen 25.10.2011 perustama kannustinjärjestelmä. Järjestelmässä on kolme yhden kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014. Hallitus päättää ansaintajakson ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet ennen kunkin ansaintajakson alkua. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2014 perustui Tecnotree-konsernin liiketulokseen sekä yhtiön osakkeen vaihdolla painotettuun keskikurssiin joulukuussa 2014. Näiden kriteerien perusteella ei syntynyt kirjattavia palkkioita. Konsernin 2014 tuloslaskelmaan on kirjattu 12 tuhatta euroa vuoden 2012 ja 2013 jaksotettua palkkiokulua (2013 tuloslaskelmaan 11 tuhatta euroa).

6. Poistot ja arvonalentumiset

1 000 €	2014	2013
Poistot hyödykeryhmittäin:
Muut aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot		-1 715
Muut aineettomat hyödykkeet	-164	-820
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset	-279	-279
Koneet ja kalusto	-636	-699
Poistot yhteensä	-1 079	-3 513

7. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 €	2014	2013
Alihankinta	-3 983	-2 243
Toimistohallintoon liittyvät kulut	-4 628	-4 403
Matkakulut	-5 792	-6 501
Saamisten arvonalentumistappiot	-2 600	334
Agenttipalkkiot	-1 326	-3 200
Vuokrakulut	-1 952	-1 855
Ostetut ammatilliset palvelut	-3 012	-4 030
Markkinointikulut	-585	-604
Muut kulut	-473	-1 131
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-24 351	-23 634

Arvonalentumistappioita myyntisaamisista on kirjattu yhteensä 797 tuhatta euroa (154) sekä osatuloutusprojekteihin liittyvistä siirtosaamisista yhteensä 1 803 tuhatta euroa (623). Vertailukaudella on purettu Libyan valtion omistamalta asiakkaalta olleiden saatavien arvonalentuminen 1 112 tuhatta euroa saatujen maksujen perusteella tilikauden 2013 aikana.

Tilintarkastajien palkkiot

Tilintarkastus	-154	-168
Veroneuvonta	-44	-27
Muut palvelut	-36	-21
Tilintarkastajien palkkiot yhteensä	-233	-215

8. Tutkimus- ja kehittämismenot

1 000 €	2014	2013
Tilikauden tuotekehittämismenot	-12 001	-14 018
Poistot aktivoiduista tuotekehittämismenoista		-1 715
Tuloslaskelmaan kirjatut tuotekehittämiskulut yhteensä	-12 001	-15 733

Tuotekehitysmenoja ei ole aktivoitu 2011 jälkeen. Vuonna 2013 tehtiin viimeiset poistot tuotekehittämisaktivoinneista. Tunnusluku -osiossa on esitetty tuotekehityskulut suhteessa liikevaihtoon ja kokonaiskuluihin viideltä vuodelta.

9. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 €	2014	2013
Rahoitustuotot
Rahoitustuotot lainoista ja muista saamisista	100	159
Kurssivoitot lainoista ja muista saamisista sekä jaksotettuun hankintamenoon
kirjattavista rahoitusveloista	255	5 051
Rahoitustuotot yhteensä	355	5 210
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusveloista	-2 209	-1 615
Korkokulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista korkojohdannaisista	-176	-278
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista
korkojohdannaisista	-237	-13
Muut rahoituskulut	-253	-216
Kurssitappiot lainoista ja muista saamisista sekä jaksotettuun hankintamenoon
kirjattavista rahoitusveloista	-3 143	-563
Rahoituskulut yhteensä	-6 018	-2 684
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-5 663	2 526

Rahoituserien valuuttakurssivoitot ja -tappiot koostuvat lähinnä emoyhtiön konsernivelkojen kurssieroista. Liikevoiton yläpuolella oleviin eriin sisältyy valuuttakurssivoittoja (netto) 5 893 tuhatta euroa vuonna 2014 (1 287 tuhatta euroa valuuttakurssivoittoja (netto) vuonna 2013).

10. Tuloverot

1 000 €	2014	2013
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-287	-2 315
Ulkomailla maksetut lähdeverot	-4 513	-2 755
Lähdeverojaksotuksen muutos * (liite 23)	-1 281	-142
Aikaisempien tilikausien verot	22	26
Laskennallisten verosaamisten muutos (liite 15)	-685	-746
Laskennallisten verovelkojen muutos (liite 15)	-10	-690
Osinkovero maksettu konsernin sisäisestä osingosta	-151
Tuloverot yhteensä	-6 904	-6 622

Verokantatäsmäytys

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin emoyhtiön yhteisöverokannalla (2014: 20,0 prosenttia ja 2013: 24,5 prosenttia) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma on esitetty alla. Laskennallisten verojen erät, joiden laskemisessa käytetään emoyhtiön yhteisöverokantaa, poistuivat ennen yhteisöverokannan muutoksen (24,5 %:sta 20 %:iin, 1.1.2014) hyväksyntää, jolloin tällä muutoksella ei ole ollut vaikutusta vertailukauden laskennallisiin veroihin.

Tulos ennen veroja	-2 404	4 128
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	481	-1 011
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat	-184	-836
Vähennyskelvottomat menot ja verovapaat tulot	123	944
Ulkomailla maksetut lähdeverot	-4 513	-2 755
Lähdeverojaksotuksen muutos *	-1 281	-142
Aikaisempien tilikausien verot	22	26
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	208	710
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksessa vähentämättä jätetyistä
tutkimus- ja kehittämismenoista	-541	-2 222
Laskennalliset verovelat ulkomaisen tytäryhtiön jakamattomista voittovaroista	-176	-1 198
Muut verohelpotukset	-1 043	-137
Verot tuloslaskelmassa	-6 904	-6 622

*) Koska emoyhtiöllä on iso verotuksessa hyödynnettävä kuluvarasto menneiltä vuosilta, on lähdeverojen hyödyntäminen Suomessa lykkääntynyt tulevaisuuteen. Tämän vuoksi emoyhtiössä kirjataan saatavista lähdeverojen osalta jaksotus, joka sisältyy siirtovelkoihin.

11. Osakekohtainen tulos

1 000 €	2014	2013
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos (1 000 €)	-9 305	-2 501
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, osakeantioikaistu
vertailukaudella (1 000 kpl)	122 605	122 551
Laimentamaton osakekohtainen tulos (€/osake)	-0,08	-0,02

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuntamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernilla ei ollut laimentavia instrumentteja tilikaudella 2014 eikä 2013.

12. Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet 2014

		Tuote	Muut aineettomat
		kehittämis
1 000 €	Liikearvo	menot	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	16 045	32 036	5 306	53 387
Kurssierot	2 145		1 508	3 654
Lisäykset			68	68
Vähennykset			-5	-5
Hankintameno 31.12.	18 191	32 036	6 877	57 104
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-779	-32 036	-4 869	-37 685
Kurssierot	-770		-1 490	-2 260
Vähennysten kertyneet poistot			4	4
Tilikauden poistot			-164	-164
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-1 549	-32 036	-6 519	-40 104
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	16 642		358	16 999

Aineettomat hyödykkeet 2013

		Tuote	Muut
		kehittämis	aineettomat
1 000 €	Liikearvo	menot	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	18 337	32 036	8 940	59 313
Kurssierot	-2 292		-633	-2 925
Lisäykset			65	65
Vähennykset			-3 067	-3 067
Hankintameno 31.12.	16 045	32 036	5 306	53 387
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-917	-30 321	-7 620	-38 858
Kurssierot	138		504	642
Vähennysten kertyneet poistot			3 067	3 067
Tilikauden poistot		-1 715	-820	-2 535
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-779	-32 036	-4 869	-37 685
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	15 266		436	15 702

13. Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvon kohdistaminen

Valtaosa liikearvosta syntyi vuonna 2009 Lifetree-yhtiön hankinnasta. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu alueellisille toimintasegmenteille, jotka ovat Eurooppa, Lähi-Itä ja Afrikka, Aasia ja Tyynenmeren alue sekä Amerikka. Segmentit muodostavat konsernin rahavirtaa tuottavat yksiköt. Vuoden 2012 liikearvon arvonalentumistappioiden kirjaamisen jälkeen Euroopan ja APACin alueille ei kohdistu enää lainkaan liikearvoa. Liikearvon kirjanpitoarvo jakaantuu seuraavasti:

1 000 €	Eurooppa	Lähi-Itä ja Afrikka	Aasia ja tyynenmeren alue	Amerikka	Yhteensä
Liikearvo 31.12.2014		12 263		4 379	16 642
Liikearvo 31.12.2013		11 249		4 017	15 266

Arvonalentumistestaus

Liikearvon arvonalentumistestaus suoritetaan vähintään vuosittain ja aina silloin, kun todetaan viitteitä liikearvon tai jonkun muun omaisuuserän arvonalentumisesta. Liikearvon arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin myynnin ja kustannusten kehittymisestä, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Keskeiset muuttujat rahavirtojen määrittelyssä ovat seuraavat:

	Lähi-Itä ja		Lähi-Itä ja
	Afrikka	Amerikka	Afrikka	Amerikka
	2014	2014	2013	2013
Diskonttauskorko (WACC), verojen jälkeen	10,5%	10,8%	8,9%	8,9%
Diskonttauskorko (WACC), ennen veroja	12,6%	13,2%	11,4%	11,4%
Ennustejakson 2016 - 2019 (2015 - 2018) oikaistu
liiketulos suhteessa liikevaihtoon, prosenttia	9,7 % – 13,4 %	7,5 % – 11,8 %	9,2 % – 9,6 %	7,9 % – 8,6 %
Ennustejakson 2016 - 2019 (2015 - 2018) oikaistu
liiketulos, miljoonaa euroa	3,2 – 4,2	2,4 – 4,8	3,2 – 4,3	3,0 – 3,8
Jäännösarvovuoden kapitalisointitekijässä käytetty
kasvuoletus	2,5%	2,5%	2,5%	2,5%

Diskonttauskorko: Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) avulla. Diskonttauskoron nousu edelliseen vuoteen verrattuna johtuu oletuksena käytetyn toimialan ja yleisen riskitason sekä tuottovaatimuksen noususta.

Oikaistu liiketulos: Oikaistu liiketulos perustuu hallituksen hyväksymiin 2015 budjettiin ja ennusteisiin vuosilta 2016 - 2019 (2013 vuoden testauksessa vuosilta 2015 - 2018). Ennustejakson aikana konsernin oikaistu liiketulos suhteessa liikevaihtoon ennakoidaan parantuvan 9,7 - 10,5 prosentin tasolle ollen 7,4 - 9,3 miljoonaan euroa (2013 vuoden testauksessa 8,6 - 9,4 prosentin tasolla ollen 7,3 - 9,5 miljoonaan euroa) ja toimialalle tyypillisellä tasolla.

Ennustekauden jälkeiset kassavirrat (jäännösarvo): Johto arvioi näiden muuttujien kehitystä perustuen sekä sisäisiin että ulkoisiin näkemyksiin toimialan historiasta ja tulevaisuudesta.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Liikearvon arvonalentumistestauksen yhteydessä on arvioitu testauksen lopputuloksen herkkyyttä tärkeimpien muuttujien suhteen. Alla olevassa taulukossa on esitetty segmenttikohtainen herkkyysanalyysi. Analyysissa esitetään kuinka monta prosenttiyksikköä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron verojen jälkeen, päätearvovuoden oikaistun liiketuloksen sekä jäännösarvovuoden kapitalisointitekijässä käytetyn kasvun pitäisi muuttua muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, että segmentin ennustettu rahavirta vastaisi testattavien varojen kirjanpitoarvoa 31.12.2014. Herkkyysanalyysiä ei tehty Euroopan ja APAC:in alueiden osalta koska niille ei kohdistu liikearvoa.

	Lähi-Itä ja		Lähi-Itä ja
	Afrikka	Amerikka	Afrikka	Amerikka
	2014	2014	2013	2013
Diskonttauskoron (WACC) muutos, prosenttiyksikköä	9,8%	0,9%	3,1%	2,6%
Päätearvovuoden oikaistun liiketuloksen muutos, prosenttia	-79%	-16%	-44%	-39%
Jäännösarvovuoden kapitalisointitekijässä käytetty kasvun muutos, prosenttiyksikköä	-30,3%	-1,6%	-5,1%	-4,1%
Määrä, jolla kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon, 1 000 €	19 932	3 733	11 708	10 178

Yrityssaneerauksen vaikutukset

Espoon käräjäoikeus päätti Tecnotreen hakemuksesta 9.3.2015 aloittaa Tecnotree Oyj:tä koskevan yrityssaneerausmenettelyn. Toteutuessaan yrityssaneeraus vähentää yhtiön velkavastuita. Oikeus päättää saneerausohjelmasta, jota koskeva ehdotus on jätettävä oikeudelle 6.7.2015 mennessä.

Yrityssaneerauksella arvioidaan olevan positiivinen vaikutus vähentyneen velan määrän vuoksi ja jäljelle jäävälle saneerausvelalle annettavan ylimääräisen maksuajan vuoksi. Lyhyellä aikavälillä ongelmia voi tulla ostojen suhteen. Tämän lisäksi kilpailijat voivat käyttää yrityssaneeraustilannetta Tecnotreetä vastaan keskusteluissaan asiakkaiden kanssa. Näiden uskotaan kuitenkin olevan lyhyen aikavälin kysymyksiä, jotka eivät muuta edelle esitettyjä liikearvon testaukseen liittyviä arvioita.

