Solteq Oyj — Annual Report 2014

Feb 13, 2015

YHTIÖKOKOUS

Solteq Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina, 16. päivänä maaliskuuta 2015 klo 12.00 yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Eteläpuisto 2 C, Tampere. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on viimeistään 4.3.2015 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakeluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on ilmoitettava osallistumisestaan yhtiön pääkonttoriin viimeistään maanantaina, 9.3.2015 klo 16.00 mennessä. Ilmoittautuminen voidaan tehdä puhelimitse 040 8444 202, telefaxilla 0201444 222 tai sähköpostilla katiye.saadetdin@solteq.com.

SOLTEQIN TALOUSTIEDOTUS VUONNA 2015

• vuoden 2014 tilinpäätöstiedote ja tilinpäätös perjantaina 13.2.2015 klo 9.00
• osavuosikatsaus 1-3/2015 perjantaina 24.4.2015 klo 9.00
• osavuosikatsaus 1-6/2015 perjantaina 17.7.2015 klo 9.00
• osavuosikatsaus 1-9/2015 perjantaina 16.10.2015 klo 9.00

PÖRSSITIEDOTTEET 2014

PÄIVÄMÄÄRÄ TIEDOTE

11.12.2014	SOLTEQ – SISÄINEN LIIKETOIMINTAJÄRJESTELY
25.11.2014	OSINGONMAKSU
25.11.2014	SOLTEQIN TALOUSTIEDOTUS VUONNA 2015
19.11.2014	YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT OVAT PÄÄTTYNEET
6.11.2014	SOLTEQ JA KUNTAPRO SOPIVAT MERKITTÄVÄSTÄ YHTEISTYÖSTÄ
17.10.2014	SOLTEQ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2014 (IFRS)
2.10.2014	SOLTEQ SOPEUTTAA TUOTANTO- JA KUSTANNUSRAKENNETTAAN
17.9.2014	SOLTEQILLE MERKITTÄVÄ SOPIMUS KASSALAITEUUDISTUKSESTA
11.8.2014	MUUTOS SOLTEQ OYJ:N JOHTORYHMÄSSÄ
17.7.2014	SOLTEQ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014 (IFRS)
18.6.2014	SOLTEQ SOPI MERKITTÄVÄN OHJELMISTOKAUPAN SOK:N KANSSA RAVINTOLATOIMINTOJEN KOKONAISJÄRJESTELMÄSTÄ
24.4.2014	SOLTEQ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2014 (IFRS)
17.3.2014	SOLTEQ OYJ:N YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET
14.3.2014	HALLITUKSEN JÄSENTEN VALINTAA KOSKEVA PÄÄTÖSEHDOTUS
10.3.2014	SOLTEQ OYJ ON TARKENTANUT STRATEGIAANSA VUOSILLE 2014-2018
3.3.2014	SOLTEQIN MYYNTIJOHTAJA VAIHTUU
14.2.2014	SOLTEQ OYJ:N VUOSIKERTOMUS ON ILMESTYNYT
14.2.2014	KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN
14.2.2014	SOLTEQ OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2013 (IFRS)
3.1.2014	SOLTEQ OYJ: ARVOPAPERIMARKKINALAIN 9 LUVUN 10§:N MUKAINEN ILMOITUS

SISÄLTÖ

• 5 Hallituksen toimintakertomus
• 8 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
• Konsernin ja emoyhtiön laaja tuloslaskelma
• Konsernin ja emoyhtiön tase
• 17 Konsernin ja emoyhtiön rahavirtalaskelma
• Laskelma konsernin ja emoyhtiön oman pääoman muutoksista
• Tilinpäätöksen liitetiedot
• Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
• 1 Toimintasegmentit
• 2 Hankitut liiketoiminnot
• 3 Liikevaihto ja pitkäaikaishankkeet
• 4 Liiketoiminnan muut tuotot
• 5 Liiketoiminnan muut kulut
• 6 Poistot ja arvonalentumiset
• 7 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
• 8 Tutkimus- ja kehittämismenot
• 9 Rahoitustuotot
• 10 Rahoituskulut
• 11 Tuloverot
• 12 Osakekohtainen tulos

• 13 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

• 14 Aineettomat hyödykkeet

• 15 Myytävissä olevat rahoitusvarat
• 16 Laskennalliset verosaamiset ja -velat
• 17 Vaihto-omaisuus
• 18 Myyntisaamiset ja muut saamiset
• 19 Rahavarat
• 20 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
• 21 Varaukset
• 22 Rahoitusvelat
• 23 Ostovelat ja muut velat
• 24 Rahoitusriskien hallinta ja pääoman hallinta
• 25 Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut
• 26 Muut vuokrasopimukset
• 27 Vakuudet ja vastuusitoumukset
• 28 Lähipiiritapahtumat
• 29 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
• 30 Viiden vuoden lukusarjat
• 31 Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista
• Voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset
• Tilintarkastuskertomus

SOLTEQ OYJ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 1.1.2014–31.12.2014

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA LIIKETOIMINNAN KEHITYS

Solteq on johtava kaupan ja palvelualan ohjelmistopalveluyhtiö. Tarjoamme kestävää kumppanuutta ja markkinoiden laajimman valikoiman palveluja koko toimitusketjun optimoinnista kuluttaja-asiakastiedon hallintaan. Teknologiariippumattomat ratkaisumme auttavat asiakkaitamme ohjaamaan liiketoimintaansa mahdollisimman tehokkaasti ja kannattavasti.

Solteq Oyj:n raportoitavat segmentit ovat Päivittäis- ja erikoiskauppa, HoReCa; Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut sekä Palveluiden toiminnanohjaus.

Segmenttijaon tavoitteena on vastata asiakkaiden kysyntään toimialojen kokonaistoimittajana ja siten parantaa palveluiden saatavuutta sekä helppoutta asiakkaillemme.

Solteqin liikevaihto oli 40.933 tuhatta euroa, jossa on nousua 7,4 % prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Solteqin liiketulos nousi 2.490 tuhanteen euroon vertailutilikauden 2.141 tuhannesta eurosta. Yhtiön liiketulosprosentti oli 6,1 % (5,6 % vuonna 2013).

PÄIVITTÄIS- JA ERIKOISTAVARAKAUPPA, HORECA

Solteqin Päivittäis- ja erikoistavarakauppa -segmentti tarjoaa kaupan alan yrityksille kokonaisratkaisuja, joiden avulla kauppa voi tehostaa liiketoimintaansa niin logistiikan, myymälätoiminnan, asiakaspalvelun, rahastuksen kuin kanta-asiakkuuden hallinnankin osalta.

Kaupan alan ratkaisujen avulla kauppa voi optimoida valikoimien, tilan, toimitusten, logistiikan ja asiakastyytyväisyyden hallintaa

sekä samalla kasvattaa myyntiä ja tulosta. Solteqin ratkaisut auttavat kauppaa nopeuttamaan perustoimintojaan, nostamaan toimitusvarmuutta, laskemaan varastoarvoa, lisäämään varaston kiertonopeutta sekä parantamaan ennustettavuutta. Näin myymälässä on aina tarjolla oikeita tuotteita oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikealla hinnalla.

Päivittäis- ja erikoistavarakauppa – segmentin liikevaihto tilikaudella oli 20,5 miljoonaa euroa (18,0 miljoonaa euroa). Segmentin liiketulos oli 1,2 miljoonaa euroa (1,1 miljoonaa euroa).

Huolimatta asiakastoimialojen heikosta markkinakehityksestä segmentin liikevaihto kasvoi merkittävästi. Tilikauden aikana toteutettiin ja käynnistettiin suuria palvelulaajennuksia olemassa olevassa asiakaskunnassa mutta myös uusasiakasmyynnin kehitys oli positiivista. Yksikön liiketulos parani, mutta

tuloksen parantamisen potentiaalia on vielä olemassa tavoitetasoomme pääsyyn.

TUKKUKAUPPA, LOGISTIIKKA JA PALVELUT

Solteqin Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut -segmentti tarjoaa asiakkailleen toiminnan- ja taloudenohjauksen järjestelmiä sekä niitä tukevia optimointi-, integraatio- ja raportointiratkaisuja. Segmentin ratkaisut auttavat asiakkaita ohjaamaan toimintaansa ja tehostamaan ostoja, myyntiä, varaston ohjausta sekä raportointia. Järjestelmien avulla voidaan mm. nostaa toimitusvarmuutta, laskea varastoarvoa, lisätä varaston kiertonopeutta sekä parantaa ennustettavuutta. Tavaravirtojen hallinnalla puolestaan varmistetaan, että oikeat tavarat ovat oikeaan aikaan asiakkaalla optimaalisesti pakattuina.

Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut -segmentin tarjoamat järjestelmät tehostavat kaupan toimintaa ja antavat mahdollisuuden palvella asiakkaita entistä joustavammin ja monipuolisemmin. Samalla yrityksen sisäinen toiminta tehostuu toimitusketjun tietojenkäsittelyn automatisoinnin myötä. Solteqin ratkaisuja käyttää päivittäin laaja joukko asiakkaita mm. tukkukaupan, kaupan, teollisuuden ja julkishallinnon toimialoilta.

Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut – segmentin liikevaihto tilikaudella oli 15,4 miljoonaa euroa (15,0 miljoonaa euroa). Segmentin liiketulos oli 0,6 miljoonaa euroa (0,3 miljoonaa euroa).

Segmentin liiketoiminta perustuu teknologisen elinkaarensa eri vaiheissa oleviin järjestelmiin ja niihin liittyviin palveluihin. Tilikaudella toteutettiin ja käynnistettiin hankkeita joissa olemassa olevat asiakkaat siirtyivät segmentin sisällä teknologisesti uusiin järjestelmiin. Näin ollen liikevaihdon kasvu jäi yleisen markkinakasvun tasoiseksi. Liiketuloksen paraneminen johtui lähinnä järjestelmähankkeiden laadun kehittämisestä ja resursoinnin tehostamisesta. Liiketulostasoa pyritään edelleen parantamaan ohjelmistopalveluiden tuotantomallia kehittämällä.

PALVELUIDEN TOIMINNANOHJAUS

Solteqin Palveluiden toiminnanohjaus – segmentti tarjoaa asiakkailleen palveluiden toiminnanohjausratkaisuja sekä masterdatan hallinnan ratkaisuja.

Palveluprosessien hallintaan ja optimointiin kehitetty palveluiden toiminnanohjaus auttaa asiakkaita ohjaamaan toimintaansa ja tehostamaan esimerkiksi tuotantolaitosten käyntivarmuutta, töiden- ja resurssienhallintaa, kenttätyötä, myyntiä ja asiakaspalvelua,

kumppaniverkoston hallintaa sekä materiaalihallintaa. Ratkaisuja käyttää laaja joukko asiakkaita mm. teollisuuden ja energiatuotannon palveluissa, kunnossapito- ja huoltopalveluissa, elinkaaripalveluissa, kaupunkien ja kuntien teknisessä toimessa, kiinteistöpalveluissa sekä koti- ja hoivapalveluissa.

Palveluiden toiminnanohjaus -segmentti vastaa myös asiakasyritysten liiketoimintakriittiseen tietoon eli masterdataan liittyvistä palveluista ja tuotteista, ja tarjoaa asiakkailleen masterdatan laadun parantamisprojekteja, masterdata-palvelukeskukselle ulkoistettua tiedon ylläpitopalvelua, masterdatan hallinnassa hyödynnettäviä ohjelmistoteknologioita sekä konsultointipalveluja. Näiden palveluiden tavoitteena on varmistaa, että asiakkaiden toiminnanohjausta ja päätöksentekoa tukevien järjestelmien sisältämät tiedot ovat laadukkaita ja keskenään yhdenmukaisia sekä ajan tasalla. Solteqin masterdatan hallinnan ratkaisuja käyttävät asiakkaat yli toimialarajojen.

Palveluiden toiminnanohjaus -segmentin liikevaihto tilikaudella oli 5,0 miljoonaa euroa (5,2 miljoonaa euroa). Segmentin liiketulos oli 0,7 miljoonaa euroa (0,7 miljoonaa euroa).

Segmentin pääasiallinen liiketoiminta perustuu muista segmenteistä poiketen omien ohjelmistotuotteiden kehittämiseen, toimittamiseen ja markkinointiin. Katsauskauden aikana toteutettiin segmentin sisäisiä asiakashankkeita, joissa asiakkaat siirtyivät uusiin tuotesukupolviin. Segmentin liikevaihdon kehitys jäi edellisen vuoden tasolle, mutta uusien tuotesukupolvien kasvu segmentin sisällä oli merkittävää. Segmentin liiketulostaso säilyi hyvällä tasolla. Segmentin liiketoiminnan kasvua ja kannattavuutta parannetaan kehittämällä asiakassegmenttien käyttöön yhä paremmin soveltuvia tuotteita sekä etsimällä uusia markkina-alueita ja – kanavia. Segmentin liiketoiminnan yhtiöittäminen vuoden vaihteessa johtaa ja mahdollistaa tuotealueen oman ja erikoistuneen strategian kehittämistä vuoden 2015 aikana.

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Liikevaihto nousi 7,4 % edellisvuoteen verrattuna ja oli 40.933 tuhatta euroa (edellinen tilikausi 38.124 tuhatta euroa).

Liikevaihto koostuu useista yksittäisistä asiakkuuksista. Poikkeuksellisesti yhden asiakkaan osuus liikevaihdosta on noin kymmenen prosenttiyksikköä.

Tilikauden liiketulos kasvoi 16,3 % ja oli 2.490 tuhatta euroa (2.141 tuhatta euroa). Tulos ennen veroja oli 2.313 tuhatta euroa (1.927 tuhatta euroa) ja tilikauden tulos 1.893 tuhatta euroa (1.621 tuhatta euroa).

Tilikauden viimeisen neljänneksen aikana vietiin tuotantoon yksi merkitykseltään suuri ja useita pienempiä asiakashankkeita. Alkuperäistä suunnitelmaa parempi onnistuminen kyseisissä hankkeissa selittää viimeisen neljänneksen liikevaihdon kasvun sekä parantuneen kannattavuuden.

TASE JA RAHOITUS

Taseen loppusumma oli 25.038 tuhatta euroa (25.386 tuhatta euroa). Likvidit varat olivat 2.530 tuhatta euroa (2.367 tuhatta euroa).

Likvidien varojen lisäksi yhtiöllä oli tilikauden päättyessä käyttämättömiä pankkitililimiittejä yhteensä 1.500 tuhatta euroa.

Konsernin rahoitusvelat olivat 4.437 tuhatta euroa (5.555 tuhatta euroa).

Konsernin omavaraisuusaste oli 48,0 prosenttia (43,5 %).

INVESTOINNIT, TUTKIMUS JA KEHITYS

Tilikauden nettoinvestoinnit olivat 958 tuhatta euroa (957 tuhatta euroa). Tilikauden investoinnit ovat pääsääntöisesti korvausinvestointeja. Vertailuvuoden investoinnit ovat korvausinvestointeja.

TUOTEKEHITYS

Solteqin tutkimus- ja kehityskulut ovat pääosin henkilöstökuluja. Perustuotteiden kehittämisessä Solteqin strategiana on toimia yhteistyössä globaalien toimijoiden kuten SAP:n, Symphony EYC:n ja Microsoftin kanssa sekä hyödyntää heidän resurssejaan ja jakelukanaviaan. Oma kehityspanos kohdistetaan lisäarvotuotteiden ja asiakaskohtaisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen.

Tilikauden aikana ei ole aktivoitu tuotekehityskuluja (vertailuvuonnakaan ei tilikaudella aktivointeja).

