Sampo Oyj

Management Reports • Mar 18, 2025

Sisältö

Hallituksen toimintakertomus	3
Katsaus tilikauteen 2024	4
Tulevaisuudennäkymät	6
Toimintaympäristö ja oletukset	6
Näkymät vuodelle 2025	6
Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä Voitonjakoehdotus	6 8
Toimintaympäristö	9
Liiketoiminta-alueet	11
If	11
Topdanmark	14
Hastings	15
Omistusyhteisö	16
Taloudellinen tilanne	17
Konsernin vakavaraisuus	17
Velka-asema	17
Luottoluokitukset	18
Muut tapahtumat	19
Julkinen vaihtotarjous Topdanmarkista	19
Ehdotukset vuoden 2025
yhtiökokoukselle	19
Saxo Bank -omistuksen myynti	19
Osittainen ryhmän sisäinen malli	20
Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat	21
Osakkeet ja osakepääoma	21
Osakkeenomistajat	23
Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset	24
Omien osakkeiden osto-ohjelma	24
Raportointikauden jälkeiset tapahtumat	25

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	26
Hallinnointi Sampo Oyj:ssä	26
Konsernirakenteen muutokset	27
Yhtiökokous	29
Hallitus	31
Hallituksen asettamat valiokunnat	37
Konsernijohtaja	40
Sampo-konsernin johtoryhmä	41
Palkitseminen	46
Henkilöstö	47
Sisäinen valvonta Sampo-konsernissa	48
Kestävyysselvitys	55
Yleiset tiedot	56
Ympäristötiedot	71
Yhteiskunnalliset tiedot	90
Hallintotapatiedot	115
Liitteet	119
Tunnusluvut	134
Tunnuslukujen laskentakaavat	137
Konsernin IFRS-tilinpäätös	140
Konsernin laaja tuloslaskelma	141
Konsernitase	142
Laskelma oman pääoman muutoksista	143
Konsernin rahavirtalaskelma	144
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	145
Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laadintaperiaatteista	146
Segmentti-informaatio	162
Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2024	163
Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2023	164
Tase segmenteittäin 31.12.2024	165

Tase segmenteittäin 31.12.2023	166
Maantieteellinen informaatio	167
Muut liitetiedot	168
Sampo Oyj:n tilinpäätös	271
Sampo Oyj:n tuloslaskelma	272
Sampo Oyj:n tase	273
Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma	274
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot	275
Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laatimisperiaatteista	276
Liitetiedot 1–5	278
Liitetiedot 6–8	279
Liitetieto 9	280
Liitetiedot 10-17	281
Liitetiedot 18–19	281
Liitetieto 20	283
Toimintakertomuksen, kestävyysselvityksen
ja tilinpäätöksen allekirjoitukset	284
Tilintarkastusmerkintä	285
Tilintarkastuskertomus	286
Kestävyysraportin varmennuskertomus	291

VUOSIRAPORTIT 2024 WWW.SAMPO.COM/VUOSI2024

Tämä pdf-muodossa oleva hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös ei ole ESEF-asetusten (European Single Electronic Format) mukainen xHTML-asiakirja. Sammon ESEF-tilinpäätös on saatavissa osoitteessa www.sampo.com/vuosi2024.

Hallituksen toimintakertomus

Katsaus tilikauteen 2024	4
Tulevaisuudennäkymät	6
Toimintaympäristö ja oletukset	6
Näkymät vuodelle 2025	6
Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä	6
Voitonjakoehdotus	8
Toimintaympäristö	9
Liiketoiminta-alueet	11
If	11
Topdanmark	14
Hastings	15
Omistusyhteisö	16
Taloudellinen tilanne	17
Konsernin vakavaraisuus	17
Velka-asema	17
Luottoluokitukset	18
Muut tapahtumat	19
Julkinen vaihtotarjous Topdanmarkista	19
Ehdotukset vuoden 2025 yhtiökokoukselle	19
Saxo Bank -omistuksen myynti	19
Osittainen ryhmän sisäinen malli	20
Osakkeet, osakepääoma ja
osakkeenomistajat	21
Osakkeet ja osakepääoma	21
Osakkeenomistajat	23
Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset	24
Omien osakkeiden osto-ohjelma	24

Raportointikauden jälkeiset tapahtumat	25
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	26
Hallinnointi Sampo Oyj:ssä	26
Konsernirakenteen muutokset	27
Yhtiökokous	29
Hallitus	31
Hallituksen asettamat valiokunnat	37
Tarkastusvaliokunta	38
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta	39
Konsernijohtaja	40
Sampo-konsernin johtoryhmä	41
Palkitseminen	46
Henkilöstö	47
Sisäinen valvonta Sampo-konsernissa	48
Raportointi	48
Riskienhallinta	49
Lähipiiritoimia koskevat periaatteet	53
Sisäinen tarkastus	54
Tilintarkastaja	54

Kestävyysselvitys	55
Yleiset tiedot	56
Ympäristötiedot	71
EU-taksonomia	71
Ilmastonmuutos	77
Resurssien käyttö ja kiertotalous	87
Yhteiskunnalliset tiedot	90
Oma työvoima	90
Arvoketjun työntekijät	102
Kuluttajat ja loppukäyttäjät	107
Hallintotapatiedot	115
Liiketoiminnan harjoittaminen	115
Liitteet	119
Tunnusluvut	134
Tunnuslukujen laskentakaavat	137

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 3

Hallituksen toimintakertomus Katsaus tilikauteen 2024

Sampo-konsernin kasvu oli vahvaa vuonna 2024, ja sitä tuki vankka kehitys konsernin kasvualueilla, kuten Isossa-Britanniassa, henkilövakuutuksissa ja digitaalisessa myynnissä. Vahva kasvu yhdessä positiivisten alla olevien trendien kanssa siivittivät underwriting-tuloksen 13 prosentin nousuun.

Bruttomaksutulo ja broker-liiketoiminnan tuotot kasvoivat 12 prosenttia kiintein valuuttakurssein ja raportoidusti 9 931 miljoonaan euroon (8 870). Ifin bruttomaksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 6,7 prosenttia, mitä tuki korkeana ja vakaana säilynyt asiakaspysyvyys sekä korvausinflaation kattamiseksi tehdyt hinnantarkistukset.

Henkilöasiakasliiketoiminnassa bruttomaksutulo kasvoi 6,5 prosenttia kiintein valuuttakurssein, ja sitä tuki vahva kehitys kasvualueilla, kuten henkilövakuutuksissa ja kotivakuutuksissa, joka puolestaan kompensoi hitaampaa kasvua moottoriajoneuvovakuuttamisessa, joka kärsi edelleen uusien autojen heikosta myynnistä. Yritysasiakasliiketoiminnassa kasvu oli hyvällä tasolla, 5,6 prosenttia kiintein valuuttakurssein, vaisuhkosta talouskehityksestä huolimatta. Suuryritysasiakkaissa kasvua kertyi 9,5 prosenttia kiintein valuuttakurssein, ja sitä tukivat hinnantarkistukset, vakuutusarvojen nousu ja hyvin sujuneet sopimusten uusimiset. Topdanmarkin bruttomaksutulo vahvistui 16 prosenttia Oona Health -yritysoston, hinnantarkistusten ja 8 prosentin orgaanisen kasvun siivittäminä.

Ison-Britannian liiketoiminnassa vuosi oli vahva, sillä bruttomaksutulo nousi 23 prosenttia paikallisessa

valuutassa. Kasvua vauhdittivat voimassa olevien vakuutussopimusten kasvu sekä keskimääräisten vakuutusmaksujen nousu. Voimassa olevien vakuutussopimusten määrä kasvoi 12 prosenttia ja oli vuoden 2024 lopussa 3,9 miljoonaa. Moottoriajoneuvovakuutuksissa kasvua kertyi 8 prosenttia ja kotivakuutuksissa 34 prosenttia. Moottoriajoneuvopuolella kasvua vauhditti vahva kehitys uusissa tuotteissa, kuten telematiikkaa hyödyntävissä tuotteissa, moottoripyörävakuutuksissa ja pakettiautovakuutuksissa, sekä ydinportfolion kasvu valikoiduin osin.

Vahinkokehitys oli vuonna 2024 vaihtelevaa, sillä Pohjoismaissa ensimmäisellä neljänneksellä koetun ankaran talven jälkeen nähtiin tyypillisimpiä sääolosuhteita, mutta myös enemmän suurvahinkoja, joita tapahtui erityisesti toisella ja kolmannella neljänneksellä. Vakavilla säävahingoilla ja suurvahingoilla oli yhteensä 3,3 prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus konsernin yhdistettyyn kulusuhteeseen. Tästä huolimatta konsernin yhdistetty kulusuhde parani 84,3 prosenttiin (84,6), mikä yhdessä vahvan maksutulon kasvun kanssa vahvisti underwriting-tulosta 13 prosenttia kiintein valuuttakurssein ja raportoidusti 1 316 miljoonaan euroon (1 164).

Alla oleva marginaalikehitys säilyi positiivisena läpi vuoden, sillä konsernin alla oleva yhdistetty kulusuhde parani 1,5 prosenttiyksikköä. Tätä tuki vahva kehitys erityisesti Isossa-Britanniassa, mutta myös Pohjoismaissa trendi säilyi tasaisena. Ifin diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,3 prosenttiyksikköä, mitä tuki kurinalainen underwriting-toiminta ja hinnantarkistukset, joita tehtiin Pohjoismaissa vuoden 2024 lopussa noin 4 prosenttiin hidastuneen korvausinflaation kattamiseksi. Lisäksi If paransi edelleen toimintakulusuhdettaan 0,3 prosentti-yksikköä eli hieman yli 0,2 prosenttiyksikön tavoitteensa. Isossa-Britanniassa moottoriajoneuvovakuutusten markkinahinnat olivat vuoden loppua kohti laskutrendissä, mutta vahinkofrekvenssien suotuisa kehitys vaikutti korvauskulujen kehitykseen positiivisesti.

Nettorahoitustulos oli 636 miljoonaa euroa (560). Sijoitustoiminnan nettotuotot laskivat 888 miljoonaan euroon (1 006) neljännen vuosineljänneksen markkinakehityksen jäätyä heikommaksi kuin vertailukaudella, jolloin markkinaympäristö oli poikkeuksellisen suotuisa. Konsernin korkosijoitusten efektiivinen korkotuotto oli 3,9 prosenttia ja korkotuotto markkina-arvoin 4,2 prosenttia vuoden 2024 lopussa. Vakuutuksen nettorahoituksen tuotot tai -kulut olivat -252 miljoonaa euroa (-446), sisältäen diskonttauksen purusta kertyneen -238 miljoonan euron (-248) suuruisen negatiivisen vaikutuksen. Diskonttokorkojen muutoksella oli -25 miljoonan euron suuruinen negatiivinen vaikutus (-160).

Tulos ennen veroja oli 1 559 miljoonaa euroa (1 481) Topdanmark-integraatioon liittyvät noin 150 miljoonan euron kertakulut sisältäen. Nämä pois lukien tulos ennen veroja olisi ollut 1 709 miljoonaa euroa. Osakekohtainen operatiivinen tulos vahvistui 13 prosenttia 2,33 euroon (2,07) korkeamman underwriting-tuloksen tukemana. Sammon tavoitteena on kasvattaa osakekohtaista

operatiivista tulostaan keskimäärin yli 7 prosenttia vuosina 2024–2026.

Konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli vuoden 2024 lopussa ehdotettu osinko huomioiden 177 prosenttia. Vakavaraisuussuhde laski vuoden 2023 lopun 182 prosentista. Velkaisuusaste oli 26,9 prosenttia vuoden 2024 lopussa. Velkaisuusaste nousi vuoden 2023 lopun 25,3 prosentista, jolloin se oli 26,8 prosenttia. Sampo tavoittelee 150–190 prosentin vakavaraisuussuhdetta ja alle 30 prosentin velkaisuusastetta.

Sampo Oyj:n hallitus ehdottaa 23.4.2025 järjestettävälle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2024 jaetaan perusosinkoa 1,70 euroa osakkeelta, jolloin kasvua on 6 prosenttia edellisvuoden 1,60 euron perusosingosta. Hallitus päätti 5.2.2025 osakkeiden splittauksesta siten, että yhtä vanhaa osaketta kohti jaetaan 4 uutta

osaketta. Osakesplitti huomioiden ehdotettu perusosinko on 0,34 euroa osakkeelta.

Sampo ilmoitti 17.6.2024 allekirjoittaneensa Topdanmarkin kanssa yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Sampo tekisi suositellun, parhaan ja lopullisen julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei vielä omistanut. Tarjous toteutui onnistuneesti lokakuussa 2024. Uudet Sammon osakkeet listattiin Nasdaqin Kööpenhaminan pörssiin ja kaupankäynti osakkeilla alkoi 18.9.2024. Vaihtotarjouksen yhteenveto on saatavilla Muut tapahtumat osiossa.

Vähentääkseen Topdanmark-vaihtotarjouksesta aiheutuvaa laimennusvaikutusta Sampo allokoi 800 miljoonaa euroa omien osakkeiden takaisinostoihin ja Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden lunastukseen.

Omien osakkeiden takaisinostoihin käytettiin 475 miljoonaa euroa ja Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden lunastukseen 325 miljoonaa euroa. Sampo osti ja mitätöi vuonna 2024 yhteensä 11 747 690 A-osakettaan.

Sampo odottaa vuoden 2025 näkymissään saavuttavansa 8,7–9,0 miljardin euron vakuutusmaksutuotot tarkoittaen 4–7 prosentin vuosikasvua, ja 1 350–1 450 miljoonan euron suuruisen underwriting-tuloksen tarkoittaen 3–10 prosentin vuosikasvua. Näkymät vuodelle 2025 ovat linjassa Sammon vuosille 2024–2026 asettamien tavoitteiden kanssa, joihin lukeutuvat alle 85 prosentin yhdistetty kulusuhde ja osakekohtaisen operatiivisen tuloksen keskimäärin yli 7 prosentin vuosittainen kasvu.

Avainluvut

Sampo-konserni, 2024

Milj. e	1–12/2024	1–12/2023	Muutos, %
Tulos ennen veroja	1 559	1 481	5
If	1 256	1 358	-8
Topdanmark	137	162	-15
Hastings	193	129	49
Omistusyhteisö	-29	-160	—
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta	1 154	1 323	-13
Operatiivinen tulos	1 193	1 046	14
Underwriting-tulos	1 316	1 164	13
			Muutos, %
Osakekohtainen tulos (EUR)	2,25	2,62	-14
Osakekohtainen operatiivinen tulos (EUR)	2,33	2,07	13
Tuotto oman pääoman ehtoiselle omalle varallisuudelle, %	29,5	24,7	—

Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta ja osakekohtainen tulos vuodelta 2023 sisältävät henkivakuutustoiminnan tuloksen.

Keskeiset taloudelliset tavoitteet

Sampo-konserni, 2024–2026

Tavoite	2024
Osakekohtaisen operatiivisen tuloksen kasvu: yli 7 % (keskimäärin ajanjaksolla)	13 %
Konsernin yhdistetty kulusuhde: alle 85 %	84,3 %
Vakavaraisuussuhde: 150–190 %	177 %
Velkaisuusaste: alle 30 %	26,9 %

Tulevaisuudennäkymät

Toimintaympäristö ja oletukset

Vuonna 2024 toteutunut Topdanmark-kauppa saattoi päätökseen Sammon muutosprosessin täysin integroiduksi vahinkovakuutuskonserniksi. Sampo on operatiivisesti houkuttelevassa asemassa, sillä se on markkinajohtaja Pohjoismaiden konsolidoidulla vahinkovakuutusmarkkinalla ja johtava toimija Ison-Britannian kasvavalla, digitaalisella vahinkovakuutusmarkkinalla, minkä ansiosta konsernilla on mahdollisuudet sekä vakauteen että kasvuun.

Kilpailudynamiikan odotetaan säilyvän rationaalisena konsernin toiminta-alueilla vuonna 2025 vahinkovakuutusten kysynnän pysyessä tasaisena hitaasta talouskasvusta huolimatta. Sampo odottaa korvauskulujen kasvun olevan edelleen pitkän aikavälin trendiä voimakkaampaa. Tähän vaikuttavat useat tekijät, kuten uusien autojen nousevat korjauskulut sekä palkkojen ja palveluiden inflaatio. Konsernitasolla alla olevien korvauskulujen odotetaan nousevan noin 4–6 prosenttia (mid-single digit) vuonna 2025, ja konserni on edelleen erittäin sitoutunut varovaisuuteen hinnoittelussaan.

Sammon viime vuosina tekemät strategiset ja operatiiviset investoinnit ovat parantaneet sen kilpailukykyä merkittävästi. Konsernin ainutlaatuiset digitaaliset valmiudet jakelussa, hinnoittelussa, riskien arvioinnissa ja korvauskäsittelyssä mahdollistavat ensiluokkaisen asiakaspalvelun ja tehokkuuden. Lisäksi Topdanmarkin integroinnista konserniin odotetaan koituvan taloudellista hyötyä skaalaetuina ja synergioina.

Näkymät vuodelle 2025

Näkymä Sampo-konsernin taloudelliseksi kehitykseksi vuonna 2025 on:

• Konsernin vakuutusmaksutuotot: 8,7–9,0 miljardia euroa tarkoittaen 4–7 prosentin vuosikasvua.
• Konsernin underwriting-tulos: 1 350–1 450 miljoonaa euroa tarkoittaen 3–10 prosentin vuosikasvua.

Näkymät vuodelle 2025 ovat linjassa Sammon vuosille 2024–2026 asettamien tavoitteiden kanssa, joihin lukeutuvat alle 85 prosentin yhdistetty kulusuhde vuositasolla ja osakekohtaisen operatiivisen tuloksen yli 7 prosentin keskimääräinen kasvu vuositasolla.

Näkymään sisältyy vahinkojen toteutumista ja korvauskuluja koskeviin arvioihin, sijoitustoiminnan kehitykseen, valuuttakursseihin sekä kilpailudynamiikkaan liittyvää epävarmuutta. Erityisesti vakuutusmaksutuottoja koskeva ennuste on riippuvainen kilpailutilanteesta, joka voi tietyillä alueilla, kuten Ison-Britannian moottoriajoneuvovakuuttamisessa, muuttua nopeasti. Näkymässä esitetyt vakuutusmaksutuotot ja underwriting-tulos perustuvat 31.12.2024

Tarkka selostus näkymissä esitetyistä avainluvuista löytyy Tunnuslukujen laskentakaavat -osiosta.

valuuttakursseihin.

Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä

Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan erilaisille riskeille ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti keskeisten liiketoimintayksiköidensä välityksellä. Sammon konserniyhtiöiden kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-, luotto- ja vakuutusriskit sekä operatiiviset riskit. Konsernitasolla riskien lähteet ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät ole suoraan yhteenlaskettavissa.

Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitys vaikuttaa Sampo-konserniin pääasiassa omistamiensa vakuutusyhtiöiden sijoitusomaisuuden ja vastuuvelan kautta. Ajan kuluessa mahdolliset epäsuotuisat makrotaloudelliset vaikutukset voivat heijastua myös Sammon operatiiviseen liiketoimintaan esimerkiksi talouskasvua alentaessaan tai korvauskuluja nostaessaan.

Inflaatio jatkoi hidastumistaan vuonna 2024, ja euroalueen kuluttajahintainflaatio on jo lähellä keskuspankin tavoitetta. Inflaation hidastuminen on kuitenkin johtunut pitkälti tavaroiden hinnannousun heikkenemisestä ja energian hintojen laskusta.

Tavaroiden hintainflaation hidastumista on tukenut toimitusketjujen normalisoituminen, mutta se voi kiihtyä, jos kansainvälisen kaupan esteet nostavat tuontihintoja. Energian hinnat puolestaan ovat edelleen haavoittuvia geopoliittisille tapahtumille. Lisäksi nopea palkkojen kasvu on pitänyt palveluiden inflaation korkeana ja voi edelleen pitää hintapaineita koholla, elleivät työmarkkinat viilene kuten tällä hetkellä odotetaan. Epävarmuutta liittyykin siihen, ovatko keskuspankit valmiita leikkaamaan korkoja odotetun ripeästi. Tämä voi johtaa sekä talouskasvun merkittävään hidastumiseen että ongelmiin yritysten, kotitalouksien ja valtioiden velanhoitokyvyssä nostaen riskiä sijoituskohteiden äkillisestä uudelleenhinnoittelusta rahoitusmarkkinoilla. Lisäksi sotien mahdollinen kärjistyminen Ukrainassa ja Lähi-idässä on merkittävä taloudellinen riski. Yhdistettynä osakemarkkinoiden

historiallisesti korkeisiin arvostustasoihin erityisesti Yhdysvalloissa, nämä tekijät tuovat talouden ja pääomamarkkinoiden kehitykseen tällä hetkellä merkittävää epävarmuutta. Samaan aikaan nopeasti kehittyvät hybridiuhat luovat uusia haasteita valtioille ja yrityksille. On olemassa myös lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia ja poliittisia tekijöitä sekä muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti.

Sampo-konsernin vakuutusriskit Venäjällä tai Ukrainassa ovat rajalliset ja koskevat lähinnä Suurasiakkaatliiketoiminnan tiettyjä pohjoismaisia asiakkaita, joiden vakuutusehdoissa sotatilanteesta seuranneet vahingot on rajattu vakuutusvastuun ulkopuolelle. Sammon taseeseen ei myöskään sisälly merkittäviä suoria sijoituksia Venäjälle tai Ukrainaan. Suorien

riskipositioiden vähyys huomioiden suurin Ukrainan sodasta Sammolle aiheutuva riski liittyy yllä kuvailtuihin toisen asteen vaikutuksiin pääomamarkkinoilla ja makrotaloudessa.

Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut toimintaympäristöön vaikuttavat trendit ja mahdolliset vaikutuksiltaan suuret tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia Sampo-konsernin liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä. Esimerkkejä tunnistetuista trendeistä ovat demografiset muutokset, ilmastonmuutos ja teknologinen kehitys esimerkiksi tekoälyn ja digitalisaation saralla mukaan lukien kyberturvallisuuteen liittyvät uhat.

Voitonjakoehdotus

Sampo Oyj:n osinkopolitiikan mukaan Sampo tulee maksamaan vakaata ja kestävällä tasolla olevaa perusosinkoa, joka kasvaa konsernin operatiivisen tuloksen mukaisesti ajan myötä. Tämän lisäksi ylimääräistä pääomaa palautetaan omien osakkeiden takaisinostojen ja/tai lisäosingon muodossa siltä osin kuin sitä ei käytetä liiketoiminnan kehittämiseen.

Vuoden 2024 voitonjakoon sovellettavan Sampo Oyj:n osinkopolitiikan mukaan maksettujen osinkojen kokonaismäärän tulee olla vähintään 70 prosenttia Sampo-konsernin operatiivisesta tuloksesta. Konsernin tilikauden 2024 operatiivinen tulos oli 1 193 miljoonaa euroa. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 7 851 miljoonaa euroa, josta tilikauden 2024 voitto on 1 863 miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa yllä esitettyjen linjausten mukaisesti varsinaiselle yhtiökokoukselle osinkoa maksettavaksi 1,70 euroa kullekin yhtiön osakkeelle, lukuun ottamatta osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2025 Sampo Oyj:n hallussa olevia osakkeita. Tästä poiketen, mikäli Sampo Oyj:n 5.2.2025 tiedottama maksuton osakeanti osakkeenomistajien omistuksien mukaisessa suhteessa (ns. osakkeiden splittaus) tehdään ja se toteutuu tämän ehdotuksen päiväyksen jälkeen, mutta ennen osingonmaksun täsmäytyspäivää, varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotettu osinko on sen sijaan 0,34 euroa kullekin yhtiön osakkeelle, lukuun ottamatta osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2025 Sampo Oyj:n hallussa olevia osakkeita.

Hallituksen varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdottama kokonaisosinko vastaa EUR 915 miljoonaa euroa ja voitonjakosuhde on 77 prosenttia konsernin tilikauden 2024 operatiivisesta tuloksesta.

Loput varoista jätetään yhtiön omaan pääomaan. Ehdotetun osingon huomioimisen jälkeen emoyhtiön tilikauden 2024 jakokelpoiset varat ovat noin 6 936 miljoonaa euroa ja konsernin Solvenssi II vakavaraisuussuhde 177 prosenttia. Konsernin velkaisuusaste oli vuoden 2024 lopussa 26,9 prosenttia.

Osingonmaksu

Osinko ehdotetaan maksettavan osakkeenomistajille, jotka ovat osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2025 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingot maksetaan 6.5.2025.

Ruotsalaisten talletustodistusten liikkeeseenlaskija huolehtii osinkojen maksusta Euroclear Sweden AB:ssa osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2025 rekisteröidylle ruotsalaisten talletustodistusten haltijalle, jolle osingot maksetaan Ruotsin kruunuina.

VP Securities A/S käsittelee osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2025 Tanskassa VP Securities A/S:ssä osakeoikeuksien (eng. share entitlements) muodossa rekisteröityjen osakkeiden osalta vastaanotettuaan osingon Euroclear Finlandilta.

Taloudellinen asema

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Toimintaympäristö

Pohjoismaat

Pohjoismaiden vahinkovakuutusalan keskittyminen jatkui vuonna 2024. Yhdessä suurten toimijoiden asettamien kunnianhimoisten taloudellisten tavoitteiden kanssa tämän odotetaan vahvistavan kulukuria entisestään. Neljä suurinta toimijaa muodostavat nyt noin 80–90 prosenttia Norjan, Suomen ja Ruotsin markkinoista. Tanskassa neljä suurinta vakuuttajaa hallitsee lähes 70 prosenttia markkinoista. Monet vakuutusyhtiöt myös toimivat useammassa Pohjoismaassa.

Korvausinflaatio tasaantui Pohjoismaissa vuonna 2024 edeltävien vuosien korkean inflaation jälkeen. Vaikka yleinen inflaatio laski Pohjoismaissa, korvausinflaatiossa esiintyi jonkin verran paikallista ja segmenttikohtaista vaihtelua. Kiinteistövakuutussegmentissä korvausinflaatio pysyi kohtalaisena, kun taas moottoriajoneuvovakuutuksissa se asettui hieman korkeammalle tasolle, osittain heikkojen valuuttojen aiheuttaman paineen vaikutuksesta. If Vahinkovakuutuksen korvausinflaatio hidastui noin 4 prosenttiin vuoden loppua kohti.

Korvausinflaation mukaiset hinnantarkistukset jatkuivat läpi vuoden, ja jotkut toimijat ilmoittivat merkittävistäkin korotuksista alueilla, joilla hinnat olivat aiemmin olleet liian alhaisia.

Henkilöasiakasmarkkinoilla nähtiin voimakasta kilpailua, mutta yleisellä tasolla asiakkaat hyväksyivät edelleen hinnankorotukset. Yritysmarkkinoilla suuremmat toimijat keskittyivät tiettyihin kasvualueisiin, ja useat niistä keskittyivät pk-yrityssegmenttiin. Tiettyjen paikallisten kilpailijoiden vetäytyminen markkinoilta vaikutti suuryrityssegmentin kilpailuympäristöön ja rajoitti hinnankorotuksen vaikutusta asiakaspysyvyyteen. Hinnat ovat viime vuosina nousseet merkittävästi, mikä on johtanut kannattavuuden merkittävään paranemiseen tällä alueella. Sopimusten uusiminen vuoden 2025 alussa vaikuttaa sujuneen hyvin sekä yritys- että suuryrityssegmenteissä, kun hinnankorotuksia on toteutettu laajalti koko markkinoilla.

Pohjoismaiden vahinkovakuutusmarkkinoiden asiakaspysyvyys on perinteisesti ollut Euroopan markkinoita parempaa ja vakaampaa asiakaspysyvyyden vaihdellessa 85–90 prosentin välillä. Vakuutusten kysyntä pysyi yleisesti ottaen vakaana vuoden aikana toteutetuista vakuutusmaksujen korotuksista huolimatta, ja asiakaspysyvyys säilyi vuonna 2024 vahvana.

Pohjoismaiden talvi oli vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä tavallista ankarampi. Säähän liittyvien vahinkojen kasvua edistivät pääasiassa pitkittynyt kylmä sää, runsaat lumisateet, myrskyt sekä pakkasen ja suojasään vuorottelu yhdessä runsaiden sateiden kanssa. Nämä olosuhteet vaikuttivat sekä moottoriajoneuvo- että

kiinteistövakuutussegmentteihin. Ensimmäisen neljänneksen jälkeen Pohjoismaiden sääolosuhteet pysyivät suhteellisen hyvinä, ja loppuvuoden aikana esiintyi vain joitakin paikallisia myrskyjä ja rankkasateita.

Uusien autojen heikko myyntitrendi jatkui vuonna 2024, kun myynti laski 5 prosenttia edellisvuodesta. Ruotsissa uusien autojen rekisteröinnit olivat vuonna 2024 alimmalla tasolla kymmeneen vuoteen, mikä johtui talouden laskusuhdanteesta, korkeista koroista ja hallituksen politiikasta, joka ei kaikilta osin edistänyt kysyntää. Uusien autojen myynti kasvoi vuoden aikana kaikista neljästä Pohjoismaasta vain Norjassa.

Iso-Britannia

Ison-Britannian moottoriajoneuvovakuutusmarkkinoilla nähtiin vuonna 2024 laajasti ottaen positiivinen vahinkokehitys sekä vahinkofrekvenssin että inflaation pienentyessä edellisvuodesta. Vahinkoinflaatio pysyi edelleen koholla historialliseen keskiarvoon nähden, mutta jatkoi alenemistaan vuoden 2023 alussa nähdyltä huipputasoltaan. Vahinkofrekvenssi pieneni useimmilla alueilla eli onnettomuuksien, kolmannen osapuolen omaisuusvahinkojen ja ruumiinvammojen osalta. Tähän kehitykseen vaikuttivat osittain ajokäyttäytyminen sekä vuoden 2024 ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen hyvät sääolosuhteet.

Tämän kehityksen seurauksena bruttomaksutulokehitys on ollut kilpaillulla Ison-Britannian markkinalla vaisumpaa vuonna 2024 vakuutusyhtiöiden siirtäessä vahinkokehityksen hyötyjä asiakkailleen. Hastingsin ensisijainen jakelukanava eli hintavertailusivustot ovat edelleen Ison-Britannian auto- ja kotivakuutusasiakkaiden ylivoimaisesti suurin kanava. Hintavertailusivustomarkkinat ovat jatkaneet kasvuaan, joskin kasvuvauhti alkoi hidastua vuoden toisella puoliskolla Hastingsin hyötyessä liiketoimintamallistamme.

Hallitus ja sääntelyviranomaiset ovat jatkaneet toimiaan useilla eri alueilla. Hallitus on perustanut työryhmän selvittämään aiempina vuosina nähtyjen moottoriajoneuvovakuutusten hintojen nousun syitä. Myös FCA, Ison-Britannian

finanssivalvontaviranomainen, toteuttaa edelleen aktiivisesti erilaisia toimia. Hastings tukee korkeiden vahinkokulujen syiden selvittämiseksi tehtyä työtä, mukaan lukien vakuutuspetosten ehkäisyä, jotta asiakkaat voisivat hyötyä matalammista hinnoista.

Liiketoiminta-alueet

If

If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutuskonserni. Se tarjoaa vakuutusratkaisuja kaikissa keskeisissä vakuutuslajeissa neljällä liiketoimintaalueellaan, joita ovat Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat, Suurasiakkaat ja Baltialiiketoiminta. Ifin liiketoimintamalli perustuu korkeaan asiakastyytyväisyyteen, alansa parhaaseen riskien arviointiin ja hinnoitteluun sekä pohjoismaisen toimintamallinsa mahdollistamaan skaalaeduista hyötymiseen. Ifin strategian ytimessä ovat erinomaiset digitaaliset myyntikanavat ja muut digitaaliset palvelut etenkin Henkilöasiakkaat-liiketoiminnassa ja Yritysasiakkaatliiketoiminnan pk-markkinasegmentissä.

Underwriting-kehitys

If raportoi 890 miljoonan euron (842) suuruisen vakuutuspalvelutuloksen vuodelta 2024. Yhdistetty kulusuhde oli samalla ajanjaksolla 83,1 prosenttia (83,1). Alla oleva marginaalikehitys jatkui positiivisena, kun diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,3 prosenttiyksikköä ja toimintakulusuhde laski 0,3 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta. Muutamat suurvahingot ja vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot vaikuttivat viimeisen vuosineljänneksen tulokseen, mutta vaikutus oli pienempi kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona.

Maksutulon kehitys

Ifin vuodelta 2024 raportoima bruttomaksutulo oli 5 860 miljoonaa euroa (5 468). Maksutulo kasvoi 6,7 prosenttia vuodentakaisesta kiintein valuuttakurssein. Liiketoiminta-alueiden kasvu ja maakohtainen kasvu olivat kumpikin vahvoja, pääasiassa uudelleenhinnoittelun, korkeampien vakuutusarvojen ja vakaan asiakaspysyvyyden ansiosta.

Tulos

If, 2024

Milj. e	2024	2023	Muutos, %
Bruttomaksutulo	5 860	5 468	7
Vakuutusmaksutuotot, netto	5 258	4 996	5
Korvauskulut, netto	-3 267	-3 093	6
Liikekulut sisältäen korvausten käsittelykulut	-1 101	-1 061	4
Vakuutuspalvelutulos/Underwriting-tulos	890	842	6
Sijoitustoiminnan nettotuotot	652	871	-25
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	-188	-331	-43
Nettorahoitustulos	464	539	-14
Muut erät	-98	-24	315
Tulos ennen veroja	1 256	1 358	-8

Avainluvut

	2024	2023	Muutos
Yhdistetty kulusuhde, %	83,1	83,1	-0,1
Toimintakulusuhde, %	20,9	21,2	-0,3
Riskisuhde, %	62,1	61,9	0,2
Suurvahingot	1,7	1,3	0,4
Vakavat säävahingot	2,6	3,4	-0,8
Riskioikaisu ja muut tekniset vaikutukset, kuluva vuosi, %	1,3	1,2	0,1
Aiempien vuosien kehitys, %	-5,1	-5,3	0,2
Oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %	61,5	61,3	0,2
Diskonttovaikutus, kuluva vuosi, %	-2,8	-3,4	0,5
Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %	64,4	64,7	-0,3
Vahinkosuhde, %	67,6	67,6	0,0
Liikekulusuhde, %	15,5	15,6	-0,1

Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti.

Suurvahingot esitetään arvioon verrattuna, mutta vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot raportoidaan kokonaisuudessaan; negatiivinen luku tarkoittaa positiivista tulosta. Luonnonkatastrofeihin liittyvät vahingot lasketaan vakaviin sääilmiöihin liittyviksi vahingoiksi. Aiempien vuosien kehityksen ollessa negatiivinen luku vastuuvelka on kehittynyt myönteisesti. Diskonttovaikutus kuvaa kuluvana vuonna toteutetun vastuuvelan diskonttauksen vaikutusta oikaistuun riskisuhteeseen.

Koko vuoden Henkilöasiakasliiketoiminnan maksutulo kasvoi 6,5 prosenttia kiintein valuuttakurssein, pääasiassa korvausinflaation kattamiseksi tehtyjen hinnantarkistusten johdosta. Bruttomaksutulon positiivista kehitystä vuoden aikana tukivat henkilövakuutusten 12 prosentin kasvu ja kotivakuutusten 6 prosentin kasvu. Uusien autojen heikot myyntiluvut hidastivat henkilöasiakkaiden moottoriajoneuvovakuutusten kasvua, joka pysyi 5 prosentissa. Kasvua kertyi kaikissa toimintamaissa, ja Norjassa kehitys oli erityisen vahvaa.

Uusien autojen myynti pysyi vuonna 2024 heikkona, ja määrät laskivat 5 prosenttia vuodentakaisesta Pohjoismaissa ja 7 prosenttia Ruotsissa, joka on Ifin suurin markkina-alue. Ruotsin moottoriajoneuvovakuuttaminen pois lukien Henkilöasiakkaiden bruttomaksutulo kasvoi vuonna 2024 kiintein valuuttakurssein 7,6 prosenttia ja koko Ifin maksutulo 7,2 prosenttia.

Henkilöasiakasliiketoiminnan asiakaspysyvyys pysyi vakaana 89 prosentissa (89) hinnantarkistuksista huolimatta. Digitaalisten palvelujen ja niiden käyttäjämäärien kehitys jatkui Henkilöasiakasliiketoiminnassa hyvänä vuonna 2024 useiden vuosien johdonmukaisten investointien ansiosta. Digitaalinen myynti kasvoi 10 prosenttia vuoden aikana, ja myös verkossa tehtyjen vahinkoilmoitusten osuus jatkoi kasvuaan ollen vuoden lopussa 64 prosenttia (61).

Yritysasiakkaiden bruttomaksutulo kasvoi vuoden aikana 5,6 prosenttia kiintein valuuttakurssein. Positiivista kehitystä tukivat onnistuneet sopimusten uusimiset, korvausinflaation mukaisina jatkuneet hinnantarkistukset ja vahva asiakaspysyvyys. Pkyrityssegmentti kasvoi vuoden aikana yli 5 prosenttia, ja kasvu kiihtyi vuoden loppua kohti.

Yritysasiakkaiden vuoden 2024 digitaalinen myynti kasvoi 24 prosenttia vuodentakaisesta. Positiivista kehitystä edesauttoivat verkkomyynnin vahva vire ja digitaalisen tarjonnan laajentaminen sekä itsepalveluratkaisujen lisääntynyt käyttö.

Suurasiakkaat-liiketoiminnan vuodelta 2024 raportoima bruttomaksutulo kasvoi 9,5 prosenttia kiintein valuuttakurssein, pääasiassa hinnantarkistusten, arvonnousujen ja hyvin sujuneiden sopimusten uusimisten vaikutuksesta. Suurasiakkaatliiketoiminnassa altistusta tietyille suurille kiinteistöriskeille vähennettiin edelleen suurvahingoista aiheutuvan volatiliteetin alentamiseksi.

Baltian-liiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi vuonna 2024 kaikkiaan 4,8 prosenttia kiintein valuuttakurssein. Uudelleenhinnoittelu tuki tätä kehitystä, mutta kilpailun koventuminen vuoden toisella puoliskolla hidasti kasvua.

Yhdistetyn kulusuhteen kehitys

Ifin yhdistetty kulusuhde oli 83,1 prosenttia (83,1) vuonna 2024.

Ensimmäisen vuosineljänneksen myönteisen suurvahinkokehityksen jälkeen suurvahingot lisääntyivät sekä Suurasiakkaat- että Yritysasiakkaatliiketoiminnoissa. Suurvahinkojen negatiivinen vaikutus yhdistettyyn kulusuhteeseen oli 1,7 prosenttiyksikköä, pääasiassa suurten kiinteistövahinkojen vaikutuksesta.

Vakavilla sääilmiöillä oli vuoden aikana 2,6 prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus yhdistettyyn kulusuhteeseen. Vaikutus oli suurin ensimmäisellä vuosineljänneksellä Pohjoismaiden epätavallisen ankaran talven ja Ingunn-myrskyn takia. Viimeisellä vuosineljänneksellä koettiin tavallisempaa talvisäätä, ja vahinkoja aiheutui pääasiassa paikallisten ilmiöiden johdosta. Ifissä suurvahingot raportoidaan poikkeamana budjetista, kun taas vakaviin sääilmiöihin ja luonnonkatastrofeihin liittyvät vahingot raportoidaan koko suuruudessaan.

Aiempien vuosien korvausvastuun purun vaikutus oli vuoden aikana 5,1 prosenttia (5,3). Riskioikaisuilla ja muilla teknisillä vaikutuksilla oli 1,3 prosenttiyksikön (1,2) vaikutus.

Diskonttovaikutus pieneni vuoden aikana 2,8 prosenttiin (3,4) diskonttokorkojen laskun takia.

Riskisuhde heikkeni yhteensä 0,2 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta ja oli 62,1 prosenttia (61,9) vuonna 2024. Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,3 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta.

Vuoden 2024 toimintakulusuhde parani 20,9 prosenttiin (21,2), mikä on linjassa Ifin vuosille 2024–2026 asettaman noin 20 korkopisteen vuosittaisen pienennystavoitteen kanssa. Toimintakulusuhde sisältää koulutus- ja kehitysmenot.

.

Nettorahoitustulos

Ifin nettorahoitustulos laski 464 miljoonaan euroon (539) vuonna 2024. Laskua selitti edellisvuoden viimeisellä vuosineljänneksellä vallinneet erityisen suotuisat markkinaolosuhteet. Sijoitusten tuotto markkina-arvoin säilyi kuitenkin hyvällä tasolla ja oli 6,0 prosenttia (8,3).

Efektiivinen korkotuotto joulukuun lopussa oli 4,3 prosenttia (4,2). Korkosijoitusten markkina-arvon nousun seurauksena korkotuotto markkina-arvoin laski kuitenkin 4,1 prosenttiin edellisvuoden lopun 4,9 prosentista.

Diskonttauksen purkamisen vaikutus oli -169 miljoonaa euroa (-180) vuonna 2024 ja diskonttokorkojen muutoksilla oli -15 miljoonan euron (-136) vaikutus.

Tulos ennen veroja

Ifin raportoitu tulos ennen veroja laski 8 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 1 256 miljoonaa euroa (1 358) vuonna 2024. Parempi underwriting-tulos ja vahva sijoitustulos tukivat tulosta ennen veroja, mutta pienemmät sijoitustoiminnan nettotuotot ja viimeiselle vuosineljännekselle kirjatut, Topdanmark-integraatioon liittyvät 76 miljoonan euron kertaluonteiset kulut varjostivat kehitystä.

	Yhdistetty kulusuhde, %		Riskisuhde, %
	2024	2023	Muutos, %	2024	2023	Muutos, %
Henkilöasiakkaat	82,2	83,1	-0,9	61,5	62,1	-0,6
Yritysasiakkaat	83,6	81,9	1,7	61,9	60,0	1,9
Suurasiakkaat	88,7	87,3	1,5	69,2	68,3	0,9
Baltia	86,0	85,9	0,0	60,2	59,8	0,4
Ruotsi	81,2	83,2	-2,0	61,0	63,8	-2,8
Norja	79,9	87,2	-7,3	60,3	66,8	-6,5
Suomi	81,0	75,7	5,3	59,2	53,5	5,7
Tanska	108,3	88,4	19,9	83,2	62,9	20,3

Topdanmark

Topdanmark on Tanskan suurimpia vahinkovakuutusyhtiöitä. Yhtiö keskittyy henkilöasiakkaiden, maatalouden ja pk-yritysten vakuuttamiseen. Sampo hankki vuonna 2024 omistukseensa Topdanmarkin vähemmistöosakkeet tullen siten yhtiön ainoaksi omistajaksi.

Topdanmarkin bruttomaksutulo oli 1 553 miljoonaa euroa (1 339) vuonna 2024, mikä vastaa 16 prosentin kasvua vuodentakaisesta. Kasvuun vaikuttivat Oona Healthin hankinta ja 8 prosentin orgaaninen bruttomaksutulon kasvu. Orgaanista kasvua tukivat muun muassa hinnankorotukset kaikilla tärkeimmillä tuotealueilla, asiakasmäärän kasvu sekä erityiset lakisääteisten työtapaturmavakuutusten hinnantarkistukset, jotka tulivat voimaan 1.7.2024 uuden, vakuutuskorvausten laskentaan vaikuttavan lainsäädännön voimaantulon myötä. Bruttomaksutulon orgaaninen kasvu vauhdittui vuoden aikana nousten 8 prosenttiin kolmannella vuosineljänneksellä ja 11 prosenttiin viimeisellä vuosineljänneksellä. Useat alan toimijat nostivat hintojaan Tanskan vahinkovakuutusmarkkinoilla korvauskulujen kasvun johdosta.

Yhdistetty kulusuhde parani 84,2 prosenttiin (85,0), paljolti koska säävahingot ja suurvahingot palasivat odotuksien mukaisiksi edellisvuoden epäsuotuisan kehityksen jälkeen. Vahinkotrendi heikkeni koko vuodelta, mutta kehitys kääntyi viimeisellä vuosineljänneksellä hieman edellisvuotta myönteisemmäksi, kun hinnankorotuksilla saatiin katettua kohonnut moottoriajoneuvovakuutusten korvausinflaatio ja moottoriajoneuvovakuutusten vahinkotiheys tasaantui, vaikkakin korkealle tasolle. Vakuutuspalvelutulos nousi 233 miljoonaan euroon (194) vahvan kasvun ja yhdistetyn kulusuhteen paranemisen ansiosta. Topdanmarkin nettorahoitustulos kasvoi yli kaksinkertaiseksi 60 miljoonaan euroon (27), pääasiassa velkojen markkina-arvojen muutosten johdosta.

Vuoden 2024 tulokseen vaikuttivat useat kertaluonteiset erät, joihin sisältyi 73 miljoonan euron kustannus Topdanmarkin integraatiosta Ifin kanssa ja 15 miljoonaa euroa muita transaktiokuluja, jotka liittyivät Sammon lokakuussa toteuttamaan Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden hankintaan. Näistä on lisätietoja saatavilla Muut tapahtumat -osiossa. Näin ollen tulos ennen veroja laski 137 miljoonaan euroon (162) vakuutuspalvelu- ja nettorahoitustulosten vahvasta kehityksestä huolimatta.

Tulos

Topdanmark, 2024

Milj. e	2024	2023	Muutos, %
Bruttomaksutulo	1 553	1 339	16
Vakuutusmaksutuotot, netto	1 470	1 288	14
Korvauskulut sisältäen korvausten käsittelykulut, netto	-970	-862	13
Liikekulut	-267	-233	15
Vakuutuspalvelutulos / underwriting-tulos	233	194	20
Sijoitustoiminnan nettotuotot	93	107	-13
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	-33	-79	-59
Nettorahoitustulos	60	27	120
Muut erät	-155	-59	163
Tulos ennen veroja	137	162	-15

Avainluvut

	2024	2023	Muutos
Yhdistetty kulusuhde, %	84,2	85,0	-0,8
Vahinkosuhde, %	66,0	66,9	-0,9
Liikekulusuhde, %	18,1	18,1	0,1

Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti.