14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2014

Rakennukset ja Koneet ja rakennelmat kalusto 7 534 19 670 319	Yhteensä 28 346 319
652	652
-380	-380
7 534 20 262	28 938
-5 885 -18 413	-24 297
-265	-265
353	353
-279 -636	-915
-6 163 -18 961	-25 125
1 370 1 300	3 813

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2013

	Maa- ja	Rakennukset ja	Koneet ja
1 000 €	vesialueet	rakennelmat	kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 142	7 534	33 674	42 350
Kurssierot			-625	-625
Lisäykset			534	534
Vähennykset			-13 913	-13 913
Hankintameno 31.12.	1 142	7 534	19 670	28 346
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-5 606	-32 073	-37 679
Kurssierot			483	483
Vähennysten kertyneet poistot			13 876	13 876
Tilikauden poistot		-279	-699	-977
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.		-5 885	-18 413	-24 297
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	1 142	1 649	1 258	4 049

15. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verot 2014

			Kirjattu tulos
1 000 €	1.1.2014	Kurssierot	laskelmaan	31.12.2014
Laskennalliset verosaamiset
Irlannin tytäryhtiön verohelpotukset	42		-14	28
Irlannin tytäryhtiön vahvistetut tappiot	54		-7	47
Intian tytäryhtiön verohelpotukset	980	49	-1 029
Intian tytäryhtiön eläke- ja luottotappiokirjaukset	396	69	366	831
Yhteensä	1 472	118	-685	905
Laskennalliset verovelat
Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomat voittovarat	3 024	342	24	3 390
Yrityshankinnan liikearvon kohdistukset	9	6	-15
Yhteensä	3 033	348	10	3 390
Laskennalliset verot 2013 1 000 €	1.1.2013	Kurssierot	Kirjattu tulos laskelmaan	31.12.2013
Laskennalliset verosaamiset
Irlannin tytäryhtiön verohelpotukset	68		-26	42
Irlannin tytäryhtiön vahvistetut tappiot	38		16	54
Intian tytäryhtiön verohelpotukset	1 300	-183	-137	980
Intian tytäryhtiön eläke- ja luottotappiokirjaukset	1 109	-114	-599	396
Yhteensä	2 515	-297	-746	1 472
Laskennalliset verovelat
Aktivoidut tuotekehittämismenot konsernissa sekä
emoyhtiön verotuksessa	273		-273
Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomat voittovarat	2 294	-468	1 198	3 024
Yrityshankinnan liikearvon kohdistukset	234	-24	-201	9
Kertyneet poistoerot	34		-34
Yhteensä	2 835	-492	690	3 033

Erät, joista ei ole kirjattu laskennallista veroa
1 000 €	2014	2013
Vähennyskelpoiset väliaikaiset erot joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista
Tecnotree Oyj:n verotuksessa vähentämättä jätetyt tuotekehitysmenot *	64 340	61 633
*) Tecnotree Oyj on verotuksessaan jättänyt vähentämättä tutkimus- ja kehitysmenoja, jotka emoyhtiö voi vähentää vapaasti valittavina summina määräämättömän ajanjakson kuluessa.
Muut väliaikaiset vähennyskelpoiset erot	1 425	1 548
Vahvistetut ja vahvistettavat tappiot Brasiliassa	1 393	1 963
Erät, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista niiden hyödyntämiseen liittyvän
epävarmuuden takia, yhteensä	67 158	65 144
Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomat voittovarat, joista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa
koska voitonjako ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa	10 341	9 135

16. Pitkäaikaiset saamiset

1 000 €	2014	2013
Vuokravakuudet	803	454
Muut pitkäaikaiset saamiset	325	326
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	1 128	780

17. Vaihto-omaisuus

1 000 €	2014	2013
Aineet ja tarvikkeet	498	523
Keskeneräiset tuotteet	22	46
Valmiit tuotteet	3	7
Vaihto-omaisuus yhteensä	523	576

Päättyneellä tilikaudella kirjattiin kuluksi 333 tuhatta euroa (372), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

18. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset

1 000 €	2014	2013
Osatuloutusprojekteihin liittyvät myyntisaamiset	8 104	5 132
Muut myyntisaamiset	7 064	12 400
Myyntisaamiset yhteensä	15 168	17 532
Osatuloutusprojekteihin liittyvät siirtosaamiset, keskeneräiset työt	17 115	11 794
Osatuloutusprojekteihin liittyvät siirtosaamiset, valmistuneet työt	5 447	5 707
Muut toimitussopimuksiin perustuvat siirtosaamiset	4 418	1 746
Osatuloutusprojekteihin liittyvät siirtosaamiset yhteensä	26 980	19 248
Lyhytaikaiset muut siirtosaamiset	3 469	4 045
Lyhytaikaiset muut saamiset	1 298	281
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä	46 915	41 106

Suuri osa myyntisaamisista on kahdelta merkittävältä asiakkaalta, jotka esitetty liitetiedossa 1 sekä luottoriskikappaleessa liitetiedossa 24. Tilikaudella kirjatut arvonalentumistappiot myyntisaamisista sekä osatuloutusprojekteihin liittyvistä siirtosaamisista on esitetty liitetiedossa 7.

Myyntisaamisista 0 tuhatta euroa (2 234) ja osatuloutusprojekteihin liittyvistä siirtosaamisista 20 337 tuhatta euroa (8 570) liittyvät sellaisiin pitkäaikaisiin projekteihin, joiden kokonaistulot on pantattu käyttöpääomalimiitin sopimuksen puitteissa.

Saamisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 25.

Lyhytaikaisten muiden siirtosaamisten olennaiset erät

Valuuttajohdannaisten arvostus	15	175
Arvonlisäverosaamiset	168	391
Palveluverosaamiset Intiassa	2 505	1 689
Ennakkomaksut	507	1 425
Muut siirtosaamiset	275	365
Siirtosaamiset yhteensä	3 469	4 045

19. Sijoitukset ja rahavarat

1 000 €	2014	2013
Pankkitalletukset, yli kolme kuukautta	76	589
Sijoitukset yhteensä	76	589
Käteinen raha ja pankkitilit	2 536	6 572
Rahavarat yhteensä	2 536	6 572

Osa rahavaroista, 1 184 tuhatta euroa (765), sijaitsee Argentiinassa, josta niitä ei voi vapaasti siirtää toisiin maihin. Vuonna 2014 konserni onnistui siirtämään Nigeriassa olevia sijoituksia ja rahavaroja ilman ongelmia. Yli kolmen kuukauden sijoitukset ovat Nigeriassa, sekä rahavaroista 183 tuhatta euroa (1 158).

20. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

1 000 €	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä (1 000 kpl)	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Omat osakkeet	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Yhteensä
1.1.2013	122 494	4 720	847	-122	18 007	23 452
Tappion kattaminen					-12 555	-12 555
Omien osakkeiden
luovutus	70			63		63
31.12.2013	122 564	4 720	847	-59	5 452	10 961
Tappion kattaminen					-3 828	-3 828
Omien osakkeiden
luovutus	65			59		59
31.12.2014	122 628	4 720	847		1 624	7 191

Tecnotree Oyj:llä on yksi osakelaji. Osakkeiden enimmäismäärä on 182 628 tuhatta (182 628). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Oman pääoman rahastojen kuvaukset

Ylikurssirahasto

Niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti, transaktiokuluilla vähennettynä.

Omat osakkeet

Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno. Omien osakkeiden määrä tilinpäätöspäivänä on 0 kappaletta (2013: 64 704 kappaletta). Tilikauden aikana käytettiin loput 64 704 omaa osaketta yhtiön johdon palkitsemiseen. Omat osakkeet on vähennetty osakkeiden lukumäärästä osakekohtaisia tunnuslukuja laskettaessa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut merkitään kokonaisuudessaan SVOP-rahastoon.

Muut rahastot

Muut rahastot sisältää emoyhtiön rahaston, johon siirrettiin varoja ylikurssirahaston alentamisen yhteydessä, sekä vuonna 2009 annettujen uusien osakkeiden käyvän arvon ja merkintähinnan erotus.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Osinko

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut, että 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa. Vuonna 2014 ei jaettu osinkoa 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta.

21. Eläkevelvoitteet

Konsernilla on yksi etuuspohjainen eläkejärjestely Intiassa, johon kuuluu Intian tytäryhtiön koko henkilökunta. Eläkejärjestely muodostuu henkilöstön lakisääteisistä etuuksista työsuhteen päättyessä, ja etuuden suuruus määritetään loppupalkan ja työssäolovuosien perusteella.

1 000 €	2014	2013
Taseeseen merkitty eläkevelka määräytyy seuraavasti:
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	678	447
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo (-)	-195	-208
Nettovelka (+) / nettosaaminen (-) taseessa	482	239
Taseen muutosten täsmäytyslaskelma
Nettovelka (+) / nettosaaminen (-) taseessa kauden alussa	239	228
Tuloslaskelmaan kirjattu eläkekulu	141	109
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	63	-59
Valuuttakurssierot	39	-39
Nettovelka (+) / nettosaaminen (-) taseessa kauden lopussa	482	239
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti:
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	109	88
Korkotuotot (-) ja -menot (+) netto	32	21
Tuloslaskelmaan kirjattu eläkekulu (liite 5)	141	109
Velvoitteen nykyarvon muutokset:
Velvoite tilikauden alussa	447	481
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	116	80
Korkokulu	55	31
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät:
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) /
tappiot (+)	82	-66
Kokemusperusteiset voitot (-) / tappiot (+)	-8
Valuuttakurssierot	50	-72
Järjestelystä suoritetut etuudet:
Maksetut etuudet (-)	-64	-7
Velvoite tilikauden lopussa	678	447
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon muutokset:
Järjestelyyn kuuluvat varat tilikauden alussa	208	254
Korkotuotto	21	12
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät:
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkotuottoon sisältyviä
eriä (+/-)	7	-13
Valuuttakurssierot	23	-38
Järjestelystä suoritetut etuudet:
Maksetut etuudet (-)	-64	-7
Järjestelyyn kuuluvat varat tilikauden lopussa	195	208

	2014	2013
Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset tilinpäätöspäivänä	%	%
Diskonttauskorko	8,1	9,3
Tuleva palkankorotusolettamus, ensimmäinen vuosi	10,0	10,0
Tuleva palkankorotusolettamus, myöhemmin	7,0	7,0

Oletettu normaali eläkeikä on 60 vuotta. Henkilökunnan vaihtuvuus oletetaan laskevan tasaisesti iän myötä, ollessa 1% yli 55-vuotiailla ja 15% alle 30-vuotiailla. Kuolevuutta koskevat oletukset tehdään aktuaarin ohjeistusten mukaan ja ne perustuvat tilastoihin ja kokemukseen.

Järjestelyihin kuuluvista varoista ei ole saatavissa tietoa koska ne on yhteisesti sijoitettu vakuutusyhtiöllä.

Vuoden 2015 kannatusmaksujen ennakoidaan olevan 41 tuhatta euroa. Duraatio on 12 vuotta.

Herkkyysanalyysi

Alla olevan herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan.

2014

Diskonttauskoron muutos, prosenttiyksikköä	+1%	-1%
Vaikutus etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen, 1 000 €	-69	83
Tulevan palkankorotusolettamuksen muutos, prosenttiyksikköä	+1%	-1%
Vaikutus etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen, 1 000 €	55	-54

2013

Diskonttauskoron muutos, prosenttiyksikköä	+1%	-1%
Vaikutus etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen, 1 000 €	-42	51
Tulevan palkankorotusolettamuksen muutos, prosenttiyksikköä	+1%	-1%
Vaikutus etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen, 1 000 €	37	-35

22. Korolliset velat

1 000 €	2014	2013
Lainat rahoituslaitoksilta, pitkäaikaiset		20 681
Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikaiset	21 781	1 100
Käyttöpääomarahoituslimiitti, lyhytaikainen	10 000	10 000
Korolliset velat yhteensä	31 781	31 781

Tilikauden lopussa konsernilla oli luonteeltaan pitkäaikaista lainaa 21 781 tuhatta euroa sekä 10 000 tuhannen euron kokonaan käytössä oleva luottolimiitti. Limiitti on luonteeltaan pitkäaikainen ja voimassa 30.6.2018 saakka, mutta se perustuu yksittäisten asiakassaamisten rahoittamiseen. Limiitin puitteissa otettu rahoitus erääntyy kyseisten saamisten maksujen myötä, jolloin se esitetään lyhtyaikaisena velkana, mutta uusitaan rahoittamalla muita saamisia. Myös pitkäaikainen laina rahoituslaitoksilta on luokiteltu lyhytaikaiseksi, koska pankin antama poikkeus kovenanttien arvoihin on alle 12 kuukauden mittainen. Tecnotree on sopinut pankkinsa kanssa, että elokuussa 2013 solmitun rahoitussopimuksen mukaisten kovenanttien arvojen mahdollinen täyttymättä jääminen testausajankohdalla 31.12.2014 ei aiheuta rahoitussopimuksessa määritettyjä seuraamuksia kuten velvollisuutta maksaa lainat takaisin. Osa kovenanteista (neljä kuudesta) eivät olleet rahoitussopimuksen edellyttämiä 31.12.2014 lasketuilla luvuilla. Kovenantit sekä lainan lyhennykset ja koronmaksut käsitellään tarkemmin liitetiedossa 24 kappaleessa Maksuvalmiusriski. Rahoitussopimuksen mukaan laina erääntyy, jos Tecnotreessä oleva määräysvalta vaihtuu tai yhtiö delistataan.

23. Ostovelat ja muut velat

1 000 €	2014	2013
Pitkäaikaiset korottomat velat
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet (liite 5)	732	697
Pitkäaikaiset korottomat velat yhteensä	732	697
Lyhytaikaiset ostovelat, varaukset ja muut velat
Ostovelat	7 539	2 430
Siirtovelat	12 301	10 267
Muut velat	1 225	1 303
Lyhytaikaiset varaukset *	290
Ostovelat, varaukset ja muut velat yhteensä	21 355	14 000
Siirtovelkoihin sisältyvät erät
Jaksotetut henkilöstökulut	4 180	3 036
Jaksotetut agenttipalkkiot	1 654	1 878
Lähdeverovaraus (liite 10)	3 122	1 841
Jaksotetut korkokulut	207	144
Valuuttajohdannaisten arvostus	86	71
Korkosuojausten arvostus	530	293
Asiakasprojekteihin liittyvät muut jaksotukset	1 646
Muut siirtovelat **	878	3 004
Siirtovelat yhteensä	12 301	10 267

Konsernilla on erääntyneitä ostovelkoja.

* Lyhytaikaiset varaukset sisältävät 150 tuhannen euron uudelleenjärjestelyvarauksen johtuen vuoden 2014 henkilöstövähennyksistä Suomessa, sekä 140 tuhannen euron varauksen liittyen APAC:in alueella käynnissä olevaan oikeustapaukseen. Molemmat varaukset odotetaan käytettävän alkuvuonna 2015.

** Muut siirtovelat sisältävät muita kulujaksotuksia.

24. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnan periaatteet

Rahoitusriskien hallinnan tehtävänä on konsernin liiketoimintaan ja toimintaympäristöön vaikuttavien merkittäviempien rahoitusriskien tunnistaminen sekä niiden hallinta ja seuraaminen siten, että konsernin strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan mahdollisimman hyvin. Hallituksen tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu varmistaa, että yrityksellä on kattava ja riittävä sisäinen valvontajärjestelmä. Konsernin valuuttariskien suojautumispolitiikka on hallituksen hyväksymä ja sen käytännön toteutuksesta vastaa konsernin talousjohtaja. Konsernilla on tavoitteena minimoida rahoitusmarkkinoiden volatiliteetin vaikutukset tunnistetuista merkittävistä markkinariskeistä konsernin tulokseen. Tecnotree-konserni ei sovella IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa.

