TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2010

SOLTEQ

Sisältö

3 Hallituksen toimintakertomus
5 Konsernin laaja tuloslaskelma
6 Konsernitase
7 Konsernin rahavirtalaskelma
8 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
9 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
10 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
15 1 Toimintasegmentti-informaatio
16 2 Hankitut liiketoimet
16 3 Liikevaihto ja pitkäaikaishankkeet
16 4 Liiketoiminnan muut tuotot
17 5 Liiketoiminnan muut kulut
17 6 Poistot ja arvonalentumiset
17 7 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
17 8 Tutkimus- ja kehittämismenot
17 9 Rahoitustuotot
18 10 Rahoituskulut
18 11 Tuloverot
18 12 Osakekohtainen tulos
19 13 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
20 14 Aineettomat hyödykkeet
21 15 Myytävissä olevat rahoitusvarat
21 16 Laskennalliset verosaamiset ja -velat
22 17 Myyntisaamiset ja muut saamiset
22 18 Rahavarat
23 19 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
24 20 Korolliset velat
25 21 Ostovelat ja muut velat
25 22 Rahoitusriskien hallinta ja pääoman hallinta
26 23 Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut
26 24 Muut vuokrasopimukset
27 25 Vakuudet ja vastuusitoumukset

27 26 Lähipiiritapahtumat
28 27 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
28 28 Viiden vuoden lukusarjat
31 29 Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista
32 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
32 Emoyhtiön tuloslaskelma
33 Emoyhtiön tase
33 Emoyhtiön rahoituslaskelma
35 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
39 Voitonjakoehdotus
40 Tilintarkastuskertomus

2 • Solteq Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

Hallituksen toimintakertomus

TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA LIIKETOIMINNAN KEHITYS

Solteq tarjoaa suunnitelmallisesti kehittyviä toiminnan- ja taloudenohjauksen palveluja kaupan, logistiikan, teollisuuden sekä julkishallinnon toimijoille. Täydennämme ydintarjoamaamme erikoiskaupan ohjauksen, kunnossapidon ja huoltopalvelujen hallinnan sekä järjestelmien sisältämän masterdatan hallinnan ja laadun parantamisen ratkaisuilla. Maailman johtavien kumppaneiden teknologioilla kehitettyjen ratkaisujemme avulla asiakkaamme ohjaavat liiketoimintaansa entistä tehokkaammin ja parantavat kannattavuuttaan.

Solteqin toiminta on vuoden 2010 alusta lähtien jaettu neljään liiketoiminta-alueeseen, joiden kautta yhtiön tulosta seurataan. Liiketoiminta-alueet ovat ERP (toiminnanohjaus), EAM (tuotanto-omaisuuden, kunnossapidon ja huoltopalvelujen hallinta), Data (tiedonhallinta, optimointi ja integraatiot) ja Store (myymäläratkaisut ja -teknologiat).

Solteqin liikevaihto oli 26.998 tuhatta euroa, jossa on vähennystä 5,4 prosenttia vuoden 2009 vastaavaan aikaan verrattuna.

Solteqin liiketulos heikkeni -4.315 tuhanteen euroon vuoden 2009 vertailutilikauden 1.464 tuhannesta eurosta. Yhtiön liiketulosprosentti oli -16,0% (5,1% vuonna 2009).

Vuoden ensimmäisen puoliskon tulos oli voimakkaasti negatiivinen. Toisella vuosipuoliskolla yhtiön liiketoiminnallinen tulos ilman kertaluonteisia liikearvojen alaskirjauksia saatiin vakiinnutettua nollatasolle.

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Liikevaihto laski 5,4 % edellisvuoteen verrattuna ja oli 26.998 tuhatta euroa (edellinen tilikausi 28.550 tuhatta euroa).

Liikevaihto koostuu useista yksittäisistä asiakkuuksista. Enimmilläänkin yhden asiakkaan osuus liikevaihdosta on alle kymmenen prosenttiyksikköä.

Tilikauden liiketulos oli -4.315 tuhatta euroa (1.464 tuhatta euroa), tulos ennen veroja oli -4.487 tuhatta euroa (1.329 tuhatta euroa) ja tilikauden tulos -3.707 tuhatta euroa (935 tuhatta euroa).

Tulosta rasittavat 430 tuhannen euron kertaluontoiset irtisanomiskustannukset.

Tilikaudella IFRS-säännösten mukaisesti kirjatut kulut tappiollisista sopimuksista olivat 797 tuhatta euroa. Kirjaukset liittyvät epävarmuuteen jo tuloutettujen erien maksusta.

Tilikauden päättymisen jälkeen Solteqin hallitus päätti arvonalentumistestien tuloksena tehdä 2.087 tuhannen euron alaskirjauksen liikearvoihin tilikaudelle 2010. Alaskirjaukset kohdistuvat segmenteittain seuraavasti: DATA 816 tuhatta euroa, EAM 541 tuhatta euroa ja ERP 730 tuhatta euroa.

Tilikaudella kirjattu pysyvien vastaavien arvonalentumistappio oli 287 tuhatta euroa. Arvonalentumistappio liittyy ERP-segmentin aktivoituihin kehittämismenoihin. Taloudellisten edellytysten muutoksen vuoksi arvioin kerrytettävissä olevasta rahamäärästä on pienentynyt.

TASE JA RAHOITUS

Taseen loppusumma oli 17.211 tuhatta euroa (21.130 tuhatta euroa). Likvidit varat olivat 131 tuhatta euroa (258 tuhatta euroa).

Konsernin korolliset velat olivat 7.117 tuhatta euroa (6.909 tuhatta euroa).

Konsernin omavaraisuusaste oli 30,6 prosenttia (47,2%).

Tunnuslukutaulukot ja tunnuslukujen laskentakaavat esitetään taseen liitetiedoissa.

INVESTOINNIT, TUTKIMUS JA KEHITYS

Tilikauden bruttoinvestoinnit olivat 153 tuhatta euroa (651 tuhatta euroa).

Tuotekehitys

Solteqin tutkimus- ja kehityskulut ovat pääosin henkilöstökuluja. Perustuotteiden kehittämisessä Solteqin strategiana on toimia yhteistyössä globaalien toimijoiden kuten SAP:n ja Microsoftin kanssa sekä hyödyntää heidän resurssejaan ja jakelukanaviaan. Oma kehityspanos kohdistetaan lisäarvotuotteiden ja asiakaskohtaisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen.

Tilikauden aikana ei ole aktivoitu tuotekehityskuluja. Edellisen tilikauden lopussa päätetyn tuotekehityshankkeen poistot on aloitettu. Edellisellä tilikaudella tuotekehityskuluja aktivoitiin 424 tuhatta euroa.

HENKILÖSTÖ

Solteqin palveluksessa oli tilikauden lopussa 220 vakinaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä (235

henkilöä). Henkilöstön määrä tilikaudella oli keskimäärin 233 henkilöä (240 henkilöä). Henkilöstön määrä tilikauden lopussa jakautui niin, että 1.1.2010 muodostettuun tulosyksiköiden mukaisesti ERP-liiketoiminnan palveluksessa oli 104 henkilöä, EAM:n palveluksessa 38, DATA:n palveluksessa 27 henkilöä, STORE:n palveluksessa 24 henkilöä ja yhteisten toimintojen palveluksessa 27 henkilöä.

LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA

Solteqin lähipiiriin kuuluvat sen hallitus, toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä. Lähipiiritapahtumissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia tilinpäätöksen 2009 jälkeen.

OSAKKEET, OSAKKEENOMISTAJAT JA OMAT OSAKKEET

Solteq Oyj:n osakepääoma 31.12.2010 oli 1.009.154,17 euroa ja osakkeiden lukumäärä on 12.148.429. Osake on nimellisarvoton.

Tilikauden päättyessä Solteq Oyj:n hallussa olevien omien osakkeiden määrä oli 500.669 kappaletta. Hankittujen osakkeiden määrä vastasi 4,12 prosenttia koko tilikauden lopun osake- ja äänimäärästä. Hankittujen osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo oli 41.590 euroa. Omat osakkeet on hankittu yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Helsingin pörssissä.

Vaihto ja kurssi

Tilikauden aikana Solteqin osakkeiden vaihto Helsingin Pörssissä oli 1,3 miljoonaa osaketta (0,5 milj. osaketta) ja 1,5 miljoonaa euroa (0,7 milj. euroa). Tilikauden ylin kurssinoteeraus oli 1,56 euroa ja alin 1,01 euroa. Painotettu osakekohtainen keskikurssi oli 1,20 euroa ja päätöskurssi 1,04 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo Tilikauden lopussa oli 12,6 miljoonaa euroa (16,2 milj. euroa).

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Solteq on antanut selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään erillisenä raporttina. Solteqin tilintarkastaja on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että siinä kuvatut tulosraportointiprosessiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät ovat yhdenmukaisia Solteqin tilinpäätöksen kanssa. Solteq Oyj:n hallinnointikoodi on luettavissa yhtiön verkkosivuilla osoitteessa: www.solteq.com/hallinnointi

Omistus

Solteqilla oli tilikauden päättyessä yhteensä 1.945 osakkeenomistajaa (1.985 osakkeenomistajaa). Solteqin 10 suurinta osakkeenomistajaa omistivat 8.487 tuhatta osaketta eli heidän hallussaan on 69,9 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä. Solteq Oyj:n hallituksen jäsenet omistivat yhteensä 5.179 tuhatta osaketta, mikä oli 42,6 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Solteq Oyj:n varsinainen yhtiökokous 26.3.2010 vahvisti vuoden 2009 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle vastuuvapauden päättyneeltä tilikaudelta.

Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa osinkoa 0,06 euroa osakkeelta. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 31.3.2010 ja osinko maksettiin 9.4.2010.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta siten, että yhtiön hallussa olevien osakkeiden kokonaismäärä kulloinkin voi olla enintään kymmenen prosenttia kaikkien osakkeiden lukumäärästä. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai muiden liiketoiminnan järjestelyiden rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi tai käytettäväksi osana henkilöstön kannustejärjestelmää tai muutoin edelleen luovutettaviksi taikka mitätöitäviksi. Osakkeita voidaan hankkia muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa. Ne tulee hankkia julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti muuttaa yhtiöjärjestyksen 11 §:ää siten, että kutsu yhtiökokoukseen tulee toimittaa viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta ja kuitenkin viimeistään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi yhtiöjärjestystä muutettiin siten että kutsu yhtiökokoukseen voidaan nykyisten kutsuntatapojen lisäksi vaihtoehtoisesti toimittaa osakkeenomistajille julkaisemalla kutsu yhtiön internet-sivuilla.