Hastings

Hastings on yksi Isossa-Britanniassa johtavista digitaalisella alustalla toimivista vahinkovakuuttajista, jolla on noin 4 miljoonaa asiakasta. Yhtiö tarjoaa henkilöauto-, moottoripyörä, pakettiauto- ja kotivakuutuksia. Yhtiön painopistealueita ovat jakelu hintavertailusivustoilla, kehittynyt hinnoittelu ja petosten torjunta sekä digitaalinen asiakaspalvelu.

Tulos

Hastings, 2024

Milj. e	2024	2023	Muutos, %
Bruttomaksutulo	2 161	1 706	27
Tuotot broker-liiketoiminnasta	404	357	13
Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker-tuotot)	1 659	1 251	33
Korvauskulut sisältäen korvausten käsittelykulut, netto	-938	-714	31
Liikekulut	-532	-409	30
Underwriting-tulos	190	128	49
Sijoitustoiminnan nettotuotot	72	79	-8
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	-31	-35	-11
Nettorahoitustulos	41	44	-6
Muut erät	-39	-42	-7
Tulos ennen veroja	193	129	49

Avainluvut	2024	2023	Muutos
Operatiivinen kulusuhde, %	88,5	89,8	-1,2
Voimassa olevat vakuutussopimukset (milj. kpl)	3,9	3,5	0,4

Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti.

Hastingsin bruttomaksutulo kasvoi vuonna 2024 kiintein valuuttakurssein 23 prosenttia vuodentakaisesta 2 161 miljoonaan euroon (1 706). Kasvu oli pääasiassa vuonna 2023 toteutettujen hinnankorotusten seurauksena kasvaneiden vakuutusmaksutuottojen ja voimassa olevien vakuutussopimusten kasvun ansiota. Voimassa olevien vakuutussopimusten määrä kasvoi 3,9 miljoonaan eli 12 prosenttia vuodentakaisesta, mitä tuki parantunut kilpailukyky uusissa vakuutussopimuksissa. Moottoriajoneuvovakuutuksissa voimassa olevien vakuutussopimusten määrä kasvoi 8 prosenttia vuodentakaisesta, kun taas kotivakuutuksissa kasvu oli 34 prosenttia edellisvuodesta.

Hastings on vuoden aikana havainnut yleisen korvausinflaation hidastuneen maltillisesti 7–9 prosenttiin (high-single digit) vuoden 2023 noin 12 prosentista. Vahinkofrekvenssit pysyivät vuonna 2024 tavanomaista alhaisempina kohdennettujen underwriting- ja korvaustoimien sekä suotuisampien sääolosuhteiden ja muiden laajempien markkinatrendien seurauksena.

Underwriting-tulos kasvoi 49 prosenttia 190 miljoonaan euroon (128) vuonna 2024, mitä tuki vahinkosuhteen paraneminen 61,6 prosenttiin (63,3). Liikekulut kasvoivat tuottojen kasvun mukaisesti, muun muassa uusien vakuutussopimuksien kasvuun liittyvien hankintakulujen nousun seurauksena. Yhtiö myös jatkoi investointejaan digitaalisuuteen sekä asiakaspalveluun liittyviin hankkeisiinsa. Näin ollen Hastingsin kauden operatiivinen kulusuhde parani 88,5 prosenttiin (89,8).

Nettorahoitustulos laski hieman 41 miljoonaan euroon (44). Lasku johtui sekä alemmista koroista että maltillisemmista korkojen muutoksista, jotka vähensivät sekä sijoitustoiminnan nettotuottoja että vakuutuskorvausvelkojen diskonttauksen purun kompensoivaa vaikutusta.

Kohonneen underwriting-tuloksen ansiosta Hastingsin tulos ennen veroja nousi 49 prosenttia 193 miljoonaan euroon (129). Muihin eriin sisältyy 47 miljoonaa euroa (41) ei-operatiivisiin aineettomiin hyödykkeisiin liittyviä poistoja, jotka määriteltiin Sampo Oyj:n ostaessa Hastings-konsernin vuonna 2020. Ilman näitä poistoja tulos ennen veroja olisi ollut 239 miljoonaa euroa (171).

Omistusyhteisö

Sampo Oyj on Sampo-konsernin emoyhtiö, joka vastaa konsernin strategian täytäntöönpanosta ja pääoman allokoinnista. Holding-yhtiössä on vakuutustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden lisäksi pieni joukko suoria sijoituksia.

Tulos

Omistusyhteisö, 2024

Milj. e	2024	2023	Muutos, %
Sijoitustoiminnan nettotuotot	78	-37	—
Muut tuotot	2	1	124
Muut kulut	-43	-57	24
Rahoituskulut	-66	-66	1
Tulos ennen veroja	-29	-160	82

Holding-segmentin vuoden 2024 tulos ennen veroja oli -29 miljoonaa euroa (-160).

Sijoitustoiminnan nettotuotot kasvoivat 78 miljoonaan euroon (-37) pääosin vakaiden korkotuottojen vuoksi. Holding-yhtiön sijoitusomaisuuteen kuuluu lyhytaikaisia korkoinstrumentteja ja lyhytaikaisia joukkovelkakirjoja sekä Sammon finanssisijoitukset Nexi ja NOBA.

Vertailuvuoden lukuihin sisältyy holding-yhtiön finanssisijoitusten käyvän arvon mukaisia tappioita.

Saxo Bank –omistus myytiin Mandatumille 302 miljoonalla eurolla transaktiossa, joka saatiin päätökseen toukokuussa 2024. Lisätietoja on saatavilla Muut tapahtumat -osiossa.

Taloudellinen tilanne

Konsernin vakavaraisuus

Sampo-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde, jossa on huomioitu ehdotettu 1,70 euron osakekohtainen osinko, oli vuoden 2024 lopussa 177 prosenttia (182) perustuen 5 368 miljoonan euron (5 849) omaan varallisuuteen ja 3 040 miljoonan euron (3 217) vähimmäisvakavaraisuusvaatimukseen.

Oma varallisuus aleni, koska 800 miljoonaa euroa käytettiin omien osakkeiden takaisinostoihin ja Topdanmarkin vaihtotarjoukseen liittyneeseen lunastusmenettelyyn. Lisäksi omaa varallisuutta pienensi Topdanmarkin integraatioon liittyvä noin 150 miljoonan euron suuruinen uudelleenjärjestelykulu. Toisaalta vakavaraisuusvaatimusta alensi konsernin osittaisen sisäisen mallin käyttöönotto vakavaraisuuslaskennassa 30.6.2024 alkaen.

Sampo tavoittelee 150–190 prosentin vakavaraisuussuhdetta.

Velka-asema

Sampo-konsernin velkaisuusaste lasketaan jakamalla konsernin rahoitusvelat IFRS:n mukaisen oman pääoman ja rahoitusvelkojen summalla. Sampo tavoittelee alle 30 prosentin velkaisuusastetta.

Sampo-konsernin oma pääoma oli vuoden 2024 lopussa 7 059 miljoonaa euroa (7 687) ja rahoitusvelat 2 596 miljoonaa euroa (2 604), jolloin velkaisuusaste oli 26,9 prosenttia. Velkaisuusaste nousi vuoden 2023 lopun 25,3 prosentista. Velkaisuusasteen kasvua vuodentakaisesta selitti pääasiassa Topdanmarkostotarjouksen yhteydessä omien osakkeiden takaisinostoihin ja vähimmistöosakkeiden lunastukseen

allokoitu 800 miljoonan euron pääomankäyttö. Rahoitusvelat pysyivät liki ennallaan koko vuoden.

Lisätietoja Sampo-konsernin liikkeeseen laskemista lainoista on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/velkarahoitus.

Rahoitusvelat

Sampo-konserni, 31.12.2024

Milj. e	Omistusyhteisö	If	Topdanmark	Hastings	Eliminoinnit	Konserni
Sub-/hybridilainat	1 491	131	147	0	-127	1 642
Seniorilainat	954	0	0	0	0	954
Yhteensä	2 445	131	147	0	-127	2 596

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡
Kestävyysselvitys	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Luottoluokitukset

Sammon konserniyhtiöiden keskeiset luottoluokitukset on esitetty 31.12.2024 mukaisesti alla olevassa taulukossa.

Yhtiö	Moody's		Standard & Poor's
	Luokitus	Näkymä	Luokitus	Näkymä
Sampo Oyj – Issuer Credit Rating	A2	Vakaa	A	Vakaa
If Skadeförsäkring AB – Insurance Financial Strength Rating	Aa3	Vakaa	AA-	Vakaa
If Skadeförsäkring Holding AB – Issuer Credit Rating	-	-	A	Vakaa

Moody's päivitti 25.4.2024 Sampo Oyj:n Issuer Credit Rating -luokituksen A2:ksi ja If Skadeförsäkring AB:n

Insurance Financial Strength Rating -luokituksen Aa3:ksi. Molempien luokitusten näkymät se luokitteli vakaiksi.

Muut tapahtumat

Julkinen vaihtotarjous Topdanmarkista

Sampo ilmoitti 17.6.2024 allekirjoittaneensa Topdanmarkin kanssa yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Sampo teki suositellun, parhaan ja lopullisen julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei vielä omistanut. Tarjouksen ehtojen mukaan Topdanmarkin osakkeenomistajat saivat 1,25 uutta liikkeeseen laskettua Sammon A-osaketta kutakin omistamaansa Topdanmarkin osaketta kohden.

Sampo ilmoitti 8.7.2024 saaneensa kaikki vaihtotarjoukseen tarvittavat viranomaisluvat. Sammon 9.7.2024 järjestetty ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista hallituksen ehdotuksen mukaisesti.

Tarjousaika alkoi 9.8.2024 ja päättyi 9.9.2024. Tarjouksen lopullisen tuloksen perusteella Sammon vastaanottamat hyväksynnät edustivat noin 92,6 prosenttia Topdanmarkin kaikista osakkeista ja äänistä, lukuun ottamatta Topdanmarkin hallussa olevia omia osakkeita.

Lopullisen tuloksen perusteella hallitus päätti antaa Topdanmarkin osakkeenomistajille 48 198 710 uutta Sammon A-osaketta Sammon ylimääräiseltä yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen mukaisesti. Annettavien osakkeiden merkintähinta on 41,50 euroa osakkeelta ja se on määritetty perustuen Sammon A-osakkeiden päätöskurssiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä 13.9.2024, joka on viimeinen kokonainen kaupankäyntipäivä ennen Sammon hallituksen päätöstä. Uudet osakkeet listattiin Nasdaqin Kööpenhaminan pörssiin ja kaupankäynti osakkeilla alkoi 18.9.2024. Topdanmarkin osakkeet poistettiin Nasdaqin Kööpenhaminan pörssin kaupankäynnistä 18.10.2024.

Sampo käynnisti jäljelle jääneiden 6 613 865 Topdanmarkin osakkeiden pakollisen lunastuksen Topdanmarkin vähemmistöomistajilta 20.9.2024 Tanskan osakeyhtiölain ja VP-sääntökirjan mukaisesti. Pakollinen lunastus saatiin päätökseen raportointikauden jälkeen 25.10.2024. Vähemmistö-osakkeiden kokonaishankintahinnaksi muodostui 325 miljoonaa euroa.

Vaihtotarjouksessa ja pakollisessa lunastusmenettelyssä Topdanmarkin osakkeesta tarjottava hinta oli 366,38 Tanskan kruunua osakkeelta, mikä vastasi 1,25 kertaisesti Sammon osakkeen 39,29 euron päätöskurssia Nasdaq Helsingissä 14.6.2024. Tarjottu hinta heijasti siten Topdanmarkin osakkeiden 17.6.2024 julkaistussa tiedotteessa indikoitua arvostusta (sisältäen 27 prosentin preemion).

Vuotuisten synergioiden arvioidaan olevan ennen veroja noin 95 miljoonaa euroa, ja niiden arvioidaan kasvattavan osakekohtaista tulosta (EPS) noin 6 prosenttia vuoden 2025 konsensusennusteeseen perustuen. Synergiat saavutetaan vaiheittain arviolta vuoteen 2028 mennessä. Kertaluonteisten integraatiokustannusten arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa, ja niiden odotetaan toteutuvan jo aiemmin. Lisäksi Topdanmarkin nykyiseen digitaaliseen transformaatioon liittyvistä alhaisemmista ITinvestoinneista (joita ei ole sisällytetty vuosittaisiin synergioihin) voidaan saada mahdollisia kertaluonteisia nettomääräisiä lisäsäästöjä. Sampo alkaa raportoida

synergioiden toteutumisesta vuoden 2025 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen.

Sampo Oyj myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB (publ):lle 1.11.2024. Myyntihinta oli 4 659 miljoonaa euroa eli noin 34,7 miljardia Tanskan kruunua. Maksu toteutettiin kokonaisuudessaan Sammon ja If Skadeförsäkring Holding AB (publ):in välisellä lainajärjestelyllä ja osakkeenomistajan lisäpääomasijoituksella.

Vaihtotarjouksesta on lisätietoja saatavilla liitteessä 28 Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien hankinta ja osoitteessa www.sampo.com/topdanmark-tarjous.

Ehdotukset vuoden 2025 yhtiökokoukselle

Sampo Oyj:n hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta teki 9.12.2024 ehdotukset hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä ja hallituksen jäsenten palkkioista.

Valiokunta ehdottaa Sammon 23.4.2025 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten lukumäärä vähenee yhdellä ja että hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä.

Samalla valiokunta ehdottaa, että hallitukseen valitaan nykyiset hallituksen jäsenet Christian Clausen, Steve Langan, Risto Murto, Antti Mäkinen, Markus Rauramo, Astrid Stange ja Annica Witschard uudelleen toimikaudelle, joka jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Nykyisistä jäsenistä Georg Ehrnrooth ja Jannica Fagerholm eivät ole käytettävissä uudelleenvalintaan.

Valiokunta ehdottaa, että uudeksi hallituksen jäseneksi valitaan Sara Mella. Mellalla on yli kolmen vuosikymmenen kokemus pankkialalta, ja hän on työskennellyt Head of Personal Banking -tehtävässä ja Nordea-konsernin johtoryhmässä vuodesta 2019 lähtien.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ehdottaa, että hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan hallituksen puheenjohtajaksi Antti Mäkisen ja varapuheenjohtajaksi Risto Murron.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenille maksetaan vuotuista palkkiota seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti:

• 243 000 euroa hallituksen puheenjohtajalle (aiemmin 235 000 euroa);
• 140 000 euroa hallituksen varapuheenjohtajalle (aiemmin 135 000 euroa);
• 108 000 euroa kullekin muulle hallituksen jäsenelle (aiemmin 104 000 euroa);
• tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle lisäksi 30 000 euroa (aiemmin 29 000 euroa);
• kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle lisäksi 6 800 euroa (aiemmin 6 600 euroa).

Hallituksen jäsenen edellytetään hankkivan Sampo Oyj:n A-sarjan osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan 50 prosentilla hallituksen jäsenen vuosipalkkiosta, joka jää jäljelle verojen, maksujen ja mahdollisten lakisääteisten sosiaalija eläkekulujen vähentämisen jälkeen. Edellä mainitusta poiketen hallituksen jäsenen ei edellytetä hankkivan Sampo Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli hän omistaa kyseisiä osakkeita vähintään hänelle maksettavan bruttovuosipalkkion kaksinkertaisen arvon verran.

Hallituksen jäsenen edellytetään säilyttävän tämän ehdotuksen mukaisesti hankkimansa Sampo Oyj:n Asarjan osakkeet omistuksessaan hankintahetkestä lukien kahden vuoden ajan. Luovutusrajoituksen voimassaolo päättyy kuitenkin aikaisemmin, mikäli hallituksen jäsenen toimikausi yhtiön hallituksessa päättyy. Tällöin luovutusrajoitus päättyy samanaikaisesti hallitusjäsenyyden päättymisen kanssa.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotukset ja Sara Mellan CV ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallituksenehdotukset.

Saxo Bank -omistuksen myynti

Sampo sai 13.5.2024 päätökseen 19,8 prosentin suuruisen Saxo Bank -omistuksensa myynnin Mandatumille. Kaupasta oli sovittu osittaisjakautumisen yhteydessä. Kauppahinta oli 302 miljoonaa euroa saadut osingot huomioiden, kuten osittaisjakautumisen yhteydessä sovittiin. Mandatum päätti maksaa kauppahinnan käteissuorituksena ja ei siten nostanut Sammon tarjoamaa 280 miljoonan euron lainaa.

Osittainen ryhmän sisäinen malli

Sampo-konserni sai 2.5.2024 Ruotsin Finanssivalvonnalta (Finansinspektion) luvan osittaiselle ryhmän sisäiselle mallilleen. Sampo otti osittaisen ryhmän sisäisen mallin käyttöön vakavaraisuuslaskennassaan 30.6.2024 alkaen. Osittainen sisäinen malli ottaa huomioon Sammon vahinkovakuutustoimintojen riskiprofiilin standardikaavaa paremmin. Se on alentanut konsernitason vakavaraisuuspääomavaatimusta 0,3 miljardilla eurolla.

Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakepääoma

Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä oli vuoden 2024 lopussa 538 247 772 osaketta, jotka jakaantuivat 538 047 772 A-osakkeeseen sekä 200 000 Bosakkeeseen. Osakkeisiin liittyviä äänioikeuksia on 539 047 772 kappaletta. Kullakin A-osakkeella on yhtiökokouksessa yksi ääni ja B-osakkeella viisi ääntä.

Osakemäärä nousi vuoden aikana 36,5 miljoonalla osakkeella pääosin Topdanmarkin vaihtotarjoukseen liittyneiden uusien osakkeiden liikkeeseenlaskun ansiosta, mutta osakemäärää pienensi osaltaan omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmassa ostettujen osakkeiden mitätöinti.

Sampo laski syyskuussa liikkeelle 48 198 710 uutta Sammon A-osaketta Topdanmarkin osakkeenomistajille. Uudet osakkeet olivat noin 8,76 prosenttia Sammon koko osakekannasta ja noin 8,75 prosenttia osakkeisiin liittyvistä äänistä osakeannin toteutuksen jälkeen.

Joulukuussa 2024 Sampo mitätöi 11 747 690 omaa A-osakettaan, jotka oli hankittu kesäkuussa 2024 käynnistetyn omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman kautta.

Sampo Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2024 lopussa 98 miljoonaa euroa (98) ja konsernin oma pääoma 7,059 miljoonaa euroa (7 687).

Sammon A-osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1988 alkaen ja Nasdaqin Kööpenhaminan pörssissä syyskuusta 2024 alkaen. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva omistaa kaikki B-osakkeet. Bosakkeet voidaan osakkeenomistajan vaatimuksesta muuntaa A-osakkeiksi.

Sammon ruotsalaiset talletustodistukset (Swedish Depositary Receipt, SDR) on noteerattu Nasdaq Tukholmassa vuodesta 2022. Helsingissä listatut Aosakkeet on mahdollista muuntaa talletustodistuksiksi ja toisinpäin. Vuoden 2024 lopussa liikkeeseen oli laskettu noin 2,7 miljoonaa talletustodistusta.

Omistusmääräjakauma

Sampo Oyj, 31.12.2024

Osakkeiden lukumäärä	Omistajien lukumäärä, kpl	Omistajat, %	Arvo osuusmäärä, kpl	Arvo osuusmäärä, %	Äänimäärä, kpl	Äänimäärä, %
1–100	103 735	53,07	4 352 451	0,81	4 352 451	0,81
101–500	62 590	32,02	15 168 210	2,82	15 168 210	2,81
501–1 000	14 104	7,21	10 499 131	1,95	10 499 131	1,95
1 001–5 000	12 664	6,48	26 503 938	4,92	26 503 938	4,92
5 001–10 000	1 377	0,70	9 615 851	1,79	9 615 851	1,78
10 001–50 000	823	0,42	16 042 890	2,98	16 042 890	2,98
50 001–100 000	90	0,05	6 578 084	1,22	6 578 084	1,22
100 001–500 000	65	0,03	12 465 633	2,32	12 465 633	2,31
500 001–	34	0,02	437 021 584	81,19	437 821 584	81,22
Yhteensä	195 482	100	538 247 772	100	539 047 772	100
josta hallintarekisteröityjä	11		346 421 982	64,36	346 421 982	64,27

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡
Kestävyysselvitys	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Osakkeen hinnan kehitys

Sampo Oyj, 2020–2024

Osakkeen hinnan kehityksessä huomioitu osittaisjakautuminen vuonna 2023.

Osakkeen vaihto kuukausittain

Sampo Oyj, 2020–2024

Osakkeenomistajat

Sampo Oyj:n Suomeen rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä aleni vuoden 2024 aikana 11 510 osakkeenomistajalla ja oli vuoden 2024 lopussa 195 482. Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten osakkeenomistajien omistus kasvoi 64,5 prosenttiin (60,3) kaikista osakkeista. Sammon omistuksessa ei vuoden 2024 lopussa ollut omia osakkeita.

Sampo vastaanotti vuonna 2024 yhden (1) Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen. BlackRock, Inc.:n ilmoituksen syynä oli rakenteen uudelleenjärjestely 1.10.2024 Global Infrastructure Management LLC ("GIP") -yrityskaupan seurauksena. BlackRock, Inc.:in ja ilmoituksessa mainittujen yhteisöjen yhteenlaskettu omistusosuus, mukaan lukien AML 9:6a:n mukaiset rahoitusvälineet, oli yli 5 prosenttia Sampo Oyj:n kaikista osakkeista. Viimeisimmät liputusilmoitukset ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/liputukset.

Osakeomistus sektoreittain

Sampo Oyj (A- ja B-sarjojen osakkeet) 31.12.2024

Sektori	Osakkeiden lukumäärä	%
Yritykset	18 244 564	3,39
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	15 284 027	2,84
Julkisyhteisöt	71 919 043	13,36
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	12 612 212	2,34
Kotitaloudet	72 817 450	13,53
Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt	347 370 476	64,54
Yhteensä	538 247 772	100

Osakkeenomistajat

Sampo Oyj, suurimmat Suomeen rekisteröidyt osakkeenomistajat, 31.12.2024

A- ja B-osakkeet	Osakkeiden lukumäärä	Osakkeista, %	Äänistä, %
Solidium Oy	33 278 580	6,18	6,17
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	22 248 420	4,13	4,13
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	6 941 083	1,29	1,29
Oy Lival AB	4 220 000	0,78	0,78
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	4 010 000	0,75	0,74
Valtion Eläkerahasto	2 900 000	0,54	0,54
OP-Henkivakuutus Oy	1 527 291	0,28	0,28
Svenska litteratursällskapet i Finland r.f.	1 454 150	0,27	0,27
Sijoitusrahasto Nordea Pohjoismaat	1 270 000	0,24	0,24
Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi	1 174 415	0,22	0,22
Erikoissijoitusrahasto OMX Helsinki 25 - indeksiosuusrahasto	1 114 925	0,21	0,21
Keva	1 009 300	0,19	0,19
Samfundet folkhälsan i Svenska Finland rf	864 065	0,16	0,16
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy	830 243	0,15	0,15
OP-Suomi-sijoitusrahasto	812 251	0,15	0,15
Sijoitusrahasto Evli Suomi Select	750 000	0,14	0,14
OP-Suomi Indeksi -sijoitusrahasto	743 623	0,14	0,14
Nordea Suomi	719 984	0,13	0,13
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	670 430	0,12	0,12
Sigrid Juséliuksen Säätiö	664 150	0,12	0,12
Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt yhteensä	347 370 476	64,54	64,44
Muut yhteensä	103 674 386	19,26	19,23
Yhteensä	538 247 772	100	100

Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset

Hallituksen jäsenten Sammon A-osakeomistukset ja johtoryhmän Sammon A-osakeomistukset on esitetty Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä -osuudessa.

Vuoden 2024 lopussa Sammon hallituksen jäsenet ja heidän lähipiirinsä omistivat suoraan tai välillisesti 200 039 Sammon A-osaketta (197 429). Omistusten yhteenlaskettu osuus osake- ja äänimäärästä oli 0,04 prosenttia (0,04).

Sammon johtoryhmän ja heidän lähipiirinsä omistuksessa oli suoraan tai välillisesti 235 053 (227 321) A-osaketta, mikä oli 0,04 prosenttia (0,04) osakemäärästä ja äänistä.

Omien osakkeiden ostoohjelmat

Sampo hankki ja mitätöi vuonna 2024 omia Aosakkeitaan yhteensä 11 747 690 kappaletta, mikä oli noin 2,1 prosenttia koko osakemäärästä.

Sampo käytti 800 miljoonaa euroa omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmaan ja Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden lunastamiseen 17.6.2024 tiedotetun mukaisesti vähentääkseen Sammon osakemäärän kasvusta johtuvaa laimentumista kesäkuussa julkistetun Topdanmark-vaihtotarjouksen seurauksena.

Pääomia käytettiin kahdessa vaiheessa: Ensiksi Sampo käynnisti 18.6.2024 yhteensä 400 miljoonan euron

suuruisen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman. Vaihtotarjouksen tuloksesta tiedottamisen jälkeen 16.9.2024 Sampo kasvatti ohjelmaa 475 miljoonaan euroon ja pidensi ohjelman kestoa 30.11.2024 saakka alun perin ilmoitetusta päättymisajankohdasta 31.10.2024. Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden lunastamiseen käytettiin 325 miljoonaa euroa.

Omien osakkeiden osto-ohjelma päättyi 29.11.2024. Takaisinostettujen osakkeiden keskihinta oli 40,43 euroa. Kaikki takaisinostetut osakkeet mitätöitiin 10.12.2024.

Lisätietoja yhtiön osakkeiden osto-ohjelmista on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/takaisinostot.

Raportointikauden jälkeiset tapahtumat

Osakkeiden splittaus

Sampo Oyj:n hallitus päätti 5.2.2025 toteuttaa osakesplittauksen vastikkeettomana osakeantina osakkeenomistajien omistuksen mukaisessa suhteessa. Osakesplittauksessa Sampo antoi osakeannin täsmäytyspäivänä 12.2.2025 osakasluetteloon rekisteröidyille A- ja B-osakkeiden omistajille uusia osakkeita omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että kutakin A-osaketta kohti annettiin neljä (4) uutta Aosaketta ja kutakin B-osaketta kohti annettiin neljä (4) uutta B-osaketta. Liikkeelle laskettiin kaikkiaan 2 152 191 088 uutta Sammon A-osaketta ja 800 000 uutta B-osaketta. Uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen Sammon osakkeiden kokonaislukumäärä on 2 691 238 860 osaketta.

Päätös perustuu yhtiökokoukselta 25.4.2024 saatuun valtuutukseen. Osakesplittaus ei vaadi toimenpiteitä osakkeenomistajilta eikä talletustodistusten haltijoilta. Lisätietoja on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/ osakesplittaus.

Sampo-konsernin johtoryhmän kokoonpano

Topdanmarkin toimitusjohtaja ja Ifin varatoimitusjohtaja Peter Hermann on ilmoittanut Sammolle aikovansa etsiä uramahdollisuuksia konsernin ulkopuolella. Hän ei siten ota vastaan paikkaa Sammon johtoryhmässä, kuten aiemmin ilmoitettiin. Hermann jatkaa Topdanmarkin toimitusjohtajana Topdanmarkin ja If Vahinkovakuutus Oyj:n suunnitellun fuusion toteutumiseen kesällä 2025 saakka.

SAMPO OYJ

Hallitus

Sampo Oyj:n hallinnointirakenne

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Tämä arvopaperimarkkinalain (746/2012) 7 luvun 7 §:ssä tarkoitettu selvitys liikkeeseenlaskijan ohjaus- ja hallintojärjestelmästä on laadittu Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 19.12.2024 julkaiseman, 1.1.2025 voimaan tulleen, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin ("Hallinnointikoodi") mukaisesti. Selvitys annetaan osana hallituksen toimintakertomusta.

Hallinnointi Sampo Oyj:ssä

Sampo Oyj noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörssin sääntöjä osakkeiden liikkeeseenlaskijoille. Lisäksi Sampo Oyj noudattaa Hallinnointikoodia kokonaisuudessaan.¹ Hallinnointikoodi on nähtävillä Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivustolla www.cgfinland.fi.

Sammon hallinnointi perustuu selkeään työnjakoon yhtiökokouksen, hallituksen ja toimivan johdon välillä. Yhtiöjärjestys määrittää yhtiön keskeisten toimielinten toimivaltuuksien ja keskinäisen vallanjaon pääperiaatteet.

¹Sampo Oyj noudattaa kotipaikkansa perusteella Hallinnointikoodia ja siitä johtuen poikkeaa tietyiltä osin Ruotsin listayhtiöiden hallinnointikoodista (Svensk kod för bolagsstyrning, "Ruotsin hallinnointikoodi") ja Tanskan listayhtiöiden hallinnointikoodista (Anbefalinger for god Selskabsledelse, "Tanskan hallinointikoodi"). Ruotsin tai Tanskan hallinnointikoodin soveltaminen voisi johtaa Suomen ja Ruotsin tai Tanskan lainsäädännön, hallinnointikoodien sekä hallinnointikäytäntöjen eroavaisuuksista johtuen ristiriitaisuuksiin.

Merkittävimpänä poikkeuksena Ruotsin hallinnointikoodiin verrattuna on osakkeenomistajista muodostuvan nimityskomitean puuttuminen ja sille Ruotsin hallinnointikoodin mukaisesti kuuluvien tehtävien järjestäminen Sampo Oyj:ssä. Ruotsin hallinnointikoodin on julkaissut Ruotsin hallinnointilautakunta (Kollegiet för svensk bolagsstyrning) ja se on nähtävillä osoitteessa www.corporategovernanceboard.se Merkittävimmät poikkeukset Tanskan hallinnointikoodiin ovat yhtiökokouksen digitaalisen seuraamisen mahdollistaminen sekä ostotarjoustilanteisiin ja verokäytäntöihin liittyvät ohjeistukset. Sampo Oyj:n hallituksessa ei ole työntekijöiden edustajia ja hallituksen jäsenet valitaan yhtenä kokonaisuutena. If-konsernin hallituksessa kuitenkin on työntekijöiden edustajia. Lisäksi Sampo poikkeaa joiltain osin Tanskan hallinnointikoodista toimivan johdon palkitsemisen osalta. Tanskan hallinnointikoodin on julkaissut Tanskan hallinnointilautakunta (Komitéen for god Selskabsledelse) ja se on nähtävillä osoitteessa corporategovernance.dk/recommendations-corporate-governance.

Konsernirakenteen muutokset

Konsernin rakenne

31.12.2024

Sampo ilmoitti 17.6.2024, että Sampo ja Topdanmark A/S ovat allekirjoittaneet yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Sampo tulee tekemään suositellun parhaan ja lopullisen julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei omista. Topdanmarkin hallitus suositteli yksimielisesti tarjouksen hyväksymistä kaikille Topdanmarkin osakkeenomistajille. Tarjouksen seurauksena Sampo sai haltuunsa noin 92,6 prosenttia Topdanmarkin osakkeista (pois lukien omat osakkeet) ja käynnisti vähemmistöosakkeenomistajien hallussa olevien Topdanmarkin osakkeiden pakollisen lunastamisen. Tarjouksen toteuttamisen jälkeen loppuvuonna 2024 aloitettiin ennalta suunniteltu Topdanmarkin vahinkovakuutustoimintojen integraatio Ifin pohjoismaiseen liiketoimintaorganisaatioon.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡
Kestävyysselvitys	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Organisaatio

31.12.2024

Yhtiökokous

Yhtiökokous on Sampo Oyj:n ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat osallistuvat yhtiön hallinnointiin ja valvontaan käyttämällä puhe- ja äänioikeuttaan.

Osakeyhtiölaissa ja Sampo Oyj:n yhtiöjärjestyksessä säädetään niistä asioista, jotka on käsiteltävä yhtiökokouksessa (yhtiökokouksen toimivalta). Tavanomaisesti yhtiökokouksessa käsitellään lakimääräisten ja yhtiöjärjestyksessä määrättyjen asioiden lisäksi hallituksen yhtiökokoukselle esittelemät asiat. Myös osakkeenomistajalla on osakeyhtiölain säännösten mukaisesti oikeus saada yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi.

Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle julkaisemalla sitä koskevan kutsun Sampo Oyj:n verkkosivustolla. Kutsu julkaistaan viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Kutsu yhtiökokoukseen julkistetaan myös pörssitiedotteella.

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous on järjestettävä hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksessä määrätyt asiat sekä muut yhtiökokouskutsussa mainitut asiat.

Kokouskutsun lisäksi muutkin yhtiökokousasiakirjat, kuten hallituksen ja sen valiokuntien päätösehdotukset, tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus, ovat nähtävillä yhtiön verkkosivustolla viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.

Vuonna 2024 varsinainen yhtiökokous pidettiin 25.4.2024 Messukeskuksessa Helsingissä ja kokouksessa oli edustettuna yhteensä 3 188 osakkeenomistajaa, jotka edustivat 320 218 518 osaketta ja 321 018 518 ääntä.

Varsinainen yhtiökokous päätti jakaa vuodelta 2023 osinkoa 1,80 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 29.4.2024 ja osinko maksettiin Sammon osakkeenomistajille 7.5.2024 ja ruotsalaisten talletustodistusten omistajille 10.5.2024. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2023 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden. Yhtiökokous hyväksyi Sampo Oyj:n toimielinten palkitsemisraportin. Päätös on neuvoaantava.

Yhtiökokouksen pöytäkirja on osakkeenomistajien nähtävillä osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous sekä Sampo Oyj:n pääkonttorissa osoitteessa Fabianinkatu 27, Helsinki.

Varsinaisen yhtiökokouksen keskeisimmät tehtävät

• ►Esitetään tilinpäätös ja hyväksytään tilinpäätös.
• ►Esitetään tilintarkastuskertomus.
• ►Päätetään toimenpiteistä, joihin vahvistetun tilinpäätöksen mukainen voitto antaa aihetta.
• ►Päätetään vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
• ►Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä ja palkkioista.
• ►Päätetään tilintarkastajan palkkioista.
• ►Valitaan hallituksen jäsenet sekä tilintarkastaja.
• ►Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut osakkeenomistajan tai hallituksen ehdottamat asiat.
• ►Annetaan neuvoa-antavat päätökset toimielinten palkitsemispolitiikasta sekä palkitsemisraportin hyväksymisestä.

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 50 000 000 Sampo Oyj:n oman A-sarjan osakkeen hankkimisesta sekä maksuttomasta osakeannista osakkeenomistajien omistuksen mukaisessa suhteessa (ns. osakkeiden splittaus) siten, että kutakin A-sarjan osaketta kohti annettaisiin enintään viisi uutta A-sarjan osaketta ja kutakin B-sarjan osaketta kohti annettaisiin enintään viisi uutta B-sarjan osaketta. Hallitus ei päättänyt maksuttomasta osakeannista vuoden 2024 aikana.

Kaikki vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen päätökset tehtiin ilman erillistä äänestystä.

Ylimääräinen yhtiökokous

Hallitus kutsuu ylimääräisen yhtiökokouksen koolle, kun se katsoo siihen olevan aihetta. Myös tilintarkastajalla sekä osakkeenomistajilla, jotka edustavat yhdessä vähintään kymmentä prosenttia yhtiön osakkeista, on oikeus vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumista käsittelemään heidän esittämäänsä asiaa.

Sampo Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 9.7.2024 Helsingin Kulttuuritalolla. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa oli edustettuna 2 923 osakkeenomistajaa, jotka edustivat 319 844 802 osaketta ja 320 644 802 ääntä.

Yhtiön hallitus kutsui ylimääräisen yhtiökokouksen koolle valtuuttaakseen hallituksen päättämään osakeannista Sammon Topdanmark A/S:n osakkeenomistajille tekemän suositellun, parhaan ja lopullisen julkisen vaihtotarjouksen yhteydessä, joka julkistettiin 17.6.2024.

Ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 57 468 782 uuden Sammon Aosakkeen antamisesta osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen (suunnattu anti), mikä vastaa noin 11,5 prosenttia yhtiön kaikista A-osakkeista ylimääräisen yhtiökokouksen kokouskutsun päivämääränä 17.6.2024.

Yhtiökokoukseen osallistuminen

Osallistumalla yhtiökokouksiin osakkeenomistajat voivat käyttää ääni- ja kyselyoikeuttaan sekä osallistua yhtiön asioita koskevaan päätöksentekoon joko henkilökohtaisesti tai asiamiehensä välityksellä.

Yhtiökokouksessa jokainen Sampo Oyj:n A-sarjan osake oikeuttaa yhteen ääneen ja jokainen B-sarjan osake viiteen ääneen.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Vuoden 2024 lopussa Sampo Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli 538 247 772, jakautuen 538 047 772 Asarjan osakkeeseen ja 200 000 B-sarjan osakkeeseen. Jokainen A-sarjan osake tuotti yhtiökokouksessa yhden äänen ja B-sarjan osake viisi ääntä. Osakkeisiin liittyvä kokonaisäänimäärä oli 539 047 772.

Sampo Oyj:n yhtiöjärjestys määrittää, että yhtiön osakkeet jakautuvat A-sarjan ja B-sarjan osakkeisiin siten, että jokainen A-sarjan osake tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen ja B-sarjan osake viisi ääntä. Kaikki Sampo Oyj:n B-sarjan osakkeet ovat yhtiöstä riippumattoman osakkeenomistajan hallussa. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti B-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi B-sarjan osakkeen omistajan vaatimuksesta.

Lisäksi osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous voi päättää suunnatusta omien osakkeiden hankinnasta, yhtiöjärjestyksen muuttamisesta osakesarjojen yhdistämiseksi tai muutoin osakesarjan oikeuksien vähentämisestä vain, mikäli ehdotusta kannattaa kunkin osakesarjan osalta vähintään kaksi kolmasosaa yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista ja äänistä. Näin ollen Sampo Oyj:n osakesarjojen yhdistäminen ei ole yhtiön itsensä päätösvallassa.

31.12.2024 rekisteröityjä osakkeenomistajia oli 195 482 kappaletta ja heidän omistuksessaan oli 191 825 790 osaketta, eli noin 35,7 prosenttia kaikista osakkeista. Tämän lisäksi kaikkiaan yhdentoista hallintarekisterin pitäjän hallussa oli 346 421 982 osaketta, edustaen noin 64,3 prosenttia osakkeista.

Hallitus

Sampo Oyj:n yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus käyttää yhtiökokousten välillä ylintä päätösvaltaa Sampo-konsernissa. Sampo Oyj:n hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, Sampo Oyj:n yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti.

Hallituksen tehtävät

Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä. Konsernin asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi Sampo Oyj:n hallitus on vahvistanut sisäiset ohjeet, jotka koskevat Sampo-konsernin yleisiä toimintaperiaatteita, riskienhallintaa, palkitsemista, compliancea, sisäistä valvontaa ja raportointia.

Hallituksen keskeisimmät tehtävät

• ►Vastaanottaa konsernitason raportointia.
• ►Valvoo
  • liiketoimintojen asianmukaista järjestämistä
  • taloudellisen raportoinnin järjestelmiä, mukaan lukien Kestävyysselvitys, sekä sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan tehokkuutta
  • lähipiiritoimia
  • tilintarkastajan riippumattomuutta sekä tilintarkastajan tarjoamia muita kuin lakisääteisiä tilintarkastuspalveluita
• konsernin sisäisen mallin hallinnon, riskienhallinnan ja sisäisen kontrollin prosessien asianmukaisuutta ja tehokkuutta.
• ►Päättää
• Sampo-konsernin strategiasta ja muista merkittävistä strategisista tai laajakantoisista asioista
• varsinaisen yhtiökokouksen koolle kutsumisesta
• konsernitasoisista sekä Sampo Oyj:n periaatteista ja politiikoista, mukaan lukien Toimintaperiaatteet ja konsernin sisäisen tarkastuksen ohjeet
• pääomitusta koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä ehdotuksesta voitonjaoksi
• konsernitasoisista palkitsemisasioista
• konsernin sisäiseen malliin tehtävistä merkittävistä muutoksista ja valvojan
• ►Valmistelee
  • konsolidoidun tilinpäätöksen
  • ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle.
• ►Valitsee ja vapauttaa tehtävistään konsernijohtajan, konsernin johtoryhmän jäsenet sekä konsernin sisäisen tarkastuksen johtajan. Hallitus myös päättää heidän palvelussuhteidensa ehdoista ja palkitsemisesta kulloinkin voimassa olevan palkitsemispolitiikan mukaisesti
• ►Keskustelee vuosittaisesta hallituksen toiminnan arvioinnista.

Hallituksen jäsenten valinta ja toimikausi

Sampo Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kymmenen osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ensimmäisessä varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen kokouksessa.

Hallituksen monimuotoisuus

Sampo Oyj:n hallitusta koskevan marraskuussa 2024 päivitetyn monimuotoisuuspolitiikan mukaan hallitusta valittaessa tavoitteena on varmistaa, että hallitus on tasapainoinen sekä Sampo-konsernin arvojen ja Toimintaperiaatteiden mukainen kokonaisuus tietoa, taitoa, monimuotoisuutta ja kokemusta. Hallituksen jäsenillä tulee olla Sammon toimintaan ja kokoon nähden riittävät ammatillinen kokemus sekä koulutustaso muun muassa taloudellisen osaamisen, Sammon toimialan, kansainvälisen kokemuksen, riskienhallinnan, strategisen suunnittelun ja hallinnon sekä johtamisen osalta. Monimuotoisuus on merkittävä huomioon otettava tekijä ja ainakin ikä- ja sukupuolijakauma, maantieteellinen jakauma sekä koulutuksellinen ja ammatillinen tausta on huomioitava. Hallinnointikoodin edellyttämällä tavalla on myös tärkeää, että jäseneksi valittavalla on mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävien hoitamiseen ja että

hallituksen kokoonpano kokonaisuutena noudattaa Hallinnointikoodin riippumattomuutta koskevia suosituksia. Lisätietoa hallituksen jäsenten taidoista ja kokemuksesta on saatavilla Sammon verkkosivustolla.

Sukupuolten välisen tasaväkisen jaon edistämiseksi molempien sukupuolten tulee aina olla edustettuna hallituksessa siten, että hallituksen jäsenistä vähintään 40 prosenttia olisi naisia ja miehiä. Joitain poikkeuksia voidaan kuitenkin soveltaa, mikäli se katsotaan hallituksen jäsenten lukumäärän vuoksi kohtuulliseksi.

Hallituksen jäsenten lukumäärä	Molempien sukupuolten vähimmäismäärä hallituksessa
3–4	1
5–6	2
7–8	3

Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituksen kokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Sampo Oyj:n hallitus on keskimäärin saavuttanut tavoitteensa sukupuolijakauman monimuotoisuudelle ja hallitus tavoittelee, että jatkossa molempia sukupuolia on uudistetun tavoitteen mukaisesti vähintään 40 prosenttia hallituksen jäsenmäärästä. Vuonna 2024 molempia sukupuolia tuli olla edustettuna hallituksessa 37,5 prosenttia. 31.12.2024 Sampo Oyj:n hallituksen jäsenistä 33 prosenttia oli naisia ja 67 prosenttia oli miehiä. Huolellisesti valmistellusta ja toteutetusta kartoitusprosessista huolimatta ehdotettu hallituksen

kokoonpano ei täyttänyt sille asetettua tavoitetta, jonka mukaan molempia sukupuolia on oltava edustettuna vähintään 37,5 prosenttia. Tähän on vaikuttanut käytettävissä olevien ja soveltuvien uusien ehdokkaiden rajallinen määrä. Sammon hallitus on edelleen sitoutunut molemmille sukupuolille asettamaansa tavoitteeseen ja jatkaa pyrkimyksiä tavoitteen täyttämiseksi asetettaessa henkilöitä ehdolle hallituksen jäsenen tehtävään tulevaisuudessa.

Hallituksen jäsenet

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous päätti säilyttää hallituksen jäsenten lukumäärän yhdeksässä. Hallitukseen valittiin uudelleen Christian Clausen, Georg Ehrnrooth, Jannica Fagerholm, Steve Langan, Risto Murto, Antti Mäkinen, Markus Rauramo ja Annica Witschard. Lisäksi Astrid Stange valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi. Hallituksen jäsenet valittiin toimikaudelle, joka jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Kaikkien hallituksen jäsenten on arvioitu olevan riippumattomia yhtiöstä sekä sen merkittävistä osakkeenomistajista Arvopaperimarkkinayhdistyksen antaman Hallinnointikoodin mukaisesti.

Vuonna 2024 Sampo Oyj:n hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt:

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Antti Mäkinen Hallituksen puheenjohtaja Mies, s. 1961, OTK Suomen kansalainen

Sampo Oyj:n hallituksen puheenjohtajana 17.5.2023 alkaen. Toimi Sampo Oyj:n hallituksen jäsenenä myös 2018–2021.

Jannica Fagerholm Hallituksen varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö Nainen, s. 1961, KTM Suomen kansalainen

Luottamustoimet

Mandatum Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja Solidium Oy, hallituksen jäsen Kesko Oyj, hallituksen jäsen Svenska litteratursällskapet i Finland rf., hallituksen jäsen Kelonia (Private Equity -sijoitusyhtiö), hallituksen jäsen

Sampo Oyj:n hallituksessa 18.4.2013 alkaen ja sen varapuheenjohtajana 9.4.2019 alkaen.

Christian Clausen Hallituksen jäsen Pohjoismaiden puheenjohtaja, BlackRock Mies, s. 1955, KTM, MBA Tanskan kansalainen

Luottamustoimet

BW Group, hallituksen jäsen

Sampo Oyj:n hallituksessa 21.4.2016 alkaen.

Tiedot per 31.12.2024. Hallitusten jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus.

