AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Sampo Oyj

Quarterly Report Aug 3, 2022

3237_ir_2022-08-03_90331c14-b16f-4ac3-b3e0-039d6170e053.pdf

Quarterly Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Yhteenveto 3
Vuoden 2022 toinen neljännes lyhyesti 6
Konsernijohtajan kommentti 7
Tulevaisuudennäkymät 8
Näkymät vuodelle 2022 8
Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä 8
Liiketoiminta-alueet 9
If 9
Topdanmark 13
Hastings 14
Mandatum 16
Omistusyhteisö 17
Muut tapahtumat 18
Nordea-omistuksesta luopuminen 18
Ylimääräisen pääoman palautus 18
Konsernin vakavaraisuus 18
Velka-asema 18
Luottoluokitukset 19
Osakkeet ja osakkeenomistajat 19
Yhtiökokous 20
Ulkoisten tekijöiden vaikutukset Sampo-konserniin 20
Palkitseminen 21
Henkilöstö 21
Raportointikauden jälkeiset tapahtumat 21
Taulukot 23
Konsernin taloudellinen kehitys 23
Tunnuslukujen laskentakaavat 25
Konsernin laaja tuloslaskelma kvartaaleittain 27
Konsernin laaja tuloslaskelma 28
Konsernitase 29
Laskelma oman pääoman muutoksista 30
Konsernin rahavirtalaskelma 31
Liitetiedot 32
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 32
Laaja tuloslaskelma segmenteittäin 1.1.–30.6.2022 35
Laaja tuloslaskelma segmenteittäin 1.1.–30.6.2021 36
Tase segmenteittäin 30.6.2022 37
Tase segmenteittäin 31.12.2021 38
Muut liitetiedot 39
1 Vakuutusmaksutulo 39
2 Sijoitustoiminnan nettotuotot 40
3 Liiketoiminnan muut tuotot 41
4 Korvauskulut 41
5 Henkilöstökulut 42
6 Aineettomat hyödykkeet 42
7 Rahoitusvarat 43
8 Johdannaissopimukset 43
9 Käypien arvojen määritys ja hierarkia 44
10 Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset 50
11 Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista 52
12 Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista 52
13 Rahoitusvelat 53
14 Ehdolliset velat ja sitoumukset 54
15 Myytävänä olevat omaisuuserät 55
16 Raportointikauden jälkeiset tapahtumat 55

3.8.2022

Sampo-konsernin tulos tammi– kesäkuulta 2022

  • Konsernin vahinkovakuutustoimintojen bruttomaksutulo kasvoi 7 prosenttia vuodentakaisesta, ja sitä tukivat sopimusten uusimisen ja asiakaspysyvyyden säilyminen vahvalla tasolla sekä hinnantarkistukset.
  • Konsernin yhdistetty kulusuhde oli vahva, 81,1 prosenttia (80,7).
  • Underwriting-tulos kasvoi 3 prosenttia 679 miljoonaan euroon (658). Ilman vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla raportoituja koronapandemian vaikutuksia underwriting-tulos kasvoi 17 prosenttia.
  • Tulos ennen veroja oli 1 066 miljoonaa euroa (1 343) ja osakekohtainen tulos 1,61 euroa (1,80). Nordeaan liittyvät erät pois lukien tulos ennen veroja oli 806 miljoonaa euroa (983).
  • Konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde vahvistui osinkokertymä mukaan lukien 233 prosenttiin (185) vahvan underwriting-tuloksen, Nordea-omistuksesta luopumisen ja kohonneiden korkojen seurauksena.
  • Uusi, 1 miljardin euron suuruinen omien osakkeiden osto-ohjelma käynnistettiin kesäkuussa 2022 edellisten, 750 miljoonan ja 228 miljoonan euron suuruisten osto-ohjelmien päätökseen saattamisen jälkeen.
Milj. e 1–6/2022 1–6/2021 Muutos, % 4–6/2022 4–6/2021 Muutos, %
Tulos ennen veroja 1 066 1 343 -21 499 710 -30
If 662 566 17 379 309 23
Topdanmark 60 208 -71 23 71 -68
Hastings 25 85 -70 23 38 -41
Mandatum 116 141 -18 35 65 -46
Omistusyhteisö 203 343 -41 40 227 -83
Tilikauden tulos 897 1 112 -19 414 586 -29
Underwriting-tulos 679 658 3 389 341 14
Muutos Muutos
Tulos/osake, euroa 1,61 1,80 -0,19 0,75 0,99 -0,24
Tulos/osake ilman satunnaisia eriä,
euroa *)
1,42 1,64 -0,22 0,61 0,82 -0,21
Tulos/osake markkina-arvoin, euroa -0,69 2,66 -3,35 -0,57 1,27 -1,63
Oman pääoman tuotto (ml. laajan
tuloksen erät), %
-6,7 25,2 -31,9

Avainluvut

* ) Nordeaan liittyvä 103 miljoonan euron suuruinen kirjanpitovaikutus tammi - kesäkuulta 2022 on luokiteltu Sampo-konsernin osinkopolitiikan mukaisesti satunnaiseksi eräksi. Vertailulukuihin sisältyi satunnaisia eriä 93 miljoonaa euroa. Luvut eivät ole tilintarkastettuja.

Sampo-konsernin taloudelliset tavoitteet vuosille 2021 - 2023

Tavoite 1-6/2022
Underwriting-tuloksen kasvu keskimäärin 4–6 (mid
single-digit) prosenttia vuositasolla
(ilman koronapandemian vaikutuksia)
3 % (17 % ilman raportoituja koronan vaikutuksia
tammi-kesäkuussa 2021)
Konserni Konsernin yhdistetty kulusuhde: alle 86 % 81,1 %
Vakavaraisuussuhde: 170–190 % 245 % (233 % ml. osinkokertymä)
Velkaisuusaste: alle 30 % 29,2 %
If Yhdistetty kulusuhde: alle 85 % 78,9 %
Operatiivinen kulusuhde: alle 88 % 88,6 %
Hastings Riskisuhde: alle 76 % 75,4 %

Taloudelliset tavoitteet vuosille 2021 - 2023 esiteltiin pääomamarkkinapäivässä 24.2.2021.

Koronapandemian vaikutukset olivat tammi - kesäkuussa 2022 hyvin vähäiset ja näin ollen niitä ei raportoida erikseen. Lisätietoja on saatavilla Muut tapahtumat -osiossa.

YHTEENVETO

Tammi-kesäkuun 2022 keskeiset tapahtumat

Sampo-konsernin ydinliiketoiminta vahinkovakuutus jatkoi vahvaa suoritustaan yltäen 679 miljoonan euron (658) underwriting-tulokseen tammi–kesäkuussa 2022. Underwriting-tulos kasvoi 3 prosenttia vuodentakaisesta tai 17 prosenttia ilman vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla raportoituja koronaviruspandemian vaikutuksia. Konsernin yhdistetty kulusuhde oli vahva, 81,1 prosenttia (80,7) ja sitä tukivat vahva operatiivinen kehitys sekä nousseet diskonttokorot. Yhdistetyn kulusuhteen nousuun vaikuttivat koronapandemian vaikutusten poistuminen, mistä oikaistuna yhdistetty kulusuhde olisi parantunut 1,7 prosenttiyksikköä vertailukaudesta. Bruttomaksutulo kasvoi 7 prosenttia 4 769 miljoonaan euroon. Kasvua tukivat sopimusten uusimisen ja asiakaspysyvyyden säilyminen vahvalla tasolla sekä hinnantarkistukset kaikilla liiketoiminta-alueilla, mutta erityisesti Suurasiakkaat-liiketoiminnassa. Sampo on asettanut vuosille 2021-2023 taloudelliseksi tavoitteiksi keskimäärin 4-6 prosentin (mid-single digit) suuruisen kasvun underwritingtulokselle ja alle 86 prosentin yhdistetyn kulusuhteen.

Ifin ensimmäinen vuosipuolisko oli vahva underwriting-tuloksen kasvaessa vuositasolla 18 prosenttia 522 miljoonaan euroon (442). Kehitystä siivittivät yhdistetyn kulusuhteen paraneminen 2,2 prosenttiyksikköä 78,9 prosenttiin (81,1) ja maksutulon 7,5 prosentin kasvu kiintein valuuttakurssein. Maksutulon kehitystä vauhdittivat laaja-alainen kasvu, ja vahva kehitys etenkin Suurasiakkaat- ja Baltia-liiketoiminta-alueilla. Ifin oikaistu riskisuhde parani 0,6 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta ja tulos ennen veroja vahvistui 662 miljoonaan euroon (566).

Topdanmarkin tulos ennen veroja aleni 60 miljoonaan euroon (208) Sampo-konsernin tuloslaskelmassa. Pääosin laskun taustalla oli sijoitustulokseen heijastunut haastava sijoitusmarkkina. Yhdistetty kulusuhde oli 84,2 prosenttia (82,2).

Hastings on pysynyt kurinalaisena moottoriajoneuvovakuutuksien haastavassa markkinatilanteessa Isossa-Britanniassa, jossa hinnoittelu ei ole pysynyt laaja-alaisen, kiihtyneen korvauskuluinflaation tahdissa. Tämän seurauksena vakuutussopimusten määrä pysyi ensimmäisellä vuosipuoliskolla tasaisena 3,2 miljoonassa, vaikka kotivakuutuksien määrä kasvoi vuodentakaisesta 22 prosenttia yhtiön aseman ollessa vahva tällä nimenomaisella markkinalla. Bruttomaksutulo kasvoi 6 prosenttia kiintein valuuttakurssein Hastingsin nostaessa hintojaan kattaakseen korvauskuluinflaation vaikutukset. Operatiivinen kulusuhde nousi 88,6 prosenttiin (76,5) koronaviruspandemian vaikutusten poistumisen ja korkean korvauskuluinflaation seurauksena. Hastingsin tulos ennen veroja oli 55 miljoonaa euroa (105) ilman yrityskauppaan liittyviä eioperatiivisia poistoja. Raportoitu tulos ennen veroja oli 25 miljoonaa euroa (85).

Mandatum-segmentin tulos ennen veroja laski vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla 116 miljoonaan euroon (141) realisoitujen sijoitusten tuottojen painaessa sijoitustulosta. Positiivisista 254 miljoonan euron nettomerkinnöistä huolimatta markkina-arvojen lasku sai Mandatumin sijoitussidonnaiset ja muut asiakasvarat alenemaan 10,3 miljardiin euroon vuoden 2021 lopun 11,1 miljardista eurosta ja ensimmäisen neljänneksen 10,9 miljardista eurosta. Mandatum Lifen Solvenssi II -vakavaraisuussuhde vahvistui 255 prosenttiin (190) voimakkaasti laskeneen vakavaraisuusvaatimuksen seurauksena.

Omistusyhteisön tulos ennen veroja oli 203 miljoonaa euroa (343) sisältäen Nordean maksaman 157 miljoonan euron osingon ja 103 miljoonan euron voiton loppujen Nordea-osakkeiden myynnistä vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Sampo julkisti 9.6.2022 kolmannen, suuruudeltaan 1 miljardin suuruisen omien osakkeiden osto-ohjelman, joka alkoi 10.6.2022 ja päättyy viimeistään 8.2.2023. Lisäksi johto aikoo ehdottaa hallitukselle vuoden 2022 tulosjulkaisun yhteydessä toista pääoman palautusta, joka toteutettaisiin joko omien osakkeiden osto-ohjelman tai lisäosingon muodossa tai näiden yhdistelmänä. Ennen viimeisintä osto-ohjelmaansa Sampo oli saanut vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla päätökseen kaksi osto-ohjelmaa. Sampo hankki tammi-kesäkuussa yhteensä 15,7 miljoonaa omaa osakettaan 687 miljoonalla eurolla.

YHTEENVETO

Sampo-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuus kasvoi 233 prosenttiin vuodenvaihteen 185 prosentista ja maaliskuun 2022 lopun 200 prosentista 1,70 euron osakekohtainen osinkokertymä ja uusi 1 miljardin euron suuruinen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma huomioiden. Vakavaraisuussuhteen 33 prosenttiyksikön kasvu ensimmäisen vuosineljänneksen lopusta oli vahvan underwriting-tuloksen, Nordean omistuksesta luopumisen ja kohonneiden korkojen ansiota. Sampo tavoittelee 170-190 prosentin vakavaraisuussuhdetta.

Sampo-konsernin velkaisuusaste nousi 29,2 prosenttiin vuoden 2021 lopun 23,8 prosentista ja maaliskuun 2022 lopun 24,8 prosentista. Nousu selittyi osingonmaksulla, toteutetuilla omien osakkeiden ostoilla ja konsernin laajaan tulokseen vaikuttaneella sijoitusten markkina-arvojen heikolla kehityksellä. Sampo tavoittelee alle 30 prosentin velkaisuusastetta.

VUODEN 2022 TOINEN NELJÄNNES LYHYESTI

Vuoden 2022 toinen neljännes lyhyesti

Sampo-konsernin tulos ennen veroja oli 499 miljoonaa euroa (710) ja osakekohtainen tulos 0,75 euroa (0,99) huhti-kesäkuussa 2022. Ilman Nordea-osakkeiden myynnistä aiheutunutta positiivista kirjanpitovaikutusta, jota käsitellään Sammon osinkopolitiikassa satunnaisena eränä, tulos ennen veroja oli 424 miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,61 euroa. Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos laski -292 miljoonaan euroon (745) sijoitusmarkkinoiden heikon kehityksen seurauksena. Markkina-arvoin laskettava osakekohtainen tulos oli -0,57 euroa (1,27).

Konsernin underwriting-tulos kasvoi 14 prosenttia vuodentakaisesta 389 miljoonaan euroon (341). Ilman vertailukaudella raportoituja koronapandemian vaikutuksia underwriting-tulos kasvoi 29 prosenttia. Konsernin yhdistetty kulusuhde oli 78,9 prosenttia (80,2).

Ifin tulos ennen veroja vahvistui 379 miljoonaan euroon (309) ja underwriting-tulos nousi 26 prosenttia 288 miljoonaan euroon (229). Ifin yhdistetty kulusuhde parani 77,1 prosenttiin (80,7) ja bruttomaksutulo kasvoi 8,4 prosenttia kiintein valuuttakurssein. Oikaistu riskisuhde parani 0,5 prosenttiyksikköä vertailukaudesta, kun laskelmasta jätetään suurvahingot, sääilmiöihin liittyvät vahingot, raportoidut koronapandemian vaikutukset ja aiempien tilikausien vahinkoihin varatun korvausvastuun kehitys.

Topdanmarkin tulos ennen veroja laski 23 miljoonaan euroon (71) ja yhdistetty kulusuhde nousi 80,7 prosenttiin (79,7).

Hastingsin tulos ennen veroja oli 23 miljoonaa euroa (38) ja operatiivinen kulusuhde 85,5 prosenttia (78,8). Voimassa olevien vakuutussopimusten määrä pysyi toisella vuosineljänneksellä tasaisena, kun moottoriajoneuvovakuutuksien underwriting-toiminnan varovaisuus heijastui sopimusten määrään peittäen alleen kotivakuutusten määrän kasvun.

Mandatum-segmentin tulos ennen veroja laski 35 miljoonaan euroon (65).

KONSERNIJOHTAJAN KOMMENTTI

Konsernijohtajan kommentti

Vuoden alkupuoliskon tuloksemme näytti toteen sopeutumiskykyisen vahinkovakuutusliiketoimintamme, laaja-alaisen hajautuksen ja vankan taseemme hyödyt. Niiden ansiosta ylsimme vahvaan tulokseen pääomamarkkinoiden ja makrotalouden haasteista huolimatta. Saavutimme myös merkittävän strategisen virstanpylvään luopuessamme Nordea-omistuksestamme ja jatkoimme ylimääräisen pääoman palautuksia.

Vahinkovakuutusliiketoimintamme ylsi erittäin vahvaan tulokseen vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla. Näin erityisesti Pohjoismaissa, joissa Ifin maksutulon kasvu oli kiintein valuuttakurssein 7,5 prosenttia, yhdistetty kulusuhde 78,9 prosenttia ja underwriting-tuloksen kasvu 18 prosenttia. Olemme konsernitasolla edenneet selvästi vuositason taloudellisia tavoitteitamme paremmin.

Pohjoismainen vahinkovakuutusmarkkina on edelleen hyvin kilpailtu mutta kurinalainen, mikä on mahdollistanut tarvittavien hinnankorotusten teon. Korvausinflaatio kiihtyi kuluneella vuosineljänneksellä odotetusti ja yltää nyt hieman yli neljään prosenttiin. Tähän on kuitenkin vastattu järkevin hinnankorotuksin. Seuraamme jatkossakin vahinkokulujen kehitystä tarkasti ja reagoimme tarvittaessa hinnantarkistuksin.

