Lindex Group

Annual Report • Mar 1, 2011

STOCKMANN Oyj Abp

Tilinpäätös 31.12.2010

09.2.2011

TILINPÄÄTÖS 31.12.2010

	sivu
Hallituksen toimintakertomus	1
Osakepääoma ja osakkeet	9
Tunnusluvut	12
Konsernin tuloslaskelma	15
Konsernin tase	16
Oman pääoman muutoslaskelma	18
Konsernin rahavirtalaskelma	19
Konsernin laatimisperiaatteet, liitetiedot	20
Emoyhtiön tuloslaskelma	57
Emoyhtiön tase	58
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	60
Emoyhtiön liitetiedot	61
Omistetut osakkeet	70
Voiton käyttö	71

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Konsernin liikevaihto tilikaudella 2010 kasvoi 7,3 prosenttia ja oli 1 821,9 miljoonaa euroa (2009: 1 698,5 miljoonaa euroa). Liikevoitto kasvoi 3,7 miljoonaa euroa ja oli 88,8 miljoonaa euroa (85,1 miljoonaa euroa). Nettorahoituskulut olivat 14,6 miljoonaa euroa (24,0 miljoonaa euroa). Tilikauden voitto oli 78,3 miljoonaa euroa (53,8 miljoonaa euroa), ja osakekohtainen tulos oli 1,10 euroa (0,82 euroa). Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,82 euroa osakkeelta.

Liikevaihto ja tulos

Kulutuskysynnän elpyminen, kuluttajien luottamuksen vahvistuminen ja kaikkien liiketoimintayksiköiden toimenpiteet kilpailuasemansa vahvistamiseksi näkyivät Stockmannkonsernin tilikauden liikevaihdossa (ilman alv), joka kasvoi 7,3 prosenttia ja oli 1 821,9 miljoonaa euroa (2009: 1 698,5 miljoonaa euroa). Liikevaihto Suomessa kasvoi 4,2 prosenttia ja oli 987,8 miljoonaa euroa. Liikevaihto ulkomailla oli 834,0 miljoonaa euroa, ja se kasvoi 11,1 prosenttia. Ruotsin ja Norjan kruunut sekä Venäjän rupla ovat vahvistuneet tilikaudella euroon verrattuina. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto ulkomailla olisi kasvanut 2,3 prosenttia. Ulkomaisen liikevaihdon osuus konsernin liikevaihdosta oli 45,8 prosenttia (44,2 prosenttia).

Liiketoiminnan muita tuottoja ei tilikaudella ollut.

Tilikaudella konsernin liiketoiminnan myyntikate kasvoi 91,4 miljoonalla eurolla ja oli 908,8 miljoonaa euroa. Suhteellinen myyntikate oli 49,9 prosenttia (48,1 prosenttia). Kaikkien liiketoimintayksiköiden suhteelliset myyntikatteet kasvoivat edellisen vuoteen verrattuna. Toiminnan kustannukset kasvoivat 84,1 miljoonaa euroa ja poistot 3,4 miljoonaa euroa.

Konsernin liikevoitto kasvoi tilikaudella 3,7 miljoonaa euroa ja oli 88,8 miljoonaa euroa (85,1 miljoonaa euroa).

Nettorahoituskulut pienenivät tilikaudella 9,4 miljoonaa euroa ja olivat 14,6 miljoonaa euroa (24,0 miljoonaa euroa). Nettorahoituskulujen pienenemiseen vaikuttivat alhainen korkotaso ja kertaluonteiset valuuttakurssivoitot.

Tilikauden voitto ennen veroja oli 74,2 miljoonaa euroa eli 13,1 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Tilikauden tulosta rasitti 12,1 miljoonan euron verokulujaksotus. Tilikauden veroihin sisältyi myös valuuttalainan realisoitumattomasta kurssitappiosta kirjattu 16,3 miljoonan euron laskennallisen verovelan vähennys, joka paransi tulosta. Yhteensä tilikauden veroerät paransivat poikkeuksellisesti tulosta 4,2 miljoonalla eurolla. Edellisen tilikauden tulosta rasittavat verot olivat 7,3 miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 78,3 miljoonaa euroa (53,8 miljoonaa euroa).

Tilikauden osakekohtainen tulos oli 1,10 euroa (0,82 euroa) ja optioiden vaikutuksella laimennettuna 1,09 euroa (0,82 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 12,45 euroa (11,94 euroa).

Liikevaihto ja tuloskehitys liiketoimintasegmenteittäin

Tavarataloryhmä

Hobby Hallin liiketoiminta siirtyi tavarataloryhmälle vuoden 2010 alusta lukien, ja Oy Hobby Hall Ab fuusioitiin emoyhtiöön 30.6.2010. Tavarataloryhmän tilikauden luvut sisältävät Hobby Hallin luvut, ja vertailuluvut on muutettu vastaavasti.

Tavarataloryhmän liikevaihto kasvoi 7,7 prosenttia, kun vertailuluvuissa ei huomioida vuonna 2009 lopetettua Hobby Hallin ulkomaan liiketoimintaa. Liikevaihto oli 1 099,9 miljoonaa euroa (1 030,0 miljoonaa euroa). Liikevaihto Suomessa kasvoi 5,2 prosenttia ja oli 826,4 miljoonaa euroa (785,8 miljoonaa euroa). Liikevaihdon kasvua vauhditti erityisesti Helsingin tavaratalon laajennus- ja uudistusprojektin valmistuminen asteittain vuoden aikana.

Ulkomaantoimintojen euromääräinen liikevaihto kasvoi 16,0 prosenttia, kun vertailuluvuissa ei huomioida vuonna 2009 lopetettua Hobby Hallin ulkomaan liiketoimintaa. Ulkomaisen liikevaihdon osuus ryhmän liikevaihdosta oli 24,9 prosenttia (23,1 prosenttia). Tavarataloryhmän liikevaihto oli Baltiassa 81,9 miljoonaa euroa (84,5 miljoonaa euroa) ja Venäjällä 191,7 miljoonaa euroa (151,3 miljoonaa euroa). Venäjän liikevaihto kasvoi merkittävästi Pietarin ja Moskovan uusien tavaratalojen hyvin käynnistyneen myynnin myötä. Myös ruplan vahvistuminen euroon verrattuna vaikutti liikevaihdon kasvuun.

Hyvän myynnin ja varastotilanteen seurauksena tilikauden suhteellinen myyntikate kasvoi kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle ja oli 42,4 prosenttia (39,8 prosenttia). Tavarataloryhmän liikevoitto kasvoi 10,1 miljoonaa euroa ja oli 32,9 miljoonaa euroa. Helsingin tavaratalon laajennukseen sekä Pietarin Nevsky Centren ja Stockmannverkkokaupan avaamisiin liittyvät kustannukset rasittavat tilikauden liikevoittoa.

Lindex

Lindexin liikevaihto oli tilikaudella 578,7 miljoonaa euroa, joka oli 9,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (527,0 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi Suomessa 1,7 prosenttia ja muissa maissa 11,0 prosenttia. Liikevaihtoa kasvattivat muun muassa uusien myymälöiden avaukset erityisesti Keski-Euroopassa ja Venäjällä. Myös Ruotsin ja Norjan kruunujen vahvistuminen euroon verrattuna nostivat liikevaihtoa.

Tilikauden suhteellinen myyntikate pysyi korkealla tasolla ja oli 63,1 prosenttia (62,9 prosenttia), mutta laajenemisen nopeutuessa kiinteät kustannukset ja poistot kasvoivat myyntikatteen kasvua nopeammin. Liikevoitto pieneni erityisesti loppuvuonna Pohjoismaiden kehityksen seurauksena. Lindexin tilikauden liikevoitto pieneni 7,3 miljoonaa euroa ja oli 54,8 miljoonaa euroa (62,1 miljoonaa euroa).

Seppälä

Seppälän liikevaihto kasvoi 2,6 prosenttia edelliseen tilikauteen verrattuna ja oli 143,2 miljoonaa euroa (139,5 miljoonaa euroa). Liikevaihto oli Suomessa edellisen vuoden tasolla ja kasvoi ulkomailla 8,1 prosenttia. Ulkomaisen liikevaihdon osuus Seppälän liikevaihdosta oli 34,1 prosenttia (32,4 prosenttia). Liikevaihto kasvoi Venäjällä 13,5 prosenttia.

Tilikauden suhteellinen myyntikate kasvoi ja oli 59,8 prosenttia (58,2 prosenttia), mikä on Seppälän kaikkien aikojen paras suhteellinen myyntikate. Kasvu johtui erityisesti alkuvuoden hyvästä myynnistä ja varastotilanteesta sekä tehokkaasta ostotoiminnasta. Seppälän liikevoitto kasvoi 1,0 miljoonaa euroa ja oli 9,0 miljoonaa euroa (8,0 miljoonaa euroa). Tulos parantui Venäjällä, mutta Suomessa kehitys oli heikompaa.

Rahoitus ja sitoutunut pääoma

Rahavarat olivat vuoden lopussa 36,7 miljoonaa euroa, kun ne vuotta aiemmin olivat 176,4 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli 91,8 miljoonaa euroa (146,8 miljoonaa euroa).

Tilikauden aikana uudelleenrahoitettiin valtaosa vieraasta pääomasta. Korollisen vieraan pääoman määrä oli vuoden lopussa 813,3 miljoonaa euroa (789,2 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaista oli 521,3 miljoonaa euroa (786,9 miljoonaa euroa). Lisäksi konsernilla on 343,1 miljoonaa euroa nostamattomia pitkäaikaisia komittoituja lainalimiittejä. Vieraasta pääomasta merkittävä osuus on sidottu Ruotsin kruunuun, ja kruunun vahvistuminen tilikauden aikana on lisännyt euroina esitettävän lainapääoman määrää.

Nettokäyttöpääoma oli vuoden lopussa 79,5 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 109,3 miljoonaa euroa. Koroton vieras pääoma kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 74,8 miljoonaa euroa. Varastotaso oli korkeampi kuin edellisenä vuonna, mikä johtui etupäässä uusien tavaratalojen avauksista ja myymäläverkon laajenemisesta sekä vahvoista Ruotsin kruunusta ja Venäjän ruplasta.

Omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 43,1 prosenttia (44,1 prosenttia) ja nettovelkaantumisaste (net gearing) oli 87,7 prosenttia (72,2 prosenttia).

Sijoitetun pääoman tuotto pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 5,8 prosenttia. Konsernin sijoitettu pääoma kasvoi 59,6 miljoonaa euroa ja oli tilikauden lopussa 1 699,1 miljoonaa euroa (1 639,5 miljoonaa euroa).

Osingot

Vuodelta 2009 maksettiin varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osinkoa 0,72 euroa osakkeelta eli yhteensä 51,2 miljoonaa euroa.

Tilikauden päättyessä 31.12.2010 voitonjakokelpoiset varat emoyhtiön taseessa olivat 446,8 miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto oli 21,5 miljoonaa euroa. Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkona vuodelta 2010 maksetaan 0,82 euroa osakkeelta. Esitetty osinko on 74,5 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta. Osinkoina maksetaan ehdotuksen mukaan yhteensä 58 339 720,00 euroa. Vapaaseen omaan pääoman jätetään 388 422 871,51 euroa.

Investoinnit

Tilikauden investoinnit olivat yhteensä 165,4 miljoonaa euroa (152,8 miljoonaa euroa).

Tavarataloryhmä

Moskovan viides Stockmann-tavaratalo avattiin 4.3.2010 Rostokinon kaupunginosassa Pohjois-Moskovassa sijaitsevassa Golden Babylon -kauppakeskuksessa. Tavaratalon myyntipinta-ala on noin 10 000 neliömetriä ja Stockmannin investointi siihen 16,0 miljoonaa euroa. Tilikauden aikana hankkeeseen sitoutui 8,0 miljoonaa euroa. Tavaratalon toiminta on käynnistynyt odotusten mukaisesti.

Helsingin keskustan tavaratalon mittava laajennus- ja uudistushanke, jonka rakennustyöt käynnistyivät vuonna 2006, valmistui suunnitelmien mukaisesti marraskuussa. Hankkeessa laajennettiin tavaratalon kaupallisia tiloja noin 10 000 neliömetrillä muuttamalla tiloja kaupalliseen käyttöön ja rakentamalla uusia tiloja. Tämän lisäksi hankkeeseen kuuluivat uudet tavarankäsittely- ja huoltotilat sekä pysäköintilaitos. Uudistetut tilat otettiin käyttöön asteittain. Laajennuksen jälkeen Helsingin tavaratalo on Euroopan suurimpia, ja sen myyntipinta-ala on noin 50 000 neliömetriä. Hankkeeseen sitoutui tilikauden aikana 38,5 miljoonaa euroa. Laajennusosan kokonaisinvestointi oli 198 miljoonaa euroa, minkä lisäksi toteutettiin merkittäviä vanhan kiinteistön korjaus- ja perusparannustoimenpiteitä. Laajentunut ja uudistunut tavaratalo on nyt entistä kilpailukykyisempi pitkälle tulevaisuuteen.

Stockmann osti vuonna 2006 noin 10 000 neliömetrin suuruisen liiketontin Pietarin kaupungin pääkadulta Nevski Prospektilta. Stockmann rakennutti tälle Vosstanija-aukion metroaseman vieressä ja Moskovan rautatieaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle tontille

kokonaispinta-alaltaan noin 100 000 neliömetrin suuruisen Nevsky Centre kauppakeskuksen, jonka avajaisia vietettiin 11.11.2010. Kauppakeskuksessa on yhteensä noin 50 000 neliömetriä myymälä- ja toimistotilaa. Siinä toimiva noin 20 000 neliömetrin suuruinen Stockmann-tavaratalo on yhtiön toiseksi suurin tavaratalo ja Stockmannin Venäjän-toiminnan lippulaiva. Kauppakeskuksessa sijaitsevat myös Stockmann-konsernin muotiketjujen Lindexin ja Seppälän sekä Bestsellerin myymälät sekä yli 70 muuta myymälää, ravintoloita ja palveluja. Lisäksi keskuksessa on toimistotiloja ja maanalainen paikoituslaitos noin 560 autolle. Hankkeeseen sitoutui tilikauden aikana 61,0 miljoonaa euroa. Kokonaisinvestointi on noin 185 miljoonaa euroa. Hankkeen taloudellinen loppuselvitys on kesken. Koko kauppakeskuksen sekä siinä sijaitsevien Stockmann-tavaratalon ja konsernin muotimyymälöiden toiminta on käynnistynyt menestyksellisesti.

Stockmann-tavaratalot siirtyivät Suomessa monikanavaisuuteen Stockmann.comverkkokaupan avautuessa syyskuussa 2010. Alkuvaiheessa uuden verkkokaupan valikoima käsittää tavaratalojen tuotekategorioista naisten, miesten ja lasten muodin, urheilun, kodinsisustuksen sekä elektroniikan. Uuden verkkokaupan rakentamisessa hyödynnettiin tavarataloryhmään vuoden 2010 alussa yhdistetyn Hobby Hallin etäkaupan osaamista ja siihen tehtyjä investointeja. Tavarataloryhmän organisaatiossa toimii nyt kolme erillistä etäkauppabrändiä: Hobby Hall, Stockmann ja Akateeminen Kirjakauppa.

Venäjällä avattiin tilikauden aikana kaksi Bestseller-myymälää ja suljettiin yksi. Suomessa suljettiin yksi Stockmann Beauty -myymälä.

Stockmann osti heinäkuussa 1,6 miljoonalla eurolla Tallinnan tavaratalon vieressä sijaitsevan kiinteistön, mikä mahdollistaa tavaratalon laajentamisen tulevaisuudessa.

Tavarataloryhmän investoinnit olivat tilikaudella yhteensä 131,1 miljoonaa euroa.

Lindex

Tilikauden aikana avattiin yhteensä 36 Lindex-myymälää. Lindex avasi omia myymälöitä kahdeksan Tšekin tasavallassa, kuusi Norjassa, viisi Venäjällä, neljä Ruotsissa, kaksi Slovakiassa ja Suomessa sekä yhden myymälän Virossa ja Liettuassa. Franchisingyhteistyökumppani avasi neljä Lindex-myymälää Saudi-Arabiassa sekä yhden uudella markkina-alueella Dubaissa. Toinen franchising-kumppani avasi ensimmäiset kaksi myymäläänsä Lindexin ja koko Stockmann-konsernin uudella markkina-alueella Bosnia-Hertsegovinassa.

Lindex avasi toukokuussa Lindex Shop Online -verkkokauppansa Suomessa. Tilikauden jälkeen tammikuussa 2011 Lindex avasi verkkokauppansa koko EU:n alueella. Nyt Lindexin muotia voi ostaa internetin kautta 27 Euroopan maassa.

Tilikauden aikana suljettiin kaksi Lindexin myymälää Suomessa ja yksi Norjassa.

Lindexin investoinnit olivat tilikaudella yhteensä 28,2 miljoonaa euroa.

Seppälä

Seppälä avasi tilikaudella 12 myymälää: kuusi Venäjällä, neljä Suomessa ja kaksi Virossa.

Seppälän investoinnit olivat yhteensä 4,7 miljoonaa euroa.

Muut investoinnit ja konsernirakenteen muutokset

Konsernin muut investoinnit olivat yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.

Venäjän toiminnan yhtiörakennetta on selkeytetty fuusioimalla lokakuussa 2010 ZAO Kalinka-Stockmann emoyhtiöönsä ZAO Stockmanniin.

Uudet hankkeet

Tavarataloryhmä

Stockmann avaa uuden tavaratalon Jekaterinburgissa, Venäjällä maaliskuun lopussa 2011. Tavaratalo toimii vuokratiloissa Greenwich-kauppakeskuksessa, ja sen myyntipinta-ala on noin 8 000 neliömetriä. Stockmann investoi hankkeeseen noin 14 miljoonaa euroa.

Stockmann on allekirjoittanut sopimuksen vuokratiloissa toimivan Tampereen tavaratalon laajentamisesta. Tavaratalon myyntipinta-ala kasvaa laajennuksen myötä noin 4 000 neliömetrillä nykyisestä 11 000 neliömetristä 15 000 neliömetriin. Samalla tavaratalosta rakennetaan yhteys Hämeenkadun alle rakennettavaan pysäköintilaitokseen. Stockmannin osuus investoinnista on noin 6 miljoonaa euroa. Kaavaprosessin viiveistä johtuen laajennetun tavaratalon avaustavoite on siirtynyt vuoteen 2013.

Tavarataloryhmän Venäjän varastotoiminnot siirtyivät uusiin, ajanmukaisiin vuokratiloihin Moskovan luoteisosaan vuoden 2010 lopussa. Uuden varaston pinta-ala on yli 10 000 neliömetriä. Varasto on täydessä toiminnassa keväällä 2011. Investointi uuteen varastoon on yhteensä 3,5 miljoonaa euroa.

Tavarataloryhmässä tehtiin joulukuussa 2010 päätös uuden toiminnanohjausjärjestelmän hankkimisesta. Mittava järjestelmäprojekti on tarkoitus käynnistää kevään 2011 aikana ja se tulee kestämään useita vuosia. Vuoden 2011 investoinnin arvioidaan olevan noin 10 miljoonaa euroa.

Lindex

Lindex arvioi laajentavansa myymäläketjuaan vuonna 2011 noin 40 myymälällä, franchisingmyymälät mukaan lukien. Pääosa uusista myymälöistä sijaitsee Venäjällä ja Keski-Euroopassa.

Maaliskuussa Lindex avaa ensimmäisen myymälänsä Puolassa, Walbrzychin kaupungissa.

Seppälä

Myös Seppälä jatkaa myymäläverkkonsa laajentamista vuonna 2011 ja avaa vuoden aikana 8 - 12 uutta myymälää. Suurin osa myymälöistä avataan Venäjällä.

Muut investoinnit

Konsernin taloushallinnon järjestelmät tullaan vaihtamaan vaiheittain tavarataloryhmän toiminnanohjausjärjestelmän uusimisen yhteydessä.

Osakkeet ja osakepääoma

Yhtiön osakekannan markkina-arvo vuoden 2010 lopussa oli 2 047,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 lopussa osakekannan markkina-arvo oli 1 396,7 miljoonaa euroa.

Stockmannin osakekurssit kehittyivät vuonna 2010 sekä OMX Helsinki Cap -indeksiä että OMX Helsinki -indeksiä paremmin. Vuoden 2010 lopussa A-osakkeen kurssi oli 29,40 euroa, kun se vuoden 2009 lopussa oli 20,50 euroa, ja B-osakkeen kurssi 28,30 euroa, kun se

vuotta aiemmin oli 19,00 euroa. Osakkeita vaihdettiin katsauskauden aikana 1,0 miljoonaa Aosaketta (0,5 miljoonaa) ja 14,6 miljoonaa B-osaketta (17,3 miljoonaa). Tämä vastaa 3,3 prosenttia keskimääräisestä A-osakkeiden määrästä ja 36,02 prosenttia keskimääräisestä Bosakkeiden määrästä.

Stockmannin kanta-asiakasoptioilla merkittiin toukokuussa 2010 yhteensä 52 047 yhtiön 2 euron nimellisarvoista B-sarjan osaketta. Osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin, ja ne tulivat julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä yhdessä vanhojen osakkeiden kanssa 30.6.2010. Merkintöjen johdosta osakepääomaa korotettiin 104 094 eurolla.

Stockmannilla oli 30 627 563 A-sarjan osaketta ja 40 518 437 B-sarjan osaketta eli yhteensä 71 146 000 osaketta 31.12.2010. A-sarjan osakkeilla on 10 ääntä osaketta kohden ja Bsarjan osakkeilla yksi ääni osaketta kohden. Osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin.

Yhtiöllä ei ole hallussaan omia osakkeita, eikä hallituksella ole voimassaolevia valtuuksia omien osakkeiden ostamiseen.

Stockmannilla oli 44 596 osakkeenomistajaa vuoden 2010 lopussa, kun vuotta aiemmin osakkeenomistajia oli ollut 43 929. Tilikauden aikana yhtiölle ilmoitettiin yhdestä muutoksesta suurimpien osakkeenomistajien joukossa, kun Hartwall Capital Oy:n määräysvaltayhtiö HTT Holding Oy Ab:n osuus Stockmannin äänimäärästä ylitti 10 prosentin rajan 19.1.2010 tehdyn osakekaupan seurauksena.

Henkilöstö

Konsernin henkilöstömäärä oli vuonna 2010 keskimäärin 15 165, mikä on 509 enemmän kuin edellisenä vuonna (14 656 henkilöä vuonna 2009 ja 15 669 vuonna 2008). Henkilöstömäärä nousi erityisesti Venäjän kahden uuden tavaratalon avauksen myötä. Konsernin henkilöstömäärää kasvattivat myös Lindexin myymäläverkon laajeneminen sekä Helsingin tavaratalon laajennus.

Stockmannin kokoaikaiseksi muutettu keskimääräinen henkilömäärä kasvoi 370 henkilöllä ja oli 11 503 henkilöä (11 133 henkilöä vuonna 2009 ja 11 964 vuonna 2008). Konsernin palkkasumma kasvoi 26,4 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta ja oli 287,6 miljoonaa euroa (261,2 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 279,8 miljoonaa euroa vuonna 2008). Vähittäiskaupan laajennetut sunnuntaiaukioloajat 1.1.2010 alkaen Suomessa ovat kasvattaneet työtuntimääriä ja kertyneitä palkkoja.

Vuoden 2010 lopussa konsernin palveluksessa oli 16 184 henkilöä (14 836). Heistä ulkomailla työskenteli 8 754 henkilöä. Edellisen vuoden lopussa ulkomailla työskenteli 7 683 henkilöä. Ulkomailla työskentelevien osuus koko henkilöstöstä oli 54 prosenttia (52 prosenttia).

Henkilöstöstä työskenteli vuoden lopussa 9 806 henkilöä tavarataloryhmässä (8 729 henkilöä vuoden 2009 lopussa), 4 709 Lindexissä (4 464), 1 513 Seppälässä (1 506) ja 156 konsernihallinnossa (137).

Riskitekijöitä

Stockmann-konserni harjoittaa liiketoimintaa Suomen, Ruotsin, Norjan sekä Venäjän ja Baltian maiden lisäksi Tsekissä, Slovakiassa ja Ukrainassa, joissa liiketoiminta on alkuvaiheessa. Elpyvä talouskehitys vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan kaikilla konsernin markkina-alueilla. Liiketoimintaympäristön riskitaso vaihtelee konsernin toimialueella. Baltian maiden osalta liiketoimintariskien taso on merkittävästi

pienentynyt maiden liityttyä Euroopan Unionin jäseniksi, eivätkä riskit poikkea olennaisilta osiltaan liiketoiminnan riskeistä Suomessa lukuun ottamatta riskitekijöitä, jotka liittyvät maiden talouksien toipumiseen taantumasta. Vähittäiskauppa on toipunut taantumasta Baltian maissa hitaammin kuin Pohjoismaissa.

Liiketoiminnan riskit Venäjällä ovat Pohjoismaita ja Baltiaa korkeammat, ja toimintaympäristö on muun muassa liiketoimintakulttuurin ja maan infrastruktuurin kehittymättömyyden vuoksi epävakaampi. Harmaan talouden osuus erityisesti kulutustavaroiden tuonnissa on edelleen suuri, ja se vääristää osaltaan kilpailua. Venäjän mahdollinen jäsenyys Maailman kauppajärjestö WTO:ssa tulisi todennäköisesti selkeyttämään kilpailutilannetta mm. tullimaksujen vähentymisen seurauksena. Venäjän talous kääntyi alkuvuonna 2010 voimakkaaseen kasvuun energiahintojen nousun myötä, ja tämän seurauksena maan valuutta vahvistui. Energian hinnan kehitys vaikuttaa olennaisella tavalla talouden kehitykseen Venäjällä myös lähivuosien aikana.

Kiinan kasvava rooli koko maailman taloudessa sekä Kiinan nopeasti kehittyvät kotimarkkinat ovat kuumentaneet Kaukoidän hankintamarkkinat. Vähittäiskaupan kannalta keskeisen haasteen muodostaakin pula tuotantokapasiteetistä ja raaka-aineiden nousevat hinnat, jotka aiheuttavat hinnankorotuspaineita.

