Annual Report • Feb 14, 2019
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
1.1 – 31.12.2018
Stora Enso Kanavaranta 1 PL 309 00101 Helsinki, Finland Puh: + 358 20 46 131 www.storaenso.com
Y-tunnus 1039050-8 VAT No FI 10390508
| Hallituksen toimintakertomus* | 1 |
|---|---|
| Konsernitilinpäätös | |
| Konsernin tuloslaskelma | 37 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma | 38 |
| Konsernin tase | 39 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 41 |
| Konsernin laskelma oman pääoman muutoksista | 44 |
| Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot | 45 |
| Emoyhtiön tilinpäätös | |
| Emoyhtiön tuloslaskelma | 161 |
| Emoyhtiön tase | 162 |
| Emoyhtiön rahoituslaskelma | 163 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot | 164 |
| Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen | |
| allekirjoitukset | 187 |
| Tilinpäätösmerkintä | 189 |
Tilintarkastuskertomus
* Hallituksen toimintakertomusta ei ole tilintarkastettu
Kaikki hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen luvut on pyöristetty lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu. Tästä syystä prosenttilukemat ja luvut eivät välttämättä täsmää esitettyjen summien kanssa ja saattavat poiketa myös aiemmin julkaistuista taloudellisista tiedoista.
Hallituksen toimintakertomusta ei ole tilintarkastettu.
Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden uusiutuvien tuotteiden maailmanlaajuinen toimittaja osana biotaloutta. Asiakkaitamme ovat pakkausvalmistajat, brändin omistajat, paperin ja kartongin valmistajat, kustantajat, jälleenmyyjät, painotalot, jatkojalostajat sekä rakennus- ja puusepänteollisuuden yritykset.
Puukuituun pohjautuvat materiaalimme ovat uusiutuvia ja kierrätettäviä. Ratkaisumme tarjoavat vähähiilisen vaihtoehdon fossiilisiin raaka-aineisiin ja muihin uusiutumattomiin materiaaleihin pohjautuville tuotteille. Uskomme, että kaikki, mikä tänään valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta.
Pyrimme käyttämään puun sataprosenttisesti tuotteidemme valmistamiseen sekä bioenergiaan. Vähennämme fossiilisten polttoaineiden käyttöä tuotannossa ja pyrimme niin hiilineutraaliin tuotantoon kuin teknisesti ja kaupallisesti on mahdollista. Harjoitamme ja edistämme kestävää metsänhoitoa ja teemme töitä varmistaaksemme, että puita istutetaan enemmän kuin kaadetaan.
Stora Enson palveluksessa on noin 26 000 henkilöä. Konsernin liikevaihto vuonna 2018 oli 10,5 miljardia euroa ja operatiivinen liiketulos 1,3 miljardia euroa. Osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssa (STEAV, STERV) ja Nasdaq Stockholm AB:ssa (STE A, STE R).
Kartongin kysyntä kasvoi Länsi-Euroopassa 2 % ja jatkui vahvana Itä-Euroopassa, saavuttaen lähes 5 %:n kasvun vuonna 2018. Kartongin kysyntä Pohjois-Amerikassa laski 1 %, kun taas Aasian ja Tyynenmeren alueella kysyntä laski 2 % pitkän ja voimakkaan kysynnän kasvun jälkeen. Tämä oli seurausta markkinan 5 %:n pienenemisestä Kiinassa.
Aaltopahvin raaka-aineen kysyntä pysyi hyvällä tasolla vuonna 2018. Vuoden keskimääräiset kasvuluvut kuitenkin laskivat hieman loppuvuodesta maailmanlaajuisen taloudellisen epävarmuuden vuoksi, joka liittyi esimerkiksi kauppakiistoihin. Aaltopahvin kysyntä kasvoi voimakkaasti, ja Euroopan kohdemaissa keskimääräinen vuosittainen kasvu oli lähes 3 %.
Kemiallisen markkinasellun kysyntä hidastui maailmanlaajuisesti edellisvuodesta, ja kasvoi noin 1,2 % vuonna 2018. Havupuusellun kysyntä supistui 2,5 % ja lehtipuusellun kysyntä kasvoi 3,7 % vuoteen 2017 verrattuna. Maailmanlaajuinen kysyntä kasvoi Euroopassa ja Kiinassa ja pysyi ennallaan tai laski muilla alueilla. Tarjonnan maailmanlaajuinen kasvu keskittyi jälleen lehtipuusellusegmenttiin.
Vahvoja markkinoita ja ennätyksellisen korkeita hintoja tukivat lukuisat vuoden aikana koetut tarjontapuolen häiriöt etenkin havupuusellun sektorilla. Uusi kapasiteetti ja havupuusellun korvaaminen lehtipuusellulla pitivät lehtipuusellun kysynnän vahvana. Suuret varastot sekä Kiinan heikko paperi- ja kartonkisektori alkoivat supistaa sellun kysyntää vuoden toisella puoliskolla.
Markkinasellun kapasiteetti kasvoi vuonna 2018 maailmanlaajuisesti noin 4,7 % eli 3,1 milj. tonnin verran. Lehtipuusellun kapasiteetti kasvoi 5,7 % eli 2,1 milj. tonnia. Kasvu oli merkittävintä Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Havupuusellun kapasiteetti kasvoi 3,5 % eli 1 milj. tonnia, pääasiassa Euroopassa. Yleinen kysynnän ja kapasiteetin tasapaino oli 88 % eli neljä prosenttiyksikköä alempi kuin vuonna 2017.
Havusahatavaran kysyntä pysyi vuonna 2018 edelleen hyvällä tasolla, vaikka Euroopassa kysyntä laski loppuvuonna. Markkinakysyntä Yhdysvalloissa oli myös vahvaa, mikä nosti hinnat historiallisen korkealle tasolle kesäkuukausina. Kokonaiskysyntä oli suotuisaa useimmilla markkinoilla, mutta maailmantalouden yleinen epävarmuus oli näkyvää vuoden toisella puoliskolla. Australiassa sahatavaramarkkina pysyi vilkkaana ja hinnat nousivat. Markkina kamppaili alitarjonnan kanssa suurimman osan vuotta. Japanin asuntomarkkinat laskivat hieman vuodesta 2017 ja joidenkin tuotteiden varastot olivat markkinoilla edelleen suuret. Euroopassa havusahatavaran tuotanto kasvoi hieman joillakin alueilla tapahtuneen kulutuksen kasvun sekä lisääntyneen viennin vuoksi. Paperin kysynnän rakenteellinen heikkeneminen jatkui vuonna 2018 Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Paperin kysyntä Euroopassa laski vuoden 2017 tasosta 6 %. Euroopassa tarjonta ja kysyntä olivat kuitenkin tasapainossa etenkin sanomalehtipaperissa ja päällystämättömissä aikakauslehtilaaduissa, mikä johtui huomattavista kapasiteetin vähennyksistä. Pohjois-Amerikassa kysyntä laski 4 % vuoteen 2017 verrattuna. Aasiassa kysyntä laski 2 %. Paperin maailmanlaajuinen kulutus laski 4 % vuoteen 2017 verrattuna. Eri paperilaatujen välillä oli kuitenkin suuria eroja. Päällystämättömän hienopaperin maailmanlaajuinen kysyntä pysyi vakaana, kun taas sanomalehtipaperin kysyntä laski 8 %.
| 2018 | 2017 | Muutos % 2018–2017 |
|
|---|---|---|---|
| Kuluttajapakkauskartongin toimitukset, 1 000 tonnia | 2 914 | 2 816 | 3,5 % |
| Kuluttajapakkauskartongin tuotanto, 1 000 tonnia | 2 922 | 2 871 | 1,8 % |
| Aaltopahvin raaka-aineen ulkoiset toimitukset, 1 000 tonnia |
985 | 1 023 | -3,8 % |
| Aaltopahvin raaka-aineen tuotanto, 1 000 tonnia | 1 320 | 1 333 | -1,0 % |
| Aaltopahvin toimitukset, milj. m² | 1 059 | 1 103 | -4,0 % |
| Markkinasellun ulkoiset toimitukset, 1 000 tonnia | 2 017 | 2 135 | -5,5 % |
| Puutuotetoimitukset, 1 000 m3 | 5 095 | 5 097 | 0,0 % |
| Paperin toimitukset, 1 000 tonnia | 4 591 | 4 713 | -2,6 % |
| Paperin tuotanto, 1 000 tonnia | 4 633 | 4 672 | -0,8 % |
| Milj. tonnia | Eurooppa | Pohjois Amerikka |
Aasia ja Tyynenmeren alue |
|---|---|---|---|
| Kuluttajapakkauskartonki | 11,2 | 9,2 | 26,9 |
| Aaltopahvin raaka-aine | 33,5 | 32,1 | 80,9 |
| Aaltopahvi (mrd. m2 1 ) |
10,5 | n/a | 75,2 |
| Kemiallinen markkinasellu | 18,3 | 7,6 | 32,2 |
| Havusahatavara (milj. m3 ) |
96,5 | 99,5 | n/a |
| Sanomalehtipaperi | 5,5 | 2,7 | 9,9 |
| Päällystämätön aikakauslehtipaperi | 3,1 | 1,3 | 0,2 |
| Päällystetty aikakauslehtipaperi | 4,6 | 2,3 | 3,1 |
| Päällystetty hienopaperi | 4,7 | 3,5 | 10,8 |
| Päällystämätön hienopaperi | 7,3 | 7,5 | 20,6 |
1 Keskeiset Euroopan markkinat (Baltian maat, Suomi, Puola, Venäjä, Ruotsi) ja Kiina Lähde: Pöyry, ICCA, RISI, Numera, Euro-Graph, PPPC, Stora Enso, UNECE
Konsernin kuluttajapakkauskartongin toimitukset olivat yhteensä 2 914 000 tonnia, mikä on 98 000 tonnia eli 3,5 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tämä oli pääasiassa seurausta suuremmista volyymeista Euroopassa. Aaltopahvin raaka-aineen ulkoiset toimitukset laskivat 38 000 tonnia eli 3,8 %, 1 023 000 tonnista 985 000 tonniin, pääasiassa Heinolan flutingtehtaan investointiseisokin vuoksi vuonna 2018. Aaltopahvitoimitukset laskivat hieman ja olivat 1 059 000 m2 . Markkinasellun toimitukset laskivat 5,5 % eli 118 000 tonnia ja olivat yhteensä 2 017 000 tonnia. Lasku oli seurausta pohjoismaisen puunhankinnan haasteista alkuvuonna ja Montes del Platan sellutehtaan pienemmistä toimituksista. Puutuotteiden toimitukset pysyivät ennallaan ja olivat 5 095 000 kuutiometriä. Paperitoimitukset olivat yhteensä 4 591 000 tonnia. Laskua oli vuoteen 2017 verrattuna 122 000 tonnia eli 2,6 %, ja siihen vaikutti paperikone 8:n sulkeminen Kvarnsvedenin tehtaalla.
Luettelo Stora Enson ei-IFRS-tunnusluvuista sekä tunnuslukujen laskentaperiaatteet ovat toimintakertomuksen lopussa. Katso myös kappale Ei-IFRS-tunnusluvut toimintakertomuksen lopussa.
Liikevaihto oli 10 486 (10 045) milj. euroa eli 4,4 % suurempi kuin vuotta aiemmin, pääasiassa korkeampien myyntihintojen ja aktiivisen myynnin jakauman hallinnan ansiosta. Tätä tapahtui kaikissa divisioonissa. Valuuttakurssimuutokset pienensivät liikevaihtoa 149 milj. euroa. Liikevaihto ilman paperiliiketoimintaa kasvoi 4,1 %.
Operatiivinen liiketulos oli 1 325 (1 004) milj. euroa, jossa kasvua oli 32,0 % eli 321 milj. euroa. Liiketulosprosentti on 12,6 % (10,0 %).
Korkeammat myyntihinnat ja myynnin jakauman aktiivinen hallinta kaikissa divisioonissa kasvattivat operatiivista liiketulosta 795 milj. euroa. Muuttuvat kustannukset olivat 387 milj. euroa korkeammat. Tämä johtui etenkin puun hinnasta sekä korkeammista sellu-, kemikaali- ja kuljetuskustannuksista. Kiinteät kustannukset nousivat 55 milj. euroa pääasiassa korkeampien henkilöstö- ja kunnossapitokustannusten vuoksi. Valuuttakurssien nettovaikutus laski operatiivista liiketulosta 34 milj. euroa, ja osakkuus- ja yhteisyritysten operatiivinen tulos oli 8 milj. euroa alhaisempi. Pienempien poistojen positiivinen vaikutus oli 20 milj. euroa.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten operatiivisista liiketuloksista oli yhteensä 81 (89) milj. euroa, josta suurin osa tuli Bergvik Skogista ja Tornatorista.
IFRS-liiketulos sisältää käyvän arvon muutoksista aiheutuvan negatiivisen 6 milj. euron nettovaikutuksen (negatiivinen 7 milj. euroa), joka koostuu osakeperusteisten maksujen kirjaamisesta ja hiilidioksidin päästöoikeuksista. Lisäksi IFRS-liiketulos sisältää negatiivisen 2 milj. euron nettovaikutuksen (negatiivinen 6 milj. euroa), joka aiheutuu konserniyhtiöiden ja yhteisten toimintojen metsäomaisuuden arvostamisesta IAS 41 standardin mukaisesti, sekä positiivisen 53 milj. euron nettovaikutuksen (negatiivinen 3 milj. euroa), joka aiheutui Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritysten nettorahoituseristä, veroista ja metsäomaisuuden arvostamisesta IAS 41 -standardin mukaisesti. Positiivinen vaikutus johtui pääasiassa pohjoismaisen metsäosakkuusyritys Bergvikin metsäomaisuuden käyvän arvon noususta.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset olivat yhteensä 1 (27) milj. euroa.
Konserni kirjasi vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, joilla oli noin 20 milj. euron positiivinen (negatiivinen 84 milj. euroa) vaikutus IFRS-liiketulokseen ja noin 27 milj. euron negatiivinen (positiivinen 11 milj. euroa) vaikutus tuloveroon. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyvät Stora Enson 47 milj. euron osuuteen osakkuusyritys Bergvik Skogin latvialaisen tytäryhtiön myynnistä saadusta myyntivoitosta ja Brasilian Rosário do Sulissa sijaitsevan puunhankintayhtiön myyntiin Copa Florestal III FIP Multiestrategialle. Puunhankintayhtiön kaupasta syntyi 28 milj. euron tappio, mikä johtui kertyneiden valuuttakurssien muuntoeroista, jotka vapautettiin
pääomasta kaupantekopäivän tuloslaskelman kautta vuoden 2018 toisella neljänneksellä. Tuloveroihin kohdistuva negatiivinen vaikutus liittyy varaukseen, joka johtuu keskeneräisestä vuosien 2013–2016 korkovähennyksiin liittyvästä kiistasta Ruotsissa.
IFRS-liiketulos oli 1 390 (904) milj. euroa.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan Operatiivinen liiketulos kuulumattomat erät Liiketulos |
||||||
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
| Consumer Board | 231 | 285 | -1 | -32 | 230 | 253 |
| Packaging Solutions | 245 | 170 | -1 | -4 | 244 | 166 |
| Biomaterials | 427 | 264 | -3 | -10 | 425 | 254 |
| Wood Products | 165 | 111 | -1 | -9 | 164 | 102 |
| Paper | 234 | 128 | 0 | -22 | 234 | 106 |
| Muut | 23 | 46 | 71 | -23 | 93 | 23 |
| Yhteensä | 1 325 | 1 004 | 65 | -100 | 1 390 | 904 |
| Nettorahoituserät | -180 | -162 | ||||
| Tulos ennen veroja | 1 210 | 742 | ||||
| Tuloverot | -221 | -128 | ||||
| Tilikauden tulos | 988 | 614 |
Operatiivinen liiketulos koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksesta, ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat poikkeuksellisia eriä, jotka eivät liity tavanomaiseen liiketoimintaan. Tavallisimpia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat omaisuuden myyntivoitot, ylimääräiset omaisuusarvojen arvonalentumiset tai arvonalentumisten peruutukset, toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat varaukset ja sakot. Yksittäinen vertailukelpoisuuteen vaikuttava erä ilmoitetaan normaalisti erikseen, mikäli sen tulosvaikutus on yli sentin osakkeelta..
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät sisältävät osakesidonnaiset kannustinjärjestelmät ja niihin liittyvät suojaukset, hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostuksen, biologisten hyödykkeiden uudelleenarvostuksen sekä Stora Enson osakkuus- ja yhteisyritysten tuloveroista ja nettorahoituseristä.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä biologisten hyödykkeiden arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset |
0 | -8 |
| Uudelleenjärjestelykustannukset ilman aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisia |
0 | -14 |
| Yritysmyynnit | 20 | -28 |
| Muut | 0 | -34 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 20 | -84 |
| Käyvän arvon muutokset ja tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät | 45 | -16 |
| Yhteensä | 65 | -100 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Operatiiviset varat | Operatiiviset velat | Sidottu pääoma | ||||
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
| Consumer Board | 2 486 | 2 477 | 535 | 537 | 1 951 | 1 940 |
| Packaging Solutions | 1 138 | 1 100 | 215 | 223 | 923 | 877 |
| Biomaterials | 2 722 | 2 578 | 260 | 253 | 2 462 | 2 325 |
| Wood Products | 866 | 789 | 245 | 238 | 621 | 551 |
| Paper | 1 588 | 1 561 | 792 | 811 | 796 | 750 |
| Muut ja eliminoinnit | 2 668 | 2 339 | 466 | 389 | 2 202 | 1 950 |
| Yhteensä | 11 468 | 10 844 | 2 513 | 2 451 | 8 955 | 8 393 |
| 2018 | 2017 | 2016 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. euroa | 10 486 | 10 045 | 9 802 |
| Operatiivinen liiketulos, milj. euroa | 1 325 | 1 004 | 884 |
| Operatiivinen liiketulos, % | 12,6 % | 10,0 % | 9,0 % |
| Liikevoitto (IFRS), milj. euroa | 1 390 | 904 | 783 |
| Liiketulos (IFRS), % | 13,3 % | 9,0 % | 8,0 % |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 15,5 % | 10,3 % | 7,2 % |
| Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % | 15,5 % | 11,9 % | 10,2 % |
| Velkaantumisaste | 0,31 | 0,38 | 0,47 |
| Tulos/osake, euroa | 1,28 | 0,79 | 0,59 |
| Tulos/osake ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, euroa | 1,29 | 0,89 | 0,65 |
| Osinko/varojenjako osaketta kohti1 , euroa |
0,50 | 0,41 | 0,37 |
| Osinkosuhde ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, % | 38,8 % | 46,1 % | 56,9 % |
| Osinkosuhde (IFRS), % | 39,1 % | 51,9 % | 62,7 % |
| Efektiivinen osinkotuotto (R-osake), % | 5,0 % | 3,1 % | 3,6 % |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) (R-osake), ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä |
7,82 | 14,90 | 15,70 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 8,51 | 7,62 | 7,36 |
| Markkina-arvo 31.12., milj. euroa | 8 123 | 10 422 | 8 085 |
| Päätöskurssi 31.12., A/R-osake, euroa | 11,05/10,09 | 13,20/13,22 | 10,40/10,21 |
| Keskikurssi, A/R-osake, euroa | 16,36/14,61 | 11,93/11,54 | 8,50/7,88 |
| Osakkeiden määrä 31.12. (tuhatta) | 788 620 | 788 620 | 788 620 |
| Osakevaihto, A-osake (tuhatta) | 3 068 | 6 768 | 1 254 |
| % A-osakkeiden määrästä | 1,7 % | 3,8 % | 0,7 % |
| Osakevaihto, R-osake (tuhatta) | 610 300 | 571 717 | 765 122 |
| % R-osakkeiden määrästä | 99,7 % | 93,4 % | 125,0 % |
| Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimentamaton (tuhatta) | 788 620 | 788 620 | 788 620 |
| Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimennettu (tuhatta) | 789 883 | 790 024 | 789 888 |
1 Ks. hallituksen ehdotus osingonjaosta.
Nettorahoituskulut 180 (162) milj. euroa olivat 18 milj. euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kasvu nettorahoituskuluissa oli pääasiassa seurausta 33 milj. euron nettovaluuttakurssitappiosta (34 milj. euron voitto), joka syntyi valuuttamääräisten nettovelkojen uudelleenarvostamisesta ja niihin liittyvistä valuuttasuojauksista tytäryrityksissä ja yhteisissä toiminnoissa. Nettokorkokulut laskivat 10 milj. euroa 129 milj. euroon. Taustalla olivat pääasiassa pienentyneet keskimääräiset velkatasot ja alhaisemmat pankkikulujen poistot. Muut nettorahoituskulut 18 milj. euroa olivat 39 milj. euroa alhaisemmat kuin vuotta aiemmin,
pääasiassa vuonna 2017 kirjattujen joukkovelkakirjalainojen takaisinostoihin liittyvien rahoituskulujen puuttumisen takia.
Nettoverot olivat yhteensä 221 (128) milj. euroa, mikä vastaa 18,3 %:n (17,3 %:n) efektiivistä verokantaa. Tuloveroista on yksityiskohtaisempaa tietoa konsernitilinpäätöksen liitteessä 9 (Tuloverot).
Määräysvallattomien omistajien osuus tappiosta oli 24 (11) milj. euroa, eli yhtiön osakkeenomistajille kohdistuva voitto oli 1 013 (625) milj. euroa.
Osakekohtainen tulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli 1,29 (0,89) euroa. Osakekohtainen tulos vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien jälkeen oli 1,28 (0,79) euroa. Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto oli 15,5 % (11,9 %).
Konsernin sijoitettu pääoma 31.12.2018 oli 8 824 milj. euroa eli 516 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.
| Milj. euroa | Sijoitettu pääoma |
|---|---|
| 31.12.2017 | 8 308 |
| Investoinnit vähennettynä poistoilla | 59 |
| Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset | -1 |
| Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos | -2 |
| Biologisten hyödykkeiden kasvatuskustannukset | -66 |
| Myytävissä olevat sijoitukset, operatiiviset (pääasiassa PVO:n osakkeet) | 104 |
| Osakkuus- ja yhteisyritykset | 186 |
| Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden nettovelka | -27 |
| Operatiivinen käyttöpääoma ja muut korottomat erät, netto | 384 |
| Nettoverovelka | -54 |
| Muuntoerot | -81 |
| Muut muutokset | 14 |
| 31.12.2018 | 8 824 |
Liiketoiminnan rahavirta oli 1 365 (1 492) milj. euroa ja rahavirta investointien jälkeen 811 (825) milj. euroa. Käyttöpääoma kasvoi 428 (pieneni 37) milj. euroa, varastot 267 milj. euroa ja lyhytaikaiset saamiset 179 milj. euroa. Tällä oli negatiivinen vaikutus käyttöpääomaan. Aiemmin ilmoitettuihin varauksiin liittyvät maksut olivat 19 milj. euroa.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Operatiivinen EBITDA | 1 878 | 1 587 |
| Operatiivisen EBITDAn vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 20 | -76 |
| Muut oikaisut | -104 | -56 |
| Käyttöpääoman muutos | -428 | 37 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 1 365 | 1 492 |
| Aineellisiin ja aineettomiin sekä biologisiin hyödykkeisiin investoidut rahavarat | -525 | -658 |
| Osakkuus- ja yhteisyritysosuuksien hankinnat | -29 | -9 |
| Rahavirta investointien jälkeen | 811 | 825 |
Tilikauden lopussa konsernin korolliset nettovelat olivat 2 092 (2 253) milj. euroa. Rahavarat vähennettynä käytetyillä luottolimiiteillä olivat 1 128 (603) milj. euroa.
Fitch Ratings antoi vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä Stora Enso Oyj:lle luottoluokituksen BBB- ja vakaat näkymät. Tämä heijastaa Stora Enson parantunutta rahavirran tuottoa ja vahvempaa tasetta. Vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä Moody's Investors Service päivitti Stora Enso Oyj:n liikkeeseenlaskijan pitkän aikavälin luottoluokituksen Ba1:stä Baa3:een vakailla näkymillä.
Vuonna 2018 Stora Enso julkisti myös Green Bond -ohjelman eli vihreät joukkovelkakirjat osana vastuullisen rahoituksen malliaan. Tavoitteena on tarjota lainamuotoa, jolla tuetaan vastuullisuuteen keskittyvää korkosijoittamista, sekä raportoida eräiden sijoitusten ja liiketoimien suorista ympäristövaikutuksista.
Stora Ensolla on 600 milj. euron jatkuva valmiusluotto, joka oli kokonaan nostamatta vuoden lopussa. Lisäksi Stora Ensolla on käytettävissään erilaisia pitkäaikaisia rahoituslähteitä 1 000 (900) milj. euroon saakka.
Velkaantumisaste 31.12.2018 oli 0,31 (0,38). Nettovelan suhde kuluneen 12 kuukauden operatiiviseen EBITDAan oli 1,1, kun se edellisen vuoden lopussa oli 1,4.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta IFRS 9:n mukaisesti arvostettavien rahavirran suojausten ja pääomasijoitusten käyvän arvon muutokset lisäsivät pääomaa 75 milj. euroa (lisäys 69 milj. euroa). Kasvu oli pääasiassa seurausta muihin laajan tuloksen eriin kirjatusta konsernin PVO-osakeomistuksen käyvän arvon noususta sekä voimassa olevien hyödykesuojausten nettovoitoista, ja kasvua osittain kumosi voimassa olevista valuuttariskisuojauksista syntynyt nettotappio.
Stora Enson joukkovelkakirjojen luokitukset olivat vuoden lopussa seuraavat:
| Luottoluokituslaitos | Pitkän/lyhyen aikavälin luokitus | Voimassa alkaen |
|---|---|---|
| Standard & Poor's | BBB- (vakaa) | 8.8.2018 |
| Moody's | Baa3 (vakaa) / P-3 | 1.11.2018 |
Consumer Board -divisioona haluaa olla kansainvälinen tiennäyttäjä korkealaatuisessa ensikuitukartongissa. Tavoitteemme on olla halutuin kumppani asiakkaille ja brändin omistajille sekä korkealaatuisissa pakkauksissa että graafisissa loppukäyttökohteissa. Laaja kartonki- ja päällystevalikoimamme soveltuu erilaisiin kuluttajille suunnattuihin pakkauskonsepteihin ja käyttötarkoituksiin, kuten neste- ja elintarvikepakkauksiin sekä lääkkeiden ja ylellisyystuotteiden pakkauksiin.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 622 | 2 516 |
| Operatiivinen EBITDA | 423 | 477 |
| Operatiivinen EBITDA, % | 16,1 % | 19,0 % |
| Operatiivinen liiketulos | 231 | 285 |
| Operatiivinen liiketulos, % | 8,8 % | 11,3 % |
| Operatiivinen ROOC, % | 11,9 % | 14,6 % |
| Liiketoiminnan rahavirta | 339 | 458 |
| Rahavirta investointien jälkeen | 177 | 218 |
| Kartongin toimitukset, 1 000 tonnia | 2 914 | 2 816 |
| Kartongin tuotanto, 1 000 tonnia | 2 922 | 2 871 |
Consumer Board -divisioonan liikevaihto kasvoi yli 4 % ja oli 2 622 (2 516) milj. euroa. Myyntivolyymit kasvoivat vahvan operatiivisen suorituksen ansiosta ja keskihinta tonnia kohti nousi hinnankorotusten ja myynnin jakauman suotuisan kehityksen ansiosta. Valuuttakursseilla oli 22 milj. euron negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.
Operatiivinen liiketulos laski 19 % ja oli 231 (285) milj. euroa. Lasku oli seurausta merkittävästi korkeammista raaka-ainehinnoista puun, sellun ja kemikaalien osalta. Tämä ei ollut korvattavissa myyntihintojen korotuksella, koska useimmat Consumer Board -divisioonan sopimuksista ovat pitkäaikaisia. Kiinteät kustannukset laskivat kustannussäästötoimenpiteiden ja heikomman Ruotsin kruunun johdosta.
Packaging Solutions -divisioona tarjoaa kuitupohjaisia kartonkimateriaaleja ja aaltopahvipakkauksia sekä palveluita, jotka on suunniteltu monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Uusiutuvat ja korkealuokkaiset pakkausratkaisumme palvelevat johtavia jatkojalostajia, brändin omistajia ja jälleenmyyjiä, myös verkkokaupassa mukana olevia, jotka haluavat optimoida suorituskykyään, edistää innovaatiota ja parantaa vastuullisuuttaan.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 344 | 1 255 |
| Operatiivinen EBITDA | 313 | 240 |
| Operatiivinen EBITDA, % | 23,3 % | 19,1 % |
| Operatiivinen liiketulos | 245 | 170 |
| Operatiivinen liiketulos, % | 18,2 % | 13,5 % |
| Operatiivinen ROOC, % | 27,2 % | 19,6 % |
| Liiketoiminnan rahavirta | 272 | 249 |
| Rahavirta investointien jälkeen | 172 | 156 |
| Kartongin toimitukset, 1 000 tonnia | 985 | 1 023 |
| Kartongin tuotanto, 1 000 tonnia | 1 320 | 1 333 |
| Aaltopahvin toimitukset, milj. m2 | 1 059 | 1 103 |
| Aaltopahvin tuotanto, milj. m2 | 1 048 | 1 102 |
Packaging Solutions -divisioonan liikevaihto kasvoi 7 % edellisvuodesta ja ylsi ennätykselliseen 1 344 (1 255) milj. euroon. Kasvu oli seurausta korkeammista myyntihinnoista kaikissa liiketoiminnoissa ja myyntijakauman parantumisesta, joita kumosivat osittain alhaisemmat volyymit ja valuuttakurssien vaikutukset.
Operatiivinen liiketulos 245 (170) milj. euroa oli niin ikään ennätyksellisen korkea ja kasvoi 44 % edellisvuodesta merkittävästi korkeampien myyntihintojen ansiosta. Operatiiviseen liiketulokseen vaikuttivat negatiivisesti korkeammat raaka-ainekustannukset Euroopassa, Heinolan tehtaan investointiseisokista johtuvat alhaisemmat volyymit ja korkeammat kiinteät kustannukset China Packaging -yksikössä.
Biomaterials-divisioona tarjoaa laajan valikoiman sellulaatuja paperin, kartongin, pehmopapereiden sekä tekstiilien ja hygieniatuotteiden valmistukseen. Divisioonan tavoitteena on maksimoida mäntyöljyn, biomassasta saatavan tärpätin sekä muiden prosessin sivutuotteiden liiketoimintapotentiaali. Vahvan innovaatiopanostuksemme ansiosta kaikilla biomassan jakeilla, kuten sokereilla ja ligniinillä, on useita sovellusmahdollisuuksia.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 635 | 1 483 |
| Operatiivinen EBITDA | 550 | 409 |
| Operatiivinen EBITDA, % | 33,6 % | 27,6 % |
| Operatiivinen liiketulos | 427 | 264 |
| Operatiivinen liiketulos, % | 26,1 % | 17,8 % |
| Operatiivinen ROOC, % | 17,9 % | 10,5 % |
| Liiketoiminnan rahavirta | 438 | 404 |
| Rahavirta investointien jälkeen | 327 | 271 |
| Sellun toimitukset, 1 000 tonnia | 2 432 | 2 597 |
Biomaterials-divisioonan liikevaihto kasvoi 10 % ja oli 1 635 (1 483) milj. euroa, mikä johtui kaikkien sellulaatujen merkittävästi korkeammista myyntihinnoista. Toimitusvolyymit olivat pienempiä, ja valuuttakursseilla oli negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.
Operatiivinen liiketulos oli 427 (264) milj. euroa eli 62 % korkeampi kuin edellisvuonna. Kasvu johtui kaikkien laatujen merkittävästi korkeammista hinnoista. Operatiivista liiketulosta heikensivät kohonneet puu-, kemikaalija energiakustannukset. Kiinteät kulut olivat suuremmat korkeampien kunnossapitokustannusten takia. Valuuttakursseilla oli negatiivinen vaikutus operatiiviseen liiketulokseen.
Wood Products -divisioona on johtava innovatiivisten puupohjaisten ratkaisujen tarjoaja. Tuotevalikoima kattaa kaikki rakentamisen osa-alueet, kuten massiivipuuelementit ja puukomponentit. Tarjontaan kuuluu myös laaja sahatavaravalikoima sekä pelletit kestävään lämmitykseen. Kehitteillä oleva biokomposiittien tuotevalikoima hyödyntää mahdollisuuksia korvata muovi kuluttajatuotteissa ja luo potentiaalia erilaisiin vaativiin ulkoisiin käyttökohteisiin kilpailukykyisesti.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 622 | 1 669 |
| Operatiivinen EBITDA | 199 | 147 |
| Operatiivinen EBITDA, % | 12,3 % | 8,8 % |
| Operatiivinen liiketulos | 165 | 111 |
| Operatiivinen liiketulos, % | 10,2 % | 6,7 % |
| Operatiivinen ROOC, % | 28,1 % | 20,5 % |
| Liiketoiminnan rahavirta | 147 | 152 |
| Rahavirta investointien jälkeen | 80 | 90 |
| Toimitukset, 1 000 m3 | 4 932 | 4 926 |
Wood Products -divisioonan liikevaihto oli 1 622 (1 669) milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 5 %. Luvussa ei ole mukana marraskuussa 2017 myytyä Puumerkkiä tai Muut-segmenttiin vuoden 2017 toisella neljänneksellä siirrettyjä Baltian puunhankintatoimintoja. Kasvu johtui pääasiassa korkeammista myyntihinnoista sekä Varkauden LVL-viilupuutehtaan ylösajosta ja Puolassa sijaitsevan Murówin sahan modernisoinnista ja laajentamisesta.
Operatiivinen liiketulos kasvoi 49 % edellisvuodesta ja oli ennätyksellisen korkea 165 (111) milj. euroa. Korkeammilla myyntihinnoilla ja suuremmilla volyymeilla oli positiivinen vaikutus. Alhaisemmat puun hinnat Keski-Euroopassa kumosivat Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Venäjän korkeampien puun hintojen vaikutukset. Logistiikkakustannukset ja kiinteät kustannukset olivat edellisvuotta korkeammat.
Stora Enso on Euroopan toiseksi suurin paperintuottaja, jolla on vakiintunut asiakaskunta ja laaja tuotevalikoima painetun viestinnän tarpeisiin ja toimistokäyttöön. Asiakkaat hyötyvät Stora Enson laajasta sekä kierrätys- että ensikuidusta valmistettujen paperien valikoimasta ja vahvasta kokemuksesta, osaamisesta ja asiakastuesta.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 3 066 | 2 920 |
| Operatiivinen EBITDA | 345 | 239 |
| Operatiivinen EBITDA, % | 11,3 % | 8,2 % |
| Operatiivinen liiketulos | 234 | 128 |
| Operatiivinen liiketulos, % | 7,6 % | 4,4 % |
| Operatiivinen ROOC, % | 30,2 % | 14,8 % |
| Liiketoiminnan rahavirta | 222 | 259 |
| Rahavirta investointien jälkeen | 175 | 160 |
| Rahavirta investointien jälkeen / liikevaihto, % | 5,7 % | 5,5 % |
| Paperin toimitukset, 1 000 tonnia | 4 591 | 4 713 |
| Paperin tuotanto, 1 000 tonnia | 4 633 | 4 672 |
Paper-divisioonan liikevaihto oli 3 066 (2 920) milj. euroa, jossa oli kasvua 5 %. Kasvu oli seurausta korkeammista hinnoista paikallisissa valuutoissa. Valuuttakurssitappioilla oli 43 milj. euron negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Volyymit olivat pienempiä, pääasiassa heinäkuussa 2017 suljetun Kvarnsvedenin tehtaan paperikone 8:n ja puuvapaiden päällystettyjen papereiden (WFC) pienemmän kysynnän vuoksi. Lisäksi viimeisellä neljänneksellä Nymöllan tehdas Etelä-Ruotsissa pystyi 11 viikon ajan tuottamaan vain puolet kapasiteetistaan vesipulan takia.
Operatiivinen liiketulos oli 234 (128) milj. euroa ja kasvoi 83 % vuodesta 2017. Tämä oli seurausta korkeammista myyntihinnoista, jotka kumosivat korkeampien puu-, sellu- kemikaali- ja kuljetuskustannusten sekä pienempien volyymien vaikutukset.
1 Paper-divisioonan avainmittari on rahavirta investointien jälkeen suhteessa liikevaihtoon (ei-IFRS), koska divisioonan tavoitteena on tuottaa rahavirtaa konsernille, jotta konserni voi muuttua uusiutuvien materiaalien kasvuyhtiöksi.
Muut-segmentti sisältää pohjoismaiset metsäosakkuusyritykset, Stora Enson osakkuuden energiayhtiö Pohjolan Voimassa, Pohjoismaiden ja Baltian maiden tehtaiden puunhankinnan, tehdasalueisiin liittymättömät puuviljelmät sekä konsernin yhteiset palvelut ja hallinnon.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 3 425 | 2 490 |
| Operatiivinen EBITDA | 48 | 75 |
| Operatiivinen EBITDA, % | 1,4 % | 3,0 % |
| Operatiivinen liiketulos | 23 | 46 |
| Operatiivinen liiketulos, % | 0,7 % | 1,8 % |
| Liiketoiminnan rahavirta | -52 | -30 |
| Rahavirta investointien jälkeen | -119 | -70 |
Muut-segmentin liikevaihto 3 425 (2 490) milj. euroa kasvoi edellisvuodesta pääasiassa korkeampien puun hintojen ja Wood Products -divisioonasta vuoden 2017 toisella neljänneksellä siirrettyjen Baltian puunhankintatoimintojen vuoksi. Liikevaihdon kasvuun vaikutti myös se, että aiemmin liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetty kuljetusten ja rahdin sekä Suomen metsänhoitopalveluiden myynti siirrettiin kirjanpitokäytännön muutoksen takia liikevaihtoon.
Operatiivinen liiketulos 23 (46) milj. euroa pieneni edellisvuodesta pääasiassa koska osakkuus- ja yhteisyritysten tulokset olivat alhaisemmat ja operatiiviset kustannukset puunhankinnassa olivat korkeammat.
Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin sekä biologisiin hyödykkeisiin mukaan lukien aktivoidut sisäiset kustannukset olivat 574 (640) milj. euroa vuonna 2018. Kokonaisinvestoinnit sisältävät 83 (80) milj. euron lisäyksen biologisiin hyödykkeisiin.
Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä saatiin suunnitelmien mukaisesti päätökseen 19 milj. euron hanke aaltopahvipakkausten valmistuksen keskittämiseksi Suomessa. Skutskärin tehtaalla Ruotsissa saatiin päätökseen 16 milj. euron hanke, jolla parannettiin tehtaan ympäristötehokkuutta rikkipäästöjä vähentämällä. Biokomposiittirakeiden tuotanto alkoi Hylten tehtaalla Ruotsissa, kun 12 milj. euron investointi saatiin päätökseen.
Vuoden 2018 toisella neljänneksellä Stora Enso sai päätökseen Heinolan Fluting-tehtaalla tehdyn 28 milj. euron investoinnin, jossa parannettiin laatua ja kasvatettiin puolikemialliseen aallotuskartonkiin AvantFlute SC:hen perustuvien tuotteiden tuotantokapasiteettia. Tuotanto Ruotsin Skutskärin tehtaan uudella revinnäissellulinjalla alkoi suunnitellusti 26 milj. euron investoinnin jälkeen.
Investointi uuteen ristiinliimattua puuta (CLT) valmistavaan tuotantoyksikköön Gruvönin sahalla Ruotsissa etenee suunnitellusti. Kaupallisen tuotannon on määrä alkaa vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Investointi kemihierteen (CTMP) saatavuuden parantamiseksi Imatran tehtaalla etenee suunnitellusti. Hankkeen on määrä valmistua vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Investointi liukosellun tuotantokapasiteetin kasvattamiseksi Enocellin tehtaalla etenee myös suunnitellusti, ja hankkeen on määrä valmistua vuoden 2019 toisella puoliskolla.
Kesäkuussa 2018 Stora Enso kertoi kannattavuusselvityksestä ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-menettely), jotka liittyvät mahdolliseen investointiin Oulussa. YVA-menettely valmistui joulukuussa 2018. Kannattavuustutkimuksen ja YVA-menettelyn avulla arvioidaan Oulun paperitehtaan muuntamista pakkauskartongin tuotantolaitokseksi. Oulun tehtaan nykyinen tuotantokapasiteetti on 360 000 tonnia kemiallista havupuusellua ja 1 080 000 tonnia puuvapaata päällystettyä paperia kahdella paperikoneella. Mahdolliseen investointiin sisältyisi uusi kemihierretehdas, ruskeapohjaisen kartongin linja, jonka kapasiteetti olisi 450 000 tonnia vuodessa, ja kraftlainerilinja, jonka vuotuinen kapasiteetti olisi 400 000 tonnia. Oulun tehtaan mahdollinen muuntaminen antaisi Stora Ensolle mahdollisuuden parantaa entisestään asemaansa kuluttajapakkauskartongin ja pakkausratkaisujen kasvavilla markkinoilla. Se olisi myös merkittävä askel yhtiön muutoksessa. Toisena vaihtoehtona on jatkaa nykyistä hienopaperin valmistusta.
Heinäkuussa 2018 Stora Enso ilmoitti investoi 13 milj. euron investoinnista Latvian Laukalnen sahan sahaus- ja höyläyskapasiteetin kasvattamiseen. Käynnistyksen on määrä tapahtua vaiheittain vuoden 2019 toisen ja kolmannen neljänneksen aikana.
Niin ikään heinäkuussa Stora Enso ilmoitti investoivansa 25 milj. euroa vihreän energian tuotannon lisäämiseen Maxaun paperitehtaalla. Hanke saataneen päätökseen vuonna 2020. Stora Enso haluaa varmistaa energiatuotannon pitkän aikavälin kannattavuuden Maxaun tehtaalla suuremman sähköntuotannon ja paremman tehokkuuden avulla. Uusi 57 MW:n väliottolauhdutusturbiini täydentää nykyistä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta, joka aloitti toimintansa vuonna 2010. Investointi laskee energiakustannuksia ja varmistaa paperitehtaan pitkän aikavälin kilpailukyvyn.
Lokakuussa 2018 Stora Enso kertoi 9 milj. euron investonnista Riikan aaltopahvitehtaan modernisointiin ja laajennukseen Latviassa. Hankkeen arvioidaan valmistuvan vuonna 2019.
Lokakuussa Stora Enso ilmoitti myös investoivansa 7 milj. euroa biokomposiittien osaamiskeskuksen rakentamiseen Hylten tehtaalle Ruotsiin. Investointi kattaa myös uusien koneiden asennuksen suurten kuitujen jauhamiseksi biokomposiittimateriaalia varten. Tuotannon suunnitellaan käynnistyvän vuoden 2019 loppuun mennessä.
Stora Enso ja energiayhtiö Gasum ilmoittivat rakentavansa biokaasulaitoksen Stora Enson Nymöllan paperitehtaalle Ruotsiin. Gasumin rakentama ja operoima laitos muuttaa tehtaan jäteveden uusiutuvaksi energiaksi. Stora Enson kokonaisosuus investoinnista on noin 5 milj. euroa.
Joulukuussa Stora Enso kertoi 22 milj. euron investoinnista Skoghallin tehtaalla Ruotsissa. Hankkeessa laajennetaan tehtaan nykyistä vedenkäsittelylaitosta.
Niiin ikään joulukuussa Stora Enso ilmoitti että se hankkii 25 % osuuden Tree to Textile AB:ta. joka on H&Mgroupin, Inter IKEA Groupin ja innovoija Lars Stigssonin yhteisyritys. Yrityksen tavoitteena on kehittää uusia tekstiilikuituja vastuullisesti ja kustannustehokkaasti. Stora Enso tulee yhteisyritykseen mukaan perustamalla koetehtaan yhden pohjoismaisen tehtaansa yhteyteen. Neljä yhtiökumppania omistavat saman suuruiset osuudet TreeToTextilesta
Stora Enso uudelleenjärjestelee omistustaan ruotsalaisessa metsäyhtiö Bergvik Skogi AB:ssa. Liiketoimi pyritään saamaan päätökseen vuoden 2019 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Uudelleenjärjestelyn myötä Stora Enson metsäomaisuus Ruotsissa kasvaa 1,4 miljoonaan hehtaariin, josta 1,15 miljoonaa hehtaaria on tuottavaa metsämaata. Joulukuun 2018 lopussa Stora Enson 49,8 % osuus Bergvik Skogin tuottavasta metsämaasta vastasi 0,9 miljoonaa hehtaaria. Liiketoimen arvioidaan kasvattavan Stora Enson tasetta noin 1,0 mrd. euroa. Liiketoimen kokonaisarvo Stora Enson taseessa on noin miljardi euroa. Bergvik Skogin metsävarat Ruotsissa omistavat sen tytäryhtiöt Bergvik Väst AB (noin 83 %) ja Bergvik Öst AB (noin 17 %). Uudelleenjärjestelyn seurauksena Stora Enso muuntaa nykyisen 49,8 %:n osuutensa Bergvik Skogista metsävarojen suoraan omistukseen, joka kattaa 69,8 % Bergvik Västin metsäomaisuuden arvosta.
Stora Enso käytti vuonna 2018 innovaatioihin, tutkimukseen ja kehitykseen 149 (142) milj. euroa eli 1,4 %
(1,4 %) yhtiön liikevaihdosta. Vuonna 2018 Stora Enso laajensi T&K:n määritelmää niin, että se sisältää myös innovaatiot. Vuoden 2017 luku on muutettu vastaavasti.
Muutos uusiutuvien materiaalien yhtiöksi jatkuu. Uskomme, että kaikki, mikä tänään valmistetaan fossiilipohjaisista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta.
Vuonna 2018 Wood Products -divisioona aloitti biokomposiittien tuotannon Hylten tehtaalla ja ylösajaa parhaillaan tuotantoa ja myyntiä DuraSenseTM by Stora Enso -tuotenimen alla. Biomaterials-divisioona lanseerasi tuotenimen LineoTM by Stora Enso ligniinipohjaisia tuotteita varten ja Consumer Board -divisioona on edennyt mikrokuitusellusta (MFC) valmistetun kalvon pilotointivaiheeseen.
ECO™ by Stora Enso -teknologia mahdollistaa RFID-tunnisteiden tuotannon sataprosenttisesti kuitupohjaiselle paperille perinteisten muovitunnisteiden sijaan. Tämä pienentää kestävyyttä tavoittelevien B2B- ja B2Cyhtiöiden hiilijalanjälkeä. ECO-tunniste voidaan kierrättää ympäristöystävällisellä tavalla yhdessä paperi- ja kartonkituotteiden kanssa. Lisäksi se tarjoaa parempaa johtavuutta pienemmillä kustannuksilla kuin grafeenitai hopeapainetut antennit. ECO-teknologia on monien käynnissä olevien projektien käytössä eri sektoreilla.
Stora Enso määrittelee innovaation prosessiksi, jolla ideat muutetaan lisäarvoksi. Tutkimus- ja kehitystyö on prosessin keskeinen osa.
Yhtiö keskittyy viiteen T&K-teemaan uusiutuvissa materiaaleissa: metsätalous ja biomassa, biopohjainen kemia, materiaalitieteet ja suunnittelu, prosessiratkaisut sekä puu rakennusmateriaalina. Lisäksi keskitymme digitalisaatioon, jossa painopistealueita ovat ohjelmistorobotiikka (RPA), koneoppiminen, älykkäät toiminnot, läpinäkyvä toimitusketju, digitaalinen asiakaskokemus ja älykkäät pakkaukset.
Vahvalla pyrkimyksellä vähentää fossiilipohjaisten muovien käyttöä ja korvata ne kestävillä materiaaleilla on ollut myönteinen vaikutus uusien kuitupohjaisten ratkaisujen kiinnostavuuteen asiakkaidemme keskuudessa. Tällaisia sovelluksia ovat muun muassa erilaiset pakkauskartonkimateriaalit, joiden on tarkoitus korvata erityisesti kertakäyttöistä muovia ja muovipakkauksia. Varmistaaksemme pitkän aikavälin menestyksen teemme yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Nopeita tuloksia saavuttaaksemme teemme yhteistyötä startup-yritysten kanssa. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Sulapac, jonka kanssa yhteistyö juontaa juurensa Stora Enson Accelerator-ohjelmaan, sekä 20tree.ai, jonka kohdalla yhteistyö on tulosta yhteishankkeesta Combient Foundry Venture Client Programin kanssa. Sulapacilla on biohajoavien materiaalien patentteja, 20tree.ain teknologia taas mahdollistaa metsäomaisuuden arvioinnin satelliittikuvien avulla.
Käynnistääksemme innovointiprosesseja tarvitsemme ideoita, joita saamme asiakkailtamme, toimittajiltamme, erilaisilta sidosryhmiltä ja omilta työntekijöiltämme. WeNovate, konserninlaajuinen työkalumme Stora Enson divisioonista ja toiminnoista saatujen ideoiden keräämistä ja arviointia varten, otettiin onnistuneesti käyttöön vuonna 2017. Se on muuttanut ideointi- ja innovointikulttuuriamme osallistamalla toimintaan entistä suuremman määrän työntekijöitä. Vuonna 2018 meillä oli 25 kampanjaa ja seitsemän ideakanavaa. Ideoita kerättiin yhteensä yli 850 kappaletta, vuonna 2017 niitä saatiin 175. Soveltuvimpien ideoiden kehittelyä jatketaan divisioonien ja toimintojen state-gate-prosesseissa.
Stora Enso on perustanut rahastoja, joita voidaan käyttää ketterästi investointeihin uusissa, liiketoimintapotentiaalia omaavissa hankkeissa. Innovaatiorahastosta rahoitetaan uusia pilotointitason hankkeita ja liiketoimintamalleja, digitalisaatiorahastosta taas digitaalisten työkalujen ja mallien pilottihankkeita. Hakemukset näille resursseille hyväksytään yhtiön investointityöryhmässä. Olemme kohdistaneet varoja myös joustavaan agility-rahastoon kattaaksemme divisioonien välisten hankkeiden toimintakulut vuonna 2019. Näillä toimilla pyrimme kasvattamaan hyvien innovaatiohankkeiden määrää.
Stora Enso työllistää lähes 400 ihmistä seuraavissa T&K-keskuksissa:
Stora Enson innovaatiostrategian tukena on useita yhteistyöhankkeita tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on laajentaa näkemystä yhtiön tarpeiden ja korkeakoulujen osaamisen yhteensovittamisesta etenkin Stora Enson tutkimusteemojen ja divisioonien pitkän ajan tutkimustarpeisiin liittyvien kohteiden osalta. Toisena tavoitteena on laajentaa kontaktien verkostoa. Kolmas tavoite on tunnistaa yhtiölle erityisen kiinnostavia kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriohjelmien aihepiirejä, myös tehtaiden sekä tutkimus- ja innovaatiokeskusten rekrytoinnin kannalta.
Yhteistyökumppaneitamme ovat muun muassa Aalto-yliopisto, Chalmersin teknillinen korkeakoulu, Ruotsin Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Teknologian tutkimuskeskus VTT, SweTree Technologies AB sekä Wallenberg Wood Science Centerin T&K-osasto. Stora Enso on jäsenenä biotalouteen ja metsäasioihin keskittyvissä kansallisissa ja eurooppalaisissa alan järjestöissä, kuten Euroopan paperiteollisuuden liitossa (CEPI), Forest Technology Platformissa (FTP) sekä suomalaisissa ja ruotsalaisissa metsäteollisuusalan liitoissa. Stora Enso kuuluu myös Euroopan unionin Bio-based Industries Consortium yhteenliittymään (BIC) sekä biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritykseen, joka on EU:n Horisontti 2020 tutkimusohjelman puitteissa muodostettu kumppanuushanke.
Teollis- ja tekijänoikeuksilla on kasvava merkitys Stora Enson strategian tukena ja kilpailijoista erottautumisen keinona. Vuoden 2018 aikana Stora Enso jatkoi patenttiportfolionsa vahvistamista. Yhtiö teki 56 patenttihakemusta ja sai koko maailmassa yli 324 patenttia. Vastuu konsernin immateriaalioikeusasioiden hoidosta on konsernin IP-tiimillä. Näihin sisältyvät patentoitavuus-/tavaramerkki-/suunnittelulausunnot, arvioinnit, valmistelut, hakemukset ja immateriaalioikeuksien ylläpito sekä ulkoisten osapuolien immateriaalioikeuksien selvittäminen ja niitä koskevat lausunnot, väitteet ja muutoksenhaut. Lisäksi yhteistyö IP Landscaping -ryhmän kanssa on keskeisen tärkeää ennen T&K-hankkeiden aloitusta myös osana Stora Enson state-gate-prosessia. Landscaping-ryhmä voi myös löytää potentiaalisia lisensiointi- ja ristiinlisensiointiehdokkaita sekä mahdollisia kohteita kehittämisyhteistyösopimuksille jne. Konsernin IP-tiimi toimii aktiivisessa yhteistyössä lakiasiainosaston kanssa immateriaalioikeuksiin liittyviä sopimuksia laadittaessa. Ennen uusien tuotteiden lanseerausta on myös suoritettava toiminnanvapaustutkimus. Konsernin toimitusjohtaja on vahvistanut konsernin IP-strategian konsernin IP-ohjausryhmän tuella.
Alla raportoidaan Suomen kirjanpitolain mukaiset muut kuin taloudelliset tiedot. Raportointi kattaa konsernin suurimmiksi riskeiksi tunnistetut, muita kuin taloudellisia tietoja koskevat aiheet.
Näihin aiheisiin liittyviä riskejä, politiikkoja ja periaatteita kuvataan myös sivuilla 20–30. Lisäksi alla käsitellään ihmisoikeuksia nimenomaisesti riskien näkökulmasta.
Fossiilipohjaisten resurssien korvaaminen uusiutuvilla raaka-aineilla on kestävän biotalouden perusta. Stora Enson tuotteet edistävät vähähiilistä kiertotaloutta, joissa materiaaleja käytetään uudelleen ja kierrätetään samalla, kun hävikki minimoidaan ympäristöllisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen lisäarvon maksimoimiseksi. Stora Enson liiketoimintamalli on toimintakertomuksen alussa ja arvonmuodostuksen malli esitetään vuosikertomuksen englanninkielisessä Strategy 2018 -osiossa sivulla 10.
Vastuullisuus on keskeinen osa Stora Enson konsernihallinnointia, ja sen edistämisestä ovat vastuussa hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä. Lopullinen vastuu konsernin vastuullisuusstrategian toimeenpanosta on toimitusjohtajalla. Vastuullisuustyötä johtaa suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa toimiva yritysvastuujohtaja. Stora Enson vastuullisuusstrategian sekä yritysetiikkaa ja sääntöjen noudattamista koskevan strategian toimeenpanoa valvoo hallituksen vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunta. Valiokunta kokoontui neljästi vuonna 2018.
Stora Enson vastuullisuuspolitiikka kuvaa kokonaisvaltaisen lähestymistapamme vastuullisuuteen ja siihen liittyvän hallinnointimallimme. Myös eettiset toimintaohjeemme ja muut politiikat, ohjeistukset ja tiettyjä vastuullisuuden osa-alueita koskevat lausunnot kirkastavat lähestymistapaamme ja ohjaavat työntekijöitämme heidän päivittäisessä työssään. Nämä asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa storaenso.com/sustainability.
Lisätietoa Stora Enson lähestymistavasta vastuullisuuteen löytyy englanninkielisestä vastuullisuusraportista (Sustainability 2018).
Edistymistämme metsänhoidon vastuullisuudessa seurataan tunnusluvulla (KPI), joka mittaa sertifioitujen maaalueiden osuutta kaikista Stora Enson omistamista ja hallinnoimista puuntuotanto ja -korjuumaista. Tavoitteemme on ylläpitää korkeaa 96 %:n tasoa. Vuonna 2018, osuus oli 96 % (97 % vuonna 20171 ). Tammikuusta 2018 alkaen tunnusluku ei kata metsänhoitoyksiköitä, joiden pääasiallinen tarkoitus ei ole puuntuotanto ja -korjuu. Tällaisia maa-alueita ovat esimerkiksi testi- ja pilottialueet. Vuoden lopussa Stora Enson omistamien tai hallinnoimien maa-alueiden kokonaispinta-ala oli 933 000 hehtaaria.
Vuonna 2018 tehtaillemme toimitettiin puuta (mukaan lukien raakapuu, hake ja sahanpuru) yhteensä 38,7 milj. m 3 (kuoreton kiintotilavuus) (37,5 milj. m3vuonna 2017). Ulkopuolisten sertifioiman puun osuus Stora Enson koko puunhankinnasta oli 76 %. Vuodesta 2018 alkaen sertifioidun puun osuus ei sisällä yhtiön ulkopuolelle toimitettua sertifioitua puuta. Tämä laskee sertifioinnin osuutta verraatuna edellisiin vuosiin.
Stora Enson tieteellinen päästövähennystavoite (KPI) on pienentää toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä 31 % tuotettua sellu-, paperi- ja kartonkitonnia kohti vuoteen 2030 mennessä vuoden 2010 lähtötasoon verrattuna. Vuonna 2018 hiilidioksidiekvivalenttipäästömme (CO2e) myytävissä olevaa sellu-, paperi- ja kartonkitonnia kohti olivat 18 % alle vuoden 2010 viitearvon (21 % vuonna 2017). Päästövähennys pieneni kolme prosenttiyksikköä, pääosin koska kahdella tehtaalla Suomessa lisättiin turpeen käyttöä ja ostetun sähkön tuotannossa Suomessa ja Puolassa käytettiin enemmän fossiilista polttoainetta.
1 Laskettu uudelleen tarkastetun määrittelyn mukaisesti.
Konsernissa oli 26 100 (25 700) työntekijää 31.12.2018. Henkilöstöä oli vuonna 2018 keskimäärin 26 100 eli noin 100 vähemmän kuin edellisvuonna. Lukuihin sisältyvät Stora Enson 50 %:n osuudet Brasiliassa sijaitsevan Veracelin tehtaan ja Uruguayssa sijaitsevan Montes del Platan tehtaan työntekijöistä.
Henkilöstökulut olivat yhteensä 1 330 (1 331) milj. euroa eli 12,7 % liikevaihdosta. Palkat ja palkkiot olivat 1 000 (999) milj. euroa, eläkekulut 170 (166) milj. euroa ja muut henkilöstökulut 153 (158) milj. euroa.
Vuoden 2018 lopussa konserni työllisti eniten ihmisiä seuraavissa kolmessa maassa: Suomi, Kiina ja Ruotsi. Työntekijöistä 26 % (26 %) oli naisia.
Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2018 oli 15,0 % (14,6 %). Sairauksista johtuneet poissaolot olivat 3,0 % (3,1 %) teoreettisesta kokonaistyöajasta.
Tammikuussa 2018 Stora Enso allekirjoitti maailmanlaajuisen puitesopimuksen kolmen kansainvälisen ammattiliiton - IndustriALL Global Unionin, UNI Global Unionin ja Building and Wood Worker's Internationalin kanssa jatkaakseen sellaisten työympäristöjen luomista, joissa kaikkia työntekijöitämme kohdellaan kunnioittavasti ja tasa-arvoisesti.
Vuoden 2018 alusta Stora Enso muutti työturvallisuutta mittaavan pääasiallisen tunnuslukunsa (KPI) LTA:sta (poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti) TRI:ksi (lääketieteellistä hoitoa vaatineiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti). TRI-luku antaa kokonaisvaltaisemman kuvan työturvallisuudesta, sillä se sisältää myös vähemmän vakavat onnettomuudet.
Vuonna 2018, TRI-luku oli 6,11 (7,4). Luku pieneni 18 % vuodesta 2017.
Stora Enson johtamisindeksi mittaa työntekijöiden mielikuvaa esimiehistään. Indeksi lasketaan vuosittaisen työntekijäkyselymme tulosten perusteella. Tavoitteemme oli saavuttaa indeksi 80/100 vuoteen 2018 mennessä. Vuonna 2018 johtamisindeksi nousi 83:een (81 vuonna 2017).
Henkilöstöstä ja henkilöstöstrategiasta on yksityiskohtaisempaa tietoa konsernin vuoden 2018 yritysvastuuraportissa (Sustainability Report 2018) ja vuoden 2018 strategiassa, jotka julkaistaan viikolla 7.
Hallituksen ja johtoryhmän palkkiot on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitteessä 7.
1 Luku laskettu uudelleen Q4/2018 osavuosikatsauksen julkaisemisen jälkeen saadun tiedon vuoksi.
Stora Enson vastuullista hankintaa mittaava tunnusluku osoittaa, kuinka suuri osa kokonaishankintakustannuksistamme maksetaan toimittajille, jotka ovat toimittajien eettisen toimintaohjeen piirissä, kun kaikki kategoriat ja maantieteelliset alueet huomioidaan. Vuoden 2018 lopussa 95 % Stora Enson materiaalien, tavaroiden ja palvelujen hankinnasta oli toimintaohjeen piirissä (95 % vuoden 2017 lopussa). Luku vastaa tavoitettamme ylläpitää 95 %:n korkeaa tasoa.