Rahoitusriskien hallinnan organisaatio

Rahoitusriskien hallintaprosessin tukena on konsernin johtoryhmä, joka käsittelee riskejä ja niiden hallintaa kokouksissaan säännöllisesti. Toimitusjohtaja raportoi merkittävimmät riskit konsernin tarkastusvaliokunnalle. Konsernin valuutta-, korko- ja maksuvalmiusriskien hallinnasta koskevista vakuutuksista vastaa yhtiön talousjohto hallituksen määrittämien periaatteiden mukaisesti.

Pääomarakenteen hallinta

Tecnotreen pääomarakenteen hallinnan tavoite on varmistaa rahan riittävyys ja tukea yhtiön kasvutavoitteita. Rakenteen hallinnan tavoitteena on myös turvata konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa toimialan volatiliteetista riippumatta. Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella (equity ratio), jota laskettaessa oma pääoma on jaettu taseen loppusumman ja saatujen ennakoiden erotuksella.

Emoyhtiön oma pääoma 31.12.2014 oli 2 193 tuhatta euroa eli 46,5 % osakepääomasta. Emoyhtiön oma pääoma on siten laskenut alle puoleen osakepääomasta. Osakeyhtiölain 20:23 §:n mukaisesti, jos julkisen yhtiön oma pääoma on taseen mukaan alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään mahdollisista toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi. Nämä toimenpiteet tullaan käsittelemään Tecnotree Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Tilikauden lopussa konsernilla oli pankkilainaa 21 781 tuhatta euroa sekä 10 000 tuhannen euron kokonaan käytössä oleva luottolimiitti. Limiitti on luonteeltaan pitkäaikainen ja voimassa 30.6.2018 saakka, mutta se perustuu yksittäisten asiakassaatavien rahoittamiseen. Limiitin puitteissa otettu rahoitus erääntyy kyseisten saatavien maksujen myötä, mutta uusitaan rahoittamalla muita saatavia. Elokuussa 2013 pankin kanssa solmittu rahoitussopimus sisältää kovenantteja, joista yksi on omavaraisuusaste. Kovenanttien testausajankohdalla 31.12.2014 omavaraisuusasteen vaatima taso oli 35 %, kun toteutunut luku oli 22,5 %. Tecnotree on sopinut pankkinsa kanssa, että rahoitussopimuksen mukaisten kovenanttien arvojen täyttymättä jääminen testausajankohdalla 31.12.2014 ei aiheuta rahoitussopimuksessa määritettyjä seuraamuksia kuten velvollisuutta maksaa lainat takaisin. Omavaraisuusasteen tavoitteet on nousta 45 prosenttiin vuonna 2017.

Omavaraisuusasteen osatekijät

1 000 €	2014	2013
Oma pääoma kauden lopussa	16 892	21 710
Taseen loppusumma	74 979	71 638
Saadut ennakot
Taseen loppusumma vähennettynä saaduilla ennakoilla	74 979	71 638
Omavaraisuusaste (equity ratio)	22,5%	30,3%

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla on tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi.

Tilinpäätöspäivänä konsernin rahavarat olivat 2 536 tuhatta euroa (6 572) ja yli 3kk:n mittaiset määräaikaistalletukset 76 tuhatta euroa (589). Osa rahavaroista sijaitsee sellaisissa maissa joista ei voi vapaasti siirtää niitä toisiin maihin. Nämä on esitetty liitetiedossa 19.

Elokuussa 2013 pankin kanssa solmittu rahoitussopimus on voimassa 30.6.2018 saakka ja se koostuu 21 781 tuhannen euron suuruisesta lainasta ja 10 000 tuhannen euron suuruisesta käyttöpääomarahoituksen luottolimiitistä. Tämän lisäksi yhtiöllä on 2 000 tuhannen euron suuruinen pankkitakauslimiitti. Lainan lyhennykset ovat 1 100 tuhatta euroa puolivuosittain alkaen 31.12.2014 ja jatkuvat 31.12.2017 saakka. Lainan loppuosa, 14 081 tuhatta euroa, erääntyy 30.6.2018. Tecnotree on sopinut pankkinsa kanssa, että joulukuussa 2014 erääntynyt 1 100 tuhannen euron suuruisen lyhennyksen maksu lykätään kesäkuulle 2015, jolloin seuraava saman suuruinen lyhennys erääntyy.

Käyttöpääomarahoitus edellyttää projektisaatavia vakuudeksi. Saatavaa vastaan saadaan enintään 70 % rahoitusta. Rahoituksen käyttö on rajattu yhtiön isoimpaan asiakkaaseen nimetyissä maissa ja edellyttää ns. legal opinionin hankkimista. Käyttöpääomarahoituksen luottolimiitti on voimassa 30.6.2018 saakka eli luonteeltaan pitkäaikainen. Limiitin puitteissa otettu rahoitus erääntyy kuitenkin kyseisten saatavien maksujen myötä, jolloin se esitetään lyhytaikaisena velkana, mutta se uusitaan rahoittamalla muita saatavia.

Konsernin kaikki luottolimiitit olivat täydessä käytössä vuoden 2014 lopussa. Kassavirta vaihtelee huomattavasti vuosineljänneksittäin, mikä kiristää vastaavasti rahatilannetta. Yhtiöllä oli tilikauden lopussa erääntyneitä ostovelkoja toimittajilleen. Tämä voi vaikuttaa yhtiön mahdollisuuksiin saada materiaalia ja palveluja ulkopuolisilta toimittajilta sekä aiheuttaa riskin toimittajien juridisista toimenpiteistä.

Tecnotreen edellä kuvattu rahoitussopimus sisältää kuusi eri kovenanttia, joilla testataan käyttökatteeseen, kassavirtaan ja omaan pääomaan liittyviä tunnuslukuja puolivuosittain, erääntyneet saatavat kuukausittain sekä investoinnit kerran vuodessa. Kolmen kovenantin ehdot kiristyvät laina-ajan kuluessa. Mikäli jonkin kovenantin ehto ei täyty, rahoittajalla on oikeus vaatia nostetut lainat heti maksuun. Konsernin on aiemmin tällaisessa tilanteessa onnistunut neuvottelemaan rahoittajansa kanssa sopimuksen, jonka perusteella lainoja ei ole tarvinnut ennenaikaisesti maksaa takaisin.

Tecnotree on sopinut pankkinsa kanssa, että rahoitussopimuksen mukaisten kovenanttien arvojen täyttymättä jääminen testausajankohdalla 31.12.2014 ei aiheuta rahoitussopimuksessa määritettyjä seuraamuksia kuten velvollisuutta maksaa lainat takaisin. Seuraava merkittävä kovenanttien tarkastelu tapahtuu 30.6.2015 tilanteesta. Seuraavat kovenantit (neljä kuudesta) eivät olleet rahoitussopimuksen edellyttämiä 31.12.2014 lasketuilla luvuilla: korkokate, liiketulos suhteessa korollisiin velkoihin, rahavirtakate sekä omavaraisuusaste.

Korkokate, liiketulos suhteessa korollisiin velkoihin sekä omavaraisuusaste testataan puolivuosittain ja niiden ehdot kiristyvät laina-ajan kuluessa. Korkokatteen osalta tilikauden liiketulos olisi pitänyt olla vähintään 11 066 tuhatta euroa ja liiketulos suhteessa korollisiin velkoihin taas olisi vaatinut liiketuloksen olevan vähintään 6 866 tuhatta euroa, jotta testausajahkohdan 31.12.2014 ehdot täyttyisivät. Vastaavasti omavaraisuusasteen osalta oman pääoman 31.12.2014 olisi pitänyt olla vähintään 26 243 tuhatta euroa. Tilikauden toteutunut liiketulos oli 3 259 tuhatta euroa ja oma pääoma tilikauden lopussa oli 16 892 tuhatta euroa. Rahavirtakate testataan myös puolivuosittain, mutta tämän osalta ehdot eivät kiristy laina-ajan kuluessa. Tilikauden rahavirta investointien jälkeen oli -1 834 tuhatta euroa kun se olisi pitänyt olla vähintään 2 379 tuhatta euroa jotta kovenantin ehdot täyttyisivät. Bruttoinvestoinnit testataan vuosittain ja erääntyneet myyntisaatavat kuukausittain. Nämä arvot ovat rahoitussopimuksen edellyttämällä tasolla eivätkä ole lähellä rikkoutumista.

Lähitulevaisuudessa maksuvalmiuden hallintaa tulee helpottamaan yrityssaneerausmenettely sekä erään projektin sovitun vaiheistuksen tuoma lisärahoitus, joista on kerrottu liitetiedossa 29 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat.

Alla olevassa taulukossa on sopimuksiin perustuva maturiteettianalyysi. Luvut on esitetty bruttomääräisinä.

2014	Tase-arvo	Rahavirta	Alle 3 kk	3-12 kk	1-3 vuotta	Yli 3 vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta	21 781	21 781		21 781
Lainojen korkomaksut		1 154	304	850
Käytössä olevat luottolimiitit	10 000	10 000	5 000	5 000
Luottolimiittien korkomaksut		325	38	287
Ostovelat	7 539	7 539	7 539
Johdannaisvelat	615	615	615
Yhteensä	39 936	41 414	13 496	27 918
2013	Tase-arvo	Rahavirta	Alle 3 kk	3-12 kk	1-3 vuotta	Yli 3 vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta	21 781	21 781		1 100	4 400	16 281
Lainojen korkomaksut		4 804	315	964	2 205	1 319
Käytössä olevat luottolimiitit	10 000	10 000		10 000
Luottolimiittien korkomaksut		91	23	68
Ostovelat	2 430	2 430	2 430
Johdannaisvelat	364	364	364
Yhteensä	34 575	39 470	3 132	12 132	6 605	17 601

Yrityssaneeraus

Tecnotreen emoyhtiön hallitus päätti tilikauden päättymisen jälkeen jättää yrityssaneerausmenettelyä koskevan hakemuksen Espoon käräjäoikeuteen. Hakemus jätettiin 5.3.2015 käräjäoikeudelle, joka määräsi 9.3.2015 päätöksellään yrityssaneerausmenettelyn aloitettavaksi. Yhtiö on hakenut aktiivisesti ratkaisua yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi ja tarkastellut huolellisesti eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi. Selvitystyön perusteella yhtiö toteaa johtopäätöksenään, että sekä yhtiön että sen intressiryhmien kannalta paras ratkaisu on yhtiön hakeutuminen yrityssaneeraukseen. Yhtiö katsoo, että sen vaikeudet ovat luonteeltaan tilapäisiä, ja yrityssaneerausmenettelyssä olisi yhtiön arvion mukaan mahdollista tervehdyttää yhtiön rahoitus- ja pääomarakenne, ja siten turvata yhtiön liiketoiminnan pitkän aikavälin jatkuvuus. Yrityssaneeraus helpottaa toteutuessaan yhtiön velkavastuita ja parantaa tältä osin myös yhtiön omaa pääomaa. Yhtiön päävelkoja Nordea Pankki Suomi Oyj on yhdessä toisen velkojan kanssa ilmoittanut puoltavansa yhtiön asettamista saneerausmenettelyyn.

Tecnotree on laatinut 31.3.2016 saakka ulottuvan kassavirtaennusteen ilman haetun yrityssaneerauksen mahdollisesti tuomia positiivisia vaikutuksia. Tämä ennuste osoittaa yrityksen rahavarojen riittävän ennustejakson aikana. Yrityssaneerausprosessista seuraa velkojen maksuun liittyvä merkittävä kassavirtahyöty, joka kompensoi ennusteeseen sisältyviä riskejä. Hyötyjen toteutuminen edellyttää oikeuden hyväksyntää laadittavalle yrityssaneeraussuunnitelmalle. Tyypillisesti yrityssaneerauksessa osa veloista leikataan ja loppuosalle myönnetään pitkä maksuaika.

Tilinpäätöksen laatimisajankohtana ei ole kuitenkaan mahdollista ennakoida yrityssaneerauksen vaikutuksia liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan. Tilinpäätöksessä esitettäviin varoihin ja velkoihin ei ole tehty mitään oikaisuja, joita mahdollisesti ehdotetaan tai hyväksytään osana kyseistä saneerausohjelmaa. Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä ennustetulle saneerausajalle, jossa lähtökohta on tilinpäätöksen valmistumishetki ja luvut ovat bruttomääräisinä.

2015	Tase-arvo	Rahavirta	Alle 2 kk	2-8 kk	1-3 vuotta Yli 3 vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta	21 781	21 781		21 781
Lainojen korkomaksut		1 154	304	850
Käytössä olevat luottolimiitit	10 000	10 000	5 000	5 000
Luottolimiittien korkomaksut		330	43	287
Ostovelat	7 722	7 722	7 722
Johdannaisvelat	815	815	815
Yhteensä	40 319	41 802	13 884	27 918

Luottoriski

Luottoriski syntyy siitä mahdollisuudesta, että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä. Vastapuolen luottokelpoisuus määrää riskin suuruuden. Rahoitusinstrumentteihin kohdistuva luottoriski on rahoitusvarojen kirjanpitoarvo, joka tilinpäätöshetkellä oli 17 796 tuhatta euroa (24 867). Yksityiskohtaisempi erittely rahoitusvaroista on esitetty liitetiedossa 25. Luottoriskin merkittävin yksittäinen erä on myyntisaamiset.

Talous- ja myyntitoiminnot seuraavat aktiivisesti asiakkaiden luottokelpoisuutta aiemman maksukäyttäytymisen perusteella sekä ulkoisista lähteistä saatavien raporttien avulla. Uusien asiakkaiden osalta tehdään erilliset luottokelpoisuusarviot ennen tarjouksen vahvistamista. Luoton myöntäminen uusille asiakkaille tai korkean riskiluokituksen omaaviin maihin vaatii aina talousjohtajan hyväksynnän. Tecnotree ei ole järjestänyt asiakkailleen asiakasrahoitusta kolmansien osapuolten kanssa.

Tecnotreen merkittävimmät asiakkaat ovat kooltaan konsernia huomattavasti suurempia. Konsernin ja sen suurten asiakkaiden välillä vallitsee riippuvuussuhde, joka liiketoimintamahdollisuuksien lisäksi sisältää riskejä. Kahden suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta oli 79 % vuonna 2014 (2013 vuonna 77 %) sekä myyntisaamisista 78 % tilikauden 2014 lopussa (2013 tilikauden lopussa 60 %). Molemmat asiakkaat ovat isoja listattuja yhtiöitä, joiden luottokelpoisuus helmikuussa 2014 oli A2 sekä Baa2 Moody's yhtiön luokituksen mukaan. Tecnotreen asiakkaat ovat lisäksi pääosin kehittyvillä markkinoilla, josta seuraa lisäriskejä kuten valuutansiirtosäännökset ja -rajoitukset, valuuttakurssien vaihtelut, verotus sekä muut poliittiset ja taloudelliset haasteet.

