Sisällysluettelo

Solteq lyhyesti	3
Toimitusjohtajan katsaus	5
Selvitys hallinto - ja ohjausjärjestelmästä	6
Palkitsemisraportti	18
Hallituksen toimintakertomus	22
Tunnusluvut	35
Tilinpäätös	39
Tilintarkastuskertomus	86
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista	91

Solteq lyhyesti

Solteq on pohjoismainen IT-palveluiden ja ohjelmistoratkaisujen tarjoaja, joka on erikoistunut liiketoiminnan digitalisaatioon sekä toimialakohtaisiin ohjelmistoihin. Keskeisiä toimialoja, joista yhtiöllä on pitkäaikainen kokemus, ovat kauppa, teollisuus, energia ja palvelut. Solteq toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Puolassa sekä Iso-Britanniassa. Yhtiön palveluksessa työskentelee lähes 600 IT-alan ammattilaista.

"Digitaalinen tulevaisuus koskettaa kaikkia, ja kehityksessä mukana pysyminen on erikokoisten ja eri toimialoilla operoivien yritysten agendalla nyt ja tulevaisuudessa."

Vuosikertomus 2020 4

Toimitusjohtaja Olli Väätäinen

Yhtiö onnistui erittäin hyvin muuttuneessa markkinatilanteessa

Solteq-konsernin vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi selvästi, ja tulosparannus oli merkittävä. Solteqkonsernin vertailukelpoinen liikevaihto oli 60,5 miljoonaa euroa, missä kasvua – SAP ERP liiketoiminnan poistuma huomioiden – oli 9,3 prosenttia. Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto oli 5,8 miljoonaa euroa, ja kasvua vertailukauteen nähden oli 124,1 prosenttia. Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti oli 9,6. Yhtiön vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 64,2 prosentilla edellisvuoteen nähden ollen 10,8 miljoonaa euroa. Solteq-konsernin vertailukelpoinen käyttökateprosentti oli 17,9.

Vuoden alusta voimaan astunut segmenttijako organisoi yhtiön Solteq Software -ohjelmisto- ja Solteq Digital -asiantuntijaliiketoimintaan. Software-segmentti muodosti noin kolmasosan ja Digital-segmentti noin kaksi kolmasosaa konsernin liikevaihdosta. Molemmat segmentit suoriutuivat odotusten mukaisesti hyvin. Kansainvälisten tytäryhtiöiden liikevaihto muodosti 20,6 prosenttia koko konsernin liikevaihdosta, mikä jäi – COVID-19-pandemian vaikutusten johdosta – hieman alle odotusten.

Solteq Software -segmentin liiketoiminta kehittyi tilikauden aikana kasvujohteisesti. Segmentin pitkän aikavälin taloudellisena tavoitteena on kasvaa vuosittain vähintään 20 prosenttia. Liiketoiminta-alueista Utilities kasvoi merkittävästi ja oli kaupallinen menestys yli 22 miljoonan euron tilauskertymällään. Solteq Digital -segmentti suoriutui tasaisen hyvin, mitä edesauttoi hyvä tilauskanta tilikauden alussa. Investoinnit yhtiön omaan tuotekehitykseen olivat noin 3 miljoonaa euroa.

Yhtiö seurasi ja arvioi tarkasti COVID-19-pandemian liiketoimintavaikutuksia läpi vuoden. Pandemian negatiiviset vaikutukset liiketoimintaan jäivät Suomessa vähäisiksi ja kohdistuivat pääosin matkailu-, palvelu- ja vapaa-ajan sektorien asiakashankkeisiin. Sidosryhmien turvallisuus ja organisaation toimintakyky varmistettiin jo pandemian varhaisessa vaiheessa käyttöönotetuilla toimintatavoilla.

Yhtiö laski liikkeelle 1.10.2020 uuden joukkovelkakirjalainan, josta saaduilla varoilla yhtiö lunasti 1.7.2021 erääntyvän joukkovelkakirjalainan. Uusi, nimellisarvoltaan 23,0 miljoonan euron suuruinen kiinteäkorkoinen, vakuudeton ja senior-ehtoinen joukkovelkakirjalaina otettiin Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle julkisen kaupankäynnin kohteeksi 5.10.2020. Uudella joukkovelkakirjalainalla yhtiö varmisti pitkän aikavälin rahoituksen riittävyyden ja toiminnan jatkuvuuden.

Solteq-konsernin liiketoimintanäkymä on hyvä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Solteq Software segmentin ennustetaan jatkavan kasvu-urallaan Utilities-liiketoiminnan vauhdittamana. Solteq Digital segmentin näkymien odotetaan säilyvän tasaisina pandemiasta huolimatta. Digitaalinen tulevaisuus koskettaa kaikkia, ja kehityksessä mukana pysyminen on erikokoisten ja eri toimialoilla operoivien yritysten agendalla nyt ja tulevaisuudessa.

Olli Väätäinen

Toimitusjohtaja

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Vuosikertomus 2020 6

Tietoa sijoittajille

Yhtiökokous

Solteq Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 30. maaliskuuta 2021 Vantaalla. Yhtiön hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle erikseen myöhempänä ajankohtana. Varsinaisen yhtiökokouksen käytännön järjestelyissä huomioidaan senhetkiset COVID-19-pandemiaan liittyvät rajoitukset, eikä yhtiökokoukseen osallistuvien työntekijöiden, osakkaiden tai muiden sidosryhmien terveyttä haluta vaarantaa.

Solteq Oyj:n taloustiedotteiden aikataulu vuonna 2021

Osavuosikatsaus 1–3/2021 julkaistaan 29.4.2021 klo 8.00
Puolivuosikatsaus 1–6/2021 julkaistaan 12.8.2021 klo 8.00
Osavuosikatsaus 1–9/2021 julkaistaan 28.10.2021 klo 8.00

Pörssitiedotteet 2020

29.10.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj:n talousraportointi ja varsinainen yhtiökokous vuonna 2021
29.10.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2020
01.10.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj:n 23 000 000 euron suuruisen joukkovelkakirjalainan listalleottoesite saatavilla
30.09.2020	Solteq Oyj: Solteqille 5,5 miljoonan euron sopimus Utilities-sektorilta
24.09.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj laskee liikkeeseen uuden nimellisarvoltaan 23 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ja lunastaa vapaaehtoisesti 2021 erääntyvän joukkovelkakirjalainansa
15.09.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj suunnittelee uuden joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskua ja ilmoittaa lunastavansa kokonaan 2021 erääntyvän 27 miljoonan euron kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainansa
21.08.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj – Johdon liiketoimet
20.08.2020	Solteq Oyj: Muutoksia Solteq Oyj:n johtoryhmässä
13.08.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj:n puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2020
10.06.2020	Solteq Oyj: Varsinaisen yhtiökokouksen 2020 ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset
18.05.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj:n joukkovelkakirjalainan ehtojen muuttaminen hyväksytty kirjallisessa menettelyssä
18.05.2020	Solteq Oyj: Kutsu Solteq Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 2020
30.04.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2020
29.04.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj:n hallitus muuttaa osingonjakoehdotustaan
28.04.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj on allekirjoittanut energia-alan toimitus- ja palvelusopimuksia optioineen arviolta 8 miljoonan euron arvosta
21.04.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj käynnistää kirjallisen menettelyn vuonna 2020 erääntyvän 27 miljoonan euron kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainansa ehtojen muuttamiseksi
20.04.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj:n uuden raportointirakenteen mukaiset vertailukelpoiset tiedot tilikaudelta 2019

06.04.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj harkitsee pyyntöä 27 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ehtojen muuttamisesta kirjallisessa menettelyssä
03.04.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj peruuttaa ohjeistuksensa vuodelle 2020 – markkinoilla epävarmuustekijöitä COVID-19-pandemian myötä
31.03.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj:n tilintarkastuskertomus 2019
31.03.2020	Solteq Oyj: Solteq Oy – Johdon liiketoimet
27.03.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj:n vuosikertomus ja tilinpäätös 2019 on julkaistu
26.03.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj – Johdon liiketoimet
25.03.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj – Johdon liiketoimet
23.03.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj - Johdon liiketoimet
23.03.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj peruu varsinaisen yhtiökokouksen 1.4.2020 ja siirtää sen myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan
17.03.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj – Johdon liiketoimet
06.03.2020	Solteq Oyj: Kutsu Solteq Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 2020
27.02.2020	Solteq Oyj: Solteq Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2019

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu julkaisupäivänä voimassa olevan osakeyhtiölain ja arvopaperimarkkinalain mukaisesti. Selvitys annetaan erillisenä kertomuksena ja toimintakertomuksessa on viittaus tähän kertomukseen.

Yleiset periaatteet

Solteq Oyj on Suomessa rekisteröity ja Vantaalla kotipaikkaansa pitävä julkinen osakeyhtiö. Tilikauden lopussa Solteq-konserni muodostui emoyhtiö Solteq Oyj:stä sekä neljästä ulkomaisesta tytäryhtiöstä, joilla on lisäksi yhteensä kolme tytäryhtiötä.

Solteqin päätöksenteossa ja hallinnoinnissa noudatetaan yhtiön yhtiöjärjestystä, Suomen osakeyhtiölakia ja muuta yhtiötä koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi yhtiö noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen Hallinnointikoodia sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Ulkomaisissa tytäryhtiöissä sovelletaan paikallisia lakeja.

Toimielinten tehtävät ja vastuut

Solteq-konsernin johtamisesta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja, joiden tehtävät määräytyvät Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Operatiivisesta toiminnasta konsernitasolla vastaa toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous järjestetään kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräisiä yhtiökokouksia voidaan tarvittaessa järjestää vuoden aikana. Yhtiökokous pidetään yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön kotipaikassa Vantaalla. Kutsu yhtiökokoukseen ja kokouksessa käsiteltävät asiat julkaistaan vähintään yhdessä suomenkielisessä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai yhtiön kotisivuilla sekä julkistetaan pörssitiedotteena.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään vuosittain seuraavista asioista:

tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen,
vahvistetun taseen mukaisen voiton tai tappion käsittely,
vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle,
hallituksen jäsenten määrä ja nimitys,
tilintarkastajien valinta,
hallituksen ja tilintarkastajien palkkiot ja
muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Hallitus

Solteq Oyj:n hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa sille osakeyhtiölaissa ja yhtiön yhtiöjärjestyksessä määritellyistä tehtävistä. Hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu vahvistaa yhtiön strategia ja budjetti sekä päättää rahoitussopimuksista ja merkittävien omaisuuserien ostoista ja myynneistä. Hallitus seuraa yhtiön taloudellista kehitystä johdon kuukausiraporttien sekä muun johdon toimittaman informaation avulla.

Hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallitus vahvistaa vuosittain työjärjestyksen, johon on kirjattu hallituksen kokouskäytäntö sekä tehtävät.

Hallituksen tehtävänä on työjärjestyksen mukaan:

suunnata yhtiön toimintaa niin, että se tuottaa pitkällä aikavälillä mahdollisimman suuren lisäarvon siihen sijoitetulle pääomalle ottaen samalla huomioon eri sidosryhmät,
hyväksyä toimitusjohtajan ja muun johdon kannustinjärjestelmät,
nimittää ja erottaa toimitusjohtaja sekä päättää toimisuhteen ehdot,
vahvistaa strategia, liiketoiminnan tavoitteet ja vuosibudjetti sekä seurata näiden toteutumista,
hyväksyä merkittävät rahoitussopimukset ja merkittävät omaisuuserien ostot ja myynnit,
käsitellä ja hyväksyä osavuosikatsaukset ja tilinpäätös,
käsitellä ja hyväksyä kaikki yrityskaupat ja -järjestelyt sekä investoinnit, joiden kokonaisarvo ylittää 500 000 euroa sekä normaaliin liiketoimintaan kuulumattomat poikkeukselliset liiketapahtumat tms., joiden arvo ylittää 100 000 euroa,
käsitellä kaikki sopimukset ja liiketaloudelliset tapahtumat yhtiön omistajien ja johtoryhmän sekä heidän lähipiirinsä ja määräysvaltayhtiöiden kanssa,
hyväksyä yhtiön rakenteelliset muutokset ja vahvistaa toimitusjohtajan ehdotuksesta yhtiön organisaatio,
nimittää toimitusjohtajan suorassa alaisuudessa olevat johtajat toimitusjohtajan ehdotuksesta ja päättää johtoryhmän jäsenten palkkauksen periaatteet,
arvioida säännöllisesti omaa toimintaansa ja yhteistyötä johdon kanssa ja
käsitellä muut asiat, jotka hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja ovat sopineet otettavaksi hallituksen käsittelyyn tai jotka muutoin kuuluvat hallituksen päätösvaltaan osakeyhtiölain, muiden lakien, yhtiöjärjestyksen tai muiden mahdollisten säännösten perusteella.

Hallituksen puheenjohtajan erityisiin tehtäviin kuuluu:

johtaa hallituksen työskentelyä niin, että hallitus huolehtii tehtävistään mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti,
pitää yhteyttä toimitusjohtajaan säännöllisesti myös kokousten välillä yhtiön toiminnan seuraamiseksi,
pitää yhteyttä tarvittaessa muihin hallituksen jäseniin myös kokousten välillä,
pitää tarvittaessa yhteyttä omistajiin ja muihin sidosryhmiin ja
vastata hallituksen toiminnan suunnittelusta ja arvioinnista sekä toimitusjohtajan arvioinnista.

Solteqin hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään seitsemän varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous toimikaudeksi kerrallaan. Toimikausi alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy valintaa ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä. Yhtiöjärjestyksessä ei ole rajoitettu yhtiökokouksen valtaa asettaa jäseniä hallitukseen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on läsnä. Päätösasioiden lisäksi hallitukselle annetaan kokouksissa ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti 12–14 kertaa vuodessa, minkä lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kaikista kokouksista pidetään pöytäkirjaa.

Vuoden 2020 varsinaisessa yhtiökokouksessa Solteqin hallitukseen valittiin kuusi (6) jäsentä: Markku Pietilä (puheenjohtaja), Aarne Aktan, Lotta Kopra, Katariina Segerståhl, Panu Porkka sekä Mika Uotila. Hallitus kokoontui 16 kertaa ja osallistumisaste oli 95 prosenttia.

Monimuotoisuutta koskevat periaatteet

Hallituksen monimuotoisuuspolitiikan tarkoituksena on määritellä tavoitteet ja menetelmät, joilla saavutetaan hallituksen tarkoituksenmukainen monimuotoisuus ja edistetään hallituksen tehokasta toimintaa ryhmänä.

Hallituksen monimuotoisuus tukee yhtiön liiketoimintaa ja sen kehittämistä. Hallituksen jäsenten osaamisen, kokemuksen ja näkemysten monimuotoisuus edistää yhtiön kykyä suhtautua avoimesti innovatiivisiin ajatuksiin sekä tukea ja haastaa yhtiön toimivaa johtoa. Riittävä monimuotoisuus tukee avointa keskustelua ja itsenäistä päätöksentekoa. Monimuotoisuus edistää myös yhtiön hyvää hallinnointia ja johdon tehokasta valvontaa sekä seuraajasuunnittelua.

Tarkoituksena on, että hallituksessa on kokonaisuutena katsottuna laajakantaista osaamista, kokemusta ja näkökulmia sekä tietämystä Solteqista ja sen sidosryhmistä, jotta hallitus pystyy hoitamaan erityisesti strategiaan ja riskienhallintaan liittyvät tehtävänsä tehokkaasti. Lisäksi tavoitteena on säilyttää vähemmistössä olevan sukupuolen osuus jäsenistä vähintään 1/3:ssa.

Yhtiön nykyinen hallitus on monimuotoisuustavoitteiden mukainen. Hallituksessa on edustettuna monimuotoisesti eri toimiala- ja markkinaosaaminen sekä eri ammatti- ja koulutustaustat. Tilikauden aikana hallituksen jäsenistä neljä oli miehiä ja kaksi naisia.

Hallituksen tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta seuraa konsernin tuloskehitystä, budjetoinnin laatimisperiaatteita, budjetointia, rahoitustilannetta ja riskienhallintaa. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on:

yhtiön taloudellisen ja rahoitustilanteen seuranta,
yhtiön tilinpäätösraportoinnin prosessin seuranta,
yhtiön taloudellisen raportointiprosessin ja yrityskauppaprosessin valvonta,
yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seuranta,
yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antaman selvityksen käsittely mukaan lukien siihen sisältyvän, taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteiden kuvaus,
tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen seuranta,
lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden arviointi,
tilintarkastusyhteisön oheispalvelujen tarjoamisen arviointi,
tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen valmistelu,
yhteydenpito tilintarkastajaan ja tilintarkastajan tarkastusvaliokunnalle laatimien raporttien läpikäynti sekä
lakien ja määräysten noudattamisen arviointi.

Tarkastusvaliokuntaan kuuluu kolme jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan valiokunnan jäsenet ja valiokunnan puheenjohtajan.

Jäsenillä on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä pätevyys, ja vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen tai kirjanpidon taikka tarkastuksen alalta. Yhtiön toimitusja talousjohtaja esittelevät asiat tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusvaliokunta voi tarvittaessa käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita ja neuvonantajia.

Valiokunnan puheenjohtaja valmistelee valiokunnan kokousten esityslistan ja päättää sen sisällöstä keskusteltuaan asiasta yhtiön johdon kanssa. Valiokunnan sihteerinä toimii talousjohtaja tai muu valiokunnan nimeämä henkilö.

Valiokunnan kokousten pöytäkirjat saatetaan hallituksen tietoon. Lisäksi valiokunnan puheenjohtaja raportoi hallitukselle valiokunnan keskeisistä havainnoista.

Valiokuntatyöskentelystä maksetaan yhtiökokouksen määrittelemä palkkio.

Tarkastusvaliokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä, ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista.

Solteq Oyj:n hallituksessa on tarkastusvaliokunta, johon kuuluvat Aarne Aktan, Markku Pietilä ja Lotta Kopra. Valiokunnan puheenjohtajana toimii Aarne Aktan. Valiokunnan kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä, ja Aarne Aktan sekä Lotta Kopra ovat riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista.

Tarkastusvaliokunnan jäsenille on tilikauden 2020 aikana maksettu yhtiökokouksen päättämä palkkio osallistumisesta valiokunnan kokouksiin.

Toimitusjohtaja

Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaan. Konsernin johtamisessa toimitusjohtajaa tukee johtoryhmä. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Olli Väätäinen 1.1.– 31.12.2020.

Johtoryhmä

Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yhtiön operatiivisessa johtamisessa, valmistelee hallituksen ja toimitusjohtajan käsiteltäviä asioita sekä suunnittelee ja valvoo liiketoiminta-alueiden toimintaa. Konsernin johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kuukausittain. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.

Johtoryhmään kuuluivat 1.1.–21.11.2020 Olli Väätäinen (Johtoryhmän puheenjohtaja), Ilkka Brander (Solteq Software), Matti Djateu (Markkinointi ja PR), Kirsi Jalasaho (Henkilöstö ja Kulttuuri), Kari Lehtosalo (Talous ja IR) ja Juha Rokkanen (Solteq Digital).

Johtoryhmään kuuluivat 22.11.–31.12.2020 Olli Väätäinen (Johtoryhmän puheenjohtaja ja Solteq Software), Matti Djateu (Markkinointi ja PR), Kirsi Jalasaho (Henkilöstö ja Kulttuuri), Kari Lehtosalo (Talous ja IR) ja Juha Rokkanen (Solteq Digital).

Sisäinen tarkastus

Konsernilla ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Sisäisen tarkastuksen käytännön toteutuksesta vastaa talousyksikkö ja toteutusta valvoo hallituksen nimittämä tarkastusvaliokunta. Tavoitteena on varmistaa yhtenäisten hallintokäytäntöjen ja laskentaperiaatteiden toteutuminen.

Tilintarkastus

Solteq Oyj:llä on yksi varsinainen tilintarkastaja ja mikäli tämä ei ole tilintarkastusyhteisö, yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajat valitaan tehtäväänsä toistaiseksi. Tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot Solteq-konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudelta. Sen lisäksi tilintarkastajat raportoivat tarkastusvaliokunnalle ja tarvittaessa hallitukselle hallinnon ja toimintojen juoksevasta tarkastuksesta.

Yhtiön tilintarkastajana toimi vuonna 2020 tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Yhtiökokous valitsi päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Petri Sammaliston.

Johdon osakkeiden omistukset

Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan yhtiön toimielimet omistivat Solteq Oyj:n osakkeita seuraavasti 31.12.2020:

hallituksen jäsenet omistivat 15 000 kappaletta Solteq Oyj:n osakkeita,
hallituksen puheenjohtaja Markku Pietilä omisti 15 000 kappaletta Solteq Oyj:n osakkeita,
toimitusjohtaja Olli Väätäinen omisti suoraan ja määräysvallassa olevien yhtiöiden kautta 577 028 kappaletta Solteq Oyj:n osakkeita ja
johtoryhmän muut jäsenet omistavat 91 503 kappaletta Solteq Oyj:n osakkeita.

Johdon optio- ja osakepalkkiojärjestelmä

Solteq Oyj:n hallitus päätti tilikaudella 2016 ottaa käyttöön avainhenkilöiden optio-ohjelman sekä osakepohjaisen kannustinohjelman. Molempien ohjelmien tarkoituksena oli kannustaa avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi sekä sitouttaa työnantajaan. Osake- ja optioohjelmien ehdot on esitetty tarkemmin 15.7.2016 julkaistussa pörssitiedotteessa.

Koko kannustinohjelman teoreettinen markkina-arvo ohjelman käynnistyessä oli noin 0,6 miljoonaa euroa. Kannustinohjelmasta aiheutuvat kustannukset kirjattiin IFRS 2:n mukaan vuosina 2016–2018. Kulukirjaus ei ollut kassavirtaperusteinen lukuun ottamatta osakepohjaisen järjestelyn rahapalkkio-osuutta. Yhtiön nykyinen ja entinen johto omistivat optio-ohjelman mukaisia optioita miljoona kappaletta. Merkintäaika päättyi 31.12.2019. Merkintäaikana ei merkitty yhtään osaketta annetuilla optioilla ja annetut optiot raukesivat.

Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet

Ylin vastuu kirjanpidosta ja varainhoidon valvonnasta kuuluu Solteq Oyj:n hallitukselle. Hallitus vastaa sisäisestä valvonnasta, ja toimitusjohtaja huolehtii valvonnan käytännön järjestämisestä sekä sen toimivuuden seurannasta. Liiketoiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuvat koko konsernin kattavan raportointi- ja ennustejärjestelmän avulla. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja toimittavat hallituksen ja johtoryhmän kokouksiin kuukausittaisiin raportteihin perustuvan katsauksen konsernin taloudellisesta tilanteesta ja kehityksestä.