HENKILÖSTÖ

Solteqin palveluksessa oli tilikauden lopussa 279 vakinaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä (277 henkilöä). Henkilöstön määrä tilikauden

lopussa jakautui niin, että Päivittäis- ja erikoistavarakaupan palveluksessa oli 109 henkilöä, Tukkukaupan ja logistiikan palveluksessa 82 henkilöä, Palveluiden toiminnanohjauksen palveluksessa 39 henkilöä ja yhteisten toimintojen palveluksessa 49 henkilöä.

KONSERNIN HENKILÖSTÖÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT:

KESKIMÄÄRÄINEN LUKUMÄÄRÄ	2014	2013	2012
TILIKAUDELLA	281	287	270
TILIKAUDEN PALKAT JA PALKKIOT (1 000 €) 15 234 15 850 15 656	2014	2013	2012

LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA

Solteqin lähipiiriin kuuluvat sen hallitus, toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä omistusyhtiöineen.

OSAKKEET, OSAKKEEN-OMISTAJAT JA OMAT OSAKKEET

Solteq Oyj:n osakepääoma 31.12.2014 oli 1.009.154,17 euroa ja osakkeiden lukumäärä on 14.998.061. Osake on nimellisarvoton. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Osakkeita koskee yhtiöjärjestyksen lunastuslauseke.

Tilikauden päättyessä Solteq Oyj:n sekä konserniyhtiöiden Solteq Management Oy:n ja Solteq Management Team Oy:n hallussa

olevien omien osakkeiden määrä oli 866.242 kappaletta. Hankittujen osakkeiden määrä vastasi 5,8 prosenttia koko tilikauden lopun osake- ja äänimäärästä. Hankittujen osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo oli 58.286 euroa.

Tilikauden aikana tehtiin yksi liputusilmoitus 3.1.2014. Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia ja LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö fuusioituivat 1.1.2014 muodostaen Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon, joka omisti 3.1.2014 yli 10 % osuuden Solteq Oyj:n osakkeista ja äänistä.

VAIHTO JA KURSSI

Tilikauden aikana Solteqin osakkeiden vaihto Helsingin Pörssissä oli 0,8 miljoonaa osaketta (0,9 milj. osaketta) ja 1,2 miljoonaa euroa (1,4 milj. euroa). Tilikauden ylin kurssinoteeraus oli 1,59 euroa ja alin 1,33 euroa. Painotettu osakekohtainen keskikurssi oli 1,45 euroa ja päätöskurssi 1,33 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa oli 19,9 miljoonaa euroa (21,9 milj. euroa).

OMISTUS

Solteqilla oli tilikauden päättyessä yhteensä 1.689 osakkeenomistajaa (1.758 osakkeenomistajaa). Solteqin 10 suurinta osakkeenomistajaa omistivat 11.267 tuhatta osaketta eli heidän hallussaan on 75,1 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä. Solteq Oyj:n hallituksen jäsenet omistivat yhteensä 5.574 tuhatta osaketta, mikä oli 37,2 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Solteq Oyj:n varsinainen yhtiökokous 17.3.2014 vahvisti vuoden 2013 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle vastuuvapauden päättyneeltä tilikaudelta.

Kokouksessa hyväksyttiin hallituksen esitys, että 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,03 euroa osakkeelta. Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin hallituksen esitys, että se valtuutetaan osakeyhtiölain 13 luvun 6§ 2 mom. mukaisesti päättämään enintään 0,05 euron osakekohtaisesta osingonjaosta tai muusta varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä päättämään mahdollisen jaon ajoituksesta ja muista yksityiskohdista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, käytettäväksi osana henkilöstön kannustinjärjestelmää, yrityskauppojen tai muiden liiketoiminnan järjestelyiden rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi taikka mitätöitäviksi. Ehdotus sisältää myös valtuutuksen ottaa pantiksi yhtiön omia osakkeita. Ehdotuksen mukaan hankittavien osakkeiden kokonaismäärä voi kulloinkin olla enintään 10 prosenttia kaikkien yhtiön osakkeiden lukumäärästä ja niitä voidaan hankkia muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa. Osakkeet tulee hankkia julkisessa kaupankäynnissä. Muista ehdoista päättää hallitus. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättä-

mään yhteensä enintään 3 000 000 uuden tai yhtiön hallussa olevan oman osakkeen antamisesta yhdessä tai useammassa erässä osakeannilla siten, että osakeanti voidaan suunnata osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Muista osakeannin ehdoista päättää hallitus. Valtuutus on voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen saakka.

HALLITUS JA TILINTARKASTAJA

Yhtiön hallitukseen valittiin seitsemän jäsentä. Hallituksen jäseninä toimivat Ali Saadetdin, Seppo Aalto, Markku Pietilä, Sirpa Sara-aho, Jukka Sonninen, Matti Roininen ja Olli Välimäki. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi puheenjohtajakseen Ali Saadetdinin.

Tilintarkastajana jatkoi KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan Lotta Nurminen, KHT.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Solteq Oyj:n hallitus päätti 11.12.2014 toteuttaa järjestelyn, jossa Palveluiden toiminnanohjaus -segmentin koko liiketoiminta siirretään uuteen täysin omistettuun tytäryhtiöön. Liiketoimintasiirto toteutettiin 1.1.2015.

Järjestelyn tarkoituksena on tehostaa konsernin toimintaa ja hallittavuutta eriyttämällä erilaiset liiketoimintamallit omiin yhtiöihinsä. Uuden tytäryhtiön tavoitteena on keskittyä voimakkaasti oman tuotealueensa tuotekehitykseen ja markkinointiin emoyhtiön keskittyessä kaupan ja logistiikan alan ohjelmistopalveluihin. Toteutetulla järjestelyllä ei ole vaikutusta konsernin raportointirakenteeseen.

RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Lähiajan keskeisimmät epävarmuustekijät ja riskit liittyvät liikevaihdon perustana olevien kauppojen ajoitukseen ja hinnoitteluun, kustannustason muutoksiin sekä yhtiön kykyyn hallita laajoja sopimus- ja toimituskokonaisuuksia.

Yhtiön liiketoiminnan kannalta keskeisimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä seurataan säännöllisesti osana hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyä. Yhtiöllä ei ole erillistä sisäistä tarkastusorganisaatiota tai – valiokuntaa.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Konsernin liiketuloksen arvioidaan kasvavan vuoden 2014 tasosta.

HALLITUKSEN ESITYS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄSITTELYKSI

Tilikauden 2014 lopussa konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 10 893 972,08 euroa.

Solteq Oyj:n hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2014 jaetaan osinkoa 0,03 euroa kullekin ulkona olevalle osakkeelle. Nykyisellä osakemäärällä tämä esitetty osingonjako merkitsisi noin 450 tuhannen euron jakamista osakkaille.

Lisäksi esitetään, että hallitus valtuutetaan osakeyhtiölain 13 luvun 6§ 2 mom. mukaisesti päättämään enintään 0,05 euron suuruisen osakekohtaisen osingonjaosta tai muusta varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä päättämään mahdollisen jaon ajoituksesta ja muista yksityiskohdista. Nykyisellä osakemäärällä tämän valtuutuksen täysmääräinen käyttäminen merkitsisi noin 750 tuhannen euron pääoman jakamista osakkaille (Vuoden 2014 varsinaisessa yhtiökokouksessa hyväksyttiin hallituksen ehdotus 0,03 euron suuruisesta osingonjaosta, joka toteutettiin 27.3.2014. Yhtiökokouksessa hallitus sai valtuutuksen enintään 0,05 euron suuruiseen osingonjakoon tai muuhun varojen jakoon sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Hallitus päätti 25.11.2014 0,03 euron osingon jaosta kyseisen valtuutuksen perusteella).

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu osingon tai muiden varojen jakaminen vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suositus 54:n ja arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n mukaisesti.

YLEISET PERIAATTEET

Solteq Oyj on Suomessa rekisteröity ja Tampereella kotipaikkaansa pitävä julkinen osakeyhtiö. Solteq-konserni (Solteq) muodostuu emoyhtiö Solteq Oyj:stä, sen neljästä suomalaisesta ja yhdestä venäläisestä tytäryhtiöstä. Konsernitilinpäätökseen yhdistellään johdon yhtiöt Solteq Management Oy ja Solteq Management Team Oy osakassopimuksen perusteella.

Solteqin päätöksenteossa ja hallinnoinnissa noudatetaan yhtiön yhtiöjärjestystä, Suomen osakeyhtiölakia ja muuta yhtiötä koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi yhtiö noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n, Keskuskauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton suositusta listayhtiöiden ohjausjärjestelmistä näissä periaatteissa mainituin poikkeuksin sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Venäjän tytäryhtiössä sovelletaan paikallisia lakeja.

Solteq noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) sillä poikkeuksella, että Solteqin hallituksessa ei ole erillisiä valiokuntia, koska yhtiön toiminnan laajuus ja hallituksen koko eivät edellytä asioiden valmistelua koko hallitusta pienemmässä kokoonpanossa.

TOIMIELINTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT

Solteq-konsernin johtamisesta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja, joiden tehtävät määräytyvät Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Operatiivisesta toiminnasta konsernitasolla vastaa toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana.

YHTIÖKOKOUS

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous järjestetään kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräisiä yhtiökokouksia voidaan tarvittaessa järjestää vuoden aikana. Yhtiökokous pidetään yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön kotipaikassa Tampereella. Kutsu yhtiökokoukseen ja kokouksessa käsiteltävät asiat julkaistaan vähintään yhdessä suomenkielisessä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai yhtiön internet–sivuilla sekä julkistetaan pörssitiedotteena.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään vuosittain seuraavista asioista:

• tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen
• vahvistetun taseen mukaisen voiton tai tappion käsittely
• vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
• hallituksen jäsenten määrä ja nimitys
• tilintarkastajien valinta
• hallituksen ja tilintarkastajien palkkiot
• muut kokouskutsussa mainitut asiat

HALLITUS

Solteq Oyj:n hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa sille osakeyhtiölaissa ja yhtiön yhtiöjärjestyksessä määritellyistä tehtävistä. Hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu vahvistaa yhtiön strategia ja budjetti sekä päättää rahoitussopimuksista ja merkittävien omaisuuserien ostoista ja myynneistä. Hallitus seuraa yhtiön taloudellista kehitystä johdon kuukausiraporttien sekä muun johdon toimittaman informaation avulla.

Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallitus vahvistaa vuosittain työjärjestyksen, johon on kirjattu hallituksen kokouskäytäntö sekä hallituksen tehtävät.

Hallituksen tehtävänä on työjärjestyksen mukaan:

• antaa hallinnon ja toiminnan asianmukaista järjestämistä koskevat ohjeet ja määräykset,
• nimittää toimitusjohtaja ja valvoa toimitusjohtajan toimintaa,
• päättää yhtiön toimialan puitteissa, yhtiön toiminnan laajuuteen ja laatuun nähden epätavallisista tai laajakantoisista asioista,
• edustaa yhtiötä,
• antaa yhtiöjärjestyksen nojalla prokuravaltuus,
• kantaa ja vastata yhtiön puolesta sekä päättää mahdollisesti nostettavista korvauskanteista,
• vastata yhtiön toiminnasta, tuloksesta ja kehittämisestä,
• valmistella yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat,
• toimeenpanna yhtiökokouksen päätökset,
• vahvistaa pitkän aikavälin strategia,
• hyväksyä budjetti,
• päättää investointikehityksestä ja merkittävistä yksittäisistä investoinneista,
• päättää yritys- ja kiinteistökaupoista, strategisesti merkittävistä liiketoiminnan laajentamisista ja oman pääoman ehtoisista sijoituksista,
• vahvistaa konsernin rahoitusriskien hallintapolitiikka
• hyväksyä periaatteet henkilöstölle maksettaville palkoille ja muille etuisuuksille
• hoitaa kaikki ne tehtävät, joita osakeyhtiölaki, yhtiöjärjestys tai muu yhtiötä koskeva ohjeistus ei muille elimille ole määrännyt.

Solteqin hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään seitsemän varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous toimikaudeksi kerrallaan. Toimikausi alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy valintaa ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä. Yhtiöjärjestyksessä ei ole rajoitettu yhtiökokouksen valtaa asettaa jäseniä hallitukseen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on läsnä. Päätösasioiden lisäksi hallitukselle annetaan kokouksissa ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti 12–14 kertaa vuodessa, minkä lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kaikista kokouksista pidetään pöytäkirjaa.

Vuoden 2014 varsinaisessa yhtiökokouksessa Solteqin hallitukseen valittiin 7 jäsentä: Ali Saadetdin (puheenjohtaja), Seppo Aalto, Markku Pietilä, Sirpa Sara-aho, Jukka Sonninen, Matti Roininen ja Olli Välimäki. Hallituksen jäsenistä Sara-aho, Pietilä, Sonninen, Roininen ja Välimäki ovat yhtiöstä riippumattomia jäseniä. Lisäksi Sara-aho, Sonninen ja Välimäki ovat yhtiön merkittävistä omistajatahoista riippumattomia.

Hallitus kokoontui 16 kertaa ja osallistumisprosentti oli keskimäärin 92 %.

TOIMITUSJOHTAJA

Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaan. Toimitusjohtajan tukena konsernin

johtamisessa on johtoryhmä.

Yhtiön toimitusjohtajana vuonna 2014 toimi Repe Harmanen.

JOHTORYHMÄ

Solteqin hallitus nimittää johtoryhmän. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yhtiön operatiivisessa johtamisessa, valmistelee hallituksen ja toimitusjohtajan käsiteltäviä asioita sekä suunnittelee ja valvoo liiketoiminta-alueiden toimintaa. Konsernin johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kuukausittain. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.

Johtoryhmään kuuluivat 1.1.–31.12.2014 Repe Harmanen (Johtoryhmän puheenjohtaja), Kai Hinno (jatkuvuuspalvelut), Tiina Honkiniemi (Päivittäis- ja Erikoistavarakauppa, HoReCa), Mari Kuha, äitiyslomalla heinäkuusta 2014 alkaen (HR), Antti Kärkkäinen (Talous), Petri Lindholm (Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut), Matti Saastamoinen (Palveluiden toiminnanohjaus) ja Riina Tervaoja (Projektit). Myynnistä vastasi 21.2.2014 saakka Mika Sipilä ja 3.3.2014 alkaen Joni Henkola. Laki- ja sopimusasioista vastaavaksi johtajaksi nimitettiin Mikko Sairanen 1.9.2014 alkaen.

SISÄINEN TARKASTUS

Konsernilla ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Sisäisen tarkastuksen käytännön toteutuksesta vastaa talousyksikkö. Tavoitteena on varmistaa yhtenäisten hallintokäytäntöjen ja laskentaperiaatteiden toteutuminen.

TILINTARKASTUS

Solteq Oyj:llä on yksi varsinainen tilintarkastaja ja mikäli tämä ei ole Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö, yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajat valitaan tehtäväänsä toistaiseksi. Tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot Solteq-konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudelta. Sen lisäksi tilintarkastajat raportoivat hallitukselle hallinnon ja toimintojen juoksevasta tarkastuksesta.

Yhtiön tilintarkastajana toimi vuonna 2014 KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Lotta Nurminen.

PALKITSEMINEN

Palkitsemisen hallinnointi

Yhtiökokous päättää hallituksen ja tilintarkastuksen palkkiot. Hallitus päättää ja hyväksyy toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot kirjallisessa sopimuksessa. Ylimmän johdon palkitsemisperiaatteista päättää yhtiön hallitus. Hallitus hyväksyy vuosittain yhtiön henkilöstön kannustinjärjestelmän.

