Governance Information • Feb 24, 2011
Governance Information
Open in ViewerOpens in native device viewer
Stora Enson konsernihallinnointiraportti 2010
| Konsernihallinto Stora Ensossa | 3 |
|---|---|
| Yhtiökokoukset | 4 |
| Hallitus | 6 |
| Hallituksen valiokunnat | 10 |
| Yhtiön johto | 12 |
| Johtoryhmän palkkiot | 14 |
| Hallituksen jäsenet | 23 |
| Johtoryhmän jäsenet | 26 |
Stora Enso Oyj:n (Stora Enso tai yhtiö) eri johtoelinten tehtävät ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lakien ja yhtiön hallituksen määrittelemän konsernihallinnointiohjeen periaatteiden mukaisesti. Stora Enson konsernihallinnointiohje perustuu Suomen osakeyhtiölakiin ja arvopaperimarkkinalakeihin, ja siinä on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon NASDAQ OMX Helsingin ja Tukholman arvopaperipörssien säännöt ja suositukset. Konsernihallinnointiohje on hallituksen hyväksymä.
Stora Enson konsernihallinnointiohje noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa, 1.10.2010 voimaan tullutta, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Hallinnointikoodi löytyy internetosoitteesta www.cgfinland.fi.
Tämä konsernihallinnointiraportti on saatavissa englannin- ja suomenkielisinä pdf-dokumenttina yhtiön internetsivuilla www.storaenso.com/investors/governance.
Yhtiötä johtavat hallitus ja toimitusjohtaja. Muiden toimielinten tehtävänä on avustaa ja tukea johtoelinten toimintaa ja päätöksentekoa.
Stora Enso laatii konsernitilinpäätöksensä ja osavuosikatsauksensa kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS) mukaisesti ja julkaisee ne sekä vuosikertomuksen suomen ja englannin kielellä. Lisäksi osavuosikatsaukset käännetään ruotsin kielelle, ja tilinpäätös saksan kielelle.
Yhtiön pääkonttori on Helsingissä. Yhtiöllä on myös pääkonttoritoimintoja Tukholmassa, Ruotsissa.
Stora Ensolla on yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yksi varsinainen tilintarkastaja.
Yhtiön liiketoimintaa koskevat päätökset ja toimenpiteet kirjataan englannin kielellä niin laajasti kuin mahdollista.
3
Osakkeenomistajat käyttävät osakkaiden päätösvaltaa yhtiökokouksissa. Yhtiön johtamisesta ja päätöksenteosta vastaavat toimielimet ovat hallitus ja toimitusjohtaja. Johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa yhtiön johtamisessa.
Vastuu päivittäisten liiketoimintojen johtamisesta on johtoryhmän jäsenillä sekä niiden johtoryhmillä, joiden toimintaa konsernin esikunta- ja palvelutoiminnot tukevat.
Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain. Yhtiökokouksessa muun muassa esitellään yhtiön toimintaa, vahvistetaan edellisvuoden tilinpäätös, päätetään varojen jaosta sekä nimitetään hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat.
Yhtiökokouksessa läsnä olevat osakkeenomistajat ovat oikeutettuja käyttämään päätösvaltaa. Lisäksi osakkeenomistajat voivat käyttää yhtiökokouksessa kyselyoikeuttaan esittämällä kysymyksiä yhtiön toiminnasta johdolle sekä hallitukselle. Osakkeenomistajat käyttävät yhtiön ylintä päätösvaltaa varsinaisessa tai ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa Aosakkeiden omistajalla on yksi ääni edustamaansa osaketta kohti. R-osakkeet tuottavat omistajalleen yhden äänen kymmentä osaketta kohti.
Kutsun yhtiökokoukseen toimittaa hallitus julkaisemalla kokousilmoituksen aikaisintaan kolme (3) kuukautta ennen kokouskutsussa mainittua viimeistä ennakkoilmoittautumispäivää ja viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen yhtiökokouspäivää määräämissään vähintään kahdessa suomalaisessa ja vähintään kahdessa ruotsalaisessa sanomalehdessä. Myös muut lain edellyttämät ilmoitukset osakkeenomistajille välitetään samalla tavoin.
Varsinainen yhtiökokous järjestetään kesäkuun loppuun mennessä Helsingissä. Suomen osakeyhtiölaki sekä Stora Enson yhtiöjärjestys määrittävät yksityiskohtaisesti asiat, jotka on käsiteltävä varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Lisäksi yhtiökokous tekee päätöksiä muista hallituksen yhtiökokoukselle esittämistä asioista. Osakkeenomistaja voi myös esittää asioita lisättäväksi yhtiökokouksen asialistalle mikäli asia kuuluu yhtiökokouksen toimivaltaan ja hallitukselle on esitetty pyyntö asian lisäämisestä asialistalle vähintään neljä viikkoa ennen kokousilmoituksen julkaisemista.
Ylimääräinen yhtiökokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos tilintarkastaja taikka osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, sitä vaativat kirjallisesti yksilöimänsä asian osalta.
Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat nimittivät nimitystoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella päätösesityksiä, jotka koskevat:
Nimitystoimikunnassa on neljä jäsentä:
Hallituksen puheenjohtaja kutsuu koolle nimitystoimikunnan. Nimitystoimikunnan jäsen, joka on myös hallituksen jäsen, ei saa toimia nimitystoimikunnan puheenjohtajana. Nimitystoimikunta esittelee hallitukselle esityksensä yhtiökokousta varten vuosittain viimeistään 31.1.
Nimitystoimikunnan säännöt määrittelevät toimikunnalle kuuluvat tehtävät ja vastuualueet. Nimitystoimikunta hyväksyy säännöt ensimmäisessä kokouksessaan.
Vuoden 2010 yhtiökokouksen nimittämään nimitystoimikuntaan kuului neljä jäsentä: Hallituksen puheenjohtaja (Gunnar Brock), hallituksen varapuheenjohtaja (Juha Rantanen) ja kahden suurimman osakkeenomistajan nimittämät jäsenet, Keijo Suila* (Solidium) ja Marcus Wallenberg* (Foundation Asset Management).
Keijo Suila valittiin nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi sen ensimmäisessä kokouksessa. Toimikunnan päätehtävänä oli valmistella vuoden 2011 yhtiökokoukselle esitys hallituksen jäsenistä ja heidän palkkioistaan. Vuoden 2010 yhtiökokouksen nimittämä nimitystoimikunta kokoontui viisi kertaa (1.10.2010 – 31.1.2011). Kaikki jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin.
Nimitystoimikunta esittää vuoden 2011 yhtiökokoukselle, että nykyisistä jäsenistä hallitukseen valitaan seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun saakka Gunnar Brock, Birgitta Kantola, Mikael Mäkinen, Juha Rantanen, Hans Stråberg, Matti Vuoria ja Marcus Wallenberg. Carla Grasso ei enää asetu ehdolle hallitukseen. Lisäksi toimikunta esittää, että hallitukselle vuonna 2011 maksettavat palkkiot pysyvät ennallaan ja lisäksi, että varsinainen yhtiökokous päättää valita nimitystoimikunnan valmistelemaan nimityksiä ja palkkioita myös vuodelle 2012.
Nimitystoimikunnan jäsenille jotka eivät ole hallituksen jäseniä maksetaan 3 000 euroa/vuosi yhtiökokouksen päätöksen mukaan.
*) Keijo Suila on Solidium Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Marcus Wallenberg Foundation Asset Managementin investointikomitean jäsen.
Stora Ensoa johtaa yhtiön hallitus kansainvälisten hyvää hallintotapaa koskevien periaatteiden mukaisesti (Hyvän hallintotavan periaatteet, OECD 2004).
Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu 6–11 varsinaista jäsentä, jotka varsinainen yhtiökokous valitsee vuodeksi kerrallaan. Periaatteena on, että enemmistö hallituksen jäsenistä on riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi vähintään kahden tähän enemmistöön kuuluvista jäsenistä tulee olla riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Riippumattomuus arvioidaan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 15. suosituksen mukaisesti. Tällä hetkellä hallituksessa on kahdeksan jäsentä, jotka ovat kaikki riippumattomia yhtiöstä. Hallituksen jäsenet ovat myös riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista lukuunottamatta Marcus Wallenbergiä (Foundation Asset Managementin investointitoimikunnan jäsen). Merkittäväksi osakkeenomistajaksi katsotaan osakkeenomistaja, jolla on hallussa enemmän kuin 10 % kaikista yhtiön osakkeista tai niiden tuottamasta äänimäärästä tai jolla on oikeus tai velvollisuus hankkia vastaava määrä jo liikkeeseenlaskettuja osakkeita.
Hallituksen jäsenten tulee toimia tavanomaisin kaupallisin ehdoin yhtiön ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa, ja hallituksen jäsenet ovat velvollisia ilmoittamaan tilanteista, joissa voi olla intressiristiriita.
Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen palkkioista (mukaan lukien hallituksen valiokuntien jäsenten palkkiot).