Ifin pohjoismaisella Suurasiakasliiketoiminnalla oli erinomainen alkuvuosi, sillä liiketoiminta-alueen maksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 23 prosenttia ja yhdistetty kulusuhde oli 85,6 prosenttia. Pohjoismainen markkinatilanne on tällä hetkellä kiinnostava eräiden kilpailijoiden vetäytymisen seurauksena, ja tämän ansiosta olemme päässeet viime vuosina nostamaan hintojamme houkuttelevalle tasolle. Olemme johtavassa asemassa pohjoismaisten suuryritysten markkinoilla pitkäaikaisten asiakassuhteidemme, kilpailijoistamme erottuvan teknisen osaamisemme ja merkittävien skaalaetujemme tukiessa asemaamme.

Ison-Britannian markkinaolosuhteet ovat sen sijaan haastavammat hintakilpailun ja korkean korvausinflaation vallitessa moottoriajoneuvovakuutusmarkkinoilla. Kaikesta huolimatta brittiläinen tytäryhtiömme Hastings teki vankan tuloksen tammi–kesäkuulta 2022 ja ylsi hintavetoisesti 6 prosentin maksutulon kasvuun kiintein valuuttakurssein ja vakaaseen, 88,6 prosentin suuruiseen operatiiviseen kulusuhteeseen. Tämä suhteellisen vahva tulos heijastaa Hastingsin sitoutumista kurinalaiseen hinnoitteluun ja riskien arviointiin muun Sampokonsernin tavoin ja samalla myös osoittaa yhtiön olevan kilpailukykyinen, ketterän toimintamallin omaava moderni vakuutusyhtiö. Loppuvuonna 2022 keskitymme hintojen korotuksiin moottoriajoneuvovakuutusten kannattavuuden turvaamiseksi samaan aikaan, kun pyrimme hyödyntämään edelleen kotivakuutuksien ensimmäisen vuosipuoliskon 22 prosentin kasvua.

Taseen varallisuuseriä tarkastellen ensimmäinen vuosipuolisko oli Sammon näkökulmasta kaksijakoinen: Ajanjaksolla nähty laaja-alainen myyntireaktio heijastui negatiivisesti markkina-arvoin laskettaviin sijoitustuottoihin, mutta toisaalta Nordea-omistuksestamme luopuminen osittain lievensi tätä vaikutusta. Sammon näkökulmasta Venäjän hyökkäys Ukrainaan onkin näkynyt eniten juuri varallisuuserissä; vaikka konsernillamme ei olekaan suoria sijoituksia sota-alueelle, on konflikti lisännyt pääomamarkkinoiden volatiliteettia.

Positiivisiin asioihin palatakseni: Olemme Sammossa hyvissä asemissa korkojen noususta hyötyäksemme, sillä korkosalkullamme on lyhyt duraatio. Pohjoismaisen korkosalkkumme efektiivinen korkotuotto kasvoi 0,5 prosenttiyksikköä 2,1 prosenttiin toisella vuosineljänneksellä ja odotamme sen yhä kasvavan loppuvuonna 2022 ja edelleen vuonna 2023 olettaen, että korot pysyvät vähintään nykytasollaan.

Nordea-omistuksesta luopumisen seurauksena Sammolla on ylimääräisiä pääomia; olemme sitoutuneet pääomien tehokkaaseen käyttöön ja näin ollen käynnistimme 1 miljardin euron suuruisen omien osakkeiden osto-ohjelman kesäkuussa. Tätä edelsi kahden aiemman osto-ohjelman myötä tehty miljardin euron suuruinen pääoman palautus ja 2,2 miljardin euron suuruinen osinko vuodelta 2021.

Lopuksi haluan vielä todeta, että olen tyytyväinen kehitykseemme vuoden 2022 alkupuoliskolla. Katson konsernin olevan vahvoissa asemissa luodakseen osakkeenomistajille arvoa jatkossakin.

Torbjörn Magnusson

Konsernijohtaja

TULEVAISUUDENNÄKYMÄT

Tulevaisuudennäkymät

Näkymät vuodelle 2022

Sampo-konsernin vahinkovakuutusliiketoimintojen odotetaan yltävän vuosille 2021-2023 asetettujen tavoitteiden mukaisiin underwriting-marginaaleihin. Konsernitasolla Sampo tavoittelee alle 86 prosentin yhdistettyä kulusuhdetta, ja sen suurimman tytäryhtiön Ifin tavoitteeksi on asetettu alle 85 prosentin yhdistetty kulusuhde. Hastings tavoittelee alle 88 prosentin operatiivista kulusuhdetta. Ensimmäisen vuosipuoliskon vahvan kehityksen myötä näkymää Ifin yhdistetyksi kulusuhteeksi vuodelle 2022 on parannettu 80,5-82,5 prosenttiin ensimmäisen vuosineljänneksen lopun 82-84 prosentista.

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoimintojen yhdistetyt kulusuhteet ja operatiiviset kulusuhteet vaihtelevat vuosineljänneksittäin muun muassa sään kausivaihteluiden, suurvahinkojen, aiempina vuosina sattuneisiin vahinkoihin liittyvän korvausvastuun purun sekä koronapandemiaan liittyvän vahinkofrekvenssin heilahtelun vuoksi. Näillä tekijöillä on erityisen olennainen merkitys yksittäisille segmenteille ja liiketoiminta-alueille, kuten Tanskan ja Ison-Britannian toiminnoille.

Sijoitustoiminnan markkina-arvoin laskettavat tulokset ovat varsinkin henkivakuutustoiminnassa vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen.

Topdanmark julkaisee oman tulosennustemallinsa vuosineljänneksittäin.

Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä

Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan erilaisille riskeille ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti keskeisten liiketoimintayksiköidensä välityksellä.

Sammon konserniyhtiöiden kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-, luotto- ja vakuutusriskit sekä operatiiviset riskit. Konsernitasolla riskien lähteet ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät ole suoraan yhteenlaskettavissa.

Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Koronaviruspandemian alun jälkeen elvyttävä finanssi- ja rahapolitiikka sekä tarjontaketjun ongelmat ja nopeasti vahvistunut kulutustavaroiden kysyntä ovat kiihdyttäneet inflaatiota, mikä on näkynyt erityisesti energian ja tavaroiden hintojen nousuna. Vuoden 2022 aikana sota Ukrainassa on luonut maailmantalouteen uuden negatiivisen tarjontashokin. Tämän seurauksena inflaatiopaineet ovat voimistuneet ja laajentuneet pakottaen keskuspankit aloittamaan rahapolitiikan kiristämisen, mikä voi johtaa sekä talouskasvun merkittävään hidastumiseen että ongelmiin yritysten, kotitalouksien ja valtioiden velanhoitokyvyssä. Nämä tekijät tuovat talouden ja pääomamarkkinoiden kehitykseen tällä hetkellä merkittävää epävarmuutta. On olemassa myös lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia ja poliittisia tekijöitä sekä muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti.

Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut toimintaympäristöön vaikuttavat trendit ja mahdolliset vaikutuksiltaan suuret tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia Sampo-konsernin liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä. Esimerkkejä tunnistetuista trendeistä ovat demografiset muutokset, kestävän kehityksen teemat ja teknologinen kehitys esimerkiksi keinoälyn ja digitalisaation saralla mukaan lukien kyberturvallisuuteen liittyvät uhat.

Liiketoiminta-alueet

If

If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutuskonserni. Se tarjoaa vakuutusratkaisuja kaikissa keskeisissä vakuutuslajeissa neljällä liiketoiminta-alueellaan, joita ovat Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat, Suurasiakkaat ja Baltia-liiketoiminta. Ifin liiketoimintamalli perustuu korkeaan asiakastyytyväisyyteen, alansa parhaaseen riskien arviointiin ja hinnoitteluun sekä pohjoismaisen toimintamallinsa mahdollistamaan skaalaeduista hyötymiseen. Ifin strategian ytimessä ovat erinomaiset digitaaliset myyntikanavat ja muut digitaaliset palvelut etenkin Henkilöasiakkaat-liiketoiminnassa ja Yritysasiakkaat-liiketoiminnan pk-markkinasegmentissä.

Tulos

Milj. e 1–6/2022 1–6/2021 Muutos, % 4–6/2022 4–6/2021 Muutos, %
Vakuutusmaksutulo, brutto 3 267 3 045 7 1 343 1 243 8
Vakuutusmaksutulo, netto 2 469 2 341 5 1 253 1 190 5
Korvauskulut, netto -1 443 -1 402 3 -708 -700 1
Liikekulut -504 -497 2 -258 -261 -1
Underwriting-tulos 522 442 18 288 229 26
Muut vakuutustekniset tuotot ja kulut -1 -1 -45 1 -1 -217
Vakuutustoimintaan kohdistettu
sijoitustoiminnan nettotuotto
5 8 -34 2 4 -37
Vakuutustekninen kate 526 449 17 291 232 25
Sijoitustoiminnan nettotuotto 146 146 89 90
Sijoitustoiminnan nettotuotto-osuuden
siirto
-19 -18 6 -10 -9 11
Muut tuotot ja kulut 9 -11 -177 8 -4 -326
Tulos ennen veroja 662 566 17 379 309 23
Avainluvut Muutos Muutos
Yhdistetty kulusuhde, % 78,9 81,1 -2,2 77,1 80,7 -3,6
Riskisuhde, % 58,5 59,9 -1,4 56,5 58,8 -2,3
Toimintakulusuhde, % 20,4 21,2 -0,8 20,6 21,9 -1,3
Liikekulusuhde, % 15,0 15,4 -0,4 15,1 15,9 -0,8
Suurvahingot vs. budjetoidut*, % -0,1 1,4 -1,5 -1,7 2,7 -4,4
Aiempien tilikausien kehitys **, % 6,6 4,0 2,6 5,3 4,0 1,3

*) Suurvahinkojen positiivinen poikkeama normaaliin nähden tarkoittaa normaalitasoa suurempia suurvahinkoja. Toisella vuosineljänneksellä 2022 tarkistettu arvio suurvahinkojen kehityksestä huomioiden suurvahinkojen poikkeama olisi ollut vuoden 2021 tammi–kesäkuussa 1,1 prosenttiyksikköä ja vastaavasti vuoden 2021 huhti-kesäkuussa 2,0 prosenttiyksikköä. **) Positiivinen luku kertoo vastuuvelan myönteisestä kehityksestä.

Underwriting-tulos

If raportoi vuoden 2022 tammi–kesäkuussa 522 miljoonan euron (442) suuruisen underwriting-tuloksen. Kasvu oli vuositasolla 18 prosenttia, ja sitä vauhditti yhdistetyn kulusuhteen parantuminen 2,2 prosenttiyksikköä 78,9 prosenttiin (81,1) sekä maksutulon 7,5 prosentin kasvu kiintein valuuttakurssein. Tulos on edellä Ifin vuosien 2021–2023 taloudellisia tavoitteita, jotka ovat underwriting-tuloksen kasvu keskimäärin noin 4–6 prosenttia (mid-single digit) ja alle 85 prosentin yhdistetty kulusuhde.

Ifin underwriting-tulos toisella vuosineljänneksellä oli 288 miljoonaa euroa (229) vahvistuen 26 prosenttia vuositasolla. Maksutulo kasvoi 8,4 prosenttia kiintein valuuttakurssein ja yhdistetty kulusuhde parani 3,6 prosenttiyksikköä 77,1 prosenttiin (80,7).

Maksutulon kehitys

If raportoi tammi–kesäkuulta 2022 bruttomaksutuloa 3 267 miljoonaa euroa (3 045). Maksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 7,5 prosenttia vuositasolla Suurasiakkaat- ja Baltia-liiketoiminta-alueiden erityisen vahvan kasvun ansiosta. Bruttomaksutulon kasvu oli vahvaa kaikilla liiketoiminta-alueilla ja oli ensisijaisesti hinnankorotuksien, korkean asiakaspysyvyyden ja asiakasmäärän kasvun ansiota. Maksutulon kasvu kiintein valuuttakurssein toisella neljänneksellä oli 8,4 prosenttia.

Ifin Henkilöasiakasliiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla kiintein valuuttakurssein 2,9 prosenttia hinnankorotusten, asiakasmäärien positiivisen kehityksen ja vahvana 90 prosentissa säilyneen asiakaspysyvyyden ansiosta, samalla kun uusien autojen alhaisena pysynyt myynti heikensi edelleen maksutulokehitystä. Maantieteellisesti kasvu oli suurinta Norjassa ja Suomessa. Maksutulo kasvoi toisella neljänneksellä kiintein valuuttakurssein 2,4 prosenttia, jota tuki matkavakuutusten myynnin elpyminen.

Uusien autojen myynti laski Pohjoismaissa edelleen 19 prosenttia ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Ifin suurimmalla markkina-alueella Ruotsissa uusien autojen myynti aleni 17 prosenttia viime vuodesta. Asiakaskunta jatkoi Ruotsissa kuitenkin kasvuaan moottoriajoneuvosegmentin heikommasta kehityksestä huolimatta. Ruotsin ajoneuvovakuuttaminen pois lukien bruttomaksutulo kasvoi tammi-kesäkuussa kiintein valuuttakurssein 5,6 prosenttia Henkilöasiakasliiketoiminnassa ja 9,2 prosenttia koko Ifissä. Toisella vuosineljänneksellä vastaavat luvut olivat 5,3 prosenttia ja 11,0 prosenttia.

Ifin Yritysasiakkaat-liiketoiminnan bruttomaksutulon kasvu oli tammi-kesäkuussa 2022 kiintein valuuttakurssein 5,0 prosenttia vuositasolla. Positiivista kehitystä tuki suotuisa kasvu kaikissa maissa kasvun ollessa erityisen vahvaa Ruotsissa ja Norjassa. Hinnantarkistukset, entisestään parantunut asiakaspysyvyys ja asiakasmäärien myönteinen kehitys edesauttoivat kasvua. Bruttomaksutulo kasvoi toisella neljänneksellä kiintein valuuttakurssein 5,9 prosenttia.

Ifin Suurasiakkaat-liiketoiminnan bruttomaksutulon kasvu oli kiintein valuuttakurssein vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla erittäin vahvaa, 22,8 prosenttia. Kasvua tukivat ensisijaisesti merkittävät hinnankorotukset sopimusten uusimisen yhteydessä sekä parantunut asiakaspysyvyys. Hinnankorotukset jatkuivat kaikissa maissa kiinteistövakuutuksien hinnankorotusten myötävaikutuksen ollessa kaikkein merkittävin. Maantieteellisesti tarkasteltuna bruttomaksutulon kasvu oli jokaisessa maassa kaksinumeroinen edelliseen vuoteen verrattuna kehityksen ollessa vahvinta Tanskassa ja Norjassa. Maksutulon kasvu oli toisella neljänneksellä kiintein valuuttakurssein 33,2 prosenttia.

Ifin Baltian-liiketoiminnan tammi–kesäkuun 2022 bruttomaksutulo kiintein valuuttakurssein oli erittäin vahva, 22,8 prosenttia. Kasvu oli erittäin voimakasta kaikissa kolmessa Baltian maassa edelleen jatkuneiden hinnankorotusten, korkean asiakaspysyvyyden ja kasvavan asiakaskunnan ansiosta. Maksutulo kasvoi toisella neljänneksellä 23,7 prosenttia.

Yhdistetyn kulusuhteen kehitys

Ifin tammi-kesäkuun 2022 yhdistetty kulusuhde oli 78,9 prosenttia (81,1) eli 2,2 prosenttiyksikköä parempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla oikaistun riskisuhteen parannuttua ja aiempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varattujen korvausvastuiden purun kasvettua, joskin koronapandemian vaikutusten loppuminen osittain kumosi näiden vaikutuksen. Toisen neljänneksen yhdistetty kulusuhde oli 77,1 prosenttia vahvistuen 3,6 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta (80,7). Tätä parannusta tukivat suurvahinkojen suotuisa tilanne sekä aiempien tilikausien vahinkoihin varatun korvausvastuun vahva kehitys.

