Annual Report • Feb 20, 2017
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Bethunen tehtaan investoinnin valmistuminen vie Suomisen monivuotisen kasvuinvestointiohjelman onnistuneeseen päätökseen. Käytimme ohjelman aikana yli 60 miljoonaa euroa tuotantovalmiuksiemme parantamiseen maailmanlaajuisesti.
Kuitukankaitamme suosivat sekä pienet että suuret yritykset, maailman suurimmat kuluttajabrändit, kaupan omien merkkien valmistajat ja huippuluokan terveydenhuoltotuotteiden valmistajat.
Vuosi 2016 toi Suomiselle sekä pettymyksiä että onnistumisia. Kasvutavoitteemme jäi saavuttamatta, mutta olemme ehdottomasti oikealla tiellä.
| Suominen lyhyesti |
4 |
|---|---|
| Näin luomme lisäarvoa | 7 |
| Arvoketju | 8 |
| Arvonluontimalli | 9 |
| Strategia | 11 |
| Vuosi 2016 | 13 |
| Toimitusjohtajan katsaus | 13 |
| Strategian toteutus | 16 |
| Convenience-liiketoiminta-alue | 18 |
| Care-liiketoiminta-alue | 20 |
| Avainluvut | 22 |
| Yritysvastuu |
24 |
| Yritysvastuustrategia | 24 |
| Sosiaalinen vastuu | 26 |
| Ympäristövastuu | 28 |
| Taloudellinen vastuu | 30 |
| Yritysvastuudata | 31 |
| Hallinto | 33 |
| Selvitys konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | 33 |
| Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan | |
| puheenjohtajan kirje | 40 |
| Palkka- ja palkkioselvitys | 41 |
| Hallitus | 45 |
| Johtoryhmä | 46 |
| Tilinpäätös | 47 |
| Hallituksen toimintakertomus | 47 |
| Tilinpäätös | 56 |
| Konsernitilinpäätös | 56 |
| Tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat | 109 |
| Emoyhtiön tilinpäätös | 117 |
| Hallituksen voitonjakoehdotus | 127 |
| Tilintarkastuskertomus | 128 |
| Tietoa osakkeenomistajille | 131 |
Tehdaspäällikkö Paulínia, Brasilia Renata johti Suomisen Paulínian-tehtaan kasvuinvestointihanketta, joka laajentaa tarjontaamme Etelä-Amerikan lupaavilla kuitukangasmarkkinoilla. Hän piti huolen, että projektitiimi keskittyi oikeisiin asioihin ja auttoi sinnikkyydellään ratkaisemaan eteen tulleet ongelmat. Renata on työskennellyt Suomisella ja sen edeltäjäyhtiöissä vuodesta 1999 lähtien, joten hän on paitsi kasvanut esimiesasemaansa myös sisäistänyt täydellisesti Suomisen tavan toimia.
Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon sovelluksiin. Suominen on pyyhintätuotteisiin käytettävien kuitukankaiden maailmanlaajuinen markkinajohtaja. Suomisella on lähes 650 työntekijää Euroopassa ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomisen osake (SUY1V) noteerataan Nasdaq Helsingissä.
Suomisen kuitukankaista valmistettuja pyyhintätuotteita ovat esimerkiksi henkilökohtaiseen hygieniaan ja lastenhoitoon tarkoitetut kosteuspyyhkeet sekä kodinhoitoon ja ammattikäyttöön tarkoitetut pyyhintätuotteet. Hygieniatuotesovelluksia ovat esimerkiksi terveyssiteet, vaipat sekä inkontinenssituotteet. Terveydenhuollon kuitukankaita käytetään muun muassa leikkaussaliliinoihin ja haavataitoksiin.
Tuotantolaitoksemme sijaitsevat kolmella mantereella keskeisillä markkina-alueilla, lähellä asiakkaita.
Toimimme kasvavilla markkinoilla.
Asiakassuhteemme ovat usein globaaleja ja pitkäaikaisia – keskimäärin yli 10 vuoden mittaisia.
Meillä on selkeä visio ja kunnianhimoinen strategia sen toteuttamiseksi – ja edistymme lupaavasti.
Osinkopolitiikkamme mukaisesti jaamme noin 30 % tilikauden voitosta vuotuisena osinkona.
Kuitukankaiden tärkeimmät käyttökohteet, % liikevaihdosta 2016 Lastenhoito 38 % 10 % 18 %
Kodinhoito
Ammattikäyttö
Henkilökohtainen hygienia
8 %
Hygienia- ja terveydenhuollon tuotteet
Lue lisää osoitteessa suominen.fi w > Tietoa Suomisesta / Suominen yhtiönä
Stefan on kehittänyt ahkerasti kysynnänhallintatyökalua nimeltä I-Plan, joka antaa Suomiselle kyvyn ennakoida tulevaa kysyntää pitkälle eteenpäin ja tekee kysyntälähtöisen toimitusketjun mahdolliseksi. Se parantaa entisestäänkin kykyämme suunnitella tehokkaita, oikea-aikaisia ja ensiluokkaisia toimituksia. Työkalun kehittämisen myötä Stefanilla on merkittävä rooli Suomisen ajattelumallien ja toimintatapojen uudistamisessa.
Päällikkö, kysynnänhallintajärjestelmät Alicante, Espanja
Meidän tehtävämme on luoda jatkuvasti parempia kuitukankaita ihmisille. Tällä tavalla Suominen luo lisäarvoa kaikille sidosryhmilleen – esimerkiksi asiakkaille, henkilöstölle ja osakkeenomistajille.
Suominen on 100 % kuitukangasvalmistaja, joka toimii niin sanotuilla business-to-business-markkinoilla. Siitä huolimatta kuitukankaista tehtyjä lopputuotteita käyttävien kuluttajien ja ammattilaisten ymmärtäminen on strategiamme ytimessä. Emme saavuta visiotamme olla markkinalähtöinen tuotejohtaja, ellemme pysty ennakoimaan asiakkaidemme ja loppukäyttäjien tulevia tarpeita.
Vuoden 2016 tiedot sulkeissa.
Our purpose is to make nonwovens continuously better for people.
Globaalin keskiluokan kasvu Väestön ikääntyminen
Väestönkasvu
Terveydenhuoltomenojen kasvu Lisääntyvä terveys- ja hyvinvointitietoisuus Lainsäädäntö
• Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana pyyhintä- ja hygienia tuotteisiin sekä terveydenhuollon sovelluksiin
• Jaetut osingot (5,0 milj. euroa)
Suomisen arvonluontimalli kuvaa koko arvonluontiprosessimme: millaisia resursseja käytämme strategiamme toteuttamisessa ja mitkä ovat liiketoimintamme tuotokset ja vaikutukset. Mallin käyttöönotto on osoitus Suomisen aikomuksesta siirtyä vähitellen niin sanottuun integroituun raportointiin.
Arvonluontimalli on periaatteessa liiketoimintamallimme pähkinänkuoressa, eli siihen on listattu ainoastaan kaikkein tärkeimmät asiat. Kaikki listatut asiat eivät kuitenkaan ole keskenään yhtä merkittäviä eikä niiden keskinäistä tärkeysjärjestystä ole esitetty mallissa. Siksi mallia tulee ensisijaisesti tarkastella kokonaisuutena.
Arvonluontimallissa Resurssit ovat liiketoiminnassamme käyttämiämme voimavaroja.
Kohdassa Strategia kuvataan Suomisen liiketoiminnan ydin sekä esimerkkejä ulkopuolisista tekijöistä, kuten toimintaympäristöömme mahdollisesti vaikuttavat megatrendit.
Tuotokset ovat liiketoimintojemme tuloksia. Vaikutukset kuvaavat, miten liiketoimintamme ja tuotoksemme vaikuttavat meitä ympäröivään maailmaan.
.
| Visio – minne? Markkinalähtöinen tuotejohtaja |
Taloudelliset tavoitteet • Liikevaihdon toimialan keskiarvoa (noin 3 %) nopeampi orgaaninen kasvu • Sijoitetun pääoman tuotto yli 12 % • Velkaantumisaste 40 % ja 80 % välillä |
|---|---|
| Strategia – miten? | • Tarjoamme johtavan korkean lisäarvon tuotteiden valikoiman tarkoin valituilla markkinoilla • Johdamme proaktiivisesti avainasiakkaitamme molemminpuolisen arvon luomiseksi • Hallitsemme toimitusketjuamme kysyntälähtöisesti • Luomme yrityskulttuuria ja kyvykkyyksiä, jotka mahdollistavat |
| Tarkoitus – miksi? | tuotejohtajuuden saavuttamisen. Our purpose is to make nonwovens continuously better for people |
Visiomme olla markkinalähtöinen tuotejohtaja kertoo Suomisen suunnan ja sen, missä haluamme olla tämän strategiakauden lopussa.
Strategiamme määrittelee, miten Suominen saavuttaa visionsa ja tälle strategiakaudelle asetetut tavoitteet. Strategian toteuttamisessa keskitymme neljän painopistealueen kehittämiseen.
Suomisen tehtävä on luoda jatkuvasti parempia kuitukankaita ihmisille. Se on olemassaolomme tarkoitus ja kaiken toimintamme lähtökohta. Se kertoo meille, miksi teemme työtä. Siksi se on strategioittemme perusta – niin edellisen, nykyisen kuin seuraavankin strategian.
Lue lisää osoitteessa suominen.fi > Tietoa Suomisesta / Liiketoiminta w
Investointipäällikkö Bethune, Yhdysvallat Peter oli alusta asti aktiivisesti mukana rakentamassa uutta tuotantolinjaa Bethuneen. Hankkeen monimutkaisuus haastoi organisaatiomme urakan joka vaiheessa. Peter, jonka teknisessä osaamisessa ja intohimossa näkyy selkeästi Suomisen tapa toimia, oli tärkeä tuki suunnittelu- ja rakennusvaiheessa ja hänen panoksensa Suomisen historian suurimman orgaanisen investoinnin toteutuksessa oli merkittävä.
Olemme oikealle tiellä, mutta muutos vie aikaa.
Vuosi 2016 toi Suomiselle sekä pettymyksiä että onnistumisia. Kasvutavoitteemme jäi saavuttamatta lähinnä kiristyneen kilpailun vuoksi. Jatkoimme kuitenkin kasvuinvestointiohjelmaamme suunnitellusti, ja saamme sen hyvin pian päätökseen. Se on tärkeää Suomisen tulevan kasvun kannalta, sillä investoinnit kasvattavat kapasiteettiamme valmistaa korkeamman lisäarvon kuitukankaita ja tukevat siten tuotevalikoimamme uudistamista strategiamme mukaisesti.
Suomisen päämarkkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Vuonna 2016 kilpailu lisääntyi etenkin lastenhoitopyyhkeissä käytettävissä kuitukankaissa molemmilla alueilla ja Euroopassa myös wc:stä huuhdeltavissa pyyhkeissä, mikä teki kysynnän kehityksen ennakoimisesta haastavaa. Etelä-Amerikka on meille edelleen pieni markkina-alue, mutta olemme iloisia tuloksista, jotka olemme siellä saavuttaneet joissain maissa vallitsevasta vaikeasta taloustilanteesta huolimatta.
Suomisen kolmevuotista tuotejohtajuusstrategiaa on nyt toteutettu kaksi vuotta. Tässä vaiheessa on todettava, että vaikkemme ole edistyneet haluamaamme vauhtia, olemme ehdottomasti oikealla tiellä.
Suomisen liikevaihto laski 6,1 % ja oli 416,9 milj. euroa pääasiassa kiristyneen kilpailutilanteen takia, joka vaikutti myyntimääriin ja hinnoitteluun. Korkeamman lisäarvon tuotteiden osuus liikevaihdosta jatkoi kasvuaan vuonna 2016.
Vertailukelpoinen liikevoitto laski 25,6 milj. euroon, mikä vastasi 6,1 % liikevaihdosta. Liikevoittoa rasittivat myyntimäärien pienentyminen sekä kiristyneen kilpailun aiheuttama hinnoittelupaine. Jatkuvat panostuksemme strategisten kyvykkyyksien parantamiseen, kuten tuotekehitysresursseihin, Bethunen tuotantolinjainvestointiin sekä meneillään olevaan tietojärjestelmäuudistukseen, kasvattivat kulujamme noin 3 milj. eurolla viime vuonna. Panostukset ovat kuitenkin elintärkeitä kasvun vauhdittamisen ja kannattavuuden parantamisen kannalta.
Liiketoiminnan rahavirta jatkui vahvana ja oli 28,5 milj. euroa. Koko tilikauden voitto oli 15,2 milj. euroa ja osakekohtainen tulos 0,29 euroa.
Suomisen hallitus esittää yhtiökokoukselle Suomisen osinkopolitiikan mukaisesti 0,11 euron osakekohtaista osinkoa tilikaudelta 2016.
Vuoden projekteista merkittävin oli investointi uuteen märkärainausta hyödyntävään tuotantolinjaan Bethunen tehtaallamme Yhdysvalloissa. Investointi kasvattaa kapasiteettiamme tuottaa korkeamman lisäarvon kuitukankaita, joita ovat muun muassa materiaalit kodinhoito- ja ammattikäyttöön tarkoitettuihin pyyhintätuotteisiin, terveydenhuollon tuotteisiin, wc:stä huuhdeltaviin pyyhkeisiin ja henkilökohtaisen hygienian hoitoon tarkoitettuihin tuotteisiin. Näiden loppukäyttökohteiden kysynnän odotetaan kasvavan hyvällä vauhdilla.
Teknologiamielessä uusi märkärainauslinja antaa meille etulyöntiaseman, sillä missään muualla maailmassa ei ole vastaavanlaista tuotantolinjaa. Hyödynsimme uuden linjan suunnittelussa ainutlaatuista osaamistamme ja markkinoiden pisintä kokemusta märkärainattujen kuitukankaiden valmistuksesta. Ensimmäiset kaupalliset tilaukset on suunniteltu toimitettaviksi uudelta tuotantolinjalta vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä.
Bethunen tehtaan investoinnin valmistuminen vie Suomisen monivuotisen kasvuinvestointiohjelman onnistuneeseen päätökseen. Käytimme ohjelman aikana yli 60 miljoonaa euroa tuotantovalmiuksiemme parantamiseen maailmanlaajuisesti. Uskomme vakaasti, että jokainen sentti vie meidät lähemmäksi strategista tavoitettamme olla tuotejohtaja.
Tuotekehitys on ollut merkittävässä asemassa Suomisen tuotevalikoiman muutoksessa. Vuonna 2016 korkeamman lisäarvon kuitukankaiden osuus liikevaih-
dostamme kasvoi 62%:iin. Vielä neljä vuotta sitten vuonna 2012 vastaava osuus oli 53 %. Tämä on selvä onnistuminen, mutta työ on vielä kesken. Muutos jatkuu ja parannellut tuotekehitys- ja tuotantovalmiutemme tukevat sen toteuttamisessa.
Tuotekehityksemme teki vuoden mittaan täysillä töitä ja loi useita uusia materiaaleja yksinoikeudella avainasiakkaillemme. Niistä yhtenä esimerkkinä on globaalille kulutustavarayhtiölle kehitetty, kodinhoidon pyyhintätuotteisiin tarkoitettu ainutlaatuinen kuitukangasmateriaali. Lisäksi T&K-toiminnan ja tuotehallinnan kehittämistä jatkettiin palkkaamalla useita henkilöitä ja muuttamalla tuotekehitysprosessia.
Suominen sai kaksi tunnustusta vuonna 2016. FIBRELLA® Lite -kuitukankaallemme myönnettiin RISE® Durable Product Award -palkinto. Palkinnon myöntämisperusteena oli, että materiaalissa yhdistyvät onnistuneesti lujuus, pehmeys ja keveys, minkä ansiosta se on ihanteellinen materiaali esimerkiksi vaippojen ja inkontinenssituotteiden jousto-osiin. Lisäksi Suominen sai maailman suurimpiin kuluttajatuotteiden valmistajiin lukeutuvalta, kosteuspyyhkeisiin erikoistuneelta Rockline Industriesilta Rockline Partnership Recognition -tunnustuksen poikkeuksellisista saavutuksistaan kuitukangastoimittajana. Palkinnot ilahduttivat, sillä ne ovat osoitus sekä innovatiivisuudestamme että kyvystämme luoda molemminpuolista arvoa asiakkaidemme kanssa – kumpikin Suomisen strategian keskeisiä kivijalkoja.
Vuosi 2016 oli Suomisen ensimmäisen vastuullisuusagendan toinen toteutusvuosi. Jatkoimme energia- ja vesitehokkuutemme parantamista ja toiminnoistamme aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Turvallisuusluvut paranivat hieman vuoden 2015 pettymyksen jäljiltä, ja Suomisen uraauurtava sokkorekrytointiprosessi juurtui organisaatioomme useiden uusien rekrytointien myötä. On ollut hienoa nähdä, miten sokkorekrytointi on koettu Suomisen ulkopuolella, kuten kansalaisjärjestöissä ja mediassa keinona edistää monimuotoisuutta ja varmistaa työnhakijoiden tasavertaisuus. Sosiaalisen vastuun alueella tekemämme työn vaikutukset ovat siis ulottuneet myös Suomisen ulkopuolelle.
Myös asiakkaamme ovat panneet merkille Suomisen vahvan panostuksen yritysvastuuasioihin. Se poiki meille äskettäin uuden mahdollisuuden, kun globaali kulutustavarayhtiö pyysi meitä mukaan kestävän kehityksen innovaatioverkostoonsa. Verkostossa on mukana vain kourallinen yrityksiä, joten olemme erittäin ylpeitä kuuluessamme harvojen ja valittujen joukkoon.
Lisäksi haluan mainita, että Suominen julkaisi vuonna 2016 tavarantoimittajien eettisen ohjeen. Tarkoituksemme on tukea vastuullisia yrityskäytäntöjä kuitukangasteollisuudessa ja rohkaista kaikkia arvoketjussamme toimivia yrityksiä kiinnittämään huomiota toimintansa vastuullisuuteen. Painotan, että tavarantoimittajien eettinen ohje ei ole pelkkä paperi: Suominen on jo lopettanut yhteistyön joidenkin raaka-ainetoimittajien kanssa havaittuaan puutteita heidän toimintansa vastuullisuudessa. Tärkeintä toimia oikein – siitä tässä on kyse.
Juhlimme Suomisen viisivuotispäivää viime marraskuussa. Nykymuotoinen Suominen syntyi virallisesti 1.1.2011, jolloin talousvaikeuksissa kamppaillut yhtiö teki yllätyssiirron ja osti Ahlstromilta suuren pyyhintäkuitukankaita valmistavan liiketoimintayksikön. Pienestä pohjoiseurooppalaisesta Suomisesta tuli kertaheitolla maailmanlaajuinen, monikulttuurinen yhtiö, jonka ydinliiketoimintaa ovat kuitukankaat.
Tulin Suomiselle kuukausi yrityskaupan jälkeen, ja olemme päässeet pitkälle muutoksessamme taloudellisesti elinvoimaiseksi, keskittyneeksi ja kannattavaksi yritykseksi sekä markkinoiden johtavaksi kuitukangasvalmistajaksi. Katsomalla taaksepäin saa perspektiiviä siihen, missä Suominen on nyt ja mihin olemme menossa.
Tänä vuonna saatamme päätökseen nykyisen strategiamme ja valmistaudumme uuteen strategiakauteen. Koemme olevamme oikealla tiellä emmekä näe tarvetta merkittävään suunnanmuutokseen.
Myös tulevan strategiamme tavoitteena on kasvattaa korkeamman lisäarvon tuotteiden osuutta liikevaihdosta, mikä mahdollistaa sekä liikevaihdon että kannattavuuden parantamisen. Tavoitteiden saavuttamisessa Bethuneen investoidun tuotantolinjan tarjoamat uudet teknologiset mahdollisuudet nousevat keskeiseen rooliin. Strategiamme onnistuessa Suomisen liikevaihto ylittää 600 milj. euroa vuonna 2021. Lisäksi tavoittelemme liikevoittomme nostamista olennaisesti korkeammalle tasolle, yli 10 %:iin liikevaihdosta.
Toimitusjohtaja
Vuonna 2016 Suominen käynnisti määrätietoisia toimenpiteitä strategiansa kaikilla neljällä painopistealueella tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien luomiseksi.
Suomisen historian tähän asti suurin investointi orgaaniseen kasvuun, Bethunen tehtaalle Yhdysvalloissa rakennettava uusi tuotantolinja, yhdistää märkärainaus- ja komposiittiteknologian uudella tavalla, sillä se on räätälöity ainutlaatuisen teknisen osaamisemme pohjalta. Teknologiajohtajuutemme ja kehittyvä markkinanäkemyksemme antavat meille edellytykset valmistaa markkinoiden todellisiin tarpeisiin perustuvia ainutlaatuisia kuitukangasratkaisuja. Uuden tuotantolinjan asennustyöt on saatu päätökseen, ja ensimmäiset kaupalliset tilaukset on tarkoitus toimittaa vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä.
Alicanten tehtaalla Espanjassa ja Paulínian tehtaalla Brasiliassa tehtyjen investointien hyödyt alkoivat tuntua Suomisella vuonna 2016. Molempien tehtaiden tuotantoteknologiainvestointien tavoitteena oli lisätä korkeamman lisäarvon kuitukankaiden myyntiä. Konkreettinen esimerkki kapasiteetti-investointien vaikutuksesta tuotevalikoimaan on ammattilaisten pyyhintätuotteisiin tarkoitetun AIRLACE™ for Workplace -kuitukankaan lanseeraus tammikuun 2017 alussa. Tämän uudentyyppisen kuitukankaan valmistaminen ei olisi ollut mahdollista ilman Alicanten tehtaalle tehtyä investointia.
Teknologiainvestointien lisäksi Suominen jatkoi tuotekehitystoimintansa parantamista vuonna 2016. Määrätietoinen työ kantaa hedelmää: vaikka Suominen ei julkistanutkaan vuonna 2016 uusia tuotelanseerauksia, kehitimme asiakkaillemme useita uusia kuitukangasmateriaaleja.
Suomisen asiakaskunta on monipuolinen: kuitukankaitamme suosivat sekä pienet että suuret yritykset, maailman suurimmat kuluttajabrändit, kaupan omien merkkien valmistajat ja huippuluokan terveydenhuoltotuotteiden valmistajat.
Suominen tunnetaan pitkistä asiakassuhteistaan. Asiakassuhteemme ovat keskimäärin yli 10 vuoden mittaisia.
Teemme asiakkaan kanssa yhteistyötä usein heti tuotekehitysprosessin alusta lähtien. Hyödynnämme tietämystämme raaka-aineista, teknologioista ja kuitukangasmarkkinoista ja yhdistämme ne asiakkaiden syvälliseen näkemykseen loppukäyttäjien tarpeista. Tuloksena on laadukas kuitukangastuote, joka tarjoaa korkeampaa lisäarvoa kaikille osapuolille – loppukäyttäjille, asiakkaallemme ja Suomiselle. Tuore esimerkki tällaisesta molemminpuolisen arvon luonnista on maailman suurimpiin kuluttajatuotteiden valmistajiin lukeutuvan, kosteuspyyhkeisiin erikoistuneen Rockline Industriesin Suomiselle myöntämä arvovaltainen palkinto Rockline Partnership Recognition. Suominen sai palkinnon myös vuonna 2014.
Prosessien standardointi- ja yhtenäistämistyö aloitettiin Suomisella jo pari vuotta sitten. Työ on edistynyt määrätietoisesti vaihe vaiheelta, ja yhtiössä ollaan toteuttamassa strategista muutosohjelmaa kysynnän, toimitusten ja tilausten hallinnan parantamiseksi. Keskeinen osa ohjelmaa on kattava ICT-järjestelmäuudistus, joka varmistaa, että Suomisella on ohjelman päätyttyä tehokas ja yhtenäinen globaali toimitusketju sekä standardoidut työkalut ja toimintatavat.
Kysyntälähtöisen toimitusketjun rakentamisessa keskeistä on kysynnän ymmärtäminen. Sitä varten Suominen on luonut kysynnänhallintaprosessin ja -työkalut, joista molemmat ovat alalla ainutlaatuisia, ja sillä on myös erillinen kysynnänhallintatiimi.
Yksi vuoden 2016 mielenkiintoisimpia alueita kyvykkyyksien kehittämisessä oli Suomisen asiakasrajapinnan kehittämiseen tähtäävä työ. Toiminnoissa, joilla on suorin vaikutus arvonluontiin yhteistyössä asiakkaiden kanssa – eli T&K, tuotehallinta sekä myynti ja asiakaspalvelu – tehtiin useita merkittäviä rekrytointeja vuonna 2016. Kyky ymmärtää markkinoiden tarpeita ja yhdistää tämä ymmärrys Suomisen syvälliseen raaka-aine- ja teknologiaosaamiseen tekee meistä menestyvän tiimin.
Lue lisää Suomisen strategiasta sivulta 11.
Tämä vuosikertomus sisältää lyhyitä tarinoita siitä, miten Suomisen työntekijät ovat osallistuneet Suomisen strategian toteuttamiseen. Valitsimme kolmella mantereella työskentelevästä lähes 650 ammattilaisesta viisi tarkempaan esittelyyn. Lue lisää Renatasta, Stefanista, Peteristä, Vishistä ja Ninasta sivuilta 3, 6, 12, 23 ja 32.
Arviot kuvastavat keskiarvoja ja perustuvat kolmansien osapuolten ennusteisiin ja johdon analyyseihin.
Suominen on noin 20 %:n markkinaosuudellaan pyyhintätuotteissa käytettävien kuitukankaiden maailmanlaajuinen markkinajohtaja. Tavoitteemme on olla ensiluokkaisten kuitukangasinnovaatioiden toimittaja ja haluttu yhteistyökumppani. Helpotamme kuluttajien elämää kaikkialla maailmassa valmistamalla kuitukankaita kodeissa ja työpaikoilla käytettäviin puhdistus- ja hoitotuotteisiin.
Liikevaihto 2016, 385,5 Convenience milj. euroa
Convenience-liiketoiminta-alue toimittaa kuitukankaita erilaisiin pyyhintätuotteisiin. Vuonna 2016 liiketoiminta-alueen osuus Suomisen liikevaihdosta oli 92 %. Pyyhintäkuitukankaidemme tärkeimpiä käyttökohteita ovat:
• Ammattikäyttöön tarkoitetut tuotteet, esim. pintojen desinfiointiin terveydenhuolto- ja ravintola-alalla (10 %).
Convenience-liiketoiminta-alueen asiakkaita ovat globaalit kuluttajabrändit, kaupan omien merkkien valmistajat, vähittäiskaupan ketjut sekä alueelliset jatkojalostajat. Asiakassuhteemme ovat tyypillisesti hyvin pitkiä, keskimäärin yli 10 vuoden mittaisia.
Convenience-liiketoiminta-alueen päämarkkinat ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa, ja meillä on jalansija myös Etelä-Amerikan markkinoilla.
Convenience liiketoiminta-alueen vuoden 2016 liikevaihto oli 385,5 miljoonaa euroa (411,5 miljoonaa euroa vuonna 2015).
Suomisen investointiohjelma jatkui vuonna 2016 Bethunen tehtaallamme Yhdysvalloissa mittavalla tuotantolinjainvestoinnilla. Asennustyöt tehtaalla saatiin päätökseen joulukuussa 2016. Uusi tuotantolinja lisää märkärainauskapasiteettiamme ja vastaa alkuvaiheessa kodin-
hoito- ja ammattikäyttöön tarkoitetuissa pyyhintätuotteissa, wc:stä huuhdeltavissa pyyhkeissä ja henkilökohtaisen hygienian hoitotuotteissa käytettävien kuitukankaiden kasvavaan kysyntään.
Uusien tuotteiden kehitystyötä jatkettiin Suomisella läpi vuoden, vaikka uusia tuotelanseerauksia ei julkistettukaan. Määrätietoiset kehitysprojektit tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa tuottivat kuitenkin useita uusia kuitukangasmateriaaleja suoraan avainasiakkaille. Yksi tärkeimmistä tuotelanseerauksista oli eräälle globaalille kulutustavarayhtiölle kehitetty, kodinhoitopyyhkeisiin tarkoitettu uudenlainen kuitukangasmateriaali. Toinen esimerkki ei-julkisista tuotelanseerauksista on uuden sukupolven wc:stä huuhdeltaviin pyyhkeisiin tarkoitettu vedessä hajoava materiaali, jonka kehitimme valikoiduille asiakkaille. Uutuustuote on vedessä hajoavista kuitukankaistamme tähän asti paras. Se hajoaa wc:stä huuhdeltaessa entistäkin nopeammin, joten se pitää Suomisen edellä kilpailijoitaan.
Toukokuussa Suominen lanseerasi Suominen@work-kuitukangastuotevalikoiman ammattikäyttöön tarkoitettuihin pyyhkeisiin. Näiden kuitukankaiden loppukäyttökohteita voivat olla esimerkiksi pikaruokaravintoloissa, terveydenhuollossa ja tehtaissa käytettävät pyyhkeet. Lanseeraus oli tärkeä osa korkeamman lisäarvon kuitukankaiden osuuden lisäämistä Suomisen tuotevalikoimassa – yhtiön strategisen tavoitteen mukaisesti.
Vuoden 2016 lopussa Suominen sai parhaalle tavarantoimittajalle ja kumppanille myönnettävän Rockline Partnership Recognition -tunnustuksen. Maailman suurimpiin kuluttajatuotteiden valmistajiin lukeutuva, kosteuspyyhkeisiin erikoistunut Rockline Industries on Suomisen avainasiakas. Tunnustus osoittaa, että olemme onnistuneet strategisen painopistealueemme mukaisesti luomaan molemminpuolista arvoa tuottavia kumppanuuksia asiakkaidemme kanssa.
Huolimatta Etelä-Amerikan lukuisista kriiseistä ja Brasilian epävakaasta toimintaympäristöstä vuonna 2016 Suomisen liiketoiminta mantereella kasvaa ja voi hyvin.
Uuden märkärainausteknologiaa hyödyntävän tuotantolinjan odotetaan käynnistyvän Bethunessa Yhdysvalloissa vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin myös toimitettaisiin ensimmäiset asiakastilaukset.
Convenience-liiketoiminta-alueen tulevaisuudennäkymät ovat edelleen lupaavat, sillä pyyhintätuotteisiin käytettävien kuitukankaiden kysynnän ennustetaan kasvavan kaikilla markkina-alueilla.
Kasvuennusteet vaihtelevat käyttökohteittain. Esimerkiksi lastenhoitopyyhkeissä käytettävien kuitukankaiden kasvu on päämarkkina-alueillamme noin 2 %, mikä kertoo
| Pohjois | Etelä | ||
|---|---|---|---|
| Amerikka | EMEA | Amerikka | |
| Lastenhoitopyyhkeet | 2 % | 2 % | 5 % |
| Henkilökohtaisen hygienian hoitotuotteet | 6 % | 6 % | * |
| Wc:stä huuhdeltavat pyyhkeet | 7 % | 9 % | * |
| Kodinhoitopyyhkeet | 7 % | 2 % | * |
| Ammattikäyttöön tarkoitetut pyyhkeet | 5 % | 3 % | * |
* Toimitusmäärät ovat kaupallisesti pieniä
markkinoiden suhteellisesta kypsyydestä. Toisaalta esimerkiksi wc:stä huuhdeltavien pyyhintätuotteiden kasvuennuste on näillä samoilla markkinoilla jopa 9 %.
Kasvu vaihtelee merkittävästi myös alueellisesti. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi kodinhoitopyyhkeisiin käytettävissä kuitukankaissa, sillä näiden sovellusten kysynnän ennustetaan kasvavan Euroopassa 2 %, mutta Pohjois-Amerikassa 7 %. Hajonta osoittaa muun muassa, että kertakäyttöisten kodinhoitopyyhkeiden markkinat vasta orastavat Euroopassa, ja että alue kärsii pitkittyneestä taantumasta.
Kaiken kaikkiaan kasvuun on hyvät edellytykset, sillä keskiluokan kasvu, terveellisten elämäntapojen, hyvinvoinnin ja henkilökohtaisen hygienian arvostus sekä arjen mukavuuden ja helppouden tavoittelu ovat maailmanlaajuisia megatrendejä, jotka vain voimistuvat voimistumistaan.
Hygienia- ja terveydenhuollon kuitukankaissa Suominen on edelleen pieni, mutta kasvava toimittaja. Suominen parantaa ihmisten elämää tarjoamalla korkealaatuisia kuitukangasmateriaaleja valikoituihin hygienia- ja terveydenhuollon sovelluksiin akuutissa hoitotyössä, laitosympäristössä ja kotona.
Vuonna 2016 liiketoiminta-alueen osuus Suomisen liikevaihdosta oli 8 %. Care-liiketoiminta-alueen päämarkkinat ovat Pohjoisja Etelä-Amerikka sekä Eurooppa.
Suomisen hygieniatuotteisiin tarkoitettujen kuitukankaiden tärkeimmät sovellukset ovat:
keimmät loppukäyttöalueet ovat:
Esimerkiksi terveyssiteet voivat koostua monesta kerroksesta erilaisia materiaaleja, joista kuitukangas on yksi.
Care-liiketoiminta-alueen asiakkaita ovat globaalit kuluttajabrändit, hygienia- ja terveydenhuollon tuotteiden valmistajat sekä alueelliset jatkojalostajat.
Care-liiketoiminta-alueen liikevaihto vuonna 2016 oli 31,1 miljoonaa euroa (32,4 miljoonaa vuonna 2015).
Suominen voitti vuoden 2016 alussa uudelle kaupallisille innovaatiolle kestävien kuitukankaiden saralla myönnettävän RISE® Durable Product Award -palkinnon FIBRELLA® Lite -kuitukankaallaan, jota käytetään imukykyisten hygieniatuotteiden, kuten vaippojen, joustavissa osissa. Vesineulatussa FIBRELLA® Lite -kuitukankaassa yhdistyvät ominaisuudet, joita on perinteisesti ollut vaikea sovittaa yhteen, kuten lujuus, pehmeys, venyvyys ja keveys.
Care-liiketoiminta-alueen tärkeimmät kasvua luovat projektit vuonna 2016 olivat tuotantolinjoihin tehdyt parannukset Espanjan Alicantessa ja Brasilian Paulíniassa. Investoinnit kasvattavat terveydenhuollon kuitukankaiden tuotantomahdollisuuksia ja vahvistavat uusien kuitukankaidemme
w
tarjontaa kyseisessä tuotesegmentissä. Näitä ovat esimerkiksi leikkaussaliliinoja varten kehitetty FIBRELLA® Zorb ja FIBRELLA® Zorb+ sekä haavanhoitotuotteisiin tarkoitettu FIBRELLA® Perf.
Myös investointi uuteen märkärainausta
hyödyntävään tuotantolinjaan Bethunen tehtaallamme Yhdysvalloissa hyödyttää Care-liiketoiminta-aluetta. Joulukuussa 2016 valmistuneen uuden tuotantolinjan avulla pystymme vastaamaan muun muassa terveydenhuollon tuotteissa käytettävien kuitukankaiden kasvavaan kysyntään.
Care-liiketoiminta-alueen tuotteiden kysynnän odotetaan jatkuvan vakaana.
Care-liiketoiminta-alueen päämarkkinat ovat Pohjois- ja Etelä-Amerikka sekä Eurooppa. Suomisen Brasilian-tehtaalla toteutetun investoinnin ansiosta liiketoiminta-alue pystyy toimittamaan hygienia- ja terveydenhuollon tuotteita myös Etelä-Amerikkaan.
Pohjois-Amerikassa terveydenhuollon kuitukankaiden kysynnän arvioidaan kasvavan noin 5 % ja Euroopassa noin 3 % vuodessa. Kasvuennusteita tukevat maailmanlaajuiset terveyttä ja hyvinvointia korostavat megatrendit, pandemioiden ja sairaalainfektioiden yleistyminen sekä muut terveydenhuollon haasteet ja muuttuvat toimintamallit.
Hygieniatuotteissa kuitukankaiden markkinat kasvavat Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa lähes 4 % vuodessa. Hygieniatuotteiden kasvunäkymiä tukevat väestörakenteen muutokset, kuten väestönkasvu sekä tulojen kasvu kehittyvissä maissa ja väestön ikääntyminen kehittyneissä maissa.
Care-liiketoiminta-alueen tavoitteena on kasvaa merkittävästi. Kasvua haetaan keskittymällä yhtäältä tuotevalikoiman laa-
jentamiseen uusia tuotteita kehittämällä ja toisaalta nykyisten asiakkuuksien hyvään hoitamiseen sekä uusien asiakkaiden hankintaan, sillä liikesuhteiden kehittäminen hygienia- ja terveydenhuollon tuotteiden markkinoilla on helposti aikaa vievää.
> Tietoa Suomisesta / Liiketoiminta
> Tietoa Suomisesta / Toimintaympäristö
| 2016 | 2015 | 2014 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. euroa | 416,9 | 444,0 | 401,8* |
| Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa | 25,6 | 31,2 | 26,9* |
| Raportointikauden tulos, milj. euroa | 15,2 | 17,0 | 10.2* |
| Tulos/osake, euroa * | 0,29 | 0,32 | 0.19* |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa | 28,5 | 27,3 | 37,1 |
| Rahavirta/osake, euroa * | 0,56 | 0,54 | 0,75 |
| 2016 | 2015 | 2014 | |
|---|---|---|---|
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa | 53,3 | 23,7 | 7,1* |
| Omavaraisuusaste, % | 45,3 | 43,2 | 41,2 |
| Oma pääoma/osake, euroa * | 2,81 | 2,50 | 2,19 |
| Velkaantumisaste, % | 39,6 | 25,9 | 34,7 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 11,6 | 15,9 | 15.7* |
| Henkilöstö, keskimäärin | 646 | 614 | 591* |
Kaikki luvut viittaavat jatkuviin toimintoihin, ellei toisin mainita.
14 15 16
Oma pääoma/osake,
milj. euroa euroa 20 – 15 – 10 – 5 – 0 – 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 14 15 16 Tulos/osake, euroa. 2014: jatkuvat toiminnot 10,2 15,2 17,0
Raportointikauden tulos
Henkilöstö, keskimäärin
Suominen tähtää toimialan keskiarvon (noin 3 %) ylittävään liikevaihdon orgaaniseen kasvuun.
Suominen tähtää suhteellisen kannattavuuden parantumiseen. Sijoitetun pääoman tuoton (ROI) tavoitetaso on yli 12 %.
Suominen tähtää vakaaseen pääomarakenteeseen ja pääsääntöisesti 40–80 % vaihteluvälille asettuvaan velkaantumisasteeseen (gearing).
Liiketoiminnan rahavirta *Jatkuvat liiketoiminnot. *Jatkuvat liiketoiminnot.
Tuotekehityspäällikkö Windsor Locks, Yhdysvallat Suomisen T&K-tiimissä helmikuussa 2016 aloittanut Vish on tuonut meille lyhyessä ajassa valtavasti kuluttajatietoutta ja määrätietoista tuotetutkimuksen ymmärtämystä. Hän varmistaa, että kuluttajan ääni kuuluu kaikessa työssämme. Hänen kokemuksensa kulutushyödykkeistä muuttaa Suomisen innovaatiojohtamista ja ajattelutapaa.
Suomisen tehtävä on luoda jatkuvasti parempia kuitukankaita ihmisille. Se velvoittaa meidät ottamaan päätöksenteossamme huomioon ympäristön ja sosiaaliset näkökohdat.
Suomisen ensimmäistä, liiketoimintatavoitteiden tueksi määriteltyä yritysvastuustrategiaa toteutettiin toista vuotta vuonna 2016. Yritysvastuustrategiassa määritellään ne alueet, joihin Suominen keskittää voimansa ja resurssinsa strategiakaudella 2015–2017.
Suomisen yritysvastuustrategian painopistealueet ovat olennaisuusanalyysin perusteella seuraavat:
Suomisella kestävä kehitys liittyy päivittäiseen työhön, esimerkiksi vastuullisempien kuitukankaiden kehittämiseen, sekä yksittäisiin projekteihin ja ohjelmiin. Vuonna 2016 yritysvastuuohjelmia olivat syrjimättömyys- ja yhdenvertaisuusohjelma, jonka osana organisaatiossamme otettiin käyttöön sokkorekrytointi, sekä tavarantoimittajien eettiseen ohjeeseen liittyvä ohjelma.
Suominen julkaisi elokuussa 2016 tavarantoimittajien eettisen ohjeen, jossa määritellään yhtiön tavarantoimittajilleen asettamat vaatimukset liittyen esimerkiksi yhdistymisvapauteen ja syrjintäkieltoon. Tavarantoimittajien eettinen ohje on jo
vaikuttanut Suomisen raaka-ainehankintoihin. Olemme esimerkiksi jäädyttäneet liikesuhteet tiettyjen tavarantoimittajien kanssa, kunnes todetut puutteet on korjattu ja toiminta on ohjeen mukaista.
Toinen Suomisen yritysvastuutyön kohokohdista vuonna 2016 oli, kun globaali kulutustavarayhtiö kutsui Suomisen mukaan kestävän kehityksen innovaatioverkostoonsa. Se on osoitus yritysvastuustrategiamme onnistuneesta toteutuksesta, sillä verkostoon kutsuttiin vain joitakin yrityksiä. Mitä mahdollisuuksia tämä tuore mahdollisuus poikii, jää nähtäväksi tulevaisuudessa.
Suomisen vuosikertomuksessa 2016 yritysvastuuta tarkastellaan sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun näkö-
kulmista. Raportoimme yritysvastuutyöstämme vuosittain vuosikertomuksessa.
Ympäristösuorituskykyä ja työturvallisuutta koskevat tiedot on kerätty niistä yksiköistä, joilla on tuotannollista toimintaa. Olennaisuusperiaatteen mukaisesti raportoinnin ulkopuolelle on jätetty ne toimipisteet, joiden yhteydessä ei ole tuotannollista toimintaa.
Yritysvastuuosion grafiikassa esitetään Suomisen jatkuvia toimintoja koskevia historiallisia tietoja vuodesta 2012 alkaen.
Tuotantolaitos Windsor Locksissa Yhdysvalloissa on sekä Suomisen että Ahlstrom Oyj:n käytössä. Windsor Locksin tehtaan osalta ympäristötunnusluvuissa on otettu huomioon vain Suomisen käyttämät resurssit. Työturvallisuutta mittaavissa tunnusluvuissa ei ole mukana henkilöstöä, joka on työskennellyt Suomiselle kuuluvilla tuotantolinjoilla, mutta ei kuulu Suomisen työvoimaan.
Kehitämme jatkuvasti yritysvastuuraportointiamme tavoitteena mahdollisimman avoin, tarkoituksenmukainen ja tasapuolinen viestintä kaikille sidosryhmille.
Suomisen sosiaalisen vastuun perustana on turvallisen työympäristön sekä tasa-arvoisen, oikeudenmukaisen ja hyvinvoivan työyhteisön tarjoaminen henkilöstölle. Tämä on itsestään selvä osa yritysvastuustrategiaamme, jonka mukaan keskitymme toimimaan vastuullisesti koko organisaatiossa.
Liiketoimintastrategian onnistunut toteutus edellyttää henkilöstön osaamisen määrätietoista kehittämistä ja motivaation tukemista. Vuonna 2016 Suominen käytti 316 382 euroa (122 902 euroa vuonna 2015) henkilöstön koulutukseen. Henkilöstön koulutusmenojen merkittävä kasvu johtui Suomisen mittavan prosessi- ja ICT-järjestelmäuudistuksen edellyttämästä koulutuksesta, Bethunen tuotantolinjainvestoinnista ja strategian toteutusta tukevasta koulutuksesta esimerkiksi projektinhallinnassa ja kaupallisissa taidoissa.
Voimme iloksemme todeta, että sairauspoissaolojen määrän laskeva trendi jatkui vuonna 2016: sairauspoissaoloja oli 1,8 % kokonaistyötunneista (2015: 2,2 %).
Vuonna 2016 Suominen alkoi seurata tarkemmin ylimmän johdon, keskijohdon ja asiantuntijoiden työn ja yksityiselämän tasapainoa. Kehityskeskustelujen yhteydessä toteutettava seuranta koski yhteensä 111 henkilöä. Työn ja yksityiselämän tasapainoa ja stressinhallintaa mitattiin kuudella väittämällä, joiden arvioinnissa huomioitiin henkilöiden omien näkemysten lisäksi myös läheisten ja ystävien arviot.
Jokaiseen kysymykseen piti vastata asteikolla 1–4 (1 = täysin eri mieltä, 4 = täysin samaa mieltä). Kaikkien vastaajien
kuuden vastauksen keskiarvoksi tuli 2,95, mikä vastaa hyvää tulosta. Suominen jatkaa henkilöstönsä työn ja yksityiselämän tasapainon seuraamista myös jatkossa.
Oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen työpaikka tarkoittaa, että Suominen kunnioittaa ihmisoikeuksia ja työelämän oikeuksia ja kohtelee kaikkia työntekijöitä samalla tavoin. Emme suvaitse minkäänlaista syrjintää ja olemme sitoutuneet periaatteeseen "sama palkka samasta työpanoksesta". Lisäksi noudatamme sokkorekrytointiperiaatetta rekrytoinneissamme.
| Keskipalkka | Miehet | Naiset |
|---|---|---|
| Johto | 419 | 462 |
| Keskijohto | 157 | 148 |
| Asiantuntijat | 86 | 70 |
| Yhteensä | 108 | 92 |
Vuonna 2016 Suominen jatkoi miesten ja tasa-arvoisen palkkauksen seuraamista analysoimalla kaikkien kuukausipalkkaisten työntekijöiden indeksoidut palkat. Tutkimus käsitti noin 290 henkilöä eri puolilla maailmaa. Tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015, ja vuoden 2016 tutkimus noudatti samaa mallia. Tuntipalkkaiset työntekijät jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle, koska kuukausi- ja tuntipalkkaisten palkat eivät ole vertailukelpoisia.
Suomisen maksamissa palkoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2016. Tutkimusotoksen suhteellisesta pienuudesta johtuen organisaatiomuutoksilla ja valuuttakurssivaihteluilla voi olla suhteettoman suuri vaikutus analyysin tuloksiin. Johtopäätöksemme oli, että palkkatasa-arvotilanne on edelleen kokonaisuudessaan melko hyvä.
Suomisella naisten ja miesten välillä on edelleen palkkaeroja, mutta ne johtuvat
rakenteellisesta epätasapainosta, eli siitä, että kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaatiotasoilla ei ole yhtä paljon naisia ja miehiä, eivätkä siitä, että naisille ja miehille maksettaisiin samasta työstä erisuuruista palkkaa. Suominen jatkaa naisten ja miesten palkkaerojen seuraamista ja on sitoutunut ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin aina tarvittaessa.
Suominen pyrkii lisäämään palkkauksen läpinäkyvyyttä sisällyttämällä raportointiinsa toimitusjohtajan palkan ja yhtiön keskipalkan suhdeluvun, joka kertoo paljonko toimitusjohtajan palkka on verrattuna kuukausipalkkaisten työntekijöiden keskipalkkaan. Vuonna 2016 toimitusjohtajan palkan ja yhtiön keskipalkan suhdeluku Suomisella oli 7,66.
Lisätietoa palkitsemisesta Suomisella löytyy palkka- ja palkkioselvityksestä sivulta 41.
Suomisen koko henkilöstöstä (646 työntekijää) 22 % oli naisia ja 78 % miehiä. Suomisen globaalin palkitsemisjärjestelmän piiriin kuuluvista 110 työntekijästä 39 % oli naisia ja 61 % miehiä. Suomisen globaali palkitsemisjärjestelmä on lyhyen aikavälin kannustinohjelma, jolla palkitaan asiantuntijoita, keskijohtoa ja ylintä johtoa, jos sekä henkilökohtaiselle suoritukselle että organisaation tulokselle asetetut täyttyvät. Suomisen ylimmän johdon eli konsernin johtoryhmän jäsenistä 29 % oli naisia ja 71 % miehiä.
Suomisen koko henkilöstöstä 94 % oli vakituisia työntekijöitä ja 6 %:lla oli määräaikainen työsopimus. Yhdysvalloissa Suomisen työntekijät ovat avoimessa työsuhteessa ("at will"), ja tässä tilastossa heidät katsotaan vakituisiksi työntekijöiksi.
Suomisen koko henkilöstöstä 63 % on tuntipalkkaisia ja 36 % kuukausipalkkaisia työntekijöitä. Tuntipalkkaiset työntekijät ovat yleensä tuotantolinjan hoitajia ja muita tuotannon työntekijöitä, ja kuukausipalkkaisia työntekijöitä ovat asiantuntijat, keskijohto ja ylin johto.
Vuonna 2016 tavoitteemme oli edelleen nolla työtapaturmaa. Vuoden 2015 pettymysten jälkeen onnistuimme parantamaan kaikkia kolmea tunnuslukua.
Suomisen toimipaikoilla sattui vuonna 2016 yhteensä kahdeksan poissaoloon johtanutta tapaturmaa (LTA) (2015: yhdeksän). Tapaturmataajuutemme (AFR) laski 7,34:ään vuonna 2016 (2015: 8,29). Myös tapaturmien vakavuusaste (ASR) aleni hieman ja oli 0,34 (0,37).
Vuonna 2016 Behavior-Based Safety (BBS) -turvallisuusohjelma oli käytössä kolmatta vuotta. Käyttäytymismalleja havainnoivan ohjelman ydin ovat turvallisuuskierrokset (Safety Walks). Turvallisuuskierroksella koulutettu työntekijä kulkee työtilojen läpi havainnoiden sekä turvallisia että vaarallisia toimintatapoja ja
olosuhteita ja keskustelemalla niistä avoimesti työntekijöiden kanssa.
Vuonna 2016 Suomisen tehtailla järjestettiin yhteensä lähes 17 000 turvallisuuskierrosta. Niillä havaittiin yli 3 700 vaarallista toimintatapaa ja olosuhdetta. Tämä vastaa yli 2 400 tuntia työturvallisuuden parantamiseksi tehtyä työtä.
Kehitämme työturvallisuutta jatkuvan parantamisen periaatteella ja jaamme eri tehtaiden parhaita käytäntöjä. Työturvallisuutta kehitettäessä pyritään vaikuttamaan erityisesti ihmisten asenteisiin, käyttäytymiseen ja toimintatapoihin sekä turvallisuuskulttuurin rakentamiseen. Työturvallisuuden seuranta on osa tuotantolaitosten päivittäistä toimintaa.
vakavuusaste (ASR)
12 13 14 15 16
Suominen tähtää suorien ympäristövaikutustensa vähentämiseen sekä tuotteidensa ympäristövaikutusten minimoimiseen niiden koko elinkaaren ajalla. Omassa toiminnassamme keskitymme energia- ja vesitehokkuuden parantamiseen sekä kaatopaikkajätteen määrän vähentämiseen.
Suominen on sitoutunut huomioimaan toimintansa ympäristövaikutukset Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Toimintamme ympäristövaikutukset muodostuvat pääosin tuotannossa käytettävistä raaka-aineista, energiasta ja vedestä sekä tuotannosta syntyvästä jätteestä. Toiminnan jatkuvan parantamisen ja tehostamisen lisäksi Suomisella painotetaan materiaalien uudelleenkäytön ja kierrättämisen periaatteita.
Raaka-aineilla on merkittävä rooli Suomisen liiketoiminnassa, sillä niiden osuus kaikista kustannuksistamme on noin 60–70 %. Vuonna 2016 Suominen osti 136 387 tonnia kuituraaka-ainetta (2015: 138 215 tonnia), josta suurin osa oli viskoosia, sellua, polypropeenia ja polyesteriä. Uusiutuvien raaka-aineiden osuus kaikista Suomisen vuonna 2016 käyttämistä raaka-aineista oli 50,6 % (2015: 48,2 %). Suominen tukee vastuullista metsänhoitoa ja jatkaa hankintojensa kehittämis-
tä tästä näkökulmasta. Tämä on toimintamme kannalta ratkaisevan tärkeää, sillä uusiutuvat raaka-aineemme ovat lähes pelkästään puupohjaisia kuituja – viskoosia, revinnäissellua ja puusellua.
Suominen valmistaa kuitukankaita myös sertifioiduista raaka-aineista, mukaan lukien FSC® (FSC-N002523)- ja PEFC-sertifioidut raaka-aineet. Suomisen sertifioitujen tehtaiden ajantasainen lista on nähtävissä Suomisen verkkosivustolla.
Jatkoimme Suomisen energia- ja vesitehokkuuden parantamiseen keskittyvää työtä vuonna 2016.
Energiatehokkuudessa jatkui hyvä kehityssuunta, ja Suomisen energiankulutus laski 12,69 GJ:een tuotetonnia kohti (2015: 12,78 GJ/t). Energiankulutusta pienensivät mm. tuotantolinjojen tehostamistoimenpiteet, uuden energiantalteenottojärjes-
Raaka-aineiden käyttö vuonna 2016
Energiankulutus lähteittäin vuonna 2016 (yhteensä 1 663 509 GJ)
telmän asennus Cressan tehtaallemme Italiassa sekä led-valaistuksen käyttöönoton aloitus Suomisen tehtailla.
Uusiutuvien energialähteiden osuus energiankulutuksesta vuonna 2016 oli 19,3 % (2015: 21,9 %).
Vesitehokkuuden osalta kulutustavoitteeksi asetettiin 40,06 m3 tuotetonnia kohti (5,5 % vähemmän kuin vuonna 2015). Tavoite saavutettiin, sillä vesitehokkuutemme oli 39,69 m³/t (2015: 42,08 m3 /t). Tavoitteen saavuttamiseen vaikutti muun muassa investointi jäähdytysveden talteenottojärjestelmään Green Bayn tehtaalla Yhdysvalloissa.
Vedenpuhdistusjärjestelmien parantamiseksi tekemämme pitkäjänteinen työ on kantanut hedelmää: kaikki Suomisen prosesseissa käytetty vesi on yhtä puhdasta tai puhtaampaa kuin prosessiin tullessaan.
Arvioimme Suomisen vedenkulutuksen kasvavan vuonna 2017, koska käynnistämme uuden märkärainausta hyödyntävän tuotantolinjan Bethunen tehtaallamme Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä Suomisen Windsor Locksin tehdas kuluttaa yksistään noin 70 % kaikesta käyttämästämme vedestä johtuen tehtaan märkärainausteknologiasta. Bethunen tehtaan vedenkulutuksen arvioidaan kuitenkin olevan Windsor Locksin vedenkulutusta pienempi, sillä uusi tuotantolinja edustaa alan uusinta teknologiaa.
Vuonna 2016 Suomisen tuotetonnikohtaiset kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (suorat, scope 1, ja epäsuorat, scope 2) laskivat 0,99 CO2 -ekvivalenttitonniin tuotetonnia kohti (2015: 1,07 t/t). Suominen ei ole asettanut kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteita, vaan pyrkii päästövähennyksiin energiatehokkuustavoitteiden kautta.
Suominen ostaa mahdollisuuksien mukaan energiaa yhtiöiltä, joilla on alhaiset kasvihuonepäästöt. Vuonna 2016 ilmapäästömme vähenivätkin yli 9 000 CO2 -ekvivalenttitonnia verrattuna alueen keskiarvoon, mikä merkitsee 9,45 %:n vähennystä kasvihuonepäästöissä alueellisiin verrokkipäästöihin nähden.
Suomisen tavoite kaatopaikkajätteen määrälle vuonna 2016 oli 6,86 kg tuotetonnia kohti (1,5 % vähemmän kuin vuonna 2015). Kahden melko tasaisen vuoden jälkeen jätemäärät kuitenkin kasvoivat 10,7 kiloon tuotetonnia kohti vuon-
na 2016 (2015: 6,96 kg/t). Tämä johtui siitä, ettemme pystyneet kierrättämään osaa yhdellä tehtaallamme syntyneestä jätteestä. Kaikki muut seitsemän tehdasta saavuttivat jätemäärän vähentämiselle asetetut tavoitteet. Tulevaisuudessa pyrimme saavuttamaan jätemäärän vähennystavoitteemme panostamalla enemmän kierrätyksen kehittämiseen.
Vedenkäyttö (m3) ja vedenkäytön tehokkuus (m3 /tuotetonni)
Kasvihuonekaasupäästöt*
Vuosi 2016 ei tuonut muutosta Suomisen asemaan taloudellisesti elinvoimaisena yrityksenä. Liikevaihdon kasvu, hyvä kannattavuus, vahva kassavirta ja vankka taloudellinen asema ovat pitkällä aikavälillä edellytyksiä sille, että voimme vastata taloudellisista velvoitteistamme eri sidosryhmille sekä edistää yleistä taloudellista hyvinvointia.
Vuoden 2016 lopussa aloitimme työn, jonka tavoitteena on laajentaa Suomisen veroraportointia osana tulevia vuosikertomuksia. Tarkoituksena on lisätä jatkossa taloudellisten vaikutustemme läpinäkyvyyttä.
| Suora taloudellinen vaikutus 2016 | ||
|---|---|---|
| Liikevaihto 416,9 milj. euroa | Suomisen merkittävimpiä asiakkaita ovat mm. globaalit kuluttajabrändit ja kaupan omien merkkien valmistajat. |
|
| Maksetut palkat 35,9 milj. euroa | Suominen työllisti vuonna 2016 noin 650 henkilöä Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. |
w |
| Materiaalit ja palvelut 307,5 milj. euroa | Suominen ostaa raaka-aineita sekä muita tuotteita ja palveluita paikallisilta ja kansainvälisiltä yhteistyökumppaneilta. |
|
| Maksetut tuloverot 6,3 milj. euroa | Suominen ja sen yksiköt ovat omissa yhteisöissään tärkeitä työllistäjiä ja siten yleisen hyvinvoinnin edistäjiä. |
|
| Nettorahoituskulut 3,2 milj. euroa | ||
| Vuonna 2016 maksettiin osinkoa yhteensä noin 5,0 milj. euroa, tilikaudelta 2015. |
Suomisella oli 4 862 osakkeenomistajaa 31.12.2016. | |
| Sairauspoissaolot, % kaikista työtunneista |
2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 |
|---|---|---|---|---|---|
| 2,5 | 2,8 | 2,4 | 2,2 | 1,8 | |
| Toimitusjohtajan palkan ja yhtiön keskipalkan suhdeluku* |
2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 |
| - | - | - | - | 7,66 | |
| * Toimitusjohtajan palkka jaettuna kuukausipalkkaisten työntekijöiden keskipalkalla. | |||||
| Henkilöstön koulutusmenot, euroa | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 |
| 123 000 | 106 125 | 250 607 | 122 902 | 316 382 | |
| Naisten suhteellinen osuus, % | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 |
| Koko henkilöstöstä | - | - | - | - | 22,0 % |
| Ylimmästä johdosta | 16,7 % | 14,3 % | 28,6 % | 28,6 % | 28,6 % |
| Turvallisuuden tunnusluvut | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 |
| Poissaoloon johtaneet tapaturmat (LTA) | 5 | 9 | 2 | 9 | 8 |
| Tapaturmien vakavuusaste (ASR) | 0,14 | 0,48 | 0,04 | 0,37 | 0,34 |
| Tapaturmataajuus (AFR) | 4,37 | 9,00 | 1,83 | 8,29 | 7,34 |
| Työvoima | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 |
| Henkilöstö keskimäärin | 603 | 550 | 591 | 614 | 646 |
| Vakituisia työntekijöitä**, % | - | - | - | - | 94 % |
| Määräaikaisia työntekijöitä, % | - | - | - | - | 6 % |
| Tuntipalkkaisia työntekijöitä, % | - | - | - | - | 63,4 % |
| Kuukausipalkkaisia työntekijöitä, % | - | - | - | - | 36,6 % |
** Sisältää avoimessa työsuhteessa ("at will") olevat työntekijät Yhdysvalloissa.
| Lähde | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 |
|---|---|---|---|---|---|
| Ostettu sähkö | 622 707,2 | 587 842,9 | 637 406,1 | 663 165,9 | 649 210,3 |
| Maakaasu | 638 930,1 | 718 704,5 | 769 663,4 | 728 034,6 | 725 227,9 |
| Ostettu höyry | 282 330,5 | 261 004,4 | 231 207,5 | 286 145,2 | 283 370,8 |
| Muut | 5 050,0 | 4461,7 | 6 121 | 5 820,8 | 5 700,1 |
| Yhteensä | 1 549 017,8 | 1 572 013,5 | 1 644 398,1 | 1 683 166,4 | 1 663 509,1 |
| Energiatehokkuus, | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| GJ tuotetonnia kohti | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 |
| 12,91 | 13,02 | 13,02 | 12,78 | 12,69 | |
| Kasvihuonekaasupäästöt, CO2 -ekvivalenttitonnia |
2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 |
| Suorat (scope 1) | 35 354,26 | 41 207,00 | 44 115,10 | 42 201,96 | 41 563,76 |
| Epäsuorat (scope 2) | 61 282,24 | 73 472,00 | 97 377,40 | 98 571,73 | 88 169,20 |
| Yhteensä | 96 636,50 | 114 679,00 | 141 492,50 | 140 773,69 | 129 732,96 |
| Kasvihuonekaasupäästöt, CO2 | -ekvivalenttitonnia tuotetonnia kohti | ||||
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | |
| Suorat (scope 1) | 0,29 | 0,34 | 0,35 | 0,32 | 0,32 |
| Epäsuorat (scope 2) | 0,51 | 0,61 | 0,77 | 0,75 | 0,67 |
| Yhteensä | 0,81 | 0,95 | 1,12 | 1,07 | 0,99 |
| Raaka-aineiden käyttö, tonnia | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 |
| - - |
138 519 | 138 215 | 136 387 | ||
| Kaatopaikkajäte | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 |
| Tonnia | 1 675,00 | 2 278,00 | 888,31 | 916,47 | 1 399,63 |
| Kg tuotetonnia kohti | 13,96 | 18,87 | 7,03 | 6,96 | 10,68 |
| Vedenkäytön tehokkuus, m3 tuotetonnia kohti |
2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 |
| 41,44 | 40,27 | 43,01 | 42,08 | 39,69 | |
| Vedenkäyttö, m3 | |||||
| Lähde | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 |
| Pintavedet | 3 301 526 | 3 185 211 | 3 805 396 | 3 990 096 | 3 820 329 |
| Pohjavedet | 613 675 | 626 840 | 557 605 | 480 743 | 436 014 |
| Kunnalliset lähteet | 1 055 598 | 1 048 897 | 1 068 729 | 1 071 452 | 946 571 |
| Total | 4 970 799 | 4 860 948 | 5 431 730 | 5 542 291 | 5 202 914 |
Kaikki luvut viittaavat jatkuviin toimintoihin.
Ninalla on ollut merkittävä rooli Suomisella vuoden 2015 lopussa käynnistyneessä prosessija ICT-järjestelmäuudistuksessa. Projekti tukee Suomisen kasvupyrkimyksiä yhtenäistämällä toimintatapamme globaalisti ja kehittämällä kysynnän, toimitusten ja tilausten hallintaa. Tiiminvetäjänä Nina on tuonut projektiin liiketoimintanäkemystä, ja hänen asenteessaan kiteytyy koko projektin tarkoitus: yhtiön globaalin yhteistyön tehostaminen.
Nina Paananen
Asiakaspalvelupäällikkö Nakkila
Suominen Oyj ("Suominen") noudatti tilikaudella 2016 Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2015. Hallinnointikoodin, arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n sekä valtiovarainministeriön asetuksen arvopaperin liikkeeseen laskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta 7 §:n edellyttämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillisenä kertomuksena toimintakertomuksen yhteydessä. Selvitys on julkaistu pörssitiedotteella samanaikaisesti tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kanssa ja on saatavilla Suomisen verkkosivuilla www. suominen.fi.
Suominen Oyj:n tarkastusvaliokunta ja hallitus ovat käsitelleet selvityksen. Selvitystä ei päivitetä tilikauden aikana, mutta sen sisältämien aihealueiden ajantasainen tieto on esitetty Suomisen verkkosivuilla.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2015 on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkkosivuilla osoitteessa, www.cgfinland.fi.
Suominen-konsernin liiketoiminnasta vastaavat osakeyhtiölain mukaiset toimielimet: yhtiökokous, joka valitsee hallituksen jäsenet ja sen puheenjohtajan, sekä hallituksen valitsema toimitusjohtaja.
Suominen Oyj:n ylin päättävä elin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät päätäntävaltaansa. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Konsernin emoyhtiö Suominen Oyj vastaa konsernin johdosta, taloushallinnosta ja rahoituksesta, tuotekehityksestä ja immateriaalioikeuksien hallinnoinnista, henkilöstöhallinnosta, tietohallinnosta sekä viestinnästä ja sijoittajasuhteista.
Suomisella on kaksi liiketoiminta-aluetta, Convenience ja Care, mutta vain yksi toimintasegmentti.
Suomisella on yhtiökokouksen perustama osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ja tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten palkitsemisesta, ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi ja ehdotus hallituksen jäseniksi sekä puheenjohtajaksi. Lisäksi toimikunnan tehtävänä on etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita.
Nimitystoimikunta koostuu neljästä (4) jäsenestä, joista yhtiön kolme suurinta osakkeenomistajaa ovat kukin oikeutettuja nimeämään yhden jäsenen. Yhtiön kulloinenkin hallituksen puheenjohtaja toimii toimikunnan neljäntenä jäsenenä.
Nimitystoimikunta toimii toistaiseksi kunnes yhtiökokous toisin päättää. Toimikunnan jäsenet nimitetään vuosittain ja jäsenten toimikausi päättyy, kun toimikuntaan on nimitetty uudet jäsenet. Toimikunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä eikä yhtiön toimivaan johtoon kuuluva henkilö saa olla toimikunnan jäsen.
Tilikauden 2016 aikana toimineen nimitystoimikunnan jäsenten nimeämiseen oikeutetut osakkeenomistajat määräytyivät 1.9.2015 sekä 1.9.2016 rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella.
Nimitystoimikunnan muodostivat ajalla 1.1.–1.9.2016 :
Nimitystoimikunnan muodostivat 2.9.2016 alkaen:
Nimitystoimikunta kokoontui kolme kertaa tilikaudella 2016. Jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.
Vuoden 2016 varsinaiseen yhtiökokoukseen eli 16.3.2016 asti Suominen Oyj:n hallituksen jäseninä toimivat Jorma Eloranta (hallituksen puheenjohtaja), Risto Anttonen (varapuheenjohtaja), Andreas Ahlström, Hannu Kasurinen, Laura Raitio ja Jaana Tuominen.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 16.3.2016 hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Andreas Ahlström, Risto Anttonen, Jorma Eloranta, Hannu Kasurinen, Laura Raitio ja Jaana Tuominen. Hallituksen toimikausi kestää vuoden 2017 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
hallituksen puheenjohtaja s. 1951 diplomi-insinööri, tekniikan tohtori (h.c.), vuorineuvos Omistus* Suominen Oyj:ssä: 40 030 osaketta
hallituksen varapuheenjohtaja s. 1949 diplomiekonomi, teollisuusneuvos Omistus* Suominen Oyj:ssä: 28 830 osaketta
s. 1976 kauppatieteiden maisteri sijoitusjohtaja, Ahlström Capital Oy Omistus* Suominen Oyj:ssä: 5 360 osaketta
s. 1963 kauppatieteiden maisteri johtaja, Carton Board -liiketoimintayksikkö, Stora Enso Oyj Omistus* Suominen Oyj:ssä: 19 210 osaketta
s. 1962 tekniikan lisensiaatti toimitusjohtaja, Diacor terveyspalvelut Oy Omistus* Suominen Oyj:ssä: 5 360 osaketta
s. 1960 diplomi-insinööri konserni- ja toimitusjohtaja, Paulig Oy Omistus* Suominen Oyj:ssä: 9 306 osaketta
* Henkilökohtaisesti ja määräysvaltayhteisöjen kautta omistetut osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet Suominen Oyj:ssä ja/tai sen konserniyhtiöissä 31.12.2016.
Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Kaikki hallituksen jäsenet ovat myös riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta Andreas Ahlströmiä, joka toimi tilikaudella 2016 Ahlström Capital Oy:n sijoitusjohtajana. Suominen Oyj:n suurin osakkeenomistaja AC Invest Two B.V. on Ahlström Capital Oy:n konserniyhtiö.
Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus päättää asioista, joilla yhtiön toiminnan laajuus huomioon ottaen on huomattava merkitys yhtiön toiminnalle. Hallituksella on vuosittainen kokoussuunnitelma. Hallituksen keskeiset tehtävät ovat:
päättää yhtiön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmästä
käsitellä ja hyväksyä tilinpäätökset, toimintakertomukset, tilinpäätöstiedotteet ja osavuosikatsaukset
Hallituksen valitsee yhtiökokous ja siihen kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) jäsentä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan johdolla. Kokousten esittelijänä toimii pääsääntöisesti toimitusjohtaja.
Vuonna 2016 hallitus kokoontui 18 kertaa, joista 9 kertaa per capsulam. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 100 %. Kunkin hallituksen jäsenen osallistumisaktiivisuus ilmenee alla olevasta taulukosta.
| Nimi | Osallistuminen | |
|---|---|---|
| Jorma Eloranta | puheenjohtaja | 18/18 |
| Risto Anttonen | varapuheen johtaja |
18/18 |
| Andreas Ahlström | jäsen | 18/18 |
| Hannu Kasurinen | jäsen | 18/18 |
| Laura Raitio | jäsen | 18/18 |
| Jaana Tuominen | jäsen | 18/18 |
Hallitus arvioi tilikaudella 2016 kunkin kokouksensa jälkeen keskuudessaan kokouksen valmisteluita, kokouksen kulkua ja omaa toimintaansa jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Puheenjohtaja haastattelee kerran vuodessa kunkin hallituksen jäsenen erikseen tavoitteena kehittää hallituksen työskentelyä ja suunnata sitä mahdollisimman oikeisiin kysymyksiin.
Lisäksi hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan tilikaudella 2016 tekemällä sisäisen itsearvioinnin. Arvioinnin tulokset luovutettiin luottamuksellisesti myös osakkeenomistajien nimitystoimikunnan käyttöön.
Monimuotoisuus on tunnistettu Suomisella keskeiseksi pitkän tähtäimen menestystekijäksi. Myös yhtiön hallituksen kokoonpanoa pohdittaessa monimuotoisuutta arvioidaan useista eri näkökulmista. Hallituksen osaamisen, kokemuksen ja mielipiteiden monimuotoisuus edistää avoimuutta uusille ajatuksille ja auttaa hallitusta tukemaan ja haastamaan yhtiön johtoa. Monimuotoisuus vahvistaa avointa keskustelua ja päätöksenteon itsenäisyyttä. Lisäksi se edistää hyvää hallintotapaa, hallituksen ja toimivan johdon tehokasta valvontaa ja tukee seuraajasuunnittelua.
Suomisen osakkeenomistajien nimitystoimikunta arvioi hallituksen jäsenten lukumäärää, kokoonpanoa ja osaamistarpeita yhtiön nykyisten ja tulevien tarpeiden valossa. Hallituksen kokoonpanoa tarkastellessaan nimitystoimikunta pohtii muun muassa, onko hallituksessa edustettuna laaja-alaisesti liike-elämän tuntemusta, eri sukupuolia edustavia henkilöitä sekä eri-ikäisiä jäseniä. Suomisen tavoitteena on, että sen hallituksessa on sekä miehiä että naisia.
Suomisella lähtökohtana on, että nimitystoimikunnan lopullinen ehdotus yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanoksi perustuu kunkin ehdokkaan pätevyyteen ja osaamiseen. Ehdokkaiden on myös voitava käyttää riittävästi aikaa hallitustyöskentelyyn.
Suomisen monimuotoisuusperiaatteet on esitetty tässä oleellisilta osin. Ne ovat luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.suominen.fi.
Suomisen 16.3.2016 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön hallitukseen kuusi jäsentä. Kuudesta jäsenestä kaksi on naisia. Kaikilla Suomisen hallituksen jäsenillä on korkeakoulututkinto joko kaupalliselta tai tekniseltä alalta. Kokemukseltaan he edustavat laaja-alaisesti kansainvälistä liike-elämää ja tuovat siten monimuotoista asiantuntemusta ja erilaisia näkemyksiä hallitustyöskentelyyn. Nuorin hallituksen jäsen täytti 40 vuotta ja vanhin 67 vuotta vuoden 2016 aikana. Suomisen 16.3.2016 pidetty yhtiökokous päätti poistaa yhtiöjärjestyksestä hallituksen jäsenen ikää koskevan rajoituksen.
Monimuotoisuutta koskevista periaatteista ja niiden toteutumisesta raportoidaan vuosittain osana Suomisen selvitystä konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Tarkastusvaliokunnan ensisijaiset tehtävät liittyvät yhtiön hyvän hallinnoinnin varmistamiseen sekä kirjanpidon ja taloudellisen raportoinnin, sisäisten valvontajärjestelmien ja ulkoisen tilintarkastajan toiminnan valvonnan varmistamiseen. Tarkastusvaliokunta valmistelee vastuualueelleen kuuluvia asioita hallitukselle, mutta sillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa, ellei hallitus erikseen tietyn asian osalta niin päätä.
Valiokunnan puheenjohtaja ja jäsenet valitaan vuosittain hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Valiokuntaan valitaan vähintään kolme jäsentä. Tarkastusvaliokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallituksen järjestäytymiskokoukseen asti, ajalla 1.1.–16.3.2016 tarkastusvaliokunnassa toimivat Hannu Kasurinen (puheenjohtaja) sekä Andreas Ahlström ja Laura Raitio. Järjestäytymiskokouksessaan 16.3.2016 hallitus valitsi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Hannu Kasurisen ja jäseniksi Andreas Ahlströmin ja Jaana Tuomisen.
Tarkastusvaliokunta kokoontui neljä (4) kertaa tilikaudella 2016. Jäsenten osallistumisprosentti kokouksissa oli 100 %. Kunkin tarkastusvaliokunnan jäsenen osallistumisaktiivisuus ilmenee alla olevasta taulukosta.
| Nimi | Osallistuminen | ||
|---|---|---|---|
| Hannu Kasurinen | puheenjohtaja | 4/4 | |
| Andreas Ahlström jäsen | 4/4 | ||
| Laura Raitio | jäsen 16.3.2016 asti |
1/1 | |
| Jaana Tuominen | jäsen 16.3.2016 alkaen |
3/3 |
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin muun ylimmän johdon palkitsemis- ja nimitysasiat sekä yhtiön henkilöstön palkitsemiseen liittyvät periaatteet ja käytännöt. Lisäksi valiokunta valmistelee hallitukselle henkilöstöraportointiin ja johdon seuraajasuunnitteluun kuuluvia asioita tarpeen mukaan. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee vastuualueelleen kuuluvia asioita hallitukselle, mutta sillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa ellei hallitus erikseen yksittäisen asian osalta niin päätä.
Valiokunnan puheenjohtaja ja jäsenet valitaan vuosittain hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai yhtiön tai konsernin muuhun johtoon kuuluva henkilö ei saa olla valiokunnan jäsen.
Hallituksen järjestäytymiskokoukseen asti, ajalla 1.1.–16.3.2016 Suominen Oyj:n henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnassa toimivat Jorma Eloranta (puheenjohtaja) sekä Risto Anttonen ja Jaana Tuominen. Järjestäytymiskokouksessaan 16.3.2016 hallitus valitsi valiokunnan puheenjohtajaksi uudelleen Jorma Elorannan ja jäseniksi Risto Anttosen sekä Laura Raition.
Valiokunta kokoontui kolme (3) kertaa tilikaudella 2016. Jäsenten osallistumisprosentti kokouksissa oli 100 %. Kunkin jäsenen osallistumisaktiivisuus ilmenee alla olevasta taulukosta.
| puheenjohtaja | 3/3 |
|---|---|
| jäsen | 3/3 |
| jäsen 16.3.2016 asti |
0/0 |
| jäsen 16.3.2016 alkaen |
3/3 |
| Osallistuminen |
Yhtiön hallitus valitsee toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa osakeyhtiölain säännösten sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan velvollisuus on huolehtia yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtaja toimii konsernin johtoryhmän sekä laajennetun johtoryhmän puheenjohtajana sekä johtoryhmien jäsenten välittömänä esimiehenä.
Suominen Oyj:n toimitusjohtaja on Nina Kopola, s. 1960, diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti. Nina Kopola omisti (henkilökohtaisesti ja määräysvaltayhteisöjen kautta omistetut osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet Suominen Oyj:ssä ja/ tai sen konserniyhtiöissä) 31.12.2016 yhteensä 85 172 Suominen Oyj:n osaketta.
Toimitusjohtajan tukena toimii johtoryhmä sekä laajennettu johtoryhmä. Muun johdon tehtävät ovat luonteeltaan operatiivisia. Johtoryhmään kuuluivat vuonna 2016 puheenjohtajana toimivan toimitusjohtajan lisäksi seuraavat henkilöt:
talousjohtaja ekonomi s. 1963 Omistus* Suominen Oyj:ssä: 33 266 osaketta
johtaja, Care-liiketoiminta-alue B.Sc. (Business Administration/Marketing) s. 1964 Omistus* Suominen Oyj:ssä: 10 000 osaketta
johtaja, Tuotantolaitokset, Pohjois- ja Etelä-Amerikka B.A. (Chemistry) s. 1957 Omistus* Suominen Oyj:ssä: 6 348 osaketta
Johtaja, Convenience-liiketoiminta-alue BIE (Industrial Engineering), MBA (Marketing) s. 1969 Omistus* Suominen Oyj:ssä: 12 000 osaketta
johtaja, Tuotantolaitokset, EMEA ENSI Engineering s. 1964 Omistus* Suominen Oyj:ssä: 21 525 osaketta
| Henkilöstöjohtaja |
|---|
| VTM |
| s. 1966 |
| Omistus* Suominen Oyj:ssä: |
| 29 345 osaketta |
* Henkilökohtaisesti ja määräysvaltayhteisöjen kautta omistetut osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet Suominen Oyj:ssä ja/tai sen konserniyhtiöissä 31.12.2016.
Laajennettuun johtoryhmään kuuluvat edellä mainittujen lisäksi tutkimus- ja kehitysjohtaja, teknologiajohtaja, tietohallintojohtaja, markkinointi- ja tuotehallintajohtaja, hankintajohtaja sekä viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja.
Suomisella valvonta on oleellinen osa organisaation toimintaa. Valvontaa suoritetaan erilaisten liiketoimintaprosessien ohjauksessa ja varmistamisessa sekä kattavan raportoinnin avulla.
Suomisen valvontaympäristö rakentuu ohjeistukseen, yrityskulttuuriin sekä esimiesten ja työntekijöiden tapaan toimia. Konserni on määritellyt arvonsa, eli ohjaavat periaatteensa, joilla kannustetaan aktiiviseen ja eettiseen toimintatapaan sekä eri sidosryhmien kanssa että konsernin sisällä. Arvojen jalkauttamiseen kuuluu hyvän moraalin mukaiseen käyttäytymiseen kannustaminen siten, että korostetaan toiminnassa rehellisyyttä, läpinäkyvyyttä ja tiimityöskentelyä.
Sisäisen valvonnan prosessit, joilla kontrolloidaan toimintaa, perustuvat hallituksen hyväksymiin toimintapolitiikkoihin ja muihin ohjeisiin. Organisaation vastuut rakentuvat tehtävien asemavaltuuksiin, tehtävien eriyttämiseen sekä "kahden silmäparin" ja "yksi yli" -päätöksentekoperiaatteisiin. Tehokas sisäinen valvonta edellyttää, että työtehtävät on jaettu asianmukaisesti eri työntekijöille ja että mahdolliset eturistiriidat tunnistetaan ja eliminoidaan. Valvontaympäristön riittävyys varmistetaan sisäisillä valvontaprosessien analysoinneilla ja arvioinneilla sekä ulkoisten tilintarkastajien suorittamilla tarkastuksilla.
Konsernin talousorganisaatio avustaa liiketoimintayksiköitä niiden toiminnan ja kannattavuuden analysoinnissa sekä liiketoimintavalintoja koskevissa päätöksissä. Yksiköiden controllereiden vastuulla on varmistaa, että kontrolliprosessit ovat olemassa ja että ne toimivat yksiköissä. Tietohallinnon tehtävänä on varmistaa, että konserniyksiköiden tietojärjestelmien turvallisuustarkistukset toimivat ja ovat riittäviä.
Suomisen sisäisen valvonnan järjestelmät toimivat muun muassa sen todentamiseksi, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot konsernin taloudellisesta tilasta. Vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä kuuluu hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Kullekin hallituksen jäsenelle toimitetaan kuukausittain konsernin taloudellista tilannetta käsittelevä raportti.
Käytännön valvontaa tehdään paitsi hallituksen myös eri johtoryhmien katsaustilaisuuksissa, joissa käydään läpi toteutuneita tuloksia. Konsernin taloudellista johtamista ja toimintojen valvontaa tukevat ja koordinoivat konsernin taloushallinto ja controller-verkosto.
Suomisen sisäinen valvonta on hajautettu eri konsernitoiminnoille, jotka valvovat vastuullaan olevien hallituksen hyväksyminen toimintaohjeiden noudattamista. Konsernitason ohjeistuksen lisäksi valvontatoimenpiteitä suoritetaan yksikkö- ja tehdastasoilla. Valvontatoiminnot kattavat niin yleiset kuin yksilöidyt valvontamenettelyt, joiden tarkoituksena on estää, paljastaa ja korjata virhetilanteet ja poikkeamat.
Jatkuvassa liiketoiminnassa sovelletaan useita valvontamenettelyitä, joilla pyritään estämään mahdollisten virheiden ja poikkeamien syntyminen taloudellisessa raportoinnissa ja joilla nämä virheet havaitaan ja korjataan. Suominen jakaa valvontatoimet kolmeen luokkaan. Kirjalliset ohjeistukset auttavat organisaatiossa toimivia vakiinnuttamaan noudatettavat valvontamenettelyt. Jatkuvalla ja säännöllisellä raportoinnilla saadaan tietoa konsernin toiminnoista, yksiköiden taloudellisesta tilanteesta sekä varmistetaan ohjeiden ja määriteltyjen menettelytapojen noudattaminen. Prosesseissa, jotka on luokiteltu kriittisiksi, tarvitaan erityisiä auktorisointeja töiden edistymisen mahdollistamiseksi vaiheesta toiseen joko turvallisuussyistä tai oikeellisuuden varmistamiseksi.
Mahdollisten erillisarviointien tarve, laajuus ja tiheys määritellään riskien arvioinnin sekä jatkuvan valvonnan tehokkuuden perusteella. Tietoturvallisuus ja siihen liittyvät valvontamenettelyt ovat keskeisiä kysymyksiä, kun tietojärjestelmien ominaisuuksia määritellään ja sovelletaan.
Konsernin laskentakäsikirja, hallituksen hyväksymät toimintapolitiikat ja muut ohjeet ja määräykset, jotka koskevat taloudellista raportointia, pidetään ajan tasalla ja johto viestii niistä säännöllisesti työntekijöille, joita asia koskee, ja ne ovat nähtävillä myös yksiköiden sisäisissä yleisissä tiedostoissa. Yksiköt käyttävät raportoinnissaan
määriteltyä standardikokonaisuutta. Konsernijohto ja yksiköiden johtoryhmät pitävät kuukausittain kokouksia, joissa analysoidaan toimintaan liittyvien mittareiden ja indikaattoreiden kehitystä. Niiden avulla pyritään muun muassa siihen, että johto pystyisi paremmin ymmärtämään liiketoiminnan tuloksellisuutta ja toimintaan vaikuttavia tekijöitä.
Vastuu jatkuvasta seurannasta on liiketoimintayksiköiden johdolla ja controller-toiminnoilla.
Laatutarkastajien ja asiakkaiden auditoijien tekemät säännölliset tarkastukset kattavat myös toimitusketjun prosessien valvontamenettelyt.
Konsernin talousosasto valvoo konsernin yksiköiden toimintoja ja prosesseja sekä ulkoisen ja sisäisen talousraportoinnin oikeellisuutta.
Riskienhallinta on integroitu osaksi Suomisen liiketoiminnan hoitamista, ja riskien tunnistaminen ja arviointi ovat edellytyksiä myös sisäisten kontrollien järjestämiselle. Tavoitteena on keskittyä liiketoiminnan kannalta keskeisimpiin riskeihin. Riskit jaetaan liiketoimintariskeihin, jotka johtuvat liiketoimintaympäristön muutoksista, ja toimintariskeihin, jotka johtuvat organisaation toimintaprosessien puutteista.
Toimintariskit voivat olla merkittäviä ulkoisten tahojen kanssa tehtävissä liiketoimissa. Konserniohjeistus, prosessitarkistukset, tehtävien eriyttämiset ja kokonaisvaltaisiin laatujärjestelmiin liittyvät standardit varmistavat osaltaan, että liiketoimintasuhteissa ei altistuta merkittäville riskeille.
Hallitus arvioi ja tarkkailee taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä tavoitteenaan varmistaa, että yhtiön taloudellinen raportointi on luotettavaa, tukee päätöksentekoa ja palvelee ulkoisten sidosryhmien tarpeita. Varallisuuserien, velkojen tai vastuiden arvostaminen erilaisia arviointioletuksia ja -kriteerejä käyttämällä voi muodostua riskiksi.
Keskeisiä tulevaisuutta koskevia oletuksia ja raportointipäivän arvioita, joihin liittyy merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvon olennaisesta muuttumisesta, arvioidaan jatkuvasti. Monimutkaiset ja muuttuvat liiketoimintaan vaikuttavat tekijät voivat lisätä epävarmuutta omaisuuserien kirjanpitoarvojen määrittämiseen. Välttääkseen virhearviointeja varojen tai velkojen arvostuksessa käypiin arvoihin yhtiö tekee säännöllisiä tarkistuksia esimerkiksi vertailemalla tietoja materiaalivirroista, määristä, arvoista ja laadusta kirjanpidon tuottamiin tietoihin. Virhetilanteita, jotka saattaisivat syntyä epäsäännöllisistä tai epäjatkuvista tiedoista, vähennetään tekemällä automatisoituja järjestelmätarkistuksia, jotka perustuvat tapahtumien jäljitettävyyteen (audit trail).
Suomisella ei ole erillistä omaa sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Tilintarkastaja sopii tarkastusvaliokunnan kanssa vuosittain tilintarkastussuunnitelmasta, jossa huomioidaan se, että Suomisella ei ole erillistä omaa sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Tilintarkastussuunnitelma sisältää muun muassa tehostetun sisäisten kontrollien tarkastuksen. Sisäisen tarkastuksen havainnoista raportoidaan tarkastusvaliokunnalle, toimitusjohtajalle ja asianosaiselle muulle yhtiön johdolle.
Suominen Oyj on arvioinut, että sen mahdolliset lähipiiriliiketoimet ovat luonteeltaan tavanomaisia, jolloin niitä koskevaa päätöksentekomenettelyä ei selosteta tässä selvityksessä. Lähipiiriliiketoimet tilikaudella 2016 on esitetty konsernitilinpäätöksessä.
Suominen noudattaa kulloinkin voimassa olevaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Lisäksi yhtiön hallitus on vahvistanut Suomiselle oman sisäpiiriohjeen, joka täydentää Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Yhtiön sisäpiiriohje uudistettiin kokonaisuudessaan 3.7.2016 voimaantulleen markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (EU N:o 596/2014)("MAR") johdosta.
Suominen on MAR-sääntelyn seurauksena päättänyt, että se ei 3.7.2016 jälkeen enää ylläpidä yrityskohtaista luetteloa pysyvistä sisäpiiriläisistä. Mahdollisissa sisäpiirihankkeissa mukana olevat henkilöt merkitään kulloinkin perustettaviin hankekohtaisiin sisäpiiriluetteloihin.
MAR-sääntelyn mukaisesti Suomisella ei ole enää velvollisuutta ylläpitää julkista sisäpiirirekisteriä. Sen sijaan Suominen ylläpitää luetteloa johtotehtävissä toimivista henkilöistä (johtohenkilö) ja heidän lähipiiristään. Näillä henkilöillä on velvollisuus ilmoittaa Suomiselle ja Finanssivalvonnalle kaikki heidän lukuun tehdyt liiketoimet Suomisen rahoitusvälineillä. Suominen julkistaa näistä ilmoituksista pörssitiedotteen niin pian kuin mahdollista ilmoituksen saatuaan.
Suomisella liiketoimistaan ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi on määritelty Suominen Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja.
Johdon osakeomistukset -verkkosivulla olevia tietoja ei päivitetä MAR-sääntelyn voimaantulon 3.7.2016 jälkeen. Julkistettuja johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimi-ilmoituksia voi tarkastella yhtiön verkkosivuilla www.suominen.fi (> Sijoittajille > Osake ja omistus > Johdon liiketoimet.).
MAR-sääntelyn voimaantulon myötä Suomisella määriteltyjä johtohenkilöitä koskee MAR-sääntelyn mukainen 30 kalenteripäivän mittainen niin sanottu suljettu ikkuna ennen taloudellisten raporttien julkistusta. Suljettuun ikkunaan kuuluu myös taloudellisen raportin julkaisupäivä. Suljetun ikkunan aikana johtohenkilöä koskee kaupankäyntikielto Suomisen rahoitusvälineillä. Suominen on asettanut 30 päivän mittaisen, taloudellisten raporttien julkistuksia edeltävän suljetun ajanjakson myös muun muassa niille avainhenkilöille, jotka osallistuvat yhtiön taloudellisten raporttien valmisteluun. Tieto suljetuista ajanjaksoista julkistetaan vuosittain pörssitiedotteena sekä yhtiön verkkosivujen tapahtumakalenterissa.
Suljetulla ikkunalla määriteltyjen johtoja avainhenkilöiden on mahdollista käydä kauppaa Suomisen rahoitusvälineillä vain äärimmäisissä poikkeustapauksissa, esimerkiksi osallistuakseen yhtiön velvoittamana osakesäästöohjelmaan. Poikkeamiseen 30 päivän suljetusta ikkunasta vaaditaan yhtiön suostumus. Mikäli johto- tai avainhenkilöllä on hallussaan sisäpiiritietoa, suljetusta ikkunasta ei voida poiketa.