Riskienhallintajärjestelmä

Konsernin riskienhallintaa ohjaavat lain vaatimukset, omistajien liiketoiminnalle asettamat tavoitteet sekä muiden sidosryhmien odotukset. Riskienhallinnan tavoitteena on tiedostaa ja tunnistaa yhtiön toimintaan liittyvät riskit sekä varmistaa, että riskejä hallitaan asianmukaisesti liiketoimintaan liittyviä päätöksiä tehtäessä. Yhtiön riskienhallinta tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden.

Solteq ottaa riskejä, jotka kuuluvat sen liiketoimintastrategian ja tavoitteiden piiriin. Yhtiö ei ole valmis ottamaan riskejä, jotka saattaisivat vaarantaa toiminnan jatkuvuuden, vahingoittaa oleellisesti yhtiön toimintaa tai olla luonteeltaan hallitsemattomia. Riskit luokitellaan liiketoiminta-, henkilöstö- ja rahoitusriskeihin sekä juridisiin ja taloudellisiin riskeihin. Riskienhallinnan avulla riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, minkä jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteet kunkin riskin osalta. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi riskin välttäminen, sen pienentäminen eri keinoin tai riskin siirtäminen vakuutuksin tai sopimuksin. Solteqin hallitukselle raportoidaan tarvittaessa riskienhallinnan perusteella havaitut olennaiset muutokset riskeissä ja mahdolliset uudet merkittävät riskit.

Vuonna 2020 hallitukselle raportoidut olennaisimmat riskit liittyivät COVID-19-pandemian suoriin ja välillisiin vaikutuksiin, rahoitus- ja taserakenteen muutosten hallintaan, liikevaihdon perustana olevien kauppojen ajoitukseen ja hinnoitteluun, kustannustason muutoksiin, yhtiön omien tuotteiden kehittämiseen ja niiden kaupallistamiseen sekä yhtiön kykyyn hallita laajoja sopimus- ja toimituskokonaisuuksia.

Yhtiön liiketoiminnan kannalta keskeisimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä seurataan säännöllisesti osana hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyä. Lisäksi yhtiöllä on hallituksen perustama tarkastusvaliokunta.

Valvontaympäristö

Solteqin sisäisen valvonnan järjestelmän tavoitteena on tukea konsernin strategian toteuttamista ja varmistaa säännösten noudattaminen. Järjestelmä perustuu konsernitason toimintamalleihin, ohjeistukseen ja prosesseihin sekä liiketoiminnan ja tukiprosessien kontrolleihin. Toimintakulttuuria rakentavat hallituksen suorittama yrityksen toiminnan ohjaus ja valvonta, yritysjohdon johtamistapa, yrityksen organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä, tietojärjestelmien tehokas hyödyntäminen sekä henkilöstön osaaminen.

Talousjohtajan alaisuudessa toimiva talousosasto on vastuussa taloudellisen raportoinnin yleisestä valvontajärjestelmästä. Toimintaa ohjaa hallituksen tarkastusvaliokunta. Konsernissa sovelletaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS).

Taloudellisen raportoinnin riskien arviointi

Taloudellisen raportoinnin tavoitteena on varmistaa, että tilinpäätökseen merkityt omaisuuserät ja velat kuuluvat yritykselle, kaikki yrityksen oikeudet ja velvoitteet käyvät ilmi tilinpäätöksestä, tilinpäätöksen erät on luokiteltu ja esitetty sekä kuvattu oikein, omaisuuserät, velat, tuotot ja kulut on kirjattu tilinpäätökseen oikeansuuruisena, kaikki raportointikauden tapahtumat sisältyvät kirjanpitoon, kirjanpitoon merkityt tapahtumat ovat tosiasiallisia tapahtumia ja omaisuuserät on turvattu. Riskienhallintaprosessiin kuuluu taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien tunnistus ja analysointi vuosittain. Lisäksi kaikki uudet riskit pyritään analysoimaan ja raportoimaan heti, kun ne on tunnistettu. Olennaisimmat taloudellisen raportoinnin luotettavuuden riskialueet liittyvät – konsernin harjoittama liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioiden – liikevaihdon tuloutukseen, luottotappioriskien tunnistamiseen, tuotekehitysmenojen aktivointiin, omaisuuserien testaukseen (sisältäen liikearvon, aktivoidut tuotekehitysmenot ja keskeneräiset hankkeet) ja laskennallisiin veroihin.

Valvontatoimet

Taloudellisen raportoinnin oikeellisuus ja luotettavuus varmistetaan noudattamalla konsernin menettelyohjeita. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistavia kontrolleja ovat esimerkiksi kirjanpidon tapahtumiin liittyvät kontrollit, laatimisperiaatteiden valintaan ja niiden noudattamiseen liittyvät kontrollit, tietojärjestelmäkontrollit sekä väärinkäytöksiin liittyvät kontrollit.

Liikevaihdon tuloutus perustuu vaadittujen myyntidokumenttien olemassaoloon. Liikearvojen alentumistestaus tehdään vuoden viimeisellä neljänneksellä. Lisäksi viitteitä arvonalentumisista seurataan jatkuvasti. Tietojärjestelmät tukevat konsernin hyväksymisvaltuuksien noudattamista.

Solteqin kulurakenteesta henkilöstökulut muodostavat valtaosan. Henkilöstökulujen toteumia ja ennusteita seurataan ja ennusteita päivitetään säännöllisesti hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla. Liiketoiminnan tuloksia ja vuositavoitteiden saavuttamista tarkastellaan kuukausittain johtoryhmän ja hallituksen kokouksissa. Johdon ja hallituksen kuukausiraportointi sisältää sekä toteuma- että ennustetiedot verrattuna tavoitteisiin ja aikaisempien kausien toteumiin.

Solteq on strategiansa mukaisesti täydentänyt orgaanista kasvuaan kohdennetuilla yritysostoilla. Yritysostohankkeita toteutettaessa pyritään noudattamaan asianmukaista huolellisuutta sekä hyödyntämään yhtiön sisäistä ja ulkoista osaamista suunnitteluvaiheessa (esimerkiksi due diligence) ja haltuunottovaiheessa.

Sijoittajaviestintä ja taloudellinen raportointi

Sijoittajaviestintä noudattaa yhtiön tiedonantopolitiikkaa, joka perustuu EU:n ja Suomen lainsäädäntöön, Nasdaq Helsingin sääntöihin ja sisäpiiriohjeisiin sekä Finanssivalvonnan ja muiden viranomaisten asiaa koskeviin ohjeistuksiin ja määräyksiin. Solteqin tiedonantopolitiikka on saatavilla yhtiön internetsivuilla.

Yhtiön tiedotusta ohjaavat periaatteet viestinnän oikea-aikaisuudesta, samanaikaisuudesta, jatkuvuudesta sekä läpinäkyvyydestä. Tiedottamisen tavoitteena on varmistaa, että kaikilla markkinaosapuolilla on samanaikaisesti saatavilla riittävä ja oikeellinen tieto yhtiöstä, sen toiminnasta, tavoitteista, strategiasta sekä taloudellisesta tilanteesta Solteq Oyj:n osakkeiden ja listattujen rahoitusvälineiden käyvän arvon määrittämiseksi.

Seuranta

Seurannalla tarkoitetaan prosessia, jonka avulla Solteqin sisäisen valvonnan järjestelmää ja sen suorituskykyä arvioidaan pitkällä aikavälillä. Omaa toimintaa seurataan Solteqissa jatkuvasti erillisten arviointien, kuten tilintarkastusten sekä muiden ulkoisten arviointien avulla. Solteqin johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä. Liiketoimintajohdon vastuulla on varmistaa, että toiminta noudattaa soveltuvia lakeja ja määräyksiä. Talousosasto seuraa taloudellisen raportoinnin prosessien ja valvonnan noudattamista. Talousosasto seuraa myös ulkoisen ja sisäisen talousraportoinnin oikeellisuutta. Hallitus arvioi ja varmentaa Solteqin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Solteqin sisäistä valvontaa arvioi myös yhtiön tilintarkastaja. Tilintarkastaja tarkastaa ulkoisen vuositalousraportoinnin oikeellisuuden. Osana juoksevaa tilintarkastusta suoritettu prosessitarkastus kohdistuu osaltaan tyypillisiin taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistaviin kontrolleihin. Olennaisimmat tilintarkastussuunnitelman mukaiset prosessitarkastuksen havainnot ja toimenpidesuositukset raportoidaan tarkastusvaliokunnalle.

Sisäpiirihallinto

Solteq Oyj noudattaa 3.7.2016 voimaan tullutta Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) mukaisiksi johtohenkilöiksi yhtiössä on määritelty hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä eräät muut työtehtäviensä perusteella johtohenkilökriteerin täyttävät. Johtohenkilö ei saa käydä kauppaa Solteq Oyj:n osakkeilla 30 päivää ennen tulosjulkistuksia. Johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä on ilmoitettava yhtiölle ja Finanssivalvonnalle jokaisesta heidän omaan lukuunsa tehdystä yhtiön rahoitusvälineisiin liittyvästä liiketoimesta. Yhtiön on puolestaan julkistettava kyseiset tiedot pörssitiedotteena. Tahot, joilla on pääsy tiettyyn sisäpiiritietoon, merkitään hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon. Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitty ei saa käydä kauppaa sinä aikana, kun hänet on merkitty luetteloon.

Solteqin hallitus 31.12.2020

Markku Pietilä hallituksen puheenjohtaja

Syntymävuosi: 1957 Koulutus: DI, MBA Päätoimi: toimitusjohtaja, Kymiring Oy Keskeinen työkokemus: hallituksen puheenjohtaja, Profiz Business Solutions Oy; johtotehtävät, Componenta Oyj Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 2008 Yhtiöstä riippumaton jäsen.

Katarina Segerståhl

Syntymävuosi: 1981 Koulutus: PhD, Information Systems Päätoimi: Chief Strategy Officer (CSO), Aava Medical / Aho Group Keskeinen työkokemus: Head of Strategic Design, Tieto Finland Oy Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 2019 Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumaton jäsen.

Mika Uotila

Syntymävuosi: 1971 Koulutus: KTM Päätoimi: toimitusjohtaja, Sentica Partners Oy Keskeinen työkokemus: sijoitusjohtaja ja osakas, Sentica Partners Oy; johtotehtävät, Sonera Oy; hallituksen puheenjohtaja, Verkanappulat-konserni; hallituksen jäsen, Eezy Oyj. Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 2015 Yhtiöstä riippumaton jäsen.

Aarne Aktan

Syntymävuosi: 1973 Koulutus: KTK Päätoimi: toimitusjohtaja, Synlab Oy Keskeinen työkokemus: toimitusjohtaja, Pihlajalinna Oyj; toimitusjohtaja, Talentum Oyj; toimitusjohtaja, Quartal Oy Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 2015 Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumaton jäsen.

Lotta Kopra

Syntymävuosi: 1980 Koulutus: KTM Päätoimi: CCO, Spinnova Oy Keskeinen työkokemus: perustajaosakas, Magenta Advisory Oy; hallituksen jäsen, eQ Oyj Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 2018 Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumaton jäsen.

Panu Porkka

Syntymävuosi: 1977 Koulutus: YO Päätoimi: toimitusjohtaja, Verkkokauppa.com Oyj Keskeinen työkokemus: toimitusjohtaja, Suomalainen Kirjakauppa Oy; myyntijohtaja, Tokmanni Oy Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 2019 Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumaton jäsen.

Solteqin johtoryhmä 31.12.2020

Syntymävuosi: 1966 Koulutus: KTM Päätoimi: CEO, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: COO Kotipizza Group Oyj (2015–2017); Senior Advisor, Sentica Partners Oy (2003–2017) Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 1.4.2017 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: –

Matti Djateu Syntymävuosi: 1975 Koulutus: – Päätoimi: CDO, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: Head of Digital & PR, Scotch & Soda (2015–2017); Consultant, Peuple Bavard (2014–2015); Creative Director, Dentsu Aegis Network (2011–2014) Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 16.6.2017 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: –

Kari Lehtosalo

Syntymävuosi: 1972 Koulutus: MBA Päätoimi: CFO, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: CFO, IBM (2013–2019); Finance and Business Development leadership positions, IBM (2001–2012) Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 23.9.2019 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: –

Kirsi Jalasaho

Syntymävuosi: 1974 Koulutus: KTM Päätoimi: VP, Henkilöstö ja yrityskulttuuri, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: VP, markkinointi ja IR, Solteq Oyj (2015–2017); talousjohtaja, Descom Group Oy (2012–2015) Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 3.4.2017 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: hallituksen jäsen, Jyväs-Parkki Oy; Keski-Suomen aluejohtokunnan jäsen, Teknologiateollisuus ry

Juha Rokkanen Syntymävuosi: 1969 Koulutus: BBA Päätoimi: EVP, Solteq Digital Keskeinen työkokemus: CEO, inPulse Works (2016-2017); Managing Director, Innofactor Finland (2013-2015); Managing Director, atBusiness Oy (2006– 2013); Sales Director, WM-Data Novo Oyj (2003-2006) Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 12.6.2017 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Hallituksen jäsen, Ohjelmisto ja e-Business ry

Palkitsemisraportti

Palkitsemisen periaatteet

Tämä palkitsemisraportti sisältää tiedot Solteq Oyj:n hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisesta ajalta 1.1.-31.12.2020, ja se on laadittu perustuen Hallinnointikoodi 2020 -suosituksiin sekä arvopaperimarkkinaja osakeyhtiölain vaatimuksiin.

Solteq Oyj:n hallintoelinten palkitseminen perustuu palkitsemispolitiikkaan, jonka 10.6.2020 pidetty varsinainen yhtiökokous käsitteli. Palkitsemispolitiikkaa sovelletaan vuonna 2024 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, ellei hallitus päätä esittää sitä yhtiökokouksen käsiteltäväksi aikaisemmin. Palkitsemispolitiikka on saatavilla yhtiön internetsivuilla.

Vuoden 2020 aikana noudatettiin palkitsemispolitiikkaa, eikä tästä ole tehty poikkeuksia. Tämä palkitsemisraportti sisältää olennaiset tiedot yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle tilikaudella 2020 maksetuista ja erääntyvistä palkkioista.

Tämä palkitsemisraportti esitetään yhtiön vuoden 2021 varsinaisessa yhtiökokouksessa. Lisäksi palkitsemisraportti julkaistaan Solteqin internetsivuilla.

Solteqin suoriutuminen ja palkitsemisen kehitys

Seuraavassa verrataan yhtiön tuloksen ja Solteq-konsernin työntekijöiden keskipalkan kehitystä Solteq Oyj:n hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemiseen viimeisen viiden vuoden ajalta.

Hallituksen palkitseminen on perustunut yhtiökokouksen päättämään kiinteään kuukausipalkkioon ja kokouskohtaiseen korvaukseen. Kuukausipalkkion määrää on viimeksi korotettu vuoden 2017 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä, jolloin hallituksen jäsenelle maksettavaa kuukausipalkkiota nostettiin 300 eurolla 1 500 euroon ja puheenjohtajalle maksettavaa kuukausipalkkiota 1 800 eurolla 3 000 euroon. Kokousperusteinen 500 euron suuruinen palkkio on pysynyt samana koko tilikauden.

Toimitusjohtajan palkkio on koostunut toimitusjohtajasopimuksen mukaisesta peruspalkkiosta sekä mahdollisesta kannustinjärjestelmän mukaan maksettavasta muuttuvasta palkkiosta. Solteq Oyj:n hallitus päätti tilikaudella 2016 ottaa käyttöön avainhenkilöiden optio-ohjelman sekä osakepohjaisen kannustinohjelman. Molempien ohjelmien tarkoituksena oli kannustaa avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi sekä sitouttaa työnantajaan. Osake- ja optio-ohjelmien ehdot on esitetty tarkemmin 15.7.2016 julkaistussa pörssitiedotteessa. Merkintäaika päättyi 31.12.2019. Merkintäaikana ei merkitty yhtään osaketta annetuilla optioilla ja annetut optiot raukesivat. Vuonna 2017 yhtiön toimitusjohtaja vaihtui, ja vuoden 2017 osalta esitetään molemmille toimitusjohtajille yhteensä maksetut palkkiot.

* Vuoden 2016 vertailulukuja ei ole oikaistu IFRS 15 -standardin mukaisiksi.

** Vuoden 2017 vertailuluvut on oikaistu takautuvasti IFRS 15 -standardin mukaisiksi. Vuonna 2017 yhtiön toimitusjohtaja vaihtui.

Hallituksen palkkiot vuonna 2020

Yhtiökokous päättää hallituksen palkkiot. Vuoden 2019 ja 2020 varsinaisten yhtiökokouksien päätösten mukaisesti hallituksen puheenjohtajalle on maksettu 3 000 euron kuukausipalkkio, muille hallituksen jäsenille maksettu 1 500 euron kuukausipalkkio sekä kaikille hallituksen jäsenille 500 euron kokouskohtainen palkkio hallituksen ja valiokunnan kokouksista. Hallituksen jäsenten matkakustannukset on korvattu yhtiön kulloinkin voimassa olevan matkustusohjeen mukaisesti.

Alla on esitetty hallitukselle tilikaudella 2020 maksetut ja erääntyvät palkkiot.

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot

TEUR	Vuosipalkkio	Kokouspalkkio	Yhteensä
Pietilä Markku (puheenjohtaja)	36	10	46
Aktan Aarne	18	10	28
Kopra Lotta	18	10	28
Porkka Panu	18	8	26
Segerståhl Katarina	18	8	26
Uotila Mika	18	8	26
Yhteensä	126	54	180

Kokouspalkkiot sisältävät myös valiokuntien kokouksista maksetut palkkiot.

Toimitusjohtajan palkkiot vuonna 2020

Hallitus päättää ja hyväksyy toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot ja päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta palkitsemispolitiikan mukaisesti.

Toimitusjohtajalle maksettiin toimitusjohtajasopimuksen mukainen peruspalkka (kiinteä osuus). Vuonna 2020 toimitusjohtajalla ei ollut peruspalkan lisäksi tulosperusteisia tai muita lyhyen tai pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä (mahdollinen muuttuva osuus).

Alla on esitetty toimitusjohtajalle tilikaudella 2020 maksetut ja erääntyvät palkkiot.

Toimitusjohtajalle maksetut palkkiot
2020
TEUR	Peruspalkka	Yhteensä
Väätäinen Olli	290	290
Toimitusjohtajalle maksetut palkkiot sisältävät veronalaiset luontaisedut.

Muut keskeiset ehdot:

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 4 kuukautta.
Toimitusjohtajasopimukseen ei sisälly erillistä erorahaa.

Palkitsemispolitiikan mukaisesti hallitus voi päättää muutoksista toimitusjohtajan palkitsemiseen siten, että toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkitseminen koostuu kiinteästä palkkiosta, luontoiseduista sekä lyhyen että pitkäaikavälin kannustinjärjestelmästä.

Hallituksentoimintakertomus

Vuosikertomus 2020 22

Sisällys

Hallituksen toimintakertomus	22
Konsernin ja emoyhtiön tilinpäätös	40
Konsernin ja emoyhtiön laaja tuloslaskelma	40
Konsernin ja emoyhtiön tase	41
Konsernin ja emoyhtiön rahavirtalaskelma	42
Laskelma konsernin ja emoyhtiön oman pääoman muutoksista	43
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	44
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	44
1. Segmenttitiedot	57
2. COVID-19-pandemian vaikutukset	58
3. Hankitut liiketoiminnot	59
4. Myyntituotot asiakassopimuksista	59
5. Liiketoiminnan muut tuotot	60
6. Liiketoiminnan muut kulut	60
7. Poistot ja arvonalentumiset	61
8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	62
9. Tutkimus- ja kehittämismenot	62
10. Rahoitustuotot	62
11. Rahoituskulut	62
12. Tuloverot	63
13. Osakekohtainen tulos	63
14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät	64
15. Aineettomat hyödykkeet	68
16. Muut sijoitukset	71
17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat	71
18. Vaihto-omaisuus	72
19. Myyntisaamiset ja muut saamiset	72
20. Rahavarat	73
21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot	74
22. Osakeperusteiset maksut	74
23. Varaukset	75
24. Rahoitusvelat	76
25. Ostovelat ja muut velat	79
26. Rahoitusriskien hallinta ja pääoman hallinta	79
27. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut	81
28. Vuokrasopimukset	81
29. Ehdolliset velat ja vastuut	81
30. Lähipiiritapahtumat	81
31. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat	83
Voitonjakoehdotus	84
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset	85
Tilintarkastuskertomus	86

Yhtiö onnistui erittäin hyvin muuttuneessa markkinatilanteessa

Solteq-konsernin vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi selvästi, ja tulosparannus oli merkittävä. Solteqkonsernin vertailukelpoinen liikevaihto oli 60,5 miljoonaa euroa, missä kasvua – SAP ERP -liiketoiminnan poistuma huomioiden – oli 9,3 prosenttia. Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto oli 5,8 miljoonaa euroa, ja kasvua vertailukauteen nähden oli 124,1 prosenttia. Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti oli 9,6. Yhtiön vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 64,2 prosentilla edellisvuoteen nähden ollen 10,8 miljoonaa euroa. Solteq-konsernin vertailukelpoinen käyttökateprosentti oli 17,9.

Markkinat ja toimintaympäristö

Solteq toimii pääasiassa pohjoismaisessa IT-palvelu- ja ohjelmistomarkkinassa valituilla toimialoilla ja ratkaisuilla. Markkinat tarjoavat hyvät edellytykset liiketoiminnan positiiviselle kehitykselle – COVID-19 pandemian luomista yleisistä epävarmuustekijöistä huolimatta. Tutkimusyhtiö IDC ennustaa yritysten etenevän vääjäämättä kohti ´digitaalista kohtaloaan´ säilyttääkseen kilpailukykynsä. IDC:n arvion mukaan 65 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta digitalisoituu vuoteen 2022 mennessä, sillä valtaosa tuotteista ja palveluista perustuu joko digitaaliseen jakelukanavaan tai digitaalisiin ominaisuuksiin. Tutkimusyhtiö arvioi IT-investointien kasvavan globaalisti 6 800 miljardiin dollariin vuoteen 2023 mennessä.

Yhtiön tarjoamat digitaaliset asiantuntijapalvelut sekä ohjelmistotuotteet kattavat hyvin sellaiset kehityssuunnat, joiden ennustetaan kasvattavan painoarvoaan lähitulevaisuudessa. Tutkimus- ja konsulttiyhtiö Gartnerin tuoreen selvityksen mukaan pohjoismaiset IT-päättäjät arvioivat kasvattavansa investointejaan erityisesti datan hyödyntämiseen, pilviteknologiaan, digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen, prosessien automaatioon sekä tekoälyyn ja koneoppimiseen vuoden 2021 aikana.