Solteq Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

HALLITUS JA TILINTARKASTAJA

Yhtiön hallitukseen valittiin kuusi jäsentä. Hallituksen jäseninä jatkavat Seppo Aalto, Veli-Pekka Jokiniva, Ali Saadetdin, Jukka Sonninen ja Markku Pietilä. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Sirpa Sara-aho. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi puheenjohtajakseen Ali Saadetdinin.

Tilintarkastajana jatkaa KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan Frans Kärki, KHT.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

20.1.2011 Solteq julkaisi pörssitiedotteen hallituksen arvonalentumistestien perusteella tehtävästä 2.087 tuhannen euron alaskirjauksesta liikearvoihin.

4.2.2011 Solteq julkaisi pörssitiedotteen, jossa yhtiö tarkensi strategiaansa vuosille 2011-2014.

RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Lähiajan keskeisimmät epävarmuustekijät ja riskit liittyvät liikevaihdon perustana olevien kauppojen ajoitukseen ja hinnoitteluun, kustannustason muutoksiin sekä yhtiön kykyyn hallita laajoja sopimus- ja toimituskokonaisuuksia. Päättyneen tilikauden heikon tuloskehityksen seurauksena myös yhtiön pääoman saatavuutta koskeva riski on aiempaan verrattuna kasvanut.

Yhtiön liiketoiminnan kannalta keskeisimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä seurataan säännöllisesti osana hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyä. Yhtiöllä ei ole erillistä sisäistä tarkastusorganisaatiota tai – valiokuntaa.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Vuoden 2011 liikevaihdon arvioidaan pysyvän vuoden 2010 tasolla. Liiketuloksen uskotaan sen sijaan selkeästi paranevan ja asettuvan noin 5 prosentin tasolle.

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

Tilikauden 2010 lopussa konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 3.800.639,68 euroa. Solteq Oyj:n hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, ettei tilikaudelta 2010 jaeta osinkoa (2009: 0,06 euroa/osake).

Konsernin laaja tuloslaskelma

tuhat EUR	Liitetieto	1.1.-31.12. 2010	1.1.-31.12. 2009
Liikevaihto	1,3	26 998	28 550
Liiketoiminnan muut tuotot	4	52	94
Materiaalit ja palvelut		-7 394	-7 524
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	7	-15 688	-14 868
Poistot ja arvonalentumiset	6	-3 223	-710
Liiketoiminnan muut kulut	5,8	-5 060	-4 078
Liiketulos		-4 315	1 464
Rahoitustuotot	9	27	29
Rahoituskulut	10	-199	-164
Tulos ennen veroja		-4 487	1 329
Tuloverot	11	780	-394
Tilikauden tulos		-3 707	935
Muut laajan tuloksen erät:
Rahavirran suojaukset		-18	-9
Rahavirran suojaukseen liittyvät verot		5	2
Tilikauden laajan tuloksen erät verojen jälkeen		-13	-7
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-3 720	928
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos, (EUR)	12	-0,32	0,08

Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos ei eroa laimentamattomasta tuloksesta tilikaudella eikä vertailuvuonna.

Tilikauden tulos ja laaja tulos kuuluvat yksinomaan emoyhtiön omistajille.

Konsernitase

tuhat EUR	Liitetieto	1.1.-31.12. 2010	1.1.-31.12. 2009	tuhat EUR	Liitetieto	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
VARAT				OMA PÄÄOMA JA VELAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	13	2 660	2 645	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Liikearvo	14	6 199	8 286	Osakepääoma	19	1 009	1 009
Muut aineettomat hyödykkeet	14	2 093	2 755	Ylikurssirahasto	19	75	75
Myytävissä olevat rahoitusvarat	15	93	93	Suojausinstrumenttien rahasto	19	-20	-7
Laskennalliset verosaamiset	16	654	0	Omat osakkeet	19	-618	-337
Myyntisaamiset	17	87	0	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	19	7 213	7 213
		11 786	13 779	Kertyneet voittovarat	19	-2 400	2 019
Lyhytaikaiset varat				Oma pääoma yhteensä		5 259	9 973
Myyntisaamiset ja muut saamiset	17	5 294	7 093
Rahavarat	18	131	258
		5 425	7 351	Pitkäaikaiset velat
				Laskennalliset verovelat	16	0	125
Varat yhteensä		17 211	21 130	Korolliset velat	20	3 016	4 337
						3 016	4 462
				Lyhytaikaiset velat
				Ostovelat ja muut velat	21	4 835	4 123
				Lyhytaikaiset korolliset velat	20	4 101	2 572
						8 936	6 695
				Velat yhteensä		11 952	11 157
				Oma pääoma ja velat yhteensä		17 211	21 130

Solteq Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

Konsernin rahavirtalaskelma

tuhat EUR	Liitetieto	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Liiketoiminnan rahavirrat
Liiketulos		-4 315	1 644
Oikaisut liiketulokseen	23	3 223	710
Käyttöpääoman muutokset		2 088	-2 035
Maksetut korot		-199	-164
Saadut korot		27	29
Liiketoiminnan nettorahavirta		824	184
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin		-153	-650
Investointien nettorahavirta		-153	-650
Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten lainojen nostot		0	2 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-1 267	-1 000
Lyhytaikaisten lainojen nostot		1 462	0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut		0	-413
Omien osakkeiden hankinta		-281	-82
Osingonjako		-712	-476
Rahoituksen nettorahavirta		-798	29
Rahavarojen muutos		-127	-437
Rahavarat tilikauden alussa		258	695
Rahavarat tilikauden lopussa	18	131	258

Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti:

tuhat EUR	2010	2009
Käteinen raha ja pankkitilit	131	258
Yhteensä	131	258

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

tuhat EUR	Osakepääoma	Omat osakkeet	Ylikurssirahasto	Suojausinstrumenttien rahasto	Sij. vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma
1.1.2009	1 009	-255	75	0	7 213	1 560	9 602
Tilikauden voitto						935	935
Tilikauden laajan tuloksen erät				-7			-7
Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä				-7		935	928
Omat osakkeet		-82					-82
Osingonjako						-475	-475
Oma pääoma
31.12.2009	1 009	-337	75	-7	7 213	2 020	9 973
Tilikauden voitto						-3 707	-3 707
Tilikauden laajan tuloksen erät				-13			-13
Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä				-13		-3 707	-3 720
Omat osakkeet		-281					-281
Osingonjako						-712	-712
Oma pääoma
31.12.2010	1 009	-618	75	-20	7 213	-2 400	5 259

Solteq Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Konserni toimittaa IT-ratkaisuja ja -palveluita kotimaisille kaupan ja teollisuuden yrityksille. Erityisosaamista on ketjuuntuneen kaupan, tukku- ja vähittäiskaupan, autokaupan sekä valittujen teollisuusssegmenttien tietojärjestelmät ja niihin liittyvät palvelukokonaisuudet. Konserni toimii pääosin Suomessa. Venäjällä on 100 % omistettu tytäryhtiö OOO Solteq Russia (ei toimintaa tällä hetkellä), jonka kotipaikka on Pietari.

Konsernin emoyritys on Solteq Oyj. Emoyritys on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Tampere ja sen rekisteröity osoite on Eteläpuisto 2 C, 33200 TAMPERE. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa edellä mainitusta osoitteesta sekä yhtiön kotisivuilta: www.solteq.com/vuosikertomukset.

Solteq Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 15.2.2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hyttää tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Solteqin konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon arvostettavia myytävissä olevia rahoitusvaroja. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja:

Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää useita konsernin kannalta merkittäviä muutoksia. Liiketoimintojen yhdistämiseen sovelletaan uudistetun standardin mukaan edelleen hankintamenetelmää, johon on kuitenkin tehty joitakin merkittäviä muutoksia aiempaan IFRS 3 -standardiin verrattuna. Esimerkiksi kaikki hankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut kirjataan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, ja jotkin veloiksi luokitellut ehdolliset maksut arvostetaan myöhemmin käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta. Jokaisen hankinnan kohdalla saadaan valita, perustuuko määräysvallattomien omistajien osuuden arvostus käypään arvoon vai näiden suhteelliseen osuuteen hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi. Standardimuutokset vaikuttavat näin ollen hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tulosvaikutteisesti kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla maksetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista.
Muutettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, mahdollinen jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa määräysvallattomille omistajille silloinkin, kun ne ylittävät määräysvallattomien omistajien sijoituksen määrän.
Muutos IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset koskevat suojauslaskentaa. Niillä tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojauskohteen yksisuuntainen riskin suojaamisesta sekä inflaatoriskin suojaamisesta, kun kyseessä on rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä.
IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta antaa ohjeistusta siihen, miten yhteisön tulisi käsitellä kirjanpidossaan sellainen omistajille jaettava osinko, joka jaetaan muina varoina kuin käteisvaroina, tai osinko jonka osalta omistajilla on mahdollisuus valita, ottavatko nämä vastaan muita kuin käteisvaroja vai vaihtoehtoisesti käteisvaroja.
IFRIC 18 Varojen siirrot asiakkailta (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

silla). Tulkinnassa selvennetään IFRS-standardien vaatimuksia sellaisten sopimusten osalta, joiden mukaan yritys saa asiakkaalta aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen tai rahaa sijoitettavaksi tällaiseen hyödykkeeseen ja yrityksen täytyy käyttää kyseistä hyödykettä siten, että asiakas liitetään jakeluverkkoon tai tälle annetaan jatkuva oikeus tavaroiden tai palvelujen saamiseen tai molempiin näihin tarkoituksiin.

IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, huhtikuu 2009) (voimaan pääsääntöisesti 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 12 standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain.
Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa (voimaan 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosten tarkoituksena on selventää, että tavarantoimittajilta tai palveluntarjoajilta tavaroita tai palveluja vastaanottavan yrityksen täytyy soveltaa IFRS 2:ta, vaikkei sillä olisi velvollisuutta suorittaa vaadittavia osakeperusteisia käteismaksuja.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeisimmät epävarmuustekijät".

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät Solteq Oyj ja sen tytäryritykset.