Muodin osuus konsernin liikevaihdosta on noin puolet. Muotikauppaan liittyvät olennaisesti tuotteiden lyhyt elinkaari ja trendiriippuvuus, kalenterista johtuva myynnin kausiluonteisuus sekä alttius säätilan tavanomaisesta poikkeaville muutoksille. Näihin tekijöihin reagoidaan osana konsernin jokapäiväistä liiketoiminnan johtamista. Merkittäviä poikkeustilanteita lukuun ottamatta näiden tekijöiden ei arvioida vaikuttavan olennaisesti konsernin liikevaihtoon tai tulokseen.

Konsernin liiketoiminta perustuu joustavasti toimivaan logistiikkaan ja tehokkaisiin tavaravirtoihin. Tavara- tai tietoliikenteen viiveet tai häiriöt voivat vaikuttaa liiketoimintaan hetkellisesti haitallisesti. Näihin liittyviä operatiivisia riskejä pyritään hallitsemaan kehittämällä tarkoituksenmukaisia varajärjestelmiä ja vaihtoehtoisia toimintatapoja sekä panostamalla tietojärjestelmien häiriöttömään toimintaan. Operatiivisia riskejä katetaan myös vakuutuksilla. Operatiivisten riskien ei arvioida vaikuttavan olennaisella tavalla Stockmannin liiketoimintaan.

Konsernin liikevaihtoon, tulokseen ja taseeseen vaikuttavat valuuttakurssien muutokset konsernin raportointivaluutan euron, Ruotsin kruunun, Norjan kruunun, Venäjän ruplan, Yhdysvaltojen dollarin sekä eräiden muiden valuuttojen välillä. Rahoitusriskejä, korkotason vaihtelusta johtuvat riskit mukaan lukien, hallinnoidaan hallituksen vahvistaman riskipolitiikan mukaisesti, eikä niiden arvioida vaikuttavan olennaisella tavalla konsernin liiketoimintaan.

Vuoden 2011 näkymät

Kansainvälinen talous on kääntynyt nousuun, ja kuluttajien luottamuksen arvioidaan pysyvän edelleen korkealla tasolla Stockmannin tärkeimmillä markkina-alueilla. Venäjän markkinoiden kasvun odotetaan olevan jonkin verran suurempaa kuin Pohjoismaissa tai muualla Euroopassa. Myös Baltian markkinoilla positiivinen käänne on tapahtunut, mutta kehityksen nopeutta on vaikea arvioida.

Rahoitusmarkkinoiden epävakauden johdosta valuuttakurssien muutokset voivat kuitenkin jatkua voimakkaina, ja rahoitusmarkkinoiden kehityksellä on olennainen vaikutus myös euroalueen yleiseen talouskehitykseen.

Stockmannin tavarataloryhmän syksyllä 2010 valmistuneet investoinnit vaikuttavat liikevaihdon kehitykseen täydellä painollaan koko vuoden 2011. Venäjän toiminta laajentuu Jekaterinburgin tavaratalon avautuessa maaliskuun 2011 lopussa. Useat Venäjän

tavarataloista ja Stockmann-verkkokauppa ovat kuitenkin vielä käynnistysvaiheessa. Lindex ja Seppälä avasivat vuonna 2010 yhteensä 48 uutta myymälää. Saman laajentumistahdin arvioidaan jatkuvan vuonna 2011.

Kaukoidän hankintamarkkinoiden tilanne ja pula tuotantokapasiteetistä aiheuttavat korotuspaineita kuluttajahintoihin ja voivat heikentää suhteellista myyntikatetta. Tuotteiden saatavuuden varmistaminen on yhtiölle vuoden 2011 keskeinen haaste.

Stockmann-konserni arvioi liikevaihdon kasvun jatkuvan vuonna 2011. Tilikauden liikevoiton arvioidaan olevan edellisvuotta parempi. Konsernin kokonaisinvestoinnit vuonna 2011 ovat selvästi pienemmät kuin viimeksi kuluneina vuosina.

Vuoden ensimmäisen neljänneksen liiketulos tulee olemaan normaalista kausivaihtelusta johtuen tappiollinen.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Stockman Oyj Abp:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on julkaistu yhtiön internetsivuilla www.stockmangroup.fi ja osana vuosikertomusta.

Osakkeet ja osakepääoma

Stockmann Oyj Abp:n osakepääoma jakautuu A- ja B-osakkeisiin. A-sarjan osakkeella on kymmenen ääntä ja B-sarjan osakkeella yksi ääni. Molempien sarjojen osakkeiden nimellisarvo on 2,00 euroa, ja molemmilla on oikeus yhtä suureen osinkoon. A-osakkeen kaupankäyntitunnus on STCAS ja B-osakkeen STCBV.

Yhtiön osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä, ja ne ovat kaupankäynnin kohteena Helsingin pörssissä. Yhtiöllä oli 31.12.2010 rekisteröityjä osakkeenomistajia 44 596 (43 929 osakkeenomistajaa 31.12.2009), joiden omistus vastaa 99,9 prosenttia yhtiön koko osakemäärästä.

Osakkeet

Yleinen kurssikehitys

Osakekurssit nousivat tilikauden aikana Helsingin pörssissä mitattuna OMX Helsinki -indeksillä 18,7 prosenttia ja OMX Helsinki Cap -indeksillä mitattuna 24,8 prosenttia.

Stockmannin osakkeiden ja optioiden kurssikehitys

	Päätöskurssit 31.12.2010	Päätöskurssit 31.12.2009	muutos %
	euroa	euroa
Sarja A	29,40	20,50	43,4
Sarja B	28,30	19,00	48,9
Optio 2006B	0,40
Optio 2006C	3,16

Stockmannin osakkeiden ja optioiden vaihto

		% osake-		Keskihinta
	Kpl	määrästä	euroa	euroa
Sarja A	1 021 927	3,3	26 518 259	26,97
Sarja B	14 582 256	36,0	368 745 078	25,41
Optio 2006B	15 500		6 205	0,40
Optio 2006C	28 450		73 185	2,57
Yhteensä	15 648 133		395 342 727

Vaihdettujen Stockmannin osakkeiden ja optio-oikeuksien osuus pörssin vaihdosta oli 0,3 prosenttia. Yhtiön osakekannan markkina-arvo 31.12.2010 oli 2 047,1 miljoonaa euroa. Markkina-arvo 31.12.2009 oli 1 396,7 miljoonaa euroa.

Stockmann Oyj Abp:n osakepääoma 31.12.2010

Sarja A		30 627 563 kpl à 2 euroa =	61 255 126	euroa
Sarja B		40 518 437 kpl à 2 euroa =	81 036 874	euroa
Yhteensä	71 146 000		142 292 000	euroa

Kanta-asiakasoptiot 2006

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 21.3.2006 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmannin kanta-asiakkaille. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti kanta-asiakkaille, joiden ostot 1.1.2006–31.12.2007 yhdessä samaan tiliin kohdistuvien rinnakkaiskorttien ostojen kanssa olivat yhteensä vähintään 6 000 euroa, annettiin vastikkeetta yhteensä enintään 2 500 000 optio-oikeutta. Vähintään 6 000 euron suuruisilla ostoilla kanta-asiakkaalle annettiin vastikkeetta 20 optio-oikeutta. Lisäksi jokaista täyttä 500 euroa kohti, jolla ostot ylittivät 6 000 euroa, kanta-asiakas sai kaksi optio-oikeutta lisää. Kanta-asiakasostot 31.12.2007 mennessä oikeuttivat merkitsemään yhteensä 1 998 840 optiota. Kanta-asiakasoptioita merkittiin yhteensä 1 373 846 kappaletta kevään 2008 aikana.

Jokainen optio oikeutti merkitsemään yhden Stockmannin B-sarjan osakkeen. Osakkeen merkintähinta oli yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä ajanjaksolla 1.2.–28.2.2006 eli 33,35 euroa. Optioilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennettiin merkintähinnan määräytymisjakson päättymisen jälkeisillä Stockmann Oyj Abp:n osingoilla osingonjaon täsmäytyspäivästä

osakemerkintäpäivään saakka. Merkintähinta oli vuoden 2009 merkintäoikeusannin ja hallituksen vuodelta 2009 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen 27,93 euroa.

Vuoden 2008 merkintäaikana kanta-asiakasoptioilla merkittiin yhteensä 364 Stockmannin B-osaketta. Vuoden 2009 merkintäaikana kanta-asiakasoptioilla ei merkitty osakkeita. Vuoden 2010 merkintäaikana kanta-asiakasoptioilla merkittiin yhteensä 52 047 Stockmannin B-osaketta. Osakkeiden viimeinen merkintäaika optioilla oli toukokuussa 2010. Käyttämättömät vuoden 2006 kanta-asiakasoptio-ohjelman mukaiset optiot raukesivat merkintäajan päättymisen jälkeen arvottomina.

Avainhenkilöoptiot 2006

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 21.3.2006 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmann-konsernin avainhenkilöille. Stockmann-konsernin johtoon tai keskijohtoon kuuluville avainhenkilöille sekä Stockmannin kokonaan omistamalle tytäryhtiölle annetaan yhteensä 1 500 000 kappaletta optio-oikeuksia. Optio-oikeuksista 375 000 merkitään tunnuksella 2006A, 375 000 tunnuksella 2006B, 375 000 tunnuksella 2006C ja 375 000 tunnuksella 2006D. Osakkeiden merkintäaika on optiooikeudella 2006B 1.3.2009–31.3.2011, optio-oikeudella 2006C 1.3.2010–31.3.2012 ja optio-oikeudella 2006D 1.3.2011–31.3.2013. Optio-oikeuden 2006A merkintäaika on päättynyt. Osakkeiden merkintäaika ei kuitenkaan ala 2006B- ja 2006D-optio-oikeuksilla, elleivät hallituksen ennen näiden optio-oikeuksien jakamista määrittämät konsernin taloudellisiin tavoitteisiin sidotut kriteerit ole täyttyneet. Ne optio-oikeudet 2006B ja 2006D, joiden osalta hallituksen määrittämät kriteerit eivät ole täyttyneet, raukeavat hallituksen päättämällä tavalla. 2006B-optio-oikeuksista on rauennut 187 500 kappaletta ja 2006D-optio-oikeuksista 360 000 kappaletta.

Yhdellä optio-oikeudella voi merkitä yhden Stockmannin B-sarjan osakkeen. Osakkeen merkintähinta on optio-oikeuksilla 2006A ja 2006B yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä 1.2.–28.2.2006 lisättynä 10 prosentilla eli 36,69 euroa. Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla 2006C ja 2006D on yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä 1.2.– 29.2.2008 lisättynä 10 prosentilla eli 31,02 euroa. Optio-oikeuksilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä. Merkintähinnat ovat vuoden 2009 merkintäoikeusannin ja hallituksen vuodelta 2010 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen optio-oikeudella B 30,45 euroa sekä optio-oikeudella C 27,18 euroa.

Kanta-asiakasoptiot 2008

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 18.3.2008 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmannin kanta-asiakkaille. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti kanta-asiakkaille, joiden ostot 1.1.2008–31.12.2009 yhdessä samaan tiliin kohdistuvien rinnakkaiskorttien ostojen kanssa olivat yhteensä vähintään 6 000 euroa, annetaan vastikkeetta yhteensä enintään 2 500 000 optio-oikeutta. Vähintään 6 000 euron suuruisilla ostoilla kanta-asiakkaalle annetaan vastikkeetta 20 optio-oikeutta. Lisäksi jokaista täyttä 500 euroa kohti, jolla ostot ylittivät 6 000 euroa, kanta-asiakas saa kaksi optio-oikeutta lisää. Kantaasiakasostot 31.12.2009 mennessä oikeuttivat merkitsemään yhteensä 1 803 322 optiota. Vuonna 2010 kanta-asiakasoptioita merkittiin yhteensä 1 248 819 kappaletta.

Jokainen optio oikeuttaa merkitsemään yhden Stockmannin B-sarjan osakkeen. Osakkeen merkintähinta on varsinaisen yhtiökokouksen 17.3.2009 päätöksen mukaisesti yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä ajanjaksolla 1.2.–28.2.2009 eli 11,28 euroa. Optioilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson päättymisen jälkeisillä Stockmann Oyj Abp:n osingoilla osingonjaon täsmäytyspäivästä osakemerkintäpäivään saakka.

Osakkeiden merkintäajat ovat toukokuussa vuosina 2011 ja 2012. Merkintähinta on vuoden 2009 merkintäoikeusannin ja hallituksen vuodelta 2010 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen 8,79 euroa.

Avainhenkilöoptiot 2010

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 16.3.2010 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmann-konsernin avainhenkilöille. Stockmannin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille annetaan yhteensä 1 500 000 kappaletta optio-oikeuksia. Optio-oikeuksista 500 000 kappaletta merkitään tunnuksella 2010A, 500 000 kappaletta tunnuksella 2010B ja 500 000 kappaletta tunnuksella 2010C. Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2010A 1.3.2013–31.3.2015, optio-oikeudella 2010B 1.3.2014–31.3.2016 ja optiooikeudella 2010C 1.3.2015–31.3.2017.

Yhdellä optio-oikeudella voi merkitä yhden Stockmannin B-sarjan osakkeen. Osakkeen merkintähinta optiooikeuksilla 2010A on yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä 1.2.– 28.2.2010 lisättynä 20 prosentilla eli 26,41 euroa, optio-oikeuksilla 2010B yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä 1.2.–28.2.2011 lisättynä vähintään 10 prosentilla ja optiooikeuksilla 2010C yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä 1.2.– 29.2.2012 lisättynä vähintään 10 prosentilla. Optio-oikeuksilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä. Merkintähinta optio-oikeuksilla 2010A on hallituksen vuodelta 2010 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen 24,87 euroa.

Omat osakkeet

Yhtiön omistuksessa ei ole omia osakkeita 31.12.2010.

Osinkopolitiikka

Stockmannin hallitus on määritellyt osingonjakotavoitteeksi yli puolet varsinaisen liiketoiminnan tuottamasta voitosta.

Toiminnan kasvun vaatima rahoitus otetaan kuitenkin huomioon osingon tasossa.

Tunnuslukuja

		2006	2007	2008 **	2009 **	2010
Liikevaihto	milj. euroa	1 300,7	1 398,2	1 878,7	1 698,5	1 821,9
Liikevaihdon muutos	%	-15,7	7,5	34,4	-9,6	7,3
Liikevoitto	milj. euroa	129,5	125,2	121,9	85,1	88,8
Liikevoiton muutos	%	24,9	-3,4	-2,6	-30,2	4,4
Osuus liikevaihdosta	%	10,0	9,0	6,5	5,0	4,9
Voitto ennen veroja	milj. euroa	128,9	119,4	71,7	61,1	74,2
Voitto ennen veroja, muutos	%	25,4	-7,4	-39,9	-14,9	21,5
Osuus liikevaihdosta	%	9,9	8,5	3,8	3,6	4,1
Osakepääoma	milj. euroa	111,7	112,2	123,4	142,2	142,3
A-osakkeet	milj. euroa	49,1	49,1	53,2	61,3	61,3
B-osakkeet	milj. euroa	62,6	63,1	70,2	80,9	81,0
Osingot *	milj. euroa	72,1	75,2	38,0	51,2	58,3
Oman pääoman tuotto	%	19,4	15,2	6,1	7,0	9,0
Sijoitetun pääoman tuotto	%	22,9	12,1	8,3	5,8	5,8
Sijoitettu pääoma	milj. euroa	573,8	1 047,2	1 481,7	1 551,0	1 668,5
Pääoman kiertonopeus		2,3	1,3	1,3	1,1	1,1
Vaihto-omaisuuden kiertonopeus		5,0	4,3	4,4	4,9	3,8
Omavaraisuusaste	%	74,5	32,6	39,0	44,1	43,1
Nettovelkaantumisaste	%	-6,3	146,9	107,6	72,2	87,7
Investoinnit käyttöomaisuuteen	milj. euroa	125,5	977,4	182,3	152,8	165,4
Osuus liikevaihdosta	%	9,6	69,9	9,7	9,0	9,1
Korolliset saatavat	milj. euroa	98,9	98,8	52,2	44,5	41,4
Korollinen vieras pääoma	milj. euroa	23,4	905,6	775,7	789,2	813,3
Korollinen nettovelka	milj. euroa	-134,7	773,6	688,2	568,3	735,1
Taseen loppusumma	milj. euroa	767,6	1 823,7	1 764,1	1 925,7	2 053,8
Henkilöstökulut	milj. euroa	204,7	224,1	350,5	327,4	361,9
Osuus liikevaihdosta	%	15,7	16,0	18,7	19,3	19,9
Henkilöstö keskimäärin	hlöä	10 069	11 161	15 669	14 656	15 165
Liikevaihto/henkilö	tuhatta euroa	129,2	125,3	119,9	115,9	120,1
Liikevoitto/henkilö	tuhatta euroa	12,9	11,2	7,8	5,8	5,9
Henkilöstökulut/henkilö	tuhatta euroa	20,3	20,1	22,4	22,3	23,9

*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle. Osinkoehdotus on 0,82 euroa/osake.

**Oikaistu tilikausien 2008-2009 virheen korjauksella

Osakekohtaisia tietoja 13

		2006	2007	2008****	2009****	2010
Tulos/osake, osakeantikorjattu***	euroa	1,93	1,56	0,65	0,82	1,10
Tulos/osake, osakeantikorjattu, laimen	euroa	1,90	1,55	0,65	0,81	1,09
Oma pääoma/osake	euroa	10,34	10,66	11,22	11,94	12,45
Osinko/osake*	euroa	1,30	1,35	0,62	0,72	0,82
Osinko tuloksesta /**	%	67,4	86,5	94,7	88,0	74,5
Rahavirta/osake, osakeantikorjattu***	euroa	2,16	2,12	2,85	2,23	1,29
Efektiivinen osinkotuotto *	%
- Sarja A		3,6	4,6	6,1	3,5	2,8
- Sarja B		3,6	4,6	6,3	3,8	2,9
Osakkeiden P/E luku***
- Sarja A		18,9	18,9	15,4	25,2	27,0 **
- Sarja B		18,9	19,0	14,9	23,3	26,0 **
Päätöskurssi 31.12.	euroa
- Sarja A		36,40	29,50	10,10	20,50	29,40
- Sarja B		36,48	29,66	9,77	19,00	28,30
Tilikauden ylin kurssi	euroa
- Sarja A		38,10	37,49	34,75	22,00	31,50
- Sarja B		38,44	37,84	32,00	20,00	30,50
Tilikauden alin kurssi	euroa
- Sarja A		28,70	29,05	10,10	10,68	20,60
- Sarja B		28,11	29,47	9,33	9,63	18,85
Tilikauden keskikurssi	euroa
- Sarja A		33,85	33,90	20,35	16,11	26,97
- Sarja B		33,15	33,77	20,90	14,80	25,41
Osakkeiden vaihto	1000 kpl
- Sarja A		819	695	859	512	1 022
- Sarja B		19 440	20 682	29 327	17 290	14 582
Osakkeiden vaihto	%
- Sarja A		3,3	2,8	3,2	1,7	3,3
- Sarja B		62,5	65,6	83,5	42,7	36,0
Osakekannan markkina-arvo 31.12.	milj. euroa	2 028,6	1 659,8	611,6	1 396,7	2 047,1
O Osakkeiden lukumäärä 31.12. kk id l k ää ä 31 12	1000 kpl k l	55 662 55 662	56 094 094	61 703 703	71 094	71 146
- Sarja A		24 564	24 564	26 582	30 628	30 628
- Sarja B		31 098	31 529	35 121	40 466	40 518
Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä,
painotettu keskiarvo***	1000 kpl	54 310	56 649	59 710	65 676	71 120
- Sarja A		24 564	25 046	27 103	28 373	30 628
- Sarja B		29 746	31 603	32 606	37 303	40 493
Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä,
laimennettu painotettu keskiarvo***	1000 kpl	55 178	56 861	59 710	65 995	71 897
Omat osakkeet	1000 kpl	383	370	364
- Sarja A
- Sarja B		383	370	364
Osakkeenomistajien lukumäärä 31.12	kpl	40 198	39 137	42 888	43 929	44 596

*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle. Osinkoehdotus on 0,82 euroa/osake.

**) Vuoden 2010 luvuissa on huomioitu optioiden laimennusvaikutus.

***) Vuoden 2009 osakeannilla oikaistu vuosien 2008 ja 2007 esitettävät tunnusluvut.

****)Oikaistu tilikausien 2008-2009 virheen korjauksella

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 14

Voitto ennen veroja	=	liikevoitto + rahoitustuotot - rahoituskulut
Oman pääoman tuottoprosentti	= 100 x	tilikauden voitto oma pääoma + vähemmistöosuus (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti	= 100 x	voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut sijoitettu pääoma
Sijoitettu pääoma	=	taseen loppusumma - laskennallinen verovelka ja muut korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
Pääoman kiertonopeus	=	liikevaihto taseen loppusumma - laskennallinen verovelka ja muut korot tomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
Vaihto-omaisuuden kiertonopeus		365 vaihto-omaisuuden kiertoaika
Omavaraisuusaste	= 100 x	taseen oma pääoma + vähemmistöosuus taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste	= 100 x	korollinen vieras pääoma - rahavarat oma pääoma yhteensä
Korollinen nettovelka	=	korollinen vieras pääoma - rahavarat - korolliset saamiset
Tulos/osake, osakeantikorjattu	=	voitto ennen veroja - vähemmistöosuus - tuloverot osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen lukumäärä 1)
Oma pääoma/osake	=	oma pääoma - omien osakkeiden rahasto osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä 1)
Osinko/osake	=	osinko/osake
Osinko tuloksesta, %	= 100 x	osinko/osake tulos/osake osakeanttikorjattu
Rahavirta/osake	=	liiketoiminnan rahavirta osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen lukumäärä 1)
Efektiivinen osinkotuotto, %	= 100 x	osinko/osake pörssikurssi 31.12.
Osakkeiden P/E luku	=	pörssikurssi 31.12. tulos/osake osakeantikorjattu
Päätöskurssi 31.12.	=	osakkeiden kurssi tilinpäätöspäivänä
Tilikauden ylin kurssi	=	osakkeiden ylin kurssi tilikauden aikana
Tilikauden alin kurssi	=	osakkeiden alin kurssi tilikauden aikana
Tilikauden keskikurssi	=	osakkeiden euromääräinen vaihto jaettuna vaihdettujen osak keiden keskimääräisellä lukumäärällä tilikauden aikana
Osakkeiden vaihto	=	osakkeiden osakeantien vaikutuksella korjattu kappalemää
Osakekannan markkina-arvo 31.12.	=	räinen vaihto osakkeiden lukumäärä kerrottuna tilinpäätöspäivän pörssikurs
1) Ilman yhtiön omistamia omia osakkeita		silla osakelajeittain

			Prosentti		Prosentti
		a			a
Tuloslaskelma, konserni, euroa	Viite	1-12/2010	liikevaih dosta	1-12/2009	liikevaih dosta
LIIKEVAIHTO		1 821 864 879,83	100,0	1 698 458 740,48	100,0
Liiketoiminnan muut tuotot	3	0,00	0,0	255 913,97	0,0
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö		‐947 548 633,76		‐853 285 323,12
Varastojen muutos, lisäys (‐), vähennys (+)		34 533 309,18		‐27 701 403,47
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö yhteensä	4, 30	‐913 015 324,57	50,1	‐880 986 726,59	51,9
Palkat ja muut työsuhde‐etuuksista aiheutuneet
kulut	5	‐361 892 319,96	19,9	‐327 413 832,42	19,3
Poistot ja arvonalentumiset	6	‐61 772 763,95	3,4	‐58 413 891,84	3,4
Liiketoiminnan muut kulut	7	‐396 425 495,00	21,8	‐346 847 935,90	20,4
Kulut yhteensä		‐1 733 105 903,49	95,1	‐1 613 662 386,76	95,0
LIIKEVOITTO		88 758 976,35	4,9	85 052 267,69	5,0
Rahoitustuotot	8	8 220 897,93	0,5	4 402 144,47	0,3
Rahoituskulut	8	‐22 805 454,28	1,3	‐28 391 953,77	1,7
VOITTO ENNEN VEROJA		74 174 420,01	4,1	61 062 458,39	3,6
Tuloverot	9	4 151 122,76	0,2	‐7 304 056,06	0,4
TILIKAUDEN VOITTO		78 325 542,77	4,3	53 758 402,32	3,2
Muut laajan tuloksen erät		1-12/2010 1-12/2010		Muutos% 1-12/2009
TILIKAUDEN VOITTO		78 325 542,77		53 758 402,32
Muut laajan tuloksen erät	9
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä		8 490 311,38		1 743 511,93
Rahavirran suojaus		‐885 170,93		‐1 351 833,79
Muut laajan tuloksen erät, netto		7 605 140,45		391 678,14
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ		85 930 683,22		54 150 080,46
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		78 325 542,77		53 758 402,32
Määräysvallattomille omistajille		-67,26		-84,07
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajille		85 930 683,22		54 150 080,46
Määräysvallattomille omistajille		-67,26		-84,07
Tulos/osake, osakeantikorjattu, euroa	10	1,10		0,82
Tulos/osake, laimennettu, osakeantikorjattu,
euroa	10	1,09		0,81

				16
Tase, konserni, euroa	Viite	31.12.2010	31.12.2009	1.1.2009
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet	11
Tavaramerkki		101 648 787,35	89 188 640,85	84 389 512,12
Aineettomat oikeudet		19 686 854,60	17 837 300,90	24 457 587,50
Muut aineettomat hyödykkeet		996 012,30	1 269 671,69	3 231 662,33
Liikearvo		783 781 003,57	685 426 120,51	646 457 091,77
Aineettomat hyödykkeet yhteensä		906 112 657,82	793 721 733,96	758 535 853,72
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	12
Maa‐ ja vesialueet		43 758 633,98	40 082 139,93	36 951 208,59
Rakennukset ja rakennelmat		485 357 731,92	273 853 560,18	158 159 321,73
Koneet ja kalusto		123 822 861,61	92 001 879,65	96 164 822,83
Vuokrahuoneiston perusparannusmenot		49 810 682,01	49 964 925,69	49 381 066,29
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		23 233 974,57	163 577 019,99	246 892 440,84
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä		725 983 884,09	619 479 525,44	587 548 860,28
Pitkäaikaiset saamiset		813 094,08	553 248,89	1 646 817,57
Myytävissä olevat sijoitukset	14	5 028 616,98	5 030 297,52	6 596 000,89
Laskennallinen verosaaminen	21	8 725 258,88	5 137 231,42	4 486 761,94
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ		1 646 663 511,86	1 423 922 037,22	1 358 814 294,40
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	15,30	240 268 769,80	196 655 953,97	220 652 121,14
Lyhytaikaiset saamiset	16,22,30
Saamiset, korolliset		41 417 818,67	44 506 494,29	52 242 379,82
Tuloverosaamiset		15 478 306,42	503 159,27	15 187 687,15
Saamiset, korottomat		73 245 615,09	83 672 777,23	82 021 493,15
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä		130 141 740,18	128 682 430,79	149 451 560,12
Rahavarat	17,22	36 715 525,43	176 402 572,88	35 203 099,43
LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ		407 126 035,41	501 740 957,63	405 306 780,70
VARAT YHTEENSÄ		2 053 789 547,27	1 925 662 994,85	1 764 121 075,10