Taloustoiminto seuraa rahoituslaitosten luottokelpoisuutta. Emoyhtiön vastapuolet on rajoitettu rahoituslaitoksiin joilla on juridinen yhtiö Suomessa ja jotka mainitaan konsernin kassanhallintapolitiikassa. Intian tytäryhtiöllä on oma rahoitustoiminto, ja sen vastapuolensa on myös rajoitettu konsernin kassanhallintapolitiikassa. Muiden tytäryhtiöiden rahavarat pidetään mahdollisimman alhaisella tasolla.

Myyntisaamisten ikäjakauma
1 000 €	2014	2013
Erääntymättömät myyntisaamiset	7 487	7 659
1-90 päivää erääntyneet myyntisaamiset	5 094	5 519
91-360 päivää erääntyneet myyntisaamiset	996	2 897
Yli 360 päivää	1 592	1 457
Yhteensä	15 168	17 532

Projektitoimituksista aiheutuu merkittäviä myyntisaatavia. Suurin osa Tecnotreen liikevaihdosta tulee kehittyvistä maista, joista useissa on poliittisia ja taloudellisia haasteita. Riskinä on, että laskujen maksu näissä maissa viivästyy huomattavasti ja että Tecnotree joutuu kirjaamaan luottotappioita. Asiakkaiden maksukäyttäytymistä ja myyntisaamisia seurataan aktiivisesti ja uusien asiakkaiden osalta tehdään erilliset luottokelpoisuusarviot ennen tarjouksen vahvistamista. Tilikaudella on kirjattu uusia luottotappioita yli vuoden vanhoista myyntisaamisista 797 tuhatta euroa (154). Vertailukaudella on purettu Libyan valtion omistamalta asiakkaalta olleiden saatavien arvonalentuminen 1 112 tuhatta euroa saatujen maksujen perusteella tilikauden 2013 aikana. Yllä olevassa myyntisaamisten ikäjakaumataulukossa näytetään nettomyyntisaamiset eli arvonalentumiskirjausten jälkeen.

Markkinariskit

Valuuttariski

Konserni altistuu toiminnassaan markkinariskien osalta lähinnä valuuttariskeille. Tecnotree-konserni käyttää johdannaisia poistaakseen kurssivaihteluun liittyvää taloudellista epävarmuutta. Valuuttakurssien muutokset aiheuttavat riskejä erityisesti saamisille ja tilauskannalle. Tecnotree-konsernin esittämisvaluutta on euro, mutta merkittävä osa yhtiön liikevaihdosta on Yhdysvaltain dollareissa. Konsernin avoin translaatioriski syntyy sijoituksista neljään ulkomaiseen tytäryhtiöön, Intiaan (Rupia, INR) Brasiliaan (Real, BRL), Argentiinaan (Peso, ARS), Malesiaan (Ringgit, MYR) ja Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin (Dirham, AED).

Transaktioriski

Konsernin avoin valuuttapositio muodostuu valuuttamääräisistä myyntiin liittyvistä tase-eristä, rahavaroista,

valuuttamääräisestä tilauskannasta ja valuuttamääräisistä osto- ja myyntisopimuksista. Näistä konserni suojaa taseessa näkyviä eriä. Tilinpäätöspäivällä avoin suojattava USD valuuttapositio oli 29 063 tuhatta euroa (33 744).

Myyntisopimusten hyväksymispolitiikassa edellytetään, että sopimusvaluuttana käytetään euroa tai Yhdysvaltain dollaria. Myöskään sopimuksiin liittyviä saamisia ei saa sitoa muihin valuuttoihin. Myyntiyhtiöt, myydessään omaan maahansa, käyttävät laskutuksessaan paikallista valuuttaa. Jos myyntisopimuksissa käytettään muita valuuttoja kuin euroa, Yhdysvaltain dollaria tai myyntiyhtiön paikallista valuuttaa, vaaditaan siihen kirjallinen suostumus konsernin talousjohtajalta.

Vuoden 2014 ulkoisesta laskutuksesta 22 prosenttia oli euroina, 67 prosenttia Yhdysvaltain dollareina, 4 prosenttia Argentiinan Pesoina, 3 prosenttia Nigerian Nairoina, 2 prosenttia Brasilian Realeina, ja muut valuutat yhteensä 2 prosenttia. Konserni suojaa avointa USD valuuttapositiotaan. Avointen ARS, NGN ja BRL määräisten valuuttapositioiden osalta konserni ei ole tehnyt suojauksia. Syinä ovat mm. paikalliset valuuttasäännöstelyt ja suojausten korkeat kustannukset. BRL määräiset myynnit ja niihin liittyvät kustannukset muodostavat riittävän operatiivisen suojauksen, jonka vuoksi suojausinstrumenttejä ei käytetä. Avoimen INR-valuuttaposition osalta konserni tekee tarvittaessa suojauksia. Tilinpäätöshetkellä voimassaolevia INR-valuuttaposition suojauksia ei ollut. Tecnotree-konserni ei suojaa muita ulkoisista transaktiopositiosta syntyviä valuuttariskejä, koska ne eivät ole merkittäviä.

Sisäisistä transaktiopositioista voi myös syntyä valuuttariskejä. Intian tytäryhtiöllä on sisäisiä EUR-määräisiä saamisia, joista tilikaudella syntyi 2 411 tuhannen euron suuruiset valuuttakurssitapppiot (2013: 2 907 tuhatta euroa valuuttakurssivoittoja) Intian Rupian kurssimuutosten johdosta. Myös emoyhtiön BRL-määräisistä sisäisistä veloista syntyi tilikaudella 805 tuhatta euroa valuuttakurssitappioita (2013: 700 tuhatta euroa valuuttakurssivoittoja). Sisäiset transaktiopositiot ei ole suojattu.

Kaikista suojaustoimenpiteistä vastaa konsernin talousosasto, joka arvioi suojaustarvetta kuukausittain. Suojaustoimenpiteistä ja suojauspositiosta raportoidaan tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain.

Yhtiö suojaa kassavirtaan liittyvää USD valuuttapositiotaan rullaavasti enintään 12 kuukauden ajanjaksolta maksimisssaan 100 prosenttia nettovaluuttapositiostaan. Suojausinstrumentteinä käytetään valuuttatermiinejä ja optioita. Tilinpäätöshetkellä suojausaste oli 23 prosenttia (47 %). Suojausasteen laskuun edelliseen vuoteen verrattuna vaikutti markkinoiden yleinen sentimentti Yhdysvaltojen dollarin vahvistumisesta euroa vastaan.

Yhtiön saamat USD määräiset rahasuoritukset vaihdetaan pääosin euroiksi. Osa rahavaroista pidetään kuitenkin USD valuutassa tulevia dollarimääräisiä maksuja varten.

Herkkyysanalyysi markkinariskeille

Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:

		2014	2013	2014	2013
1 000 €	Liite	INR	INR	USD	USD
Lyhytaikaiset nettovarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	17	26 713	20 115	13 064	16 331
Osatuloutusprojekteihin liittyvät siirtosaamiset	17			17 143	15 122
Rahavarat	18			79	3 090
Ostovelat ja muut velat	23	-208	-385	-1 222	-798
Lyhytaikaiset nettovarat yhteensä		26 505	19 730	29 063	33 744
Valuuttajohdannaissopimusten nimellisarvot	17,23			-8 237	-21 753
Yhteensä				20 827	11 991

Herkkyysanalyysissa on esitetty Intian Rupian (INR) sekä Yhdysvaltain dollarin (USD) heikkeneminen ja vahvistuminen euroon verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Muutosprosentti edustaa kyseiselle valuutalle mahdollista volatiliteettia edellisten 12 kuukauden aikana. Suoraa vaikutusta omaan pääomaan ei ole, koska suojauslaskentaa ei sovelleta.

1 000 €	2014
Muutosprosentti, INR	-10%	+10%	-10%	+10%
Vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen	1 656	-1 656	1 428	-1 428
Muutosprosentti, USD	-10%	+10%	-10%	+10%
Vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen	-2 302	2 442	-1 361	2 148

Translaatioriski

Tecnotree Intia ja sen tytäryhtiöt on yhdistetty Tecnotree-konserniin 6.5.2009 alkaen, ja konserni on siten altistunut riskeille, jotka syntyvät kun INR-määräiset sijoitukset muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan, joka on euro. Avoin translaatioriski Intian alakonsernin osalta tilinpäätöspäivänä oli 45 534 tuhatta euroa (43 439). Tätä nettosijoitusta ei ole suojattu, johtuen lähinnä paikallisesta valuuttasäännöstelystä ja suojausten korkeista kustannuksista. Translaatioriskiherkkyyttä analysoitiin laskemalla Intian Rupian kymmenen prosentin vahvistuminen ja heikkeneminen euroon verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina.

	2014		2013
1 000 €	INR	INR	INR	INR
Muutosprosentti	-10%	+10%	-10%	+10%
Vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen	171	-209	-442	540
Vaikutus omaan pääomaan	-4 139	5 059	-3 949	4 827

Tilikauden 2014 aikana Intian Rupia vahvistui euroon verrattuna 10 prosenttia, INR/EUR kurssi ollessa 2014 lopussa 76,719 ja 2013 lopussa 85,366. Tämä aiheutti 4 358 tuhannen euron suuruisen positiivisen muuntoeron konsernin omaan pääomaan.

Muihin tytäryhtiöihin tehdyistä nettosijoituksista ei muodostu merkittävää translaatioriskiä, joten sitä ei ole suojattu eikä herkkyysanalyysiä tehty. Brasilian tytäryhtiön osalta avoin translaatioriski tilikauden lopussa oli 5 509 tuhatta euroa (6 107), Argentinan tytäryhtiön osalta 787 tuhatta euroa (713), Malesian tytäryhtiön osalta 273 tuhatta euroa (590) sekä vastaavasti Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa olevan tytäryhtiön osalta 61 tuhatta euroa (4). Näistä tytäryhtiöistä valuuttakurssien muutosten takia syntyvä muuntoero omassa pääomassa oli 47 tuhatta euroa (-1 939).

Korkoriski

Konsernin korkoriskin hallinnan painopisteet kohdistuvat pankkilainojen korkoriskin hallintaan ja likvidien varojen optimaaliseen hallintaan tuottavasti ja turvaavasti.

Pankkilainoja oli tilinpäätöspäivänä yhteensä 31 781 tuhatta euroa (31 781), joka koostuu 21 781 tuhannen euron (21 781) suuruisesta pankkilainasta ja 10 000 tuhannen euron (10 000) kokonaan käytössä olevista luottolimiiteistä. Tilinpäätöspäivänä pankkilainoista vajaa puolet oli korkosuojattu eli muutettu kiinteäkorkoiseksi. Suojatun osan korkoriski rajoittuu suojausinstrumenttien laskennalliseen käyvän arvon muutokseen.

Pääosa likvideistä varoista sijoitetaan lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin ja lyhyen koron rahastoihin, joiden juoksuaika on enintään kolme kuukautta. Tilinpäätöspäivänä 76 tuhatta euroa (589) oli sijoitettu määräaikaisiin talletuksiin.

Korkoriskiherkkyyttä analysoitiin laskemalla yhden prosenttiyksikön korkomuutoksen vaikutus vuositasolla, kun otetaan mukaan konsernin merkittävimmät korkoinstrumentit yhteensä velkaa 29 169 tuhatta euroa (24 621). Tilinpäätöshetkellä korkojen yhden prosenttiyksikön nousu / lasku olisi pienentänyt / kasvattanut tulosta verojen jälkeen -169 / 169 tuhatta euroa (-155 / 155). Koron muutoksilla ei olisi ollut suoraa vaikutusta omaan pääomaan. Herkkyysanalyysissä on esitetty korkojen nousun tai laskun vaikutus kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina.

Hintariski

Konserni ei omista pääoma- tai muita rahoitusinstrumentteja joiden arvot on sidottu muihin markkinahintoihin kuin korkoihin tai valuuttakursseihin.

25. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

		Käypään arvoon
		tulosvaikuttei		Jaksotettuun
		sesti kirjattavat		hankintamenoon
		rahoitusvarat/-	Lainat ja muut	kirjattavat	Tase-erien
2014	Liite	velat	saamiset	rahoitusvelat	kirjanpitoarvot	Käypä arvo
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	18		15 168		15 168	15 168
Johdannaisvarat	18	15			15	15
Sijoitukset	19		76		76	76
Rahavarat	19		2 536		2 536	2 536
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		15	17 781		17 796	17 796
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat	22
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat	22			31 781	31 781	31 781
Ostovelat	23			7 539	7 539	7 539
Johdannaisvelat	23	615			615	615
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		615		39 321	39 936	39 936
		Käypään arvoon
		tulosvaikuttei		Jaksotettuun
		sesti kirjattavat		hankintamenoon
		rahoitusvarat/-	Lainat ja muut	kirjattavat	Tase-erien
2013	Liite	velat	saamiset	rahoitusvelat	kirjanpitoarvot	Käypä arvo
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	18		17 532		17 532	17 532
Johdannaisvarat	18	175			175	175
Sijoitukset	19		589		589	589
Rahavarat	19		6 572		6 572	6 572
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		175	24 692		24 867	24 867
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat	22			20 681	20 681	20 681
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin				20 681	20 681	20 681
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat	22			11 100	11 100	11 100
Ostovelat	23			2 430	2 430	2 430
Johdannaisvelat	23	364			364	364
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		364		13 530	13 894	13 894

Valuutta- ja korkojohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä vastapuolen markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Lyhytaikaisten sijoitusten käyvät arvot määritetään vastapuolen hintanoteerausten perusteella. Muiden saamisten ja velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen niiden maturiteetti huomioon ottaen.

Käyvän arvon hierarkia

Erät, jotka arvostetaan käypään arvoon, tai joista esitetään tilinpäätöksessä käypä arvo, on luokiteltu käyttäen käypien arvojen hierarkiaa, joka kuvastaa arvoja määritettäessä käytettävien syöttötietojen merkittävyyttä. Käypien arvojen hierarkia sisältää tasot 1-3. Taso 1: Täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteeratut hinnat toimivilla maikkinoilla. Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti. Taso 3: Omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.

Kaikki käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat kuuluvat käyvän arvon hierarkian tasoon 2. Päättyneen tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen välillä.