Edellä mainitut tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Hankitut yritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot, sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio aiheutuu arvonalentumisesta.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia lähellä olevaa kuukauden keskikurssia. Tilinpäätöshetkellä ulkomaan rahan määräiset saatavat ja velat on muunnettu toimintavaluutan määräiseksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja - tappiot on merkitty tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ovat pääosin rakennuksia, koneita ja kalustoa. Ne on arvostettu kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä alkuperäiseen hankintamenoon. Yhtiön hallitsemat kiinteistöyhtiöosakkeet on jaettu taseessa rakennuksiin ja maa-alueisiin. Kiinteistöjen ylläpidosta ja hoidosta aiheutuneet kustannukset on esitetty tilikauden kuluina, jonka takia rakennuksista ei ole tehty poistoja.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Koneet ja kalusto	3-5 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	sisältää taide-esineitä, joista ei tehdä poistoja

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen

Solteq Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

vaikutusaika, kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina arvioidun vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Kehittämismenot	5-10 vuotta
Aineettomat oikeudet	3-5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	3-10 vuotta

Liikearvo

1.1.2010 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.

1.1.2004–31.12.2009 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston (IFRS 3 (2004)) mukaisesti. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa.

Liikearvosta ei kirjata poistoa, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden ja palveluprosessien suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 5-10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut hyödykkeet kirjataan tasapoistoin kuluksi.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtion laitoksilta saadut aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, kirjataan aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, joita on saatu korvauksiksi syntyneistä menoista, tuloutetaan sillä kaudella kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluiksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankituista hyödykkeistä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerin vuokra-ajan kuluessa.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisen raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä

kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseria tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisenajankohdasta. Arvonalentumista ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumista ei peruta missään tilanteessa.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernissa on vain maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Suomalaisen eläkejärjestelmän mukaiset ja muut maksupohjaiset eläkejärjestelystä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sen tilikauden aikana, johon maksut kohdistuvat.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät vahvistetuista tappioista ja verotuksessa vähennyskelpoisista liikearvopoistoista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen vero voidaan hyödyntää.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihtona esitetään palveluiden, ohjelmistojen käyttöoikeuksien ja laitteiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuna.

Tuotetut palvelut ja myydyt ohjelmistojen käyttöoikeudet ja laitteet

Tuotot palveluista kirjataan kun palvelut on toimitettu. Ylläpitotuotot jaksotetaan sopimusajalle.

Ohjelmistojen käyttöoikeuksien ja laitteiden myynnin tuloutus edellyttää, että myynnistä on olemassa sitova sopimus, tuotteen tai laitteen toimitus on tapahtunut, liiketoimen tuotot on luotettavasti määriteltävissä, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty riittävällä todennäköisyydellä koituu yrityksen hyväksi sekä ohjelmiston käyttöoikeuden tai laitteen omistamiseen liittyvät merkittävät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Ohjelmistomyynnin lisenssisopimukset, joissa on palautusoikeus tai ehtoja käyttöönottoprojektiin liittyen, tuloutetaan kun palautusoikeus on rauennut tai edellä olevat ehdot ovat täyttyneet.

Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetuista töistä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kuin toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Hankkeesta johtuva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Solteq Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään käyttöomaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot kuten vuokratuotot ja julkiset avustukset. Julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelmaan samanaikaisesti niiden kulujen kanssa, joita ne on tarkoitettu kattamaan.

Korkotuotot ja osingot

Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osin koon on syntynyt.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen – standardi ei määrittele liikevoiton käsitetä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään materiaalien ja palveluiden käyttö ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Lainat ja muut saamiset ovat varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhytaikaisiin varoihin.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat varoja, joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat osakkeista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Luotollinen tili sisältyy lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin. Luotollisen tilin käyttämätöntä limiitin osuutta, 0,6 M€, ei ole esitetty taseessa.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, tappio kirjataan tuloslaskelmaan.

Epävarmoista myyntisaamisista tehdään riskiarvioon perustuva tulosvaikutteinen arvonalentumiskirjaus.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelat jaetaan pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Rahavirran suojaukset

Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausinstrumenttien rahastossa silloin, kun suojaus täyttää IAS 39:n suojauslaskennan soveltamiselle asetetut vaatimukset. Tehoton osuus käyvän arvon muutoksesta kirjataan tulosvaikutteisesti. Tehokkaasta osuudesta muihin laajan tuloksen eriin kertynyt arvostuksen muutos siirretään tuloslaskelmaan sillä kaudella tai niillä kausilla, jolloin suojauksen kohde kirjataan tuloslaskelmaan, esimerkiksi lainan korkokulut jaksotetaan tuloslaskelmaan. Konserni soveltaa suojauslaskentaa rahavirtaa suojaavaan koronvaihtosopimukseen, jolla suojaudutaan vaihtuvakorkoisen lainan korkovirtojen heilahtelulta.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Mikäli on kyse tietyt kriteerit täyttävästä hyödykkeestä, vieraan pääoman menot aktivoidaan. Lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jotka liittyvät selkeästi tiettyyn lainaan, sisällytetään lainan alkuperäiseen jaksotettuun hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

Oma pääoma

Menot, jotka liittyvät omien osakkeiden hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Solteq Oyj hankkii takaisin omia osakkeitaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeisimmät epävarmuustekijät

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpänä pidetyt oletukset. Epävarmuustekijät liittyvät muun muassa projektien lopputulosten arviointiin, myyntisaatavien arvostamiseen, laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen ja arvostamiseen ja taloudellisen toimintaympäristön kehitykseen yleisen taloustilanteen ollessa epävarma. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerryttäviä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Lisätietoja kerryttäviä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 14 Aineettomat hyödykkeet.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien:

Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa: Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu (voimaan 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee muussa kuin liikkeenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeiden, optioiden tai merkintäoikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua).
IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla (voimaan 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa yritys neuvottelee rahoitusvelan ehdot uudelleen ja neuvottelun tuloksena laskee liikkeelle oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuoletaakseen rahoitusvelan joko osittain tai kokonaan.
Muutokset tulkintaan IFRIC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella korjataan ei-toivottu vaikutus, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC 14 IAS 19 Etuuspohjaisesta järjestetystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Muutosten jälkeen yritykset saavat merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suoritettuja vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja.
Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Lähipiirin määritelmää täsmennetään, ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset muuttuvat.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 on ensimmäinen vaihe laajempaa projektia, joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen uudella standardilla. Erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus arvonalentumisista ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Aikaisempien kausien lukuja ei tarvitse oikaista, jos standardi otetaan käyttöön ennen 1.1.2012 alkavalla tilikaudella. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, toukokuu 2010) (voimaan pääsääntöisesti 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muu

14 • Solteq Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

tosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutokset eivät ole merkittäviä tulevan konsernitilinpäätöksen kannalta. Standardimuutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Standardimuutos - Amendments to IFRS 7 Financial Instruments: (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Muutokset edellyttävät sellaisten liitetietojen esittämistä, jotka auttavat tilinpäätöksen käyttäjiä ymmärtämään siirrettyjen rahoitusvarojen, joita ei ole kirjattu taseesta pois kokonaisuudessaan, ja näihin liittyvien velkojen suhde ja arvioimaan yhteisön rahoitusvaroihin säilyneen intressin luonnetta ja siihen liittyviä riskejä. Muutoksen ei arvioida merkittävästi vaikuttavan konsernitilinpäätöksen liitetietoihin. Standardimuutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Standardimuutos - Amendments to IAS 12 Deferred Tax: Recovery of Underlying Asset (voimaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Muutos lisää standardiin poikkeuksen, jonka mukaan IAS 40 Sijoituskiinteistöt – standardin mukaan käypään arvoon arvostettuun sijoituskiinteistöön liittyvän laskennallisen verovelan tai – saamisen kirjaaminen perustuu kumottavissa olevaan oletukseen, että kiinteistön kirjanpitoarvo tullaan kerryttämään kokonaisuudessaan myynnin kautta. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpääkseen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

1 Toimintasegmentti-informaatio

Konserni on muuttanut sisäistä organisaatiota siten, että 1.1.2010 alkaen tulosta raportoidaan neljän toimintasegmentin kautta. ERP sisältää talouden- ja toiminnanohjauksen järjestelmät. EAM pitää sisällään käyttöomaisuuden optimoinnin, materiaalinhallinnan ja kunnossapidon järjestelmät. Data sisältää työkalut tiedon keräämiseen, tiedon laadun sekä oikeellisuuden varmistamiseen sekä tietojen integrointiin eri järjestelmien välillä. Store sisältää kassa- ja myymäläjärjestelmät. Konsernin keskeiset tuote- ja palvelutyypit ovat ohjelmistopalvelut, lisenssit ja laitemyynti.

Toimintasegmentit ovat konsernin strategisia liiketoimintayksiköitä, jotka tuottavat erilaisia tuotteita ja palveluita ja niitä johdetaan erillisinä yksikköinä, sillä niiden liiketoiminta edellyttää erilaisen markkinointistrategian käyttöä.

Maantieteellistä toimintasegmentti-informaatiota ei ole esitetty, koska konsernin pääasiallinen liiketoiminta tapahtuu kotimaassa eli yhdellä maantieteellisellä toimintasegmentillä. Toimintasegmentit perustuvat pääperiaatteiltaan konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Toimintasegmentit koostuvat varojen ja velkojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista toimintasegmenteistä.

Toimintasegmentti-informaatio on muutettu myös vertailuvuoden osalta.

Toimintasegmentit

Konsernin toimintasegmentit ovat:

ERP-liiketoiminta: talouden- ja toiminnanohjauksen järjestelmät
EAM-liiketoiminta: käyttöomaisuuden optimoinnin, materiaalinhallinnan ja kunnossapidon järjestelmät
Data-liiketoiminta: työkalut tiedon keräämiseen, tiedon laadun sekä oikeellisuuden varmistamiseen sekä tietojen integrointiin eri järjestelmien välillä
Store-liiketoiminta: kassa- ja myymäläjärjestelmät

2010, tuhat EUR

Toimintasegmentit	ERP	EAM	DATA	STORE	Yht
Liikevaihto	16 567	3 532	2 839	4 060	26 998
Liiketulos	-1 503	-981	-1 394	-437	-4 315
Korot ja verot	166	155	234	53	608
Tilikauden tulos	-1 337	-826	-1 160	-384	-3 707
Segmentin varat	8 902	4 668	1 842	1 799	17 211
Segmentin velat	7 290	1 554	1 315	1 793	11 952
Investoinnit	93	20	17	23	153
Poistot ja arvonalentumiset	-1 535	-651	-909	-127	-3 223
2009, tuhat EUR
Toimintasegmentit	ERP	EAM	DATA	STORE	Yht
Liikevaihto	20 166	4 049	1 352	2 983	28 550
Liiketulos	1 603	3	-793	651	1 464
Korot ja verot	-527	-20	207	-189	-529
Tilikauden tulos	1 076	-17	-586	462	935
Segmentin varat	11 836	5 600	2 158	1 536	21 130
Segmentin velat	7 921	1 562	558	1 116	11 157
Investoinnit	160	457	11	23	651
Poistot	-504	-99	-36	-71	-710

Yhdenkään asiakkuuden tuotot eivät ylitä 10 prosenttia konsernin tuotoista.

