Stora Enso Oyj

Annual Report • Feb 11, 2021

Stora Enso Oyj Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.1.–31.12.2020

Stora Enso Kanavaranta 1 PL 309 00101 Helsinki, Finland Puh: + 358 20 46 131 www.storaenso.com

Y-tunnus 1039050-8 VAT No FI 10390508

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus*

Konsernitilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Konsernin rahavirtalaskelma Konsernin laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahoituslaskelma Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen allekirjoitukset

Tilinpäätösmerkintä

* Hallituksen toimintakertomusta ei ole tilintarkastettu

Kaikki hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen luvut on pyöristetty lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu. Tästä syystä prosenttilukemat ja luvut eivät välttämättä täsmää esitettyjen summien kanssa ja saattavat poiketa myös aiemmin julkaistuista taloudellisista tiedoista.

Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomusta ei ole tilintarkastettu.

Stora Enso – esittely

Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden uusiutuvien tuotteiden maailmanlaajuinen toimittaja osana biotaloutta. Asiakkaitamme ovat pakkausvalmistajat, brändin omistajat, paperin ja kartongin valmistajat, kustantajat, jälleenmyyjät, painotalot, jatkojalostajat sekä rakennus- ja puusepänteollisuuden yritykset.

Puukuituun pohjautuvat materiaalimme ovat uusiutuvia ja kierrätettäviä. Ratkaisumme tarjoavat vähähiilisen vaihtoehdon uusiutumattomiin luonnonvaroihin pohjautuville tuotteille. Uskomme, että kaikki, mikä tänään valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta.

Stora Enson palveluksessa oli keskimäärin 24 455 henkilöä vuonna 2020. Konsernin liikevaihto vuonna 2020 oli 8,6 miljardia euroa ja operatiivinen liiketulos 650 miljoonaa euroa. Osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssa (STEAV, STERV) ja Nasdaq Stockholm AB:ssa (STE A, STE R).

Markkinatilanne ja toimitukset

Kartongin maailmanlaajuinen kysyntä pysyi pääosin vakaana koko vuoden. Koronaviruspandemia aiheutti haasteita joissakin loppukäyttökohteissamme, mutta lisäsi välttämättömien hyödykkeiden, kuten lääkkeiden ja elintarvikkeiden, kysyntää. Kysyntä Aasiassa oli voimakkaampaa kuin Euroopan ja Pohjois-Amerikan kehittyneemmillä markkinoilla.

Aaltopahvin raaka-aineen maailmanlaajuinen kysyntä kasvoi hieman siitä huolimatta, että teollinen tuotanto laski pandemian vuoksi. Kulutuksen siirtyminen palveluista hyödykkeisiin ja tarvikkeisiin sekä verkkokaupan vahva kasvu kompensoivat tappioita valmistavassa teollisuudessa. Aaltopahvin raaka-aineen kulutus Euroopassa oli vakaata, kun taas Amerikoissa ja Kiinassa kulutus kasvoi ja muualla Aasiassa se laski.

Aaltopahvipakkausten kysyntä päämarkkinoillamme Euroopassa laski hieman (2 %) pandemian takia. Teollisessa tuotannossa vuoden ensimmäisellä puoliskolla tapahtuneen voimakkaan laskun vaikutusta kumosi osittain verkkokaupan sekä elintarvike- ja vähittäismyyntikaupan vahvuus. Valmistava teollisuus toipui nopeasti vuoden toisella puoliskolla.

Kemiallisen markkinasellun maailmanlaajuinen kysyntä kasvoi 2,6 % vuonna 2020. Havupuusellun toimitukset supistuivat 3,4 % ja lehtipuusellun toimitukset kasvoivat 8,5 % vuoteen 2019 verrattuna. Markkinasellun kysyntä kasvoi Aasiassa, erityisesti Kiinassa, ja Pohjois-Amerikassa, mutta laski Euroopassa. Kemiallisen markkinasellun maailmanlaajuinen kapasiteetti kasvoi 0,9 % vuonna 2020 – havupuukapasiteetti supistui 1,1 %, kun taas lehtipuukapasiteetti kasvoi 1,8 %. Kokonaistoimitusten suhde kapasiteettiin oli 89 % eli kaksi prosenttiyksikköä alempi kuin vuonna 2019.

Sellun maailmanlaajuiset varastotasot, jotka olivat olleet koholla vuodesta 2018 alkaen, olivat lähes tasapainossa vuoden 2020 lopussa. Maailmanlaajuisia sellumarkkinoita koettelivat vuonna 2020 alhaiset selluhinnat, yleisesti korkeat varastotasot sekä jyrkkä lasku paino- ja kirjoituspaperien kysynnässä. Kysynnän lasku oli seurausta pandemian aiheuttamista rajoituksista ja taantumasta. Markkinasellun kysyntää tuki pehmo- ja pakkauslaatujen kasvanut kysyntä.

Sahatavaran maailmanlaajuisen kysynnän taso oli markkina-arvioiden mukaan vuonna 2020 noin 2 %:n laskussa vuoden 2019 tasoon verrattuna. Toimittajat supistivat tuotantoaan toisella vuosipuoliskolla koronaviruspandemian vuoksi. Euroopassa markkinoiden laskun arvioitiin olevan 2,8 % ja Pohjois-Amerikassa 3,1 %. Alhaisilla varastotasoilla oli positiivinen vaikutus hintakehitykseen vuoden toisella puoliskolla. Rakennustoiminta ja tee-se-itse-markkinat pitivät kysynnän tason useimmissa maissa korkealla vuonna 2020 rajoituksista huolimatta. Yhdysvalloissa rajallinen tarjonta johti merkittäviin hinnankorotuksiin vuoden 2020 toisella puoliskolla. Australiassa kysyntä pysyi vuoden aikana melko vakaana ja markkinat tasapainossa, minkä seurauksena hinnanvaihtelut ovat olleet maltillisia. Japanin asuntomarkkinat supistuivat 10 % vuonna 2020, mutta vähentynyt tarjonta Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta aiheutti tuotepulaa ja paransi markkinoiden tasapainoa vuoden loppuun mennessä.

Vuosi 2020 oli paperimarkkinoille vaikea. Koronaviruspandemialla oli voimakas negatiivinen vaikutus paperin kysyntään, minkä lisäksi rakenteellisen kysynnän heikkeneminen jatkui. Paperin kysyntä Euroopassa oli edellisvuoteen verrattuna 18 % heikompi vuonna 2020. Kysynnän ennakoimaton lasku Euroopan paperimarkkinoilla on muuttanut kysynnän ja tarjonnan tasapainon epäsuotuisaksi paperintuottajille. Tämän seurauksena paperin hinnat ovat laskeneet. Pohjois-Amerikassa kysyntä laski 22 % ja Aasiassa 13 % vuoteen 2019 verrattuna. Paperin maailmanlaajuinen kulutus laski 17 % vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna. Eri paperilaatujen välillä oli kuitenkin suuria eroja. Päällystämättömän hienopaperin maailmanlaajuinen kysyntä laski 14 %, kun taas sanomalehtipaperissa ja päällystetyssä aikakauslehtipaperissa laskua oli 25 %.

Toimitukset ja tuotanto

	2020	2019	Muutos % 2020–2019
Kuluttajapakkauskartongin toimitukset, 1 000 tonnia	2 742	2 811	-2,4 %
Kuluttajapakkauskartongin tuotanto, 1 000 tonnia	2 759	2 775	-0,6 %
Aaltopahvin raaka-aineen toimitukset, 1 000 tonnia	970	943	2,9 %
Aaltopahvin raaka-aineen tuotanto, 1 000 tonnia	1 304	1 303	0,1 %
Aaltopahvin toimitukset Euroopassa, milj. m²	902	925	-2,5 %
Aaltopahvin tuotanto Euroopassa, milj. m²	1 004	1 033	-2,8 %
Markkinasellun toimitukset, 1 000 tonnia	2 443	2 362	3,4 %
Puutuotetoimitukset, 1 000 m3	4 692	4 918	-4,6 %
Puun toimitukset, 1 000 m3	11 469	11 717	-2,1 %
Paperin toimitukset, 1 000 tonnia	3 106	4 130	-24,8 %
Paperin tuotanto, 1 000 tonnia	3 034	4 065	-25,4 %

Arvioitu paperin, kartongin, sellun ja havusahatavaran kulutus vuonna 2020

Milj. tonnia	Eurooppa	Pohjois-Amerikka	Aasia ja Tyynenmeren alue
Kuluttajapakkauskartonki	10,8	9,2	24,5
Aaltopahvin raaka-aine	33,7	31,9	82,9
Aaltopahvi (mrd. m2 1 )	10,6	n/a	n/a
Kemiallinen markkinasellu	16,0	7,7	36,5
Havusahatavara (milj. m3 )	94,4	93,7	n/a
Sanomalehtipaperi	4,0	1,7	6,7
Päällystämätön aikakauslehtipaperi	2,4	0,8	0,1
Päällystetty aikakauslehtipaperi	3,1	1,4	2,1
Päällystetty hienopaperi	3,2	2,4	9,0
Päällystämätön hienopaperi	6,1	5,8	18,4

1 Keskeiset Euroopan markkinat (Baltian maat, Suomi, Puola, Venäjä, Ruotsi)

Lähde: Afry Smart, ICCA, RISI, Numera, Euro-Graph, PPPC, EPIS, Hawkings Wright, Stora Enso, UNECE

Konsernin ulkoiset kuluttajapakkauskartonkitoimitukset olivat yhteensä 2 742 000 tonnia, mikä on 69 000 tonnia eli 2,4 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tämä oli seurausta pienemmistä volyymeista Euroopassa. Aaltopahvin raaka-aineen ulkoiset toimitukset kasvoivat 27 000 tonnia, eli 2,9 %, 943 000 tonnista 970 000 tonniin, pääasiassa suurempien kierrätetyn aaltopahvin raaka-aineen toimitusten vuoksi. Ulkoiset aaltopahvipakkaustoimitukset Euroopassa laskivat hieman, 902 milj. m² :iin. Markkinasellun toimitukset kasvoivat 81 000 tonnia, eli 3,4 %, ennätykselliseen 2 443 000 tonniin pääasiassa Packaging Materials -divisioonan suurempien markkinasellun toimitusten myötä. Puutuotteiden ulkoiset toimitukset laskivat 226 000 m³ :llä, eli 4,6 %, 4 692 000 m³ :iin. Toimituksiin vaikuttivat negatiivisesti Kiteen sahan sulkeminen ja Pfarrkirchenin tehtaan myynti Saksassa. Ulkoiset paperitoimitukset olivat yhteensä 3 106 000 tonnia, laskien 1 024 000 tonnia eli 24,8 % vuodesta 2019. Tämä oli seurausta pienemmistä toimituksista kaikissa paperilaaduissa ja Kiinassa sijaitsevan Dawangin tehtaan myynnistä sekä paperituotannon päättymisestä Oulussa.

Operatiiviset tunnusluvut, vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja muut ei-IFRS- tunnusluvut

Luettelo Stora Enson ei-IFRS-tunnusluvuista sekä tunnuslukujen laskentaperiaatteet ovat toimintakertomuksen lopussa. Katso myös kappale Ei-IFRS-tunnusluvut toimintakertomuksen lopussa.

Tulos – konserni

Liikevaihto oli 8 553 (10 055) milj. euroa eli 14,9 % alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Toimitukset laskivat kaikissa divisioonissa ja lasku oli suurin paperivolyymeissa. Myyntihinnat olivat alhaisempia kaikissa divisioonissa ja hintojen negatiivinen vaikutus oli suurin sellun ja paperin osalta. Valuuttakurssimuutokset kasvattivat liikevaihtoa 19 milj. euroa. Rakenteelliset muutokset laskivat liikevaihtoa 226 milj. euroa. Näistä merkittävimpiä olivat Oulun tehtaan muuntaminen, Kiinassa sijaitsevan Dawangin paperitehtaan myynti lokakuussa 2019, paperikone 6:n sulkeminen Imatran tehtailla joulukuussa 2019, Itävallassa sijaitsevan Pfarrkirchenin tehtaan myynti ensimmäisellä neljänneksellä ja Kiteen sahan sulkeminen toisen neljänneksen aikana. Liikevaihto ilman paperiliiketoimintaa laski 8,7 %.

Operatiivinen liiketulos oli 650 (1 003) milj. euroa, jossa oli laskua 35,2 % eli 353 milj. euroa. Liiketulosprosentti oli 7,6 % (10,0 %). Operatiivinen liiketulos laski kaikkien divisioonien alhaisempien myyntihintojen ja pienempien volyymien vuoksi. Suurin negatiivinen vaikutus oli pienemmillä paperivolyymeilla ja alhaisemmilla paperin hinnoilla sekä merkittävästi alhaisemmilla sellun hinnoilla.

Liikevaihto ja operatiivinen liiketulos

Muuttuvat kustannukset olivat 340 milj. euroa pienemmät ja liittyivät pääasiassa kuidun – mukaan lukien puun, sellun ja keräyspaperin – alempiin kustannuksiin. Kiinteät kustannukset laskivat 117 milj. euroa pääasiassa koronaviruspandemian ja kannattavuuden parantamisohjelman seurauksena. Valuuttakurssien nettovaikutus kasvatti operatiivista liiketulosta 123 milj. euroa. Osakkuusyritysten operatiivinen liiketulos oli 16 milj. euroa alhaisempi, lähinnä vuonna 2019 tehdyn Bergvik Skog -kaupan vuoksi

IFRS-liiketulos sisältää positiivisen 469 milj. euron nettovaikutuksen (positiivinen 493 milj. euroa), joka aiheutuu konserniyhtiöiden ja yhteisten toimintojen metsäomaisuuden arvostamisesta IAS 41 -standardin mukaisesti. Positiivinen vaikutus johtui pääasiassa Stora Enson Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden käyvän arvon noususta. IFRS-liiketulos sisältää myös negatiivisen 52 milj. euron nettovaikutuksen (positiivinen 32 milj. euroa), joka koostuu osakkuus- ja yhteisyritysten rahoituseristä, veroista ja IAS 41:n mukaisen metsäomaisuuden arvostuksesta osakkuus- ja yhteisyrityksissä.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset olivat yhteensä 57 (78) milj. euroa ja arvonalentumisten peruutukset 0 (21) milj. euroa.

Konserni kirjasi vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, joilla oli 90 milj. euron negatiivinen vaikutus (negatiivinen 192 milj. euroa) IFRSliiketulokseen ja 19 milj. euron positiivinen vaikutus (positiivinen 13 milj. euroa) tuloveroon. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyvät pääasiassa Biomaterials-divisioonan uudelleenjärjestelyyn, Oulun tehtaan muuntamiseen ja Hylten tehtaan uudelleenjärjestelyyn Ruotsissa.

IFRS-liiketulos oli 922 (1 305) milj. euroa.

Operatiivinen liiketulos, vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät sekä liiketulos segmenteittäin

	31.12. päättyvä tilikausi
	Operatiivinen liiketulos		Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät		Liiketulos
Milj. euroa	2020	2019	2020	2019	2020	2019
Packaging Materials	403	339	-12	13	391	352
Packaging Solutions	34	46	-6	-10	28	36
Biomaterials	9	233	-40	-54	-31	180
Wood Products	114	105	-3	-13	111	92
Forest	164	99	360	448	524	547
Paper	-38	213	-20	-59	-58	154
Muut	-35	-32	-7	-23	-42	-56
Yhteensä	650	1 003	271	302	922	1 305
Nettorahoituserät					-150	-168
Tulos ennen veroja					773	1 137
Tuloverot					-156	-281
Tilikauden tulos					617	856

Operatiivinen liiketulos koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksesta, ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat poikkeuksellisia eriä, jotka eivät liity tavanomaiseen liiketoimintaan. Tavallisimpia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat omaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, omaisuusarvojen arvonalentumiset tai arvonalentumisten peruutukset, konserniyhtiöihin liittyvät myyntivoitot ja -tappiot, suunnitelluista uudelleenjärjestelyistä johtuvat varaukset, ympäristövaraukset, uudelleenjärjestelyistä johtuvat poistojen muutokset ja sakot. Yksittäinen vertailukelpoisuuteen vaikuttava erä ilmoitetaan normaalisti erikseen, mikäli sen tulosvaikutus on yli sentin osakkeelta.

Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät sisältävät hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostuksen, biologisten hyödykkeiden käyvän arvon ei-operatiiviset muutokset, oikaisut metsäomaisuuden käyvän arvon ja hankintahinnan välisiin eroihin myyntihetkellä ja Stora Enson osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten veroista ja nettorahoituseristä. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutokset on jaettu 1.1.2020 alkaen kahteen kategoriaan: ei-operatiivisiin ja operatiivisiin käyvän arvon muutoksiin. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon ei-operatiivisiin muutoksiin sisältyy arvonmäärityksen oletuksissa ja siinä käytettävissä parametreissa tapahtuneet muutokset. Muutoksia tehdään tavallisesti vuotuisen arvonmäärityksen yhteydessä. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon operatiiviset muutokset sisältyvät operatiiviseen EBITDAan ja sisältävät kaikki muut käyvän arvon muutokset, jotka pääasiassa johtuvat inflaatiosta ja hakkuusuunnitelman ja toteutuneiden hakkuiden välisestä erosta. Aiemmat kaudet on oikaistu.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset	-72	-62
Uudelleenjärjestelykustannukset ilman arvonalentumisia	-23	-52
Yritysostot ja -myynnit sekä omaisuuserien myynnit	6	-59
Muut	0	-19
Operatiivisen liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	-90	-192
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät	362	494
Yhteensä	271	302

Operatiiviset varat, velat ja sidottu pääoma segmenteittäin

	31.12. päättyvä tilikausi
	Operatiiviset varat		Operatiiviset velat		Sidottu pääoma
Milj. euroa	2020	2019	2020	2019	2020	2019
Packaging Materials	3 675	3 516	721	692	2 954	2 824
Packaging Solutions	372	372	132	131	240	241
Biomaterials	2 459	2 748	214	252	2 245	2 496
Wood Products	766	868	218	221	548	647
Forest	6 566	4 436	372	298	6 194	4 138
Paper	1 193	1 484	700	827	493	657
Muut ja eliminoinnit	433	554	115	94	318	460
Yhteensä	15 464	13 978	2 471	2 516	12 993	11 462

Tunnusluvut

	2020	2019	2018
Liikevaihto, milj. euroa	8 553	10 055	10 486
Operatiivinen liiketulos, milj. euroa	650	1 003	1 352
Operatiivinen liiketulos, %	7,6 %	10,0 %	12,9 %
Liikevoitto (IFRS), milj. euroa	922	1 305	1 390
Liiketulos (IFRS), %	10,8 %	13,0 %	13,3 %
Oman pääoman tuotto (ROE), %	7,6 %	12,1 %	15,5 %
Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	5,8 %	10,3 %	15,8 %
ROCE ilman Forest-divisioonaa, %	7,0 %	12,8 %	18,9 %
Velkaantumisaste	0,33	0,43	0,31
Tulos/osake, euroa	0,79	1,12	1,28
Tulos/osake ilman käyvän arvon muutoksia2 , euroa	0,45	0,61	1,26
Osinko/varojenjako osaketta kohti1 , euroa	0,30	0,30	0,50
Osinkosuhde ilman käyvän arvon muutoksia2 , %	66,7 %	49,2 %	39,7 %
Osinkosuhde (IFRS), %	38,0 %	26,8 %	39,1 %
Efektiivinen osinkotuotto (R-osake), %	1,9 %	2,3 %	5,0 %
Hinta/voitto-suhde (P/E) (R-osake), ilman käyvän arvon muutoksia2	34,78	21,23	8,01
Oma pääoma/osake, euroa	11,17	9,42	8,51
Markkina-arvo 31.12., milj. euroa	12 383	10 328	8 123
Päätöskurssi 31.12., A/R-osake, euroa	15,90/15,65	13,55/12,97	11,05/10,09
Keskikurssi, A/R-osake, euroa	12,06/11,52	12,88/11,05	16,36/14,61
Osakkeiden määrä 31.12. (tuhatta)	788 620	788 620	788 620
Osakevaihto, A-osake (tuhatta)	4 662	1 299	3 068
% A-osakkeiden määrästä	2,6 %	0,7 %	1,7 %
Osakevaihto, R-osake (tuhatta)	605 233	679 475	610 300
% R-osakkeiden määrästä	98,8 %	111,0 %	99,7 %
Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimentamaton (tuhatta)	788 620	788 620	788 620
Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimennettu (tuhatta)	789 182	789 533	789 883

Vuosien 2018 ja 2019 tunnuslukuja oikaistu.

¹ Ks. hallituksen ehdotus osingonjaosta.

2 Tulos/osake ilman käyvän arvon muutoksia, osinkosuhde ilman käyvän arvon muutoksia ja hinta/voitto-suhde (P/E) (R-osake) ilman käyvän arvon muutoksia lisättiin ei-IFRStunnuslukujen listalle vuonna 2020 ja ne korvaavat tunnusluvut tulos/osake ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, tulos/osake ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja hinta/ voitto-suhde (P/E) (R-osake), ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vertailuluvut on oikaistu.

Nettorahoituskulut 150 (168) milj. euroa olivat 18 milj. euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Nettokorkokulut laskivat 15 milj. euroa ja olivat 132 milj. euroa. Lasku johtui pääasiassa velkojen alhaisemmista keskimääräisistä korkokuluista. Muut nettorahoituskulut, 10 milj. euroa, olivat 5 milj. euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Nettovaluuttakurssivaikutus rahavarojen, korollisten saamisten ja velkojen sekä niihin liittyvien valuuttariskisuojausten osalta oli 8 milj. euroa tappiollinen (6 milj. euroa tappiollinen) ja johtui pääasiassa valuuttamääräisen nettovelan uudelleenarvostamisesta Kiinassa, Brasiliassa, Puolassa ja Venäjällä sijaitsevissa tytäryrityksissä ja yhteisissä toiminnoissa.

Nettoverot olivat yhteensä 156 (281) milj. euroa, mikä vastaa 20,1 %:n (24,7 %) efektiivistä verokantaa. Tuloveroista on yksityiskohtaisempaa tietoa konsernitilinpäätöksen liitteessä 9, Tuloverot.

Määräysvallattomien omistajien osuus tappiosta oli 9 (24) milj. euroa, eli yhtiön osakkeenomistajille kohdistuva voitto oli 626 (880) milj. euroa.

Osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia oli 0,45 (0,61) euroa. Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto oli 5,8 % (10,3 %). Konsernin sijoitettu pääoma 31.12.2020 oli 11 714 milj. euroa, jossa oli kasvua 1 082 milj. euroa. Kasvu oli pääasiassa seurausta Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden käyvän arvon noususta, joka johtui muutoksista arvostamisessa ja metsäomaisuuden laadintaperiaatteissa.

Sijoitetun pääoman muutoksen jakauma

Milj. euroa	Sijoitettu pääoma
31.12.2019	10 632
Investoinnit ilman investointeja biologisiin hyödykkeisiin vähennettynä poistoilla	60
Investoinnit biologisiin hyödykkeisiin vähennettynä aktivoitujen metsänkäsittelykustannusten arvonalentumisella	19
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset	-57
Metsäomaisuuden käyvän arvon muutos	1 973
Noteeraamattomat arvopaperit (pääasiassa PVO:n osakkeet)	-125
Osakkuus- ja yhteisyritykset	-22
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden nettovelka	-11
Operatiivinen käyttöpääoma ja muut korottomat erät, netto	-172
Nettoverovelka	-411
Muuntoerot	-171
Muut muutokset	-1
31.12.2020	11 714

Rahoitus

Liiketoiminnan rahavirta oli 1 344 (1 991) milj. euroa ja rahavirta investointien jälkeen 680 (1 386) milj. euroa. Käyttöpääoma laski 195 (240) milj. euroa, varastot 179 milj. euroa ja lyhytaikaiset saamiset 178 milj. euroa. Tällä oli positiivinen vaikutus käyttöpääomaan. Aiemmin ilmoitettuihin varauksiin liittyvät maksut olivat 24 milj. euroa.

Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta

Milj. euroa	2020	2019
Operatiivinen EBITDA	1 270	1 614
Operatiivisen EBITDAn vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-25	-128
Muut oikaisut	-97	265
Käyttöpääoman muutos	195	240
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta	1 344	1 991
Aineellisiin ja aineettomiin sekä biologisiin hyödykkeisiin investoidut rahavarat	-661	-598
Osakkuus- ja yhteisyritysosuuksien hankinnat	-2	-7
Rahavirta investointien jälkeen	680	1 386

Vertailutiedot vuodelle 2019 on oikaistu.

Vuoden lopussa konsernin korolliset nettovelat olivat 2 921 (3 209) milj. euroa. Korollisten nettovelkojen laskun taustalla olivat pääasiassa liiketoiminnan vakaa rahavirta investointien ja osingonmaksun jälkeen. Rahavarat vähennettynä luottolimiiteillä kasvoivat 1 655 (863) milj. euroon lähinnä vuoden aikana liikkeeseen laskettujen uusien vihreiden joukkovelkakirjalainojen ja liiketoiminnan vakaan investointien ja osingonmaksun jälkeisen rahavirran ansiosta. Konserni on lisännyt rahavarojaan ja luottolimiittejään vuoden aikana koronaviruksen aiheuttaman lisääntyneen epävarmuuden vuoksi. Nettovelkaantumisaste 31.12.2020 laski 0,33 (0,43) pääasiassa markkinatransaktioperusteisen metsäomaisuuden käyvän arvon muutoksen myötä. Muutos toteutettiin viimeisellä neljänneksellä. Nettovelan suhde kuluneen 12 kuukauden operatiiviseen EBITDAan nousi 2,3:een, kun se edellisen vuoden lopussa oli 2,0. Velkojen

keskimääräinen korko koko vuoden 2020 osalta laski 3,2 %:iin (3,5 %) ja viimeisen neljänneksen lopussa taso oli 3,0 %. Huhtikuussa 2020 Stora Enso laski onnistuneesti liikkeeseen uuden 1 700 milj. Ruotsin kruunun vihreän joukkovelkakirjalainan osana EMTN (Euro Medium Term Note) lainaohjelmaansa ja Stora Enson Green Bond -viitekehystä. Laina erääntyy huhtikuussa 2025. Kesäkuussa 2020 Stora Enso täydensi onnistuneesti edellä mainittua huhtikuussa 2020 liikkeeseen laskettua vihreää joukkovelkakirjalainaa ylimääräisen 1 400 milj. Ruotsin kruunun nimellisarvoisen joukkovelkakirjan liikkeeseen laskulla. Joukkovelkalainakirja koostuu kiinteistä ja vaihtuvakorkoisista osuuksista, ja niistä maksetaan vaihtuva kuponkikorko STIBOR +2,20 % ja kiinteä kuponkikorko 2,375 %.

Marraskuussa 2020 Stora Enso laski onnistuneesti liikkeeseen uuden 500 milj. euron vihreän joukkovelkakirjalainan osana EMTNlainaohjelmaansa ja Stora Enson Green Bond -viitekehystä. Laina erääntyy joulukuussa 2030 ja lainasta maksetaan 0,625 %:n kiinteä kuponkikorko.

Stora Ensolla on 600 milj. euron sitova käyttämätön luottolimiitti, joka oli vuoden lopussa kokonaan nostamatta. Stora Ensolla on lisäksi käyttämättömiä kahdenvälisiä sitovia laina- ja luottojärjestelyjä pankkien kanssa 250 milj. euron edestä. Näiden kahdenvälisten järjestelyjen alkuperäinen erääntymisaika on 18–24 kuukautta, ja ne erääntyvät vuosina 2021 ja 2022. Lisäksi vuoden viimeisen kvartaalin aikana Stora Enso allekirjoitti 150 milj. euron sitovan valmiusluottosopimuksen Euroopan Investointipankin (EIB) kanssa, minkä perusteella laina voidaan nostaa viimeistään vuonna 2022 viiden vuoden laina-ajalle. Lisäksi yhtiöllä on käytettävissään 950 (950) milj. euroa lakisääteisiä eläkelainoja Suomessa.

Velkaantumisaste

Viimeisellä neljänneksellä toteutettu markkinatransaktioperusteinen metsäomaisuuden käyvän arvon muutos kasvatti konsernin omaan pääomaan kirjattuja muita laajan tuloksen eriä 1 195 milj. euroa. Sitä vastoin käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta IFRS 9:n mukaisesti arvostettavien rahavirran suojausten ja oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon muutokset vähensivät omaa pääomaa 91 milj. euroa (lisäys 95 milj. euroa). Lasku oli pääasiassa seurausta muihin laajan tuloksen eriin kirjatusta konsernin Pohjolan Voima Oy -osakeomistuksen käyvän arvon laskusta, ja laskua kumosi osittain avoimista kassavirransuojauksista syntynyt, muihin laajan tuloksen eriin kirjattu nettovoitto.

Stora Enson joukkovelkakirjojen luokitukset olivat vuoden lopussa seuraavat:

Luottoluokituslaitos	Pitkän/lyhyen aikavälin luokitus	Voimassa alkaen
Fitch Ratings	BBB- (vakaa)	08.08.2018
Moody's	Baa3 (vakaa) / P-3	01.11.2018

Tulos – segmentit

Stora Enso yhdisti 1.1.2020 aaltopahvin raaka-aineeseen keskittyvän liiketoimintansa Consumer Board -divisioonaan. Yhdistämisen myötä Consumer Board -divisioonan nimeksi tuli Packaging Materials. Packaging Solutions -divisioonaan jääneeseen liiketoimintaan yhdistettiin äskettäin perustettu Formed Fiber -liiketoimintayksikkö. Stora Enso on myös perustanut uuden Forest-divisioonan. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2020. Tietyt historialliset luvut on oikaistu 19.3.2020 julkaistun tiedotteen mukaisesti Packaging Materials-, Packaging Solutions- ja Forest-divisioonien sekä Muut-segmentin ja konsernin osalta.

Packaging Materials -divisioona

Packaging Materials -divisioona on maailman johtava kiertotalouden toimija, jonka korkealaatuisten uusiutuvien ja kierrätettävien pakkausmateriaalien valikoima pohjautuu ensi- ja kierrätyskuituun. Autamme elintarvike- ja juomapakkauksia, lääkepakkauksia ja kuljetuspakkauksia valmistavia asiakkaitamme korvaamaan fossiilisia materiaaleja vähähiilisillä, uusiutuvilla ja kierrätettävillä vaihtoehdoilla, jotka vastaavat ympäristötietoisten kuluttajien vaatimuksiin. Laaja valikoima barrier-päällysteitä lisää mahdollisuuksia suunnitella ja optimoida pakkauksia monenlaisiin vaativiin käyttökohteisiin.

Milj. euroa	2020	2019
Liikevaihto	3 115	3 254
Liikevaihto (kuluttajapakkauskartonki)	2 523	2 564
Liikevaihto (aaltopahvin raaka-aine)	602	690
Operatiivinen EBITDA	641	574
Operatiivinen EBITDA (kuluttajapakkauskartonki)	578	434
Operatiivinen EBITDA (aaltopahvin raaka-aine)	63	139
Operatiivinen EBITDA, %	20,6 %	17,6 %
Operatiivinen liiketulos	403	339
Operatiivinen liiketulos, %	12,9 %	10,4 %
Operatiivinen ROOC, %	13,9 %	12,4 %
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta	694	632
Rahavirta investointien jälkeen	301	401
Kartongin toimitukset, 1 000 tonnia	4 043	4 111
Toimitukset (kuluttajapakkauskartonki)	2 752	2 812
Toimitukset (aaltopahvin raaka-aine)	1 291	1 299
Kartongin tuotanto, 1 000 tonnia	4 063	4 078
Tuotanto (kuluttajapakkauskartonki)	2 759	2 775
Tuotanto (aaltopahvin raaka-aine)	1 304	1 303

Vertailutiedot vuodelle 2019 on oikaistu.

Packaging Materials -divisioonan liikevaihto laski 4,3 % ja oli 3 115 (3 254) milj. euroa, mikä johtui pääasiassa aaltopahvin raaka-aineen alhaisemmista hinnoista ja pienemmistä volyymeista. Paperikone 6:n sulkemisella Imatran tehtailla joulukuussa 2019 oli vaikutus kuluttajapakkauskartongin liikevaihtoon.

Operatiivinen liiketulos 403 (339) milj. euroa kasvoi 18,8 % lähinnä alhaisempien muuttuvien kustannusten ansiosta. Alhaisemmilla selluhinnoilla oli merkittävin positiivinen vaikutus muuttuviin kustannuksiin. Oulun tehtaan muuntamisen kustannuksilla oli 29 milj. euron negatiivinen vaikutus.

Packaging Solutions -divisioona

Packaging Solutions -divisioona kehittää ja myy huippulaatuisia kuitupohjaisia pakkaustuotteita ja -palveluja. Ympäristöystävällisiä pakkausratkaisujamme käyttävät johtavat tuotemerkit useilla eri aloilla, kuten kivijalka- ja verkkokaupassa sekä teollisuudessa. Tarjontaan kuuluvat aaltopahvipakkaukset ja muu jatkojalostus, suunnittelupalvelut, automaatioratkaisut sekä skaalautuvat innovaatiot, kuten muotoonpuristetut kuitutuotteet ja biokomposiitit.

Milj. euroa	2020	2019
Liikevaihto	594	698
Operatiivinen EBITDA	61	71
Operatiivinen EBITDA, %	10,3 %	10,2 %
Operatiivinen liiketulos	34	46
Operatiivinen liiketulos, %	5,7 %	6,6 %
Operatiivinen ROOC, %	14,1 %	18,9 %
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta	51	93
Rahavirta investointien jälkeen	28	58
Aaltopahvin toimitukset Eurooppaan, milj. m2	999	1 026
Aaltopahvin tuotanto Euroopassa, milj. m2	1 004	1 033

Vertailutiedot vuodelle 2019 on oikaistu.

Packaging Solutions -divisioonan liikevaihto laski 15 % ja oli 594 (698) milj. euroa, mikä johtui pienemmistä volyymeista ja alhaisemmista myyntihinnoista. Valuuttakursseilla oli 20 milj. euron negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.

Operatiivinen liiketulos 34 (46) milj. euroa laski 27 % pääasiassa pienempien volyymien sekä uusiin liiketoimintoihin, kuten muotoonpuristettuihin kuitutuotteisiin ja biokomposiitteihin, tehtyjen investointien vuoksi. Muuttuvat kustannukset olivat pienemmät lähinnä aaltopahvin raaka-aineen alhaisempien hintojen seurauksena. Kiinteät kustannukset laskivat koronaviruspandemian ja kannattavuuden turvaamisohjelman toimenpiteiden myötä.

Biomaterials-divisioona

Biomaterials-divisioonan biopohjaiset ratkaisut vastaavat kasvavaan kysyntään korvaajista tuotteille, jotka valmistetaan uusiutumattomista ja haitallisista materiaaleista. Hyödynnämme uusien ratkaisujen kehittämisessä kaikkia biomassasta saatavia jakeita, kuten ligniiniä ja sokereita. Pyrimme löytämään korvaajia uusiutumattomille materiaaleille kehittämällä esimerkiksi energian varastointiin soveltuvaa hiiltä sekä biopohjaisia sidosaineita ja hiilikuituja. Divisioona tarjoaa laajan valikoiman sellulaatuja paperin, kartongin, pehmopaperien, tekstiilien ja hygieniatuotteiden valmistukseen sekä prosessiensa sivuvirtoja, kuten mäntyöljyä ja biomassasta saatavaa tärpättiä.

Milj. euroa	2020	2019
Liikevaihto	1 193	1 464
Operatiivinen EBITDA	128	356
Operatiivinen EBITDA, %	10,7 %	24,3 %
Operatiivinen liiketulos	9	233
Operatiivinen liiketulos, %	0,8 %	15,9 %
Operatiivinen ROOC, %	0,4 %	9,4 %
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta	96	423
Rahavirta investointien jälkeen	0	266
Sellun toimitukset, 1 000 tonnia	2 427	2 520

Biomaterials-divisioonan liikevaihto laski 19 % ja oli 1 193 (1 464) milj. euroa, mikä johtui kaikkien sellulaatujen merkittävästi alhaisemmista myyntihinnoista. Myös toimitusvolyymit laskivat.

Operatiivinen liiketulos 9 (233) milj. euroa laski 96 % lähinnä kaikkien laatujen merkittävästi alhaisempien myyntihintojen sekä jossain määrin korkeampien kunnossapitokustannusten vuoksi. Operatiiviseen liiketulokseen vaikutti positiivisesti muuttuvien kustannusten alentuminen, erityisesti logistiikkakulujen. Valuuttakursseilla oli positiivinen vaikutus operatiiviseen liiketulokseen.

Wood Products -divisioona

Wood Products -divisioona on Euroopan suurin sahattujen puutuotteiden toimittaja ja johtava vastuullisten puurakentamisen ratkaisujen tarjoaja. Kasvava Building Solutions -liiketoimintamme tarjoaa konsepteja vähähiiliseen rakentamiseen ja ympäristöystävälliseen suunnitteluun. Kehittämämme digitaaliset työkalut helpottavat puurakentamisen suunnittelua. Lisäksi tarjoamme sovelluksia ikkuna- ja oviteollisuuteen sekä pakkausteollisuuteen ja pellettejä vastuulliseen lämmittämiseen.

Milj. euroa	2020	2019
Liikevaihto	1 386	1 569
Operatiivinen EBITDA	160	153
Operatiivinen EBITDA, %	11,6 %	9,8 %
Operatiivinen liiketulos	114	105
Operatiivinen liiketulos, %	8,3 %	6,7 %
Operatiivinen ROOC, %	19,1 %	16,6 %
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta	211	183
Rahavirta investointien jälkeen	181	135
Puutuotetoimitukset, 1 000 m3	4 407	4 753

Wood Products -divisioonan liikevaihto laski 11,7 % ja oli 1 386 (1 569) milj. euroa, mikä johtui rakenteellisista muutoksista sekä erityisesti sahatavaran alhaisemmista myyntihinnoista sekä pienemmistä volyymeista. Saksassa sijaitseva Pfarrkirchenin tehdas myytiin vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä, Uimaharjun saha siirrettiin Biomaterials-divisioonaan vuoden 2020 alussa, Kiteen saha suljettiin ja sen tuotanto päättyi vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä ja biokomposiittiliiketoiminta siirrettiin Packaging Solutions -divisioonaan vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä. Rakenteelliset muutokset laskivat liikevaihtoa 80 milj. euroa.

Operatiivinen liiketulos 114 (105) milj. euroa kasvoi 9 % alhaisempien raaka-aine- ja kiinteiden kustannusten ansiosta.

Forest-divisoona

Forest-divisioona luo arvoa vastuullisella metsänhoidolla, kilpailukykyisellä puunhankinnalla ja innovaatioilla. Ne ovat Stora Enson uusiutuvien ratkaisujen tarjonnan perusta. Divisioonaan kuuluvat Stora Enson metsäomaisuus Ruotsissa ja 41 prosentin osuus Tornatorista, jonka metsät sijaitsevat pääosin Suomessa. Divisioona vastaa myös puunhankinnasta Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän toiminnoille sekä yritysasiakkaille. Stora Enso on yksi maailman suurimmista yksityisistä metsänomistajista.

Milj. euroa	2020	2019
Liikevaihto	2 046	2 321
Operatiivinen EBITDA	217	145
Operatiivinen EBITDA, %	10,6 %	6,2 %
Operatiivinen liiketulos	164	99
Operatiivinen liiketulos, %	8,0 %	4,3 %
Operatiivinen ROOC, %	3,9 %	3,7 %
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta	203	370
Rahavirta investointien jälkeen	166	333
Puun toimitukset, 1 000 m3	37 369	38 775
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon operatiivinen muutos	70	50

Vertailutiedot vuodelle 2019 on oikaistu.

Forest-divisioonan liikevaihto laski 12 % ja oli 2 046 (2 321) milj. euroa, mikä johtui alhaisemmista hinnoista ja pienemmistä volyymeista. Operatiivinen liiketulos 164 (99) milj. euroa kasvoi 65 % puunhankintayksikköjen, mukaan lukien konsernin oman Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden, toiminnan tehostumisen ansiosta.

Paper-divisioona

Stora Enso on Euroopan toiseksi suurin paperinvalmistaja, jolla on vakiintunut asiakaskunta ja laaja tuotevalikoima painetun viestinnän tarpeisiin ja toimistokäyttöön. Asiakkaat hyötyvät Stora Enson laajasta kierrätys- ja ensikuidusta valmistettujen paperien valikoimasta, teknisestä asiantuntemuksesta ja vastuullisuusosaamisesta sekä laajasta tehtaiden ja asiakaspalvelukeskusten verkostosta.

Milj. euroa	2020	2019
Liikevaihto	1 979	2 856
Operatiivinen EBITDA	66	318
Operatiivinen EBITDA, %	3,3 %	11,1 %
Operatiivinen liiketulos	-38	213
Operatiivinen liiketulos, %	-1,9 %	7,4 %
Operatiivinen ROOC, %	-6,7 %	29,3 %
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta	105	344
Rahavirta investointien jälkeen	31	264
Rahavirta investointien jälkeen / liikevaihto, %	1,6 %	9,3 %
Paperin toimitukset, 1 000 tonnia	3 106	4 130
Paperin tuotanto, 1 000 tonnia	3 034	4 065

Paper-divisioonan liikevaihto laski 30,7 % ja oli 1 979 (2 856) milj. euroa. Lasku oli pääasiassa seurausta markkinakysynnän laskusta, jota koronaviruspandemia kiihdytti ja jonka vuoksi volyymi pieneni merkittävästi. Markkinoilla on ylikapasiteettia ja myyntihintojen laskulla oli niin ikään kielteinen vaikutus liikevaihtoon. Koronaviruspandemialla ja Oulun tehtaan muuntamisella oli 281 milj. euron negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.

Operatiivinen liiketulos -38 (213) milj. euroa laski 118,1 % alhaisempien volyymien ja hintojen vuoksi. Kustannussäästöillä oli positiivinen vaikutus liiketulokseen. Oulun tehtaan koronaviruspandemialla ja muuntamisella oli 46 milj. euron negatiivinen vaikutus.

Koko vuoden rahavirta oli 30 milj. euroa, käyttöpääoman erinomaisen hallinnan vuoksi.

Muut

Muut-segmentin raportointiin kuuluvat konsernitoiminnot, logistiikka, muut toiminnot ja Stora Enson omistusosuus energiayhtiö Pohjolan Voimassa (PVO).

2020	2019
928	1 076
-3	-4
-0,3 %	-0,3 %
-35	-32
-3,8 %	-3,0 %
-17	-55
-27	-71

Muut-segmentin liikevaihto 928 (1 076) milj. euroa laski edellisvuodesta pääasiassa energia- ja logistiikkapalvelujen alhaisemman sisäisen liikevaihdon takia.

Investoinnit

Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin sekä biologisiin hyödykkeisiin mukaan lukien aktivoidut sisäiset kustannukset olivat 687 (656) milj. euroa vuonna 2020. Kokonaisinvestoinnit sisältävät 79 (88) milj. euron lisäyksen biologisiin hyödykkeisiin.

Vuoden 2020 toisen neljänneksen aikana saatiin päätökseen Hylten tehtaan muotoonpuristettujen kuitutuotteiden tuotantolinjan käyttöönotto. Tuotenimi PureFiber™ by Stora Enso lanseerattiin ja sen tuotanto käynnistyi. Skoghallin tehtaalla Ruotsissa tehty 22 milj. euron investointi olemassa olevan vedenkäsittelylaitoksen laajennukseen valmistui, ja laajennettu laitos aloitti toimintansa huhtikuussa.

Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä käynnistettiin uusi höyryturbiini Maxaun tehtaalla Saksassa. Arvoltaan 25 milj. euron investointi parantaa tehtaan kustannuskilpailukykyä ja vähentää sen hiilidioksidipäästöjä.

Elokuussa 2020 Stora Enso kertoi rakentavansa biopohjaista vaahtomateriaalia tuottavan pilottitehtaan. Kevyttä kuitupohjaista vaahtomateriaalia voidaan käyttää pakkausten suojaukseen ja pehmustukseen. Pilottitehdas rakennetaan Stora Enson Forsin tehtaan yhteyteen Ruotsiin. Tehtaan arvioidaan valmistuvan vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä. Päätös tuotteen kaupallistamisesta tehdään pilottivaiheen tuotannon arvioinnin jälkeen.

Syyskuussa 2020 Stora Enso ilmoitti investoivansa noin 79 milj. euroa uuteen ristiinliimatun puun (CLT) tuotantolinjaan Ždírecin sahalla Tšekin tasavallassa. Investointi vahvistaa Stora Enson asemaa globaalina korkealaatuisten puurakenteiden toimittajana ja CLT:n markkinajohtajana. Tuotannon on määrä alkaa vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Tuotantolinjan arvioitu vuotuinen tuotantokapasiteetti ylösajovaiheen jälkeen on noin 120 000 m³. Niin ikään syyskuussa Stora Enso ilmoitti investoivansa dispersiopäällysteteknologiaan Forshagan yksikössään Ruotsissa osana innovointiohjelmaansa. Noin 10 milj. euron arvoinen investointi antaa yhtiölle mahdollisuuden kehittää ja valmistaa vastuullista kartonkia, jonka päällysteet ovat helpommin käsiteltäviä kierrätysprosessissa ja teollisissa laitoksissa kompostoitavia ja jolla on pienempi hiilijalanjälki. Uuden laitteiston odotetaan olevan käytettävissä vuoden 2021 toisella neljänneksellä.

Marraskuussa 2020 Stora Enso käynnisti kannattavuusselvityksen ja ympäristölupahakemusprosessin, jotka liittyvät Skoghallin tehtaan sellu- ja kartonginvalmistuskapasiteetin tehostamiseen ja laajentamiseen. Kannattavuusselvityksessä arvioidaan nykyisen integroidun sellukapasiteetin mahdollista parannusta ja laajentamista 370 000 tonnista 780 000 tonniin vuodessa sekä kartonkikapasiteetin mahdollista lisäämistä 120 000 tonnilla. Investoinnin jälkeen tehdas olisi lähes sataprosenttisesti integroitu ja tuottaisi 220 000 tonnia enemmän markkinahavusellua. Mikäli investointi kannattavuusselvityksen ja ympäristölupahakemusprosessin jälkeen hyväksytään, parannukseen ja laajennukseen tehtävän investoinnin arvioidaan olevan suuruudeltaan noin 800–850 milj. euroa. Kannattavuusselvityksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2021 loppuun mennessä. Tuotanto käynnistyisi aikaisintaan vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä.

Joulukuussa 2020 Stora Enso kertoi investoivansa 14 milj. euroa ligniinin granulointi- ja pakkauslaitoksen rakentamiseen. Stora Enson strategian mukaan ligniini on yksi tärkeimmistä innovaatioalueista luomaan kasvua uusille sovelluksille. Ligniinin uusia sovellusmahdollisuuksia ovat esimerkiksi energian varastointi, sidosaineet ja hiilikuidut. Granulointilaitos rakennetaan Stora Enson Sunilan tehtaan yhteyteen. Joulukuussa Stora Enso kertoi myös investoinnista Imatran tehtaiden puunkäsittelykapasiteetin keskittämiseen ja modernisoimiseen. Noin 80 milj. euron arvoinen investointi tulee tehostamaan Stora Enson tuotantokapasiteettia korkealaatuisessa

pakkauskartongissa. Investointiin liittyvän työn on määrä käynnistyä vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana ja valmistua vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä.

Muut merkittävät vuoden 2020 lopussa meneillään olevat hankkeet koostuivat Oulun paperitehtaan muuntamisesta kratlinerin tuotantoon (350 milj. euroa) ja ligniiniin perustuvia biopohjaisia hiilimateriaaleja valmistavan pilottitehtaan rakentamisesta Sunilan tehdasalueelle (10 milj. euroa).

Innovaatiot, tutkimus ja kehitys

Stora Enso käytti vuonna 2020 innovaatioihin, tutkimukseen ja kehitykseen 146 (141) milj. euroa eli 1,7 % (1,4 %) yhtiön liikevaihdosta. Stora Enso tunnetaan uusiutuvien materiaalien yhtiönä. Uskomme, että kaikki, mikä tänään valmistetaan fossiilipohjaisista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta. Jatkamme työtämme fossiilisten tuotteiden korvaamiseksi uusilla biopohjaisilla sovelluksilla.

Vuonna 2020 Packaging Solutions -divisioona jatkoi sekä DuraSenseTM by Stora Enso -biokomposiittien tuotannon laajentamista Hylten tehtaalla että PureFiberTM by Stora Enso -muotoonpuristettujen kuitutuotteiden tuotannon ylösajoa. Biomaterials-divisioona jatkoi fenolin korvaavan ligniinin tuotantoa Sunilassa sekä Lineo™-tuotteen tuotannon tehostamista. Intelligent Packaging -yksikössä jatkuivat ECO TAGTM -tuotteen ja miehittämättömiin myymälöihin suunnatun "New Retail" -ratkaisun kehittäminen. Tuotteiden ja ratkaisujen kaupallistamisen nopeus vaihtelee, mutta entistä käytännöllisempiä asiakassovelluksia tuodaan markkinoille vähitellen.

Packaging Materials -divisioona jatkoi ensimmäisen sukupolven mikrokuitusellusta (MFC) valmistetun kalvon kehittämistä Imatran tehtailla. Imatran tehtaiden paperikonetta 7 on säädettävä vielä jonkin verran toimivuuden osoittamiseksi. Ensimmäiset koe-erät toimitettiin asiakkaille vuoden aikana. Toisen sukupolven kuivauksen kehittäminen jatkuu yhteistyökumppaneiden kanssa.

Helmikuussa 2019 käynnistynyt muotoonpuristettuja kuitutuotteita koskeva hanke on edistynyt erittäin nopeasti ja sujuvasti. Kaksi ensimmäistä puristinta on asennettu ja niihin liittyvä sellunkäsittely ja infrastruktuuri on otettu käyttöön. Myös asiakkaat ovat testanneet tuotteita. Tämän menestyksen myötä Hylten tehtaalla käynnistettiin toiminnan kapasiteetin lisäämiseen liittyvä investointi. Yhtiöllä on myös valmiina ensimmäinen suunnitelma tuotteiden markkinoimiseksi kiinalaisille elintarvikepakkausasiakkaille.

Yhtiö keskittyy muovia korvaavien vastuullisten pakkaussovellusten kehittämiseen, biopohjaisiin päällysteratkaisuihin ja ligniiniin pohjautuviin biomateriaali-innovaatioihin. Lisäksi keskitymme yhä enemmän digitalisaatioon, jossa painopistealueita ovat ohjelmistorobotiikka (RPA), koneoppiminen, älykkäät toiminnot, läpinäkyvä toimitusketju, digitaalinen asiakaskokemus ja älykkäät pakkaukset.

Muovia korvaavien vastuullisten materiaalien vahvalla kuluttajakysynnällä on ollut myönteinen vaikutus uusien kuitupohjaisten ratkaisujen kiinnostavuuteen asiakkaidemme keskuudessa. Tällaisia sovelluksia ovat muun muassa erilaiset pakkauskartonkimateriaalit, joiden on tarkoitus korvata erityisesti kertakäyttöistä muovia ja muovipakkauksia. Varmistaakseen pitkän aikavälin menestyksen, Stora Enso tekee yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa; nopeita tuloksia saavuttaaksemme teemme yhteistyötä startup-yritysten kanssa. Yhteistyö Combient Foundry Venture Client Program -yhteishankkeessa laajentui vuoden aikana. Yhteishankkeen ensimmäinen sykli käynnistyi Kiinassa keväällä 2020 ja syksyllä oli vuorossa ensimmäisen materiaalivaiheen lanseeraus, jossa keskityttiin innovatiivisiin elintarvikepakkauksiin ja uusin puutuotteisiin. Stora Enso sai jälleen tunnustusta vuoden 2020 startup-ystävällisimpänä yrityksenä Suomessa; edellisen kerran saimme tämän tunnustuksen vuonna 2018.

Käynnistääksemme enemmän innovointiprosesseja etsimme aktiivisesti yhteistyökumppaneita asiakkaiden, toimittajien, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen keskuudesta. Ideointi on vahvaa myös oman henkilöstömme keskuudessa. Konserninlaajuinen WeNovate-työkalumme, jonka avulla keräämme ja arvioimme divisioonien ja toimintojen esittämiä ideoita, on tukenut sisäisen innovointikulttuurin kehittymistä. Vuonna 2020 meillä oli käynnissä 19 kampanjaa ja 16 ideakanavaa. Ideoita kerättiin yhteensä miltei 508 kappaletta – vuonna 2019 niitä saatiin 1 200. Soveltuvimpien ideoiden kehittelyä jatketaan state-gate-pohjaisessa innovointiprosessissa.

Stora Enso on perustanut rahastoja, joita voidaan käyttää ketterästi investointeihin uusissa, liiketoimintapotentiaalia omaavissa hankkeissa. Innovaatiorahastosta rahoitetaan uusia pilotointitason hankkeita ja liiketoimintamalleja, digitalisaatiorahastosta taas digitaalisten työkalujen ja mallien pilottihankkeita. Hakemukset näille resursseille hyväksytään yhtiön investointityöryhmässä. Olemme kohdistaneet varoja ketteryysrahastoon kattaaksemme divisioonien välisten hankkeiden toimintakulut vuonna 2020.

Stora Enso määrittelee innovaation prosessiksi, jolla ideat muutetaan lisäarvoksi. Tutkimus- ja kehitystyö on prosessin keskeinen osa. Yhtiö työllisti noin 400 ihmistä seuraavissa T&K-keskuksissa:

• Tutkimuskeskus ja sellun osaamiskeskus Imatralla
• Tutkimuskeskus ja sellun osaamiskeskus Ruotsin Karlstadissa
• Biomateriaalien innovaatiokeskus Tukholman Sicklassa
• Pakkausalan innovaatiokeskus Helsingissä
• Biokomposiittien osaamiskeskus Ruotsin Hyltessä
• Älypakkausalan keskus Tampereella
• Virdian koetehdas Louisianassa ja tutkimuskeskus Virginiassa Yhdysvalloissa

Stora Enson innovaatiostrategian tukena meillä on useita yhteistyöhankkeita tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on laajentaa näkemystä yhtiön tarpeiden ja korkeakoulujen osaamisen yhteensovittamisesta etenkin Stora Enson tutkimusprioriteettien ja divisioonien pitkän ajan tutkimus- ja kehitystyön tieteellisiin haasteisiin liittyvien kohteiden osalta. Toisena tavoitteena on laajentaa kontaktien verkostoa. Kolmas tavoite on tunnistaa yhtiölle erityisen kiinnostavia kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriohjelmien aihepiirejä, myös tehtaiden sekä tutkimus- ja innovaatiokeskusten rekrytoinnin kannalta.

Yhteistyökumppaneitamme ovat muun muassa Aalto-yliopisto, Chalmersin teknillinen korkeakoulu ja Ruotsin Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Teknologian tutkimuskeskus VTT, SweTree Technologies AB, Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto (Sveriges lantbruksuniversitet) sekä Treesearch ja Wallenberg Wood Science Centerin T&K-osasto. Stora Enso on jäsenenä biotalouteen ja metsäasioihin keskittyvissä kansallisissa ja eurooppalaisissa alan järjestöissä, kuten Euroopan paperiteollisuuden liitossa (CEPI), Forest Technology Platformissa (FTP) sekä suomalaisissa ja ruotsalaisissa metsäteollisuusalan liitoissa. Stora Enso kuuluu myös Euroopan unionin Bio-based Industries Consortium yhteenliittymään (BIC) sekä biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritykseen, joka on EU:n Horisontti 2020 tutkimusohjelman puitteissa muodostettu kumppanuushanke.

Henkinen omaisuus on yhä tärkeämpi Stora Enson muutosta tukeva työkalu. Tässä kontekstissa immateriaalioikeudet liittyvät osaalueisiin kuten patentit, hyödyllisyysmallit, kuviot, tavaramerkit, domain-nimet, tietotaito ja liikesalaisuudet. Immateriaalioikeuksiin ja toiminnanvapauteen liittyvät tutkimukset ovat yhtä tärkeitä. Vuoden 2020 aikana Stora Enso jatkoi patenttiportfolionsa vahvistamista. Yhtiö jätti patenttihakemuksia ja sai koko maailmassa yli 440 patenttia. IP-asioista vastaa konsernin IP-yksikkö. Konsernin toimitusjohtaja on hyväksynyt konsernin IP-strategian konsernin IP-ohjausryhmän tuella.

Muut kuin taloudelliset tiedot

Alla raportoidaan Suomen kirjanpitolain mukaiset muut kuin taloudelliset tiedot. Raportointi kattaa konsernin suurimmiksi riskeiksi tunnistettuihin liittyvät, muita kuin taloudellisia tietoja koskevat aiheet.

Näihin aiheisiin liittyviä riskejä, politiikkoja ja periaatteita sekä Stora Enson raportointia Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -suositusten mukaisesti kuvataan myös sivuilla 13–21.

Liiketoimintamalli

Fossiilipohjaisten resurssien korvaaminen uusiutuvilla raaka-aineilla on kestävän biotalouden perusta. Stora Enson tuotteet edistävät vähähiilistä kiertotaloutta, joissa materiaaleja käytetään uudelleen ja kierrätetään samalla, kun hävikki minimoidaan ympäristöllisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen lisäarvon maksimoimiseksi. Johtavana uusiutuvien materiaalien yhtiönä Stora Enso on tärkeässä asemassa ilmaston lämpenemisen torjunnassa, sillä yhtiöllä on käytössään hiilineutraalia biomassaa. Stora Enson liiketoimintamalli on toimintakertomuksen alussa ja arvonmuodostuksen malli esitetään vuosikertomuksen englanninkielisessä Strategy 2020 -osiossa sivulla 12.

Stora Enso tunnustaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden merkityksen osana yhteisesti sovittua maailmanlaajuista tavoitetta köyhyyden poistamiseksi, maapallon suojelemiseksi ja jokaisen ihmisen elämän ja tulevaisuuden parantamiseksi. Lisätietoa löytyy englanninkielisestä vastuullisuusraportista (Sustainability 2020) sivuilla 10–11.

Vastuullisuus

Vastuullisuus on keskeinen osa Stora Enson konsernihallinnointia, ja sen edistämisestä ovat vastuussa hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä. Lopullinen vastuu konsernin vastuullisuusstrategian toimeenpanosta on toimitusjohtajalla. Vastuullisuustyötä johtaa suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa toimiva yritysvastuujohtaja. Stora Enson vastuullisuusstrategian sekä yritysetiikkaa ja sääntöjen noudattamista koskevan strategian toimeenpanoa valvoo hallituksen vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunta. Valiokunta kokoontui neljästi vuonna 2020.

Stora Enson vastuullisuuspolitiikka kuvaa kokonaisvaltaisen lähestymistapamme vastuullisuuteen ja siihen liittyvän hallinnointimallimme. Myös eettiset toimintaohjeemme ja muut politiikat, ohjeistukset ja tiettyjä vastuullisuuden osa-alueita koskevat lausunnot täsmentävät lähestymistapaamme ja ohjaavat työntekijöitämme heidän päivittäisessä työssään. Nämä asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa storaenso.com/sustainability.

Lisätietoa Stora Enson lähestymistavasta vastuullisuuteen löytyy englanninkielisestä vastuullisuusraportista (Sustainability 2020).

Koronaviruspandemia

Maailmanlaajuinen pandemia on korostanut työmme yhteiskunnallisen puolen tärkeyttä. Vuoden aikana keskityimme työntekijöidemme sekä muiden tiloissamme työskentelevien henkilöiden terveyden ja turvallisuuden varmistamiseen usein eri toimenpitein. Ryhdyimme toimenpiteisiin varhain asettamalla maailmanlaajuisen matkustuskiellon helmikuun alkupuolella. Kielsimme myös kaikki fyysiset tapaamiset antamalla henkilöstöllemme voimakkaan kehotuksen työskennellä etänä aina, kun se on mahdollista, rajoittamalla pääsyä tehdasalueille ja asettamalla koronavirukselle altistuneet työntekijät karanteeniin. Nämä käytännöt olivat voimassa lähes koko vuoden. Kehotimme työntekijöitämme noudattamaan kansallisten ja paikallisten viranomaisten asettamia sääntöjä ja suosituksia niin työpaikoilla kuin henkilökohtaisessa elämässään. Jatkamme koronavirustilanteen tiivistä seurantaa. Vastuullisuusraportistamme (Sustainability 2020) löytyy lisätietoa maailmanlaajuiseen pandemiaan liittyvistä sopeutumistoimenpiteistämme ja yhteiskunnallisesta ohjelmastamme sivuilta 18–31 sekä sivuilta 60–63.

Ympäristöasiat

Metsät, puuviljelmät ja maan käyttö

Avainpolitiikka: Puun- ja kuidunhankinta sekä maankäyttöpolitiikka

Edistymistämme metsänhoidon vastuullisuudessa seurataan tunnusluvulla (KPI), joka mittaa sertifioitujen maa-alueiden osuutta kaikista Stora Enson omistamista ja hallinnoimista puuntuotanto ja -korjuumaista. Tavoitteemme on ylläpitää korkeaa 96 %:n tasoa. Vuonna 2020, osuus oli 98 % (98 % vuonna 2019). Vuoden lopussa Stora Enson omistamien tai hallinnoimien maa-alueiden kokonaispinta-ala oli 2,34 miljoonaa hehtaaria.

Vuonna 2020 tehtaillemme toimitettiin puuta (mukaan lukien raakapuu, hake ja sahanpuru) yhteensä 35,0 milj. m³ (kuoreton kiintotilavuus) (36,3 milj. m³vuonna 2019). Ulkopuolisten sertifioiman puun osuus Stora Enson koko puunhankinnasta oli 78 % (75 %).

Hiilidioksidi

Avainpolitiikka: Energia- ja hiilidioksidipolitiikka

Stora Enson tieteellinen päästövähennystavoite (KPI) on pienentää toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä 31 % tuotettua sellu-, paperi- ja kartonkitonnia kohti vuoteen 2030 mennessä vuoden 2010 lähtötasoon verrattuna. Vuonna 2020

hiilidioksidiekvivalenttipäästömme (CO2e) myytävissä olevaa sellu-, paperi- ja kartonkitonnia kohti olivat 26 % alle vuoden 2010 lähtötasoon verrattuna (26 %¹ vuonna 2019). Suorituskyky säilyi vakaana huolimatta konsernin alemmasta tuotantotasosta vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna. Vuoden 2020 aikana tulokseemme vaikuttivat positiivisesti Suomessa sijaitseville tehtaillemme ostettu vähemmän fossiiliintensiivinen sähkö sekä energiatehokkuuden parannukset ja lisäalennukset fossiilisten polttoaineiden käytöstä useilla tehtailla.

Vedenkäyttö

Avainpolitiikka: Stora Enson ympäristöohjeisto

Konsernin vedenottoon ja prosessivesien päästöön liittyvän tunnusluvun (KPI) tavoite on edistää laskevaa trendiä vuoden 2016 lähtötasosta, joka oli vedenoton osalta 57 m³ ja prosessivesien osalta 27 m³ myytävissä olevaa tonnia kohti.

Vuonna 2020 veden kokonaiskulutus oli 65 m³ myytyä tonnia kohti (61 m³vuonna 2019) ja prosessivesipäästöt olivat 31 m³ myytyä tonnia kohti (29 m³vuonna 2019). Alhaisempi tuotanto vaikutti osittain veden tonnikohtaisiin suorituskykymittareihin. Kartonki-, sellu- ja paperitehtaillemme käytettävä vesi ei ole suorassa suhteessa tuotantomääriin, ja varsinkin tehtaidemme jäteveden käsittely edellyttää säännöllistä vesivirtaa toimiakseen kunnolla.

¹ Laskettu uudelleen edellisen raportin julkaisun jälkeen saatujen lisätietojen tai laajuuden muutoksen vuoksi.

Sosiaaliset asiat ja henkilöstöasiat

Työntekijät ja laajempi työvoima

Avainpolitiikat: HR:n vähimmäisvaatimukset, työterveys- ja -turvallisuuspolitiikka

Konsernissa oli 23 189 (25 141 työntekijää 31.12.2020. Henkilöstöä oli vuonna 2020 keskimäärin 24 455 eli 1 640 vähemmän kuin edellisvuonna. Lukuihin sisältyvät Stora Enson 50 %:n osuudet Brasiliassa sijaitsevan Veracelin tehtaan ja Uruguayssa sijaitsevan Montes del Platan tehtaan työntekijöistä.

Henkilöstökulut olivat yhteensä 1 270 (1 331) milj. euroa eli 14,8 % liikevaihdosta. Palkat ja palkkiot olivat 966 (1 004) milj. euroa, eläkekulut 152 (166) milj. euroa ja muut henkilöstökulut 151 (157) milj. euroa.