Avaava tase 1.1.2009 ja tase 31.12. 2009 on oikaistu tilikausien 2008‐2009 virheen korjauksella

				17
Tase, konserni, euroa	Viite	31.12.2010	31.12.2009	1.1.2009
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
	18,30
Osakepääoma		142 291 999,99	142 187 906,00	123 406 672,00
Ylikurssirahasto		186 051 043,65	186 051 043,65	186 051 043,65
Muut rahastot		287 847 984,49	287 444 412,55	169 581 932,36
Muuntoerot		3 494 123,31	‐4 996 188,07	‐6 739 700,00
Kertyneet voittovarat		265 983 420,50	238 130 915,35	215 780 127,32
Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus		885 668 571,94	848 818 089,48	688 080 075,33
Määräysvallattomien omistajien osuus		-10,57	-262,56	-161,91
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		885 668 561,37	848 817 826,92	688 079 913,42
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennallinen verovelka	21	63 775 636,27	70 107 182,12	78 052 716,44
Pitkäaikaiset velat, korolliset	19	521 261 103,13	786 927 093,74	755 668 859,64
Eläkevelvoitteet	23	151 674,42	1 128 542,53	1 420 733,21
Pitkäaikaiset varaukset		29 811,85	327 400,12	594 921,71
PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ		585 218 225,67	858 490 218,50	835 737 231,00
LYHYTAIKAISET VELAT	20
Lyhytaikaiset velat, korollinen	22	292 002 668,20	2 281 361,19	20 002 374,68
Lyhytaikaiset velat, koroton	22,30
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat		289 249 359,18	212 986 041,86	219 226 237,65
Tuloverovelat		1 650 732,84	3 087 546,38	1 075 318,35
Lyhytaikaiset velat, koroton yhteensä		290 900 092,02	216 073 588,24	220 301 556,00
LYHYTAIKAISET VELAT YHTEENSÄ		582 902 760,23	218 354 949,43	240 303 930,68
VELAT YHTEENSÄ		1 168 120 985,90	1 076 845 167,93	1 076 041 161,68
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		2 053 789 547,27	1 925 662 994,85	1 764 121 075,10

Avaava tase 1.1.2009 ja tase 31.12.2009 on oikaistu tilikausien 2008‐2009 virheen korjauksella

Laskelma oman pääoman muutoksista, konserni milj. euroa 1 - 12 / 2009			Suojaus intrument						Määräys
	Osake	Ylikurssi	tien	SVOP	Muut	Muuntoe	Kertyneet		vallattomi
	pääoma*	rahasto	rahasto**	rahasto	rahastot	rot	voittovarat	Yhteensä	en osuus	Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.2009	123,4	186,1	1,4	124,1	44,1	-6,7	216,8	689,1		689,1
Virheen korjaus							-1,1	-1,1		-1,1
OIKAISTU OMA PÄÄOMA 1.1.2009	123,4	186,1	1,4	124,1	44,1	-6,7	215,8	688,1	0,0	688,1
Oman pääoman muutokset
Osingonjako							-38,0	-38,0		-38,0
Uusmerkintä	18,8							18,8		18,8
Käytetyt osakeoptiot							1,4	1,4		1,4
Emissiovoitto				122,2				122,2		122,2
Omien osakkeiden myynti							5,1	5,1		5,1
Transaktiomenot omasta pääomasta **				-2,9				-2,9		-2,9
Kokonaistulos yhteensä **	0,0		-1,4	0,0		1,7	53,8	54,2	0,0	54,2
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 12 / 2009	142,2	186,1	0,0	243,3	44,1	-5,0	238,1	848,8		848,8

		Suojaus intrument						Määräys
Osake	Ylikurssi	tien	SVOP	Muut	Muuntoe	Kertyneet		vallattomi
pääoma*	rahasto	rahasto**	rahasto	rahastot	rot	voittovarat	Yhteensä	en osuus	Yhteensä
142,2	186,1	0,0	243,3	44,1	-5,0	238,1	848,8	0,0	848,8
						-51,1	-51,1		-51,1
0,1							0,1		0,1
						0,3	0,3		0,3
			1,3				1,3		1,3
0,0		-0,7	0,0		8,5	78,3	86,1	0,0	86,1
142,3	186,1	-0,6	244,6	43,8	3,5	266,0	885,7		885,7

*Sisältää osakeannin.

** Laskennallisilla veroilla vähennettynä.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS, EUR	Viite	12/2010	12/2009
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto		78 325 542,77	53 758 402,32
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset		61 772 763,95	58 413 891,84
Pysyvien vastaavien myyntivoitot (‐) ja ‐tappiot (+)		62 510,58	‐254 551,29
Korkokulut ja muut rahoituskulut		22 805 454,28	28 391 953,77
Korkotuotot		‐8 220 897,93	‐4 402 076,39
Tuloverot		‐4 151 122,76	7 304 056,06
Liiketoimet joihin ei liity maksutapahtumaa
Muut oikaisut		‐1 050 435,78	‐389 846,28
Käyttöpääoman muutokset:
Vaihto‐omaisuuden lisäys(‐) / vähennys(+)		‐34 286 694,37	27 100 397,38
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (‐) / vähennys (+)		‐1 052 925,63	422 726,46
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (‐)		15 719 437,46	5 834 815,01
Maksetut korot ja muut rahoituskulut		‐22 503 339,93	‐32 936 865,21
Saadut korot liiketoiminnasta		772 556,11	2 114 906,86
Maksetut verot liiketoiminnasta		‐16 402 290,05	1 428 326,40
Liiketoiminnan nettorahavirta		91 790 558,70	146 786 136,95
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		‐166 735 168,18	‐152 946 780,52
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		667 800,21	71 136 504,30
Tytäryritysten hankinnat, vähennettynä hankintahetken rahavaroilla		‐0,01	0,00
Tytäryritysten myynnit, vähennettynä luovutushetken rahavaroilla		‐0,01	5 600 781,85
Investoinnit muihin sijoituksiin		90 386,45
Luovutustulot muista sijoituksista		0,00	1 803 473,65
Lyhytaikaisten sijoitusten lisäys (‐) / vähennys (+)		0,52	0,00
Saadut osingot investoinneista		277 959,99	153 901,20
Investointien nettorahavirta		-165 699 021,03	-74 252 119,51
Rahoituksen rahavirta
Maksullinen osakeanti		1 453 672,71	136 965 926,59
Omien osakkeiden myynti			5 130 789,80
Lyhytaikaisten lainojen nostot		236 829 871,77	‐0,00
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut		‐50 298 039,37	‐19 283 700,62
Pitkäaikaisten lainojen nostot		518 754 291,59	200 000 000,00
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		‐721 761 296,17	‐216 203 564,14
Rahoitusleasing‐velkojen takaisinmaksut		‐1 482 984,18	‐711 820,14
Maksetut osingot		‐51 160 903,72	‐38 017 700,31
Saadut ja maksetut konserniavustukset		0,00	‐0,00
Rahoituksen nettorahavirta		-67 665 387,37	67 879 931,18
Rahavarojen muutos		-141 573 849,70	140 413 948,61
Rahavarat tilikauden alussa	17	175 776 716,74	34 484 425,37
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		2 214 619,02	979 609,05
Rahavarat tilikauden lopussa		36 715 525,43	176 301 374,67
Luotollinen shekkitili		‐298 039,37	‐524 657,92
Rahavarat tilikauden lopussa		36 417 486,06	175 776 716,74

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Konsernin emoyhtiö on suomalainen julkinen osakeyhtiö Stockmann Oyj Abp, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Aleksanterinkatu 52, 00100 Helsinki. Konsernin päätoimiala on vähittäiskauppa. Emoyhtiön osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteessa www.stockmanngroup.fi tai emoyhtiöstä.

Yleistä

Stockmannin konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä IFRIC- ja SICtulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS -säännöksiä täydentävän kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, jollei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja:

• IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardi, joka on voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Uudistetun standardin mukaan liiketoimintojen yhdistämiseen sovelletaan edelleen hankintamenetelmää, johon on kuitenkin tehty merkittäviä muutoksia aiempaan IFRS 3 -standardiin verrattuna. Uudistetun standardin mukaan kaikki hankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut kirjataan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin ja jotkin ehdolliset velat arvostetaan myöhemmin käypiin arvoihin laajan tuloslaskelman kautta. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi ja siten standardimuutoksella on vaikutusta hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään ja liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksella on vaikutusta tilikauden tulokseen sekä hankintakaudella että niillä tilikausilla, jolloin maksetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös -standardi, joka on voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutosten vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Jos määräysvalta menetetään, jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin muutos, joka on voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutokset koskevat suojauslaskentaa. Muutoksilla tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojauskohteen yksisuuntaisen riskin suojaamisesta sekä inflaatioriskin suojaamisesta, kun kyseessä on rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille -tulkinta, joka on voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Tulkinta ohjeistaa, kuinka yhteisön tulee käsitellä kirjanpidossaan osinko, joka joko jaetaan omistajille muuna kuin käteisvaroina tai omistajilla on mahdollisuus valita ottavatko he osingon vastaan käteisvaroina tai muuna kuin käteisvaroina. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• IFRIC 18 Varojen siirrot asiakkailta -tulkinta, joka on voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Tulkinnalla selvennetään IFRS -standardien vaatimuksia liittyen sellaisiin sopimuksiin, joiden mukaan yritys saa asiakkaaltaan aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen tai rahaa sijoitettavaksi hyödykkeeseen jotta asiakas voidaan liittää jakeluverkkoon ja/tai asiakkaalle taataan jatkuva oikeus tavaroiden tai palveluiden saamiseen Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• IFRS -standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs), jotka tulivat voimaan pääsääntöisesti 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Annual Improvements -menettelyssä standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireiset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja

toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 12 standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutoksilla eivät ole merkittäviä vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Kun konsernitilinpäätös laaditaan kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaan, joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia. Tilinpäätöksen sisältämät arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Nämä arviot ja oletukset vaikuttavat taseen omaisuus- ja velkamääriin, esitettyihin ehdollisiin eriin sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa, kun tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovelletaan, ja tekemään arvioita esimerkiksi poistoaikoihin, arvonalentumistestauksiin, laskennallisiin verosaamisiin ja varauksiin liittyen. Toteumat voivat poiketa arvioista ja oletuksista. Keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävimmät riskit konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, koskevat liikearvoa, josta on tarkempi selvitys liitetiedossa 11.

Aikaisempia tilikausia koskevat olennaiset virheet oikaistaan takautuvasti IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet -standardin vaatimusten mukaisesti. Konserni havaitsi vuoden 2010 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä aikaisempia kausia koskevan virheen, jonka vaikutus avaavaan taseeseen 1.1.2009 ja vuoden 2009 tilinpäätökseen on esitetty liitetiedossa 30.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilipäätös sisältää emoyhtiön, Stockmann Oyj Abp:n, sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emo-yhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä, jonka mukaan hankitun yhtiön kaikki yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Tytäryhtiöosakkeiden hankintamenon käyvät arvot ylittävä määrä on kirjattu liikearvoksi. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat katteet ja sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilipäätöksessä. Tilikauden voitto jaetaan emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omana eränä konsernin omassa pääomassa.

Yhteisyritykset, joiden toimintaan Stockmannilla ja toisella osapuolella on yhteinen määräysvalta sopimuksen tai yhtiöjärjestyksen perusteella, yhdistellään konsernitilinpäätökseen suhteellisen omistusosuuden mukaisesti. Konserniyhtiöiden omistamat osuudet keskinäisistä kiinteistöyhtiöistä on käsitelty konsernitilinpäätöksessä yhteisessä määräysvallassa olevina omaisuuserinä. Konsernitilinpäätös sisältää Stockmannin suhteellisen osuuden yhteisyrityksen varoista, veloista, tuotosta ja kuluista siitä päivästä lähtien, jona yhteinen määräysvalta on syntynyt, siihen päivään saakka, kun se päättyy. Vuoden aikana hankitut yhteisyritykset on otettu mukaan hankinta-ajankohdasta lähtien. Stockmann -konsernilla ei ole osakkuusyhtiöitä.

Segmenttiraportointi

Stockmann konsernilla on kolme raportoitavaa segmenttiä, jotka ovat konsernin liiketoimintayksiköitä: tavaratalo-, erikoisliiketoimintaa ja etäkauppaa harjoittava tavarataloryhmä, sekä muotikauppaa harjoittavat Seppälä ja Lindex. Jakamaton-segmenttiin kuuluvat koko konsernia palvelevat toiminnot. Hobby Hallin liiketoiminta siirtyi tavarataloryhmälle vuoden 2010 alusta lukien, ja Oy Hobby Hall Ab fuusioitiin emoyhtiöön 30.6.2010. Tavarataloryhmä-segmentin tilikauden luvut sisältävät Hobby Hallin luvut, ja vertailuluvut on muutettu vastaavasti. Konsernin esittämä segmentti-informaatio perustuu johdon sisäiseen raportointiin, jossa varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ovat IFRS-säännösten mukaiset.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kunkin yrityksen toimintavaluutan määräisinä käyttämällä tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntamisen aiheuttamat kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat ja laajat tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssin mukaan ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuttamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu omana eränään muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja nettosijoitusta suojaavien rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Venäjällä ja Ukrainassa toimivien tytäryhtiöiden tilinpäätökset on muunnettu euroiksi IAS 21 -standardin mukaisesti. Venäjällä ja Ukrainassa toimivien tytäryhtiöiden toimintavaluutaksi on määritelty euro, koska tavarahankinnat tehdään pääosin emoyhtiön toimesta Venäjän tai Ukrainan ulkopuolelta ja myyntihinnat asetetaan euromääräisen katetavoitteen perusteella. Lisäksi suuri osa näiden tytäryhtiöiden kuluista on sidottu euroon tai USA:n dollariin. IAS 21 -standardin mukaisesti tytäryhtiöiden tilinpäätösten monetaariset eli rahamääräiset erät muunnetaan euroiksi konsernitilinpäätöksessä käyttämällä tilinpäätöspäivän kurssia ja eimonetaariset erät kuten pitkäaikaiset varat, vaihto-omaisuus ja oma pääoma, käyttämällä liiketoimen toteutumispäivän kurssia.

Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntyvä liikearvo ja ulkomaalaisen yksikön varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen käypien arvojen oikaisut, joita tehdään ulkomaalaisen yksikön hankinnan yhteydessä, on käsitelty ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina sekä muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti ennen IFRS-siirtymispäivää kertyneet kumulatiiviset muuntoerot on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin. Tytäryhtiöiden ja yhteisyritysten kurssimuutoksista johtuva oman pääoman muuntoero on kirjattu muihin laajan tuloslaskelman eriin ja esitetään omana eränään konsernin oman pääoman muuntoeroissa. Kun ulkomainen tytäryhtiö tai yhteisyritys myydään, kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi.

Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamista koskevat merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Pääosa konsernin tuotoista muodostuu tavaroiden vähittäismyynnistä, jossa maksuvälineenä käytetään joko käteistä tai luottokorttia. Tuotot kirjataan tavaran myyntihetkellä.

Etämyynnin palautuksiin varaudutaan tekemällä tilinpäätökseen kokemusperäisesti määritelty palautusjaksotus, jolla oikaistaan myyntiä. Etäkaupan kertaluottoihin sisältyvä korko on osa myyntihintaa, ja se kirjataan liikevaihtoon. Käyttämättömistä asiakkaille kertyneistä Lindex Club -pisteistä ja Venäjällä kertyneistä Stockmann Master Card -pisteistä kirjataan liikevaihtoa pienentäen varaus, jonka määrä perustuu kokemukseen ja myyntitilastoihin. Varaus kirjataan samalle tilikaudelle kuin myynti, jota se koskee.

Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.

Kun liikevaihtoa lasketaan, myynnistä vähennetään välilliset verot ja myönnetyt alennukset.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään mm. käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja liiketoiminnan luovutuksista saatavat tuotot.

Liiketoiminnan muut kulut

Liiketoiminnan muut kulut sisältävät käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot sekä muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät kulut. Korollisista myyntisaamisista saadut korkotuotot ja kanta-asiakasyhteistyöhön liittyvät tuotot kirjataan liiketoiminnan muiden kulujen vähennykseksi.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Suomessa ja useimmissa muissa Stockmann -konsernin toimintamaissa lakisääteiset ja vapaaehtoiset eläkejärjestelmät ovat maksupohjaisia.

Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä eläkemaksut suoritetaan eläkevakuutusyhtiölle. Suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt perustuvat vakuutusmatemaattisiin laskelmiin, jotka perustuvat oletuksiin diskonttokorosta, eläkejärjestelyyn liittyvien varojen odotettavissa olevista tuotoista, tulevista palkankorotuksista, inflaatiosta ja henkilöstön ikärakenteesta. Arviot, jotka on tehty näiden oletusten perusteella, vaikuttavat eläkevelvoitteen ja eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen kokonaismäärään. Se osa vakuutusmatemaattisista voitoista ja tappioista, joka ylittää suuremman seuraavista arvoista: kymmenen prosenttia olemassa olevan eläkevelvoitteen määrästä tai kymmenen prosenttia eläkejärjestelyyn kuuluvien verojen käyvästä arvosta, kirjataan tuloslaskelmaan tulevina tilikausina eläkejärjestelyn piiriin kuuluvien henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelus-ajalle. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot.

Omaan pääomaan sidotut etuudet ja osakeperusteiset maksut

Konsernin avainhenkilöille ja kanta-asiakkaille myönnetyt osakeoptiot arvostetaan käypään arvoon optioiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisjakson kuluessa. Myönnettyjen avainhenkilöoptioiden käypää arvoa vastaava kulu kirjataan henkilöstö-kuluihin ja myönnettyjen kanta-asiakasoptioiden käypää arvoa vastaava kulu kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin, ja vastaavan suuruinen erä kirjataan omaan pääomaan. Myönnettyjen optioiden käypä arvo määritetään käyttäen Black–Scholes-mallia, joka huomioi myöntämishetken option hinnoitteluun vaikuttavat markkinaehdot. Lisäksi optioiden myöntämishetkellä arvioidaan lopullisesti toteutuvien optioiden määrä ja voimassaoloaika. Kuluksi kirjattava määrä oikaistaan myöhemmin vastaamaan lopullisesti myönnettyjen osakeoptioiden määrää.

Kun optio-oikeuksia käytetään, rahasuoritukset kirjataan mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuina järjestelyn ehtojen mukaisesti osakepääomaan ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Konsernin johdon osakepalkkiojärjestelmästä johtuvat kulut kirjataan tuloslaskelmaan henkilöstö-kuluiksi sille tilikaudelle, jonka tuloksen perusteella oikeus osakepalkkioon on syntynyt.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulut muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista ja laskennallisista veroista. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan verotettavasta tulosta kunkin konserniyhtiön sijaintimaan voimassa olevalla verokannalla. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin kohdistuvilla veroilla. Tuloverot esitetään tuloslaskelmassa, jollei verot aiheuttavaa liiketapahtumaa esitetä suoraan omassa pääomassa tai muissa laajan tuloksen erissä, minkä seurauksena myös verovaikutus esitetään omassa pääomassa tai muissa laajan tuloksen erissä.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpidon ja verotuksellisten arvojen välisistä eroista, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, liiketoimintojen yhdistämisessä varojen ja velkojen käypään arvoon arvostamisesta, johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta sekä pitkäaikaisen lainan realisoitumattomasta kurssierosta. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvon arvonalentumisesta ei kirjata laskennallista veroa.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä verokantoja, jotka on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä.

Laskennalliset verovelat kirjataan täysimääräisesti. Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan laskennallinen verosaamisen voi hyödyntää.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Yrityksen hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu hankintamenon sekä hankittujen käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien nettovarojen erotuksena. Liikearvosta ja Lindex-tavaramerkistä ei tehdä poistoja. Tavaramerkillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sen tunnettuuden vuoksi. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat asiakassuhteet, jotka on hankittu liiketoimintojen yhdistymisen yhteydessä käypään arvoon sekä aineettomat oikeudet ja ohjelmistot, jotka arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Muut aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat

asiakassuhteet	5 vuotta
ohjelmistot	5–7 vuotta
muut aineettomat oikeudet	5 vuotta

Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät, myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että ne kasvattavat hyödykkeen taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa menot kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi niiden syntymishetkellä.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Maa-alueet, rakennukset sekä koneet ja kalusto muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Maa-alueisiin ja rakennuksiin sisältyvät arvonkorotukset ovat olleet osa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, ja ne on katsottu osaksi IFRS:n mukaista hankintamenoa. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sisältävät myös vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot, jotka muodostuvat mm. vuokratiloissa sijaisevien liikehuoneistojen sisätilojen viimeistelytöistä.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot sekä mahdolliset arvonalentumiset. Itse valmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja välittömän työn. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useista osista, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Myöhemmin hyödykkeeseen kohdistuvat menot aktivoidaan silloin, kun ne lisäävät vastaista taloudellista hyötyä. Muut kulut, kuten normaalit huolto- ja korjaustoimenpiteet, kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi niiden syntyhetkellä.

Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Maaalueista ei tehdä poistoja.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat:
rakennukset ja rakennelmat	20–50 vuotta
vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot	5–20 vuotta

koneet ja kalusto	4–10 vuotta
ATK-laitteet ja kevyt myymäläkalusto	3–5 vuotta

Vieraan pääoman menot

Jos omaisuuserän saattaminen valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan sen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, omaisuuserästä välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot muodostavat osan sen hankintamenosta. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi.

Arvonalentumiset

Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan säännöllisesti mahdollisten arvonalentumisen viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä arvonalentumisesta havaitaan, määritetään omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvo ja tavaramerkki on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, ja ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistappio syntyy, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan.

Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa, toiseksi vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä.

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään niin, että se on joko käypä arvo vähennettynä hyödykkeen myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa sellaisten diskonttauskorkojen perusteella, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin, paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyt arviot ovat muuttuneet. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota.

Vuokrasopimukset

IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin periaatteiden mukaisesti vuokrasopimus, jossa yhtiölle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut luokitellaan rahoitusleasingsopimukseksi. Rahoitusleasingsopimuksella vuokrattu omaisuus vähennettynä kertyneillä poistoilla kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, ja sopimuksesta johtuvat velvoitteet kirjataan korollisiin velkoihin. Rahoitusleasingsopimuksesta johtuvat vuokrat jaetaan korkokuluun sekä velan vähennykseen.

IAS 17 -standardin mukainen rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen ja arvostetaan määrään, joka on yhtä suuri kuin hyödykkeen käypä arvo sopimuksen alkamisajankohtana tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot ja kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Poistot tehdään konsernin käyttöomaisuushyödykkeiden poistoaikojen mukaisesti tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan aikana.

Vuokrasopimus, jossa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muuna vuokrasopimuksena. Muun vuokrasopimuksen perusteella saadut tai maksetut vuokrat kirjataan tuotoiksi tai kuluiksi tuloslaskelmaan.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on vaihto-omaisuuden arvioitu myyntihinta, joka saadaan tavanomaisessa liiketoiminnassa ja josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

Vaihto-omaisuuden arvo on määritetty painotetun keskihankintahinnan menetelmää tai IAS 2 -standardin sallimaa vähittäishintamenetelmää käyttämällä, ja se sisältää hankinnasta aiheutuneet välittömät menot. Kaikissa liiketoimintayksiköissä käytetään painotetun keskihankintahinnan menetelmää vaihto-omaisuuden arvostukseen. Lisäksi tavarataloryhmässä Suomessa on käytössä IAS 2 -standardin mukainen vähittäishintamenetelmä.

Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät arvostetaan IFRS 5 -standardin mukaisesti kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan käypään arvoon, vähennettynä menoilla, joiden arvioidaan syntyvän hyödykkeen myynnistä. Kun omaisuuserä on luokiteltu myytävänä olevaksi pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi tai luovutettavien erien ryhmäksi, siitä ei tehdä poistoja. Myytävänä olevaksi luokiteltu pitkäaikainen omaisuuserä sekä luovutettavien erien ryhmään kuuluvat omaisuuserät esitetään taseessa oman eränään. Myös velat, jotka liittyvät luovutettavina olevien erien ryhmään esitetään taseessa omana eränään.

Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä IFRS 5 -standardissa tarkoitettuja lopetettuja toimintoja eikä myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä.

Rahoitusinstrumentit

Rahoitusinstrumentit on luokiteltu IAS 39:n mukaisesti seuraaviin ryhmiin: lainat ja muut saamiset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat, myytävissä olevat rahoitusvarat ja muut velat.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin. Laina tai saaminen on pitkäaikainen, jos se erääntyy yli 12 kuukauden kuluttua. Myynti-saamiset kirjataan taseeseen alun perin käypään arvoon. Epävarmojen saamisten määrä arvioidaan kokemusperäisen kertymän perusteella. Epävarmoina saamisina kirjataan arvonalennuksena kuluksi tuloslaskelmaan kunkin saatavakannan alkuperäisen arvon ja kerrytettävissä olevan diskontatun rahamäärän välinen erotus.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään on luokiteltu kaikki sijoitukset lukuun ottamatta myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltuja osakkeita. Ryhmän erät arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja, kassavirtojen nykyarvomenetelmiä tai muita soveltuvia arvostusmalleja. Käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaan luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, jollei niitä ole tarkoitus pitää alle 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin osakesijoitukset, ja ne arvostetaan käypään arvoon. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinta. Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa omassa pääomassa. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankintahintaisena, mikäli niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti määritettävissä. Mikäli osakesijoituksen käypä arvo on merkittävästi tai pitkäaikaisesti alempi kuin hankintahinta, kirjataan arvonalentumistappio.