2 Hankitut liiketoimet

Tilikaudella 2010 ei toteutettu uusia liiketoimintahankintoja.

3 Liikevaihto ja pitkäaikaishankkeet

Liikevaihto

tuhat EUR	2010	2009
Palvelut	17 542	18 416
Ohjelmistojen käyttöoikeuksien myynti	7 234	7 500
Laitemyynti	2 222	2 634
Yhteensä	26 998	28 550

Pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyy konsernin liikevaihtoon 1.129 tuhatta euroa vuonna 2010 (2.182 tuhatta euroa vuonna 2009).

Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyi konsernin tuloslaskelmaan 1.030 tuhatta euroa 31.12.2010 (1.974 tuhatta euroa 31.12.2009). Keskeneräisiin pitkäaikaishankkeisiin liittyviä saamisia on 491 tuhatta euroa 31.12.2010 (1.100 tuhatta euroa 31.12.2009).

4 Liiketoiminnan muut tuotot

tuhat EUR	2010	2009
Muut tuottoerät	52	94
Yhteensä	52	94

Solteq Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

5 Liiketoiminnan muut kulut

tuhat EUR	2010	2009
Puhelin- ja tietoliikennekulut	365	389
Vuokrakulut	1 112	1 120
Auto- ja matkakulut	1 191	1 242
Ulkopuoliset palvelut	313	481
Tappiolliset hankkeet	797	0
Luottotappiot	121	27
Muut kuluerät	1 161	819
Yhteensä	5 060	4 078

Ulkopuolisiin palveluihin sisältyy yhtiön tilintarkastusyhteisön tilintarkastuspalkkioita 41 tuhatta euroa (44 tuhatta euroa 2009) ja muita palveluita 13 tuhatta euroa (8 tuhatta euroa 2009).

Tilikaudella IFRS-säännösten mukaisesti kirjatut kulut tappiollisista sopimuksista ja johdon arvioiden muutoksista olivat 797 tuhatta euroa.

6 Poistot ja arvonalentumiset

tuhat EUR	2010	2009
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Kehittämismenot	252	120
Aineettomat oikeudet	108	125
Muut aineettomat hyödykkeet	61	35
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Kehittämismenot	287	0
Liikearvo	2 087	0
Yhteensä	2 795	280
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet ja kalusto	428	430
Yhteensä	428	430

7 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

tuhat EUR	2010	2009
Palkat	12 575	12 039
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	2 385	2 187
Muut henkilösivukulut	728	642
Yhteensä	15 688	14 868
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella	2010	2009
ERP	114	116
EAM	40	41
DATA	28	29
STORE	27	28
Yhteiset toiminnot	25	26
Yhteensä	234	240
Henkilöstön määrä 31.12.	220	235

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 26 Lähipiiritapahtumat.

8 Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyi pääosin palkkakuluina esitettyjä tutkimus- ja kehittämismenoja 1.603 tuhatta euroa vuonna 2010 (798 tuhatta euroa vuonna 2009, tämän lisäksi taseeseen aktivoidut erät).

9 Rahoitustuotot

tuhat EUR	2010	2009
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	26	28
Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista	1	1
Yhteensä	27	29

18 • Solteq Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

10 Rahoituskulut

tuhat EUR	2010	2009
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	180	116
Muut rahoituskulut	19	48
Yhteensä	199	164

Muihin rahoituskuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista kaudella kuluksi kirjattuja muuttuvia vuokria 1 tuhatta euroa (1 tuhatta euroa vuonna 2009).

11 Tuloverot

tuhat EUR	2010	2009
Laskennalliset verot	-780	394
Yhteensä	-780	394

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

tuhat EUR	2010	2009
Tulos ennen veroja	-4 487	1 329
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-1 167	346
Vähennyskelvottomat liikearvon poistot	353	0
Vähennyskelvottomat kulut	21	24
Verotuksessa vähentämättömät tappiot tytäryhtiöstä	16	32
Muut erot	-3	-8
Verot tuloslaskelmassa	-780	394

12 Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden laimentava vaikutus. Konsernilla ei ollut käynnissä osakeoptio-ohjelmia tai vaihtovelkakirjalainoja, joilla olisi ollut laimennusvaikutusta. Osakkeen käypä arvon perustuu osakkeiden kauden keskimääräiseen hintaan.

	2010	2009
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (tuhat EUR)	-3 707	935
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000)	11 767	11 925
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake)	-0,32	0,08
Laimennusvaikutuksella ei ole vaikutusta osakekohtaiseen tulokseen

13 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

tuhat EUR	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010	160	1 836	3 275	21	5 292
Lisäykset	0	0	443	0	443
Hankintameno 31.12.2010	160	1 836	3 718	21	5 735
Kertyneet poistot ja arvon-alentumiset 1.1.2010	0	0	2 647	0	2 647
Poistot	0	0	428	0	428
Kertyneet poistot ja arvon-alentumiset 31.12.2010	0	0	3 075	0	3 075
Kirjanpitoarvo 1.1.2010	160	1 836	628	21	2 645
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	160	1 836	643	21	2 660
Hankintameno 1.1.2009	160	1 836	2 907	21	4 924
Lisäykset	0	0	368	0	368
Hankintameno 31.12.2009	160	1 836	3 275	21	5 292
Kertyneet poistot ja arvon-alentumiset 1.1.2009	0	0	2 217	0	2 217
Poistot	0	0	430	0	430
Kertyneet poistot ja arvon-alentumiset 31.12.2009	0	0	2 647	0	2 647
Kirjanpitoarvo 1.1.2009	160	1 836	690	21	2 707
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	160	1 836	628	21	2 645

Konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien koneiden ja laitteiden hankintamenojen vielä poistamatta oleva osa oli 595 tuhatta euroa 31.12.2010 (523 tuhatta euroa 31.12.2009).

Rahoitusleasingsopimukset

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella hankittua omaisuutta seuraavasti:

tuhat EUR	Koneet ja kalusto	Yhteensä
31.12.2010
Hankintameno	2 499	2 499
Kertyneet poistot	2 010	2 010
Kirjanpitoarvo	489	489
31.12.2009
Hankintameno	2 164	2 164
Kertyneet poistot	1 675	1 675
Kirjanpitoarvo	489	489

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenon lisäyksiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella hankittuja hyödykkeitä 335 tuhatta euroa vuonna 2010 (335 tuhatta euroa vuonna 2009).

20 • Solteq Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

14 Aineettomat hyödykkeet

tuhat EUR	Liike-arvo	Kehittämis-menot	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010	8 396	2 618	2 300	307	13 621
Lisäykset	0	0	11	35	46
Hankintameno 31.12.2010	8 396	2 618	2 311	342	13 667
Kertyneet poistot ja arvon-alentumiset 1.1.2010	110	474	1 803	193	2 580
Poistot	0	252	108	61	421
Arvonalentuminen	2 087	287	0	0	2 374
Kertyneet poistot ja arvon-alentumiset 31.12.2010	2 197	1 013	1 911	254	5 375
Kirjanpitoarvo 1.1.2010	8 286	2 144	497	114	11 041
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	6 199	1 605	400	88	8 292
Hankintameno 1.1.2009	8 396	2 194	2 189	224	13 003
Aktivoidut kehittämismenot	0	424	0	0	424
Lisäykset	0	0	111	83	194
Hankintameno 31.12.2009	8 396	2 618	2 300	307	13 621
Kertyneet poistot ja arvon-alentumiset 1.1.2009	110	354	1 678	158	2 300
Poistot	0	120	125	35	280
Kertyneet poistot ja arvon-alentumiset 31.12.2009	110	474	1 803	193	2 580
Kirjanpitoarvo 1.1.2009	8 286	1 840	511	66	10 703
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	8 286	2 144	497	114	11 041

Katsauskaudella ei ollut käynnissä kehittämishankkeita. Vertailuvuoden aikana yhtiössä on ollut käynnissä yksi uuden lisäarvotuotteen kehittämishanke EAM-segmentissä, jonka kustannuksia on vertailuvuonna aktivoitu 424 tuhatta euroa.

Kehittämismenoihin tilikaudella kirjattu arvonalentuminen, 287 tuhatta euroa, liittyy ERP-segmentin aktivoituihin kehittämismenoihin. Taloudellisten edellytysten muutoksen vuoksi arvio kerrytettävissä olevasta rahamäärästä on pienentynyt.

Arvonalentumiset

Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvät liikearvot ja tuotekehityshankkeisiin liittyvät keskeneräiset aineettomat hyödykkeet kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka perustuvat 1.1.2010 alkaen liiketoiminnan seurannassa käytettävään konsernin budjetointi ja raportointirakenteeseen. Raportointirakenteen mukaiset rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat SAP, Microsoft Dynamics, Solteq Ratkaisut, EAM, Store ja Data.

Liikearvon 31.12.2010 kirjanpitoarvo oli yhteensä 6.199 tuhatta euroa (8.286 tuhatta euroa 31.12.2009). Keskeneräisiä aineettomia hyödykkeitä ei ollut tilinpäätössä 31.12.2010 (1.162 tuhatta euroa 31.12.2009).

Liikearvot kohdistuvat seuraavasti (tuhatta euroa):

	2010	2009
SAP	1 493	2 223
Microsoft Dynamics	1 168	1 168
Solteq Ratkaisut	334	334
EAM	2 398	2 939
Store	0	0
Data	806	1 622
Yhteensä	6 199	8 286

Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet kohdistuvat seuraavasti (tuhatta euroa):

	2010	2009
EAM	0	1162
Yhteensä	0	1162

Arvonalentumista on testattu rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Liiketoiminnasta kerryttettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Määritetyt ennakoidut rahavirrat perustuvat vuoden 2011 liiketulosbudjettiin sekä tätä seuraavien neljän vuoden liiketulosennusteisiin. Ennustekauden jälkeen kertyvien rahavirtojen vaikutus on huomioitu testauksessa ainoastaan niiltä osin, kun rahavirtoja pidetään todennäköisinä ja tällaikikin erityistä varovaisuutta noudattaen.