Hallitus

Yhtiökokous päättää hallituksen ja tilintarkastuksen palkkiot. Yhtiökokous päätti 17.3.2014, että jäsenten palkkiot ovat seuraavat:

• jäsenille 15 000 euroa vuodessa
• puheenjohtajalle 4 000 euroa kuukaudessa
• 5.000 yhtiön osakkeen määräinen osakeperusteinen palkkio

Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan hallituksen jäsenistä Seppo Aalto omisti 1 662 206 kpl, Matti Roininen 410 000 kpl, Markku Pietilä 5 000 kpl, Sirpa Sara-aho 5 000 kpl ja Jukka Sonninen 10 000 kpl Solteq Oyj:n osaketta 31.12.2014.

Hallituksen puheenjohtaja

Hallituksen puheenjohtajalle maksettu palkkio oli 50 360,40 euroa vuonna 2014. Hallituksen puheenjohtaja ei kuulu yhtiön tulospalkkiojärjestelmän piiriin.

Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan hallituksen puheenjohtaja Ali Saadetdin omisti 31.12.2014 yhteensä 3 481 383 Solteq Oyj:n osaketta.

Toimitusjohtaja

Hallitus päättää ja hyväksyy toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot kirjallisessa sopimuksessa.

Yhtiön nykyisen toimitusjohtajan ehdot ovat seuraavat:

• irtisanomisaika ja -palkka ovat yhtiön irtisanoessa 3 kuukautta, jonka lisäksi henkilö on oikeutettu 9 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen.

Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista sekä mahdollisesta tuloksen mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta ja osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä.

Toimitusjohtajalle maksettu palkka etuineen oli 194 525,62 euroa vuonna 2014.

Johtoryhmä

Ylimmän johdon palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista ja mahdollisesta tuloksen mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta. Palkitsemisperiaatteista päättää yhtiön hallitus.

Johdon osakeomistus

Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan 31.12.2014 toimitusjohtaja Repe Harmanen ei suoraan omista Solteq

Oyj:n osakkeita. Johtoryhmän muut jäsenet omistavat suoraan 1 000 Solteq Oyj:n osaketta. Solteqin ylin johto (toimitusjohtaja ja talousjohtaja) perustivat maaliskuussa 2011 Solteq Management Oy -nimisen yhtiön ja Solteqin muu johtoryhmä on perustanut heinäkuussa 2012 Solteq Management Team Oy -nimisen yhtiön. Näiden yhtiöiden avulla on toteutettu johdon osakepalkitsemisjärjestely. Yhtiöt omistavat yhteensä 750.000 Solteq Oyj:n osaketta.

TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIIN LIITTYVÄT SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLIN-NAN PÄÄPIIRTEET

Ylin vastuu kirjanpidosta ja varainhoidon valvonnasta kuuluu Solteq Oyj:n hallitukselle. Hallitus vastaa sisäisestä valvonnasta, ja toimitusjohtaja huolehtii valvonnan käytännön järjestämisestä ja valvonnan toimivuuden seurannasta. Liiketoiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuvat koko konsernin kattavan raportointi- ja ennustejärjestelmän avulla. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja toimittavat hallituksen ja johtoryhmän kokouksiin kuukausittaisiin raportteihin perustuvan katsauksen konsernin tilanteesta ja kehityksestä.

RISKIENHALLINTAJÄRJESTELMÄ

Konsernin riskienhallintaa ohjaavat lain vaatimukset, omistajien liiketoiminnalle asettamat tavoitteet sekä muiden sidosryhmien odotukset. Riskienhallinnan tavoitteena on tiedostaa ja tunnistaa yhtiön toimintaan liittyvät riskit sekä varmistaa, että riskejä hallitaan asianmukaisesti liiketoimintaan liittyviä päätöksiä tehtäessä. Yhtiön riskienhallinta tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden.

Solteq ottaa riskejä, jotka kuuluvat sen liiketoimintastrategiaan ja tavoitteisiin. Yhtiö ei ole valmis ottamaan riskejä, jotka ovat toiminnan jatkuvuuden vaarantavia tai hallitsemattomia ja jotka voivat oleellisesti vahingoittaa yhtiön toimintaa. Riskit luokitellaan liiketoiminta-, henkilöstö- ja rahoitusriskeihin sekä juridisiin ja taloudellisiin riskeihin. Riskienhallinnan avulla riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteet kunkin riskin osalta. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi riskin välttäminen, sen pienentäminen eri keinoin tai riskin siirtäminen vakuutuksin tai sopimuksin. Solteqin hallitukselle raportoidaan tarvittaessa riskienhallinnan perusteella havaitut olennaiset muutokset riskeissä ja mahdolliset uudet merkittävät riskit.

Vuonna 2014 hallitukselle raportoidut olennaisimmat riskit liittyivät yhtiön tuloskehitykseen epävarmassa yleisessä taloustilanteessa, projektiriskeihin, luotto- ja rahoitusriskeihin sekä aineettomien tase-erien arvostamiseen.

VALVONTAYMPÄRISTÖ

Solteqin sisäisen valvonnan järjestelmän tavoitteena on tukea konsernin strategian toteuttamista ja varmistaa säännösten noudattaminen. Järjestelmä perustuu konsernitason toimintamalleihin, ohjeistukseen ja prosesseihin sekä liiketoiminnan ja tukiprosessien kontrolleihin. Toimintakulttuuria rakentavat hallituksen suorittama yrityksen toiminnan ohjaus ja valvonta, yritysjohdon johtamistapa, yrityksen organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä, tietojärjestelmien tehokas hyödyntäminen sekä henkilöstön osaaminen.

Talousjohtajan alaisuudessa toimiva talousosasto on vastuussa taloudellisen raportoinnin yleisestä valvontajärjestelmästä. Konsernissa sovelletaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS).

TALOUDELLISEN RAPORTOINNIN RISKIEN ARVIOINTI

Taloudellisen raportoinnin tavoitteena on varmistaa, että tilinpäätökseen merkityt omaisuuserät ja velat kuuluvat yritykselle, kaikki yrityksen oikeudet ja velvoitteet käyvät ilmi tilinpäätöksestä, tilinpäätöksen erät on luokiteltu ja esitetty sekä kuvattu oikein, omaisuuserät, velat, tuotot ja kulut on kirjattu tilinpäätökseen oikeansuuruisena, kaikki raportointikauden tapahtumat sisältyvät kirjanpitoon, kirjanpitoon merkityt tapahtumat ovat tosiasiallisia tapahtumia ja omaisuuserät on turvattu. Riskienhallintaprosessiin kuuluu taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien tunnistus ja analysointi vuosittain. Lisäksi kaikki uudet riskit pyritään analysoimaan ja raportoimaan heti kun ne on tunnistettu. Olennaisimmat taloudellisen raportoinnin luotettavuuden riskialueet liittyvät konsernin harjoittama liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioiden liikevaihdon tuloutukseen, luottotappioriskien tunnistamiseen, tuotekehitysmenojen aktivointiin, omaisuuserien testaukseen (sisältäen liikearvon, aktivoidut tuotekehitysmenot ja keskeneräiset hankkeet) ja laskennallisiin veroihin.

VALVONTATOIMET

Taloudellisen raportoinnin oikeellisuus ja luotettavuus varmistetaan noudattamalla konsernin menettelyohjeita. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistavia kontrolleja ovat esimerkiksi kirjanpidon tapahtumiin liittyvät kontrollit, laatimisperiaatteiden valintaan ja niiden noudattamiseen liittyvät kontrollit, tietojärjestelmäkontrollit sekä väärinkäytöksiin liittyvät kontrollit.

Liikevaihdon tuloutus perustuu vaadittujen myyntidokumenttien olemassaoloon. Liikearvojen alentumistestaus tehdään vuoden viimeisellä neljänneksellä. Lisäksi viitteitä arvonalentumisista seurataan jatkuvasti. Tietojärjestelmät tukevat mm. konsernin hyväksymisvaltuuksien noudattamista. Solteqin kulurakenteesta henkilöstökulut muodostavat valtaosan. Henkilöstökulujen toteumia ja ennusteita seurataan ja ennusteita päivitetään säännöllisesti hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla. Liiketoiminnan tuloksia ja vuositavoitteiden saavuttamista tarkastellaan kuukausittain johtoryhmän ja hallituksen kokouksissa. Johdon ja hallituksen kuukausiraportointi sisältää sekä toteumaettä ennustetiedot verrattuna tavoitteisiin ja aikaisempien kausien toteumiin.

Solteq on strategiansa mukaisesti täydentänyt orgaanista kasvuaan kohdennetuilla yritysostoilla. Yritysostohankkeita toteutettaessa pyritään noudattamaan asianmukaista

huolellisuutta sekä hyödyntämään yhtiön sisäistä ja ulkoista osaamista suunnitteluvaiheessa (esimerkiksi due diligence) ja haltuunottovaiheessa.

VIESTINTÄ JA TIEDOTUS

Johdon raportoinnin tavoitteena on tuottaa oikea-aikaista ja olennaista tietoa päätöksentekoa varten. Talousosasto ohjeistaa koko organisaatiolle kuukausiraportoinnin yleisperiaatteet sekä vastaa budjetointiin ja ennustamiseen liittyvistä raportoinnin erityisohjeista. Talousosasto jakaa sisäisesti säännöllisesti tietoa taloudelliseen raportointiin liittyvistä prosesseista ja käytännöistä, joiden avulla henkilöstö suorittaa sisäisen valvonnan tehtäväänsä. Talousosasto myös järjestää tarpeen mukaan kohdennettua koulutusta muulle organisaatiolle taloudelliseen raportointiin liittyvistä käytännöistä ja niiden muutoksista. Sijoittajaviestintä ylläpitää yhdessä talousosaston kanssa taloudellisen tiedon julkaisemista koskevia ohjeita.

SEURANTA

Seurannalla tarkoitetaan prosessia, jonka avulla Solteqin sisäisen valvonnan järjestelmää ja sen suorituskykyä arvioidaan pitkällä aikavälillä. Omaa toimintaa seurataan Solteqissa

jatkuvasti myös erillisten arviointien, kuten tilintarkastusten sekä muiden ulkoisten arviointien avulla. Solteqin johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä. Liiketoimintajohdon vastuulla on varmistaa, että toiminta noudattaa soveltuvia lakeja ja määräyksiä. Talousosasto seuraa taloudellisen raportoinnin prosessien ja valvonnan noudattamista. Talousosasto seuraa myös ulkoisen ja sisäisen talousraportoinnin oikeellisuutta. Hallitus arvioi ja varmentaa Solteqin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Solteqin sisäistä valvontaa arvioi myös yhtiön tilintarkastaja. Tilintarkastaja tarkastaa ulkoisen vuositalousraportoinnin oikeellisuuden. Osana juoksevaa tilintarkastusta suoritettu prosessitarkastus kohdistuu osaltaan tyypillisiin taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistaviin kontrolleihin. Olennaisimmat tilintarkastussuunnitelman mukaiset prosessitarkastuksen havainnot ja toimenpidesuositukset raportoidaan hallitukselle.

SISÄPIIRIHALLINTO

Solteqilla on käytössä sisäpiirisäännöt, jotka vastaavat NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 1.1.2006 voimaan astunutta sisäpiiriohjetta. Sisäpiirisäännöt kieltävät sisäpiiriläisten,

heidän holhottavien ja määräysvallassa olevien yhteisöiden kaupankäynnin yhtiön osakkeilla ja optioilla kahden viikon ajan ennen tulosjulkistusta (ns. suljettu ikkuna).

Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat lain mukaisesti hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmä, tilintarkastaja ja tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja. Lisäksi yhtiöllä on yrityskohtainen sisäpiirirekisteri, joka sisältää ne yhtiön henkilöt, jotka saavat työssään säännöllisesti sisäpiiritietoa. Henkilöt, jotka osallistuvat yrityskauppoihin tai muihin yhtiön osakkeiden arvonmuodostukseen vaikuttaviin hankkeisiin, kuuluvat yhtiön hankekohtaiseen sisäpiiriin ja heitä koskee tilapäinen kaupankäyntikielto. Yhtiön sisäpiiriasioiden ohjauksesta ja valvonnasta vastaa talousjohtaja, joka hoitaa tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä ja hoitaa rekisteriä pysyvästä sisäpiiristä. Solteq Oyj:n sisäpiirirekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy (entinen Suomen Arvopaperikeskus Oy). Sisäpiiriläisten ajantasaiset omistustiedot ovat nähtävillä Euroclear Finland Oy:n yleisöpalvelupisteessä Helsingissä osoitteessa Urho Kekkosen katu 5 C. Yhtiö pitää myös Internetsivuillaan luetteloa sisäpiiriläisistä.

SOLTEQIN HALLITUS 31.12.2014

ALI U. SAADETDIN

Syntymävuosi: 1949 Koulutus: insinööri Päätoimi: Solteq Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Keskeinen työkokemus: Solteq Oyj:n palveluksessa vuodesta 1982 lähtien. Toimitusjohtaja 1982-2001 Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 1982

SEPPO AALTO

Syntymävuosi: 1953 Koulutus: ylioppilas Päätoimi:- Keskeinen työkokemus: Solteq Oyj 1982-2010 liiketoiminnan johtamiseen liittyvissä tehtävissä. Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 1982

MARKKU PIETILÄ

Syntymävuosi: 1957 Koulutus: DI TKK -82, MBA HKKK -90 Päätoimi: Profiz Business Solution Oyj toimitusjohtaja Keskeinen työkokemus: Profiz Business Solution Oyj toim. joht. 2001- , johtotehtävissä Componenta Oyj:ssä 1989-2001 Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 2008

MATTI ROININEN

Syntymävuosi: 1956 Koulutus: merkonomi Päätoimi: Yksityissijoittaja Keskeinen työkokemus: Valio Oy 2006 - 2014 , Tuko Oy ja Tuko Logistics Oy:n myynti- ja johtotehtävissä 1980-2005 Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 2012

SIRPA SARA-AHO

Syntymävuosi: 1963 Koulutus: YO-merkonomi Päätoimi: Sponda Oyj:n liiketoimintajohtaja, Venäjä Keskeinen työkokemus: Sponda Oyj, johtotehtävät 2005 - , Nordea Oyj, johtotehtävät 1985-2005 Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 2010

JUKKA SONNINEN

Syntymävuosi: 1958 Koulutus - Päätoimi: Fifth Element Oy:n toimitusjohtaja Keskeinen työkokemus: SAP Finland Oy:n toimitusjohtaja 1996 - 2004, Myynti- ja johtotehtävissä: DHL International Oy, Unic Oy, IBM Oy Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 2005

Syntymävuosi: 1962 Koulutus: Kauppatieteiden tohtori Päätoimi: Tutkija Vaasan yliopistossa Keskeinen työkokemus: Työskennellyt pitkään Nordea Pankin ja sen edeltäjien sekä Danske Bankin palveluksessa Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: hallituksen puheenjohtaja A3E Invest Oy, hallituksen jäsen Insinööritoimisto Enmac Oy Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 2014

12 SOLTEQ OYJ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014

SOLTEQIN JOHTORYHMÄN KOKOONPANO 31.12.2014

REPE HARMANEN

Syntymävuosi: 1972 Koulutus: KTM Päätoimi: toimitusjohtaja, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: Johtaja, Projekti- ja sovelluspalvelut, Fujitsu Services Oy; Global Client Director, Hewlett-Packard, EMEA; Global Delivery Country Manager, Hewlett-Packard, Finland; Director, Business Development and International Operations, SysOpen Oyj. Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 20.9.2010

JONI HENKOLA

Syntymävuosi: 1975 Koulutus: KTM Päätoimi: myyntijohtaja, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: Dell Computer 1999-2001, Eera 2001-2003, WM-data 2003- 2007, Logica 2007-2013, CGI 2013-2014, Solteq Oyj 2014- Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 3.3.2014