Arviota suurvahinkojen kehityksestä nostettiin vuoden 2022 toisella neljänneksellä heijastaen Suurasiakkaatliiketoiminnan volyymin kasvua; muutos huomioiden suurvahingot, prosenttiosuutena nettomaksutulosta laskettuna, olisivat olleet vuoden 2021 tammi–kesäkuussa 1,1 prosenttiyksikköä ja vuoden 2021 huhtikesäkuussa 2,0 prosenttiyksikköä arvioitua suuremmat. Suurvahinkojen osuus nettovakuutusmaksutuotoista oli 0,1 prosenttiyksikköä odotuksia pienempi tammi-kesäkuussa 2022 – 1,2 prosenttiyksikön parannus viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Toisella neljänneksellä raportoidut suurvahingot olivat 1,7 prosenttiyksikköä odotuksia pienemmät, ja 3,7 prosenttiyksikköä pienemmät kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla (vuoden

2021 toista neljännestä leimasi Suurasiakkaat-liiketoiminnan kiinteistöihin kohdistuneiden suurvahinkojen negatiivinen kehitys).

Tammi-kesäkuussa 2022 raportoidut vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot olivat 0,4 prosenttiyksikköä odotettua suuremmat ja 0,1 prosenttiyksikköä pienemmät kuin vuotta aiemmin. Vakavat sääilmiöt liittyivät isoihin talvimyrskyihin ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Toisella vuosineljänneksellä tai vertailuajankohtana ei raportoitu vakavia sääilmiöitä.

Koronapandemian vaikutukset vuoden 2022 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana olivat vähäiset, joten niistä ei anneta kvantitatiivista arviota. Vertailujaksona tammi-kesäkuussa 2021 koronapandemian vaikutukset paransivat yhdistettyä kulusuhdetta noin 3 prosenttiyksikköä. Myös vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä vastaava luku oli 3 prosenttiyksikköä.

Aiempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varatun korvausvastuun purku vahvisti yhdistettyä kulusuhdetta tammi-kesäkuun 2022 aikana 6,6 prosenttiyksikköä (4,0). Tämä positiivinen kehitys liittyi eliniänodotuksiin liittyvien oletusten muutoksiin Suomessa ja vastuuvelan diskonttokorkojen nousuun. Toisella vuosineljänneksellä korvausvastuun purun vaikutus oli 5,3 prosenttiyksikköä (4,0) johtuen pääasiassa diskonttokorkojen noususta mukaan lukien Suomen diskonttokoron 0,25 prosenttiyksikön nousu 1,0 prosenttiin.

Tammi-kesäkuun riskisuhde parani 1,4 prosenttiyksikköä 58,5 prosenttiin (59,9). Oikaistu riskisuhde parani noin 0,6 prosenttiyksikköä vuositasolla pois lukien suurvahinkojen, vakavien sääilmiöiden ja koronapandemian raportoidut vaikutukset sekä aiempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varatun korvausvastuun kehityksen. Riskisuhde parani toisella vuosineljänneksellä 2,3 prosenttiyksikköä 56,5 prosenttiin (58,8). Samalla ajanjaksolla oikaistu riskisuhde parani 0,5 prosenttiyksikköä.

Tammi-kesäkuun 2022 toimintakulusuhde parani 0,8 prosenttiyksikköä 20,4 prosenttiin (21,2), kun toisen neljänneksen toimintakulusuhde oli 20,6 prosenttia (21,9). Toimintakulusuhdetta alensi maksutulon vahva kasvu, joka peittosi kulujen kasvun.

Yhdistetty kulusuhde,% Riskisuhde,%
1–6/2022 1–6/2021 Muutos 1–6/2022 1–6/2021 Muutos
Henkilöasiakkaat 79,0 77,3 1,7 58,9 55,9 3,0
Yritysasiakkaat 75,3 85,4 -10,1 53,6 63,8 -10,2
Suurasiakkaat 85,6 95,6 -10,0 68,3 76,3 -8,0
Baltia 90,6 86,0 4,6 63,3 58,1 5,2
Ruotsi 77,0 75,3 1,8 58,6 56,3 2,3
Norja 86,7 84,0 2,7 66,7 62,7 4,1
Suomi 58,6 80,6 -22,0 37,6 58,5 -20,9
Tanska 99,8 98,3 1,4 73,9 69,8 4,1
Yhdistetty kulusuhde,% Riskisuhde,%
4–6/2022 4–6/2021 Muutos 4–6/2022 4–6/2021 Muutos
Henkilöasiakkaat 80,6 77,6 3,0 60,0 54,7 5,3
Yritysasiakkaat 68,2 82,2 -14,0 46,7 60,8 -14,1
Suurasiakkaat 78,7 98,4 -19,7 61,4 79,4 -18,0
Baltia 88,7 87,0 1,7 61,8 59,2 2,6
Ruotsi 78,0 76,0 1,9 59,2 56,7 2,6
Norja 81,6 76,0 5,6 61,7 54,6 7,1
Suomi 54,8 85,6 -30,8 33,2 62,1 -28,9
Tanska 104,4 107,5 -3,1 78,1 76,3 1,8

Sijoitustoiminnan tulos

If raportoi 146 miljoonan euron (146) suuruisen sijoitustoiminnan tuloksen tammi-kesäkuulta 2022, ja 89 miljoonan euron (90) toiselta vuosineljännekseltä. Sijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli -4,7 prosenttia (2,5) korkojen nousun sekä velka- ja osakemarkkinoiden epävakauden seurauksena. Sijoitusten markkina-arvoinen tuotto toisella neljänneksellä oli -2,7 prosenttia (1,0). Korkoinstrumenttien efektiivinen tuotto (running-yield) oli kauden lopussa 2,1 prosenttia (1,5), joka vastaa 0,5 prosenttiyksikön kasvua ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa raportoidusta 1,6 prosentista.

Tulos ennen veroja

Ifin raportoitu tammi-kesäkuun 2022 tulos ennen veroja oli 662 miljoonaa euroa (566). Kasvu oli vuositasolla 17 prosenttia. Toisella vuosineljänneksellä tulos ennen veroja oli 379 miljoonaa euroa (309). Kauden laaja tulos tammi-kesäkuussa oli -121 miljoonaa euroa (591) ja toisella vuosineljänneksellä -97 miljoonaa euroa (300).

Topdanmark

Topdanmark on Tanskan toiseksi suurin vahinkovakuutusyhtiö, jolla on 16 prosentin markkinaosuus. Yhtiö keskittyy henkilöasiakkaiden, maatalouden ja pk-yritysten vakuuttamiseen. Se toimii myös henkivakuuttajana Tanskassa, mutta on solminut sopimuksen henkivakuutustoimintansa myynnistä. Yhtiö on listattu Nasdaq Kööpenhaminassa.

Tulos

Milj. e 1–6/2022 1–6/2021 Muutos, % 4–6/2022 4–6/2021 Muutos, %
Vakuutusmaksutulo, netto 1 535 1 523 1 574 590 -3
Sijoitustoiminnan nettotuotot -1 448 809 -965 331
Liiketoiminnan muut tuotot 2 -72 1 -80
Korvauskulut -938 -994 -6 -464 -486 -4
Vakuutus- ja
sijoitussopimusvelkojen muutos
1 131 -966 999 -249
Henkilöstökulut -156 -152 3 -78 -73 7
Liiketoiminnan muut kulut -57 -46 26 -38 -41 -7
Rahoituskulut -10 -6 65 -5 -3 80
Osuus osakkuusyritysten voitoista/
tappioista
3 38 -93 1 2 -44
Tulos ennen veroja 60 208 -71 23 71 -68
Avainluvut Muutos Muutos
Yhdistetty kulusuhde, % 84,2 82,2 2,0 80,7 79,7 1,0
Vahinkosuhde, % 68,0 66,0 2,0 64,6 64,1 0,5
Liikekulusuhde, % 16,2 16,2 16,1 15,7 0,4

Sampo Oyj:n omistuksessa oli kesäkuun 2022 lopulla 43 509 663 Topdanmarkin osaketta eli 48,3 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista ja 49,3 prosenttia äänistä. Omistusosuuden markkina-arvo oli 2 140 miljoonaa euroa.

Myrskyt ja sijoitusmarkkinoiden volatiliteetti vaikuttivat Topdanmarkin vuoden 2022 ensimmäiseen vuosipuoliskoon, mutta liiketoiminnan kehitys oli vakaata. Topdanmarkin tammi–kesäkuun 2022 tulos Sampokonsernin tuloslaskelmassa aleni 60 miljoonaan euroon (208). Tammi–kesäkuun 2022 yhdistetty kulusuhde oli 84,2 prosenttia (82,2). Liikekulusuhde oli 16,2 prosenttia (16,2).

Topdanmark sitoutui kesäkuusta 2022 alkaen noudattamaan YK:n tukeman kansainvälisen SBTi-aloitteen (Science Based Targets initiative) tavoitteita. Kyseisellä aloitteella autetaan yrityksiä varmistamaan, että niiden ilmastotavoitteet ovat Pariisin ilmastosopimuksen kasvihuonepäästötavoitteiden mukaisia.

Topdanmark allekirjoitti maaliskuussa 2022 sopimuksen Topdanmark Liv Holdingin ja sen tytäryhtiöiden myymisestä Nordea Life Holdingille. Topdanmark odottaa edelleen kaupan vahvistuvan vuoden 2022 jälkipuoliskolla. Topdanmarkin henkivakuutustoiminnan kirjanpidollinen menettely Sampo-konsernissa on kuvattu liitteessä 15.

Lisätietoja Topdanmark A/S:stä ja sen tammi-kesäkuun 2022 tuloksesta saatavilla osoitteessa www.topdanmark.com.

Hastings

Hastings on Ison-Britannian johtavia digitaalisella alustalla toimivia vahinkovakuuttajia ja keskittynyt moottoriajoneuvo- ja kotivakuutuksiin. Hastingsilla on yli 3 miljoonaa asiakasta. Yhtiö toimii kahdella päätoiminimellä, jotka ovat Hastings Insurance Services Limited Isossa-Britanniassa ja Advantage Insurance Company Gibraltarilla.

Tulos

Milj. e 1–6/2022 1–6/2021 Muutos, %
Vakuutusmaksutulo, brutto 605 554 9
Vakuutusmaksutuotto, netto 269 248 9
Liiketoiminnan muut tuotot 193 184 5
Kokonaistuotot 462 431 7
Korvauskulut -203 -157 29
Liikekulut -207 -173 20
Underwriting-tulos 53 101 -48
Sijoitustoiminnan nettotuotot 5 6 -17
Ei-operatiiviset poistot -30 -20 47
Rahoituskulut -3 -2 13
Tulos ennen veroja 25 85 -70
Avainluvut
Voimassa olevat vakuutussopimukset (milj. kpl) 3,2 3,1 3
Riskisuhde, % 75,4 63,4 12,0
Operatiivinen kulusuhde, % 88,6 76,5 12,1

Hastings jatkoi vankkaa kehitystään tammi–kesäkuussa 2022 priorisoiden kurinalaista hinnoittelua 10-12 prosentin suuruisen korvausinflaation hallitessa markkinaa.

Bruttovakuutusmaksutulo kasvoi vuodentakaisesta kiintein valuuttakurssein 6 prosenttia ja oli 605 miljoonaa euroa (554). Hastings on toteuttanut hinnankorotuksia muun markkinan edellä, jonka seurauksena sen moottoriajoneuvovakuutusten uusmyynti aleni tammi–kesäkuussa 2022. Markkinoiden keskihinnat ovat nousseet hieman toisella vuosineljänneksellä, mutta hinnannousu ei riitä kattamaan korvausinflaatiota. Hastings noudattaa tammikuun 2022 alussa voimaan tullutta vahinkovakuutuksen hinnoittelukäytännön uudistusta (GIPP) ja odottaa hyötyvänsä uudistuksesta kilpailijoitaan enemmän ajan mittaan.

Voimassa olevien vakuutussopimusten määrä kasvoi vuoden 2021 lopun 3,1 miljoonasta 3,2 miljoonaan kesäkuun 2022 lopulla nousten 3 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvu tuli suurelta osin kotivakuutussopimusten 22 prosentin kasvusta 355 000 sopimukseen tietojärjestelmiin ja hinnoitteluun liittyvien uudistusten tukiessa kasvua. Moottoriajoneuvovakuutusten määrä säilyi vakaana kurinalaisen hinnoittelun heijastuessa kehitykseen.

Tilikauden riskisuhde oli 75,4 prosenttia (63,4) tammi–kesäkuussa 2022. Riskisuhteen kasvu vuositasolla heijastelee koronarajoitusten purkamisesta johtuvaa vahinkofrekvenssin kasvua ja koko markkinaan kohdistuvaa korvausinflaatiota. Jälkimmäistä kasvattaa yleinen inflaation kasvu kaikissa korvauskululajeissa mukaan lukien korjauskulut, tappioihin, varkauksiin ja kolmansiin osapuoliin liittyvät kulut sekä tapaturmakulut. Näiden negatiivista vaikutusta on osittain kompensoinut tieliikenneonnettomuuksissa syntyneistä pienistä vammoista koituneiden vahinkokulujen pieneneminen toukokuussa 2021 voimaan tulleiden uudistusten jälkeen.

Operatiivinen kulusuhde kasvoi 88,6 prosenttiin tammi–kesäkuussa 2022 vuodentakaisesta 76,5 prosentista riskisuhteen kasvun myötä.

Tammi–kesäkuun 2022 tulos ennen veroja oli 25 miljoonaa euroa (85) Sammon yritysostoon liittyvät 30 miljoonan euron (20) suuruiset aineettomiin hyödykkeisiin kohdistuvat ei-operatiiviset poistot huomioiden.

Strategisten ja operatiivisten aloitteiden toimeenpanossa edettiin hyvin. Toisella vuosineljänneksellä jatkettiin investointeja erityisesti hinnoitteluun, korvauskäsittelyyn ja digitaalisiin toimintoihin. Hastings on edelleen hyvässä asemassa vastatakseen nykyisiin inflaation ja kilpailutilanteen luomiin paineisiin.

Mandatum

Mandatum on Suomen johtava säästämisen ja varainhoidon palvelujen, henkivakuutuksien sekä palkitsemisratkaisujen tarjoaja asiakaskuntanaan henkilö- ja yritysasiakkaat sekä institutionaaliset asiakkaat. Mandatum tarjoaa tuotteitaan ja palvelujaan lähinnä Suomessa asiantuntija- ja yhteistyökanaviensa kautta, mutta tuotevalikoimaan kuuluu myös tiettyjä palveluja, kuten varainhoitoa pohjoismaisille asiakkaille.

Tulos
Milj. e 1–6/2022 1–6/2021 Muutos, % 4–6/2022 4–6/2021 Muutos, %
Vakuutusmaksutulo, netto 781 703 11 301 433 -31
Sijoitustoiminnan nettotuotot -844 985 -535 504
Liiketoiminnan muut tuotot 17 16 5 9 10 -8
Korvauskulut -557 -617 -10 -296 -322 -8
Vakuutus- ja sijoitussopimusten
velkojen muutos
803 -870 598 -523
Henkilöstökulut -36 -30 21 -19 -15 27
Liiketoiminnan muut kulut -41 -39 4 -19 -20 -3
Rahoituskulut -7 -6 6 -3 -3 -1
Tulos ennen veroja 116 141 -18 35 65 -46
Avainluvut Muutos Muutos
Oman pääoman tuotto (ml. laajan
tuloksen erät), %
-31,6 28,9 -60,5

Mandatum-segmentin tulos ennen veroja oli 116 miljoonaa euroa (141) tammi-kesäkuussa 2022. Markkinaarvojen muutokset huomioiva laaja tulos verojen jälkeen oli -243 miljoonaa euroa (238).

Markkinaympäristö oli vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla erityisen haastava volatiliteetin ollessa korkea ja markkina-arvojen laskiessa liki kaikissa omaisuusluokissa. Mandatumin tuloslaskelmaan kirjattava sijoitustulos laski 83 miljoonaan euroon (117), kun taas markkina-arvoin laskettava sijoitustulos oli -350 miljoonaa euroa (273). Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli -7,8 prosenttia tammi-kesäkuussa 2022.

Mandatum Lifen Solvenssi II -laskelmassa oman varallisuuden kehitys säilyi lievästi positiivisena korkotason nousun kompensoidessa realisoitujen sijoitusten tuottojen heikoksi painamaa sijoitustulosta. Samaan aikaan vakavaraisuusvaatimus laski voimakkaasti symmetrisen mukautustekijän ja sijoitusten markkina-arvojen laskun vuoksi. Tämän seurauksena Solvenssi II -vakavaraisuussuhde nousi ennätykselliseen 255 prosenttiin vuoden 2021 lopun 190 prosentista ja maaliskuun 2022 lopun 216 prosentista.