Johdannaisten kohde-etuuksien arvot

			2014
1 000 €		Kohde-etuuden		Kohde-etuuden
	Liite	arvo	Käypä arvo	arvo	Käypä arvo
Johdannaisvarat
Valuuttajohdannaiset	17	7 828	15	21 483	175
Johdannaisvarat yhteensä			15		175
Johdannaisvelat
Valuuttajohdannaiset	23	8 365	86	22 569	71
Korkojohdannaiset	23	14 521	530	14 521	293
Johdannaisvelat yhteensä			615		364

26. Muut vuokrasopimukset

1 000 €	2014	2013

Konserni vuokralleottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

Muut vuokrasopimukset
Yhden vuoden kuluessa	746	425
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	313	272
Yhteensä	1 058	696

Konserni on vuokrannut toimistolaitteita, toimistotiloja ja autoja. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin yhdestä kolmeen vuotta, ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan. Tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 1 952 tuhatta euroa (1 855).

27. Vakuudet ja vastuusitoumukset, ehdolliset velat

1 000 €	Liite	2014	2013
Omasta puolesta
Kiinteistökiinnitykset		4 400	4 400
Yrityskiinnitykset		45 336	45 336
Takaukset		159	301
Yhteensä		49 895	50 037
Muut vastuut
Intian riidanalaiset tuloverovelat		1 284	364
Yhteensä		1 284	364

Lisäksi emoyhtiön omistamat Intian tytäryhtiöiden osakkeet on pantattu. Niiden kirjanpitoarvo emoyhtiössä on 35 418 tuhatta euroa. Intian yhtiöiden nettovarat konsernin taseessa ovat 45 587 tuhatta euroa.

Tuloveroja koskevaan riitaan liittyvän epävarmuuden vuoksi konserni ei ole kirjannut varausta.

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä, koostuvat emoyhtiön lainoista rahoituslaitoksilta yhteensä 31 781 tuhatta euroa.

Pantatut myynti- ja siirtosaamiset on esitetty liitetiedossa 18.

Oikeudenkäynnit

Atul Chopra peruutti Tecnotreetä vastaan 12.3.2013 singaporelaisessa välimiesoikeudessa nostamansa kanteen ja luopui kaikista kanteen mukaisista vaatimuksista. Kanteessa Atul Chopra ja häntä lähellä oleva Aparna-niminen yhtiö vaativat yhteensä noin 1,1 miljoonan euron suuruisia korvauksia Tecnotreeltä. Asiaan liittyen Tecnotree, Atul Chopra ja Aparna-niminen yhtiö sopivat kaikkien osapuolten kesken vireillä olevien oikeustoimien ja vaatimusten peruuttamisesta. Singaporen välitystuomioistuin vahvisti 30.5.2014 osapuolten välisen sovinnon. Osana tehtyä sovintosopimusta Tecnotree maksoi Chopralle 100 tuhannen euron kertaluontoisen korvauksen.

28. Lähipiiritapahtumat

Tecnotreen lähipiiriin kuuluvat emoyhtiön tytäryhtiöt, hallituksen ja johtoryhmän jäsenet, toimitusjohtaja ja edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja määräysvaltayhteisöt. Määräysvaltayhteisöllä tarkoitetaan Suomen arvopaperimarkkinalaissa yhteisöä, jossa osakkeenomistajalla, jäsenellä tai muulla henkilöllä on em. laissa tarkoitettu määräysvalta. Yhtiö katsoo johtoon kuuluviksi avainhenkilöiksi hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet.

Tecnotree nosti tilikauden aikana aikana 800 tuhatta euroa vaihtuvakorkoista, lyhytaikaista ja ehdoiltaan markkinaperusteista käyttöpääomarahoituslainaa yhtiön eräiltä lähipiiriin kuuluvilta osakkeenomistajilta. Lainat maksettiin kokonaan takaisin samana vuonna.

Edellä mainittuja lainoja ja konsernin sisäisiä normaaleja liiketoimia lukuun ottamatta Tecnotree ei ole tehnyt lähipiirin kanssa merkittäviä liiketoimia, myöntänyt lainoja tai muita vastaavia järjestelyjä vuoden 2014 aikana.

Yhtiö katsoo johtoon kuuluviksi avainhenkilöiksi hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet.

1 000 € 2014	2013
Johdon työsuhde-etuudet
Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet -1 451	-1 613
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet	-319
Osakeperusteiset etuudet -12	-11
Johdon työsuhde-etuudet yhteensä -1 463	-1 942

Palkat ja palkkiot

Ilkka Raiskinen, emoyhtiön toimitusjohtaja 28.5.2013 alkaen	-307	-184
Kaj Hagros, emoyhtiön toimitusjohtajana 28.5.2013 asti		-586
Hallituksen jäsenet:
Harri Koponen, hallituksen puheenjohtaja	-64	-66
Pentti Heikkinen, varapuheenjohtaja 28.5.2013 alkaen	-39	-36
Ilkka Raiskinen, varapuheenjohtaja 28.5.2013 asti		-18
Johan Hammarén	-30	-31
Tuija Soanjärvi	-32	-34
Christer Sumelius	-30	-29
Hannu Turunen, hallituksen aiempi jäsen		-8

Hallituksen jäsenten palkkioista on 47 prosenttia (76%) maksettu Tecnotree Oyj:n osakkeilla. Konsernilla ei ollut enää voimassa olevia optiosarjoja tilikauden tai vertailukauden lopussa.

Toimitusjohtajan ja hallituksen eläke-edut määräytyvät työntekijän eläkelain (TyEl:n) mukaan. Lakisääteiset eläkekulut toimitusjohtajan osalta oli 56 tuhatta euroa (134) sekä hallituksen jäsenten osalta yhteensä 33 tuhatta euroa (42). Eläkekulut on esitetty henkilöittäin emoyhtiön liitetiedossa 4. Toimitusjohtajan eläkeikä on 60 vuotta toimitusjohtajasopimuksen mukaan. Toimitusjohtaja on oikeutettu kuukausittain maksettavaan ylimääräiseen 500 euron suuruiseen eläkevakuutussijoitukseen. Toimitusjohtaja ei ole käyttänyt tätä oikeuttaan. Muilla johdon tai hallituksen jäsenillä ei ole lisäeläkejärjestelyjä.

Toimitusjohtajasopimuksen mukainen irtisanomisaika on toimitusjohtajalla 6 kuukautta ja yhtiöllä se on valintansa mukaan 0-6 kuukautta. Irtisanomisajalta maksetaan palkka ja yhtiön suorittaessa irtisanomisen toimitusjohtajalle maksetaan lisäksi 12 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Yhtiö voi päättää toimitusjohtajasopimuksen välittömästi ilman erillistä korvausta, mikäli toimitusjohtaja on rikkonut merkittävästi toimitusjohtajasopimustaan, syyllistynyt laittomaan toimintaan tai muuten toiminnallaan aiheuttanut yhtiölle huomattavaa haittaa. Mikäli uusi osakkeenomistaja hankkii yli 50% yhtiön osakkeista tai yli 50% yhtiön omaisuudesta siirretään uudelle omistajalle, toimitusjohtaja voi irtisanoa sopimuksen 3 kuukauden irtisanomisajalla ja hän on oikeutettu 6 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen.

Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet 31.12.2014:

			Konsernin	Konsernin
			omistus	osuus ääni
Yhtiön nimi	Yhtiön toiminnan luonne	Kotimaa	osuus -%	vallasta -%
Tecnotree Oyj	Operatiivinen emoyhtiö	Suomi
Tecnotree Services Oy	Lepäävä yhtiö	Suomi	100	100
Tecnotree Convergence (Middle East)		Yhdistyneet
FZ-LLC	Myyntiyhtiö	Arabiemiirikunnat	100	100
Tecnotree Ltd	Tuotekehitys ja -hallinta	Irlanti	100	100
Tecnotree GmbH	Myyntiyhtiö	Saksa	100	100
Tecnotree Spain SL	Myyntiyhtiö	Espanja	100	100
Tecnotree Sistemas de
Telecommunicacao Ltda	Myyntiyhtiö	Brasilia	100	100
Tecnotree Argentina SRL *	Myyntiyhtiö	Argentiina	100	100
Tecnotree (M) Sdn Bhd	Myyntiyhtiö	Malesia	100	100
Tecnotree Nigeria Ltd	Tuleva myyntiyhtiö	Nigeria	100	100
Lifetree Cyberworks Pvt. Ltd	Holdingyhtiö	Intia	100	100
	Tuotekehitys ja -hallinta, sekä
Tecnotree Convergence Ltd	myyntiyhtiö	Intia	99,83	99,83
Quill Publishers Pvt. Ltd	Lepäävä yhtiö	Intia	99,83	99,83
Lifetree Convergence Pty Ltd	Lepäävä yhtiö	Etelä-Afrikka	99,83	99,83
Lifetree Convergence (Nigeria) Ltd	Nykyinen myyntiyhtiö	Nigeria	94,84	94,84

Konserni on 2014 aikana perustanut Nigeriaan uuden tytäryhtiön. Emoyhtiöllä on sivuliikkeitä Taiwanissa sekä Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa.

*) Argentiinassa olevan tytäryhtiön rahavaroja ei voi vapaasti siirtää toisiin maihin, mikä voi hidastaa esimerkiksi osingonjakoa.

29. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Yrityssaneeraus

Tecnotree Oyj:n liiketoiminta on ollut useana vuonna tappiollista. Yhtiö kertoi 30.1.2015 julkaistussa tilikautta 1.1 – 31.12.2014 koskevassa tilintarkastamattomassa tilinpäätöstiedotteessaan, että hyvästä loppuvuodesta huolimatta myös koko vuoden 2014 tulos jäi tappiolliseksi. Yrityksen tilanne on edelleen haastava, vaikka yhtiö arvioikin vuoden 2015 liiketuloksensa paranevan edellisestä vuodesta.

Vuoden 2014 kaksi viimeistä vuosineljännestä olivat sekä liikevaihdollisesti että liiketuloksellisesti ennätyksellisiä. Kyseisenä aikana toimitusten osana oli myös erittäin suuri määrä kolmansien osapuolten tuotteita (tietokoneita ja lisenssejä), minkä johdosta ostovelat lähtivät kasvuun. Yhtiön asiakkaista merkittävä osa toimii maissa, joissa keskuspankit rajoittavat valuutan saatavuutta, minkä johdosta maksut yhtiölle ovat myöhässä. Yhtiön asiakkaat näillä alueilla ovat johtavia operaattoreita, jotka ovat aina maksaneet suorituksensa.

Yhtiö kertoi tilinpäätöstiedotteessaan, että myös yhtiön rahoitustilanne pysyi kireänä vuonna 2014. Tilikauden rahavarojen muutos oli -4,2 miljoonaa euroa. Yhtiön kaikki luottolimiitit olivat täydessä käytössä vuoden 2014 lopussa. Yhtiö on aikaisemmin tiedotetun mukaisesti uudelleenjärjestellyt rahoitustaan, neuvotellut muutoksia lainojensa takaisinmaksuaikoihin ja kovenanttiehtoihin sekä toteuttanut kustannussäästötoimenpiteitä.

Tilinpäätöstiedotteessa todettiin lisäksi, että konsernin oma pääoma oli tilikauden lopussa 16,9 miljoonaa euroa. Emoyhtiön oma pääoma oli kuitenkin vain 2,2 miljoonaa euroa osakepääoman ollessa 4,7 miljoonaa euroa. Emoyhtiön oma pääoma on siten laskenut alle puoleen osakepääomasta. Osakeyhtiölain 20:23 §:n mukaisesti, jos julkisen yhtiön oma pääoma on taseen mukaan alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään mahdollisista toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi. Taloudellisen aseman tervehdyttämiseen liittyvät toimenpiteet tullaan käsittelemään Tecnotree Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Yhtiö on hakenut aktiivisesti ratkaisua yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi ja tarkastellut huolellisesti eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi. Selvitystyön perusteella yhtiö toteaa johtopäätöksenään, että sekä yhtiön että sen intressiryhmien kannalta paras ratkaisu on yhtiön hakeutuminen yrityssaneeraukseen. Yhtiö katsoo, että sen vaikeudet ovat luonteeltaan tilapäisiä, ja yrityssaneerausmenettelyssä olisi yhtiön arvion mukaan mahdollista tervehdyttää yhtiön rahoitus- ja pääomarakenne, ja siten turvata yhtiön liiketoiminnan pitkän aikavälin jatkuvuus. Yrityssaneeraus helpottaa toteutuessaan yhtiön velkavastuita ja parantaa tältä osin myös yhtiön omaa pääomaa. Yhtiön päävelkoja Nordea Pankki Suomi Oyj on yhdessä toisen velkojan kanssa ilmoittanut puoltavansa yhtiön asettamista saneerausmenettelyyn.

Edellä todetun perusteella yhtiön hallitus päätti jättää yrityssaneerausmenettelyä koskevan hakemuksen Espoon käräjäoikeuteen. Hakemus jätettiin 5.3.2015 käräjäoikeudelle, joka määräsi 9.3.2015 päätöksellään yrityssaneerausmenettelyn aloitettavaksi. Osakeyhtiölain 20 luvun 24 §:n mukaisesti hakemuksen teki hallitus, koska asia oli kiireellinen. Kyseisen lainkohdan mukaisesti hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle käsittelemään hakemuksen jatkamisesta. Hallitus ehdottaa 27.3.2015 kokoontuvalle ylimääräiselle yhtiökokoukselle, että yhtiökokous päättäisi jatkaa yrityssaneeraushakemusta. Velkojien on kirjallisesti ilmoitettava selvittajälle vaatimuksensa (saatavansa), mikäli ne poikkeavat velallisen ilmoittamasta, viimeistään 7.4.2015. Selvittäjän on lähetettävä velallisen taloudellisesta tilasta tiedoksi asiaan osallisille viimeistään 5.5.2015. Selvittäjän on viimeistään 6.7.2015 laadittava ja toimitettava Espoon käräjäoikeudelle ehdotuksensa saneerausohjelmaksi.

Taseen osoittaman tuloksen käsittelyä koskeva hallituksen ehdotus sekä mahdolliset muut toimenpiteet yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi osakeyhtiölain 20:23 §:n perusteella tullaan käsittelemään varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Yrityssaneeraushakemuksen jättämisellä käräjäoikeuteen ei ole välittömiä vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan, ja

yhtiö jatkaa sovittujen asiakasprojektien toteuttamista sekä palveluiden tarjoamista asiakkailleen normaalisti. Tähän liittyy epävarmuustekijöitä jotka on tuotu esille hallituksen toimintakertomuksessa kohdassa "Riskit ja epävarmuustekijät" otsikon "Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät" alla.