Solteq tarjoaa toimialakohtaisia ratkaisuja kaupan, valmistavan teollisuuden, autokaupan, energia-alan, hotelli- ja ravintola-alan sekä julkisen sektorin tarpeisiin. Pitkäaikainen kokemus toimialakohtaisista tarpeista luo yhtiölle merkittävän kilpailuedun. Näillä toimialoilla kysyntä ydinliiketoimintojen digitalisoimiselle, tekoälyä, dataa ja automaatiota hyödyntäville ratkaisuille sekä saumattomalle monikanavaisuudelle jatkaa kasvuaan. COVID-19-pandemian negatiivisten vaikutusten arvioidaan painottuvan ensimmäiselle vuosipuoliskolle ja kohdistuvan matkailu- ja ravintola-alan sekä vapaa-ajan sektorin asiakashankkeisiin.

Digitalisoituva energiasektori on yhtiölle yksi keskeisistä kasvun ajureista pohjoismaisessa markkinassa. Kysyntää digitaalisille asiantuntijapalveluille sekä ratkaisuille kasvattavat lakisääteiset velvoitteet tietojärjestelmien uudistamiselle. Gartner ennustaa lähitulevaisuuden IT-investointien kasvavan jopa 4,8 prosenttia Utilities-sektorilla läntisen Euroopan alueella. Solteq on erikoistunut alan ohjelmistoihin sekä ITpalveluihin, mikä on nostanut yhtiön nopeasti Suomessa vahvaan markkina-asemaan. Yhtiö on laajentanut Utilities-sektorin liiketoimintaansa myös Ruotsiin, jossa energiasektorilla odotetaan Suomen Datahubia vastaavan, keskitetyn tiedonvaihdon järjestelmähankkeen edistymistä ja sen tarkemman aikataulun vahvistamista.

Yhtiö jatkaa panostamista omaan tuotekehitykseen, jossa keskeisessä roolissa ovat autonomisen robotiikan saralla vähittäiskaupan sekä sisälogistiikan ratkaisut. Gartner ennustaa autonomisten ratkaisujen yleistyvän nopealla tahdilla eri toimialoilla. Tutkimusyhtiö arvioi autonomisen robotiikan hyödyntämisen kasvavan amerikkalaisissa vähittäiskaupoissa nykyisestä noin yhden prosentin tasosta 60 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Tutkimusyhtiö ROBO Global puolestaan ennustaa verkko-ostamisen nopean kasvun ja toimitusketjujen murroksen johtavan autonomista robotiikkaa hyödyntävien ratkaisujen nopeaan käyttöönottoon logistiikka- ja varastokeskuksissa. Automaatiota ja robotiikkaa hyödyntävien ratkaisujen arvioidaan yleistyvän myös rakennusteollisuudessa: tutkimus- ja konsultointiyhtiö MarketsandMarkets ennustaa kysynnän kasvavan 10 prosentin vuosivauhtia ja investointien saavuttavan 121,5 miljardin dollarin rajapyykin vuoteen 2024 mennessä.

IT-sektorin toimijoilta odotetaan entistä ketterämpiä ja skaalautuvampia toimitusmalleja. Solteq vastaa odotuksiin ketteriä menetelmiä hyödyntävällä organisaatiollaan sekä keskittymällä aaS-mallilla (as-a-Service) tarjottaviin palveluihin ja omiin ohjelmistotuotteisiin.

Tulosohjeistus 2021

Solteq-konsernin liikevaihdon odotetaan kasvavan selvästi ja liikevoiton paranevan.

Avainluvut

	2020	2019	Muutos-% 2020-2019	2018

Liikevaihto, TEUR	60 452	58 291	3,7	56 867
Vertailukelpoinen liikevaihto, TEUR	60 452	55 293	9,3	56 867
Käyttökate, TEUR	10 380	9 714	6,9	4 766
Vertailukelpoinen käyttökate, TEUR	10 810	6 582	64,2	5 417
Liikevoitto, TEUR	5 350	5 711	-6,3	2 466
Vertailukelpoinen liikevoitto, TEUR	5 780	2 579	124,1	3 117
Tilikauden tulos, TEUR	1 980	2 803	-29,4	356
Tulos/osake, EUR	0,10	0,15	-29,4	0,02
Liikevoitto, %	8,9	9,8		4,3
Vertailukelpoinen liikevoitto, %	9,6	4,7		5,5
Omavaraisuusaste, %	35,5	32,0		32,4

Liikevaihto ja tulos

Konsernin liikevaihto kasvoi 3,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja oli 60 452 tuhatta euroa (58 291). Vertailukelpoisen liikevaihdon kasvu – SAP ERP -liiketoiminnan poistuma huomioiden – oli 9,3 prosenttia.

Tilikauden liikevoitto oli 5 350 tuhatta euroa (5 711). Vertailukelpoinen liikevoitto oli 5 780 tuhatta euroa (2 579).

Voitto ennen veroja oli 2 737 tuhatta euroa (3 679) ja tilikauden voitto oli 1 980 tuhatta euroa (2 803).

Solteq Digital

Solteq Digital -segmentti suoriutui tilikaudella tasaisen hyvin alkuvuoden hyvän tilauskannan tasapainottaessa COVID-19-pandemian vaikutuksia. Segmentin vertailukelpoinen liikevaihto – SAP ERP liiketoiminnan poistuma huomioiden – oli 41 610 tuhatta euroa (38 197), missä kasvua oli 8,9 prosenttia. Segmentin kannattavuus säilyi hyvänä: vertailukelpoinen käyttökate oli 6 236 tuhatta euroa (3 871), ja vertailukelpoinen liikevoitto oli 3 499 tuhatta euroa (1 199). Vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 61,1 prosenttia ja vertailukelpoinen liikevoitto 191,7 prosenttia.

Segmentin liiketoiminta koostuu kolmesta ratkaisualueesta: digitaalisesta liiketoiminnasta ja kaupankäynnistä, tiedonhallinnasta ja analytiikasta sekä liiketoimintajärjestelmistä. Segmentin liikevaihdosta 43,1 prosenttia tuli digitaalisesta liiketoiminnasta ja kaupankäynnistä, 22,6 prosenttia tiedonhallinnasta ja analytiikasta sekä 34,3 prosenttia liiketoimintajärjestelmistä.

Solteq Digital -segmentin koko vuoden myynti jäi alkuvuoden odotuksista, koska COVID-19-pandemia vaikutti negatiivisesti erityisesti matkailu- ja ravintola-alan sekä vapaa-ajan sektorin asiakashankkeisiin. Keskeisillä liiketoiminta-alueilla, kuten digitaalisen liiketoiminnan ja kaupankäynnin palveluissa, kysyntä kuitenkin säilyi hyvänä.

Kuluvalla tilikaudella segmentin liiketoiminnan näkymien odotetaan säilyvän vakaina.

Solteq Software

Solteq Software -segmentin liikevaihto oli 18 842 tuhatta euroa (17 095), missä kasvua oli 10,2 prosenttia. Vertailukelpoinen käyttökate oli 4 574 tuhatta euroa (2 711), ja vertailukelpoinen liikevoitto 2 281 tuhatta euroa (1 379). Tilikauden hyvää suoriutumista edesauttoi erityisesti Utilities-liiketoiminta-alueen menestys.

Segmentin liiketoiminta koostuu pääosin Utilities-liiketoiminnasta sekä Retail-sektorin ohjelmistoista ja palveluista. Utilities-liiketoiminta muodosti 44,3 prosenttia ja Retail-liiketoiminta 46,3 prosenttia segmentin liikevaihdosta. COVID-19-pandemia hidasti matkailu- ja ravintola-alalle sekä vapaa-ajan sektorille kohdistuvien Retail-ratkaisujen uusasiakashankintaa.

Utilities-liiketoiminta solmi tilikauden aikana useita palvelu- ja toimitussopimuksia, joiden yhteenlaskettu arvo optioineen ylittää 22 miljoonaa euroa. Lisäksi vuoden lopussa toimitettiin ensimmäiset Utilitiesohjelmistot Viroon ja Ruotsiin. Uusien asiakassopimusten myötä yhtiö nousi Suomessa merkittävään asemaan Utilities-sektorin asiakaspalvelujärjestelmien ja online-palveluiden tarjoajana.

Autonomisen robotiikan alueella yhtiö muodosti Intelligent Sustainable Urban Flows -konsortion yhdessä KONE Oyj:n ja Lassila & Tikanoja Oyj:n kanssa. Hanke käynnistyi elokuussa 2020. Konsortion tavoitteena on kehittää entistä älykkäämpiä ja automatisoidumpia ratkaisuja suurten kiinteistöjen sisälogistiikan tarpeisiin. Business Finland myönsi Solteqille 800 tuhannen euron avustuksen kaksivuotisen hankkeen toteuttamiseen.

Vuoden lopussa käynnistyi myös ensimmäinen kaupallinen Solteq Retail Robot -pilottihanke suomalaisen vähittäistavarakauppaketjun kanssa. Yhtiö jatkaa selvityksiä Solteq Robotics -liiketoiminta-alueen mahdollisesta yhtiöittämisestä.

Jatkuvien tuottojen (recurring revenue) osuus segmentin liikevaihdosta oli 24 prosenttia. Tämä oli yhtiön aikaisempia arvioita pienempi johtuen Utilities-liiketoiminnan toimitushankkeiden suuresta asiantuntijatyön laskutuksesta. Jatkuvat tuotot koostuvat ohjelmistojen käyttöoikeus-, ylläpito- ja tukimaksuista. Yhtiön tavoitteena on kasvattaa jatkuvien tuottojen osuus liikevaihdosta yli 50 prosenttiin kolmessa vuodessa.

Tilikauden aikana tuotekehitykseen investoitiin 3 035 tuhatta euroa. Tuotekehityspanostusten arvioidaan jäävän alle 2 500 tuhannen euron kuluvan vuoden osalta.

Solteq Software -segmentin liiketoiminnan näkymien odotetaan jatkuvan positiivisina.

Tase ja rahoitus

Taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 74 681 tuhatta euroa (76 980). Likvidit varat olivat 4 877 tuhatta euroa (3 648). Yhtiöllä on 4 000 tuhannen euron valmiusluottolimiitti, joka oli katsauskauden lopussa käyttämättä. Vertailukaudella valmiusluottolimiitistä oli käytössä 2 000 tuhatta euroa. Tämän lisäksi yhtiöllä on 2 000 tuhannen euron pankkiluottolimiitti, joka oli niin katsaus- kuin vertailukaudenkin lopussa käyttämättä. Katsauskauden lopussa yhtiöllä oli Business Finland -tuotekehityslainaa 1 463 tuhatta euroa (1 201).

Konsernin rahoitusvelat olivat 31 371 tuhatta euroa (35 167). Konsernin omavaraisuusaste oli 35,5 prosenttia (32,0).

Solteq laski 1.7.2015 liikkeelle nimellisarvoltaan 27,0 miljoonan euron suuruisen kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan. Joukkovelkakirjalainalle maksettiin vuotuista 6,0 prosentin kiinteää korkoa, ja lainan juoksuaika oli 5 vuotta. Korkokustannustensa alentamiseksi Solteq osti takaisin ja mitätöi nimellisarvoltaan 2,5 miljoonan euron osuuden edellä mainitusta joukkovelkakirjalainasta tilikaudella 2016. Ulkona olevan joukkovelkakirjalainan määräksi jäi 24,5 miljoonaa euroa.

Yhtiö käynnisti 21.4.2020 kirjallisen menettelyn koskien yhtiön edellä mainitun nimellisarvoltaan 27,0 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan ehtojen muuttamista siten, että 1.7.2020 erääntyvän joukkovelkakirjalainan laina-aikaa pidennettäisiin 12 kuukaudella johtuen COVID-19-pandemiasta ja vallinneesta rahoitusmarkkinoiden tilanteesta. Joukkovelkakirjalainan ehtojen muuttaminen hyväksyttiin kirjallisessa menettelyssä 18.5.2020. Joukkovelkakirjalainan uudeksi eräpäiväksi kirjattiin 1.7.2021.

Solteq tiedotti 24.9.2020 laskevansa liikkeeseen uuden, nimellisarvoltaan 23,0 miljoonan euron suuruisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman senior-ehtoisen joukkovelkakirjalainan ja lunastavansa vapaaehtoisesti 1.7.2021 erääntyvän joukkovelkakirjalainan. Viimeisen vuosineljänneksen alussa, 1.10.2020, uusi joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen ja siitä saaduilla varoilla vanha joukkovelkakirjalaina lunastettiin 13.10.2020. Uusi joukkovelkakirjalaina erääntyy 1.10.2024 ja sille maksetaan kiinteää 6,0 prosentin vuotuista korkoa. Uusi joukkovelkakirjalaina voidaan lunastaa takaisin ennen lopullista eräpäivää. Uudella joukkovelkakirjalainalla yhtiö varmisti pitkän aikavälin rahoituksen riittävyyden ja toiminnan jatkuvuuden.

Vuonna 2015 liikkeelle lasketun joukkovelkakirjalainan ehdoissa oli määritelty varojen jakoa ja muun kuin joukkovelkakirjalainan ehdoissa erikseen sallitun uuden velan ottamista koskevat taloudelliset kovenantit (Incurrence Covenant). Kovenantit edellyttivät, että yhtiön omavaraisuusaste kunakin sovittuna tarkasteluhetkenä ylittää 27,5 prosenttia, korkokate (käyttökate/nettokorkokulut) ylittää suhdeluvun 3,00:1 ja konsernin korolliset nettovelat/käyttökate eivät ylitä suhdelukua 3,50:1.

Uuden, 1.10.2020 liikkeelle lasketun joukkovelkakirjalainan osalta varojen jakoa ja muun kuin joukkovelkakirjalainan ehdoissa erikseen sallitun uuden velan ottamista koskevat taloudelliset kovenantit ovat muuten samat kuin aiemmin, mutta konsernin korolliset nettovelat/käyttökate eivät saa ylittää suhdelukua 4:1.

Investoinnit, tutkimus ja kehitys

Katsauskauden nettoinvestoinnit olivat 5 456 tuhatta euroa (4 632). Nettoinvestoinneista 3 035 tuhatta euroa (3 882) syntyi aktivoiduista kehittämismenoista liittyen yhtiön olemassa olevien ohjelmistotuotteiden jatkokehittämiseen ja uusien ohjelmistotuotteiden kehityshankkeisiin ja 2 421 tuhatta euroa (2 216) muista investoinneista. Muut investoinnit pitävät sisällään vuokrattujen toimitilojen ja laitteiden vuokrasopimusten nettomuutoksen, 2 201 tuhatta euroa.

Kehittämismenoina on aktivoitu 1 992 tuhatta euroa (2 874) työsuhde-etuuksista aiheutuvia kuluja.

Henkilöstö

Solteqin palveluksessa oli katsauskauden lopussa 597 (598) vakinaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä.

Konsernin henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut

	2020	2019	2018
Keskimääräinen henkilömäärä tilikaudella	593	597	567
Tilikauden palkat ja palkkiot, TEUR	31 379	30 951	29 779

Liiketoimet lähipiirin kanssa

Solteqin lähipiiriin kuuluvat sen hallitus, toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä. Lähipiiritapahtumat ja niiden euromääräiset summat on esitetty liitetiedossa 30.

Osakkeet, osakkeenomistajat ja omat osakkeet

Solteq Oyj:n osakepääoma 31.12.2020 oli 1 009 154,17 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli 19 306 527. Osake on nimellisarvoton. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Osakkeita koskee yhtiöjärjestyksen lunastuslauseke.

Tilikauden päättyessä Solteq Oyj:n hallussa ei ollut omia osakkeita.

Johdon osake- ja optioperusteinen kannustinohjelma

Koko kannustinohjelman teoreettinen markkina-arvo ohjelman käynnistyessä oli noin 0,6 miljoonaa euroa. Kannustinohjelmasta aiheutuvat kustannukset kirjattiin IFRS 2:n mukaan vuosina 2016–2018. Kulukirjaus ei ole kassavirtaperusteinen lukuun ottamatta osakepohjaisen järjestelyn rahapalkkio-osuutta. Yhtiön nykyinen ja entinen johto omistivat optio-ohjelman mukaisia optioita miljoona kappaletta. Merkintäaika päättyi 31.12.2019. Merkintäaikana ei merkitty yhtään osaketta annetuilla optioilla ja annetut optiot raukesivat.

Vaihto ja kurssi

Katsauskauden aikana Solteqin osakkeiden vaihto Nasdaq Helsinki Oy:ssä oli 6,7 miljoonaa osaketta (0,8) ja 13,1 miljoonaa euroa (1,2). Katsauskauden ylin kurssinoteeraus oli 3,70 euroa ja alin 0,96 euroa. Painotettu osakekohtainen keskikurssi oli 1,95 euroa ja päätöskurssi 2,80 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 54,1 miljoonaa euroa (28,8).

Omistus

Solteqilla oli katsauskauden päättyessä yhteensä 3 390 osakkeenomistajaa (2 209). Solteqin 10 suurinta osakkeenomistajaa omistivat 13 296 tuhatta osaketta eli heidän hallussaan on 68,9 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä. Solteq Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 592 tuhatta yhtiön osaketta 31.12.2020 (592).

Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista

Omistusjakauma sektoreittain 31.12.2020

	Omistajien määrä			Osakkeita ja ääniä
	kpl	%	kpl	%
Yritykset	100	2,9	2 714 359	14,1
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	9	0,3	5 428 619	28,1
Julkisyhteisöt	2	0,1	3 245 597	16,8
Kotitaloudet	3 264	96,3	7 642 225	39,6
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	2	0,1	231	0,0
Ulkomaiset omistajat	13	0,4	275 496	1,4
Kaikki yhteensä	3 390	100,0	19 306 527	100,0
joista hallintarekisteröityjä	9	0,3	629 360	3,3

Omistusjakauma suuruusluokittain 31.12.2020

	Omistajien määrä		Osakkeita ja ääniä
Osakkeiden määrä	kpl	%	kpl	%
1 - 100	941	27,8	48 976	0,3
101 - 1 000	1 718	50,7	806 448	4,2
1 001 - 10 000	640	18,9	1 911 230	9,9
10 001 - 100 000	75	2,2	2 118 942	11,0
100 001 - 1 000 000	11	0,3	3 090 156	16,0
1 000 000 -	5	0,1	11 330 775	58,7
Yhteensä	3 390	100,0	19 306 527	100,0
joista hallintarekisteröityjä	9	0,3	629 360	3,3

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2020

		Osakkeita ja ääniä
		kpl	%
1.	Sentica Buyout III Ky	4 621 244	23,94
2.	Profiz Business Solution Oy	2 060 769	10,67
3.	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	2 000 000	10,36
4.	Saadetdin Ali	1 403 165	7,27
5.	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	1 245 597	6,45
6.	Aalto Seppo Tapio	730 000	3,78
7.	Roininen Matti Juhani	430 000	2,23
8.	Väätäinen Olli Pekka	400 000	2,07
9.	Lamy Oy	225 000	1,17
10.	Sentica Buyout III Co-Investment Ky	180 049	0,93
	10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä	13 295 824	68,87
	Hallintarekisteröidyt yhteensä	629 360	3,26
Muut		5 381 343	27,87
Yhteensä		19 306 527	100,00

Varsinainen yhtiökokous

Solteq Oyj:n varsinainen yhtiökokous 10.6.2020 vahvisti vuoden 2019 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle vastuuvapauden päättyneeltä tilikaudelta.

Kokouksessa hyväksyttiin hallituksen esitys, että 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta ei makseta osinkoa.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta tai maksuttomasta osakeannista sekä optiooikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 § mukaisten erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti:

Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden tai oikeuksien lukumäärä voi olla yhteensä enintään 3 000 000 kappaletta. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden ja oikeuksien antamista että yhtiön omien osakkeiden luovuttamista. Uudet osakkeet ja oikeudet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yhtiön pääomarakenteen kehittäminen, yrityskauppojen tai muiden yhtiön liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien järjestelyiden toteuttaminen tai yhtiön kannustinjärjestelmien toteuttaminen. Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallitukselle oikeuden päättää kaikista muista osakeanteihin ja erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista mukaan lukien merkintähinnasta ja merkintähinnan maksamisesta paitsi rahalla myös kokonaan tai osittain muulla omaisuudella (apporttiomaisuus) tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen ja merkitsemisestä yhtiön taseeseen. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.4.2021 asti (30.4.2021 mukaan luettuna).

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen ottamaan pantiksi omia osakkeita seuraavasti:

Hallitus voi päättää omien osakkeiden pantiksi ottamisesta (suunnatusti) yrityskauppojen tai muiden yhtiön liiketoiminnan järjestelyiden toteuttamisen yhteydessä. Pantiksi ottaminen voi tapahtua yhdessä tai useammassa erässä. Pantiksi otettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta. Hallitus päättää muut ehdot pantiksi ottamiseen liittyen. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.4.2021 asti (30.4.2021 mukaan luettuna).

Hallitus ja tilintarkastaja

Yhtiökokouksessa 10.6.2020 yhtiön hallitukseen valittiin kuusi varsinaista jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Aarne Aktan, Lotta Kopra, Markku Pietilä, Panu Porkka, Katarina Segerståhl ja Mika Uotila.

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Markku Pietilän.

Lisäksi tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin Aarne Aktan, Lotta Kopra ja Markku Pietilä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Aarne Aktan.

Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan Petri Sammalisto, KHT.

Tilikauden muut tapahtumat

Solteq tiedotti 23. maaliskuuta peruvansa varsinaisen yhtiökokouksen 1.4.2020 ja siirtävänsä sen myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan.

Solteq tiedotti 3. huhtikuuta peruuttavansa ohjeistuksensa vuodelle 2020 johtuen COVID-19-pandemian luomista epävarmuustekijöistä markkinassa.

Solteq tiedotti 6. huhtikuuta harkitsevansa pyyntöä 27,0 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ehtojen muuttamiseksi kirjallisessa menettelyssä.

Solteq julkaisi 20. huhtikuuta uuden raportointirakenteen mukaiset vertailukelpoiset tiedot tilikaudelta 2019.

Solteq tiedotti 21. huhtikuuta käynnistävänsä kirjallisen menettelyn vuonna 2020 erääntyvän 27,0 miljoonan euron kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainansa ehtojen muuttamiseksi.

Solteq tiedotti 28. huhtikuuta allekirjoittaneensa energia-alan toimitus- ja palvelusopimuksia optioineen arviolta 8,0 miljoonan euron arvosta.

Solteq tiedotti 29. huhtikuuta, että yhtiön hallitus muuttaa osingonjakoehdotustaan.

Solteq tiedotti 18. toukokuuta joukkovelkakirjalainan ehtojen muuttamisen tulleen hyväksytyksi kirjallisessa menettelyssä.

Solteq tiedotti 20. elokuuta, että yhtiön johtoryhmän jäsen ja Solteq Software -liiketoimintasegmentin johtaja Ilkka Brander on ilmoittanut eroavansa yhtiön palveluksesta ottaakseen vastaan uuden tehtävän Solteqin ulkopuolella.