Stora Enso vuokraa yhteensä 82 217 hehtaaria maata Guangxin provinssissa Kiinassa. Vuokratuista maista 29 265 hehtaaria (29 581 hehtaaria vuonna 2017) eli 36 % (36 %) kokonaispinta-alasta on sosiaalisesti omistettua maata, joka on vuokrattu kyläyhteisöiltä, kotitalouksilta ja paikallisilta metsätiloilta.
Brasilian Bahiassa jatkettiin työtä vuonna 2012 käynnistetyn kestävän kehityksen mukaisen asuttamisaloitteen parissa. Aloitteen tarkoituksena on tarjota maatalousmaata ja koulutustukea maattomien liikkeeseen kuuluville paikallisille perheille. Vuonna 2018 Veracel allekirjoitti uuden sopimuksen maattomien liikkeiden kanssa täydentääkseen aikaisempaa kestävän kehityksen mukaista asutusaloitetta. Uuden sopimuksen myötä Veracel myy 3 300 hehtaaria aikaisemmin vallattuja maa-alueita liikkeille ja niihin liittyville yhdistyksille ja liikkeet poistuvat Veracelin mailta alueilla, joiden koko on 800 hehtaaria. Lisäksi Veracel lahjoittaa 225 hehtaaria maaalueita. Tämän uuden sopimuksen jälkeen 468 hehtaaria Veracelin omistamia tuotantoalueita on sellaisten
maattomien liikkeiden valtaamaa, jotka eivät ole mukana kestävän kehityksen mukaisessa asutusaloitteessa. Veracel jatkaa edelleen vallattuna olevien alueiden palauttamista yhtiölle oikeusmenettelyjen kautta. Veracel on aiemmin oma-aloitteisesti varannut 16 500 hehtaaria maata kestävän kehityksen mukaista asutusaloitetta varten. Vuoden 2018 lopussa Veracelin omistamat maa-alueet olivat yhteensä 213 500 hehtaaria, josta 76 000 hehtaarille on istutettu eukalyptuspuuta sellun tuotantoa varten.
Stora Enson sitoutuminen ihmisoikeuksiin kattaa kaikki toimintomme, mukaan lukien työntekijämme, urakoitsijamme, toimittajamme ja lähialueiden yhteisöt. Sen lisäksi, että olemme sitoutuneet noudattamaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita, Stora Enso kunnioittaa Ison-Britannian Modern Slavery Act -lakia ja noudattaa sen vaatimuksia. Jatkamme myös samankaltaisen lainsäädännön kehityksen seuraamista muissa maissa. Ihmisoikeudet ovat osa vastuullisuusohjelmaamme, joka noudattaa YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta, mukaan lukien sen ihmisoikeuksia koskevat periaatteet.
Ihmisoikeuksiin kohdistuvat riskit ja niiden vaikutukset huomioidaan kaikessa toiminnassamme, myös fuusioita ja yrityskauppoja koskevissa investointipäätöksissä. Investointiohjeidemme mukaisesti ympäristöön, yhteiskuntaan ja myös ihmisoikeuksiin liittyvät riskit ja vaikutukset on tunnistettava ja arvioitava ja niihin on puututtava ennen investointia projekteihin, joihin liittyy liiketoiminnan kannalta kriittisiä riskejä.
Vuonna 2018 saimme päätökseen ihmisoikeusprioriteettejamme koskevan määrittelyn kansainvälisen asiantuntijaorganisaation BSR:n tuella. Tätä kuvataksemme päivitimme ja julkaisimme ihmisoikeuslausuntomme ihmisoikeuspolitiikkana ja vahvistimme kahdeksan konserninlaajuisesti keskeisintä ihmisoikeusprioriteettia:
Vaikka kunnioitamme kaikkia ihmisoikeuksia ja pidämme niitä kaikkia tärkeinä, tunnistetut keskeisimmät ihmisoikeusprioriteettimme tulevat olemaan työmme painopisteessä. Tähän sisältyy päivitetty vaatimustenmukaisuuden seurantaohjelmamme, joka viimeistellään ja toteutetaan vuonna 2019. Pyrimme myös luomaan uuden konserninlaajuisen tunnusluvun ihmisoikeustyöllemme vuonna 2019 seurataksemme kahdeksaa keskeisintä ihmisoikeusprioriteettia koskevan sitoumuksemme noudattamista.
Liiketoiminnan etiikkaan liittyen Stora Enson eri palautekanavien kautta saaduista ilmoituksista 68 todettiin mahdollisiksi laiminlyöntitapauksiksi vuonna 2018 (61 vuonna 2017). Vuoden 2018 loppuun mennessä valmiiksi saatujen tutkimusten perusteella 20 (14) tapauksessa todettiin olevan kyse väärinkäytöksestä, joka johti kurinpitotoimiin, oikeudenkäyntiin ja/tai prosessikehitykseen, minkä lisäksi 18:sta (22) muussa tapauksessa valitus oli perusteltu, mutta kyse ei ollut väärinkäytöksestä.
Arviomme mukaan kahden todennetun väärinkäytöstapauksen voidaan katsoa liittyvän korruptioon ja/tai petokseen. Molemmat näistä tapauksista johtivat työntekijän irtisanomiseen tai kurinpitomenettelyyn ja toisessa tapauksessa liikesuhde ulkoiseen osapuoleen irtisanottiin.
Yhtiön eettisten toimintaohjeiden indeksillä seurataan ja arvioidaan työntekijöiden käsitystä Stora Enson työstä toimintaohjeiden piiriin kuuluvissa asioissa, ja se perustuu vuosittain toteutettavan henkilöstökyselyn tuloksiin. Vuonna 2018 indeksi nousi 85 (83 vuonna 2017). Tavoitteenamme on tämän myönteisen kehityksen jatkuminen.
Vuonna 2018 Stora Enson ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 46 (65) milj. euroa. Pääasiassa niillä parannettiin ilman ja veden laatua, pienennettiin päästö- ja vuotoriskiä ja parannettiin resurssitehokkuutta ja energiaomavaraisuutta.
Stora Enson ympäristökulut vuonna 2018 olivat yhteensä 184 (170) milj. euroa. Niihin on luettu mukaan poistot, mutta ei korkoja. Ympäristökulut sisältävät verot, palkkiot, hyvitykset, lupiin liittyvät kustannukset, korjaus- ja ylläpitokulut sekä jäteveden puhdistuksessa käytettävät kemikaalit ja tietyt muut materiaalit.
Ympäristövaraukset olivat yhteensä 99 (108) milj. euroa 31.12.2018. Ympäristövarauksista on yksityiskohtaisempia tietoja konsernitilipäätöksen liitteessä 22 (Muut varaukset). Tällä hetkellä ei ole käsiteltävänä tai vireillä ympäristöasioihin liittyviä korvausvaatimuksia, joilla voisi olla olennainen negatiivinen vaikutus konsernin taloudelliseen tilanteeseen. Ympäristövelvoitteisiin liittyvät käteiskulut olivat 8 (11) milj. euroa.
Riskit ovat olennainen osa liiketoimintaa, ja niihin sisältyy sekä uhkia että mahdollisuuksia. Stora Enso on sitoutunut varmistamaan, että riskien ja mahdollisuuksien järjestelmällinen, kokonaisvaltainen ja omaaloitteinen hallinta kuuluu ydinosaamiseemme ja muodostaa olennaisen osan kaikkea konsernin toimintaa ja että kaikessa päätöksenteossa edistetään riskejä ennakoivaa yrityskulttuuria. Hallitsemme riskejä dynaamista riskianalyysia johdonmukaisesti soveltaen parantaaksemme mahdollisuuksiamme saavuttaa kilpailuetua ja vähentääksemme liiketoimintaamme kohdistuvia uhkia.
Stora Ensolla riski määritellään epävarmuuden vaikutukseksi konsernin kykyyn toimia organisaation arvojen, tavoitteiden ja päämäärien mukaisesti. Konsernin hallituksen hyväksymässä riskejä ja sisäistä valvontaa koskevassa toimintapolitiikassa määritellään riskienhallintaan sovellettavan COSO-viitekehyksen (Committee of Sponsoring Organizations) ja ISO 31000 -standardin mukaisen lähestymistavan pääpiirteet.
Perimmäinen vastuu yleisestä riskienhallintaprosessista sekä asianmukaisen ja hyväksyttävän riskitason määrittelystä on yhtiön hallituksella. Hallitus on perustanut talous- ja tarkastusvaliokunnan, joka tukee hallitusta Stora Ensossa sovellettavan riskienhallintaprosessin riittävyyden seurannassa ja etenkin taloudellisten riskien hallinnassa ja raportoinnissa. Vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnan tehtävänä on valvoa yhtiön toimintaa vastuullisuutta ja yritysetiikkaa koskevissa asioissa sekä yhtiön pyrkimyksiä mallikkaan yritysvastuukansalaisuuden toteuttamiseen ja yhtiön panostusta vastuullisuuden kehitystyöhön.
Riskienhallinnasta vastaava johtaja toimii suoraan talousjohtajan alaisuudessa ja on vastuussa konsernin riskienhallintakehyksen ylhäältä alas tapahtuvan toteutuksen suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta. Kunkin divisioonan vetäjä on oman johtoryhmänsä kanssa vastuussa prosessin täytäntöönpanosta ja kehyksen ja ohjeistuksien välittämisestä eteenpäin organisaation muille tasoille. Sisäinen tarkastus arvioi Stora Enson riskienhallintaprosessin toimivuutta ja tehokkuutta.
Divisioonat ja konsernin tuki- ja palvelutoiminnot suorittavat keskeisiin tavoitteisiinsa liittyvän kokonaisvaltaisen perusriskiarvioinnin vuosittaisen strategiaprosessin yhteydessä. Riskienhallintaprosessia koskevat erityisohjeet esitetään riskienhallintajärjestelmän ohjeissa, jotka jaetaan strategisen ohjeistuksen yhteydessä.
Liiketoimintayksiköt ja toiminnot tunnistavat riskien lähteet, tapahtumat, mukaan lukien olosuhteiden muutokset, sekä niiden syyt ja mahdolliset seuraukset. Stora Enson riskimallissa esitetään yleinen riskikartta (risk universe), jota käytetään kokonaisvaltaisen riskien tunnistamisen ja riskien yhdistelyn tukena. Riskimalli myös luokittelee ja johdonmukaistaa käytettävää riskiterminologiaa. Riskinottokyky arvioidaan merkittävimmissä riskiluokissa divisioonien tasolla.
Riskianalyysiin kuuluu riskiä koskevan ymmärryksen lisääminen, mistä on hyötyä riskien arvioinnissa. Riskiarvioinnin tarkoitus on määritellä riskien tärkeysjärjestys ja tukea päätöksentekoa määrittämällä, mitkä riskit vaativat toimenpiteitä. Riskejä arvioidaan niiden vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella, ja kun huomioon otetaan lisäksi käytössä olevien, riskin pienentämiseen tähtäävien toimenpiteiden toimivuus, voidaan määritellä jäännösriskitaso. Ennalta määritellyissä vaikutusasteikoissa huomioidaan vaikutukset talouteen, ihmisiin ja maineeseen, niin määrällisesti kuin laadullisestikin.
Riskien käsittely kattaa yhden tai useamman riskienhallintavaihtoehdon valinnan. Vaihtoehtoja ovat muun muassa välttäminen, vähentäminen, jakaminen ja pitäminen. Koetun riskirajan ylittäville riskeille määritellään myös muita riskien vähentämistoimenpiteitä, joissa yhdistyvät riskien käsittelytoimenpiteiden vastuunjako ja aikataulutus.
Vuosittaisen perusriskiarvioinnin jälkeen priorisoidut ja kehittyvät riskit, niiden arviointi ja niihin liittyvät vastaavat riskienhallinnan toimet sekä liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat käydään läpi divisioonien neljännesvuosittain pidettävissä raportointikokouksissa.
Huolimatta siitä, mitä toimenpiteitä riskien hallinnassa ja niiden vaikutusten lievittämisessä käytetään, ja ottaen huomioon, että osa riskeistä ei ole johdon suoraan hallittavissa, riskien toteutuessa ei voida absoluuttisesti taata, ettei niillä voisi olla merkittäviä haittavaikutuksia Stora Enson liiketoimintaan, taloudelliseen tilaan, tulokseen tai kykyyn täyttää taloudelliset velvoitteensa.
| Riski | Riskiluokka | Ajanjakso | Muutos vuodesta 2017 |
Johdon mahdollisuus vaikuttaa |
|---|---|---|---|---|
| Suuri vaikutus – korkea todennäköisyys* | ||||
| A. Ilmaston lämpeneminen | E/S | LT | vakaa | matala |
| B. Makrotalous, geopolitiikka ja valuuttakurssit |
E/S/F | ST/LT | kasvanut | matala |
| C. Hankinta | I/S/O | ST/LT | vakaa | keskitasoa |
| Kohtuullinen vaikutus – korkea todennäköisyys* | ||||
| D. Sääntelyn muutokset | E/S/C | ST/LT | kasvanut | matala |
| E. Informaatioteknologia ja tietoturva | I/O | ST | kasvanut | keskitasoa |
| Suuri vaikutus – todennäköisyys keskitasoa* | ||||
| F. Etiikka ja vaatimustenmukaisuus | M/C | ST | vakaa | keskitasoa |
| G. Ihmiset ja osaaminen | I/O | ST/LT | kasvanut | korkea |
| H. Strategiset investoinnit | M/C | ST/LT | laskenut | keskitasoa |
| Kohtuullinen vaikutus – todennäköisyys keskitasoa* | ||||
| I. Yhteisösuhteet ja sosiaalinen vastuu | I/O/C | ST | vakaa | keskitasoa |
| J. Kilpailu ja markkinakysyntä | E/S | ST/LT | kasvanut | matala |
| K. Tuoteturvallisuus | M/O/C | ST | laskenut | korkea |
| Vähäinen vaikutus – korkea todennäköisyys* | ||||
| L. Työterveys ja -turvallisuus | I/O | ST | vakaa | korkea |
| M. Omaisuusriskit | I/O | ST/LT | vakaa | korkea |
| Suuri vaikutus – matala todennäköisyys* | ||||
| N. Digitalisaatio | I/S | ST/LT | vakaa | korkea |
| O. Metsien ja maan käyttö | I/O/C | ST/LT | vakaa | keskitasoa |
| P. Fuusiot, yritysostot ja -myynnit | M/I/O/C | ST | vakaa | korkea |
| * Jäännösriski = riskin käsittelyn jälkeen jäljelle jäävä riski |
M = pakolliset velvoitteet E = ulkoiset tekijät I = sisäiset taidot
S = strateginen O = operatiivinen C = vaatimustenmukaisuus F = rahoitusmarkkinat ja raportointi ST = lyhyt aikaväli LT = pitkä aikaväli
Muutokset sademäärissä, kuivuus, taifuunit ja ankarat pakkaskaudet subtrooppisilla alueilla saattavat vahingoittaa tuotantoa ja puuviljelmiä. Keskilämpötilojen nousu voi muuttaa metsien puulajeja. Leudommat talvet voivat vaikuttaa puunkorjuuseen ja puiden kuljetukseen sekä kuljetuskustannuksiin pohjoisilla alueilla. Biopolttoaineiden ja maatalousmaan lisääntyvä kysyntä saattaa rajoittaa kuidun tuottamiseen saatavilla olevaa maata ja vaikuttaa näin biomassan hintaan. Maailmanlaajuisesti kasvava veden kysyntä saattaa pitkällä aikavälillä vaikuttaa toimintaamme hankintaketjumme kautta.
Stora Enso on sitoutunut ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen hakemalla aktiivisesti ratkaisuja, joiden avulla se pystyy pienentämään hiilijalanjälkeään. Stora Enso hallitsee ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä etsimällä puhtaita, edullisia ja turvallisia tuotannon ja kuljetusten energianlähteitä sekä vähentäm ällä energian kokonaiskulutusta. Lisäksi energiatehokkuuden lisääminen, hiilineutraalien biopolttoaineiden ja yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon käyttäminen sekä hiilidioksidin sitoutuminen metsään ja puutuotteisiin auttavat hidastamaan ilmastonmuutosta. Perusteellinen puuviljelmien suunnittelu hallalle alttiiden alueiden välttämiseksi ja kiistoja aiheuttamattomat puunviljelyohjelmat ja T&K-ohjelmat parantavat puiden äärilämpötilojen sietokykyä. Stora Enso ylläpitää monimuotoisia metsätyyppejä ja -rakenteita ja tukee monimuotoisuutta myös puun hankinnassa. Puunkorjuu pehmeällä maalla vaatii parhaiden käytäntöjen ohjeistuksen toimeenpanoa. Peltometsäviljelyn konseptit otetaan käyttöön erilaisten maankäyttömuotojen yhdistämiseksi sekä maa-alueisiin liittyvän kilpailun ja elintarvikkeiden nousevien hintojen vaikutuksen vähentämiseksi.
Stora Enso toimii yli 30 maassa, ja maailmantalous vaikuttaa sen toimintoihin. Muutokset taloustilanteessa, markkinoiden tiukat korjausliikkeet, valuuttakurssien epävakaus ja talouden krooninen epätasapaino voivat vaikuttaa kielteisesti ja olennaisesti konsernin tulokseen, rahavirtoihin ja taloudelliseen tilanteeseen. Maailmanlaajuisen taantuman pitkittyminen voi vaikuttaa olennaisesti ja haitallisesti Stora Enson tulokseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Taantuma voi vaikuttaa olennaisesti myös konsernin asiakkaisiin, toimittajiin ja muihin liiketoiminnan osapuoliin. Valuuttakurssien vaihtelulla voi olla olennainen vaikutus raportoituihin tuloksiin transaktio- ja muuntoriskin vaikutusten kautta.
Talouden merkittävällä tai pitkittyneellä taantumalla tai vastaavalla tapahtumalla voi olla olennainen haitallinen vaikutus konsernin operatiiviseen toimintaan ja taloudelliseen tilanteeseen. Konsernin raportoidut tulokset ja raportoitu netto-omaisuus voivat vaihdella valuuttakurssien muuttuessa.
Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernin tulee hallita hallituksen hyväksymien toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on kustannustehokas konserniyritysten varainhankinta ja tuloksen heilahtelujen pienentäminen rahoitusinstrumenttien avulla. Konsernin pääasialliset rahoitusriskit valuuttariskin ohella ovat korkoriski, varainhankintariski, hyödykkeiden hintariski ja luottoriski.
Rahoitusriskejä käsitellään yksityiskohtaisemmin konsernitilinpäätöksen liitteessä 24 (Rahoitusriskien hallinta).
Konsernin monipuolinen liiketoimintaportfolio pienentää altistumista yksittäisissä maissa ja tuotesegmenteissä. Seuraamme jatkuvasti ulkoisen ympäristön kehitystä ja käytämme suunnittelussa oletuksia, jotka ottavat huomioon keskeisiin makrotaloudellisiin tekijöihin liittyvät merkittävät lähiajan, keskipitkän aikavälin ja pitkän
ajan kehitysajurit. Seuraamme tarkasti hallituksen hyväksymää riskinottoa tiettyjen taloudellisten mittarien osalta ja hallitsemme aktiivisesti rahavirtaa ja likviditeettiä. Suojaamme 50 % hyvin todennäköisestä 12 kuukauden nettovaluuttavirrasta päävaluutoissa. Vähennämme muuntoriskiä rahoittamalla investoinnit paikallisella valuutalla silloin, kun se on taloudellisesti mahdollista. Divisioonat seuraavat säännöllisesti tilausvirtojaan ja muita keskeisiä käytettävissä olevia mittareita, jotta ne voivat reagoida nopeasti kauppaolosuhteiden heikkenemiseen. Merkittävän taantuman sattuessa konserni tunnistaa ja toteuttaa kustannussäästöjä tasapainottaakseen myynnin heikentymisen vaikutusta katteisiin.
Stora Enson liiketoimintastrategia on muuttua perinteisestä paperin- ja kartonginvalmistajasta asiakaskeskeiseksi uusiutuvien materiaalien kasvuyhtiöksi. Tämän muutoksen onnistuminen riippuu Stora Enson kyvystä ymmärtää asiakkaidemme tarpeet ja löytää parhaat tavat, valikoimat ja tuotantolaitteet heidän palvelemiseensa. Strategisten projektien sovittua aikataulua myöhäisemmällä valmistumisella tai sovitun budjetin tai tarkennusten noudattamatta jättämisellä saattaa olla vakavia seurauksia konsernin taloudelliselle tulokselle. Merkittävät, ennakoimattomat muutokset kuluissa tai kykenemättömyys myydä suunniteltuja volyymeja tai saavuttaa suunniteltuja hintatasoja voivat estää meitä saavuttamasta liiketoimintatavoitteitamme.
Riskejä hallitaan jokaista mittavaa investointia edeltävien perusteellisten ja yksityiskohtaisten esisoveltuvuus- ja toteutettavuustutkimusten avulla. Konsernin investointiohjeet määrittelevät strategisiin projekteihin sovellettavat prosessi-, hallinnointi-, riskienhallinta- ja seurantamenetelmät. Ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten vaikutusten arviointi (Environmental and Social Impact Assessments, ESIA) tehdään kaikille uusille projekteille, joilla voi olla merkittäviä epäsuotuisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin. Kaikista merkittävistä investoinneista tehdään loppuarviointi.
• Uusiutumattomien materiaalien korvaaminen innovoimalla ja kehittämällä uusia puuhun ja muihin uusiutuviin materiaaleihin perustuvia tuotteita ja palveluja.
Kilpailutilanteen sekä raaka-aineiden, energian ja tuotteiden tarjonnan ja kysynnän epätasapainon jatkuminen voi vaikuttaa kannattavuuteen. Pakkaus-, sellu-, puutuote- ja paperitoimialat ovat kypsiä ja pääomavaltaisia, ja niillä on kova kilpailu. Stora Enson pääkilpailijoihin kuuluu useita suuria kansainvälisiä metsäteollisuusyhtiöitä sekä lukuisia alueellisia ja erikoistuneita kilpailijoita. Asiakaskysyntä vaikuttaa tuotehintoihin, ja talouden yleinen kehitys sekä varastotasot heijastuvat kysyntään. Tuotehinnat ovat tällä toimialalla yleensä syklisiä, ja niihin vaikuttava kapasiteetin käyttöaste pienenee laskusuhdanteiden aikana. Hintamuutokset vaihtelevat tuotteiden ja maantieteellisten alueiden välillä.
Seuraavassa taulukossa esitetään +/-10 % myyntihintojen ja volyymien muutoksen vaikutus eri segmenttien liiketulokseen vuoden 2018 lukujen perusteella.
| Segmentit | Hinta | Määrä |
|---|---|---|
| Consumer Board | 251 | 84 |
| Packaging Solutions | 129 | 59 |
| Biomaterials | 162 | 85 |
| Wood Products | 160 | 44 |
| Paper | 283 | 75 |
Tuotekysynnän ja kulutustottumusten muutoksiin vastaaminen sekä uusien kilpailukykyisten ja taloudellisesti järkevien tuotteiden kehittäminen edellyttävät innovaatiokykyä, jatkuvaa kapasiteetin hallintaa ja rakenteellista kehittämistä. Kysyntään, hintoihin, kilpailuun ja asiakkaisiin liittyviä riskejä seurataan säännöllisesti divisioonissa ja liiketoimintayksiköissä osana normaalia liiketoiminnan johtamista. Näitä riskejä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti myös konsernin tasolla. Tavoitteena on luoda laajempi kuva konsernin tuotantorakenteesta ja yleisestä pitkän aikavälin kannattavuuspotentiaalista.
• Keskitämme puun ja muiden biomassojen käyttöön liittyvän asiantuntemuksemme asiakkaiden ja kuluttajien tarpeisiin vastaamiseen muuttuvassa maailmassa.
Liiketoiminnan digitalisoituminen muuttaa edelleen organisaatioiden toimintatapoja. Digitalisaation mahdollisuudet läpäisevät liiketoiminnan ja toimintamallien kaikki osa-alueet ja muokkaavat uusiksi tapoja, joilla yritykset ja toiminnot tuottavat lisäarvoa. Siksi digitalisaatioon liittyy myös mahdollisia häiriötekijöitä. Asiakkaat, sääntelyviranomaiset ja muut sidosryhmät odottavat lisäksi, että yritykset ymmärtävät niillä tosiasiassa tai mahdollisesti hallussaan olevien tietojen luonteen ja tähän liittyvät riskit ja että niiden tiedonhallinta on suunnitelmallista.
Liiketoimintaprosessien eroosio sekä kyvyttömyys hyödyntää teknologian tuomia mahdollisuuksia tai siihen liittyviä synergiaetuja saattavat vaikuttaa merkittävästi Stora Enson kykyyn kilpailla markkinoilla.
Stora Ensolla on kattava digitalisaatio-ohjelma, jonka tavoitteena on tuottaa konsernille kilpailuetua hyödyntämällä täysimääräisesti mahdollisuuksia kasvattaa liikevaihtoa ja lisätä sisäistä tehokkuutta. Stora Ensolla on myös ulkopuolisten kumppaneiden kanssa perustettu ohjelma, jonka tavoitteena on löytää teknologian kehityshankkeita, joilla on selkeä liiketoiminnallinen tavoite. Hankkeissa hyödynnetään nopeaa, kokeellista prototyyppien valmistusta, ja niiden avulla on mahdollista tunnistaa ja kehittää edelleen aloitteita, jotka nopeuttavat Stora Enson digitaalista kypsymistä uusien tekniikoiden ja ominaisuuksien tutkimisen kautta.
Odotetun hyödyn tai arvon saamatta jäämisellä jonkin hankinnan tai omaisuuden myymisen tai uudelleenjärjestelyn yhteydessä saattaa olla vakavia taloudellisia vaikutuksia. Konsernin saatetaan katsoa olevan vastuussa hankitun liiketoiminnan aikaisemmista toimista tai laiminlyönneistä ilman riittävää valitusoikeutta. Jos konserni ei saavuta odotettua arvoa omaisuuserien myynnistä tai toimituksista, tällä saattaa olla vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan. Yritysoston yhteydessä kohdeyrityksen aiemmat menettelytavat esimerkiksi saasteiden, kilpailulain noudattamisen tai korruption osalta voivat aiheuttaa Stora Ensolle ylimääräisiä kustannuksia ja vahingoittaa yhtiön mainetta. Yritysmyynteihin voi liittyä ylimääräisiä kustannuksia aiempien tai huomioon ottamattomien velvoitteiden seurauksena. Liiketoiminnan uudelleenjärjestelyillä voi olla myös mainevaikutuksia.
Yritysjärjestelyjä koskevia tiukkoja ohjeita, mukaan lukien due diligence -menettelyjä, noudatetaan kaikkien yhtiön hallituksen hyväksynnän vaativien yritysostojen arvioinnissa ja toteutuksessa. Uudelleenjärjestelyjä koskevassa päätöksenteossa noudatetaan strukturoitua hallintomallia sekä vastuullisen koon mukauttamisen toimintaperiaatteita ja muita menettelytapoja.
Vahva tase ja rahavirta mahdollistavat arvoa lisäävät yrityskaupat, kun ajoitus ja mahdollisuudet ovat oikeat.
Stora Enson toimittajille suunnatun eettisen ohjeiston noudattamatta jättäminen voi johtaa sopimuksellisiin, taloudellisiin tai maineeseen liittyviin vahinkoihin ja liikevaihdon menettämiseen, mikäli Stora Enso joutuisi asiakkaittensa mustalle listalle. Samoin alihankkijoiden huono työturvallisuus voi olla riski maineellemme. Raaka-aineiden nousevat hinnat ja materiaalien, tuotteiden ja palvelujen saatavuus voivat vaikuttaa haitallisesti Stora Enson kannattavuuteen. Edullisen ja luotettavan hankinnan takaaminen sekä ennakoiva kustannusten ja tuottavuuden hallinta ovat tärkeitä. Stora Enso on riippuvainen ulkopuolisista maakaasun, öljyn, hiilen sekä turpeen toimittajista. Lisäksi lähes puolet konsernin kuluttamasta sähköstä tulee ulkopuolisilta toimittajilta.
Seuraavassa taulukossa on esitetty Stora Enson tärkeimmät kustannustekijät.
| Operatiiviset kustannukset | % kokonaiskustannuksista | % liikevaihdosta |
|---|---|---|
| Logistiikka ja komissiot | 11 % | 10 % |
| Tuotantokustannukset | ||
| Kuitu | 34 % | 30 % |
| Kemikaalit ja täyteaineet | 10 % | 9 % |
| Energia | 7 % | 6 % |
| Materiaalit | 7 % | 6 % |
| Henkilöstö | 14 % | 13 % |
| Muut | 12 % | 10 % |
| Poistot | 5 % | 5 % |
| Yhteensä | 100 % | 88 % |
| Operatiiviset kustannukset ja liikevaihto yhteensä (milj. euroa) |
9 241 | 10 486 |
| Osakkuus- ja yhteisyritykset, operatiivinen | 81 | |
| Operatiivinen liiketulos | 1 325 |
Stora Enso on monilla alueilla riippuvainen tavarantoimittajista sekä niiden kyvystä toimittaa oikeanlaisia tuotteita ja palveluja oikeaan aikaan. Stora Ensolle tärkeimmät tuotteet ovat kuitu, kemikaalit ja energia sekä koneet ja laitteet käyttöpääomainvestoinneissa. Tärkeimmät palvelut ovat kuljetukset sekä erilaiset ulkoistetut liiketoiminnantukipalvelut. Toimittajien rajallinen määrä voi muodostaa riskin.
Tuotantopanoskulujen epävakautta seurataan tarkasti niin liiketoimintayksikköjen kuin divisioonien ja konsernin tasolla. Konsernilla on johdonmukainen ja pitkäaikainen energian suojausstrategia. Hinta- ja tarjontariskejä hallitaan lisäämällä omaa energiantuotantoa ja omistamalla Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman kaltaisten kilpailukykyisten voimalaitosten osakkeita sekä pitkäaikaisten toimitussopimusten ja johdannaisten avulla. Konserni suojaa hintariskejä raaka-aine- ja lopputuotemarkkinoilla ja tukee osaltaan kyseisten markkinoiden kehitystä. Siksi konsernilla on useita toimittajia, joiden toimintaa se seuraa, jotta tuotannon jatkuvuus, liiketoimet tai kehitysprojektit eivät vaarantuisi.
Toimittajat ja alihankkijat ovat osa Stora Enson arvoketjua, joten niiden on noudatettava yhtiön yritysvastuuvaatimuksia. Yritysvastuuasioiden heikko hallinta toimitusketjussa voi vahingoittaa Stora Ensoa ja sen mainetta. Stora Enson toimittajille asettamat yritysvastuuvaatimukset ja tarkastusjärjestelmät kattavat hankkimamme raaka-aineet, tavarat ja palvelut. Toimittajiimme liittyvien ympäristö-, yhteiskuntavastuu- ja liiketoimintariskien arvioinnissa käytetään itsearviointilomakkeita ja toimittajien auditointeja. Tällaisissa arvioinneissa tehtyjä havaintoja seurataan jatkuvasti, ja progressiivisia mustan listan menetelmiä sovelletaan tarpeen mukaan.
Ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun hallinta puun- ja kuidunhankinnassa sekä metsänhoidossa on Stora Enson sidosryhmien ensisijainen vaatimus. Jos konserni ei pysty takaamaan puun alkuperän hyväksyttävyyttä, tällä saattaa olla vakavat seuraamukset markkinoilla. Stora Enso hallitsee tätä riskiä laatimillaan kestävän puun- ja kuidunhankinnan sekä maankäytön periaatteilla, jotka sisältävät koko konsernin puun- ja kuidunhankintaa koskevat perusvaatimukset. Puun alkuperän jäljitysjärjestelmiä käytetään puun alkuperän dokumentoinnissa ja niiden avulla varmistetaan, että puu tulee laillisista ja hyväksyttävistä lähteistä.
Stora Enso on riippuvainen tietojärjestelmistä sekä sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässään että päivittäisessä liiketoiminnan hallinnassa. Konsernin tietojärjestelmät, henkilöstö ja toimitilat altistuvat kyberturvallisuusriskeille. Epäonnistuminen digitalisaation ja kognitiivisen teknologian hyödyntämisessä voi heikentää Stora Enson kilpailukykyä. Muut tietotekniikkariskit liittyvät IT-palvelujen mahdollisiin käyttökatkoksiin toimintojen inhimillisen virheen, tietokonetilojen ja palvelinkeskusten laitevaurion tai verkkoyhteyden ongelmien seurauksena tai kun toimittaja ei pysty noudattamaan palvelutasosopimusta.
Luottamuksellisen tiedon paljastuminen tietojen käsittelyperiaatteiden noudattamatta jättämisen, vahingon tai rikollisen teon seurauksena voi johtaa taloudellisiin vahinkoihin, sakkoihin, häiriöihin tai viivästyksiin uusien liiketoimintojen käynnistyksessä, asiakkaiden ja markkinoiden luottamuksen menetykseen sekä tutkimussalaisuuksien ja muun ratkaisevan tärkeän liiketoimintatiedon menetykseen. Mahdollisia seurauksia ovat myös varmuuskopioiden menetykset ja tietosuojasäännösten rikkomukset.
Riskejä hallitaan aktiivisesti IT-riskien hallintajärjestelmän puitteissa. Lisäksi sovelletaan parhaiden käytäntöjen mukaista muutoksenhallintaa ja projektimenetelmiä. Käyttöön on otettu useita turvatoimia, joiden avulla vahvistetaan luottamuksellisen tiedon suojausta ja helpotetaan kansainvälisten määräysten noudattamista. Erityisiä menetelmiä ovat perusteellinen tarjouspyyntöprosessi liiketoiminnan kannalta ratkaisevan tärkeiden palvelujen toimittajien valinnassa, toimittajien auditoinnit, vuosittaiset tarkastukset ja auditoinnit, matalan riskien alueilla sijaitsevat palvelinkeskukset, kriittisten palvelujen varayhteydet, toipumissuunnitelmat, kohdennetut tarkkailu- ja tutkintatoimet, viestinnän, tiedon ja laitteiden salaus sekä laiteturvallisuuden etähallinta ja tietoturvakoulutus.
• Toiminnan tehostaminen ja suorituskyvyn optimointi, innovatiivinen tuotevalikoima ja uudet asiakkaille tarjottavat palvelut digitalisaation ja pitkälle kehitettyjen IT-järjestelmien avulla.
Rekrytointi, työntekijöiden pysyvyys ja osaavan henkilöstön kehittäminen sekä lahjakkuuksien hallinta kautta Stora Enson maailmanlaajuisen organisaation on elintärkeää yhtiön menestykselle. Kilpailu työntekijöistä on kovaa, eikä konserni välttämättä pysty houkuttelemaan tai pitämään pätevää henkilöstöä. Merkittävä osa Stora Enson työntekijöistä on ammattijärjestöjen jäseniä. Konserni saattaa joutua mukaan työsopimuskiistoihin etenkin silloin, kun yksiköiden myyntien ja sulkemisten takia toteutetaan uudelleenjärjestelyjä ja vähennetään henkilöstöä.
Mahdollisia vaikutuksia ovat avainhenkilöiden menetykset, konsernin kyvyttömyys houkutella uusia tai asianmukaisesti koulutettuja työntekijöitä tai viivästykset avainhenkilöiden palkkauksessa. Nämä vaikutukset voivat vahingoittaa merkittävästi konsernin liiketoimintaa sekä estää konsernia ja sen divisioonia saavuttamasta strategiset tavoitteensa. Työsopimuskiistoilla ja lakoilla voi olla olennaisia haittavaikutuksia liiketoimintaan, taloudelliseen tilanteeseen ja kannattavuuteen.
Stora Enso pyrkii erilaisin toimin minimoimaan organisaation avainhenkilöiden menettämisriskiä. Näitä toimia ovat esimerkiksi paremman kokonaiskuvan saaminen yhtiön henkilöstöstä, Stora Enson työnantajabrändin
tunnettuuden lisääminen yhtiön sisällä ja ulkopuolella, tiettyjen palkitsemiskäytäntöjen maailmanlaajuinen käyttöönotto ja lahjakkuuksien tunnistamisen ja kehittämisen tehostaminen. Lisäksi hyödynnämme aktiivisesti lahjakkuuksien ja johdon arviointeja sekä seuraajasuunnittelua avainasemissa. Ammattijärjestöt edustavat suurinta osaa työntekijöistä, ja voimassa on useita työehtosopimuksia niissä maissa, joissa Stora Ensolla on toimintaa. Näin ollen suhteilla ammattijärjestöihin on tärkeä merkitys työmarkkinariskien hallinnassa.
Sosiaaliset riskit voivat vahingoittaa olemassa olevaa toimintaa ja investointien kehittämistä etenkin kasvumarkkinoilla. Epäonnistuminen suhteiden ylläpitämisessä paikallisyhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa voi häiritä toimintojamme ja vaikuttaa haitallisesti konsernin maineeseen. Joissakin konsernin toimintamaissa maan ja resurssien omistusoikeudet ovat epäselviä, mikä voi aiheuttaa ongelmia.
Mahdollisia vaikutuksia ovat mainevaikutukset, kielteinen julkisuus, yhteisöjen ja oikeudenomistajien vahingot, toimintojen keskeytyminen ja toimiluvan menetys.
Stora Enso pyrkii tunnistamaan ja minimoimaan sosiaalisiin kysymyksiin liittyvät riskit hyvissä ajoin investointiprosessien päätöksenteon ja käynnissä olevien toimintojen tueksi. Esimerkiksi vastuullisuusriskien arvioinnin ja ihmisoikeuksia koskevan due diligence -menettelyn sekä ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin avulla varmistetaan, että haitallisia hankkeita ei käynnistetä ja että kaikki hankkeisiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat tiedossa. Nämä työkalut auttavat myös hankesuunnitelmien ja toimintakäytäntöjen sovittamisessa paikallisiin olosuhteisiin. Vuoropuhelu kansalaisjärjestöjen kanssa on osa konsernin sidosryhmäyhteistyötä. Stora Enson vastuullisuusraportissa on lisätietoja yhteistyöstämme paikallisyhteisöjen kanssa.
Tuotteitamme käytetään kuluttajille tarkoitetuissa neste- ja elintarvikepakkauksissa. Mahdolliset viat voivat siten aiheuttaa terveysriskejä tai heikentää pakkausten toiminnallisia ominaisuuksia, mikä voi johtaa kalliiksi tuleviin tuotteiden takaisinvetoihin. Puutuotteitamme käytetään rakennuksissa, mikä voi johtaa tuotevastuuseen rakenteellisessa suunnittelussa, tuotteiden valinnassa tai asennuksessa mahdollisesti sattuneista virheistä. Tuoteturvallisuuden takaamisessa epäonnistumisen mahdollisia vaikutuksia ovat tuotteiden takaisinvedot, joihin liittyy merkittäviä kustannuksia, kuten kuluttajien epäsuorien kulujen korvaaminen, sekä mainevahingot.
Elintarvikepakkauksia valmistavat tehtaat ovat laatineet sertifioituja hygieniajärjestelmiä, jotka perustuvat riskija vahinkoanalyyseihin. Tuoteturvallisuuden varmistamiseksi Stora Enso osallistuu aktiivisesti Euroopan paperiteollisuuden liiton (CEPI) kemikaalien turvallisuuden ja tuoteturvallisuuden työryhmiin. Lisäksi kaikilla Stora Enson tehtailla on sertifioidut ISO-laatujärjestelmät. Riskeille altistumista rajoitetaan myös sopimusten vastuunrajoituksilla ja vakuutuksilla.
• Erottautuminen ja arvon luominen ylivoimaisella tuotteiden laadulla ja mahdollisimman korkealla vaatimustenmukaisuudella.
Turvallisuuden hallinnassa epäonnistuminen voi vahingoittaa konsernin työntekijöitä tai urakoitsijoita sekä toimintojemme lähellä olevia yhteisöjä ja ympäristöä. Fyysisten vammojen, terveysvaikutusten ja ympäristövahinkojen lisäksi mahdollisia vaikutuksia ovat vahingonkorvaukset työntekijöille tai kolmansille osapuolille, konsernin maineen vahingoittuminen tai konsernin kyvyttömyys houkutella ja pitää ammattitaitoisia työntekijöitä. Valtion viranomaiset voivat myös väliaikaisesti sulkea yhtiön toimintoja.
Henkilöstön turvallisuudesta ei voida koskaan tinkiä, joten Stora Enson tulee olla tietoinen mahdollisista turvallisuusriskeistä ja ohjeistaa henkilöstöä niiden varalta. Riskit voivat liittyä esimerkiksi matkustamiseen, työskentelyyn ja oleskeluun maissa, joissa turvallisuustaso on alhainen ja rikollisuus yleistä. Liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää panostaa avainhenkilöiden turvallisuuteen.
Stora Enso mittaa työterveyttä ja työturvallisuutta tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tulosmittareiden ja turvallisuushavaintoihin perustuvien ennakoivien mittareiden avulla. Työturvallisuudessa on lopullisena tavoitteena nolla tapaturmaa, mutta tapaturmien määrälle on asetettu myös vaativia välitavoitteita. Stora Enso on ottanut käyttöön yhteisen työturvallisuuden hallintamallin sekä työkaluja, jotka on otettava käyttöön kaikissa yksiköissä. Työkalujen käyttöönoton etenemistä seurataan ja siitä raportoidaan neljännesvuosittain. Yksiköille järjestetään koulutusta ja valmennusta sekä tilaisuuksia parhaiden käytäntöjen jakamiseen. Yksiköillä on päävastuu turvallisuusriskien tunnistamisesta ja hallinnasta. Tehtaiden terveys- ja työturvallisuusriskit arvioidaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Konsernitasolla terveys- ja työturvallisuusriskien seurannasta ja arvioinnista vastaa työterveys- ja työturvallisuusyksikkö.
Henkilöstön turvallisuuteen liittyvien riskien, mukaan lukien terveysriskit, jatkuva seuranta sekä tiedon jakaminen internetissä ja suoraan matkalle lähteville työntekijöille. Terveyteen tai turvallisuuteen liittyvissä kriisitilanteissa on apuna ulkopuolinen palveluntarjoaja, joka toimii Stora Enson kriisinhallintatyöryhmän ohjauksessa.
Fyysiseen omaisuuteen, josta tuotantolaitosten kapasiteetti muodostuu, liittyy ominaisriskejä ja vioittumisen vaara. Riskinä on myös ohjeiden vastainen käyttö, jolloin tuotteiden laatu tai määrä saattaa kärsiä tai tuotantokustannukset nousta. Tuhoisia vaurioita mahdollisesti aiheuttavien ominaisriskien lisäksi johdon on otettava huomioon myös niiden suhteellinen merkitys, esimerkiksi kunkin omaisuuserän kriittisyys laitoksen kyvylle toimittaa tilaukset ja noudattaa liiketoimintasuunnitelmaa. Joissakin tapauksissa riskit ovat seurausta laitteiden suunnittelun puutteista tai käyttötavasta ja -käytännöistä. Konsernissa merkittävät omaisuusriskit liittyvät valtaosin integroidun (mutta myös integroimattoman) sellun sekä siihen liittyvän energian tuotantoon.
Stora Ensolle on tärkeää suojata tuotantolaitokset ja liiketoiminnan tulokset, jotta yllättäviltä tuotannonkeskeytyksiltä voidaan välttyä. Järjestelmällisten menetelmien avulla voidaan tunnistaa, mitata ja valvoa erityyppisiä riskejä ja niille altistumista. Divisioonien riskiasiantuntijat käsittelevät näitä asioita yhdessä vakuutusyhtiöiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tuotantoyksiköissä suoritetaan vuosittain teknisiä riskiarvioita. Riskienhallintaohjelmia ja ehdotettujen investointien kustannushyötyanalyyseja hallinnoidaan sisäisen raportoinnin sekä riskien arviointityökalujen avulla. Lisäksi käytössä on sisäisiä ja ulkoisia omaisuusvahinkojen ehkäisyohjeita, palovahinkojen torjumiseen kohdistuvia arviointeja, tärkeimpiin koneisiin liittyviä riskienarviointeja ja muita vahinkojen ehkäisyohjelmia.
Suunnitellut kunnossapitoseisokit ja muut työt ovat tärkeitä koneiston toimintakunnon ylläpidossa. Määräaikaishuolto-ohjelmien ja varaosaseurannan avulla varmistetaan tärkeimpien koneiden ja laitteiden käytettävyys sekä teho. Tärkeää on myös löytää oikea tasapaino riskien hyväksymisen ja välttämisen, niiden käsittelemisen tai jakamisen välillä.
Konsernin liiketoimintaan saattavat vaikuttaa poliittiset ja lainsäädännölliset muutokset kaikissa niissä maissa ja niillä lainkäyttöalueilla, missä konserni toimii, mukaan lukien muutokset finanssi-, verotuksellisissa, ympäristöja muissa lainsäädäntöoloissa. Mahdollisiin vaikutuksiin lukeutuvat korkeammat kulut ja käyttöomaisuusinvestoinnit, joita tarvitaan uusiin ympäristövaatimuksiin vastaamiseksi, omaisuuserien pakkolunastus, rojaltien määrääminen sekä paikallista omistusta tai jalostamista koskevat vaatimukset. Erityisesti EU:n energia- ja hiilidioksidilinjaukset saattavat vaikuttaa kuidun saatavuuteen ja hintaan. Poliittinen epävakaus voi myös johtaa levottomuuksiin sekä olemassa olevien sopimusten, korjuulupien tai maa-alueiden vuokrien mitätöimiseen. Odottamattomat muutokset metsien sertifiointijärjestelmissä voivat rajoittaa sertifioidun raaka-aineen saatavuutta.
Sääntelyn muutokset tuovat mukanaan kasvua vastuullisten tuotteiden markkinoilla. Resurssitehokkuus, kiertotalous ja uusiutuvuus ovat yhä tärkeämpiä kilpailuetuja.
Stora Enson liiketoiminta on tarkasti säänneltyä ja altistuu siksi riskeille, jotka liittyvät sovellettavien lakien ja säännösten rikkomiseen (esim. pääomamarkkinoiden sääntely, yhtiö- ja verolait, tullisäännökset ja turvallisuussäännökset) sekä konsernin toimintaperiaatteiden rikkomiseen (esim. eettinen toimintaohje ja toimittajien eettinen toimintaohje sekä liiketoimintatapoja koskevat menettelysäännöt, kuten petoksia, kartelleja, lahjontaa, eturistiriitoja ja muita väärinkäytöksiä koskevat toimintaohjeet). Ympäristölainsäädännöstä ja ympäristömääräyksistä saattaa aiheutua Stora Ensolle huomattavia lupaehtojen noudattamiseen tai maaperän puhdistukseen liittyviä kustannuksia. Katso myös kohta "Tietojärjestelmät ja tietoturvallisuus". Mahdollisiin seuraamuksiin lukeutuvat oikeuskäsittelyt, sakot, sopimussakot sekä sopimukselliset, taloudelliset ja maineeseen kohdistuvat vahingot.
Stora Enso kehittää ja päivittää jatkuvasti sääntöjen ja eettisten periaatteiden noudattamisen ohjelmaansa, johon kuuluvat toimintapolitiikan määrittäminen, arvojen edistäminen, koulutus ja osaamisen jakaminen sekä valitusmekanismit. Muita vaatimustenmukaisuuden mekanismeja ovat konsernin sisäinen valvontajärjestelmä ja sisäisten tarkastusten varmistus, toimittajien eettinen toimintaohje osana toimittajasopimuksia, toimittajien koulutus, toimittajien auditointi ja mustat listat. Vastauksena pääomamarkkinoiden sääntelyyn Stora Enson viestintäpolitiikka korostaa läpinäkyvyyden, uskottavuuden, vastuullisuuden, ennakoimisen ja vuorovaikutuksen tärkeyttä.
Ympäristönhallintajärjestelmien sekä yritysostojen ja yritysmyyntien yhteydessä suoritettavien due diligencemenettelyjen avulla minimoidaan ympäristöriskejä. Lisäksi käytetään vastuusitoumuksia, kun tehokkaat ja asianmukaiset maaperän puhdistushankkeet ovat tarpeen. Erityisiä maaperän puhdistushankkeita, jotka liittyvät lopetettuihin toimintoihin ja tehtaiden sulkemisiin, suoritetaan riskienarviointien perusteella.
• Keskittymisellä eettiseen toimintaan pelkkää määräysten noudattamista laajemmin parannetaan liiketoiminnan menestymismahdollisuuksia, tuetaan vastuullisuutta ja parannetaan yhtiön mainetta.
Puu on Stora Enson tärkein raaka-aine. Kasvuolosuhteiden heikkeneminen sekä esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit saattavat aiheuttaa Stora Ensolle merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Sidosryhmien odotuksiin vastaamatta jättäminen tai laiminlyönnit alkuperäketjun seurannassa sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävissä maan- ja metsänhoitokäytännöissä puunhankinnan ja -istutusten eri vaiheissa saattaisivat myös vahingoittaa Stora Enson mainetta ja aiheuttaa rahallisia menetyksiä. Väestönkasvun, maatalousmaan kasvavan kysynnän sekä puun tuotannon ja sen kysynnän välisen kuilun levenemisen kaltaiset globaalit haasteet edellyttävät meiltä entistä tehokkaampaa luonnonvarojen käyttöä.
Stora Enson kestävän puun- ja kuidunhankinnan sekä maankäytön periaatteilla, luotettavilla jäljitettävyysjärjestelmillä sekä metsien sertifioinnin aktiivisella edistämisellä varmistetaan, ettei tuotantoketjuumme pääse missään vaiheessa muista kuin hyväksytyistä lähteistä peräisin olevaa puuta tai kuitua. Hakkuutähteitä ja muuta metsäperäistä biomassaa energiakäyttöön hankkiessaan Stora Enso noudattaa metsäenergian korjuuta varten laadittuja erityisohjeita, jotka myös sisältävät tiukkoja ympäristövaatimuksia.
Puut sitovat hiilidioksidia ilmakehästä ja yhdessä puupohjaisten tuotteiden kanssa toimivat hiilinieluina, joten kestävästi hoidetuista metsistä peräisin oleva puu on hiilineutraali, uusiutuva vaihtoehto monille uusiutumattomille materiaaleille. Kun metsiä ja viljelmiä hoidetaan vastuullisesti, uudet puut kasvavat kaadettujen tilalle sitoen jälleen lisää hiilidioksidia ilmakehästä. Hyvin hoidetut metsät voivat parantaa kokonaisten ekosysteemien kykyä sietää paremmin haitallisia vaikutuksia ja hyödyntää myönteisiä tekijöitä.
Stora Enso noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Hallinnointikoodi on osoitteessa www.cgfinland.fi. Stora Enso noudattaa myös Ruotsin hallinnointikoodia lukuun ottamatta selvityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä liitteessä 1 mainittuja poikkeuksia. Poikkeukset johtuvat eroista ruotsalaisessa ja suomalaisessa lainsäädännössä, hallinnointikoodissa ja -käytännöissä, ja niiden osalta Stora Enso noudattaa kotimaansa käytäntöjä. Ruotsin hallinnointikoodin on julkaissut Ruotsin hallinnointilautakunta, ja se on luettavissa osoitteessa www.corporategovernanceboard.se.
Stora Enso on tehnyt merkittäviä uudelleenjärjestelyjä viime vuosina. Toimenpiteisiin on kuulunut liiketoimintojen ja tuotantoyksiköiden myyntejä sekä tehtaiden sulkemisia. Tapahtumiin liittyy riski mahdollisista ympäristö- tai muista velvoitteista, joiden olemassaololle saadaan vahvistus vasta, jos yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole täysin konsernin hallittavissa, toteutuu tai ei toteudu.
Stora Enso on osallisena tietyissä oikeudenkäyntimenettelyissä, jotka ovat syntyneet tavanomaisessa liiketoiminnassa ja jotka sisältävät lähinnä kauppaoikeudellisia vaateita. Yrityksen johto ei usko, että näillä menettelyillä kokonaisuutena ennen mahdollisia vakuutuskorvauksia olisi merkittäviä vaikutuksia yrityksen taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen.
Stora Enso ilmoitti 11.7.2008 liittovaltion tuomarin Brasiliassa antamasta päätöksestä, jonka mukaan Bahian osavaltion Veracelin toiminnalle myöntämät luvat eivät olleet päteviä. Tuomari myös määräsi Veracelin ryhtymään tiettyihin toimenpiteisiin, kuten luonnonmetsän istuttamiseen osaan Veracelin puuviljelmistä. Lisäksi yhtiölle määrättiin mahdollinen 20 milj. Brasilian realin (5 milj. euron) sakko. Veracel kyseenalaistaa päätöksen ja on tehnyt siitä valituksen. Veracel toimii täysin kaikkien Brasilian lakien mukaisesti ja on saanut asiaankuuluvilta viranomaisilta kaikki tarvittavat ympäristö- ja liiketoimintaluvat teollisuustoiminnoille ja puuviljelmille. Marraskuussa 2008 tuomioistuin lykkäsi päätöksen täytäntöönpanoa. Veracel ja Stora Enso eivät ole tehneet kirjanpidollisia varauksia metsänistutusten tai mahdollisen sakon vuoksi.
Kesäkuussa 2017 Veracel sai huomautuksen verolakien rikkomisesta vuonna 2012. Vaade on yhteensä 224 miljoonaa Brasilian realia (50 milj. euroa) sisältäen korot ja sakot. Riita-asia rajoittuu vuoteen 2012, jonka osalta veroviranomainen sovelsi eri siirtohinnoittelumetodia poikkeavan siirtymäsäännöksen tulkinnan vuoksi. Veracel toimii täysin Brasilian siirtohinnoittelulakien mukaisesti ja teki verohuomautuksesta valituksen heinäkuussa 2017. Kesäkuussa 2018 Veracel sai vaateeseen liittyen myönteisen päätöksen (Federal Revenue Judgement), joka vahvistettiin (Administrative Council For Fiscal Resources) tammikuussa 2019. Vuoden lopussa
kokonaisvaade sisältäen koron oli 241 miljoonaa realia (54 milj. euroa), josta Stora Enson osuus on 120 miljoonaa realia (27 milj. euroa). Veracel ja Stora Enso eivät ole tehneet kirjanpidollisia varauksia asian vuoksi.
Veroviranomaisten näkemyksen mukaan Veracel Celulose SA (Veracel) ei olisi oikeutettu hyvityksiin osasta raaka-aineiden ja palveluiden hankintojen yhteydessä maksetuista PIS (Social Integration Program)- ja COFINS (Contribution for the Financing of Social Security) -veroista vuodesta 2006 lähtien. Stora Enson ja Veracelin mielestä väite on perusteeton, eikä asiaan liittyen ole tehty kirjanpidollisia varauksia. Riita-asia on yhä vireillä.
Markkinaoikeus määräsi joulukuussa 2009 Stora Ensolle seuraamusmaksun kilpailulain rikkomisesta Suomen raakapuumarkkinoilla 1997-2004. Stora Enso ei valittanut päätöksestä. Metsähallitus käynnisti maaliskuussa 2011 oikeudenkäynnin Stora Ensoa, UPM:ää ja Metsäliittoa vastaan vaatien korvauksia vahingoista, joiden väitetään syntyneen kilpailulain rikkomisesta. Kesäkuussa 2016 antamassaan tuomiossa Helsingin käräjäoikeus hylkäsi Metsähallituksen Stora Ensolle, Metsäliitolle ja UPM:lle esittämän vahingonkorvausvaatimuksen. Metsähallitus valitti käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, joka antoi asiasta tuomion toukokuussa 2018. Tuomiossaan hovioikeus hylkäsi Metsähallituksen valituksen ja piti käräjäoikeuden ratkaisun voimassa. Metsähallituksen Stora Ensoa, UPM:ää ja Metsäliittoa vastaan yhdessä esittämän vaatimuksen kokonaissumma oli noin 125 milj. euroa ja toissijainen vaatimus yksin Stora Ensoa vastaan oli noin 68 milj. euroa. Metsähallitus haki asiassa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Korkein oikeus hylkäsi Metsähallituksen valituslupahakemuksen 29.1.2019. Tämä päättää oikeudenkäynnin niin, että Stora Ensolla ei ole mitään maksuvelvollisuuksia Metsähallitukselle. Koko raakapuukannetta voi nyt pitää loppuun käsiteltynä ja raportointi sen osalta loppuu.
Heinä–elokuussa 2016 kuusi ruotsalaista vakuutusyhtiötä nostivat kanteen Stora Ensoa vastaan ruotsalaisessa ympäristöoikeudessa ja Falunin käräjäoikeudessa Ruotsin Västmanlandissa vuonna 2014 sattuneesta metsäpalosta aiheutuneiden vahinkojen vuoksi. Yhtiöt hakevat kaikkiaan noin 300 milj. Ruotsin kruunun (30 milj. euron) arvoisia korvauksia. Stora Enso kiistää korvausvastuunsa. Ympäristöoikeus ja sen jälkeen myös hovioikeus ovat todenneet että ympäristölakia ei sovelleta tulipalon aiheuttamiin vahinkoihin.
Tammikuussa 2018 Ruotsin syyttäjäviranomainen nosti kanteen Stora Ensoa ja sen toimittajaa vastaan Ruotsin Västmanlandissa vuonna 2014 sattuneen metsäpalon vuoksi vaatien molemmilta vastaajilta 5 milj. kruunun yrityssakkoa. Stora Enso ja toimittaja kiistävät kanteen.
Stora Ensolla on kaksi osakesarjaa: A ja R. Kaikki osakkeet oikeuttavat saman suuruiseen osinkoon, mutta äänioikeudessa on eroja. Yhtiökokouksessa A-osakkeiden omistajalla on yksi ääni edustamaansa osaketta kohti. R-osakkeet tuottavat omistajalleen yhden äänen kymmentä osaketta kohti. Jokaisella osakkeenomistajalla on kuitenkin vähintään yksi ääni.
Vuoden 2018 aikana yhteensä 79 648 A-sarjan R-sarjaan muunnettua osaketta merkittiin kaupparekisteriin. Stora Enson liikkeeseen laskemia A-sarjan osakkeita oli 176 312 672 kappaletta ja R-sarjan osakkeita 612 307 315 kappaletta 31.12.2018. Yhtiön omistuksessa ei ollut sen omia osakkeita. Stora Enson liikkeeseen laskettuja osakkeita oli yhteensä 788 619 987. Osakkeiden äänimäärä oli vähintään 237 543 403. Hallituksella ei ole tällä hetkellä oikeutta laskea liikkeeseen, ostaa tai myydä Stora Enson osakkeita.
| % | ||||
|---|---|---|---|---|
| Äänimäärän mukaan | A-osakkeet | R-osakkeet | osakekannasta | % äänistä |
| 1 Solidium Oy1 | 62 655 036 | 21 792 540 | 10,7 % | 27,3 % |
| 2 FAM AB2 | 63 123 386 | 17 000 000 | 10,2 % | 27,3 % |
| 3 KELA | 23 825 086 | 973 982 | 3,1 % | 10,1 % |
| 4 Varma | 8 513 018 | 1 140 874 | 1,2 % | 3,6 % |
| 5 Ilmarinen | 3 352 286 | 17 778 548 | 2,7 % | 2,2 % |
| 6 MP-Bolagen i Vetlanda AB, (Werner von Seydlitz kuolinpesä) |
4 818 000 | 1 390 000 | 0,8 % | 2,1 % |
| 7 Stiftelsen Erik Johan Ljungbergs Utbildningsfond | 1 780 540 | 2 336 224 | 0,5 % | 0,8 % |
| 8 Swedbank Robur -rahastot | 0 | 10 674 443 | 1,4 % | 0,4 % |
| 9 Stiftelsen Bergslagets sjuk- och hälsovårdskassa | 626 269 | 1 609 483 | 0,3 % | 0,3 % |
| 10 Valtion eläkerahasto | 0 | 7 200 000 | 0,9 % | 0,3 % |
| 11 Nordea sijoitusrahastot | 0 | 5 913 015 | 0,7 % | 0,2 % |
| 12 Keva | 0 | 5 251 101 | 0,7 % | 0,2 % |
| 13 Työeläkeyhtiö Elo | 0 | 4 680 000 | 0,6 % | 0,2 % |
| 14 Unionen (ruotsalainen ammattiliitto) | 0 | 3 477 750 | 0,4 % | 0,1 % |
| 15 SEB Investment Management | 0 | 3 157 906 | 0,4 % | 0,1 % |
| Yhteensä | 168 693 621 | 104 375 866 | 36,1 %3 | 75,9 %3 |
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 74 382 979 | 473 956 786 | 69,5 %3, 4 | 51,3 %3, 4 |
1 Kokonaan Suomen valtion omistama.
2 Kuten Stora Ensolle on ilmoitettu.
3 Koska osa listan osakeomistuksista on hallintarekisteröityjä, prosenttiosuuksien summa ei ole 100 %.
4 Lähde: Euroclear Finland.
Lista on koottu Euroclear Finlandin ja Euroclear Swedenin toimittaman osakastiedon sekä Citibank, N.A.:n (Citi) ylläpitämän tietokannan perusteella. Nämä tiedot sisältävät ainoastaan suoraan rekisteröidyt omistukset, joten tiettyjä hallintarekisteröityjä tai pankkiiriliikkeiden tileillä olevia omistuksia (jotka voivat olla huomattaviakin) ei voida sisällyttää. Tästä syystä lista on epätäydellinen.
| Lukumäärän mukaan, A-osake | Osakkeenomistajat | % osakkeen omistajista |
Osakkeet | % osakkeista |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 4 740 | 49,57 % | 220 209 | 0,13 % |
| 101–1 000 | 4 185 | 43,76 % | 1 511 244 | 0,86 % |
| 1 001–10 000 | 605 | 6,33 % | 1 396 829 | 0,79 % |
| 10 001–100 000 | 27 | 0,28 % | 513 702 | 0,29 % |
| 100 001–1 000 000 | 0 | 0,00 % | 0 | 0,00 % |
| 1 000 001– | 6 | 0,06 % | 172 670 688 | 97,93 % |
| Yhteensä | 9 563 | 100,00 % | 176 312 672 | 100,00 % |
| Lukumäärän mukaan, R-osake | Osakkeenomistajat | % osakkeen omistajista |
Osakkeet | % osakkeista |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 10 889 | 27,61 % | 624 069 | 0,10 % |
| 101–1 000 | 21 563 | 54,67 % | 9 141 510 | 1,49 % |
| 1 001–10 000 | 6 367 | 16,14 % | 16 998 021 | 2,78 % |
| 10 001–100 000 | 519 | 1,32 % | 14 249 726 | 2,33 % |
| 100 001–1 000 000 | 79 | 0,20 % | 23 597 005 | 3,85 % |
| 1 000 001 – | 23 | 0,06 % | 547 696 984 | 89,45 % |
| Yhteensä | 39 440 | 100,00 % | 612 307 315 | 100,00 % |
Lähde: Euroclear Finland
| % osakekannasta | % äänistä | |
|---|---|---|
| Solidium Oy1 | 10,7 % | 27,3 % |
| FAM AB2 | 10,2 % | 27,3 % |
| KELA | 3,1 % | 10,1 % |
| Suomalaiset yhteisöt (pl. Solidium ja KELA) | 11,6 % | 8,6 % |
| Ruotsalaiset yhteisöt (pl. FAM) | 4,9 % | 4,6 % |
| Suomalaiset yksityiset osakkeenomistajat | 4,2 % | 2,5 % |
| Ruotsalaiset yksityiset osakkeenomistajat | 3,1 % | 2,2 % |
| ADR-todistusten haltijat | 2,0 % | 0,7 % |
| Hallintarekisteröidyt (muut kuin suomalaiset/ruotsalaiset) osakkeenomistajat | 50,2 % | 16,7 % |
| Yhteensä | 100,0 % | 100,0 % |
1 Kokonaan Suomen valtion omistama
2 Kuten Stora Ensolle on ilmoitettu
Stora Enso ottaa käyttöön uuden tulosohjeistustavan koko vuoden näkymille ja vuosineljänneksen tulosohjeistukselle. Konserni ohjaa tästä lähin vuosineljännesten operatiivisen liiketuloksen absoluuttista vaihteluväliä sen sijaan, että vertailisi vuosineljännesten liikevaihtoa ja operatiivista liiketulosta kvalitatiivisesti edelliseen vuosineljännekseen.