KAI HINNO

Syntymävuosi: 1963 Koulutus: Datanomi Päätoimi: liiketoimintajohtaja, Jatkuvuuspalvelut, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: Compaq 1995-2001, Hewlett-Packard 2001-2008, Fujitsu Services Oy 2008-2010, Solteq Oyj 2010- Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 1.12.2010

TIINA HONKINIEMI

Syntymävuosi: 1966 Koulutus: Datanomi, MKT Päätoimi: liiketoimintajohtaja, Päivittäis- ja erikoistavarakauppa, HoReCa, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: PMP Tietojärjestelmät Oy 1989-1995, Solteq Oyj 1995- Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 1.1.2012

MARI KUHA (äitiyslomalla)

Syntymävuosi: 1978 Koulutus: KM Päätoimi: henkilöstöjohtaja, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: Pohto 2001-2004, Yliopistokeskus Chydenius 2004-2005, Pöyry Oyj 2005-2008, Fujitsu Services Oy 2008-2011, Solteq Oyj 2011- Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 17.1.2011

ANTTI KÄRKKÄINEN

Syntymävuosi: 1970 Koulutus: KTM Päätoimi: talousjohtaja, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: KPMG Wideri Oy Ab 1995-2001, Solteq Oyj 2001- Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 2001

PETRI LINDHOLM

Syntymävuosi: 1959 Koulutus: laskentatoimen yo-merkonomi Päätoimi: liiketoimintajohtaja, Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: Modern Computers Oy 1990-2007, Aldata Solution Finland 2007-2012, Solteq Oyj 2012- Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 1.7.2012

MATTI SAASTAMOINEN

Syntymävuosi: 1979 Koulutus: DI Päätoimi: liiketoimintajohtaja, Palveluiden toiminnanohjaus, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: Andritz Oy 2003-2007, Solteq Oyj 2008- Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 1.12.2010

MIKKO SAIRANEN

Syntymävuosi: 1985 Koulutus: OTM Päätoimi: johtaja, Laki- ja sopimusasiat, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 1.9.2014

RIINA TERVAOJA

Syntymävuosi: 1976 Koulutus: KTM Päätoimi: liiketoimintajohtaja Projektit, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: VR-Yhtiöt 2003-2004, Hewlett-Packard 2005-2008, Fujitsu Services Oy 2008-2010, Solteq Oyj 2010- Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 1.12.2010

KONSERNIN JA EMOYHTIÖN LAAJA TULOSLASKELMA

TUHAT EUR	LIITETIETO	KONSERNI 2014	KONSERNI 2013	EMOYHTIÖ 2014	EMOYHTIÖ 2013
Liikevaihto	1,3	40 933	38 124	40 933	38 124
Liiketoiminnan muut tuotot	4	0	50	0	61
Materiaalit ja palvelut		-12 508	-9 151	-12 508	-9 151
Henkilöstökulut	7	-18 897	-19 386	-18 897	-19 386
Poistot ja arvonalentumiset	6	-1 320	-1 228	-902	-810
Liiketoiminnan muut kulut	5,8	-5 718	-6 268	-5 702	-6 252
Liiketulos		2 490	2 141	2 924	2 585
Rahoitustuotot	9	38	31	44	61
Rahoituskulut	10	-215	-245	-192	-237
Tulos ennen veroja		2 313	1 927	2 776	2 409
Tuloverot	11	-420	-306	-504	-409
Tilikauden tulos		1 893	1 621	2 272	2 000
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Rahavirran suojaukset		6	27	6	27
Rahavirran suojaukseen liittyvät verot		-1	-6	-1	-6
Tilikauden laajan tuloksen erät verojen jälkeen		5	21	5	21
Tilikauden laaja tulos yhteensä		1 898	1 642	2 277	2 021
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu
osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)				0,13	0,11

Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos ei eroa laimentamattomasta tuloksesta tilikaudella eikä vertailuvuonna.

Tilikauden tulos ja laaja tulos kuuluvat yksinomaan emoyhtiön omistajille.

KONSERNIN JA

			KONSERNI	KONSERNI	EMOYHTIÖ	EMOYHTIÖ
	TUHAT EUR	LIITETIETO	2014	2013	2014	2013
EMOYHTIÖN TASE
	VARAT
	Pitkäaikaiset varat
	Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	13	1 652	1 399	1 652	1 399
	Liikearvo	14	12 730	12 730	2 393	2 393
	Muut aineettomat hyödykkeet	14	2 231	2 853	11 632	11 836
	Myytävissä olevat rahoitusvarat	15	555	546	574	568
	Tytäryhtiöosakkeet	28	0	0	10	7
	Myyntisaamiset	18	15	32	15	32
			17 183	17 560	16 276	16 235
	Lyhytaikaiset varat
	Vaihto-omaisuus	17	35	156	35	156
	Myyntisaamiset ja muut saamiset	18	5 291	5 303	5 964	5 987
	Rahavarat	19	2 530	2 367	2 587	2 382
			7 856	7 826	8 586	8 525
	Varat yhteensä		25 038	25 386	24 862	24 760

TUHAT EUR	LIITETIETO	KONSERNI 2014	KONSERNI 2013	EMOYHTIÖ 2014	EMOYHTIÖ 2013
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	20	1 009	1 009	1 009	1 009
Ylikurssirahasto	20	75	75	75	75
Suojausinstrumenttien rahasto	20	-23	-28	-23	-28
Omat osakkeet	20	-1 069	-933	0	0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	20	6 392	6 392	7 187	7 187
Kertyneet voittovarat	20	5 328	4 331	3 730	2 297
Oma pääoma yhteensä		11 712	10 846	11 978	10 540
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	16	512	593	232	421
Rahoitusvelat	22	2 590	3 695	2 431	3 536
		3 102	4 288	2 663	3 957
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	23	7 655	7 735	7 652	7 746
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		90	24	90	24
Rahoitusvelat	22	1 848	1 861	1 848	1 861
Varaukset	21	631	632	631	632
		10 224	10 252	10 221	10 263
Velat yhteensä		13 326	14 540	12 884	14 220
Oma pääoma ja velat yhteensä		25 038	25 386	24 862	24 760

KONSERNIN JA EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

TUHAT EUR	LIITETIETO	KONSERNI 2014	KONSERNI 2013	EMOYHTIÖ 2014	EMOYHTIÖ 2013
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos		1 893	1 621	2 272	2 000
Oikaisut	25	1 320	1 228	902	810
Käyttöpääoman muutokset		230	1 197	283	1 242
Maksetut korot		-215	-245	-192	-237
Saadut korot		38	31	44	61
Liiketoiminnan nettorahavirta		3 266	3 832	3 309	3 876
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin		-244	-96	-245	-95
käyttöomaisuushyödykkeisiin
Investointien nettorahavirta		-244	-96	-245	-95
Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-1 333	-1 333	-1 333	-1 333
Rahoitusleasingvelkojen maksut		-495	-381	-495	-381
Omien osakkeiden hankinta		-135	0	-135	0
Osingonmaksu		-896	-898	-896	-898
Rahoituksen nettorahavirta		-2 859	-2 612	-2 859	-2 612
Rahavarojen muutos		163	1 125	205	1 169
Rahavarat tilikauden alussa		2 367	1 242	2 382	1 213
Rahavarat tilikauden lopussa	19	2 530	2 367	2 587	2 382

Rahoitusleasingsopimuksiin liittyvien rahavirtojen esittämistapa on tarkennettu tilikaudella 2014. Rahavirtalaskelman vertailutiedot on muutettu vastaavasti.

Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti:

	KONSERNI	KONSERNI	EMOYHTIÖ	EMOYHTIÖ
TUHAT EUR	2014	2013	2014	2013
Käteinen raha ja pankkitilit	2 530	2 367	2 587	2 382
Yhteensä	2 530	2 367	2 587	2 382

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

KONSERNI				OSAKKEENOMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA
			YLIKURSSI	SUOJAUS INSTRUMENTTIEN	SIJ. VAPAAN OMAN PÄÄOMAN	KERTYNEET	OMA PÄÄOMA
TUHAT EUR	OSAKEPÄÄOMA	OMAT OSAKKEET	RAHASTO	RAHASTO	RAHASTO	VOITTOVARAT	YHTEENSÄ
Oma pääoma
1.1.2013	1 009	-933	75	-49	6 368	3 607	10 077
Tilikauden voitto						1 621	1 621
Tilikauden laajan tuloksen erät				21			21
Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä				21		1 621	1 642
Liiketoimet omistajien kanssa
Omilla osakkeilla maksetut hallituspalkkiot					24		24
Osingonjako						-898	-898
Oma pääoma
31.12.2013	1 009	-933	75	-28	6 392	4 331	10 846
Tilikauden voitto						1 893	1 893
Tilikauden laajan tuloksen erät				5			5
Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä				5		1 893	1 898
Liiketoimet omistajien kanssa
Omien osakkeiden hankinta		-135					-135
Osingonjako						-896	-896
Oma pääoma
31.12.2014	1 009	-1 069	75	-23	6 392	5 328	11 712

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

EMOYHTIÖ			OSAKKEENOMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA
			SUOJAUS	SIJ. VAPAAN
TUHAT EUR	OSAKEPÄÄOMA	YLIKURSSI RAHASTO	INSTRUMENTTIEN RAHASTO	OMAN PÄÄOMAN RAHASTO	KERTYNEET VOITTOVARAT	OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
Oma pääoma
1.1.2013	1 009	75	-49	7 163	1 195	9 393
Tilikauden voitto					2 000	2 000
Tilikauden laajan tuloksen erät			21			21
Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä			21		2 000	2 021
Liiketoimet omistajien kanssa
Omilla osakkeilla maksetut hallituspalkkiot				24		24
Osingonjako					-898	-898
Oma pääoma
31.12.2013	1 009	75	-28	7 187	2 297	10 540
Aikaisempiin vuosiin kohdistuva korjaus					192	192
Tilikauden voitto					2 272	2 272
Tilikauden laajan tuloksen erät			5			5
Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä			5		2 272	2 277
Liiketoimet omistajien kanssa
Omien osakkeiden hankinta					-135	-135
Osingonjako					-896	-896
Oma pääoma
31.12.2014	1 009	75	-23	7 187	3 730	11 978

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

KONSERNIN PERUSTIEDOT

Solteq on johtava kaupan ja palvelualan ohjelmistopalveluyhtiö. Tarjoamme kestävää kumppanuutta ja markkinoiden laajimman valikoiman palveluja koko toimitusketjun optimoinnista kuluttaja-asiakastiedon hallintaan. Teknologiariippumattomat ratkaisumme auttavat asiakkaitamme ohjaamaan liiketoimintaansa mahdollisimman tehokkaasti ja kattavasti.

Solteq Oyj:n raportoitavat segmentit ovat Päivittäis- ja erikoiskauppa, HoReCa; Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut sekä Palveluiden toiminnanohjaus.

Segmenttijaon tavoitteena on vastata asiakkaiden kysyntään toimialojen kokonaistoimittajana ja siten parantaa palveluiden saatavuutta sekä helppoutta asiakkaillemme.

Solteq Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 12.2.2015 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

LAATIMISPERUSTA

Solteqin konsernitilinpäätös ja Solteq Oy:n erillistilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International

Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2014 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Tilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Emoyhtiö Solteq Oy on siirtynyt laatimaan tilinpäätöksensä IFRS:n mukaisesti siirtymäpäivän ollessa 1.1.2011. Siirtymässä sovellettiin IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto –standardia. Standardin mukaan silloin, kun emoyrityksestä tulee erillistilinpäätöksensä osalta ensilaatija myöhemmin

kuin konsernitilinpäätöksen osalta, emoyhtiö arvostaa varansa ja velkansa samoihin määriin kuin konsernitilinpäätöksessä lukuun ottamatta konsernitilinpäätöksen laatimistoimenpiteistä johtuvia oikaisuja.

Konserni on soveltanut 1.1.2014 alkaen seuraavia uudistettuja standardeja.

• IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja siihen tehdyt muutokset
• IFRS 11 Yhteisjärjestelyt ja siihen tehdyt muutokset
• IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä ja siihen tehdyt muutokset
• IAS 27 Erillistilinpäätös (uudistettu 2011) ja siihen tehdyt muutokset
• IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (uudistettu 2011)

Muutosten vaikutukset eivät ole olleet merkittäviä.

Seuraavassa kuvattuja konsernin laatimisperiaatteita sovelletaan sekä konsernitilinpäätökseen että emoyhtiön erillistilinpäätökseen, jos ei erikseen muuta mainita. Lisäksi termillä "yhtiö" tarkoitetaan sekä konsernia että emoyhtiötä.

Tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon arvostettavia myytävissä olevia rahoitusvaroja. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, sekä tulevaisuutta koskevista oletuksista ja arvioihin liittyvistä keskeisistä oletuksista on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeisimmät epävarmuustekijät".

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

KONSERNIYHTIÖT

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät Solteq Oyj ja sen tytäryritykset sekä johdon omistamat Solteq Management Oy ja Solteq Management Team Oy, jotka yhdistellään konsernitilinpäätökseen osakassopimuksen perusteella.

Edellä mainitut tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Hankitut yritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot, sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio aiheutuu arvonalentumisesta.

Solteqin ylin johto (toimitusjohtaja ja talousjohtaja) perustivat maaliskuussa 2011 Solteq Management Oy -nimisen yhtiön ja Solteqin muu johtoryhmä on perustanut heinäkuussa 2012 Solteq Management Team Oy -nimisen yhtiön. Näiden yhtiöiden avulla on toteutettu johdon osakepalkitsemisjärjestely. Yhtiöt omistavat yhteensä 750.000 Solteq Oyj:n osaketta. Järjestelystä on selostettu tarkemmin liitetiedossa 28 "Lähipiiritapahtumat." Emoyhtiöllä on määräysvalta em. yhtiöihin osakassopimusten ehtojen perusteella, minkä vuoksi yhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen. Em. yhtiöiden omistamat emoyhtiön osakkeet vähennetään konsernitaseesta ja konsernin vapaasta omasta pääomasta. Vähennys omasta pääomasta esitetään omien osakkeiden rahastossa.

ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Tilinpäätös on esitetty euroina, joka on yhtiön emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia lähellä olevaa kuukauden keskikurssia. Tilinpäätöshetkellä ulkomaan rahan määräiset saatavat ja velat on muunnettu toimintavaluutan määräiseksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja – tappiot on merkitty tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

AINEELLISET KÄYTTÖ-OMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ovat pääosin koneita ja kalustoa. Ne on arvostettu kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä alkuperäiseen hankintamenoon.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Koneet ja kalusto 2-5 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet sisältävät taide esineitä, joista ei tehdä poistoja

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina arvioidun vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Kehittämismenot	5-10 vuotta
Aineettomat oikeudet	3-5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 3-10 vuotta

LIIKEARVO

1.1.2010 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo on kirjattu aikaisemman IFRSnormiston (IFRS 3 (2004)) mukaisesti. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa.

Liikearvosta ei kirjata poistoa, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Emoyhtiössä fuusio käsitellään kirjanpitoarvoin ns. saman määräysvallan alaisia yhteisöjä koskevana transaktiona.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden ja palveluprosessien suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi

kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 5-10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut hyödykkeet kirjataan tasapoistoin kuluksi.

JULKISET AVUSTUKSET

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtion laitoksilta saadut aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, kirjataan aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että yhtiö täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, joita on saatu korvauksiksi syntyneistä menoista, tuloutetaan sillä kaudella kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluiksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tilikausilla 2014 ja 2013 ei ole saatu julkisia avustuksia.