Solteq tiedotti 15. syyskuuta harkitsevansa uuden nimellisarvoltaan arviolta 25,0 miljoonan euron suuruisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman senior-ehtoisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskua.

Solteq tiedotti 24. syyskuuta laskevansa liikkeeseen uuden nimellisarvoltaan 23,0 miljoonan euron

joukkovelkakirjalainan ja lunastavansa vapaaehtoisesti 2021 erääntyvän joukkovelkakirjalainansa arviolta 13.10.2020.

Solteq tiedotti 30. syyskuuta allekirjoittaneensa yli 5,5 miljoonaa euron sopimuksen suomalaiselle asiakkaalle toimitettavasta asiakaspalvelujärjestelmäkokonaisuudesta.

Solteq tiedotti 1. lokakuuta, että Finanssivalvonta oli hyväksynyt uuden joukkovelkakirjalainan listalleottoesitteen. Uusi joukkovelkakirjalaina erääntyy 1.10.2024, ja sille maksetaan kiinteää 6,0 prosentin vuotuista korkoa. Uusi joukkovelkakirjalaina voidaan lunastaa takaisin ennen lopullista eräpäivää.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Yhtiön johdolla ei ole tiedossa olennaisia tilikauden jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöksen laadintaan.

Riskit ja epävarmuustekijät

Yhtiön liiketoimintaan ja rahoitusasemaan kohdistuvat olennaiset epävarmuustekijät ja riskit lähitulevaisuudessa liittyvät johdon näkemyksen mukaan COVID-19-pandemian suoriin ja välillisiin vaikutuksiin.

Yhtiö laski liikkeeseen uuden joukkovelkakirjalainan ja lunasti vapaaehtoisesti vuonna 2021 erääntyvän joukkovelkakirjalainan. Uusi nimellisarvoltaan 23,0 miljoonan euron suuruinen kiinteäkorkoinen vakuudeton senior-ehtoinen joukkovelkakirjalaina erääntyy 1.10.2024. Uudella joukkovelkakirjalainalla yhtiö varmisti pitkän aikavälin rahoituksen riittävyyden ja toiminnan jatkuvuuden.

Muut keskeiset epävarmuustekijät ja riskit liittyvät rahoitus- ja taserakenteen muutosten hallintaan, liikevaihdon perustana olevien kauppojen ajoitukseen ja hinnoitteluun, kustannustason muutoksiin, yhtiön omien tuotteiden kehittämiseen ja niiden kaupallistamiseen sekä yhtiön kykyyn hallita laajoja sopimus- ja toimituskokonaisuuksia.

COVID-19-pandemian vaikutukset taloudelliseen raportointiin

Yhtiön johto seuraa jatkuvasti COVID-19-pandemiatilannetta ja arvioi sen vaikutuksia yhtiön toimintaan, strategian ja tavoitteiden toteutumiseen, tulokseen ja taloudelliseen asemaan sekä rahavirtoihin. Tämänhetkisen tiedon mukaan COVID-19-pandemialla ei odoteta olevan pitkäaikaisia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen suoriutumiseen.

Tilikauden 2020 viimeisen vuosineljänneksen aikana laadittujen liikearvotestauksen ja aktivoitujen kehittämismenojen testauksen perusteella ei todettu tarvetta arvonalentumiskirjauksille, vaan jokaisella testatulla yksiköllä ja hankkeella jäi selvä marginaali. Vuoden 2020 aikana ei tehty arvonalentumisalaskirjauksia liittyen konsernin liikearvoon, emoyhtiön fuusiotappioon tai kehittämismenoihin. Liikearvojen arvonalentumista on testattu rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Määritetyt ennakoidut rahavirrat perustuvat vuoden 2021 liikevoittobudjettiin sekä tätä seuraavien neljän vuoden liikevoittoennusteisiin. Pandemialla ei ole ollut vaikutusta omaisuuserän arvostukseen.

Yhtiöllä ei ole ollut historiallisesti merkittäviä luottotappioita, ja luottotappioiden todennäköisyys ja sen perusteella kirjattu varaus on ollut pieni. Tästä syystä yhtiö varautui vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä mahdollisiin COVID-19-pandemian aiheuttamiin kasvaviin luottotappioihin kasvattamalla taseen luottotappiovarausta. Asiakkaiden maksukäyttäytymisessä ei toistaiseksi ole havaittu merkittäviä muutoksia. Yhtiö seuraa tilannetta jatkuvasti.

Yhtiö on arvioinut myös muiden omaisuuseriensä arvostusta ja todennut, ettei pandemialla ole toistaiseksi ollut vaikutusta niiden arvostukseen.

Viimeisen vuosineljänneksen aikana toteutettujen rahoitusjärjestelyiden jälkeen yhtiöllä on ulkona 23,0 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina, joka erääntyy 1.10.2024. Yhtiöllä on lisäksi käytettävissä 4 000 tuhannen euron valmiusluottolimiitti ja 2 000 tuhannen euron pankkiluottolimiitti, jotka molemmat olivat raportointikauden lopussa 31.12.2020 käyttämättä. Yhtiön operatiivinen toiminta on vakaalla pohjalla, ja yhtiön johdon näkemyksen mukaan kyky selvitä COVID-19-pandemian aiheuttamista negatiivisista vaikutuksista yhtiön liiketoiminnalle on hyvä.

Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käsittelyksi

Tilikauden 2020 lopussa konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 19 592 728,08 euroa. Solteq Oyj:n hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiökokous päättää 0,15 euron osingon jakamisesta.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan erillisenä kertomuksena osana vuosikertomusta.

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista annetaan erillisenä kertomuksena osana vuosikertomusta.

Tunnusluvut

Vuosikertomus 2020 35

Konsernin tunnusluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut	2020	2019	2018	2017 **	2016
Liikevaihto, MEUR	60,5	58,3	56,9	50,7	63,1
Liikevaihdon muutos, %	3,7	2,5	12,1	-0,2	16,3
Liikevoitto, MEUR	5,4	5,7	2,5	0,3	6,4
% liikevaihdosta	8,9	9,8	4,3	0,6	10,2
Tulos ennen veroja, MEUR	2,7	3,7	0,6	-1,5	4,7
% liikevaihdosta	4,5	6,3	1,1	-2,9	7,5
Oman pääoman tuotto, %	7,8	12,1	1,7	-7,3	25,8
Sijoitetun pääoman tuotto, %	9,1	10,4	5,2	0,8	14,6
Omavaraisuusaste, %	35,5	32,0	32,4	33,7	33,5
Nettoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin, MEUR	5,5	4,6	8,3	6,1	-0,2
% liikevaihdosta	9,0	7,9	14,6	11,9	0,3
Tutkimus- ja kehittämismenot, MEUR	3,0	3,9	2,3	1,8	0,8
% liikevaihdosta	5,0	6,7	4,0	3,6	1,3
Nettovelka, MEUR	26,5	31,5	22,9	24,3	17,3
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %	99,9	128,5	105,1	118,5	85,0
Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana	593	597	567	485	454
Osakekohtaiset tunnusluvut	2020	2019	2018	2017 **	2016
Osakekohtainen tulos, EUR	0,10	0,15	0,02	-0,08	0,26
Osakekohtainen oma pääoma, EUR	1,37	1,27	1,13	1,10	1,20
Osakekohtainen osinko, EUR *	0,15	0,00	0,00	0,00	0,05
Osinko tuloksesta, % *	146,3	0,0	0,0	0,0	19,2
Efektiivinen osinkotuotto, % *	5,4	0,0	0,0	0,0	3,1
Hinta/voitto -suhde (P/E-luku)	27,3	10,3	70,1	-19,0	6,2
Osakkeen ylin kurssi, EUR	3,70	1,65	1,64	1,76	1,96
Osakkeen alin kurssi, EUR	0,96	1,27	1,26	1,44	1,50
Tilikauden keskikurssi, EUR	1,95	1,44	1,49	1,64	1,70
Osakekannan markkina-arvo, TEUR	54 058	28 767	25 098	28 390	28 477
Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl	6 720	808	827	1 672	1 717
Osakkeiden vaihto, %	34,8	4,2	4,3	9,2	9,7
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl	19 307	19 307	19 202	18 197	17 639

Osakkeiden lukumääriä laskettaessa yhtiön hallussa olevat omat osakkeet on vähennetty osakkeiden määrästä lukuun ottamatta tilinpäätöksessä 2016 esitettyjä keskeneräisiin suunnattuihin anteihin liittyviä omia osakkeita.

* 2020 hallituksen ehdotus

** Yhtiö on ottanut IFRS 15 -standardin käyttöön 1.1.2018 täysin takautuvasti, ja vuoden 2017 vertailuluvut on oikaistu.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Oman pääoman tuotto, %: tilikauden tulos (12 kk rullaava) / oma pääoma (keskim. kauden aikana) x 100

Sijoitetun pääoman tuotto, %: (tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut (12 kk rullaava)) / (taseen loppusumma - korottomat velat (keskim. kauden aikana)) x 100

Omavaraisuusaste, %: oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut ennakot) x 100

Nettovelka: korolliset velat - rahavarat

Nettovelkaantumisaste, %: (korolliset velat - rahavarat) / oma pääoma x 100

Osakekohtainen tulos: (tilikauden tulos -/+ määräysvallattomien omistajien osuus) /osakkeiden kappalemäärä keskim.

Laimennettu osakekohtainen tulos: (tilikauden tulos -/+ määräysvallattomien omistajien osuus) / osakkeiden kappalemäärä keskim. lisättynä vuoden lopun optioiden määrällä

Osakekohtainen oma pääoma: taseen oma pääoma / osakkeiden kappalemäärä

Osakekohtainen osinko: tilikauden osinko / osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osinko tuloksesta, %: osakekohtainen osinko / osakekohtainen tulos x 100

Efektiivinen osinkotuotto, %: osakekohtainen osinko / tilikauden päätöskurssi x 100

Hinta/voitto -suhde (P/E-luku): tilikauden päätöskurssi / osakekohtainen tulos x 100

Osakekannan markkina-arvo: osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä x tilikauden päätöskurssi

Käyttökate: liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset

Solteq-konsernin taloudellisessa raportoinnissa käytettävät vaihtoehtoiset tunnusluvut

Solteq esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvatakseen liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri katsauskausien välillä. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin.

Solteqin käyttämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ovat käyttökate, omavaraisuusaste, nettovelkaantumisaste, oman pääoman tuotto, sijoitetun pääoman tuotto ja nettovelka. Näiden tunnuslukujen laskentaperiaatteet on esitetty edellä.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:

Varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat liiketapahtumat tai rahavirtaan vaikuttamattomat arvostuserät, joilla on merkittävä vaikutus kauden tuloslaskelmaan, on oikaistu vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. Näitä kertaluonteisista tapahtumista aiheutuvia eriä voivat olla muun muassa:

merkittävät rakennejärjestelyt ja niihin liittyvät rahoituserät
omaisuuden arvonalentumiset
merkittävien liiketoimintojen myyntiin tai lopettamiseen liittyvät erät
toiminnan uudelleenjärjestelyistä syntyvät kulut
hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut
kulurakenteesta pysyvästi poisjääneet erorahat
ei-kassavirtaperusteiset palkkioerät
lainsäädäntömuutoksista aiheutuvat kulut
sakot, sakonluonteiset korvaukset, vahingonkorvaukset ja oikeudenkäyntikulut

Vertailukelpoinen liikevaihto:

Alla olevassa taulukossa on esitetty vertailukelpoisen liikevaihdon täsmäytys liikevaihtoon.

TEUR	2020	2019
Liikevaihto	60 452	58 291
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
SAP ERP -liiketoiminnan myynti		-2 998
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	0	-2 998
Vertailukelpoinen liikevaihto	60 452	55 293

Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT):

Alla olevassa taulukossa on esitetty vertailukelpoisen liikevoiton täsmäytys liikevoittoon. Samat vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät pätevät, kun täsmäytetään käyttökate vertailukelpoiseen käyttökatteeseen.

TEUR	2020	2019
Liikevoitto (EBIT)	5 350	5 711
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
SAP ERP -liiketoiminnan myynti		-3 479
Hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut		72
Kulurakenteesta pysyvästi poisjääneiden erorahat	430	39
Vahingonkorvaukset päätetyistä asiakashankkeista		98
Toiminnan uudelleenjärjestelyistä syntyvät kulut		138
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	430	-3 132
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT)	5 780	2 579

Tilinpäätös 2020

Vuosikertomus 2020 39

Konsernin ja emoyhtiön tilinpäätös

Konsernin ja emoyhtiön laaja tuloslaskelma

		Konserni		Emoyhtiö
TEUR	Liitetieto	1.1.- 31.12.2020	1.1.- 31.12.2019	1.1.- 31.12.2020	1.1.- 31.12.2019

Liikevaihto	1,4	60 452	58 291	51 832	49 756

Liiketoiminnan muut tuotot	5	279	2 594	629	2 921
Materiaalit ja palvelut		-5 936	-5 440	-6 455	-5 993
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	8	-36 891	-36 757	-29 719	-30 082
Liiketoiminnan muut kulut	6, 9	-7 523	-8 974	-6 393	-7 846
Poistot ja arvonalentumiset	7	-5 030	-4 003	-4 243	-3 380
Liikevoitto		5 350	5 711	5 652	5 377
Rahoitustuotot	10	370	197	46	21
Rahoituskulut	11	-2 982	-2 229	-2 484	-1 949

Voitto ennen veroja		2 737	3 679	3 214	3 448
Tuloverot	12	-757	-876	-665	-799
Tilikauden voitto		1 980	2 803	2 549	2 650

Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Muuntoerot		1	-44
Muut laajan tuloksen erät			-29
Tilikauden laajan tuloksen erät verojen jälkeen		1	-73
Tilikauden laaja tulos yhteensä		1 981	2 731	2 549	2 650
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Tulos/osake, EUR (laimentamaton)		0,10	0,15	0,13	0,14
Tulos/osake, EUR (laimennettu)		0,10	0,15	0,13	0,14

Tilikauden tulos ja laaja tulos kuuluvat yksinomaan emoyhtiön omistajille.

Konsernin ja emoyhtiön tase

			Konserni		Emoyhtiö
TEUR	Liitetieto	31.12.2020	31.12.2019	31.12.2020	31.12.2019
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	14	433	654	406	602
Käyttöoikeusomaisuuserät	14	6 933	7 298	4 932	6 614
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo	14	38 949	38 840
Muut aineettomat hyödykkeet	15	11 277	10 151	44 634	43 536
Muut sijoitukset	16	441	481	455	496
Tytäryhtiöosakkeet	30			7 915	7 596
Muut pitkäaikaiset saamiset	19	158	108	255	189
Pitkäaikaiset varat yhteensä		58 190	57 531	58 597	59 034
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	18	74	164	46	43
Lyhytaikaiset saamiset	19	11 540	15 638	10 161	14 287
Rahavarat	20	4 877	3 648	2 681	2 007
Lyhytaikaiset varat yhteensä		16 492	19 449	12 888	16 338
Varat yhteensä		74 681	76 980	71 485	75 371
Oma pääoma ja velat
Emoyhtiön omistajille kuuluva pääoma
Osakepääoma	21	1 009	1 009	1 009	1 009
Ylikurssirahasto	21	75	75	75	75
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	21	12 910	12 910	14 024	14 024
Kertyneet voittovarat	21	12 515	10 533	13 229	10 680
Oma pääoma yhteensä		26 509	24 528	28 338	25 789
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	17	567	588	406	478
Rahoitusvelat	24	24 138	1 201	24 138	1 201
Vuokrasopimusvelat	24	4 830	5 156	3 222	4 782
Pitkäaikaiset velat yhteensä		29 536	6 945	27 767	6 461
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	24		26 461		26 459
Ostovelat ja muut velat	25	16 173	16 657	13 456	14 650
Varaukset	23	61	41	61	41
Vuokrasopimusvelat	24	2 402	2 349	1 863	1 972
Lyhytaikaiset velat yhteensä		18 636	45 508	15 380	43 121
Velat yhteensä		48 173	52 453	43 147	49 583
Oma pääoma ja velat yhteensä		74 681	76 980	71 485	75 371

Konsernin ja emoyhtiön rahavirtalaskelma

		Konserni		Emoyhtiö
TEUR	Liite	1.1.-	1.1.-	1.1.-	1.1.-
	tieto	31.12.2020	31.12.2019	31.12.2020	31.12.2019
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos		1 980	2 803	2 549	2 650
Oikaisut	27	7 574	3 732	6 391	2 976
Käyttöpääoman muutokset		-60	-595	-912	-362
Maksetut korot		-3 218	-1 829	-3 099	-1 778
Saadut korot		25	16	36	16
Liiketoiminnan nettorahavirta		6 302	4 128	4 965	3 502
Investointien rahavirta
Luovutukset muista osakkeista ja osuuksista		38		38
Myydyt liiketoiminnat		4 071		4 071
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin		-3 477	-4 668	-3 145	-4 286
Investointien nettorahavirta		631	-4 668	964	-4 286
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot		23 262	1 201	23 262	1 201
Lyhytaikaisten lainojen nostot			3 595		3 595
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut		-26 500	-3 595	-26 500	-3 595
Vuokrasopimusvelkojen maksut	24	-2 465	-2 361	-2 016	-1 912
Rahoituksen nettorahavirta		-5 704	-1 160	-5 255	-712
Rahavarojen muutos		1 230	-1 700	674	-1 495
Rahavarat kauden alussa		3 648	5 347	2 007	3 502
Rahavarat kauden lopussa	20	4 877	3 648	2 681	2 007
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti:

	Konserni
TEUR	2020	2019	2020	2019

Käteinen raha ja pankkitilit	4 877	3 648	2 681	2 007
Yhteensä	4 877	3 648	2 681	2 007

Laskelma konsernin ja emoyhtiön oman pääoman muutoksista

Konserni

	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan pääoman	Muuntoerot oman	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
TEUR			rahasto
Oma pääoma 1.1.2019	1 009	75		12 910	-56 7 859	21 797
Tilikauden voitto					2 803	2 803
Muut laajan tuloksen erät					-44 -29	-73
Tilikauden laaja tulos yhteensä	0	0		0	-44 2 775	2 731
Oma pääoma 31.12.2019	1 009	75		12 910	-100 10 633	24 528
Oma pääoma 1.1.2020	1 009	75		12 910	-100 10 633	24 528
Tilikauden voitto					1 980	1 980
Muut laajan tuloksen erät					1	1
Tilikauden laaja tulos yhteensä	0	0		0	1 1 980	1 981
Liiketoimet omistajien kanssa
Palautuneet osingot					0	0
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä	0	0		0	0 0	0
Oma pääoma 31.12.2020	1 009	75		12 910	-99 12 613	26 509
Emoyhtiö
	Osake pääoma		Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
TEUR
Oma pääoma 1.1.2019		1 009	75	14 024	8 032	23 139
Tilikauden tulos yhteensä					2 650	2 650
Oma pääoma 31.12.2019		1 009	75	14 024	10 680	25 789
Oma pääoma 1.1.2020		1 009	75	14 024	10 680	25 789
Tilikauden tulos yhteensä					2 549	2 549
Liiketoimet omistajien kanssa
Palautuneet osingot					0	0
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä Oma pääoma 31.12.2020		0 1 009	0 75	0 14 024	0 13 229	0 28 338

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Konsernin emoyhtiö on Solteq Oyj, jonka y-tunnus on 0490484-0. Solteq Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Yhtiön kotipaikka on Vantaa ja pääkonttori sijaitsee osoitteessa: Karhumäentie 3, 01530 Vantaa. Jäljennös Solteq Oyj:n konsernitilinpäätöksestä on saatavana osoitteesta www.solteq.com tai yhtiön pääkonttorilta Vantaalta.

Solteq Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 24.2.2021 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain nojalla osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen järjestettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Solteqilla on kaksi raportoitavaa segmenttiä, Solteq Software ja Solteq Digital.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Solteqin konsernitilinpäätös ja Solteq Oyj:n erillistilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2020 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Tilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Seuraavassa kuvattuja konsernin laatimisperiaatteita sovelletaan sekä konsernitilinpäätökseen että emoyhtiön erillistilinpäätökseen, jos ei erikseen muuta mainita. Lisäksi termillä "yhtiö" tarkoitetaan sekä konsernia että emoyhtiötä.

Tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon arvostettavia muita sijoituksia. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, sekä tulevaisuutta koskevista oletuksista ja arvioihin liittyvistä keskeisistä oletuksista on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeisimmät epävarmuustekijät".

Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit

Konserni on noudattanut vuoden 2020 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja:

Muutokset IFRS-standardeihin sisältyviin Käsitteellistä viitekehystä koskeviin viittauksiin

(sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Uudistettu viitekehys kokoaa viime vuosina käyttöön otetuissa standardeissa IASB:n käyttämän ajattelun. Käsitteellinen viitekehys palvelee pääasiassa IASB:n työkaluna standardien kehittämisessä sekä tukee IFRS Interpretations Committeeta standardien tulkinnassa. Viitekehys ei kumoa yksittäisten IFRSstandardien vaatimuksia. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta Solteq Oyj:n konsernitilinpäätökseen.

Muutokset IFRS 3:een Liiketoimintojen yhdistäminen— Liiketoiminnan määritelmä

(sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutoksilla supistettiin ja selvennettiin liiketoiminnan määritelmää. Ne myös sallivat yksinkertaistetun arvioinnin tekemisen siitä, onko hankittu kokonaisuus omaisuuseräryhmä vai liiketoiminta. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta Solteq Oyj:n konsernitilinpäätökseen.

Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet,

kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet — Olennaisen määritelmä

(sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutokset selventävät olennaisuuden määritelmää ja sisältävät ohjeistusta helpottamaan käsitteen johdonmukaista soveltamista kaikissa IFRS-standardeissa. Lisäksi määritelmään liittyviä selityksiä on parannettu. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta Solteq Oyj:n konsernitilinpäätökseen.

Muutokset IFRS 9:ään Rahoitusinstrumentit, IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen ja IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot –

Viitekorkouudistus (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutoksien taustalla ovat viitekorkojen vertailuarvoasetuksen (ns. IBOR-reformi) valmisteluun ja käyttöönottoon liittyvät epävarmuustekijät. Muutoksilla helpotetaan rahoitusinstrumenttien suojauslaskennan edellytyksien täyttämistä viitekorkouudistusta edeltävällä kaudella. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta Solteq Oyj:n konsernitilinpäätökseen.

Konserniyhtiöt

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät Solteq Oyj ja sen tytäryritykset.

Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Hankitut yritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot, sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio aiheutuu arvonalentumisesta.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Tilinpäätös on esitetty euroina, joka on yhtiön emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia tai käyttäen valuuttakurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä ulkomaan rahan määräiset saatavat ja velat on muunnettu toimintavaluutan määräiseksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot on merkitty tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ovat pääosin koneita ja kalustoa. Ne on arvostettu kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä alkuperäiseen hankintamenoon.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

• Koneet ja kalusto 2–5 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet sisältävät taide-esineitä, joista ei tehdä poistoja.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina arvioidun vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Kehittämismenot 3–5 vuotta
Aineettomat oikeudet 3–10 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta

Emoyhtiön taseeseen sisältyy muihin aineettomiin hyödykkeisiin fuusiotappioita, joita ei poisteta tasapoistoina, vaan testataan kuten liikearvo.

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.

Liikearvosta ei kirjata poistoa, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Emoyhtiössä tytäryhtiöfuusiot on käsitelty kirjanpitoarvoin ns. saman määräysvallan alaisia yhteisöjä koskevana transaktiona.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden ja palveluprosessien suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–5 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut hyödykkeet kirjataan tasapoistoin kuluksi.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtion laitoksilta saadut aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, kirjataan aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että yhtiö täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, joita on saatu korvauksiksi syntyneistä menoista, tuloutetaan sillä kaudella, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluiksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Vuokrasopimukset

IFRS 16 -standardi edellyttää vuokralle ottajilta vuokrasopimusten merkitsemistä taseeseen vuokranmaksuvelvoitteena sekä siihen liittyvänä omaisuuseränä. Solteq on vuokralle ottaja ja vuokraa pääosin toimitiloja. Solteq soveltaa IFRS 16 -standardin sallimaa lyhytaikaisten sopimusten helpotusta sekä sopimuskohtaisesti arvoltaan vähäisiä hyödykkeitä koskevaa helpotusta. Solteq ei toimi tällä hetkellä vuokralle antajana.

IFRS 16 -standardin mukaan vuokralle ottajan vuokra-aika on se ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa. Myös mahdollinen jatko- tai päättämisoptio tulee ottaa huomioon, mikäli niiden käyttäminen arvioidaan kohtuullisen varmaksi. Toimitilojen vuokrasopimukset ovat pääosin määräaikaisia. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten kohdalla Solteqin johto arvioi säännöllisesti vuokrakauden pituutta, ja vuokrakauden pituus perustuu tähän johdon arvioon.

Vuokralle ottajan tulee arvostaa vuokrasopimusvelka diskonttaamalla sopimuksen tulevat vähimmäisvuokrat nykyarvoon sopimuksen alkamisajankohtana. Vuokrasopimusten sisäinen korko ei ole helposti määritettävissä, joten tulevat vähimmäisvuokrat diskontataan käyttäen Solteqin lisäluoton korkoa. Tämä korko määritellään standardin mukaan koroksi, jota vuokralle ottaja joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin varat, jotka tarvittaisiin käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoa arvoltaan vastaavan omaisuuserän hankkimiseen vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Solteq määrittää lisäluoton koron vuokrasopimuksille perustuen niiden kestoon ja taloudelliseen ympäristöön.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Yhtiö arvioi jokaisen katsauskauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvon sekä keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden osalta riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisenajankohdasta. Arvonalentumista ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumista ei peruta missään tilanteessa.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Yhtiössä on vain maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Suomalaisen eläkejärjestelmän mukaiset ja muut maksupohjaisesta eläkejärjestelystä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sen tilikauden aikana, johon maksut kohdistuvat.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla ei ole tällä hetkellä käynnissä osake- tai optiopohjaisia kannustinohjelmia.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Takuuvarausta kerrytetään projektiliiketoiminnan projektikuluihin hankkeiden edetessä. Takuuvarauksen määrä perustuu aiempaan kokemukseen perustuvaan arvioon ennakoiduista takuutöistä. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta yhtiön määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen vero voidaan hyödyntää.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan vain siinä tapauksessa, että yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja – velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.

Tuloutusperiaatteet

Myyntituotot asiakassopimuksista

Solteq arvioi kirjaamiaan myyntituottoja IFRS 15 -standardin edellyttämän viisivaiheisen ohjeistuksen pohjalta. Prosessissa arvioidaan asiakassopimuksen kohde, tähän perustuva suoritevelvoite, velvoitteeseen kohdennettava transaktiohinta sekä suoritevelvoitteen osittaisesta ja/tai kokonaan täyttämisestä syntyvä transaktiohinnan kohdennus toimitusajankohtaan.

Yhtiö tulouttaa suurimman osan palvelumyynnistään ajan kuluessa. Palvelumyynti koostuu pääasiassa yleisestä aika- ja materiaali–perusteisesta konsultoinnista sekä yhtiön tarjoamista tuki- ja kehityspalveluista, joiden osalta asiakas saa hyödyn sitä mukaa kun palvelua tuotetaan (esim. helpdesk ja mediapalvelut). Yhtiö tulouttaa myynnit tasaisesti ajan kuluessa.

Yhtiö on siirtymässä enenevässä määrin Software as a Service (SaaS) -pohjaisiin ohjelmistopalveluratkaisuihin, joiden avulla asiakas saa käyttöönsä ohjelmistopalveluratkaisun sovittua kuukausiveloitusta vastaan. Näiden palvelujen osalta asiakas saa hyödyn sitä mukaa kun palvelua tuotetaan ja tuloutus tehdään tasaisesti ajan kuluessa.

Solteqin pitkäaikaishankkeiden tuloutusperiaatteet, eli tuottojen jaksotukset, perustuvat hankkeiden täyttämisasteeseen sekä johdon harkintaan. Yhtiö määrittää toimitussopimuksen suoritevelvoitteen ja siihen kohdistuvan transaktiohinnan, minkä jälkeen suoritevelvoitteen täyttämistä arvioidaan tällä hetkellä pääasiallisesti käyttäen ns. input-metodia. Toisin sanoen hankkeen suoritevelvoitteen täyttämisaste määritellään tarkastelemalla kyseisen hankkeen resurssien kumulatiivisen käyttöasteen ja kustannusten suhdetta suoritevelvoitteen kokonaisresurssi- ja kustannusennusteeseen.

Päämies-/agenttiohjeistus velvoittaa yhtiötä tulouttamaan liikevaihtoonsa vain sen osan tuotoista, jonka osalta yhtiöllä on vastuu toimitetusta tuotteesta ja palvelusta, yhtiö kantaa myydyn tuotteen varasto- /luottoriskin ja/tai pystyy määrittelemään tuotteen hinnan vapaasti markkinalla. Tämän takia, mikäli yhtiö toimii tuotteen jälleenmyyjänä ilman yllämainittuja velvoitteita, tulee yhtiön tulouttaa omana myyntinään vain jälleenmyyjäpalveluistaan saamansa kate. Myynti kirjataan aina määräysvallan siirtymisen perusteella joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Kolmannen osapuolen lisenssi- ja ylläpitoliiketoimintaan kuuluvat esimerkiksi Solteqin toimittamat SAP-, Microsoft NAV-, HCL-, Oracle- ja Informatica-ratkaisut.

Pääasialliset yhtenä ajankohtana tuloutettavat palvelut ja tuotteet liittyvät ohjelmistojen käyttöoikeuksiin ja näihin suoraan liitännäisiin tuotteisiin sekä asiakkaille erikseen toimitettuihin laitteisiin. Näissä tapauksissa ohjelmiston käyttöoikeus, siihen suoraan liitännäisten tuotteiden mahdollistamat toiminnot ja käyttöoikeudet ja erikseen toimitettavien laitteiden omistusoikeus siirtyy asiakkaalle toimitushetkellä.

Sopimukseen perustuvat taseeseen merkityt määrät

Sopimukseen perustuvat taseeseen merkityt määrät ovat pääosin myyntisaamisia. Silloin kun erä esitetään taseessa myyntisaamisina, Solteqilla on ehdoton oikeus vastikkeeseen asiakkaalle luovutetuista tavaroista tai palveluista. Pitkäaikaishankkeisiin liittyen yhtiö esittää tilinpäätöksessä sopimukseen perustuvan omaisuuserän. Sopimukseen perustuva omaisuuserä on oikeus vastikkeeseen asiakkaalle jo luovutetuista tavaroista tai palveluista. Sopimukseen perustuvan omaisuuserän ja myyntisaamisten arvonalentumisen varalta tehdään arvio IFRS 9 -standardin mukaisesti.

Sopimukseen perustuva velka on velvoite luovuttaa asiakkaalle tavaroita tai palveluja, joista on saatu vastike asiakkaalta. Jos asiakas maksaa vastikkeen ennen kuin tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle, esitetään tilinpäätöksessä sopimukseen perustuva velka, kun asiakas on suorittanut maksun. Sopimukseen perustuvat velat liittyvät pääosin pitkäaikaishankkeisiin.

Muuttuvan vastikkeen arviointi

Solteqin asiakassopimuksiin saattaa sisältyä muuttuvan vastikkeen komponentteja, kuten projektien myöhästymisestä johtuvia rangaistusseuraamuksia. Johto on arvioinut, että lähtökohtaisesti saatavaan vastikemäärään liittyvä epävarmuus on matala. Yhtiö arvio muuttuvan vastikkeen komponentteja erityisesti jokaisen katsauskauden lopussa.

Sopimuksesta aiheutuvat menot

Solteqilla ei ole olennaisia sopimuksen saamisesta aiheutuvia lisämenoja.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään käyttöomaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot ja julkiset avustukset. Julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelmaan samanaikaisesti niiden kulujen kanssa, joita ne on tarkoitettu kattamaan.

Korkotuotot ja osingot

Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Yhtiö on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään materiaalien ja palveluiden käyttö ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan perustuen konsernin rahoitusvarojen hallinnoinnin liiketoimintamalliin ja niiden sopimusperusteisten rahavirtaominaisuuksien mukaisesti seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat. Luokittelu tapahtuu liiketoimintamallin tavoitteen sekä sijoitusten sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä konserni arvostaa rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypään arvoon, ja jos kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluva erä, siihen lisätään tai siitä vähennetään erästä välittömästi johtuvat transaktiomenot. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat merkitään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä taseeseen käypään arvoon ja transaktiomenot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat muodostuvat myyntisaamisista ja muista saamisista. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Myyntisaamisten osalta odotettavissa olevien luottotappioiden arvioimiseen käytetään IFRS 9:n mukaista ns. yksinkertaistettua menettelyä. Yksinkertaistetussa menettelyssä luottotappiot määritetään hyödyntäen varausmatriisia ja kirjataan määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Odotettavissa olevia luottotappioita arvioidaan perustuen historiatietoon aikaisemmin toteutuneista luottotappioista ja mallissa huomioidaan myös tarkasteluhetkellä saatavissa oleva informaatio tulevaisuuden taloudellisista olosuhteista. Odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat koostuvat osakkeista, ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Paitsi jos ne on aikomus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Tilinpäätöspäivänä muut sijoitukset koostuvat noteeraamattomista osakkeista.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Luotollinen tili sisältyy lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin. Luotollisen tilin käyttämätöntä limiitin osuutta ei ole esitetty taseessa.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelat jaetaan pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Käyvän arvon määrittäminen

Silloin kun konserni arvostaa omaisuuserän tai velan käypään arvoon, arvostamisessa käytetään mahdollisimman pitkälle markkinoilla havainnoitavissa olevaa tietoa. Käyvät arvot luokitellaan eri hierarkiatasoille riippuen niissä käytetyistä syöttötiedoista seuraavasti:

Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.
Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat havainnoitavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).
Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon (muut kuin havainnoitavissa olevat syöttötiedot) vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Mikäli on kyse tietyt kriteerit täyttävästä hyödykkeestä, vieraan pääoman menot aktivoidaan. Lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jotka liittyvät selkeästi tiettyyn lainaan, sisällytetään lainan alkuperäiseen jaksotettuun hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

Oma pääoma

Menot, jotka liittyvät omien osakkeiden hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Solteq Oyj hankkii takaisin omia osakkeitaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeisimmät

epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Yhtiön johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRSnormistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat,

tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset. Epävarmuustekijät liittyvät muun muassa projektien lopputulosten arviointiin, myyntisaatavien arvostamiseen, laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen ja arvostamiseen sekä taloudellisen toimintaympäristön kehitykseen yleisen taloustilanteen ollessa epävarma. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Arvonalentumistestaus

Yhtiössä testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 15 Aineettomat hyödykkeet.

Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja muutetut standardit sekä tulkinnat

Solteq Oyj ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2020.

Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset — COVID-19:ään liittyvät vuokrahelpotukset

(sovellettava 1.6.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutos sallii vuokralle ottajien jättää kirjaamatta vuokrahelpotukset vuokrasopimusten muutoksina, mikäli helpotukset ovat COVID-19-pandemian suora seuraus ja ne täyttävät tietyt ehdot.

Muutokset IFRS 9:ään Rahoitusinstrumentit, IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen, IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, IFRS 4:ään Vakuutussopimukset ja IFRS 16:een Vuokrasopimukset* – Viitekorkouudistus – Vaihe 2

(sovellettava 1.1.2021 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutokset antavat ohjeita viitekorkouudistuksen jälkeiselle ajalle sopimuksen mukaisten rahavirtojen sekä suojaussuhteissa tapahtuneiden muutosten osalta, kun muutokset johtuvat nimenomaan viitekorkojen vertailuarvoasetuksen voimaantulosta (IBOR-reformin aiheuttamat muutokset). Muutoksilla ohjataan yhtiöitä kuvaamaan uudistuksen voimaantulon aiheuttamat vaikutukset tilinpäätöksessä.

Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet – Property, Plant and Equipment — Proceeds before Intended Use*

(sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutosten mukaan keskeneräisen aineellisen hyödykkeen käytöstä syntyneiden tuotteiden myyntituotot ja niihin liittyvät valmistusmenot tulee kirjata tulosvaikutteisesti.

Muutokset IAS 37:ään Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat – Tappiolliset sopimukset –

Costs of Fulfilling a Contract*

(sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutoksilla selvennetään, että kun tappiollista sopimusta koskeva varaus kirjataan väistämättä aiheutuvien menojen perusteella, näihin menoihin sisällytetään välittömien lisämenojen lisäksi myös kohdistettu osuus muista välittömistä menoista.

Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin, muutoskokoelma 2018–2020*

(sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksilla on selvennetty seuraavia standardeja:

IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto Subsidiary as a first-time adopter: Tytäryritys, josta tulee ensisiirtyjä myöhemmin kuin emoyrityksestä, voi päättää arvostaa kertyneet muuntoerot samaan määrään kuin konsernitilinpäätöksessä.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit Fees in the '10 percent' test for derecognition of financial liabilities: Muutoksella selvennetään taseesta poiskirjaamisen 10 prosentin testiä palkkioiden osalta niin, että kun määritetään maksettuja palkkioita vähennettyinä saaduilla palkkioilla, lainanottaja sisällyttää vain lainanottajan ja -antajan väliset maksetut tai saadut palkkiot, ml. lainanottajan tai -saajan muiden puolesta maksamat tai saamat palkkiot.
IFRS 16 Vuokrasopimukset, esimerkki 13: Muutoksella poistetaan esimerkistä vuokralle antajan suorittamat vuokratilojen remontointiin liittyvät maksut, sillä esimerkki oli epäselvä siltä osin, miksi ao. maksut eivät ole kannustin.
IAS 41 Maatalous Taxation in fair value measurements: Muutoksella poistetaan IAS 41:n vaatimus, jonka mukaan yritys ei ota huomioon verotuksesta johtuvia rahavirtoja, kun käypää arvoa määritetään.

Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen – Classification of Liabilities as Current or Noncurrent *

(Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen sallittua)

Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa IAS 1:n soveltamiskäytäntöä sekä selventää velkojen luokittelua lyhyt- tai pitkäaikaisiksi.

IFRS 17 Vakuutussopimukset *

(voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Uusi standardi koskee vakuutussopimuksia ja auttaa sijoittajia ja muita tahoja ymmärtämään paremmin vakuuttajien altistumista riskeille sekä niiden kannattavuutta ja taloudellista asemaa. Tämä standardi korvaa IFRS 4 -standardin.

1. Segmenttitiedot

Solteqilla on kaksi raportoitavaa segmenttiä: Solteq Software ja Solteq Digital.

Konserni muutti segmenttirakennettaan 1.1.2020 alkaen vastaamaan paremmin konsernin liiketoiminnan rakennetta ja tulonlähteitä sekä edesauttamaan liiketoiminnan kasvua erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Vuodesta 2020 alkaen Solteq-konsernin kaksi liiketoimintasegmenttiä ovat ohjelmistoliiketoiminta Solteq Software sekä asiantuntijaliiketoiminta Solteq Digital.

Entisessä raportointirakenteessa konsernin liiketoiminta esitettiin yhtenä segmenttinä. Uudessa rakenteessa liiketoiminnot on jaettu ansaintalogiikan mukaisesti omiksi raportoitaviksi segmenteikseen. Segmentti-informaatio perustuu ylimmälle johdolle toimitettavaan sisäiseen raportointiin.

Solteq Software sisältää yhtiön omiin tuotteisiin perustuvan liiketoiminnan. Segmentin liikevaihto koostuu pääosin omien tuotteiden käyttöoikeus- ja ylläpitomaksuista sekä niihin liittyvistä palveluista, kuten integraatioista ja käyttöönottoprojekteista. Segmentin liiketoiminta koostuu pääosin Utilitiesliiketoiminnasta sekä Retail-sektorin ohjelmistoista ja palveluista.

Solteq Digitalin liikevaihto muodostuu pääosin IT-asiantuntijapalveluista. Näitä palveluita ovat konsultointi, asiakasjärjestelmien toteutus projekteina, jatkuvat kehityspalvelut ja ylläpito. Segmentin liiketoiminta koostuu kolmesta ratkaisualueesta: digitaalisesta liiketoiminnasta ja kaupankäynnistä, tiedonhallinnasta ja analytiikasta sekä liiketoimintajärjestelmistä.

		2020			2019
TEUR	Solteq Digital	Solteq Software	Konserni	Solteq Digital	Solteq Software	Konserni
Liikevaihto	41 610	18 842	60 452	41 195	17 095	58 291
Käyttökate	5 856	4 524	10 380	7 072	2 642	9 714
Käyttökate, %	14,1	24,0	17,2	17,2	15,5	16,7
Poistot ja arvonalentumiset	-2 737	-2 293	-5 030	-2 671	-1 332	-4 003
Liikevoitto	3 119	2 231	5 350	4 401	1 311	5 711
Liikevoitto, %	7,5	11,8	8,9	10,7	7,7	9,8
Rahoitustuotot ja -kulut			-2 613			-2 032
Voitto ennen veroja			2 737			3 679
Tuloverot			-757			-876
Tilikauden voitto			1 980			2 803

Vertailukelpoinen liikevaihto, käyttökate ja liikevoitto

		2020			2019
TEUR	Solteq Digital	Solteq Software	Konserni	Solteq Digital	Solteq Software	Konserni
Liikevaihto	41 610	18 842	60 452	41 195	17 095	58 291
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
SAP ERP -liiketoiminnan myynti				-2 998		-2 998
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	0	0	0	-2 998	0	-2 998
Vertailukelpoinen liikevaihto	41 610	18 842	60 452	38 197	17 095	55 293
Vertailukelpoinen käyttökate*	6 236	4 574	10 810	3 871	2 711	6 582
Vertailukelpoinen käyttökate, %	15,0	24,3	17,9	10,1	15,9	11,9
Liikevoitto	3 119	2 231	5 350	4 401	1 311	5 711
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
SAP ERP -liiketoiminnan myynti Hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat				-3 479		-3 479
kulut				72		72
Kulurakenteesta pysyvästi poisjääneiden erorahat	380	50	430	39		39
Vahingonkorvaukset päätetyistä asiakashankkeista				98		98
Toiminnan uudelleenjärjestelyistä syntyvät kulut				69	69	138
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	380	50	430	-3 201	69	-3 132
Vertailukelpoinen liikevoitto	3 499	2 281	5 780	1 199	1 379	2 579
Vertailukelpoinen liikevoitto, %	8,4	12,1	9,6	3,1	8,1	4,7

* Taulukossa on esitetty vertailukelpoisen liikevoiton täsmäytys liikevoittoon. Samat vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät pätevät, kun täsmäytetään käyttökate vertailukelpoiseen käyttökatteeseen.

Konsernin liikevaihto maittain

TEUR	2020	2019

Suomi	47 972	46 080
Muut maat	12 479	12 211
Yhteensä	60 452	58 291

2. COVID-19-pandemian vaikutukset taloudelliseen raportointiin

Tilikauden 2020 viimeisen vuosineljänneksen aikana laadittujen liikearvotestauksen ja aktivoitujen kehittämismenojen testauksen perusteella ei todettu tarvetta arvonalentumiskirjauksille, vaan jokaisella testatulla yksiköllä ja hankkeella jäi selvä marginaali. Vuoden 2020 aikana ei tehty arvonalentumisalaskirjauksia. Liikearvojen arvonalentumista on testattu rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Määritetyt ennakoidut rahavirrat perustuvat vuoden 2021 liikevoittobudjettiin sekä tätä seuraavien neljän vuoden liikevoittoennusteisiin. Pandemialla ei ole ollut vaikutusta omaisuuserän arvostukseen.

Yhtiö on arvioinut myös muiden omaisuuseriensä arvostusta ja todennut, ettei pandemialla ole toistaiseksi ollut vaikutusta niiden arvostukseen.

3. Hankitut liiketoiminnot

Tilikaudella 2020 ja vertailukaudella 2019 ei toteutettu yrityshankintoja.

4. Myyntituotot asiakassopimuksista

	Konserni		Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019
Palvelut	49 416	45 415	44 404	38 345
Pitkäaikaishankkeista kirjatut tuotot	4 419	5 922	2 753	5 637
Ohjelmistojen käyttöoikeuksien myynti	6 339	6 386	4 486	5 433
Laitemyynti	278	568	189	341
Yhteensä	60 452	58 291	51 832	49 756

Sopimukseen perustuvat taseeseen merkityt määrät

	Konserni		Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019
Myyntisaamiset	10 374	8 988	9 274	8 427
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät	240	800	240	800
Sopimukseen perustuvat velat	-312	-616	-203	-352

Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät

	Konserni		Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 1.1.	800	191	800	191
Siirrot myyntisaamisiin	-600		-600
Lisäykset suoritevelvoitteen täyttymisen johdosta	40	609	40	609
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 31.12.	240	800	240	800

Sopimuksiin perustuvat velat

	Konserni		Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019
Sopimuksiin perustuvat velat 1.1.	-616	-1 163	-352	-968
Tuloutus sopimuksiin perustuvasta velasta	581	1 094	317	900
Asiakkaalta saatujen vastikkeiden lisäys vähennettynä tuloutuksella Sopimuksiin perustuvat velat 31.12.	-277 -312	-548 -616	-168 -203	-283 -352

Yhtiö odottaa täyttävänsä merkittävän osan katsauskauden lopussa täyttämättä olevista suoritevelvoitteista vuoden 2021 aikana.