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä eli päivänä, jona yhtiö sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun yhtiö luopuu erän sopimusperusteisista oikeuksista, oikeudet raukeavat tai kun yhtiö menettää erän määräysvallan.

Korolliset velat luokitellaan muihin velkoihin, ja ne merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään korollisten velkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin korolliset velat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Pitkäaikaiset velat erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua, ja lyhytaikaisten velkojen maturiteetti on alle 12 kuukautta.

Johdannaissopimukset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin tai velkoihin, ja niiden käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti lukuun ottamatta johdannaisia, joihin sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa ja jotka täyttävät IAS 39:ssä määritellyt suojauslaskennan ehdot.

Koronvaihtosopimusten käypä arvo määritellään tulevien kassavirtojen nykyarvon perusteella käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Konsernissa ei tilinpäätöshetkellä ole ollut ulkona olevia koronvaihtosopimuksia.

Valuuttatermiinien ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvostamalla ne tilinpäätöshetken markkinahintoihin. Valuuttaoptioiden käypä arvo lasketaan käyttämällä Black & Scholes-mallia. Valuuttajohdannaisten arvostustulokset kirjataan tulosvaikutteisesti lukuun ottamatta niitä johdannaisia, joihin sovelletaan IAS 39:ssä määriteltyä rahavirran suojauslaskentaa.

Suojauslaskentaa sovelletaan valuuttajohdannaisiin, joilla suojataan ennakoituja valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja ja jotka täyttävät IAS 39:ssä määritellyt suojauslaskennan ehdot. Suojatun rahavirran täytyy olla erittäin todennäköinen, ja sillä täytyy viime kädessä olla tulosvaikutus. Rahavirtojen suojausta varten tehtyjen johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa omassa pääomassa ja mahdollinen tehoton osa kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti myynnin tai ostojen oikaisueriin samalla kaudella kun suojauslaskennan kohteena olevat ennakoidut tapahtumat kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli suojatun rahavirran ei enää odoteta toteutuvan, siihen liittyvä suojausinstrumentista omaan pääomaan kertynyt käyvän arvon muutos siirretään tuloslaskelmaan.

Suojauslaskentaa sovelletaan valuuttamääräisiin lainoihin, jotka suojaavat ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä valuuttamääräisiä nettosijoituksia. Suojausinstrumentin käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan

tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman muuntoeroissa. Nettosijoituksen suojauksesta muuntoeroihin kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan silloin, kun nettosijoituksesta luovutaan kokonaan tai osittain.

Suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välinen suojaussuhde dokumentoidaan suojaukseen ryhdyttäessä. Dokumentointi sisältää tiedot suojausinstrumentista ja suojattavasta erästä, suojattavan riskin luonteen, riskienhallinnan tavoitteet ja tehokkuuslaskelmat. Suojaussuhteen tulee olla tehokas, ja tehokkuutta tarkastellaan sekä etu- että jälkikäteen. Tehokkuuden testaus tehdään jokaisella tilinpäätöshetkellä.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta hankinta-ajankohdan jälkeen. Rahavarojen käyvän arvon oletetaan vastaavan kirjanpitoarvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta.

Luotollinen shekkitili, joka on vaadittaessa maksettavissa ja on osa konsernin kassanhallintaa on esitetty osana rahavaroja rahavirtalaskelmassa.

Omat osakkeet

Jos Stockmann Oyj Abp tai sen tytäryhtiöt hankkivat yhtiön omia osakkeita, vähennetään omaa pää-omaa määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta, mukaan lukien transaktiomenot verolla vähennettynä. Jos osakkeet, jotka on hankittu, myydään tai luovutetaan vastikkeena, merkitään saatu suorite omaan pääomaan.

Maksettavat osingot

Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen. Osingot kirjataan yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien soveltaminen

Konserni ottaa käyttöön kunkin standardin, standardimuutoksen ja tulkinnan voimaantulopäivänä, tai jos voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Muutos IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Classification of Rights Issues -standardiin, joka tulee voimaan 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutos koskee muussa kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeiden, optioiden tai merkintäoikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). Muutokset eivät ole merkittäviä tulevan konsernitilinpäätöksen kannalta.

IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs), jotka tulevat voimaan pääsääntöisesti 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Annual Improvements -menettelyssä standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireiset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Standardimuutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettaviksi EU:ssa.

Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä -standardi, joka tulee voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Lähipiirin määritelmää täsmennetään ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset muuttuvat. Muutoksilla ei tule olemaan merkittävää vaikutusta tulevaan konsernitilinpäätökseen.

IFRS 9 Financial Instruments -standardi, joka tulee voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS 9 on ensimmäinen vaihe projektia, joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen uudella standardilla. Rahoitusinstrumenttien arvostustapoja yksinkertaistetaan. Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon arvostettaviin. IAS 39:n ohjeistus arvonalentumistestauksesta ja suojauslaskennasta jää voimaan. Jos standardi otetaan käyttöön ennen 1.1.2012 alkavaa tilikautta, ei aikaisempien kausien lukuja tarvitse oikaista. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla -tulkinta, joka tulee voimaan 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä, jos yritys neuvottelee rahoitusvelan ehdot uudelleen ja neuvottelun tuloksena laskee liikkeelle oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen, kuolettaakseen rahoitusvelkoja joko kokonaan tai osittain. Tulkinnalla ei tule olemaan vaikutusta tulevaan konsernitilinpäätökseen.

Muutokset IFRIC 14:ään IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys, joka tulee voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutoksen jälkeen yritykset saavat merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suoritettuja vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta tulevaan konsernitilinpäätökseen.

2. Segmenttitiedot

Toimintasegmentit

Stockmann-konsernin raportoitavat segmentit, tavarataloryhmä, Seppälä ja Lindex, ovat konsernin liiketoimintayksiköitä, joita johdetaan ja seurataan erillisinä yksiköinä, jotka myyvät erilaisia tuotteita ja palveluita. Konsernin esittämä segmentti-informaatio perustuu johdon sisäiseen raportointiin, jossa johdon arvio segmenttien tuloksellisuudesta perustuu segmenttien liikevoiton seurantaan ja jossa varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ovat IFRS-säännösten mukaiset.

Hobby Hallin etäkauppaliiketoiminta siirtyi tavarataloryhmälle vuoden 2010 alussa, ja Oy Hobby Hall Ab fuusioitiin emoyhtiöön 30.6.2010. Tavarataloryhmä-segmentin tilikauden luvut sisältävät Hobby Hallin luvut, ja vertailuluvut on muutettu vastaavasti.

Tavarataloryhmä

Tavarataloryhmä harjoittaa tavaratalokauppaa Suomessa, Venäjällä, Virossa ja Latviassa. Sillä on Suomessa ja Venäjällä myös erikoisliikkeitä, kuten Akateeminen kirjakauppa, Zara -muotikaupan myymälät, Stockmann Beauty -myymälät sekä Bestseller-myymälät, joista osassa tavarataloryhmä harjoittaa liiketoimintaa franchising-toimintamallilla. Ryhmän toiminta keskittyy kunkin toimintamaan merkittävimpiin kaupunkeihin. Lisäksi tavarataloryhmässä harjoittaa Hobby Hall -, Stockmann-, ja Akateeminen kirjakauppa etäkauppaa Suomessa.

Lindex

Lindex on Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Tsekissä, Slovakiassa ja Venäjällä toimiva muotikaupan ketju. Lisäksi Lindexillä on franchising-myymälöitä Saudi-Arabiassa, Yhdistyneissä Arabiemiraateissa sekä Bosnia–Herzegovinassa. Myynti franchising-yhteistyökumppanille sisältyy Lindexin Ruotsin liikevaihtoon. Lisäksi Lindexin verkkokauppa toimittaa tuotteitaan Ruotsiin, Tanskaan ja Suomeen. Lindex-verkkokaupan Ruotsin ja Tanskan myynti sisältyy Lindexin Ruotsin liikevaihtoon, vastaavasti verkkokaupan Suomen myynti sisältyy Lindexin Suomen liikevaihtoon.

Seppälä

Seppälä on Suomessa, Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Ukrainassa toimiva muotikaupan ketju, jonka toiminta perustuu omaan suunnitteluun.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Konserni toimii Suomen lisäksi kolmella maantieteellisellä alueella, jotka ovat Ruotsi ja Norja, Baltia, Tsekki ja Slovakia sekä Venäjä ja Ukraina.

Segmenttitiedot, konserni, euroa

Toimintasegmentit

Liikevaihto	─31.12.2010 1.1.	─31.12.2009 1.1.
Tavarataloryhmä	1 099 949 412,80	1 030 016 427,01
Lindex	578 702 999,95	527 006 509,55
Seppälä	143 191 210,00	139 503 245,00
Segmentit yhteensä	1 821 843 622,75	1 696 526 181,56
Jakamaton	21 257,08	1 932 558,92
Konserni yhteensä	1 821 864 879,83	1 698 458 740,48
Liikevoitto	─31.12.2010 1.1.	─31.12.2009 1.1.
Tavarataloryhmä	32 854 134,71	22 794 448,53
Lindex	54 845 815,40	62 147 339,40
Seppälä	9 004 234,00	7 975 514,00
Segmentit yhteensä	96 704 184,11	92 917 301,93
Jakamaton	-7 945 207,76	-7 865 034,24
Liikevoitto, konserni yhteensä	88 758 976,35	85 052 267,69
Rahoitustuotot Rahoituskulut	8 220 897,93 -22 805 454,27	4 402 144,47 -28 391 953,77
Voitto ennen veroja, konserni	74 174 420,00	61 062 458,39
yhteensä
Poistot	─31.12.2010 1.1.	─31.12.2009 1.1.
Tavarataloryhmä	32 931 872,26	31 384 111,28
Lindex	22 524 782,69	20 316 583,39
Seppälä	5 814 426,90	5 538 971,83
Segmentit yhteensä	61 271 081,86	57 239 666,50
Jakamaton	501 682,10	1 174 225,44
Konserni yhteensä	61 772 763,96	58 413 891,94
Investoinnit, brutto	─31.12.2010 1.1.	─31.12.2009 1.1.
Tavarataloryhmä	131 120 455,19	125 738 354,77
Lindex	28 222 775,96	22 167 950,00
Seppälä	4 686 265,86	4 506 300,73
Segmentit yhteensä	164 029 497,01	152 412 605,50
Jakamaton	1 360 876,84	376 175,02
Konserni yhteensä	165 390 373,85	152 788 780,52
Varat	─31.12.2010 1.1.	─31.12.2009 1.1.
Tavarataloryhmä	904 380 117,11	764 812 899,00
Lindex	1 005 924 713,51	868 748 981,93
Seppälä	108 281 592,65	119 764 285,00
Segmentit yhteensä	2 018 586 423,27	1 753 326 165,92
Jakamaton	35 203 124,00	172 336 828,91
Konserni yhteensä	2 053 789 547,27	1 925 662 994,83

Tietoa markkina-alueista

Liikevaihto	─31.12.2010 1.1.	─31.12.2009 1.1.
Suomi 1)	987 827 223,09	947 971 251,43
Ruotsi ja Norja 2)	480 550 999,95	439 155 509,55
Baltia,Tsekki ja Slovakia 1)	123 712 493,69	129 568 833,00
Venäjä ja Ukraina 1)	229 774 163,10	181 763 146,50
Konserni yhteensä	1 821 864 879,83	1 698 458 740,48
Suomi, %	54,22	55,81
Ulkomaat, %	45,78	44,19
Liikevoitto	─31.12.2010 1.1.	─31.12.2009 1.1.
Suomi 1)	44 887 102,26	54 285 363,18
Ruotsi ja Norja 2)	57 124 815,40	61 225 326,43
Baltia,Tsekki ja Slovakia 1)	964 444,92	-4 435 602,84
Venäjä ja Ukraina 1)	-14 217 386,23	-26 022 819,08
Konserni yhteensä	88 758 976,35	85 052 267,69
Suomi, %	50,57	63,83
Ulkomaat, %	49,43	36,17
Pitkäaikaiset varat	─31.12.2010 1.1.	─31.12.2009 1.1.
Suomi 1)	466 670 026,26	452 591 511,92
Ruotsi ja Norja 2)	850 379 397,96	734 041 239,83
Baltia,Tsekki ja Slovakia 1)	48 079 594,93	31 779 371,93
Venäjä ja Ukraina 1)	272 809 233,84	200 372 682,13
Konserni yhteensä	1 637 938 252,98	1 418 784 805,81
Suomi, %	28,49	31,90
Ulkomaat, %	71,51	68,10

1)Tavarataloryhmä, Lindex, Seppälä

2)Lindex

3. Liiketoiminnan muut tuotot

euroa	2010	2009
Myyntivoitot aineellisista	0,00	255 914,07
käyttöomaisuushyödykkeistä
Yhteensä	0,00	255 914,07

4. Liiketoiminnan myyntikate

euroa	2010	2009
Liikevaihto	1 821 864 879,84	1 698 458 740,48
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	947 548 633,76	853 285 323,12
Varaston muutos	-34 533 309,18	27 701 403,47
Myyntikate	908 849 555,26	817 472 013,89
Myyntikateprosentti	50%	48%
liikevaihdosta

5. Palkat ja muut työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

euroa	2010	2009
Palkat	287 600 336,44	261 164 532,91
Eläkekulut, maksupohjaiset	37 271 859,33	33 427 811,32
järjestelyt
Eläkekulut, etuuspohjaiset	-824 965,37	4 701,69
järjestelyt
Muut henkilösivukulut	37 502 164,74	32 548 902,59
Kulut optioetuuksista	342 924,82	267 883,92
Yhteensä	361 892 319,96	327 413 832,42

Useimmissa ulkomaisissa tytäryrityksissä maksupohjaisten eläkejärjestelyjen eläkekulut sisältyvät muihin henkilösivukuluihin. Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa n:o 28. Lähipiiritapahtumat.

6. Poistot ja arvonalentumiset

euroa	2010	2009
Tavaramerkki		147 906,58
Aineettomat hyödykkeet	6 122 594,27	7 382 479,52
Rakennukset ja rakennelmat	10 777 466,41	8 705 528,14
Koneet ja kalusto	31 748 297,25	29 636 330,02
Koneet ja kalusto,	1 613 652,48	806 826,24
rahoitusleasing
Vuokratilojen muutos- ja	11 510 753,54	11 734 821,34
perusparannustyöt
Poistot yhteensä	61 772 763,96	58 413 891,84

7. Liiketoiminnan muut kulut

2010	2009
241 216 590,14	196 955 397,99
64 699 043,79	51 309 900,94
14 239 962,40	22 562 999,29
1 256 964,72	2 112 001,37
7 499 428,22	5 152 165,04
-408 058,33	-505 645,27
-10 589 272,55	-9 595 157,19
78 510 836,63	78 856 273,73
396 425 495,01	346 847 935,90

Tilintarkastajien palkkiot

euroa	2010	2009
Tilintarkastus	647 541,83	611 092,76
Todistukset ja lausunnot	1 750,00	4 998,01
Veroneuvonta	55 211,59	75 780,68
Muut palvelut	141 397,70	125 223,73
Yhteensä	845 901,12	817 095,17

8. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot

euroa	2010	2009
Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista	277 959,99	153 901,20
Korkotuotot pankkitalletuksista ja muista sijoituksista	770 097,67	1 501 039,91
Myyntivoitot myytävissä olevista sijoituksista	205,85	476,23
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen käyvän arvon	2 033 286,81	15 786,35
muutos Valuuttakurssierot	5 139 347,62	2 730 940,78
Yhteensä	8 220 897,93	4 402 144,48

Rahoituskulut

euroa	2010	2009
Korkokulut jaksotettuun	-22 463 978,23	-27 971 678,33
hankintamenoon arvostetuista
rahoitusveloista
Luovutustappiot myytävissä	-341 476,04	3 680,56
olevista sijoituksista
Käypään arvoon		-423 956,01
tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusvarojen käyvän arvon
muutos
Yhteensä	-22 805 454,27	-28 391 953,78

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä

euroa	2010	2009
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-14 584 556,34	-23 989 809,30

9. Tuloverot

euroa	2010	2009
Tuloverot tilikaudelta	-7 641 686,90	-15 397 315,48
Tuloverot edellisiltä tilikausilta	-405 202,27	128 832,84
Laskennallisen verovelan /-	12 198 011,93	7 964 426,57
saamisen muutos
Yhteensä	4 151 122,76	-7 304 056,06

euroa	2010	2009
Voitto ennen veroja	74 174 420,00	61 062 458,39
Tuloverot voimassaolevalla verokannalla	19 285 349,20	15 876 239,18
Tuloverot edellisiltä tilikausilta	405 202,27	-128 832,84
Verovapaat tulot	-33 519 964,32	-10 886 541,25
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat	1 982 402,89	381 884,03
Vähennyskelvottomat kulut	3 087 497,43	1 091 244,67
Verotuksellisista tappioista kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset	4 608 389,76	970 062,28
Verot tuloslaskelmassa	4 151 122,77	-7 304 056,06

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 26 % (26 % vuonna 2009) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

euroa	2010			2009
	Ennen veroja	Verovaikutus	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Verovaikutus	Verojen jälkeen
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä	7 234 554,10	1 255 757,28	8 490 311,38	1 402 997,73	340 514,20	1 743 511,93
Rahavirran suojaus	-1 201 048,46	315 877,53	-885 170,93	-1 834 276,24	482 442,45	-1 351 833,79
Yhteensä	6 033 505,64	1 571 634,81	7 605 140,45	-431 278,51	822 956,65	391 678,14

10. Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana. Ulkona olevat osakkeet eivät sisällä konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien optioiden osakkeiksi muunnosta aiheutuva laimentava vaikutus. Optioilla on laimentava vaikutus, kun optioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden kauden keskimääräiseen hintaan.

euroa	2010	2009
Tilikauden voitto, euroa	78 325 542,77	53 758 402,32
Ulkona olevien osakkeiden	71 120 333	65 676 130
osakeantikorjattu lukumäärä,
painotettu keskiarvo / 1000 kpl
Osakekohtainen tulos, euroa	1,10	0,82
Tilikauden voitto, euroa	78 325 542,77	53 758 402,32
Ulkona olevien osakkeiden	71 120 333	65 676 130
osakeantikorjattu lukumäärä,
painotettu keskiarvo / 1000 kpl
Osakeoptioiden vaikutus	776 469	318 456
Osakkeiden osakeantikorjattu	71 896 802	65 994 586
lukumäärä, laimennettu
painotettu keskiarvo / 1000 kpl
Laimennusvaikutuksella oikaistu	1,09	0,81
osakekohtainen tulos

11. Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

euroa	2010	2009
Hankintameno 1.1.	685 426 120,51	646 457 091,76
Muuntoero +/-	98 354 883,06	38 969 028,75
Hankintameno 31.12.	783 781 003,57	685 426 120,51
Kirjanpitoarvo 1.1.	685 426 120,51	646 457 091,76
Kirjanpitoarvo 31.12.	783 781 003,57	685 426 120,51

Tavaramerkki

euroa	2010	2009
Hankintameno 1.1.	89 469 096,05	84 487 401,72
Muuntoero +/-	12 958 045,52	5 101 416,04
Siirrot erien välillä 1.1.–31.12.	-457 655,23	-119 721,71
Hankintameno 31.12.	101 969 486,33	89 469 096,05
Kertyneet poistot 1.1.	-280 455,20	-97 889,60
Muuntoero +/-	-40 243,78	-34 659,02
Tilikauden poisto		-147 906,58
Kertyneet poistot 31.12.	-320 698,98	-280 455,20
Kirjanpitoarvo 1.1.	89 188 640,85	84 389 512,12
Kirjanpitoarvo 31.12.	101 648 787,36	89 188 640,85

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestausta varten liikearvosta on kohdistettu Lindex-segmentille 694 miljoonaa euroa, Seppälä-segmentille 65 miljoonaa euroa ja tavarataloryhmä-segmentille 25 miljoonaa euroa. Lindex-, tavarataloryhmä-, Seppälä-segmentit muodostavat erilliset rahavirtaa tuottavat yksiköt.

Tavaramerkki, 102 miljoonaa euroa, on kohdistettu kokonaisuudessaan Lindex-segmentille. Lindextavaramerkillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sen tunnettuuden vuoksi. Lindextavaramerkki on ollut olemassa yli 50 vuotta, ja konserni tulee käyttämään sitä jatkossakin sekä nykyisillä markkinoilla että Lindexin tuotevalikoiman ja liiketoimintamallin viemisessä uusille markkinoille.

Arvonalentumistestauksessa Lindexin, tavarataloryhmän ja Seppälän rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin markkina-aluekohtaisiin ennusteisiin, jotka kattavat tulevien viiden vuoden ajanjakson. Tilikauden aikana päivitetyissä pitkän aikavälin ennusteissa on otettu huomioon suhdannetilanteen muutokset edelliseen vuoteen verrattuna. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä tasaista 2 prosentin kasvutekijää.

Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat:

• 1. Volyymin kasvu, joka perustuu arvioon olemassa olevien ja uusien tavaratalojen ja myymälöiden myynnin kehityksestä.
• 1. Diskonttauskorko, joka on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta. Diskonttauskoron osatekijät ovat:
• markkinakohtainen riskitön korko
• markkinariskipreemio
• toimialakohtainen beta, jonka arvioidaan kuvaavan markkinoiden näkemystä yksikön riskipreemiosta
• vieraan pääoman kustannus
• omavaraisuusaste

Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja. Lindex-segmentin diskonttauskorko perustuu Ruotsin markkinakorkoon ja maariskiin, diskonttauskorkona on Lindex-segmentillä käytetty 7,3 prosenttia (8,5% vuonna 2009). Tavarataloryhmä- ja Seppälä-segmentin diskonttauskorko perustuu Suomen markkinakorkoon ja niiden toimintamaiden maariskiin. Diskonttauskorkona on käytetty tavarataloryhmäsegmentillä 7,3 prosenttia (8,4% vuonna 2009) ja Seppälä-segmentillä 7,6 prosenttia (8,7% vuonna 2009).

Arvioitaessa Lindex-, tavarataloryhmä- ja Seppälä-segmentin kerrytettävissä olevia rahamääriä, johdon mielestä minkään käytetyn muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat niiden kirjanpitoarvon.

Lindex-, tavarataloryhmä- ja Seppälä-segmentille on tehty herkkyysanalyysit käyttämällä downsideskenaariota. Skenaarioissa myynnin kasvua pienennettiin johdon arviosta tai korkokantaa korotettiin. Vaikka Lindex-segmentin myynti kasvaisi 40 prosenttia ennustettua vähemmän tai diskonttauskorko nousisi 7 prosenttiyksikköä, olisi kerrytettävissä oleva rahamäärä enemmän kuin yksikön pitkäaikaisten varojen kirjanpitoarvo ja käyttöpääoma yhteensä. Vaikka tavarataloryhmä-segmentin myynti kasvaisi 30 prosenttia ennustettua vähemmän tai diskonttauskorko nousisi 12 prosenttiyksikköä, olisi kerrytettävissä oleva rahamäärä enemmän kuin yksikön pitkäaikaisten varojen kirjanpitoarvo ja käyttöpääoma yhteensä. Vaikka Seppälä-segmentin myynti kasvaisi 50 prosenttia ennustettua vähemmän tai diskonttauskorko nousisi 10 prosenttiyksikköä, olisi kerrytettävissä oleva rahamäärä enemmän kuin yksikön pitkäaikaisten varojen

kirjanpitoarvo ja käyttöpääoma yhteensä. Toteutettujen herkkyysanalyysien perusteella eivät edellä mainitut muutokset arvioidussa myynnin kasvussa tai diskonttauskorkokannan nousu johtaisi tilanteeseen, jossa yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat niiden kirjanpitoarvon. Arvonalentumistestausten ja toteutettujen herkkyysanalyysien perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin.