Heikko markkinakehitys painoi Mandatumin sijoitussidonnaisia ja muita hallinnoitavia asiakasvaroja, jotka laskivat kesäkuun lopussa 10,3 miljardiin euroon vuoden 2021 lopun 11,1 miljardista ja ensimmäisen vuosineljänneksen 10,9 miljardista. Nettomerkinnät pysyivät toisella vuosineljänneksellä kuitenkin lievästi positiivisina ja olivat vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla yhteensä 254 miljoonaa euroa.

Mandatumin operatiivinen tulos (kustannusliikkeen ja varainhoidon tulos) säilyi vahvana ja oli 22 miljoonaa euroa (10). Riskiliikkeen tulos kasvoi 16 miljoonaan euroon (11).

Mandatumin korkeakorkoinen (3,5 ja 4,5 prosenttia) laskuperustekanta supistui 80 miljoonaa euroa 1,7 miljardiin euroon (1,7). Kokonaisuudessaan Mandatumin laskuperustekorkoinen vakuutuskanta oli 3,1 miljardia euroa (3,2) kesäkuun 2022 lopussa. Vastuuvelan vahvistamiseen tarkoitetut varaukset laskivat 243 miljoonaan euroon (274). Ensimmäisellä vuosipuoliskolla ei tehty uusia varauksia. Diskonttokorko on 0,25 prosenttia vuosille 2022–2025 ja 0,75 prosenttia vuodelle 2026.

Omistusyhteisö

Sampo Oyj on Sampo-konsernin emoyhtiö, joka vastaa konsernin strategian täytäntöönpanosta ja pääoman allokoinnista. Holding-yhtiössä on vakuutustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden lisäksi pieni joukko suoria osakesijoituksia. Nordea konsolidoitiin Sammon konsernitilinpäätökseen osakkuusyhtiönä 25.10.2021 saakka ja omistuksesta luovuttiin 29.4.2022.

Tulos
-------
Milj. e 1–6/2022 1–6/2021 Muutos, % 4–6/2022 4–6/2021 Muutos, %
Sijoitustoiminnan nettotuotot 174 31 458 -1 11
Liiketoiminnan muut tuotot 103 9 1 091 75 4 1 634
Henkilöstökulut -10 -11 -14 -6 -5 3
Liiketoiminnan muut kulut -7 -7 5 -4 -4 -8
Rahoituskulut -64 -48 33 -30 -22 36
Osuus osakkuusyritysten
voitoista/tappioista
7 276 -97 4 150 -97
Arvonalentumistappioiden
palautus Nordean osakkeista
93 93
Tulos ennen veroja 203 343 -41 40 227 -83

Omistusyhteisön tammi–kesäkuun 2022 tulos ennen veroja aleni 203 miljoonaan euroon (343).

Sampo sai päätökseen Nordean omistuksesta luopumisen toisen vuosineljänneksen aikana, ja tästä kirjataan toiselle vuosineljännekselle 75 miljoonan euron ja ensimmäiselle vuosipuoliskolle 103 miljoonan euron suuruinen positiivinen kirjanpitovaikutus Sammon konsernituloslaskelmaan. Lisätietoa myynnistä on saatavilla Nordea-omistuksesta luopuminen -osiossa.

Sammolle kirjattiin Nordaxin tammi–kesäkuun 2022 tuloksesta 7 miljoonaa euroa (9). Omistusyhteisösegmentin rahoituskulut kasvoivat tammi–kesäkuussa 2022 pääsiassa johdannaisten -23 miljoonan euron suuruisen arvonmuutoksen ja valuuttakurssimuutosten vuoksi.

Muut tapahtumat

Nordea-omistuksesta luopuminen

Sampo luopui kaikista hallussaan olleista Nordean osakkeista myymällä 200 miljoonaa osaketta nopeutetun tarjousmenettelyn kautta 29.4.2022. Sampo oli jo ennen tarjousmenettelyä myynyt 19 miljoonaa osaketta avoimessa pörssikaupankäynnissä vuoden 2022 ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja 27 miljoonaa osaketta toisella vuosineljänneksellä.

Transaktioista saatu bruttomyyntitulo oli 2,3 miljardia euroa, josta 2,1 miljardia euroa ajoittui toiselle vuosineljännekselle. Transaktioista kirjattiin Sammon konsernituloslaskelmaan 103 miljoonan euron suuruinen positiivinen kirjanpitovaikutus, josta 75 miljoonaa euroa ajoittui toiselle vuosineljännekselle. Kirjanpitovaikutusta käsitellään satunnaisena eränä laskettaessa Sammon osingonjakosuhdetta vuodelta 2022.

Ylimääräisen pääoman palautus

Sampo tiedotti Nordeasta luopumisen yhteydessä 29.4.2022, että sen johto aikoo ehdottaa hallitukselle, että käynnistetään uusi omien osakkeiden osto-ohjelma 18.5.2022 järjestettävän varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen sillä edellytyksellä, että yhtiökokous uusii hallituksen valtuutuksen omien osakkeiden ostoon.

Sammon hallitus päätti 9.6.2022, että yhtiökokoukselta saadun valtuutuksen nojalla käynnistetään omien osakkeiden osto-ohjelma, jossa Sammon A-osakkeiden hankintaan käytettävä kokonaissumma on korkeintaan 1 miljardi euroa. Osakkeita voidaan ostaa enintään 30 miljoonaa kappaletta, joka on noin 5,6 prosenttia kaikista Sammon osakkeista. Osto-ohjelma alkoi 10.6.2022 ja päättyy viimeistään 8.2.2023.

Lisäksi Sampo tiedotti, että sen johdon tarkoituksena on ehdottaa hallitukselle, että vuoden 2022 taloudellisen tuloksen julkaisun yhteydessä 10.2.2023 ehdotetaan toista pääoman palautusta, joka toteutettaisiin joko omien osakkeiden osto-ohjelman tai lisäosingon muodossa tai näiden yhdistelmänä.

Konsernin vakavaraisuus

Sampo-konsernin Solvenssi II -säännöstön mukainen vakavaraisuussuhde oli kesäkuun 2022 lopussa 245 prosenttia. Vakavaraisuussuhde vahvistui 41 prosenttiyksikköä ensimmäisen vuosineljänneksen 204 prosentista ja 60 prosenttiyksikköä vuoden 2021 lopun 185 prosentista.

Vakavaraisuutta tukivat loppujen Nordea-osakkeiden myynti, korkojen nousu ja vahva underwriting-tulos. Nordea-osakkeiden myynti nosti vakavaraisuussuhdetta 29 prosenttiyksikköä, kun taas käynnissä olevalla 1 miljardin euron omien osakkeiden osto-ohjelmalla oli 19 prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus. Vakavaraisuussuhde oli 233 prosenttia, kun laskelmassa huomioidaan 1,70 euron osakekohtaiseen osinkoon perustuva osinkokertymä.

Sampo-konsernin tavoitteena on 170–190 prosentin suuruinen, Solvenssi II -säännöstön mukainen vakavaraisuussuhde.

Velka-asema

Sampo-konserni tavoittelee alle 30 prosentin velkaisuusastetta. Velkaisuusaste lasketaan jakamalla konsernin rahoitusvelat IFRS:n mukaisen oman pääoman ja rahoitusvelkojen summalla. Sampo-konsernin velkaisuusaste oli kesäkuun 2022 lopussa 29,2 prosenttia eli 5,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2021 lopun 23,8 prosenttia ja 4,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ensimmäisen vuosineljänneksen lopulla. Velkaisuusasteen nousu selittyi oman pääoman laskulla, joka johtui osingonmaksusta, omien osakkeiden osto-ohjelman etenemisestä sekä negatiivisesta markkina-arvoin laskettavasta sijoitustuloksesta (kirjattu pääosin konsernin laajaan tulokseen).

Konsernin IFRS:n mukainen oma pääoma oli kesäkuun lopulla 10 023 miljoonaa euroa sen oltua vuodenvaihteessa 13 464 miljoonaa euroa. Bruttovelka aleni 70 miljoonaa euroa 4 141 miljoonaan euroon.

Lisätietoja Sampo-konsernin liikkeeseen laskemista lainoista on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/ velkarahoitus.

Luottoluokitukset

Sampo-konsernin keskeiset luottoluokitukset 30.6.2022 on esitetty alla olevassa taulukossa.

Yhtiö Moody's Standard & Poor's Fitch Ratings
Luokitus Näkymä Luokitus Näkymä Luokitus Näkymä
Sampo Oyj – Issuer Credit Rating A3 Positiivinen A Vakaa - -
If Skadeförsäkring AB – Insurance
Financial Strength Rating
A1 Positiivinen AA- Vakaa - -
If Skadeförsäkring Holding AB
– Issuer Credit Rating
- - A Vakaa - -
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö
– Issuer Credit Rating
- - AA- Vakaa - -
Hastings Group (Finance) - Issuer default
rating
- - - - A- Positiivinen

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Sampo hankki tammi–kesäkuussa 2022 omia A-osakkeitaan kolmen eri osto-ohjelman kautta perustuen vuosien 2021 ja 2022 varsinaisten yhtiökokousten antamiin valtuutuksiin.

Sampo tiedotti 750 miljoonan euron suuruisen omien osakkeiden osto-ohjelmasta 1.10.2021. Takaisinostot aloitettiin 4.10.2021 ja saatiin päätökseen 25.3.2022. Tällä ajanjaksolla Sampo osti takaisin 17 128 505 omaa osakettaan 43,79 euron keskihintaan. Määrä oli 3,08 prosenttia Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä. Osakkeet mitätöitiin hallituksen päätöksen mukaisesti maaliskuun 2022 lopussa.

Sampo tiedotti uuden, enintään 250 miljoonan euron suuruisen osto-ohjelman käynnistämisestä 30.3.2022. Takaisinostot aloitettiin 31.3.2022 ja saatiin päätökseen 17.5.2022. Tällä ajanjaksolla Sampo osti takaisin 4 961 994 omaa osaketta 45,85 euron keskihintaan kokonaishankinnan ollessa 228 miljoonaa euroa. Määrä oli 0,9 prosenttia Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä. Osakkeet mitätöitiin hallituksen päätöksen mukaisesti toukokuussa 2022.

Sammon hallitus päätti 9.6.2022 vuoden 2022 varsinaiselta yhtiökokoukselta saadun valtuutuksen nojalla 1 miljardin euron suuruisen omien osakkeiden osto-ohjelman käynnistämisestä. Osto-ohjelmassa Sammon osakkeita voidaan ostaa enintään 30 miljoonaa kappaletta, joka on noin 5,6 prosenttia kaikista Sammon osakkeista. Osto-ohjelma alkoi 10.6.2022 ja päättyy viimeistään 8.2.2023. Heinäkuun 2022 lopulla Sampo Oyj omisti yhteensä 5 017 860 omaa A-osaketta, mikä vastasi 0,94 prosenttia Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä.

Sampo tiedotti 13.6.2022 muuntaneensa yhteensä 1 000 000 B-osaketta A-osakkeiksi Sammon yhtiöjärjestyksen kohdan 4 muuntolausekkeen mukaisesti. Sammon hallitus päätti osakemuunnosta osakkeiden omistajan Keskinäisen Vakuutusyhtiö Kalevan pyynnöstä. Osakemuunnon jälkeen Kalevan omistukseen jäi 200 000 Sammon B-osaketta.

Maaliskuussa ja toukokuussa 2022 toteutettujen A-osakkeiden mitätöintien sekä kesäkuussa toteutetun Bosakkeiden muunnon jälkeen Sammon osakkeiden kokonaismäärä on 533 261 351 osaketta, joista 200 000 on B-osakkeita. Osakkeisiin liittyvien äänioikeuksien määrä on 534 061 351.

Sampo Oyj sai tammi–kesäkuussa 2022 yhteensä viisi Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaista ilmoitusta. Ilmoitusten mukaan BlackRock, Inc.:n suoraan tai sen rahastojen, välillisesti tai rahoitusvälineiden kautta omistamien Sammon A-osakkeiden ja niihin liittyvien äänioikeuksien osuus oli joko laskenut alle 5 prosentin tai noussut yli 5 prosenttiin Sampo Oyj:n kaikista osakkeista ja niihin liittyvistä äänioikeuksista. Liputusilmoitusten yksityiskohdat ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/liputukset.

Yhtiökokous

Sampo Oyj:n 18.5.2022 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti jakaa vuodelta 2021 osinkoa 4,10 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 20.5.2022 ja osingonmaksupäivä 31.5.2022. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2021 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden.

Yhtiökokous päätti kasvattaa hallituksen jäsenten lukumäärää yhdeksään jäseneen. Hallitukseen valittiin uudelleen Christian Clausen, Fiona Clutterbuck, Georg Ehrnrooth, Jannica Fagerholm, Johanna Lamminen, Risto Murto, Markus Rauramo ja Björn Wahlroos. Lisäksi Steve Langan valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi. Hallituksen jäsenet valittiin toimikaudelle, joka jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Björn Wahlroos ilmoitti yhtiökokouksen yhteydessä, että ei ole käytettävissä valittavaksi uudelleen Sammon hallitukseen yhtiökokouksessa, joka on suunniteltu järjestettäväksi keväällä 2023.

Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen Björn Wahlroosin ja varapuheenjohtajakseen Jannica Fagerholmin. Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan valittiin Christian Clausen, Risto Murto, Markus Rauramo ja Björn Wahlroos (puheenjohtaja) sekä tarkastusvaliokuntaan Fiona Clutterbuck, Georg Ehrnrooth, Jannica Fagerholm (puheenjohtaja), Johanna Lamminen ja Steve Langan.

Kaikkien hallituksen jäsenten on arvioitu olevan riippumattomia yhtiöstä sekä sen merkittävistä osakkeenomistajista Arvopaperimarkkinayhdistyksen antaman hallinnointikoodin 2020 mukaisesti. Hallituksen jäsenten ansioluettelot ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus.

Yhtiökokous päätti maksaa hallituksen jäsenille palkkioita vuonna 2023 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuotuisena palkkiona 190 000 euroa ja kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 98 000 euroa. Tämän lisäksi hallituksen ja sen valiokuntien jäsenille maksetaan seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen varapuheenjohtajalle 27 000 euroa, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 27 000 euroa ja kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle 6 200 euroa. Hallituksen jäsenen edellytetään hankkivan yhtiökokouksen päätöksen perusteella Sammon A-sarjan osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan 50 prosentilla hallituksen jäsenen vuosipalkkiosta, josta on ensin vähennetty verot ja vastaavat maksut.

Yhtiökokous hyväksyi Sampo Oyj:n toimielinten palkitsemisraportin. Päätös on neuvoa-antava.

Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy, jolle päätettiin maksaa palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan. KHT Jukka Vattulainen toimii päävastuullisena tilintarkastajana.

Yhtiökokouksessa oli ennakkoon annetut ja asiamiehen edustamat äänet mukaan luettuna edustettuna 326 496 211 osaketta (60,66 prosenttia osakkeista) ja 331 296 211 ääntä (61,01 prosenttia kaikista äänioikeuksista).

Yhtiökokouksen pöytäkirja on osakkeenomistajien nähtävillä osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous sekä Sampo Oyj:n pääkonttorissa osoitteessa Fabianinkatu 27, Helsinki.

Ulkoisten tekijöiden vaikutukset Sampo-konserniin

Geopoliittinen epävarmuus jatkui toisella vuosineljänneksellä osittain Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen vuoksi. Sampo-konsernin vakuutusriskit sota-alueella ovat hyvin rajalliset ja koskevat lähinnä Suurasiakkaat-liiketoiminnan tiettyjä pohjoismaisia asiakkaita, joiden vakuutusehdoissa sotatilanteesta seuranneet vahingot on rajattu vakuutusvastuun ulkopuolelle. Sammon taseeseen ei myöskään sisälly merkittäviä suoria sijoituksia Venäjälle tai Ukrainaan.

Suorien riskipositioiden vähyys huomioiden suurin Ukrainan sodasta Sammolle aiheutuva riski liittyy konfliktin toisen asteen vaikutuksiin pääomamarkkinoilla ja makrotaloudessa. Pääomamarkkinoiden volatiliteetti ja yleinen epävarmuus ovat edelleen lisääntyneet toisen vuosineljänneksen aikana. Konsernilla on strategisten sijoitustensa sekä omistamiensa vakuutusyhtiöiden ja niiden sijoitusomaisuuden ja vastuuvelan kautta merkittäviä markkinariskipositioita, joiden arvoihin markkinasokit voivat heijastua epäsuotuisasti. Näiden riskien toteutumisen varalta ja markkinavolatiliteetin sietämiseksi konsernilla on taloudelliset puskurit, ja Sammon vakavaraisuus ja velka-asema olivat edelleen tavoitteita vahvemmat edelleen toisen vuosineljänneksen lopulla.

