Vuosikertomus 2011

Technopolis Oyj on kiinteistöihin, toimitilojen vuokraukseen ja palveluihin erikoistunut pörssiyritys. Sen keskeinen toimintaajatus on yhdistää modernit liiketoimintaa tukevat palvelut nykyaikaisiin toimitiloihin ja tarjota asiakkaille tarpeiden mukaan muunneltavat liiketoimintaympäristöt. Technopoliksen tiloissa toimii noin 20 000 ihmistä ja lähes 1 300 yritystä ja yhteisöä Suomessa, Venäjällä ja Virossa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2011 oli 92,8 miljoonaa euroa ja käyttökate 47,5 miljoonaa euroa. Technopolis Oyj:n osake (TPS1V) on listattu NASDAQ OMX Helsinkiin.

ja taloudelliset tavoitteet 2012–2016 Strategia

Yhtiön hallitus vahvisti syyskuussa yhtiön strategian ja taloudelliset tavoitteet vuosille 2012–2016. Tavoitteena on kannattava kasvu uusien asiakassegmenttien ja kansainvälistymisen kautta.

Yhtiö pyrkii vahvistamaan terveydenhuolto- ja koulutusalojen osuutta asiakaskannassaan panostamalla näihin segmentteihin ja niiden tarvitsemiin erityispalveluihin. Technopoliksen tavoitteena on toimialallisesti ja maantieteellisesti hajautettu asiakasrakenne.

Osana kansainvälistymistavoitteitaan Technopolis-konserni ana lysoi jatkuvasti mahdollisia kasvukohteita Euroopassa. Keskeisinä kriteereinä potentiaalisille hankinnoille ovat kohteen riittävä ko koluokka, kasvumahdollisuudet, erinomainen sijainti kasvukes kuksissa, korkealaatuinen ja joustava kiinteistökanta sekä positiivi nen kassavirta. Ostettavan kohteen asiakaskannan tulee soveltua Technopoliksen konseptiin. Lisäksi hankkeen tulee vaikuttaa po sitiivisesti osakekohtaiseen tulokseen.

Strategiset taloudelliset tavoitteet ovat:

keskimäärin 15 % liikevaihdon ja käyttökatteen kasvu vuosittain
Suomen ulkopuolinen liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa vuoteen 2016 mennessä
sijoitetun pääoman tuottotavoite vähintään 6 % vuodessa
omavaraisuustavoite vähintään 35 % yli suhdanteen
jakaa osinkoa 40–50 % nettotuloksesta ilman käypien arvojen muutoksia vuosittain.

Tilinpäätös	42
Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2011	42
Yhteenveto konsernin tilinpäätöksestä ja osakekohtaisista luvuista 51
Konsernin laaja tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja oman pääoman
muutoslaskelma	52
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 55
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	60
Emoyhtiön tuloslaskelma, tase ja rahavirta 79
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 81
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 82
Tunnuslukujen laskentakaavat 88
Hallituksen voitonjakoehdotus	90
Tilintarkastuskertomus	91

Vuosi 2011 painuu mieleeni vuotena, jolloin Technopolis näytti todellisen luonteensa. Jouduimme nousemaan vuoden 2008 taantumasta, kuten kaikki muutkin. Selvisimme rahoitusmarkkinoiden jäätymisestä sekä siitä seuranneesta syvästä taantumasta ja teollisuuden rakennemuutoksesta. Me virtaviivaistimme organisaatiotamme, panostimme myynti- ja asiakaspalveluprosesseihimme ja saimme turvattua kiinteistöjemme käyttöasteet. Tämä oli lyhyen aikavälin strategiamme – ja se toimi.

Pitkällä aikavälillä halusimme monipuolistaa asiakaskantaamme ja edelleen laajentaa toimintaamme maantieteellisesti uusille alueille, keskittyen nimenomaan älykkäisiin liiketoimintakeskuksiin. Jatkoimme investoimista nykyisten keskusten laajentamiseen ja uudenlaisiin hankkeisiin terveydenhoito- ja koulutusaloilla. Jatkoimme myös vahvaa panostustamme Pietarissa ja Tallinnassa.

Vuonna 2011 Technopolis alkoi korjata satoa investoinneistaan. Tämä näkyi yhtiön taloudellisissa tunnusluvuissa: Vuoden 2011 liikevaihto nousi 92,8 miljoonaan euroon ja käyttökate 47,5 miljoonaan euroon. Käyttökate nousi 14,8 % ja liikevaihto 14,4 % vuoteen 2010 verrattuna.

Liikevaihto, milj. euroa Liikevaihto, milj. euroa Käyttökate, milj. euroa Käyttökate, milj. euroa

Technopolis edisti myös yhtiön pitkän aikavälin strategiassa määriteltyjä tavoitteita. Oulussa onnistuttiin asiakasportfolion rakenneuudistuksessa. Olemassa olevilla kampuksilla käynnistettiin uusia kasvuhankkeita. Pulkovo I -hanke Pietarissa on hyvä esimerkki siitä, kuinka Technopoliksen konsepti viedään menestyksekkäästi ulkomaille. Toteutimme onnistuneesti virolaisen tytäryhtiön integraation ja aloitimme toimivan yhteistyön. Tytäryhtiön toiminnan tuloksellisuus oli merkittävässä asemassa koko yhtiön käyttökatteen kasvun kannalta.

Samaan aikaan kun Technopolis sai päätökseen pienimuotoisen vallankumouksen strategiassaan, aloitti se uuden. Technopolis Finnmedi-keskuksen toiminta pyörähti käyntiin Tampereella. Potilashotelli ja Silmäkeskus tarjoaa täysin uudenlaisen toimintaympäristön. Menestyksekkään alun joh-

dosta aiomme hyödyntää konseptia myös muualla. Jos puitesopimus Kuopiossa sijaitsevan Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa toteutuu suunnitellun laajuisena, Suomi saa ensimmäisen täysin tiedepuistoon integroidun kampuksensa. Nämä uudet toimialat täydentävät Technopoliksen portfoliota ja vahvistavat yrityksen palvelutarjontaa.

Olen ylpeä Technopoliksen taloudellisesta tuloksesta sekä osaavista tiimeistämme, joiden omistautuva asenne on mahdollistanut saavutetun tuloksen. Olen myös ylpeä yhtiömme hallituksesta, joka on luotsannut yritystämme ja pitänyt suunnan vakaana talouskriisin pyörteissä. Vaikka emme ehkä ole vielä täysin selvillä vesillä, olen varma, että Technopolis on menossa oikeaan suuntaan. Luottavaisin mielin suuntaan katseeni vuoteen 2012.

Keith Silverang Helmikuu 2012

Taseen loppusumma, milj. euroa Koronmaksukyky Taseen loppusumma, milj. euroa

Vuoden 2011 päätapahtumat ja -investoinnit

Fimea pysyvästi Kuopioon. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ilmoitti tammikuussa vuokraavansa Fimean ja Senaatti-kiinteistöjen tekemän sopimuksen mukaan pysyviksi toimitiloikseen yhteensä 3 200 neliömetriä Technopoliksen tiloista Kuopiossa. Tilat otetaan vaiheittain käyttöön elokuun 2014 loppuun mennessä.

Innovan toinen vaihe käyntiin. Technopolis aloitti tammikuussa Jyväskylän keskustan tuntumassa Innovan toisen vaiheen rakentamisen. Toimistotilojen pinta-ala on noin 10 000 neliömetriä ja investoinnin suuruus on noin 19,8 miljoonaa euroa. Tiloihin muuttaa mm. Educluster Finland, Keski-Suomen ELYkeskus ja Respecta.

Vihreämpi Technopolis. Maaliskuussa Technopolis otti käyttöön uuden ympäristöstrategian vuosille 2011–2015. Keskeisinä tavoitteina on vähentää energiankulutusta 10 %, vedenkulutusta 8 % ja hiilidioksidipäästöjä 20 % verrattuna vuoden 2010 tasoon. Technopoliksen työtä kestävän kehityksen hyväksi esitellään tarkemmin vuosikertomuksen sivulta 21 alkaen.

Savonia-yhteistyö laajenee Kuopiossa. Savonia-ammattikorkeakoulu solmi Technopoliksen kanssa esisopimuksensa huhtikuussa. Tavoitteena on, että Savonia vuokraa vaiheittain vuoteen 2015 mennessä yhteensä 33 000 neliömetriä pitkillä, vähintään 15 vuoden sopimuksilla.

Tampereen mittava uudishanke. Technopolis käynnisti huhtikuussa Tampereen keskustakampuksen toisen vaiheen rakentamisen. Toimistotilojen kerrosala on noin 7 900 neliömetriä ja rakennuksen bruttoala on noin 12 000 neliömetriä. Hankkeen kustannusarvio on noin 22,5 miljoonaa euroa ja arvioitu valmistuminen syyskuussa 2012.

Merkittäviä sopimuksia Oulussa. Technopolis solmi huhtikuussa usean vuoden sopimuksen Renesas Mobile Europe Oy:n kanssa. Yhtiö vuokraa 11 700 neliömetriä Technopolis Oulun yliopistokampukselta. Toukokuussa Technopolis solmi 10 vuoden vuokrasopimuksen Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa 1 500 neliömetrin tiloista Technopolis Oulun keskustakampuksella.

Technopolis Pulkovo täyteen vuokrattu. Technopolis teki vuoden 2011 aikana useita vuokrasopimuksia Pulkovoon, joista merkittävin oli venäläisen insinööritoimiston Eltech SPb:n kanssa toukokuusssa solmittu kahden vuoden vuokrasopimus. Joulukuussa 2011 Pulkovon lentokenttäkampus saavutti 100 %:n vuokrausasteen.

OP-Palvelut Elektroniikkatielle. Elokuussa Technopolis sai asiakkaakseen OP-Pohjola-ryhmään kuuluvan OP-Palvelut Oy:n, joka vuokrasi vaiheittain elokuun 2011 ja helmikuun 2012 välisenä aikana 2 100 neliömetriä toimitilaa. Sopimus kestää vuoteen 2016. Toimitiloihin tulee OP-Pohjola-ryhmän Mobiilipalvelujen ja sähköisen myynnin kehitysyksikkö sekä ICT-osaamiskeskus.

Strategia ja taloudelliset tavoitteet 2012–2016. Yhtiön hallitus vahvisti syyskuussa yhtiön strategian ja taloudelliset tavoitteet vuosille 2012–2016 seuraavasti: keskimäärin 15 % liikevaihdon ja käyttökatteen vuotuinen kasvu, Suomen ulkopuolinen liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa vuoteen 2016 mennessä, sijoitetun pääoman tuottotavoite vähintään 6 % vuodessa ja omava-

Murroksen kautta uuteen kasvuun ICT-alan rakennemuutos on luonut Oulun alueelle positiivisen

kasvun vireen ja runsaasti uutta yritystoimintaa. Oulun Technopolis on saanut kuluneen vuoden aikana asiakkaikseen useita merkittäviä kansallisia ja kansainvälisiä ICT-alan yrityksiä.

Uusia sopimuksia on tehty peräti 30 000 neliömetrin edestä, kun vuokrattavien toimitilojemme kokonaispinta-ala Oulussa on 200 000 neliötä. Sopimukset ovat pitkäaikaisia ja lisäksi niihin sisältyy merkittävä määrä Technopoliksen tarjoamia palveluita.

Ouluun yrityksiä houkuttelee vuosikymmenten aikana syntynyt valtava ICT-alan osaamispotentiaali, joka pysyy alueen kilpailuetuna jatkossakin.

raisuustavoite vähintään 35 % yli suhdanteen. Lisäksi yhtiö pyrkii vahvistamaan terveydenhuolto- ja koulutusalojen osuutta asiakaskannassaan.

MoneyTalks® Forum palkittiin. Technopoliksen MoneyTalks® Forum, rahoituksen matchmaking-tapahtuma, voitti syyskuussa Enterprise Europe Network -verkoston Best Practice Awards 2011 -kilpailun kategoriassa Access to Finance. Lue lisää sivulta 29.

Ericsson Ouluun. Maailman suurin verkkovalmistaja Ericsson julkisti syyskuussa suunnitelmansa perustaa tutkimus- ja tuotekehityskeskus Ouluun. Yhtiö vuokraa keskuksensa käyttöön 1 000 neliömetriä Technopolis Oulun yliopistokampukselta.

JOT laskeutuu Oulun lentokenttäkampukselle. Lokakuussa Technopolis solmi JOT Automation Oy:n kanssa vähintään syksyyn 2015 ulottuvan vuokrasopimuksen 4 407 neliömetrin tiloista Technopolis Oulun lentokenttäkampukselta Lentokentäntieltä. JOT Automation lukeutuu maailman johtaviin matkapuhelin- ja ajoneuvoteollisuuden testausjärjestelmien toimittajiin.

Ensimmäinen Leed-kultatason kohde. Technopolis Helsinki-Vantaan toukokuussa valmistunut vaihe 5B saavutti marraskuussa, ensimmäisenä Technopoliksen kohteena, kansainvälisen LEED-ympäristöluokituksen. Kohteen ympäristösuorituskyky on erinomainen ja se saavutti LEED-kultatason. Kulta- tai platinatason on Suomessa aikaisemmin saavuttanut ainoastaan kolme uudisrakennushanketta.

VUODEN 2011 PÄÄTAPAHTUMAT 12

Palkittu konsepti. Marraskuussa Technopolis sai 15 000 euron tunnustuspalkinnon Teknologiasta Tuotteiksi -säätiöltä. Palkitsemisperusteita olivat Technopoliksen vahva konsepti sekä onnistunut kansainvälistyminen Venäjälle ja Viroon.

Uutta kasvua Virossa. Joulukuussa Technopolis Ülemiste solmi sopimuksen Viron tulli- ja verohallituksen kanssa, joka vuokraa 11 650 neliömetriä kymmeneksi vuodeksi. Sopimuksen johdosta Technopolis Ülemisten lentokenttäkampusta laajennetaan. Laajennuksen on arvioitu valmistuvan lokakuussa 2013.

Technopolis-konseptia Asiakkaat arvostavat

Tyytyväiset asiakkaat ja tilojen korkea käyttöaste ovat vahvoja todisteita siitä, että Technopoliksen konsepti toimii.

Technopoliksen toiminta-ajatuksena on yhdistää toimitilat ja palvelut tarkkaan harkituksi kokonaisuudeksi, joka tukee asiakkaiden kasvua ja menestystä. Panostamme koko ajan siihen, että konsepti myös toteutuu käytännössä ja näkyy palveluiden korkeana laatuna.

Tutkimme onnistumistamme neljästi vuodessa asiakastyytyväisyyskyselyllä, jossa asiakasyritysten päättäjät ja yhteyshenkilöt arvioivat Technopoliksen eri toimintoja asteikolla 1–5.

Asiakastyytyväisyys on korkea. Vuoden 2011 asiakaskyselyissä korkean arvosanan saavuttivat Technopoliksen aulapalvelut, henkilökunta, toimitilojen sijainti ja asiakkaiden luottamus oman yritystoiminnan kasvuun Technopoliksen keskuksissa.

Asiakkaiden tarpeiden kuunteleminen ja toimintojen kehittäminen varmistavat " korkean asiakastyytyväisyyden.

Hyvä palvelu ja joustavat toimitilat ovat keskeisiä tekijöitä konseptissa, jolle asiakkaidemme tyytyväisyys rakentuu. "

Yritysten päättäjät olivat myös valmiita suosittelemaan Technopolista muille yrityksille huippuarvosanalla 4.

Asiakaskyselyt ovat meille erittäin tärkeä työkalu Technopoliksen toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Suhtaudumme vakavasti saamaamme asiakaspalautteeseen – tavoitteenamme toimintaympäristöt, jotka entistäkin paremmin vastaavat asiakkaidemme tarpeita.

Taloudellinen vuokrausaste Hyvä asiakastyytyväisyys tukee kiinteistöjen korkeaa taloudellista vuokrausastetta. Vuokrausasteet ovat kehittyneet erittäin suotuisasti haastavassakin markkinatilanteessa, saavuttaen vuoden 2011 lopussa 95,1 %.

Terveydenhuolto on vahva tulevaisuuden ala, jonka merkitys kasvaa jatkuvasti. "

monipuolistuva asiakaskanta

Technopoliksen strategisena tavoitteena on nostaa terveydenhuolto- ja koulutusalojen osuutta asiakaskannassa. Käytäntö on jo osoittanut, että konseptimme toimii myös näillä asiakassegmenteillä.

Finnmedi. Technopoliksen mittavin panostus terveydenhuoltoalan asiakassegmenttiin on uudenlainen terveysteknologian ja hyvinvoinnin kampus Finnmedi Tampereella. Päävuokralaisia ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Silmäkeskus, johon Tampereen yliopistollinen sairaala keskittää silmäsairauksien hoidon, sekä Norlandia Care Oy:n yksityinen potilashotelli. Kokonaisuuteen kuuluu myös 2 000 neliömetrin suuruinen toimisto-osa, jota vuokrataan useille käyttäjille.

Finnmedi-kampus mahdollistaa uusia, innovatiivisia toimintatapoja, jotka lisäävät terveydenhuollon palveluprosessien tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Potilashotelli palvelee Finnmedin välittömässä läheisyydessä sijaitsevan yliopistollisen sairaalan potilaita. Samalla se tarjoaa Silmäkeskukselle esimerkiksi potilaiden vastaanottopalvelut ja tarvittaessa lisäpaikkoja vuodeosastolle. Tämä Suomessa ainutlaatuinen yhteistyömuoto on herättänyt runsaasti kiinnostusta terveydenhuoltoalalla muissakin kaupungeissa, mikä saattaisi avata mahdollisuuksia konseptin monistamiseen.

Technopolis Finnmedi

• valmistui marraskuussa 2011
• tilojen pinta-ala n. 13 000 neliömetriä
• investointi n. 28 miljoonaa euroa

Savonia. Technopolis Kuopio on vuodesta 2000 tehnyt Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa pitkäjänteistä yhteistyötä, ja kumppanuus on syventynyt vaiheittain. Vuonna 2011 on tehty esisopimus, jonka puitteissa ammattikorkeakoulu keskittää kaikki toimintonsa Technopoliksen tiloihin. Jo nyt Savonia hyödyntää laajasti myös Technopoliksen palveluita: esimerkiksi Technopolis Microkadulla tarjoiltiin yli 70 000 opiskelijalounasta vuonna 2011. Sekä palveluiden että Savonian vuokraamien tilojen määrän odotetaan moninkertaistuvan uuden sopimuksen myötä.

Technopolis on tiiviisti mukana myös Savonian Open Innovation Space -hankkeessa, jossa kehitetään tulevaisuuden innovatiivisia oppimisympäristöjä. Hankkeen pilottitila toteutettiin Technopolis Kuopion tiloihin syksyllä 2011.

Jyväskylässä Technopoliksen suurimpia asiakkaita on yliopisto. Millaisena julkisen sektorin toimija kokee yhteistyön kanssamme?

Julkisen sektorin pitkät sopimukset tuovat jatkuvuutta sekä asiakkaille että Technopolikselle. "

Toimitilat

Technopoliksella on kaikkiaan 18 kampusta, joista 16 sijaitsee Suomessa, yksi Pietarissa ja yksi Tallinnassa. Muuntojoustavuuden ja kattavan palveluvalikoiman ansiosta Technopoliksen tiloissa on helppo toimia ja kasvaa. Technopolis tarjoaa sopivat tilat sekä muutaman työntekijän yrityksille että tuhansien työntekijöiden konserneille. Asiakkaillamme on aina käytössään täsmälleen heidän tarpeitaan vastaavat tilat ja palvelut.

strategisilla sijainneilla Joustavia toimitiloja

Technopoliksen kampukset tarjoavat asiakkaille korkeatasoiset, modernit ja helposti muunneltavat toimitilat strategisella sijainnilla – kahdeksassa keskeisessä suomalaiskaupungissa sekä Pietarissa ja Tallinnassa.

Kaikki Technopolis-kaupungit ovat vetovoimaisia kasvukeskuksia, jotka houkuttelevat osaajia ja yrityksiä. Kampuksiamme toimii pääkaupunkiseudulla, keskellä Suomen suurinta ja kansainvälisintä markkinaa. Oman alueensa tärkeimpiä kasvukeskuksia ovat Oulu, Tampere, Jyväskylä, Kuopio sekä Lappeenranta, joka on myös Suomen tärkeimpiä Venäjän kaupan portteja.

Technopolis-kampusten sijainti näiden kasvukeskusten sisällä on tarkkaan harkittua. Haluamme tarjota asiakkaillemme toimitilat kaupunkien parhailta paikoilta – erinomaisen sijainnin, joka helpottaa yrityksen toimintaa ja tukee menestystä.

Yliopistokampuksillamme innovatiiviset yritykset voivat hyö dyntää läheisiä korkeakouluja tutkimus- ja tuotekehitysyhteis työssä sekä huippuosaajien rekrytoinnissa. Keskustakampuksil lamme etenkin palveluyritykset hyötyvät keskeisestä sijainnista ja muiden palveluiden läheisyydestä. Lentokenttäkampuksem me tekevät liikematkailusta vaivatonta, joten ne ovat ihanteelli sia sijoittumispaikkoja kansainvälisesti toimiville yrityksille.

Kansainväliset Technopolis-kampukset Technopoliksen kansainvälisen kasvun strategiaan kuuluvat lentokenttäkampuksemme Pietarissa ja Tallinnassa. Erinomaisen sijainnin lisäksi ne tarjoavat paikallisille ja kansainvälisille yrityksille modernit tilat ja laadukkaat palvelut innovatiivisessa toimintaympäris- tössä. Suomalaiset ja kansainväliset yritykset voivat luottaa tuttuun, korkealuokkaiseen Technopolis-konseptiin, jonka palvelut tukevat pääsyä uusille markkina-alueille. Pietari on Venäjän toiseksi suurin kaupunki, nopeasti kasvava talousalue ja kansainväli-

sen kaupan portti, jossa on korkeatasoiset yliopistot. Technopolis Pulkovon keskus sijait- see Pietarin kansainvälisen lentokentän vieressä. Asiakasyrityksinä on venäläisiä ja kan- sainvälisiä ICT-alan ja koneteollisuuden yrityksiä sekä näille palveluita tarjoavia yrityksiä. Technopolis Pulkovon tilojen vuokrausaste vuoden 2011 lopussa oli 100 %. Technopolis Pulkovo on jo nyt saavuttanut hyvän maineen länsimaiset standardit täyttävänä kokous- paikkana, joka tarjoaa vakaan liiketoimintaympäristön sekä koti- että ulkomaisille yrityk- sille. Tallinna on Viron liike-elämän keskus ja vilkas opiskelijakeskittymä. Lokakuussa 2010 perustetun yhteisyritys Technopolis Ülemisten toimitilat sijaitsevat Tallinnan kansainvä- lisen lentokentän vieressä. Technopolis Ülemiste on Tallinnan merkittävin ICT-yritysten keskittymä, jolla on valmiina erinomainen asiakaskunta ja kasvupotentiaalia liki 150 000 neliömetrin rakennusoikeuden ansiosta. Joulukuussa 2011 yhtiö solmi Viron tulli- ja ve- rohallituksen kanssa kymmenen vuoden sopimuksen, jonka myötä kampusta laajenne- taan 29 650 neliömetrillä. Sopimuksen kautta asiakaskunnan paino siirtyy enemmän jul- kiselle sektorille, ja tulevaisuudessa tavoittelemmekin sektorilta lisäasiakkuuksia.

Technopolis

Technopoliksen ympäristöstrategialla on selkeä päämäärä: tarjota asiakkaillemme entistäkin ympäristöystävällisempiä ja energiatehokkaampia toimintaympäristöjä.

Kestävän kehityksen ohjenuorana Technopolis noudattaa omaa ympäristöstrategiaa vuosille 2011–2015. Strategian päätavoitteina on vähentää kiinteistöjemme energiankulutusta 10 %, vedenkulutusta 8 % ja hiilidioksidipäästöjä 20 %. Samat kunnianhimoiset tavoitteet koskevat myös Technopoliksen kansainvälisiä kampuksia,

Energian kulutus, Suomi

Sähkö, MWh

Sähköenergian tuotantomuodot Suomessa, 2011

Fossiilinen energia Uusiutuva energia Ydinenergia

mikä tarjoaa meille hienon tilaisuuden olla ympäristöystäväl listen toimitilojen edelläkävijä Pietarissa ja Tallinnassa.

Ekotehokkuus on jo nyt monille asiakkaille painava kriteeri toi mitilojen valinnassa, ja tulevaisuudessa sen merkitys päätöksen teon välineenä vain kasvaa. Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen on siis Technopolikselle olennainen kilpailuky kyä vahvistava tekijä .

Kaikille Technopoliksen uudiskohteille sekä potentiaalisille ole massa oleville kiinteistöille haetaan LEED-ympäristöluokitusta, ja omille toimipisteillemme tavoittelemme WWF:n Green Offi ce -ympäristömerkkiä. Tulemme kehittämään ympäristö- ja yh teiskuntavastuuraportointiamme kansainvälisen GRI-ohjeiston mukaiseksi. Tavoitteena on myös lisätä Technopoliksen vihrei den palvelujen valikoimaa, mikä tukee asiakkaidemme omien toimistojen ekologisuuden kehittämishankkeita.

Ympäristöstrategiamme päätavoitteet:

energiankulutus -10 %

vedenkulutus -8 %

hiilidioksidipäästöt -20 %

Kestävän kehityksen mukaiset toimintaympäristöt ja palvelut luovat huomattavaa lisäarvoa Technopoliksen asiakkaille. "

Uusien kohteiden edellytykset ympäristöystävällisyyteen pystytään varmistamaan ympäristövastuullisella suunnittelun ja rakentamisen ohjauksella, mutta Technopolis pitää hyvää huolta myös olemassa olevien kiinteistöjensä kunnosta ja tarkoituksenmukaisesta ylläpidosta sekä sitä kautta energia- ja ekotehokkuudesta. Suunnitelmallisten ajanmukaistamistoimien ja vihreiden investointien ansiosta kiinteistöjen arvo säilyy ja käyttökustannusten kehitys on hallittua. Pienilläkin asioilla, kuten LVI-säädöillä, valaistuksen aikaohjauksella ja liiketunnistimilla, voidaan aikaansaada miellyttävämpiä ja tuottavampia työympäristöjä, joissa asiakkaamme viihtyvät.

Vihreitä tekojamme

uusiutuvilla energialähteillä tuotetun vihreän sähkön Technopolis päätti nostaa osuuden 45 prosentista 100 prosenttiin vuoden 2012 alusta. Vihreää sähköä tarjotaan aluksi kaikilla Technopoliksen Suomen kampuksilla.

Hiilijalanjälki puoliksi. Jyväskylässä Innovan toinen vaihe on suunniteltu siten, että rakennuksen hiilijalanjälki pystytään jopa puolittamaan. Tähän päästään maalämpöä ja -jäähdytystä hyödyntävien energiapaalujen, energiankulutusta vähentävän talo -kokonaisjärjestelmän sekä vihreän ostosähkön avulla. teknisen ARE Sensus

Lue lisää

Technopoliksen Ympäristövastuullisuus 2011 -raportti

Yrityspalvelut

Technopolis tarjoaa keskuksissaan monipuolisen valikoiman lisäarvoa tuottavia yrityspalveluita. Ne voivat auttaa asiakkaitamme tehostamaan toimintojaan ja karsimaan kulujaan ekotehokkaalla tavalla.

yrityspalvelut Toimintaa tehostavat

Korkealaatuiset palvelut voivat olla se erottava tekijä, jonka vuoksi asiakkaat valitsevat Technopoliksen toimintaympäristöt.

Muuntojoustavien toimitilojen lisäksi myös Technopoliksen yrityspalvelut mukautuvat asiakasyritystemme muuttuvien tarpeiden sekä henkilöstöresurssien mukaan. Asiakkaat valitsevat itse, mitkä palvelut milloinkin haluavat ulkoistaa Technopoliksen hoidettavaksi.

Asiakas voi valita toimitilan kunnossapitoon liittyvistä peruspalveluista kattaviin avaimet käteen -ratkaisuihin, jolloin asiakas voi rauhassa keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Lisäpalvelut, kuten ravintola-, kokous- ja videoneuvottelupalvelut, ovat varattavissa ja käytettävissä tarpeen mukaan.

Technopoliksen yrityspalveluiden käyttäminen on asiakkaillemme huomattavan kustannustehokas vaihtoehto palveluiden omaan hallinnointiin verrattuna. Yhteisesti toteutetut laadukkaat ja monipuoliset palvelut voivat aikaansaada merkittäviä säästöjä ja joustavuutta. Palvelukokonaisuuksia on myös helppo ostaa ja muuttaa, sillä asiakas saa kaikki tarvitsemansa palvelut yhden palvelupisteen periaatteella.

Technopoliksen asiakas voi mitoittaa käyttämänsä yrityspalvelut aina kulloisenkin tarpeen mukaan. "

Kohti ylivertaista asiakaspalvelua

Technopoliksen ydin on laadukas asiakaspalvelu.

Kun Technopoliksen kampukselle saapuu vieraita, ystävällisellä ja asiantuntevalla aulahenkilöstöllä on keskeinen rooli positiivisen ensivaikutelman luomisessa. Useimmille asiakkaille aulapalvelu on Technopoliksen palvelukokonaisuuden näkyvin ja tutuin osa, jonka kanssa he ovat tekemisissä päivittäin. Palvelua myös arvostetaan: asiakkaiden tyytyväisyys Technopoliksen aulapalveluihin on millä tahansa asteikolla mitattuna erinomainen.

Uutta!

Technopoliksen asiakaspalvelupisteet palvelevat sekä paikallisesti että keskitetysti – ja pian myös virtuaalisesti! Technopolis Ruoholahden II-vaiheeseen suunnitteilla oleva virtuaaliaula täydentää henkilökohtaista aulapalvelua.

Henkilöstö tilikaudella keskimäärin Henkilöstö tilikaudella keskimäärin

Kehityspalvelut

Yrityspalvelut Toimitilat

Technopolis haluaa tarjota asiakkaalle ylivertaisen palvelukokemuksen – ylittää asiakkaan odotukset " jokaisessa kohtaamisessa.

Hyvä palaute ei kuitenkaan ole lupa tyytyä saavuttamaamme tasoon. Päinvastoin: se kannustaa meitä panostamaan entistä enemmän palvelun sisällön ja laadun jatkuvaan kehittämiseen.

Taatakseen korkealuokkaisen aulapalvelun Technopolis palkkasi vuonna 2011 auloihin peräti 15 asiakaspalvelun ammattilaista. Näin toimipaikkojemme auloissa työskentelee yhä enemmän Technopoliksen omaa, sitoutunutta ja motivoitunutta henkilökuntaa.

Koko henkilöstön kehittämisessä painopistealueena on Technopoliksen strategian, palvelukonseptin ja palveluidentiteetin sisäistäminen organisaatiomme kaikilla tasoilla. Standardoidut toimintatavat, oikea asenne työhön ja asiakkaan tarpeiden syvällinen ymmärtäminen takaavat asiakkaillemme saman korkealaatuisen palvelun kaikissa Technopoliksen toimipaikoissa.