Sen lisäksi että johto- ja avainhenkilöt noudattavat suljettua ikkunaa ja muita kaupankäyntirajoituksia, heidän tulee ajoittaa kaupankäyntinsä Suomisen osakkeella ja muilla rahoitusvälineillä siten, että he eivät toiminnallaan heikennä rahoitusmarkkinoiden yleistä luottamusta yhtiötä kohtaan. Suominen suosittelee, että johto- ja avainhenkilöt sijoittavat Suomisen osakkeeseen ja muihin rahoitusvälineisiin pitkällä tähtäimellä. Lisäksi yhtiö suosittelee, että johto- ja avainhenkilöt ajoittavat mahdolliset kaupat siten, että markkinoilla on käytettävissään mahdollisimman kattavat tiedot osakkeen tai rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista tekijöistä.
Suomisen talousjohtaja toimii yhtiön sisäpiirivastaavana ja johtaa yhtiön sisäpiirihallintoa:
Johtohenkilöiden liiketoimista johtuvien ilmoitusten vastaanottamisesta, käsittelystä ja toimittamisesta Finanssivalvontaan (mikäli ilmoittaja on hänet siihen valtuuttanut) sekä ilmoitukseen liittyvän pörssitiedotteen julkaisemisesta
Hankekohtaisten sisäpiiriluetteloiden ylläpitämisestä
Suomisen 16.3.2016 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy:n. Päävastuullinen tilintarkastaja on KHT Kristina Sandin.
Tilintarkastaja sopii tarkastusvaliokunnan kanssa vuosittain tilintarkastussuunnitelmasta, jossa huomioidaan se, että Suomisella ei ole erillistä omaa sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Sisäisen tarkastuksen havainnoista raportoidaan tarkastusvaliokunnalle, toimitusjohtajalle ja asianosaiselle muulle yhtiön johdolle.
Vuonna 2016 Ernst & Young Oy:lle maksetut palkkiot konserniyhtiöiden lakisääteisestä tilintarkastuksesta olivat 459 tuhatta euroa. Tilintarkastukseen liittymättömistä vero-, IFRS- ja muista palveluista tilintarkastusyhteisölle ja sen kanssa samaan konserniin kuuluville yhtiöille maksettiin 24 tuhatta euroa.
Suomisen strategiakausi 2015–2017 saavutti puolivälin vuonna 2016. Koko vuotta leimasi merkittävien muutosten sijaan tasainen kehitys. Suominen noudattaa periaatetta, jonka mukaan "rakenne seuraa strategiaa". Markkinalähtöisen tuotejohtajan asemaan tähtäävän visiomme mukaisesti Suomisen organisaatio rakentuu kahdesta liiketoiminta-alueesta (Convenience ja Care), kahdesta tuotantokokonaisuudesta (Pohjois- ja Etelä-Amerikka sekä EMEA), keskitetystä tuotekehityksestä ja globaaleista tukitoiminnoista. Organisaatiota johtaa kaksi johtoryhmää: konsernin johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä. Suominen ei tehnyt merkittäviä muutoksia organisaatioon vuonna 2016, ja kaikki johtoryhmien jäsenet jatkoivat tehtävissään edellisen vuoden tapaan.
Nimensä ja työjärjestyksensä mukaisesti henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin muun ylimmän johdon palkitsemis- ja nimitysasiat sekä yhtiön henkilöstön palkitsemiseen liittyvät periaatteet ja käytännöt. Keskeinen osa henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan työtä on huolehtia, että yhtiöllä on tarvittavat suunnitelmat, prosessit ja keinot, joilla se varmistaa, että sillä on kyvykästä henkilöstöä nyt ja tulevaisuudessa. Tulevaisuuteen valmistautumisella ei viitata pelkästään seuraajaehdokkaisiin lyhyellä aikavälillä, vaan myös seuraavan sukupolven johtajiin ja osaajiin, strategian mukaisesti.
Myöskään palkitsemisen osalta vuonna 2016 ei tapahtunut suuria muutoksia. Suominen käynnisti vuonna 2015 johdon osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinohjelman, ja sen toinen ansaintajakso 2016–2018 alkoi viime vuonna. Pitkän aikavälin kannustinohjelmien ansaintakriteereillä on olennainen merkitys kestävän kilpailukyvyn ja tuloksen kannalta. Niissä otetaan huomioon sekä Suomisen markkinat että yhtiön strateginen kehitysvaihe. Suominen toimii kasvavilla markkinoilla ja segmenteillä, ja sen strategia tähtää kasvuun. On siis luonnollista, että kasvu on myös pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän yhtenä ansaintakriteerinä. Muut mittarit – suhteellinen kannattavuus ja sijoitetun pääoman tuotto – ovat myös keskeisiä tekijöitä asemoitaessa Suomista korkeaa lisäarvoa tuottavaksi kuitukangasyhtiöksi. Ensimmäiset mahdolliset palkkiot pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä maksetaan vuonna 2018. Palkkioita ei maksettu vuonna 2016.
Lyhyemmän aikavälin vuosittaiset kannustinjärjestelmät perustuvat samoihin periaatteisiin: palkkiota maksetaan saavutetuista tuloksista. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että koska vuoden 2016 tuloksemme jäi suunnitelmistamme ja tavoitteistamme, globaalista lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä ei makseta palkkioita.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta käyttää palkitsemiskäytäntöjen ohjauksessa useita erilaisia tietolähteitä. Vertailu muihin yrityksiin parantaa sekä henkilöstön pysyvyyttä että Suomisen kykyä kilpailla parhaista osaajista kansainvälisillä työmarkkinoilla.
Seuraamme tiiviisti palkitsemista koskevassa raportoinnissa tapahtuvaa kehitystä Suomessa ja koko Euroopan tasolla. Tavoitteenamme on seurata odotettavissa olevia muutoksia, ottaa ne vähitellen käyttöön ja tarjota keskeisille sidosryhmille oikea-aikaista, avointa ja läpinäkyvää tietoa Suomisen palkitsemisesta. Tämä puheenjohtajan kirje, joka jatkaa viime vuonna aloittamaamme käytäntöä, on konkreettinen askel kohti uusia raportointistandardeja. Jos sinulla on ideoita tai ehdotuksia siitä, miten voisimme paremmin palvella osakkeenomistajiamme, lähetä ne henkilöstöjohtaja Hannu Sivulalle: [email protected].
Jorma Eloranta
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja
Suominen Oyj noudatti tilikaudella 2016 Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2015 (jäljempänä "Hallinnointikoodi"). Koodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internetsivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu hallinnointikoodin palkitsemista koskevan raportointiohjeistuksen mukaisesti.
Hallituksen jäsenten palkkioista päättää yhtiökokous etukäteen vuodeksi kerrallaan. Suomisen osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee itsenäisesti palkkioista esityksen yhtiökokoukselle.
Toimitusjohtajan ja hänen suorassa alaisuudessaan toimivan muun johdon palkitsemisesta päättää Suomisen hallitus. Hallitus päättää myös toimitusjohtajalle toimisuhteen päättymisen perusteella maksettavista korvauksista. Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta luontoisetuineen, tulospalkkiosta (lyhyen aikavälin palkitseminen) sekä osakeperusteisista kannustinohjelmista (pitkän aikavälin palkitseminen).
Suomisen hallituksen henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin muun johdon palkitsemis- ja nimitysasiat sekä yhtiön henkilöstön palkitsemiseen liittyvät periaatteet ja käytännöt. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnalla ei ole asioissa itsenäistä päätöksentekovaltaa vaan asioista päätetään hallituksessa.
Suomisen palkitsemiselle asettamia tavoitteita ovat johdonmukaisuus, tavoitteellisuus ja kannustavuus. Palkitsemisen johdonmukaisuus ja kilpailukyky varmistetaan järjestelmällisillä sisäisillä ja ulkoisilla vertailuilla, joissa otetaan huomioon myös paikallisten markkinoiden olosuhteet. Suomisen palkitsemismallilla pyritään varmistamaan, että kiinteä osa palkitsemisen kokonaisuudesta kohdistetaan yksilöllisesti ja sitä tarkastellaan aktiivisesti. Aktiivisen palkitsemismallin tavoite on varmistaa, että yhtiö on houkutteleva työnantaja sekä nykyisille että uusille avainhenkilöille. Selkeät, suorituskykyä kuvaavat mittarit ja saavutettujen tulosten painottaminen varmistavat, että palkitseminen on perusteltua, tavoitteellista ja kannustavaa. Muuttuvan palkitsemisen tavoitteiden valinnalla pyritään johtaminen kohdistamaan Suomisen strategian toteutumisen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Pitkän ja lyhyen aikavälin suoritepalkkioiden käyttämisellä pyritään palkitsemaan hyviä suorituksia sekä edesauttamaan yhtiön taloudellista menestystä ja omistaja-arvon suotuisaa kehitystä.
Suominen Oyj:n hallituksen jäsenten palkitseminen jakautuu kiinteään vuosipalkkioon sekä kokouspalkkioon.
Suomisen 16.3.2016 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 50 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 37 500 euroa ja hallituksen muiden jäsenten vuosipalkkio on 28 000 euroa. Vuosipalkkioista 60 % maksetaan rahana ja 40 % Suominen Oyj:n osakkeina.
Edellä mainituista palkkioista osakkeina luovutettava osakemäärä määritettiin Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämässä pörssikaupankäynnissä määräytyneen osakkeen arvon perusteella seuraavasti: osakkeen arvona käytettiin osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettua keskikurssia Suominen Oyj:n tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsauksen julkaisupäivää seuraavan kuukauden ajalla. Osakkeet luovutettiin hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista 2.6.2016.
Lisäksi kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa ja 1 000 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen koti-
maassa. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenille ei makseta erikseen palkkiota valiokuntatyöskentelystä.
Hallituksen jäsenet eivät ole työ- tai toimisuhteessa yhtiöön. He eivät kuulu yhtiön optio-ohjelmien tai osakepohjaisten kannustinohjelmien piiriin eikä heillä ole eläkesopimuksia yhtiön kanssa.
Hallituksen jäsenten palkkioksi saamiin Suominen Oyj:n osakkeisiin ei liity Suomisen asettamia rajoituksia tai omistusvelvoitteita.
Suominen Oyj:n toimitusjohtajan palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta luontoisetuineen, tulospalkkiosta (lyhyen aikavälin palkitseminen) sekä osakeperusteisista kannustinohjelmista (pitkän aikavälin palkitseminen).
Suomisen hallitus päätti 4.12.2014 kahdesta uudesta konsernin johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä on kaksi osaa: osakepalkkiojärjestelmä ja sitouttava osakepalkkiojärjestelmä. Uusien järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja järjestelmiin osallistuvien henkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat palkkiojärjestelmät.
Osakepalkkiojärjestelmässä on tällä hetkellä kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2015–2017, 2016–2018 sekä 2017– 2019. Hallitus päättää erikseen uusista ansaintajaksoista. Lisäksi hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet sekä ansaintajaksolle osallistuvat henkilöt kunkin ansaintajakson alussa. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 20 henkilöä. Hallituksella on oikeus leikata järjestelmän mukaisia palkkioita, jos hallituksen osakkeen pörssikurssille asettamat rajat täyttyvät.
Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2015–2017 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2015 - 2017 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 460 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa, josta toimitusjohtajan enimmäisosuus vastaa 84 000 osakkeen arvoa. Palkkiot sisältävät myös rahana maksettavat osuudet.
Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2016–2018 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2016–2018 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 245 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa, josta toimitusjohtajan enimmäisosuus vastaa 53 000 osakkeen arvoa. Palkkiot sisältävät myös rahana maksettavat osuudet.
Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2017–2019 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2017–2019 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 480 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa, josta toimitusjohtajan enimmäisosuus vastaa 80 000 osakkeen arvoa. Palkkiot sisältävät myös rahana maksettavat osuudet.
Ansaintajaksojen kriteerien toteutumista seurataan vuosittain ja mahdolliset palkkiot ansaintajaksolta 2015–2017 maksetaan vuonna 2018; ansaintajaksolta 2016–2018 vuonna 2019 ja ansaintajaksolta 2017–2019 vuonna 2020. Palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin toimitusjohtajan toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.
Sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2015–2017. Palkkion saaminen tästä järjestelmästä edellyttää, että järjestelmään osallistuva henkilö omistaa tai hankkii yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän. Lisäksi palkkion saaminen on sidottu osallistujan työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.
Järjestelmän kohderyhmään kuuluvat konsernin johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 110 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa, josta toimitusjohtajan enimmäisosuus vastaa 20 000 osakkeen arvoa. Palkkiot sisältävät myös rahana maksettavat osuudet.
Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän toteuttamiseksi järjestelmän kohderyhmälle suunnattiin maksullinen osakeanti. Osakeannissa tarjottiin merkittäväksi enintään 110 000 yhtiön uutta osaketta hintaan 3,35 euroa per osake, joka on sama kuin osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä ajanjaksolla 1.11.—30.11.2014 ja joka vastaa Suomen verottajan hyväksymää käypää arvoa. Osakeannissa merkittiin
yhteensä 101 477 uutta Suominen Oyj:n osaketta. Merkintähinta kirjattiin yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Uusien osakkeiden luovuttaminen suunnatulla osakeannilla perustui varsinaisen yhtiökokouksen 26.3.2014 hallitukselle antamaan valtuutukseen.
Osakepalkkiojärjestelmien ehtoihin tehtiin teknisiä täsmennyksiä varsinaisen yhtiökokouksen 16.3.2016 päättämän ja 21.3.2016 toteutetun osakkeiden yhdistämisen jälkeen. Myös tässä osakepalkkiojärjestelmiä koskevassa selvityksessä osakkeiden lukumäärää ja arvoa koskevat tiedot on muutettu vastaamaan osakkeiden yhdistämisen mukaista osakemäärää ja osakkeen hintaa.
Suomisella on käytössä tulospalkkiojärjestelmä, jonka perusteet hallitus hyväksyy vuosittain etukäteen. Toimitusjohtajalla tulospalkkio perustuu konsernin tulokseen ennen veroja ja sen enimmäismäärä on 60 % vuosipalkkiosta.
Toimitusjohtajan kanssa solmitun kirjallisen toimitusjohtajasopimuksen mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta sekä yhtiön irtisanoessa että toimitusjohtajan irtisanoutuessa. Yhtiön irtisanoessa sopimuksen toimitusjohtajalle maksetaan erokorvauksena 12 kuukauden rahapalkkaa vastaava summa. Toimitusjohtajalla ei ole erillistä sopimusta siltä varalta, että hänen työsuhteensa päättyisi julkisen ostotarjouksen johdosta.
Toimitusjohtajalla on lakisääteisen eläkejärjestelyn lisäksi lisäeläkejärjestely, joka oikeuttaa toimitusjohtajalle vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke-edut 63-vuotiaana. Lisäeläke on maksuperusteinen ja vastaa 11,5 % toimitusjohtajan kyseisen vuoden työeläkelain alaisesta rahapalkasta. Lisäeläkemaksu suoritetaan laskennallisen vuosiansion perusteella (kiinteä kuukausipalkka lisättynä arvioidulla tulospalkkiolla, mutta ei mahdollisilla osakepalkkiojärjestelmän mukaisilla palkkioilla). Toteutuneen ja laskennallisen maksun mahdollinen erotus huomioidaan seuraavan vuoden maksussa.
Suominen Oyj:n muun johdon (johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä) palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta luontoisetuineen, tulospalkkiosta (lyhyen aikavälin palkitseminen) sekä osakeperusteisista kannustinohjelmista (pitkän aikavälin palkitseminen). Edellä selostettu lyhyen- ja pitkän aikavälin palkitsemiseen perustuva järjestelmä koskee toimitusjohtajan lisäksi Suomisen johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäseniä seuraavin poikkeuksin:
Suomisen johtoryhmän jäseniä sekä muita avainhenkilöitä toimii konsernin tytäryhtiöiden hallitusten jäseninä. Heille ei makseta erillisiä palkkioita.
Tilikaudella 2016 toimitusjohtajalle maksettu palkka luontoisetuineen oli 425 593 euroa, josta tulospalkkiota 94 473 euroa. Lisäksi toimitusjohtajalla on sairausvakuutus jonka kulut tilikaudella 2016 olivat 418 euroa. Toimitusjohtajalle maksettiin tilikaudella 2016 lisäeläkemaksuja yhteensä 45 892 euroa. Tilikaudella 2016 toimitusjohtaja ei saanut palkkiona yhtiön osakkeita, optioita tai muita osakeperusteisia oikeuksia.
Muiden johtoryhmän jäsenten palkat luontoisetuineen olivat tilikaudella 2016 yhteensä 1 422 626 euroa, josta tulospalkkioita 188 119 euroa. Tilikaudella 2016 muu johto ei saanut palkkiona yhtiön osakkeita, optioita tai muita osakeperusteisia oikeuksia.
| Vuosi-palkkiosta rahana maksettu osuus, euroa |
Vuosi-palkkiosta osakkeina maksettu osuus, euroa |
Vuosi-palkkiosta osakkeina maksettu osuus, kpl |
Kokouspalkkiot, euroa |
Yhteensä, euroa |
||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Jorma Eloranta | hallituksen puheenjohtaja |
30 320 | 19 999 | 5 213 | 4 500 | 54 819 |
| Risto Anttonen | hallituksen varapuheenjohtaja |
22 740 | 15 000 | 3 910 | 4 500 | 42 240 |
| Andreas Ahlström | Jäsen | 16 980 | 11 198 | 2 919 | 4 500 | 32 678 |
| Hannu Kasurinen | Jäsen | 16 980 | 11 198 | 2 919 | 4 500 | 32 678 |
| Laura Raitio | Jäsen | 16 980 | 11 198 | 2 919 | 4 000 | 32 178 |
| Jaana Tuominen | Jäsen | 16 980 | 11 198 | 2 919 | 4 500 | 32 678 |
Hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita tilikaudella 2016 yhteensä 227 271 euroa.
s. 1951
Diplomi-insinööri, vuorineuvos, tekniikan tohtori h.c.
Hallituksen jäsen vuodesta 2011, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2011
Riippumaton jäsen
Osakeomistus*: 40 030 Suomisen osaketta
s. 1949
Diplomiekonomi, teollisuusneuvos
Hallituksen jäsen vuodesta 2011, hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2012 Riippumaton jäsen
Osakeomistus*: 28 830 Suomisen osaketta
s. 1976
Kauppatieteiden maisteri
Sijoitusjohtaja, Ahlström Capital Oy
Hallituksen jäsen vuodesta 2015
Ei-riippumaton jäsen
Osakeomistus*: 5 360 Suomisen osaketta
s. 1963
Kauppatieteiden maisteri
Johtaja, Carton Board -liiketoimintayksikkö, Stora Enso Oyj
Hallituksen jäsen vuodesta 2012
Riippumaton jäsen
Osakeomistus*: 19 210 Suomisen osaketta
Laura Raitio
s. 1962
Tekniikan lisensiaatti
Toimitusjohtaja, Diacor terveyspalvelut Oy
Hallituksen jäsen vuodesta 2015
Riippumaton jäsen
Osakeomistus*: 5 360 Suomisen osaketta
s. 1960
Diplomi-insinööri
Konserni- ja toimitusjohtaja, Paulig Oy
Hallituksen jäsen vuodesta 2014
Riippumaton jäsen
Osakeomistus*: 9 306 Suomisen osaketta
Yksityiskohtaiset ja ajantasaiset tiedot hallituksen jäsenten keskeisestä työkokemuksesta ja luottamustehtävistä on esitetty Suomisen verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi. Tiedot hallituksen palkitsemisesta sisältyvät Suomisen palkka- ja palkkioselvitykseen.
*Henkilökohtaisesti ja määräysvaltayhteisöjen kautta omistetut osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet Suominen Oyj:ssä ja/tai sen konserniyhtiöissä 31.12.2016.
Toimitusjohtaja
s. 1960
Diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti
Suomisen palveluksessa vuodesta 2011
Osakeomistus*: 85 172 Suomisen osaketta
s. 1963 Ekonomi
Talousjohtaja Suomisen palveluksessa vuodesta 2012 Osakeomistus*: 33 266
Suomisen osaketta Osakeomistus*: 10 000 Suomisen osaketta
Lynda A. Kelly
Johtaja, Care s. 1964
tion/Marketing)
vuodesta 2014
B.Sc. (Business Administra-
Suomisen palveluksessa
Larry L. Kinn
Johtaja, Tuotantolaitokset, Pohjois- ja Etelä-Amerikka
s. 1957
B.A. (Chemistry)
Suomisen palveluksessa vuodesta 2011
Osakeomistus*: 6 348 Suomisen osaketta
Johtaja, Convenience
s. 1969
BIE (Industrial Engineering), MBA (Marketing)
Suomisen palveluksessa vuodesta 2015
Osakeomistus*: 12 000 Suomisen osaketta
Johtaja, Tuotantolaitokset, EMEA
s. 1964 ENSI Engineering
Suomisen palveluksessa
vuodesta 2011
Osakeomistus*: 21 525 Suomisen osaketta
Henkilöstöjohtaja
s. 1966
VTM
Suomisen palveluksessa
vuodesta 2012 Osakeomistus*: 29 345
Suomisen osaketta
Yksityiskohtaiset ja ajantasaiset tiedot toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten keskeisestä työkokemuksesta ja luottamustehtävistä on esitetty Suomisen verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi. Tiedot toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitsemisesta sisältyvät Suomisen palkka- ja palkkioselvitykseen. *Henkilökohtaisesti ja määräysvaltayhteisöjen kautta omistetut osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet Suominen Oyj:ssä ja/tai sen konserniyhtiöissä 31.12.2016.
Suomisen liikevaihto laski vuonna 2016 edellisvuodesta 6,1 % ja oli 416,9 milj. euroa (444,0). Vertailukelpoinen liikevoitto laski 18,0 % ja oli 25,6 milj. euroa (31,2). Liikevoitto oli 25,6 milj. euroa (31,8). Katsauskaudella ei ollut vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Tulos ennen veroja oli 22,4 (26,5) milj. euroa ja tilikauden voitto 15,2 (17,0) milj. euroa. Vuoden 2016 liiketoiminnan rahavirta jatkui vahvana ja oli 28,5 milj. euroa (27.3).
Osakekohtainen tulos oli 0,29 (0,32) euroa ja osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta 0,56 (0,54) euroa.
Suomisen hallitus on asettanut yhtiölle kolme taloudellista keskipitkän aikavälin tavoitetta, joilla mitataan strategian toimeenpanon onnistumista. Tilikaudella 2016 tavoiteltua liikevaihdon kasvua ei saavutettu ja sijoitetun pääoman tuotto, 11,6 %, jäi hieman tavoitetasosta (tavoitetaso yli 12 %). Velkaantumisaste oli tavoitehaarukan alarajalla, 39,6 % (tavoitetaso 40–80 %). Määrätietoinen työ strategian toteuttamiseksi tuotti monilta osin tuloksia, mutta kasvuinvestointiohjelma sekä panostukset mm. tuotekehitykseen ja kaupalliseen osaamiseen loivat uutta liikevaihtoa ennakoitua hitaammin. Nämä panostukset ovat oleellisia Suomisen kasvun vauhdittamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi.
Suomisen liikevaihdon jakauma tuoteryhmittäin kehittyi myönteisesti tilikaudella 2016. Tämä on osoitus siitä, että strategian toteuttamisessa on myös osittain onnistuttu. Korkeamman lisäarvon tuotteiden osuus liikevaihdosta kasvoi vertailukaudesta ja oli 62 % (60 %). Tämän trendin jatkuminen luo edellytyksiä sekä liikevaihdon että kannattavuuden kasvulle tulevaisuudessa.
Merkittävin yksittäinen hanke Suomisen yli 60 milj. euron suuruisessa kasvuinvestointiohjelmassa on uuden tuotantolinjan rakentaminen Etelä-Carolinassa Yhdysvalloissa sijaitsevaan Bethunen tehtaaseen. Investointi nostaa märkärainausteknologian täysin uudelle tasolle koko toimialalla. Uusi tuotantolinja on ainutlaatuinen, sillä se on räätälöity Suomisen oman teknologiaosaamisen pohjalta erityisesti sekä kodinhoitoon että ammattikäyttöön tarkoitettujen pyyhintätuotteiden ja wc:stä huuhdeltavien kuitukankaiden valmistukseen. Näiden tuotteiden kysynnän arvioidaan kasvavan tuotteesta ja maantieteellisestä alueesta riippuen 5–9 % vuodessa. Bethunen investointi mahdollistaa osaltaan Suomisen strategisen tavoitteen, tuotejohtajuuden, saavuttamisen ja luo edellytyksiä tuoteportfolion kehittämiselle sekä liikevaihdon ja kannattavuuden paranemiselle tulevaisuudessa.
Bethunen investoinnin kokonaisarvoksi arvioitiin alun perin lähes 50 milj. euroa. Tämä arvio ylittyy, kuten Suominen tiedotti 9.8.2016.
Bethunen uuden tuotantolinjan laiteasennukset saatiin päätökseen vuoden 2016 lopulla. Toimitukset asiakkaille on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Kun Bethunen investointi valmistuu, myös Suomisen strategiakautta 2015–2017 koskenut kasvuinvestointiohjelma päättyy.
Suomisen politiikkana on jakaa noin 30 % tilikauden voitosta vuotuisena osinkona. Kun yhtiön hallitus arvioi ehdotustaan osingonmaksusta, se ottaa huomioon myös Suomisen tulevaisuuden investointitarpeet sekä yhtiön taloudellisen aseman vakauden.
Suomisen hallitus ehdottaa maksettavaksi 0,11 euron osakekohtaista osinkoa tilikaudelta 2016.
Suomisen liikevaihto laski vuonna 2016 edellisvuodesta 6,1 % ja oli 416,9 milj. euroa (444,0). Liikevaihdon laskuun vaikutti kilpailutilanteen kiristymisen vuoksi heikentynyt kysyntä sekä joihinkin tuoteryhmiin kohdistunut hinnoittelupaine. Myyntimäärien ja -hintojen heikkeneminen vaikuttivat liikevaihtoon suunnilleen samassa suhteessa. Lisäksi tavanomaista suurempi määrä valmiiden tuotteiden asiakastoimituksia siirtyi tuloutettavaksi vuoden 2017 puolelle. Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen suhteessa euroon kasvatti vuoden 2016 liikevaihtoa noin 0,7 milj. eurolla.
Suomisella on kaksi liiketoiminta-aluetta, Convenience ja Care. Convenience toimittaa kuitukankaita erilaisiin kodinhoidon, henkilökohtaisen hygienian, ammattikäytön sekä lastenhoidon pyyhintätuotteisiin. Care valmistaa kuitukankaita hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon tuotteisiin.
Convenience-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 385,5 milj. euroa (411,5) ja Care-liiketoiminta-alueen 31,3 milj. euroa (32,4). Suomisen toimittamien kuitukankaiden tärkeimmät käyttökohteet tilikaudella 2016 jakautuivat lasten pyyhintätuotteisiin (38 % myynnistä), henkilökohtaisen hygienian pyyhkeisiin (25 %), kodinhoidon pyyhkeisiin (18 %), ammattikäyttöön tarkoitettuihin pyyhkeisiin (10 %) sekä hygieniaja terveydenhuollon tuotteisiin (8 %). Lasten pyyhintätuotteiden osuus portfoliossa laski kahdella prosenttiyksiköllä vuoden 2015 tasosta ja henkilökohtaisen hygienian pyyhintätuotteiden osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä. Myynnin jakauman kehitys oli Suomisen strategian mukaista.
Vertailukelpoinen liikevoitto laski 18,0 % ja oli 25,6 milj. euroa (31,2). Liikevoitto oli 25,6 milj. euroa (31,8). Liikevoittoa rasittivat myyntimäärien pienentyminen sekä kiristyneen kilpailun aiheuttama hinnoittelupaine. Lisäksi panostukset tuotekehitysresursseihin, Bethunen tuotantolinjainvestointiin sekä meneillään olevaan tietojärjestelmäuudistukseen kasvattivat kuluja ja heikensivät liikevoittoa noin 3 milj. eurolla. Tilikaudella 2015 Nakkilan-tehtaalla uudelleen käyttöönotetun tuotantolinjan arvonalennuskirjauksen peruutus, +0,5 milj. euroa, vaikutti liikevoiton vertailukelpoisuuteen.
Tilikaudella 2016 voitto ennen tuloveroja oli 22,4 milj. euroa (26,5) ja raportointikauden voitto 15,2 milj. euroa (17,0).
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 | 2014( * |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 416 862 | 444 042 | 401 762 |
| Liikevoitto | 25 622 | 31 778 | 25 897 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 25 622 | 31 249 | 26 851 |
(* Jatkuvat toiminnot
Katsauskauden lopussa 31.12.2016 korolliset nettovelat olivat 56,6 milj. euroa (32,5). Velkaantumisaste oli 39,6 % (25,9 %) ja omavaraisuusaste 45,3 % (43,2 %).
Nettorahoituskulut olivat vuonna 2016 -3,2 milj. euroa (-5,3) eli 0,8 % (1,2 %) liikevaihdosta. Vuonna 2016 rahoituskuluja paransivat edellisvuotta alhaisemmat valuuttakurssien muutokset (-0,2 milj. euroa) sekä IAS 23:n standardin edellyttämä korkokulujen aktivointi käyttöomaisuuteen, joka pienensi korkokuluja 1,3 milj. euroa. Vertailukaudella rahoituskuluja kasvattivat valuuttakurssien muutokset (-1,2 milj. euroa) sekä myytävissä oleviin varoihin sisältyvien kiinteistöosakkeiden arvonalentumiskirjaus (-0,4 milj. euroa). Kyseiset kiinteistöosakkeet myytiin heinäkuussa 2015.
Liiketoiminnan rahavirta oli 28,5 milj. euroa (27,3). Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta oli 0,56 euroa (0,54). Liiketoiminnan rahavirran rahoituseriin -3,9 milj. euroa (-6,4) vaikuttivat merkittävimpinä erinä katsauskaudella maksetut korot. Vuoden alusta käyttöpääomaa on sitoutunut 6,3 milj. euroa (2015: sitoutunut 7,9). Rahoituksen rahavirtaa paransi Joustopakkauksetliiketoiminnan myynnin yhteydessä heinäkuussa 2014 myönnetyn lainasaamisen lyhennys, 1,0 milj. euroa. Rahoituksen rahavirtaa heikensi syyskuussa maksettu lainan lyhennys, 3,3 milj. euroa.
Vuonna 2016 Suomisen bruttoinvestoinnit olivat 53,3 milj. euroa (23,7). Bruttoinvestointeja kasvattivat erityisesti Bethunen tehtaan märkärainauslinjainvestoinnin eteneminen Yhdysvalloissa. Lisäksi Suomisella on käynnissä konserninlaajuinen hanke tietojärjestelmien uudistamiseksi. Muut investoinnit olivat pääosin ylläpitoinvestointeja.
Suominen sai tilikaudella 2016 päätökseen Bethunen tehtaan kasvuinvestointihankkeen laiteasennukset. Bethunen tehtaan uuteen märkärainauslinjaan tehtävän investoinnin kokonaisarvoksi arvioitiin aiemmin noin 50 milj. euroa. Tämä arvio ylittyy, kuten Suominen tiedotti 9.8.2016.
Katsauskauden poistot ja arvonalentumistappiot olivat -18,5 milj. euroa (-18,2). Vertailukauden lukuun ei sisälly Nakkilassa uudelleen käyttöönotetun tuotantolinjan arvonalennustappion peruutus, +0,5 milj. euroa.
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 | 2014( * |
|---|---|---|---|
| Bruttoinvestoinnit | 53 320 | 23 660 | 7 066 |
| % liikevaihdosta | 12,8 | 5,4 | 1,8 |
| Poistot | -18 520 | -17 975 | -15 576 |
| Arvonalentumistappiot ja | |||
| niiden peruutukset | − | 291 | − |
* Jatkuvat toiminnot
| Tunnusluvut | 2016 | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 11,6 | 14,4 | 5,1 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 11,6 | 15,9 | 12,0 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), jatkuvat toiminnot, % |
11,6 | 15,9 | 15,7 |
| Omavaraisuusaste, % | 45,3 | 43,2 | 41,2 |
| Korolliset nettovelat, milj. euroa | 56,6 | 32,5 | 37,8 |
| Sijoitettu pääoma, milj. euroa | 237,3 | 222,6 | 193,8 |
| Velkaantumisaste, % | 39,6 | 25,9 | 34,7 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | 2016 | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos, euroa, jatkuvat toiminnot (* | 0,29 | 0,32 | 0,19 |
| Osakekohtainen tulos, euroa, lopetetut toiminnot (* | − | − | -0,10 |
| Osakekohtainen tulos, euroa, yhteensä, laimentamaton (* | 0,29 | 0,32 | 0,09 |
| Osakekohtainen tulos, euroa, yhteensä, laimennettu (* | 0,26 | 0,29 | 0,09 |
| Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa (* | 0,56 | 0,54 | 0,75 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa (* | 2,81 | 2,50 | 2,19 |
| Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) | 14,1 | 19,4 | 47,5 |
| Osakekohtainen osinko / varojen jako, euroa (** | 0,11 (* | 0,10 (* | 0,05 (* |
| Osinkosuhde/varojen jakosuhde, % | 37,6 | 31,3 | 58,6 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,66 | 1,61 | 1,23 |
* Vertailukauden luvut oikaistu osakkeiden yhdistämisen vaikutuksella.
** 2016 hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle. 2014 varojen jako.
Osakekohtaiset tunnusluvut ovat osakeantioikaistuja. Tunnuslukujen laskenta on esitetty konsernitilinpäätöksessä.
| 1 000 euroa | Q1 2016 | Q2 2016 | Q3 2016 | Q4 2016 | 2016 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 103 869 | 108 832 | 103 796 | 100 365 | 416 862 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 5 543 | 8 661 | 7 878 | 3 540 | 25 622 |
| % liikevaihdosta | 5,3 | 8,0 | 7,6 | 3,5 | 6,1 |
| Liikevoitto | 5 543 | 8 661 | 7 878 | 3 540 | 25 622 |
| % liikevaihdosta | 5,3 | 8,0 | 7,6 | 3,5 | 6,1 |
| Nettorahoituskulut | -244 | -967 | -830 | -1 149 | -3 190 |
| Voitto ennen tuloveroja | 5 299 | 7 694 | 7 047 | 2 391 | 22 432 |
Tuotekehitykseen liittyviä, edellisen tilikauden aikana uudistettuja prosesseja viimeisteltiin ja otettiin käyttöön tilikaudella 2016. Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnoissa työskenteli vuoden lopussa yhteensä 20 (18) henkilöä. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat 4,3 milj. euroa (3,5) eli 1,0 % (0,8 %) liikevaihdosta.
Suomisen visiona on olla markkinalähtöinen tuotejohtaja. Suominen panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen voidakseen tarjota asiakkailleen yhä käyttökelpoisempia materiaaleja ja toimivampia ratkaisuja ja kasvattaakseen korkeamman lisäarvon tuotteiden osuutta portfoliossaan.
Suominen Oyj omistaa kaikki liiketoimintaan liittyvät patentit sekä niihin liittyvät teknologiat, tietotaidon, prosessit, reseptit ja kaikki muut Suominen Oyj:n kehittämät ratkaisut. Tavoitteena on, että yhtiöllä on laajat teolliset oikeudet kuitukangaspohjaisiin sovelluksiin ja niihin liittyviin tuotantoteknologioihin sekä tarvittavat testi- ja pilottilinjat, joiden avulla se voi tarjota konserniyhtiöille parhaan mahdollisen tuen nykyisten ja tulevien asiakastarpeiden tyydyttämiseksi.
Vuonna 2016 Suomisen palveluksessa oli keskimäärin 646 (614) henkilöä. Tilikauden päättyessä Suomisen palveluksessa oli 650 (636) henkilöä. Lisää henkilöstöä palkattiin lähinnä tuotantoaan laajentavalle Bethunen tehtaalle Yhdysvaltoihin sekä muihin strategisesti keskeisiin tehtäviin, kuten tuotekehitykseen ja tuotehallintaan.
| 2016 | 2015 | 2014 | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin, jatkuvat toiminnot |
646 | 614 | 591 |
| Henkilöstö keskimäärin | 646 | 614 | 826 |
| Palkat ja palkkiot, jatkuvat toiminnot, 1 000 euroa |
35 939 | 36 016 | 32 474 |
Suomisen tavoitteena on vähentää toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta sekä minimoida tuotteiden ympäristövaikutukset niiden koko elinkaaren ajalla. Toiminnan jatkuvan parantamisen ja tehostamisen lisäksi ympäristötyötä ohjaavat materiaalien uudelleenkäytön ja kierrättämisen periaatteet. Suominen on sitoutunut huomioimaan toimintansa ympäristövaikutukset Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Suominen toimii kaikkialla paikallisen lainsäädännön ja viranomaisohjeiden mukaan. Joihinkin konsernin yksiköiden toimintoihin vaaditaan erillisiä ympäristölupia. Suomisen kahdeksasta tehtaasta seitsemällä (Alicante, Bethune, Cressa, Green Bay, Mozzate, Nakkila ja Windsor Locks) on ISO 14001 -ympäristösertifikaatti.
Suomisen toiminnan ympäristövaikutukset syntyvät pääosin tuotannossa tarvittavista raaka-aineista, käytetystä energiasta ja vedestä sekä tuotannossa syntyvästä jätteestä. Ympäristövaatimukset huomioidaan jo tuotekehityksen alkuvaiheista lähtien. Tavoitteena on hyödyntää raaka-aineita, energiaa, vettä ja muita resursseja, kuten pakkausmateriaaleja ja kuljetuspalveluja, mahdollisimman tehokkaasti. Konserni keskittyy järjestelmällisesti vähentämään jätteen määrää ja tehostamaan energian ja veden käyttöä. Suomisen tuotetarjontaan kuuluu jo tällä hetkellä uusiutuvista materiaaleista valmistettuja sertifioituja vaihtoehtoja. Lisäksi yhtiö kehittää jatkuvasti tuotevalikoimaansa huomioiden ympäristökysymysten lisäksi myös sosiaalisen vastuun näkökohdat.
Tuotteiden valmistuksessa käytetään pääasiassa viskoosia, sellua, polypropeenia ja polyesteria. On olemassa riski, että tuotantolaitoksista pääsee ympäristöön haitallisia aineita. Suomisen ympäristöriskit pyritään hallitsemaan osana tuotannon ohjausta laatu- ja ympäristöjärjestelmien avulla.
Ympäristövaikutusten vähentäminen vaatii pitkäjänteistä kehitystyötä, jossa eri liiketoimintojen ja yksiköiden avainmittareiden yhdenmukaistaminen on tärkeässä roolissa. Suomisen tavoitteena on, että tulevaisuudessa käytössä on nykyistäkin kattavammin yhteismitallista tietoa toiminnan vaikutuksista. Näin Suominen voi suunnata myös kehitystoimenpiteet tehokkaasti ja siten, että niiden vaikutus on mahdollisimman suuri.
Suomisen tuotantolaitoksilla käytettiin vuonna 2016 erilaisia raaka-aineita yhteensä 136 387 tonnia (138 215 tonnia vuonna 2015), energiaa 1 663 509 gigajoulea (1 683 166) ja vettä 5 202 914 m3 (5 542 291 m3). Tuotantolaitoksilla syntyi kaatopaikkajätettä yhteensä 1 400 tonnia (916).
Suomisen ympäristöasioita on esitelty laajemmin vuosikertomuksen yritysvastuuta käsittelevässä osuudessa. Yritysvastuuta koskevia tietoja ei ole varmennettu.
Suominen-konsernin ympäristömenot olivat 2,2 milj. euroa (2,2). Merkittäviä aktivoitavia ympäristömenoja ei ollut.
Suominen Oyj:n kaupparekisteriin rekisteröityjen osakkeiden määrä oli tilikauden lopussa 51 665 642 osaketta. Osakepääoma oli 11 860 056,00 euroa. Suomisella on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä samansuuruiseen osinkoon. Suomisen osakkeet on liitetty arvoosuusjärjestelmään.
Suominen Oyj:n osakkeiden määrä kasvoi tilikaudella 2016 yhteensä 449 410 osakkeella. Osakemäärän kasvu johtui hybridilainan ja sen korkojen konvertoinnista osakkeiksi. Hybridilainan konvertointi omaksi pääomaksi on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Suominen Oyj:n 16.3.2016 pidetty yhtiökokous päätti alentaa Suomisen osakkeiden lukumäärää yhdistämällä osakkeita (ns. käänteinen split). Osakkeiden lukumäärää vähennettiin osakepääomaa alentamatta siten, että viisi (5) osaketta yhdistettiin yhdeksi (1) osakkeeksi osakeyhtiölain (624/2006) 15 luvun 9 §:ssä säädetyssä tarkoituksessa ja siinä säädetyssä menettelyssä.
Ennen osakkeiden yhdistämistä Suominen Oyj:llä oli 252 425 616 osaketta ja osakkeiden yhdistämisen jälkeen 51 216 232 osaketta. Uusi osakkeiden lukumäärä merkittiin kaupparekisteriin 22.3.2016 ja kaupankäynti yhdistetyillä osakkeilla alkoi 22.3.2016. Yhdistäminen ei koskenut Suominen Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita, joiden määrä oli yhdistämispäivänä 913 886 kappaletta. Omiin osakkeisiin ei osakeyhtiölain mukaan kohdistu osakkeenomistajan oikeuksia, kuten oikeutta osinkoon tai muuhun varojen jakoon tai oikeutta osallistua yhtiökokoukseen.
Osakkeiden yhdistämisen tarkoituksena oli kiinnostuksen lisääminen Suomisen osaketta kohtaan, osakekaupankäynnin edellytysten parantaminen ja joustavuuden lisääminen osingon suuruutta määriteltäessä.
Suominen Oyj:n osakkeiden (SUY1V) vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.–31.12.2016 oli 13 611 634 osaketta eli 27,0 % osakkeiden keskimääräisestä määrästä ilman omia osakkeita. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 6,20 euroa, alin 3,49 euroa ja kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi 4,24 euroa. Katsauskauden ensimmäisen kaupankäyntipäivän 4.1.2016
päätöskurssi oli 6,05 euroa ja viimeisen kaupankäyntipäivän 30.12.2016 päätöskurssi 4,14 euroa.
Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman omia osakkeita 31.12.2016 oli 210,2 milj. euroa.
Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 16.3.2016 antama valtuutus päättää enintään 400 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Osakkeita hankitaan käytettäväksi yhtiön osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin, hallituksen jäsenyyspalkkioiden maksamiseksi, vastikkeena liiketoimintaan liittyvissä hankinnoissa tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Valtuutus on voimassa 30.6.2017 saakka.
Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 16.3.2016 antama valtuutus päättää uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10. luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Uusia osakkeita voidaan antaa ja/tai yhtiön tai sen konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita voidaan luovuttaa yhteensä enintään 5 000 000 kappaletta. Yhtiön antamien optio- ja muiden erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 5 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuun enimmäismäärään. Valtuutus on voimassa 30.6.2019 saakka.
Suominen Oyj:n 16.3.2016 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti pitää hallituksen palkkiot ennallaan. Vuonna 2016 hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 50 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan 37 500 euroa sekä hallituksen jäsenen 28 000 euroa. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita siten, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa ja 1 000 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa. Vuosipalkkioista 60 % maksetaan rahana ja 40 % maksetaan Suominen Oyj:n osakkeina.
Edellä mainitusta palkkioista osakkeina luovutettava osakemäärä määritettiin Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämässä pörssikaupankäynnissä määräytyneen osakkeen arvon perusteella seuraavasti: osakkeen arvona käytettiin osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettua keskikurssia Suominen Oyj:n tammi–maaliskuun 2016 osavuosikatsauksen julkaisupäivää seuraavan kuukauden ajalta. Osakkeet (20 799 kappaletta) luovutettiin hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista 2.6.2016. Koska kyseessä on yhtiökokouksen yksityiskohtaisen päätöksen toimeenpanosta, hallitus ei käyttänyt päätöksen tekemisessä itsenäistä harkintavaltaa. Luovutettavat osakkeet ovat samaa lajia kuin yhtiön muut osakkeet.
Suominen Oyj:lla on johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, joka jakautuu osakepalkkiojärjestelmään sekä sitouttavaan osakepalkkiojärjestelmään.
Osakepalkkiojärjestelmässä on tällä hetkellä kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2015–2017, 2016–2018 sekä 2017–2019. Hallitus päättää erikseen uusista ansaintajaksoista. Lisäksi hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet sekä ansaintajaksolle osallistuvat henkilöt kunkin ansaintajakson alussa. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksosta riippuen noin 15–20 henkilöä. Hallituksella on oikeus leikata järjestelmän mukaisia palkkioita, jos hallituksen osakkeen pörssikurssille asettamat rajat täyttyvät.
Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2015–2017 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2015–2017 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 460 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).
Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2016–2018 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2016–2018 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 245 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).
Suomisen hallitus päätti 9.12.2016 uudesta ansaintajaksosta kalenterivuosille 2017–2019. Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2017–2019 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2017–2019 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 480 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).
Mahdolliset palkkiot ansaintajaksolta 2015–2017 maksetaan vuonna 2018; ansaintajaksolta 2016–2018 vuonna 2019 ja ansaintajaksolta 2017–2019 vuonna 2020. Palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin toimitusjohtajan toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu. Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan nettoosakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työtai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.
Sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2015–2017. Palkkion saaminen tästä järjestelmästä edellyttää, että järjestelmään osallistuva henkilö omistaa tai hankkii yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän. Lisäksi palkkion saaminen on sidottu osallistujan työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.
Järjestelmän kohderyhmään kuuluvat konsernin johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 110 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).
Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän toteuttamiseksi järjestelmän kohderyhmälle suunnattiin maksullinen osakeanti. Osakeannissa tarjottiin merkittäväksi enintään 550 000 (osakkeiden yhdistämisen jälkeen 110 000) yhtiön uutta osaketta hintaan 0,67 euroa per osake (osakkeiden yhdistämisen jälkeen 3,35 euroa), joka vastasi osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia Nasdaq Helsinki Oy:ssä ajanjaksolla 1.11.–30.11.2014 ja joka vastasi myös Suomen verottajan hyväksymää käypää arvoa. Osakeannissa merkittiin yhteensä 507 388 (osakkeiden yhdistämisen jälkeen 101 477) uutta Suominen Oyj:n osaketta. Merkintähinta kirjattiin yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Uusien osakkeiden luovuttaminen suunnatulla osakeannilla perustui varsinaisen yhtiökokouksen 26.3.2014 hallitukselle antamaan valtuutukseen.
Osakepalkkiojärjestelmien ehtoihin tehtiin tekniset täsmennykset 21.3.2016 toteutetun osakkeiden yhdistämisen jälkeen.
Suominen Oyj laski helmikuussa 2014 liikkeelle 17,5 miljoonan euron osakkeiksi vaihdettavan hybridilainan Brasilian tehtaan hankinnan rahoittamiseksi. Alkuperäisten lainaehtojen mukaan hybridilainan merkitsijöillä on oikeus vaihtaa lainaosuutensa ja niille kertyneet pääomitetut korot Suominen Oyj:n osakkeiksi 11.2.2014–10.2.2018 välisenä aikana 0,50 euron vaihtokurssilla. Suominen Oyj:n osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi hybridilainan liikkeelle laskua edeltävänä viimeisenä kolmena kuukautena oli 0,48 euroa. Suomisen osakkeiden 21.3.2016 toteutetun yhdistämisen jälkeen vaihtokurssi on yhdistämissuhdetta vastaavasti 2,50 euroa.
Lainaosuuksia ja niille kertyneitä korkoja vaihdettiin tilikaudella 2016 yhteensä 449 410 uuteen Suominen Oyj:n osakkeeseen. Osakkeiden vaihtokurssi merkittiin Suomisen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Suomisen osakkeiden lukumäärä voi jäljellä olevia lainaosuuksia ja mahdollisia pääomitettuja korkoja vaihtamalla nousta yhteensä enintään 7 020 320 osakkeella, mikäli vaihdossa annetaan uusia osakkeita.
Vuoden 2016 lopussa Suomisella oli 4 862 osakkeenomistajaa. Suomisen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia. Lisätietoja hallituksen ja johdon osakeomistuksista, osakeomistuksen jakautuminen sekä taulukko suurimmista osakkeenomistajista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Raportointikauden lopussa 31.12.2016 Suominen Oyj:n hallussa oli 893 087 omaa osaketta. Vuonna 2016 yhtiö luovutti yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 2.6.2016 hallituksen jäsenien vuosipalkkion osakkeina maksettavan osuuden, yhteensä 20 799 osaketta.
Suominen Oyj vastaanotti 10.6.2016 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 § mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Erkki Etolan ja hänen määräysvaltayhtiöidensä yhteenlaskettu omistus Suominen Oyj:ssä oli ylittänyt 10 % liputusrajan. Liputusilmoituksen mukaan Erkki Etola ja hänen määräysvaltayhtiönsä (Oy Etra Invest Ab ja Tiiviste-Group Oy) omistavat suoraan 4 139 164 Suomisen osaketta ja ääntä (8,08 % kaikista osakkeista ja äänistä) ja rahoitusvälineiden kautta 1 477 080 osaketta ja ääntä (2,88 % kaikista osakkeista ja äänistä).
Suominen Oyj:n osakkeiden tai niihin oikeuttaviin arvopapereiden siirtoon ei ole rajoituksia eikä niihin liity lunastustai suostumuslausekkeita.
Suominen Oyj ei ole osallisena sellaisissa järjestelyissä, joissa osakkeeseen tai siihen oikeuttavaan arvopaperiin liittyvät taloudelliset oikeudet ja arvopaperin hallinta on erotettu toisistaan.
Suominen Oyj:n yhtiöjärjestyksen sekä osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus päättää toimitusjohtajan valitsemisesta. Yhtiöjärjestyksessä ei ole erillisiä määräyksiä yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Osakkeiden liikkeelle laskemisesta ja omien osakkeiden hankkimisesta päättää yhtiökokous osakeyhtiölain mukaisesti.
Suominen Oyj:n hallituksen jäsenillä ei ole erillisiä sopimuksia yhtiön kanssa koskien korvauksia, kun hallituksen jäsen eroaa tehtävästään, hänet erotetaan tehtävästään tai heidän tehtävänsä päättyy julkisen ostotarjouksen seurauksena. Toimitusjohtajalla ei ole erillistä sopimusta siltä varalta, että hänen sopimuksensa päätettäisiin julkisen ostotarjouksen johdosta. Suominen Oyj:n ja yhtiön toimitusjohtajan välisen sopimuksen mukaan yhtiön irtisanoessa sopimuksen toimitusjohtajalle maksetaan erokorvauksena 12 kuukauden rahapalkkaa vastaava summa. Muut toimitusjohtajasopimuksen keskeiset ehdot on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 32 ja Suominen Oyj:n palkkaja palkkioselvityksessä.
Suominen Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Suominen O yj:n osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin yhtiön kolmen suurimman osakkeenomistajan ilmoittamat edustajat. Nimeämiseen oikeutetut osakkeenomistajat määräytyivät 2.9.2016 rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella.
Nimitystoimikuntaan nimettiin Antti Ahlström Perilliset Oy:n toimitusjohtaja ja Ahlström Capital Oy:n hallituksen jäsen Thomas Ahlström; Oy Etra Invest Ab:n toimitusjohtaja Erkki Etola sekä Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja, Sijoitukset Reima Rytsölä. Suomisen hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä.
Nimitystoimikunta toimittaa ehdotuksensa Suominen Oyj:n hallitukselle varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun 1. päivään mennessä.
Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 16.3.2016. Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2015 jaetaan osinkoa 0,02 euroa osakkeelta.
Yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilikaudelta 2015 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi (6). Seuraavaksi toimikaudeksi, joka päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, hallitukseen valittiin uudelleen Andreas Ahlström, Risto Anttonen, Jorma Eloranta, Hannu Kasurinen, Laura Raitio ja Jaana Tuominen. Hallituksen palkkiot päätettiin pitää ennallaan. Päätökset olivat Suomisen osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotusten mukaisia.
Suominen Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin Ernst & Young Oy, tilintarkastusyhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Kristina Sandin. Tilintarkastajan palkkio päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän laskun mukaan. Päätökset olivat hallituksen ehdotuksen ja tarkastusvaliokunnan suosituksen mukaisia.
Yhtiökokous päätti muuttaa Suominen Oyj:n yhtiöjärjestystä siten, että yhtiöjärjestyksen 4 §:stä poistettiin hallituksen jäsenen ikää koskeva rajoitus ja siten, että jatkossa hallituksen puheenjohtajan valitsee hallituksen sijasta yhtiökokous. Lisäksi yhtiöjärjestyksen 13 §:ään päätettiin tehdä vastaava tekninen tarkennus. Päätökset olivat hallituksen ehdotuksen mukaisia.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti muuttaa pysyvän osakkeenomistajien nimitystoimikunnan perustamista koskevan, 26.3.2013 tehdyn yhtiökokouksen päätöksen kohdan 1 vastaamaan yhtiökokouksen aiemmin päättämää muutosta yhtiöjärjestykseen.
Yhtiökokous päätti, että Suominen Oyj:n osakkeiden lukumäärää vähennetään osakepääomaa alentamatta osakeyhtiölain (624/2005) 15 luvun 9 §:n mukaisessa menettelyssä siten, että jokaiset viisi (5) osaketta yhdistetään yhdeksi (1) osakkeeksi. Päätös oli hallituksen ehdotuksen mukainen.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta, osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Hallituksen voimassa olevat valtuutukset on kuvattu edellä.
Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen 16.3.2016 pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä tarkastusvaliokunnan ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet.
Hallitus valitsi uudelleen puheenjohtajakseen Jorma Elorannan ja varapuheenjohtajakseen Risto Anttosen osakkeenomistajien nimitystoimikunnan suosituksen mukaisesti.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Hannu Kasurinen. Jäseniksi valittiin uudelleen Andreas Ahlström ja uutena jäsenenä Jaana Tuominen. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Jorma Eloranta. Jäseniksi valittiin uudelleen Risto Anttonen ja uutena jäsenenä Laura Raitio.
Tilikaudella 2016 sekä tilinpäätöspäivänä 31.12.2016 Suomisen johtoryhmän muodostivat:
Nina Kopola, toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja
Tapio Engström, talousjohtaja
Lynda A. Kelly, johtaja, Care-liiketoiminta
Larry Kinn, johtaja, tuotantolaitokset, Etelä- ja Pohjois-Amerikka
Ernesto S. Levy, johtaja, Convenience-liiketoiminta
Mimoun Saïm, johtaja, tuotantolaitokset, EMEA
Hannu Sivula, henkilöstöjohtaja
Arvio Suomisen liikevaihdon kehityksestä perustuu osaksi asiakkaiden yhtiölle antamiin ennusteisiin ja toimitussuunnitelmiin. Ennusteiden ja suunnitelmien muutokset markkinatilanteen muutosten tai asiakkaiden varastomuutosten johdosta voivat muuttaa liikevaihtoa ennustetusta. Taloudellisen epävarmuuden jatkumisesta ja kuluttajien varovaisesta ostokäyttäytymisestä johtuen ennusteisiin sisältyy epävarmuutta.
Suomisen asiakaskunta on varsin keskittynyt, mikä lisää asiakaskohtaista riskiä. Asiakaskeskittyneisyys voi vaikuttaa Suomisen tulokseen, jos asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu kulutuksen muutosten seurauksena tai jos myynnissä tapahtuu menetyksiä. Kymmenen suurimman asiakkaan osuus konsernin liikevaihdosta on 63 % (65 %). Suurimpien asiakkaiden kohdalla pyritään pitkäaikaisiin sopimuksiin. Käytännössä asiakassuhteet ovat voimassa useiden vuosien ajan. Asiakkaisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan hallituksen hyväksymän riskipolitiikan mukaisesti. Asiakkaille vahvistetaan luottorajat luottokelpoisuustietoihin ja liikesuhteeseen perustuen. Yhtiö käyttää myös vientitakuita ja asiakasriskin vakuuttamista rajoitetussa määrin.
Yhdysvaltojen suuri painoarvo Suomisen liiketoiminnassa lisää Yhdysvaltain dollariin liittyvän valuuttariskin merkitystä konsernin kokonaisvaluuttariskipositiossa. Suominen suojaa tätä valuuttapositiota suojauspolitiikkansa mukaisesti.
Etelä-Amerikan markkinoille tyypilliset riskit, kuten voimakkaat muutokset toimintaympäristössä ja valuuttakursseissa, voivat vaikuttaa Suomisen toimintaan Brasiliassa.
Suominen ostaa merkittäviä määriä sellu- ja öljypohjaisia raaka-aineita vuosittain. Raaka-aineet ovat toiminnassa suurin kustannuserä. Raaka-aineiden nopeat hinnanvaihtelut maailmanmarkkinoilla vaikuttavat Suomisen kannattavuuteen. Suomisen tulokseen raaka-aineiden hintojen muutokset vaikuttavat nopeasti, koska varastot vastaavat 2–4 viikon kulutusta ja raaka-aineiden hintamuutokset siirtyvät sopimuspohjaisiin myyntihintoihin arvioilta 2–5 kuukauden viiveellä.
Suomisen pääraaka-aineiden pitkälliset toimituskatkokset voisivat aiheuttaa tuotannon keskeytyksiä ja vaikuttaisivat näin häiritsevästi yhtiön liiketoimintaan. Suomisella on useampia suuria kansainvälisiä raaka-ainetoimittajia, minkä vuoksi merkittävät toimituskatkokset ovat epätodennäköisiä.
Suomisella on lukuisia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kilpailijoita sen eri tuoteryhmissä. Joissakin tuoteryhmissä on tällä hetkellä ylitarjontaa Suomisen molemmilla päämarkkina-alueilla. Uuden teknologian tuotteet ja tuonti halpojen valmistuskustannusten maista saattavat vähentää Suomisen tuotteiden kilpailukykyä. Mikäli Suominen ei pysty kilpailemaan houkuttelevalla tuotetarjonnalla, se voi menettää markkinaosuuttaan. Kilpailu voi johtaa lisääntyneeseen hintapaineeseen, joka kohdistuu yhtiön tuotteisiin.
Suominen investoi jatkuvasti tuotantolaitoksiinsa. Investointien käyttöönotto voi myöhästyä suunnitellusta, investoinnit voivat maksaa alkuperäistä arviota enemmän tai tuottaa suunniteltua vähemmän hyötyä. Investointien käyttöönottovaiheessa voi ilmetä tilapäisiä toiminnan häiriöitä.
Suomisen liiketoiminta saattaa olla vaarassa keskeytyä äkillisten ja ennakoimattomien tapahtumien johdosta, kuten sähkönjakelun keskeytysten tai palo- ja vesivahinkojen vuoksi. Suominen ei ehkä pysty säätelemään näitä tilanteita omilla ennakoivilla toimillaan, mikä saattaa aiheuttaa keskeytyksiä liiketoiminnoissa. Konsernin vahinkoriskit vakuutetaan siten, että toiminnan jatkuvuus on turvattu. Suomisella on voimassa asianmukaiset vahinko- ja keskeytysvakuutukset, joiden perusteella arvioidaan, että vahingot voidaan korvata ja keskeytymisestä aiheutuva taloudellinen haitta kattaa.
Suominen käyttää tuotantotoimintaansa tiettyjä teknologioita. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan valitut teknologiat ovat kilpailukykyisiä, eikä Suomisella ole tarvetta tehdä merkittäviä investointeja uusiin teknologioihin. Ei kuitenkaan ole poissuljettua, että tehdyt teknologiavalinnat osoittautuisivat virheellisiksi ja tarvetta investoinneille syntyisi esimerkiksi uusien tai korvaavien teknologioiden kehityksen myötä.
Suominen on pyrkinyt suojautumaan tuotevastuuriskeiltä järjestelmällisillä laadunvalvontaprosesseilla sekä tuotevastuuvakuutuksin. Tutkimus- ja kehitystoiminta varmistaa tuotteiden turvallisuuden tuotekehitysvaiheessa. Jatkuva laaduntarkkailu varmistaa tuotteiden laadun valmistuksessa. Yhtiön johto pitää merkittäviä tuotevastuuseen perustuvia vaatimuksia epätodennäköisinä eikä johdon tiedossa ole tällaisia vaatimuksia.
Suominen on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää huolellista harkintaa ja useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Veroriskit liittyvät myös verokantojen tai verolainsäädännön muutoksiin tai virheellisiin tulkintoihin, ja riskin toteutuminen saattaisi johtaa maksunkorotuksiin tai veroviranomaisten määräämiin sanktioihin, jotka puolestaan voivat johtaa taloudellisiin menetyksiin. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen edellyttää, että verotuksessa vahvistettuja tappioita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyviä verotuksellisia voittoja vasten.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joita ovat muun muassa valuutta-, korko-, vastapuoli-, likviditeettija luottoriski. Konsernin rahoitusriskejä hallitaan hallituksen vahvistaman politiikan mukaisesti. Konsernin rahoitusriskit on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.
Suomisen liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestauksessa on omaisuuserien kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetty käyttöarvon avulla, joka on saatu diskonttaamalla arvioidut tulevat rahavirrat. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevista rahavirroista. Arvioituihin tuleviin rahavirtoihin liittyviä epävarmuustekijöitä ovat muun muassa omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöaika, tuotteiden ennustettujen myyntihintojen, tuotantokustannusten sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset. Tulevaisuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi on mahdollista, että Suomisen kerrytettävissä olevat rahamäärät eivät riitä kattamaan omaisuuserien, etenkään liikearvon, kirjanpitoarvoja. Mikäli näin tapahtuu, on kirjattava omaisuuserien arvon alentuminen, joka toteutuessaan heikentää tulosta sekä omaa pääomaa. Liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.
Suomisen valmistamia kuitukankaita käytetään pääosin kuluttajille suunnatuissa päivittäistavaroissa, kuten erilaisissa kosteuspyyhkeissä, hygieniatuotteissa ja terveydenhuollon tuotteissa. Näillä Suomisen kohdemarkkinoilla yleinen taloudellinen tilanne säätelee kulutuskysynnän kehitystä, vaikka päivittäistavaroiden kysyntä ei luonteeltaan ole kovin syklistä. Suomisen suurimmat markkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Näillä markkinoilla kuitukankaiden kysynnän kasvu on tyypillisesti ylittänyt bruttokansantuotteen kasvun muutamalla prosenttiyksiköllä. Lisäksi yhtiö on toiminut Etelä-Amerikan kasvavilla markkinoilla vuodesta 2014 alkaen.
Suominen arvioi tuotteidensa kysynnän kehitystä yleisen markkinatilanteen ja erityisesti asiakkaiden kanssa tehtyjen puitesopimusten perusteella. Lähinnä lastenhoidon pyyhintätuotteissa sekä wc:stä huuhdeltavissa tuotteissa käytettäviin kuitukankaisiin viime aikoina markkinoilla avatun uuden tuotantokapasiteetin vuoksi kilpailutilanteen arviointi oli katsauskaudella aiempaa haasteellisempaa.
Kokonaisuutena Suominen odottaa kysynnän kasvun jatkuvan kohdemarkkinoillaan vuonna 2017 keskimäärin vuoden 2016 tasolla.
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 19 729 | 22 594 |
| Liikevoitto/tappio | -1 631 | 832 |
| % liikevaihdosta | -8,3 | 3,7 |
| Nettorahoituskulut | 8 567 | 9 268 |
| Voitto ennen tuloveroja | 6 936 | 10 100 |
| Tilikauden voitto | 7 723 | 9 990 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 2,4 | 3,7 |
| Palkat ja palkkiot | 2 299 | 3 921 |
| Henkilöstö keskimäärin | 27 | 27 |
Suominen-konsernin emoyhtiön Suominen Oyj:n erillistilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä muita tilinpäätöstä koskevia lakeja ja ohjeita noudattaen (FAS). Suominen-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.
Suominen Oyj:n liikevaihto oli 19,7 milj. euroa (22,6) ja liikevoitto/ tappio -1,6 milj. euroa (0,8). Nettorahoituskulut olivat +8,6 milj. euroa (+9,3). Tilikauden voitto oli 7,7 milj. euroa (10,0). Yhtiö ei ole antanut lähipiirilainoja muille kuin konserniyhtiöille.
Emoyhtiön palveluksessa oli tilikaudella 2016 keskimäärin 27 (27) henkilöä ja vuoden lopussa 29 (27) henkilöä.
Emoyhtiöllä on sivuliike Ranskassa, osoite Suominen Corporation, 101, rue Concordet, 38090 Vaulx-Milieu, rek. no 790118079.
Suominen arvioi, että vuonna 2017 konsernin liikevaihto on parempi kuin vuonna 2016. Myös vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan olevan edellisvuotta parempi, edellyttäen että Bethunen uusi tuotantolinja käynnistyy suunnitelmien mukaisesti. Suomisen liikevaihto vuonna 2016 oli 416,9 milj. euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto 25,6 milj. euroa. Liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on määritelty konsernitilinpäätöksessä tunnuslukujen laskennan yhteydessä.
Suominen-konsernin emoyhtiön, Suominen Oyj:n voitto tilikaudelta 1.1.–31.12.2016 oli 7 722 811 euroa, ja osingonjakokelpoiset varat, sisältäen tilikauden voiton, olivat 12 640 843 euroa ja jakokelpoiset varat 83 496 233 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Hallitus ehdottaa, että 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,11 euroa osakkeelta ja että jäljelle jäänyt osa voitosta siirretään kertyneisiin voittovaroihin. 31.1.2017 yhtiöllä oli liikkeelle laskettuja osakkeita ilman omia osakkeita 50 772 555 kappaletta. Tällä osakemäärällä kokonaisosinko olisi 5 584 981,05 euroa. Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 17.3.2017 ja osinko maksetaan 24.3.2017.
Selvitys Suomisen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2016 on julkaistu erillisenä kertomuksena Suomisen verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi > Sijoittajille > Hallinto. Myös Suomisen palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2016 on julkaistu ja saatavana samasta osoitteesta. Molemmat selvitykset ovat myös osa Suomisen vuosikertomusta 2016.
SUOMINEN OYJ Hallitus
| Konsernin tase 57 | |
|---|---|
| Konsernin tuloslaskelma 58 | |
| Konsernin laaja tuloslaskelma 59 | |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 60 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma 61 | |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 62 | |
| Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 62 | |
| Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja arvioihin | |
| liittyvät epävarmuustekijät 66 | |
| Rahoitusriskien hallinta 67 | |
| Pääoman hallinta 72 | |
| Liikearvo 73 | |
| Aineettomat hyödykkeet 73 | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 75 | |
| Konserniyritykset 77 | |
| Vaihto-omaisuus 78 | |
| Myytävissä olevat varat 78 | |
| Saamiset 79 | |
| Rahoitusvarat 80 | |
| Käypien arvojen hierarkia 82 | |
| Muut laajan tuloksen erät 83 | |
| Osaketiedot 84 | |
| Hybridilaina 87 | |
| Korolliset velat 88 | |
| Rahoitusvelkojen luokittelu 91 |
| Johdannaisinstrumentit 92 | |
|---|---|
| Etuuspohjaiset järjestelyt 94 | |
| Ostovelat ja muut velat 95 | |
| Koko yhteisöä koskevat tiedot 95 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 95 | |
| Tilintarkastajille maksetut palkkiot 96 | |
| Työsuhde-etuudet 96 | |
| Poistot ja omaisuuserien arvonalentumiset 97 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut 98 | |
| Tuloverot 99 | |
| Osakeperusteiset maksut 102 | |
| Osakekohtainen tulos 105 | |
| Rahavirtalaskelman oikaisut 106 | |
| Lähipiiri 106 | |
| Vastuut ja ehdolliset velat 108 | |
| Tunnusluvut 109 | |
| Tunnuslukujen laskenta 111 | |
| Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) 117 | |
| Tuloslaskelma 117 | |
| Tase 118 | |
| Rahoituslaskelma 119 | |
| Liitetiedot 120 | |
| Hallituksen voitonjakoehdotus 127 | |
| Tilintarkastuskertomus 128 | |
| Liitetieto | 31.12.2016 | 31.12.2015 | |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Liikearvo | 5 | 15 496 | 15 496 |
| Aineettomat hyödykkeet | 6 | 14 133 | 13 275 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 7 | 135 510 | 97 931 |
| Lainasaamiset | 11 | 6 836 | 7 793 |
| Myytävissä olevat varat | 10 | 777 | 777 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 11 | 2 524 | 2 402 |
| Laskennalliset verosaamiset | 28 | 3 424 | 4 491 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 178 698 | 142 165 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 9 | 42 631 | 32 557 |
| Myyntisaamiset | 11 | 53 946 | 51 547 |
| Lainasaamiset | 11 | 1 550 | 1 000 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 11 | 7 274 | 7 038 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat | |||
| verosaamiset | 28 | 2 008 | 1 874 |
| Rahavarat | 29 522 | 55 570 | |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 136 929 | 149 585 | |
| VARAT YHTEENSÄ | 315 628 | 291 750 |
| 1 000 euroa | Liitetieto | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 15 | 11 860 | 11 860 |
| Ylikurssirahasto | 24 681 | 24 681 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 70 855 | 69 652 | |
| Omat osakkeet | -44 | -44 | |
| Arvonmuutos- ja muut rahastot | 10 | -118 | |
| Kurssierot | 14 | 12 613 | 5 097 |
| Kertyneet voittovarat | 6 324 | -3 076 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 126 300 | 108 052 | |
| Hybridilaina | 16 | 16 525 | 17 664 |
| Oma pääoma yhteensä | 142 824 | 125 716 | |
| Velat | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 28 | 11 195 | 10 890 |
| Velat etuuspohjaisista järjestelyistä | 20 | 1 081 | 1 105 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 21 | 364 | 651 |
| Joukkovelkakirjalainat | 17 | 75 000 | 75 000 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset velat | 17 | 11 574 | 18 498 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 99 214 | 106 144 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 17 | 7 923 | 3 363 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 28 | 280 | 47 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 21 | 65 388 | 56 479 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 73 590 | 59 889 | |
| Velat yhteensä | 172 804 | 166 034 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 315 628 | 291 750 |
| Liitetieto | 1.1. - 31.12.2016 | 1.1. - 31.12.2015 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 22 | 416 862 | 444 042 |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -364 636 | -386 042 | |
| Bruttokate | 52 226 | 58 000 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 23 | 1 909 | 2 637 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -7 364 | -7 760 | |
| Tutkimus- ja kehityskulut | -4 330 | -3 527 | |
| Hallinnon kulut | -16 191 | -16 709 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 23 | -629 | -862 |
| Liikevoitto | 25 622 | 31 778 | |
| Nettorahoituskulut | 27 | -3 190 | -5 302 |
| Voitto ennen tuloveroja | 22 432 | 26 476 | |
| Tuloverot | 28 | -7 199 | -9 456 |
| Raportointikauden voitto | 15 233 | 17 020 | |
| Osakekohtainen tulos, euroa | 30 | ||
| Laimentamaton | 0,29 | 0,32 | |
| Laimennettu | 0,26 | 0,29 |
| 1.1. - 31.12.2016 | 1.1. - 31.12.2015 | |
|---|---|---|
| Raportointikauden voitto | 15 233 | 17 020 |
| Muut laajan tuloksen erät: | ||
| Erät, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi: | ||
| Kurssierot | 7 881 | 2 356 |
| Rahavirran suojausten ja myytävissä olevien varojen käypien arvojen muutokset |
245 | -970 |
| Tulosvaikutteiseksi siirretyt erät | 116 | 669 |
| Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin siirretyt erät | -188 | 91 |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot | -410 | -632 |
| Yhteensä | 7 644 | 1 514 |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi: | ||
| Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä | ||
| johtuvat erät | -110 | -26 |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot | 16 | 8 |
| Yhteensä | -93 | -18 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | 7 551 | 1 496 |
| Raportointikauden laaja tulos yhteensä | 22 784 | 18 516 |
| Sijoitetun | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| vapaan oman | Arvonmuutos | ||||||||||
| Liite | Ylikurssi | pääoman | ja muut | Kertyneet | Oma pääoma | ||||||
| tieto | Osakepääoma | rahasto | rahasto | Omat osakkeet | Kurssierot | rahastot | voittovarat | Yhteensä | Hybridilaina | yhteensä | |
| Oma pääoma 1.1.2016 | 11 860 | 24 681 | 69 652 | -44 | 5 097 | -118 | -3 076 | 108 052 | 17 664 | 125 716 | |
| Raportointikauden voitto | − | − | − | − | − | − | 15 233 | 15 233 | − | 15 233 | |
| Muut laajan tuloksen erät | 14 | − | − | − | − | 7 516 | 128 | -93 | 7 551 | − | 7 551 |
| Laaja tulos yhteensä | − | − | − | − | 7 516 | 128 | 15 140 | 22 784 | − | 22 784 | |
| Osakeperusteiset maksut | − | − | − | − | − | − | 190 | 190 | − | 190 | |
| Osingonjako | − | − | − | − | − | − | -5 030 | -5 030 | − | -5 030 | |
| Omien osakkeiden luovutus | − | − | 80 | − | − | − | − | 80 | − | 80 | |
| Hybridilainan konvertointi | − | − | 1 124 | − | − | − | − | 1 124 | -1 124 | − | |
| Hybridilaina | − | − | − | − | − | − | -899 | -899 | -16 | -915 | |
| Oma pääoma 31.12.2016 | 11 860 | 24 681 | 70 855 | -44 | 12 613 | 10 | 6 324 | 126 300 | 16 525 | 142 824 |
| Sijoitetun | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liite tieto |
Osakepääoma | Ylikurssi rahasto |
vapaan oman pääoman rahasto |
Omat osakkeet | Kurssierot | Arvonmuutos ja muut rahastot |
Kertyneet voittovarat |
Yhteensä | Hybridilaina | Oma pääoma yhteensä |
|
| Oma pääoma 1.1.2015 | 11 860 | 24 681 | 97 192 | -44 | 3 419 | 96 | -46 890 | 90 313 | 18 424 | 108 737 | |
| Raportointikauden voitto | − | − | − | − | − | − | 17 020 | 17 020 | − | 17 020 | |
| Muut laajan tuloksen erät | 14 | − | − | − | − | 1 730 | -216 | -18 | 1 496 | − | 1 496 |
| Laaja tulos yhteensä | − | − | − | − | 1 730 | -216 | 17 002 | 18 516 | − | 18 516 | |
| Osakeperusteiset maksut | − | − | − | − | − | − | 316 | 316 | − | 316 | |
| Osakeanti | − | − | 340 | − | − | − | − | 340 | − | 340 | |
| Varojen jako | − | − | -2 504 | − | − | − | − | -2 504 | − | -2 504 | |
| Maksamattomien osinkojen palautus | − | − | − | − | − | − | 2 | 2 | − | 2 | |
| Omien osakkeiden luovutus | − | − | 80 | − | − | − | − | 80 | − | 80 | |
| Muut siirrot | − | − | -27 448 | − | -51 | − | 27 499 | − | − | − | |
| Hybridilainan konvertointi | − | − | 1 992 | − | − | − | − | 1 992 | -1 992 | − | |
| Hybridilaina | − | − | − | − | − | − | -1 004 | -1 004 | 1 232 | 228 | |
| Oma pääoma 31.12.2015 | 11 860 | 24 681 | 69 652 | -44 | 5 097 | -118 | -3 076 | 108 052 | 17 664 | 125 716 |
| Liitetieto | 1.1. - 31.12.2016 | 1.1. - 31.12.2015 | |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Raportointikauden voitto | 15 233 | 17 020 | |
| Oikaisut raportointikauden voittoon yhteensä | 31 | 29 783 | 32 870 |
| Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta | 45 016 | 49 890 | |
| Nettokäyttöpääoman muutos | -6 277 | -7 921 | |
| Rahoituserät | -3 895 | -6 425 | |
| Tuloverot | -6 348 | -8 269 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | 28 496 | 27 274 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin |
-49 553 | -22 369 | |
| Kauppahinnan oikaisut | 161 | − | |
| Investointien rahavirta myydyistä liiketoiminnoista | 313 | 167 | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myynnit |
8 | 10 | |
| Investointien rahavirta | -49 072 | -22 192 | |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Muiden korollisten pitkäaikaisten lainojen nostot | 17 | − | 15 000 |
| Muiden korollisten pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | 17 | − | -3 333 |
| Lyhytaikaisten korollisten velkojen muutos | 17 | -3 359 | -14 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 1 000 | 600 | |
| Osakeanti | − | 340 | |
| Osingonjako | -5 030 | − | |
| Varojen jako | − | -2 504 | |
| Hybridilainan koron maksu | -624 | − | |
| Rahoituksen rahavirta | -8 013 | 10 089 | |
| Rahavarojen muutos | -28 588 | 15 171 | |
| Rahavarat raportointikauden alussa | 55 570 | 38 430 | |
| Valuuttakurssimuutosten vaikutus | 2 540 | 1 968 | |
| Rahavarojen muutos | -28 588 | 15 171 | |
| Rahavarat raportointikauden lopussa | 29 522 | 55 570 |
Konsernin emoyhteisö on Suominen Oyj, suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n keskisuurissa yhtiöissä ja jonka kotipaikka on Helsinki (Itämerentori 2, 00180 Helsinki). Konserni valmistaa kuitukankaita pääasiassa kulutustavarateollisuuden yrityksille.
Suominen Oyj:n hallitus on hyväksynyt 31.1.2017 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa.
Suominen-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS), jotka sisältävät myös IAS-standardit sekä standardien tulkinnat (SIC ja IFRIC). Kansainväliset tilinpäätösstandardit ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Konsernitilinpäätös sisältää Suominen Oyj:n sekä sen tytäryritykset. Emoyhteisön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro, joka on myös konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta. Muiden konserniyritysten toimintavaluutat määräytyvät niiden pääasiallisen toimintaympäristön mukaan.
Konsernitilinpäätös laaditaan kalenterivuodelta, joka on myös emoyhteisön ja konserniyritysten tilikausi.
Konsernitilinpäätös on laadittu käyttäen alkuperäisiä hankintamenoja, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.
Konsernitilinpäätöksessä esitettävät luvut on pääosin esitetty tuhansina euroina. Pyöristyseroista johtuen taulukoiden luvut eivät yhteenlaskettuina välttämättä täsmää taulukoiden loppusummiin.
Suominen on noudattanut seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja 1.1.2016 lähtien:
Muutokset IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardiin selkeyttävät muun muassa standardissa esitettyä olennaisuuden vaatimusta. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, ja ne antavat yhteisölle mahdollisuuden vähentää konsernitilinpäätöksen kannalta epäolennaisten liitetietojen esittämistä.
IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2012–2014, sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä Suomisen konsernitilinpäätöksen kannalta.
Alla on esitetty erikseen ne uudet standardit ja tulkinnat, joilla on merkittävä vaikutus Suomisen konsernitilinpäätökseen. Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja se korvaa nykyiset IAS 18 ja IAS 11 -standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta myynnin tuloutukseen Suomisella, mutta se lisää konsernitilinpäätöksen liitetietoja.
Suomisen myymät tavarat ovat kuitukangasrullia. Kustakin kuitukangasrullasta asiakas kykenee hyötymään joko yksinään tai yhdessä muiden helposti saatavissa olevien voimavarojen kanssa. Luovutetut tavarat on yksilöity Suomisen asiakassopimuksissa (esimerkiksi määritelty tuotteen laatu ja mitat). Sopimuksissa on usein määritelty tavoite toimitettaville määrille, mutta asiakas ei ole sitoutunut näihin määriin. Toimituserät perustuvat asiakkaan toimittamaan ostotilauksiin ja kukin toimituserä laskutetaan erikseen.
Suoritevelvoite täytetään, kun tuotteet luovutetaan asiakkaalle, eli suoritevelvoite täytetään yhtenä ajankohtana. Pääasiassa tuotteet luovutetaan asiakkaalle tuotteiden lähtiessä tehtaalta. Mikäli toimitusehtojen mukaisesti tuotteisiin liittyvät riskit ja edut sekä määräysvalta siirtyvät asiakkaalle vasta kun tuotteet on toimitettu asiakkaalle, tuloutetaan myynti vasta kun tuotteet on toimitettu asiakkaalle. Tämä ei aiheuta muutosta Suomisen nykyiseen tuloutuskäytäntöön.
Maksuehdot ja -ajat vaihtelevat asiakkaittain. Maksuehtoon ja maksuajan pituuteen vaikuttavat muun muassa asiakkaan luottoriski ja aiempi maksukäyttäytyminen. Lisäksi sekä laskuttavan tehtaan että asiakkaan maantieteellisellä sijainnilla on vaikutusta maksuehtoon. Suomisella on luottopolitiikan (credit policy) mukaiset suositellut maksuajat, mutta kaupallisista syistä näistä voidaan poiketa. Pääsääntöisesti myyntisaamiset erääntyvät maksettavaksi 30–90 päivän päästä laskutuspäivästä.
Transaktiohintoihin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia, ja vastikkeet suoritetaan rahana.
Osassa asiakassopimuksista on määritelty alennuksia, jotka myönnetään asiakkaalle, mikäli toimitusmäärät ylittävät ennalta määritellyn tason, eli näissä tapauksissa transaktiohinta sisältää muuttuvan vastikkeen. Muuttuvan vastikkeen vaikutus transaktiohintaan huomioidaan myyntiä tuloutettaessa arvioimalla kuhunkin sopimukseen liittyvän alennuksen toteutumisen todennäköisyys. Arviointi perustuu todennäköisimpään rahamäärään. Arvioinnissa huomioidaan kyseistä asiakasta koskeva historiatieto (kuten ovatko asiakastoimitukset aiemmin saavuttaneet sen tason, jonka jälkeen alennus on myönnetty), tavaran toimitushetken tilanne sekä ennusteet tulevista toimituksista. Muuttuvan
vastikkeen määrän arviointiin liittyvä epävarmuus on katsottu niin epäolennaiseksi, että muuttuvaa vastiketta koskevaa arvioita ei ole rajoitettu. Arvioitua transaktiohintaa päivitetään viimeistään kunkin raportointikauden päättyessä. Tämä ei aiheuta muutosta Suomisen nykyiseen tuloutuskäytäntöön.
Saaminen asiakkaalta kirjataan transaktiohintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sekä laskun mukaista myyntisaamista asiakkaalta että myyntituottoja oikaistaan kirjanpidossa arvioidun alennuksen mukaisella varauksella. Tämä muuttaa nykyistä käytäntöä taseeseen kirjaamisessa, sillä nykyisin alennusvaraus on kirjattu siirtovelkoihin.
Osassa asiakassopimuksia tuotteen transaktiohinta on sidottu Suomisen raaka-ainekustannuksiin. Raaka-ainehintojen vaikutus transaktiohintaan vaikuttaa kuitenkin vain tuleviin transaktiohintoihin, eikä niillä ole vaikutusta jo toimitettujen tavaroiden hintaan. Koska toimituserät ovat erilllisiä suoritevelvoitteita, raaka-ainehintaehtoa ei sovelleta takautuvasti.
Myyntihinnat on asiakassopimuksissa määritelty kullekin tuotteelle erikseen. Tuotteen hinta kullekin asiakkaalle perustuu muun muassa asiakkaan tilausmääriin, transaktiovaluuttaan sekä asiakkaan maantieteelliseen sijaintiin. Transaktiohintaa määritettäessä huomioidaan sopimukseen sisältyvät muuttuvat vastikkeet. Muuttuvat vastikkeet (alennukset) kohdistetaan kaikille sopimukseen sisältyville suoritevelvoitteille, paitsi jos sopimuksessa on sovittu toisin. Tällöin muuttuvat vastikkeet kohdistetaan vain niille suoritevelvoitteille, joita ne koskevat.
Suomisella ei lähtökohtaisesti ole sen kaltaisia olennaisia asiakassopimuksen saamisesta aiheutuvia lisämenoja, jotka täyttäisivät aktivointiehdot. Mahdolliset lisämenot kirjataan kuluksi niiden toteutuessa, sillä lisämenojen perusteella aktivoitava omaisuuserä kirjattaisiin kuluksi viimeistään yhden vuoden kuluessa niiden syntymisestä. Suomisella ei myöskään ole sopimuksen täyttämisestä aiheutuvia menoja, jotka täyttäisivät IFRS 15.95–97 mukaiset aktivointikriteerit.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia ja siihen tehtyjä muutoksia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Uusi standardi korvaa nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. IFRS 9 muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä sisältää rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen vastaavat suurelta osin nykyisiä IAS 39:n vaatimuksia. Suojauslaskennan osalta aiempaa useampia riskipositioita voidaan ottaa suojauslaskennan piiriin ja suojauslaskennan periaatteita on yhtenäistetty riskienhallinnan kanssa.
IFRS 9 muuttaa Suomisen osalta joidenkin rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Suominen on määrittänyt liiketoimintamallinsa koskien rahoitusvarojen hallinnointia ja määritellyt tämän sekä rahoitusvarojen ominaisuuksien perusteella rahoitusvarojensa luokittelun.
Tietyt lainasaamiset, jotka on IAS 39:n mukaisesti luokiteltu lainoihin ja muihin saamisiin ja arvostettu jaksotettuun hankintamenoon, ovat IFRS 9:n mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusvaroja, koska ne muun muassa sisältävät epätyypillisiä lainaehtoja. Näiden lainasaamisten osalta lainoihin sisältyvä luottoriski huomioidaan saamisten käypää arvoa määritettäessä. Osa lainasaamista arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti edelleen jaksotettuun hankintamenoon, koska niiden sopimukselliset rahavirrat muodostuvat ainoastaan pääoman ja koron maksusta, ja Suomisen tavoitteena on saamisten hallussapito eräpäivään saakka sopimuksellisten rahavirtojen keräämiseksi. Näiden lainasaamisten osalta luottotappioriski ja arvonalentumiskirjaus arvioidaan 12 kuukauden kuluessa odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella, tai mikäli saamiseen liittyvä luottotappioriski on lisääntynyt, koko voimassaoloaikana odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Raportointikauden päättymispäivän tilanteen perusteella Suominen ei odota lainasaamisista merkittäviä kulukirjauksia, eli käyvän arvon muutoksia tai luottotappiokirjauksia.
IFRS 9 mahdollistaa oman pääoman ehtoisten rahoitusvarojen ollessa kyseessä, että yhteisö voi valita instrumenteittain niiden peruuttamattoman luokittelu- ja kirjaamistavan. Oman pääoman ehtoisten rahoitusvarojen osalta Suominen luokittelee osan käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi, jolloin sekä käyvän arvon muutokset että mahdolliset myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Osa luokitellaan käypään arvoon laajan tuloksen kautta arvostettaviksi, jolloin sekä käyvän arvon muutokset että mahdolliset myyntivoitot ja -tappiot kirjataan laajaan tulokseen eikä niitä missään vaiheessa kierrätetä tulosvaikutteisiksi.
Rahavarat arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon. IFRS 9 edellyttää myös rahavarojen osalta, että niiden osalta tehdään arvonalentumistarkastelu ja kirjataan arvonalentumistappio joko 12 kuukauden kuluessa odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella, tai mikäli luottoriski on merkittävästi kasvanut, koko voimassaoloaikana odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Raportointikauden päättymispäivän tilanteen perusteella ja huomioiden pankkitalletusten vastapuoliin liittyvä luottoriski, Suominen ei odota rahavarojen osalta merkittäviä arvonalentumiskirjauksia.
Johdannaisinstrumentit, joiden osalta ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan myös IFRS 9:n mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Raportointikauden päättymispäivänä Suominen on soveltanut suojauslaskentaa vain rahavirtojen suojauksiin, eikä IFRS 9:n käyttöönotto muuta näiden arvostusta tai kirjanpidollista käsittelyä.
Myyntisaamiset arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon. IAS 39:n mukaisesti myyntisaamiset on luokiteltu lainoiksi ja muiksi saamisiksi ja arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Myyntisaamisten arvoon vaikuttaa myytyjen hyödykkeiden transaktiohinta, joka määritellään IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisesti. Transaktiohintaa määriteltäessä huomioidaan muun muassa sopimuksiin sisältyvät muuttuvat vastikkeet, kuten määräalennukset, jolloin transaktiohinta voi olla alhaisempi kuin asiakkaalta laskutettu summa. Suominen kirjaa jo nyt tulosvaikutteisesti arvioidut asiakasalennusjaksotukset ja muut mahdolliset muuttuvat vastikkeet, joten IFRS 15:n käyttöönotolla ei transaktiohinnan osalta arvioida olevan merkittävää tulosvaikutusta. Koska kyseiset kulujaksotukset esitetään ennen IFRS 9:n käyttöönottoa taseessa siirtovelkoina ja IFRS 9:n mukaisesti myyntisaamisia pienentävänä eränä, muuttaa IFRS 9 myyntisaamisten kirjanpitoarvoa taseessa.
Myyntisaamisten arvonalentumiskirjausten osalta Suominen soveltaa IFRS 9:n sallimaa käytännön helpotusta ja käyttää myyntisaamisten arvonalentumistappioiden arvioinnissa luottotappiovarausmatriisia, joka perustuu kokemukseen aikaisemmin toteutuneista luottotappioista. Varausmatriisin mukaisesti myyntisaamisten arvonalentumiskirjaus perustuu kunakin raportointipäivänä koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappiohin. Myyntisaamiset ryhmitellään perustuen asiakkaiden riskiominaisuuksiin, joissa huomioidaan asiakkaiden kyky suorittaa kaikki erääntyvät maksut sopimusehtojen mukaisesti. Riskiominaisuuksissa huomioidaan muun muassa asiakkaaseen liittyvä maantieteellinen riski.