VUOKRASOPIMUKSET

YHTIÖ VUOKRALLE OTTAJANA

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa yhtiöllä on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankituista hyödykkeistä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVONALENTUMISET

Yhtiö arvioi jokaisen raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisenajankohdasta. Arvonalentumista ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumista ei peruta missään tilanteessa.

TYÖSUHDE-ETUUDET

ELÄKEVELVOITTEET

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Yhtiössä on vain maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Suomalaisen eläkejärjestelmän mukaiset ja muut maksupohjaisesta eläkejärjestelystä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sen tilikauden aikana, johon maksut kohdistuvat.

VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT

Varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Takuuvarausta kerrytetään projektiliiketoiminnan projektikuluihin hankkeiden edetessä. Takuuvarauksen määrä perustuu aiempaan kokemukseen perustuvaan arvioon ennakoiduista takuutöistä. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta yhtiön määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona. Tilikausilla 2014 ja 2013 ei ole ollut ehdollisia velkoja.

TULOVEROT

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen vero voidaan hyödyntää.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan vain siinä tapauksessa, että yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja – velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.

TULOUTUSPERIAATTEET

Liikevaihtona esitetään palveluiden, ohjelmistojen käyttöoikeuksien ja laitteiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuna.

TUOTETUT PALVELUT JA MYYDYT OHJELMIS-TOJEN KÄYTTÖOIKEUDET JA LAITTEET

Tuotot palveluista kirjataan kun palvelut on toimitettu. Ylläpitotuotot jaksotetaan sopimusajalle.

Ohjelmistojen käyttöoikeuksien ja laitteiden myynnin tuloutus edellyttää, että myynnistä on olemassa sitova sopimus, tuotteen tai laitteen toimitus on tapahtunut, liiketoimen tuotot on luotettavasti määriteltävissä, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty riittävällä todennäköisyydellä koituu yrityksen hyväksi sekä ohjelmiston käyttöoikeuden tai laitteen omistamiseen liittyvät merkittävät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Silloin kun ohjelmistojen käyttöoikeuksien ja laitteiden myynnit sisältyvät pitkäaikaishankkeeseen, ne kirjataan tuotoksi valmistusasteen perusteella, samoin kirjataan kuluksi näihin liittyvät menot.

PITKÄAIKAISHANKKEET

Pitkäaikaishanke on räätälöity toimitussopimuskokonaisuus, jonka sisältämien palveluiden euromäärä on konsernin kannalta merkittävä ja projekti on kestoltaan pitkäaikaishankkeen määritelmän rajoissa. Pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Pitkäaikaishanke sisältää hankkeeseen liittyvät palvelut, ohjelmistojen käyttöoikeudet ja laitteet sekä näihin liittyvät menot. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritettujen työpäivien osuutena hankkeen arvioiduista kokonaistyöpäivistä. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kuin toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Hankkeesta johtuva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään käyttöomaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot kuten vuokratuotot ja julkiset avustukset. Julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelmaan samanaikaisesti niiden kulujen kanssa, joita ne on tarkoitettu kattamaan.

KORKOTUOTOT JA OSINGOT

Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

LIIKEVOITTO

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Yhtiö on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään materiaalien ja palveluiden käyttö ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella.

RAHOITUSVARAT JA RAHOITUSVELAT

RAHOITUSVARAT

Yhtiön rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun yhtiö on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot yhtiön ulkopuolelle.

Lainat ja muut saamiset ovat varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhytaikaisiin varoihin.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat varoja, joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat osakkeista. Ne arvostetaan hankintamenoon koska käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä.

RAHAVARAT

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Luotollinen tili sisältyy lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin. Luotollisen tilin käyttämätöntä limiitin osuutta, 1,5 M€, ei ole esitetty taseessa.

RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMINEN

Yhtiö arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, tappio kirjataan tuloslaskelmaan.

Epävarmoista myyntisaamisista tehdään riskiarvioon perustava tulosvaikutteinen arvonalentumiskirjaus.

RAHOITUSVELAT

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki

rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelat jaetaan pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

RAHAVIRRAN SUOJAUKSET

Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausinstrumenttien rahastossa silloin, kun suojaus täyttää IAS 39:n suojauslaskennan soveltamiselle asetetut vaatimukset. Tehoton osuus käyvän arvon muutoksesta kirjataan tulosvaikutteisesti. Tehokkaasta osuudesta muihin laajan tuloksen eriin kertynyt arvostuksen muutos siirretään tuloslaskelmaan sillä kaudella tai niillä kausilla, jolloin suojauksen kohde kirjataan tuloslaskelmaan, esimerkiksi lainan korkokulut jaksotetaan tuloslaskelmaan. Yhtiö soveltaa suojauslaskentaa rahavirtaa suojaavaan koronvaihtosopimukseen, jolla suojaudutaan vaihtuvakorkoisen lainan korkovirtojen heilahtelulta.

KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN

Silloin kun konserni arvostaa omaisuuserän tai velan käypään arvoon, arvostamisessa käytetään mahdollisimman pitkälle markkinoilla havainnoitavissa olevaa tietoa. Käyvät arvot luokitellaan eri hierarkiatasoille riippuen niissä käytetyistä syöttötiedoista seuraavasti:

• Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.
• Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustu-

vat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat havainnoitavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).

• Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon (muut kuin havainnoitavissa olevat syöttötiedot) vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

VIERAAN PÄÄOMAN MENOT

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Mikäli on kyse tietyt kriteerit täyttävästä hyödykkeestä, vieraan pääoman menot aktivoidaan. Lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jotka liittyvät selkeästi tiettyyn lainaan, sisällytetään lainan alkuperäiseen jaksotettuun hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

OMA PÄÄOMA

Menot, jotka liittyvät omien osakkeiden hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Solteq Oyj hankkii takaisin omia osakkeitaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATI-MISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISIMMÄT EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEIDEN VALINTAAN JA SOVELTAMISEEN LIITTYVÄ JOHDON HARKINTA

Yhtiön johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRSnormistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

ARVIOIHIN LIITTYVÄT EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset. Epävarmuustekijät liittyvät muun muassa projektien lopputulosten arviointiin, myyntisaatavien arvostamiseen, laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen ja arvostamiseen ja taloudellisen toimintaympäristön kehitykseen yleisen taloustilanteen ollessa epävarma. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

ARVONALENTUMISTESTAUS

Yhtiössä testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 14 Aineettomat hyödykkeet.

TULEVILLA TILIKAUSILLA SOVELLETTAVIKSI TULEVAT UUDET JA MUUTETUT STANDARDIT

Solteq Oyj ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Muilla julkaistuilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.

* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2014.

• Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen: Disclosure Initiative* (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla on tarkoitus rohkaista yhteisöjä käyttämään harkintaa tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja määritettäessä. Muutoksilla selvennetään esimerkiksi olennaisuuden käsitteen soveltamista ja harkinnan käyttöä tilinpäätöksen liitetietojen järjestyksen ja paikan määrittämisessä. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Solteq Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
• Uusi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista* (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 15 luo kattavan viitekehyksen sen määrittämiseksi, voidaanko myyntituottoja tulouttaa, kuinka paljon ja milloin. IFRS 15 korvaa voimassaolevan tuloutusta koskevan ohjeistuksen, mm. IAS 18:n Tuotot, IAS 11:n Pitkäaikaishankkeet sekä IFRIC 13:n Kanta-asiakasohjelmat. IFRS 15:n mukaan yhteisön on kirjattava myyntituotot sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Konserni arvioi IFRS 15:n vaikutuksia.
• Uusi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Standardi korvaa nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. IFRS 9:ään sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä kattaa myös uuden, odotettuja luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämi-

seen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. Konserni arvioi standardin vaikutuksia.

Muilla julkaistuilla standardeilla tai tulkinnoilla ei yhtiön arvion mukaan tule olemaan vaikutusta tilinpäätökseen.

1 TOIMINTASEGMENTIT

Solteq-konsernissa ylin operatiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja, joka seuraa tulosta ja tekee päätökset resurssien allokoinnista kolmen toimintasegmentin kautta. Konserni ei ole yhdistänyt toimintasegmenttejä raportoitavien segmenttien muodostamiseksi, vaan toimintasegmentit muodostavat suoraan myös raportoitavat segmentit.

Solteq Oyj:n raportoitavat segmentit ovat:

• Päivittäis- ja erikoiskauppa, HoReCa
• Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut
• Palveluiden toiminnanohjaus

Segmenttijaon tavoitteena on vastata asiakkaiden kysyntään toimialojen kokonaistoimittajana ja siten parantaa palveluiden saatavuutta sekä helppoutta asiakkaillemme.

Ylin operatiivinen päätöksentekijä seuraa liikevoittoa raportoitavan segmentin voittoa tai tappiota kuvaavana lukuna, joka perustuu IFRS-raportointiin. Raportoitavien segmenttien varoja tai velkoja ei seurata, sillä ne eivät ole järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Koko konsernin liikevaihto on kohdistettu segmenteille eikä segmenteillä ole merkittäviä keskinäisiä liiketoimia. Segmenttien yhteenlaskettu liikevoitto vastaa koko konsernin liikevoittoa. Yhteisten toimintojen kustannukset on kohdistettu segmenteille toteutuneen liikevaihdon tai henkilöstökulujen suhteessa riippuen kohdistettavasta erästä. Täsmäytys liikevoitosta konsernin tulokseen ennen veroja muodostuu konsernin tuloslaskelmassa näkyvistä rahoituseristä, joita ei kohdisteta segmenteille.

2014, TUHAT EUR RAPORTOITAVAT SEGMENTIT	PÄIVITTÄIS- JA ERIKOISKAUPPA, HORECA	TUKKUKAUPPA, LOGISTIIKKA JA PALVELUT	PALVELUIDEN TOIMINNAN OHJAUS	YHT
Liikevaihto	20 545	15 398	4 989	40 932
Liiketulos	1 226	566	698	2 490
Poistot ja arvonalentumiset	-662	-497	-161	-1 320
Kuluerät, joihin ei sisälly maksutapahtumia *	-6	25	-19	0

2013, TUHAT EUR RAPORTOITAVAT SEGMENTIT	PÄIVITTÄIS- JA ERIKOISKAUPPA, HORECA	TUKKUKAUPPA, LOGISTIIKKA JA PALVELUT	PALVELUIDEN TOIMINNAN OHJAUS	YHT
Liikevaihto	17 958	14 998	5 168	38 124
Liiketulos	1 110	297	734	2 141
Poistot ja arvonalentumiset	-578	-483	-167	-1 228
Kuluerät, joihin ei sisälly maksutapahtumia *	54	31	25	110

*Takuuvaraukset ja muut varaukset

Konsernin keskeiset tuote- ja palvelutyypit ovat ohjelmistopalvelut, lisenssit ja laitemyynti.

Koko yhteisöä koskevia maantieteellisiä tietoja tuotoista ulkoisilta asiakkailta tai pitkäaikaisia varoja ei ole erikseen esitetty, koska konsernin pääasiallinen liiketoiminta tapahtuu kotimaassa. Poikkeuksellisesti yhden asiakkuuden tuotto on noin 10 %:a konsernin tuotoista.

2 HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Yhtiöllä ei ollut liiketoimintojen hankintoja tilikaudella 2014, eikä myöskään vertailuvuonna.

3 LIIKEVAIHTO JA PITKÄAIKAISHANKKEET

	KONSERNI	KONSERNI	EMOYHTIÖ	EMOYHTIÖ
TUHAT EUR	2014	2013	2014	2013
Palvelut	16 831	17 148	16 831	17 148
Pitkäaikaishankkkeista kirjatut tuotot	12 277	9 916	12 277	9 916
Ohjelmistojen käyttöoikeuksien myynti	9 795	9 215	9 795	9 215
Laitemyynti	2 030	1 845	2 030	1 845
Yhteensä	40 933	38 124	40 933	38 124

Vuoden loppuun mennessä keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista oli kirjattu toteutuneita menoja ja kirjattuja voittoja (tappioilla vähennettynä) yhteensä 11.797 tuhatta euroa (10.767 tuhatta euroa 31.12.2013). Keskeneräisiin pitkäaikaishankkeisiin liittyviä saamisia on 743 tuhatta euroa (315 tuhatta euroa 31.12.2013) ja saatuja ennakoita pitkäaikaishankkeista 635 tuhatta euroa, (429 tuhatta euroa 31.12.2013).

4 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

TUHAT EUR	KONSERNI 2014	KONSERNI 2013	EMOYHTIÖ 2014	EMOYHTIÖ 2013
Muut tuottoerät	0	50	0	61
Yhteensä	0	50	0	61

5 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

TUHAT EUR	KONSERNI 2014	KONSERNI 2013	EMOYHTIÖ 2014	EMOYHTIÖ 2013
Puhelin- ja tietoliikennekulut	390	435	390	435
Vuokrakulut	1 262	1 286	1 262	1 286
Auto- ja matkakulut	1 037	1 055	1 037	1 055
Ulkopuoliset palvelut	1 997	1 860	1 997	1 860
Tappiolliset hankkeet	35	-12	35	-12
Luottotappiot	86	39	86	39
Takuuvaraukset	36	-98	36	-98
Muut kuluerät	875	1 703	859	1 687
Yhteensä	5 718	6 268	5 702	6 252

Tilintarkastajan palkkiot

	KONSERNI	KONSERNI	EMOYHTIÖ	EMOYHTIÖ
TUHAT EUR	2014	2013	2014	2013
Tilintarkastus	35	34	35	34
Todistukset ja lausunnot	0	0	0	0
Veroneuvonta	44	25	44	25
Muut palvelut	4	4	4	4
Yhteensä	83	63	83	63

6 POISTOT JA ARVONALENTUMISET

	KONSERNI	KONSERNI	EMOYHTIÖ	EMOYHTIÖ
TUHAT EUR	2014	2013	2014	2013
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Kehittämismenot	228	228	228	228
Aineettomat oikeudet	448	470	30	52
Muut aineettomat hyödykkeet	73	58	73	58
Yhteensä	749	756	331	337
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet ja kalusto	571	472	571	472
Yhteensä	571	472	571	472

7 TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

	KONSERNI	KONSERNI	EMOYHTIÖ	EMOYHTIÖ
TUHAT EUR	2014	2013	2014	2013
Palkat	15 234	15 850	15 234	15 850
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	2 751	2 657	2 751	2 657
Muut henkilösivukulut	911	879	911	879
Yhteensä	18 896	19 386	18 896	19 386
Henkilökunta keskimäärin tilikaudella	2014	2013	2014	2013
Päivittäis- ja erikoistavarakauppa, HoReCa	115	120	115	120
Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut	86	90	86	90
Palveluiden toiminnanohjaus	39	44	39	44
Yhteiset toiminnot	41	34	41	34
Yhteensä	281	287	281	287

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 28 Lähipiiritapahtumat.

8 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Tuloslaskelmaan sisältyi pääosin palkkakuluina esitettyjä tutkimus- ja kehittämismenoja 1.050 tuhatta euroa vuonna 2014 (933 tuhatta euroa vuonna 2013).

9 RAHOITUSTUOTOT

	KONSERNI	KONSERNI	EMOYHTIÖ	EMOYHTIÖ
TUHAT EUR	2014	2013	2014	2013
Korkotuotot	35	26	41	56
Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista	3	5	3	5
Yhteensä	38	31	44	61

10 RAHOITUSKULUT

	KONSERNI	KONSERNI	EMOYHTIÖ	EMOYHTIÖ
TUHAT EUR	2014	2013	2014	2013
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	193	222	170	214
Muut rahoituskulut	22	23	22	23
Yhteensä	215	245	192	237

Rahoituskuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista kaudella kuluksi kirjattuja muuttuvia vuokria 27 tuhatta euroa (31 tuhatta euroa vuonna 2013).