Aineettomat oikeudet

euroa	2010	2009
Hankintameno 1.1.	39 358 650,65	44 430 771,57
Muuntoero +/-	1 821 713,26	713 090,48
Lisäykset 1.1.–31.12.	8 177 486,08	2 083 253,31
Vähennykset 1.1.–31.12.	-4 377 170,98	-9 648 441,68
Siirrot erien välillä 1.1.–31.12.	-1 784 786,66	1 779 976,97
Hankintameno 31.12.	43 195 892,34	39 358 650,65
Kertyneet poistot 1.1.	-21 521 349,75	-19 973 184,07
Muuntoero +/-	-972 078,24	-264 180,06
Vähennysten poistot	4 377 170,98	3 893 497,68
Tilikauden poisto	-5 392 780,73	-5 177 483,30
Kertyneet poistot 31.12.	-23 509 037,74	-21 521 349,75
Kirjanpitoarvo 1.1.	17 837 300,90	24 457 587,50
Kirjanpitoarvo 31.12.	19 686 854,60	17 837 300,90

Muut aineettomat hyödykkeet

euroa	2010	2009
Hankintameno 1.1.	6 151 885,16	5 682 405,86
Muuntoero +/-	692 523,41	349 757,59
Siirrot erien välillä 1.1.–31.12.	457 655,23	119 721,71
Hankintameno 31.12.	7 302 063,81	6 151 885,16
Kertyneet poistot 1.1.	-4 882 213,47	-2 450 743,53
Muuntoero +/-	-694 024,50	-226 473,72
Tilikauden poisto	-729 813,54	-2 204 996,22
Kertyneet poistot 31.12.	-6 306 051,51	-4 882 213,47
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 269 671,69	3 231 662,33
Kirjanpitoarvo 31.12.	996 012,30	1 269 671,69
euroa	2010	2009
Aineettomat hyödykkeet	906 112 657,82	793 721 733,96

12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Maa- ja vesialueet

yhteensä

euroa	2010	2009
Hankintameno 1.1.	40 082 139,93	36 951 208,59
Muuntoero +/-	-441,35
Lisäykset 1.1.–31.12.	1 685 420,30	1 372 017,08
Siirrot erien välillä 1.1.–31.12.	1 991 515,10	1 758 914,26
Hankintameno 31.12.	43 758 633,98	40 082 139,93
Kirjanpitoarvo 1.1.	40 082 139,93	36 951 208,59
Kirjanpitoarvo 31.12.	43 758 633,98	40 082 139,93

Rakennukset ja rakennelmat

euroa	2010	2009
Hankintameno 1.1.	340 206 860,28	225 297 456,88
Muuntoero +/-	-2 241,87	-22 410,78
Lisäykset 1.1.–31.12.	4 379 374,92	2 211 547,89
Vähennykset 1.1.–31.12.	-3 079,00	-63 001 140,63
Siirrot erien välillä 1.1.–31.12.	217 906 602,38	175 721 406,91
Hankintameno 31.12.	562 487 516,71	340 206 860,28
Kertyneet poistot 1.1.	-66 353 300,10	-67 138 135,16
Muuntoero +/-	981,72	6 436,97
Vähennysten poistot		9 483 926,23
Tilikauden poisto	-10 777 466,41	-8 705 528,14
Kertyneet poistot 31.12.	-77 129 784,79	-66 353 300,10
Kirjanpitoarvo 1.1.	273 853 560,18	158 159 321,73
Kirjanpitoarvo 31.12.	485 357 731,92	273 853 560,18

Koneet ja kalusto

euroa	2010	2009
Hankintameno 1.1.	171 044 926,84	203 782 304,02
Muuntoero +/-	2 657 799,76	6 005 891,86
Lisäykset 1.1.–31.12.	35 311 675,62	26 323 166,80
Vähennykset 1.1.–31.12.	-17 843 067,44	-72 387 100,68
Siirrot erien välillä 1.1.–31.12.	26 111 077,12	7 320 664,85
Hankintameno 31.12.	217 282 411,90	171 044 926,84
Kertyneet poistot 1.1.	-86 304 483,29	-107 606 901,62
Muuntoero +/-	1 329 023,24	-2 969 872,42
Vähennysten poistot	17 616 423,45	53 908 620,77
Tilikauden poisto	-31 748 297,25	-29 636 330,02
Kertyneet poistot 31.12.	-99 107 333,86	-86 304 483,29
Kirjanpitoarvo 1.1.	84 740 443,55	96 175 402,40
Kirjanpitoarvo 31.12.	118 175 078,04	84 740 443,55

Koneet ja kalusto, rahoitusleasing

euroa	2010	2009
Hankintameno 1.1.	8 068 262,34
Muuntoero +/-	0,05
Lisäykset 1.1.–31.12.		8 068 262,34
Hankintameno 31.12.	8 068 262,29	8 068 262,34
Kertyneet poistot 1.1.	-806 826,24
Tilikauden poisto	-1 613 652,48	-806 826,24
Kertyneet poistot 31.12.	-2 420 478,72	-806 826,24
Kirjanpitoarvo 1.1.	7 261 436,10
Kirjanpitoarvo 31.12.	5 647 783,57	7 261 436,10
euroa	2010	2009

Koneet ja kalusto yhteensä	123 822 861,61	92 001 879,65

Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot

euroa	2010	2009
Hankintameno 1.1.	106 809 867,82	97 821 830,79
Muuntoero +/-	1 153 889,93	11 027,28
Lisäykset 1.1.–31.12.	1 120 874,67	3 643 768,44
Vähennykset 1.1.–31.12.	-1 417 566,67	-3 528 446,70
Siirrot erien välillä 1.1.–31.12.	10 531 786,87	8 861 688,01
Hankintameno 31.12.	118 198 852,62	106 809 867,82
Kertyneet poistot 1.1.	-56 844 942,14	-48 451 344,07
Muuntoero +/-	-1 152 323,58	-95,16
Vähennysten poistot	1 119 848,65	3 341 128,10
Tilikauden poisto	-11 510 753,54	-11 734 821,34
Kertyneet poistot 31.12.	-68 388 170,61	-56 844 942,14
Kirjanpitoarvo 1.1.	49 964 925,69	49 370 486,72
Kirjanpitoarvo 31.12.	49 810 682,01	49 964 925,69

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

euroa	2010	2009
Hankintameno 1.1.	163 577 019,98	246 892 440,84
Muuntoero +/-	-257,05	-2 356,97
Lisäykset 1.1.–31.12.	112 692 173,46	117 151 026,99
Vähennykset 1.1.–31.12.	-302 135,80	-4 933 426,13
Siirrot erien välillä 1.1.–31.12.	-252 732 826,03	-195 530 664,74
Hankintameno 31.12.	23 233 974,57	163 577 019,98
Kirjanpitoarvo 1.1.	163 577 019,98	246 892 440,84
Kirjanpitoarvo 31.12.	23 233 974,57	163 577 019,98
euroa	2010	2009
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	725 983 884,09	619 479 525,43

Vieraan pääoman menot, jotka on aktivoitu aineellisiin hyödykkeisiin

Pietarin Nevski Centre -projektiin liittyviä korkokuluja on aktivoitu 1,1 milj. euroa (2009 2,7 milj. euroa) tilikauden aikana. Aktivoidut korot sisältyvät erien Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat tai Rakennukset ja rakennelmat -lukuihin.

euroa	2010	2009
Hankintameno 1.1.	7 114 000,00	7 248 000,00
Lisäykset 1.1.–31.12.	1 084 000,00	2 700 000,00
Vähennykset 1.1.–31.12.		-2 834 000,00
Hankintameno 31.12.	8 198 000,00	7 114 000,00
Kertyneet poistot	-109 342,00	-40 400,00
Poistot 1.1.-31.12.	-93 278,33	-68 942,00
Kertyneet poistot 31.12.	-202 620,33	-109 342,00
Kirjanpitoarvo 1.1.	7 004 658,00	7 207 600,00
Kirjanpitoarvo 31.12.	7 995 379,67	7 004 658,00

13. Yhteisyritykset

	2010	2009
	Osuus osakkeista %	Osuus osakkeista %
SIA Stockmann Centrs, Riga (kiinteistöyhtiö)	63,0	63,0
Kiinteistö Oy Tapiolan säästötammi Fastighets Ab, Espoo	37,8	37,8
Kiinteistö Oy Raitinkartano, Espoo	15,6	15,6

Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty konsernin omistusosuutta vastaava osuus sekä yhteisyritysten varoista ja veloista että tuotoista ja kuluista.

Yhteisyritysten varat ja velat

euroa	2010	2009
Pitkäaikaiset varat	27 364 411,70	26 575 744,88
Lyhytaikaiset varat	256 487,80	567 071,20
Pitkäaikaiset velat	16 480 986,10	16 723 774,01
Lyhytaikaiset velat	529 949,34	709 260,28

Yhteisyritysten tuotot ja kulut

euroa	2010	2009
Tuotot	3 691 910,14	4 376 249,37
Kulut	2 790 662,80	4 370 170,81

14. Myytävissä olevat sijoitukset

euroa	2010	2009
Kirjanpitoarvo 1.1.	5 030 297,52	6 596 000,89
Muuntoero +/-	97,70	36,87
Lisäykset 1.1.–31.12.	0,01
Vähennykset 1.1.–31.12.	-1 778,24	-1 565 740,24
Kirjanpitoarvo 31.12.	5 028 616,98	5 030 297,52

Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeraamattomista osakkeista. Osakkeet esitetään hankintahintaisina, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti määritettävissä.

15. Vaihto-omaisuus

euroa	2010	2009	2008
Aineet ja tarvikkeet	240 268 769,80	196 573 198,61	220 444 685,05
Ennakkomaksut vaihto		82 755,36	207 436,10
omaisuudesta
Yhteensä	240 268 769,80	196 655 953,97	220 652 121,14

Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta 0,7 miljoonalla eurolla (2009 0,8 miljoonalla eurolla; 2008 1,1 miljoonalla eurolla).

16. Lyhytaikaiset saamiset

euroa	Kirjanpitoarvo 2010	Käypä arvo 2010	Kirjanpitoarvo 2009	Käypä arvo 2009	Kirjanpitoarvo 2008	Käypä arvo 2008
Korolliset myyntisaamiset	41 417 818,67	41 417 818,67	44 506 494,29	44 506 494,29	52 242 379,82	52 242 379,82
Korottomat myyntisaamiset	17 613 307,66	17 613 307,66	27 185 982,81	27 185 982,81	23 673 000,13	23 673 000,13
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset	2 342 582,36	2 342 582,36	1 647 525,32	1 647 525,32	7 893 374,84	7 893 374,84
Muut saamiset	26 164 449,53	26 164 449,53	32 879 629,86	32 879 629,86	31 383 250,72	31 383 250,72
Siirtosaamiset	27 125 275,55	27 125 275,55	21 959 639,24	21 959 639,24	19 071 867,46	19 071 867,46
Tuloverosaamiset	15 478 306,42	15 478 306,42	503 159,27	503 159,27	15 187 687,15	15 187 687,15
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	130 141 740,19	130 141 740,19	128 682 430,78	128 682 430,78	149 451 560,12	149 451 560,12

Myyntisaamisten kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa. Myyntisaamisiin ja muihin lyhytaikaisiin saamisiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo.

Korolliset myyntisaamiset sisältävät postimyynnin kertaluottoja 41 589 008,70 euroa vuonna 2010 (41 568 256,13 euroa vuonna 2009; 49 962 828,50 euroa vuonna 2008). Näiden saamisten myyntihintaan sisältyvät osamaksulisät ja korkotuotot kirjataan korkotuottojen sijasta liikevaihtoon. Muut korolliset myyntisaamiset ovat Stockmann-tilin saamisia, joiden korkotuotot kirjataan muiden kulujen vähennykseksi.

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät jaksotettuihin vuosialennuksiin, henkilösivukuluihin ja korkoihin.

17. Rahavarat

euroa	2010	2009
Käteinen raha ja pankkitilit	29 394 645,65	23 968 632,07
Lyhytaikaiset talletukset	7 320 879,78	152 332 742,59
Rahasto		101 198,21
Yhteensä	36 715 525,43	176 402 572,88

Rahavarat rahavirtalaskelmassa

euroa	2010	2009
Rahavarat	36 715 525,43	176 402 572,88
Luotollinen shekkitili	-298 039,37	-524 657,92
Yhteensä	36 417 486,06	175 877 914,96

18. Oma pääoma

euroa	Merkitty kauppa- rekisteriin	Osakkeiden lukumäärä (kpl)	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Yhteensä
1.1.2009		61 703 336	123 406 672,00	186 051 043,65	124 087 710,68	433 545 426,33
Suunnattu osakeanti	18.8.	5 648 830	11 297 660,00		84 732 450,00	96 030 110,00
Merkintäetuoikeusanti	28.9.	3 741 787	7 483 574,00		37 417 870,00	44 901 444,00
Osakeantimenot					-2 934 564,28	-2 934 564,28
31.12.2009		71 093 953	142 187 906,00	186 051 043,65	243 303 466,40	571 542 416,05
Merkintä kanta-asiakas
optioilla 2006	30.6.	52 047	104 094,00		1 349 578,71	1 453 672,71
Osakeantimenot					-19 634,21	-19 634,21
31.12.2010		71 146 000	142 292 000,00	186 051 043,65	244 633 410,90	572 976 454,55

Osakepääoma ja ylikurssirahasto

Stockmann hankki vuonna 2000 yhteensä 413 000 omaa osaketta yhtiökokouksen 11.4.2000 antaman valtuutuksen nojalla. Stockmann myi 3.6.2009 NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hallussaan olleet 336 528 B- sarjan osaketta arvopaperinvälittäjän hankkimille sijoittajille. Luovutuksen jälkeen yhtiöllä ei ole hallussaan omia osakkeitaan. Yhtiön hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia omien osakkeiden ostamiseen. Osakkeita käytettiin yhteensä 76 472 kappaletta hallituksen ja johdon palkkioihin.

Osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2010, rekisteröity

Osakkeet jakautuvat:

euroa	2010	2009
Yhteensä	71 146 000	71 093 953
A-osakkeisiin	30 627 563	30 627 563
B-osakkeisiin	40 518 437	40 466 390

Enimmäis- ja vähimmäisosakepääoma

Stockmann Oyj Abp:n yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäisosakepääoma on 75 000 000,00 euroa ja enimmäisosakepääoma on 300 000 000,00 euroa. Osakkeiden nimellisarvo on 2,00 euroa per osake. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

A- ja B-osakkeiden äänivaltaerot

Jokainen A-osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kymmenellä (10) äänellä ja B-osake yhdellä (1) äänellä.

Osakkeen muuntaminen

A-osake voidaan muuntaa B-osakkeeksi osakkeenomistajan vaatimuksesta, mikäli muuntaminen voi tapahtua osakelajien vähimmäis- ja enimmäismäärien puitteissa. Yhtiön osakkeiden muuntamista koskeva kirjallinen vaatimus on osoitettava yhtiön hallitukselle yhtiöjärjestyksessä määritellyllä tavalla.

Lunastusvelvollisuus

Osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä joko yksin tai yhdessä toisten osakkeenomistajien kanssa saavuttaa tai ylittää 33 1/3 prosenttia tai 50 prosenttia on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta näiden osakkeet yhtiöjärjestyksessä määritellyllä tavalla.

Muut rahastot

euroa	2010	2009
Vararahasto	115 040,97	200 360,64
Sijoitetun vapaan oman	244 633 410,90	243 303 466,40
pääoman rahasto
Muut rahastot	43 099 532,63	43 940 585,51
Yhteensä	287 847 984,49	287 444 412,54

Vararahasto sisältää paikallisiin säännöksiin perustuvan vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden. Muut rahastot sisältävät yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta muodostetun rahaston, joka on voitonjakokelpoista omaa pääomaa ja käyvän arvon rahaston, joka sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset laskennallisella verovelalla vähennettynä.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten konsolidoinnissa syntyneet oman pääoman muuntoerot ja valuuttamääräisten nettosijoitusten konsolidoinnista syntyneet muuntoerot.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on 9.2.2011 ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,82 euroa/osake.

Osakeperusteiset maksut

IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardia on sovellettu vuosien 2006 ja 2010 avainhenkilöiden optioohjelmaan ja vuosien 2006 ja 2008 kanta-asiakasoptio-ohjelmiin.

Kanta-asiakasoptiot 2006

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 21.3.2006 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmannin kanta-asiakkaille. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti kanta-asiakkaille, joiden ostot 1.1.2006–31.12.2007 yhdessä samaan tiliin kohdistuvien rinnakkaiskorttien ostojen kanssa olivat yhteensä vähintään 6 000 euroa, annettiin vastikkeetta yhteensä enintään 2 500 000 optio-oikeutta. Vähintään 6 000 euron suuruisilla ostoilla kanta-asiakkaalle annettiin vastikkeetta 20 optio-oikeutta. Lisäksi jokaista täyttä 500 euroa kohti, jolla ostot ylittivät 6 000 euroa, kanta-asiakas sai kaksi optio-oikeutta lisää. Kanta-asiakasostot 31.12.2007 mennessä oikeuttivat merkitsemään yhteensä 1 998 840 optiota. Kanta-asiakasoptioita merkittiin yhteensä 1 373 846 kappaletta kevään 2008 aikana.

Jokainen optio oikeutti merkitsemään yhden Stockmannin B-sarjan osakkeen. Osakkeen merkintähinta oli yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä ajanjaksolla 1.2.–28.2.2006 eli 33,35 euroa. Optioilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennettiin merkintähinnan määräytymisjakson päättymisen jälkeisillä Stockmann Oyj Abp:n osingoilla osingonjaon täsmäytyspäivästä osakemerkintäpäivään saakka. Merkintähinta oli vuoden 2009 merkintäoikeusannin ja hallituksen vuodelta 2009 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen 27,93 euroa.

Vuoden 2008 merkintäaikana kanta-asiakasoptioilla merkittiin yhteensä 364 Stockmannin B-osaketta. Vuoden 2009 merkintäaikana kanta-asiakasoptioilla ei merkitty osakkeita. Vuoden 2010 merkintäaikana kantaasiakasoptioilla merkittiin yhteensä 52 047 Stockmannin B-osaketta. Optioiden viimeinen merkintäaika oli toukokuussa 2010. Käyttämättömät vuoden 2006 kanta-asiakasoptio-ohjelman mukaiset optiot raukesivat merkintäajan päättymisen jälkeen arvottomina.

Avainhenkilöoptiot 2006

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 21.3.2006 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmann-konsernin avainhenkilöille. Stockmann-konsernin johtoon tai keskijohtoon kuuluville avainhenkilöille sekä Stockmannin kokonaan omistamalle tytäryhtiölle annetaan yhteensä 1 500 000 kappaletta optio-oikeuksia. Optio-oikeuksista 375 000 merkitään tunnuksella 2006A, 375 000 tunnuksella 2006B, 375 000 tunnuksella 2006C ja 375 000 tunnuksella 2006D. Osakkeiden merkintäaika on optiooikeudella 2006B 1.3.2009–31.3.2011, optio-oikeudella 2006C 1.3.2010–31.3.2012 ja optio-oikeudella 2006D 1.3.2011–31.3.2013. Optio-oikeuden 2006A merkintäaika on päättynyt. Osakkeiden merkintäaika ei kuitenkaan ala 2006B- ja 2006D-optio-oikeuksilla, elleivät hallituksen ennen näiden optio-oikeuksien jakamista määrittämät konsernin taloudellisiin tavoitteisiin sidotut kriteerit ole täyttyneet. Ne optio-oikeudet 2006B ja 2006D, joiden osalta hallituksen määrittämät kriteerit eivät ole täyttyneet, raukeavat hallituksen päättämällä tavalla. 2006B-optio-oikeuksista on rauennut 187 500 kappaletta ja 2006D-optio-oikeuksista 360 000 kappaletta.

Yhdellä optio-oikeudella voi merkitä yhden Stockmannin B-sarjan osakkeen. Osakkeen merkintähinta on optio-oikeuksilla 2006A ja 2006B yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä 1.2.–28.2.2006 lisättynä 10 prosentilla eli 36,69 euroa. Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla 2006C ja 2006D on yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä 1.2.– 29.2.2008 lisättynä 10 prosentilla eli 31,02 euroa. Optio-oikeuksilla merkittävän osakkeen merkintähintaa

alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä. Merkintähinnat ovat vuoden 2009 merkintäoikeusannin ja hallituksen vuodelta 2010 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen optio-oikeudella B 30,45 euroa sekä optio-oikeudella C 27,18 euroa.

Kanta-asiakasoptiot 2008

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 18.3.2008 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmannin kanta-asiakkaille. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti kanta-asiakkaille, joiden ostot 1.1.2008–31.12.2009 yhdessä samaan tiliin kohdistuvien rinnakkaiskorttien ostojen kanssa olivat yhteensä vähintään 6 000 euroa, annetaan vastikkeetta yhteensä enintään 2 500 000 optio-oikeutta. Vähintään 6 000 euron suuruisilla ostoilla kanta-asiakkaalle annetaan vastikkeetta 20 optio-oikeutta. Lisäksi jokaista täyttä 500 euroa kohti, jolla ostot ylittivät 6 000 euroa, kanta-asiakas saa kaksi optio-oikeutta lisää. Kanta-asiakasostot 31.12.2009 mennessä oikeuttivat merkitsemään yhteensä 1 803 322 optiota. Vuonna 2010 kantaasiakasoptioita merkittiin yhteensä 1 248 819 kappaletta.

Jokainen optio oikeuttaa merkitsemään yhden Stockmannin B-sarjan osakkeen. Osakkeen merkintähinta on varsinaisen yhtiökokouksen 17.3.2009 päätöksen mukaisesti yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä ajanjaksolla 1.2.–28.2.2009 eli 11,28 euroa. Optioilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson päättymisen jälkeisillä Stockmann Oyj Abp:n osingoilla osingonjaon täsmäytyspäivästä osakemerkintäpäivään saakka.

Osakkeiden merkintäajat ovat toukokuussa vuosina 2011 ja 2012. Merkintähinta on vuoden 2009 merkintäoikeusannin ja hallituksen vuodelta 2010 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen 8,79.

Avainhenkilöoptiot 2010

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 16.3.2010 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmann-konsernin avainhenkilöille. Stockmannin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille annetaan yhteensä 1 500 000 kappaletta optio-oikeuksia. Optio-oikeuksista 500 000 kappaletta merkitään tunnuksella 2010A, 500 000 kappaletta tunnuksella 2010B ja 500 000 kappaletta tunnuksella 2010C. Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2010A 1.3.2013–31.3.2015, optio-oikeudella 2010B 1.3.2014–31.3.2016 ja optio-oikeudella 2010C 1.3.2015–31.3.2017.

Yhdellä optio-oikeudella voi merkitä yhden Stockmannin B-sarjan osakkeen. Osakkeen merkintähinta optiooikeuksilla 2010A on yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä 1.2.– 28.2.2010 lisättynä 20 prosentilla eli 26,41 euroa, optio-oikeuksilla 2010B yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä 1.2.–28.2.2011 lisättynä vähintään 10 prosentilla ja optio-oikeuksilla 2010C yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä 1.2.–29.2.2012 lisättynä vähintään 10 prosentilla. Optio-oikeuksilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä. Merkintähinta optio-oikeuksilla 2010A on hallituksen vuodelta 2010 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen 24,87 euroa.

Optioiden kauden aikaiset muutokset

	2010 Optioiden määrä	Merkintä- hinta painotettuna keskiarvona euroa/osake	Merkintäjak- son vaihdolla painotettu keskikurssi euroa/osake	2009 Optioiden määrä	Merkintä- hinta painotettuna keskiarvona euroa/osake	Merkintäjak son vaihdolla painotettu keskikurssi euroa/osake
Avainhenkilöoptiot 2006 Sarja A
Optioita ulkona tilikauden alussa	375 000			375 000
Optioita rauennut tilikauden aikana	375 000
Optioita ulkona tilikauden lopussa	0			375 000
Avainhenkilöoptiot 2006 Sarja B
Optioita ulkona tilikauden alussa	187 500			375 000
Optioita rauennut tilikauden aikana				187 500
Optioita ulkona tilikauden lopussa	187 500			187 500
Avainhenkilöoptiot 2006 Sarja C
Optioita ulkona tilikauden alussa	360 000			360 000
Optioita ulkona tilikauden lopussa	360 000			360 000
Avainhenkilöoptiot 2006 Sarja D
Optioita ulkona tilikauden alussa	360 000			360 000
Optioita rauennut tilikauden aikana	360 000

Optioita ulkona tilikauden lopussa	0			360 000
Kanta-asiakasoptiot 2006
Optioita ulkona tilikauden alussa	1 373 482			1 373 482
Optioilla merkitty osakkeita tilikauden aikana	52 047	27,93	25,18
Optioita rauennut tilikauden aikana	1 321 435
Optioita ulkona tilikauden lopussa	0			1 373 482
Kanta-asiakasoptiot 2008
Optioita ulkona tilikauden alussa
Optioita myönnetty tilikauden aikana	1 248 739
Optioita ulkona tilikauden lopussa	1 248 739
Avainhenkilöoptiot 2010 Sarja A
Optioita ulkona tilikauden alussa
Optioita myönnetty tilikauden aikana	484 000
Optioita ulkona tilikauden lopussa	484 000
Optiot yhteensä
Optioita ulkona tilikauden alussa	2 655 982			2 843 482
Optioilla merkitty osakkeita tilikauden aikana	52 047
Optioita myönnetty tilikauden aikana	1 732 739
Optioita rauennut tilikauden aikana	2 056 435			187 500
Optioita ulkona tilikauden lopussa	2 280 239			2 655 982

Vuosien 2006 ja 2010 avainhenkilöoptio-ohjelmien ja vuoden 2008 kanta-asiakasoptioiden keskeiset ehdot on esitetty seuraavassa taulukossa:

				Kanta asiakas
	2006B	2006C	2006D	optiot 2008	2010A
Merkintäaika	1.3.09–31.3.11	1.3.10–31.3.12	1.3.11–31.3.13	2.5.11–31.5.11	1.3.13–31.3.15
				2.5.12–31.5.12
Optioiden maksimimäärä	375 000	375 000	375 000	2 500 000	500 000
Myönnettyjen optioiden määrä 31.12.10	187 500	360 000	0	1 248 739	484 000
Merkintähinta, euroa 1)	30,45	27,18	27,18	8,79	24,87
Oikeuden syntymisjakso	13.6.06-	21.4.08-	21.4.08-	1.1.08-	27.4.10-
	28.2.09	28.2.10	28.2.11	31.12.09	28.2.13
Sopimuksen syntymisehdot	Vuosien	-	Vuosien	-	-
	2006-2008		2008-2010
	ROCE- ja		ROCE- ja
	EBIT-		EBIT
	tavoitteet		tavoitteet

1) Vähennetty maksetut osingot, vuoden 2009 merkintäoikeusannin vaikutus ja hallituksen vuodelta 2010 maksettavaksi esittämä osinko.

Myönnettyjen optioiden käypä arvo myöntämispäivänä on määritelty Black–Scholes-optiohinnoittelumallilla. Optio-ohjelman keskeiset ehdot on huomioitu arvostuksessa. Käypä arvo kirjataan kuluksi oikeuden syntymisjaksolle. Tilikaudella 1.1.–31.12.2010 optioiden vaikutus konsernin tulokseen oli 0,3 miljoonaa euroa. Arvioidut kulut, joita ei vielä ole kirjattu tulokseen, ovat 2,2 miljoonaa euroa.

Seuraavassa taulukossa esitetään Black–Scholes-arvonmääritysmallissa käytetyt keskeiset oletukset: Kanta-

					asiakas
	2006B I	2006B II	2006C	2006D	optiot 2008	2010A
Optiot myönnetty	13.6.2006	2007	21.4.2008	21.4.2008	10.2.2010	27.4.2010
Riskitön korko, %	3,4%	4,1 %	3,9 %	4,0 %	3,7 %	2,0 %
Volatiliteetti, %	22,7%	23,7 %	27,9 %	27,1 %	28,3 %	29,0 %
Arvioitu optioiden keskimääräinen voimassaoloaika (vuosina)	3,2	2,1	2,4	3,4	1,8	5,0
Osakehinta myöntämishetkellä, euroa	29,39	31,61	24,40	24,40	28,30	23,66
Myöntämispäivänä määritetty option käypä arvo, euroa	3,79	4,40	3,17	4,19	5,11	6,00

Volatiliteetti on arvioitu osakkeen historiallisesta volatiliteetista option voimassaoloaikaa vastaavalta ajalta.