Hallitus valvoo Stora Enson johtoa, yhtiön toimintaa ja hallintoa sekä tekee merkittävät strategiaa, investointeja, organisaatiota ja rahoitusta koskevat päätökset, sekä huolehtii siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
Hallitus hyväksyy itselleen työjärjestyksen, jonka periaatteet julkistetaan vuosikertomuksessa sekä yhtiön kotisivuilla.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä nimittää toimitusjohtajan, talousjohtajan sekä muut johtoryhmän jäsenet. Hallitus hyväksyy yhtiön perusorganisaatiorakenteen.
Hallitus määrittelee toimitusjohtajan palkan, palkkiot ja muut edut, jotka julkaistaan yhtiön vuosikertomuksessa ja yhtiön kotisivuilla.
Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelyään vuosittain. Lisäksi hallitus tarkastaa konsernihallintoohjeen vuosittain ja tekee siihen muutoksia tarvittaessa.
Hallituksen toimintaa tukevat sen talous- ja tarkastusvaliokunta sekä palkitsemisvaliokunta. Hallitus valitsee valiokuntien puheenjohtajat sekä jäsenet keskuudestaan vuosittain.
Hallitus kokoontuu vähintään viisi kertaa vuodessa. Lisäksi hallituksen kokousten yhteydessä hallituksen jäsenet kokoontuvat ilman toimivaan johtoon kuuluvien läsnäoloa.
Hallituksessa oli kahdeksan jäsentä, jotka kaikki ovat riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi hallituksen jäsenet olivat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Marcus Wallenbergiä (Foundation Asset Managementin investointitoimikunnan jäsen). Yhtiökokouksessa 2010 nimitetyt hallituksen jäsenet olivat Gunnar Brock (puheenjohtaja), Juha Rantanen (varapuheenjohtaja), Carla Grasso, Birgitta Kantola, Mikael Mäkinen, Hans Stråberg, Matti Vuoria ja Marcus Wallenberg. Claes Dahlbäck, Ilkka Niemi ja Dominique Hériard Dubreuil olivat hallituksen jäseniä vuoden 2010 yhtiökokoukseen saakka. Carla Grasso ja Mikael Mäkinen valittiin uusiksi hallituksen jäseniksi yhtiökokouksessa 2010. Hallitus kokoontui 11 kertaa vuoden aikana. Hallituksen jäsenet osallistuivat keskimäärin 90 % kokouksista.
Lisätietoa hallituksen jäsenistä ja heidän osakeomistuksistaan on sivuilla 23-25.
Työjärjestys kuvaa hallituksen työskentelytapoja. Työjärjestyksen pääkohdat esitellään ohessa:
Hallituksen kokouksessa käsiteltävät asiat
| hallituksen | riippu | riippu maton merkittä vistä |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hallituksen | jäsen | syntymä | kansalli | maton | osakkeen | |
| jäsen | vuodesta | toimi | vuosi | suus | yhtiöstä | omistajista |
| puheen | ||||||
| Gunnar Brock | 2005 | johtaja | 1950 | Ruotsi | kyllä | kyllä |
| varapuheen | ||||||
| Juha Rantanen | 2008 | johtaja | 1952 | Suomi | kyllä | kyllä |
| Carla Grasso | 2010 | jäsen | 1962 | Brasilia | kyllä | kyllä |
| Birgitta Kantola | 2005 | jäsen | 1948 | Suomi | kyllä | kyllä |
| Mikael Mäkinen | 2010 | jäsen | 1956 | Suomi | kyllä | kyllä |
| Hans Stråberg | 2009 | jäsen | 1957 | Ruotsi | kyllä | kyllä |
| Matti Vuoria | 2005 | jäsen | 1951 | Suomi | kyllä | kyllä |
| Marcus | ||||||
| Wallenberg | 1998 | jäsen | 1956 | Ruotsi | kyllä | ei* |
| Entiset | ||||||
| hallituksen | ||||||
| jäsenet | ||||||
| (31.3.2010 | ||||||
| saakka) | ||||||
| puheen | ||||||
| Claes Dahlbäck | 1998 | johtaja | 1947 | Ruotsi | kyllä | ei* |
| varapuheen | ||||||
| Ilkka Niemi | 2005 | johtaja | 1946 | Suomi | kyllä | kyllä |
| Dominique | ||||||
| Hériard Dubreuil | 2006 | jäsen | 1946 | Ranska | kyllä | kyllä |
* Kaikki hallituksen jäsenet olivat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Marcus Wallenbergiä (Foundation Asset Managementin investointitoimikunnan jäsen) sekä Claes Dahlbäckiä (Senior Advisor ja Foundation Asset Managementin investointitoimikunnan jäsen), joka toimi hallituksen puheenjohtajana 31.3.2010 saakka. Merkittäväksi osakkeenomistajaksi katsotaan osakkeenomistaja, jolla on hallussa enemmän kuin 10 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista tai niiden tuottamasta äänimäärästä tai jolla on oikeus tai velvollisuus hankkia vastaava määrä jo liikkeeseenlaskettuja osakkeita. Hallitus on arvioinut Marcus Wallenbergin olevan riippumaton yhtiöstä, vaikka hän on toiminut hallituksen jäsenenä yhtäjaksoisesti 12 vuotta.
| Hallituksen jäsen | Hallitus EUR |
Talous- ja tarkastusvaliokunta EUR |
Palkitsemis valiokunta EUR |
|---|---|---|---|
| Gunnar Brock | 135 0002) | 14 000 | 10 0002) |
| Juha Rantanen | 85 000 | 14 000 | |
| Carla Grasso | 60 000 | ||
| Birgitta Kantola | 60 000 | 20 0002) | |
| Mikael Mäkinen | 60 000 | ||
| Hans Stråberg | 60 000 | 6 000 | |
| Matti Vuoria | 60 000 | 6 000 | |
| Marcus Wallenberg | 60 000 |
1) 40 % vuoden 2010 palkkiosta maksettiin markkinoilta hankittavina Stora Enson R-sarjan osakkeina seuraavasti: puheenjohtaja 8 646 R-osaketta, varapuheenjohtaja 5 444 R-osaketta ja jäsenet 3 843 R-osaketta. Konsernilla ei ole virallista ohjeistusta koskien hallituksen jäsenten palkkioksi saamien osakkeiden hallussapitämistä. 2) Puheenjohtaja
| EUR | 20101) | 20091) | 20081) |
|---|---|---|---|
| Puheenjohtaja | 135 000 | 67 5002) | 135 000 |
| Varapuheenjohtaja | 85 000 | 42 5002) | 85 000 |
| Hallituksen jäsen | 60 000 | 30 0002) | 60 000 |
1) Vuoden 2010, 2009 ja 2008 palkkioista 40 % maksettiin markkinoilta hankituilla yhtiön R-sarjan osakkeilla: Puheenjohtaja 8 646 R-osaketta (6 490 R-osaketta vuonna 2009 ja 6 585 R-osaketta vuonna 2008), varapuheenjohtaja 5 444 R-osaketta (4 087 R-osaketta vuonna 2009 ja 4 146 R-osaketta vuonna 2008) ja jäsenet 3 843 R-osaketta (2 885 R-osaketta vuonna 2009 ja 2 927 R-osaketta vuonna 2008)
2) Yhtiökokous hyväksyi hallituksen aloitteen hallituksen jäsenten vuosipalkkion alentamisesta edellisvuosista puoleen vuodeksi 2009.
Valiokuntien toimivalta määräytyy hallituksen hyväksymän ko. valiokunnan säännön perusteella. Valiokunta arvioi toimintaansa ja työskentelyään vuosittain. Valiokunnalla on oikeus käyttää ulkopuolisia konsultteja ja asiantuntijoita tarvittaessa. Lisäksi valiokunnan jäsenillä on oikeus saada tieto kaikesta valiokunnan toiminnan kannalta tarvittavasta informaatiosta. Hallitus valitsee valiokuntien puheenjohtajat sekä jäsenet keskuudestaan vuosittain.
Talous- ja tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta sen valvontatehtävien suorittamisessa (taloudellisen raportoinnin oikeellisuus sekä sisäinen valvonta). Valiokunta tarkastaa säännöllisesti yhtiön sisäistä valvontaa, taloudellisten riskien hallintaa ja raportointia, tilintarkastusprosessia sekä konsernihallinto-ohjetta. Lisäksi valiokunta valmistelee suosituksen emoyhtiön ja tärkeimpien konserniyhtiöiden tilintarkastajien valintaa varten.