IFRS 9:n mukaan myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot ovat todennäköisyyksillä painotettu arvio odotettavissa olevana voimassaoloaikana toteutuvista luottotappioista. Koska Suomisen toteutuneet luottotappiot ovat historiallisesti olleet pääsääntöisesti pieniä, ja noin puolet myyntisaamisista oli raportointikauden päättymispäivänä korkean luottoluokituksen omaavilta kansainvälisiltä asiakasyrityksiltä, myyntisaamisten arvonalentumistappioden kirjaamisen IFRS 9:n edellyttämällä tavalla ei arvioida aiheuttavan merkittäviä tulosvaikutuksia. Pääsääntöisesti luottotappioiden kirjaaminen aikaistuu aiempaan verrattuna.
IFRS 9 ei muuta Suomisen rahoitusvelkojen kirjanpidollista käsitettelyä tai luokittelua verrattuna IAS 39:ään.
IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardi tulee voimaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, mikäli Euroopan unioni hyväksyy sen. Uusi standardi korvaa nykyisen IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin. Uuden standardin mukaisesti vuokralleottajan tulee kirjata taseeseensa vuokrasopimusten perusteella syntyvät vuokrasopimusvelat sekä käyttöoikeutta koskevat omaisuuserät. Standardin johdosta sekä korollisten velkojen että aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden määrät Suomisen konsernitaseessa kasvavat. Lisäksi tuloslaskelmaan kirjatut vuokrakulut pienenevät ja poistot sekä korkokulut vastaavasti kasvavat, eli standardin käyttöönotto vaikuttaa liikevoittoon.
Suominen omistaa suurimman osan tuotantolaitoksistaan (eli rakennukset ja maa-alueet) sekä kaikki tuotantolinjansa. Vuokratut tuotantolaitokset Italiassa sekä Windsor Locksissa, Yhdysvalloissa, muodostavat Suomisen merkittävimmät vuokrasopimukset. Muut vuokrasopimukset ovat lähinnä toimistotilojen sekä pienempien koneiden ja laitteiden vuokrasopimuksia.
Taseeseen kirjattavien vuokrasopimusvelkojen sekä käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvoon vaikuttavat muun muassa vuokrasopimusten pituus sekä niihin mahdollisesti liittyvät optiot ja mahdollisuudet pidentää tai lyhentää vuokra-aikaa. Erityisesti kirjanpitoarvoihin vaikuttavat arviot vuokrattujen tuotantolaitosten vuokrasopimusten pituudesta ja mahdollisesta jatkamisesta. Raportointikauden päättymispäivän tilanteen perusteella Suominen arvioi IFRS 16:n soveltamisesta syntyvien vuokrasopimusvelkojensa ja käyttöoikeusomaisuuseriensä kirjanpitoarvojen olevan noin 25–30 milj. euroa.
IFRS 2 -standardin muutokset, joita on noudatettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, muuttavat sellaisten osakeperusteisten maksujen kirjaamista ja arvostamista, joissa osa palkkiosta maksetaan henkilöstölle palkkiosta syntyvien tuloverojen johdosta käteisvaroina eikä osakkeina. Tällaisten osakepalkkiojärjestelyiden toteuttamis- tai oikeuden syntymishetkellä yhteisö sen sijaan, että maksaisi koko palkkion osakkeina, pidättääkin maksettavien osakkeiden kokonaismäärästä osakkeita sellaisen määrän, joka vastaa rahallisesti henkilön tuloverovelkaa, ja tilittää kyseisen rahamäärän veroviranomaisille henkilön puolesta.
Ennen muutoksen voimaantuloa käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset maksut arvostetaan käypään arvoon raportointipäivänä ja esitetään taseessa velkana. IFRS 2:n muutoksen jälkeen, mikäli järjestely sisältää tuloverojen johdosta käteisvaroina maksettavan osuuden, nämä nykyisin käteisvaroina maksettavat osuudet luokitellaan osakkeina maksettaviksi ja arvostetaan kuten osakkeina maksettavat. Siirtymähetkellä käteisvaroina maksettavat osuudet sellaisista osakeperusteisista järjestelyistä, joihin ei vielä ole syntynyt oikeutta ja jotka sisältävät tuloverojen johdosta käteisvaroina maksettavan osuuden, arvostetaan uudelleen ja kirjataan osakkeina maksettavina omaan pääomaan käypään arvoon. Käteisvaroina maksettavasta osuudesta kirjattu velka kirjataan pois taseesta ja uudelleenarvostamisesta mahdollisesti syntyvä ero kirjataan omaan pääomaan.
Koska Suomisen osakepalkkiojärjestelmät sisältävät tuloverojen johdosta käteisvaroina maksettavan osuuden, IFRS 2:n muutos muuttaa käteisvaroina maksettavan osuuden kirjaamista ja arvostamista.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhteisön ja tytäryritykset. Emoyhteisöllä on tytäryrityksissä omistuksensa perusteella suoraan tai tytäryritystensä kautta yli puolet äänivallasta tai muutoin määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Myydyt yritykset ovat mukana konsernitilinpäätöksessä määräysvallan menettämiseen saakka ja raportointikauden aikana hankitut yritykset siitä lähtien, kun määräysvalta on siirtynyt Suomiselle. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä, jonka mukaisesti hankintahinta allokoidaan hankitun yrityksen yksilöitävissä oleville varoille ja vastattavaksi otetuille veloille, jotka arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon, ja jäljelle jäänyt osuus kirjataan liikearvona. Yrityshankintaan liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Kaikki konserniyritysten väliset liiketapahtumat on eliminoitu. Realisoitumattomat tappiot on eliminoitu vain, mikäli tappio ei ole johtunut omaisuuserän arvon alentumisesta.
Konsernitilinpäätöksissä ulkomaisten tytäryritysten tuloslaskelmat, laajat tuloslaskelmat ja rahavirrat on muunnettu euroiksi käyttäen raportointikauden keskikursseja ja taseet käyttäen raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja.
Kurssiero, joka syntyy tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman ja taseen muuntamisesta eri valuuttakursseilla, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja se sisältyy omaan pääomaan kertyneisiin kurssieroihin. Myös kurssierot, jotka syntyvät nettosijoituksista euroalueen ulkopuolisiin ulkomaisiin tytäryrityksiin, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja ne sisältyvät omaan pääomaan kertyneihin kurssieroihin (liitetieto 14).
Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet kurssierot siirretään kokonaisuudessaan tai myytyä osuutta vastaavalta määrältä omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi samalle kaudelle kuin myynnistä syntyneet luovutusvoitot tai -tappiot.
Konserniyritykset muuntavat omissa kirjanpidoissaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjanpitovaluutakseen tai toimintavaluutakseen tapahtumapäivän kursseja käyttäen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja. Myyntisaamisiin liittyvät valuuttakurssierot kirjataan myynnin oikaisuiksi ja ostovelkoihin liittyvät valuuttakurssierot hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisuiksi. Rahoitukseen liittyvät valuuttakurssierot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Suomisella ei ole raportoitavia segmenttejä.
Suomisen liiketoiminta muodostuu yhdestä toimintasegmentistä, eli Kuitukankaista, jonka liikevaihdosta Suomisen koko liikevaihto koostuu. Kaikki Suomisen valmistamat ja myymät tuotteet ovat kuitukankaita, ja tuotteiden tuotantoprosessi ja -teknologia on samanlainen, sillä ne valmistetaan käyttäen samoja tuotantolinjoja. Myös muut käytettävät resurssit, kuten raaka-aineet tai tuotannon johto, ovat yhteisiä kaikille tuotteille. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti kuitukankaiden jatkojalostajia, eivätkä tuotteisiin ja asiakkaisiin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkea toisistaan. Myös tuotteiden jakelu on samanlaista.
Suomisen myyntiorganisaatio on organisoitu paitsi maantieteellisesti myös asiakkaiden tai asiakkaiden lopputuotteiden perusteella Convenience- ja Care-liiketoiminta-alueisiin. Merkittävien asiakassuhteiden ("Global Accounts") hoitaminen on kuitenkin riippumaton liiketoiminta-alueista, sillä niitä hoidetaan keskitetysti. Suominen raportoi liikevaihtonsa paitsi liiketoiminta-alueittain myös maantieteellisesti.
Koska resursseja ei ole erikseen kohdennettu Convenience- tai Care-liiketoiminta-alueille, tuotantokapasiteetin tai muiden resurssien kohdentaminen joko Convenience- tai Care-liiketoiminta-alueen tuotteille riippuu sen hetkisestä tilauskannasta ja vapaasta tuotantokapasiteetista.
Suomisen ylin operatiivinen päätöksentekijä on konsernin toimitusjohtaja, jota konsernin johtoryhmä avustaa. Toimitusjohtaja tekee päätökset konsernin resurssien kohdentamiseksi, kuitenkin niin, että lakisääteiset ja kokoluokaltaan merkittävät asiat, kuten konsernin kannalta merkittävät investoinnit, toimitusjohtaja esittelee hallituksen hyväksyttäviksi.
Koko yhteisöä koskevat tiedot on kerrottu liitetiedossa 22.
Liikevaihto sisältää myytyjen tuotteiden kokonaislaskutusarvon, josta on vähennetty oikaisuerinä myynnin välilliset verot sekä alennukset. Myyntisaamisten kurssierot kirjataan myynnin oikaisueriin.
Myyntituotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja tuotot siirtyvät ostajalle. Yleensä tämä tapahtuu tavaran luovutushetkellä toimitusehdon mukaisesti.
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan tulosvaikutteisesti. Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska tutkimus- ja kehitystoiminnassa ei synny erillisiä hyödykkeitä tai niistä saatavia tuottoja ei voida luotettavasti arvioida.
Maksut Suominen-konsernin muista vuokrasopimuksista kuin rahoitusleasingsopimuksista kirjataan vuokrakuluiksi vuokra-ajan kuluessa.
Ne aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joissa Suomiselle siirtyy olennainen osa omistukseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ne kirjataan taseeseen vuokrasopimuksen alkaessa joko hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoituskuluksi ja velan lyhennykseksi. Leasingvuokravelat vähennettynä rahoituskuluilla on kirjattu korollisiin velkoihin, ja korko-osuus kirjataan tulosvaikutteisesti korkokuluksi vuokrakauden aikana.
Rahoitusleasingsopimuksilla rahoitetut aineelliset hyödykkeet poistetaan joko hyödykkeen taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana.
Sellaisiin sopimuksiin, jotka eivät ole juridiselta muodoltaan vuokrasopimuksia, mutta joissa on tosiasiallisesti kyse käyttöoikeuden antamisesta maksua vastaan tiettyyn hyödykkeeseen tietyksi ajanjaksoksi, sovelletaan tulkintaa IFRIC 4 Miten määritetään, sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen. Mikäli järjestely tai sen osa tulkitaan vuokrasopimukseksi, käsitellään sitä tai osaa siitä IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti joko rahoitusleasingsopimuksena tai muuna vuokrasopimuksena.
Pitkäaikaiset kiinteistövuokrasopimukset on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi, koska omistamiselle ominaiset riskit ja edut eivät ole siirtyneet vuokralle ottajalle eikä Suomisella ole merkittäviä vuokrakauden jälkeisiä velvoitteita.
Vuokratuotot tuloutetaan vuokrasopimuksen mukaisesti vuokra-aikana.
Julkiset avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti samanaikaisesti niiden kulujen kanssa, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Ne kirjataan katettavien kulujen vähennykseksi. Julkiset avustukset, jotka on saatu aineellisten hyödykkeiden tai muiden varojen hankintaan, kirjataan kyseisten hyödykkeiden tai varojen hankintamenon vähennyksiksi.
Varaus kirjataan, kun konsernille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksen olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää maksua ja aiheuttaa taloudellisen menetyksen, ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset kirjataan velaksi taseeseen. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Mikäli rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varaukset diskontataan.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan vain silloin, kun siitä on laadittu yksityiskohtainen, asianmukainen suunnitelma ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai siitä on tiedotettu niille, joihin järjestely vaikuttaa.
Ehdollisia velkoja ei kirjata velaksi taseeseen. Ne ovat mahdollisia velvoitteita, jotka eivät ole vielä varmistuneet ja esitetään konsernitilinpäätöksessä vastuina (liitetieto 33).
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingonjaosta tai muusta varojen jaosta ei tehdä kirjausta tilinpäätökseen. Osingonjako tai muu varojen jako kirjataan vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Neljännesvuositiedot ja osavuosikatsaukset ovat tilintarkastamattomia.
Varoja, velkoja sekä tuloslaskelmaeriä koskevat laatimisperiaatteet on esitetty kutakin erää koskevan liitetiedon yhteydessä.
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen omaisuus- ja velkamääriin, vastuusitoumusten ja ehdollisten velkojen ja varojen määriin sekä raportointikauden tuottoihin ja kuluihin. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista.
Johdon harkintaa edellyttäviä arvioita sisältyy omaisuuserien, etenkin liikearvon, arvonalentumistestauksiin, yrityshankintojen yhteydessä konserniin tulleiden aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden käypiin arvoihin ja taloudellisiin vaikutusaikoihin, muiden aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin, vaihto-omaisuuden sekä myynti- ja lainasaamisten arvostukseen, laskennallisten verojen kirjaamiseen ja arvostamiseen sekä arvioon varausten määrästä ja todennäköisyydestä.
Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden katsotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen järkeviä.
Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Testauksessa käytetyt kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin, jotka edellyttävät arvioiden tekemistä. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevista rahavirroista. Arvioituihin tuleviin rahavirtohin liittyviä epävarmuustekijöitä ovat muun muassa omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöaika, tuotteiden ennustettujen myyntihintojen, tuotantokustannusten sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset. Liikearvon kirjanpitoarvo oli raportointikauden lopussa 15,5 (15,5) milj. euroa.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoja verrataan hyödykkeiden kerrytettävissä olevaan rahamäärään, mikäli on syytä olettaa, että hyödykkeiden arvo on alentunut. Kerrytettävä rahamäärä on hyödykkeen käypä arvo tai tätä korkeampi käyttöarvo, joka lasketaan diskonttaamalla hyödykkeen kerryttämät vastaiset rahavirrat nykyarvoonsa. Mikäli kerrytettävissä oleva rahamäärä on alempi kuin hyödykkeen kirjanpitoarvo, kirjataan arvonalentumistappio. Sekä rahavirtojen määrä että niiden ajoitus perustuvat johdon arvioon.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika perustuu johdon arvioon siitä ajanjaksosta, jolloin kyseisen hyödykkeen odotetaan olevan Suomisen käytettävissä. Hyödykkeen todellinen taloudellinen vaikutusaika voi kuitenkin poiketa alun perin arvioidusta, jolloin joko korjataan hyödykkeestä tehtäviä vuosittaisia poistoja tai kirjataan arvonalentumistappio.
Laskennallisten verojen kirjaaminen ja arvostaminen edellyttää johdolta arvioiden käyttämistä etenkin silloin, kun kyse on konserniyritysten tappioiden perusteella kirjatusta laskennallisesta verosaamisesta tai muusta väliaikaisesta erosta johtuvasta laskennallisesta verosaamisesta. Laskennalliset verosaamiset väliaikaisista eroista ja verotuksellisista tappiosta sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen määrään asti kuin veroyksikölle todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Kaikki verovelat ja -saamiset arvioidaan raportointikauden päättymispäivänä ja mahdollinen erotus kirjataan laajaan tulokseen. Suomisella oli raportointikauden päättymispäivänä laskennallisia verosaamisia 3,4 (4,5) milj. euroa ja laskennallisia verovelkoja 11,2 (10,9) milj. euroa.
Konserniyhtiöihin suoritetuissa verotarkastuksissa saattaa syntyä tilanteita, joissa veroviranomaiset haastavat Suomisen ottaman näkemyksen verotettavan tulon määrästä eivätkä tule täysin hyväksymään sitä. Tällöin kirjattuja määriä oikaistaan tarvittaessa vastaamaan odotettavia maksettaviksi tulevia määriä. Mahdolliset oikaisut sekä kirjattavan verovelan määrä perustuvat arvioon verotarkastuksen lopputuloksesta.
Tuloveroista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 28.
Mikäli johto on arvioinut, että jonkin aikaisemman tapahtuman seurauksena on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite, ja että on todennäköistä, että velvoitteesta aiheutuu Suomiselle vastaisia menoja, on johto arvioinut velvoitteesta kirjattavan varauksen määrän. Varauksen määrä on johdon paras arvio menosta, jota velvoitteen täyttäminen Suomiselta edellyttää raportointikauden päättymispäivänä.
Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, jota ei ole kirjattu velaksi taseeseen, koska esimerkiksi sen olemassaolo ei vielä ole varmistunut eikä sen toteutuminen ole yhtiön määräysvallassa. Johto käyttää arvioita arvioidessaan ehdollisten velkojen määriä. Ehdollliset velat esitetään liitetietona vastuissa.
Vaihto-omaisuuden sekä myynti- ja lainasaamisten arvostus edellyttää jossain määrin johdon arviota. Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on hyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla myyntikustannuksilla ja hyödykkeen valmiiksi saattamisesta johtuvilla menoilla. Nettorealisointiarvoa käytetään alimman tasearvon testaukseen vaihto-omaisuuden yliarvostamisen estämiseksi. Myynti- ja lainasaamisista kirjataan arvonalentumistappio, mikäli johto arvioi, että saamisen kirjanpitoarvo ei enää vastaa sen käypää arvoa. Arvon alentumiseen viittaavina seikkoina pidetään mm. maksun laiminlyöntiä tai viivästymistä. Vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo oli raportointikauden päättymispäivänä 42,6 (32,6) milj. euroa, myyntisaamisten 53,9 (51,5) milj. euroa ja lainasaamisten 8,4 (8,8) milj. euroa.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joita ovat muun muassa valuutta-, korko-, vastapuoli-, likviditeetti-, luotto- ja hyödykeriski. Suominen Oyj:n hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka määrittelee konsernissa noudatettavat rahoituksen toimintavaltuudet, -vastuut ja -periaatteet. Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön rahoitusosastolle, joka toimii sisäisenä pankkina tarjoten rahoituspalveluja tytäryhtiöille. Rahoitusriskien hallintaa ohjaa rahoituspolitiikka, joka määrittää periaatteet ja riskilimiitit velkarakenteeseen, vastapuoliin, pankkisuhteisiin ja korko- ja valuuttariskiin liittyen.
Rahoituspolitiikan mukaisesti toimitusjohtaja hyväksyy kaikki merkittävät rahoitusoperaatiot ja rahoitusriskien suojausten päälinjat. Talousjohtaja valvoo, että rahoituspolitiikkaa noudatetaan koko konsernissa, ja vastaa rahoitustoiminnasta niin rahoituksen hankinnan, likviditeettihallinnan kuin rahoitusriskien hallinnan osalta.
Suominen-konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut valuuttakurssivaihteluista aiheutuville transaktio- ja translaatioriskeille, joilla voi olla vaikutusta sekä konsernin tulokseen että taloudelliseen asemaan. Transaktioriski syntyy pääasiassa myynti- ja ostotoiminnoista syntyvistä valuuttamääräisistä rahavirroista kun taas translaatioriskit syntyvät konsernin ei-euromääräisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmien ja tase-erien sekä muiden valuuttamääräisten tase-erien muuntamisesta emoyhtiön toimintavaluutaksi eli euroiksi. Konsernin valuuttariskin hallinnan tavoitteena on suojata liiketoiminnan tulosta ja rajoittaa valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vaihtelua rahavirroissa, tuloksessa ja taseessa.
Merkittävimmät valuuttakurssivaikutukset aiheutuvat Yhdysvaltain dollarista, minkä lisäksi konsernille muodostuu valuuttariskiä Brasilian realista.
Valuuttamääräiseen transaktiopositioon sisällytetään sovitut ja ennustetut valuuttamääräiset rahavirrat 12 kuukauden jaksolla. Transaktioriski muodostuu pääasiassa Yhdysvaltojen dollarin määräisistä transaktioista euroalueella ja Brasiliassa sekä euromääräisistä transaktioista Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Yhdysvaltain dollarin transaktioriski syntyy sekä operatiivisista liiketoimintaan liittyvistä eristä että rahoituseristä. Brasilian yksikköön liittyvä valuuttariski suojataan tapauskohtaisesti. Suojauspolitiikan mukaisesti valuuttasuojausten tulee suojata valuuttamääräiset myynnit, ostot ja korkovirrat seuraavilta 3 ja 9 kuukaudelta.
Suojaustoiminnassa käytetään valuuttatermiinejä, joiden hinnoittelu on todennettavissa markkinoilta. Suominen ei sovella suojauslaskentaa operatiivista toimintaa suojaavien valuuttajohdannaisten kirjauksissa, joten näiden suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Sen sijaan Suominen on vuonna 2015 soveltanut suojauslaskentaa ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettoinvestoinnin suojauksessa, jolloin omaa pääomaa suojaavien valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjattiin muihin laajaan tuloksen eriin.
Suominen on soveltanut suojauslaskentaa sellaisten valuuttajohdannaisten osalta, jotka suojaavat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan sisältyvää valuuttariskiä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon sisällytetty valuuttakurssisuojauksesta johtunut määrä oli raportointikaudella -188 tuhatta euroa.
Konsernin transaktiopositio oli raportointikauden päättyessä seuraava:
| Transaktiopositio 2016 | Transaktiopositio 2015 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 12 kuukauden rahavirta | Suojaukset valuuttatermiineillä |
12 kuukauden rahavirta | Suojaukset valuuttatermiineillä |
|
| USD/EUR | -6 646 | 3 927 | -17 977 | 14 737 | |
| EUR/BRL | -1 406 | − | -2 176 | − | |
| USD/BRL | -5 401 | − | -911 | − |
Vastaavasti konsernin translaatioasema oli raportointikauden päättyessä seuraava:
| 1 000 euroa | Antolainat | Rahavarat ja sisäiset ottolainat |
Ulkoiset ottolainat | Tytäyhtiöiden oma pääoma |
Suojattu valuutta johdannaisilla |
Suojaamaton |
|---|---|---|---|---|---|---|
| BRL | − | 3 897 | − | 19 533 | − | 23 430 |
| USD | 54 479 | 15 383 | -19 110 | 71 874 | − | 122 626 |
| 1 000 euroa | Antolainat | Rahavarat ja sisäiset ottolainat |
Ulkoiset ottolainat | Tytäyhtiöiden oma pääoma |
Suojattu valuutta johdannaisilla |
Suojaamaton |
|---|---|---|---|---|---|---|
| BRL | − | 3 380 | − | 15 181 | − | 18 561 |
| USD | 56 698 | 48 101 | -21 862 | 62 617 | − | 145 553 |
Antolainat sisältävät konsernin sisäiset antolainat tytäryhtiöille (+). USD-määräiset antolainat tytäryhtiöille ovat rinnastettavissa omaan pääomaan, koska niiden takaisinmaksu ei ole ennakoitavissa lähitulevaisuudessa. Näiden lainojen määrät olivat 57,4 milj. USD eli raportointikauden päättyessä 54,5 milj. euroa. Oman pääoman luonteisista lainoista kurssierot kirjataan muiden oman pääoman ehtoisten sijoitusten tapaan laajan tuloksen kurssieroihin. Sisäisten ja ulkoisten ottolainojen kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Suominen suojaa USD-määräistä translaatiopositiotaan ulkoisella 20,1 milj. USD eli raportointikauden päättyessä 19,1 milj. euron suuruisella ulkoisella valuuttalainalla. Omistusta Yhdysvalloissa sijaitsevissa yhtiöissä oli vuonna 2015 suojattu 39,4 milj. USD suuruisella valuuttajohdannaisella. Kyseinen suojaus lopetettiin raportointikaudella 2015.
Kansainväliset tilinpäätösstandardit edellyttävät rahoitusinstrumenttien herkkyysanalyysin esittämistä. Seuraavalla sivulla olevassa herkkyysanalyysissä rahoitusinstrumentit sisältävät valuuttajohdannaiset, lyhyt- ja pitkäaikaiset valuuttamääräiset lainasaamiset tytäryhtiöiltä ja velat tytäryhtiölle sekä ulkoiset valuuttamääräiset lainat raportointikauden päättymispäivänä. Taulukossa herkkyyttä on arvioitu valuuttojen toteutuneen 12 kuukauden volatiliteetin perusteella siten, että valuuttakurssimuutoksen vaikutus lasketaan seuraavalla 12 kuukauden jaksolla verrattuna raportointikauden päättymispäivän kurssiin. Valuuttakurssimuutos tarkoittaa euron muutosta Yhdysvaltain dollaria vastaan.
2016
| 1 000 euroa | Valuutta vahvistuu % | A. Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
B. Vaikutus omaan pääomaan verojen jälkeen (ilman A:n vaikutusta) |
Valuutta heikkenee % |
A. Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
B. Vaikutus omaan pääomaan verojen jälkeen (ilman A:n vaikutusta) |
|---|---|---|---|---|---|---|
| USD/EUR | 10 | -1 767 | 3 907 | -10 | 1 767 | -3 907 |
| 2015 | ||||||
| 1 000 euroa | Valuutta vahvistuu % | A. Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
B. Vaikutus omaan pääomaan verojen jälkeen (ilman A:n vaikutusta) |
Valuutta heikkenee % |
A. Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
B. Vaikutus omaan pääomaan verojen jälkeen (ilman A:n vaikutusta) |
| USD/EUR | 12 | -2 231 | 3 509 | -12 | 2 231 | -3 509 |
Suominen on tarkastellut suojaustoiminnan tehokkuutta tarkastelemalla konsernin ennustettua 12 kuukauden nettovaluuttavirtaa siten, että suojausinstrumenttien kompensoiva vaikutus huomioidaan tarkastelussa. Tässä tarkastelussa yllä olevien valuuttakurssien muutosten nettovaikutus vuoden 2016 voittoon verojen jälkeen olisi - / + 179 tuhatta euroa (- /+ 307 tuhatta euroa). Taulukossa herkkyyttä on arvioitu valuuttojen toteutuneen 12 kuukauden volatiliteetin perusteella siten, että kurssimuutoksen vaikutus lasketaan seuraavalla 12 kuukauden jaksolla verrattuna raportointikauden päättymispäivän kurssiin.
| 1 000 euroa | Korko | Vaikutus | Korko | Vaikutus |
|---|---|---|---|---|
| muutos, | voittoon | muutos, | voittoon | |
| prosentti | verojen | prosenttiyk | verojen | |
| yksikköä | jälkeen | sikköä | jälkeen | |
| USD/EUR | 10 | -682 | 403 | -179 |
Suominen altistuu korkoriskille rahoittaessaan liiketoimintaansa euro- tai valuuttamääräisellä velalla. Korkoriski syntyy vaihtuvakorkoisen velan uudelleenhinnoittelusta tai uuden vaihtuvakorkoisen velan nostamisesta. Kiinteäkorkoinen velka on altis käyvän arvon muutoksille. Korkoriskien hallinnan tavoitteena on tuoda ennustettavuutta korkokuluihin ja tulokseen pitämällä duraatio optimaalisena kiinteä- ja vaihtuvakorkoisen velan suhteella. Suomisen lainasalkun korkoriski on hajautettu siten, että lainasalkkuun sisältyy sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia velkoja eri korkojaksoille hajautettuna. Suomisen hallitus on määrittänyt lainasalkun korkorakenteen sekä sen poikkeamarajat. Keskimääräinen korkoduraatio voi vaihdella 12 ja 36 kuukauden välillä. Raportointikauden päättymispäivänä se oli 27 kuukautta (35 kuukautta vuonna 2015).
Raportointikauden päättyessä konsernin kiinteäkorkoisten velkojen määrä oli 75,4 milj. euroa (75,0 milj. euroa) ja vaihtuvakorkoisten velkojen määrä oli 19,1 milj. euroa (21,9 milj. euroa), joista vaihtuvakorkoiset lainat olivat USD-määräisiä. Raportointikauden päättyessä tai raportointikauden aikana konsernilla ei ollut koronvaihtosopimuksia.
Korkoriskiä on tarkasteltu herkkyytenä korkokäyrän 0,5 prosenttiyksikön muutokselle. Korkotason nousu kautta koko korkokäyrän 0,5 prosenttiyksiköllä olisi vaikuttanut Suomisen lainojen korkotasoihin ja korkovirtoihin ja markkina-arvoihin yhden vuoden aikana seuraavasti:
| 2016 | 2015 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Korko muutos, prosentti yksikköä |
Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Korko muutos, prosentti yksikköä |
Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
|
| Vaihtuva korkoiset lainat |
+ / -0,5 | - / +78 | + / -0,5 | - / +87 |
Raportointikauden päättyessä konsernin rahavarat olivat 29,5 milj. euroa (55,6 milj. euroa). Rahavaroja ei ole huomioitu herkkyysanalyysissä.
Sähkön hankintaa koskevassa toimintapolitiikassa on ohjeistettu konsernin Suomen yksikön sähkön hankinta ja sähkön hintariskin hallintaperiaatteet. Sähkön hankinnassa ja riskinhallinnassa käytetään riippumatonta markkinoilla toimivaa asiantuntijayritystä. Sähkön markkinahinnan nousua hallitaan kiinteähintaisilla sopimuksilla ja vähäisessä määrin sähköjohdannaisilla.
Sähköjohdannaisten kirjanpitokäsittelyssä sovelletaan suojauslaskentaa. Sähköjohdannaisilla osa sähkön ennustetusta hankinnasta kiinnitetään halutulle ajanjaksolla. Suojauksen tulee olla tehokas sekä etu- että jälkikäteen tarkasteltaessa. Suojauksen tehokkuus dokumentoidaan suojausta tehtäessä ja se testataan suojauksen ollessa voimassa. Tehokkuustarkastelu on suoritettu sähköjohdannaisten osalta todettuun regressioon perustuen. Kun suojausinstrumentit täyttävät suojauslaskennan soveltamisedellytykset ja suojaus on tehokas, kirjataan niiden käyvän arvon muutokset tulosvaikutteisesti samanaikaisesti suojattavan rahavirran kanssa.
Sähköjohdannaisten hintaherkkyyttä on esitetty alla olevassa taulukossa.
| Hintamuutos euroa / MWh |
Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Vaikutus omaan pääomaan |
|
|---|---|---|---|
| +5 | − | 88 | |
| -5 | − | -88 | |
| 2015 | |||
| Hintamuutos euroa / MWh |
Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Vaikutus omaan pääomaan |
|
| +5 | 0 | 140 | |
| -5 | 0 | -140 |
Luottoriski
Konsernin suurimmat yksittäiset luottoriskit ovat myyntisaamisissa korkean luottoluokituksen omaavilta kansainvälisiltä asiakasyrityksiltä. Kymmenen suurinta asiakaskohtaista myyntisaamista vastasivat raportointikauden päättyessä yhteensä 49 prosenttia kaikista myyntisaamisista. Hallituksen hyväksymä luottopolitiikka säätelee asiakkaille tapahtuvan luotonannon periaatteet ja organisaation vastuut. Asiakkaille myönnetään luottoa luotonvahvistamisprosessin seurauksena. Asiakkaiden luottotilanteesta annetaan vähintään kerran kuukaudessa raportit myynnistä vastaaville henkilöille. Raportointikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä oli 318 tuhatta euroa (2 tuhatta euroa). Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 12. Myyntisaamisten tasearvo vastaa luottoriskin enimmäismäärää. Konsernilla on myyntisaamisten myyntiohjelma ("Supply Chain Financing"), joka vastaa raportointikauden päättymispäivänä noin neljäsosaa konsernin myynnistä. Myyntisaamisten myyntiohjelman ehtojen mukaisesti konserni on siirtänyt saamisiin liittyvät sopimukselliset oikeudet ja riskit toiselle osapuolelle.
Myyntisaamisten lisäksi Suomiselle syntyy luottoriskiä Joustopakkaukset-liiketoiminnan myynnin yhteydessä vuonna 2014 myönnetyistä lainasaamisista. Lainasaamisia turvaavista vakuuksista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 11.
Suomisen hallitus on vahvistanut sijoitustoiminnalle ja johdannaissopimuksien käytölle vastapuolilistan, joka perustuu arvioon hyvästä luottokelpoisuudesta ja jossa vastapuolen maksimiriskimäärä on määritelty. Ylimääräiset rahavarat voidaan sijoittaa pankkeihin tai yritystodistuksiin, joilla arvioidaan olevan hyvä luottokelpoisuus ja likviditeetti. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa raportointikauden päättymispäivänä.
Suomisen tavoitteena on käyttää useita rahoituksen lähteitä. Konserni ylläpitää pitkiä ja luottamuksellisia suhteita pääpankkeihinsa hankkien näiltä erilaisia palveluita ja neuvonantoa. Jälleenrahoitusriskiä pyritään vähentämään jakamalla lainojen erääntyminen usealle vuodelle. Syyskuussa 2014 Suominen allekirjoitti Nordea Pankin ja Pohjola Pankin kanssa 55 milj. euron pitkäaikaisen lainajärjestelyn ja laski liikkeelle 75 milj. euron kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan, jonka laina-aika on viisi vuotta. Joukkovelkakirjalaina on kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Nostettujen lainojen sitovien limiittisopimusten mukainen keskimaturiteetti oli raportointikauden päättyessä 2,4 vuotta (3,4 vuotta). Raportointikauden päättymispäivänä sidottua rahoituslimiittiä (revolving credit facility) on käyttämättä 23 milj. euroa. Rahoituslimiitti on voimassa syyskuuhun 2018 saakka.
Emoyhtiön rahoitusosasto hallinnoi likviditeettiä usealla konsernitilirakenteella, jotka on sovittu yhteistyöpankkien kanssa.
Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusvelkojen ja johdannaisten erääntyminen diskonttaamattomina rahavirtoina. Luvut sisältävät sekä koronmaksut että velkojen takaisinmaksut.
| 1 000 euroa | Erääntyminen | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvelat | Kirjanpitoarvo | Sopimukselliset rahavirrat |
Alle 6 kuukautta | 6−12 kuukautta | 1−2 vuotta | 2−5 vuotta |
| Joukkovelkakirjalainat | 75 000 | 84 844 | 1 641 | 1 641 | 3 281 | 78 281 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 19 106 | 19 688 | 2 575 | 5 629 | 11 484 | − |
| Rahoitusleasingvelat | 391 | 437 | 66 | 66 | 132 | 173 |
| Muut rahoitusvelat | 253 | 253 | 253 | − | − | − |
| Ostovelat | 50 248 | 50 248 | 50 248 | − | − | − |
| Yhteensä | 144 998 | 155 470 | 54 782 | 7 336 | 14 897 | 78 454 |
| Erääntyminen | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Johdannaissopimukset | Kirjanpitoarvo | Sopimukselliset rahavirrat |
Alle 6 kuukautta | 6−12 kuukautta | 1−2 vuotta | 2−5 vuotta |
| Valuuttatermiinit | 327 | |||||
| Saatava rahavirta (-) | -5 240 | -5 240 | − | − | − | |
| Maksettava rahavirta (+) | 5 540 | 5 540 | − | − | − | |
| Yhteensä | 327 | 300 | 300 | 0 | 0 | − |
Vuokravastuiden erääntyminen on esitetetty liitetiedossa 33.
| Erääntyminen | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ehdolliset velat | Yhteensä | Alle 6 kuukautta | 6−12 kuukautta | 1−2 vuotta | 2−5 vuotta | |
| Takausvastuut | 17 773 | 6 785 | 200 | 163 | 10 625 | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa | ||||||
| koskevat sopimukselliset sitoumukset | 5 517 | 5 517 | − | − | − | |
| Yhteensä | 23 290 | 12 302 | 200 | 163 | 10 625 |
| 1 000 euroa | Erääntyminen | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvelat | Kirjanpitoarvo | Sopimukselliset rahavirrat |
Alle 6 kuukautta | 6−12 kuukautta | 1−2 vuotta | 2−5 vuotta | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 75 000 | 88 125 | 1 641 | 1 641 | 3 281 | 81 563 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 21 862 | 22 472 | 210 | 3 558 | 18 705 | − | ||
| Muut rahoitusvelat | 630 | 630 | 262 | − | 368 | − | ||
| Ostovelat | 44 682 | 44 682 | 44 682 | − | − | − | ||
| Yhteensä | 142 174 | 155 909 | 46 794 | 5 199 | 22 353 | 81 563 |
| Erääntyminen | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Johdannaissopimukset | Kirjanpitoarvo | Sopimukselliset rahavirrat |
Alle 6 kuukautta | 6−12 kuukautta | 1−2 vuotta | 2−5 vuotta |
| Valuuttatermiinit | 297 | |||||
| Saatava rahavirta (-) | -18 911 | -7 011 | -9 280 | -2 620 | − | |
| Maksettava rahavirta (+) | 19 334 | 7 120 | 9 512 | 2 702 | − | |
| Sähkötermiinit | 242 | |||||
| Maksettava rahavirta (+) | 243 | − | 197 | 46 | − | |
| Yhteensä | 539 | 666 | 109 | 429 | 128 | − |
| Erääntyminen | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ehdolliset velat | Yhteensä | Alle 6 kuukautta | 6−12 kuukautta | 1−2 vuotta | 2−5 vuotta | ||
| Takausvastuut | 22 621 | 6 310 | 525 | 2 500 | 13 286 | ||
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa | |||||||
| koskevat sopimukselliset sitoumukset | 16 083 | 4 183 | 9 280 | 2 620 | − | ||
| Yhteensä | 38 704 | 10 493 | 9 805 | 5 120 | 13 286 |
Suomisen pääoman hallinnan pyrkimyksenä on tase- ja pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla sen toimintaedellytykset sekä kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pääomarakenteen tulee turvata Suomisen velkarahoitusmahdollisuudet. Pääomarakennetta suunniteltaessa pyritään ottamaan huomioon liiketoiminnan nykyiset ja tulevat tarpeet sekä varmistamaan rahoituksen kilpailukykyiset kustannukset.
Suomisen hallitus seuraa omavaraisuus- ja velkaantumisastetta (gearing). Velkaantumisaste mitataan korollisten nettovelkojen suhteena konsernin omaan pääomaan. Omavaraisuusaste lasketaan konsernin oman pääoman ja saaduilla ennakoilla oikaistun taseen loppusumman suhteena.
Pääomarakenteeseen vaikutetaan muun muassa osingon- tai varojenjaon ja osakeantien avulla. Suomisella on tarvittaessa mahdollisuus hankkia omia osakkeita ja laskea liikkeelle uusia osakkeita yhtiökokouksen valtuutusten mukaisesti tai päättää omaisuuserien tai liiketoimintojen myynnistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin omavaraisuusaste oli 45,3 (43,2) prosenttia ja velkaantumisaste oli 39,6 (25,9) prosenttia 31.12.2016. Konsernilla on selected supplier -statuksella eräiden asiakkaidensa kanssa "Supply Chain Financing" -ohjelma, jossa myyntisaamisia myydään siten, että Suomisen oikeudet ja velvoitteet kyseisiin saamisiin lakkaavat ("non-recourse"). Ohjelma vapauttaa sitoutunutta pääomaa.
| milj. euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 94,5 | 96,9 |
| Korolliset saamiset | -8,4 | -8,8 |
| Rahavarat | -29,5 | -55,6 |
| Korolliset nettovelat | 56,6 | 32,5 |
| Oma pääoma | 142,8 | 125,7 |
| Taseen loppusumma – saadut ennakot | 315,6 | 291,2 |
| Velkaantumisaste, % | 39,6 | 25,9 |
| Omavaraisuusaste, % | 45,3 | 43,2 |
Rahoituksen hankintaa (funding) hoidetaan siten, että rahoittajien luottamus yhtiöön on hyvä. Yhteistyö pankkien kanssa rakentuu pitkäaikaisiin pankkisuhteisiin.
Suomisen tavoitteena on hoitaa lainavelvoitteensa liiketoiminnan rahavirralla sekä tarvittaessa vapauttamalla pääomaa myymällä ei-keskeisiä liiketoimintoja ja omaisuuseriä.
Konsernin vieraan pääoman ehtoisiin rahoitussopimuksiin liittyy kovenanttiehtoja, jotka on sidottu konsernitason tunnuslukuihin. Mikäli kovenanttiehdot eivät täyty, tulee lainanantajien kanssa aloittaa neuvottelut.
Suomisen korollisista veloista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 17 ja hybridilainasta liitetiedossa 16.
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntynyt liikearvo muodostuu hankinnassa luovutetun vastikkeen ja käypiin arvoihin arvostettujen hankittujen nettovarojen erotuksena. Liikearvo kohdistetaan niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden on katsottu hyötyvän hankituista nettovaroista sekä niiden tuomista synergiaeduista. Liikearvo testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa. Jos liikearvon arvonalentumistestaus osoittaa, että sen rahavirtaa tuottavan yksikön, johon liikearvo sisältyy, kerrytettävissä oleva rahamäärä on alempi kuin sen kirjanpitoarvo, kirjataan liikearvon ja mahdollisten muiden omaisuuserien arvonalentumistappio kuluksi tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa myöhemmillä raportointikausilla.
Suomisen liikearvo on syntynyt Ahlstromin Home and Personal -liiketoiminnan ostosta vuonna 2011. Liikearvon kirjanpitoarvo oli raportointikauden päättymispäivänä 15 495 tuhatta euroa (15 495 tuhatta euroa vuonna 2015). Suomisella on yksi toimintasegmentti (Kuitukankaat), joka on myös rahavirtaa tuottava yksikkö, jolle koko liikearvo on kohdistettu.
Arvonalentumistestauksissa on rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetty käyttöarvon avulla, joka on saatu diskonttaamalla sen arvioidut vastaiset rahavirrat. Rahavirtaa tuottavan yksikön ennakoidut rahavirrat perustuvat toteutuneeseen kehitykseen, vuosisuunnitelmiin sekä strategiatyön pohjalta laadittuihin viiden vuoden ennusteisiin. Ennusteiden keskeiset perusteet on käydään läpi aina testausta suoritettaessa. Ennustekautta myöhäisemmät rahavirrat arvioidaan ekstrapoloimalla suunnitelmiin perustuvat luvut toimialakohtaisella kasvuprosentilla. Käyttöarvojen keskeiset oletukset liittyvät rahavirtayksikön volyymin kehitykseen, toiminnan kannattavuuteen, kustannustasoon sekä käytettyyn diskonttauskorkoon.
Hyödykkeiden korvausinvestoinnit on arvioitu taloudelliseen pitoaikaan perustuvien suunnitelmapoistojen perusteella siten, että niillä voidaan säilyttää nykyinen tuotantokapasiteetti.
Suomisen liikevaihdon vuosikasvuksi ennustejaksolla 2017−2020 on arvioitu 4,4 prosenttia. Vuonna 2016 konserni jatkoi "In the Lead" -strategiansa toteuttamista. Suominen tähtää korkeamman lisäarvon tuotteiden osuuden kasvattamiseen tuoteportfoliossaan ja keskittyy muun muassa prosessien tehostamiseen sekä erityisesti tuotekehitysprosessin nopeuttamiseen.
Diskonttauskorkojen määrittämisessä on käytetty testausajankohdan pääomakustannusta tavoitteelliselle pääomarakenteelle, jossa velan suhde omaan pääomaan on 70 prosenttia. Pääomakustannus on laskettu oman pääoman ja vieraan pääoman keskimääräisenä kustannuksena ennen veroja ottaen huomioon riskittömän sijoituksen tuottovaade, oman pääoman riskilisä sekä vieraan pääoman rahoittajien marginaali. Vieraan pääoman kustannuspohjana on käytetty toimintamaittain painotettua 10 vuoden valtion velkakirjojen riskitöntä keskikorkoa.
Arvonalentumistestauksen laskelmat perustuvat testaushetken arvioihin tulevaisuudesta. Käyttöarvojen riskitarkastelussa on arvioitu rahavirtojen määrän ja ajoituksen vaihtelua. Laskelmiin sisältyvää epävarmuutta ja riskiä on huomioitu diskonttauskorossa sekä oikaisemalla rahavirtoja kokemusperäisellä tiedolla aikaisempien testausten osumatarkkuudesta.
Johdon näkemyksen mukaan mikään mahdollinen muutos testauslaskelmassa käytetyissä keskeisissä oletuksissa ei aiheuttaisi liikearvon arvonalentumista.
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Diskonttauskorko | 11,6 % | 12,0 % |
| Liikevaihdon kasvu 2017−2020 (2016−2020) | 4,4 % | 6,6 % |
| Pitkän aikavälin vuotuinen kasvu | 1,0 % | 1,0 % |
| Pitkän aikavälin vuotuinen liikevoittoprosentti | 10,9 % | 10,8 % |
Aineettomat oikeudet ovat patentteja, tavaramerkkejä, ohjelmistolisenssejä sekä asiakassuhteita, joille on liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä kohdistettu hankintamenoa arvostamalla ne hankintahetkellä käypään arvoon. Muut aineettomiin hyödykkeet ovat ohjelmistojen tai vastaavan aineettoman omaisuuden kehittämiseen ja hankintaan liittyviä kustannuksia. Mikäli aineeton hyödyke on IAS 23:n mukainen ehdot täyttävä omaisuuserä, eli sen valmiiksi saattaminen vaatii huomattavan pitkän ajan, aktivoidaan vieraan pääoman menot kyseisen hyödykkeen hankintamenoon.
Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta yritykselle koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla ja ne poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hankittujen tytäryritysten aineettomat hyödykkeet arvostetaan tytäryrityksen hankintahetkellä käypään arvoon.
Suomisella ei ole muita aineettomia hyödykkeitä kuin liikearvo, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Liikearvolle sekä raportontikauden lopussa keskeneräisille aineettomille hyödykkeille tehdään arvonalentumistesti. Liikearvosta on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.
Muut aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumistappion varalta mikäli on viitteitä siitä, että hyödykkeen arvo on alentunut. Arvonalentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 26.
| Liikearvo |
ei poistoja |
|---|---|
Aineettomat oikeudet |
3–13 vuotta |
| 13 vuotta Asiakassuhteet |
|
| Muut aineettomat hyödykkeet | 5–10 vuotta |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | ei poistoja |
| Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Muut aineettomat hyödykkeet |
Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä 2016 |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 11 643 | 15 496 | 7 533 | 1 996 | 36 667 |
| Kurssiero | 46 | − | 90 | 4 | 139 |
| Lisäykset | 158 | − | 12 | 3 016 | 3 185 |
| Aktivoidut vieraan pääoman menot | − | − | − | 115 | 115 |
| Vähennykset ja myynnit | − | − | -89 | − | -89 |
| Siirrot erien välillä | 1 878 | − | − | -1 918 | -40 |
| Hankintameno 31.12. | 13 724 | 15 496 | 7 546 | 3 212 | 39 978 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -5 587 | − | -2 253 | -56 | -7 896 |
| Kurssiero | -30 | − | -65 | − | -95 |
| Raportointikauden poistot | -1 731 | − | -627 | − | -2 358 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -7 348 | − | -2 945 | -56 | -10 349 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 6 375 | 15 496 | 4 600 | 3 158 | 29 629 |
Vuonna 2011 kohdistettiin Ahlstromin Home and Personal -liiketoimintojen hankintahinnasta 5 979 tuhatta euroa asiakassuhteisiin. Raportointikauden päättyessä näiden asiakassuhteiden kirjanpitoarvo oli 3 603 tuhatta euroa.
Aineettomiin oikeuksiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja omaisuuseriä, joiden kirjanpitoarvo oli raportointikauden lopussa 36 tuhatta euroa (67 tuhatta euroa), ja raportointikauden poistot näistä omaisuuseristä olivat 31 tuhatta euroa (31 tuhatta euroa).
| Muut | Ennakko maksut ja |
||||
|---|---|---|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | aineettomat hyödykkeet |
keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä 2015 |
|
| Hankintameno 1.1. | 10 296 | 15 496 | 7 482 | 609 | 33 882 |
| Kurssiero | -24 | − | 45 | -1 | 20 |
| Lisäykset | 174 | − | 15 | 2 735 | 2 925 |
| Aktivoidut vieraan pääoman menot | − | − | − | 2 | 2 |
| Vähennykset ja myynnit | -153 | − | -9 | − | -162 |
| Siirrot erien välillä | 1 349 | − | − | -1 349 | − |
| Hankintameno 31.12. | 11 643 | 15 496 | 7 533 | 1 996 | 36 667 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -4 195 | − | -1 681 | − | -5 876 |
| Kurssiero | 23 | − | 61 | − | 85 |
| Vähennysten ja myyntien poistot | 143 | − | 9 | − | 152 |
| Raportointikauden poistot | -1 559 | − | -643 | − | -2 201 |
| Raportointikauden arvonalentumiset | − | − | − | -56 | -56 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -5 587 | − | -2 253 | -56 | -7 896 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 6 055 | 15 496 | 5 279 | 1 941 | 28 771 |
1 000 euroa
Maa-alueet, rakennukset, koneet ja laitteet muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne arvostetaan taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Mikäli aineellinen hyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat poikkeavat toisistaan, käsitellään kukin osa erillisenä hyödykkeenä. Hankittujen tytäryritysten aineelliset hyödykkeet arvostetaan tytäryrityksen hankintahetkellä käypään arvoon.
Kun aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan ja korvattavan osan mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeestä yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Normaalit kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan tulosvaikutteisesti niiden syntyhetkellä.
Vieraan pääoman menot aktivoidaan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon, mikäli hyödykkeet ovat ehdot täyttäviä omaisuuseriä siten kuin IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardissa määritellään.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoin arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Poistojen tekeminen aloitetaan, kun hyödyke on valmis käytettäväksi. Maaalueista ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot määritetään myyntihinnan ja hyödykkeen kirjanpitoarvon erotuksena, ja ne kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Maa-alueet |
ei poistoja |
|---|---|
| Rakennukset ja rakennelmat |
10–40 vuotta |
| Koneet ja kalusto 4–17 vuotta | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3–5 vuotta |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | ei poistoja |
Koneisiin ja kalustoon sisältyy raportointikauden aikana rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja koneita, joiden kirjanpitoarvo oli raportointikauden lopussa 383 tuhatta euroa, ja raportointikauden poistot olivat 88 tuhatta euroa.
| Yhteensä 2016 | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Koneet ja kalusto | Rakennukset ja rakennelmat |
Maa-alueet |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 3 479 | 44 819 | 159 327 | 467 | 16 581 | 224 674 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kurssiero | 513 | 1 288 | 4 464 | 3 | 754 | 7 022 |
| Lisäykset | − | 53 | 1 215 | − | 47 801 | 49 069 |
| Aktivoidut vieraan pääoman menot | − | − | − | − | 1 139 | 1 139 |
| Aktivoidut rahavirran suojaukset | − | − | − | − | -188 | -188 |
| Vähennykset ja myynnit | − | − | -36 | − | − | -36 |
| Siirrot erien välillä | − | 649 | 8 056 | − | -8 834 | -129 |
| Hankintameno 31.12. | 3 993 | 46 810 | 173 026 | 470 | 57 252 | 281 552 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | − | -27 822 | -98 297 | -437 | -187 | -126 744 |
| Kurssiero | − | -442 | -2 877 | -1 | -6 | -3 327 |
| Vähennysten ja myyntien poistot | − | – | 36 | − | − | 36 |
| Siirrot erien välillä | − | -1 | 154 | − | − | 154 |
| Raportointikauden poistot | − | -1 689 | -14 467 | -6 | − | -16 162 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | − | -29 953 | -115 451 | -445 | -193 | -146 042 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 3 993 | 16 857 | 57 574 | 26 | 57 059 | 135 510 |
| Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä 2015 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 3 977 | 43 473 | 149 417 | 471 | 1 149 | 198 488 |
| Kurssiero | -498 | 159 | 5 764 | -4 | 121 | 5 544 |
| Lisäykset | − | 766 | 1 997 | − | 17 806 | 20 570 |
| Aktivoidut vieraan pääoman menot | − | − | − | − | 72 | 72 |
| Aktivoidut rahavirran suojaukset | − | − | − | − | 91 | 91 |
| Vähennykset ja myynnit | − | -1 | -89 | − | − | -90 |
| Siirrot erien välillä | − | 421 | 2 237 | − | -2 658 | − |
| Hankintameno 31.12. | 3 479 | 44 819 | 159 327 | 467 | 16 581 | 224 675 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | − | -26 327 | -83 008 | -431 | − | -109 767 |
| Kurssiero | − | 143 | -1 780 | 1 | -4 | -1 640 |
| Vähennysten ja myyntien poistot | − | 1 | 89 | − | − | 90 |
| Siirrot erien välillä | − | -11 | 11 | − | − | − |
| Raportointikauden poistot | − | -1 627 | -14 139 | -8 | − | -15 774 |
| Raportointikauden arvonalentumiset | − | − | − | − | -183 | -183 |
| Raportointikauden arvonalentumisten peruutukset | − | − | 530 | − | − | 530 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | − | -27 822 | -98 297 | -437 | -187 | -126 744 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 3 479 | 16 997 | 61 028 | 31 | 16 395 | 97 931 |
| 2016 | 2015 | |||||
| Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo | 54 221 | 61 109 |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset on esitetty liitetiedossa 33.
76 / 132
| Yhtiö | Kotipaikka | Omistus osuus, % |
Emoyhtiön omistama | |
|---|---|---|---|---|
| Suominen Oyj | Helsinki | |||
| Suominen Kuitukankaat Oy | Nakkila | 100 % | x | |
| Suominen Italy Holding S.r.l. | Mozzate, Italia | 100 % | x | |
| Cressa Nonwovens S.r.l. | Mozzate, Italia | 100 % | ||
| Mozzate Nonwovens S.r.l. | Mozzate, Italia | 100 % | ||
| Suominen Spain Holding, S.A.U. | Alicante, Espanja | 100 % | x | |
| Alicante Nonwovens S.A.U. | Alicante, Espanja | 100 % | ||
| Suominen US Holding, Inc. | Delaware, USA | 100 % | x | |
| Bethune Nonwovens, Inc. | Bethune, Etelä-Carolina, USA | 100 % | ||
| Green Bay Nonwovens, Inc. | Green Bay, Wisconsin, USA | 100 % | ||
| Windsor Locks Nonwovens, Inc. | Windsor Locks, Connecticut, USA | 100 % | ||
| Suominen Brasil Indústria e Comercio de Não-Tecidos Ltda. | Paulínia, Brasilia | 100 % | x |
Vaihto-omaisuuden hankintameno määritetään FIFO-menetelmän tai painotetun keskihinnan mukaisesti. Vaihto-omaisuuden arvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät ja välilliset menot. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalin ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin, hallinnon tai rahoituksen menoja. Vieraan pääoman menoja ei aktivoida varaston arvoon.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuuden arvoa alennetaan epäkurantin omaisuuden osalta.
| Vaihto-omaisuus | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 20 126 | 16 354 |
| Keskeneräiset tuotteet | 3 400 | 2 218 |
| Valmiit tuotteet | 19 104 | 13 985 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 42 631 | 32 557 |
| Vaihto-omaisuuden arvonalentumis | ||
| kirjaukset Vaihto-omaisuuden arvonalentumis |
-675 | -622 |
| kirjausten peruutukset | 221 | 142 |
| Raportointikaudella kuluksi kirjattu vaih to-omaisuuden määrä |
-306 318 | -326 590 |
Kuluksi kirjattu vaihto-omaisuuden määrä sisältyy tuloslaskelmassa hankinnan ja valmistuksen kuluihin.
1 000 euroa
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 777 | 1 124 |
| Uudelleenluokittelu | − | 421 |
| Laajaan tulokseen kirjatut käypien arvojen muutokset |
− | -318 |
| Vähennykset | − | -450 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 777 | 777 |
Myytävissä olevat varat koostuvat noteeraamattomista osakkeista. Vuonna 2014 hankittiin Bright Maze Oy:n osakkeita Joustopakkaukset -liiketoiminnan myynnin yhteydessä. Omistusosuus on 19,9 prosenttia osakkeista ja äänistä. Vuonna 2015 myytiin myytävissä oleviin varoihin luokitellun kiinteistöosakeyhtiön osakkeet.
Uudelleenluokittelu vuonna 2015 sisälsi varoja, jotka oli aiemmin luokiteltu eräpäivään asti pidettäviksi varoiksi.
Myytävissä olevien varojen määrittely on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 12.
1 000 euroa
| Pitkäaikaiset saamiset | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset | 6 836 | 7 793 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 2 524 | 2 402 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 9 360 | 10 195 |
| Lyhytaikaiset saamiset | ||
| Myyntisaamiset | 53 946 | 51 547 |
| Lainasaamiset | 1 550 | 1 000 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 1 662 | 1 567 |
| Siirtosaamiset | 5 612 | 5 470 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 62 770 | 59 584 |
Siirtosaamiset koostuvat pääosin rahoituserien jaksotuksista, myynnin jaksotuksista sekä muista jaksotuksista.
Sekä lyhytaikaisissa että pitkäaikaisissa muissa saamisissa on muun muassa saamisia välillisiin veroihin liittyen.
Johdannaisinstrumenteista kirjatut siirtosaamiset on eritelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 19.
Muiden saamisten laadun arviointi perustuu historialliseen maksukäyttäytymiseen. Muut saamiset eivät ole erääntyneet eikä niiden arvo ole alentunut.
Joustopakkaukset-liiketoiminnan myynnin yhteydessä vuonna 2014 sovittiin, että osa kauppahinnasta määräytyy myydyn liiketoiminnan kaupan jälkeen kertyvän tuloksen perusteella. Tämä saaminen on kirjattu muihin pitkäaikaisiin saamisiin ja se arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Joustopakkaukset-liiketoiminnan myynnin yhteydessä vuonna 2014 Suominen Oyj myönsi ostajayhtiö Bright Maze Oy:lle kaksi lainaa: Vendor Loan Note ja Subordinated Loan Note. Kummankin lainan kertyneet korot pääomitetaan vuosittain joulukuussa. Vendor Loan Noten korko on 6 prosenttia p.a. ja sitä on lyhennettypuolivuosittain kesäkuusta 2015 alkaen. Laina erääntyy 31.12.2018. Subordinated Loan Noten korko on 9 prosenttia p.a. ja se maksetaan takaisin kokonaan lainan erääntyessä 31.7.2024. Lainan vakuutena on Bright Maze Oy:n saamisia, Amerplast Oy:n osakkeet sekä Bright Maze Oy:n yrityskiinnitys.
Mikäli Bright Maze -konsernin omistuspohja muuttuu merkittävästi, molemmat lainasaamiset kertyneine korkoineen maksetaan ennenaikaisesti takaisin kokonaan. Velallinen voi maksaa takaisin lainat milloin tahansa.
Subordinated Loan Notella ei ole vakuutta ja se on etuoikeusjärjestyksessä viimeinen. Suominen voi muuntaa lainan Bright Maze Oy:n omaksi pääomaksi ennen eräpäivää niin halutessaan.
Kunkin lainasaamisen osalta tehdään erillistarkastelu mahdollisen arvonalentumisen varalta. Nämä tarkastelut perustuvat velallisen taloudelliseen asemaan ja tulevaisuuden rahavirtoihin. Velallisilla ei ole ulkoista luottoluokitusta.
Nämä lainasaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja raportointikauden päättymispäivänä molempien kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Myyntisaamisten arvostuksesta on kerrottu konsernitililnpäätöksen liitetiedossa 12.
Suomisella on "selected supplier" -statuksella eräiden asiakkaidensa kanssa "Supply Chain Financing" -ohjelma, jossa myyntisaamisia myydään siten, että Suomisen sopimukseen perustuva oikeus myyntisaamisista kertyviin rahavaroihin lakkaa.
Suomisen luottotappiot myyntisaamisista ovat historiallisesti olleet pieniä. Raportointikaudella kirjattiin kuitenkin poikkeuksellisen suuri luottotappiovaraus myyntisaamisista venezuelalaisilta asiakkailta.
| Myyntisaamisten ikäjakauma | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät | 48 148 | 44 854 |
| Erääntyneet | ||
| Alle 5 päivää | 2 371 | 2 647 |
| 5–30 päivää | 2 939 | 3 196 |
| 31–120 päivää | 329 | 763 |
| Yli 120 päivää | 516 | 172 |
| Yhteensä erääntyneet | 6 156 | 6 777 |
| Yhteensä myyntisaamiset | 54 304 | 51 631 |
| Myyntisaamisten vähennystili | -358 | -85 |
| Myyntisaamisten kirjanpitoarvo | 53 946 | 51 547 |
| Käytetyt | 85 | − |
|---|---|---|
| Lisäykset raportointikauden aikana | -318 | − |
| Myyntisaamisten vähennystili 31.12. | -358 | -85 |
| Raportointikaudella kirjatut luottotappiot | -318 | -2 |
Raportointikaudella kirjattiin luottotappiovaraus saamisista venezuelalaisilta asiakkailta.
| Yhteensä | 53 946 | 51 547 |
|---|---|---|
| Muut valuutat | 648 | 543 |
| BRL | 3 350 | 2 172 |
| USD | 20 941 | 18 605 |
| EUR | 29 007 | 30 227 |
1 000 euroa
| Käypään arvoon tulosvaikuttei sesti kirjattavat varat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat varat |
Johdannaiset, suojaus laskennan kohteena |
Kirjanpitoarvo | Käypä arvo | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Myytävissä olevat varat | − | − | 777 | − | 777 | 777 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 501 | − | − | − | 501 | 501 |
| Lainasaamiset | − | 8 386 | − | − | 8 386 | 8 386 |
| Myyntisaamiset | − | 53 946 | − | − | 53 946 | 53 946 |
| Korko- ja muut rahoitussaamiset | − | 869 | − | − | 869 | 869 |
| Johdannaisvarat | 30 | − | − | 43 | 73 | 73 |
| Rahavarat | − | 29 522 | − | − | 29 522 | 29 522 |
| Yhteensä 31.12.2016 | 530 | 92 723 | 777 | 43 | 94 072 | 94 072 |
Muut pitkäaikaiset saamiset sisältävät ehdolllisen kauppahintasaamisen 501 tuhatta euroa (813 tuhatta euroa) Joustopakkaukset -liiketoiminnan myynnistä vuonna 2014.
| Käypään arvoon tulosvaikuttei sesti kirjattavat varat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat varat |
Johdannaiset, suojaus laskennan kohteena |
Kirjanpitoarvo | Käypä arvo | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Myytävissä olevat varat | − | − | 777 | − | 777 | 777 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 813 | − | − | − | 813 | 813 |
| Lainasaamiset | − | 8 793 | − | − | 8 793 | 8 793 |
| Myyntisaamiset | − | 51 547 | − | − | 51 547 | 51 547 |
| Korko- ja muut rahoitussaamiset | − | 1 297 | − | − | 1 297 | 1 297 |
| Rahavarat | − | 55 570 | − | − | 55 570 | 55 570 |
| Yhteensä 31.12.2015 | 813 | 117 207 | 777 | − | 118 797 | 118 797 |
Suomisen rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, lainoihin ja muut saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin sekä myytävissä oleviin varoihin. Luokittelu tehdään sen mukaan, mihin tarkoitukseen kyseiset rahoitusvarat on hankittu. Johto päättää rahoitusvarojen luokittelusta alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella. Rahoitusvarat, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan alun perin käypään arvoon lisättynä transaktiomenoilla. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet varojen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt varojen omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin ulkopuoliselle. Myytävissä olevat varat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi varoiksi luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai jotka luokitellaan alkuperäisessä kirjauksessa tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tulosvaikutteisesti kirjattavaksi, mikäli se on hankittu pääasiassa lähitulevaisuudessa tapahtuvaa myyntiä varten. Mikäli johdannaissopimuksiin ei sovelleta suojauslaskentaa, ovat ne kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut pitkäaikaiset saamiset ovat ehdollisia kauppahintasaamisia. Niiden käypä arvo perustuu sopimusehtojen mukaisten lyhennysten arvioituun toteutumiseen.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot tai tappiot esitetään varan luonteesta riippuen joko liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa tai rahoituserissä.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin, paitsi jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymisestä, jolloin ne luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi. Konsernin lainoihin ja muihin saamisiin luokitellaan lainasaamiset, myyntisaamiset ja muut saamiset sekä rahavarat.
Kunkin lainasaamisen osalta tehdään erillistarkastelu mahdollisen arvonalentumisen varalta. Nämä tarkastelut perustuvat velallisen taloudelliseen asemaan ja tulevaisuuden rahavirtoihin. Lainasaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja raportointikauden päättymispäivänä lainasaamisten kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Myyntisaamiset esitetään taseessa alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä epävarmoilla saamisilla. Arvio epävarmoista myyntisaamisista perustuu raportointihetkellä avoinna olevien myyntisaamisten tarkasteluun. Arvon alentumiseen viittaavina seikkoina pidetään mm. maksun laiminlyöntiä tai viivästymistä. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan erilliselle myyntisaamisten vähennystilille, ja tappio kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin kuluihin. Mikäli myyntisaamisen menetys on lopullinen, myyntisaaminen kirjataan pois tasees-
ta myyntisaamisten vähennystililtä. Mikäli saamisesta, josta on kirjattu arvonalentumistappio, saadaan myöhemmin suoritus, kirjataan saatu suoritus tulosvaikutteisesti vähentämään liiketoiminnan muita kuluja. Mikäli saamisesta ei ole tehty arvonalentumiskirjausta myyntisaamisten vähennystilille, ja todetaan, että myyntisaamisen arvo on alentunut lopullisesti, tehdään arvonalentumiskirjaus suoraan vähentämään myyntisaamisia. Myyntisaamisista johtuvan luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten kirjanpitoarvo. Myyntisaamisten lyhyestä maturiteetista johtuen niitä ei diskontata.
Rahavarat sisältävät käteisvarat sekä muut mahdolliset rahavarat. Muut rahavarat koostuvat erittäin likvideistä sijoituksista, joiden jäljellä oleva maturiteetti hankintahetkellä on alle kolme kuukautta. Käytössä olevat pankkitilien luottolimiitit sisältyvät taseen lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.
Muiden saamisten ja rahavarojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Myytävissä olevat varat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun ryhmään. Ne ovat pitkäaikaisia varoja, ellei johdon aikomuksena ole luovuttaa niitä 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymispäivän jälkeen. Suomisella oli raportointikauden päättyessä vain pitkäaikaisia myytävissä olevia varoja.
Myytävissä oleviksi luokiteltujen varojen käyvän arvon muutokset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan verovaikutuksella vähennettynä. Kun myytävissä oleviksi luokitellut varat myydään tai niistä kirjataan arvonalentumistappio, muihin laajan tuloksen eriin kirjatut kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korkotuotto myytävissä olevista varoista kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin.
Raportointikauden päättymispäivänä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä jonkin myytävissä olevaksi luokitellun varan tai varojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli myytävissä oleviksi luokiteltujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypä arvo on merkittävästi tai pitkittyneesti alle kyseisten instrumenttien hankintamenon, katsotaan tämän olevan merkki arvonalentumisesta. Arvonalentumistappio määritetään hankintamenon ja käyvän arvon erotuksena vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aiemmin tulosvaikutteisesti kirjatulla arvonalentumistappiolla. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Noteerattujen sijoitusten käyvät arvot perustuvat raportointikauden päätöskursseihin. Jos varoihin kuuluvalle erälle ei ole toimivia markkinoita tai jos kyseessä ovat noteeraamattomat sijoitukset, käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Mikäli rahoitusvaran osalta ei tiedossa ole riippumattomien osapuolten välillä toteutuneita kauppoja, käytetään käypänä arvona joko varasta kertyvien diskontattujen rahavirtojen nykyarvoa tai olennaisilta osin samanlaisten instrumenttien käypiä arvoja. Osa noteerattomista oman pääoman ehtoista instrumenteista on esitetty taseessa hankintahintaan vähennettynä mahdollisella arvonalentumistappiolla.
Johdannaisinstrumenteista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 19.
1 000 euroa
| Käypään arvoon arvostetut | |||
|---|---|---|---|
| rahoitusvarat | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | − | − | 501 |
| Myytävissä olevat varat | − | − | 777 |
| Valuuttajohdannaiset | − | 43 | − |
| Sähköjohdannaiset | − | 30 | − |
| Yhteensä 2016 | − | 73 | 1 277 |
| Käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat |
|||
| Muut lyhytaikaiset velat | − | − | 253 |
| Valuuttajohdannaiset | − | 327 | − |
| Yhteensä 2016 | − | 327 | 253 |
| Käypien arvojen hierarkia 2015 | |||
| Käypään arvoon arvostetut rahoi tusvarat |
|||
| Muut pitkäaikaiset saamiset | − | − | 813 |
| Myytävissä olevat varat | − | − | 777 |
| Yhteensä 2015 | − | − | 1 590 |
| Käypään arvoon arvostetut rahoi tusvelat |
|||
| Muut pitkäaikaiset velat | − | − | 368 |
| Muut lyhytaikaiset velat | − | − | 262 |
| Valuuttajohdannaiset | − | 297 | − |
| Sähköjohdannaiset | − | 242 | − |
Yhteensä 2015 − 539 630
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat
| Yhteensä 1.1.2015 | 2 104 |
|---|---|
| Toteuttamiset | -167 |
| Myynnit | -450 |
| Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut käyvän arvon | |
| muutokset | -318 |
| Siirto eräpäivään asti pidettävistä varoista | 421 |
| Yhteensä 31.12.2015 | 1 590 |
| Toteuttamiset | -313 |
| Yhteensä 31.12.2016 | 1 277 |
| Käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat | |
| Yhteensä 1.1.2015 | 1 079 |
| Toteuttamiset | -405 |
| Tulosvaikutteisesti kirjatut | -44 |
| Yhteensä 31.12.2015 | 630 |
| Toteuttamiset | -362 |
| Tulosvaikutteisesti kirjatut | -15 |
| Yhteensä 31.12.2016 | 253 |
Tulosvaikutteisesti kirjatut erät on kirjattu rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Raportointikausien aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen välillä. Vuonna 2015 siirrettiin Tasolle 3 sijoitus eräpäivään asti pidettävistä varoista.
Tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.
Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Näissä arvostusmenetelmissä käytetään mahdollisimman paljon todennettavissa olevaa markkinatietoa, ja turvaudutaan mahdollisimman vähän yrityskohtaisiin arvioihin. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon määrittämiseen tarvittavat tiedot ovat todennettavissa, instrumentti on Tasolla 2.
Sähkötermiinit on arvostettu käypään arvoon käyttämällä vastaavia Nordpoolissa noteerattuja termiinikursseja samalle ajanjaksolle ja diskonttaamalla ne johdannaiseen liittyvällä korkokannalla raportointikauden päättymispäivään.
Valuuttatermiinisopimukset on arvostettu käypään arvoon käyttämällä raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja sekä korkoeroihin perustuvia termiinipisteitä.
Tason 3 rahoitusinstrumenttien käyvät arvot perustuvat niitä koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.
Tasolle 3 luokiteltujen Bright Maze Oy:n osakkeiden käypä arvo on laskettu EBITDA-kertoimeen ja verrokkianalyysiin perustuen. Muiden myytävissä olevien varojen käypä arvo on niiden hankintameno vähennettynä mahdollisella arvonalentumistappiolla.
1 000 euroa
| 2016 | Kurssierot | Arvonmuutos ja muut rahastot |
Kertyneet voittovarat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Raportointikauden voitto | − | − | 15 233 | 15 233 |
| Kurssierot | 7 881 | − | − | 7 881 |
| Tuloverot kurssieroista | -365 | − | − | -365 |
| Käypien arvojen muutokset, rahavirran suojaukset | − | 245 | − | 245 |
| Käypien arvojen muutokset, rahavirran suojaukset, tuloverot | − | -22 | − | -22 |
| Rahavirran suojaukset, tulosvaikutteisiksi siirretyt erät | − | 116 | − | 116 |
| Rahavirran suojaukset, tulosvaikutteisiksi siirretyt erät, tuloverot | − | -23 | − | -23 |
| Rahavirran suojaukset, aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin siirretyt erät |
− | -188 | − | -188 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt, uudelleen määrittämisestä johtuvat erät | − | − | -110 | -110 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt, uudelleen määrittämisestä johtuvat erät, | ||||
| tuloverot | − | − | 16 | 16 |
| Laaja tulos yhteensä | 7 516 | 128 | 15 140 | 22 784 |
Kurssierot, joka syntyvät tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman ja taseen muuntamisesta euroiksi eri valuuttakursseilla, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja ne sisältyvät omaan pääomaan kertyneisiin kurssieroihin. Myös kurssierot, jotka syntyvät nettosijoituksista euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja ne sisältyvät omaan pääomaan kertyneihin kurssieroihin.
Osa tytäryhtiöille annetuista lainoista on tosiasiallisesti osa kyseiseen yhtiöön tehtyä nettosijoitusta, koska näiden lainojen takaisinmaksu ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Näiden lainojen kurssierot kirjataan laajaan tulokseen ja omaan pääomaan kurssieroihin. Joustopakkaukset-liiketoiminnan myynnin yhteydessä niiden nettosijoituksiksi luokitellut lainat kirjattiin pois ja kurssiero siirrettiin tulosvaikutteiseksi lopetettujen toimintojen tulokseen.
Suominen suojasi nettoinvestointiaan yhdysvaltalaisiin yksiköihinsä. Tämä nettosijoitus oli suojattu 39 milj. USD:n suuruisella valuuttatermiinillä 24.9.2015 saakka. Kurssierot suojausinstrumenteista kirjattiin muihin laajan tuloksen eriin sekä omaan pääomaan kurssieroihin.
| Arvonmuutos | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2015 | ja muut | Kertyneet | ||
| Kurssierot | rahastot | voittovarat | Yhteensä | |
| Raportointikauden voitto | − | − | 17 020 | 17 020 |
| Kurssierot | 2 356 | − | − | 2 356 |
| Tuloverot kurssieroista | -626 | − | − | -626 |
| Käypien arvojen muutokset, rahavirran suojaukset | − | -652 | − | -652 |
| Käypien arvojen muutokset, rahavirran suojaukset, tuloverot | − | 65 | − | 65 |
| Käypien arvojen muutokset, myytävissä olevat varat | − | -318 | − | -318 |
| Käypien arvojen muutokset, myytävissä olevat varat, tuloverot | − | 64 | − | 64 |
| Rahavirran suojaukset, tulosvaikutteisiksi siirretyt erät | − | 206 | − | 206 |
| Rahavirran suojaukset, tulosvaikutteisiksi siirretyt erät, tuloverot | − | -41 | − | -41 |
| Myytävissä olevat varat, tulosvaikutteisiksi siirretyt erät | − | 463 | − | 463 |
| Myytävissä olevat varat, tulosvaikutteisiksi siirretyt erät, tuloverot | − | -93 | − | -93 |
| Rahavirran suojaukset, aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | ||||
| siirretyt erät | − | 91 | − | 91 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt, uudelleen määrittämisestä johtuvat erät | − | − | -26 | -26 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt, uudelleen määrittämisestä johtuvat erät, | ||||
| tuloverot | − | − | 8 | 8 |
| Laaja tulos yhteensä | 1 730 | -216 | 17 002 | 18 516 |
Suominen Oyj:n 16.3.2016 pidetty yhtiökokous päätti alentaa Suomisen osakkeiden lukumäärää yhdistämällä osakkeita (ns. käänteinen split). Osakkeiden lukumäärää vähennettiin osakepääomaa alentamatta siten, että viisi osaketta yhdistettiin yhdeksi osakkeeksi osakeyhtiölain (624/2006) 15 luvun 9 §:ssä säädetyssä tarkoituksessa ja siinä säädetyssä menettelyssä.
Ennen osakkeiden yhdistämistä Suominen Oyj:llä oli 252 425 616 osaketta ja osakkeiden yhdistämisen jälkeen 51 216 232 osaketta. Uusi osakkeiden lukumäärä merkittiin kaupparekisteriin 22.3.2016 ja kaupankäynti yhdistetyillä osakkeilla alkoi 22.3.2016. Yhdistäminen ei koskenut Suominen Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita, joiden määrä oli yhdistämispäivänä 913 886 kappaletta. Omiin osakkeisiin ei osakeyhtiölain mukaan kohdistu osakkeenomistajan oikeuksia, kuten oikeutta osinkoon tai muuhun varojen jakoon tai oikeutta osallistua yhtiökokoukseen.
Suominen Oyj:n rekisteröity osakepääoma on 11 860 056 euroa. Suominen Oyj:n kaupparekisteriin rekisteröityjen osakkeiden määrä 31.12.2016 oli 51 665 642 osaketta. Yhtiön osakemäärä kasvoi raportointikauden aikana yhteensä 449 410 osakkeella, johtuen hybridilainan ja sen korkojen konvertoinnista osakkeiksi. Hybridilainan konvertointi omaksi pääomaksi on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa, ja kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon tai muuhun varojen jakoon. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Osake noteerataan Nasdaq Helsingissä.
Suominen Oyj:n omia osakkeita ostettaessa niistä maksettu määrä, mukaan lukien hankinnan välittömät kulut, on kirjattu oman pääoman vähennyksenä. Jos ostetut osakkeet luovutetaan edelleen, saatu vastike merkitään omaan pääomaan.
Raportointikauden lopussa Suominen Oyj:n hallussa oli 893 087 omaa osaketta. Raportointikaudella yhtiö luovutti yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 2.6.2016 hallituksen jäsenien vuosipalkkion osakkeina maksettavan osuuden, yhteensä 20 799 osaketta.
Yhtiön lähipiirin omistamista osakkeista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 32.
Suomisen osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 29.
Suomisella ei ole optiojärjestelyjä.
Suominen Oyj:n osakkeiden vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.– 31.12.2016 oli 13 611 634 (19 502 550) osaketta eli 27,0 (38,9) prosenttia osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä ilman omia osakkeita. Osakkeen ylin kurssi oli 6,20 euroa (6,65 euroa), alin 3,49 euroa (3,75 euroa) ja kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi 4,24 euroa (5,05 euroa). Raportointikauden päätöskurssi oli 4,14 euroa (6,20 euroa). Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman omia osakkeita 31.12.2016 oli 210,2 (311,9) milj. euroa.
| Osakemäärä 1.1.2015 (* | 50 317 933 |
|---|---|
| Hybridilainan konvertoinnit (* | 796 821 |
| Maksullinen anti (* | 101 477 |
| Osakemäärä 31.12.2015 (* | 51 216 232 |
| Hybridilainan konvertoinnit | 449 410 |
| Osakemäärä 31.12.2016 | 51 665 642 |
| Osakemäärä 1.1.2015 (* | 1 091 806 |
|---|---|
| Omien osakkeiden luovutus, osakeperusteinen kannustinjärjestelmä (* | -160 526 |
| Omien osakkeiden luovutus, hallituspalkkiot (* | -17 394 |
| Omat osakkeet 31.12.2015 | 913 886 |
| Omien osakkeiden luovutus, hallituspalkkiot | -20 799 |
| Osakemäärä 31.12.2016 | 893 087 |
| Osakkeiden lukumäärä | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| Osakemäärä ilman omia osakkeita | 50 772 555 | 50 302 346 |
| Osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita | 50 772 555 | 50 302 346 |
| Keskimääräinen osakemäärä ilman omia osakkeita | 50 343 806 | 50 119 433 |
| Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita | 50 343 806 | 50 183 437 |
| Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita | 58 024 756 | 58 208 870 |
(* Osakkeiden lukumäärää on oikaistu osakkeiden yhdistämisen vaikutuksella.
Suominen Oyj vastaanotti 10.6.2016 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 § mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Erkki Etolan ja hänen määräysvaltayhtiöidensä yhteenlaskettu omistus Suominen Oyj:ssä oli ylittänyt 10 % liputusrajan. Liputusilmoituksen mukaan Erkki Etola ja hänen määräysvaltayhtiönsä (Oy Etra Invest Ab ja Tiiviste-Group Oy) omistavat suoraan 4 139 164 Suomisen osaketta ja ääntä (8,08 % kaikista osakkeista ja äänistä) ja rahoitusvälineiden kautta 1 477 080 osaketta ja ääntä (2,88 % kaikista osakkeista ja äänistä).
| Osakkeenomistaja | Osakemäärä kpl | % osakkeista ja äänistä |
|---|---|---|
| AC Invest Two BV | 13 953 357 | 27,01 % |
| Oy Etra Invest Ab | 5 055 120 | 9,78 % |
| Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 4 500 000 | 8,71 % |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 3 251 811 | 6,29 % |
| Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 3 024 651 | 5,85 % |
| Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap | 1 537 152 | 2,98 % |
| Nordea Pankki Suomi Oyj | 1 425 836 | 2,76 % |
| OP-Delta -sijoitusrahasto | 1 210 283 | 2,34 % |
| Nissi Evald ja Hilda Säätiö | 1 000 000 | 1,94 % |
| Heikki Bergholm | 880 168 | 1,70 % |
| Nordea Henkivakuutus Suomi Oy | 712 000 | 1,38 % |
| Juhani Maijala | 657 346 | 1,27 % |
| Mikko Maijala | 625 918 | 1,21 % |
| Skandinaviska Enskilda Banken | 590 985 | 1,14 % |
| Onvest Sijoitus Oy | 501 338 | 0,97 % |
| 15 suurinta yhteensä | 38 925 965 | 75,34 % |
| Muut | 9 717 783 | 18,81 % |
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 2 124 758 | 4,11 % |
| Omat osakkeet | 893 087 | 1,73 % |
| Yhteistilillä | 4 049 | 0,01 % |
| Yhteensä | 51 665 642 | 100,00 % |
| Omistajien lukumäärä | %-osuus | Osakemäärä kpl | % osakkeista ja äänistä | |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 216 | 4,5 % | 8 248 617 | 15,97 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 18 | 0,4 % | 6 021 196 | 11,65 % |
| Julkisyhteisöt | 4 | 0,1 % | 11 072 758 | 21,43 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 20 | 0,4 % | 1 406 494 | 2,72 % |
| Kotitaloudet | 4 575 | 94,3 % | 7 852 730 | 15,20 % |
| Ulkomaiset osakkeenomistajat | 19 | 0,4 % | 14 041 953 | 27,18 % |
| Yhteensä | 4 852 | 100,0 % | 48 643 748 | 94,15 % |
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 9 | 2 124 758 | 4,11 % | |
| Yhteistilillä | 4 049 | 0,01 % | ||
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet | 1 | 893 087 | 1,73 % | |
| Yhteensä | 4 862 | 51 665 642 | 100,00 % |
| Osakkeita kpl | Omistajien lukumäärä | %-osuus | Osakemäärä kpl | % osakkeista ja äänistä |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 1 319 | 27,1 % | 63 584 | 0,12 % |
| 101–500 | 1 780 | 36,6 % | 485 775 | 0,94 % |
| 501–1 000 | 726 | 14,9 % | 558 975 | 1,08 % |
| 1 001–5 000 | 767 | 15,8 % | 1 680 778 | 3,25 % |
| 5 001–10 000 | 122 | 2,5 % | 901 069 | 1,74 % |
| 10 001–50 000 | 94 | 1,9 % | 1 958 915 | 3,79 % |
| 50 001–100 000 | 18 | 0,4 % | 1 353 644 | 2,62 % |
| 100 001–500 000 | 20 | 0,4 % | 4 839 801 | 9,37 % |
| yli 500 000 | 15 | 0,3 % | 38 925 965 | 75,34 % |
| Yhteensä | 4 861 | 100,0 % | 50 768 506 | 98,26 % |
| Yhteistilillä | 4 049 | 0,01 % | ||
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet | 1 | 893 087 | 1,73 % | |
| Yhteensä | 4 862 | 51 665 642 | 100,00 % |
Suominen laski 10.2.2014 liikkeelle 17 500 000 euron osakkeiksi vaihdettavan oman pääoman ehtoisen hybridilainan Brasilian kuitukangasliiketoiminnan hankinnan rahoittamiseksi. Laina muodostui 175:stä nimellisarvoltaan 100 000 euron velkakirjasta. Lainalla ei ole vakuutta.
Lainan pääomalle kertyy 10.2.2018 asti vuotuista korkoa 5,95 prosenttia, jonka jälkeen 10.2.2019 asti 6,95 prosenttia. Tämän jälkeen pääomalle kertyvä vuotuinen korko on 7,95 prosenttia. Kertynyt korko pääomitetaan lainaan vuosittain 10.2. aina 10.2.2018 saakka, ja korko on 10.5.2018 alkaen hallituksen päätöksellä maksettavissa neljännesvuosittain jälkikäteen 10.2., 10.5., 10.8. ja 10.11. Pääomitetulle korolle ei makseta korkoa 10.2.2018 saakka. Korko on 10.2.2018 alkaen lainan pääomaa, jolle maksetaan vuotuista korkoa lainan ehtojen mukaisesti.
Suomisella on oikeus lunastaa laina joko osittain tai kokonaan 10.2.2018 alkaen kunakin korkopäivänä lainan nimellisarvoon lisättynä kertyneillä koroilla.
Lainaosuus oikeuttaa lainanhaltijan vaihtamaan lainaosuuden ja sille kertyneet mahdolliset korot Suomisen osakkeiksi 11.2.2014−10.2.2018 välisenä aikana 2,50 euron vaihtokurssilla (vaihtokurssi muuttui käänteisen osakevaihdon vuoksi). Vaihdettavien osakkeiden määrän tulee olla vähintään 40 000 osaketta. Vuonna 2016 osakkeiksi konvertoitiin yhteensä pääomaa 1,0 milj. euroa ja kertyneitä korkoja 0,1 milj. euroa. Konversion myötä Suomisen osakemäärä kasvoi 449 410 osakkeella.
Mikäli hybridilainan koko raportointikauden lopussa jäljellä oleva määrä sekä sille kertyneet korot vaihdettaisiin osakkeiksi laskien liikkeelle uusia osakkeita koko konvertoitava määrä, Suomisen osakkeiden lukumäärä nousisi 7 020 320 osakkeella.
Hybridilainalla konvertoitujen osakkeiden arvo merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Suomisen sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto kasvoi vuonna 2016 lainakonversion myötä 1,1 milj. eurolla.
Mikäli yhtiö jakaa osinkoa 10.2.2018 mennessä, on hybridilainojen haltijoilla oikeus saada hyvitys, joka vastaa määrältään osinkoa. Hyvitys maksetaan osingonmaksupäivänä, ja maksettu hyvitys vähennetään kertyneiden tai tulevaisuudessa kertyvien korkojen määrästä. Kertyneistä tai kertyvistä koroista vähennetty hyvitys vähentää pääomitettavaa korkoa ja siten lainalla konvertoitavien osakkeiden määrää. Vuonna 2016 hydridilainan haltijoille maksettiin osingonjaon johdosta korkoa 0,6 milj euroa.
| Hybridilaina 1.1.2015 | 17 500 |
|---|---|
| Korkojen pääomitus | 1 332 |
| Konversiot osakkeiksi | -1 992 |
| Hybridilaina 31.12.2015 | 16 840 |
| Korkojen pääomitus | 616 |
| Konversiot osakkeiksi | -1 119 |
| Hybridilaina 31.12.2016 | 16 337 |
Hybridilaina voidaan IAS 32:n mukaisesti luokitella oman pääoman ehtoiseksi instrumentiksi eikä rahoitusvelaksi silloin, kun sekä koron että pääoman maksut ovat täysin yhtiön päätettävissä eikä maksuja ole kytketty muihin velkoihin. Hybridilaina kirjataan alun perin jaksotettuun hankintamenoon. Suomisen hybridilaina on luokiteltu omaksi pääomaksi. Konsernitilinpäätöksessä lainan kertyneet korot pääomitetaan ja kirjataan omaan pääomaan voittovaroihin.
1 000 euroa
| 2016 | 2015 | |||
|---|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo | Käypä arvo | Kirjanpitoarvo | Käypä arvo | |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | ||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 11 294 | 11 294 | 18 498 | 18 498 |
| Rahoitusleasingvelat | 280 | 280 | − | − |
| Joukkovelkakirjalainat | 75 000 | 78 503 | 75 000 | 77 175 |
| Yhteensä | 86 574 | 90 076 | 93 498 | 95 673 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | ||||
| Pitkäaikaisten rahoituslaitoslainojen seuraavan vuoden lyhennykset |
7 812 | 7 812 | − | − |
| Lyhytaikaiset rahoituslaitoslainat | − | − | 3 363 | 3 363 |
| Rahoitusleasingvelat | 111 | 111 | − | − |
| Yhteensä | 7 923 | 7 923 | 3 363 | 3 363 |
| Yhteensä | 94 497 | 97 999 | 96 862 | 99 037 |
Korolliset rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirjataan lainaan liittyvinä transaktiomenoina siltä osin kuin limiitin käyttäminen on todennäköistä. Tällöin palkkio kirjataan taseeseen, kunnes laina nostetaan, jonka jälkeen se kirjataan tulosvaikutteisesti kyseisen lainan voimassaoloaikana. Mikäli lainalimiitin käyttäminen ei ole todennäköistä, kirjataan palkkio välittömästi tulosvaikutteisesti.
Julkisesti noteerattavat joukkovelkakirjalainat kirjataan alun perin käypään arvoon, josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Julkisesti noteeratun joukkovelkakirjalainan käypä arvo määräytyy raportointikauden päätöspäivän noteerauksen mukaan.
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Korolliset velat yhteensä kauden alussa | 96 862 | 85 014 |
| Lyhytaikaiset lainat kauden alussa | 3 363 | 3 347 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksu | -3 358 | -3 347 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 102 | 3 363 |
| Siirrot pitkäaikaisista lainoista | 7 899 | − |
| Kurssiero | -84 | − |
| Lyhytaikaiset lainat kauden lopussa | 7 923 | 3 363 |
| Pitkäaikaiset lainat kauden alussa | 18 498 | 6 667 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | − | -6 667 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 368 | 18 498 |
| Siirrot lyhytaikaisiin lainoihin | -7 899 | − |
| Valuuttakurssiero | 607 | − |
| Pitkäaikaiset lainat kauden lopussa | 11 574 | 18 498 |
| Joukkovelkakirjalainat kauden alussa | 75 000 | 75 000 |
| Joukkovelkakirjalainat kauden lopussa | 75 000 | 75 000 |
| Korolliset velat yhteensä kauden lopussa | 94 497 | 96 862 |
| Korollisten velkojen erääntyminen | ||
| 2017 (2016) | 7 923 | 3 363 |
| 2018 (2017) | 11 412 | 7 904 |
| 2019 (2018) | 75 078 | 10 595 |
| 2020 (2019) | 67 | 75 000 |
| 2021− (2020−) | 17 | − |
| Yhteensä | 94 497 | 96 862 |
| Korollisten velkojen valuuttajakauma | ||
| euro | 75 391 | 75 000 |
| USD | 19 106 | 21 862 |
Yhteensä 94 497 96 862
Vuonna 2014 laskettiin liikkeelle 75 milj. euron joukkovelkakirjalaina sekä sovittiin 55 milj. euron uudesta syndikaattilainajärjestelystä. Rahoituslaitoslainojen taloudelliset kovenantit ovat nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (leverage ratio) sekä velkaantumisaste (gearing). Rahoituslaitoslainat ovat vaihtuvakorkoisia.