Ennakoitujen rahavirtojen kasvu on arvioitu siten, että SAP, Solteq Ratkaisut ja STORE eivät kasva. EAM ja Data kasvavat vuotuisesti arviolta 10 %-a. Microsoft Dynamics kasvaa arviolta 20 % vuotuisesti. Ennustekauden jälkeen rahavirtojen ei ole oletettu kasvavan.

Laskelmissa käytetty diskonttokorko 9 % (9 % vuonna 2009) on pääomakustannusten painottu keskiarvo ennen veroja.

Arvonalentumistestit osoittivat 2.087 tuhannen euron arvonalentumiskirjaustarpeen liikearvoihin. Tilinpäätökseen kirjatut alaskirjaukset kohdistuvat segmenteittain seuraavasti: DATA 816 tuhatta euroa, EAM 541 tuhatta euroa ja ERP 730 tuhatta euroa.

Liikearvot ovat erityisen herkkiä tilinpäätöksessä alaskirjattujen segmenttien osalta. Yhden prosenttiyksikön nousu käytetyssä diskonttokorossa aiheuttaisi segmenteissä yhteensä 113 tuhannen euron arvonalentumisen. Vastaavasti yhden prosenttiyksikön vähennys kaikissa kerryttettävissä rahamäärissä aiheuttaisi 43 tuhannen euron arvonalentumisen. NAV-segmentin osalta diskonttokoron nousu 12 % tasolle aiheuttaisi arvonalentumisen, kuten myös yli 9 % vähennys kerryttettävissä olevissa rahamäärissä. Muiden segmenttien osalta 10 prosenttiyksikön nousu diskonttokorossa tai 20 % vähennys kerryttettävissä olevissa rahamäärissä ei aiheuttaisi arvonalentumisia.

15 Myytävissä olevat rahoitusvarat

tuhat EUR	2010	2009
Tilikauden alussa	93	93
Tilikauden lopussa	93	93

Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea kirjanpitoarvosta.

16 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana:

tuhat Eur	31.12.2009	Kirjattu tuloslaskelmaan	31.12.2010
Laskennalliset verosaamiset:
Vahvistetut tappiot	520	540	1060
Hyllypoistot	40	4	44
Muut erät	0	64	64
Yhteensä	560	608	1168
Laskennalliset verovelat:
Liikearvopoistot	612	-99	513
Muut erät	73	-73	0
Yhteensä	685	-172	513

Laskennalliset verot on kirjattu täysmääräisesti lukuun ottamatta Venäjän tytäryhtiön tappioita. Laskennallista verosaamista tappiosta ei ole kirjattu, koska yhtiölle ei todennäköisesti kerry ennen tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään.

22 • Solteq Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

17 Myyntisaamiset ja muut saamiset

tuhat EUR	2010	2009
Lainat ja muut saamiset
Myyntisaamiset	3 924	4 347
Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta	491	1 100
Siirtosaamiset	567	1 237
Muut saamiset	399	409
Yhteensä	5 381	7 093

Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta liittyvät valmiusasteen mukaisesti tuloutettaviin käynnissä oleviin projekteihin. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät sisältävät liiketoimintaan liittyviä tavanomaisia jaksotuksia. Lainasaamisen korko on ollut euribor +1,0 %-yksikköä.

Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumistappioiksi kirjatut erät:

tuhat EUR	2010	Arvon-alentumis-tappiot	Netto 2010	2009	Arvon-alentumis-tappiot	Netto 2009
Erääntymättömät	2 994	-70	2 924	3 235	-	3 235
Erääntyneet	1 000	-	1 000	1 112	-	1 112
Alle 30 päivää	746	-	746	644	-	644
31-60 päivää	186	-	186	185	-	185
61-90 päivää	36	-	36	50	-	50
Yli 90 päivää	32	-	32	233	-	233
Yhteensä	3 994	-70	3 924	4 347	-	4 347

Lyhytaikaiset saamiset ovat euromääräisiä. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Tasearvot vastaavat luottoriskin enimmäismäärää. Koska saamiset ovat lyhytaikaisia, niiden käypä arvo vastaa kirjanpitoarvoa.

18 Rahavarat

tuhat EUR	2010	2009
Käteinen raha ja pankkitilit	131	258
Yhteensä	131	258

Rahavaroista 19 tuhatta euroa on pantattu takuuajan vakuuksina (19 tuhatta euroa 2009).

19 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Alla on esitetty osakkeiden lukumäärien ja oman pääoman erien täsmäytyslaskelma:

tuhat EUR	Osakkeiden lukumäärä (1 000)	Osakepää-oma	Omat osakkeet	Yli-kurssi -rahasto	Suojausinstrumenttien rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Yhteensä
1.1.2009	12 148	1 009	-255	75	0	7 213	8 042
Omien osakkeiden hankinta	0	0	-82	0	0	0	-82
Suojausinstrumenttien arvostus	0	0	0	0	-7	0	-7
31.12.2009	12 148	1 009	-337	75	-7	7 213	7 954
Omien osakkeiden hankinta	0	0	-281	0	0	0	-281
Suojausinstrumenttien arvostus	0	0	0	0	-13	0	-13
31.12.2010	12 148	1 009	-618	75	-20	7 213	7 660

Osakkeiden enimmäismäärä on 28.539.504 kappaletta (28.539.504 kappaletta vuonna 2009). Osakkeet ovat nimellisarvottomia. Konsernin enimmäisosakepääoma on yhtiöjärjestyksen mukaan 2,4 miljoonaa euroa (2,4 miljoonaa euroa vuonna 2009).

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Ylikurssirahasto

Vanhan osakeyhtiölain 12:3a §:n mukaisesti käytettävissä oleva rahasto.

Suojausinstrumenttien rahasto

Rahastoon kirjataan koronvaihtosopimuksen mukaisesti kertyneet käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Rahastoon kirjataan osakeyhtiölain 8:2 §:n mukaan se osa osakkeista maksettavasta vastikkeesta, jota ei kirjata osakepääomaan.

Omat osakkeet

Omat osakkeet sisältävät konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Ostettujen osakkeiden hankintahinta oli 617.514,64 euroa ja se esitetään oman pääoman vähennyksenä. Tilikauden päättyessä Solteq Oyj:n hallussa olevien omien osakkeiden määrä oli 500.669 kappaletta (258.436 kappaletta tilikaudella 2009). Hankittujen osakkeiden määrä vastasi 4,12 prosenttia koko tilikauden lopun osake- ja äänimäärästä. Hankittujen osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo oli 41.590 euroa.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle, ettei tilikaudelta 2010 jaeta osinkoa.

20 Korolliset velat

tuhat EUR	2010	2010	2009	2009
	Kirjanpitoarvo	Käypäarvo	Kirjanpitoarvo	Käypäarvo
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	2 853	2 853	4 174	4 174
Rahoitusleasingvelat	163	163	163	163
	3 016	3 016	4 337	4 337
Lyhytaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	3 775	3 775	2 246	2 246
Rahoitusleasingvelat	326	326	326	326
	4 101	4 101	2 572	2 572

Korollisten velkojen käypäarvo on pääosin sama kuin kirjanpitoarvo, koska korot on sidottu lyhytaikaisiin viitekorkoihin. Koronvaihtosopimuksen vaikutus on kirjattu korollisten velkojen lisäykseksi.

Korollisten velkojen eräntymisajat:

2010	2011	2012	2013	2014–2016
tuhat EUR
Lainat rahoituslaitoksilta	3 775	1 353	833	667
Rahoitusleasingvelat	326	163	0	0
Pitkäaikaiset velat yhteensä	4 101	1 516	833	667
2009	2010	2011	2012	2013–2015
tuhat EUR
Lainat rahoituslaitoksilta	2 246	1 340	1 333	1 500
Rahoitusleasingvelat	326	163	0	0
Pitkäaikaiset velat yhteensä	2 572	1 503	1 333	1 500

Luotollisen tilin käytössä ollut limiitti on vuosittain esitetty seuraavana vuonna eräntyvänä eränä. Lainojen keskikorko oli 2,5 prosenttia vuonna 2010 (1,8 prosenttia vuonna 2009). Korolliset velat ovat euromääräisiä. Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat:

tuhat EUR	2010	2009
alle 6 kk	2 461	4 419
alle 3 vuotta	2 500	0
yli 5 vuotta	1 667	2 000
Yhteensä	6 628	6 419

24 • Solteq Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat:

tuhat EUR	2010	2009
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	326	326
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	163	163
	489	489
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	322	322
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	161	161
	483	483
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	6	6
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	489	489

21 Ostovelat ja muut velat

tuhat EUR	2010	2009
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Lyhytaikaiset
Ostovelat	927	830
Siirtovelat	2 901	2 333
Muut velat	1 007	960
Yhteensä	4 835	4 123

Lyhytaikaiset velat ovat euromääräisiä ja niiden käyvät arvot vastaavat kirjanpitoarvoja. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät liittyvät liiketoiminnan tavanomaisiin jaksotuksiin.

22 Rahoitusriskien hallinta ja pääoman hallinta

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa talousosasto yhdessä toimintasegmenttien kanssa.

Luottoriski

Konsernin toimintatapa määrittelee asiakkaiden ja sijoitustransaktioiden luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Konsernilla ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta ja se luotottaa vain sellaisia yrityksiä, joilla on moitteettomat luottotiedot. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä on rahoitusvarojen kirjanpitoarvo 31.12.2010.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan nostamattomilla luottolimiiteillä sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita pankkeja ja rahoitusmuotoja. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2010 oli 559 tuhatta euroa.

Korkoriski

Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia päästäkseen rahoitusperiaatteidensa mukaiseen tavoitteeseen.

Konserni on osittain altistunut rahavirran korkoriskille, joka liittyy lainasalkun suojaamattomaan osuuteen. Yhden prosenttiyksikön muutos vaihtuvakorkoisten lainojen korkokannassa vaikuttaa yhtiön korkokuluihin vuositasolla noin +/- 50 tuhatta euroa.

Raportointikauden päättymispäivänä konsernilla oli avoinna euromääräinen koronvaihtosopimus, jonka perusteella konserni saa keskimäärin Euribor 1 kk vaihtuvaa korkoa ja maksaa keskimäärin 1,97 %:n kiinteää korkoa. Koronvaihtosopimus on kirjattu nimellismäärältään 2.500 tuhannen euron pitkäaikaisen vaihtuvakorkoisen lainan rahavirran suojaukseksi. Korkosuojaus on tehokas ja korkovirtojen korrelaatio on 100 % ajallisesti ja pääomallisesti.