Makrotaloudelliset vaikutukset voivat heijastua myös Sammon operatiiviseen liiketoimintaan esimerkiksi talouskasvua alentaessaan, toimitusongelmia aiheuttaessaan ja hyödykkeiden hintoja nostaessaan. Näiden tekijöiden huomiointi on erityisen tärkeää, sillä koronapandemian ja siihen liittyneen elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan seurauksena toimitusketjun ongelmat ja vauhdittunut inflaatio olivat tosiasia jo ennen sodan alkua. Sammon liiketoiminta on osoittanut kestävyytensä näille vaikutuksille myös toisella vuosineljänneksellä.

Koronapandemian vaikutukset liiketoimintaan olivat Pohjoismaissa ja Baltiassa kuluneella vuosineljänneksellä selkeästi vähäisemmät kuin vuonna 2021. Koronapandemian vaikutusten vähäisyyden ja niiden luotettavan arvioinnin hankaloitumisen vuoksi Sampo on luopunut koronapandemian vaikutuksien kvantitatiivisten arvioiden julkaisusta vuoden 2022 taloudellisessa raportoinnissa.

Palkitseminen

Sampo-konsernissa maksettiin tammi-kesäkuussa 2022 lyhytaikaisia kannustimia sosiaalikulut mukaan lukien 73 miljoonalla eurolla (66). Pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä maksettiin palkkioita samalla ajanjaksolla 14 miljoonaa euroa (3). Pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä maksettujen palkkioiden kasvu johtui Hastingsin useiden kannustinjärjestelmien erääntymisestä vuoden 2022 toisen vuosineljänneksen aikana. Voimassa olevien pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien tulosvaikutus oli -11 miljoonaa euroa (-11). Sampo Oyj:n rahoitusvälineisiin perustuvien pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien ehdot ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/kannustinehdot.

Sampo-konserni julkaisi helmikuussa 2022 toimielinten palkitsemisraportin 2021 osoitteessa www.sampo.com/palkitsemisraportti. Raportti on laadittu Arvopaperimarkkinayhdistyksen hyväksymän, 1.1.2020 voimaan tulleen hallinnointikoodi 2020:n suositusten mukaisesti. Johtoryhmän (konsernijohtaja pois lukien) palkitsemisesta on tiedot saatavilla osoitteessa www.sampo.com/palkitseminen\_johtoryhma.

Henkilöstö

Sampo-konsernin työntekijöiden määrä (FTE) oli tammi-kesäkuussa 2022 keskimäärin 13 586 (13 266). Sampokonsernissa työskenteli 30.6.2022 yhteensä 13 697 henkilöä (13 374).

Sampo-konsernin henkilöstömäärä Henkilöstö keskimäärin
(FTE) 1–6/2022
%
Yhtiöittäin
If 7 428 55
Hastings 3 055 23
Topdanmark 2 391 18
Mandatum 664 5
Sampo Oyj 48 0,4
Yhteensä 13 586 100
Maittain
Iso-Britannia 3 029 22
Tanska 2 975 22
Suomi 2 402 18
Ruotsi 2 363 17
Norja 1 583 12
Muut maat 1 234 9
Yhteensä 13 586 100

Raportointikauden jälkeiset tapahtumat

Omien osakkeiden osto-ohjelma

Sammon 9.6.2022 julkistama omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma jatkui raportointikauden päättymisen jälkeen. Yhtiö oli perjantain 30.7.2022 pörssikaupankäynnin päättymiseen mennessä ostanut yhteensä 5 017 860 Sammon A-osaketta, joka oli 0,94 prosenttia Sampo Oyj:n koko osakemäärästä. Osto-ohjelman etenemistä voi seurata osoitteessa www.sampo.com/tiedotteet.

Mandatumin Baltian henkivakuutusliiketoiminnan myynti

Mandatum sai Baltian henkivakuutusliiketoimintojensa myynnin päätökseen 30.6.2022 ja henkiliiketoiminnan hallinnointi siirrettiin Invalda INVL:lle 1.7.2022. Kauppa julkistettiin alun perin kesäkuussa 2021.

SAMPO OYJ

Hallitus

Lisätiedot

Knut Arne Alsaker, talousjohtaja, puh. 010 516 0010 Sami Taipalus, sijoittajasuhdejohtaja, puh. 010 516 0030 Maria Silander, viestintäpäällikkö, mediayhteydet, puh. 010 516 0031

Puhelinkonferenssi

Analyytikoille ja sijoittajille järjestetään englanninkielinen puhelinkonferenssi klo 16.00. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon (09) 8171 0310, +1 631 913 1422, +44 33 3300 0804 tai +46 8 5664 2651. Puhelinkonferenssin tunnus: 90572124#.

Puhelinkonferenssia voi seurata samanaikaisesti osoitteessa www.sampo.com/tulos. Puhelinkonferenssin tallenne on kuunneltavissa myöhemmin samassa osoitteessa.

Tämän lisäksi tulostiedotetta täydentävä englanninkielinen esitysaineisto on nähtävissä osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Sampo julkaisee tammi-syyskuun 2022 osavuosiraporttinsa 2.11.2022.

Jakelu:

Nasdaq Helsinki Lontoon pörssi Keskeiset tiedotusvälineet Finanssivalvonta

www.sampo.com

Konsernin taloudellinen kehitys >

Tunnusluvut 1–6/2022 1–6/2021
KONSERNI
Voitto ennen veroja Milj. e 1 066 1 343
Oman pääoman tuotto käyvin arvoin (RoE) % -6,7 25,2
Omavaraisuusaste % 17,0 19,8
Konsernin vakavaraisuus ¹) Milj. e 5 778 6 844
Konsernin vakavaraisuussuhde ¹) % 245 209
Henkilöstön keskim. lukumäärä 13 586 13 267
IF
Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Milj. e 3 267 3 045
Vakuutusmaksutuotot Milj. e 2 469 2 341
Voitto ennen veroja Milj. e 662 566
Oman pääoman tuotto käyvin arvoin (RoE) % -7,7 39,3
Riskisuhde ²) % 58,5 59,9
Toimintakulusuhde ²) % 20,4 21,2
Vahinkosuhde ²) % 63,9 65,7
Liikekulusuhde ²) % 15,0 15,4
Yhdistetty kulusuhde ²) % 78,9 81,1
Henkilöstön keskim. lukumäärä 7 427 7 209
TOPDANMARK
Henkivakuutuksen vakuutusmaksutulo ennen
jälleenvakuuttajien osuutta
Milj. e 695 702
Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutulo ennen
jälleenvakuuttajien osuutta
Milj. e 897 874
Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot Milj. e 665 640
Voitto ennen veroja Milj. e 60 208
Vahinkosuhde ²) % 68,0 66,0
Liikekulusuhde ²) % 16,2 16,2
Yhdistetty kulusuhde % 84,2 82,2
Henkilöstön keskim. lukumäärä 2 391 2 427
HASTINGS
Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Milj. e 605 554
Vakuutusmaksutuotot Milj. e 269 248
Voitto ennen veroja Milj. e 25 85
Henkilöstön keskim. lukumäärä 3 055 2 998

> Konsernin taloudellinen kehitys

MANDATUM 1–6/2022 1–6/2021
Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Milj. e 788 709
Voitto ennen veroja Milj. e 116 141
Oman pääoman tuotto käyvin arvoin (RoE) % -31,6 28,9
Liikekustannussuhde % 88,1 98,4
Henkilöstön keskim. lukumäärä 664 563
OMISTUSYHTEISÖ
Voitto ennen veroja Milj. e 203 343
Henkilöstön keskim. lukumäärä 48 70
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos euro 1,61 1,8
Osakekohtainen tulos ilman osakkuusyhtiötuloksiin liittyviä
poikkeuseriä 3)
euro 1,42 1,64
Osakekohtainen tulos, ml. muut laajan tuloksen erät euro -0,69 2,66
Osakekohtainen oma pääoma euro 17,94 21,47
Osakekohtainen substanssi euro 19,24 23,6
Antioikaistu ylin kurssi euro 48,74 41,4
Antioikaistu alin kurssi euro 35,85 33,82
Osakekannan markkina-arvo Milj. e 22 051 21 525

1) Konsernin vakavaraisuus on laskettu Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EY) mukaisella konsolidointimenetelmällä.

2) Vahinkovakuutuksen tunnusluvut on laskettu toimintokohtaisten kulujen pohjalta eikä niitä siksi voida johtaa suoraan konsernin tuloslaskelmasta.

3) Käytetään osinkopolitiikan mukaisen osingon määrittämisessä.

Tilinpäätöspäivän osakemääränä on käytetty 531 094 597 kappaletta ja keskimääräisenä osakemääränä 538 279 471 kappaletta.

Tunnuslukuja laskettaessa veroina on otettu huomioon tilikauden tulosta vastaava vero.

Osakekohtaista substanssia laskettaessa on huomioon otettu konsernin arvostuserot pörssinoteeratusta tytäryhtiö Topdanmarkista. Vertailuvuosi sisältää arvostuserot myös silloisesta osakkuusyhtiö Nordeasta.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto (käyvin arvoin), %

+ kauden laaja tulos
± sijoitusten arvostuserot laskennallisen verovelan vähentämisen jälkeen
+ oma pääoma yhteensä x 100 %
sijoitusten arvostuserot laskennallisen verovelan vähentämisen jälkeen
(vuoden alun ja raportointikauden lopun keskiarvo)
Omavaraisuusaste (käyvin arvoin), %
+ oma pääoma yhteensä
± sijoitusten arvostuserot laskennallisen verovelan vähentämisen jälkeen x 100 %
+ taseen loppusumma
± sijoitusten arvostuserot
Velkaisuusaste
rahoitusvelat x 100 %
oma pääoma + rahoitusvelat
Vahinkovakuutuksen riskisuhde, %
+ korvauskulut
korvausten käsittelykulut x 100 %
vakuutusmaksutuotot
Vahinkovakuutuksen toimintakulusuhde, %
+ liikekulut
+ korvausten käsittelykulut
vakuutusmaksutuotot x 100 %
Vahinkovakuutuksen vahinkosuhde, %
korvauskulut
vakuutusmaksutuotot x 100 %
Vahinkovakuutuksen liikekulusuhde, %
liikekulut
vakuutusmaksutuotot x 100 %
Vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde, %
vahinkosuhde + liikekulusuhde
Henkivakuutuksen liikekustannussuhde, %
+ liikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta
+ korvausten selvittelykulut
kuormitustulo x 100 %

Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtainen tulos

emoyhtiön osakkeiden omistajille kuuluva tilikauden voitto osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä

Osakekohtainen oma pääoma

oma pääoma (emoyhtiön omistajien osuus)

osakkeiden antioikaistu lukumäärä raportointikauden päätöspäivänä

Osakekohtainen substanssi

    • oma pääoma (emoyhtiön omistajien osuus)
  • ± noteerattujen konserniyhtiöiden arvostuserot konsernissa

osakkeiden antioikaistu lukumäärä raportointikauden päätöspäivänä

Osakekannan markkina-arvo

osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x raportointikauden viimeinen kaupantekokurssi

Raportoinnissa käytetyt vaihtokurssit

1–6/2022 1–3/2022 1–12/2021 1–9/2021 1–6/2021 1–3/2021
EURSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi) 10,4746 10,4837 10,1465 10,1529 10,1312 10,1173
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
10,7300 10,3370 10,2503 10,1683 10,1110 10,2383
DKKSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi) 1,4085 1,4086 1,3643 1,3652 1,3622 1,3608
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
1,4424 1,3898 1,3784 1,3674 1,3597 1,3766
NOKSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi) 1,0499 1,0560 0,9983 0,9926 0,9956 0,9865
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
1,0369 1,0645 1,0262 1,0003 0,9940 1,0243
EURDKK
Tuloslaskelma (keskikurssi) 7,4402 7,4408 7,4371 7,4368 7,4369 7,4373
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
7,4392 7,4379 7,4364 7,4360 7,4362 7,4373
EURGBP
Tuloslaskelma (keskikurssi) 0,8420 0,8363 0,8599 0,8638 0,8682 0,8748
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
0,8582 0,8460 0,8403 0,8605 0,8581 0,8521

Konsernin laaja tuloslaskelma kvartaaleittain

Milj. e 4–6/2022 1–3/2022 10–12/2021 7–9/2021 4–6/2021
Vakuutusmaksutulo 2 313 3 343 2 172 1 944 2 341
Sijoitustoiminnan nettotuotot -1 417 -566 1 272 315 932
Liiketoiminnan muut tuotot 232 144 104 127 125
Korvauskulut -1 583 -1 557 -1 606 -1 468 -1 581
Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos 1 550 -221 -828 25 -776
Henkilöstökulut -309 -303 -298 -299 -288
Liiketoiminnan muut kulut -263 -236 -290 -242 -256
Rahoituskulut -40 -44 -36 -44 -32
Osuus osakkuusyritysten voitoista/ tappioista 16 6 -40 129 153
Arvostusero osakkuusyhtiöosakkeiden
luovutuksesta
84
Arvonalentumistappioiden palautus Nordean
osakkeista
662 144 93
Kauden voitto ennen veroja 499 566 1 197 632 710
Verot -85 -84 -111 -82 -124
Kauden voitto 414 483 1 086 550 586
Kauden muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot -142 -12 16 -13 14
Myytävissä olevat rahoitusvarat -744 -658 92 5 118
Kassavirtasuojaukset 0 1 0 0 0
Osuus osakkuusyhtiöiden laajan tuloksen eristä -4 2 84 32 35
Verot 162 117 -8 -1 -23
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
yhteensä nettona verojen jälkeen
-729 -550 184 22 144
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
29 21 -2 28 18
Verot -6 -5 0 -6 -4
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä
nettona verojen jälkeen
23 17 -2 22 15
KAUDEN LAAJA TULOS -292 -50 1 269 595 745
Kauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus 399 467 1 048 518 547
Määräysvallattomien osuus 15 16 39 32 39
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus -307 -66 1 232 564 706
Määräysvallattomien osuus 15 16 37 30 39

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. e Liite 1–6/2022 1–6/2021
Vakuutusmaksutulo 1 5 656 5 295
Sijoitustoiminnan nettotuotot 2 -1 983 1 961
Liiketoiminnan muut tuotot 3 376 260
Korvauskulut 4 -3 139 -3 165
Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos 1 328 -2 321
Henkilöstökulut 5 -612 -583
Liiketoiminnan muut kulut -498 -443
Rahoituskulut -84 -67
Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista 22 312
Arvonalentumistappioiden palautus Nordean osakkeista 93
Tilikauden voitto ennen veroja 1 066 1 343
Verot -169 -231
Tilikauden voitto 897 1 112
Kauden muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot -155 77
Myytävissä olevat rahoitusvarat -1 402 363
Osuus osakkuusyhtöiden laajan tuloksen eristä -2 70
Verot 279 -74
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä
nettona verojen jälkeen
-1 279 436
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutus
matemaattiset voitot ja tappiot
50 47
Verot -10 -10
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona
verojen jälkeen 39 37
TILIKAUDEN LAAJA TULOS -342 1 585
Kauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus 866 1 001
Määräysvallattomien osuus 31 111
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus -373 1 475
Määräysvallattomien osuus 31 109
Osakekohtainen tulos (eur) 1,61 1,80

Konsernitase

Milj. e Liite 06/2022 12/2021
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 356 375
Sijoituskiinteistöt 172 568
Aineettomat hyödykkeet 6 3 572 3 794
Sijoitukset osakkuusyrityksissä 442 777
Rahoitusvarat
7, 8, 9, 10
19 095 23 321
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset 9 821 19 711
Laskennalliset verosaamiset 10 39
Saamiset jälleenvakuutussopimuksista 2 359 2 295
Muut varat 3 534 2 977
Käteiset varat 4 064 4 819
Myytävänä olevat omaisuuserät 15 12 655 2 385
Varat yhteensä 56 079 61 061
Velat
Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista 11 17 362 20 369
Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista 12 9 801 19 550
Huonomman etuoikeuden omaavat lainat 13 2 006 2 016
Muut rahoitusvelat 13 2 328 2 330
Laskennalliset verovelat 565 855
Varaukset 7 9
Eläkevelvoitteet 26 26
Muut velat 2 160 2 246
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 15 11 802 196
Velat yhteensä 46 056 47 597
Oma pääoma
Osakepääoma 98 98
Rahastot 1 530 1 530
Kertyneet voittovarat 7 968 9 952
Muut oman pääoman erät -71 1 208
Emoyhtiön omistajien osuus 9 525 12 788
Määräysvallattomien osuus 498 676
Oma pääoma yhteensä 10 023 13 464
Oma pääoma ja velat yhteensä 56 079 61 061

Laskelma oman pääoman muutoksista

Milj. e Osake
pääoma
Vara
rahasto
Sijoitetun
vapaan
pääoman
rahasto
Voitto
varat 1)
Muunto
erot 2)
Myytävis
sä olevat
rahoitus
varat 3)
Yht. Määräys
vallattomien
osuudet
Yht.
Oma pääoma
1.1.2021 98 4 1 527 9 282 -749 1 257 11 418 840 12 258
Muutokset
omassa
pääomassa
Osingonjako -944 -944 -132 -1 076
Osakeperusteiset
maksut
-1 -1 -1
Muut oman
pääoman
muutokset
-24 -24 -24
Kauden voitto 1 001 1 001 111 1 112
Muut laajan
tuloksen erät
67 119 289 475 -2 473
Tilikauden laaja
tulos yhteensä
1 068 119 289 1 475 109 1 585
Oma pääoma
30.06.2021
98 4 1 527 9 381 -630 1 546 11 925 817 12 742
Oma pääoma
1.1.2022
98 4 1 527 9 952 -415 1 622 12 788 676 13 464
Muutokset
omassa
pääomassa
Hankitut
määräysvallat
tomien omistajien
osuudet
1 1 -1
Osingonjako -2 186 -2 186 -207 -2 393
Omien
osakkeiden
hankinta
-688 -688 -688
Osakeperusteiset
maksut
-3 -3 -3
Muutokset
osakkuusyhtiö
omistuksissa
-12 -12 -12
Muut oman
pääoman
muutokset
-2 -2 -1 -4
Kauden voitto 866 866 31 897
Muut laajan
tuloksen erät
39 -156 -1 122 -1 239 — -1 239
Tilikauden laaja
tulos yhteensä
905 -156 -1 122 -373 31 -342
Oma pääoma
30.06.2022
98 4 1 527 7 968 -571 500 9 525 498 10 023

1)IAS 19 Eläkevelvoitteet standardin nettovaikutus voittovaroihin oli 39 milj. euroa (67).