Asiakasprojektin vaiheistus

Tecnotree sopi Latinalaisessa Amerikassa sijaitsevan operaattoriryhmän kanssa, että 20.12.2011 julkistetun 30,5 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen toimitus jaetaan kahteen toimitusprojektiin. Ensimmäinen kokonaisuus on arvoltaan 13,2 miljoonaa dollaria, ja siihen kuuluvat ennakkomaksuasiakkaiden veloitusjärjestelmän ja tilaustenhallinnan järjestelmätoimitukset. Ensimmäinen vaihe on valmistumassa ja saatetaan päätökseen alkuvuonna 2015.

Sovittu vaiheistus alensi Tecnotreen vuoden 2014 lopun tilauskantaa 17,3 miljoonalla dollarilla, koska 20.12.2011 solmittu 30,5 miljoonan dollarin toimitussopimus jaetaan kahteen projektiin eikä jälkimmäisen osan kaupallisia neuvotteluja ole saatettu päätökseen. Vaiheistus selkeyttää toimituskokonaisuutta ja vapauttaa 5,6 miljoonaa dollaria käyttöpääomaa, koska alkuperäisen kaupan ehtojen mukaan laskutusoikeus syntyi koko järjestelmän toimituksen edetessä. Nyt sovitussa vaiheistuksessa laskutusoikeus syntyy osatoimitusten myötä.

Osana vaiheistusta osapuolet ovat sopineet Tecnotree AgilityTM -ohjelmistoperheen Convergent Charging Solution -tuotteen toimittamisesta matkaviestinnän dataliikenteen veloitusjärjestelmäksi kolmeen maahan. Veloitusjärjestelmän lisäksi Tecnotree toimittaa asiantuntijapalveluja, joilla varmistetaan ratkaisun sujuva integrointi olemassa oleviin verkko- ja liiketoiminnan tukijärjestelmiin. Toisen vaiheen kaupallinen arvo tarkentuu neuvottelujen aikana, ja sen toimitus jakaantuu vuosille 2015 ja 2016.

Emoyhtiön tuloslaskelma

1 000 €	Liite	1.1.-31.12.2014	1.1.-31.12.2013
Liikevaihto	1	64 443	56 652
Liiketoiminnan muut tuotot	2	109	50
Materiaalit ja palvelut	3	-10 269	-8 494
Henkilöstökulut	4	-13 009	-13 141
Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut	5 6	-1 095 -40 222	-1 892 -38 476
Liikevoitto/(tappio)		-42	-5 300
Rahoitustuotot ja -kulut	7	179	5 784
Voitto/(tappio) ennen satunnaisia eriä		136	484
Voitto/(tappio) ennen tilinpäätösiirtoja ja veroja		136	484
Tilinpäätössiirrot	8		138
Tuloverot	9	-5 655	-2 760
Tilikauden voitto/(tappio)		-5 519	-2 138

Emoyhtiön tase

1 000 €	Liite	31.12.2014	31.12.2013
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	10	296	865
Aineelliset hyödykkeet	11	2 152	2 472
Osuudet saman konsernin yrityksissä	12	36 894	36 875
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	12	299	299
Pysyvät vastaavat yhteensä		39 642	40 511
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	13	476	531
Pitkäaikaiset saamiset	14	26	26
Lyhytaikaiset saamiset	15	43 995	33 676
Rahat ja pankkisaamiset	16	125	2 865
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		44 622	37 098
Vastaavaa yhteensä		84 264	77 609
Vastattavaa
Oma pääoma	17
Osakepääoma		4 720	4 720
Ylikurssirahasto		847	847
Omat osakkeet			-59
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		2 131	5 960
Edellisten tilikausien voitto/tappio		14	-1 632
Tilikauden voitto/tappio		-5 519	-2 138
Oma pääoma yhteensä		2 193	7 699
Pakolliset varaukset	18	290
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	19	276	20 994
Lyhytaikainen vieras pääoma	19	81 505	48 916
Vieras pääoma yhteensä		81 781	69 910
Vastattavaa yhteensä		84 264	77 609

Emoyhtiön rahoituslaskelma

1 000 €	1.1.-31.12.2014	1.1.-31.12.2013
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä	136	484
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot	1 095	1 892
Saatavien arvonalentumiset	2 192	185
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot	-2 936	330
Rahoitustuotot ja -kulut	-765	-5 121
Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua	-24	322
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys(+)	-9 078	-71
Vaihto-omaisuuden lisäys(-)/vähennys(+)	55	1
Lyhytaikaisten velkojen lisäys(+)/vähennys(-)	12 823	1 226
Maksetut korot *	-44	-24
Saadut osingot liiketoiminnasta	777	7
Saadut korot	2	8
Maksetut verot	-4 374	-2 618
Liiketoiminnan rahavirta	-142	-3 379
Investointien rahavirta
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	-64	-39
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	-143	-331
Investointien rahavirta	-206	-370
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot rahoituslaitoksilta	2 800	21 781
Lainojen takaisinmaksut rahoituslaitoksille	-2 800	-13 333
Muutokset käytössä olevissa pankkilimiiteissä		-5 000
Maksetut korot ja muut rahoituskulut *	-2 392	-2 662
Rahoituksen rahavirta	-2 392	786
Rahavarojen muutos	-2 740	-2 963
Rahavarat tilikauden alussa 1.1.	2 865	5 827
Rahavarat tilikauden lopussa 31.12.	125	2 865

* Yhtiön lainajärjestelyyn kuuluvat maksetut korot ja muut rahoituserät on siirretty liiketoiminnan nettorahavirrasta rahoituksen nettorahavirtaan. Vertailukauden luvut on takautuvasti muutettu tältä osin.

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolakia (1997/1336), kirjanpitoasetusta (1997/1339) sekä muita tilinpäätöstä koskevia lakeja ja ohjeita noudattaen. Tilinpäätöksen laatimisessa on myös noudatettu toiminnan jatkuvuuden periaatetta. Yhtiön hallitus päätti tilikauden päättymisen jälkeen jättää yrityssaneerausmenettelyä koskevan hakemuksen Espoon käräjäoikeuteen. Hakemus jätettiin 5.3.2015 käräjäoikeudelle, joka määräsi 9.3.2015 päätöksellään yrityssaneerausmenettelyn aloitettavaksi. Lisätietoja yrityssaneeraushakemuksesta on annettu liitetiedossa 21 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat, ja perustelut toiminnan jatkuvuuden periaatteen noudattamiselle on annettu konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahanmääräiset saamiset ja velat, myös johdannaissopimuksin suojatut, on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivänä Euroopan Keskuspankin noteeraamaan keskikurssiin.

Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään liikevaihdon tai hankinnan ja valmistuksen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssierot on kirjattu rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tase-erien muuntamisesta aiheutuvat kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Tecnotreen solmimat johdannaissopimukset ovat valuuttatermiinejä ja -optioita, jotka on hankittu valuuttamääräisten myyntisaamisten suojaamiseksi. Yhtiön politiikkana on suojata maksimissaan valuuttamääräinen nettopositio enintään 12 kuukauden periodilta.

Suojaamistarkoituksessa otetut johdannaiset merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon perustuen tilinpäätöspäivän termiinihintoihin.

Suojaamistarkoituksessa otettujen johdannaisten kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti oikaisemaan vastaavista suojattavista eristä kirjattuja kurssieroja.

Liikevaihto

Tecnotreessä liikevaihto koostuu projektien, tuotteiden ja palveluiden myynnistä, joista on vähennetty välilliset verot, alennukset ja valuuttamääräisen myynnin kurssierot.

Projektitoimitukset tuloutetaan pääosin valmistusasteen mukaan. Projektin tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi tilinpäätöshetken valmistusasteen perusteella, kun projektin lopputulos on määritettävissä luotettavasti. Lopputulos on määritettävissä luotettavasti, kun sopimuksesta odotettavissa olevat tulot ja menot sekä projektin eteneminen pystytään määrittämään luotettavasti ja kun on todennäköistä, että projektista saatava taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.

Projektin valmistusaste määritetään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä aiheutuneiden menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista (ns. cost-to-cost method). Projektin tuloutus aloitetaan hetkestä, jolloin projektin lopputulos on määritettävissä luotettavasti. Tyypillisesti tämä tapahtuu silloin, kun projekti on johdon toimesta hyväksytty ja ensimmäinen toimitus asiakkaalle tapahtuu. Valmistusasteen mukainen tuloutusmenetelmä perustuu arvioihin sopimuksesta odotettavissa olevista tuloista ja menoista sekä projektin etenemisen arvioimiseen. Projektien kustannusarvioita käydään läpi johdon tuloutuskatselmuksessa neljännesvuosittain ja tulojen ja menojen merkitsemistä tuloslaskelmaan muutetaan, jos arviot projektin lopputulemasta muuttuvat. Arvioiden muutoksesta johtuva kumulatiivinen vaikutus kirjataan sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja sen määrä on arvioitavissa.

Mikäli projektin lopputulos ei ole luotettavasti määritettävissä, kirjataan tuottoja vain toteutuneita menoja vastaava määrä. Tätä tulouttamiskäytäntöä sovelletaan tyypillisesti uusien tuotteiden ensitoimitusprojekteissa tai kun toimitusprojektiin sisältyy merkittävä määrä asiakaskohtaista räätälöintiä. Projektin kate tuloutetaan lopullisen hyväksynnän yhteydessä.

Projekti katsotaan tappiolliseksi, kun sen menot ylittävät siitä saatavat tulot. Tällöin projektista johtuva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Tavara- ja palvelutoimitukset tuloutetaan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja kun tuotot ovat määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Esimerkkeinä tavara- ja palvelutoimituksista voidaan mainita mm. usein erillisinä myytävät järjestelmien oheistoimitukset, kuten huoltosopimus-, lisenssi-, koulutus-, dokumentaatio- ja varaosatoimitukset. Kiinteäaikaisten huoltosopimusten tuotot kirjataan pääsääntöisesti tasasuurina erinä huoltosopimuksen voimassaoloaikana.

Eläkejärjestelyt

Suomessa lakisääteinen ja mahdollinen lisäeläketurva on hoidettu eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkejärjestelyistä aiheutuvat kulut kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Leasing

Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. Tilinpäätöshetken sopimusperusteisesti jäljellä olevat leasingmaksut on esitetty tilinpäätöksessä vastuina.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu suoraan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne ovat syntyneet lukuun ottamatta konehankintoja, jotka poistetaan kolmen vuoden tasapoistoin.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuus esitetään fifo-periaatteen mukaisesti välittömän hankintamenon tai sitä alhaisemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä.

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella.

Suunnitelman mukaiset poistoajat:

• Aineettomat oikeudet 3-10 vuotta
• Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta
• Rakennukset ja rakennelmat 25 vuotta
• Koneet, laitteet ja kalusto 3-5 vuotta
• Atk-laitteet ja järjestelmät 3-5 vuotta

Omien osakkeiden hankinta ja luovutus

Omien osakkeiden kokonaishankintameno kirjataan vapaata omaa pääomaa vähentäen.

Johdannaiset

Yhtiön solmimat johdannaissopimukset ovat valuuttatermiinejä ja -optioita sekä koronvaihtosopimuksia. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon, joka määritetään käyttämällä vastapuolen markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella kun ne syntyvät.

1. Liikevaihto

1 000 €	2014	2013
Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain
Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka	28 204	20 844
Aasia ja Tyynenmeren alue	2 345	2 218
Amerikka	33 894	33 590
Liikevaihto yhteensä	64 443	56 652
Liikevaihdon jakauma tulolajeittain
Tuotot valmistusasteen mukaisesti tuloutetuista projekteista	20 495	26 463
Ylläpitopalvelutoimitukset	18 608	16 756
Tavara- ja palvelutoimitukset, ulkoinen myynti	15 461	13 398
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot liittyen ulkoiseen myyntiin	2 840	-1 178
Tavara- ja palvelutoimitukset, konsernin sisäinen myynti	7 040	1 214
Liikevaihto yhteensä	64 443	56 652
Tilauskanta liittyen osatuloutusprojekteihin	12 488	22 108
Tilauskanta liittyen tavara- ja palvelutoimitussopimuksiin	12 039	9 036
Tilauskanta yhteensä	24 527	31 144
Keskeneräiset osatuloutusprojektit:
Keskeneräisten osatuloutusprojektien kumulatiivinen tuloutus	32 495	32 741
Keskeneräisten osatuloutusprojektien kumulatiivinen laskutus	17 193	22 774
Pitkäaikaishankkeisiin liittyvät keskeneräiset työt	15 302	9 967
Keskeneräisten osatuloutusprojektien kertyneet toteutuneet menot	12 053	15 751

Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole asiakkaan pidättämiä myyntisaamisia. Yhtiö ei ole saanut ennakoita liittyen keskeneräisiin osatuloutusprojekteihin.

2. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 €	2014	2013
Vuokratuotot	84	50
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	12
Liiketoiminnan muut tuotot	13
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	109	50

3. Materiaalit ja palvelut

1 000 €	2014	2013
Ostot tilikauden aikana	-10 080	-8 261
Varastojen muutos	-55	-1
Aineet, tavarat, tarvikkeet	-10 135	-8 262
Ulkopuoliset palvelut	-134	-232
Materiaalit ja palvelut yhteensä	-10 269	-8 494

4. Henkilöstökulut

1 000 €	2014	2013
Palkat ja palkkiot	-10 572	-10 870
Eläkekulut	-1 385	-1 169
Muut henkilösivukulut	-1 051	-1 102
Henkilöstökulut yhteensä	-13 009	-13 141

Henkilöstö keskimäärin tilikaudella	2014	2013
Johto ja hallinto	33	29
Muu henkilökunta	95	101
Henkilöstö keskimäärin yhteensä	128	130

Johdon palkat, palkkiot, luontoisedut ja eläkkeet

Palkat,
palkkiot			Laki-sääteiset
luontoisedut	eläkekulut	luontoisedut	eläkekulut
2014	2014	2013	2013
-307	-56	-184	-32
		-586	-102
-64	-12	-66	-11
			-6
			-5
			-5
			-6
			-5
		-8	-3
-501	-88	-991	-176
	-39 -30 -32 -30	Laki-sääteiset -7 -5 -6 -3	Palkat, palkkiot -36 -18 -31 -34 -29

Hallituksen jäsenten palkkioista on 47 prosenttia (76%) maksettu Tecnotree Oyj:n osakkeilla.

Toimitusjohtajan ja hallituksen eläke-edut määräytyvät työntekijän eläkelain (TyEl:n) mukaan. Toimitusjohtajan eläkeikä on 60 vuotta toimitusjohtajasopimuksen mukaan. Toimitusjohtaja on oikeutettu kuukausittain maksettavaan ylimääräiseen 500 euron suuruiseen eläkevakuutussijoitukseen. Toimitusjohtaja ei ole käyttänyt tätä oikeuttaan. Muilla johdon tai hallituksen jäsenillä ei ole lisäeläkejärjestelyjä.