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Georg Ehrnrooth Hallituksen jäsen Mies, s. 1966, Maa- ja metsätalouden opintoja Suomen kansalainen

Luottamustoimet

eQ Oyj, hallituksen puheenjohtaja Byggmästare Anders J Ahlström Holding AB (publ), hallituksen jäsen Fennogens Investments S.A., hallituksen jäsen Topsin Investments S.A., hallituksen jäsen Geveles Ab, hallituksen puheenjohtaja Neptunia Invest AB, hallituksen jäsen Louise ja Göran Ehrnroothin Säätiö, hallituksen puheenjohtaja Anders Walls Stiftelse, hallituksen jäsen Paavo Nurmen Säätiö, hallituksen jäsen

Sampo Oyj:n hallituksessa 2.6.2020 alkaen.

Steve Langan

Hallituksen jäsen Mies, s. 1960, Filosofian kandidaatti (keskiajan historia ja taloushistoria) Iso-Britannian kansalainen

Luottamustoimet

The Kenneth Armitage Foundation, puheenjohtaja Hepworth Wakefield, hallituksen puheenjohtaja

Sampo Oyj:n hallituksessa 18.5.2022 alkaen.

Risto Murto Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Mies, s. 1963, KTT Suomen kansalainen

Luottamustoimet

Nordea Bank Oyj, hallituksen jäsen Arvopaperimarkkinayhdistys ry, hallituksen puheenjohtaja e2 Tutkimus, hallituksen puheenjohtaja Suomen Kulttuurirahasto, hallintoneuvoston jäsen Työeläkevakuuttajat TELA ry, hallituksen puheenjohtaja Suomen Kansallisooppera ja -baletti, hallintoneuvoston jäsen

Sampo Oyj:n hallituksessa 16.4.2015 alkaen.

Tiedot per 31.12.2024. Hallitusten jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus.

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Markus Rauramo Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja, Fortum Oyj Mies, s. 1968, VTM Suomen kansalainen

Luottamustoimet

Eurelectric, varapuheenjohtaja

Sampo Oyj:n hallituksessa 19.5.2021 alkaen.

Astrid Stange Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja, ELEMENT Insurance AG Nainen, s. 1965, taloustieteiden tohtori Saksan kansalainen

Luottamustoimet

Moody's Investors Service, EU:n ja Ison-Britannian hallintoneuvostojen jäsen Atos SE, hallituksen jäsen Lufthansa Group, hallintoneuvoston jäsen

Sampo Oyj:n hallituksessa 25.4.2024 alkaen.

Annica Witschard Hallituksen jäsen Nainen, s. 1973, KTM Ruotsin kansalainen

Luottamustoimet

Viaplay Group, hallituksen jäsen

Sampo Oyj:n hallituksessa 17.5.2023 alkaen.

Fiona Clutterbuck

Hallituksen jäsen s. 1958, LLB (Hons) Iso-Britannian kansalainen

Sampo Oyj:n hallituksen jäsen 9.4.2019–25.4.2024

Tiedot per 31.12.2024. Hallitusten jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus

Hallitusta valittaessa kaikki valituiksi tulleet olivat riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi kaikki hallituksen jäsenet olivat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Sampo Oyj:n hallitus piti vuoden 2024 aikana viisitoista kokousta. Tiedot nykyisten hallituksen jäsenten osallistumisesta hallituksen kokouksiin ajalla 1.1.–31.12.2024 on esitetty alla olevassa taulukossa:

	Läsnäolo (%)	Kokoukset
Antti Mäkinen (hallituksen puheenjohtaja)	100	14/14
Jannica Fagerholm	100	14/14
Christian Clausen	100	14/14
Fiona Clutterbuck (jäsen 25.4.2024 saakka)	100	4/4
Georg Ehrnrooth	100	14/14
Steve Langan	92,86	13/14
Risto Murto	100	14/14
Markus Rauramo	100	14/14
Astrid Stange (jäsen 25.4.2024 alkaen)	90	10/11
Annica Witschard	92,86	13/14

Hallituksen jäsenten omistuksessa olevat Sampo Oyj:n osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet

Sampo Oyj:n hallituksen jäsenet omistivat 31.12.2024 suoraan tai määräysvaltayhteisöjensä kautta Sampo Oyj:n A-osakkeita seuraavasti:

Hallituksen omistukset

Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023

Hallitus	31.12.2024	31.12.2023
Antti Mäkinen	8 550	7 010
Jannica Fagerholm	8 751	8 751
Christian Clausen	38 479	38 479
Fiona Clutterbuck1		3 678
Georg Ehrnrooth	130 345	129 532
Steve Langan	2 330	1 498
Risto Murto	5 869	5 169
Markus Rauramo	3 101	2 407
Astrid Stange2	889	0
Annica Witschard	1 725	905
Yhteensä	200 039	197 429
Hallituksen omistus liikkeellelasketuista osakkeista, %	0,04	0,04
Hallituksen äänimäärä, %	0,04	0,04

Hallituksen jäsen 25.4.2024 asti

2 Hallituksen jäsen 25.4.2024 lähtien

Hallituksen jäsenillä ei ollut omistuksessaan osakeperusteisia oikeuksia.

1

Varsinainen yhtiökokous päätti maksaa hallituksen jäsenille vuotuisia palkkioita seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti:

• hallituksen puheenjohtajalle 235 000 euroa
• hallituksen varapuheenjohtajalle 135 000 euroa
• kullekin muulle hallituksen jäsenelle 104 000 euroa
• tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle lisäksi 29 000 euroa
• kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle lisäksi 6 000 euroa.

Hallituksen jäsenen edellytetään hankkivan yhtiökokouksen päätöksen perusteella Sampo Oyj:n Asarjan osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan 50 prosentilla hallituksen jäsenen vuosipalkkiosta, joka jää jäljelle verojen, maksujen ja mahdollisten lakisääteisten sosiaali- ja eläkekulujen vähentämisen jälkeen. Edellä mainitusta poiketen, hallituksen jäsenen ei edellytetä hankkivan Sampo Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli hän omistaa kyseisiä osakkeita vähintään hänelle maksettavan bruttovuosipalkkion kaksinkertaisen arvon verran. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta mahdollisesti aiheutuvasta varainsiirtoverosta.

Hallituksen asettamat valiokunnat

Hallitus voi perustaa osoittamiaan tehtäviä varten valiokuntia, johtoryhmiä ja muita pysyviä tai määräaikaisia elimiä. Hallitus vahvistaa Sampo Oyj:n valiokuntien ja johtoryhmän työjärjestyksen ja muiden perustamiensa toimielinten toimintaohjeet ja toimintavaltuudet.

Hallituksella on tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, joiden jäsenet se nimittää keskuudestaan valiokuntien työjärjestysten mukaisesti. Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen mukaisesti riskienhallintaan kuuluvat asiat käsitellään Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnassa.

Tarkastusvaliokunta

Työjärjestyksensä mukaan tarkastusvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme yhtiön johtoon kuulumatonta hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä, joiden tulee olla yhtiöstä riippumattomia ja joista ainakin yhden tulee olla riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Lisäksi valiokunnan kokouksiin osallistuvat päävastuullinen tilintarkastaja, konsernijohtaja, konsernin talousjohtaja, sisäisen tarkastuksen johtaja ja riskienhallintajohtaja.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana vuonna 2024 toimi Jannica Fagerholm. Muut jäsenet olivat Fiona Clutterbuck, Georg Ehrnrooth, Steve Langan ja Annica Witschard 25.4.2024 saakka ja siitä alkaenSteve Langan, Markus Rauramo, Astrid Stange ja Annica Witschard. 31.12.2024 Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnan jäsenistä 60 prosenttia oli naisia ja 40 prosenttia oli miehiä.

Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2024 aikana neljä kertaa. Tiedot nykyisten valiokunnan jäsenten osallistumisesta tarkastusvaliokunnan kokouksiin ajalla 1.1.–31.12.2024 on esitetty viereisessä taulukossa:

Läsnäolo (%)	Kokoukset
100	4/4
100	1/1
100	1/1
100	4/4
100	3/3
67	2/3
100	4/4

Tarkastusvaliokunnan keskeisimmät tehtävät

• ►Valvoo ja arvioi
• taloudellista ja valvontaraportointia
• konsernin tilinpäätöksen oikeellisuutta
• lakisääteistä ja ulkoista tilintarkastusta, tilintarkastajan riippumattomuutta, tilintarkastajan raportointia sekä muiden kuin lakisääteisten tilintarkastuspalveluiden hankkimista
• konserniyhtiöiden sekä konsernin pääomavaatimuksia, kannattavuutta sekä rahoitusasemaa
• riskienhallintajärjestelmän tehokasta toimintaa
• riskienhallintapolitiikkojen ja muiden asiaan liittyvien ohjeiden valmistelua ja noudattamista
• konsernin compliance-toimintojen toimia ja prosesseja, merkittäviä oikeudenkäyntejä sekä lakien ja määräysten noudattamista
• kanssakäymistä viranomaisten kanssa
• yhtiön verotuksellista asemaa sekä veroriskejä
• konsernin sisäisen mallin hallinnon, riskienhallinnan ja sisäisen kontrollin prosessien asianmukaisuutta ja tehokkuutta.
• ►Monitoroi ja arvioi
  • muun kuin taloudellisen raportoinnin (Kestävyysselvitys) valmistelua
• sisäisen tarkastuksen raportointia ja hyväksyy sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelman ja strategian
• Sampo-konsernin sisäisen tarkastuksen toimintaa ja tehokkuutta
• sisäisen valvonnan ja muun hallintojärjestelmän tehokkuutta
• lähipiiritoimia ja niihin liittyviä raportointiprosesseja
• konsernin riskejä, riskienhallintaprosesseja ja riskienhallinnan laatua ja kattavuutta
• IT-järjestelmien tietosuojaan ja turvallisuuteen liittyviä riskejä ja prosesseja
• riskienhallintaperiaatteiden ja muiden ohjeiden noudattamista.
• ►Laatii ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle tilintarkastajan valitsemisesta ja tilintarkastajan palkkioista.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

Sampo Oyj:n hallitusta koskevan monimuotoisuuspolitiikan mukaisesti Sampo Oyj:n nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on etsiä, arvioida ja suositella jäseniä hallitukseen. Valiokunnan on otettava huomioon seuraavat tekijät sekä muut hallituksen mahdollisesti määrittelemät tekijät:

• (I) Sääntelyyn perustuvat vaatimukset
• (II) Hallituksen yleinen kokoonpano ottaen huomioon sopivan yhdistelmän ammatillista kokemusta, osaamista, tietotaitoa sekä erilaisia näkemyksiä ja taustoja
• (III) Mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa
• (IV) Muut kriteerit (esimerkiksi uusien jäsenten kohdalla rehellisyyden, harkintakyvyn ja ajankäyttömahdollisuuksien arviointi ja nykyisten jäsenten kohdalla siihenastinen suoriutuminen).

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta antaa yhtiökokouksessa selonteon työskentelytavoistaan ja ehdotustensa perusteista.

Työjärjestyksensä mukaisesti nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluu hallituksen puheenjohtaja valiokunnan puheenjohtajana ja kahdesta kolmeen hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana vuonna 2024 toimi Antti Mäkinen. Valiokunnan muut jäsenet olivat Christian Clausen, Risto Murto ja Markus Rauramo 25.4.2024 saakka sekä Christian Clausen, Georg Ehrnrooth ja Risto Murto 25.4.2024 alkaen. 31.12.2024 nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenistä 100 prosenttia oli miehiä.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta piti vuoden 2024 aikana seitsemän kokousta. Tiedot nykyisten valiokunnan jäsenten osallistumisesta nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan kokouksiin ajalla 1.1.–31.12.2024 on esitetty alla olevassa taulukossa:

	Läsnäolo (%)	Kokoukset
Antti Mäkinen (Valiokunnan puheenjohtaja)	100	6/6
Christian Clausen	83	5/6
Georg Ehrnrooth (jäsen 25.4.2024 alkaen)	100	4/4
Risto Murto	100	6/6
Markus Rauramo (jäsen 25.4.2024 saakka)	100	2/2

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan keskeisimmät tehtävät

• ►Valvoo yleisellä tasolla konsernin palkitsemisen täytäntöönpanoa Sampo-konsernissa.
• ►Arvioi toimivan johdon palkitsemisen ja heidän palkitsemisrakenteensa sopivuutta.
• ►Valmistelee ja esittelee ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanosta ja hallituksen jäsenten palkitsemisesta sekä toimielinten palkitsemispolitiikasta.
• ►Valmistelee ja esittelee ehdotukset hallitukselle
• hallituksen jäsenten riippumattomuuden arvioinnista, hallituksen valiokuntien kokoonpanosta ja valiokuntien puheenjohtajista sekä hallituksen monimuotoisuuspolitiikasta
• hallituksen ja Sampo-konsernin ylimmän johdon jatkuvuussuunnitelmista
• konsernijohtajan, konsernin tarkastusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten nimittämisestä sekä heidän Fit & Proper -arvioinneistaan
• konsernin johtoryhmän jäsenten palkkioista ja työsuhteen ehdoista sekä heille tosiasiallisesti maksettavista palkkioista
• Sampo-konsernin Sampo Oyj:n rahoitusvälineisiin perustuvista pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien käyttöönotosta ja pitkä ja lyhytaikaisten kannustinohjelmien perusteella maksettavista enimmäismääristä
• Sampo-konsernin palkitsemisperiaatteista ja Sampo-konsernin palkitsemispolitiikasta henkilöstölle.
• ►Valmistelee vuosittaisen hallituksen toiminnan arvioinnin.

Konsernijohtaja

Sampo Oyj:llä on toimitusjohtaja, joka on samalla Sampo-konsernin konsernijohtaja. Hallitus valitsee ja vapauttaa konsernijohtajan sekä päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista ja muusta palkitsemisesta.

Konsernijohtajan tehtävänä on hoitaa Sampo Oyj:n juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Konsernijohtaja saa ryhtyä Sampo Oyj:n toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Konsernijohtaja huolehtii Sampo Oyj:n kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.

Yhtiön toimitusjohtajana ja Sampo-konsernin konsernijohtajana toimii tekniikan lisensiaatti Torbjörn Magnusson. Hänen toimitusjohtajasopimuksensa on voimassa toistaiseksi. Yhtiö voi irtisanoa Torbjörn Magnussonin toimitusjohtajasopimuksen 12 kuukauden irtisanomisajalla, jolta ajalta hänelle maksetaan irtisanomisajan palkka. Tämän lisäksi, johtuen Magnussonin aiemmassa tehtävässä If P&C Insurance Holding Ltd:n toimitusjohtajana sovelletuista ehdoista, hän on oikeutettu enintään 24 kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen, mikäli i) Sampo Oyj irtisanoo sopimuksen tai ii) konsernijohtaja irtisanoo sopimuksen yhtiön rikottua olennaisesti sopimusta tai konsernijohtajan vastuiden olennaisesti muututtua Sampo-konsernin yhtiörakenteessa tai omistajuudessa tapahtuneiden merkittävien muutoksien seurauksena.

Sampo-konsernin johtoryhmä

Hallitus on asettanut Sampo-konsernin johtoryhmän toimimaan konsernijohtajan tukena Sampo-konserniin liittyvien strategisten kysymysten valmistelussa, merkittävien tai luonteeltaan periaatteellisten operatiivisten asioiden käsittelyssä sekä sisäisen tiedonkulun varmistamisessa.

Johtoryhmässä käsitellään erityisesti Sampo-konsernin strategiaa, tuloskehitystä, suuria hankintoja ja projekteja, Sampo-konsernin rakennetta ja organisaatiota sekä hallinnon päälinjoja ja henkilöstöhallinnon linjakysymyksiä. Vuonna 2024 konsernin johtoryhmä kokoontui konsernijohtajan kutsusta 13 kertaa.

31.12.2024 Sampo Oyj:n konsernin johtoryhmän jäsenistä 14 prosenttia oli naisia ja 86 prosenttia oli miehiä.

Vuonna 2024 Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt:

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Torbjörn Magnusson Konsernijohtaja, Sampo-konserni Mies, s. 1963, TkL Ruotsin kansalainen

Luottamustoimet

Hastings Group, hallituksen jäsen If Skadeförsäkring Holding AB (publ), hallituksen puheenjohtaja

Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2004.

Knut Arne Alsaker Talousjohtaja, Sampo-konserni Mies, s. 1973, KTM Norjan kansalainen

Luottamustoimet

Topdanmark Forsikring A/S, hallituksen jäsen Hastings Group, hallituksen jäsen If Skadeförsäkring Holding AB (publ), hallituksen jäsen

Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2014.

Ingrid Janbu Holthe Johtaja, henkilöasiakasliiketoiminta, If Skadeförsäkring Holding AB (publ) Nainen, s. 1982, KTM, CEMS MIM Norjan kansalainen

Luottamustoimet

Norjan finanssialan liitto (Finans Norge), vahinkovakuutusvaliokunnan jäsen

Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2019.

Tiedot per 31.12.2024. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/johto.

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Klas Svensson Johtaja, yritysasiakasliiketoiminta, If Skadeförsäkring Holding AB (publ) Mies, s. 1985, MBA Ruotsin kansalainen

Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2024.

Ville Talasmäki Konsernin sijoitusjohtaja, Sampo-konserni Mies, s. 1975, KTM Suomen kansalainen

Luottamustoimet

Topdanmark Forsikring A/S,hallituksen jäsen Finanssiala ry, hallituksen jäsen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Varma, hallituksen varajäsen If Skadeförsäkring Holding AB (publ), hallituksen jäsen If Skadeförsäkring AB (publ), hallituksen jäsen

Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2023.

Morten Thorsrud Toimitusjohtaja ja konsernijohtaja, If Skadeförsäkring Holding AB (publ) Mies, s. 1971, KTM Norjan kansalainen

Luottamustoimet

Topdanmark Forsikring A/S, hallituksen varapuheenjohtaja Hastings Group, hallituksen jäsen Euronext, hallintoneuvoston jäsen Norjan finanssialan liitto (Finans Norge), johtokunnan jäsen

Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2006.

Tiedot per 31.12.2024. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/johto

Ricard Wennerklint

Strategiajohtaja, Sampo-konserni

Mies, s. 1969, Yritysjohdon koulutus, syventävät johtamisopinnot Ruotsin kansalainen

Luottamustoimet

Topdanmark Forsikring A/S, hallituksen puheenjohtaja Hastings Group, hallituksen puheenjohtaja NOBA Bank Group AB (publ) (aiemmin Nordax Bank AB (publ)), hallituksen puheenjohtaja If Skadeförsäkring Holding AB (publ), hallituksen jäsen

Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2005.

Tiedot per 31.12.2024. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/johto.

Konsernijohtajan ja johtoryhmän jäsenten omistuksessa olevat Sampo Oyj:n osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet

Konsernijohtaja ja johtoryhmän jäsenet omistivat 31.12.2024 suoraan tai määräysvaltayhteisöjensä kautta Sampo Oyj:n A-osakkeita seuraavasti:

Johtoryhmän omistukset

Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023

Johtoryhmä	31.12.2024	31.12.2023
Torbjörn Magnusson	48 355	46 268
Knut Arne Alsaker	49 449	43 412
Ingrid Janbu Holthe	10 867	5 588
Klas Svensson	4 761	0
Ville Talasmäki	20 449	17 801
Morten Thorsrud	73 570	65 788
Ricard Wennerklint	27 602	48 464
Yhteensä	235 053	227 321
Johtoryhmän omistus liikkeellelasketuista osakkeista, %	0,04	0,04
Johtoryhmän äänimäärä, %	0,04	0,04

Konsernijohtajalla tai muilla johtoryhmän jäsenillä ei ollut omistuksessaan Sampo Oyj:n osakeperusteisia oikeuksia.

Palkitseminen

Sampo Oyj:n hallitus on määritellyt Sampo-konsernin palkitsemisperiaatteet, joita sovelletaan kaikkiin Sampokonsernin yhtiöihin. Palkitsemisperiaatteissa esitetään Sampo-konsernin palkitsemisrakenne ja palkitsemisjärjestelmien laatimisperiaatteet. Palkitsemisperiaatteet voivat koskea konsernijohtajaa siltä osin kun ne eivät ole ristiriidassa Sampo Oyj:n toimielinten palkitsemispolitiikan kanssa.

Palkitsemisperiaatteiden peruslähtökohtana on, että Sampo-konsernin palkitsemisjärjestelmät eivät saa vaarantaa Sampo-konsernin pitkän aikavälin taloudellista vakautta tai arvon kehittämistä, ja niiden on noudatettava eettisiä periaatteita ja lainsäädännön vaatimuksia. Ne on myös kytkettävä riskienhallintakehikkoon ja näin ollen suunniteltava rinnakkain riskienhallinnan periaatteiden ja käytäntöjen kanssa.

Palkitsemismekanismien on kannustettava ja innostettava työntekijöitä jatkuvasti tekemään parhaansa ja ylittämään tavoitteensa. Palkitsemiskokonaisuudet on suunniteltava siten, että ne palkitsevat oikeudenmukaisesti hyvin perustellun ja menestyksekkään työsuorituksen. Samalla on kuitenkin muiden sidosryhmien edun suojaamiseksi varmistettava, että palkitsemismekanismit eivät luo eturistiriitoja, eivätkä houkuttele tai rohkaise työntekijöitä liialliseen tai epäsuotavaan riskinottoon.

Sampo-konsernin käyttämät erilaiset palkitsemismuodot ovat seuraavat:

(a) Kiinteä palkitseminen (b) Muuttuva palkitseminen (c) Eläke (d) Muut edut

Kiinteä palkitseminen on työntekijän

palkitsemiskokonaisuuden perusta. Kiinteän palkan tulee luoda taloudellista vakautta muodostamalla riittävän suuren osuuden kokonaispalkitsemisesta. Muuttuvalla palkitsemisella varmistetaan palkitsemiskokonaisuuksien kilpailukykyisyys. Muuttuva palkitseminen voi joko perustua yhtiön tulokseen liittyvään kontribuutioon ja yksilölliseen suoritukseen (lyhytaikaiset kannustinohjelmat) tai liittyä työntekijöiden sitouttamiseen Sampo-konserniin pitkällä aikavälillä ja työntekijöiden ja osakkeenomistajien etujen yhdenmukaistamiseen kytkemällä palkkiot keskeisiin suorituskriteereihin ja soveltuvin osin Sammon osakkeen positiiviseen hintakehitykseen (pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät). Hallituksen jäsenet eivät kuulu lyhyt- tai pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien piiriin.

Muuttuvien palkkioiden maksamisen tulee perustua riskinoton arviointiin ja

vakavaraisuuspääomavaatimusten täyttymiseen. Tietty osuus ylimmälle johdolle ja tietyille avainhenkilöille maksettavasta muuttuvasta palkkiosta lykätään määritellyn ajanjakson ajaksi kussakin Sampo-konserniin kuuluvassa yhtiössä sovellettavan sääntelyjärjestelmän mukaisesti. Lykkäysajanjakson jälkeen tehdään jälkikäteinen riskiarviointi ja kunkin Sampokonserniyhtiön hallitus päättää voidaanko lykättyjä muuttuvia palkkioita maksaa/vapauttaa kokonaan tai osittain vai jätetäänkö ne kokonaan maksamatta/ vapauttamatta.

Vuonna 2024 lykättyjen lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten kannustinpalkkioiden yhteismäärä oli 11 miljoonaa euroa (6,5).

Sammon hallitus päättää Sampo Oyj:n rahoitusvälineisiin perustuvista pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä. Maaliskuussa 2024 Sampo Oyj:n hallitus päätti uuden, suoritusperusteisen pitkäaikaisen

kannustinjärjestelmän käyttöönotosta konsernin johtoryhmälle (konsernijohtaja mukaan lukien) sekä Sampo-konsernin muulle ylimmälle johdolle ja avainhenkilöille. Sammon 2024 toimielinten palkitsemisraportissa on lisätietoa konsernin uudesta 2024 pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä.

Lisäksi toinen erä pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä 2020:1 ja ensimmäinen erä pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä 2020:1/2 maksettiin vuonna 2024. Kannustepalkkion arvo perustuu Sammon osakkeen arvon kehitykseen sekä maksettuihin osinkoihin kyseisen erän ansaintajaksolla, joka alkaa kannustinjärjestelmän käyttöönotosta. Lisäksi arvoon vaikuttavat kullekin erälle soveltuvat riskisopeutetun pääoman tuottoon liittyvät ansaintakriteerit. Molemmissa järjestelmissä on määritelty palkkion maksulle enimmäisarvo. Ehdot ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/kannustinehdot.

Ylimmälle johdolle ja tietyille avainhenkilöille maksettaviin kannustepalkkioihin sovelletaan lykkäyssääntöä. Määrättyjen henkilöiden tulee erän maksamisen yhteydessä hankkia Sammon A-osakkeita tietyllä osuudella erästä verojen ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolmen vuoden ajan, jonka jälkeen hallitus päättää mahdollisesta luovutusrajoituksen poistosta.

Vuonna 2024 maksettiin lyhytaikaisia kannustepalkkioita sosiaalikulut mukaan lukien 62 miljoonalla eurolla (71). Pitkäaikaisten kannustin-järjestelmien perusteella maksettiin palkkioita sosiaalikuluineen samalla ajanjaksolla 43 miljoonalla eurolla (38). Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien tulosvaikutus vuonna 2024 oli -14 miljoonaa euroa (-10).

Toimielinten palkitsemisraportti vuodelta 2023 esiteltiin vuoden 2024 varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka hyväksyi sen. Ottaen huomioon annetut ennakkoäänet sekä Sammolle ennen varsinaista yhtiökokousta toimitetut hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien ja ruotsalaisten talletustodistusten haltijoiden äänestysohjeet, ehdotusta kannatti 96 prosenttia kokouksessa edustetuista äänistä.

Sampo Oyj julkaisee toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2024 hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä osoitteessa www.sampo.com/vuosi2024. Toimielinten palkitsemisraportissa käsitellään hallituksen jäsenten ja konsernijohtajan palkitsemisesta, ja se on laadittu hallinnointikoodi 2025:n suositusten mukaisesti. Hallinnointikoodi 2025 on nähtävillä kokonaisuudessaan

Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Palkitsemispolitiikassa määritetään, miten palkitseminen järjestetään Sammon konsernijohtajan ja yhtiön hallituksen jäsenten osalta. Palkitsemispolitiikka on laadittu Suomen lainsäädäntöön sovelletun EU:n osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin mukaisesti. Sammon palkitsemispolitiikka esitettiin varsinaiselle yhtiökokoukselle vuonna 2024. Päivitetty palkitsemispolitiikka on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous.

Henkilöstö

Sampo-konsernin vahinkovakuutusliiketoimintojen työntekijöiden määrä (FTE) oli vuonna 2024 keskimäärin 14 280 henkeä (13 272). Konsernin vahinkovakuutusliiketoiminnoissa työskenteli 31.12.2024 yhteensä 14 779 henkeä (13 450).

Henkilöstömäärä

Sampo-konserni, 2024

Sampo-konsernin henkilöstömäärä	Henkilöstö keskimäärin (FTE) 2024	%	Henkilöstö keskimäärin (FTE) 2023	%
Yhtiöittäin
If	8 070	57	7 858	59
Hastings	3 736	26	3 200	24
Topdanmark	2 412	17	2 160	16
Sampo Oyj	61	—	54	—
Yhteensä	14 280	100	13 272	100
Maittain
Iso-Britannia	3 710	26	3 176	24
Tanska	2 971	20,8	2 756	21
Suomi	1 973	13,8	1 934	15
Ruotsi	2 486	17,4	2 446	18
Norja	1 680	11,8	1 613	12
Muut maat	1 460	11,2	1 346	10
Yhteensä	14 280	100	13 272	100

*Vuoden 2024 lopussa Sampo Oyj:n työntekijöiden määrä (FTE) oli 66 (58), joista 57 (49) työskenteli pääkonttorilla Suomessa ja 9 (9) sivukonttorilla Ruotsissa.

Sisäinen valvonta Sampokonsernissa

Sampo-konsernin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän toimintavarmuuden kannalta keskeisessä asemassa ovat konsernin sisäisen valvonnan eri osa-alueet.

Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, joka varmistaa, että Sampo-konsernin liiketoimintaa toteutetaan halutulla tavalla haluttuun suuntaan lakeja ja viranomaismääräyksiä noudattaen. Näin ollen sisäistä valvontaa toteuttavat organisaation eri toimijat ylimmästä johdosta alkaen.

Sisäisen valvonnan järjestäminen ja sen toiminnan ja toimivuuden turvaaminen ovat keskeinen osa Sampo Oyj:n hallituksen toimintaa. Konsernin asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi Sampo Oyj:n hallitus on vahvistanut lakeja ja muuta viranomaissääntelyä noudattavia ja niitä täydentäviä sisäisiä ohjeita, jotka koskevat Sampo-konsernin hallinnointia, taloudellista tavoiteasetantaa, palkitsemista, riskienhallintaa, compliancea, raportointia ja sisäistä tarkastusta. Niiden avulla Sampo Oyj:n hallitus ohjaa konsernin toimintaa haluttuihin toimintatapoihin ja ohjeistukseen sisältyvin kontrollikeinoin varmistaa sen, että mahdolliset poikkeamat havaitaan ilman aiheetonta viivästystä.

Onnistunut sisäinen valvontajärjestelmä siis edellyttää paitsi hallittua liiketoiminnan ohjausprosessia, myös asianmukaisia kontrollijärjestelmiä. Sampo-konsernissa sisäisen valvonnan järjestelmään kuuluu liiketoimintojen riskienhallintamenettelyjen lisäksi sekä liiketoimintaa tukevia, että siitä erillään olevia, riippumattomia valvonta- ja ohjaustoimintoja.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan tehtävien sekä riskienhallinnan ohella keskeisinä osina Sampo Oyj:n sisäistä valvontaa ovat

konsernin compliance-toiminto ja sitä täydentävä sisäpiirihallinto sekä liiketoiminnoista kokonaan riippumaton sisäinen tarkastus.

Raportointi

Taloudellinen raportointi

Taloudellisen raportointiprosessin tehtävänä on varmistaa, että Sampo Oyj:n hallituksella sekä ylimmällä johdolla on päätöksenteon tukena käytettävissään luotettavaa ajantasaista tietoa ja että myös ulkoiset intressitahot voivat luottaa saamaansa taloudelliseen informaatioon.

Raportoinnin luotettavuuden varmistamiseksi raportoinnissa käytetyt tietokannat täsmäytetään kuukausittain ja prosessin tehokkuutta ja täsmällisyyttä tukevat lisäksi useat järjestelmät ja analyyttiset työkalut.

Konsernin taloudellinen raportointi perustuu sekä emoyhtiössä tuotettavaan että tytäryhtiöiden toimittamaan informaatioon, jonka aikataulun ja sisällön konsernin taloushallinnon yksiköt määrittelevät. Kukin tytäryhtiö vastaa itse omasta taloudellisesta raportoinnistaan ja sen sisäisestä valvonnasta, jonka mukaisesti konsernin taloushallinnolle toimitetun liiketoimintasegmenttejä koskevan informaation oikeellisuus tulee varmistetuksi ennen raportointia emoyhtiölle.

Sammon konsernitasoinen taloudellinen raportointi on organisoitu konsernin talousjohtajan alaisuudessa toimivan taloushallinnon Konsernilaskenta (Group Control) ja Konsernin taloudellinen raportointi (Group Financial Reporting) -yksiköihin. Ensiksi mainitun tehtävänä on valmistella ja seurata konsernin ja emoyhtiön strategisia tavoitteita ja ennusteita, seurata tytäryhtiöiden tulosten kehitystä ja ennusteita sekä huolehtia kuukausittaisesta konsernin tulosseurannasta, konsernitason sijoitusraportoinnista, tulosennustamisesta ja vakavaraisuuden laskennasta. Konsernilaskenta myös vastaa konsernitason kvantitatiivisesta Solvenssi II -raportoinnista sekä tuottaa erilaisia valuaatioita sekä markkina-analyysejä ja -katsauksia. Konsernilaskentayksikkö vastaa konsernin vuosittaisesta ja neljännesvuosittaisesta kvantitatiivisesta Solvenssi II -raportoinnista valvontaviranomaisille.

Konsernin taloudellinen raportointi -yksikön tehtävänä on valmistella konsernin osavuosiraportit ja tilinpäätökset kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös laaditaan suomalaisen tilinpäätöskäytännön (Finnish GAAP) mukaisesti. Osavuosiraportit ja tilinpäätös käsitellään konsernin hallintoelimissä niille määritellyn käsittelyjärjestyksen mukaisesti. Lisäksi Konsernin taloudellinen raportointiyksikkö laskee konsernin tuloksen kuukausitasolla, minkä pohjalta Konsernilaskenta tekee omat kuukausitason analyysinsä.

Johdon raportti (Management Report) jaetaan konsernin johtoryhmän jäsenille kuukausittain ja yhteenveto siitä toimitetaan Sampo Oyj:n hallitukselle säännöllisin väliajoin.

Tulosennusteet raportoidaan konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle sekä hallituksen asettamalle tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain. Konsernin vakavaraisuuslaskelma toimitetaan konsernin johtoryhmälle, hallitukselle ja hallituksen asettamalle tarkastusvaliokunnalle niin ikään neljännesvuosittain.

Ei-taloudellinen raportointi (Kestävyys)

Sampo-konserni on sitoutunut kehittämään konsernin vastuullisuustoimintaa sekä siihen liittyvää konsernin raportointia konsernin eri sidosryhmien etujen ja odotusten mukaisesti.

Sampo Oyj:n hallituksella on ylin päätösvalta konsernitason vastuullisuusasioissa, jotka kattavat kaikki ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintoon (ESG) liittyvät näkökohdat. Hallitus on nimennyt tarkastusvaliokunnan valvomaan Sampokonsernin vastuullisuusraportointia ja -toimintaa.

Konsernin talousjohtaja, joka on konsernin johtoryhmän jäsen, johtaa Sampo Oyj:n vastuullisuusyksikköä. Talousjohtaja myös varmistaa, että konsernijohtajalle raportoidaan riittävästi vastuullisuusasioista.

Sampo Oyj:n vastuullisuusyksikkö vastaa vastuullisuusjohtajan johdolla vastuullisuustyön kehittämisestä ja koordinoinnista konsernitasolla. Yksikkö valmistelee konsernitason vastuullisuusraportit ja vastuullisuusohjelman, joka määrittää vastuullisuustyön suunnan. Lisäksi vastuullisuusyksikkö asettaa aikatauluja ja toiveita, tarjoaa ohjeistusta tytäryhtiöille, sekä järjestää säännöllisiä tapaamisia.

Tytäryhtiöissä eri liiketoiminta-alueet, osastot ja yksiköt ovat aktiivisesti mukana konsernin vastuullisuustyössä ja -raportoinnissa. Konsernitason vastuullisuusraportointi perustuu suurelta osin tytäryhtiöiden Sampo Oyj:n vastuullisuusyksikölle ennalta määritellyn aikataulun ja formaatin mukaisesti toimittamiin tietoihin. Kukin tytäryhtiö on vastuussa emoyhtiölle tapahtuvasta raportoinnistaan ja sen oikeellisuudesta.

Sampo-konsernin Kestävyysselvitys julkaistaan vuosittain osana toimintakertomusta.

Riskienhallinta

Sampo Oyj:n hallitus on vastuussa siitä, että riskienhallinta ja riskienvalvonta on konsernissa asianmukaisesti järjestetty. Hallitus määrittää riskienhallinnan periaatteet ja niihin kiinteästi liittyvät palkitsemisen periaatteet sekä vastaa liiketoimintaalueiden ohjeistamisesta riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyen. Näiden periaatteiden ja ohjeiden puitteissa tytäryhtiöt järjestävät riskienhallintansa oman liiketoimintansa erityispiirteet huomioon ottaen. Hallitus tekee päätökset strategiasta, tuottotavoitteista sekä pääomanhallintaan liittyvistä yleisistä periaatteista.

Hallituksen tarkastusvaliokunta huolehtii Sampokonsernin riskienhallinnan periaatteiden ja niihin liittyvien ohjeistuksien valmistelusta. Hallituksen nimitysja palkitsemisvaliokunta puolestaan huolehtii riskienhallintaperiaatteisiin kiinteästi liittyvien palkitsemisperiaatteiden valmistelusta.

Sampo-konsernin riskienhallintatoiminnon (Risk Management) tehtävänä on varmistaa riskienhallinnan tehokas toimivuus tytäryhtiöissä ja valvoa, arvioida ja raportoida konsernitason riskeistä ja riskien hallinnasta, myös emoyhtiön osalta.

Riskienhallintajärjestelmä

Laadukas ja kattava riskienhallinta varmistaa, että Sampo Oyj:n ylin johto ja hallitus ovat koko ajan tietoisia kaikkien konserniyhtiöiden liiketoimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden kyvystä kantaa toimintoihin liittyvät taloudelliset ja muut riskit.

Sampo-konsernin operatiivinen toiminta ja siten myös niitä vastaavat riskienhallinnan toimenpiteet toteutetaan pääosin konsernin vakuutus- ja sijoitustoiminnoissa.

Sampo-konsernin riskienhallintajärjestelmä perustuu emoyhtiön laatimiin riskienhallintaperiaatteisiin. Konsernin liiketoiminta-alueet ja vakuutusyhtiöt järjestävät oman riskienhallintansa perustuen konsernitason periaatteisiin liiketoiminnan erityispiirteet sekä kansalliset lait ja määräykset huomioiden.

Sammon riskienhallinnan keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi riskienhallintajärjestelmä sisältää hallintorakenteen ja valtuutukset sekä selkeän vastuunjaon liiketoimintalinjojen ja itsenäisten toimintojen välillä. Konsernin vakuutusyhtiöillä tulee olla varovaiset arvostus-, riskienmittaus- ja raportointimenettelyt yhtiöiden tarkempien riskipolitiikkojen ja riskienhallintaan liittyvien ohjeiden mukaisesti.

Sampo-konsernin ohjausrakenne

Emoyhtiön ohjaus

Konsernin emoyhtiö Sampo ohjaa vakuutusyhtiöitään asettamalla tavoitteita vakuutusliiketoiminnalle ja operatiiviselle tehokkuudelle sekä määrittelemällä yhtiöiden toiminnalle keskeiset reunaehdot konsernitason toimintaperiaatteiden avulla. Emoyhtiö arvioi pääomituksen riittävyyttä ja pääomarakenteen tarkoituksenmukaisuutta sekä konsernin että vakuutusyhtiöiden tasolla.

Emoyhtiön valvonta ja toiminta

Sammon riskinottohalukkuus määrittelee rajat sille, millaisia riskejä konserni on valmis ottamaan saavuttaakseen tavoitteensa. Emoyhtiö Sampo tarkastelee liiketoiminta-alueiden toimintaa jatkuvasti perustuen sekä konsernitason että liiketoiminta-alueiden tietoihin. Sammon hallitus päättää kyseisten tietojen perusteella konsernin taseelle asetettavista tavoitteista ja emoyhtiön likviditeettivarannoista.

Liiketoiminta-alueiden toiminta ja riskienhallinta

Sammon liiketoiminta-alueet ja vakuutusyhtiöt järjestävät oman liiketoimintansa Sammon strategisten päätösten toteuttamiseksi. Ne päättävät oman liiketoimintansa erityispiirteet huomioiden erityisistä riskinottopolitiikoista, pääomituksesta, riskirajoista sekä valtuuksien delegoinnista, Sammon antamien ohjeistusten tai muiden Sammon hallituksen tekemien sitovien päätösten mukaisesti. Liiketoimintoja valvovat eri toimielimet ja viime kädessä hallitukset, joiden jäsenet ovat pääosin Sammon tai Sampo-konsernin yhtiöiden johtotehtävissä. Tytäryhtiöiden linjaorganisaatiot ovat vastuussa tuotteidensa ja palveluidensa hinnoittelusta, sekä niiden myynnin organisoinnista ja prosessien implementoinnista. Näin taataan toimintojen kannattavuus, tehokkuus, laatu, turvallisuus ja jatkuvuus, sekä myös vastuut asiakkaille. Tytäryhtiöt vastaavat lisäksi varojen ja velkojen hallinnoinnista sekä pääomituksesta vakuutusyhtiötasolla.

Riskienhallinta on jatkuvaa toimintaa, joka on liiketoimintojen vastuulla ja jota riippumattomat riskienhallinnan asiantuntijat tukevat ja valvovat. Liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot tarjoavat täydentävää asiantuntemusta sekä tukevat, valvovat ja haastavat liiketoimintoja riskien hallintaan liittyvissä asioissa. Tämä sisältää riskienhallintakäytäntöjen kehittämistä, implementointia ja jatkuvaa parantamista prosessi-, järjestelmä- ja yhtiötasolla. Vaikka liiketoimintojen ja riippumattoman riskienhallinnan vastuut on selkeästi eriytetty toisistaan Sampokonsernissa, on näiden toimintojen välillä jatkuva keskusteluyhteys. Sampo-konserni on määritellyt konserninlaajuisesti sovellettavassa sisäisen valvonnan politiikassaan sisäisten sidosryhmien roolit ja vastuut.

Riskienhallintaprosessi

Riskienhallintaprosessiin sisältyvät tehtävät voidaan luokitella seuraavasti:

Riskien, pääomituksen ja tuottojen mittaaminen ja

raportointi: Talous- ja riskienhallintatoimintojen vastuulla on edellä mainittujen riskienhallinnan edellytysten valmistelu sekä operatiivisella tasolla riippumaton mittaus ja valvonta sisältäen sekä toiminnan yleisen valvonnan että kannattavuus-, riski- ja pääomituslaskennan.

Mahdollisuuksien ja riskien jatkuva analysointi:

Liiketoiminnot sekä talous- ja riskienhallintatoiminnot analysoivat ja arvioivat aktiivisesti liiketoimintaa tukevia mahdollisuuksia. Vakuutus- ja sijoitustoiminnot arvioivat päivittäin liiketoimintamahdollisuuksia ja erityisesti niiden riski-tuottosuhteita. Talous- ja riskienhallintatoiminnoissa käytetään puolestaan merkittävästi aikaa riskianalyyseihin ja raportointiin sekä pääomasuunnitteluun.

Toimenpiteet: Vakuutus- ja sijoitustoiminnan varsinaisia liiketoimintatransaktioita toteutetaan annettujen toimivaltuuksien, riskipolitiikkojen ja muiden ohjeistuksien mukaisesti. Nämä toimenpiteet ovat liiketoimintojen ja sijoitustoimintojen vastuulla. Pääomitukseen ja likviditeettiasemaan liittyvät toimet kuuluvat myös tähän prosessin vaiheeseen.

Sampo-konsernissa ennakoivan kannattavuuden, riskien ja pääoman hallinnan toimenpiteet nähdään tärkeimpänä riskienhallinta- ja pääomanhallintaprosessien vaiheena. Tästä johtuen riskipolitiikat, limiitit ja päätöksentekovaltuudet asetetaan siten, että ne yhdessä tulostavoitteiden kanssa ohjaavat liiketoimintaja sijoitusyksiköitä tarkasti harkittuun riskinottoon.

Edellä mainittujen tehtävien laadukas toteuttaminen edesauttaa riskienhallinnan keskeisten tavoitteiden saavuttamista:

1. Riskien, pääomien ja tuottojen tasapaino:

• Tulokseen vaikuttavat ja muut merkittävät riskit on tunnistettu, arvioitu ja analysoitu.
• Vakuutusriskit on hinnoiteltu niiden luontaista riskitasoa kuvastaen, sijoitustoiminnan odotetut tuotot ja riskit ovat tasapainossa, ja seuraamusriskejä hallitaan riittävällä tasolla.
• Pääomitusta hallitaan siten, että se on riittävä suhteessa tämänhetkisiin liiketoimintaan luontaisesti kuuluviin riskeihin ja liiketoimintariskeihin huomioiden liiketoimintojen ennakoitu kannattavuus.
• Riskinkantokyky on kohdennettu liiketoiminta-alueille strategian mukaisesti.

2.Kustannustehokkaat ja korkealaatuiset prosessit:

• asiakaspalvelu ja sisäiset operatiiviset prosessit ovat tehokkaita, laadukkaita ja riittävästi turvattu
• toiminnan jatkuvuus varmistetaan ja epäjatkuvuustilanteissa toipuminen on nopeaa ja kattavaa
• päätöksenteko perustuu tarkkaan, riittävään ja ajantasaiseen tietoon.

3. Strateginen ja operatiivinen joustavuus:

• Ulkoiset riskitekijät ja mahdolliset riskit on tunnistettu ja arvioitu ja yhtiö on pääomarakenteen ja johtamisen näkökulmasta hyvässä asemassa reagoimaan liiketoimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
• Yhtiörakenne, osaaminen ja prosessit yhtiöissä mahdollistavat tarvittavien muutosten tehokkaan toimeenpanon liiketoimintaympäristössä.

Kun edellä mainitut tavoitteet saavutetaan, riskienhallinnalla on positiivinen vaikutus oman pääoman tuottoon ja se lieventää vuosittaisia kannattavuuden vaihteluja.

Riskienhallinnan raportointi ja hallintokehikko

Sammon tuotoista, riskeistä ja pääomasta raportoidaan Sampo Oyj:n hallitukselle vähintään neljännesvuosittain. Säännöllisen riskiraportoinnin lisäksi konsernin CRO voi pyytää ryhmän yhtiöitä valmistelemaan analyysin/ tarkastelun erityishuomioita vaativista aiheista, ja vakavissa tapauksissa yhtiöiden tulee informoida Sampo Oyj:ta määritellyn prosessin mukaisesti.

Sampo Oyj:n hallitus ja sen asettama tarkastusvaliokunta vastaavat yhdessä konsernin yhtiöiden hallitusten kanssa konsernin riskienhallintajärjestelmästä kokonaisuutena. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa päivittäisistä riskienhallintapäätöksistä annettujen periaatteiden, ohjeistuksien ja päätösvaltuuksien (limiittien) puitteissa. Sampo-konsernin riskikomitea varmistaa toimivan viestinnän ja yhteistyön toteutumisen riskienhallinnan ja riskiraportoinnin osalta Sampo-konsernissa. Konsernin sisäisen mallin komitea on seuraavien toimijoiden neuvoa-antava ja valmisteleva elin: Sampo Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja, sekä niiden konsernin yhtiöiden hallitukset ja toimitusjohtajat, jotka käyttävät ryhmän sisäistä mallia vakavaraisuuspääoman laskentaan.