2) Vertailuvuonna muut laajan tuloksen erät sisälsivät konsernin omistusosuuden mukaisen osuuden osakkuusyhtiö Nordean takaisin tulokseen kierrätettävistä vastaavista eristä. Voittovarat sisälsivät 30 milj. euron osuuden eristä, joita ei siirretä enää tulosvaikutteisiksi. Muuntoerojen muutos sisälsi 42 milj. euroa valuuttakurssimuutoksia.. Myytävissä olevien varojen muutos piti sisällään -2 milj. euron osuuden Nordean käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen käypien arvojen muutoksista.

Vuoden 2022 muuntoerot sisältävät osakkuusyhtiö Nordaxin osuuden -2 milj. euroa vastaavista eristä.

3) Myytävissä olevista rahoitusvaroista on kirjattu omaan pääomaan kauden arvostusta -1 081 milj. euroa (428). Kauden tulokseen on siirretty -89 milj. euroa (-133). Mandatumin eriytetylle Suomi-vakuutuskannalle siirretty osuus oli 48 milj. euroa (-5).

Sampo Oyj on mitätöinyt 31.3.2022 vuonna 2021 hankkimansa omat osakkeet, yhteensä 17 128 505 kappaletta. Vuonna 2022 hankittuja omia osakkeita on mitätöity 20.5.2022 yhteensä 4 961 994 kappaletta.

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. e 1–6/2022 1–6/2021
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen veroja 1 066 1 343
Oikaisut:
Poistot 95 100
Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot 1 001 -740
Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot 4 -163
Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos 81 2 521
Muut oikaisut *) -1 843 -334
Oikaisut yhteensä -663 1 384
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Sijoitukset **) -1 747 -812
Muut varat 2 490 -355
Yhteensä 743 -1 167
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Rahoitusvelat 8 -72
Muut velat -903 40
Maksetut tuloverot -180 -145
Maksetut korot -86 -74
Yhteensä -1 161 -251
Liiketoimintaan käytetyt nettorahavarat -16 1 309
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin -1
Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet 2 291 1 377
Osingot osakkuusyhtiöosakkeista 157 45
Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -58 -46
Investoinneista kertyneet nettorahavarat 2 390 1 376
Rahoitustoiminnan rahavirta
Maksetut osingot -2 186 -943
Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille -207 -130
Omien osakkeiden hankinta -688
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, liikkeeseen laskut 52 148
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset -70 -16
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat -3 098 -941
Rahavirrat yhteensä -724 1 743
Rahavarat tilikauden alussa 4 819 2 520
Muuntoerot -30 8
Rahavarat tilikauden lopussa 4 064 4 272
Rahavarojen nettomuutos -724 1 743

*) Muut oikaisut liittyvät pääosin Nordean osakkeiden myyntiin.

*') Sijoitukset sisältävät sijoituskiinteistöt, rahoitusvarat sekä sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset.

Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana hankittujen ja myytyjen tytäryhtiöiden ja valuuttakurssien muutosten takia.

Tilikauden rahavaroihin sisältyy kassa 3 885 milj. euroa (4 139) sekä lyhytaikaiset enintään 3 kk:n talletukset 180 milj. euroa (133).

Liitetiedot

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Sammon konsernitilinpäätös laaditaan EU:n hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Osavuosikatsauksen laatimisessa on noudatettu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia. Osavuosiraportin laatimisperiaatteet ja laskentamenetelmät ovat olennaisilta osiltaan samat kuin konsernitilinpäätöksessä vuodelta 2021.

Standardit ja tulkinnat löytyvät Sammon vuoden 2021 tilinpäätöksen laatimisperiaatteista. Tilinpäätös on luettavissa osoitteessa www.sampo.com/vuosi2021.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Myytävänä olevat omaisuuserät

Topdanmark Forsikring henki- ja eläkevakuutustoiminnot

Maaliskuussa 2022 julkaistiin tiedote Sammon tytäryhtiön Topdanmark Forsikringin aikomuksesta myydä sen henki- ja eläkevakuutustoiminnot ('Topdanmark Life') Nordealle. Myynnin toteutuminen edellyttää viranomaisten hyväksyntää. Sampo-konsernissa Topdanmark Lifen toiminnot on raportoitu osana Topdanmarkin segmenttiä.

Johdon arvion mukaan myynti tulee tapahtumaan erittäin todennäköisesti seuraavien 12 kuukauden aikana. Sampo-konsernissa Topdanmark Lifen toimintojen myyntiin liittyvät varat ja velat on luokiteltu myytävänä oleviksi omaisuuseriksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Lisätietoja Topdanmark Lifen uudelleenluokittelusta löytyy liitteestä 15 Myytävänä olevat omaisuuserät.

Nordea

Helmikuussa 2021 Sammon johto julkaisi tiedotteen aikomuksesta vähentää huomattavasti Nordean osakkeissa olevaa omistustaan seuraavien 18 kuukauden kuluessa. Lokakuussa 2021 Nordean osakkuusyhtiöosakkeet luokiteltiin myytävänä olevaksi omaisuuseräksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot standardin mukaisesti.

Sampo luopui kaikista hallussaan olleista Nordean osakkeista myymällä 200 miljoonaa osaketta nopeutetun tarjousmenettelyn kautta 29.4.2022. Sampo oli jo ennen tarjousmenettelyä myynyt 19 miljoonaa osaketta avoimessa pörssikaupankäynnissä vuoden 2022 ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja 27 miljoonaa osaketta toisella vuosineljänneksellä. Nordean osakkeiden myynti päätti osakkeiden luokittelun myytävänä olevaksi omaisuuseräksi.

Transaktioista saatu bruttomyyntitulo oli 2,3 miljardia euroa, josta 2,1 miljardia euroa ajoittui toiselle vuosineljännekselle. Transaktioista kirjattiin Sammon konsernituloslaskelmaan 103 miljoonan euron suuruinen positiivinen kirjanpitovaikutus, josta 75 miljoonaa euroa ajoittui toiselle vuosineljännekselle.

Uusien tai uudistettujen IFRS-standardien ja tulkintojen soveltaminen

Alustava näkemys vaikutuksista ylätasolla

Sampo-konserni tulee noudattamaan IFRS 17 Vakuutussopimukset ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardeja 1.1.2023 alkaen. Uusien tilinpäätösstandardien soveltamisella ei taloudellisesta näkökulmasta odoteta olevan vaikutusta Sammon liiketoimintaan tai vakavaraisuuden hallintaan eikä merkittävää vaikutusta oman pääoman määrään. Sampo-konsernin toiminta keskittyy vahinkovakuutukseen ja Sampo tulee soveltamaan pääosin IFRS 17 mukaista vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa (premium allocation approach). Vaikka kyseessä on yksinkertaistettu versio IFRS 17 yleisestä mallista (general measurement model), malli edellyttää muutoksia vakuutusvelkojen laskentaan, mukaan lukien eksplisiittisen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun määrittämisen. Alustaviin arvioihin perustuen näillä ei kuitenkaan odoteta olevan merkittävää negatiivista vaikutusta omaan pääomaan.

IFRS 9 -standardin käyttöönotolla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernin taseeseen, koska pääosa rahoitusvaroista kirjataan jo tällä hetkellä käyvin arvoin taseeseen. Tulevilla raportointikausilla rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset esitetään kuitenkin tuloslaskelmalla, minkä odotetaan lisäävän tulosheilahteluita.

IFRS 17 Vakuutussopimukset (voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Standardi hyväksyttiin sovellettavaksi Euroopan Unionissa 19.11.2021, lukuun ottamatta vapautusta olla noudattamatta vuosittaisia kohortteja koskevia vaatimuksia vakuutussopimusryhmille. Sampo-konserni ei suunnittele noudattavansa tätä vapautusta.

IFRS 17 korvaa nykyisen IFRS 4:n Vakuutussopimukset -standardin ja asettaa periaatteet koskien vakuutussopimusten merkitsemistä kirjanpitoon, arvostamista ja esittämistä sekä vakuutussopimuksista esitettäviä liitetietoja. IFRS 17:ta sovelletaan vakuutussopimuksiin, jälleenvakuutussopimuksiin sekä joihinkin sijoitussopimuksiin, joihin sisältyy oikeuksia harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä. IFRS 17:ssä vakuutussopimusten arvostaminen perustuu yleiseen malliin (general measurement model), jota sovelletaan kaikkien vakuutussopimusten vakuutussopimusvelkoihin. Yleisessä mallissa vakuutussopimusten arvostus perustuu tulevien rahavirtojen nykyarvoon, jossa on huomioitu rahan aika-arvo sekä riskioikaisu ja sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali. Sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali on kertymätön tuotto, joka kirjataan tuloslaskelmaan silloin, kun palveluja tuotetaan tulevina kausina. Jokaisena raportointipäivänä sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat rahavirrat arvostetaan uudelleen käyttäen raportointipäivän oletuksia.

IFRS 17:n mukaan muuttuvaan palkkioon perustuvaa mallia (variable fee approach) käytetään vakuutussopimuksiin, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä. Muuttuvaan palkkioon perustuva malli on yleisen mallin modifikaatio, jossa sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin käsittelyä on muutettu.

Vakuutusyhtiö voi soveltaa vakuutussopimusten arvostamiseen yksinkertaistettua mallia, vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, kun tietyt kriteerit täyttyvät. Tässä lähestymistavassa jäljellä olevan vakuutuskauden velka perustuu saatuihin vakuutusmaksuihin, mikä tarkoittaa yksinkertaistusta yleiseen malliin verrattuna. Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa voidaan soveltaa vakuutussopimuksiin, joiden vakuutuskausi on korkeintaan vuosi, tai vakuutussopimuksiin, joiden osalta vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvan lähestymistavan noudattaminen ei johda merkittävään eroon verrattuna siihen, että sopimus arvostettaisiin käyttäen yleistä mallia.

Sampo-konserni on jatkanut IFRS 17 -standardin mahdollisten vaikutusten arviointia raportointikauden aikana ja määrittänyt, että vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa tullaan noudattamaan konsernin vahinkovakuutusyhtiöissä. Kaikkia kolmea arvostusmallia tullaan noudattamaan henkivakuutustoiminnoissa. VFA-mallia tullaan noudattamaan lähinnä sijoitussidonnaisiin vakuutussopimuksiin.

IFRS 17:n käyttöönoton odotetaan johtavan merkittäviin muutoksiin tilinpäätöksen esittämisessä sekä tilinpäätöksen liitetietojen laajuudessa. Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnan taseessa vakuutussopimukset luokitellaan joko IFRS 17:ta mukaisiksi vakuutussopimuksiksi tai IFRS 9:n mukaisiksi sijoitussopimusveloiksi. Vakuutuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut odotetaan esitettävän kokonaisuudessaan tulosvaikutteisesti ja näin ollen standardin sallimaa laajan tuloksen erän käyttöä ei tulla soveltamaan.

Siirryttäessä soveltamaan IFRS 17:ää, soveltamisessa tulee noudattaa täysin takautuvaa soveltamista oikaisten edellisen tilikauden vertailutiedot. Mikäli täysin takautuva soveltaminen ei ole käytännössä mahdollista, voidaan noudattaa joko muutettua takautuvaan soveltamiseen perustuvaa lähestymistapaa tai käypään arvoon perustuvaa lähestymistapaa. Tämänhetkisen näkemyksen perusteella täysin takautuvaa soveltamista noudatettaneen konsernin vahinkovakuutusyhtiöissä, kun taas kaikkia kolmea menetelmää noudatettaneen konsernin henkivakuutusyhtiössä.

Sampo-konserni on laatinut raportointikauden aikana alustavan IFRS 17 avaavan taseen laskelman per 1.1.2022. Alustavaan laskelmaan perustuen siirtymän nettovaikutuksen IFRS 17 avaavaan taseeseen ei odoteta olevan merkittävä. Laskennan alustavien tulosten perusteella sekä saamisten että velkojen odotetaan pienenevän johtuen pääasiassa vakuutusmaksusaamisten ja vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen uudelleenluokittelusta saamisista vakuutusvelkoihin. Lisäksi merkittävä osa henkivakuutustoiminnan vakuutussopimuksista tulee kuulumaan IFRS 9:n soveltamisalaan, joihin ei sovelleta palvelumarginaalia. Näin ollen sopimuksiin sisältyvän palvelumarginaalin odotetaan olevan melko rajallinen ja pienenevän edelleen sitä mukaan kuin konsernin laskuperustekorollisten sopimusten erääntyminen jatkuu.

Sampo-konserni tekee lisää rinnakkaisajoja ja analyyseja tilikauden aikana ja näin ollen lopulliset IFRS 17 vaikutukset voivat poiketa alustavista arvioista. Sampo-konserni jatkaa prosessien kehittämistä IFRS 17:n raportointivaateiden noudattamiseksi painopisteenä sekä aktuaari- että rahoituserät. IFRS 17 käyttöönotolla ei odoteta vaikuttavan Solvenssi II laskentamenetelmien soveltamiseen.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardi (voimaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) korvaa IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen standardin. Sampo hyödyntää seuraavassa kappaleessa avattua väliaikaista vapautusta ja ottaa standardin käyttöön 1.1.2023 alkavalla tilikaudella. Vertailukauden 2022 tietoja ei oikaista. Uusi standardi muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä sisältää uuden arvonalentumismallin perustuen odotettavissa oleviin luottotappioihin.

IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardi (voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) tulee vaikuttamaan vakuutusyhtiöiden vakuutusvelkojen arvostukseen ja tästä johtuen vakuutusyhtiöille on annettu vaihtoehtoja IFRS 9:n käyttöönottamiseksi. Yhtiö voi tiettyjen vakuutusvelkojen määrään liittyvien edellytysten täyttyessä käyttää ns. väliaikaista vapautusta, jolloin se siirtää IFRS 9:n standardin käyttöönoton alkamaan samanaikaisesti IFRS 17 -standardin kanssa, viimeistään 1.1.2023 alkavalla tilikaudella. Väliaikaista vapautusta saa soveltaa, mikäli konsernin vakuutustoimintaan liittyvien velkojen suhde taseen kokonaisvelkoihin on yli 90 prosenttia. Soveltaminen on mahdollista myös silloin, kun suhdeluku on yli 80 prosenttia, mikäli konserni ei merkittävässä määrin harjoita muuta kuin vakuutustoimintaa.