Talous- ja tarkastusvaliokuntaan kuuluu 3–5 riippumatonta hallituksen jäsentä. Vähintään yhdellä valiokunnan jäsenistä tulee olla taloushallinnon erityistuntemusta sekä kokemusta erityisesti yhtiöön sovellettavien kirjanpitosääntöjen ja periaatteiden osalta. Talous- ja tarkastusvaliokunta kokoontuu säännönmukaisesti vähintään neljä kertaa vuodessa. Valiokunnan jäsenet tapaavat tilintarkastajat ja sisäisen tarkastuksen edustajia säännöllisesti ilman yhtiön johdon läsnäoloa. Valiokunnan puheenjohtaja raportoi hallitukselle valiokunnan kokouksissa esillä olleista asioista. Valiokunnan tehtävät on määritelty yksityiskohtaisesti hallituksen hyväksymässä talous- ja tarkastusvaliokunnan säännössä. Valiokunnan jäsenet voivat saada palkkioita yhtiöltä vain yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti, ja palkkiot perustuvat yksinomaan hallituksen tai sen valiokunnan jäsenyyteen. Palkkio perustuu yksinomaan yhtiökokouksen päätökseen.
Vuonna 2010 talous- ja tarkastusvaliokuntaan kuului kolme jäsentä: Birgitta Kantola (puheenjohtaja), Gunnar Brock ja Juha Rantanen. Claes Dahlbäck ja Ilkka Niemi toimivat valiokunnan jäseninä vuoden 2010 yhtiökokoukseen saakka. Valiokunta kokoontui kuusi kertaa. Valiokunnan jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin. Säännönmukaisten tehtäviensä lisäksi vuonna 2010 valiokunta keskittyi yhtiön taloudelliseen raportointiin liittyvien sisäisten kontrollien tehokkuuden sekä kokonaisvaltaisen riskienhallintajärjestelmän implementoinnin edistymisen valvontaan.
Puheenjohtaja 20 000 euroa/vuosi ja jäsen 14 000 euroa/vuosi yhtiökokouksen päätöksen mukaan.
Palkitsemisvaliokunnan säännöt löytyvät yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.storaenso.com/investors/governance
Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella ja hyväksyä yhtiön ylimmän johdon nimityksiä ja palkkioasioita (mukaan lukien toimitusjohtajan palkkion arviointi sekä suositusten tekeminen), arvioida toimitusjohtajan toimintaa sekä antaa suosituksia johdon palkitsemisjärjestelmistä mukaan lukien osakesidonnaiset palkitsemisjärjestelmät. Palkitsemisvaliokunnan edustaja on läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa vastaamassa palkka- ja palkkioselvitykseen liittyviin kysymyksiin. Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää hänen palkka- ja palkkioasioistaan.
Palkitsemisvaliokunnassa on 3–4 riippumatonta hallituksen jäsentä. Valiokunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Valiokunnan puheenjohtaja raportoi hallitukselle valiokunnan kokouksissa käsitellyistä asioista. Valiokunnan tehtävät on määritelty yksityiskohtaisesti hallituksen hyväksymässä palkitsemisvaliokunnan säännössä.
Palkitsemisvaliokuntaan kuului kolme jäsentä vuonna 2010: Gunnar Brock (puheenjohtaja), Hans Stråberg, ja Juha Rantanen. Claes Dahlbäck toimi valiokunnan puheenjohtajana ja Dominique Hériard Dubreuil, Ilkka Niemi ja Matti Vuoria jäseninä vuoden 2010 yhtiökokoukseen saakka. Valiokunta kokoontui viisi kertaa. Valiokunnan jäsenet osallistuivat keskimäärin 93 % kokouksista.
Vuoden 2010 aikana palkitsemisvaliokunta arvioi ja käsitteli ylimmän johdon nimityksiä ja palkkioasioita sekä laati ehdotuksia hallitukselle koskien ylimmän johdon palkitsemisperiaatteita.
Puheenjohtaja 10 000 euroa/vuosi ja jäsen 6 000 euroa/vuosi yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.
Palkitsemisvaliokunnan säännöt löytyvät yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.storaenso.com/investors/governance
Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan vastuulla ovat kirjanpidon lainmukaisuus ja luotettava varainhoito.
Hallitus hyväksyy yhtiön perusorganisaatiorakenteen, mukaan lukien toimitusjohtajalle raportoitavat toiminnot. Tällä hetkellä toimitusjohtaja on suoraan vastuussa seuraavista hänelle raportoitavista toiminnoista:
Toimitusjohtaja on vastuussa myös hallituksen kokousten valmistelusta. Lisäksi hän valvoo päätöksiä, jotka koskevat avainhenkilöstöä sekä muita tärkeitä operatiivisia asioita.
Talousjohtaja toimii toimitusjohtajan sijaisena siten kuin on määritelty Suomen osakeyhtiölaissa.
Johtoryhmän puheenjohtajana toimii yhtiön toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja nimittää ja hallitus hyväksyy johtoryhmän jäsenet. Tällä hetkellä johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, talousjohtaja (CFO) sekä liiketoiminta-alueiden, teknologian ja strategian sekä henkilöstöhallinnon vastuulliset johtajat.
Johtoryhmän tehtävänä on päivittäisten avaintoimintojen ja merkittävien operatiivisten päätösten valvonta, johtamiseen liittyvät avainasiat, investointeja koskevien esitysten laatiminen sekä niiden suunnittelu ja seuranta, yritysostojen ja -myyntien valvonta, strategisten linjausten valmisteluun liittyvät asiat, yritysvastuuta koskevat periaatteet, resurssien kohdentaminen ja hallituksen kokousten valmisteluun liittyvät asiat.
Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa sekä aina tarvittaessa.
Johtoryhmässä (GET) oli kahdeksan jäsentä vuoden 2010 lopussa. Johtoryhmä kokoontui 15 kertaa vuoden aikana. Tärkeitä vuoden 2010 aikana käsiteltyjä asioita oli konsernin toimintojen tarkastelu, investointien ja muiden strategisten hankkeiden suunnittelu ja seuranta sekä hallituksen kokousten valmistelu.
Investointien suunnittelu toteutetaan liiketoiminta-alueissa, ja sitä arvioi konsernin ja liiketoimintaalueiden edustajista koottu investointityöryhmä. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja ovat vastuussa sijoituksia koskevasta allokoinnista ja päätöksenteosta, kuten myös hallitukselle tehtävistä investointiesityksistä.
Johtoryhmä on vastuussa yhtiön yritysvastuupolitiikasta. Päivittäisten yritysvastuuasioiden hoitamisesta vastaavat yhtiön Maailmanlaajuinen vastuu -yksikkö sekä liiketoiminta-alueet, jotka ovat vastuussa yritysvastuuasioiden operatiivisesta johtamisesta. Maailmanlaajuinen vastuu yksikön tehtävänä on kehittää Stora Enson yritysvastuustrategiaa, tukea ja seurata sen toteutumista sekä huolehtia siitä, että yritysvastuupolitiikka ja yritysvastuutyölle asetetut tavoitteet toteutuvat asianmukaisella tavalla.
Konsernin tutkimus- ja kehitysyksikkö on vastuussa konsernitason tutkimus- ja kehityshankkeista, uusista liiketoimintamalleista, sekä tiettyjen palvelujen toteuttamisesta. Kaikilla liiketoimintaalueella on omat tutkimus- ja kehitysyksikkönsä liiketoimintojen jatkuvaa kehittämistä ja tutkimista varten.
Yhtiö on perustanut ohjausryhmiä liiketoiminta-alueita tukeville konsernin palveluyksiköille (puunhankinta, ostotoiminnot, logistiikka ja energia). Ohjausryhmät koostuvat yksikköjen palveluja käyttävien liiketoiminta-alueiden edustajista. Ohjausryhmät seuraavat ja ohjaavat kyseisten yksikköjen toimintoja.
Yhtiöllä on myös asianmukaiset tiedonantoperiaatteet ja -valvontatoimenpiteet, sekä prosessit neljännesvuosittaista ja muuta jatkuvaa raportointia varten.
Stora Enso pyrkii tarjoamaan palkitsemisen, joka motivoi, rohkaisee, houkuttelee ja sitouttaa yhtiön parhaita työntekijöitä. Palkitsemispolitiikan tehokkuutta kasvattaakseen yhtiö arvioi tarkasti palkkioiden yhdistämistä osakkeenomistajien näkökantaan ja parhaisiin markkinakäytäntöihin.
Suoritukseen perustuva palkitsemiskonsepti on palkitsemisperiaatteiden peruselementti. Tärkeä kulmakivi Stora Enson suhtautumisessa palkitsemiseen on henkilöstölle tarjottujen kokonaispalkkioiden tarkasteleminen.
Stora Enson palkitsemistavat:
Johtoryhmä tarkistaa vuosittain ylimmän johdon suoriutumisen, mahdolliset luokitukset sekä suunnitelmat seuraajista varmistaakseen globaalien, konserninlaajuisten toimintaperiaatteiden soveltamisen paikallisella tasolla.
Stora Enson palkitsemisperiaatteet ovat luettavissa kokonaisuudessaan internetsivulla www.storaenso.com/remuneration
Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella ja hyväksyä yhtiön ylimmän johdon nimityksiä ja palkkioasioita (mukaan lukien toimitusjohtajan palkkion arviointi sekä suositusten tekeminen), arvioida toimitusjohtajan toimintaa sekä antaa suosituksia johdon palkitsemisjärjestelmistä mukaan lukien osakesidonnaiset palkitsemisjärjestelmät. Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää hänen palkka- ja palkkioasioistaan. Toimitusjohtaja hyväksyy muun ylimmän johdon palkkiot sen jälkeen kun palkitsemisvaliokunta on arvioinut ne.