Joukkovelkakirjalaina noteerataan Nasdaq Helsingissä. Joukkovelkakirjan laina-aika on viisi vuotta ja lainan pääoma maksetaan takaisin kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä. Velkakirjat ovat Suomisen suoria ja vakuudettomia sitoumuksia, joilla on takaajina toimivien tytäryhtiöiden antama omavelkainen takaus. Lainan kiinteä vuotuinen kuponkikorko on 4,375 prosenttia ja lainalle maksetaan korkoa puolivuosittain.
Suominen muutti joulukuussa 2015 euromääräiset rahoituslaitoslainansa USD-määräisiksi. Samalla nostettiin uusi USD-määräinen laina, joka vastasi nostohetkellä 15 milj. euroa.
Rahoitusleasingvelat
| Vastaisten vähimmäisvuokrien erääntyminen | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| 1 vuoden kuluessa | 132 | − |
| Yli 1 vuoden ja enintään 5 vuoden kuluttua | 305 | − |
| Yli 5 vuoden kuluttua | − | − |
| Vastaiset vähimmäisvuokrat yhteensä | 437 | − |
| Vastainen rahoitusmeno | -46 | − |
| Vastaisten vähimmäisvuokrien nykyarvo | 391 | − |
| Vastaisten vähimmäsivuokrien nykyarvon erääntyminen | ||
| 1 vuoden kuluessa | 111 | − |
| Yli 1 vuoden ja enintään 5 vuoden kuluttua | 280 | − |
| Yli 5 vuoden kuluttua | − | − |
| Vastaisten vähimmäisvuokrien nykyarvo | 391 | − |
1 000 euroa
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat |
Jaksotettuun hankinta menoon arvostetut velat |
Johdannaiset, suojaus laskennan kohteena |
Kirjanpitoarvo | Käypä arvo | |
|---|---|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | − | 19 106 | − | 19 106 | 19 106 |
| Joukkovelkakirjalainat | − | 75 000 | − | 75 000 | 78 503 |
| Rahoitusleasingvelat | − | 391 | − | 391 | 391 |
| Johdannaissopimukset, suojauslaskenta | − | − | 327 | 327 | 327 |
| Korkovelat | − | 912 | − | 912 | 912 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 253 | − | − | 253 | 253 |
| Ostovelat | − | 50 248 | − | 50 248 | 50 248 |
| Yhteensä 31.12.2016 | 253 | 145 656 | 327 | 146 236 | 149 739 |
Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät alle 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä.
Rahoitusvelka tai rahoitusvelan osa kirjataan pois taseesta silloin, kun velka on lakannut olemasta, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.
Johdannaisinstrumenteista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 19.
Korollisista veloista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 17.
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat |
Jaksotettuun hankinta menoon arvostetut velat |
Johdannaiset, suojaus laskennan kohteena |
Kirjanpitoarvo | Käypä arvo | |
|---|---|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | − | 21 862 | − | 21 862 | 21 862 |
| Joukkovelkakirjalainat | − | 75 000 | − | 75 000 | 77 175 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 368 | − | − | 368 | 368 |
| Johdannaissopimukset, ei suojauslaskentaa | 30 | − | − | 30 | 30 |
| Johdannaissopimukset, suojauslaskenta | − | − | 509 | 509 | 509 |
| Korkovelat | − | 914 | − | 914 | 914 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 262 | − | − | 262 | 262 |
| Ostovelat | − | 44 682 | − | 44 682 | 44 682 |
| Yhteensä 31.12.2015 | 660 | 142 458 | 509 | 143 627 | 145 802 |
Ostovelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Ostovelkojen lyhyestä maturiteetista johtuen niiden alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Muut rahoitusvelat ovat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia velkoja, jotka ovat syntyneet eräiden aineettomien hyödykkeiden hankinnasta. Niiden käyvät arvot lasketaan diskonttaamalla todennäköiset tulevat rahavirrat raportointikauden päättymispäivään.
1 000 euroa
Johdannaiset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan sen mukaan, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista erää se suojaa. Suomisella instrumentteja käytetään suojaamaan tietyltä riskiltä, joka liittyy taseeseen merkittyyn omaisuuserään tai velkaan taikka erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen (rahavirran suojaus). Suojaavan johdannaisen koko käypä arvo luokitellaan lyhytaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi tai veloiksi.
Rahavirran suojauksiksi määritettyjen ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa.
Sähköjohdannaisten realisoitunut tehokas osuus ja tehoton osuus kirjataan sähkökulujen oikaisuna.
Tiettyjen aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät valuuttatermiinit on luokiteltu suojausinstrumenteiksi niiden suojatessa hyödykkeen hankintaan liittyviä ennakoituja rahavirtoja, jolloin näiden johdannaisten kirjaamisessa sovelletaan suojauslaskentaa. Näiden johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa siihen saakka, kunnes kyseisen hyödykkeen hankintaan liittyvä velka on kirjatttu taseeseen. Tällöin arvonmuutosrahastoon kirjattu osuus siirretään oikaisemaan hyödykkeen hankintamenoa, ja johdannaisinstrumentin tulevat käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojaamiseksi tehtyjen valuuttasuojausten (equity hedge) tehokas osuus kirjataan laajan tuloksen kurssieroihin ja tehoton osuus rahoituksen kurssieroihin. Omaan pääomaan kirjatut kurssierot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan. Suomisella oli vuonna 2015 ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojaamiseksi tehtyjä valuuttajohdannaisia.
Kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, omaan pääomaan sillä hetkellä sisältyvät kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan ja ne siirretään tulosvaikutteisiksi vasta kun ennakoitu liiketoimi kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty kertynyt voitto tai tappio siirretään tulosvaikutteiseksi siihen tuloslaskelmaerään, johon ennakoidun liiketoiminnan tulosvaikutus olisi toteutuessaan kirjattu.
Suominen dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojausstrategian. Suojausta aloitettaessa sekä kunkin raportointikauden päättyessä dokumentoidaan ja arvioidaan suojaussuhteiden tehokkuus tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käypien arvojen muutokset.
Jotkut konsernin solmimat johdannaissopimukset suojaavat konsernin operatiivisia transaktioita vaikka ne eivät täyttäisikään IAS 39:n mukaisia suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Näiden johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Saamiset | ||
| Johdannaiset, suojauslaskentaa sovelletaan |
43 | − |
| Johdannaiset, suojauslaskentaa ei sovelleta |
30 | − |
| Velat | ||
| Johdannaiset, suojauslaskentaa sovelletaan |
327 | 509 |
| Johdannaiset, suojauslaskentaa ei sovelleta |
− | 30 |
| Johdannaissopimusten nimellisarvot ja käyvät arvot | 2016 | 2015 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvo | Käypä arvo, netto |
Positiivinen käypä arvo |
Negatiivinen käypä arvo |
Nimellisarvo | Käypä arvo, netto |
Positiivinen käypä arvo |
Negatiivinen käypä arvo |
|
| Valuuttatermiinit | ||||||||
| Suojauslaskentaa sovelletaan | 5 240 | -327 | − | -327 | 16 114 | -267 | − | -267 |
| Suojauslaskentaa ei sovelleta | 2 396 | 30 | 30 | − | 3 196 | -30 | − | -30 |
| Sähkötermiinit | ||||||||
| Suojauslaskentaa sovelletaan | 594 | 43 | 43 | − | 1 229 | -242 | − | -242 |
Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseessa bruttomääräisinä ja voidaan netottaa vain sopimusrikkomus- tai konkurssitilanteissa. Johdannaisiin perustuvat saamiset vastapuolilta olisivat mahdollisen netotuksen jälkeen 73 tuhatta euroa ja velvoitteet 327 tuhatta euroa.
Sähkötermiinit on arvostettu käypään arvoon käyttämällä vastaavia Nordpoolissa noteerattuja termiinikursseja samalle ajanjaksolle ja diskonttaamalla ne johdannaiseen liittyvällä korkokannalla raportointikauden päättymispäivään.
Valuuttatermiinisopimukset on arvostettu käypään arvoon käyttämällä raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja sekä korkoeroihin perustuvia termiinipisteitä.
| Johdannaisinstrumentit tuloslaskelmassa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | ||
| Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa | 88 | -6 |
| Rahavirran suojausten tehoton osuus, sähköjohdannaiset | 59 | -73 |
| Rahavirran suojaus, sähköjohdannaiset, toteutuneet | -116 | -206 |
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa | -73 | -525 |
| Nettorahoituskulut | ||
| Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta, ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen tehoton osuus |
− | -143 |
| Valuuttajohdannaiset, rahavirran suojauksen tehoton osuus | -34 | – |
| Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa | − | 72 |
| Valuuttajohdannaisten korkoerot | -146 | -51 |
| Johdannaisinstrumentit muun laajan tuloksen erissä | ||
| Kurssierot, ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus | − | -2 724 |
| Rahavirran suojausten käypien arvojen muutokset, sähköjohdannaiset | 108 | -324 |
| Rahavirran suojausten käypien arvojen muutokset, valuuttajohdannaiset | 137 | -328 |
| Rahavirran suojausten tulosvaikutteiseksi siirretyt erät, sähköjohdannaiset | 116 | 206 |
| Rahavirran suojausten aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin siirretyt erät, | ||
| valuuttajohdannaiset | -188 | 91 |
| Yhteensä | 173 | -3 079 |
Suomisella on etuuspohjainen työsuhteiden päättymiseen liittyvä järjestely Italiassa (TFR, Trattamento di Fine Rapporto). Järjestely on rahastoimaton ja suljettu uusilta henkilöiltä. Järjestelystä maksettavan etuuden suuruus määräytyy muun muassa järjestelyssä olevien henkilöiden työvuosien ja loppupalkan perusteella. Järjestelyn velvoitteet määritetään yhtiöstä riippumattomien vakuutusmatemaatikoiden tekemien laskelmien perusteella.
Etuuspohjaisten järjestelyiden velvoitteet lasketaan arvioitujen rahavirtojen nykyarvoina käyttäen diskonttauskorkoina sellaisten pitkien valtion velkasitoumusten korkoja, joiden maturiteetit vastaavat velvoitteiden maturiteetteja, tai vastaavia pitkäaikaisia korkoja. Järjestelyihin mahdolllisesti kuuluvat varat arvostetaan käypään arvoon raportointikauden päättymispäivänä.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä kulut lasketaan käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Menetelmän mukaisesti menot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jakamalla kustannus työntekijöiden palvelusajalle.
Tuloslaskelmaan kirjataan aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot, mikäli järjestelmää muutetaan, sekä etuuspohjaisen nettovelan nettokorko. Työsuorituksiin perustuvat menot kirjataan tuloslaskelmaan työsuhde-etuuksina ja nettokorko rahoituseriin. Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erot, kuten vakuutusmatemaattiset voitot ja -tappiot, kirjataan laajaan tulokseen sinä raportointikautena kuin ne syntyvät, eikä näitä eriä saada myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi.
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Velat etuuspohjaisista järjestelyistä taseessa | ||
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | 1 081 | 1 105 |
| Alikate | 1 081 | 1 105 |
| Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo 31.12. | 1 081 | 1 105 |
|---|---|---|
| Maksetut etuudet | -155 | -59 |
| Yhteensä uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät | 110 | 26 |
| Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) | 110 | 26 |
| Uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät: | ||
| Yhteensä kirjattu tulosvaikutteisesti (voitto - / tappio +) | 22 | -14 |
| Korkokulut | 22 | 21 |
| Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno järjestelyn muuttamisesta (voitto - / tappio +) | − | -34 |
| Kirjattu tulosvaikutteisesti: | ||
| Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo 1.1. | 1 105 | 1 151 |
| Järjestelyyn kuuluvat varat 1.1. | − | − |
|---|---|---|
| Maksusuoritukset työnantajalta | 155 | 59 |
| Maksetut etuudet | -155 | -59 |
| Järjestelyyn kuuluvat varat 31.12. | − | − |
| Laajaan tulokseen kirjatut erät 1.1. (voitto - / tappio +) | 405 | 379 |
|---|---|---|
| Vakuutusmatemaattinen voitto (-) / tappio (+) etuuspohjaisesta velvoitteesta raportointikaudella | 110 | 26 |
| Laajaan tulokseen kirjatut erät 31.12. (voitto - / tappio +) | 516 | 405 |
| Tärkeimmät käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset | ||
| Diskonttauskorko (%) | 1,20 | 2,00 |
| Tuleva inflaatio-oletus (%) | 1,80 | 1,80 |
| Odotettu keskimääräinen jäljellä oleva työssäoloaika (vuotta) | 15,7 | 15,7 |
| Vakuutusmatemaattisiin oletuksiin liittyvät herkkyysanalyysit | ||
| Diskonttauskorko laskee 0.25 prosenttiyksikköä | ||
| Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen | 37 | 37 |
| Diskonttauskorko kasvaa 0.25 prosenttiyksikköä | ||
| Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen | -36 | -37 |
| Arvioidut maksusuoritukset tulevina vuosina etuuspohjaiseen järjestelyyn kuuluville | ||
| Seuraavana vuonna | 30 | 28 |
| 1–2 vuoden kuluessa | 51 | 56 |
| 3–5 vuoden kuluessa | 112 | 68 |
| 6–10 vuoden kuluttua | 378 | 367 |
| Yhteensä | 572 | 520 |
1 000 euroa
| Muut pitkäaikaiset velat | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Aineettomien hyödykkeiden hankinnasta syntynyt velka |
− | 368 |
| Siirtovelat | 364 | 283 |
| Muut pitkäaikaiset velat yhteensä | 364 | 651 |
| Lyhytaikaiset velat | ||
|---|---|---|
| Ostovelat | 50 248 | 44 682 |
| Saadut ennakot | 3 | 596 |
| Muut velat | 1 644 | 1 474 |
| Siirtovelat | 13 493 | 9 727 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | ||
| yhteensä | 65 388 | 56 479 |
Siirtovelat sisältävät muun muassa korkovelkoja, vuosi- ja muita alennusjaksotuksia, jaksotettuja henkilöstökuluja ja muita jaksotuksia.
Muut velat sisältävät muun muassa välillisistä veroista aiheutuneita velkoja sekä aineettomien hyödykkeiden hankinnasta syntyneen velan lyhytaikaisen osuuden (liitetieto 18).
| Ostovelkojen valuuttajakauma | ||
|---|---|---|
| EUR | 23 859 | 23 585 |
| USD | 25 777 | 20 901 |
| BRL | 569 | 154 |
| Muut valuutat | 44 | 43 |
| Yhteensä | 50 248 | 44 682 |
1 000 euroa
Suominen-konsernin koko liikevaihto koostuu kuitukankaiden myynnistä. Suomisella on kaksi asiakasta, joiden kummankin osuus konsernin myynnistä ylittää 10 prosenttia koko liikevaihdosta. Myynti toiselle näistä asiakkaista oli 82,1 (85,6) milj. euroa ja toiselle 54,5 (65,2) milj. euroa.
| Myynti maantieteellisten alueiden mukaan | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Suomi | 2 386 | 2 724 |
| Muu Eurooppa | 158 118 | 159 854 |
| Yhdysvallat | 211 481 | 234 304 |
| Muu Pohjois- ja Etelä-Amerikka | 34 807 | 37 331 |
| Muut maat | 10 071 | 9 830 |
| Yhteensä | 416 862 | 444 042 |
| Kohdistamattomat myynnin kurssierot | 52 | 74 |
|---|---|---|
| Care | 31 284 | 32 427 |
| Convenience | 385 526 | 411 542 |
| Suomi | 15 531 | 14 431 |
|---|---|---|
| Muu Eurooppa | 24 969 | 26 512 |
| Yhdysvallat | 114 910 | 77 543 |
| Brasilia | 9 728 | 8 215 |
| Yhteensä | 165 139 | 126 702 |
1 000 euroa
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot, saadut vakuutuskorvaukset sekä muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot sekä hukkamateriaalin myyntituotot.
Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot sekä muut kuin varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kulut.
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot |
8 | − |
| Vakuutus- ja muut korvaukset | 14 | 293 |
| Vuokratuotot | 256 | 349 |
| Hukkamateriaalin myynti | 1 377 | 1 806 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 255 | 189 |
| Yhteensä | 1 909 | 2 637 |
Hukkamateriaali syntyy tuotannon hävikistä ja tuotemyyntiin kelpaamattomasta laadusta, jotka myydään uudelleenkäytettäväksi.
Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten vähimmäisvuokratuotot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 33.
| Luottotappiot | -318 | -2 |
|---|---|---|
| Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa |
-73 | -525 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -238 | -335 |
| Yhteensä | -629 | -862 |
Tilintarkastajille maksetut palkkiot sisältyvät hallinnon kuluihin.
Konsernin ja emoyhtiön päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy (EY) vuoden 2015 varsinaisesta yhtiökokouksesta lähtien.
| Tilintarkastajille maksetut palkkiot | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot, EY | -459 | -329 |
| Tilintarkastuspalkkiot, PwC | − | -96 |
| Viralliset lausunnot, EY | − | -3 |
| Muut palvelut, päävastuullinen tilintarkastaja | -24 | -26 |
| Yhteensä | -484 | -453 |
1 000 euroa
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -34 380 | -34 778 |
| Osakeperusteiset maksut | -265 | -1 238 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt | − | 34 |
| Eläkkeet, maksupohjaiset järjestelyt | -2 008 | -1 914 |
| Muut henkilöstösivukulut | -15 771 | -16 154 |
| Yhteensä | -52 424 | -54 050 |
| Henkilöstö keskimäärin | 646 | 614 |
| Henkilöstö raportointikauden lopussa | 650 | 636 |
| josta Suomessa | 128 | 124 |
Osakeperusteisista maksuista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 29.
Etuuspohjaisista järjestelyistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 20.
Konsernin eläkejärjestelyt työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi eri maissa perustuvat kunkin maan paikalliseen lainsäädäntöön ja vakiintuneeseen käytäntöön. Eläkejärjestelyt rahoitetaan maksuilla vakuutusyhtiöille tai vastaaville yksiköille. Eläkejärjestelyihin voi liittyä lisäeläkkeitä tai mahdollisuus ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen tai korvaukseen työkyvyttömyyden varalta.
Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaiset järjestelyt ovat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä, joiden mukaisesti yhteisö suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle, eikä yhteisöllä ole velvoitetta suorittaa lisämaksuja, mikäli tällä erillisellä yksiköllä ei ole riittävästi varoja työsuhde-etuuksien suorittamiseen. Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sille raportointikaudelle, johon ne kohdistuvat.
Konsernilla on Italiassa etuuspohjainen työsuhteiden päättymisen jälkeinen järjestely (TFR) (liitetieto 20). Muissa maissa eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
1 000 euroa
| Poistot ja omaisuuserien arvonalentuminen toiminnoittain | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Poistot | ||
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -15 872 | -15 476 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -688 | -643 |
| Tutkimus ja kehitys | -945 | -922 |
| Hallinnon kulut | -1 016 | -934 |
| Yhteensä | -18 520 | -17 975 |
| Arvonalentumiset ja niiden peruutukset | ||
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | − | 530 |
| Hallinnon kulut | − | -238 |
| Yhteensä | − | 291 |
| Yhteensä toiminnoittain | ||
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -15 872 | -14 946 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -688 | -643 |
| Tutkimus ja kehitys | -945 | -922 |
| Hallinnon kulut | -1 016 | -1 173 |
| Yhteensä | -18 520 | -17 684 |
| Poistot ja omaisuuserien arvonalentuminen hyödykeluokittain | ||
| Poistot hyödykeluokittain | ||
| Aineettomat oikeudet | -1 731 | -1 559 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | -627 | -643 |
| Rakennukset ja rakennelmat | -1 689 | -1 627 |
| Koneet ja kalusto | -14 467 | -14 139 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | -6 | -8 |
| Yhteensä | -18 520 | -17 975 |
| Arvonalentumiset ja niiden peruutukset | ||
| Koneet ja kalusto | − | 530 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | − | -183 |
| Aineettomat hyödykkeet, ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | − | -56 |
| Yhteensä | − | 291 |
| Yhteensä hyödykeluokittain | ||
| Aineettomat oikeudet | -1 731 | -1 559 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | -627 | -643 |
| Aineettomat hyödykkeet, ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | − | -56 |
| Rakennukset ja rakennelmat | -1 689 | -1 627 |
| Koneet ja kalusto | -14 467 | -13 609 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | -6 | -8 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | − | -183 |
| Yhteensä | -18 520 | -17 684 |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden samoin kuin aineettomien hyödykkeiden osalta seurataan, onko olemassa tekijöitä, jotka antaisivat aihetta olettaa, että näiden hyödykkeiden kirjanpitoarvot ylittäisivät niiden kerrytettävissä olevat rahamäärät, jolloin olisi kirjattava arvonalentumistappio. Viitteinä hyödykkeiden mahdollisesta arvon alentumisesta voivat olla muun muassa omaisuuserän markkina-arvon huomattava lasku, liiketoimintaympäristön haitallinen muuttuminen, omaisuuserän käytön tai käyttötavan haitallinen muuttuminen tai sen taloudellisen suorituskyvyn huonontuminen suhteessa odotettuun suorituskykyyn.
Mikäli yllä kuvattuja tekijöitä havaitaan, määritellään niiden hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä, joiden osalta on viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä omaisuuserästä saatavat arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan käyttäen diskonttauskorkoja, jotka kuvastavat kyseisen omaisuuserän, tai mikäli omaisuuserä on osa suurempaa kokonaisuutta, sen rahavirtaa tuottavan yksikön, johon omaisuuserä kuuluu, keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Käyttöarvojen riskitarkastelu arvioidaan rahavirtojen määrän ja ajoituksen vaihteluun perustuen.
Omaisuuserän arvonalentumistappio voidaan peruuttaa, mikäli arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen on tapahtunut positiivinen muutos kerrytettävästä rahamäärästä tehdyissä arvioissa. Tällöin peruutetaan aiempina vuosina tehty arvonalentumiskirjaus korkeintaan siihen arvoon asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty (poistoilla vähennettynä), mikäli siitä ei olisi aiempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Vuonna 2015 peruutettiin Nakkilan tehtaan tuotantolinjan aiemmin kirjattu arvonalentumistappio, koska linja otettiin uudelleen tuotantokäyttöön.
Liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu liitetiedossa 5.
97 / 132
Suominen Oyj Vuosikertomus 2016
1 000 euroa
| Rahoitustuotot | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Korkotuotot lainoista ja muista saamisista | 717 | 716 |
| Muut korkotuotot | 10 | 7 |
| Myytävissä olevat varat, luovutus | − | 11 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen velkojen käyvän arvon muutos | 15 | 44 |
| Yhteensä | 743 | 778 |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista lainoista | -2 493 | -3 361 |
| Korkokulut etuuspohjaisista järjestelyistä | -22 | -21 |
| Muut korkokulut | -3 | -19 |
| Valuuttajohdannaiset, korkoero | -146 | -51 |
| Rahoituskulut myyntisaamisten myynnistä | -169 | -112 |
| Muut rahoituskulut | -877 | -954 |
| Myytävissä olevat varat, luovutus | − | -364 |
| Yhteensä | -3 710 | -4 882 |
| Valuuttakurssierot, netto | -222 | -1 199 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -3 190 | -5 302 |
Korkokulut kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti suoriteperusteisesti kullekin tilikaudelle. Mikäli omaisuuserä on ehdot täyttävä omaisuuserä siten kuin IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardissa määritellään, omaisuuserän välittömästi hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan kuitenkin kyseisen omaisuuserän hankintamenoon. Aktivoiminen koskee lähinnä aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ja aineettomia hyödykkeitä.
Raportointikaudella aktivoidut vieraan pääoman menot olivat 1 254 tuhatta euroa (74 tuhatta). Käytetty rahoitusmenokerroin oli 5,12 prosenttia.
| -46 | 794 |
|---|---|
| -87 | -401 |
| 20 | 212 |
1 000 euroa
Konsernituloslaskelman tuloverot sisältävät kunkin konserniyrityksen verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja edellisten raportointikausien verojen oikaisut, jotka on laskettu paikallisten verosäännösten mukaan, sekä laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutokset.
Muina laajan tuloksen erinä kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin.
Suomisella on paikallisista verotarkastuksista johtuen joitakin epävarmoja veropositioita verotarkastajien haastettua Suomisen veroilmoituksilla tehdyt vaatimukset verotuksessa vähennyskelpoisista eristä. Suominen on arvioinut kunkin verotarkastuksen osalta, ovatko veroviranomaisten tulkinnat perusteltuja ja oikaissut tarvittaessa kirjattuja määriä vastaamaan odotettavia maksettaviksi tulevia määriä. Vaikka johdon käsitys on, että verotarkastusten lopputulokset eivät tule aiheuttamaan merkittäviä lisäkirjauksia jo kirjattujen määrien lisäksi, lopulliset summat voivat poiketa arvioiduista.
Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu väliaikaisista eroista taseen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verosaamiset väliaikaisista eroista ja verotuksellisista tappiosta sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen määrään asti kuin veroyksikölle todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Laskennallista verovelkaa ja -saamista laskettaessa on käytetty raportointikauden päättymishetkellä voimassa olevaa tai tulevien vuosien vahvistettua verokantaa. Eri maiden verokantojen muutokset on otettu huomioon laskennallisissa veroissa. Suomen yhteisöverokanta on 20 (20) prosenttia.
Väliaikaiset erot muodostuvat pääosin aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisten järjestelyiden kirjauksesta, hankittujen yritysten nettovarojen arvostamisesta käypään arvoon, myytävissä olevien rahoitusvarojen ja johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, osakeperusteisista maksuista ja vahvistetuista tappioista.
| Tuloslaskelman tuloverot | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot kuluvalta vuodelta | -5 664 | -7 331 |
| Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot edellisiltä vuosilta | -117 | -530 |
| Laskennallisten verosaamisten muutos | -536 | 143 |
| Laskennallisten verovelkojen muutos | -108 | -1 602 |
| Muut tuloverot | -775 | -137 |
| Tuloslaskelman verot yhteensä | -7 199 | -9 456 |
| Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut tuloverot | ||
| Kurssierot | -365 | -626 |
| Rahavirran suojaukset, käyvän arvon muutokset | -22 | 65 |
| Rahavirran suojaukset, tulosvaikutteiseksi siirretyt erät | -23 | -41 |
| Myytävissä olevien varojen käyvän arvon muutokset | − | 64 |
| Myytävissä olevat varat, tulosvaikutteiseksi siirretyt erät | − | -93 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt, uudelleen määrittämisestä johtuvat erät | 16 | 8 |
| Yhteensä muihin laajan tuloksen eriin kirjatut verot | -394 | -624 |
| Muuhun omaan pääomaan kirjatut verot | ||
| Voittovarat, hybridilainan korko-oikaisusta | -291 | 228 |
| Yhteensä muuhun omaan pääomaan kirjatut verot | -291 | 228 |
Konserniyrityksillä on verotuksellisia tappioita yhteensä 20,6 (26,3) milj. euroa, joita voidaan kohdistaa tulevia verotettavia tuloja vasten. Kaikista verotuksellisista tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska niiden käytettävyyteen liittyy epävarmuutta. Suomisen johto on arvioinut vuoden 2016 tilinpäätöstä laatiessaan, että Suominen kykenee hyödyntämään ne käyttämättömät verotukselliset tappionsa, joista on kirjattu laskennallista verosaamista. Näillä tappioilla on myöskin edelleen useiden vuosien vanhenemisaika tai niillä ei ole vanhenemisaikaa.
Laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu vuosina 2016 ja 2015 suomalaisten tai ulkomaalaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, koska suurin osa näistä voidaan jakaa omistajayritykselle ilman veroseuraamuksia.
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Voitto ennen tuloveroja | 22 432 | 26 476 |
| Tulovero voimassa olevalla emoyhteisön verokannalla | -4 486 | -5 295 |
| Ulkomaisten tytäryritysten eriävien verokantojen vaikutus | -2 469 | -3 291 |
| Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat menot | 364 | 39 |
| Verokannan ja verolakien muutosten vaikutus | -1 | -19 |
| Raportointikauden tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista | -133 | -262 |
| Raportointikaudella kirjatut laskennalliset verot aikaisempiin raportointikausiin liittyvistä väliaikaisista eroista | 441 | 545 |
| Raportointikaudella peruutetut laskennalliset verot | -74 | -902 |
| Tuloverot aikaisemmilta raportointikausilta ja lähde- ja muut tuloverot | -892 | -666 |
| Käytetyt verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista | 51 | 204 |
| Konsernieliminoinneista | − | 191 |
| Verot tuloslaskelmassa | -7 199 | -9 456 |
| Efektiivinen verokanta, prosenttia | 32,1 | 35,7 |
| Verosaamiset ja -velat taseessa | ||
| Laskennalliset verosaamiset | 3 424 | 4 491 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 2 008 | 1 874 |
| Laskennalliset verovelat | 11 195 | 10 890 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 280 | 47 |
| Kirjattu muun laajan tuloksen |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
| Kirjattu | eriin tai omaan | ||||
| 31.12.2016 | |||||
| 235 | − | -47 | 16 | − | 204 |
| 47 | − | -11 | -36 | − | − |
| 1 252 | 193 | -257 | − | − | 1 188 |
| 1 988 | − | -747 | − | − | 1 241 |
| 970 | 73 | 527 | -778 | − | 791 |
| 4 491 | 266 | -536 | -798 | − | 3 424 |
| 1.1.2015 | Kurssiero | Kirjattu tulosvaikutteisesti |
Kirjattu muun laajan tuloksen eriin tai omaan |
31.12.2015 | |
| 244 | − | -15 | 8 | -2 | 235 |
| -7 | − | 30 | 24 | − | 47 |
| -37 | − | − | 37 | − | − |
| 1 930 | -288 | -106 | − | -284 | 1 252 |
| 2 693 | − | -1 165 | − | 460 | 1 988 |
| 693 | -5 | 1 399 | -943 | -173 | 970 |
| 1.1.2016 | Kurssiero | tulosvaikutteisesti | pääomaan Siirrot erien välillä pääomaan Siirrot erien välillä |
| Laskennallisten verovelkojen täsmäytys | 1.1.2016 | Kurssiero | Kirjattu tulosvaikutteisesti |
Kirjattu muun laajan tuloksen eriin tai omaan |
pääomaan Siirrot erien välillä | 31.12.2016 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet | 8 821 | 247 | 166 | − | − | 8 902 |
| Muut väliaikaiset erot | 2 004 | 63 | -152 | − | − | 2 219 |
| Myytävissä olevat varat | 65 | − | − | − | − | 65 |
| Rahavirran suojaukset | − | − | − | 9 | − | 9 |
| Kurssierot | − | − | -122 | -122 | − | − |
| Yhteensä | 10 890 | 310 | -108 | -113 | − | 11 195 |
Yhteensä 5 516 -293 143 -875 − 4 491
| 1.1.2015 | Kurssiero | Kirjattu tulosvai kutteisesti |
Kirjattu muun laajan tuloksen eriin tai omaan |
pääomaan Siirrot erien välillä | 31.12.2015 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet | 7 725 | 861 | -461 | − | -227 | 8 821 |
| Muut väliaikaiset erot | 1 064 | 117 | -596 | − | 227 | 2 004 |
| Myytävissä olevat varat | − | − | − | 65 | − | 65 |
| Kurssierot ja ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus | − | − | -545 | -545 | − | − |
| Yhteensä | 8 789 | 978 | -1 602 | -479 | − | 10 890 |
Suomisella on osakepalkkiojärjestelmiä, jotka on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Järjestelmien ehtojen mukaisesti emoyhtiö antaa oikeuden syntymisehtojen toteutuessa avainhenkilöille osakkeita, ja osa palkkiosta maksetaan käteisvaroina.
Kaikkien osakeperusteisten järjestelmien myönnettyjen etuuksien osakkeina suoritettava osa arvostetaan myöntämishetken käypään arvoon ja rahana suoritettava suoritettava osa raportointihetken käypään arvoon tai osakkeiden luovutushetken käypään arvoon.
Kannustinjärjestelmien kuluvaikutus kirjataan oikeuden syntymisajanjakson aikana tulosvaikutteisesti. Maksamattomien osakeperusteisten kannustinjärjestelmien käteissuorituksena maksettavat osat kirjataan taseeseen velaksi ja osakkeina suoritettavat osat omaan pääomaan voittovaroihin. Kannustinjärjestelmien perusteella syntyvät henkilösivukulut on kirjattu siltä osin kuin Suominen on velvollinen niitä maksamaan.
Suomisella oli käytössään osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, joka oli suunnattu konsernin avainhenkilöille. Kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti osakepalkkio maksettiin maaliskuussa 2015. Järjestelmän ehtojen perusteella luovutettiin seitsemälle avainhenkilölle yhteensä 160 526 Suomisen osaketta (osakkeiden lukumäärä osakkeiden yhdistämisen jälkeen). Järjestelmän kuluvaikutus vuonna 2015 oli 828 tuhatta euroa, josta osakkeina maksettujen osuus oli 153 tuhatta euroa ja käteisvaroina maksettujen osuus oli 675 tuhatta euroa.
Suominen Oyj:n hallitus päätti 5.12.2014 kahdesta uudesta konsernin johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteisesta kannustinjärjestelmästä. Uusien järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja järjestelmiin osallistuvien henkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat palkkiojärjestelmät.
Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi oikeuden syntymisajanjakso, kalenterivuodet 2015–2017. Suominen Oyj:n hallitus päättää erikseen uusista oikeuden syntymisajanjaksoista. Hallitus päättää oikeuksien syntymisehdot ja kullekin ehdolle asetettavat tavoitteet oikeuden syntymisajanjakson alussa. Oikeuden syntymisajanjaksolta 2015–2017 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 460 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös käteisvaroina suoritettavan osuuden). Hallituksella on oikeus leikata järjestelmän mukaisia palkkioita mikäli hallituksen osakkeen pörssikurssille asettamat rajat täyttyvät.
Uudessa sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmen vuoden oikeuden syntymisajanjakso, kalenterivuodet 2015–2017. Palkkion saaminen tästä järjestelmästä edellyttää, että järjestelmään osallistuva henkilö omistaa tai hankkii yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän. Lisäksi palkkion saaminen on sidottu osallistujan työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.
Järjestelmän kohderyhmään kuuluvat konsernin johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 110 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös käteisvaroina suoritettavan osuuden).
Mahdolliset palkkiot oikeuden syntymisajanjaksoilta 2015–2017 maksetaan vuonna 2018 osittain yhtiön osakkeina ja osittain käteisvaroina. Käteisvaraosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta. Yhtiön toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.
Suominen Oyj:n hallitus päätti 8.12.2015 johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteisen kannustinjärjestelmän uudesta oikeuden syntymisajanjaksosta. Uusi oikeuden syntymisajanjakso koskee kalenterivuosia 2016–2018. Kannustinjärjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja järjestelmään osallistuvien henkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat palkkiojärjestelmä.
Oikeuden syntymisajanjaksolta 2016–2018 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 245 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös käteisvaroina suoritettavan osuuden). Hallitus päättää erikseen uusista oikeuden syntymisajanjaksoista. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän oikeuden syntymisehdot ja kullekin ehdolle asetettavat tavoitteet oikeuden syntymisajanjakson alussa. Hallituksella on oikeus leikata järjestelmän mukaisia palkkioita mikäli hallituksen osakkeen pörssikurssille asettamat rajat täyttyvät.
Mahdolliset palkkiot oikeuden syntymisajanjaksolta 2016–2018 maksetaan vuonna 2019 osittain yhtiön osakkeina ja osittain käteisvaroina. Käteisvaraosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia tuloveroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta. Yhtiön toimitusjohtajan on omistettava puolet saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.
Suominen Oyj:n hallitus päätti 9.12.2016 johdon ja avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän uudesta ansaintajaksosta. Uusi ansaintajakso koskee kalenterivuosia 2017–2019. Kannustinjärjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja järjestelmään osallistuvien henkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat palkkiojärjestelmä. Sen kohderyhmään kuuluu noin 20 henkilöä.
Oikeuden syntymisajanjaksolta 2017–2019 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 480 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös käteisvaroina maksettavan osuuden). Hallitus päättää erikseen uusista oikeuden syntymisajanjaksoista. Hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet oikeuden syntymisajanjakson alussa. Hallituksella on oikeus leikata järjestelmän mukaisia palkkioita, jos hallituksen osakkeen pörssikurssille asettamat rajat täyttyvät.
Mahdolliset palkkiot oikeuden syntymisajanjaksolta 2017–2019 maksetaan vuonna 2020 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta. Yhtiön toimitusjohtajan on omistettava puolet saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.
| Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa | 4,02 |
|---|---|
| Odotettavissa olevat vuotuiset osingot, euroa | 0,09 |
| Osakkeen kurssi raportointikauden päättyessä, euroa |
4,14 |
| Käypä arvo raportointikauden päättyessä, euroa |
2 370 355 |
| Raportointikauden kulu 66 187 17 Kirjattu omaan pääomaan vuonna 2016 72 109 8 Kirjattu velaksi 269 86 10 Sitouttava osakepalkkiojär Osakeperusteinen kannus Osakeperusteinen kannus Osakeperusteinen kannus Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien tiedot jestelmä 2015−2017 tinjärjestelmä 2015−2017 tinjärjestelmä 2016−2018 tinjärjestelmä 2017−2019 Myönnettävien osakkeiden enimmäismäärä, mukaan lukien käteisvaroina suoritettava osuus 110 000 460 000 245 000 480 000 Myöntämispäivä 30.1.2015 30.1.2015 8.12.2015 8.12.2016 Oikeuden syntymispäivä 31.5.2018 31.5.2018 31.5.2019 31.5.2020 Liikevaihdon kasvu, Liikevaihdon kasvu, Liikevaihdon kasvu, liikevoitto-%, sijoitetun liikevoitto-%, sijoitetun liikevoitto-%, sijoitetun Oikeuden syntymisehdot Osakkeenomistus pääoman tuotto-% pääoman tuotto-% pääoman tuotto-% Työsuhteen jatkuminen Työsuhteen jatkuminen Työsuhteen jatkuminen Työsuhteen jatkuminen Enimmäisvoimassaoloaika, vuosia 3,3 3,3 3,5 3,5 Jäljellä oleva voimassaoloaika, vuosia 1,4 1,4 2,4 3,4 Järjestelyssä mukana olevien henkilöiden lukumäärä raportointikauden lopussa 13 13 13 22 |
1 000 euroa | Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät 2015−2017 |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2016−2018 |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2017−2019 |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| 270 | |||||
| 189 | |||||
| 364 | |||||
| Yhteensä / painotettu keskiarvo |
|||||
| 1 295 000 | |||||
| 2,3 | |||||
| Maksun suorittamistapa Osakkeina ja käteisvaroina Osakkeina ja käteisvaroina Osakkeina ja käteisvaroina Osakkeina ja käteisvaroina |
| Muutokset vuonna 2016 | Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2015−2017 |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2015−2017 |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2016−2018 |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2017−2019 |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Kauden alussa ulkona olleet | 105 478 | 428 500 | 245 000 | − | 778 978 |
| Myönnetyt | − | − | − | 466 000 | 466 000 |
| Menetetyt | − | − | − | − | 0 |
| Toteutetut | − | − | − | − | 0 |
| Kauden lopussa ulkona olleet | 105 478 | 428 500 | 245 000 | 466 000 | 1 244 978 |
Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhteisön omistajille kuuluva osuus raportointikauden tuloksesta (oikaistuna hybridilainan korkovaikutuksella verojen jälkeen) raportointikauden aikana ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistulla keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet.
Laskettaessa laimennettua osakekohtaista tulosta on ulkona olevien osakkeiden keskimääräistä osakeantioikaistua painotettua keskiarvoa oikaistu hybridilainan vaikutuksella osakemäärään.
Hybridilainan vaikutus osakemäärään lasketaan siten, että jäljellä olevan lainan oletetaan olevan kokonaan vaihdettu osakkeiksi lainan liikkeellelaskuhetkestä lähtien. Lisäksi jäljellä olevan lainamäärän koko laina-aikana kertyvien korkojen oletetaan olevan kokonaan vaihdettu osakkeiksi lainan liikkeellelaskuhetkestä lähtien.
Laskettaessa laimennettua osakekohtaista tulosta oikaistaan osakemäärää myös osakeperusteisten kannustinjärjestelmien vaikutuksella.
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Raportointikauden voitto | 15 233 | 17 020 |
| Hybridilainan korkovaikutus veroilla vähennettynä | -486 | -986 |
| Yhteensä | 14 747 | 16 034 |
| Osakkeiden lukumäärä | ||
| Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita | 50 343 806 | 50 183 437 |
| Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita | 58 024 756 | 58 208 870 |
| Osakekohtainen tulos | ||
| euroa | ||
| Laimentamaton | 0,29 | 0,32 |
| Laimennettu | 0,26 | 0,29 |
Vertailukausien osakemäärät ja tunnusluvut on oikaistu osakkeiden yhdistämisen vaikutuksella.
| Liiketoiminnan rahavirran oikaisut | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Oikaisut raportointikauden voittoon | ||
| Tuloverot | 7 199 | 9 456 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 3 190 | 5 302 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 18 520 | 17 684 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödyk- keiden ja aineettomien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot |
8 | − |
| Muut ei-rahavirtaperusteiset erät raportointikauden voitossa |
865 | 428 |
| Yhteensä | 29 783 | 32 870 |
Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa.
Suominen-konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin emoyhtiö (Suominen Oyj) ja tytäryritykset. Suomisen lähipiiriin kuuluvat myös hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä ja määräysvaltayhtiönsä. Myös osakkeenomistajat, jolla on osakeomistuksen kautta huomattava vaikutusvalta Suomisessa, kuuluvat lähipiiriin. Suomisella ei ole osakkuusyhtiöitä.
Liiketoimissaan lähipiiriin kuuluvien kanssa Suominen noudattaa samoja kaupallisia ehtoja kuin liiketoimissaan ulkopuolisten osapuolten kanssa.
Vuonna 2015 luovutettiin päättyneen osakeperusteisen kannustinjärjestelmän perusteella yhtiön lähipiirille yhteensä 150 239 Suomisen osaketta, joista toimitusjohtajalle 65 172 osaketta ja muille johtoryhmän jäsenille 85 067 osaketta (osakemäärät on oikaistu osakkeiden yhdistämisen vaikutuksella). Osakeperusteisen kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti osa palkkiosta suoritettiin rahana kattamaan järjestelystä aiheutuneet verot. Yhteensä osakkeina ja rahana maksettujen etuuksien käypä arvo oli osakkeiden luovutushetkellä 1 637 tuhatta euroa.
Konsernin lähipiiriin kuuluville, poisluettuna tytäryhtiöt, ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.
| 2016 | 2015 | |||
|---|---|---|---|---|
| euroa | vuosipalkkio kokouspalkkio | vuosipalkkio kokouspalkkio | ||
| Jorma Eloranta, hallituksen puheenjohtaja | 50 319 | 4 500 | 50 320 | 5 500 |
| Risto Anttonen, hallituksen varapuheenjohtaja | 37 740 | 4 500 | 37 740 | 5 500 |
| Hannu Kasurinen | 28 178 | 4 500 | 28 179 | 5 500 |
| Jaana Tuominen | 28 178 | 4 500 | 28 179 | 5 500 |
| Andreas Ahlström (hallituksen jäsen 19.3.2015 lähtien) | 28 178 | 4 500 | 28 179 | − |
| Laura Raitio (hallituksen jäsen 19.3.2015 lähtien) | 28 178 | 4 000 | 28 179 | − |
| Suvi Hintsanen (hallituksen jäsen 19.3.2015 saakka) | − | − | − | 5 500 |
| Yhteensä | 200 771 | 26 500 | 200 776 | 27 500 |
Suominen Oyj:n 16.3.2016 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiosta 40 prosenttia suoritetaan Suominen Oyj:n osakkeina. Hallituksen jäsenille vuodelta 2016 osakkeina suoritetun palkkio-osuuden määrä oli yhteensä 20 799 osaketta. Osakkeet luovutettiin 2.6.2016 ja niiden luovutusarvo oli yhteensä 79 793 euroa eli noin 3,83638 euroa osakkeelta.