11 TULOVEROT

	KONSERNI	KONSERNI	EMOYHTIÖ	EMOYHTIÖ
TUHAT EUR	2014	2013	2014	2013
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	536	566	536	566
Edellisten tilikausien verot	-35	-37	-35	-37
Laskennalliset verot	-81	-223	3	-120
Yhteensä	420	306	504	409

TUHAT EUR	KONSERNI 2014	KONSERNI 2013	EMOYHTIÖ 2014	EMOYHTIÖ 2013
Tulos ennen veroja	2 313	1 927	2 776	2 409
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	463	472	555	590
Vähennyskelvottomat kulut	25	15	25	-24
Verotuksessa vähentämättömät tappiot tytäryhtiöistä	6	7	0	0
Muut erot	-39	-18	-41	0
Edellistilikausien verot	-35	-37	-35	-37
Verokannan muutoksen vaikutus	0	-133	0	-120
Verot tuloslaskelmassa	420	306	504	409

12 OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa

otetaan huomioon yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden laimentava vaikutus. Yhtiöllä ei ollut käynnissä osakeoptio-ohjelmia tai vaihtovelkakirjalainoja, joilla olisi ollut laimennusvaikutusta. Osakkeen käypä arvon perustuu osakkeiden kauden keskimääräiseen hintaan.

TUHAT EUR	2014	2013
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos (tuhat EUR)	1 893	1 621
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000)	14 934	14 972
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake)	0,13	0,11
Laimennusvaikutuksella ei ole vaikutusta osakekohtaiseen tulokseen.

13 AINEELLISET KÄYTTÖ-OMAISUUSHYÖDYKKEET

KONSERNI		MUUT
	KONEET JA	AINEELLISET
TUHAT EUR	KALUSTO	HYÖDYKKEET	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.2014	5 936	21	5 957
Lisäykset	822	0	822
Hankintameno 31.12.2014	6 758	21	6 779
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014	4 557	0	4 557
Poistot	571	0	571
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014	5 128	0	5 128
Kirjanpitoarvo 1.1.2014	1 379	21	1 399
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	1 630	21	1 651
Hankintameno 1.1.2013	5 007	21	5 027
Lisäykset	929	0	929
Hankintameno 31.12.2013	5 936	21	5 956
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013	4 085	0	4 085
Poistot	472	0	472
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013	4 557	0	4 557
Kirjanpitoarvo 1.1.2013	922	21	944
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	1 379	21	1 399

EMOYHTIÖ		MUUT
	KONEET JA	AINEELLISET
TUHAT EUR	KALUSTO	HYÖDYKKEET	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.2014	3 225	21	3 246
Lisäykset	821	0	821
Hankintameno 31.12.2014	4 046	21	4 067
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014	1 845	0	1 845
Poistot	571	0	571
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014	2 416	0	2 416
Kirjanpitoarvo 1.1.2014	1 378	21	1 399
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	1 630	21	1 651
Hankintameno 1.1.2013	2 296	21	2 317
Lisäykset	929	0	929
Hankintameno 31.12.2013	3 225	21	3 246
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013	1 373	0	1 373
Poistot	472	0	472
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013	1 845	0	1 845
Kirjanpitoarvo 1.1.2013	923	21	944
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	1 378	21	1 399

Konsernin ja emoyhtiön aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien koneiden ja laitteiden hankintamenojen vielä poistamatta oleva osa oli 1.541 tuhatta euroa 31.12.2014 (1.319 tuhatta euroa 31.12.2013).

RAHOITUSLEASINGSOPIMUKSET	TUHAT EUR	KONSERNI KONEET JA KALUSTO	EMOYHTIÖ KONEET JA KALUSTO
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
sisältyy rahoitusleasingsopimuksella hankittuja tietokoneita ja oheislaitteita sekä autohankin	31.12.2014
toja seuraavasti:	Hankintameno	4 870	4 870
	Kertyneet poistot	3 384	3 384
	Kirjanpitoarvo	1 486	1 486
	31.12.2013
	Hankintameno	4 159	4 159
	Kertyneet poistot	2 890	2 890

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenon lisäyksiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä 715 tuhatta euroa vuonna 2014 (861 tuhatta euroa vuonna 2013).

Kirjanpitoarvo 1 269 1 269

14 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

KONSERNI				MUUT
TUHAT EUR	LIIKEARVO	KEHITTÄMIS MENOT	AINEETTOMAT OIKEUDET	AINEETTOMAT HYÖDYKKEET	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.2014	14 925	2 618	4 747	669	22 959
Lisäykset	0	0	25	102	127
Hankintameno 31.12.2014	14 925	2 618	4 772	771	23 086
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014	2 197	1 698	2 906	578	7 379
Poistot	0	228	448	72	748
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014	2 197	1 926	3 354	650	8 127
Kirjanpitoarvo 1.1.2014	12 730	920	1 841	91	15 582
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	12 730	692	1 418	121	14 961
Hankintameno 1.1.2013	14 925	2 618	4 745	653	22 941
Lisäykset	0	0	2	16	18
Hankintameno 31.12.2013	14 925	2 618	4 747	669	22 959
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013	2 197	1 470	2 430	526	6 623
Poistot	0	228	476	52	756
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013	2 197	1 698	2 906	578	7 379
Kirjanpitoarvo 1.1.2013	12 730	1 148	2 315	127	16 320
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	12 730	920	1 841	91	15 583

	EMOYHTIÖ				MUUT
			KEHITTÄMIS	AINEETTOMAT	AINEETTOMAT
	TUHAT EUR	LIIKEARVO	MENOT	OIKEUDET	HYÖDYKKEET	YHTEENSÄ
	Hankintameno 1.1.2014	4 751	2 618	14 335	290	21 994
	Lisäykset	0	0	25	102	127
	Hankintameno 31.12.2014	4 751	2 618	14 360	392	22 121
	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014	2 357	1 698	3 447	263	7 765
	Poistot	0	228	30	72	330
	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014	2 357	1 926	3 447	335	8 095
	Kirjanpitoarvo 1.1.2014	2 394	920	10 888	27	14 229
	Kirjanpitoarvo 31.12.2014	2 394	692	10 883	57	14 026
	Hankintameno 1.1.2013	4 751	2 618	14 333	274	21 976
	Lisäykset	0	0	2	16	18
	Hankintameno 31.12.2013	4 751	2 618	14 335	290	21 994
	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013	2 357	1 470	3 389	211	7 427
	Poistot	0	228	58	52	338
	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013	2 357	1 698	3 447	263	7 765
Katsauskaudella ei ollut käynnissä aktivoitavia kehittämishankkeita (ei myöskään vertailu	Kirjanpitoarvo 1.1.2013	2 394	1 148	10 944	63	14 549
vuonna).	Kirjanpitoarvo 31.12.2013	2 394	920	10 888	27	14 229

ARVONALENTUMISET

Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvät liikearvot kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka perustuvat liiketoiminnan seurannassa käytettävään konsernin budjetointi- ja raportointiraken-teeseen ja jotka ovat pienimpiä riippumattomia omaisuusyksiköitä, joilla on erilliset rahavirrat.

Liikearvon 31.12.2014 kirjanpitoarvo konsernissa oli yhteensä 12.730 tuhatta euroa (12.730 tuhatta euroa 31.12.2013). Keskeneräisiä aineettomia hyödykkeitä ei ollut tilinpäätöksessä 31.12.2014 (ei myöskään vertailuvuonna).

Arvonalentumista on testattu rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Määritetyt ennakoidut rahavirrat perustuvat vuoden 2015 liiketulosbudjettiin sekä tätä seuraavien neljän vuoden liiketulosennusteisiin.

Ennustekauden rahavirtojen kehityksen osalta rahavirtaa tuottavien yksiköiden odotetaan kasvavan inflaation tahtiin.

Laskelmissa käytetty diskonttokorko 9,1 % on pääomakustannusten painotettu keskiarvo verojen jälkeen (vastaa 11,4 % korkoa ennen veroja).

Vuoden 2014 testauksen tuloksena ei todettu tarvetta arvonalentumiskirjauksille, vaan jokaisella testatulla yksiköllä jäi selvä marginaali. Vuoden aikana ei tehty arvonalentumisalaskirjauksia.

LIIKEARVO	KONSERNI		EMOYHTIÖ *
TUHAT EUR	2014	2013	2014	2013
Päivittäis- ja erikoistavarakauppa, HoReCa	6 611	6 611	6 951	6 951
Tukkukauppa, logistiikka ja palvelut	2 910	2 910	3 023	3 023
Palveluiden toiminnanohjaus	3 205	3 205	3 221	3 221
Yhteensä:	12 730	12 730	13 194	13 194

*emoyhtiön luku sisältää fuusiotappiot

HERKKYYSANALYYSI

Herkkyysanalyysien tuloksena voidaan todeta että liikevoiton muutos on kriittisin tekijä kassavirtaa tuottavien yksiköiden liikearvoja testattaessa. Alla yhteenvetona yksikkökohtaiset herkkyydet:

Päivittäis- ja erikoistavarakauppa, HoReCa – yksikössä tulee alaskirjaustarve, mikäli liikevoitto huononee 3,3 prosenttiyksikköä tai diskonttokorko nousee 8,1 prosenttiyksikköä. Vastaavasti Tukkukauppa, logistiikka ja palvelut – yksikössä tulee alaskirjaustarve, mikäli liikevoitto huononee 5,0 prosenttiyksikköä tai diskonttokorko nousee 17,6 prosenttiyksikköä. Palveluiden toiminnanohjaus – yksikössä tulee alaskirjaustarve, mikäli liikevoitto huononee 8,0 prosenttiyksikköä tai diskonttokorko nousee 9,2 prosenttiyksikköä.

Arvonalentumistestauksen ja herkkyysanalyysin tuloksissa ei ole merkittävää eroa konsernin ja emoyhtiön välillä.

15 MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT

Erä sisältää noteeraamattomia osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon, koska niiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä.

16 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennalliset verot on kirjattu täysmääräisesti lukuun ottamatta Venäjän tytäryhtiön tappioita.

Venäjän yhtiön edellisten tilikausien tappiot ovat 271 tuhatta euroa ja tilikauden tappio 32 tuhatta euroa. Tappiot vanhenevat Venäjän verolainsäädännön mukaisesti. Laskennallista verosaamista tappioista ei ole kirjattu, koska yhtiölle ei todennäköisesti kerry ennen tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään.

* Aiempaan vuoteen kohdistuvat laskennalliset verosaamiset 192 tuhatta euroa on kirjattu emoyhtiössä avaavan taseen 1.1.2014 voittovaroja parantaen. Erä on esitetty aikaisemmin vain konsernitilinpäätöksessä.

	KONSERNI			EMOYHTIÖ
TUHAT EUR	2014	MUUTOS	2013	2014	MUUTOS	2013
Tilikauden alussa	555	9	546	574	6	568
Tilikauden lopussa	555	9	546	574	6	568

Laskennallisten verojen muutokset:

KONSERNI		KIRJATTU TULOS		KIRJATTU TULOS
TUHAT EUR	31.12. 2012	LASKELMAAN	31.12. 2013	LASKELMAAN	31.12. 2014
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	182	-56	126	0	126
Hyllypoistot	50	-18	32	7	39
Muut erät	42	-8	34	-10	24
Yhteensä	274	-82	192	-3	189
Laskennalliset verovelat:
Verotuksessa vähennyskelpoinen liikearvo	516	-95	421	0	421
Kohdistetut aineettomat erät	548	-184	364	-84	280
Yhteensä	1 064	-279	785	-84	701

EMOYHTIÖ		KIRJATTU		KIRJATTU
		TULOS	31.12. 2013/	TULOS
TUHAT EUR	31.12. 2012	LASKELMAAN	1.1. 2014 *	LASKELMAAN	31.12. 2014
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	0	0	160	-10	150
Hyllypoistot	0	0	32	7	39
Yhteensä	0	0	192	-3	189
Laskennalliset verovelat:
Verotuksessa vähennyskelpoinen liikearvo	542	-120	421	0	421
Yhteensä	542	-120	421	0	421

17 VAIHTO-OMAISUUS			KONSERNI		EMOYHTIÖ
	TUHAT EUR	2014	2013	2014	2013
	Valmiit tuotteet	35	156	35	156
	Yhteensä	35	156	35	156

18 MYYNTISAAMISET JA

		KONSERNI		EMOYHTIÖ
MUUT SAAMISET	TUHAT EUR	2014	2013	2014	2013
	Lainat ja muut saamiset					Saamiset pitkäaikaishankkeista
	Myyntisaamiset	3 425	4 136	3 425	4 136	asiakkailta liittyvät valmistusasteen
	Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta	743	315	743	315	mukaisesti tuloutettaviin käynnissä
	Siirtosaamiset	1 113	871	1 114	871	oleviin projekteihin. Siirtosaamisiin
	Sisäiset saamiset	0	0	674	684	sisältyvät olennaiset erät sisältävät
	Muut saamiset	25	13	24	12	liiketoimintaan liittyviä tavanomaisia
	Yhteensä	5 306	5 335	5 980	6 018	jaksotuksia. Lainasaamisen korko on

Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumistappioiksi kirjatut erät:

KONSERNI		ARVON			ARVON
		ALENTUMIS			ALENTUMIS
TUHAT EUR	2014	TAPPIOT	NETTO 2014	2013	TAPPIOT	NETTO 2013
Erääntymättömät	2 797	-70	2 727	3 141	-70	3 071
Erääntyneet	717	-19	698	1 119	-54	1 065
Alle 30 päivää	598	-	598	754	-	754
31–60 päivää	65	-	65	103	-	103
61–90 päivää	7	-	7	64	-	64
Yli 90 päivää	47	-19	28	198	-54	144
Yhteensä	3 514	-89	3 425	4 260	-124	4 136

EMOYHTIÖ		ARVON			ARVON
		ALENTUMIS			ALENTUMIS
TUHAT EUR	2014	TAPPIOT	NETTO 2014	2013	TAPPIOT	NETTO 2013
Erääntymättömät	2 797	-70	2 727	3 141	-70	3 071
Erääntyneet	717	-19	698	1 119	-54	1 065
Alle 30 päivää	598	-	598	754	-	754
31–60 päivää	65	-	65	103	-	103
61–90 päivää	7	-	7	64	-	64
Yli 90 päivää	47	-19	28	198	-54	144
Yhteensä	3 514	-89	3 425	4 260	-124	4 136

Lyhytaikaiset saamiset ovat euromääräisiä. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Tasearvot vastaavat luottoriskin enimmäismäärää. Koska saamiset ovat lyhytaikaisia, niiden käypä arvo vastaa kirjanpitoarvoa.

asiakkailta liittyvät valmistusasteen mukaisesti tuloutettaviin käynnissä oleviin projekteihin. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät sisältävät liiketoimintaan liittyviä tavanomaisia jaksotuksia. Lainasaamisen korko on ollut euribor +1,0 %-yksikköä.

19 RAHAVARAT

		KONSERNI		EMOYHTIÖ
TUHAT EUR	2014	2013	2014	2013
Käteinen raha ja pankkitilit	2 530	2 367	2 587	2 382
Yhteensä	2 530	2 367	2 587	2 382

20 OMAA PÄÄOMAA

Osakkeiden enimmäismäärä on 28.539.504 kappaletta (28.539.504 kappaletta vuonna 2013). Osakkeet ovat nimellisarvottomia. Konsernin enimmäisosakepääoma on yhtiöjärjestyksen mukaan 2.4 miljoonaa euroa (2.4 miljoonaa euroa vuonna 2013).