Customer Service Agent Teknologiantie 1, Oulu Työskennellyt Technopoliksen aulapalvelussa 9 vuotta "Työni on monipuolista ja vaihtelevaa, mikä pitää mielen virkeänä. Mitä haasteellisempi tehtävä, sen mielenkiintoisempi! Parasta työssäni on se, että saan olla ihmisten kanssa tekemisissä ja saan olla avuksi – sekä asiakkaille että työtovereille. Vaikka työskentelemme eri pisteissä, meillä on hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki. Arvostan myös sitä, että saan olla mukana kehittämässä omaa työtäni jatkuvasti. Technopoliksen aulapalvelussa työskentelevältä pitää löytyä palvelualttiutta, positiivista asennetta ja rohkeutta tarttua työhön kuin työhön. Pieneltä tuntuva asia voi olla asiakkaalle äärimmäisen tärkeä, ja siksi haluamme hoitaa kaikki palvelupyynnöt huolella loppuun asti." Hilkka Tapanila

Kehityspalvelut

Technopolis tarjoaa yrityksille maailmanluokan palvelua rahoituksen hankintaan, verkostoitumi seen ja innovaatioiden kehittämiseen. Autamme asiakkaitamme löytämään mahdollisuuksia uu teen kasvuun yritystoiminnan kaikissa vaiheissa.

Matchmaking verkottaa kohti kasvua

Technopoliksen matchmaking-palvelut auttavat kasvuyrityksiä löytämään nopeamman ja kustannustehokkaamman kasvun edellyttämät kriittiset osatekijät.

Asiakkaidemme kasvun edistäminen on meille tärkeää, koska se vahvistaa myös Technopoliksen omaa kasvustrategiaa ja tukee samalla koko asiakaskantamme myönteistä kehitystä. Toimintaansa onnistuneesti kasvattaneet yritykset voivat vuokrata Technopoliksen kampuksilta lisää toimitilaa, partneroitua asiakasyritystemme kanssa ja käyttää kasvun myötä enemmän yrityspalvelujamme.

Technopoliksen MoneyTalks® Forum sai vuonna 2011 merkittävän kansainvälisen tunnustuksen Enterprise Europe Network -verkostolta. Kahdesti vuodessa järjestämämme yritysrahoitustapahtuma palkittiin erinomaisena yritysten ja rahoittajien verkottumista edistävänä konseptina. Palkinto lisää MoneyTalks® Forumin tunnettuutta ja siten parantaa asiakasyritystem me mahdollisuuksia löytää tapahtuman kautta kansainvälistä rahoitusta.

Oman monipuolisen matchmaking-toiminnan lisäksi Techno polis tekee laajaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, jot ka jakavat intressimme kansainvälisen pääomasijoitustoimin nan aktivoimiseksi Suomessa. Esimerkiksi tammikuussa 2011 Technopolis tuotti ensimmäisen Enterprise Finland Venture Forum -tapahtuman yhteistyössä Suomen Teollisuussijoituk sen, Tekesin ja Finnveran kanssa. Paljon kansainvälistä mielen kiintoa herättänyt tapahtuma saa jatkoa vuonna 2012.

67 Technopoliksen omia matchmakingtapahtumia vuonna 2011

3 034 Kokonaisosallistujamäärä vuoden 2011 matchmaking-tapahtumissa

Kahdenvälisten sijoittajatapaamisten määrä MoneyTalks ®- ja MoneyTalks Forum -tapahtumissa

Korkean profiilin yhteistyö kasvattaa ja vahvistaa Techno poliksen omia verkostoja. Se myös täydentää asiakasyrityksil lemme tarjoamamme matchmaking-palvelun jatkumoa: Money Talks® Forumissa rahoitusta hakevat pääasiassa aloittavat yrityk set, kun taas Enterprise Finland Venture Forum on suunnattu jo voimakkaasti kasvaville yrityksille. Näin pystymme tukemaan asiakkaidemme menestystä yritystoiminnan kaikissa vai heissa .

Innovation Mill -hanke on vakiinnuttanut asemansa erinomaisena keinona luoda uutta kasvuyrittäjyyttä.

Lue lisää.

Uusia matchmaking hankkeitamme

International VC Zone -palvelu helpottaa teknologia- alaan keskittyvien kansainvälisten pääomasijoittajien toimintaa Suomen markkinoilla muun muassa järjestä- mällä tapaamisia valikoitujen yritysten kanssa. Techno polis toteuttaa palvelun yhteistyössä Greater Helsinki Promotionin kanssa. TalentMatch on täysin uudenlainen rekrytoinnin ko konaisuus, joka edistää kasvuhakuisten yritysten rekry- tointitarpeiden ja Suomessa asuvan kansainvälisen osaa- japotentiaalin kohtaamista. Technopoliksen ja Otaniemi Marketingin yhteishanketta kokeillaan kevään 2012 ai kana. 2011

Technopolis Oyj:n hallinnoinnissa ja päätöksenteossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ja Finanssivalvonnan julki sesti noteerattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä, yhtiön yhtiöjärjes tystä sekä Arvopaperimarkkinayhdistyksen julkaisemaa Suomen listayhtiöi den hallinnointikoodia.

Koodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsivuil la www.cgfinland.fi.

Yhtiön hallintorakenteen perustan muodostavat osakeyhtiölain mukaiset toi mielimet; yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Hallituksen työskentelyä avustavat hallituksen valiokunnat ja yhtiön operatiivisen toiminnan johtami sessa toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä. Yhtiöllä on lisäksi vuoden 2011 yhtiökokouksen perustama osakkeenomistajien nimitystoimikunta.

Yhtiökokous

Ylintä päätöksentekovaltaa Technopoliksessa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Technopoliksen varsinainen yhtiökokous pidetään vuosit tain toukokuun loppuun mennessä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitel tävät asiat määritellään osakeyhtiölaissa ja yhtiön yhtiöjärjestyksessä. Näihin kuuluvat muun muassa tilinpäätöksen vahvistaminen, tilikauden voiton käyt tämisestä ja osingonmaksusta päättäminen, vastuuvapaudesta yhtiön halli tuksen jäsenille ja toimitusjohtajalle päättäminen, hallituksen jäsenten ja ti lintarkastajien valitseminen sekä näiden palkkioista päättäminen. Varsinainen yhtiökokous voi hallituksen tai osakkeenomistajan ehdotuksesta päättää myös muista yhtiökokouksen toimivaltaan osakeyhtiölain mukaan kuuluvista asi oista. Ylimääräisiä yhtiökokouksia pidetään hallituksen kutsusta päätöksen teon niin vaatiessa.

Yhtiökokouksen koolle kutsumisessa ja järjestämisessä noudatetaan osakeyhtiölain säännöksiä ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksia. Technopolis julkaisee yhtiökokouskutsun pörssitiedotteena sekä yhtiön internetsivuilla.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Technopoliksen 30.3.2011 pidetty varsinainen yhtiökokous perusti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituksen jäsenten palkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Nimitystoimikuntaan kuuluu hallituksen puheenjohtaja sekä kolme kolmea suurinta osakkeenomistajaa edustavaa, hallitukseen kuulumatonta jäsentä. Nimitystoimikunnan puheenjohtajana toimii suurimman osakkeenomistajan nimeämä jäsen. Osakkeenomistajia edustavien jäsenten nimeämisoikeus on niillä kolmella osakkeenomistajalla, joiden osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on suurin seuraavaa varsinaista yhtiökokousta edeltävän lokakuun 1. päivänä. Mikäli osakkeenomistaja ei halua käyttää nimeämisoikeuttaan, nimeämisoikeus siirtyy seuraavaksi suurimmalle omistajalle.

Nimitystoimikunnan jäsenet ovat 1.10.2011 tilanteen mukaan Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas ja Oulun kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Timo Kenakkala sekä Technopolis Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskonen. Nimitystoimikunnan puheenjohtajana toimii Risto Murto.

Nimitystoimikunnan toimikausi jatkuu kunnes uusi nimitystoimikunta on nimetty, ellei yhtiökokous toisin päätä. Nimitystoimikunta valmistelee edellä tarkoitetut ehdotukset tarvittaessa myös ylimääräiselle yhtiökokoukselle.

Technopoliksen yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään neljä ja enintään seitsemän jäsentä. Yhtiökokous valitsee vuosittain yhtiölle hallituksen, jonka tehtävät ja toimikausi määräytyvät lainsäädännön, yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen työjärjestyksen perusteella. Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee lisäksi hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus arvioi vuosittain jäsentensä riippumattomuus ja ilmoittaa, ketkä heistä ovat riippumattomia yhtiöstä ja ketkä riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen tulee toiminnassaan aina edistää yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien etua.

Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Laissa mainittujen tehtävien lisäksi Technopoliksen hallitus on vahvistanut toimintaansa varten työjärjestyksen, jossa tarkemmin määritellään hallituksen, sen puheenjohtajan, hallituksen valiokuntien, toimitusjohtajan sekä johtoryhmän keskeiset tehtävät.

Hallituksen tehtäviin kuuluu muun muassa päättää yhtiön strategiasta, liiketoiminnan rakenteesta ja merkittävistä organisaatioratkaisuista, vahvistaa budjetti ja ohjeet, joiden mukaan Technopoliksen riskienhallinta ja sisäinen valvonta järjestetään, valvoa yhtiön hallintoprosessien riittävyyttä, asianmukaisuutta ja tehokkuutta, ja vahvistaa yhtiön raportointijärjestelmän sekä varojen sijoittamista koskevat valtuudet ja ohjeet. Hallitus myös päättää kiinteistösijoitus-

Carl-Johan Granvik Teija Andersen

Pekka Korhonen Matti Pennanen Timo Ritakallio

omaisuuden hankkimisesta, luovuttamisesta ja investoinneista sekä muista yhtiön liiketoiminnan laajuuteen ja laatuun nähden epätavallisista ja laajakantoisista asioista, nimittää toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenet ja päättää heidän vastuualueistaan ja palkitsemisestaan, vahvistaa henkilöstön palkitsemisessa ja kannustinjärjestelmissä noudatettavat periaatteet, päättää yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmistä ja avainhenkilöiden seuraajasuunnitelmasta. Hallitus määrittelee yhtiön osinkopolitiikan ja tekee voitonjakoehdotuksen yhtiökokoukselle.

Technopoliksen yhtiökokous 30.3.2011 päätti valita hallitukseen seuraavat henkilöt:

Pertti Huuskonen

DI, MKT, eMBA, syntynyt 1956, hallituksen jäsen vuodesta 2008, hallituksen päätoiminen puheenjohtaja 2008−2011 ja puheenjohtaja 30.3.2011 alkaen. Hän toimii sijoitus- ja konsultointiyhtiö Lunacon Oy:n toimitusjohtajana ja Oulun yliopiston Oulu Business School'in asiantuntijana ja lehtorina. Aiemmin hän toimi Technopolis Oyj:n toimitusjohtajana vuosina 1985−2008 sekä toimitusjohtajana perustamassaan koneautomaatioalan yrityksessä, Vakote Oy:ssä. Hän on LapTi-Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja sanomalehti Kalevan hallituksen jäsen.

Carl-Johan Granvik

KTM, syntynyt 1949, hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja 30.3.2011 alkaen. Hän on toiminut koko työuransa Nordea Pankki Oyj:ssä ja sen edeltäjissä, viimeksi ennen eläkkeelle jäämistään Nordea-konsernin riskienhallintajohtajana ja Nordean Suomen maajohtajana sekä johtoryhmän jäsenenä ja varatoimitusjohtajana Nordea Pankki Oyj:ssä. Hän on Sponsor Fund II Ky:n sijoitusneuvoston puheenjohtaja sekä jäsen useiden säätiöiden hallituksessa.

Teija Andersen

MMM, eMBA, syntynyt 1957, hallituksen jäsen vuodesta 2009.

Hän toimii Adviso TMA Oy:n toimitusjohtajana ja on aiemmin toiminut muun muassa Fazer-konsernin strategisesta markkinoinnista vastaavana johtajana sekä Fazer Amican toimialajohtajana. Hän on myös Diacor Terveyspalvelut Oy:n, Paletti Oy:n ja Mainostajien Liitto Ry:n hallituksen jäsen.

Pekka Korhonen

OTK ja TK, syntynyt 1952, hallituksen jäsen vuosina 2007−2008 sekä 2010 alkaen. Hän on NV Kiinteistösijoitus Oy:n toimitusjohtaja sekä NV Property Fund I Ky:n toimitusjohtaja. Hän on aiemmin toiminut mm. OP-Eläkekassan ja OP-Eläkesäätiön toimitusjohtajana ja sijoituspäällikkönä vuosina 1986−2010.

Matti Pennanen

DI, syntynyt 1951, hallituksen jäsen vuodesta 2005, varapuheenjohtaja 2005− 30.3.2011.

Hän on Oulun kaupungin kaupunginjohtaja ja toiminut aiemmin mm. Oulun apulaiskaupunginjohtajana sekä Palmberg-Rakennus Oy:n ja YIT-Yhtymä Oy:n eri tehtävissä Suomessa ja ulkomailla. Hän on uuden Oulun yhdistymishallituksen esittelijä, Oulun seudun seutuhallituksen puheenjohtaja sekä Oulun yliopiston tukisäätiön ja Suomen Satamaliitto Ry:n hallituksen jäsen.

Timo Ritakallio

OTK, MBA, syntynyt 1962, hallituksen jäsen vuodesta 2008.

Hän on Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja. Hän on aiemmin toiminut Pohjola Pankki Oyj:n varatoimitusjohtajana, konsernin johtoryhmän varapuheenjohtajana sekä sitä ennen OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:n varatoimitusjohtajana ja johtokunnan jäsenenä. Hän on myös Outotec Oyj:n hallituksen jäsen.

Vuoden 2011 aikana kaikki hallituksen jäsenet lukuun ottamatta Pertti Huuskosta ovat olleet riippumattomia yhtiöstä ja kaikki hallituksen jäsenet ovat olleet riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallitus on kokoontunut tilikauden 2011 aikana 10 kertaa. Keskimääräinen kokousten osallistumisprosentti on ollut 96,7 %.

Hallituksen palkat ja kokouspalkkiot vuodelta 2011 olivat yhteensä 321 tuhatta euroa sisältäen vuosipalkkiona luovutettujen osakkeiden arvon. Osa hallituksen jäsenen vuosipalkkiosta maksetaan markkinoilta hankittavina osakkeina, koska hallituksen jäsenten pitkäjänteinen ja kasvava osakeomistus palvelee kaikkien osakkeenomistajien etua. Hallituksen jäsenten palkitsemisesta päättää yhtiökokous.

Hallituksen jäsenten osakeomistukset ovat vuosikertomuksen kohdassa "Johdon osakeomistukset". Hallituksen jäsenten palkkiot on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 22, "Lähipiiritapahtumat" (sivu 73).

Hallituksen valiokunnat

Hallitustyöskentelyn tehostamiseksi hallitus on perustanut keskuudestaan kaksi valiokuntaa, tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan, jotka valmistelevat hallituksen vastuulle ja päätettäväksi kuuluvia asioita. Hallitus valitsee valiokuntien puheenjohtajat ja jäsenet järjestäytymiskokouksessaan. Valiokunnassa on aina vähintään kolme jäsentä. Valiokunnan jäsenillä on oltava valiokunnan tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja kokemus.

Valiokunnan puheenjohtaja raportoi hallitukselle jokaisesta kokouksesta, ja valiokuntien kokousten pöytäkirjat toimitetaan kaikille hallituksen jäsenille.

Tarkastusvaliokunta

Hallituksella on tarkastusvaliokunta, joka tukee hallitusta yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden käsittelyssä. Valiokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Vähintään yhden valiokunnan jäsenen on oltava talouden asiantuntija, jolla on riittävä tietämys ja kokemus laskentatoimesta, kirjanpidosta tai tarkastuksesta. Valiokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.

Tarkastusvaliokunnan keskeisinä tehtävinä on muun muassa seurata yhtiön taloudellista raportointia ja tilinpäätöksen tilintarkastusta, seurata sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta sekä käsitellä sisäisen tarkastuksen suunnitelmat ja raportit. Tarkastusvaliokunta arvioi tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista yhtiölle. Tarkastusvaliokunta käsittelee myös yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästään vuosittain annettavan selvityksen ja valmistelee tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen yhtiökokoukselle.

Tarkastusvaliokuntaan kuuluvat 30.3.2011 alkaen puheenjohtajana Timo Ritakallio ja jäseninä Carl-Johan Granvik ja Pekka Korhonen. Tarkastusvaliokunta on kokoontunut tilikauden 2011 aikana 8 kertaa. Keskimääräinen kokousten osallistumisprosentti on ollut 100 %.

Palkitsemisvaliokunta

Hallituksella on palkitsemisvaliokunta, joka tukee hallitusta yhtiön johdon palkitsemis- ja nimitysasioiden käsittelyssä sekä yhtiön palkitsemisjärjestelmien valmistelussa. Valiokunnan jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Palkitsemisvaliokunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa.

Palkitsemisvaliokunnan keskeisinä tehtävinä on muun muassa valmistella toimitusjohtajan ja yhtiön muun ylimmän johdon nimitys- ja palkitsemisasioita ja kartoittaa heidän seuraajiaan, arvioida yhtiön johtoa ja muita avainhenkilöitä koskevaa seuraajasuunnitteluprosessia sekä valmistella ja kehittää yhtiön palkitsemisjärjestelmiä.

Valiokunta toimi vuoden 2011 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka yhdistettynä nimitys- ja palkitsemisvaliokuntana.

Palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat 30.3.2011 alkaen puheenjohtajana Pertti Huuskonen ja jäseninä Teija Andersen ja Matti Pennanen. Palkitsemisvaliokunta on kokoontunut tilikauden 2011 aikana 6 kertaa. Keskimääräinen kokousten osallistumisprosentti on ollut 100 %.

Johtoryhmä 31.12.2011

Keith Silverang

Marko Järvinen Reijo Tauriainen Satu Eskelinen

Sami Juutinen

Kari Kokkonen Jukka Rauhala

Toimitusjohtaja vastaa yhtiön päivittäisten toimintojen johtamisesta ja valvonnasta osakeyhtiölain sekä hallitukselta saamiensa valtuuksien ja suuntaviivojen mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus.

Toimitusjohtajan keskeisiin tehtäviin kuuluu valvoa hallituksen vahvistamien strategisten suunnitelmien noudattamista ja huolehtia hallituksen investointipolitiikan puitteissa tekemien päätösten täytäntöönpanosta. Toimitusjohtaja huolehtii siitä, että hallituksen jäsenet saavat jatkuvasti tarpeellista tietoa yhtiön taloudellisen tilanteen, rahoitusaseman ja kehityksen seuraamiseksi sekä merkittävistä yhtiön toimintaan liittyvistä tapahtumista, päätöksistä ja tulevista hankkeista. Toimitusjohtaja myös vastaa siitä, että hallituksen kokouksissa käsiteltävä kokousmateriaali on valmisteltu asianmukaisesti ja hän osallistuu hallituksen kokouksiin esitellen kokouksissa käsiteltävät asiat.

Toimitusjohtaja

Keith Silverang, BA, MBA, syntynyt 1961, on toiminut Technopolis Oyj:n toimitusjohtajana vuodesta 2008 alkaen. Hän on työskennellyt konsernissa vuodesta 2004 alkaen muun muassa pääkaupunkiseudun yksikön johtajana ja Technopolis Ventures Oy:n toimitusjohtajana. Aiemmin hän toimi mm. AAC Global Oy:n varatoimitusjohtajana, Hackman-konsernin johtajana sekä perustamansa Oy ICS Ltd:n toimitusjohtajana.

Toimitusjohtaja Keith Silverangille on vuonna 2011 maksettu palkkaa luontaisetuineen 300 tuhatta euroa. Määrään sisältyy kaudelta 1.1.–31.12.2010 ansaittuja bonuksia 73 tuhatta euroa.

Johtoryhmä

Yhtiössä on toimitusjohtajaa avustava johtoryhmä, jonka jäsenet hallitus nimittää toimitusjohtajan esityksestä. Johtoryhmässä on oltava vähintään kolme jäsentä ja johtoryhmän kokousten puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Johtoryhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa. Johtoryhmä valmistelee tarvittavat päätösesitykset hallitukselle yhtiön strategiasta, kehittämisestä ja investoinneista sekä toimeenpanee tehdyt päätökset. Johtoryhmä laatii hallitukselle esitettäväksi yhtiön budjetin sekä valvoo yhtiön ja sen liiketoimintayksiköiden budjetin toteutumista ja kannattavuutta sekä muita liiketoiminnan kannalta ajankohtaisia asioita. Johtoryhmässä käsitellään myös muun muassa yhtiön henkilöstöpolitiikkaan ja tiedottamiseen liittyviä kysymyksiä pyrkimyksenä edistää tiedonkulkua ja yhteistyötä eri organisaatio-osien välillä.

Yhtiön johtoryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt:

Reijo Tauriainen, FM, syntynyt 1956, talousjohtaja. Hän toimii myös yhtiön varatoimitusjohtajana. Hän on työskennellyt konsernissa vuodesta 2004 alkaen. Aiemmin hän toimi mm. Flextronics ODM Finland Oy:n talousjohtajana.

Marko Järvinen, DI, syntynyt 1970, Suomen liiketoimintojen johtaja ja sekä yhtiön myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja. Hän on toiminut konsernissa vuodesta 2006 lähtien mm. pääkaupunkiseudun yksikön johtajana. Aiemmin hän toimi mm. Mercuri Internationalin konsulttina yritysten henkilöstön kehittämistehtävissä sekä erilaisissa kotimaan ja kansainvälisen myynnin tehtävissä.

Satu Eskelinen, DI, syntynyt 1961, Tampereen liiketoimintojen johtaja. Hän on toiminut konsernissa vuodesta 2007 lähtien. Aiemmin hän toimi mm. Solteq Oyj:n konsultointi- ja teknologiayksikön yksikönjohtajana, Elisa Oyj:n aluejohtajana ja Soon Com Oy:n markkinointijohtajana ja toimitusjohtajana.

Sami Juutinen, OTK, ML, syntynyt 1972, kansainvälisten toimintojen johtaja. Hän on toiminut konsernissa 14.2.2011 alkaen. Aiemmin hän on toiminut Kone-konsernissa useissa tehtävissä, viimeksi Koneen Lähi-idän huoltoliiketoiminnasta ja liiketoiminnan kehityksestä vastaavana johtajana.

Kari Kokkonen, DI, syntynyt 1963, kiinteistötoimintojen johtaja. Hän on toiminut konsernissa vuodesta 2008 lähtien. Aiemmin hän on ollut osakkaana ja konsulttina Saraco D & M Oy:n palveluksessa sekä kehitys- ja rakennushanketehtävissä NCC:llä.

Jukka Rauhala, DI, syntynyt 1959, palveluliiketoimintojen johtaja. Hän on toiminut konsernissa vuodesta 2010 lähtien. Aiemmin hän on ollut operatiivisten toimintojen johtajana mm. Hewlett-Packardilla ja Nokia Networksilla. Lisäksi hän on toiminut partnerina Nordic Venture Partnersilla.

Johdon osakeomistukset 31.12.2011

Hallituksen jäsenet omistivat 31.12.2011 Technopolis Oyj:n osakkeita ja optiooikeuksia seuraavasti:

Hallituksen jäsenten ja heidän lähipiirinsä omistukset:
		Osakkeet	Optiot2007A	Optiot2007B	Optiot2007C
Huuskonen Pertti	Hallituksenpuheenjohtaja	132 117	170 000	170 000	140 000
Pennanen Matti	Hallituksenvarapuheenjohtaja	18 671
Andersen Teija	Hallituksen jäsen	11 976
Granvik Carl-Johan	Hallituksen jäsen	13 899
Korhonen Pekka	Hallituksen jäsen	11 879
Ritakallio Timo	Hallituksen jäsen	14 089
Yhteensä		202 631	170 000	170 000	140 000

Hallituksen jäsenten ja heidän lähipiirinsä omistukset:

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä omistivat 31.12.2011 Technopolis Oyj:n osakkeita ja optio-oikeuksia seuraavasti:

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten ja heidän lähipiirinsä omistukset:
		Osakkeet	Optiot2007A	Optiot2007B	Optiot2007C
Keith Silverang	Toimitusjohtaja	2 000	50 000	70 000	120 000
	Johtoryhmän muutjäsenet	18 009	87 500	95 000	143 000
Yhteensä		20 009	137 500	165 000	263 000

Technopolis Oyj:n hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten sekä heidän määräysvaltayhteisöjensä omistamia osakkeita oli 31.12.2011 yhteensä 222 640 kappaletta eli 0,4 % koko osakekannasta.

Ajantasainen tieto johdon ja hallituksen omistuksesta yhtiössä on saatavilla Technopoliksen internetsivuilla osoitteesta www.technopolis.fi/sijoittajille.

Technopoliksen palkitsemisjärjestelmät

Yhtiön hallitus vahvistaa toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten palkka- ja muut edut sekä päättää yhtiön kannustinjärjestelmistä. Yhtiön johdolle ja henkilöstölle voidaan maksaa yhtiön tulokseen ja henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvia vuosittaisia suorituspalkkioita. Lisäksi toimitusjohtaja, johtoryhmän muut jäsenet sekä joukko yhtiön muita avainhenkilöitä ovat mukana yhtiön pitkän aikavälin osakepohjaisessa palkkiojärjestelmässä sekä henkilöstölle suunnatussa optio-ohjelmassa 2007. Ajantasainen tieto yhtiön palkitsemisjärjestelmistä on saatavilla "Palkka- ja palkkioselvityksestä" Technopoliksen internetsivuilla <www.technopolis.fi/sijoittajille>.

Sisäpiiri

Technopolis noudattaa Helsingin pörssin antamaa sisäpiiriohjetta, minkä lisäksi Technopolis on laatinut oman sisäpiiriohjeen määrittelemään yhtiökohtaisia sisäpiirihallinnon menettelytapoja ja käytäntöjä.

Technopoliksen ilmoitusvelvollisia lakimääräisiä sisäpiiriläisiä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tämän sijainen, yhtiön päävastuullinen tilintarkastaja sekä yhtiön määritteleminä muuhun ylimpään johtoon kuuluvina henkilöinä johtoryhmän jäsenet. Näiden lakimääräisten sisäpiiriläisten ja heidän lähipiirinsä omistus- ja kaupankäyntitiedot ovat julkisia. Lakimääräisten sisäpiiriläisten omistus- ja kaupankäyntitiedot ovat saatavilla yhtiön internet sivuilta osoitteesta<www.technopolis.fi/sijoittajille>.

Technopoliksen pysyvään, ei-julkiseen yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin kuuluu henkilöitä, jotka asemansa tai työsuhteeseen tai muuhun sopimukseen perustuvien tehtäviensä perusteella saavat säännöllisesti sisäpiirintietoa. Tällaisia henkilöitä Technopoliksessa ovat hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten sihteerit ja assistentit sekä henkilöt, jotka vastaavat yhtiön taloudesta ja taloudellisesta raportoinnista, rahoituksesta, sijoitus- ja kehitystoiminnasta, konserniviestinnästä ja sijoittajasuhteista, lakiasioista, ittoiminnoista sekä sisäisestä tarkastuksesta.

Osana yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä yhtiö ylläpitää tarvittaessa myös ns. hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä sellaisista luottamuksellisesti valmisteltavista asiakokonaisuuksista tai järjestelyistä, joita Helsingin pörssin sääntöjen mukaisin kriteerein voidaan pitää hankkeina, ja jotka toteutuessaan voivat olennaisesti vaikuttaa Technopoliksen osakkeen arvoon.

Technopoliksen sekä ilmoitusvelvollisten lakimääräisten että pysyvien yrityskohtaisten sisäpiiriläisten osalta sisäpiirirekisteriä ylläpidetään Euroclear Finland Oy:n NetSire järjestelmässä. Yhtiön hankekohtaisia rekistereitä ylläpidetään yhtiön toimesta.

Technopolis suosittelee, että sen lakimääräiset ja pysyvät yrityskohtaiset sisäpiiriläiset tekevät yhtiön liikkeeseenlaskemiin arvopapereihin pitkäaikaisia sijoituksia ja että kaupankäynti ajoitetaan hetkeen, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto osakkeen arvoon vaikuttavista seikoista. Yhtiön lakimääräiset ja pysyvät yrityskohtaiset sisäpiiriläiset ovat velvollisia pyytämään yhtiön sisäpiirivastaavalta arvion suunnitellun kaupankäynnin lain- ja ohjeenmukaisuudesta aina ennen kaupankäyntiä. Yhtiön lakimääräiset ja pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkityt sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa Technopoliksen osakkeilla tai osakkeisiin oikeuttavilla arvopapereilla 21 vuorokauden mittaisen ajanjakson aikana ennen yhtiön tilinpäätöksen tai osavuosikatsauksen julkistamista. Yhtiö tarkistuttaa julkiseen sisäpiirirekisteriin merkityillä lakimääräisillä sisäpiiriläisillä rekisteriin merkityt tiedot vähintään kerran vuodessa ja valvoo sisäpiiriläisten kaupankäyntiä Euroclear Finland Oy:n rekisteritietojen perusteella vuosittain.

Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus

Riskienhallinta on osa yhtiön sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiön liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen ja tunnistaa, arvioida ja mitata merkittävä riskit ja epävarmuudet ja seurata niitä osana päivittäistä liiketoimintojen johtamista.

Technopoliksen hallitus seuraa ja arvio säännöllisesti yhtiön liiketoimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä riskejä ja raportoi niistä lainsäädännön ja yhtiötä koskevien muiden määräysten edellyttämällä tavalla.

Osana riskienhallintaa yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallintaprosessien tehokkuutta arvioidaan sisäisellä tarkastuksella. Lakisääteisen tilintarkastuksen lisäksi tarkastusvaliokunta ja hallitus määrittävät vuosittain yhtiön eri toimintoihin ja prosesseihin kohdistuvan tarkastussuunnitelman. Tämän suunnitelman mukaiset tarkastustoiminnot on organisoitu suoritettavaksi erillään yhtiön lakisääteisestä tilintarkastuksesta siten, että ne tilintarkastusyhteisön palveluksessa olevat henkilöt, jotka suorittavat sisäistä tarkastusta, eivät saa olla samoja henkilöitä, jotka ovat vastuussa yhtiön varsinaisesta tilintarkastuksesta. Suoritetusta tarkastuksesta raportoidaan toimitusjohtajalle, tarkastusvaliokunnalle ja yhtiön hallitukselle.

Vuosikertomuksessa sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on kerrottu hallituksen toimintakertomuksessa sivulla 49 sekä tilinpäätöksen liitetiedoissa sivulla 68. Tilikauden aikana yksityiskohtaista tietoa riskienhallinnasta on saatavilla yhtiön viimeisimmästä osavuosikatsauksesta.