Hallituksen jäsenillä ei ole eläkesopimuksia yhtiön kanssa.
Hallituksen jäsenillä ei ole erillisiä sopimuksia siltä varalta, että heidän toimikautensa päättyisi julkisen ostotarjouksen vuoksi.
maksuperusteisesti
| euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Palkat | 312 280 | 328 820 |
| Tulospalkkiot | 94 473 | 109 693 |
| Osakepalkkiot | - | 741 959 |
| Rahapalkat yhteensä | 406 753 1 180 471 | |
| Luontoisedut | 18 840 | 17 203 |
| Yhteensä | 425 593 | 1 197 674 |
| Lakisääteiset eläkkeet | 30 643 | 53 275 |
| Vapaaehtoiset eläkkeet | 45 892 | 57 772 |
Toimitusjohtajan kanssa on tehty kirjallinen toimitusjohtajasopimus. Sopimuksen mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajalle maksetaan lisäksi 12 kuukauden palkkaa vastaava irtisanomiskorvaus. Toimitusjohtajalla on maksuperusteinen lisäeläke, johon varattava summa on 11,5 prosenttia toimitusjohtajan kyseisen vuoden työeläkelain mukaisesta palkasta. Lisäeläkejärjestelyn perusteella hänellä on mahdollisuus jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana. Toimitusjohtajalla ei ole erillistä sopimusta siltä varalta, että hänen sopimuksensa päättyisi julkisen ostotarjouksen johdosta.
maksuperusteisesti
| euroa | ||
|---|---|---|
| Palkat | 1 190 889 1 099 843 | |
| Tulospalkkiot | 188 119 | 310 205 |
| Osakepalkkiot | - | 891 355 |
| Rahapalkat yhteensä | 1 379 008 2 301 403 | |
| Luontoisedut | 43 618 | 35 884 |
| Yhteensä | 1 422 626 2 337 287 | |
| Lakisääteiset eläkkeet Vapaaehtoiset eläkkeet |
118 205 73 102 |
75 840 60 150 |
Johtoryhmän jäsenillä ei ole pääsääntöisesti muita kuin lakisääteisiä eläkejärjestelyitä. Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt ovat eläkejärjestelyitä maissa, joissa ei ole lakisääteistä eläkejärjestelyä. Muiden konsernin johtorymän jäsenien eläkeikä on normaalin paikallisen lainsäädännön mukainen.
Osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 29. Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien perustella jaksotettu kulu oli lähipiirin osalta raportointikauden lopussa 212 tuhatta euroa.
kpl osakkeita
| Halllitus | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| Jorma Eloranta, hallituksen puheenjohtaja | 40 030 | 34 847 |
| Risto Anttonen, hallituksen varapuheenjohtaja | 28 830 | 24 920 |
| Hannu Kasurinen | 19 210 | 16 291 |
| Jaana Tuominen | 9 306 | 6 387 |
| Andreas Ahlström | 5 360 | 2 441 |
| Laura Raitio | 5 360 | 2 441 |
| Yhteensä | 108 096 | 87 327 |
| Yhteensä osakkeista ja äänistä | 0,21 % | 0,17 % |
| Nina Kopola, toimitusjohtaja | 85 172 | 85 172 |
|---|---|---|
| Tapio Engström | 33 266 | 31 266 |
| Larry L. Kinn | 6 348 | 12 348 |
| Lynda A. Kelly | 10 000 | 10 000 |
| Ernesto Levy | 12 000 | 12 000 |
| Mimoun Saïm | 21 525 | 21 525 |
| Hannu Sivula | 29 345 | 29 345 |
| Yhteensä | 197 656 | 201 656 |
| Yhteensä osakkeista ja äänistä | 0,39 % | 0,40 % |
Vertailukausien osakemäärät on oikaistu osakkeiden yhdistämisen vaikutuksella.
108 / 132
1 000 euroa
| Takaus- ja muut vastuut | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Takaukset omista sitoumuksista | 16 810 | 18 487 |
| Muut omat vastuut | 4 069 | 4 620 |
| Takaukset muiden puolesta | 963 | 4 134 |
| Yhteensä | 21 841 | 27 241 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukselliset sitoumukset | 5 517 | 16 083 |
|---|---|---|
| Yhteensä | 5 517 | 16 083 |
Takaukset omista sitoumuksista ovat tavarantoimittajille annettuja vakuuksia ja takaukset muiden puolesta vuonna 2014 myydyn Joustopakkaukset-liiketoiminnan puolesta annettuja takauksia.
Osa konsernin tytäryhtiöistä on antanut takauksen Suominen Oyj:n puolesta sen ulkoisten velkojen vakuudeksi. Takausten enimmäismäärä on maksamattoman velan ja korkokulujen yhteismäärä raportointikauden päättyessä.
Maksut Suominen-konsernin muista vuokrasopimuksista kuin rahoitusleasingsopimuksista kirjataan vuokrakuluiksi vuokra-ajan kuluessa.
| Vuokrakulut yhteensä | -3 988 | -3 611 |
|---|---|---|
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten mukaisten vastaisten vähimmäisvuokrien erääntyminen |
||
| Yhden vuoden kuluessa | 3 808 | 3 381 |
| 1–5 vuoden kuluessa | 3 853 | 4 971 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 5 427 | 4 489 |
| Yhteensä | 13 088 | 12 841 |
| Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten vastaisten vähimmäisvuokratuottojen erääntyminen |
||
| Yhden vuoden kuluessa | 204 | 196 |
| 1−5 vuoden kuluessa | 59 | 57 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | − | − |
Vuokratuotot on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin (liitetieto 23).
| Tunnusluvut | 2016 | 2015 | 2014 | |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. euroa | 416,9 | 444,0 | 401,8 | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa % liikevaihdosta |
25,6 6,1 |
31,2 7,0 |
26,9 6,7 |
|
| Liikevoitto, milj. euroa % liikevaihdosta |
25,6 6,1 |
31,8 7,2 |
25,9 6,4 |
|
| Voitto ennen tuloveroja, milj. euroa % liikevaihdosta |
22,4 5,4 |
26,5 6,0 |
17,8 4,4 |
|
| Raportointikauden voitto, jatkuvat liiketoiminnat, milj. euroa % liikevaihdosta |
15,2 3,7 |
17,0 3,8 |
10,2 2,5 |
|
| Raportointikauden tappio lopetetuista toiminnoista, milj. euroa % liikevaihdosta |
− − |
− − |
-5,2 -1,3 |
|
| Raportointikauden voitto, milj. euroa % liikevaihdosta |
15,2 3,7 |
17,0 3,8 |
5,0 1,2 |
|
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa | 28,5 | 27,3 | 37,1 | |
| Taseen loppusumma, milj. euroa | 315,6 | 291,7 | 264,6 | |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 11,6 | 14,4 | 5,1 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 11,6 | 15,9 | 12,0 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), jatkuvat toiminnot, % | 11,6 | 15,9 | 15,7 | |
| Omavaraisuusaste, % | 45,3 | 43,2 | 41,2 | |
| Korolliset nettovelat, milj. euroa | 56,6 | 32,5 | 37,8 | |
| Sijoitettu pääoma, milj. euroa | 237,3 | 222,6 | 193,8 | |
| Velkaantumisaste, % | 39,6 | 25,9 | 34,7 | |
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa, jatkuvat toiminnot % liikevaihdosta |
53,3 12,8 |
23,7 5,3 |
7,1 1,8 |
|
| Poistot, arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset, jatkuvat toiminnot, milj. euroa |
-18,5 | -17,7 | -15,6 | |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa, jatkuvat toiminnot % liikevaihdosta |
4,3 1,0 |
3,5 0,8 |
2,9 0,7 |
|
| Henkilöstö keskimäärin, jatkuvat liiketoiminnot | 646 | 614 | 591 |
| 2016 | 2015 | 2014 | |
|---|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos, euroa, jatkuvat toiminnot | 0,29 | 0,32 | 0,19 |
| Osakekohtainen tulos, euroa, lopetetut toiminnot | − | − | -0,10 |
| Osakekohtainen tulos, euroa, yhteensä, laimentamaton | 0,29 | 0,32 | 0,09 |
| Osakekohtainen tulos, euroa, yhteensä, laimennettu | 0,26 | 0,29 | 0,09 |
| Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa | 0,56 | 0,54 | 0,75 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa | 2,81 | 2,50 | 2,19 |
| Hinta/osakekohtainen tulos (P/E) | 14,13 | 19,41 | 45,45 |
| Osakekohtainen osinko tai varojen jako, euroa (* | 0,11 | 0,10 | 0,05 |
| Osinkosuhde / varojen jakosuhde, % | 37,6 | 31,3 | 58,6 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,66 | 1,61 | 1,23 |
| Osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa ilman omia osakkeita | 50 772 555 | 50 302 346 | 49 226 126 |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman omia osakkeita | 50 343 806 | 50 119 433 | 49 215 791 |
| Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä ilman omia osakkeita | 50 343 806 | 50 183 437 | 49 588 585 |
| Osakekurssi raportointikauden lopussa, euroa | 4,14 | 6,20 | 4,05 |
| Alin osakekurssi raportointikaudella, euroa | 3,49 | 3,75 | 2,35 |
| Ylin osakekurssi raportointikaudella, euroa | 6,20 | 6,65 | 4,10 |
| Kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi, euroa | 4,24 | 5,05 | 2,90 |
| Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa | 210,2 | 311,9 | 199,4 |
| Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä | 13 611 634 | 19 502 550 | 19 547 060 |
| Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä, % keskimääräisestä osakemäärästä | 27,0 | 38,9 | 39,7 |
Osakekohtaiset tunnusluvut ovat osakeantioikaistuja.
Vertailukausien luvut on oikaistu osakkeiden yhdistämisen vaikutuksella.
(* 2016 hallituksen ehdotus osingonjaosta varsinaiselle yhtiökokoukselle. Vuonna 2014 varojen jako.
| Raportointikauden voitto jatkuvista toiminnoista oikaistuna hybridilainan korkovaikutuksella verojen jälkeen |
|
|---|---|
| Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita | |
| Lopetettujen toimintojen tulos | |
| Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita | |
| Raportointikauden voitto | |
| = | Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita |
| = = |
Osakekohtaisen tuloksen laskemisesta on kerrottu liitetiedossa 30.
| Liikevoitto (EBIT) | = | Jatkuvien toimintojen tulos poistojen ja arvonalentumisten jälkeen |
|---|---|---|
| Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT) | = | Jatkuvien toimintojen tulos poistojen ja arvonalentumisten jälkeen oikaistuna tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä |
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen uuden ohjeen mukaisesti Suominen ei enää esitä vaihtoehtoisena tunnuslukuna liikevoittoa ilman kertaluonteisia eriä. Eri raportointikausien tuloksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi Suominen esittää vaihtoehtoisena tunnuslukuna vertailukelpoisen liikevoiton. Liikevoittoa oikaistaan merkittävillä liiketapahtumilla, joiden katsotaan vaikeuttavan eri raportointikausien välistä vertailua. Tällaisia eriä ovat muun muassa arvonalentumistappiot tai niiden peruutukset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut.
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Liikevoitto | 25 622 | 31 778 |
| Arvonalentumistappion peruutus | − | -530 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 25 622 | 31 248 |
Arvonalentumistappion peruutus vuonna 2015 on Nakkilan tehtaalla uudelleen käyttöönotetun tuotantolinjan arvonalennuskirjauksen peruutus, +0,5 milj. euroa. Arvonalentumistappion peruutus sisältyy hankinnan ja valmistuksen kuluihin.
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
|---|---|---|---|
| Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta | = | Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita |
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa | 28 496 | 27 274 |
| Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita | 50 772 555 | 50 302 346 |
| Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa | 0,56 | 0,54 |
| Osakekohtainen oma pääoma | Oma pääoma yhteensä | |||
|---|---|---|---|---|
| = | Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita |
|||
| 2016 | 2015 | |||
| Oma pääoma yhteensä, tuhatta euroa | 142 824 | 125 716 | ||
| Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita | 50 772 555 | 50 302 346 | ||
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa | 2,81 | 2,50 |
| Raportointikaudelta jaettu osinko / varojen jako | ||
|---|---|---|
| Osakekohtainen osinko / varojen jako | = | Liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä kauden lopussa ilman omia osakkeita |
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Raportointikaudelta jaettu osinko / varojen jako, tuhatta euroa | 5 585 | 5 030 |
| Liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä kauden lopussa ilman omia osakkeita | 50 772 555 | 50 302 346 |
| Osakekohtainen osinko / varojen jako, euroa | 0,11 | 0,10 |
| Osinkosuhde / varojen jakosuhde, % | = | Osakekohtainen osinko / varojenjako x 100 |
|---|---|---|
| Laimentamaton osakekohtainen tulos |
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Osakekohtainen osinko / varojenjako x 100 | 11,00 | 10,00 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa | 0,29 | 0,32 |
| Osinkosuhde / varojen jakosuhde, % | 37,6 | 31,3 |
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Osakekohtainen osinko / varojenjako x 100 | 11,00 | 10,00 |
| Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa | 4,14 | 6,20 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,66 | 1,61 |
| Hinta/osakekohtainen tulos (P/E) | = | Raportointikauden viimeinen pörssikurssi Laimentamaton osakekohtainen tulos |
||
|---|---|---|---|---|
| 2016 | 2015 | |||
| Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa | 4,14 | 6,20 | ||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa | 0,29 | 0,32 | ||
| Hinta/osakekohtainen tulos (P/E) | 14,13 | 19,41 |
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita | 50 772 555 | 50 302 346 |
| Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa | 4,14 | 6,20 |
| Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa | 210,2 | 311,9 |
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä raportointikaudella | 13 611 634 | 19 502 550 |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman omia osakkeita | 50 343 806 | 50 119 433 |
| Osakkeiden vaihto, % | 27,0 | 38,9 |
| Käyttökate (EBITDA) | = | Jatkuvien toimintojen tulos ennen poistoja ja arvonalentumisia (liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset) |
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Liikevoitto | 25 622 | 31 778 |
| + Poistot ja arvonalentumiset | 18 520 | 17 684 |
| Käyttökate | 44 142 | 49 462 |
| Rahavarat | = | Muut rahavarat ja käteisvarat |
|---|---|---|
| Korolliset nettovelat | = | Korolliset velat − korolliset saamiset − rahavarat |
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 94 497 | 96 862 |
| Korolliset saamiset | -8 386 | -8 793 |
| Rahavarat | -29 522 | -55 570 |
| Korolliset nettovelat | 56 589 | 32 499 |
| Raportointikauden voitto (rullaava 12 kuukautta) x 100 | ||
|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | = | Oma pääoma yhteensä (vuosineljännesten keskiarvo) |
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Raportointikauden voitto (rullaava 12 kuukautta) | 15 233 | 17 020 |
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2015 / 2014 | 125 716 | 108 737 |
| Oma pääoma yhteensä 31.3.2016 / 2015 | 120 806 | 115 051 |
| Oma pääoma yhteensä 30.6.2016 / 2015 | 130 712 | 119 328 |
| Oma pääoma yhteensä 30.9.2016 / 2015 | 135 186 | 120 360 |
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2016 / 2015 | 142 824 | 125 716 |
| Keskiarvo | 131 049 | 117 838 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 11,6 | 14,4 |
Sijoitettu pääoma = Oma pääoma yhteensä + korolliset velat
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Oma pääoma yhteensä | 142 824 | 125 716 |
| Korolliset velat | 94 497 | 96 862 |
| Sijoitettu pääoma | 237 321 | 222 578 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = |
Liikevoitto + rahoitustuotot (rullaava 12 kuukautta) x 100 | |
|---|---|---|
| Sijoitettu pääoma, vuosineljännesten keskiarvo |
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Liikevoitto (rullaava 12 kuukautta) | 25 622 | 31 778 |
| Rahoitustuotot (rullaava 12 kuukautta) | 727 | 734 |
| Yhteensä | 26 349 | 32 512 |
| Sijoitettu pääoma 31.12.2015 / 2014 | 222 578 | 193 750 |
| Sijoitettu pääoma 31.3.2016 / 2015 | 217 181 | 200 051 |
| Sijoitettu pääoma 30.6.2016 / 2015 | 227 594 | 204 328 |
| Sijoitettu pääoma 30.9.2016 / 2015 | 228 648 | 202 027 |
| Sijoitettu pääoma 31.12.2016 / 2015 | 237 321 | 222 578 |
| Keskiarvo | 226 664 | 204 547 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 11,6 | 15,9 |
| Oma pääoma yhteensä x 100 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Omavaraisuusaste, % | = | Taseen loppusumma - saadut ennakot | ||
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 | ||
| Oma pääoma yhteensä | 142 824 | 125 716 | ||
| Taseen loppusumma | 315 628 | 291 750 | ||
| Saadut ennakot | -3 | -596 | ||
| 315 625 | 291 154 | |||
| Omavaraisuusaste, % | 45,3 | 43,2 |
Velkaantumisaste, % = Korolliset nettovelat x 100 Oma pääoma yhteensä
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Korolliset nettovelat | 56 589 | 32 499 |
| Oma pääoma yhteensä | 142 824 | 125 716 |
| Velkaantumisaste, % | 39,6 | 25,9 |
| euroa | Liitetieto | 1.1. - 31.12.2016 | 1.1. - 31.12.2015 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 19 729 199,83 | 22 594 195,19 | |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -909 309,26 | -660 065,77 | |
| Bruttokate | 18 819 890,57 | 21 934 129,42 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 216 060,82 | 918 390,99 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -1 359 124,38 | -1 958 150,56 | |
| Tutkimus ja kehitys | -2 570 894,24 | -2 508 650,87 | |
| Hallinnon kulut | -8 759 412,87 | -8 609 574,72 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 2 | -7 977 953,34 | -8 944 058,58 |
| Liikevoitto/tappio | -1 631 433,44 | 832 085,68 | |
| Rahoitustuotot | 6 | 13 749 791,41 | 15 221 113,35 |
| Rahoituskulut | 6 | -5 182 830,65 | -5 953 120,18 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 8 566 960,76 | 9 267 993,17 | |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 6 935 527,32 | 10 100 078,85 | |
| Poistoeron muutos | 7 | -36 670,79 | 29 316,01 |
| Konserniavustukset | 7 | 1 150 000,00 | − |
| Verot | 8 | -326 046,03 | -139 870,83 |
| Tilikauden voitto | 7 722 810,50 | 9 989 524,03 |
Vertailukauden lukuja on oikaistu vastaamaan uudistuneen kirjanpitolain vaatimuksia.
| euroa | Liitetieto | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 5,9 | 8 602 156,93 | 7 854 292,52 |
| Aineelliset hyödykkeet | 5,10 | 157 299,00 | 134 960,50 |
| Sijoitukset | |||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 11 | 107 869 783,56 | 107 945 554,70 |
| Muut sijoitukset | 11 | 28 500,46 | 28 500,46 |
| Lainasaamiset | |||
| Lainasaamiset konserniyhtiöiltä | 54 479 146,19 | 84 439 377,26 | |
| Lainasaamiset muilta | 6 835 828,18 | 7 793 257,55 | |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 177 972 714,32 | 208 195 942,99 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Lainasaamiset | 1 550 000,00 | 1 000 000,00 | |
| Myyntisaamiset | 12 | 6 830,61 | 21 626,41 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 12 | 82 208 873,29 | 16 803 528,45 |
| Rahavarat | 24 246 408,43 | 51 111 880,68 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 108 012 112,33 | 68 937 035,54 | |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 285 984 826,65 | 277 132 978,53 |
| EUR | Liitetieto | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|---|
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 14 | 11 860 056,00 | 11 860 056,00 |
| Ylikurssirahasto | 24 680 587,83 | 24 680 587,83 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 70 855 390,30 | 69 652 071,98 | |
| Käyvän arvon rahasto | 42 885,00 | − | |
| Muu oma pääoma | 4 918 032,20 | -41 257,23 | |
| Tilikauden voitto | 7 722 810,50 | 9 989 524,03 | |
| Oma pääoma yhteensä | 13 | 120 079 761,83 | 116 140 982,61 |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||
| Poistoero | 1 378 482,79 | 1 341 812,00 | |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Korolliset velat | |||
| Joukkovelkakirjalainat | 15 | 75 000 000,00 | 75 000 000,00 |
| Hybridilaina | 15 | 16 337 133,39 | 16 840 200,00 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 15 | 11 293 988,95 | 18 498 362,13 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 16 | 187 386,61 | 1 173 936,00 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 102 818 508,95 | 111 512 498,13 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Korolliset velat | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 15 | 7 811 567,31 | 3 363 338,71 |
| Lainat konserniyhtiöiltä | 15 | 51 666 116,54 | 41 474 476,66 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 16 | 2 230 389,23 | 3 299 870,42 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 61 708 073,08 | 48 137 685,79 | |
| Vieras pääoma yhteensä | 164 526 582,03 | 159 650 183,92 | |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 285 984 826,65 | 277 132 978,53 |
| 1 000 euroa | Liitetieto | 1.1. - 31.12.2016 | 1.1. - 31.12.2015 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Tilikauden voitto | 7 723 | 9 990 | |
| Oikaisut tilikauden voittoon: | 19 | -6 885 | -6 340 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta |
838 | 3 650 | |
| Myynti- ja muiden saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) | 739 | 262 | |
| Korottomien lyhytaikaisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) |
-572 | -1 004 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen maksettuja rahoituseriä ja veroja |
1 005 | 2 907 | |
| Maksetut ja saadut korot ja muut rahoituserät | 3 313 | 142 | |
| Maksetut välittömät verot | -600 | -267 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | 3 718 | 2 782 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Investoinnit | 9,10 | -3 546 | -2 306 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot |
− | 10 | |
| Kauppahintaoikaisut | 76 | − | |
| Osinkotuotot tytäryhtiöiltä | 4 046 | 4 626 | |
| Investointien rahavirta | 575 | 2 329 |
| 1 000 euroa | Liitetieto | 1.1. - 31.12.2016 | 1.1. - 31.12.2015 |
|---|---|---|---|
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Osakeanti | 13 | − | 340 |
| Pitkäaikaisten korollisten velkojen takaisinmaksut | 15 | − | -3 333 |
| Pitkäaikaisten korollisten velkojen nostot | 15 | − | 15 000 |
| Lyhytaikaisten korollisten velkojen muutos | 15 | 5 685 | 6 494 |
| Pitkäaikaisten lainasaamisten takaisinmaksut | 4 122 | 600 | |
| Lyhytaikaisten lainasaamisten muutos | -37 153 | -3 959 | |
| Osingon jako / varojen jako | 13 | -5 030 | -2 504 |
| Rahoituksen rahavirta | -32 377 | 12 638 | |
| Rahavarojen muutos | -28 083 | 17 749 | |
| Rahavarat 1.1. | 51 112 | 33 930 | |
| Kurssiero | 1 218 | -567 | |
| Rahavarojen muutos | -28 083 | 17 749 | |
| Rahavarat 31.12. | 24 246 | 51 112 |
Suominen Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n keskisuurissa yhtiöissä ja jonka kotipaikka on Helsinki (Itämerentori 2, 00180 Helsinki). Suominen Oyj on Suominen-konsernin emoyhtiö.
Suominen Oyj:n erillistilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä muita tilinpäätöstä koskevia lakeja ja ohjeita noudattaen. Suominen-konsernin laatimisperiaatteet on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS), ja Suominen Oyj noudattaa konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita siltä osin kuin se on mahdollista suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaan. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.
Erot Suominen Oyj:n erillistilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on esitetty alla.
Liikevaihto muodostuu konsernipalveluiden myynnistä ja rojaltituotoista.
Rahoitusvarat ja -velat on kirjattu johdannaisinstrumentteja lukuun ottamatta alkuperäiseen hankintamenoonsa tai alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Johdannaiset kirjataan käypiin arvoihin. Uudistuneen kirjanpitolain myötä myös sähköjohdannaiset kirjataan käypään arvoon (vertailutietoja ei ole oikaistu). Valuuttajohdannaiset, siltä osin kuin ne eivät suojaa rahoituseriä, kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Mikäli johdannaisinstrumenttiin sovelletaan IAS 39 -standardin mukaisesti suojauslaskentaa, kirjataan johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus oman pääoman arvonmuutosrahastoon. Johdannaisten arvostusmenetelmistä sekä suojauslaskennasta on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 19.
Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. Maksamattomat vuokramaksut on esitetty tilinpäätöksessä vastuissa.
Emoyhtiön erillistilinpäätöksessä poistoeron muutos esitetään erillisenä eränä tuloslaskelmassa ja kertynyt poistoero omana eränään taseessa.
Emoyhtiön erillistilinpäätöksessä hybridilaina on esitetty velkana.
1 000 euroa
1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot − 42 Voitot valuuttajohdannaisista 122 523 Muut tuotot 94 353 Yhteensä 216 918
| Yhteensä | -7 978 | -8 420 |
|---|---|---|
| Muut kulut | -1 | -78 |
| Tappiot valuuttajohdannaisista | -196 | -1 047 |
| Palveluostot konserniyhtiöiltä | -7 781 | -7 295 |
| Liiketoiminnan muut kulut |
1 000 euroa
| Palkat ja palkkiot | -2 299 | -3 921 |
|---|---|---|
| Eläkekulut | -479 | -538 |
| Muut henkilöstösivukulut | -89 | -265 |
| Yhteensä | -2 866 | -4 723 |
| Henkilöstö keskimäärin | 27 | 27 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 29 | 27 |
Johdon palkitsemisesta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 32.
1 000 euroa
| 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 | ||
|---|---|---|
| Tilintarkastus (EY) | -145 | -35 |
| Tilintarkastus, aikaisemmat tilintarkastajat (PwC) |
− | -75 |
| Lausunnot | − | -3 |
| Veroneuvonta | -7 | -1 |
| Muut palvelut | -17 | -17 |
| Yhteensä | -169 | - 131 |
Konsernin ja emoyhtiön päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy (EY) vuoden 2015 varsinaisesta yhtiökokouksesta lähtien.
1 000 euroa
| Yhteensä | -2 444 | -2 311 |
|---|---|---|
| Hallinnon kulut | -473 | -471 |
| Tutkimus ja kehitys | -1 650 | -1 630 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -116 | -74 |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -205 | -137 |
| Toimintokohtaiset poistot ja arvon alentumiset |
| Yhteensä | -2 444 | -2 311 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | -2 385 | -2 274 |
| Koneet ja kalusto | -59 | -37 |
| keryhmittäin |
1 000 euroa
| 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 | ||
|---|---|---|
| Korkotuotot konserniyrityksiltä | 7 539 | 7 616 |
| Korkotuotot muilta | 595 | 592 |
| Osinkotuotot konserniyrityksiltä | 4 046 | 4 626 |
| Muut rahoitustuotot konserni | ||
| yrityksiltä | 175 | 237 |
| Muut rahoitustuotot muilta | 44 | 11 |
| Valuuttakurssierot (netto) | 1 351 | 2 140 |
| Korkokulut konserniyrityksille | -258 | -206 |
| Korkokulut muille | -4 361 | -4 684 |
| Arvonalentumiset sijoituksista | − | -364 |
| Muut rahoituskulut muille | -564 | -698 |
| Yhteensä | 8 567 | 9 268 |
1 000 euroa
| Yhteensä | 1 113 | 29 |
|---|---|---|
| Saadut konserniavustukset | 1 150 | − |
| Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) | -37 | 29 |
| Lähdeverot ja muut välittömät verot | -341 | -122 |
|---|---|---|
| Edellisten tilikausien tuloverot | 15 | - 18 |
| Yhteensä | -326 | - 140 |
1 000 euroa
| Aineettomat | Ennakkomaksut ja keskeneräiset |
|||
|---|---|---|---|---|
| oikeudet | hankinnat | Yhteensä 2016 | Yhteensä 2015 | |
| Hankintameno 1.1. | 13 048 | 1 924 | 14 973 | 12 403 |
| Lisäykset | 158 | 3 016 | 3 173 | 2 778 |
| Vähennykset ja myynnit | − | − | − | -209 |
| Siirrot erien välillä | 1 834 | -1 874 | -40 | − |
| Hankintameno 31.12. | 15 040 | 3 066 | 18 106 | 14 972 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -7 118 | − | -7 118 | -5 043 |
| Tilikauden poistot | -2 385 | − | -2 385 | -2 218 |
| Vähennysten poistot | − | − | − | 143 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -9 504 | − | -9 504 | -7 118 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 5 536 | 3 066 | 8 602 | 7 854 |
| Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä 2016 | Yhteensä 2015 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 460 | 18 | − | 478 | 469 |
| Lisäykset | 6 | − | 35 | 41 | 9 |
| Siirrot erien välillä | 75 | − | -35 | 40 | − |
| Hankintameno 31.12. | 542 | 18 | − | 560 | 478 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -343 | − | − | -343 | -307 |
| Tilikauden poistot | -59 | − | − | -59 | -37 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -402 | − | − | -402 | -343 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 140 | 18 | − | 157 | 135 |
| Osakkeet | ||||
|---|---|---|---|---|
| konserniyrityksissä | Muut sijoitukset | Yhteensä 2016 | Yhteensä 2015 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 107 946 | 29 | 107 974 | 104 782 |
| Lisäykset | − | − | − | 5 029 |
| Vähennykset ja myynnit | -76 | − | -76 | -1 837 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 107 870 | 29 | 107 898 | 107 975 |
Konserniyrityksistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.
Flexmer Oy sulautui Suominen Oyj:öön 31.12.2015.
Vuonna 2016 oikaistiin sopimuksen mukaisesti vuonna 2014 hankitun brasilialaisen tytäryhtiön Suominen Brasil Indústria e Comercio de Não-Tecidos Ltda.:n kauppahintaa.
| Osuus yhtiön osakkeista ja äänimäärästä, % |
Osakkeiden määrä, kpl |
Osakkeiden nimellisarvo, 1 000 euroa |
Osakkeiden kirjanpitoarvo, 1 000 euroa |
Yhtiön oman pääoman määrä, 1 000 euroa |
Viimeksi laaditun tilinpäätöksen osoittaman voitto/tappio, 1 000 euroa |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kiinteistö Oy Killinpolku, Virrat | 25,0 | 1 | 8 | 8 | - | - |
| Bright Maze Oy, Helsinki | 19,9 | 19 900 | 20 | 20 | -1 769 | -436 |
1 000 euroa
| 31.12.2016 | 31.12.2015 | |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 7 | 22 |
| Muut saamiset | 212 | 647 |
| Siirtosaamiset | ||
| Välilliset verot | 127 | 128 |
| Verosaamiset | 402 | 127 |
| Kauppahintasaamiset | 501 | 813 |
| Lainojen järjestelypalkkiot | 869 | 1 297 |
| Muut | 91 | 126 |
| Siirtosaamiset yhteensä | 1 990 | 2 492 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | − | 3 |
| Korolliset saamiset | 77 248 | 10 741 |
| Korottomat saamiset | 2 759 | 2 920 |
| Yhteensä | 80 007 | 13 665 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 82 209 | 16 804 |
1 000 euroa
| 31.12.2016 | 31.12.2015 | |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. ja 31.12. | 11 860 | 11 860 |
| Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12. | 24 681 | 24 681 |
| Omat osakkeet 1.1. ja 31.12. | -44 | -44 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 69 652 | 97 192 |
| Omien osakkeiden luovutus | 80 | 80 |
| Osakeanti | − | 340 |
| Varojen jako | − | -2 504 |
| Hybridilainan konvertointi | 1 124 | 1 992 |
| Siirto kertyneisiin voittovaroihin | − | -27 448 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 70 855 | 69 652 |
| Käyvän arvon rahasto 1.1. | − | − |
| Käyvän arvon muutokset | 43 | − |
| Käyvän arvon rahasto 31.12. | 43 | − |
| Kertyneet voittovarat 1.1. | 9 992 | -27 448 |
| Osingonjako | -5 030 | − |
| Maksamattomien osinkojen peruutus | − | 2 |
| Siirto sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta | − | 27 448 |
| Kertyneet voittovarat 31.12 | 4 962 | 2 |
| Tilikauden voitto | 7 723 | 9 990 |
| Oma pääoma 31.12. | 120 080 | 116 141 |
| euroa | 31.12.2016 |
|---|---|
| Kertyneet voittovarat 31.12. | 4 961 651 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 70 855 390 |
| Omat osakkeet 31.12. | -43 619 |
| Tilikauden voitto | 7 722 811 |
| Jakokelpoiset varat | 83 496 233 |
euroa
| Osingonjakokelpoiset varat | 12 640 843 |
|---|---|
| Tilikauden voitto | 7 722 811 |
| Omat osakkeet 31.12. | -43 619 |
| Kertyneet voittovarat 31.12. | 4 961 651 |
Osakepääomasta ja osakkeista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 15.
1 000 euroa
| 31.12.2016 | 31.12.2015 | |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korolliset velat | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 75 000 | 75 000 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 11 294 | 18 498 |
| Hybridilaina | 16 337 | 16 840 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä | 102 631 | 110 339 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat |
| Korolliset velat yhteensä | 162 109 | 155 176 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä | 59 478 | 44 838 |
| Lainat konserniyrityksiltä | 51 666 | 41 474 |
| Rahoituslaitoslainat | 7 812 | 3 363 |
| seuraavana vuonna erääntyvä osuus | ||
| Pitkäaikaisten korollisten velkojen |
Hybridilainasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 16. Hybridilainalla ei ole eräpäivää.
1 000 euroa
| 31.12.2016 | 31.12.2015 | |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korottomat velat | ||
| Hybridilainan korot | 187 | 824 |
| Muut pitkäaikaiset velat | − | 350 |
| Pitkäaikaiset korottomat velat yhteensä | 187 | 1 174 |
| Lyhytaikaiset korottomat velat | ||
| Ostovelat | 549 | 681 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 357 | 515 |
| Siirtovelat | ||
| Korkojaksotukset | 912 | 914 |
| Jaksotetut palkka- ja sosiaalikulut | 411 | 1 115 |
| Realisoitumaton tappio valuutta johdannaisista |
− | 25 |
| Muut jaksotetut kulut | 1 | 5 |
| Siirtovelat yhteensä | 1 324 | 2 059 |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | − | 16 |
| Muut velat saman konsernin yrityksille | − | 28 |
| Yhteensä | − | 44 |
| Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä | 2 230 | 3 300 |
| Korottomat velat yhteensä | 2 417 | 4 474 |
| 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | |
|---|---|---|---|---|
| Rahoituslaitoslainat | 7 812 | 11 294 | − | − |
| Joukkovelkakirjalaina | − | − | 75 000 | − |
| Yhteensä | 7 812 | 11 294 | 75 000 | − |
| 31.12.2016 | 31.12.2015 | |
|---|---|---|
| Takaukset | ||
| Konserniyhtiöiden puolesta | 18 385 | 21 188 |
| Muiden puolesta | 963 | 4 135 |
| Omasta puolesta | 61 | 11 |
| Yhteensä | 19 409 | 25 333 |
Takaukset konserniyhtiöiden puolesta ovat tavarantoimittajille annettuja vakuuksia ja takaukset muiden puolesta vuonna 2014 myydyn Joustopakkaukset-liiketoiminnan puolesta annettuja takauksia.
| Yhteensä | 732 | 891 |
|---|---|---|
| vuokrat | 516 | 701 |
| Myöhempinä vuosina erääntyvät | ||
| Seuraavana vuonna erääntyvät vuokrat | 216 | 189 |
| Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot ja käyvät arvot |
31.12.2016 | |
|---|---|---|
| Nimellis arvo |
Käypä arvo | |
| Valuuttatermiinit | ||
| Ulkoiset | 2 396 | 30 |
| Sähköjohdannaiset | ||
| Sähkötermiinit | 594 | 43 |
| Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot ja käyvät arvot |
31.12.2015 | |
| Nimellis | ||
| arvo | Käypä arvo | |
| Valuuttatermiinit | ||
| Ulkoiset | 2 272 | -25 |
| Sähköjohdannaiset | ||
| Sähkötermiinit | 1 229 | -242 |
| 1 000 euroa | ||
|---|---|---|
| -- | -- | ------------- |
| 1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015 | ||
|---|---|---|
| Oikaisut tilikauden voittoon: | ||
| Poistoeron muutos | 37 | -29 |
| Konserniavustukset | -1 150 | − |
| Fuusiotappio | − | 524 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -8 567 | -9 268 |
| Verot | 326 | 140 |
| Poistot | 2 444 | 2 311 |
| Muut ei-rahavirtaperusteiset erät tilikauden voitossa |
25 | -17 |
| Oikaisut tilikauden voittoon yhteensä | -6 885 | -6 340 |
Suominen-konsernin emoyhtiön Suominen Oyj:n voitto tilikaudelta 1.1. - 31.12.2016 oli 7 722 811 euroa, ja osingonjakokelpoiset varat, sisältäen tilikauden voiton, olivat 12 640 843 euroa. Jakokelpoiset varat olivat 83 496 233 euroa.
Hallitus ehdottaa, että 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,11 euroa osakkeelta ja että jäljelle jäänyt osa voitosta siirretään kertyneisiin voittovaroihin. 31. tammikuuta 2017 yhtiöllä oli liikkeelle laskettuja osakkeita ilman omia osakkeita 50 772 555 kappaletta. Tällä osakemäärällä kokonaisosinko olisi 5 584 981,05 euroa.
Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Helsingissä 31. tammikuuta 2017
Jorma Eloranta Hallituksen puheenjohtaja
Risto Anttonen Andreas Ahlström
Hannu Kasurinen Laura Raitio Jaana Tuominen
Nina Kopola Toimitusjohtaja
Suominen Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme tilintarkastaneet Suominen Oyj:n (y-tunnus 1680141-9) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2016. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 22.
Myyntituotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle. Liikevaihto on konsernissa käytetty keskeinen suorituskyvyn mittari, mikä saattaa luoda kannustimen myyntituottojen ennenaikaiselle tuloutukselle. Myyntituottojen tuloutus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen siihen liittyvästä olennaisen virheellisyyden riskistä.
Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä myyntituottojen tuloutuksessa, sisälsivät muun muassa:
• konsernin laskentaperiaatteiden asianmukaisuuden arvioinnin myyntituottojen tuloutuksen osalta ja vertailun sovellettaviin laskentastandardeihin;
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin, johdon harkintaa edellyttäviin arvioihin ja arvioihin liittyviin epävarmuustekijöihin sekä liitetietoon 7.
Konsernilla on useassa maassa tuotantolaitoksia, jotka vaativat merkittäviä investointeja. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet olivat kuluvan vuoden aikana olennainen erä tilintarkastuksen kannalta merkittävän tuotantolinjaan liittyvän investoinnin seurauksena. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvo tilinpäätöksessä on EUR 135,5 miljoonaa (43 % taseen loppusummasta), josta tilikauden investoinnit ovat EUR 50,2 miljoonaa.
Osana investointien laskentakäsittelyä johto joutuu käyttämään harkintaa ja tekemään arvioita jotka vaikuttavat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoihin ja niiden poistomäärityksiin. Nämä sisältävät muun muassa:
• päätöksen kustannusten aktivoinnista tai kulukirjauksesta;
• vuosittaisen läpikäynnin omaisuuserien jäljellä olevasta taloudellisesta vaikutusajasta ja poistomenetelmien läpikäynnin sisältäen vaikutukset konsernin strategian muutosten johdosta; ja
• ajoituksen, jolloin keskeneräinen hyödyke siirretään valmiiksi omaisuuseräksi.
Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät muun muassa aktivointiperiaatteiden arvioinnin, aktivoitujen kustannusten aineistotarkastuksen, arvioinnin ajoituksesta, jolloin keskeneräiset hyödykkeet siirretään valmistuneisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä poistolaskelmissa sovellettujen omaisuuserien taloudellisten pitoaikojen asianmukaisuuden läpikäynnin.
Viittaamme johdon harkintaa edellyttäviin arvioihin ja arvioihin liittyviin epävarmuustekijöihin ja liitetietoon 28.
Konserni toimii maailmanlaajuisesti useassa eri maassa, joissa verotuskäytännöt poikkeavat toisistaan. Verotuskäytäntöjen poikkeaminen toisistaan voi johtaa subjektiiviseen tulkintaan paikallisten verolakien osalta, erityisesti monimutkaisten verokysymysten kohdalla. Konsernilla on mittavia kansainvälisiä liiketoimia joihin liittyy arvioita veroasioiden osalta, muun muassa verosaamisten ja -velkojen kirjauksiin liittyen. Nämä ovat yllä mainitusta johtuen alttiita useiden veroviranomaisten arvioille ja tulkinnoille. Verotuksen lopullinen tulos saattaa johtaa olennaisesti korkeampiin tai alhaisempiin toteutuneisiin veroihin kuin mitä alustaviin arvioituihin tilinpäätösjaksotuksiin on sisällytetty.
Tilintarkastustiimimme paikallisen ja kansainvälisen verotuksen asiantuntijat analysoivat ja arvioivat käytettyjä oletuksia sekä vertasivat oletuksia käytössä olevaan evidenssiin. Tarkastimme tuloveroja koskevat kirjaukset, sisältäen arvion muista harkinnanvaraisista veropositioista. Tämä tarkastuksen osa-alue sisälsi muun muassa yhtiön veroviranomaisten kanssa käydyn olennaisen kirjeenvaihdon läpikäynnin ja arvioinnin, sekä veropositioiden tunnistamisen. Lisäksi laskennallisten verojen osalta arvioimme johdon tekemiä oletuksia erityisesti liittyen todennäköisyyteen, että taseeseen kirjatut laskennalliset verosaamiset on mahdollista hyödyntää tulevina vuosina olemassa olevien verosuunnittelustrategioiden puitteissa. Arvioimme myös liitetietoja konsernitilinpäätöksessä.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta
emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• arvioimme tilinpäätöksen, liitetiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen ja vuosikertomukseen sisältyvän muun informaation kuin tilinpäätöksen ja sitä koskevan tilintarkastuskertomuksen. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastuksessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme toimintakertomukseen sisältyvään informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 31. tammikuuta 2017
Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö
Kristina Sandin KHT
Suominen Oyj raportoi taloudellisesta kehityksestään vuosineljänneksittäin myös vuonna 2017 ja julkaisee seuraavat taloudelliset katsaukset:
Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta keskiviikkona 26.4. noin klo 13.00
Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuulta keskiviikkona 9.8. noin klo 13.00
Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta perjantaina 27.10. noin klo 8.00.
Tilinpäätöstiedote tilikaudelta 2016 julkaistiin 31.1.2017.
Suominen julkaisee taloudelliset katsaukset ja muut pörssitiedotteet suomeksi ja englanniksi. Ne ovat luettavissa heti ilmestymisen jälkeen yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi. Englanninkieliset versiot ovat käännöksiä suomen kielellä laadituista alkuperäisistä raporteista.
Suominen Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 15.3.2017 klo 10.00 alkaen Finlandia-talossa (Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki). Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan klo 9.00. Kokouksen jälkeen on kahvitarjoilu, jonka aikana osakkeenomistajilla on mahdollisuus tavata yhtiön johtoa.
Yhtiökokouskutsu julkaistiin pörssitiedotteena 31.1.2017. Kaikki yhtiökokoukseen liittyvät materiaalit ovat saatavilla Suomisen verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi > Sijoittajille > Hallinto > Yhtiökokous > Yhtiökokous 2017.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 3.3.2017 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 10.3.2017 klo 16.00, mihin mennessä ilmoittautumisen tulee olla perillä. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:
Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa osakkeenomistajan nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi sekä asiamiehen henkilötunnus.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2016 maksetaan osinkoa 0,11 euroa osakkeelta. Osingon maksun täsmäytyspäivä on 17.3.2017 ja osinko maksetaan 24.3.2017.
Suominen Oyj:n sijoittajasuhteista vastaa viestintäja sijoittajasuhdejohtaja Anu Heinonen, puh. 010 214 3555.
Johdon tapaamispyynnöt voi osoittaa toimitusjohtajan assistentti Eeva Oinoselle, puh. 010 214 3551.
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected].
Suominen noudattaa ns. suljetun ikkunan periaatetta ennen taloudellisten raporttien julkaisua. Suljettu ikkuna on 30 kalenteripäivän mittainen. Suljetun ikkunan aikana Suomisen määritellyt johto- ja avainhenkilöt eivät saa käydä kauppaa Suomisen rahoitusvälineillä. Vuonna 2017 suljetut ikkunat ajoittuvat seuraavasti:
2.–31.1. 28.3.–26.4. 11.7.–9.8.
28.9.–27.10.
Lisäksi Suominen noudattaa ns. hiljaisen jakson periaatetta. Hiljainen jakso alkaa 30 päivää ennen taloudellisen katsauksen julkaisua ja päättyy tuloskautta koskevan katsauksen julkistamiseen. Hiljaisella jaksolla ei järjestetä sijoittajatapaamisia eikä kommentoida konsernin tulosta ja kehitystä.
Pääkonttori 00180 Helsinki Puh. 010 214 300 [email protected]
Suomisen kaikkien toimipisteiden yhteystiedot on esitelty osoitteessa www.suominen.fi
www.suominen.fi Twitter: @SuominenCorp ja @SuominenOyj LinkedIn: Suominen Corporation
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.