Vuoden 2020 lopussa konserni työllisti eniten ihmisiä seuraavissa neljässä maassa: Suomi, Ruotsi, Kiina ja Puola. Työntekijöistä 24 % (26 %) oli naisia.

Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2020 oli 12,7 % (16,3 %, luku oikaistu). Sairauksista johtuneet poissaolot olivat 3,6 % (3,4 %, luku oikaistu) teoreettisesta kokonaistyöajasta.

Vuonna 2020, lääketieteellistä hoitoa vaatineiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti eli TRI-luku oli 6,1 (7,0). Vuoden 2020 välitavoite oli 4,7. Vuoden aikana Kiinassa Guangxin metsätaloudessa tapahtui kaksi traagista kuolemantapausta, joista molemmissa oli mukana urakoitsijoiden työntekijöitä. Stora Enso on tutkinut tapauksia ja niiden perimmäisiä syitä yhdessä urakoitsijan ja paikallisten viranomaisten kanssa. Stora Enso tulee jatkossa soveltamaan näistä traagisista tapauksista saamiaan oppeja.

Stora Enson johtamisindeksi mittaa työntekijöiden mielikuvaa esimiehistään. Indeksi lasketaan vuosittaisen työntekijäkyselymme tulosten perusteella. Tavoitteemme oli saavuttaa tulos 85/100 vuoteen 2022 mennessä. Vuonna 2020 johtamisindeksi parani 84:ään (83 vuonna 2019).

Hallituksen ja johtoryhmän palkkiot on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitteessä 7.

Toimittajat

Avainpolitiikka: Toimittajien eettiset toimintaohjeet

Stora Enson vastuullista hankintaa mittaava tunnusluku osoittaa, kuinka suuri osa kokonaishankintakustannuksistamme maksetaan toimittajille, jotka ovat toimittajien eettisen toimintaohjeen piirissä, kun kaikki kategoriat ja maantieteelliset alueet huomioidaan. Vuoden 2020 lopussa 96 % Stora Enson materiaalien, tavaroiden ja palvelujen hankinnasta oli toimintaohjeen piirissä (96 % vuoden 2019 lopussa). Luku ylittää tavoitettamme ylläpitää 95 %:n korkeaa tasoa.

Yhteisö

Avainpolitiikat: Yhteiskuntavastuuohjeet, ihmisoikeuspolitiikka

Guangxi, Kiina

Stora Enso vuokraa yhteensä 81 000 hehtaaria maata Guangxin provinssissa Kiinassa. Vuokratuista maista 53 600 hehtaaria on valtion omistamaa ja 27 400 hehtaaria eli 34 % kokonaispinta-alasta on sosiaalisesti omistettua maata, joka on vuokrattu kyläyhteisöiltä, kotitalouksilta ja paikallisilta metsätiloilta.

Osa Stora Enson vuokraamista maista on ollut vallattuna jo kymmenen vuoden ajan. Valtaajat käyttävät maata pienimuotoiseen maanviljelyyn ja puiden kasvattamiseen. Joissakin tapauksissa valtaajat ovat esittäneet valtauksensa tueksi historiallisia maanomistusasiakirjoja, jotka valtion omistus on kuitenkin kumonnut perättäisissä maareformiprosesseissa.

Vuoden lopussa oli vallattuna 5 350 hehtaaria Stora Enson vuokraamaa tuottavaa maa-aluetta. Tästä 4 870 hehtaaria oli valtion omistamaa ja 480 hehtaaria sosiaalisesti omistettua maata. Noin 4 000 ihmistä viljeli maata tai puita vallatuilla maa-alueilla. Vuonna 2020 Quangxin hallinnon pyrkimykset palauttaa provinssin vallattuja alueita saavuttivat alueet, joissa Stora Enso vuokraa maata valtion omistamilta metsätiloilta. Stora Enso seuraa tarkasti palautusprosessia ja on muun muassa varannut oikeuden pysäyttää menettely milloin tahansa. Olemme myös kouluttaneet paikallisen henkilöstömme tunnistamaan huolenaiheet, edistämään palautekanavamme käyttöä ja pitämään yllä yhteyttä valtaajiin varmistaakseen, että valtaajat ovat tietoisia asioiden etenemisestä eivätkä tunne itseään uhatuksi.

Bahia, Brasilia

Brasilian Bahiassa jatkettiin työtä vuonna 2012 käynnistetyn kestävän kehityksen mukaisen asuttamisaloitteen parissa. Aloitteen tarkoituksena on tarjota maatalousmaata ja koulutustukea maattomien liikkeeseen kuuluville paikallisille perheille. Vuonna 2018 Veracel allekirjoitti uuden sopimuksen maattomien liikkeiden kanssa täydentääkseen aikaisempaa kestävän kehityksen mukaista asutusaloitetta.

Vuodesta 2012 alkaen Veracel on luovuttanut vapaaehtoisesti noin 20 000 hehtaaria maata maattomien hyväksi. Vuoden 2020 loppuun mennessä 215 hehtaaria tai 0,3 % Veracelin omistamaa tuottavaa maata on sellaisten maattomien liikkeiden valtaamaa, jotka eivät ole mukana kestävän kehityksen mukaisessa asutusaloitteessa tai uudessa sopimuksessa. Veracel jatkaa edelleen vallattuna olevien alueiden palauttamista yhtiölle oikeusmenettelyjen kautta.

Vuoden 2020 lopussa Veracelin omistamat maa-alueet olivat yhteensä 213 000 hehtaaria, josta 82 000 hehtaarille on istutettu eukalyptuspuuta sellun tuotantoa varten.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Avainpolitiikka: Ihmisoikeuspolitiikka

Stora Enson sitoutuminen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen kattaa kaikki toimintomme, mukaan lukien työntekijämme, urakoitsijamme, toimittajamme ja lähialueiden yhteisöt. Sen lisäksi, että olemme sitoutuneet noudattamaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita, Stora Enson orjuuden ja ihmiskaupan vastainen julkistus on saatavilla osoitteessa storaenso.com/sustainability. Ihmisoikeudet ovat osa vastuullisuusohjelmaamme, joka noudattaa YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta.

Vaikka kunnioitamme kaikkia ihmisoikeuksia ja pidämme niitä kaikkia tärkeinä, tunnistetut keskeisimmät ihmisoikeusprioriteettimme tulevat olemaan työmme painopisteessä:

• Terveys ja turvallisuus
• Oikeudenmukaiset työ (oikeudenmukaiset työolot, pakkotyö, järjestäytymisvapaus, vapaus syrjinnästä ja häirinnästä)
• Maa-alueisiin ja luonnonvaroihin liittyvien oikeuksien hankinta ja hallinnointi
• Väärinkäytöksistä ilmoittaminen
• Lasten oikeudet (metsäteollisuudelle olennaiset)

Jatkoimme ihmisoikeuksien due diligence -ohjelman kehittämistä vuonna 2020. Vuoden loppuun mennessä olimme saattaneet päätökseen 22 tapausta 24:stä koskien vuonna 2019 identifioituja kehityskohteita.

Korruption ja lahjonnan torjunta

Avainpolitiikat: Liiketoimintakäytäntöjen politiikka, Stora Enson eettiset toimintaohjeet

Liiketoiminnan etiikkaan liittyen Stora Enson eri palautekanavien kautta saaduista ilmoituksista 86 todettiin mahdollisiksi laiminlyöntitapauksiksi vuonna 2020 (57 vuonna 2019). Vuoden 2020 loppuun mennessä saatiin valmiiksi 76 (40) tapausta. Luku sisältää edelliseltä vuodelta avoimiksi jääneitä tapauksia. Kurinpito- tai oikeustoimiin tai prosessien parantamiseen johtaneita tapauksia oli 28 (26) tutkituista tapauksista. Arviomme mukaan kymmenen todennetun väärinkäytöstapauksen voidaan katsoa liittyvän korruptioon ja/tai petokseen (9 vuonna 2019). Kaikki nämä tapaukset johtivat työntekijän irtisanomiseen tai kurinpitomenettelyyn. Kaksi tapausta johti liikesuhteen päättymiseen.

Yhtiön eettisten toimintaohjeiden indeksillä seurataan ja arvioidaan työntekijöiden käsitystä Stora Enson työstä toimintaohjeiden piiriin kuuluvissa asioissa, ja se perustuu vuosittain toteutettavan henkilöstökyselyn tuloksiin. Vuonna 2020 indeksi nousi 86:een (84 vuonna 2019). Tavoitteenamme on aiemman myönteisen kehityksen jatkuminen ja lisäämme panostustamme viestintään ja koulutukseen vuonna 2021.

Ympäristökulut ja -varaukset

Vuonna 2020 Stora Enson ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 91 (54) milj. euroa. Pääasiassa niillä parannettiin ilman ja veden laatua, pienennettiin päästö- ja vuotoriskiä ja parannettiin resurssitehokkuutta ja energiaomavaraisuutta.

Stora Enson ympäristökulut vuonna 2020 olivat yhteensä 195 (172) milj. euroa. Niihin on luettu mukaan poistot, mutta ei korkoja. Ympäristökulut sisältävät verot, palkkiot, hyvitykset, lupiin liittyvät kustannukset, korjaus- ja ylläpitokulut sekä jäteveden puhdistuksessa käytettävät kemikaalit ja tietyt muut materiaalit.

Ympäristövaraukset olivat yhteensä 91 (97) milj. euroa 31.12.2020. Ympäristövarauksista on yksityiskohtaisempia tietoja konsernitilipäätöksen liitteessä 22 (Muut varaukset). Tällä hetkellä ei ole käsiteltävänä tai vireillä ympäristöasioihin liittyviä korvausvaatimuksia, joilla voisi olla olennainen negatiivinen vaikutus konsernin taloudelliseen tilanteeseen. Ympäristövelvoitteisiin liittyvät maksut olivat 18 (12) milj. euroa.

Riskit ja riskienhallinta

Lähestymistapamme riskienhallintaan

Riskit ovat olennainen osa liiketoimintaa ja hallinnointijärjestelmää, ja niihin sisältyy sekä uhkia että mahdollisuuksia, joilla saattaa olla vaikutus Stora Enson tulevaan menestykseen ja taloudelliseen tulokseen sekä sen kykyyn täyttää tietyt yhteiskunnalliset ja ympäristölliset tavoitteet. Stora Enso on sitoutunut varmistamaan, että riskien ja mahdollisuuksien järjestelmällinen, kokonaisvaltainen ja oma-aloitteinen hallinta kuuluu ydinosaamiseemme ja että kaikessa päätöksenteossa edistetään yrityskulttuuria, joka ottaa huomioon sekä riskit että mahdollisuudet. Hallitsemme riskejä ja edistämme mahdollisuuksiamme dynaamista riskianalyysia ja skenaariosuunnittelua johdonmukaisesti soveltaen. Näin vähennämme liiketoimintaamme kohdistuvia uhkia, mitkä saattavat estää meitä saavuttavasta liiketoimintatavoitteitamme.

Riskienhallinnan johtaminen

Stora Ensolla riski määritellään epävarmuuden vaikutukseksi konsernin kykyyn toimia organisaation arvojen, tavoitteiden ja päämäärien mukaisesti. Konsernin hallituksen hyväksymässä riskejä ja sisäistä valvontaa koskevassa toimintapolitiikassa määritellään riskienhallintaan sovellettavan COSO-viitekehyksen (Committee of Sponsoring Organizations) ja ISO 31000 -standardin mukaisen lähestymistavan pääpiirteet. Perimmäinen vastuu yleisestä riskienhallintaprosessista ja asianmukaisen ja hyväksyttävän riskitason määrittelystä, pääosin yhtiön käytäntöjen mukaisesti, on yhtiön hallituksella.

Hallitus on perustanut talous- ja tarkastusvaliokunnan, joka tukee hallitusta Stora Ensossa sovellettavan riskienhallintaprosessin riittävyyden seurannassa ja etenkin taloudellisten riskien hallinnassa ja raportoinnissa. Tämä seuranta kattaa myös ilmastoon liittyvät riskit, jotka käydään läpi vuosittain ja jotka muodostavat erityisen tarkastelun kohteen. Vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnan tehtävänä on valvoa yhtiön toimintaa vastuullisuutta ja yritysetiikkaa koskevissa asioissa sekä yhtiön pyrkimyksiä mallikkaan yritysvastuukansalaisuuden toteuttamiseen ja yhtiön panostusta vastuullisuuden kehitystyöhön.

Riskienhallinnasta vastaava johtaja toimii suoraan talousjohtajan alaisuudessa ja on vastuussa konsernin riskienhallintakehyksen ylhäältä alas tapahtuvan toteutuksen suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta. Kunkin divisioonan ja tukitoiminnon vetäjä on oman johtoryhmänsä kanssa vastuussa prosessin täytäntöönpanosta ja kehyksen ja ohjeistuksien välittämisestä eteenpäin organisaation muille tasoille. Sisäisen tarkastuksen yksikkö arvioi Stora Enson riskienhallintaprosessin toimivuutta ja tehokkuutta.

Vuonna 2020 konsernitason koordinointiryhmä jatkoi TCFD: n (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) suositusten täytäntöönpanoa. Myös yhteistyötä eri riski- ja tarkastustoimintojen välillä vahvistettiin järjestelmällisemmällä rajat ylittävällä yhteistyöllä.

Riskienhallintaprosessi

Riskienhallinta on osa kaikkea päätöksentekoprosessia, ja kaikki merkittävät investointipäätökset sisältävät holistisen riskienarvioinnin. Divisioonat ja konsernin tuki- ja palvelutoiminnot suorittavat keskeisiin tavoitteisiinsa liittyvän kokonaisvaltaisen perusriskiarvioinnin vuosittaisen strategiaprosessin yhteydessä. Riskienhallintaprosessia koskevat erityisohjeet esitetään riskienhallintajärjestelmän ohjeissa.

Liiketoimintayksiköt ja toiminnot tunnistavat riskien lähteet, tapahtumat, mukaan lukien olosuhteiden muutokset, sekä niiden syyt ja mahdolliset seuraukset. Stora Enson riskimallissa esitetään kokonaisvaltainen riskikartta (risk universe), jota käytetään holistisen riskien tunnistamisen ja riskien yhdistelyn tukena. Riskimalli myös luokittelee ja johdonmukaistaa käytettävää riskiterminologiaa.

Riskianalyysiin kuuluu riskiä koskevan ymmärryksen lisääminen, mistä on hyötyä riskien arvioinnissa. Riskiarvioinnin tarkoitus on määritellä riskien tärkeysjärjestys ja tukea päätöksentekoa määrittämällä, mitkä riskit vaativat toimenpiteitä. Riskejä arvioidaan niiden vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskeistä arvioidaan niiden vaikutus ja toteutumisen todennäköisyys, usein tiettyyn riskiskenaarioon perustuen, ja kun huomioon otetaan lisäksi käytössä olevien, riskin pienentämiseen tähtäävien toimenpiteiden toimivuus, voidaan määritellä jäännösriskitaso. Ennalta määritellyissä vaikutusasteikoissa huomioidaan vaikutukset talouteen, turvallisuuteen ja maineeseen, niin määrällisesti kuin laadullisestikin.

Riskien käsittely kattaa yhden tai useamman riskienhallintavaihtoehdon valinnan. Vaihtoehtoja ovat muun muassa välttäminen, vähentäminen, jakaminen ja pitäminen. Koetun riskirajan ylittäville riskeille määritellään myös muita riskien vähentämistoimenpiteitä, joissa yhdistyvät riskien käsittelytoimenpiteiden vastuunjako ja aikataulutus.

Vuosittaisen perusriskiarvioinnin jälkeen priorisoidut ja kehittyvät riskit, niiden arviointi ja niihin liittyvät vastaavat riskienhallinnan toimet sekä liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat käydään läpi divisioonien puolivuosittain pidettävissä raportointikokouksissa.

Huolimatta siitä, mitä toimenpiteitä riskien hallinnassa ja niiden vaikutusten lievittämisessä käytetään, ja ottaen huomioon, että osa riskeistä ei ole johdon suoraan hallittavissa, riskien toteutuessa ei voida absoluuttisesti taata, ettei niillä voisi olla merkittäviä haittavaikutuksia Stora Enson liiketoimintaan, taloudelliseen tilaan, tulokseen tai kykyyn täyttää taloudelliset velvoitteensa.

Pääasialliset riskitekijät

Suurimmat riskit vuonna 2020

Riski	Riskiluokka	Ajanjakso*	Muutos vuodesta 2019	Johdon mahdollisuus vaikuttaa
Suuri vaikutus – korkea todennäköisyys
A. Makrotalous, geopolitiikka ja valuuttakurssit	S/F	ST	Kasvanut	Matala
B. Ilmaston lämpeneminen - fyysiset vaikutukset	S	LT	Kasvanut	Matala
C. Sääntelyn muutokset	S/C	MT	Kasvanut	Matala
	Kohtuullinen vaikutus – erittäin suuri todennäköisyys
D. Terveys ja turvallisuus: työntekijät ja laajempi työvoima	O	ST	Vakaa	Korkea
	Kohtuullinen vaikutus – korkea todennäköisyys
E. Informaatioteknologia, tietoturva ja digitalisaatio	O	MT	Vakaa	Keskitasoa
F. Hankinta	S/O	MT	Vakaa	Keskitasoa
	Suuri vaikutus – todennäköisyys keskitasoa
G. Etiikka ja vaatimustenmukaisuus	C	MT	Vakaa	Keskitasoa
H. Ihmiset ja osaaminen	O	MT	Vakaa	Korkea
	Kohtuullinen vaikutus – todennäköisyys keskitasoa
I. Kilpailu ja markkinakysyntä	S	MT	Vakaa	Matala
J. Omaisuusriskit	O	ST/LT	Kasvanut	Korkea
K. Tuoteturvallisuus	O/C	MT	Vakaa	Korkea
L. Strategiset investoinnit	C	MT	Laskenut	Keskitasoa
M. Yhteisösuhteet ja ihmisoikeudet	O/C	MT	Vakaa	Keskitasoa
	Suuri vaikutus – matala todennäköisyys
N. Metsät ja maan käyttö	O/C	MT	Vakaa	Keskitasoa
O. Fuusiot, yritysostot ja -myynnit	O/C	MT	Vakaa	Korkea

*Merkityksellisin ajanjakso, jolloin taustalla olevien riskitekijöiden odotetaan manifestoituvan

Symbolit

S = strateginen

O = operatiivinen

C = vaatimustenmukaisuus

F = rahoitusmarkkinat ja raportointi

• ST = lyhyt aikaväli (seuraavat 12 kuukautta) MT = keskipitkä aikaväli (1-5 vuotta)
• LT = pitkä aikaväli (25-30 vuotta)

Strategiset riskit

Makrotalous, geopolitiikka ja valuuttakurssit

Stora Enso toimii yli 30 maassa, ja maailmantalous vaikuttaa sen toimintoihin. Muutokset taloustilanteessa, markkinoiden tiukat korjausliikkeet, valuuttakurssien epävakaus ja talouden krooninen epätasapaino voivat vaikuttaa kielteisesti ja olennaisesti konsernin tulokseen, rahavirtoihin ja taloudelliseen tilanteeseen. Maailmanlaajuisen taantuman pitkittyminen voi vaikuttaa olennaisesti ja haitallisesti Stora Enson tulokseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Taantuma voi vaikuttaa olennaisesti myös konsernin asiakkaisiin, toimittajiin ja muihin liiketoiminnan osapuoliin. Valuuttakurssien vaihtelulla voi olla olennainen vaikutus raportoituihin tuloksiin transaktio- ja muuntoriskin vaikutusten kautta.

Merkittävällä ja jatkuvalla talouden taantumalla tai taloudellisella sokilla, kuten COVID-19 vuonna 2020, voi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia konsernin toimintakykyyn ja taloudelliseen tilanteeseen. Vaikka maailmantalouden näkymät ovat kirkastuneet vuoden 2020 loppupuolella, perusolettamuksemme osoittavat heikomman toipumisen vuonna 2021 kuin aikaisemmin ennakoitiin. Viimeaikaiset positiiviset rokoteuutiset ovat siirtäneet riskien tasapainoa huomattavasti ja avanneet oven rajoitusten nopeampaan lieventämiseen. Muut haittariskit, mukaan lukien lisääntynyt riskin välttäminen kotitalouksissa, yrityksissä ja sijoittajien keskuudessa, systeemisen sietokyvyn heikkous ja hidas kasvu keskipitkällä aikavälillä, ovat kuitenkin edelleen merkittäviä. Tästä syystä makrotaloudellisen kokonaisriskin katsotaan kasvaneen suhteellisesti verrattuna olosuhteisiin vuoden 2019 lopussa.

Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernin tulee hallita hallituksen hyväksymien toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on kustannustehokas konserniyritysten varainhankinta ja tuloksen heilahtelujen pienentäminen rahoitusinstrumenttien avulla. Konsernin pääasialliset rahoitusriskit valuuttariskin ohella ovat korkoriski, varainhankintariski, hyödykkeiden hintariski ja luottoriski. Rahoitusriskejä käsitellään yksityiskohtaisemmin konsernitilinpäätöksen liitteessä 24 (Rahoitusriskien hallinta).

Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet

Konsernin monipuolinen liiketoimintaportfolio pienentää altistumista yksittäisissä maissa ja tuotesegmenteissä. Seuraamme jatkuvasti ulkoisen ympäristön kehitystä ja käytämme suunnittelussa oletuksia ja dynaamista skenaariomallintamista, jotka ottavat huomioon keskeisiin makrotaloudellisiin tekijöihin liittyvät merkittävät lähiajan, keskipitkän aikavälin ja pitkän ajan riskit ja kehitysajurit. Seuraamme tarkasti hallituksen hyväksymää riskinottoa tiettyjen taloudellisten mittarien osalta ja hallitsemme aktiivisesti rahavirtaa ja likviditeettiä. Suojaamme 50 % hyvin todennäköisestä 12:sta kuukauden nettovaluuttavirrasta päävaluutoissa. Vähennämme muuntoriskiä rahoittamalla investoinnit paikallisella valuutalla silloin, kun se on taloudellisesti mahdollista. Divisioonat seuraavat säännöllisesti tilausvirtojaan ja muita keskeisiä käytettävissä olevia mittareita, jotta ne voivat reagoida nopeasti kauppaolosuhteiden heikkenemiseen. Mikäli yleinen taloudellinen tilanne tai pääasialliset taloudelliset indikaattorit heikkenevät merkittävästi, konserni tunnistaa ja toteuttaa kustannussäästöjä tasapainottaakseen myynnin heikentymisen vaikutusta katteisiin.

Mahdollisuudet

• Stora Enson laaja-alainen liiketoiminta ja laaja maantieteellinen toiminta-alue, kilpailulliset vahvuudet ja vahva tase vähentävät konsernin riskialttiutta.

• Ympäristössä, jossa valuuttakurssit ja makrotalous vaihtelevat, on tarjolla myös strategisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Ilmaston lämpeneminen - fyysiset vaikutukset

Ilmastonmuutokseen liittyvät fyysiset riskit arvioidaan pitkän aikavälin (25-30 vuotta) stressiskenaarioon perustuen. Muutokset sademäärissä, kuivuuskausissa, taifuunit ja ankarat pakkaskaudet subtrooppisilla alueilla saattavat vahingoittaa toimintoja ja puuviljelmiä. Keskilämpötilojen nousu voi muuttaa metsien puulajeja. Kuivuusjaksot yhdessä korkeiden lämpötilojen kanssa voivat lisätä metsäpalojen ja hyönteistuhojen riskiä. Metsäpaloilla ja hyönteistuhoilla voi olla vaikutus metsiin ja paikallisiin puuhintoihin. Leudommat talvet vaikuttavat puunkorjuuseen ja puiden kuljetukseen sekä kuljetuskustannuksiin pohjoisilla alueilla. Tuotantoyksikkömme veteen liittyvää riskiä ei pidetä merkittävänä riskinä maantieteellisen sijainnin perusteella. Riskitason nousu vuoteen 2019 verrattuna johtuu poliittisten päätösten ja monenvälisen koordinoinnin puutteesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mikä lisää fyysisten vaikutusten todennäköisyyttä. Katso myös kohdat "Sääntelyn muutokset" sekä "Hankinta".

Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet

Fyysiset riskit ovat suurelta osin riskinsiirron ja näin ollen omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelmiemme kattamia. Metsä- ja puuviljelmäomaisuus edustaa noin 35 % konsernin taseesta. Tämän omaisuuden osalta Stora Enso hyötyy vahvasta strategisesta häiriönsietokyvystä, joka syntyy omaisuuden maantieteellisestä hajautuksesta. Lisäksi hyönteistuhoihin liittyviä riskejä, kuten kaarnakuoriaisvahinkoja pohjoismaisessa metsäomaisuudessa, rajoittaa pohjoisten metsien luontaisesti parempi kestävyys verrattuna esimerkiksi Keski-Euroopan metsiin. Perusteellinen puuviljelmien suunnittelu hallalle alttiiden alueiden välttämiseksi ja kiistoja aiheuttamattomat puunviljelyohjelmat ja T&K-ohjelmat parantavat puiden äärilämpötilojen sietokykyä. Stora Enso ylläpitää monimuotoisia metsätyyppejä ja -rakenteita ja tukee monimuotoisuutta myös puun hankinnassa. Puunkorjuu pehmeällä maalla vaatii parhaiden käytäntöjen ohjeistuksen toimeenpanoa.

Mahdollisuudet

• Pohjoiset metsät Suomessa ja Ruotsissa hyötyvät lisääntyneestä lämpösummasta ja pidemmistä kasvukausista, jotka nopeuttavat metsien kasvua. Tällä on suora positiivinen vaikutus omien metisen arvoon sekä epäsuora vaikutus, joka liittyy puun saatavuuteen ja kustannuksiin markkinoilla.

Kilpailu ja markkinakysyntä

Megatrendit, kuten ympäristötietoisuus ja ilmaston lämpenemisen torjunta, vaikuttavat kilpailutilanteeseen sekä raaka-aineiden, energian ja tuotteiden tarjonnan ja kysynnän epätasapainoon. Tilanteen jatkuminen voi vaikuttaa kannattavuuteen. Pakkaus-, sellu-, puutuote- ja paperitoimialat ovat kypsiä ja pääomavaltaisia, ja niillä on kova kilpailu. Stora Enson pääkilpailijoihin kuuluu useita suuria kansainvälisiä metsäteollisuusyhtiöitä sekä lukuisia alueellisia ja erikoistuneita kilpailijoita. Asiakaskysyntä vaikuttaa tuotehintoihin, ja talouden yleinen kehitys sekä varastotasot heijastuvat kysyntään. Tuotteiden hintoihin, jotka ovat toimialallamme taipuvaisia syklisyyteen, vaikuttavat kapasiteettien käyttöasteet, jotka laskevat taloudellisesti hitaina aikoina. Hintamuutokset vaihtelevat tuotteiden ja maantieteellisten alueiden välillä.

Seuraavassa taulukossa esitetään +/-10 prosentin hintojen ja volyymien muutoksen vaikutus eri segmenttien liiketulokseen vuoden 2020 lukujen perusteella.

Liiketulos: +/-10 %:n muutoksen vaikutus, milj. euroa

Segmentit	Hinta	Määrä
Packaging Materials	296	118
Packaging Solutions	58	20
Biomaterials	109	32
Wood Products	135	44
Forest	201	15
Paper	180	50

Lisäksi äärimmäiset sääilmiöt voivat ilmaston lämpenemiseen liittyvänä riskinä häiritä asiakkaidemme toimintaa ja johtaa siten lisääntyneeseen kysynnän epävakauteen.

Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet

Tuotekysynnän ja kulutustottumusten muutoksiin vastaaminen sekä uusien kilpailukykyisten ja taloudellisesti järkevien tuotteiden kehittäminen edellyttävät innovaatiota, jatkuvaa kapasiteetin hallintaa ja rakenteellista kehittämistä. Kysyntään, hintoihin, kilpailuun ja asiakkaisiin liittyviä riskejä seurataan säännöllisesti divisioonissa ja liiketoimintayksiköissä osana normaalia liiketoiminnan johtamista. Näitä riskejä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti myös konsernin tasolla. Tavoitteena on luoda laajempi kuva konsernin tuotantorakenteesta ja yleisestä pitkän aikavälin kannattavuuspotentiaalista.

Mahdollisuudet

Stora Enso, yhtenä maailman suurimmista yksityismetsänomistajista, hyötyy uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvasta strategiasta. Ilmastonmuutos vaikuttaa asiakkaiden ja kuluttajien tarpeisiin ja me keskitämme puun ja puupohjaisten materiaalien käyttöön liittyvän asiantuntemuksemme niihin vastaamiseen. Uusiutuvista materiaaleista valmistetut tuotteemme, joilla on matala hiilijalanjälki, auttavat asiakkaitamme ja koko yhteiskuntaa alentamaan hiilidioksidipäästöjä, sillä ne tarjoavat vaihtoehdon fossiilisista polttoaineista ja muista uusiutumattomista materiaaleista valmistetuille tuotteille.

Toimintariskit

Terveys ja turvallisuus: Työntekijät ja laajempi työvoima

Turvallisuuden hallinnassa epäonnistuminen voi vahingoittaa konsernin työntekijöitä tai urakoitsijoita sekä toimintojemme lähellä olevia yhteisöjä ja ympäristöä. Fyysisten vammojen, terveysvaikutusten ja ympäristövahinkojen lisäksi mahdollisia vaikutuksia ovat vahingonkorvaukset työntekijöille tai kolmansille osapuolille, konsernin maineen vahingoittuminen tai konsernin kyvyttömyys houkutella ja pitää ammattitaitoisia työntekijöitä. Valtion viranomaiset voivat myös väliaikaisesti sulkea yhtiön toimintoja.

Henkilöstön turvallisuudesta ei voida koskaan tinkiä, joten Stora Enson tulee olla tietoinen mahdollisista turvallisuusriskeistä ja ohjeistaa henkilöstöä niiden varalta. Riskit voivat liittyä esimerkiksi matkustamiseen, työskentelyyn ja oleskeluun maissa, joissa turvallisuustaso on alhainen ja rikollisuus yleistä. Liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää panostaa avainhenkilöiden turvallisuuteen.

Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet

Stora Enson tavoitteena on tarjota työpaikka, jossa ei satu onnettomuuksia. Konserninlaajuisen turvallisuuskulttuurin vahvistaminen tarkoittaa että jokainen on vastuussa siitä että jokainen työpäivä on terveellinen ja turvallinen. Tämä koskee kaikkia storaensolaisia ylimmästä johdosta alkaen. Turvallisuuden johtaminen perustuu kansainvälisiin standardeihin, kuten OHSAS 18001 ja ISO45001, mutta prosessimme ylittävät järjestelmien vaatimukset.

Stora Enson turvallisuustyö koskee myös alihankkijoita, toimittajia ja vierailijoita tehtailla. Kannustamme kaikkia antamaan palautetta ja ideoita siitä miten turvallisuutta voisi edelleen parantaa. Lisäksi kannustamme alihankkijoita ja toimittajia turvalliseen työskentelyyn sähköisen oppimisympäristön avulla. Korostamme turvallisuuden tärkeyttä pyytämällä toimittajilta tietoa heidän turvallisuustyöstään jo tarjousvaiheessa.

Stora Enson terveys- ja turvallisuuspolitiikka määrittää turvallisuustyön tavoitteet sekä hallinnointimallin sekä sen kuinka integroimme turvallisuuden vuosisuunnitelmiin ja raportointiin.

Turvallisuustyötämme ohjaavat seuraavat dokumentit:

• Stora Enso Code toimintaohjeemme
• Toimittajien toimintaohje
• Vähimmäishenkilöstövaatimukset ja työolosuhteet
• maailmanlaajuinen puitesopimus
• monimuotoisuuspolitiikka

Lisätietoa turvallisuustyöstämme on englanninkielisessä Sustainability 2020 -raportissa, osiossa Employees and wider workforce.

Mahdollisuudet

• Hyvät tulokset työterveydessä ja -turvallisuudessa vahvistavat yhtiön työnantajamielikuvaa.
• Sitoutuminen, tehokkuus ja tuottavuus paranevat.

Informaatioteknologia, tietoturva ja digitalisaatio

Stora Enso on riippuvainen tietojärjestelmistä sekä sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässään että päivittäisessä liiketoiminnan hallinnassa. Konsernin tietojärjestelmät, henkilöstö ja toimitilat altistuvat kyberturvallisuusriskeille. Epäonnistuminen digitalisaation ja kognitiivisen teknologian hyödyntämisessä voi heikentää Stora Enson kilpailukykyä. Muut tietotekniikkariskit liittyvät IT-palvelujen mahdollisiin käyttökatkoksiin toimintojen inhimillisen virheen, tietokonetilojen ja palvelinkeskusten laitevaurion tai verkkoyhteyden ongelmien seurauksena tai kun toimittaja ei pysty noudattamaan palvelutasosopimusta.

Luottamuksellisen tiedon paljastuminen tietojen käsittelyperiaatteiden noudattamatta jättämisen, vahingon tai rikollisen teon seurauksena voi johtaa taloudellisiin vahinkoihin, sakkoihin, häiriöihin tai viivästyksiin uusien liiketoimintojen käynnistyksessä, asiakkaiden ja markkinoiden luottamuksen menetykseen sekä tutkimussalaisuuksien ja muun ratkaisevan tärkeän liiketoimintatiedon menetykseen. Mahdollisia seurauksia ovat myös varmuuskopioiden menetykset ja tietosuojasäännösten rikkomukset.

Liiketoiminnan digitalisoituminen muuttaa edelleen organisaatioiden toimintatapoja. Digitalisaation mahdollisuudet läpäisevät liiketoiminnan ja toimintamallien kaikki osa-alueet ja muokkaavat uusiksi tapoja, joilla yritykset ja toiminnot tuottavat lisäarvoa. Siksi digitalisaatioon liittyy myös mahdollisia häiriötekijöitä. Asiakkaat, sääntelyviranomaiset ja muut sidosryhmät odottavat lisäksi, että yritykset ymmärtävät niillä tosiasiassa tai mahdollisesti hallussaan olevien tietojen luonteen ja tähän liittyvät riskit ja että niiden tiedonhallinta on suunnitelmallista.

Liiketoimintaprosessien eroosio sekä kyvyttömyys hyödyntää teknologian tuomia mahdollisuuksia tai siihen liittyviä synergiaetuja saattavat vaikuttaa merkittävästi Stora Enson kykyyn kilpailla markkinoilla.

Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet

Riskejä hallitaan aktiivisesti IT-riskien hallintajärjestelmän puitteissa. Lisäksi sovelletaan parhaiden käytäntöjen mukaista muutoksenhallintaa ja projektimenetelmiä. Käyttöön on otettu useita turvatoimia, joiden avulla vahvistetaan luottamuksellisen tiedon suojausta ja helpotetaan kansainvälisten määräysten noudattamista. Erityisiä menetelmiä ovat perusteellinen tarjouspyyntöprosessi liiketoiminnan kannalta ratkaisevan tärkeiden palvelujen toimittajien valinnassa, toimittajien auditoinnit, vuosittaiset tarkastukset ja auditoinnit, matalan riskien alueilla sijaitsevat palvelinkeskukset, kriittisten palvelujen varayhteydet, toipumissuunnitelmat, kohdennetut tarkkailu- ja tutkintatoimet, viestinnän, tiedon ja laitteiden salaus sekä laiteturvallisuuden etähallinta ja tietoturvakoulutus.

Stora Ensolla on kattava digitalisaatio-ohjelma, jonka tavoitteena on tuottaa konsernille kilpailuetua hyödyntämällä täysimääräisesti mahdollisuuksia kasvattaa liikevaihtoa ja lisätä sisäistä tehokkuutta. Stora Ensolla on myös ulkopuolisten kumppaneiden kanssa perustettu ohjelma, jonka tavoitteena on löytää teknologian kehityshankkeita, joilla on selkeä liiketoiminnallinen tavoite. Näissä hankkeissa hyödynnetään nopeaa, kokeellista prototyyppien valmistusta, ja niiden avulla on mahdollista tunnistaa ja jatkokehittää aloitteita, jotka vauhdittavat Stora Enson digitaalista agendaa uusien tekniikoiden ja ominaisuuksien tutkimisen kautta.

Mahdollisuudet

• Toiminnan tehostaminen ja suorituskyvyn optimointi, innovatiivinen tuotevalikoima ja uudet asiakkaille tarjottavat palvelut digitalisaation ja pitkälle kehitettyjen IT-järjestelmien avulla.

• Uusi tekniikka tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia prosessien entistä pidemmälle viedylle optimoinnille ja automatisoinnille, uusien liiketoimintamallien kehittämiselle sekä entistä paremmille arvolupauksille niin asiakkaiden kuin kuluttajien suuntaan.

Hankinta

Stora Enson toimittajille suunnatun eettisen ohjeiston noudattamatta jättäminen voi johtaa sopimuksellisiin, taloudellisiin tai maineeseen liittyviin vahinkoihin ja liikevaihdon menettämiseen, mikäli Stora Enso joutuisi asiakkaittensa mustalle listalle. Samoin alihankkijoiden huono työturvallisuus voi olla riski maineellemme. Raaka-aineiden nousevat hinnat ja materiaalien, tuotteiden ja palvelujen saatavuus voivat vaikuttaa haitallisesti Stora Enson kannattavuuteen. On ensiarvoisen tärkeää taata yhteys luotettaviin ja kilpailukykyisiin toimittajiin sekä hallinnoida kustannuksia ja tuottavuutta proaktiivisesti. Stora Enso on riippuvainen ulkopuolisista maakaasun, öljyn ja hiilen toimittajista. Lisäksi lähes puolet konsernin kuluttamasta sähköstä tulee ulkopuolisilta toimittajilta. Siten Stora Enso altistuu energian markkinahinnan muutoksille ja toimitusketjun häiriöille. Ilmaston lämpenemiseen liittyvät fyysiset riskit, kuten potentiaaliset akuutit saatavuusongelmat tai veden krooninen puute, saattavat pitkällä aikavälillä vaikuttaa konsernin toimintaan hankintaketjujemme kautta. Toimitusketjun häiriöiden riski on lisääntynyt myös verkkotapahtumien, pandemiaan liittyvien sulkutoimien, poliittisen epävakauden ja muiden maailmanlaajuiseen kauppaan liittyvien tekijöiden vuoksi.

Seuraavassa taulukossa esitetään Stora Enson suurimmat menoerät.

Kustannusten jakauma 2020

Operatiiviset kustannukset	% kokonaiskustannuksista		% liikevaihdosta
Logistiikka ja komissiot	11 %		10 %
Tuotantokustannukset
Kuitu	32 %		30 %
Kemikaalit ja täyteaineet		9 %	9 %
Energia		6 %	5 %
Materiaalit		6 %	5 %
Henkilöstö	16 %		15 %
Muut	13 %		12 %
Poistot		7 %	7 %
Yhteensä	100 %		93 %
Operatiiviset kustannukset ja liikevaihto yhteensä (milj. euroa)	7 954		8 553
Osakkuus- ja yhteisyritykset, operatiivinen			51
Operatiivinen liiketulos (milj. euroa)			650

Stora Enso on monilla alueilla riippuvainen tavarantoimittajista sekä niiden kyvystä toimittaa oikeanlaisia tuotteita ja palveluja oikeaan aikaan. Stora Ensolle tärkeimmät tuotteet ovat kuitu, kemikaalit ja energia sekä koneet ja laitteet käyttöpääomainvestoinneissa. Ensi- ja toissijaisten hiilineutraalien biopolttoaineiden kasvava kysyntä saattaa kasvattaa energiakustannuksia. Kuivuudella ja sademäärien muutoksilla voi olla vaikutus vesivoiman tuotantoon ja sähkön hintaan Euroopassa toimivien yksiköiden osalta. Merenpinnan nousu vaikuttaa pitkällä aikavälillä satamiin pääsyyn ja meriveden tunkeutuminen voi aiheuttaa häiriöitä saapuvassa ja lähtevässä toimitusketjussa. Tärkeimmät palvelut ovat kuljetukset sekä erilaiset ulkoistetut liiketoiminnantukipalvelut. Toimittajien rajallinen määrä on riski joidenkin tällaisten palvelujen osalta.

Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet

Tuotantopanoskulujen epävakautta seurataan tarkasti niin liiketoimintayksikköjen kuin divisioonien ja konsernin tasolla. Konsernilla on johdonmukainen ja pitkäaikainen energian suojausstrategia. Hinta- ja tarjontariskejä hallitaan lisäämällä omaa energiantuotantoa ja omistamalla Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman kaltaisten kilpailukykyisten voimalaitosten osakkeita sekä pitkäaikaisten toimitussopimusten ja johdannaisten avulla. Konserni suojaa hintariskejä raaka-aine- ja lopputuotemarkkinoilla ja tukee osaltaan kyseisten markkinoiden kehitystä. Siksi konsernilla on useita toimittajia, joiden toimintaa se seuraa, jotta tuotannon jatkuvuus, liiketoimet tai kehitysprojektit eivät vaarantuisi.

Toimittajat ja alihankkijat ovat osa Stora Enson arvoketjua, joten niiden on noudatettava yhtiön yritysvastuuvaatimuksia. Yritysvastuuasioiden heikko hallinta toimitusketjussa voi vahingoittaa Stora Ensoa ja sen mainetta. Stora Enson kestävyysvaatimukset toimittajille ja auditointijärjestelmät kattavat niin raaka-aineet kuin muut tavarat ja palvelut. Toimittajien ympäristöön, yhteiskuntaan ja liiketapoihin liittyvien riskien arvioimiseen käytetään itsearviointikyselyjä ja toimittaja-auditointeja. Tällaisissa arvioinneissa tehtyjä havaintoja seurataan jatkuvasti, ja progressiivisia mustan listan menetelmiä sovelletaan tarpeen mukaan.

Mahdollisuudet

• Rakentamalla vahvoja ja mitattavissa olevia suhteita parhaisiin toimittajiin voimme lisätä globaalin liiketoimintamme arvoa ja lisätä innovaatiota.

• Yhtenäisen hankintaprosessin vahvistaminen lisää kyvykkyyttämme ja tarjouspyyntöjen laatua kulujen karsimiseksi. Toimittajien vastuullisuuden kehittäminen vähentää omia riskejämme.

Ihmiset ja osaaminen

Rekrytointi, työntekijöiden pysyvyys ja osaavan henkilöstön kehittäminen sekä lahjakkuuksien hallinta kautta Stora Enson maailmanlaajuisen organisaation on elintärkeää yhtiön menestykselle. Kilpailu työntekijöistä on kovaa, eikä konserni välttämättä pysty houkuttelemaan tai pitämään pätevää henkilöstöä. Merkittävä osa Stora Enson työntekijöistä on ammattijärjestöjen jäseniä. Konserni saattaa joutua mukaan työsopimuskiistoihin etenkin työmarkkinaneuvottelujen aikana tai silloin, kun yksiköiden myyntien ja sulkemisten takia toteutetaan uudelleenjärjestelyjä ja vähennetään henkilöstöä.

Lisäksi metsäteollisuus on tehnyt Suomessa perusteellisia muutoksia yleissitoviin sopimuksiin, joten Stora Enso siirtyy työehtosopimusmalliin asteittain vuodesta 2022 lähtien. Muutos ja hyväksytyn prosessin toteuttaminen lisäävät työmarkkinaosapuoliin liittyvää epävarmuutta.

Mahdollisia vaikutuksia ovat avainhenkilöiden menetykset, konsernin kyvyttömyys houkutella uusia tai asianmukaisesti koulutettuja työntekijöitä tai viivästykset avainhenkilöiden palkkauksessa. Nämä vaikutukset voivat vahingoittaa merkittävästi konsernin liiketoimintaa sekä estää konsernia ja sen divisioonia saavuttamasta strategiset tavoitteensa. Työsopimuskiistoilla ja lakoilla voi olla olennaisia haittavaikutuksia liiketoimintaan, taloudelliseen tilanteeseen ja kannattavuuteen.

Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet

Stora Enso hallitsee riskejä ja lahjakkuuksien menettämistä erilaisten toimien avulla. Näitä toimia ovat esimerkiksi paremman kokonaiskuvan saaminen yhtiön henkilöstöstä, Stora Enson työnantajabrändin tunnettuuden lisääminen yhtiön sisällä ja ulkopuolella, tiettyjen palkitsemiskäytäntöjen maailmanlaajuinen käyttöönotto ja lahjakkuuksien tunnistamisen ja kehittämisen tehostaminen. Lisäksi hyödynnämme aktiivisesti lahjakkuuksien ja johdon arviointeja sekä seuraajasuunnittelua avainasemissa. Ammattijärjestöt edustavat suurinta osaa työntekijöistä, ja voimassa on useita työehtosopimuksia niissä maissa, joissa Stora Ensolla on toimintaa. Näin ollen suhteilla ammattijärjestöihin on tärkeä merkitys työmarkkinariskien hallinnassa.

Mahdollisuudet

• Taitavat ja omistautuneet työntekijät erittäin tärkeitä yhtiön menestykselle
• Sitoutuneet ja tehokkaat työntekijät mahdollistavat yhtiön muutosstrategian toteuttamisen ja kaupallisen menestyksen.

Omaisuusriskit

Fyysiseen omaisuuteen, josta tuotantolaitosten kapasiteetti muodostuu, liittyy ominaisriskejä ja vioittumisen vaara. Riskinä on myös ohjeiden vastainen käyttö, joka voi johtaa suunnittelemattomaan tuotantoseisokkiin, tuotteiden huonoon laatuun tai alhaisempaan määrään tai tuotantokustannusten nousuun. Vaurioita mahdollisesti aiheuttavien ominaisriskien lisäksi johdon on otettava huomioon myös niiden suhteellinen merkitys, esimerkiksi kunkin omaisuuserän kriittisyys laitoksen kyvylle toimittaa tilaukset ja noudattaa liiketoimintasuunnitelmaa. Joissakin tapauksissa riskit ovat seurausta laitteiden suunnittelun puutteista tai käyttötavasta ja -käytännöistä. Konsernissa merkittävät omaisuusriskit liittyvät valtaosin integroidun (mutta myös integroimattoman) sellun sekä siihen liittyvän energian tuotantoon. Fyysiseen omaisuuteen liittyvät riskit ovat hieman kasvaneet vuoden 2019 loppuun verrattuna johtuen huoltovelan pienentämisen viivästymisistä osittain COVID-19-rajoitusten vuoksi.

Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet

Stora Ensolle on tärkeää suojata tuotantolaitokset ja liiketoiminnan tulokset, jotta yllättäviltä tuotannonkeskeytyksiltä voidaan välttyä. Järjestelmällisten menetelmien avulla voidaan tunnistaa, mitata ja valvoa erityyppisiä riskejä ja niille altistumista. Divisioonien riskiasiantuntijat käsittelevät näitä asioita yhdessä vakuutusyhtiöiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tuotantoyksiköissä suoritetaan vuosittain teknisiä riskiarvioita. Riskienhallintaohjelmia ja ehdotettujen investointien kustannushyötyanalyyseja hallinnoidaan sisäisen raportoinnin sekä riskien arviointityökalujen avulla. Lisäksi käytössä on sisäisiä ja ulkoisia omaisuusvahinkojen ehkäisyohjeita, palovahinkojen torjumiseen kohdistuvia arviointeja, tärkeimpiin koneisiin liittyviä riskienarviointeja ja muita vahinkojen ehkäisyohjelmia. Suunnitellut kunnossapitoseisokit ja muut työt ovat tärkeitä koneiston toimintakunnon ylläpidossa. Määräaikaishuolto-ohjelmien ja varaosaseurannan avulla varmistetaan tärkeimpien koneiden ja laitteiden käytettävyys sekä teho.

Mahdollisuudet

• Kunnossapidon optimointi ja tarkasti ohjatut vahinkojen ehkäisyohjelmat
• Mahdollisuus saada kilpailuetua tuottavuuden ja kokonaistehon kasvattamisella

Tuoteturvallisuus

Tuotteitamme käytetään kuluttajille tarkoitetuissa neste- ja elintarvikepakkauksissa. Mahdolliset viat voivat siten aiheuttaa terveysriskejä tai heikentää pakkausten toiminnallisia ominaisuuksia, mikä voi johtaa kalliiksi tuleviin tuotteiden takaisinvetoihin. Puutuotteitamme käytetään rakennuksissa, mikä voi johtaa tuotevastuuseen rakenteellisessa suunnittelussa, tuotteiden valinnassa tai asennuksessa mahdollisesti sattuneista virheistä. Tuoteturvallisuuden takaamisessa epäonnistumisen mahdollisia vaikutuksia ovat tuotteiden takaisinvedot, joihin liittyy merkittäviä kustannuksia, kuten kuluttajien epäsuorien kulujen korvaaminen, sekä mainevahingot.

Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet

Elintarvikepakkauksia valmistavat tehtaat ovat laatineet sertifioituja hygieniajärjestelmiä, jotka perustuvat riski- ja vahinkoanalyyseihin. Tuoteturvallisuuden varmistamiseksi Stora Enso osallistuu aktiivisesti Euroopan paperiteollisuuden liiton (CEPI) kemikaalien turvallisuuden ja tuoteturvallisuuden työryhmiin. Lisäksi kaikilla Stora Enson tehtailla on sertifioidut ISO-laatujärjestelmät. Riskeille altistumista rajoitetaan myös sopimusten vastuunrajoituksilla ja vakuutuksilla.

Mahdollisuudet

Erottautuminen ja arvon luominen ylivoimaisella tuotteiden laadulla ja mahdollisimman korkealla vaatimustenmukaisuudella.

Metsät ja maan käyttö

Puu on Stora Enson tärkein raaka-aine. Sidosryhmien odotuksiin vastaamatta jättäminen tai laiminlyönnit alkuperäketjun seurannassa sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävissä maan- ja metsänhoitokäytännöissä puunhankinnan ja istutusten eri vaiheissa saattaisivat myös vahingoittaa Stora Enson mainetta ja aiheuttaa rahallisia menetyksiä. Ennakoimattomat muutokset metsäsertifiointijärjestelmissä voivat rajoittaa sertifioitujen raaka-aineiden saatavuutta. Väestönkasvun, ilmaston lämpenemisen, maatalousmaan ja bioenergian kasvavan kysynnän sekä puun tuotannon ja sen kysynnän välisen kuilun levenemisen kaltaiset globaalit haasteet edellyttävät meiltä entistä tehokkaampaa luonnonvarojen käyttöä. Katso myös kohdat Ilmaston lämpeneminen - fyysiset vaikutukset, Sääntelyn muutokset ja Yhteisösuhteet ja ihmisoikeudet.

Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet

Stora Enson kestävän puun- ja kuidunhankinnan sekä maankäytön periaatteilla, luotettavilla jäljitettävyysjärjestelmillä sekä metsien sertifioinnin aktiivisella edistämisellä varmistetaan, ettei tuotantoketjuumme pääse missään vaiheessa muista kuin hyväksytyistä lähteistä peräisin olevaa puuta tai kuitua. Hakkuutähteitä ja muuta metsäperäistä biomassaa energiakäyttöön hankkiessaan Stora Enso noudattaa metsäenergian korjuuta varten laadittuja erityisohjeita, jotka myös sisältävät tiukkoja ympäristövaatimuksia.

Mahdollisuudet

Puut sitovat hiilidioksidia ilmakehästä ja yhdessä puupohjaisten tuotteiden kanssa toimivat hiilinieluina, joten kestävästi hoidetuista metsistä peräisin oleva puu on hiilineutraali, uusiutuva vaihtoehto monille uusiutumattomille materiaaleille. Kun metsiä ja viljelmiä hoidetaan vastuullisesti, uudet puut kasvavat kaadettujen tilalle sitoen jälleen lisää hiilidioksidia ilmakehästä. Hyvin hoidetut metsät voivat parantaa kokonaisten ekosysteemien kykyä sietää paremmin haitallisia vaikutuksia ja hyödyntää myönteisiä tekijöitä.

Fuusiot, yritysostot, yritysmyynnit ja uudelleenjärjestelyt

Odotetun hyödyn tai arvon saamatta jäämisellä jonkin hankinnan tai omaisuuden myymisen tai uudelleenjärjestelyn yhteydessä saattaa olla vakavia taloudellisia vaikutuksia. Konsernin saatetaan katsoa olevan vastuussa hankitun liiketoiminnan aikaisemmista toimista tai laiminlyönneistä ilman riittävää valitusoikeutta. Jos konserni ei saavuta odotettua arvoa omaisuuserien myynnistä tai toimituksista, tällä saattaa olla vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan. Yritysoston yhteydessä kohdeyrityksen aiemmat menettelytavat esimerkiksi saasteiden, kilpailulain noudattamisen tai korruption osalta voivat aiheuttaa Stora Ensolle ylimääräisiä kustannuksia ja vahingoittaa yhtiön mainetta. Yritysmyynteihin voi liittyä ylimääräisiä kustannuksia aiempien tai huomioon ottamattomien velvoitteiden seurauksena. Liiketoiminnan uudelleenjärjestelyillä voi olla myös mainevaikutuksia.

Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet

Yritysjärjestelyjä koskevia tiukkoja ohjeita, mukaan lukien due diligence -menettelyjä, noudatetaan kaikkien yhtiön hallituksen hyväksynnän vaativien yritysostojen arvioinnissa ja toteutuksessa. Uudelleenjärjestelyjä koskevassa päätöksenteossa noudatetaan strukturoitua hallintomallia sekä vastuullisen koon mukauttamisen toimintaperiaatteita ja muita menettelytapoja.

Mahdollisuudet

Vahva tase ja rahavirta mahdollistavat arvoa lisäävät yrityskaupat, kun ajoitus ja mahdollisuudet ovat oikeat.

Vaatimuksenmukaisuusriskit

Sääntelyn muutokset

Konsernin liiketoimintaan saattavat vaikuttaa poliittiset ja lainsäädännölliset muutokset kaikissa niissä maissa ja niillä lainkäyttöalueilla, missä konserni toimii, mukaan lukien muutokset finanssi-, verotuksellisissa, ympäristö- ja muissa lainsäädäntöoloissa. Mahdollisiin vaikutuksiin lukeutuvat korkeammat kulut ja käyttöomaisuusinvestoinnit, joita tarvitaan uusiin ympäristövaatimuksiin vastaamiseksi, omaisuuserien pakkolunastus, rojaltien määrääminen sekä paikallista omistusta tai jalostamista koskevat vaatimukset.

EU:n vihreän kehityksen ohjelma ja sen ilmastotavoitteet vuosille 2030 ja 2050 ovat johtaneet Stora Ensoon vaikuttavan tulevan lainsäädännön lisääntymiseen. Euroopan komission poliittisiin aloitteisiin sisältyy politiikkaa ja lainsäädäntöä muun muassa EU:n metsästrategiasta, EU n päästökauppajärjestelmästä, hiilitullimekanismista, kestävien tuotteiden aloitteesta, pakkaus- ja pakkausjätteen arvioimisesta sekä EU:n taksonomiasta.

Erityisesti EU:n energia- ja hiilidioksidilinjaukset saattavat vaikuttaa puukuidun saatavuuteen ja hintaan. Euroopan unionin päästökaupan neljännen kauden osalta hiilivuotoasema säilyy, mutta päästöoikeuksien ilmaisjaon odotetaan vähenevän. Seuraavaa kymmentä vuotta koskevassa stressiskenaariossa, jossa päästöoikeuden hinta on 50 euroa / tonni perustuen neljättä kautta koskevaan tämänhetkiseen esitykseen, vuotuinen taloudellinen vaikutus ei ylitä konsernin olennaisuuskynnystä silloinkaan, kun huomioidaan myös ostetun sähkön kustannukset.

Ensi- ja toissijaisten hiilineutraalien biopolttoaineiden kasvava kysyntä saattaa kasvattaa energiakustannuksia. Mikäli yleinen mielipide ja poliittinen konsensus rajoittavat puun korjuuta sellaisen näkökannan seurauksena, jonka mukaan metsien tehtävää hiilinieluna on lisättävä huomioimatta metsätuotteiden nettopositiivista ilmastovaikutusta, puun saatavuus saattaa vaikeutua ja näin nostaa hintoja ja vähentää investointimahdollisuuksia. Lisäksi poliittinen epävakaus voi johtaa levottomuuksiin sekä olemassa olevien sopimusten, korjuulupien tai maa-alueiden vuokrien mitätöimiseen.

EU:n kestävän kasvun rahoitusta koskevaan toimintasuunnitelmaan liittyvä sääntely asettaa uusia ilmastoon liittyviä velvoitteita sekä sijoittajille että yrityksille, erityisesti EU:n kestävyysluokitusjärjestelmää ja ESG-riskejä investointiprosesseihin sisällytettäessä. On epäselvää, miten Stora Enson osake luokiteltaisiin investointikohteena tulevassa sääntelyssä, mutta taloudellisen ympäristön ja muiden vastuullisuuteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hyvä hallinta ja niiden raportointi parantavat pääomamarkkinoiden suotuisan näkemyksen ja näin ollen pääoman suotuisan hinnan todennäköisyyttä.

Stora Ensolle on myönnetty erilaisia investointitukia. Yhtiö on tehnyt joitakin investointisitoumuksia eri maissa, kuten Suomessa, Kiinassa ja Ruotsissa. Mikäli suunnitelmien ehdot, joihin on sitouduttu, eivät täyty, paikalliset viranomaiset voivat käyttää hallinnollisia keinoja ja vaatia aiemmin myönnettyjä investointitukia takaisin tai määrätä seuraamuksia Stora Ensolle. Tällaisen prosessin lopputuloksella saattaisi olla negatiivinen vaikutus Stora Enson tulokseen.

Lainsäädännön muutoksiin liittyvät riskit ovat lisääntyneet vuonna 2020 protektionistisemman politiikan vuoksi keskeisissä talouksissa ja johtuen keskeisistä siirtymäriskeistä, kuten EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta, mahdollisesti aiheutuvista haitoista.

Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet

• Sääntelyn ja poliittisen tilanteen aktiivinen seuraaminen konsernin toimintamaissa
• Osallistuminen sääntelyn kehittämiseen teollisuuden etujärjestöjen ja muiden yhteistyöohjelmien kautta

Mahdollisuudet

Sääntelyn muutokset tuovat mukanaan kasvua vastuullisten tuotteiden markkinoilla. Resurssitehokkuus, vähähiilinen kiertotalous ja uusiutuvuus ovat yhä tärkeämpiä kilpailuetuja.

Yritysetiikka ja vaatimustenmukaisuus

Stora Enson liiketoiminta on tarkasti säänneltyä ja altistuu siksi riskeille, jotka liittyvät sovellettavien lakien ja säännösten rikkomiseen (esim. pääomamarkkinoiden sääntely, yhtiö- ja verolait, tullisäännökset ja turvallisuussäännökset) sekä konsernin toimintaperiaatteiden rikkomiseen (esim. eettinen toimintaohje ja toimittajien eettinen toimintaohje sekä liiketoimintatapoja koskevat menettelysäännöt, kuten petoksia, kartelleja, lahjontaa, eturistiriitoja ja muita väärinkäytöksiä koskevat toimintaohjeet). Ympäristölainsäädännöstä ja ympäristömääräyksistä saattaa aiheutua Stora Ensolle huomattavia lupaehtojen noudattamiseen tai maaperän puhdistukseen liittyviä kustannuksia. Katso myös kohta "Tietojärjestelmät, tietoturvallisuus ja digitalisaatio". Mahdollisiin seuraamuksiin lukeutuvat oikeuskäsittelyt, sakot, sopimussakot sekä sopimukselliset, taloudelliset ja maineeseen kohdistuvat vahingot.

Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet

Stora Enso kehittää ja päivittää jatkuvasti sääntöjen ja eettisten periaatteiden noudattamisen ohjelmaansa, johon kuuluvat toimintapolitiikan määrittäminen, arvojen edistäminen, koulutus ja osaamisen jakaminen sekä valitusmekanismit. Muita vaatimustenmukaisuuden mekanismeja ovat konsernin sisäinen valvontajärjestelmä ja sisäisten tarkastusten varmistus, toimittajien eettinen toimintaohje osana toimittajasopimuksia, toimittajariskin arviointi, toimittajien koulutus, toimittajien auditointi ja mustat listat. Vastauksena pääomamarkkinoiden sääntelyyn Stora Enson viestintäpolitiikka korostaa läpinäkyvyyden, uskottavuuden, vastuullisuuden, ennakoimisen ja vuorovaikutuksen tärkeyttä.

Ympäristönhallintajärjestelmien sekä yritysostojen ja yritysmyyntien yhteydessä suoritettavien due diligence-menettelyjen avulla minimoidaan ympäristöriskejä. Lisäksi käytetään vastuusitoumuksia, kun tehokkaat ja asianmukaiset maaperän puhdistushankkeet ovat tarpeen. Erityisiä maaperän puhdistushankkeita, jotka liittyvät lopetettuihin toimintoihin ja tehtaiden sulkemisiin, suoritetaan riskienarviointien perusteella.

Mahdollisuudet

Keskittymisellä eettiseen toimintaan pelkkää määräysten noudattamista laajemmin parannetaan liiketoiminnan menestymismahdollisuuksia, tuetaan vastuullisuutta ja parannetaan yhtiön mainetta.

Strategiset investoinnit

Stora Enson liiketoimintastrategia on muuttua perinteisestä paperin- ja kartonginvalmistajasta asiakaskeskeiseksi uusiutuvien materiaalien kasvuyhtiöksi. Tämän muutoksen onnistuminen riippuu Stora Enson kyvystä ymmärtää asiakkaidemme tarpeet ja löytää parhaat tavat, valikoimat ja tuotantolaitteet heidän palvelemiseensa. Strategisten projektien sovittua aikataulua myöhäisemmällä valmistumisella tai sovitun budjetin tai tarkennusten noudattamatta jättämisellä saattaa olla vakavia seurauksia konsernin taloudelliselle tulokselle. Merkittävät, ennakoimattomat muutokset kuluissa tai kykenemättömyys myydä suunniteltuja volyymeja tai saavuttaa suunniteltuja hintatasoja voivat estää meitä saavuttamasta liiketoimintatavoitteitamme. Alhaisempi riskitaso viime vuoteen verrattuna johtuu pienemmistä sitoutuneista strategisista investoinneista ja Oulun tehtaan muutosprojektin hyvästä edistymisestä, joten toteutukseen liittyvä riski on pienempi.

Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet

Riskejä hallitaan jokaista mittavaa investointia edeltävien perusteellisten ja yksityiskohtaisten esisoveltuvuus- ja toteutettavuustutkimusten avulla. Konsernin investointiohjeet määrittelevät strategisiin projekteihin, mukaan lukien ilmastoon liittyviin riskitekijöihin, sovellettavat prosessi-, hallinnointi-, riskienarviointi sekä -hallinta- ja seurantamenetelmät. Ohjeet vaativat myös hiilidioksidipäästöjen potentiaalisten kustannusten ja tulojen laskentaa osana investointiesitystä.

Ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten vaikutusten arviointi (Environmental and Social Impact Assessments, ESIA) tehdään kaikille uusille projekteille, joilla voi olla merkittäviä epäsuotuisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin. Kaikista merkittävistä investoinneista tehdään loppuarviointi.

Mahdollisuudet

Uusiutumattomien materiaalien korvaaminen innovoimalla ja kehittämällä uusia puuhun ja muihin uusiutuviin materiaaleihin perustuvia tuotteita ja palveluja.

Yhteisösuhteet ja ihmisoikeudet

Sosiaaliset riskit voivat vahingoittaa olemassa olevaa toimintaa ja investointien kehittämistä etenkin kasvumarkkinoilla. Epäonnistuminen suhteiden ylläpitämisessä paikallisyhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa voi häiritä toimintojamme ja vaikuttaa haitallisesti konsernin maineeseen. Joissakin konsernin toimintamaissa maan ja resurssien omistusoikeudet ovat epäselviä, mikä voi aiheuttaa ongelmia. Uusiutuvien materiaalien valmistajaksi siirtymiseksi voidaan tarvita liiketoiminnan uudelleenjärjestelyjä, jotka voivat joissakin

tapauksissa johtaa tuotantolaitosten sulkemiseen ja joilla on siten merkittävä vaikutus paikallisiin yhteisöihin. Mahdollisia vaikutuksia ovat mainevaikutukset, kielteinen julkisuus, yhteisöjen ja oikeudenomistajien vahingot, toimintojen

keskeytyminen ja toimiluvan menetys.

Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet

Stora Enso pyrkii tunnistamaan ja minimoimaan sosiaalisiin kysymyksiin liittyvät riskit hyvissä ajoin investointiprosessien päätöksenteon, uudelleenjärjestelyjen suunnittelun ja käynnissä olevien toimintojen tueksi. Esimerkiksi vastuullisuusriskien arvioinnin ja ihmisoikeuksia koskevan due diligence -menettelyn sekä ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin avulla varmistetaan, että haitallisia hankkeita ei käynnistetä ja että kaikki hankkeisiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat tiedossa. Nämä työkalut auttavat myös hankesuunnitelmien ja toimintakäytäntöjen sovittamisessa paikallisiin olosuhteisiin. Vuoropuhelu kansalaisjärjestöjen kanssa on osa konsernin sidosryhmäyhteistyötä. Stora Enson englanninkielisessä vastuullisuusraportissa on lisätietoja yhteistyöstämme paikallisyhteisöjen kanssa.