19. Pitkäaikaiset velat, korollinen

euroa	Kirjanpitoarvo 2010	Käypä arvo 2010	Kirjanpitoarvo 2009	Käypä arvo 2009
Lainat rahoituslaitoksilta	409 947 682,93	413 668 168,94	620 511 622,34	620 798 579,50
Eläkelainat	106 481 469,24	108 791 971,10	159 743 951,27	162 417 583,27
Rahoitusleasingvelat	4 307 675,47	4 307 675,47	5 873 458,04	5 873 458,04
Muut lainat	524 275,48	524 275,48	798 062,08	798 062,08
Yhteensä	521 261 103,13	527 292 091,00	786 927 093,74	789 887 682,89

Pitkäaikaisten velkojen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää ja käypä arvo on määritelty diskontatun kassavirran menetelmällä diskonttaamalla tilinpäätöshetken markkinakorolla.

euroa	Kirjanpitoarvo 2010	Käypä arvo 2010	Kirjanpitoarvo 2009	Käypä arvo 2009	Kirjanpitoarvo 2008	Käypä arvo 2008
Lainat	50 000 000,00	50 090 282,00
rahoituslaitoiksilta
Luotollinen	298 039,37	298 039,37	524 657,92	524 657,92	718 674,06	718 674,06
shekkitili
Eläkelainat	53 333 333,35	54 490 491,49
Lyhytaikaiset	1 565 782,56	1 565 782,56	1 482 984,16	1 482 984,16
rahoitusleasingvelat
Muut korolliset	186 805 512,93	186 934 680,35	273 719,11	273 719,11	19 283 700,62	19 283 700,62
velat
Ostovelat	113 863 694,67	113 863 694,67	91 747 696,32	91 747 696,32	95 508 321,35	95 508 321,35
Muut lyhytaikaiset	46 278 183,19	46 278 183,19	42 446 062,01	42 446 062,01	43 282 099,36	43 282 099,36
velat
Siirtovelat	86 320 302,94	86 320 302,94	73 467 601,12	73 467 601,12	79 573 237,30	79 573 237,30
Johdannaiset	42 787 178,38	42 787 178,38	5 324 682,42	5 324 682,42	862 579,64	862 579,64
Tuloverovelka	1 650 732,84	1 650 732,84	3 087 546,38	3 087 546,38	1 075 318,35	1 075 318,35
Yhteensä	582 902 760,23	584 279 367,80	218 354 949,43	218 354 949,43	240 303 930,68	240 303 930,68
joista korollisia	292 002 668,20	293 379 275,77	2 281 361,19	2 281 361,19	20 002 374,68	20 002 374,68

20. Lyhytaikaiset velat

Rahoituslaitos-, eläkelainojen ja liikkeelle laskettujen emissioiden käypä arvo on määritelty diskontatun kassavirran menetelmällä diskonttaamalla tilinpäätöshetken markkinakorolla. Muiden lyhytaikaisten velkojen käypä arvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa. Siirtovelkojen olennaisin erä on jaksotetut henkilökulut.

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

euroa	2010	2009
Rahoitusleasingvelkojen vähimmäisvuokrien nimellisarvo
Yhden vuoden kuluessa	1 830 277,08	1 830 277,08
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	4 575 692,70	6 405 969,78
Yhteensä	6 405 969,78	8 236 246,86
Rahoitusleasingvelkojen vähimmäisvuokrien nykyarvo Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	1 565 782,59 4 307 675,49	1 482 984,15 5 873 458,03
Yhteensä	5 873 458,08	7 356 442,18
empty
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut leasingsopimuksista	532 511,70	879 804,68
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	6 405 969,78	8 236 246,86

Vuonna 2009 myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyllä vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet, joihin liittyvät omistamiselle ominaiset riskit ja edut olennaisilta osin ovat konsernilla, on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksella vuokratuiksi. Korko perustuu sopimuksen mukaisesti viiden vuoden koronvaihtosopimukseen.

21. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutos vuoden 2010 aikana

Laskennalliset verosaamiset

euroa	1.1.2010	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	31.12.2010
Vahvistetut tappiot	2 117 249,00	3 379 095,93		0,00	5 496 344,93
Johdannaisten ja muiden rahoitusinstrumenttien arvostaminen käypään arvoon	135 761,41	-135 351,92			409,49
Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja verotuksen arvojen erot	1 434 094,80	60 190,47		97 451,88	1 591 737,15
Rahoitusleasing	24 701,60	33 973,74			58 675,34
Muut väliaikaiset erot	1 425 431,62	53 799,32	6 898,50	91 962,53	1 578 091,97
Yhteensä	5 137 238,44	3 391 707,54	6 898,50	189 414,40	8 725 258,88

Laskennalliset verovelat

euro	1.1.2010	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	31.12.2010
Kertyneet poistoerot	27 431 163,03	3 935 180,39		726 765,42	32 093 108,84
Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja verotuksen arvojen erot	5 260 484,84	1 407 204,81		0,00	6 667 689,65
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon	19 233 581,97	-120 984,94		2 752 097,34	21 864 694,38
Pitkäaikaisen valuuttalainan realisoitumaton kurssiero	16 302 944,21	-16 302 944,21		0,00
Muut väliaikaiset erot	1 879 007,78	2 274 732,21	-1 571 634,81	568 038,23	3 150 143,41
Yhteensä	70 107 181,83	-8 806 811,74	-1 571 634,81	4 046 900,99	63 775 636,27

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana vahvistetut tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa, ovat 45,4 milj.euroa (2009 18,1 milj. euroa). Viron tytäryhtiön voitot, joista ei IAS 12 standardin 52 A kohdan mukaan ole kirjattu laskennallista verovelkaa, ovat 24,2 milj.euroa (2009 23,2 milj. euroa).

Laskennallisten verojen muutos vuoden 2009 aikana

Laskennalliset verosaamiset

euroa	1.1.2009	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	31.12.2009
Vahvistetut tappiot	2 152 922,00	-35 673,00		0,00	2 117 249,00
Johdannaisten ja muiden rahoitusinstrumenttien arvostaminen käypään arvoon	14 231,27	121 530,14			135 761,41
Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja verotuksen arvojen erot	1 146 251,62	125 073,06		162 770,13	1 434 094,80
Rahoitusleasing		24 701,60			24 701,60
Muut väliaikaiset erot	1 172 849,71	91 212,18		161 369,73	1 425 431,62
Yhteensä	4 486 254,60	326 843,98		324 139,86	5 137 238,44

Laskennalliset verovelat

euroa	1.1.2009	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	31.12.2009
Kertyneet poistoerot	25 478 949,97	1 641 369,70		310 843,36	27 431 163,03
Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja verotuksen arvojen erot	5 706 755,40	-446 558,41		287,85	5 260 484,84
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon	18 676 013,28	-548 654,83		1 106 223,52	19 233 581,97
Pitkäaikaisen valuuttalainan realisoitumaton kurssiero	27 189 782,43	-10 886 838,22		0,00	16 302 944,21
Muut väliaikaiset erot	1 001 214,36	2 603 099,86	-1 854 060,23	128 753,78	1 879 007,78
Yhteensä	78 052 715,44	-7 637 581,90	-1 854 060,23	1 546 108,51	70 107 181,83

22. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot IAS 39:n mukaisesti

ryhmiteltynä

Rahoitusvarat

Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset tai ulkomaalaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojaukset

euroa	Kirjanpitoarvo 2010	Käypä arvo 2010	Kirjanpitoarvo 2009	Käypä arvo 2009
Johdannaissopimukset	584 831,97	584 831,97	808 031,57	808 031,57

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

euroa	Kirjanpitoarvo 2010	Käypä arvo 2010	Kirjanpitoarvo 2009	Käypä arvo 2009
Rahavarat	36 715 525,43	36 715 525,43	176 402 572,88	176 402 572,88
Johdannaissopimukset	2 176 214,39	2 176 214,39	1 030 778,74	1 030 778,74
Pitkäaikaiset saamiset	394 630,08	394 630,08	361 963,91	361 963,91
Lyhytaikaiset saamiset, korolliset	41 417 818,67	41 417 818,67	44 506 494,29	44 506 494,29
Lyhytaikaiset saamiset,	70 903 032,74	70 903 032,74	82 025 251,90	82 025 251,90
korottomat
Myytävissä olevat rahoitusvarat	5 028 616,98	5 028 616,98	5 030 297,52	5 030 297,52
Rahoitusvarat yhteensä	157 220 670,26	157 220 670,26	310 165 390,80	310 165 390,80

Rahoitusvelat

Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset tai ulkomaalaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojaukset

euroa	Kirjanpitoarvo 2010	Käypä arvo 2010	Kirjanpitoarvo 2009	Käypä arvo 2009
Johdannaissopimukset	1 579 238,75	1 579 238,75	627 425,71	627 425,71

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat

Johdannaissopimukset	41 207 939,63	41 207 939,63	4 697 256,70	4 697 256,70

Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut rahoitusvelat

euroa	Kirjanpitoarvo 2010	Käypä arvo 2010	Kirjanpitoarvo 2009	Käypä arvo 2009
Pitkäaikaiset velat, korolliset	521 261 103,13	527 292 091,00	786 927 093,74	789 887 682,89
Lyhytaikaiset velat, korolliset	292 002 668,20	293 379 275,77	2 281 361,19	2 281 361,19
Lyhytaikaiset velat, korottomat	248 112 775,45	248 112 775,45	210 748 905,82	210 748 905,82
Rahoitusvelat yhteensä	1 104 163 725,16	1 111 571 320,59	1 005 282 043,17	1 008 242 632,32

Taseessa johdannaissopimukset sisältyvät seuraaviin ryhmiin: pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset, korottomat sekä lyhytaikaiset velat, korottomat.

23. Eläkevelvoitteet

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt

AB Lindexin norjalaisella tytäryhtiöllä Lindex AS:llä on etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt kattavat pääasiassa vanhuuseläkkeet ja leskeneläkkeet, joissa työnantajalla on velvoite maksaa elinikäinen eläke, joka on joko jokin prosenttiosuus palkasta tai määrätty summa. Vanhuuseläkeoikeus perustuu työsuhteen kestoon. Työntekijän on pitänyt olla mukana järjestelyssä tietyn ajan ansaitakseen oikeuden täyteen vanhuuseläkkeeseen. Joka vuosi työntekijä ansaitsee lisää eläkeoikeutta, mikä ilmoitetaan kauden aikana ansaittuina eläkkeinä ja eläkevelvoitteen lisäyksenä. Eläkejärjestely rahoitetaan työnantajan maksusuorituksilla. Konserni ei ennakoi maksavansa mitään etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin vuonna 2011.

Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti

euroa	2010	2009
Rahastoimattomien velvoitteiden	675 239,20	510 007,90
nykyarvo
Ali-/Ylikate	675 239,20	510 007,90
Kirjaamattomat	-523 564,77	404 908,99
vakuutusmatemaattiset voitot (+)
ja tappiot
Sosiaaliturvamaksuvelka		213 625,63
Nettomääräinen velka	151 674,42	1 128 542,53

Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti

euroa	2010	2009
Tilikauden työsuoritukseen	4 644,57	39 911,75
perustuvat menot
Korkomenot	28 290,15	18 674,81
Vakuutusmatemaattiset voitot ja	-862 543,92	-62 145,68
tappiot
Sosiaaliturvamaksu	4 643,83	8 260,80
Yhteensä	-824 965,37	4 701,69

Velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat

euroa	2010	2009
Velvoite tilikauden alussa	510 007,90	302 569,57
Muuntoerot	10 458,11	18 239,18
Työsuorituksesta johtuvat menot	4 644,57	39 911,75
Korkomenot	28 290,15	18 674,81
Vakuutusmatemaattiset tappiot	193 016,44	29 263,62
(+) ja voitot (-)
Kurssierot	36 812,44	162 921,35
Maksetut etuudet	-107 990,41	-61 572,38
Velvoite tilikauden lopussa	675 239,20	510 007,90

Vakuutusmatemaattiset oletukset

	31.12.2010	31.12.2009
Diskonttauskorko	3,6 %	4,4 %
Tuleva palkankorotusolettamus	4,0 %	4,5 %
Henkilöstön vaihtuvuus	0,5 – 8,0 %	0,5 – 8,0 %
Inflaatio	4,0 %	4,0 %

Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo

euroa	2010	2009
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	675 239,20	510 007,90
Ylikate (+) / Alikate (-) Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin kuuluviin velvoitteisiin	675 239,20	510 007,90 -16 039,50

24. Muut vuokrasopimukset

Sitovien liiketilojen vuokrasopimusten perusteella maksettavat minimivuokrat

euroa	2010	2009
Yhden vuoden kuluessa	174 150 860,83	155 643 358,85
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa	434 823 938,66	408 070 473,11
Yli viiden vuoden kuluttua	217 028 223,07	217 714 827,46
Yhteensä	826 003 022,56	781 428 659,42

Leasingsopimusten maksut

euroa	2010	2009
Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa	7 347 803,57 12 817 345,40	7 485 729,59 19 111 006,69
Yhteensä	20 165 148,97	26 596 736,28

25. Vastuusitoumukset

Omasta puolesta annetut vakuudet

euroa	2010		2009
	Velka	Vakuuden arvo	Velka	Vakuuden arvo
Kiinnitykset pitkäaikaisen
eläkelainan vakuudeksi	100 000 000,00	200 000 000,00	100 000 000,00	200 000 000,00
Muut kiinnitykset		1 681 879,28		1 681 879,26
Takaukset		333 637,59		333 637,59
Pantatut arvopaperit		139 962,88		590 473,52
Yhteensä		202 155 479,75		202 605 990,37

Vastuut yhteensä

euroa	2010	2009
Kiinnitykset	201 681 879,28	201 681 879,26
Takaukset	333 637,59	333 637,59
Pantit	139 962,88	590 473,52
Yhteensä	202 155 479,75	202 605 990,37

AB Lindex (publ) on vaatinut oikeusteitse Lindex-konsernin Saksan-yhtiön noin 70 miljoonan euron suuruisten tappioiden vähennyskelpoisuutta Ruotsin verotuksessa. Toukokuussa 2008 Göteborgin kamarioikeus kumosi AB Lindexin lääninoikeudessa saamat myönteiset päätökset, minkä seurauksena Lindex joutui palauttamaan veronsaajalle noin 23,8 miljoonaa euroa veroja ja korkoja. Takaisin maksetulla verolla ei ollut vaikutusta Stockmannin tulokseen, sillä Stockmann kirjasi takaisin maksettavan veron korkoineen Lindexin omaa pääomaa pienentäen hankintamenolaskelmassa. AB Lindex valitti kamarioikeuden päätöksestä Ruotsin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätti kesällä 2009 olla ottamatta juttua käsittelyyn. Yhtiön jatkotoimet riippuvat AB Lindexin ja Lindex GmbH:n kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevan prosessin lopputuloksesta.

Kiinteistöinvestoinnit

Stockmann-konserniin kuuluvat yhtiöt ovat velvollisia tarkistamaan vuosia 2006–2010 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään vähennyksiä, jos kiinteistön arvonlisäverovelvollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Viimeinen tarkistusvuosi on 2020. Vastuun enimmäismäärä on 41,4 milj. euroa.

26. Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten nimellisarvot

Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset tai ulkomaalaisen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojaukset

euroa	2010	2009
Valuuttatermiinit	50 894 220,62	28 862 535,70
Sähkötermiinit	1 530 646,05	2 987 938,21
Yhteensä	52 424 866,68	31 850 473,91

Ilman suojauslaskentaa olevat johdannaissopimukset

euroa	2010	2009
Valuutanvaihtosopimukset	246 453 173,19	23 800 897,74
Valuuttatermiinit	220 476 116,17	243 756 763,86
Sähkötermiinit	1 683 145,97	231 822,79
Yhteensä	468 612 435,33	267 789 484,39

Johdannaissopimusten käyvät arvot 2010

Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset tai ulkomaalaisen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojaukset

euroa	Positiivinen	Negatiivinen	Netto
Valuuttatermiinit	48 944,96	-1 579 238,75	-1 530 293,79
Sähkötermiinit	535 887,01		535 887,01
Yhteensä	584 831,97	-1 579 238,75	-994 406,78

Ilman suojauslaskentaa olevat johdannaissopimukset

euroa	Positiivinen	Negatiivinen	Netto
Valuutanvaihtosopimukset	535 161,00	-10 985 819,32	-10 450 658,32
Valuuttatermiinit	1 051 768,38	-30 222 120,31	-29 170 351,93
Sähkötermiinit	589 285,01		589 285,01
Yhteensä	2 176 214,39	-41 207 939,63	-39 031 725,24

Johdannaissopimusten käyvät arvot 2009

Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset tai ulkomaalaisen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojaukset

euroa	Positiivinen	Negatiivinen	Netto
Valuuttatermiinit	616 746,59	-341 467,71	275 278,87
Sähkötermiinit	191 284,98	-285 958,00	-94 673,02
Yhteensä	808 031,57	-627 425,71	180 605,85

Ilman suojauslaskentaa olevat johdannaissopimukset

euroa	Positiivinen	Negatiivinen	Netto
Valuutanvaihtosopimukset	94 968,40	-55 736,89	39 231,51
Valuuttatermiinit	935 810,34	-4 634 173,81	-3 698 363,48
Sähkötermiinit		-7 346,00	-7 346,00
Yhteensä	1 030 778,74	-4 697 256,70	-3 666 477,97

Kaikki tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 avoinna olevat johdannaiset, paitsi sähköjohdannaiset, erääntyvät 1 vuoden kuluessa.

Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttatermiinit on arvostettu käypään arvoon tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutokset on kirjattu joko omaan pääomaan tai tuloslaskelmaan riippuen siitä, onko niihin sovellettu suojauslaskentaa. Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Valuuttajohdannaissopimuksista ei aiheutunut tulosvaikutteisesti kirjattavaa suojauslaskentaan liittyvää tehottomuutta vuonna 2010. 0,59 miljoonaa euroa sähkötermiinien käyvistä arvoista on kirjattu tuloslaskelmaan suojauslaskentaan liittyvän tehottomuuden takia.

27. Käypään arvoon arvostettujen rahoitusvarojen ja -velkojen hierarkkinen luokitus

Konserni käyttää seuraavaa hierarkiaa rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämiseen ja esittämiseen arvostusmenetelmittäin:

Taso 1: vastaavanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla

Taso 2: muut menetelmät, joissa kaikki kirjattuun käypään arvoon merkittävästi vaikuttavat tekijät ovat todettavissa suoraan tai epäsuorasti

Taso 3: menetelmät, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, mutta tekijät eivät perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin.

Käyvän arvon hierarkia 31.12.2010:

euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset			5 028 616,98	5 028 616,98
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Rahasto
Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset tai ulkomaalaisen tytäryhtiöön tehdyn nettoinvestoinnin suojaukset
Valuuttatermiinit		48 944,96		48 944,96
Sähkötermiinit	535 887,01			535 887,01
Ilman suojauslaskentaa olevat johdannaissopimukset
Valuutanvaihtosopimukset		535 161,00		535 161,00
Valuuttatermiinit		1 051 768,38		1 051 768,38
Sähkötermiinit	589 285,01			589 285,01
Yhteensä	1 125 172,02	1 635 874,34	5 028 616,98	7 789 663,34
euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Rahoitusvelat
Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset tai ulkomaalaisen tytäryhtiöön tehdyn nettoinvestoinnin suojaukset
Valuuttatermiinit		-1 579 238,75		-1 579 238,75
Sähkötermiinit
Ilman suojauslaskentaa olevat johdannaissopimukset
Valuutanvaihtosopimukset		-10 985 819,32		-10 985 819,32
Valuuttatermiinit		-30 222 120,31		-30 222 120,31
Sähkötermiinit
Yhteensä		-42 787 178,38		-42 787 178,38

Käyvän arvon hierarkia 31.12.2009:

euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset			5 030 297,52	5 030 297,52
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Rahasto	101 198,21			101 198,21
Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset tai ulkomaalaisen tytäryhtiöön tehdyn nettoinvestoinnin suojaukset
Valuuttatermiinit		616 746,59		616 746,59
Sähkötermiinit	191 284,98			191 284,98
Ilman suojauslaskentaa olevat johdannaissopimukset
Valuutanvaihtosopimukset		94 968,40		94 968,40
Valuuttatermiinit		935 810,34		935 810,34
Yhteensä	292 483,19	1 647 525,32	5 030 297,52	6 970 306,03
euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Rahoitusvelat
Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset tai ulkomaalaisen tytäryhtiöön tehdyn nettoinvestoinnin suojaukset
Valuuttatermiinit		-341 467,71		-341 467,71
Sähkötermiinit	-285 958,00			-285 958,00
Ilman suojauslaskentaa olevat johdannaissopimukset
Valuutanvaihtosopimukset		-55 736,89		-55 736,89
Valuuttatermiinit		-4 634 173,81		-4 634 173,81
Sähkötermiinit	-7 346,00			-7 346,00

Yhteensä -293 304,00 -5 031 378,42 -5 324 682,42

Myytävissä olevat sijoitukset

euroa	2010	2009
Kirjanpitoarvo 1.1.	5 030 297,52	6 596 000,89
Osakkeiden myynti	-0,17	-1 556 579,26
Arvonalennus ja muuntoero	-1 680,38	-9 124,10
Yhteensä	5 028 616,96	5 030 297,53

Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeraamattomista osakkeista. Osakkeet esitetään hankintahintaisina, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti määritettävissä.

31.12.2010 päättyneellä tilikaudella ei tehty siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä eikä siirtoja tasolle 3 tai siltä pois.

28. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä emoyritys ja tytär- ja yhteisyritykset. Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet on esitetty emoyhtiön liitetietojen osakkeet ja osuudet -osiossa.

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

Johdon työsuhde-etuudet

euroa	2010	2009
Toimitusjohtaja	596 400,00	564 780,00
Muut konsernin johtoryhmän	2 135 554,00	2 022 450,55
jäsenet Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot	388 500,00	367 000,00
Yhteensä	3 120 454,00	2 954 230,55

Palkat ja palkkiot *

euroa	2010	2009
Bergh Kaj-Gustaf	41 000,00	45 000,00
Etola Erkki	54 500,00	56 500,00
Liljeblom Eva	43 500,00	46 000,00
Niemistö Kari	42 000,00	45 000,00
Tallqvist-Cederberg Charlotta	40 500,00
Taxell Christoffer	81 500,00	84 000,00
Teir-Lehtinen Carola	42 000,00	45 000,00
Wiklund Henry	43 500,00	45 500,00
Yhteensä	388 500,00	367 000,00

*osakkeina maksettu 5 953 kpl vuonna 2010 (13 227 kpl vuonna 2009).

Avainhenkilöoptiot 2006 & 2010

Konsernin johdolla oli 31.12.2010 229 550 kpl myönnettyjä optioita, joista 69 550 kpl oli toteutettavissa.

Kanta-asiakasoptiot 2008

Konsernin johdolla oli 31.12.2010 1 754 kpl vuoden 2008 kanta-asiakasoptioita, joista kaikki olivat toteutettavissa.

Johdon eläkesitoumukset

Konserniin johtoon kuuluvien yhtiöiden toimitusjohtajien eläkeiäksi on sovittu 60–63 vuotta. Konsernin johtoryhmän jäsenillä on oikeus jäädä eläkkeelle 60–63-vuotiaana. Näihin sitoumuksiin varaudutaan vuotuisilla maksuilla.

Muut lähipiiritapahtumat

euroa	2010	2009
Maksetut vuokrat hallituksen jäsenten määräämisvallassa	866 014,98	826 502,40
oleville yhtiöille

Maksetut vuokrat ovat markkinavuokria eikä vuokrasopimuksiin liity muitakaan poikkeuksellisia ehtoja.

29. Rahoitusriskien hallinta

Konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty Stockmann Oyj Abp:n rahoitustoimintoon hallituksen hyväksymän ohjeiston mukaisesti.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernille kohtuuhintainen rahoitus kaikissa olosuhteissa sekä vähentää markkinariskien vaikutuksia konsernin tulokseen ja taseeseen. Konsernin rahoitustoiminto vastaa Stockmann Oyj Abp:n toimitusjohtajan alaisuudessa konsernin rahoitusriskien hallinnasta ja suojaustoimenpiteistä. Stockmannin rahoitustoiminto toimii myös konsernin sisäisenä pankkina. Rahoitusjohdolle on määritetty yksityiskohtaiset toimintaohjeet, jotka sisältävät rahoitusriskien hallinnan periaatteet sekä likviditeetin ja rahoituksen hallinnan. Liiketoimintaryhmillä on erillinen ohje valuuttaposition suojauksesta.

Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, likviditeetti- ja maksuvalmiusriski sekä vastapuoliriski. Ruotsalaisyritys AB Lindexin hankinnan jälkeen joulukuussa 2007 Stockmannin pääomarakenne muuttui olennaisesti, minkä seurauksena korko- ja valuuttapositiot kasvoivat merkittävästi.

Konsernin taseessa olevat rahoitusriskit ja kaupallisiin rahavirtoihin liittyvät rahoitusriskit sekä valitut suojausstrategiat raportoidaan hallitukselle neljännesvuosittain ja konsernijohdolle kuukausittain.

Valuuttariski

Konsernin valuuttariski muodostuu ulkomaan valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista sekä tase-eristä, kuten myös ulkomaan yksiköihin tehdyistä valuuttamääräisistä nettoinvestoinneista.

Transaktioriski

Stockmannin transaktioriski muodostuu konsernin liiketoimintayksiköiden myyntiin ja ostoihin liittyvistä valuuttavirroista sekä ulkomaan valuuttamääräisistä veloista ja saamisista. Tärkeimmät myyntivaluutat ovat euro, Ruotsin kruunu, Venäjän rupla, Norjan kruunu, Latvian lati ja tärkeimmät ostovaluutat euro, Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu, Hongkongin dollari, Norjan kruunu ja Ison-Britannian punta. Vuonna 2010 valuuttamääräisen myynnin osuus konsernin koko myynnistä oli 46 prosenttia ja valuuttamääräisten ostojen osuus konsernin ostoista 23 prosenttia.

Liiketoimintayksiköt vastaavat tulevien valuuttamääräisten nettokassavirtojen ennustamisesta ja niihin liittyvän valuuttariskin hallinnasta. Liiketoiminnan kassavirtoihin liittyvän valuuttariskin hallinta perustuu 6 kuukauden ennakoituihin kassavirtoihin. Suojausaika on yleensä enintään 6 kuukautta, ja yksittäisten valuuttojen suojausaste voi vaihdella välillä 0–100 %. Sopimuksiin perustuvia kassavirtoja voidaan suojata pidemmiksi ajoiksi.