Stora Enson vuoden 2010 tilinpäätöksen liitteessä 23, Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät ja osakesidonnaiset kannustinjärjestelmät on eritelty johtoryhmän palkkiot, osakkeet, optiot ja kannustinjärjestelmät. Näillä sivuilla on myös lisätietoja toimitusjohtajan palkkioista ja omistuksista. Tilikaudella ansaittuihin optioihin ja osakekannustimiin liittyvät käteissuoritukset vuodelta 2010 on esitetty palkkiotaulukossa. Konsernilla ei ole virallista ohjeistusta koskien toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten palkkioksi saamien osakkeiden hallussapitämistä. Myös IFRSstandardien mukaisesti laskettuihin optioiden ja osakekannustimien kustannuksiin liittyvät lisätiedot on esitetty tekstissä.
Johtoryhmän palkkiot vuonna 2010 olivat yhteensä 6,8 (5,6) milj. euroa. Elisabet Salander Björklund, johtaja, puunhankinta, henkilöstö ja yritysvastuu, jätti vuonna 2010 paikkansa johtoryhmässä, ja hänen tilalleen tuli konsernin henkilöstöjohtaja Lars Häggström. Johtoryhmän jäsenten määrä vuonna 2010 oli edelleen kahdeksan.
Johtoryhmän jäsenten eläkeikä määräytyy henkilökohtaisen eläkejärjestelyn mukaan ja on 60 tai 65 vuotta. Eläkkeet ovat jäsenten kotimaiden lainsäädännön mukaisia. Johtoryhmän jäsenillä on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Irtisanomiskorvaus on vuoden palkka, jos irtisanojana on Stora Enso. Ennen vuotta 2007 nimitetyille jäsenille voidaan lisäksi maksaa toisen vuoden palkka työsuhteesta riippuen.
Tavanomainen vuosipalkkojen tarkistus tuli voimaan tavalliseen tapaan 1. maaliskuuta. Tulokseen perustuva kannustin vuodelta 2009 päätettiin maksaa osakkeina (rajoitettuina osakekannustimina), ja maksua lykättiin vuodella maaliskuusta 2010 maaliskuuhun 2011. Palkitsemisvaliokunta tarkasti ja vahvisti lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin liittyvien taloudellisten tavoitteiden tulokset.
Johtoryhmän jäsenillä on lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiä, joiden suuruus on enintään 50 % heidän kiinteästä vuosipalkastaan. Bonukset maksetaan seuraavalla tilikaudella. Vuoden 2010 kannustinjärjestelmän tuotosta 70 % perustui taloudellisiin tavoitteisiin ja 30 % henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Vuonna 2010 osakkeina (rajoitettuina osakekannustimina) maksettavat lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot vuoteen 2009 liittyen olivat 960 769 (396 000) euroa, mutta niiden maksamista lykättiin maaliskuuhun 2011.
Optioita ei ole myönnetty vuoden 2007 jälkeen. Tilikaudella 2010 erääntyi 82 500 vuoden 2003 optio-ohjelmaan liittyvää optiota. Muita optioita ei lunastettu. Vuonna 2009 ei lunastettu optioita.
Johtoryhmän jäsenet ovat osallisina useissa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä. Vuosina 2007–2008 otettiin käyttöön konsernin johdolle suunnattu tulosperusteinen osakeohjelma. Ohjelmaan liittyvien osakkeiden ansaintajakso on neljä vuotta (2009–2012). Lunastuspäivä on vuosittain 1. maaliskuuta. Vuodesta 2009 alkaen vuosittain on julkaistu uusi pitkän aikavälin kannustinohjelma, jossa on kolmen vuoden lunastusjakso. Kaikista ohjelmista ansaittavien osakkeiden määrä voi olla enintään 150 % suurimmasta mahdollisesta osakekannustimien määrästä edellyttäen, että saavutetut tulokset ylittävät tavoitteen. Vuoden 2010 tulostavoitteet perustuivat pelkästään taloudellisiin mittareihin.
Johtoryhmän jäsenille suoritettiin vuoden 2010 tulosperusteiseen osakeohjelmaan liittyen 280 524 osaketta vuosittain määritettyjen tulostavoitteiden saavuttamisen perusteella.
Osakeperusteisia maksuja koskevien kirjanpitosäädösten mukaisesti johdon optioista ja rajoitetuista osakekannustimista aiheutuva kassavaikutukseton kulu lasketaan tilikauden aikana myönnettyjen osakkeiden ja optioiden lunastuskauden alkuarvosta lisättynä aiempien kannustimien käyvän arvon muutoksella tilikauden aikana. Kirjanpidolliset kulut eivät vastaa toteutuneita kassavaikutteisia kuluja vuositasolla, mutta lopulliset summat vastaavat toisiaan, kun oikeus osakkeisiin tai optioihin on syntynyt, osakkeet tai optiot on lunastettu tai lunastusaika on päättynyt. Edellisellä sivulla olevassa taulukossa olevat luvut koskevat henkilöitä, jotka ovat kuuluneet johtoryhmään kannustimien myöntämis- tai maksupäivänä.
Johtoryhmän jäsenille suoritettiin vuoden aikana aiempiin rajoitettuihin ja tulosperusteisiin osakeohjelmiin liittyen yhteensä 159 263 osaketta, joiden käteisarvo täsmäytyspäivänä 1.3.2010 oli 735 795 euroa laskettuna täsmäytyspäivän 4,62 euron kurssilla.
Johtoryhmän jäsenille ei myönnetty vuonna 2010 uusia rajoitettuja osakekannustimia lukuun ottamatta vuoteen 2009 liittyviä lyhyen aikavälin kannustinpalkkioita, jotka oli määrä maksaa vuonna 2010 mutta joiden suorittamista lykättiin (ks. edellä).
Johtoryhmän jäsenille on kertynyt aiemmista rajoitetuista osakeohjelmista yhteensä 189 891 osaketta, jotka on määrä suorittaa vuonna 2011. Tämä sisältää vuoden 2009 ohjelmaan liittyvät lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot, jotka oli määrä suorittaa vuonna 2010 mutta joiden maksamista lykättiin (ks. edellä). Vuonna 2012 suoritettava määrä on 0 osaketta.
Toimitusjohtaja tuli Stora Enson palvelukseen 1.1.2007 ja aloitti toimikautensa vuoden 2007 yhtiökokouksen jälkeen 29.3.2007, kun hallitus oli hyväksynyt nimityksen. Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Irtisanomiskorvaus on vuoden palkka, jos irtisanojana on yhtiö, mutta sopimukseen ei sisälly yhtiön hallinnassa tapahtuvista muutoksista aiheutuvia maksuja. Etuuksiin kuuluu autoetu ja maksuperusteinen kansainvälinen eläkejärjestely, jonka Ison-Britannian viranomaiset ovat hyväksyneet. Vuonna 2010 käyttöön otettiin täydentävä järjestely. Molemmat järjestelyt ovat maksuperusteisia, eli niissä eläke määräytyy maksettujen eläkemaksujen ja eläkesijoituksen tuoton mukaan. Stora Enso ja toimitusjohtaja maksavat järjestelyyn kiinteän summan, joka on 40 % toimitusjohtajan peruspalkasta. Tästä Stora Enson osuus on 35 % ja toimitusjohtajan osuus 5 %. Vuonna 2007 toimitusjohtajalle maksettiin ylimääräinen eläke-etuus korvauksena aiemmista tehtävistä luopumisen seurauksena menetetyistä eläke-etuuksista. Toimitusjohtajan eläkkeellesiirtymisikä on 60 vuotta.
Toimitusjohtaja on oikeutettu hallituksen vuosittain vahvistamaan lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään, jonka tuotto on enintään 75 % kiinteästä vuosipalkasta. Vuoden 2010 kannustinjärjestelmän tuotosta 70 % perustui taloudellisiin tavoitteisiin ja 30 % henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Vuonna 2010 osakkeina (rajoitettuina osakekannustimina) maksettavat lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot vuoteen 2009 liittyen olivat 404 505 euroa, mutta niiden maksamista lykättiin maaliskuuhun 2011.
Optioita ei ole myönnetty vuoden 2007 jälkeen. Toimitusjohtajalle myönnettiin vuonna 2007 Stora Ensoon tulon myötä 157 646 optiota, joiden hinnoittelumallin mukaisesti arvioitu arvo myöntämispäivänä 2.1.2007 oli 365 000 euroa. Toimitusjohtaja ei lunastanut optioita vuonna 2010.