Mahdollisuudet

• Stora Enson menestyksekkään ja vastuullisen toiminnan kannalta on olennaisen tärkeää varmistaa, että meihin liittyvät yhteisöt voivat hyvin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöasioiden näkökulmasta.

• Sosiaaliseen vastuuseen panostaminen tuottaa Stora Ensolle selkeitä liiketoiminnallisia etuja, sillä sosiaalisesta vastuustaan huolehtivat yritykset ovat aina vain arvostetumpia yhteistyökumppaneita asiakkaille, liikekumppaneille, sijoittajille ja mahdollisille työntekijöille.

Lisätietoa ihmisoikeustyöstämme on englanninkielisessä Sustainability 2020 -raportissa, osiossa Human rights.

Ilmastoon liittyvien taloustietojen raportointi (TCFD)

Kansainvälisen finanssijärjestelmän säätelemiseksi suosituksia tekevän Financial Stability Board -järjestön (FSB) ilmastoon liittyviä raportointisuosituksia antava työryhmä, Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD), suosittelee tämänhetkistä käytäntöä laajempaa raportointikehystä ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien raportoinnille. Verkkosivustollamme saatavilla oleva taulukko sisältää TCFD:n suositusten mukaisen raportointimme ja viittaukset vuosikertomuksemme osioihin, joissa yksittäisiä seikkoja käsitellään tarkemmin. Viittauksia on tarvittaessa täydennetty lisätiedoilla.

Skenaarioanalyysi vuonna 2020

TCFD:n suositukset kehottavat yhtiöitä käyttämään skenaarioanalyyseja varmistaakseen strategioidensa joustavuuden useissa eri potentiaalisissa ilmastonmuutokseen liittyvissä tilanteissa. Johtava käytäntö on osoittanut, että paras lähestymistapa on täysimittaisen skenaarioanalyysin erittely pienempiin osiin, joissa tarkastellaan omaisuuserän tyyppiä ja maantiedettä, ja täysimittaisen skenaarioanalyysin suorittaminen priorisoinnin avulla.

Stora Enso on yksi maailman suurimpia yksityisiä metsänomistajia. Yhtiön metsäomaisuuden arvo vuonna 2020 oli yli 7 mrd. euroa (maat ja biologiset hyödykkeet, mukaan lukien Stora Enso osuus Tornatorista), mukaan lukien 6,4 mrd. euron biologiset hyödykkeet Ruotsissa ja Suomessa. Lisäksi 65 % Stora Enson puusta hankittiin Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Venäjän luoteisosasta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksilla, kuten leudommilla talvilla, on jo havaittu olevan oleellinen vaikutus puun korjuuseen ja kuljetukseen pohjoisilla alueilla sekä niihin liittyviin kustannuksiin. Tukeakseen vuotuista riskienhallinta-arviointiaan Stora Enso kehitti vuonna 2020 skenaarioanalyysin, joka sisälsi vuoteen 2050 ulottuvan kvalitatiivisen arvioinnin ilmastonmuutoksen fyysisistä vaikutuksista pohjoismaisiin metsiin ja liiketoimintaamme. Tämä työ perustui kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin nykykehitysskenaarioon (International Panel for Climate Change, RCP 8.5 scenario), jonka mukaan ilmasto lämpenisi 4-5 astetta. Arvioinnissa huomioituihin ilmastonmuutosattribuutteihin lukeutuivat tuhohyönteiset, sairaudet, kuivuus, metsäpalot, tulvat, routa-ajat, veden vähäisyys, muutokset sademäärissä, merenpinnan kohoaminen ja muuttuvat lämpötilat.

Tulokset osoittavat, että vaikka korkeammat lämpötilat kiihdyttävät oikeissa olosuhteissa metsien kasvua ja vaikuttavat näin positiivisesti puun saatavuuteen ja metsien arvostamiseen, muut arvioidut attribuutit pääasiassa vähentävät puun saatavuutta ja nostavat puun hintaa. Jatkamme strategisen joustavuutemme analysointia vuonna 2021 soveltamalla erilaisia ilmastoskenaarioita vuotuiseen riskienarviointiprosessiimme. Syvennämme edelleen fyysisiä vaikutuksia koskevaa analysointiamme ja arvioimme vaikutusta liiketoimintaan sellaisen maailmanlaajuisen muutoksen näkökulmasta, joka tarvittaisiin lämpenemisen rajoittamiseksi Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.

Lisätietoja TCFD:n suosituksiin viittaavista tiedoista sekä paikoista, joissa näitä asioita käsitellään vuosikertomuksessamme, on verkkosivustomme englanninkielisessä TCFD-indeksitaulukossa.

Uusiutumattomien materiaalien korvaamisen tarjoamat mahdollisuudet

Vuonna 2020 Stora Enso kehitti yhteistyössä Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston (Sveriges lantbruksuniversitet, SLU) kanssa edelleen tieteellisiä menetelmiä, jotka auttavat laskemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsäteollisuusyhtiöihin. Laskelmiin sisältyvät hyödyt, jotka saavutetaan yhtiöiden kehittämillä fossiilisia ja muita uusiutumattomia materiaaleja, kuten muovia tai betonia, korvaavilla tuotteilla. SLU:n raportin mukaan Stora Enson positiivisen vaikutuksen ilmastoon arvioidaan vastaavan 11,5 milj. tonnin vähennystä ilmakehässä olevasta hiilidioksidin määrästä (vuoden 2019 tiedot). Stora Enso osallistui vuoden aikana myös WBCSD:n (World Business Council for Sustainable Development) yhteistyöhön, jossa valmisteltiin uuden biokertotaloutta koskevan raportin julkaisua. "The business opportunity contributing to a sustainable world" -niminen raportti selkeyttää vähähiilisten ja kiertotalouden periaatteiden mukaisten tuotteiden tarjoamaa liiketoimintapotentiaalia.

Konsernihallinnointi Stora Ensossa

Stora Enso noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Hallinnointikoodi on osoitteessa www.cgfinland.fi. Stora Enso noudattaa myös Ruotsin hallinnointikoodia lukuun ottamatta selvityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä liitteessä 1 mainittuja poikkeuksia. Poikkeukset johtuvat eroista ruotsalaisessa ja suomalaisessa lainsäädännössä, hallinnointikoodissa ja -käytännöissä, ja niiden osalta Stora Enso noudattaa kotimaansa käytäntöjä. Ruotsin hallinnointikoodin on julkaissut Ruotsin hallinnointilautakunta, ja se on luettavissa osoitteessa www.corporategovernanceboard.se.

Oikeudenkäynnit

Ehdolliset velat

Stora Enso on tehnyt merkittäviä uudelleenjärjestelyjä viime vuosina. Toimenpiteisiin on kuulunut liiketoimintojen ja tuotantoyksiköiden myyntejä sekä tehtaiden sulkemisia. Tapahtumiin liittyy riski mahdollisista ympäristö- tai muista velvoitteista, joiden olemassaololle saadaan vahvistus vasta, jos yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole täysin konsernin hallittavissa, toteutuu tai ei toteudu.

Stora Enso on osallisena tietyissä oikeudenkäyntimenettelyissä, jotka ovat syntyneet tavanomaisessa liiketoiminnassa ja jotka sisältävät lähinnä kauppaoikeudellisia vaateita. Yrityksen johto ei usko, että näillä menettelyillä kokonaisuutena ennen mahdollisia vakuutuskorvauksia olisi merkittäviä vaikutuksia yrityksen taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen.

Oikeudenkäynnit Latinalaisessa Amerikassa

Veracel

Stora Enso ilmoitti 11.7.2008 liittovaltion tuomarin Brasiliassa antamasta päätöksestä, jonka mukaan Bahian osavaltion Veracelin toiminnalle myöntämät luvat eivät olleet päteviä. Tuomari myös määräsi Veracelin ryhtymään tiettyihin toimenpiteisiin, kuten luonnonmetsän istuttamiseen osaan Veracelin puuviljelmistä. Lisäksi yhtiölle määrättiin mahdollinen, päätöshetkellä 20 milj. Brasilian realin (3 milj. euron) sakko. Veracel kyseenalaistaa päätöksen ja on tehnyt siitä valituksen. Veracel toimii täysin kaikkien Brasilian lakien mukaisesti ja on saanut asiaankuuluvilta viranomaisilta kaikki tarvittavat ympäristö- ja liiketoimintaluvat teollisuustoiminnoille ja puuviljelmille. Marraskuussa 2008 tuomioistuin lykkäsi päätöksen täytäntöönpanoa. Veracel ja Stora Enso eivät ole tehneet kirjanpidollisia varauksia metsänistutusten tai mahdollisen sakon vuoksi.

Muutokset organisaatiorakenteessa

Stora Enso perusti uuden Forest-divisioonan ja alkoi raportoida siitä erikseen vuoden 2020 alussa. Uusi divisioona sisältää konsernin Ruotsin metsäomaisuuden ja sen 41%: n osuuden Tornatorista. Forest-divisioonaan kuuluvat myös puunhankinta Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Baltian maissa.

Stora Enso yhdisti 1.1.2020 aaltopahvin raaka-aineeseen keskittyvän liiketoimintansa Consumer Board -divisioonaan. Yhdistämisen myötä Consumer Board -divisioonan nimeksi tuli Packaging Materials. Packaging Solutions -divisioonaan jääneeseen liiketoimintaan yhdistettiin äskettäin perustettu Formed Fiber -liiketoimintayksikkö. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2020. Tietyt historialliset luvut on oikaistu 19.3.2020 julkaistun tiedotteen mukaisesti Packaging Materials-, Packaging Solutions- ja Forest-divisioonien sekä Muut-segmentin ja konsernin osalta.

Muutokset konsernin johdossa

Jari Suominen nimitettiin uuden Forest-divisioonan johtajaksi 1.1.2020 alkaen. Hän jatkaa konsernin johtoryhmän jäsenenä. David Ekberg nimitettiin Packaging Solutions -divisioonan johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.4.2020 alkaen.

Lars Völkel nimitettiin Wood Products -divisioonan johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.7.2020 alkaen.

Katariina Kravi nimitettiin Stora Enson henkilöstöjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.9.2020 alkaen. Konsernin edellinen henkilöstöjohtaja Malin Bendz jätti tehtävänsä Stora Ensossa tammikuussa 2020.

Annette Stube nimitettiin Stora Enson vastuullisuusjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.9.2020 alkaen. Hän seuraa tehtävässä yhtiön edellistä vastuullisuusjohtajaa Noel Morrinia, joka jäi eläkkeelle vuoden 2020 lopussa.

Strategia- ja innovaatiojohtaja Tobias Bäärnman ja tietohallinnosta, teknologiasta ja digitalisaatiosta vastaava johtaja Teemu Salmi nimitettiin johtoryhmän jäseniksi 1.11.2020 alkaen.

Osakepääoma

Stora Ensolla on kaksi osakesarjaa: A ja R. Kaikki osakkeet oikeuttavat saman suuruiseen osinkoon, mutta äänioikeudessa on eroja. Yhtiökokouksessa A-osakkeiden omistajalla on yksi ääni edustamaansa osaketta kohti. R-osakkeet tuottavat omistajalleen yhden äänen kymmentä osaketta kohti. Jokaisella osakkeenomistajalla on kuitenkin vähintään yksi ääni.

Vuoden 2020 aikana yhteensä 2 419 A-sarjan R-sarjaan muunnettua osaketta merkittiin kaupparekisteriin. Stora Enson liikkeeseen laskemia A-sarjan osakkeita oli 176 254 415 kappaletta ja R-sarjan osakkeita 612 365 572 kappaletta 31.12.2020. Yhtiön omistuksessa ei ollut sen omia osakkeita. Stora Enson liikkeeseen laskettuja osakkeita oli yhteensä 788 619 987. Osakkeiden äänimäärä oli vähintään 237 490 972.

Stora Enson hallituksella on valtuutus päättää Stora Enson R-sarjan omien osakkeiden hankkimisesta sekä osakeannista. Valtuutuksen nojalla hankittavien sekä liikkeeseenlaskettavien omien osakkeiden määrä on enintään 2 000 000 kappaletta, mikä vastaa noin 0,25 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista ja 0,33 prosenttia kaikista yhtiön R-sarjan osakkeista.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2020

Äänimäärän mukaan	A-osakkeet	R-osakkeet	% osakekannasta	% äänistä
1 Solidium Oy1	62 655 036	21 792 540	10,7 %	27,3 %
2 FAM AB2	63 123 386	17 000 000	10,2 %	27,3 %
3 KELA	23 825 086	973 982	3,1 %	10,1 %
4 Ilmarinen	4 312 762	16 593 924	2,7 %	2,5 %
5 Varma	5 163 018	1 140 874	0,8 %	2,2 %
6 MP-Bolagen i Vetlanda AB	4 828 000	1 000 000	0,7 %	2,1 %
7 Elo	2 000 000	8 111 225	1,3 %	1,2 %
8 Stiftelsen Erik Johan Ljungbergs Utbildningsfond	1 780 540	2 336 224	0,5 %	0,8 %
9 SEB Investment Management	0	12 162 195	1,5 %	0,5 %
10 Stiftelsen Bergslagets sjuk- och hälsovårdskassa	626 269	1 609 483	0,3 %	0,3 %
11 Valtion eläkerahasto	0	5 713 755	0,7 %	0,2 %
12 Unionen	0	3 782 750	0,5 %	0,2 %
13 Lannebo-rahasto	0	3 690 000	0,5 %	0,2 %
14 Svenska litteratursällskapet i Finland	0	3 000 000	0,4 %	0,1 %
15 OP-Suomi-rahasto	0	2 914 494	0,4 %	0,1 %
Yhteensä	168 314 097	101 821 446	34,3 %	75,2 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet3	74 882 644	480 357 046	70,4 %	51,8 %

1 Kokonaan Suomen valtion omistama.

2 Kuten Stora Ensolle on ilmoitettu.

3 Lähde: Euroclear Finland.

Lista on koottu Euroclear Finlandin ja Euroclear Swedenin toimittaman osakastiedon sekä Citibank, N.A.:n (Citi) ylläpitämän tietokannan perusteella. Nämä tiedot sisältävät ainoastaan suoraan rekisteröidyt omistukset, joten tiettyjä hallintarekisteröityjä tai pankkiiriliikkeiden tileillä olevia omistuksia (jotka voivat olla huomattaviakin) ei voida sisällyttää. Tästä syystä lista on epätäydellinen.

Omistusmääräjakauma 31.12.2020

Lukumäärän mukaan, A-osake	Osakkeenomistajat	% osakkeenomistajista	Osakkeet	% osakkeista
1–100	5 507	54,50 %	234 386	0,10 %
101–1 000	3 996	39,60 %	1 431 560	0,80 %
1 001–10 000	551	5,50 %	1 271 602	0,70 %
10 001–100 000	28	0,30 %	601 791	0,30 %
100 001–1 000 000	0	0,00 %	0	0,00 %
1 000 001–	7	0,10 %	172 715 076	98,00 %
Yhteensä	10 089	100,00 %	176 254 415	100,00 %
Lukumäärän mukaan, R-osake	Osakkeenomistajat	% osakkeenomistajista	Osakkeet	% osakkeista
1–100	12 641	31,70 %	665 866	0,10 %
101–1 000	20 727	51,90 %	8 568 192	1,40 %
1 001–10 000	5 924	14,90 %	15 802 281	2,60 %
10 001–100 000	478	1,20 %	12 712 655	2,10 %
100 001–1 000 000	78	0,20 %	22 356 613	3,70 %
1 000 001 –	21	0,10 %	552 259 965	90,10 %
Yhteensä	39 869	100,00 %	612 365 572	100,00 %

Lähde: Euroclear Finland

Tämä taulukko sisältää vain suoraan rekisteröidyt omistukset Euroclear Finlandissa. Esim. Stora Enson ruotsalaiset osakkeenomistajat ovat tässä taulukossa hallintarekistereitä ylläpitävien pankkien kautta.

Omistusjakauma 31.12.2020

	% osakekannasta	% äänistä
Solidium Oy1	10,7 %	27,3 %
FAM AB2	10,2 %	27,3 %
KELA	3,1 %	10,1 %
Suomalaiset yhteisöt (pl. Solidium ja KELA)	11,4 %	8,3 %
Ruotsalaiset yhteisöt (pl. FAM)	6,6 %	5,2 %
Suomalaiset yksityiset osakkeenomistajat	4,0 %	2,4 %
Ruotsalaiset yksityiset osakkeenomistajat	4,2 %	2,7 %
ADR-todistusten haltijat	2,0 %	0,7 %
Hallintarekisteröidyt (muut kuin suomalaiset/ruotsalaiset) osakkeenomistajat	47,9 %	16,1 %

1 Kokonaan Suomen valtion omistama

2 Kuten Stora Ensolle on ilmoitettu

Näkymät

Stora Enso palauttaa vuotuiset taloudelliset näkymänsä, vaikka meneillään olevan pandemian aiheuttamien maailmantalouden epävarmuustekijöiden odotetaan jatkuvan vuonna 2021. Mikäli rokotusohjelmat etenevät suunnitellusti ja viruksen leviäminen saadaan hillittyä, talouden odotetaan elpyvän. Siihen asti tuotteidemme kysyntä on edelleen vaihtelevaa.

Operatiivisen liiketuloksen odotetaan olevan korkeampi vuonna 2021 kuin vuonna 2020.

Stora Enso saattaa päätökseen 400 miljoonan euron kannattavuuden turvaamisohjelman vuoden 2021 loppuun mennessä. Kiinteiden ja muuttuvien kustannusten säästöt ovat noin 80 milj. euroa vuonna 2021. Konserni keskittyy edelleen asiakaspalveluun ja rahavirran luomiseen.

Lyhyen aikavälin riskit

Maailmanlaajuiset näkymät ovat parantuneet. Vaikka odotamme elpymisen olevan heikompaa kuin mitä arvioimme vuoden 2020 kolmannen neljänneksen lopussa, viimeaikainen edistyminen rokotuksissa on muuttanut riskitasapainoa huomattavasti ja avannut mahdollisuuden rajoitteiden nopeammalle purkamiselle. Lähitulevaisuudessa maailmanlaajuista tuotantoa kuitenkin rajoittaa lähikontaktien välttäminen. Laajemmat ja pysyvämmät rajoitusten poistot saattavat alkaa vuoden 2021 puolivälin tienoilla. Tästä ja elpymisen vahvasta alusta huolimatta korkea työttömyys, pysähtyneet investoinnit, yritysten maksukyvyttömyys, yritysten ja valtioiden nopeasti kasvavat velkataakat sekä epätavanomaisten rahapoliittisten toimenpiteiden aiheuttamat dramaattiset markkinakorjaukset voivat rajoittaa toipumista vuonna 2021. Myös Stora Enson on sopeuduttava epävarmuuteen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Aiempiin taantumiin verrattuna sekä metsäteollisuuden että etenkin Stora Enson katsotaan kuitenkin pystyvän sopeutumaan entistä joustavammin talouden järkkymiseen ja liiketoiminnan heikkoihin olosuhteisiin. Stora Enson osalta tämä on eriytyneen liiketoimintakokonaisuuden ja suhteellisen vahvan taseen ansiota.

Stora Ensolla on käytössä Covid-19-riskien arviointiprosessi, jonka avulla yhtiö arvioi pandemian potentiaalisia suoria ja epäsuoria vaikutuksia Stora Enson liiketoimintaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Prosessi sisältää useita vaihtoehtoisia skenaarioita liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ja kustannusten karsimiseksi. Näillä rajoitetaan mahdollisia vaikutuksia Stora Enson divisioonien toimintaan ja varmistetaan riittävä likviditeetti kaikissa olosuhteissa. Tämänhetkisissä pahimmissa mahdollisissa skenaarioissa oletetaan, että rokotusten eteneminen kangertelee ja että W-muotoinen elpyminen viivästyy. Stora Enson näkemyksen mukaan pahimman mahdollisen skenaarion toteutuminen ei estäisi Stora Enson toiminnan jatkumista.

Kehitys kohti nationalistista, globalisaatiota vastustavaa politiikkaa saattaa kiihtyä Covid-19-pandemian jälkeen. Tällaisessa tilanteessa tavaroiden ja ihmisten rajatarkastukset saattavat tiukentua ja kansallisten etujen ajaminen voimistua. On myös olemassa riski, että jopa avoimet taloudet Länsi-Euroopan ja Aasian liike-elämän keskipisteissä toimeenpanevat globalisaation vastaisia säädöksiä. Ison-Britannian EU-eroon liittyvä riski kauppasopimuksen jälkeen rajoittuu lähinnä kuljetusten lyhytaikaiseen ruuhkautumiseen. Ison-Britannian markkinoiden kysynnälle ei odoteta aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia.

Herkkyysanalyysi

Energiaherkkyysanalyysi: sähkön ja fossiilisten polttoaineiden markkinahintojen 10 %:n nousulla olisi noin 11 milj. euron välitön negatiivinen vaikutus operatiiviseen liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan.

Puuraaka-aineen herkkyysanalyysi: puun hintojen 10 %:n nousulla olisi noin 177 milj. euron välitön negatiivinen vaikutus operatiiviseen liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan.

Sellun herkkyysanalyysi: sellun markkinahintojen 10 %:n nousulla olisi noin 105 milj. euron välitön positiivinen vaikutus operatiiviseen liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan.

Kemikaalien ja täyteaineiden herkkyysanalyysi: kemikaalien ja täyteaineiden hintojen 10 %:n nousulla olisi noin 32 milj. euron välitön negatiivinen operatiiviseen liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan.

Energian, puuraaka-aineen, sellun tai kemikaalien ja täyteaineiden hintojen laskun vaikutus olisi vastakkainen.

Valuuttakurssien transaktioriskin herkkyysanalyysi seuraaville 12 kuukaudelle: Yhdysvaltain dollarin arvon 10 %:n vahvistumisella olisi noin 133 milj. euron välitön positiivinen vaikutus vuotuiseen operatiiviseen liiketulokseen. Ruotsin kruunun 10 %:n vahvistumisen vaikutus olisi 20 milj. euroa negatiivinen ja Englannin punnan 22 milj. euroa positiivinen. Valuuttakurssien heikkenemisen vaikutus olisi vastakkainen. Luvut ovat ennen suojausvaikutusta ja oletuksena on, että vain yksittäisessä valuuttakurssissa tapahtuu muutoksia.

Konsernin tuloslaskelma on operatiivisen liikevoiton tasolla altis valuuttakurssimuunnosriskille, jonka arvo on noin 120 milj. euroa kulua Brasilian realin (BRL) osalta ja noin 28 milj. euroa tuloa Kiinan renminbin (CNY) osalta. Nämä vaikutukset syntyvät ulkomaisista tytäryhtiöistä ja yhteisyrityksistä, jotka sijaitsevat Brasiliassa ja Kiinassa. Riskivaluutan arvon 10 %:n vahvistuminen vaikuttaisi operatiiviseen liiketulokseen negatiivisesti 12 milj. euroa Brasilian realin (BRL) ja positiivisesti 3 milj. euroa Kiinan renminbin (CNY) osalta.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Euroopan unionin tuomioistuin on antanut 20.1.2021 ennakkoratkaisun (Lexel AB -tapaus, C484/19), jolla voi olla vaikutusta Stora Enson korkovähennyksiä koskevaan riitaan Ruotsissa.

Ehdotus osingonmaksusta

Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2020 maksetaan osinkoa 0,30 euroa osakkeelta. Hallitus on arvioinut yhtiön taloudellisen tilanteen ja maksuvalmiuden ennen ehdotuksen tekemistä. Emoyhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia 31.12.2020 jälkeen, emoyhtiön maksuvalmius on edelleen hyvä eikä ehdotettu osinko vaaranna yhtiön vakavaraisuutta. Stora Enson osinkopolitiikka on jakaa 50 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman käyvän arvon muutoksia suhdannekierron aikana. Vuonna 2020 osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia oli 0,45 euroa.

Emoyhtiön jakokelpoinen pääoma 31.12.2020 oli 1 582 387 493,42 euroa mukaan lukien tilikauden voitto 505 709 365,15 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

Jaetaan osinkoa jakokelpoisista varoista 0,30 euroa/osake eli 788 619 987 osakkeelle enintään 236 585 996,10 euroa. Jakokelpoisiin varoihin jätetään 1 345 801 497,32 euroa.

Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 23.3.2021 on merkitty joko Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon tai Euroclear Sweden AB:ssa rekisteröityjen osakkeiden osalta viimeksi mainitun pitämään omistajaluetteloon. Euroclear Sweden AB huolehtii osingon maksusta Euroclear Sweden AB:ssa rekisteröidyille osakkeille ja osinko maksetaan Ruotsin kruunuina. Citibank N.A. huolehtii osingon maksusta Citibank N.A.:n hallinnoimien ADR-todistusten haltijoille ja osinko maksetaan Yhdysvaltain dollareina.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan arviolta 30.3.2021.

Yhtiökokous

Stora Enso Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 19.3.2021. Varsinainen yhtiökokous 2021 pidetään poikkeuksellisella kokousmenettelyllä, joka perustuu Suomen eduskunnan Covid-19-pandemian leviämisen rajoittamiseksi hyväksymälle väliaikaislaille. Yhtiön osakkeenomistajat ja näiden asiamiehet voivat osallistua kokoukseen ja käyttää osakkeenomistajan oikeuksia vain äänestämällä ennakkoon sekä tekemällä vastaehdotuksia ja esittämällä kysymyksiä ennakkoon. Lisätietoja osoitteessa storaenso.com/yhtiokokous.

Ei-IFRS-tunnusluvut

Konsernin tärkein ei-IFRS-tunnusluku on operatiivinen liiketulos, jonka avulla arvioidaan segmenttien tuloksia ja ohjataan niille resursseja. Operatiivinen liiketulos koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksesta, ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat poikkeuksellisia eriä, jotka eivät liity tavanomaiseen liiketoimintaan. Tavallisimpia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat omaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, omaisuusarvojen arvonalentumiset tai arvonalentumisten peruutukset, konserniyhtiöihin liittyvät myyntivoitot ja -tappiot, suunnitelluista uudelleenjärjestelyistä johtuvat varaukset, ympäristövaraukset, uudelleenjärjestelyistä johtuvat poistojen muutokset ja sakot. Yksittäinen vertailukelpoisuuteen vaikuttava erä ilmoitetaan normaalisti erikseen, mikäli sen tulosvaikutus on yli sentin osakkeelta.

Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät sisältävät hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostuksen, biologisten hyödykkeiden käyvän arvon ei-operatiiviset muutokset, oikaisut metsäomaisuuden käyvän arvon ja hankintahinnan välisiin eroihin myyntihetkellä ja Stora Enson osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten veroista ja nettorahoituseristä. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutokset on jaettu 1.1.2020 alkaen kahteen kategoriaan: ei-operatiivisiin ja operatiivisiin käyvän arvon muutoksiin. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon ei-operatiivisiin muutoksiin sisältyy arvonmäärityksen oletuksissa ja siinä käytettävissä parametreissa tapahtuneet muutokset. Muutoksia tehdään tavallisesti vuotuisen arvonmäärityksen yhteydessä. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon operatiiviset muutokset sisältyvät operatiiviseen EBITDAan ja sisältävät kaikki muut käyvän arvon muutokset, jotka pääasiassa johtuvat inflaatiosta ja hakkuusuunnitelman ja toteutuneiden hakkuiden välisestä erosta. Aiemmat kaudet on oikaistu.

Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta (ei-IFRS) on konsernikohtainen tapa esittää liiketoiminnan rahavirta alkaen operatiivisesta EBITDAsta liiketuloksen sijaan.

Rahavirtaan investointien jälkeen (ei-IFRS) kuuluvat liiketoiminnan rahavirta (ei-IFRS), pois lukien investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin, biologisiin hyödykkeisiin sekä osakkuus- ja yhteisyrityksiin.

Luettelo ei-IFRS-luvuista esitetään tämän raportin lopussa.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto, operatiivinen ROCE (%)	100 x	Operatiivinen liiketulos Sijoitettu pääoma1, 2
Operatiivinen sidotun pääoman tuotto, operatiivinen ROOC (%)	100 x	Operatiivinen liiketulos Sidottu pääoma2
Oman pääoman tuotto, ROE (%)	100 x	Katsauskauden tulos Oma pääoma yhteensä2
Korolliset nettovelat		Korolliset velat - korolliset saamiset
		Korolliset nettovelat
Nettovelkaantumisaste		Oma pääoma3
		Katsauskauden tulos3
Tulos/osake (EPS)		Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
	100 x	Osakekohtainen osinko
Osinkosuhde ilman käyvän arvon muutoksia,		EPS ilman käyvän arvon muutoksia
Efektiivinen osinkotuotto, %	100 x	Osakekohtainen osinko Osakkeen päätöskurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E) ilman käyvän arvon muutoksia		Osakkeen päätöskurssi EPS ilman käyvän arvon muutoksia
Operatiivinen liiketulos		Liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuus osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksesta ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia.
Operatiivinen EBITDA		Liiketulos ilman biologisten hyödykkeiden arvonalentumisia, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumista, vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Määritelmä sisältää vastaavat osuudet osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta.
Nettovelan suhde edellisten 12 kk		Korolliset nettovelat
operatiiviseen EBITDAan		Edellisten 12 kuukauden operatiivinen EBITDA
Kiinteät kulut		Kunnossapito, henkilöstö, muut hallinnolliset kulut, ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia
Edelliset 12 kuukautta		Raportointikauden päätöstä edeltävät 12 kuukautta
TRI (Total recordable incidents) ‑taajuus		Lääketieteellistä hoitoa vaatineiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti
1 Sijoitettu pääoma = sidottu pääoma – nettoverovelka 2 Katsauskauden keskiarvo 3 Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus
Ei-IFRS-tunnusluvut
Operatiivinen EBITDA Operatiivinen EBITDA, % Operatiivinen liiketulos Operatiivinen liiketulos, % Tulos ennen veroja ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä		Poistot ja käyvän arvon muutokset ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) Tulos/osake, ilman käyvän arvon muutoksia Nettovelan suhde edellisten 12 kk operatiiviseen EBITDAan Kiinteät kustannukset /liikevaihto

Operatiivinen ROOC

Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta Rahavirta investointien jälkeen

ja käyvän arvon muutoksia

Investoinnit ilman investointeja biologisiin hyödykkeisiin

Investoinnit

Sijoitettu pääoma

Konsernitilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma

		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Liite	2020	2019
Liikevaihto	3	8 553	10 055
Liiketoiminnan muut tuotot	5	147	165
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		-84	-102
Materiaalit ja palvelut		-5 043	-5 964
Toimituskulut ja komissiot		-806	-904
Henkilöstökulut	6	-1 270	-1 331
Liiketoiminnan muut kulut	5	-394	-686
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	13	-1	229
Biologisten hyödykkeiden nettomuutos	12	428	442
Poistot ja arvonalentumiset	10	-609	-597
Liiketulos	3	922	1 305
Rahoitustuotot	8	19	8
Rahoituskulut	8	-168	-176
Tulos ennen veroja		773	1 137
Tuloverot	9	-156	-281
Tilikauden tulos		617	856
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	18	626	880
Määräysvallattomille omistajille	19	-9	-24
Tilikauden tulos		617	856
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa	32	0,79	1,12

Konsernin laaja tuloslaskelma

		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Liite	2020	2019
Tilikauden tulos		617	856
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset käypään arvoon muissa laajan tuloksen erissä	14	-136	109
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattiset tappiot ja voitot	20	20	-78
Metsämaan uudelleenarvostus	12	1 504	0
Osakkuus- ja yhteisyritysten osuus muista laajan tuloksen eristä	13	12	0
Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi	9	-315	6
		1 086	37
Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Kertyneet muuntoerot	28	-143	206
Nettosijoitusten suojaukset ja lainat	28	16	-9
Rahavirran suojaukset ja suojauskulut	27	54	-14
Määräysvallattomien omistajien osuus muista laajan tuloksen eristä	19	1	0
Osakkuus- ja yhteisyritysten osuus muista laajan tuloksen eristä	13	0	11
Tuloverot eristä, joita voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi	9	-15	2
		-87	196
Laaja tulos yhteensä		1 616	1 089
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		1 625	1 113
Määräysvallattomille omistajille	19	-9	-24
Laaja tulos yhteensä		1 616	1 089

Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.

Konsernin tase

			31.12.
Milj. euroa		Liite	2020	2019
Varat
Liikearvo	O	11	281	302
Muut aineettomat hyödykkeet	O	11	134	169
Aineelliset hyödykkeet	O	11	5 007	5 101
Käyttöoikeusomaisuuserät	O	11	452	508
		11	5 874	6 080
Metsäomaisuus	O	12	6 256	4 136
Biologiset hyödykkeet	O	12 12	4 250	3 627
Metsämaa	O		2 005	509
Päästöoikeudet	O		36	37
Osakkuus- ja yhteisyritykset	O	13	456	483
Noteeratut arvopaperit	I	14	16	12
Noteeraamattomat arvopaperit	O	14	401	526
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	I	25	93	72
Laskennalliset verosaamiset	T	9	117	81
Muut pitkäaikaiset varat	O	15	28	37
Pitkäaikaiset varat			13 276	11 463
Vaihto-omaisuus	O	16	1 270	1 391
Verosaamiset	T		14	11
Lyhytaikaiset korottomat saamiset	O	17	1 145	1 289
Korolliset saamiset	I	25	66	23
Rahavarat	I		1 661	876
Lyhytaikaiset varat			4 155	3 590
Varat yhteensä			17 431	15 053
Oma pääoma ja velat
Osakepääoma		18	1 342	1 342
Ylikurssirahasto			77	77
Käyvän arvon rahasto			1 506	397
Kertyneet muuntoerot		28	-267	-136
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto			633	633
Kertyneet voittovarat			4 891	4 236
Tilikauden tulos			626	880
Emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuva oma pääoma			8 809	7 429
Määräysvallattomien omistajien osuus		19	-16	-7
Oma pääoma yhteensä			8 793	7 423
Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet	O	20	473	458
Varaukset	O	22	102	110
Laskennalliset verovelat	T	9	1 332	875
Pitkäaikaiset korolliset velat	I	26	3 822	3 232
Muut pitkäaikaiset korottomat velat	O	23	13	40
Pitkäaikaiset velat			5 743	4 713
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät	I	26	472	376
Korolliset velat	I	26	456	572
Käytössä olevat luottolimiitit	I	26	6	13
Varaukset	O	22	46	55
Muut korottomat velat	O	23	1 837	1 854
Verovelat	T	9	78	48
Lyhytaikaiset velat			2 895	2 917
Velat yhteensä			8 637	7 630
Oma pääoma ja velat yhteensä			17 431	15 053

O-kirjaimella merkityt erät sisältyvät sidottuun pääomaan. I-kirjaimella merkityt erät sisältyvät korollisiin nettovelkoihin. T-kirjaimella merkityt erät sisältyvät nettoverovelkaan. Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.

Konsernin rahavirtalaskelma

		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Liite	2020	2019
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos		617	856
Oikaisuerät:
Verot	9	156	281
Poistot ja arvonalentumiset	10	609	597
Biologisten hyödykkeiden arvonmuutokset	12	-428	-442
Osakekannustimien ja optioiden suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos		-4	0
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	13	1	-229
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä sijoitusten myyntivoitot/-tappiot 1	5	-2	172
Nettorahoituserät	8	150	168
Muut oikaisut		15	5
Osinkotuotot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	13	36	343
Saadut korot		2	7
Maksetut korot		-122	-150
Muut rahoituserät, netto		-13	-10
Maksetut tuloverot	9	-82	-178
Nettokäyttöpääoman muutos ilman ostettuja tai myytyjä liiketoimintoja		195	240
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat		1 128	1 660
Investointien rahavirta
Tytäryritysten osakkeiden ja liiketoiminnan hankinta vähennettynä hankituilla rahavaroilla	4	0	-464
Osakkuus- ja yhteisyritysosuuksien hankinnat	13	-2	-7
Noteeraamattomien arvopapereiden hankinnat	14	-14	0
Rahavirta tytäryritysten osakkeiden ja liiketoiminnan myynnistä vähennettynä myydyillä rahavaroilla	4	-3	-19
Rahavirta noteeraamattomien arvopapereiden myynnistä	14	1	6
Rahavirta aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä	11	17	12
Investoinnit aineellisiiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	3, 11	-582	-510
Investoinnit biologisiin hyödykkeisiin	12	-79	-88
Pitkäaikaisten saamisten nettomuutos		-18	-18
Investointeihin käytetyt nettorahavarat		-681	-1 089
Rahoitusten rahavirta
Uusien pitkäaikaisten lainojen nostot	26	1 081	870
Pitkäaikaisten lainojen ja vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	26	-399	-1 284
Lyhytaikaisten lainojen muutos	26	-99	-33
Maksetut osingot		-223	-394
Tytäryritysosuuksien osto määräysvallattomilta omistajilta	19	0	-8
Määräysvallattomien omistajien oman pääoman ehtoiset sijoitukset vähennettynä osingoilla	19	0	-4
Omien osakkeiden osto		-6	-3
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat		354	-856
Rahavarojen nettomuutos		801	-285
Muuntoerot		-9	19
Rahavarat tilikauden alussa, netto		863	1 128
Rahavarat tilikauden lopussa, netto		1 655	863
Rahavarat tilikauden lopussa2		1 661	876
Käytössä olevat luottolimiitit vuoden lopussa		-6	-13
Rahavarat tilikauden lopussa, netto		1 655	863

1 Erä sisältää kertyneen muuntoeron purkamisen

2 Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset, talletukset sekä muut varat, joiden alkuperäinen maturiteetti on alle kolme kuukautta. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.

Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.

Vertailutiedot vuodelle 2019 on oikaistu.

Konsernin rahavirtalaskelma

Rahavirtalaskelman liitetiedot

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa Liite	2020	2019
Nettokäyttöpääoman muutos:
Varastojen muutos	101	161
Korottomien saamisten muutos:
Lyhytaikaiset	118	205
Pitkäaikaiset	0	13
Korottomien velkojen muutos:
Lyhytaikaiset	-25	-127
Pitkäaikaiset	0	-12
Nettokäyttöpääoman muutos ostetuilla tai myydyillä liiketoiminnoilla netotettuna	195	240
Rahavarat ja pankkisaamiset:
Käteisvarat	828	676
Muut rahavarat	833	199
Rahavarat ja pankkisaamiset	1 661	876
Ei-kassavaikutteiset investoinnit
Investoinnit yhteensä, poislukien käyttöoikeusomaisuuserät	589	550
Maksetut investoinnit	-582	-510
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ei-kassavaikutteiset lisäykset	8	40
Tytäryritysten ja liiketoimintojen hankintojen rahavirta
Yritysten hankintameno, kassavaikutteinen osa 4	0	-527
Hankittujen yritysten rahavarat vähennettynä käytetyillä luottolimiteillä 4	0	64
Hankintojen nettorahavirta	0	-464
Tytäryritysten ja liiketoimintojen myyntien rahavirta
Käteissuoritus 4	-1	-15
Myytyjen yritysten rahavarat 4	-2	-4
Myyntien nettorahavirta	-3	-19

Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

							Käyvän arvon rahasto
Milj. euroa	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto ja vara rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Vaiheittai sen hankinnan uudelleen arvostuk sen ylijäämä	Oman pääoman ehtoiset sijoitukset muissa laajan tuloksen erissä	Rahavirran suojaukset	Uudelleen arvostus rahasto	Muut laajan tuloksen erät osakkuus ja yhteisyrityk sissä	Kertyneet muunto erot ja nettosijoi tusten suojaukset ja lainat	Kertyneet voittovarat	Jakautu minen emoyhtiön omistajille	Määräys vallatto mien omistajien osuus	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2019	1 342	77	633	—	4	304	-7	—	-11	-335	4 706	6 714	18	6 732
Tilikauden tulos	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	880	880	-24	856
Muut laajan tuloksen erät ennen veroja	—	—	—	—	—	109	-14	—	11	197	-78	225	—	225
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero	—	—	—	—	—	—	1	—	—	1	6	9	—	9
Laaja tulos yhteensä	—	—	—	—	—	109	-13	—	11	198	808	1 113	-24	1 089
Osinko	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	-394	-394	-1	-395
Yritysostot ja myynnit	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	1	1
Omien osakkeiden osto	—	—	—	-4	—	—	—	—	—	—	—	-4	—	-4
Osakeperusteiset maksut	—	—	—	4	—	—	—	—	—	—	-3	—	—	—
Oma pääoma 31.12.2019	1 342	77	633	—	4	413	-20	—	—	-136	5 116	7 429	-7	7 423
Tilikauden tulos	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	626	626	-9	617
Muut laajan tuloksen erät ennen veroja	—	—	—	—	—	-136	54	1 504	12	-127	20	1 328	1	1 329
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero	—	—	—	—	—	-1	-11	-310	—	-4	-5	-330	—	-330
Laaja tulos yhteensä	—	—	—	—	—	-137	43	1 195	12	-131	642	1 625	-9	1 616
Osinko	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	-237	-237	—	-237
Yritysostot ja myynnit	—	—	—	—	-4	—	—	—	—	—	4	—	—	—
Omien osakkeiden osto	—	—	—	-6	—	—	—	—	—	—	—	-6	—	-6
Osakeperusteiset maksut	—	—	—	6	—	—	—	—	—	—	-8	-3	—	-3
Oma pääoma 31.12.2020	1 342	77	633	—	—	277	23	1 195	12	-267	5 518	8 809	-16	8 793

Tilinpäätöksen liitetiedot

Liite 1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Päätoiminnot

Stora Enso Oyj (jäljempänä "yhtiö") on suomalainen, Suomen lakien mukainen julkinen osakeyhtiö, jonka rekisteröity osoite on Kanavaranta 1, 00160 Helsinki, Suomi. Yhtiön osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä ja Tukholmassa. Stora Enso Oyj:n ja sen tytäryritysten (yhdessä "Stora Enso" tai "konserni") liiketoiminta jakautuu seuraaviin raportoitaviin segmentteihin: Packaging Materials, Packaging Solutions, Biomaterials, Wood Products, Forest, Paper ja Muut-segmentti. Konsernin päämarkkina-alue on Eurooppa, ja liiketoiminta laajenee jatkuvasti Aasiassa ja Etelä- Amerikassa.

Yhtiön hallitus on 28.1.2021 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.

Laadintaperiaatteet

Stora Enson konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionin käyttöön ottaman kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti (International Financial Reporting Standards, IFRS). Käytäntö sisältää kansainväliset tilinpäätösstandardit (IAS) sekä International Financial Reporting Interpretations Committeen (IFRIC) tulkinnat. Stora Enson konsernitilinpäätöksen tiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, lukuun ottamatta tilinpäätöksen laskentastandardeissa mainittuja poikkeuksia. Laatimisperiaatteet on esitetty yksityiskohtaisesti niihin liittyvissä liitetiedoissa ja joidenkin poikkeusten osalta tässä liitetiedossa. Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön toimintavaluutta.

Kaikki tämän konsernitilinpäätöksen luvut on pyöristetty lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu. Tästä syystä luvut eivät välttämättä täsmää esitettyjen summien kanssa ja saattavat poiketa myös aiemmin julkaistuista taloudellisista tiedoista.

Vuonna 2020 voimaan tulleet uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat

Konserni on noudattanut seuraavia 1.1.2020 voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja ja tulkintoja:

◦ Muutokset IAS 1 -standardiin ja IAS 8 -standardiin: Olennaisuuden määritelmä. Muutokset selkeyttävät olennaisuuden määritelmää ja yhdenmukaistavat käsitteellisessä viitekehyksessä ja itse standardeissa käytettyä määritelmää. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2020. Konserni huomioi muutettua olennaisuuden määritelmää konsernitilinpäätöksessä ja julkaistavissa tiedoissa.

◦ Muutokset IFRS-standardien käsitteelliseen viitekehykseen. Uudistettu käsitteellinen viitekehys sisältää: uuden luvun, joka koskee arvostamista, ohjeistuksia taloudellisen suorituskyvyn raportointiin, parannettuja määritelmiä ja ohjeistusta (erityisesti velan määritelmän osalta) sekä selvennyksiä tärkeisiin aihealueisiin, kuten johtaminen, varovaisuus ja epävarmuuden huomioiminen talousraportoinnissa. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2020. Muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konserniin.

◦ Muutokset IFRS 3 -standardiin: Liiketoimintojen yhdistäminen. Muutokset auttavat yhtiöitä määrittelemään, koostuuko hankinta liiketoiminnasta vai omaisuuserien ryhmästä. Muutettu määritelmä painottaa, että liiketoiminnan tuotos tarkoittaa tavaroiden ja palvelujen tuottamista asiakkaille, kun taas edellinen määritelmä keskittyi sijoittajille ja muille osinkojen, alhaisempien kustannusten ja muiden taloudellisten etujen muodossa kertyvään tuottoon. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2020. Muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konserniin.

◦ Muutokset IFRS 9 -standardiin, IAS 39 -standardiin ja IFRS 7 -standardiin. Muutokset liittyvät korkokantojen vertailuarvoja koskevaan uudistukseen ja vaativat laadullisia ja määrällisiä tietoja, jotta tilinpäätöksen käyttäjät ymmärtävät, mikä vaikutus korkokantojen vertailuarvojen uudistuksesta johtuvalla epävarmuudella on yhteisön suojaussuhteisiin. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2020. Muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konserniin.

◦ Muilla standardeilla, standardien muutoksilla tai tulkinnoilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai julkaistaviin tietoihin.

Muutokset laadintaperiaatteissa

Pohjoismaisen metsäomaisuuden arvostus

Stora Enso muutti metsäomaisuutensa arvostusmenetelmää ja laadintaperiaatteita koskien Pohjoismaissa sijaitsevia metsämaita vuoden 2020 lopussa. Metsäomaisuus määritellään biologisiksi hyödykkeiksi (kasvava puusto) ja niihin liittyvään metsämaahan. Arvostusmenetelmän muutoksesta johtuen metsäomaisuus Ruotsissa arvostetaan markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen. Laadintaperiaatemuutoksista johtuen metsämaa Ruotsissa ja Suomessa kirjataan soveltaen uudelleenarvostusmallia hankintamenomallin sijasta.

Ruotsissa sijaitseva metsäomaisuus arvostetaan markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen, joka perustuu niillä alueilla tehtyihin metsätransaktioihin, joissa Stora Enson metsät sijaitsevat. Ruotsissa on saatavilla luotettavaa tietoa markkinoilla tehdyistä transaktioista. Tämä tieto tarjoaa läpinäkyvämmän ja todettavissa olevan arvostuspohjan. Koko metsäomaisuuden nettorahavirta koostuu kasvavaan puustoon (biologisiin hyödykkeisiin) liittyvistä rahavirroista ja erillisistä metsäalueisiin liittyvistä rahavirroista. Kasvavan puuston arvostus lasketaan diskontattujen rahavirtojen menetelmällä, jossa käytetään IAS 41 Maatalous -standardin mukaista markkinatransaktioihin perustuvaa diskonttokorkoa. Diskonttokorko määritetään koroksi, jolla markkinatransaktioiden hinnat vastaavat koko metsäomaisuuden rahavirtaa. Hankintamenoon aiemmin arvostettujen metsämaiden osalta

uudelleenarvostusmenetelmää sovelletaan aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevan IAS 16 -standardin määritelmän mukaisesti. Metsämaat uudelleenarvostetaan diskontattujen rahavirtojen menetelmällä, joka perustuu tuleviin nettorahavirtoihin, jotka liittyvät tulevaisuudessa istutettaviin puihin ja muihin maa-alueisiin liittyviin tuottoihin, kuten metsästysoikeuksiin, tuulivoimavuokriin ja maa-ainesten myyntiin. Biologisiin hyödykkeisiin ja metsäalueisiin sovelletaan samaa diskonttokorkoa.

Markkinamenetelmän ei katsota olevan tarkka arvostusmenetelmä konsernin muulle pohjoismaiselle metsäomaisuudelle, joka sijaitsee pääasiassa Suomessa, jossa konsernilla on 41 %:n omistusosuus osakkuusyritys Tornatorissa, sillä luotettavat markkinatiedot eivät ole riittävän yksityiskohtaisia. Diskontatun rahavirran menetelmää käytetään edelleen biologisten hyödykkeiden arvostukseen, jossa käytetty diskonttokorko määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella. Aikaisemmin hankintamenoon arvostetut metsämaat uudelleenarvostetaan diskontattujen rahavirtojen menetelmällä, joka perustuu tuleviin nettorahavirtoihin, jotka liittyvät tulevaisuudessa istutettaviin puihin ja muihin niihin liittyviin tuloihin.

Puuviljelmien osalta laadintaperiaatteisiin tai arvostusmenetelmään ei tehdä muutoksia, sillä luotettavaa tietoa markkinatransaktioista ei ole saatavilla. Näin ollen puuviljelmien osalta biologisten hyödykkeiden arvostuksessa käytetään edelleen diskontattujen rahavirtojen menetelmää ja niihin liittyvät metsämaat arvostetaan edelleen hankintamenoon. Puuviljelmiin liittyvä metsäomaisuus luokitellaan eri omaisuusluokkaan kuin pohjoismaiset metsäalueet niiden erilaisen luonteen, käytön ja ominaisuuksien vuoksi. Pääasiallinen ero on puuviljelmien lyhytaikainen 6–12 vuoden kasvusykli verrattuna Pohjoismaisten metsien pitkään, 60–100 vuoden kasvusykliin. Eroja on myös uudistusmenetelmissä, metsänhoidossa ja omaisuuden käytössä muihin tarkoituksiin.

Muutokset Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden laadintaperiaatteissa kasvattivat metsämaiden kirjanpitoarvoa 324 milj. eurosta 1 829 milj. euroon, jonka seurauksena metsämaat kasvoivat 1 504 milj. euroa, muut laajan tuloksen erät (uudelleenarvostusrahasto) 1 195 milj. euroa ja laskennallinen verovelka 310 milj. euroa. Muuhun, pääasiassa Suomessa sijaitsevaan, pohjoismaiseen metsäomaisuuteen liittyvän laadintaperiaatteen muutoksen ei katsota olevan olennainen. Metsämaiden kasvu kirjataan muun laajan tuloksen eriin laskennallisilla veroveloilla vähennettynä ja kertyneenä uudelleenarvostusrahastoon omaan pääomaan. Sillä ei ole vaikutusta tuloslaskelmaan. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutokset kirjataan edelleen tuloslaskelmaan. Vertailukausia ei ole oikaistu, ja metsämaat arvostetaan vertailukausina hankintamenoon. Tarkempia tietoja esitetään liitteessä 12 (Metsäomaisuus).

Konserni on myös muuttanut metsämaihin liittyviä esittämisperiaatteitaan. Aiemmin metsämaat sisältyivät taseen riviin aineelliset hyödykkeet osana maa- ja vesialueet -ryhmää, kuten liitteessä 11 tarkemmin esitetään. Uusien esittämisperiaatteiden mukaan metsämaat esitetään taseessa erillisellä rivillä. Vertailukaudet on esitetty vastaavasti.

Muutokset segmenttiraportoinnissa

Stora Enso siirsi aaltopahvin raaka-aineeseen keskittyvän liiketoimintansa Packaging Solutions -divisioonasta Consumer Board divisioonaan 1.1.2020 alkaen. Yhdistämisen myötä uuden toimintasegmentin nimeksi tuli Packaging Materials. Packaging Solutions divisioonaan jäävään liiketoimintaan yhdistettiin äskettäin perustettu Formed Fiber -liiketoimintayksikkö.

Stora Enso perusti 1.1.2020 alkaen uuden Forest-divisioonan erikseen raportoitavana segmenttinä. Forest-divisioona käsittää Stora Enson metsäomaisuuden Ruotsissa ja 41 prosentin osuuden Tornatorista, jonka metsäomaisuus sijaitsee pääosin Suomessa. Segmenttiin kuuluvat myös puunhankintatoiminnot Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Baltian maissa. Nämä raportoitiin aiemmin osana Muut-segmenttiä. Divisioonan painopisteitä ovat kestävä metsänhoito, kilpailukykyinen puunhankinta Stora Enson tehtaille sekä innovaatiot. Latinalaisessa Amerikassa ja Kiinassa sellutehtaiden yhteydessä sijaitsevat puuviljelmät sisältyvät jatkossakin Biomaterialsja Packaging Materials -divisioonien raportointiin. Uuden Forest-divisioonan perustamisen jälkeen Muut-segmentin raportointiin kuuluvat edelleen konsernitoiminnot, logistiikka, muut toiminnot ja Stora Enson omistusosuus energiayhtiö Pohjolan Voimassa (PVO).

Vertailutietoja on oikaistu vastaavasti. Raportoitavia segmenttejä ovat 1.1.2020 alkaen olleet Packaging Materials, Packaging Solutions, Biomaterials, Wood Products, Forest, Paper ja Muut-segmentti.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Stora Enso Oyj:n lisäksi kaikki konsernin määräysvallassa olevat yhtiöt. Määräysvalta toteutuu kun:

• konsernilla on valta sijoituskohteessa,
• konserni altistuu muuttuville tuotoille tai sillä on oikeus muuttuviin tuottoihin osallisuutensa perusteella sijoituskohteessa ja • konsernilla on kyky käyttää valtaansa tuottoihinsa vaikuttaakseen.

Jos tiedot ja olosuhteet viittaavat siihen, että edellä mainituissa kolmessa määräysvaltaelementissä on tapahtunut muutoksia, konserni arvioi määräysvaltansa sijoituskohteessa uudelleen. Yritysostot kirjataan hankintamenomenetelmällä siten, että ostettu yritys yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, kun määräysvalta tytäryhtiöön syntyy. Yritysmyynneissä puolestaan myytävä yritys on mukana konsernitilinpäätöksessä siihen päivään asti, kunnes määräysvalta menetetään. Tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot on esitetty liitteessä 30 (Konserniyhtiöt 31.12.2020).

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat sisäiset katteet ja konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tytäryhtiöiden, yhteisjärjestelyiden ja osakkuus- ja yhteisyritysten tilinpäätösten laatimisperiaatteita muutetaan tarvittaessa Stora Enson laatimisperiaatteiden mukaisiksi. Määräysvallattomien omistajien osuudet esitetään oman pääoman erillisenä osana.

Osakkuus- ja yhteisyritykset, joissa Stora Ensolla on huomattava vaikutusvalta, on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tällöin konsernitulokseen sisällytetään konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyrityksen tuloksesta vähennettynä liikearvon arvonalentumisilla. Nämä ovat yhtiöitä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, muttei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta tarkoittaa valtaa osallistua yhtiön taloudelliseen ja operatiiviseen päätöksentekoon ilman määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa kyseiseen päätöksentekoon. Näistä yhtiöistä tärkeimmät on esitetty liitteessä 13 (Osakkuusja yhteisyritykset).

Osakkuus- ja yhteisyrityksen kirjanpitoarvo kuvastaa konsernin osuutta osakkuusyrityksen nettovarallisuudesta lisättynä hankinnasta aiheutuneella poistamattomalla liikearvolla. Jos konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sijoituksen kirjanpitoarvo, osakkuusyritysosakkeet merkitään taseeseen nolla-arvoon. Konsernin osuuden ylittäviä tappioita ei oteta huomioon, ellei konserni ole velvollinen täyttämään sellaisia osakkuusyrityksen velvoitteita, jotka konserni on taannut tai joihin se muutoin on sitoutunut.

Yhteinen määräysvalta on järjestelyn määräysvallan sopimusperusteista jakamista, joka toteutuu ainoastaan silloin, kun kyseessä olevaa toimintaa koskeva päätös vaatii määräysvallan jakavien kumppaneiden yksimielisen hyväksynnän.

Yhteiset toiminnot ovat yhteisjärjestelyjä, joissa kumppaneilla, joilla on yhteinen määräysvalta järjestelyyn, on oikeus järjestelyyn liittyviin omaisuuseriin ja velkoja koskevia velvoitteita. Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jossa kumppaneilla, joilla on yhteinen määräysvalta järjestelyyn, on oikeuksia järjestelyyn liittyvään nettovarallisuuteen.

Konsernilla on kaksi yhteistä toimintoa: Veracel ja Montes del Plata. Yhteisen toiminnon osapuolena konserni kirjaa oman osuutensa yhteisen toiminnon varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Osuus määritellään kunkin yhteisen toiminnon osapuolen oikeutena varoihin ja velvoitteisiin velkojen osalta.

• Veracel on Stora Enson ja Suzanon yhteisomistuksessa (50 % / 50 %) oleva Brasiliassa sijaitseva yhtiö. Sellutehdas tuottaa 1,2 milj. tonnia valkaistua eukalyptussellua vuodessa. Molemmilla omistajilla on oikeus puoleen tehtaan tuotannosta. Eukalyptus hankitaan pääasiassa yhtiön omilta viljelmiltä. Tehtaan tuotanto käynnistyi toukokuussa 2005.

• Montes del Plata on Stora Enson ja Araucon yhteisomistuksessa (50 % / 50 %) oleva Uruguayssa sijaitseva yhtiö. Montes del Platan sellutehtaan vuotuinen kapasiteetti on 1,4 milj. tonnia valkaistua eukalyptussellua. Stora Enson osuus, 700 000 tonnia, myydään kokonaisuudessaan markkinaselluksi. Eukalyptus hankitaan pääasiassa yhtiön omilta viljelmiltä. Tehdas aloitti tuotannon kesäkuussa 2014.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto sisältää tuotteiden, raaka-aineiden ja palvelujen myynnistä saadut tuotot oikaistuina välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun tuotteen tai palvelun määräysvalta siirtyy asiakkaalle eikä konsernilla ole enää valvonta- eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Yleensä tämä tarkoittaa hetkeä, jona tuote on toimitettu sovitun toimituslausekkeen mukaisesti asiakkaalle.

Stora Enson toimitusehdot perustuvat Incoterms 2020 -toimituslausekekokoelmaan, joka on Kansainvälisen kauppakamarin julkaisema toimituslausekkeiden määritelmien kokoelma. Konsernin myyntiä koskevat yleisimmät toimituslausekkeet ovat:

• D-lausekkeet, joiden mukaan konsernin on toimitettava tuotteet ostajalle sovittuun paikkaan valitun säännön mukaisesti. Tällöin myynnin toteutumishetki on toimitus ostajalle.

• C-lausekkeet, joiden mukaan konserni järjestää ja maksaa kuljetuksen sovittuun määräpaikkaan sekä maksaa tietyt muut kulut. Konsernin vastuu tuotteista kuitenkin päättyy, kun tuotteet on luovutettu rahdinkuljettajalle käytettävän lausekkeen mukaisesti. Myynti katsotaan toteutuneeksi, kun myyjä luovuttaa tavaran rahdinkuljettajalle sovittuun määräpaikkaan kuljettamista varten.

• F-lausekkeet, joiden mukaan ostaja järjestää kuljetuksen ja vastaa siitä. Myynnin toteutumishetki on tuotteiden toimittaminen ostajan palkkaamalle kuljettajalle sovittuun paikkaan.

Jos paikalliset säännöt johtavat yllä olevista säännöistä poikkeavaan laskutukseen, tämän ennakkotuoton vaikutus on laskettu ja oikaistu. Stora Enson liikevaihto koostuu pääosin tuotteiden myynnistä, ja tuotto kirjataan tyypillisesti silloin, kun Stora Enso siirtää näiden tuotteiden määräysvallan asiakkaalle. Palveluista saadut tuotot kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Lisätietoja Stora Enson päätoiminnoista, joista konserni luo tuottonsa ja joiden mukaan liikevaihto eritellään, esitellään liitteessä 3 (Tiedot segmenteittäin).

Muut kuin euromääräiset liiketoimet

Muut kuin euromääräiset liiketoimet kirjataan toteutumispäivän kurssiin. Kunkin kuukauden päättyessä muut kuin euromääräiset saamiset ja velat arvostetaan kuukauden lopun kurssiin. Liiketapahtumien valuuttakurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoittoon ja rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin ja

-kuluihin, paitsi silloin, kun ne täyttävät rahavirtasuojausten, nettoinvestointien suojauksen tai nettoinvestointilainojen kriteerit ja kirjataan omaan pääomaan. Ei-monetaaristen rahoitusvarojen, kuten oman pääoman ehtoisten sijoitusten käypään arvoon arvostaminen muiden laajan tuloksen erien kautta, muuntoerot on kirjattu omaan pääomaan.

Raportointivaluutan muunto

Konserniyhtiöiden, joiden toiminta- ja tilinpäätösvaluutta on muu kuin euro, tuloslaskelmat muunnetaan konsernin raportointivaluuttaan tilikauden keskikurssin mukaan. Näiden yhtiöiden taseet muunnetaan raportointivaluuttaan tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Konserni altistuu valuuttakurssien vaihteluille, jotka liittyvät sijoituksiin euroalueen ulkopuolisissa ulkomaisissa yhtiöissä. Euroalueen ulkopuolella sijaitseviin tytäryhtiöihin, yhteisiin toimintoihin sekä osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehtyjen nettomääräisten sijoitusten muuntoerot ja näitä sijoituksia tehokkaasti suojaavien rahoitusinstrumenttien arvostukset kirjataan suoraan kertyneisiin muuntoeroihin omassa pääomassa. Lisätietoja esitetään liitteessä 28 (Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus).

Tulevat standardimuutokset, jotka ovat EU:n hyväksymiä mutta eivät olleet voimassa vielä vuonna 2020

• Muutokset standardeihin IFRS 9, IAS 39, IFRS 7, IFRS 4 ja IFRS 16, liittyen korkokantojen vertailuarvojen uudistuksen toiseen vaiheeseen. Muutokset liittyvät rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vuokrasopimusvelkojen muutoksiin, joihinkin suojauslaskentavaatimuksiin ja tietojen raportoimisvaatimuksiin IFRS 7 -standardin osalta. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021. Muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konserniin.

• Ei julkaistuja muita standardeja, standardimuutokset tai tulkintoja, joilla uskoittaisiin olevan merkittävä vaikutus konsernitilinpäätökseen tai julkaistaviin tietoihin.

Tulevat standardimuutokset, jotka eivät olleet voimassa eivätkä EU:n hyväksymiä vielä vuonna 2020

• Muutokset IAS 1 -standardiin: Tilinpäätöksen esittäminen. Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiksi. Muutokset selkeyttävät velkojen luokittelua lyhyt- tai pitkäaikaisiksi. Muutos tulee voimaan 1.1.2023. Konserni arvioi parhaillaan näiden muutosten vaikutusta. • Muutokset IFRS 3 -standardiin: Liiketoimintojen yhdistäminen, IAS 16 -standardiin: Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, IAS 37 -standardiin: Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset omaisuuserät sekä vuosittaiset parannukset 2018–2020. Muutos IFRS 3 standardiin sisältää vähäisiä päivityksiä standardiin. Muutos IAS 16 standardiin kieltää yhteisöjä vähentämästä aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenosta sellaisia tuottoja, jotka yhteisö saa ennen omaisuuserän käyttöönottoa valmistetuista ja myydyistä hyödykkeistä. Muutos IAS 37 standardiin selventää, että sopimuksen mukaisen velvoitteen täyttämiseen tarvittavat välittömät menot sisältää sekä velvoitteen täyttämisestä aiheutuvat lisämenot että muut menot, jotka ovat kohdennettavissa ja liittyvät sopimuksen mukaisen velvoitteen täyttämiseen. Vuosittaiset parannukset 2018–2020 sisältää vähäisiä muutoksiä IFRS 9, IFRS 16 ja IAS 41 standardeihin. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2022. Konserni arvioi parhaillaan näiden muutosten vaikutusta.

• IFRS 17 -standardi: Vakuutussopimukset. Tämä standardi korvaa standardin IFRS 4, joka mahdollistaa tällä hetkellä useita erilaisia käytäntöjä vakuutussopimuksen kirjaamisen osalta. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2023. Standardi ei ole konsernin kannalta merkityksellinen.

• Muilla julkaistuilla standardeilla, standardien muutoksilla tai tulkinnoilla ei uskota olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai julkaistaviin tietoihin.

Liite 2. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Arvioiden käyttö

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön periaatteiden mukaisesti yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia. Ne vaikuttavat taseessa esitettäviin omaisuus- ja velkamääriin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen tilinpäätöksessä sekä tilikaudelta esitettäviin tuottoihin ja kuluihin. Arviot perustuvat kokemukseen ja lukuisiin muihin oletuksiin, joiden uskotaan olevan asianmukaisia. Todellinen tulos ja ajoitus voivat siis poiketa arvioista. Yhtiön johto uskoo, että tässä liitteessä mainitut laskentaperiaatteet edustavat asioita, jotka vaativat arviointia ja joissa eriävä arvio voi vaikuttaa raportoituun tulokseen.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvo arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen tunnistamiseksi. Jos arvonalentumiseen viittaavia tekijöitä ilmenee, omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään ja sitä verrataan sen kirjanpitoarvoon. Omaisuuserän kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi arvioidaan käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kuluilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Käyttöarvo lasketaan diskontatun rahavirran menetelmällä, joka on herkkä diskonttauskoron sekä odotettujen tulevien rahavirtojen muutoksille. Lisätietoja arvonalentumistestauksessa käytettävistä tärkeimmistä oletuksista on liitteessä 10 (Poistot ja arvonalentumiset).