Ennakoitujen kassavirtojen suojaamiseen käytetyt valuuttajohdannaiset luokitellaan IAS 39:ssä määritellyt suojauslaskennan ehdot täyttäviksi. Kaikki konsernin kassavirtojen suojauksiksi luokiteltavat sopimukset erääntyvät vuoden 2011 alkupuoliskolla. Näistä suojausinstrumenteista aiheutuva voitto tai tappio vaikuttaa konsernin liikevoittoon samalla jaksolla, jolla ennakoidut suojatut erät vaikuttavat tuottoon, eli noin 4 kuukautena erääntymisen jälkeen. Tietoja näiden suojausten käyvästä arvosta on liitteessä 26. Alla olevassa taulukossa on esitetty kassavirtoja suojaavat johdannaiset valuutoittain.

Kassavirtoja suojaavat valuuttajohdannaiset

euroa	2010	2009
USD	46 508 004,04	27 083 333,00
NOK	-17 012 268,97	-6 251 494,00
HKD	2 696 040,67	2 058 921,00
Yhteensä	32 191 775,74	22 890 760,00

Tilikauden lopussa Yhdysvaltain dollarimääräiset kassavirran suojaukset kattoivat noin 63 % tuleville 6 kuukaudelle ennakoiduista dollarimääräisistä nettokassavirroista.

Ulkomaiset tytäryhtiöt rahoitetaan ensisijaisesti paikallisessa valuutassa, joten ulkomaisille tytäryhtiöille ei synny merkittävää transaktioriskiä. Stockmannin taseessa oleviin valuuttamääräisiin saamisiin ja velkoihin liittyvän valuuttariskin hallinnasta vastaa rahoitusjohto. Suojausaste voi vaihdella välillä 0–100 %.

Translaatioriski

Stockmann-konsernille aiheutuu translaatioriskiä, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätökset muunnetaan euromääräisiksi konsernitilinpäätöksessä.

Valuuttakurssimuutosten vaikutukset näkyvät valuuttamääräisten nettoinvestointien osalta konsernin oman pääoman muuntoeroina. Stockmann suojautuu oman pääoman translaatioriskiltä valikoidusti valuuttamääräisillä lainoilla tai johdannaisilla. Suojauspäätökset tekee Stockmann Oyj Abp:n toimitusjohtaja rahoitusjohdon esityksestä, jossa on huomioitu mahdollisen suojaustoimen vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja kassavirtoihin sekä suojauskustannukset.

Konsernin valuuttapositiot

2010, euroa	SEK	LVL	EEK*	RUB	LTL	NOK	CZK
Saamiset	839 807 981,00	8 699 270,00		29 948 555,00	3 777 152,00	21 150 000,00	11 043 534,00
Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat ja muut	-357 574 981,00	-510 000,00				-229 231,00
lyhytaikaiset velat	-30 504 664,00	-3 004 794,00		-12 503 675,00	-664 821,00	-345 185,00
Valuuttapositio taseessa	451 728 336,00	5 184 476,00		17 444 880,00	3 112 331,00	20 575 584,00	11 043 534,00
Tase-eriä suojaavat val.johdannaiset Nettosijoitusta suojaavat	-484 780 743,00	-4 228 926,00				-15 297 189,00	-5 985 396,00
valuuttalainat	79 492 650,00
Nettopositio taseessa	46 440 243,00	955 550,00		17 444 880,00	3 112 331,00	5 278 395,00	5 058 138,00
2009, euroa	SEK	LVL	EEK	RUB	LTL	NOK
Saamiset	743 793 577,00	8 887 631,00	1 162 000,00	21 539 139,00	10 085 882,00	21 063 253,00
Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat ja muut	-518 540 055,00	-499 000,00	-21 000,00			-6 531 687,00
lyhytaikaiset velat	-16 085 996,00	-240 624,00	-24 797 135,00	-7 695 694,00		-217 605,00
Valuuttapositio taseessa	209 167 526,00	8 148 007,00	-23 656 135,00	13 843 445,00	10 085 882,00	14 313 961,00
Tase-eriä suojaavat val.johdannaiset Nettosijoitusta	-242 349 279,00	-4 229 522,00				-9 036 145,00
suojaavat valuuttalainat	43 268 923,00
Nettopositio taseessa	10 087 170,00	3 918 485,00	-23 656 135,00	13 843 445,00	10 085 882,00	5 277 816,00

*) Viron kruunumääräistä valuuttapositiota ei näytetä tilinpäätöshetkellä 31.12.2010, koska Viro liittyi euroon 1.1.2011.

Euron vaihtokurssin vahvistuminen 5 prosenttiyksikköä muihin valuuttoihin nähden vaikuttaisi laskennallisesti tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 Stockmannin tulokseen verojen jälkeen -2,3 miljoonaa euroa (2009: -0,5 miljoonaa euroa) ja omaan pääomaan verojen jälkeen -1,5 miljoonaa euroa (2009: -1,9 miljoonaa euroa). Euron vaihtokurssin heikentyminen 5 prosenttiyksiköllä muihin valuuttoihin nähden vaikuttaisi laskennallisesti tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 Stockmannin tulokseen verojen jälkeen +2,5 miljoonaa euroa (2009: +0,5 miljoonaa euroa) ja omaan pääomaan verojen jälkeen +1,6 miljoonaa euroa (2009: +2,1 miljoonaa euroa). Vaikutuksessa omaan pääomaan on huomioitu ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyt nettoinvestoinnit.

Korkoriski

Korkotason vaihtelut vaikuttavat konsernin korkokuluihin ja -tuottoihin. Lindexin hankinnan jälkeen konsernin korkoriski on kasvanut merkittävästi korollisen velan kasvun takia. Tähän hankintaan liittyvät merkittävät Ruotsin kruunumääräiset varat on rahoitettu Ruotsin kruunumääräisellä lainalla ja/tai lainalla, joka on vaihdettu Ruotsin kruunuksi. Näin ollen Stockmann pääasiassa altistuu Ruotsin korkotason vaihtelulle. Konsernin korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkotason muutosten aiheuttamaa epävarmuutta Stockmannin tulokseen. Korkoriskiä hallitaan hajauttamalla konsernin lainanottoa ja sijoituksia toisaalta eri maturiteetteihin ja toisaalta vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin. Laina- ja sijoitussalkun koronmääritysjakson keskimääräinen pituus on enintään viisi vuotta. Korkoriskin hallinnassa voidaan käyttää korkojohdannaisia. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 Stockmannin korollisten lainojen ja pankkisaamisten koronmääräytymisjakso oli 12,4 kuukautta. Korkojohdannaisia ei ollut käytössä.

Seuraavassa taulukossa on yhteenveto konsernin korollisen velan ja pankkisaamisten koronmuutoksen ajankohdasta tilinpäätöshetkellä 31.12.2010:

Ajankohta, jona koron
muutos tapahtuu, euroa	< 1 kuukausi	1–12 kuukautta	1–3 vuotta	3–5 vuotta	Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	198 895 272,16	105 274 880,18		156 120 904,49	460 291 056,83
Eläkelainat		53 333 333,33	106 481 469,24		159 814 802,57
Rahoitusleasingvelat				5 873 458,08	5 873 458,08
Muut korolliset velat	70 772 987,43	116 032 525,49	478 940,91		187 284 453,82

Yhteensä	269 668 259,59	274 640 739,00	106 960 410,15	161 994 362,57	813 263 771,31
Rahat ja pankkisaamiset	-36 715 525,43				-36 715 525,43
Yhteensä	232 952 734,16	274 640 739,00	106 960 410,15	161 994 362,57	776 548 245,88

Seuraavassa taulukossa on yhteenveto konsernin korollisen velan ja pankkisaamisten koronmuutoksen ajankohdasta tilinpäätöshetkellä 31.12.2009:

Ajankohta, jona koron
muutos tapahtuu, euroa	< 1 kuukausi	1–12 kuukautta	1–3 vuotta	3–5 vuotta	Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	515 759 246,53	105 322 368,23			621 081 614,76
Eläkelainat			106 666 666,66	53 077 284,61	159 743 951,27
Rahoitusleasingvelat				7 356 442,20	7 356 442,20
Muut korolliset velat		273 719,11		752 727,59	1 026 446,70
Yhteensä	515 759 246,53	105 596 087,34	106 666 666,66	61 186 454,40	789 208 454,93
Rahat ja pankkisaamiset	-176 402 572,88				-176 402 572,88
Yhteensä	339 356 673,66	105 596 087,34	106 666 666,66	61 186 454,40	612 805 882,05

Markkinakorkojen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä vaikuttaisi laskennallisesti tilinpäätöshetkellä 31.2.2010 Stockmannin tulokseen verojen jälkeen -2,9 miljoonaa euroa (2009: -2,4 miljoonaa euroa). Vastaavasti markkinakorkojen lasku yhdellä prosenttiyksiköllä vaikuttaisi tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 Stockmannin tulokseen verojen jälkeen +2,9 miljoonaa euroa (2009: +2,4 miljoonaa euroa). Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ollut suoraan omaan pääomaan kirjattavia eriä.

Sähkön hintariski

Lindex käyttää sähköjohdannaisia pienentääkseen tuleviin sähköhankintoihinsa liittyvää hintariskiä. Lindexin rahoituspolitiikan mukaan tulevien sähköhankintojen suojausaste on enintään 100 % seuraavan kolmen vuoden aikana. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 sähkön markkinahinnan 10 prosenttiyksikön muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta Stockmannin tulokseen tai omaan pääomaan verojen jälkeen.

Likviditeetti- ja maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriski tarkoittaa yrityksen riskiä joutua maksukyvyttömäksi likvidien varojen riittämättömyyden tai rahoituksen hankkimisvaikeuksien seurauksena. Rahoitusriskin minimoimiseksi konsernin lähivuosien rahoitustarpeet on katettu pitkäaikaisilla luottolimiiteillä. Lisäksi Stockmannilla on oltava riittävän suuri maksuvaranto. Stockmannin maksuvarannon tulee olla vähintään keskimääräisesti kuukauden liiketoiminnan kassastamaksuja vastaava määrä. Maksuvarantoon lasketaan kassavarat sekä käyttämättömät sitovat ja eisitovat rahoitusresurssit.

Vuoden lopussa Stockmannilla oli rahoituslimiittejä yhteensä 1 396 miljoonan edestä, joista käytössä oli 811 miljoonaa euroa. Heinäkuussa 2010 800 miljoonan euron syndikoitu laina uudelleenrahoitettiin viidellä sitovalla kahdenkeskisellä yhteensä 700 miljoonan euron rahoituslimiitillä. 650 miljoonaa euroa uusista limiiteistä erääntyy vuonna 2015 ja 50 miljoonaa euroa erääntyy vuonna 2013. Konsernilla on myös sitovia pitkäaikaisia kahdenkeskisiä rahoituslimiittejä Varman ja NIB:n kanssa sekä sitova pitkäaikainen pankkilainasopimus, joka erääntyy vuonna 2013. Näiden rahoituslimiittien lisäksi Stockmannilla on lyhytaikaisia sitovia luottosopimuksia yhteensä 121 miljoonan euron edestä sekä 412,5 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma.

Stockmannin lainat ovat pääasiassa vakuudettomia. Varmalta otettuihin eläkelainoihin on kuitenkin annettu lainmukainen vakuus. Heinäkuussa 2010 järjestettyyn markkinarahoitukseen sisältyy kovenantti. Lainasopimusten ehdot ovat tilikaudella täyttyneet.

Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät sitovat luottolimiittisopimukset

euroa	2010	2009
Rahat ja pankkisaamiset	36 715 525,43	176 402 572,88
Luottolimiitti, erääntyy 2011		281 459 944,86
Luottolimiitti, erääntyy 2012
Luottolimiitti, erääntyy 2013	350 747,31	710 559,71
Luottolimiitti, erääntyy 2014
Luottolimiitti, erääntyy 2015	342 784 731,41
Luottolimiitti, erääntyy 2016
Muut rahoituslimiitit	17 384 705,43	37 477 298,12
Yhteensä	397 235 709,58	496 050 375,56

Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat kassavirrat, jotka sisältävät rahoituskulut, olivat 31.12.2010 seuraavat:

euroa	2011	2012	2013	2014	2015+	Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	61 934 876,48	20 646 255,99	85 488 273,72	17 440 300,26	327 422 074,02	512 931 780,47
Eläkelainat	57 971 666,35	56 285 000,33	54 598 333,32			168 855 000,00
Rahoitusleasingvelat	1 830 277,05	1 830 277,08	1 830 277,08	915 138,52		6 405 969,73
Muut korolliset velat	187 613 181,93	296 612,52	211 452,72			188 121 247,16
Ostovelat ja muut velat	246 462 180,81					246 462 180,81
Johdannaiset	42 787 178,38					42 787 178,38
Yhteensä	598 599 361,00	79 058 145,91	142 128 336,84	18 355 438,78	327 422 074,02	1 165 563 356,55

Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat kassavirrat, jotka sisältävät rahoituskulut, olivat 31.12.2009 seuraavat:

euroa	2010	2011	2012	2013	2014+	Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	13 025 124,30	580 449 040,98	11 412 662,05	25 651 356,55	23 012 488,17	653 550 672,06
Eläkelainat	5 060 000,00	57 971 666,33	56 285 000,33	54 598 333,34		173 915 000,00
Rahoitusleasingvelat	1 830 277,08	1 830 277,08	1 830 277,08	1 830 277,08	915 138,54	8 236 246,86
Muut korolliset velat	329 147,23	312 724,08	296 300,94	211 448,01		1 149 620,26
Ostovelat ja muut velat	207 983 247,86					207 983 247,86
Johdannaiset	5 324 682,42					5 324 682,42
Yhteensä	233 552 478,88	640 563 708,48	69 824 240,40	82 291 414,98	23 927 626,71	1 050 159 469,45

Luotto- ja vastapuoliriski

Myyntisaamiset sekä sijoituksiin ja johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset altistavat konsernin luottoriskille. Sijoituksiin ja johdannaissopimuksiin liittyvää vastapuoliriskiä hallitaan hallituksen hyväksymien vastapuolilimiittien avulla. Johdannaissopimuksia tehdään vain vakavaraisiksi ja luottokelpoisuudeltaan hyviksi arvioitujen vastapuolten kanssa. Kassavarojen sijoituksia tehdään rahoitusinstrumentteihin, joiden arvioidaan olevan likvidejä ja joihin liittyvän riskin katsotaan olevan alhainen. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 konsernin likvidit varat koostuivat pääasiassa pankeissa olevista talletuksista, joiden maturiteetti on erittäin lyhyt. Konsernilla ei ole merkittävää kaupallisiin myyntisaataviin liittyvää luottoriskiä, koska saatavakannat koostuvat suuresta määrästä pieniä saatavia ja asiakkaat ovat pääosin yksityishenkilöitä, joiden luottokelpoisuus on tarkistettu.

Myyntisaamisten ikäanalyysi

euroa	2010	2009
Erääntymättömät	46 123 203,13
myyntisaamiset 1-30 päivää erääntyneet		56 505 068,80
myyntisaamiset	8 964 594,67	10 156 964,80
31-120 päivää erääntyneet myyntisaamiset	1 192 516,77	1 615 081,38
yli 120 päivää erääntyneet myyntisaamiset'	2 750 811,76	3 415 362,07
Yhteensä	59 031 126,33	71 692 477,05

Myyntisaamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää. Myyntisaamisista on vuonna 2010 kirjattu arvonalentumista 1,3 milj. euroa (2009: 2,1 miljoonaa euroa), joka kohdistui yli 120 päivää erääntyneisiin myyntisaamisiin. Kokemuksen perusteella Stockmann arvioi, että erääntymättömiin myyntisaamisiin ei ole tarvetta tehdä arvonalentumista.

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on tehokas pääomarakenne, joka varmistaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa toimialan volatilisuudesta riippumatta. Vaikka konsernilla ei ole luottolaitoksen antamaa julkista luottoluokitusta, konsernin tavoitteena on ylläpitää samantapainen pääomarakenne kuin muilla hyvän luottoluokituksen omaavilla vähittäiskauppaa harjoittavilla yhtiöillä. Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä oman pääoman osuudella kokonaispääomasta (equity ratio).Lindex-konsernin hankinnan jälkeen on Stockmann-konsernilla ollut merkittävästi Ruotsin kruunumääräisiä varoja, jotka konserni on suojannut kruunumääräisellä ulkoisella lainalla ja/tai termiineillä. Ruotsin kruunun arvon vaihtelut ovat siten vaikuttaneet sekä varojen että velkojen määrään yhtä paljon. Strategisena tavoitteena on vähintään 40 prosentin omavaraisuusaste. Oman pääoman osuus kokonaispääomasta 31.12.2010 oli 43,1 % (31.12.2009 44,1 %).

30. Tilikausien 2007–2009 virheen korjaus

Konserni havaitsi vuoden 2010 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tilikausia 2007–2009 koskevan virheen, joka korjattiin takautuvasti IAS 8 -standardin mukaisesti. Virhe koski myytyjen tavaroiden hankintahintaa, joka arvostettiin liian pieneksi laskentavirheen takia. Virhe on korjattu tilikauden 2009 tulokseen ja avaavaan taseeseen.

Tilikausien 2008–2009 tilinpäätökset muuttuivat virheen oikaisun johdosta seuraavasti:

Tuloslaskelma

euroa	Raportoitu	Korjattu	Raportoitu		Korjattu
	2009	2009	2008		2008
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	-852 823 844,42	-853 285 323,12	-969 589 379,06		-969 589 379,06
Varastojen muutos, lisäys (+), vähennys (-)	-27 927 435,16	-27 701 403,47	-2 108 573,56		-2 108 573,56
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö yhteensä	-880 751 279,57	-880 986 726,59	-971 697 952,62		-971 697 952,62
Kulut yhteensä	-1 613 426 939,74	-1 613 662 386,76	-1 761 014 931,33		-1 761 014 931,33
LIIKEVOITTO	85 287 714,71	85 052 267,69	121 882 816,33		121 882 816,33
VOITTO ENNEN VEROJA	61 297 905,41	61 062 458,39	71 742 088,66		71 742 088,66
TILIKAUDEN VOITTO	53 993 849,34	53 758 402,32	39 081 741,52		39 081 741,52
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille	53 993 933,41	53 758 318,25	39 081 667,05		39 081 667,06
Määräysvallattomille omistajille	-84,07	-84,07	74,47		74,47
Tulos/osake, osakeantikorjattu, euroa	0,82	0,82	0,65	*)	0,65	*)
Tulos/osake, laimennettu, osakeantikorjattu, euroa	0,82	0,81	0,65	*)	0,65	*)
Laaja tuloslaskelma, konserni
TILIKAUDEN VOITTO	53 993 849,34	53 758 402,32	39 081 741,52		39 081 741,52
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä	1 866 259,78	1 743 511,93	-6 798 710,79		-6 739 700,00
Muut laajan tuloksen erät, netto	514 425,99	391 678,15	-5 892 148,11		-5 833 137,33
Laaja tulos, konserni	54 508 275,33	54 150 080,47	33 189 593,41		33 248 604,20
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille	54 508 359,40	54 149 996,40	33 189 518,94		33 248 529,73
Määräysvallattomille omistajille	-84,07	-84,07	74,47		74,47
*) Oikaistu vuoden 2009

osakeannilla.

Tunnusluvut

Seuraavassa esitetään tunnusluvut, joihin virheen korjaus on vaikuttanut:

Oman pääoma tuotto, %	7,02	7,00	6,09	6,10
Sijoitetun pääoman tuotto, %	5,78	5,77	8,33	8,33
Sijoitettu pääoma, milj. euroa	1 552,11	1 551,99	1 482,11	1 481,68
Nettovelkaantumisaste, %	72,1	72,2	107,4	107,6
Oma pääoma /osake, euroa	11,96	11,94	11,17	11,15

Tase

	Raportoitu	Korjattu	Raportoitu	Korjattu
euroa	2009	2009	2008	2008
Varat
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	196 070 702,31	196 655 953,97	220 320 934,39	220 652 121,14
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset, korottomat	85 955 258,68	83 672 777,23	83 208 760,05	82 021 493,15
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	130 964 912,23	128 682 430,79	150 638 827,02	149 451 560,12
Oma pääoma ja velat
OMA PÄÄOMA
Muuntoerot	-4 923 451,01	-4 996 188,07	-6 789 710,79	-6 739 700,00
Kertyneet voittovarat	239 433 334,93	238 130 915,35	216 897 295,43	215 780 127,32
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	850 193 168,29	848 817 826,92	689 147 070,74	688 079 913,43
LYHYTAIKAISET VELAT Lyhytaikaiset velat, koroton
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	213 307 930,27	212 986 041,86	219 014 646,09	219 226 232,35
Lyhytaikaiset velat, koroton yhteensä	216 395 476,65	216 073 588,24	220 089 964,44	220 301 550,69

31. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Yhtiön johdolla ei ole tiedossa sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöksen laadintaan.

Stockmann Oyj Abp 57 Tuloslaskelma, FAS

	Viite	1.1.-31.12.2010	%	1.1.-31.12.2009	%
		euroa	Lv	euroa	Lv
LIIKEVAIHTO		814 458 506,68 100,0		651 823 231,49 100,0
Liiketoiminnan muut tuotot	2	17 599 915,50	2,2	20 670 103,00	3,2
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat:
Ostot tilikauden aikana		492 015 816,96		376 842 374,52
Varastojen muutos, lisäys (-), vähennys (+)		-13 939 776,08		6 662 799,69
Materiaalit ja palvelut yhteensä		478 076 040,88	58,7	383 505 174,21	58,8
Henkilöstökulut	3	162 350 247,97	19,9	135 583 705,00	20,8
Poistot ja arvonalentumiset	4	14 627 809,17	1,8	11 620 024,87	1,8
Liiketoiminnan muut kulut	5	139 478 077,64	17,1	100 013 475,61	15,3
		794 532 175,66	97,6	630 722 379,69	96,8
LIIKEVOITTO		37 526 246,52	4,6	41 770 954,80	6,4
Rahoitustuotot ja -kulut	6	40 463 295,71	5,0	50 302 405,44	7,7
VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ		77 989 542,23	9,6	92 073 360,24	14,1
Satunnaiset erät	7
Satunnaiset tuotot		12 510 000,00		21 220 000,00
Satunnaiset kulut		-53 020 000,00		-36 298 000,00
Satunnaiset erät yhteensä		-40 510 000,00	-5,0	-15 078 000,00	-2,3
VOITTO ENNEN
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA		37 479 542,23	4,6	76 995 360,24	11,8
Tilinpäätössiirrot	8	-15 896 734,13	-2,0	-10 447 350,45	-1,6
Tuloverot
Tilikaudelta		49 071,30		8 330 136,42
Edellisiltä tilikausilta		20 658,73		-46 297,18
Tuloverot yhteensä		69 730,03	0,0	8 283 839,24	1,3
TILIKAUDEN VOITTO		21 513 078,07	2,6	58 264 170,55	8,9

Stockmann Oyj Abp 58 Tase, FAS

VASTAAVAA	Viite	31.12.2010	31.12.2009
		euroa	euroa
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	9
Aineettomat oikeudet		11 489 941,08	4 632 897,38
Liikearvo		1 940 715,20
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		895 936,97	649 404,08
Aineettomat hyödykkeet yhteensä		14 326 593,25	5 282 301,46
Aineelliset hyödykkeet	10
Maa- ja vesialueet		12 492 158,96	10 862 158,95
Rakennukset ja rakennelmat		325 263 433,09	262 100 461,60
Koneet ja kalusto		12 159 409,40	4 334 435,29
Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot		6 491 980,90	7 523 812,69
Muut aineelliset hyödykkeet		55 173,49	55 173,49
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		5 567 903,84	47 196 170,45
Aineelliset hyödykkeet yhteensä		362 030 059,68	332 072 212,47
Sijoitukset	11
Osuudet saman konsernin yrityksissä		194 478 966,28	132 124 134,69
Muut osakkeet ja osuudet		15 989 824,55	15 989 824,72
Sijoitukset yhteensä		210 468 790,83	148 113 959,41
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ		586 825 443,76	485 468 473,34
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet		94 439 672,28	66 154 129,38
Vaihto-omaisuus yhteensä		94 439 672,28	66 154 129,38
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä		1 071 265 013,25	971 690 505,31
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä		1 071 265 013,25	971 690 505,31
Lyhytaikaiset saamiset	12
Myyntisaamiset		53 794 300,42	18 508 464,60
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		58 055 096,44	94 291 239,66
Muut saamiset		4 274 068,27	4 560 838,49
Siirtosaamiset		13 187 318,90	3 776 810,21
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä		129 310 784,03	121 137 352,96
Saamiset yhteensä		1 200 575 797,28	1 092 827 858,27
Rahavarat	13	8 854 001,72	153 622 909,18
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ		1 303 869 471,28	1 312 604 896,83
VASTAAVAA YHTEENSÄ		1 890 694 915,04	1 798 073 370,17

Stockmann Oyj Abp	59
Tase, FAS

VASTATTAVAA	Viite	31.12.2010	31.12.2009
		euroa	euroa
OMA PÄÄOMA	14-15
Osakepääoma		142 292 000,00	142 187 906,00
Ylikurssirahasto		186 346 445,72	186 346 445,72
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		249 710 498,71	248 360 920,00
Muut rahastot		43 728 921,17	43 728 921,17
Edellisten tilikausien voitto		131 810 093,56	124 609 821,96
Tilikauden voitto		21 513 078,07	58 264 170,55
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		775 401 037,23	803 498 185,40
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	16	94 425 249,18	78 039 158,70
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta		397 574 980,82	608 540 055,14
Eläkelainat		96 333 333,32	133 000 000,00
Velat saman konsernin yrityksille		72 550 520,92	64 104 261,32
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		566 458 835,06	805 644 316,46
Lyhytaikainen vieras pääoma	17-18
Lainat rahoituslaitoksilta		52 805 389,36	2 476 420,48
Eläkelainat		48 166 666,68
Muut korolliset velat		186 531 832,40
Ostovelat		61 570 196,35	50 981 640,35
Velat saman konsernin yrityksille		2 438 329,08	4 875 971,23
Muut velat		28 815 421,34	25 007 522,55
Siirtovelat		74 081 958,36	27 550 155,00
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		454 409 793,57	110 891 709,61
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ		1 020 868 628,63	916 536 026,07
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		1 890 694 915,04	1 798 073 370,17

Stockmann Oyj Abp Rahavirtalaskelma

	2010	2009
	euroa	euroa
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden voitto	21 513 078,07	58 264 170,55
Oikaisut:
Poistot	14 627 809,17	11 620 024,87
Liiketoiminnan muut tuotot		-250 109,20
Muut oikaisut	42 025 553,12	16 982 119,60
Rahoitustuotot ja -kulut	-40 463 295,71	-50 302 405,44
Tilinpäätössiirrot	15 896 734,13	10 447 350,45
Verot	69 730,03	8 283 839,24
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos	8 488 065,66	6 267 264,48
Vaihto-omaisuuden muutos	-13 898 029,02	6 662 799,69
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	54 270 787,35	-350 294,51
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-20 958 990,19	-25 537 940,95
Saadut korot	34 048 320,28	52 588 569,36
Maksetut verot	-9 249 806,81	5 278 140,50
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA	106 369 956,08	99 953 528,64
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-50 214 450,90	-55 047 832,05
Sijoitukset tytäryhtiöihin	-81 156 657,30	-44 646 098,00
Luovutustulot tytäryhtiöosakkeista		5 600 000,00
Aineellisten hyödykkeiden luovutustulot		20 400,00
Luovutustulot muista sijoituksista		1 800 200,00
Myönnetyt lainat	-61 666 658,42	-51 276 339,45
Lainasaamisten takaisinmaksut	56 466 041,77	48 182 437,86
Saadut osingot	34 139 680,06	36 470 086,19
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA	-102 432 044,79	-58 897 145,45
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Myönnettyjen lainojen muutos lisäys (-), vähennys (+)	-57 668 582,12	45 010 720,39
Maksullinen osakeanti	1 453 672,71	136 965 926,59
Omien osakkeiden myynti		5 130 789,80
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) ja takaisinmaksut (-)	186 860 801,28	-17 891 317,28
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-721 487 615,65	-216 203 564,14
Pitkäaikaisten lainojen nostot	527 200 551,19	209 251 084,45
Maksetut osingot	-51 187 646,16	-38 017 700,31
Saadut ja maksetut konserniavustukset	-33 878 000,00	-19 950 198,00
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA	-148 706 818,75	104 295 741,50
Rahavarojen muutos	-144 768 907,46	145 352 124,69
Rahavarat tilikauden alussa	153 622 909,18	8 270 784,49
Rahavarat tilikauden lopussa	8 854 001,72	153 622 909,18

1. LAATIMISPERIAATTEET

Stockmann Oyj Abp:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti.