Koronvaihtosopimuksen käypä arvo todennetaan neljännesvuosittain konsernin ulkopuolisen vastapuolen vahvistuksella.

26 • Solteq Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

Pääoman hallinta

Yhtiön pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiön toiminnan jatkuvuus (going concern) sekä osakkeenomistajien saaman arvon nousu. Pääomarakennetta voidaan hallita päätöksillä, jotka koskevat mm. osingonjakoa ja pääomanpalautusta, omien osakkeiden hankkimista yhtiölle sekä osakeanteja.

Konsernin pankkilainoihin (tilinpäätöshetkellä 2,5 M€) ja pankkitililimiittiin (tilinpäätöshetkellä, 3,0 M€, josta käytössä 2,4 M€) liittyvät kovenantit ovat tavanomaisia ehtoja, joita tarkastellaan tilikausittain. Rahoittajalla on oikeus irtisanoa lainasopimukset mikäli yhtiön omavaraisuus laskee alle 25 %-n tai yhtiön korolliset velat/käyttökate – suhdeluku nousee yli 8:n kahdella perättäisellä tilikaudella. Rahoituksen marginaalitaso voi vaihdella 0,30–1,50 %-n välillä omavaraisuusaste ja korolliset velat/käyttökate – tunnuslukujen muuttuessa. Konsernin lainojen marginaali on ollut 0,5 % tilikausina 2010 ja 2009. Marginaalitason arvioidaan nousevan 1,5 %-n tasolle vuodelle 2011 mutta irtisanomisehtojen osalta ei nähdä toteutumisriskiä. Johto tarkkailee lainakovenantitehtojen täyttymistä säännöllisesti. Marginaalitason korotuksen vaikutus yhtiön korkokuluihin on vuositasolla maksimissaan -55 tuhatta euroa.

Pääomarakennetta kuvaavia tunnuslukuja ovat omavaraisuusaste ja nettovelkaantumisaste. Omavaraisuusaste vuonna 2010 oli 30,6 % (47,2 % vuonna 2009). Nettovelkaantumisaste vuonna 2010 oli 132,8 % (66,7 % vuonna 2009). Korolliset velat/käyttökate suhdeluku vuonna 2010 oli -6,5 (3,2 vuonna 2009).

23 Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut

Merkittävät tapahtumat ilmenevät laaditusta rahavirtalaskelmasta. Merkittävät liiketoiminnan rahavirran oikaisut johtuvat suunnitelman mukaisista poistoista ja arvonalentumisista.

24 Muut vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

tuhat EUR	2010	2009
Yhden vuoden kuluessa	637	778
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	1 574	1 714
Yli viiden vuoden kuluttua	0	414
Yhteensä	2 211	2 906

Konserni on vuokrannut pääosan käyttämistään autoista ja kopiokoneista. Vuokrasopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksi, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan. Helsingin toimitilojen osalta on esitetty tilojen määräaikaisvuokrakauden vuokravastuu. Kyseisiin tiloihin on siirrytty maaliskuussa 2006.

Vuoden 2010 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 1.112 tuhatta euroa (1.120 tuhatta euroa vuonna 2009).

25 Vakuudet ja vastuusitoumukset

tuhat EUR	2010	2009
Omasta puolesta annetut vakuudet
Toimitustakaukset	19	19
Yrityskiinnitykset	2 614	2 614
Pantatut osakkeet	1 590	1 590
Yhteensä	4 223	4 223

Emoyhtiöltä pantiksi annetut yrityskiinnitykset sekä pantatut osakkeet ovat pitkäaikaisten lainojen ja luottolimiittien vakuutena.

26 Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytäryritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja läheisine perheenjäsenineen.

Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat:

Yritys	Kotimaa	Omistus-osuus (%)	Osuus ääni-vallasta (%)
Solteq Oyj	Suomi	100 %	100 %
Solteq Finance Oy	Suomi	100 %	100 %
Qetlos Oy	Suomi	100 %	100 %
Solorus Holding Oy	Suomi	100 %	100 %
OOO Solteq Russia	Venäjä	100 %	100 %

Liiketoimintaa harjoittavat konserniyhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen.

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

tuhat EUR	2010	2009
Vuokrajärjestelyt	76	76
Alihankintaostot	25	0
Yrityksen johtoon kuuluvat henkilöt yhteensä	101	76

Alihankinta lähipiiriläisen vaikutusvaltaan kuuluvalta yhtiöltä on tapahtunut markkinahintaan ja liittyy yhtiön normaaliin ohjelmistopalvelutoimintaan. Tilinpäätöshetkellä ei taseessa ole merkittäviä lähipiirisaamisia tai -velkoja.

Johdon työsuhde-etuudet:

tuhat EUR	2010	2009
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	686	1 226
	686	1 226

Palkat ja palkkiot

tuhat EUR	2010	2009
Toimitusjohtaja Hannu Ahola (8.4.2010 asti)	144	179
Toimitusjohtaja Repe Harmanen (20.9.2010)	49	0
Hallituksen jäsenet:
Saadetdin Ali U., hallituksen puheenjohtaja	44	46
Aalto Seppo	15	12
Jokiniva Veli-Pekka	15	12
Heiniö Ari (26.3.2010 asti)	0	12
Pietilä Markku	15	12
Sonninen Jukka	15	12
Sara-aho Sirpa (26.3.2010 alkaen)	15	0

Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 5.178.589 osaketta vuoden 2010 lopussa (2009: 5.178.589 osaketta).

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 3 kk. Erokorvauksena on sovittu maksettavan 9 kk:n palkkaa vastaava korvaus.

27 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

20.1.2011 Solteq julkaisi pörssitiedotteen hallituksen arvonalentumistestien perusteella tehtävästä 2.087 tuhannen euron alaskirjauksesta liikearvoihin.

4.2.2011 Solteq julkaisi pörssitiedotteen, jossa yhtiö tarkensi strategiaansa vuosille 2011-2014.

28 Viiden vuoden lukusarjat

tilikausi 1.1.-31.12.	2010	2009	2008	2007	2006
Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut (milj. EUR)	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
Liikevaihto	27,0	28,6	30,4	27,9	23,2
Liikevaihdon kasvu	-5,4 %	-6,0 %	8,8 %	20,6 %	7,4 %
Liikevoitto/-tappio	-4,3	1,5	1,5	1,3	-0,5
% liikevaihdosta	-16,0 %	5,1 %	4,8 %	4,7 %	-2,2 %
Voitto/tappio ennen veroja	-4,5	1,3	1,1	1,1	-0,5
% liikevaihdosta	-16,6 %	4,7 %	3,7 %	3,9 %	-2,1 %
Oman pääoman tuotto, %	-48,7 %	9,6 %	9,0 %	11,5 %	1,2 %
Sijoitetun pääoman tuotto, %	-29,3 %	9,1 %	9,0 %	8,7 %	-2,4 %
Omavaraisuusaste, %	30,6 %	47,2 %	43,6 %	44,1 %	47,7 %
Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin	0,2	0,7	0,9	1,8	7,7
% liikevaihdosta	0,6 %	2,3 %	3,0 %	6,6 %	33,1 %
Tutkimus- ja kehittämismenot	1,6	1,6	0,6	0,1	0,5
% liikevaihdosta	5,9 %	5,7 %	1,9 %	0,5 %	1,3 %
Nettovelkaantumisaste (Net Gearing)	132,8 %	66,7 %	58,5 %	69,0 %	15,8 %
Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana	233	240	266	252	240

28 • Solteq Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

28 Viiden vuoden lukusarjat

tilikausi 1.1.-31.12.	2010	2009	2008	2007	2006
Konsernin osakekohtaiset tunnusluvut	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
Osakekohtainen tulos, EUR	-0,32	0,08	0,07	0,09	0,01
Emoyrityksen omist. kuuluva oma pääoma, EUR	0,45	0,84	0,80	0,81	0,81
Osakekohtainen osinko, EUR	0,00	0,06	0,04	0,06	0,00
Osinko tuloksesta, %	0,0 %	76,5 %	55,4 %	64,7 %	0,0 %
Efektiivinen osinkotuotto, %	0,0 %	4,5 %	3,5 %	3,4 %	0,0 %
Hinta/voitto -suhde (P/E-luku)	tulos negat.	17,0	16,1	18,9	122,2
Osakkeen ylin kurssi, EUR	1,56	1,39	1,77	1,86	2,24
Osakkeen alin kurssi, EUR	1,01	1,02	1,16	1,28	1,28
Tilikauden keskikurssi, EUR	1,20	1,25	1,44	1,59	1,79
Osakekannan markkina-arvo, 1000 EUR	12 634	16 157	14 092	20 632	15 890
Osakkeiden vaihto, 1000 kpl	1 270	532	1 017	2 694	3 930
Osakkeiden vaihto, %	10,8 %	4,5 %	8,5 %	22,4 %	34,4 %
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1000 kpl	11 766	11 925	12 013	12 052	11 420
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärää tilikauden lopussa, 1000 kpl	11 644	11 890	11 960	12 065	12 038

Osakkeiden lukumääriä laskettaessa yhtiön hallussa olevat omat osakkeet on vähennetty osakkeiden määrästä.

Yhtiön hallitus esittää vuonna 2011 yhtiökokoukselle, ettei tilikaudelta 2010 jaeta osinkoa.