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

YLIKURSSIRAHASTO

Vanhan osakeyhtiölain 12:3a §:n mukaisesti käytettävissä oleva rahasto.

SUOJAUSINSTRUMENTTIEN RAHASTO

Rahastoon kirjataan koronvaihtosopimuksen mukaisesti kertyneet käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet.

SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO

Rahastoon kirjataan osakeyhtiölain 8:2 §:n mukaan se osa osakkeista maksettavasta vastikkeesta, jota ei kirjata osakepääomaan.

OMAT OSAKKEET

Omat osakkeet sisältävät konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon.

KOSKEVAT LIITETIEDOT Alla on esitetty osakkeiden lukumäärien ja oman pääoman erien täsmäytyslaskelma:

TUHAT EUR	OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ (1 000)	OSAKE PÄÄOMA	OMAT OSAKKEET	YLIKURSSI RAHASTO	SUOJAUS INSTRUMENT TIEN RAHASTO	SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO	YHTEENSÄ
1.1.2013	14 998	1 009	-934	75	-48	6 368	6 471
Omilla osakkeilla maksetut
hallituspalkkiot	0	0	0	0	0	24	24
Suojausinstrumenttien arvostus	0	0	0	0	21	0	21
31.12.2013	14 998	1 009	-934	75	-27	6 392	6 516
Omien osakkeiden hankinta	0	0	-135	0	0	0	-135
Suojausinstrumenttien arvostus	0	0	0	0	5	0	5
31.12.2014	14 998	1 009	-1 069	75	-23	6 392	6 384

Tilikauden päättyessä Solteq-konsernin yhtiöiden hallussa olevien omien osakkeiden määrä oli 866.242 kappaletta (773.404 kappaletta tilikaudella 2013). Hankittujen osakkeiden määrä vastasi 5,8 prosenttia koko tilikauden lopun osake- ja äänimäärästä. Hankittujen osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo oli 58.286 euroa.

OSINGOT

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2014 jaetaan osinkoa 0,03 euroa kullekin ulkona olevalle osakkeelle ja että lisäksi hallitus valtuutetaan osakeyhtiölain 13 luvun 6§ 2 mom. mukaisesti päättämään enintään 0,05 euron suuruisen osakekohtaisen osingonjaosta tai

muusta varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä päättämään mahdollisen jaon ajoituksesta ja muista yksityiskohdista.

21 VARAUKSET

TUHAT EUR	TAKUUVARAUKSET	MUUT VARAUKSET	YHTEENSÄ
31.12.2013	577	54	631
Varausten lisäykset	0	52	52
Varausten vähennykset	-52	0	-52
31.12.2014	525	106	631

TAKUUVARAUKSET

Ennakoiduista takuutöistä kirjataan varausta projekteille. Takuuaika on pääsääntöisesti 0,5-1 vuotta. Kirjattu takuuvaraus perustuu historiatietoihin takuuvelvoitteiden määrästä. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavan vuoden aikana.

MUUT VARAUKSET

Muut varaukset liittyvät pitkäaikaishankkeisiin, joiden osalta on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot.

22 RAHOITUSVELAT

KONSERNI

TUHAT EUR	2014 KIRJANPITOARVO	2014 KÄYPÄ-ARVO	2013 KIRJANPITOARVO	2013 KÄYPÄ-ARVO
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostetut rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	1 607	1 607	2 945	2 945
Rahoitusleasingvelat	983	983	750	750
	2 590	2 590	3 695	3 695
Lyhytaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	1 333	1 333	1 334	1 334
Rahoitusleasingvelat	514	514	527	527
	1 847	1 847	1 861	1 861

EMOYHTIÖ

TUHAT EUR	2014 KIRJANPITOARVO	2014 KÄYPÄ-ARVO	2013 KIRJANPITOARVO	2013 KÄYPÄ-ARVO
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostetut rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	1 448	1 448	2 786	2 786
Rahoitusleasingvelat	983	983	750	750
	2 431	2 431	3 536	3 536
Lyhytaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	1 333	1 333	1 333	1 333
Rahoitusleasingvelat	514	514	527	527
	1 847	1 847	1 860	1 860

Rahoitusvelkojen käypä arvo on pääosin sama kuin kirjanpitoarvo, koska korot on sidottu lyhytaikaisiin viitekorkoihin. Koronvaihtosopimuksen vaikutus on kirjattu rahoitusvelkojen lisäykseksi. Rahoitusvelat mukaan lukien rahoitusleasingvelat ja koronvaihtosopimus luokitellaan käyvän arvon hierarkiatasolle 2.

RAHOITUSVELKOJEN ERÄÄNTYMISAJAT:

KONSERNI

2014
TUHAT EUR	2015	2016	2017	2018–2020
Lainat rahoituslaitoksilta	1 333	1 159	448	0
Rahoitusleasingvelat	514	589	322	73
Rahoitusvelat yhteensä	1 847	1 748	770	73
KONSERNI
2013
TUHAT EUR	2014	2015	2016	2017–2019
Lainat rahoituslaitoksilta	1 361	1 393	1 100	425
Rahoitusleasingvelat	526	418	321	11
Rahoitusvelat yhteensä	1 887	1 811	1 421	436
EMOYHTIÖ
2014
TUHAT EUR	2015	2016	2017	2018–2020
Lainat rahoituslaitoksilta	1 333	1 000	448	0
Rahoitusleasingvelat	514	589	322	73
Rahoitusvelat yhteensä	1 847	1 589	770	73
EMOYHTIÖ
2013
TUHAT EUR	2014	2015	2016	2017–2019
Lainat rahoituslaitoksilta	1 361	1 333	1 000	425

Rahoitusleasingvelat 526 418 321 11 Rahoitusvelat yhteensä 1 887 1 751 1 321 436

Luotollisen tilin käytössä ollut limiitti on vuosittain esitetty seuraavana vuonna erääntyvänä eränä. Lainojen keskikorko oli 2,3 prosenttia vuonna 2014 (2,9 prosenttia vuonna 2013). Rahoitusvelat ovat euromääräisiä.

RAHOITUSLEASINGVELKOJEN ERÄÄNTYMISAJAT:

	KONSERNI		EMOYHTIÖ
TUHAT EUR	2014	2013	2014	2013
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	514	526	514	526
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	984	750	984	750
	1 498	1 276	1 498	1 276
Rahoitusleasingvelkojen bruttomäärä
Yhden vuoden kuluessa	492	565	492	565
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	1 052	746	1 052	746
	1 544	1 311	1 544	1 311
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	-46	-35	-46	-35
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	1 498	1 276	1 498	1 276

23 OSTOVELAT JA MUUT VELAT

	KONSERNI		EMOYHTIÖ
TUHAT EUR	2014	2013	2014	2013
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Lyhytaikaiset
Ostovelat	1 085	778	1 085	778
Saadut ennakot pitkäaikaishankkeista asiakkailta	635	429	635	429
Siirtovelat	4 518	5 095	4 501	5 092
Muut velat	1 417	1 433	1 417	1 433
Sisäiset velat	0	0	14	14
Yhteensä	7 655	7 735	7 652	7 746

Lyhytaikaiset velat ovat euromääräisiä ja niiden käyvät arvot vastaavat kirjanpitoarvoja. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät liittyvät henkilöstökuluihin sekä muihin liiketoiminnan tavanomaisiin jaksotuksiin. Muissa veloissa esitetään maksettujen palkkojen ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksut ja muut ennakonpidätyksen yhteydessä tilitettävät sosiaaliturvaan liittyvät erät sekä arvonlisäverovelka.

24 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA JA PÄÄOMAN HALLINTA

Yhtiö altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Yhtiön riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden haitalliset vaikutukset yhtiön tulokseen. Yhtiön riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa talousosasto yhdessä toimintasegmenttien kanssa.

LUOTTORISKI

Yhtiön toimintatapa määrittelee asiakkaiden ja sijoitustransaktioiden luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Yhtiöllä ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta ja se luotottaa vain sellaisia yrityksiä, joilla on moitteettomat luottotiedot. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Yhtiön luottoriskin enimmäismäärä on rahoitusvarojen kirjanpitoarvo 31.12.2014.

MAKSUVALMIUSRISKI

Yhtiössä pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta yhtiöllä olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan nostamattomilla luottolimiiteillä sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita pankkeja ja rahoitusmuotoja. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2014 oli 1.500 tuhatta euroa.

KORKORISKI

Yhtiön tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Yhtiö voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia päästäkseen rahoitusperiaatteidensa mukaiseen tavoitteeseen.

Yhtiö on osittain altistunut rahavirran korkoriskille, joka liittyy lainasalkun suojaamattomaan osuuteen. Yhden prosenttiyksikön muutos vaihtuvakorkoisten lainojen korkokannassa vaikuttaa yhtiön korkokuluihin vuositasolla enintään +/- 10 tuhatta euroa.

Raportointikauden päättymispäivänä yhtiöllä oli avoinna euromääräinen koronvaihtosopimus, jonka perusteella yhtiö saa keskimäärin Euribor 1 kk vaihtuvaa korkoa ja maksaa keskimäärin 1,15 %:n kiinteää korkoa. Koronvaihtosopimus on kirjattu nimellismäärältään 1.750 tuhannen euron pitkäaikaisen vaihtuvakorkoisen lainan rahavirran suojaukseksi. Korkosuojaus on tehokas ja korkovirtojen korrelaatio on 100 % ajallisesti ja pääomallisesti.

Koronvaihtosopimuksen käypä arvo todennetaan neljännesvuosittain yhtiön ulkopuolisen vastapuolen vahvistuksella.

PÄÄOMAN HALLINTA

Yhtiön pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiön toiminnan jatkuvuus (going concern) sekä osakkeenomistajien saaman arvon nousu. Pääomarakennetta voidaan hallita päätöksillä, jotka koskevat mm. osingonjakoa ja pääomanpalautusta, omien osakkeiden hankkimista yhtiölle sekä osakeanteja.

Yhtiön yksittäiseen pankkilainaan (tilinpäätöshetkellä 1.750 tuhatta euroa) ja pankkitililimiittiin (tilinpäätöshetkellä 1.500 tuhatta euroa, joka kokonaisuudessaan käyttämättä) liittyvät taloudelliset kovenantit ovat sisällöltään tavanomaisia ehtoja, joita tarkastellaan vuosineljänneksittäin. Rahoittajalla on oikeus irtisanoa lainasopimukset mikäli yhtiön omavaraisuusaste, korolliset nettovelat / käyttökate -tunnusluku tai lainanhoitoon käytettävissä olevaa rahavirtaa mittaava tunnusluku poikkeaa ennalta määritellyistä tavoitearvoista. Pankkilainojen hinnoittelu on lisäksi riippuvainen korolliset nettovelat / käyttökate – tunnusluvun kehityksestä. Rahoituksen marginaalitaso voi vaihdella 1,50–4,00 %:n välillä korolliset nettovelat / käyttökate – tunnusluvun muuttuessa.

Taloudellisten tai muiden kovenanttien irtisanomisehtojen osalta ei tilinpäätöstä laadittaessa nähdä toteutumisriskiä. Johto tarkkailee lainakovenanttien kehitystä säännöllisesti.

Pääomarakennetta kuvaavia tunnuslukuja ovat omavaraisuusaste ja nettovelkaantumisaste. Omavaraisuusaste vuonna 2014 oli 48,0 % (43,5 % vuonna 2013). Nettovelkaantumisaste vuonna 2014 oli 16,3 % (29,4 % vuonna 2013).

25 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT

Merkittävät tapahtumat ilmenevät laaditusta rahavirtalaskelmasta. Merkittävät liiketoiminnan rahavirran oikaisut johtuvat suunnitelman mukaisista poistoista ja arvonalentumisista, konsernissa 1.320 tuhatta euroa (1.228 tuhatta euroa) ja emoyhtiössä 902 tuhatta euroa (810 tuhatta euroa).

26 MUUT VUOKRA-SOPIMUKSET

YHTIÖ VUOKRALLE OTTAJANA

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

		KONSERNI		EMOYHTIÖ
TUHAT EUR	2014	2013	2014	2013
Yhden vuoden kuluessa	850	848	850	848
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	2 838	1 710	2 838	1 710
Yli viiden vuoden kuluttua	1 362	972	1 362	972
Yhteensä	5 050	3 530	5 050	3 530

Yhtiö on vuokrannut osan käyttämistään autoista ja kopiokoneista. Vuokrasopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan. Helsingin ja Tampereen toimitilojen osalta on esitetty tilojen määräaikaisvuokrakauden vuokravastuu. Helsingin

nykyisten toimitilojen vuokrasopimus päättyy keväällä 2016 ja vuokravastuissa on siten esitetty myös uusien toimitilojen vuokravastuut. Uusiin toimitiloihin siirrytään keväällä 2016.

Vuoden 2014 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 1.261 tuhatta euroa (1.286 tuhatta euroa vuonna 2013).

27 VAKUUDET JA
VASTUUSITOUMUKSET

	KONSERNI		EMOYHTIÖ
TUHAT EUR	2014	2013	2014	2013
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitykset	10 000	10 000	10 000	10 000
Yhteensä	10 000	10 000	10 000	10 000

Emoyhtiöltä pantiksi annetut yrityskiinnitykset ovat olleet pitkäaikaisten lainojen ja luottolimiittien vakuutena.

28 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär- ja yhteisyritykset. Lähipiiriin sisältyvät myös johtoon kuuluvat avainhenkilöt, joihin luetaan hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja omistusyhtiöineen ja läheisine perheenjäsenineen.

Konsernin emo- ja tytär sekä yhteisyrityssuhteet ovat seuraavat:

		OMISTUSOSUUS	OSUUS
YRITYS	KOTIMAA	(%)	ÄÄNIVALLASTA (%)
Solteq Oyj
EAM & Service Management Oy	Suomi	100 %	100 %
Solteq Finance Oy	Suomi	100 %	100 %
Qetlos Oy	Suomi	100 %	100 %
Solorus Holding Oy	Suomi	100 %	100 %
OOO Solteq Russia	Venäjä	100 %	100 %
Solteq Management Oy *	Suomi	0 %	100 %
Solteq Management Team Oy *	Suomi	0 %	100 %

* Solteq Oyj:llä on määräysvalta yhtiöön osakassopimuksen perusteella

Solteqin ylimmän johdon palkitsemisen muoto on osakepalkitseminen, joka toteutetaan johdon omistusyhtiöiden avulla.

SOLTEQ MANAGEMENT OY

Johdon omistusyhtiö Solteq Management Oy omistaa yhteensä 400.000 kappaletta Solteq Oyj:n osakkeita. Osakkeet on merkitty erillisellä omistusyhtiölle suunnatulla annilla. Solteqin osakkeiden hankinta rahoitettiin 100.000,00 euron pitkäaikaisella rahalaitoslainalla ja emoyhtiön myöntämällä 335.000,00 euron lainalla. Osakkeet ovat johdon omistusyhtiön omistuksessa järjestelyn purkamiseen asti. Johdon omistusyhtiö toimii kannustinjärjestelmänä yhtiön tilinpäätöksen 2014 julkistamiseen asti, jolloin on tarkoitus purkaa omistusyhtiö myöhemmin päätettävällä tavalla. Järjestelmä voidaan purkaa esimerkiksi sulauttamalla Solteq Management Oy Solteq Oyj:öön tai myymällä Solteq Management Oy:n omistamat osakkeet muulla tavoin. Järjestelmää jatketaan vuosi kerrallaan, mikäli yhtiön osakkeen pörssikurssi yhtiön tilinpäätöksen 2014 tai 2015 julkistamisen jälkeen alittaa järjestelmään hankittujen osakkeiden keskihinnan.