Tilintarkastaja

Technopoliksen yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on yksi yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja. Jos tilintarkastaja ei ole tilintarkastusyhteisö, valitaan lisäksi yksi varatilintarkastaja. Sekä tilintarkastajan että mahdollisen varatilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tehtävä päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Varsinainen yhtiökokous 30.3.2011 valitsi Technopolis Oyj:n tilintarkastajaksi uudelleen KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Tapio Raappana. KPMG Oy Ab on toiminut yhtiön tilintarkastajana ja KHT Tapio Raappana päävastuullisena tilintarkastajana maaliskuusta 2006 lähtien. Tilintarkastajalle on vuoden 2011 aikana maksettu tilintarkastuspalkkioita 44 tuhatta euroa ja muita palkkioita 280 tuhatta euroa.

Lue lisää: Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2011

Taloudellinen informaatio vuonna 2012

Technopolis Oyj julkaisee vuonna 2012 kolme osavuosikatsausta:

tammi-maaliskuun osavuosikatsaus 27.4.2012
tammi-kesäkuun osavuosikatsaus 16.8.2012
tammi-syyskuun osavuosikatsaus 26.10.2012

Yhtiö noudattaa 21 päivän hiljaista jaksoa ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsauksen julkaisua. Tällöin Technopolis ei keskustele pääomamarkkinoiden edustajien kanssa tuloksesta tai siihen vaikuttavista tekijöistä.

Varsinainen yhtiökokous

Aika: Tiistai 27.3.2012 klo 13.00 Paikka: Tekniikantie 12 (Innopoli I), Espoo

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 15.3.2012 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 22.3.2012 klo 10.00 mennessä joko

a) yhtiön internet-sivuilla osoitteessa<www.technopolis.fi/ilmoittautuminen>
b) puhelimitse numeroon +358 46 712 0000 maanantaista perjantaihin klo 9.00–16.00 tai
c) kirjeitse osoitteeseen Technopolis Oyj/Yhtiökokous, Hiilikatu 3, 00180 Helsinki.

Kirjallisesti ilmoittautuessa kirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ennakkoilmoittautumisen yhteydessä. Yhtiökokouksen asialistalla olevat ehdotukset ja kokouskutsu ovat saatavilla Technopolis Oyj:n internetsivuilla osoitteessa www.technopolis.fi/sijoittajille/yhtiokokous\_2012. Technopolis Oyj:n vuosikertomus, joka sisältää yhtiön tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen, on saatavilla internetsivuilla viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta. Yhtiö lähettää osakkeenomistajille pyynnöstä jäljennökset kyseisistä asiakirjoista. Asiakirjat ovat myös nähtävillä yhtiökokouksessa.

Osingonmaksu

Technopoliksen tavoitteena on maksaa osinkoa säännöllisesti joka vuosi. Yhtiön hallitus aikoo noudattaa vakaata ja aktiivista osinkopolitiikkaa. Technopoliksen osinkopolitiikkana on jakaa osinkoina yhtiön osakkeenomistajille vuosittain 40–50 prosenttia tuloksestaan (ilman käyvän arvon muutoksia) huomioiden yhtiön pääomatarpeet ja muut tekijät.

Hallitus ehdottaa 27.3.2012 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että emoyhtiön jakokelpoisista varoista maksetaan osinkoa 0,20 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 30.3.2012 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 11.4.2012.

Osakkeen perustiedot

Listaus: NASDAQ OMX Helsinki Kaupankäyntitunnus: TPS1V ISIN-koodi: FI0009006886 Toimialaryhmä: Rahoitus, kiinteistöyhtiöt Toimiala: Kiinteistösijoitus ja palvelut Osakemäärä 31.12.2011: 63 385 044

toimintakertomus Hallituksen

1.1. – 31.12.2011

Pääkohdat vuodelta 2011 verrattuna edelliseen vuoteen

liikevaihto nousi 92,8 (81,2) milj. euroon
käyttökate nousi 47,5 (41,4) milj. euroon
liikevoitto nousi 72,0 (43,0) milj. euroon ja tulos ennen veroja oli 60,0 (33,6) milj. euroa; kumpikin sisälsi 26,3 (2,7) milj. euroa sijoituskiinteistöjen käyvän arvon nousua
taloudellinen vuokrausaste oli 95,1 % (94,4 %)
konsernin omavaraisuusaste oli 35,8 % (37,4 %)
sijoituskiinteistöjen nettovuokratuotto oli 7,8 % (7,7 %)
tulos/osake laimentamaton oli 0,74 (0,38) euroa ja laimennettu 0,73 (0,38) euroa
liiketoiminnan kassavirta/osake oli 0,48 (0,41) euroa
oma pääoma/osake oli 5,21 (4,69) euroa
hallituksen osingonjakoehdotus on 0,20 (0,17) euroa/ osake

Toimitusjohtaja Keith Silverang:

"Technopoliksen liiketoiminta kehittyi suotuisasti vuonna 2011. Liikevaihto nousi 92,8 milj. euroon ja käyttökate 47,5 milj. euroon. Käyttökatteen taso pysyi vakaana ollen 51,2 % liikevaihdosta. Edelliseen vuoteen verrattuna käyttökate kasvoi 14,8 % ja liikevaihto 14,4 %. Yhtiön arvio vuoden 2011 liikevaihdon ja käyttökatteen kasvulle oli 11–13 %. Suotuisa kehitys johtui pääasiassa korkeammasta vuokrausasteesta, vuokratasojen noususta ja uusien tilojen käyttöönotosta.

Yksi keskeinen strateginen tavoitteemme on vahvistaa terveydenhuollon ja koulutussektorin palvelutarjontaamme. Vuonna 2011 avasimme Tampereelle Finnmediin potilashotellin ja silmäkeskuksen sisältävän terveydenhuollon innovaatiokeskuksen. Se on otettu markkinoilla vastaan innostuneesti ja monistettavaan konseptiin löytyy mielenkiintoa myös muualta Suomessa. Lisäksi yhteistyö Kuopiossa Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa on edennyt myönteisellä tavalla ja Savonian käytössä olevien tilojen määrä kasvoi vuoden 2011 aikana 2 500 neliömetrillä. Vuonna 2011 solmitun esisopimuksen mukaan vuokrattava neliömäärä voi nousta 33 000 neliömetriin vuoden 2015 loppuun mennessä. Technopolis Ülemiste solmi kymmenen vuoden sopimuksen Viron vero- ja tullihallituksen kanssa, mikä mahdollisti tytäryhtiön ensimmäisen kasvuhankkeen käynnistämisen. Pietarissa Technopolis Pulkovon ensimmäinen vaihe on täynnä ja kasvunäkymät ovat lupaavat.

Euroopassa vellova velkakriisi asettaa omat haasteensa, mutta yhtiön rahoitus on kunnossa ja katsomme vuoteen 2012 luottavaisin mielin."

Yhtiön liiketoimintaympäristö

Suomen toimitilamarkkinoiden tila on ollut vakaa vuonna 2011. Pääkaupunkiseudulla toimistotilojen vuokrausasteet ovat nousseet, mutta lähitulevaisuudessa valmistuvat uudet toimistorakennukset saattavat kääntää vajaakäyttöasteet nousuun. Pietarin toimitilamarkkinat ovat elpyneet ja ruplamääräinen vuokrataso on säilynyt vakaana vuoden 2011 kuluessa. Tallinnassa vajaakäyttöasteet modernien toimistotilojen osalta ovat laskeneet alle kymmeneen prosenttiin ja vajaakäyttöasteiden odotetaan edelleen hieman laskevan vuonna 2012.

Euroopan talousnäkymät ovat edelleen epävarmat eikä pelko euroalueen velkakriisin leviämisestä ole hälvennyt, mikä on näkynyt asiakkaiden päätöksenteon hidastumisena.

Liiketoiminta

Technopolis-konsernilla on kiinteistö- ja palveluliiketoimintaa, joka jakautuu kolmeen, maantieteellisiin yksiköihin pohjautuvaan toimintasegmenttiin: Suomi, Venäjä ja Viro.

Toisen vuosipuoliskon aikana kysyntä on elpynyt Technopoliksen liiketoiminta-alueilla ja konsernin taloudellinen vuokrausaste on noussut 95,1 (94,4) %:iin. Yhtiön vuokrausasteet ovat edelleen toimistovuokramarkkinan keskimääräisiä vuokrausasteita korkeammat.

Suomen liiketoiminnan liikevaihto sekä käyttökate kehittyivät positiivisesti. Konserni on vahvistanut osaamistaan ja palvelutarjontaansa terveydenhuolto- ja koulutussegmenteissä.

Tallinnassa Technopolis Ülemisten liikevaihto ja käyttökate säilyivät hyvällä tasolla ja taloudellinen vuokrausaste laski hieman ollen 90,7 %. Vuokrausaste on yhä korkeampi kuin Tallinnan A-luokan toimistotilojen keskimääräinen vuokrausaste, joka oli 89 %. Joulukuussa Technopolis Ülemiste solmi sopimuksen Viron tulli- ja verohallituksen

kanssa, minkä myötä Technopolis laajentaa lentokenttäkampuksensa vuokrattavaa pinta-alaa 24 650 neliömetrillä.

Pietarissa Technopolis Pulkovon lentokenttäkampuksen vuokrausaste oli joulukuussa 100 %. Yksikön käyttökate nousi voitolle vuoden viimeisellä neljänneksellä ollen 0,3 (-1,26) milj. euroa. Koko vuoden käyttökate oli -0,2 (-2,0) milj. euroa.

Konsernin katsauskauden liikevaihto oli 92,8 (81,2) milj. euroa, jossa oli kasvua 14,4 %. Liikevaihdosta 86,7 (85,8) % muodostui vuokratuotoista ja 13,3 (14,2) % palvelutuotoista. Vertailukelpoisten kohteiden vuokratuotot nousivat 6,8 % pääosin vertailuvuotta korkeammasta vuokrausasteesta ja vuokrien indeksikorotuksista johtuen.

Konsernin käyttökate oli 47,5 (41,4) milj. euroa, jossa oli kasvua 14,8 %.

Liikevaihdon ja käyttökatteen jakauma liiketoiminnoittain oli seuraava. (Luvut sisäisestä laskennasta ilman eliminointeja.)

Toimitilat	1-12/2011	1-12/2010
Liikevaihto	80,7	70,3
Käyttökate	52,9	47,1
Käyttökate- %	65,6 %	67,1 %

Palvelut	1-12/2011	1-12/2010
Liikevaihto	12,1	11,2
Käyttökate	2,0	1,1
Käyttökate- %	16,4 %	10,2 %

Konsernin liikevoitto oli 72,0 (43,0) milj. euroa. Liikevoiton kasvu johtuu pääosin sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutoksesta, joka oli 26,3 (2,7) milj. euroa. Sijoituskiinteis-

Konsernin nettorahoituskulut olivat 12,0 (9,4) milj. euroa.

Nettorahoituskuluihin sisältyy 0,9 milj. euroa ruplan heikentymisestä aiheutunutta laskennallista valuuttakurssitappiota. Tilikauden laajaan tulokseen on kirjattu kaudelta 1.1.–30.4.2011 1,7 milj. euroa realisoitumattomia tuottoja koronvaihtosopimuksista. Technopolis-konserni on muuttanut koronvaihtosopimusten kirjauskäytäntöä 1.5.2011 alkaen IAS 39 -standardin suojauslaskennan mukaiseksi eliminoidakseen johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutosten tulosvaikutusta ja pienentääkseen siten laskentakauden tuloksen volatiilisuutta. Konsernin voimassaolevat koronvaihtosopimukset täyttävät pääosin suojauslaskennan kriteerit. Konsernin korkosidonnaisuusaika oli 1,2 (1,5) vuotta. Konsernin tulos ennen veroja oli 60,0 (33,6) milj. euroa. Konsernin operatiivinen tulos oli 24,6 (20,9) milj. euroa, jossa oli nousua 17,6 %. Nousu johtui pääasiassa ennakoitua paremmasta taloudellisesta vuokrausasteesta, palvelumyynnistä ja kustannussäästöistä. Operatiivisessa tuloksessa esitetään yhtiön tilikauden tulos huomioimatta tilikauden aikaisia sijoituskiinteistöjen ja rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksia, mahdollisia kertaluonteisia eriä sekä edellä mainittuihin eriin liittyviä verovaikutuksia.

töjen käyvän arvon muutos ei vaikuta konsernin liikevaih-

toon, käyttökatteeseen tai kassavirtaan.

Liiketoiminnan kassavirta/osake oli 0,48 (0,41) euroa.

Taseen loppusumma oli 962,9 (827,6) milj. euroa, jossa oli kasvua 16,3 %. Konsernin omavaraisuusaste kauden lopussa oli 35,8 (37,4) %.

Konsernin valmiiden sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli kauden lopussa 843,8 (727,7) milj. euroa ja rakenteilla olevien sijoituskiinteistöjen 61,7 (54,1) milj. euroa.

Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon nousu johtuu pääosin markkinoiden tuottovaatimuksen laskusta ja vuokrausasteiden noususta. Sijoituskiinteistöjen ja rakenteilla olevien kiinteistöjen nettotuottovaatimuksena käytetään kahden ulkopuolisen arvioitsijan antamien aluekohtaisten nettotuot-

Konsernin taloudelliset vuokrausasteet 31.12.2011:

	31.12.2011	30.09.2011	30.06.2011	31.03.2011	31.12.2010
Konserni	95,1 %	95,7 %	93,6 %	94,5 %	94,4 %
Suomi	95,1 %	95,8 %	95,4 %	94,6 %	94,5 %
Oulu	91,8 %	94,7 %	92,8 %	92,3 %	91,7 %
Pääkaupunkiseutu	95,3 %	95,3 %	96,9 %	97,1 %	98,0 %
Jyväskylä	96,8 %	96,9 %	96,2 %	94,1 %	94,6 %
Kuopio	98,2 %	97,4 %	97,2 %	94,4 %	96,3 %
Lappeenranta	92,6 %	95,6 %	98,2 %	98,4 %	94,4 %
Tampere	98,5 %	98,0 %	97,3 %	97,3 %	96,1 %
Viro, Tallinna	90,7 %	94,4 %	93,7 %	92,9 %	93,5 %
Venäjä, Pietari	100,0 %	95,3 %	61,7 %

*) Koko konsernin taloudelliset vuokrausasteet eivät ole vertailukelpoisia, sillä Pietarin tytäryhtiön sopimuskanta on sisältynyt konsernin taloudelliseen vuokrausasteeseen 30.6.2011 alkaen.

tovaatimusten vaihteluvälien keskiarvoa. Keskimääräinen kiinteistöjen nettotuottovaatimus konsernissa 31.12.2011 oli 8,0 (8,0) %. Käyvän arvon laskennan keskimääräisenä kymmenen vuoden vuokrausasteena on käytetty 95,4 %. Konsernin tavoitteet toteutuvasta vuokrausasteesta ovat tätä korkeammat. Konsernin vuosien 2002–2011 keskimääräinen vuokrausaste on ollut 96,2 %.

Konsernin vuokrattava pinta-ala oli kauden lopussa yhteensä 576 900 (527 800) kerrosneliömetriä ja rakenteilla oli 34 300 kerrosneliömetriä. Konsernin taloudellinen vuokrausaste kauden lopussa oli 95,1 (94,4) %. Konsernin taloudellinen vuokrausaste vuonna 2011 oli keskimäärin 94,9 (93,7) %. Taloudellinen vuokrausaste kuvaa kiinteistöistä saatujen vuokratuottojen prosentuaalista osuutta vuokrattujen tilojen vuokran ja vapaana olevien tilojen arvioidun markkinavuokran yhteismäärästä. Konsernin vuokrasopimuskanta oli kauden lopussa 215,4 (135,3) milj. euroa. Kauden lopussa vuokrasopimusten keskimääräinen voimassaoloaika oli 26 (19) kuukautta. Vuokrasopimuskannan arvon ja voimassaoloajan lukuihin ei sisälly rakenteilla olevien kohteiden vaikutusta tai tietoja.

Konsernin kiinteistökanta on maantieteellisesti hajautettu Oulun seudulle, pääkaupunkiseudulle, Jyväskylään, Kuopioon, Lappeenrantaan ja Tampereelle sekä Pietariin ja Tallinnaan. Konsernin yhdenkään asiakkaan osuus liikevaihdosta ei ylitä 5 %. Konsernilla on yhteensä noin 1 300 asiakasta, jotka toimivat useilla eri toimialoilla.

Technopoliksen toimitilat sijoittuvat hyvien kulkuyhteyksien varrelle koostuen yliopisto-, lentokenttä- ja keskustakampuksista sekä muista innovaatiokampuksista.

Merkittävimmät investoinnit ja kehityshankkeet

Katsauskauden lopussa Technopoliksella oli rakenteilla toimistotiloja Suomessa pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Virossa, Tallinnassa. Hankkeet laajentavat jo olemassa olevia keskuksia.

		Käypä arvomilj. euroa	Markkinoidennetto-tuottovaade %	Kerros-m2
Suomi	Oulu	231,6	8,3 %	192.900
	Pääkaupunkiseutu	181,5	6,9 %	77.600
	Tampere	120,3	7,4 %	65.200
	Kuopio	88,3	8,3 %	53.900
	Jyväskylä	75,8	7,9 %	47.100
	Lappeenranta	29,3	8,8 %	27.300
	Suomi yhteensä	726,7	7,7 %	464.100
Viro	Tallinna	64,7	8,4 %	79.200
Venäjä	Pietari	52,4	10,1 %	24.100
Konsernin sijoituskiinteistöt	Yhteensä	843,8	8,0 %	567.400
Rakenteilla olevat sijoituskiinteistöt*	5 kpl	61,7	-	34.300
Muut kiinteistöt (osakkeet ja osuudet, vuokratut)				9.500

*Rakenteilla olevat sijoituskiinteistöt on arvostettu käypään arvoon ja kirjattu rakenteilla oleviin sijoituskiinteistöihin tilinpäätöshetken valmiusasteen perusteella.

Vuonna 2011 valmistuneet hankkeet:

					Alkutuotto
	Kampustyyppi	Alue	Kerros-m2	milj. euroa	%	Valmistui
Pulkovo 1. vaihe	Lentokenttä	Pietari	19.500	52,8	10,6	6/2011
Helsinki-Vantaa 5,		Pääkaupunki
osa 2	Lentokenttä	seutu	2.900	6,0	7,0	5/2011
Finnmedi-kampus	Yliopisto	Tampere	12.900	27,9	7,4	11/2011

Sijoituskiinteistöt 31.12.2011

Rakenteilla 31.12.2011 olevat hankkeet:
	Kampustyyppi	Alue	Kerros-m2	milj.euroa	Vuokrausaste %31.12.2011	Alkutuotto %	Valmistuu
		Pääkaupun
Ruoholahti 2	Keskusta	kiseutu	9.000	27,7	48,0	6,3	5/2012
Yliopistonrinne 2	Keskusta	Tampere	7.900	22,5	50,0	7,0	9/2012
Innova 2	Keskusta	Jyväskylä	9.200	19,8	94,0	7,6	2/2012
Hermia 15 B	Yliopisto	Tampere	4.800	10,9	100,0	7,5	1/2012
Viestikatu 2B	Muu	Kuopio	3.400	4,7	100,0	8,4	1/2012

Suunnitteilla 31.12.2011 olevat hankkeet:

	Kampustyyppi	Status	Alue	m2	Arvioitu aloitus
Ülemiste Lõõtsa 8	Lentokenttä	Ei investointipäätöstä	Tallinna	22.000	01/2012
Pulkovo 2	Lentokenttä	Ei investointipäätöstä	Pietari	22.400	02/2012
Viestikatu 7	Muu	Ei investointipäätöstä	Kuopio	10.200	02/2012

Strategia ja taloudelliset tavoitteet

Yhtiön hallitus vahvisti syyskuussa yhtiön taloudelliset tavoitteet vuosille 2012–2016 seuraavasti:

keskimäärin 15 % liikevaihdon ja käyttökatteen kasvu vuosittain (aiempi tavoite 10 % vuosittain)
Suomen ulkopuolinen liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa vuoteen 2016 mennessä
sijoitetun pääoman tuottotavoite vähintään 6 % vuodessa
omavaraisuustavoite vähintään 35 % yli suhdanteen
jakaa vuosittain osinkona 40–50 % nettotuloksesta ilman käypien arvojen muutoksia

Yhtiö pyrkii vahvistamaan terveydenhuolto- ja koulutusalojen osuutta asiakaskannassaan panostamalla näihin segmentteihin ja niiden tarvitsemiin erityispalveluihin. Technopolis pyrkii siihen, että sen asiakasrakenne on sekä toimialallisesti että alueellisesti hajautettu.

Osana kansainvälistymistavoitteitaan Technopolis-konserni analysoi jatkuvasti mahdollisia kasvukohteita Itämeren alueelta. Keskeisinä kriteereinä mahdollisille hankinnoille ovat kohteen riittävä kokoluokka ja kasvumahdollisuudet, erinomainen sijainti kasvukeskuksissa ja korkealaatuinen, joustava kiinteistökanta sekä positiivinen kassavirta. Lisäksi hankkeen tulee vaikuttaa positiivisesti osakekohtaiseen tulokseen ja ostettavan kohteen asiakaskannan tulee soveltua Technopoliksen konseptiin. Ympäristöstrategian mukaisesti kaikille Technopoliksen uudiskohteille sekä potentiaalisille olemassa oleville kiinteistöille haetaan LEED-ympäristöluokitusta.

Rahoitus

Katsauskauden päättyessä Technopoliksella oli käytettävissä nostamattomia sitovia luottolimiittejä 63,0 (111,0) milj. euroa ja rahavaroja 12,5 (4,5) milj. euroa. Luottolimiiteistä 45,0 (100,8) milj. euroa koostuu lainalimiiteistä ja 18,0 (10,2) milj. euroa shekkilimiitistä. Käytettävissä olevien lainalimiittien nostaminen edellyttää vakuusjärjestelyjä. Lisäksi yhtiöllä on kooltaan 120 milj. euron yritystodistusohjelma, josta oli katsauskauden päättyessä käytössä 25,0 milj. euroa.

Konsernin nettorahoituskulut olivat 12,0 (9,4) milj. euroa. Nettorahoituskuluihin sisältyy 0,9 milj. euroa ruplan heikentymisestä aiheutunutta laskennallista valuuttakurssitappiota. Tilikauden laajaan tulokseen on kirjattu kaudelta 1.1.–30.4.2011 1,7 milj. euroa realisoitumattomia tuottoja koronvaihtosopimuksista. Suoraan omaan pääomaan ja laajaan tuloslaskelmaan on kirjattu koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutosta kaudella 1.5.–31.12.2011 verovaikutus huomioiden -3,2 milj. euroa. Technopolis-konserni on muuttanut koronvaihtosopimusten kirjauskäytäntöä 1.5.2011 alkaen IAS 39 -standardin suojauslaskennan mukaiseksi eliminoidakseen johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutosten tulosvaikutusta ja pienentääkseen siten laskentakauden tuloksen volatiilisuutta. Konsernin voimassaolevat koronvaihtosopimukset täyttävät pääosin suojauslaskennan kriteerit.

Konsernin koronmaksukyky (interest coverage ratio) oli 3,7 (4,9). Koronmaksukyky kuvastaa käyttökatteen ja suoriteperusteisten korkokulujen suhdetta.

Konsernin taseen loppusumma oli 962,9 (827,6) milj. euroa, josta vierasta pääomaa oli 619,7 (520,0) milj. euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 35,8 (37,4) %. Konsernin nettovelkaantumisaste oli kauden lopussa 156,0 (147,4) %. Konsernin oma pääoma/osake oli 5,21 (4,69) euroa.

Konsernin korollisten velkojen määrä kauden lopussa oli 547,7 (457,9) milj. euroa ja lainapääomilla painotettu laina-aika oli 8,7 (8,8) vuotta. Korollisten velkojen keskikorko 31.12.2011 oli 2,80 (2,42) %. Kauden lopussa korollisista veloista 63,0 (67,5) % oli vaihtuvakorkoisia lainoja ja 37,0 (32,5) % kiinteään korkoon sidottua.

Technopolis varautui tilikauden alkupuolella korkotason mahdolliseen nousuun pidentämällä korkosidonnaisuusaikaa koronvaihtosopimuksilla. Vuoden lopussa konsernin korkosidonnaisuusaika oli kuitenkin 1,2 (1,5) vuotta. Yhden prosenttiyksikön rahamarkkinakorkojen muutos muuttaisi korkokuluja vuositasolla 2,6 milj. euroa. Katsauskauden päättyessä koronvaihtosopimuksia oli 170,0 (136,9) milj. euron pääoman määrälle.

Konsernin luototusaste (loan to value) eli korollisten velkojen suhde sijoituskiinteistöjen ja rakenteilla olevien kiinteistöjen käypiin arvoihin oli 60,0 (58,0) %. Konsernilla oli korollisia lainoja rahoituslaitoksilta 547,7 (457,9) milj. euroa, joista 252,9 milj. euron lainapääomaan sisältyy omavaraisuusasteeseen, lainanhoitokykyyn tai luototusasteeseen liittyviä kovenantteja.

Lainanhoitokyvyn ja luototusasteen kovenantti sisältyy Technopolis Ülemisten (omistus 51 %) 40,0 milj. euron lainoitukseen. Kyseisen lainamäärän osalta tytäryhtiön lainanhoitokyvyn (debt service coverage ratio) tulee olla vähintään 1,1 ja luototusasteen enintään 70 %. Mikäli kovenanttitasoja ei saavuteta, luotonantaja voi irtisanoa lainan. Katsauskauden päättyessä Technopolis Ülemisten lainanhoitokyky oli 1,4 ja luototusaste 53,7 %.

Omavaraisuusasteeseen liittyviä kovenantteja sisältyy 212,9 (185,5) milj. euroon lainoja. Omavaraisuusasteen heikentyminen voi johtaa näissä luotoissa korkeampaan korkomarginaalitasoon tai ennenaikaiseen takaisinmaksuun. Marginaalit eräissä lainoissa ja pankkitakauksissa voivat nousta omavaraisuusasteen laskiessa. Mahdolliset marginaalimuutokset tulevat voimaan kunkin lainan sopimusehtojen mukaan. Takaisinmaksuehto sisältyy 40,6 milj. euroon näistä lainoista. Takaisinmaksuehto täyttyy, jos omavaraisuusaste laskee alle 30 %.

European Investment Bankin (EIB) myöntämien 141,8 milj. euron lainojen vakuutena ovat 126,0 milj. euron pankkitakaukset. EIB myöntämistä lainoista 123,3 milj. euron määrälle on pankkitakaukset järjestetty laina-aikaa lyhyemmillä sopimuksilla. Ellei pankkitakauksia saada uusittua, tulee lainat järjestellä uudelleen. Pankkitakauksista 10,0 milj. euroa erääntyy vuoden 2013 loppuun mennessä ja niitä on tarkoitus jatkaa.

Katsauskautta seuraavan 12 kuukauden aikana olemassa olevista korollisista veloista erääntyy maksettavaksi 78,9 milj. euroa.

Technopolis Pulkovon ensimmäisen vaiheen rahoitus on hoidettu European Bank for Reconstruction and Developmentin (EBRD) 30,5 milj. euron lainalla sekä emoyhtiön sijoituksilla omaan pääomaan.

Finanssivalvonta hyväksyi Technopoliksen perusesitteen 11.5.2011. Perusesite on voimassa 12 kuukautta sen julkistamisesta. Tarkemmat tiedot asiasta käyvät ilmi 13.5.2011 julkaistusta pörssitiedotteesta.

Organisaatio ja henkilöstö

Technopolis Oyj:n toimitusjohtajana toimii Keith Silverang. Yhtiön varatoimitusjohtajana toimii talousjohtaja Reijo Tauriainen.

Konsernin johtoryhmään kuuluvat Keith Silverang, Reijo Tauriainen, Satu Eskelinen, Marko Järvinen, Kari Kokkonen, Jukka Rauhala ja Sami Juutinen. Technopoliksen operatiivinen organisaatio käsittää kolme yksikköä: Suomi, Venäjä ja Viro. Konsernin organisaatiossa on lisäksi matriisitoiminnot konsernin kiinteistökehityksen, palveluiden sekä konsernin tukitoimintojen toteuttamiseksi.

Katsauskaudella konsernin palveluksessa oli keskimäärin 158 (135) henkilöä. Toimitilaliiketoiminnassa työskenteli 89 (66) henkilöä, yrityspalveluissa 50 (35) henkilöä ja kehityspalveluissa 19 (34) henkilöä. Katsauskauden lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 174 (134). Katsauskauden aikana henkilöstön määrä kasvoi etenkin aulapalveluissa. Korkealaatuisten palveluiden takaamiseksi 15 aulapalveluiden henkilöä siirtyi suoraan konsernin palvelukseen. Siirrolla ei ollut kustannusvaikutuksia. Palkat ja palkkiot löytyvät sivulta 61 (liitetieto 3).

Technopoliksella on yhtiökokouksen valtuutuksella hallituksen päättämä osakepalkkio-ohjelma, jossa avainhenkilöillä on vuonna 2011 mahdollisuus ansaita yhteensä 150.000 osaketta. Osakkeiden ansaintakriteereinä on 60 %:sti yhtiön osakekohtaisen tuloksen kasvu ja 40 %:sti yhtiön toimitilojen vertailukelpoisten (like-for-like) vuokrien kasvu.

Konsernirakenne

Technopolis-konserniin kuuluu emoyhtiö Technopolis Oyj, jolla on toimintaa Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Vantaalla, sekä suurimpina tytäryhtiöinä Kiinteistö Oy Innopoli II Espoossa (100 %), Kiinteistö Oy Finnmedi 6-7 (100 %) sekä Kiinteistö Oy Hermia (63,9 %) Tampereella ja Kiinteistö Oy Technopolis Microkatu 1 (91,37 %), Kiinteistö Oy Technopolis Viestikatu 7 (100 %) sekä KOY Technopolis Viestikatu 1-3 (100 %) Kuopiossa. Lisäksi emoyhtiöllä on neljä muuta tytäryhtiöitä Suomessa.

Technopoliksella on Pietarissa kaksi venäläistä yhtiötä, Technopolis Neudorf LLC (omistusosuus 100 %) ja Technopolis St. Petersburg LLC (100 %). Virossa Technopolis Baltic Holding OÜ (100 %) hallinnoi osuutta Technopolis Ülemiste AS:ssa (51 %).

Emoyhtiöllä on vähemmistöosuus osakkuusyhtiöissä Kiinteistö Oy Bioteknia (28,5 %), Iin Micropolis Oy (25,7 %), Jyväskylä Innovation Oy (24 %) ja Kuopio Innovation Oy (24 %). Lisäksi emoyhtiö omistaa Otaniemen kehitys Oy:stä 35 % ja Rehaparkki Oy:stä 50 %.

Vuoden 2011 aikana emoyhtiöön fuusioitiin Innopoli Oy ja Technopolis Ventures Oy. Katsauskauden aikana perustettiin Kiinteistö Oy Technopolis Viestikatu 7 ja Rehaparkki Oy sekä myytiin osuudet Technocenter Kempele Oy:stä (48,50 %) ja Lappeenranta Innovation Oy:stä (20 %).