Näiden lisäksi Sampo on perustanut Sampo-konsernin jälleenvakuutuskomitean, jossa tarkoituksena on keskustella jälleenvakuutukseen liittyvistä aiheista eri konserniyhtiöissä, ja yhtenäistää konsernitason jälleenvakuutusstrategiaa ja -ostoja.

Ifissä ja Hastingsissa riskejä valvoo myös niiden riskikomiteat.

Yksityiskohtaisempaa tietoa Sammon riskienhallinnasta annetaan Sampo-konsernin Vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskevassa kertomuksessa 2024, joka julkaistaan toukokuussa 2025 osoitteessa www.sampo.com/vuosi2024.

Sampo-konsernin riskienhallinnan hallintokehikko

Compliance

Sampo-konsernissa "compliance" on liiketoimintaa tukevaa, kuitenkin siitä erillistä toimintaa, joka tähtää siihen, että kaikki toiminta konsernissa on normien mukaista.

Sampo-konsernin compliance-periaatteiden lähtökohtana on, että sääntöjen noudattaminen on keskeinen osa Sampo Oyj:n yrityskulttuuria. Periaatteet varmistavat sen, että compliance-toiminta on konserniyhtiöissä asianmukaisesti järjestetty ja että toiminta pystyy vastaamaan liiketoimintaympäristön muuttuviin vaatimuksiin. Ohjeistus sisältää onnistuneen compliance-toiminnan yhteiset nimittäjät – joukon periaatteita, jotka kuvaavat tehokkaan compliancetoiminnan keskeiset osatekijät Sampo-konserniin kuuluvien yhtiöiden liiketoimintaympäristössä. Periaatteilla ei kuitenkaan rajoiteta kunkin tytäryhtiön mahdollisuutta toimia joustavasti ratkoessaan omia erityisiä compliance-toimintaan liittyviä tarpeitaan.

Sampo-konsernin compliance-periaatteita sovelletaan kaikkiin Sampo-konsernin yhtiöihin. On kuitenkin huomattava, että Sampo-konsernin yhtiöt toimivat monissa eri valtioissa ja niiden on siten noudatettava paikallisia lakeja sekä paikallisten viranomaisten toiminnalle asettamia sääntöjä ja määräyksiä.

Periaatteet onkin määritetty siten, että ne mahdollistavat kunkin tytäryhtiön ottavan käyttöönsä itselleen ja paikalliseen toimintaympäristöön parhaiten sopivat työkalut ja toimintatavat varmistaakseen säännösten noudattamisen liiketoiminnan tehokkuutta vaarantamatta. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että tytäryhtiöiden on noudatettava paikallisesti sitovia määräyksiä, ja kyseisen yrityksen compliance-toiminta on aina sovitettava paikalliseen sääntelyyn.

Periaatteiden mukaisesti kaiken compliance-toiminnan tarkoituksena on varmistaa, että konserniyhtiöiden toiminnassa sekä toiminnan taloudellisen tuloksen ja riskien raportoinnissa noudatetaan lakeja ja viranomaismääräyksiä samoin kuin yhtiöiden toimintaa ohjaavia sisäisiä ohjeita ja määräyksiä.

Compliance-toimintojen tehtävänä on muun muassa varmistaa, että uudet toimintaa ohjaavat säädökset on toimeenpantu asianmukaisesti yhtiöiden ohjeistoissa ja käytännön toiminnassa.

Tytäryhtiöt voivat järjestää compliance-toimintansa toiminnallisesti ja organisatorisesti itsensä kannalta tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla sovellettavan lainsäädännön puitteissa.

Compliance-toimintaan liittyvä raportointi on järjestetty tytäryhtiöissä niiden tarkoituksenmukaiseksi ja tehokkaaksi arvioimalla tavalla. Compliance-toiminnasta raportoidaan säännöllisesti myös emoyhtiön hallituksen tarkastusvaliokunnalle Sampo-konsernin complianceperiaatteissa määrätyllä tavalla. Sampo Oyj:n Compliance-toiminto vastaa raporttien laadinnan valvomisesta tytäryhtiöiden toimittamien alakonsernikohtaisten raporttien pohjalta.

Sampo-konsernin konsernijohtaja on vastuussa konsernitasoisen compliance-toiminnon asianmukaisesta järjestämisestä. Kunkin tytäryhtiön hallitus vastaa siitä, että yhtiöllä on riittävät resurssit tehokkaan sisäisen valvonnan ja compliance-toiminnon järjestämiseksi ja kunkin tytäryhtiön toimitusjohtaja vastaa compliance-toiminnon järjestämisestä johtamassaan yhtiössä.

Sisäpiirihallinto

Sampo-konsernin toimiala, ja erityisesti tytäryhtiöiden laaja sijoitustoiminta huomioiden, Sampo Oyj:n hallitus on vahvistanut koko konsernissa noudatettavan sisäpiiriohjeen, joka velvoittaa kaikkia Sampo-konsernin palveluksessa olevia henkilöitä sekä Sampo Oyj:n hallituksen jäseniä. Sisäpiiriohjeessa on otettu huomioon ajantasainen ylikansallinen sääntely, kuten markkinoiden väärinkäyttöasetus (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 596/2014 (MAR)), sekä soveltuva kansallinen sääntely, mukaan lukien Nasdaq Helsingin valmistelema sisäpiiriohje ja Finanssivalvonnan määräykset sekä kannanotot ja tulkinnat.

Konsernin johtoryhmän jäsenet, kaikki Sampo Oyj:n työntekijät ja ne konsernin työntekijät, jotka työskentelevät osavuosiraporttien ja muiden taloudellisten raporttien parissa tai joilla on pääsy mainittuihin dokumentteihin ennen niiden julkistamista, ovat seuraavien kaupankäyntirajoitusten alaisia:

• henkilöt eivät saa tehdä mitään Sampo-konsernin rahoitusvälineisiin liittyviä liiketoimia aikana, joka alkaa 30 kalenteripäivää ennen Sampo-konsernin taloudellisen raportin julkaisemista (ns. laajennettu suljettu ikkuna)
• henkilöiden kaupankäyntiä on rajoitettu niin sanotulla lyhyen kaupan kiellolla, jonka perusteella Sammon Aosakkeiden (mukaan lukien talletustodistukset ja osakeoikeudet) hankinnan ja luovutuksen tai vastaavasti luovutuksen ja hankinnan välisen ajan tulee olla vähintään kuukausi
• Lisäksi konsernin johtoryhmän jäsenten ja heidän lähipiirinsä tulee pyytää etukäteinen lupa kaupankäynnille Sampo-konsernin rahoitusvälineillä sekä muilla rahoitusvälineillä, jotka on erikseen määritelty luvanvaraisiksi.

Sisäpiiriohjeen ja sen taustalla vaikuttavan sääntelyn mukaisten velvoitteiden noudattamista valvoo viranomaisten lisäksi Sampo-konsernissa Sampo Oyj:öön keskitetty sisäpiirihallinto, jota johtaa sisäpiirivastaava.

Sampo-konsernin sisäpiiriohje on saatavilla konsernin verkkosivustolla osoitteessa www.sampo.com/sisapiiri.

Whistleblowing

Sampo Oyj:llä on ilmoituskanava, jolla toteutetaan markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaiset velvollisuudet.

Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen voimaantulon yhteydessä Sampo Oyj otti käyttöön kaikille työntekijöille avoimen sisäisen järjestelmän havaittujen sisäisten ja ulkoisten normien ja säädösten rikkomisesta ilmoittamiseksi (ns. whistleblowing). Kaikki tällaiset ilmoitukset tutkitaan kiireellisesti ja luottamuksellisesti ilmoituksen tekijän henkilöllisyyttä mahdollisimman pitkälle suojaten. Vuoden 2024 aikana ei tehty yhtään säännösten rikkomista koskevaa ilmoitusta.

Sampo-konserniin kuuluvat yhtiöt ovat ottaneet käyttöönsä omaa henkilöstöään ja sidosryhmiään palvelevat järjestelmät havaittujen sisäisten ja ulkoisten normien ja säädösten rikkomisesta ilmoittamiseksi.

Lähipiiritoimia koskevat periaatteet

Sampo-konserniin kuuluvat yhtiöt eivät voi pääsääntöisesti solmia lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa sopimuksia ehdoilla, jotka poikkeavat Sampo Oyj:n tai sen tytäryhtiöiden normaalisti soveltamista ehdoista tai eivät ole muutoin kaupallisesti perusteltuja tai ovat tiettyjen tahojen eduksi. Kaikista lähipiiritoimista tulee sopia kirjallisesti sovellettavan paikallisen

sääntelyn mukaan ja yhtiön tavanomaisen liiketoiminnan puitteissa, kuten toimet suoritettaisiin toisistaan riippumattomien tahojen välillä.

Sampo-konsernin lähipiiritoimet ovat yleensä sisäisten palvelujen ostoa tai liittyvät muihin palveluihin tai tuotteisiin, jotka ovat osa konserniyhtiön tavanomaista liiketoimintaa.

Sampo-konsernin lähipiiritoimia koskevaa ohjetta sovelletaan kaikkiin konserniyhtiöihin. Ohjeessa vahvistetaan konsernitasoiset periaatteet lähipiiritoimien seurannalle ja arvioinnille sekä niitä koskevalle päätöksenteolle ja raportoinnille. Yhtiötasoista lähipiiritoimien tunnistamista, päätöksentekoa ja raportointia koskevat prosessit määritellään yhtiökohtaisissa ohjeissa, jotka kunkin konserniyhtiön hallitus hyväksyy.

Lähipiiritoimet, jotka eivät ole osa yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai tehdään poiketen tavanomaisista kaupallisista ehdoista, edellyttävät Sampo Oyj:n hallituksen päätöstä ennen niiden toteuttamista. Tällaiset toimet tulee myös raportoida konsernin compliance-yksikölle etukäteen.

Jokaisen Sammon alakonsernin tulee ylläpitää rekisteriä Sampo-konsernin lähipiiriin kuuluvista tahoista ja raportoiduista lähipiiritoimista. Koottu lista Sampo Oyj:n lähipiirisopimuksista lähetetään Sampo Oyj:n hallitukselle tai sen asettamalle valiokunnalle vuosittain. Hallitus tai sen valiokunta seuraa ja arvioi, ovatko sopimukset ja toimet yhtiön ja sen lähipiirin välillä tavanomaisia ja tehty ehdoin, joita sovellettaisiin riippumattomien osapuolten välillä tehtäviin toimiin.

Lisäksi Solvenssi II -sääntely edellyttää Sampokonsernin yhtiöiden raportoivan merkittävistä lähipiiritoimista myös valvoville viranomaisille.

Sisäinen tarkastus

Sisäinen tarkastus toimii liiketoiminnoista riippumattomana toimintona, tehtävänään arvioida sisäisen valvontajärjestelmän riittävyyttä ja tehokkuutta sekä sen kypsyyttä Sampo-konsernissa. Sillä on systemaattinen lähestymistapa arvioida ja parantaa riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosesseja ja näin ollen auttaa liiketoimintaa saavuttamaan tavoitteensa. Konsernitasoisena toimintona sisäinen tarkastus on Sampo Oyj:n hallituksen alainen ja

raportoi hallitukselle ja sen tarkastusvaliokunnalle. Toiminnosta vastaa konsernin sisäisen tarkastuksen johtaja (Group Chief Audit Executive), jonka nimittää Sampo Oyj:n hallitus. Sisäisen tarkastuksen toiminnot järjestetään kuhunkin konserniyhtiöön säännösten mukaisesti ja ne hyväksytetään kyseessä olevan yhtiön hallituksella tai vastaavalla toimielimellä.

Tarkastustyössä noudatetaan konserniyhtiöiden hallitusten vahvistamaa konsernin sisäisen tarkastuksen ohjetta (Sampo Group Internal Audit Policy). Sisäinen tarkastus noudattaa ohjeen mukaan soveltuvin osin IIA:n (Institute of Internal Auditors) velvoittavia kansainvälisiä ammattistandardeja.

Sisäinen tarkastus laatii säänneltyihin yhtiöihin tarkastussuunnitelmat. Alakonsernit voivat päättää sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelman kattaman ajanjakson. Suunnitelmat päivitetään vuosittain ja niille haetaan kunkin kyseessä olevan konserniyhtiön hallituksen hyväksyntä. Alakonsernien tarkastussuunnitelmat annetaan tiedoksi Sampo Oyj:n hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Lähestymistapa on riskiperusteinen ja se huomioi liiketoiminnan painopistealueet. Tarkastussuunnitelmat annetaan tiedoksi myös tilintarkastajille.

Sisäinen tarkastus raportoi tehdyistä tarkastuksista ja seurantatoimista kunkin kohdeyhtiön hallitukselle sekä Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnalle. Yksittäistä yhtiötä koskevat tarkastushavainnot raportoidaan asianosaisen yhtiön johdolle. Lisäksi toiminto tuottaa yhteenvetoraportit asianosaisista yhtiöistä Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnalle ja säänneltyjen yhtiöiden hallituksille vähintään kaksi kertaa vuodessa. Nämä raportit sisältävät tiedot havaituista vakavista puutteista sekä riskeistä, jotka liittyvät tarkastussuunnitelman toteutumatta jääneisiin toimenpiteisiin, joita ei ole toteutettu sovittujen toimintasuunnitelmien mukaan, sekä niihin liittyvistä riskeistä. Näiden lisäksi sisäinen tarkastus tuottaa erilliset vuosiraportit Sampokonsernille.

Konsernin sisäisen tarkastuksen johtaja vastaa siitä, että sisäisen tarkastuksen toiminnoilla on kattava laadunvarmistus- ja kehittämisohjelma. Ohjelmien tulokset raportoidaan Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnalle.

Tilintarkastaja

• • Deloitte Ltd
• Tilintarkastusyhteisö
• • Jukka Vattulainen, KHT KRT Päävastuullinen tilintarkastaja ja kestävyysraportoinnin varmentaja

Sampo Oyj:n sekä If-, Topdanmark- ja Hastingskonsernien tilintarkastajana toimi vuonna 2024 tilintarkastusyhteisö Deloitte. Deloitte valittiin Topdanmarkin tilintarkastajaksi vuonna 2024.

Sampo-konsernin yhtiöt maksoivat tilintarkastusyhteisö Deloittelle vuonna 2024 tilintarkastuspalkkioita yhteensä noin 4 322 000 euroa. Lisäksi Sampokonsernin yhtiöt maksoivat tilintarkastusyhteisö Deloittelle muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä palveluista yhteensä noin 712 000 euroa, joka on enimmillään noin 16,5 prosenttia Sampo-konsernin tilintarkastusyhteisö Deloittelle maksamista tilintarkastuspalkkioista

Sampo Oyj maksoi Deloitte Oy:lle vuonna 2024 tilintarkastuspalkkioita laskun mukaan yhteensä noin 450 000 euroa sekä noin 137 000 euroa kestävyysraportoinnin varmentamisen palkkiota. Lisäksi Sampo Oyj maksoi Deloitte Oy:lle muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä palveluista palkkioita yhteensä noin 204 000 euroa.

Sampo Oyj:n 25.4.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy:n, jonka päävastuullisena tilintarkastajana ja kestävyysraportoinnin varmentajana toimi KHT KRT Jukka Vattulainen. KHT KRT Jukka Vattulainen on toiminut Sampo Oyj:n päävastuullisena tilintarkastajana vuoden 2021 toukokuusta lähtien.

Kestävyysselvitys

Yleiset tiedot 56
Laatimisperusteet 56
Hallinto 56
Strategia 61
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 68
Ympäristötiedot 71
EU-taksonomia 71
Vakuutustoiminta 72
Sijoitustoiminta 74
Ilmastonmuutos 77
Strategia 78
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 80
Mittarit ja tavoitteet 82
Resurssien käyttö ja kiertotalous 87
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 88
Mittarit ja tavoitteet 89

Yhteiskunnalliset tiedot	90
Oma työvoima	90
Strategia	91
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta	91
Mittarit ja tavoitteet	95
Arvoketjun työntekijät	102
Strategia	103
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta	103
Mittarit ja tavoitteet	106
Kuluttajat ja loppukäyttäjät	107
Strategia	108
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta	108
Mittarit ja tavoitteet	112
Hallintotapatiedot	115
Liiketoiminnan harjoittaminen	115
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta	116
Mittarit ja tavoitteet	118
Liitteet	119

Yleiset tiedot

Laatimisperusteet

Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet

Tämä Sampo-konsernin Kestävyysselvitys 2024 on laadittu EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja siihen liittyvien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Selvitys kattaa Sampo Oyj:n (Sampo) sekä sen tytäryhtiöt If Skadeförsäkring Holding AB:n (publ) (If), mukaan lukien Topdanmark A/S (Topdanmark), ja Hastings Group (Consolidated) Ltd:n (Hastings). Kestävyysselvityksen laatimisperiaatteet noudattavat Sampo-konsernin tilinpäätösraportoinnissa käytettyjä periaatteita. Selvitys ottaa huomioon Sampo-konsernin oman toiminnan sekä alku- ja loppupään arvoketjun, jotka kuvataan tarkemmin Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju -otsikon alla (s. 61).

Sampo-konserni ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tietoja immateriaalioikeuksiin, tietotaitoon tai innovaatioihin vedoten. Sampo-konserni ei ole myöskään käyttänyt direktiivin 2013/34/EU 19a § 3 momentissa ja 29a § 3 momentissa säädettyä poikkeusta.

ESRS 1 liitteen C mukaisesti Sampo-konserni on käyttänyt mahdollisuutta jättää pois kaikkia yhtiöitä koskevat vaiheittain käyttöön otettavat tiedonantovaatimukset vuoden 2024 kestävyysraportoinnissa.

Sampo-konserni ei ole merkinnyt tätä Kestävyysselvitystä kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaisilla digitaalisilla XBRLkestävyystunnisteilla, koska yhtiön ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEFasetuksen tai muun Euroopan unionin (EU) lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Tämän Kestävyysselvityksen varmentaja ei ole varmentanut Kestävyysselvityksessä esitettyjä vertailutietoja (vuoden 2023 luvut) EU-taksonomian ja kasvihuonekaasupäästöjen osalta.

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Sampo-konserni raportoi tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (esim. arvioinnissa käytetyt lähteet, tulosten epävarmuus) soveltuvin osin niiden tietojen yhteydessä, joihin ne viittaavat (esim. kunkin mittarin yhteydessä kuvatuissa laskentamenetelmissä).

Hallinto

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Kokoonpano ja monimuotoisuus

Sampo-konsernin hallinto-, johto- ja valvontaelimet koostuvat yhdeksästä yhtiön johtoon kuulumattomasta hallituksen jäsenestä sekä Sampo-konsernin konsernijohtajasta. Sammon hallituksessa ei ole yhtiön työntekijöiden edustajia. Kaikkien hallituksen jäsenten on arvioitu olevan riippumattomia yhtiöstä sekä sen merkittävistä osakkeenomistajista Arvopaperimarkkinayhdistyksen antaman Hallinnointikoodin 2025 mukaisesti.

Marraskuussa 2024 päivitetty Sammon hallitusta koskeva monimuotoisuuspolitiikka pyrkii varmistamaan, että hallituksella on sopiva yhdistelmä tietoa, taitoa, monimuotoisuutta ja kokemusta Sampo-konsernin arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti. Hallituksen jäsenillä tulee olla Sammon toimintaan ja kokoon nähden riittävä ammatillinen kokemus sekä koulutus muun muassa taloudellisen osaamisen, toimialaosaamisen, kansainvälisen kokemuksen, riskienhallinnan, strategisen suunnittelun sekä hallinnon ja johtamisen osalta. Monimuotoisuus on olennainen osa hallituksen kokoonpanoa, jossa otetaan huomioon ainakin ikä- ja sukupuolijakauma, maantieteellinen jakauma sekä koulutuksellinen ja ammatillinen tausta. Hallitusten jäsenten odotetaan myös käyttävän riittävästi aikaa hallituksen tehtävien hoitamiseen ja hallituksen tulee kokonaisuutena noudattaa hallinnointikoodin riippumattomuutta koskevia suosituksia.

Sukupuolten välisen tasapainon edistämiseksi molempien sukupuolten tulee aina olla edustettuna hallituksessa siten, että hallituksen jäsenistä vähintään 40 prosenttia on naisia ja miehiä. Joitain poikkeuksia voidaan kuitenkin tehdä, mikäli se katsotaan hallituksen jäsenten lukumäärän vuoksi kohtuulliseksi. Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituksen kokoonpanon on mahdollistettava tehokas hallituksen tehtävien hoitaminen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Sammon hallitus on keskimäärin saavuttanut sukupuolijakaumatavoitteensa. Hallitus tavoittelee, että jatkossa molempia sukupuolia on vähintään 40 prosenttia hallituksen jäsenmäärästä. 31.12.2024 Sammon hallituksen jäsenistä 33,3 prosenttia oli naisia ja 66,7 prosenttia miehiä.

Tehtävät ja vastuut

Sammon hallituksella on kokonaisvastuu ja ylin päätösvalta konsernitason vastuullisuusasioista, kattaen kaikki ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja hallinnointitapaan (ESG) liittyvät asiat. Hallitus on nimennyt tarkastusvaliokunnan valvomaan Sampokonsernin kestävyysraportointia ja -toimia, kuten CSRD:n mukaista raportointia, kaksoisolennaisuusarviointia ja Sampo-konsernin vastuullisuusohjelmaa. Sekä lakisääteinen kestävyysraportointi että konsernin vastuullisuusohjelma auttavat hallitusta ja ylintä johtoa

seuraamaan vastuullisuustyötä sekä siihen liittyviä tavoitteita. Tarkastusvaliokunta käsittelee ja hallitus hyväksyy Sampo-konsernin vuosittain julkaistavan kestävyysselvityksen, mukaan lukien kaksoisolennaisuusarvioinnin, sekä vuosittain päivitettävät toimintaperiaatteet.

Sammon hallitus valitsee ja vapauttaa konsernijohtajan sekä nimittää Sampo-konsernin johtoryhmän. Konsernijohtajan tehtävänä on Sammon päivittäinen johtaminen. Konsernin johtoryhmä tukee konsernijohtajaa Sampo-konserniin liittyvien strategisten kysymysten valmistelussa, merkittävien tai luonteeltaan periaatteellisten operatiivisten asioiden käsittelyssä sekä sisäisen tiedonkulun varmistamisessa.

Sampo-konsernin talousjohtaja on konsernin johtoryhmän jäsen ja ohjaa Sammon vastuullisuusyksikköä. Talousjohtaja varmistaa myös, että vastuullisuusasioista raportoidaan riittävästi konsernijohtajalle. Sammon vastuullisuusyksikkö vastaa vastuullisuusnäkökohtien kehittämisestä ja koordinoimisesta konsernitasolla. Konsernin talousjohtaja ja vastuullisuusyksikkö raportoivat tarvittaessa hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä niihin liittyvistä tavoitteista.

Osaaminen ja asiantuntemus

Sampo on tunnistanut merkittävät osaamisalueet, joista hallituksen jäsenillä tulee olla riittävä osaaminen ja kokemus. Näihin kuuluvat esimerkiksi liiketoiminnan harjoittaminen, hallintojärjestelmä sekä olennaiset vakuutusalaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Sammolla on käytössään hallituksen asiantuntemusta kuvaava matriisi, joka listaa merkittävät osaamisalueet sekä niiden hallituksen jäsenten määrän ja osuuden, joilla on vahva kokemus kullakin osaamisalueella (itsearviointi).

Hallituksen asiantuntemusta kuvaavassa matriisissa on tunnistettu myös muu kuin taloudellinen kokemus yhdeksi merkittäväksi osaamisalueeksi. Tämä määritellään kyvyksi tulkita yrityksen muita kuin taloudellisia tietoja (mukaan lukien ESG-asioihin liittyvät tiedot), tunnistaa keskeiset kysymykset, asettaa asianmukaiset valvontamekanismit ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet näiden tietojen perusteella. Aiemman kokemuksen lisäksi hallituksella on mahdollisuus saada koulutusta keskeisiksi tunnistetuista aihealueista tarpeen mukaan. Hallituksen jäsenet voivat myös hyödyntää esimerkiksi muissa tehtävissä kerryttämäänsä osaamista. Sammon hallituksen jäsenille järjestettiin CSRD-koulutus helmikuussa 2024.

Vastuullisuuden hallinnointi- ja raportointirakenne

Sampo-konserni

Sampo Oyj:n hallitus	• Kantaa kokonaisvastuun konsernin vastuullisuustyöstä, joka kattaa kaikki ympäristövastuuseen (ml. ilmastonmuutos), sosiaaliseen ja hallintotapaan liittyvät näkökohdat. • Hyväksyy konsernin kestävyysselvityksen ja toimintaperiaatteet. • Tekee vuosittain itsearvioinnin, johon kuuluu vastuullisuuskysymyksiä.
Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunta	• Avustaa hallitusta vastuullisuusasioiden valvonnassa. • Valvoo konsernin vastuullisuusraportointia ja -toimia, ja vastuullisuusteemat ovat säännöllisesti tarkastusvaliokunnan kokousten asialistalla.
Konsernijohtaja	• Vastaa Sampo-konsernin vastuullisuustyön toteutuksesta.
Konsernin talousjohtaja	• Ohjaa Sampo Oyj:n vastuullisuusyksikköä. • Varmistaa vastuullisuusasioiden asianmukaisen raportoinnin konsernijohtajalle.
Sampo Oyj:n vastuullisuusyksikkö	• Kehittää ja koordinoi konsernin vastuullisuustyötä ja -toimia. • Valmistelee konsernin kestävyysselvityksen ja vastuullisuusohjelman mukaan lukien päämäärät ja tavoitteet. • Asettaa aikatauluja ja toiveita sekä tarjoaa konsernitason ohjeistusta tytäryhtiöille.
Tytäryhtiöt	• Jokaisessa tytäryhtiössä eri liiketoiminta-alueet, osastot ja yksiköt ovat aktiivisesti mukana Sampo-konsernin vastuullisuustyössä. • Konsernin vastuullisuusraportointi perustuu pääosin tytäryhtiöiden Sampo Oyi:n vastuullisuusyksikön määrittelemän aikataulun ja sisällön mukaisesti toimittamaan tietoon. • Konsernitasoisen vastuullisuusorganisaation lisäksi kullakin tytäryhtiöllä on omat sisäiset hallinnointirakenteensa vastuullisuusasioille,

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

Sampo-konsernin talousjohtaja ja Sammon vastuullisuusjohtaja raportoivat hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle kestävyysasioista vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin. Kestävyys oli vuonna 2024 omana aiheenaan hallituksen ja/tai tarkastusvaliokunnan kokousten asialistalla kvartaaleittain. Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet esiteltiin hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle vuonna 2024 osana säännöllistä hallitusraportointia. Jatkossa kaksoisolennaisuusarviointia tarkastellaan uudelleen vuosittain lainsäädännön mukaisesti.

Sammon vastuullisuusyksikön lisäksi muut yksiköt, kuten compliance, riskienhallinta, sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinta sekä henkilöstöhallinto (HR), raportoivat säännöllisesti hallitukselle ja/tai sen valiokunnille sekä konsernin johtoryhmälle. Raportointi voi sisältää myös kestävyysteemoja, sillä vastuullisuus on olennainen osa Sampo-konsernin toimintaa. Hallitus ja sen valiokunnat saavat kokousaineiston ennen kutakin hallituksen ja/tai valiokunnan kokousta, ja heille annetaan aikaa antaa palautetta aineistosta. Jokainen asialistalla oleva kysymys esitellään kokouksessa ennen päätöksentekoa.

Sampo-konsernissa vastuullisuus nähdään liiketoimintariskien ajurina ja kestävyysriskit ovat osa Sampo-konsernin yleistä riskienhallintaa. Tämä tarkoittaa, että kestävyysseikat on sisällytetty osaksi liiketoimintaa ja liiketoimintakäytäntöjä (esim. vakuutusja sijoitustoiminta). Sammon hallitus vastaa, että konsernin riskejä hallitaan ja valvotaan asianmukaisesti. Tarkastusvaliokunta puolestaan vastaa Sampokonsernin riskienhallintaperiaatteiden ja muiden ohjeistusten laatimisesta. Lisäksi hallitus valvoo yhdessä

operatiivisen johdon kanssa olennaisia yhtiön strategiaan ja merkittäviin liiketoimiin liittyviä vaikutuksia ja mahdollisuuksia.

Lista Sammon hallituksen käsittelemistä olennaisista kestävyysaiheista on esitetty Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa -otsikon alla (s. 66). Lisäksi hallituksen kokouksissa käsiteltiin vuonna 2024 esimerkiksi vuosittaisia politiikkapäivityksiä (esim. Sampo-konsernin toimintaperiaatteet), kestävyyteen liittyvän sääntelyn kehittymistä (esim. CSRD), kestävyysraportointia (esim. ilmastotyö, EU-taksonomia, henkilöstötyytyväisyys, asiakastyytyväisyys), sisäistä valvontaa sekä säännöllistä compliance-/hallinto-/ riskiraportointia.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Sammon hallitus päättää kaikista konsernitason palkitsemisasioista. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta tukee hallitusta valmistelemalla hallituksen päätöstä varten ehdotukset konsernin johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta, Sampo-konsernin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä, lyhytaikaisiin kannustinohjelmiin perustuvista enimmäismaksuista sekä johtoryhmän jäsenille maksettavista todellisista maksuista.

Sammon hallintoelinten palkitsemispolitiikassa todetaan, että konsernijohtajan lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimien suoritusmittareita voivat olla esimerkiksi omistaja-arvon kasvattaminen, taloudelliset tai operatiiviset tulosindikaattorit sekä kestävyyteen liittyvät suorituskriteerit. Hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöistä eivätkä kuulu muuttuvien palkkio-ohjelmien piiriin.

Sampo-konsernissa käytetään muuttuvaa palkitsemista varmistamaan palkitsemiskokonaisuuksien kilpailukyky. Muuttuvaan palkitsemiseen kuuluvat lyhytaikaiset

kannustinohjelmat ja pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät. Sammon hallitus päättää joka vuosi erikseen vuoden mittaisista lyhytaikaisista kannustinohjelmista sekä niistä seuraavana vuonna rahana maksettavista palkkioista. Konsernijohtaja osallistuu vuoden mittaiseen lyhytaikaiseen kannustinohjelmaan, jossa palkkion maksu perustuu Sampo-konserniin ja sen tytäryhtiöihin liittyviin taloudellisiin ja ei-taloudellisiin suoritusmittareihin. Konsernijohtajalle voidaan maksaa vuoden 2024 ohjelmasta palkkiona enintään 12 kuukauden kiinteää palkkaa vastaava määrä. Osa maksettavasta palkkiosta lykätään vähintään kolmeksi vuodeksi Sampoon sovellettavan sääntelykehyksen mukaisesti.

Konsernijohtaja osallistuu myös Sampo-konsernin avainhenkilöiden pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään 2024. Konsernijohtajalle on allokoitu 37 909 suoriteperusteista kannustinyksikköä, jotka ovat arvoltaan 150 prosenttia hänen käyttöönottohetkellä voimassa olevasta kiinteästä vuosipalkastaan. Kannustinjärjestelmästä erääntyvien yksiköiden määrä on 0–37 909, perustuen osakkeen kokonaistuottoon, liiketoiminnalliseen suoritukseen sekä kestävyyskriteereihin. Lisäksi suoriteperusteisten kannustinyksiköiden arvo muuttuu ansaintajakson aikana Sammon A-osakkeen kurssikehityksen mukaisesti. Kannustinjärjestelmän ansaintajakso on kolme vuotta ja kannustinjärjestelmään 2024 liittyvän palkkion maksamisen yhteydessä konsernijohtaja on velvollinen ostamaan Sammon A-osakkeita 50 prosentilla palkkion määrästä tuloveron ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolme vuotta, minkä jälkeen hallitus päättää niiden mahdollisesta vapauttamisesta.

Kestävyyteen liittyvät suorituskriteerit

Lyhytaikaisen kannustinohjelman palkkiosta 10 prosenttia perustui vastuullisuustyöhön vuonna 2024. Lyhytaikaisen kannustinohjelman kestävyyteen liittyvä suorituskriteeri oli konsernin tieteeseen pohjautuvien ilmastotavoitteiden lähettäminen Science Based Targets Initiative -aloitteelle (SBTi) hyväksyttäväksi. Myös vuoden 2024 pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän palkkiosta 10 prosenttia riippuu Sampo-konsernin vastuullisuustyöstä. Kestävyyteen perustuva suorituskriteeri koostuu tieteeseen pohjautuvien ilmastotavoitteiden kehittämiseen, toteuttamiseen ja toimeenpanoon liittyvistä konsernin ja tytäryhtiöiden tasapainotetuista mittaristoista.

Edellä mainittujen suorituskriteerien lisäksi Sampokonserni ei huomioinut muita kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita palkitsemisessa vuonna 2024.

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

Sampo-konsernin due diligence -prosessin keskeiset näkökohdat ja vaiheet on kuvattu soveltuvien tiedonantovaatimusten alla tässä Kestävyysselvityksessä. Due diligence -prosessin keskeiset näkökohdat ja vaiheet -taulukko listaa raportoidut tiedot (s. 60).

Due diligence -prosessin keskeiset näkökohdat ja vaiheet

Sampo-konserni

Due diligence

-prosessin keskeiset osatekijät	Kohdat Kestävyysselvityksessä
	Yleiset tiedot ja hallintotapatiedot	Ympäristötiedot	Yhteiskunnalliset tiedot
Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	• Miten kestävyysseikat on huomioitu Sampo konsernin johdossa (s. 58) • Lyhyt- ja pitkäaikaiset kannustinohjelmat ja ESG kriteerien sisällyttäminen palkitsemiseen (s. 59) • Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden linkitys konsernin strategian ja liiketoimintamallin kanssa (s. 66) • Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet hallintotapaan liittyen (s. 115)	• Lyhyt- ja pitkäaikaiset kannustinohjelmat ja tieteeseen pohjautuviin ilmastotavoitteisiin liittyvien kriteerien sisällyttäminen palkitsemiseen (s. 59) • Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ilmastonmuutokseen (s. 77) sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyen (s. 87)	• Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omaan työvoimaan (s. 90), arvoketjun työntekijöihin (s. 102) sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin (s. 107) liittyen
Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa	• Miten kestävyysseikat on huomioitu Sampo konsernin johdossa (s. 58) • Miten sidosryhmien edut ja näkemykset on huomioitu konsernin strategiassa ja liiketoimintamallissa (s. 64) • Miten prosessissa, jolla tunnistetaan olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, on huomioitu due diligence -prosessi, ja kuultu vaikutuksen kohteena olevia sidosryhmiä (s. 68) • Toimintaperiaatteet liittyen liiketoiminnan harjoittamiseen sekä yrityskulttuuri (s. 116)	• Prosessit, joilla tunnistetaan ilmastonmuutokseen sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, sekä kuvaus siitä, miten vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät on huomioitu (s. 68) • Toimintaperiaatteet liittyen ilmastonmuutokseen (s. 80) sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen (s. 88)	• Miten omien työntekijöiden, arvoketjun työntekijöiden sekä kuluttajien ja loppukäyttäjien edut ja näkemykset on huomioitu strategiassa ja liiketoimintamallissa (s. 64) • Toimintaperiaatteet liittyen omaan työvoimaan (s. 91), arvoketjun työntekijöihin (s. 103) sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin (s. 108) • Prosessit koskien yhteydenpitoa oman työvoiman (p. 92), arvoketjun työntekijöiden (p. 104) sekä kuluttajien ja loppukäyttäjien (p. 109) kanssa, sisältäen valitusmekanismit ja kielteisten vaikutusten korjaamisen
Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	• Kuvaus kaksoisolennaisuusarvioinnista, mukaan lukien tarkemmat tiedot hallintotapaan liittyvien kielteisten vaikutusten tunnistamis- ja arviointiprosessista (s. 68) • Tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä kuvaus siitä, miten kielteiset vaikutukset linkittyvät strategiaan ja liiketoimintamalliin (s. 66)	• Kuvaus kaksoisolennaisuusarvioinnista, mukaan lukien täydentävät kuvaukset ilmastonmuutokseen sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien kielteisten vaikutusten tunnistamis- ja arviointiprosessista (s. 68) • Miten ilmastonmuutokseen liittyvät tunnistetut kielteiset vaikutukset linkittyvät strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä täydentävää tietoa ilmastoriskeistä (s. 78)	• Kuvaus kaksoisolennaisuusarvioinnista (s. 68) • Miten omaan työvoimaan (s. 91), arvoketjun työntekijöihin (s. 103) sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin (s. 108) liittyvät kielteiset vaikutukset linkittyvät strategiaan ja liiketoimintamalliin
Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi	• Alihankkijasuhteiden hallinnointi sekä korruption ja lahjonnan tunnistaminen ja ehkäisy (s. 116)	• Toimet ja resurssit liittyen ilmastonmuutokseen (s. 80) sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen (s. 88) • Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (s. 79)	• Toimet ja resurssit liittyen omaan työvoimaan (s. 93), arvoketjun työntekijöihin (s. 105) sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin (s. 111)
Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä	• Mittarit ja tavoitteet liittyen liiketoiminnan harjoittamiseen (s. 118)	• Mittarit ja tavoitteet liittyen ilmastonmuutokseen (s. 82) sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen (s. 89)	• Mittarit ja tavoitteet liittyen omaan työvoimaan (s. 95), arvoketjun työntekijöihin (s. 106) sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin (s. 112)

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

Sampo-konsernin kestävyysraportointiin liittyvä riskienhallinta ja sisäinen valvonta ovat osa konsernin yleistä riskienhallintaa. Osana Sampo-konsernin sisäistä valvontaa konserniyhtiöillä on käytössään kattavat riskienhallintamenettelyt, joilla varmistetaan raportointiprosessien, mukaan lukien kestävyysraportoinnin, toimivuus. Riskienhallintamenettelyihin sisältyvät riskien tunnistaminen, arviointi, mittaaminen, valvonta ja raportointi.

Sampo-konserni tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyviä riskejä säännöllisesti. Riskienhallintaprosessissa huomioidaan riskien syyt ja seuraukset sekä olemassa olevat kontrollit. Riskin toteutumisen todennäköisyyden ja vaikutuksen arvioinnin lisäksi Sampo-konserni arvioi tarpeen mahdollisille lisätoimenpiteille. Arvion perusteella riskit luokitellaan merkittävyyden mukaiseen järjestykseen.

Kestävyysraportointiprosessin riskit liittyvät ensisijaisesti tietojen oikeellisuuden ja kattavuuden varmistamiseen. Sampo-konserni hallitsee näitä riskejä esimerkiksi sisäisten ohjeistusten, tarkkaan määriteltyjen vastuiden, neljän silmän periaatteen ja muiden kontrollien avulla.

Riskien tunnistamisessa ja arvioinnissa kaikille tunnistetuille riskeille nimetään omistaja. Riskin omistaja on vastuussa sisäisten toimien ja kehitystoimenpiteiden toteuttamisesta.

Merkittävimpiä riskejä ja niihin liittyviä hallintatoimenpiteitä käsitellään säännöllisesti esimerkiksi konsernin riskikomiteoissa. Riskienhallintajohtajat raportoivat riskeistä ylimmälle johdolle ja hallitukselle.

Strategia

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Sampo-konsernin strategia keskittyy vahinkovakuuttamiseen; konserni sijoittaa vahinkovakuutustoimintoihin ja kehittää niitä Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa ja Baltiassa. Strategia perustuu kurinalaiseen vakuuttamiseen, vahvoihin operatiivisiin valmiuksiin ja asiakaskeskeisyyteen. Yhdessä huolellisen riskienhallinnan kanssa tämä mahdollistaa Sampo-konsernille houkuttelevat tuotot ja vahvan taloudellisen resilienssin, joita Sampo pitää keskeisenä arvonluonnille.

Sampo-konsernin vakuutustoimintaa harjoitetaan Ifin, Topdanmarkin (joka yhdistyy Ifin kanssa) ja Hastingsin kautta. Tytäryhtiöt ovat vastuussa tuotteidensa ja palvelujensa hinnoittelusta, myynti- ja toimeenpanoprosesseistaan, toimintansa kannattavuuden, tehokkuuden, laadun, turvallisuuden ja jatkuvuuden varmistamisesta sekä asiakasvastuistaan. Tytäryhtiöt vastaavat myös varojensa ja velkojensa hallinnasta, riskeistään sekä pääomittamisesta liiketoiminta-alue- ja yhtiötasolla.

Sampo-konserni tarjoaa turvallisuutta asiakkailleen laadukkailla vahinkovakuutustuotteillaan. Tämä mahdollistetaan ymmärtämällä tarkasti erilaisia riskejä, joita Sampo-konserni vakuuttaa. Yhdistämällä riskejä Sampo-konserni tasapainottaa asiakaskunnan erilaisia riskejä ja tarjoaa vakuutusturvan tapahtumille, joiden varalta asiakkaiden voi olla vaikea varautua ilman vahinkovakuutustuotteita.

Sampo-konserni luo turvallisuutta ja arvoa asiantuntijatiimiensä sekä alihankkija- ja muun liikekumppaniyhteistyön avulla. Asiakkaille luotu arvo virtaa kohtuullisina korvauksina Sampo-konsernin työntekijöille, alihankkijoille ja osakkeenomistajille. Turvallisuus hyödyttää myös koko yhteiskuntaa, mahdollistaen sen, että muut toimialat voivat jatkaa arvonluontia Sampo-konsernin vahinkovakuutusratkaisuilla vakuutetuissa arvoketjuissaan.

Sampo-konsernin toiminta on jaettu omaan toimintaan sekä alku- ja loppupään arvoketjuun. Konsernin oma toiminta keskittyy vahinkovakuutustoimintaan painottuen erityisesti vakuuttamiseen ja riskienhallintaan, asiakaspalveluun ja sijoitustoimintaan. Sampo-konsernin alkupään arvoketjuun kuuluvat toimistotuotteiden ja -palvelujen alihankkijat (esim. IT-palvelujen toimittajat ja ulkoiset datantarjoajat), jotka tukevat liiketoimintaa. Arvoketjun loppupäässä Sampo-konsernilla on laaja alihankkija- ja kumppaniverkosto, josta merkittävän osan muodostavat korvauskäsittelyn ja vahingontorjunnan parissa työskentelevät alihankkijat (esim. ajoneuvo- ja kiinteistökorjausurakoitsijat) sekä terveys- ja matkapalvelukumppanit. Sampo-konsernin arvoketjun pääpiirteet on kuvattu Arvoketju-kuvassa (s. 62).

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡
Kestävyysselvitys	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Arvoketju

Sampo-konserni

Merkittävät tuote-, palvelu- ja markkina-alueet

Sampo-konsernin suurimman asiakasryhmän muodostavat henkilöasiakkaat. Henkilöasiakkaiden suurimmat tuotesegmentit ovat moottoriajoneuvo- ja kotivakuutukset, mutta Sampo-konsernin valikoimiin kuuluu myös muita vakuutuksia, kuten matkavakuutuksia ja henkilövakuutuksia. Sampo-konsernin toiseksi suurin liiketoiminta-alue on yritysasiakkaat. Omaisuus- ja moottoriajoneuvo-vakuutukset ovat yritysasiakkaiden liiketoiminta-alueella suosituimpia, mutta myös tietyillä vastuuvakuutuksilla on merkittävä asema. Lisäksi Sampo-konserni on Ifin kautta johtava suurasiakkaiden vahinkovakuutusten tarjoaja

Pohjoismaissa. Ison-Britannian vahinkovakuutusmarkkinoilla Sampo-konserni toimii digitaalisella alustalla toimivan vakuutusyhtiö Hastingsin kautta. Hastings on Ison-Britannian suurimpia moottoriajoneuvovakuutusten tarjoajia, haastaen myös kotivakuutusmarkkinaa vahvasti kasvavalla asiakaskunnallaan.

Sampo-konsernin liiketoiminta on hajautettu maantieteellisesti, vakuutuslajeittain ja asiakasryhmittäin. Konsernin pääasialliset toimintamaat ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia ja Baltian maat.

Sampo-konsernin työntekijöiden kokonaismäärä 31.12.2024 oli 15 581. Työntekijämäärä maittain on esitetty omaan työvoimaan liittyvien tiedonantovaatimusten yhteydessä (s. 96).

Sampo-konsernin vakuutusmaksutuotot olivat vuonna 2024 yhteensä 9 450 miljoonaa euroa. Lisätietoja vakuutusmaksutuoton jakautumisesta liiketoimintasegmenteittäin löytyy tilinpäätöksen kohdasta Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2024.