Stora Enson vuoden 2019 odotetaan olevan pääosin samalla tasolla vuoden 2018 kanssa olettaen, että nykyiset kaupalliset olosuhteet eivät merkittävästi muutu. Kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan muiden Stora Enson tuotteiden osalta, paitsi paperin Euroopassa. Sen osalta kysynnän laskun ennustetaan jatkuvan vuonna 2019. Yhtiön liikevaihdon odotetaan olevan suurempi ja kustannusten odotetaan kasvavan vuonna 2019 vuoteen 2018 verrattuna. Stora Enso rajoittaa kustannusten nousua ja kasvavan epävarmuuden vaikutuksia uudella kannattavuudenturvaamisohjelmalla.
Stora Enso julkaisee vuosineljännesten tulosohjeistukset osavuosikatsauksissaan.
Lisääntyvä kilpailu sekä paperi-, sellu-, pakkaus-, puutuote- ja raakapuumarkkinoiden tarjonnan ja kysynnän epätasapaino voivat vaikuttaa Stora Enson markkinaosuuteen ja kannattavuuteen. Muutokset maailman taloustilanteessa ja poliittisessa ilmapiirissä, markkinoiden äkkinäiset korjausliikkeet, valuuttakurssien epävakaus ja päämarkkina-alueidemme talouksien heikkeneminen voivat vaikuttaa Stora Enson tulokseen, rahavirtoihin ja taloudelliseen tilanteeseen.
Nykyisissä geopoliittisissa olosuhteissa kasvavana riskinä on protektionististen toimien kiihtyminen pisteeseen, jossa maailmankauppa supistuu huomattavasti. Tämä sysäisi liikkeelle ketjureaktioita, jotka vaikuttaisivat suuresti inflaatioon, yritysten ja kuluttajien luottamukseen sekä viime kädessä maailmanlaajuiseen talouskasvuun.
Kun maailmantalous on siirtymässä uuteen vaiheeseen, jossa suurimmat keskuspankit ryhtyvät jälleen kiristämään löysää rahapolitiikkaansa, epävarmuus saattaa kasvaa, mikä vaikuttaa kielteisesti Stora Enson liiketoiminnan edellytyksiin.
Muut riskit ja epävarmuustekijät sisältävät muun muassa toimialan yleiset olosuhteet, kuten muutokset raakaaineiden kustannuksissa tai saatavuudessa, energia- ja kuljetuskustannukset, odottamattomat kulut, jotka liittyvät nykyisten ja uusien ympäristö- ja muun virallisen sääntelyn noudattamiseen sekä käynnissä oleviin tai potentiaalisiin oikeudenkäynteihin, merkittävät häiriöt jollakin tuotantolaitoksellamme, yhteisyritysten liiketoimintaan olennaisesti kuuluvat riskit ja muut tekijät, joista kerrotaan Stora Enson lehdistötiedotteissa ja raportoinnissa.
Energiaherkkyysanalyysi: sähkön, lämmön, öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden markkinahintojen 10 %:n nousulla olisi noin 12 milj. euron välitön negatiivinen vaikutus operatiiviseen liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan suojausvaikutuksen jälkeen.
Puuraaka-aineen herkkyysanalyysi: puun hintojen 10 %:n nousulla olisi noin 203 milj. euron välitön negatiivinen vaikutus operatiiviseen liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan.
Sellun herkkyysanalyysi: sellun markkinahintojen 10 %:n nousulla olisi noin 130 milj. euron välitön positiivinen vaikutus operatiiviseen liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan.
Kemikaalien ja täyteaineiden herkkyysanalyysi: kemikaalien ja täyteaineiden hintojen 10 %:n nousulla olisi noin 62 milj. euron välitön negatiivinen operatiiviseen liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan.
Energian, puuraaka-aineen, sellun tai kemikaalien ja täyteaineiden hintojen laskun vaikutus olisi vastakkainen.
Valuuttakurssien herkkyysanalyysi seuraaville 12 kuukaudelle: Yhdysvaltain dollarin arvon 10 %:n vahvistumisella suhteessa euroon olisi noin 184 milj. euron välitön positiivinen vaikutus vuotuiseen operatiiviseen liiketulokseen. Ruotsin kruunun 10 %:n vahvistumisen vaikutus olisi 99 milj. euroa negatiivinen ja Englannin punnan 38 milj. euroa positiivinen. Valuuttakurssien heikkenemisen vaikutus olisi vastakkainen. Luvut ovat ennen suojausvaikutusta ja oletuksena on, että vain yksittäisessä valuuttakurssissa tapahtuu muutoksia.
Konsernin Brasilian-toiminnoista aiheutuu vuosittain Brasilian realissa (BRL) laskettuna noin 120 milj. euron arvoiset suojaamattomat nettokustannukset. Kiinan-toiminnoista aiheutuu vastaavasti 110 milj. renminbin (CNY) suojaamattomat nettokustannukset. Valuutan arvon 10 %:n vahvistuminen heikentäisi operatiivista liiketulosta 12 milj. euroa Brasiliassa ja 11 milj. euroa Kiinassa.
29.1.2019 Korkein oikeus hylkäsi Metsähallituksen valituslupahakemuksen raakapuukauppakanteeseen liittyen.
1.2.2019 Stora Enso ilmoitti aloittavansa kannattavuuden turvaamisohjelman, jolla tähdätään 120 milj. euron vuotuisiin kustannussäästöihin. Yhtiön investointiennustetta vuodelle 2019 supistetaan 50 milj. eurolla.
Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2018 maksetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelta.
Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 18.3.2019 on merkitty joko Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon tai Euroclear Sweden AB:ssa rekisteröityjen osakkeiden osalta viimeksi mainitun pitämään omistajaluetteloon. Euroclear Sweden AB huolehtii osingon maksusta Euroclear Sweden AB:ssa rekisteröidyille osakkeille ja osinko maksetaan Ruotsin kruunuina. Citibank N.A. huolehtii osingon maksusta Citibank N.A.:n hallinnoimien ADR-todistusten haltijoille ja osinko maksetaan Yhdysvaltain dollareina.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan arviolta 25.3.2019.
Stora Enso Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 14.3.2019 klo 16.00 Finlandia-talossa, Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Konsernin tärkein ei-IFRS-tunnusluku on operatiivinen liiketulos, jonka avulla arvioidaan segmenttien tuloksia ja ohjataan niille resursseja. Operatiivinen liiketulos koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksesta, ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat poikkeuksellisia eriä, jotka eivät liity tavanomaiseen liiketoimintaan. Tavallisimpia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat omaisuuden myyntivoitot, ylimääräiset omaisuusarvojen arvonalentumiset tai arvonalentumisten peruutukset, toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat varaukset ja sakot. Yksittäinen vertailukelpoisuuteen vaikuttava erä ilmoitetaan normaalisti erikseen, mikäli sen tulosvaikutus on yli sentin osakkeelta.
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät sisältävät osakesidonnaiset kannustinjärjestelmät ja niihin liittyvät suojaukset, hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostuksen, biologisten hyödykkeiden uudelleenarvostuksen sekä Stora Enson osakkuus- ja yhteisyritysten tuloveroista ja nettorahoituseristä.
Liiketoiminnan rahavirta (ei-IFRS) on konsernikohtainen tapa esittää liiketoiminnan rahavirta ilman suojausvaikutusta laajasta tuloksesta ja alkaen operatiivisesta EBITDAsta liiketuloksen sijaan.
Rahavirtaan investointien jälkeen (ei-IFRS) kuuluvat liiketoiminnan rahavirta (ei-IFRS), pois lukien investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin, biologisiin hyödykkeisiin sekä osakkuus- ja yhteisyrityksiin.
| Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto, operatiivinen ROCE (%) |
100 × | Operatiivinen liiketulos Sijoitettu pääoma1 2 |
|---|---|---|
| Operatiivinen sidotun pääoman tuotto, operatiivinen ROOC (%) |
100 × | Operatiivinen liiketulos Sidottu pääoma2 |
| Oman pääoman tuotto, ROE (%) | 100 × | Katsauskauden tulos Oma pääoma yhteensä2 |
| Korolliset nettovelat | Korolliset velat – korolliset saamiset | |
| Nettovelkaantumisaste | Korolliset nettovelat Oma pääoma3 |
|
| Tulos/osake (EPS) | Katsauskauden tulos3 Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä |
|
| Osinkosuhde ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, % |
100 × | Osakekohtainen osinko EPS ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 100 × | Osakekohtainen osinko Osakkeen päätöskurssi |
| Hinta/voitto-suhde (P/E), ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä |
Osakkeen päätöskurssi EPS ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä |
|
| Operatiivinen liiketulos | Liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuus osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksesta ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia. |
|
| Operatiivinen EBITDA | Liiketulos ilman biologisten hyödykkeiden arvonalentumisia, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumista, vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Määritelmä sisältää vastaavat osuudet osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta. |
|
| Nettovelan suhde edellisten 12 kk operatiiviseen EBITDAan |
Korolliset nettovelat Edellisten 12 kuukauden operatiivinen EBITDA |
|
| Kiinteät kulut | Kunnossapito, henkilöstö, muut hallinnolliset kulut, ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia |
|
| Edelliset 12 kuukautta | Raportointikauden päätöstä edeltävät 12 kuukautta | |
| TRI (Total recordable incidents) | Lääketieteellistä hoitoa vaatineiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti |
|
| 1 Sijoitettu pääoma = sidottu pääoma – nettoverovelka 2 Katsauskauden keskiarvo |
3 Jakautuminen emoyhtiön omistajille
Operatiivinen EBITDA Operatiivinen EBITDA, % Operatiivinen liiketulos Operatiivinen liiketulos, % Investoinnit Sijoitettu pääoma
Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) Tulos/osake, ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä Nettovelan suhde edellisten 12 kk operatiiviseen EBITDAan Kiinteät kustannukset/liikevaihto Operatiivinen ROOC Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat Rahavirta investointien jälkeen
| 31.12. päättyvä tilikausi | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Liite | 2018 | 2017 |
| Liikevaihto | 3 | 10 486 | 10 045 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5 | 92 | 147 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muuots | 125 | 28 | |
| Materiaalit ja palvelut | -6 157 | -5 945 | |
| Toimituskulut ja komissiot | -932 | -968 | |
| Henkilöstökulut | 6 | -1 330 | -1 331 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 5 | -526 | -551 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 13 | 181 | 66 |
| Biologisten hyödykkeiden nettomuutos | 12 | -68 | -72 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 10 | -479 | -515 |
| Liiketulos | 3 | 1 390 | 904 |
| Rahoitustuotot | 8 | 27 | 38 |
| Rahoituskulut | 8 | -207 | -200 |
| Tulos ennen veroja | 1 210 | 742 | |
| Tuloverot | 9 | -221 | -128 |
| Tilikauden tulos | 988 | 614 | |
| Jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 18 | 1 013 | 625 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 19 | -24 | -11 |
| Tilikauden tulos | 988 | 614 | |
| Osakekohtainen tulos | |||
| Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa |
32 | 1,28 | 0,79 |
| 31.12 päättyvä tilikausi | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Liite | 2018 | 2017 |
| Tilikauden tulos | 988 | 614 | |
| Muut laajan tuloksen erät | |||
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | |||
| Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat oman pääoman ehtoiset osakkeet |
14 | 97 | 0 |
| Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattiset tappiot ja voitot | 20 | -24 | 61 |
| Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | 9 | 5 | -10 |
| 78 | 51 | ||
| Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | |||
| Osakkuus- ja yhteisyritysten muiden laajan tuloksen erien osuus, joka | |||
| voidaan siirtää tulosvaikutteiseksi | 27 | 4 | 5 |
| Oman pääoman nettinvestointien muuntoerot | 28 | -36 | -288 |
| Määräysvallattomien omistajien osuuden muuntoerot | 19 | 0 | -3 |
| Nettisijoitusten suojaukset | 28 | -14 | 40 |
| Rahavirran suojaukset | 27 | -24 | 32 |
| Suojauskulut - optioiden aika-arvo | 27 | -2 | 0 |
| Määräysvallattomien omistajien osuudet rahavirran suojauksista | 19 | -2 | 0 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 14 | 0 | 39 |
| Tuloverot eristä, joita voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi | 9 | 7 | -10 |
| -68 | -185 | ||
| Laaja tulos yhteensä | 999 | 480 | |
| Jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 1 025 | 494 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 19 | -27 | -14 |
| Laaja tulos yhteensä | 999 | 480 |
Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.
| 31.12 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Liite | 2018 | 2017 | |
| Varat | ||||
| Liikearvo | O | 11 | 243 | 237 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | O | 11 | 254 | 229 |
| Aineelliset hyödykkeet | O | 11 | 5 234 | 5 310 |
| 11 | 5 731 | 5 776 | ||
| Biologiset hyödykkeet | O | 12 | 457 | 448 |
| Päästöoikeudet | O | 26 | 12 | |
| Osakkuus- ja yhteisyritykset | O | 13 | 1 729 | 1 600 |
| Noteeratut arvopaperit | I | 14 | 13 | 21 |
| Noteeraamattomat arvopaperit | O | 14 | 422 | 318 |
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | I | 25 | 54 | 55 |
| Laskennalliset verosaamiset | T | 9 | 120 | 154 |
| Muut pitkäaikaiset varat | O | 15 | 48 | 50 |
| Pitkäaikaiset varat | 8 601 | 8 434 | ||
| Vaihto-omaisuus | O | 16 | 1 567 | 1 321 |
| Verosaamiset | T | 9 | 9 | 9 |
| Lyhytaikaiset korottomat saamiset | O | 17 | 1 487 | 1 319 |
| Korolliset saamiset | I | 25 | 55 | 80 |
| Rahavarat | I | 1 130 | 607 | |
| Lyhytaikaiset varat | 4 248 | 3 336 | ||
| Varat yhteensä | 12 849 | 11 770 | ||
| Oma pääoma ja velat | ||||
| Osakepääoma | 18 | 1 342 | 1 342 | |
| Ylikurssirahasto | 77 | 77 | ||
| Käyvän arvon rahasto | 27 | 290 | 210 | |
| Kertyneet muuntoerot | 28 | -335 | -288 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 633 | 633 | ||
| Kertyneet voittovarat | 3 694 | 3 409 | ||
| Tilikauden tulos | 1 013 | 625 | ||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuva oma pääoma | 6 714 | 6 008 | ||
| Määräsyvallattomien omistajien osuus | 19 | 18 | 47 | |
| Oma pääoma yhteensä | 6 732 | 6 055 | ||
| Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät varaukset | O | 20 | 401 | 377 |
| Muut varaukset | O | 22 | 101 | 111 |
| Laskennalliset verovelat | T | 9 | 168 | 166 |
| Korollinen pitkäaikainen velka | I | 26 | 2 265 | 2 046 |
| Muut pitkäaikaiset korottomat velat | O | 23 | 34 | 52 |
|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset velat | 2 970 | 2 752 | ||
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät | I | 26 | 403 | 370 |
| Korolliset velat | I | 26 | 675 | 596 |
| Käytössä olevat luottolimiitit | I | 26 | 1 | 4 |
| Muut varaukset | O | 22 | 16 | 23 |
| Muut korottomat velat | O | 23 | 1 960 | 1 888 |
| Verovelat | T | 9 | 92 | 82 |
| Lyhytaikaiset velat | 3 147 | 2 963 | ||
| Velat yhteensä | 6 117 | 5 715 | ||
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 12 849 | 11 770 |
O-kirjaimella merkityt erät sisältyvät sidottuun pääomaan. I-kirjaimella merkityt erät sisältyvät korollisiin nettovelkoihin. T-kirjaimella merkityt erät sisältyvät nettoverovelkaan.
Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.
| 31.12 päättyvä tilikausi | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Liite | 2018 | 2017 |
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Tilikauden tulos | 988 | 614 | |
| Oikaisuerät: | |||
| Verot | 9 | 221 | 128 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 10 | 479 | 515 |
| Biologisten hyödykkeiden arvonmuutokset | 12 | 68 | 72 |
| Osakekannustimien ja optioiden suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos |
2 | 10 | |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 13 | -181 | -66 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä sijoitusten myyntivoitot/-tappiot |
5 | 20 | 7 |
| Nettorahoituserät | 8 | 180 | 162 |
| Muut oikaisut | -9 | -7 | |
| Osinkotuotot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä | 13 | 24 | 20 |
| Saadut korot | 3 | 3 | |
| Maksetut korot | -116 | -143 | |
| Muut rahoituserät, netto | -9 | -53 | |
| Maksetut tuloverot | 9 | -152 | -97 |
| Nettokäyttöpääoman muutos ilman ostettuja tai myytyjä liiketoimintoja | -428 | 37 | |
| Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat | 1 092 | 1 202 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Ostetut konserniyritysten osakkeet sekä liiketoimintakaupat, vähennettynä hankituilla rahavaroilla |
4 | -4 | 0 |
| Osakkuus- ja yhteisyritysosuuksien hankinnat | 13 | -29 | -9 |
| Noteeraamattomien arvopapereiden hankinnat | 14 | -3 | -8 |
| Tuotot tytäryritysten osakkeiden ja liiketoiminnan myynnistä vähennettynä myydyillä rahavaroilla |
4 | 42 | -4 |
| Tuotot osakkuus- ja yhteisyritysten osakkeiden myynnistä | 13 | 3 | 5 |
| Tuotot noteeraamattomien arvopapereiden myynnistä | 14 | 1 | 0 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä saadut tuotot | 11 | 9 | 45 |
| Omaisuuden myynnistä maksetut tuloverot | 0 | -15 | |
| Investoinnit aineellisiiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | 3, 11 | -442 | -578 |
| Investoinnit biologisiin hyödykkeisiin | 12 | -83 | -80 |
| Pitkäaikaisten saamisten nettomuutos | 8 | -52 | |
| Investointeihin käytetyt nettorahavarat | -497 | -696 | |
| Rahoitusten rahavirta | |||
| Uusien pitkäaikaisten lainojen nostot | 26 | 578 | 425 |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | 26 | -358 | -1 034 |
| Lyhytaikaisten lainojen muutos | 26 | 39 | 76 |
| Maksetut osingot | -323 | -292 |
| Tytäryritysosuuksien osto määräysvallattomilta omistajilta | 19 | -2 | 0 |
|---|---|---|---|
| Määräysvallattomien omistajien oman pääoman ehtoiset sijoitukset vähennettynä osingoilla |
19 | -2 | -1 |
| Omien osakkeiden osto | -5 | -3 | |
| Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat | -73 | -829 | |
| Rahavarojen nettomuutos | 521 | -323 | |
| Muuntoerot | 4 | -23 | |
| Rahavarat tilikauden alussa, netto | 603 | 949 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa, netto | 1 128 | 603 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa1 | 1 130 | 607 | |
| Käytössä olevat luottolimiitit vuoden lopussa | -1 | -4 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa, netto | 1 128 | 603 |
1 Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset, talletukset sekä muut varat, joiden alkuperäinen maturiteetti on alle kolme kuukautta. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.
Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa Note |
2018 | 2017 |
| Nettokäyttöpääoman muutos: | ||
| Varastojen muutos | -267 | -25 |
| Korottomien saamisten muutos | ||
| Lyhytaikaiset | -183 | -137 |
| Pitkäaikaiset | -1 | 1 |
| Korottomien velkojen muutos: | ||
| Lyhytaikaiset | 36 | 200 |
| Pitkäaikaiset | -13 | -2 |
| Nettokäyttöpääoman muutos ostetuilla tai myydyillä liiketoiminnoilla netotettuna |
-428 | 37 |
| Rahavarat ja pankkisaamiset: | ||
| Käteisvarat | 801 | 592 |
| Muut rahavarat | 328 | 15 |
| Rahavarat ja pankkisaamiset | 1 130 | 607 |
| Ei-kassavaikutteiset investoinnit | ||
| Investoinnit yhteensä | 491 | 560 |
| Maksetut investoinnit | -442 | -578 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ei-kassavaikutteiset lisäykset |
49 | -18 |
| Tytäryritysten ja liiketoimintojen hankintojen rahavirta | ||
| Yritysten hankintameno, kassavaikutteinen osa 4 |
5 | 0 |
| Hankittujen yritysten rahavarat vähennettynä käytetyillä luottolimiteillä 4 |
-1 | 0 |
| Hankintojen nettorahavirta | 4 | 0 |
| Tytäryritysten ja liiketoimintojen myyntien rahavirta | ||
| Saatu käteissuoritus 4 |
44 | 0 |
| Myytyjen yritysten rahavarat 4 |
-2 | -7 |
| Myyntien nettorahavirta | 42 | -7 |
| Kauppahinnan ei-kassavaikutteinen osa | 0 | 1 |
| Myyntihinta yhteensä, vähennettynä myytyjen yritysten rahavaroilla |
42 | -6 |
| Edellisen vuoden myynneistä saadut rahavarat | 0 | 3 |
Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä
| Käyvän arvon rahasto | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto ja vararahasto |
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto |
Omat osakkeet |
Vaihettaisen hankinnan uudelleenarv ostuksen ylijäämä |
Oman pääoman ehtoiset instrumentit muissa laajan tuloksen erissä |
Myytävissä olevat sijoitukset |
Rahavirran suojaukset |
Muut laajan tuloksen erät osakkuus- ja yhteisyrityksi ssä |
Kertyneet muuntoerot ja nettoinvestoi ntien suojaukset |
Kertyneet voittovarat |
Jakautumine n emoyhtiön omistajille |
Määräsyvalla ttomien omistajien osuus |
Yhteensä |
| Oma pääoma 31.12.2016 | 1 342 | 77 | 633 | 0 | 4 | 0 | 162 | -11 | -19 | -32 | 3 650 | 5 806 | 62 | 5 868 |
| Tilikauden tulos | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 625 | 625 | -11 | 614 |
| Muut laajan tuloksen erät ennen veroja |
0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 39 | 32 | 5 | -248 | 61 | -111 | -3 | -114 |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero |
0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | -6 | 0 | -8 | -10 | -20 | 0 | -20 |
| Laaja tulos yhteensä | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 43 | 26 | 5 | -256 | 676 | 494 | -14 | 480 |
| Osinko | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -292 | -292 | -1 | -293 |
| Omien osakkeiden osto | 0 | 0 | 0 | -3 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -3 | 0 | -3 |
| Osakeperusteiset maksut | 0 | 0 | 0 | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0 | 3 |
| Oma pääoma 31.12.2017 | 1 342 | 77 | 633 | 0 | 4 | 0 | 205 | 15 | -14 | -288 | 4 034 | 6 008 | 47 | 6 055 |
| IFRS 2- ja IFRS 9 -standardien käyttöönotto1 |
205 | -205 | 8 | 8 | 8 | |||||||||
| Oma pääoma 1.1.2018 | 1 342 | 77 | 633 | 0 | 4 | 205 | 0 | 15 | -14 | -288 | 4 042 | 6 016 | 47 | 6 063 |
| Tilikauden tulos | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 013 | 1 013 | -24 | 988 |
| Muut laajan tuloksen erät ennen veroja |
0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 97 | 0 | -26 | 4 | -50 | -24 | 0 | -2 | -2 |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero |
0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 5 | 0 | 3 | 4 | 13 | 0 | 13 |
| Laaja tulos yhteensä | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 98 | 0 | -22 | 4 | -47 | 993 | 1 026 | -27 | 999 |
| Osinko | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -323 | -323 | -2 | -326 |
| Yritysostot ja myynnit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -2 | -2 |
| Määräysvallattomien omistajien osuuden osto |
0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -2 | -2 | 2 | 0 |
| Omien osakkeiden osto | 0 | 0 | 0 | -5 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -5 | 0 | -5 |
| Osakeperusteiset maksut | 0 | 0 | 0 | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -3 | 2 | 0 | 2 |
| Oma pääoma 31.12.2018 | 1 342 | 77 | 633 | 0 | 4 | 304 | 0 | -7 | -11 | -335 | 4 706 | 6 714 | 18 | 6 732 |
1 Katso Laatimisperiaatteiden kohta, joka liittyy uusiin ja muutettuihin standardeihin, joita sovelletaan 1.1.2018 ja sen jälkeen alkaviin tilikausiin.
Stora Enso Oyj (jäljempänä "yhtiö") on suomalainen, Suomen lakien mukainen julkinen osakeyhtiö, jonka rekisteröity osoite on Kanavaranta 1, 00160 Helsinki. Yhtiön osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä ja Tukholmassa. Stora Enso Oyj:n ja sen tytäryritysten (yhdessä "Stora Enso" tai "konserni") liiketoiminta jakautuu seuraaviin divisiooniin: Consumer Board, Packaging Solutions, Biomaterials, Wood Products, Paper ja Muut-segmentti. Muut-segmentti sisältää pohjoismaiset metsäosakkuusyritykset, Stora Enson osakkuuden Pohjolan Voimassa, Pohjoismaiden ja Baltian maiden tehtaiden puunhankinnan, tehdasalueisiin liittymättömät puuviljelmät sekä konsernin yhteiset palvelut ja hallinnon. Konsernin päämarkkina-alue on Eurooppa, ja liiketoiminta laajenee jatkuvasti Aasiassa ja Etelä- Amerikassa.
Yhtiön hallitus on 31.1.2019 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.
Stora Enson konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionin käyttöön ottaman kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti (International Financial Reporting Standards, IFRS). Käytäntö sisältää kansainväliset tilinpäätösstandardit (IAS) sekä International Financial Reporting Interpretations Committeen (IFRIC) tulkinnat. Stora Enson konsernitilinpäätöksen tiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, lukuun ottamatta tilinpäätöksen laskentastandardeissa mainittuja poikkeuksia. Laatimisperiaatteet on esitetty yksityiskohtaisesti niihin liittyvissä liitetiedoissa ja joidenkin poikkeusten osalta tässä liitetiedossa. Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön toimintavaluutta.
Kaikki tämän konsernitilinpäätöksen luvut on pyöristetty lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu. Tästä syystä
luvut eivät välttämättä täsmää esitettyjen summien kanssa ja saattavat poiketa myös aiemmin julkaistuista taloudellisista tiedoista.
Konserni on noudattanut seuraavia 1.1.2018 voimaan tulleita muutoksia:
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. Konserni on ottanut käyttöön IFRS 9 Rahoitusinstrumentit standardin 1.1.2018 alkaen. Standardi korvaa IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. Standardiin sisältyviä uudistettuja vaatimuksia sovelletaan rahoitusvarojen ja velkojen kirjaamiseen ja arvostamiseen, arvon alentumiseen ja yleiseen suojauslaskentaan.
Uudessa rahoitusvarojen arvonalentumisia koskevassa mallissa edellytetään epävarmoihin saamisiin perustuvien todennäköisten luottotappioiden kirjaamista. IFRS 9 -standardin käyttöönoton myötä konserni on päivittänyt arvonalentumisten laskentamallinsa IFRS 9 standardin mukaiseksi. Myyntisaamisten osalta noudatetaan yksinkertaistettua lähestymistapaa, jonka mukaisesti odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan saamisten elinkaaren aikaisten arvioitujen luottotappioiden perusteella. Jaksotettuun hankintamenoon tai muiden laajan tuloksen erien kautta käypään arvoon arvostettaviin saamisiin sovelletaan yleistä lähestymistapaa, jossa odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan 12 kuukauden todennäköisten luottotappioiden perusteella, mikäli luottoriski ei ole merkittävästi kasvanut alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen. Uudesta arvonalentumisten laskentamallista johtuen konserni kirjasi 3 milj. euron negatiivisen oikaisun ennen veroja tilikauden 2018 kertyneiden voittovarojen alkusaldoon.
Konserni on arvioinut rahoitusvaransa ja velkansa IFRS 9:n mukaisten uusien luokittelu- ja arvostuskriteerien perusteella. Stora Enso on luokitellut rahoitusvaransa jaksotettuun hankintamenoon, muiden laajan tuloksen erien kautta käypään arvoon tai tuloslaskelman kautta käypään arvoon arvostettaviin. Rahoitusvelkojen osalta luokittelu perustuu jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin ja tuloslaskelman kautta käypään arvoon arvostettaviin. Standardin soveltamisen aloituspäivänä 1.1.2018 rahoitusvarat ja -velat luokiteltiin seuraavasti:
| Arvostusluokka | Kirjanpitoarvo | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| IAS 39 -luokitus | IFRS 9 -luokitus | Alkuperäinen | Uusi | Erotus | ||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat |
||||||
| Noteeratut arvopaperit | Myytävissä olevat sijoitukset |
Käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta |
21 | 21 | 0 | |
| Noteeraamattomat arvopaperit |
Myytävissä olevat sijoitukset |
Käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypä arvo tuloslaskelman kautta |
318 | 318 | 0 | |
| Pitkäaikaiset lainasaamiset |
Lainat ja saamiset (jaksotettu hankintameno) |
Jaksotettu hankintameno |
55 | 55 | 0 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat |
||||||
| Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset |
Lainat ja saamiset (jaksotettu hankintameno) |
Jaksotettu hankintameno ja käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta |
965 | 962 | -3 | |
| Korolliset saamiset | Lainat ja saamiset (jaksotettu hankintameno) |
Jaksotettu hankintameno |
15 | 15 | 0 | |
| Johdannaiset (suojauslaskentaan kuuluvat) |
Käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta |
Käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta |
49 | 49 | 0 | |
| Johdannaiset (suojauslaskentaan kuulumattomat) |
Käypä arvo tuloslaskelman kautta |
Käypä arvo tuloslaskelman kautta |
16 | 16 | 0 | |
| Rahavarat | Lainat ja saamiset (jaksotettu hankintameno) |
Jaksotettu hankintameno |
607 | 607 | 0 | |
| Rahoitusvarat yhteensä | 2 046 | 2 043 | -3 | |||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat |
||||||
| Korollinen pitkäaikainen velka |
Jaksotettu hankintameno | Jaksotettu hankintameno |
2 046 | 2 046 | 0 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat |
||||||
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät |
Jaksotettu hankintameno | Jaksotettu hankintameno |
370 | 370 | 0 | |
| Korolliset velat | Jaksotettu hankintameno | Jaksotettu hankintameno |
560 | 560 | 0 | |
| Johdannaiset (suojauslaskentaan kuuluvat) |
Käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta |
Käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta |
32 | 32 | 0 | |
| Johdannaiset (suojauslaskentaan kuulumattomat) |
Käypä arvo tuloslaskelman kautta |
Käypä arvo tuloslaskelman kautta |
4 | 4 | 0 | |
| Käytössä olevat luottolimiitit |
Jaksotettu hankintameno | Jaksotettu hankintameno |
4 | 4 | 0 | |
| Ehdollinen kauppahinta | Käypä arvo tuloslaskelman kautta |
Käypä arvo tuloslaskelman kautta |
20 | 20 | 0 | |
| Ostovelat ja muut korottomat velat |
Jaksotettu hankintameno | Jaksotettu hankintameno |
1 576 | 1 576 | 0 | |
| Rahoitusvelat yhteensä | 4 612 | 4 612 | 0 |
Konserni on päättänyt luokitella pääomasijoituksensa Pohjolan Voiman osakkeisiin ja eräisiin konsernin hallussa oleviin noteerattuihin osakkeisiin käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin IFRS 9 -standardin mukaisesti. Aiemmin ne on luokiteltu myytävinä oleviksi sijoituksiksi IAS 39 -standardin mukaisesti. Muiden laajan tuloksen erien kautta käypään
arvoon arvostettavien pääomasijoitusten käyvän arvon muutoksista aiheutuvia voittoja ja tappioita ei enää kierrätetä tuloslaskelmaan arvonalentumisen tai myynnin yhteydessä. Vain osinkotulo kirjataan tuloslaskelmaan.
IFRS 9 -standardin mukaisesti valuuttamääräisten myyntien suojauksessa käytettävien valuuttaoptioiden aika-arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin siinä määrin kuin ne liittyvät suojauksen kohteisiin ja uudelleenluokitellaan pääomasta voittoihin tai tappioihin samalla kaudella tai samoilla kausilla kuin odotetut tulevat rahavirrat vaikuttavat tuloslaskelman voittoon tai tappioon. Muutos vähentää tuloslaskelman volatiliteettia IAS 39 -standardin mukaiseen käytäntöön verrattuna. Optioiden aika-arvo käyttöönottopäivänä oli 1 milj. euroa tappiollinen, ja se kirjattiin oikaisuna tilikauden 2018 kertyneiden voittovarojen alkusaldoon.
Vertailukausien lukuja ei ole oikaistu.
• IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista. Konserni on ottanut käyttöön IFRS 15 standardin ja siihen liittyvät selvennykset 1.1.2018 alkaen. Standardilla korvattiin IAS 18 Tuotot sekä IAS 11 Pitkäaikaishankkeet standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Uusi standardi tarkentaa milloin ja miten myyntituotot kirjataan. Standardi pohjautuu periaatteeseen, jonka mukaan tuotot kirjataan silloin, kun tuotteen tai palvelun määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Konserni on tarkastellut suoritevelvoitteitaan ja kunkin divisioonan merkittävimpiä asiakassopimuksia sekä arvioinut IFRS 15 -standardin vaikutusta tuottojen kirjaamisen määrään ja ajoitukseen.
Johtopäätöksenä IFRS 15 -standardin käyttöönotolla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tuottojen kirjaamisen määrään ja ajoitukseen sovellettaviin laskentaperiaatteisiin. Konsernin soveltamat tuloutusperiaatteet ja toimitusehdot säilyvät pääasiassa muuttumattomina.
Konserni on ottanut IFRS 15 -standardin käyttöön soveltaen kertyneen vaikutuksen siirtymävaihtoehtoa 1.1.2018 lähtien, oikaisematta aikaisempia raportointikausia. Uutta ohjeistusta sovelletaan vain sopimuksiin, jotka ovat kesken käyttöönottopäivänä. Tilikauden 2018 alun kertyneisiin voittovaroihin ei ole tehty oikaisuja, sillä tuottojen kirjaamisen ajoituksessa ei ole tapahtunut muutoksia. Vähäinen määrä kuljetus- ja rahtipalveluiden myynnistä sekä metsänhoitopalveluista myynnistä saatavista tuotoista, jotka aiemmin esitettiin liiketoiminnan muissa tuotoissa, on 1.1.2018 lähtien luokiteltu konsernin tuloslaskelman liikevaihtoon. Vuonna 2018 näiden erien summa oli 56 milj. euroa. Edellisen tilikauden lukuja ei ole oikaistu, koska vaikutus ei ole merkittävä.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Stora Enso Oyj:n lisäksi kaikki konsernin määräysvallassa olevat yhtiöt. Määräysvalta toteutuu kun:
Jos tiedot ja olosuhteet viittaavat siihen, että edellä mainituissa kolmessa määräysvaltaelementissä on tapahtunut muutoksia, konserni arvioi määräysvaltansa sijoituskohteessa uudelleen. Yritysostot kirjataan hankintamenomenetelmällä siten, että ostettu yritys yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, kun määräysvalta tytäryhtiöön syntyy. Yritysmyynneissä puolestaan myytävä yritys on mukana konsernitilinpäätöksessä siihen päivään asti, kunnes määräysvalta menetetään. Tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot on esitetty liitteessä 30 (Konserniyhtiöt 31.12.2018).
Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat sisäiset katteet ja konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tytäryhtiöiden, yhteisjärjestelyiden ja osakkuus- ja yhteisyritysten tilinpäätösten laatimisperiaatteita muutetaan tarvittaessa Stora Enson laatimisperiaatteiden mukaisiksi. Määräysvallattomien omistajien osuudet esitetään oman pääoman erillisenä osana.
Osakkuus- ja yhteisyritykset, joissa Stora Ensolla on huomattava vaikutusvalta, on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tällöin konsernitulokseen sisällytetään konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyrityksen tuloksesta vähennettynä liikearvon arvonalentumisilla. Nämä ovat yhtiöitä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, muttei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta tarkoittaa valtaa osallistua yhtiön taloudelliseen ja operatiiviseen päätöksentekoon ilman määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa kyseiseen päätöksentekoon. Näistä yhtiöistä tärkeimmät on esitetty liitteessä 13 (Osakkuus- ja yhteisyritykset).
Osakkuus- ja yhteisyrityksen kirjanpitoarvo kuvastaa konsernin osuutta osakkuusyrityksen nettovarallisuudesta lisättynä hankinnasta aiheutuneella poistamattomalla liikearvolla. Jos konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sijoituksen kirjanpitoarvo, osakkuusyritysosakkeet merkitään taseeseen nolla-arvoon. Konsernin osuuden ylittäviä tappioita ei oteta huomioon, ellei konserni ole velvollinen täyttämään sellaisia osakkuusyrityksen velvoitteita, jotka konserni on taannut tai joihin se muutoin on sitoutunut.
Yhteinen määräysvalta on järjestelyn määräysvallan sopimusperusteista jakamista, joka toteutuu ainoastaan silloin, kun kyseessä olevaa toimintaa koskeva päätös vaatii määräysvallan jakavien kumppaneiden yksimielisen hyväksynnän.
Yhteiset toiminnot ovat yhteisjärjestelyjä, joissa kumppaneilla, joilla on yhteinen määräysvalta järjestelyyn, on oikeus järjestelyyn liittyviin omaisuuseriin ja velkoja koskevia velvoitteita. Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jossa kumppaneilla, joilla on yhteinen määräysvalta järjestelyyn, on oikeuksia järjestelyyn liittyvään nettovarallisuuteen.
Konsernilla on kaksi yhteistä toimintoa: Veracel ja Montes del Plata. Yhteisen toiminnon osapuolena konserni yhdistelee rivi riviltä -menetelmällä varat, velat, tuotot ja kulut, jotka liittyvät sen osuuteen yhteisessä toiminnossa.
• Veracel on Stora Enson ja Fibrian yhteisomistuksessa (50 % / 50 %) oleva Brasiliassa sijaitseva yhtiö. Sellutehdas tuottaa 1,2 milj. tonnia valkaistua eukalyptussellua vuodessa. Molemmilla omistajilla on oikeus puoleen tehtaan tuotannosta. Eukalyptus hankitaan pääasiassa yhtiön omilta viljelmiltä. Tehtaan tuotanto käynnistyi toukokuussa 2005. Suurin osa konsernin osuudesta sellutoimituksia toimitetaan Stora Enson tehtaille Eurooppaan ja Kiinaan.
• Montes del Plata on Stora Enson ja Araucon yhteisomistuksessa (50 % / 50 %) oleva Uruguayssa sijaitseva yhtiö. Montes del Platan sellutehtaan vuotuinen kapasiteetti on 1,4 milj. tonnia valkaistua eukalyptussellua. Stora Enson osuus, 700 000 tonnia, myydään kokonaisuudessaan markkinaselluksi. Eukalyptus hankitaan pääasiassa yhtiön omilta viljelmiltä. Tehdas aloitti toimintansa kesäkuussa 2014.
Liikevaihto sisältää tuotteiden, raaka-aineiden ja palvelujen myynnistä saadut tuotot oikaistuina välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Tuotot myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun tuotteen tai palvelun määräysvalta siirtyy Stora Ensolta asiakkaalle eikä konsernilla ole enää valvonta- eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Yleensä tämä tarkoittaa hetkeä, jona tuote on toimitettu sovitun toimituslausekkeen mukaisesti asiakkaalle.
Stora Enson toimitusehdot perustuvat Incoterms 2010 -toimituslausekekokoelmaan, joka on Kansainvälisen kauppakamarin julkaisema toimituslausekkeiden määritelmien kokoelma. Konsernin myyntiä koskevat yleisimmät toimituslausekkeet ovat:
Jos paikalliset säännöt johtavat yllä olevista säännöistä poikkeavaan laskutukseen, tämän ennakkotuoton vaikutus on laskettu ja oikaistu. Stora Enson liikevaihto koostuu pääosin tuotteiden myynnistä, ja tuotto kirjataan tyypillisesti yhtenä ajankohtana silloin, kun Stora Enso siirtää näiden tuotteiden määräysvallan asiakkaalle. Palveluista saadut tuotot kirjataan ajan kuluessa, kun palvelu on suoritettu. Lisätietoja Stora Enson liiketoiminnoista, joista konserni saa tuottonsa ja joiden mukaan liikevaihto eritellään, esitellään liitteessä 3 (Tiedot segmenteittäin).
Lähetyskuluja ei laskuteta erikseen vaan ne sisältyvät asiakkailta laskutettavien tuotteiden arvoon, jos Stora Enso on vastuussa kuljetuksista. Kuljettamisesta aiheutuvat kulut sisältyvät tuloslaskelman materiaaleihin ja palveluihin.
Muut kuin euromääräiset liiketoimet kirjataan kirjanpitoon toteutumispäivän kurssiin. Kunkin kuukauden päättyessä muut kuin euromääräiset saamiset ja velat arvostetaan kuukauden lopun kurssiin. Liiketapahtumien valuuttakurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoittoon ja rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin ja kuluihin, paitsi silloin, kun ne täyttävät nettoinvestointien suojauksen kriteerit ja kirjataan omaan pääomaan. Ei-monetaaristen rahoitusvarojen, kuten käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut oman pääoman ehtoiset instrumentit, kurssierot on kirjattu omaan pääomaan.
Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja altistuu siten valuuttakurssien vaihteluille, jotka liittyvät sijoituksiin euroalueen ulkopuolisissa tytär-, osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Tytäryhtiöiden, joiden toiminta- ja tilinpäätösvaluutta on muu kuin euro, tuloslaskelmat muunnetaan konsernin raportointivaluuttaan tilikauden keskikurssin mukaan. Näiden yritysten taseet muunnetaan raportointivaluuttaan tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Euroalueen ulkopuolella sijaitseviin tytäryhtiöihin, yhteisjärjestelyihin ja osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehtyjen nettomääräisten sijoitusten muuntoerot ja näitä sijoituksia tehokkaasti suojaavien rahoitusinstrumenttien arvostukset kirjataan suoraan kertyneisiin muuntoeroihin omassa pääomassa, kuten on esitetty konsernin laajassa tuloslaskelmassa sekä liitteessä 28 (Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus). Yritysmyyntien tai lopettamisten (likvidaatio) yhteydessä kertyneet muuntoerot sisällytetään myyntivoittoon tai -tappioon. Kertynyttä muuntoeroa kirjataan tuloslaskelman kautta myös osakepääoman ja sijoituksen takaisinmaksun sekä liiketoimintayksikön osittaisen myynnin yhteydessä.
• IFRS 16 Vuokrasopimukset. Tällä standardilla korvataan nykyinen IAS 17 -standardi ja siihen liittyvät tulkinnat, mikä merkitsee merkittäviä muutoksia etenkin vuokralle ottajille. IFRS 16 -standardissa edellytetään, että vuokralle ottajat kirjaavat käytännössä kaikista vuokrasopimuksista tulevia vuokranmaksuja kuvastavan vuokrasopimusvelan sekä käyttöoikeusomaisuuserän. IFRS 16 -standardin mukaisesti konserni arvioi sopimuksen syntyessä, onko se vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen. Vuokrasopimus on sopimus tai sopimuksen osa, joka tuottaa oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää tiettynä ajanjaksona vastiketta vastaan. Vuokrasopimuksen määritelmän muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konserniin.
Stora Enso ottaa IFRS 16 -standardin käyttöön 1.1.2019 soveltaen yksinkertaistettua lähestymistapaa, minkä takia vertailutietoja ei oikaista ja vertailutiedot raportoidaan IAS 17 -standardin ja IFRIC 4 -tulkinnan mukaisesti. IFRS 16 -standardin käyttöönoton vaikutus kirjataan taseeseen 1.1.2019. Siirtymässä vuokrasopimusvelat arvostetaan jäljellä olevien vuokramaksujen nykyarvoon diskontattuna konsernin lisäluoton korolla. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan vuokravelkaa vastaavaan summaan, oikaistuna ennakkoon maksettujen tai kertyneiden vuokrien summalla. Konserni kohdistaa sopimuksen perusteella maksetun vastikkeen kuhunkin vuokrasopmuksen komponenttiin ja erottaa muille kuin vuokrasopimuskomponentille kuulumattomat osuudet, jos ne ovat tunnistettavissa.
Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan alun perin hankintamenoon, joka sisältää vuokravelan alkuperäisen määrän oikaistuna pääasiassa vuokrasopimuksen alkamisajankohtana tai sitä aikaisemmin maksetuilla vuokrilla. Myöhemmin käyttöoikeusomaisuserät kirjataan poistoiksi tasapoistomenetelmällä alkamispäivästä lähtien joko käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai vuokrakauden loppuun mennessä, sen mukaan mukaan kumpi näistä on aikaisempi. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserää oikaistaan tietyillä vuokrasopimusvelkaan tehtäville uudelleenarvostuksilla.
Vuokrasopimusvelat arvostetaan alun perin vuokrasopimuksen alkamispäivänä maksamattomien vuokrien nykyarvoon diskontattuna konsernin lisäluoton korolla. Vuokrasopimusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Vuokrasopimusvelat uudelleenarvostetaan pääasiassa silloin, kun tulevat vuokramaksut muuttuvat indeksi- tai hintamuutosten takia tai kun konsernin arvio jatkooption käytöstä muuttuu. Kun vuokrasopimusvelka uudelleenarvostetaan, oikaistaan käyttöoikeussaatavan kirjanpitoarvoa yleensä vastaavasti.
Konserni on päättänyt olla kirjaamatta käyttöoikeusomaisuuseriä ja vuokrasopimusvelkoja sellaisten sopimusten osalta, joiden sopimuskausi on enintään 12 kuukautta, tai ne koskevat arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä. Konserni soveltaa myös helpotusta vuonna 2019 päättyvien sopimusten kirjaamisesta. Konserni on määritellyt arvoltaan vähäisiä omaisuuserien koskevan helpotuksen sisältävän sopimukset, joihin sisältyvä omaisuuserä ei ole Stora Ensolle olennainen. Arvio siitä, onko omaisuuserä olennainen ja kuuluuko se IFRS 16 -standardin kirjaamisvaatimusten piiriin, perustuu käsitteellisen viitekehyksen ja IAS 1 -standardin olennaisuuden määritelmään. Arvoltaan vähäiset omaisuuserät sisältävät pääasiassa IT- ja toimistolaitteita, tiettyjä ajoneuvoja ja koneita sekä muita arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä. Konserni kirjaa näihin sopimuksiin liittyvät vuokranmaksuerät kuluksi tasasuuruisina erinä vuokrakauden aikana.
Diskonttaamattomat vuokravastuut kolmannen neljänneksen lopussa olivat 731 milj. euroa. IFRS 16 -standardin soveltamisen vaikutuksia koskevan nykyisen arvion mukaan vuokrasopimusvelat ovat 1.1.2019 500-550 milj. euroa. Liiketuloksen (IFRS) / operatiivisen liiketuloksen odotetaan kasvavan hieman, koska vuokranmaksujen korko-osuus esitetään rahoituskuluissa. Operatiivisen EBITDAn odotetaan niin ikään kasvavan, koska sekä poistot että korko-osuus esitetään EBITDAn alapuolella. Osakekohtaiseen tulokseen kohdistuvan vaikutuksen ei odoteta olevan olennainen. Liiketoiminnan rahavirta kasvaa ja rahoituksen rahavirta laskee, koska suurin osa vuokramaksuista esitetään rahoituksen rahavirrassa, jolla ei ole vaikutusta kokonaisrahavirtaan.
Lisäksi tietyt maankäyttösopimukset, määrältään 76 milj. euroa, luokitellaan IFRS 16 siirtymässä vuokrasopimuksiksi. Sopimukset käsiteltiin ennen IFRS 16 siirtymää aineettomina hyödykkeinä. Kaikki järjestelyihin liittyvät velat on maksettu aikaisemmilla kausilla ja luokittelulla ei ole vaikutusta vuokrasopimusvelkaan tai tuloslaskelmaan.
• Muut IFRS-standardien ja niiden tulkintojen muutokset eivät ole konsernin kannalta relevantteja.
Muutokset IFRS 3 -standardiin: Liiketoimintojen yhdistäminen. Muutokset auttavat yhtiöitä määrittelemään, koostuuko hankinta liiketoiminnasta vai omaisuuserien ryhmästä. Muutettu määritelmä painottaa, että liiketoiminnan tuotos tarkoittaa tavaroiden ja palvelujen tuottamista asiakkaille, kun taas edellinen määritelmä keskittyi sijoittajille ja muille osinkojen, alhaisempien kustannusten ja muiden taloudellisten etujen muodossa kertyvään tuottoon. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2019. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IFRS-standardien käsitteelliseen viitekehykseen. Uudistettu käsitteellinen viitekehys sisältää: uuden arvostamista koskevan luvun, ohjeistuksia taloudellisen suorituskyvyn raportointiin, parannettuja määritelmiä ja ohjeistusta (erityisesti velan määritelmän osalta) sekä selvennyksiä tärkeisiin aihealueisiin, kuten johtaminen, varovaisuus ja epävarmuuden huomioiminen talousraportoinnissa. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2020. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön periaatteiden mukaisesti yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia. Ne vaikuttavat taseessa esitettäviin omaisuus- ja velkamääriin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen tilinpäätöksessä sekä tilikaudelta esitettäviin tuottoihin ja kuluihin. Arviot perustuvat kokemukseen ja lukuisiin muihin oletuksiin, joiden uskotaan olevan asianmukaisia. Todellinen tulos ja ajoitus voivat siis poiketa arvioista. Yhtiön johto uskoo, että tässä liitteessä mainitut laskentaperiaatteet edustavat asioita, jotka vaativat arviointia ja joissa eriävä arvio voi vaikuttaa suurestikin raportoituun tulokseen.
Yrityskaupan yhteydessä käytetään ulkopuolista neuvonantajaa arvioimaan merkittävien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja ja avustamaan niiden taloudellisen vaikutusajan määrittämisessä. Yhtiön johto uskoo, että arvioidut käyvät arvot ja taloudellinen vaikutusaika sekä taustalla olevat oletukset ovat riittävän tarkkoja, vaikka arviot voivatkin vaikuttaa merkittävästi raportoituihin lukuihin.
Hyödykkeiden kirjanpitoarvot arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä tai muulloin, jos tapahtumat tai olosuhteet viittaavat siihen, että kirjanpitoarvo saattaa olla alentunut. Omaisuuserän kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi arvioidaan käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kuluilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Käyttöarvo lasketaan diskontatun rahavirran menetelmällä, joka on herkkä diskonttauskoron sekä odotettujen tulevien rahavirtojen muutoksille. Lisätietoja arvonalentumistestauksessa käytettävistä tärkeimmistä oletuksista sekä herkkyysanalyysistä on liitteessä 10 (Poistot ja arvonalentumiset).
Jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle tai niiden ryhmälle allokoitu liikearvo testataan vähintään kerran vuodessa. Mahdollinen arvonalentuminen mitataan diskontattujen rahavirtojen menetelmällä. Tässä menetelmässä käytetään arvioita tulevista rahavirroista jokaisessa rahavirtaa tuottavan yksikön tai niiden ryhmän raportointiyksikössä. Menetelmä sisältää muun muassa arvioita tulevasta hinnoittelusta, tuotantotasoista, kustannuksista, markkinoiden kysynnästä ja tarjonnasta, kunnossapitoinvestoinneista sekä oletuksen keskimääräisestä painotetusta pääomakustannuksesta. Arvioitujen rahavirtojen nettonykyarvolaskelmissa käytettävä diskonttokorko ennen veroja vastaa keskimääräistä painotettua pääomakustannusta.
Konserni on määritellyt vaihteluille herkimmät arviot, joiden muutokset voivat vaikuttaa olennaisesti hyödykkeiden käypiin arvoihin tai liikearvoon ja täten johtaa arvonalentumiseen. Arviot koskevat tuotteiden odotettuja myyntihintoja, odotettuja tuotekustannuksia ja diskonttokorkoa. Lisätietoja arvonalentumistestauksessa käytettävistä tärkeimmistä oletuksista sekä herkkyysanalyysistä on liitteessä 10 (Poistot ja arvonalentumiset).
Veracel ja Montes del Plata kuvataan liitteessä 1 (Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet) yhteisiksi toiminnoiksi. Stora Enson omistusosuus molemmissa yhtiöissä on 50 %. Yhteinen toiminto tulkinta perustuu osakassopimuksiin, jotka antavat Stora Ensolle oikeuden tuotto-osuuteen ja saattavat konsernin välilliseen vastuuseen veloista, koska maksukykymme sellusta vaikuttaa velkojen rahoituskykyyn. Yhteiset toiminnot kirjataan konsernitilinpäätökseen suhteellisella rivi riviltä menetelmällä.
Metsänomistajayhtiöt Bergvik Skog AB ja Tornator Oyj ovat osakkuusyrityksiä. Stora Ensolla ei ole yhtiöissä määräysvaltaa yksin tai muiden osapuolten kanssa, mistä syystä se raportoi merkittävät
vähemmistöosuutensa edelleen osakkuusyrityksenä. Osakkuus- ja yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Nämä yhtiöt esitetään liitteessä 13 (Osakkuus- ja yhteisyritykset).
Jos rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen käypää arvoa ei voi määrittää suoraan julkisesti noteeratuista markkinahinnoista, käytetään muita arvostusmenetelmiä, kuten diskontatun rahavirran menetelmää, transaktiokertoimia, Black-Scholes-mallia tai Gordonin mallia. Tärkeimpiä arviointiperusteita ovat muun muassa tulevat rahavirrat, luottoriski ja volatiliteetti. Näitä tekijöitä koskevien oletusten muutokset voivat vaikuttaa rahoitusinstrumenttien kirjattuun käypään arvoon. Sijoitukset noteeraamattomien yritysten, kuten Pohjolan Voima Oy:n (PVO), vieraan pääoman ehtoisiin ja oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin muodostavat merkittävän osan konsernin varoista, ja ne edellyttävät johdolta erityisen huolellista arviointia. Näitä on käsitelty tarkemmin liitteissä 14 (Oman pääoman ehtoiset instrumentit) ja 24 (Rahoitusriskien hallinta).
Verosaamiset ja -velat tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja erotus oikaistaan tarvittaessa. Johdon arvion mukaan tulevia veroseuraamuksia varten on tehty riittävät varaukset ajankohtaisten tietojen, olosuhteiden ja verolainsäädännön perusteella. Mikäli veroasemaan liittyvät seikat kyseenalaistetaan tai ne lakkaavat olemasta voimassa, tulokset voivat olla erilaisia ja niillä voi olla merkittävä vaikutus raportoituihin summiin konsernitilinpäätöksessä.
Yhtiön eläkevastuun ja kulujen määrittäminen vaatii tiettyjen oletusten valitsemista. Vakuutusmatemaatikot käyttävät näitä oletuksia laskiessaan kyseisiä vastuita. Oletuksiin sisältyvät muun muassa diskonttokorko, oletettu palkkatason nousu ja oletettu elinikä. Riippumattomat vakuutusmatemaatikot määrittävät tuloslaskelmaan kuluksi kirjattavat summat. Jos todelliset tulokset kuitenkin poikkeavat alkuperäisistä arvioista, erotus sekä oletusten tai muiden muuttujien mahdollisten muutosten vaikutus kirjataan suoraan omaan pääomaan konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Liitteessä 20 (Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet) on tarkempia tietoja eläkevastuulaskelmissa käytetyistä oletuksista.
Konsernilla on biologisia hyödykkeitä yhteis- ja osakkuusyrityksissä, yhteisissä toiminnoissa sekä tytäryhtiöissä. IAS 41 Maatalous -standardi edellyttää, että biologiset hyödykkeet, kuten kasvava puusto, kirjataan käypään arvoon vähennettynä myyntihetken arvioiduilla menoilla. Biologisten hyödykkeiden käypä arvo lasketaan jatkuvien toimintojen diskontattujen rahavirtojen pohjalta kestävän metsänhoidon perusteella ja yhden syklin kasvupotentiaalin huomioon ottaen. Diskontattuja rahavirtoja varten tarvitaan kasvua, puunkorjuuta, myyntihintaa ja myynnin kustannuksia koskevia arvioita, ja näiden tekijöiden muutokset kirjataan konsernin tuloslaskelmaan. Suorien omistuksien ja yhteisten toimintojen muutokset kirjataan biologisten hyödykkeiden nettomuutoksen alle. Konsernin osakkuus- ja yhteisyritysten omistusten muutokset kirjataan riville osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta. Tämän vuoksi on tärkeää, että konsernin, yhteisten toimintojen ja yhteis- ja osakkuusyritysten johdot tekevät paikkansapitävät arviot tulevista hintatasoista sekä myynti- ja kustannusnäkymistä. Myös metsän kasvua on analysoitava säännöllisesti, jotta voitaisiin arvioida korjattavissa olevan puun määrä ja metsän nykyinen kasvuvauhti. Liitteessä 12 (Biologiset hyödykkeet) on tarkempia tietoja.
Konserni on tehnyt tiedossa olevista ympäristövastuista varauksia, jos oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite on olemassa, perustuen johdon arvioon ympäristön kunnostustoimenpiteiden kustannuksista. Näiden kustannusten ajankohdasta ja summasta ei ole täyttä varmuutta, joten lopulliset vastuut voivat poiketa merkittävästi alkuperäisestä arviosta.
Stora Enson raportoitavat segmentit ovat sen Consumer Board-, Packaging Solutions-, Biomaterials-, Wood Products- ja Paper-divisioonat sekä Muut-segmentti.
Raportoitavien segmenttien toiminnot ovat:
Consumer Board -divisioona haluaa olla kansainvälinen tiennäyttäjä korkealaatuisessa ensikuitukartongissa. Tavoitteemme on olla halutuin kumppani asiakkaille ja brändin omistajille sekä korkealaatuisissa pakkauksissa että graafisissa loppukäyttökohteissa. Laaja kartonki- ja päällystevalikoimamme soveltuu erilaisiin kuluttajille suunnattuihin pakkauskonsepteihin ja käyttötarkoituksiin, kuten neste- ja elintarvikepakkauksiin sekä lääkkeiden ja ylellisyystuotteiden pakkauksiin.