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä tilikaudelta 2011 annetaan erillisenä kertomuksena.

Varsinainen yhtiökokous

Technopoliksen varsinainen yhtiökokous pidettiin 30.3.2011. Vuoden 2011 yhtiökokous vahvisti konsernin ja emoyhtiön tilinpäätöksen tilikaudelta 2010 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti jakaa osinkoa 0,17 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin osakkeenomistajalle, joka täsmäytyspäivänä 4.4.2011 oli merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäivä oli 11.4.2011.

Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi päätettiin kuusi. Teija Andersen, Carl-Johan Granvik, Pertti Huuskonen, Pekka Korhonen, Matti Pennanen ja Timo Ritakallio valittiin yhtiön hallituksen jäseniksi toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Pertti Huuskonen valittiin hallituksen puheenjohtajaksi ja Carl-Johan Granvik varapuheenjohtajaksi. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KHTyhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan Tapio Raappana, KHT.

Yhtiökokouksen jälkeen hallitus nimesi keskuudestaan tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja on Timo Ritakallio ja muut jäsenet ovat Carl-Johan Granvik ja Pekka Korhonen. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja on Pertti Huuskonen ja muut jäsenet ovat Teija Andersen ja Matti Pennanen.

30.3.2011 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti perustaa osakkeenomistajien nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituksen jäsenten palkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikuntaan kuuluu hallituksen puheenjohtaja sekä kolme kolmea suurinta osakkeenomistajaa edustavaa, hallitukseen kuulumatonta jäsentä. Nimitystoimikunnan puheenjohtajana toimii suurimman osakkeenomistajan nimeämä jäsen. Nimitystoimikunnan toimikausi jatkuu kunnes uusi nimitystoimikunta on nimetty, ellei yhtiökokous toisin päätä. Nimitystoimikunta valmistelee edellä tarkoitetut ehdotukset tarvittaessa myös ylimääräiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikuntaan ei voida nimetä sellaista jäsentä, jota ei voitaisi nimetä hallituksen nimitysvaliokuntaan voimassa olevan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaan. Nimitystoimikunnan on myös täytettävä koodin vaatimukset riippumattomuudesta yhtiöstä.

Nimitystoimikunnan jäsenet ovat Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas ja Oulun kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Timo Kenakkala sekä Technopolis Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskonen. Nimitystoimikunnan puheenjohtajana toimii Risto Murto.

Yhtiökokouksen muut päätökset käyvät ilmi 30.3.2011 julkaistusta pörssitiedotteesta.

Hallituksen valtuutukset

Yhtiön 30.3.2011 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 12 677 000 osaketta, mikä vastaa noin 20 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutusta ei kuitenkaan voida käyttää kannustinjärjestelmiä varten. Valtuutus kumoaa yhtiökokouksen 26.3.2009 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2012 asti. Mikäli koko osakeantivaltuutus käytettäisiin, olisi laskennallinen laimennusvaikutus 20 %.

Varsinainen yhtiökokous 2009 päätti osakepalkkiojärjestelmän käyttöönottamisesta Technopolis-konsernin avainhenkilöille. Koko järjestelmän perusteella voidaan antaa palkkiona yhteensä enintään 390 000 osaketta.

Osakepalkkio-ohjelma on otettu käyttöön, ja yhtiön avainhenkilöillä on vuonna 2011 mahdollisuus ansaita yhteensä enintään 150 000 osaketta. Mikäli kaikki 150 000 osaketta ansaittaisiin, olisi laskennallinen laimennusvaikutus 0,2 %.

Osakkeisiin liittyviä tapahtumia ja liputusilmoitukset

Yhtiön osakemäärä on 63 385 044 osaketta. Osakkeet ovat samanlajisia ja kullakin osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa. Yhtiön osakepääoma on 96 913 626,29 euroa, ja uusien osakkeiden merkintähinta kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ilmoitti 19. tammikuuta 2011 omistuksensa nousseen yli 15 %:iin ja 26. elokuuta, että sen suora omistusosuus Technopolis Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä ylitti yhden viidesosan (20 %). Varman suora omistusosuus Technopoliksen osa-

Osakkeenomistajat 31.12.2011
Rekisteröidyt omistajat	Osakkeita kpl	Osakkeita %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	15 268 916	24,1
Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	6 272 725	9,9
Oulun kaupunki	3 062 925	4,8
Tampereen kaupunki	1 956 649	3,1
Mikko Laakkonen	713 714	1,1
Suomen Kulttuurirahasto	712 826	1,1
OP-Pohjola Arvo -sijoitusrahasto	700 000	1,1
ODIN Finland	687 376	1,1
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra	666 036	1,1
Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake	600 000	0,9
Muut rekisteröidyt yhteensä	15 944 910	25,2
Hallintarekisteröidyt yhteensä	16 798 967	26,5
Yhteensä	63 385 044	100,0

Katsauskauden päättymisen jälkeen Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen liputti omistusosuutensa muutoksesta. Tarkemmat tiedot ovat kappaleessa "Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia".

Omistusmääräjakauma 31.12.2011

Osakemäärä	Omistajia	Omistajia %	Osakkeita kpl	Osakkeita %
1–100	409	8,8	25 182	0,0
101–500	1 373	29,4	408 080	0,6
501–1 000	948	20,3	731 828	1,2
1 001–5 000	1 523	32,6	3 398 441	5,4
5 001–10 000	220	4,7	1 537 511	2,4
10 001–50 000	141	3,0	2 695 967	4,3
50 001–100 000	15	0,3	1 068 770	1,7
100 00–500 000	23	0,5	5 473 303	8,6
500 001–	17	0,4	48 026 682	75,8
Yhteistilillä	0	0,0	19 280	0,0
Yhteensä	4 669	100,0	63 385 044	100,0

kepääomasta ja äänimäärästä kaupan jälkeen oli 12 834 529 osaketta ja 20,25 %.

OP-Pohjola osuuskunta ilmoitti 19.1.2011 OP-Pohjolan ja sen vaikutusvaltapiirissä olevien yhteisöjen sekä OP-Pohjolan tytäryritysten ja tytäryritysten hallinnoimien sijoitusrahastojen yhteenlasketun osuuden Technopolis Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä alittaneen yhden kahdeskymmenesosan (5 %) osakekaupalla, joka tehtiin 18.1.2011. OP-Pohjola osuuskunnan epäsuora osuus Technopoliksen osakepääomasta ja äänimäärästä kaupan jälkeen oli 2 649 543 osaketta ja 4,180 %.

Technopoliksen optio-oikeudet 2007B listattiin 2.5.2011 alkaen NASDAQ OMX Helsingin pörssilistalle. Tarkemmat tiedot asiasta käyvät ilmi 19.4.2011 julkaistusta pörssitiedotteesta.

Johdon osakeomistukset 31.12.2011

Technopolis Oyj:n hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen arvopaperimarkkinalain 1. luvun 5. § mukaan määritelty omistus yhtiön osakkeista 31.12.2011 oli yhteensä 219 640 kappaletta, joka on 0,3 % yhtiön osake- ja äänimäärästä. Optio-oikeuksia oli hallituksen puheenjohtajan, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen hallussa 875 000 kappaletta, mikä vastaa 1,4 % yhtiön koko osake- ja äänimäärästä olettaen, että kaikki liikkeeseen lasketut optio-oikeudet muutetaan tulevaisuudessa osakkeiksi. Osakeomistusten ja optio-oikeuksien yhteenlaskettu osuus oli 1 024 126 kappaletta, mikä vastaa 1,6 % yhtiön osakeja äänimäärästä olettaen, että kaikki liikkeeseen lasketut optio-oikeudet muutetaan tulevaisuudessa osakkeiksi.

Technopoliksen avainhenkilöillä on yhtiökokouksen valtuutuksella hallituksen päättämänä osakepalkkio-ohjelma, jossa avainhenkilöillä on vuonna 2011 mahdollisuus ansaita yhteensä 150 000 osaketta. Osakkeiden ansaintakriteereinä on 60 %:sti yhtiön osakekohtaisen tuloksen kasvu ja 40 %:sti yhtiön toimitilojen "like for like" -vuokrien kasvu.

Osakeomistuksen jakauma sektoreittain 31.12.2011

Sektori	Osakkeita kpl	Osakkeita %
Yritykset	3 607 687	5,7
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	2 827 526	4,5
Julkisyhteisöt	28 320 351	44,7
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	2 632 508	4,2
Kotitaloudet	9 178 725	14,5
Ulkomaat ja hallintarekisteröidyt	16 798 725	26,5
Yhteistilillä	19 280	0,0
Yhteensä	63 385 044	100,0

Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia

Tehnopolis ilmoitti 27.1.2012 Technopolis Ülemiste AS:n aloittavan Tallinnan lentokenttäkampuksen laajennuksen. Laajennus liittyy 15.12.2011 Viron vero- ja tullihallituksen kanssa tehtyyn sopimukseen, jolla se vuokraa kymmeneksi vuodeksi noin 11 650 neliömetriä Technopolis Ülemisten lentokenttäkampukselta.

Technopolis ilmoitti 1.2.2012 aloittavansa Viestikadun 7B-vaiheen rakentamisen lähellä Kuopion yliopistoa. Investoinnin kustannusarvio on noin 9,0 miljoonaa euroa. Toimistotilojen kerrosala on noin 4 800 neliömetriä ja rakennuksen bruttoala noin 6 300 neliömetriä. Tiloista on esivuokrattu 53 %. Toimistotilojen arvioidaan valmistuvan joulukuussa 2012.

Technopolis ilmoitti 1.2.2012 aloittavansa Pulkovon II-vaiheen, jonka kokonaisinvestoinnin määräksi arvioidaan 42 miljoonaa euroa. Toimistojen vuokrattava kokonaispinta-ala on noin 18 750 neliömetriä ja rakennusten bruttopinta-ala on 22 700 neliömetriä. Arvioitu valmistumisaika on syyskuussa 2013. Laajentamalla Pulkovon kampustaan Technopolis uskoo kaksinkertaistavansa sen liikevaihdon ja lähes kolminkertaistavansa käyttökatteen vuonna 2014.

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ilmoitti 2.2.2012, että sen suora omistusosuus Technopolis Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä oli ylittänyt yhden kymmenesosan (10 %) osakekaupalla, joka tehtiin 2.2.2012. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen suora omistusosuus Technopoliksen osakepääomasta ja äänimäärästä transaktion jälkeen oli 6 372 725 osaketta ja 10,05 %.

Hallituksen voitonjakoesitys

Yhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat tilikauden päättyessä 31 900 524 euroa. Hallitus ehdottaa jaettavaksi osinkoa 0,20 (0,17) euroa osaketta kohden eli yhteensä 12 677 009 euroa. Loppu ehdotetaan jätettäväksi voittovarojen tilille. Ehdotettu osinko on 49 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutosta.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna yhtiön maksukykyä.

Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Technopoliksen liiketoimintaan sisältyvät merkittävimmät riskit liittyvät taloudelliseen kehitykseen, mikä ilmenee rahoitus- ja asiakasriskeinä sekä kansainvälisen liiketoiminnan riskeinä.

Korkoriskin hallinnan tavoitteena on alentaa markkinakorkojen heilahtelujen negatiivista vaikutusta yhtiön tulokseen, rahoitusasemaan ja kassavirtaan. Tarvittaessa yhtiö käyttää korkotermiini-, koronvaihto- ja korko-optiosopimuksia korkoriskiltä suojautumiseen. Yhtiön korkoriskipolitiikan tavoitteena on myös hajauttaa lainasopimusten korkoriski eri maturiteeteille kulloinkin vallitsevan markkinatilanteen ja yhtiössä luodun korkonäkemyksen pohjalta.

Technopoliksen kauden lopun lainasalkun rakennetta kuvaa se, että rahamarkkinakorkojen muutos yhdellä prosenttiyksiköllä muuttaisi korkokustannuksia vuositasolla 2,6 milj. euroa.

Lainoihin liittyvän korkoriskin johdosta korkoperusteet on hajautettu. Korollisista veloista 34,5 % on sidottu alle 3 kk euribor-korkoon ja 28,5 % on sidottu 3-12 kk euribor-korkoon. Korollisista veloista 37,0 % oli kiinteäkorkoisia 13-60 kuukauden ajalle.

Jälleenrahoitusriskin hallinnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin lainasalkku on riittävän hajautettu lainojen takaisinmaksuaikataulun ja rahoitusinstrumenttien osalta. Korollisten velkojen jäljellä oleva pääomilla painotettu laina-aika oli 8,7 vuotta. Rahoitusriskin hallitsemiseksi Technopolis käyttää laajaa rahoittajapiiriä, monipuolista rahoitusinstrumenttien valikoimaa ja ylläpitää riittävää vakavaraisuutta.

Rahoitusmarkkinoiden epävakaus voi vaikuttaa kasvu- ja jälleenrahoituksen saatavuuteen sekä marginaaleihin tulevaisuudessa.

Venäjän ja Viron lainsäädännön poikkeavuus Suomen lainsäädännöstä sekä viranomaiskäytäntöjen erilaisuus Suomeen verrattuna voivat aiheuttaa riskejä.

Venäjän ruplan ja euron välisten valuuttakurssien muutokset voivat vaikuttaa yhtiön taloudelliseen tilanteeseen ja toimintaan. Ruplamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Muuntamisesta aiheutuneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan muihin liiketoiminnan kuluihin tai rahoituskuluihin ja -tuottoihin liiketapahtuman luonteen mukaisesti.

Asiakasriskien hallinnan tavoitteena on minimoida asiakkaiden taloudellisessa tilanteessa mahdollisesti tapahtuvien muutosten kielteinen vaikutus liiketoimintaan ja yhtiön tulokseen. Asiakasriskien hallinnassa keskitytään asiakkaiden liiketoiminnan tuntemiseen sekä asiakastietojen aktiiviseen seurantaan. Asiakasriskejä hajautetaan hankkimalla asiakkaita kaikilta teknologiatoimialoilta, tietointensiivisistä toiminnoista ja julkiselta sektorilta. Asiakasriskien hallintaan liittyen Technopoliksen vuokrasopimukset sisältävät vuokravakuusjärjestelyjä.

Katsauskauden lopussa seuraavan 12 kuukauden aikana irtisanottavissa ja uudelleen neuvoteltavissa olevat toistaiseksi voimassa olevat sopimukset kattavat 53,7 (43,3) % vuokrattavista tiloista. Näiden sopimusten irtisanomisaika jakautuu alla olevassa taulukossa kuvatulla tavalla.

Irtisanomisaika kk	31.12.2011% -vuokrattavistatiloista	31.12.2010% -vuokrattavistatiloista
0–3	13,1	2,6
3–6	28,7	9,3
6–9	6,2	23,2
9–12	5,7	8,3
Yhteensä	53,7	43,3

Taloudellisen vuokrausasteen alentuminen voi pienentää vuokra- ja palvelutuottoja ja tulosta sekä alentaa sijoituskiinteistöjen käypiä arvoja ja sitä kautta omavaraisuusastetta. Nykyinen sopimusrakenne antaa asiakkaille mahdollisuuden joustavasti muuttaa toimitilojen määrää liiketoiminnan muuttuessa. Sopimusrakenteen joustavuus voi muodostaa riskin konsernille, mutta se on olennainen osa Technopoliksen palvelukonseptia. Yhtiöllä on vahvaa pitkäaikaista kokemusta ja osaamista tästä toimintamallista erilaisissa talouden suhdannevaiheissa.

Technopolis kiinnittää uudisrakennushankkeissa huomiota laatuun sekä kiinteistön koko elinkaaren hallittavuuteen. Suunnitteluvaiheessa huomioidaan kiinteistön ylläpidon ja huollon vaatimukset tavoitteena toteuttaa ympäristöä säästäviä ratkaisuja mm. energiankulutuksen, toimitilojen muuntojoustavuuden ja kierrättämismahdollisuuksien suhteen. Technopolis suorittaa kiinteistöjen ostojen yhteydessä normaalit kiinteistö- ja ympäristökatselmukset ennen lopullista sitoutumista kauppaan. Kiinteistöt on vakuutettu täysarvovakuutuksella.

käyttökatteeseen eikä kassavirtaan, mutta sijoituskiinteistöjen negatiivinen arvonmuutos voi laskea yhtiön omavaraisuusastetta siten, että lainasopimusten kovenanttiehto realisoituu. Tällöin arvonmuutoksella on vaikutus kassavirtaan ja tilikauden tulokseen.

Tulevaisuuden näkymät

Konsernin johto arvioi sekä vuoden 2012 liikevaihdon että käyttökatteen kasvavan 12–15 % edellisestä tilikaudesta.

Konsernin taloudellinen tulos on riippuvainen yleisen toimintaympäristön, asiakaskunnan liiketoiminnan, rahoitusmarkkinoiden ja kiinteistöjen tuottovaatimusten kehityksestä. Niissä tapahtuvat seikat saattavat vaikuttaa vuokrausasteen, palveluiden käytön, rahoituskulujen, kiinteistöjen käypien arvojen ja toimitilojen vuokratason muutoksien kautta konsernin tulokseen.

	2011	2010	2009	2008	2007
Tuloslaskelmatiedot
Liikevaihto	92 835	81 181	76 401	72 571	56 899
Liiketoiminnan muut tuotot	1 223	1 565	2 426	5 480	5 237
Käyttökate	47 539	41 404	39 965	36 985	28 631
Liikevoitto	71 990	43 015	2 315	35 312	42 558
Tulos ennen veroja	60 015	33 587	-9 446	21 379	32 893
Tulos tilikaudeltaemoyhtiön omistajille	46 700	23 254	-7 443	15 987	24 039
Tasetiedot
Taseen loppusumma	962 879	827 611	706 090	683 564	534 156
Sijoituskiinteistöt	843 778	727 672	596 729	594 022	468 760
Rahat ja pankkisaamiset	12 507	4 485	4 519	7 146	1 076
Oma pääoma	343 167	307 602	261 843	275 704	207 167
Korollinen vieras pääoma	547 712	457 868	388 702	350 272	277 851
Tunnusluvut jaliiketoimintatiedot
Operatiivinen tulos 1)	24 624	20 941	21 656	15 121
Operatiivisen tuloksenmuutos, % 1)	17,59	-3,30	43,22
Liikevaihdon muutos, %	14,35	6,26	5,28	27,54	26,9
Käyttökatteen muutos, %	14,82	3,60	8,06	29,18	26,13
Liikevoitto/liikevaihto, %	77,55	52,99	3,03	48,66	74,8
Oman pääoman tuotto, %(ROE)	15,00	8,24	-2,79	6,57	12,93
Sijoitetun pääoman tuotto,% (ROI)	8,95	6,15	1,87	7,14	9,87
Omavaraisuusaste, %	35,84	37,38	37,30	40,52	38,96
Nettovelkaantumisaste, %	155,96	147,39	146,72	124,45	133,6
Korkokate, %	523,00	438,52	55,88	217,07	412,57
Koronmaksukyky 1)	3,67	4,87	3,78	2,23
Luototusaste, % 1)	59,98	58,04	59,11	55,62
Henkilöstö konserniyhtiöissä, keskimäärin	158	135	152	165	142

	2011	2010	2009	2008	2007
Osakekohtaiset tiedot
Tulos/osake, laimentamaton, euro	0,74	0,38	-0,13	0,31	0,58
Tulos/osake, laimennusvaikutuksella oikaistu,euro	0,73	0,38	-0,13	0,31	0,58
Oma pääoma/osake, euro	5,21	4,69	4,57	4,80	4,69
Osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä,keskimäärin	63 385 044	61 040 730	57 345 341	52 029 796	41 407 380
Osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä,kauden lopussa	63 385 044	63 385 044	57 345 341	57 345 341	44 107 501
Osinko/osake, euro	0,20 (2	0,17	0,15	0,12	0,15
Osinko tuloksesta, %	27,15 (2	44,62	-115,57	39,05	25,84
Efektiivinen osinkotuotto,%	5,97 (2	4,17	4,84	4,17	2,58
Osakkeiden markkinaarvo, euro	212 339 897	258 610 980	177 770 557	165 154 582	256 264 581
Osakkeiden vaihto, kpl	30 084 022	22 547 191	18 870 550	33 013 701	21 519 642
Osakkeiden vaihtokeskimääräisestä lukumäärästä, %	47,46	36,94	32,91	63,45	51,97
Kurssit, euro
Ylin kurssi	4,42	4,24	3,96	6,48	8,31
Alin kurssi	2,61	2,96	1,95	2,26	4,55
Keskikurssi	3,59	3,59	3,01	4,84	6,85
Kurssi 31.12.	3,35	4,08	3,10	2,88	5,81

Konsernin laaja tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja oman pääoman muutoslaskelma

Esittämisvaluutta, 1 000 euroa

	2011	2010	2009	2008	2007
Muut tunnusluvut
Liiketoiminnan rahavirta/osake, euro	0,48	0,41	0,51	0,39	0,39
Taloudellinenvuokrausaste, %	95,06	94,44	94,36	96,54	96,80
Nettotuotto-%kiinteistöjen tasearvosta	7,80	7,65	7,60	7,60	7,45
Bruttoinvestoinnit taseenpitkäaikaisiin varoihin	150 029	134 387	66 029	143 273	88 962
Like-for-like, vertailukelpoisten kohteiden vuokratuottojen muutos, % 1)	6,80	-1,85	-0,43
P/E-luku	4,55	10,71	-23,88	9,37	10,01

Ko. tunnuslukuja on laskettu vain vuodesta 2008 alkaen, minkä vuoksi niitä ei voida esittää sitä edeltäviltä vuosilta
Osingonjakoehdotus

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
	Liitetieto	2011	2010
Liikevaihto	1, 2	92 835	81 181
Liiketoiminnan muut tuotot	2	1 223	1 565
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	3	-10 341	-9 136
Poistot	4	-1 831	-1 132
Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon
muutokset	10	26 282	2 743
Liiketoiminnan muut kulut	5	-36 177	-32 207
Liikevoitto		71 990	43 015
Rahoitustuotot yhteensä	6	2 180	440
Rahoituskulut yhteensä	6	-14 187	-9 840
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	13	32	-27
Voitto ennen veroja		60 015	33 587
Tuloverot	7	-11 219	-10 127
Tilikauden tulos		48 795	23 461
Muut laajan tuloksen erät	6, 7, 18
Muuntoerot		62
Myytävissä olevat rahoitusvarat		47	24
Johdannaiset		-4 388
Muihin laajaan tulokseen eriin liittyvät verot		1 129	-6
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen
jälkeen		-3 151	18
Tilikauden laaja tulos yhteensä		45 645	23 479
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajille		46 700	23 254
Määräysvallattomille omistajille		2 095	206
Yhteensä		48 795	23 461
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajille		43 549	23 272
Määräysvallattomille omistajille		2 095	206
Yhteensä		45 645	23 479

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvastavoitosta laskettu osakekohtainen tulos	8
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä, keskimäärin		63 385 044	61 040 730
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euro		0,74	0,38
Osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu
lukumäärä, keskimäärin		63 556 767	61 186 677
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euro		0,73	0,38

KONSERNIN TASE
	Liitetieto	31.12.2011	31.12.2010
VARAT

Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	9	6 724	4 049
Valmiit sijoituskiinteistöt	10	843 778	727 672
Rakenteilla olevat sijoituskiinteistöt	10	61 698	54 058
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	11	4 310	3 940
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	12	7 707	7 176
Osuudet osakkuusyrityksissä	13	5 386	5 584
Sijoitukset ja saamiset	14	6 821	7 466
Laskennalliset verosaamiset	15	2 566	4 414
Pitkäaikaiset varat yhteensä		938 989	814 359

Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikaiset saamiset	16	11 382	8 766
Rahat ja pankkisaamiset	17	12 507	4 485
Lyhytaikaiset varat yhteensä		23 890	13 252

VARAT YHTEENSÄ		962 879	827 611
OMA PÄÄOMA JA VELAT

Oma pääoma	19
Osakepääoma		96 914	96 914
Ylikurssirahasto		18 551	18 551
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		84 190	84 100
Muut rahastot		-3 093	120
Muuntoerot		-645
Edellisten tilikausien voitto		87 421	74 414
Tilikauden voitto		46 700	23 254
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus omasta
pääomastaMääräysvallattomien omistajien osuus omasta		330 038	297 352
pääomasta		13 129	10 250
Oma pääoma yhteensä		343 167	307 602

Velat
Pitkäaikaiset velat	20	469 875	411 216
Laskennalliset verovelat	15	45 972	41 436
Lyhytaikaiset velat	20	103 864	67 357
Velat yhteensä		619 712	520 009

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		962 879	827 611

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
	2011	2010
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos	48 795	23 461
Oikaisut:
Sijoituskiinteistöjen arvonmuutokset	-26 282	-2 743
Poistot	1 831	1 132
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	-32	27
Luovutusvoitot	26	-2 015
Muut oikaisut, joihin ei liity maksutapahtumaa	601	697
Rahoitustuotot ja -kulut	12 007	9 401
Verot	11 219	10 127
Käyttöpääoman muutos	-901	1 651
Saadut korot	182	397
Saadut osingot	12	8
Maksetut korot ja maksut	-10 241	-7 162
Muut rahoituserät liiketoiminnasta	-2 403	-3 094
Maksetut verot	-4 350	-6 839
Liiketoiminnan rahavirta	30 466	25 045
Investointien rahavirta
Investoinnit muihin sijoituksiin	-5	-475
Investoinnit sijoituskiinteistöihin	-98 132	-54 166
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin	-4 361	-2 413
Myönnetyt lainat	-81
Lainasaamisten takaisinmaksut	128	4 071
Luovutustulot muista sijoituksista	406	1 520
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutustulot	160	2 210
Tytäryritysten hankinta		-11 881
Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet	-723
Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet	868
Investointien rahavirta	-101 741	-61 134
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen lisäys	113 325	43 742
Pitkäaikaisten lainojen vähennys	-36 825	-31 556
Maksetut osingot	-10 772	-8 601
Maksullinen osakeanti		20 489
Määräysvallattomien pääomansijoitus	784
Lyhytaikaisten lainojen muutos	12 867	11 980
Rahoituksen rahavirta	79 378	36 055

Rahavarojen muutos	8 103	-34
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	-81
Rahavarat tilikauden alussa	4 485	4 519
Rahavarat tilikauden lopussa	12 507	4 485

Oma

OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Käyvän arvon rahasto Suojausinstrumenttirahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muuntoerot Kertyneet voittovarat Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Määräysvallattomien omistajien osuus pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2010 96 914 18 551 102 63 842 82 422 261 830 13 261 843 Laaja tulos Tilikauden tulos 23 254 23 254 206 23 461 Muut laajan tuloksen erät Myytävissä olevat rahoitusvarat 18 18 18 Tilikauden laaja tulos yhteensä 18 23 254 23 272 206 23 479 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako -8 602 -8 602 -8 602 Emissiovoitto 20 193 20 193 20 193 Hallituksen jäsenten osakepalkkiot 65 -71 -6 -6 Osakesidonnainen palkitseminen 664 664 664 Muut muutokset 10 031 10 031 Liiketoimet omistajien kanssa 20 258 -8 009 12 249 10 031 22 280 Oma pääoma 31.12.2010 96 914 18 551 120 84 100 97 668 297 352 10 250 307 602 Oma pääoma 1.1.2011 96 914 18 551 120 84 100 97 668 297 352 10 250 307 602 Laaja tulos Tilikauden tulos 46 700 46 700 2 095 48 795 Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot 62 62 62 Johdannaiset -3 247 -3 247 -3 247 Myytävissä olevat rahoitusvarat 35 35 35 Tilikauden laaja tulos yhteensä 35 -3 247 62 46 700 43 549 2 095 45 645 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako -10 775 -10 775 -10 775 Hallituksen jäsenten osakepalkkiot 90 -87 3 3 Osakesidonnainen palkitseminen 560 560 560 Muut muutokset -650 -650 784 134 Liiketoimet omistajien kanssa 90 -10 953 -10 863 784 -10 079

Oma pääoma 31.12.2011 96 914 18 551 155 -3 247 84 190 62 133 415 330 038 13 129 343 167

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Technopolis on teknologiayritysten toimintaympäristöihin erikoistunut yhtiö, jonka tarjoamassa palvelukokonaisuudessa yhdistyvät toimitilat, yrityspalvelut ja kehityspalvelut.Technopolis toimii Suomessa Oulun seudulla, pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, ja Tampereella, Venäjällä Pietarissa sekä Virossa Tallinnassa. Konsernin emoyhtiö on Technopolis Oyj, englannin kielellä Technopolis Plc. Yhtiön kotipaikka on Oulu, Suomi ja rekisteröity osoite Elektroniikkatie 8, 90590 Oulu.

Technopolis Oyj:n hallitus on 1. maaliskuuta 2012 hyväksynyt konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön internet-sivuilta osoitteesta www.technopolis.fi/sijoittajille. Suomen osakeyhtiölain mukaan varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä, hylätä tai muuttaa tilinpäätöstä sen julkistamisen jälkeen.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Technopolis Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassa olevia, EU:ssa käyttöön hyväksyttyjä IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Konsernitilinpäätöksessä sijoituskiinteistöt, myytävissä olevia rahoitusvarat, johdannaissopimukset ja osakepalkkiojärjestelmän rahana maksettavaa osuus on arvostettu käypään arvoon. Muilta osin konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen.

Konserni on huomioinut standardi- ja tulkintamuutokset, jotka tulivat voimaan 1.1.2011 kuten IFRIC 14, IFRIC 19, uudistettu IAS 24 ja muutettu IAS 32. Standardimuutosten vaikutukset konsernin tilinpäätökseen ovat vähäiset. IFRSstandardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs muutokset, toukokuu 2010) sisältävät tarkennuksia eri standardeihin, mutta muutokset eivät olleet merkittäviä konsernitilinpäätöksen kannalta.

Konsernitilinpäätöksen laajuus

Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Technopolis Oyj:n sekä ne tytäryhtiöt, joissa emoyhtiö hallitsee suoraan tai välillisesti yli 50 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai sillä muutoin on määräysvalta. Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konsernilla on yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.

Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa on käytetty hankintamenetelmää. Konserni on soveltanut IFRS 1 -siirtymäsäännöksen sallimaa helpotusta olla soveltamatta IFRS 3 -standardia siirtymispäivää (1.1.2004) edeltäviin liiketoimintojen yhdistämisiin. Siirtymispäivän jälkeiset ennen 1.1.2010 toteutetut liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty silloin voimassa olleen IFRS 3 -standardin mukaisesti ja 1.1.2010 alkaen konserni on soveltanut uudistettua IFRS 3 -standardia, jonka mukaan kaikki hankintaan liittyvät kulut kirjataan kuluksi laajaan tuloslaskelmaan. Ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettava käypään arvoon, vaikka lisäkauppahinnan toteutumisen ei hankinta-ajankohtana oletettaisi olevan todennäköistä. Hankintahetken jälkeen tapahtuneet muutokset ehdollisessa kauppahintavelassa kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankinnoissa, joihin on sovellettu IFRS 3 -standardia, hankittujen kohteiden yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Jos hankinta-ajankohtana hankitun yhtiön hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan erotus liikearvoksi. Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konserniin siitä hetkestä alkaen, jolloin niihin on syntynyt määräysvalta. Tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvät vaikutukset kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan silloin kun konsernin määräysvalta säilyy. Tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa määräysvallattomille omistajille silloinkin, kun ne ylittävät heidän sijoitustensa määrän.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu. Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille on esitetty laajan tuloslaskelman yhteydessä, ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta on esitetty omana eränään osana omaa pääomaa.