Yhtiön johto uskoo, että arvioidut käyvät arvot ja taloudellinen vaikutusaika sekä taustalla olevat oletukset ovat riittävän tarkkoja, vaikka arviot voivatkin vaikuttaa merkittävästi raportoituihin lukuihin. Yrityskaupan yhteydessä käytetään ulkopuolista neuvonantajaa arvioimaan merkittävien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja ja avustamaan niiden taloudellisen vaikutusajan määrittämisessä.

Liikearvo

Jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle tai niiden ryhmälle allokoitu liikearvo testataan vähintään kerran vuodessa. Mahdollinen kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan diskontattujen rahavirtojen menetelmällä (käyttöarvo). Arvonalentuminen kirjataan, mikäli kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Diskontattujen rahavirtojen menetelmässä käytetään arvioita tulevista rahavirroista jokaisessa rahavirtaa tuottavan yksikön tai niiden ryhmän raportointiyksikössä. Menetelmä sisältää muun muassa arvioita tulevasta hinnoittelusta, tuotantotasoista, kustannuksista, markkinoiden kysynnästä ja tarjonnasta, investoinneista sekä oletuksen keskimääräisestä painotetusta pääomakustannuksesta. Arvioitujen rahavirtojen nettonykyarvolaskelmissa käytettävä diskonttokorko vastaa parasta arviota keskimääräisestä painotetusta pääomakustannuksesta.

Konserni on määritellyt vaihteluille herkimmät arviot, joiden muutokset voivat vaikuttaa olennaisesti hyödykkeiden käypiin arvoihin tai liikearvoon ja täten johtaa arvonalentumiseen. Arviot koskevat odotettuja myyntihintoja, operatiivisia kustannuksia ja diskonttokorkoa. Lisätietoja arvonalentumistestauksessa käytettävistä tärkeimmistä oletuksista on esitetty liitteessä 10 (Poistot ja arvonalentumiset).

Biologiset hyödykkeet

Konsernilla on biologisia hyödykkeitä tytäryhtiöissä, yhteisissä toiminnoissa ja osakkuusyrityksissä. IAS 41 Maatalous -standardi edellyttää, että biologiset hyödykkeet, kuten kasvava puusto, kirjataan käypään arvoon vähennettynä myyntihetken arvioiduilla menoilla. Biologisten hyödykkeiden käypä arvo lasketaan jatkuvien toimintojen diskontattujen rahavirtojen pohjalta kestävän metsänhoidon perusteella ja yhden syklin kasvupotentiaalin huomioon ottaen. Diskontattuja rahavirtoja varten tarvitaan kasvua, puunkorjuuta, myyntihintaa, kustannuksia ja diskonttokorkoa koskevia arvioita. Biologisten hyödykkeiden arvoa määrittäessään tytäryhtiöiden, yhteisten toimintojen ja osakkuusyritysten johdot tekevät paikkansapitävät arviot tulevista hintatasoista sekä myynti- ja kustannusnäkymistä. Metsää on myös analysoitava säännöllisesti, jotta voitaisiin arvioida korjattavissa olevan puun määrä ja metsän nykyinen kasvuvauhti.

Lisätietoja Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden arvostukseen sovellettavista arvioista ja harkinnasta esitetään seuraavassa luvussa ja lisätietoja pohjoismaisista sekä puuviljelmiin liittyvästä metsäomaisuudesta esitetään liitteessä 12 (Metsäomaisuus).

Ruotsissa sijaitseva metsäomaisuus

Konserni muutti Pohjoismaissa sijaitsevien metsien laadintaperiaatteita ja arvostusmenetelmää vuoden 2020 lopussa. Uuden arvostusmenetelmän mukaisesti Ruotsissa sijaitseva metsäomaisuuden käypä arvo määritetään markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen, joka perustuu niillä alueilla tehtyihin metsätransaktioihin, joissa Stora Enson metsät sijaitsevat. Eri alueiden väliset markkinahinnat vaihtelevat merkittävästi, ja arvostuksessa käytettävien markkinatransaktioiden kannalta oleellisten alueiden määrittely sisältää harkintaa. Metsäomaisuuden arvostus perustuu eri markkinatiedontarjoajien toimittamiin yksityiskohtaisiin transaktiotietoihin ja hintatilastoihin. Markkinatransaktiotietoja oikaistaan Stora Enson metsäomaisuuden piirteiden ja luonteen huomioimiseksi sekä tiettyjen ei-metsäomaisuuserien ja poikkeaviksi määriteltyjen transaktioiden poislukemiseksi. Arvostuksessa huomioidaan metsäomaisuuden sijainti, hintataso ja kasvavan puuston volyymi. Muutoksilla transaktiohinnoissa ja kasvavan puuston volyymikehityksellä on vaikutus metsäomaisuuden arvoon. Stora Enso soveltaa painotettuja kolmivuotisia keskimääräisiä markkinatransaktiohintoja, joiden katsotaan sisältävän riittävän määrän transaktioita ja arvioidaan edustavan markkinaolosuhteita raportointipäivänä.

Metsäomaisuuden arvo kohdistetaan biologisiin hyödykkeisiin (kasvava puusto) ja metsämaahan. Metsäomaisuuden yhteenlasketun käyvän arvon kohdistaminen perustuu tuottoihin perustuvaan lähestymistapaan, jossa odotettavissa olevien nettorahavirtojen erilliset nykyarvot lasketaan sekä biologisille hyödykkeille että metsämaalle. Diskonttokorko määritetään koroksi, jolla markkinatransaktiohintoihin perustuva arvostus vastaa kasvavasta puustosta ja metsämaasta muodostuvan koko metsäomaisuuden yhteenlaskettua rahavirtaa. Kunkin komponentin nettorahavirrat sisältävät arviot tulevista korjuuvolyymeista, myyntihintojen tasosta ja kulujen kehityksestä. Tarkempia tietoja esitetään liitteessä 12 (Metsäomaisuus).

Määräysvallan arviointi yhteisissä toiminnoissa ja osakkuusyrityksissä

Veracel ja Montes del Plata kuvataan liitteessä 1 (Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet) yhteisiksi toiminnoiksi. Stora Enson omistusosuus molemmissa yhtiöissä on 50 %. Yhteinen toiminto -tulkinta perustuu osakassopimuksiin, jotka antavat Stora Ensolle oikeuden tuottoosuuteen ja saattavat konsernin välilliseen vastuuseen veloista, koska maksukykymme sellusta vaikuttaa velkojen rahoituskykyyn. Konserni kirjaa osuutensa varoista, veloista, tuotoista ja kuluista oikeuksiin ja velvollisuuksiin perustuen.

Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Stora Ensolla ei ole yhtiöissä määräysvaltaa yksin tai muiden osapuolten kanssa, mutta sillä on yhtiöissä merkittävää vaikutusvaltaa, mistä syystä se raportoi merkittävät määräysvallattomat osuutensa osakkuusyrityksenä. Nämä yhtiöt esitetään liitteessä 13 (Osakkuus- ja yhteisyritykset).

Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Jos rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen käypää arvoa ei voi määrittää suoraan julkisesti noteeratuista markkinahinnoista, käytetään muita arvostusmenetelmiä, kuten diskontatun rahavirran menetelmää, transaktiokertoimia, Black-Scholes-mallia tai Gordonin mallia. Tärkeimpiä arviointiperusteita ovat muun muassa tulevat rahavirrat, luottoriski ja volatiliteetti. Näitä tekijöitä koskevien oletusten muutokset voivat vaikuttaa rahoitusinstrumenttien kirjattuun käypään arvoon. Sijoitukset noteeraamattomien yritysten, kuten Pohjolan Voima Oy:n (PVO), vieraan pääoman ehtoisiin ja oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin muodostavat merkittävän osan konsernin varoista, ja ne edellyttävät johdolta erityisen huolellista arviointia. Näitä on käsitelty tarkemmin liitteissä 14 (Oman pääoman ehtoiset instrumentit) ja 24 (Rahoitusriskien hallinta).

Tuloverot

Verosaamiset ja -velat tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja kirjanpitoarvoa oikaistaan tarvittaessa. Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siinä määrin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tulosta vastaan, riippumatta siitä, muodostuvatko verosaamiset jaksotuseroista vai verotappioista. Johdon arvion mukaan tulevia veroseuraamuksia varten on tehty riittävät varaukset ajankohtaisten tietojen, olosuhteiden ja verolainsäädännön perusteella. Mikäli veroasemaan liittyvät seikat kyseenalaistetaan tai ne lakkaavat olemasta voimassa, tulokset voivat olla erilaisia ja niillä voi olla merkittävä vaikutus raportoituihin summiin konsernitilinpäätöksessä. Katso tarkempia tietoja liitteestä 9 (Tuloverot).

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Yhtiön eläkevastuun ja kulujen määrittäminen vaatii tiettyjen oletusten valitsemista. Vakuutusmatemaatikot käyttävät näitä oletuksia laskiessaan kyseisiä vastuita. Oletuksiin sisältyvät muun muassa diskonttokorko, oletettu palkkatason nousu ja oletettu elinikä. Riippumattomat vakuutusmatemaatikot määrittävät tuloslaskelmaan kuluksi kirjattavat summat. Jos todelliset tulokset kuitenkin poikkeavat alkuperäisistä arvioista, erotus sekä oletusten tai muiden muuttujien mahdollisten muutosten vaikutus kirjataan suoraan omaan pääomaan ja esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Liitteessä 20 (Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet) on tarkempia tietoja eläkevastuulaskelmissa käytetyistä oletuksista.

Ympäristövaraukset

Konserni on tehnyt tiedossa olevista ympäristövastuista varauksia, jos oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite on olemassa, perustuen johdon arvioon ympäristön kunnostustoimenpiteiden kustannuksista. Näiden kustannusten ajankohdasta ja summasta ei ole täyttä varmuutta, joten lopulliset vastuut voivat poiketa merkittävästi alkuperäisestä arviosta. Lue liitteestä 22 (Varaukset) tarkempia tietoja varauksista.

Koronavirusepidemian kirjanpidolliset vaikutukset

Konserni on arvioinut koronaviruspandemian vuoksi mahdollisesti vähentyvän taloudellisen toiminnan kirjanpidollisia vaikutuksia. Konserni on myös arvioinut pandemian vaikutuksen tärkeimpiin johdon harkintaa edellyttäviin laadintaperiaatteisiin ja arvioihin liittyviin epävarmuustekijöihin sekä tunnistanut joitakin tekijöitä tarkempaa arviointia varten. Tärkeimpiin johdon harkintaa edellyttävien laadintaperiaatteiden ja arvioihin liittyvien epävarmuustekijöiden läpikäynti ei johtanut oleellisiin oikaisuihin varojen ja velkojen kirjanpitoarvoissa tai tuloslaskelmaan kirjatuissa määrissä.

IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen -standardin mukaisesti rahoitusvaroihin kuulumattomat omaisuuserät on testattava arvonalentumisen varalta aina, kun on merkkejä siitä, että niiden arvo saattaisi olla alentunut. Taloudellisen ympäristön epävarmuus voi laskea arvonalentumistestausmalleissa käytettävien pitkän aikavälin ennusteiden luotettavuutta. Lisätietoja arvonalentumistestauksesta esitetään liitteessä 10 (Poistot ja arvonalentumiset).

Konserni on tarkastanut ja päivittänyt myyntisaamisten odotettavissa olevia luottotappioita koskevan mallinsa niin, että siinä huomioidaan makrotaloudellinen kehitys. Muutos ei aiheuttanut merkittävää kasvua myyntisaamisten luottotappiovaraukseen, mutta luottoriski saattaa kohota, jos tämänhetkiset kaupankäyntiolosuhteet heikkenevät entisestään. Lisätietoja esitetään liitteessä 17 (Operatiiviset saamiset). Vanhojen, hidaskiertoisten ja vanhentuneiden tuotteiden ja varaosien tasearvoon kirjatuissa epäkuranttiusvähennyksissä on ollut kasvua. Lisätietoja esitetään liitteessä 16 (Vaihto-omaisuus).

Konsernin yksiköt joissakin maissa ovat saaneet viranomaisilta erilaisia avustuksia, joiden tarkoitus on tukea työllisyyttä tai parantaa rahavirtaa tilapäisesti. Saaduista avustuksista tuloslaskelmaan kirjatuilla säästöillä tai parantuneilla rahavirroilla ei ollut olennaista vaikutusta konserniin vuonna 2020.

Liite 3. Tiedot segmenteittäin

Laadintaperiaatteet

Stora Enson raportoitavia segmenttejä ovat Packaging Materials-, Packaging Solutions-, Biomaterials-, Wood Products-, Forest- ja Paper-divisioonat sekä Muut-segmentti. Segmentit heijastavat konsernin hallintorakennetta ja tapaa, jolla Stora Enson toimitusjohtaja, joka on vastuussa resurssien allokoinnista sekä operatiivisten segmenttien suorituksen arvioinnista, tarkastelee säännöllisesti taloudellisia tietoja. Kustannukset, tuotot, varat ja velat kohdistetaan liiketoimintasegmenteille johdonmukaisesti. Segmenttien väliset liiketoimet perustuvat markkinaehtoihin, ja ne eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä. Lisätietoja muutoksista segmenttiraportoinnissa esitetään liitteessä 1 (Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet).

Raportoitavien segmenttien toiminnot ovat:

Packaging Materials

Packaging Materials -divisioona on maailman johtava kiertotalouden toimija, jonka korkealaatuisten uusiutuvien ja kierrätettävien pakkausmateriaalien valikoima pohjautuu ensi- ja kierrätyskuituun. Autamme elintarvike- ja juomapakkauksia, lääkepakkauksia ja kuljetuspakkauksia valmistavia asiakkaitamme korvaamaan fossiilisia materiaaleja vähähiilisillä, uusiutuvilla ja kierrätettävillä vaihtoehdoilla, jotka vastaavat ympäristötietoisten kuluttajien vaatimuksiin. Laaja valikoima barrier-päällysteitä lisää mahdollisuuksia suunnitella ja optimoida pakkauksia monenlaisiin vaativiin käyttökohteisiin.

Packaging Solutions

Packaging Solutions -divisioona kehittää ja myy huippulaatuisia kuitupohjaisia pakkaustuotteita ja -palveluja. Ympäristöystävällisiä pakkausratkaisujamme käyttävät johtavat tuotemerkit useilla eri aloilla, kuten kivijalka- ja verkkokaupassa sekä teollisuudessa. Tarjontaan kuuluvat aaltopahvipakkaukset ja muu jatkojalostus, suunnittelupalvelut, automaatioratkaisut sekä skaalautuvat innovaatiot, kuten muotoonpuristetut kuitutuotteet ja biokomposiitit.

Biomaterials

Biomaterials-divisioonan biopohjaiset ratkaisut vastaavat kasvavaan kysyntään korvaajista tuotteille, jotka valmistetaan uusiutumattomista ja haitallisista materiaaleista. Hyödynnämme uusien ratkaisujen kehittämisessä kaikkia biomassasta saatavia jakeita, kuten ligniiniä ja sokereita. Pyrimme löytämään korvaajia uusiutumattomille materiaaleille kehittämällä esimerkiksi energian varastointiin soveltuvaa hiiltä sekä biopohjaisia sidosaineita ja hiilikuituja. Divisioona tarjoaa laajan valikoiman sellulaatuja paperin, kartongin, pehmopaperien, tekstiilien ja hygieniatuotteiden valmistukseen sekä prosessiensa sivuvirtoja, kuten mäntyöljyä ja biomassasta saatavaa tärpättiä.

Wood Products

Wood Products -divisioona on Euroopan suurin sahattujen puutuotteiden toimittaja ja johtava vastuullisten puurakentamisen ratkaisujen tarjoaja. Kasvava Building Solutions -liiketoimintamme tarjoaa konsepteja vähähiiliseen rakentamiseen ja ympäristöystävälliseen suunnitteluun. Kehittämämme digitaaliset työkalut helpottavat puurakentamisen suunnittelua. Lisäksi tarjoamme sovelluksia ikkuna- ja oviteollisuuteen sekä pakkausteollisuuteen ja pellettejä vastuulliseen lämmittämiseen.

Forest

Forest-divisioona luo arvoa vastuullisella metsänhoidolla, kilpailukykyisellä puunhankinnalla ja innovaatioilla. Ne ovat Stora Enson uusiutuvien ratkaisujen tarjonnan perusta. Divisioonaan kuuluvat Stora Enson metsäomaisuus Ruotsissa ja 41 prosentin osuus Tornatorista, jonka metsät sijaitsevat pääosin Suomessa. Divisioona vastaa myös puunhankinnasta Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän toiminnoille sekä yritysasiakkaille. Stora Enso on yksi maailman suurimmista yksityisistä metsänomistajista.

Paper

Stora Enso on Euroopan toiseksi suurin paperinvalmistaja, jolla on vakiintunut asiakaskunta ja laaja tuotevalikoima painetun viestinnän tarpeisiin ja toimistokäyttöön. Asiakkaat hyötyvät Stora Enson laajasta kierrätys- ja ensikuidusta valmistettujen paperien valikoimasta, teknisestä asiantuntemuksesta ja vastuullisuusosaamisesta sekä laajasta tehtaiden ja asiakaspalvelukeskusten verkostosta.

Muut

Muut-segmentin raportointiin kuuluvat konsernitoiminnot, logistiikka, muut toiminnot ja Stora Enson omistusosuus energiayhtiö Pohjolan Voimassa (PVO).

Liikevaihto segmenteittäin

	Ulkoinen	Sisäinen	Yhteensä	Ulkoinen	Sisäinen	Yhteensä
Milj. euroa		2020			2019
Packaging Materials	2 999	116	3 115	3 091	163	3 254
Packaging Solutions	578	16	594	680	18	698
Biomaterials	1 025	168	1 193	1 193	271	1 464
Wood Products	1 295	91	1 386	1 457	112	1 569
Forest	698	1 348	2 046	790	1 531	2 321
Paper	1 931	48	1 979	2 800	56	2 856
Muut	27	901	928	45	1 031	1 076
Sisäisten myyntien eliminoinnit		-2 687	-2 687		-3 184	-3 184
Yhteensä	8 553	0	8 553	10 055	0	10 055

Liikevaihdon erittely

Milj. euroa	2020	2019
Tuotemyynnit	8 460	9 935
Palvelumyynnit	93	120
Yhteensä	8 553	10 055

Tuote- ja palvelumyynnit segmenteittäin

Milj. euroa		2020	2019
Packaging Materials	Tuotemyynnit	3 103	3 240
	Palvelumyynnit	11	14
Packaging Solutions	Tuotemyynnit	593	696
	Palvelumyynnit	1	2
Biomaterials	Tuotemyynnit	1 164	1 436
	Palvelumyynnit	29	27
Wood Products	Tuotemyynnit	1 362	1 550
	Palvelumyynnit	24	19
Forest	Tuotemyynnit	2 019	2 276
	Palvelumyynnit	27	45
Paper	Tuotemyynnit	1 971	2 842
	Palvelumyynnit	8	14
Muut	Tuotemyynnit	139	183
	Palvelumyynnit	789	892
Segmenttien välinen myynti	Tuotemyynnit	-1 893	-2 288
	Palvelumyynnit	-795	-895
Yhteensä		8 553	10 055

Liiketulos segmenteittäin

	31.12. päättyvä tilikausi
	Liiketulos
Milj. euroa	2020	2019
Packaging Materials	391	352
Packaging Solutions	28	36
Biomaterials	-31	180
Wood Products	111	92
Forest	524	547
Paper	-58	154
Muut	-42	-56
Yhteensä	922	1 305
Nettorahoituserät	-150	-168
Tulos ennen veroja	773	1 137
Tuloverot	-156	-281
Tilikauden tulos	617	856

Operatiiviset varat, poistot ja arvonalentumiset, arvonalentumisen peruutukset sekä myyntivoitot/ - tappiot ja investoinnit segmenteittäin

	31.12. päättyvä tilikausi
	Sidottu pääoma		Poistot ja arvonalentumiset sekä niiden peruutukset, myyntivoitot/ -tappiot		Investoinnit
Milj. euroa	2020	2019	2020	2019	2020	2019
Packaging Materials	2 954	2 824	205	193	378	253
Packaging Solutions	240	241	30	30	23	35
Biomaterials	2 245	2 496	145	144	80	114
Wood Products	548	647	46	55	34	54
Forest	6 194	4 138	21	18	20	24
Paper	493	657	122	125	80	87
Muut	318	460	40	31	13	12
Yhteensä	12 993	11 462	609	597	628	579

Sidotun pääoman erät (O-erät) on merkitty taseen yhteyteen, ja ne sisältävät aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät, metsäomaisuus, päästöoikeudet, noteeraamattomat osakkeet, muut pitkäaikaiset varat, vaihto-omaisuuden, lyhytaikaiset liikesaamiset ja lyhytaikaiset korottomat velat, varaukset ja muut pitkäaikaiset korottomat velat.

Liikearvo segmenteittäin

	31.12. päättyvä tilikausi
	Liikearvo
Milj. euroa	2020	2019
Packaging Materials	26	31
Packaging Solutions	6	6
Biomaterials	43	49
Wood Products	112	117
Forest	0	0
Paper	95	100
Muut	0	0
Yhteensä	281	302

Vuonna 2020 ja 2019 liikearvon testaus ei johtanut arvonalentumisiin. Lisätietoja arvonalentumistestauksesta esitetään liitteessä 10 (Poistot ja arvonalentumiset).

Henkilöstö keskimäärin

		31.12. päättyvä tilikausi
Segmentti	2020	2019
Packaging Materials	5 557	5 631
Packaging Solutions	5 094	6 115
Biomaterials	1 822	1 752
Wood Products	4 026	4 106
Forest	1 520	1 565
Paper	4 356	4 861
Muut	2 080	2 066
Yhteensä	24 455	26 096

Maa 2020 2019 Itävalta 1 014 999 Baltian maat 1 410 1 362 Belgia 527 529 Tšekki 992 941 Suomi 6 317 6 615 Saksa 882 975 Puola 2 074 2 136 Venäjä 1 130 1 125 Ruotsi 5 139 5 215 Muu Eurooppa 262 277 Eurooppa yhteensä 19 747 20 175 Brasilia 423 418 Kiina (ml. Hongkong) 3 729 4 890 Yhdysvallat 94 95 Uruguay 313 314 Muut maat 148 204 Yhteensä 24 455 26 096	31.12. päättyvä tilikausi

	31.12.
	2020	2019
Henkilöstö tilikauden lopussa	23 189	25 141

Ulkoinen liikevaihto kohteen ja alkuperämaan mukaan

	31.12. päättyvä tilikausi
	Liikevaihto kohteen mukaan		mukaan	Liikevaihto alkuperämaan	Liikevaihdon nettovirrat maittain
Milj. euroa	2020	2019	2020	2019	2020	2019
Itävalta	292	276	348	393	56	117
Baltian maat	232	256	262	274	30	18
Belgia	87	120	201	256	114	136
Tšekki	153	159	231	241	78	82
Tanska	90	105	15	19	-75	-86
Suomi	510	580	2 650	3 357	2 140	2 776
Ranska	357	460	30	15	-327	-445
Saksa	1 053	1 317	298	439	-755	-878
Italia	339	418	0	0	-339	-418
Alankomaat	210	276	0	0	-210	-276
Puola	419	504	444	510	25	6
Venäjä	248	305	211	230	-37	-75
Espanja	195	239	0	0	-195	-239
Ruotsi	912	956	2 763	2 987	1 851	2 030
Yhdistynyt kuningaskunta	331	458	-16	16	-347	-442
Muu Eurooppa	738	876	88	99	-650	-777
Eurooppa yhteensä	6 166	7 308	7 525	8 835	1 359	1 527
Australia/Uusi-Seelanti	129	168	25	36	-104	-132
Brasilia	53	70	223	300	170	230
Kiina (ml. Hongkong)	860	904	441	483	-419	-421
Japani	242	290	0	0	-242	-290
Lähi-itä	220	241	0	0	-220	-241
Uruguay	27	25	304	371	277	346
Yhdysvallat	252	281	34	27	-218	-254
Muut maat	606	768	1	3	-605	-765
Yhteensä	8 553	10 055	8 553	10 055	0	0

Varat ja sijoitettu pääoma maittain

	31.12.
	Varat yhteensä		Sijoitettu pääoma
Milj. euroa	2020	2019	2020	2019
Itävalta	170	174	108	102
Baltian maat	139	136	109	113
Belgia	203	223	117	130
Tšekki	148	151	115	126
Suomi	5 176	4 378	2 708	2 715
Saksa	322	337	1	-15
Puola	491	573	392	436
Venäjä	159	192	91	126
Ruotsi	7 225	5 129	5 116	3 546
Muu Eurooppa	168	98	69	51
Eurooppa yhteensä	14 201	11 390	8 827	7 330
Brasilia	280	387	260	357
Kiina (ml. Hongkong)	1 265	1 359	1 107	1 212
Uruguay	1 550	1 735	1 464	1 624
Yhdysvallat	89	109	39	62
Muut maat	46	73	17	48
Yhteensä	17 431	15 053	11 714	10 632

Sijoitettu pääoma lasketaan vähentämällä nettoverovelat sidotusta pääomasta.

Sidotun pääoman ja taseen varojen täsmäytys

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Sidottu pääoma	12 993	11 462
Koroton vieras pääoma	2 471	2 516
Korolliset saamiset	1 834	982
Verosaamiset	131	92
Yhteensä	17 431	15 053

Operatiiviset varat, poistot ja arvonalentumiset, arvonalentumisen peruutukset sekä myyntivoitot/ - tappiot ja investoinnit maittain

	31.12. päättyvä tilikausi
	Sidottu pääoma		Poistot ja arvonalentumiset sekä niiden peruutukset, myyntivoitot/ -tappiot			Investoinnit
Milj. euroa	2020	2019	2020	2019	2020	2019
Itävalta	111	106	8	8	7	9
Baltian maat	110	113	9	7	15	24
Belgia	133	150	27	27	15	8
Tšekki	120	130	5	6	8	4
Suomi	2 647	2 658	205	179	360	278
Saksa	4	-12	22	27	22	25
Puola	404	450	23	31	20	25
Venäjä	89	123	7	8	10	13
Ruotsi	6 447	4 378	130	120	124	136
Muu Eurooppa	66	52	3	0	0	0
Eurooppa yhteensä	10 130	8 147	440	414	580	523
Brasilia	254	359	15	19	15	11
Kiina (ml. Hongkong)	1 104	1 210	60	70	10	15
Uruguay	1 485	1 638	43	44	19	27
Yhdysvallat	3	62	49	47	3	3
Muut maat	16	47	3	3	1	0
Yhteensä	12 993	11 462	609	597	628	579

Liite 4. Yritysostot ja -myynnit

Laadintaperiaatteet

Yritysostot kirjataan hankintamenetelmällä siten, että ostettu yritys yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, kun määräysvalta tytäryhtiöön syntyy. Yritysmyynneissä puolestaan myytävä yritys on mukana konsernitilinpäätöksessä siihen päivään asti, kunnes määräysvalta menetetään.

Yritysostot

Milj. euroa	2020	2019
Hankittu nettovarallisuus
Rahavarat	0	64
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	3	332
Biologiset hyödykkeet	22	2 598
Käyttöpääoma	0	-28
Verosaamiset ja -velat	-5	-598
Korolliset saamiset ja velat	0	-793
Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo	20	1 575
Hankintameno, kassavaikutteinen osa	0	527
Hankintameno, ei-kassavaikutteinen	0	1 106
Hankintameno yhteensä	0	1 633
Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo	-20	-1 575
Liikearvo	-20	57
Yritysten hankintamenosta johtuva negatiivinen rahavirta	0	-527
Hankittujen tytäryritysten rahavarat	0	64
Hankinnan rahavirta, vähennettynä hankituilla rahavaroilla	0	-464

Stora Enso ei tehnyt yritys- tai liiketoimintaostoja vuonna 2020. Luvut vuoden 2020 osalta liittyvät Bergvik Skog AB:n uudelleenjärjestelyn tarkastelujakson oikaisuihin.

Yritysostot - Bergvik Skog AB:n uudelleenjärjestely vuonna 2019

Bergvik Skog AB:n tytäryhtiö Bergvik Väst AB jaettiin 31.5.2019 osinkona Bergvik Skog AB:n osakkeenomistajille. Samana päivänä konserni osti muilta osakkeenomistajilta 20 % Bergvik Väst AB:n osakkeista, minkä jälkeen konsernin omistusosuus Bergvik Väst AB:ssä oli 69,8 %. Samanaikaisesti Bergvik Väst AB jakautui ja Stora Ensosta tuli uuden tytäryhtiön ainoa omistaja. Uusi tytäryhtiö omistaa noin 69,8 % entisen Bergvik Väst AB:n varoista ja veloista. Uuden tytäryhtiön hankintapäivämäärä on 31.5.2019. Liiketoimen seurauksena Stora Enson suorat metsäomistukset Ruotsissa ovat 1,4 milj. hehtaaria, josta 1,15 milj. hehtaaria on tuottavaa metsämaata. Hankittu yhtiö on osa Forest-divisioonaa.

Yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen käyvät arvot, jotka perustuvat lopulliseen hankintamenolaskelmaan (mukaan lukien tarkastelujakson oikaisut), esitetään alla olevassa taulukossa:

Milj. euroa	69,8 %:n omistusosuuden hankinta Bergvik Väst AB:stä
Rahavarat	64
Maa-alueet	308
Muut aineelliset hyödykkeet	8
Biologiset hyödykkeet	2 620
Käyttöpääoma	-35
Verovelat	-603
Korolliset velat	-793
Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo	1 569
Hankintameno, kassavaikutteinen osa	500
Käypä arvo 49,8 %:n osakeomistuksesta Bergvik Väst AB:ssa, ei kassavaikutteinen	1 106
Hankintameno yhteensä	1 605
Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo	-1 569
Liikearvo	36
Hankinnasta johtuva negatiivinen rahavirta	-500
Hankittujen tytäryritysten rahavarat vähennettynä luottolimiiteillä	64
Rahavirta tytäryritysten osakkeiden ja liiketoiminnan ostosta vähennettynä saaduilla rahavaroilla	-436

Osinkona saatujen osakkeiden käypä arvo määriteltiin Bergvik Väst AB:n hankitun nettovaralisuuden arvon perusteella, jossa biologisten hyödykkeiden ja maa-alueiden käyvät arvot arvioitiin diskontatun rahavirran menetelmällä. Hankintataseeseen sisältyy myös laskennallinen verovelka.

Yhdistymisen jälkeinen tarkistus saatiin päätökseen vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon aikana, minkä vuoksi hankintamenolaskelman katsotaan olevan lopullinen. Edellä olevassa taulukossa esitettävät hankinnan varojen ja velkojen käyvät arvot sekä liikearvo edustavat

lopullista hankintamenolaskelmaa. Tarkastelujakson oikaisuihin vuonna 2020 lukeutuivat 22 milj. euron kasvu biologisissa hyödykkeissä, 3 milj. euron kasvu maa-alueissa ja 20 milj. euron liikearvon kasvu. Laskennalliset verovelat kasvoivat myös 5 milj. euroa. Tarkastelujakson oikaisuihin vuonna 2019 lukeutuivat 75 milj. euron kasvu biologisissa hyödykkeissä, 8 milj. euron kasvu veroveloissa, 21 milj. euron lasku liikearvossa, 48 milj. euron kasvu kauppahinnan ei-kassavaikutteisessa osassa ja 1 milj. euron lasku käteiskauppahinnassa. Tarkastelujakson oikaisut liittyivät pääosin biologisten hyödykkeiden arvostamisessa tehdyistä päivityksistä, jotka kuvaavat hankinta-ajankohdan olosuhteita paremmin.

Liikearvo edustaa kilpailukykyisen raaka-aineen saatavuuden varmistamisen arvoa pitkällä aikavälillä Ruotsissa. Suora omistus antaa Stora Ensolle paremman näkyvyyden omaan puunhankintaansa ja kauppa antaa konsernille paremmat mahdollisuudet kehittää kestävää metsänhoitoa ja vahvistaa konsernin kilpailukykyä. Liikearvo on kohdistettu hankinnasta hyötyviin divisiooniin.

Lähes kaikki hankitun yrityksen tuotot ovat Stora Enson näkökulmasta sisäisiä. Hankitun yrityksen tulos vuonna 2019 on raportoitu vuoden ensimmäisen viiden kuukauden osalta konsernin tuloksessa osana osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta. Näin ollen siinäkään tapauksessa, että hankinta olisi tehty 1.1.2019, sillä ei olisi ollut merkittävää vaikutusta konsernin liikevaihtoon ja tulokseen vuonna 2019. Hankintaan liittyvät transaktiokulut vuonna 2019 olivat 3 milj. euroa ja ne kirjattiin liiketoiminnan muihin kuluihin. Vuonna 2019 järjestelyyn liittyen -171 milj. euroa kertyneitä oman pääoman muuntoeroja uudelleenluokiteltiin tuloslaskelman kautta. Lisäksi osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta kirjattiin 129 milj. euron nettovoitto.

Konserni omistaa 49,8 % Bergvik Skog AB:n osakkeista. Omistus raportoidaan edelleen osakkuus- ja yhteisyrityksenä. Lisätietoja esitetään liitteessä 13 (Osakkuus- ja yhteisyritykset).

Yritysostot - Muut vuonna 2019

Syyskuussa 2019 Stora Enso osti määräysvallattomia osuuksia Stora Enso China Packaging -yhtiöstä. Stora Enso omisti aikaisemmin 90 % China Packaging Group -emoyhtiöstä, ja hankinnan myötä konsernin omistus nousi 100 %:iin. China Packaging sisältyy Packaging Solutions -divisioonaan. Liiketoimella ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.

Toukokuussa 2019 ja erillisenä Bergvik Skog AB:n uudelleenjärjestelystä Stora Enso osti myös Bergvik Skog AB:lta 100 % sen taimitarhaliiketoiminnasta Bergvik Skog Plantor AB:stä, kolme tuuliturbiiniprojektia ja kiinteistöyhtiöitä. Ostetut yhtiöt esitetään Forestdivisioonassa. Liiketoimilla ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.

Konserniyritysten ja liiketoimintojen myynnit

		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Myyty nettovarallisuus
Rahavarat	2	4
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	3	8
Käyttöpääoma	2	3
Korolliset saamiset ja velat	-5	-43
Määräysvallattomien omistajien osuus	0	11
Myytyjen yritysten nettovarat	1	-16
Myyntihinta yhteensä	-1	-15
Kertyneiden muuntoerojen tuloutus	0	3
Transaktiokulut	0	0
Voitto/tappio yhteensä	-2	4
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus	-2	4
Jakautuminen määräysvallattomille omistajille	0	0

Maaliskuussa 2020 Stora Enso myi Pfarrkirchenissä sijaitsevan rakenteelliseen massiivipuuhun (KVH) keskittyneen sahan koko osakekannan LEO II – VV1 GmbH -rahastolle. Saha oli Stora Enson tytäryhtiö, ja osa Wood Products -divisioonaa. Liiketoimella ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.

Stora Enso allekirjoitti 25.7.2019 sopimuksen, jolla se myi 60 %:n omistusosuutensa Dawangin paperitehtaasta Kiinassa yhteisyrityskumppanilleen Shandong Huatai Paperille. Stora Enso Huatai (Shandong) Paper Co Ltd operoi Dawangin paperitehdasta Kiinassa ja aloitti toimintansa vuonna 2008. Myynti saatiin päätökseen lokakuussa 2019. Vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä konserni kirjasi 5 milj. euron aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisen alentaakseen nettovarallisuuden arvoa kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Stora Enson lopullinen osakkeiden myynnistä maksama hinta oli 17 milj. euroa. Lisäksi 3 milj. euroa kertyneiden valuuttakurssien muuntoeroista luokiteltiin omasta pääomasta tuloslaskelmaan kaupantekopäivänä. Stora Enso Huatai Paper oli osa Paper-divisioonaa.

Lokakuussa 2019 Stora Enso myi 100 % osakkeistaan ruotsalaisessa tytäryhtiössään Skaftåsen Vindkraft AB:ssa. Yhtiö ostettiin toukokuussa 2019 Bergvik Skog AB:n uudelleenjärjestelyn yhteydessä. Skaftåsen Vindkraft AB oli osa Forest-divisioonaa. Liiketoimella ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.

Liite 5. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Laadintaperiaatteet

Tutkimus ja kehitys

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, ja ne sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Kehitysmenot kirjataan niin ikään kuluksi toteutumishetkellä, jos ne eivät täytä kriteereitä, joiden perusteella ne voidaan kirjata aineettomiksi hyödykkeiksi IAS 38 -standardin mukaisesti, missä tapauksessa ne aktivoidaan aineettomina hyödykkeinä ja poistetaan niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.

Saadut valtionavustukset

Aineellisten hyödykkeiden ostoon liittyvät valtionavustukset vähennetään hyödykkeen hankintahinnasta ja nettohankintameno aktivoidaan taseeseen. Muut valtionavustukset kirjataan systemaattisesti tulona jaksoille, joilla niitä vastaava kustannus syntyy.

Päästöoikeudet ja päästökauppa

Konserni on osallisena Euroopan unionin päästökaupassa, jossa sille on allokoitu tietty määrä hiilidioksidipäästöoikeuksia tietylle ajanjaksolle. Päästöoikeudet lisäävät konsernin aineettomien hyödykkeiden ja valtionavustuksien määrää sekä velvoittavat konsernin luovuttamaan toteutusjaksolla toteutuneita päästöjä vastaavan päästöoikeusmäärän. Päästöoikeudet on kirjattu aineettomiin hyödykkeisiin konsernin saadessa ne haltuunsa, ja niiden arvostus perustuu tuon päivän käypään arvoon (tason 1). Jos päästöoikeuksien markkina-arvo laskee merkittävästi niiden kirjanpitoarvon alle, lasku katsotaan pysyväksi ja arvo alennetaan markkinahinnan tasolle. Tällöin arvonalentuminen kirjataan niistä oikeuksista, joita konserni ei aio käyttää sisäisesti. Varaus päästöoikeuksien palautusvelvoitteen täyttämiseksi perustuu toteutuneisiin päästöihin, ja palautusvelvoitteen täyttämiseen käytetään saatuja päästöoikeuksia kirjanpitoarvolla laskettuna. Mahdolliset yli menevät päästöt arvostetaan aikajakson lopun markkinahinnalla.

Toteutuneet päästöt kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan materiaaleihin ja palveluihin allokaatiopäivän käyvällä arvolla. Markkinoilta ostetut päästöoikeudet kirjataan hankintahintaan. Vastaavasti liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan vastaavan kokoinen hyvitys, jonka johdosta allokoitujen päästöjen vaikutus eliminoituu. Täten tuloslaskelmaan ei synny ilmaisjaossa allokoitujen päästöoikeuksien osalta tulosvaikutusta, mikäli toteutuneet päästöt ovat ilmaisjaossa saatujen päästöjen suuruiset. Mahdollinen tulosvaikutus syntyy ainoastaan allokaation ylittävien päästöjen vuoksi tehdyistä lisäostoista, ylijäämäoikeuksien myynnistä, toteutuneiden päästöjen ollessa ilmaisjaossa saatuja päästöoikeuksia pienemmät tai sellaisten oikeuksien arvonalentumisesta, joita ei tarvita sisäiseen käyttöön.

Ympäristösertifikaatit

Konserni on osallisena vihreän energian tuotanto-ohjelmassa, jossa tietyille Ruotsissa, Belgiassa ja Puolassa toimiville tehtaille myönnetään vihreitä sertifikaatteja tuotettujen vihreän energian megawattituntien perusteella. Vihreät sertifikaatit määritetään tuotetun uusiutuvan energian mukaisesti. Sertifikaateilla voidaan käydä erillään kauppaa tuotetusta energiasta. Useat maat käyttävät vihreitä sertifikaatteja tarkoituksena tuoda vihreän sähkön tuotantoa lähemmäksi markkinatalouden toimintatapoja sen sijaan, että ne tukisivat byrokraattisempia investointitukia tai syöttötariffeja. Sertifikaatit myönnetään useimmiten ilman veloitusta ja niitä voidaan kaupata paikallisesti markkinoilla ja näin kompensoida osaa tuotantokustannuksista. Vihreitä sertifikaatteja kaupataan usein energian jakelijoille, joilla on velvollisuus ostaa tietty määrä hankkimastaan energiasta uusiutuvista energian lähteistä. Vihreät sertifikaatit todistavat, että energia on tuotettu uusiutuvista lähteistä.

Vihreät sertifikaatit arvostetaan taseessa myöntämispäivän markkinahintaan. Vihreät sertifikaatit kirjataan taseen ennakkomaksuihin ja siirtosaamisiin. Vastaava velka kirjataan taseen siirtovelkoihin. Näin ollen markkinahinnan muutoksella ei ole tulosvaikutusta. Tulosvaikutus kirjataan ainoastaan sertifikaatin myynnin yhteydessä.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Liiketoiminnan muut tuotot
Päästöoikeudet	49	50
Vihreiden sertifikaattien myynti	24	26
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot	3	2
Noteeraamattomien osakkeiden osingot ja myyntivoitot	1	2
Vakuutuskorvaukset	5	7
Vuokrat ja muut	42	68
Saadut valtionavustukset	22	9
Yhteensä	147	165
Liiketoiminnan muut kulut sisältävät
Maksetut vuokrat	39	34
Tutkimus ja kehitys	100	100
Luottotappiot, netotettuina peruutuksilla	4	9
Kertyneiden muuntoerojen tuloutus	0	185
Materiaalit ja palvelut
Päästöoikeuksien käyttö ja myyntitappiot	31	33

Konserni kirjasi liiketoiminnan muihin tuottoihin 49 (50) milj. euroa päästöoikeuksista. Materiaaleihin ja palveluihin kirjattiin 31 (33) milj. euron kulu, joka liittyy tuotannon hiilidioksidipäästöjen kustannukseen. Myydyistä päästöoikeuksista saadut tulot olivat yhteensä 16 (17) milj. euroa, ja konsernin hallussa tilikauden lopussa olleiden ylijäämäoikeuksien arvo oli 5 (4) milj. euroa.

Konserni saa lisäksi tuottoa Belgian, Ruotsin ja Puolan uusiutuvasta energiantuotannosta. Näiden perusteella konserni on oikeutettu vihreisiin sertifikaatteihin, jotka liittyvät investointeihimme uusiutuvaan energiaan edellä mainituissa maissa. Vihreät sertifikaatit

myydään eteenpäin sähkönjakelijoille, jotta ne täyttäisivät uusiutuvilla energianlähteillä tuotetulle energialle asetetut kiintiöt. Vihreiden sertifikaattien myynnistä saadut tulot olivat yhteensä 24 (26) milj. euroa.

Vuokrasopimuskulut sisältävät lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyviä kuluja 10 (13) milj. euroa, vähäisiä omaisuuseriä koskevia vuokrasopimuksia 22 (19) milj. euroa ja muuttuvia vuokria 3 (3) milj. euroa, joita ei sisällytetä vuokrasopimusvelan arvoon. Vuokrasopimuskulut sisältävät myös vuokrasopimuksiin sisältyviä palvelumaksuja, joita ei sisällytetä vuokrasopimusvelan arvoon. Tarkempia tietoja kertyneistä muuntoeroista luettavissa liitteessä 4 (Yritysostot ja -myynnit).

Tilintarkastajan palkkiot ja palvelut

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Tilintarkastuspalkkiot	4	4
Palkkiot oheispalveluista	0	0
Palkkiot veropalveluista	0	0
Muut palkkiot	0	0
Yhteensä	4	4

Konsernin tilintarkastus- ja neuvontapalkkiot olivat 4 (4) milj. euroa, joka maksettiin päävastuulliselle tilintarkastajalle PwC:lle. Tilintarkastuspalkkiot liittyvät tilinpäätöksen lakisääteiseen tilintarkastukseen tai siihen läheisesti liittyviin tavanomaisiin palveluihin. Palkkiot tilintarkastuksen oheispalveluista aiheutuvat sellaisista palveluista, jotka liittyvät tilintarkastukseen ja joilla pyritään varmentamaan tilinpäätöksen oikeellisuutta.

Liite 6. Henkilöstökulut

Henkilöstökulut

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Palkat ja palkkiot	966	1 004
Eläkkeet (ks. alla)	152	166
Osakeperusteiset maksut (liite 21)	1	3
Muut pakolliset henkilöstökulut	134	136
Muut vapaaehtoiset henkilöstökulut	17	21
Yhteensä	1 270	1 331

Eläkkeet

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Etuuspohjaiset järjestelyt	16	10
Maksupohjaiset järjestelyt	136	156
Yhteensä	152	166

Keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2020 oli 24 455 (26 096). Eläkekulut on eritelty tarkemmin liitteessä 20 (Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet).

Vuonna 2020 osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä kirjattu kulu oli 1 (3) milj. euroa. Osakeperusteiset maksut koostuvat osakekannustimista ja niihin liittyvistä suojausinstrumenteista, ja niitä on käsitelty tarkemmin liitteessä 21 (Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät). Johtoryhmän ja hallituksen palkkiot on esitetty liitteessä 7 (Hallituksen ja johdon palkkiot).

Liite 7. Hallituksen ja johdon palkkiot

Hallituksen ja valio- ja toimikuntien palkkiot

	31.12. päättyvä tilikausi
		2020		2019
Tuhatta euroa (ennen veroja)	Rahana maksetut	Osakkeina maksetut1	Yhteensä4		Yhteensä Jäsenyydet valiokunnissa
Hallituksen jäsenet 31.12.2020
Jorma Eloranta, puheenjohtaja	144	79	222	217	Palkitseminen, nimitys2,3 , talous ja tarkastus
Hans Stråberg, varapuheenjohtaja	74	45	118	115	Palkitseminen, nimitys2,3
Håkan Buskhe	52	30	82		Vastuullisuus ja yritysetiikka
Elisabeth Fleuriot	60	30	91	88	Talous ja tarkastus
Hock Goh	60	30	91	80	Talous ja tarkastus
Mikko Helander	52	30	82	74	Vastuullisuus ja yritysetiikka
Christiane Kuehne	56	30	87	84	Vastuullisuus ja yritysetiikka
Antti Mäkinen	52	30	82	80	Palkitseminen
Richard Nilsson	67	30	97	95	Talous ja tarkastus
Entiset hallituksen jäsenet
Göran Sandberg (4.6.2020 saakka)	0	0	0	80
Hallituksen palkkiot yhteensä1	617	336	953	913

1 40 % hallituksen palkkioista, poislukien valiokuntien palkkiot, maksettiin vuonna 2020 markkinoilta ostettuina Stora Enson R-osakkeina, jotka jakautuivat seuraavasti: puheenjohtaja 7 209 R-osaketta, varapuheenjohtaja 4 098 R-osaketta ja muut jäsenet 2 781 R-osaketta kukin. Konsernilla ei ole hallituksen jäsenten palkkioksi saamien osakkeiden hallussa pitämistä koskevaa virallista ohjeistusta.

2 Stora Enson varsinainen yhtiökokous nimitti vuonna 2016 osakkeenomistajien nimitystoimikunnan toimimaan, kunnes toisin päätetään. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa on työjärjestyksen mukaisesti neljä jäsentä: hallituksen puheenjohtaja, hallituksen varapuheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä, jotka nimittää vuosittain 31.8. osakasluettelon mukaiset kaksi suurinta osakkeenomistajaa (kumpikin yhden). Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenille ei makseta erillistä palkkiota.

3 Nimitystoimikunnan puheenjohtaja on FAM AB:n nimittämä Marcus Wallenberg. Harri Sailas on Solidium Oyj:n nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsen. Jorma Eloranta ja Hans Stråberg valittiin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan hallituksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. 4 Yhtiö maksaa tämän lisäksi yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti varainsiirtoveron jokaisen jäsenen osakehankinnasta, mikä katsotaan myös verotettavaksi tuloksi.

Stora Enson varsinainen yhtiökokous on nimittänyt osakkeenomistajien nimitystoimikunnan toimimaan, kunnes toisin päätetään, ja valmistelemaan vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksia, jotka liittyvät hallituksen jäsenten lukumäärään, hallituksen puheenjohtajaan, varapuheenjohtajaan ja jäseniin, hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten palkitsemiseen ja hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten palkitsemiseen.

Hallituksen osakeomistukset 31.12.2020

	Osakkeiden määrä1
	A	R
Hallituksen jäsenet 31.12.2020
Jorma Eloranta, puheenjohtaja	1 150	34 285
Hans Stråberg, varapuheenjohtaja		45 389
Håkan Buskhe		2 781
Elisabeth Fleuriot		26 512
Hock Goh		31 265
Mikko Helander		7 079
Christiane Kuehne		11 073
Antti Mäkinen		7 498
Richard Nilsson		23 615
Osakkeiden määrä yhteensä	1 150	189 497

1 Hallituksen jäsenten lähipiiriin kuuluvilla luonnollisilla henkilöillä ei ole Stora Enson osakkeita.

Myös seuraava henkilö toimi hallituksen jäsenenä 2020

	Osakkeiden määrä hallituksen jäsenyyden päättyessä	Hallituksen jäsenyyden päättymispäivä
Göran Sandberg	6 792	4.6.2020

Johtoryhmän palkat, palkkiot ja omistukset

Alla olevassa taulukossa esitetään johtoryhmän jäsenten vuoden aikana ansaitsemat palkat ja palkkiot, mukaan lukien osakkeet, joiden tulokseen liittyvät ehdot ovat päättyneet, ja jotka on määrä lunastaa tulevana vuonna. Yhtiö suosittelee ja odottaa, että toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsenet omistavat Storan Enson osakkeita ainakin yhden perusvuosipalkan arvoa vastaavan määrän. Siksi on suositeltavaa, että palkkiona saatuja osakkeita ei myydä, ennen kuin tämä taso on saavutettu.

Johtoryhmän ansaitsemat palkat ja palkkiot vuonna 2020 olivat yhteensä 9,0 (11,4) milj. euroa. Johtokunnan jäsenten kokonaismäärä oli 15 (11) vuoden 2020 lopussa.

Henkilökohtaisten eläkejärjestelyjensä mukaisesti johtoryhmän jäsenten on mahdollista jäädä eläkkeelle 65 vuoden iässä. Eläkkeet ovat jäsenten kotimaiden lainsäädännön mukaisia. Johtoryhmän jäsenillä on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Irtisanomiskorvaus on vuoden palkka, jos irtisanojana on yhtiö.

Palkitsemisvaliokunta tarkasti ja vahvisti vuoden 2020 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiin ja vuosien 2018–2020 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin liittyvät taloudellisten tavoitteiden tulokset. Hallitus hyväksyi tulokset tammikuussa 2021.

Liitteessä 21 (Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät) on tarkempia tietoja Stora Enson johdon ja työntekijöiden kannustinohjelmista ja palkitsemisjärjestelmistä.

Johtoryhmän palkkiot

	31.12. päättyvä tilikausi
		2020			2019 1
Tuhatta euroa	Toimitusjohtaja		Muut3 Johtoryhmä yhteensä	Toimitusjohtaja 2	Entinen toimitusjohtaja4	Muut	Johtoryhmä yhteensä
Palkitseminen1,7
Vuosipalkka	894	3 667	4 561	75	887	3 756	4 717
Asumiskulut (toteutuneet)	0	0	0	0	0	0	0
Muut etuudet	29	393	422	2	19	373	394
Irtisanomiskorvaus	0	0	0	0	0	0	0
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät6	171	710	881	14	86	428	529
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät6	189	1 212	1 401	363	0	2 948	3 311
	1 283	5 982	7 265	454	992	7 505	8 951
Eläkekulut
Lakisääteiset eläkejärjestelyt	284	904	1 188	23	62	1 396	1 481
Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt5	0	590	590	0	464	539	1 003
	284	1 494	1 778	23	526	1 935	2 484
Palkat ja palkkiot yhteensä	1 567	7 476	9 043	477	1 518	9 440	11 435

¹Taulukon luvut on annettu vastaavalla tavalla kuin uudistetun suomalaisen hallinnointikoodin edellyttämässä palkitsemisraportissa. Taulukossa esitetään tilikauden aikana ansaitut palkat ja palkkiot sekä muut taloudelliset etuudet. Tästä syystä taulukon luvut eivät vastaa tuloslaskelmaan kirjattua henkilöstökulua, joka on eritelty alla olevassa taulukossa. Vertailukauden lukuja on oikaistu vastaavasti.

²Toimitusjohtajan osalta vuoden 2019 lyhyen aikavälin kannustimet on suhteutettu aikaan, jona Annica Bresky on toiminut toimitusjohtajana.

³Summat sisältävät uusiin johtoryhmän jäseniin David Ekbergiin 1.4., Lars Völkeliin 1.7., Annette Stubeen ja Katariina Kraviin 1.9., Tobias Bäärnmaniin ja Teemu Salmeen 1.11. alkaen liittyvät palkkiot. Summat sisältävät Malin Bendziin 15.1. ja Noel Morriniin 31.8. asti liittyvät palkkiot.

4 Entisen toimitusjohtajan osalta vuoden 2019 lyhyen aikavälin kannustimet on suhteutettu aikaan, jona entinen toimitusjohtaja kuului johtoryhmään. Entinen toimitusjohtaja ei saanut irtisanomiskorvausta tai muita suorituksia työsuhteen päättyessä.

⁵Entinen toimitusjohtaja kuuluu ruotsalaiseen johtajien eläkeohjelmaan, jossa kaikkien osallistujien eläkekertymät ovat rahastoimattomia. Eläkevastuu on laskettu ja vakuutettu Ruotsin lainsäädännön mukaisesti. Entisen toimitusjohtajan kattamaton eläkevastuu on suuruudeltaan 3 052 000 euroa.

⁶Summat liittyvät vuoden lopussa erääntyviin summiin, jotka maksetaan vuonna 2021. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien arvo on laskettu osakkeen 15,65 euron päätöskurssin perusteella 30.12.2020. Ohjelmassa ansaittavien osakepalkkioiden lopullinen arvo on riippuvainen osakkeen kurssista 1.3.2021.

⁷Palkitseminen raportoidaan vain siltä ajalta, jonka henkilöt olivat johtoryhmän jäseniä.

Johtoryhmän palkkiot tuloslaskelmassa

	31.12. päättyvä tilikausi
		2020			2019
Tuhatta euroa	Toimitusjohtaja	Muut	Johtoryhmä	yhteensä Toimitusjohtaja	Entinen toimitusjohtaja	Muut	Johtoryhmä yhteensä
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 094	4 770	5 864	91	992	4 557	5 640
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät1	58	237	294	164	-259	455	360
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	284	1 494	1 778	23	526	1 935	2 484
Yhteensä kirjattu tuloslaskelmaan	1 436	6 501	7 936	278	1 259	6 947	8 484

¹Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan niiden kolmen vuoden syntymisajanjaksolla perustuen osakkeiden myöntämispäivän käypään arvoon sekä arvioon annettavien osakkeiden määrästä ohjelman päättyessä.

Johtoryhmän jäsenet (pl. toimitusjohtaja)

Johdon lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät

Vuonna 2020 johtoryhmän jäsenillä oli lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiä, joiden suuruus oli enintään 50 % tai 60 % heidän kiinteästä vuosipalkastaan. Kannustinpalkkiot maksetaan seuraavalla tilikaudella. Vuoden 2020 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tavoitteista 70 % perustui taloudellisiin tavoitteisiin ja 30 % konsernin rahavirta- ja turvallisuustavoitteisiin.

Johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Vuodesta 2018 alkaen johdon pitkän aikavälin kannustinohjelmilla on ollut kolmen vuoden tulostavoite. Kannustinohjelmiin liittyvät osakeperusteiset palkkiot suoritetaan kerralla kolmen vuoden ansaintajakson päättymisen jälkeen. Ansaittavien osakkeiden määrä on enintään 100 % suurimmasta mahdollisesta osakekannustimien määrästä. Ohjelmassa ansaittavat osakkeet ovat tulosperusteisia ja ansaitaan hallituksen palkitsemisvaliokunnan ehdottamien ja hallituksen hyväksymien tuloskriteerien perusteella.

Vuoden 2020 aikana käynnistettiin ohjelma, jossa johtoryhmän jäsenet, jotka olivat johtoryhmässä vuoden lopussa, voivat saada vuoden 2020 pitkän aikavälin kannustinohjelman yhteydessä arvon, joka vastaa 294 390 osaketta ennen veroa olettaen, että kolmivuotisen ohjelman (2020–2022) enimmäismäärään oikeuttavat tavoitteet saavutetaan. Annettavien osakkeiden toteutunut määrä on pienempi, sillä verovelvoitteen määrää vastaava osuus osakkeista pidätetään tuloveron kattamiseksi.

Työsuorituksen käypä arvo, joka on saatu osakeperusteisen korvauksen vastineena, kirjataan maksutavan mukaisesti joko käteisvaroina tai osakeperusteisesti maksettavana, kuten liitteessä 21 on kuvattu. Osakeperusteisesti maksettavan arvon osalta on mahdollista, että toteutuneet kassavaikutteiset kulut eivät vastaa kirjanpidollisia kuluja, koska osakkeen hintaa ei päivitetä osakkeiden luovutushetkellä. Johtoryhmän palkkiot -taulukossa olevat luvut koskevat henkilöitä, jotka ovat kuuluneet johtoryhmään vuoden lopussa.

Vuoden 2018 ohjelman ansaintajakso päättyi tilikauden lopussa. Ohjelman palkkiot suoritetaan yhtenä eränä kolmen vuoden jälkeen maaliskuussa 2021, riippuen taloudellisesta lisäarvosta (EVA) Stora Enso konsernille ja osakekohtaisesta tuloksesta (EPS) Stora Enso konsernille. Johdolle (johtoryhmän jäsenet vuoden lopussa) vuoden 2020 aikana päättyneen tulosperusteisen osakeohjelman perusteella ansaittavien osakkeiden määrä oli 77 484, joiden käteisarvo ennen veroja oli 1 212 237 euroa perustuen osakkeen 15,65 euron päätöskurssiin 30.12.2020. Annettavien osakkeiden toteutunut määrä on pienempi, sillä verovelvoitteen määrää vastaava osuus osakkeista pidätetään tuloveron kattamiseksi.

Toimitusjohtaja – Annica Bresky

Toimitusjohtaja tuli Stora Enson palvelukseen 1.5.2017 ja aloitti työnsä toimitusjohtajana 1.12.2019. Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Irtisanomiskorvaus on vuoden palkka, jos irtisanojana on yhtiö, mutta sopimukseen ei sisälly yhtiön hallinnassa tapahtuvista muutoksista aiheutuvia maksuja. Etuuksiin kuuluu eläkejärjestely. Toimitusjohtajan eläkejärjestely perustuu Ruotsissa sovittuun työsopimusehtoiseen eläkejärjestelyyn (ITP1), jossa eläkkeen perusteena oleva palkka koostuu vuotuisesta peruspalkasta, loma-ajan palkasta sekä maksetuista lyhyen aikavälin kannustimista. Toimitusjohtajan eläkeikä on 65 vuotta.

Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä

Vuonna 2020 toimitusjohtaja on oikeutettu hallituksen vuosittain vahvistamaan lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään, joka on enintään 75 % kiinteästä vuosipalkasta. Vuoden 2020 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tavoitteista 70 % perustui taloudellisiin tavoitteisiin ja 30 % konsernin rahavirta- ja turvallisuustavoitteisiin.

Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Toimitusjohtaja on osallisena vuosien 2018, 2019 ja 2020 osakeperusteisissa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä. Ohjelmilla on kolmen vuoden tulostavoite. Kannustinohjelmiin liittyvät osakeperusteiset palkkiot suoritetaan kerralla kolmen vuoden jälkeen. 2018 ohjelma liittyy vuosien 2018–2020 tuloksiin, 2019 ohjelma liittyy vuosien 2019–2021 tuloksiin ja 2020 ohjelma liittyy vuosien 2020–2022 tuloksiin. Ohjelmassa ansaittavat osakkeet ovat tulosperusteisia ja ne ansaitaan hallituksen palkitsemisvaliokunnan ehdottamien ja hallituksen hyväksymien tuloskriteerien perusteella.

Tilikauden aikana käynnistettiin vuoden 2020 pitkän aikavälin kannustinohjelma, jossa toimitusjohtajalla on mahdollisuus ansaita määrä, joka vastaa arvoltaan enintään 75 080 osaketta ennen veroja. Myöntämisarvo 861 430 euroa perustuu myöntämispäivän osakekurssiin ja siihen oletukseen, että kolmevuotisen ohjelman (2020–2022) enimmäismäärään oikeuttavat tavoitteet saavutetaan. Annettavien osakkeiden toteutunut määrä on pienempi, sillä verovelvoitteen määrää vastaava osuus osakkeista pidätetään tuloveron kattamiseksi.

Vuoden 2018 ohjelma päättyi tilikauden lopussa. Kannustinohjelmaan liittyvät osakekohtaiset palkkiot suoritetaan yhtenä eränä kolmen vuoden jälkeen maaliskuussa 2021, riippuen taloudellisesta lisäarvosta (EVA) ja osakekohtaisesta tuloksesta (EPS) Stora Enso konsernille. Toimitusjohtajalle vuoden 2020 aikana päättyneen tulosperusteisen osakeohjelman perusteella ansaittavien osakkeiden määrä oli 12 066, joiden käteisarvo ennen veroja oli 188 773 euroa perustuen osakkeen 15,65 euron päätöskurssiin 30.12.2020. Annettavien osakkeiden toteutunut määrä on pienempi, sillä verovelvoitteen määrää vastaava osuus osakkeista pidätetään tuloveron kattamiseksi.

Johtoryhmän osakkeet

Johtoryhmän jäsenet tilikauden lopussa	R-osakkeet1	Vuonna 2021 myönnettävät osakkeet2	Mahdolliset tulosperusteiset osakekannustimet 2022-20235	Rajoitetut osakekannustimet 2022-20235
Annica Bresky	14 511	12 066	102 240	—
Seppo Parvi	46 401	9 936	49 190	—
Tobias Bäärnman	—	2 807	9 158	3 052
David Ekberg	625	—	21 968	1 442
Johanna Hagelberg	24 795	7 794	34 690	—
Kati ter Horst	56 467	12 146	67 040	—
Hannu Kasurinen	35 486	3 742	37 043	2 467
Katariina Kravi	—	—	21 500	—
Ulrika Lilja	20 067	6 778	30 760	—
Per Lyrvall3	69 199	9 731	43 740	—
Markus Mannström	25 251	9 783	43 540	—
Teemu Salmi	6 620	5 614	14 798	4 932
Annette Stube	—	—	20 000	—
Jari Suominen	49 002	9 153	48 910	—
Lars Völkel	—	—	28 000	—
Yhteensä4	348 424	89 550	572 577	11 893

¹Johtoryhmän jäsenillä ei ollut A-osakkeita.

²Johtoryhmälle tässä merkityt osakkeet on esitetty ennen veroja. Pitkän aikavälin kannustinohjeimat, jotka päättyivät vuonna 2020, erääntyvät maksettaviksi 2021.

³Osakkeista 1 257 on lähipiirin (puoliso). ⁴Yhtiö suosittelee ja odottaa, että johtoryhmän jäsenet omistavat Stora Enson osakkeita ainakin yhden perusvuosipalkan arvoa vastaavan määrän. Siksi on suositeltavaa, että

palkkiona saatuja osakkeita ei myydä, ennen kuin tämä taso on saavutettu.

5 Johtoryhmälle tässä merkityt osakkeet on esitetty ennen veroja. Pitkän aikavälin kannustinohjelmat päättyvät vuosina 2021–2022 ja erääntyvät maksettavaksi 2023–2024.

Myös seuraavat johtajat olivat johtoryhmässä vuonna 2020	R-osakkeiden määrä tehtävästä luovuttaessa	Tulosperusteiset osakekannustimet johtoryhmän jäsenyyden päättyessä	Rajoitetut osakekannustimet johtoryhmän jäsenyyden päättyessä	Toiminut johtoryhmän jäsenenä asti
Malin Bendz	19 162	31159 1	—	15.1.2020
Noel Morrin	45 165	33110 2	—	31.8.2020

1 Nämä osakkeet menetetään työsuhteen päättyessä.

²Nämä osakkeet menetetään työsuhteen päättyessä, paitsi vuoden 2018 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmäohjelman osakkeet, jotka on ansaittu työsuhteen päättyessä ja ne luovutetaan maaliskuussa 2021.