Rahalaitoslainan korko on kiinteä 4,21 % kolme vuotta ja neuvotellaan kauden päättyessä uudelleen. Rahalaitoslainan pääoma maksetaan kerralla kokonaan 23.9.2016. Solteq Oyj:n myöntämän lainan korko on kiinteä 4,20 %. Solteq Oyj:n myöntämä laina maksetaan takaisin viimeistään 30.4.2015. Mikäli järjestelmän voimassaoloaikaa jatketaan ehtojen mukaisesti vuosi kerrallaan vuosina 2014 tai 2015, Solteq Oyj:n myöntämän lainan laina-aikaa jatketaan vastaavasti. Solteq Management Oy:n omistamien yhtiön osakkeiden luovuttamista on rajoitettu järjestelmän voimassaoloaikana.

SOLTEQ MANAGEMENT TEAM OY

Johdon omistusyhtiö Solteq Management Team Oy omistaa yhteensä 350.000 kappaletta Solteq Oyj:n osakkeita. Osakkeet merkittiin erillisellä omistusyhtiölle suunnatulla annilla.

Solteqin osakkeiden hankinta rahoitettiin 60.000,00 euron oman pääomanehtoisella sijoituksella ja emoyhtiön myöntämällä 315.000,00 euron lainalla. Osakkeet ovat johdon omistusyhtiön omistuksessa järjestelyn purkamiseen asti. Johdon omistusyhtiö toimii kannustinjärjestelmänä yhtiön tilinpäätöksen 2014 julkistamiseen asti, jolloin on tarkoitus purkaa omistusyhtiö myöhemmin päätettävällä tavalla. Järjestelmä voidaan purkaa esimerkiksi sulauttamalla Solteq Management Team Oy Solteq Oyj:öön tai myymällä Solteq Management Team Oy:n omistamat osakkeet muulla tavoin. Järjestelmää jatketaan vuosi kerrallaan, mikäli yhtiön osakkeen pörssikurssi yhtiön tilinpäätöksen 2014 tai 2015 julkistamisen jälkeen alittaa järjestelmään hankittujen osakkeiden keskihinnan.

Solteq Oyj:n myöntämän lainan korko on kiinteä 4,20 %. Solteq Oyj:n myöntämä laina maksetaan takaisin viimeistään 30.4.2015. Mikäli järjestelmän voimassaoloaikaa jatketaan ehtojen mukaisesti vuosi kerrallaan vuosina 2014 tai 2015, Solteq Oyj:n myöntämän lainan laina-aikaa jatketaan vastaavasti. Solteq Management Team Oy:n omistamien yhtiön osakkeiden luovuttamista on rajoitettu järjestelmän voimassaoloaikana.

LÄHIPIIRIN KANSSA TOTEUTUIVAT SEURAAVAT LIIKETAPAHTUMAT: HALLITUKSEN JÄSENTEN JA TOIMITUSJOHTAJAN PALKAT JA PALKKIOT

	KONSERNI			EMOYHTIÖ
TUHAT EUR	2014	2013	2014	2013
Myynnit konserniyritykselle	0	0	0	11
Korkotuotot konserniyritykseltä	0	0	12	31
Vuokrajärjestelyt	85	83	85	83
Alihankintaostot	0	2	0	2
Yrityksen johtoon kuuluvat henkilöt yhteensä	85	85	97	127

Liiketapahtumat lähipiirin kanssa ovat tapahtuneet markkinahintaan ja liittyvät yhtiön normaaliin ohjelmistopalvelutoimintaan. Tilinpäätöshetkellä ei taseessa ole muita merkittäviä lähipiirisaamisia tai -velkoja.

JOHDON TYÖSUHDE-ETUUDET

	KONSERNI		EMOYHTIÖ
TUHAT EUR	2014	2013	2014	2013
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 212	1 314	1 212	1 314
	1 212	1 314	1 212	1 314

Johdon työsuhde-etuuksiin on huomioitu toimitusjohtajan, hallituksen ja johtoryhmän kompensaatiot.

KONSERNI EMOYHTIÖ TUHAT EUR 2014 2013 2014 2013 Toimitusjohtaja Repe Harmanen 195 244 195 244 Hallituksen jäsenet: Saadetdin Ali U. hallituksen puheenjohtaja 50 46 50 46 Aalto Seppo 15 15 15 15 Pietilä Markku 15 28 15 28 Roininen Matti 15 15 15 15 Sara-aho Sirpa 15 29 15 29 Sonninen Jukka 15 32 15 32 Välimäki Olli 15 0 15 0

Toimitusjohtajan suoriteperusteinen eläkemeno on 42 tuhatta euroa. Toimitusjohtajan eläkejärjestely on työeläkelainsäädännön mukainen. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 3 kk. Erokorvauksena on sovittu maksettavan 9 kk:n palkkaa vastaava korvaus.

Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 5.573.589 osaketta vuoden 2014 lopussa (2013: 5.523.589 osaketta). Yhtiön ylin johto omisti lisäksi Solteq Management Oy:n ja Solteq Management Team Oy:n kautta välillisesti 750.000 osaketta vuoden 2014 lopussa (2013 750.000 osaketta). Yhtiökokouksen 17.3.2014 päätöksen mukaisesti hallituksen jäsenille maksetaan tilikauden 2014 hallituspalkkio osin yhtiön omilla osakkeilla (yhteensä 35.000 osaketta). Järjestely toteutetaan ennen vuoden 2015 yhtiökokousta.

29 TILINPÄÄTÖS-PÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

11.12.2014 Solteq Oyj:n hallitus päätti toteuttaa järjestelyn, jossa Palveluiden toiminnanohjaus –segmentin koko liiketoiminta siirretään uuteen täysin omistettuun tytäryhtiöön. Liiketoimintasiirto toteutettiin 1.1.2015. Järjestelyn tarkoituksena on

tehostaa konsernin toimintaa ja hallittavuutta eriyttämällä erilaiset liiketoimintamallit omiin yhtiöihinsä. Uuden tytäryhtiön tavoitteena on keskittyä voimakkaasti oman tuotealueensa tuotekehitykseen ja markkinointiin emoyhtiön keskittyessä kaupan ja logistiikan

alan ohjelmistopalveluihin. Toteutettavalla järjestelyllä ei ole vaikutusta konsernin raportointirakenteeseen.

30 VIIDEN VUODEN LUKUSARJAT

KONSERNIN TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT	TILIKAUSI 1.1.–31.12.
(MILJ. EUR)	2014	2013	2012	2011	2010
Liikevaihto	40,9	38,1	39,0	27,1	27,0
Liikevaihdon kasvu	7,4 %	-2,3 %	43,7 %	0,5 %	-5,4 %
Liikevoitto/-tappio	2,5	2,1	2,7	1,5	-4,3
% liikevaihdosta	6,1 %	5,6 %	7,0 %	5,4 %	-16,0 %
Voitto/tappio ennen veroja	2,3	1,9	2,4	1,3	-4,5
% liikevaihdosta	5,7 %	5,1 %	6,2 %	4,7 %	-16,6 %
Oman pääoman tuotto, %	16,8 %	15,5 %	21,2 %	16,0 %	-48,7 %
Sijoitetun pääoman tuotto, %	15,5 %	13,2 %	20,8 %	13,1 %	-29,3 %
Omavaraisuusaste, %	48,0 %	43,5 %	37,2 %	34,2 %	30,6 %
Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin	1,0	1,0	7,4	0,5	0,2
% liikevaihdosta	2,3 %	2,5 %	19,1 %	1,7 %	0,6 %
Tutkimus- ja kehittämismenot	1,1	0,9	1,1	0,8	1,6
% liikevaihdosta	2,7 %	2,4 %	2,8 %	2,9 %	5,9 %
Nettovelkaantumisaste (Net Gearing)	16,3 %	29,4 %	51,5 %	65,4 %	132,8 %
Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana	281	287	270	211	233

KONSERNIN OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TILIKAUSI 1.1.–31.12.

	2014	2013	2012	2011	2010
Osakekohtainen tulos, EUR	0,13	0,11	0,12	0,08	-0,32
Emoyhtiön omist. kuuluva oma pääoma, EUR	0,79	0,72	0,67	0,52	0,45
Osakekohtainen osinko, EUR *	0,03 *	0,06	0,06	0,00	0,00
Osinko tuloksesta, % *	23,7 % *	55,4 %	49,7 %	0,0 %	0,0 %
Efektiivinen osinkotuotto, % *	2,3 % *	4,1 %	5,0 %	0,0 %	0,0 %
Hinta/voitto -suhde (P/E-luku)	10,2	13,3	10,0	12,6	tulos negat.
Osakkeen ylin kurssi, EUR	1,59	1,77	1,39	1,20	1,56
Osakkeen alin kurssi, EUR	1,33	1,20	0,99	0,95	1,01
Tilikauden keskikurssi, EUR	1,45	1,49	1,16	1,07	1,20
Osakekannan markkina-arvo, 1000 EUR	19 947	21 897	17 998	11 905	12 634
Osakkeiden vaihto, 1000 kpl	795	929	1 885	1 614	1 270
Osakkeiden vaihto, %	5,3 %	6,2 %	13,7 %	14,0 %	10,8 %
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän
painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1000 kpl	14 933	14 972	13 756	11 546	11 766
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
tilikauden lopussa, 1000 kpl	14 882	14 974	14 960	11 448	11 644

* Yhtiön hallitus esittää vuonna 2015 yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2014 jaetaan osinkoa 0,03 euroa kullekin ulkona olevalle osakkeelle ja että lisäksi se valtuutetaan päättämään enintään 0,05 euron suuruisen osakekohtaisen osingonjaosta tai muusta varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä päättämään mahdollisen jaon ajoituksesta ja muista yksityiskohdista.

Osakkeiden lukumääriä laskettaessa yhtiön hallussa olevat omat osakkeet on vähennetty osakkeiden määrästä.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET

Oman pääoman tuotto prosentteina:	tilikauden tulos	x 100
	taseen oma pääoma (keskim.kauden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto prosentteina:	tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut	x 100
	taseen loppusumma - korottomat velat (keskim.kauden aikana)
Omavaraisuusaste prosentteina:	oma pääoma	x 100
	taseen loppusumma – saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste:	korolliset velat - rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit	x 100
	oma pääoma
Laimennettu osakekohtainen tulos:	tilikauden tulos -/+ määräysvallattomien omistajien osuus
	osakkeiden kappalemäärä keskim lisättynä vuoden lopun optioiden määrällä
Osakekohtainen tulos:	tilikauden tulos -/+ määräysvallattomien omistajien osuus
	osakkeiden kappalemäärä keskimäärin
Osakekohtainen oma pääoma:	taseen oma pääoma
	osakkeiden kappalemäärä
Osakekohtainen osinko:	tilikauden osinko
	osingonjakohetken osakemäärä
Osinko tuloksesta prosentteina:	osakekohtainen osinko	x100
	osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto prosentteina:	osakekohtainen osinko	x100
	pörssikurssi vuoden lopussa
Hinta-voitto -suhde (P/E-luku):	pörssikurssi vuoden lopussa
	osakekohtainen tulos

31 OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUMA JA TIEDOT OSAKKEENOMISTAJISTA

OMISTUSJAKAUMA SEKTOREITTAIN 31.12.2014

	OMISTAJIEN		OSAKKEITA JA ÄÄNIÄ
	MÄÄRÄ	%	KPL
Yritykset	67	19,5 %	2 922 272
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	8	1,8 %	265 945
Julkisyhteisöt	2	17,6 %	2 644 917
Kotitaloudet	1 602	61,0 %	9 156 114
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	3	0,0 %	2 231
Ulkomaat	7	0,0 %	6 582
Kaikki yhteensä	1 689	100,0 %	14 998 061
joista hallintarekisteröityjä	7	1,3 %	190 509

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2014

OSAKKEITA JA ÄÄNIÄ

	KPL	%
1. Saadetdin Ali	3 481 383	23,2 %
2. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	2 000 000	13,3 %
3. Profiz Business Solution Oyj	1 756 180	11,7 %
4. Aalto Seppo	1 662 206	11,1 %
5. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	644 917	4,3 %
6. Roininen Matti	410 000	2,7 %
7. Pirhonen Jalo	405 780	2,7 %
8. Solteq Management Oy	400 000	2,7 %
9. Solteq Management Team Oy	350 000	2,3 %
10. Saadetdin Katiye	156 600	1,0 %
10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä	11 267 066	75,1 %
Hallintarekisteröidyt yhteensä	190 509	1,3 %
Muut	3 540 486	23,6 %
Yhteensä	14 998 061	100,0 %

OMISTUSJAKAUMA SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2014

	OMISTAJIEN		OSAKKEITA JA ÄÄNIÄ
OSAKKEIDEN MÄÄRÄ	MÄÄRÄ	%	KPL
1 - 100	323	0,2 %	24 551
101 - 1 000	936	3,0 %	449 167
1 001 - 10 000	359	7,7 %	1 161 046
10 001 - 100 000	55	9,3 %	1 399 762
100 001 - 1 000 000	12	20,4 %	3 063 766
1 000 000 -	4	59,3 %	8 899 769
Yhteensä	1 689	100,0 %	14 998 061
joista hallintarekisteröityjä	7	1,3 %	190 509

VOITONJAKOEHDOTUS JA ALLEKIRJOITUKSET

Emoyhtiö Solteq Oyj:n vapaa oma pääoma 31.12.2014 on:

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto. .	7 186 570,79 euroa
Edellisten tilikausien tulos. .	1 458 037,38 euroa
Tilikauden tulos. .	2 272 363,91 euroa
Yhteensä. .	10 916 972,08 euroa

Tästä jakokelpoisia varoja on euroa 10 893 972,081 euroa.

Solteq Oyj:n hallitus esittää, että tilikaudelta 2014 jaetaan osinkoa 0,03 euroa kullekin ulkona olevalle osakkeelle ja että lisäksi hallitus valtuutetaan osakeyhtiölain 13 luvun 6§ 2 mom. mukaisesti päättämään enintään 0,05 euron suuruisen osakekohtaisen osingonjaosta tai muusta varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä päättämään mahdollisen jaon ajoituksesta ja muista yksityiskohdista. Hallitus esittää että tilikauden tulos siirretään voittovarojen tilille.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu osingon ja/tai muiden varojen jakaminen vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Helsingissä 12. helmikuuta 2015

Ali U. Saadetdin Seppo Aalto Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen

Markku Pietilä Matti Roininen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Sirpa Sara-aho Jukka Sonninen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Olli Välimäki Repe Harmanen Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja

TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Tampereella 12. päivänä helmikuuta 2015

KPMG Oy Ab

Lotta Nurminen KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

SOLTEQ OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme tilintarkastaneet Solteq Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja

ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO

Lausuntonamme esitämme, että

– tilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot sekä emoyhtiön että konsernin taloudellisesta asemasta, toiminnan tuloksesta ja rahavirroista

• tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
• toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Tampere 12. helmikuuta 2015 KPMG Oy Ab

Lotta Nurminen KHT

LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA

Säilytystapa

Kirjanpitokirjat

Päivä- ja pääkirja Tasekirja ja tilinpäätösaineisto

Tositelajit

Ostoreskontratositteet Myyntireskontratositteet Palkkatositteet Muistiotositteet

Elektronisessa muodossa Elektronisessa muodossa Elektronisessa muodossa Paperitositteina

Elektronisessa muodossa

Paperille tulostettu ja sidottu kirja

SOLTEQ OYJ

ETELÄPUISTO 2 C 33200 TAMPERE

ATOMITIE 2B 00370 HELSINKI

ALEKSANTERINKATU 10 15110 LAHTI

PUHELINVAIHDE

020 14444 WWW.SOLTEQ.COM