Packaging Solutions -divisioona tarjoaa kuitupohjaisia kartonkimateriaaleja ja aaltopahvipakkauksia sekä palveluita, jotka on suunniteltu monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Uusiutuvat ja korkealuokkaiset pakkausratkaisumme palvelevat johtavia jatkojalostajia, brändin omistajia ja jälleenmyyjiä, myös verkkokaupassa mukana olevia, jotka haluavat optimoida suorituskykyään, edistää innovaatiota ja parantaa vastuullisuuttaan.
Biomaterials-divisioona tarjoaa laajan valikoiman sellulaatuja paperin, kartongin, pehmopapereiden sekä tekstiilien ja hygieniatuotteiden valmistukseen. Divisioonan tavoitteena on maksimoida mäntyöljyn, biomassasta saatavan tärpätin sekä muiden prosessin sivutuotteiden liiketoimintapotentiaali. Vahvan innovaatiopanostuksemme ansiosta kaikilla biomassan jakeilla, kuten sokereilla ja ligniinillä, on useita sovellusmahdollisuuksia.
Wood Products -divisioona on johtava innovatiivisten puupohjaisten ratkaisujen tarjoaja. Tuotevalikoima kattaa kaikki rakentamisen osa-alueet, kuten massiivipuuelementit ja puukomponentit. Tarjontaan kuuluu myös laaja sahatavaravalikoima sekä pelletit kestävään lämmitykseen. Kehitteillä oleva biokomposiittien tuotevalikoima hyödyntää mahdollisuuksia korvata muovi kuluttajatuotteissa ja luo potentiaalia erilaisiin vaativiin ulkoisiin käyttökohteisiin kilpailukykyisesti.
Stora Enso on Euroopan toiseksi suurin paperintuottaja, jolla on vakiintunut asiakaskunta ja laaja tuotevalikoima painetun viestinnän tarpeisiin ja toimistokäyttöön. Asiakkaat hyötyvät Stora Enson laajasta sekä kierrätys- että ensikuidusta valmistettujen paperien valikoimasta ja vahvasta kokemuksesta, osaamisesta ja asiakastuesta.
Muut-segmentti sisältää pohjoismaiset metsäosakkuusyritykset, Stora Enson osakkuuden energiayhtiö Pohjolan Voimassa, Pohjoismaiden ja Baltian maiden tehtaiden puunhankinnan, tehdasalueisiin liittymättömät puuviljelmät sekä konsernin yhteiset palvelut ja hallinnon.
| 31.12. päättyvä tilikausi | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ulkoinen | Sisäinen | Yhteensä | Ulkoinen | Sisäinen | Yhteensä | ||
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | |||||
| Consumer Board | 2 608 | 14 | 2 622 | 2 501 | 15 | 2 516 | |
| Packaging Solutions |
1 318 | 26 | 1 344 | 1 230 | 25 | 1 255 | |
| Biomaterials | 1 233 | 402 | 1 635 | 1 096 | 387 | 1 483 | |
| Wood Products | 1 497 | 125 | 1 622 | 1 573 | 96 | 1 669 | |
| Paper | 3 004 | 62 | 3 066 | 2 857 | 63 | 2 920 | |
| Muut | 826 | 2 599 | 3 425 | 788 | 1 702 | 2 490 | |
| Sisäisten myyntien eliminoinnit |
-3 228 | -3 228 | 0 | -2 288 | -2 288 | ||
| Yhteensä | 10 486 | 0 | 10 486 | 10 045 | 0 | 10 045 |
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tuotemyynnit | 10 346 | 9 957 |
| Palvelumyynnit | 140 | 88 |
| Yhteensä | 10 486 | 10 045 |
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Consumer Board | Tuotemyynnit | 2 611 | 2 505 |
| Palvelumyynnit | 11 | 11 | |
| Packaging Solutions | Tuotemyynnit | 1 340 | 1 251 |
| Palvelumyynnit | 4 | 4 | |
| Biomaterials | Tuotemyynnit | 1 610 | 1 453 |
| Palvelumyynnit | 25 | 30 | |
| Wood Products | Tuotemyynnit | 1 619 | 1 667 |
| Palvelumyynnit | 3 | 2 | |
| Paper | Tuotemyynnit | 3 043 | 2 910 |
| Palvelumyynnit | 23 | 10 | |
| Muut | Tuotemyynnit | 2 430 | 2 240 |
| Palvelumyynnit | 995 | 250 | |
| Segmenttien välinen | Tuotemyynnit | -2 307 | -2 069 |
| myynti | Palvelumyynnit | -922 | -219 |
| Yhteensä | 10 486 | 10 045 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||||
|---|---|---|---|---|
| Liiketulos | ||||
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | ||
| Consumer Board | 230 | 253 | ||
| Packaging Solutions | 244 | 166 | ||
| Biomaterials | 425 | 254 | ||
| Wood Products | 164 | 102 | ||
| Paper | 234 | 106 | ||
| Muut | 93 | 23 | ||
| Yhteensä | 1 390 | 904 | ||
| Nettorahoituserät | -180 | -162 | ||
| Tulos ennen veroja | 1 210 | 742 | ||
| Tuloverot | -221 | -128 | ||
| Tilikauden tulos | 988 | 614 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet |
-tappiot | Poistot ja arvonalentumiset sekä palautukset, myyntivoitot/ |
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin |
|||
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
| Consumer Board | 1 557 | 1 611 | 154 | 160 | 128 | 187 |
| Packaging Solutions |
799 | 783 | 67 | 68 | 102 | 92 |
| Biomaterials | 1 857 | 1 825 | 94 | 109 | 89 | 90 |
| Wood Products | 454 | 429 | 34 | 35 | 65 | 58 |
| Paper | 901 | 951 | 111 | 114 | 68 | 101 |
| Muut | 163 | 177 | 19 | 29 | 39 | 32 |
| Yhteensä | 5 731 | 5 776 | 479 | 515 | 491 | 560 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Liikearvo | Arvonalentumiset | ||||
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | |
| Consumer Board | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Packaging Solutions | 19 | 19 | 0 | 0 | |
| Biomaterials | 34 | 28 | 0 | 0 | |
| Wood Products | 107 | 107 | 0 | 0 | |
| Paper | 83 | 83 | 0 | 0 | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Yhteensä | 243 | 237 | 0 | 0 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Segmentti | 2018 | 2017 |
| Consumer Board | 4 156 | 4 168 |
| Packaging Solutions | 7 750 | 7 901 |
| Biomaterials | 1 731 | 1 768 |
| Wood Products | 4 038 | 4 031 |
| Paper | 4 957 | 5 022 |
| Muut | 3 435 | 3 316 |
| Yhteensä | 26 067 | 26 206 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Maa | 2018 | 2017 |
| Itävalta | 970 | 939 |
| Baltian maat | 1 270 | 1 211 |
| Belgia | 525 | 525 |
| 929 | 875 | |
| Suomi | 6 596 | 6 675 |
| Ranska | 34 | 42 |
| Saksa | 990 | 1 063 |
| Puola | 2 103 | 2 033 |
| Venäjä | 1 108 | 1 088 |
| Espanja | 15 | 16 |
| Ruotsi | 5 168 | 5 127 |
| Muu Eurooppa | 222 | 216 |
| Eurooppa yhteensä | 19 930 | 19 810 |
| Brasilia | 431 | 421 |
| Kiina (ml. Hongkong) | 5 092 | 5 341 |
| Intia | 0 | 0 |
| Yhdysvallat | 89 | 96 |
| Uruguay | 317 | 327 |
| Muut maat | 208 | 211 |
| Yhteensä | 26 067 | 26 206 |
| 31.12. | |||
|---|---|---|---|
| 2018 | 2017 | ||
| Henkilöstö tilikauden lopussa | 26 129 | 25 657 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto kohteen mukaan |
Liikevaihto alkuperämaan mukaan |
Liikevaihdon nettovirrat maittain |
|||||
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | |
| Itävalta | 295 | 278 | 408 | 375 | 113 | 97 | |
| Baltian maat | 258 | 243 | 316 | 273 | 58 | 30 | |
| Belgia | 140 | 144 | 259 | 265 | 119 | 121 | |
| 149 | 151 | 262 | 257 | 113 | 106 | ||
| Tanska | 133 | 134 | 21 | 26 | -112 | -108 | |
| Suomi | 583 | 699 | 3 511 | 3 634 | 2 928 | 2 935 | |
| Ranska | 506 | 465 | 16 | 14 | -490 | -451 | |
| Saksa | 1 385 | 1 282 | 461 | 455 | -924 | -827 | |
| Italia | 400 | 343 | 0 | 0 | -400 | -343 | |
| Alankomaat | 282 | 261 | 0 | 0 | -282 | -261 | |
| Puola | 552 | 528 | 579 | 492 | 27 | -36 | |
| Venäjä | 300 | 300 | 222 | 209 | -78 | -91 | |
| Espanja | 282 | 284 | 0 | 0 | -282 | -284 | |
| Ruotsi | 1 003 | 965 | 3 037 | 2 733 | 2 034 | 1 768 | |
| Yhdistynyt kuningaskunta | 491 | 456 | 15 | 15 | -476 | -441 | |
| Muu Eurooppa | 903 | 879 | 83 | 91 | -820 | -788 | |
| Eurooppa yhteensä | 7 662 | 7 412 | 9 190 | 8 839 | 1 528 | 1 427 | |
| Australia/Uusi-Seelanti | 192 | 156 | 2 | 18 | -190 | -138 | |
| Brasilia | 70 | 62 | 360 | 300 | 290 | 238 | |
| Kiina (ml. Hongkong) | 932 | 918 | 498 | 478 | -434 | -440 | |
| Japani | 285 | 303 | 0 | 0 | -285 | -303 | |
| Lähi-itä | 261 | 238 | 0 | 0 | -261 | -238 | |
| Uruguay | 23 | 28 | 424 | 399 | 401 | 371 | |
| Yhdysvallat | 236 | 236 | 12 | 7 | -224 | -229 | |
| Muut maat | 825 | 692 | 0 | 4 | -825 | -688 | |
| Yhteensä | 10 486 | 10 045 | 10 486 | 10 045 | 0 | 0 |
| 31.12. | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Varat yhteensä | Sijoitettu pääoma | Oma pääoma | ||||
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
| Itävalta | 169 | 171 | 96 | 99 | 132 | 106 |
| Baltian maat | 121 | 106 | 108 | 87 | 140 | 169 |
| Belgia | 235 | 256 | 143 | 167 | 188 | 188 |
| 148 | 158 | 121 | 132 | 135 | 125 | |
| Suomi | 4 347 | 3 552 | 2 623 | 2 279 | 1 454 | 1 281 |
| Saksa | 362 | 369 | 15 | 21 | 117 | 63 |
| Puola | 585 | 588 | 435 | 455 | 360 | 306 |
| Venäjä | 161 | 174 | 104 | 94 | 104 | 141 |
| Ruotsi | 2 958 | 2 743 | 1 992 | 1 795 | 1 913 | 1 372 |
| Muu Eurooppa | 111 | 112 | 77 | 64 | 236 | 221 |
| Eurooppa yhteensä |
9 197 | 8 229 | 5 714 | 5 193 | 4 779 | 3 972 |
| Brasilia | 377 | 455 | 353 | 433 | 314 | 391 |
| Kiina (ml. | ||||||
| Hongkong) | 1 433 | 1 326 | 1 082 | 1 100 | 269 | 400 |
| Uruguay | 1 609 | 1 556 | 1 543 | 1 473 | 1 214 | 1 106 |
| Yhdysvallat | 147 | 138 | 115 | 105 | 112 | 118 |
| Muut maat | 86 | 66 | 17 | 4 | 26 | 21 |
| Yhteensä | 12 849 | 11 770 | 8 824 | 8 308 | 6 714 | 6 008 |
Sijoitettu pääoma lasketaan vähentämällä nettoverovelat sidotusta pääomasta.
| 31.12. | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Sidottu pääoma | 8 955 | 8 393 |
| Koroton vieras pääoma | 2 512 | 2 451 |
| Korolliset saamiset | 1 252 | 763 |
| Verosaamiset | 129 | 163 |
| Varat yhteensä | 12 849 | 11 770 |
Sidotun pääoman erät (O-erät) on merkitty taseen yhteyteen, ja ne sisältävät aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, biologiset hyödykkeet, päästöoikeudet, noteeraamattomat osakkeet, muut pitkäaikaiset varat, vaihto-omaisuuden, lyhytaikaiset liikesaamiset ja lyhytaikaiset korottomat velat, varaukset ja muut pitkäaikaiset korottomat velat.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet |
Poistot ja arvonalentumiset sekä palautukset, myyntivoitot/ -tappiot |
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin |
||||
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
| Itävalta | 104 | 107 | 6 | 6 | 5 | 5 |
| Baltian maat | 47 | 42 | 6 | 6 | 11 | 3 |
| Belgia | 183 | 202 | 25 | 25 | 6 | 5 |
| 111 | 115 | 4 | 5 | 2 | 3 | |
| Suomi | 1 364 | 1 320 | 183 | 178 | 230 | 279 |
| Saksa | 273 | 296 | 26 | 28 | 9 | 10 |
| Puola | 406 | 423 | 28 | 33 | 24 | 20 |
| Venäjä | 64 | 67 | 6 | 8 | 13 | 14 |
| Ruotsi | 815 | 787 | 88 | 103 | 142 | 150 |
| Muu Eurooppa | 3 | 4 | 2 | 0 | 0 | 1 |
| Eurooppa yhteensä |
3 370 | 3 363 | 374 | 392 | 442 | 490 |
| Brasilia | 185 | 248 | 20 | 30 | 6 | 13 |
| Kiina (ml. Hongkong) |
790 | 823 | 49 | 49 | 23 | 38 |
| Uruguay | 1 268 | 1 227 | 33 | 40 | 19 | 13 |
| Yhdysvallat | 117 | 113 | 3 | 3 | 1 | 5 |
| Muut maat | 1 | 2 | 0 | 1 | 0 | 1 |
| Yhteensä | 5 731 | 5 776 | 479 | 515 | 491 | 560 |
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, poistot ja arvonalentumiset, palautukset sekä myyntivoitot/ tappiot ja investoinnit maittain
Yritysostot kirjataan hankintamenomenetelmällä siten, että ostettu yritys yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, kun määräysvalta tytäryhtiöön syntyy. Yritysmyynneissä puolestaan myytävä yritys on mukana konsernitilinpäätöksessä siihen päivään asti, kunnes määräysvalta menetetään.
Joulukuussa 2018 Stora Enso osti määräysvallattomien omistajien osuuden VLAR Papier NV yhtiöstä. Stora Enso omisti aikaisemmin 65 % yhtiöstä, ja hankinnan myötä konsernin omistus nousi 100 %:iin. Liiketoimella ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.
Lokakuussa 2018 Stora Enso nosti omistustaan ruotsalaisessa Cellutech AB:ssä 100 %:iin. Yhtiö on erikoistunut selluun, mikrokuituselluun ja muihin puukomponentteihin perustuvien uusien materiaalien ja sovellusten kehittämiseen. Stora Enso omisti aikaisemmin 22 % osakkeista. Cellutech kuuluu Biomaterials-divisioonaan. Liiketoimella ei ollut merkittävää taloudellista vaikutusta konserniin.
Stora Enso ei tehnyt yritys- tai liiketomintaostoja vuonna 2017.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | ||
| Myyty netto-omaisuus | ||||
| Rahavarat yhteensä | 2 | 7 | ||
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 38 | 3 | ||
| Käyttöpääoma | -2 | 1 | ||
| Korolliset varat ja velat | 0 | -1 | ||
| Määräysvallattomien omistajien osuus | -1 | 0 | ||
| Myytyjen yritysten ja liiketoimintojen nettovarat | 38 | 10 | ||
| Luovutushinta yhteensä | 44 | 1 | ||
| Kertyneiden muuntoerojen tuloutus | -27 | 0 | ||
| Transaktiokulut | -1 | 0 | ||
| Nettotulos | -22 | -9 | ||
| Jakautuminen emoyhtiön omistajille | -22 | -9 | ||
| Jakautuminen määräysvallattomille omistajille | 0 | 0 |
Joulukuussa 2018 Stora Enso myi kaikki osakkeensa ruotsalaisesta tytäryhtiöstään June Emballage AB:sta yhtiön toimivalle johdolle. June Emballage on erikoistunut valmistamaan pieniä, räätälöityjä eriä aaltopahvisia kuljetuspakkauksia ja oli osa Packaging Solutions -divisioonaa. Liiketoimella ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.
Stora Enso myi 8.8.2018 osakkeensa Dongguan E-creative Industrial Co. Ltd:ssä Dongguan An Shen Investment Co. Ltd:lle. Stora Ensolla oli aikaisemmin 51 %:n omistusosuus yhtiössä. Liiketoimella ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.
Stora Enso allekirjoitti 28.3.2018 sopimuksen, jolla se myi koko 100 %:n osakeomistuksensa Brasiliassa sijaitsevasta Rio Grande do Sul -puunhankintayhtiöstä Copa Florestal III FIP Multiestrategialle. Lopullinen kauppahinta osakkeiden myynnistä oli 30 milj. euroa. Vuonna 2017 konserni teki 5 milj. euron aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden alaskirjauksen alentaakseen netto-omaisuuden arvoa vastaamaan kauppahintaa. Kauppa saatiin päätökseen vuoden 2018 toisen neljänneksen aikana. Kaupasta syntyi tappiota 28 milj. euroa, mikä johtui kertyneiden valuuttakurssien muuntoeroista, jotka siirrettiin omasta pääomasta tulosvaikutteiseksi kaupantekopäivänä. Rio Grande do Sul oli osa Muut-segmenttiä.
Marraskuussa 2017 Stora Enso allekirjoitti sopimuksen, jolla se myi Saksan Baienfurtissa sijainneen paperin ja kartongin arkittamoliiketoimintansa Pyroll Oy:lle. Paperin ja kartongin arkittamoliiketoiminta alkoi huhtikuussa 2009 ja se oli sataprosenttisesti Stora Enson omistuksessa. Kauppa saatiin päätökseen tammikuun alussa vuonna 2018. Liiketoimella ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.
Stora Enso myi 1.11.2017 kaikki omistamansa suomalaisen Puumerkki Oy:n ja virolaisen Puumerkki AS:n osakkeet kansainväliselle sijoitusyhtiölle Mimir Invest AB:lle. Puumerkki on puurakentamisen tuotteiden tukkukauppaan erikoistunut yhtiö. Liiketoimesta aiheutui 8 milj. euron tappio. Kauppa tukee Stora Enson Wood Products -divisioonan kasvustrategiaa ja mahdollistaa sen premium-tuotteiden ja -palvelujen valikoiman vahvistamisen.
Stora Enso allekirjoitti 5.7.2017 sopimuksen, jonka myötä se myy ruotsalaisen tytäryhtiönsä, näytteillepanoa ja tapahtumakalusteita varten kartonkia valmistavan Stora Enso Re-board AB:n liiketoiminnan ja omaisuuden Culas AB:lle. Liiketoimella ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.
Stora Enso luopui 24.3.2017 kiinteistöyhtiö Sunilan Kesäniemi Oy:n osakkeista. Liiketoimella ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.
Stora Enso luopui 2.1.2017 tytäryhtiöstään Formeca Oy:stä, joka tuottaa korkealaatuisia automatisoituja pakkauslaitteita. Ostaja on teknologiayhtiö Amitec Oy, joka on erikoistunut teollisuuslaitteiden valmistukseen Suomessa. Liiketoimella ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, ja ne sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Kehitysmenot kirjataan myös kuluksi toteutumishetkellä, ellei voida varmistua siitä, että niistä saadaan taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, jolloin ne aktivoidaan aineettomina hyödykkeinä ja poistetaan niihin liittyvän tuottokauden aikana.
Aineellisten hyödykkeiden ostoon liittyvät valtionavustukset vähennetään hyödykkeen hankintahinnasta ja nettohankintameno aktivoidaan taseeseen. Muut valtionavustukset kirjataan systemaattisesti tulona jaksoille, joilla niitä vastaava kulu syntyy.
Konserni on osallisena Euroopan unionin päästökaupassa, jossa sille on allokoitu tietty määrä hiilidioksidipäästöoikeuksia tietylle ajanjaksolle. Päästöoikeudet lisäävät konsernin aineettomien hyödykkeiden ja valtionavustuksien määrää sekä velvoittavat konsernin luovuttamaan toteutusjaksolla toteutuneita päästöjä vastaavan päästöoikeusmäärän. Päästöoikeudet on kirjattu aineettomiin hyödykkeisiin konsernin saadessa ne haltuunsa, ja niiden arvostus perustuu tuon päivän käypään arvoon (tason 1). Jos päästöoikeuksien markkina-arvo laskee merkittävästi niiden kirjanpitoarvon alle ja lasku katsotaan pysyväksi, arvonalentuminen kirjataan oikeuksista, joita konserni ei aio käyttää sisäisesti. Varaus päästöoikeuksien palautusvelvoitteen täyttämiseksi perustuu toteutuneisiin päästöihin, ja palautusvelvoitteen täyttämiseen käytetään saatuja päästöoikeuksia kirjanpitoarvolla laskettuna. Mahdolliset yli menevät päästöt arvostetaan aikajakson lopun markkinahinnalla.
Toteutuneet päästöt kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan materiaaleihin ja palveluihin allokaatiopäivän käyvällä arvolla. Markkinoilta ostetut päästöoikeudet kirjataan hankintahintaan. Vastaavasti liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan vastaavan kokoinen hyvitys, jonka johdosta allokoitujen päästöjen vaikutus eliminoituu. Täten tuloslaskelmaan ei synny ilmaisjaossa allokoitujen päästöoikeuksien osalta tulosvaikutusta, mikäli toteutuneet päästöt ovat ilmaisjaossa saatujen päästöoikeuksien suuruiset. Mahdollinen tulosvaikutus syntyy ainoastaan allokaation ylittävien päästöjen vuoksi tehdyistä lisäostoista, ylijäämäoikeuksien myynnistä, toteutuneiden päästöjen ollessa ilmaisjaossa saatuja päästöoikeuksia pienemmät tai sellaisten oikeuksien arvonalentumisesta, joita ei tarvita sisäiseen käyttöön.
Konserni on osallisena vihreän energian tuotanto- ohjelmassa, jossa tietyille Ruotsissa, Belgiassa ja Puolassa toimiville tehtaille myönnetään vihreitä sertifikaatteja perustuen tuotettuihin megawattitunteihin uusiutuvaa energiaa. Vihreät sertifikaatit määritetään tuotetun uusiutuvan energian mukaisesti. Sertifikaateilla voidaan käydä kauppaa erillään tuotetusta energiasta. Useat maat käyttävät vihreitä sertifikaatteja tarkoituksenaan tukea vihreän sähkön tuotantoa lähemmäksi markkinatalouden toimintatapoja mieluummin kuin käyttää byrokraattisempia investointitukia tai syöttötariffeja. Sertifikaatit myönnetään useimmiten ilman veloitusta ja niitä voidaan kaupata paikallisesti markkinoilla ja näin kompensoida osaa sähkön tuotantokustannuksista. Vihreitä sertifikaatteja kaupataan usein energian jakelijoille, joilla on velvollisuus ostaa tietty määrä hankkimastaan energiasta uusituvista energialähteistä. Vihreät sertifikaatit todistavat energian olevan tuotettu uusiutuvilla energialähteillä.
Vihreät sertifikaatit arvostetaan taseessa myöntämispäivän markkinahintaan. Vihreät sertifikaatit kirjataan taseen ennakkomaksuihin ja siirtosaamisiin. Vastaava velka kirjataan taseen siirtovelkoihin. Näin ollen markkinahinnan muutoksella ei ole tulosvaikutusta. Tulosvaikutus kirjataan ainoastaan sertifikaatin myynnin yhteydessä.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | ||
| Liiketoiminnan muut tuotot | ||||
| Päästöoikeudet | 32 | 13 | ||
| Vihreiden sertifikaattien myynti | 32 | 18 | ||
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot | 4 | 4 | ||
| Noteeraamattomien osakkeiden osingot ja myyntivoitot | 0 | 3 | ||
| Vakuutuskorvaukset | 4 | 25 | ||
| Vuokrat ja muut1 | 14 | 76 | ||
| Saadut valtionavustukset | 6 | 8 | ||
| Yhteensä | 92 | 147 | ||
| Liiketoiminnan muut kulut | ||||
| Maksetut vuokrat | 96 | 98 | ||
| Tutkimus ja kehitys | 104 | 85 | ||
| Luottotappiot, netotettuina peruutuksilla | 8 | -7 | ||
| Kertyneiden muuntoerojen tuloutus | 28 | 0 | ||
| Materiaalit ja palvelut | ||||
| Päästöoikeuksien käyttö ja myyntitappiot | 23 | 10 |
1 1.1.2018 alkaen aiemmin liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetty kuljetusten ja rahdin sekä metsänhoitopalveluiden myynti Suomessa esitetään nyt liikevaihtona. Kuljetuskapasiteetin ylijäämän myynti vuonna 2018 oli 51 (66) milj. euroa. Aiempia kausia ei ole oikaistu erien vähäisen koon vuoksi.
Konserni kirjasi liiketoiminnan muihin tuottoihin 32 (13) milj. euroa päästöoikeuksista. Materiaaleihin ja palveluihin kirjattiin 23 (10) milj. euron kulu, joka liittyy tuotannon hiilidioksidipäästöjen kustannukseen. Myydyistä päästöoikeuksista saadut tulot olivat yhteensä 8 (3) milj. euroa, ja konsernin hallussa tilikauden lopussa olleiden ylijäämäoikeuksien arvo oli 3 (2) milj. euroa.
Konserni saa lisäksi tuottoa Belgian uusiutuvasta energiantuotannosta. Energia tuotetaan biomassalla, joka oikeuttaa vihreisiin sertifikaatteihin, jotka myydään eteenpäin sähkönjakelijoille, jotta ne täyttäisivät uusiutuvilla energianlähteillä tuotetulle energialle asetetut kiintiöt. Vihreiden sertifikaattien myynnistä saadut tulot olivat yhteensä 32 (18) milj. euroa.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Tilintarkastuspalkkiot | 4 | 4 |
| Palkkiot oheispalveluista | 0 | 0 |
| Palkkiot veropalveluista | 0 | 0 |
| Muut palkkiot | 1 | 1 |
| Yhteensä | 5 | 5 |
Vuonna 2018 PwC valittiin konsernin päävastuulliseksi tilintarkastajaksi. Konsernin tilintarkastusja neuvontapalkkiot olivat 5 (5) milj. euroa, joka maksettiin päävastuulliselle tilintarkastajalle PwC:lle. Tilintarkastuspalkkiot liittyvät tilinpäätöksen lakisääteiseen tilintarkastukseen tai siihen
läheisesti liittyviin tavanomaisiin palveluihin. Palkkiot tilintarkastuksen oheispalveluista aiheutuvat sellaisista palveluista, jotka liittyvät tilintarkastukseen ja joilla pyritään varmentamaan tilinpäätöksen oikeellisuutta.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Palkat ja palkkiot | 1 000 | 999 |
| Eläkkeet (ks. alla) | 170 | 166 |
| Osakeperusteiset maksut (liite 21) | 7 | 10 |
| Osakekannustinohjelmien suojausinstrumentit | 0 | -2 |
| Muut pakolliset henkilöstökulut | 134 | 136 |
| Muut vapaaehtoiset henkilöstökulut | 19 | 22 |
| Yhteensä | 1 330 | 1 331 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt | 10 | 13 |
| Maksupohjaiset järjestelyt | 160 | 153 |
| Yhteensä | 170 | 166 |
Keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2018 oli 26 067 (26 206). Eläkekulut on eritelty tarkemmin liitteessä 20 (Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet).
Vuonna 2018 osakeperusteisista optio-ohjelmista kirjattu kulu oli 7 (10) milj. euroa. Osakeperusteisten maksujen kustannukset netotettuina suojauksilla (Total Return Swaps) olivat vuonna 2018 7 (8) milj. euroa. Konserni kirjasi suojausinstrumenteista 0 (2) milj. euron tulon.
Osakeperusteiset maksut koostuvat osakekannustimista ja niihin liittyvistä suojausinstrumenteista, ja niitä on käsitelty tarkemmin liitteessä 21 (Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät).
Johtoryhmän ja hallituksen palkkiot on esitetty liitteessä 7 (Hallituksen ja johdon palkkiot).
| 31.12. päättyvä tilikausi | |
|---|---|
| 2018 | 2017 |
| Tuhatta euroa (ennen veroja) |
Rahana maksetut |
Osakkeina maksetut |
Yhteensä | Yhteensä | Jäsenyydet valiokunnissa |
|---|---|---|---|---|---|
| Hallituksen jäsenet 31.12.2018 |
|||||
| Jorma Eloranta, Chairman |
130 | 70 | 200 | 194 | Palkitseminen, nimitys2,3 , talous ja tarkastus |
| Hans Stråberg, varapuheenjohtaja |
68 | 41 | 109 | 106 | Palkitseminen, nimitys2,3 |
| Anne Brunila | 54 | 29 | 82 | 80 | Vastuullisuus- ja yritysetiikka |
| Elisabeth Fleuriot | 49 | 29 | 78 | 76 | Palkitseminen |
| Hock Goh | 49 | 29 | 78 | 76 | Vastuullisuus- ja yritysetiikka |
| Christiane Kuehne | 58 | 29 | 86 | 84 | Talous ja tarkastus |
| Antti Mäkinen | 58 | 29 | 86 | 0 | Talous ja tarkastus |
| Richard Nilsson | 64 | 29 | 93 | 90 | Talous ja tarkastus |
| Göran Sandberg | 49 | 29 | 78 | 76 | Vastuullisuus- ja yritysetiikka |
| Entiset hallituksen jäsenet |
|||||
| Mikael Mäkinen (28.3.2018 saakka) |
0 | 0 | 0 | 84 | |
| Hallituksen palkkiot yhteensä1 |
578 | 313 | 891 | 866 |
1 40 % hallituksen palkkioista vuonna 2018 maksettiin markkinoilta ostettuina Stora Enson R-osakkeina, jotka jakautuivat seuraavasti: puheenjohtaja 4 221 R-osaketta, varapuheenjohtaja 2 484 R-osaketta ja muut jäsenet 1 737 R-osaketta kukin. Konsernilla ei ole hallituksen jäsenten palkkioksi saamien osakkeiden hallussa pitämistä koskevaa virallista ohjeistusta.
2 Stora Enson varsinainen yhtiökokous on nimittänyt osakkeenomistajien nimitystoimikunnan toimimaan, kunnes toisin päätetään. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa on työjärjestyksen mukaisesti neljä jäsentä: hallituksen puheenjohtaja, hallituksen varapuheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä, jotka nimittää vuosittain 31.8. osakasluettelon mukaiset kaksi suurinta osakkeenomistajaa (kumpikin yhden).
3Nimitystoimikunnan puheenjohtaja on FAM AB:n nimittämä Marcus Wallenberg. Harri Sailas on Solidium Oy:n nimittämä nimitystoimikunnan jäsen. Jorma Eloranta ja Hans Stråberg valittiin toimikuntaan hallituksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.
Stora Enson varsinainen yhtiökokous on nimittänyt osakkeenomistajien nimitystoimikunnan toimimaan, kunnes toisin päätetään, ja valmistelemaan vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksia, jotka liittyvät hallituksen jäsenten lukumäärään, hallituksen puheenjohtajaan, varapuheenjohtajaan ja jäseniin, hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten palkitsemiseen ja hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten palkitsemiseen.
| Osakkeiden määrä1 | ||
|---|---|---|
| A | R | |
| Hallituksen jäsenet 31.12.2018 | ||
| Jorma Eloranta, puheenjohtaja | 1 150 | 18 381 |
| Hans Stråberg, varapuheenjohtaja | 37 490 | |
| Anne Brunila | 20 121 | |
| Elisabeth Fleuriot | 21 151 | |
| Hock Goh | 25 904 | |
| Christiane Kuehne | 5 712 | |
| Antti Mäkinen | 2 137 | |
| Richard Nilsson | 18 254 | |
| Göran Sandberg | 4 212 | |
| Osakkeiden määrä yhteensä | 1 150 | 153 362 |
1 Hallituksen jäsenten lähipiireillä ei ole Stora Enson osakkeita.
| Osakkeiden määrä hallituksen jäsenyyden päättyessä |
Hallituksen jäsenyyden päättymispäivä |
|
|---|---|---|
| Mikael Mäkinen | 31 060 | 28.3.2018 |
Seuraavassa taulukossa ovat mukana johtokunnan jäsenille vuoden aikana maksetut palkat ja palkkiot sekä tilikaudella ansaitut osakekannustimet. Yhtiö suosittelee ja odottaa, että toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet omistavat Storan Enson osakkeita ainakin yhden perusvuosipalkan arvoa vastaavan määrän. Siksi on suositeltavaa, että palkkiona saatuja osakkeita ei myydä, ennen kuin tämä taso on saavutettu.
Johtoryhmän palkkiot vuonna 2018 olivat yhteensä 12,2 (11,1) milj. euroa. Johtokunnan jäsenten kokonaismäärä oli 12 (12) vuoden 2018 lopussa.
Henkilökohtaisten eläkejärjestelyjensä mukaisesti johtoryhmän jäsenten on mahdollista jäädä eläkkeelle 65 vuoden iässä. Eläkkeet ovat jäsenten kotimaiden lainsäädännön mukaisia. Johtoryhmän jäsenillä on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Irtisanomiskorvaus on vuoden palkka, jos irtisanojana on yhtiö.
Palkitsemisvaliokunta tarkasti ja vahvisti vuoden 2017 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiin ja vuosien 2015-2017 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin liittyvät taloudellisten tavoitteiden tulokset helmikuussa pidetyssä kokouksessa. Hallitus hyväksyi tulokset helmikuussa.
Liitteessä 21 (Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät) on tarkempia tietoja Stora Enson johdon ja työntekijöiden kannustinohjelmista ja optiojärjestelmistä.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2018 | 2017 | |||||
| Tuhatta euroa | Toimitus johtaja |
Muut1 | Johtoryhmä yhteensä |
Toimitus johtaja |
Muut | Johtoryhmä yhteensä |
| Palkitseminen | ||||||
| Vuosipalkka | 905 | 3 589 | 4 494 | 913 | 3 583 | 4 496 |
| Asumiskulut (toteutuneet) |
0 | 22 | 22 | 0 | 70 | 70 |
| Muut etuudet | 20 | 385 | 405 | 20 | 610 | 630 |
| Irtisanomiskorvaus | 0 | 0 | 0 | 0 | 531 | 531 |
| Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät |
611 | 1 089 | 1 700 | 532 | 643 | 1 175 |
| Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät1 |
845 | 2 431 | 3 276 | 549 | 1 403 | 1 952 |
| 2 381 | 7 516 | 9 897 | 2 014 | 6 840 | 8 854 | |
| Eläkekulut | ||||||
| Lakisääteiset eläkejärjestelyt |
66 | 1 296 | 1 362 | 69 | 1 029 | 1 098 |
| Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt2 |
478 | 447 | 925 | 555 | 544 | 1 099 |
| 544 | 1 743 | 2 287 | 624 | 1 573 | 2 197 | |
| Palkat ja palkkiot yhteensä |
2 925 | 9 259 | 12 184 | 2 638 | 8 413 | 11 051 |
1Vuoden 2018 määrät liittyvät vuonna 2015 alkaneeseen ja vuoden 2017 lopussa päättyneeseen ansaintaohjelmaan. Vuoden 2017 määrät liittyvät vuonna 2014 alkaneeseen ja vuoden 2016 lopussa päättyneeseen ansaintaohjelmaan.
2 Toimitusjohtaja kuuluu ruotsalaiseen johtajien eläkejärjestelmään, jossa kaikkien osallistujien eläkekertymät ovat rahastoimattomia. Eläkevastuu on laskettu ja vakuutettu Ruotsin lainsäädännön mukaisesti. Kattamaton eläkevastuu on suuruudeltaan 2 483 000 euroa.
Vuonna 2018 johtoryhmän jäsenillä oli lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiä, joiden suuruus oli enintään 50 % tai 60 % heidän kiinteästä vuosipalkastaan. Kannustinpalkkiot maksetaan seuraavalla tilikaudella. Vuoden 2017-2018 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tuotosta 70 % perustui taloudellisiin tavoitteisiin ja 30 % henkilökohtaisiin tavoitteisiin.
Vuodesta 2014 alkaen johdon pitkän aikavälin kannustinohjelmilla on kolmen vuoden tulostavoite, ja erät lunastetaan kerralla kolmen vuoden jälkeen ja ansaittavien osakkeiden määrä on enintään 100 % suurimmasta mahdollisesta osakekannustimien määrästä. Kolme neljäsosaa (75 %) vuoden 2015-2017 ohjelmassa ansaittavista osakkeista on tulosperusteisia ja ansaitaan hallituksen palkitsemisvaliokunnan ehdottamien ja hallituksen hyväksymien tuloskriteerien perusteella. Yksi neljäsosa (25 %) vuoden 2015-2017 ohjelmassa ansaittavista osakkeista on rajoitettuja osakkeita ja henkilö on niihin oikeutettu, mikäli työsuhde jatkuu maksupäivänä.
Vuoden 2018 pitkän aikavälin kannustinohjelma muutettiin tulosperusteisiksi osakkeiksi vain johtoryhmän jäsenille.
Johtoryhmän jäsenet, jotka olivat johtoryhmässä vuoden lopussa, voivat saada vuoden 2018 tulosperusteisen osakeohjelman yhteydessä arvoltaan 211 410 osaketta vastaavan määrän ennen verotusta olettaen, että kolmivuotisen ohjelman (2018-2020) enimmäismäärään oikeuttavat tavoitteet saavutetaan. Siirrettyjen osakkeiden toteutunut kokonaismäärä tulee olemaan kuitenkin pienempi, sillä verovelvollisuutta vastaava osuus osakkeista pidätetään tuloverotusta varten.
Työsuorituksen käypä arvo, joka on saatu osakeperusteisen korvauksen vastineena, kirjataan maksutavan mukaisesti joko käteisvaroina tai osakeperusteisesti maksettavana, kuten liitteessä 21 on kuvattu. Osakeperusteisesti maksettavan arvon osalta on mahdollista, että toteutuneet kassavaikutteiset kulut eivät vastaa kirjanpidollisia kuluja, koska osakkeen hintaa ei päivitetä osakkeiden lunastushetkellä. Johtoryhmän palkkiot -taulukossa olevat luvut koskevat henkilöitä, jotka ovat kuuluneet johtoryhmään kannustimien maksupäivänä.
Vuoden aikana vuoden 2015 ohjelman erä lunastettiin kerralla kolmen vuoden jälkeen, riippuen Taloudellisesta lisäarvosta (EVA) Stora Enso Oyj:lle. Johtoryhmän jäsenille (johtoryhmän jäsenet maksupäivänä) maksettiin osakkeina aiempien rajoitettujen ja tulosperusteisten osakeohjelmien yhteydessä yhteensä 168 179 osaketta, joiden käteisarvo ennen verotusta täsmäytyspäivänä 1.3.2018 oli 2 451 209 euroa laskettuna täsmäytyspäivän osakekurssilla 14,58 euroa.
Toimitusjohtaja tuli Stora Enson palvelukseen 1.8.2012 ja aloitti työnsä toimitusjohtajana 1.8.2014. Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Irtisanomiskorvaus on vuoden palkka, jos irtisanojana on yhtiö, mutta sopimukseen ei sisälly yhtiön hallinnassa tapahtuvista muutoksista aiheutuvia maksuja. Etuuksiin kuuluu eläkejärjestely. Toimitusjohtajan eläkejärjestely koostuu Ruotsissa sovitusta työsopimusehtoisesta eläkejärjestelystä (ITP2) sekä maksupohjaisesta järjestelystä. Maksusuoritus maksupohjaiseen järjestelyyn on 23 %, kun ansiotulojen perusosa (Income Base Amount, IBA; vuonna 2018 yksi IBA oli 62 500 Ruotsin kruunua) on välillä 20-30. Kun IBA on yli 30, maksusuoritus on 35 % sen palkan osalta, jota toimitusjohtaja sai ennen toimitusjohtajaksi siirtymistään, ja 39 % siitä palkankorotuksen määrästä, jonka toimitusjohtaja saa siirtyessään toimitusjohtajaksi. Toimitusjohtajan eläkeikä on 65 vuotta.
Vuonna 2018 toimitusjohtaja on oikeutettu hallituksen vuosittain vahvistamaan lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään, joka on enintään 75 % kiinteästä vuosipalkasta. Vuosien 2017 ja 2018 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tuotosta 70 % perustui taloudellisiin tavoitteisiin ja 30 % henkilökohtaisiin tavoitteisiin.
Toimitusjohtaja on osallisena vuosien 2016, 2017 ja 2018 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä. Ohjelmilla on kolmen vuoden tulostavoite, ja erät lunastetaan kerralla kolmen vuoden jälkeen. Kolme neljäsosaa (75 %) vuoden 2016-2017 ohjelmassa ansaittavista osakkeista on tulosperusteisia ja ansaitaan hallituksen palkitsemisvaliokunnan ehdottamien ja hallituksen hyväksymien tuloskriteerien perusteella. Yksi neljäsosa (25 %) optioista on rajoitettuja osakkeita ja henkilö on niihin oikeutettu, mikäli työsuhde on voimassa oikeuden lunastuspäivänä. Vuoden 2018 ohjelmassa toimitusjohtajalle myönnettiin kaikki (100 %) ansaittavista tulosperusteisista osakkeista.
Toimitusjohtaja voi saada vuoden 2018 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän yhteydessä enimmillään arvoltaan 65 762 osaketta vastaavan määrän ennen veroja. Myöntämisarvo 958 481 euroa perustuu myöntämispäivän osakekurssiin ja siihen oletukseen, että kolmevuotisen ohjelman enimmäismäärään oikeuttavat tavoitteet saavutetaan. Vuoden aikana vuoden 2015 ohjelman erä lunastettiin kerralla kolmen vuoden jälkeen, riippuen Taloudellisesta lisäarvosta (EVA) Stora Enso Oyj:lle. Osakkeiden toteutunut kokonaismäärä oli yhteensä 59 522 osaketta, joiden käteisarvo täsmäytyspäivänä 1.3.2018 oli 867 533 euroa ennen veroja täsmäytyspäivän 14,58 euron kurssilla. Siirrettyjen osakkeiden toteutunut kokonaismäärä oli kuitenkin pienempi, sillä verovelvollisuutta vastaava osuus osakkeista pidätettiin tuloverotusta varten.
| Mahdolliset tulosperusteiset |
Mahdolliset rajoitetut |
||
|---|---|---|---|
| Johtoryhmän jäsenet tilikauden lopussa |
R-osakkeet1 | osakekannustimet 2018-20202 |
osakekannustimet 2018-20202 |
| Johanna Hagelberg | 11 258 | 45 339 | 9 899 |
| Kati ter Horst | 30 318 | 71 660 | 15 763 |
| Malin Bendz | 17 422 | 33 686 | 6 289 |
| Ulrika Lilja | 21 534 | 39 681 | 8 693 |
| Annica Bresky | 0 | 49 401 | 8 397 |
| Per Lyrvall3 | 53 245 | 57 330 | 12 601 |
| Markus Mannström | 32 350 | 40 803 | 7 057 |
| Noel Morrin | 26 588 | 48 665 | 11 095 |
| Gilles van Nieuwenhuyzen | 11 308 | 77 367 | 17 145 |
| Seppo Parvi | 25 585 | 57 429 | 12 497 |
| Karl-Henrik Sundström4 | 143 505 | 185 912 | 40 050 |
| Jari Suominen | 31 553 | 54 349 | 11 995 |
| Yhteensä5 | 404 666 | 761 622 | 161 481 |
1Johtoryhmän jäsenillä ei ollut A-osakkeita.
2 Johtoryhmälle tässä merkityt osakkeet on esitetty ennen veroja..
3 Lisäksi osakkeita 1 257 lähipiirin kautta (puoliso).
4Osakkeista 41 700 on lähipiirin (Alma Patria AB) omistamia.
5 Yhtiö suosittelee ja odottaa, että johtoryhmän jäsenet omistavat Stora Enson osakkeita ainakin yhden perusvuosipalkan arvoa vastaavan määrän. Siksi on suositeltavaa, että palkkiona saatuja osakkeita ei myydä, ennen kuin tämä taso on saavutettu.
Nettorahoituserät muodostuvat nettokorkokuluista, kurssieroista sekä muista rahoitustuotoista ja -kuluista jotka aiheutuvat lähinnä korollisista varoista ja veloista.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Rahoituserät tuloslaskelmassa | ||
| Rahoitustuotot | 27 | 38 |
| Rahoituskulut | -207 | -200 |
| Yhteensä | -180 | -162 |
| Jaottelu | ||
| Korkokulut | ||
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista | -126 | -140 |
| Nettokorot käypään arvoon laajan tuloksen kautta arvostettavista korkojohdannaisista |
-6 | -2 |
| Rahoitusleasingsopimusten korkokulut | -1 | -1 |
| Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista ja saamisista |
4 | 3 |
| Nettokorko etuuspohjaisten järjestelyiden vastuista | -6 | -6 |
| Kurssierot | ||
| Valuuttajohdannaiset | 22 | 24 |
| Korolliset lainat ja talletukset | -55 | 10 |
| Muut rahoitustuotot | 1 | 1 |
| Muut rahoituskulut | ||
| Joukkovelkakirjalainojen takaisinostot | 0 | -29 |
| Rahoitusmaksut | -10 | -22 |
| Käyvän arvostuksen tappiot | -3 | 0 |
| Yhteensä | -180 | -162 |
Johdannaisinstrumenttien tuotot ja kulut esitetään liitteessä 27 (Johdannaiset).
Vuonna 2018 korollisten lainojen nettokorkokulut laskivat alhaisemmasta keskimääräisestä bruttovelan tasosta ja alhaisemmista kulujaksotuksista johtuen. Aktivoituja vieraan pääoman kustannuksia ei ollut vuonna 2018 eikä 2017. Taseeseen osana pitkäaikaista velkaa aktivoitavat pitkäaikaisten velkakirjojen liikkeeseenlaskukustannukset olivat 14 (17) milj. euroa. Vuoden aikana efektiivisen koron menetelmällä tuloslaskelmaan kirjatut korot olivat 5 (7) milj. euroa.
Edellisessä taulukossa valuuttajohdannaisista esitetyt kurssivoitot ja -tappiot liittyvät pääasiassa instrumentteihin, jotka arvostetaan tuloslaskelman kautta käypään arvoon, sillä ne eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen ehtoja.
Vuonna 2017 konserni kirjasi 29 milj. euron nettorahoituskulun joukkovelkakirjalainojen takaisinostoista, joiden vaikutus on esitetty edellä olevassa taulukossa muissa rahoituskuluissa. Konserni kirjasi lisäksi rahoitusmaksuihin 10 milj. euron nettorahoituskulun, joka liittyi lainan takaisinmaksuun etuajassa vuonna 2017. Kauppoja on eritelty tarkemmin liitteessä 26 (Velat).
Rahoitusmaksuihin yllä olevassa taulukossa kirjattu nettokulu liittyy pääasiassa käyttämättömiin luottolimiitteihin, takauksiin ja luottoluokituslaitoksiin liittyviin rahoitusmaksuihin.
Konsernin verot sisältävät konserniyritysten verot, jotka perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen, sekä aikaisempien tilikausien verot ja laskennallisten verojen muutokset.
Laskennalliset verot lasketaan taselähtöisen velkamenetelmän mukaan, jolloin kaikista omaisuuserien ja velkojen kirjanpito- ja verotusarvojen väliaikaisista eroista lasketaan nettovaikutus kulloinkin voimassa olevia tai voimaan tulevia verokantoja käyttäen. Laskennallisia veroja ei kirjata liiketoimintojen yhdistämisestä syntyvästä alkuperäisestä liikearvosta eikä omaisuuserän tai velkojen alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen tai verotettavaan tulokseen. Laskennalliset verosaamiset pienentävät verotettavasta tulosta maksettavia tuloveroja tulevina vuosina. Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siinä määrin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan, riippumatta siitä, muodostuvatko verosaamiset jaksotuseroista vai verotappioista.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Välittömät verot | -166 | -123 |
| Laskennalliset verot | -55 | -5 |
| Verot yhteensä | -221 | -128 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Tulos ennen veroja | 1210 | 742 |
| Verot kunkin maan verokannan mukaan1 | -247 | -147 |
| Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tulot2 | 13 | 6 |
| Laskennallisten verosaamisten arvostus | -17 | -22 |
| Verot aiemmilta tilikausilta | -23 | -6 |
| Muutokset verokannoissa ja verolaeissa | 9 | 5 |
| Liikearvon arvonalentuminen | 0 | 0 |
| Osakkuus- ja yhteisyritysten tulos | 39 | 18 |
| Muut3 | 3 | 18 |
| Verot yhteensä | -221 | -128 |
| Efektiivinen verokanta | 18,3 % | 17,3 % |
| Lakisääteinen verokanta (yhdistetty) | 20,4 % | 19,8 % |
1Sisältää 21 milj. euron vaikutuksen maista, joissa on määräaikainen verovapaus, sekä veroeduista vuonna 2018, ja 9 milj. euron määräaikaisen verovapauden ja muiden veroetujen vaikutuksen vuonna 2017.
226 milj. euron vähennyskelvottomien kulujen veroarvo on netotettu 39 milj. euron verovapaata tuloa vastaan vuonna 2018, ja 17 milj. euron vähennyskelvottomien kulujen veroarvo on netotettu 23 milj. euron verovapaata tuloa vastaan vuonna 2017.
3 Vuoden 2017 luku sisältää 19 miljoonaa euroa jakamattomista voittovaroista kirjattujen laskennallisten verovelkojen purkamisesta, koska osingonjako ei ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.
Lakisääteinen verokanta edustaa Stora Enson toimintamaiden lakisääteisten verokantojen painotettua keskiarvoa.
| Milj. euroa | Arvo 1.1.2018 |
Tuloslaskel ma |
Muut laajan tuloksen erät |
Yritysostot/- myynnit |
Muuntoerot | Arvo 31.12.2018 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet |
-163 | -14 | 0 | 0 | 2 | -175 |
| Rahoitusinstrumen tit |
-7 | 0 | 6 | 0 | 0 | -1 |
| Verottamattomat varaukset |
-15 | -6 | 0 | 0 | 2 | -19 |
| Eläke- ja muut varaukset |
46 | 13 | 4 | 0 | -1 | 62 |
| Vahvistetut verotappiot ja verohyvitykset |
127 | -39 | 0 | 1 | 1 | 90 |
| Muut laskennalliset verot |
0 | -6 | 0 | 0 | 1 | -5 |
| Yhteensä | -12 | -52 | 10 | 1 | 5 | -48 |
| Oman pääoman suojaus (kertyneet muuntoerot) |
-3 | 3 | ||||
| Laskennallisten verojen muutos |
-12 | -55 | 13 | 1 | 5 | -48 |
| Verosaamiset1 | 154 | 120 | ||||
| Verovelat1 | -166 | -168 |
1) Laskennalliset verosaamiset ja -velat on tasattu IAS 12:n mukaisesti.
| Muut laajan | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Arvo 1.1.2017 |
Tuloslas kelma |
tuloksen erät |
Yritysostot/- myynnit |
Muuntoerot | Arvo 31.12.2017 |
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet |
-176 | 12 | 0 | 0 | 1 | -163 |
| Rahoitusinstrumen tit |
-5 | 0 | -2 | 0 | 0 | -7 |
| Verottamattomat varaukset |
-30 | 13 | 0 | 0 | 2 | -15 |
| Eläke- ja muut varaukset |
46 | 10 | -10 | 0 | 0 | 46 |
| Vahvistetut verotappiot ja verohyvitykset |
193 | -64 | 0 | 0 | -2 | 127 |
| Muut laskennalliset verot |
-17 | 16 | 0 | 0 | 1 | 0 |
| Yhteensä | 11 | -13 | -12 | 0 | 2 | -12 |
| Oman pääoman suojaus (kertyneet muuntoerot) |
8 | -8 | 0 | 0 | 0 | |
| Laskennallisten verojen muutos |
11 | -5 | -20 | 0 | 2 | -12 |
| Verosaamiset1 | 214 | 154 | ||||
| Verovelat1 | -203 | -166 |
1Laskennalliset verosaamiset ja -velat on tasattu IAS 12:n mukaisesti.
Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siinä määrin kuin konsernin arvioiden mukaan on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan.
| 31.12. | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vahvistetut verotappiot | Kirjatut veroarvot | Kirjaamattomat veroarvot | |||||
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | |
| Vanhenee viiden vuoden kuluessa |
703 | 856 | 71 | 118 | 58 | 47 | |
| Vanhenee viiden vuoden jälkeen |
131 | 104 | 5 | 3 | 27 | 22 | |
| Ei vanhene | 1 030 | 1 059 | 13 | 6 | 202 | 234 | |
| Yhteensä | 1 864 | 2 019 | 89 | 127 | 287 | 303 |
Verotappioista 332 (573) milj. euroa kohdistuu Suomeen.
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista olivat 39 (51) milj. euroa. Näille eroille ei ole erääntymispäivää. Veronalaiset väliaikaiset erot, jotka liittyvät sijoituksiin tytäryhtiöissä, sivuliikkeissä ja osakkuusyrityksissä sekä osuuksiin yhteisyrityksissä ja joiden laskennallisia verovelkoja ei ole kirjattu, olivat yhteensä 224 (214) milj. euroa.
Poistot aloitetaan kun omaisuuserä tarkoituksensa mukaisessa paikassa ja toimintavalmiudessa. Poistot lopetetaan, kun omaisuuserästä luovutaan tai kun se luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5:n mukaisesti. Poistoja ei lopeteta, mikäli omaisuuserälle ei väliaikaisesti ole käyttöä. Aineellisten ja aineettomien omaisuuserien hankintameno kirjataan kuluksi tasapoistoin taloudellisena käyttöaikanaan. Omaisuuserien taloudelliset käyttöajat tarkistetaan periodeittain. Mikäli omaisuuserästä luovutaan, kirjanpitoarvon ylittävä kauppahinnan osa kirjataan poistotiliä vähentäen alkuperäiseen hankintamenoon saakka. Ainoastaan alkuperäisen hankintamenon ylittävä kauppahinnan osa kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin (Liite 5). Luovuttaessa omaisuuserästä alle kirjanpitoarvon, myyntitappio kirjataan arvonalennuksena kuluksi sille kaudelle, jolla sitova myyntisopimus allekirjoitetaan.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen tunnistamiseksi. Liikearvoa testataan vuosittain. Jos arvonalentumiseen viittaavia tekijöitä ilmenee, arvioidaan omaisuuserän kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi käypä arvo vähennettynä myyntikuluilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Aikaisemmin tehty arvonalentumiskirjaus aineellisista hyödykkeistä perutaan, jos kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumiskirjauksen peruuttaminen ei kuitenkaan saa johtaa korkeampaan kirjanpitoarvoon kuin taseessa olisi ollut, jos arvonalentumista ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu. Liikearvosta tehtyä arvonalentumista ei kuitenkaan peruta.
Aineettomille ja aineellisille hyödykkeille tehdään arvonalentumistestejä rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla, kun taas liikearvon yhteydessä arvonalentumistestit tehdään rahavirtaa tuottavissa yksiköissä tai yksiköiden ryhmässä matalimmalla tasolla, jolla ryhmän liikearvoa seurataan konsernin sisäisessä johtamisessa.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Poistot | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 23 | 18 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 78 | 82 |
| Koneet ja kalusto | 368 | 382 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 10 | 11 |
| Yhteensä | 479 | 493 |
| Arvonalentumiset ja myyntivoitot/-tappiot | ||
| Liikearvo | 0 | 0 |
| Aineettomat hyödykkeet | 0 | 11 |
| Maa-alueet | 0 | 5 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 0 | 0 |
| Koneet ja kalusto | 1 | 7 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0 | 4 |
| Voitot aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä | -4 | -2 |
| Tappiot aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä | 4 | 3 |
| Yhteensä | 1 | 28 |
| Arvonalentumisen peruutus | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 0 | -3 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 0 | 0 |
| Koneet ja kalusto | 0 | -3 |
| Yhteensä | 0 | -6 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 479 | 515 |
Kirjatut poistot olivat 479 milj. euroa eli 14 milj. euroa pienemmät kuin vuonna 2017. Poistot ja arvonalentumiset on eritelty divisioonittain liitteessä 3 (Tiedot segmenteittäin).
Vuonna 2017 ja 2018 ei syntynyt merkittäviä aineellisten tai aineettomien hyödykkeiden myyntivoittoja tai -tappioita.
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvostus perustuu käyttöarvon laskentaan, jossa käytetään hallituksen ja ylemmän johdon hyväksymissä budjeteissa olevia rahavirtaennusteita. Veroja edeltävien diskonttokorkojen laskennassa kutakin rahavirtayksikköä varten otetaan huomioon sen maan verotus ja riskiprofiili, missä rahavirta syntyy. Liikearvon arvonalentumistestausta koskevassa taulukossa on eritelty liikearvon arvonalentumistestauksessa käytettävät veroja edeltävät diskonttokorot. Samanlaisia diskonttokorkoja käytetään muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentumistestauksessa.
Arvonalentumistesti tehtiin kaikille rahavirtaa tuottaville yksiköille käyttämällä käyttöarvoon (valuein-use) perustuvaa menetelmää seuraavilla pääolettamuksilla:
rahavirrat ja diskonttokorot on laskettu reaalimääräisinä
nykyinen kulurakenne pysyy muuttumattomana
Muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentumisia kirjattiin vuonna 2018 yhteensä 1 (27) milj. euroa, joka aiheutui pääasiassa arvonalentumistestauksesta.
Paper-divisioonan rahavirtaa tuottavat yksiköt Newsprint Europe ja Wood Free Uncoated testattiin arvonalentumisen peruutuksen osalta vuonna 2018. Testaus ei johtanut aiempien arvonalentumisten peruutuksiin. Näitä Paper-divisioonan rahavirtaa tuottavia yksiköitä ei testattu käyttöomaisuuden arvonalentumisen tai arvonalentumisen peruutuksen osalta vuonna 2017.
Vuonna 2018 ja 2017 liikearvon testaus ei johtanut alaskirjauksiin.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2018 | 2017 | |||||||||
| Milj. euroa | Liike arvo vuoden lopussa |
Aineel liset ja aineetto mat hyödyk keet vuoden lopussa |
Kerrytet -tävissä oleva rahamä ä-rä vuoden lopussa |
Arvon alentu minen |
Veroja edeltävä diskontt okorko |
Liike arvo vuoden lopussa |
Aineel liset ja aineetto -mat hyödyk keet vuoden lopussa |
Kerrytet -tävissä oleva rahamä ärä vuoden lopussa |
Arvon alentu minen |
Veroja edeltävä diskontt o-korko |
| Packaging Solutions - Europe |
19 | 721 | 2 726 | 0 | 8,2% | 19 | 712 | 2 117 | 0 | 8,8% |
| Biomaterials - Innovation and Nordic Operations |
34 | 369 | 2 927 | 0 | 6,2% | 28 | 348 | 1 916 | 0 | 6,1% |
| Wood Products - Central Europe |
107 | 155 | 1 155 | 0 | 5,7% | 107 | 159 | 937 | 0 | 5,4% |
| Paper - Newsprint and Book Paper |
43 | 238 | 492 | 0 | 5,7% | 43 | 245 | 528 | 0 | 5,4% |
| Paper - Uncoated Magazine Paper |
40 | 242 | 477 | 0 | 5,7% | 40 | 263 | 492 | 0 | 5,4% |
| Yhteensä | 243 | 1 725 | 7 777 | 0 | 237 | 1 727 | 5 990 | 0 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | |
| Consumer Board | 1 | 0 | |
| Packaging Solutions | -1 | 3 | |
| Biomaterials | 1 | 1 | |
| Wood Products | 0 | 0 | |
| Paper | 2 | 7 | |
| Muut | -1 | 11 | |
| Yhteensä (arvonalentuminen/myyntitappio +) / (arvonalennuksen peruutus/myyntivoitto -) |
1 | 22 |
Käyttöarvon (value-in-use) laskelma on erittäin herkkä diskonttokoron, myyntihintojen ja kustannusten muutoksille. Alla herkkyysanalyysitaulukossa on yhteenveto siitä, mikä vaikutus 1 %:n muutoksella diskonttokorossa, 1 %:n laskulla myyntihinnoissa ja 1 %:n nousulla kustannuksissa olisi ollut käyttöarvoon niissä konsernin rahavirtaa tuottavissa yksiköissä, jotka sisältävät olennaisimmat liikearvot.
| Milj. euroa | Wood Products - Central Europe |
Paper - Newsprint and Book Paper |
Paper - Uncoated Magazine Paper |
|---|---|---|---|
| 1 %:n kasvu diskonttokorossa |
-216 | -61 | -77 |
| 1 %:n vuotuinen lasku myyntihinnoissa |
-150 | -129 | -91 |
| 1 %:n vuotuinen nousu kustannuksissa |
-134 | -122 | -84 |
Jos uuden ohjelmiston hankinta- ja kehitysmeno liittyy selvästi määriteltävissä olevaan ja ainutlaatuiseen tuotteeseen, johon konsernilla on määräysvalta ja josta todennäköisesti saatava hyöty yli vuoden ajalta on suurempi kuin kustannukset, se kirjataan taseeseen aineettomaksi hyödykkeeksi ja poistetaan arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan (3-10 vuotta). Internet-sivujen kustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä.