5. Poistot

1 000 €	2014	2013
Poistot hyödykeryhmittäin Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	-633	-1 436
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset	-220	-220
Koneet ja kalusto	-242	-235
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	-1 095	-1 892

6. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 €	2014	2013
Alihankinta	-1 743	-955
Toimistohallintoon liittyvät kulut	-2 253	-1 918
Matkakulut	-1 243	-1 399
Agenttipalkkiot	-1 159	-2 776
Saamisten arvonalentumiset	-2 192	-185
Vuokrakulut	-900	-873
Ostetut ammatilliset palvelut	-1 593	-2 063
Markkinointikulut	-546	-566
Konsernin sisäiset liiketoiminnan muut kulut	-28 772	-26 707
Muut kulut	181	-1 034
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-40 222	-38 476
Tilintarkastajien palkkiot
Tilintarkastus	-77	97
Veroneuvonta	-40	19
Muut palvelut	-30	21
Tilintarkastajien palkkiot yhteensä	-146	137

7. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 €	2014	2013
Rahoitustuotot
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	3 493	7 167
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä	2	2
Korkotuotot muilta		6
Muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä		657
Rahoitustuotot muilta	72	406
Korko- ja rahoitustuotot yhteensä	3 568	8 239
Rahoituskulut
Korkokulut muille	-1 902	-1 386
Korkokulut saman konsernin yrityksille	-8	-4
Rahoituskulut muille	-919	-1 064
Muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille	-559
Korko- ja rahoituskulut yhteensä	-3 389	-2 455
Rahoitustuotot ja kulut yhteensä	179	5 784
Muihin rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy:
Valuuttakurssivoittoja	72	1 061
Valuuttakurssitappioita	-658	-399
Valuttakurssivoitot ja -tappiot yhteensä	-586	663

8. Tilinpäätössiirrot

1 000 €	2014	2013
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus		138
Tilinpäätössiirrot yhteensä		138

9. Tuloverot

1 000 €	2014	2013
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-2
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	22	-2
Ulkomailla maksetut lähdeverot	-4 394	-2 617
Lähdeverojaksotuksen muutos *	-1 281	-142
Tuloverot yhteensä	-5 655	-2 760

Yhtiö on verotuksessaan jättänyt vähentämättä tutkimus- ja kehitysmenoja 64 340 tuhatta euroa (61 633), jotka yhtiö voi vähentää vapaasti valittavina summina määräämättömän ajanjakson kuluessa. Vuosien 2014 ja 2013 lopussa yhtiöllä ei ole enää vahvistettuja tappioita Suomessa. Muut väliaikaiset vähennyskelpoiset erot ovat 1 425 tuhatta euroa (1 548). Näistä ei ole kirjattu laskennallista verosaamista niiden hyödyntämiseen liittyvän epävarmuuden takia.

*) Koska yhtiöllä on iso verotuksessa hyödynnettävä kuluvarasto menneiltä vuosilta, on lähdeverojen hyödyntäminen Suomessa lykkääntynyt tulevaisuuteen. Tämän vuoksi yhtiössä kirjataan lähdeverojen osalta siirtovelkoihin sisältyvä jaksotus.

10. Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet 2014

1 000 €	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaikutteiset menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	6 005	275	6 280
Lisäykset	64		64
Hankintameno 31.12.	6 068	275	6 344
Kertyneet poistot 1.1.	-5 140	-275	-5 415
Tilikauden poisto	-633		-633
Kertyneet poistot 31.12.	-5 772	-275	-6 048
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	296		296

Aineettomat hyödykkeet 2013

		Muut
	Aineettomat	pitkävaikutteiset
1 000 €	oikeudet	menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	8 243	1 065	9 308
Lisäykset	39		39
Vähennykset	-2 277	-790	-3 067
Hankintameno 31.12.	6 005	275	6 280
Kertyneet poistot 1.1.	-5 980	-1 065	-7 046
Vähennysten kertyneet poistot	2 277	790	3 067
Tilikauden poisto	-1 436		-1 436
Kertyneet poistot 31.12.	-5 140	-275	-5 415
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	865		865

11. Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet 2014

1 000 €	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	739	6 045	5 070	11 854
Lisäykset			143	143
Hankintameno 31.12.	739	6 045	5 212	11 996
Kertyneet poistot 1.1.		-4 831	-4 551	-9 382
Tilikauden poisto		-220	-242	-462
Kertyneet poistot 31.12.		-5 051	-4 793	-9 844
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	739	994	419	2 152

Aineelliset hyödykkeet 2013

1 000 €	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	739	6 045	18 568	25 352
Lisäykset			331	331
Vähennykset			-13 830	-13 830
Hankintameno 31.12.	739	6 045	5 070	11 854
Kertyneet poistot 1.1.		-4 610	-18 146	-22 756
Vähennysten kertyneet poistot			13 830	13 830
Tilikauden poisto		-220	-235	-456
Kertyneet poistot 31.12.		-4 831	-4 551	-9 382
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	739	1 214	518	2 472

12. Sijoitukset

Sijoitukset 2014

1 000 €	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Saamiset saman konsernin yrityksiltä	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	36 875	299	37 174
Lisäykset	20		20
Hankintameno 31.12.	36 894	299	37 194
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	36 894	299	37 194

Sijoitukset 2013

1 000 €	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Saamiset saman konsernin yrityksiltä	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	36 875	299	37 174
Hankintameno 31.12.	36 875	299	37 174
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	36 875	299	37 174

Emoyhtiön omistamat tytäryritysosakkeet

		Emoyhtiön	Kirjanpitoarvo
	Kotipaikka	omistusosuus -%	1 000 €
Tecnotree Ltd.	County Clare, Irlanti	100	124
Tecnotree GmbH	Dreieich, Saksa	100	92
Tecnotree Spain SL	Madrid, Espanja	100	31
Tecnotree Sistemas de Telecommunicacao Ltda	Sao Paulo, Brasilia	100	902
Tecnotree (M) Sdn Bhd	Kuala Lumpur, Malesia	100	42
Tecnotree Services Oy	Espoo, Suomi	100	8
Tecnotree Argentina SRL	Cordoba, Argentiina	100	257
Lifetree Cyberworks Pvt. Ltd	Gurgaon, Intia	100	1 189
Tecnotree Convergence Ltd	Gurgaon, Intia	46	34 229
	Dubai, Yhdistyneet
Tecnotree Convergence (Middle East) FZ-LLC	Arabiemiirikunnat	100	20
Yhteensä			36 894

13. Vaihto-omaisuus

1 000 €	2014	2013
Aineet ja tarvikkeet	451	478
Keskeneräiset tuotteet	22	46
Valmiit tuotteet ja tavarat	3	7
Vaihto-omaisuus yhteensä	476	531

14. Pitkäaikaiset saamiset

1 000 €	2014	2013
Vuokratakuut	26	26
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	26	26

15. Lyhytaikaiset saamiset

1 000 €	2014	2013
Osatuloutusprojekteihin liittyvät myyntisaamiset	5 660	975
Muut myyntisaamiset	6 196	10 793
Myyntisaamiset yhteensä	11 856	11 768
Osatuloutusprojekteihin liittyvät siirtosaamiset, keskeneräiset työt	15 302	9 967
Osatuloutusprojekteihin liittyvät siirtosaamiset, valmistuneet työt	5 447	4 690
Muut toimitussopimuksiin perustuvat siirtosaamiset	4 648	1 740
Osatuloutusprojekteihin liittyvät siirtosaamiset yhteensä	25 396	16 397
Lyhytaikaiset siirtosaamiset	1 023	1 313
Lyhytaikaiset muut saamiset	1 281	227
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	39 557	29 704
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä:
Konsernimyyntisaamiset	3 951	3 930
Konserniosinkosaamiset	483
Muut konsernisiirtosaamiset	4	42
Yhteensä	4 438	3 972
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	43 995	33 676
Siirtosaamisten olennaiset erät
Valuuttajohdannaisten arvostus	15	175
Arvonlisäverosaamiset	168	391
Muut siirtosaamiset	840	747
Yhteensä	1 023	1 313

Myyntisaamisista 0 tuhatta euroa (2 234) ja osatuloutusprojekteihin liittyvistä siirtosaamisista 20 337 tuhatta euroa (8 570) liittyvät sellaisiin pitkäaikaisiin projekteihin, joiden kokonaistulot on pantattu käyttöpääomalimiitin sopimuksen puitteissa.

16. Rahat ja pankkisaamiset

1 000 €	2014	2013
Rahat ja pankkisaamiset	125	2 865
Rahat ja pankkisaamiset yhteensä	125	2 865

17. Oma pääoma

1 000 €	2014	2013
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1. Osakepääoma 31.12.	4 720 4 720	4 720 4 720
Ylikurssirahasto 1.1.	847	847
Ylikurssirahasto 31.12.	847	847
Sidottu oma pääoma yhteensä	5 567	5 567
Vapaa oma pääoma
Omat osakkeet 1.1.	-59	-122
Omien osakkeiden luovutus	59	63
Omat osakkeet 31.12.		-59
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	5 960	18 514
Tappion kattaminen	-3 828	-12 555
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	2 131	5 960
Muut rahastot 1.1.		2 891
Tappion kattaminen		-2 891
Muut rahastot 31.12.
Edellisten tilikausien tulos 1.1.	-3 770	-17 023
Omien osakkeiden luovutus	-45	-55
Tappion kattaminen	3 828	15 446
Edellisten tilikausien tulos 31.12.	14	-1 632
Tilikauden tulos	-5 519	-2 138
Vapaa oma pääoma yhteensä	-3 374	2 131
Oma pääoma yhteensä	2 193	7 699
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta
Kertyneet voittovarat 31.12.	-5 505	-3 770
Omat osakkeet		-59
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	2 131	5 960

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut, että 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa. Vuonna 2014 ei jaettu osinkoa 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta.

Yhteensä -3 374 2 131

Muut rahastot

Emoyhtiön oma pääoma 31.12.2014 oli 2 193 142,25 euroa eli 46,5 % osakepääomasta. Emoyhtiön oma pääoma on siten laskenut alle puoleen osakepääomasta. Osakeyhtiölain 20:23 §:n mukaisesti, jos julkisen yhtiön oma pääoma on taseen mukaan alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään mahdollisista toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi. Yhtiökokous on pidettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tilinpäätöksen valmistumisesta. Taloudellisen aseman tervehdyttämiseen liittyvät toimenpiteet tullaan käsittelemään Tecnotree Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa.

18. Pakolliset varaukset

1 000 €	2014	2013
Muut pakolliset varaukset	290
Pakolliset varaukset yhteensä	290

Pakolliset varaukset sisältävät 150 tuhannen euron varauksen johtuen vuoden 2014 henkilöstövähennyksistä Suomessa, sekä 140 tuhannen euron varauksen liittyen APAC:in alueella käynnissä olevaan oikeustapaukseen. Molemmat varaukset odotetaan käytettävän alkuvuonna 2015.

19. Pitkä- ja lyhytaikainen vieraspääoma

1 000 €	2014	2013
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta *		20 681
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet	276	313
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	276	20 994
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta *	31 781	11 100
Ostovelat	5 798	1 136
Siirtovelat	9 806	6 695
Muut velat	232	194
Yhteensä	47 618	19 125
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Lainat		500
Ostovelat	33 268	25 064
Muut velat	620	4 227
Yhteensä	33 887	29 791
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	81 505	48 916
Siirtovelkojen olennaiset erät
Muut jaksotetut henkilöstökulut	2 163	2 161
Lähdeverojaksotus (liite 9)	3 122	1 841
Jaksotetut korkokulut	207	144
Jaksotetut agenttipalkkiot	1 654	1 768
Valuuttajohdannaisten arvostus	86	71
Korkosuojausten arvostus	530	293
Asiakasprojekteihin liittyvät muut jaksotukset	1 646
Muut siirtovelat	400	417
Yhteensä	9 806	6 695

*) Tilikauden lopussa yhtiöllä oli luonteeltaan pitkäaikaista lainaa 21 781 tuhatta euroa sekä 10 000 tuhannen euron kokonaan käytössä oleva luottolimiitti. Limiitti on luonteeltaan pitkäaikainen ja voimassa 30.6.2018 saakka, mutta se perustuu yksittäisten asiakassaamisten rahoittamiseen. Limiitin puitteissa otettu rahoitus erääntyy kyseisten saamisten maksujen myötä, jolloin se esitetään lyhtyaikaisena velkana, mutta uusitaan rahoittamalla muita saamisia. Myös pitkäaikainen laina rahoituslaitoksilta on luokiteltu lyhytaikaiseksi, koska pankin antama poikkeus kovenanttien arvoihin on alle 12 kuukauden mittainen. Tecnotree on sopinut pankkinsa kanssa, että elokuussa 2013 solmitun rahoitussopimuksen mukaisten kovenanttien arvojen mahdollinen täyttymättä jääminen testausajankohdalla 31.12.2014 ei aiheuta rahoitussopimuksessa määritettyjä seuraamuksia kuten velvollisuutta maksaa lainat takaisin. Osa kovenanteista (neljä kuudesta) eivät olleet rahoitussopimuksen edellyttämiä 31.12.2014 lasketuilla luvuilla.

Yhtiöllä on erääntyneitä ostovelkoja.

20. Vakuudet ja vastuusitoumukset

1 000 €	2014	2013
Omasta puolesta
Kiinteistökiinnitykset	4 400	4 400
Yrityskiinnitykset	45 336	45 336
Takaukset	123	269
Yhteensä	49 860	50 005
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	58	74
Myöhemmin maksettavat	54	88
Yhteensä	112	162
Muut vastuusitoumukset
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	16	134
Myöhemmin maksettavat	51
Yhteensä	67	134
Omat vastuut yhteensä	50 039	50 301

Lisäksi emoyhtiön omistamat osakkeet Intian tytäryhtiöissä on pantattu. Niiden kirjanpitoarvo on 35 418 tuhatta euroa.

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä, koostuvat yhtiön lainoista rahoituslaitoksilta yhteensä 31 781 tuhatta euroa.

Pantatut myynti- ja siirtosaamiset on esitetty liitetiedossa 14.