Vastuullisuusohjelma

Sampo-konserni

Strategiset vastuullisuusteemat	Päämäärät	Tärkeimmät mittarit ja tavoitteet
Ilmasto ja ympäristö Sisältää aiheita, kuten: • Ilmastonmuutos · Luonnon monimuotoisuus · Resurssien käyttö ja kiertotalous	Ympäristön suojelu ja ilmastonmuutoksen torjuminen • Sampo ottaa ympäristö- ja ilmastonäkökohdat huomioon vakuutus- ja sijoitustoiminnassaan. • Sampo tekee yhteistyötä sidosryhmien kanssa ympäristö- ja ilmastoasioissa.	Tieteeseen pohjautuvat ilmasto- tavoitteet (SBTs) omalle toiminnalle (Scope 1 ja 2) ja sijoituksille (Scope 3)
Ihmiset ja yhteisöt Sisältää aiheita, kuten: • Ihmisoikeudet ja työkäytännöt • Monimuotoisuus, oikeudenmukaisuus ja osallisuus • Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi · Henkilöstön osaamisen kehittäminen · Asiakkaiden tarpeet ja mieltymykset • Vastuulliset myynti- ja markkinointikäytännöt · Sidosryhmäyhteistyö	Positiivisen vaikutuksen edistäminen yhteiskunnassa · Sampo tarjoaa terveyttä, turvallisuutta, ja hyvinvointia yhteiskunnassa. • Sampo tarjoaa asianmukaiset vakuutusratkaisut asiakkaidensa tarpeisiin. · Sampo on luotettava kumppani kaikille sidosryhmille.	· Työtyytyväisyys- kyselyjen tavoitteet (eNPS tai vastaava) · Asiakas- tyytyväisyys- tavoitteet (tnps)
Liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt Sisältää aiheita, kuten: • Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen • Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen · Tietosuoja • Tietoturva ja kyberturvallisuus • Ilmoituskanavat ja epäkohtien raportointi · Vastuullinen vakuutustoiminta • Vastuulliset kumppanuudet ja toimitusketjun hallinta • Vastuullinen sijoittaminen	Vastuullisen hallintotavan ja liiketoiminnan varmistaminen • Sampo noudattaa sovellettavia lakeja ja säännöksiä. · Sampo sisällyttää vastuullisuusnäkökohdat vakuuttamiseen ja sijoitustoimintaan. · Sampo edistää toimitusketjujensa vastuullisuutta.	· Sisäisiin politiikkoihin ja ohjeisiin liittyvät tavoitteet • Alihankkijoiden toimintaperi- aatteisiin ja sitoutuneisuu- teen liittyvät tavoitteet

Vastuullisuuden integrointi liiketoimintaan

Sampo-konserni on integroinut vastuullisuuden osaksi ydinliiketoimintaansa. Vakuutustoiminnassa tämä tarkoittaa, että Sampo-konserni ottaa ESG-näkökohdat huomioon vakuuttamisessa (esim. asettamalla yritysasiakkaille velvollisuuksia noudattaa kansainvälisiä normeja ja standardeja YK:n Global Compact -periaatteiden mukaisesti, sisällyttämällä vastuullisuusnäkökohtia vakuutusperiaatteisiin ja/tai muihin olennaisiin politiikkoihin), tarjoaa vahingontorjuntapalveluja (esim. riskienhallintapalvelut), käsittelee korvausvaatimukset vastuullisella tavalla sekä kehittää tuotteita ja palveluja olennaisten lakisääteisten vaatimusten mukaisesti (esim. EU-taksonomia). Sampokonsernin vastuullisuustavoitteet kattavat konsernin kaiken toiminnan, ei pelkästään tiettyjä asiakasryhmiä tai markkinoita.

Sampo-konsernilla on vastuullisuusohjelma, joka ohjaa vastuullisuustyötä konsernitasolla. Vastuullisuusohjelma koostuu kolmesta strategisesta vastuullisuusteemasta: Ilmasto ja ympäristö, Ihmiset ja yhteisöt ja Liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt, jotka on jaettu yksityiskohtaisempiin konsernin vastuullisuustyön kannalta olennaisiin aiheisiin. Konsernin vastuullisuusohjelma toteutetaan konserniyhtiöissä ja sen etenemistä seurataan jatkuvasti.

Sampo-konserni on asettanut yleiset tavoitteet jokaiselle vastuullisuusteemalle. Lisäksi konsernilla on käytössään mittareita ja tavoitteita, joiden avulla edistymistä seurataan tarkemmalla tasolla. Asetetuissa tavoitteissa suoriutumista on kuvattu esimerkiksi tässä Kestävyysselvityksessä. Tieteeseen pohjautuvia ilmastotavoitteita käsitellään Ilmastonmuutosstandardin alla, henkilöstön tyytyväisyyttä Oma työvoima -standardin alla, asiakastyytyväisyyttä Kuluttajat ja loppukäyttäjät -standardin alla ja alihankkijoiden toimintaperiaatteisiin liittyviä mittareita Arvoketjun työntekijät -standardin alla. Sisäisten

politiikkojen ja ohjeiden noudattamista käsitellään useiden standardien alla, sillä monet niistä keskittyvät olennaisten politiikkojen ja ohjeiden kuvaamiseen.

Sampo-konsernin vastuullisuusohjelmaa uudistettiin vuonna 2024 vastaamaan paremmin lainsäädännön vaatimuksiin, sisällyttäen siihen myös aiheita, jotka ovat kriittisiä erityisesti vahinkovakuutussektorilla toimivalle yhtiölle. Valitut aiheet liittyvät myös Sampo-konsernin liiketoimintaan ja strategiaan, ja ovat tärkeitä konsernin useille sidosryhmille.

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Sampo-konsernin keskeisimmät sidosryhmät ovat asiakkaat, sijoittajat, henkilöstö, alihankkijat ja muut liikekumppanit, sijoituskohteena olevat yhtiöt sekä paikalliset yhteisöt. Kullakin keskeisimmällä sidosryhmällä on lisäksi useita alaryhmiä, jotka on kuvattu Sidosryhmäyhteistyö ja -vuoropuhelu -taulukossa (s. 65).

Sampo-konserni tekee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa useiden kanavien kautta ja erilaisten aihepiirien parissa. Tarkoituksena on tehdä yhteistyötä ja käydä vuoropuhelua asioista, jotka tukevat Sampo-konsernin ja sen sidosryhmien tarpeita parhaiten. Sampo-konserni pyrkii merkitykselliseen yhteistyöhön sidosryhmiensä kanssa esimerkiksi tunnistamalla olennaiset sidosryhmät, huolehtimalla jatkuvasta ja säännöllisestä viestinnästä sekä tarjoamalla sopivia keskustelukanavia.

Sidosryhmäyhteistyön tarkoituksena on rakentaa luottamusta Sampo-konsernin ja sen sidosryhmien välillä ja etsiä yhteisiä hyötyjä. Sidosryhmäyhteistyö auttaa Sampo-konsernia huomioimaan sen sidosryhmien tarpeet ja toiveet ennakoivasti. Panostamalla sidosryhmäyhteistyöhön Sampo-konserni voi lieventää mahdollisia riskejä, kuten epävarmuuden tai tyytymättömyyden aiheuttamista keskeisille sidosryhmille. Sidosryhmäyhteistyö auttaa Sampokonsernia huolehtimaan maineestaan, rakentamaan luottamusta ja varmistamaan hyväksynnän keskeisille hankkeilleen. Sidosryhmäyhteistyö on myös arvokas tietolähde Sampo-konsernille. Sidosryhmät ovat omien alojensa asiantuntijoita ja voivat tarjota konsernille olennaista tietoa ja asiantuntemusta. Sampo-konserni voi puolestaan tarvittaessa tukea sidosryhmiään tarjoamalla näille aikaa ja osaamista.

Sampo-konsernin keskeiset sidosryhmät tukevat konsernin valitsemaa strategiaa ja liiketoimintamallia jatkuvan vuoropuhelun kautta. Sidosryhmien näkemykset ja edut huomioidaan mahdollisuuksien mukaan strategiaa kehittäessä, ja Sampo-konserni pyrkii edistämään toimintaansa ja suhdettaan sidosryhmiinsä yhteistyön kautta. Esimerkkejä toteutetuista toimista ovat parempi ulkoinen viestintä, asiakaspalvelu ja sisäinen raportointi. Sampo-konsernin hallitukselle viestitään sidosryhmien näkemyksistä ja eduista osana säännöllistä hallitusraportointia ja aina tarvittaessa.

Sidosryhmäyhteistyö oman työvoiman, arvoketjun työntekijöiden sekä kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

Sampo-konsernin oman työvoiman edut, näkemykset ja oikeudet ohjaavat ja tukevat yhtiön strategisia päätöksiä. Sampo-konserni pyrkii rakentavaan, luotettavaan ja avoimeen vuoropuheluun työntekijöiden sekä näiden edustajien kanssa yhtiön kehittämiseksi ja työntekijöiden oikeudenmukaisen kohtelun turvaamiseksi. Sampo-konserni pitää tärkeänä muun muassa henkilöstön tyytyväisyyttä, terveyttä, turvallisuutta, hyvinvointia, työn ja vapaa-ajan tasapainoa, monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta (Diversity, equity and inclusion, DEI) sekä ammatillista kehitystä.

Sampo-konserni käy olennaisista aiheista välillisesti vuoropuhelua arvoketjun työntekijöiden kanssa alihankkijoiden, sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja yritysasiakkaiden kautta. Arvoketjun työntekijöiden näkökulmat tarjoavat tärkeää tietoa konsernin toiminnan ja liikesuhteiden vaikutuksista ihmisoikeuksiin ja työkäytäntöihin, auttaen näiden tunnistamisessa ja ymmärtämisessä. Yhteistyö arvoketjun työntekijöiden kanssa on osa päivittäistä liiketoimintaa esimerkiksi due diligence -prosessien kautta.

Sampo-konsernille kuluttajien ja loppukäyttäjien tarpeet, mieltymykset ja hyvinvointi ovat keskeisiä strategiaa ohjaavia tekijöitä, ja konsernin liiketoimintamalli muotoutuu ensisijaisesti asiakkaiden etujen mukaisesti. Sampo-konsernin vakuutustuotteita ja -palveluja kehittävät ja toteuttavat työntekijät seuraavat jatkuvasti asiakkaiden etuja ja ottavat ne huomioon. Sampokonsernin työntekijöiden, alihankkijoiden ja muiden liikekumppaneiden näkemykset täydentävät asiakkaiden etujen huomioimista konsernin liiketoimintamallin ja strategian muotoilussa.

Sidosryhmäyhteistyö ja -vuoropuhelu

Sampo-konserni

Sidosryhmä	Keskustelupaikka ja arvioitu keskustelutiheys	Esimerkkejä keskustelunaiheista
Sijoittajat (nykyiset ja potentiaaliset osakkeenomistajat ja velkasijoittajat)	• Yhtiökokous (vuosittainen) • Pääomamarkkinapäivä (vuosittainen tai harvemmin) • Roadshow't (neljännesvuosittainen) • Seminaarit (neljännesvuosittainen) • Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (viikoittainen)	• Taloudellinen tulos ja tavoitteet • Strategia ja konsernirakenne • Lainsäädännön kehitys • Ilmastotavoitteet • Johdon palkitseminen • Vastuullisuus yleisesti
Asiakkaat	• Yleiset asiakaskontaktipisteet, esim. verkkosivu, chat, asiakaspalvelukeskus (24/7 tai päivittäinen) • Asiakaspalautekanavat (24/7) • Asiakastyytyväisyyskyselyt (24/7 tai päivittäinen) • Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (päivittäinen) • Asiakasvaltuutettu (päivittäinen) • Tapahtumat (vaihteleva) • Yritysjulkaisut, esim. lehdet (vaihteleva)	• Tuotteet ja palvelut • Vahingontorjunta ja korvausten käsittely • Vastuullisuus yleisesti • Yleinen markkinatilanne • Vastuulliset liiketoimintakäytännöt
Henkilöstö	• Henkilöstötyytyväisyyskyselyt (puolivuosittainen/vuosittainen) • Kehityskeskustelut ja muu vuoropuhelu esihenkilöiden kanssa (vaihteleva) • Työympäristötoimikunnat (vaihteleva) • Tapaamiset ammattiliittojen ja henkilöstön edustajien kanssa (vaihteleva) • Työntekijöiden edustus- ja kuulemisfoorumit (vaihteleva) • Työntekijöiden roadshow-tapahtumat (tarvittaessa) • Sosiaaliset tapahtumat (vaihteleva)	• Taloudellinen tulos • Syrjimättömyys • Monimuotoisuus ja osallisuus • Muutokset konsernirakenteessa • Henkilöstötyytyväisyyskyselyt • Suoriutuminen ja kehityssuunnitelmat • Vastuullinen työympäristö
Alihankkijat ja muut yhteistyökumppanit (esim. analyytikot, luokituslaitokset)	• Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (päivittäinen) • Tapahtumat (vaihteleva) • Yritysjulkaisut, esim. lehdet (vaihteleva)	• Taloudellinen tulos • Toimitusketjun hallinta (esim. tavoitteet, tulos, vastuullisuusnäkökohdat) • Muutokset konsernirakenteessa • Tulevaisuuden suunnitelmat • Tuotteet ja palvelut
Sijoituskohteena olevat yhtiöt	• Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (vaihteleva) • Sijoituskohteena olevien yhtiöiden yhtiökokoukset (vaihteleva)	• Taloudellinen tulos • Yleinen markkinatilanne • Lainsäädännön kehitys • Vastuullisuus yleisesti
Paikalliset yhteisöt (esim. viranomaiset, valvojat, toimialajärjestöt, oppilaitokset, kansalaisjärjestöt, suuri yleisö, media)	• Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (viikoittainen) • Tapahtumat (vaihteleva) • Yritysjulkaisut, esim. lehdet (vaihteleva)	• Taloudellinen tulos • Lainsäädännön kehitys • Vastuullisuus yleisesti • Ilmastonmuutos

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Sampo-konserni on tehnyt CSRD:n edellyttämän kaksoisolennaisuusarvioinnin, jonka tulokset on esitetty Kaksoisolennaisuusmatriisi-kuvassa.

Kestävyyskysymyksiin liittyvä resilienssi varmistetaan Sampo-konsernissa mukauttamalla jatkuvasti riskiarviointia ja hinnoittelustrategioita esiin nousevien kestävyystekijöiden huomioon ottamiseksi. Näin pyritään varmistamaan liiketoiminnan pitkän aikavälin kannattavuus ja vakaus. Strategian ja liiketoimintamallin mukauttaminen kestävyyskysymykset huomioiden on Sampo-konsernille kriittistä asiakkaiden luottamuksen ylläpitämisen ja taloudellisten riskien hillitsemisen kannalta, ja konserni panostaa jatkuvasti henkilöstöönsä sekä teknologiaan varmistaakseen kilpailuetunsa säilymisen. Yhdessä huolellisen riskienhallinnan kanssa tämä mahdollistaa Sampo-konsernille laadukkaan asiakaskokemuksen tarjoamisen, houkuttelevat tuotot ja vahvan taloudellisen resilienssin. Resilienssi olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia kohtaan arvioidaan osana Sampo-konsernin olemassa olevia vastuullisuusjohtamisen, riskienhallinnan ja strategian kehittämisen prosesseja. Lisätietoja Sampo-konsernin strategian ja liiketoimintamallin vuorovaikutuksesta olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kanssa löytyy kunkin aihekohtaisen ESRS-standardin Strategia-osiosta.

Kaksoisolennaisuusmatriisi

Sampo-konserni

Vuosi 2024 on ensimmäinen raportointivuosi kaksoisolennaisuusarvioinnin toteuttamisen jälkeen, joten Sampo-konserni ei raportoi muutoksista olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikki vuoden 2024 Kestävyysselvityksessä raportoidut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on käsitelty ESRS-standardeissa, eikä Sampo-konserni sisällytä yhteisökohtaisia tietoja tähän selvitykseen. Sampo-konserni on kuitenkin ottanut käyttöön yhteisökohtaisia mittareita täydentääkseen ESRS-standardeihin E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, S1 Oma työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät sekä S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät liittyviä tiedonantovaatimuksia. Olennaisuusarvioinnissa havaittujen riskien ja mahdollisuuksien perusteella Sampo-konserni ei odota seuraavan raportointikauden aikana tapahtuvan olennaisia oikaisuja varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin tilinpäätöksessä.

Seuraavaksi on esitetty lyhyt tiivistelmä olennaisista kestävyysaiheista. Yksityiskohtaisempi selvitys olennaisista aiheista, niihin liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä Sampo-konsernin lähestymistavasta näiden hallintaan on esitetty tässä Kestävyysselvityksessä kunkin aihekohtaisen ESRSstandardin alussa.

Ilmastonmuutos

Sampo-konsernin oman toiminnan vaikutus ilmastoon on pieni, koska konsernin suorat

kasvihuonekaasupäästöt ovat suhteellisen matalat. Kun huomioidaan koko arvoketju, mukaan lukien sijoitukset ja alihankkijat, kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamat ilmastovaikutukset ovat suuremmat. Sampo-konserni on tunnistanut sekä ilmastoon liittyviä fyysisiä riskejä että siirtymäriskejä. Fyysisiä riskejä ovat yleistyvät ja yhä vakavammat luonnonkatastrofit sekä muuttuvat säätrendit, jotka voivat johtaa kasvaviin esimerkiksi

myrskyjen ja tulvien aiheuttamiin korvausvaatimuksiin. Siirtymäriskit syntyvät puolestaan siirtymästä vähähiiliseen talouteen. Näitä riskejä ajavat sääntelyympäristön muutokset, uudet teknologiat, muuttuva asiakaskäyttäytyminen sekä kasvava kiinnostus ja huoli ympäristöasioita kohtaan. Ilmastoon liittyy myös mahdollisuuksia esimerkiksi vakuuttamisen kautta. Sampo-konserni voi hyödyntää sellaisten vakuutustuotteiden ja -palvelujen mahdollisesti kasvavaa kysyntää, jotka suojaavat fyysisiltä riskeiltä ja tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Resurssien käyttö ja kiertotalous

Sampo-konserni käyttää resursseja liiketoiminnassaan, erityisesti korvauskäsittelyssä. Resurssien käyttö aiheuttaa luontaisesti negatiivisia ympäristövaikutuksia, joita Sampo-konserni voi hillitä ottamalla käyttöön ja lisäämällä kiertotalouden mukaisia toimintoja tuotekehityksessä ja korvauskäsittelyssä. Kiertotalouden hyödyntäminen voi myös pitkällä aikavälillä johtaa kustannussäästöihin, kun neitseellisten resurssien käyttö vähenee.

Oma työvoima

Sampo-konserni pyrkii luomaan mahdollisuuksia tarjoavan työympäristön, joka edistää luovuutta, innovatiivisuutta ja hyvinvointia, tukee monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä kannustaa työntekijöitä heidän urapoluillaan ja luo näin myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia. Kun työntekijät kokevat kuuluvansa osaksi organisaatiota, he viihtyvät todennäköisemmin pidempään. Työntekijöiden odotusten laiminlyönti voi johtaa henkilöstön vaihtuvuuden kasvuun ja vaikeuksiin saada osaavaa työvoimaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa taloudellisia riskejä.

Arvoketjun työntekijät

Sampo-konsernilla on vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin erityisesti sen arvoketjun loppupäässä olevien alihankkijoiden (esim. korvauskäsittelytoimintojen alihankkijat), liikekumppaneiden, yritysasiakkaiden ja sijoituskohteena olevien yhtiöiden kautta. Työkäytäntöihin ja ihmisoikeuksiin liittyvien kielteisten vaikutusten riskiä voidaan pienentää tehokkailla politiikoilla ja hallintorakenteilla, mutta niitä ei voida kokonaan poistaa. Lisääntyvän sääntelyn ja mahdollisten mainehaasteiden vuoksi kielteiset vaikutukset voivat aiheuttaa myös taloudellisia riskejä.

Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Sampo-konserni voi vaikuttaa positiivisesti kuluttajien ja loppukäyttäjien terveyteen ja turvallisuuteen huolellisen riskienhallinnan ja kurinalaisen vakuuttamisen kautta, mikä luo konsernille liiketoimintamahdollisuuksia. Asiakkaiden odotusten täyttämättä jättäminen esimerkiksi tietosuojan tai myyntikäytäntöjen osalta voi puolestaan aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia Sampokonsernin asiakkaille ja siten luoda konsernille taloudellisia ja maineriskejä.

Liiketoiminnan harjoittaminen

Vastuullista hallintotapaa ja vakaita liiketoimintakäytäntöjä pidetään Sampo-konsernissa lähtökohtana. Sampo-konserni voi tukea yhteiskunnan yleistä turvallisuutta edistämällä esimerkiksi korruption ja lahjonnan torjuntaan sekä riskienhallintaan liittyviä korkeita vaatimuksia.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkoituksena oli tunnistaa kestävyysaiheet, jotka voivat johtaa sellaisiin riskeihin tai mahdollisuuksiin, jotka vaikuttavat Sampo-konsernin kykyyn luoda ja ylläpitää arvoa (taloudellinen olennaisuus), sekä konsernin liiketoimintaan liittyvät kestävyysaiheet, joilla voi olla myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan, ihmisiin tai ympäristöön (vaikutusten olennaisuus). Kaksoisolennaisuusarvioinnin avulla tunnistettiin olennaiset aiheet, joista Sampo-konserni raportoi tässä Kestävyysselvityksessä. Arviointi tehtiin yhteistyössä ulkoisen kumppanin kanssa, ja työtä ja sen tuloksia esiteltiin Sampo-konsernin tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle projektin edetessä.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa käytetty metodologia noudattaa lain vaatimuksia ja Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) ohjeistuksia.

Kaksoisolennaisuusarvioinnin ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin alustava lista Sampo-konsernille mahdollisesti olennaisista kestävyysaiheista. Lista perustui muun muassa ESRS-standardeihin, GRIviitekehykseen, vakuutusalan SASB-standardiin, toimialakartoitukseen, media- ja megatrendianalyysiin, Sampo-konsernin aikaisempaan olennaisuusarviointiin, ESG-luokituksiin ja -raportteihin, tietoihin Sampokonsernin sijoituksista sekä sijoittajatapaamisiin ja -palautteeseen.

Kestävyysaiheisiin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen osallistui työpajojen kautta henkilöitä vastuullisuus-, riskienhallinta-, HR-, strategia- ja sijoittajasuhdeyksiköistä. Tunnistetut

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kartoitettiin niiden arvioidun sijainnin perusteella Sampo-konsernin arvoketjussa. Lisäksi määriteltiin, millä aikahorisonteilla (lyhyt aikaväli: alle 1 vuosi, keskipitkä aikaväli: 1–5 vuotta tai pitkä aikaväli: yli 5 vuotta) voidaan olettaa, että vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet realisoituvat.

Jokainen Sampo-konsernin yhtiö teki oman kaksoisolennaisuusarvioinnin samanaikaisesti konsernitason arvioinnin kanssa. Yhtiökohtaisten arviointien tuloksia verrattiin konsernitason tuloksiin konsernitasoisen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi, ja jotta kaikki olennaiset aiheet tulivat varmasti huomioiduiksi. Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa korostuu konsernitason näkemys, minkä vuoksi yksittäisten konserniyhtiöiden omien olennaisuusarviointien tarkat tulokset voivat poiketa konsernitason arvioinnista.

Vaikutusten arvioinnissa Sampo-konserni hyödynsi sidosryhmien kanssa säännöllisesti käytävää vuoropuhelua sekä konsernin olemassa olevien kanavien kautta jatkuvasti kerättävää tietoa vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkökulmista. Yhteiskunnallisten vaikutusten osalta Sampo-konserni käytti konsernin ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin tuloksia, jotta vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkökulmat tulivat huomioiduksi. Sampo-konsernin tärkeimmät sidosryhmät ja sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun kanavat on kuvattu tässä Kestävyysselvityksessä (s. 64).

Vaikutusten olennaisuutta arvioidessaan Sampokonserni luokitteli kestävyysaiheet sen mukaan, ovatko niiden vaikutukset yhteiskuntaan, ihmisiin tai ympäristöön myönteisiä vai kielteisiä ja ovatko ne tosiasiallisia vai mahdollisia. Kunkin aiheen vaikutusten olennaisuuden määrittämisessä käytetyt kriteerit olivat mittakaava ja laaja-alaisuus. Kielteisten vaikutusten osalta arvioinnissa huomioitiin myös vaikutuksen

korjaamaton luonne. Mahdollisten myönteisten ja kielteisten vaikutusten osalta Sampo-konserni arvioi vaikutuksen toteutumisen todennäköisyyden.

Taloudellista olennaisuutta arvioidessaan Sampokonserni luokitteli kestävyysaiheet sen mukaan, aiheuttavatko ne mahdollisesti enemmän riskejä vai mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja arvonluonnille. Sampo-konsernin liiketoiminnassa tunnistetut kestävyysaiheisiin liittyvät vaikutukset ja riippuvuudet toimivat lähtökohtana riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa. Kunkin aiheen taloudellisen olennaisuuden määrittelyssä käytetyt kriteerit olivat taloudellisten vaikutusten mahdollinen suuruus ja toteutumisen todennäköisyys.

Olennaisuudelle asetetut kynnysarvot perustuvat vaikutusten vakavuuden/taloudellisen vaikutuksen ja todennäköisyyden kvantitatiiviseen arviointiin, ja niiden asettamisessa hyödynnettiin mukana olevien sidosryhmien asiantuntemusta ja näkökulmia. Sampokonserni määritti kynnysarvot erikseen vaikutusten olennaisuudelle ja taloudelliselle olennaisuudelle. Taloudellisen olennaisuuden kynnysarvoa arvioitaessa huomioitiin muun muassa vaikutuksen laajuus (koskeeko vaikutus kaikkia konserniyhtiöitä) sekä mahdollinen vaikutus Sampo-konsernin maineeseen ja osakekurssiin. Kestävyysaiheet, joihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioitu vakavuus/taloudellinen vaikutus ja todennäköisyys ylittivät asetetut kynnysarvot, todettiin olennaisiksi.

Sampo-konserni arvioi jokaisen soveltuvan kriteerin tietylle vaikutukselle, riskille ja mahdollisuudelle samalla asteikolla, ja täydensi kvantitatiivista arviointia laadullisilla kuvauksilla. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnista keskusteltiin työpajoissa sisäisten sidosryhmien kanssa, mukaan lukien Sampokonsernin yhtiöiden edustajat. Sampo-konsernin hallitus ja sen tarkastusvaliokunta vahvistivat

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

kaksoisolennaisuusarvioinnin lopulliset tulokset osana Kestävyysselvityksestä raportointia.

Kestävyysaiheisiin liittyvät riskit ovat osa Sampokonsernin yleistä riskienhallintaa ja noudattavat samaa riskienhallintaprosessia kuin konsernin muut riskit. Osana kokonaisriskienhallintaa tunnistetut kestävyysriskit otettiin huomioon kaksoisolennaisuusarvioinnissa. Tunnistetut vaikutukset huomioidaan ja niihin puututaan epäsuorasti Sampokonsernin riskienhallintaprosessin kautta silloin, kun ne liittyvät konsernin riskeihin.

Sampo-konserni oli jo integroinut kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistetut merkittävimmät riskit ja mahdollisuudet konsernin yleisiin riskienhallintajärjestelmiin. Sampo-konsernin kestävyyteen liittyvien mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessi on integroitu konsernin johtamiskäytäntöihin, millä varmistetaan strateginen linjaus liiketoiminnan tavoitteiden ja operatiivisten päätösten kanssa.

Tässä Kestävyysselvityksessä on kuvattu Sampokonsernin ensimmäinen kaksoisolennaisuusarviointi, joten arvioinnin suorittamisessa ei ole tapahtunut muutoksia aikaisempiin raportointikausiin verrattuna. Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarviointi käydään läpi vuosittain, ja prosessissa tai tuloksissa tapahtuneet muutokset raportoidaan tulevissa kestävyysselvityksissä.

Täydentävät kuvaukset prosesseista ympäristöön ja hallintotapaan liittyvien aiheiden osalta

Ilmastonmuutos

Kaksoisolennaisuusarvioinnin lisäksi Sampo-konserni hyödyntää ilmastoon liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa kasvihuonekaasupäästölaskelmia, ilmastoon liittyviä skenaarioanalyysejä ja erilaisia riskienhallintamenetelmiä, kuten sisäistä mallia, hintaanalyysejä, stressitestejä ja herkkyysanalyysejä. Ilmastoon liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tunnistaessaan Sampo-konserni on huomioinut sekä oman toiminnan että yhtiön arvoketjun.

Sampo-konserni arvioi ilmastoon liittyviä fyysisiä ja siirtymäriskejä omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan osana olemassa olevia riskienhallintakäytäntöjä. Näitä ovat esimerkiksi konsernitasoiset sekä yhtiökohtaiset stressitestit ja skenaarioanalyysit, joissa luonnonkatastrofien vakavuuden oletetaan kasvavan. Konsernitason skenaarioanalyysin laajuus, menetelmä ja tulokset on kuvattu tässä Kestävyysselvityksessä (s. 78). Riskit syntyvät lyhyellä aikavälillä muutoksista korvaustiheydessä ja/tai muutoksista jo nyt Pohjoismaissa esiintyvien fyysisten riskien, kuten myrskyjen, tulvien, rankkasateiden, maanvyörymien, eroosion tai helleaaltojen vakavuudessa. Lisääntyneet säästä johtuvat vahingot kasvattavat todennäköisesti vahinkovakuuttajien altistumista riskeille keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Ilmastoon liittyvät siirtymäriskit liittyvät sääntelyympäristön muutoksiin, uuteen teknologiaan, muuttuvaan asiakaskäyttäytymiseen ja sidosryhmien huolenaiheisiin. Sampo-konsernin vakuuttamat yritykset voivat altistua esimerkiksi oikeusprosesseille ilmastonmuutokseen liittyvien uusien säädösten vuoksi, mikä voi johtaa suurempiin korvauskustannuksiin

vastuuvakuutuksissa. Sidosryhmien, kuten sijoittajien, asiakkaiden ja jälleenvakuuttajien, lisääntynyt huoli voi johtaa due diligence -kustannusten kasvuun ja liikesuhteiden lopettamiseen tiettyjen alihankkijoiden ja asiakkaiden kanssa.

Sampo-konserni on myös tunnistanut ilmastonmuutokseen liittyviä mahdollisuuksia esimerkiksi vakuutustoiminnassa ja sijoitettaessa uusiin vihreisiin teknologioihin. Lisääntyneet fyysiset ilmastoriskit saattavat myös kasvattaa riskeihin varautumiseen tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattujen vakuutustuotteiden ja -palvelujen kysyntää. Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen on osa Sampo-konsernin normaalia liiketoiminnan kehitys- ja innovaatiotyötä. Riskienhallintapalvelut ovat jo osa Sampo-konsernin palveluja sekä yritys- että henkilöasiakkaille.

Pilaantuminen ja Vesivarat ja merten luonnonvarat

Sampo-konserni on arvioinut, että pilaantuminen ja vesivarat ja merten luonnonvarat eivät lukeudu vahinkovakuutusalalla toimivan yrityksen olennaisimpiin kestävyysaiheisiin. Tämän takia konserni ei ole kokonaisvaltaisesti seulonut varojaan, liiketoimintaansa ja toimipakkojensa sijaintia tai järjestänyt kuulemisia vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa näiden aiheiden osalta.

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Sampo-konserni on arvioinut, että luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit ei lukeudu vahinkovakuutusalalla toimivan yrityksen olennaisimpiin kestävyysaiheisiin. Tämän takia konserni ei ole kokonaisvaltaisesti seulonut toimipaikkojensa sijaintia ja arvoketjuaan tai järjestänyt kuulemisia vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa aiheen osalta. Sampo-konsernin merkittävimmät biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riippuvuudet, riskit ja mahdollisuudet

liittyvät sen arvoketjuun, pääasiassa vakuutus- ja sijoitustoimintaan. Sampo-konserni on suorittanut sijoitussalkulleen alustavan seulonnan arvioidakseen altistumistaan biodiversiteettivaikutuksiin ja -riskeihin liittyville toimialoille. Sampo-konserni pyrkii kehittämään tiedonkeruutaan ja raportointiaan arvioinnin tulosten perusteella.

Resurssien käyttö ja kiertotalous

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessissa on keskitytty Sampokonsernissa jo olemassa olevaan tietoon. Sampokonsernin toimialasta, liiketoimintamallista ja rajallisesta resurssien käytöstä omassa toiminnassa johtuen, vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä ei ole erikseen tunnistettu resurssien käytön ja kiertotalouden näkökulmasta. Sampo-konsernilla on sidosryhmävuoropuheluun useita kanavia, joissa erilaisia aiheita, mukaan lukien kiertotalous ja resurssien käyttö, voidaan nostaa esille (s. 65). Sampo-konserni on arvioinut, että resurssien käytöllä on luonnostaan negatiivinen vaikutus ympäristöön, mutta konserni voi omilla toimillaan lieventää vaikutusten vakavuutta.

Liiketoiminnan harjoittaminen

Tunnistaessaan ja arvioidessaan olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia Sampo-konserni on arvioinut toimintansa maantieteellistä kontekstia ottaen huomioon vaikutuksiin mahdollisesti vaikuttavan sääntely-ympäristön. Sampo-konsernin vakuutuspalvelujen luonnetta, mukaan lukien tuotetarjontaa ja palvelujen toimitustapoja, on arvioitu todellisten ja mahdollisten vaikutusten tunnistamiseksi. Sampokonserni on tunnistanut vahinkovakuutusalalle tyypilliset riskit ja mahdollisuudet.

Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

Sampo-konserni raportoi kaksoisolennaisuusarvioinnin tulosten perusteella olennaiset tiedonantovaatimukset liittyen aihekohtaisiin ESRS-standardeihin E1 Ilmastonmuutos, E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, S1 Oma työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät, S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ja G1 Liiketoiminnan harjoittaminen osana tätä Kestävyysselvitystä. ESRS:n aihekohtaisten standardien kattamien olennaisten kestävyysaiheiden lisäksi Sampo-konserni on tunnistanut vastuullisen vakuutus- ja sijoitustoiminnan olennaisiksi aiheiksi. Sampo-konserni ei raportoi näihin aiheisiin liittyviä yhteisökohtaisia tietoja, mutta niitä käsitellään soveltuvin osin aihekohtaisten ESRS-standardien E1 Ilmastonmuutos, S2 Arvoketjun työntekijät ja S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät alla. Luettelo tässä Kestävyysselvityksessä raportoiduista tiedonantovaatimuksista on esitetty ESRS-sisältöindeksissä liitteessä 1 (s. 119).

Kaksoisolennaisuusarviointiin perustuen Sampokonserni ei raportoi ESRS-standardin E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit tiedonantovaatimuksia. Sampo-konsernin sisäisen arvion ja ulkoisen sidosryhmäpalautteen perusteella aihe ei ole tällä hetkellä olennaisimpien aiheiden joukossa. Lisäksi ESRS-standardin asettamat tiedonanto-vaatimukset eivät monissa tapauksissa sovellu vakuutusalan yrityksille. Tästä huolimatta biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit on aihe, jota Sampo-konserni seuraa ja jonka parissa se työskentelee tiiviisti, ja aihe liittyy myös konsernin ilmastotyöhön ja -raportointiin. Sampokonserni arvioi aiheen olennaisuuden ja raportointivaatimukset uudelleen tulevina vuosina.

ESRS-standardin S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt tiedonantovaatimukset on myös jätetty pois tästä Kestävyysselvityksestä. Pääasiassa Pohjoismaissa toimivana vahinkovakuutusyhtiönä Sampo-konsernin suoria vaikutuksia esimerkiksi asianmukaisiin asuinoloihin ja sananvapauteen pidettiin rajallisina. Sampo-konserni kuitenkin raportoi sidosryhmäyhteistyöstään osana ESRS 2 -standardia ja huomioi raportoinnissaan vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät aiheet soveltuvin osin.

Sampo-konserni ei raportoi ESRS-standardien E2 Pilaantuminen ja E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat tiedonantovaatimuksia, koska näihin aiheisiin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ei ole arvioitu olevan konsernille olennaisia.

Ympäristötiedot EU-taksonomia

EU-taksonomia on luokittelujärjestelmä, joka muuntaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet tiettyjä taloudellisia toimintoja koskeviksi kriteereiksi sijoitustarkoitukseen. Taksonomian perusperiaate on, että jotta taloudellista toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä (taksonomian mukainen), sen on merkittävästi edistettävä ainakin yhtä EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteista. Tavoitteet ovat ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Samaan aikaan taloudellinen toiminta ei kuitenkaan saa

merkittävästi vahingoittaa mitään näistä tavoitteista, ja sen on noudatettava tiettyjä vähimmäistason suojatoimia. Taksonomia-asetuksen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetaan kriteerit (tekniset arviointikriteerit) toiminnalle, joka edistää merkittävästi positiivisia ympäristövaikutuksia.

Yhtiöiden on raportoitava toimintansa taksonomiakelpoisuus (eli kattaako taksonomian ilmastoa koskeva delegoitu säädös kyseessä olevan taloudellisen toiminnan) ja taksonomian mukaisuus (eli täyttääkö taloudellinen toiminta tekniset kriteerit, jotka koskevat i) tavoitteiden merkittävää edistämistä, ii) merkittävän haitan aiheuttamista ja iii) vähimmäistason suojatoimien noudattamista).

Vakuutusyhtiöiden on raportoitava tulosindikaattorit vastuullisesta vakuutustoiminnasta ja vastuullisesta

sijoitustoiminnasta. Näistä ensimmäisellä tarkoitetaan taksonomian mukaisesti ympäristön kannalta kestävien vahinkovakuutusten bruttovakuutusmaksujen osuutta kaikista vahinkovakuutusten bruttovakuutusmaksuista ja jälkimmäisellä vakuuttajan tai jälleenvakuuttajan sijoituksia, joilla rahoitetaan ympäristön kannalta kestävää taloudellista toimintaa tai jotka liittyvät tällaiseen toimintaan, suhteessa vakuuttajan tai jälleenvakuuttajan kaikkiin sijoituksiin.

Sampo-konsernin taksonomian mukaisten taloudellisten toimintojen painotetut keskiarvot sekä vakuutus- että sijoitustoiminta huomioiden olivat 1,3 prosenttia (liikevaihtoon perustuen) ja 1,3 prosenttia (pääomamenoihin perustuen) vuonna 2024.

Vakuutustoiminta

Vahinkovakuuttaminen ja jälleenvakuuttaminen on määritelty EU-taksonomiassa ilmastonmuutokseen sopeutumista mahdollistaviksi toiminnoiksi. Tämän selvityksen laadintahetkellä EU-taksonomiassa ei ole määritelty muita ympäristötavoitteita vakuutustoiminnalle.

Taksonomia-asetuksen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä tarkoitettuun vahinkovakuutustoimintaan kuuluvat sairauskuluvakuutus, vakuutus ansiotulon menetyksen varalta, työntekijäin tapaturmavakuutus, moottoriajoneuvon vastuuvakuutus, muu moottoriajoneuvovakuutus, meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus, palo- ja muu omaisuusvahinkovakuutus ja matka-apu.

Laskentatapa

Jotta vahinkovakuutustoiminta voidaan määritellä taksonomiakelpoiseksi, sen tulee kattaa ilmastoon liittyvät vaarat (esim. tulvat, maanvyörymät, lämpörasitus). Sampo-konserni noudattaa laskennassaan 21.12.2023 julkaistua Euroopan komission tiedonantoa liittyen taksonomia-asetuksen 8 artiklan nojalla annetun taksonomiaraportointia koskevan delegoidun asetuksen tulkintaan. Tämä tarkoittaa, että Sampo-konserni raportoi taksonomiakelpoisina ainoastaan ne vakuutusmaksutulot, jotka liittyvät suoraan ilmastovaarojen kattamiseen. Vakuutusmaksutulot joiden osalta Sampo-konserni ei ole saanut tarvittavia tietoja ilmastoon liittyvistä vaaroista, raportoidaan ei-taksonomiakelpoisina.

Jotta taksonomiakelpoinen toiminta voidaan luokitella ympäristön kannalta kestäväksi (taksonomian mukaiseksi), sen tulee täyttää seuraavat tekniset arviointikriteerit:

• Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen:
• Johtajuus ilmastoriskien mallintamisessa ja hinnoittelussa
• Tuotesuunnittelu
• Innovatiiviset vakuutusturvaratkaisut
• Tietojen yhteiskäyttö
• Korkea palvelutaso katastrofin jälkeisessä tilanteessa
• Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä "Ei merkittävää haittaa" -kriteeri: Toiminta ei sisällä fossiilisten polttoaineiden hankintaa, varastointia, kuljetusta tai valmistusta koskevia vakuutuksia eikä tällaisiin tarkoituksiin käytettävien ajoneuvojen, kiinteistöjen tai muun omaisuuden vakuuttamista.

Arvioidessaan taksonomian mukaisuutta Sampokonserni on keskittynyt ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta olennaisimpiin tuotteisiin, jotka liittyvät pääasiassa palo- ja muihin omaisuusvahinkovakuutuksiin. Tuotteille, joiden havaittiin mahdollisesti täyttävän tekniset arviointikriteerit, toteutettiin tarkempi analyysi (esim. vakuutussopimuksen, maan tai ominaisuuden perusteella), jotta tunnistettiin taksonomian mukaisuuden määritelmät täyttävät vakuutusmaksut. Taksonomian mukaisiksi laskettiin vain näiden vakuutusmaksujen ilmastovaarojen kattamiseen liittyvä osuus.

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerin täyttymisen arvioinnissa Sampo-konserni on käyttänyt NACEkoodeja erotellakseen sopimukset, jotka voivat liittyä fossiilisten polttoaineiden hankintaan, varastointiin, kuljetukseen tai valmistukseen, ja jotka jätetään laskennassa taksonomian mukaisten vakuutusmaksujen ulkopuolelle. Arviointi on suoritettu Sampo-konsernin suur- ja yritysasiakkaille.

Jotta taloudellinen toiminta voidaan määritellä taksonomian mukaiseksi, toimintaa harjoittavan yrityksen tulee täyttää myös vähimmäistason suojatoimet. Nämä ovat huolellisuusvelvoitteita ja korjaustoimia, joiden toimeenpanolla yritys varmistaa toimintansa olevan linjassa OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden kanssa. Sampokonserni on toimeenpannut tarvittavat politiikat ja tehnyt toimia täyttääkseen suojatoimet. Sampokonserni on esimerkiksi toteuttanut ihmisoikeusvaikutustenarvioinnin ja varmistaa jatkuvasti, että asianmukaisia ihmisoikeuksiin liittyviä due diligence -prosesseja ylläpidetään ja kehitetään. Osana taksonomian mukaisuuden arviointia Sampo-konsernin yhtiöt ovat myös erikseen arvioineet vähimmäistason suojatoimien täyttymistä.

Vakuuttamisen tulosindikaattorit

Edellä mainittuihin tulkintoihin perustuva analyysi osoittaa, että vuonna 2024 yhteensä 3,0 prosenttia (2,2 vuonna 2023) Sampo-konsernin kaikista vahinkovakuutusten bruttovakuutusmaksuista oli taksonomiakelpoista ja 1,3 prosenttia (1,0 vuonna 2023) taksonomian mukaista. Kaikki taksonomian mukaiset vakuutusmaksut liittyvät palo- ja muuhun

omaisuusvahinkovakuutustoimintaan. Sampo-konserni pystyi vuonna 2024 kasvattamaan taksonomian mukaisten vakuutusmaksutulojen osuutta Ifin omaisuusvakuutusten kasvaneen taksonomian mukaisuuden ja Topdanmarkin kotivakuutuksiin tehtyjen muutosten ansiosta.

Sampo-konserni jatkaa EU-taksonomian sisällyttämistä liiketoimintastrategiaansa ja tuotekehitysprosesseihinsa,

merkittävä edistäminen Ei merkittävää haittaa

sekä tarkastelee markkinaodotuksia ja asiakkaiden tarpeita tähän liittyen. Tulevina vuosina Sampokonsernin tavoitteena on kasvattaa taksonomian mukaisen toiminnan osuutta vakuutusportfoliossaan.

Taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen vahinkovakuutus- ja jälleenvakuutustoiminta

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen

Sampo-konserni

Taloudelliset toiminnat	Absoluuttiset vakuutusmaksut, 2024	Osuus vakuutus maksuista, 2024	Osuus vakuutus maksuista, 2023	Ilmaston muutoksen hillintä	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	Vähimmäistason suojatoimet
	(milj. e)	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E
A.1 Luokitusjärjestelmän mukaiset vahinkovakuutus- ja vahinkojälleenvakuutustoiminnat (ympäristön kannalta kestävät)	127	1,3 %	1,0 %	K	K	K	K	K	K
A.1.1 joista jälleenvakuutettuja	—	— %	— %	K	K	K	K	K	K
A.1.2 joista jälleenvakuutustoiminnasta johtuvia	—	— %	— %	K	K	K	K	K	K
A.1.2.1 joista jälleenvakuutettuja (edelleenvakuutus)	—	— %	— %	K	K	K	K	K	K
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) vahinkovakuutus- ja vahinkojälleenvakuutustoiminnat	161	1,7 %	1,2 %
B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset vahinkovakuutus- ja vahinkojälleenvakuutustoiminnat	9 216	97,0 %	97,8 %
Yhteensä (A.1+A.2+B)	9 504	100,0 %	100,0 %

Sijoitustoiminta

EU-taksonomia edellyttää, että vakuutusyhtiöt ilmoittavat taksonomiakelpoisten ja taksonomian mukaisten sijoitusten osuuden sijoitusvaroistaan. Tämäntyyppinen salkkutason raportointi edellyttää kaikkien omistusten arviointia ja analysointia suhteessa taksonomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan.

Laskentatapa

Sampo-konserni analysoi kaiken sijoitusvarallisuuden, lukuun ottamatta valtioihin (ml. keskushallinnot ja -pankit sekä ylikansalliset liikkeeseenlaskijat) liittyviä sijoituksia, jotka on raportointivaatimusten mukaisesti jätettävä analyysin ulkopuolelle. Sampo-konsernin analyysissä kuntiin liittyviä sijoituksia ei luokiteltu valtiosijoituksiksi. Johdannaiset ja sijoitukset yrityksiin, jotka eivät kuulu muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin 2013/34/EU soveltamisalaan (nk. ei-NFRD-yritykset), jätettiin raportointivaatimusten mukaisesti pois osoittajasta. Lisäksi raportointivaatimukset velvoittavat vakuutusyhtiöitä erittelemään, mikä osuus kaikista sijoituksista on sellaisia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin, ja mikä osuus on muita sijoituksia. Sampo-konsernilla ei ole sijoituksia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin.