Liikearvo sisältää tulevia taloudellisia hyötyjä omaisuuseristä, joita konserni ei yritysoston yhteydessä voi määrittää ja kirjata erikseen. Liikearvo lasketaan yritysostojen hankintamenon ja hankitun yrityksen nettoomaisuuden käyvän arvon erotuksena hankintahetkellä. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän yritysostosta. IFRS 3:n mukaisesti yritysoston hankintameno vastaa luovutettua kauppasummaa, ostetussa yrityksessä olevan määräysvallattomien omistajien osuuden arvoa sekä ostetusta yrityksestä aiemmin omistetun osuuden käypää arvoa. Euroalueen ulkopuolella sijaitsevien yritysten hankinnasta aiheutuva liikearvo käsitellään konsernitilinpäätöksessä kyseisen yrityksen varallisuutena, ja se muutetaan euroiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla.
Liikearvosta ei tehdä poistoja, mutta sille tehdään arvonalentumistesti vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä. Konserniyksikön myynnistä aiheutuvat voitot ja tappiot sisältävät myytyyn yksikköön liittyvän liikearvon määrän.
Osakkuus- ja yhteisyrityksen tai yhteisjärjestelyn ostosta syntyvä liikearvo sisältyy sijoituksen kirjanpitoarvoon, ja sen arvonalentumista arvioidaan kyseisen sijoituksen osana. Yritysoston hankintamenon ylittävä osuus hankitun yrityksen netto-omaisuuden käyvästä arvosta kirjataan uudelleenarvioinnin jälkeen välittömästi tuloslaskelmaan.
Aineettomat hyödykkeet on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon ja ne poistetaan tasapoistoin taloudellisena vaikutusaikanaan. Taloudelliset vaikutusajat vaihtelevat kolmesta kymmeneen vuoteen ja patenttien osalta kahteenkymmeneen vuoteen. Arvonalentumiset on vähennetty tasearvosta. Hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseessa erilleen liikearvosta, mikäli ne täyttävät hyödykkeen määritelmän, ovat eriteltävissä tai jos ne syntyvät sopimuksista tai laillisista oikeuksista ja niiden käypä arvo voidaan määritellä luotettavasti.
Muut yrityskaupan yhteydessä kirjatut aineettomat hyödykkeet kuin liikearvo koostuvat markkinointiin ja asiakkaisiin liittyvistä tai sopimus- ja teknologiapohjaisista aineettomista hyödykkeistä. Tyypillisiä markkinointiin ja asiakkaisiin liittyviä aineettomia hyödykkeitä ovat tuotemerkit, tuote- ja palvelunimet, yhteisömerkit, laadunvarmennusmerkit, asiakaslistat, tilaukset tai tilauskanta, asiakassopimukset sekä niihin liittyvät asiakassuhteet. Sopimus- ja teknologiapohjaiset aineettomat hyödykkeet ovat tyypillisesti lisenssi- ja rojaltisopimuksia tai patentoituja teknologiaan tai alaan liittyviä salaisuuksia, kuten luottamuksellisia kaavoja, prosesseja tai reseptejä. Asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden käypä arvo määritellään oletettujen asiakkuuksien pysyvyyden ja asiakkuuksien arvioidun kestoajan rahavirtojen mukaan. Tuotemerkkien arvo määritellään diskontatun rahavirran analyysillä käyttämällä rojaltimetodia.
Konserniyritysten aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon lisättynä tarvittaessa hyödykkeen käytöstä poistamisesta tulevaisuudessa toteutuvilla kuluilla. Uuden tytäryhtiön oston yhteydessä tulevat aineelliset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoonsa ostopäivänä. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä ja oikaistaan mahdollisilla arvonalentumisilla tai myyntikuluilla. Tasearvo edustaa hankintamenoa vähennettynä saaduilla tuilla ja avustuksilla sekä kertyneillä poistoilla ja
arvonalentumisilla. Rakennusaikaiset korot pitkäaikaista rakennusaikaa edellyttävistä hankkeista aktivoidaan aineellisiin hyödykkeisiin osaksi hankintamenoa rakennusajalta, kun vaatimukset on täytetty.
Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja, koska niillä ei katsota olevan taloudellista pitoaikaa. Muiden aineellisten hyödykkeiden ryhmien poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ryhmät | Poistoaika vuosina |
|---|---|
| Teollisuusrakennukset | 10-50 |
| Toimisto- ja asuinrakennukset | 20-50 |
| Puuhioketehtaat | 15-20 |
| Vesivoimalaitokset | 40 |
| Paperi-, kartonki- ja sellutehtaat, pääkoneet | 20 |
| Raskas koneisto | 10-20 |
| Pakkaus- ja hylsytehtaat | 10-15 |
| Sahat | 10-15 |
| Tietokoneet | 3-5 |
| Ajoneuvot | 5 |
| Toimistokalusto | 3-5 |
| Rautatiet, satamat | 20-25 |
| Metsäautotiet | 10-35 |
| Tiet, kentät, sillat | 15-20 |
Normaalit kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä. Merkittävät uudistus- ja parannusinvestoinnit aktivoidaan taseeseen ja poistetaan niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana. Aineellisten hyödykkeiden luovutus, myynti tai käytöstä poistaminen kirjataan poistamalla hankintameno ja kertyneet poistot kirjanpidosta, ja mahdollinen luovutushetken arvon ja poistamattoman hankintamenon erotus kirjataan tuloslaskelmassa arvonalentumisiin. Myyntivoitot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Varaosat on merkitty aineellisiin hyödykkeisiin, jos niiden arvo on merkittävä ja jos niitä käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella tai niitä käytetään vain tietyn aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen yhteydessä. Kaikissa muissa tapauksissa varaosat on merkitty vaihto-omaisuuteen ja kirjattu tuloslaskelmaan sitä mukaa kuin niitä käytetään.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Tietokone ohjelmistot |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet |
Liikearvo | Yhteensä | |
| Hankintameno | ||||||
| 1.1.2017 | 228 | 175 | 0 | 1 193 | 1 596 | |
| Muuntoerot | -2 | -9 | 0 | -3 | -14 | |
| Uudelleenryhmittely | 21 | 6 | 0 | 0 | 27 | |
| Lisäykset | 7 | 13 | 39 | 0 | 59 | |
| Luovutukset1 | -5 | -9 | 0 | 0 | -14 | |
| 31.12.2017 | 249 | 176 | 39 | 1 190 | 1 654 | |
| Muuntoerot | -1 | 0 | 0 | -1 | -2 | |
| Uudelleenryhmittely | 26 | -1 | -28 | 0 | -3 | |
| Lisäykset2 | 13 | 21 | 16 | 5 | 55 | |
| Luovutukset1 | -62 | -19 | 0 | 0 | -81 | |
| 31.12.2018 | 225 | 177 | 27 | 1 194 | 1 623 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset |
||||||
| 1.1.2017 | 200 | 23 | 0 | 955 | 1 178 | |
| Muuntoerot | -4 | 0 | 0 | -2 | -6 | |
| Luovutukset1 | -5 | -5 | 0 | 0 | -10 | |
| Poistot | 10 | 8 | 0 | 0 | 18 | |
| Arvonalentumiset | 8 | 0 | 0 | 0 | 8 | |
| 31.12.2017 | 209 | 26 | 0 | 953 | 1 188 | |
| Muuntoerot | -1 | -1 | 0 | -2 | -4 | |
| Luovutukset1 | -62 | -19 | 0 | 0 | -81 | |
| Poistot | 12 | 11 | 0 | 0 | 23 | |
| 31.12.2018 | 158 | 17 | 0 | 951 | 1 126 | |
| Tasearvo 31.12.2018 | 67 | 160 | 27 | 243 | 497 | |
| Tasearvo 31.12.2017 | 40 | 150 | 39 | 237 | 466 |
1 Yritysmyynnit on sisällytetty riviin Luovutukset. Yritysmyyntejä on käsitelty tarkemmin liitteessä 4 (Yritysostot ja -myynnit).
2Yritysostot on sisällytetty riviin Lisäykset. Yritysostoja on käsitelty tarkemmin liitteessä 4 (Yritysostot ja -myynnit).
| Milj. euroa | Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Kesken eräiset aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno | ||||||
| 1.1.2017 | 395 | 3 542 | 13 836 | 442 | 314 | 18 529 |
| Muuntoerot | -33 | -175 | -421 | -7 | -30 | -666 |
| Uudelleenryhmittely | 0 | 5 | 97 | 1 | -130 | -27 |
| Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi |
0 | 0 | -1 | 0 | 0 | -1 |
| Lisäykset | 1 | 20 | 190 | 3 | 287 | 501 |
| Luovutukset1 | -2 | -43 | -355 | -11 | 0 | -411 |
| 31.12.2017 | 361 | 3 349 | 13 346 | 428 | 441 | 17 925 |
| Muuntoerot | -1 | -29 | -201 | -8 | -1 | -240 |
| Uudelleenryhmittely | 0 | 43 | 207 | 2 | -249 | 3 |
| Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi |
0 | -1 | -2 | 0 | 0 | -3 |
| Lisäykset | 0 | 19 | 171 | 2 | 249 | 441 |
| Luovutukset1 | -31 | -46 | -108 | -4 | 0 | -189 |
| 31.12.2018 | 329 | 3 335 | 13 413 | 420 | 440 | 17 937 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset |
||||||
| 1.1.2017 | 6 | 2 096 | 10 445 | 366 | 5 | 12 918 |
| Muuntoerot | -1 | -96 | -293 | -7 | 0 | -397 |
| Luovutukset1 | 0 | -42 | -342 | -10 | 0 | -394 |
| Poistot | 0 | 82 | 382 | 11 | 0 | 475 |
| Arvonalentumiset | 5 | 0 | 4 | 0 | 4 | 13 |
| 31.12.2017 | 10 | 2 040 | 10 196 | 360 | 9 | 12 615 |
| Muuntoerot | -1 | -32 | -177 | -6 | 0 | -216 |
| Luovutukset1 | -5 | -41 | -103 | -4 | 0 | -153 |
| Poistot | 0 | 77 | 368 | 11 | 0 | 456 |
| Arvonalentumiset ja peruutukset |
0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 |
| 31.12.2018 | 4 | 2 044 | 10 285 | 361 | 9 | 12 703 |
| Tasearvo 31.12.2018 | 325 | 1 291 | 3 128 | 59 | 431 | 5 234 |
| Tasearvo 31.12.2017 | 351 | 1 309 | 3 150 | 68 | 432 | 5 310 |
31.12. päättyvä tilikausi
1 Yritysmyynnit on sisällytetty riviin Luovutukset. Yritysmyyntejä on käsitelty tarkemmin liitteessä 4 (Yritysostot ja -myynnit).
Tilikauden investoinnit Stora Enso Oyj:ssä ja sen tytäryhtiöissä olivat yhteensä 491 (560) milj. euroa. Käynnissä olevia projekteja ja tulevaisuuden suunnitelmia on käsitelty tarkemmin Stora Enson hallituksen toimintakertomuksessa.
Stora Enson biologiset hyödykkeet ovat kasvavia puita, joita käytetään raaka-aineena sellulle ja puutuotteille sekä biopolttoaineena.
IAS 41 Maatalous -standardi edellyttää, että biologiset hyödykkeet kirjataan konsernin taseeseen käypään arvoonsa. Konsernin metsät on kirjattu tason 3 käypään arvoon vähennettynä myyntihetken arvioiduilla, puunkorjuuseen liittyvillä menoilla, mikä perustuu oletukseen, että näiden hyödykkeiden käypä arvo on luotettavasti määritettävissä.
Konsernin metsäomaisuuden arvo perustuu diskontattujen rahavirtojen malleihin, jolloin biologisten hyödykkeiden käypä arvo lasketaan jatkuvien toimintojen rahavirtojen pohjalta eli kestävän metsänhoidon perusteella ja kasvupotentiaali huomioon ottaen. Ennustettuun puun kasvuun perustuvat vuosittaiset korjuut kerrotaan puun hinnoilla ja saadusta arvosta vähennetään metsänhoidon kustannukset sekä korjuukustannukset. Biologisten hyödykkeiden käypä arvo mitataan tuottavan metsäalueen yhden kasvukauden korjuiden nykyarvona ottaen huomioon ympäristörajoitukset ja muut rajoitukset. Nuori puusto alle kahden vuoden ikäiset puut (alle kolmen vuoden ikäiset Montes del Platassa) - katsotaan kehittymättömiksi hyödykkeiksi ja arvostetaan kirjanpidossa hankintamenoon. Korjuuhetkellä biologiset hyödykkeet siirretään varastoon.
Käyvän arvon katsotaan olevan kustannusten tasolla, kun biologinen muuttuminen on ollut vähäistä tai muuttumisen ei odoteta vaikuttavan merkittävästi hintaan. Tämä vaihtelee hyödykkeiden sijainnin ja lajin mukaan.
Stora Enso myös varmistaa, että konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten sekä yhteisten toimintojen metsäomistuksen arvosta on yhdenmukainen konsernin laskentaperiaatteiden kanssa.
Konsernilla on biologisia hyödykkeitä omissa tytäryhtiöissään Kiinassa ja Laosissa, yhteisissä toiminnoissa Brasiliassa ja Uruguayssa sekä osakkuus- ja yhteisyrityksissä Suomessa, Ruotsissa ja Brasiliassa.
Konsernin taseeseen kirjattu osuus tytäryhtiöiden ja yhteisten toimintojen biologisten hyödykkeiden arvosta on 457 (448) milj. euroa, kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi. Konsernin epäsuora osuus osakkuus- ja yhteisyrityksille kuuluvasta metsäomaisuudesta on 2 871 (2 906) milj. euroa.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot | ||
| Käypä arvo 1.1. | 448 | 489 |
| Muuntoerot | -2 | -51 |
| Käyvän arvon muutos1 | -2 | -6 |
| Lisäykset (kustannusperusteiset) | 83 | 80 |
| Puunkorjuu1 | -60 | -57 |
| Muut operatiiviset muutokset1 | -7 | -9 |
| Muut muutokset | -7 | 0 |
| Uudelleenluokittelu Aineellisista hyödykkeistä | 2 | 2 |
| Biologisten hyödykkeiden käypä arvo 31.12. | 457 | 448 |
| Osakkuus- ja yhteisyritykset | ||
| Bergvik Skog AB (49,79%) | 2 262 | 2 326 |
| Tornator Oyj (41 %) | 595 | 562 |
| Arauco Florestal Arapoti S.A. (20 %) | 14 | 18 |
| Osakkuusyritysten biologisten hyödykkeiden käypä arvo 31.12. | 2 871 | 2 906 |
1Erät kirjataan voitto- ja tappioriveille.
| 31.12.2018 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Käypä arvo, milj. euroa |
Käypä arvo hehtaaria kohti, euroa/ha |
Tuottava metsäalue, ha |
Puusto, milj. 3 m (kuoreton kiintotilavuus) |
Korjuu, milj. 3 m (kuoreton kiintotilavuus) |
|
| Guangxi (100 %) | 166 | 2 147 | 77 300 | 6,4 | 1,1 |
| Veracel (50 %) | 75 | 1 715 | 43 700 | 2,9 | 1,7 |
| Montes del Plata (50 %) |
199 | 2 450 | 81 200 | 8,1 | 1,4 |
Kiinan Guangxissa omistettujen biologisten hyödykkeiden käypä arvo vuoden 2018 lopussa oli 166 (168) milj. euroa. Biologisiin hyödykkeisiin sisältyvän nuoren puuston osuus oli 29 (33) milj. euroa. Vähennys on pääasiassa seurausta alemmista myyntihinnoista, jotka laskivat 4 %. Diskontattujen rahavirtojen laskennassa käytetty 8,7 %:n (8,6 %) diskonttokorko määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella. Tuottavaa aluetta Kiinan Guangxissa on yhteensä 77 tuhatta hehtaaria, jolla puustoa 6,4 milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus). Vuotuinen korjuumäärä on keskimäärin 1,1 milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus).
Veracel Celulose S.A. (Veracel) on brasilialainen yhteinen toiminto, josta konsernilla on 50 %:n osuus ja jonka biologisten hyödykkeiden käypä arvo oli 150 (164) milj. euroa. Stora Enson osuus näistä biologisista hyödykkeistä oli 75 (82) milj. euroa. Vähennys on seurausta valuuttakurssin vaihteluista, sillä paikallinen arvo nousi 3 %. Biologisiin hyödykkeisiin sisältyvän nuoren puuston arvo on 33 (31) milj. euroa. Diskontattujen rahavirtojen laskennassa käytetty 8,3 %:n (7,3%)
diskonttokorko määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella. Stora Enson osuus (50 %) maa-alueista on 113 (113) tuhatta hehtaaria.
Stora Enson 50 %:n osuus tuottavasta alueesta Veracelissa Brasiliassa on yhteensä 44 tuhatta hehtaaria, jolla puuston osuus on 2,9 milj. m3(kuoreton kiintotilavuus). Omistusosuus vuotuisesta korjuusta on keskimäärin 1,7 milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus).
Montes del Plata (MdP) on Uruguayssa sijaitseva yhteinen toiminto, josta konsernilla on 50 %:n omistusosuus ja jonka biologisten hyödykkeiden käypä arvo oli 398 (354) milj. euroa. Stora Enson osuus näistä hyödykkeistä oli 199 (177) milj. euroa. Biologisiin hyödykkeisiin sisältyvän nuoren puuston arvo on 55 (43) milj. euroa. Diskontattujen rahavirtojen laskennassa käytetty 8,0 %:n (8,0 %) diskonttokorko määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella. Stora Enson osuus (50 %) maa-alueista on 126 (123) tuhatta hehtaaria.
Stora Enson 50 %:n osuus tuottavasta metsäalueesta Montes del Platassa Uruguayssa on yhteensä 81 tuhatta hehtaaria, jolla puuston osuus on 8,1 milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus). Omistusosuus vuotuisesta korjuusta on keskimäärin 1,4 milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus).
| Puun markkinahinnat | Kasvumäärä | |
|---|---|---|
| Guangxi | +/-35 | +/-19 |
| Veracel | +/-7 | +/-7 |
| Montes del Plata | +/-18 | +/-18 |
Konsernin biologisten hyödykkeiden tasearvosta oli 31.12.2018 Kiinassa 36 % (38 %), Brasiliassa 16 % (20 %), Uruguayssa 44 % (39 %) ja muissa maissa 4 % (3 %). Maa-alueita on 325 (363) tuhatta hehtaaria, ja 37 % (31 %) maasta on vuokrattu ja 2 %:iin (4 %) kohdistuu rajoituksia. Puuston korjuumäärä oli 4 (4) milj. m3 . Muutokset olivat pääasiassa seurausta Rio Grande do Sulin myynnistä. MdP:n ja Veracelin luvut on huomioitu omistusosuuden mukaisina ja hehtaareissa.
Konsernissa on kolme osakkuus- ja yhteisyritystä, jotka omistavat biologisia hyödykkeitä:
| 31.12.2018 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Käypä arvo, milj. euroa |
Käypä arvo hehtaaria kohti, euroa/ha |
Tuottava metsäalue, ha |
Puusto, milj. 3 m (kuoreton kiintotilavuus) |
Korjuu, milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus) |
|
| Bergvik Skog AB (49,79 %) |
2 262 | 2 416 | 936 000 | 79,3 | 3,1 |
| Tornator Oyj (41,00 %) |
595 | 2 665 | 223 198 | 24,6 | 1,2 |
Stora Enson 49,79 %:n osuus tuottavasta metsäalueesta Bergvikissä Ruotsissa on yhteensä 936 tuhatta hehtaaria, jolla puuston osuus on 79,3 milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus). Omistusosuus vuotuisesta korjuusta on keskimäärin 3,1 milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus).
Stora Enson 41 %:n osuus tuottavasta metsäalueesta Tornatorissa on yhteensä 223 tuhatta hehtaaria, jolla puuston osuus on 24,6 milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus). Omistusosuus vuotuisesta korjuusta on keskimäärin 1,2 milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus).
Tietoa Stora Enson tehtaille toimitetuista puumääristä ja viljelmiltä peräisin olevan puun osuudesta löytyy Stora Enson englanninkielisen vastuullisuusraportin (Sustainability 2018), osiosta Forests, plantations, and land use.
Osakkuus- ja yhteisyritykset, joissa Stora Ensolla on huomattava vaikutusvalta, on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tällöin konsernitulokseen sisällytetään konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyrityksen tuloksesta. Osakkuus- ja yhteisyrityksen kirjanpitoarvo konsernin taseessa kuvastaa konsernin osuutta osakkuusyrityksen nettovarallisuudesta.
Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta esitetään liikevoitossa, mikä heijastaa näiden investointien operatiivista luonnetta. Tämä pätee erityisesti puunhankintaan liittyviin investointeihin. Osakkuus- ja yhteisyritysten taseissa ei ole olennaista liikearvoa.
| 31.12. | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hallussa oleva omistusosuus/äänivalta % |
Milj. euroa | |||||
| Yritys | Raportoitava segmentti |
Kotipaikka ja pääasiallinen toimipaikka |
2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
| Bergvik Skog Ab: metsä1 | Muut | Ruotsi | 49,79/36,70 | 49,28/36,70 | 1 400 | 1 287 |
| Tornator Oyj: metsä | Muut | Suomi | 41 | 41 | 288 | 267 |
| Arauco Florestal Arapoti S.A.: puuviljelmät |
Muut | Brasilia | 20 | 20 | 19 | 22 |
| 1 707 | 1 576 | |||||
| Muut | 23 | 24 | ||||
| Tasearvo 31.12. | 1 729 | 1 600 |
1 Konserni omistaa 49,79 % Bergvik Skog AB:stä, mutta äänivalta rajoittuu 36,7 %:iin.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Myynti | 249 | 279 |
| Liiketoiminnan kulut | -119 | -210 |
| IAS 41 -arvostus | 90 | 33 |
| Liiketulos | 220 | 102 |
| Nettorahoituserät | -37 | -28 |
| Nettotulos ennen veroja | 183 | 74 |
| Tuloverot | -2 | -8 |
| Tilikauden tulos | 181 | 66 |
Kaikki edellä mainitut yhtiöt on yhdistelty tähän konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.
Henkilöstön määrä osakkuus- ja yhteisyrityksissä vuonna 2018 oli keskimäärin 1 727 (1 698 vuonna 2017).
Yhteenveto konsernin olennaisiin osakkuusyrityksiin, Bergvik Skog AB:hen ja Tornator Oyj:öön, liittyvästä taloudellisesta informaatiosta esitetään alla. Konsernin osuus näistä osakkuusyhtiöistä raportoidaan osana Muut-segmenttiä ja kattaa suurimman osan konsernin osuudesta kaikkien osakkuusyhtiöiden tuloksista. Alla esitetty taloudellinen informaatio kuvaa osakkuusyritysten IFRS:n mukaisesti laadituissa tilinpäätöksissä esitettyjä lukuja.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset varat | 152 | 57 |
| Pitkäaikaiset varat | 4 705 | 4 969 |
| Lyhytaikaiset velat | 157 | 403 |
| Pitkäaikaiset velat | 971 | 991 |
| Verovelat | 955 | 1 034 |
| Liikevaihto | 245 | 243 |
| Tilikauden tulos | 295 | 111 |
| Muut laajan tuloksen erät | 7 | 8 |
| Laaja tulos yhteensä | 302 | 119 |
| Osakkuusyrityksestä tilikauden aikana saadut osingot | 11 | 7 |
| Osakkuusyrityksen nettovarat | 2 774 | 2 598 |
| Konsernin omistusosuus Bergvik Skog AB:ssä | 49,79 % | 49,28 % |
| Liikearvo | 19 | 7 |
| Konsernin omistusosuuden tasearvo Bergvik Skog AB:ssä | 1 400 | 1 287 |
Stora Enso tiedotti marraskuussa 2018, että Bergvik Skog AB:n osakkeenomistajat ovat allekirjoittaneet sitovan sopimuksen, joka koskee heidän Bergvik Skog -omistusosuutensa uudelleenjärjestelyä. Tällä hetkellä Bergvik Skogin tytäryhtiöt Bergvik Väst AB ja Bergvik Öst AB omistavat yhtiön metsävarat Ruotsissa, Bergvik Väst noin 83 % ja Bergvik Öst noin 17 % näistä metsävaroista. Sopimuksen seurauksena Stora Enso muuntaa nykyisen 49,8 %:n osuutensa Bergvik Skogista Bergvik Västin metsävarojen suoraan omistukseen, joka on 69,8 % Bergvik Västin metsäomaisuuden arvosta. Liiketoimen jälkeen Stora Enson metsäomistukset Ruotsissa nousevat 1,4 milj. hehtaariin, josta 1,15 milj. hehtaaria on tuottavaa metsäaluetta. Liiketoimen kokonaisarvon Stora Enson taseessa arvioidaan olevan noin 1,0 mrd. euroa. Uudelleenjärjestely on määrä saada päätökseen vuoden 2019 alkupuoliskolla. Stora Enso raportoi Bergvik Skogin tällä hetkellä osakkuusyhtiönä. Uudelleenjärjestelyn seurauksena Stora Enson metsäomaisuus Ruotsissa siirtyy yhtiön kokonaan omistamaan tytäryhtiöön ja kirjataan sen jälkeen rivi riviltä menetelmällä Stora Enson tulokseen.
Vuoden 2018 lopussa Stora Enson omistuksen tasearvo oli 1 400 (1 287) milj. euroa. Vuonna 2018 Stora Enson osuus Bergvik Skogin tuloksesta oli 147 (55) milj. euroa. Osuus sisältää metsäomaisuuden 80 milj. euron positiivisen käyvän arvon muutoksen vaikutuksen (26 milj. euron positiivinen muutos).
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset varat | 34 | 32 |
| Pitkäaikaiset varat | 1557 | 1478 |
| Lyhytaikaiset velat | 376 | 121 |
| Pitkäaikaiset velat | 351 | 586 |
| Verovelat | 161 | 151 |
| Liikevaihto | 113 | 102 |
| Tilikauden tulos | 79 | 78 |
| Muut laajan tuloksen erät | 0 | -1 |
| Laaja tulos yhteensä | 79 | 77 |
| Osakkuusyrityksestä tilikauden aikana saadut osingot | 12 | 11 |
| Osakkuusyrityksen nettovarat | 702 | 652 |
| Konsernin omistusosuus Tornator Oyj:ssä | 41,00 % | 41,00 % |
| Konsernin omistusosuuden tasearvo Tornator Oyj:ssä | 288 | 267 |
Stora Enson metsäomistukset Suomessa myytiin osakkuusyritys Tornatorille vuonna 2002. Konsernin jäljelle jääneen 41 %:n omistusosuuden tasearvo vuoden 2018. lopussa oli 288 (267) milj. euroa. Vuonna 2018 Stora Enson osuus Tornatorin tuloksesta oli 32 (32) milj. euroa. Osuus sisältää metsäomaisuuden 13 milj. euron positiivisen käyvän arvon muutoksen vaikutuksen (8 milj. euron positiivinen muutos).
| 31.12 | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Aineelliset1 ja aineettomat hyödykkeet ja liikearvo |
21 | 28 |
| Biologiset hyödykkeet | 14 | 18 |
| Korottomat saamiset: | ||
| Pitkäaikaiset | 0 | 0 |
| Lyhytaikaiset | 16 | 16 |
| Vaihto-omaisuus | 1 | 1 |
| Rahavarat | 8 | 7 |
| Varat yhteensä | 61 | 70 |
| Koroton vieras pääoma: | ||
| Pitkäaikaiset | 2 | 4 |
| Lyhytaikaiset | 11 | 12 |
| Velat: | ||
| Pitkäaikaiset | 1 | 1 |
| Lyhytaikaiset | 0 | 0 |
| Verovelat | 4 | 7 |
| Velat yhteensä | 19 | 24 |
| Oma pääoma konsernin taseessa, netto | 42 | 46 |
| Jaottelu | ||
| Oma pääoma ja rahastot | 42 | 45 |
| Muut laajan tuloksen erät | 0 | 1 |
| Pääomaosuusarvo | 42 | 46 |
| Bergvik Skog AB:n pääomaosuusarvo | 1 400 | 1 287 |
| Tornator Oyj:n pääomaosuusarvo | 288 | 267 |
| Pääomaosuusarvo yhteensä | 1 729 | 1 600 |
1Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
| 31.12. | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | |
| Saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä | |||
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | 2 | 3 | |
| Myyntisaamiset | 6 | 3 | |
| Lyhytaikaiset lainasaamiset | 0 | 0 | |
| Velat osakkuus- ja yhteisyrityksille | |||
| Ostovelat | 39 | 40 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Myynti osakkuus- ja yhteisyrityksille | 53 | 53 |
| Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä | 219 | 215 |
Konserni harjoittaa osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa liiketoimintaa muun muassa puuta myymällä ja ostamalla. Kaikki sopimukset neuvotellaan markkinaehtoisesti ja liiketoimet suoritetaan tavalla, jonka konserni uskoo olevan toimialalla tavanomaista eikä epäedullisempaa kuin toimittaessa konserniin kuulumattomien yritysten kanssa.
Lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä korkosaamiset mukaan lukien olivat vuoden 2018 lopussa yhteensä 2 (3) milj. euroa.
Konserni on päättänyt luokitella pääomasijoituksensa Pohjolan Voiman osakkeisiin ja eräisiin konsernin hallussa oleviin noteerattuihin osakkeisiin käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin IFRS 9 -standardin mukaisesti, soveltamalla standardin mukaista peruuttamatonta valintaa. Aiemmin ne on luokiteltu myytävinä oleviksi sijoituksiksi IAS 39 -standardin mukaisesti. Muiden laajan tuloksen erien kautta käypään arvoon arvostettavien pääomasijoitusten käyvän arvon muutoksista aiheutuvia voittoja ja tappioita ei enää kierrätetä tuloslaskelmaan arvonalentumisen tai myynnin yhteydessä. Vain osinkotulo kirjataan tuloslaskelmaan. Konsernilla on lisäksi joitakin pääomasijoituksiksi luokiteltuja nooteeraamattomia osakkeita, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Hankintameno 1.1. | ||
| Noteeratut osakkeet | 4 | 4 |
| Noteeraamattomat osakkeet | 126 | 121 |
| Pääomasijoitukset (aiemmin myytävissä olevat sijoitukset) | 130 | 125 |
| Muut laajan tuloksen erät avaavassa taseessa | 209 | 170 |
| Oman pääoman ehtoiset instrumentit 1.1. | 339 | 295 |
| Muuntoerot | -1 | -1 |
| Lisäykset | 3 | 8 |
| Muihin laajan tuloksen eriin kirjattavien käypien arvojen muutokset | 97 | 39 |
| Myynnit | -1 | 0 |
| Voitot ja tappiot tuloslaskelmassa | -2 | -2 |
| Tasearvo 31.12. | 435 | 339 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Realisoitumattomat nettovoitot (muut laajan tuloksen erät) | 306 | 209 |
| Hankintameno | 129 | 130 |
| Käypä arvo | 435 | 339 |
| Realisoitumattomat nettovoitot (muut laajan tuloksen erät) | 306 | 209 |
| Laskennalliset verovelat | -2 | -4 |
| Realisoitumattomat nettovoitot (muut laajan tuloksen erät) | 304 | 205 |
| Muutos realisoitumattomissa nettovoitoissa (suoraan omaan pääomaan | ||
| kirjatut tulot) | 98 | 43 |
Stora Ensolla on 15,6 %:n (15,6 %) osuus Pohjolan Voima Oy:n osakkeista. Pohjolan Voima Oy on yksityisessä omistuksessa oleva energia-alan yhtiöiden ryhmä, joka tuottaa sähköä ja lämpöä osakkeenomistajilleen Suomessa. PVO-konsernin kullakin tytäryhtiöllä on oma osakelajinsa, ja osakkeet oikeuttavat omistusta vastaavaan määrään tuotetusta energiasta. Osakkeenomistajat maksavat sähköstä tuotantokustannusten perusteella hinnat, jotka ovat yleensä markkinahintoja alhaisemmat. Omistusosuus arvostetaan käypään arvoon neljännesvuosittain kahden eri arvostusmallin tulosten keskiarvon perusteella. Arvostuksessa käytetään diskontatun rahavirran menetelmää ja osakehinnoittelukertoimia. Arvostus on luokiteltu tasolle 3 käyvän arvon hierarkiassa IFRS 13 -standardin mukaisesti, tasot on selitetty liitteessä 25 (Käyvät arvot).
Malliin sisältyvät sähkön hinnat perustuvat Nordpoolin hintoihin. Mallissa käytetään likvidien johdannaisten tulevia hintoja käytettävissä oleville vuosille ja sen jälkeen huomioon otetaan inflaatiokerroin. Energiayksiköiden kustannusrakenne määritetään aiempien tilinpäätösten perusteella, ja sitä korjataan inflaatiokertoimella mallin tulevina vuosina. Diskontattujen rahavirtojen laskennassa käytetty 4.06 %:n diskonttauskorko määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella. Kaupankäyntikertoimet saadaan eurooppalaisista yhtiöistä, joilla on samanlainen tuotantorakenne kuin PVO:lla. Diskontattujen rahavirtojen laskennassa +/-5 %:n muutos sähkön hinnassa merkitsisi 54 milj. euron positiivista tai 41 milj. euron negatiivista muutosta arvostuksessa. +/- 1 %:n absoluuttinen muutos diskonttokorossa merkitsisi 34 milj. euron negatiivista tai tai 100 milj. euron positiivista muutosta arvostuksessa.
Välimiesmenettelyn lopputuloksena laitoksen omistaja Teollisuuden Voima Oyj (TVO) ja laitoksen toimittaja AREVA-Siemens-yhteenliittymä allekirjoittivat vuonna 2018 ratkaisusopimuksen, joka liittyi Olkiluoto 3 -projektin viivästymisen aiheuttamiin kustannuksiin ja tappioihin. Laitoksen toimittaja on sopinut hyvittävänsä 450 milj. euroa laitoksen omistajalle, TVO:lle. Toimittaja on oikeutettu enintään 150 milj. euron kannustinpalkkioon, mikäli Olkiluoto 3 -projekti valmistuu ajallaan. TVO ilmoitti marraskuussa 2018 päivittäneensä sähköntuotannon aloitusajankohtaa tammikuulle 2020. Välimiesmenettelyn lopputulos on huomioitu arvonmäärityksessä. Stora Enson epäsuora osuus Olkiluoto 3:n kapasiteetista PVO B2 -osakkeiden kautta on noin 8,9 %.
| Milj. euroa | Osakesarja | %:n omistus osuus |
Omaisuuslaji | Käypä arvo 2018 |
Käypä arvo 2017 |
|---|---|---|---|---|---|
| PVO-Vesivoima Oy | A | 20,6 | vesivoima | 166 | 155 |
| Teollisuuden Voima Oyj |
B | 15,7 | ydinvoima | 243 | 148 |
| Teollisuuden Voima Oyj |
B2 | 14,8 | rakenteilla oleva ydinvoima |
0 | 0 |
| Muut | C, C2, V, M | useita | useita | 6 | 5 |
| Yhteensä | 415 | 308 |
Vuoden 2018 lopussa käypä arvo oli 415 (308) milj. euroa, kun omistuksen hankintameno oli 118 (116) milj. euroa, ja tästä 297 (192) milj. euron käyvän arvon muutos kirjattiin muihin laajan tuloksen eriin. Muutos Pohjolan Voiman käyvässä arvossa johtuu pääasiassa sähkön markkinahinnan noususta. Käyvän arvon muutoksesta ei kirjata laskennallisia veroja, koska Suomen verolainsäädännön mukaan yli 10 %:n omistukset on vapautettu myyntivoiton verotuksesta.
| 31.12.2018 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Omistus % | Osakkeet kpl | Hankintameno | Käypä arvo | |
| Packages Ltd, Pakistan - julkisesti noteerattu osake |
5 396 650 | 4 | 13 | ||
| Noteeratut osakkeet yhteensä | 4 | 13 | |||
| Pohjolan Voima Oy - noteeraamaton osake |
15,6 | 5 073 972 | 118 | 415 | |
| Muut - noteeraamattomat osakkeet |
7 | 7 | |||
| Noteeraamattomat osakkeet yhteensä |
125 | 422 | |||
| Pääomasijoitukset yhteensä 31.12.2018 |
129 | 435 | |||
| Myytävissä olevat sijoitukset yhteensä 31.12.2017 |
130 | 339 |
306 (209) milj. euron ero myytävissä olevien sijoitusten alkuperäisen hankintamenon ja tilinpäätöspäivän markkina-arvon välillä edustaa muihin laajan tuloksen eriin kirjattua nettotulosta, joka on esitetty laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksista.
| 31.12. | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Ennakkomaksut ja siirtosaamiset | 19 | 18 |
| Verohyvitykset | 16 | 17 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 13 | 15 |
| Yhteensä | 48 | 50 |
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään FIFO-menetelmällä tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä, mikäli se johtaa likimain samaan lopputulokseen kuin FIFO-menetelmä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno käsittää raaka-aineet, välittömät palkat, poistot ja muut välittömät kustannukset sekä tuotteisiin kohdistuvan osuuden tuotannon välillisistä kustannuksista ilman korkokuluja. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta tavanomaisessa liiketoiminnassa vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta ja myynnistä aiheutuvilla menoilla.
Mikäli tuotteen hankintameno ylittää sen nettorealisointiarvon, kirjataan tasearvoon vähennys. Vanhojen, hidaskiertoisten ja vanhentuneiden tuotteiden ja varaosien tasearvoon kirjataan epäkuranttiusvähennys. Konsernitaseessa tällaiset epäkuranttiusvähennykset vähennetään vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvosta.
| 31.12. | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Aineet ja tarvikkeet | 438 | 308 |
| Keskeneräiset tuotteet | 98 | 81 |
| Valmiit tuotteet | 752 | 649 |
| Varaosat ja tarvikkeet | 298 | 279 |
| Muu vaihto-omaisuus | 17 | 15 |
| Ennakkomaksut ja hakkuuoikeudet | 83 | 97 |
| Epäkuranttiusvähennys: varaosat ja tarvikkeet | -98 | -94 |
| Epäkuranttiusvähennys: valmiit tuotteet | -15 | -10 |
| Nettorealisointiarvoista johtuva vähennys | -5 | -4 |
| Yhteensä | 1 567 | 1 321 |
4 872 (EUR 4 675) milj. euroa vaihto-omaisuutta kirjattiin kuluiksi vuoden aikana. Ne sisältyvät materiaalien ja tarvikkeiden riviin ja liittyvät materiaaleihin. Vaihto-omaisuuteen kirjatuilla vähennyksillä oli tuloslaskelmaan 16 (15) milj. euron kuluvaikutus. Aiemmin kuluksi kirjattujen vähennysten palautuksilla on 3 (18) milj. euron positiivinen tulosvaikutus.
Myyntisaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon ja jälkeenpäin odotettuun realisoitumisarvoon ottaen huomioon myös saamisista arvioidut luottotappiot, jotka perustuvat tulevaisuuteen katsovaan ja objektiiviseen arvioon mahdollisista luottotappioista vuoden lopun tilanteen perusteella. Myyntisaamisten osalta noudatetaan IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua lähestymistapaa, jonka mukaan odotetut luottotappiot kirjataan saamisten elinkaaren aikaisten odotettujen luottotappioiden perusteella tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Niiden saamisten osalta, joiden maksuja ei ole laiminlyöty, todennäköiset luottotappiot arvioidaan konsernin ulkopuolisen yrityksen tuottaman todennäköisyysperusteisen datan pohjalta ja kyseistä dataa käytetään odotettujen luottotappioiden arvioinnin laskentamallissa. Laskentamallissa on sovellettu oletusta siitä, että maksun laiminlyönti tai asiakkaan konkurssi tulkitaan tapahtuneeksi aikaisintaan 90 päivää saamisen erääntymisen jälkeen, ja tämän vuoksi asiakkaan konkurssin oletetaan normaalisti tapahtuvan, kun myyntisaamisen suoritus on vähintään 90 päivää myöhässä tai kun on muita objektiivisia todisteita asiakkaan maksukyvyttömyydestä. Myyntisaamiset esitetään lyhytaikaisina korottomina saamisina lyhytaikaisissa varoissa konsernin taseessa.
Stora Enso hyödyntää myyntisaamisten factoring järjestelyitä yhtenä konsernin käyttöpääoman hallintakeinona. Myydyt saamiset kirjataan pois myyntisaamisista, kun omistusoikeuteen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle. Sellaiset jäljellä olevat myyntisaamiset, joita ei ole vielä myyty tilikauden lopussa, mutta jotka ovat myytävissä faktorointiohjelmien kautta seuraavalla tilikaudella, luokitellaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi myyntisaamisiksi IFRS 9 standardin mukaisten liiketoimintamallin ja sopimuksiin perustuvien rahavirtojen testien perusteella. Lisätietoja löytyy liitteestä 25 (Käyvät arvot).
| 31.12. | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Myyntisaamiset - bruttomääräinen kirjanpitoarvo | 1 172 | 993 |
| Odotetut luottotappiot | -36 | -28 |
| Ennakkomaksut ja siirtosaamiset | 96 | 119 |
| Muut saamiset | 254 | 235 |
| Yhteensä | 1 487 | 1 319 |
| 31.12. | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Erääntymättömät | 1 027 | 844 |
| Alle 30 päivää sitten erääntyneet | 77 | 61 |
| 31-60 päivää sitten erääntyneet | 7 | 41 |
| 61-90 päivää sitten erääntyneet | 2 | 1 |
| 91-180 päivää sitten erääntyneet | 4 | 2 |
| Yli 180 päivää sitten erääntyneet | 55 | 44 |
| Yhteensä | 1 172 | 993 |
Erääntyneiden myyntisaamisten bruttomäärä oli 145 (149) milj. euroa 31.12.2018. Nämä saamiset liittyvät useisiin eri maihin ja asiakkaisiin, joilla ei ole viimeaikaisia maksujen laiminlyöntejä tai konkursseja. Myyntisaamisten elinkaaren aikaisten odotettujen luottotappioiden määrä oli 36 milj. euroa 31.12.2018. Erääntyneisiin myyntisaamisiin liittyvät IAS 39 -standardin mukaiset epävarmat saatavat olivat yhteensä 28 milj. euroa 31.12.2017. Odotettuihin luottotappioiden liittyvä ikäjakauman ryhmittely on esitetty alla olevassa taulukossa.
| 31.12. | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Erääntymättömät ja alle 90 päivää sitten erääntyneet | 3 | 0 |
| Yli 90 päivää sitten erääntyneet | 33 | 28 |
| Yhteensä | 36 | 28 |
| 31.12. | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Avaava tase 1.1. | 28 | 51 |
| IFRS 9 -standardin käyttöönotto | 3 | 0 |
| Muutos tuloslaskelman kautta kirjattavissa odotetuissa luottotappioissa |
8 | -7 |
| Alaskirjaukset | -3 | -15 |
| Muut | 0 | -1 |
| Tasearvo 31.12. | 36 | 28 |
Vuonna 2018 toteutuneiden luottotappioiden (alaskirjaukset) määrä oli 3 (15) milj. euroa. Myyntisaamisten odotetut luottotappiot arvioidaan tapauskohtaisesti tulevaisuuteen katsovan mallin avulla, joka perustuu asiakkaiden maksujen laiminlyönnin todennäköisyyden arviointiin. Jos konsernilla on syytä epäillä asiakkaan maksukykyä, vaaditaan ennakkomaksu tai pankin antama peruuttamaton remburssi. Vuoden lopussa erääntymistä odottavien remburssien yhteissumma oli 62 (17) milj. euroa. Liitteessä 24 (Rahoitusriskien hallinta) on lisätietoa asiakkaiden luottoriskin hallinnasta.
Stora Enso on solminut myyntisaamisten faktorointisopimuksia nopeuttaakseen myyntisaamisten muuntamista käteisvaroiksi. Tällaiset sopimukset johtivat 240 (355) milj. euron nimellisarvoisten saatavien taseesta pois kirjaamiseen vuoden loppuun mennessä. Stora Enson myydyissä myyntisaamisissa säilyvän intressin arvioidaan olevan tulevaisuudessa merkityksetön.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa tai pääoman palautusta ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.
Oma pääoma 31.12.2018 oli 6 714 (6 008) milj. euroa ja markkina-arvo Nasdaq Helsingissä 8 123 (10 422) milj. euroa. A-osakkeiden markkina-arvo oli 11,05 (13,20) euroa ja R-osakkeiden 10,09 (13,22) euroa.
Vaikka osakkeilla on sama kirjanpidollinen vasta-arvo, A-sarjan osakkeet tuottavat omistajalleen yhden äänen kutakin osaketta kohti ja R-sarjan osakkeet tuottavat yhden äänen kutakin kymmentä osaketta kohti. Jokaisella osakkeenomistajalla on kuitenkin vähintään yksi ääni. A-sarjan osakkeita voidaan vaihtaa R- sarjan osakkeiksi koska tahansa osakkeenomistajan vaatimuksesta. Yhtiön kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2018 oli 1 342 (1 342) milj. euroa. Osakkeiden tämänhetkinen kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,70 (1,70) euroa osakkeelta.
Hallituksen ja johtokunnan jäsenet omistivat 1 150 (1 150) A-sarjan ja 558 028 (458 526) R-sarjan osaketta 31.12.2018. Osakkeiden osuus yhtiön kokonaisäänimäärästä oli 0,02 %. Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten omistukset esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä 7 (Hallituksen ja johdon palkkiot). Konsernin osakepalkkio-ohjelmat esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä 21 (Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät). Millään näistä ohjelmista ei ole kuitenkaan vaikutusta osakepääomaan.
| A-osakkeet | R-osakkeet | Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| 1.1.2017 | 176 507 090 | 612 112 897 | 788 619 987 |
| A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 15.2. | -20 | 20 | - |
| A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 15.5. | -750 | 750 | - |
| A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 15.8. | -40 000 | 40 000 | - |
| A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 14.9. | -20 000 | 20 000 | - |
| A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 16.10. | -34 000 | 34 000 | - |
| A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 14.12. | -20 000 | 20 000 | - |
| 31.12.2017 | 176 392 320 | 612 227 667 | 788 619 987 |
| A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 16.1. | -40 710 | 40 710 | - |
| A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 8.2. | -400 | 400 | - |
| A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 16.4. | -10 418 | 10 418 | - |
| A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 15.5. | -300 | 300 | - |
| A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 15.6. | -250 | 250 | - |
| A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 16.7. | -13 070 | 13 070 | - |
| A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 14.9. | -125 | 125 | - |
| A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 15.10. | -55 | 55 | - |
| A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 14.12. | -14 320 | 14 320 | - |
| 31.12.2018 | 176 312 672 | 612 307 315 | 788 619 987 |
| Äänimäärä 31.12.2018 | 176 312 672 | 61 230 7311 | 237 543 403 |
| Osakepääoma 31.12.2018, milj. euroa | 300 | 1 042 | 1 342 |
| Osakepääoma 31.12.2017, milj. euroa | 300 | 1 042 | 1 342 |
1 R-osakkeiden äänet on laskettu jakamalla R-osakkeiden määrä kymmenellä
4.3.2019 mennessä merkityt osakkeet edustavat kokonaismäärältään osakkeita, jotka oikeuttavat äänestämään tulevassa varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Määräysvallattomien omistajien osuudet esitetään konsernin taseen omassa pääomassa. Määräysvallattomien omistajien ja emoyhtiön omistajien suhteellinen osuus voitosta tai tappiosta esitetään tuloslaskelmassa tilikauden voiton jälkeen. Määräysvallattomien omistajien ja emoyhtiön omistajien väliset transaktiot kirjataan suoraan omaan pääomaan ja siten ne esitetään oman pääoman muutoksissa. Määräysvallattomien omistajien osuuksien arvostamisperiaatteesta päätetään kunkin yritysoston kohdalla erikseen.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| 1.1. | 47 | 62 |
| Hankinnat | -2 | 0 |
| Luovutukset | -1 | 0 |
| Määräysvallattomien omistajien osuuden osto | 2 | 0 |
| Osuus tilikauden tuloksesta | -24 | -11 |
| Muut laajan tuloksen erät | -2 | -3 |
| Osingot | -2 | -1 |
| 31.12. | 18 | 47 |
| 31.12. | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2018 | 2018 | 2017 | ||
| Yhtiö | Pääasiallinen toimintamaa |
Määräysvallattomien omistajien suhteellinen omistusosuus, % |
Milj. euroa | |
| Stora Enso Pulp and Paper Asia AB Group1 |
Ruotsi ja Kiina | Ks. erillinen taulukko | 11 | 37 |
| Stora Enso Inpac Packaging Group |
Kiina ja Intia | 10,00 | 8 | 10 |
| Stora Enso Huatai Paper Co Ltd |
Kiina | 40,00 | -7 | -5 |
| Muut | - | 5 | 5 | |
| 18 | 47 |
1 Sisältää määräysvallattomien omistajien osuuden Guangxin integroidusta projektista.
| 31.12.2018 | 31.12.2017 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhtiö | Pääasiallinen toimintamaa |
Määräysval lattomien omistajien suora omistus osuus, % |
Määräysvalla t-tomien omistajien epäsuora omistusosuu s, % |
Määräysval lattomien omistajien kokonais omistus osuus, % |
Määräysval lattomien omistajien suora omistus osuus, % |
Määräysval lattomien omistajien epäsuora omistusosuu s, % |
Määräysval lattomien omistajien kokonais omistus osuus, % |
| Stora Enso Pulp and Paper Asia AB |
Ruotsi ja Kiina |
5,79 | 0,00 | 5,79 | 5,79 | 0,00 | 5,79 |
| Guangxi Stora Enso Forestry Co Ltd |
Kiina | 5,00 | 5,50 | 10,50 | 5,00 | 5,50 | 10,50 |
| Stora Enso (Guangxi) Packaging Company Ltd |
Kiina | 15,00 | 4,92 | 19,92 | 15,00 | 4,92 | 19,92 |
| Stora Enso (Guangxi) Forestry Company Ltd |
Kiina | 15,00 | 4,92 | 19,92 | 15,00 | 4,92 | 19,92 |
Vuonna 2018 Stora Enson määräysvallattoman osuuden tasearvo laski 29 milj. euroa pääasiassa Stora Enso Pulp and Paper Asia AB Groupin negatiivisen tuloksen takia. Stora Enso Pulp and Paper Asia AB Groupin tilikauden tappio oli 128 (75) milj. euroa. Tilikauden tulos heikkeni 53 milj. euroa viime vuodesta, mikä johtui pääasiassa ulkomaan valuuttamääräisen velan uudellenarvostuksesta ja lisääntyneistä korkokuluista.
Alla on esitetty yhteenveto taloudellisista tiedoista konsernin niiden tytäryhtiöiden osalta, joilla on olennaisia määräysvallattomia omistajia.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Varat | 1 127 | 1 155 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 18 | 131 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus1 | 11 | 37 |
| Oma pääoma yhteensä | 29 | 168 |
| Velat | 1 097 | 987 |
| Tilikauden tappio | -128 | -75 |
| Tuloksen jakautuminen: | ||
| Emoyhtiön omistajille | -104 | -61 |
| Määräysvallattomille omistajille | -24 | -14 |
| Tilikauden tappio | -128 | -75 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | -28 | -61 |
| Investointien nettorahavirta | -61 | -81 |
| Rahoituksen nettorahavirta | 62 | 140 |
| Nettorahavirta | -27 | -2 |
1 Määräysvallattomille omistajille ei maksettu osinkoa vuoden 2018 tai 2017 aikana.
Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita maksupohjaisia ja etuuspohjaisia eläkejärjestelmiä, joihin kuuluvaa omaisuutta hallinnoivat yleensä erilliset säätiöt ja rahastot. Eläkejärjestelyt ja työsuhteen jälkeiset järjestelyt rahoitetaan yleensä työntekijöiltä ja asianomaisilta konserniyrityksiltä perittävin maksuin, jotka perustuvat riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen suosituksiin. Työnantajasuoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sinä kautena, johon maksusuoritus liittyy.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä taloudelliset kustannukset määritetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä (projected credit unit method). Menetelmän mukaan eläkejärjestelyjen kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan jaksottamalla säännönmukaiset kustannukset työntekijän työvuosille hyväksyttyjen vakuutusmatemaatikkojen vuosittain laatimien vakuutusmatemaattisten laskelmien mukaisesti kaikissa merkittävimmissä eläkemaissa. Eläkevastuuna esitetään tulevien arvioitujen eläkemaksujen nykyarvo, joka lasketaan käyttämällä korkona valuutaltaan tai juoksuajaltaan vastaavien korkeasti luokiteltujen yrityslainojen (highly rated corporate bonds) tai valtion velkasitoumusten korkoja tilanteesta riippuen.
Konserni kirjaa kaikki tietyistä etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä aiheutuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot välittömästi omaan pääomaan, kuten konsernin laajassa tuloslaskelmassa on esitetty. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kustannukset tunnistetaan järjestelyitä muutettaessa, ja ne kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan karttumista koskevista vaatimuksista huolimatta. Konsernitaseeseen kirjataan täysi varaus kaikista järjestelyn kattamattomista vastuista.
Konsernilla on eri liiketoiminnoissa ja eri maissa useita eläkejärjestelyjä ja muita etuusjärjestelyjä, joiden kustannukset vuonna 2018 olivat 170 (166) milj. euroa, kuten liitteestä 6 (Henkilöstökulut) käy ilmi. Valtaosa järjestelyistä on maksupohjaisia. Järjestelyistä kirjatut kulut olivat yhteensä 160 (154) milj. euroa.
Henkilökohtaisten eläkejärjestelyjensä mukaisesti johtokunnan jäsenten on mahdollista jäädä eläkkeelle 65 vuoden iässä. Eläkkeet ovat jäsenten kotimaiden lainsäädännön mukaisia. Stora Enso konserniyritysten muiden johtoryhmien eläkeikä on paikallisten lakien mukainen, mutta joillakin konserniyritysten johtoryhmien jäsenillä on vanhemman sopimuksen mukaan oikeus siirtyä eläkkeelle aiemmin, 60-65 vuoden iässä. Muun henkilöstön eläkeikä määräytyy kansallisten käytäntöjen tai paikallisten työehtosopimusten mukaan. Jälkimmäisessä tapauksessa konserniin voi kohdistua tiettyjä eläkeikää edeltäviä vastuita, joilla katetaan varhaiseläkkeelle jääneiden eläketulo varhaiseläkkeelle siirtymisen ja kansallisen eläkeiän välisenä aikana.
Stora Enson etuuspohjaiset velvoitteet nykyisille ja entisille työntekijöille ovat yhteensä 1 115 (1 139) milj. euroa. Eri eläkejärjestelyihin on kuitenkin varattu 714 (762) milj. euron varat näiden vastuiden kattamiseksi. Etuuspohjaisten järjestelyjen nettovelka on esitetty taseessa täysimääräisenä. Nettovelka oli 401 milj. euroa vuonna 2018, eli alijäämä nousi 24 milj. euroa edellisvuoden 377 milj. eurosta. Tämä kasvu johtui pääasiassa vakuutusmatemaattisista tappioista, jotka ovat seurausta etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvon laskennassa käytettyjen taloudellisten oletusten muutoksista. Korkokulut on kirjattu rahoituskuluihin. Vuonna 2018 etuuspohjaisista järjestelyistä kirjattiin tuloslaskelmaan yhteensä 16 milj. euron kulu ja muihin laajan tuloksen eriin 24 milj. euron vakuutusmatemaattinen tappio. Vuonna 2017 etuuspohjaisista järjestelyistä kirjattiin tuloslaskelmaan yhteensä 19 milj. euron kulu ja muihin laajan tuloksen eriin 61 milj. euron vakuutusmatemaattinen voitto.
| 31.12. päättyvä tilikausi | |||
|---|---|---|---|
| Koko liiketoiminta | |||
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | |
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot | -24 | 61 | |
| Laskennalliset verot | 4 | -10 | |
| Yhteensä | -20 | 51 |
Konsernin toimintaperiaate alijäämien osalta on rahastoida sellaiset määrät, jotka täyttävät paikallisten viranomaisten vaatimukset verovähennyskelpoisille maksuille. Vakuutusmatemaattisten eläkevastuulaskelmien diskonttauskertoimet määräytyvät markkinakorkokannan mukaan. Konsernin tavoitteena on kuitenkin tarjota maksupohjaisia järjestelyjä työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia varten. Kaikkia etuuspohjaisten järjestelyjen vastuita ja kirjanpitoa koskevia seikkoja arvioidaan konsernitasolla. Konsernitaseen nettovelka heijastaa etuuspohjaisten järjestelyjen todellista alijäämää. Tiedot eläkejärjestelyistä, eläkevaroista
ja sijoituspolitiikoista konsernin tärkeimmissä toimintamaissa on esitetty alla.
Suomessa eläketurva rahoitetaan pääasiassa maksupohjaisina järjestelyinä, joista aiheutuva kulu tuloslaskelmassa on 73 (72) milj. euroa. Etuuspohjaisten järjestelyjen kattamista vastuista aiheutui puolestaan 1 (1) milj. euron kulu ilman rahoituskulujen osuutta. Eläketurva on vuodesta 2001 lähtien järjestetty kokonaan paikallisten eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Etuuspohjaiset velvoitteet ovat yhteensä 302 (318) milj. euroa ja eläkevarat 278 (294) milj. euroa. Nettovelaksi jää siten 25 (24) milj. euroa. Suomessa valtio maksaa suhteellisesti suurimman osan eläkkeistä, joten konsernin vastuut ovat Suomessa suhteessa paljon pienemmät kuin vertailumaissa.
Järjestelyihin kuuluvia varoja hoitavat Suomessa vakuutusyhtiöt. Järjestelyjen piiriin kuuluvat työnantajat eivät saa yksityiskohtaisia tietoja varojen rakenteesta ja niiden sijoitusstrategiasta, koska varat kuuluvat vakuutusyhtiöille. Varoja hoidetaan EU-lainsäädännön ja paikallisten säännösten mukaisesti, ja eläkettä on aina maksettava taattu summa markkinatilanteesta huolimatta.
Saksassa eläkekulut olivat yhteensä 8 (7) milj. euroa, joista 7 (6) milj. euroa liittyi maksupohjaisiin ja 1 (1) milj. euroa etuuspohjaisiin järjestelyihin ilman rahoituskulujen osuutta. Etuuspohjaiset velvoitteet ovat yhteensä 245 (258) milj. euroa, joka on lähes kokonaan rahastoimatonta, koska eläkevarat ovat vain 7 (7) milj. euroa. Nettovelka laski 251 milj. eurosta 238 milj. euroon. Tämä nettovelan lasku johtuu pääasiassa diskonttokoron noususta sekä muutoksista ennusteissa. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt on kirjattu taseeseen velaksi. Joissakin pienissä järjestelyissä käytetään vakuutusyhtiöitä tai riippumattomia asiamiehiä. Eläke-etuudet perustuvat eläkettä kartuttavan työsuhteen aikana tehtyihin työvuosiin ja ansaittuihin palkkoihin. Eläkemaksujen alkamisaika määräytyy kansallisen eläkejärjestelmän mukaisen eläkeiän perusteella. Yhtiöt maksavat itse eläkkeet suoraan entisille työntekijöilleen. Eläkkeensaanti on turvattu laissa olevalla vaatimuksella, jonka mukaan taseeseen kirjattu velka vakuutetaan tiettyyn rajaan asti.
Ruotsissa useimmat työntekijät kuuluvat maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin, joista aiheutuva kulu tuloslaskelmassa oli 56 (56) milj. euroa. Etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat pääasiassa toimihenkilöt.
Etuuspohjaiset velvoitteet olivat yhteensä 370 (352) milj. euroa ja eläkevarat olivat 278 (298) milj. euroa. Nettovelaksi jäi siten vuoden lopussa 92 (54) milj. euroa. Tämä nettovelan lasku on seurausta diskonttokoron noususta ja muutoksista muissa taloudellisissa oletuksissa ja ennusteissa. Stora Enso maksaa rahastolle lisäeläkkeenä kaikkia paikallisia lakisääteisiä eläkevastuita enemmän, joten jäljelle jäävä vastuu liittyy pääasiassa muihin pienempiin järjestelyihin.
Rahaston sijoitusten pitkäaikainen tuottotavoite on 3 %:n reaalituotto verojen jälkeen. Stora Enson ruotsalainen eläkerahasto toteuttaa vuosittain selvityksen varoista/veloista optimoidakseen riskiparametrinsa.