30 • Solteq Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Oman pääoman tuotto prosentteina:	tilikauden tulos	x 100
	taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto prosentteina:	tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut	x 100
	taseen loppusumma - korottomat velat (keskim. kauden aikana)
Omavaraisuusaste prosentteina:	oma pääoma	x 100
	taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste:	korolliset velat - rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit	x 100
	oma pääoma
Laimennettu osakekohtainen tulos:	tilikauden tulos -/+ määräysvallattomien omistajien osuus
	osakkeiden kappalemäärä keskim. lisättynä vuoden lopun optioiden määrällä
Osakekohtainen tulos:	tilikauden tulos -/+ määräysvallattomien omistajien osuus
---	---
	osakkeiden kappalemäärä keskimäärin
	taseen oma pääoma
Osakekohtainen osinko:	tilikauden osinko
Osinko tuloksesta prosentteina:	osingonjakohetken osakemäärä
Efektiivinen osinkotuotto prosentteina:	osakekohtainen osinko x 100
Hinta-voitto -suhde (P/E-luku):	pörssikurssi vuoden lopussa
pörssikurssi vuoden lopussa	osakekohtainen tulos

29 Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista

OMISTUSJAKAUMA SEKTOREITTAIN 31.12.2010

	Omistajien määrä	Osakkeita ja ääniä %	kpl
Yritykset	84	21,6 %	2 618 010
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	5	0,2 %	23 052
Julkisyhteisöt	1	0,1 %	11 300
Kotitaloudet	1 843	78,1 %	9 484 696
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	6	0,0 %	5 981
Ulkomaat	6	0,0 %	5 390
Kaikki yhteensä	1 945	100,0 %	12 148 429
joista hallintarekisteröityjä	4	0,2 %	20 646

OMISTUSJAKAUMA SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2010

Osakkeiden määrä	Omistajien määrä	Osakkeita ja ääniä %	kpl
1 - 100	329	0,2 %	26 480
101 - 1 000	1 075	4,3 %	524 480
1 001 - 10 000	468	12,4 %	1 509 950
10 001 - 100 000	63	13,2 %	1 600 548
100 001 - 1 000 000	7	16,1 %	1 958 559
1 000 000 -	3	53,7 %	6 528 412
Yhteensä	1 945	100,0 %	12 148 429
joista hallintarekisteröityjä	4	0,2 %	20 646

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2010

	Osakkeita ja ääniä kpl	%
1. Saadetdin Ali	3 481 383	28,7%
2. Aalto Seppo	1 662 206	13,7%
3. Profiz Business Solution Oyj	1 384 823	11,4%
4. TP-Yhtiöt Oy	513 380	4,2%
5. Solteq Oyj	500 669	4,1%
6. Roininen Matti	350 000	2,9%
7. Hakamäki Jorma	228 430	1,9%
8. Saadetdin Katiye	156 600	1,3%
9. Halmet Jarmo	106 250	0,9%
10. Aukia Timo	103 230	0,8%
10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä	8 486 971	69,9%
Hallintarekisteröidyt yhteensä	20 646	0,2%
Muut	3 640 812	30,0%
Yhteensä	12 148 429	100,0%

Emoyhtiön tilinpäätös 2010

Emoyhtiön tuloslaskelma

Emoyhtiön tuloslaskelma	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009	PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ	31.12.2010	31.12.2009
Liikevaihto	26 989 725,68	28 574 487,58	VAIHTUVAT VASTAAVAT	9 801 362,62	12 363 944,96
Liiketoiminnan muut tuotot	52,544,60	93 526,31	Lyhytaikaiset saamiset	6 436 783,39	7 506 033,09
Materiaalit ja palvelut	-7 394 302,76	-7 578 472,84	Rahat ja pankkisaamiset	114 785,20	250 113,88
Henkilöstökulut	-15 718 736,08	-15 302 016,13
Poistot ja arvonalentumiset	-2 613 534,34	-1 545 087,90	VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ	6 551 568,59	7 756 146,97
Liiketoiminnan muut kulut	-5 041 914,01	-3 860 872,29
Liiketulos	-3 726 216,91	381 564,73	VASTAAVAA YHTEENSÄ	16 352 931,21	20 120 091,93
Rahoitustuotot ja -kulut	-464 958,13	-122 442,99		31.12.2010	31.12.2009
Tulos ennen tilinpäätös-siirtoja ja veroja	-4 191 175,04	259 121,74	OMA PÄÄOMA
Laskennalliset verot	539 605,68	-304 577,97	Osakepääoma	1 009 154,17	1 009 154,17
			Ylikurssirahasto	74 490,83	74 490,83
			Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	7 213 547,90	7 213 547,90
Tilikauden tulos	-3 651 569,36	-45 456,23	Edellisten tilikausien voitto /-tappio	238 661,14	1 276 594,89
			Tilikauden voitto /-tappio	-3 651 569,36	-45 456,23
Emoyhtiön tase			OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	4 884 284,68	9 528 331,56
	31.12.2010	31.12.2009	VIERAS PÄÄOMA
PYSYVÄT VASTAAVAT			Pitkäaikainen vieras pääoma	2 833 336,00	4 166 668,00
Aineettomat hyödykkeet	7 508 119,42	9 982 163,24	Lyhytaikainen vieras pääoma	8 635 310,53	6 425 092,37
Aineelliset hyödykkeet	149 890,31	135 928,83
Sijoitukset			VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ	11 468 646,53	10 591 760,37
Osuudet saman konsernin yrityksissä	7 225,86	109 725,86
Muut sijoitukset	2 136 127,03	2 136 127,03	VASTATTAVAA YHTEENSÄ	16 352 931,21	20 120 091,93

32 • Solteq Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

Emoyhtiön rahoituslaskelma

	2010	2009
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Liiketulos	-3 726 217	381 565
Oikaisut liiketulokseen	2 613 534	1 545 088
Käyttöpääoman muutos	2 090 729	-1 582 601
Maksetut korot ja maksut	-188 997	-151 802
Saadut korot	25 535	28 075
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA	814 584	220 325
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-153 452	-691 051
Saadut osingot investoinneista	1 470	1 284
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA	-151 982	-689 767
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Pitkäaikaisten lainojen nostot	0	2 000 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-1 266 666	-1 000 000
Lyhytaikaisten lainojen nostot	1 461 212	0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	0	-413 892
Omien osakkeiden hankinta	-280 542	-81 918
Osingonjako	-711 936	-475 600
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA	-797 932	28 590
RAHAVAROJEN MUUTOS	-135 329	-440 852
Rahavarat 1.1.	250 114	690 966
Rahavarat 31.12.	114 785	250 114

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Konserniin kuuluvaa kirjanpitovelvollista koskevat liitetiedot

Yhtiö kuuluu Solteq Oyj-konserniin.

Solteq Oyj-konsernin emoyhtiö on Solteq Oyj, kotipaikka Tampere.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Solteq Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja muiden tilinpäätöksen ja toiminta-kertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.

TILINPÄÄTÖKSEN VALUUTTA

Tilinpäätöksen valuutta on euro.

SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEET

Koneet ja kalusto	3-5 vuotta
Ohjelmistot	3-5 vuotta
Liikearvo	10 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	3-10 vuotta
Kehittämismenot	5-10 vuotta

TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämisme-noja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeistä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoitujen kehittämisme-nojen taloudellinen vaikutusaika on 10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut hyödykkeet kirjataan tasapoistoin kuluksi.

ELÄKKEET

Eläkevelvoitteet luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Solteq Oyj:ssä on vain maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Suomalaisen eläkejärjestelmän mukaiset ja muut maksupohjaisesta eläkejärjestelystä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sen tilikauden aikana, johon maksut kohdistuvat.

TULOUTUSPERIAATTEET

Tuotot hyödykkeiden myynnistä kirjataan, kun hyödykkeiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle.

Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Tuotot kirjataan siihen määrään saakka, mikä on palvelujen suorittamisen lopputuloksena luotettavasti määriteltävissä. Pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistumisasteen perusteella. Valmistumisaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetuista töistä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kuin toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Hankkeesta johtuva tappio kirjataan kuluksi.

LASKENNALLISET VEROT

Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.

Tuloslaskelman liitetiedot

Liikevaihto	2010	2009
ERP	16 559 000,00	20 191 000,00
EAM	3 532 000,00	4 049 000,00
DATA	2 839 000,00	1 352 000,00
STORE	4 060 000,00	2 983 000,00
Kohdistamattomat	-274,32	-512,42
Yhteensä	26 989 725,68	28 574 487,58

Liikevaihto muodostuu pääosin kotimaan myynnistä.

Valmistusasteen mukaisesti tuotoksi kirjatun liikevaihdon osuus on 4 % koko tilikauden liikevaihdosta (8 % vertailuvuonna). Valmistussasteen mukaan tuloutettujen mutta asiakkaille luovuttamatta olevien pitkäaikaishankkeiden tuotot tilikaudella ovat 1 030 tuhatta euroa (1 974 tuhatta euroa).

Materiaalit ja palvelut	2010	2009
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	4 275 026,08	4 526 439,02
Ulkopuoliset palvelut	3 119 276,68	3 052 033,82
Yhteensä	7 394 302,76	7 578 472,84
Henkilöstö	2010	2009
Henkilöstön määrä keskimäärin
ERP	114	117
EAM	40	41
DATA	28	29
STORE	27	28
Yhteiset palvelut	25	26
Yhteensä	234	240
Henkilöstön määrä 31.12.	220	235
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	12 610 912,79	12 478 764,07
Eläkekulut	2 379 698,53	2 181 407,69
Muut henkilösivukulut	728 124,76	641 844,37
Yhteensä	15 718 736,08	15 302 016,13
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset	2010	2009
Suunnitelman mukaiset poistot
Koneet ja kalusto	93 437,52	95 461,15
Aineettomat oikeudet	1 590 605,28	1 449 626,75
Yhteensä	1 684 042,80	1 545 087,90

34 • Solteq Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

Arvonalentumiset			Taseen liitetiedot
Aineettomat oikeudet	642 000,00	0,00	PYSYVÄT VASTAAVAT	2010	2009
Kehittämismenot	287 491,54	0,00
Yhteensä	929 491,54	0,00	Aineettomat hyödykkeet
Yhteensä	2 613 534,34	1 545 087,90	Kehittämismenot
Liiketoiminnan muut kulut	2010	2009	Hankintameno 1.1.	2 614 503,94	2 151 430,94
Puhelin-ja tietoliikennekulut	364 204,31	389 383,35	Hankinnat tilikaudella	0,00	463 073,00
Vuokrakulut	1 112 748,34	1 120 108,42	Hankintameno 31.12.	2 614 503,94	2 614 503,94
Auto- ja matkakulut	850 017,01	958 318,58
Ulkopuoliset palvelut	514 167,88	543 404,56	Kertyneet poistot 1.1.	470 220,01	350 167,04
Tappiolliset hankkeet	797 000,00	0,00	Tilikauden poisto	251 787,78	120 052,97
Luottotappiot	121 000,00	27 000,00	Arvonalentuminen	287 491,54	0,00
Muut kuluerät	1 282 776,47	822 657,38	Kertyneet poistot 31.12.	1 009 499,33	470 220,01
Yhteensä	5 041 914,01	3 860 872,29	Kirjanpitoarvo 31.12.	1 605 004,61	2 144 283,93
Rahoitustuotot ja -kulut			Aineettomat oikeudet
Osinkotuotot muilta	1 470,46	1 284,00	Hankintameno 1.1.	1 892 330,28	1 781 748,43
Muut korko- ja rahoitustuotot muilta	25 535,41	28 074,92	Hankinnat tilikaudella	35 353,00	110 581,85
Korkokulut ja muut rahoituskulut muille	-188 997,34	-151 801,91	Hankintameno 31.12.	1 927 683,28	1 892 330,28
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien
sijoituksista saman konsernin yrityksissä	-102 500,00	0,00	Kertyneet poistot 1.1.	1 768 904,74	1 706 692,61
Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien			Tilikauden poisto	61 256,67	62 212,13
rahoitusarvopapereista saman konsernin yrityksissä	-200 466,66	0,00	Kertyneet poistot 31.12.	1 830 161,41	1 768 904,74
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-464 958,13	-122 442,99	Kirjanpitoarvo 31.12.	97 521,87	123 425,54