Toinen sallittu vaihtoehto ("overlay-lähestymistapa") olisi ollut soveltaa IFRS 9 -standardia 1.1.2018 alkaen, jonka mukaan osa rahoitusvarojen arvostusmuutoksista olisi siirretty tuloslaskelmalta muihin laajan tuloksen eriin, jotta olisi vältetty erilaisista arvostusperiaatteista johtuvat erot tuloslaskelmalla.

Konserni on suorittanut analysoinnin väliaikaisen vapautuksen soveltamisen edellytyksistä ja todennut niiden täyttyvän. Näin ollen Sampo-konserni soveltaa vapautusta ja ottaa käyttöön IFRS 9 -standardin samanaikaisesti tulevan IFRS 17 -standardin kanssa.

IFRS 9 -standardin käyttöönotolla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernin taseeseen, koska pääosa rahoitusvaroista kirjataan jo tällä hetkellä käyvin arvoin taseeseen, mikä tulee olemaan arvostusperiaate myös IFRS 9 -standardia noudatettaessa.

Toisin kuin nykyisessä raportoinnissa, noudatettaessa IFRS 9:ää käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelmalla, mikä saattaa lisätä tulosheilahteluita tulevilla raportointikausilla. Sampo-konserni on arvioinut, että vain rajallinen määrä rahoitusvaroja tullaan kirjaamaan jaksotettuun hankintamenoon, ja näin ollen odotettavissa olevien luottotappioiden määrän odotetaan olevan pieni. Rahoitusvelkojen arvostamisen ei odoteta muuttuvan.

Laaja tuloslaskelma segmenteittäin 1.1.–30.6.2022

Top Omistus
Milj. e If danmark Hastings Mandatum yhteisö Elim. Konserni
Vakuutusmaksutulo 3 010 1 535 330 781 5 656
Sijoitustoiminnan nettotuotot 133 -1 448 4 -844 174 -2 -1 983
Liiketoiminnan muut tuotot 67 0 193 17 103 -4 376
Korvauskulut -1 443 -938 -203 -557 2 -3 139
Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen
muutos
-541 1 131 -61 803 -3 1 328
Henkilöstökulut -329 -156 -82 -36 -10 -612
Liiketoiminnan muut kulut -243 -57 -154 -41 -7 4 -498
Rahoituskulut -4 -10 -3 -7 -64 3 -84
Osuus osakkuusyritysten voitoista/
tappioista
12 3 0 7 22
Voitto ennen veroja 662 60 25 116 203 0 1 066
Verot -136 -9 -1 -23 0 -169
Tilikauden voitto 526 51 24 93 203 0 897
Kauden muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka voidaan siirtää
tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot -105 1 -34 -17 -155
Myytävissä olevat rahoitusvarat -733 -35 -432 -202 -1 402
Osuus osakkuusyhtöiden laajan
tuloksen eristä
-2 -2
Verot 151 96 33 279
Erät, jotka voidaan siirtää
tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona
verojen jälkeen
-686 1 -69 -336 -188 -1 279
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä
syntyvät vakuutusmatemaattiset voitot
ja tappiot
50 50
Verot -10 -10
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
yhteensä nettona verojen jälkeen
39 39
TILIKAUDEN LAAJA TULOS -121 52 -45 -243 15 -342
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus 866
Määräysvallattomien osuus 31
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus -373
Määräysvallattomien osuus 31

Laaja tuloslaskelma segmenteittäin 1.1.–30.6.2021

danmark
1 523
809
2
-994
-966
-152
-46
-6
38

208
-45
163
243
5
184
-157
4
-78
-114
-2


85
-32
Hastings Mandatum
703
985
16
-617
-870
-30
-39
-6
0

141
yhteisö

31
9


-11
-7
-48
276
93
Elim.

-7
-11
5
-4

11
6
Konserni
5 295
1 961
260
-3 165
-2 321
-583
-443
-67
312
93
343 0 1 343
-27 -9 -231
52 115 333 0 1 112
77
363
70 70
-74
6 65 124 135 436
47
-10
37
169 118 238 468
6

71
-6

156
-32
-2
84
-17


Määräysvallattomien osuus 109

Tase segmenteittäin 30.6.2022

Top Omistus
Milj. e If danmark Hastings Mandatum yhteisö Elim. Konserni
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 185 117 23 27 4 356
Sijoituskiinteistöt 1 171 172
Aineettomat hyödykkeet 602 1 241 1 555 172 1 3 572
Sijoitukset osakkuusyrityksissä 7 8 2 425 442
Rahoitusvarat 10 844 1 791 994 3 954 7 820 -6 309 19 095
Sijoitussidonnaisten sopimusten
katteena olevat sijoitukset
9 829 -8 9 821
Laskennalliset verosaamiset 4 10 -4 10
Saamiset jälleenvakuutussopimuksista 394 100 1 864 1 2 359
Muut varat 2 243 192 749 280 72 -2 3 534
Käteiset varat 565 5 266 734 2 494 4 064
Myytävänä olevat omaisuuserät 12 499 156 12 655
Varat yhteensä 14 846 15 963 5 451 15 327 10 816 -6 323 56 079
Velat
Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista 9 403 2 002 2 852 3 105 17 362
Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja
sijoitussopimuksista
9 809 -8 9 801
Huonomman etuoikeuden omaavat
lainat
232 255 350 1 488 -320 2 006
Muut rahoitusvelat 5 82 372 22 1 847 2 328
Laskennalliset verovelat 219 134 115 89 7 565
Varaukset 7 7
Eläkevelvoitteet 26 26
Muut velat 1 113 112 583 264 91 -2 2 160
Myytävänä oleviin omaisuuseriin
liittyvät velat
11 646 156 11 802
Velat yhteensä 11 005 14 231 3 921 13 795 3 434 -330 46 056
Oma pääoma
Osakepääoma 98
Rahastot 1 530
Kertyneet voittovarat 7 968
Muut oman pääoman erät -71
Emoyhtiön omistajien osuus 9 525
Määräysvallattomien osuus 498
Oma pääoma yhteensä 10 023
Oma pääoma ja velat yhteensä 56 079

Tase segmenteittäin 31.12.2021

Topdan Omistus
Milj. e If mark Hastings Mandatum yhteisö Elim. Konserni
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 196 121 26 28 4 375
Sijoituskiinteistöt 1 394 173 568
Aineettomat hyödykkeet 629 1 387 1 606 171 1 3 794
Sijoitukset osakkuusyrityksissä 17 313 1 447 777
Rahoitusvarat 11 088 5 493 966 4 427 7 654 -6 308 23 321
Sijoitussidonnaisten sopimusten
katteena olevat sijoitukset
9 164 10 558 -11 19 711
Laskennalliset verosaamiset 4 12 27 -4 39
Saamiset jälleenvakuutussopimuksista 322 91 1 880 1 2 295
Muut varat 1 873 258 639 157 55 -4 2 977
Käteiset varat 521 153 159 954 3 031 4 819
Myytävänä olevat omaisuuserät 196 2 189 2 385
Varat yhteensä 14 651 17 385 5 305 16 668 13 380 -6 328 61 061
Velat
Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista 9 034 5 311 2 787 3 236 20 369
Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja
sijoitussopimuksista
9 036 10 525 -11 19 550
Huonomman etuoikeuden omaavat
lainat
243 255 349 1 487 -320 2 016
Muut rahoitusvelat 8 83 329 29 1 881 2 330
Laskennalliset verovelat 353 151 143 167 40 855
Varaukset 9 9
Eläkevelvoitteet 26 26
Muut velat 1 018 452 447 237 96 -4 2 246
Myytävänä oleviin omaisuuseriin
liittyvät velat
196 196
Velat yhteensä 10 690 15 289 3 706 14 741 3 505 -335 47 597
Oma pääoma
Osakepääoma 98
Rahastot 1 530
Kertyneet voittovarat 9 952
Muut oman pääoman erät 1 208
Emoyhtiön omistajien osuus 12 788
Määräysvallattomien osuus 676

Muut liitetiedot, Milj. e

1 Vakuutusmaksutulo

1–6/2022 1–6/2021
Vahinkovakuutus 4 769 4 473
Henkivakuutus
Vakuutussopimukset 893 897
Sijoitussopimukset 591 515
Vakuutusmaksutulo yhteensä, brutto 6 252 5 885
Jälleenvakuuttajien osuus
Vahinkovakuutus -588 -582
Henkivakuutus, vakuutussopimukset -8 -7
Jälleenvakuutus yhteensä -596 -589
Konsernin vakuutusmaksutulo yhteensä, netto 5 656 5 295

2 Sijoitustoiminnan nettotuotot

1–6/2022 1–6/2021
Rahoitusvaroista
Johdannaissopimukset -348 -295
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Saamistodistukset -253 -142
Osakkeet ja osuudet -75 -361
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat yhteensä -327 -502
Lainat ja muut saamiset 11 15
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Saamistodistukset 148 148
Osakkeet ja osuudet 142 233
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä 290 381
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevista sijoituksista
Saamistodistukset -204 214
Osakkeet ja osuudet -1 277 1 711
Johdannaissopimukset -503 421
Lainat ja muut saamiset 0 -5
Muut varat 5 97
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevista sijoituksista yhteensä -1 978 2 437
Rahoitusvarat yhteensä -2 353 2 036
Muut
Palkkiotuotot, netto -1 -8
Kulut muista kuin rahoitusveloista -6 -7
Vahinkovakuutuksen diskonttauksen purkuvaikutus 128 48
Nettotuotot sijoituskiinteistöistä 17 17
Henkivakuutusasiakkaiden puolesta maksetut verot 74 -125
Osinkotuotot 157 0
Muut yhteensä 369 -75
Konsernin sijoitustoiminnan nettotuotot, yhteensä -1 983 1 961

3 Liiketoiminnan muut tuotot

1–6/2022 1–6/2021
Muut tuotot 253 146
Muut vakuutustekniset tuotot 67 60
Broker-toimintaan liittyvät tuotot 56 54
Konsernin liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 376 260

Ifin liiketoiminnan muista tuotoista noin 66 miljoonaa euroa (60) on vakuutustoimintaan liittyviä tuottoja, joihin ei sisälly vakuutusriskin siirtymistä. Tällaiset tuotot kertyvät pääosin mm. vakuutussopimusten myyntikomissioista sekä hallintoon ja korvauksiin liittyvistä palveluista, joita suoritetaan muiden osapuolten puolesta. Nämä tuotot ovat IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin alaisia eriä. Lisäksi liiketoiminnan muissa tuotoissa on Ifin tytäryhtiö Viking Assistance Group AS:n tarjoamien tiepalveluiden tuotot, jotka kirjataan tulokseen palvelun tultua suoritetuksi.

Hastingsin liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy 107 miljoonaa euroa (98) IFRS 15 -standardin alaisia tuottoja, jotka koostuvat palkkiosta ja komissioista palveluntarjoajille, lisätuotetuotoista sekä muista vähittäismyyntituotoista. Broker-toimintaan liittyvät tuotot olivat 56 miljoonaa euroa (54).

4 Korvauskulut

1–6/2022 1–6/2021
Maksetut korvaukset
Vahinkovakuutus -2 457 -2 146
Henkivakuutus
Vakuutussopimukset -858 -919
Sijoitussopimukset -328 -252
Maksetut korvaukset yhteensä, brutto -3 642 -3 317
Jälleenvakuuttajien osuus
Vahinkovakuutus 365 259
Henkivakuutus, vakuutussopimukset 0 1
Jälleenvakuuttajien osuus yhteensä 365 260
Maksetut korvaukset yhteensä, netto -3 277 -3 057
Korvausvastuun muutos
Vahinkovakuutus 41 -178
Henkivakuutus, vakuutussopimukset 86 -70
Korvausvastuun muutos yhteensä, brutto 126 -248
Jälleenvakuuttajien osuus
Vahinkovakuutus 11 139
Korvausvastuun muutos yhteensä, netto 138 -108
Konsernin korvauskulut yhteensä -3 139 -3 165

5 Henkilöstökulut

1–6/2022 1–6/2021
Palkat ja palkkiot -445 -420
Käteisvaroina toteutetut osakeperusteiset maksut -16 -20
Osakevaroina toteutetut osakeperusteiset maksut -5 -5
Eläkekulut -61 -58
Muut henkilösivukulut -84 -79
Konsernin henkilöstökulut yhteensä -612 -583

6 Aineettomat hyödykkeet

06/2022 12/2021
Liikearvo 2 431 2 490
Asiakassuhteet 511 560
Trademark 230 278
Muut aineettomat hyödykkeet 400 467
Konsernin aineettomat hyödykkeet yhteensä 3 572 3 794

7 Rahoitusvarat

06/2022 12/2021
Johdannaissopimukset 45 45
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset 1 653 4 494
Osakkeet ja osuudet 145 686
Talletukset 55 352
Muut 1 1
Yhteensä 1 852 5 533
Lainat ja muut saamiset 433 387
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Saamistodistukset 13 204 12 901
Osakkeet ja osuudet 3 560 4 464
Yhteensä 16 764 17 365
Konsernin rahoitusvarat yhteensä 19 095 23 321

8 Johdannaissopimukset

06/2022 12/2021
Käypä
arvo
Käypä
arvo
Käypä
arvo
Käypä
arvo
Kohde-et.
nimell. arvo
Varat Velat Kohde-et.
nimell. arvo
Varat Velat
Kaupankäyntijohdannaiset
Korkojohdannaiset 855 4 57 2 098 23 49
Valuuttajohdannaiset 4 866 41 15 9 303 22 58
Osakejohdannaiset 15 201 0 2
Kaupankäyntijohdannaiset yhteensä 5 736 45 72 11 603 45 109
Suojaavat johdannaiset
Käypää arvoa suojaavat 420 15 423 0 12
Rahavirtasuojaukset 4 0 9 0
Suojaavat johdannaiset yhteensä 424 0 15 433 0 13
Konsernin johdannaiset yhteensä 6 160 45 88 12 035 45 121

9 Käypien arvojen määritys ja hierarkia

Suurin osa Sampo-konsernin rahoitusinstrumenteista arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus perustuu joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo muita menetelmiä käyttäen. Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, ovatko markkinat, joilla instrumentilla käydään kauppaa toimivat tai ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot objektiivisesti todennettavissa.

Johdannaissopimusten käypä arvo määritellään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää tai optiohinnoittelumalleja.

Lainojen ja muiden vastaavien rahoitusinstrumenttien, joilla ei ole hintanoteerausta toimivilla markkinoilla, käypä arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen perusteella käyttäen markkinoilla noteerattavia korkoja. Markkinoilta saatavaa korkokäyrää oikaistaan rahoitusinstrumenttien muiden osatekijöiden, esim. luottoriskin perusteella.

Käyvät arvot ovat ns. puhtaita arvoja, joissa ei ole mukana siirtyvien korkojen osuutta.

Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa.

Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.

Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Suurin osa tason 3 sijoituksista on pääomarahastoja tai vaihtoehtorahastoja.

Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset ja riittävät tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi. Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi hankintahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa, tuottokerroinperusteista arvostusta tai kassavirtoihin perustuvaa arvostusta.

Pääomarahastot noudattavat yleisesti International Private Equity and Venture Capital Valuation (IPEV) ohjeistusta, jossa kuvataan erilaisia arvostuskäytäntöjä yksityiskohtaisemmin.

Myös vaihtoehtorahastojen osalta arvon määrittää rahasto ja toteutuksesta vastaa ensisijaisesti rahastonhoitaja. Vaihtoehtorahastot ovat usein ominaisuuksiltaan monimutkaisia ja arvonmääritys on riippuvainen alla olevien instrumenttien luonteesta. Arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi kassavirtoihin perustuvaa arvostusta. Vaihtoehtorahastojen toimintaa ja arvonmääritystä sääntelee Alternative Investment Fund Managers Directive (AIFMD), jossa kuvataan tarkemmin arvonlaskennan toimintaperiaatteita ja dokumentointivaatimuksia.