Muissa maissa etuuspohjaiset velvoitteet olivat yhteensä 198 (211) milj. euroa ja eläkevarat olivat 151 (163) milj. euroa. Nettovelka oli 46 (48) milj. euroa. Merkittäviä vastuita ja eläkevaroja oli vain Isossa-Britanniassa, 132 (145) milj. euroa ja 121 (129) milj. euroa. Nettovelaksi jäi siten 11 (16) milj. euroa vuoden 2018 lopussa. Tämä nettovelan vähennys on seurausta muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo | ||
| Etuuspohjaiset velvoitteet 1.1. | 1 139 | 1 223 |
| Muuntoerot | -15 | -17 |
| Korkokulut | 21 | 20 |
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut | 11 | 13 |
| Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot | -2 | 0 |
| Demograafisten oletusten muutoksista johtuvat etuuspohjaisten velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot |
-3 | -3 |
| Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat etuuspohjaisten velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot |
27 | -10 |
| Kokemukseen perustuvista oikaisuista johtuvat etuuspohjaisten velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot |
2 | -24 |
| Maksetut etuudet | -61 | -63 |
| -1 | -1 | |
| Muut | -2 | 1 |
| Etuuspohjaiset velvoitteet 31.12. | 1 115 | 1 139 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | ||
|---|---|---|
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1. | -762 | -787 |
| Muuntoerot | 13 | 13 |
| Varojen odotettu tuotto | -15 | -14 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot | -1 | -24 |
| Työnantajamaksut | 3 | 3 |
| Maksetut etuudet | 45 | 47 |
| 3 | 0 | |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12. | -714 | -762 |
| Etuuspohjaiset nettovelvoitteet | 401 | 377 |
| 31.12. | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Etuuspohjaiset järjestelyt Etuuspohjaiset yhteensä eläkejärjestelyt |
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet |
|||||
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo |
841 | 851 | 841 | 851 | — | — |
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo |
274 | 288 | 249 | 264 | 25 | 24 |
| Etuuspohjaiset velvoitteet |
1115 | 1139 | 1090 | 1115 | 25 | 24 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo |
714 | 762 | 714 | 762 | — | — |
| Etuuspohjaisten järjestelyjen nettovelat |
401 | 377 | 376 | 353 | 25 | 24 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Etuuspohjaiset järjestelyt Etuuspohjaiset yhteensä eläkejärjestelyt |
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet |
|||||
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
| Liiketoimintakulut | ||||||
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot Rahoituskulut |
11 -1 |
13 0 |
10 -1 |
12 0 |
1 0 |
1 0 |
| Etuuspohjaisten järjestelyiden nettovelan nettokorko |
6 | 6 | 6 | 6 | 0 | 0 |
| Kulut | 16 | 19 | 15 | 18 | 1 | 1 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Eläkevaroista syntyvä voitto/tappio | 1 | 24 |
| Eläkeohjelmien velvoitteista syntyvä voitto/tappio | -25 | 37 |
| Voitto/tappio yhteensä | -24 | 61 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Suomi | Saksa | Ruotsi | |||||
| 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | ||
| Diskonttokorko % | 1,2 | 1,4 | 1,6 | 1,5 | 2,3 | 2,5 | |
| Palkkatason nousu % | 2,7 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,9 | 2,7 | |
| Eläketason nousu % | 1,8 | 1,8 | 1,8 | 1,8 | 2,0 | 1,8 | |
| Nykyinen eläkeikä keskimäärin | 64,0 | 64,0 | 63,0 | 63,0 | 65,0 | 65,0 | |
| Painotettu keskimääräinen elinajanodote |
87,0 | 87,0 | 87,0 | 86,0 | 89,3 | 89,3 |
| Vaikutus etuuspohjaisiin eläkevelvoitteisiin | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Oletusten muutos | Oletusten nousu | Oletusten lasku | |||
| Diskonttokorko | 0,50 % | Lasku 6,8 % | Nousu 7,6 % | ||
| Palkkojen nousuvauhti | 0,50 % | Nousu 1,7 % | Lasku 1,5 % | ||
| Eläkkeiden nousuvauhti | 0,50 % | Nousu 5,7 % | Lasku 5,3 % | ||
| Oletuksen nousu 1 vuodella |
Oletuksen lasku 1 vuodella |
||||
| Elinajanodote | Nousu 3,6 % | Lasku 3,6 % |
Korkoriski: Velvoitteet arvioidaan käyttämällä korkean luottoluokituksen yrityslainojen tai valtion joukkolainojen markkinakorkoja velvoitteiden diskonttaamiseksi. Näin ollen ne ovat alttiita muutoksille. Tulosvaikutteisesti kirjatut nettokorkotuotot ja -kulut lasketaan myös markkinakorkoja käyttäen.
Elinikään liittyvä riski: Jos jäsenet elävät oletettua vanhemmiksi, vastuut saatetaan alun perin arvioida liian pieniksi. Alijäämää saattaa esiintyä, jos rahastointi ei ole riittävässä määrin huomioinut kohonnutta elinajanodotetta.
| Vuodet | Suomi | Ruotsi | Saksa | Yhdistynyt kuningaskunta |
|---|---|---|---|---|
| 31.12.2017 | 10,0 | 15,5 | 12,9 | 17,2 |
| 31.12.2018 | 10,0 | 16,0 | 12,6 | 15,8 |
| 31.12.2018 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Suomi | Saksa | Ruotsi | Muut | Yhteensä |
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 302 | 20 | 349 | 170 | 841 |
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo |
0 | 225 | 21 | 28 | 274 |
| Etuuspohjaiset velvoitteet | 302 | 245 | 370 | 198 | 1115 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo |
278 | 7 | 278 | 151 | 714 |
| Nettovelat etuuspohjaisissa järjestelyissä |
25 | 238 | 92 | 46 | 401 |
| Eläkevelat taseessa | 25 | 238 | 92 | 46 | 401 |
| Jaottelu | |||||
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | 25 | 238 | 92 | 21 | 376 |
| Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet |
25 | 25 | |||
| Eläkevelat taseessa | 25 | 238 | 92 | 46 | 401 |
| 31.12.2017 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Suomi | Saksa | Ruotsi | Muut | Yhteensä |
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 318 | 18 | 331 | 184 | 851 |
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo |
0 | 240 | 21 | 27 | 288 |
| Etuuspohjaiset velvoitteet | 318 | 258 | 352 | 211 | 1139 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo |
294 | 7 | 298 | 163 | 762 |
| Nettovelat etuuspohjaisissa järjestelyissä | 24 | 251 | 54 | 48 | 377 |
| Eläkevelat taseessa | 24 | 251 | 54 | 48 | 377 |
| Jaottelu Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset |
24 | 251 | 54 | 24 | 353 |
| etuudet | 0 | 0 | 0 | 24 | 24 |
| Eläkevelat taseessa | 24 | 251 | 54 | 48 | 377 |
| 31.12. | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2018 | 2017 | ||||
| Milj. euroa | Arvo | % | Arvo | % | |
| Oma pääoma | 237 | 33,2 | 261 | 34,2 | |
| Valtion joukkolaina | 49 | 6,8 | 40 | 5,3 | |
| Yrityslaina | 199 | 27,9 | 211 | 27,7 | |
| Velat | 248 | 34,7 | 251 | 33,0 | |
| Kiinteistöt | 71 | 10,0 | 66 | 8,6 | |
| Rahavarat | 39 | 5,4 | 38 | 5,0 | |
| Muut | 119 | 16,7 | 146 | 19,2 | |
| Eläkerahastojen varat yhteensä | 714 | 100,0 | 762 | 100,0 |
Järjestelyihin kuuluvat varat eivät sisällä konsernin kiinteistöomaisuutta tai muuta omaisuutta tai yhtiön omia rahoitusinstrumentteja. Suomen 278 (294) milj. euron eläkevarojen jakaumaa ei raportoida erikseen, sillä varojen todellinen allokointi voidaan vain arvioida vakuutusyhtiöiden julkaisemien tavoitearvojen perusteella.
Kaksi tärkeintä konsernin eläkevelkaan vaikuttavaa taloudellista tekijää ovat korkojen vaihtelu ja inflaatio- odotukset. Eläkevarojen sijoitusten allokoinnin tavoitteena on neutralisoida näiden tekijöiden vaikutukset ja maksimoida sijoitusten tuotto.
Vuonna 2019 maksuja odotetaan olevan yhteensä 21 milj. euroa.
Vuonna 2018 eläkemaksujen palautuksia oli yhteensä 3 (3) milj. euroa.
Kaikki henkilöstöön liittyvät osakeperusteiset maksut kirjataan tuloslaskelmaan henkilöstökuluiksi oikeuden syntymisajanjaksolla. Osakeohjelmat voidaan suojata suojausinstrumenteilla (Total Return Swap), jotka maksetaan käteissuorituksin. Konsernilla on täten mahdollisuus saada käteissuorituksia, jotka osittain kompensoivat muutoksia osakkeen kurssissa sen myöntämispäivän ja maksupäivän välillä. Konsernin suojausinstrumentit (TRS) eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Siten kausiluonteiset muutokset niiden käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan kuluihin niiden osakeperusteisten ohjelmien kustannusten kanssa, joihin ne liittyvät.
IFRS 2 -standardissa (Osakeperusteisten maksujen luokittelu ja arvostus) 1.1.2018 käyttöönotetun muutoksen myötä kaikki osakeperusteiset maksut luokitellaan omana pääomana maksettaviin kannustinjärjestelmiin. Lisätietoja löytyy liitteestä 1 (Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet). Omana pääomana maksettavien osakekannustimien nettosumma verojen jälkeen arvostetaan osakkeiden myöntämispäivän perusteella käypään arvoon, jossa on otettu huomioon odotettujen osinkojen nykyarvo. Omana pääomana maksettavien osakekannustimien myöntämispäivänä määritetty käypä arvo kirjataan kuluksi tasasuuruisina erinä syntymisajanjaksolla perustuen arvioon lopulta suoritettavien osakkeiden määrästä, jolloin oma pääoma kasvaa vastaavasti.
Vuonna 2017, ennen edellä mainittua muutosta, osakekannustimien vastikkeena saadun työsuorituksen käypä arvo kirjattiin suoritusmenetelmää vastaavalla tavalla. Konserni pidätti työntekijän palkkiosta summan, joka vastasi työntekijälle tapahtumasta syntynyttä verovelvollisuutta, vähentämällä työntekijälle annettujen osakkeiden lukumäärää. Tämä veroihin liittyvä määrä kirjattiin käteisvaroin suoritetuksi osakeperusteiseksi palkkioksi. Työntekijöiden lunastamien osakkeiden määrä kirjattiin omana pääomana maksettavana tapahtumana. Myös odotettuun maksettavaan veroon liittyvä käteisvaroina maksettava velka arvostettiin jokaisena tilinpäätöspäivänä uudelleen käypään arvoonsa käyttämällä arvioita niiden osakekannustimien määrästä, joiden odotettiin tulevan lunastettaviksi. Viimeisimmät käyvät arvot laskettiin käyttämällä Stora Enson R-osakkeen vuoden päätöskurssia, jossa oli otettu huomioon odotettujen osinkojen nykyarvo, jolloin kaikki muutokset kirjattiin tuloslaskelmaan.
Johdon palkat sovitaan tapauskohtaisesti. Stora Enson palkitsemisjärjestelmissä otetaan huomioon sekä tulosyksikön että yksilön suoritus, kehitys ja tulos. Tämä suorituspohjainen palkitsemisjärjestelmä perustuu yhtiön tulokseen ja liiketoiminnan avaintavoitteiden saavuttamiseen.
Konsernin johdon sekä divisioonien ja tulosyksiköiden johdon lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmissä palkkiot ovat enimmillään 8-75 % perusvuosipalkasta. Henkilöstön kannustinjärjestelmässä palkkiot ovat enimmillään 7 % perusvuosipalkasta. Kaikki kannustinpalkkiot ovat harkinnanvaraisia. Konsernin tulokseen perustuvat palkitsemisjärjestelmät koskevat paikallisen käytännön ja lainsäädännön salliessa suurinta osaa kaikista työntekijöistä. Vuosina 2017 ja 2018 kannustinpalkkioiden laskentaperusteina käytettiin sekä taloudellisia tavoitteita että henkilökohtaisesti määritettyjä tavoitteita. Lyhyen aikavälin kannustinohjelmissa taloudellista menestystä mitataan seuraavilla mittareilla: Operatiivinen EBITDA ja operatiivisen käyttöpääoman suhde liikevaihtoon.
Vuodesta 2005 johdolle on käynnistetty uusia osakeperusteisia ohjelmia joka vuosi. Vuoden 2015 ohjelmalla, joka lunastettiin vuonna 2018, sekä jäljellä olevilla ohjelmilla, mukaan lukien vuonna 2018 käynnistetyllä ohjelmalla, on kolmen vuoden tulostavoite, ja erät lunastetaan kerralla kolmen vuoden jälkeen.
Kolme neljäsosaa (75 %) vuosien 2015-2017 ohjelmissa ansaittavista osakkeista on tulosperusteisia ja ansaitaan hallituksen palkitsemisvaliokunnan ehdottamien ja hallituksen hyväksymien tuloskriteerien perusteella. Taloudellisen menestyksen mittari on konsernin kolmen vuoden Taloudellinen lisäarvo (EVA). Yksi neljäsosa (25 %) ohjelmissa ansaittavista optioista on rajoitettuja ja henkilö on niihin oikeutettu, mikäli työsuhde on voimassa oikeuden lunastuspäivänä.
Tänä vuonna vuoden 2018 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää muutettiin johtoryhmän jäsenten osalta niin, että kaikki (100 %) ansaituista osakkeista myönnettiin tulosperusteisina. Taloudelliset menestyksen mittarit vuoden 2018 tulokseen perustuvassa osakeperusteisessa ohjelmassa ovat konsernin kolmen vuoden Taloudellinen lisäarvo (EVA) ja osakekohtainen tulos. Muille kuin johtoryhmän jäsenille myönnettiin kolme neljäsosaa (75 %) ansaituista osakkeista tulosperusteisina ja yksi kolmasosa (25 %) rajoitettuina osakkeina, kuten aiempinakin vuosina.
Rajoitettuihin ja tulosperusteisiin optio-ohjelmiin sisältyvien osakkeiden arvioitu lukumäärä vuoden lopussa on esitetty seuraavassa taulukossa. Siirrettyjen osakkeiden toteutunut kokonaismäärä tulee olemaan kuitenkin alla esitettyä vähemmän, sillä työntekijöiden verovelvollisuutta vastaava osuus osakkeista tullaan pidättämään tuloverotusta varten.
Rajoitettuihin ja tulosperusteisiin osakeohjelmiin sisältyvien osakkeiden arvioitu lukumäärä vuoden lopussa
| Osakkeita | 2019 | 2020 | 2021 | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Vuoden 2016 ohjelma | 967 733 | 967 733 | ||
| Vuoden 2017 ohjelma | 1 091 559 | 1 091 559 | ||
| Vuoden 2018 ohjelma | 856 377 | 856 377 | ||
| Yhteensä | 967 733 | 1 091 559 | 856 377 | 2 915 669 |
Stora Enson osakeperusteisten ohjelmien kulut kirjataan niiden syntymisajanjaksolle, joka on ajanjakso niiden myöntämisestä lunastusoikeuteen. Osakepohjaisten ohjelmien kokonaisvaikutuksista kirjattiin 7 (10) milj. euron kulu tuloslaskelmaan. Kirjattu kulu liittyy kokonaan rajoitettuihin ja tulosperusteisiin osakeohjelmiin. Vuoden 2018 lopussa osakeohjelmien suojausinstrumentteja (Total Return Swaps) ei ollut käytössä.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja että velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Ympäristön ennalleen palauttamiseen liittyvät ympäristövaraukset tehdään projektin alkaessa ja varauksena aktivoidut kustannukset poistetaan omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Varaukset diskontataan nettonykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutukset ovat olennaisia.
Aikaisemman liiketoiminnan vaikutusten korjaamisesta syntyneet kustannukset, jotka eivät lisää nykyisiä tai tulevia tuottoja, kirjataan kuluksi. Ympäristölakien ja -säädösten nykytulkinnan perusteella ympäristövastuut kirjataan, mikäli on todennäköistä, että on syntynyt vastuu ja sen määrä voidaan luotettavasti arvioida.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan jaksolla, jona konserni sitoutuu suunnitelmaan juridisesti tai tosiasiallisesti. Varaukseen kirjataan ne kustannukset, jotka sisältyvät lopettamissuunnitelmaan, aiheutuvat jatkuvasta sopimusvelvoitteesta ja joista ei ole jatkuvaa taloudellista hyötyä tai jotka liittyvät velvoitteen purkamisesta aiheutuvaan sanktioon.
Muut oikeudellisiin tai tosiasiallisiin velvoitteisiin liittyvät pakolliset varaukset kirjataan takuina asiakkaille, kanteina, vaateina tai vastaavina.
| Ympäristö | Uudelleen | Muut pakolliset |
Varaukset | |
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | varaukset | järjestelyvaraukset | varaukset | yhteensä |
| Tasearvo 1.1.2017 | 100 | 24 | 10 | 134 |
| Muuntoerot | -2 | -3 | 0 | -5 |
| Yritysmyynnit | ||||
| Kirjattu tuloslaskelmaan | ||||
| Uudet varaukset | 8 | 17 | 0 | 25 |
| Varausten lisäys | 14 | 1 | 3 | 18 |
| Varausten peruutus | -1 | -2 | 0 | -3 |
| Maksut | -11 | -20 | -4 | -35 |
| Tasearvo 31.12.2017 | 108 | 17 | 9 | 134 |
| Muuntoerot | -3 | 0 | -1 | -3 |
| Kirjattu tuloslaskelmaan | ||||
| Uudet varaukset | 3 | 2 | 1 | 6 |
| Varausten lisäys | 1 | 0 | 3 | 4 |
| Varausten peruutus | -3 | -1 | -1 | -5 |
| Maksut | -7 | -10 | -2 | -19 |
| Tasearvo 31.12.2018 | 99 | 8 | 10 | 117 |
| Jako lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin | ||||
| Lyhytaikaiset velat: erääntyvät 12 kuukauden kuluessa |
7 | 5 | 4 | 16 |
| Pitkäaikaiset velat: erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua |
92 | 3 | 6 | 101 |
| Yhteensä 31.12.2018 | 99 | 8 | 10 | 117 |
Ympäristövaraukset olivat 99 milj. euroa 31.12.2018 eli 9 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 lopussa. Tämä johtui pääasiassa Stora Enso Pulp AB:n maksuista ja kaatopaikkaa koskevan varauksen peruutuksesta.
Keskeisimmät varaukset olivat seuraavat:
Hylten tehtaalla on Hylten kunnan kanssa sopimus kunnostuksesta ja vesivuotojen käsittelystä. Tämän johdosta kirjattu varaus on suuruudeltaan 6 (7) milj. euroa.
Stora Enso Pulp AB on poistanut elohopeaa Skutskärin satamasta jo usean vuoden ajan yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa. Lisäksi yhtiöllä on velvollisuus puhdistaa tehtaan aiemmin käyttämä vanha kaatopaikka tarkistettujen ympäristösäädösten mukaiseksi. Stora Enso Pulp AB:n ympäristövaraukset olivat tilikauden lopussa 4 (6) milj. euroa.
Stora Ensossa on tehty viime vuosina merkittäviä uudelleenjärjestelyjä yritysten myynneistä tehtaiden sulkemisiin ja hallinnollisten kustannusten säästöohjelmiin liittyen. Divisioonien uudet uudelleenjärjestelyvaraukset ovat suuruudeltaan: Consumer Board 1 milj. euroa ja Muut-segmentti 1 milj. euroa.
Uudelleenjärjestelyvarauksista taseeseen kirjatut velvoitteet olivat vuoden 2018 lopussa 8 (17) milj. euroa. Ne kattoivat sekä toimintojen lopettamisesta ja purkamis- ja raivaustöistä aiheutuvat kustannukset että irtisanomiskustannukset.
Kirjattuihin uudelleenjärjestelyvarauksiin liittyvät maksut vuoden aikana olivat yhteensä 10 (20) milj. euroa.
Stora Enso tiedotti helmikuussa 2017 suunnitelmasta, jonka mukaan se aikoo sulkea lopullisesti Kvarnsvedenin tehtaan paperikone 8:n, jonka vuosikapasiteetti on 100 000 tonnia päällystämätöntä aikakauslehtipaperia. Syynä on aikakauslehtipaperin kysynnän rakenteellinen heikkeneminen koko Euroopassa. Varausta kirjattiin 11 milj. euroa.
Muut pakolliset varaukset olivat 10 milj. euroa 31.12.2018 eli 1 milj. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.
| 31.12. | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Varaukset työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista | 401 | 377 |
| Muut varaukset | 101 | 111 |
| Osakeperusteiset maksut | 2 | 11 |
| Muut velat | 32 | 41 |
| Yhteensä | 536 | 540 |
| 31.12. | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | |
| Ostovelat | 1 382 | 1 337 | |
| Palkka- ja henkilöstökulujen jaksotukset | 245 | 240 | |
| Siirtovelat | 217 | 200 | |
| Varausten lyhytaikainen osuus | 16 | 23 | |
| Saadut ennakot | 22 | 19 | |
| Muut velat | 94 | 92 | |
| Yhteensä | 1 976 | 1 911 |
Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernin tulee hallita hallituksen hyväksymien toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on kustannustehokas konserniyritysten varainhankinta ja rahoitusriskien tehokas hallinta. Stora Enson rahoitusriskipolitiikkaa sovelletaan kaikkiin Stora Ensossa tapahtuviin rahoitustransaktioihin. Kyseinen politiikka ja siihen tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävät muutokset astuvat voimaan, kun konsernin hallitus on ne hyväksynyt. Kaikkien rahoitusinstrumenttien käyttöä koskevien toimintaohjeiden on oltava yhdenmukaisia kyseisen rahoitusriskipolitiikan kanssa. Konsernin yhteisiin toimintoihin kuuluvat yhtiöt toimivat omien rahoitusriskipolitiikkojensa mukaisesti. Kyseiset politiikat eivät välttämättä ole täysin yhteneväisiä konsernin oman politiikan kanssa.
Merkittävimmät rahoitusmarkkinariskit esitellään tarkemmin alla, konsernin pääasiallisten rahoitusriskien ollessa korkoriski, valuuttariski, varainhankintariski ja hyödykkeiden, etenkin kuidun, sellun ja energian, hintariski.
Konserni altistuu korkoriskille, mikä tarkoittaa, että korkotason vaihtelut vaikuttavat konsernin korkokuluihin. Stora Enso altistuu korkoriskille lainojen ja rahoitusinstrumenttien kautta, mutta myös leasing- ja muiden kaupallisten sopimusten kautta. Konsernin tavoitteena on pitää korkokulut vakaina. Konsernin yhteenlasketun duraation ei pitäisi ylittää lainojen keskimääräistä maturiteettia tavoitteena kuitenkin ollen pidempi duraatio. Yhtiön hallitus hyväksyy keskimääräistä maturiteettia pidemmän duraation.
Konsernin vaihtuvakorkoinen nettovelkapositio sisältäen koronvaihtosopimusten vaihtuvakorkoisen osan, mutta poislukien rahavarat, on yhteensä noin 0,6 (0,7) mrd. euroa. Konsernin korollisten nettovelkojen, mukaan lukien kaikki korkojohdannaiset mutta pois lukien rahavarat, koron keskimääräinen uudelleenmääräytymiskausi oli noin 4,9 (4,2) vuotta.
31.12.2018 vallinneen tilanteen mukaisesti yhden prosenttiyksikön paralleeli muutos korkotasossa aiheuttaisi 4 (5) milj. euron vaikutuksen vuotuisissa nettokorkokuluissa olettaen, että lainojen duraatio ja konsernin rahoitusrakenne pysyvät ennallaan vuoden aikana. Kyseinen simulaatio laskee yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutuksen kaikkien vaihtuvakorkoisten instrumenttien seuraavasta koron uudelleenasettamispäivästä alkaen vuoden loppuun asti. Lisäksi kaikkien vuoden aikana erääntyvien lyhytaikaisten lainojen eräpäivää oletetaan pidennettävän vuoden loppuun asti soveltaen uutta korkeampaa korkoa.
Yhden prosenttiyksikön paralleeli muutos korkotasossa aiheuttaisi myös 20 (13) milj. käyvän arvostuksen voiton tai tappion ennen veroja rahavirran suojauksen alla olevista koron- ja valuutanvaihtosopimuksista, joiden arvonmuutos kirjataan laajan tuloksen erien kautta rahavirran suojausrahastoon. Liitteessä 27 (Johdannaiset) on yhteenveto liikkeeseen laskettujen korkojohdannaissopimusten nimellisarvoista ja käyvistä arvoista.
Konsernin toimii maailmanlaajuisesti ja altistuu siten valuuttariskille, joka aiheutuu sen raportointivaluuttaa euroa vastaan tapahtuvista valuuttakurssimuutoksista. Merkittävin valuutan transaktioriski on valuuttakurssien muutoksista aiheutuvat vaikutukset konsernin tuloslaskelmaan eli valuuttakurssien vaikutus konsernin odotettuihin tuleviin rahavirtoihin. Konsernin toimintaohjeena on normaalisti suojata 45-55 % tärkeimpien valuuttojen valuuttamääräisistä ennustetuista rahavirroista 12 kuukaudeksi eteenpäin johdannaisinstrumenttien, kuten valuuttatermiinien ja valuuttaoptioiden, avulla. Konserni voi myös suojata 12-36 kuukauden pituisia ajanjaksoja sekä muuttaa edellä mainittua suojausastetta seuraavaksi 12 kuukaudeksi eteenpäin konsernin johdon harkintaan perustuen.
Transaktioriskit johtuvat Stora Ensolla erityisesti tuotantolaitosten maantieteellisestä sijainnista sekä euroalueen ulkopuolelle suuntautuvista raaka-ainehankinnoista ja myynnistä. Tärkeimmät riskivaluutat näissä tapauksissa ovat Ruotsin kruunu, Yhdysvaltain dollari ja Iso-Britannian punta.
Seuraavassa taulukossa esitetään arvioitu nettomääräinen operatiivinen ulkomaanvaluuttariski pääasiallisille valuutoille seuraavalle 12 kuukaudelle sekä niihin liittyvät valuuttakurssisuojaukset vuoden lopun valuuttakursseja käyttäen. Vuoden lopun tilanteen mukaisiin myyntisaamisiin ja ostovelkoihin (netto) sisältyy valuuttariskiä, joka on IFRS 7-standardin vaatimusten mukaisesti seurausta ulkoisista sekä konserniyritysten välisistä sisäisistä transaktioista. Käytännössä pääosin vain ulkoisiin transaktioihin liittyvät riskit on kuitenkin suojattu valuuttasuojauksin. Taulukossa esiintyvä positiivinen riskiluku kuvaa arvioitua valuuttamääräistä sisääntulevaa rahavirtaa tai saamista.
| 31.12.2018 | 31.12.2017 | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | SEK | USD | GBP | BRL | CZK | CNY | SEK | USD | GBP | BRL | CZK | CNY |
| Arvioitu vuosittainen liiketoiminnan nettorahavirta |
-990 | 1840 | 380 | 0 | -190 | 0 | -960 | 1260 | 360 | 0 | -180 | 0 |
| Rahavirran suojaukset seuraavalle 12 kuukaudelle1 |
630 | -930 | -190 | 0 | 90 | 0 | 510 | -630 | -180 | 0 | 60 | 0 |
| Arvioitu vuosittainen liiketoiminnan nettorahavirta suojausten jälkeen |
-360 | 910 | 190 | 0 | -100 | 0 | -450 | 630 | 180 | 0 | -120 | 0 |
| Suojausprosentti 31.12. seuraavalle 12 kuukaudelle |
64 % | 51 % | 50 % | 0 | 47 % | 0 | 53 % | 50 % | 50 % | 0 | 33 % | 0 |
| Painotettu keskimääräinen suojauskurssi2 |
10,26 | 1,22 | 0,91 | 0,00 | 25,92 | 0,00 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Muuntoriski tuloslaskelmassa 3 |
-160 | -180 | 10 | -120 | 30 | -110 | -150 | -190 | 10 | -120 | 0 | -90 |
| Myyntisaamiset ja ostovelat, nettoriski |
40 | 250 | 33 | -24 | -24 | -13 | 56 | 175 | 27 | -17 | -28 | -8 |
| Valuutta suojaukset |
93 | -209 | -60 | 0 | 0 | 0 | 50 | -138 | -33 | 0 | 0 | 0 |
| Taseriski, suojausten jälkeen |
133 | 41 | -27 | -24 | -24 | -13 | 106 | 37 | -6 | -17 | -28 | -8 |
| Arvioitu vuosittainen operatiivinen riski, suojausten jälkeen |
-387 | 771 | 173 | -144 | -94 | -123 | -494 | 477 | 184 | -137 | -148 | -98 |
1Ruotsin kruunussa (SEK) konsernilla on myös kassavirtaa suojaavia johdannaisia kuukausille 13-18 (19% arvioidusta nettokassavirrasta on suojattu kyseisille kuukausille).
2Painotettu keskimääräinen valuuttakurssi lasketaan optioiden osalta korkoputken ostetun option ja termiinisopimuksen forward-kurssin perusteella, ja näin ollen se edustaa painotettua keskimääräistä kurssisuojausta, joka perustuu konsernin näkökulmasta epäsuotuisampaan suojaustulokseen.
3 Sisältää suojaamattomat myynnit, kulut ja poistot, jotka on laskutettu tai kirjattu kuluksi euroalueen ulkopuolella sijaitsevien konserniyhtiöiden kotimaan valuutassa vuoden lopun päätöskursseja käyttäen.
Seuraavassa taulukossa esitetään arvio siitä, mikä vaikutus euron 5 %:n vahvistumisella suhteessa Ruotsin kruunuun, Yhdysvaltain dollariin, Ison-Britannian puntaan, T ekin korunaan ja Kiinan renminbiin sekä 10 %:n vahvistumisella suhteessa Brasilian realiin olisi vuotuiseen
liiketulokseen vuoden päätöskursseilla laskettuna. Vastaavalla heikentymisellä olisi likimäärin samansuuruinen vastakkainen vaikutus. Taulukossa esiintyvä negatiivinen määrä kuvastaa potentiaalista tuloslaskelmaan tai omaan pääomaan kirjattavaa nettotappiota. Toteutunut valuuttatulos voi käytännössä erota alla esitetystä herkkyysanalyysista, sillä niiden tytäryhtiöiden tuloslaskelmat, joiden toimintavaluutta ei ole euro, muunnetaan konsernin tilinpäätösvaluuttaan tilikauden keskikurssia käyttäen, kun taas näiden yritysten taseet, mukaan lukien valuuttasuojaukset sekä myyntisaamiset ja ostovelat, muunnetaan raportointivaluuttaan tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen.
Herkkyysanalyysissa otetaan huomioon valuuttojen suojaukset ja siinä oletetaan, että yksittäisen valuuttakurssin muutoksen lisäksi ei tapahdu muita muutoksia alla olevassa riskissä. Valuuttakurssivaikutukset perustuvat arvioituihin operatiivisiin ulkomaanvaluuttavirtoihin seuraavalle 12 kuukaudelle, vuoden lopun suojaustasoihin sekä oletukseen, että valuuttamääräisten rahavirtojen suojaustasot, tuloslaskelmassa esitetty muuntoriski ja muut mahdolliset muuttujat pysyvät muuttumattomina seuraavan 12 kuukauden aikana. Suojausinstrumentteina käytetään valuuttatermiinisopimuksia ja valuuttaoptioita. Laskelmassa ei ole otettu huomioon epäsuoria valuuttakurssivaikutuksia tuotteiden hintoihin tai tuotevirtoihin, esimerkiksi tuotteen muuttumista halvemmaksi valmistaa muualla.
| 31.12.2018 | 31.12.2017 | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | SEK | USD | GBP | BRL | CZK | CNY | SEK | USD | GBP | BRL | CZK | CNY |
| Valuuttakurssin muutos suhteessa euroon |
-5% | -5% | -5% | -10% | -5% | -5% | -5% | -5% | -5% | -10% | -5% | -5% |
| Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketoiminnan nettorahavirtaan ja muuntoriskiin |
58 | -83 | -20 | 12 | 8 | 6 | 56 | -54 | -19 | 12 | 9 | 5 |
| Vaikutus suojausrahastoon ennen veroja tilinpäätöspäivänä1 |
-32 | 47 | 10 | 0 | -5 | 0 | -26 | 32 | 9 | 0 | -3 | 0 |
| Vaikutus liiketulokseen tilinpäätöspäivänä2 |
-7 | -2 | 1 | 2 | 1 | 1 | -5 | -2 | 0 | 2 | 1 | 0 |
| Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketulokseen3 |
19 | -38 | -9 | 14 | 4 | 7 | 25 | -24 | -10 | 14 | 7 | 5 |
1Vaikutus suojausrahastoon (Muut laajan tuloksen erät) ennen veroja tilinpäätöspäivänä liittyy käyvän arvon muutoksiin johdannaissopimuksista, joiden katsotaan soveltuvan erittäin todennäköisten ennustettujen rahavirtojen kassavirtasuojauksiksi. 2 Vaikutus vuotuiseen liiketulokseen tilinpäätöspäivänä esittää arvioitua ostovelkoihin ja myyntisaamisiin liittyvää valuuttavaikutusta suojausten jälkeen.
3 Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketulokseen sisältää taseriskeihin, ennakoituihin rahavirtoihin ja niiden suojauksiin sekä tuloslaskelmassa esitettyihin muuntoriskeihin liittyvät vaikutukset.
Seuraavassa taulukossa esitetään rahoitusvaluuttariski pääasiallisille valuutoille sekä niihin liittyvät suojaukset 31.12. Nettovelka sisältää lainat ja niihin liittyvät korkojohdannaiset netotettuna lainasaamisilla ja rahavaroilla. Valuuttajohdannaiset suojaavat pääosin rahoitusriskejä taseessa ja joskus ennakoituja rahavirtoja, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Nämä ennakoidut rahavirrat eivät ole mukana seuraavassa taulukossa. Taulukossa esiintyvä negatiivinen riskimäärä kuvaa arvioitua valuuttamääräistä nettovelkaa.
Lisäksi taulukossa esitetään arvio siitä, mikä vaikutus euron 5 %:n vahvistumisella suhteessa Ruotsin kruunuun, Yhdysvaltain dollariin, Kiinan renminbiin ja Puolan zlotyyn sekä 10 %:n vahvistumisella suhteessa Brasilian realiin olisi tuloslaskelmaan vuoden päätöskursseilla laskettuna. Vastaavalla heikentymisellä olisi likimäärin samansuuruinen vastakkainen vaikutus. Taulukossa esiintyvä negatiivinen määrä kuvastaa potentiaalista tuloslaskelmaan kirjattavaa
nettotappiota. Vastaavasti positiivinen määrä kuvastaa mahdollista nettovoittoa. Toteutunut valuuttatulos voi käytännössä erota alla esitetystä herkkyysanalyysista, sillä riskimäärät voivat muuttua vuoden aikana.
| 31.12.2018 | 31.12.2017 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | SEK | USD | CNY | PLN | SEK | USD | CNY | PLN |
| Nettovelka ilman suojauksia | 130 | -213 | 602 | 112 | 420 | -347 | 472 | 161 |
| Valuuttasuojaukset | -187 | -47 | -283 | -4 | -530 | -28 | -86 | 0 |
| Nettorahoitusriski | -57 | -260 | 319 | 108 | -110 | -375 | 386 | 161 |
| Valuuttakurssin muutos suhteessa euroon | -5% | -5% | -5% | -5% | -5% | -5% | -5% | -5% |
| Vaikutus tuloslaskelmaan | 3 | 13 | -16 | -5 | 6 | 19 | -19 | -8 |
Muuntoriski aiheutuu valuuttakurssien vaihtelun vaikutuksesta Stora Enson valuuttamääräisten varojen ja velkojen nettoarvoon. Muuntoriskiä pienennetään rahoittamalla omaisuuseriä samassa valuutassa kuin omaisuuserä, mikäli taloudellisesti mahdollista. Konserni voi myös solmia valuuttatermiinisopimuksia, valuuttaoptioita ja ottaa muita kuin euromääräisiä lainoja suojatakseen nettomääräisiä sijoituksiaan ulkomaisissa yksiköissä.
Ulkomaisten tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten taseet sekä IFRS 9:n mukaiset muut kuin euromääräiset oman pääoman ehtoiset instrumentit muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Konsernin pääomaan voi siis kohdistua valuuttakurssivaihteluiden aiheuttamia riskejä. Tästä tuloksena olevat muuntoerot sekä muut muutokset, kuten tuloslaskelman muuntamisesta aiheutuva muuntoero, kirjataan suoraan omaan pääomaan. Nämä kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan, kun ulkomainen yhtiö myydään kokonaan tai osittain. Seuraavassa taulukossa on esitetty oman pääoman alttius muuntoriskille ennen suojauksia ja suojausten jälkeen.
| 31.12. | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Euroalue | USD alue2 |
Ruotsi | Kiina | Puola | Brasilia | Muut | Yhteensä |
| Muuntoriskille altis oma pääoma | 2 246 | 1 345 | 1 913 | 269 | 360 | 314 | 267 | 6 714 |
| EUR/USD-suojaukset1 | 306 | -306 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Muuntoriskialttius suojausten jälkeen | 2 552 | 1 039 | 1 913 | 269 | 360 | 314 | 267 | 6 714 |
1 USD-määräiset ulkomaisten tytäryhtiöiden nettosijoitusten suojauksiksi luokitellut joukkovelkakirjat. 2 Sisältää Uruguayssa sijaitsevan yhteisen toiminnon Montes del Platan, jonka toimintavaluutta on Yhdysvaltain dollari.
| 31,12 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Euroalue | USD alue2 |
Ruotsi | Kiina | Puola | Brasilia | Muut | Yhteensä |
| Muuntoriskille altis oma pääoma | 2 011 | 1 242 | 1 372 | 400 | 306 | 391 | 286 | 6 008 |
| EUR/USD-suojaukset1 | 292 | -292 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Muuntoriskialttius suojausten jälkeen | 2 303 | 950 | 1 372 | 400 | 306 | 391 | 286 | 6 008 |
1 USD-määräiset ulkomaisten tytäryhtiöiden nettosijoitusten suojauksiksi luokitellut joukkovelkakirjat. 2
Sisältää Uruguayssa sijaitsevan yhteisen toiminnon Montes del Platan, jonka toimintavaluutta on Yhdysvaltain dollari.
Seuraavassa taulukossa esitetään, miten euron vahvistuminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin, Ruotsin kruunuun, Kiinan renminbiin, Puolan zlotyyn ja Brasilian realiin vaikuttaa konsernin omaan pääomaan vuoden lopussa. Vastaavalla heikentymisellä olisi likimäärin samansuuruinen vastakkainen vaikutus. Laskelma sisältää valuuttasuojausten vaikutukset nettosijoituksiin ulkomaisissa yksiköissä, ja siinä oletetaan, että tilikauden loppuun mennessä ei tapahdu muita muutoksia kuin yksittäinen valuuttakurssimuutos. Laskelmassa huomioidaan ulkomaan valuuttamääräinen oma pääoma ja suojaustasot vuoden lopussa. Suojausinstrumentteina voidaan käyttää valuuttatermiinisopimuksia, valuuttaoptioita sekä valuuttalainoja. Yksityiskohtaiset tiedot kertyneiden muuntoerojen muutoksista ja suojausvaikutuksista on esitetty liitteessä 28 (Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus).
| 31.12.2018 | 31.12.2017 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Ennen suojausta |
Suojaukset | Nettovaikutus | Ennen suojausta |
Suojaukset | Nettovaikutus | |||
| 5 %:lla suhteessa SEK:iin |
-96 | 0 | -96 | -69 | 0 | -69 | |||
| 5 %:lla suhteessa USD:hen |
-67 | 15 | -52 | -62 | 15 | -47 | |||
| 5 %:lla suhteessa CNY:hyn |
-13 | 0 | -13 | -20 | 0 | -20 | |||
| 5 %:lla suhteessa PLN:ään |
-18 | 0 | -18 | -15 | 0 | -15 | |||
| 10 %:lla suhteessa BRL:ään |
-31 | 0 | -31 | -39 | 0 | -39 | |||
| Kokonaisvaikutus | -225 | 15 | -210 | -205 | 15 | -190 |
Rahoitusriskillä tarkoitetaan rahoituksen saatavuuteen liittyvää riskiä tietyllä hetkellä. Stora Enson rahoitustoiminnan käytäntöihin kuuluu, että nostettujen lainojen ja lyhytaikaisia lainoja kattavien käyttämättömien luottolimiittien keskimääräisen maturiteetin tulee olla vähintään neljä vuotta. Lisäksi konsernilla tulee olla nostamattomia luottolimiittejä kattamaan suunnitellut rahoitustarpeet, pitkäaikaisten lainojen vuoden sisällä erääntyvät lyhennyserät, yritystodistuslainat ja muut lyhytaikaiset luotot. Konsernin käyttämättömät luottolimiitit olivat 31.12.2018 yhteensä 600 (600) milj. euroa. Stora Enson 13 pankin kanssa tekemä 600 milj. euron valmiusluottosopimus erääntyy tammikuussa 2023. Luottolimiitti toimii likviditeettireservinä konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin. Lisäksi Stora Ensolla on käytettävissään erilaisia pitkäaikaisia rahoituslähteitä 1 000 (950) milj. euroon saakka. Nämä liittyvät pääosin suomalaisten eläkerahastojen kautta saatavilla oleviin rahoituslähteisiin.
Uudelleenrahoitusriskiä, joka tarkoittaa mahdollisuutta, että erääntyvälle velalle ei saada uutta rahoitusta markkinoilta, pienennetään pitämällä jäljellä olevien velkojen maturiteettiprofiili
tasaisena. Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin sopimuksiin perustuvat diskonttaamattomat rahoitusvelat. Ne on ryhmitelty pääotsikoiden alle sen mukaan, mikä on niiden jäljellä oleva erääntymisaika tilinpäätöspäivänä. Sopimuksiin perustuvia rahoituskuluja arvioitaessa on käytetty termiinikorkoja.
| Milj. euroa | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024+ | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalainat | 220 | 0 | 0 | 0 | 298 | 1 005 | 1 523 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 181 | 213 | 167 | 142 | 399 | 38 | 1 140 |
| Rahoitusleasingsopimukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 |
| Muut pitkäaikaiset lainat | 0 | 4 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 |
| Pitkäaikainen velka mukaan lukien lyhytaikainen osuus |
401 | 217 | 167 | 142 | 697 | 1 044 | 2 668 |
| Vähennys käyvän arvon oikaisusta kirjanpitoarvoon |
-2 | 0 | 0 | 0 | 1 | 7 | 6 |
| Arvioidut rahoituskulut | 121 | 81 | 72 | 64 | 52 | 318 | 708 |
| Pitkäaikaisten lainojen sopimuksiin perustuvat suoritukset |
520 | 298 | 239 | 206 | 750 | 1 369 | 3 382 |
| Lyhytaikaiset lainat, kirjanpitoarvo | 566 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 566 |
| Bruttosuoritettavat johdannaisvelat | 2 411 | 71 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 482 |
| Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - maksut | -2 444 | -70 | 0 | 0 | 0 | 0 | -2 514 |
| Nettosuoritettavat johdannaisvelat | -22 | -13 | -11 | -10 | -7 | 0 | -63 |
| Ostovelat | 1 383 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 383 |
| Arvioidut rahoituskulut | 14 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 14 |
| Käytössä olevat luottolimiitit | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 |
| Suoritukset yhteensä, 31.12.2018 | 2 429 | 286 | 228 | 196 | 743 | 1 369 | 5 251 |
| Milj. euroa | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023+ | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalainat | 137 | 221 | 0 | 0 | 0 | 994 | 1 352 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 202 | 185 | 183 | 122 | 127 | 210 | 1 029 |
| Rahoitusleasingsopimukset | 28 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 29 |
| Muut pitkäaikaiset lainat | 3 | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | 6 |
| Pitkäaikainen velka mukaan lukien lyhytaikainen osuus |
370 | 409 | 183 | 122 | 127 | 1 205 | 2 416 |
| Vähennys käyvän arvon oikaisusta kirjanpitoarvoon |
3 | 7 | 4 | 3 | 3 | 8 | 28 |
| Arvioidut rahoituskulut | 98 | 82 | 63 | 58 | 51 | 310 | 662 |
| Pitkäaikaisten lainojen sopimuksiin perustuvat suoritukset |
471 | 498 | 250 | 183 | 181 | 1 523 | 3 106 |
| Lyhytaikaiset lainat, kirjanpitoarvo | 525 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 525 |
| Bruttosuoritettavat johdannaisvelat | -1 982 | -81 | -2 063 | ||||
| Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - maksut | 1 954 | 86 | 2 040 | ||||
| Nettosuoritettavat johdannaisvelat | 28 | 2 | 1 | 1 | 0 | 0 | 32 |
| Ostovelat | 1 337 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 337 |
| Arvioidut rahoituskulut | 16 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 16 |
| Käytössä olevat luottolimiitit | 4 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 |
| Suoritukset yhteensä, 31.12.2017 | 2 353 | 505 | 251 | 184 | 181 | 1 523 | 4 997 |
Vastapuoliriskillä tarkoitetaan, että Stora Enson tekemiin rahoitussopimuksiin kohdistuu vastapuolen taloudellisen tilanteen heikentymisestä aiheutuva riski.
Tätä riskiä minimoidaan
Konsernin rahoitusriskipolitiikka määrittää rajat hyväksytylle vastapuoliriskille perustuen taloudellisen sopimuksen kestoon ja vastapuolen luottoluokitukseen.
Vuoden 2018 lopussa johdannaissopimusten vastapuoliin ei liittynyt merkittävää riskikeskittymää. Korkein vastapuoliriski oli 8 milj. (5) euroa ja luottoluokitus A+ (A+) Standard & Poor'sin luokitteluun perustuen.
Asiakkaiden luottoriski tarkoittaa, että Stora Enson tekemiin sopimuksiin kohdistuu asiakkaiden taloudellisen tilanteen heikentymisestä aiheutuva riski. Konserni hyödyntää useita tapoja luottoriskin pienentämiseen käyttämällä muun muassa rembursseja, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia. Lisäksi käytetään vientitakuita, jotka kattavat sekä poliittisen että kaupallisen riskin. Vientitakuut koskevat yksittäisiä OECD-maiden ulkopuolisia asiakkaita. Konsernin johto
katsoo, ettei Stora Ensolla ole yksittäiseen asiakkaaseen, yksittäiseen vastapuoleen tai maantieteelliseen alueeseen liittyviä merkittäviä riskikeskittymiä. Myyntisaamisten ryhmittely ikäjakauman mukaan sekä niihin liittyvät arvioidut luottotappiot on esitetty liitteessä 17 (Korottomat saamiset).
| 31.12.2018 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Hyödykkeen suojattava määrä |
Suojattava nimellisarvo euroissa |
Käypä arvo | |||||
| Hiilisuojaukset | 58 500 tonnia | 5 | 0 | |||||
| Sähkösuojaukset | 2 088 000 MWh | 67 | 35 | |||||
| Öljysuojaukset | 65 700 barrelia | 15 | -2 |
Konsernin tulos on alttiina hyödykkeiden ja energian hintavaihtelulle. Energian hinnan finanssisuojaukset ovat osa konsernin energiahintariskin kokonaishallintaa, kun taas muiden hyödykkeiden hintariskejä mitataan ja suojataan, jos se on taloudellisesti mahdollista. Energian ja raaka-aineiden 10 %:n hinnannousu tai -lasku aiheuttaisi 13 (27) milj. euron muutoksen energian ja raaka-aineiden suojaussopimusten käypään arvoon. Suurin osa näistä käyvän arvon muutoksista verojen jälkeen kirjataan suoraan oman pääoman suojausrahastoon, kunnes sopimukset erääntyvät ja tulos kirjataan tuloslaskelmaan. Nämä arviot koskevat vain rahoitusinstrumenttien herkkyyttä markkinariskeille, eivät konserniin kohdistuvia raaka-aineiden ja energian hintariskejä kokonaisuudessaan, koska varsinaiset hankinnat eivät ole rahoitusinstrumentteja, jotka ovat IFRS 7 -standardin piirissä. Vuoden 2018 lopussa energia- ja hyödykesopimusten erääntymisajat vaihtelivat vuosien 2019-2024 välillä. Vuonna 2017 erääntymisajat olivat vuosien 2018-2024 välillä.
Valtaosaa konserniin kohdistuvasta energian hinnannousuriskistä hallitaan tekemällä pitkäaikaisia kiinteähintaisia fyysisiä ostosopimuksia. Stora Ensolla on myös 15,6 %:n osuus, arvoltaan 415 (308) milj. euroa, Pohjolan Voima Oy:n osakkeista. PVO on yksityisessä omistuksessa oleva energia-alan konserni. Näiden osakkeiden arvo on riippuvainen energian markkinahinnoista, ja siitä on yksityiskohtaisempia tietoja liitteessä 14 (Pääomasijoitukset).
Muiden raaka-aineiden, kuten puun, hintariskien torjumiseksi Stora Enso on merkittävä osakkeenomistaja metsä- ja puutoimitusyhtiöissä Suomessa ja Ruotsissa. Jos puukuidun hinta nousee näissä maissa, samalla nousee myös näiden - pääasiassa Bergvik Skogin Ruotsissa ja Tornatorin Suomessa - omistusten tuotto.
Stora Ensolla on tiettyjä sijoituksia pörssinoteeratuissa arvopapereissa. Näiden sijoitusten markkina-arvo vuoden lopussa oli 13 (21) milj. euroa. Näiden sijoitusten markkina-arvon muutokset kirjataan verojen jälkeen suoraan konsernin omaan pääomaan oman pääoman ehtoisten instrumenttien rahastoon. Yksityiskohtaisempi selvitys pörssinoteeratuista arvopapereista löytyy liitteestä 14 (Pääomasijoitukset).
Stora Enson velkarakenne keskittyy pääomamarkkinoihin, ja pankkien kanssa tehdään pääasiassa valmiusluottosopimuksia. Stora Enson tavoitteena pääoman hallinnassa on turvata jatkuva liiketoiminta ja siten aikaansaada tuottoja osakkeenomistajille ja hyödyttää yhtiön muita sidosryhmiä samalla ylläpitäen optimaalista pääomarakennetta pääomakustannusten pienentämiseksi. Tarvittaessa osakkeenomistajien hyväksynnällä konserni voi pääomarakenteen ylläpitämiseksi tai mukauttamiseksi muuttaa osakkeenomistajille maksettavaa osinkoa, hankkia
markkinoilta yhtiön omia osakkeita, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita tai myydä omaisuuttaan velkojen lyhentämiseksi. Konserni pyrkii maksamaan tasaista osinkoa, joka perustuu yhtiön pitkän aikavälin suorituskykyyn, ja tavoitteena on jakaa osinkoina 50 % nettotuloksesta yli syklin.
Kuten vuonna 2018 ilmoitettiin, Stora Enso asetti uudet tavoitetasot velkaantumisasteelle ja nettovelan suhteelle operatiiviseen EBITDAan. Vastaisuudessa konsernin tavoitteena on enintään 0,60:n (aiemmin enintään 0,80) velkaantumisaste samalla varmistaen, että nettovelan suhde operatiiviseen EBITDAan jää alle 2,0 (aiemmin alle 3,0), mikä on osoitus vahvasta taseesta ja taloudellisesta joustavuudesta.
| 31.12. | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Korolliset velat | 3 344 | 3 016 |
| Korolliset saamiset | 1 252 | 763 |
| Nettovelka | 2 092 | 2 253 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuva oma pääoma | 6 714 | 6 008 |
| Operatiivinen EBITDA1 | 1 878 | 1 587 |
| Velkaantumisaste | 0,31 | 0,38 |
| Nettovelka/ Operatiivinen EBITDA | 1,10 | 1,42 |
1 Operatiivisen EBITDAn määritelmä sisältyy lukuun "IFRS:n piiriin kuulumattomat tunnusluvut" hallituksen toimintakertomuksessa.
Montes del Platan yhteisessä toiminnossa ja Stora Enso (Guangxi) Packaging Company Ltd. tytäryhtiössä on velkojen ja varallisuuden suhteeseen liittyvä kovenantti, jota molemmat yhtiöt ovat raportoitujen kausien aikana noudattaneet.
Konserni luokittelee velkainstrumentteihin tehdyt sijoitukset kolmeen ryhmään, jotka ovat jaksotettu hankintameno, käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypä arvo tuloslaskelman kautta. Konsernin sijoitukset oman pääoman ehtoisiin arvopapereihin, kuten noteerattuihin ja noteeraamattomiin arvopapereihin, luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi, ellei konserni ole alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä päättänyt soveltaa IFRS 9:n mukaista peruuttamatonta valintaa luokitella sijoitukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavaksi, jolloin vain sijoitusten osinkotulo kirjataan tuloslaskelmaan.
Luokittelu tehdään IFRS 9 -standardin mukaan velkainstrumenttien liiketoimintamallin ja sopimukseen perustuvien rahavirtaominaisuuksien perusteella. Johto määrittelee sijoitusten luokittelun ostohetkellä. Sijoitukset velkainstrumentteihin, joissa liiketoimintamalli on rahoitusinstrumenttien pitäminen sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja joissa kyseiset rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta, luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon ja esitetään lyhyt- ja pitkäaikaisissa varoissa. Sijoitukset velkainstrumentteihin, joissa liiketoimintamallin tavoitteena on rahoitusinstrumenttien pitäminen sekä sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi että rahoitusinstrumenttien myymiseksi ja joissa kyseiset rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta, luokitellaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta ja esitetään lyhyt- ja pitkäaikaisissa varoissa.
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen tarkoituksena on tuottaa voittoa lyhyellä aikavälillä, ja ne arvostetaan tuloslaskelman kautta käypään arvoon ja esitetään taseessa osana lyhytaikaisia ja pitkäaikaisia varoja.
Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien johdannaisten ja noteerattujen arvopapereiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän julkisesti noteerattuihin markkinahintoihin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona ja valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot määritellään käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseja. Johdannaisinstrumenttien arvostusperiaatteita on kuvattu tarkemmin liitteessä 27 (Johdannaiset).
Arvostettaessa johdannaisia ja muita rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteina, konserni käyttää useita menetelmiä ja tekee oletuksia tilinpäätöspäivän markkinatilanteen perusteella. Pitkäaikaisiin velkoihin käytetään noteerattuja markkinahintoja tai jälleenmyyntihintoja identtisille tai vastaavanlaisille instrumenteille. Muita tekniikoita, kuten optioiden hinnoittelumalleja ja tulevien rahavirtojen arvioituja diskonttoarvoja, käytetään muiden rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämiseen. Vuoden sisällä erääntyvien rahoitussaamisten ja -velkojen nimellisarvon, mukaan lukien arvioidut vähennykset, oletetaan vastaavan käypiä arvoja. Liitetiedoissa esitetyt rahoitusvelkojen käyvät arvot arvioidaan diskonttaamalla tulevat rahavirrat sellaisella markkinakorolla, jonka konserni joutuisi maksamaan vastaavista rahoitusinstrumenteista tilinpäätöshetkellä.
Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella eli päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusinstrumentit kirjataan pois taseesta, kun oikeudet saada tai maksaa rahavirtoja rahoitusinstrumenteista ovat menneet umpeen tai ne on siirretty tai kun konserni on siirtänyt rahoitusvaran tai -velan omistukseen liittyvät merkittävimmät riskit, edut ja sitoumukset.
Lainasaamiset velkainstrumentteja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määriteltävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja jälkeenpäin jaksotettuun hankintamenoon. Epävarmojen saamisten odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaan sovelletaan IFRS 9:n mukaista yleistä lähestymistapaa, jossa odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan seuraavan 12 kuukauden aikana arvioitujen luottotappioiden perusteella, jos luottoriski ei ole merkittävästi kasvanut alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen. Luottoriskin merkittävää kasvua arvioidaan vertailemalla
toisiinsa rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä tilinpäätöspäivänä ja rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä alkuperäisen kirjauksen yhteydessä. Konserni voi käyttää riskiarvioinnin tuottamiseen esimerkiksi rahoitusmarkkinoilla havainnoitavien luottoriskinvaihtosopimusten kursseja.
Lainasaamisten korkotulot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvät lainasaamiset esitetään lyhytaikaisissa varoissa korollisina saamisina ja 12 kuukauden jälkeen erääntyvät lainasaamiset pitkäaikaisina lainasaamisina.
Konserni määrittää ja esittää rahoitusinstrumenttien käyvän arvon arvostustekniikoittain seuraavan hierarkian mukaisesti:
Liitteessä 14 (Oman pääoman ehtoiset instrumentit) on lisätietoja tason 3 noteerattujen ja noteeraamattomien arvopapereiden käyvän arvon määrittämisestä.
| Milj. euroa | Jaksotettu hankinta meno |
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat |
Käypään arvoon tulos laskelman kautta kirjattavat |
Suojaus laskennan alaiset johdan naiset |
Kirjanpito arvo yhteensä |
Käypä arvo |
Liite |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvarat | |||||||
| Noteeratut arvopaperit | - | 13 | - | - | 13 | 13 | 14 |
| Noteeraamattomat arvopaperit |
- | 415 | 8 | - | 422 | 422 | 14 |
| Pitkäaikaiset lainasaamiset |
54 | - | - | - | 54 | 54 | 25 |
| Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset |
1 092 | 44 | - | - | 1 136 | 1 136 | 17 |
| Korolliset saamiset | 1 | - | 5 | 49 | 55 | 55 | 25 |
| Rahavarat | 1 130 | - | - | - | 1 130 | 1 130 | |
| Yhteensä | 2 277 | 472 | 13 | 49 | 2 811 | 2 811 |
| Milj. euroa | Jaksotettu hankinta meno |
Käypään arvoon tulos laskelman kautta kirjattavat |
Suojaus laskennan alaiset johdan naiset |
Kirjanpito arvo yhteensä |
Käypä arvo |
Liite |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvelat | ||||||
| Korollinen pitkäaikainen velka | 2 265 | - | - | 2 265 | 2 541 | 26 |
| Korollisten velkojen lyhennyserät | 403 | - | - | 403 | 403 | 26 |
| Korolliset velat | 604 | 7 | 63 | 675 | 675 | 26 |
| Ostovelat ja muut korottomat velat | 1 627 | 21 | - | 1 648 | 1 648 | 23 |
| Käytössä olevat luottolimiitit | 1 | - | - | 1 | 1 | |
| Yhteensä | 4 901 | 28 | 63 | 4 992 | 5 268 |
| Milj. euroa | Lainat ja saamiset |
Käypään arvoon tuloslaskelman kautta |
Suojaavat johdannaiset |
Myytävissä olevat sijoitukset |
Kirjanpito arvot |
Käypä arvo |
Liite |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvarat | |||||||
| Myytävissä olevat sijoitukset |
- | - | - | 339 | 339 | 339 | 14 |
| Pitkäaikaiset lainasaamiset |
55 | - | - | - | 55 | 55 | 25 |
| Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset |
965 | - | - | - | 965 | 965 | 17 |
| Korolliset saamiset | 15 | 16 | 49 | - | 80 | 80 | 25 |
| Rahavarat | 607 | - | - | - | 607 | 607 | |
| Yhteensä | 1 642 | 16 | 49 | 339 | 2 046 | 2 046 |
| Milj. euroa | Käypään arvoon tulos laskelman kautta |
Suojaavat johdannaiset |
Rahoitus velat jaksotettuu n hankinta menoon |
Kirjanpito arvot |
Käypä arvo |
Liite |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvelat | ||||||
| Korollinen pitkäaikainen velka | - | - | 2 046 | 2 046 | 2 357 | 26 |
| Korollisten velkojen lyhennyserät | - | - | 370 | 370 | 370 | 26 |
| Korolliset velat | 4 | 32 | 560 | 596 | 596 | 26 |
| Ostovelat ja muut korottomat velat | 20 | - | 1 576 | 1 596 | 1 596 | 23 |
| Käytössä olevat luottolimiitit | - | - | 4 | 4 | 4 | |
| Yhteensä | 24 | 32 | 4 556 | 4 612 | 4 923 |
Edellisissä taulukoissa lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja velkojen (kuten myyntisaamisten ja ostovelkojen) käyvät arvot on arvioitu yhtä suuriksi kuin kirjanpitoarvot johtuen niiden lyhyestä erääntymisajasta ja rajallisesta luottoriskistä. Pitkäaikaisten velkojen käypä arvo, joka on luokiteltu tasolle 2 käyvän arvon hierarkiassa, perustuu diskontattuun rahavirta-analyysiin, jossa määräajoin tapahtuviin noteerauksiin pohjautuvia tuottokäyriä käytetään mallissa diskonttotekijänä.