Toimitusjohtaja on osallisena useissa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä. Toimitusjohtaja on vuodesta 2007 lähtien ollut osallisena konsernin johdolle suunnatussa tulosperusteisessa osakeohjelmassa. Tämän ohjelman osakkeiden kertymisaika on neljä vuotta (2009−2012). Luovutuspäivä on vuosittain 1. maaliskuuta. Toimitusjohtajalle myönnettiin vuoden 2010 tulosperusteiseen osakeohjelmaan liittyen 80 000 osaketta, joiden arvo – olettaen, että tavoitteet saavutetaan – myöntämispäivänä 1.3.2010 oli 369 600 euroa laskettuna myöntämispäivän 4,62 euron kurssilla. Kaikista ohjelmista ansaittavien osakkeiden määrä voi olla enintään 150 % suurimmasta mahdollisesta osakekannustimien määrästä edellyttäen, että saavutetut tulokset ylittävät tavoitteen. Vuoden 2010 tulostavoitteet perustuivat pelkästään taloudellisiin mittareihin. Toimitusjohtajalle suoritettiin vuonna 2010 aiempiin rajoitettuihin ja tulosperusteisiin osakeohjelmiin liittyen yhteensä 66 913 osaketta, joiden käteisarvo täsmäytyspäivänä 1.3.2010 oli 309 138 euroa laskettuna täsmäytyspäivän 4,62 euron kurssin perusteella.
Toimitusjohtajalle ei myönnetty rajoitettuja osakekannustimia lukuun ottamatta vuoteen 2009 liittyviä lyhyen aikavälin kannustinpalkkioita, jotka oli määrä suorittaa vuonna 2010 mutta joiden suorittamista lykättiin (ks. edellä). Aiempien vuosien rajoitetuista osakeohjelmista on kertynyt yhteensä 108 946 osaketta, jotka on määrä suorittaa vuonna 2011. Vuonna 2012 suoritettava määrä on 9 415 osaketta.
Toimitusjohtajalla on yläraja vuodesta 2013 lähtien maksettaville lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin liittyville muuttuville palkanosille. Toisin sanoen jos lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien yhteenlaskettu tulos on yli 100 % toimitusjohtajan perusvuosipalkasta, pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä maksettava palkkio pienenee vastaavasti.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2010 | 2009 | |||||
| Muut johto | Johto | Muut johto | Johto | |||
| Toimitus | ryhmän | ryhmä | Toimitus | ryhmän | ryhmä | |
| Tuhatta euroa | johtaja | jäsenet1) | yhteensä | johtaja | jäsenet | yhteensä |
| Palkkiot | ||||||
| Vuosipalkka | 1 0352) | 2 640 | 3 675 | 825 | 2 555 | 3 503 |
| Asumiskulut | 21 | 53 | 74 | 123 | 47 | 47 |
| Muut etuudet | 14 | 102 | 116 | 16 | 113 | 129 |
| Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät |
3) - |
2184) | 218 | 3) - |
396 | 396 |
| Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät |
3095) | 736 | 1 045 | 1155) | 103 | 218 |
| 1 379 | 3 749 | 5 128 | 1 079 | 3 214 | 4 293 | |
| Eläkekulut Suomen TEL järjestelmä Stora Enson vapaaehtoiset |
- | 102 | 102 | - | 70 | 70 |
| eläkejärjestelyt | 341 | 1 193 | 1 534 | 265 | 923 | 1 188 |
| 341 | 1 295 | 1 636 | 265 | 993 | 1 258 | |
| Palkat ja palkkiot yhteensä |
1 720 | 5 044 | 6 764 | 1 344 | 4 207 | 5 551 |
1) Elisabet Salander Björklundille maksetut palkkiot sisältyvät laskettuihin summiin siihen asti, kunnes hän jätti tehtävänsä Stora Ensossa.
2) Toimitusjohtajan aiempi asuntoetu on 1.3.2010 lähtien muutettu peruspalkaksi ja on sisällytetty siitä lähtien vuosipalkkaan.
3) Bonukset vuosilta 2008 ja 2009 (alun perin vuonna 2009 ja 2010 maksettavat) muutettiin rajoitetuiksi viivästetyiksi kolmivuotisiksi osakeohjelmiksi.
4) Bonukset vuodelta 2009 (alun perin vuonna 2010 maksettavat) muutettiin rajoitetuiksi osakeohjelmiksi ja lykättiin maksettavaksi maaliskuussa 2011. Suoritettu käteisenä tilikaudella paikkansa konsernin johtoryhmässä jättäneille henkilöille.
5) Vuoden 2010 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä sisältää vuosilta 2007 ja 2008 maksettavan bonuksen, jonka maksamista lykättiin.
| Johtoryhmän jäsenet tilikauden lopussa |
R osakkeet1) |
Synteettiset optiot 2004– 2007 |
Tulos perusteiset osake kannustimet |
Rajoitetut osake kannustimet |
|---|---|---|---|---|
| Hannu Alalauri | 17 254 | 30 000 | 71 028 | 26 0432) |
| Lars Häggström | - | - | - | - |
| Jouko Karvinen, CEO | 83 311 | 157 646 | 219 874 | 118 3613) |
| Hannu Kasurinen | 17 848 | 33 750 | 59 861 | 22 7114) |
| Mats Nordlander | 14 513 | 30 000 | 101 587 | 37 8992) |
| Markus Rauramo, CFO | 17 924 | 25 000 | 61 717 | 32 6835) |
| Bernd Rettig | 19 192 | 67 500 | 86 374 | 37 2222) |
| Juha Vanhainen | 15 800 | 41 250 | 73 655 | 33 3332) |
| Yhteensä | 185 842 | 385 146 | 674 096 | 308 252 |
1) Kenelläkään johtoryhmän jäsenistä ei ollut A-osakkeita.
2) Vastineena vuoden 2009 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä.
3) Vastineena vuoden 2007, 2008 ja 2009 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmistä.
4) 21 961 vastineena vuoden 2009 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä.
5) 32 083 vastineena vuoden 2009 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä.
6) Konsernilla ei ole virallista ohjeistusta koskien hallituksen jäsenten palkkioksi saamien osakkeiden hallussapitämistä.
| Osakkeiden määrä |
Tulos– | Rajoitetut | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Myös seuraavat johtajat olivat johtoryhmässä |
tehtävästä luovut |
Synteet tiset optiot |
perusteiset osake |
osake kannus |
Toiminut |
| vuonna 2010 | taessa | 2004–2007 | kannustimet | timet | tehtävä asti |
| Elisabet Salander | 29 912 | 60 000 | - | - | 31.8.2010 |
Varsinainen yhtiökokous valitsee yhtiölle vuosittain yhden tilintarkastajan. Talous- ja tarkastusvaliokunta valmistelee tilintarkastajien valintaprosessia ja antaa suosituksensa hallitukselle ja osakkeenomistajille tilintarkastajan valinnasta. Tilintarkastajan tulee olla KHTyhteisö, joka nimittää päävastuullisen tilintarkastajan.
Stora Ensolla on erillinen sisäisen tarkastuksen yksikkö. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on tarjota riippumattomia ja puolueettomia tarkastus- ja konsultointipalveluita, joilla tuotetaan lisäarvoa organisaatiolle ja parannetaan sen toimintaa. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen.
Taatakseen riippumattoman sisäisen tarkastuksen toiminnan yksikön henkilöstö raportoi sisäisestä tarkastuksesta vastaavalle johtajalle, joka toiminnallisesti raportoi talous- ja tarkastusvaliokunnalle sekä toimitusjohtajalle ja hallinnollisesti talousjohtajalle (CFO). Toimitusjohtaja nimittää sisäisen tarkastuksen johtajan. Toimitusjohtaja hakee talous- ja tarkastusvaliokunnan hyväksynnän nimitykselle.
Sisäinen tarkastus tarkastaa säännöllisesti tehtaiden, tytäryhtiöiden ja muiden yksiköiden toimintaa talous- ja tarkastusvaliokunnan hyväksymän vuosittaisen tarkastussuunnitelman mukaan. Tarkastuksiin kuuluvat myös mahdolliset erityistehtävät tai -projektit johdon tai talous- ja tarkastusvaliokunnan pyynnöstä.
Yhtiö noudattaa voimassaolevia NASDAQ OMX Helsingin sisäpiiriohjeita. Yhtiöllä on sisäiset sisäpiiriohjeet, jotka ovat koko konsernin henkilökunnan saatavilla.
Yhtiö edellyttää, että sen johto ja kaikki työntekijät toimivat sisäpiirisäännösten edellyttämällä tavalla. Kaikkea yhtiön liiketoimintaan liittyvää ei-julkista tietoa oletetaan käsiteltävän erityisen luottamuksellisena.
Suomen arvopaperimarkkinalain mukaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja talousjohtaja, sekä tilintarkastaja ja päävastuullinen tilintarkastaja kuuluvat julkiseen sisäpiiriin tai ovat ns. ilmoitusvelvollisia. Lisäksi toimitusjohtaja on nimennyt julkiseen sisäpiirin kuuluvaksi johtoryhmän jäsenet ja yhtiön lakiasioista, sijoittajasuhteista ja viestinnästä vastuussa olevat henkilöt.