Johdannaissopimusten kohde-etuuksien arvot

Asetetut valuuttajohdannaiset
Käypä arvo (negatiivinen)	-86	-71
Kohde-etuuden arvo	8 365	22 569
Ostetut valuuttajohdannaiset
Käypä arvo (positiivinen)	15	175
Kohde-etuuden arvo	7 828	21 483
Korkojohdannaiset
Käypä arvo (negatiivinen)	-530	-293
Kohde-etuuden arvo	14 521	14 521

21. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Yrityssaneeraus

Tecnotree Oyj:n liiketoiminta on ollut useana vuonna tappiollista. Yhtiö kertoi 30.1.2015 julkaistussa tilikautta 1.1 – 31.12.2014 koskevassa tilintarkastamattomassa tilinpäätöstiedotteessaan, että hyvästä loppuvuodesta huolimatta myös koko vuoden 2014 tulos jäi tappiolliseksi. Yrityksen tilanne on edelleen haastava, vaikka yhtiö arvioikin vuoden 2015 liiketuloksensa paranevan edellisestä vuodesta.

Vuoden 2014 kaksi viimeistä vuosineljännestä olivat sekä liikevaihdollisesti että liiketuloksellisesti ennätyksellisiä. Kyseisenä aikana toimitusten osana oli myös erittäin suuri määrä kolmansien osapuolten tuotteita (tietokoneita ja lisenssejä), minkä johdosta ostovelat lähtivät kasvuun. Yhtiön asiakkaista merkittävä osa toimii maissa, joissa keskuspankit rajoittavat valuutan saatavuutta, minkä johdosta maksut yhtiölle ovat myöhässä. Yhtiön asiakkaat näillä alueilla ovat johtavia operaattoreita, jotka ovat aina maksaneet suorituksensa.

Yhtiö kertoi tilinpäätöstiedotteessaan, että myös yhtiön rahoitustilanne pysyi kireänä vuonna 2014. Tilikauden rahavarojen muutos oli -4,2 miljoonaa euroa. Yhtiön kaikki luottolimiitit olivat täydessä käytössä vuoden 2014 lopussa. Yhtiö on aikaisemmin tiedotetun mukaisesti uudelleenjärjestellyt rahoitustaan, neuvotellut muutoksia lainojensa takaisinmaksuaikoihin ja kovenanttiehtoihin sekä toteuttanut kustannussäästötoimenpiteitä.

Tilinpäätöstiedotteessa todettiin lisäksi, että konsernin oma pääoma oli tilikauden lopussa 16,9 miljoonaa euroa. Emoyhtiön oma pääoma oli kuitenkin vain 2,2 miljoonaa euroa osakepääoman ollessa 4,7 miljoonaa euroa. Emoyhtiön oma pääoma on siten laskenut alle puoleen osakepääomasta. Osakeyhtiölain 20:23 §:n mukaisesti, jos julkisen yhtiön oma pääoma on taseen mukaan alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään mahdollisista toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi. Taloudellisen aseman tervehdyttämiseen liittyvät toimenpiteet tullaan käsittelemään Tecnotree Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Yhtiö on hakenut aktiivisesti ratkaisua yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi ja tarkastellut huolellisesti eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi. Selvitystyön perusteella yhtiö toteaa johtopäätöksenään, että sekä yhtiön että sen intressiryhmien kannalta paras ratkaisu on yhtiön hakeutuminen yrityssaneeraukseen. Yhtiö katsoo, että sen vaikeudet ovat luonteeltaan tilapäisiä, ja yrityssaneerausmenettelyssä olisi yhtiön arvion mukaan mahdollista tervehdyttää yhtiön rahoitus- ja pääomarakenne, ja siten turvata yhtiön liiketoiminnan pitkän aikavälin jatkuvuus. Yrityssaneeraus helpottaa toteutuessaan yhtiön velkavastuita ja parantaa tältä osin myös yhtiön omaa pääomaa. Yhtiön päävelkoja Nordea Pankki Suomi Oyj on yhdessä toisen velkojan kanssa ilmoittanut puoltavansa yhtiön asettamista saneerausmenettelyyn.

Edellä todetun perusteella yhtiön hallitus päätti jättää yrityssaneerausmenettelyä koskevan hakemuksen Espoon käräjäoikeuteen. Hakemus jätettiin 5.3.2015 käräjäoikeudelle, joka määräsi 9.3.2015 päätöksellään yrityssaneerausmenettelyn aloitettavaksi. Osakeyhtiölain 20 luvun 24 §:n mukaisesti hakemuksen teki hallitus, koska asia oli kiireellinen. Kyseisen lainkohdan mukaisesti hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle käsittelemään hakemuksen jatkamisesta. Hallitus ehdottaa 27.3.2015 kokoontuvalle ylimääräiselle yhtiökokoukselle, että yhtiökokous päättäisi jatkaa yrityssaneeraushakemusta. Velkojien on kirjallisesti ilmoitettava selvittajälle vaatimuksensa (saatavansa), mikäli ne poikkeavat velallisen ilmoittamasta, viimeistään 7.4.2015. Selvittäjän on lähetettävä velallisen taloudellisesta tilasta tiedoksi asiaan osallisille viimeistään 5.5.2015. Selvittäjän on viimeistään 6.7.2015 laadittava ja toimitettava Espoon käräjäoikeudelle ehdotuksensa saneerausohjelmaksi.

Taseen osoittaman tuloksen käsittelyä koskeva hallituksen ehdotus sekä mahdolliset muut toimenpiteet yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi osakeyhtiölain 20:23 §:n perusteella tullaan käsittelemään varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Yrityssaneeraushakemuksen jättämisellä käräjäoikeuteen ei ole välittömiä vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan, ja yhtiö jatkaa sovittujen asiakasprojektien toteuttamista sekä palveluiden tarjoamista asiakkailleen normaalisti. Tähän liittyy

epävarmuustekijöitä jotka on tuotu esille hallituksen toimintakertomuksessa kohdassa "Riskit ja epävarmuustekijät" otsikon "Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät" alla.

Asiakasprojektin vaiheistus

Tecnotree sopi Latinalaisessa Amerikassa sijaitsevan operaattoriryhmän kanssa, että 20.12.2011 julkistetun 30,5 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen toimitus jaetaan kahteen toimitusprojektiin. Ensimmäinen kokonaisuus on arvoltaan 13,2 miljoonaa dollaria, ja siihen kuuluvat ennakkomaksuasiakkaiden veloitusjärjestelmän ja tilaustenhallinnan järjestelmätoimitukset. Ensimmäinen vaihe on valmistumassa ja saatetaan päätökseen alkuvuonna 2015.

Sovittu vaiheistus alensi Tecnotreen vuoden 2014 lopun tilauskantaa 17,3 miljoonalla dollarilla, koska 20.12.2011 solmittu 30,5 miljoonan dollarin toimitussopimus jaetaan kahteen projektiin eikä jälkimmäisen osan kaupallisia neuvotteluja ole saatettu päätökseen. Vaiheistus selkeyttää toimituskokonaisuutta ja vapauttaa 5,6 miljoonaa dollaria käyttöpääomaa, koska alkuperäisen kaupan ehtojen mukaan laskutusoikeus syntyi koko järjestelmän toimituksen edetessä. Nyt sovitussa vaiheistuksessa laskutusoikeus syntyy osatoimitusten myötä.

Osana vaiheistusta osapuolet ovat sopineet Tecnotree AgilityTM -ohjelmistoperheen Convergent Charging Solution -tuotteen toimittamisesta matkaviestinnän dataliikenteen veloitusjärjestelmäksi kolmeen maahan. Veloitusjärjestelmän lisäksi Tecnotree toimittaa asiantuntijapalveluja, joilla varmistetaan ratkaisun sujuva integrointi olemassa oleviin verkko- ja liiketoiminnan tukijärjestelmiin. Toisen vaiheen kaupallinen arvo tarkentuu neuvottelujen aikana, ja sen toimitus jakaantuu vuosille 2015 ja 2016.

Sisäinen osinko

Helmikuussa 2015 yhtiö sai 831 tuhatta euroa tilikaudelle 2014 kuuluvia osinkotuottoja saman konsernin yritykseltä, joita ei kirjattu tilikaudella 2014 niiden suorituksiin liityvän epävarmuuden takia.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus

Espoossa, 16. maaliskuuta 2015

Ilkka Raiskinen Toimitusjohtaja

Harri Koponen Hallituksen puheenjohtaja Pentti Heikkinen Hallituksen varapuheenjohtaja

Tuija Soanjärvi Christer Sumelius

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Helsingissä, 17. maaliskuuta 2015

KPMG OY AB

Toni Aaltonen KHT

Tilintarkastuskertomus

Tecnotree Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Tecnotree Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. – 31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet ehdollisen lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Ehdollisen lausunnon perustelut

Konsernin taseessa on liitetiedossa 18 Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset esitetyllä tavalla yhteensä 22,5 miljoonaa euroa pitkäaikaisiin projekteihin liittyviä osatuloutussaatavia. Näistä 12,7 miljoonaa euroa liittyy projektiin, jonka arvostuksen osalta emme ole saaneet riittävässä määrin tarkoituksenmukaista tilintarkastusevidenssiä. Kyseinen saatava sisältyy myös emoyhtiön taseen osatuloutussaataviin.

Ehdollinen lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että ehdollisen lausunnon perusteluissa kuvatun seikan mahdollisia vaikutuksia lukuun

ottamatta, konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Ehdollinen lausunto emoyhtiön tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että ehdollisen lausunnon perusteluissa kuvatun seikan mahdollisia vaikutuksia lukuun ottamatta, emoyhtiön tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Huomautus

Kuten hallituksen toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä todetaan, oli emoyhtiön oma pääoma 31.12.2014 alle puolet osakepääomasta. Huomautuksena esitämme, että emoyhtiön oma pääoma on ollut alle osakeyhtiölain 20:23 § edellyttämän rajan jo aikaisemmin tilikauden aikana eikä emoyhtiön hallitus ole viipymättä ryhtynyt osakeyhtiölain edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tiettyjen seikkojen painottamista koskevat lisätiedot

Rahoitustilanne

Haluamme kiinnittää huomiota konsernitilinpäätöksen liitetietoon 24 Rahoitusriskien hallinta, laatimisperiaatteiden kohtaan toiminnan jatkuvuuden periaate sekä hallituksen toimintakertomuksen kohtaan riskit ja epävarmuustekijät. Kuten edellä mainituista kohdista ilmenee, on konsernin ja emoyhtiön rahoitustilanne kireä ja yhtiön kykyyn jatkaa toimintaa liittyy olennaista epävarmuutta. Yhtiön kaikki luottolimiitit olivat täydessä käytössä ja rahoitukseen liittyvät kovenantit ovat osittain rikkoutuneet. Emoyhtiö on joutunut turvautumaan erittäin lyhytaikaiseen rahoitukseen erillisinä erinä tilikauden aikana yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Tilikauden kuluessa emoyhtiöllä on ollut jatkuvasti merkittävä määrä erääntyneitä ostovelkoja. Entisestään heikentyneen likviditeettitilanteen johdosta yhtiö hakeutui yrityssaneeraukseen 5.3.2015.

Toiminnan jatkuvuuden periaate ja yrityssaneeraus

Haluamme kiinnittää huomiota konsernitilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yrityssaneerausta koskeviin kohtiin sekä konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön laatimisperiaatteiden toiminnan jatkuvuus kohtaan.

Yhtiö jätti 5.3.2015 Espoon käräjäoikeudelle yrityssaneerausta koskevan hakemuksen, ja Espoon käräjäoikeus määräsi päätöksellään 9.3.2015 yhtiön yrityssaneerausmenettelyn aloitettavaksi. Selvittäjän on viimeistään 6.7.2015 laadittava ja toimitettava Espoon käräjäoikeudelle ehdotuksensa saneerausohjelmasta.

Tecnotree Oyj:n on noudatettava oikeuden hyväksymää suunnitelmaa. Kuten toimintakertomuksessa ja konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on selostettu, tähän liittyy riskejä. Tecnotree Oyj:n on huolehdittava kaikista yrityssaneerauksen jälkeisistä vastuistaan täysimääräisesti, mikä edellyttää riittävää tulorahoitusta eli asiakkailta tulevia maksuja. Kuten toimintakertomuksessa ja konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on selostettu, yrityssaneeraushakemuksen jättämisen jälkeen toimintaan on odotettavissa ongelmia erityisesti niiden yhtiöiden kanssa, joilta Tecnotreellä on ollut ostoja. Myös asiakkaat saattavat pelätä Tecnotreehen liittyvää riskiä, mikä voi vaikuttaa jatkossa saataviin tilauksiin.

Yhtiöllä on toiminnan jatkuvuuteen liittyviä olennaisia epävarmuustekijöitä. Edellä kuvattu rahoitustilanne ja yrityssaneerausmenettely osoittavat olennaista epävarmuutta, joka saattaa antaa merkittävää aihetta epäillä Tecnotree Oyj:n kykyä jatkaa toimintaansa. Jos ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa osoittautuisi, että tilinpäätöksen laatiminen toiminnan jatkuvuuteen perustuen ei ole asianmukaista, Tecnotree Oyj:n ja konsernitilinpäätöksen varojen kirjanpitoarvoja jouduttaisiin muuttamaan.

Asiakassaatavat

Haluamme kiinnittää huomiota myös hallituksen toimintakertomuksen kohtaan Riskit ja epävarmuustekijät ja siinä kappaleisiin Asiakasprojektien toteutuminen, Kannattavuus ja ennustettavuus sekä Kansainväliseen toimintaan, saamisiin ja kehittyviin markkinoihin liittyvät riskit. Kuten konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 18 Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset ilmenee, asiakas- ja osatuloutussaataviin on sitoutunut merkittävästi käyttöpääomaa yhteensä 42,2 miljoonaa euroa. Osaan näistä eristä sisältyy tavanomaista suurempi arvostusriski toimintakertomuksessa Riskit ja epävarmuustekijät kohdassa kerrotun mukaisesti.

Liikearvo

Konsernin taseeseen varoihin sisältyy liikearvo 16,6 miljoonaa euroa. Edelleen hallituksen toimintakertomuksen kohdassa Riskit ja epävarmuustekijät on todettu, että taseen liikearvoon, ja sen testaamisessa käytettyihin johdon taloudellisiin ennusteisiin ja olettamuksiin sisältyy riskiä. Näistä tekijöistä johtuen liikearvon arvostukseen sisältyy arvostusriski ja arvostus on riippuvainen toiminnan jatkuvuuden edellytyksistä.

Osavuosikatsaus ajalta 1.1.-30.6.2014

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n 2 momenttiin viitaten toteamme, että edellä mainitut seikat tulee ottaa huomioon arvioitaessa konsernin ajalta 1.1.-30.6.2014 laaditun osavuosikatsauksen säännösten mukaisuutta.

Helsinki, 17. maaliskuuta 2015

KPMG OY AB

Toni Aaltonen KHT