5. Liiketoiminnan muut tuotot

	Konserni		Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019

Liiketoimintakaupan myyntivoitto		2 515		2 589
Muut tuottoerät	279	79	163	87
Hallintoveloitukset saman konsernin yrityksiltä			467	245
Yhteensä	279	2 594	629	2 921

Tilikaudella tuloutettiin julkisia avustuksia 43 tuhatta euroa (0).

6. Liiketoiminnan muut kulut

	Konserni		Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019

Puhelin- ja tietoliikennekulut	634	681	529	554
Vapaaehtoiset henkilöstökulut	781	1 132	544	971
Vuokrat ja kiinteistökulut	1 227	941	946	743
Auto- ja matkakulut	380	1 297	298	930
Ulkopuoliset palvelut	2 248	3 056	2 202	3 025
Luottotappiot	105	5	105	3
Takuuvaraukset	20	17	20	17
Muut kuluerät	2 127	1 845	1 749	1 603
Yhteensä	7 523	8 974	6 393	7 846

Vuokrasopimusten kulut

		Konserni		Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot	2 596	2 437	2 032	1 971
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	319	297	214	245
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut	19	63	19	63
Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut	465	198	381	131
Yhteensä	3 399	2 995	2 645	2 411

Tilintarkastajan palkkiot

	Konserni		Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019

Tilintarkastus	122	116	84	80
Todistukset ja lausunnot	6	2	6	2
Veroneuvonta	6	22	6	22
Muut palvelut	12	46	11	45
Yhteensä	145	185	106	148

KPMG Oy Ab:n veloittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Solteq-konsernin yhtiöiltä tilikaudella 2020 olivat 16 tuhatta euroa (66).

7. Poistot ja arvonalentumiset

	Konserni		Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Kehittämismenot	942	336	812	281
Aineettomat oikeudet	1 099	981	1 029	916
Yhteensä	2 041	1 317	1 841	1 197
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet ja kalusto	245	247	222	211
Käyttöoikeusomaisuuserät	2 596	2 439	2 032	1 971
Yhteensä	2 841	2 686	2 254	2 182
Arvonalentumiset *	148		148
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	5 030	4 003	4 243	3 380

* Liittyy pääasiassa käytöstä poistettuun lisenssiin

8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

	Konserni		Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019
Palkat	31 379	30 951	25 264	25 121
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	4 168	4 804	3 673	4 311
Muut henkilösivukulut	1 344	1 002	781	650
Yhteensä	36 891	36 757	29 719	30 082
Henkilökunta keskimäärin tilikaudella	593	597	460	481

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 30 Lähipiiritapahtumat.

9. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 209 tuhatta euroa vuonna 2020 (307).

10. Rahoitustuotot

	Konserni		Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019
Korkotuotot	21	16	33	17
Valuuttakurssituotot	345	177	10
Muut rahoitustuotot		0
Osinkotuotot muista sijoituksista	4	4	4	4
Yhteensä	370	197	46	21

11. Rahoituskulut

	Konserni		Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	1 652	1 619	1 652	1 608
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	319	297	214	245
Valuuttakurssikulut	392	230	13	14
Muut rahoituskulut	619	83	606	83
Yhteensä	2 982	2 229	2 484	1 949

12. Tuloverot

	Konserni		Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	830	1 143	736	1 055
Edellisten tilikausien verot	-28	2	2	-27
Laskennalliset verot	-44	-269	-72	-230
Yhteensä	757	876	665	799

	Konserni		Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019
Tulos ennen veroja	2 737	3 679	3 214	3 448
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	547	736	643	690
Ero maiden verokannoissa	-4	22
Vähennyskelvottomat kulut	17	14	5	6
Verovapaat tuotot	-9
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	165	2
Vahvistetut tappiot		-8
Laskennallisten verojen uudelleenarviointi	12	127	12	127
Muut erät	58	-19	3	2
Edellisten tilikausien verot	-28	2	2	-27
Verot tuloslaskelmassa	757	876	665	799

13. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden laimentava vaikutus. Yhtiöllä oli käynnissä 15.7.2016 tiedotettu avainhenkilöiden optio-ohjelma. Merkintäaika päättyi 31.12.2019. Merkintäaikana ei merkitty yhtään osaketta annetuilla optioilla ja annetut optiot raukesivat.

TEUR	Konserni 2020	2019	Emoyhtiö 2020	2019
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos (TEUR)	1 980	2 803	2 549	2 650
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000)	19 307	19 307	19 307	19 307
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake)	0,10	0,15	0,13	0,14

14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Konserni

	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat	Aineelliset käyttö omaisuus hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	2 575	49	56	2 680
Kurssierot	1	0		2
Lisäykset	37	3		39
Vähennykset	-46			-46
Hankintameno 31.12.2020	2 566	52	56	2 674
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020	2 003	24		2 027
Poistot	245			245
Vähennysten kertyneet poistot	-31			-31
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020	2 217	24		2 241
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	572	25	56	654
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	349	28	56	433
Hankintameno 1.1.2019	2 304	74		2 378
Lisäykset	279	1	56	336
Vähennykset	-8	-26		-34
Hankintameno 31.12.2019	2 575	49	56	2 680
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019	1 772	19		1 791
Poistot	242	4		247
Vähennysten kertyneet poistot	-11			-11
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019	2 003	24		2 027
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	532	54		586
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	572	25	56	654

Emoyhtiö

	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat	Aineelliset käyttö omaisuus hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	2 478	21	56	2 555
Lisäykset	33			33
Vähennykset	-37			-37
Hankintameno 31.12.2020	2 473	21	56	2 550
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020	1 953			1 953
Poistot	222			222
Vähennysten kertyneet poistot	-31			-31
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020	2 144	0		2 144
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	525	21	56	602
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	329	21	56	406
Hankintameno 1.1.2019	2 230	21		2 251
Lisäykset	248		56	304
Hankintameno 31.12.2019	2 478	21	56	2 555
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019	1 742			1 742
Poistot	211			211
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019	1 953	0		1 953
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	488	21		509
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	525	21	56	602

Käyttöoikeusomaisuushyödykkeet

Konserni

TEUR	Toimitilat	Koneet ja kalusto	Käyttöoikeus omaisuuserät yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	7 114	6 613	13 727
Kurssierot	-7	1	-6
Lisäykset *	2 256	154	2 410
Vähennykset	-6	-166	-172
Hankintameno 31.12.2020	9 357	6 601	15 958
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020	1 661	4 768	6 429
Poistot	1 920	676	2 596
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020	3 581	5 444	9 025
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	5 453	1 845	7 298
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	5 776	1 157	6 933
Hankintameno 1.1.2019		5 793	5 793
Avaavan taseen IFRS 16 -muutos	6 209	188	6 397
Lisäykset *	1 050	720	1 770
Vähennykset	-145	-88	-233
Hankintameno 31.12.2019	7 114	6 613	13 727
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019		4 003	4 003
Poistot	1 671	765	2 437
Vähennysten kertyneet poistot	-10		-10
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019	1 661	4 768	6 429
Kirjanpitoarvo 1.1.2019		1 790	1 790
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	5 453	1 845	7 298

Emoyhtiö

TEUR			Käyttöoikeus omaisuuserät
	Toimitilat	Koneet ja kalusto	yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	6 087	6 501	12 588
Lisäykset *	366	150	516
Vähennykset		-166	-166
Hankintameno 31.12.2020	6 453	6 485	12 938
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020	1 249	4 725	5 974
Poistot	1 399	633	2 032
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020	2 648	5 358	8 006
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	4 838	1 776	6 614
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	3 805	1 126	4 932
Hankintameno 1.1.2019		5 793	5 793
Avaavan taseen IFRS 16 -muutos	5 123	72	5 195
Lisäykset *	964	724	1 688
Vähennykset		-88	-88
Hankintameno 31.12.2019	6 087	6 501	12 588
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019		4 003	4 003
Poistot	1 249	722	1 971
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019	1 249	4 725	5 974
Kirjanpitoarvo 1.1.2019		1 790	1 790
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	4 838	1 776	6 614

* Sisältää vuokrasopimusten muutokset

15. Aineettomat hyödykkeet

Konserni

	Ennakko-maksut ja keskeneräiset		Kehittämis	Aineettomat	Muut aineettomat
	hankinnat	Liikearvo	menot	oikeudet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	3 808	41 039	4 677	12 042	846	62 412
Kurssierot		109				109
Lisäykset	3 059			294		3 353
Vähennykset			-31	-383		-414
Siirrot erien välillä	-3 062		3 062			0
Hankintameno 31.12.2020	3 805	41 148	7 708	11 953	846	65 460
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020		2 199	2 476	7 899	846	13 420
Poistot			942	1 099		2 041
Vähennysten kertyneet poistot				-228		-228
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020		2 199	3 419	8 770	846	15 234
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	3 808	38 840	2 200	4 143	0	48 991
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	3 805	38 949	4 289	3 183	0	50 226
Hankintameno 1.1.2019	2 252	42 626	2 494	11 352	846	59 570
Kurssierot		-37				-37
Lisäykset	3 899			690		4 589
Vähennykset	-28	-1 550	-131			-1 710
Siirrot erien välillä	-2 315		2 315			0
Hankintameno 31.12.2019	3 808	41 039	4 677	12 042	846	62 412
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019		2 199	2 228	6 918	846	12 191
Poistot			336	981		1 317
Vähennysten kertyneet poistot			-88			-88
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019		2 199	2 476	7 899	846	13 420
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	2 252	40 427	266	4 435	0	47 379
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	3 808	38 840	2 200	4 143	0	48 991

Emoyhtiö

TEUR

	Ennakko-maksut ja keskeneräiset hankinnat	Liikearvo	Kehittämis menot	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	3 767	2 365	4 247	44 218	401	54 998
Lisäykset	2 745			335		3 080
Vähennykset				-370		-370
Siirrot erien välillä	-2 905		2 905			0
Hankintameno 31.12.2020	3 608	2 365	7 152	44 183	401	57 709
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020 Poistot		2 365	2 287 812	6 408 1 029	401	11 461 1 841
Vähennysten kertyneet poistot				-228		-228
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020		2 365	3 099	7 210	401	13 075
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	3 767	0	1 961	37 809	0	43 537
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	3 608	0	4 053	36 973	0	44 634
Hankintameno 1.1.2019	2 123	3 781	2 358	43 528	401	52 190
Tytäryhtiöfuusio				53		53
Lisäykset	3 699		1	637		4 337
Vähennykset	-28	-1 416	-137			-1 582
Siirrot erien välillä	-2 026		2 026			0
Hankintameno 31.12.2019	3 767	2 365	4 247	44 218	401	54 998
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019 Poistot		2 365	2 093 281	5 492 916	401	10 351 1 198
Vähennysten kertyneet poistot			-88			-88
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019		2 365	2 287	6 408	401	11 461
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	2 123	1 416	265	38 036	0	41 839
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	3 767	0	1 961	37 809	0	43 537

Tilikaudella 2020 ei saatu julkisia avustuksia liittyen aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan. Vertailukaudella avustuksia saatiin 40 tuhatta euroa.

Arvonalentumiset

Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvät liikearvot kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka perustuvat liiketoiminnan seurannassa käytettävään konsernin budjetointi- ja raportointirakenteeseen ja jotka ovat pienimpiä riippumattomia omaisuusyksiköitä, joilla on erilliset rahavirrat. Rahavirtaa tuottavat yksiköt vastaavat sisällöllisesti yhtiön segmenttijakoa.

Liikearvon 31.12.2020 kirjanpitoarvo konsernissa oli yhteensä 38 949 tuhatta euroa (38 840) ja emoyhtiössä liikearvon ja fuusiotappioiden kirjanpitoarvo 34 136 tuhatta euroa (34 136). Keskeneräisiä kehittämismenoja oli 31.12.2020 konsernissa 3 805 tuhatta euroa (3 808) ja emoyhtiössä 3 608 tuhatta euroa (3 767).

Liikearvojen arvonalentumista on testattu rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Määritetyt ennakoidut rahavirrat perustuvat vuoden 2021 liikevoittobudjettiin sekä tätä seuraavien neljän vuoden liikevoittoennusteisiin.

Laskelmissa käytetty diskonttokorko 9,5 prosenttia on pääomakustannusten painotettu keskiarvo verojen jälkeen (vastaa 11,8 prosenttia korkoa ennen veroja).

Vuoden 2020 testauksen tuloksena ei todettu tarvetta arvonalentumiskirjauksille, vaan jokaisella testatulla yksiköllä ja hankkeella jäi selvä marginaali. Vuoden 2020 aikana ei tehty arvonalentumisalaskirjauksia liittyen konsernin liikearvoon, emoyhtiön fuusiotappioon tai kehittämismenoihin.

Testattujen rahavirtaa tuottavien yksiköiden liikearvot

	Konserni	Emoyhtiö *
TEUR	2020	2019	2020	2019

Solteq Digital	28 603	28 499	24 261	24 261
Solteq Software	10 345	10 341	9 875	9 875
Yhteensä	38 949	38 840	34 136	34 136

* emoyhtiön luku sisältää fuusiotappiot

Keskeneräiset aktivoidut kehittämismenot on testattu käyttöarvolaskelmien avulla. Tulevaisuuden tuottoodotukset on diskontattu nykyarvoon, laskelmissa käytetty korko on 9,5 prosenttia verojen jälkeen. Laskelmien perusteella alaskirjaustarvetta ei ole ollut tilikaudella.

Herkkyysanalyysi

Alla yhteenvetona yksikkökohtaiset herkkyydet konsernitason testauksessa:

Solteq Software yksikössä tulee alaskirjaustarve, mikäli liikevoitto heikentyy 13,7 prosenttiyksikköä, tai diskonttokorko nousee 9,6 prosenttiyksikköä.
Solteq Digital yksikössä tulee alaskirjaustarve, mikäli liikevoitto heikentyy 8,6 prosenttiyksikköä, tai diskonttokorko nousee 8,9 prosenttiyksikköä.

Arvonalentumistestauksen ja herkkyysanalyysin tuloksissa ei ole merkittävää eroa konsernin ja emoyhtiön välillä Solteq Software tai Solteq Digital -segmenttien osalta.'

16. Muut sijoitukset

TEUR	Konserni	Emoyhtiö
Tilikauden alussa	481	496
Muutos	-40	-41
Tilikauden lopussa	441	455

Erä sisältää noteeraamattomia osakkeita. Käyvän arvon arvioidaan vastaavan kirjanpitoarvoa (käyvän arvon hierarkiataso 3).

17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset:

Konserni

TEUR	1.1.2019	Kirjattu tulos laskelmaan	31.12.2019	Kirjattu tulos laskelmaan	31.12.2020
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	77	-69	8	4	12
Hyllypoistot	132	-127	4		4
Muut erät	103	-64	39	15	54
Netotettu laskennallisista veroveloista	-209		-23		-31
Yhteensä	103	-260	29	19	40
Laskennalliset verovelat:
Verotuksessa vähennyskelpoinen liikearvo	226	-226
Kohdistetut aineettomat erät	716	-138	577	-137	441
Muut erät	82	-48	34	124	157
Netotettu laskennallisista verosaamisista	-209		-23		-31
Yhteensä	815	-413	588	-13	567

Emoyhtiö

TEUR	1.1.2019	Kirjattu tulos laskelmaan	31.12.2019	Kirjattu tulos laskelmaan	31.12.2020
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	77	-69	8	4	12
Hyllypoistot	132	-127	4		4
Muut erät		11	11	3	14
Netotettu laskennallisista veroveloista	-209		-23		-31
Yhteensä	0	-186	0	8	0
Laskennalliset verovelat:
Verotuksessa vähennyskelpoinen liikearvo	225	-225
Kohdistetut aineettomat erät	610	-123	487	-122	365
Muut erät	82	-67	15	57	72
Netotettu laskennallisista verosaamisista	-209		-23		-31
Yhteensä	708	-415	478	-65	406

Laskennalliset verot on kirjattu täysimääräisesti lukuun ottamatta tytäryhtiötappioiden kirjaamatonta laskennallista verosaamista.

Konsernissa oli vuoden 2020 lopussa 3 626 tuhatta euroa (2 945) verotuksessa vähennyskelpoisia käyttämättömiä tappioita ja veronhyvityksiä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska verohyödyn realisoituminen ei ole todennäköistä. Näillä tappioilla ja veronhyvityksillä ei ole vanhenemisaikaa tai se on yli viisi vuotta. Kirjaamattomat tappiot ja veronhyvitykset liittyvät konsernin ulkomaisiin tytäryhtiöihin.

18. Vaihto-omaisuus

	Konserni			Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019

Valmiit tuotteet	50	44	46	43
Keskeneräiset tuotteet	24	120
Yhteensä	74	164	46	43

19. Myyntisaamiset ja muut saamiset

	Konserni		Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019
Myyntisaamiset	10 374	8 988	7 251	6 896
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät	240	800	240	800
Siirtosaamiset	949	5 799	670	5 088
Saamiset konserniyhtiöiltä			2 253	1 641
Muut saamiset	95	158	1	51
Yhteensä	11 658	15 745	10 415	14 476

Sopimukseen perustuvat omaisuuserät liittyvät täyttämisasteen mukaisesti tuloutettaviin käynnissä oleviin pitkäaikaishankkeisiin. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät sisältävät liiketoimintaan liittyviä tavanomaisia jaksotuksia.

Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumistappioiksi kirjatut erät:

Konserni

TEUR	2020	Arvon alentumis tappiot	Netto 2020	Luotto tappioiden toden näköisyys, %	Oletettu luotto tappio	2019	Netto 2019	Luotto tappioiden toden näköisyys, %	Oletettu luotto tappio
Erääntymättömät	8 590		8 590			7 984	7 984
Erääntyneet	2 081	-55	2 026		4	1 804	1 804		10
Alle 30 päivää	1 333		1 333			1 169	1 169
31-60 päivää	423		423			186	186
61-90 päivää	223		223			18	18
Yli 90 päivää	102	-55	47	9,5	4	430	430	2,3	10
Yhteensä	10 670	-55	10 616		4	9 788	9 788		10

Emoyhtiö

		Arvon alentumis	Netto	Luotto tappioiden toden näköisyys,	Oletettu luotto		Netto	Luotto tappioiden toden näköisyys,	Oletettu luotto
TEUR	2020	tappiot	2020	%	tappio	2019	2019	%	tappio
Erääntymättömät	7 311		7 311			6 715	6 715
Erääntyneet	2 258	-55	2 203		4	2 230	2 230		9
Alle 30 päivää	1 072		1 072			1 088	1 088
31-60 päivää	356		356			429	429
61-90 päivää	320		320			283	283
Yli 90 päivää	510	-55	456	0,9	4	430	430	2,0	9
Yhteensä	9 568	-55	9 514		4	8 945	8 945		9

Lyhytaikaiset saamiset ovat euromääräisiä. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Historiallisesti merkittäviä luottotappioita ei ole ollut. Tasearvot vastaavat luottoriskin enimmäismäärää. Koska saamiset ovat lyhytaikaisia, niiden käypä arvo vastaa kirjanpitoarvoa.

20. Rahavarat

	Konserni
TEUR	2020	2019	2020	2019

Rahat ja pankkisaamiset	4 877	3 648	2 681	2 007
Yhteensä	4 877	3 648	2 681	2 007

21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Alla on esitetty osakkeiden lukumäärien ja oman pääoman erien täsmäytyslaskelma konsernin taseeseen:

	Osakkeiden			Sijoitetun vapaan oman
TEUR	lukumäärä (1 000)	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	pääoman rahasto	Yhteensä
Tilikauden alussa	19 307	1 009	75	12 910	13 994
Tilikauden lopussa	19 307	1 009	75	12 910	13 994

Osakkeiden enimmäismäärä on 28 000 000 kappaletta (28 000 000). Osakkeet ovat nimellisarvottomia. Enimmäisosakepääoma on emoyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan 2,4 miljoonaa euroa (2,4).

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Ylikurssirahasto

Vanhan osakeyhtiölain 12:3a §:n mukaisesti käytettävissä oleva rahasto.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Rahastoon kirjataan osakeyhtiölain 8:2 §:n mukaan se osa osakkeista maksettavasta vastikkeesta, jota ei kirjata osakepääomaan.

Omat osakkeet

Omat osakkeet sisältävät konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Tilikauden päättyessä Solteq Oyj:n hallussa olevien omien osakkeiden määrä oli 0 kappaletta (0).

Osingot

Tilikauden 2020 lopussa konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 19 592 728,08 euroa.

Solteq Oyj:n hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiökokous päättää 0,15 euron osingon jakamisesta.

22. Osakeperusteiset maksut

Koko kannustinohjelman teoreettinen markkina-arvo ohjelman käynnistyessä oli noin 0,6 miljoonaa euroa. Kannustinohjelmasta aiheutuvat kustannukset kirjattiin IFRS 2:n mukaan vuosina 2016–2018. Kulukirjaus ei ole kassavirtaperusteinen lukuun ottamatta osakepohjaisen järjestelyn rahapalkkio-osuutta. Yhtiön nykyinen ja entinen johto omistivat optio-ohjelman mukaisia optioita miljoona kappaletta. Merkintäaika päättyi 31.12.2019. Merkintäaikana ei merkitty yhtään osaketta annetuilla optioilla ja annetut optiot raukesivat.

23. Varaukset

Konserni

TEUR	Takuuvaraukset	Yhteensä
31.12.2019	41	41
Varausten lisäykset	20	20
31.12.2020	61	61
Emoyhtiö TEUR	Takuuvaraukset	Yhteensä
31.12.2019 Varausten lisäykset	41 20	41 20
31.12.2020	61	61

Takuuvaraukset

Ennakoiduista takuutöistä kirjataan varausta projekteille. Takuuaika on pääsääntöisesti 0,5-1 vuotta. Kirjattu takuuvaraus perustuu historiatietoihin takuuvelvoitteiden määrästä. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavan vuoden aikana.

24. Rahoitusvelat

Konserni

TEUR	2020 Kirjanpito arvo	2020 Käypä arvo	2019 Kirjanpito arvo	2019 Käypä arvo
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
Joukkovelkakirjalaina	22 676	22 676
Lainat rahoituslaitoksilta	1 463	1 463	1 201	1 201
Vuokrasopimusvelat	4 830	4 830	5 156	5 156
Yhteensä	28 969	28 969	6 357	6 357
Lyhytaikaiset
Joukkovelkakirjalaina			24 459	24 459
Lainat rahoituslaitoksilta			2 001	2 001
Vuokrasopimusvelat	2 402	2 402	2 349	2 349
Yhteensä	2 402	2 402	28 810	28 810
Emoyhtiö
	2020 Kirjanpito	2020	2019 Kirjanpito	2019
TEUR	arvo	Käypä arvo	arvo	Käypä arvo
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
Joukkovelkakirjalaina	22 676	22 676
Lainat rahoituslaitoksilta	1 463	1 463	1 201	1 201
Vuokrasopimusvelat	3 222	3 222	4 782	4 782
Yhteensä	27 361	27 361	5 983	5 983
Lyhytaikaiset
Joukkovelkakirjalaina			24 459	24 459
Lainat rahoituslaitoksilta			2 000	2 000
Vuokrasopimusvelat	1 863	1 863	1 972	1 972
Yhteensä	1 863	1 863	28 430	28 430

Rahoitusvelkojen käypä arvo on pääosin sama kuin kirjanpitoarvo.