Hobby Hall – liiketoiminta on tilikauden aikana integroitu yhtiön liiketoimintaan. Integroinnin myötä tuloslaskelma ja tase eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin.

Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Rahoituksen kurssivoitot ja kurssitappiot on kirjattu nettomääräisinä muihin rahoitustuottoihin tai muihin rahoituskuluihin.

Liikevaihto

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset verot, myönnetyt alennukset ja valuuttakurssierot.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään liiketoimintaan liittyvien pysyvien vastaavien myyntivoitot, liiketoimintojen myynnistä saadut korvaukset, ulkomaisille tytäryhtiöille toimitettujen palvelujen veloitukset sekä luottokorttiyhteistyöstä saadut tuotot.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaisina tuottoina ja kuluina esitetään saadut ja annetut konserniavustukset.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan on välittöminä veroina kirjattu tilikauden tulosta vastaavat verot sekä aikaisemmilta tilikausilta maksuunpannut tai palautetut verot. Laskennallisia veroja ei sisällytetä emoyhtiön tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Tasearvoihin sisältyy lisäksi maa-alueiden ja rakennusten arvonkorotuksia. Arvonkorotukset on tehty vuosien 1950 ja 1984 välisenä aikana, ja ne perustuvat kiinteistöarvioijien silloisiin arvioihin. Arvonkorotuksista ei tehdä poistoja.

Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden alkuperäiseen hankintamenoon ja arvioituun taloudelliseen käyttöaikaan seuraavasti:

-	Aineettomat hyödykkeet	5 - 10 vuotta
-	Liikearvo	5 vuotta
-	Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot	5 - 10 vuotta
-	Rakennukset	20 - 50 vuotta
-	Koneet ja kalusto	4 - 10 vuotta
-	Autot ja ATK-laitteet	3 - 5 vuotta

Kasvu -projektin päättymisen yhteydessä Helsingin tavaratalorakennuksen jäljellä olevaa suunnitelman mukaista poistoaikaa on yhtenäistetty siten, että se on myös projektia edeltävien investointien osalta vastaavasti 50 vuotta alkaen vuodesta 2010.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuuden arvostuksessa on käytetty alimman arvon periaatetta eli varasto on merkitty taseeseen hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen luovutushinnan mukaiseen alimpaan arvoon. Vaihto-omaisuuden arvo on määritelty FIFO-menetelmää, painotetun keskihankintahinnan menetelmää tai vähittäishintamenetelmää käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet muuttuvat menot.

Rahoitusvälineet

Pysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu hankintahintaan tai, mikäli niiden käypä arvo on pysyvästi alentunut, tähän alempaan arvoon.

Muut rahavarat on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan markkina-arvoon.

Valuuttariskin suojaamiseksi tehtyihin johdannaissopimuksiin liittyvät kurssi- ja korkoerot on jaksotettu suoriteperiaatteen mukaisesti rahoitustuotoiksi ja -kuluiksi.

1. Liiketoiminnan muut tuotot

Konserniyrityksiltä laskutetut palvelut 8 845 203,04 Luottokorttiyhteistyöstä saadut tuotot 4 533 563,30	euroa	2010	2009
			11 094 130,56
			5 113 987,56
Vuokratuotot tytäryhtiöiltä 4 158 523,45			4 056 842,67
Konsernin sisäiset luovutusvoitot			244 261,68
Muut luovutusvoitot			6 488,46
Liiketoiminnan muut tuotot 62 625,71			154 392,07
Yhteensä 17 599 915,50			20 670 103,00

1. Henkilöstökulut

euroa	2010	2009
Toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa palkat ja palkkiot	596 400,00	564 780,00
Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot	388 500,00	367 000,00
Muun henkilökunnan palkat	126 657 577,19	106 613 623,91
Sairasajan palkat	4 260 801,42	3 696 378,50
Eläkekulut	22 820 439,87	18 562 334,48
Muut henkilösivukulut	7 626 529,49	5 779 588,11
Yhteensä	162 350 247,97	135 583 705,00
Henkilöstö keskimäärin	5 319	4 757

Johdon eläkesitoumukset

Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 60 vuotta. Näihin sitoumuksiin varaudutaan vuotuisin maksuin.

1. Poistot ja arvonalentumiset

euroa	2010	2009
Aineettomat oikeudet	1 831 905,20	1 183 476,29
Liikearvo	215 635,02
Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot	1 449 766,75	1 631 538,11
Rakennukset ja rakennelmat	8 731 344,91	6 744 325,10
Koneet ja kalusto	2 399 157,29	2 060 685,37
Yhteensä	14 627 809,17	11 620 024,87

1. Liiketoiminnan muut kulut

euroa	2010	2009
Liikepaikkakulut	72 178 470,51	61 020 027,09
Markkinointikulut	24 434 324,16	11 596 633,78
Tavarankäsittelykulut	11 723 725,67	3 983 460,29
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	3 135 039,86	1 408 947,47
Luottotappiot	1 447 889,90	7 534,94
Muut kulut	26 558 627,54	21 996 872,04
Yhteensä	139 478 077,64	100 013 475,61
Tilintarkastajien palkkiot
euroa	2010	2009
Tilintarkastus	172 400,00	151 762,00
Veroneuvonta	23 650,00	37 920,00
Kirjalliset todistukset ja lausunnot	1 750,00	2 361,00
Muut neuvontapalvelut	19 350,00	97 622,00
Yhteensä	217 150,00	289 665,00

1. Rahoitustuotot ja -kulut

euroa	2010	2009
Ennakko-osingot saman konsernin yrityksiltä	19 931 961,41	34 139 680,06
Muut osinkotuotot	272 902,09	149 939,00
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä	33 099 199,02	52 200 195,88
Korkotuotot korollista myyntisaamisista	407 041,42	100 614,02
Muut korko- ja rahoitustuotot konsernin ulkopuolisilta	858 433,10	912 082,99
Korkokulut saman konsernin yrityksille	-343 725,96	-1 591 876,56
Korkokulut konsernin ulkopuolisille	-21 333 648,89	-23 995 240,40
Muut rahoituskulut konsernin ulkopuolisille	-317 366,04	-3 972 311,88
Kurssivoitot ja -tappiot (netto)	7 888 499,56	-7 640 677,67
Yhteensä	40 463 295,71	50 302 405,44
7. Satunnaiset erät
euroa	2010	2009
Saadut konserniavustukset	12 510 000,00	21 220 000,00
Annetut konserniavustukset	-53 020 000,00	-36 298 000,00
Yhteensä	-40 510 000,00	-15 078 000,00
8. Tilinpäätössiirrot
euroa	2010	2009
Suunnitelman mukaisten ja kirjattujen poistojen välinen erotus
Aineettomat oikeudet	-844 568,21	-32 052,62
Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot	218 370,69	297 265,10
Rakennukset	-13 665 094,48	-10 599 689,34
Koneet ja kalusto	-1 605 442,13	-112 873,59
Yhteensä	-15 896 734,13	-10 447 350,45
9. Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
euroa	2010	2009
Hankintameno 1.1.	7 299 041,86	9 299 152,38
Lisäykset	7 602 936,96	529 248,02
Siirrot erien välillä	1 086 011,94	474 701,85
Vähennykset	-48 894,98	-3 004 060,39
Hankintameno 31.12.	15 939 095,78	7 299 041,86
Kertyneet poistot 1.1.	2 666 144,48	4 486 728,58
Vähennysten poistot	-48 894,98	-3 004 060,39
Tilikauden poisto	1 831 905,20	1 183 476,29
Kertyneet poistot 31.12.	4 449 154,70	2 666 144,48
Kirjanpitoarvo 31.12.	11 489 941,08	4 632 897,38
Liikearvo
euroa	2010	2009
Lisäykset	2 156 350,22
Tilikauden poisto	215 635,02
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 940 715,20

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

euroa	2010	2009
Hankintameno 1.1.	649 404,08	489 027,11
Lisäykset	1 332 544,83	635 078,82
Siirrot erien välillä	-1 086 011,94	-474 701,85
Hankintameno 31.12.	895 936,97	649 404,08
Kirjanpitoarvo 31.12.	895 936,97	649 404,08
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	14 326 593,25	5 282 301,46
10. Aineelliset hyödykkeet
euroa	2010	2009
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	4 963 808,37	4 963 808,37
Lisäykset	1 630 000,01
Hankintameno 31.12.	6 593 808,38	4 963 808,37
Arvonkorotukset 1.1. ja 31.12.	5 898 350,58	5 898 350,58
Kirjanpitoarvo 31.12.	12 492 158,96	10 862 158,95
Rakennukset ja rakennelmat
euroa	2010	2009
Hankintameno 1.1.	281 265 518,87	161 787 884,72
Lisäykset	25 882 481,55
Siirrot erien välillä	46 011 834,85	120 412 614,91
Vähennykset	-1 294 909,79	-934 980,76
Hankintameno 31.12.	351 864 925,48	281 265 518,87
Kertyneet poistot 1.1.	45 695 766,87	39 886 422,53
Vähennysten kertyneet poistot	-1 294 909,79	-934 980,76
Tilikauden poisto	8 731 344,91	6 744 325,10
Kertyneet poistot 31.12.	53 132 201,99	45 695 766,87
Arvonkorotukset 1.1. ja 31.12.	26 530 709,60	26 530 709,60
Kirjanpitoarvo 31.12.	325 263 433,09	262 100 461,60
Koneet ja kalusto
euroa	2010	2009
Hankintameno 1.1.	12 377 381,21	26 203 448,54
Lisäykset	749 920,25	79 237,55
Siirrot erien välillä	9 474 211,15	2 305 586,64
Vähennykset	-2 613 492,40	-16 210 891,52
Hankintameno 31.12.	19 988 020,21	12 377 381,21
Kertyneet poistot 1.1.	8 042 945,92	22 179 240,53
Vähennysten kertyneet poistot	-2 613 492,40	-16 196 979,98
Tilikauden poisto	2 399 157,29	2 060 685,37
Kertyneet poistot 31.12.	7 828 610,81	8 042 945,92
Kirjanpitoarvo 31.12.	12 159 409,40	4 334 435,29

Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot

euroa	2010	2009
Hankintameno 1.1.	14 983 232,74	17 913 104,73
Lisäykset	417 934,96	374 651,86
Vähennykset	-1 006 782,92	-3 304 523,85
Hankintameno 31.12.	14 394 384,78	14 983 232,74
Kertyneet poistot 1.1.	7 459 420,05	9 132 405,81
Vähennysten kertyneet poistot	-1 006 782,92	-3 304 523,85
Tilikauden poisto	1 449 766,75	1 631 538,09
Kertyneet poistot 31.12.	7 902 403,88	7 459 420,05
Kirjanpitoarvo 31.12.	6 491 980,90	7 523 812,69

Muut aineelliset hyödykkeet

euroa	2010	2009
Hankintameno 1.1. ja 31.12.	55 173,49	55 173,49
Kirjanpitoarvo 31.12.	55 173,49	55 173,49

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

euroa	2010	2009
Hankintameno 1.1.	47 196 170,45	117 963 602,20
Lisäykset	13 857 779,39	52 072 031,61
Siirrot erien välillä	-55 486 046,00	-122 718 201,55
Vähennykset		-121 261,81
Hankintameno 31.12.	5 567 903,84	47 196 170,45
Kirjanpitoarvo 31.12.	5 567 903,84	47 196 170,45
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	362 030 059,68	332 072 212,47

Tasearvoihin sisältyvät arvonkorotukset

euroa	2010	2009
Tontit ja maa-alueet	5 898 350,58	5 898 350,58
Rakennukset	26 530 709,60	26 530 709,60
Yhteensä	32 429 060,18	32 429 060,18

Kiinteistöjen arvonkorotukset on tehty vuosien 1950 ja 1984 välisenä aikana ja ne perustuvat kiinteistöarvioijien silloisiin arvioihin.

1. Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä

euroa	2010	2009
Hankintameno 1.1.	132 124 134,69	90 508 036,69
Lisäykset	81 156 657,30	49 071 707,05
Vähennykset	-18 801 825,71	-7 455 609,05
Kirjanpitoarvo 31.12.	194 478 966,28	132 124 134,69

Muut osakkeet ja osuudet

euroa	2010	2009
Hankintameno 1.1.	15 989 824,72	17 546 403,98
Vähennykset	-0,17	-1 556 579,26
Kirjanpitoarvo 31.12.	15 989 824,55	15 989 824,72
Sijoitukset yhteensä	210 468 790,83	148 113 959,41

12. Lyhytaikaiset saamiset

euroa	2010	2009
Korolliset myyntisaamiset	41 613 071,57	329 046,11
Korottomat myyntisaamiset	12 181 228,85	18 179 418,49
Myyntisaamiset yhteensä	53 794 300,42	18 508 464,60

Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä

euroa	2010	2009
Osinkosaamiset	19 931 961,41	34 139 680,06
Lainasaamiset		22 387 807,40
Konserniavustussaamiset	12 510 000,00	21 220 000,00
Tilisaamiset	23 531 955,14	13 594 560,42
Myyntisaamiset	2 081 179,89	2 117 556,58
Siirtosaamiset		499 277,09
Muut lyhytaikaiset saamiset		332 358,11
Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä	58 055 096,44	94 291 239,66

Siirtosaamisten olennaiset erät

euroa	2010	2009
Verot	8 307 732,98
Saaminen luottokorttiyhteistyöstä	1 172 458,65	936 949,17
Alennukset	1 016 268,13	624 705,70
Henkilösivukulut	1 079 693,00	720 000,00
Rahoitustuotot	340 024,51	990 185,50
Muut siirtosaamiset	1 271 141,63	504 969,84
Yhteensä	13 187 318,90	3 776 810,21

13. Rahavarat

Rahavarat sisältävät pankkitalletuksia ja käteisvaroja. Rahavarojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

1. Oman pääoman muutokset

euroa	2010	2009
Osakepääoma
A-osakkeet 1.1.	61 255 126,00	53 164 098,00
Osakeanti		8 091 028,00
A-osakkeet 31.12.	61 255 126,00	61 255 126,00
B-osakkeet 1.1.	80 932 780,00	70 242 574,00
Osakeanti	104 094,00	10 690 206,00
B-osakkeet 31.12.	81 036 874,00	80 932 780,00
Osakepääoma yhteensä	142 292 000,00	142 187 906,00

Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12.	186 346 445,72	186 346 445,72
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	248 360 920,00	126 210 600,00
Osakeanti Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	1 349 578,71 249 710 498,71	122 150 320,00 248 360 920,00
Muut rahastot 1.1. ja 31.12.	43 728 921,17	43 728 921,17
Edellisten tilikausien voitto 1.1.	182 873 992,51	157 124 932,64
Osingonjako	-51 187 646,16	-38 039 220,22
Nostamattomien osinkojen palautus omaan pääomaan	123 747,21	78 410,03
Omien osakkeiden myynti		5 130 789,80
Osakepalkkiot		314 909,71
Yhteensä	131 810 093,56	124 609 821,96
Tilikauden voitto	21 513 078,07	58 264 170,55
Oma pääoma yhteensä	775 401 037,23	803 498 185,40
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12.
euroa	2010	2009
Muut rahastot	293 439 419,88	292 089 841,17
Voitto edellisiltä tilikausilta	131 810 093,56	124 609 821,96
Tilikauden voitto	21 513 078,07	58 264 170,55
Yhteensä	446 762 591,51	474 963 833,68
15. Emoyhtiön osakkeet
Nimellisarvo 2,00 euroa	kpl	kpl
A-osakkeita (à 10 ääntä)	30 627 563	30 627 563
B-osakkeita (à 1 ääni) Yhteensä	40 518 437 71 146 000	40 466 390 71 093 953
16. Tilinpäätössiirtojen kertymä
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta.
17. Lyhytaikainen vieras pääoma
euroa	2010	2009
Korolliset velat	287 503 888,44	2 476 420,48
Korottomat velat	166 905 905,13	108 415 289,13
Yhteensä	454 409 793,57	110 891 709,61
Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille
euroa	2010	2009
Konserniavustusvelat	320 000,00	2 398 000,00
Ostovelat, korottomat	786 110,10	1 334 551,91
Muut velat, korottomat	1 208 258,82	1 134 224,76
Siirtovelat, korottomat	123 960,16	9 194,56
Yhteensä	2 438 329,08	4 875 971,23

euroa	2010	2009
Johdannaisvelat	41 142 478,42	4 115 162,66
Henkilöstökulut	29 272 596,75	21 104 607,58
Korko- ja rahoituskulut	1 530 208,10	953 877,40
Palautusvaraus	682 727,95
Verot	187 047,20	926 636,43
Muut siirtovelat	1 266 899,94	449 870,93
Yhteensä	74 081 958,36	27 550 155,00

1. Annetut vakuudet

euroa 2010		2009
Omasta puolesta annetut vakuudet	Velka	Vakuuden arvo	Velka	Vakuuden arvo
Kiinnitykset pitkäaikaisen eläkelainan vakuudeksi	100 000 000,00	200 000 000,00	100 000 000,00	200 000 000,00
Muut kiinnitykset		1 681 879,26		1 681 879,26
Omasta puolesta annetut vakuudet yhteensä		201 681 879,26		201 681 879,26
		2010		2009
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet
Vuokratakaukset		40 055 796,85		39 580 482,96
Muut takaukset		25 365 671,97		26 743 108,48
Yhteensä		65 421 468,82		66 323 591,44
Annetut vakuudet yhteensä
Kiinnitykset		201 681 879,26		201 681 879,26
Takaukset		65 421 468,82		66 323 591,44
Yhteensä		267 103 348,08		268 005 470,70
20. Muut vastuut
euroa		2010		2009
Leasingvastuut
Yhden vuoden kuluessa maksettavat		6 685 807,52		5 092 184,81
Myöhemmin maksettavat		11 521 411,58		13 075 736,42
Yhteensä		18 207 219,10		18 167 921,23

Kiinteistöinvestoinnit

Yhtiö on velvollinen tarkistamaan vuosia 2005-2010 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään vähennyksiä, jos kiinteistön arvonlisäverovelvollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Viimeinen tarkistusvuosi on 2019. Vastuun enimmäismäärä on 41.371.234 euroa. Vuonna 2009 vastuun enimmäismäärä oli 33.766.370 euroa.

Eläkevastuut

Yhtiön eläkevastuut on vakuutettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevastuut on kokonaan katettu.

Osakkeet ja osuudet

Konserniyritykset	Luku-	Osuus	Osuus	Va-	Kirjanpito-	Oma
	määrä	osakkeista	äänivallasta	luutta	arvo	pääoma
Emoyhtiön omistamat		%	%		euroa	euroa
Seppälä Oy, Helsinki	30 000	100	100	EUR	5 046 000,00	13 485 040,15
Stockmann AS, Tallinna	16 200	100	100	EEK	1 022 193,07	25 249 867,81
SIA Stockmann, Riika	1 615 500	100	100	LVL	4 830 564,93	2 621 910,91
SIA Stockmann Centrs, Riika	31 500	63	63	LVL	115 577,78	2 269 966,57
Oy Stockmann Russia Holding Ab, Helsinki	4 000	100	100	EUR	118 611 270,21	2 683 918,25
Z-Fashion Finland Oy, Helsinki	50	100	100	EUR	8 483,18	414 878,67
Oy Suomen Pääomarahoitus
Finlands Kapitalfinans Ab, Helsinki	1 000	100	100	EUR	1 682 000,00	2 267 317,56
UAB Stockmann, Vilna	52 000	100	100	LTL	9 497 539,88	2 048 865,31
Stockmann Sverige AB, Tukholma	100 000	100	100	SEK	48 843 170,23	79 492 649,66
Kiinteistö Oy Friisinkeskus II, Espoo	1 948	97	97	EUR	612 348,47	734 296,27
Kiinteistö Oy Muuntajankatu 4, Helsinki	50	100	100	EUR	3 271 810,81	2 190 129,19
Kiinteistö Oy Stävö, Helsinki	50	100	100	EUR	8 500,00	8 552,53
Oy Hullut Päivät-Galna Dagar Ab, Helsinki	40	100	100	EUR	11 000,00	10 998,49
Espoon Autotalo Oy, Espoo	400	100	100	EUR	463 038,09	35 018,01
TF-Autokeskus Oy, Vantaa	600	100	100	EUR	455 469,63	293 760,06
Emoyhtiön omistamat konserniyritykset yhteensä					194 478 966,28	133 807 169,44

	Luku-	Osuus	Osuus	Va-	Kirjanpito-	Oma
	määrä	osakkeista	äänivallasta	luutta	arvo	pääoma
Tytäryhtiöiden omistamat		%	%		euroa	euroa
ZAO Stockmann, Moskova	2 000	100	100	RUB	587 082,46	-5 578 296,65
Oy Stockmann Russia Finance Ab, Helsinki	40 000	100	100	EUR	783 594,10	3 511 021,55
OOO Stockmann Stp Centre, Pietari	5	100	100	RUB	13 037 388,43	51 577 385,61
TOV Stockmann, Kiova	1	100	100	EUR	1 306 258,62	300 397,00
AB Lindex, Göteborg	68 750 000	100	100	SEK	894 837 077,81	131 751 747,59
AB Lindexin omistamat tytäryhtiöt
Lindex Sverige AB, Göteborg	36 000	100	100	SEK	(2871895,36)
Lindex AS, Oslo	200 000	100	100	NOK	(9920987,13)
Lindex Oy, Helsinki	13 000	100	100	EUR	(4643753,64)
Lindex Oü, Tallinna		100	100	EEK
Lindex SIA, Riika		100	100	LVL
Lindex UAB, Vilna		100	100	LTL
Lindex s.r.o, Praha	200	100	100	CZK	(7519,99)
AB Espevik, Alingsås	1 000	100	100	SEK	(2720,44)
Espevik i Sverige AB, Göteborg	400 000	100	100	SEK	(10580,95)
Lindex H.K. Ltd, Hong Kong	9 900	99	99	HKD	(2672774,45)
Shanghai Lindex Consulting Company Ltd, Shanghai		100	100	CNY	(141397,02)
Lindex Financial Services AB, Göteborg	13 230	100	100	SEK	(829423,29)
Lindex India Private Ltd, New Delhi	10 000	100	100	INR	(5719,43)
It will be fit AB, Göteborg	1 000	100	100	SEK	(82508,08)
Lindex, Slovakia		100	100	SEK	(7625,91)
Lindex Poland			100	SEK
Tytäryhtiöiden omistamat konserniyritykset yhteensä					910 551 401,42	181 562 255,10
Konserniyritykset yhteensä					1 105 030 367,70	315 369 424,54

Yhteisyritykset		%		euroa
Kiinteistö Oy Raitinkartano, Espoo	1 029	15,6	EUR	4 885 082,78
Kiinteistö Oy Tapiolan Säästötammi Fastighets Ab, Espoo	3 125	37,8	EUR	5 510 727,30
Yhteisyritykset yhteensä				10 395 810,08

Yhteisyritysten osakkeet esitetään konsernissa siten, että osakkeiden sijaan konsernin omistusosuutta vastaava osuus

yhteisyritysten varoista ja veloista yhdistellään konsernitaseeseen. Muut yritykset

	Luku-	Osuus	Va-	Kirjanpito
Emoyhtiön omistamat	määrä	osakkeista %	luutta	arvo euroa
Kiinteistö Oy Raitinkartano, Espoo	1 029	15,6	EUR	5 532 884,94
Kiinteistö Oy Tapiolan Säästötammi Fastighets Ab, Espoo	3 125	37,8	EUR	6 241 944,22
Tuko Logistics Oy, Kerava	600	10,0	EUR	3 763 117,75
Muut				451 877,64
Muut emoyhtiön omistamat yritykset yhteensä				15 989 824,55

$\sim$	edellisten vuosien käytettävissä olevat voittovarat, jotka sisältävät
	käyttörahaston sekä sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston	425 249 513,44
ω,	tilikauden voitto	21 513 078,07
		446 762 591,51
	Hallitus ehdottaa, että mainittu määrä käytetään seuraavasti:
$\omega$	ulkopuolisessa omistuksessa oleville 71 146 000 osakkeelle maksetaan
	vuodelta 2010 osinkoa 0,82 euroa osakkeelta	58 339 720,00
$\blacksquare$	käyttörahastoon, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon ja
	voittovarojen tilille jätetään	388 422 871,51
		110.700.01.01