Toimitusjohtaja hyväksyy listan julkisista sisäpiiriläisistä. Yhtiön sisäpiirirekisteri on julkinen, ja sitä ylläpitää Euroclear Finland Oy.
Yrityskohtaisia sisäpiiriläisiä ovat henkilöt, jotka säännöllisesti saavat sisäpiirin tietoa tai joilla olisi mahdollisuus päästä käsiksi sisäpiiritietoihin työnsä luonteen vuoksi ja jotka eivät ole julkisessa sisäpiirirekisterissä. Yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin on nimetty liiketoiminta-alueiden johtoryhmät, konsernin johtoryhmän ja liiketoiminta-alueiden johtoryhmien jäsenten henkilökohtaiset assistentit/sihteerit kuten myös henkilöstön edustajat. Kaikki yhtiön sijoittajasuhteissa, konserniviestinnässä sekä strategiaosastolla toimivat työntekijät sekä rahoitustoiminnoista, konsernilaskennasta ja lakiasioista vastuussa olevat henkilöt sekä näillä osastoilla toimivia henkilöitä on myös nimetty yrityskohtaiseen sisäpiiriin.
Yrityskohtainen sisäpiirirekisteri on pysyvä rekisteri, joka ei ole julkinen. Yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin kuuluville henkilöille tiedotetaan heidän rekisteriin kuulumisestaan joko kirjeitse tai sähköpostitse. Yhtiön lakiasiainjohtaja hyväksyy yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin, jota päivitetään aina tarvittaessa.
Kun merkittävä hanke (esimerkiksi yrityskauppa) on valmisteilla, henkilöt, jotka osallistuvat tähän hankkeeseen ja saavat siihen liittyvää sisäpiiritietoa, määritellään sisäpiiriläisiksi. Näissä tapauksissa perustetaan erillinen hankekohtainen sisäpiirirekisteri. Lakiasianjohtaja tai apulaislakiasiainjohtaja päättävät tapauskohtaisesti mitkä ovat sellaisia hankkeita, että hankekohtainen sisäpiirirekisteri perustetaan.
Hankekohtainen sisäpiirirekisteri on väliaikainen rekisteri. Hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin kuuluville henkilöille tiedotetaan heidän rekisteriin kuulumisestaan joko kirjeitse tai sähköpostitse.
Suljetun ikkunan aikana sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla. Suljettu ikkuna alkaa raportointijakson päättyessä. Tarkat päivämäärät julkaistaan yhtiön kalenterissa osoitteessa www.storaenso.com/investors.
Yhtiössä taloudelliseen raportointiin liittyvä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmä on suunniteltu siten, että se tuottaa kohtuullisen varmuuden taloudellisen raportoinnin ja tilinpäätöksen luotettavuudesta, sekä varmistaa että nämä noudattavat sovellettavaa lakia ja säädöksiä, yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita ja muita pörssinoteerattuja yhtiöitä koskevia määräyksiä.
Sisäisen valvonnan järjestelmä Stora Enso konsernissa perustuu COSO-organisaation (Committee of Sponsoring Organizations) julkaisemaan ohjeistukseen, joka koostuu viidestä sisäisen valvonnan keskeisestä osa-alueesta: kontrolliympäristöstä, riskien arvioinnista, kontrollitoimenpiteistä, raportoinnista ja tiedonvälityksestä sekä sisäisen valvonnan toimivuuden seurannasta.
Kontrolliympäristö määrittää organisaation toimintakulttuurin ja vaikuttaa työntekijöiden suhtautumiseen sisäistä valvontaa kohtaan osana yritystoimintaa. Se toimii kaikkien sisäisen valvonnan osa-alueiden lähtökohtana, luomalla järjestelmällisen perustan organisaation toiminnalle ja rakenteelle.
Hallituksella on kokonaisvastuu toimivan ja tehokkaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Hallintoelinten roolit ja vastuut on määritelty organisaation konsernihallinnointiohjeessa.
Toimitusjohtajalla on velvollisuus ylläpitää tehokasta kontrolliympäristöä sekä käyttää taloudellisen raportointiprosessiin kohdistuvaa riskienhallinnan järjestelmää ja sisäistä valvontaa. Organisaation sisäinen valvonta perustuu konsernirakenteeseen, jonka mukaisesti konsernin toiminnot koostuvat neljästä liiketoiminta-alueesta ja useista tuki- ja palvelutoiminnoista. Konsernihallinnon eri toiminnot valmistelevat, ja toimitusjohtaja ja talousjohtaja antavat vastuita ja määräysvaltaa säätävät ohjeet, jotka muodostavat kunkin alueen kontrolliympäristön; kuten esim. rahoituksen, kirjanpidon, investoinnin, hankinnan ja myynnin. Yhtiöllä on asianmukaiset menettelytavat yhtiön taloudellisen raportoinnin ja tiedotuksen luotettavuuden valvomiseksi.
Yhtiöllä on yleiset ja yhteiset toimintaohjeet sekä muita yksityiskohtaisempia kirjallisia ohjeita koskien hyväksyttäviä liiketoimintatapoja, eturistiriitoja, oleellisimpia eettisiä kysymyksiä sekä moraalikäyttäytymisen normeja. Ohjeet on käännetty yhtiössä yleisimmin käytetyille kielille. Taloudellista raportointia koskevan sisäisen valvonnan perusvaatimukset on määritetty ja ohjeistettu prosesseittain ja itsearviointia käytetään työkaluna eri liiketoimintayksiköissä ja tukitoiminnoissa, osana kontrollien toimivuuden jatkuvaa evaluointia.
Yhtiö edellyttää kaikkien työntekijöidensä noudattavan korkeaa moraalia ja yhtiön eettisiä standardeja. Nämä vaatimukset on kommunikoitu työntekijöille sisäisiä viestintäkanavia hyödyntäen ja koulutuksen avulla. Yhtiön menettelytavat perustuvat periaatteiseen, jonka mukaisesti henkilökohtaisten tulostavoitteiden ei tule vaarantaa työntekijän edellytyksiä sitoutua yhtiön eettisiin arvoihin.
Riskien arviointi pitää sisällään määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen, vaarantavien riskien tunnistamisen ja analysoinnin. Siten riskien arviointi luo pohjan riskienhallinnalle. Yhtiössä merkittävimmät taloudellista raportointia koskevat riskit on tunnistettu prosessikohtaisessa riskianalyysissä konserni-, liiketoiminta-alue- ja yksikkötasolla sekä toiminto- ja prosessitasolla. Riskien arviointi kattaa väärinkäytöksiin ja näiden kautta syntyneisiin taloudellisiin menetyksiin sekä muiden yhtiön varojen väärinkäyttöön liittyvät riskit. Talous- ja tarkastusvaliokunnalle raportoidaan säännöllisesti oleellisten riskialueiden muutoksista, sekä suoritetuista ja suunnitelluista riskejä pienentävistä toimenpiteistä näillä alueilla.
Kontrollitoimenpiteet koostuvat ohjeista ja menettelytavoista joilla pyritään turvaamaan yhtiön toimintaperiaatteiden noudattaminen. Nämä kontrollit auttavat varmistamaan tarpeellisten toimenpiteiden suorittamisen riskien pienentämiseksi, ja auttavat ehkäisemään, havaitsemaan ja korjaamaan virheitä ja väärinkäytöksiä. Kontrollitoimenpiteitä, jotka täyttävät talousraportoinnin prosessikohtaisessa riskianalyysissä määritellyt kontrollitavoitteet, suoritetaan koko organisaatiossa, kattaen prosessin kaikki tasot ja toiminnot. Yleisten informaatioteknologiaan liittyvien kontrollien lisäksi kontrollitoimenpiteisiin sisältyvät muun muassa hyväksymiset, valtuutukset, vahvistukset, täsmäytykset, operatiivisen suorituskyvyn seuranta, yhtiön omaisuuden ja rahavarojen turvaamiseen liittyvät toimenpiteet sekä työtehtävien eriyttäminen.
Yhtiön tiedotukseen ja viestintään liittyvät menettelytavat tukevat talousviestinnän eheyttä, oikeellisuutta ja täsmällisyyttä, esimerkiksi pitämällä huolen siitä että kirjanpidon ja talousraportoinnin sisäiset ohjeet ja menettelytavat ovat kaikkien asianosaisten saatavilla ja tiedossa. Tiedotuksen ja viestinnän mekanismit mahdollistavat tehokkaan sisäisen tiedonkulun esim. kirjanpitosääntöjen, raportointivaatimusten sekä tiedonantovelvoitteiden muutoksia koskien mm. päivitystiedotteiden ja selontekoasiakirjojen muodossa. Tytäryhtiöt ja operatiiviset yksiköt valmistelevat taloudelliset ja operatiiviset raportit johdolle, sisältäen tarvittavat analyysit ja selvitykset yksikön taloudellisesta tuloksesta ja riskeistä. Yhtiön hallitukselle toimitetaan yhteenvetoraportit kuukausittain. Hallituksen talous- ja tarkastusvaliokunta on ottanut käyttöön menettelytavan, joka mahdollistaa kirjanpidon, sisäisen valvonnan ja tilintarkastuksen rikkomuksiin liittyvien epäilyksien luottamuksellisen ilmoittamisen.