Sampo-konsernin sijoitusten taksonomiaa koskeva analyysi tehtiin ulkopuolisen palveluntarjoajan, ISS ESG:n (ISS), toimittamien tietojen perusteella. ISS selvitti, mitkä yritykset harjoittavat taksonomian piiriin kuuluvaa taloudellista toimintaa, ja kaikki ISS:n tuottamat taksonomiatunnusluvut perustuivat suoraan yritysten omaan, taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian mukaisuutta koskevaan raportointiin. Luvut tuotettiin yritysten liikevaihtoon ja pääomamenoihin perustuen. Arvopaperikohtaisen (esim.

kiinnelainat) taksonomiadatan ollessa puutteellista suurin osa sijoituskohteena olevien arvopapereiden taksonomialuvuista saatiin arvopaperin liikkeeseenlaskijan taksonomiaraportoinnista. Palveluntarjoaja tai Sampo-konserni ei muuttanut millään tavalla yritysten raportoimia taksonomiakelpoisuus- ja taksonomian mukaisuuslukuja. Tämän vuoksi taksonomialuvuissa voi olla epäjohdonmukaisuuksia (esim. taksonomian mukaisuusluvut ympäristötavoitteittain eivät summaudu taksonomian mukaisuuden kokonaislukuun).

Asianmukaiset sijoitusvarat analysoitiin taksonomiaraportoinnin vaatimusten mukaisesti käyttäen sekä palveluntarjoajan tuottamaa että muuta arvopapereiden liikkeeseenlaskijoihin liittyvää dataa. Ei-NFRD-yrityksiin tehdyt sijoitukset tunnistettiin ISS:n tuottaman datan avulla. ISS ei kattanut kaikkia NFRDyrityksiä, minkä vuoksi sijoituksissa, joita ISS ei kattanut, oli mahdollisesti tunnistamattomia NFRD-yrityksiä. EUmaiden ja sen ulkopuolelle kuuluvat yritykset tunnistettiin arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden maakoodien mukaan. Samaan tapaan rahoitusalan yhtiöt tunnistettiin arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden sisäisten toimialatietojen perusteella, joiden avulla tunnistettiin yritysten päätoimiala (esim. NACEkoodit). Rahastosijoitukset analysoitiin rahaston läpivalaisun avulla (fund look-through, FLT), mikäli tiedot olivat saatavilla. FLT-datassa rahaston alla olevat sijoitukset on avattu mahdollisimman pitkälle. Osa FLTdatasta päivitetään pidemmin aikavälein, joten EUtaksonomialaskelmissa käytettiin viimeisimpiä saatavilla olevia FLT-tietoja.

Sampo-konsernin reaaliomaisuus (aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja sijoituskiinteistöt), käteiset varat, osakkuusyhtiösijoitukset sekä aineettomat hyödykkeet analysoitiin myös osana muiden sijoitusten analyysia, ja ne on otettu mukaan taksonomialaskennan nimittäjään.

Sampo-konsernin reaaliomaisuuden kohdalla ei löydetty taksonomiakelpoisia tai taksonomian mukaisia taloudellisia toimia. Kaikki osakkuusyhtiösijoitukset liittyivät ei-NFRD-yrityksiin, minkä vuoksi niissä ei ollut taksonomiakelpoisuutta tai taksonomian mukaisuutta. Käteisvarat analysoitiin niiden vastapuolien mukaan, mutta käteisvarojen luonteen takia (esim. käteis- ja rahamarkkinainstrumentit) niissä ei ollut taksonomiakelpoisuutta tai taksonomian mukaisuutta. Aineettomien hyödykkeiden osalta ei myöskään havaittu EUtaksonomiaan liittyviä toimia.

Sijoittamisen tulosindikaattorit

Analyysin mukaan Sampo-konsernin laskennassa 31.12.2024 mukana olleista sijoituksista taksonomiakelpoisia oli liikevaihtoon perustuen 3,1 prosenttia (3,5 vuonna 2023) ja pääomamenoihin perustuen 3,6 prosenttia (4,2 vuonna 2023). Taksonomian mukaisia sijoituksista oli liikevaihtoon perustuen 0,7 prosenttia (0,7 vuonna 2023) ja pääomamenoihin perustuen 1,0 prosenttia (0,9 vuonna 2023). Raportoidut luvut ovat odotetusti matalia, sillä suurin osa sijoituskohteina olevista yrityksistä ei ole raportointivelvollisuuden piirissä. Lisäksi yritysten raportoimat taksonomiakelpoisuus- ja taksonomian mukaisuusluvut olivat yleisesti matalia.

Sampo-konserni raportoi delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214 asettamat tulosindikaattorit liittyen fossiilisen kaasun ja ydinenergian aloihin sijoitustoimintansa osalta. Indikaattorit on esitetty tässä Kestävyysselvityksessä liitteessä 3 (s. 126). Johtuen hyvin vähäisestä altistumisesta näille sektoreille, tiedon saatavuuteen liittyvistä rajoitteista ja tämänhetkisistä markkinakäytännöistä Sampo-konserni on katsonut, että tulosindikaattorit eivät ole soveltuvia yhtiön vakuutustoiminnan osalta.

Taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen sijoitustoiminta

Sampo-konserni, 31.12.2024 Milj. e

Vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten kaikkien sellaisten sijoitusten arvon painotettu keskiarvo, jotka on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen rahoitukseen tai jotka liittyvät niihin, suhteessa kaikkien keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien arvoon. Yrityksiin tehdyt sijoitukset painotetaan seuraavasti:		Vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten kaikkien luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen rahoitukseen suunnattujen tai niihin liittyvien sijoitusten painotettu keskimääräinen arvo. Yrityksiin tehdyt sijoitukset painotetaan seuraavasti:
Liikevaihtoon perustuva:		0,7 % Liikevaihtoon perustuva:	131
Pääomamenoihin perustuva:		1,0 % Pääomamenoihin perustuva:	201
Lukuun ottamatta sijoituksia julkisyhteisöihin.	Keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien prosenttiosuus vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten kaikista sijoituksista (kaikista hoidettavina olevista varoista). Keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien rahallinen arvo. Lukuun ottamatta sijoituksia julkisyhteisöihin.
Kattamisaste:		94,4 % Katettu määrä:	19 903

Täydentävät lisätiedot: keskeisen tulosindikaattorin nimittäjän erittely

Johdannaisten prosenttiosuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:		Johdannaisten arvo rahamäärinä:
	0,0 %		1
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuulumattomiin rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:		Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan yritykset:	21,9 %	Muut kuin rahoitusalan yritykset:	4 363
Rahoitusalan yritykset:		28,1 % Rahoitusalan yritykset:	5 591
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:		Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan yritykset:	12,0 %	Muut kuin rahoitusalan yritykset:	2 390
Rahoitusalan yritykset:		14,1 % Rahoitusalan yritykset:	2 809

Täydentävät lisätiedot: keskeisen tulosindikaattorin nimittäjän erittely

Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluviin rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:		Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluviin EU:n rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan yritykset:	10,1 %	Muut kuin rahoitusalan yritykset:	2 020
Rahoitusalan yritykset:		20,1 % Rahoitusalan yritykset:	4 008
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:		Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien vastuiden arvo:
	19,7 %		3 921
Osuus vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen sijoituksista, jotka on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät ole sijoituksia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin1	:	Vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen sellaisten sijoitusten arvo, jotka on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät ole sijoituksia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin1	:
	100,0 %		19 903
Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla rahoitetaan ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja, suhteessa keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien kokonaisarvoon2 :		Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla rahoitetaan ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja2 :
	96,3 %		19 158
Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja, suhteessa keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien kokonaisarvoon3 :		Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja3 :
	3,1 %		614
		1 Taulukossa ilmoitettu luku sisältää kaikki tulosindikaattorin kattamat Sampo-konsernin sijoitukset pois lukien ne, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin. Näiden sijoitusten liikevaihtoon perustuva taksonomian mukaisuus on 0,7 prosenttia ja pääomamenoihin perustuva taksonomian mukaisuus on 1,0 prosenttia.
prosenttia.		2 Taulukossa on ilmoitettu liikevaihtoon perustuva luku. Pääomamenoihin perustuva luku on 95,4

³Taulukossa on ilmoitettu liikevaihtoon perustuva luku. Pääomamenoihin perustuva luku on 3,6 prosenttia.

Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös		Sampo Oyj:n tilinpäätös	≡ Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Täydentävät lisätiedot: Keskeisen tulosindikaattorin osoittajan erittely

Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluvien rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:		Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluviin rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan yritykset:		Muut kuin rahoitusalan yritykset:
Liikevaihtoon perustuva:		0,6 % Liikevaihtoon perustuva:	121
Pääomamenoihin perustuva:		0,9 % Pääomamenoihin perustuva:	185
Rahoitusalan yritykset:		Rahoitusalan yritykset:
Liikevaihtoon perustuva:		0,1 % Liikevaihtoon perustuva:	10
Pääomamenoihin perustuva:		0,1 % Pääomamenoihin perustuva:	16
Osuus vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen sijoituksista, jotka on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät ole sijoituksia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin:		Vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen sellaisten sijoitusten arvo, jotka on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät ole sijoituksia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin:
Liikevaihtoon perustuva:		0,7 % Liikevaihtoon perustuva:	131
Pääomamenoihin perustuva:		1,0 % Pääomamenoihin perustuva:	201
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:		Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden arvo suhteessa kaikkiin keskeisen tulosindikaattorin kattamiin omaisuuseriin:
Liikevaihtoon perustuva:		— % Liikevaihtoon perustuva:	—
Pääomamenoihin perustuva:		— % Pääomamenoihin perustuva:	—

Keskeisen tulosindikaattorin osoittajan erittely ympäristötavoitteittain

Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat – edellyttäen, että "ei merkittäviä haittavaikutuksia" -periaatetta ja sosiaalisia suojatoimia koskeva arviointi on myönteinen:

(1) Ilmastonmuutoksen			Siirtymä	Liikevaihto:	0,1 %
hillintä	Liikevaihto:	0,6 %	toiminnat:	Pääomamenot:	0,4 %
			Mahdollistavat	Liikevaihto:	0,1 %
	Pääomamenot:	1,0 %	toiminnat:	Pääomamenot:	0,5 %
(2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Liikevaihto:	— %	Mahdollistavat toiminnat:	Liikevaihto:	— %
	Pääomamenot:	— %		Pääomamenot:	— %
(3) Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja	Liikevaihto:	0,0 %	Mahdollistavat toiminnat:	Liikevaihto:	0,0 %
suojelu	Pääomamenot:	0,0 %		Pääomamenot:	0,0 %
(4) Siirtyminen kiertotalouteen	Liikevaihto:	— %	Mahdollistavat toiminnat:	Liikevaihto:	0,0 %
	Pääomamenot:	— %		Pääomamenot:	0,0 %
(5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja	Liikevaihto:	0,0 %	Mahdollistavat toiminnat:	Liikevaihto:	0,1 %
vähentäminen	Pääomamenot:	0,0 %		Pääomamenot:	0,1 %
(6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu	Liikevaihto:	0,0 %	Mahdollistavat toiminnat: Liikevaihto:		0,0 %
ja ennallistaminen	Pääomamenot:	0,0 %		Pääomamenot:	0,0 %

Ilmastonmuutos

Aihe	Vaikutukset	Riskit ja mahdollisuudet	Strategia ja toimet
Kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastoon liittyvät riskit	↓ Kasvihuonekaasupäästöt aiheuttavat kielteisiä ympäristövaikutuksia. Vakuutusyhtiönä Sampo konsernin omat suorat päästöt eivät ole merkittäviä, mutta kun huomioidaan konsernin koko arvoketju, mukaan lukien alihankkijat ja sijoitukset, vaikutukset ovat olennaisempia. Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä	↓ Fyysisten ilmastoriskien, kuten myrskyjen, tulvien, rankkasateiden, maanvyörymien, eroosion ja helleaaltojen, lisääntyvä laajuus ja tiheys voivat kasvattaa Sampo-konsernin korvauskustannuksia ja aiheuttaa konsernille taloudellisia riskejä. Ilmastoon liittyvät fyysiset riskit ovat olennaisia jo lyhyellä aikavälillä ja todennäköisesti kasvavat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. ↓ Sampo-konserni voi altistua mahdollisille maineriskeille kasvihuonekaasupäästöihin liittyen tai mikäli se ei saavuta asettamiaan päästövähennystavoitteita. ↓ Sampo-konserni voi kohdata lisääntyvästä ilmastolainsäädännöstä johtuvia taloudellisia ja maineriskejä (esim. mahdolliset sakot). Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä	• Sitoumukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi (esim. SBTi) • Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. vastuullisen sijoittamisen politiikka, vakuutusperiaatteet, toimintaperiaatteet) • Tehokkaat hallintorakenteet ja -prosessit (esim. riskienhallinta, seulonta, vaikuttaminen) • Ilmastoon liittyvien riskien huomioiminen tuotteiden ja palvelujen hinnoittelussa sekä jälleenvakuutuksessa • Sisäiset koulutukset, osaamisen kehittämisen ohjelmat ja tietoisuuden lisääminen • Mittarit ja tavoitteet (esim. omaan toimintaan, sijoituksiin ja alihankkijoihin liittyvät tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet)
Tuote- ja palveluvalikoima	↑ Sampo-konsernilla on mahdollisia positiivisia vaikutuksia ilmastoystävällisten tuotteiden ja palvelujen (esim. vahinkojentorjuntaan ja riskienhallintaan liittyen) kautta. EU-taksonomia tunnistaa vahinkovakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan mahdollistavana taloudellisena toimintana, joka voi merkittävästi edistää ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää ympäristötavoitetta.	↑ Vastuullisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen voi tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia Sampo-konsernille (esim. vahingontorjuntaan, riskienhallintaan, EU-taksonomiaan liittyen). ↓ Sampo-konsernille voi aiheutua taloudellisia riskejä, jos se ei tarjoa asiakkaille heidän tarpeidensa mukaisia vastuullisia tuotteita ja palveluja.	• Kestävien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen asiakkaiden tarpeiden ja EU:n taksonomia asetuksen vaatimusten mukaisesti • Ilmastoresilienssi tuotekehityksessä ja hinnoittelussa • Vahingontorjunta- ja riskienhallintapalvelut
	Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä	Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä

Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-konsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastoon liittyvät riskit liittyy ESRS-ala-aiheisiin Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja Tuote- ja palvelutarjonta liittyy ESRS-ala-aiheeseen Ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

Strategia

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Sampo-konsernin vakuutustoiminta on altis sekä fyysisille riskeille että siirtymäriskeille. Fyysiset riskit ovat Sampo-konsernin taloudelliseen asemaan ja tulokseen vaikuttavia riskitekijöitä. Fyysisiä ilmastoon liittyviä riskejä ovat muun muassa myrskyt, tulvat, rankkasateet, maanvyörymät, eroosio, raekuurot ja helleaallot. Näiden luonnonkatastrofien laajuus tai esiintymistiheys voi lisätä korvauskustannuksia. Siirtymäriskit liittyvät puolestaan esimerkiksi sääntelyympäristön muutoksiin, uuden teknologian käyttöönottoon, muutoksiin asiakaskäyttäytymisessä ja sidosryhmien lisääntyneisiin ilmasto- ja ympäristöhuoliin. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkevalvontaviranomainen (EIOPA) on tunnistanut sääntelyyn, oikeudellisiin kysymyksiin, teknologiaan, markkinasentimenttiin ja vahinkovakuuttajien maineeseen liittyviä siirtymäriskejä.

Sampo-konsernin sijoitukset voivat myös altistua fyysisille ja siirtymäriskeille sijoituksen luonteesta riippuen. Sijoitukset ovat erityisen alttiita fyysisille riskeille äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien tappioiden muodossa. Siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan ja mahdollisesti lisääntyvä ympäristöön ja ilmastoon liittyvä sääntely, tiukemmat päästövaatimukset ja muutokset markkinoiden mieltymyksissä saattavat vaikuttaa Sampo-konsernin sijoitusten arvoon toimintamallien muuttuessa hiiliintensiivisillä toimialoilla.

Sampo-konsernin pääoman suunnittelu, omien varojen ja pääomavaatimusten kolmen vuoden ennuste sekä ORSA-prosessit (own risk and solvency assessment) sisältävät skenaarioanalyysejä, stressitestejä,

herkkyysanalyysejä ja käänteisiä stressitestejä, mukaan lukien luonnonkatastrofeihin liittyvät skenaariot.

Ilmastoskenaarioanalyysi

Sampo-konserni on analysoinut yhdessä ulkoisen kumppanin ORTEC Financen kanssa konsernin sijoitussalkun altistumista systeemisille taloudellisille ilmastoriskeille neljässä eri ilmastoskenaariossa seuraavan 40 vuoden aikana. Myös vaikutuksia vakuutustuloksiin on analysoitu ottamalla huomioon mahdolliset vaikutukset makrotaloudellisiin muuttujiin sekä luonnonkatastrofeihin liittyviin korvausvaatimuksiin, mukaan lukien seuraukset vakuutussopimusten hinnoitteluun.

Neljä analysoitua skenaariota ovat:

• Hiilineutraali (Net-Zero, NZ): Tämä skenaario kuvaa helppoa ja tasaista siirtymää, jossa poliittiset ja yhteiskunnalliset organisaatiot toimivat nopeasti ja ennustettavasti saavuttaakseen hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä.
• Hiilineutraali finanssikriisi (Net-Zero Financial Crisis, NZFC): Tässä skenaariossa siirtyminen vihreämpään talouteen tapahtuu, muttei ennakoitavasti. Sijoitussalkkujen sovittaminen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin äkillisillä myynneillä vuonna 2026 aiheuttaa finanssimarkkinoille häiriöitä, kuten äkillisiä uudelleenhinnoitteluja, arvonsa kadottanutta varallisuutta (stranded assets) ja shokin markkinoilla.
• Rajoitetut toimenpiteet (Limited Action, LA): Tässä skenaariossa poliittiset päättäjät toteuttavat rajalliset kansallisesti määritellyt toimet, mutta eivät saavuta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Ilmaston lämpeneminen saavuttaa 2,8 astetta, ja tällä on merkittäviä fyysisiä vaikutuksia.
• Korkea lämpeneminen (High Warming, HW): Tässä skenaariossa maailma epäonnistuu täyttämään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet, ja ilmasto

lämpenee 4,2 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna vuoteen 2100 mennessä. Fyysiset ilmastovaikutukset aiheuttavat suuria heikennyksiä taloudelliseen tuottavuuteen ja lisäävät äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia. Tämä skenaario keskittyy fyysisiin riskeihin, sillä vihreää siirtymää ei tapahdu.

Sampo-konsernin sijoituksiin liittyvien systeemisten ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien arviointiin käytetty metodologia yhdistää ilmastotieteen ekonometriseen ja taloudelliseen mallinnukseen. Metodologia nojaa seuraaviin keskeisiin oletuksiin:

• Käytetyt skenaariot perustuvat ilmastotieteeseen. Jokainen skenaario eroaa oletuksiltaan koskien politiikan ja teknologian muutoksia, fyysisiä riskejä ja hinnoittelumekanismeja. Skenaariot valitaan siten, että ne edustavat useita uskottavia lopputuloksia.
• Cambridge Econometricsin E3ME-malli mallintaa maailman talous- ja energiajärjestelmiä sekä ympäristöä. Kyseessä on kvantitatiivinen viitekehys energia-, ympäristö- ja talouspolitiikan (E3) vaikutusten analysointiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Viitekehystä käytetään paljon maailmanlaajuisesti politiikan arvioinnissa sekä ennusteiden laatimisessa ja tutkimuksessa. Tässä yhteydessä sitä käytetään mallintamaan siirtymäriskin vaikutusta makrotaloudellisten muuttujien kehitykseen. E3ME-malli ei tällä hetkellä ota huomioon fyysisiä riskitekijöitä, joten sitä täydennetään menetelmillä, jotka ottavat huomioon asteittaisten fyysisten riskien ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksen makrotaloudellisten muuttujien kehitykseen.
• Viimeisessä vaiheessa käytetään stokastista taloudellista mallinnusta, joka muuntaa makrotaloudellisiin muuttujiin kohdistuvat häiriöt riskituottomittareiksi eri maantieteellisillä alueilla, toimialoilla ja omaisuusluokissa, tarkoituksena muuntaa ilmastoon liittyvät tulokset edellisistä vaiheista koskemaan siirtymä- ja fyysisten riskien

vaikutuksia makrotaloudellisten muuttujien kehitykseen eri skenaarioissa. Lisäksi tehdään oletuksia rahoitusmarkkinoiden hinnoittelusta ja shokeista sekä siitä, miten ne vaikuttavat omaisuuserien tuottoihin ja riskiin useilla eri taloudellisilla ja rahoitusmarkkinamuuttujilla.

Vaikutukset sijoitustulokseen

Ilmastoskenaarioanalyysi tehtiin alun perin vuonna 2023, ja sen tulokset painotettiin uudelleen 30.9.2024 sijoitusallokaation mukaisesti. Skenaarioanalyysin tulokset muodostavat aineiston, jota voidaan analysoida eri näkökulmista. Tulokset esitetään suhteessa lähtötasoon, joka ei ota huomioon erityisiä oletuksia ilmastonmuutoksesta. Sen sijaan lähtötaso perustuu historiallisiin suhteisiin ja pitkän aikavälin näkymiin, joita nykyiset markkinaolosuhteet muovaavat.

Ilmastoskenaarioanalyysin tulosten mukaan Sampokonsernin nykyinen sijoitussalkku on suhteellisen kestävä ilmastoriskille kussakin neljässä skenaariossa. Tämä johtuu merkittävästä painotuksesta korkoinstrumentteihin, joihin ilmastoriski vaikuttaa yleisesti ottaen vähemmän kuin osakkeisiin. Tämän lisäksi tuloksiin vaikuttaa maantieteellinen allokaatio pääasiassa Pohjoismaihin ja muihin Euroopan maihin, joissa ilmastonmuutoksen vaikutusten odotetaan olevan pienempiä kuin muualla maailmassa. Analyysin mukaan lyhyellä aikavälillä pääasiallinen riski liittyy NZFCskenaarion hinnoittelushokkiin. Pitkällä aikavälillä vaikutukset tuottoihin ovat negatiiviset lisääntyneistä fyysisistä riskeistä johtuen. Lisäksi vaikutukset suuria kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavien sektoreiden tuottoihin ovat merkittävät erityisesti molemmissa hiilineutraaleissa skenaarioissa (NZ ja NZFC).

Vaikutukset vakuutustulokseen

Arvioitaessa ilmastoskenaarioiden vaikutusta vakuutustuloksiin on käytetty ennusteita makromuuttujista (BKT ja inflaatio) ja niiden suorista vaikutuksista vakuutustuloksiin sekä oletuksia eri ilmastoskenaarioissa tapahtuvista vaikutuksista luonnonkatastrofien aiheuttamiin korvauksiin ja vakuutussopimusten uudelleenhinnoitteluun. Skenaarionanalyysi tehtiin Ifin vakuutusportfoliolle (mukaan lukien Topdanmark), mutta tulokset on esitetty vakuutustuloksen kannalta suhteellisesti, joten niiden voidaan katsoa yleisesti edustavan koko Sampokonsernia. Lisäksi analyysin ulkopuolelle jääneestä Hastingsin liiketoiminnasta hyvin pieni osuus on kotivakuutusliiketoimintaa, joten sillä katsotaan olevan suhteellisen pieni alttius luonnonkatastrofeille.

Herkkyyttä lisääntyneelle fyysiselle riskille arvioitiin sisällyttämällä HW-skenaarioon kasvaneet luonnonkatastrofeihin liittyvät korvaukset, ja huomioimalla erikseen lisääntyneiden korvauskustannusten aiheuttama uudelleenhinnoittelu.

Skenaarioanalyysin perusteella BKT:n ja inflaation muutosten yhteisvaikutus vakuutustulokseen HWskenaariossa verrattuna NZ-skenaarioon on suhteellisen pieni. Tämä johtuu pääasiassa kompensoivista vaikutuksista, jotka syntyvät kun eri taloudet Pohjoismaissa reagoivat eri tavalla vaikutuksiin. Oletettu vaikutus luonnonkatastrofikorvauksiin on kuitenkin merkittävämpi erityisesti skenaariossa, jossa ei ole huomioitu uudelleenhinnoittelua ja sen synnyttämiä kompensoivia vaikutuksia. Skenaarioanalyysi havainnollistaa, että vaikka makrotaloudellisten vaikutusten suorat vaikutukset ovat suhteellisen pieniä, kohonneet korvauskustannukset voivat vaikuttaa olennaisesti vakuutustulokseen, ja vakuutussopimusten asianmukainen uudelleenhinnoittelu on tällaisessa skenaariossa erityisen tärkeää. Koska vahinkovakuutussopimukset uusitaan Sampokonsernissa lähes aina vuosittain, resilienssi kohonneita korvauskustannuksia kohtaan on tyypillisesti korkea, kun otetaan huomioon konsernin taloudellinen seuranta, selkeät taloudelliset tavoitteet ja yleinen keskittyminen vakuutustoimintaan.

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Sampo-konserni kehittää ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa siirtymäsuunnitelmaa, joka perustuu konsernin tieteeseen pohjautuviin ilmastotavoitteisiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi Sampo-konserni on tunnistanut asianmukaiset hiilestä irtautumiskeinot ja toimenpiteet, jotka se pyrkii toteuttamaan tulevina vuosina. Sampokonserni on sitoutunut kehittämään siirtymäsuunnitelmaansa sovellettavien säädösten ja viitekehysten mukaisesti. Yhtiö raportoi kehityksestä vuosittain osana kestävyysraportointiaan.

Kun siirtymäsuunnitelma on valmis, Sampo-konserni aikoo sisällyttää sen strategiaansa ja taloudelliseen suunnitteluunsa esimerkiksi kohdentamalla tarvittavat resurssit toimenpidesuunnitelmiensa kehittämiseen ja toteuttamiseen tieteeseen pohjautuvien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Sampo-konsernin siirtymäsuunnitelman toteuttamisen ei odoteta tällä hetkellä edellyttävän erityisten investointien tai rahoituksen allokointia tavanomaisten liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien kustannusten lisäksi. Tätä arvioidaan kuitenkin uudelleen suunnitelman kehittyessä.

Sampo-konserni on arvioinut, että sen keskeiset omaisuuserät ja tuotteet eivät tällä hetkellä sisällä merkittäviä lukkiutuneita päästöjä, koska konserni ei toimi kasvihuonekaasuintensiivisellä sektorilla. Sampokonsernia ei ole rajattu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.

Sampo-konsernin vakuutus- ja sijoitustoiminta kuuluu EU-taksonomian piiriin. Konsernin taksonomiatiedot, mukaan lukien kuvaus tulevaisuuden suunnitelmista, on esitetty EU-taksonomia-osiossa (s. 71).

Tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet

Sampo-konserni on asettanut tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet SBTi:n metodologian mukaisesti rajoittaakseen ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Sampo-konsernin johto ja hallitus ovat hyväksyneet yhtiön SBTi-sitoumuksen.

Sampo-konserni liittyi SBTi-aloitteeseen lokakuussa 2023. Pakolliset konsernitason tavoitteet laadittiin vuonna 2024 omalle toiminnalle ja sijoituksille. SBTi hyväksyi tavoitteet ja ne julkaistiin marraskuussa 2024. Sampo-konserni raportoi edistyksestään tavoitteisiin nähden vuosittain osana yhtiön kestävyysraportointia vuodesta 2025 alkaen. Omaan toimintaan ja sijoituksiin liittyvien konsernitason tavoitteiden lisäksi Sampokonserni on asettanut tytäryhtiökohtaisia vapaaehtoisia, alihankkijoita koskevia tieteeseen pohjautuvia ilmastotavoitteita.

Sampo-konserni työskentelee ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vähentämällä omaan toimintaansa, sijoituksiinsa ja alihankkijoihinsa liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Konsernin omaan toimintaan liittyviä toimia ovat esimerkiksi uusiutuvan sähkön osto, siirtyminen biokaasuun ja kaukolämpöön, vaihtaminen LED-valaistukseen, toimistotilojen käytön optimointi sekä ajoneuvokannan vaihtaminen sähkö- ja hybridiautoihin. Sijoituksiin liittyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi säännöllinen seuranta seulonnan avulla, vuorovaikutus sijoituskohteena olevien yhtiöiden kanssa (esim. sijoittajatapahtumat, yhtiökokoukset), konsernin kivihiilestä irtautumissuunnitelman kehittäminen ja sijoitussalkun normaali vaihtuvuus. Lisäksi Sampokonserni tekee yhteistyötä ja kannustaa alihankkijoitaan asettamaan tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet. Sampo-konsernin ilmastotavoitteet on esitetty Tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet -taulukossa (s. 83).

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Sampo-konsernin ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskeva politiikka on esitetty osana Sampo-konsernin toimintaperiaatteita, jotka käydään läpi vuosittain ja jotka Sammon hallitus hyväksyy. Toimintaperiaatteiden mukaan Sampo-konserni noudattaa voimassaolevaa ilmastolainsäädäntöä, on sitoutunut torjumaan ilmastonmuutosta ja tukee Pariisin ilmastosopimusta. Politiikkaa tukevat myös Sampokonsernin SBTi-sitoumus ja osallistuminen erilaisiin aloitteisiin (esim. YK:n Global Compact).

Sampo-konsernin toimintaperiaatteet kattavat kaiken konsernin oman toiminnan. Sampo-konserni odottaa myös alihankkijoidensa ja muiden liikekumppaneidensa noudattavan toimintaperiaatteiden ohjeistuksia omassa toiminnassaan ja toimitusketjuissaan. Sampo-konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi jokaisella konserniyhtiöllä on täydentäviä ja tarkempia politiikkoja, ohjeita sekä prosesseja omiin tarkoituksiinsa ohjaamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvää työtä. Näitä ovat esimerkiksi vastuullisuuspolitiikat, alihankkijoiden toimintaperiaatteet ja vastuullisen sijoittamisen politiikat.

Sampo-konsernin toimintaperiaatteet ja konserniyhtiökohtaiset politiikat käsittelevät ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista, energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian hyödyntämistä. Sampo-konserni ottaa ESG-näkökohdat, mukaan lukien ilmastonmuutoksen, huomioon tuote- ja palvelukehityksessä, vakuutusten myöntämisessä, sijoitustoiminnassa ja toimitusketjun hallinnassa. Konserni pyrkii resurssien (esim. energia, vesi)

kulutuksen vähentämiseen ja niiden tehokkaampaan käyttöön, ja yhtiö on sitoutunut vähentämään liiketoiminnan aiheuttamia päästöjä ja jätteitä vähentämällä resurssien käyttöä, uudelleenkäyttämällä ja kierrättämällä. Sampo-konserni myös hyödyntää uusiutuvia energialähteitä mahdollisuuksien mukaan. Sampo-konserni sekä kannustaa asiakkaitaan, sijoituskohteitaan, alihankkijoitaan ja muita liikekumppaneitaan noudattamaan vastaavia ympäristöja ilmastositoumuksia että keskustelee sidosryhmiensä kanssa ja tekee niiden kanssa yhteistyötä ympäristö- ja ilmastoasioissa.

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Sampo-konserni on arvioinut, että sillä on kielteinen vaikutus ilmastonmuutokseen sen oman toiminnan ja arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjen kautta. Sampokonsernilla on kuitenkin päästövähennystavoitteet ja useita toimenpiteitä kielteisten vaikutusten lieventämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi SBTi:n viitekehyksen mukaisesti.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Tieteeseen pohjautuvien ilmastotavoitteidensa kautta Sampo-konserni on sitoutunut vähentämään Scope 1 ja 2 -päästöjään yhteensä 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2022 lähtötasoon verrattuna. Tämä tarkoittaa päästöjen vähentämistä 2 514 hiilidioksidiekvivalenttitonnilla. Sampo-konserni on tunnistanut uusiutuvaan energiaan siirtymisen ja energian käytön vähentämisen toimistoissa sekä autokannan sähköistämisen merkittävimmiksi hiilestä irtautumisen keinoiksi. Sampo-konserni on arvioinut, että suurin osa tarvittavista päästövähennyksistä saavutetaan uusiutuvaan energiaan siirtymisellä ja energian käytön vähentämisellä toimistoissa. Sampokonserni kehittää vuonna 2025 raportointiaan hiilestä irtautumisen keinoista ja niiden määrällisistä panoksista.

Sampo-konserni on myös asettanut tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet sijoituksilleen ja vapaaehtoiset tavoitteet (If ja Topdanmark) alihankkijoilleen. Näihin Scope 3 -päästöihin liittyviä tunnistettuja hiilestä irtautumisen keinoja ja toimia ovat vuoropuhelu alihankkijoiden kanssa, kestävä korvauskäsittely ja vastuullinen sijoitustoiminta.

Oma toiminta

Sampo-konserni keskittyi vuonna 2024 ilmastonmuutoksen hillitsemistoimissaan sellaisiin hiilestä irtautumisen keinoihin, joiden odotetaan vähentävän yhtiön Scope 1 ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjä ja edistävän konsernin tieteeseen pohjautuvien ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Sampo-konserni on pyrkinyt viime vuosina siirtymään uusiutuviin energialähteisiin sähkön ja kaukolämmön osalta eri toimipisteissään. Hastingsin Bexhillin ja Leicesterin toimistot siirtyivät vuonna 2024 käyttämään 100-prosenttisesti uusiutuvia energialähteitä sekä sähkön että biokaasun osalta, ja If asennutti aurinkopaneelit Bergshamran toimistoonsa. Sampokonserni edisti energiatehokkuutta vuonna 2024 myös esimerkiksi ottamalla energiatehokkuutta koskevia ympäristöstandardeja käyttöön toimistoissaan.

Sampo-konserni odottaa päästövähennyksiä myös sähköautoihin siirtymisestä. If ryhtyi vuonna 2024 korvaamaan sähköautojen latauspistokkeiden asennuskustannuksia Tanskassa asuvien autoetuihin oikeutettujen työntekijöiden kodeissa. Hastings puolestaan asensi sähköautojen latauspisteitä yhtiön pysäköintialueille Bexhillissä ja Leicesterissä.

Oman toiminnan Scope 1 ja 2 -päästövähennyksien lisäksi Sampo-konserni pyrkii ymmärtämään paremmin Scope 3 -päästöjensä laajuutta. Sampo-konserni kartoitti vuonna 2024 yhtiön raportoimia Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä ja arvioi, mitkä Scope 3

-kategoriat ovat olennaisia ja edellyttävät jatkokehitystä. Arvioinnin tuloksena Sampo-konserni paransi tiedon laatua ostetut tavarat ja palvelut, tuotantohyödykkeet, tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu, liiketoimintaan liittyvä matkustaminen ja työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne -kategorioiden osalta. Lisäksi Hastings teetti kustannusperusteisen arvioinnin ostetuista tavaroistaan ja palveluistaan, mikä johti raportoitujen päästöjen suureen kasvuun tässä kategoriassa.

Sampo-konserni jatkaa vuonna 2025 päästövähennystoimiaan ja -aloitteitaan ja seuraa Scope 1 ja 2 -tavoitteidensa edistymistä. Näiden toimenpiteiden odotetaan vähentävän konsernin kasvihuonekaasupäästöjä. Sampo-konserni jatkaa myös Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnin kehittämistä, erityisesti vuoden 2024 kartoituksessa havaittujen puutteiden osalta, ja pyrkii yhtenäistämään raportointia konsernitasolla. Yhtiö tiedostaa myös, että vakuutustoimintaan kytkeytyvät päästöt ovat merkittävä osa sen Scope 3 -päästöistä, ja siksi tätä päästökategoriaa arvioidaan tulevina vuosina.

Sijoitukset

Saavuttaakseen konsernin sijoituksille asetetut tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet, Sampokonserni on laatinut strategian, joka perustuu strategiseen omaisuuserien allokointiin ja ennakoivaan sijoituskohteiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tämä tarkoittaa, että sijoitukset yrityksiin ja omaisuuseriin, jotka tarjoavat vahvaa taloudellista tuottoa ja ovat linjassa konsernin ilmastotavoitteiden kanssa, asetetaan etusijalle. Sampo-konserni kehitti vuonna 2024 ilmastotavoitteisiin liittyvää sijoitusten seurantaa ja raportointia sekä käytäntöjä sijoituskohteiden kanssa tarvittaessa tehtävään päästövähennystavoitteita koskevaan yhteistyöhön. Sampo-konserni jatkaa tätä työtä vuonna 2025 ja valmistautuu raportointiin SBTi:n metodologian mukaisesti.

Sampo-konserni teki vuonna 2024 vuosittaisen sijoitussalkun hiilijalanjälkianalyysin parantaakseen ilmastoriskeistä raportointia ja niiden läpinäkyvyyttä. Sampo-konserni jatkoi myös suorien sijoitusten sektorija normipohjaista seulontaa tunnistaakseen ja tehdäkseen päätöksiä koskien tietyillä toimialoilla toimivia yrityksiä sekä yritysten kansainvälisten ympäristönsuojelunormien noudattamista. Näiden käytäntöjen tukemiseksi ja laadukkaan sijoitusten seurannan varmistamiseksi vastuullisuusnäkökulmasta myös jatkossa Sampo-konserni kävi läpi yhtiön ESGdatan tarjoajia vuoden aikana.

Alihankkijat

Sampo-konserni tekee yhteistyötä alihankkijoidensa kanssa ilmastonmuutokseen liittyvissä aiheissa. Yhteistyö tarjoaa tavan vaikuttaa päästöjen vähentämiseen toimitusketjussa, kun tarkkoja päästötietoja on haastava seurata tai niitä ei ole saatavilla. Sampo-konsernin alihankkijoille asettamat lyhyen aikavälin tavoitteet keskittyvät sitouttamaan tietyn alihankkijajoukon asettamaan omat tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet kaikille soveltuville päästöluokille ja -kategorioille.

If aloitti vuonna 2024 prosessin arvioidakseen, kuinka moni sen alihankkijoista ajoneuvo- ja kiinteistökorvauskäsittelyssä on asettanut tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet tai vastaavat, tarkoituksena pystyä tukemaan ja kannustamaan muita alihankkijoita tavoitteiden asettamisessa tulevaisuudessa. Topdanmark ottaa saman lähestymistavan käyttöön kaikkia alihankkijoita koskien.

Vastuullinen korvauskäsittely

Sampo-konserni voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen korostamalla energia- ja resurssitehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä korvauskäsittelytoiminnassa. If on esimerkiksi ottanut käyttöön vastuullisen rakennusmoduulin osana sen

kaikkein kattavinta vakuutusta kaupallisille rakennuksille Norjassa vuonna 2023 ja Ruotsissa vuonna 2024. Tämän BREEAM-sertifiointijärjestelmiin perustuvan moduulin kautta If tarjoaa konkreettisia neuvoja, ohjeita ja taloudellista tukea liittyen esimerkiksi aurinkopaneelien käyttöön tai energiatehokkuustoimiin osana jälleenrakennusta suurten vahinkojen jälkeen. Topdanmark selvitti vuonna 2024 yhdessä rakennusalan yhteistyökumppaneidensa kanssa mahdollisuutta valita uudelleenkäytettyjä materiaaleja uusien materiaalien sijaan rakennuksiin liittyvissä korvausvaatimuksissa huomioiden samalla kuitenkin hinnan ja turvallisuuden.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vahingontorjunta pysyi tärkeänä teemana Sampokonsernissa vuonna 2024. If ja Topdanmark jatkoivat vahingontorjuntapalvelujen tarjoamista asiakkailleen, kuten paikan päällä tehtäviä riskiarviointeja ja kodin kuntotarkastuksia. Näillä pyritään tunnistamaan tarkoin määriteltyjä ja kustannustehokkaita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joilla voidaan pienentää asiakkaiden ilmastoon liittyviä riskejä. Myös Hastings opasti asiakkaitaan vahingontorjunnassa. Tähän kuuluivat esimerkiksi muistutukset autojen talvitarkastuksista ja suositukset siitä, miten kotona esiintyviä ongelmia, kuten putkistojen jäätymistä, voidaan torjua. Lisäksi Hastings perusti vuonna 2024 Geo-Spatial Data Scientist -tiimin, jonka tehtävänä on arvioida ilmastodatan rikastamisen arvoa, tuottaa osoitetason sääkorvausriskipisteytyksiä (esim. tulva, jäätyminen) ja tukea vakuutustiimiä ilmastoon liittyvien riskien valinnassa ja kasautumisen hallinnassa.

Sampo-konserni osallistuu erilaisiin tutkimushankkeisiin yhdessä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa. Tämän tavoitteena on ymmärtää paremmin riskejä ja tukea asiakkaita riskienhallinnassa sekä edistää kestävämpää yhteiskuntaa. If on esimerkiksi julkaissut säännöllisesti äärimmäisiä sääilmiöitä koskevan raportin Norjassa, viimeksi vuonna 2023 ja seuraava on

suunnitteilla vuodelle 2025. Raportti on laadittu yhdessä CICERO Center for Climate Researchin ja Ruotsin ympäristöinstituutin IVL:n kanssa. Raportissa selvitetään, miten hyvin Norjan kunnat ovat varautuneet sään ääri-ilmiöihin. Topdanmark, Tanskan vakuutus- ja eläkevakuutusjärjestön alaisuudessa, tarjoaa tietoja, joiden avulla Tanskan kunnat voivat tunnistaa suurimmat riskialueet äärimmäisiin sääolosuhteisiin, kuten runsaaseen sateeseen, liittyen.

Mittarit ja tavoitteet

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Sampo-konsernin ilmastotavoitteet on asetettu SBTi:n metodologian mukaisesti, joka tukee Pariisin ilmastosopimusta. Lähestymistapa on linjassa Sampokonsernin toimintaperiaatteissa mainittujen tavoitteiden kanssa.

Sampo-konsernin omaa toimintaa (Scope 1 ja 2 -päästöjä) koskeva tavoite noudattaa absoluuttisen vähentämisen menetelmää. Sampo-konsernin tavoitteisiin kuuluvat kaikki Sampo-konsernin yhtiöt. Vain pienet toimistot on jätetty laskennan ulkopuolelle, koska niistä aiheutuvat päästöt on katsottu merkityksettömiksi. Tavoitteeseen sisältyvien Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen laskemisessa käytettiin markkinaperusteista lähestymistapaa.

Listattujen osakkeiden, yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen, rahastojen, ETF:ien ja yrityslainojen tavoitteet on asetettu lämpötilaluokitusmenetelmällä ja liikekiinteistösalkun tavoite toimialakohtaisella hiilestä irtautumisen menetelmällä. Sampo-konsernin tavoitteet sijoituksille kattoivat 57,9 prosenttia konsernin taseen sijoitus- ja lainaomaisuudesta vuonna 2022. Pakollisten omaisuusluokkien osuus sijoitus- ja lainaomaisuudesta oli 57,9 prosenttia, vapaaehtoisten 5,6 prosenttia ja SBTi:n metodologiaan kuulumattomien omaisuusluokkien osuus 36,5 prosenttia.

Sampo-konserni on käynyt vuoropuhelua useiden sidosryhmien kanssa sitoutuessaan SBTi:n mukaisiin tavoitteisiin ja asettaessaan tavoitteet. Näitä ovat olleet esimerkiksi sijoittajat, suuryritysasiakkaat sekä yhtiön johto ja hallintoelimet. Sampo-konsernin edistymistä tavoitteissa seurataan säännöllisesti sisäisesti ja siitä raportoidaan ulkoisesti osana kestävyysselvitystä.

Tavoitteissa ei ole tapahtunut muutoksia raportointivuoden aikana. Scope 1 ja 2 -päästöt laskettiin uudelleen lähtötason 2022 ja vertailuvuoden 2023 osalta raportointirajan muutosten vuoksi (esim. Mandatum ja Topdanmark Life jätettiin laskennan ulkopuolelle). Lisäksi tiedonkeruuseen liittyviä virheitä korjattiin. Sijoitusten päästöt (Scope 3, kategoria 15) laskettiin myös uudelleen lähtötason 2022 ja vertailuvuoden 2023 osalta, jotta ne ovat linjassa muiden sääntelykehysten kanssa (esim. EUtaksonomia).

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡
Kestävyysselvitys	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet

Sampo-konserni

Kattavuus	Tavoite	2024-tulokset
Oma toiminta (Scope 1 ja 2)	• Sampo-konserni sitoutuu vähentämään Scope 1 ja 2 -päästöjään 42 prosenttia vuoden 2022 lähtötasosta vuoteen 2030 mennessä.	• Sampo-konsernin tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet hyväksyttiin marraskuussa 2024. Konserni raportoi edistymisestään tavoitteisiin nähden vuodesta 2025 eteenpäin.
Sijoitukset (Scope 3, kategoria 15)	• Sampo-konserni sitoutuu vähentämään listattujen osakkeiden, yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen, rahastojen, pörssinoteerattujen rahastojen (ETF) ja yrityslainojen sijoitetun arvon mukaisia Scope 1 ja 2 -päästöjä lämpötilapisteytysmetodologian (temperature rating) mukaan siten, että salkun lämpötilapisteytys laskee vuoden 2022 2,78 asteesta 2,09 asteeseen vuoteen 2029 mennessä.	• Sampo-konsernin tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet hyväksyttiin marraskuussa 2024. Konserni raportoi edistymisestään tavoitteisiin nähden vuodesta 2025 eteenpäin.
	• Sampo-konserni sitoutuu vähentämään listattujen osakkeiden, yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen, rahastojen, pörssinoteerattujen rahastojen (ETF) ja yrityslainojen sijoitetun arvon mukaisia Scope 1, 2 ja 3 -päästöjä lämpötilapisteytysmetodologian (temperature rating) mukaan siten, että salkun lämpötilapisteytys laskee vuoden 2022 2,91 asteesta 2,29 asteeseen vuoteen 2029 mennessä.
	• Sampo-konserni sitoutuu vähentämään suorien kiinteistösijoitusten sekä yrityslainasalkun kiinteistösijoitusten päästöjä 57,7 prosenttia per neliömetri vuoden 2022 lähtötasosta vuoteen 2029 mennessä.
Alihankkijat* (Scope 3, kategoria 1)	• If: Vuoteen 2028 mennessä 30 prosenttia yhtiön hankkimien tavaroiden ja palvelujen kokonaisostosta koostuu alihankkijoista, jotka ovat asettaneet	• If: 15,8 prosenttia
	tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet.	• Topdanmark: 17,1 prosenttia
	• Topdanmark: Vuoteen 2028 mennessä 20 prosenttia yhtiön hankkimien tavaroiden ja palvelujen kokonaisostosta koostuu alihankkijoista, jotka ovat asettaneet tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet.