Osakkuusyritykset on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin osuus osakkuusyrityksen tilikauden voitosta tai tappiosta esitetään laajassa tuloslaskelmassa omana eränään. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää kirjanpitoarvon, kirjanpitoarvon ylittävää tappiota ei yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.

Tytäryhtiöt, jotka ovat keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä, on yhdistelty suhteellisella yhdistelyllä niin, että keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden taseet ja laajat tuloslaskelmat on yhdistelty konsernin omistaman osuuden suhteessa rivi riviltä vastaaviin riveihin konsernin tilinpäätöksessä. Mikäli tällaisella tytäryhtiöllä on laajassa tuloslaskelmassa tai taseessa eriä, jotka yksinomaan kuuluvat konsernille tai muille omistajille, on nämä huomioitu sen mukaisesti myös konsernitilinpäätöksessä. Suhteellisella yhdistelyllä yhdisteltäessä määräysvallattomille kuuluvaa osuutta ei synny.

Valuuttamääräiset erät

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat on kirjattu tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättymispäivänä avoimena olevat ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on arvostettu tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Monetaarisia eriä ovat raha- sekä sellaiset varat ja velat, jotka saadaan tai maksetaan kiinteään tai määritettävissä olevaan määrään rahayksikköjä. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti.

Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien muuntaminen eri kurssilla kuin tase aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tulokseen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteiseksi osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Konsernilla on venäläinen tytäryhtiö Pietarissa, jonka tilinpäätöksen toimintavaluutta on Venäjän rupla.

Tuloutusperiaatteet

Konsernin liikevaihto koostuu pääosin liiketoiminnasta saaduista toimitilojen vuokratuotoista, palvelutuotoista ja yrityskehityspalvelutuotoista. Liikevaihto on oikaistu välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä ja valuuttamääräisen myynnin kurssierolla. Konsernin tuotot kirjataan, kun on todennäköistä, että liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu yhteisön hyväksi. Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä on kirjattu tuotoiksi IAS 17:n mukaisesti tulosvaikutteisesti tasasuuruisina erinä koko vuokrakaudelle. Palvelutuotot kirjataan IAS 18:n mukaisesti, kun palvelut on suoritettu.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset kirjataan, kun on kohtuullisen varmaa, että yritys täyttää niihin liittyvät ehdot ja avustukset tullaan saamaan. Erilaisiin kehittämisohjelmiin saadut avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Kehittämisohjelmiin kohdistuvat kulut ovat liiketoiminnan muissa kuluissa ja työsuhde-etuuksista aiheutuneissa kuluissa.

Verot

Tilikauden verokulu sisältää tilikauden verotettavaan tuloon perustuvan veron, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutokset. Laskennallisia verovelkoja syntyy, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo konsernitaseessa ylittää sen verotuksellisen arvon. Laskennalliset verovelat on kirjattu kokonaisuudessaan. Laskennallisia verosaamisia syntyy, kun omaisuuserän kirjanpidollinen arvo konsernitaseessa alittaa verotuksellisen arvon. Laskennallisia verosaamisia on kirjattu siihen määrään asti, kun on oletettavissa, että ne pystytään hyödyntämään tulevaisuuden verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallisten verojen laskemisessa on käytetty tilinpäätöspäivänä vahvistettua yhteisöverokantaa.

Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon ja ne poistetaan niiden taloudellisena vaikutusaikana ennalta laadittujen poistosuunnitelmien mukaisesti. Aineettomat oikeudet poistetaan pääosin 20 %:n ja koneet ja kalusto 25 %:n tasapoistoilla alkuperäisestä hankintamenosta. Poistot on esitetty laajassa tuloslaskelmassa poistoissa.

Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vuosittain ja niiden kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta. Jos on viitteitä arvonalentumisesta, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä sen kerrytettävissä oleva rahamäärä. Jos havaitaan, että omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin sen tulevaisuudessa kerryttämä rahamäärä, arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi. Jos arvonalentumistappio myöhemmin osoittautuu aiheettomaksi, aiemmin kirjattu arvonalentumistappio voidaan peruuttaa kirjaamalla se tulosvaikutteisesti. Arvonalentumista ei voida peruuttaa enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista eikä mahdolliseen liikearvoon tehtyä arvonalentumistappiota peruuteta.

Konsernissa ei ole tilinpäätöshetkellä hyödykkeitä, joiden taloudellinen vaikutusaika olisi arvioitu rajoittamattomaksi, tai liikearvoa, joiden arvon alentumista pitäisi testata vuosittain arvonalentumistestein.

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvon nousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan käyvän arvon mallin mukaisesti. Sijoituskiinteistöt sisältävät konsernin omistamat rakennukset sekä rakennetut ja rakentamattomat maa-alueet. Sijoituskiinteistöihin kuuluu myös rahoitusleasingsopimuksella vuokralle otettuja kiinteistöjä. Muulla kuin rahoitusleasingsopimuksella vuokralle otettuja kiinteistöjä ei ole luokiteltu sijoituskiinteistöiksi. Technopolis-konsernilla on omassa käytössä ainoastaan pieniä toimitiloja kiinteistöissä, jotka ovat muuten määritettävissä sijoituskiinteistöiksi. Tämän vuoksi omassa käytössä olevia tiloja ei ole kirjattu erikseen hankintamenomallin mukaisesti, vaan ne sisällytetään käyvän arvon laskentaan.

Sijoituskiinteistöjen arvonmuutos kirjataan omana eränään laajaan tuloslaskelmaan. Tilikaudella syntynyt sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos johtuu koko vuoden valmiina olleiden ja omistettujen kiinteistöjen arvonmuutoksen lisäksi tilikaudella rakenteilla olevien kiinteistöjen määrittämisestä käypään arvoon ja tilikaudella kirjatuista hankintamenon lisäyksistä.

Käyvän arvon laskentamalli

Sijoituskiinteistöjen käypää arvoa määritettäessä pyritään selvittämään tarkastushetkellä toimivilla markkinoilla maksetut hinnat kiinteistöistä, jotka ovat luonteeltaan, sijainniltaan, kunnoltaan tai vuokrasopimusrakenteeltaan yhteneviä. Jos toimivilta markkinoilta ei ole löydettävissä vertailtavia hintoja, käypä arvo voidaan määrittää oikaisemalla toimivien markkinoiden hintoja tarkasteluhetkeä ja

-tilannetta vastaavaksi tai määrittämällä se tulevaisuuden tuottojen perusteella kassavirtapohjaisesti.

Konsernin käyttämä käyvän arvon malli perustuu kiinteistökohtaisesti määritettävään kassavirta-analyysiin, jossa sijoituskiinteistön käypä arvo määritetään diskonttaamalla arvioitujen tulevaisuuden tuottojen ja kulujen nettokassavirta nykyhetkeen. Nettokassavirta muodostuu vajaakäyttöasteella oikaistuista tulevaisuuden vuokratuotoista vähennettynä vuosittaisilla hoito- ja kunnossapitokustannuksilla. Nettokassavirran nykyarvoon lisätään laskentakauden jälkeisen jäännösarvon nykyarvo. Rakentamattomat maa-alueet arvostetaan rakennusoikeuden arvon perusteella, jos se olennaisesti poikkeaa maa-alueen hankintamenosta.

Tulevaisuuden tuotot perustuvat olemassa oleviin sopimuksiin. Olemassa olevat sopimukset katsotaan päättyväksi niiden ensimmäisen mahdollisen irtisanomishetken ja sen jälkeisen irtisanomisajan päätyttyä. Tämän jälkeen toimitilat oletetaan vuokrattavan markkinavuokralla. Markkinavuokra on yhtiön itse määrittämä vuokra, joka määritetään sekä tila- että kiinteistökohtaisesti. Myös arvonmäärityshetkellä tyhjänä oleville tiloille määritetään markkinavuokra. Vajaakäyttöaste määritellään kiinteistökohtaisesti vuosittain koko laskentajaksolle. Toimitilavuokratuottojen lisäksi kohdekohtaisiksi tuotoiksi luetaan vuokrien ohella käyttökorvaukset, autopaikkatuotot ja kokoustilatuotot. Vuokria ja markkinavuokria korotetaan vuosittain inflaatio-odotuksella.

Kiinteistöön kohdistuvat kustannukset sisältävät kiinteistöön tai omistusosuuteen kohdistuvat hoito-, pienkorjaus- ja kunnossapitokustannukset koko laskentakaudelle. Kustannukset korotetaan vuosittain inflaatio-odotuksella. Jäännösarvon laskennassa käytetyt kunnossapitokustannukset perustuvat sisäisiin kohdekohtaisiin arvioihin.

Arvioitujen tulevaisuuden tuottojen ja kulujen nettokassavirta diskontataan nykyhetkeen nettotuottovaatimuksesta ja inflaatio-odotuksesta saadulla diskonttokorolla. Käytettävä nettotuottovaatimus on kahden ulkopuolisen arvioitsijan antaman kiinteistö- tai aluekohtaisen nettotuottovaatimuksen vaihteluvälien keskiarvo.

Mallin sekä siinä käytettävät parametrit on auditoinut ulkopuolinen AKA-kiinteistöarvioitsija. Lisäksi konserni hankkii harkintansa mukaan omien laskelmien tueksi ulkopuoliselta arvioitsijalta arviokirjoja merkittävimmistä kohteistaan.

Rakenteilla olevat sijoituskiinteistöt

Rakenteilla olevat sijoituskiinteistöt arvostetaan käypään arvoon edellyttäen, että käypä arvo on luotettavasti määriteltävissä. Rakenteilla olevien sijoituskiinteistöjen käypä arvo määritetään samalla laskentamallilla kuin yhtiön valmiiden sijoituskiinteistöjen käypä arvo.

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Ennakkomaksuihin ja keskeneräisiin hankintoihin on kirjattu keskeneräisten pitkäaikaisten varojen lisäyksiä, jotka on aktivoitu taseeseen. Tällaisia ovat muun muassa sijoituskiinteistöihin tehdyt ajanmukaistamiset sekä mahdolliset muut hankkeet, jotka tulee kirjata keskeneräisiin siihen saakka, kunnes ne valmistuvat.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi ja muiksi vuokrasopimuksiksi sen perusteella, missä määrin vuokratun hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit tulevat vuokralle ottajalle tai vuokralle antajalle. Rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellaan sellaiset vuokrasopimukset, joissa vuokralle ottajalle siirtyy olennainen osa omaisuuserän omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista. Jos omaisuuserän omistamiseen liittyvät riskit ja edut eivät siirry, kyseessä on muu vuokrasopimus. Muut vuokrasopimukset kirjataan tulosvaikutteisesti tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa, jollei jokin muu systemaattinen peruste kuvaa paremmin sopimuksen tosiasiallista luonnetta.

Konserni vuokralle antajana

Vuokralle antaja kirjaa rahoitusleasingsopimukset vuokrasopimuksen alkamispäivänä taseeseen saamisiksi hyödykkeen nettosijoitusarvoon. Vuokralle antaja käsittelee saatavia leasingvuokria pääoman palautuksena ja rahoitustuottona. Rahoitustuotot kirjataan sillä perusteella, joka tuottaa vuokralle antajan jäljellä olevalle nettosijoitukselle vuokrasopimukseen kultakin tilikaudelta samansuuruisen tuottoasteen. Tilikauden leasingvuokramaksut, lukuun ottamatta palveluista aiheutuvia menoja, kirjataan vuokrasopimukseen tehtyä bruttosijoitusta vastaan siten, että ne vähentävät sekä pääomaa että kertymätöntä rahoitustuottoa.

Konserniyhtiöillä ei ole vuokralle annettuna sellaisia pitkäaikaisia toimitilavuokrasopimuksia, jotka luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Valtaosa vuokratuotoista kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Muutamien asiakkaiden vuokrat perustuvat vuokralle ottajan liikevaihtoon. Kaikki vuokratuotot kirjataan liikevaihtoon.

Konserni vuokralle ottajana

Vuokralle ottaja kirjaa rahoitusleasingsopimukset vuokrasopimuksen alkamispäivänä taseeseen varoiksi hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon ja ne poistetaan taseesta sinä aikana, jona hyödykettä odotetaan käytettävän. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen.

Konserniyhtiöillä on vuokralle otettuna sellaisia pitkäaikaisia toimitilavuokrasopimuksia, jotka luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Tällöin kiinteistöjen omistamiselle olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet vuokralle ottajalle.

Rahoitusinstrumentit

Rahoitusinstrumentit ryhmitellään käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin, lainoihin ja muihin saamisiin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sekä jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin.

Koron- ja valuutanvaihtosopimukset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin. Ne merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen sopimukset arvostetaan käypään arvoon. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo määritetään diskonttaamalla kaikki sopimuksiin liittyvät tulevaisuuden rahavirrat arvostushetkeen vastapuolen hinnoittelumallien ja -tapojen mukaisesti. Tilikaudella 2011 koron- ja valuutanvaihtosopimuksien positiiviset ja negatiiviset käyvän arvon muutokset kirjattiin 30.4.2011 asti tulosvaikutteisesti. Konserni muutti kirjauskäytäntöä kesken tilikauden ja noudattaa nyt IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa koronvaihtosopimusten osalta 1.5.2011 lukien, minkä seurauksena johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset suojauslaskennan kriteerit täyttävissä tehokkaissa johdannaisinstrumenteissa on kirjattu 1.5.2011 alkaen muihin laajan tuloksen eriin johdannaisiin. Käyvän arvon muutokset johdannaisinstrumenteissa, jotka eivät täytä suojauslaskennan vaatimuksia, kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin voimassaolevat koronvaihtosopimukset täyttävät pääosin suojauslaskennan kriteerit.

Lainat ja muut saamiset sekä kaikki rahoitusvelat, paitsi johdannaiset, esitetään taseessa jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Transaktiokulut sisällytetään niiden alkuperäiseen hankintamenoon. Myyntisaamiset arvostetaan kirjanpidossa niiden alkuperäiseen arvoon vähennettynä saatavien arvioidulla arvonalennuksella. Epävarmojen saamisten ja luottotappioiden tilanne arvioidaan säännöllisesti.

Myytävissä olevat rahoitusvarat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat arvostetaan käypään arvoon käyttäen noteerattuja markkinahintoja ja -kursseja tai kolmansilta osapuolilta saatuja arvonmäärityslaskelmia. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutuksella vähennettynä omassa pääomassa. Kun tällainen omaisuuserä myydään, kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tulosvaikutteisesti. Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa näyttöä siitä, että jonkin rahoitusvaran arvo olisi alentunut. Osakesijoitukset luokitellaan myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Ne listaamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, kirjataan hankintamenoon arvonalennuksilla vähennettynä.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Korolliset velat kirjataan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma sisältää yrityksen liikkeelle laskemat yritystodistukset.

Työsuhde-etuudet

Kaikki konsernin työntekijät kuuluvat maksuperusteisiin järjestelmiin ja eläkejärjestelyistä aiheutuvat suoritukset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota suoritus koskee.

Avainhenkilöiden vapaaehtoiset eläkejärjestelyt on käsitelty maksupohjaisina, koska konsernin oikeudellinen ja tosiasiallinen velvoite rajoittuu määrään, jonka se suorittaa työsuhteen jälkeisiä etuuksia koskevaan järjestelyyn.

Osakeperusteiset maksut

Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon siitä optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa.

Käypä arvo määritetään Black-Scholes-optionhinnoittelumallin perusteella. Option käypä arvo määräytyy optioiden merkintähinnan, option voimassaoloajan, kohde-etuutena olevien osakkeiden myöntämispäivän hinnan, osakkeen hinnan odotettavissa olevan volatiliteetin ja riskittömän koron avulla. Osakkeen hinnan odotettavissa oleva volatiliteetti perustuu pääosin osakkeen historialliseen volatiliteettiin. Optioista syntyvä kulukirjaus kirjataan ansaintakaudella laajaan tuloslaskelmaan työsuhde-etuuksista aiheutuneiksi kuluiksi ja omaan pääomaan. Arvioiden muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset (mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna) kirjataan osakepääomaan (kirjanpidollinen vasta-arvo) ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Yhtiöllä on lisäksi voimassa oleva osakepalkkio-ohjelma, josta päätti varsinainen yhtiökokous 2009. Osakepalkkioohjelman mukaiset palkkiot suoritetaan osittain osakkeina ja osittain rahana. Osakepalkkio-ohjelman ehdot on kuvattu tarkemmin konsernin liitetiedoissa. Osakkeina suoritettava osuus kirjataan oikeuden syntymisajanjakson aikana työsuhde-etuuksista aiheutuneiksi kuluiksi ja konsernin omaan pääomaan. Rahana suoritettava osuus kirjataan oikeuden syntymisajanjakson aikana työsuhde-etuuksista aiheutuneiksi kuluiksi ja velaksi.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan niiden kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun sen saaminen on käytännössä varmaa. Varausten määrä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja määrä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Yhtiöllä ei ole tällaisia varauksia.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Myös sellainen

olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä tai jonka suuruutta ei voida luotettavasti määrittää, luokitellaan ehdolliseksi velaksi. Ehdolliset velat esitetään liitetiedoissa.

Käyttökate

Käyttökate esittää yhtiön tilikauden tuloksen ennen poistoja, sijoituskiinteistöjen arvonmuutosta, rahoitustuottoja ja -kuluja sekä tuloveroja. Käyttökateprosentti lasketaan jakamalla käyttökate liikevaihdolla.

Liikevoitto

Konserni on määrittänyt liikevoiton seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot, sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutokset sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muussa tapauksessa ne kirjataan rahoituseriin.

Operatiivinen tulos

Operatiivisessa tuloksessa esitetään yhtiön tilikauden tulos lukuun ottamatta tilikauden aikaista sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutosta, rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutosta sekä mahdollisia kertaluonteisia eriä, kuten luovutusvoittoja ja -tappioita. Yhtiöllä on koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, jotka eivät täytä IFRS:n mukaisia suojauslaskennan edellytyksiä, ja näiden rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti. Lisäksi operatiivisessa tuloslaskelmassa esitetään näihin liittyvät verot ja laskennalliset verot.

Operatiivisesta tuloksesta erotetut erät, sekä niiden verovaikutus, esitetään ei-operatiivisessa tuloslaskelmassa. Sekä operatiivisesta että ei-operativiisesta tuloksesta on laskettu osakekohtainen tulos EPRAn ohjeistuksen mukaisesti. Operatiivinen ja ei-operatiivinen tulos ja niistä

lasketut osakekohtaiset tulokset yhteensä täsmäävät yhtiön tilikauden tulokseen ja osakekohtaiseen tulokseen.

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos esitetään laimentamattomana ja laimennusvaikutuksella oikaistuna. Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu emoyhtiön tilikauden keskimääräistä osakkeiden lukumäärä käyttäen. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa emoyhtiön tilikauden keskimääräistä osakkeiden lukumäärää on oikaistu optioiden oletetusta käytöstä tulevien lisäosakkeiden laimentavalla vaikutuksella. Optioiden käyttöä ei oteta huomioon osakekohtaista tulosta laskettaessa, jos osakkeen merkintähinta optiolla ylittää osakkeiden keskimääräisen markkina-arvon kauden aikana.

Lähipiiritapahtumat

Osapuolet kuuluvat toistensa lähipiiriin, mikäli toisella osapuolella on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta toisen päätöksentekoon. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, tytär- ja osakkuusyritykset. Lisäksi lähipiiriin kuuluvat konsernin johto ja näiden perheenjäsenet sekä sellaiset yhtiöt, joissa näillä henkilöillä on määräysvalta, yhteinen määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. Konsernin johtoon kuuluvat emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmän jäsenet.

Arvioiden käyttö

Tilinpäätöstä laadittaessa konsernin johto joutuu käyttämään harkintaa laatimisperiaatteita sovellettaessa ja tekemään tilinpäätöksen sisältöön vaikuttavia arvioita ja olettamuksia. Konsernin tilinpäätöksen merkittävimmät arviot liittyvät sijoituskiinteistöjen käyvän arvon laskentamallissa käytettäviin parametreihin. Merkittävin yksittäinen muuttuja, jolla voi olla olennainen vaikutus sijoituskiinteistöjen käypään arvoon, on markkinoiden tuottovaatimus. Yhtiön käyvän arvon mallissa käyttämä nettotuottovaatimus on kahden ulkopuolisen arvioitsijan antaman kiinteistö- tai aluekohtaisen nettotuottovaatimuksen vaihteluvälien keskiarvo. Sijoituskiinteistöjen käypää arvoa määritettäessä johto joutuu tekemään arvioita myös markkinavuokran, käyttöasteiden ja hoitokulujen osalta. Arvioita ja olettamuksia tehtäessä johto on käyttänyt parhainta tietämystään, joka sillä tilinpäätöshetkellä on. Tulevaisuuden toteumat saattavat poiketa tämän hetken arvioista.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien soveltaminen

Konserni on huomioinut IASB:n tilikaudella julkaisemat uudet standardit ja tulkinnat ja ottaa nämä käyttöön tulevilla tilikausilla niiden voimaan astuessa.

Uudistettu IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen, uudistettu IAS 12 Tuloverot, IFRS 9 Rahoitusinstrumentit, IFRS 11 Yhteisjärjestelyt, konsernitilinpäätöstä koskevat IFRS 10 ja IFRS 12 sekä IFRS 13 Käypään arvoon arvostaminen -standardit saattavat vaikuttaa konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.

Muilla tilikauden aikana julkaistuilla uusilla standardeilla tai standardimuutoksilla, kuten uudistettu IAS 19 ja uudistettu IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, tai tulkinnoilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.

1. SEGMENTTIRAPORTOINTI

Technopolis-konsernilla on tilinpäätöspäivänä kolme maantieteellisiin yksiköihin pohjautuvaa toimintasegmenttiä: Suomi, Venäjä ja Viro. Segmenttijako perustuu konsernin vallitsevaan sisäiseen raportointiin sekä konsernin liiketoimintojen organisointiin. Segmenttien liikevaihto koostuu pääasiassa vuokra- ja palvelutuotoista. Viron liiketoiminnasta tuli osa konsernia lokakuussa 2010, minkä vuoksi luvut eivät ole vertailuvuoden kanssa vertailukelpoiset.

Konsernin johto seuraa segmenttien liikevaihto- ja käyttökatetasoja. Segmenttien käyttökatteet on laskettu laatimisperiaatteissa määritellyllä tavalla. Konsernilla ei ole toimintasegmenttien välillä olennaisia sisäisiä eriä liikevaihdossa eikä käyttökatteessa.

Kohdistamattomat erät on esitetty sarakkeessa "Muut", joka sisältää muun muassa konsernihallinnosta syntyneitä eriä, vero- ja rahoituseriä sekä muita koko konsernille yhteisiä eriä ja varojen kohdalla segmenttien väliset konsernin sisäiset lainat. Segmentin varat sisältävät ne erät, jotka voidaan suoraan kohdistaa raportoiville segmenteille, kuten sijoituskiinteistöt.

2011	Suomi	Venäjä	Viro	Muut	Konserniyhteensä
Liikevaihto vuokraus
toiminnasta	73 425	2 569	4 420	-14	80 400
Liikevaihto palveluista	11 766	365	250	53	12 434
Liikevaihto	85 192	2 933	4 670	39	92 835
Liiketoiminnan muut tuotot	957	0	29	237	1 223
Liiketoiminnan kulut	-41 326	-3 164	-1 567	-461	-46 518
Käyttökate	44 823	-231	3 132	-185	47 539
Sijoituskiinteistöjen käyvän
arvon muutokset				26 282	26 282
Poistot				-1 831	-1 831
Liikevoitto				71 990	71 990
Rahoitustuotot ja -kulut				-11 976	-11 976
Tulos ennen veroja				60 015	60 015
Tuloverot				-11 219	-11 219
Tilikauden tulos	44 823	-231	3 132	1 071	48 795
Varat	840 188	62 522	79 037	-18 868	962 879

Esittämisvaluutta, 1 000 euroa

2010	Suomi	Venäjä	Viro	Muut	Konserniyhteensä
Liikevaihto vuokraus
toiminnasta	68 789	212	975	-59	69 916
Liikevaihto palveluista	11 128	61	68	9	11 266
Liikevaihto	79 916	273	1 043	-51	81 181
Liiketoiminnan muut tuotot	1 507	0	0	59	1 565
Liiketoiminnan kulut	-39 201	-2 238	-268	364	-41 343
Käyttökate	42 222	-1 965	775	372	41 404
Sijoituskiinteistöjen käyvän
arvon muutokset				2 743	2 743
Poistot				-1 132	-1 132
Liikevoitto				43 015	43 015
Rahoitustuotot ja -kulut				-9 427	-9 427
Tulos ennen veroja				33 587	33 587
Tuloverot				-10 127	-10 127
Tilikauden tulos	42 222	-1 965	775	-17 571	23 461
Varat	728 734	47 867	73 644	-22 635	827 611
			2011		2010
2. LIIKEVAIHTO JA LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Liikevaihto vuokraustoiminnasta			80 400		69 916
Liikevaihto palveluista			12 434		11 266
Liikevaihto yhteensä			92 835		81 181

Liikevaihtoon on kirjattu toimitilojen vuokrauksesta ja palveluista saadut tuotot. Liikevaihdosta on oikaistu välilliset verot, myynnin oikaisuerät ja valuuttamääräisen myynnin kurssierot.

Muutamien asiakkaiden vuokrat perustuvat vuokralle ottajan liikevaihtoon. Tällaisia muuttuvia vuokria on kirjattu tilikauden liikevaihtoon 1 685 tuhatta euroa (1 179 tuhatta euroa vuonna 2010).

Konsernin vuokrattava pinta-ala oli vuoden lopussa yhteensä 576 900 kerrosneliömetriä (527 800 kerrosneliömetriä 31.12.2010). Konsernin taloudellinen vuokrausaste vuoden lopussa oli 95,1 % (94,4%).

Konsernin vuokrasopimuskanta oli vuoden lopussa 215,4 milj. euroa (135,3 milj.euroa). Vuokratuottojen kertymät on laskettu nykyisten vuokrasopimusten mukaisesti ilman indeksikorotuksia. Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset on huomioitu sopimuksissa mainitun irtisanomisajan päättymiseen asti.

Liiketoiminnan muut tuotot	1 223	1 565

Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät pääosin erilaisiin kehittämisohjelmiin saatuja toiminta-avustuksia. Kehittämisohjelmiin kohdistuvat kulut ovat liiketoiminnan muissa kuluissa ja henkilöstökuluissa.

	2011	2010
3. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

Palkat ja palkkiot	8 234	7 379
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	1 332	1 110
Aktivoidut työsuhde-etuuksista aiheutuvat
kulut	-422	-343
Myönnetyt osakeoptiot	405	664
Osakepalkkiojärjestelmä,
osakkeina maksettava osuus	155
Osakepalkkiojärjestelmä,
rahana maksettava osuus	189
Muut henkilösivukulut	448	327
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
yhteensä	10 341	9 136

Konsernin palveluksessa oli keskimäärin,
henkilöä	158	135

Johdon työsuhde-etuudet esitetään liitetietojen kohdassa 22.

4. POISTOT
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet	640	483
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet:
Koneet ja kalusto	1 190	648
Poistot yhteensä	1 831	1 132

5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Toimitilakulut	21 847	18 882
Palvelukulut	5 960	6 885
Muut liiketoiminnan kulut	8 349	6 440
Myyntitappio osakkuusyhtiön myynnistä	21
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	36 177	32 207

Muut liiketoiminnan kulut sisältävät
tilintarkastajalle maksettuja palkkioita
seuraavasti:
Tilintarkastus	44	24
Todistukset ja lausunnot	23	5
Muut palvelut	257	153
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä	324	181

	2011	2010
6. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Rahoitustuotot
Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista	12	8
Luovutusvoitot sijoituksista	10
Korkotuotot rahoitusleasingsaamisista		209
Muut korkotuotot	270	223
Johdannaisten positiivinen käyvän arvon
muutos	1 822	81
Valuuttakurssivoitot	64
Yhteensä	2 180	521

Rahoituskulut
Arvonalentumiset myytävissä olevista
sijoituksista
Korkokulut yritystodistuksista	-557	-192
Korkokulut rahoituleasingsopimuksista	-876	-672
Aktivoidut korkokulut	1 042	465
Muut korkokulut	-11 637	-7 830
Johdannaisten negatiivinen käyvän arvon
muutos	-114	-261
Valuuttakurssitappiot	-920	-101
Muut rahoituskulut	-1 125	-1 251
Yhteensä	-14 187	-9 840

Valuuttakurssivoitot ja -tappiot ovat syntyneet ruplamääräisten liiketapahtumien muuntamisesta euroiksi.

Technopolis-konserni käyttää johdannaisinstrumentteja (pääosin koronvaihtosopimuksia) suojautuakseen markkinakorkojen muutoksista johtuvalta riskiltä. Konserni kirjasi 30.4.2011 asti positiiviset ja negatiiviset käyvän arvon muutokset 1,7 milj. euroa tulosvaikutteisesti. Konserni muutti kirjauskäytäntöä ja noudattaa IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa koronvaihtosopimusten osalta 1.5.2011 lukien, minkä seurauksena johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset suojauslaskennan kriteerit täyttävissä tehokkaissa johdannaisinstrumenteissa kirjataan laajan tuloslaskelman rahavirran suojauksiin. Käyvän arvon muutokset johdannaisinstrumenteissa, jotka eivät täytä suojauslaskennan vaatimuksia, kirjataan tuloslaskelmaan. Konsernin voimassaolevat koronvaihtosopimukset täyttävät pääosin suojauslaskennan kriteerit.

Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muut
laajan tuloksen erät
Myytävissä olevat rahoitusvarat	47	24
Johdannaiset	-4 388	0
Yhteensä	-4 341	24
Verovaikutus	1 129	-6
Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muut laa
jan tuloksen erät verovaikutuksen jälkeen	-3 212	18

Myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon ja luokitteluun ei ole tullut muutoksia tilikauden aikana.