36 • Solteq Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

Taseen liitetiedot	2010	2009
Liikearvo
Hankintameno 1.1.	3 073 003,38	3 073 003,38
Hankintameno 31.12.	3 073 003,38	3 073 003,38
Kertyneet poistot 1.1.	1 947 616,06	1 537 609,72
Tilikauden poisto	410 006,34	410 006,34
Kertyneet poistot 31.12.	2 357 622,40	1 947 616,06
Kirjanpitoarvo 31.12.	715 380,98	1 125 387,32
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	8 503 950,88	8 420 920,25
Hankinnat tilikaudella	10 700,00	83 030,63
Hankintameno 31.12.	8 514 650,88	8 503 950,88
Kertyneet poistot 1.1.	1 914 884,43	1 057 529,12
Tilikauden poisto	867 554,49	857 355,31
Arvonalentuminen	642 000,00	0,00
Kertyneet poistot 31.12.	3 424 438,92	1 914 884,43
Kirjanpitoarvo 31.12.	5 090 211,96	6 589 066,45
Aineettomat hyodykkeet yhteensä kirjanpitoarvo 31.12.	7 508 119,42	9 982 163,24
Aineelliset hyödykkeet	2010	2009
---	---	---
Hankintameno 1.1.	724 482,28	691 401,00
Hankinnat tilikaudella	107 399,00	33 081,28
Hankintameno 31.12.	831 881,28	724 482,28
Kertyneet poistot 1.1.	588 553,44	493 092,29
Tilikauden poisto	93 437,52	95 461,15
Kertyneet poistot 31.12.	681 990,96	588 553,44
Aineelliset hyödykkeet yhteensä kirjanpitoarvo 31.12.	149 890,32	135 928,84

Taseen liitetiedot

Sijoitukset

Konserniyritykset

Solteq Finance Oy, Savonlinna
Solorus Holding Oy, Tampere
OOO Solteq Russia, Pietari, Venäjä
(Emoyhtiö: Solorus Holding Oy, omistus 100 %)

Konserniin kuuluvaa Qetlos Oy:tä ei ole yhdistelty konsernitaseeseen. Yhtiö ei ole harjoittanut liiketoimintaa eikä sen poisjättämisellä ole olennaista merkitystä Solteq-konsernin tulokseen eikä vapaaseen pääomaan.

Muut sijoitukset

Kiinteistö Oy Villakarstaaja
Kiinteistö Oy Nukanleikkaaja
Vierumäen Kuntokylä Oy, K-sarja
Asunto Oy Ylläsnäkyy
Klingendahlin Pysäköinti Oy
Qetlos Oy
Kiinteistö Oy Levihovi
Muut osakkeet
Yhteensä

Yhtiön omistusosuus-%
100 %
100 %
Kpl
---
888
844
2 640
150
105
150

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Saamiset

Myyntisaamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Muut saamiset
Yhteensä
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta
Yhteensä

Saamiset yhteensä

Siirtosaamisten olennaiset erät

Laskennallinen vero
Muut erät
Yhteensä

VASTATTAVAA

Oma pääoma

Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Edellisten tilikausien voitto/-tappio
Tilikauden tulos
Oma pääoma yhteensä

2010	2009
3 921 034,29	4 344 531,16
65,00	150 466,66
65,00	150 466,66
63 881,95	56 544,03
1 960 802,15	1 854 491,24
491 000,00	1 100 000,00
2 515 684,10	3 011 035,27
6 436 783,39	7 506 033,09
1 060 048,17	520 442,49
900 753,98	1 334 048,75
1 960 802,15	1 854 491,24
1 009 154,17	1 009 154,17
74 490,83	74 490,83
7 213 547,90	7 213 547,90
238 661,14	1 276 594,89
-3 651 569,36	-45 456,23
4 884 284,68	9 528 331,56

Taseen liitetiedot

	2010	2009	MUUT LIITETIEDOT	2010	2009
Voitonjakokelpoiset varat
Edellisten tilikausien tulos	1 231 138,66	1 834 112,44
Osingonjako	-711 935,95	-475 599,72	Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Omien osakkeiden hankinta	-280 541,57	-81 917,83
Tilikauden tulos	-3 651 569,36	-45 456,23	Seuraavalla tilikaudella maksettavat	443 415,23	595 363,35
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	7 213 547,90	7 213 547,90	Myöhemmin maksettavat	275 882,32	454 117,91
Yhteensä	3 800 639,68	8 444 686,56	Yhteensä	719 297,55	1 049 481,26
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	2 833 336,00	4 166 668,00	Leasingsopimukset ovat kestoajaltaan eripituisia sopimuksia eivätkä sisällä erityisiä lunastusehtoja.
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	3 774 349,43	2 246 471,14
Sisäiset velat	14 333,59	14 333,59	Yrityskiinnitykset	2 613 700,00	2 613 700,00
Ostovelat	926 669,75	830 239,09
Muut velat	971 411,06	923 775,84	Velat, joista on annettu vakuus	7 166 668,00	8 500 000,00
Siirtovelat	2 948 546,70	2 410 272,71
Yhteensä	8 635 310,53	6 425 092,37	Vakuudet
			Yrityskiinnitykset	2 613 700,00	2 613 700,00
Siirtovelkojen olennaiset erät
			Talletukset toimitustakauksille	18 570,85	18 570,85
			Pantatut osakkeet	1 589 994,12	1 589 994,12
Lomapalkat	1 838 881,98	1 969 881,98	Vakuudet yhteensä	4 222 264,97	4 222 264,97
Muut erät	1 109 664,72	440 390,73
Yhteensä	2 948 546,70	2 410 272,71	Yhtiön toimitilojen vuokravastuut ovat tilanteessa 31.12.2010 yhteensä 1.796.197 euroa.

38 • Solteq Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

Voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset

Emoyhtiö Solteq Oyj:n vapaa oma pääoma 31.12.2010 on:

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	7.213.547,90 euroa
Edellisten tilikausien voitto	238.661,14 euroa
Tilikauden tappio	-3.651.569,36 euroa
Yhteensä	3.800.639,68 euroa

Tästä jakokelpoisia varoja on 3.800.639,68 euroa.

Hallitus esittää, ettei tilikaudelta 2010 jaeta osinkoa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Helsingissä 15. helmikuuta 2011

Ali U. Saadetdin	Seppo Aalto
Hallituksen puheenjohtaja	Hallituksen jäsen
Veli-Pekka Jokiniva	Markku Pietilä
Hallituksen jäsen	Hallituksen jäsen
Sirpa Sara-aho	Jukka Sonninen
Hallituksen jäsen	Hallituksen jäsen

Repe Harmanen
Toimitusjohtaja

Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Tampereella 15. päivänä helmikuuta 2011

KPMG Oy Ab

Frans Kärki
KHT

Kirjanpitokirjat

Kirjanpitokirjat	Säilytystapa
Päivä- ja pääkirja	Paperille tulostetut atk-listat
Tasekirja ja tilinpäätösaineisto	Paperille tulostettu ja sidottu kirja
Tositelajit
Ostoreskontratositteet	Paperitositteina ja CD:nä
Myyntireskontratositteet	Paperitositteina ja CD:nä
Palkkatositteet	Paperitositteina
Muistiotositteet	Paperitositteina

Tilintarkastuskertomus

Solteq Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Solteq Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2010 - 31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Tampereella 15. helmikuuta 2011

KPMG Oy Ab

Frans Kärki
KHT

40 • Solteq Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

SOLTEQ

Eteläpuisto 2 C
33200 Tampere

Atomitie 2b
00370 Helsinki

Vesijärvenkatu 21
15140 Lahti

Raatihuoneenkatu 2
13100 Hämeenlinna

Puhelinvaihde 020 14444
www.solteq.com

AI assistant

Solteq Oyj — Annual Report 2010

3341_rns_2011-02-16_8fd94c3c-fde6-49b8-bce7-c6eb8a791e7d.pdf

Sisältö

Hallituksen toimintakertomus

TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA LIIKETOIMINNAN KEHITYS

LIIKEVAIHTO JA TULOS

TASE JA RAHOITUS

INVESTOINNIT, TUTKIMUS JA KEHITYS

Tuotekehitys

HENKILÖSTÖ

LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA

OSAKKEET, OSAKKEENOMISTAJAT JA OMAT OSAKKEET

Vaihto ja kurssi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Omistus

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

HALLITUS JA TILINTARKASTAJA

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

Konsernin laaja tuloslaskelma

Konsernitase

Konsernin rahavirtalaskelma

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tytäryritykset

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Tutkimus- ja kehittämismenot

Julkiset avustukset

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Varaukset ja ehdolliset velat

Tuloverot

Tuloutusperiaatteet

Tuotetut palvelut ja myydyt ohjelmistojen käyttöoikeudet ja laitteet

Pitkäaikaishankkeet

Liiketoiminnan muut tuotot

Korkotuotot ja osingot

Liikevoitto

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat

Rahavarat

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Rahoitusvelat

Rahavirran suojaukset

Vieraan pääoman menot

1 Toimintasegmentti-informaatio

Toimintasegmentit

2 Hankitut liiketoimet

3 Liikevaihto ja pitkäaikaishankkeet

4 Liiketoiminnan muut tuotot

5 Liiketoiminnan muut kulut

6 Poistot ja arvonalentumiset

7 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

8 Tutkimus- ja kehittämismenot

9 Rahoitustuotot

10 Rahoituskulut

11 Tuloverot

12 Osakekohtainen tulos

13 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Rahoitusleasingsopimukset

14 Aineettomat hyödykkeet

Arvonalentumiset

15 Myytävissä olevat rahoitusvarat

16 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

17 Myyntisaamiset ja muut saamiset

18 Rahavarat

19 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Solteq Oyj Annual Report 2010