Liite 8. Rahoituserät

Laadintaperiaatteet

Nettorahoituserät muodostuvat nettokorkokuluista, kurssieroista sekä muista rahoitustuotoista ja -kuluista jotka aiheutuvat lähinnä korollisista varoista ja veloista.

Rahoitustuotot ja -kulut

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Rahoituserät tuloslaskelmassa
Rahoitustuotot	19	8
Rahoituskulut	-168	-176
Yhteensä	-150	-168
Jaottelu
Korkokulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista	-106	-121
Nettokorot käypään arvoon laajan tuloksen kautta arvostettavista korkojohdannaisista	-14	-13
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	-19	-20
Aktivoidut korot	5	0
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista ja saamisista	2	7
Korkokulut, netto	-132	-147
Kurssierot
Valuuttajohdannaiset	14	0
Korolliset lainat, rahavarat ja vuokrasopimusvelat	-22	-6
Kurssierot, netto	-8	-6
Muut rahoitustuotot	3	0
Muut rahoituskulut	-8	-8
Nettokorko etuuspohjaisten järjestelyiden vastuista	-5	-7
Muut rahoituskulut, netto	-10	-15
Yhteensä	-150	-168

Johdannaisinstrumenttien tuotot ja kulut esitetään liitteessä 27 (Johdannaiset).

Vuonna 2020 nettokorkokulut laskivat johtuen pääasiassa korollisten lainojen keskimäärin alhaisemmasta korkotasosta. Vuoden aikana aktivoitujen korkokulujen määrä oli 5 (0) milj. euroa, jotka liittyivät Oulun tehtaan muuntamishankkeeseen Suomessa. Aktivoinnissa käytetty keskimääräinen korko oli 3,3 % (-). Taseeseen osana pitkäaikaista velkaa aktivoitavat pitkäaikaisten velkakirjojen liikkeeseenlaskukustannukset olivat 11 (12) milj. euroa. Vuoden aikana efektiivisen koron menetelmällä tuloslaskelmaan kirjatut korot olivat 4 (5) milj. euroa.

Edellisessä taulukossa valuuttajohdannaisista esitetyt kurssivoitot ja -tappiot liittyvät pääasiassa instrumentteihin, jotka arvostetaan tuloslaskelman kautta käypään arvoon, sillä ne eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen ehtoja. Yllä olevassa taulukossa muut rahoitustuotot koostuvat pääosin käyvän arvostuksen voitoista ja muut rahoituskulut liittyvät pääasiassa käyttämättömiin luottolimiitteihin, takauksiin sekä luottoluokituslaitoksiin liittyviin rahoitusmaksuihin.

Liite 9. Tuloverot

Laadintaperiaatteet

Konsernin verot sisältävät konserniyritysten verot, jotka perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen, sekä aikaisempien tilikausien veroihin liittyvät oikaisut ja laskennallisten verojen muutokset. Verosaamisissa ja veroveloissa on huomioitu tuloveroihin mahdollisesti liittyvät epävarmuudet.

Laskennalliset verot lasketaan taselähtöisen velkamenetelmän mukaan, jolloin kaikista omaisuuserien ja velkojen kirjanpito- ja verotusarvojen väliaikaisista eroista lasketaan nettovaikutus kulloinkin voimassa olevia tai voimaan tulevia verokantoja käyttäen. Laskennallisia veroja ei kirjata liiketapahtuman yhteydessä syntyvästä alkuperäisestä liikearvosta eikä omaisuuserän tai velkojen alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma transaktiohetkellä vaikuta kirjanpidon tulokseen tai verotettavaan tulokseen. Laskennalliset verosaamiset pienentävät verotettavasta tulosta maksettavia tuloveroja tulevina vuosina. Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siinä määrin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tulosta vastaan, riippumatta siitä, muodostuvatko verosaamiset jaksotuseroista vai verotappioista.

Verokulu

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Tilikauden verot	-109	-132
Laskennalliset verot	-46	-149
Tuloverot yhteensä	-156	-281

Tuloverojen täsmäytys paikallisiin verokantoihin

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Tulos ennen veroja	773	1 137
Verot kunkin maan verokannan mukaan1	-165	-235
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tulot2	0	-41
Laskennallisten verosaamisten arvostus	10	-53
Verot aiemmilta tilikausilta	-4	2
Muutokset verokannoissa ja verolaeissa	4	-2
Osakkuus- ja yhteisyritysten tulos	0	48
Muut	1	0
Tuloverot yhteensä	-156	-281
Efektiivinen veroaste	20,1 %	24,7 %
Lakisääteinen verokanta (yhdistetty)	21,4 %	20,7 %

¹Sisältää 0 milj. euron vaikutuksen maista, joissa on määräaikainen verovapaus, sekä veroeduista vuonna 2020, ja 17 milj. euron määräaikaisen verovapauden ja muiden veroetujen vaikutuksen vuonna 2019.

²12 milj. euron vähennyskelvottomien kulujen veroarvo on netotettu 12 milj. euron verovapaata tuloa vastaan vuonna 2020, ja 50 milj. euron vähennyskelvottomien kulujen veroarvo on netotettu 9 milj. euron verovapaata tuloa vastaan vuonna 2019.

Lakisääteinen verokanta edustaa Stora Enson toimintamaiden lakisääteisten verokantojen painotettua keskiarvoa.

Muutos laskennallisissa veroissa vuonna 2020

Milj. euroa	Arvo 1.1.2020	Tuloslaskelma	Muut laajan tuloksen erät	Yritysostot/- myynnit	Muuntoerot	Arvo 31.12.2020
Metsäomaisuus1	-722	-105	-310	-5	-33	-1 175
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	-195	26	0	0	-4	-173
Rahoitusinstrumentit	1	0	-12	0	0	-11
Verottamattomat varaukset	-24	-12	0	0	-3	-39
Eläke- ja muut varaukset	69	-8	-3	0	-2	56
Vahvistetut verotappiot ja verohyvitykset	84	22	0	0	-2	104
Muut laskennalliset verot	-7	28	0	0	2	23
Yhteensä	-794	-49	-325	-5	-42	-1 215
Oman pääoman suojaus (kertyneet muuntoerot)		5	-5
Nettoinvestointilainat		-1	1
Laskennallisten verojen muutos		-45	-329	-5	-42
Verosaamiset2	81					117
Verovelat2	-875					-1 332

¹Metsäomaisuus on aiemmin raportoitu samalla rivillä kuin aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ja osittain rivillä verottamattomat varaukset. Vertailukauden luvut on oikaistu. 2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat on tasattu IAS 12:n mukaisesti.

Muutos laskennallisissa veroissa vuonna 2019
----------------------------------------------	--	--

Milj. euroa	Arvo 1.1.2019	Tuloslaskelma	Muut laajan tuloksen erät	Yritysostot/- myynnit	Muuntoerot	Arvo 31.12.2019
Metsäomaisuus1	-2	-114		-605	-1	-722
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	-173	-22	0	0	0	-195
Rahoitusinstrumentit	-1	0	2	0	0	1
Verottamattomat varaukset	-19	-6	0	-1	2	-24
Eläke- ja muut varaukset	62	2	6	0	-1	69
Vahvistetut verotappiot ja verohyvitykset	90	-5	0	0	-1	84
Muut laskennalliset verot	-5	-2	0	0	0	-7
Yhteensä	-48	-147	8	-606	-1	-794
Oman pääoman suojaus (kertyneet muuntoerot)		-1	1
Laskennallisten verojen muutos		-148	9	-606	-1
Verosaamiset2	120					81
Verovelat2	-168					-875

¹Metsäomaisuus on aiemmin raportoitu samalla rivillä kuin aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ja osittain rivillä verottamattomat varaukset. Vertailukauden luvut on oikaistu. ²Laskennalliset verosaamiset ja -velat on tasattu IAS 12:n mukaisesti.

Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siinä määrin kuin konsernin arvioiden mukaan on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan.

Verotappiot

	31.12.
	Vahvistetut verotappiot		Kirjatut veroarvot		Kirjaamattomat veroarvot
Milj. euroa	2020	2019	2020	2019	2020	2019
Vanhenee viiden vuoden kuluessa	607	786	35	63	88	79
Vanhenee viiden vuoden jälkeen	239	20	52	4	0	0
Ei vanhene	1 131	1 212	15	11	221	242
Yhteensä	1 977	2 018	102	78	309	321

Verotappioista 329 (328) milj. euroa kohdistuu Suomeen. Suomeen kohdistuvista verotappioista on kirjattu 66 (66) milj. euron suuruinen laskennallinen verosaaminen, koska viimeaikaisen Suomen yhtiöiden tuloshistorian, tulevaisuuden ennusteiden ja käytettävissä olevien verosuunnittelumahdollisuuksien johdosta on selvää, että tappiot ehditään käyttää ennen kuin ne vanhenevat.

Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista olivat 25 (50) milj. euroa. Näille eroille ei ole erääntymispäivää. Veronalaiset väliaikaiset erot, jotka liittyvät sijoituksiin tytäryhtiöissä, sivuliikkeissä ja osakkuusyrityksissä sekä osuuksiin yhteisyrityksissä ja joiden laskennallisia verovelkoja ei ole kirjattu, olivat yhteensä 323 (330) milj. euroa.

Epävarmat veropositiot

Tilinpäätöspäivänä oli avoinna useita keskeneräisiä verotarkastuksia eri maissa. Verotarkastuksista ei odoteta seuraavan sellaisia merkittäviä veroja, joita ei olisi jo kirjattu.

78 (48) milj. euron veroveloista 37 (33) milj. euroa liittyy Ruotsin korkovähennyksiä koskevaan riitaan. Euroopan unionin tuomioistuin on antanut 20.1.2021 ennakkoratkaisun (Lexel AB -tapaus, C484/19), jolla voi olla vaikutusta Stora Enson korkovähennyksiä koskevaan riitaan.

Liite 10. Poistot ja arvonalentumiset

Laadintaperiaatteet

Poistot ja arvonalentumiset

Poistot aloitetaan, kun omaisuuserä on tarkoituksensa mukaisessa paikassa ja toimintavalmiudessa. Poistot lopetetaan, kun omaisuuserästä luovutaan tai kun se luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5:n mukaisesti. Poistoja ei lopeteta, mikäli omaisuuserälle ei väliaikaisesti ole käyttöä. Aineellisten ja aineettomien omaisuuserien hankintameno kirjataan kuluksi tasapoistoin taloudellisena käyttöaikanaan. Omaisuuserien taloudelliset käyttöajat tarkistetaan periodeittain. Mikäli omaisuuserästä luovutaan, kirjanpitoarvon ylittävä kauppahinnan osa kirjataan poistotiliä vähentäen alkuperäiseen hankintamenoon saakka. Ainoastaan alkuperäisen hankintamenon ylittävä kauppahinnan osa kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin (liite 5). Luovuttaessa omaisuuserästä alle kirjanpitoarvon, myyntitappio kirjataan arvonalennuksena kuluksi sille kaudelle, jolla luotettava arvio myyntitappiosta on saatavilla, viimeistään kun sitova myyntisopimus allekirjoitetaan. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistomenetelmällä sopimuksen alkamispäivästä joko käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan päättymiseen tai vuokrakauden loppuun mennessä, sen mukaan kumpi näistä on aikaisempi.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvo arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen tunnistamiseksi. Liikearvoa testataan vuosittain. Jos arvonalentumiseen viittaavia tekijöitä ilmenee, arvioidaan omaisuuserän kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi käypä arvo vähennettynä myyntikuluilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Aikaisemmin tehty arvonalentumiskirjaus perutaan, jos kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumiskirjauksen peruuttaminen ei kuitenkaan saa johtaa korkeampaan kirjanpitoarvoon kuin taseessa olisi ollut, jos arvonalentumista ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu. Liikearvosta tehtyä arvonalentumista ei kuitenkaan peruta.

Aineettomille ja aineellisille hyödykkeille sekä käyttöoikeusomaisuuserille tehdään arvonalentumistestejä rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla, kun taas liikearvon yhteydessä arvonalentumistestit tehdään rahavirtaa tuottavissa yksiköissä tai yksiköiden ryhmässä matalimmalla tasolla, jolla ryhmän liikearvoa seurataan konsernin sisäisessä johtamisessa.

Poistot ja arvonalentumiset

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Poistot
Aineettomat hyödykkeet	30	27
Rakennukset ja rakennelmat	84	83
Koneet ja kalusto	370	356
Käyttöoikeusomaisuuserät	66	70
Muut aineelliset hyödykkeet	9	10
Yhteensä	559	546
Arvonalentumiset
Aineettomat hyödykkeet	19	4
Rakennukset ja rakennelmat	13	5
Koneet ja kalusto	21	66
Käyttöoikeusomaisuuserät	2	3
Muut aineelliset hyödykkeet	2	0
Yhteensä	57	78
Arvonalentumisen peruutus
Rakennukset ja rakennelmat	0	-21
Yhteensä	0	-21
Myyntivoitot/-tappiot
Voitot omaisuuserien myynnistä	-10	-7
Tappiot omaisuuserien myynnistä	3	2
Yhteensä	-7	-5
Poistot ja arvonalentumiset	609	597

Poistot

Kirjatut poistot olivat 559 milj. euroa eli 13 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019, johtuen pääasiassa koneet ja kalusto omaisuuserien poistoista. Poistot ja arvonalentumiset on eritelty divisioonittain liitteessä 3 (Tiedot segmenteittäin).

Myyntivoitot ja -tappiot

Vuonna 2020 ja 2019 ei syntynyt merkittäviä aineellisten tai aineettomien hyödykkeiden myyntivoittoja tai -tappioita.

Arvonalentumistestaus

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvon laskentaan, jossa käytetään hallituksen ja ylemmän johdon hyväksymissä talousarvioissa olevia rahavirtaennusteita. Veroja edeltävien diskonttokorkojen laskennassa kutakin rahavirtayksikköä varten otetaan huomioon rahavirtayksikön toimintaympäristö sekä sen maan verotus ja riskiprofiili, missä rahavirta syntyy. Liikearvon arvonalentumistestausta koskevassa taulukossa on eritelty liikearvon arvonalentumistestauksessa käytettävät veroja edeltävät diskonttokorot. Samanlaisia diskonttokorkoja käytetään muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumistestauksessa.

Arvonalentumistesti tehtiin käyttämällä käyttöarvoon (value-in-use) perustuvaa menetelmää seuraavilla pääolettamuksilla rahavirtaa tuottaville yksiköille:

• arviot myyntihinnoista perustuvat sisäisten ja ulkoisten asiantuntijoiden analyyseihin

• rahavirrat ja diskonttakorot ovat määritelty nimellismääräisinä (2019 reaalimääräisinä)
• nykyinen kulurakenne pysyy muuttumattomana

• Liikearvon testauksessa käytettiin viiden vuoden ajanjaksoa, jonka jälkeinen ikuisuusarvo perustuu inflaatioperusteiseen kasvuun. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien testauksessa ajanjakso oli hyödykkeen jäljellä oleva taloudellinen vaikutusaika.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumiset

Muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumisia kirjattiin vuonna 2020 yhteensä 57 (78) milj. euroa, joka aiheutui pääasiassa liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä, konserniyhtiöiden myynnistä ja arvonalentumistestauksesta. Arvonalentumisten peruutukset olivat 0 (21) milj. euroa. Vuonna 2020 testattiin tiettyjä omaisuuseriä Biomaterials-divisioonan rahavirtaa tuottavassa Nordic and Innovation -yksikössä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisten osalta ja kirjattiin 42 (43) milj. euron arvonalentuminen.

Liikearvon alentumistestaus

Vuonna 2020 ja 2019 liikearvon testaus ei johtanut arvonalentumisiin.

Olennaisimmat liikearvoa sisältävät rahavirtaa tuottavat yksiköt

	31.12. päättyvä tilikausi
	2020			2019
Milj. euroa	Liikearvo vuoden lopussa	Veroja edeltävä diskontto korko	Liikearvo vuoden lopussa	Veroja edeltävä diskontto korko1
Wood Products - Central Europe	106	6,8 %	108	5,4 %
Paper - Newsprint and Book Paper	49	8,2 %	52	5,7 %
Paper - Uncoated Magazine Paper	40	6,8 %	40	5,7 %
Biomaterials - Nordic and Innovation	43	6,8 %	49	5,9 %
Muut rahavirtaa tuottavat yksiköt2	43		54
Yhteensä	281		302

¹2019 diskonttakorot ovat määritelty reaalimääräisinä.

²Muihin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sisältyvät yksiköt Packaging Solutions - Europe, Packaging Materials -toiminnot Ruotsissa, Wood Products - Northern Europe ja Office Paper.

Käyttöarvon (value-in-use) laskelma on erittäin herkkä diskonttokoron, myyntihintojen ja kustannusten muutoksille. Alla herkkyysanalyysitaulukossa on yhteenveto määristä, joilla keskeiselle oletukselle käytetyn arvon pitää muuttua, jotta yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin sen kirjanpitoarvo, niissä konsernin rahavirtaa tuottavissa yksiköissä, joissa mahdollinen muutos keskeiseen oletukseen saattaisi johtaa arvonalentumisen kirjaamiseen. Biomaterials-divisioonan rahavirtaa tuottavan Nordic and Innovation -yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä vuonna 2020 oli 498 milj. euroa ja kirjanpitoarvo 385 milj. euroa.

Liikearvon alentumistestauksen herkkyysanalyysi

Milj. euroa	Biomaterials - Nordic and Innovation
Kasvu diskonttokorossa (prosenttiyksikköä)	0,9 %
Vuotuinen lasku myyntihinnoissa	-0,5 %
Vuotuinen nousu kustannuksissa	0,6 %

Yhteenveto arvonalentumisista ja arvonalentumisten peruutuksista divisioonittain

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Packaging Materials	0	-14
Packaging Solutions	3	5
Biomaterials	42	43
Wood Products	0	8
Forest	0	0
Paper	3	11
Other	9	4
Yhteensä (arvonalentuminen + / arvonalentumisen peruutus -)	57	56

Vertailutiedot vuodelle 2019 on oikaistu uuden divisioonarakenteen mukaisesti.

Liite 11. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät

Laadintaperiaatteet

Tietokoneohjelmistojen kehitysmenot

Jos uuden ohjelmiston hankinta- tai kehitysmenot liittyvät yksilöitävissä olevaan ja ainutlaatuiseen tuotteeseen, johon konsernilla on määräysvalta ja josta todennäköisesti saatava hyöty yli vuoden ajalta on suurempi kuin kustannukset, se kirjataan taseeseen aineettomaksi hyödykkeeksi ja poistetaan arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan (3-10 vuotta). Verkkosivujen kustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä.

Liikearvo

Liikearvo sisältää tulevia taloudellisia hyötyjä omaisuuseristä, joita konserni ei yritysoston yhteydessä voi määrittää ja kirjata erikseen. Liikearvo lasketaan yritysostojen hankintamenon ja hankitun yrityksen netto-omaisuuden käyvän arvon erotuksena hankintahetkellä. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän yritysostosta. IFRS 3:n mukaisesti yritysoston hankintameno vastaa luovutettua kauppasummaa, ostetussa yrityksessä olevan määräysvallattomien omistajien osuuden arvoa, ja ostetusta yrityksestä aiemmin omistetun osuuden käypää arvoa. Euroalueen ulkopuolella sijaitsevien yritysten hankinnasta aiheutuva liikearvo käsitellään konsernitilinpäätöksessä kyseisen yrityksen varallisuutena, ja se muutetaan euroiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla.

Liikearvosta ei tehdä poistoja, mutta sille tehdään arvonalentumistesti vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä. Konserniyksikön myynnistä aiheutuvat voitot ja tappiot sisältävät myytyyn yksikköön liittyvän liikearvon määrän.

Osakkuus- ja yhteisyrityksen tai yhteisjärjestelyn ostosta syntyvä liikearvo sisältyy sijoituksen kirjanpitoarvoon, ja sen arvonalentumista arvioidaan kyseisen sijoituksen osana. Yritysoston hankintamenon ylittävä osuus hankitun yrityksen netto-omaisuuden käyvästä arvosta kirjataan uudelleenarvioinnin jälkeen välittömästi tuloslaskelmaan.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon, ja ne poistetaan tasapoistoin taloudellisena vaikutusaikanaan. Taloudelliset vaikutusajat vaihtelevat yleensä kolmesta kymmeneen vuoteen ja patenttien osalta kahteenkymmeneen vuoteen. Arvonalentumiset on vähennetty tasearvosta. Hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseessa erilleen liikearvosta, mikäli ne täyttävät hyödykkeen määritelmän, ovat eriteltävissä tai jos ne syntyvät sopimuksista tai laillisista oikeuksista ja niiden käypä arvo voidaan määritellä luotettavasti.

Muut yrityskaupan yhteydessä kirjatut aineettomat hyödykkeet kuin liikearvo koostuvat markkinointiin ja asiakkaisiin liittyvistä tai sopimus- ja teknologiapohjaisista aineettomista hyödykkeistä. Tyypillisiä markkinointiin ja asiakkaisiin liittyviä aineettomia hyödykkeitä ovat tuotemerkit, tuote- ja palvelunimet, yhteisömerkit, laadunvarmennusmerkit, asiakaslistat, tilaukset tai tilauskanta, asiakassopimukset sekä niihin liittyvät asiakassuhteet. Sopimus- ja teknologiapohjaiset aineettomat hyödykkeet ovat tyypillisesti lisenssi- ja rojaltisopimuksia tai patentoituja teknologiaan tai alaan liittyviä salaisuuksia, kuten luottamuksellisia kaavoja, prosesseja tai reseptejä. Asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden käypä arvo määritellään oletettujen asiakkuuksien pysyvyyden ja asiakkuuksien arvioidun kestoajan rahavirtojen mukaan. Tuotemerkkien arvo määritellään diskontatun rahavirran analyysillä käyttämällä rojaltimetodia.

Aineelliset hyödykkeet

Konserniyritysten aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon lisättynä tarvittaessa tulevaisuudessa hyödykkeen käytöstä poistamisesta toteutuvilla kuluilla. Uuden tytäryhtiön oston yhteydessä vastaanotettavat aineelliset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoonsa ostopäivänä. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä ja oikaistaan mahdollisilla arvonalentumisilla tai myyntikuluilla. Tasearvo edustaa hankintamenoa vähennettynä saaduilla tuilla ja avustuksilla sekä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Korot lainoista, joilla rahoitetaan rakentamista, aktivoidaan aineellisiin hyödykkeisiin osaksi hankintamenoa rakennusajalta, kun ehdot aktivoinnin edellytyksistä täyttyvät.

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja, koska niillä ei katsota olevan taloudellista pitoaikaa. Muiden aineellisten hyödykkeiden ryhmien poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ryhmät	Poistoaika vuosina
Teollisuusrakennukset	10-50
Toimisto- ja asuinrakennukset	20-50
Puuhioketehtaat	15-20
Vesivoimalaitokset	40
Paperi-, kartonki- ja sellutehtaat, pääkoneet	20-30
Raskas koneisto	10-20
Pakkaus- ja hylsytehtaat	10-15
Sahat	10-15
Tietokoneet	3-5
Ajoneuvot	5
Toimistokalusto	3-5
Rautatiet, satamat	20-25
Metsäautotiet	10-15
Tiet, kentät, sillat	15-20

Normaalit kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä. Merkittävät uudistus- ja parannusinvestoinnit aktivoidaan taseeseen ja poistetaan niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana. Aineellisten hyödykkeiden luovutus, myynti tai käytöstä poistaminen kirjataan poistamalla hankintameno ja kertyneet poistot kirjanpidosta, ja

mahdollinen luovutushetken arvon ja poistamattoman hankintamenon erotus kirjataan tuloslaskelmassa arvonalentumisiin. Myyntivoitot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Varaosat on merkitty aineellisiin hyödykkeisiin, jos niiden arvo on merkittävä ja jos niitä käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella tai niitä käytetään vain tietyn aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen yhteydessä. Kaikissa muissa tapauksissa varaosat on merkitty vaihto-omaisuuteen ja kirjattu tuloslaskelmaan sitä mukaa kuin niitä käytetään.

Käyttöoikeusomaisuuserät

Konserni arvioi sopimuksen syntyessä, onko se vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen. Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan alun perin hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän oikaistuna lähinnä aloituspäivänä tai aikaisemmin maksetuilla vuokramaksuilla. Konserni kohdistaa sopimuksen perusteella maksetun vastikkeen kuhunkin vuokrasopimuksen komponenttiin ja erottaa muille kuin vuokrasopimuskomponenteille kuulumattomat osuudet, jos ne ovat tunnistettavissa. Vuokrasopimusehdot neuvotellaan tapauskohtaisesti ja ne sisältävät suuren määrän erilaisia ehtoja.

Myöhemmin käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistomenetelmällä sopimuksen alkamispäivästä joko käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan päättymiseen tai vuokrakauden loppuun mennessä, sen mukaan kumpi näistä on aikaisempi. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserää oikaistaan tietyillä vuokrasopimusvelan uudelleenarvostuksilla. Käyttöoikeusomaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta IAS 36 -standardin mukaisesti.

Konserni on päättänyt olla kirjaamatta käyttöoikeusomaisuuseriä lyhytaikaisista sopimuksista, joiden sopimuskausi on enintään 12 kuukautta, ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä sisältävistä sopimuksista. Arvoltaan vähäiset kohteet sisältävät pääasiassa IT- ja toimistolaitteita, tiettyjä ajoneuvoja ja koneita sekä muita arvoltaan vähäisiä eriä. Konserni kirjaa näihin sopimuksiin liittyvät vuokramaksut kuluksi tasasuuruisina erinä vuokrakauden aikana (liite 5).

Aineettomat hyödykkeet

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Tietokone ohjelmistot	Muut aineettomat hyödykkeet	Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2019	225	177	27	1 194	1 623
Muuntoerot	0	4	0	3	7
Uudelleenryhmittely	6	-75	-10	0	-78
Lisäykset2	8	3	11	57	78
Luovutukset1	-4	-6	0	0	-10
31.12.2019	236	102	29	1 253	1 620
Muuntoerot	-2	-3	-1	-4	-9
Uudelleenryhmittely	17	5	-19	0	2
Lisäykset2	3	1	9	-20	-7
Luovutukset1	-20	-8	0	-535	-562
31.12.2020	233	98	17	695	1 044
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2019	158	17	0	951	1 126
Muuntoerot	0	0	0	0	1
Luovutukset1	-4	-6	0	0	-10
Poistot	16	12	0	0	27
Arvonalentumiset	0	4	0	0	4
31.12.2019	170	27	0	951	1 148
Muuntoerot	-2	-3	0	-2	-6
Luovutukset1	-20	-8	0	-535	-562
Poistot	18	12	0	0	30
Arvonalentumiset	9	9	0	0	19
31.12.2020	176	38	0	414	629
Tasearvo 31.12.2020	57	60	17	281	415
Tasearvo 31.12.2019	65	75	29	302	471

1 Yritysmyynnit on sisällytetty riviin Luovutukset. Yritysmyyntejä on käsitelty tarkemmin liitteessä 4 (Yritysostot ja -myynnit).

²Yritysostot on sisällytetty riviin Lisäykset. Yritysostoja on käsitelty tarkemmin liitteessä 4 (Yritysostot ja -myynnit).

Aineelliset hyödykkeet

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2019	131	3 335	13 413	420	440	17 739
Muuntoerot	0	11	-49	1	9	-28
Uudelleenryhmittely	-1	61	322	17	-403	-3
Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi	0	-1	-2	0	0	-2
Lisäykset2	1	42	228	28	299	598
Luovutukset1	-1	-73	-476	-6	-1	-557
31.12.2019	129	3 376	13 438	459	345	17 746
Muuntoerot	-1	-84	-79	-1	-2	-167
Uudelleenryhmittely	0	19	166	4	-192	-2
Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi	0	-2	-1	0	0	-4
Lisäykset2	0	16	157	4	399	576
Luovutukset1	0	-23	-424	-11	-1	-460
31.12.2020	128	3 301	13 256	455	549	17 690
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2019	4	2 044	10 285	361	9	12 703
Muuntoerot	0	-3	-54	0	2	-55
Lisäykset2	0	7	17	19	0	43
Luovutukset1	-1	-68	-469	-6	0	-543
Poistot	0	81	356	11	0	448
Arvonalentumiset ja peruutukset	0	-16	66	0	0	50
31.12.2019	4	2 044	10 201	386	11	12 645
Muuntoerot	0	-21	12	0	0	-9
Luovutukset1	0	-22	-419	-11	-1	-453
Poistot	0	82	370	11	0	464
Arvonalentumiset ja peruutukset	0	13	21	0	2	36
31.12.2020	3	2 096	10 186	386	11	12 683
Tasearvo 31.12.2020	124	1 205	3 071	69	538	5 007
Tasearvo 31.12.2019	125	1 332	3 237	73	334	5 101

1 Yritysmyynnit on sisällytetty riviin Luovutukset. Yritysmyyntejä on käsitelty tarkemmin liitteessä 4 (Yritysostot ja -myynnit).

²Yritysostot on sisällytetty riviin Lisäykset. Yritysostoja on käsitelty tarkemmin liitteessä 4 (Yritysostot ja -myynnit).

Konserni on muuttanut metsäomaisuutensa ja metsämaan esittämistä uusien esittämisperiaatteiden mukaisesti. Aiemmin metsämaa esitettiin osana maa- ja vesialueiden ryhmää ja se sisältyi taseen riviin aineelliset hyödykkeet. Uusien esittämisperiaatteiden mukaisesti metsämaa esitetään erillisellä rivillä taseessa ja katsotaan osaksi metsäomaisuutta, josta löytyy tarkempia tietoja liitteestä 12. Vertailukausien tiedot on oikaistu.

Käyttöoikeusomaisuuserät

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Metsämaa	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto ja muut	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2019	23	269	80	158	530
Muuntoerot	1	2	2	0	5
Uudelleenryhmittely	80	0	2	0	82
Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi	0	-12	0	0	-12
Lisäykset	0	7	6	15	29
Luovutukset	0	0	0	-2	-2
Muut muutokset	-1	-19	0	-34	-53
31.12.2019	104	249	89	138	579
Muuntoerot	-2	-9	0	-2	-14
Uudelleenryhmittely	0	0	-1	0	0
Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi	0	-12	0	0	-12
Lisäykset	3	6	9	21	39
Luovutukset	-5	0	-3	-7	-15
Muut muutokset	0	0	2	-1	1
31.12.2020	99	233	97	148	577
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2019	0	0	0	0	0
Luovutukset	0	0	0	-2	-2
Poistot	3	7	20	40	70
Arvonalentumiset	3	0	0	0	3
Muut muutokset	0	0	0	0	1
31.12.2019	6	7	20	38	71
Luovutukset	-3	0	-2	-7	-13
Poistot	3	5	21	37	66
Arvonalentumiset	1	0	0	1	2
Muut muutokset	0	0	0	0	-1
31.12.2020	6	12	38	70	125
Tasearvo 31.12.2020	93	221	59	79	452
Tasearvo 31.12.2019	98	242	69	99	508

Stora Enson olennaisimmat käyttöoikeusomaisuuserät koostuvat metsätalous- ja teollisuustoimintoihin käytettävistä maa-alueista, erilaisista koneista ja laitteista mukaan lukien operatiiviset koneet, aluksista sekä muista logistiikkalaitteista ja kiinteistöistä mukaan lukien toimistot, varastot ja muut operatiiviset kiinteistöt. Joihinkin vuokrasopimuksiin sisältyy uusimis- tai jatkamisoptio, joka huomioidaan vuokra-ajassa, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää kyseisen option.

Konserni on muuttanut metsäomaisuuden ja metsämaan esittämistä. Käyttöoikeusomaisuuserät liittyen metsämaahan esitettiin aiemmin osana maa- ja vesialueiden ryhmää. Uusien esittämisperiaatteiden mukaisesti vuokratut metsämaat esitetään omana käyttöoikeusomaisuusryhmänään ja vuokrattuja maa- ja vesialueita koskevat vertailuluvut on oikaistu.

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset

Tilikauden investoinnit ilman lisäyksiä biologisiin hyödykkeisiin Stora Enso Oyj:ssä ja sen tytäryhtiöissä olivat yhteensä 628 (579) milj. euroa. Käynnissä olevia projekteja ja tulevaisuuden suunnitelmia on käsitelty tarkemmin Stora Enson hallituksen toimintakertomuksessa.

Liite 12. Metsäomaisuus

Laadintaperiaatteet

Stora Enson metsäomaisuus määritetään kasvavaksi puustoksi, jotka luokitellaan biologisiksi hyödykkeiksi ja niihin liittyvään metsämaahan. Stora Enson biologiset hyödykkeet koostuvat kasvavista puista, joita käytetään raaka-aineena sellulle ja puutuotteille sekä biopolttoaineena.

Metsäomaisuuden arvostus perustuu jatkuviin toimintoihin ja kestävään metsänhoitoon, jossa huomioidaan myös ympäristörajoitukset ja muut rajoitukset. Biologiset hyödykkeet kirjataan ja arvostetaan IAS 41 Maatalous -standardin mukaisesti käypään arvoon ja metsämaa kirjataan IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet -standardin mukaisesti. Vuokratut metsämaat esitetään osana käyttöoikeusomaisuuseriä ja liitteessä 11 (Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät).

Konserni muutti pohjoismaisen metsäomaisuuden arvostamiseen liittyviä laadintaperiaatteitaan vuoden 2020 lopussa. Lisätietoja esitetään liitteessä 1 (Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet). Konserni on myös muuttanut metsämaahan liittyviä esittämisperiaatteitaan. Aiemmin metsämaat sisältyivät taseeseen rivillä aineelliset hyödykkeet osana maa- ja vesialueet -ryhmää, kuten liitteessä 11 tarkemmin esitetään. Esittämisperiaatteiden muutoksiin liittyen vertailukaudet on esitetty uusien periaatteiden mukaisesti niin, että metsämaa esitetään erillisellä rivillä taseessa ja osana metsäomaisuutta.

Pohjoismaiset metsät ja puuviljelmät luokitellaan eri omaisuusluokkaan niiden erilaisen luonteen, käytön ja ominaisuuksien vuoksi. Pääasiallinen ero on puuviljelmien lyhytaikainen 6–12 vuoden kasvusykli verrattuna pohjoismaisten metsien pitkään, 60–100 vuoden kasvusykliin. Eroja on myös uudistusmenetelmissä, metsänhoidossa ja metsien käytössä muihin tarkoituksiin.

Pohjoismaiseen metsäomaisuuteen sisältyy omistustukset Ruotsissa ja Suomessa (sekä vähäisiä metsäomaisuuden omistuksia Virossa ja Romaniassa). Puuviljelmiin sisältyy omistuksia Kiinassa, Brasiliassa, Uruguayssa ja Laosissa. Metsäomaisuuden eri luokkiin sovellettavat laskentaperiaatteet esitetään alla erikseen. Konsernilla on metsäomaisuutta omissa tytäryhtiöissään Ruotsissa, Kiinassa ja Laosissa, yhteisissä toiminnoissa Brasiliassa ja Uruguayssa sekä osakkuusyrityksissä Suomessa ja Brasiliassa. Stora Enso myös varmistaa, että konsernin osuus osakkuusyritysten sekä yhteisten toimintojen metsäomistuksen arvosta on yhdenmukainen konsernin laskentaperiaatteiden kanssa. Korjuuhetkellä biologiset hyödykkeet siirretään varastoon.

Metsäomaisuus Pohjoismaissa

Ruotsissa sijaitseva metsäomaisuus kirjataan käypään arvoon ja arvostetaan markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen, joka perustuu niillä alueilla tehtyihin metsätransaktioihin, joissa Stora Enson metsät sijaitsevat. Stora Enso aikoo käyttää metsäomaisuuttaan tasapainottaakseen teollisten toimintojensa puunhankintaa ja löytääkseen uusia mahdollisuuksia metsäomaisuutensa edelleen optimointiin. Metsäomaisuuden kokonaisarvo lasketaan todennetun varastotiedon ja kasvavan puuston alueellisten hintojen avulla. Laskennassa huomioidaan muun muassa:

• alueelliset markkinatransaktiotiedot, jotka perustuvat metsäomaisuuden maantieteelliseen sijaintiin,
• kasvavan puuston hinnat metsäkuutiometriä (m³ fo) kohti yhdistettynä metsäomaisuuden transaktioihin ja
• alueelliset kasvavan puuston volyymi.

Metsäomaisuustransaktioihin liittyvää tietoa on saatavilla useista markkinalähteistä. Markkinatransaktiotietojen voidaan katsoa olevan markkinoiden tukemaa syöttötietoa. Markkinaolosuhteita kuvastaviin syöttötietoihin tehdään joitakin oikaisuja ei-todettavissa olevien syöttötietojen avulla, minkä vuoksi syöttötiedot luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 3. Lisätietoja arvostuksessa sovelletusta harkinnasta esitetään liitteessä 2 (Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät).

Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden kokonaisarvo allokoidaan kasvavaan puustoon, joka kirjataan biologisiksi hyödykkeiksi ja metsämaahan. Metsäomaisuuden yhteenlasketun käyvän arvon allokointi perustuu tuottohin perustuvaan lähestymistapaan, jossa odotettavissa olevien nettorahavirtojen erilliset nykyarvot lasketaan sekä biologisille hyödykkeille että metsämaalle. Diskonttokorko määritetään koroksi, jolla markkinatransaktiohintoihin perustuva arvostus vastaa kasvavasta puustosta ja metsäalueista muodostuvan koko metsäomaisuuden yhteenlaskettua rahavirtaa. Biologisten hyödykkeiden ja metsäalueiden diskonttokoron arvioidaan olevan sama, sillä rahavirtojen luonne ja ajoitus ovat samankaltaisia.

Biologiset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon IAS 41 standardin mukaisesti. Käypä arvo perustuu tuottohin perustuvaan lähestymistapaan ja diskontatun rahavirran menetelmään, jossa biologisten hyödykkeiden käypä arvo lasketaan jatkuvien toimintojen rahavirran pohjalta ja yhden syklin kasvupotentiaali huomioon ottaen. Metsämaat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä IAS 16 standardissa määriteltyä uudelleenarvostusmenetelmää. Metsämaan käypä arvo lasketaan tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen, mukaan lukien nettorahavirrat, jotka liittyvät tulevaisuudessa istutettaviin puihin ja muihin maa-alueisiin liittyviin tuottoihin, kuten metsästysoikeuksiin, tuulivoimavuokriin ja maa-ainesten myyntiin.

Muu pohjoismainen metsäomaisuus, joka sijaitsee pääasiassa Suomessa, konsernin 41 %:n omistusosuuden osakkuusyritys Tornatorin kautta, kirjataan käypään arvoon tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa käyttämällä. Biologisten hyödykkeiden arvostus perustuu diskontatun rahavirran menetelmään, joka lasketaan jatkuvien toimintojen rahavirran pohjalta ja yhden syklin kasvupotentiaalin huomioon ottaen. Metsämaat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä IAS 16 standardissa määriteltyä uudelleenarvostusmenetelmää. Metsämaan käypä arvo lasketaan tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen ja diskontatun rahavirran menetelmällä, mukaan lukien nettorahavirrat, jotka liittyvät tulevaisuudessa istutettaviin puihin ja muihin niihin liittyviin tuottoihin. Käytetty diskonttokorko sekä biologisille hyödykkeille että matsämaalle määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella,

Muutokset biologisten hyödykkeiden käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan. Muutokset metsämaan käyvässä arvossa, laskennallisilla veroveloilla vähennettyinä, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneenä uudelleenarvostusrahastoon omassa pääomassa. Uudelleenarvostusrahastoa ei kierrätetä tuloslaskelmaan myynnin yhteydessä. Mikäli metsäaleuiden käypä arvo olisi hankintamenoa alhaisempi, ero kirjattaisiin tuloslaskelmaan arvonalentumisena.

Puuviljelmät

Puuviljelmäalueiden osalta biologiset hyödykkeet kirjataan käypään arvoon IAS 41 standardin mukaisesti ja tuottohin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen niillä alueilla, joissa konsernilla on metsäalueita. Käypä arvo perustuu käyvän arvon hierarkian tasoon 3. Metsämaat arvostetaan alunperin ja myöhemmin hankintamenoon IAS 16 standardissa määritettyä hankintamenomallia käyttämällä.

Biologisten hyödykkeiden arvostus perustuu diskontatun rahavirran menetelmään, joka lasketaan jatkuvien toimintojen rahavirran pohjalta ja perustuu kestävään metsänhoitoon, yhden syklin kasvupotentiaali huomioon ottaen. Biologisten hyödykkeiden käypä arvo perustuu tuottavaan metsäalueeseen. Ennustettuun puun kasvuun perustuvat vuosittaiset korjuut kerrotaan puun hinnoilla ja saadusta arvosta vähennetään metsänhoidon kustannukset sekä korjuukustannukset. Biologisten hyödykkeiden käypä arvo mitataan yhden kasvukauden korjuiden nykyarvona ottaen huomioon ympäristörajoitukset ja muut rajoitukset. Käytetty diskonttokorko määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella.

Nuori puusto – alle kahden vuoden ikäiset puut (alle kolmen vuoden ikäiset Montes del Platassa) – katsotaan kehittymättömiksi hyödykkeiksi ja arvostetaan kirjanpidossa hankintamenoon. Käyvän arvon katsotaan vastaavan hankintamenoa riittävällä tarkkuudella, kun biologinen muuttuminen on ollut vähäistä tai muuttumisen ei odoteta vaikuttavan merkittävästi hintaan, joka vaihtelee omaisuuserien sijainnin ja lajin mukaan.

Muutokset biologisten hyödykkeiden käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan. Metsämaat arvostetaan hankintamenoon ja niistä ei tehdä poistoja.

Konsernin taseeseen kirjattu osuus tytäryhtiöiden ja yhteisten toimintojen metsäomaisuuden arvosta on 6 256 (4 136) milj. euroa, kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi. Konsernin epäsuora osuus osakkuusyrityksille kuuluvasta metsäomaisuudesta on 837 (EUR 798) milj. euroa. Metsäomaisuuden kokonaisarvo on 7 093 (4 934) milj. euroa.

Metsäomaisuus

		Metsämaa4 Biologiset hyödykkeet		Metsäomaisuus yhteensä
	31.12. päättyvä tilikausi		31.12. päättyvä tilikausi		31.12. päättyvä tilikausi
EUR million	2020	2019	2020	2019	2020	2019
Tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot
Käypä arvo 1.1.	3 627	457	509	198	4 136	655
Muuntoero	99	40	-12	6	88	47
Realisoimaton käyvän arvon muutos1 2	560	546	1 504	0	2 065	546
Lisäykset3	81	2 675	3	305	84	2 981
Luovutukset	0	-1	0	0	0	-2
Korjuusta johtuva muutos1	-128	-98	0	0	-128	-98
Muut operatiiviset muutokset1	-4	-6	0	0	-4	-6
Uudelleenluokittelu aineellisista hyödykkeistä	16	14	0	0	16	14
Käypä arvo 31.12.	4 250	3 627	2 005	509	6 256	4 136
Osakkuusyritykset
Tornator Oyj (41 %)	769	740	56	38	825	778
Arauco Florestal Arapoti S.A. (20 %)	8	14	4	6	12	19
Käypä arvo 31.12.	778	753	60	44	837	798
Yhteensä	5 028	4 380	2 065	553	7 093	4 934

1 Erät kirjataan tuloslaskelmaan biologisten hyödykkeiden osalta. Metsämaan osalta muutokset käyvässä arvossa kirjataan suoraan omaan pääomaan.

2 Vaikutus vuonna 2020 liittyy pääasiassa arvostamisesta ja laadintaperiaatemuutoksesta Ruotsin metsien osalta. Lisätietoja estietään liitteessä 1.

3 Lisäykset vuonna 2019 sisältävät pääasiassa omaisuuserät, jotka on hankittu Bergvik Skog AB:n uudelleenjärjestelyn yhteydessä.

4 Esitetty aiemmin osana maa- ja vesialueita liitteessä 11 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät. Ei sisällä vuokrattuja metsämaita.

					31.12.2020
			Metsät Ruotsissa	Guangxi	Veracel (50 %)	MdP (50 %)	Tornator (41 %)	Yhteensä3
Maa-alue	Kokonaispinta-ala	ha	1 398 000	81 000	112 000	135 000	291 000	2 017 000
	- josta omistettu		1 398 000	—	107 000	95 000	291 000	1 891 000
	- josta vuokrattu		—	81 000	5 000	39 000	—	126 000
	Tuottava alue	ha	1 145 000	75 000	47 000	94 000	269 000	1 629 000
Kokonaispinta ala	Puusto Puusto	milj. m3 fo.1 milj. m3 u.b.2	145,0 120,4	4,3 3,5	4,4 3,7	13,0 10,7	31,8 26,1	198,5 164,3
Tuottava metsäalue	Puusto	milj. m3 fo.1	143,0	4,2	4,4	13,0	31,4	195,9
	Puusto	milj. m3 u.b.2	118,7	3,4	3,7	10,7	25,8	162,2
	Arvioitu kasvu	milj. m3 u.b.2 / p.a. milj. m3 u.b.2	5,0	1,1	1,4	2,5	1,1	11,1
	Puunkorjuu	/ p.a.	3,8	1,0	0,8	1,0	1,2	7,8
Biologiset hyödykkeet		milj. euroa	3 774	176	66	230	769	5 016
Biologiset hyödykkeet	Tuottava alue	euroa/ha	3 298	2 359	1 412	2 438	2 860	3 078
Metsämaa		milj. euroa	1 829	—	26	150	56	2 061
Metsäomaisuus yhteensä		milj. euroa	5 603	176	92	380	825	7 077
Vuokrattu metsämaa		milj. euroa	—	183	1	37	—	221
1 metsäkuutiometriä

2 kuoreton kiintotilavuus

3 Yhteenlasketut määrät eivät sisällä metsäomistuksia Laosissa eikä osakkuusyritys Arauco Florestal Arapoti S.A. Brasiliassa.

					31.12.2019
			Metsät Ruotsissa 5	Guangxi	Veracel (50 %)	MdP (50 %)	Tornator (41 %)	Yhteensä4 5
Maa-alue	Kokonaispinta-ala	ha	1 398 000	81 000	112 000	131 000	286 000	2 008 000
	- josta omistettu		1 398 000	—	107 000	95 000	286 000	1 886 000
	- josta vuokrattu		—	81 000	5 000	36 000	—	123 000
	Tuottava alue	ha	1 145 000	76 000	50 000	86 000	262 000	1 619 000
Kokonaispinta ala	Puusto	milj. m3 fo.1	146,3	4,3	3,8	10,0	31,5	195,8
	Puusto	milj. m3 u.b.2	121,5	3,5	3,1	8,2	25,4	161,8
Tuottava metsäalue	Puusto	milj. m3 fo.1	143,2	4,2	3,8	10,0	31,0	192,1
	Puusto	milj. m3 u.b.2	120,3	3,1	3,1	8,2	25,1	159,8
	Arvioitu kasvu	milj. m3 u.b.2 / p.a.	4,7	0,7	0,8	1,6	1,1	8,9
	Puunkorjuu	milj. m3 u.b.2 / p.a.	3,4	1,0	0,9	1,4	1,0	7,8
Biologiset hyödykkeet		milj. euroa	3 133	181	86	222	740	4 362
Biologiset hyödykkeet	Tuottava alue	euroa/ha	2 738	2 385	1 716	2 608	2 824	2 695
Metsämaa		milj. euroa	309	—	36	164	38	548
Metsäomaisuus yhteensä		milj. euroa	3 442	181	122	387	778	4 910
Vuokrattu metsämaa		milj. euroa	—	201	1	40	—	241

¹metsäkuutiometriä

²kuoreton kiintotilavuus

³Ruotsin metsien puunkorjuu määrä on laskettu vuositasolla kesä-joulukuun perusteella. Arvioutu kasvu on koko vuoden arvio.

⁴Yhteenlasketut määrät eivät sisällä metsäomistuksia Laosissa eikä osakkuusyritys Arauco Florestal Arapoti S.A. Brasiliassa.

⁵Ruotsin metsien kokonaispinta-ala (ha), tuottava alue (ha) ja biologiset hyödykkeet per tuottava-alue (ha) oikaistu perustuen 2019 raportoinnin jälkeen saatuihin tietoihin.

Tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot

Konsernin metsäomaisuuden (pois lukien vuokrasopimukset) tasearvosta 31.12.2020 oli Ruotsissa 90 % (83 %), Kiinassa 3 % (4 %), Brasiliassa 1 % (3 %) ja Uruguayssa 6 % (9 %). Maa-alueita on 1 726 (1 732) tuhatta hehtaaria, ja 7 % (7 %) maasta on vuokrattu ja alle 1 %:iin (1 %:iin) kohdistuu rajoituksia. Stora Enson koko metsäomaisuudesta 1 361 (1 349) tuhatta hehtaaria on tuottavaa metsäaluetta. Puuston korjuumäärä oli 7 (7) milj. m³ . Montes del Platan ja Veracelin määrissä huomioidaan omistuksen osuus.

Ruotsin metsät

Vuoden 2020 lopussa Ruotsin metsissä olevien biologisten hyödykkeiden arvo oli 3 774 (3 133) milj. euroa ja niihin liittyvien metsämaiden arvo oli 1 829 (309) euroa. Vuonna 2020 tapahtunut 1 504 milj. euron kasvu metsäalueiden arvossa liittyy laadintaperiaatteiden muutokseen, jonka perusteella pohjoismaiset metsämaat arvostetaan käypään arvoon soveltaen uudelleenarvostusmenetelmää. Vuonna 2020 tapahtunut 641 milj. euron kasvu biologisten hyödykkeiden arvossa on pääasiassa seurausta transaktiopohjaiseen arvostusmenetelmään siirtymisestä, minkä vuoksi biologisten hyödykkeiden arvostamisessa sovellettu diskonttokorko on matalampi sekä johtuen valuuttakurssien muutoksesta. Diskontatun rahavirtamenetelmän parametrien muutoksilla oli negatiivinen vaikutus biologisten hyödykkeiden arvoon. Metsäomaisuuteen liittyvät laskennalliset verovelat olivat 1 153 (709) milj. euroa. Arvostamisessa käytetty diskonttokorko on 3,6 % (4,2 %). Vuonna 2020 diskonttokorko määritettiin koroksi, jolla markkinatransaktiohintoihin perustuva arvostus vastaa kasvavasta puustosta ja metsäalueista muodostuvan koko metsäomaisuuden yhteenlaskettua rahavirtaa. Vuonna 2019 diskonttokorko määritettiin keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen menetelmällä.

Ruotsalaisissa metsissä olevaa tuottavaa maa-aluetta on yhteensä 1 145 (1 140) tuhatta hehtaaria, jolla kasvavan puuston osuus on 118,7 (120,3) milj. m³ (kuoreton kiintotilavuus) ja 143,0 (143,2) milj. m³(metsäkuutiometri). Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden arvostuksessa vuonna 2020 sovellettu kolmen vuoden painotettu keskimääräinen markkinatransaktiohinta oli 39 euroa metsäkuutiometriä kohti. Tuottavana metsäalueena metsäomaisuuden arvo vastaa keskimäärin 4 900 euroa/ha. Vuotuinen korjuumäärä on keskimäärin 3,8 (3,4) milj. m³ (kuoreton kiintotilavuus).

Metsäomaisuuden arvostus perustuu eri markkinatiedontarjoajien toimittamiin yksityiskohtaisiin transaktiotietoihin ja hintatilastoihin. Markkinatransaktiotietoja oikaistaan Stora Enson metsäomaisuuden piirteiden ja luonteen huomioimiseksi sekä tiettyjen eimetsäomaisuuserien ja poikkeavien arvojen poislukemiseksi. Arvostuksessa huomioidaan metsäalueiden sijainti, hintataso ja kasvavan puuston volyymi. Eri alueiden väliset markkinahinnat eroavat merkittävästi toisistaan. Tulevat muutokset Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden arvossa johtuvat muutoksista transaktiohinnoissa ja muutoksista kasvavan puuston volyymissa, jossa huomioidaan kasvu ja muut muutokset. Lisätietoja laadintaperiaatteisiin tehdyistä muutoksista esitetään liitteessä 1 ja lisätietoja niihin liittyvistä arvioista sekä arvostuksessa sovellettavista arvioista ja harkinnasta esitetään liitteessä 2.

Metsäomaisuuden sijainti ja volyymi 2020

		Pohjoinen	Keski	Etelä	Yhteensä
Tuottava alue	ha	191 000	949 000	5 000	1 145 000
Osuus kokonaisuudesta %		17 %	83 %	0 %	100 %
Puusto	milj. m3	16,2	125,9	0,8	143,0
Osuus kokonaisuudesta %		11 %	88 %	1 %	100 %

Guangxi

Vuoden 2020 lopussa Kiinan Guangxissa sijaitsevien biologisten hyödykkeiden käypä arvo oli 176 (181) milj. euroa. Kaikki Kiinassa sijaitsevat metsämaat ovat vuokrattuja. Biologisiin hyödykkeisiin sisältyvän nuoren puuston arvo on 33 (34) milj. euroa. Muutos on seurausta korkeammista myyntihinnoista ja kustannuksista sekä matalammista volyymeista. Diskontattujen rahavirtojen laskennassa käytetty 8,4 %:n (8,9 %:n) diskonttokorko, joka määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella, alentui hieman. Tuottavaa aluetta Kiinan Guangxissa on yhteensä 75 (76) tuhatta hehtaaria, jolla puustoa 3,4 (3,1) milj. m³ (kuoreton kiintotilavuus). Vuotuinen korjuumäärä on keskimäärin 1,0 (1,0) milj. m³ (kuoreton kiintotilavuus).

Veracel

Veracel Celulose S.A. (Veracel) on brasilialainen yhteinen toiminto, josta konsernilla on 50 %:n osuus ja jonka biologisten hyödykkeiden käypä arvo oli 132 (172) milj. euroa. Stora Enson osuus näistä biologisista hyödykkeistä oli 66 (86) milj. euroa. Vähennys on seurausta valuuttakurssien muutoksesta ja hieman matalammasta volyymistä. Myyntihinnat kasvoivat hieman. Biologisiin hyödykkeisiin sisältyvän nuoren puuston arvo on 22 (33) milj. euroa. Diskontattujen rahavirtojen laskennassa käytetty 8,8 %:n (9,0 %:n) diskonttokorko määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella. Metsämaat arvostetaan hankintamenoon. Stora Enson osuus (50 %) maa-alueista on 112 (112) tuhatta hehtaaria. Stora Enson osuus tuottavasta alueesta Veracelissa Brasiliassa on yhteensä 47 (50) tuhatta hehtaaria, jolla puuston osuus on 3,7 (3,1) milj. m³ (kuoreton kiintotilavuus). Omistusosuus vuotuisesta korjuusta on keskimäärin 0,8 (0,9) milj. m³ (kuoreton kiintotilavuus).

Montes del Plata

Montes del Plata (MdP) on Uruguayssa sijaitseva yhteinen toiminto, josta konsernilla on 50 %:n omistusosuus ja jonka biologisten hyödykkeiden käypä arvo oli 460 (445) milj. euroa. Stora Enson osuus näistä hyödykkeistä oli 230 (222) milj. euroa. Biologisiin hyödykkeisiin sisältyvän nuoren puuston arvo on 46 (55) milj. euroa. Diskontattujen rahavirtojen laskennassa käytetty 6,5 %:n (8,0 %:n) diskonttokorko määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella, alentui vuonna 2020. Metsämaat arvostetaan hankintamenoon. Stora Enson osuus (50 %) maa-alueista on 135 (131) tuhatta hehtaaria. Stora Enson osuus tuottavasta alueesta Montes del Platassa Uruguayssa on yhteensä 94 (86) tuhatta hehtaaria, jolla puuston osuus on 10,7 (8,2) milj. m³ (kuoreton kiintotilavuus). Omistusosuus vuotuisesta korjuusta on keskimäärin 1,0 (1,4) milj. m³ (kuoreton kiintotilavuus).

Osakkuusyritykset

Konsernilla on kaksi osakkuusyritystä, joilla on metsäomaisuutta.

Tornator

Tornator Oyj (Tornator), 41 %:n omistus suomalaisesta osakkuusyrityksestä, jonka biologisten hyödykkeiden käypä arvo oli 1 877 (1 805) milj. euroa. Stora Enson osuus tästä omaisuudesta oli 769 (740) milj. euroa. Metsämaan arvo oli 136 (94) milj. euroa. Stora Enson osuus tästä omaisuudesta oli 56 (38) milj. euroa. Käyvän arvon nousu biologisten hyödykkeiden osalta on seurausta hankinnoista ja muista vähäisistä muutoksista. Metsämaan arvon kasvu on seuausta hankinnoista ja laadintaperiaatteiden muutoksesta arvostaa metsämaa käypään arvoon. Stora Enson 41 %:n osuus tuottavasta metsäalueesta Tornatorissa on yhteensä 269 (262) tuhatta hehtaaria, jolla puuston osuus on 25,8 (25,1) milj. m³ (kuoreton kiintotilavuus). Omistusosuus vuotuisesta korjuusta on keskimäärin 1,2 (1,0) milj. m³(kuoreton kiintotilavuus).

Arauco Florestal Arapoti

Arauco Florestal Arapoti S.A: 20 %:n omistus brasilialaisesta osakkuusyrityksestä. Sen biologisten hyödykkeiden käypä arvo oli 42 (67) milj. euroa, josta Stora Enson osuus oli 8 (14) milj. euroa. Metsämaat arvostetaan hankintamenoon.

Biologisten hyödykkeiden arvostuksen merkittävien oletusten herkkyydet +/-10 %

	Puun markkinahinnat	Kasvumäärä	Diskonttokorko
Guangxi	+/-31	+/-1	+/-3
Veracel	+/-7	+/-7	+/-2
Montes del Plata	+/-24	+/-24	+/-6

Ruotsalaisen metsäomaisuuden arvostus vaihtelee liittyen muutoksiin transaktiohinnoissa ja kasvavan puuston volyymissä. Metsäomaisuuden keskimääräisessä markkinahinnassa 1 euron metsäuutiometriä kohti laskettu muutos vaikuttaisi metsäomaisuuden arvoon 143 milj. euroa. Metsäomaisuuden kasvavan puuston volyymissa 1 milj. metsäkuutiometrin muutos vaikuttaisi metsäomaisuuden arvoon 39 milj. euroa.

Liite 13. Osakkuus- ja yhteisyritykset

Laadintaperiaatteet

Konsolidointiperiaatteet

Osakkuus- ja yhteisyritykset, joissa Stora Ensolla on huomattava vaikutusvalta, on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tällöin konsernitulokseen sisällytetään konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyrityksen tuloksesta. Osakkuus- ja yhteisyrityksen kirjanpitoarvo konsernin taseessa kuvastaa konsernin osuutta osakkuusyrityksen nettovarallisuudesta.

Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta esitetään liikevoitossa, mikä heijastaa näiden investointien operatiivista luonnetta. Tämä pätee erityisesti puunhankintaan liittyviin investointeihin. Osakkuus- ja yhteisyritysten taseissa ei ole olennaista liikearvoa. Myös osinkotuotot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä esitetään liiketoiminnan rahavirrassa konsernin rahavirtalaskelmassa.

Merkittävimmät osakkuus- ja yhteisyritykset

				31.12.
					Hallussa oleva omistusosuus/ äänivalta %
	Yritys	Raportoitava segmentti	Kotipaikka ja pääasiallinen toimipaikka	2020	2019	2020	2019
Tornator Oyj		Forest	Suomi	41,00	41,00	402	381
Arauco Florestal Arapoti S.A.		Forest	Brasilia	20,00	20,00	13	19
Bergvik Skog AB1		Forest	Ruotsi	49,79/36,70	49,79/36,70	11	54
Muut						30	29
Tasearvo 31.12.						456	483

1 Konserni omistaa 49,79 % Bergvik Skog AB:stä, mutta äänivalta rajoittuu 36,7 %:iin.

Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloslaskelmista

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Liikevaihto	131	170
Liiketoiminnan kulut	-93	-121
Liiketoiminnan muut tuotot1	0	129
IAS 41 -arvostus	13	127
Liiketulos	50	305
Nettorahoituserät	-42	-55
Nettotulos ennen veroja	8	249
Tulovarot	-9	-21
Tilikauden tulos	-1	229

1 Vuoden 2019 liiketoiminnan muut tuotot liittyvät Bergvik Skog AB uudelleenjärjestelyyn, kts. liite 4 Yritysostot ja -myynnit

Henkilöstön määrä osakkuus- ja yhteisyrityksissä vuonna 2020 oli keskimäärin 1 575 (1 637 vuonna 2019).

Yhteenveto konsernin olennaisiin osakkuusyrityksiin, Bergvik Skog AB:hen ja Tornator Oyj:öön, liittyvästä taloudellisesta informaatiosta esitetään alla. Konsernin osuus näistä osakkuusyhtiöistä raportoidaan osana Forest-segmenttiä ja kattaa suurimman osan konsernin osuudesta kaikkien osakkuusyhtiöiden tuloksista. Alla esitetty taloudellinen informaatio kuvaa osakkuusyritysten IFRS:n mukaisesti laadituissa tilinpäätöksissä esitettyjä lukuja.

Tornator Oyj

Milj. euroa	2020	2019
Lyhytaikaiset varat	79	43
Pitkäaikaiset varat	2 040	1 918
Lyhytaikaiset velat	52	672
Pitkäaikaiset velat	850	144
Verovelat	236	216
Liikevaihto	141	112
Tilikauden tulos	52	262
Muut laajan tuloksen erät	30	-1
Laaja tulos yhteensä	82	261
Osakkuusyrityksestä tilikauden aikana saadut osingot	12	14
Osakkuusyrityksen nettovarat	980	929
Konsernin omistusosuus Tornator Oyj:ssä	41,00 %	41,00 %
Konsernin omistusosuuden tasearvo Tornator Oyj:ssä	402	381

Stora Enson metsäomistukset Suomessa myytiin osakkuusyritys Tornatorille vuonna 2002. Konsernin jäljelle jääneen 41 %:n omistusosuuden tasearvo vuoden 2020 lopussa oli 402 (381) milj. euroa. Vuonna 2020 konsernin osuus Tornatorin tuloksesta oli 21 (107) milj. euroa. Osuus sisältää metsäomaisuuden 14 milj. euron arvostusvoiton (128 milj. euron arvostusvoitto).

Bergvik Skog AB

Milj. euroa	2020	2019
Lyhytaikaiset varat	22	478
Pitkäaikaiset velat	0	369
Liikevaihto	0	92
Tilikauden tulos	-42	243
Muut laajan tuloksen erät	0	27
Laaja tulos yhteensä	-42	270
Osakkuusyrityksestä tilikauden aikana saadut osingot1	23	1 434
Osakkuusyrityksen nettovarat	22	109
Konsernin omistusosuus Bergvik Skog AB:ssä	49,79 %	49,79 %
Konsernin omistusosuuden tasearvo Bergvik Skog AB:ssä	11	54

¹2019 Erä liittyy Bergvik Skog AB:n uudelleenjärjestelyyn, josta 331 milj. euroa maksettiin rahana.

Konserni omistaa 49,79 % Bergvik Skog AB:n osakkeista. Omistus raportoidaan edelleen osakkuus- ja yhteisyrityksenä. Lisätietoja vuoden 2019 Bergvik Skog AB:n uudelleenjärjestelystä esitetään liitteessä 4 (Yritysostot ja -myynnit). Vuoden 2020 lopussa Stora Enson omistuksen tasearvo oli 11 (54) milj. euroa.

Osakkuus- ja yhteisyritysten yhteenlasketut tiedot, jotka eivät ole erikseen olennaisia

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Lyhytaikaiset varat	23	27
Pitkäaikaiset varat	36	39
Lyhytaikaiset velat	13	12
Pitkäaikaiset velat	1	2
Verovelat	2	4
Liikevaihto	73	78
Tilikauden tulos	-1	0
Tilikauden aikana saadut osingot	1	0
Oma pääoma konsernin taseessa	43	48
Konsernin omistusosuuden tasearvo	43	48
Konsernin omistusosuuden tasearvo Tornator Oyj:ssä	402	381
Konsernin omistusosuuden tasearvo Bergvik Skog AB:ssä	11	54
Konsernin omistusosuuden tasearvo yhteensä	456	483

Osakkuus- ja yhteisyrityssaamiset ja -velat

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä
Pitkäaikaiset lainasaamiset	2	2
Velat osakkuus- ja yhteisyrityksille
Ostovelat	41	38

Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Myynti osakkuus- ja yhteisyrityksille	17	28
Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	62	109

Konserni harjoittaa osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa liiketoimintaa muun muassa puuta myymällä ja ostamalla. Kaikki sopimukset neuvotellaan markkinaehtoisesti ja liiketoimet suoritetaan tavalla, jonka konserni uskoo olevan toimialalla tavanomaista eikä epäedullisempaa kuin toimittaessa konserniin kuulumattomien yritysten kanssa. Osakkuus- ja yhteisyritysten myyntisaamiset sekä myynnit osakkuus- ja yhteisyrityksille että ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä laskivat Bergvik Skog AB: n uudelleenjärjestelyn seurauksena.

Lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä korkosaamiset mukaan lukien olivat vuoden 2020 lopussa yhteensä 2 (2) milj. euroa.

Liite 14. Oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Laadintaperiaatteet

Konserni on päättänyt luokitella oman pääoman ehtoiset sijoituksensa Pohjolan Voiman osakkeisiin ja eräisiin konsernin hallussa oleviin noteerattuihin osakkeisiin käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi instrumenteiksi IFRS 9 -standardin mukaisesti, soveltaen standardin mukaista peruuttamatonta valintaa omistuksen pitkäaikaisen luonteen takia. Muiden laajan tuloksen erien kautta käypään arvoon arvostettavien oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon muutoksista aiheutuvia voittoja ja tappioita ei kierrätetä tuloslaskelmaan arvonalentumisen tai myynnin yhteydessä. Vain osinkotulo kirjataan tuloslaskelmaan. Lisäksi konsernilla on tiettyjä oman pääoman ehtoisia sijoituksia noteeraamattomissa arvopapereissa, jotka luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi.

Yhteenveto arvoista

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Hankintameno 1.1.
Noteeratut arvopaperit	3	4
Noteeraamattomat arvopaperit	120	125
Oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi luokiteltavat investoinnit	123	129
Muut laajan tuloksen erät avaavassa taseessa	415	306
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 1.1.	538	435
Muuntoerot	1	0
Lisäykset	15	1
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattavien käypien arvojen muutokset	-136	109
Myynnit	-1	-6
Voitot ja tappiot tuloslaskelmassa	1	0
Tasearvo 31.12.	417	538

Noteerattujen ja noteeraamattomien arvopapereiden realisoitumattomat voitot ja tappiot

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Realisoitumattomat nettovoitot (muut laajan tuloksen erät)	279	415
Hankintameno	138	123
Käypä arvo	417	538
Realisoitumattomat nettovoitot (muut laajan tuloksen erät)	279	415
Laskennalliset verovelat	-3	-2
Realisoitumattomat nettovoitot (muut laajan tuloksen erät)	277	413
Muutos realisoitumattomissa nettovoitoissa (suoraan omaan pääomaan kirjatut tulot)	-136	109

PVO:n osakkeet

Stora Ensolla on 15,6 %:n (15,6 %) osuus Pohjolan Voima Oy:n osakkeista. Pohjolan Voima Oy on yksityisessä omistuksessa oleva energia-alan yhtiöiden ryhmä, joka tuottaa sähköä ja lämpöä osakkeenomistajilleen Suomessa. PVO-konsernin kullakin tytäryhtiöllä on oma osakelajinsa, ja osakkeet oikeuttavat omistusta vastaavaan määrään tuotetusta energiasta. Osakkeenomistajat maksavat sähköstä tuotantokustannusten perusteella hinnat, jotka ovat yleensä markkinahintoja alhaisemmat. PVO ei maksanut varsinaista osinkoa Stora Ensolle vuonna 2020. Omistusosuus arvostetaan käypään arvoon neljännesvuosittain kahden eri arvostusmallin tulosten keskiarvon perusteella. Arvostuksessa käytetään diskontatun rahavirran menetelmää ja osakehinnoittelukertoimia. Arvostus on luokiteltu tasolle 3 käyvän arvon hierarkiassa IFRS 13 -standardin mukaisesti. Tasot esitetään liitteessä 25 (Käyvät arvot).

Malliin sisältyvät sähkön hinnat perustuvat Nordpoolin hintoihin. Mallissa käytetään likvidien johdannaisten tulevia hintoja käytettävissä oleville vuosille ja sen jälkeen huomioon otetaan inflaatiokerroin. Energiayksiköiden kustannusrakenne määritetään aiempien tilinpäätösten perusteella, ja sitä korjataan inflaatiokertoimella mallin tulevina vuosina. Diskontattujen rahavirtojen laskennassa käytetty 3,69 %:n diskonttauskorko määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella. Kaupankäyntikertoimet saadaan eurooppalaisista yhtiöistä, joilla on samanlainen tuotantorakenne kuin PVO:lla. Diskontattujen rahavirtojen laskennassa +/-5 %:n muutos sähkön hinnassa merkitsisi +43 milj. euron tai -37 milj. euron muutosta arvostuksessa. +/- 1 %:n absoluuttinen muutos diskonttokorossa merkitsisi -30 milj. euron tai +90 milj. euron muutosta arvostuksessa.

Välimiesmenettelyn lopputuloksena laitoksen omistaja Teollisuuden Voima Oyj (TVO) ja laitoksen toimittaja AREVA-Siemensyhteenliittymä allekirjoittivat vuonna 2018 ratkaisusopimuksen, joka liittyi Olkiluoto 3 -projektin viivästymisen aiheuttamiin kustannuksiin ja tappioihin. Laitoksen toimittaja on sopinut hyvittävänsä 450 milj. euroa laitoksen omistajalle, TVO:lle. Osapuolet sopivat myös ylimääräisestä 400 milj. euron hyvityksestä, mikäli yhteenliittymään kuuluvat toimittajat eivät saa Olkiluoto 3 -projektia valmiiksi vuoden 2019 loppuun mennessä.

Joulukuussa 2019 TVO ilmoitti projektin viivästyvän edelleen, ja että säännöllisen sähköntuotannon odotetaan alkavan maaliskuussa 2021. Elokuussa 2020 TVO ilmoitti, että säännöllisen sähköntuotannon Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikössä (OL3) odotetaan nyt alkavan helmikuussa 2022. Uusi aikataulu perustuu Areva-Siemens-yhteenliittymän toimittamaan päivitettyyn käynnistysaikatauluun. Päivitetty aikataulu ja välimiesmenettelyn lopputulos on huomioitu PVO:n arvostuksessa vuoden lopussa. Stora Enson epäsuora osuus Olkiluoto 3:n kapasiteetista PVO B2 -osakkeiden kautta on noin 8,9 %.

Vuoden 2020 aikana Stora Enso on myös antanut 13 milj. euron vaihtovelkakirjalainan Pohjolan Voima Oy:lle.

PVO:n osakkeet 31.12.2020

Milj. euroa	Osakesarja	%:n omistus-osuus	Omaisuuslaji	Käypä arvo 2020	Käypä arvo 2019
PVO-Vesivoima Oy	A	20,6	vesivoima	132	221
Teollisuuden Voima Oyj	B	15,7	ydinvoima	257	275
Teollisuuden Voima Oyj	B2	14,8	rakenteilla oleva ydinvoima	—	22
Muut	C,C2,V,M	useita	useita	4	4
Yhteensä				394	522

Vuoden 2020 lopussa käypä arvo oli 394 (522) milj. euroa, kun omistuksen hankintameno oli 117 (117) milj. euroa, ja tästä 277 (405) milj. euron käyvän arvon muutos kirjattiin muihin laajan tuloksen eriin. Muutos Pohjolan Voiman käyvässä arvossa johtuu pääasiassa sähkön markkinahinnan laskusta. Käyvän arvon muutoksesta ei kirjata laskennallisia veroja, koska Suomen verolainsäädännön mukaan yli 10 %:n omistukset on vapautettu myyntivoiton verotuksesta.

Merkittävimmät oman pääoman ehtoiset sijoitukset

	31.12.2020
Milj. euroa	Omistus %	Osakkeet kpl	Hankintameno	Käypä arvo
Packages Ltd, Pakistan - julkisesti noteerattu osake	6,0	5 396 650	3	16
Noteeratut arvopaperit yhteensä			3	16
Pohjolan Voima Oy - noteeraamaton osake	15,6	5 073 972	117	394
Muut - noteeraamattomat arvopaperit			18	7
Noteeraamattomat arvopaperit yhteensä			135	401
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset yhteensä 31.12.2020			138	417
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset yhteensä 31.12.2019			123	538

Liite 15. Muut pitkäaikaiset varat

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Ennakkomaksut ja siirtosaamiset	15	17
Verohyvitykset	4	5
Muut pitkäaikaiset varat	9	15
Yhteensä	28	37

Liite 16. Vaihto-omaisuus

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään FIFO-menetelmällä tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä, mikäli se johtaa likimain samaan lopputulokseen kuin FIFO-menetelmä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno käsittää raaka-aineet, välittömät palkat, poistot ja muut välittömät kustannukset sekä tuotteisiin kohdistuvan osuuden tuotannon välillisistä kustannuksista ilman korkokuluja. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta tavanomaisessa liiketoiminnassa vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta ja myynnistä aiheutuvilla menoilla.

Mikäli tuotteen hankintameno ylittää sen nettorealisointiarvon, kirjataan tasearvoon vähennys. Vanhojen, hidaskiertoisten ja vanhentuneiden tuotteiden ja varaosien tasearvoon kirjataan epäkuranttiusvähennys. Konsernitaseessa tällaiset epäkuranttiusvähennykset vähennetään vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvosta.

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Aineet ja tarvikkeet	331	372
Keskeneräiset tuotteet	65	84
Valmiit tuotteet	597	672
Varaosat ja tarvikkeet	329	317
Muu vaihto-omaisuus	13	17
Ennakkomaksut ja hakkuuoikeudet	64	53
Epäkuranttiusvähennys: varaosat ja tarvikkeet	-109	-101
Epäkuranttiusvähennys: valmiit tuotteet	-12	-16
Nettorealisointiarvoista johtuva vähennys	-8	-6
Yhteensä	1 270	1 391

3 844 (4 693) milj. euroa vaihto-omaisuutta kirjattiin kuluiksi vuoden aikana. Ne sisältyvät materiaalien ja tarvikkeiden riviin ja liittyvät materiaaleihin. Vaihto-omaisuuteen kirjatuilla vähennyksillä oli tuloslaskelmaan 22 (14) milj. euron kuluvaikutus. Aiemmin kuluksi kirjattujen vähennysten palautuksilla oli 16 (8) milj. euron positiivinen tulosvaikutus.

Liite 17. Korottomat operatiiviset saamiset

Laadintaperiaatteet

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon ja jälkeenpäin odotettuun realisoitumisarvoon luottotappiovarauksella vähennettynä. Myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan saamisten riippumattoman ja kattavan tarkastelun perusteella vuoden lopussa käyttäen eteenpäin katsovaa odotettavissa olevien luottotappioiden varausmallia. Myyntisaamisten osalta noudatetaan IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua lähestymistapaa, jonka mukaan odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan todennäköisten elinkaaren aikaisten luottotappioiden perusteella tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Niiden saamisten osalta, joiden maksuja ei ole laiminlyöty, odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan ulkoisen palveluntarjoajan tuottamien asiakkaiden luottotappiotodennäköisyyksiä kuvaavan datan perusteella, jota käytetään odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamallissa. Myyntisaamisten odotettavissa olevien luottotappioiden mallia on päivitetty vuoden 2020 koronaviruspandemian vuoksi. Mallissa otettiin käyttöön uusi makrotaloudellinen indikaattori, joka huomioi makrotaloudellisen kehityksen ja sisällyttää laskentamalliin ennakoivaa tietoa. Laskentamallissa on sovellettu oletusta siitä, että asiakkaan maksukyvyttömyys tulkitaan tapahtuvaksi aikaisintaan 90 päivää saamisen erääntymisen jälkeen, ja maksukyvyttömyyden arvioidaan normaalisti tapahtuvan, kun myyntisaamisen suoritus on vähintään 90 päivää myöhässä tai kun on muita riippumattomia todisteita maksukyvyttömyydestä. Myyntisaamiset esitetään lyhytaikaisina korottomina saamisina lyhytaikaisissa varoissa konsernin taseessa.

Myyntisaamiset faktorointiohjelmien alla

Stora Enso solmii myyntisaamisten faktorointisopimuksia nopeuttaakseen myyntisaamisten muuntamista käteisvaroiksi. Myydyt saamiset kirjataan pois taseesta, kun omistusoikeuteen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet. Sellaiset jäljellä olevat myyntisaamiset, joita ei ole vielä myyty tilikauden lopussa, mutta jotka ovat myytävissä faktorointiohjelmien kautta seuraavalla tilikaudella, luokitellaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavaksi myyntisaamisiksi IFRS 9:n mukaisten liiketoimintamallin ja sopimuksiin perustuvien rahavirtojen testien mukaisesti. Lisätietoja löytyy liitteestä 25 (Käyvät arvot).

Lyhytaikaiset korottomat saamiset

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Myyntisaamiset - bruttomääräinen kirjanpitoarvo	893	1 006
Odotettavissa olevat luottotappiot	-35	-38
Ennakkomaksut ja siirtosaamiset	96	96
Muut saamiset	190	224
Yhteensä	1 145	1 289

Myyntisaamisten ikäjakauma

		31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Erääntymättömät	819	865
Alle 30 päivää sitten erääntyneet	26	65
31-60 päivää sitten erääntyneet	0	9
61-90 päivää sitten erääntyneet	1	2
91-180 päivää sitten erääntyneet	0	3
Yli 180 päivää sitten erääntyneet	46	63
Yhteensä	893	1 006

Erääntyneiden myyntisaamisten bruttomäärä oli 74 (142) milj. euroa 31.12.2020. Nämä saamiset liittyvät useisiin eri maihin ja asiakkaisiin, joilla ei ole viimeaikaisia laiminlyöntejä. Myyntisaamisten elinkaaren aikaisten odotettavissa olevien luottotappioiden määrä oli 35 (38) milj. euroa 31.12.2020. Myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan tapauskohtaisesti tulevaisuuteen katsovalla mallilla, joka perustuu asiakkaiden maksujen laiminlyönnin todennäköisyyden arviointiin. Jos konsernilla on syytä epäillä asiakkaan taloudellista tilannetta, vaaditaan ennakkomaksu tai pankin antama peruuttamaton remburssi. Vuoden lopussa erääntymistä odottavien remburssien yhteissumma oli 39 (33) milj. euroa. Liitteessä 24 (Rahoitusriskien hallinta) on lisätietoa asiakkaiden luottoriskin hallinnasta.

Luottotappiovarauksen ikäjakauma

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Erääntymättömät ja alle 90 päivää sitten erääntyneet	1	1
Yli 90 päivää sitten erääntyneet	33	37
Yhteensä	35	38

Luottotappiovarauksen täsmäytys

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Avaava tase 1.1.	38	36
Muutos tuloslaskelman kautta kirjattavissa luottotappiovarauksissa	4	9
Alaskirjaukset	-7	-6
Tasearvo 31.12.	35	38

Vuoden 2020 aikana toteutuneiden luottotappioiden määrä oli 7 (6) milj. euroa ja nämä myyntisaamiset alaskirjattiin pois taseesta. Stora Enso on solminut myyntisaamisten faktorointisopimuksia nopeuttaakseen myyntisaamisten muuntamista käteisvaroiksi. Tällaiset sopimukset johtivat nimellisarvoltaan 155 (255) milj. euron arvoisten myyntisaamisten kirjaamiseen pois taseesta vuoden lopussa. Stora Enson osallisuuden myytyihin saamisiin arvioidaan olevan jatkossa vähäinen faktorointisopimusten luonteesta ja riskienjaosta johtuen.

Liite 18. Oma pääoma

Laadintaperiaatteet

Osingonjako ja pääoman palautus

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa tai pääoman palautusta ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Oma pääoma 31.12.2020 oli 8 809 (7 429) milj. euroa ja markkina-arvo Nasdaq Helsingissä 12 383 (10 328) milj. euroa. Aosakkeiden markkina-arvo oli 15,90 (13,55) euroa ja R-osakkeiden 15,65 (12,97) euroa.

Vaikka osakkeilla on sama kirjanpidollinen vasta-arvo, A-sarjan osakkeet tuottavat omistajalleen yhden äänen kutakin osaketta kohti ja R-sarjan osakkeet tuottavat yhden äänen kutakin kymmentä osaketta kohti. Jokaisella osakkeenomistajalla on kuitenkin vähintään yksi ääni. A-sarjan osakkeita voidaan vaihtaa R- sarjan osakkeiksi koska tahansa osakkeenomistajan vaatimuksesta. Yhtiön kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2020 oli 1 342 (1 342) milj. euroa. Osakkeiden tämänhetkinen kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,70 (1,70) euroa osakkeelta.

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenet omistivat 1 150 (1 150) A-sarjan ja 537 921 (478 403) R-sarjan osaketta 31.12.2020. Osakkeiden osuus yhtiön kokonaisäänimäärästä oli 0,02 %. Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten omistukset esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä 7 (Hallituksen ja johdon palkkiot). Konsernin osakepalkkio-ohjelmat esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä 21 (Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät). Millään näistä ohjelmista ei ole kuitenkaan vaikutusta osakepääomaan.

Osakepääoman ja osakemäärien muutokset

	A-osakkeet	R-osakkeet	Yhteensä
1 tammikuuta, 2019	176 312 672	612 307 315	788 619 987
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi	-55 838	55 838	—
31 joulukuuta, 2019	176 256 834	612 363 153	788 619 987
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi	-2 419	2 419	—
31 joulukuuta, 2020	176 254 415	612 365 572	788 619 987
Äänimäärä 31.12.20201	176 254 415	61 236 557	237 490 972
Osakepääoma 31.12.2020, milj. euroa	300	1 042	1 342
Osakepääoma 31.12.2019, milj. euroa	300	1 042	1 342

¹R-osakkeiden äänet on laskettu jakamalla R-osakkeiden määrä kymmenellä

9.3.2021 mennessä merkityt osakkeet edustavat kokonaismäärältään osakkeita, jotka oikeuttavat äänestämään tulevassa varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Liite 19. Määräysvallattomien omistajien osuudet

Laadintaperiaatteet

Määräysvallattomien omistajien osuudet esitetään konsernin taseen omassa pääomassa. Määräysvallattomien omistajien ja emoyhtiön omistajien suhteellinen osuus voitosta tai tappiosta esitetään tuloslaskelmassa tilikauden voiton jälkeen. Määräysvallattomien omistajien ja emoyhtiön omistajien väliset transaktiot kirjataan suoraan omaan pääomaan ja siten ne esitetään laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksista. Määräysvallattomien omistajien osuuksien arvostamisperiaatteesta päätetään kunkin yritysoston kohdalla erikseen.

Määräysvallattomien omistajien osuudet

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
1.1.	-7	18
Hankinnat	0	-7
Luovutukset	0	8
Osuus tilikauden tuloksesta	-9	-24
Muut laajan tuloksen erät	1	0
Osingot	0	-1
31.12.	-16	-7

Merkittävimmät määräysvallattomien omistajien osuudet

		31.12.
		2020	2020	2019
Yhtiö	Pääasiallinen toimintamaa	Määräysvallattomien omistajien suhteellinen omistusosuus, %		Milj. euroa
Stora Enso Pulp and Paper Asia AB Group	Ruotsi ja Kiina	Kts. erillinen taulukko	-18	-9
Muut	-		2	2
Yhteensä			-16	-7

Määräysvallattomien omistajien osuudet Stora Enso Pulp and Paper Asia AB -konsernissa

			31.12.2020		31.12.2019
Yhtiö	Pääasiallinen toimintamaa	Määräysval lattomien omistajien suora omistus osuus, %	Määräysvallat tomien omistajien epäsuora omistusosuus, %	Määräysval lattomien omistajien kokonais omistus-osuus, %	Määräysval lattomien omistajien suora omistus osuus, %	Määräysval lattomien omistajien epäsuora omistusosuus, %	Määräysval lattomien omistajien kokonais omistus-osuus, %
Stora Enso Pulp and Paper Asia AB	Ruotsi ja Kiina	5,79	—	5,79	5,79	—	5,79
Guangxi Stora Enso Forestry Co Ltd	Kiina	5,00	5,50	10,50	5,00	5,50	10,50
Stora Enso (Guangxi) Packaging Company Ltd	Kiina	15,00	4,92	19,92	15,00	4,92	19,92
Stora Enso (Guangxi) Forestry Company Ltd	Kiina	15,00	4,92	19,92	15,00	4,92	19,92

Vuonna 2020 Stora Enson määräysvallattoman osuuden tasearvo laski 9 milj. euroa pääasiassa Stora Enso Pulp and Paper Asia AB Groupin negatiivisen tuloksen takia. Stora Enso Pulp and Paper Asia AB Groupin tilikauden tappio oli 54 (111) milj. euroa.

Alla on esitetty yhteenveto taloudellisista tiedoista konsernin niiden tytäryhtiöiden osalta, joissa määräysvallattomien omistajien osuus on olennainen.

Stora Enso Pulp and Paper Asia AB -konserni

Milj. euroa	2020	2019
Varat	1 167	1 268
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	-114	-74
Määräysvallattomien omistajien osuus1	-18	-9
Oma pääoma yhteensä	-132	-82
Velat	1 298	1 350
Tilikauden tappio	-54	-111
Tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	-44	-91
Määräysvallattomille omistajille	-10	-20
Tilikauden tappio	-54	-111
Liiketoiminnan nettorahavirta	45	-15
Investointien nettorahavirta	-36	-32
Rahoituksen nettorahavirta	10	13
Nettorahavirta	19	-34

1 Määräysvallattomille omistajille ei maksettu osinkoa vuoden 2020 tai 2019 aikana.

Liite 20. Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Laadintaperiaatteet

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita maksupohjaisia ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joihin kuuluvaa omaisuutta hallinnoivat yleensä erilliset säätiöt ja rahastot. Eläkejärjestelyt ja työsuhteen jälkeiset järjestelyt rahoitetaan yleensä työntekijöiltä ja asianomaisilta konserniyrityksiltä perittävin maksuin, jotka perustuvat riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen suosituksiin. Työnantajan suorittamat maksut maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sinä kautena, johon maksusuoritus liittyy.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä taloudelliset kustannukset määritetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön (projected unit credit method) perustuvalla menetelmällä. Menetelmän mukaan eläkejärjestelyjen kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan jaksottamalla säännönmukaiset kustannukset työntekijän työvuosille hyväksyttyjen vakuutusmatemaatikkojen vuosittain laatimien vakuutusmatemaattisten laskelmien mukaisesti kaikissa merkittävimmissä maissa, joissa on eläkejärjestelyjä. Eläkevastuuna esitetään tulevien arvioitujen eläkemaksujen nykyarvo, joka lasketaan käyttämällä korkona valuutaltaan tai juoksuajaltaan vastaavien korkeasti luokiteltujen yrityslainojen (highly rated corporate bonds) tai valtion joukkolainojen korkoja tilanteesta riippuen.

Konserni kirjaa kaikki etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä aiheutuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot suoraan omaan pääomaan, kuten konsernin laajassa tuloslaskelmassa on esitetty. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kustannukset tunnistetaan järjestelyitä muutettaessa ja ne kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan karttumista koskevista vaatimuksista huolimatta. Konsernitaseeseen kirjataan täysi varaus kaikista järjestelyn kattamattomista vastuista.

Konsernilla on eri liiketoiminnoissa ja eri maissa useita eläkejärjestelyjä ja muita etuusjärjestelyjä, joiden kustannukset vuonna 2020 olivat 152 (166) milj. euroa, kuten liitteestä 6 (Henkilöstökulut) käy ilmi. Valtaosa järjestelyistä on maksupohjaisia, joista kirjatut kulut olivat yhteensä 136 (156) milj. euroa.

Stora Enson etuuspohjaiset velvoitteet nykyisille ja entisille työntekijöille ovat yhteensä 1 210 (1 219) milj. euroa. Eri eläkejärjestelyihin on kuitenkin varattu 737 (761) milj. euron varat näiden vastuiden kattamiseksi. Etuuspohjaisten järjestelyjen nettovelka on esitetty taseessa täysimääräisenä. Nettovelka oli 473 milj. euroa vuonna 2020, eli 14 milj. euroa suurempi verrattuna edellisvuoden 458 milj. euroon. Korkokulut on kirjattu rahoituskuluihin. Vuonna 2020 etuuspohjaisista järjestelyistä kirjattiin tuloslaskelmaan yhteensä 20 milj. euron kulu ja muihin laajan tuloksen eriin 21 milj. euron vakuutusmatemaattinen tappio. Vuonna 2019 etuuspohjaisista järjestelyistä kirjattiin tuloslaskelmaan yhteensä 17 milj. euron kulu ja muihin laajan tuloksen eriin 77 milj. euron vakuutusmatemaattinen voitto. Vuonna 2021 maksuja odotetaan olevan yhteensä 21 milj. euroa. Vuonna 2020 eläkemaksujen palautuksia oli yhteensä 24 (-23) milj. euroa.

Konsernin toimintaperiaate alijäämien osalta on rahastoida sellaiset määrät, jotka täyttävät paikallisten viranomaisten vaatimukset verovähennyskelpoisille maksuille. Vakuutusmatemaattisten eläkevastuulaskelmien diskonttakorot määritetään markkinatuottojen mukaan. Konsernin tavoitteena on kuitenkin tarjota maksupohjaisia järjestelyjä työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia varten. Kaikkia etuuspohjaisten järjestelyjen vastuita ja kirjanpitoa koskevia seikkoja arvioidaan konsernitasolla. Konsernitaseen nettovelka heijastaa etuuspohjaisten järjestelyjen todellista alijäämää. Tiedot eläkejärjestelyistä, eläkevaroista ja sijoituspolitiikoista konsernin tärkeimmissä toimintamaissa on esitetty alla.

Suomi

Suomessa eläketurva rahoitetaan pääasiassa maksupohjaisina järjestelyinä, joista aiheutuva kulu tuloslaskelmassa on 56 (69) milj. euroa. Etuuspohjaisten järjestelyjen kattamista vastuista aiheutui puolestaan 0 (0) milj. euron kulu ilman rahoituskulujen osuutta. Eläketurva on vuodesta 2001 lähtien järjestetty kokonaan paikallisten eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Suomessa suurin osa eläkkeistä on maksupohjaista lakisääteistä eläketurvaa, joten konsernin vastuut ovat Suomessa suhteessa paljon pienemmät kuin vertailumaissa.

Järjestelyihin kuuluvia varoja hoitavat Suomessa vakuutusyhtiöt. Järjestelyjen piiriin kuuluvat työnantajat eivät saa yksityiskohtaisia tietoja varojen rakenteesta ja niiden sijoitusstrategiasta, koska varat kuuluvat vakuutusyhtiöille. Varoja hoidetaan EU-lainsäädännön ja paikallisten säännösten mukaisesti, ja eläkettä on aina maksettava taattu summa markkinatilanteesta huolimatta.

Saksa

Saksassa eläkekulut olivat yhteensä 8 (9) milj. euroa, joista 7 (8) milj. euroa liittyi maksupohjaisiin ja 1 (1) milj. euroa etuuspohjaisiin järjestelyihin ilman rahoituskulujen osuutta. Nettovelka vähenii 259 milj. eurosta 250 milj. euroon. Tämä nettovelan vähentyminen johtuu pääasiassa taloudellisten oletusten muutoksesta. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt on kirjattu taseeseen velaksi. Joissakin pienissä järjestelyissä käytetään vakuutusyhtiöitä tai riippumattomia asiamiehiä. Eläke-etuudet perustuvat eläkettä kartuttavan työsuhteen aikana tehtyihin työvuosiin ja ansaittuihin palkkoihin. Eläkemaksujen alkamisaika määräytyy kansallisen eläkejärjestelmän mukaisen eläkeiän perusteella. Yhtiöt maksavat itse eläkkeet suoraan entisille työntekijöilleen. Eläkkeensaanti on turvattu laissa olevalla vaatimuksella, jonka mukaan taseeseen kirjattu velka vakuutetaan tiettyyn rajaan asti.

Ruotsi

Ruotsissa työntekijät kuuluvat maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin, joista aiheutuva kulu tuloslaskelmassa oli 55 (55) milj. euroa. Etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat pääasiassa toimihenkilöt ja niistä aiheutui 10 (8) miljoonan euron kulu ilman rahoituskulujen osuutta.

Etuuspohjaiset velvoitteet olivat yhteensä 434 (411) milj. euroa ja eläkevarat 275 (284) milj. euroa. Nettovelaksi jäi siten 159 (127) milj. euroa. Tämä nettovelan muutos johtuu diskonttokoron laskusta, muutoksista taloudellisissa oletuksissa ja hyvityksestä eläkerahastolta. Stora Enso kattaa ITP-järjestelyyn liittyvät velvoitteet eläkesäätiöön maksetuilla työnantajasuorituksilla, joten jäljelle jäävä vastuu liittyy pääasiassa muihin pienempiin järjestelyihin. Rahaston sijoitusten pitkäaikainen tuottotavoite on 3 %:n reaalituotto verojen jälkeen. Stora Enson ruotsalainen eläkerahasto toteuttaa vuosittain selvityksen varoista/veloista optimoidakseen riskinottohalukkuuden sijoituksiin nähden.

Muut maat

Muista maista merkittäviä vastuita ja eläkevaroja oli vain Isossa-Britanniassa, 142 (146) milj. euroa ja 129 (136) milj. euroa. Nettovelaksi jäi siten 13 (10) milj. euroa vuoden 2020 lopussa. Tämä nettovelan kasvu on seurausta muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa.

Konserni

Etuuspohjaiset velvoitteet, nettovastuiden täsmäytys

	Etuuspohjaiset velvoitteet		käypä arvo	Järjestelyyn kuuluvien varojen	Etuuspohjaisten järjestelyiden velat/(varat) yhteensä, netto
Milj. euroa	2020	2019	2020	2019	2020	2019
Etuuspohjaiset velvoitteet 1.1.	1 219	1 115	-761	-714	458	401
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut	15	11			15	11
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot	2	-1	-2	0	1	-1
Korkokulut (+) -tuotot (-)	12	20	-7	-13	5	7
Tuloslaskelmassa yhteensä	29	30	-9	-13	20	17
Demograafisten oletusten muutoksista johtuvat
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	0	-22			0	-22
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	26	118			26	118
Kokemukseen perustuvista oikaisuista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-19	38			-19	38
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, pois lukien korkokuluihin (+) -tuottohin (-) sisältyvät summat			-28	-57	-28	-57
Muun laajan tuloksen eriin kuuluvien voittojen
(-)/tappioiden (+) uudelleenarvostukset yhteensä	8	134	-28	-57	-21	77
Maksetut etuudet	-55	-58	40	48	-15	-9
Työnantajamaksut ja -palautukset			24	-23	24	-23
Muuntoerot	9	0	-3	-2	6	-1
Yritysmyynnit ja -ostot, netto	0	-6	0	2	0	-3
Muut	0	3	0	-3	0	0
Etuuspohjaiset velvoitteet 31.12.	1 210	1 219	-737	-761	473	458

Etuuspohjaiset järjestelyt: velvoitteiden laskemisessa käytetyt maakohtaiset oletukset

	31.12. päättyvä tilikausi
	Suomi			Saksa	Ruotsi
	2020	2019	2020	2019	2020	2019
Diskonttokorko %	0,2	0,4	0,4	0,8	1,1	1,5
Palkkatason nousu %	2,1	2,2	2,5	2,5	2,7	2,9
Eläketason nousu %	1,2	1,3	1,5	1,8	1,8	2,0
Nykyinen eläkeikä keskimäärin	64,2	64,0	65,0	65,0	65,0	65,0
Painotettu keskimääräinen elinajanodote	87,0	87,0	87,7	85,0	88,5	88,4
Eläkejärjestelyjen kesto	10,0	10,0	13,2	13,8	17,1	17,4

Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden herkkyys

		Vaikutus etuuspohjaisiin eläkevelvoitteisiin
	Oletusten muutos	Oletusten nousu	Oletusten lasku
Diskonttokorko	0,50 %	Lasku 7,0 %	Nousu 7,9 %
Palkkojen nousuvauhti	0,50 %	Nousu 1,9 %	Lasku 1,7 %
Eläkkeiden nousuvauhti	0,50 %	Nousu 5,7 %	Lasku 5,1 %
Elinajanodote	1 vuosi	Nousu 4,6 %	Lasku 4,4 %

Korkoriski: Velvoitteet arvioidaan käyttämällä korkean luottoluokituksen yrityslainojen tai valtion joukkolainojen markkinatuottoja velvoitteiden diskonttaamiseksi. Näin ollen ne ovat alttiita muutoksille. Tulosvaikutteisesti kirjatut nettokorkotuotot ja -kulut lasketaan myös markkinatuottoja käyttäen.

Elinikään liittyvä riski: Jos jäsenet elävät oletettua vanhemmiksi, vastuut saatetaan alun perin arvioida liian pieniksi. Alijäämää saattaa esiintyä, jos rahastointi ei ole riittävässä määrin huomioinut kohonnutta elinajanodotetta.

Etuuspohjaiset järjestelyt maittain 31.12.2020

	31.12.2020
Milj. euroa	Suomi	Saksa	Ruotsi	Muut	Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	266	27	412	230	936
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	0	226	22	26	274
Etuuspohjaiset velvoitteet	266	254	434	256	1 210
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-254	-4	-275	-205	-737
Eläkevelat taseessa	13	250	159	51	473
Jaottelu
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	13	250	159	27	449
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0	0	0	24	24
Eläkevelat taseessa	13	250	159	51	473

Etuuspohjaiset järjestelyt maittain 31.12.2019

	31.12.2019
Milj. euroa	Suomi	Saksa	Ruotsi	Muut	Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	286	16	389	230	922
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	0	246	22	29	298
Etuuspohjaiset velvoitteet	286	263	411	259	1 219
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-264	-4	-284	-209	-761
Eläkevelat taseessa	22	259	127	50	458
Jaottelu
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	22	259	127	24	432
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0	0	0	27	27
Eläkevelat taseessa	22	259	127	50	458

Järjestelyyn kuuluvat varat

	31.12.
		2020				2019
Milj. euroa		Noteeratut Noteraamat tomat	Yhteensä	%		Noteeratut Noteraamat tomat	Yhteensä	%
Oma pääoma	97	33	130	17,7	70	41	111	14,6
Velat	72	31	103	14,0	7	96	103	13,6
Kiinteistöt	0	40	40	5,4	0	35	35	4,6
Rahavarat	31	0	31	4,2	41	0	41	5,4
Vakuutusyhtiöiden hallussa olevat varat	0	322	322	43,7	0	330	330	43,4
Muut	13	98	111	15,0	15	125	140	18,4
Eläkerahastojen varat yhteensä	213	525	737	100,0	133	628	761	100,0

Järjestelyihin kuuluvat varat eivät sisällä konsernin kiinteistöomaisuutta tai muuta omaisuutta tai yhtiön omia rahoitusinstrumentteja.

Järjestelyyn kuuluvien varojen jaottelua on päivitetty vuonna 2020 ja vertailutiedot on korjattu uuden jaottelun mukaiseksi.

Kaksi tärkeintä konsernin eläkevelkaan vaikuttavaa taloudellista tekijää ovat korkojen vaihtelu ja inflaatio-odotukset. Eläkevarojen sijoitusten allokoinnin tavoitteena on neutralisoida näiden tekijöiden vaikutukset ja maksimoida sijoitusten tuotto.

Liite 21. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät

Laadintaperiaatteet

Osakekannustimet

Kaikki henkilöstöön liittyvät osakeperusteiset maksut kirjataan tuloslaskelmaan henkilöstökuluiksi oikeuden syntymisajanjaksolla. Osakeohjelmat voidaan suojata suojausinstrumenteilla (Total Return Swap), jotka maksetaan käteissuorituksin. Konsernilla on täten mahdollisuus saada käteissuorituksia, jotka osittain kompensoivat muutokset osakkeen kurssissa sen myöntämispäivän ja maksupäivän välillä. Konsernin suojausinstrumentit (TRS) eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Siten kausiluonteiset muutokset niiden käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan kuluihin niiden osakeperusteisten ohjelmien kustannusten kanssa, joihin ne liittyvät.

IFRS 2 -standardissa (Osakeperusteisten maksujen luokittelu ja arvostus) 1.1.2018 käyttöönotetun muutoksen myötä kaikki osakeperusteiset maksut luokitellaan omana pääomana maksettaviin kannustinjärjestelmiin. Lisätietoja löytyy liitteestä 1 (Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet). Omana pääomana maksettavien osakekannustimien nettosumma verojen jälkeen arvostetaan osakkeiden myöntämispäivän perusteella käypään arvoon, jossa on otettu huomioon odotettujen osinkojen nykyarvo. Omana pääomana maksettavien osakekannustimien myöntämispäivänä määritetty käypä arvo kirjataan kuluksi tasasuuruisina erinä syntymisajanjaksolla perustuen arvioon lopulta suoritettavien osakkeiden määrästä, jolloin oma pääoma kasvaa vastaavasti.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät

Johdon palkat sovitaan tapauskohtaisesti. Stora Enson palkitsemisjärjestelmissä otetaan huomioon sekä tulosyksikön että yksilön suorituskyky, kehitys ja tulos. Tämä suorituspohjainen palkitsemisjärjestelmä perustuu yhtiön tulokseen ja liiketoiminnan avaintavoitteiden saavuttamiseen.

Konsernin johdon sekä divisioonien ja tulosyksiköiden johdon lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmissä palkkiot ovat enimmillään 8-75 % perusvuosipalkasta. Henkilöstön kannustinjärjestelmässä palkkiot ovat enimmillään 7 % perusvuosipalkasta. Kaikki kannustinpalkkiot ovat harkinnanvaraisia. Konsernin tulokseen perustuvat palkitsemisjärjestelmät koskevat paikallisen käytännön ja lainsäädännön salliessa suurinta osaa kaikista työntekijöistä. Vuonna 2020 kannustinpalkkioiden laskentaperusteina käytettiin sekä taloudellisia tavoitteita että rahavirta- ja turvallisuustavoitteita. Lyhyen aikavälin kannustinohjelmissa taloudellista menestystä mitataan seuraavilla mittareilla: Operatiivinen EBITDA ja operatiivisen käyttöpääoman suhde liikevaihtoon.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Vuodesta 2005 johdolle on käynnistetty uusia osakeperusteisia ohjelmia joka vuosi. Vuoden 2018 ohjelmalla, jonka ansaintajakso päättyi vuonna 2020 ja osakeperusteiset palkkiot suoritetaan vuonna 2021, sekä jäljellä olevilla ohjelmilla, mukaan lukien vuonna 2020 käynnistetyllä ohjelmalla, on kolmen vuoden tulostavoite. Osakeperusteisten ohjelmien palkkiot suoritetaan kerralla kolmen vuoden ansaintajakson päättymisen jälkeen.

Kolme neljäsosaa (75 %) ohjelmissa ansaittavista osakkeista on tulosperusteisia ja ansaitaan hallituksen palkitsemisvaliokunnan ehdottamien ja hallituksen hyväksymien tuloskriteerien perusteella. Taloudellisen menestyksen mittari on konsernin kolmen vuoden Taloudellinen lisäarvo (EVA) ja osakekohtainen tulos (EPS). Yksi neljäsosa (25 %) ohjelmissa ansaittavista osakkeista on rajoitettuja, eikä niitä ole sidottu tulostavoitteisiin. Rajoitettujen osakkeiden ansainta on sidottu työskentelyyn yhtiössä ansaintajakson aikana. Johtoryhmän jäsenten ohjelmissa ansaittavat osakkeet ovat ainoastaan tulosperusteisia.

Rajoitettuihin ja tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin sisältyvien osakkeiden arvioitu lukumäärä ennen veroja vuoden lopussa on esitetty seuraavassa taulukossa. Annettavien osakkeiden toteutunut määrä tulee olemaan pienempi, sillä työntekijöiden verovelvoitteen määrää vastaava osuus osakkeista pidätetään tuloveron kattamiseksi.

Rajoitetut ja tulosperusteiset osakeohjelmat 31.12.2020

	Rajoitettuihin ja tulosperusteisiin osakeohjelmiin sisältyvien osakkeiden arvioitu lukumäärä vuoden lopussa
Osakkeita	2021 2022 2023
Vuoden 2018 ohjelma	686 264			686 264
Vuoden 2019 ohjelma		811 270		811 270
Vuoden 2020 ohjelma			1 056 299	1 056 299
Yhteensä	686 264	811 270	1 056 299	2 553 833

Stora Enson osakeperusteisten ohjelmien kulut kirjataan niiden syntymisajanjaksolle, joka on ajanjakso niiden myöntämisestä ansaintajakson päättymiseen. Osakepohjaisista ohjelmista kirjattiin 1 (3) milj. euron kulu tuloslaskelmaan. Kirjattu kulu liittyy kokonaan rajoitettuihin ja tulosperusteisiin osakeohjelmiin. Vuoden 2020 lopussa ei ollut käytössä suojausinstrumentteja (Total Return Swaps).

Liite 22. Varaukset

Laadintaperiaatteet

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja että velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Purkuihin, poistoihin tai kohteiden kunnostuksiin liittyvät varaukset noudattavat johdon arviota. Velvoitteen suorittamiseen tarvittavat investoinnit lisätään omaisuuserän kirjanpitoarvoon hankintahetkellä ja poistetaan omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Varaukset diskontataan nettonykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutukset ovat olennaisia. Koska varaukset perustuvat johdon arvioon, näiden kustannusten ajankohdasta ja summasta ei ole täyttä varmuutta.

Ympäristövelvoitteet

Aikaisemman liiketoiminnan ympäristövaikutusten korjaamisesta syntyneet kustannukset, jotka eivät lisää nykyisiä tai tulevia tuottoja, kirjataan kuluksi. Ympäristövastuut kirjataan varauksina, mikäli ympäristölakien ja -säädösten nykytulkinnan perusteella on todennäköistä, että on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka määrä voidaan luotettavasti arvioida.

Uudelleenjärjestelyvelvoitteet

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan jaksolla, jona konserni sitoutuu suunnitelmaan juridisesti tai tosiasiallisesti. Varaukseen kirjataan ne kustannukset, jotka sisältyvät lopettamissuunnitelmaan, aiheutuvat jatkuvasta sopimusvelvoitteesta ja joista ei ole jatkuvaa taloudellista hyötyä tai jotka liittyvät velvoitteen purkamisesta aiheutuvaan sanktioon.

Muut velvoitteet

Muut varaukset liittyvät asiakkaille annettuihin takuisiin, kanteisiin, meneillään oleviin oikeuskäsittelyihin tai muihin vastaaviin oikeudellisiin tai tosiasiallisiin velvoitteisiin.

Varaukset

Milj. euroa	Ympäristö varaukset	Uudelleen järjestely varaukset	Muut varaukset	Varaukset yhteensä
Tasearvo 1.1.2019	99	8	10	117
Muuntoerot	-1	0	0	-1
Yritysostot	0	0	18	18
Kirjattu tuloslaskelmaan
Uudet varaukset	7	40	5	51
Varausten lisäys	6	0	1	8
Varausten peruutus	-1	-2	-1	-4
Maksut	-12	-5	-7	-24
Tasearvo 31.12.2019	97	41	26	165
Muuntoerot	2	1	-1	2
Kirjattu tuloslaskelmaan
Uudet varaukset	13	17	14	45
Varausten lisäys	5	0	2	7
Varausten peruutus	-8	-15	0	-22
Maksut	-18	-17	-11	-47
Tasearvo 31.12.2020	91	28	30	149
Jako lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin varauksiin
Lyhytaikaiset varaukset: erääntyvät 12 kuukauden kuluessa	3	24	19	46
Pitkäaikaiset varaukset: erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua	88	4	11	102
Yhteensä 31.12.2020	91	28	30	149

Ympäristövelvoitteet

Ympäristövaraukset olivat 91 milj. euroa 31.12.2020 eli 6 milj. euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Olennaisin ympäristövaraus perustuu Stora Enson ja Falunin kaupungin tekemän sopimukseen, jonka mukaan konsernilla on velvoite puhdistaa vesi Kopparbergin kaivoksen aiheuttamista saasteista ennen vesien päästämistä ympäristöön. Tilikauden lopussa varaus oli 36 (37) milj. euroa.

Uudelleenjärjestelyvaraukset

Stora Ensossa on tehty viime vuosina merkittäviä uudelleenjärjestelyjä yritysten myynneistä tehtaiden sulkemisiin ja hallinnollisten kustannusten säästöohjelmiin liittyen. Uudelleenjärjestelyvarauksista taseeseen kirjatut velvoitteet olivat vuoden 2020 lopussa 28 (41) milj. euroa. Ne kattoivat sekä toimintojen lopettamisesta ja purkamis- ja raivaustöistä aiheutuvat kustannukset että irtisanomiskustannukset.

Liite 23. Korottomat velat

Pitkäaikaiset korottomat velat

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet	473	458
Varaukset	102	110
Osakeperusteiset maksut	1	2
Muut velat	12	37
Yhteensä	588	607

Lyhytaikaiset korottomat velat

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Ostovelat	1 314	1 332
Palkka- ja henkilöstökulujen jaksotukset	233	242
Siirtovelat	175	194
Varausten lyhytaikainen osuus	46	55
Saadut ennakot	26	20
Muut velat	89	67
Yhteensä	1 883	1 909

Liite 24. Rahoitusriskien hallinta

Riskienhallinnan periaatteet ja prosessi

Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernissa hallitaan hallituksen hyväksymien politiikkojen mukaisesti. Tavoitteena on kustannustehokas konserniyritysten rahoitus sekä tehokas rahoitusriskien hallinta. Stora Enson rahoitusriskipolitiikkaa sovelletaan kaikkiin Stora Ensossa tapahtuviin rahoitustransaktioihin. Kyseinen politiikka ja siihen tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävät muutokset astuvat voimaan, kun konsernin hallitus on ne hyväksynyt. Kaikkien rahoitusinstrumenttien käyttöä koskevien toimintaohjeiden on oltava yhdenmukaisia kyseisen rahoitusriskipolitiikan kanssa. Konsernin yhteisiin toimintoihin kuuluvat yhtiöt toimivat paikallisen rahoitusriskipolitiikan mukaisesti ja kyseiset politiikat eivät välttämättä ole täysin yhteneväisiä konsernin oman rahoitusriskipolitiikan kanssa.

Merkittävimmät rahoitusmarkkinariskit esitellään tarkemmin alla, konsernin pääasiallisten rahoitusriskien ollessa korkoriski, valuuttariski, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski sekä hyödykkeiden, etenkin kuidun, sellun ja energian hintariski.

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille, mikä tarkoittaa, että korkotason vaihtelut vaikuttavat konsernin korkokuluihin ja sen taseessa olevien varojen ja velkojen arvoon. Stora Enso altistuu korkoriskille korollisten varojen ja velkojen, kuten lainojen, rahoitusinstrumenttien ja vuokrasopimusvelkojen kautta, mutta myös kaupallisten sopimusten sekä operatiivisten varojen ja velkojen kuten biologisten hyödykkeiden kautta. Konsernin tavoitteena on pitää korkokulut vakaina. Konsernin kokonaisduraation ei pitäisi ylittää lainojen keskimääräistä maturiteettia, mutta tavoitteena on kuitenkin pidempi duraatio edellä mainitun puitteissa. Yhtiön hallitus hyväksyy keskimääräistä maturiteettia pidemmän duraation.

Konserni voi käyttää koronvaihtosopimuksia sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia korkoriskin hallitsemiseksi muuntamalla vaihtuvakorkoisia lainoja synteettisesti kiinteäkorkoisiksi lainoiksi johdannaisten avulla. Konsernin vaihtuva- ja kiinteäkorkoinen positio vuoden lopussa on esitetty seuraavassa taulukossa:

Vaihtuva- ja kiinteäkorkoinen positio

	31.12.2020		31.12.2019
Milj. euroa	Vaihtuvakorkoiset	Kiinteäkorkoiset	Vaihtuvakorkoiset	Kiinteäkorkoiset
Pitkäaikaiset korolliset saamiset1	1	90	0	74
Lyhytaikaiset korolliset saamiset	0	0	0	0
Rahavarat	1 661	0	876	0
Korolliset velat2	-1 642	-3 050	-1 509	-2 603
Korolliset saamiset ja velat ennen johdannaisia	19	-2 959	-633	-2 530
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	894	-894	810	-810
Korolliset saamiset ja velat johdannaisten jälkeen	913	-3 853	177	-3 339

1 Pois lukien korkosaamiset ja listatut arvopaperit

2 Pitkäaikaiset korolliset velat, korollisten velkojen lyhennyserät, lyhytaikaiset korolliset velat ja käytetyt luottolimiitit, pois lukien johdannaisvelat ja korkovelat.

Konsernin korollisten nettovelkojen, mukaan lukien kaikki korkojohdannaiset, mutta pois lukien rahavarat, koron keskimääräinen uudelleenmääräytymiskausi oli noin 4,6 (4,2) vuotta.

31.12.2020 vallinneen tilanteen mukaisesti yhden prosenttiyksikön nousu korkotasossa kasvattaisi vuosittaisia nettokorkokuluja noin 5 (6) milj. euroa ja vastaava lasku korkotasossa laskisi vuosittaisia nettokorkokuluja noin 3 (5) milj. euroa. Kyseinen simulaatio olettaa, että lainojen duraatio ja konsernin rahoitusrakenne pysyvät ennallaan vuoden aikana. Lisäksi simulaatio laskee yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutuksen kaikkien vaihtuvakorkoisten instrumenttien, pois lukien konsernin rahavarat, seuraavasta uudelleenasettamispäivästä lukien vuoden loppuun asti. Lisäksi kaikkien vuoden kuluessa erääntyvien lyhytaikaisten lainojen eräpäivää oletetaan pidennettävän vuoden loppuun asti soveltaen uutta korkeampaa tai alhaisempaa korkoa.

Yhden prosenttiyksikön paralleeli muutos korkotasossa aiheuttaisi myös 28 (31) milj. euron käyvän arvostuksen voiton tai tappion ennen veroja rahavirran suojauksen alla olevista koronvaihtosopimuksista sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksista, joiden arvonmuutos kirjataan laajan tuloksen erien kautta rahavirran suojausrahastoon. Liitteessä 27 (Johdannaiset) on yhteenveto liikkeeseen laskettujen korkojohdannaissopimusten nimellisarvosta ja käyvästä arvosta.

Valuuttakurssiriski - transaktioriski

Konsernin toiminta on maailmanlaajuista ja konserni altistuu näin ollen valuuttariskille, joka aiheutuu markkinoilla tapahtuvista valuuttakurssimuutoksista. Valuuttojen transaktioriski johtuu Stora Enson tuotantolaitosten maantieteellisestä sijainnista ympäri maailmaa sekä raaka-ainehankinnoista ja lopputuotteiden myynnistä vieraassa valuutassa tuotantolaitosten kotivaluuttaan nähden. Tärkeimmät valuutat näissä tapauksissa ovat Yhdysvaltain dollari, Ison-Britannian punta sekä Ruotsin kruunu. Stora Enson konserniyhtiöt, joiden kotivaluutta on muu kuin euro, ovat lisäksi altistuneita euromääräisistä nettokassavirroista aiheutuvalle transaktioriskille paikallisessa valuutassa. Nämä euromääräiset riskit aiheutuvat erityisesti Stora Enson tytäryhtiöistä, jotka sijatisevat Ruotsissa, Tšekin tasavallassa sekä Puolassa.

Valuutan transaktioriski on valuuttakurssivaihteluiden vaikutus konsernin tuloslaskelmaan eli valuuttakurssien vaikutus konsernin odotettuihin tuleviin rahavirtoihin sekä näiden pohjalta myöhemmin kirjattaviin myyntisaamisiin ja ostovelkoihin. Konsernin rahoitusriskipolitiikan mukaisesti konsernin tavoitteena on suojata 45–55 % tärkeimpien valuuttojen valuuttamääräisistä ennustetuista todennäköisistä rahavirroista seuraavaksi 12 kuukaudeksi eteenpäin johdannaisinstrumenttien, kuten valuuttatermiinien ja valuuttaoptioiden, avulla. Konserni voi myös suojata 12–36 kuukauden pituisia ajanjaksoja tai muuttaa edellä mainittua seuraavan 12 kuukauden suojaussuhdetta konsernin johdon harkintaan perustuen.

Konsernin tavoite valuuttamääräisissä operatiivisissa myyntisaamisissa ja ostoveloissa on suojata 50–100 % konsernin avoimesta nettosaamisesta merkittävissä valuuttapareissa.

Seuraavassa taulukossa esitetään arvioitu nettomääräinen operatiivinen ulkomaanvaluutan transaktioriski pääasiallisille valuutoille seuraavalle 12 kuukaudelle sekä niihin liittyvät valuuttakurssisuojaukset 31.12. vuoden lopun valuuttakursseja käyttäen. Vuoden lopun tilanteen myyntisaamisiin ja ostovelkoihin liittyvä nettoriski sisältää IFRS 7-standardin vaatimusten mukaisesti valuuttariskit konsernin

ulkoisista sekä konserniyritysten välisistä sisäisistä transaktioista. Taulukossa esiintyvä positiivinen riskimäärä kuvaa arvioitua valuuttamääräistä konserniin tulevaa kassavirtaa tai saamista.

Operatiiviset valuuttamääräiset transaktioriskit

			31.12.2020				31.12.2019
Milj. euroa	EUR	SEK	USD	GBP	AUD	UYU	EUR	SEK	USD	GBP	AUD	UYU
Arvioitu vuosittainen liiketoiminnan nettorahavirta suojatuissa rahavirroissa1	920	-197	1 330	222	46	-40	898	-187	1 173	304	42	-50
Rahavirran suojaukset seuraavalle 12 kuukaudelle	-433	94	-629	-97	-21	22	-558	99	-616	-138	-19	24
Arvioitu vuosittainen liiketoiminnan nettorahavirta suojausten jälkeen	488	-104	700	125	24	-18	340	-87	557	166	23	-26
Suojausprosentti 31.12. seuraaville 12 kuukaudelle	47 %	48 %	47 %	44 %	46 %	54 %	62 %	53 %	53 %	45 %	45 %	47 %
Painotettu keskimääräinen suojauskurssi euroa vastaan2	—	10,40	1,18	0,90	1,63	55,61	—	10,55	1,17	0,91	1,64	42,34
Myyntisaamiset ja ostovelat, nettoriski	-8	6	192	20	26	-5	-15	-1	168	31	19	-7
Nettomyyntisaamisten valuuttasuojaukset	-10	0	-126	-14	-15	0	7	0	-110	-43	-19	0
Nettomyyntisaamiset suojausten jälkeen	-18	6	66	5	11	-5	-8	-1	58	-13	0	-7
Arvioitu vuosittainen operatiivinen transaktioriski suojausten jälkeen	470	-98	766	130	36	-24	333	-88	614	153	23	-33

¹Rahavirrat ovat ennustettuja, erittäin todennäköisiä valuuttamääräisiä liiketoiminnan nettorahavirtoja suojatuissa valuutoissa. EUR-sarakkeessa esitetty valuuttariski viittaa euromääräisten rahavirtojen operatiiviselle transaktioriskille Ruotsissa, Tšekin tasavallassa ja Puolassa sijaitsevien konserniyhtiöiden osalta, koska näiden yhtiöiden toimintavaluutta ei ole euro.

2 Painotettu keskimääräinen valuuttakurssi euroa vastaan lasketaan korko-option korkoputken rakenteen ostetun osan ja valuuttatermiinien valuuttatermiinikurssien perusteella, ja näin ollen se edustaa painotettua keskimääräistä suojauskurssia, joka perustuu konsernin näkökulmasta epäsuotuisimpaan suojauskurssitasoon.

Seuraavassa taulukossa esitetään arvio siitä, mikä vaikutus heikkenevällä valuutalla olisi vuotuiseen liiketulokseen. Herkkyydet on laskettu sen perusteella, mikä vaikutus 5 %:n muutoksella euron, Ruotsin kruunun, Yhdysvaltain dollarin, Ison-Britannian punnan ja Australian dollarin, sekä 10 %:n muutoksella Uruguayn peson arvossa olisi. Nämä muutokset valuutoissa on arvioitu kohtuullisen todennäköisiksi muutoksiksi valuuttakursseissa vuoden päätöskursseilla laskettuna. Vastaavalla vahvistumisella olisi likimäärin samansuuruinen vastakkainen vaikutus. Taulukossa esiintyvä negatiivinen määrä kuvastaa potentiaalista tuloslaskelmaan tai omaan pääomaan kirjattavaa nettotappiota. Toteutunut valuuttatulos voi käytännössä erota alla esitetystä herkkyysanalyysista, sillä niiden tytäryhtiöiden tuloslaskelmat, joiden toimintavaluutta ei ole euro, muunnetaan konsernin tilinpäätösvaluuttaan tilikauden keskikurssia käyttäen, kun taas näiden yritysten taseet, mukaan lukien valuuttasuojaukset sekä myyntisaamiset ja ostovelat, muunnetaan raportointivaluuttaan tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Translaatioriskiin liittyvät erät on kuvattu tarkemmin alla olevassa "Valuuttakurssiriski - Muuntoriski" kappaleessa.

Herkkyysanalyysissa otetaan huomioon valuuttojen suojaukset ja siinä oletetaan, että yksittäisen valuuttakurssin muutoksen lisäksi ei tapahdu muita muutoksia alla olevassa riskissä. Valuuttakurssivaikutukset perustuvat arvioituihin operatiivisiin ulkomaanvaluuttavirtoihin seuraavalle 12 kuukaudelle, vuoden lopun suojaustasoihin sekä oletukseen että valuuttamääräisten rahavirtojen suojaustasoti ja muut mahdolliset muuttujat pysyvät muuttumattomina seuraavan 12 kuukauden aikana. Suojausinstrumentteina käytetään valuuttatermiinisopimuksia ja valuuttaoptioita. Laskelmassa ei ole otettu huomioon epäsuoria valuuttakurssivaikutuksia tuotteiden hintoihin tai tuotevirtoihin, esimerkiksi tuotteen muuttumista halvemmaksi valmistaa toisessa maantieteellisessä lokaatiossa.

Operaativisten valuuttatransaktioriskien herkkyysanalyysi

		31.12.2020					31.12.2019
Milj. euroa	EUR	SEK	USD	GBP	AUD	UYU	EUR	SEK	USD	GBP	AUD	UYU
Riskivaluutan muutos1	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-10 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-10 %
Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketoiminnan nettorahavirtaan suojatuissa valuutoissa	-46	10	-66	-11	-2	4	-45	9	-59	-15	-2	5
Vaikutus suojausrahastoon ennen veroja tilinpäätöspäivänä2	22	-5	31	5	1	-2	28	-5	31	7	1	-2
Vaikutus nettomyyntisaataviin valuuttasuojausten jälkeen3	1	0	-3	0	-1	1	0	0	-3	1	0	1
Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketulokseen4	-23	5	-38	-6	-2	3	-17	4	-31	-7	-1	4

¹EUR-sarakkeessa esitetty herkkyysanalyysi viittaa euromääräisten rahavirtojen operatiiviseen transaktioriskiin Ruotsissa, Tšekin tasavallassa ja Puolassa sijaitsevien

konserniyhtiöiden osalta, koska näiden yhtiöiden toimintavaluutta ei ole euro. ²Vaikutus suojausrahastoon (Muut laajan tuloksen erät) ennen veroja tilinpäätöspäivänä liittyy käyvän arvon muutoksiin johdannaissopimuksista, joiden katsotaan

soveltuvan erittäin todennäköisten ennustettujen rahavirtojen kassavirtasuojauksiksi IFRS 9:n mukaan.

3 Arvioitu nettomyyntisaamisiin tai -ostovelkoihin liittyvä valuuttavaikutus suojausten jälkeen.

4 Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketulokseen sisältää taseriskeihin, ennakoituihin rahavirtoihin suojatuissa valuutoissa sekä niiden suojauksiin liittyvät erät.. Seuraavassa taulukossa esitetään rahoituseriin liittyvä valuuttariski pääasiallisille valuutoille sekä niihin liittyvät suojaukset 31.12. Nettovelka sisältää valuuttamääräiset ulkoiset velat ja lainasaamiset, konsernin sisäiset velat ja lainasaamiset, sekä rahavarat. Taulukko ei sisällä IAS 21 -standardin mukaisesti nettosijoituslainoiksi määritettyjä sisäisiä valuuttalainoja, koska ne pienentävät ulkomaanvaluuttariskiä konsernitasolla. . Valuuttajohdannaiset suojaavat pääosin rahoitusriskejä taseessa ja joskus ennakoituja kassavirtoja, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä IFRS 9:n mukaisesti. Nämä ennakoidut rahavirrat eivät ole mukana seuraavassa taulukossa. Taulukossa esiintyvä negatiivinen riskimäärä kuvaa arvioitua valuuttamääräistä nettovelkaa.

Lisäksi taulukko esittää arvion siitä, mikä vaikutus heikkenevällä riskivaluutalla olisi konsernin tuloslaskelmaan. Herkkyydet on laskettu sen perusteella, mikä vaikutus 5 %:n muutoksella suhteessa Ruotsin kruunuun, Yhdysvaltain dollariin, Kiinan renminbiin ja Puolan złotyyn olisi. Näitä muutoksia arvioidaan kohtuullisen todennäköisinä muutoksina valuuttakursseissa vuoden päätöskursseilla laskettuna. Vastaavalla vahvistumisella olisi likimäärin samansuuruinen vastakkainen vaikutus. Taulukossa esiintyvä negatiivinen määrä kuvastaa potentiaalista tuloslaskelmaan kirjattavaa nettotappiota. Vastaavasti positiivinen määrä kuvastaa mahdollista nettovoittoa tuloslaskelmassa. Toteutunut valuuttatulos voi käytännössä erota alla esitetystä herkkyysanalyysista, sillä riskimäärät voivat muuttua vuoden aikana.

Rahoitusvaluuttariski ja arvioitu valuuttavaikutus tuloslaskelmaan

		31.12.2020				31.12.2019
Milj. euroa	SEK	USD	CNY	PLN	SEK	USD	CNY	PLN
Vieraassa valuutassa oleva nettovelka ennen suojauksia1	-156	-108	410	51	-36	-142	472	100
Valuuttasuojaukset	135	-33	-244	-21	0	0	-249	-4
Nettorahoitusriski suojausten jälkeen	-21	-140	166	30	-36	-142	223	96
Riskivaluutan muutos	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %
Vaikutus tuloslaskelmaan2	1	7	-8	-2	2	7	-11	-5

¹Konserni on soveltanut IAS 21-standardin mukaista nettosijoituslainakäsittelyä tiettyihin konserniin sisäisiin lainoihin Kiinaan. Kyseiset lainat ovat EUR, USD ja CNY -määräisiä lainoja. Näistä lainoista kertyvät valuuttakurssierot kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan osaksi muuntoeroja. . Nettosijoitusten lainojen nimellinen määrä oli 286 (176) miljoonaa euroa vuoden lopussa ja se pienentää kyseessä olevien valuuttojen valuuttariskiä edellä olevassa taulukossa

2 Voitot ja tappiot kirjataan osaksi rahoituseriä konsernin tuloslaskelmassa.

Valuuttakurssiriski - muuntoriski

Muuntoriski aiheutuu valuuttakurssien vaihtelun vaikutuksesta Stora Enson valuuttamääräisten varojen, velkojen ja tulojen nettoarvoon konsolidoiduissa luvuissa. Muuntoriskiä pienennetään rahoittamalla omaisuuserien hankintaa samassa paikallisessa valuutassa kuin itse hankittava omaisuuserä, mikäli taloudellisesti mahdollista. Konserni voi myös solmia valuuttatermiinisopimuksia, valuuttaoptioita ja ottaa valuuttamääräisiä lainoja suojatakseen nettomääräisiä sijoituksiaan ulkomaisissa yksiköissä.

Ulkomaisten tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten taseet sekä IFRS 9:n mukaiset muut kuin euromääräiset oman pääoman ehtoiset instrumentit muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin, mikä altistaa konsernin oman pääoman valuuttakurssivaihteluiden aiheuttamille riskeille. Tästä tuloksena olevat muuntoerot sekä muut muutokset, kuten paikallisen tuloslaskelman muuntamisesta aiheutuva muuntoero, kirjataan suoraan omaan pääomaan. Nämä kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan, kun ulkomainen yhtiö myydään kokonaan tai osittain.

Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin tuloslaskelmassa oleva muuntoriski, joka syntyy tytäryhtiöiden ja yhteisten toimintojen valuuttamääräisten tuloslaskelmien muuntamisesta konsernin konsernitilinpäätöksessä käytettävään raportointivaluuttaan.