Rahoitusvelat mukaan lukien vuokrasopimusvelat luokitellaan käyvän arvon hierarkiatasolle 2.

Rahavirtalaskelman liitetieto: Ei rahavirtaperusteiset muutokset

Konserni

TEUR	31.12.2019	Rahavirrat	Uudet vuokra sopimusvelat	*)Muut muutokset	31.12.2020
Pitkäaikaiset velat	1 201	23 262		-324	24 138
Lyhytaikaiset velat	26 461	-26 459		-2	0
Vuokrasopimusvelat	7 505	-2 458	2 410	-225	7 233
Kokonaisvelat rahoitustoiminnoista	35 167	-5 655	2 410	-551	31 371
Emoyhtiö

TEUR	31.12.2019	Rahavirrat	Uudet vuokra sopimusvelat	*)Muut muutokset	31.12.2020
Pitkäaikaiset velat	1 201	23 262		-324	24 138
Lyhytaikaiset velat	26 459	-26 459			0
Vuokrasopimusvelat	6 754	-2 016	516	-168	5 085
Kokonaisvelat rahoitustoiminnoista	34 413	-5 214	516	-492	29 223

*) Hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen efektiivisen koron kertymä tilikauden aikana ja vuokrasopimusvelkojen vähennykset

Rahoitusvelkojen erääntymisajat:

Konserni

		Sopimusten mukainen
TEUR	Kirjanpitoarvo	rahavirta	1-12 kk	13-24 kk	25-36 kk	Myöhemmin
Rahoitusvelat 31.12.2020
Joukkovelkakirjalaina	22 676	28 532	1 383	1 383	1 383	24 383
Lainat rahoituslaitoksilta	1 463	1 537	12	15	95	1 416
Vuokrasopimusvelat	7 233	7 485	2 658	1 995	1 516	1 317
Ostovelat	4 671	4 671	4 671
Rahoitusvelat yhteensä	36 042	42 225	8 724	3 392	2 993	27 116
Rahoitusvelat 31.12.2019
Joukkovelkakirjalaina	24 461	25 970	25 970
Lainat rahoituslaitoksilta	3 201	3 269	2 009	12	12	1 236
Vuokrasopimusvelat	7 505	7 648	2 557	2 132	1 343	1 616
Ostovelat	3 895	3 895	3 895
Rahoitusvelat yhteensä	39 062	40 783	34 432	2 144	1 355	2 852

Emoyhtiö

		Sopimusten mukainen
TEUR	Kirjanpitoarvo	rahavirta	1-12 kk	13-24 kk	25-36 kk	Myöhemmin
Rahoitusvelat 31.12.2020
Joukkovelkakirjalaina	22 676	28 532	1 383	1 383	1 383	24 383
Lainat rahoituslaitoksilta	1 463	1 537	12	15	95	1 416
Vuokrasopimusvelat	5 085	5 095	2 016	1 402	971	706
Ostovelat	4 710	4 710	4 710
Rahoitusvelat yhteensä	33 934	39 875	8 122	2 799	2 449	26 505
Rahoitusvelat 31.12.2019
Joukkovelkakirjalaina	24 459	25 970	25 970
Lainat rahoituslaitoksilta	3 201	3 269	2 009	12	12	1 236
Vuokrasopimusvelat	6 754	6 903	2 187	1 879	1 221	1 616
Ostovelat	3 845	3 845	3 845
Rahoitusvelat yhteensä	38 258	39 986	34 011	1 891	1 233	2 852

Lainojen keskikorko oli 6,0 prosenttia vuonna 2020 (6,0). Rahoitusvelat ovat euromääräisiä.

Yhtiö laski 1.7.2015 liikkeelle nimellisarvoltaan 27,0 miljoonan euron suuruisen kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan. Joukkovelkakirjalainalle maksettiin vuotuista 6,0 prosentin kiinteää korkoa, ja lainan juoksuaika oli 5 vuotta. Korkokustannustensa alentamiseksi Solteq osti takaisin ja mitätöi nimellisarvoltaan 2,5 miljoonan euron osuuden edellä mainitusta joukkovelkakirjalainasta tilikaudella 2016. Ulkona olevan joukkovelkakirjalainan määrä oli tilikauden alussa 24,5 miljoonaa euroa.

Tilikauden viimeisen vuosineljänneksen alussa yhtiö laski liikkeeseen uuden, nimellisarvoltaan 23,0 miljoonan euron suuruisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman senior-ehtoisen joukkovelkakirjalainan ja lunasti vapaaehtoisesti 1.7.2021 erääntyvän joukkovelkakirjalainan. Uusi joukkovelkakirjalaina erääntyy 1.10.2024, sille maksetaan kiinteää 6,0 prosentin vuotuista korkoa ja se voidaan lunastaa takaisin ennen lopullista eräpäivää. Uudella joukkovelkakirjalainalla yhtiö varmisti pitkän aikavälin rahoituksen riittävyyden ja toiminnan jatkuvuuden.

25. Ostovelat ja muut velat

	Konserni		Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019

Ostovelat	4 671	3 895	4 099	3 367
Saadut ennakot pitkäaikaishankkeista asiakkailta	82	332	34	68
Siirtovelat	5 940	7 274	5 703	7 182
Muut velat	5 480	5 155	3 009	3 555
Velat konserniyhtiöille			611	477
Yhteensä	16 173	16 657	13 456	14 650

Lyhytaikaiset velat ovat euromääräisiä ja niiden käyvät arvot vastaavat kirjanpitoarvoja. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät liittyvät henkilöstökuluihin sekä muihin liiketoiminnan tavanomaisiin jaksotuksiin. Muissa veloissa esitetään maksettujen palkkojen ennakonpidätykset, sairausvakuutusmaksut ja muut ennakonpidätyksen yhteydessä tilitettävät sosiaaliturvaan liittyvät erät. Lisäksi muihin velkoihin sisältyy arvonlisäverovelka, verovelka ja joukkovelkakirjalainan korkojaksotus.

26. Rahoitusriskien hallinta ja pääoman hallinta

Yhtiö altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Yhtiön riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden haitalliset vaikutukset yhtiön tulokseen. Hallitus hyväksyy yhtiön riskienhallinnan yleiset periaatteet, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa talousorganisaatio yhdessä toimintasegmenttien kanssa. Tarkastusvaliokunta vastaa riskienhallinnan valvonnasta.

Luottoriski

Yhtiön toimintatapa määrittelee asiakkaiden ja sijoitustransaktioiden luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Yhtiöllä ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta ja se luotottaa vain sellaisia yrityksiä, joilla on moitteettomat luottotiedot. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Yhtiön luottoriskin enimmäismäärä on rahoitusvarojen kirjanpitoarvo 31.12.2020.

Maksuvalmiusriski

Yhtiössä pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta yhtiöllä olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan luottolimiiteillä sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoitusmuotoja. Yhtiöllä on 4 000 tuhannen euron valmiusluottolimiitti sekä 2 000 tuhannen euron pankkiluottolimiitti, jotka molemmat olivat katsauskauden lopussa 31.12.2020 käyttämättä.

Yhtiö laski liikkeelle uuden, nimellisarvoltaan 23 000 tuhannen euron suuruisen joukkovelkakirjalainan ja lunasti siitä saaduilla varoilla vapaaehtoisesti 1.7.2021 erääntyvän vanhan joukkovelkakirjalainan. Uusi joukkovelkakirjalaina erääntyy 1.10.2024.

Korkoriski

Yhtiön tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Yhtiö voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää tarvittaessa koronvaihtosopimuksia päästäkseen rahoitusperiaatteidensa mukaiseen tavoitteeseen.

Yhtiö ei altistu nykyisellä rahoitusrakenteellaan merkittävälle markkinakorkojen vaihtelusta johtuvalle korkoriskille, sillä vain maksuvalmiusriskin hallintaan käytettävien luottolimiittien korot ovat sidottu markkinakorkoihin. Valtaosa yhtiön korollisesta vieraasta pääomasta koostuu 1.10.2024 erääntyvästä 23 000 tuhannen euron kiinteäkorkoisesta joukkovelkakirjalainasta sekä leasingsopimuksista, joiden korot ovat kiinteitä.

Katsauskauden päättymispäivänä yhtiöllä ei ollut avoinna koronvaihtosopimuksia tai muita korkoriskien tai muiden riskien hallintaan käytettyjä johdannaisinstrumentteja.

Valuuttakurssiriski

Solteq-konsernin rahavirroista valtaosa on euromääräisiä, joten yhtiön altistuminen valuuttakurssiriskille on vähäistä. Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssiriskit aiheutuvat pääosin Ruotsissa, Puolassa, Britanniassa ja Tanskassa harjoitetusta liiketoiminnasta (siltä osin, kun toiminta ei ole euromääräistä) sekä vähäisessä määrin konsernin hankinnoista. Keskeisimmät valuutat ovat Ruotsin kruunu (SEK), Puolan zloty (PLN), Tanskan kruunu (DKK), Norjan kruunu (NOK), Englannin punta (GBP) ja Yhdysvaltain dollari (USD). Muiden valuuttojen merkitys on vähäinen. Tilikauden aikana valuuttakurssisuojauksia ei käytetty. Konsernin rahoitusvelkoihin ei sisälly valuuttakurssiriskiä.

Pääoman hallinta

Yhtiön pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiön toiminnan jatkuvuus (going concern) sekä osakkeenomistajien saaman arvon nousu. Pääomarakennetta voidaan hallita päätöksillä, jotka koskevat mm. vieraan pääoman määrää, osingonjakoa ja pääomanpalautusta, omien osakkeiden hankkimista yhtiölle sekä osakeanteja.

Yhtiön joukkovelkakirjalainaan (tilinpäätöshetkellä ulkona oleva nimellisarvo 23 000 tuhatta euroa) sekä tili- ja maksuvalmiuslimiitteihin (tilinpäätöshetkellä yhteensä 6 000 tuhatta euroa) liittyvät taloudelliset kovenantit on kiinnitetty joukkovelkakirjalainen ehtoihin, joiden kehitystä tarkastellaan säännöllisesti. Joukkovelkakirjalaina erääntyy 1.10.2024.

Varojen jakoa ja muun kuin Joukkovelkakirjalainan ehdoissa erikseen sallitun uuden velan ottamista koskevat taloudelliset kovenantit (Incurrence Covenant) edellyttävät, että omavaraisuusaste kunakin sovittuna tarkasteluhetkenä ylittää 27,5 prosenttia, korkokate (käyttökate/nettokorkokulut) ylittää suhdeluvun 3,00:1 ja että konsernin korolliset nettovelat/käyttökate eivät ylitä suhdelukua 4:1.

Joukkovelkakirjalainassa on lisäksi omaisuuden myyntiin, vakuudenantoon, liiketoiminnan muutoksiin, lähipiirijärjestelyihin, limiittien käyttöön, joukkovelkakirjan julkisen kaupankäynnin kohteeksi saattamiseen ja immateriaalioikeuksien säilyttämiseen liittyviä muita kovenantteja, määräysvallan vaihtumiseen liittyvä ennenaikainen takaisinmaksuvelvollisuus sekä sulautumiseen, jakautumiseen, liiketoiminnan lopettamiseen ja maksulaiminlyönteihin ja maksukyvyttömyyteen liittyviä erääntymisehtoja. Joukkovelkakirjalainan ehdot kokonaisuudessaan ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla.

27. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut

Merkittävät tapahtumat ilmenevät laaditusta rahavirtalaskelmasta. Merkittävät liiketoiminnan rahavirran oikaisut johtuvat poistoista, konsernissa 5 030 tuhatta euroa (4 003) ja emoyhtiössä 4 243 tuhatta euroa (3 380).

28. Vuokrasopimukset

Solteq soveltaa IFRS 16 -standardin sallimaa lyhytaikaisten sopimusten helpotusta sekä sopimuskohtaisesti arvoltaan vähäisiä hyödykkeitä koskevaa helpotusta. Alla olevassa taulukossa on esitetty näiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

	Konserni	Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019
Yhden vuoden kuluessa	638	393	545	330
Vuotta pidemmän ajan kuluessa	774	634	709	585
Yhteensä	1 412	1 027	1 254	916

29. Ehdolliset velat ja vastuut

	Konserni		Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitykset Yhteensä	10 000 10 000	10 000 10 000	10 000 10 000	10 000 10 000

Liikkeellelaskun jälkeen yrityskiinnitykset ovat olleet käyttöpääomarahoitus- ja pankkitakauslimiittien vakuutena.

30. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytäryritykset. Lähipiiriin sisältyvät myös johtoon kuuluvat avainhenkilöt, joihin luetaan hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja läheisine perheenjäsenineen.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet 31.12.2020 ovat seuraavat:

Yritys Kotimaa		Omistusosuus (%)	Osuus äänivallasta (%)
Solteq Oyj
Aponsa AB	Ruotsi	100 %	100 %
Solteq Sweden AB	Ruotsi	100 %	100 %
Solteq Poland Sp. z. o. o	Puola	100 %	100 %
Solteq Digital UK Ltd	Iso-Britannia	100 %	100 %
Solteq Denmark A/S	Tanska	100 %	100 %
Solteq Norway AS	Norja	100 %	100 %
Theilgaard Mortensen Sverige AB	Ruotsi	100 %	100 %

Avainhenkilöiden optio-ohjelma sekä osakepohjainen kannustinohjelma

Solteq Oyj tiedotti 15.7.2016 hallituksen päättäneen yhtiökokouksen 16.3.2016 antaman valtuutuksen nojalla ottaa käyttöön uuden avainhenkilöiden optio-ohjelman sekä osakepohjaisen kannustinohjelman. Yhtiön nykyinen ja entinen johto omistivat optio-ohjelman mukaisia optioita miljoona kappaletta.

Optio-ohjelmassa annettavien osakkeiden enimmäismäärä on 1 000 000 kappaletta. Optio-ohjelman mukainen osakkeen merkintähinta on 3,00 euroa. Merkintäaika päättyi 31.12.2019. Merkintäaikana ei merkitty yhtään osaketta annetuilla optioilla ja annetut optiot raukesivat.

Lähipiirin ja johdon avainhenkilöiden kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

	Konserni	Emoyhtiö
TEUR	2020	2019 2020		2019
Palvelumyynti		6		6
Ostot	3	8	3	8
Lähipiirin liiketapahtumat yhteensä	3	14	3	14

Liiketapahtumat lähipiirin kanssa ovat tapahtuneet markkinahintaan ja liittyvät pääsääntöisesti yhtiön normaaliin ohjelmistopalvelutoimintaan. Tilinpäätöshetkellä ei konsernitaseessa ole muita merkittäviä lähipiirisaamisia tai -velkoja.

Johdon työsuhde-etuudet

	Konserni		Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 197	1 246	1 197	1 246
Yhteensä	1 197	1 246	1 197	1 246

Johdon työsuhde-etuuksiin on huomioitu toimitusjohtajan, hallituksen ja johtoryhmän kompensaatiot.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot

	Konserni		Emoyhtiö
TEUR	2020	2019	2020	2019
Toimitusjohtaja Olli Väätäinen	290	290	290	290
Hallituksen jäsenet
Pietilä Markku, hallituksen puheenjohtaja	46	46	46	46
Aktan Aarne	28	28	28	28
Grannenfelt Eeva 27.3.2019 asti		9		9
Harra-Vauhkonen Kirsi 2.10.2018 asti		1		1
Kopra Lotta	28	28	28	28
Porkka Panu 27.3.2019 alkaen	24	15	24	15
Segerståhl Katarina 27.3.2019 alkaen	25	16	25	16
Uotila Mika	25	27	25	27

Toimitusjohtajan suoriteperusteinen eläkemeno on 64 tuhatta euroa. Toimitusjohtajan eläkejärjestely on työeläkelainsäädännön mukainen. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 4 kuukautta. Toimitusjohtajasopimukseen ei sisälly erillistä erorahaa.

Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat suoraan tai henkilön määräysvallassa olevien yhtiöiden kautta 592 028 Solteq Oyj:n osaketta vuoden 2020 lopussa (592 028).

Yhtiön nykyinen ja entinen johto omistivat optio-ohjelman mukaisia optioita miljoona kappaletta. Merkintäaika päättyi 31.12.2019. Merkintäaikana ei merkitty yhtään osaketta annetuilla optioilla ja annetut optiot raukesivat.

31. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Yhtiön johdolla ei ole tiedossa olennaisia katsauskauden jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöksen laadintaan.

Voitonjakoehdotus

Emoyhtiö Solteq Oyj:n vapaa oma pääoma 31.12.2020 on:

Jakokelpoiset varat

	31.12.2020	31.12.2019
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	14 024 182,47	14 024 182,47
Edellisten tilikausien tulos	10 680 448,00	8 030 802,40
Tilikauden tulos	2 548 935,32	2 649 589,35
Vapaa oma pääoma yhteensä	27 253 565,79	24 704 574,22
Aktivoidut kehittämismenot	-7 660 837,71	-5 728 091,84
Yhteensä	19 592 728,08	18 976 482,38

Solteq Oyj:n hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiökokous päättää 0,15 euron osingon jakamisesta.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Vantaalla 24. helmikuuta 2021

Markku Pietilä Aarne Aktan Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen

Lotta Kopra Panu Porkka Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Katarina Segerståhl Mika Uotila Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Olli Väätäinen Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 24. helmikuuta 2021 KPMG Oy Ab

Petri Sammalisto KHT

Tilintarkastuskertomus

Solteq Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Solteq Oyj:n (y-tunnus 0490484-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2020. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin sekä emoyhtiön taloudellisesta asemasta, toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 6.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on

sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Liikearvon ja fuusiotappion arvostaminen (Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 15)

Konserni on viime vuosien aikana laajentanut toimintaansa yrityshankintojen kautta, minkä seurauksena konsernin taseeseen sisältyvän liikearvon määrä on merkittävä. Emoyhtiössä hankittujen yritysten sulautumisten myötä taseeseen sisältyy merkittävä määrä fuusiotappioita, jotka on esitetty muissa aineettomissa hyödykkeissä.
Liikearvosta ja emoyhtiön taseeseen sisältyvistä fuusiotappioista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain.
Arvonalentumistestausten taustalla olevien rahavirtaennusteiden määrittäminen edellyttää johdon harkintaa erityisesti liikevaihdon kasvun, kannattavuuden, diskonttauskoron ja pitkän aikavälin kasvutekijän osalta.
Tasearvojen merkittävyydestä ja ennusteisiin liittyvästä merkittävästä johdon harkinnasta johtuen liikearvon ja fuusiotappioiden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Olemme käyneet läpi yhtiön laatimat arvostuslaskelmat.
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat arvioineet laskelmissa käytetyn mallin asianmukaisuutta ja testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta.
Olemme arvioineet testauslaskelmissa käytettyjä keskeisiä oletuksia ennustetun liikevaihdon kasvun, kannattavuuden ja käytetyn diskonttokoron osalta sekä verranneet niitä markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.
Olemme myös verranneet testauslaskelmissa käytettyjä kassavirtoja ja niiden taustalla olevia oletuksia yhtiön budjetteihin ja omiin näkemyksiimme.
Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liikearvosta, emoyhtiön fuusiotappioista ja arvonalentumistestauksesta esitettyjen liitetietojen asianmukaisuutta.
Konsernin liikevaihto koostuu erilaisiin sopimusmalleihin pohjautuvista tulovirroista kuten palvelumyynnistä, ohjelmistojen käyttöoikeuksien myynneistä ja ylläpidoista sekä pitkäaikaishankkeista.
Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmiusasteen perusteella, kun lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmiusasteen mukainen tulouttaminen edellyttää johdon harkintaa ja oletuksia, jotka koskevat erityisesti odotettavissa olevia kustannuksia ja työmääräennusteita.
Tuloutusmenetelmien valintaan liittyvien erilaisten sopimusehtojen analysoinnin sekä johdon harkinnan vuoksi myyntituottojen kirjaaminen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Olemme arvioineet yhtiön myynnin tuloutus- ja laskentaperiaatteita suhteessa IFRS-standardien määrittelemiin periaatteisiin
Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt myyntiprosessiin liittyvän sisäisen valvontaympäristön arviointia sekä keskeisimpien kontrollien tehokkuuden testausta. Lisäksi olemme suorittaneet aineistotarkastusta arvioidaksemme tuloutusten oikeellisuutta ja myyntituottojen kirjaamista oikealle tilikaudelle.
Olemme myös käyneet läpi yhtiön laatimien pitkäaikaishankkeiden projektilaskelmien asianmukaisuutta sekä arvioineet yhtiön prosessia mahdollisen varaustarpeen tunnistamiseksi.
Lisäksi olemme arvioineet tilinpäätöksen myyntituottoja koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että

virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Solteq Oyj:stä tuli yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 6.9.1999 lähtien. Olemme toimineet yhtiön tilintarkastajana koko sen ajan, kun se on ollut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta.

Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 24. helmikuuta 2021 KPMG OY AB

Petri Sammalisto KHT

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Vuosikertomus 2020 91

Vastuullinen toimintatapa Solteqissa

Solteqin tavoitteena on edistää digitalisaatiota vastuullisesti. Yhtiö toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Puolassa sekä Iso-Britanniassa 600 osaajan voimin. Vastuullisesti tuotetut ratkaisut sekä eettisyys palveluntarjoajana, työnantajana, yhteistyökumppanina ja yhteiskunnallisena toimijana ovat edellytys menestyksekkäälle liiketoiminnalle ja vahvoille sidosryhmäsuhteille.

Solteqin vastuullisen toimintatavan ohjeistus perustuu Solteqin liiketoimintaperiaatteisiin sekä yhtiön lahjonnan ja korruption torjunnan, henkilöstöhallinnon, kestävän kehityksen ja ympäristövastuun sekä tietoturvan ja tietosuojan toimintaperiaatteisiin. Yhtiön sisäisten ohjeistusten lisäksi toimintaa ohjaavat paikallinen lainsäädäntö, eri viranomaisten antamat säännökset ja ohjeet, muut yhtiötä velvoittavat säännöt, standardit sekä kansainväliset eettisen liiketoiminnan, ihmisoikeuksien ja yhteiskuntavastuun periaatteet.

Olennaiset vastuullisuuden osa-alueet

Solteq on määritellyt yritysvastuun keskeisimmät osa-alueet perustuen liiketoiminnan taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin vaikutuksiin. Lisäksi yhtiö arvioi yritysvastuuta toimialakohtaisten kehityssuuntien ja ilmiöiden näkökulmasta.