Kirjanpito
Rahoitusvarat 30.6.2022 arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset 4 4 4
Valuuttajohdannaiset 41 0 41 41
Yhteensä 45 0 45 45
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet 145 98 46 145
Saamistodistukset 1 592 1 375 211 5 1 592
Yhteensä 1 736 1 474 257 5 1 736
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat
Talletukset 55 55 55
Saamistodistukset (unit-trusts) 61 45 16 61
Yhteensä 116 45 72 116
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät
rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet 635 610 2 23 635
Saamistodistukset 982 79 842 61 982
Rahastot 7 751 4 776 665 2 310 7 751
Muut varat 454 454 454
Yhteensä 9 821 5 465 1 962 2 393 9 821
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet 1 646 1 292 2 352 1 646
Saamistodistukset 13 204 7 593 5 412 199 13 204
Muut varat 1 914 875 88 950 1 914
Yhteensä 16 764 9 760 5 502 1 502 16 764
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä 28 482 16 744 7 838 3 900 28 482
Muut rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
Lainat ja muut saamiset 433 433 433
Konsernin rahoitusvarat yhteensä 28 916 16 744 7 838 4 334 28 916
Rahoitusvelat 30.6.2022 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset 40 40 40
Valuuttajohdannaiset 30 30 30
Muut johdannaiset 17 17 17
Yhteensä 88 88 88
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat yhteensä
88 88 88
Muut rahoitusvelat
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat 2 006 1 465 270 1 734
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Joukkovelkakirjalainat 2 135 1 641 419 2 059
Muut
Nostot luottolimiitistä 64 64 64
Velat luottolaitoksille 41 41 41
Muut rahoitusvelat yhteensä 4 246 3 147 688 64 3 899
Konsernin rahoitusvelat yhteensä 4 334 3 147 776 64 3 986
Kirjanpito
Rahoitusvarat 31.12.2021 arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset 23 23 23
Valuuttajohdannaiset 22 22 22
Yhteensä 45 45 45
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet 684 478 206 684
Saamistodistukset 4 437 3 923 503 11 4 437
Sijoitusrahastot 2 2 2
Yhteensä 5 123 4 401 711 11 5 123
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat
Talletukset
352 352 352
Saamistodistukset (unit-trusts) 58 43 15 58
Yhteensä 411 43 368 411
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet 4 222 4 200 2 20 4 222
Saamistodistukset 6 072 4 081 1 930 61 6 072
Rahastot 8 676 5 805 807 2 065 8 676
Johdannaissopimukset 11 11 11
Muut varat 915 474 441 915
Yhteensä 19 897 14 086 3 225 2 587 19 897
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet 2 439 2 043 2 394 2 439
Saamistodistukset 12 901 7 032 5 696 173 12 901
Muut varat 2 025 913 34 1 078 2 025
Yhteensä 17 365 9 987 5 732 1 645 17 365
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä 42 841 28 517 10 081 4 243 42 841
Muut rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
Lainat ja muut saamiset 387 387 387
Yhteensä 43 228 28 517 10 081 4 629 43 227
Mandatumin myytävänä olevat
omaisuuserät -196
Konsernin rahoitusvarat yhteensä 43 031
Kirjanpito
Rahoitusvelat 31.12.2021 arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset 13 13 13
Osakejohdannaiset 2 2 2
Valuuttajohdannaiset 71 8 63 71
Muut johdannaiset 36 36 36
Yhteensä 121 8 114 121
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvelat
Talletukset 1 1 1
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat yhteensä
123 8 115 123
Muut rahoitusvelat
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat 2 016 1 850 611 2 461
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Joukkovelkakirjalainat 2 195 1 868 466 2 334
Muut
Nostot luottolimiitistä 12 12 12
Muut rahoitusvelat yhteensä 4 223 3 718 1 077 12 4 806
Konsernin rahoitusvelat yhteensä 4 345 3 726 1 192 12 4 929

Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä

1–6/2022 1–12/2021
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä Siirrot tasolta 2
tasolle 1
Siirrot tasolta 1
tasolle 2
Siirrot tasolta 2
tasolle 1
Siirrot tasolta 1
tasolle 2
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät
rahoitusvarat
Saamistodistukset 2 8 3 12
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Saamistodistukset 396 637 595 349
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat
Saamistodistukset 9

Siirrot perustuvat pääosin ulkoisen palveluntarjoajan tietoihin perustuviin muutoksiin kaupankäynnin volyymeissa.

Käypien arvojen herkkyysanalyysi

Rahoitusvarojen ja -velkojen herkkyyttä valuuttakurssimuutoksille tarkastellaan liiketoiminta-alueittain eri kotivaluuttojen vuoksi. Ifissä kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen kotivaluuttaa (SEK) vastaan lisäisi tulosta 36 milj. euroa (34) ja vähentäisi omaa pääomaa -23 milj. euroa (-24). Topdanmarkissa kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön lasku kotivaluuttaa (DKK) vastaan laskisi tulosta 1- milj. euroa (-4), mutta ei vaikuttaisi omaan pääomaan. Mandatumissa kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön lasku kotivaluuttaa (EUR) vastaan lisäisi tulosta 36 milj. euroa (32) ja vähentäisi omaa pääomaa -44 milj. euroa (-45). Omistusyhteisössä kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön lasku kotivaluuttaa (EUR) vastaan ei vaikuttaisi tulokseen, mutta vähentäisi omaa pääomaa -56 milj. euroa (-65). Hastingsissä valuuttamuutoksilla ei olisi vaikutusta tulokseen tai omaan pääomaan.

Konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen herkkyysanalyysi eri markkinariskiskenaarioissa on esitetty alla. Vaikutukset kuvaavat yksittäisessä markkinamuuttujassa tapahtuvan yhtäkkisen muutoksen vaikutusta instrumenttien käypään arvoon tilanteessa 30.6.2022.

Herkkyystarkastelut sisältävät johdannaispositioiden vaikutukset. Kaikki herkkyysanalyysit on laskettu ennen veroja.

Korko Korko Osake Muut sijoitukset
1 % tasoliike
alas
1 % tasoliike
ylös
20% alas 20% alas
Vaikutus tulokseen 71 -63 -20 -32
Vaikutus suoraan omaan pääomaan 113 -108 -286 -205
Kokonaisvaikutus 184 -172 -306 -237

Sampo Oyj:n velkarahoituksen vaikutusta ei ole sisällytetty laskelmiin.

Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen herkkyysanalyysi

1–12/2021
Kirjanpitoarvo Jokseenkin
mahdollisten
muutosten
vaikutus (+ / -)
Kirjanpitoarvo Jokseenkin
mahdollisten
muutosten
vaikutus (+ / -)
355 -71 394 -79
199 -1 173 -2
948 -190 1 078 -216
1 502 -262 1 645 -296
1–6/2022

Korkoinstrumenttien osalta rahoitusvarojen arvoa on testattu olettamalla korkotason nousevan 1 prosenttiyksiköllä kaikissa maturiteeteissa. Muiden omaisuuslajien osalta on oletettu hintojen laskevan 20 prosenttia. Sampo-konserni ei kanna sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä sijoitusriskejä, joten niiden osalta vaikutuksia ei ole esitetty. Edellä esitettyjen vaihtoehtoisten oletusten perusteella mahdollinen korkotason muutos aiheuttaisi saamistodistusten osalta -1 milj. euron (-2) ja muiden instrumenttien mahdollinen hinnan alentuminen -261 milj. euron (-294) arvostustappion konsernin muussa laajassa tuloksessa. Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus olisi näin konsernin omaan pääomaan suhteutettuna 2,7 prosenttia (2,3).

10 Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset

Muihin Kaudelle
Tulok tuloksen kirjatut
seen eriin voitot/
tappiot
rahoitus
tappiot tappiot tasoilta 1 tasoille varoista
1.1. yht. yht. Ostot Myynnit ja 2 1 ja 2 30.6. 30.06.2022
11 5
20 7 23 1
61 11 -3 61 -6
2 065 291 -5 2 310 127
2 145 309 -7 2 393 121
394 -43 1 352 -43
173 17 -4 199 5
1 078 -117 25 950 -94
1 645 -160 43 -4 1 502 -131
3 802 -160 352 -10
kirjatut
voitot/

1
-6
131
126

2
23
25
151
laajan
kirjatut
voitot/
Siirrot
-6
-5
-1
-173
-179

-10
-59
-69
-255
Siirrot






22

22
22
-12 3 900
1–6/2022
Reali
soituneet
voitot/
tappiot
Käyvän
arvon
muutokset
Yhteensä
Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot yhteensä 151 -160 -9
Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot tilikauden
lopun taseeseen sisältyvistä varoista
150 -160 -10
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä
3 766 543 292 974 -764 -1 010 3 802 796
Rahastot
Yhteensä
951
1 453
18
20
228
292
95
167
-215
-282

— 1 078
-7 1 645
243
310
Saamistodistukset 160 3 1 68 -58 173 4
Osakkeet ja osuudet 342 63 4 -9 -7 394 63
Myytävissä olevat
rahoitusvarat
Yhteensä 2 119 511 806 -445 -846 2 145 485
Rahastot 1 297 478 636 -346 — 2 065 481
Saamistodistukset 804 29 169 -96 -846 61 1
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin
liittyvät rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet
18 4 2 -4 20 3
Saamistodistukset 193 11 1 -37 -157 11 1
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat
Rahoitusvarat 1.1. Tulok
seen
kirjatut
voitot/
tappiot
yht.
Muihin
laajan
tulok
sen
eriin
kirjatut
voitot/
tappiot
yht.
Ostot Myynnit Siirrot
tasoilta
1 ja 2
Siirrot
tasoille
1 ja 2
31.12. Kaudelle
kirjatut
voitot/
tappiot
rahoitus
varoista
31.12.2021

Vuonna 2021 siirroista 1 004 miljoonaa euroa liittyy Topdanmarkin strukturoituihin luottotuotteisiin, joiden markkinat voitiin IFRS 13:n mukaisesti määritellä jälleen aktiivisiksi. Instrumentit on tästä syystä siirretty takaisin tasolle 2 pois tasolta 3.

1–12/2021
Reali
soituneet
voitot/
tappiot
Käyvän
arvon
muutokset
Yhteensä
Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot yhteensä 504 329 833
Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot tilikauden
lopun taseeseen sisältyvistä varoista
503 292 796

11 Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista

06/2022 12/2021
4 088 3 340
1 391 1 460
25 28
10 169 10 781
1 688 1 759
3 012
20 369
17 362

Sijoitussopimuksissa ei ole korvausvastuuta. Vastuuvelan riittävyyslaskelmasta ei aiheudu lisävaateita.

Sijoitussopimuksiin, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon tai joihin sisältyy oikeus vaihtaa sopimukseen, johon sisältyy yllä mainittu piirre, on sovellettu IFRS 4 Vakuutussopimukset -standardin sallimaa helpotusta. Tällaiset sijoitussopimukset on arvostettu vakuutussopimusten tavoin.

12 Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista

06/2022 12/2021
Sijoitussidonnaiset vakuutussopimukset 4 973 5 925
Sijoitussidonnaiset sijoitussopimukset 4 829 4 775
Henkivakuutuksen velka vakuutuksenottajille 9 036
Yhteensä 9 801 19 737
Konsernin velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista
yhteensä 9 801 19 550

13 Rahoitusvelat

06/2022 12/2021
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat 2 006 2 016
Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä 2 006 2 016
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset 88 121
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Joukkovelkakirjalainat 2 135 2 195
Muut
Nostot luottolimiitistä 64 12
Velat luottolaitoksille 41
Konsernin muut rahoitusvelat yhteensä 2 328 2 330
Konsernin rahoitusvelat yhteensä 4 334 4 345

Hastingsillä on rahoituslaitoksen kanssa yhteensä 87 miljoonan euron luottolimiittisopimus, josta tilinpäätöshetkellä on nostamatta yhteensä 23 miljoonaa euroa. Luottolimiitti erääntyy 23.11.2023, mutta sopimukseen sisältyy jatko-optio. Lisäksi Hastingsillä on nostamaton luottolimiittisopimus Sampo Oyj:n kanssa. Luottolimiitti on yhteensä 89 miljoonaa euroa ja se erääntyy 29.10.2026.

14 Ehdolliset velat ja sitoumukset

06/2022 12/2021
Taseen ulkopuoliset sitoumukset tai velat
Takaukset 10 2
Sijoitussitoumukset 2 109 1 818
IT-hankinnat 19 15
Muut 2 48
Yhteensä 2 139 1 883

Vakuudeksi annettu omaisuus ja vakuudelliset velat ja sitoumukset

06/2022 12/2021
Vakuudeksi annettu omaisuus Annettu
vakuus
Velat/
sitoumukset
Annettu
vakuus
Velat/
sitoumukset
Sijoitukset 315 205 482 162
Tytäryhtiöosakkeet 93 29 94 30
Käteisvarat 43 4 3
Yhteensä 450 238 579 192
Milj. e 2022 2021
Johdannaiskaupan vakuudeksi annettu omaisuus, kirjanpitoarvo
Sijoitukset 8 173
Käteisvarat 80 186
Yhteensä 89 358
Vakuutusvastuista vakuudeksi annettu omaisuus
Sijoitukset 275 420
Lainojen vakuudeksi annettu omaisuus
Tytäryhtiöosakkeet 93 94

Vakuudeksi annetut varat sisältyvät tase-eriin Rahoitusvarat, Muut saamiset tai Käteisvarat.

15 Myytävänä olevat omaisuuserät

Topdanmarkin henkivakuutustoimintojen myynti

Topdanmark Forsikring A/S allekirjoitti 18.03.2022 sopimuksen Topdanmark Liv Holding A/S:n ja sen tytäryhtiöiden myynnistä Nordea Life Holding AB:lle. Sovittu myyntihinta on noin 270 miljoonaa euroa sen jälkeen kun kaupan toteutumista edeltävä osinko on maksettu Topdanmarkille.

IFRS 5:n Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti Topdanmark on esittänyt henkivakuutustoimintonsa lopetettuna liiketoimintona katsauskauden raportoinnissaan. Raportointikaudella lopetettujen toimintojen osuus tuloslaskelmalla oli noin 16 miljoonaa euroa (27). Varat ja velat on luokiteltu myytävänä oleviin omaisuuseriin ja niihin liittyviin velkoihin.

Kirjanpidollinen käsittely Sampo-konsernissa

Sampo-konsernissa Topdanmarkin henkivakuutustoiminnot eivät edusta merkittävää liiketoimintoa tai maantieteellistä aluetta, joten myyntiä ei ole käsitelty lopetettuna toimintona. Sen sijaan Topdanmarkin henkivakuutustoiminnan varat ja velat on luokiteltu myytävänä oleviksi omaisuuseriksi ja niihin liittyviksi veloiksi. Nämä erät esitetään erikseen taseella.

Raportointikauden päättyessä Topdanmarkin henkivakuutustoiminnan taseen loppusumma oli noin 12 443 miljoonaa euroa (13 599) koostuen pääosin rahoitusvaroista sekä vakuutus- ja sijoitussopimuksiin liittyvistä veloista sekä vastaavista sijoitussidonnaisista eristä.

Mandatumin Baltian henkivakuutusliiketoiminta

Mandatum Life allekirjoitti 15.6.2021 sopimuksen Baltian henkivakuutusliiketoimintojen myynnistä liettualaiselle Invalda INVL -konsernille. Kaupan yhteydessä koko Mandatum Lifen Baltian henkivakuutusliiketoiminta siirtyy Invalda INVL -konsernille. Kauppa toteutui kesäkuun viimeisenä päivänä ja määräysvalta siirtyy ostajalle 1 heinäkuuta 2022. Lisätietoja kaupasta kerrotaan liitteessä 16 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat.

Sopimuksen kohteena oleva sopimuskanta sisältyy pääasiassa Lifen Sijoitussidonnaiset tuotteet -segmenttiin. Laskuperustekorollisen kannan vaikutus Lifen Muut tuotteet ja Palvelut -segmentin sijoitustoiminnan ja kustannusliikkeen tulokseen on vähäinen.

16 Raportointikauden jälkeiset tapahtumat

Omien osakkeiden osto-ohjelma

Sammon 9.6.2022 julkistama omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma jatkui raportointikauden päättymisen jälkeen. Yhtiö oli perjantain 30.7.2022 pörssikaupankäynnin päättymiseen mennessä ostanut yhteensä 5 017 860 Sammon A-osaketta, joka oli 0,94 prosenttia Sampo Oyj:n koko osakemäärästä. Osto-ohjelman etenemistä voi seurata osoitteessa www.sampo.com/tiedotteet.

Mandatumin Baltian henkivakuutusliiketoiminnan myynti

Mandatum sai Baltian henkivakuutusliiketoimintojensa myynnin päätökseen 30.6.2022 ja henkiliiketoiminnan hallinnointi siirrettiin Invalda INVL:lle 1.7.2022. Kauppa julkistettiin alun perin kesäkuussa 2021.

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.