Stora Enso osti vuonna 2014 yhdysvaltalaisen yhtiön Virdian koko osakekannan (100 %). Hankintaan sisältyi tiettyjen teknisten ja kaupallisten välitavoitteiden saavuttamiseen perustuvia ehdollisia lisämaksuja. Arvioitujen lisämaksujen nykyarvo, joka on luokiteltu tasolle 3 käyvän arvon hierarkiassa, perustuu tiettyihin todennäköisyyskriteereihin ja diskontattuun rahavirta-analyysiin. Vuoden lopussa käypä arvo oli 21 (20) milj. euroa, ja se on esitetty edellä olevassa taulukossa ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen ryhmässä.
| 31.12. | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä | |
| Noteeratut arvopaperit | |||||
| Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat noteeratut arvopaperit |
13 - |
- | 13 | ||
| Noteeraamattomat arvopaperit | |||||
| Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat noteeraamattomat arvopaperit |
- | - | 415 | 415 | |
| Tuloslaskelman kautta kirjattavat noteeraamattomat arvopaperit | - | - | 8 | 8 | |
| Myyntisaamiset ja muut operatiiviset varat | |||||
| Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat operatiiviset saamiset |
- | 44 - |
44 | ||
| Johdannaisvarat | |||||
| Suojauslaskennan alaiset johdannaiset | - | 49 - |
49 | ||
| Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavat johdannaiset | - | 5 - |
5 | ||
| Rahoitusvarat yhteensä | 13 | 98 | 422 | 533 | |
| Ostovelat ja muut korottomat velat | |||||
| Tuloslaskelman kautta kirjattavat korottomat velat | - | - | 21 | 21 | |
| Johdannaisvelat | |||||
| Suojauslaskennan alaiset johdannaiset | - | 63 - |
63 | ||
| Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavat johdannaiset | - | 7 - |
7 | ||
| Rahoitusvelat yhteensä | - | 70 | 21 | 91 |
| 31.12. | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä | |
| Johdannaisvarat | |||||
| Suojaavat johdannaiset | - | 49 | - | 49 | |
| Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavat johdannaiset | - | 16 | - | 16 | |
| Myytävissä olevat sijoitukset | |||||
| Noteeratut arvopaperit | 21 | - | - | 21 | |
| Noteeraamattomat osakkeet | - | - | 318 | 318 | |
| Myyntisaamiset ja muut operatiiviset varat | |||||
| Tuloslaskelman kautta kirjattavat operatiiviset saamiset | - | - | - | - | |
| Rahoitusvarat yhteensä | 21 | 65 | 318 | 404 | |
| Johdannaisvelat | |||||
| Suojaavat johdannaiset | - | 32 | - | 32 | |
| Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavat johdannaiset | - | 4 | - | 4 | |
| Ostovelat ja muut korottomat velat | |||||
| Tuloslaskelman kautta kirjattavat korottomat velat | - | - | 20 | 20 | |
| Rahoitusvelat yhteensä | - | 36 | 20 | 56 |
| 31.12. | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Johdannaiset | 54 | 65 |
| Lainat osakkuus- ja yhteisyrityksille | 2 | 3 |
| Muut lainasaamiset | 53 | 67 |
| Yhteensä | 110 | 135 |
| Lyhytaikaiset varat: erääntyvät 12 kuukauden kuluessa | 55 | 80 |
| Pitkäaikaiset varat: erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua | 54 | 55 |
| Yhteensä | 110 | 135 |
Taseessa 31.12.2018 olevien lainasaamisten vuosikorko vaihteli ja oli 0 %–4 % (0 %–8 %). Korollisiin saamisiin ei vuoden 2018 lopussa sisältynyt jaksotettua korkoa. Konsernin arvion mukaan korollisiin saamisiin liittyvä luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjauksen jälkeen. Näin ollen niiden luottoriski katsotaan matalaksi ja epävarmat saamiset kirjataan 12 kuukauden todennäköisten luottotappioiden perusteella.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Rahoitusvarat | ||
| Avaava tase 1.1. | 318 | 253 |
| Tuloslaskelmaan kirjatut voitot/tappiot | -2 | -2 |
| Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut voitot/tappiot | 104 | 60 |
| Lisäykset | 3 | 7 |
| Myynnit | -1 | 0 |
| Tasearvo 31.12. | 422 | 318 |
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Rahoitusvelat | ||
| Avaava tase 1.1. | 20 | 23 |
| Tuloslaskelmaan kirjatut voitot/tappiot | 1 | -3 |
| Tasearvo 31.12. | 21 | 20 |
Rahoitusvelat merkitään alun perin käypään arvoon vähennettynä transaktiomenoilla. Seuraavina tilikausina velat esitetään jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Mahdollinen ero transaktiomenoilla vähennetyn saadun vastikkeen ja lunastushinnan välillä jaksotetaan tuloslaskelmaan velan juoksuajan aikana. Korkokulut kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.
Kahdentoista kuukauden jälkeen erääntyvät velat on luokiteltu taseessa pitkäaikaisiksi, mutta alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvät lyhennykset on esitetty lyhytaikaisissa veloissa korollisten velkojen lyhennyserinä. Lyhytaikaiset yritystodistuslainat, pankkilainat ja muut korolliset lainat, jotka erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa, on esitetty lyhytaikaisten velkojen kohdassa "Korolliset velat".
Aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistamisen eduista ja riskeistä, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimukset aktivoidaan taseeseen sopimuksen alkaessa määrään, joka on yhtä suuri kuin hyödykkeen käypä arvo sopimuksen alkamisajankohtana, tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoitusmenot kohdistetaan vuokra-ajan tilikausille siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Vastaavat leasingvuokravastuut rahoituskustannuksella vähennettynä sisältyvät korollisiin velkoihin. Rahoituksen korko-osuus kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana. Rahoitusleasingillä vuokratut omaisuuserät poistetaan joko suunnitelman mukaan taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyemmän leasingsopimuksen keston mukaan.
Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin korollisten velkojen jakauma sekä niiden määrään liittyvät muutokset.
| 31.12. | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Joukkovelkakirjalainat | 1 523 | 1 352 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 1 140 | 1 029 |
| Rahoitusleasingvastuut | 1 | 29 |
| Muut pitkäaikaiset lainat | 4 | 6 |
| Pitkäaikainen velka mukaan lukien lyhytaikainen osuus | 2 668 | 2 416 |
| Lyhytaikaiset lainat | 566 | 525 |
| Korkovelat | 40 | 35 |
| Johdannaisvelat (ks. liite 25) | 68 | 36 |
| Käytössä olevat luottolimiitit | 1 | 4 |
| Korolliset velat yhteensä | 3 344 | 3 016 |
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Arvo 1.1. | 3 016 | 3 774 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 578 | 425 |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | -358 | -1 034 |
| Lyhytaikaisten lainojen ja korkovelan muutos | 46 | 54 |
| Johdannaisvelkojen muutos | 32 | -21 |
| Muuntoero ja muut | 30 | -182 |
| Korolliset velat yhteensä | 3 344 | 3 016 |
Vuoden 2018 aikana Stora Enso laski onnistuneesti liikkeelle uuden 300 milj. euron joukkovelkakirjalainan osana EMTN (Euro Medium Term Note) lainaohjelmaa. Laina erääntyy maaliskuussa 2028, ja sille maksetaan 2,5 %:n kiinteä kuponkikorko. Vuonna 2018 Stora Enso myös osti takaisin vuonna 2019 erääntyvää kiinteäkorkoista lainaa 3 milj. euroa vastaavan nimellismäärän.
Fitch Ratings antoi vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä Stora Enso Oyj:lle investment-tason luottoluokituksen BBB- vakailla näkymillä. Tämä heijastaa Stora Enson parantunutta rahavirtaa ja vahvistunutta tasetta. Vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä Moody's Investors Service antoi Stora Enso Oyj:lle investment-tason luottoluokituksen nostamalla luokitusta Ba1:stä Baa3:een vakailla näkymillä.
Vuoden 2018 aikana Stora Enso julkisti Green Bond -ohjelman osana uutta vastuullisen rahoituksen malliaan. Tavoitteena on tarjota vastuullisuuteen keskittyville korkosijoittajille erityistä lainaformaattia, sekä raportoida eräiden sijoitusten ja liiketoimien suorista ympäristövaikutuksista.
Stora Enson korollisten lainojen maturiteetit vaihtelevat lainoittain vuodesta 2019 aina pitkäaikaisimpaan erääntyvään lainaan vuonna 2036. Korollisten lainojen korko on joko kiinteä tai vaihtuva, ja se vaihtelee välillä 0,9 % (0,6 %) - 8,6 % (8,6 %). Konsernin lainat ovat pääasiassa euro, Yhdysvaltain dollari- ja Kiinan renminbimääräisiä. Yksityiskohtaisempi selvitys konsernin lainojen maturiteeteista löytyy liitteestä 24 (Rahoitusriskien hallinta).
Stora Enson vuonna 2018 takaisin maksamien euromääräisten joukkovelkakirjalainojen yhteenlasketut nimellisarvot olivat 159 (euro- ja kruunumääräiset nimellisarvot vuonna 2017 olivat 609) milj. euroa sisältäen myös jo edellä erikseen mainitut takaisinmaksut. Vuonna 2018 korolliset nettovelat laskivat 161 (laskivat 473) milj. euroa 2 092 (2 253) milj. euroon. Korolliset nettovelat vastaavat korollisia velkoja vähennettynä korollisilla saamisilla. Rahavarat ilman luottolimiittejä nousivat 525 (laskivat 346) milj. euroa 1 128 (603) milj. euroon vuoden lopussa.
Stora Enso laski vuonna 2017 onnistuneesti liikkeeseen uuden joukkovelkakirjalainan osana EMTN (Euro Medium Term Note) lainaohjelmaa. Kymmenvuotisen 300 milj. euron lainan kiinteä kuponkikorko on 2,5 %, ja laina erääntyy kesäkuussa 2027. Kesäkuussa 2017 Stora Enso osti osittain takaisin vuonna 2018 erääntynyttä kiinteäkorkoista lainaa 83 milj. euroa vastaavan nimellismäärän ja vuonna 2019 erääntyvää lainaa 216 milj. euroa vastaavan nimellismäärän. Nämä lainat oli laskettu liikkeeseen vuonna 2012.
| Liikkeeseen lasku / erääntyminen |
Joukkovelkakirj alainan kuvaus |
Lainavaluutta | Alkuperäinen lainamäärä |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Erääntymätön osuus 31.12. | Kirjanpitoarvo 31.12. | |||||||
| 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | |||||
| Kaikki lainat kuuluvat emoyhtiölle | Valuutta, miljoonaa | Milj. euroa | ||||||
| Kiinteäkorkoiset | ||||||||
| 1993-2019 | Series C Senior Notes 2019 |
8,6 | USD | 50 | 50 | 50 | 45 | 44 |
| 2006-2036 | Global 7.250% Notes 2036 |
7,25 | USD | 300 | 300 | 300 | 259 | 247 |
| 2012-2018 | Euro Medium Term Note |
5 | EUR | 500 | 0 | 112 | 0 | 112 |
| 2012-2019 | Euro Medium Term Note |
5,5 | EUR | 500 | 175 | 178 | 175 | 178 |
| 2016-2023 | Euro Medium Term Note |
2,125 | EUR | 300 | 300 | 300 | 298 | 298 |
| 2017-2027 | Euro Medium Term Note |
2,5 | EUR | 300 | 300 | 300 | 298 | 298 |
| 2018-2028 | Euro Medium Term Note |
2,5 | EUR | 300 | 300 | 0 | 298 | 0 |
| Kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat yhteensä | 1 373 | 1 177 | ||||||
| Vaihtuvakorkoiset | ||||||||
| 2006-2018 | Euro Medium Term Note |
Euribor +0,96 | EUR | 25 | 0 | 25 | 0 | 25 |
| 2015-2025 | Euro Medium Term Note |
Euribor +2,25 | EUR | 125 | 125 | 125 | 125 | 125 |
| 2015-2027 | Euro Medium Term Note |
Euribor +2,35 | EUR | 25 | 25 | 25 | 25 | 25 |
| Vaihtuvakorkoiset joukkovelkakirja lainat yhteensä |
150 | 175 | ||||||
| Joukkovelkakirja lainat yhteensä |
1 523 | 1 352 |
Stora Ensolla oli 31.12.2018 muutamia koneisiin ja rakennuksiin liittyviä rahoitusleasingsopimuksia, joiden aktivoidut kustannukset 3 (14) milj. euroa on kirjattu taseen aineellisiin hyödykkeisiin. Näistä kirjattiin poistoja ja arvonalentumisia 2 (7) milj. euroa. Yhteenlasketut leasingmaksut vuonna 2018 olivat 28 (28) milj. euroa, joihin sisältyvä korkoelementti oli 1 (1) milj. euroa.
| 31.12. | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Vähimmäisvuokrat erääntymisluokittain | ||
| Alle 1 vuosi | 0 | 29 |
| 1-2 vuotta | 0 | 0 |
| 2-3 vuotta | 0 | 0 |
| 3-4 vuotta | 0 | 0 |
| 4-5 vuotta | 0 | 0 |
| Yli 5 vuotta | 2 | 1 |
| 2 | 30 | |
| Rahoitusleasingsopimusten tulevat korkokulut | -1 | -1 |
| Rahoitusleasingvastuiden nykyarvo | 1 | 29 |
| Rahoitusleasingvastuiden nykyarvo | ||
| Alle 1 vuosi | 0 | 28 |
| 1-2 vuotta | 0 | 0 |
| 2-3 vuotta | 0 | 0 |
| 3-4 vuotta | 0 | 0 |
| 4-5 vuotta | 0 | 0 |
| Yli 5 vuotta | 1 | 1 |
| 1 | 29 |
Johdannaiset kirjataan hankittaessa taseeseen käypään arvoon ja arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Syntyvien voittojen ja tappioiden kirjaamismenetelmä riippuu suojauskohteen luonteesta. Kun johdannaissopimukset solmitaan, konserni määrittää ne joko erittäin todennäköisen ennakoidun liiketoimen tai kiinteän sitoumuksen suojaukseksi (rahavirran suojaus), saamisten tai velkojen käyvän arvon muutosten suojaukseksi (käyvän arvon suojaus), ulkomaiseen yksikköön tehdyn sijoituksen suojaukseksi tai johdannaissopimuksiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä IFRS 9:n mukaisesti.
Konserni dokumentoi suojausinstrumentin ja suojattavan kohteen välisen suojaussuhteen alusta lähtien, kuten myös riskienhallinnan tavoitteen ja sen taustalla vaikuttavan suojausstrategian. Tämä prosessi sisältää kaikkien suojauslaskennan alaisiksi määriteltyjen rahoitusinstrumenttien yhdistämisen tiettyihin varoihin, velkoihin, kiinteisiin sitoumuksiin tai erittäin todennäköisiin ennakoituihin liiketoimiin suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suojaussuhteen todentamiseksi ja dokumentoimiseksi IFRS 9:n vaatimusten mukaisesti. Operatiivisen rahavirran suojaamisessa valuuttatermiinien ja optioiden valuutta on sama kuin erittäin todennäköisten ennakoitujen liiketoimien. Tämä johtaa suojaukseen, jossa suojausinstrumentin ja suojauskohteen kriittiset ehdot vastaavat toisiaan. Konserni dokumentoi myös suojauksen alkuhetkellä laadullisen tulevaa koskevan arvion siitä, kumoavatko suojaukseen käytettävät johdannaiset erittäin tehokkaasti muutoksia suojattavan kohteen käyvässä arvossa tai siihen liittyvissä rahavirroissa. Suojausten tehokkuutta arvioidaan IFRS 9 -standardin vaatimusten mukaisesti.
Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa rahavirran suojausrahastossa sellaisista johdannaisista, jotka on määritelty rahavirran suojauksiksi, täyttävät suojauslaskennan soveltamisedellytykset ja ovat tehokkaita suojia. Oman pääoman muutokset käsitellään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Valuuttaoptioiden osalta option aika-arvo jätetään määritellyn suojauksen ulkopuolelle ja vain option perusarvo määritellään suojausinstrumentiksi. Muutokset option aikaarvossa kirjataan suojausten kustannus -rahastoon muihin laajan tuloksen eriin. Omaan pääomaan kirjatun johdannaisen kertyneet voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sen tilikauden tuotoksi tai kuluksi, jonka aikana suojauksen kohde vaikuttaa tuloslaskelmaan. Suojauslaskennan alaisten valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja suojaavien johdannaisten toteutuneet tulokset kirjataan oikaisuiksi liikevaihtoon tai materiaaleihin ja palveluihin, riippuen perustana olevan suojauskohteen luonteesta ja kuten liitteessä 27 (Johdannaiset) tarkemmin esitetään.
Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien kirjaamiseen johtavat tulevien liiketoimien valuuttariskin suojausten voitot ja tappiot, jotka esitetään oman pääoman rahavirran suojausrahastossa muissa laajan tuloksen erissä, siirretään rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän alkuperäiseen hankintamenoon kirjaamishetkellä. Siirretyt määrät kirjataan lopulta tuloslaskelmaan poistoina rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, lopetetaan, tai käytetään, tai se ei enää täytä IFRS 9:n mukaisia suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, oman pääoman kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan ja ne käsitellään kirjanpidossa tuottoina tai kuluina, kun sitoumus tai ennakoitu liiketoimi lopulta kirjataan tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, kirjataan omassa pääomassa raportoidut kertyneet voitot tai tappiot kuitenkin välittömästi tilikauden tuloslaskelmaan.
Käyvän arvon suojauksissa konserni käyttää joko johdannaisia tai lainoja suojausinstrumentteina hallitakseen suojauskohteen käypään arvoon liittyvää riskiä. Suojaavista instrumenteista aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan suojattavien varojen tai velkojen käyvän arvon muutosta vastaan sellaisista instrumenteista, jotka on määritelty käyvän arvon suojauksiksi ja jotka täyttävät suojauslaskennan soveltamisedellytykset ja ovat erittäin tehokkaita.
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus käsitellään kirjanpidossa kuten rahavirran suojaus, ja konserni käyttää joko johdannaisia tai valuuttamääräisiä lainoja tähän tarkoitukseen. Jos suojausinstrumentti on johdannainen, suojauksen tehokkaan osan voitto tai tappio esitetään oman pääoman muuntoeroissa, kuten konsernin laajassa tuloslaskelmassa on esitetty. Tehottoman osan voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Muuntoerot, jotka liittyvät ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta suojaaviin valuuttamääräisiin velkoihin, kirjataan myös omaan pääomaan muuntoeroihin ja tehoton osa kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.
Vaikka tietyt johdannaissopimukset täyttävätkin konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, ne eivät täytä IFRS 9:n kaikkia suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Tällaisten suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman kautta käypään arvoon. Suojausinstrumenttien tehoton osa kirjataan niin ikään välittömästi tuloslaskelmaan. Kaikkien suojauslaskennan alle kuulumattomien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Synteettisten osakevaihtosopimusten osalta kausittaiset muutokset käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelman operatiivisiin kuluihin sen osakeperusteisen maksuohjelman kulujen rinnalla, mihin ne liittyvät.
Johdannaissopimukset arvostetaan taseessa käypään arvoon. Se määritellään arvoksi, jolla instrumentti voitaisiin vaihtaa markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa transaktiossa. Näiden instrumenttien käyvät arvot määritetään seuraavasti:
Rahavirtaa suojaaviksi määritellyt voimassa olevat suojauslaskennan alaiset johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon niin, että käyvän arvon muutokset kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta rahavirran suojausrahastoon. Optioiden aika-arvo jätetään määriteltyjen rahavirran suojausten ulkopuolelle ja kirjataan erikseen suojausten kustannus rahastoon muihin laajan tuloksen eriin.
Valuuttojen rahavirtasuojauksissa käytetyt johdannaiset ovat pääasiassa termiinisopimuksia ja optioita. Hyödykkeiden ja korkojen rahavirtasuojauksissa käytetään pääasiassa vaihtosopimuksia. Hyödykesuojauksissa konserni käyttää myös riskikomponenttien suojausta suojatakseen ennakoituja maakaasuostoja. Maakaasun hinta koostuu API2-hiilen hintaindeksikomponentista, Dated Brent -raakaöljyn hintakomponentista ja paikallisen markkinan indeksikomponentista. Nämä ostot luovat maakaasun hintariskin, joka koostuu API2 hiili- ja Dated Brent raakaöljyriskikomponenteista, joita voidaan suojata API2-hiileen ja Dated Brent raakaöljyyn liitetyillä vaihtosopimuksilla. Molemmat riskikomponentit ovat erikseen tunnistettavia ja luotettavasti mitattavissa, koska hinnoittelukaava on eritelty maakaasun ostosopimuksessa.
Vuonna 2018 konserni solmi uuden vaihtuva/kiinteäkorkoisen koron- ja valuutanvaihtosopimuksen Kiinassa. Sopimuksen nimellisarvo on yhteensä 200 milj. euroa. Koron- ja valuutanvaihtosopimus on luokiteltu rahavirran suojauslaskentaan, jossa se suojaa euromääräisen vaihtuvakorkoisen velan valuutta- ja korkoriskiä Kiinassa. Suojaus erääntyy vuonna 2023.
Rahavirtojen suojauksiin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan arviolta 1-3 vuoden kuluessa. Pisin suojaussopimus erääntyy vuonna 2027 (2027). Suurimman osan odotetaan kuitenkin erääntyvän vuoden 2019 aikana. Rahavirran suojausrahasto ja nettosijoitusten suojaukset omassa pääomassa esitetään tarkemmin alla olevassa taulukossa.
| 31.12.2018 | 31.12.2017 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Realisoitu mattomat voitot/tappiot suojaus rahastossa verojen jälkeen |
Realisoitu mattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot kertyneissä muunto eroissa verojen jälkeen |
Realisoitu mattomat voitot/tappiot suojaus rahastossa verojen jälkeen |
Realisoitu mattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot kertyneissä muuntoeroissa verojen jälkeen |
|
| Valuuttariski - operatiivisen rahavirran suojaus |
-17 | 0 | 18 | 0 | |
| Valuuttariski - nettosijoitusten suojaukset | 0 | 20 | 0 | 31 | |
| Hyödykkeiden hintariski - hyödykkeiden vaihtosopimukset |
25 | 0 | 1 | 0 | |
| Korkoriski - koronvaihtosopimukset | -5 | 0 | -4 | 0 | |
| Korko- ja valuuttariskit - koron- ja valuutanvaihtosopimukset |
-10 | 0 | 0 | 0 | |
| Suojausten kustannus -rahasto | -2 | 0 | 0 | 0 | |
| Yhteensä | -9 | 20 | 15 | 32 |
Osakkuusyritykset kirjaavat suojauksiin ja eläkkeisiin liittyvät erät suoraan omaan pääomaan ja konserni raportoi oman osuutensa näistä eristä oman pääoman rahastossa "Muut laajan tuloksen erät osakkuus- ja yhteisyrityksissä".
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | ||
| Bergvik Skog AB | -11 | -14 | ||
| Yhteensä | -11 | -14 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | |
| Liikevaihto | 24 | -23 | |
| Kulut ja kustannukset | -16 | 1 | |
| Korolliset lainat ja talletukset | -55 | 10 | |
| Yhteensä | -46 | -12 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | |
| Rahavirran suojaukset | |||
| Valuuttasuojaukset | -28 | 9 | |
| Hyödykesuojaukset | -21 | -44 | |
| Yhteensä | -48 | -35 | |
| Oikaisut liikevaihtoon | -76 | -39 | |
| Oikaisut materiaaleihin ja palveluihin | 28 | 4 | |
| Muista laajan tuloksen eristä realisoituneet tuloslaskelmaan kirjattavat erät |
-48 | -35 | |
| Tehottomat valuuttasuojaukset | 0 | -2 | |
| Nettotappiot rahavirran suojauksesta | -48 | -37 | |
| Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä |
|||
| Valuuttasuojaukset | -16 | 15 | |
| Nettotappiot/-voitot suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä |
-16 | 15 | |
| Nettotappiot suojauksista liiketuloksessa | -65 | -22 |
Vuoden 2018 aikana operatiiviseen liiketulokseen ei ole kirjattu tehottomia rahavirran suojauksia. Vuonna 2017 konserni keskeytti suojauslaskennan yhden tytäryhtiön rahavirran suojauksien osalta, sillä ennakoitujen tulevien transaktioiden ei enää odotettu toteutuvan. Tästä kirjattiin 2 milj. euron tappio operatiiviseen liiketulokseen. Tappio on esitetty edellä olevassa taulukossa tehottomana rahavirran suojauksena.
| 31.12. päättyvä tilikausi | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | |
| Rahavirran suojaukset | |||
| Tehottomat valuuttasuojaukset | -1 | 0 | |
| Tehottomat korkojohdannaiset | -3 | 0 | |
| Nettotappiot rahavirran suojauksesta | -4 | 0 | |
| Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä |
|||
| Nettovoitot valuuttajohdannaisista | 22 | 24 | |
| Nettovoitot suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä |
22 | 24 | |
| Nettovoitot rahoituserissä | 18 | 24 |
| Milj. euroa | Nimellis arvot |
Posi tiiviset käyvät arvot |
Nega tiiviset käyvät arvot |
Käyvät arvot, netto |
Nimellis arvot |
Posi tiiviset käyvät arvot |
Nega tiiviset käyvät arvot |
Käyvät arvot, netto |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2018 | 2017 | |||||||
| Valuuttajohdannaiset | ||||||||
| Termiinit: Operatiivisen rahavirran suojaukset |
1 267 | 7 | -15 | -7 | 803 | 19 | -5 | 14 |
| Optiot: Operatiivisen rahavirran suojaukset |
1 375 | 6 | -24 | -18 | 1 362 | 15 | -9 | 6 |
| Rahavirran suojaukset yhteensä |
2 642 | 13 | -38 | -25 | 2 165 | 34 | -14 | 20 |
| Termiinit: Myynti- ja lainasaamisten suojaukset |
686 | 4 | -6 | -2 | 879 | 15 | -3 | 12 |
| Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä yhteensä |
686 | 4 | -6 | -2 | 879 | 15 | -3 | 12 |
| Valuuttajohdannaiset yhteensä |
3 328 | 17 | -44 | -27 | 3 044 | 49 | -17 | 32 |
| Hyödykejohdannaiset | ||||||||
| Sellun vaihtosopimukset: Myynnin suojaukset Sähkön vaihtosopimukset: |
0 | 0 | 0 | 0 | 188 | 1 | -13 | -12 |
| Kustannusten suojaukset |
67 | 35 | 0 | 35 | 79 | 11 | 0 | 11 |
31.12.
| Öljyn vaihtosopimukset: Kustannusten suojaukset |
15 | 0 | -2 | -2 | 8 | 2 | 0 | 2 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hiilen vaihtosopimukset: Kustannusten suojaukset |
5 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Rahavirran suojaukset yhteensä |
87 | 35 | -2 | 33 | 275 | 14 | -13 | 1 |
| Sähkön vaihtosopimukset: Suljetut sopimukset |
2 | 1 | -1 | 0 | 7 | 1 | -1 | 0 |
| Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan |
||||||||
| soveltamisen edellytyksiä yhteensä |
2 | 1 | -1 | 0 | 7 | 1 | -1 | 0 |
| Hyödykejohdannaiset yhteensä |
89 | 37 | -4 | 33 | 282 | 15 | -14 | 1 |
| Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimukset: |
||||||||
| Rahoituskulujen suojaukset |
187 | 1 | -6 | -5 | 192 | 1 | -5 | -4 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimuks et: Rahoituskulujen |
||||||||
| suojaukset Rahavirran suojaukset |
200 | 0 | -16 | -16 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| yhteensä | 387 | 1 | -23 | -22 | 192 | 1 | -5 | -4 |
| Korkojohdannaiset yhteensä |
387 | 1 | -23 | -22 | 192 | 1 | -5 | -4 |
| Rahavirran suojaukset yhteensä |
3 116 | 49 | -63 | -14 | 2 632 | 49 | -32 | 17 |
| Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan |
||||||||
| soveltamisen edellytyksiä yhteensä |
688 | 5 | -7 | -2 | 886 | 16 | -4 | 12 |
| Johdannaiset yhteensä | 3 804 | 54 | -70 | -16 | 3 518 | 65 | -36 | 29 |
Johdannaisten positiiviset ja negatiiviset käyvät arvot esitetään korollisissa saamisissa ja korollisissa veloissa.
Edellä esitetyt käyvät arvot sisältävät kertyneet korot ja optiopreemiot.
| Milj. euroa | Muutos suojauskohteen arvossa suojauksen tehokkuuden määrittämiseksi |
Muutos voimassa olevien suojausinstru menttien arvossa |
Tehottomuus |
|---|---|---|---|
| Valuuttariski - termiinisopimukset1 | 20 | -21 | -1 |
| Valuuttariski - optiot | 23 | -23 | 0 |
| Valuuttariski - nettosijoitusten suojaukset | 14 | -14 | 0 |
| Hyödykkeiden hintariski - hyödykkeiden vaihtosopimukset |
-32 | 32 | 0 |
| Korkoriski - koronvaihtosopimukset | 1 | -1 | 0 |
| Korko- ja valuuttariski - koron- ja valuutanvaihtosopimukset1 |
12 | -15 | -3 |
1Tehottomuus kirjattu rahoituseriin.
| Eriä ei ole netotettu taseessa | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Taseeseen merkittyjen rahoitus instrumenttien bruttomäärä |
Yleisten nettoutussopimusten alaisiin määriin liittyvät velat (-) ja varat (+) |
Saadut (-) ja annetut (+) vakuudet |
Nettoriski |
| Johdannaisvarat | 54 | -24 | 0 | 30 |
| Johdannaisvelat | -70 | 24 | 0 | -46 |
| Eriä ei ole netotettu taseessa | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Taseeseen merkittyjen rahoitus instrumenttien bruttomäärä |
Yleisten nettoutussopimusten alaisiin määriin liittyvät velat (-) ja varat (+) |
Saadut (-) ja annetut (+) vakuudet |
Nettoriski | ||
| Johdannaisvarat | 62 | -37 | 0 | 25 | ||
| Johdannaisvelat | -37 | 37 | 0 | 0 |
Konsernin kunkin vastapuolen kanssa solmimiin johdannaissopimuksiin sovelletaan yleisiä nettoutussopimuksia. Epätodennäköisen luottotapahtuman, kuten maksun laiminlyönnin sattuessa, kaikki sopimukseen perustuvat voimassa olevat transaktiot puretaan ja ainoastaan yksi nettomääräinen summa erääntyy maksettavaksi kaikkien transaktioiden osalta kullekin vastapuolelle. Sopimuksiin perustuvat johdannaiset eivät täytä kriteerejä erien toisistaan vähentämiselle taseessa, koska netotus on mahdollista ainoastaan tiettyjen edellä kuvattujen tapahtumien toteutuessa tulevaisuudessa.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| 1.1. | ||
| Kertyneet muuntoerot euroalueen ulkopuolisissa yksiköissä | -319 | -31 |
| Suojaukset | 41 | 1 |
| Valuuttakurssitappiot/-voitot omassa pääomassa, netto | -278 | -30 |
| Verot suojauksista | -10 | -2 |
| -288 | -32 | |
| Kertyneiden muuntoerojen muutokset, muut laajan tuloksen erät | ||
| Euroalueen ulkopuolisen avaavan taseen oman pääoman uudelleenkurssaus | -70 | -281 |
| Tuloslaskelman ja taseen välinen muuntoero | 1 | -5 |
| Sisäiset oman pääoman ehtoiset sijoitukset ja osingot | 6 | -1 |
| Muut | -1 | 0 |
| Tuloslaskelman kautta puretut muuntoerot | 27 | -1 |
| -36 | -288 | |
| Nettosijoitusten suojaukset, muut laajan tuloksen erät | ||
| Suojaustulot | -14 | 40 |
| Verot | 3 | -8 |
| -11 | 32 | |
| 31.12. | ||
| Kertyneet muuntoerot euroalueen ulkopuolisissa yksiköissä | -355 | -319 |
| Suojaukset (ks. alla) | 27 | 41 |
| Kertyneet valuuttakurssitappiot omassa pääomassa, netto | -328 | -278 |
| Verot suojauksista | -7 | -10 |
| Kertyneet muuntoerot omassa pääomassa, netto | -335 | -288 |
| Ulkomaisten yksiköiden nettosijoituksen suojaus | ||
| Suojaukset | 27 | 41 |
| Verot suojauksista | -7 | -10 |
| Suojaustulokset omassa pääomassa, netto | 20 | 31 |
| Realisoituneet voitot | 45 | 45 |
| Realisoitumattomat voitot/tappiot | -25 | -14 |
| Yhteensä | 20 | 31 |
Konserni suojaa tällä hetkellä oman pääoman ehtoiset sijoituksensa vain Yhdysvaltain dollarin kurssivaihteluilta. Vuoden 2018 merkittävimmät muuntoeromuutokset koskivat Yhdysvaltain dollaria, jonka voitto oli 61 milj. euroa (162 milj. euron tappio), Ruotsin kruunua, jonka tappio oli 53 milj. euroa (38 milj. euron tappio), Venäjän ruplaa, jonka tappio oli 16 milj. euroa (10 milj. euron
tappio) ja Brasilian realia, jonka tappio oli 14 milj. euroa (63 milj. euron tappio). Merkittävimmät kumulatiiviset muuntoerot koskivat Ruotsia, jonka tappio oli 286 milj. euroa (234 milj. euron tappio), Brasiliaa, jonka tappio oli 204 milj. euroa (191 milj. euron tappio), Yhdysvaltain dollarin aluetta, jonka voitto oli 139 milj. euroa (79 milj. euron voitto) sekä Venäjää, jonka tappio oli 71 milj. euroa (55 milj. euron tappio).
Kertyneiden muuntoerojen tuloutuksista kirjattiin tappiota 27 milj. euroa (1 milj. euron voitto) vuoden 2018 tuloslaskelmaan. Vuonna 2018 se oli pääasiassa seurasta puunhankintayhtiön myynnistä Rio Grande do Sulissa Brasiliassa.
| 31.12. | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nettosijoitusten Kertyneet muuntoerot Kertyneet muuntoerot suojaukset taseessa, netto |
||||||
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
| Brasilia | -204 | -191 | 0 | 0 | -204 | -191 |
| Kiina | 65 | 69 | 0 | 0 | 65 | 69 |
| 32 | 33 | -9 | -9 | 23 | 24 | |
| Puola | -28 | -19 | 17 | 17 | -11 | -2 |
| Venäjä | -71 | -55 | 0 | 0 | -71 | -55 |
| Ruotsi | -286 | -234 | 50 | 50 | -236 | -184 |
| Uruguay | 135 | 80 | -31 | -17 | 105 | 63 |
| Yhdysvallat | 4 | -1 | 0 | 0 | 4 | -1 |
| Muut | -1 | -1 | 0 | 0 | -1 | -1 |
| Kertyneet muuntoerot | ||||||
| ennen veroja | -355 | -319 | 27 | 41 | -328 | -278 |
| Verot | 0 | -7 | -10 | -7 | -10 | |
| Kertyneet muuntoerot | ||||||
| omassa pääomassa, netto |
-355 | -319 | 20 | 31 | -335 | -288 |
| 31.12. | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kertyneet muuntoerot | Nettosijoitusten suojaukset |
Kertyneet muuntoerot taseessa, netto |
|||||
| Milj. | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | |
| Brasilia | -14 | -63 | 0 | 0 | -14 | -63 | |
| Kiina | -4 | -27 | 0 | 0 | -4 | -27 | |
| -1 | 7 | 0 | 0 | -1 | 7 | ||
| Puola | -10 | 15 | 0 | 0 | -10 | 15 | |
| Venäjä | -16 | -10 | 0 | 0 | -16 | -10 | |
| Ruotsi | -53 | -38 | 0 | 0 | -53 | -38 | |
| Uruguay | 56 | -147 | -14 | 40 | 42 | -107 | |
| Yhdysvallat | 5 | -15 | 0 | 0 | 5 | -15 | |
| Muut | 0 | -10 | 0 | 0 | 0 | -10 | |
| Kertyneet muuntoerot ennen |
|||||||
| veroja | -36 | -288 | -14 | 40 | -50 | -248 | |
| Verot | 0 | 0 | 3 | -8 | 3 | -8 | |
| Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut |
-36 | -288 | -11 | 32 | -47 | -256 | |
| summat |
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut kertyneet muuntoerot ja nettosijoitusten suojaukset
Konserni pyrkii minimoimaan muuntoriskin rahoittamalla investoinnit paikallisella valuutalla, mikäli se on mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa. Jos varojen ja velkojen sovittaminen yhteen samassa valuutassa ei ole mahdollista, jäljelle jäävältä muuntoriskiltä voidaan suojautua. Kaikkien suojauksessa käytettävien rahoitusvelkojen ja suojausinstrumenttien voitot ja tappiot verojen jälkeen esitetään kertyneissä muuntoeroissa vastaavien nettoinvestointien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin johtuvia kurssieroja vastaan. Kertyneisiin muuntoeroihin sisältyvät netto tappiot olivat tilikaudella edellisessä taulukossa esitetyn mukaisesti 11 milj. euroa (voittoa 32 milj. euroa).
| 31.12. | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvo (valuutta) Nimellisarvo (euroa) |
Realisoitumattomat tappiot (euroa) |
|||||
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
| Korolliset lainat | ||||||
| USD-alue | 350 | 350 | 306 | 292 | -25 | -14 |
| Suojaukset yhteensä | 306 | 292 | -25 | -14 |
Takaukset velvoittavat konsernin maksamaan velallisen mahdollisen laiminlyönnin. Takaukset sisältävät taseen ulkopuolisen luottoriskin, joka vastaa määrältään sitä tappiota, joka tulisi kirjattavaksi raportointipäivänä, mikäli osapuolet eivät täyttäisi sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriski vastaa sopimusmääriä olettaen, ettei niitä ole täysin maksettu ja ettei niitä saada perittyä muilta osapuolilta.
Vuokrasopimusten vuokrat kirjataan kuluiksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. Jos vuokrasopimus puretaan ennen vuokra-ajan umpeutumista, kaikki sopimuksen purkamisesta vuokranottajalle aiheutuvat kustannukset kirjataan kuluksi purkamisjaksolta. Leasingsopimusten lakkauttamisen yhteydessä saadut edut kirjataan diskontattuina.
| 31.12 | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | |||
| Kiinnitykset | 2 | 2 | |
| Leasingvastuut seuraavien 12 kk:n aikana | 100 | 81 | |
| Leasingvastuut seuraavien 12 kk:n jälkeen | 631 | 644 | |
| Muut vastuut | 6 | 6 | |
| Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut vakuudet | |||
| Takaukset | 4 | 4 | |
| Muiden puolesta annetut vakuudet | |||
| Takaukset | 23 | 26 | |
| Muut vastuut | 13 | 0 | |
| Yhteensä | 779 | 763 | |
| Kiinnitykset | 2 | 2 | |
| Takaukset | 27 | 30 | |
| Vuokrasopimukset | 731 | 725 | |
| Muut vastuut | 19 | 6 | |
| Yhteensä | 779 | 763 |
Vuonna 2018 konsernin vastuut olivat yhteensä 779 (763) milj. euroa. Lisäksi emoyhtiö Stora Enso Oyj on toiminut takaajana useissa tytäryhtiöidensä ja yhteisten toimintojen vastuissa. Nämä vastuut olivat arvoltaan enintään 1 962 (2 073) milj. euroa 31.12.2018.
Konserni on tehnyt kiinteistöistä, maa-alueista, aluksista ja muista logistisista koneista ja laitteista useita ei purettavissa olevia vuokrasopimuksia. Joissakin sopimuksissa on mahdollisuus
uusimiseen. Vuosien 2018 ja 2017 lopussa ei ollut tappiollisiksi katsottuja vuokrasopimuksia. Seuraavassa on esitetty yli vuoden pituisiin sopimuksiin liittyvät tulevaisuuden maksut sekä sellaiset vuokrasopimukset, joita ei voi purkaa:
| 31.12. | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | |
| Alle 1 vuosi | 100 | 81 | |
| 1-2 vuotta | 92 | 71 | |
| 2-3 vuotta | 78 | 63 | |
| 3-4 vuotta | 57 | 54 | |
| 4-5 vuotta | 48 | 38 | |
| Yli 5 vuotta | 356 | 418 | |
| Yhteensä | 731 | 725 |
Konsernilla on Kiinassa enintään 50 vuoden vuokrasitoumuksia, jotka voidaan irtisanoa vuonna 2034 ja jotka koskevat tällä hetkellä noin 82 000 (84 000) hehtaarin maa-alueita. Lisäksi konserni on velvollinen maksamaan vuokraamallaan maa-alueella kasvavasta puustosta. Puuviljelmiä koskevien maa-alueiden tulevien vuokrien arvioidaan olevan arvoltaan 371 (486) milj. euroa.
| 31.12. | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Yhteensä | 111 | 152 |
Taseeseen kirjaamattomat investointisitoumukset sisältävät konsernin osuuden yhteisten toimintojen suorista investointisopimuksista. Investointeihin liittyvät sitoumukset koskevat pääasiassa meneillään olevia hankkeita Enocellissa ja Imatran tehtailla Suomessa, Skutskärin ja Gruvön tehtailla Ruotsissa sekä Maxaun tehtaalla Saksassa.
Stora Enso on tehnyt merkittäviä uudelleenjärjestelyjä viime vuosina. Toimenpiteisiin on kuulunut liiketoimintojen ja tuotantoyksiköiden myyntejä sekä tehtaiden sulkemisia. Tapahtumiin liittyy riski mahdollisista ympäristö- tai muista velvoitteista, joiden olemassaololle saadaan vahvistus vasta, jos yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole täysin konsernin hallittavissa, toteutuu tai ei toteudu.
Stora Enso on osallisena tietyissä oikeudenkäyntimenettelyissä, jotka ovat syntyneet tavanomaisessa liiketoiminnassa ja jotka sisältävät lähinnä kauppaoikeudellisia vaateita. Yrityksen johto ei usko, että näillä menettelyillä kokonaisuutena ennen mahdollisia vakuutuskorvauksia olisi merkittäviä vaikutuksia yrityksen taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen.
Stora Enso ilmoitti 11.7.2008 liittovaltion tuomarin Brasiliassa antamasta päätöksestä, jonka mukaan Bahian osavaltion Veracelin toiminnalle myöntämät luvat eivät olleet päteviä. Tuomari myös määräsi Veracelin ryhtymään tiettyihin toimenpiteisiin, kuten luonnonmetsän istuttamiseen osaan Veracelin puuviljelmistä. Lisäksi yhtiölle määrättiin mahdollinen 20 milj. Brasilian realin (5 milj. euron) sakko. Veracel kyseenalaistaa päätöksen ja on tehnyt siitä valituksen. Veracel toimii täysin kaikkien Brasilian lakien mukaisesti ja on saanut asiaankuuluvilta viranomaisilta kaikki tarvittavat ympäristö- ja liiketoimintaluvat teollisuustoiminnoille ja puuviljelmille. Marraskuussa 2008 tuomioistuin lykkäsi päätöksen täytäntöönpanoa. Veracel ja Stora Enso eivät ole tehneet kirjanpidollisia varauksia metsänistutusten tai mahdollisen sakon vuoksi.
Kesäkuussa 2017 Veracel sai huomautuksen verolakien rikkomisesta vuonna 2012. Vaade on yhteensä 224 miljoonaa Brasilian realia (50 milj. euroa) sisältäen korot ja sakot. Riita-asia rajoittuu vuoteen 2012, jonka osalta veroviranomainen sovelsi eri siirtohinnoittelumetodia poikkeavan siirtymäsäännöksen tulkinnan vuoksi. Veracel toimii täysin Brasilian siirtohinnoittelulakien mukaisesti ja teki verohuomautuksesta valituksen heinäkuussa 2017. Kesäkuussa 2018 Veracel sai vaateeseen liittyen myönteisen päätöksen (Federal Revenue Judgement), joka vahvistettiin (Administrative Council For Fiscal Resources) tammikuussa 2019. Vuoden lopussa kokonaisvaade sisältäen koron oli 241 miljoonaa realia (54 milj. euroa), josta Stora Enson osuus on 120 miljoonaa realia (27 milj. euroa). Veracel ja Stora Enso eivät ole tehneet kirjanpidollisia varauksia asian vuoksi.
Veroviranomaisten näkemyksen mukaan Veracel Celulose SA (Veracel) ei olisi oikeutettu hyvityksiin osasta raaka-aineiden ja palveluiden hankintojen yhteydessä maksetuista PIS (Social Integration Program)- ja COFINS (Contribution for the Financing of Social Security) -veroista vuodesta 2006 lähtien. Stora Enson ja Veracelin mielestä väite on perusteeton, eikä asiaan liittyen ole tehty kirjanpidollisia varauksia. Riita-asia on yhä vireillä.
Markkinaoikeus määräsi joulukuussa 2009 Stora Ensolle seuraamusmaksun kilpailulain rikkomisesta Suomen raakapuumarkkinoilla 1997-2004. Stora Enso ei valittanut päätöksestä. Metsähallitus käynnisti maaliskuussa 2011 oikeudenkäynnin Stora Ensoa, UPM:ää ja Metsäliittoa vastaan vaatien korvauksia vahingoista, joiden väitetään syntyneen kilpailulain rikkomisesta. Kesäkuussa 2016 antamassaan tuomiossa Helsingin käräjäoikeus hylkäsi Metsähallituksen Stora Ensolle, Metsäliitolle ja UPM:lle esittämän vahingonkorvausvaatimuksen. Metsähallitus valitti käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, joka antoi asiasta tuomion toukokuussa 2018. Tuomiossaan hovioikeus hylkäsi Metsähallituksen valituksen ja piti käräjäoikeuden ratkaisun voimassa. Metsähallituksen Stora Ensoa, UPM:ää ja Metsäliittoa vastaan yhdessä esittämän vaatimuksen kokonaissumma oli noin 125 milj. euroa ja toissijainen vaatimus yksin Stora Ensoa vastaan oli noin 68 milj. euroa. Metsähallitus haki asiassa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Korkein oikeus hylkäsi Metsähallituksen valituslupahakemuksen 29.1.2019. Tämä päättää oikeudenkäynnin niin, että Stora Ensolla ei ole mitään maksuvelvollisuuksia Metsähallitukselle. Koko raakapuukannetta voi nyt pitää loppuun käsiteltynä ja raportointi sen osalta loppuu.
Heinä–elokuussa 2016 kuusi ruotsalaista vakuutusyhtiötä nostivat kanteen Stora Ensoa vastaan ruotsalaisessa ympäristöoikeudessa ja Falunin käräjäoikeudessa Ruotsin Västmanlandissa vuonna 2014 sattuneesta metsäpalosta aiheutuneiden vahinkojen vuoksi. Yhtiöt hakevat kaikkiaan noin 300 milj. Ruotsin kruunun (30 milj. euron) arvoisia korvauksia. Stora Enso kiistää korvausvastuunsa. Ympäristöoikeus ja sen jälkeen myös hovioikeus ovat todenneet että ympäristölakia ei sovelleta tulipalon aiheuttamiin vahinkoihin.
Tammikuussa 2018 Ruotsin syyttäjäviranomainen nosti kanteen Stora Ensoa ja sen toimittajaa vastaan Ruotsin Västmanlandissa vuonna 2014 sattuneen metsäpalon vuoksi vaatien molemmilta vastaajilta 5 milj. kruunun yrityssakkoa. Stora Enso ja toimittaja kiistävät kanteen.
| Konsernin omistus |
||
|---|---|---|
| Maa | Yhtiön nimi | osuus % |
| Suomi | Anjala Fiber & Energy Oy | 100,00 |
| Efora Oy | 100,00 | |
| Enso Alueverkko Oy | 100,00 | |
| Herman Andersson Oy | 100,00 | |
| Mena Wood Oy Ltd | 100,00 | |
| Merivienti Oy | 100,00 | |
| Stora Enso Ingerois Oy | 100,00 | |
| Stora Enso International Oy | 100,00 | |
| Stora Enso Oulu Oy | 100,00 | |
| Stora Enso Packagent Oy | 100,00 | |
| Stora Enso Packaging Oy | 100,00 | |
| Stora Enso Paper Oy | 100,00 | |
| Stora Enso Publication Papers Oy Ltd | 100,00 | |
| Stora Enso Veitsiluoto Oy | 100,00 | |
| Stora Enso Wood Products Oy Ltd | 100,00 | |
| Alankomaat | Stora Enso Amsterdam B.V. | 100,00 |
| Stora Enso Timber DIY Products B.V. | 100,00 | |
| Arabiemiirikunnat | Stora Enso Middle East DMCC | 100,00 |
| Australia | Stora Enso Australia Pty Ltd | 100,00 |
| Belgia | Lumipaper NV | 100,00 |
| Stora Enso Belgium NV | 100,00 | |
| Stora Enso Langerbrugge NV | 100,00 | |
| VLAR Papier NV | 100.00 | |
| Brasilia | Stora Enso Brasil Ltda | 100,00 |
| Chile | Stora Enso Chile S.A. | 100,00 |
| Espanja | Stora Enso Espana S.A.U | 100,00 |
| Etelä-Afrikka | Stora Enso (Southern Africa) (Pty) Ltd | 100,00 |
| Hongkong | Stora Enso (HK) Ltd | 100,00 |
| Iso Britannia | Lumipaper Ltd | 100,00 |
| Stora Enso Holdings UK Ltd | 100,00 | |
| Stora Enso Pension Trust Ltd. | 100,00 | |
| Stora Enso Timber UK Ltd | 100,00 | |
| Stora Enso UK Ltd | 100,00 | |
| Israel | Virdia Ltd | 100,00 |
| Italia | Stora Enso Italia Srl | 100,00 |
| Itävalta | Stora Enso Austria GmbH | 100,00 |
| Stora Enso Wood Products GmbH | 100,00 | |
| Stora Enso WP Bad St. Leonhard GmbH | 100,00 | |
| Japani | Stora Enso Building and Living Japan K.K. | 100,00 |
| Stora Enso Japan K.K. | 100,00 | |
| Kiina | Changzhou Stora Enso Packaging Technology Co. Ltd. | 90.00 |
| Dongguan Stora Enso Inpac Packaging Co. Ltd | 90,00 | |
|---|---|---|
| Guangxi Stora Enso Forestry Co Ltd | 89,50 | |
| Jiashan Stora Enso Inpac Packaging Co. Ltd | 90,00 | |
| Stora Enso (Guangxi) Forestry Company Ltd. | 80,08 | |
| Stora Enso (Guangxi) Packaging Company Ltd. | 80,08 | |
| Stora Enso China Co., Ltd | 100,00 | |
| Stora Enso Huatai (Shandong) Paper Co Ltd | 60,00 | |
| Stora Enso Inpac Corrugated Packaging (Hebei) Company Limited |
90,00 | |
| Stora Enso Inpac Hebei Protective Packaging Co., Ltd. | 90,00 | |
| Stora Enso Inpac Packaging Co. Ltd | 90,00 | |
| Stora Enso Suzhou Paper Co Ltd | 97,89 | |
| Laos | Stora Enso Lao Co. Ltd | 100,00 |
| Latvia | AS Stora Enso Latvija | 100,00 |
| Stora Enso Packaging SIA | 100,00 | |
| Liettua | Stora Enso Packaging UAB | 100,00 |
| UAB Stora Enso Lietuva | 100,00 | |
| Meksiko | Stora Enso Mexico S.A. | 100,00 |
| Norja | Stora Enso Skog AS | 100,00 |
| Portugali | Stora Enso Portugal Lda | 100,00 |
| Puola | Centrum Dystrybucji i Obróbki Drewna Sp. z o.o. | 100,00 |
| HESPOL SP.z.o.o. | 100,00 | |
| Stora Enso Narew Sp.z.o.o. | 100,00 | |
| Stora Enso Poland S.A. | 100,00 | |
| Stora Enso Polska Sp.z.o.o. | 100,00 | |
| Stora Enso Wood Products Sp.z.o.o. | 100,00 | |
| Ranska | Stora Enso Bois SAS | 100,00 |
| Stora Enso Corbehem SAS | 100,00 | |
| Stora Enso France SAS | 100,00 | |
| Stora Enso Holding France SAS | 100,00 | |
| Stora Enso Paper France SAS | 100,00 | |
| Ruotsi | Cellutech AB | 100.00 |
| Skogsutveckling Syd AB | 66,67 | |
| Stora Enso AB | 100,00 | |
| Stora Enso Bioenergi AB | 100,00 | |
| Stora Enso China Holdings AB | 100,00 | |
| Stora Enso Fors AB | 100,00 | |
| Stora Enso Försäkringsaktiebolag | 100,00 | |
| Stora Enso Laos Plantation AB | 100,00 | |
| Stora Enso Packaging AB | 100,00 | |
| Stora Enso Paper AB | 100,00 | |
| Stora Enso Pulp AB | 100,00 | |
| Stora Enso Pulp and Paper Asia AB | 94,21 | |
| Stora Enso Skog AB | 100,00 | |
| Stora Enso Skoghall AB | 100,00 | |
| Stora Enso Timber AB | 100,00 | |
| Stora Enso Treasury Stockholm AB | 100,00 | |
| Stora Kopparbergs Bergslags AB | 100,00 | |
| Sydved AB | 66,67 |
| Saksa | FPB Holding GmbH & Co. KG | 99,97 |
|---|---|---|
| Stora Enso Germany GmbH | 100,00 | |
| Stora Enso Kabel GmbH | 99,97 | |
| Stora Enso Maxau GmbH | 100,00 | |
| Stora Enso Paper GmbH | 100,00 | |
| Stora Enso Sachsen GmbH | 100,00 | |
| Stora Enso Timber Deutschland GmbH | 100,00 | |
| Stora Enso Verwaltungs GmbH | 100,00 | |
| Singapore | Stora Enso South East Asia Pte Ltd | 100,00 |
| Slovakia | Euro - Timber, spol. s r.o. | 100,00 |
| Slovenia | Stora Enso Wood Products d.o.o. Koper | 100,00 |
| Tanska | DanFiber A/S | 51,00 |
| Stora Enso Danmark A/S | 100,00 | |
| Tsekki | Stora Enso Praha s.r.o. | 100,00 |
| Stora Enso Wood Products Planá s.r.o. | 100,00 | |
| Stora Enso Wood Products Zdirec s.r.o. | 100,00 | |
| Stora Enso WP HV s.r.o. | 100,00 | |
| Ukraina | Stora Enso LLC | 100,00 |
| Venäjä | A/O Ladenso | 100,00 |
| AO Stora Enso | 100,00 | |
| OAO Olonetsles | 96,88 | |
| OOO Setles | 100,00 | |
| OOO Setnovo | 100,00 | |
| OOO Stora Enso Forest West | 100,00 | |
| OOO Stora Enso Packaging BB | 100,00 | |
| OOO Stora Transport | 100,00 | |
| OOO Terminal | 100,00 | |
| Viro | Stora Enso Eesti AS | 100,00 |
| Stora Enso Packaging AS | 100,00 | |
| Yhdysvallat | Stora Enso North American Sales, Inc. | 100,00 |
| Virdia B2X, LLC | 100,00 | |
| Virdia Inc. | 100,00 | |
| Merkittävimmät osakkuusyhtiöt | ||
| Suomi | Honkalahden Teollisuuslaituri Oy | 50,00 |
| Kemi Shipping Oy | 50,00 | |
| Metsäteho Oy | 23,95 | |
| Oy Keskuslaboratorio - Centrallaboratorium Ab | 32,24 | |
| Paperinkeräys Oy | 30,41 | |
| Perkaus Oy | 33,33 | |
| Puhoksen Satama Oy | 50,00 | |
| Steveco Oy | 34,39 | |
| Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy | 40,09 | |
| Tornator Oyj | 41,00 | |
| Brasilia | Arauco Florestal Arapoti S.A. | 20,00 |
| Itävalta | ZMP GMBH | 30,00 |
| Latvia | SELF Logistika SIA | 50,00 |
| Puola | Kemira Cell Sp.z.o.o. | 45,00 |
| 49,79 | |
|---|---|
| 33,33 | |
| 50,00 | |
| Österbergs Förpackningsmaskiner AB | 50,00 |
| Bergvik Skog AB Pressretur AB Trätåg AB |
| Suomi | Clic Innovation Ltd Oy | 9,87 |
|---|---|---|
| East Office of Finnish Industries Oy | 4,00 | |
| Pohjolan Voima Oy | 15,61 | |
| Pakistan | Packages Limited | 6,40 |
| Ranska | Union Developement Récup. Pap. | 10,70 |
| Ruotsi | AMEXCI AB | 9.10 |
| Combient AB | 5,40 | |
| Radioskog AB | 10,00 | |
| RK Returkartong AB | 8,40 | |
| SSG Standard Solutions Group AB | 14,29 | |
| SweTree Technologies AB | 18,91 | |
| Sölvesborgs Stuveri & Hamn AB | 7,36 | |
| VindIn AB | 17,73 | |
| Yhdysvallat | Liaison Technologies LLC | 3,33 |
| Brasilia | Veracel Celulose SA | 50,00 |
|---|---|---|
| Uruguay | Celulosa y Energia Punta Pereira S.A. | 50,00 |
| El Esparragal Asociación Agraria de Responsabilidad | ||
| Limitada | 50,00 | |
| Eufores S.A. | 50,00 | |
| Forestal Cono Sur S.A. | 50,00 | |
| Ongar S.A. | 50,00 | |
| Stora Enso Uruguay S/A | 50,00 | |
| Terminal Logística e Industrial M`Bopocuá S.A. | 50,00 | |
| Zona Franca Punta Pereira S.A. | 50,00 |
Konsernin ja sen tytäryhtiöiden sekä yhteisten toimintojen väliset saldot ja liiketapahtumat on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä eikä niitä raportoida tässä liitteessä. Edellä mainitut ovat toistensa lähipiiriin kuuluvia osapuolia.
Konserni on luokitellut Solidium Oy:n lähipiiriin kuuluvaksi. Se on kokonaan Suomen valtion omistama yritys, ja omistaa 10,7 % Stora Enson osakkeista ja 27,3 % kaikista äänistä 31.12.2018. Konserni on soveltanut IAS 24:n kohdan 25 mukaista helpotusta olla ilmoittamatta lähipiiriliiketoimia ja avoimia saldoja siltä osin kuin kyseessä on julkisen vallan taho.
Konsernin johdon avainhenkilöitä ovat johtoryhmän ja hallituksen jäsenet. Johdon avainhenkilöiden palkkiot on esitetty liitteessä 7 (Hallituksen ja johdon palkkiot).
Liiketoimissaan osakkuus- ja yhteisyritysten ja muiden lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa konserni toimii sellaisten kaupallisten ehtojen mukaisesti, jotka eivät ole suotuisampia kuin ne ehdot, joita tarjotaan muille kolmansille osapuolille, poikkeuksena Veracel ja Pohjolan Voima Oy (PVO). Stora Enso aikoo jatkaa liiketoimintaansa osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa edelleen vastaavasti. Lisätietoja on esitetty liitteessä 13 (Osakkuus- ja yhteisyritykset).
Konsernin tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot on esitetty liitteessä 30 (Konserniyhtiöt).
Stora Ensolla on 15,6 %:n osuus Pohjolan Voima Oy:n osakkeista. Pohjolan Voima Oy on yksityisessä omistuksessa oleva energia-alan yhtiöiden ryhmä, joka tuottaa sähköä ja lämpöä osakkeenomistajilleen Suomessa. PVO-konsernin kullakin tytäryhtiöllä on oma osakelajinsa, ja osakkeet oikeuttavat omistusta vastaavaan määrään tuotetusta energiasta. Stora Enso on PVO:n toiseksi suurin omistaja, ja sillä on oikeus 469 MW:n osuuteen kapasiteetista. Seppo Parvi on ollut konsernin edustajana PVO:n hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2015. PVO:lle sähköstä maksettava hinta perustuu tuotantokustannuksiin, jotka ovat yleensä markkinahintoja alhaisemmat. Vuonna 2018 Stora Enso maksoi sähköstä PVO:lle 36 (34) milj. euroa.
Konserni omistaa määräysvallattoman osuuden useista paperinkeräysyrityksistä, joilta keräyspaperi hankitaan markkinahintaan.
Konsernin omistuksessa on 41 %:n osuus Tornatorista, ja jäljelle jäävä 59 %:n osuus on suomalaisten institutionaalisten sijoittajien omistuksessa. Stora Ensolla on pitkäaikaisia hankintasopimuksia Tornator-konsernin kanssa, jolta se ostaa vuosittain noin 2 milj. kuutiometriä puuta markkinahintaan. Vuonna 2018 hankinnat olivat 2 (2) milj. kuutiometriä puuta, arvoltaan 78 (62) milj. euroa.
Vuonna 2018 konsernin omistuksessa on 49,79 %:n osuus Bergvik Skogista, ja jäljelle jäävä 50,21 %:n osuus on pääasiassa institutionaalisten sijoittajien omistuksessa. Konsernilla on Bergvik Skogin kanssa pitkäaikaisia hankintasopimuksia, jonka mukaisesti Bergvik Skog myy Stora Ensolle vuosittain noin 5 milj. kuutiometriä puuta markkinahintaan. Vuonna 2018 kokonaishankintamäärä oli 5 (5) milj. kuutiometriä, arvoltaan 108 (106) milj. euroa. Konsernin myynnit Bergvik Skogille koostuivat lähinnä metsänhoitopalvelujen myynnistä ja olivat 40 (39) milj. euroa.