Yhtiön taloudellinen kannattavuus arvioidaan jokaisessa hallituksen kokouksessa. Talous- ja tarkastusvaliokunta käsittelee ja hallitus läpikäy kaikki osavuosikatsaukset ennen kuin toimitusjohtaja julkaisee ne. Vuositilinpäätös sekä toimintakertomus käsitellään Talous- ja tarkastusvaliokunnassa ja hallitus hyväksyy ne. Riskienarviointiprosessin tehokkuutta ja kontrollitoiminnan täytäntöönpanoa valvotaan jatkuvasti eri organisaatiotasoilla. Valvonta tapahtuu johdon ja prosessin omistajien toimesta muodollisia ja epämuodollisia menettelytapoja hyödyntäen. Näihin menettelytapoihin lukeutuu muun muassa tulosten tarkastelu ja toteutumien vertailu budjetteihin ja suunnitelmiin, kuten myös erinäiset analyyttiset selvitykset ja avainmittarien seuranta.
Yhtiöllä on erillinen sisäisen tarkastuksen organisaatio. Sisäisen tarkastuksen rooli, vastuut ja organisaation kuvaus löytyy osiosta Muut yhtiötä valvovat toimielimet.
Stora Enson hallituksen puheenjohtaja maaliskuusta 2010 lähtien. Stora Enson hallituksen jäsen maaliskuusta 2005 lähtien. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
S. 1950. Kauppat. maist. Ruotsin kansalainen. Stora Enson talous- ja tarkastusvaliokunnan jäsen ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja maaliskuusta 2010 lähtien. Nimitystoimikunnan jäsen. Mölnlycke Healthcare AB:n puheenjohtaja. Total SA:n, Investor AB:n, Ruotsin SOS-Lapsikylän ja Tukholman kauppakorkeakoulun hallitusten jäsen. Royal Swedish Academy of Engineering Sciencesin (IVA) jäsen. Atlas Copco -konsernin toimitusjohtaja 2002–2009, Thule Internationalin toimitusjohtaja 2001–2002, Tetra Pak -konsernin toimitusjohtaja 1994–2000, Alfa Lavalin toimitusjohtaja 1992–1994.
Omistaa 18 458 Stora Enson R-osaketta.
Stora Enson hallituksen varapuheenjohtaja maaliskuusta 2010 lähtien. Stora Enson hallituksen jäsen maaliskuusta 2008 lähtien. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
S. 1952. Kauppat. maist. Suomen kansalainen. Stora Enson talous- ja tarkastusvaliokunnan jäsen maaliskuusta 2010 lähtien. Nimitystoimikunnan jäsen. Outokumpu Oyj:n toimitusjohtaja. Fennovoima Oy:n ja Suomen Metallinjalostajien hallituksen puheenjohtaja. Moventas Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman hallintoneuvoston jäsen, Teknologiateollisuus ry:n hallituksen jäsen.
Omistaa 12 756 Stora Enson R-osaketta.
Stora Enson hallituksen jäsen maaliskuusta 2010 lähtien. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
S. 1962. Talouspolitiikan maist. Brasilian kansalainen. Kaivosalan yritys Vale S.A.:n johtaja vastuualueinaan HR ja Corporate Services. Useita tehtäviä valtiollisissa instituutioissa Brasiliassa; 1994–1997 sosiaali- ja terveysministeriötä täydentävän hyvinvointihallinnon koordinoija, 1992– 1994 erityisasiantuntija sosiaali- ja terveysministeriössä, 1990–1992 makrotalouden ja sosiaalitoimen aluekoordinaattori presidentin kansliassa ja 1988–1990 finanssipolitiikan erikoisasiantuntija sisäministeriön suunnitteluosastolla.
Omistaa 3 843 Stora Enson R-osaketta.
Stora Enson hallituksen jäsen maaliskuusta 2005 lähtien. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
S. 1948. Oik. kand. Suomen kansalainen. Stora Enson talous- ja tarkastusvaliokunnan jäsen maaliskuusta 2005 lähtien, sekä puheenjohtaja huhtikuusta 2009 lähtien. Skandinaviska Enskilda Banken AB:n, Nobina AB:n ja NASDAQ OMX:n hallitusten jäsen. Johtaja sekä talousjohtaja International Finance Corporationissa (World Bank Group) Washington D.C:ssä 1995–2000. Johtaja Pohjoismaiden investointipankissa 1991–1995.
Omistaa 13 155 Stora Enson R-osaketta.
Stora Enson hallituksen jäsen maaliskuusta 2010 lähtien. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
S. 1956. Dipl.ins. Suomen kansalainen. Finpron hallituksen jäsen ja puheenjohtaja joulukuuhun 2010 saakka. Kansainvälisen kauppakamari ICC Suomen, Lemminkäinen Oyj:n ja Teknologiateollisuus ry:n hallitusten jäsen. Cargotec Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2006. Wärtsilän Ship Power -liiketoiminnan johtaja 1999–2006. Wärtsilä NSD Singaporen toimitusjohtaja 1997–1998 ja johtaja Merimoottorit, Wärtsilä SACM Diesel vuosina 1992–1997.
Omistaa 3 843 Stora Enson R-osaketta.
Stora Enson hallituksen jäsen huhtikuusta 2009 lähtien. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
S. 1957. Dipl.ins. Ruotsin kansalainen. Stora Enson palkitsemisvaliokunnan jäsen maaliskuusta 2010 lähtien. Roxtec AB:n, Swedish Engineering Industriesin, N Holding AB:n sekä Confederation of Swedish Enterprisen hallitusten jäsen. Electrolux AB:n toimitusjohtaja vuoden 2010 loppuun asti. Useita johtotehtäviä Electrolux Ruotsissa ja USA:ssa 1983–2002.
Omistaa 6 728 Stora Enson R-osaketta.
Stora Enson hallituksen jäsen maaliskuusta 2005 lähtien. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
S. 1951. Oik. kand., hum. kand. Suomen kansalainen. Stora Enson palkitsemisvaliokunnan jäsen maaliskuusta 2005 lähtien. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja. Sampo Oyj:n ja Wärtsilä Oyj Abp:n hallitusten varapuheenjohtaja. Johtajana Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmassa tammikuusta 2004 toukokuuhun 2004. Fortum Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 1998–2003. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö 1992–1997.
Omistaa 18 655 Stora Enson R-osaketta.
Stora Enson hallituksen jäsen joulukuusta 1998 lähtien. Riippumaton yhtiöstä*.
S. 1956. Ulkoasiainhallinnon (Foreign Service) kand. Ruotsin kansalainen. Johtajana STORA:n tytäryrityksessä Stora Feldmühle AG:ssä elokuusta 1990 kesäkuuhun 1993. STORA:n hallituksen jäsen maaliskuusta 1998 STORA:n ja Enson yhdistymiseen asti 1998. Stora Enson talous- ja tarkastusvaliokunnan jäsen 2000–2005. Nimitystoimikunnan jäsen. Skandinaviska Enskilda Banken AB:n, AB Electroluxin ja Saab AB:n hallituksen puheenjohtaja. Ericsson AB:n hallituksen varapuheenjohtaja ja AstraZeneca PLC:n, Knut och Alice Wallenberg Stiftelsen ja Temasek Holdings Limitedin hallituksen jäsen. Investor AB:n toimitusjohtaja 1999–2005.
Omistaa 2 541 Stora Enson A-osaketta ja 14 370 R-osaketta.
Claes Dahlbäck oli Stora Enson hallituksen puheenjohtaja joulukuusta 1998 lähtien ja erosi tehtävästään 31.3.2010. Hän oli myös Stora Enson palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja ja talous- ja tarkastusvaliokunnan sekä nimitystoimikunnan jäsen. Hän oli riippumaton yhtiöstä mutta ei ollut riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Ilkka Niemi oli Stora Enson hallituksen varapuheenjohtaja maaliskuusta 2005 lähtien ja erosi tehtävästään 31.3.2010. Hän oli myös Stora Enson talous- ja tarkastusvaliokunnan, palkitsemisvaliokunnan sekä nimitystoimikunnan jäsen. Hän oli riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
Dominique Hériard Dubreuil oli Stora Enson hallituksen jäsen maaliskuusta 2006 lähtien ja erosi tehtävästään 31.3.2010. Hän oli myös Stora Enson palkitsemisvaliokunnan jäsen. Hän oli riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
Riippumattomuus arvioidaan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 15. suosituksen mukaisesti. Suositus löytyy kokonaisuudessaan internetosoitteesta www.cgfinland.fi. Suosituksen mukaan merkittäväksi osakkeenomistajaksi katsotaan osakkeenomistaja, jolla on hallussa enemmän kuin 10 % kaikista yhtiön osakkeista tai niiden tuottamasta äänimäärästä tai osakkenomistaja, jolla on oikeus tai velvollisuus ostaa 10 % jo liikkeeseenlasketuista osakkeista.