* Sampo-konserni on asettanut tieteeseen pohjautuvat tavoitteet omalle toiminalleen (Scope 1 ja 2) ja sijoitustoiminnalleen (Scope 3, kategoria 15) SBTi:n finanssialaa koskevien sektorikohtaisten ohjeiden mukaisesti. Lisäksi Sampo-konsernilla on tytäryhtiökohtaisia vapaaehtoisia ilmastotavoitteita alihankkijoilleen.

Kasvihuonekaasupäästöintensiteetti (kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon)

Sampo-konserni

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon	2023 (Vertailu kelpoinen)	2024	% 2024 / 2023
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./euroa)	0,000044	0,000035	-21,5 %
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./euroa)	0,000045	0,000035	-21,6 %

Kasvihuonekaasupäästöintensiteetin nimittäjänä käytetään vakuutusmaksutuottoa (Sampo-konsernin tilinpäätöstiedot, Konsernin laaja tuloslaskelma ja Liitetieto 1 Vakuutuspalvelutulos).

Biogeeniset kasvihuonekaasupäästöt

Sampo-konserni

Mittari	2024
Scope 1 (tCO2-ekv.)	170
Scope 2, markkinaperusteiset (tCO2-ekv.)	2 768
Scope 3 (tCO2-ekv.)	97
Biogeeniset kasvihuonekaasupäästöt yhteensä	3 035

Biogeeniset päästöt syntyvät biomassan suorasta polttamisesta tai biohajoamisesta. Sampokonsernin raportoinnissa nämä päästöt ovat mukana Scope 1, 2 ja 3 -päästöissä niissä tapauksissa, joissa poltetussa polttoaineessa oletetaan olevan osa biomassaa. Biogeeniset päästöt eivät sisälly sivulla 84 raportoituihin kasvihuonekaasupäästöihin.

Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Sampo-konserni

	Takautuva				Välitavoitteet ja tavoitevuodet
	2022 (Perusvuosi)	2023 (Vertailu kelpoinen)	2024	% 2024 / 2023	2025	2030	(2050)	Vuotuinen %-tavoite / perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	1 197	1 115	883	-20,9 %		-42 %*
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1 - kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)	-	-	-	-
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	2 482	1 738	1 886	8,5 %
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	4 789	4 111	3 570	-13,2 %		-42 %*
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat Scope 3 -kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)	353 054	370 412	326 376	-11,9 %
1 Ostetut tavarat ja palvelut	2 017	1 652	14 493	777,3 %
[Valinnainen alakategoria: Pilvipalvelut ja datakeskuspalvelut]	-	-	-	-
2 Tuotantohyödykkeet	111	2 247	2 843	26,5 %
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1 tai Scope 2 -päästöihin)	1 555	1 432	1 244	-13,1 %
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	-	52	456	773,3 %
5 Toiminnassa muodostuva jäte	273	232	260	12,2 %
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	5 592	6 306	6 318	0,2 %
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	5 141	6 712	6 860	2,2 %
8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät	-	-	-	-
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä	-	-	-	-
10 Myytyjen tuotteiden jalostus	-	-	-	-
11 Myytyjen tuotteiden käyttö	-	-	-	-
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa	-	-	-	-
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät	-	139	41	-70,2 %
14 Franchising	-	-	-	-
15 Investoinnit	338 364	351 641	293 860	-16,4 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)	356 733	373 266	329 145	-11,8 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)	359 039	375 638	330 828	-11,9 %

Vuosien 2022 ja 2023 luvut laskettiin uudelleen raportointirajan muutosten vuoksi ja virheiden korjaamiseksi. Sijoitusten osalta laskentaa yhdenmukaistettiin muiden sääntelykehysten (esim. EU-taksonomia) ja nykyisen konsernirakenteen kanssa. Sampo-konsernin Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen kasvu vuonna 2024 johtui pääosin Hastingsin laskennassa käytetyn datan ja metodologioiden tarkentumisesta sekä päästökertoimien muutoksista.

15 Investoinnit -kategoria koskee Sampo-konsernin rahoittamia Scope 1 ja 2 -päästöjä. Laskelmat sisältävät suorat osake- ja korkosijoitukset sekä rahastosijoitukset. Kattavuus oli 74,2 prosenttia Sampokonsernin rahoitusvaroista (ml. osakkuusyhtiöt). Sampo-konsernin rahoitetut Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt olivat 4 020 003 tCO2-ekv. vuonna 2024.

* Sampo-konserni on asettanut yhdistetyn lyhyen aikavälin tavoitteen Scope 1 ja Scope 2 -päästöille (markkinaperusteiset). Päästövähennystavoitteet ja -tulokset on esitetty yksityiskohtaisesti sivulla 83.

Päästökertoimet ja tietoa laskennasta

Sampo-konserni

Toiminta	Tietoa laskennasta	Päästökertoimen lähde
Kiinteät polttolähteet	Kiinteisiin polttolähteisiin sisältyy maakaasu (If, Topdanmark ja Hastings), biokaasu (Hastings), kaasuöljy (Hastings) ja polttoöljy (If).	DESNZ 2024
Liikkuvat polttolähteet	Liikkuvien polttolähteiden päästöt lasketaan polttoainelitrojen tai ajettujen kilometrien perusteella riippuen tiedon saatavuudesta. Jos tietoja ei ole saatavilla, tiedot ekstrapoloidaan autojen lukumäärän ja mallin perusteella. Arvioitu polttoaineenkulutus ajoneuvoa kohden perustuu kansallisiin tilastoihin.	DESNZ 2024; Drivmedel 2022 (diesel) ja Värmeforsk 2023 (bensiini) South Polen menetelmiin perustuen
Kylmäaineet	Laskenta perustuu kylmäaineiden kulutukseen (Hastings).	DESNZ 2024
Sähkö	Laskenta perustuu ostettuun sähköön (MWh). Pienempien toimistojen kulutus perustuu henkilömäärän tai toimiston pinta-alan mukaan laskettuun keskikulutukseen. Markkinaperusteisessa menetelmässä käytetyt jäännösjakauman päästökertoimet ovat isommat kuin sijaintiperusteisessa menetelmässä käytetyt kertoimet, mikä johtaa suurempiin päästöihin markkinaperusteisen sähkön osalta.	AIB 2023; DESNZ 2024; Ecoinvent v3.10; EI 2023; IEA sähkön päästökertoimet 2023; IPCC, 2014
Kaukolämpö	Laskenta perustuu ostettuun kaukolämpöön (MWh) (If, Topdanmark ja Sampo). Pienempien toimistojen kulutus perustuu henkilömäärän tai toimiston pinta-alan mukaan laskettuun keskikulutukseen.	Euroheat & Power, 2023; Suomen tilastokeskus 2023; Swedenergy 2023; toimittajakohtaiset päästökertoimet
Kaukokylmä	Laskenta perustuu ostettuun kaukokylmään (MWh) (If ja Sampo). Pienempien toimistojen kulutus perustuu henkilömäärän tai toimiston pinta-alan mukaan laskettuun keskikulutukseen.	South Polen menetelmien mukainen toimittajien keskiarvoon perustuva päästökerroin 2023; toimittajakohtaiset päästökertoimet
Ostetut tavarat ja palvelut	Ostetut tavarat ja palvelut sisältää veden (m³), paperin (tonnia) ja pilvipalvelut (käyttäjämäärät) kaikissa konserniyhtiöissä. Lisäksi Topdanmark raportoi toimistotarvikkeita (esim. muovituotteet) ja Sampo ruokapalvelut. Hastings raportoi ostamiensa tuotteiden ja palvelujen kustannukset. Laskenta perustuu toimittajakohtaisiin, hybridi-, keskiarvo- ja kuluihin perustuviin menetelmiin.	AIB 2023; CEDA 4.01 Global; Cloud Carbon Footprint, 2021; DESNZ 2023; Ecoinvent v.3.3.8 2021; EI 2022, Ecoinvent v.3.9.1.; Google, 2012; Amazon, 2021; IPCC, 2014; Microsoft, 2021; SCA Ortviken 2012; Mondi, 2022
Tuotantohyödykkeet	Tuotantohyödykkeet sisältää ostetut IT-laitteet (laitteiden lukumäärä ja malli) ja isot remontit (kustannus).	CEDA 4.01 Global; toimittajakohtaiset päästökertoimet
Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat	Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot lasketaan toimittajakohtaisella menetelmällä, keskiarvomenetelmällä ja hybridimenetelmällä.	Ecoinvent v3.10; kansalliset tilastot
Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu sisältää asiakkaille lähetetyt kirjeet. Laskenta perustuu kirjeiden määrään ja määränpäähän.	DESNZ 2024 (lentorahti ja maakuljetukset); CEDA 4.01 Global
Toiminnassa muodostuva jäte	Tietoja on saatavilla vain suurimmista toimistoista. Pienempien toimistojen jätemäärien arvio perustuu henkilömäärän tai toimiston pinta-alan mukaan laskettuun keskiarvoon.	ADEME 2023 BC V8.9; DESNZ 2023 ja 2024; Ecoinvent v3.9 ja 3.10; Maailmanpankin jätetilasto 2024
Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen sisältää lennot, juna-, lautta- ja linja automatkat, kilometrikorvaukset, vuokra-autot, taksimatkat ja hotelliyöt. Hotellimajoituksen päästöt lasketaan maa- tai kaupunkikohtaisilla päästökertoimilla.	CEDA 4.01 Global; DESNZ 2024; Cornell Hotel Sustainability Benchmark Index 2023; RDC lentodata 2024
Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne sisältää myös etätyöpäivien tiedot ja perustuu kyselyyn, johon vastasi työntekijöitä kaikista konserniyhtiöistä. Kysely lähetettiin joko kaikille työntekijöille tai kohderyhmälle ja tulokset ekstrapoloitiin kaikkien työntekijöiden päästöjen arvioimiseksi.	Anthesis 2021, DESNZ 2024 (etätyö); IEA sähkön päästökertoimet 2023; kansalliset tilastot
Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät	Topdanmark raportoi Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät -kategorian. Laskenta perustuu maakaasun ja sähkön kulutukseen sekä vuokrakohteen pinta-alaan vuokrausajalta tammikuu–kesäkuu 2024.	AIB 2023; Ecoinvent v3.10; DESNZ 2023

Laskentamenetelmät ja taustaoletukset

Sampo-konsernin kasvihuonekaasupäästölaskelmissa on mukana If (Pohjoismaiden ja Baltian maiden toimistot), Topdanmark (Tanskan toimistot), Hastings (Ison-Britannian ja Gibraltarin toimistot) ja Sampo (Suomen toimisto). Laskennan suorittaa ulkopuolinen palveluntarjoaja, South Pole, Sampo-konsernin toimittamien tietojen perusteella. Tiedonkeruu, päästökertoimet ja oletukset perustuvat GHG Protocol -ohjeistukseen. Laskennassa on huomioitu olennaiset kasvihuonekaasut, CO2, CH4, N2O, SF6, HFC, PFC ja NF3, muunnettuna hiilidioksidiekvivalenteiksi. Oletuksissa ja päästökertoimissa käytetään konservatiivista lähestymistapaa. Jos tiedot ovat puutteellista, laskennassa käytetään yleistyksiä ja arvioita.

Sampo-konsernin Scope 3 -kategorioiden 1–14 päästöistä 49,0 prosenttia on laskettu ensisijaisilla tiedoilla ja 51,0 prosenttia toissijaisilla tiedoilla. Ensisijaisia tietoja ovat raportoidut käyttötiedot (esim. polttoaineenkulutus), toimittajakohtaiset tiedot (esim. IT-laitteet) ja työntekijöiden työmatkakysely. Toissijaisia tietoja ovat kustannuksiin (esim. palvelut) tai arviointeihin (esim. jätteet) perustuvat tiedot. Scope 3 -kategoria 15 (sijoitukset) osalta 66,4 prosenttia palveluntarjoajan kattamien sijoitusten päästöistä perustui sijoituskohteiden raportoimiin päästöihin ja 33,6 prosenttia perustui arvioihin.

Ajoneuvo- ja kiinteistövahinkojen korjauksista aiheutuvia päästöjä on arvioitu vuoden 2021 tietojen perusteella. Ulkopuolinen tutkimuslaitos on Ifin tilauksesta laatinut selvityksen Ifin päästöistä käyttämällä elinkaariarviointimenetelmää (LCA). Laskennassa käytettiin yhdistelmää ensisijaisia ja toissijaisia tietoja edustavasta otannasta ajoneuvo- ja kiinteistövahinko-korvauksia ja kokonaispäästöt arvioitiin korvaus-palvelujen kulutietojen perusteella. Ajoneuvo- ja kiinteistövahinkokorjausten arvioidut päästöt olivat 88 618 tCO2eq. Nämä päästöt eivät tällä hetkellä sisälly Sampo-konsernin Scope 3 -päästöinventaarioon (kategoria 11 Myytyjen tuotteiden käyttö) niihin liittyvien epävarmuuksien vuoksi, mutta ne voidaan sisällyttää laskentaan tulevaisuudessa raportoinnin ja tiedon laadun kehittyessä.

Scope 3 -kategoriat 8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät, 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä, 10 Myytyjen tuotteiden jalostus ja 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa eivät ole Sampo-konsernin kannalta merkityksellisiä, koska vuokrattujen omaisuuserien (autot ja IT-laitteet) energiankulutus on huomioitu Scope 1 ja Scope 2 -laskennassa, liiketoimintaan ei kuulu maksutonta kuljetusta ja jakelua, eikä konserni myy aineellisia hyödykkeitä. Kategorian 14 Franchising olennaisuutta arvioidaan vuonna 2025.

Sampo-konsernin sijoitusten kasvihuonekaasupäästölaskenta noudattaa GHG Protocol -ohjeistuksen sijoituksia koskevaa menetelmää. Sijoitusten päästöt kohdistetaan Sampo-konsernille suhteessa sen osuuteen sijoituksista sijoituskohteisiin. Suhteellinen osuus lasketaan yritysarvoa (Enterprise Value Including Cash, EVIC) käyttäen, joka ottaa huomioon kunkin sijoituskohteena olevan yhtiön kokonaisarvon. Sijoituskohteena olevien yhtiöiden absoluuttiset kasvihuonekaasupäästöt kerätään ulkopuolisen palveluntarjoajan, Bloomberg L.P.:n, avulla, ja niiden ensisijainen lähde on yrityksen raportoidut päästöt ja tämän jälkeen arvioidut päästöt. Sijoitusten kasvihuonekaasupäästöjen laskenta kattaa Sampokonsernin rahoitusvarat ja sijoitukset osakkuusyrityksiin. Luotettavan tiedon puuttumisesta johtuen Sampokonserni ei ole kerännyt päästötietoja liittyen johdannaisiin ja valtiosijoituksiin. Lisäksi ulkopuolisen palveluntarjoajan päästötiedot eivät kata kaikkea sijoitusomaisuutta (esim. listaamattomia yhtiöitä). Näiden tiedonpuutteiden vuoksi kattavuus oli 74,2 prosenttia Sampo-konsernin rahoitusvaroista (ml. osakkuusyhtiöt). Sampo-konserni ei ole vielä käyttänyt omia arvioita rahoitettujen päästöjen osalta, koska ulkopuolisen palveluntarjoajan tietojen kattavuus on ollut suhteellisen hyvä, ja arvioiden käyttäminen vaikuttaisi päästötietojen laatuun. Näin ollen Sampokonserni hyödyntää siirtymäsäännöstä voidakseen jättää arvoketjun tietoja raportoinnin ulkopuolelle. Aukkojen täyttämiseksi Sampo-konserni tulee selvittämään mahdollisuuksia käyttää estimointikeinoja arvioidakseen puuttuvia päästötietoja tulevaisuudessa.

Vuoden 2024 kasvihuonekaasupäästöjä ei ole varmentanut muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja.

Resurssien käyttö ja kiertotalous

Resurssien käyttö ja ↓ Sampo-konserni aiheuttaa kielteisiä ↑ Kiertotalouden mukaisen resurssien käytön • Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. alihankkijoiden kiertotalous ympäristövaikutuksia, koska se käyttää resursseja lisääminen korvauskäsittelyssä voi saada aikaan toimintaperiaatteet) muun muassa korvauskäsittelytoiminnoissaan (esim. kustannussäästöjä Sampo-konsernille, kun • Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim. rakennusmateriaalit, ajoneuvonosat). Kierrätyksellä esimerkiksi uusien osien sijaan ostetaan käytettyjä kierrätys, uudelleenkäyttö ja korjaustoimet ja lisäämällä uudelleenkäytettyjen osien määrää ja käytettyjä materiaaleja myydään hävittämisen korvauskäsittelyssä, vastuullinen toimitusketjun korvauskäsittelyssä Sampo-konserni voi rajoittaa sijaan. hallinta) kielteisiä ympäristövaikutuksiaan. • Mittarit ja tavoitteet (esim. uudelleenkäytetyt osat, ↓ Sampo-konsernille voi aiheutua maineriski ja lasikorjaukset) Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä. kasvaneita kustannuksia, jos kiertotalouden mahdollisuuksia ei pystystä hyödyntämään. Tämä voi toteutua, jos esimerkiksi kierrätettyjä tai uudelleenkäytettyjä materiaaleja on vaikea saada. Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä.	Aihe	Vaikutukset	Riskit ja mahdollisuudet	Strategia ja toimet

Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-konsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Resurssien käyttö ja kiertotalous liittyy ESRS-ala-aiheeseen Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet

Sampo-konsernin resurssien käyttöä ja kiertotaloutta ohjaava politiikka on Sampo-konsernin toimintaperiaatteet, joka käydään läpi vuosittain ja hyväksytään Sammon hallituksessa. Toimintaperiaatteissa todetaan, että Sampo-konsernin tulisi vähentää luonnonvarojen kulutusta (esim. energia, vesi) ja käyttää niitä tehokkaammin sekä vähentää liiketoiminnan aiheuttamia saasteita, päästöjä ja jätteitä vähentämällä kulutusta, uudelleenkäyttämällä sekä kierrättämällä. Sampo-konsernin toimintaperiaatteet koskevat kaikkea konsernin omaa toimintaa. Lisäksi Sampo-konserni edellyttää alihankkijoidensa ja muiden liikekumppaneidensa noudattavan toimintaperiaatteita omassa toiminnassaan ja toimitusketjuissaan.

Sampo-konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi jokaisella konserniyhtiöllä on omia täydentäviä ja yksityiskohtaisempia politiikkoja, ohjeita ja prosesseja, jotka ohjaavat resurssien käyttöä ja kiertotalouteen liittyvää työtä sekä oman toiminnan että arvoketjun osalta. Konserniyhtiöillä on esimerkiksi vastuullisuuspolitiikkoja, jotka ohjaavat toimistojen vastuullisuuteen liittyvää työtä, ja alihankkijoiden toimintaperiaatteet, joissa on kerrottu alihankkijoille asetetut ympäristövaatimukset. Kunkin konserniyhtiön hallitus tai muu hallintoelin hyväksyy politiikat ja toimeenpanosta vastaa ylin johto.

Sampo-konsernin alihankkijoiden toimintaperiaatteet ovat julkisesti saatavilla ja perustuvat YK:n Global Compact -aloitteen kymmeneen periaatteeseen. Toimintaperiaatteet velvoittavat alihankkijoita edistämään sellaisten matalapäästöisten teknologioiden kehitystä ja levitystä, jotka suojelevat ympäristöä, ovat vähemmän saastuttavia, käyttävät resursseja kestävämmin, lisäävät jätteiden ja tuotteiden kierrätystä, ja käsittelevät jäljelle jäänyttä jätettä kestävämmällä tavalla kuin teknologiat, joita ne korvaavat. Alihankkijoiden odotetaan parantavan jatkuvasti ilmastoon ja ympäristöön liittyviä toimiaan, vähentämään resurssien kulutusta ja tehostavan niiden käyttöä, sekä vähentämään saastuttamista, päästöjä ja jätteitä liiketoiminnassaan. Alihankkijoiden toimintaperiaatteet koskevat alihankkijoita, joiden kanssa Sampo-konserni harjoittaa liiketoimintaa, mukaan lukien näiden tytäryhtiöt ja omat alihankkijat. Alihankkijoiden toimintaperiaatteet koskevat myös kaikkia niiden vakituisia ja määräaikaisia työntekijöitä.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

Sampo-konsernin merkittävimmät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskien liittyvät alihankkijoihin yhtiön arvoketjun loppupäässä. Sampo-konserni ei valmista, myy tai käsittele luonnonvaroja sisältäviä fyysisiä tuotteita, mutta yhtiö voi vaikuttaa resurssien käyttöön arvoketjussaan vakuutusten ja korvauskäsittelyprosessien kautta. Vahinkovakuutustuotteet ja -palvelut vaikuttavat resurssien käyttöön pääasiassa

vakuutuksenottajien ajoneuvoihin, rakennuksiin, huonekaluihin, elektroniikkaan ja muuhun omaisuuteen liittyvien korvausvaatimusten muodossa. Sampokonsernin alihankkijat ja yhteistyökumppanit ovat keskeisiä toimijoita korvauskäsittelyprosessissa, ja Sampo-konserni on sitoutunut huomioimaan ympäristöja ilmastonäkökohdat esimerkiksi kannustamalla ja tukemalla kiertotaloutta näissä prosesseissa.

Sampo-konserni teki vuonna 2024 yhteistyötä korvauskäsittelyn alihankkijoidensa kanssa lisätäkseen materiaalien uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja korjauksia ajoneuvo- ja kiinteistökorvauksissa. Sampo-konserni jatkoi myös keskittymistä erityisvaatimuksiin, joita se on asettanut alihankkijoilleen kiertotalouden edistämiseksi. Esimerkiksi Ifin ajoneuvo- ja kiinteistökorjauskumppaneiden on noudatettava toimialakohtaisia ympäristövaatimuksia (Additional Environmental Requirements, AER), jotka on sisällytetty hankintasopimuksiin. Näitä ovat muun muassa vaatimukset korjata uusien osien käyttämisen sijaan, käyttää varaosia uudelleen ja korjata enemmän, vähentää materiaalien käyttöä, purkaa vähemmän, lisätä etätyötä videon ja sensoreiden avulla, vähentää kuljetusta, käyttää ympäristösertifioituja materiaaleja (jos saatavilla) sekä lisätä sähkö- ja hybridiajoneuvojen käyttöä. Lisäksi Sampo-konserni päivitti vuoden aikana nykyisiä politiikkojaan (esim. alihankkijoiden toimintaperiaatteet, vastuullisuuspolitiikat). Tämä työ jatkuu vuonna 2025.

Mittarit ja tavoitteet

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

Sampo-konserni ei ole asettanut mitattavissa olevia, tulossuuntautuneita ja aikasidonnaisia tavoitteita resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyville toimilleen konsernitasolla. Kiertotalousratkaisut korvauskäsittelytoiminnassa kehittyvät jatkuvasti, mutta niihin liittyy edelleen myös useita epävarmuustekijöitä. Siksi Sampo-konserni on arvioinut, että konsernitasoisten tavoitteiden asettaminen ei ole tässä vaiheessa perusteltua ympäristö- ja taloudellisesta näkökulmasta. Sampo-konserni kuitenkin arvioi resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaprosesseja säännöllisesti. Jos todetaan, että konsernitasoisten, ulkoisesti raportoitujen tavoitteiden asettaminen tuo lisäarvoa, tilannetta tarkastellaan uudelleen.

Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat mittarit

Sampo-konserni mittaa edistymistään resurssitehokkuus- ja kiertotaloustoimissa muun muassa Kiertotalous korvauskäsittelyssä (autokorjaukset) -taulukossa esitetyillä mittareilla. Sampo-konserni on valinnut autokorjauksissa uudelleenkäytettyjen osien osuuden sekä lasikorjausten osuuden avaintunnusluvuikseen, sillä ne kuvaavat yhtiön pyrkimystä edistää kiertotaloutta ja vähentää resurssien käyttöä. Sampo-konserni on päättänyt aluksi keskittyä autokorjauksiin, sillä käytettyjen osien markkinat tässä toiminnassa ovat kehittyneemmät verrattuna esimerkiksi talokorjauksiin. Uudelleenkäytettyjen osien ja lasikorjausten osuus lasketaan osiin käytetyn rahamäärän ja korvausvaatimusten perusteella.

Sampo-konserni on mitannut edistymistään näissä mittareissa konsernitasolla vuodesta 2024 alkaen. Mittaria ei varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja.

Kiertotalous korvauskäsittelyssä (autokorjaukset)

Sampo-konserni

Mittari	2024
Uudelleenkäytettyjen osien osuus	4,5 %
Lasikorjausten osuus	35,3 %

Yhteiskunnalliset tiedot

Oma työvoima

Aihe	Vaikutukset	Riskit ja mahdollisuudet	Strategia ja toimet
Ihmisoikeudet ja työkäytännöt	↓ Sampo-konsernilla voi olla kielteisiä ihmis- ja työoikeudellisia vaikutuksia omaan työvoimaansa esimerkiksi epäeettisten työtapojen tai Sampo konsernin toimintaperiaatteiden rikkomusten seurauksena. Aikahorisontti: lyhyt	↓ Sampo-konserni voi altistua taloudellisille riskeille lisääntyvän ja kiristyvän ihmis- ja työoikeuksiin liittyvän lainsäädännön vuoksi (esim. mahdolliset sakot, mainehaitta). Aikahorisontti: lyhyt	• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. toimintaperiaatteet, HR-politiikat) • Tehokkaat hallintorakenteet ja -prosessit (esim. raportointikanavat, keskustelufoorumit, työtyytyväisyyskyselyt, työehtosopimukset ja yhdistymisvapaus) • Sisäiset koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat • Mittarit ja tavoitteet
Työntekijöiden terveys, hyvinvointi ja osaaminen	↑ Henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen liittyvien toimien ja ohjelmien kautta Sampo-konserni voi parantaa työntekijöiden fyysistä ja henkistä terveyttä, mikä puolestaan voi kasvattaa heidän motivaatiotaan ja edistää ammatillista kehitystä ja oppimista. Työntekijöiden hyvinvointiin ja osaamiseen panostaminen voi johtaa motivoituneeseen ja sitoutuneeseen henkilöstöön. Aikahorisontti: lyhyt	↓ Osaavien työntekijöiden puute voi muodostaa taloudellisen riskin Sampo-konsernille. Jos työntekijät eivät ole sitoutuneita eivätkä koe, että heillä on mahdollisuutta ammatilliseen kehitykseen, osaavat ja tyytymättömät työntekijät voivat jättää yhtiön, jolloin myös heidän osaamisensa menetetään. ↓ Sairauslomien ja henkilöstön vaihtuvuuden lisääntyminen esimerkiksi työn ja yksityiselämän riittämättömän tasapainon vuoksi voi muodostaa taloudellisen riskin Sampo-konsernille. ↑ Sitoutuneet ja osaavat työntekijät voivat luoda mahdollisuuksia Sampo-konsernille, esimerkiksi tarjoamalla asiakkaille ensiluokkaisia asiakaskokemuksia päivittäin. Tästä syystä henkilöstökäytäntöihin ja mahdollisuuksien tarjoamiseen panostaminen on järkevää liiketoiminnan kannalta. Aikahorisontti: lyhyt	• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. toimintaperiaatteet, HR-politiikat) • Tehokkaat hallintorakenteet ja -prosessit (esim. fyysistä ja henkistä terveyttä tukevat toimet, työhyvinvointialoitteet, laadukkaat toimistot, houkutteleva palkitseminen) • Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat • Mittarit ja tavoitteet (esim. työntekijöiden tyytyväisyyttä mittaava eNPS tai vastaava)
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus (Diversity, Equity and Inclusion, DEI)	↑ Sampo-konserni voi omilla toimillaan saavuttaa henkilöstönsä keskuudessa positiivisia DEI teemoihin liittyviä vaikutuksia. Näiden teemojen korostaminen voi lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta työntekijöiden keskuudessa. Aikahorisontti: lyhyt	↓ Jos Sampo-konsernin henkilöstö ei ole monimuotoista, konserni ei välttämättä pysty huomioimaan monipuolista asiakaskuntaansa, mikä voi aiheuttaa taloudellisen riskin esimerkiksi tuottavuuden tai innovoinnin heikkenemisen kautta. ↑ DEI voi luoda taloudellisia mahdollisuuksia Sampo konsernille, sillä tällä osa-alueella hyvin menestyvät yritykset voivat olla innovatiivisempia ja kannattavampia ja houkutella osaajia. Aikahorisontti: lyhyt	• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. toimintaperiaatteet) • Tehokkaat hallintorakenteet ja -prosessit (esim. monimuotoisuusmallit/-ohjelmat, työntekijöiden aloitteet, raportointikanavat) • Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat • Mittarit ja tavoitteet (esim. liittyen sukupuolten monimuotoisuuteen)

Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-konsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Ihmisoikeudet ja työkäytännöt liittyy ESRS-ala-aiheisiin Työolot ja Muut työhön liittyvät oikeudet, Työntekijöiden terveys, hyvinvointi ja turvallisuus liittyy ESRS-ala-aiheisiin Työolot, Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille ja Muut työhön liittyvät oikeudet, ja Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus liittyy ESRS-ala-aiheisiin Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille ja Muut työhön liittyvät oikeudet.

Strategia

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Sitoutuneet työntekijät ovat olennainen osa Sampokonsernin strategiaa ja liiketoimintamallia. Sampokonsernin liiketoiminta on riippuvainen yhtiön kyvystä luoda mahdollisuuksia tarjoava työympäristö sekä työntekijöiden motivaatiosta edistää yhtiön tavoitteita. Työntekijöiden sitoutuneisuus ja asiantuntemus lisäävät asiakastyytyväisyyttä ja ovat kilpailuedun perusta. Sampo-konsernin työntekijöiden tarpeet, näkemykset ja oikeudet vaikuttavat strategisiin päätöksiin ja muovaavat yrityskulttuuria.

Arvioidessaan omaan työvoimaansa kohdistuvia olennaisia vaikutuksia Sampo-konserni huomioi kaikki työntekijät, joihin voi kohdistua merkittäviä vaikutuksia Sampo-konsernin omasta toiminnasta tai arvoketjusta. Tämä tarkoittaa vakituisia, määrä-, koko- ja osa-aikaisia työntekijöitä sekä muita kuin työsuhteisia työntekijöitä. Esimerkiksi kaksoisolennaisuusarviointi, ihmisoikeusvaikutusten arviointi ja henkilöstökyselyt antavat tietoa, minkälaiset työntekijät tai työntekijäryhmät voivat olla erityisen alttiita kielteisille vaikutuksille. Tällaisia voivat olla esimerkiksi aliedustetut ryhmät (esim. perustuen etniseen taustaan, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen) ja korkean paineen alla työskentelevät työntekijät (esim. asiakaspalvelukeskuksissa). Sampo-konsernissa mahdolliset kielteiset vaikutukset liittyvät systeemisten ihmisoikeusrikkomusten sijaan yksittäisiin tapauksiin.

Sampo-konserni on tunnistanut mahdollisia riskejä, jotka aiheutuvat monimuotoisuuden puutteesta (esim. vähemmistöryhmien edustuksen puute), syrjinnästä sekä tiettyjen yksikköjen osalta korkeammista sairauspoissaololuvuista ja henkilöstön vaihtuvuudesta (esim. asiakaspalvelukeskukset). Nämä tekijät voivat

rajoittaa Sampo-konsernin kykyä palvella monimuotoista asiakaskuntaa parhaalla mahdollisella tavalla ja siten vaikuttaa konsernin taloudelliseen tulokseen.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

Sampo-konsernin ihmisoikeuksia ja työkäytäntöjä koskevat periaatteet on määritelty Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa, jotka käydään läpi vuosittain ja hyväksytään Sammon hallituksessa. Toimintaperiaatteissa käsitellään muun muassa ihmisoikeuksia ja työkäytäntöjä, työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia ja osaamisen kehittämistä sekä DEI-teemoja. Toimintaperiaatteet kieltävät pakkotyövoiman, lapsityövoiman ja ihmiskaupan sekä edellyttävät kaikkien konserniyhtiöiden ryhtyvän tarpeellisiin ja asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten ihmisoikeusrikkomuksien tunnistamiseksi, välttämiseksi ja/tai torjumiseksi omassa toiminnassaan ja arvoketjuissaan. Toimintaperiaatteiden kehittämisessä otetaan huomioon sekä konsernin sisäisten sidosryhmien (esim. työntekijät, johto) näkemys että ulkopuolisten sidosryhmien (esim. sijoittajat, ESGluokituslaitokset, viranomaiset, ulkoiset konsultit) asiantuntemus tarpeen mukaan.

Sampo-konsernin toimintaperiaatteet sitovat kaikkia konserniin kuuluvia yhtiöitä kaikissa konsernin toimintamaissa. Jokaisen konserniyhtiön operatiivinen johto vastaa toimintaperiaatteiden toimeenpanosta ja jokainen työntekijä vastaa henkilökohtaisesti toimintaperiaatteiden noudattamisesta. Sampo-konserni tarjoaa säännöllisesti koulutusta (esim. verkkokoulutus, työpajat) toimintaperiaatteissa käsitellyistä aiheista. Toimintaperiaatteet ovat kaikkien sidosryhmien

saatavilla Sampo-konsernin verkkosivuilla. Lisäksi jokaisella konserniyhtiöillä on täydentäviä, omaan liiketoimintaansa soveltuvia politiikkoja ja ohjeita.

Sampo-konserni noudattaa soveltuvin osin kaikkea ihmisoikeus-, työoikeus- ja työvoimalainsäädäntöä. Kansallisten lakien ja määräysten lisäksi Sampo-konserni on sitoutunut kunnioittamaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, mukaan lukien ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta, Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta sekä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksia. Sampo-konserni on YK:n Global Compact -aloitteen jäsen ja sitoutunut noudattamaan ihmisoikeuksia ja työoikeuksia koskevia periaatteita.

Sampo-konsernin politiikat ja niihin liittyvä koulutus ovat osa sitoumusta ylläpitää avointa keskustelua konsernin omien työntekijöiden kanssa, käsitellä objektiivisesti omassa toiminnassa mahdollisesti syntyviä ihmisoikeusvaikutuksia ja tarvittaessa tarjota tilanteeseen sopivia korjaavia toimenpiteitä. Mahdollisia korjaavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi HR-yksikön, henkilöstön edustajan ja työsuojeluvaltuutetun tuki, kattava vakuutusturva sekä kuntoutus aiheutetun haitan luonteesta ja paikallisesta lainsäädännöstä riippuen.

Sampo-konserni käy säännöllistä vuoropuhelua henkilöstönsä kanssa eri kanavissa. Lisätietoa aiheesta on Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (s. 92) ja Sidosryhmien edut ja näkemykset (s. 64) -otsikoiden alla.

Työntekijöiden terveys, hyvinvointi ja osaaminen

Sampo-konsernilla on työtapaturmia käsitteleviä terveys- ja turvallisuuspolitiikkoja, ja yhtiö tarjoaa paikallisen lainsäädännön vaatimaa työterveyshuoltoa jokaisessa toimintamaassaan. Sampo-konserni selvittää terveys- ja hyvinvointiriskejä säännöllisesti ja ryhtyy tarvittaessa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin mahdollisten riskien lieventämiseksi. Kaikki Sampokonsernin yhtiöt tekevät riskiarvioita ja mahdolliset tapahtumat ja riskit käsitellään asianmukaisesti ja raportoidaan asiaankuuluvien sisäisten raportointikanavien kautta. Henkilöstökyselyiden ohella riskiarviot ja tapahtumaraportit tarjoavat arvokasta tietoa liiketoiminnan ja työympäristön kehittämiseksi.

Sampo-konsernilla on paikallisen lainsäädännön mukaisia työympäristötoimikuntia (tai vastaavia). Toimikuntien vastuihin kuuluvat työympäristön seuranta, työterveys ja -turvallisuustoimintatapojen kehittäminen sekä henkilöstön fyysisen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin varmistaminen. Työympäristötoimikuntien tehtävät voivat vaihdella konserniyhtiöittäin.

Sampo-konserni tarjoaa kaikille työntekijöille kattavasti koulutusta perehdytysprosesseista alkaen. Sampokonserni tarjoaa pakollista koulutusta (esim. vakuutusten tarjoamisesta annettuun direktiiviin liittyen), vapaaehtoista koulutusta (esim. digitaitoihin ja kieliin liittyen) ja yhdessä kumppaneiden kanssa järjestettyä koulutusta. Työntekijälle avoin koulutustarjonta riippuu siitä, missä osassa organisaatiota tämä työskentelee. Osa koulutuksista (esim. koulutus toimintaperiaatteista, compliancekoulutus, tietoturva- ja tietosuojakoulutus) on pakollisia kaikille työntekijöille ja muut ovat osa vuosittaisia koulutusjaksoja.

Työntekijöille tarjotut osaamisen kehittämisen mahdollisuudet ovat lisääntyneet Sampo-konsernissa jatkuvasti. Työntekijöillä on mahdollisuus kehittää asiantuntemustaan eri aiheista mielenkiintonsa ja työnsä vaatimusten mukaisesti.

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus

Sampo-konserni kunnioittaa jokaisen ihmisen ihmisoikeuksia eikä minkäänlaista syrjintää, kiusaamista, häirintää tai muuta loukkaavaa käytöstä suvaita. Toimintaperiaatteissa mainitaan, että syrjintä on ehdottomasti kielletty esimerkiksi ikään, vammaisuuteen, kansalliseen alkuperään tai sosiaaliseen taustaan, rotuun tai etniseen taustaan, ihonväriin, perhesyihin, sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, poliittiseen mielipiteeseen, luottamustoimintaan, uskontoon, arkaluonteiseksi määriteltävään sairauteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuen. Syrjiviä käytäntöjä ei suvaita rekrytoinnissa, työtehtävissä, koulutuksissa ja työssä kehittymisessä, ylennyksissä, palkitsemisessa ja muissa eduissa tai yleisessä käyttäytymisessä työpaikalla. Raportoidut syrjintä- ja häirintätapaukset tutkitaan ja pyritään korjaamaan.

Sampo-konsernille on tärkeää, että jokainen työntekijä tuntee itsensä osalliseksi ja voi olla oma itsensä työpaikalla. Kaikilla Sampo-konsernin yhtiöillä on DEIpolitiikat ja/tai -ohjelmat, ja ne ovat ryhtyneet toimiin lisätäkseen tietoisuutta DEI:stä sekä haavoittuvista ryhmistä omassa työvoimassaan. DEI-teemoja edistetään esimerkiksi sisäisten henkilöstöverkostojen, monimuotoisuustoimikuntien ja yhtiökohtaisten monimuotoisuustavoitteiden avulla sekä painottamalla DEI-teemoja rekrytointiprosesseissa ja johtotehtäviin kouluttamisessa.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa

Sampo-konserni on säännöllisesti yhteydessä työntekijöihinsä ja heidän edustajiinsa ymmärtääkseen työntekijöiden näkökulmia, saadakseen palautetta ja tunnistaakseen kehityskohteita. Päävastuu yhteydenpidosta omiin työntekijöihin määräytyy jokaisessa Sampo-konsernin yhtiössä organisaatiorakenteen mukaisesti. Keskustelukanavia ovat esimerkiksi esihenkilön ja työntekijän väliset keskustelut, työympäristötoimikunnat, tapaamiset ammattiliittojen edustajien kanssa, lähtöhaastattelut ja työtyytyväisyyskyselyt. Lisäksi työntekijät voivat tuoda esiin huolenaiheita whistleblowing-kanavien ja sisäisten raportointikanavien kautta.

Työtyytyväisyyskyselyt kattavat sekä fyysisen että psykososiaalisen työympäristön. Kyselyissä käsitellään muun muassa hyvinvointia ja DEI-teemoja, ja tuloksia tarkastellaan myös väestöryhmittäin, mukaan lukien vähemmistöryhmät. Kyselyjen yhdistettyjä tuloksia hyödyntämällä johtoryhmät voivat tunnistaa kehityskohteita, asettaa tavoitteita ja mitata toteutettujen toimien tehokkuutta. Esihenkilöt keskustelevat tuloksista tiimiensä kanssa, tarvittaessa HR-yksikön tuella, ja ryhtyvät tarvittaviin toimiin. Henkilöstökyselyjen lisäksi Sampo-konserni pyrkii hankkimaan tietoa haavoittuvien ryhmien näkökulmista erilaisten yhtiö- ja työntekijälähtöisten aloitteiden kautta, jotka liittyvät esimerkiksi vammaisuuteen, naisten asemaan työelämässä, kieleen sekä eri kulttuurien ja uskontojen osallisuuteen.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Sampo-konserni pyrkii rakentavaan ja luottamukselliseen vuoropuheluun työntekijöidensä ja heidän valitsemiensa edustajien, kuten ammattiliittojen, kanssa yhtiön kehittämiseksi ja kaikkien työntekijöiden asianmukaisen kohtelun varmistamiseksi. Sampokonserni kannustaa avoimeen keskustelukulttuuriin, jossa epäkohtia voi ilmaista ja käsitellä ennakoivasti. Työntekijöitä kannustetaan ilmoittamaan epäeettisistä toimintatavoista sekä lainsäädännön tai siihen liittyvien säännösten tai sisäisten politiikkojen mahdollisista rikkomuksista esimerkiksi esihenkilölle, henkilöstöhallinnolle, ammattiliiton edustajalle, compliance-yksiköille tai raportointikanavien kautta.

Sampo-konserni seuraa järjestelmällisesti työntekijöiden antamaa palautetta esimerkiksi henkilöstökyselyjen ja raportointikanavien kautta. Sampo-konserni varmistaa, että asiat käsitellään virallisten HR-prosessien ja johdon arvioinnin kautta. Sisäisten raportointikanavien lisäksi Sampo-konsernilla on ulkoisesti hallinnoituja whistleblowing-kanavia, joiden kautta työntekijät ja muut sidosryhmät voivat ilmoittaa epäkohdista nimettömästi.

Kaikki toimintaperiaatteiden rikkomuksia koskevat ilmoitukset tutkitaan ja korjaavien toimenpiteiden tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Tietoa eri raportointikanavista on saatavilla yhtiöiden intranetissä ja niistä viestitään työntekijöille perehdytyksen aikana sekä säännöllisesti sisäisten viestintäkampanjoiden avulla.

Eri raportointikanavien tehokkuutta ja työntekijöiden halukkuutta ilmaista avoimesti mielipiteensä arvioidaan esimerkiksi henkilöstökyselyjen avulla. Whistleblowingilmoitusten käsittelyprosessista kerrotaan Liiketoiminnan harjoittaminen -osiossa (s. 116).

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

Aiemmin kuvattujen toimintatapojen ja prosessien, kuten Sampo-konsernin toimintaperiaatteiden, avulla Sampo-konserni pyrkii varmistamaan, että sen työntekijöihin ei kohdistuisi olennaisia kielteisiä vaikutuksia. Jos kielteisiä vaikutuksia ilmenee, noudatetaan Sampo-konsernin korjaavia prosesseja. Konserni tutkii kaikki epäillyt rikkomukset tapauskohtaisesti, jotta tarvittavat korjaustoimet voidaan asettaa. Sampo-konserni osallistaa asiaankuuluvia sisäisiä sidosryhmiä (esim. HR-, lakiasiain- ja compliance-yksiköt) mahdollisten kielteisten vaikutusten vastaisen toimintasuunnitelman laatimisessa sekä tapauksen perimmäisen syyn ja jatkossa toteutettavien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden arvioimisessa.

Sampo-konserni tarjosi vuonna 2024 koulutusta kaikille uusille ja nykyisille työntekijöilleen toimintaperiaatteissa oleviin aiheisiin sekä muihin yhtiökohtaisiin politiikkoihin liittyen. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki Sampokonsernin työntekijät ovat tietoisia konsernin ihmisoikeuksia ja työkäytäntöjä koskevista politiikoista ja toimivat niiden mukaisesti.

Sampo-konserni toteutti vuonna 2024 ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin, johon sisältyi analyysi konsernin omiin työntekijöihin kohdistuvista mahdollisista ihmisoikeusriskeistä. Arviointi kattoi Sampo-konsernin omat toiminnot Pohjoismaissa, Baltiassa ja Isossa-Britanniassa ja muut kuin työsuhteiset työntekijät olennaisilta osin. Arvioinnin pohjalta Sampo-konserni kartoitti due diligence -toimiaan selvittääkseen, ovatko sen prosessit

tunnistettujen riskien ehkäisemiseksi asianmukaisia. Arviointi käydään läpi säännöllisesti, ja sitä päivitetään tarvittaessa.

Sampo-konserni haluaa olla houkutteleva ja vastuullinen työnantaja, panostaen terveyttä ja hyvinvointia, työ- ja yksityiselämän tasapainoa sekä urakehitystä edistävän yrityskulttuurin luomiseen. Sampo-konserni tarjoaa esimerkiksi joustavia työaikoja ja hybridityötä, urheiluaktiviteetteja, vapaaehtoistyötä, työterveyspalveluja sekä koulutusta ja urakehitystä. Varmistaakseen, että edellä mainitut toimet ovat tehokkaita, Sampo-konserni seuraa esimerkiksi työntekijöiden tyytyväisyyttä, vaihtuvuutta ja muita terveys- ja turvallisuusmittareita. Päävastuu olennaisten vaikutusten hallinnasta on HR-yksiköillä, jotka työskentelevät yhdessä liiketoimintayksikköjen kanssa varmistaakseen, että työntekijöihin ei kohdistu kielteisiä vaikutuksia, ja pyrkiäkseen säilyttämään tai vahvistamaan myönteisiä vaikutuksia.