	2011	2010
7. TULOVEROT

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvatverot	-4 835	-5 254
Laskennallisten verojen muutos	-6 384	-4 872
Tuloverot yhteensä	-11 219	-10 127

Tuloveron ja emoyhtiön verokannallalaskettujen verojen välinen täsmäytys
laskelma:
Tulos ennen veroja	60 015	33 587
Verot laskettuna emoyhtiön tilinpäätöspäivän
verokannalla 26 %	-15 604	-8 733
Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut	-392	-778
Verovapaat tulot	164	10
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien
verokantojen vaikutukset *)	1 466	-564
Verokannan muutoksen vaikutus
laskennallisiin veroihin	2 753
Tilikauden tappioista kirjaamaton vero	67	-57
Aikaisempien tilikausien verot	-11	-33
MuutTuloverot yhteensä	337-11 219	29-10 127

Tilikauden muut laajan tuloksen erät
ennen veroja
Muuntoerot	62
Myytävissä olevat rahoitusvarat	47	24
JohdannaisetYhteensä	-4 388-4 280	24
Tilikauden muiden laajan tuloksen erien
verovaikutus
Myytävissä olevien rahoitusvarojen
verovaikutus	-12	-6
Johdannaisten verovaikutus	1 141
YhteensäTilikauden muut laajan tuloksen erät	1 129	-6
verojen jälkeen
Muuntoerot	62
Myytävissä olevat rahavarat	35	18
Johdannaiset	-3 247
Yhteensä	-3 151	18

*) Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokannatVenäjän verokanta	20 %	20 %
Viron verokanta	0 %	0 %

	2011	2010
8. OSAKEKOHTAINEN TULOS
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikaudenvoitto	46 700	23 254
Osakekohtainen tulos, laimentamaton	0,74	0,38
Osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu	0,73	0,38
Osakemäärä, laimentamatonOsakemäärä, laimennusvaikutuksella	63 385 044	61 040 730
oikaistu	63 556 767	61 186 677

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa emoyhtiön tilikauden keskimääräistä osakkeiden lukumäärää on oikaistu optioiden oletetusta käytöstä tulevien lisäosakkeiden laimentavalla vaikutuksella. Optioiden käyttöä ei oteta huomioon osakekohtaista tulosta laskettaessa, jos osakkeen merkintähinta optiolla ylittää osakkeiden keskimääräisen markkina-arvon kauden aikana.

9. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	5 578	4 013
Lisäykset	3 317	1 556
Liiketoimintojen yhdistäminen		8
Vähennykset	-2
Hankintameno 31.12.	8 893	5 578
Kertyneet poistot 1.1.	-1 529	-1 046
Tilikauden poisto	-640	-483
Aineettomat hyödykkeet 31.12.	6 724	4 049

Kirjanpitoarvo 1.1.	4 049	2 967
Kirjanpitoarvo 31.12.	6 724	4 049

10. SIJOITUSKIINTEISTÖT

Muutokset valmiiden sijoituskiinteistöjen
käyvissä arvoissa
Valmiiden sijoituskiinteistöjen käypä arvo 1.1.	727 672	596 729
Tilikaudella hankittujen sijoituskiinteistöjen
käypä arvo	9 429
Tilikaudella myytyjen sijoituskiinteistöjen
käypä arvo		-1 694
Sijoituskiinteistöjen lisäykset liiketoimintojen
yhdistämisissä		76 303
Siirrot rakenteilla olevista sijoitus
kiinteistöistä	84 206	37 544
Käyvän arvon muutos	22 471	18 790
Valmiiden sijoituskiinteistöjen käypä arvo
31.12.	843 778	727 672

	2011	2010
Valmiiden sijoituskiinteistöjen käyvän
arvon muutos
Käyvän arvon muutos ilman nettotuot
tovaatimuksissa tapahtunutta muutosta
Suomi	8 382	14 788
Venäjä	-2 080
Viro	358	2 718
Käyvän arvon muutos ilman nettotuot
tovaatimuksissatapahtunutta muutosta,
yhteensä	6 660	17 506
Nettotuottovaatimusten muutoksesta
aiheutuvat muutos
Suomi	7 066	4 004
Venäjä	6 815	-2 720
Viro	2 093
Nettotuottovaatimusten muutoksesta
aiheutuvat muutos, yhteensä	15 974	1 283
Valuuttakurssien muutoksen vaikutus	-63
Valmiiden sijoituskiinteistöjen käyvän
arvon muutos	22 570	18 790

Muutokset valmiiden sijoituskiinteistöjen
hankintamenoissa tilikaudella	-9 215	-8 786

Rakenteilla olevien sijoituskiinteistöjen
käyvän arvon muutos
Suomi	8 725	964
Venäjä	4 202	-8 225
Rakenteilla olevien sijoituskiinteistöjen
käyvän arvon muutos	12 926	-7 261

Sijoituskiinteistöjen arvonmuutoksen
tulosvaikutus	26 282	2 743

Rakenteilla olevat sijoituskiinteistöt arvostetaan IAS 40:n mukaisesti käypään arvoon ja ne esitetään taseessa omana eränään. Rakenteilla olevien sijoituskiinteistöjen käypä arvo muodostuu seuraavasti:

Rakenteilla olevat sijoituskiinteistötRakenteilla olevien sijoituskiinteistöjen
käypä arvo 1.1.	54 058	51 054
Lisäykset/vähennykset	79 008	47 810
Käyvän arvon muutos	12 837	-7 261
Siirrot valmiisiin sijoituskiinteistöihin	-84 206	-37 544
Rakenteilla olevien sijoituskiinteistöjen
käypä arvo 31.12.	61 698	54 058

Konserni määrittää sijoituskiinteistöjen käyvät arvot itse. Konsernin käyttämä käyvän arvon malli perustuu kiinteistökohtaisesti määritettävään kassavirta-analyysiin. Mallin sekä siinä käytettävät parametrit on auditoinut ulkopuolinen AKA-kiinteistöarvioitsija. Realia Management Oy:n laatima lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011 on tilinpäätöksen liitteenä ja saatavilla yhtiön internet-sivuilta osoitteesta www.technopolis.fi/sijoittajille.

Yhtiössä seurataan konsernin omistuksessa olevien kiinteistöjen nettovuokratuottoa ja siitä laskettavaa nettovuokratuottoprosenttia, joka lasketaan seuraavasti:

	2011	2010
Sijoituskiinteistöjen nettovuokratuotto
Vuokratuotot konsernin omistamista kiin
teistöistä	73 502	62 234
Välittömät kulut konsernin omistamista
kiinteistöistä	-19 574	-17 148
Nettovuokratuotto	53 928	45 086

Nettovuokratuotto%	7,80	7,65

Nettovuokratuottolukuihin ei sisälly kesken vuotta käyttöönotettuja ja hankittuja kiinteistöjä.

11. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	8 534	6 127
Lisäykset	1 917	2 357
Liiketoimintojen yhdistäminen		61
Vähennykset	-182	-10
Hankintameno 31.12.	10 269	8 534
Kertyneet poistot	-4 880	-4 231
Kertyneiden poistojen oikaisu	50
Tilikauden poisto	-1 187	-648
Koneet ja kalusto 31.12.	4 253	3 654

Kirjanpitoarvo 1.1.	3 654	8 534
Kirjanpitoarvo 31.12.	4 253	3 654

Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	285	57
Lisäykset		229
Vähennykset	-229
Muut aineelliset hyödykkeet 31.12.	57	285

Kirjanpitoarvo 1.1.	285	57
Kirjanpitoarvo 31.12.	57	285

	2011	2010
12. ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET HANKINNAT

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Keskeneräiset hankinnat 1.1.	7 176	9 787
Lisäykset/vähennykset	531	-2 728
Liiketoimintojen yhdistäminen		117
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat 31.12.	7 707	7 176

Ennakkomaksuihin ja keskeneräisiin hankintoihin on kirjattu keskeneräisten pitkäaikaisten varojen taseeseen aktivoituja lisäyksiä. Tällaisia ovat muun muassa sijoituskiinteistöihin tehdyt ajanmukaistamiset sekä muut asiakkaille toteutetut tilojen muutostyöt.

13. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ

Osuudet osakkuusyrityksissä 1.1.	5 584	16 983
Lisäykset	723
Vähennykset	-952	-4 183
Siirrot erien välillä		-7 190
Konsernin osuus tilikauden voitosta/tap
piosta	32	-27
Osuudet osakkuusyrityksissä 31.12.	5 386	5 584

		Alkuperäinenhankinta	Konserninosuuskert.
Osuudet osakkuusyrityksissä	Osuus, %	meno	voittovar.	Yhteensä
Kiinteistö Oy Bioteknia, 31 121 kpl, Kuopio	28,5	4 574	0	4 574
Iin Micropolis Oy, 500 kpl, Ii	25,7	84	-84	0
Otaniemen kehitys Oy, 35 kpl, Espoo	35,0	35	0	35
Jyväskylä Innovation Oy, 1 200 kpl, Jyväskylä	24,0	12	5	17
Kuopio Innovation Oy, 24 kpl, Kuopio	24,0	37	0	37
Rehaparkki Oy, 142 kpl, Oulu	50,0	723	0	723
Yhteensä		5 465	-79	5 386

Technopolis Oyj on kirjannut osuudestaan osakkuusyritysten tuloksista kertyneitä tappioita vain osakkeiden hankintamenoon asti. Iin Micropoliksen osalta 4 tuhatta euroa on jätetty kirjaamatta.

Technopolis Oyj on tilikauden aikana myynyt osuutensa Technocenter Kempele Oy:stä ja tästä on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin 20 tuhannen euron myyntitappio. Lisäksi Technopolis Oyj on myynyt osuutensa Lappeeenranta Innovation Oy:stä ja tästä on kirjattu rahoitustuottoihin 10 tuhannen euron myyntivoitto.

Tiedot osakkuusyrityksistä
	Varat	Velat	Liikevaihto	Tilikauden
2011				tulos
Kiinteistö Oy Bioteknia	12 019	81	795	0
Iin Micropolis Oy	331	347	38	-27
Otaniemen kehitys Oy	206	52	21	-33
Jyväskylä Innovation Oy	776	692	2 508	11
Kuopio Innovation Oy	782	707	2 350	0
Rehaparkki Oy	2 310	344	0	0
Yhteensä	16 423	2 224	5 712	-50
2010
Technocenter Kempele Oy	2 530	149	346	-60
Kiinteistö Oy Bioteknia	12 064	125	728	0
Iin Micropolis Oy	419	408	309	14
Otaniemen kehitys Oy	198	97	547	2
Jyväskylä Innovation Oy	1 064	992	2 632	11
Kuopio Innovation Oy	992	916	2 450	1
Lappeenranta Innovation Oy	1 529	1 623	1 704	-29
Yhteensä	18 795	4 311	8 715	-61

		2011		2010
14. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT

Myytävissä olevat rahoitusvarat 1.1.		5 723		5 704
Lisäykset				8
Vähennykset		-4		-11
Käypään arvoon kirjattujen varojen käyvän
arvon muutos		46		24
Arvonalennukset tilikaudellaMyytävissä olevat rahoitusvarat 31.12.		05 764		-25 723

Myytävissä olevat noteeratut rahoitusvarat		1 097		1 051
Myytävissä olevat ei-noteeratut rahoitus
varat, arvostettu hankintamenoon		1 740		1 745
Myytävissä olevat ei-noteeratut rahoitus
varat, arvostettu käypään arvoon		2 927		2 927
Myytävissä olevat rahoitusvarat 31.12.		5 764		5 723

Käyvän arvon rahasto
Käyvän arvon rahasto 1.1.
		120		102
Käypään arvoon kirjattujen varojen käyvän
arvon muutos		47		24
Laskennalliset verot		-12		-6

	2011	2010
15. LASKENNALLISET VEROT

Tulosvaikutteisesti kirjattujen
laskennallisten verojen muutos
Laskennallisten verosaamisten muutos	-1 860	1 598
Laskennallisten verovelkojen muutos	-4 524	-6 470

Tulosvaikutteinen laskennallisten verojen
muutos yhteensä	-6 384	-4 872

Laskennalliset verosaamiset
Laskennalliset verosaamiset 1.1.	4 414	2 812
Liiketoimintojen yhdistäminen		4
Laskennallisten verosaamisten muutos	-1 847	1 598
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu osuus	-1
Laskennalliset verosaamiset 31.12.	2 566	4 414

Laskennalliset verovelat
Laskennalliset verovelat 1.1.	41 436	32 666
Liiketoimintojen yhdistäminen		2 294
Laskennallisten verovelkojen muutos	4 524	6 470
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu osuus	12	6
Laskennalliset verovelat 31.12.	45 972	41 436

Laskennalliset verosaamiset 31.12.
Sijoituskiinteistöt	745	3 265
Käyttämättömät verotuksessa vahvistetut
tappiot	1 202	673
Muut väliaikaiset erot	619	477

Laskennalliset verosaamiset yhteensä	2 566	4 414

Laskennalliset verovelat 31.12.
Sijoituskiinteistöt	43 758	39 134
Muut väliaikaiset erot	2 215	2 303
Laskennalliset verovelat yhteensä	45 972	41 436

Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin, jolloin myös vero kirjataan kyseisiin eriin.

Konsernitilinpäätökseen ei ole kirjattu laskennallista verosaamista sellaisista väliaikaisista eroista ja vahvistetuista tappioista, joiden hyödyntämistä tulevaisuudessa ei pidetä todennäköisenä. Tällaisia väliaikaisia eroja ei ollut vuonna 2011 (vuonna 2010 0,01 milj. euroa).

	2011	2010
16. LYHYTAIKAISET SAAMISET

Myyntisaamiset	4 716	3 270
Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä	22	23
Lainasaamiset	78	93
Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä		70
Siirtosaamiset	3 388	3 117
Muut saamiset	1 899	2 193
Tuloverosaamiset	1 279	0
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	11 382	8 766

Myyntisaamisten erääntyminen
Ei erääntyneet	3 434	1 943
alle 30 päivää	466	838
30–60 päivää	299	171
2–3 kuukautta	82	82
3–4 kuukautta	128	28
yli 4 kuukautta	329	231
Yhteensä	4 738	3 294

Myyntisaamisten jakautuminen eri
valuutoille
Euro	3 563	3 294
Venäjän rupla	1 175
Yhteensä	4 738	3 294

17. RAHAVARAT

Käteinen raha ja pankkitili	12 507	4 485
Rahavarat yhteensä	12 507	4 485

18. OMA PÄÄOMA Osakepääoma

Technopolis Oyj:llä on yksi osakesarja. Yhtiön osakepääoma oli 96 913 626 euroa. Se jakautui 63 385 044 osakkeeseen. Tilikaudenaikaiset muutokset osakepääomassa on esitetty seuraavassa osiossa. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Vuonna 2011 jaettiin tilikaudelta 2010 osinkoa 0,17 euroa osakkeelta, yhteensä 10 775 457 euroa.

Rahastot

Ylikurssirahasto

Niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista ja osakeanneista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, niihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti, transaktiokuluilla vähennettynä.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman sijoitukset ja osakkeiden merkinnän siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Muut rahastot

Käyvän arvon rahastoon kirjataan myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset verovaikutuksella vähennettynä. Kun tällainen omaisuuserä myydään, kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tulokseen. Suojausrahastoon kirjataan suojauslaskennan kriteerit täyttävien tehokkaiden johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset verovaikutuksella vähennettynä.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältää ulkomaisten yksiköiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

					Sijoitetun
	Osak				vapaan
	keiden				oman
Muutokset osakkeiden luku	määrä,		Osake	Ylikurssi	pääoman
määrissä ja omassa pääomassa		kpl	pääoma	rahasto	rahasto	Yhteensä

31.12.2009	57 345 341		96 914	18 551	63 842	179 306
Osakeanti	6 039 703				20 193	20 193
Hallituksen jäsenten osakepalkkiot					65	65
31.12.2010	63 385 044		96 914	18 551	84 100	199 564
Hallituksen jäsenten osakepalkkiot					90	90
31.12.2011	63 385 044		96 914	18 551	84 190	199 654

				2011		2010
Konsernin oman pääoman jakautuminen

Sidottu oma pääoma
Osakepääoma				96 914		96 914
Ylikurssirahasto				18 551		18 551
Käyvän arvon rahasto				155		120
Sidottu oma pääoma 31.12.				115 619		115 584

Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto				84 190		84 100
Suojausinstrumenttirahasto				-3 247
Muuntoerot				-645
Osakesidonnainen palkitseminen				560		664
Edellisten tilikausien voitto				86 862		73 750
Tilikauden tulos				46 700		23 254
Vapaa oma pääoma 31.12.				214 419		181 768

Emoyhtiön jakokelpoinen vapaa oma
pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto				85 460		85 370
Emoyhtiön edellisten tilikausien voitto				13 828		11 531
Jaetut osingot				-10 775		-8 602
Omien osakkeiden hankinta				-90		-65
Emoyhtiön tilikauden tulos				28 938		10 963
Emoyhtiön jakokelpoinen vapaa oma
pääoma 31.12.				117 360		99 197

	2011	2010
19. VELAT

Pitkäaikaiset korolliset velat
Pankkilainat	433 947	373 568
Pitkäaikaiset rahoitusleasingvelat	34 891	36 348
Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä	468 838	409 916

Lyhytaikaiset korolliset velatPitkäaikaisten lainojen lyhennykset	51 908	34 132
Yritystodistukset	24 852	11 979

Muut lyhytaikaiset korolliset velat	3	9
Lyhytaikaiset rahoitusleasingvelat	2 111	1 832
Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä	78 874	47 951
Korolliset velat
Kiinteäkorkoiset	201 881	148 368
Vaihtuvakorkoiset	345 831	309 500
Korolliset velat	547 712	457 868

Korollisten velkojen käypä arvo	549 069	460 791

seuraavasti:

	46 111
76 959	48 712
57 439	43 363
58 986	52 005
95 253	83 740
48 450
173 622	145 758
510 710	419 688

2011	2010


2,30	2,17

2,53	2,49
2,42	1,89
2,51	1,77


45 972	41 436
1 037	1 299
47 009	42 736

	2011	2010
Lyhytaikaiset korottomat velat
Saadut ennakot	5 077	4 348
Ostovelat	6 005	6 186
Siirtovelat	9 337	5 513
Johdannaiset	3 874	1 272
Muut velat	665	1 398
Tuloverovelka	31	688
Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä	24 990	19 406

	31.12.2011		31.12.2010
	Nimellis	Käypä	Nimellis	Käypä
Koronvaihtosopimukset	arvo	arvo	arvo	arvo
Koronvaihtosopimukset 2011
(kiinteä korko 3 vuotta)	67 800	-1 704
Koronvaihtosopimukset 2010
(kiinteä korko 2 vuotta)	163	-3	221	-9
Koronvaihtosopimukset 2010
(kiinteä korko 3 vuotta)	21 000	-247	25 000	-61
Koronvaihtosopimukset 2010
(kiinteä korko 5 vuotta)	41 000	-1 076	45 000	-115
Koronvaihtosopimukset 2010
(kiinteä korko 6 kuukautta)			23 333	-80
Koronvaihtosopimukset 2009
(kiinteä korko 4 vuotta)	40 000	-844	43 333	-1 007
Koronvaihtosopimukset	169 963	-3 874	136 888	-1 272

		2011		2010
Rahoitusleasingvelat
Pitkäaikaiset rahoitusleasingvelat		34 891		36 348
Lyhytaikaiset rahoitusleasingvelat		2 111		1 832
Rahoitusleasingvelat yhteensä		37 003		38 180

Rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle
otetut sijoituskiinteistöt
Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Vuoden kuluessa		2 165		1 977
Yli vuoden, enintään viiden vuoden kuluessa		9 318		8 629
Yli viiden vuoden kuluttua		30 975		32 589
Yhteensä		42 459		43 195

	2011	2010
Vähimmäisvuokrien nykyarvo
Vuoden kuluessa	1 340	1 285
Yli vuoden, enintään viiden vuoden kuluessa	6 224	5 975
Yli viiden vuoden kuluttua	28 046	29 630
Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä	35 610	36 890
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut
yhteensä	6 850	6 306
Rahoitusleasingvelan kokonaismäärä
vuokralle otetuista sijoituskiinteistöistä	42 459	43 195

Rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle
otettujen sijoituskiinteistöjen
kirjanpitoarvo 31.12.	58 821	55 791

Technopolis-konserni on vuokrannut rahoitusleasingsopimuksilla sijoituskiinteistöjä. Pääosa sopimuksista sisältää osto-option. Indeksien ja sopimusaikojen osalta sopimusehdot vaihtelevat.

Rahoitusleasingsopimuksilla vuokralleotetut muut hyödykkeet
Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Vuoden kuluessa	585	619
Yli vuoden, enintään viiden vuoden kuluessa	883	873
Yhteensä	1 468	1 491

Vähimmäisvuokrien nykyarvo
Vuoden kuluessa	546	547
Yli vuoden, enintään viiden vuoden kuluessa	847	743
Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä	1 393	1 290
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut
yhteensä	75	201
Rahoitusleasingvelan kokonaismäärä
muista vuokralle otetuista hyödykkeistä	1 468	1 491

Muut rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle otetut hyödykkeet sisältävät pääosin rahoitusleasingsopimuksella vuokralle otettuja koneita ja kalustoa.

20. RISKIEN HALLINTA

I) Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnalla konserni pyrkii turvaamaan tehokkaan ja kilpailukykyisen rahoituksen toiminnalleen sekä vähentämään rahoitusmarkkinoiden liikkeiden negatiivisia vaikutuksia liiketoimintaansa. Rahoitusriskin hallitsemiseksi konserni käyttää laajaa rahoittajapiiriä, monipuolista rahoitusinstrumenttien valikoimaa ja ylläpitää korkeaa vakavaraisuutta. Jälleenrahoitusriskin hallinnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin lainasalkku on riittävän hajautettu lainojen takaisinmaksuaikataulun ja rahoitusinstrumenttien osalta. Technopolis käyttää johdannaisinstrumentteja ainoastaan taseessa olevien rahoitusriskien alentamiseen tai poistamiseen. Rahoitusmarkkinoiden epävakaus voi vaikuttaa kasvu- ja jälleenrahoituksen saatavuuteen sekä marginaaleihin tulevaisuudessa.

Korkoriski

Technopoliksen keskeisin rahoitusriski on lainasalkkuun kohdistuva korkoriski. Yhtiöllä on hallituksen vahvistama korkoriskipolitiikka. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on alentaa markkinakorkojen heilahtelujen negatiivista vaikutusta yhtiön tulokseen, rahoitusasemaan ja kassavirtaan. Tarvittaessa yhtiö käyttää korkotermiini-, koronvaihto- ja korko-optiosopimuksia korkoriskiltä suojautumiseen. Yhtiön korkoriskipolitiikan tavoitteena on myös hajauttaa lainasopimusten korkoriski eri maturiteeteille kulloinkin vallitsevan markkinatilanteen ja yhtiössä luodun korkonäkemyksen pohjalta.

Yhtiön lainajärjestelyihin sisältyy tavanomaisia vakuuksia ja kovenantteja. Yhtiö käyttää lainajärjestelyissä vakuuksia ja yhtiön lainajärjestelyihin liittyy tavanomaisia panttauskieltoja. Konsernilla oli korollisia lainoja 547,7 (457,9) milj. euroa, joista 252,9 milj. euron lainapääomaan sisältyy omavaraisuusasteeseen, lainanhoitokykyyn tai luototusasteeseen liittyviä kovenantteja. Lainanhoitokyvyn ja luototusasteen kovenantti sisältyy Technopolis Ülemisten (omistus 51 %) 40,0 milj. euron lainoitukseen. Omavaraisuusasteeseen liittyviä kovenantteja sisältyy 212,9 (185,5) milj. euroon lainoja. Omavaraisuusasteen heikentyminen voi johtaa näissä luotoissa korkeampaan korkomarginaalitasoon tai ennenaikaiseen takaisinmaksuun. Marginaalit eräissä lainoissa ja pankkitakauksissa voivat nousta omavaraisuusasteen laskiessa. Mahdolliset marginaalimuutokset tulevat voimaan kunkin lainan sopimusehtojen mukaan. Takaisinmaksuehto sisältyy 40,6 milj. euroon näistä lainoista. Takaisinmaksuehto täyttyy, jos omavaraisuusaste laskee alle 30 %.

Jos konsernin omavaraisuusaste katsauskauden päättyessä olisi ollut 33–35 % ja omavaraisuuteen liittyvien hinnoittelukovenanttien oletettaisiin astuvan voimaan välittömästi, kasvaisivat korkokulut vuositasolla 0,1 milj. euroa. Vastaavasti omavaraisuusasteen ollessa alle 33 %, kasvaisivat korkokulut vuositasolla 0,4 milj. euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 31.12.2011 35,8 % (37,4 %). Lainoihin liittyvistä kovenanteista on annettu tarkempaa tietoa hallituksen toimintakertomuksen kohdassa "Rahoitus".

Technopoliksen vuoden 2011 lopun lainasalkun korkoherkkyyttä kuvaa se, että rahamarkkinakorkojen muutos yhdellä prosenttiyksiköllä nostaisi korkokustannuksia vuositasolla 2,6 milj. euroa (vuonna 2010 2,3 milj. euroa). Vastaavasti, jos rahamarkkinakorot muuttuisivat 0,5 prosenttiyksikköä, suojauslaskennan piirissä olevien koronvaihtosopimuksien käyvän arvon muutoksen vaikutus omassa pääomassa olisi 2,0 milj. euroa. Lainoihin liittyvän korkoriskin johdosta korkoperusteet on hajautettu. Korollisista veloista 34,5 % on sidottu alle 3 kk euribor-korkoon ja 28,5 % on sidottu 3-12 kk euribor-korkoon. Korollisista veloista 37,0 % oli kiinteäkorkoisia 13–60 kuukauden ajalle. Jälleenrahoitusriskin hallinnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin lainasalkku on riittävän hajautettu lainojen takaisinmaksuaikataulun ja rahoitusinstrumenttien osalta. Korollisten velkojen jäljellä oleva pääomilla painotettu laina-aika oli 8,7 vuotta.

Valuuttakurssiriski

Yhtiön toiminnan laajennuttua euroalueen ulkopuolelle yhtiö altistuu valuuttakurssimuutoksista aiheutuvalle riskille. Valuuttariskin hallinnan tavoitteena on vähentää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa epävarmuutta kassavirroissa, tuloksessa ja taseessa. Venäjän ruplan ja euron välisten valuuttakurssien muutokset voivat vaikuttaa yhtiön taloudelliseen tilanteeseen ja toimintaan. Ruplamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Muuntamisesta aiheutuneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan muihin liiketoiminnan kuluihin tai rahoituskuluihin ja -tuottoihin liiketapahtuman luonteen mukaisesti. Mikäli yhtiö tulevaisuudessa jatkaa laajentumistaan euroalueen ulkopuolelle, se altistuu myös näiden uusien maiden osalta valuuttakurssiriskeille.

Luottoriski

Technopolis-konsernissa luottoriskin hallinta keskittyy asiakasriskien hallintaan. Asiakkaiden luottokelpoisuutta arvioidaan ennen vuokrasopimuksen allekirjoitusta ja uusiin vuokrasopimuksiin liitetään yleensä vakuudet.

Konsernilla ei ole sellaisia saamisia, joiden kertyminen olisi epävarmaa. Erääntyneiden myyntisaamisten määrä on pieni ja niitä seurataan säännöllisesti. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä on 258 tuhatta euroa (198 tuhatta euroa). Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa.

Maksuvalmiusriski ja vastapuoliriski

Konsernin johto arvioi ja seuraa jatkuvasti liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen vastapuoliriskiä aiheutuu siitä, että rahoitustapahtuman sopimusosapuoli ei välttämättä pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Maksuvalmius- ja vastapuoliriskin hallitsemiseksi Technopolis käyttää laajaa rahoittajapiiriä ja pitää yllä korkeaa vakavaraisuutta. Konsernin pitkäaikainen rahoitus on järjestetty useiden kotimaisten ja ulkomaisten rahoituslaitosten kanssa ja lainat on hajautettu sekä sopimuksellisesti että maturiteetiltaan. Lisäksi konsernilla on voimassaolevat yritystodistusohjelmat kolmen kotimaisen rahoituslaitoksen kanssa. Lyhytaikaiseen rahoitustarpeeseen konsernilla on myös luottolimiittejä.

Tilinpäätöspäivänä konsernilla oli käytettävissä nostamattomia sitovia luottolimiittejä 63,0 (111,0) milj. euroa ja rahavaroja 12,5 (4,5) milj. euroa. Luottolimiiteistä 45,0 (100,8) milj. euroa koostuu lainalimiiteistä ja 18,0 (10,2) milj. euroa shekkilimiitistä. Käytettävissä olevien lainalimiittien nostaminen edellyttää vakuusjärjestelyjä. Lisäksi yhtiöllä on kooltaan 120 milj. euron yritystodistusohjelma, josta oli katsauskauden päättyessä käytössä 25,0 milj. euroa. Maksuvalmiusriskistä on annettu tarkempaa tietoa hallituksen toimintakertomuksen kohdissa "Rahoitus" ja "Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä".