*Marcus Wallenberg (Foundation Asset Managementin investointikomitean jäsen) ei ole riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Stora Enson toimitusjohtaja
S. 1957. Dipl.ins. Suomen kansalainen. Stora Enson palveluksessa vuoden 2007 tammikuusta. Philips Medical Systemsin, USA, toimitusjohtaja kesäkuusta 2002 marraskuuhun 2006. Nimitetty Royal Philips Electronicsin, Alankomaat, johtoryhmään huhtikuussa 2006. Ennen siirtymistään Philipsille työskenteli ABB Group Limitedissä vuodesta 1987 toimien useissa kansainvälisissä tehtävissä. Automation Technology Products -divisioonan johtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen 2000–2002.
Metsäteollisuus ry:n ja Euroopan paperiteollisuuden liiton (CEPI) hallituksen jäsen, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vaalikomitean jäsen, EU-Russia Industrialists' Round Table (IRT) Councilin jäsen ja Metsäteollisuustyöryhmän EU-osapuolen puheenjohtaja. SKF Group:in, Montes del Platan ja Veracel Celulose S.A:n hallitusten jäsen.
Omistaa 83 311 Stora Enson R-osaketta sekä 157 646 (2004–2007) optiota/synteettistä optiota.
Stora Enson talousjohtaja
S. 1968. Valtiot. maist. Suomen kansalainen. Johtoryhmän jäsen lokakuusta 2008 lähtien. Aloitti Enso-Gutzeit Oy:n palveluksessa vuonna 1993. Rahoituspäällikkö, Enso Oy 1995–1997, päällikkö, pitkäaikaiset rahoitukset, Enso Oyj 1997–1999, johtaja, varainhankinta, Stora Enso Financial Services 1999–2001, johtaja, strategia ja investoinnit 2001–2004, konsernin rahoitusjohtaja 2004– 2008. Oy Proselectum AB:n, Tornator Oy:n ja Bergvik Skog AB:n hallitusten jäsen. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman hallintoneuvoston jäsen.
Omistaa 17 924 Stora Enson R-osaketta sekä 25 000 (2004–2007) optiota/synteettistä optiota.
Johtaja, Hienopaperi
S. 1959. Fil. maist., eMBA. Suomen kansalainen. Johtoryhmän jäsen syyskuusta 2007 lähtien. Aloitti Oulun tehtaan (aikaisemmin Oulu Oy) kemianteollisuuden palveluksessa vuonna 1985. Forchem Oy:n (Veitsiluoto Oy:n ja UPM:n yhteisyritys) toimitusjohtaja 1994–1996, johtaja, Varkauden hienopaperitehdas 1996–1999, johtaja, Stora Enson toimistopaperit 1999–2000, johtaja, Stora Enson graafiset paperit 2000–2004, toimitusjohtaja, Stora Enso Packaging Oy, aaltopahviliiketoiminta 2004–2005, johtaja, Suomen henkilöstöhallinto ja pakkauskartonkidivisioonan henkilöstöhallinto 2006–2007, johtaja, Stora Enson aikakauslehtipaperi 2007–2009. Usean Stora Enson tytär- ja osakkuusyrityksen hallituksen jäsen.
Omistaa 17 254 Stora Enson R-osaketta sekä 30 000 (2004–2007) optiota/synteettistä optiota.
Henkilöstöjohtaja
S.1968. Henkilöstön kehittämisen ja työmarkkinasuhteiden (HR Development and Labour Relations) kand. Ruotsin kansalainen. Johtoryhmän jäsen lokakuusta 2010 lähtien. Stora Enson palveluksessa vuoden 2010 lokakuusta. Nordea Bank AB:n konsernin henkilöstöjohtaja kesäkuusta 2008 syyskuuhun 2010. Ennen sitä useita henkilöstöhallinnon johtotehtäviä Gambro AB:ssä, AstraZenecassa ja Teliassa sekä useita henkilöstöhallinnon tehtäviä Eli Lilly & CO:ssa 1995–2002, mukaan lukien Latinalaisen Amerikan henkilöstöjohtaja.
Ei omista Stora Enson osakkeita eikä optioita.
Johtaja, Puutuotteet
S. 1963. Kauppat. maist. Suomen kansalainen. Johtoryhmän jäsen elokuusta 2008 lähtien. Aloitti Enso-Gutzeit Oy:n palveluksessa vuonna 1993. Rahoituspäällikkö, Enso-Gutzeit Oy 1993–1997, rahoitusjohtaja, Enso Deutschland Verwaltungs GmbH 1997–1998, johtaja, rahoitus ja yrityskaupat 1998–1999, johtaja, Stora Enso Financial Services S.A. 1999–2003, rahoitusjohtaja 2003–2004, johtaja, strategia ja liiketoiminnan kehittäminen, paperituotealue 2004–2005, johtaja, kannattavuuden parantamisohjelma 2005, johtaja, erikoispaperit 2005–2007, johtaja, konsernin strategia 2007–2008. Usean Stora Enson tytäryrityksen hallituksen jäsen. Arktos Group:in ja Euroopan sahateollisuusjärjestön (EOS) hallituksen jäsen.
Omistaa 17 848 Stora Enson R-osaketta sekä 33 750 (2004–2007) optiota/synteettistä optiota.
Johtaja, Pakkaukset, Aasian ja Tyynenmeren toiminnot, Ruotsin maajohtaja
S. 1961. Ruotsin kansalainen. Johtoryhmän jäsen syyskuusta 2007 lähtien. Aloitti yhtiön palveluksessa vuonna 1994. Johtaja, Papyrus Sweden AB 1994–1998, markkinointi- ja hankintajohtaja, Papyrus AB 1998–2002, markkinointi- ja myyntijohtaja, Stora Enson hienopaperit, Lontoo 2002–2003, johtaja, tukkuritoiminta ja toimitusjohtaja, Papyrus AB 2003–2007, johtaja, kuluttajapakkauskartonki, markkinapalvelut ja Aasian ja Tyynenmeren toiminnot 2007–2009. Usean Stora Enson tytär- ja osakkuusyhtiön hallituksen jäsen. T&K-yritys Innventian hallituksen puheenjohtaja. Swedish Industrial Boardin jäsen Axcel-sijoitusrahastossa. The Swedish Forest Industries Federationin hallituksen varapuheenjohtaja. Industrikraftin hallituksen jäsen.
Omistaa 14 513 Stora Enson R-osaketta sekä 30 000 (2004–2007) optiota/synteettistä optiota.
Johtaja, Teknologia, Energia, Logistiikka ja Investoinnit, Saksan maajohtaja
S. 1956. Dipl.ins. Saksan kansalainen. Johtoryhmän jäsen helmikuusta 1999 lähtien. Aloitti STORA:n palveluksessa vuonna 1982. Stora Reisholz GmbH:n toimitusjohtaja 1992–1996, Stora Enso Kabel GmbH:n toimitusjohtaja 1996–1999, aikakauslehtipaperitulosryhmän johtaja 1999– 2003, painopaperitulosryhmän johtaja 2003–2007. Verband Deutscher Pepierfabriken e.V:n (VDP) varapuheenjohtaja.
Omistaa 19 192 Stora Enson R-osaketta sekä 67 500 (2004–2007) optiota/synteettistä optiota.
Johtaja, Painopaperi, Suomen maajohtaja
S. 1961. Dipl.ins. Suomen kansalainen. Johtoryhmän jäsen syyskuusta 2007 lähtien. Aloitti Stora Enso Oulun palveluksessa vuonna 1990. Eri johtotehtäviä Stora Enson Oulun paperitehtaalla vuosina 1990–1998. Tehtaanjohtaja, Stora Enson Oulun tehdas 1999–2003, johtaja, toimistopaperit, Stora Enson hienopaperit, Lontoo, 2003–2007, johtaja, sanomalehti- ja kirjapaperi 2007–2009. Usean tytär- ja osakkuusyrityksen hallituksen jäsen. Pohjolan Voima Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja. Metsäteollisuus ry:n hallituksen varapuheenjohtaja. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen hallintoneuvoston jäsen. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) edustajiston jäsen. Efora Oy:n hallituksen jäsen.
Omistaa 15 800 Stora Enson R-osaketta sekä 41 250 (2004–2007) optiota/synteettistä optiota.
Elisabet Salander Björklund, johtaja, puunhankinta, henkilöstö, yritysvastuu ja Latinalaisen Amerikan liiketoiminnot, Ruotsin maajohtaja, erosi tehtävästään 31.8.2010.
Optiot/synteettiset optiot on laskettu liikkeeseen vuosittain 1999–2007. Enso-Gutzeit muuttui Ensoksi toukokuussa 1996. STORA ja Enso yhdistyivät joulukuussa 1998.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.