Muuntoriski tuloslaskelmassa

		31.12.2020					31.12.2019
EUR million	SEK	USD	GBP	BRL	CZK	CNY	SEK	USD	GBP	BRL	CZK	CNY
Muuntoriski tuloslaskelmassa1	38	-165	81	-120	-7	28	102	-238	6	-163	-34	17
Riskivaluutan muutos	-5 %	-5 %	-5 %	-10 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-10 %	-5 %	-5 %
Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketulokseen	-2	8	-4	12	—	-1	-5	12	—	16	2	-1

1 Sisältää ulkoiset myynnit, kulut, poistot sekä käyvän arvon arvostukset euroalueen ulkopuolella sijaitsevien yritysten osalta vuoden lopun päätöskursseja käyttäen

Seuraavassa taulukossa esitetään oman pääoman alttius muuntoriskille niillä maantieteellisillä alueilla, joilla konserni on suojannut nettosijoituksiaan ulkomaisissa yksiköissä vähentääkseen muutoriskiä konsernin omassa pääomassa. Käytännössä konsernilla on myös materiaalisia suojaamattomia muuntoriskejä muilla maantieteellisillä alueilla kuten Ruotsissa ja Kiinassa. Laskelmassa huomioidaan ulkomaan valuuttamääräinen oma pääoma ja suojaustasot vuoden lopussa. Yksityiskohtaiset tiedot kertyneiden muuntoerojen muutoksista ja suojausvaikutuksista on esitetty liitteessä 28 (Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus).Taulukossa esitetty herkkyysanalyysi sisältää ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten valuuttasuojausten vaikutukset ja olettaa, että muita muutoksia ei tapahdu kuin yhden valuutan vaihtokurssimuutos vuosittain 31. joulukuuta.

Muuntoriski omassa pääomassa

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Muuntoriskille altis oma pääoma USD-alueella1	1 323	1 425
EUR/USD nettoinvestointien suojaukset2	-244	-267
Muuntoriskialttius suojausten jälkeen	1 079	1 157
Herkkyys ennen suojauksia - EUR vahvistuu 5%	-66	-71
Herkkyys suojausten jälkeen - EUR vahvistuu 5%	-54	-58

1 Sisältää Uruguayssa sijaitsevan yhteisen toiminnon Montes del Platan, jonka

toimintavaluutta on Yhdysvaltain dollari.

2 USD-määräiset ulkomaisten nettosijoitusten suojauksiksi luokitellut joukkovelkakirjalainat.

Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski

Rahoitusriskillä tarkoitetaan rahoituksen saatavuuteen liittyvää riskiä tietyllä hetkellä. Stora Enson rahoituspolitiikan mukaan nostettujen lainojen ja lyhytaikaisia lainoja kattavien käyttämättömien luottolimiittien keskimääräisen maturiteetin tulee olla vähintään neljä vuotta. Lisäksi konsernilla tulee olla rahavaroja ja nostamattomia luottolimiittejä kattamaan kaikki seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvät lainat, mukaan lukien supply chain financing ja factoring ohjelmat. Konsernin sitovat käyttämättömät luottolimiitit olivat 31.12.2020 yhteensä 600 (600) milj. euroa. Stora Enson 13 pankin kanssa tekemä 600 milj. euron sitova valmiusluottosopimus erääntyy tammikuussa 2023 ja toimii likviditeettireservinä konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin. Stora Ensolla on lisäksi käyttämättömiä kahdenvälisiä sitovia laina- ja luottojärjestelyjä pankkien kanssa 250 milj. euron edestä. Näiden kahdenvälisten järjestelyjen alkuperäinen erääntymisaika on 18–24 kuukautta, ja ne erääntyvät vuosina 2021 ja 2022. Lisäksi vuoden viimeisen kvartaalin aikana Stora Enso allekirjoitti EUR 150 milj. euron sitovan valmiusluottosopimuksen Euroopan Investointipankin (EIB) kanssa, minkä perusteella laina voidaan nostaa viimeistään vuonna 2022 viiden vuoden laina-ajalle. Edellä mainittujen lisäksi Stora Ensolla on myös käytettävissään erilaisia pitkäaikaisia rahoituslähteitä 950 (950) milj. euroon saakka. Nämä liittyvät pääosin suomalaisten eläkerahastojen kautta saatavilla oleviin rahoituslähteisiin.

Jälleenrahoitusriski, jolla tarkoitetaan mahdollisuutta, että erääntyvälle velalle ei saada uutta rahoitusta markkinoilta, hallitaan pitämällä jäljellä olevien velkojen maturiteettiprofiili tasaisena. Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin rahoitusvelkojen sopimusperusteisiin maksuihin liittyvät erääntymispäivät ja ne on ryhmitelty pääotsikoiden alle sen mukaan, mikä on niiden jäljellä oleva erääntymisaika tilinpäätöspäivänä. Sopimuksiin perustuvia rahoituskuluja arvioitaessa on käytetty termiinikorkoja.

Rahoitusvelat erääntymisajoittain, nettomääräiset suoritukset: 2020

Milj. euroa	2021	2022	2023	2024	2025	2026+	Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	299	0	300	299	434	1 469	2 801
Lainat rahoituslaitoksilta	93	404	397	35	150	4	1 083
Vuokrasopimusvelat	80	66	45	37	30	138	397
Muut pitkäaikaiset lainat	0	5	0	0	0	0	5
Pitkäaikainen velka mukaan lukien lyhytaikainen osuus	471	475	742	371	614	1 612	4 285
Arvioidut rahoituskulut	98	92	79	67	59	311	706
Pitkäaikaisten lainojen sopimuksiin perustuvat suoritukset	570	566	822	439	673	1 922	4 991
Lyhytaikaiset lainat, kirjanpitoarvo	413	0	0	0	0	0	413
Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - saamiset	1 796	0	0	0	0	0	1 796
Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - maksut	-1 743	0	0	0	0	0	-1 743
Nettosuoritettavat johdannaisvelat	-27	-15	-11	-2	-1	-1	-58
Ostovelat	1 314	0	0	0	0	0	1 314
Käytössä olevat luottolimiitit	6	0	0	0	0	0	6
Arvioidut rahoituskulut	7	0	0	0	0	0	7
Sopimuksiin perustuvat suoritukset yhteensä, 31.12.2020	2 335	551	810	436	672	1 921	6 725

Rahoitusvelat erääntymisajoittain, nettomääräiset suoritukset: 2019

Milj. euroa	2020	2021	2022	2023	2024	2025+	Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	0	287	0	300	287	1 113	1 987
Lainat rahoituslaitoksilta	295	214	194	401	37	20	1 162
Vuokrasopimusvelat	80	67	51	42	34	167	440
Muut pitkäaikaiset lainat	0	5	0	0	0	0	5
Pitkäaikainen velka mukaan lukien lyhytaikainen osuus	375	573	245	743	358	1 299	3 593
Arvioidut rahoituskulut	109	96	85	71	57	355	773
Pitkäaikaisten lainojen sopimuksiin perustuvat suoritukset	483	670	330	814	416	1 654	4 366
Lyhytaikaiset lainat, kirjanpitoarvo	516	0	0	0	0	0	516
Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - vastaanotot	1 618	0	0	0	0	0	1 618
Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - maksut	-1 621	0	0	0	0	0	-1 621
Nettosuoritettavat johdannaisvelat	-20	-15	-14	-10	-2	-1	-62
Ostovelat	1 331	0	0	0	0	0	1 331
Käytössä olevat luottolimiitit	13	0	0	0	0	0	13
Arvioidut rahoituskulut	12	0	0	0	0	0	12
Sopimuksiin perustuvat suoritukset yhteensä, 31.12.2019	2 333	655	316	804	414	1 653	6 174

Rahoitustransaktioiden vastapuoliriski

Vastapuoliriskillä tarkoitetaan konsernin saatavien arvoon kohdistuvaa riskiä, mikäli konsernin vastapuolet eivät kykene täyttämään rahoitussopimuksista aiheutuvia velvoitteitaan. Vastapuoliriski arvostetaan siihen enimmäistappioon, joka Stora Ensolle voi syntyä suoraan siinä tapauksessa, että yksi vastapuoli laiminlyö velvoitteensa. Tätä riskiä minimoidaan:

• solmimalla sopimuksia vain johtavien rahoituslaitosten sekä sellaisten yritysten kanssa, joilla on korkea luottoluokitus • tekemällä sijoituksia vain sellaisten rahoituslaitosten tai yritysten likvideihin rahamarkkinarahastoihin ja talletuksiin, joilla on vähintään luokitus BBB-.

• Vähintään 50% konsernin rahavaroista tai EUR 150 miljoonaa (riippuen kumpi on suurempi) tulee säilyttää vastapuolilla, joiden luottoluokitus on vähintään A- käyttäen merkittävimpien luottoluokituslaitosten luokitussymboleja

• investoimalla vähintään 75 milj. euroa konsernin rahavaroja muihin vastapuoliin kuin siihen yksittäiseen vastapuoleen, jonka hallussa on suurin osa Stora Enson rahavaroista.

• vaatimalla emoyhtiön antaman takauksen, kun toimitaan luottoluokituksen saaneen vastapuolen tytäryrityksen kanssa.

Konsernin rahoitusriskipolitiikka määrittää rajat hyväksytylle vastapuoliriskille perustuen taloudellisen sopimuksen kestoon ja vastapuolen luottoluokitukseen.

Vuoden 2020 lopussa johdannaissopimusten vastapuoliin ei liittynyt merkittävää riskikeskittymää. Korkein vastapuoliriski markkinaarvoltaan oli 18 (5) milj. euroa ja luottoluokitus BBB+ (A-) Standard & Poor'sin luottoluokitussymboleita käyttäen.

Asiakkaiden luottoriski

Asiakkaiden luottoriski tarkoittaa, että Stora Enson tekemiin myyntisopimuksiin kohdistuu asiakkaiden taloudellisen tilanteen heikentymisestä aiheutuva riski. Konserni hyödyntää useita tapoja luottoriskin pienentämiseen käyttämällä muun muassa rembursseja, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia. Lisäksi käytetään vientitakuita, jotka kattavat sekä poliittisen että kaupallisen riskin. Vientitakuut koskevat yksittäisiä OECD-maiden ulkopuolisia asiakkaita. Konsernin johto katsoo, ettei Stora Ensolla ole yksittäiseen asiakkaaseen, yksittäiseen vastapuoleen tai maantieteelliseen alueeseen liittyviä merkittäviä riskikeskittymiä. Myyntisaamisten ryhmittely ikäjakauman mukaan sekä niihin liittyvät odotetut luottotappiot on esitetty liitteessä 17 (Korottomat operatiiviset saamiset).

Hyödykkeiden hintariski

Voimassa olevat hyödykesuojaukset

		31.12.2020				31.12.2019
Milj. euroa	Hyödykkeen suojattu määrä	Keski määräinen suojaus hinta	Suojattu nimellis arvo, milj. euroa	Käypä arvo, milj. euroa	Hyödykkeen suojattu määrä	Keski määräinen suojaus hinta	Suojattu nimellis arvo, milj. euroa	Käypä arvo, milj. euroa
Maakaasuostojen kivihiilikomponentti	—	—	—		— 54 000 tonnia	USD 58.00	3	—
Sähköostot
Pohjoismaat	1 095 000 MWh	EUR 30.39	33	2	1 361 040 MWh	EUR 36.99	50	-5
Keski-Eurooppa	201 480 MWh	EUR 42.26	9		1 315 840 MWh	EUR 40.04	13	1
Maakaasuostojen öljykomponentti	—	—	—	—	59 400 barrelia	USD 62.60	3	—
Öljyostot	219 516 barrelia	USD 52.55	10	—	203 504 barrelia	USD 58.92	11	1

Konserni altistuu hyödykkeiden ja energian markkinahinnan vaihteluille, jotka vaikuttavat konsernin kannattavuuteen.

Sähköjohdannaiset ovat osa konsernin yleisen energiahintariskin hallintaa, kun taas muita hyödykkeiden hintariskejä mitataan ja

suojataan, jos se on taloudellisesti mahdollista. Konserni voi myös soveltaa öljyn ja kivihiilen riskikomponenttisuojausta maakaasuostoihin edellä olevassa taulukossa kuvatulla tavalla. Sähköjohdannaissuojien lisäksi konserni hallitsee energian hintariskiä solmimalla pitkäaikaisia kiinteähintaisia fyysisiä sähkönhankintasopimuksia ja omistamalla 15,6 % osuuden Pohjolan Voima Oy:stä (PVO), joka on yksityisessä omistuksessa oleva energia-alan yhtiöiden ryhmä Suomessa. Osakkeiden käypä arvo vuoden lopussa oli 394 (522) milj. euroa. Näiden osakkeiden käypä arvo on riippuvainen sähkön markkinahinnoista, ja siitä on yksityiskohtaisempia tietoja liitteessä 14 (Oman pääoman ehtoiset instrumentit).

Energian ja raaka-aineiden 10 %:n hinnannousu tai -lasku aiheuttaisi 7 (9) milj. euron muutoksen energian ja raaka-aineiden johdannaissopimusten käypään arvoon. Suurin osa näistä käyvän arvon muutoksista verojen jälkeen kirjataan suoraan oman pääoman suojausrahastoon, kunnes sopimukset erääntyvät ja tulos kirjataan tuloslaskelmaan. Nämä arviot koskevat vain rahoitusinstrumenttien herkkyyttä markkinariskeille, eivät konserniin kohdistuvia raaka-aineiden ja energian hintariskejä kokonaisuudessaan, koska varsinaiset hankinnat eivät ole IFRS 7 -standardin mukaisia rahoitusinstrumentteja. Vuoden 2020 lopussa energia- ja hyödykesopimusten, sisältäen johdannaissuojat sekä kiinteähintaiset fyysiset ostosopimukset, erääntymisajat vaihtelivat vuosien 2021–2024 välillä. Vuonna 2019 erääntymisajat vaihtelivat vuosien 2020–2024 välillä.

Puukuituun liittyvien raaka-aineriskien torjumiseksi Stora Enso on merkittävä metsäomaisuuden omistaja Pohjoismaissa. Vuonna 2019 Stora Enso sai päätökseen Bergvik Skogin Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden uudelleenjärjestelyn, mikä kasvatti konsernin metsäomaisuutta Ruotsissa 1,4 milj. hehtaariin. Metsäomaisuus siirrettiin yhtiön kokonaan omistamaan tytäryhtiöön ja yhdisteltiin rivi riviltä -menetelmällä Stora Enson tilinpäätökseen. Lisätietoa konsernin biologisista hyödykkeistä löytyy liitteestä 12 (Metsäomaisuus). Stora Enso omistaa myös 41,00 %:n osuuden Tornator Oyj:stä, joka on merkittävä metsänomistaja Suomessa. Konsernin omistusosuus Tornatorissa raportoidaan osakkuus- ja yhteisyrityksenä, ja siitä on yksityiskohtaisempia tietoja liitteessä 13 (Osakkuus- ja yhteisyritykset).

Osakkeiden hintariski

Stora Ensolla on sijoituksia pörssinoteeratuissa arvopapereissa ja tällä hetkellä nämä liittyvät konsernin omistamiin osakkeisiin Packages Ltd yhtiössä Pakistanissa. Näiden sijoitusten markkina-arvo vuoden lopussa oli 16 (12) milj. euroa. Näiden sijoitusten markkina-arvon muutokset kirjataan verojen jälkeen suoraan oman pääoman ehtoisten instrumenttien rahastoon. Lisätietoa pörssinoteeratuista arvopapereista löytyy liitteestä 14 (Oman pääoman ehtoiset sijoitukset).

Pääomariskien hallinta

Stora Enson velkarakenne keskittyy pääomamarkkinoihin ja liikepankkeihin. Stora Enson tavoitteena pääoman hallinnassa on liiketoiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja siten aikaansaada tuottoa osakkeenomistajille ja hyötyjä muille sidosryhmille sekä ylläpitää optimaalista pääomarakennetta pääomakustannuksen pienentämiseksi. Tarvittaessa osakkeenomistajien hyväksynnällä konserni voi pääomarakenteen ylläpitämiseksi tai mukauttamiseksi muuttaa osakkeenomistajille maksettavaa osinkoa, ostaa omia osakkeitaan rahoitusmarkkinoilta, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita tai myydä omaisuuttaan velkojen lyhentämiseksi. Konserni pyrkii maksamaan tasaista osinkoa pitkän aikavälin tulokseen pohjautuen, ja tavoitteena on jakaa yli syklin osinkoina 50 % EPS:stä pois lukien käyvän arvon arvostukset.

Konserni seuraa pääomarakennettaan pohjautuen enintään 0,60:n nettovelkaantumisasteeseen pohjautuvaan tavoitteeseen (nettovelan suhde omaan pääomaan) sekä nettovelan suhteeseen operatiiviseen EBITDAan, jonka tulisi jäädä alle 2,0 tason, osoittaen konsernin vahvasta taseesta ja yhtiön taloudellisesta joustokyvystä.

Pääomarakenne

		31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Korolliset velat	4 756	4 192
Korolliset saamiset	1 836	983
Nettovelka	2 921	3 209
Emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuva oma pääoma	8 809	7 429
Operatiivinen EBITDA1	1 270	1 614
Nettovelkaantumisaste	0,33	0,43
Nettovelka/ Operatiivinen EBITDA	2,30	1,99

1 Operatiivisen EBITDAn määritelmä sisältyy lukuun "IFRS:n piiriin kuulumattomat tunnusluvut" hallituksen

toimintakertomuksessa.

Montes del Platan yhteisessä toiminnossa ja Stora Enso (Guangxi) Packaging Company Ltd. -tytäryhtiössä on velkojen ja varallisuuden suhteeseen liittyvä kovenantti, jota molemmat yhtiöt ovat raportoitujen kausien aikana noudattaneet.

Liite 25. Käyvät arvot

Laadintaperiaatteet

Rahoitusvarat

Konserni luokittelee rahoitusvarat kolmeen ryhmään, jotka ovat jaksotettu hankintameno, käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypä arvo tuloslaskelman kautta. Luokittelu tehdään IFRS 9 -standardin mukaan ja johto määrittelee sijoitusten ryhmän alkuperäisen kirjaamisen hetkellä.

Sijoituksissa velkainstrumentteihin, luokittelu tehdään velkainstrumenttien liiketoimintamallin ja sopimukseen perustuvien rahavirtaominaisuuksien perusteella. Sijoitukset velkainstrumentteihin, joissa liiketoimintamalli on rahoitusinstrumenttien pitäminen sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja joissa kyseiset rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon ja esitetään lyhyt- tai pitkäaikaisissa varoissa konsernin taseessa. Sijoitukset velkainstrumentteihin, joissa liiketoimintamallin tavoitteena on rahoitusinstrumenttien pitäminen sekä sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi että rahoitusinstrumenttien myymiseksi ja joissa kyseiset rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, luokitellaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta ja esitetään lyhyt- tai pitkäaikaisissa varoissa konsernin taseessa.

Konsernin sijoitukset oman pääoman instrumentteihin, kuten noteerattuihin ja noteeraamattomiin arvopapereihin, luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi, ellei konserni ole alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä päättänyt soveltaa IFRS 9:n mukaista peruuttamatonta valintaa luokitella sijoitukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavaksi, jolloin vain sijoitusten osinkotulo kirjataan tuloslaskelmaan.

Rahoitusvarat, joita ei luokitella jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta ja esitetään osana lyhyt- tai pitkäaikaisia varoja konsernin taseessa.

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat luokitellaan kahteen ryhmään, jotka ovat jaksotettu hankintameno tai käypä arvo tuloslaskelman kautta. Rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ellei konserni ole päättänyt soveltaa käyvän arvon vaihtoehtoa, jossa rahoitusvelka on määritelty arvostettavaksi käypään arvoon tuloslaskelman kautta.

Johdannaiset

Johdannaisvarat ja -velat arvostetaan käypään arvoon ja luokitellaan ryhmään käypä arvo tuloslaskelman kautta tai, jos konserni on soveltanut suojauslaskentaa, ryhmään käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta IFRS 9 -standardin mukaisesti. Johdannaisinstrumentteja ja suojauslaskentaa on käsitelty yksityiskohtaisemmin liitteessä 27 (Johdannaiset).

Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien johdannaisten ja noteerattujen arvopapereiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän julkisesti noteerattuihin markkinahintoihin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona ja valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot määritellään käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseja. Johdannaisinstrumenttien arvostusperiaatteita on kuvattu tarkemmin liitteessä 27 (Johdannaiset).

Arvostettaessa johdannaisia ja muita rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteina, konserni käyttää useita menetelmiä ja tekee oletuksia tilinpäätöspäivän markkinatilanteen perusteella. Pitkäaikaisiin velkoihin käytetään noteerattuja markkinahintoja tai jälleenmyyntihintoja identtisille tai vastaavanlaisille instrumenteille. Muita tekniikkoja, kuten optioiden hinnoittelumalleja ja tulevien rahavirtojen arvioituja diskonttoarvoja, käytetään muiden rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämiseen. Vuoden sisällä erääntyvien rahoitussaamisten ja -velkojen nimellisarvon, mukaan lukien arvioidut vähennykset, oletetaan vastaavan käypiä arvoja. Liitetiedoissa esitetyt rahoitusvelkojen käyvät arvot arvioidaan diskonttaamalla tulevat rahavirrat sellaisella markkinakorolla, jonka konserni joutuisi maksamaan vastaavista rahoitusinstrumenteista tilinpäätöshetkellä.

Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella eli päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusinstrumentit kirjataan pois taseesta, kun oikeudet saada tai maksaa rahavirtoja rahoitusinstrumenteista ovat menneet umpeen tai ne on siirretty tai kun konserni on siirtänyt rahoitusvaran tai -velan omistukseen liittyvät merkittävimmät riskit, edut ja sitoumukset.

Käyvän arvon hierarkia

Konserni määrittää ja esittää rahoitusinstrumenttien käyvän arvon arvostustekniikoittain seuraavan hierarkian mukaisesti:

• Taso 1: identtisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla

• Taso 2: muut tekniikat, joissa kaikki kirjattuun käypään arvoon merkittävästi vaikuttavat tekijät ovat todettavissa suoraan tai epäsuorasti

• Taso 3: tekniikat, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, mutta tekijät eivät perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin.

Liitteessä 14 (Oman pääoman ehtoiset sijoitukset) on lisätietoja tason 3 noteerattujen ja noteeraamattomien arvopapereiden käyvän arvon määrittämisestä.

Konserni arvioi käypään arvoon kirjattavien erien ryhmittelyä käyvän arvon hierarkiassa säännöllisesti raportointikauden lopussa. Vuosien 2020 ja 2019 aikana ei tapahtunut siirtoja käyvän arvon hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä eikä tasolle tai pois tasolta 3.

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin ja käyvän arvon perusteella: 2020

		Käypään arvoon	Käypään arvoon
		laajan	tulos
	Jaksotettu	tuloksen	laskelman	Kirjanpito-			Käyvän arvon hierarkia
	hankinta-	kautta	kautta	arvo	Käypä
Milj. euroa	meno	kirjattavat	kirjattavat	yhteensä	arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Liite
Rahoitusvarat
Noteeratut arvopaperit	—	16	—	16	16	16	—	—	14
Noteeraamattomat arvopaperit	—	394	7	401	401	—	—	401	14
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	91	2	—	93	93	—	2	—	26
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	814	44	—	858	858	—	44	—	17
Lyhytaikaiset korolliset saamiset	1	60	6	66	66	—	65	—	26
Rahavarat	1 661	—	—	1 661	1 661	—	—	—
Yhteensä	2 566	515	13	3 094	3 094	16	111	401

	Jaksotettu hankinta-	Käypään arvoon laajan tuloksen kautta	Käypään arvoon tulos laskelman kautta	Kirjanpito- arvo	Käypä		Käyvän arvon hierarkia
Milj. euroa	meno	kirjattavat	kirjattavat	yhteensä	arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Liite
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat	3 801	19	2	3 822	4 233	—	21	—	26
Korollisten velkojen lyhennyserät	472	—	—	472	472	—	—	—	26
Lyhytaikaiset korolliset velat	444	11	1	456	456	—	12	—	26
Ostovelat ja muut korottomat velat	1 547	—	—	1 547	1 547	—	—	—	23
Käytössä olevat luottolimiitit	6	—	—	6	6	—	—	—
Yhteensä	6 270	30	3	6 303	6 715	—	33	—

Suojauslaskennan alaiset johdannaiset on esitetty käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavien luokassa ja suojauslaskennan alle kuulumattomat johdannaiset käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavien luokassa yllä olevissa rahoitusvarojen ja -velkojen taulukoissa.

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin ja käyvän arvon perusteella: 2019

		Käypään	Käypään
		arvoon	arvoon
		laajan	tulos
	Jaksotettu	tuloksen	laskelman	Kirjanpito-			Käyvän arvon hierarkia
	hankinta-	kautta	kautta	arvo	Käypä
Milj. euroa	meno	kirjattavat	kirjattavat	yhteensä	arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Liite
Rahoitusvarat
Noteeratut arvopaperit	—	12	—	12	12	12	—	—	14
Noteeraamattomat arvopaperit	—	522	3	526	526	—	—	526	14
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	71	1	—	72	72	—	1	—	26
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	930	38	—	968	968	—	38	—	17
Lyhytaikaiset korolliset saamiset	3	17	3	23	23	—	20	—	26
Rahavarat	876	—	—	876	876	—	—	—
Yhteensä	1 879	591	7	2 477	2 477	12	59	526

	Jaksotettu	Käypään arvoon laajan tuloksen	Käypään arvoon tulos laskelman	Kirjanpito-			Käyvän arvon hierarkia
Milj. euroa	hankinta- meno	kautta kirjattavat	kautta kirjattavat	arvo yhteensä	Käypä arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Liite
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat	3 207	21	4	3 232	3 549	—	24	—	26
Korollisten velkojen lyhennyserät	376	—	—	376	376	—	—	—	26
Lyhytaikaiset korolliset velat	546	24	1	572	572	—	26	—	26
Ostovelat ja muut korottomat velat	1 574	—	25	1 598	1 598	—	—	25	23
Käytössä olevat luottolimiitit	13	—	—	13	13	—	—	—
Yhteensä	5 716	45	30	5 790	6 107	—	50	25

Suojauslaskennan alaiset johdannaiset on esitetty käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavien luokassa ja suojauslaskennan alle kuulumattomat johdannaiset käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavien luokassa yllä olevissa rahoitusvarojen ja -velkojen taulukoissa.

Edellisissä taulukoissa lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen (kuten myyntisaamisten ja ostovelkojen) käyvät arvot on arvioitu yhtä suuriksi kuin kirjanpitoarvot johtuen lyhyestä erääntymisajasta ja rajallisesta luottoriskistä. Pitkäaikaisten korollisten velkojen käypä arvo, joka on luokiteltu tasolle 2 käyvän arvon hierarkiassa, perustuu diskontattuun rahavirta-analyysiin, jossa määräajoin tapahtuviin noteerauksiin pohjautuvia tuottokäyriä käytetään mallissa diskonttotekijänä.

Stora Enso osti vuonna 2014 yhdysvaltalaisen yhtiön Virdian koko osakekannan (100 %). Hankintaan sisältyi tiettyjen teknisten ja kaupallisten tavoitteiden saavuttamiseen perustuvia ehdollisia lisämaksuja. Arvioitujen lisämaksujen nykyarvo, joka on luokiteltu tasolle 3 käyvän arvon hierarkiassa, on arvioitu tiettyjen todennäköisyyskriteerien perusteella. Vuoden lopussa käypä arvo oli 0 (25) milj. euroa, ja se on esitetty edellä olevassa taulukossa ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen ryhmässä. Tammikuussa 2020 tavoitteista sovittiin maksamalla noin 25 milj. euron suuruinen lisämaksu.

Tason 3 käypään arvoon kirjattujen rahoitusvarojen ja -velkojen täsmäytys

Milj. euroa	2020	2019
Rahoitusvarat
Avaava tase 1.1.	526	422
Tuloslaskelmaan kirjatut voitot/tappiot	1	0
Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut voitot/tappiot	-140	109
Lisäykset	15	0
Myynnit	-1	-5
Tasearvo 31.12.	401	526
Milj. euroa	2020	2019
Rahoitusvelat
Avaava tase 1.1.	-25	-21
Tuloslaskelmaan kirjatut voitot/tappiot	0	-4
Vähennykset	25	0
Tasearvo 31.12.	0	-25

Liite 26. Korolliset varat ja velat

Laadintaperiaatteet

Korolliset varat - lainasaamiset

Lainasaamiset ovat velkainstrumentteja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määriteltävissä olevia ja joita ei noteerata aktiivisilla markkinoilla. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja jälkeenpäin jaksotettuun hankintamenoon. Epävarmojen saamisten odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaan sovelletaan IFRS 9:n mukaista yleistä lähestymistapaa, jossa odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan seuraavan 12 kuukauden aikana arvioitujen luottotappioiden perusteella, jos luottoriski ei ole merkittävästi kasvanut alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen. Luottoriskin merkittävää kasvua arvioidaan vertailemalla toisiinsa rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä tilinpäätöspäivänä ja rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä alkuperäisen kirjauksen yhteydessä. Konserni voi käyttää riskiarvioinnin tuottamiseen esimerkiksi rahoitusmarkkinoilla havainnoitavien luottoriskinvaihtosopimusten kursseja.

Lainasaamisten korkotulot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvät lainasaamiset esitetään lyhytaikaisissa varoissa korollisina saamisina ja 12 kuukauden jälkeen erääntyvät lainasaamiset pitkäaikaisina korollisina saamisina.

Korolliset velat

Korolliset velat merkitään alun perin käypään arvoon vähennettynä transaktiokustannuksilla. Seuraavina tilikausina korolliset velat kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Mahdollinen ero transaktiokustannuksilla vähennetyn saadun suorituksen ja takaisinmaksuarvon välillä kirjataan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle jaksotettuna. Korkokulut kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.

Korolliset velat, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden jälkeen, on luokiteltu taseessa pitkäaikaisiksi korollisiksi veloiksi, mutta alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvät lyhennykset on esitetty lyhytaikaisissa veloissa korollisten velkojen lyhennyserinä. Lyhytaikaiset yritystodistuslainat, pankkilainat ja muut korolliset lainat, jotka erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa, on esitetty lyhytaikaisten velkojen kohdassa "Korolliset velat".

Vuokrasopimusvelat

Konserni arvioi sopimuksen syntyessä, onko se vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen. Vuokrasopimus on sopimus tai sopimuksen osa, joka tuottaa oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää tiettynä ajanjaksona vastiketta vastaan. Vuokrasopimusvelat aktivoidaan vuokrasopimuksen alkaessa ja arvostetaan alun perin alkamispäivänä maksamattomien vuokrien nykyarvoon diskontattuna konsernin lisäluoton korolla. Sovellettu vuokrakausi vastaa ajanjaksoa, jonka ajan vuokrasopimus ei ole purettavissa, lukuun ottamatta tilanteita, joissa konserni tulee kohtuullisen varmasti hyödyntämään uusimisoptiota tai jatkamaan sopimusta. Konserni kohdistaa sopimuksen perusteella maksetun vastikkeen kuhunkin vuokrasopimuksen komponenttiin ja erottaa muille kuin vuokrasopimuskomponenteille kuulumattomat osuudet, jos ne ovat tunnistettavissa. Vuokrasopimusehdot neuvotellaan tapauskohtaisesti ja ne sisältävät suuren määrän erilaisia ehtoja.

Vuokrasopimusvelat kirjataan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Maksettavat vuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoitusmenot kohdistetaan vuokra-ajan tilikausille siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Vuokrasopimusvelat uudelleen määritetään pääasiassa silloin, kun tulevat vuokranmaksuerät muuttuvat indeksi- tai korkomuutoksen takia tai kun konsernin arvio mahdollisen jatko-option käytöstä muuttuu. Kun vuokrasopimusvelka uudelleen määritetään, oikaistaan käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoa yleensä vastaavasti.

Konserni on päättänyt olla kirjaamatta vuokrasopimusvelkoja lyhytaikaisista sopimuksista, joiden sopimuskausi on enintään 12 kuukautta, ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä sisältävistä sopimuksista. Arvoltaan vähäiset kohteet sisältävät pääasiassa IT- ja toimistolaitteita, tiettyjä ajoneuvoja ja koneita sekä muita arvoltaan vähäisiä eriä. Konserni kirjaa näihin sopimuksiin liittyvät vuokramaksut kuluksi tasasuuruisina erinä vuokrakauden aikana.

Korolliset varat

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Noteeratut arvopaperit	16	12
Pitkäaikaiset johdannaisvarat	2	1
Pitkäaikaiset talletukset	87	68
Pitkäaikaiset lainat osakkuus- ja yhteisyrityksille	2	2
Muut pitkäaikaiset lainasaamiset	2	1
Pitkäaikaiset korolliset varat yhteensä	109	84
Lyhytaikaiset johdannaisvarat	65	20
Lyhytaikaiset talletukset	0	3
Muut lyhytaikaiset lainasaamiset	1	0
Rahavarat	1 661	876
Lyhytaikaiset korolliset varat yhteensä	1 726	898
Korolliset varat yhteensä	1 836	983

Talletusten ja lainasaamisten keskimääräinen vuosikorko 31.12.2020 oli noin 0,2 % (0,6 %). Korollisiin saamisiin ei 31.12.2020 sisältynyt merkittävää jaksotettua korkosaamista. Konsernin arvion mukaan korollisiin saamisiin liittyvä luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjauksen jälkeen. Näin ollen niiden luottoriski katsotaan matalaksi ja epävarmat saamiset kirjataan 12 kuukauden todennäköisten luottotappioiden perusteella.

Korolliset velat

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Joukkovelkakirjalainat	2 789	1 978
Lainat rahoituslaitoksilta	1 083	1 162
Vuokrasopimusvelat	397	440
Pitkäaikaiset johdannaisvelat (ks. liite 25)	21	24
Muut pitkäaikaiset lainat	5	5
Pitkäaikaiset korolliset velat ml. lyhytaikainen osuus	4 294	3 608
Lyhytaikaiset lainat	413	516
Korkovelat	35	33
Lyhytaikaiset johdannaisvelat (ks. liite 25)	9	23
Käytössä olevat luottolimiitit	6	13
Korolliset velat yhteensä	4 756	4 192

Milj. euroa	2020	2019
Arvo 1.1.	4 192	3 344
Lisäykset vuokrasopimusvelkoihin IFRS 16 -standardin käyttöönoton seurauksena	0	525
Tytäryhtiöiden yritysostot	0	793
Pitkäaikaisten lainojen nostot	1 081	870
Lisäykset vuokrasopimusvelkoihin	39	29
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	-333	-1 216
Vuokrasopimusvelkojen ja -korkojen takaisinmaksut	-85	-88
Lyhytaikaisten lainojen ja korkovelkojen muutos	-101	-58
Johdannaisvelkojen muutos	-17	-21
Muuntoerot ja muut	-20	13
Korolliset velat yhteensä	4 756	4 192

Tapahtumat vuosina 2020 ja 2019

Stora Ensolla on Green Bond -ohjelma osana vastuullisen rahoituksen mallia. Tavoitteena on tarjota lainamuotoa, jolla tuetaan vastuullisuuteen keskittyvää korkosijoittamista, sekä raportoida eräiden sijoitusten ja liiketoimien suorista ympäristövaikutuksista. Huhtikuussa 2020 Stora Enso laski onnistuneesti liikkeeseen uuden 1 700 milj. Ruotsin kruunun joukkovelkakirjalainan osana EMTN (Euro Medium Term Note) lainaohjelmaansa ja Stora Enson Green Bond -viitekehystä. Laina erääntyy huhtikuussa 2025. Kesäkuussa 2020 Stora Enso täydensi onnistuneesti edellä mainittua, huhtikuussa 2020 liikkeeseen laskettua Green Bond -joukkovelkakirjalainaa laskemalla liikkeeseen ylimääräisen 1 400 milj. Ruotsin kruunun nimellisarvoisen Green Bond- joukkovelkakirjalainan. Edellä mainittu joukkovelkalainakirja koostuu kiinteistä ja vaihtuvakorkoisista osuuksista, ja niistä maksetaan vaihtuva kuponkikorko STIBOR +2,20 % ja kiinteä kuponkikorko 2,375 %.

Marraskuussa 2020 Stora Enso laski onnistuneesti liikkeeseen uuden 500 milj. euron joukkovelkakirjalainan osana EMTN (Euro Medium Term Note) lainaohjelmaansa ja Stora Enson Green Bond -viitekehystä. Laina erääntyy joulukuussa 2030 ja lainasta maksetaan 0,625 %:n kiinteä kuponkikorko.

Helmikuussa 2019 Stora Enso laski onnistuneesti liikkeeseen ensimmäiset vihreät joukkovelkakirjansa (Green Bond), joiden nimellisarvo oli yhteensä 6 000 milj. Ruotsin kruunua. Lainoilla on kolme maturiteettia, joista 3 000 milj. Ruotsin kruunua erääntyy elokuussa 2021 ja lainasta maksetaan vaihtuva kuponkikorko STIBOR +0,85 %. 1 250 milj. Ruotsin kruunua erääntyy helmikuussa 2024 ja lainasta maksetaan vaihtuva kuponkikorko STIBOR +1,45 % ja 1 750 milj. Ruotsin kruunua erääntyy helmikuussa 2024 ja lainasta maksetaan 1,875 %:n kiinteä kuponkikorko. Lainoihin ei liity kovenantteja.

Stora Enson vastuullisuusraportti sisältää lisätietoa lainojen käytöstä ja Stora Enson vastuullisesta rahoitusstrategiasta. Vuoden 2019 toisella neljänneksellä Stora Enso laski liikkeeseen 1 000 milj. Ruotsin kruunun Green Bond -lainan EMTN (Euro

Medium Term Note) - ja Green Bond -viitekehyksissä. Laina erääntyy vuonna 2026. Lisäksi Stora Enso solmi uuden lyhennysohjelmallisen lainasopimuksen, jonka nimellinen arvo on 1 500 milj. Ruotsin kruunua. Laina erääntyi alunperin vuonna 2021, mutta se maksettiin ennenaikaisesti takaisin jo vuoden 2020 aikana.

Stora Enson vuonna 2020 takaisin maksamien dollari- ja euromääräisten joukkovelkakirjalainojen nimellisarvot olivat yhteensä 0 (219) milj. euroa. Stora Enso neuvotteli vuoden 2020 aikana myös uudet lainaehdot kahdelle olemassa olevalle lainasopimukselleen pidentämällä niiden maturiteetteja ja muuttamalla lainojen muita ehtoja, kuten niiden korkoja. Muutosten seurauksena tuloslaskelmaan kirjattiin muutoshetkellä 2 milj. euron nettovoitto. Kyseinen erä poistetaan tuloslaskelmassa lainojen jäljellä olevan taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Korolliset velat - maturiteetit, korot ja valuuttaerittely

Stora Enson lainojen maturiteetit vaihtelevat vuonna 2021 erääntyvistä pitkäaikaisimpaan, vuonna 2036 erääntyvään lainaan. Korollisten lainojen korko on joko kiinteä tai vaihtuva välillä 0,5 % (0,5 %) – 7,3 % (7,3 %). Velkojen keskimääräinen korko vuoden 2020 aikana oli 3,2 % (3,5 %), ja viimeisen neljänneksen lopussa taso oli 3,0 %. Osa Stora Enson lainoista on muunnettu kiinteäkorkoisiksi lainoiksi koronvaihtosopimusten sekä koron- ja valuutanvaihtosopimusten kautta. Konsernin lainat ovat pääasiassa euroissa, Yhdysvaltain dollareissa, Ruotsin kruunuissa tai Kiinan renminbeissä. Yksityiskohtainen analyysi konsernin lainojen erääntymisestä esitetään liitteessä 24 (Rahoitusriskien hallinta).

Nettovelka

Vuonna 2020 korolliset nettovelat laskivat 288 (kasvoivat 1 117) milj. euroa 2 921 (3 209) milj. euroon. Korolliset nettovelat vastaavat korollisia velkoja vähennettynä korollisilla saamisilla, kuten rahavaroilla ja talletuksilla. Rahavarat käytetyillä luottolimiitteillä netotettuna kasvoivat 792 (laskivat 265) milj. euroa 1 655 (863) milj. euroon 31.12.2020. Vuokrista johtuva negatiivinen rahavirta vuonna 2020 oli yhteensä 85 (88) milj. euroa, josta korkojen osuus oli 19 (20) milj. euroa.

Nettovelan suhde edellisten 12 kuukauden operatiiviseen EBITDAan oli 2,3 (2,0). Nettovelkaantumisaste oli vuoden lopussa 0,33 (0,43).

Joukkovelkakirjalainat

Liikkeeseen lasku / erääntyminen	Joukkovelkakirjalainan kuvaus	Erääntymätön osuus Korko % Valuutta Alkuperäinen 31.12. lainamäärä				Kirjanpitoarvo 31.12.
					2020	2019	2020	2019
Kaikki lainat kuuluvat emoyhtiölle					Valuutta, miljoonaa		Milj. euroa
Kiinteäkorkoiset
2006-2036	Global 7.250% Notes 2036	7,25	USD	300	300	300	242	264
2016-2023	Euro Medium Term Note	2,125	EUR	300	300	300	299	299
2017-2027	Euro Medium Term Note	2,5	EUR	300	300	300	299	299
2018-2028	Euro Medium Term Note	2,5	EUR	300	300	300	298	298
2019-2024	Euro Medium Term Note (Green Bond)	1,875	SEK	1 750	1 750	1 750	174	167
2020-2025	Euro Medium Term Note (Green Bond)	2,375	SEK	1 550	1 550	0	155	0
2020-2030	Euro Medium Term Note (Green Bond)	0,625	EUR	500	500	0	494	0
Kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat yhteensä							1 962	1 326
Vaihtuvakorkoiset
2015-2025	Euro Medium Term Note	Euribor+2.2 5	EUR	125	125	125	125	125
2015-2027	Euro Medium Term Note	Euribor+2.3 5	EUR	25	25	25	25	25
2019-2021	Euro Medium Term Note (Green Bond)	Stibor+0.85	SEK	3 000	3 000	3 000	299	287
2019-2024	Euro Medium Term Note (Green Bond)	Stibor+1.45	SEK	1 250	1 250	1 250	124	119
2019-2026	Euro Medium Term Note (Green Bond)	Stibor+1.60	SEK	1 000	1 000	1 000	99	95
2020-2025	Euro Medium Term Note (Green Bond)	Stibor+2.20	SEK	1 550	1 550	0	155	0
Vaihtuvakorkoiset joukkovelkakirjalainat yhteensä							827	651
Joukkovelkakirjalainat yhteensä							2 789	1 978

Liite 27. Johdannaiset

Laadintaperiaatteet

Johdannaiset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset kirjataan alun perin konsernin taseeseen käypään arvoon ja arvostetaan käypään arvoon myöhemmin jokaisena raportointipäivänä tässä liitteessä kuvattujen arvostusmenetelmien mukaisesti. Johdannaissopimukset, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden jälkeen, luokitellaan pitkäaikaisiksi korollisiksi saamisiksi ja veloiksi. Alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvät sopimukset esitetään lyhytaikaisissa korollisissa saamisissa ja veloissa.

Kun johdannaissopimukset solmitaan, konserni määrittää ne joko erittäin todennäköisen ennakoidun liiketoimen tai kiinteän sitoumuksen suojaukseksi (rahavirran suojaus), saamisten tai velkojen käyvän arvon muutosten suojaukseksi (käyvän arvon suojaus), ulkomaiseen yksikköön tehdyn sijoituksen suojaukseksi tai johdannaissopimuksiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä IFRS 9:n mukaisesti. Johdannaissopimuksista syntyvien voittojen ja tappioiden kirjaamismenetelmä riippuu suojattavan erän luonteesta.

Konserni dokumentoi suojausinstrumentin ja suojattavan kohteen välisen suojaussuhteen alusta lähtien, kuten myös taustalla vaikuttavan riskienhallinnan tavoitteen ja strategian suojaustransaktioiden toteuttamiseksi. Tämä prosessi sisältää kaikkien suojauslaskennan alaisiksi määriteltyjen rahoitusinstrumenttien yhdistämisen tiettyihin varoihin, velkoihin, kiinteisiin sitoumuksiin tai erittäin todennäköisiin ennakoituihin liiketoimiin suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suojaussuhteen todentamiseksi ja dokumentoimiseksi IFRS 9:n vaatimusten mukaisesti. Konserni dokumentoi myös suojauksen alkuhetkellä laadullisen tulevaa koskevan arvion siitä, kumoavatko suojaukseen käytettävät johdannaiset erittäin tehokkaasti muutoksia suojattavan kohteen käyvässä arvossa tai siihen liittyvissä rahavirroissa. Suojausten tehokkuutta arvioidaan IFRS 9 -standardin vaatimusten mukaisesti.

Suojaussuhteissa käytettävä suojausaste on yleensä 1:1. Valuutta- ja hyödykesuojauksissa konserni käyttää suojausta, jossa suojausinstrumentin ja suojauskohteen keskeiset ehdot ovat yhteneväiset nimellisarvon ja ajoituksen osalta. Korkosuojausten kohdalla koronvaihtosopimuksen ja suojattavan velan korkoperuste vastaavat toisiaan. Koska suojausinstrumenttien ja suojattavien riskien keskeiset ehdot täsmäävät keskenään, suojausinstrumenttien odotetaan kumoavan ennakoituihin transaktioihin liittyvät muutokset.

Valuutta- ja hyödykesuojausten yhteydessä odotettavissa olevat mahdolliset tehottomuuden lähteet liittyvät pääasiassa ennustettuihin transaktioihin, jotka eivät toteudu odotetun määräisinä tai odotettuna ajankohtana. Korkosuojauksissa tuloslaskelmaan kirjattavaa tehottomuutta voivat aiheuttaa koron- ja valuutanvaihtosopimusten korkoerot tai suojausinstrumentin alkuperäinen käypä arvo suojauksen määrityshetkellä. Kaikille edellä mainituille suojauksille mahdollisiin tehottomuuden lähteisiin sisältyy myös mahdollinen luottoriskin vaikutus, joka hallitsee määritellyn suojaussuhteen suojausinstrumentista ja suojauskohteesta syntyviä käyvän arvon muutoksia.

Rahavirran suojaukset

Valuuttojen rahavirtasuojauksissa käytetyt johdannaiset ovat pääasiassa termiinisopimuksia ja optioita. Hyödykkeiden ja korkojen rahavirtasuojauksissa käytetään pääasiassa vaihtosopimuksia. Hyödykesuojauksissa konserni voi käyttää myös riskikomponenttien suojausta suojatakseen ennakoituja maakaasuostoja. Nämä ostot luovat maakaasun hintariskin, joka koostuu hiili- ja raakaöljyriskikomponenteista, joita voidaan suojata API2 hiileen ja Dated Brent raakaöljyyn liitetyillä vaihtosopimuksilla, joiden odotetaan kumoavan kokonaisuudessaan suojattujen riskikomponenttien markkina-arvon muutokset. Molemmat riskikomponentit ovat erikseen tunnistettavia ja luotettavasti mitattavissa, koska hinnoittelukaava on eritelty maakaasun ostosopimuksessa.

Vuonna 2020 konserni solmi uusia koronvaihtosopimuksia yhteensä 1 250 milj. Ruotsin kruunun nimellisarvon edestä. Koronvaihtosopimukset on määritelty uuden, Ruotsin kruunuissa liikkeellelasketun vaihtuvakorkoisen vihreän joukkovelkakirjalainan (Green bond) ja siihen liittyvän korotuksen rahavirtaa suojaaviksi instrumenteiksi. Kyseinen joukkovelkakirjalaina ja siihen liittyvä korotus erääntyvät vuonna 2025. Vuonna 2019 konserni solmi uusia koronvaihtosopimuksia yhteensä 4 000 milj. Ruotsin kruunun nimellisarvon edestä. Koronvaihtosopimukset on määritelty Ruotsin kruunuissa liikkeellelaskettujen vaihtuvakorkoisten vihreiden joukkovelkakirjalainojen (Green bond) rahavirran suojauksiksi. Kyseiset joukkovelkakirjalainat erääntyvät vuosina 2021, 2024 ja 2026.

Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa suojausrahastossa sellaisista johdannaisista, jotka on määritelty rahavirran suojauksiksi, täyttävät suojauslaskennan soveltamisedellytykset ja ovat tehokkaita. Oman pääoman muutokset käsitellään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Valuuttatermiineissä sekä spot-osuus että korko-osuus sisältyvät määriteltyyn suojaukseen. Valuuttaoptioiden osalta option aika-arvo jätetään määritellyn suojauksen ulkopuolelle ja vain option perusarvo määritellään suojausinstrumentiksi. Muutokset option aika-arvossa kirjataan suojausten kustannus -rahastoon muihin laajan tuloksen eriin. Omaan pääomaan kirjatun johdannaisen kertyneet voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sen tilikauden tuotoksi tai kuluksi, jonka aikana suojauksen kohde vaikuttaa tuloslaskelmaan. Rahavirtojen suojauksiin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan arviolta 1–3 vuoden kuluessa. Pisin suojaussopimus erääntyy vuonna 2027 (2027). Suurimman osan sopimuksista odotetaan kuitenkin erääntyvän vuoden 2021 aikana.

Suojauslaskennan alaisten valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja suojaavien johdannaisten toteutuneet tulokset kirjataan oikaisuiksi liikevaihtoon tai materiaaleihin ja palveluihin, riippuen perustana olevan suojauskohteen luonteesta. Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien kirjaamiseen johtavat tulevien liiketoimien valuuttariskisuojausten voitot ja tappiot, jotka esitetään oman pääoman rahavirran suojausrahastossa muissa laajan tuloksen erissä, siirretään rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän alkuperäiseen hankintamenoon kirjaamishetkellä. Konserni voi suojata valuuttamääräisten ulkoisten tai sisäisten ostojen ulkomaanvaluuttariskiä, missä ulkomaanvaluutassa ostettu suojattava kohde vaikuttaa varaston arvoon paikallisessa valuutassa. Tällöin suojausinstrumentista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan alun perin oikaisuna raaka-ainevarastoon ja siirretään myöhemmin valmiiden tuotteiden varastoon niin, että ne kirjataan lopulta tuloslaskelmaan sillä hetkellä, kun suojattu erä myydään ulkoiselle asiakkaalle. Pitkäaikaisten varojen osalta siirretyt määrät kirjataan lopulta tuloslaskelmaan poistoina kyseisten rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, lopetetaan, tai käytetään, tai se ei enää täytä IFRS 9:n mukaisia suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, oman pääoman kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan ja ne käsitellään kirjanpidossa tuottoina tai kuluina, kun sitoumus tai ennakoitu liiketoimi lopulta kirjataan tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, kirjataan omassa pääomassa raportoidut kertyneet voitot tai tappiot kuitenkin välittömästi tilikauden tuloslaskelmaan.

Käyvän arvon suojaukset

Käyvän arvon suojauksissa konserni käyttää joko johdannaisia tai lainoja suojausinstrumentteina hallitakseen suojauskohteen käypään arvoon liittyvää riskiä. Suojaavista instrumenteista aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan suojattavien varojen tai velkojen käyvän arvon muutosta vastaan sellaisista instrumenteista, jotka on määritelty käyvän arvon suojauksiksi ja jotka täyttävät suojauslaskennan soveltamisedellytykset ja ovat erittäin tehokkaita.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksissa konserni käyttää joko johdannaisia tai valuuttamääräisiä lainoja tähän tarkoitukseen. Jos suojausinstrumentti on johdannainen, suojauksen tehokkaan osan voitto tai tappio esitetään oman pääoman muuntoeroissa, kuten konsernin laajassa tuloslaskelmassa on esitetty. Tehottoman osan voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Muuntoerot, jotka liittyvät ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta suojaaviin valuuttamääräisiin lainoihin, kirjataan myös omaan pääomaan muuntoeroihin, ja tehoton osa kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Muuntoeroihin kirjatut voitot ja tappiot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan hetkenä, jolloin suojauksen kohteena oleva nettosijoitus myydään.

Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä

Vaikka tietyt johdannaissopimukset täyttävätkin konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, ne eivät täytä IFRS 9:n kaikkia suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Tällaisten suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman kautta käypään arvoon. Suojauslaskentaan kuulumattomien johdannaisten, jotka suojaavat operatiivisten saamisten ja velkojen nettomääräistä valuuttariskiä, käyvän arvon muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin operatiiviseen liiketulokseen. Muiden suojauslaskentaan kuulumattomien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.

Johdannaisten arvostus

Johdannaissopimukset arvostetaan taseessa käypään arvoon. Se määritellään arvoksi, jolla instrumentti voitaisiin vaihtaa markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa transaktiossa. Näiden instrumenttien käyvät arvot määritetään seuraavasti:

• Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseja.
• Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinakursseja. • Hyödykejohdannaisten käyvät arvot lasketaan kauppapaikkojen markkinanoteerausten tai muiden luotettavien
• markkinalähteiden perusteella.
• Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan diskontatun rahavirran menetelmällä.

• Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan diskontatun rahavirran menetelmällä niin, että arvostusmalliin sisältyvät myös nimellisarvojen vaihdot.

Tuloslaskelmaan sisältyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot ilman suojauksia

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Liiketoiminnan muut tuotot1	-19	12
Liiketoiminnan muut kulut2	9	-10
Korolliset lainat, rahavarat ja vuokrasopimusvelat	-22	-6
Yhteensä	-32	-3

1 2019 luvut esitetty liikevaihdossa, vertailutietoja ei ole oikaistu. 2 2019 luvut esitetty materiaaleissa ja palveluissa, vertailutietoja ei ole oikaistu.

Suojausten voitot ja tappiot operatiivisessa liiketuloksessa

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Rahavirran suojaukset
Valuuttasuojaukset	-2	-83
Hyödykesuojaukset	-23	12
Yhteensä	-24	-71
Oikaisut liikevaihtoon	-1	-79
Oikaisut materiaaleihin ja palveluihin	-23	8
Muista laajan tuloksen eristä realisoituneet tuloslaskelmaan kirjattavat erät	-24	-71
Tehottomat valuuttasuojaukset	0	-3
Tehottomat hyödykesuojaukset	-1	0
Nettotappiot rahavirran suojauksesta	-25	-74
Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä
Nettomyyntisaamisten suojaukset	10	-17
Nettovoitot/-tappiot suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä	10	-17
Nettotappiot suojauksista liiketuloksessa	-16	-91

Vuonna 2020 joidenkin ennakoitujen tulevien transaktioiden ei enää odotettu toteutuvan, minkä vuoksi suojauslaskenta keskeytettiin kyseisten transaktioiden osalta. Tästä kirjattiin 1 (3) milj. euron tappio konsernin operatiiviseen liiketulokseen. Tappio on esitetty edellä olevassa taulukossa tehottomana rahavirran suojauksena.

Suojausten voitot ja tappiot rahoituserissä

31.12. päättyvä tilikausi
2020	2019
2	0
2	-1
14	0
14	0
16	-1

Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot

				31.12.
Milj. euroa	Nimellis arvot	Positiiviset käyvät arvot	Negatiiviset käyvät arvot	Käyvät arvot, netto	Nimellis arvot	Positiiviset käyvät arvot	Negatiiviset käyvät arvot	Käyvät arvot, netto
		2020				2019
Valuuttajohdannaiset
Termiinit: Operatiivisen rahavirran suojaukset	1 041	40	-2	37	759	6	-9	-4
Optiot: Operatiivisen rahavirran suojaukset	645	14	-1	13	1 458	9	-8	1
Rahavirran suojaukset yhteensä	1 686	53	-3	50	2 217	15	-17	-2
Termiinit: Myynti- ja lainasaamisten suojaukset	436	6	-1	4	414	3	-1	3
Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä yhteensä	436	6	-1	4	414	3	-1	3
Valuuttajohdannaiset yhteensä	2 122	59	-5	54	2 631	18	-18	0
Hyödykejohdannaiset Sähkön vaihtosopimukset: Kustannusten suojaukset	42	8	-4	3	63	1	-5	-4
Öljyn vaihtosopimukset: Kustannusten suojaukset	10	1	-1	0	14	1	0	1
Hiilen vaihtosopimukset: Kustannusten suojaukset	0	0	0	0	3	0	0	0
Rahavirran suojaukset yhteensä	52	8	-5	3	80	2	-5	-3
Hyödykejohdannaiset yhteensä	52	8	-5	3	80	2	-5	-3
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset: Rahoituskulujen suojaukset	694	0	-17	-17	563	0	-12	-11
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset: Rahoituskulujen suojaukset	200	0	-6	-6	200	0	-15	-15
Rahavirran suojaukset yhteensä	894	0	-23	-23	763	0	-27	-27
Korkojohdannaiset yhteensä	894	0	-23	-23	763	0	-27	-27
Rahavirran suojaukset yhteensä	2 631	62	-32	30	3 060	18	-49	-32
Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä yhteensä	436	6	-1	4	414	3	-1	3
Johdannaiset yhteensä	3 068	67	-33	34	3 474	21	-50	-29

Johdannaisten positiiviset ja negatiiviset käyvät arvot esitetään pitkä- ja lyhytaikaisissa korollisissa saamisissa ja korollisissa veloissa. Taulukossa esitetyt käyvät arvot sisältävät kertyneet korot ja optiopreemiot.

Suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset vuonna 2020

Milj. euroa	Muutos suojauskohteen arvossa suojauksen tehokkuuden määrittämiseksi	Muutos voimassa olevien suojausinstrumenttien arvossa	Tehottomuus
Valuuttariski - Termiini- ja optiosopimukset (ilman optioiden aika arvoa)	-51	51	0
Valuuttariski - Nettosijoitusten suojaukset	-23	23	0
Hyödykkeiden hintariski - Hyödykkeiden vaihtosopimukset1	17	-18	-1
Korkoriski - Koronvaihtosopimukset	6	-6	0
Korko- ja valuuttariski - Koron- ja valuutanvaihtosopimukset2	-7	9	2

¹Tehottomuus kirjattu operatiiviseen liiketulokseen.

²Tehottomuus kirjattu rahoituseriin.

Suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset vuonna 2019

Milj. euroa	Muutos suojauskohteen arvossa suojauksen tehokkuuden määrittämiseksi	Muutos voimassa olevien suojausinstrumenttien arvossa	Tehottomuus
Valuuttariski - Termiini- ja optiosopimukset (ilman optioiden aika arvoa)1	64	-67	-3
Valuuttariski - Nettosijoitusten suojaukset	6	-6	0
Hyödykkeiden hintariski - Hyödykkeiden vaihtosopimukset	23	-23	0
Korkoriski - Koronvaihtosopimukset	4	-4	0
Korko- ja valuuttariskit - Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	-1	1	0

¹Tehottomuus kirjattu operatiiviseen liiketulokseen.

Rahavirran suojausrahaston ja nettosijoitusten suojausten jaottelu omassa pääomassa 2020

Milj. euroa	1.1.2020	Muihin laajan tuloksen eriin/ kertyneisiin muuntoeroihin kirjatut käyvän arvon muutokset	Siirretty muista laajan tuloksen eristä tuloslaskelmaan	Verovaikutus	31.12.2020
Valuuttariski - Operatiivisen rahavirran suojaus	-2	50	2	-10	39
Hyödykkeiden hintariski - Hyödykkeiden vaihtosopimukset	-2	-17	24	-2	3
Korkoriski - Koronvaihtosopimukset	-8	-6	0	1	-13
Korko- ja valuuttariskit - Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	-11	9	-7	0	-9
Suojausten kustannus -rahasto	1	0	0	0	0
Rahavirran suojausrahasto muissa laajan tuloksen erissä yhteensä	-22	35	18	-11	20
Valuuttariski - Nettosijoitusten suojaukset	12	23	0	-5	30
Nettosijoitusten suojaukset kertyneissä muuntoeroissa yhteensä	12	23	0	-5	30
Suojausrahastot yhteensä	-10	58	18	-15	51

Rahavirran suojausrahaston ja nettosijoitusten suojausten jaottelu omassa pääomassa 2019

Milj. euroa	1.1.2019	Muihin laajan tuloksen eriin/ kertyneisiin muuntoeroihin kirjatut käyvän arvon muutokset	Siirretty muista laajan tuloksen eristä tuloslaskelmaan	Verovaikutus	31.12.2019
Valuuttariski - Operatiivisen rahavirran suojaus	-17	-67	86	-4	-2
Hyödykkeiden hintariski - Hyödykkeiden vaihtosopimukset	25	-23	-12	9	-2
Korkoriski - Koronvaihtosopimukset	-5	-4	0	1	-8
Korko- ja valuuttariskit - Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	-10	1	1	-3	-11
Suojausten kustannus -rahasto	-2	3	0	-1	1
Rahavirran suojausrahasto muissa laajan tuloksen erissä yhteensä	-9	-90	75	1	-22
Valuuttariski - Nettosijoitusten suojaukset	20	-6	-4	1	12
Nettosijoitusten suojaukset kertyneissä muuntoeroissa yhteensä	20	-6	-4	1	12
Suojausrahastot yhteensä	11	-96	72	3	-10

Toimeenpantaviin yleisiin nettoutussopimuksiin sidottujen instrumenttien nettoutuksen taloudellinen vaikutus vuonna 2020

		Eriä ei ole netotettu taseessa
Milj. euroa	Taseeseen merkittyjen rahoitus instrumenttien bruttomäärä	Yleisten nettoutussopimusten alaisiin määriin liittyvät velat (-) ja varat (+)	Saadut (-) ja annetut (+) vakuudet	Nettoriski
Johdannaisvarat	67	-25	0	42
Johdannaisvelat	-33	25	0	-8

Toimeenpantaviin yleisiin nettoutussopimuksiin sidottujen instrumenttien nettoutuksen taloudellinen vaikutus vuonna 2019

		Eriä ei ole netotettu taseessa
Milj. euroa	Taseeseen merkittyjen rahoitus instrumenttien bruttomäärä	Yleisten nettoutussopimusten alaisiin määriin liittyvät velat (-) ja varat (+)	Saadut (-) ja annetut (+) vakuudet	Nettoriski
Johdannaisvarat	21	-14	0	7
Johdannaisvelat	-50	14	0	-36

Konsernin kunkin vastapuolen kanssa solmimiin johdannaissopimuksiin sovelletaan yleisiä nettoutussopimuksia. Epätodennäköisen luottotapahtuman, kuten maksun laiminlyönnin sattuessa, kaikki sopimukseen perustuvat voimassa olevat transaktiot puretaan, ja ainoastaan yksi nettomääräinen summa erääntyy maksettavaksi kaikkien transaktioiden osalta kullekin vastapuolelle. Sopimuksiin perustuvat johdannaiset eivät täytä kriteerejä erien toisistaan vähentämiselle taseessa, koska netotus on mahdollista ainoastaan tiettyjen edellä kuvattujen tapahtumien toteutuessa tulevaisuudessa.

Liite 28. Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus

Laadintaperiaatteet

Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja altistuu siten valuuttakurssien vaihteluille, jotka liittyvät sijoituksiin euroalueen ulkopuolisissa tytäryhtiöissä, yhteisissä toiminnoissa sekä osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Euroalueen ulkopuolella sijaitseviin tytäryhtiöihin, yhteisiin toimintoihin sekä osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehtyjen nettomääräisten sijoitusten muuntoerot ja näitä sijoituksia tehokkaasti suojaavien rahoitusinstrumenttien arvostukset kirjataan suoraan kertyneisiin muuntoeroihin omassa pääomassa. Muuntoeromuutokset (mukaan lukien niihin liittyvät suojaukset) esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa.

Yritysmyyntien tai lopettamisten (likvidaatio) yhteydessä kertyneet muuntoerot sisällytetään myyntivoittoon tai -tappioon. Kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan liiketoimintayksikön myynnin tai lopettamisen yhteydessä.

Konserni pyrkii minimoimaan muuntoriskin rahoittamalla investoinnit paikallisella valuutalla, mikäli se on mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa. Jos varojen ja velkojen sovittaminen yhteen samassa valuutassa ei ole mahdollista, jäljelle jäävältä muuntoriskiltä voidaan suojautua. Kaikkien suojauksessa käytettävien rahoitusvelkojen ja suojausinstrumenttien voitot ja tappiot verojen jälkeen esitetään kertyneissä muuntoeroissa vastaavien nettoinvestointien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin johtuvia kurssieroja vastaan. Konserni sisällyttää tiettyjä konsernin sisäisiä lainoja nettosijoituksen laskentaan IAS 21-standardin mukaisesti.

Kertyneet muuntoerot - muutos

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
1.1.
Kertyneet muuntoerot nettosijoituksissa	-148	-355
Nettosijoitusten suojaukset ja lainat	18	27
Suojauksiin ja lainoihin liittyvä tulovero	-6	-7
Kertyneet muuntoerot omassa pääomassa, netto	-136	-335
Kertyneiden muuntoerojen muutokset, muut laajan tuloksen erät
Avaavan taseen oikaisu	-157	7
Tuloslaskelman ja taseen välinen muuntoero	18	13
Tuloslaskelman kautta puretut muuntoerot	0	182
Muuntoerojen muut muutokset	-4	5
Nettosijoitusten suojaukset ja lainat	16	-9
Suojauksiin ja lainoihin liittyvä tulovero	-4	1
Kertyneiden muuntoerojen muutokset, muut laajan tuloksen erät	-131	198
31.12.
Kertyneet muuntoerot nettosijoituksissa	-292	-148
Nettosijoitusten suojaukset ja lainat	34	18
Suojauksiin ja lainoihin liittyvä tulovero	-10	-6
Kertyneet muuntoerot omassa pääomassa, netto	-267	-136

Kertyneiden muuntoerojen tuloutuksista kirjattiin 0 (182) milj. euron tappio vuoden 2020 tuloslaskelmaan. 2019 tappiosta 171 milj. euroa liittyi Bergvik Skog AB:n uudelleenjärjestelyyn Ruotsissa.