Stora Ensolla on merkittävä maa-alueen vuokrasopimus määräysvallattoman omistuskumppanin Guangxi Forestry Group Co. Ltd:n kanssa Kiinassa. Vuonna 2018 maksettujen vuokrien määrä oli 17 (16) milj. euroa.
Konserni omistaa 34,4 %:n osuuden Steveco Oy:n osakkeista. Steveco Oy on suomalainen yritys, jonka toimialaan kuuluvat laivan lastaaminen ja lastin purkaminen. Stevecon muut osakkeenomistajat ovat UPM-Kymmene, Finnlines, Ahlström Capital ja Myllykoski. Steveco myy laivauspalveluja Stora Ensolle markkinahinnoilla. Vuonna 2018 ostettujen palvelujen arvo oli 24 (25) milj. euroa.
Emoyhtiön omistajille kohdistuva osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden tulos keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla keskimääräistä painotettua osakemäärää lisättynä laimentamattomien potentiaalisten kantaosakkeiden, kuten osakeperusteisten maksujen osakkeiden, laimennusvaikutuksella.
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| 2018 | 2017 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa | 1 013 | 625 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva laaja tulos, milj. euroa | 1 025 | 494 |
| Osakemäärä (painotettu keskiarvo, A- ja R-osakkeet) | 788 619 987 | 788 619 987 |
| Osakekannustimet (painotettu keskiarvo) | 1 262 891 | 1 403 673 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakemäärä (painotettu keskiarvo) | 789 882 878 | 790 023 660 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa | 1,28 | 0,79 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa | 1,28 | 0,79 |
| Laaja tulos osaketta kohti, euroa | 1,30 | 0,63 |
| 31.12. | ||
|---|---|---|
| 2018 | 2017 | |
| Oma pääoma, milj. euroa | 6 714 | 6 008 |
| Markkina-arvo, milj. euroa | 8 123 | 10 422 |
| A- ja R-osakkeiden lukumäärä | 788 619 987 | 788 619 987 |
| Osakekannustimet | 1 056 648 | 1 469 133 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakemäärä | 789 676 635 | 790 089 120 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa | 8,51 | 7,62 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen oma pääoma, euroa | 8,50 | 7,61 |
| Osakekohtainen osinko, euroa | 0,50 | 0,41 |
| Osakkeiden markkina-arvo, euroa | ||
| A-osakkeet | 11,05 | 13,20 |
| R-osakkeet | 10,09 | 13,22 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|---|
| Euroa | Liite | 2018 | 2017 |
| Liikevaihto | 2 | 2 775 654 192,81 | 2 913 084 071,44 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||
| varastojen muutos + / - | 25 289 208,68 | -13 634 336,92 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 814 366,05 | 1 058 668,94 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 191 529 992,68 | 188 224 262,17 |
| Materiaalit ja palvelut | 4 | -1 925 916 186,45 | -1 904 890 885,31 |
| Henkilöstökulut | 5 | -224 461 611,15 | -254 895 634,82 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 6 | -158 664 603,54 | -129 743 349,89 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | -470 992 005,48 | -569 205 410,88 |
| 2 562 400 839,21 | 2 683 086 686,71 | ||
| Liikevoitto | 213 253 353,60 | 229 997 384,73 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 9 | 1 287 630,06 | 145 745 681,80 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja |
214 540 983,66 | 375 743 066,53 | |
| Tilinpäätössiirrot | 10 | 8 859 204,02 | -10 387 614,44 |
| Tuloverot | 11 | -60 074,44 | 5 735,97 |
| Tilikauden voitto | 223 340 113,24 | 365 361 188,06 |
| 31.12. | 31.12. | ||
|---|---|---|---|
| Euroa | Liite | 2018 | 2017 |
| Vastaavaa | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 13 | 90 060 208,59 | 74 779 012,25 |
| Aineelliset hyödykkeet | 13 | 839 543 932,82 | 804 502 878,84 |
| Sijoitukset | 15 | 7 988 495 743,57 | 7 895 466 177,01 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 8 918 099 884,98 | 8 774 748 068,10 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | 16 | 325 956 768,48 | 246 961 778,43 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 17 | 196 807,40 | 320 124,07 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 18 | 554 862 056,09 | 571 456 323,23 |
| Rahoitusarvopaperit | 19 | 397 381 812,23 | 815 622 411,40 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 471 152 358,33 | 374 651 622,71 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 1 749 549 802,53 | 2 009 012 259,84 | |
| Vastaavaa yhteensä | 10 667 649 687,51 | 10 783 760 327,94 | |
| Vastattavaa | |||
| Oma pääoma | 20 | ||
| Osakepääoma | 21 | 1 342 215 448,30 | 1 342 215 448,30 |
| Ylikurssirahasto | 3 638 800 031,65 | 3 638 800 031,65 | |
| Käyvän arvon rahasto | -9 920 875,41 | 1 242 687,97 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 633 102 719,13 | 633 102 719,13 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 626 767 461,79 | 584 775 975,06 | |
| Tilikauden voitto | 223 340 113,24 | 365 361 188,06 | |
| Oma pääoma yhteensä | 6 454 304 898,70 | 6 565 498 050,17 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 22 | 200 121 442,90 | 208 980 646,92 |
| Pakolliset varaukset | 23 | 26 234 905,75 | 25 890 236,84 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 25 | 1 464 163 811,00 | 1 377 562 348,29 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 26 | 2 522 824 629,16 | 2 605 829 045,72 |
| Vieras pääoma yhteensä | 3 986 988 440,16 | 3 983 391 394,01 | |
| Vastattavaa yhteensä | 10 667 649 687,51 | 10 783 760 327,94 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | ||
|---|---|---|
| Euroa | 2018 | 2017 |
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tilikauden voitto | 223 340 113,24 | 365 361 188,06 |
| Oikaisuerät: | ||
| Välittömät verot | 60 074,44 | -5 735,97 |
| Tilinpäätössiirrot | -8 859 204,02 | 10 387 614,44 |
| Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalennukset | 158 664 603,54 | 129 743 349,89 |
| Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot | 5 723 600,42 | 51 962 942,76 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | -2 843 049,13 | 11 680 844,71 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -1 287 630,06 | -145 745 681,80 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten | ||
| lisäys(-)/vähennys(+) | -37 849 576,11 | -92 863 265,68 |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) | -78 994 990,05 | 38 605 019,69 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen | ||
| lisäys (+)/vähennys(-) | 29 862 939,55 | 41 424 635,92 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 287 816 881,82 | 410 550 912,02 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 25 007 882,55 | 31 513 949,22 |
| Maksetut korot liiketoiminnasta | -64 433 801,67 | -104 764 846,88 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 76 467 342,06 | 200 682 454,40 |
| Tulot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituseristä | -34 739 197,48 | 36 827 790,58 |
| Maksetut välittömät verot | -789 585,41 | -541 898,66 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 289 329 521,87 | 574 268 360,68 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -185 102 029,62 | -203 555 451,28 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 6 043 848,61 | 3 425 870,05 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | 0,00 | -7 330 200,00 |
| Ostetut tytäryhtiöosakkeet ja pääoman sijoitukset | -61 254 095,89 | -86 507 500,00 |
| Myydyt tytäyhtiöosakkeet ja pääoman palautukset | 1 950 503,26 | 61 249 041,75 |
| Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet ja pääoman palatukset | 219 945,90 | 8 700,00 |
| Luovutustulot muista sijoituksista | 881 949,97 | 1 845 443,88 |
| Lainasaamisten muutos | 5 707 524,54 | -190 028 601,81 |
| Investointien rahavirta | -231 552 353,23 | -420 892 697,41 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Pitkäaikaisten lainojen lisäys | 298 899 000,00 | 300 000 000,00 |
| Pitkäaikaisten lainojen vähennys | -226 252 946,63 | -662 331 597,23 |
| Lyhytaikaisten lainojen muutos | -127 625 650,45 | -545 566 893,78 |
| Maksetut osingot | -323 326 822,75 | -291 789 229,99 |
| Rahoituksen rahavirta | -378 306 419,83 | -1 199 687 721,00 |
| Rahavarojen muutos | -320 529 251,19 | -1 046 312 057,73 |
| Muuntoerot | -1 197 073,18 | -6 981 413,30 |
| Liiketoimintasiirrot 1.5. | 0,00 | -15 800 000,00 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 1 190 221 407,16 | 2 259 314 878,19 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 868 495 082,79 | 1 190 221 407,16 |
Stora Enso Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien tilinpäätöstä koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.
Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernin tulee hallita hallituksen hyväksymien toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on kustannustehokas konserniyritysten varainhankinta ja tuloksen heilahteluiden pienentäminen rahoitusinstrumenttien avulla. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, valuuttariski, varainhankintariski ja hyödykkeiden, etenkin kuitupuun ja energian hintariski. Emoyhtiö hallinnoi konsernissa keskitetysti edellä mainittuja riskejä. Konsernitilinpäätöksen liitteessä 24. Rahoitusriskien hallinta on esitetty tarkemmin konsernin riskienhallinnan periaatteet.
Johdannaissopimukset arvostetaan taseessa käypään arvoon. Emoyhtiön tytäryhtiöiden puolesta konsernin ulkopuolisten vastapuolien kanssa tekemät suojauslaskennan alaiset johdannaiset käsitellään tuloslaskelman kautta käypään arvoon kirjattavina rahoitusvaroina ja -velkoina samoin kuin emoyhtiön muiden konserniyhtiöiden kanssa tekemät johdannaiset. Emoyhtiön tekemät johdannaissopimukset, jotka suojaavat emoyhtiön omaa kassavirtaa arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutos (tehokas osuus) kirjataan suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti taseen oman pääoman käyvän arvon rahastoon ja tehoton osuus emoyhtiön tuloslaskelmaan. Suojauslaskennan alle kuulumattomien johdannaisten käypä arvo kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.
Korkoriskin hallintaan käytettyjen johdannaisten korkotuotot ja -kulut jaksotetaan sopimusajalle, ja niillä oikaistaan suojattavien lainojen korkokuluja.Termiinisopimusten kertyneet korot jaksotetaan tilikaudelle. Optiopreemiot käsitellään ennakkomaksuina, kunnes optiot erääntyvät.
Liitteessä 28 on esitetty lisätietoja johdannaisten arvostusperiaatteista, käyvistä arvoista sekä käyvän arvon muutoksista.
Lakisääteinen eläketurva on hoidettu konsernin ulkopuolisissa työeläkevakuutusyhtiöissä. Osalla henkilöistä on lakisääteisen eläketurvan lisäksi lisäeläketurvaa, joka on vakuutettu konsernin ulkopuolisissa henkivakuutusyhtiöissä. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilikauden suoriteperusteisia palkkoja.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hyödykkeiden odotettavissa olevaan taloudelliseen pitoaikaan.
| 10 - 50 vuotta |
|---|
| 10 - 20 vuotta |
| 3 - 5 vuotta |
| 3 - 20 vuotta |
Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno käsittää raaka-aineet, välittömät palkat, poistot ja muut välittömät kulut sekä tuotteisiin kohdistuvan osuuden tuotannon välillisistä kustannuksista. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta ja myynnistä aiheutuvilla menoilla.
Leasingmaksut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Leasingsopimusten jäljellä olevat vuokrat on esitetty liitteessä 27. Vakuudet ja vastuusitoumukset.
Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu tilikauden kuluksi.
Tuloslaskelman välittömät verot sisältävät tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat tuloverot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Emoyhtiö ei kirjaa laskennallisia verosaamisia ja -velkoja tilinpäätökseensä johdannaisia lukuun ottamatta. Liitteessä 24 on esitetty taseeseen merkittävissä olevat laskennalliset verovelat ja -saamiset.
Vastaiset menot ja menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden suorittamiseen yhtiö on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, kirjataan tuloslaskelmaan luonteensa mukaiseen kuluerään ja taseen pakollisiin varauksiin.
Yhtiö on muuttanut suojauslaskennan alle kuulumattomien johdannaisten esittämistapaa 1. tammikuuta 2018 alkaen. Yhtiö esittää johdannaissopimukset KPL 5:2a§:n mukaisesti, jolloin niiden käsittelyssä sovelletaan IFRS 9 standardia. Johdannaissopimukset arvostetaan taseessa käypään arvoon. Muutoksen johdosta suojauslaskennan alle kuulumattomien avointen johdannaissopimusten positiiviset käyvät arvot esitetään nyt myös taseessa IFRS 9 standardin mukaisesti. Aiemmin vastaavanlaisten avointen johdannaissopimusten positiiviset käyvät arvot esitettiin taseen ulkopuolisina erinä ja ainoastaan negatiivisen käyvän arvon omaavat johdannaissopimukset esitettiin taseessa varovaisuuden periaatteen mukaisesti. Vuoden 2017 lopussa suojauslaskennan alle kuulumattomien johdannaissopimusten positiivinen käypä arvo oli yhteensä 22,8 miljoonaa euroa, joka on huomioitu vertailuvuoden 2017 lyhytaikaisissa saamisissa ja kertyneissä voittovaroissa.
Yhtiö on saanut vuoden 2018 aikana Euroopan unionin päästökauppadirektiivissä määriteltyjä päästöoikeuksia vastikkeetta yhteensä 0,4 miljoonaa tonnia. Kirjanpidossa päästöoikeudet käsitellään ns. nettomenettelyn mukaisesti eli toteutuneiden päästöjen ja saatujen päästöoikeuksien erotus on käsitelty tulosvaikutteisesti, jos toteutuneet päästötonnit ovat ylittäneet saadut oikeudet. Tilikauden aikana toteutuneet päästöt olivat 0,5 miljoonaa tonnia.. Tilikauden aikana ostetut päästöoikeudet on esitetty liiketoiminnan muissa kuluissa ja myydyt päästöoikeudet on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Tilikauden päättyessä päästöoikeuksien markkina-arvo oli 24,64 euroa tonnilta.
| 31.12. päättyvä tilikausi | 31.12. päättyvä tilikausi | |
|---|---|---|
| Euroa | 2018 | 2017 |
| Liite 2. Liikevaihto divisioonittain ja markkina-alueittain |
||
| Divisioonittainen jakauma | ||
| Consumer Board | 1 123 668 991,39 | 1 073 041 074,44 |
| Packaging Solutions | 413 943 570,00 | 357 411 190,00 |
| Biomaterials | 334 305 446,42 | 383 395 905,00 |
| Paper | 0,00 | 410 385 607,00 |
| Other | 903 736 185,00 | 688 850 295,00 |
| Yhteensä | 2 775 654 192,81 | 2 913 084 071,44 |
| Maantieteellinen jakauma | ||
| Suomi | 1 339 856 029,81 | 1 108 221 625,76 |
| Muu Eurooppa | 961 844 796,00 | 1 315 344 543,16 |
| Pohjois- ja Etelä-Amerikka | 91 865 348,00 | 93 510 418,35 |
| Aasia ja Oseania | 298 242 697,00 | 302 346 651,37 |
| Afrikka | 31 080 654,00 | 43 039 095,01 |
| Muut maat | 52 764 668,00 | 50 621 737,79 |
| Yhteensä | 2 775 654 192,81 | 2 913 084 071,44 |
| Liite 3. Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Vuokratuotot ja käyttökorvaukset | 4 531 452,20 | 5 069 119,77 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 3 350 953,11 | 2 851 100,05 |
| Vakuutuskorvaukset | 81 552,00 | 173 060,79 |
| Tuotanto- ja kunnossapitopalvelut | 8 016 700,69 | 12 232 373,61 |
| Avustukset, tuet ja korvaukset | 1 649 736,54 | 2 209 308,07 |
| Hallintopalvelut | 132 939 906,28 | 141 842 799,50 |
| Päästöoikeuksien myynnit | 7 357 250,60 | 3 047 640,00 |
| Muut liiketoiminnan tulot | 33 426 909,52 | 20 798 860,38 |
| Fuusiovoitto | 175 531,74 | 0,00 |
| Yhteensä | 191 529 992,68 | 188 224 262,17 |
| Liite 4. Materiaalit ja palvelut | ||
| Aineet ja tarvikkeet | ||
| Ostot tilikauden aikana | 1 449 254 293,52 | 1 381 101 830,14 |
| Varaston muutos + / - | -60 198 840,35 | 23 905 525,17 |
| Ulkopuoliset palvelut | 536 860 733,28 | 499 883 530,00 |
| Materiaalit ja palvelut yhteensä | 1 925 916 186,45 | 1 904 890 885,31 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | 31.12. päättyvä tilikausi | |
|---|---|---|
| Euroa | 2018 | 2017 |
| Liite 5. Henkilöstökulut ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä | ||
| Palkat ja palkkiot | 184 980 408,08 | 208 496 061,04 |
| Henkilöstösivukulut | ||
| Eläkekulut | 32 768 906,81 | 38 237 790,17 |
| Muut henkilösivukulut | 6 712 296,26 | 8 161 783,61 |
| Yhteensä | 224 461 611,15 | 254 895 634,82 |
| Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot | ||
| Hallituksen ja toimitusjohtajien palkat ja palkkiot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 7. | ||
| Toimitusjohtajan eläkesitoumukset | ||
| Toimitusjohtajan eläkesitoumukset on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 7. | ||
| Saamiset yhtiön johdolta | ||
| Yhtiön johdolta ei ole lainasaamisia. | ||
| Henkilöstön määrä keskimäärin | ||
| Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana | 2 930 | 3 345 |
| Liite 6. Poistot ja arvonalentumiset | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 158 664 603,54 | 123 073 942,09 |
| Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä |
0,00 | 6 669 407,80 |
| Yhteensä | 158 664 603,54 | 129 743 349,89 |
| Tase-eräkohtainen poistoerittely sisältyy kohtaan aineettomat ja aineelliset hyödykkeet. | ||
| Liite 7. Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Tuotteiden toimituskulut | 158 898 936,77 | 220 984 908,69 |
| Myyntipalkkiot | 39 565 946,09 | 51 817 464,15 |
| Vuokrakulut | 14 815 022,61 | 20 202 019,09 |
| Hallinto- ja toimistopalvelut | 207 362 736,12 | 225 807 154,53 |
| Vakuutusmaksut | 6 401 467,08 | 5 040 773,51 |
| Tuotteiden toimituskulut | 158 898 936,77 | 220 984 908,69 |
|---|---|---|
| Myyntipalkkiot | 39 565 946,09 | 51 817 464,15 |
| Vuokrakulut | 14 815 022,61 | 20 202 019,09 |
| Hallinto- ja toimistopalvelut | 207 362 736,12 | 225 807 154,53 |
| Vakuutusmaksut | 6 401 467,08 | 5 040 773,51 |
| Muut henkilökunnan menot | 22 622 154,29 | 24 722 831,42 |
| Edustuskulut | 456 475,01 | 622 600,68 |
| Pr- ja suhdetoiminta | 3 270 886,35 | 3 258 566,36 |
| Muut liiketoiminnan menot | 17 598 381,16 | 16 749 092,45 |
| Yhteensä | 470 992 005,48 | 569 205 410,88 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | 31.12. päättyvä tilikausi | |
|---|---|---|
| Euroa | 2018 | 2017 |
| Liite 8. Tilintarkastajan palkkiot | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 706 399,99 | 1 067 945,00 |
| Muut tilintarkastukseen liittyvät palkkiot | 19 848,48 | 187 118,45 |
| Muut palkkiot | 271 581,45 | 407 408,79 |
| Yhteensä | 997 829,92 | 1 662 472,24 |
| Liite 9. Rahoitustuotot ja -kulut | ||
| Osinkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 64 520 726,96 | 184 115 816,95 |
| Omistusyhteysyrityksiltä | 11 685 000,00 | 10 660 000,00 |
| Muilta | 261 615,10 | 2 795 363,07 |
| Yhteensä | 76 467 342,06 | 197 571 180,02 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 23 566 667,04 | 29 726 921,75 |
| Omistusyhteysyrityksiltä | 28 290,00 | 29 390,00 |
| Muilta | 55 813,14 | 33 324,81 |
| Yhteensä | 23 650 770,18 | 29 789 636,56 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksistä | 2 366 677,17 | 1 391 845,65 |
| Muilta | 13 266 140,88 | 16 554 615,80 |
| Yhteensä | 15 632 818,05 | 17 946 461,45 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 115 750 930,29 | 245 307 278,03 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Saman konsernin yrityksille | -830 633,96 | -394 673,40 |
| Muut rahoituskulut | -113 258 880,06 | -60 220 839,28 |
| Yhteensä | -114 089 514,02 | -60 615 512,68 |
| Sijoitusten arvonalentumiset | ||
| Arvonalentumiset pysyvien vastaavien | ||
| sijoituksista | -373 786,21 | -38 946 083,55 |
| Rahoituskulut yhteensä | -114 463 300,23 | -99 561 596,23 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 1 287 630,06 | 145 745 681,80 |
| Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy | ||
| kurssivoittoa/-tappiota (netto) | -30 888 563,12 | 77 392 981,23 |
| 31.12. päättyvä tilikausi | 31.12. päättyvä tilikausi | |
|---|---|---|
| Euroa | 2018 | 2017 |
| Liite 10. Tilinpäätössiirrot | ||
| Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa | ||
| tehtyjen poistojen erotus | 8 859 204,02 | -10 387 614,44 |
| Tilinpäätössiirrot yhteensä | 8 859 204,02 | -10 387 614,44 |
| Liite 11. Tuloverot | ||
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | ||
| tilikaudella | -60 074,44 | -13 607,67 |
| Aikaisempia kausia koskevat tuloverot | 0,00 | 19 343,64 |
| Tuloverot yhteensä | -60 074,44 | 5 735,97 |
| Liite 12. Ympäristökulut | ||
| Materiaalit ja palvelut | 35 573 617,21 | 31 844 660,31 |
| Henkilöstökulut | 2 529 432,97 | 1 948 179,66 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 12 808 165,46 | 11 746 145,10 |
| Yhteensä | 50 911 215,64 | 45 538 985,07 |
| Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu | 14 371 944,68 | 11 339 028,96 |
| Jätevesien käsittely | 21 889 417,65 | 20 927 223,71 |
| Jätehuolto | 8 801 279,94 | 9 420 863,74 |
| Maaperän ja pohjavesien suojelu | 509 760,21 | 540 278,41 |
| Melun ja tärinän torjunta | 103 031,45 | 166 114,82 |
| Biologisen monimuotoisuuden ja maiseman suojelu |
90 781,00 | 106 970,19 |
| Tutkimus ja kehitys | 288 588,30 | 84 048,84 |
| Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet | 4 856 412,40 | 2 954 456,40 |
| Yhteensä | 50 911 215,64 | 45 538 985,07 |
| Aineettomat oikeudet |
Muut pitkävai kutteiset menot |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1 | 185 474 509,42 | 15 513 490,09 | 39 357 709,58 | 240 345 709,09 |
| Lisäykset | 14 555 740,41 | 0,00 | 14 226 230,26 | 28 781 970,67 |
| Vähennykset | -57 531 648,00 | -4 010 026,28 | 0,00 | -61 541 674,28 |
| Siirrot erien välillä | 25 970 610,63 | 0,00 | -27 914 280,92 | -1 943 670,29 |
| Hankintameno 31.12 | 168 469 212,46 | 11 503 463,81 | 25 669 658,92 | 205 642 335,19 |
| Kertyneet poistot ja | ||||
| arvonalennukset 1.1. | ||||
| -156 101 160,75 | -9 465 536,09 | 0,00 | -165 566 696,84 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
57 531 648,00 | 4 010 026,28 | 0,00 | 61 541 674,28 |
| Tilikauden poisto | -9 867 107,04 | -1 689 997,00 | 0,00 | -11 557 104,04 |
| Kertyneet poistot 31.12 | -108 436 619,79 | -7 145 506,81 | -115 582 126,60 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 60 032 592,67 | 4 357 957,00 | 25 669 658,92 | 90 060 208,59 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 29 373 348,67 | 6 047 954,00 | 39 357 709,58 | 74 779 012,25 |
| Maa ja vesialueet |
Rakennukset ja Rakennelmat |
Koneet ja Kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 20 883 021,07 | 467 826 058,45 | 2 165 653 907,20 | 176 555 636,02 | 119 524 097,70 | 2 950 442 720,44 | |
| Lisäykset | 5 944,75 | 14 842 246,20 | 73 549 081,25 | 403 491,94 | 94 149 338,05 | 182 950 102,19 | |
| Vähennykset | -2 619 174,34 | -1 026 647,08 | -42 444 922,35 | 0,00 | 0,00 | -46 090 743,77 | |
| Siirrot erien välillä | 0,00 | 23 968 286,49 | 69 720 090,21 | 834 348,39 | -92 579 054,80 | 1 943 670,29 | |
| Hankintameno 31.12. | 18 269 791,48 | 505 609 944,06 | 2 266 478 156,31 | 177 793 476,35 | 121 094 380,95 | 3 089 245 749,15 | |
| Kertyneet poistot ja | |||||||
| arvonalennukset 1.1. | 0,00 | -352 468 042,40 | -1 639 393 550,20 | -156 025 929,02 | 0,00 | -2 147 887 521,62 | |
| Vähennysten ja siirtojen |
|||||||
| kertyneet poistot | 0,00 | 936 109,08 | 42 444 922,35 | 0,00 | 0,00 | 43 381 031,43 | |
| Tilikauden poistot | 0,00 | -11 280 435,71 | -131 727 778,46 | -4 099 285,33 | 0,00 | -147 107 499,50 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0,00 | -362 812 369,03 | -1 728 676 406,31 | -160 125 214,35 | 0,00 | -2 251 613 989,69 | |
| Arvonkorotukset 1.1. | 1 947 680,02 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 1 947 680,02 | |
| Vähennykset | -35 506,66 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | -35 506,66 | |
| Arvonkorotukset 31.12. |
1 912 173,36 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 1 912 173,36 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 20 181 964,84 | 142 797 575,03 | 537 801 750,00 | 17 668 262,00 | 121 094 380,95 | 839 543 932,82 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 22 830 701,09 | 115 358 016,04 | 526 260 357,00 | 20 529 707,01 | 119 524 097,70 | 804 502 878,84 | |
| Tuotannon koneet ja laitteet | |||||||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 |
513 776 370,00 | ||||||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 |
483 108 847,00 |
| Aineettomat hyödykkeet |
Rakennukset ja Rakennelmat |
Koneet ja Kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1 | 39 357 709,58 | 26 396 161,86 | 92 105 459,77 | 1 022 476,07 | 158 881 807,28 |
| Lisäykset | 14 226 230,26 | 10 497 287,87 | 83 128 320,40 | 523 729,78 | 108 375 568,31 |
| Siirrot erien välillä | -27 914 280,92 | -24 738 406,95 | -66 968 171,78 | -872 476,07 | -120 493 335,72 |
| Hankintameno 31.12. |
25 669 658,92 | 12 155 042,78 | 108 265 608,39 | 673 729,78 | 146 764 039,87 |
| 31.12. | 31.12. | |
|---|---|---|
| Euroa | 2018 | 2017 |
| Aktivoidut ympäristömenot | ||
| Hankintameno 1.1. | 76 143 777,34 | 87 258 318,68 |
| Lisäykset 1.1.-31.12. | 19 472 223,74 | 16 033 073,55 |
| Poistot ja arvonalentumiset 1.1.-31.12. | -12 808 165,46 | -11 746 145,10 |
| Vähennykset liiketoimintasiirto | 0,00 | -15 401 469,79 |
| Hankintameno 31.12. | 82 807 835,62 | 76 143 777,34 |
| Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu | 49 834 450,49 | 40 040 178,04 |
| Jätevesien käsittely | 25 807 755,36 | 40 224 215,78 |
| Jätehuolto | 3 940 175,30 | 6 684 823,69 |
| Maaperän ja pohjaveden suojelu | 2 235 952,47 | 3 301 261,62 |
| Melun ja tärinän torjunta | 989 502,00 | 1 294 768,00 |
| Vähennykset liiketoimintasiirto | 0,00 | -15 401 469,79 |
| Yhteensä | 82 807 835,62 | 76 143 777,34 |
Vuosina 2018 ja 2017 ei ole maksettu ympäristöperusteisia sakkoja tai korvauksia, eikä ole saatu ympäristönsuojeluun liittyviä tukia tai avustuksia.
| Rakennukset ja rakennelmat | ||
|---|---|---|
| Aktivoidut korot 1.1. | 357 288,00 | 377 956,00 |
| Poistot ja arvonalentumiset 1.1.-31.12. | -20 670,00 | -20 668,00 |
| Aktivoidut korot 31.12. | 336 618,00 | 357 288,00 |
| Koneet ja kalusto | ||
| Aktivoidut korot 1.1. | 2 071 740,00 | 2 297 543,00 |
| Lisäykset 1.1.-31.12. | 117 415,00 | 0,00 |
| Poistot ja arvonalentumiset 1.1.-31.12. | -248 445,00 | -225 803,00 |
| Aktivoidut korot 31.12. | 1 940 710,00 | 2 071 740,00 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | ||
| Aktivoidut korot 1.1. | 114 178,00 | 143 462,00 |
| Poistot ja arvonalentumiset 1.1.-31.12. | -29 281,00 | -29 284,00 |
| Aktivoidut korot 31.12. | 84 897,00 | 114 178,00 |
| Yhteensä | ||
| Aktivoidut korot 1.1. | 2 543 206,00 | 2 818 961,00 |
| Lisäykset 1.1.-31.12. | 117 415,00 | 0,00 |
| Poistot ja arvonalentumiset 1.1.-31.12. | -298 396,00 | -275 755,00 |
| Aktivoidut korot 31.12. | 2 362 225,00 | 2 543 206,00 |
| Sijoitukset | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osuudet konserniyhtiöisä |
Lainasaamiset konserniyhtiöiltä |
Osuudet omistusyhteys yrityksissä |
Lainasaamiset omistusyhteys yrityksiltä |
Muut osakkeet ja osuudet |
Muut saamiset | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1 | 6 176 397 621,51 | 1 485 940 868,95 | 37 427 552,87 | 2 863 490,00 | 181 757 760,02 | 50 024 967,21 | 7 934 412 260,56 |
| Lisäykset | 61 255 280,16 | 604 049 051,58 | 0,00 | 200 000,00 | 0,00 | 873 362,45 | 666 377 694,19 |
| Vähennykset | -1 196 308,96 | -569 869 323,83 | -533 144,80 | -1 000 000,00 | -375 563,83 | 0,00 | -572 974 341,42 |
| Hankintameno 31.12 | 6 236 456 592,71 | 1 520 120 596,70 | 36 894 408,07 | 2 063 490,00 | 181 382 196,19 | 50 898 329,66 | 8 027 815 613,33 |
| Arvonalentumiset 1.1 | -37 496 083,93 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | -1 449 999,62 | 0,00 | -38 946 083,55 |
| Lisäykset | -373 786,21 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | -373 786,21 | |
| Arvonalentumiset 31.12 | -37 869 870,14 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | -1 449 999,62 | 0,00 | -39 319 869,76 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 6 198 586 722,57 | 1 520 120 596,70 | 36 894 408,07 | 2 063 490,00 | 179 932 196,57 | 50 898 329,66 | 7 988 495 743,57 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 6 138 901 537,58 | 1 485 940 868,95 | 37 427 552,87 | 2 863 490,00 | 180 307 760,40 | 50 024 967,21 | 7 895 466 177,01 |
| 31.12. | 31.12. | |
|---|---|---|
| Vaihtuvat vastaavat | 2018 | 2017 |
| Liite 16. Vaihto-omaisuus | ||
| Aineet ja tarvikkeet | 168 968 449,11 | 108 769 608,76 |
| Keskeneräiset tuotteet | 5 973 758,33 | 2 097 317,33 |
| Valmiit tuotteet | 137 643 217,68 | 116 230 450,00 |
| Muu vaihto-omaisuus | 13 371 343,36 | 19 864 402,34 |
| Yhteensä | 325 956 768,48 | 246 961 778,43 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 196 807,40 | 320 124,07 |
|---|---|---|
| Muut saamiset | 196 807,40 | 320 124,07 |
| 31.12. | 31.12. | |
|---|---|---|
| Euroa | 2018 | 2017 |
| Liite 18. Lyhytaikaiset saamiset | ||
| Lyhytaikaiset korolliset saamiset | ||
| Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä | ||
| Lainasaamiset | 68 653 943,03 | 116 145 388,57 |
| Hyödykejohdannaissaamiset | 373 722,51 | 12 867 243,61 |
| Korkosaamiset | 40 255 123,67 | 28 019 969,59 |
| Yhteensä | 109 282 789,21 | 157 032 601,77 |
| Saamiset omistusyhteysyrityksiltä | ||
| Lainasaamiset | 0,00 | 200 000,00 |
| Yhteensä | 0,00 | 200 000,00 |
| Saamiset muilta | ||
| Hyödykejohdannaissaamiset | 36 430 077,13 | 13 070 916,22 |
| Muut saamiset | 12 786 224,79 | 34 620 106,51 |
| Korkosaamiset | 4 588 592,64 | 13 960 471,65 |
| Yhteensä | 53 804 894,56 | 61 651 494,38 |
| Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä | 163 087 683,77 | 218 884 096,15 |
Vertailuvuoden 2017 lyhytaikaiset korolliset saamiset sisältää tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden muutoksesta johtuvaa saamista 22,8 miljoonaa euroa.
| Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä | ||
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 117 036 380,47 | 161 969 798,24 |
| Muut saamiset | 48 593 123,00 | 0,00 |
| Hyödykejohdannaissaamiset | 5 061 079,94 | 7 565 108,85 |
| Siirtosaamiset | 4 300 000,00 | 568 650,50 |
| Yhteensä | 174 990 583,41 | 170 103 557,59 |
| Saamiset omistusyhteysyrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 243 342,97 | 203 568,35 |
| Muut saamiset | 27 870,70 | 27 870,70 |
| Yhteensä | 271 213,67 | 231 439,05 |
| Saamiset muilta | ||
| Myyntisaamiset | 177 758 789,81 | 130 849 963,52 |
| Laskennalliset verosaamiset | 2 480 218,82 | 0,00 |
| Muut saamiset | 10 562 579,42 | 19 689 284,56 |
| Siirtosaamiset | 25 710 987,19 | 31 697 982,36 |
| Yhteensä | 216 512 575,24 | 182 237 230,44 |
Yhtiö voi ajoittain solmia myyntisaamisten faktorointisopimuksia nopeuttaakseen myyntisaamisten muuntamista käteisvaroiksi. Tällaiset sopimukset johtivat nimellisesti 48,1 miljoonan euron (61,4 miljoonaa euroa vuonna 2017) taseesta pois kirjaamiseen tilikauden loppuun mennessä. Stora Enson osallisuuden myytyihin saamisiin arvioidaan olevan jatkossa vähäinen.
| Lyhytaikaiset korottomat saamiset yhteensä | 391 774 372,32 | 352 572 227,08 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 554 862 056,09 | 571 456 323,23 |
| Siirtosaamisten olennaiset erät | ||
| Muut siirtosaamiset konsernilta | 4 300 000,00 | 568 650,50 |
| Veronluonteiset saamiset | 13 888 851,76 | 17 634 090,48 |
| Menoennakot | 2 090 875,11 | 9 128 652,50 |
| Muut siirtosaamiset | 9 731 260,32 | 4 935 239,38 |
| Yhteensä | 30 010 987,19 | 32 266 632,86 |
| 31.12. | 31.12. | |
| Euroa | 2018 | 2017 |
| Liite 19. Rahoitusarvopaperit | ||
| Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä | 82 381 812,23 | 815 622 411,40 |
| Muilta | 315 000 000,00 | 0,00 |
| Yhteensä | 397 381 812,23 | 815 622 411,40 |
Taseen rahavarat eivät sisällä miinusmerkkisiä pankkitilien saldoja yht. 39 087,77 euroa. Ne esitetään lyhytaikaisten korollisten velkojen ryhmässä.
| 31.12. | 31.12. | |
|---|---|---|
| Euroa | 2018 | 2017 |
| Liite 20. Oma pääoma | ||
| Sidottu oma pääoma | ||
| Osakepääoma 1.1. | 1 342 215 448,30 | 1 342 215 448,30 |
| Osakepääoma 31.12. | 1 342 215 448,30 | 1 342 215 448,30 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 3 638 800 031,65 | 3 638 800 031,65 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 3 638 800 031,65 | 3 638 800 031,65 |
| Käyvän arvon rahasto 1.1. | 1 242 687,97 | -16 557 887,90 |
| Lisäys (+) / Vähennys (-) | -11 163 563,38 | 17 800 575,87 |
| Käyvän arvon rahasto 31.12. | -9 920 875,41 | 1 242 687,97 |
| Sidottu oma pääoma yhteensä | 4 971 094 604,54 | 4 982 258 167,92 |
| Vapaa oma pääoma | ||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 633 102 719,13 | 633 102 719,13 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 633 102 719,13 | 633 102 719,13 |
| Edellisten tilikausien voitto 1.1. | 950 137 163,12 | 854 007 365,46 |
| Osingonjako | -323 334 194,67 | -291 789 395,19 |
| Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutos: | ||
| Suojauslaskennan alle kuulumattomien johdannaisten esittämistavan muutoksen vaikutus |
0,00 | 22 773 744,00 |
| Maa-alueiden arvonkorotuksen peruutukset | -35 506,66 | -215 739,21 |
| 626 767 461,79 | 584 775 975,06 | |
| Edellisten tilikausien voitto 31.12. | ||
| Tilikauden voitto | 223 340 113,24 | 365 361 188,06 |
| Vapaa oma pääoma yhteensä | 1 483 210 294,16 | 1 583 239 882,25 |
| Oma pääoma yhteensä | 6 454 304 898,70 | 6 565 498 050,17 |
| Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta 31.12 | ||
| Käyvän arvon rahasto 31.12. | -9 920 875,41 | 0,00 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 633 102 719,13 | 633 102 719,13 |
| Kertyneet voittovarat 31.12. | 626 767 461,79 | 584 775 975,06 |
| Tilikauden voitto | 223 340 113,24 | 365 361 188,06 |
| Yhteensä | 1 473 289 418,75 | 1 583 239 882,25 |
| A-osakkeet | R-osakkeet | Yhteensä kpl | |
|---|---|---|---|
| 31.12.2016 | 176 507 090 | 612 112 897 | 788 619 987 |
| Muunto A-osakkeista R-osakkeiksi 12/2016-12/2017 |
-114 770 | 114 770 | 0 |
| 31.12.2017 | 176 392 320 | 612 227 667 | 788 619 987 |
| Muunto A-osakkeista R-osakkeiksi 12/2017-12/2018 |
-79 648 | 79 648 | 0 |
| 31.12.2018 | 176 312 672 | 612 307 315 | 788 619 987 |
Vasta-arvo EUR 1,70 per osake
| A-osake | R-osake | Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| Osakepääoma 31.12.2017 | 300 216 201 | 1 041 999 247 | 1 342 215 448 |
| Osakepääoma 31.12.2018 | 300 080 642 | 1 042 134 806 | 1 342 215 448 |
| 31.12. | 31.12. | |
|---|---|---|
| Euroa | 2018 | 2017 |
| Liite 22. Tilinpäätössiirtojen kertymä | ||
| Poistoero | ||
| Aineettomat oikeudet | 2 160 769,66 | -1 238 274,34 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | -406 474,00 | -197 687,00 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 26 216 920,00 | 26 960 498,02 |
| Koneet ja kalusto | 169 896 269,19 | 179 334 152,19 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 2 253 958,05 | 4 121 958,05 |
| Yhteensä | 200 121 442,90 | 208 980 646,92 |
| Liite 23. Pakolliset varaukset | ||
| Uudelleenjärjestelyvaraukset | 2 542 907,47 | 3 061 615,27 |
| Ympäristövaraukset | 22 278 935,54 | 22 440 984,20 |
| Eläkevaraukset | 413 062,74 | 387 637,37 |
| Muut varaukset | 1 000 000,00 | 0,00 |
| Yhteensä | 26 234 905,75 | 25 890 236,84 |
| Liite 24. Laskennalliset verosaamiset ja -velat | ||
| Laskennallinen verovelka poistoerosta | -25 494 677,56 | -27 271 799,00 |
| Laskennallinen verosaaminen johdannaisista | 2 480 218,82 | 0,00 |
| Laskennallinen verosaaminen tappiosta | 60 636 518,56 | 98 528 897,00 |
| Laskennallinen verosaaminen varauksista | 4 476 462,78 | 4 407 529,00 |
| Laskennalliset verosaamiset ja -velat muista väliaikaisista eroista |
-13 105 992,53 | -4 295 545,84 |
| Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä |
28 992 530,06 | 71 369 081,16 |
Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole merkitty taseeseen johdannaisia lukuun ottamatta.
| 31.12. | 31.12. | |
|---|---|---|
| Euroa | 2018 | 2017 |
| 100 912,89 | 100 912,76 |
|---|---|
| 156 562 500,00 | 160 312 500,00 |
| 1 307 500 398,11 | 1 217 148 935,53 |
| Joukkovelkakirjalainat | 1 008 262 422,13 | 996 734 814,56 |
|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 0,00 | 150 000 000,00 |
| Yhteensä | 1 008 262 422,13 | 1 146 734 814,56 |
| 31.12. | 31.12. | |
|---|---|---|
| Milj.euroa | 2018 | 2017 |
| Korko | Valuutta | Alkuperäinen lainamäärä |
Tasearvo | Tasearvo | |
|---|---|---|---|---|---|
| Kiinteäkorkoiset | |||||
| 1993-2019 | 8,600 | USD | 50,0 | 44,0 | 42,6 |
| 2006-2036 | 7,250 | USD | 300,0 | 259,7 | 247,9 |
| 2012-2018 | 5,000 | EUR | 500,0 | 0,0 | 112,4 |
| 2012-2019 | 5,500 | EUR | 500,0 | 174,8 | 178,1 |
| 2016-2023 | 2,125 | EUR | 300,0 | 299,4 | 299,3 |
| 2017-2027 | 2,500 | EUR | 300,0 | 299,6 | 299,5 |
| 2018-2028 | 2,500 | EUR | 300,0 | 299,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 1376,5 | 1 179,8 | |||
| Takaisinmaksetut lainat 2018 | 115,8 | ||||
| Vaihtuvakorkoiset | |||||
| 2006-2018 | Euribor + 0,96 | EUR | 25,0 | 0,0 | 25,0 |
| 2015-2025 | Euribor + 2,25 | EUR | 125,0 | 125,0 | 125,0 |
| 2015-2027 | Euribor + 2,35 | EUR | 25,0 | 25,0 | 25,0 |
| Yhteensä | 150,0 | 175,0 | |||
| Takaisinmaksetut lainat 2018 | 25,0 | ||||
| Joukkovelkakirjalainat yhteensä | 1 526,5 | 1 354,8 |
| 31.12. | 31.12. | |
|---|---|---|
| Euroa | 2018 | 2017 |
| Liite 26. Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | ||
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | ||
| Muut velat | 1 457 649 515,51 | 1 674 429 533,54 |
| Hyödykejohdannaisvelat | 35 125 637,09 | 10 942 327,54 |
| Korkovelat | 12 312,87 | 15 917,82 |
| Yhteensä | 1 492 787 465,47 | 1 685 387 778,90 |
| Velat muille | ||
| Muut velat | 310 644 429,00 | 300 617 662,12 |
| Hyödykejohdannaisvelat | 2 344 859,19 | 14 464 643,54 |
| Korkovelat | 32 638 294,81 | 27 568 038,33 |
| Joukkovelkakirjalainat | 218 740 556,32 | 137 446 083,43 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 3 750 000,00 | 4 687 500,00 |
| Eläkelainat | 0,00 | 1 875 000,00 |
| Yhteensä | 568 118 139,32 | 486 658 927,42 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä | 2 060 905 604,79 | 2 172 046 706,32 |
| Lyhytaikaiset korottomat velat | ||
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | ||
| Saadut ennakot | 6 272,39 | 6 272,39 |
| Ostovelat | 61 660 238,44 | 64 501 828,68 |
| Muut velat | 142 730,76 | 172 310,00 |
| Hyödykejohdannaisvelat | 3 348 734,92 | 313 856,30 |
| Siirtovelat | 864 565,98 | 4 353 003,51 |
| Yhteensä | 66 022 542,49 | 69 347 270,88 |
| Velat omistusyhteysyrityksille | ||
| Ostovelat | 29 913 700,68 | 28 080 874,19 |
| Muut velat | 0,00 | 447 965,53 |
| Yhteensä | 29 913 700,68 | 28 528 839,72 |
| Velat muille | ||
| Saadut ennakot | 1 711 485,01 | 1 671 752,10 |
| Ostovelat | 255 812 336,83 | 241 078 888,98 |
| Muut velat | 28 477 290,69 | 13 753 317,45 |
| Siirtovelat | 79 981 668,67 | 79 402 270,27 |
| Yhteensä | 365 982 781,20 | 335 906 228,80 |
| Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä | 461 919 024,37 | 433 782 339,40 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 2 522 824 629,16 | 2 605 829 045,72 |
|---|---|---|
| Siirtovelkojen olennaiset erät | ||
| Siirtyvät palkka- ja lomapalkkavelat | 48 238 386,20 | 49 448 839,68 |
| Vuosialennukset | 17 060 546,45 | 16 767 652,89 |
| Muut siirtovelat | 15 547 302,00 | 17 538 781,21 |
| Yhteensä | 80 846 234,65 | 83 755 273,78 |
| 31.12. | 31.12. | |
| Euroa | 2018 | 2017 |
| Liite 27. Vakuudet ja vastuusitoumukset | ||
| Omasta velasta | ||
| Kiinnitykset | 168 187,00 | 168 187,00 |
| Konserniyhtiöiden velasta | ||
| Takaukset | 1 676 345 658,00 | 1 731 862 844,00 |
| Yhteisyritysten velasta | ||
| Takaukset | 284 466 665,00 | 340 953 357,00 |
| Osakkuusyhtiöiden velasta | ||
| Takaukset | 4 164 420,00 | 4 282 284,00 |
| Muiden puolesta | ||
| Takaukset | 16 325 421,00 | 18 817 360,00 |
| Muut omat vastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat |
||
| leasing-vastuut | 8 284 185,27 | 47 115 343,01 |
| Myöhemmin maksettavat leasing-vastuut | 15 663 027,34 | 56 061 736,23 |
| Kiinnitykset | 1 750 000,00 | 1 750 000,00 |
| Vuokravastuut | 5 868 000,00 | 0,00 |
| Muut vastuut | 3 853 352,23 | 3 826 647,61 |
| Yhteensä | 2 016 888 915,84 | 2 204 837 758,85 |
| Kiinnitykset | 1 918 187,00 | 1 918 187,00 |
| Takaukset | 1 981 302 164,00 | 2 095 915 845,00 |
| Leasing vastuut | 23 947 212,61 | 103 177 079,24 |
| Vuokravastuut | 5 868 000,00 | 0,00 |
| Muut vastuut | 3 853 352,23 | 3 826 647,61 |
| Yhteensä | 2 016 888 915,84 | 2 204 837 758,85 |
Stora Enso Oyj on tehnyt merkittäviä uudelleenjärjestelyjä viime vuosina. Toimenpiteisiin on kuulunut liiketoimintojen ja tuotantoyksiköiden myyntejä sekä tehtaiden sulkemisia. Tapahtumiin liittyy riski mahdollisista ympäristö- tai muista velvoitteista, joiden olemassaolo vahvistuisi vasta, jos yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole täysin yhtiön hallittavissa, toteutuu tai ei toteudu. Olemassa olevista velvoitteista, joiden määrä pystytään luotettavasti arvioimaan, on tehty kirjanpidollinen varaus.
Stora Enso Oyj on osallisena tietyissä oikeudenkäyntimenettelyissä, jotka ovat syntyneet tavanomaisessa liiketoiminnassa ja jotka sisältävät lähinnä kauppaoikeudellisia vaateita. Yrityksen johto ei usko, että sellaisilla prosesseilla kokonaisuutena ennen mahdollisia vakuutuskorvauksia olisi merkittäviä vaikutuksia yrityksen taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen. Eräät merkittävimmät vireillä olevat oikeudenkäynnit on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitteessä 29.
Käypä arvo määritellään arvoksi, jolla johdannaisinstrumentti voitaisiin vaihtaa markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa transaktiossa. Näiden instrumenttien käyvät arvot määritetään seuraavasti:
Stora Enso määrittää ja esittää rahoitusinstrumenttien käyvän arvon arvostustekniikoittain seuraavan hierarkian mukaisesti:
Taso 1: identtisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla Taso 2: muut tekniikat, joissa kaikki kirjattuun käypään arvoon merkittävästi vaikuttavat tekijät ovat todettavissa suoraan tai epäsuorasti
Taso 3: tekniikat, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, mutta tekijät eivät perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin.
Emoyhtiön johdannaiset on määritelty tasolle 2 käyvän arvon hierarkiassa.
| 31.12. | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Positiiviset | Negatiiviset | Netto |
| 2018 | |||
| Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden puolesta otetut kassavirtajohdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa kohdeyhtiöissä |
|||
| Valuuttatermiinisopimukset | 19,3 | -20,5 | -1,3 |
| Valuuttaoptiot | 23,7 | -27,9 | -4,2 |
| Hyödykesopimukset | 35,5 | -36,3 | -0,8 |
| Koronvaihtosopimukset | 0,0 | -6,3 | -6,3 |
| Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä |
|||
| Valuuttatermiinisopimukset | 7,7 | -8,9 | -1,2 |
| Hyödykesopimukset | 1,3 | -1,2 | 0,1 |
| Yhteensä | 87,5 | -101,2 | -13,7 |
| joista tytäryhtiöitä vastaan | 34,6 | -49,4 | -14,8 |
| joista ulkoista vastapuolta vastaan | 52,9 | -51,8 | 1,1 |
| 31.12. | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Positiiviset | Negatiiviset | Netto |
| 2017 | |||
| Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden puolesta otetut kassavirtajohdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa kohdeyhtiöissä |
|||
| Valuuttatermiinisopimukset | 24,8 | -21,4 | 3,4 |
| Valuuttaoptiot | 23,6 | -21,2 | 2,4 |
| Hyödykesopimukset | 24,6 | -24,1 | 0,5 |
| Koronvaihtosopimukset | 0,0 | -5,0 | -5,0 |
| Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä |
|||
| Valuuttatermiinisopimukset | 21,4 | -4,1 | 17,3 |
| Hyödykesopimukset | 1,3 | -1,3 | 0,0 |
| Yhteensä | 95,7 | -77,1 | 18,6 |
| joista tytäryhtiöitä vastaan | 34,9 | -40,2 | -5,3 |
| joista ulkoista vastapuolta vastaan | 60,8 | -36,9 | 23,9 |
| 31.12 | 31.12 | ||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | |
| Korkojohdannaiset | |||
| Korkojohdannaiset | |||
| Erääntyy 6-10 vuodessa | 150,0 | 150,0 | |
| Yhteensä | 150,0 | 150,0 | |
| Valuuttajohdannaiset | |||
| Termiinisopimukset | 3 956,3 | 3 207,9 | |
| Valuuttaoptiot | 2 462,6 | 2 569,7 | |
| Yhteensä | 6 418,9 | 5 777,6 | |
| Hyödykejohdannaiset | |||
| Hyödykesopimukset | 148,9 | 528,3 | |
| Yhteensä | 148,9 | 528,3 |
Emoyhtiön omiin rahavirran suojauksiin liittyvien realisoitumattomien tappioiden nettosumma käyvän arvon rahastossa oli 9,9 miljoonaa euroa, josta 9,3 miljoonan euron tappio liittyi valuutta- ja korkojohdannaisiin ja 0,6 miljoonan euron tappio hyödykejohdannaisiin. Valuutta ja -korkojohdannaisten osuus sisältää myös optioiden aika-arvoon liittyvän 0,4 miljoonan euron tappion. Nämä realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan suojauksen kohteena olevien sopimusten erääntyessä. Pisin suojauksen kohteena oleva sopimus erääntyy vuonna 2027. Suurimman osan odotetaan kuitenkin erääntyvän vuoden 2019 aikana. Suojausten tehoton osuus kirjataan oikaisuna liikevaihtoon tai materiaaleihin ja palveluihin sen mukaan, mitä niillä suojataan. Vuoden 2018 aikana tehottomia suojauksia ei ollut. Valuuttojen rahavirtasuojauksissa käytetyt johdannaiset ovat pääasiassa termiinisopimuksia ja optioita. Hyödykesuojauksissa ja korkojen rahavirtasuojauksissa käytetään pääasiassa vaihtosopimuksia (swap).
| 31.12. | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä |
||
| Nettovoitot tai -tappiot valuuttajohdannaisista | -20,3 | 19,3 |
| Nettovoitot tai -tappiot rahoituserissä | -20,3 | 19,3 |
| Johdannaisten voitot ja tappiot liiketuloksessa | 31.12. | |
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
| Rahavirran suojaukset | ||
| Valuuttasuojaukset | 1,6 | 2,4 |
| Hyödykesuojaukset | 6,3 | 0,9 |
| 31.12.2018 | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | SEK | USD | GBP |
| Valuuttakurssin muutos euroa vastaan | -5,0% | -5,0% | -5,0% |
| Kassavirtaa suojaavat valuuttajohdannaiset seuraavalle 12 | |||
| kuukaudelle euroissa | 0,0 | 210,9 | 21,4 |
| Arvioitu vaikutus käyvän arvon rahastoon euroissa | 0,0 | 8,4 | 0,9 |
Energian ja raaka-aineiden 10 %:n hinnannousu tai -lasku aiheuttaisi arviolta 0,7 miljoonan euron muutoksen energian ja raaka-aineiden suojaussopimusten käypään arvoon. Suurin osa näistä käyvän arvon muutoksista kirjataan suoraan käyvän arvon rahastoon, kunnes sopimukset erääntyvät ja tulos kirjataan tuloslaskelmaan.
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2018 oli 1 473 289 418,75 euroa mukaan lukien tilikauden voitto 223 340 113,24 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti.
| Jaetaan osinkoa jakokelpoisista varoista 0,50 euroa/osake eli yhteensä 788 619 987 osakkeelta enintään |
394 309 993,50 euroa |
|---|---|
| Jätetään jakokelpoisiin varoihin | 1 078 979 425,25 euroa |
| Jakokelpoiset varat yhteensä 31.12.2018 | 1 473 289 418,75 euroa |
Emoyhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 31.12.2018 jälkeen. Emoyhtiön maksuvalmius on edelleen hyvä, ja esitetty osingonjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä.
Helsingissä tammikuun 31. päivänä 2019
| Jorma Eloranta Puheenjohtaja |
Hans Stråberg Varapuheenjohtaja |
|---|---|
| Anne Brunila | Elisabeth Fleuriot |
| Hock Goh | Christiane Kuehne |
| Antti Mäkinen | Richard Nilsson |
| Göran Sandberg |
Karl-Henrik Sundström Toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä, 13. päivänä helmikuuta 2019
PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö
Samuli Perälä
KHT
Stora Enso Oyj:n yhtiökokoukselle
Lausuntonamme esitämme, että
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme tilintarkastaneet Stora Enso Oyj:n (y-tunnus 1039050-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2018. Tilinpäätös sisältää:
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
| Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus |
52 miljoonaa euroa |
|---|---|
| Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde |
Tulos ennen veroja |
| Perustelut vertailukohteen valinnalle |
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi tuloksen ennen veroja, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisesti sitä arvioidessaan konsernin suoriutumista. Lisäksi tulos ennen veroja on yleisesti hyväksytty vertailukohde. |
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Stora Enso -konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.
Konserni toimii maailmanlaajuisesti usean juridisen yhtiön tai raportointiyksikön kautta. Määrittelimme raportointiyksiköissä suoritettavien tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden. Tarkastuksen suoritti joko me konsernin tarkastajina tai yksikön tarkastaja ohjeidemme mukaisesti. Yksikön tarkastajille lähettämämme tarkastusohjeet sisälsivät tekemämme riskimäärittelyn, määrittelemämme olennaisuuden sekä konsernin tarkastussuunnitelman. Perustuen tekemäämme riskimäärittelyyn ja olennaisuuteen suoritimme tarkastustoimenpiteitä 27 merkittävässä raportointiyksikössä, jotka sijaitsivat 11 eri maassa. Muihin raportointiyksiköihin ei katsota liittyvän huomattavaa olennaisen virheen riskiä konsernitilinpäätöksen kannalta, ja täten näiden osalta tarkastustoimenpiteet ovat rajoittuneet konsernitasolla tehtäviin analyyttisiin tarkastustoimenpiteisiin sekä erikseen määriteltyihin tarkastustoimenpiteisiin yksittäisten olennaisten tilinpäätöserien osalta.
Suorittamalla nämä toimenpiteet raportointiyksiköissä ja konsernitasolla olemme hankkineet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konsernintilinpäätöksestä annettavan lausuntomme perustaksi.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
| Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka |
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa |
|---|---|
| Biologisten hyödykkeiden arvostus Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 1, 2 ja 12. Konserni omistaa biologisia hyödykkeitä tytäryhtiöiden, yhteisten toimintojen sekä osakkuusyhtiöiden kautta. Näiden biologisten hyödykkeiden käypä arvo oli 3 327 miljoonaa euroa 31.12.2018. Biologiset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Käypä arvo määritetään diskontattujen rahavirtojen pohjalta ottaen huomioon kestävä metsänhoito ja yhden syklin kasvupotentiaali. Sykli vaihtelee riippuen maantieteellisestä sijainnista sekä puulajista. Diskontattujen kassavirtojen |
Muodostimme käsityksen johdon prosessista liittyen biologisten hyödykkeiden arvostukseen. Arvioimme suoraan ja epäsuoraan omistettujen biologisten hyödykkeiden arvostukseen liittyvien avainkontrollien rakennetta ja tehokkuutta. Tarkastustoimenpiteemme suoraan omistettujen biologisten hyödykkeiden arvostukseen liittyen sisälsivät: johdon käyttämän arvostusmetodologian arvioinnin arvostusmallin matemaattisen oikeellisuuden testauksen arvostuksessa käytettyjen diskonttokorkojen asianmukaisuuden arvioinnin |
| määrittäminen sisältää kasvuun, puunkorjuuseen, | arvostusmallin muiden keskeisten olettamien |
myyntihintaan sekä myynnin kustannuksiin liittyviä arvioita.
Biologisten hyödykkeiden arvostus on katsottu tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi siihen sisältyvän arvionvaraisuuden, hallintorakenteen monimutkaisuuden sekä konsernin biologisten hyödykkeiden tase-arvon olennaisuuden vuoksi.
asianmukaisuuden arvioinnin
arvostusmallissa käytettyjen syöttötietojen, kuten myyntihintojen, kasvuolettamien sekä myynnin kustannuksiin liittyvien ennusteiden testauksen.
Hyödynsimme erityisasiantuntijoita suoraan omistettujen biologisten hyödykkeiden arvostuksen tarkastuksessa.
Epäsuoraan omistettujen biologisten hyödykkeiden osalta kommunikoimme neljän suurimman osakkuusyhtiön ja yhteisen toiminnon tilintarkastajien kanssa. Kommunikoinnin yhteydessä arvioimme heidän tarkastustoimenpiteitään sekä johtopäätöksiään liittyen biologisten hyödykkeiden arvostukseen.
Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 2, 22 ja 29. Konsernitilinpäätökseen 31.12.2018 sisältyvien ympäristövarausten, uudelleenjärjestelyvarausten ja muiden varausten arvo oli 117 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 29 on esitetty olennaiset avoimet oikeudenkäynnit ja ehdolliset velat.
Varausten ja ehdollisten velkojen asianmukainen kirjaaminen ja esittäminen konsernitilinpäätöksessä edellyttää johdolta harkintaa, joka liittyy oikeudellisen tai tosiasiallisen velvoitteen olemassaoloon, taloudellista hyötyä ilmentävien voimavarojen pois siirtymisen todennäköisyyteen sekä velvoitteen määrän arviointiin.
Varausten ja ehdollisten velkojen kirjaaminen, arvostaminen ja esittäminen sisältää arvionvaraisuutta ja tämän vuoksi varaukset ja ehdolliset velat on katsottu tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi.
Muodostimme käsityksen johdon prosessista, jolla havaitaan uusia velvoitteita ja seurataan olemassaolevien velvoitteiden muutoksia sen varmistamiseksi, että toimitaan konsernin laskentaperiaatteiden ja IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat –standardin mukaisesti.
Arvioimme aikaisemmilla raportointikausilla kirjattuihin olennaisiin varauksiin tehtyjä merkittäviä muutoksia tutustumalla niihin olettamiin, joihin muutokset perustuvat.
Tarkastustoimenpiteemme olennaisiin varauksiin sisälsivät:
Lähetimme ulkopuolisille lakimiehille tiedustelukirjeet liittyen merkittävimpiin avoimiin oikeudenkäynteihin.
Luimme hallituksen sekä hallituksen valiokuntien kokousten pöytäkirjat.
Arvioimme merkittävimpien ehdollisten velkojen esittämisen asianmukaisuutta
konsernitilinpäätöksessä.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole tunnistaneet sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole tunnistaneet EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 28.3.2018 alkaen.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja osingonmaksusta päättämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 13. helmikuuta 2019
PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö
Samuli Perälä KHT
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.