Solteqin vastuullinen toimintatapa keskittyy neljään osa-alueeseen:

sosiaaliseen vastuuseen,
tietosuojaan ja tietoturvaan,
korruption ja lahjonnan torjuntaan sekä
ympäristövastuuseen.

Solteqin toiminnan kannalta olennaisia vastuullisuuden osa-alueita ovat henkilöstön hyvinvointiin liittyvät asiat sekä tietojen luottamuksellisuuden ja tietojärjestelmien integriteetin turvaaminen. Yhtiöllä on nollatoleranssi lahjontaan ja korruptioon. Vastuulliset toimintatavat osaltaan varmistavat kestävän kehityksen ja ympäristövastuun toteutumisen – yhtiön toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen.

Sidosryhmät

Solteqin tärkeimmät sidosryhmät ovat henkilöstö, asiakkaat, yhteistyökumppanit, omistajat sekä viranomaiset. Toiminnan vaikutuksia näihin sidosryhmiin on arvioitu kattavasti vastuullisuuden periaatteita laadittaessa. Vastuullisten toimintatapojen toteutumisesta ja kehittämisestä käydään aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa.

Vastuullisuus asiakassuhteissa

Solteq auttaa asiakkaitaan löytämään heidän käyttötarpeisiinsa soveltuvia, teknologisesti nykyaikaisia ja tietoturvallisia ratkaisuja. Asiakastyytyväisyyttä seurataan aktiivisesti.

Asiakashankkeiden laadunhallinnan periaatteet on määritelty Solteqin laatusuunnitelmassa. Laadun suunnitteluun, varmistukseen, valvontaan ja parantamiseen liittyvien ohjeiden tavoitteena on turvata asiakashankkeiden korkealaatuinen toteutus sekä sovittujen tavoitteiden saavuttaminen.

Yrityskansalaisuus

Solteq on vastuullinen yrityskansalainen. Yhteisöllisyys ja yhteiskunnallinen toiminta toteutuvat erilaisina hankkeina yhtiön arjessa. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa takaa opiskelijoille sujuvan siirtymän työelämään. Yhtiö on mukana Teknologiateollisuus ry:n My Tech -ohjelmassa, jossa pyritään innostamaan kouluikäisiä lapsia ja nuoria IT–alalle. Lisäksi Solteq osallistuu henkilöstön sydäntä lähellä oleviin hyväntekeväisyystempauksiin.

Riskienhallintajärjestelmä

Konsernin riskienhallintaa ohjaavat lain vaatimukset, eri viranomaisten antamat säännökset ja ohjeet, muut yhtiötä velvoittavat säännöt ja standardit, omistajien liiketoiminnalle asettamat tavoitteet sekä muiden sidosryhmien odotukset. Riskienhallinnan tavoitteena on tiedostaa ja tunnistaa yhtiön toimintaan liittyvät riskit sekä varmistaa, että riskejä hallitaan asianmukaisesti liiketoimintaan liittyviä päätöksiä tehtäessä. Yhtiön riskienhallinta tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden.

Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. Varmistaakseen vastuullisen toimintatavan toteutumisen, yhtiö on tunnistanut ja systemaattisesti seuraa osa-alueita, kuten:

henkilöstöön ja työntekoon liittyvät riskit, esimerkiksi liittyen syrjintään, työoloihin ja tasavertaiseen palkkaukseen,
tietoturvaan ja yksityisyyden suojaan liittyvät riskit, erityisesti henkilötietoihin kohdistuva tietojen kalastelu, murrot tai muu henkilötietojen vuotaminen,
korruptioon tai lahjontaan liittyvät riskit, erityisesti liittyen toimitusketjuun sekä asiakassuhteisiin,
yhtiön maineeseen ja sidosryhmien luottamukseen vaikuttavat riskitekijät, kuten yhtiön tai sen yhteistyökumppanien toimintaan liittyvät muutokset, onnettomuudet, ympäristöä ja henkilöstöä koskevat kriisitilanteet sekä yhtiötä koskeva negatiivinen julkisuus. Yhtiö on varautunut viestimään kriisi-, poikkeus- ja häiriötilanteissa oikea-aikaisesti ja selkeästi säilyttääkseen sidosryhmien luottamukseen yhtiöön. Yhtiöllä on ajantasainen kriisiviestinnän suunnitelma. Kriisiviestinnän valmiuksiin panostetaan lisäksi järjestämällä kriisiviestinnän koulutuksia koko henkilöstölle.

Vastuullisuuden johtaminen

Yritysvastuuasioita käsitellään säännöllisesti Solteqin johtoryhmässä ja hallituksessa. Yritysvastuun raportoinnista vastaa yhtiön toimitusjohtaja.

Sosiaalinen vastuu

Henkilöstö ja ihmisoikeudet

Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö ovat Solteqin menestyksen perusta. Siksi yhtiön toiminta rakentuukin mahdollisimman pitkälti työntekijöiden ehdoilla, tavoitteena hyvä työntekijäkokemus ja sen myötä positiivinen asiakaskokemus.

Edellisvuonna käynnistetty, yhtiön arvojen tunnistamiseen ja kirkastamiseen liittyvä hanke saatiin päätökseen vuonna 2020. Arvotyöskentelyyn osallistui koko henkilöstö. Keskeisiksi arvoiksi nousivat rehellisyys (integrity), sitoutuneisuus (dedication) sekä yhdessä tekeminen (better together).

IT-toimiala kehittyy nopeasti, ja Solteqilla työskentelevät asiantuntijat haluavat kehittää osaamistaan jatkuvasti. Tämän tukemiseksi henkilöstölle tarjotaan koulutusmahdollisuuksia säännöllisesti. Vuonna 2020 järjestettyjen koulutusten avulla pyrittiin kehittämään henkilöstön teknisiä kompetensseja ja tietoturvataitoja sekä tiiminvetäjien johtamisosaamista.

Työhyvinvointia johdetaan osana liiketoimintaa. Työhyvinvointia tukevat muun muassa joustavat työajat sekä liikunta- ja kulttuuritempaukset niin vapaa-ajalla kuin työn ohessakin. COVID-19-pandemian johdosta työhyvinvoinnin kehittämisessä panostettiin erityisesti tiiminvetäjien etäjohtamisosaamiseen.

Kasvavassa ja kehittyvässä yhtiössä onnistunut rekrytointi on strategisesti tärkeässä roolissa. Vuonna 2020 yhtiö rekrytoi 111 uutta työntekijää (93). Henkilöstön vaihtuvuus oli 16 prosenttia (12). Työntekijöiden vilkas liikkuminen on tyypillistä toimialalle, ja pandemia osaltaan kiihdytti työntekijöiden liikkuvuutta. Keskeisin henkilöstöön liittyvä riski liittyy osaavan ja kulttuurisesti yhteensopivan työvoiman saatavuuteen.

Henkilöstön tyytyväisyyttä mitataan kolmesti vuodessa tehtävillä kyselyillä. Tutkimustuloksia hyödynnetään paitsi yrityskohtaisten kehityshankkeiden priorisoinnin apuna, myös tiimien esimiestyön tukena. Työnantajan suosittelu (eNPS) kasvoi merkittävästi ja nousi 38:aan (27) edellisvuoteen verrattuna.

Työnantajana Solteq pyrkii olemaan joustava sekä tasa-arvoisuutta ja monimuotoisuutta arvostava. Työntekijöitä kohdellaan tasavertaisesti ja -arvoisesti sukupuolesta, etnisyydestä, uskonnosta, iästä ja muista vastaavista tekijöistä riippumatta. Ohjelmistoyritykselle poikkeuksellisesti Solteqilla on laaja ikäjakauma: Työssä viihtyvät niin koulunpenkiltä tulevat nuoret kuin eläkeikää lähestyvät ammattilaiset. Henkilöstön keski-ikä oli 41,3 vuotta (40,4). Naisia solteqlaisista oli 21 prosenttia (22).

Solteq kunnioittaa kansainvälisesti hyväksyttyjä ihmis- ja työoikeuksia. Turvallista ja terveellistä työympäristöä ylläpidetään kaikille työtekijöille. Solteqin henkilöstöhallinnon perusperiaatteet on kirjattu henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan sekä työsuojelun ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmiin. Yhtiön näkemyksen mukaan sen omassa toiminnassa ei ole merkittäviä ihmisoikeuksien rikkomiseen liittyviä riskejä. Mahdolliset ihmisoikeuksiin liittyvät riskit kohdistuvat Solteqin toimitusketjuun. Näitä riskejä pyritään hallitsemaan valitsemalla yhteistyökumppanit huolellisesti sekä velvoittamalla yhteistyökumppanit sitoutumaan Solteqin laatimiin vastuullisuusperiaatteisiin tai sitä vastaaviin vastuullista toimintatapaa koskeviin periaatteisiin.

Tietosuoja ja tietoturva

Tietojen luottamuksellisuus ja tietojärjestelmien integriteetti ovat yhtiön tietoturvatyön keskiössä. Solteqille on ensiarvoisen tärkeää turvata sidosryhmien yksityisyyden suoja ja luottamuksellisen tiedon käsittely.

Yhtiön tietoturvakäytänteiden, valvontajärjestelmien, riskienhallinnan sekä toiminnan sääntelynmukaisuuden tason ja maturiteetin kehittämistä jatkettiin vuonna 2020. Solteqin yhtiötason ITtoiminnat ovat saaneet ISO/IEC 27001:2013-sertifioinnin. Sertifioinnin auditoijana toimii KPMG IT Sertifiointi Oy. ISO/IEC 27001:2013-sertifiointi edellyttää, että yhtiö kehittää jatkuvasti tietoturvan ja tietosuojan tasoa.

Henkilötietojen osalta Solteq toimii markkinassa sekä rekisterinpitäjän että henkilötietojen käsittelijän roolissa. Yhtiön tietosuojakäytännöt ovat julkisesti saatavilla. Solteq käsittelee henkilötietoja lainsäädännön vaatimalla tavalla ja kerää vain kunkin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia henkilötietoja.

Solteq myös antaa asiakkailleen asianmukaisiin teknisiin ja organisatorisiin toimenpiteisiin liittyviä ohjeita, joilla osaltaan edistetään yksityisyyden suojaa yhteiskunnassa. Solteq on kehittänyt tietoturvaa useiden tietoturvahankkeiden kautta vuoden 2020 aikana. Pääpaino kehityksessä on ollut identiteetin suojauksessa ja kyvykkyydessä suojautua globaaleja tietoturvauhkia vastaan. Henkilöstön tietoturvaosaamista on pidetty yllä säännöllisillä tietoturvakoulutuksilla. Tietoturvauhkien torjunnasta ja viestinnästä huolehditaan vakiintuneella tietoturvailmoitusprosessilla (Security Incident Reporting, SIR), jossa asiaan liittyvät osapuolet saavat tiedon uhkaavasta tai toteutuneesta tietoturvatapahtumasta. Tällä varmistetaan tietoturvatapahtumien tehokas käsittely.

Solteqin henkilökunta saa opastuksen tietoturvallisiin toimintatapoihin jo perehdytyksen yhteydessä. Koko henkilökunnan kattavat laajennetut tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset otettiin käyttöön keväällä 2019, ja ne tulivat kalenterivuoden kuluessa pakolliseksi osaksi henkilökunnan koulutusportfoliota. Tietoturva- ja tietosuojakoulutuksen suoritti vuoden 2020 aikana noin 80 prosenttia koko henkilöstöstä. Koulutussisällöt päivitetään vuonna 2021 kattamaan laajemmin etätyöhön liittyvät tietoturva- ja tietosuojavaatimukset.

Solteqissa tieturvasta ja tietosuojasta vastaavat tehtäviin nimitetyt IT-johtaja ja tietosuojavastaava sekä tietoturvatiimi. Tietoturvatiimissä on vuodesta 2020 alkaen työskennellyt henkilö, joka vastaa asiakkaille toimitettavien ratkaisujen tietoturvasta.

Huolimatta vuoden 2020 poikkeuksellisista työskentelyolosuhteista COVID-19-pandemia ei aiheuttanut yhtiölle merkittäviä tietoturva- tai tietosuojahaasteita. Solteq on tehnyt pitkäjänteistä arkkitehtuurikehitystä varmistaakseen turvallisen, etätyön mahdollistavan infrastruktuurin.

Korruption ja lahjonnan torjunta

Solteq ei hyväksy lahjontaa tai korruptiota missään muodossa. Kaikessa toiminnassa edellytetään lahjonnan vastaisten ja läpinäkyvän liiketoiminnan periaatteiden noudattamista.

Solteq valitsee liikekumppaninsa huolellisesti, ja kaikki maksut on hyväksyttävä asianmukaisesti ennalta määritellyn vaiheistetun hyväksyntäprossin mukaisesti sekä kirjattava kirjanpitoon. Yhtiö ei maksa tai hyväksy kyseenalaisia etuja. Kaikista annetuista tai saaduista eduista on voitava raportoida avoimesti kaikille. Yhtiö on sitoutunut läpinäkyvyyteen kaikissa liiketoimissa.

Solteqin hallitus on hyväksynyt yhtiön lahjonnan ja korruption vastaisen politiikan ja sen sisältämät periaatteet vuonna 2016. Politiikka täydentää Solteqin liiketoiminnan periaatteita (Code of Conduct), ja se sisältää kattavan ohjeistuksen lahjonnan ja korruption vastaiseen toimintaan. Lisäksi Solteq edellyttää toimittajiansa sitoutumaan yhtiön laatimiin vastuullisuusperiaatteisiin tai sitä vastaaviin vastuullista toimintatapaa koskeviin periaatteisiin.

Solteqin sidosryhmät ovat pääsääntöisesti kansainvälisiä ja pohjoismaisia toimijoita. Yhtiön liiketoiminta kohdistuu alueille, joissa korruption ja lahjonnan riski on lähtökohtaisesti matala. Solteq arvioi yhteistyökumppaniin perustuvaa riskiä tapauskohtaisesti ja vaatii tarvittavia lisäselvityksiä, mikäli yhteistyökumppanin riskiarvio tätä edellyttää.

Solteqilla on käytössään sisäinen raportointikanava, joka mahdollistaa anonyymin ilmoittamisen väärinkäytösepäilyjen osalta. Solteq on sitoutunut käsittelemään kaikki ilmoitukset luottamuksellisesti ja määrämuotoisen prosessin mukaisesti. Lisäksi Solteqille on ensiarvoisen tärkeää ilmoittajan turvallisuuden suojaaminen. Vuoden 2020 aikana ei vastaanotettu yhtään väärinkäytösepäilyä.

Ympäristövastuu

Solteq huomioi ympäristönäkökulmat kaikessa toiminnassaan ja edistää toiminnassaan kestäviä valintoja. Toimintaa ympäristönäkökulmien huomioimiseksi ohjaa Solteqin kestävän kehityksen ja ympäristövastuun politiikka. Yhtiön ympäristövaikutukset muodostuvat lähinnä toimistojen ja konesalien energiankulutuksesta. Lisäksi matkustamisesta, työvälineistä ja toimistokalusteista aiheutuva ympäristökuormitus huomioidaan arjen valinnoissa sekä hankinnoissa.

Solteqin liiketoiminnan osalta ei ole tunnistettu merkittäviä ympäristöriskejä.

Vihreät valinnat osana työarkea

Solteq tekee parhaansa vähentääkseen toimitiloista ja työvälineistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta ja lisätäkseen materiaalien kierrätystä. Toimitilavalinnoissa yhtiö suosii nykyaikaisia, energiatehokkaita ja terveitä tiloja. Vantaan Aviapoliksessa sijaitseva pääkonttori sekä showroom on rakennettu LEED– ympäristösertifikaattijärjestelmän ja Green Building -vaatimusten mukaisesti. Sisutus on toteutettu ISO 14001 -sertifikaatin saaneilla kalusteilla, jotka on suunniteltu kestämään kovaa, pitkäaikaista kulutusta.

Solteqlaisten matkustamisessa suositaan kestäviä vaihtoehtoja: Henkilöstöä kannustetaan arkiliikuntaan sekä julkisten, ympäristöystävällisten kulkuneuvojen, kuten junan, käyttöön. Toimistojen keskeisellä sijainnilla, nykyaikaisen viestintäteknologian hyödyntämisellä sekä etätyömahdollisuuden tarjoamisella pyritään vähentämään tarvetta matkustamiselle. COVID-19-pandemia vähensi liiketoiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta suurimman osan vuotta voimassa olleen vahvan etätyösuosituksen vuoksi.

Solteq pyrkii pandemian väistyttyä välttämään tarpeetonta matkustamista ja näin vähentämään ympäristökuormitusta. Etätyön mahdollistavaan infrastruktuuriin on panostettu, ja henkilöstö voi teknologian puolesta jatkaa etätyöskentelyä tulevaisuudessakin. Tiimitapaamisten ja muiden kasvokkain tapahtuvien vuorovaikutustilanteiden järjestämisen osalta suositaan kestäviä matkustustapoja.

Tilastokeskuksen mukaan ICT–alan muodostamat kasvihuonekaasupäästöt ovat melko vähäiset. Merkittävä osa alan ympäristövaikutuksista tulee laitteiden valmistuksesta. Solteq huomioi asian hankinnoissa, joissa päätöksenteossa laitteiden energiatehokkuudella, elinkaarella ja toimintavarmuudella on merkittävä painoarvo. Verkko- ja tietojärjestelmälaitteet sekä puhelimet hankitaan pääosin tunnetuilta, sertifioiduilta toimittajilta. Elinkaarensa päässä olevat laitteet kerätään Solteqin toimitiloissa olevien SER– keräysastioiden kautta kierrätykseen ja siitä edelleen elektroniikan raaka-aineiksi. Solteq käy vuoropuhelua eri laitetoimittajien kanssa kestävien toimintaperiaatteiden tukemiseksi.

Aihealue	Toimintaperiaatteet ja prosessit	Tavoite	Tunnusluvut				2020 2019 2018 Merkittävimmät riskit
Korruption ja lahjonnan torjunta	Korruption ja lahjonnan vastainen politiikka, Henkilöstön ja kumppanien sitouttaminen, väärinkäytösten ilmoituskanava,	Henkilöstön ja muiden sidosryhmien sitoutuminen	Ilmoitettujen rikkeiden lukumäärä	0	0	0	Rikos- ja muut oikeudelliset seuraamukset Vaikutukset asiakassuhteisiin ja julkisiin hankintoihin Maineriski
Tunnistettujen riskien hallinta	Koulutukset järjestetään uutta verkkokoulutusportaalia hyödyntämällä, mikä mahdollistaa koko henkilöstön tehokkaan kouluttamisen.	Henkilöstön koulutus ja riskien tehokas ennaltaehkäisy Tehokas ja oikea aikainen viestintä kriisi-, häiriö- ja poikkeustilanteissa	Vuosittaiset henkilöstön suorittamat koulutukset 1. Tietosuoja koulutus 2. Tietoturva koulutus 3. Työntekijöiden tietoturva - koulutus 4. Rekisterinpitäjän velvollisuudet - koulutus	524 525 525 524	383 362 361 370	uusi	Tietosuojaan ja - turvaan liittyvät riskit Yhtiön maineeseen liittyvät riskitekijät
Henkilöstö	Tiedon jakamisen, yhdessä tekemisen ja kokeilun yrityskulttuuri Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen Onnistumiskeskustelut ja osaamisen johtaminen Kilpailukykyiset edut Henkilöstötyytyväisyyden nouseva trendi	Solteq on haluttu työpaikka, jossa ihmisillä on hyvä olla. Yhtiö tukee osaamisen kehittymistä, tarjoaa tasa-arvoisen työyhteisön ja tukee henkilöstön hyvinvointia. Työntekijäkokemus on positiivinen.	Työnantajan suosittelu	eNPS 36	eNPS 27		4,14/5Henkilöstön saatavuuteen liittyvät riskit
Ympäristövastuu	Elinkaarenhallinta	Työasemien uusiokäyttö	Uudelleen käyttöön menneiden työasemien osuus kaikista työasemista.				100% 100% 100% Maineriski

Solteq Oyj

Karhumäentie 3 (5. kerros) 01530 Vantaa

AI assistant

Solteq Oyj — Annual Report 2020

3341_rns_2021-03-09_c69fc3dd-e15a-4d3b-9b4a-0b4995a9b96a.pdf

Sisällysluettelo

Solteq lyhyesti

Yhtiö onnistui erittäin hyvin muuttuneessa markkinatilanteessa

Olli Väätäinen

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Tietoa sijoittajille

Yhtiökokous

Solteq Oyj:n taloustiedotteiden aikataulu vuonna 2021

Pörssitiedotteet 2020

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Yleiset periaatteet

Toimielinten tehtävät ja vastuut

Yhtiökokous

Hallitus

Monimuotoisuutta koskevat periaatteet

Hallituksen tarkastusvaliokunta

Toimitusjohtaja

Johtoryhmä

Sisäinen tarkastus

Tilintarkastus

Johdon osakkeiden omistukset

Johdon optio- ja osakepalkkiojärjestelmä

Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet

Riskienhallintajärjestelmä

Valvontaympäristö

Taloudellisen raportoinnin riskien arviointi

Valvontatoimet

Sijoittajaviestintä ja taloudellinen raportointi

Seuranta

Sisäpiirihallinto

Solteqin hallitus 31.12.2020

Katarina Segerståhl

Mika Uotila

Aarne Aktan

Lotta Kopra

Panu Porkka

Solteqin johtoryhmä 31.12.2020

Kirsi Jalasaho

Palkitsemisraportti

Palkitsemisen periaatteet

Solteqin suoriutuminen ja palkitsemisen kehitys

Hallituksen palkkiot vuonna 2020

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot

Toimitusjohtajan palkkiot vuonna 2020

Hallituksentoimintakertomus

Sisällys

Yhtiö onnistui erittäin hyvin muuttuneessa markkinatilanteessa

Markkinat ja toimintaympäristö

Tulosohjeistus 2021

Avainluvut

Liikevaihto ja tulos

Solteq Digital

Solteq Software

Tase ja rahoitus

Investoinnit, tutkimus ja kehitys

Henkilöstö

Konsernin henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut

Liiketoimet lähipiirin kanssa

Osakkeet, osakkeenomistajat ja omat osakkeet

Johdon osake- ja optioperusteinen kannustinohjelma

Vaihto ja kurssi

Omistus

Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista

Omistusjakauma sektoreittain 31.12.2020

Omistusjakauma suuruusluokittain 31.12.2020

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2020

Varsinainen yhtiökokous

Hallitus ja tilintarkastaja

Tilikauden muut tapahtumat

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Riskit ja epävarmuustekijät

COVID-19-pandemian vaikutukset taloudelliseen raportointiin

Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käsittelyksi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Tunnusluvut

Konsernin tunnusluvut

Solteq Oyj Annual Report 2020