Kertyneet muuntoerot - tase

	31.12.
	Kertyneet muuntoerot			Nettosijoitusten suojaukset ja lainat	Kertyneet muuntoerot taseessa, netto
Milj. euroa	2020	2019	2020	2019	2020	2019
Brasilia	-299	-209		0	-299	-209
Kiina	74	73	-6	0	67	73
Tšekki	29	33	-9	-9	20	24
Puola	-49	-24	17	17	-32	-7
Venäjä	-91	-55		0	-91	-55
Ruotsi	6	-128	47	47	52	-82
Uruguay (USD)	43	158	-14	-37	29	122
Yhdysvallat	-1	6		0	-1	6
Muut	-4	-1		0	-4	-1
Kertyneet muuntoerot ennen veroja	-292	-148	34	18	-258	-130
Verot			-10	-6	-10	-6
Kertyneet muuntoerot omassa pääomassa, netto	-292	-148	25	12	-267	-136

Vuoden 2020 muuntoeromuutokset koskivat pääasiassa Ruotsin kruunua, jonka voitto oli 134 (158) milj. euroa, Yhdysvaltain dollaria, jonka tappio oli 122 (voitto 25) milj. euroa, Venäjän Ruplaa, jonka tappio oli 35 (voitto 15) milj. euroa, Puolan Zlotya, jonka tappio oli 25 (voitto 4) milj. euroa ja Brasilian Realia, jonka tappio oli 90 (5) milj. euroa.

Kertyneihin muuntoeroihin sisältyvien suojausvoittojen nettosumma kauden aikana oli 13 (tappio 8) milj. euroa. Joulukuussa 2020 voitto nettosijoitusten suojauksista ja lainoista yhteensä oli 25 (12) milj. euroa.

Suojausinstrumentit ja realisoitumattomat suojaustappiot

			31.12.
	Nimellisarvo (valuutta)		Nimellisarvo (euroa)			Realisoitumattomat tappiot (euroa)
Milj. euroa	2020	2019	2020	2019	2020	2019
Korolliset lainat
USD-alue	300	300	244	267	-11	-25
Suojaukset yhteensä			244	267	-11	-25

Konserni suojaa tällä hetkellä oman pääoman ehtoiset sijoituksensa vain Yhdysvaltain dollarin kurssivaihtelulta, joka liittyy Uruguayssa sijaitsevaan yhteiseen toimintoon ja sen toimintavaluuttaan.

Nettosijoitusten lainat

31.12.2020 nettosijoitusten lainoilla oli 5 (0) milj. euron vaikutus kertyneisiin muuntoeroihin omassa pääomassa.

Liite 29. Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat

Laadintaperiaatteet

Takaukset

Takaukset, jotka on solmittu rahoituslaitosten ja muiden kanssa, velvoittavat konsernin maksamaan velallisen mahdollisen laiminlyönnin. Takaukset sisältävät taseen ulkopuolisen luottoriskin, joka vastaa määrältään sitä tappiota, joka tulisi kirjattavaksi raportointipäivänä, mikäli osapuolet eivät täyttäisi sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriski vastaa sopimusmääriä olettaen, ettei niitä ole täysin maksettu ja ettei niitä saada perittyä muilta osapuolilta.

Vastuusitoumukset

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinnitykset	0	2
Muut vastuut	14	3
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut vakuudet
Takaukset	2	4
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	6	6
Muut vastuut	36	13
Yhteensä	58	28
Kiinnitykset	0	2
Takaukset	8	10
Muut vastuut	50	17
Yhteensä	58	28

Vuonna 2020 konsernin vastuut olivat yhteensä 58 (28) milj. euroa. Lisäksi emoyhtiö Stora Enso Oyj on toiminut takaajana useissa tytäryhtiöidensä ja yhteisten toimintojen vastuissa. Nämä vastuut olivat arvoltaan enintään 1 219 (1 508) milj. euroa 31.12.2020.

Investointisitoumukset

		31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Yhteensä	207	223

Taseeseen kirjaamattomat investointisitoumukset sisältävät konsernin osuuden yhteisten toimintojen suorista investointisopimuksista. Investointeihin liittyvät sitoumukset liittyvät pääasiassa Oulun tehtaan muuntamiseen ja muihin keskeneräisiin hankkeisiin Imatran tehtaalla Suomessa ja Zdirecin sahalla Tšekin tasavallassa.

Ehdolliset velat

Stora Enso on tehnyt merkittäviä uudelleenjärjestelyjä viime vuosina. Toimenpiteisiin on kuulunut liiketoimintojen ja tuotantoyksiköiden myyntejä sekä tehtaiden sulkemisia. Tapahtumiin liittyy riski mahdollisista ympäristö- tai muista velvoitteista, joiden olemassaololle saadaan vahvistus vasta, jos yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole täysin konsernin hallittavissa, toteutuu tai ei toteudu. Varaus on tehty velvollisuuksille, joihin liittyvä summa voidaan arvioida luotettavasti ja johon liittyvän tulevan kulun katsotaan olevan vähintään todennäköinen.

Stora Ensolle on myönnetty erilaisia investointitukia. Yhtiö on tehnyt joitakin investointisitoumuksia eri maissa, kuten Suomessa, Kiinassa ja Ruotsissa. Mikäli suunnitelmien ehdot, joihin on sitouduttu, eivät täyty, paikalliset viranomaiset voivat käyttää hallinnollisia keinoja ja vaatia aiemmin myönnettyjä investointitukia takaisin tai määrätä seuraamuksia Stora Ensolle. Tällaisen prosessin lopputuloksella saattaisi olla negatiivinen vaikutus Stora Enson tulokseen.

Stora Enso on osallisena tietyissä oikeudenkäyntimenettelyissä, jotka ovat syntyneet tavanomaisessa liiketoiminnassa ja jotka sisältävät lähinnä kauppaoikeudellisia vaateita. Yrityksen johto ei usko, että näillä menettelyillä kokonaisuutena ennen mahdollisia vakuutuskorvauksia olisi merkittäviä vaikutuksia yrityksen taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen.

Oikeudenkäynnit Latinalaisessa Amerikassa

Veracel

Stora Enso ilmoitti 11.7.2008 liittovaltion tuomarin Brasiliassa antamasta päätöksestä, jonka mukaan Bahian osavaltion Veracelin toiminnalle myöntämät luvat eivät olleet päteviä. Tuomari myös määräsi Veracelin ryhtymään tiettyihin toimenpiteisiin, kuten luonnonmetsän istuttamiseen osaan Veracelin puuviljelmistä. Lisäksi yhtiölle määrättiin mahdollinen, päätöshetkellä 20 milj. Brasilian realin (3 milj. euron) sakko. Veracel kyseenalaistaa päätöksen ja on tehnyt siitä valituksen. Veracel toimii täysin kaikkien Brasilian lakien mukaisesti ja on saanut asiaankuuluvilta viranomaisilta kaikki tarvittavat ympäristö- ja liiketoimintaluvat teollisuustoiminnoille ja puuviljelmille. Marraskuussa 2008 tuomioistuin lykkäsi päätöksen täytäntöönpanoa. Veracel ja Stora Enso eivät ole tehneet kirjanpidollisia varauksia metsänistutusten tai mahdollisen sakon vuoksi.

Veroviranomaisen näkemyksen mukaan Veracel ei ole oikeutettu hyvityksiin osasta raaka-aineiden ja palveluiden hankintojen yhteydessä vuodesta 2006 vuoteen 2016 suoritetuista PIS (Social Integration Program) ja COFINS (Contribution for the Financing of Social Security) -veroista. Stora Enson ja Veracelin mielestä jäljellä olevat väitteet ovat perusteettomia, eikä Stora Enson tai Veracelin kirjanpitoon ole tehty asiaan liittyen kirjanpidollisia varauksia. Riita-asia on yhä vireillä tilinpäätöspäivänä. Stora Enson osuus jäljellä olevista, Veracelia koskevista vaateista, on 40 miljoonaa Brasilian realia (6 milj. euroa). Näkymät vaateen osalta ovat aiempia vuosia positiivisemmat. Raportointi vaateesta loppuu.

Liite 30. Konserniyhtiöt

Konsernin omistusosuus, % Konsernin omistusosuus, %

Tytäryhtiöt	Maa	2020	2019
A/O Ladenso	Venäjä	100,00	100,00
AB Stabergsvikens tomter	Ruotsi	100,00	100,00
Anjala Fiber & Energy Oy	Suomi	100,00	100,00
AO Stora Enso	Venäjä	100,00	100,00
AS Stora Enso Latvija	Latvia	100,00	100,00
Bergnät 1 AB	Ruotsi	100,00	100,00
Bergnät 2 AB	Ruotsi	100,00	100,00
Box Inc AB	Ruotsi	100,00	100,00
Cellutech AB	Ruotsi	100,00	100,00
Centrum Dystrybucji i Obróbki Drewna Sp. z.o.o.	Puola	100,00	100,00
Changzhou Stora Enso Packaging Technology Co. Ltd.	Kiina	100,00	100,00
DanFiber A/S	Tanska	51,00	51,00
Dongguan Stora Enso Inpac Packaging Co. Ltd.	Kiina	100,00	100,00
Efora Oy	Suomi	100,00	100,00
Enso Alueverkko Oy	Suomi	100,00	100,00
Euro - Timber, spol. s.r.o.	Slovakia	100,00	100,00
FPB Holding GmbH & Co. KG	Saksa	99,98	99,97
Guangxi Stora Enso Forestry Co. Ltd.	Kiina	89,50	89,50
Herman Andersson Oy	Suomi	100,00	100,00
HESPOL Sp. z.o.o.	Puola	100,00	100,00
Hälsingeskogen vind AB	Ruotsi	100,00	0,00
Jiashan Stora Enso Inpac Packaging Co. Ltd.	Kiina	100,00	100,00
Lumipaper Ltd	Iso-Britannia	100,00	100,00
Lumipaper NV	Belgia	100,00	100,00
Mena Wood Oy Ltd	Suomi	100,00	100,00
Merivienti Oy	Suomi	0,00	100,00
OAO Olonetsles	Venäjä	99,48	96,88
OOO Setles	Venäjä	100,00	100,00
OOO Setnovo	Venäjä	100,00	100,00
OOO Stora Enso Forest West	Venäjä	100,00	100,00
OOO Stora Enso Packaging BB	Venäjä	100,00	100,00
OOO Stora Transport	Venäjä	100,00	100,00
OOO Terminal	Venäjä	100,00	100,00
Primaskog 1 AB	Ruotsi	100,00	0,00
Primaskog 2 AB	Ruotsi	100,00	0,00
Primaskog 3 AB	Ruotsi	100,00	0,00
Primaskog 4 AB	Ruotsi	100,00	0,00
Primaskog 5 AB	Ruotsi	100,00	0,00
Primaskog 6 AB	Ruotsi	100,00	0,00
Primaskog 7 AB	Ruotsi	100,00	0,00
Primaskog 8 AB	Ruotsi	100,00	0,00
Primaskog 9 AB	Ruotsi	100,00	0,00
Skogsutveckling Syd AB	Ruotsi	66,67	66,67
Stora Enso China Packaging (HK) Co., Limited	Hong Kong	100,00	100,00
Stora Enso (Guangxi) Forestry Company Ltd.	Kiina	80,08	80,08
Stora Enso (Guangxi) Packaging Company Ltd.	Kiina	80,08	80,08
Stora Enso (HK) Ltd	Hong Kong	100,00	100,00
Stora Enso (Southern Africa) (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100,00	100,00
Stora Enso AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso Amsterdam B.V.	Alankomaat	100,00	100,00
Stora Enso Arapoti Holding Florestal S.A.	Brasilia	100,00	100,00
Stora Enso Australia Pty Ltd	Australia	100,00	100,00
Stora Enso Austria GmbH	Itävalta	100,00	100,00
Stora Enso Belgium NV	Belgia	100,00	100,00
Stora Enso Bergskog 1 AB	Ruotsi	100,00	0,00
Stora Enso Bergskog 2 AB	Ruotsi	100,00	0,00
Stora Enso Bioenergi AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso Bois SAS	Ranska	100,00	100,00
Stora Enso Brasil Ltda	Brasilia	100,00	100,00
Stora Enso China Co., Ltd	Kiina	100,00	100,00
Stora Enso China Holdings AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso Corbehem SAS	Ranska	100,00	100,00
Stora Enso Danmark A/S	Tanska	100,00	100,00
Stora Enso Eesti AS	Viro	100,00	100,00
Stora Enso Espana S.A.U	Espanja	100,00	100,00
Stora Enso Fors AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso France SAS	Ranska	100,00	100,00

Stora Enso Germany GmbH	Saksa	100,00	100,00
Stora Enso Holding France SAS	Ranska	100,00	100,00
Stora Enso Holdings UK Ltd	Iso-Britannia	100,00	100,00
Stora Enso Ingerois Oy	Suomi	100,00	100,00
Stora Enso Inpac Corrugated Packaging (Hebei) Company
Limited	Kiina	100,00	100,00
Stora Enso Inpac Hebei Protective Packaging Co., Ltd.	Kiina	100,00	100,00
Stora Enso Inpac Packaging Co. Ltd	Kiina	100,00	100,00
Stora Enso International Oy	Suomi	100,00	100,00
Stora Enso Italia Srl	Italia	100,00	100,00
Stora Enso Japan K.K.	Japani	100,00	100,00
Stora Enso Kabel GmbH	Saksa	99,98	99,97
Stora Enso Langerbrugge NV	Belgia	100,00	100,00
Stora Enso Lao Co. Ltd	Laos	100,00	100,00
Stora Enso Laos Plantation AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso LLC	Ukraina	100,00	100,00
Stora Enso Maxau GmbH	Saksa	100,00	100,00
Stora Enso Mexico S.A.	Mexico	100,00	100,00
Stora Enso Middle East DMCC	Yhdistyneet	100,00	100,00
	Arabiemiirikunnat
Stora Enso Narew Sp.z.o.o.	Puola	100,00	100,00
Stora Enso North American Sales, Inc.	Yhdysvallat	100,00	100,00
Stora Enso Oulu Holding Oy	Suomi	100,00	0,00
Stora Enso Oulu Oy	Suomi	100,00	100,00
Stora Enso Packagent Oy	Suomi	0,00	100,00
Stora Enso Packaging AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso Packaging AS	Viro	100,00	100,00
Stora Enso Packaging Oy	Suomi	100,00	100,00
Stora Enso Packaging SIA	Latvia	100,00	100,00
Stora Enso Packaging UAB	Liettua	100,00	100,00
Stora Enso Paper AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso Paper France SAS	Ranska	100,00	100,00
Stora Enso Paper GmbH	Saksa	100,00	100,00
Stora Enso Paper Oy	Suomi	100,00	100,00
Stora Enso Paper UK Ltd	Iso-Britannia	100,00	100,00
Stora Enso Pension Trust Ltd.	Iso-Britannia	100,00	100,00
Stora Enso Plantor AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso Poland S.A.	Puola	100,00	100,00
Stora Enso Polska Sp.z.o.o.	Puola	100,00	100,00
Stora Enso Portugal Lda	Portugali	100,00	100,00
Stora Enso Praha s.r.o.	Tsekki	100,00	100,00
Stora Enso Publication Papers Oy Ltd	Suomi	100,00	100,00
Stora Enso Pulp AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso Pulp and Paper Asia AB	Ruotsi	94,21	94,21
Stora Enso Sachsen GmbH	Saksa	100,00	100,00
Stora Enso Skog AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso Skog AS	Norja	100,00	100,00
Stora Enso Skog och Mark AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso South East Asia Pte Ltd	Singapore	100,00	100,00
Stora Enso Timber AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso Timber Deutschland GmbH	Saksa	0,00	100,00
Stora Enso Timber DIY Products B.V.	Alankomaat	100,00	100,00
Stora Enso Treasury Stockholm AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso UK Limited	Iso-Britannia	100,00	100,00
Stora Enso US Inc.	Yhdysvallat	100,00	0,00
Stora Enso Veitsiluoto Oy			100,00
Stora Enso Verwaltungs GmbH	Suomi	100,00
Stora Enso Wood Products d.o.o. Koper	Saksa	100,00	100,00
	Slovenia	100,00	100,00
Stora Enso Wood Products GmbH	Itävalta	100,00	100,00
Stora Enso Wood Products Japan K.K.	Japani	100,00	100,00
Stora Enso Wood Products Oy Ltd	Suomi	100,00	100,00
Stora Enso Wood Products Planá s.r.o.	Tsekki	100,00	100,00
Stora Enso Wood Products Sp.z.o.o.	Puola	100,00	100,00
Stora Enso Wood Products Zdirec s.r.o.	Tsekki	100,00	100,00
Stora Enso WP Bad St. Leonhard GmbH	Itävalta	100,00	100,00
Stora Enso WP HV s.r.o.	Tsekki	100,00	100,00
Stora Kopparbergs Bergslags AB	Ruotsi	100,00	100,00
Sydved AB	Ruotsi	66,67	66,67
UAB Stora Enso Lietuva	Liettua	100,00	100,00
Virdia B2X, LLC	Yhdysvallat	100,00	100,00
Virdia LLC Virdia Ltd	Yhdysvallat Israel	100,00 100,00	100,00 100,00

VLAR Papier NV	Belgia	100,00	100,00
			Konsernin omistusosuus, % Konsernin omistusosuus, %
Osakkuusyhtiöt	Maa	2020	2019
Arauco Florestal Arapoti S.A.	Brasilia	20,00	20,00
Bergvik Skog AB	Ruotsi	49,79	49,79
Encore Ympäristöpalvelut Oy	Suomi	30,41	30,41
Honkalahden Teollisuuslaituri Oy	Suomi	50,00	50,00
Kemi Shipping Oy	Suomi	50,00	50,00
Kemira Cell Sp.z.o.o.	Puola	45,00	45,00
Metsäteho Oy	Suomi	23,95	23,95
Oy Keskuslaboratorio - Centrallaboratorium Ab	Suomi	32,24	32,24
Perkaus Oy	Suomi	33,33	33,33
Pressretur AB	Ruotsi	33,33	33,33
Puhoksen Satama Oy	Suomi	50,00	50,00
SELF Logistika SIA	Latvia	50,00	50,00
Steveco Oy	Suomi	34,39	34,39
Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy	Suomi	40,09	40,09
SweTree Technologies AB	Ruotsi	23,83	29,93
Tornator Oyj	Suomi	41,00	41,00
Trätåg AB	Ruotsi	50,00	50,00
TreeToTextile AB	Ruotsi	25,75	25,00
ZMP GMBH	Itävalta	30,00	30,00
Österbergs Förpackningsmaskiner AB	Ruotsi	50,00	50,00

			Konsernin omistusosuus, % Konsernin omistusosuus, %
Muut yhtiöt	Maa	2020	2019
AMEXCI AB	Ruotsi	9,10	9,10
Arevo AB	Ruotsi	7,89	7,89
Clic Innovation Oy	Suomi	9,87	9,87
Combient AB	Ruotsi	5,40	5,40
East Office of Finnish Industries Oy	Suomi	4,00	4,00
Packages Limited	Pakistan	6,40	6,40
Pohjolan Voima Oy	Suomi	15,61	15,61
Radioskog AB	Ruotsi	10,00	10,00
RK Returkartong AB	Ruotsi	8,40	8,40
SSG Standard Solutions Group AB	Ruotsi	14,29	14,29
Sölvesborgs Stuveri & Hamn AB	Ruotsi	7,36	7,36
Union Developement Récup. Pap.	Ranska	10,70	10,70

			Konsernin omistusosuus, % Konsernin omistusosuus, %
Yhteiset toiminnot	Maa	2020	2019
Celulosa y Energia Punta Pereira S.A.	Uruguay	50,00	50,00
El Esparragal Asociación Agraria de Responsabilidad Limitada	Uruguay	50,00	50,00
Eufores S.A.	Uruguay	50,00	50,00
Forestal Cono Sur S.A.	Uruguay	50,00	50,00
Ongar S.A.	Uruguay	50,00	50,00
Stora Enso Uruguay S/A	Uruguay	50,00	50,00
Terminal Logística e Industrial M`Bopocuá S.A.	Uruguay	50,00	50,00
Veracel Celulose SA	Brasilia	50,00	50,00
Zona Franca Punta Pereira S.A.	Uruguay	50,00	50,00

Liite 31. Lähipiiriliiketoimet

Konsernin ja sen tytäryhtiöiden sekä yhteisten toimintojen väliset saldot ja liiketapahtumat on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä eikä niitä raportoida tässä liitteessä. Edellä mainitut ovat toistensa lähipiiriin kuuluvia osapuolia.

Konserni on luokitellut Solidium Oyj:n lähipiiriin kuuluvaksi. Se on kokonaan valtion omistama yritys, ja omisti 10,7 % Stora Enson osakkeista ja 27,3 % kaikista äänistä 31.12.2020. Konserni on soveltanut IAS 24:n kohdan 25 mukaista helpotusta olla ilmoittamatta lähipiiriliiketoimia ja avoimia saldoja siltä osin kuin kyseessä on julkiseen valtaan sidoksissa oleva yhteisö.

Konserni on luokitellut FAM AB:n lähipiiriin kuuluvaksi. FAM AB omisti 10,2 % Stora Enson osakkeista ja 27,3 % kaikista äänistä 31.12.2020.

Konsernin johdon avainhenkilöitä ovat johtoryhmän ja hallituksen jäsenet. Johdon avainhenkilöiden palkkiot on esitetty liitteessä 7 (Hallituksen ja johdon palkkiot).

Liiketoimissaan osakkuus- ja yhteisyritysten ja muiden lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa konserni toimii sellaisten kaupallisten ehtojen mukaisesti, jotka eivät ole suotuisampia kuin ne ehdot, joita tarjotaan muille kolmansille osapuolille, poikkeuksena Veracel. Stora Enso aikoo jatkaa liiketoimintaansa osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa edelleen vastaavasti. Lisätietoja on esitetty liitteessä 13 (Osakkuus- ja yhteisyritykset).

Konsernin tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot on esitetty liitteessä 30 (Konserniyhtiöt).

Keräyspaperi

Konserni omistaa määräysvallattoman osuuden useista paperinkeräysyrityksistä, joilta keräyspaperi hankitaan markkinahintaan.

Metsäomaisuus ja puunhankinta

Konserni omistaa 41,0 %:n osuuden Tornatorista, ja jäljelle jäävä 59,0 %:n osuus on suomalaisten institutionaalisten sijoittajien omistuksessa. Stora Ensolla on pitkäaikaisia hankintasopimuksia Tornator-konsernin kanssa, jolta se ostaa vuosittain noin 2 milj. kuutiometriä puuta markkinahintaan. Vuonna 2020 hankinnat olivat 2 (2) milj. kuutiometriä puuta, arvoltaan 73 (67) milj. euroa.

Konserni ostaa puuta markkinahinnoin Kopparfors Fastigheter AB:ltä, joka on Kopparsfors Skogar AB:n täysin omistama tytäryhtiö. Kopparfors Skogar AB on FAM AB:n sataprosenttisesti omistama yhtiö. Vuonna 2020 hankinnat kyseiseltä lähipiiriyhtiöltä olivat 21 (6) milj. euroa ja Stora Enson palvelumyynti samalle lähipiiriyhtiölle 0 (4) milj. euroa. Tilikauden päättyessä konsernilla oli 3 (1) milj. euroa avoimia ostovelkoja ja 0 (1) milj. euroa avoimia saamisia Kopparfors Skogar AB:n kanssa.

Huolinta

Konserni omistaa 34,4 %:n osuuden Steveco Oy:n osakkeista. Steveco Oy on suomalainen yritys, jonka toimialaan kuuluvat laivan lastaaminen ja lastin purkaminen. Stevecon muut osakkeenomistajat ovat UPM-Kymmene, Finnlines ja Ahlström Capital. Steveco myy laivauspalveluja Stora Ensolle markkinahinnoilla. Vuonna 2019 ostettujen palvelujen arvo oli 23 (25) milj. euroa.

Liite 32. Osakekohtainen tulos

Laadintaperiaatteet

Emoyhtiön omistajille kohdistuva osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden tulos keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla keskimääräistä painotettua osakemäärää lisättynä laimentamattomien potentiaalisten kantaosakkeiden, kuten osakeperusteisten maksujen osakkeiden, laimennusvaikutuksella.

Osakekohtainen tulos

	31.12. päättyvä tilikausi
	2020	2019
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa	626	880
Emoyhtiön omistajille kuuluva laaja tulos, milj. euroa	1 625	1 113
Osakemäärä (painotettu keskiarvo, A- ja R-osakkeet)	788 619 987	788 619 987
Osakekannustimet (painotettu keskiarvo)	561 769	912 677
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakemäärä (painotettu keskiarvo)	789 181 756	789 532 664
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa	0,79	1,12
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa	0,79	1,12
Laaja tulos osaketta kohti, euroa	2,06	1,41

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön tuloslaskelma

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Liite	2020	2019
Liikevaihto	2	2 190	2 641
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varastojen muutos + / -		1	-15
Valmistus omaan käyttöön		1	1
Liiketoiminnan muut tuotot	3	187	191
Materiaalit ja palvelut	4	-1 587	-1 899
Henkilöstökulut	5	-217	-229
Poistot ja arvonalentumiset	6	-127	-118
Liiketoiminnan muut kulut	7	-442	-478
		2 185	2 546
Liikevoitto		5	95
Rahoitustuotot ja -kulut	9	356	189
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja
ja veroja		360	284
Tilinpäätössiirrot	10	146	-53
Tuloverot	11	-1	0
Tilikauden voitto		506	230

Emoyhtiön tase

	31.12.
Milj. euroa Liite	2020	2019
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 13	60	79
Aineelliset hyödykkeet 13	876	883
Sijoitukset 14	8 275	7 934
Pysyvät vastaavat yhteensä	9 211	8 897
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus 15	310	295
Lyhytaikaiset saamiset 16	668	935
Rahoitusarvopaperit 17	1 275	276
Rahat ja pankkisaamiset	678	506
Vaihtuvat vastaavat yhteensä	2 930	2 012
Vastaavaa yhteensä	12 141	10 909
Vastattavaa
Oma pääoma 18
Osakepääoma	1 342	1 342
Ylikurssirahasto	3 639	3 639
Käyvän arvon rahasto	-6	-10
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	633	633
Edellisten tilikausien voitto	449	456
Tilikauden voitto	506	230
Oma pääoma yhteensä	6 563	6 291
Tilinpäätössiirtojen kertymä 19	167	254
Pakolliset varaukset 20	23	28
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 22	2 915	2 195
Lyhytaikainen vieras pääoma 23	2 473	2 141
Vieras pääoma yhteensä	5 387	4 336
Vastattavaa yhteensä	12 141	10 909

Emoyhtiön rahoituslaskelma

		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto	506	230
Oikaisuerät:
Välittömät verot	1	0
Tilinpäätössiirrot	-146	53
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalennukset	127	118
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot	-38	57
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	-2	0
Rahoitustuotot ja -kulut	-356	-189
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten
lisäys(-)/vähennys(+)	18	96
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)	-14	31
Lyhytaikaisten korottomien velkojen
lisäys (+)/vähennys(-)	14	-94
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	110	303
Saadut korot liiketoiminnasta	41	30
Maksetut korot liiketoiminnasta	-66	-73
Saadut osingot liiketoiminnasta	370	267
Tulot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituseristä	13	8
Maksetut välittömät verot	-2	-2
Liiketoiminnan rahavirta	466	533
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-102	-155
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	1	3

Ostetut tytäryhtiöosakkeet ja pääoman sijoitukset	-262	-2
Myydyt tytäyhtiöosakkeet ja pääoman palautukset	16	7
Luovutustulot muista sijoituksista	1	2
Lainasaamisten lisäys	-500	-843
Lainasaamisten vähennys	803	371
Investointien rahavirta	-43	-617
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen lisäys	1 040	801
Pitkäaikaisten lainojen vähennys	-340	-101
Lyhytaikaisten lainojen lisäys	892	733
Lyhytaikaisten lainojen vähennys	-640	-1 042
Maksetut osingot	-223	-394
Saadut konserniavustukset	1	0
Rahoituksen rahavirta	729	-3
Rahavarojen muutos	1 153	-87
Muuntoerot	19	0
Rahavarat tilikauden alussa	782	868
Rahavarat tilikauden lopussa	1 953	782
Rahavarat tilikauden lopussa sisältävät taseen
Rahoitusarvopaperit	1 275	276
Rahat ja pankkisaamiset	678	506
Rahavarat yhteensä	1 953	782

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Liite 1. Laadintaperiaatteet

Stora Enso Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien tilinpäätöstä koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.

Johdannaissopimukset

Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernin tulee hallita hallituksen hyväksymien toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on kustannustehokas konserniyritysten rahoitus ja tuloksen heilahteluiden pienentäminen rahoitusinstrumenttien avulla. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, valuuttariski, rahoitusriski ja hyödykkeiden, etenkin kuitupuun ja energian hintariski. Emoyhtiö hallinnoi konsernissa keskitetysti edellä mainittuja riskejä. Konsernitilinpäätöksen liitteessä 24. Rahoitusriskien hallinta on esitetty tarkemmin konsernin riskienhallinnan periaatteet.

Johdannaissopimukset arvostetaan taseessa käypään arvoon. Emoyhtiön tytäryhtiöiden puolesta konsernin ulkopuolisten vastapuolien kanssa tekemät suojauslaskennan alaiset johdannaiset käsitellään tuloslaskelman kautta käypään arvoon kirjattavina rahoitusvaroina ja -velkoina samoin kuin emoyhtiön muiden konserniyhtiöiden kanssa tekemät johdannaiset. Emoyhtiön tekemät johdannaissopimukset, jotka suojaavat emoyhtiön omaa kassavirtaa arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutos (tehokas osuus) kirjataan suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti taseen oman pääoman käyvän arvon rahastoon ja tehoton osuus emoyhtiön tuloslaskelmaan. Suojauslaskennan alle kuulumattomien johdannaisten käypä arvo kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Korkoriskin hallintaan käytettyjen johdannaisten korkotuotot ja -kulut jaksotetaan sopimusajalle, ja niillä oikaistaan suojattavien lainojen korkokuluja.Termiinisopimusten kertyneet korot jaksotetaan tilikaudelle. Optiopreemiot käsitellään ennakkomaksuina, kunnes optiot erääntyvät.

Liitteessä 25 on esitetty lisätietoja johdannaisten arvostusperiaatteista, käyvistä arvoista sekä käyvän arvon muutoksista.

Eläkekulut

Lakisääteinen eläketurva on hoidettu konsernin ulkopuolisissa työeläkevakuutusyhtiöissä. Osalla henkilöistä on lakisääteisen eläketurvan lisäksi lisäeläketurvaa, joka on vakuutettu konsernin ulkopuolisissa henkivakuutusyhtiöissä. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilikauden suoriteperusteisia palkkoja.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä poistot

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hyödykkeiden odotettavissa olevaan taloudelliseen pitoaikaan.

Poistot perustuvat seuraaviin taloudellisiin pitoaikoihin:

Rakennukset ja rakennelmat	10 - 50 vuotta
Tuotantokoneet ja kalusto	10 - 20 vuotta
Kevyet koneet ja kalusto	3 - 5 vuotta
Aineettomat oikeudet	3 - 20 vuotta

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFOperiaatteella tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno käsittää raaka-aineet, välittömät palkat, poistot ja muut välittömät kulut sekä tuotteisiin kohdistuvan osuuden tuotannon välillisistä kustannuksista. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta ja myynnistä aiheutuvilla menoilla.

Leasing

Leasingmaksut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Leasingsopimusten jäljellä olevat vuokrat on esitetty liitteessä 24. Vakuudet ja vastuusitoumukset.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu tilikauden kuluksi.

Tuloverot

Tuloslaskelman välittömät verot sisältävät tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat tuloverot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Emoyhtiö ei kirjaa laskennallisia verosaamisia ja -velkoja tilinpäätökseensä johdannaisia lukuun ottamatta. Liitteessä 21 on esitetty taseeseen merkittävissä olevat laskennalliset verovelat ja -saamiset.

Pakolliset varaukset

Vastaiset menot ja menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden suorittamiseen yhtiö on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, kirjataan tuloslaskelmaan luonteensa mukaiseen kuluerään ja taseen pakollisiin varauksiin.

Päästöoikeudet

Yhtiö on saanut vuoden 2020 aikana Euroopan unionin päästökauppadirektiivissä määriteltyjä päästöoikeuksia vastikkeetta yhteensä 0,5 miljoonaa tonnia. Kirjanpidossa päästöoikeudet käsitellään ns. nettomenettelyn mukaisesti eli toteutuneiden päästöjen ja saatujen päästöoikeuksien erotus on käsitelty tulosvaikutteisesti, jos toteutuneet päästötonnit ovat ylittäneet saadut oikeudet. Tilikauden aikana toteutuneet päästöt olivat 0,4 miljoonaa tonnia. Tilikauden aikana ostetut päästöoikeudet on esitetty liiketoiminnan muissa kuluissa ja myydyt päästöoikeudet on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Tilikauden päättyessä päästöoikeuksien markkina-arvo oli 32,54 euroa tonnilta.

Tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Stora Enso yhdisti 1.1.2020 aaltopahvin raaka-aineeseen keskittyvän liiketoimintansa Consumer Board -divisioonaan. Yhdistämisen myötä Consumer Board -divisioonan nimeksi tuli Packaging Materials. Stora Enso on myös perustanut uuden Forest -divisioonan. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2020. Vertailutiedot on muutettu näiltä osin liitteeseen 2.

Liite 2. Liikevaihto divisioonittain ja markkina-alueittain

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Divisioonittainen jakauma
Packaging Materials	1 319	1 476
Packaging Solutions	4	1
Biomaterials	140	231
Forest	667	846
Other	60	87
Yhteensä	2 190	2 641
Maantieteellinen jakauma
Suomi	978	1 258
Muu Eurooppa	814	925
Pohjois- ja Etelä-Amerikka	119	121
Aasia ja Oseania	209	263
Afrikka	25	29
Muut maat	43	45
Yhteensä	2 190	2 641

Liite 3. Liiketoiminnan muut tuotot

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Vuokratuotot ja käyttökorvaukset	4	4
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	1	2
Vakuutuskorvaukset	0	2
Tuotanto- ja kunnossapitopalvelut	2	4
Avustukset, tuet ja korvaukset	1	2
Hallintopalvelut	145	141
Päästöoikeuksien myynnit	16	17
Muut liiketoiminnan tulot	18	20
Yhteensä	187	191

Liite 4. Materiaalit ja palvelut

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana	1 113	1 376
Varaston muutos + / -	8	15
Ulkopuoliset palvelut	466	508
Materiaalit ja palvelut yhteensä	1 587	1 899

Liite 5. Henkilöstökulut ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Palkat ja palkkiot	184	189
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut	27	33
Muut henkilösivukulut	6	6
Yhteensä	217	229

Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot

Hallituksen ja toimitusjohtajien palkat ja palkkiot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 7.

Toimitusjohtajan eläkesitoumukset

Toimitusjohtajan eläkesitoumukset on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 7.

Saamiset yhtiön johdolta

Yhtiön johdolta ei ole lainasaamisia.

Henkilöstön määrä keskimäärin	2020	2019
Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana	2 827	3 021

Liite 6. Poistot ja arvonalentumiset

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Suunnitelman mukaiset poistot	118	115
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä	9	3
Yhteensä	127	118

Tase-eräkohtainen poistoerittely sisältyy kohtaan aineettomat ja aineelliset hyödykkeet.

Liite 7. Liiketoiminnan muut kulut

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Tuotteiden toimituskulut	135	149
Myyntipalkkiot	34	41
Vuokrakulut	15	13
Hallinto- ja toimistopalvelut	202	209
Vakuutusmaksut	8	7
Muut henkilökunnan menot	10	20
PR- ja suhdetoiminta	3	3
Päästöoikeuksien ostot	16	18
Muut liiketoiminnan menot	12	15
Fuusiotappio	5
Yhteensä	442	478

Liite 8. Tilintarkastajan palkkiot

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Tilintarkastuspalkkiot	1	1
Yhteensä	1	1

Liite 9. Rahoitustuotot ja -kulut

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	358	253
Omistusyhteysyrityksiltä	12	14
Yhteensä	370	267
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	37	35
Yhteensä	37	35
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksistä	6	1
Muilta	12	13
Yhteensä	18	15
Rahoitustuotot yhteensä	426	317
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	0	-1
Muut rahoituskulut	-71	-111
Yhteensä	-71	-112
Sijoitusten arvonalentumiset
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien
sijoituksista	1	-17
Rahoituskulut yhteensä	-70	-129
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	356	189
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy
kurssivoittoa/-tappiota (netto)	24	-27

Liite 10. Tilinpäätössiirrot

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus	87	-54
Saadut konserniavustukset	59	1
Tilinpäätössiirrot yhteensä	146	-53

Liite 11. Tuloverot

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta tilikaudella	-1	0
Tuloverot yhteensä	-1	0

Liite 12. Ympäristökulut

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Materiaalit ja palvelut	33	35
Henkilöstökulut	2	2
Poistot ja arvonalentumiset	11	10
Yhteensä	46	48
Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu	11	12
Jätevesien käsittely	20	22
Jätehuolto	9	10
Maaperän ja pohjavesien suojelu	1	0
Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet	4	3
Yhteensä	46	48

Liite 13. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet

Milj. euroa	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävai kutteiset menot	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1	176	11	18	206
Lisäykset	1	0	5	6
Vähennykset	-18	-2	0	-19
Siirrot erien välillä	14	2	-16	0
Hankintameno 31.12	174	12	7	193
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1.	-118	-9	0	-127
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	18	2	0	19
Tilikauden poisto	-15	-2	0	-16
Arvonalennukset	-9	0	0	-9
Kertyneet poistot 31.12	-125	-8	0	-133
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	49	3	7	60
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	58	3	18	79

Aineelliset hyödykkeet

Tuotannon koneet ja laitteet

Hankintameno 1.1. 18 524 2 455 177 49 Lisäykset 0 8 37 1 49 Vähennykset 0 -10 -41 -15 0 Siirrot erien välillä 0 9 25 1 -34	3 223 95 -66 0 3 251
Hankintameno 31.12. 18 530 2 476 163 63
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1. 0 -368 -1 811 -162 0	-2 341
Vähennysten ja siirtojen 0 10 41 15 0 kertyneet poistot	66
Tilikauden poistot 0 -13 -86 -3 0	-102
Arvonalennukset 0 0 0 0 0	0
Kertyneet poistot 31.12. 0 -372 -1 856 -150 0	-2 377
Arvonkorotukset 1.1. 2 0 0 0 0	2
Arvonkorotukset 31.12. 2 0 0 0 0	2
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 20 159 620 13 63	876
Kirjanpitoarvo 31.12.2019 20 156 644 15 49	883

Kirjanpitoarvo 31.12.2019 623 Aineelliset hyödykkeet sisältävät aktivoituja korkomenoja yht. 2 miljoonaa euroa (2 milj.euroa v. 2019)

Kirjanpitoarvo 31.12.2020 601

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Milj. euroa	Aineettomat hyödykkeet	Rakennukset ja Rakennelmat	Koneet ja Kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1	18	0	48	1	67
Lisäykset	5	0	49	0	54
Siirrot erien välillä	-16	0	-33	-1	-51
Hankintameno 31.12.	7	0	63	0	71

Aktivoidut ympäristömenot

Aineelliset hyödykkeet 31.12.2020

Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja Rakennelmat	Koneet ja Kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	4	21	57	6	0	87
Lisäykset	0	7	2	0	3	13
Poistot	0	-2	-8	-1	0	-11
Hankintameno 31.12.	4	26	51	5	3	89
Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu	1	10	36	0	3	49
Jätevesien käsittely	3	2	13	1	1	20
Jätehuolto	0	1	1	2	0	4
Määperän ja pohjaveden suojelu	0	14	0	1	0	15
Melun ja tärinän torjunta	0	0	0	1	0	1
	4	26	51	5	3	89

31.12.2019

	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja Rakennelmat	Koneet ja Kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	4	14	58	6	0	83
Lisäykset	0	9	6	1	0	15
Poistot	0	-1	-7	-2	0	-10
Hankintameno 31.12.	4	21	57	6	0	87
Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu	0	9	40	1	0	50
Jätevesien käsittely	4	2	15	1	0	22
Jätehuolto	0	2	1	3	0	5
Määperän ja pohjaveden suojelu	0	8	0	1	0	8
Melun ja tärinän torjunta	0	0	0	1	0	1
	4	21	57	6	0	87

Vuosina 2020 ja 2019 ei ole maksettu ympäristöperusteisia sakkoja tai korvauksia, eikä ole saatu ympäristönsuojeluun liittyviä tukia tai avustuksia.

Liite 14. Pitkäaikaisiin sijoituksiin kuuluvat osakkeet, osuudet ja lainasaamiset

Milj. euroa	Osuudet konserni yhtiöissä	Lainasaamiset konserni yhtiöiltä	Osuudet omistusyhteys -yrityksissä	Lainasaamiset omistusyhteys -yrityksiltä	Muut osakkeet ja osuudet	Muut saamiset	Yhteensä
Hankintameno 1.1	6 231	1 455	37	2	180	68	7 973
Lisäykset	272	891	0	0	0	51	1 215
Vähennykset	-31	-826	0	0	0	-17	-874
Hankintameno 31.12	6 473	1 520	37	2	180	103	8 314
Arvonalentumiset 1.1-.	-38	0	0	0	-1	0	-39
Arvonalentumiset 31.12.	-38	0	0	0	-1	0	-39
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	6 435	1 520	37	2	178	103	8 275
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	6 193	1 455	37	2	178	68	7 934

Liite 15. Vaihto-omaisuus

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Vaihtuvat vastaavat
Aineet ja tarvikkeet	145	154
Keskeneräiset tuotteet	6	7
Valmiit tuotteet	123	121
Muu vaihto-omaisuus	35	13
Yhteensä	310	295

Liite 16. Lyhytaikaiset saamiset

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Lyhytaikaiset korolliset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Lainasaamiset	240	583
Hyödykejohdannaissaamiset	4	5
Korkosaamiset	20	28
Yhteensä	263	615
Saamiset muilta
Lainasaamiset	0	3
Hyödykejohdannaissaamiset	6	1
Muut saamiset	52	15
Korkosaamiset	6	4
Yhteensä	64	22
Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä	327	637
Lyhytaikaiset korottomat saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset	100	103
Muut saamiset	60	1
Hyödykejohdannaissaamiset	2	1
Yhteensä	162	104
Saamiset muilta
Myyntisaamiset	119	142
Laskennalliset verosaamiset	3	2
Muut saamiset	24	21
Siirtosaamiset	32	28
Yhteensä	178	194

Yhtiö voi ajoittain solmia myyntisaamisten faktorointisopimuksia nopeuttaakseen myyntisaamisten muuntamista käteisvaroiksi. Tällaiset sopimukset johtivat nimellisesti 32,4 miljoonan euron (51,4 miljoonaa euroa vuonna 2019) taseesta pois kirjaamiseen tilikauden loppuun mennessä. Stora Enson osallisuuden myytyihin saamisiin arvioidaan olevan jatkossa vähäinen faktorointisopimusten luonteesta ja riskienjaosta johtuen.

		31.12.
	2020	2019
Lyhytaikaiset korottomat saamiset yhteensä	341	298
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	668	935
Siirtosaamisten olennaiset erät
Veronluonteiset saamiset	14	15
Menoennakot	7	5
Muut siirtosaamiset	11	9
Yhteensä	33	28

Liite 17. Rahoitusarvopaperit

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	442	86
Muilta	833	190
Yhteensä	1 275	276

Liite 18. Oma pääoma

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	1 342	1 342
Osakepääoma 31.12.	1 342	1 342
Ylikurssirahasto 1.1.	3 639	3 639
Ylikurssirahasto 31.12.	3 639	3 639
Käyvän arvon rahasto 1.1.	-10	-10
Lisäys (+) / Vähennys (-)	4	0
Käyvän arvon rahasto 31.12.	-6	-10
Sidottu oma pääoma yhteensä	4 975	4 971
Osakepääoman jakautuminen osakelajeittain on eritelty konsernitilinpäätöksen liitteessä 18 Oma pääoma
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	633	633
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	633	633
Edellisten tilikausien voitto 1.1.	686	850
Osingonjako	-237	-394
Edellisten tilikausien voitto 31.12.	449	456
Tilikauden voitto	506	230
Vapaa oma pääoma yhteensä	1 588	1 319
Oma pääoma yhteensä	6 563	6 291
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta 31.12
Käyvän arvon rahasto 31.12	-6	-10
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12	633	633
Kertyneet voittovarat 31.12	449	456
Tilikauden voitto	506	230
Yhteensä	1 582	1 310

Liite 19. Tilinpäätössiirtojen kertymä

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Poistoero
Aineettomat oikeudet	2	2
Muut pitkävaikutteiset menot	-1	-1
Rakennukset ja rakennelmat	26	25
Koneet ja kalusto	141	227
Muut aineelliset hyödykkeet	0	1
Yhteensä	167	254

Liite 20. Pakolliset varaukset

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Uudelleenjärjestelyvaraukset	3	3
Ympäristövaraukset	14	21
Muut varaukset	4	4
Yhteensä	22	28

Liite 21. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Laskennallinen verovelka poistoerosta	-18	-35
Laskennallinen verosaaminen johdannaisista	3	2
Laskennallinen verosaaminen tappiosta	32	61
Laskennallinen verosaaminen varauksista	4	5
Laskennalliset verosaamiset ja -velat muista väliaikaisista eroista	-9	-9
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	12	24

Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole merkitty taseeseen johdannaisia lukuun ottamatta.

Liite 22. Pitkäaikainen vieras pääoma

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Pitkäaikainen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat	2 497	1 983
Lainat rahoituslaitoksilta	416	212
Muut pitkäaikaiset velat konserniyrityksille	2	0
Yhteensä	2 915	2 195
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Joukkovelkakirjalainat	1 462	1 109
Yhteensä	1 462	1 109

Joukkovelkakirjalainojen erittely sisältyy konsernitilinpäätöksen liitteeseen 26 Korolliset velat.

Liite 23. Lyhytaikainen vieras pääoma

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Lyhytaikaiset korolliset velat
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Muut velat	1 491	1 329
Hyödykejohdannaisvelat	6	1
Yhteensä	1 497	1 330
Velat muille
Muut velat	180	255
Hyödykejohdannaisvelat	4	5
Korkovelat	28	22
Joukkovelkakirjalainat	299	0
Lainat rahoituslaitoksilta	3	99
Yhteensä	514	381
Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä	2 011	1 712
Lyhytaikaiset korottomat velat
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat	71	89
Hyödykejohdannaisvelat	1	1
Siirtovelat	1	1
Yhteensä	73	92
Velat omistusyhteysyrityksille
Ostovelat	40	37
Yhteensä	40	37
Velat muille
Saadut ennakot	3	1
Ostovelat	244	208
Muut velat	30	14
Siirtovelat	72	77
Yhteensä	349	301
Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä	462	429
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	2 473	2 141
Siirtovelkojen olennaiset erät
Siirtyvät palkka- ja lomapalkkavelat	41	46
Vuosialennukset	17	17
Muut siirtovelat	14	15
Yhteensä	73	79

Liite 24. Vakuudet ja vastuusitoumukset

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Konserniyhtiöiden velasta
Takaukset	1 096	1 291
Yhteisyritysten velasta
Takaukset	123	212
Osakkuusyhtiöiden velasta
Takaukset	2	4
Muiden puolesta
Lainasitoumukset	36	0
Muut omat vastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat leasing-vastuut	8	7
Myöhemmin maksettavat leasing-vastuut	7	10
Kiinnitykset	0	2
Vuokravastuut	6	6
Muut vastuut	12	1
Yhteensä	1 289	1 533
Kiinnitykset	0	2
Takaukset	1 221	1 507
Leasing-vastuut	15	17
Vuokravastuut	6	6
Muut vastuut	47	1
Yhteensä	1 289	1 533

Ehdolliset velat

Stora Enso Oyj on tehnyt merkittäviä uudelleenjärjestelyjä viime vuosina. Toimenpiteisiin on kuulunut liiketoimintojen ja tuotantoyksiköiden myyntejä sekä tehtaiden sulkemisia. Tapahtumiin liittyy riski mahdollisista ympäristö- tai muista velvoitteista, joiden olemassaolo vahvistuisi vasta, jos yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole täysin yhtiön hallittavissa, toteutuu tai ei toteudu. Olemassa olevista velvoitteista, joiden määrä pystytään luotettavasti arvioimaan ja joiden toteutumista pidetään todennäköisenä, on tehty kirjanpidollinen varaus.

Stora Enso Oyj on osallisena tietyissä oikeudenkäyntimenettelyissä, jotka ovat syntyneet tavanomaisessa liiketoiminnassa ja jotka sisältävät lähinnä kauppaoikeudellisia vaateita. Yrityksen johto ei usko, että sellaisilla prosesseilla kokonaisuutena ennen mahdollisia vakuutuskorvauksia olisi merkittäviä vaikutuksia yrityksen taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen. Eräät merkittävimmät vireillä olevat oikeudenkäynnit on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitteessä 29.

Liite 25. Rahoitusinstrumentit

Johdannaisten arvostus

Käypä arvo määritellään arvoksi, jolla johdannaisinstrumentti voitaisiin vaihtaa markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa transaktiossa. Näiden instrumenttien käyvät arvot määritetään seuraavasti:

– Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseja.

• Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinakursseja.
• Hyödykejohdannaisten käyvät arvot lasketaan kauppapaikkojen markkinanoteerausten tai muiden luotettavien

markkinalähteiden perusteella.

– Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan diskontatun rahavirran menetelmällä.

Käyvän arvon hierarkia

Stora Enso määrittää ja esittää rahoitusinstrumenttien käyvän arvon arvostustekniikoittain seuraavan hierarkian mukaisesti:

– Taso 1: identtisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla

– Taso 2: muut tekniikat, joissa kaikki kirjattuun käypään arvoon merkittävästi vaikuttavat tekijät ovat todettavissa suoraan tai epäsuorasti

– Taso 3: tekniikat, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, mutta tekijät eivät perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin.

Emoyhtiön johdannaiset on määritelty tasolle 2 käyvän arvon hierarkiassa.

Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot

		31.12.2020
Milj. euroa	Nimellisarvot	Positiiviset käyvät arvot	Negatiiviset käyvät arvot	Käyvät arvot, netto
Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden puolesta otetut kassavirtajohdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa kohdeyhtiöissä
Valuuttatermiinit	1 861	40	-34	5
Valuuttaoptiot	1 200	15	-12	2
Hyödykesopimukset	84	12	-12	0
Koronvaihtosopimukset	673	0	-17	-17
Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä
Valuuttatermiinit	570	6	-3	4
Yhteensä	4 387	72	-78	-5
joista tytäryhtiöitä vastaan	1 638	7	-53	-46
joista ulkoista vastapuolta vastaan	2 749	65	-24	40

		31.12.2019
Milj. euroa	Nimellisarvot	Positiiviset käyvät arvot	Negatiiviset käyvät arvot	Käyvät arvot, netto
Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden puolesta otetut kassavirtajohdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa kohdeyhtiöissä
Valuuttatermiinit	1 401	13	-14	-1
Valuuttaoptiot	2 697	16	-17	-1
Hyödykesopimukset	133	6	-6	0
Koronvaihtosopimukset	533	0	-12	-11
Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä
Valuuttatermiinit	364	3	-1	2
Yhteensä	5 127	38	-49	-11
joista tytäryhtiöitä vastaan	1 968	19	-15	4
joista ulkoista vastapuolta vastaan	3 159	19	-34	-15

Oman pääoman käyvän arvon rahasto

Emoyhtiön omiin rahavirran suojauksiin liittyvien realisoitumattomien tappioiden nettosumma käyvän arvon rahastossa oli 5,8 miljoonaa euroa, joka liittyi valuutta- ja korkojohdannaisiin. Valuutta ja -korkojohdannaisten osuus sisältää myös optioiden aika-arvoon liittyvän 0,1 miljoonan euron voiton. Nämä realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan suojauksen kohteena olevien sopimusten erääntyessä. Pisin suojauksen kohteena oleva sopimus erääntyy vuonna 2027. Suurimman osan sopimuksista odotetaan kuitenkin erääntyvän vuoden 2021 aikana. Suojausten tehoton osuus kirjataan oikaisuna liikevaihtoon tai materiaaleihin ja palveluihin sen mukaan, mitä niillä suojataan. Vuoden 2020 aikana ei ollut tuloslaskelmaan oikaistavia tehottomia suojauksia. Valuuttojen rahavirtasuojauksissa käytetyt johdannaiset ovat pääasiassa termiinisopimuksia ja optioita. Hyödykesuojauksissa ja korkojen rahavirtasuojauksissa käytetään pääasiassa vaihtosopimuksia (swap).

Johdannaisten voitot ja tappiot operatiivisessa liiketuloksessa

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Rahavirran suojaukset
Valuuttasuojaukset	-1	-13
Hyödykesuojaukset	-1	-1
Yhteensä	-3	-14
Oikaisut liikevaihtoon	-1	-13
Oikaisut materiaaleihin ja palveluihin	-1	-1
Käyvän arvon rahastosta realisoituneet tuloslaskelmaan kirjattavat erät	-3	-14
Nettotappiot rahavirran suojauksesta	-3	-14
Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä
Valuuttajohdannaiset	3	0
Nettovoitot suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä	3	0
Nettovoitot tai -tappiot suojauksista liiketuloksessa	1	-14

Johdannaisten voitot ja tappiot rahoitustuotoissa ja -kuluissa

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2020	2019
Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä
Valuuttajohdannaiset	8	-14
Nettovoitot tai -tappiot rahoituserissä	8	-14

Valuuttajohdannaisten herkkyys euron vahvistumiselle

		31.12.2020
Milj. euroa	SEK	USD	GBP
Valuuttakurssin muutos euroa vastaan	5,0 %	5,0 %	5,0 %
Kassavirtaa suojaavat valuuttajohdannaiset seuraavalle 12 kuukaudelle euroissa	0	171	11
Arvioitu vaikutus käyvän arvon rahastoon euroissa	0	7	0

Hyödykejohdannaisten sensitiivisyys hintariskille

Emoyhtiön omiin rahavirtoihin liittyviä avoimia hyödykkeiden suojaussopimuksia ei ollut raportointikauden lopussa.

Tarkempia tietoja rahoitusinstrumenteista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteissä 24. Rahoitusriskien hallinta, 25. Käyvät arvot ja 27. Johdannaiset

Liite 26. Lähipiiriliiketoimet

	31.12.
Milj. euroa	2020	2019
Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa
Ostot tilikauden aikana	9	10
Pitkäaikaiset lainasaamiset tilikauden lopussa	2	2
Ostovelat tilikauden lopussa	40	37

Tiedot lähipiiriliiketoimien periaatteista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 31. Lähipiiriliiketoimet

Stora Enso Oyj

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Emoyhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 31.12.2020 jälkeen. Emoyhtiön maksuvalmius on edelleen hyvä, ja esitetty osingonjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä.

Tammikuun 28. päivänä 2021

Jorma Eloranta Hans Stråberg Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Håkan Buskhe Elisabeth Fleuriot Hock Goh Mikko Helander Christiane Kuehne Antti Mäkinen

Richard Nilsson

Annica Bresky

Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 9. päivänä helmikuuta, 2021

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä KHT

Tilintarkastuskertomus

Stora Enso Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Stora Enso Oyj:n (y-tunnus 1039050-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2020. Tilinpäätös sisältää:

• konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Yhteenveto

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus	52 miljoonaa euroa
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde	Liiketulos ja taseen loppusumma
Perustelut vertailukohteen valinnalle	Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteiksi liiketuloksen ja taseen loppusumman, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisesti niitä arvioidessaan konsernin suoriutumista.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Stora Enso-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Konserni toimii maailmanlaajuisesti usean juridisen yhtiön tai raportointiyksikön kautta. Määrittelimme raportointiyksiköissä suoritettavien tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden. Tarkastuksen suoritti joko me konsernin tarkastajina tai yksikön tarkastaja ohjeidemme mukaisesti. Yksikön tarkastajille lähettämämme tarkastusohjeet sisälsivät tekemämme riskimäärittelyn, määrittelemämme olennaisuuden sekä konsernin tarkastussuunnitelman. Perustuen tekemäämme riskimäärittelyyn ja olennaisuuteen suoritimme tarkastustoimenpiteitä 28 merkittävässä raportointiyksikössä, jotka sijaitsivat 11 eri maassa. Muihin raportointiyksiköihin ei katsota liittyvän huomattavaa olennaisen virheen riskiä konsernitilinpäätöksen kannalta, ja täten näiden osalta tarkastustoimenpiteet ovat rajoittuneet konsernitasolla tehtäviin analyyttisiin tarkastustoimenpiteisiin sekä erikseen määriteltyihin tarkastustoimenpiteisiin yksittäisten olennaisten tilinpäätöserien osalta.

Suorittamalla nämä toimenpiteet raportointiyksiköissä ja konsernitasolla olemme hankkineet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konsernintilinpäätöksestä annettavan lausuntomme perustaksi.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

arvoon markkina-arvomenetelmällä perustuen

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Metsäomaisuuden arvostus Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 1, 2 ja 12.	Olemme arvioineet vuoden 2020 lopussa Pohjoismaiden metsäomaisuuteen tehdyn laskentaperiaatteiden ja arvostusmenetelmän muutoksen vastaavuutta IFRS -standardien
Konsernin taseessa esitetty metsäomaisuus sisältää biologiset hyödykkeet ja niihin liittyvän metsämaan pois lukien vuokratut maa-alueet. Tytäryhtiöiden, yhteisten toimintojen sekä osakkuusyhtiöiden kautta omistetun metsäomaisuuden käypä arvo oli yhteensä 7 093 miljoonaa euroa 31.12.2020. Käyvästä arvosta 5 028 miljoonaa euroa oli biologisia hyödykkeitä ja	vaatimuksiin. Muodostimme käsityksen johdon prosessista liittyen metsäomaisuuden arvostukseen. Arvioimme suoraan ja epäsuoraan omistetun metsäomaisuuden arvostukseen liittyvien avainkontrollien rakennetta ja tehokkuutta.
2 065 miljoonaa euroa metsämaita.	Tarkastustoimenpiteemme suoraan omistetun metsäomaisuuden arvostukseen liittyen sisälsivät:
Ruotsin metsäomaisuus arvostetaan käypään	• johdon käyttämän arvostusmetodologian

markkinatransaktioihin ja puumäärään alueilla, joilla konsernin metsät sijaitsevat. Markkinahinnat vaihtelevat merkittävästi eri alueiden välillä ja arvostuksessa käytettyjen alueiden määrittäminen sisältää harkintaa. Markkinatransaktiotietoja oikaistaan konsernin metsäomaisuuden piirteiden ja luonteen huomioimiseksi sekä tiettyjen eimetsäomaisuuserien ja poikkeaviksi määriteltyjen transaktioiden poislukemiseksi. Biologiset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon diskontattujen rahavirtojen perusteella IAS 41 Maatalous -standardin mukaisesti. Metsämaat arvostetaan käypään arvoon uudelleenarvostusmenetelmällä IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet -standardin mukaisesti. Metsämaat arvostetaan diskontattujen rahavirtojen perusteella ottaen huomioon kassavirrat tulevaisuudessa istutetuista puista sekä muut kassavirrat liittyen esimerkiksi metsästysoikeuksiin, tuulivoimavuokriin ja maa-ainesten myyntiin. Biologisten hyödykkeiden ja metsämaiden käypä arvo yhteensä vastaa markkinatransaktioiden perusteella laskettua metsäomaisuuden käypää arvoa, sillä diskonttokorkona käytetään markkinatransaktioiden perusteella arvioitua sisäistä korkokantaa.

Ruotsin ulkopuoliset biologiset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Käypä arvo määritetään diskontattujen rahavirtojen pohjalta ottaen huomioon kestävä metsänhoito ja yhden syklin kasvupotentiaali. Sykli vaihtelee riippuen maantieteellisestä sijainnista sekä puulajista. Diskontattujen kassavirtojen määrittäminen sisältää kasvuun, puunkorjuuseen, myyntihintaan sekä myynnin kustannuksiin liittyviä arvioita.

Aiemmin hankintamenoon arvostetut Pohjoismaiden metsämaat Ruotsin ulkopuolella arvostetaan uudelleenarvostusmenetelmällä diskontattujen rahavirtojen pohjalta ottaen huomioon kassavirrat tulevaisuudessa istutetuista puista sekä muut eipuustoon liittyvät kassavirrat. Puuviljelmien metsämaat arvostetaan edelleen hankintamenoon.

arvioinnin

• arvostusmallin matemaattisen oikeellisuuden testauksen
• arvostuksessa käytettyjen diskonttokorkojen asianmukaisuuden arvioinnin
• arvostusmallin muiden keskeisten olettamien asianmukaisuuden arvioinnin
• arvostusmallissa käytettyjen syöttötietojen, kuten myyntihintojen, kasvuolettamien sekä myynnin kustannuksiin liittyvien ennusteiden testauksen.

Liittyen markkinatransaktioiden mukaiseen arvostukseen Ruotsissa tarkastustoimenpiteemme sisälsivät lisäksi:

• arvostuksessa käytettyjen markkinatransaktioiden alueiden määrittämisen arvioinnin
• markkinatransaktioihin tehtyjen oikaisujen asianmukaisuuden arvioinnin
• arvostusmallissa käytettyjen syöttötietojen, kuten markkinatransaktioiden ja puumäärän testauksen.

Hyödynsimme erityisasiantuntijoita suoraan omistetun metsäomaisuuden arvostuksen tarkastuksessa.

Epäsuoraan omistetun metsäomaisuuden osalta kommunikoimme kolmen suurimman osakkuusyhtiön ja yhteisen toiminnon tilintarkastajien kanssa. Kommunikoinnin yhteydessä arvioimme heidän tarkastustoimenpiteitään sekä johtopäätöksiään liittyen biologisten hyödykkeiden arvostukseen.

Lopuksi arvioimme metsäomaisuuteen liittyvien liitetietojen asianmukaisuuden.

Metsäomaisuuden arvostus on katsottu tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi siihen sisältyvän arvionvaraisuuden ja konsernin metsäomaisuuden tase-arvon olennaisuuden vuoksi.

Varaukset ja ehdolliset velat

Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 2, 22 ja 29.

Konsernitilinpäätökseen 31.12.2020 sisältyvien ympäristövarausten, uudelleenjärjestelyvarausten ja muiden varausten arvo oli 149 miljoonaa euroa.

Tämän lisäksi konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 29 on esitetty olennaiset avoimet oikeudenkäynnit ja ehdolliset velat.

Varausten ja ehdollisten velkojen asianmukainen kirjaaminen ja esittäminen konsernitilinpäätöksessä edellyttää johdolta harkintaa, joka liittyy oikeudellisen tai tosiasiallisen velvoitteen olemassaoloon, taloudellista hyötyä ilmentävien voimavarojen pois siirtymisen todennäköisyyteen sekä velvoitteen määrän arviointiin.

Varausten ja ehdollisten velkojen kirjaaminen, arvostaminen ja esittäminen sisältää arvionvaraisuutta ja tämän vuoksi varaukset ja ehdolliset velat on katsottu tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi.

Muodostimme käsityksen johdon prosessista, jolla havaitaan uusia velvoitteita ja seurataan olemassa olevien velvoitteiden muutoksia.

Arvioimme aikaisemmilla raportointikausilla kirjattuihin olennaisiin varauksiin tehtyjä merkittäviä muutoksia tutustumalla niihin olettamiin, joihin muutokset perustuvat.

Tarkastustoimenpiteemme olennaisiin varauksiin sisälsivät:

• kirjaamisen ehtojen täyttymisen arvioinnin
• varauksen suuruuden määrittämisessä käytetyn metodologian arvioinnin
• arvostusmallin matemaattisen oikeellisuuden testauksen
• arvostuksessa käytettyjen diskonttokorkojen asianmukaisuuden arvioinnin
• arvostusmallissa käytettyjen syöttötietojen ja muiden olettamien arvioinnin.

Lähetimme ulkopuolisille lakimiehille tiedustelukirjeet liittyen merkittävimpiin avoimiin oikeudenkäynteihin.

Luimme hallituksen sekä hallituksen valiokuntien kokousten pöytäkirjat.

Arvioimme merkittävimpien ehdollisten velkojen esittämisen asianmukaisuutta konsernitilinpäätöksessä.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien

säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 28.3.2018 alkaen.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

• toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
• toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lausumat

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja osingonmaksusta päättämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 9 helmikuuta 2021

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä KHT