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen erääntyminen

2011	Sopimukseen perustuva kassavirta	Kirjan
	alle vuosi	1-5 vuotta	yli 5 vuotta	Yhteensä	pitoarvo
Pankkilainat	63 573	325 075	152 454	541 102	485 854
Yritystodistukset	25 000			25 000	24 852
Rahoitusleasingvelat	2 751	10 201	30 975	43 927	37 003
Johdannaiset	1 725	2 149		3 874	3 874
Ostovelat	6 005			6 005	6 005
Muut velat	15 114	1 037		16 151	16 151
Yhteensä	114 168	338 462	183 429	636 059	573 739

2010	Sopimukseen perustuva kassavirta	Kirjan
	alle vuosi	1-5 vuotta	yli 5 vuotta	Yhteensä	pitoarvo
Pankkilainat	50 562	273 575	166 183	490 320	407 700
Yritystodistukset	12 000			12 000	11 979
Rahoitusleasingvelat	2 596	9 095	32 996	44 687	38 180
Johdannaiset	533	739		1 272	1 272
Ostovelat	6 186			6 186	6 186
Muut velat	11 957	1 299		13 256	13 256
Yhteensä	83 834	284 707	199 179	567 720	478 573

Rahoitusvarojen ja -velkojen on jakautuminen

Alla olevassa taulukossa rahoitusvarat ja -velat on jaettu IAS 39:n mukaisiin ryhmiin, joiden perusteella rahoitusvarat ja -velat arvostetaan.

hankintaMyytämenoonvissäarvosRahoitusLainat jaolevattetutvarat/Liitemuutrahoitusrahoitus-velattietosaamisetvaratvelatyhteensäPitkäaikaiset rahoitusvaratMyytävissä olevat sijoitukset145 7645 7645 764Pitkäaikaiset muut saamiset1 0571 0571 057Yhteensä1 0575 7646 821Lyhytaikaiset varatMyyntisaamiset ja muut10 10310 10310 103saamisetYhteensä10 10310 10310 103Pitkäaikaiset velat19Pitkäaikaiset rahoitus34 89134 891leasingvelatPitkäaikaiset korolliset velat433 947433 947435 304Pitkäaikaiset korottomat velat881881Yhteensä469 719469 719Lyhytaikaiset velat19Lyhytaikaiset rahoitus2 1112 1112 111leasingvelatMuut lyhytaikaiset korolliset76 76376 76376 763velatOstovelat ja muut velat24 95924 95924 959	2011		Jaksotettuun




				Käypä
				arvo



				6 821






				34 891

				881
				471 076






Tuloverovelka3131				31
Yhteensä103 864103 864				103 864

2010	Liitetieto	Lainat jamuutsaamiset	Myytävissäolevatrahoitusvarat	Jaksotettuunhankintamenoonarvostetutrahoitusvelat	Rahoitusvarat/-velatyhteensä	Käypäarvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset	14		5 723		5 723	5 723
Pitkäaikaiset muut saamiset		1 744			1 744	1 744
Yhteensä		1 744	5 723		7 466	7 466
Lyhytaikaiset varatMyyntisaamiset ja muutsaamisetYhteensäPitkäaikaiset velatPitkäaikaiset rahoitusleasingvelatPitkäaikaiset korolliset velat	19	8 7668 766		36 348373 568	8 7668 76636 348373 568	8 7668 76636 348376 492
Pitkäaikaiset korottomat velat				1 299	1 299	1 299
Yhteensä				411 216	411 216	414 139
Lyhytaikaiset velatLyhytaikaiset rahoitus	19
leasingvelat				1 832	1 832	1 832
Muut lyhytaikaiset korollisetvelatOstovelat ja muut velat				46 12018 718	46 12018 718	46 12018 718
Tuloverovelka				688	688	688
Yhteensä				67 357	67 357	67 357

Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat hierarkioittain

2011					Käypä
	Liitetieto	Taso 1	Taso 2	Taso 3	arvo
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakesijoitukset, arvostettu
hankintamenoon	14			1 740	1 740
Osakesijoitukset, arvostettu
käypään arvoon	14	1 097		2 927	4 024
Yhteensä		1 097		4 667	5 764
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvelat
Kaupankäyntijohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	19		3 874		3 874
Yhteensä			3 874		3 874


2010					Käypä
		Taso 1	Taso 2	Taso 3	arvo
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakesijoitukset, arvostettu
hankintamenoon	19			1 745	1 745
Osakesijoitukset, arvostettu
käypään arvoon	19	1 051		2 927	3 978
Yhteensä		1 051		4 671	5 723
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvelat

Kaupankäyntijohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	19	1 272	1 272
Yhteensä		1 272	1 272

Tasolla 3 esitettyjen hankintamenoon arvostettujen erien osalta on tilikauden aikana tapahtunut seuraavanlaisia muutoksia:

2011	2010

	1 748
	4
	-7
	1 745
	1 745-41 740

Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla. Konserni on käyttänyt näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä hintalähteenä pääasiassa Nasdaq OMX Helsingin pörssin kursseja arvonmäärityspäivänä ja tarkistanut, että saadut hinnat edustavat todellisia ja usein tapahtuvia markkinatransaktiohintoja kyseisille instrumenteille.

Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan hintana tai epäsuorasti hinnoista johdettuna. Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.

Tason 3 instrumenttien käyvät arvot puolestaan perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot), vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

II) Sijoituskiinteistöihin liittyvä markkinoiden tuottovaatimusriski

Markkinoiden tuottovaatimusten muutokset saattavat vaikuttaa yhtiön tuloskehitykseen merkittävästi sijoituskiinteistöjen käyvän arvon kautta. Markkinoiden tuottovaatimusten noustessa kiinteistöjen käyvät arvot laskevat ja tuottovaatimusten laskiessa kiinteistöjen käyvät arvot nousevat. Arvonmuutokset vaikuttavat yhtiön liikevoittoon joko alentavasti tai kohottavasti. Markkinoiden tuottovaatimusten muutoksilla ei ole välitöntä vaikutusta yhtiön liikevaihtoon, käyttökatteeseen eikä kassavirtaan, mutta sijoituskiinteistöjen negatiivinen arvonmuutos voi laskea yhtiön omavaraisuusastetta siten, että lainasopimusten kovenanttiehto realisoituu. Tällöin arvonmuutoksella on vaikutus kassavirtaan ja tilikauden tulokseen. Koska Technopolis ei käy kauppaa kiinteistöillään, riskiä markkinoiden tuottovaatimuksen muutoksista ei ole suojattu.

Tuottovaatimusten muutos yhdellä prosenttiyksiköllä vaikuttaisi sijoituskiinteistöjen käypään arvoon seuraavasti:

	Tuottovaatimuksen muutos
	31.12.2011	+1%	-1%
Sijoituskiinteistöjen käypä arvo	843 778	754 055	959 804

III) Riskikeskittymät

Yhtiön vuokrasopimukset jakaantuvat kahteen ryhmään, määräaikaisiin ja toistaiseksi voimassa oleviin vuokrasopimuksiin. Yhtiö pyrkii käyttämään molempia sopimustyyppejä markkinatilanteesta, kiinteistöstä ja vuokralaisasiakkaan toimialasta riippuen. Katsauskauden lopussa seuraavan 12 kuukauden aikana irtisanottavissa ja uudelleen neuvoteltavissa olevat, toistaiseksi voimassa olevat sopimukset kattavat 53,7 (43,3) % vuokrattavista tiloista. Kauden lopussa vuokrasopimusten keskimääräinen voimassaoloaika oli 26 (21) kuukautta. Sopimusrakenteen joustavuus voi muodostaa riskin konsernille, mutta se on olennainen osa Technopoliksen palvelukonseptia. Yhtiöllä on vahvaa pitkäaikaista kokemusta ja osaamista tästä toimintamallista erilaisissa talouden suhdannevaiheissa. Konserninvuosien 2002–2011 keskimääräinen vuokrausaste on ollut 96,2 %.

Muutokset yleisessä taloudellisessa tilanteessa voivat vaikuttaa yhtiön asiakkaiden ja sitä kautta myös konsernin liiketoimintaan epäsuotuisasti.

IV) Pääoman hallinta

Konsernin johto ja hallitus seuraavat säännöllisesti yhtiön pääomarakennetta varmistaakseen liiketoiminnan kannattavuuden ja yhtiön strategian mukaisen kasvun. Pääomarakenteeseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi osingonjaon ja osakeantien kautta. Hallitus pyrkii noudattamaan vakaata ja aktiivista osinkopolitiikkaa. Konsernin tavoitteena on pitää oma pääoma sellaisella tasolla, että se mahdollistaa osinkojen maksamisen osakkeenomistajilleen säännöllisesti joka vuosi.

Kiinteistöomaisuuden lisääminen joko rakentamalla tai ostamalla vaatii vieraan ja oman pääoman ehtoista rahoitusta. Optimaalisen pääomarakenteen säilyttäminen on tärkeää, koska rahoituskustannusten muuttuminen ja ulkopuolisen rahoituksen saatavuus vaikuttavat yhtiön liiketoimintaan, tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Konsernin pääomarakennetta seurataan omavaraisuusasteen avulla. Konsernin omavaraisuusaste oli 31.12.2011 35,8 % (37,4 % 31.12.2010). Pitkän aikavälin omavaraisuusastetavoite on vähintään 35 % yli suhdanteen.

	2011	2010
21. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT
Kiinnitykset kiinteistöihinLainat rahoituslaitoksiltaAnnetut kiinnitykset	485 854472 486	407 699351 918
MaanvuokravastuutAnnetut kiinnitykset	2 697	1 172
Muut kiinnitysvastuut	925	925
Kiinnitykset yhteensä	476 108	354 015
Pantatut kiinteistöosakkeetPantatut sijoituskiinteistöt	208 237	171 522
Osakkuusyritysten puolesta annetutvakuudetTakaukset		505
Muut takausvastuut	60 865	46 474

MUUT VASTUUT

Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu

	10 vuoden tarkistuskausi
	2008	2009	2010	2011	Yhteensä
Kiinteistöinvestointimeno (netto)	57 433	32 357	38 778	37 349	165 918
Kiinteistöinvestoinnin alv	12 635	7 119	8 410	8 590	36 755
Vuotuinen osuus investoinnin alv:sta	1 264	712	841	859	3 675
Vähennetty alv	12 569	7 086	8 519	8 553	36 727
Vuotuinen osuus vähennetystä alv:sta	1 257	709	852	855	3 673
Jäljellä tarkistuskauteen sisältyviä vuosiaPalautuksen alainen määrä vähennyksestä	6	7	8	9
31.12.2011	7 542	4 960	6 815	7 698	27 015
Tarkistusvastuu 31.12.2011					27 015
Tarkistusvastuu 31.12.2010					22 332
Muutos					4 682

	2011	2010
Hankevastuut
Vakuustalletukset	178	155
Hankevastuut yhteensä	178	155

22. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa

yrityksissä	Osuus, %
Kiinteistö Oy Innopoli II, 15 862 kpl, Espoo	100,00
Kiinteistö Oy Finnmedi 6-7, 12 573 kpl, Tampere	100,00
Kiinteistö Oy Hermia, 12 561 kpl, Tampere	63,89
Kiinteistö Oy Oulun Ydinkeskusta, 12 252 kpl, Oulu	98,77
Kiinteistö Oy Technopolis Microkatu 1, 4 370 kpl, Kuopio	91,33
Kiinteistö Oy Technopolis Viestikatu 1-3, 8 500 kpl, Kuopio	100,00
Kiinteistö Oy Technopolis Viestikatu 7, 1 877 kpl, Kuopio	100,00
Oulun Teknoparkki Oy, 122 kpl, Oulu	84,14
Oulun Ydinkeskustan Parkki Oy, 122 kpl, Oulu	62,24
Technopolis Baltic Holding OÜ, Tallinna, Viro	100,00
Technopolis Hitech Oy, 500 kpl, Oulu	100,00
Technopolis St Petersburg LLC, Pietari, Venäjä	100,00
Technopolis Neudorf, Pietari, Venäjä	100,00
Technopolis Ülemiste AS, 111 929 751 kpl, Tallinna, Viro	51,00

Tytäryhtiöt Innopoli Oy ja Technopolis Ventures Oy on tilikauden aikana fuusioitu Technopolis Oyj:öön.

	2011	2010
Osakkuusyritykset
Myynti osakkuusyrityksille	370	308
Saamiset osakkuusyrityksiltä	22	93

Osakkuusyritykset ja niiden omistusosuudet on esitetty liitetietojen kohdassa 13. Osakkuusyritysten kanssa tapahtuneet liiketoimet ovat palveluiden myyntiä ja toimitilavuokrausta.

Emoyhtiön johdon palkat ja työsuhde-etuudet

Emoyhtiön lähipiiriin kuuluu yhtiön hallitus, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja sekä johtoryhmän jäsenet.

Lähipiirin työsuhde-etuudet:Palkat ja muut lyhytaikaiset
työsuhde-etuudet	1 386	1 205
Osakeperusteiset etuudet	428	332
Yhteensä	1 814	1 537

2011 2010

Lähipiiriin kuuluville henkilöille ei vuonna 2011 eikä 2010 maksettu irtisanomisesta tai työsuhteen päättymisestä aiheutuvia työsuhde-etuuksia eikä muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia.

Toimitus- ja varatoimitusjohtajalle maksetutpalkat ja muut lyhytaikaiset työsuhdeetuudet:
Silverang Keith, toimitusjohtaja	300	202
Tauriainen Reijo, varatoimitusjohtaja	180	134
Yhteensä	479	336

Lisäksi toimitusjohtaja Keith Silverangille on vuonna 2012 maksettu kaudelta 1.1.–31.12.2011 ansaittuja bonuksia 86 tuhatta euroa ja varatoimitusjohtaja Reijo Tauriaiselle 20 tuhatta euroa. Bonukset on kirjattu kuluksi niiden ansaintakaudella.

Johtoryhmän jäsenille maksetuttyösuhde-etuudet	766	469
Hallituksen jäsenet
Huuskonen Pertti, hallituksen puheenjohtaja	144	339
Granvik Carl-Johan,
hallituksen varapuheenjohtaja	37
Andersen Teija	33	38
Korhonen Pekka	34	30
Ritakallio Timo	36	39
Pennanen Matti	33	43
Yhteensä	319	489

Hallituksen aiemmat jäsenet
Kuutsa Jussi		8
Veikkolainen Erkki	2	38
Yhteensä	2	46

Yhtiökokous 2011 päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkiota seuraavasti: 50 000 euroa hallituksen puheenjohtajalle, 30 000 euroa hallituksen varapuheenjohtajalle sekä 25 000 euroa muille hallituksen jäsenille. Lisäksi hallituksen kokouksiin osallistumisesta maksetaan hallituksen jäsenille vuosipalkkioiden lisäksi kokouspalkkiota 600 euroa ja hallituksen puheenjohtajalle 1 200 euroa hallituksen kokoukselta ja valiokuntien puheenjohtajille 800 euroa kokoukselta ja valiokuntien jäsenille 600 euroa kokoukselta. Sekä hallituksen että valiokuntien jäsenten matkakulut korvataan yhtiönmatkustussäännön mukaisesti. Hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskoselle maksettiin 2011 yhtiökokoukseen saakka edellisen vuoden yhtiökokouksen päätöksen perusteella palkkiota 84 tuhatta euroa perustuen Huuskosen ja yhtiön väliseen palkkiosopimukseen hallituksen päätoimisen puheenjohtajan tehtävien hoitamisesta.

		Osakkeina	Rahana	Vuosi
Hallituksen jäsenille osakkeina ja	Osakkeiden	maksettu	maksettu	palkkio
rahana maksetut vuosipalkkiot:	lkm, kpl	palkkio	palkkio	yhteensä
Huuskonen Pertti, puheenjohtaja	6 499	25	25	50
Granvik Carl-Johan, varapuheenjohtaja	3 899	15	15	30
Andersen Teija	3 249	12	13	25
Korhonen Pekka	3 249	12	13	25
Ritakallio Timo	3 249	12	13	25
Pennanen Matti	3 249	12	13	25
Vuosipalkkiot yhteensä	23 394	90	90	180

Yhtiökokouksen päätöksen mukaan vuosipalkkioista 50 prosenttia maksettiin markkinoilta hankittavina Technopolis Oyj:n osakkeina. Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa vuosipalkkiona saatuja osakkeita ennen kuin hänen jäsenyytensä hallituksessa on päättynyt.

Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan eläkeikä ja eläke määräytyvät yleisten säädösten mukaan. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta ja päättymiskorvaus 12 kuukautta irtisanomisajan kuukausikorvausten lisäksi.

Avainhenkilöiden vapaaehtoisissa eläkejärjestelyissä konsernin oikeudellinen ja tosiasiallinen velvoite rajoittuu määrään, jonka se suorittaa työsuhteen jälkeisiä etuuksia koskevaan järjestelyyn. Avainhenkilöiden vapaaehtoisia eläkemaksuja ei ole maksettu tilikaudella 2011 (4 tuhatta euroa vuonna 2010).

Optio-ohjelmien ehdot on esitetty liitetietojen kohdassa 23.

23. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Optio-ohjelma 2005

Yhtiöllä oli vertailuvuonna 2010 voimassa optio-ohjelma 2005, jonka 2005A ja 2005B optio-oikeuksien merkintäaika oli voimassa 30.4.2010 asti. 30.4.2010 mennessä 325 700 2005A optio-oikeudella merkittiin 339 703 osaketta merkintähinnalla 3,266 euroa ja 2005B optio-oikeuksilla ei yhtään osaketta. Optiooikeuksia ei ollut toteutettavissa enää vertailuvuoden päätyttyä merkintäajan päättymisen jälkeen.

Optio-ohjelma 2007

Varsinainen yhtiökokous päätti 29.3.2007 optio-ohjelmasta ja optio-oikeuksien antamisesta avainhenkilöille. Optio-oikeuksia jaettiin 1 650 000 kappaletta ja ne on tarkoitettu osaksi avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää.

Osakkeen merkintähinta on optio-oikeudella 2007A Technopoliksen osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä 1.4.–30.4.2007, optio-oikeudella 2007B Technopoliksen osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä 1.4.–30.4.2008 ja optio-oikeudella 2007C Technopoliksen osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä 1.4.–30.4.2009. Mikäli yhtiö jakaa osinkoa tai varoja vapaan oman pääoman rahastosta, optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen tai jaettavan vapaan oman pääoman määrällä kunkin osingonjaon tai pääoman palautuksen täsmäytyspäivänä. Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeuksilla 2007A 1.5.2010 –30.4.2012, optio-oikeuksilla 2007B 1.5.2011–30.4.2013 ja optio-oikeuksilla 2007C 1.5.2012–30.4.2014.

Alkuperäisten ehtojen mukaan kukin optio-oikeus oikeutti merkitsemään yhden (1) Technopoliksen osakkeen. Päättäessään merkintäetuoikeusannista 27.4.2008 Technopoliksen hallitus muutti vuoden 2007 optio-oikeuksien ehtoja optionhaltijoiden ja osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Muutokset optioehtoihin tulivat voimaan 26.5.2008. Vuoden 2007 optio-oikeuksien merkintäsuhdetta ja -hintaa muutettiin siten, että kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään 1,043 Technopoliksen osaketta. Osakemerkinnän yhteydessä optio-oikeuksien haltijan merkitsemä osakkeiden kokonaismäärä pyöristetään alaspäin täysiksi osakkeiksi ja kokonaismerkintähinta lasketaan pyöristettyä osakkeiden määrää käyttäen ja pyöristetään lähimpään täyteen senttiin.

Mikäli optionomistajan työ- tai toimisuhde Technopolis-konserniin päättyy muusta syystä kuin optionomistajan kuoleman tai lakisääteiselle eläkkeelle siirtymisen johdosta, on hänen viipymättä tarjottava yhtiölle tai yhtiön määräämälle vastikkeetta optio-oikeudet, joiden osalta osakemerkinnän aika ei työtai toimisuhteen päättymispäivänä ollut alkanut. Hallitus voi kuitenkin näissä tapauksissa päättää, että optionomistaja saa pitää tarjoamisvelvollisuuden kohteena olevat optio-oikeutensa tai osan niistä.

	2011		2010
Muutokset kauden aikana,2007A	Painotettumerkintähinta,euroa/osake	Optioidenlukumäärä	Painotettumerkintähinta,euroa/osake	Optioidenlukumäärä
Tilikauden alussaMyönnetyt uudet optiot	7,12	418 500	7,27	448 500
Menetetyt optiotTilikauden lopussa ulkona				-30 000
olevat	6,95	418 500	7,12	418 500
Toteutettavissa olevat optiottilikauden lopussa		418 500		418 500

Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeuksilla 2007A 1.5.2010–30.4.2012.

	2011		2010
Muutokset kauden aikana,2007B	Painotettumerkintähinta,euroa/osake	Optioidenlukumäärä	Painotettumerkintähinta,euroa/osake	Optioidenlukumäärä
Tilikauden alussa	5,10	424 500	5,25	509 500
Myönnetyt uudet optiotMenetetyt optiotTilikauden lopussa ulkona				-85 000
olevat	4,93	424 500	5,10	424 500
Toteutettavissa olevat optiottilikauden lopussa		424 500		-

Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeuksilla 2007B 1.5.2011–30.4.2013.

	2011		2010
Muutokset kauden aikana,2007C	Painotettumerkintähinta,euroa/osake	Optioidenlukumäärä	Painotettumerkintähinta,euroa/osake	Optioidenlukumäärä
Tilikauden alussaMyönnetyt uudet optiotMenetetyt optiotTilikauden lopussa ulkona	2,65	520 000-17 000	2,80	600 000-80 000
olevatToteutettavissa olevat optiottilikauden lopussa	2,48	503 000-	2,65	520 000-

Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeuksilla 2007C 1.5.2012–30.4.2014.

Optioiden käyvän arvon

määrittämisessä
käytetyt parametrit	2007A	2007B	2007C
Osakehinta myöntämis
hetkellä, euroa	6,36	4,50	3,72
Alkuperäinen merkintähinta,
euroa	7,85	5,37	2,80
Voimassaoloaika, vuotta	2,5	2,5	2,7
Odotettu volatiliteetti, %	33	33	33
Riskitön korko, %	4,30	3,59	2,67
Myöntämispäivänä määritelty
option käypä arvo, euroa	1,73	1,21	1,62

Odotettu volatiliteetti on Technopoliksen osakkeen pitkän ajan keskimääräinen volatiliteetti ja riskittömänä korkona on valtion viiden vuoden obligaation korkoa optioiden myöntämispäivänä.

Myönnetyistä optioista tulosvaikutteisesti kirjattu määrä on esitetty liitetietojen kohdassa 3.

Osakepalkkio-ohjelma 2010–2012

Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 päätti osakepalkkiojärjestelmän käyttöönottamisesta Technopoliskonsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Koko järjestelmän perusteella annetaan palkkiona yhteensä enintään 390 000 osaketta ja rahaa se määrä, joka tarvitaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin osakkeiden arvo-osuustilille kirjaushetkellä. Rahana maksetaan kuitenkin enintään annettavien osakkeiden kirjaushetken arvoa vastaava määrä. Järjestelmän perusteella ansaittuja osakkeita ei saa luovuttaa, pantata tai muutoin käyttää niille asetetun sitouttamisjakson aikana (sitouttamisjakso). Palkkiota ei makseta avainhenkilölle, jos konserniyhtiö tai avainhenkilö irtisanoo tai purkaa avainhenkilön työ- tai toimisopimuksen ennen palkkion maksamista. Hallitus voi kuitenkin näissä tapauksissa päättää avainhenkilön oikeudesta työ- tai toimisuhteen päättymiseen mennessä kertyneeseen palkkioon.

Jos järjestelmän perusteella maksetaan palkkiona osakkeita, yhtiön toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamistaan osakkeista niin kauan kuin toimitusjohtajuus jatkuu ja yhtiön johtoryhmän jäsenten on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamistaan osakkeista kahden vuoden ajan kunkin sitouttamisjakson päättymisen jälkeen.

Osakepalkkio-ohjelman mukaisia osakkeita ei myönnetty vuoden 2010 aikana eikä siitä ole tehty kirjauksia vertailutilikaudella 2010. Osakepalkkio-ohjelma otettiin käyttöön vuonna 2011, ja yhtiön avainhenkilöillä on vuonna 2011 mahdollisuus ansaita yhteensä enintään 150 000 osaketta. Osakkeiden ansaintakriteereinä on 60 %:sti yhtiön osakekohtaisen tuloksen kasvu ja 40 %:sti yhtiön toimitilojen "like-for-like"-vuokrien kasvu.

Osakepalkkio-ohjelman kirjaamisessa

käytetyt parametrit
Osakkeiden myöntämispäivä	28.1.2011
Myönnettyjen osakkeiden määrä, kpl	150 000
Osakkeiden arvo, euroa	4,20
Oikeuden syntymisjakso	1.1.2011–30.6.2014
Arvioitu onnistumisprosentti, %	86,19

Osakepalkkio-ohjelmasta tulosvaikutteisesti kirjattu määrä on esitetty liitetietojen kohdassa 3.

24. OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Yhtiön toiminimi on Technopolis Oyj, englannin kielellä Technopolis Plc, ja yhtiön kotipaikka on Oulu. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin 16.9.1982 Oulun Teknologiakylä Oy -nimellä ja kaupparekisterinumerolla 309.397. Julkiseksi osakeyhtiöksi yhtiö on muutettu 5.11.1997, Technopolis Oulu Oyj:ksi 15.4.1998 ja Technopolis Oyj:ksi 7.4.2000. Yhtiön yritys- ja yhteisötunnus on 0487422-3. Technopolis Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n keskisuurten yritysten listalla. ISIN-koodi on FI0009015796 ja kaupankäyntitunnus TPS1V.

Varsinainen yhtiökokous 30.3.2011

Technopoliksen varsinainen yhtiökokous 30.3.2011 vahvisti konsernin ja emoyhtiön tilinpäätöksen tilikaudelta 2010 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön johdolle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti jakaa osinkoa 0,17 euroa osakkeelta. Osingon maksupäivä oli 11.4.2011.

Yhtiökokous päätti perustaa nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituksen jäsenten palkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikuntaan kuuluu hallituksen puheenjohtaja sekä kolme kolmea suurinta osakkeenomistajaa edustavaa, hallitukseen kuulumatonta jäsentä. Nimitystoimikunnan puheenjohtajana toimii suurimman osakkeenomistajan nimeämä jäsen.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 12 677 000 osaketta, mikä vastaa noin 20 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutusta ei kuitenkaan voida käyttää kannustinjärjestelmiä varten. Valtuutus kumoaa yhtiökokouksen 26.3.2009 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2012 asti.

Osakkeet ja osakepääoma

Technopolis Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan osakepääoma on vähintään 15 000 000 euroa ja enintään 300 000 000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Yhtiöllä on vähintään 5 000 000 osaketta ja enintään 600 000 000 osaketta. Yhtiön rekisteröity, täysin maksettu osakepääoma oli tilinpäätöspäivänä 96 913 626,29 euroa (31.12.2010 96 913 626,29 euroa). Se jakautui 63 385 044 osakkeeseen. Yhtiön osakepääoma ei ole muuttunut tilikauden aikana, koska uusien osakkeiden merkintähinta on merkitty yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP). Tilikauden aikaiset muutokset osakkeissa on esitetty seuraavassa osiossa. Yhtiön osakkeet ovat olleet arvo-osuusjärjestelmässä 7.3.1998 lukien. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Osakkeisiin liittyvät tapahtumat

	Osakepääoma,euroa	Osakkeita, kpl	Merkittyrekisteriin
Osakkeita 1.1.2011	96 913 626,29	63 385 044	2.6.2010
Osakkeita 31.12.2011	96 913 626,29	63 385 044

Technopoliksen optio-oikeudet 2007A listattiin Helsingin Pörssin pörssilistalle 3.5.2010. Osakkeen merkintähinta optio-oikeudella 2007A on 6,949 euroa osakkeelta. Osakkeiden merkintäaika alkoi 1.5.2010 ja päättyy 30.4.2012. Optio-oikeuksia on yhteensä 500 000 kappaletta. Ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 521 500 yhtiön uutta osaketta.

Technopoliksen optio-oikeudet 2007B listattiin Helsingin Pörssin pörssilistalle 2.5.2011. Osakkeen merkintähinta optio-oikeudella 2007B on 4,933 euroa osakkeelta. Osakkeiden merkintäaika alkaa 1.5.2011 ja päättyy 30.4.2013. Optio-oikeuksia on yhteensä 550 000 kappaletta. Ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 573 650 yhtiön uutta osaketta.

Liputusilmoitukset vuonna 2011

OP-Pohjola osuuskunta ilmoitti 19.1.2011, että OP-Pohjolan ja sen vaikutusvaltapiirissä olevien yhteisöjen sekä OP-Pohjolan tytäryritysten ja tytäryritysten hallinnoimien sijoitusrahastojen yhteenlaskettu osuus Technopolis Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä alitti yhden kahdeskymmenesosan (5 %) osakekaupalla, joka tehtiin 18.1.2011. OP-Pohjola osuuskunnan epäsuora osuus Technopoliksen osakepääomasta ja äänimäärästä oli 2 649 543 osaketta ja 4,180 %.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ilmoitti 19.1.2011, että sen suora omistus Technopolis Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä on ylittänyt kolme kahdeskymmenesosaa (15 %) osakekaupalla, joka tehtiin 18.1.2011. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman suora omistusosuus Technopoliksen osakepääomasta ja äänimäärästä oli 10 279 371 osaketta ja 16,22 %.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ilmoitti 26.8.2011 suoran omistusosuutensa Technopolis Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä ylittäneen yhden viidesosan (20 %) osakekaupalla, joka tehtiin 25.8.2011. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman suora omistusosuus Technopoliksen osakkeista ja äänioikeuksista transaktion jälkeen oli 12 834 529 osaketta ja 20,25 %.

Suurimmat omistajat 31.12.2011

		Osuus
	Osakkeita,	osakkeista
Osakkeenomistaja	kpl	ja äänistä, %

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	15 268 916	24,09
Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	6 272 725	9,90
Oulun kaupunki	3 062 925	4,83
Tampereen kaupunki	1 956 649	3,09
Laakkonen Mikko Kalervo	713 714	1,13
Suomen Kulttuurirahasto	712 826	1,12
OP-Suomi Arvo -sijoitusrahasto	700 000	1,10
Odin Finland	687 376	1,08
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra	666 036	1,05
Sijoitusrahasto Taaleritehdas, Arvo Markka
Osake	600 000	0,95

10 suurinta yhteensä	30 641 167	48,34
Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt	16 798 967	26,50
Muut	15 944 910	25,16
Kaikki yhteensä	63 385 044	100,00

	Omistajia,		Osake-/ääni
Omistusmääräjakauma 31.12.2011	kpl	%	määrä, kpl	%

1–100	409	8,76	25 182	0,04
101–500	1 373	29,41	408 080	0,64
501–1 000	948	20,30	731 828	1,15
1 001–5000	1 523	32,62	3 398 441	5,36
5 001–10 000	220	4,71	1 537 511	2,43
10 001–50 000	141	3,02	2 695 967	4,25
50 001–100 000	15	0,32	1 068 770	1,69
100 001–500 000	23	0,49	5 473 303	8,64
500 001–	17	0,36	48 026 682	75,77
Yhteistilillä	0	0,00	19 280	0,03
Yhteensä	4 669	100,00	63 385 044	100,00
		Osake-/ääni
Sektorijakauma 31.12.2011		määrä, kpl		%
Yritykset		3 607 687		5,69
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset		2 827 526		4,46
Julkisyhteisöt		28 320 351		44,68
Kotitaloudet		9 178 725		14,48
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt		2 632 508		4,15
Ulkomaat ja hallintarekisteröidyt		16 798 967		26,50
Yhteistilillä		19 280		0,03
Yhteensä		63 385 044		100,00
Liikkeeseenlaskettu määrä		63 385 044		100,00

	Esittämisvaluutta, 1 000 euroa
Osakekohtaisia tunnuslukuja	2011	2010
Osakkeiden lukumäärä

Kauden lopussa, kpl	63 385 044	63 385 044
Osakeantioikaistu, keskimäärinkauden aikana, kpl	63 385 044	61 040 730
Laimennusvaikutuksella oikaistu,
keskimäärin, kpl	63 556 767	61 186 677
Osakekohtaiset luvut
Tulos/osake, laimentamaton, euro	0,74	0,38
Tulos/osake, laimennettu, euro	0,73	0,38
Oma pääoma/osake, euro	5,21	4,69
Osinko/osake, euro, ehdotus	0,20	0,17
Osinko/tulos, %	27,2	44,6
P/E-luku	4,6	10,7
Efektiivinen osinkotuotto, %	6,0	4,2

Pörssikurssit, euro
Ylin kurssi	4,42	4,24
Alin kurssi	2,61	2,96
Osakevaihdolla painotettu keskikurssi	3,59	3,59
Kurssi 31.12.	3,35	4,08
Osakekannan markkina-arvo 31.12., euro	212 339 897	258 610 980
Osakevaihto, euro	109 444 096	80 654 618
Vaihdettuja osakkeita, kpl	30 084 022	22 547 191

25. OPERATIIVINEN JA EI-OPERATIIVINEN TULOS

	2011	2010
Operatiivinen tulos
Liikevaihto	92 835	79 167
Liiketoiminnan muut tuotot	1 123	1 529
Liiketoiminnan muut kulut	-46 492	-41 343
Poistot	-1 831	-1 132
Liikevoitto/-tappio	45 635	38 221
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-13 684	-8 878
Tulos ennen veroja	31 951	29 343
Verot operatiivisista eristä	-5 232	-8 195
Määräysvallattomien omistajien osuus	-2 095	-206
Tilikauden operatiivinen tulos	24 624	20 942

Ei-operatiivinen tulos
Kertaluonteiset erät	73	2 051
Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos	26 282	2 743
Liikevoitto/-tappio	26 355	4 793
Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos	1 708	-550
Tulos ennen veroja	28 063	4 244
Verot ei-operatiivisista eristä	-5 987	-1 931
Tilikauden ei-operatiivinen tulos	22 076	2 312

Tilikauden tulos emoyhtiön osakkeen
omistajille yhteensä	46 700	23 254

Osakekohtainen tulos, laimennettu *)
Operatiivisesta tuloksesta	0,39	0,34
Ei-operatiivisesta tuloksesta	0,35	0,04
Tilikauden tuloksesta	0,73	0,38

*) Osakekohtainen tulos on laskettu EPRAn ohjeistuksen mukaisesti.

26. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Yhtiö ilmoitti 27.1.2012 julkaistulla pörssitiedotteella, että Technopolis Oyj:n tytäryhtiö Technopolis Ülemiste AS päätti aloittaa Tallinnan lentokenttäkampuksen laajennuksen. Laajennuksen investointi on noin 22,5 miljoonaa euroa. Kampuksen vuokrattava pinta-ala on noin 22 000 neliömetriä ja bruttoala noin 29 600 neliömetriä. Tiloista on esivuokrattu 50 prosenttia. Hankkeen arvioidaan valmistuvan lokakuussa 2013.

Yhtiö ilmoitti 1.2.2012 julkaistulla pörssitiedotteella, että se aloittaa II-vaiheen rakentamisen Pulkovon lentokenttäkampuksellaan Pietarissa, Venäjällä. Pulkovon II-vaiheen kokonaisinvestoinnin määräksi arvioidaan 42 miljoonaa euroa. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) rahoittaa puolet projektin kustannuksista ja Technopolis loput. Toimistojen vuokrattava kokonaispinta-ala on noin 18 750 neliömetriä ja rakennusten bruttopinta-ala on 22 700 neliömetriä. Pulkovo II-vaiheen rakentaminen aloitetaan helmikuussa 2012 ja arvioitu valmistumisaika on syyskuussa 2013.

Yhtiö ilmoitti 1.2.2012 julkaistulla pörssitiedotteella, että se aloittaa Viestikadun 7B-vaiheen rakentamisen lähellä Kuopion yliopistoa. Investoinnin kustannusarvio on noin 9,0 miljoonaa euroa. Toimistotilojen kerrosala on noin 4 800 neliömetriä ja rakennuksen bruttoala noin 6 300 neliömetriä. Tiloista on esivuokrattu 53 %. Toimistotilojen arvioidaan valmistuvan joulukuussa 2012.

2.2.2012 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ilmoitti, että sen suora omistusosuus Technopolis Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä ylitti yhden kymmenesosan (10 %) osakekaupalla, joka tehtiin 2.2.2012. Ilmarisen suora omistusosuus Technopoliksen osakepääomasta ja äänimäärästä transaktion jälkeen oli 6 372 725 osaketta ja 10,05 %.

Emoyhtiön tuloslaskelma, tase ja rahavirta

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

	Liitetieto	2011	2010
Liikevaihto	1	78 450	71 084
Liiketoiminnan muut tuotot	2	954	74
Henkilöstökulut	3	-8 522	-6 624
Poistot ja arvonalentumisetLiiketoiminnan muut kulut	45	-10 478-31 931	-9 908-28 763
Liikevoitto		28 473	25 864
Tuotot osuuksista saman konsernin
yrityksissä	6	776	2 129
Rahoitustuotot yhteensä	6	197	88
Rahoituskulut yhteensä	6	-12 774	-8 507
Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja		16 673	19 574
Satunnaiset erät	7	17 726
Tulos ennen veroja		34 399	19 574

Poistoeron muutos	8	-1 941	-3 794
Tuloverot	9	-3 519	-4 817
Tilikauden tulos		28 938	10 963

EMOYHTIÖN TASE Liitetieto 31.12.2011 31.12.2010 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aine ettomat hyödykkeet 10 10 555 5 218 Aineelliset hyödykkeet 11 438 686 350 144 Osuudet saman konsernin yrityksissä 12 173 884 179 931 Osuudet osakkuusyrityksissä 12 5 506 5 357 Sijoitukset 12 23 763 27 354 Pysyvät vastaavat yhteensä 652 394 568 005 Vaihtuvat vastaavat Pitkäaikaiset saamiset 13 908 1 130 Lyhytaikaiset saamiset 14 47 454 23 036 Rahat ja pankkisaamiset 7 076 3 026 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 55 438 27 191 VASTAAVAA YHTEENSÄ 707 832 595 196 VASTATTAVAA Oma pääoma 15 Osakepääoma 96 914 96 914 Ylikurssirahasto 18 943 18 943 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 85 460 85 370 Edellisten tilikausien voitto 2 962 2 864 Tilikauden voitto 28 938 10 963 Oma pääoma yhteensä 233 217 215 054

Tilinpäätössiirtojen kertymä	16	27 360	25 214
Pakolliset varaukset	17	156
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	18	358 192	300 547
Lyhytaikainen vieras pääoma	19	88 908	54 381
Vieras pääoma yhteensä		447 099	354 928

VASTATTAVAA YHTEENSÄ		707 832	595 196

Esittämisvaluutta, 1 000 euroa

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

	2011	2010
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos	28 938	10 963
Oikaisut:
Poistot	10 478	9 908
Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja
-tappiot (+)	-248	-1 923
Muut oikaisut, joihin ei liity maksutapah-
tumaa	-13 098	5 562
Rahoitustuotot ja -kulut	9 113	6 022
Verot	3 519	4 817
Käyttöpääoman muutos	-405	-1 760
Saadut korot	369	214
Saadut osingot	10	7
Maksetut korot ja maksut	-7 196	-6 167
Muut rahoituserät liiketoiminnasta	-2 372	-2 520
Maksetut verot	-5 434	-6 596
Liiketoiminnan rahavirta	23 674	18 526

Investointien rahavirta
Investoinnit muihin sijoituksiin		-8
Investoinnit sijoituskiinteistöihin	-62 487	-15 833
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyökykkeisiin	-6 662	-1 603
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutusvoitot	286	7 135
Myönnetyt lainat	-33 650	-46 164
Lainasaamisten takaisinmaksut	15 778	15 859
Lyhytaikaisten sijoitusten lisäys/vähennys	-183	-849
Luovutusvoitot muista sijoituksista	406	9
Tytäryritysten hankinta	-20	-5 871
Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet	-723
Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet	598
Investointien rahavirta	-86 656	-47 325

	2011	2010
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen lisäys	97 154	27 900
Pitkäaikaisten lainojen vähennys	-30 775	-24 965
Maksetut osingot	-10 772	-8 601
Maksullinen osakeanti		20 489
Lyhytaikaisten lainojen muutos	11 386	12 812
Rahoituksen rahavirta	66 993	27 636

Yritysjärjestelyjen rahavarat	-40
Rahavarojen muutos	4 011	-1 164
Rahavarat tilikauden alussa	3 026	4 189
Rahavarat tilikauden lopussa	7 076	3 026

Technopolis Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpito lain mukaisesti (FAS).

Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto koostuu pääosin liiketoiminnasta saaduista toi mitilojen vuokratuotoista, palvelutuotoista ja konsultointi tuotoista. Tuotot kirjataan, kun suorite on luovutettu.

Erilaisiin kehittämisohjelmiin saadut toiminta-avustukset on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin. Kehittämisohjel miin kohdistuvat kulut ovat liiketoiminnan muissa kuluissa ja henkilöstökuluissa.

Pysyvien vastaavien arvostus

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet arvostetaan alku peräiseen hankintamenoon ja ne poistetaan niiden talou dellisena vaikutusaikana ennalta laadittujen poistosuunni telmien mukaisesti. Poistot on esitetty tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisissa poistoissa. Poistot, jotka perus tuvat arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin, ovat seuraa vat:

Aineettomat oikeudet	20%, tasapoisto
Muut pitkävaikutteiset
menot	10%, tasapoisto
Rakennukset ja rakennelmat
(kivirakenteinen tai vastaava)	2,0–2,5 %, tasapoisto
Rakennukset ja rakennelmat
(puurakenteinen tai vastaava)	3 %, tasapoisto
Koneet ja kalusto	25 %, menojäännös
	poisto

Myöhemmin syntyneet lisämenot aktivoidaan, jos on to dennäköistä, että niistä koituu yritykselle lisää vastaista ta loudellista hyötyä ja ne ovat luotettavasti määritettävissä ja kohdistettavissa hyödykkeelle. Muussa tapauksessa ne kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Rakennuksiin ja kesken eräisiin kiinteistöihin sisältyy myös aktivoituja korkomenoja tilikaudella. Keskeneräisiin sisältyy lisäksi aktivoituja henki löstökuluja ja maanvuokria rakentamisen ajalta.

Muut pitkävaikutteiset menot sisältävät pääasiassa vuok ratilojen muutostöitä, jotka poistetaan muutostyövuokran kestoaikana tai vuokrasopimusten kestoaikana. Pitkäaikais ten vuokrasopimusten osalta muutostyöt poistetaan kui tenkin enintään 10 %:n vuotuisin poistoin.

Fuusioerotus kohdistuu kokonaisuudessaan rakennuksille ja rakennelmille. Fuusioerotuksen poistoajat vastaavat raken nusten ja rakennelmien poistoaikoja.

Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten pois tojen erotus on esitetty tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tilikau den aikana tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättymis päivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset taseerät on arvostettu tilinpäätöspäivän keskikurssiin.

Rahoitusvälineiden arvostaminen

Koron- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikuttei sesti.

Tuloverot

Tilikaudelle kuuluvat tuloverot on jaksotettu ja kirjattu tu loslaskelmaan. Emoyhtiön taseeseen ei ole merkitty las kennallista verovelkaa ja -saamista.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Vertailtaessa tilikauden tietoja edelliseen tilikauteen tulee huomioida, että tilikauden aikana Innopoli Oy ja Technopolis Ventures Oy fuusioituivat Technopolis Oyj:öön 31.5.2011.

Esittämisvaluutta, 1 000 euroa
--------------------------------	--	--	--

	2011	2010
1. LIIKEVAIHTO

Vuokratuotot	67 773	63 252
Palvelutuotot	10 677	7 832
Liikevaihto yhteensä	78 450	71 084
2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
Kehittämisprojektit	630	45
Muut liiketoiminnan tulot	325	29
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	954	74
Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät myyntivoittoja 248 tuhatta euroa
3. HENKILÖSTÖKULUT
Palkat ja palkkiot	7 307	5 603
Eläkemenot	1 232	915
Muut henkilösivukulut	345	239
Aktivoidut henkilöstökulut	-363	-133
Henkilöstökulut yhteensä	8 522	6 624
Yhtiön palveluksessa oli keskimäärin, henkilöä	121	104
Johdon palkat
Toimitusjohtaja		202
	300
	320	535
	620	736
Hallituksen jäsenetJohdon palkat yhteensä4. SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT

	1 402	1 027
Poistot aineettomista hyödykkeistäPoistot fuusioerotusPoistot aineellisista hyödykkeistä	1 0458 031	1 0457 836

	2011	2010
5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Kiinteistöjen hoitokulut	19 161	17 349
Palvelukulut	4 772	3 824
Muut liiketoiminnan kulut	7 998	7 590
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	31 931	28 763

Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut
Liiketoiminnan muut kulut sisältävät tilintarkasta
jalle maksettuja palkkioita seuraavasti:
Tilintarkastus	31	21
Todistukset ja lausunnot	17	5
Muut palvelut	215	147
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä	263	173

6. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Osinkotuotot muilta	10	7
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä	776	2 129
Korko- ja rahoitustuotot muilta	187	81
Korkokulut ja muut rahoituskulut konsernin
yrityksille	-147	-14
Korkokulut ja muut rahoituskulut muille	-10 020	-8 225

Johdannaisten käyvän arvon muutos	-2 608	-269
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-11 801	-6 290
7. SATUNNAISET ERÄT


Fuusiovoitot	17 726
Satunnaiset erät yhteensä	17 726
8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT


Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen
poistojen erotus	1 941	3 794

9. VÄLITTÖMÄT VEROT

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	3 519	4 817
Välittömät verot yhteensä	3 519	4 817

	2011	2010
10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	3 005	1 455
Fuusiossa siirtyneet hankintamenot	48
Lisäykset	3 266	1 550
Hankintameno 31.12.	6 318	3 005
Kertyneet poistot 1.1.	-830	-440
Fuusiossa siirtyneiden kertyneet poistot
Tilikauden poisto	-542	-390
Aineettomat oikeudet 31.12.	4 946	2 175

Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	4 892	3 604
Fuusiossa siirtyneet hankintamenot	263
Lisäykset	3 367	1 287
Hankintameno 31.12.	8 521	4 892
Kertyneet poistot 1.1.	-1 848	-1 211
Fuusiossa siirtyneiden kertyneet poistot	-205
Tilikauden poisto	-859	-637
Muut pitkävaikutteiset menot 31.12.	5 609	3 044

11. AINEELLISET HYÖDYKKEET

Maa-alueet
Hankintameno 1.1.	29 966	30 591
Fuusiossa siirtyneet hankintamenot	5 616
Lisäykset	16 774
Vähennykset		-625
Maa-alueet 31.12.	52 357	29 966

Liittymismaksut
Hankintameno 1.1.	3 569	3 382
Fuusiossa siirtyneet hankintamenot	233
Lisäykset	105	186
Liittymismaksut 31.12.	3 906	3 569

Maa-alueet yhteensä 31.12.	56 262	33 535

	2011	2010
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	332 022	309 717
Fuusiossa siirtyneet hankintamenot	35 903
Lisäykset	10 337	30 375
Vähennykset		-8 069
Kokonaishankintameno 31.12.	378 262	332 022
Kertyneet poistot 1.1.	-46 779	-42 208
Fuusiossa siirtyneiden kertyneet poistot	-7 689
Vähennysten kertyneet poistot		3 023
Tilikauden poisto	-7 822	-7 595
Rakennukset ja rakennelmat 31.12.	315 971	285 243

Rakennusaikaiset korot 1.1.	2 062	1 600
Lisäykset	46	462
Rakennusaikaiset korot 31.12.	2 107	2 062
Kertyneet poistot 1.1.	-113	-75
Tilikauden poisto	-42	-38
Rakennusaikaiset korot 31.12.	1 952	1 948

Fuusioerotus 1.1.	19 369	19 369
Fuusioerotus 31.12.	19 369	19 369
Kertyneet poistot 1.1.	-3 596	-2 551
Tilikauden poisto	-1 045	-1 045
Fuusioerotus 31.12.	14 728	15 773

Rakennukset ja rakennelmat 31.12.	332 651	302 964

Valmistuneiden rakennusten rakentamisen aikaisten aktivoitujen korkojen sekä fuusioerotuksen poistot esitetään tuloslaskelmassa suunnitelman mukaisissa poistoissa.

Koneet ja kalusto
Alkuperäinen hankintameno	2 054	2 006
Fuusiossa siirtyneet hankintamenot	752
Kertyneet poistot	-1 445	-1 242
Fuusiossa siirtyneet kertyneet poistot	-652
Menojäännös 1.1.	709	764
Lisäykset	28	53
Vähennykset	-38	-6
Tilikauden poisto	-167	-203
Koneet ja kalusto 31.12.	533	609

	2011	2010
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	24	24
Fuusiossa siirtyneet hankintamenot	9
Muut aineelliset hyödykkeet 31.12.	33	24

Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat
Keskeneräiset hankinnat 1.1.	13 013	28 737
Lisäykset/vähennykset	36 194	-15 723
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat 31.12.	49 207	13 013

12. SIJOITUKSET

Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	179 931	152 070
Lisäykset	20	27 861
Vähennykset	-6 068
Osuudet saman konsernin yrityksissä 31.12.	173 884	179 931

Osuudet osakkuusyrityksissä
Hankintameno 1.1.	5 357	12 546
Lisäykset/Vähennykset	149	-7 190
Osuudet osakkuusyrityksissä 31.12.	5 506	5 357

Tiedot osakkusyhtiön omasta pääomasta ja tilikauden tuloksesta on esitetty konserniliitetietojen kohdassa 13.

Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.	4 508	4 515
Lisäykset/vähennykset	69	-6
Muut osakkeet ja osuudet 31.12.	4 577	4 508
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset 1.1.	22 705	23 909
Lisäykset	8 784	31 467
Vähennykset	-12 444	-32 671
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 31.12.	19 045	22 705

Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa
yrityksissä 31.12.2011	Osuus, %	Kirjanpitoarvo
Kiinteistö Oy Innopoli II, 15 862 kpl Espoo,	100,00	55 216
Kiinteistö Oy Oulun Ydinkeskusta, 12 252 kpl, Oulu	98,77	24 548
Kiinteistö Oy Technopolis Microkatu, 4 370 kpl, Kuopio	91,33	53 647
Kiinteistö Oy Technopolis Viestikatu 1-3, 8 500 kpl, Kuopio	100,00	529
Oulun Teknoparkki Oy, 122 kpl, Oulu	84,14	50
Oulun Ydinkeskustan Parkki Oy, 122 kpl, Oulu	62,24	12
Technopolis Hitech Oy, 500 kpl, Oulu	100,00	63
Technopolis Neudorf LLC, Pietari, Venäjä	100,00	17
Technopolis St Petersburg LLC, Pietari, Venäjä	100,00	27 159
Kiinteistö Oy Hermia, 12 561 kpl, Tampere	63,89	9 621
Kiinteistö Oy Finnmedi 6-7, 12 573 kpl, Tampere	100,00	3 000
Technopolis Baltic Holding Oü, Viro	100,00	3
Kiinteistö Oy Technopolis Viestikatu 7, 1 877 kpl, Kuopio	100,00	20
Yhteensä		173 884

Osuudet osakkuusyrityksissä
Iin Micropolis Oy, 500 kpl, Ii	25,64	24
Jyväskylä Innovation Oy, 1 200 kpl, Jyväskylä	24,00	12
Kiinteistö Oy Bioteknia, 31 121 kpl, Kuopio	28,51	4 685
Kuopio Innovation Oy, 24 kpl, Kuopio	24,00	37
Rehaparkki Oy, 142 kpl, Oulu	50,00	723
Otaniemen Kehitys Oy, 25 kpl, Espoo	25,00	25
Yhteensä		5 506

Muut osakkeet ja osuudetPörssiosakkeet145Muut osakkeet861801Huoneisto-osakkeet2 9372 937Sampo sijoitusrahasto-osuudet766766Yhteensä4 5774 508Muut saamisetMuut saamiset 1.1.140135Lisäykset5Muut saamiset 31.12.14014013. PITKÄAIKAISET SAAMISETMuut pitkäaikaiset saamiset9081 130Pitkäaikaiset saamiset yhteensä9081 13014. LYHYTAIKAISET SAAMISETMyyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä154583Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä38 34417 263Siirtosaamiset saman konsernin yrityksiltä24459Muut konsernisaamiset1 0121 980Myyntisaamiset3 7131 904Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä2223Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä70Siirtosaamiset3 350784Muut saamiset614370Lyhytaikaiset saamiset yhteensä47 45423 036Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erätVerot1 279Muut2 071784Yhteensä3 350784	2011	2010

Muut siirtosaamiset sisältävät projektisaamisia, korkosaamisia sekä muita jaksotettuja saamisia.

	2011	2010
15. OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET

Osakepääoma 1.1.	96 914	96 914
Osakepääoma 31.12.	96 914	96 914

Ylikurssirahasto 1.1.	18 943	18 943
Ylikurssirahasto 31.12.	18 943	18 943

Sidottu oma pääoma 31.12.	115 857	115 857

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	85 370	64 815
Hallituksen jäsenten osakepalkkiot	90	65
Osakeanti		19 380
Optiomerkintä		1 109
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	85 460	85 370

Voittovarat 1.1.	13 828	11 531
Jaetut osingot	-10 775	-8 602
Omista osakkeista maksettu	-90	-65
Tilikauden tulos	28 938	10 963
Voittovarat 31.12.	31 901	13 828

Vapaa oma pääoma 31.12.	117 360	99 197

Oma pääoma 31.12.	233 217	215 054

Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12.	117 360	99 197

16. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Poistoero 1.1.	25 214	21 420
Fuusioituneista yhtiöistä siirtyneet	205
Tilikauden lisäys	1 941	3 794
Poistoero 31.12.	27 360	25 214

17. PAKOLLISET VARAUKSET

Verovaraukset	31
Muut pakolliset varaukset	125
Pakolliset varaukset yhteensä	156

Emoyhtiön kuluksi ja pakollisten varausten lisäykseksi on kirjattu 125 tuhatta euroa laskuttamattomia asiantuntijapalkkioita.

	2011	2010
18. PITKÄAIKAISET VELAT
Lainat rahoituslaitoksilta	357 453	299 401

Muut velat	738	1 146
Pitkäaikaiset velat yhteensä	358 192	300 547
Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai pidemmän ajan
kuluttua	165 878	146 174

19. LYHYTAIKAISET VELAT

Lainat rahoituslaitoksilta	45 878	29 404
Saadut ennakot	4 239	2 569
Ostovelat	3 148	1 530
Velat saman konsernin yrityksille	275	1 962
Muut lyhytaikaiset velat	25 529	12 946
Siirtovelat	9 839	5 970
Lyhytaikaiset velat yhteensä	88 908	54 381

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Korot	1 647	1 180
Johdannaiset	3 871	1 263
Verot		583
Muut	4 321	2 945
Yhteensä	9 839	5 970

Muut siirtovelat sisältävät henkilöstökuluvelkaa ja muita kulujaksotuksia.

20. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT
Kiinnitykset kiinteistöihinLainat rahoituslaitoksiltaAnnetut kiinnitykset	403 332417 732	328 805320 999
MaanvuokravastuutAnnetut kiinnitykset	1 977	1 172
Muut kiinnitysvastuut	925	925
Kiinnitykset yhteensä	420 634	323 096

	31.12.2011		31.12.2010
	Nimellis	Käypä	Nimellis	Käypä
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	arvo	arvo	arvo	arvo
Koronvaihtosopimukset, Nordea	37 800	-1 222	33 333	-180
Koronvaihtosopimukset, Sampo	21 000	-435	25 000	-22
Koronvaihtosopimukset, Pohjola	70 000	-1 242	53 333	-1 000
Koronvaihtosopimukset, Handelsbanken	41 000	-972	25 000	-61
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset yhteensä	169 800	-3 871	136 667	-1 263

		2011		2010
Pantatut kiinteistöosakkeet
Pantatut kiinteistöosakkeet, kirjanpitoarvo		152 792		150 361

TAKAUSVASTUUT
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolestaannetut vakuudet
Takaukset		19 253		20 674

Osakkuusyritysten puolesta annetut vakuudet Takaukset 505

MUUT VASTUUT

Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu

10 vuoden tarkistuskausi
	2008	2009	2010	2011	Yhteensä
Kiinteistöinvestointimeno
(netto)	56 713	30 078	30 628	9 913	127 332
Kiinteistöinvestoinnin alv	12 477	6 617	6 601	2 280	27 975
Vuotuinen osuus
investoinnin alv:stä	1 248	662	660	228	2 798
Vähennetty alv	12 411	6 584	6 710	2 244	27 949
Vuotuinen osuus
vähennetystä alv:stä	1 241	658	671	224	2 795
Jäljellä tarkistuskauteen
sisältyviä vuosia	6	7	8	9
Palautuksen alainen määrä
vähennyksestä 31.12.2011	7 446	4 609	5 368	2 019	19 443
Tarkistusvastuu 31.12.2011					19 443

Tarkistusvastuu 31.12.2010					19 793
Muutos					-350

	2011	2010
Hankevastuut	178	155

Kalustoleasingvastuut
Alkaneella tilikaudella maksettavat	1 532	1 320
Myöhemmin maksettavat	2 659	2 238
Yhteensä	4 191	3 558

Rahoitusleasingvelat kiinteistöistä,vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Vuoden kuluessa	2 165	1 977

Yli vuoden, enintään viiden vuoden kuluessa	9 318	8 629
Yli viiden vuoden kuluttua	30 975	32 589
Yhteensä	42 459	43 195

Rahoitusleasingvelat kiinteistöistä,vähimmäisvuokrien nykyarvo
Vuoden kuluessa	1 340	1 285
Yli vuoden, enintään viiden vuoden kuluessa	6 224	5 975
Yli viiden vuoden kuluttua	28 046	29 630

Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä	35 610	36 890
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut yhteensä	6 850	6 306
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	42 459	43 195

21. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Lähipiiriliiketoimet on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 22.

Oman pääoman tuotto, % (ROE)

100 x voitto tai tappio ennen veroja - verot

oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus tilikaudella keskimäärin

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI)

voitto tai tappio ennen veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut

taseen loppusumma - korottomat velat

Omavaraisuusaste, %

100 x

100 x oma pääoma + määräysvallattomien osuus taseen loppusumma - saadut ennakot

Korkokate, %

100 x tulos ennen satunnaisia eriä + rahoituskulut rahoituskulut

Koronmaksukyky

käyttökate

suoriteperusteiset korkokulut

Luototusaste, %

100 x korollinen vieras pääoma

sijoituskiinteistöjen (valmiit + rakenteilla olevat) IFRS-tasearvo tilinpäätöspäivänä

Oma pääoma/osake

oma pääoma

osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osinko/osake

osinko

osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osinko/tulos, %

100 x osakekohtainen osinko osakekohtainen tulos

P/E-luku

osakeantioikaistu pörssikurssi tilinpäätöspäivänä

osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto, %

100 x osakeantioikaistu osinko per osake osakeantioikaistu pörssikurssi tilinpäätöspäivänä

Nettovuokratuotto, %

vuokratuotot konsernin omistamista kiinteistöistä - välittömät kulut konsernin omistamista kiinteistöistä

100 x koko tilikauden omistettujen sijoituskiinteistöjen IFRS-tasearvo tilinpäätöspäivänä

Nettovelkaantumisaste, %

korolliset velat - rahat, pankkisaamiset ja

rahoitusarvopaperit 100 x

oma pääoma + määräysvallattomien osuus

Tulos/osake, laimentamaton

emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos

osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikaudella keskimäärin

Tulos/osake, laimennettu

emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos

osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu lukumäärä tilikaudella keskimäärin

Taloudellinen vuokrausaste, %

100 x vuokrasopimusten mukainen vuokratuotto
- vapaiden tilojen markkinahintainen arviovuokra + vuokrasopimusten mukainen vuokratuotto

Like-for-like, vertailukelpoisten kohteiden vuokratuottojen muutos, %

100 x tilikauden vuokratuotot vertailukelpoisista kohteista

edellisen tilikauden vuokratuotot vertailukelpoisista kohteista

Liiketoiminnan rahavirta/osake

liiketoiminnan rahavirta

osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu lukumäärä tilikaudella keskimäärin

Yhtiökokouksen käytettävissä on emoyhtiön Technopolis Oyj:n voitonjakokelpoisia varoja 31 900 524 euroa. Hallitus ehdottaa jaettavaksi osinkoa 0,20 euroa osaketta kohden eli yhteensä 12 677 009 euroa. Loppu voitonjakokelpoisista varoista ehdotetaan jätettäväksi voittovarojen tilille.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Espoossa, 1. maaliskuuta 2012

Pertti Huuskonen Carl-Johan Granvik hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheen-

Teija Andersen Pekka Korhonen hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Matti Pennanen Timo Ritakallio hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Keith Silverang toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Espoossa, 1. maaliskuuta 2012

KPMG Oy Ab KHT-yhteisö

johtaja

Technopolis Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Technopolis Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet, mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta

asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Espoossa 1. maaliskuuta 2012 KPMG Oy Ab

Tapio Raappana KHT

AI assistant

Technopls Ventures Ltd. — Annual Report 2011

7074_rns_2012-03-01_fd944137-d0dc-4ccb-bb7f-c3f156dbfe6c.pdf

Strategiset taloudelliset tavoitteet ovat:

Vuoden 2011 päätapahtumat ja -investoinnit

Murroksen kautta uuteen kasvuun ICT-alan rakennemuutos on luonut Oulun alueelle positiivisen

monipuolistuva asiakaskanta

Technopolis Finnmedi

Toimitilat

Technopolis

Energian kulutus, Suomi

Vihreitä tekojamme

Yrityspalvelut

yrityspalvelut Toimintaa tehostavat

Technopoliksen ydin on laadukas asiakaspalvelu.

Uutta!

Henkilöstö tilikaudella keskimäärin Henkilöstö tilikaudella keskimäärin

Matchmaking verkottaa kohti kasvua

Lue lisää.

Uusia matchmaking hankkeitamme

Yhtiökokous

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Pertti Huuskonen

Carl-Johan Granvik

Teija Andersen

MMM, eMBA, syntynyt 1957, hallituksen jäsen vuodesta 2009.

Pekka Korhonen

Matti Pennanen

Timo Ritakallio

OTK, MBA, syntynyt 1962, hallituksen jäsen vuodesta 2008.

Hallituksen valiokunnat

Tarkastusvaliokunta

Palkitsemisvaliokunta

Johtoryhmä 31.12.2011

Toimitusjohtaja

Johtoryhmä

Johdon osakeomistukset 31.12.2011

Hallituksen jäsenten ja heidän lähipiirinsä omistukset:

Technopoliksen palkitsemisjärjestelmät

Sisäpiiri

Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus

Tilintarkastaja

Taloudellinen informaatio vuonna 2012

Varsinainen yhtiökokous

Osingonmaksu

Osakkeen perustiedot

Pääkohdat vuodelta 2011 verrattuna edelliseen vuoteen

Toimitusjohtaja Keith Silverang:

Yhtiön liiketoimintaympäristö

Liiketoiminta

Konsernin taloudelliset vuokrausasteet 31.12.2011:

Merkittävimmät investoinnit ja kehityshankkeet

Vuonna 2011 valmistuneet hankkeet:

Sijoituskiinteistöt 31.12.2011

Suunnitteilla 31.12.2011 olevat hankkeet:

Strategia ja taloudelliset tavoitteet

Rahoitus

Organisaatio ja henkilöstö

Konsernirakenne

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Varsinainen yhtiökokous

Hallituksen valtuutukset

Osakkeisiin liittyviä tapahtumia ja liputusilmoitukset

Omistusmääräjakauma 31.12.2011

Johdon osakeomistukset 31.12.2011

Osakeomistuksen jakauma sektoreittain 31.12.2011

Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia

Hallituksen voitonjakoesitys

Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Tulevaisuuden näkymät

Konsernin laaja tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja oman pääoman muutoslaskelma

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Konsernitilinpäätöksen laajuus

Valuuttamääräiset erät

Tuloutusperiaatteet

Julkiset avustukset

Verot

Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Sijoituskiinteistöt

Technopls Ventures Ltd. Annual Report 2011