Työntekijöiden terveys, hyvinvointi ja osaaminen

Sampo-konserni toteutti vuonna 2024 säännölliset työtyytyväisyyskyselyt, jotka tarjoavat työntekijöille mahdollisuuden antaa palautetta eri aiheista. Kyselyjen avulla Sampo-konserni pystyy tunnistamaan työntekijöihinsä liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Palaute analysoidaan, ja Sampo-konserni pyrkii sen perusteella tekemään parannuksia olennaisimpiin asioihin. Sampo-konserni seuraa toteutettujen toimien tehokkuutta analysoimalla tulevien kyselyjen vastauksia. Saadun palautteen perusteella If esimerkiksi kiinnitti vuonna 2024 erityistä huomiota toimiin, jotka edistävät vahvaa palautekulttuuria organisaation, tiimin ja henkilökohtaisen kasvun vahvistamiseksi. Viestinnässä keskityttiin muun muassa tietoisuuden lisäämiseen ja hyvien palautekäytäntöjen ja -työkalujen jakamiseen. Topdanmark toteutti vuoden aikana kaksi ylimääräistä henkilöstökyselyä seuratakseen tarkasti työntekijöiden henkistä hyvinvointia organisaatiomuutoksen aikana,

joka on seurausta Topdanmarkin ostosta ja integroimisesta osaksi Ifiä. Kyselyt auttoivat tunnistamaan alueita, jotka vaativat huomiota ja lisää viestintää (esim. pelko työpaikan ja läheisten kollegojen menettämisestä ).

Henkilöstön terveys ja hyvinvointi pysyivät Sampokonsernissa tärkeänä painopistealueena vuonna 2024. Sampo-konsernissa työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia tuetaan ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä (esim. hyvinvointiin liittyvät kampanjat ja webinaarit, ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, hyvä toimistojen suunnittelu, talousneuvonta), tukemalla työn ja vapaaajan tasapainoa (esim. työpaikan joustavuus, työajan lyhentäminen, huollettavien hoitaminen, erityisvapaat), tarjoamalla työntekijöille mielekkäitä työtehtäviä ja koulutusta sekä järjestämällä tiimiaktiviteetteja ja urheilutoimintaa. Nämä toimenpiteet on kohdistettu kaikille Sampo-konsernin yhtiöiden työntekijöille.

Sampo-konserni jatkoi vuonna 2024 hybridityömallin ja joustavien työvaihtoehtojen kehittämistä, jotta työntekijöiden tarpeet ja mieltymykset voidaan huomioida paremmin. Tämä tehtiin esimerkiksi investoimalla IT-infrastruktuuriin ja -laitteisiin, suunnittelemalla toimitiloja uudelleen ja kouluttamalla esihenkilöjä etäjohtamiseen. Sampo-konserni testasi vuoden aikana Microsoft 365 Copilotia oppiakseen tuotteesta ja hyödyntääkseen mahdollisuuksia, joita se voi tarjota työntekijöille. Topdanmarkissa toimitilojen uudelleensuunnittelussa keskityttiin siihen, että työntekijät, joilla on neurodiversiteettihaasteita, voidaan ottaa paremmin huomioon. Tämä tarkoitti muun muassa oikeanlaista valaistusta ja työtilojen suunnittelua niin, että ne vähentävät melua ja visuaalisia häiriötekijöitä.

Fyysisten työtilojen mukauttaminen kaikille työntekijöille sopivaksi tehtiin, jotta ammattitaitoisten työntekijöiden menettämisen riskiä yhteenkuuluvuuden puutteen vuoksi voitiin pienentää ja kaikkien työntekijöiden osallisuus turvata. Tätä työtä jatketaan vuonna 2025.

Sampo-konsernin keskeisiä toimia henkilöstön osaamiseen kehittämisen mahdollistamiseksi vuonna 2024 olivat panostaminen digitalisaatioon ja työntekijöiden työtä tukevien työkalujen kehittämiseen, osaamisen kehittämiseen osoitettujen resurssien kasvattaminen, koulutustapahtumien järjestäminen sekä henkilöstön koulutusten ja osaamisen kehittämisprosessien päivittäminen. Esimerkiksi If jatkoi pakollisen One Responsible If -koulutusohjelman kehittämistä. Ohjelma käsittelee keskeisiä eettisiä ja käytännön ohjeita, jotka on kuvattu Ifin Ethics- ja Sustainability -politiikoissa. Koulutusohjelmaan sisältyy lisäksi poikkeuksellisista tapauksista ilmoittamista käsittelevä verkkokurssi, jonka tavoitteena on varmistaa, että kaikki työntekijät ovat tietoisia ilmoituskanavista ja tapauksista, joista tulisi raportoida. Myös Hastingsin oppisopimuskoulutusta, jatko-opintoja ja muita oppimismahdollisuuksia tarjoava Early Careers -ohjelma jatkui. Hastings toteutti myös Leadership Excellence -ohjelmapilotin, joka tarjosi esihenkilöille ja työntekijöille oppeja ja työkaluja nykyisiin tehtäviin, johdonmukaisen johtajuuden luomiseen sekä uran edistämiseen. Sampokonsernin kehitysohjelmien tavoitteena on saada aikaan positiivisia vaikutuksia koko omaa työvoimaa koskien. Sampo-konserni jatkaa vuonna 2025 pyrkimyksiään edistää työntekijöiden mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja rooliaan.

Esimerkiksi edellä mainittujen toimien avulla Sampokonserni hallinnoi taloudellisia riskejä liittyen mahdolliseen työntekijöiden terveyden, hyvinvoinnin ja osaamisen riittämättömään edistämiseen. Omistautuneet työntekijät mahdollistavat myös

paremman vuorovaikutuksen asiakkaiden kanssa ja ovat siten konsernille mahdollisuus. Tavoitteena on jatkaa tulevaisuudessa työntekijöiden henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukemista ja uusien ammatillisten kehitysmahdollisuuksien tarjoamista.

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus

Sampo-konserni keskittyi vuonna 2024 DEI-teemoihin esimerkiksi varmistamalla yhdenvertaisen palkitsemisen (equal pay) ja oikeudenmukaiset työolot kaikille työntekijöille. Tämä näkyi konsernin toteuttamissa erilaisissa aloitteissa.

Sampo-konserni käynnisti vuoden aikana useita yhdenvertaiseen palkitsemiseen liittyviä hankkeita. Näihin kuuluivat esimerkiksi työtehtävien rakenteen ja palkkaluokkien tarkistaminen, olemassa olevien järjestelmien parantaminen, sisäisten raportointiprosessien kehittäminen ajantasaisten palkkatietojen saamiseksi sekä politiikkojen ja rekrytointikäytäntöjen kehittäminen. Hankkeita jatketaan vuonna 2025, jotta voidaan esimerkiksi varmistaa konsernin kyky noudattaa uutta EU:n asetusta samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavasta samasta palkasta miesten ja naisten välillä vuonna 2026.

Sampo-konserni ja sen työntekijät järjestivät vuonna 2024 DEI-tapahtumia ja -foorumeita (esim. Hastingsin Inclusion Council ja DEI-kampanjat) sekä koulutusta (esim. If koulutti kaikki johtajat osaamispohjaisiin haastattelutekniikoihin tiedostamattomien ennakkoluulojen vähentämiseksi) ja osallistuivat aloitteisiin (esim. Hastingsin 30% Club -koulutusohjelma). Näiden tavoitteena on saada aikaan myönteisiä vaikutuksia Sampo-konsernin työntekijöihin, mutta ne edistävät myös konsernin tunnistamien DEIteemoihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallintaa. Toimet on suunnattu kaikille Sampo-konsernin yhtiöiden työntekijöille.

Sampo-konsernin DEI-työstä viestitään myös työpaikkailmoituksissa ja rekrytointiprosesseissa pyritään käyttämään erityyppisiä arviointeja, kuten persoonallisuustestejä, case-tehtäviä, ennalta määriteltyjä haastatteluohjeita, referenssejä ja neljän silmän periaatetta. Näillä halutaan välttää tiedostamattomien ennakkoluulojen ja syrjivien käytäntöjen vaikutus päätöksiin. Esimerkiksi If kehitti vuonna 2024 nykyisiä työnantajakuvaansa liittyviä aloitteita ottamalla niissä paremmin huomioon DEI-työn. If jatkaa vuonna 2025 työnantajakuvansa tutkimista vedotakseen monimuotoisempaan työvoimaan, johon vaikuttavat yhteiskunnalliset suuntaukset, kuten maahanmuutto ja sukupolvien arvot.

Sampo-konserni panostaa DEI-työhön myös jatkossa. Suunnitelmissa on luoda menetelmiä osallistavan johtamisen kehittämiseksi, mikä osaltaan parantaa psykologista turvallisuutta. Sampo-konserni keskittyy myös neurodiversiteetin ja vammaisuuden huomioimiseen erilaisilla toimilla, esimerkiksi muodostamalla parhaiden käytäntöjen mukaisia yhteisöjä, joita voidaan kuulla osallistavan päätöksenteon edistämiseksi. Näiden toimien tavoitteena on edistää monimuotoista ja osallistavaa kulttuuria sekä kerätä tietoa työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun parantamiseksi. Toimet myös auttavat Sampo-konsernia varmistamaan, että sen toimintaperiaatteita ja nollatoleranssia syrjinnälle noudatetaan.

Mittarit ja tavoitteet

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Sampo-konserni on asettanut aika- ja tulossidonnaisia tavoitteita työtyytyväisyyskyselyille hallitakseen muun muassa työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin, osaamiseen ja monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Nämä teemat ovat linjassa Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa esitettyjen tavoitteiden kanssa, joiden tarkoituksena on tarjota kannustavat ja palkitsevat työolot sekä oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kohtelu.

Työtyytyväisyyskyselyjen tulokset perustuvat henkilöstökyselyihin, joissa työntekijät arvioivat kokemustaan Sampo-konsernin yhtiöissä työskentelystä. Työtyytyväisyyskyselyt tehdään konsernitason sijaan tytäryhtiötasolla, jotta niissä voidaan ottaa huomioon konserniyhtiöiden yksilölliset tarpeet ja ominaisuudet. Työtyytyväisyyskysely lähetetään kaikille työntekijöille, jotka ovat työsuhteessa Sampo-konserniin kyselyn ajankohtana. Kyselyt tehdään vähintään vuosittain, ja niistä raportoidaan kyseisen konserniyhtiön johdolle.

Sampo-konserni on asettanut työtyytyväisyyskyselyjen tavoitteet muun muassa sisäisen ja ulkoisen vertailuanalyysin ja historiatietojen avulla. Tulostason arvioimiseksi Sampo-konserni seuraa trendejä sisäisesti ja pyrkii, mikäli mahdollista, vertaamaan tuloksia alan keskiarvoon eri toimintamaissa. Asetettujen tavoitteiden saavuttamista voidaan pitää erinomaisena suorituksena.

Sampo-konsernin yhtiöiden ylimmän johdon lisäksi työtyytyväisyyskyselyjen tavoitteiden laadinnassa on ollut mukana edustajia konsernin eri osista. Tavoitteista keskustellaan myös ammattiliittojen edustajien kanssa, ja ulkopuolisten sidosryhmien palaute huomioidaan tarvittaessa. Sampo-konsernin yhtiöiden johtoryhmät hyödyntävät työtyytyväisyyskyselyjen tuloksia ja muita omaan työvoimaan liittyviä tietoja organisaation kehitysprosesseissa.

Henkilöstön tyytyväisyys

Sampo-konserni

				2024
Kysely	Asteikko	Tavoite	H1	H2
If: HeartBeat	-100–100	2024: 50	52	54
Topdanmark: Ennova Enagagement Survey	-100–100	2025: 79	80	80
Hastings: Your Voice	0–100	2024: 72	77	78
Sampo Oyj: Work Life Survey	-100–100	-	-	42

Kyselyt ovat yhtiökohtaisia, eivätkä ne ole keskenään vertailukelpoisia. Sammon henkilöstökysely tehdään kerran vuodessa syksyllä. Ifin, Topdanmarkin ja Sammon osalta asteikko on -100–100. Yleisesti ottaen tulosta, joka on nollan yläpuolella, voidaan pitää hyvänä/positiivisena, kun taas tulosta, joka on yli 50, voidaan pitää erinomaisena. Tulostasot voivat kuitenkin vaihdella esimerkiksi toimialan ja organisaatiotyypin mukaan. Hastingsin kyselyssä tulosta, joka on yli 70, voidaan pitää korkeana.

Laskentaperiaatteet

Omaan työvoimaan liittyvät mittarit raportoidaan ESRSstandardin vaatimusten mukaisesti. Laskennassa käytetään joko henkilömäärää tai henkilötyövuosia (HTV) ja käytetty menetelmä raportoidaan kunkin mittarin yhteydessä. Tuntipalkkaiset työntekijät, kesätyöntekijät, muut kuin työsuhteiset työntekijät ja harjoittelijat jätetään henkilömäärä- ja HTV-laskelmien ulkopuolelle. HTV-laskelmissa työaikaa mukautetaan, jos työntekijä on pidemmällä vapaalla, kuten vanhempainvapaalla. Raportoinnissa käytetään vuoden lopun lukuja, ellei toisin mainita. Sampo-konserni kerää tietoa vain binäärisestä sukupuolesta lakisääteisten rajoitusten ja järjestelmätuen puutteen vuoksi, minkä vuoksi raportointi sisältää tiedot vain naisista ja miehistä. Tarkemmat laskentaperiaatteet on kuvattu mittareiden yhteydessä.

Omaa työvoimaa koskevia mittareita ei varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja. Sampo-konsernin tilinpäätöksessä ei ole omaan työvoimaan liittyviä lukuja.

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Sampo-konsernin työntekijöiden kokonaismäärä 31.12.2024 oli 15 581. Henkilömäärä kasvoi vuoden aikana hieman kaikissa konserniyhtiöissä. Muutos oli suurin Hastingsissa Isossa-Britanniassa liiketoiminnan kasvun vuoksi.

Suurin osa Sampo-konsernin työntekijöistä työskenteli vuonna 2024 Isossa-Britanniassa, Tanskassa, Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Naisten osuus oli hieman suurempi kuin miesten, mutta yleisesti binäärinen sukupuolijakauma oli varsin tasainen. Sampo-konsernin

työntekijät työskentelivät vuoden lopussa pääasiassa kokoaikaisesti vakituisella työsopimuksella.

Henkilömäärää käytetään laskettaessa työntekijöiden kokonaismäärää, nollatuntisopimuksella työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrää, koko- ja osaaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrää, ja vakinaisten sekä määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrää. Pieni määrä työntekijöitä työskentelee "muissa maissa", joka on raportoinnissa käytetty termi. Nämä maat on laskettu raportoinnissa yhteen niissä olevan toiminnan koon vuoksi. "Muita maita" ovat Espanja, Gibraltar, Ranska, Saksa, Alankomaat ja Yhdysvallat.

Sampo-konsernin työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus ja lähteneiden työntekijöiden määrä pysyivät vuonna 2024 edellisten vuosien tasolla. Vaihtuvuus lasketaan jakamalla raportointivuoden aikana lähteneiden työntekijöiden lukumäärä henkilöstön keskimääräisellä lukumäärällä henkilömäärää käyttäen. Lukuihin sisältyy ulkoinen vapaaehtoinen ja tahaton vaihtuvuus.

Työntekijöiden kokonaismäärä sukupuolen mukaan

Sampo-konserni, 31.12.2024

Sukupuoli	Työsuhteisten työntekijöiden määrä
Naiset	8 134
Miehet	7 447
Muut	-
Ei ilmoitettu	-
Työsuhteiset työntekijät yhteensä	15 581

Työntekijöiden kokonaismäärä maan mukaan

Sampo-konserni, 31.12.2024

Maa	Työsuhteisten työntekijöiden määrä
Iso-Britannia	4 314
Tanska	2 977
Ruotsi	2 770
Suomi	2 130
Norja	1 827
Latvia	573
Viro	514
Espanja	230
Liettua	190
Gibraltar	32
Saksa	8
Alankomaat	8
Ranska	7
Yhdysvallat	1
Työsuhteiset työntekijät yhteensä	15 581

Lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä ja työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus

Sampo-konserni, 2024

Maa	Lähteneet työntekijät	Vaihtuvuus
Iso-Britannia	776	19,9 %
Tanska	416	13,7 %
Ruotsi	312	11,4 %
Suomi	130	6,1 %
Norja	143	8,1 %
Baltian maat	93	7,4 %
Muut maat	102	36,8 %
Sampo-konserni yhteensä	1 972	13,1 %

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡
Kestävyysselvitys	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot sukupuolen mukaan

Sampo-konserni, 31.12.2024

	Naiset	Miehet	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
	8 134	7 447	-	-	15 581
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
	8 016	7 384	-	-	15 400
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
	118	63	-	-	181
Nollatuntisopimuksella työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä
	168	126	-	-	294
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
	7 125	7 170	-	-	14 295
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
	1 007	279	-	-	1 286

Työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot maan mukaan

Sampo-konserni, 31.12.2024

	Iso-Britannia	Tanska	Ruotsi	Suomi	Norja	Baltian maat	Muut maat	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
	4 314	2 977	2 770	2 130	1 827	1 277	286	15 581
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
	4 268	2 940	2 754	2 111	1 791	1 250	286	15 400
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
	46	37	16	19	36	27	0	181
Nollatuntisopimuksella työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä
	0	142	93	0	59	0	0	294
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
	3 741	2 766	2 576	1 955	1 736	1 245	276	14 295
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
	573	211	194	175	91	32	10	1 286

Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä Sampo-konsernissa 31.12.2024 oli 3 283. Yhtiön omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä on laskettu henkilömäärän perusteella. Muut kuin työsuhteiset työntekijät kuuluvat yhtiön työvoimaan, mutta eivät ole yhtiön palkkaamia (esim. itsenäiset ammatinharjoittajat tai henkilöstövuokrauspalvelujen kautta työllistetyt työntekijät). Sampo-konsernissa kyseiset työntekijät työskentelevät esimerkiksi IT-tehtävissä tai asiakaspalvelukeskuksissa.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Sampo-konsernin työntekijöistä 60,9 prosenttia kuului työehtosopimusten piiriin 31.12.2024. Luvussa ovat mukana vain työntekijät, jotka ovat tosiasiallisesti työehtosopimusten piirissä niissä maissa, joissa ammattiliittojen asema on virallisesti tunnustettu. Työehtosopimuksia sovelletaan kuitenkin useimpiin työntekijöihin (ylin johto pois lukien) vaikka he eivät kuuluisikaan sopimuksen piiriin. Sampo-konsernin toiminnoissa Euroopan talousalueen maissa sovelletaan useampia eri työehtosopimuksia maantieteellisestä sijainnista ja paikallisista käytännöistä riippuen. Sampokonsernin toiminnoissa Isossa-Britanniassa ei neuvotella ammattiliittojen kanssa, mutta työehtoja verrataan säännöllisesti markkinakäytäntöihin.

Sampo-konsernilla ei ole maailmanlaajuisia puitesopimuksia (Global Framework Agreements). Ifillä on eurooppalaisen yritysneuvoston (European Works Council) määräykseen perustuva sopimus tiedonanto- ja konsultaatioprosessista työntekijöiden edustajien kanssa. Ylimmän tason vuoropuhelua työntekijöiden edustajien kanssa käydään viestintäneuvostossa, jonka puheenjohtajana toimii Ifin toimitusjohtaja. Viestintäneuvosto kokoontuu kvartaaleittain ja käsittelee aiheita, jotka koskevat enemmän kuin yhtä Ifin toimintamaata tai liiketoiminta-aluetta.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus lasketaan jakamalla työehtosopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden määrä kaikkien työntekijöiden lukumäärällä käyttämällä henkilömäärää. Työpaikkaedustuksen laskennassa on käytetty arviointia.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Sampo-konserni, 31.12.2024

	Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus	Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuusaste	Työsuhteiset työntekijät – ETA-alue	Työsuhteiset työntekijät – muu kuin ETA-alue	Edustus työpaikalla (vain ETA-alue)
0–19 %	-	Iso-Britannia	-
20–39 %	-	-	-
40–59 %	-	-	-
60–79 %	-	-	Tanska, Ruotsi
80–100 %	Tanska, Ruotsi, Suomi, Norja	-	Suomi, Norja

Taulukko sisältää maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡

Monimuotoisuuden mittarit

Sampo-konsernissa ikäjakauma on perinteisesti ollut tasainen ja oli sitä myös vuonna 2024. Ikäjakauma lasketaan vuoden lopun tilanteesta henkilömäärän mukaan.

Sampo-konsernin neljän ylimmän johtotason binäärisen sukupuolijakauman tarkastelu 31.12.2024 osoittaa, että aivan ylimmässä johdossa sukupuolten monimuotoisuudessa on edelleen parannettavaa. Heti ylimmän johdon alapuolella naisten ja miesten osuus on kuitenkin tasapainoisempi. Sampo-konsernin määritelmän mukaan ylin johto koostuu Sampokonsernin toimitusjohtajasta (taso 1), tytäryhtiöiden toimitusjohtajista (taso 2), toimitusjohtajille raportoivista johtajista (taso 3) ja näille johtajille raportoivista henkilöistä (taso 4).

Ylimmän johdon sukupuolijakauma

	Taso 1 (konsernijohtaja)		Taso 2 (Sampo Oyj:n tytäryhtiöiden toimitusjohtajat)		Taso 3 (toimitusjohtajille raportoivat johtajat)		Taso 4 (tasolle 3 raportoivat johtajat)
Sukupuoli	31.12.2024		31.12.2024		31.12.2024		31.12.2024
Naiset	0	0,0 %	0	0,0 %	9	25,7 %	77	40,8 %
Miehet	1	100,0 %	3	100,0 %	26	74,3 %	112	59,2 %
Sampo-konserni yhteensä	1	100,0 %	3	100,0 %	35	100,0 %	189	100,0 %

Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma

Ikäryhmä	31.12.2024
Alle 30-vuotiaat	3 264	20,9 %
30–50-vuotiaat	8 730	56,0 %
Yli 50-vuotiaat	3 587	23,0 %
Sampo-konserni yhteensä	15 581	100,0 %

Riittävä palkka

Sampo-konsernissa palkitseminen riippuu objektiivisista kriteereistä, kuten työkokemuksesta, osaamisesta, asemasta ja vastuista. Kaikille työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa soveltuvien verrokkiryhmien mukaisesti. Palkka ja muut etuudet eivät perustu sukupuoleen tai mihinkään muuhun ei-ammatilliseen ominaisuuteen. Konserniyhtiöillä on esimerkiksi työnimike- ja työtehtävärakenteita, joilla varmistetaan, että samassa tehtävässä työskentelevillä on samat työehdot. Lisäksi palkkatasojen määrittämisessä käytetään sisäisiä ja ulkoisia verrokkiryhmiä.

Sosiaalinen suojelu

Kaikki Sampo-konsernin työntekijät kuuluvat sosiaalisen suojelun piiriin suurista elämäntapahtumista, kuten sairaudesta, työttömyydestä, työssä saadusta vammasta ja työkyvyttömyydestä, vanhempainvapaasta ja eläkkeelle siirtymisestä, johtuvien tulonmenetysten varalta.

Vammaiset henkilöt

Sampo-konserni ei kerää tietoja henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten vammaisuudesta, lakisääteisten rajoitusten vuoksi.

Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit

Kaikki Sampo-konsernin työsuhteiset työntekijät ovat oikeutettuja säännöllisiin kehityskeskusteluihin eli tulosja urakehitysarviointeihin. Sampo-konserni otti vuonna 2024 käyttöön uusia prosesseja urakehitysarviointien raportointiin täyttääkseen ESRS:n mukaiset raportointivaatimukset. Urakehitysarviointien raportointia kehitetään edelleen vuonna 2025 tiedon laadun varmistamiseksi. Osuus työsuhteisista työntekijöistä jotka osallistuivat tulos- ja urakehitysarviointeihin, lasketaan jakamalla urakehitysarviointeihin osallistuneiden työntekijöiden lukumäärä vuoden lopun henkilömäärällä, jaoteltuna sukupuolen mukaan.

Niiden työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus, jotka osallistuivat säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin

Sukupuoli	2024
Naiset	66,2 %
Miehet	64,0 %
Sampo-konserni yhteensä	65,1 %

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Kaikki Sampo-konsernin työntekijät kuuluivat 31.12.2024 työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin. Järjestelmällä viitataan työnantajan työntekijöille tarjoamiin työterveyshuollon palveluihin. Järjestelmä voi olla lakisääteinen tai vapaaehtoisesti tarjottu. Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän

piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden osuus on laskettu henkilömäärän mukaan.

Sampo-konsernissa ei ollut vuonna 2024 työperäisten vammojen aiheuttamia kuolemantapauksia, ja työtapaturmien määrä pysyi vakaana. Sampo-konserni raportoi kirjattavien työtapaturmien osuuden ensimmäistä kertaa vuonna 2024. Työperäisten tapaturmien suhdeluku on laskettu jakamalla tapausten lukumäärä työtuntien arvioidulla kokonaismäärällä kerrottuna miljoonalla. Suhdeluku vastaa työperäisten tapaturmien määrää miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Raportoidut mittarit koskevat Sampo-konsernin työsuhteisia työntekijöitä.

Sampo-konserni ei kerää tietoa työperäisistä terveysongelmista ja niistä johtuvista kuolemista tai menetetyistä päivistä lakisääteisten rajoitusten vuoksi.

Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus

Sampo-konserni

Mittari	31.12.2024
Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus	100,0 %

Työperäiset vammat ja kuolemantapaukset

Sampo-konserni

Mittari	2024
Työperäisten vammojen aiheuttamien kuolemantapausten lukumäärä	0
Kirjattavien työtapaturmien lukumäärä	80
Kirjattavien työtapaturmien osuus	3,4

Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit

Kaikilla Sampo-konsernin työntekijöillä on oikeus perhevapaaseen sosiaaliturvan tai työehtosopimusten nojalla. Perhevapaata ottaneiden työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus on laskettu jakamalla perhevapaalla olleiden työntekijöiden henkilömäärä vuoden lopun henkilömäärällä, jaoteltuna sukupuolen mukaan.

Niiden työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus jotka käyttivät perhevapaata

Sampo-konserni

Sukupuoli	2024
Naiset	10,2 %
Miehet	6,3 %
Sampo-konserni yhteensä	8,3 %

Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

Sukupuolten välinen palkkaero kuvaa todellisen maksetun palkkion eroa miesten ja naisten välillä. Palkkaeroa voidaan selittää esimerkiksi asemalla yhtiössä, työtehtävillä, vastuilla ja poissaoloilla. Sukupuolten välisen palkkaeron laskentaperiaatteita on muokattu vuonna 2024 vastaamaan ESRS:n vaatimuksia.

Sampo-konserni laski korkeinta ansiotuloa saavan henkilön ja muiden työsuhteisten työntekijöiden mediaaniansion välisen suhteen ensimmäistä kertaa vuonna 2024. Mediaaniansiodata kerätään paikallisista palkkahallintojärjestelmistä ja siihen sisältyy kiinteä nettopalkka, lomarahat, bonukset sekä kaikki muuttuvan palkitsemisen ohjelmat. Ylityökorvaukset ja eläkkeet eivät sisälly laskentaan. Mediaaniansioluku perustuu Sampo-konsernin työsuhteisten työntekijöiden lukumäärään vuoden 2024 lopussa riippumatta siitä, olivatko he työsuhteessa koko vuotta.

Ansiotuloon liittyvät mittarit on laskettu käyttämällä HTV-keskiarvoa. Valuuttakursseilla voi olla vaikutusta tässä selvityksessä esitettyihin ansiotulolukuihin.

Sukupuolten palkkaero

Sampo-konserni

Mittari	2024
Kiinteä palkitseminen	19,8 %
Kiinteä ja muuttuva palkitseminen	24,5 %

Korkeinta ansiotuloa saavan henkilön ja muiden työsuhteisten työntekijöiden mediaaniansion välinen suhde

Sampo-konserni

Mittari	2024
Palkkasuhde	89,6

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Sampo-konsernin omaa työvoimaa koskevista vakavista ihmisoikeustapauksista, jotka on määritelty vakaviksi ihmisoikeuksien ja työoikeuslainsäädännön loukkauksiksi, ei raportoitu vuonna 2024. Kaksi syrjintäja häirintätapausta raportoitiin. Tämä sisältää Sampokonsernin toimintaperiaatteiden määritelmän mukaiset syrjintä- ja häirintätapaukset, jotka ovat johtaneet seuraamuksiin (esim. varoitus tai irtisanominen). Sampokonsernin oman työvoiman käytössä olevien kanavien kautta tehtyjä valituksia oli yhteensä 22. Nämä ovat työntekijöiden valitusmekanismien ja whistleblowingkanavien kautta tekemiä valituksia, jotka koskevat sosiaalisia teemoja, ihmisoikeuksia ja työoikeuksia. Luku sisältää kaikki vuoden 2024 aikana tehdyt valitukset riippumatta niiden tilasta raportointivuoden lopussa. Mikään vuoden aikana raportoiduista tapauksista tai valituksista ei johtanut sakkoihin, seuraamuksiin tai vahingonkorvauksiin.

Syrjintä- ja häirintätapausten lukumäärä

Sampo-konserni

Mittari	2024
Lukumäärä	2

Vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä

Sampo-konserni

Mittari	2024
Lukumäärä	0

Arvoketjun työntekijät

Aihe	Vaikutukset	Riskit ja mahdollisuudet	Strategia ja toimet
Alihankkijat ja liikekumppanit	↓ Sampo-konserni ei ole tunnistanut alihankkijoihinsa ja liikekumppaneihinsa liittyviä tosiasiallisia kielteisiä vaikutuksia. Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia voi kuitenkin esiintyä konsernin koko arvoketjussa ihmisoikeuksiin ja työkäytäntöihin liittyen. Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää, mutta alihankkijoiden ja liikekumppaneiden suuren määrän vuoksi arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten (esim. työoloihin ja tasa-arvoiseen kohteluun liittyen) riskiä ei voida täysin poistaa. ↑ Sampo-konserni voi omalla toiminnallaan vaikuttaa positiivisesti alihankkijoidensa ja yhteistyökumppaneidensa vastuullisuuteen. Tämä voi myös parantaa alihankkijoiden työntekijöiden työoloja (esim. työn vakautta ja terveyttä). Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä	↓ Mikäli Sampo-konsernin alihankkijat tai liikekumppanit riistävät työntekijöitään, tilanne voi johtaa kyseisen alihankkijan tai kumppanin oikeudellisiin, maineeseen liittyviin ja liiketoiminnallisiin riskeihin. Näistä voi puolestaan muodostua Sampo-konsernille operatiivinen riski uuden kumppanin etsimiseen, viivästyksiin ja huonolaatuisiin hankintoihin liittyen. ↓ Sampo-konsernille voi aiheutua taloudellisia riskejä ihmisoikeuksiin ja työkäytäntöihin liittyvän lainsäädännön lisääntymisestä ja kiristymisestä (esim. mahdolliset sakot, mainehaitat). ↑ Vakaat liikesuhteet vastuullisten alihankkijoiden ja liikekumppaneiden kanssa voivat olla kilpailuetu ja luoda taloudellisia mahdollisuuksia Sampo konsernille. Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä	• Politiikat ja ohjeet (esim. alihankkijoiden toimintaperiaatteet) • Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim. allihankkijoiden riskiarviot, auditoinnit, kyselyt, vaikuttaminen) • Sisäiset koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat • Mittarit ja tavoitteet (esim. osuus alihankkijoista, jotka ovat allekirjoittaneet alihankkijoiden toimintaperiaatteet)
Vakuutus- ja sijoitustoiminta	↑ Sampo-konsernilla voi olla myönteisiä vaikutuksia koko arvoketjuun, arvoketjun työntekijät mukaan lukien, vastuullisen sijoitus- ja vakuutustoiminnan kautta. Aikahorisontti: keskipitkä–pitkä	↓ Mikäli Sampo-konserni sijoittaisi tai vakuuttaisi toimialoja, joiden toiminta aiheuttaa haittaa arvoketjun työntekijöille, tämä voisi aiheuttaa konsernille mainehaittoja ja taloudellisia riskejä. ↑ Sampo-konsernin taloudelliset mahdollisuudet vastuullisesta sijoittamisesta ovat rajalliset, sillä vastuullisuus nähdään oletusarvona. Pitkällä aikavälillä mahdollisuudet voivat lisääntyä, kun tiedon saatavuus kasvaa, ja vastuullisuus voi myös tarjota mainearvoa.	• Sitoumukset vastuulliseen sijoittamiseen ja vakuuttamiseen (esim. PRI, SBTi) • Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. vastuullisen sijoittamisen politiikat, vakuutusperiaatteet) • Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim. seulonta, vaikuttaminen) • Mittarit ja tavoitteet (esim. tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet)
		Aikahorisontti: keskipitkä–pitkä

Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat arvoketjun työntekijöihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-konsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Alihankkijat ja liikekumppanit sekä Vakuutus- ja sijoitustoiminta liittyvät ESRS-ala-aiheisiin Työolot ja Muut työhön liittyvät oikeudet.

Strategia

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Sampo-konsernilla on vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin erityisesti alihankkijoidensa, liikekumppaneidensa, yritysasiakkaidensa ja sijoitustensa kautta. Sampo-konserni on havainnut esimerkiksi kaksoisolennaisuusarvioinnin ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin perusteella, että sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia erityisesti arvoketjun loppupään työntekijöihin (esim. korvauskäsittelyn alihankkijat). Nämä työntekijät voivat kohdata heidän rooliinsa ja toimintaympäristöihinsä liittyviä riskejä, joita pyritään hallitsemaan muun muassa Sampo-konsernin alihankkijoiden toimintaperiaatteiden edellyttämillä terveys- ja turvallisuusstandardeilla.

Taloudellisten riskien vähentämiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi Sampo-konserni pyrkii varmistamaan, että sen alihankkijat kunnioittavat ihmis- ja työoikeuksia. Näitä oikeuksia loukkaaville alihankkijoille voi koitua oikeudellisia, maineeseen kohdistuvia ja liiketoiminnallisia seuraamuksia, joista voi puolestaan aiheutua operatiivinen riski Sampokonsernille. Vakaa liikesuhde vastuullisen alihankkijan kanssa on kilpailuetu, ja siksi sitä voidaan pitää myös liiketoiminnan kannalta mahdollisuutena.

Sampo-konserni lisää ymmärrystään erityisen haavoittuvassa asemassa olevista arvoketjun työntekijöistä muun muassa alihankkijoiden täyttämillä itsearviointikyselylomakkeilla ja tekemällä yhteistyötä sijoituskohteena olevien yhtiöiden, yritysasiakkaiden ja alihankkijoiden kanssa. Esimerkkejä erityisen haavoittuvista ryhmistä Sampo-konsernin arvoketjussa ovat erilaiset vähemmistöt ja siirtotyöläiset.

Sampo-konserni huomioi raportoinnissaan kaikki arvoketjun työntekijät, joihin sen toiminta, tuotteet, palvelut ja liikesuhteet voivat olennaisesti vaikuttaa. Pääpaino on kuitenkin suorissa alihankkijoissa (Tier 1), joihin Sampo-konsernilla odotetaan olevan suurin vaikutus. Lisäksi Sampo-konserni ottaa huomioon vaikutukset, joita sillä voi olla sijoituskohteidensa ja yritysasiakkaidensa kautta.

Sampo-konsernin arvoketjun alkupäähän kuuluvat toimistotarvikkeiden ja -palvelujen toimittajat (esim. ohjelmisto- ja laitteistoyritykset) sekä muut liiketoimintaa tukevien palvelujen tarjoajat (esim. konsultit, ulkoiset datan tarjoajat). Arvoketjun loppupäähän kuuluvat puolestaan esimerkiksi ajoneuvoja kiinteistökorjausurakoitsijat sekä terveyspalvelujen tarjoajat. Sampo-konsernin alihankkijoiden tuottamat keskeiset tuotteet ja palvelut liittyvät kiinteistö-, ajoneuvo- ja irtaimistokorjauksiin, terveys- ja sairaalapalveluihin sekä matkapalveluihin. Sampokonserni tiedostaa, että ihmisoikeusriskit voivat vaihdella toimialasta ja maantieteellisestä alueesta riippuen, korostuen esimerkiksi rakennus- ja ajoneuvokorjauksissa.

Suurin osa Sampo-konsernin korvauspalveluja tarjoavista alihankkijoista toimii Pohjoismaissa, joissa ihmisoikeusloukkausten riski on yleisesti pienempi kuin monilla muilla alueilla globaalisti. Arvoketjut voivat kuitenkin olla pitkiä ja monimutkaisia, ja erityisesti tiettyihin toimialoihin, kuten rakentamiseen, kaivostoimintaan, kuljetukseen ja elektroniikkaan, liittyy ihmis- ja työoikeusriskejä. Työntekijät voivat altistua epäterveellisille tai vaarallisille työoloille, kuten pitkille työajoille ja vaarallisille aineille. Riskejä ovat myös pakkotyö, lapsityövoima, syrjintä ja yksityisyyden loukkaukset. Näitä voidaan pitää systeemisinä riskeinä.

Sampo-konsernin arvoketjun loppupäähän kuuluu myös sen sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja

yritysasiakkaiden työntekijät ja toimitusketjut, joiden kautta Sampo-konsernilla voi olla vaikutuksia työntekijöihin omien toimintamaidensa ulkopuolella. Tähän voi kuulua esimerkiksi pakkotyön, epäterveellisten työolojen tai syrjinnän ja häirinnän riski, joita voi esiintyä toimialoilla tai alueilla, joilla sijoituskohteena olevat yritykset tai yritysasiakkaat toimivat. Koska nämä riskit toteutuvat kauempana arvoketjussa, Sampo-konsernin mahdollisuudet hillitä vaikutuksia ovat rajalliset.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

Sampo-konsernin arvoketjun työntekijöihin liittyvä politiikka on Sampo-konsernin toimintaperiaatteet, joka käydään läpi vuosittain ja hyväksytään Sammon hallituksessa. Toimintaperiaatteet sitovat kaikkia Sampo-konsernin yhtiöitä, ja jokaisen konsernin työntekijän tulee noudattaa niitä.

Toimintaperiaatteissa todetaan, että Sampo-konserni noudattaa soveltuvin osin kaikkea ihmisoikeus-, työoikeus- ja työvoimalainsäädäntöä. Lisäksi Sampokonserni on sitoutunut kunnioittamaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, mukaan lukien ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta, Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta sekä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksia. Sampo-konserni tukee myös YK:n Global Compact -periaatteita ja kansainvälisiä yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia standardeja, kuten YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita (UNGP) ja OECD:n ohjeita monikansallisille yrityksille. Sampo-konserni on siten sitoutunut noudattamaan ihmisoikeuksiin liittyviä

velvollisuuksiaan ja kehittämään niihin liittyviä käytäntöjä (esim. ihmisoikeuksien due diligence -prosessit, mukaan lukien ihmisoikeusvaikutusten arviointi) omassa toiminnassaan ja arvoketjuissaan.

Sampo-konsernilla on OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitettujen ohjeiden mukaiset due diligence -prosessit. Näiden avulla Sampo-konserni tunnistaa, välttää ja puuttuu alihankkijoihin sekä vakuutus- ja sijoitustoimintaan kohdistuviin mahdollisiin haitallisiin vaikutuksiin, jotka koskevat ihmis- ja työoikeuksia, ympäristöä ja korruption ehkäisyä.

Kuten toimintaperiaatteissa todetaan, Sampo-konserni tuomitsee kaikenlaisen pakkotyön sekä lapsityövoiman ja modernin orjuuden (esim. ihmiskauppa) omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan. Sampo-konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi kukin konserniyhtiö on ottanut käyttöön omiin tarkoituksiinsa täydentäviä ja yksityiskohtaisempia politiikkoja, ohjeita ja prosesseja.

Sampo-konsernille ei ole raportointivuoden aikana raportoitu vakavista oikeustapauksista, joissa arvoketjun työntekijöihin liittyviä globaaleja standardeja olisi rikottu yhtiön arvoketjun alku- tai loppupäässä. Tämä koskee suoria alihankkijoita (Tier 1), suoria sijoituksia ja yritysasiakkaita.

Alihankkijat ja liikekumppanit

Sampo-konsernin toimintaperiaatteet toimivat konsernitason ohjeistuksena alihankkijoiden toimintaperiaatteille. Konserniyhtiökohtaiset alihankkijoiden toimintaperiaatteet asettavat vähimmäisvaatimukset, jotka alihankkijoiden odotetaan täyttävän esimerkiksi oikeudenmukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun, yksityisyyden suojan, työehtojen, työajan, oikeudenmukaisen palkan, terveyden ja turvallisuuden sekä järjestäytymisvapauden ja työehtosopimusten osalta. Toimintaperiaatteet perustuvat YK:n Global Compact

-aloitteeseen ja sen taustalla oleviin periaatteisiin, ja niitä sovelletaan alihankkijoihin sekä alihankkijoiden alihankkijoihin. Kunkin Sampo-konsernin yhtiön hallitus tai muu hallintoelin hyväksyy alihankkijoiden toimintaperiaatteet. Lopullinen vastuu toimintaperiaatteiden toimeenpanosta on kunkin yhtiön johdolla. Politiikat ovat saatavilla konserniyhtiöiden verkkosivuilla ja niistä viestitään alihankkijoille.

Sampo-konserni on yhteydessä alihankkijoihin esimerkiksi vuoropuhelun, itsearviointikyselyjen, toimipaikkavierailujen ja arviointien kautta. Jos alihankkijoiden toimintaperiaatteita rikotaan, Sampokonserni on yhteydessä alihankkijaan parantaakseen sen toimintaa. Sampo-konserni seuraa tilannetta ja mahdolliset jatkotoimet riippuvat alihankkijan toteuttamista korjaavista toimenpiteistä. Sampo-konserni voi irtisanoa yhteistyösopimuksen, jos alihankkija ei ryhdy korjaaviin toimiin kohtuullisessa ajassa.

Vakuutus- ja sijoitustoiminta

Sampo-konserni tarjoaa vakuutuksia yritysasiakkailleen vakuutusperiaatteidensa mukaisesti ja hoitaa sijoituksiaan vastuullisen sijoittamisen periaatteidensa mukaisesti. Sampo-konserni päivittää vakuuttamiseen ja sijoitustoimintaan liittyvät politiikkansa vuosittain ja ne hyväksytään kunkin konserniyhtiön hallituksessa. Politiikat sisältävät muun muassa kuvauksia siitä, miten kestävyysriskit ja -tekijät otetaan huomioon vakuutus- ja sijoitustoiminnassa.

Sampo-konserni seuloo yritysasiakkaansa ja suorat sijoituksensa kansainvälisiä normeja ja standardeja vasten (esim. YK:n Global Compact -periaatteet, OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille, ILO:n kolmikantainen periaatejulistus koskien monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa, yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, Pariisin ilmastosopimus) ulkopuolisten palveluntarjoajien avulla. Jos Sampokonserni havaitsee normi- tai standardirikkomuksen, se

voi ryhtyä rikkomuksen vakavuuden, luonteen ja laajuuden mukaisiin toimiin, kuten suoraan vuoropuheluun tai muihin vaikuttamistoimiin. Viimeisenä keinona sijoitus voidaan myydä tai vakuutussopimus irtisanoa, jos sijoituskohteena oleva yhtiö tai yritysasiakas ei ryhdy korjaaviin toimenpiteisiin.

Normipohjaisen seulonnan lisäksi Sampo-konserni sulkee tietyt toimialat suorien sijoitustensa ulkopuolelle, elleivät ennalta määritellyt kriteerit täyty. Esimerkkejä tällaisista toimialoista ovat tupakka, hiili ja kiistanalaiset aseet, johtuen mahdollisista ihmisoikeusriskeistä, työoikeuksiin liittyvistä riskeistä, maineriskistä ja/tai sääntelyriskeistä.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

Sampo-konserni ei pidä suoraan yhteyttä arvoketjunsa työntekijöihin tai heidän laillisiin edustajiin tai luotettaviin valtuutettuihin. Yhteyttä pidetään kuitenkin välillisesti alihankkijoiden, sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja yritysasiakkaiden kautta. Yhteydenpito voi olla osa virallista due diligence -prosessia tai liikesuhteen säännöllistä seurantaa (esim. tapaamiset, itsearviointikysely-lomakkeet, yrityskatsaukset). Nämä prosessit auttavat Sampo-konsernia ymmärtämään ja hallitsemaan sen vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin.

Yhteydenpidon tiheys ja toteutustapa riippuvat arvioidusta riskistä, johon vaikuttaa, millainen ja kuinka suuri liikekumppani on kyseessä. Yhteydenpidon tehokkuutta seurataan esimerkiksi tapaamalla alihankkijoita ja yritysasiakkaita tai ulkoisten palveluntarjoajien avulla, kun kyse on sijoituskohteena olevasta yhtiöstä.

Sampo-konserni kerää tietoa arvoketjun työntekijöiden näkökulmista pääasiassa ihmisoikeuksia koskevien due diligence -prosessien kautta. Näihin kuuluvat esimerkiksi

ihmisoikeusvaikutusten arviointi, alihankkijoiden arviointi kestävyyskriteereitä vasten sekä sijoitusten ja yritysasiakkaiden seulonta.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Sampo-konsernin toimintaperiaatteet, alihankkijoiden toimintaperiaatteet sekä vastuullisen sijoittamisen ja vakuuttamisen käytännöt asettavat selkeät vaatimukset arvoketjun työntekijöille. Jos vaatimuksia rikotaan, Sampo-konserni ottaa yhteyttä alihankkijaan, sijoituskohteena olevaan yhtiöön tai yritysasiakkaaseen tilanteen korjaamiseksi ja toiminnan yhdenmukaistamiseksi konsernin toimintaperiaatteiden kanssa, sekä tekee suunnitelmat korjaustoimenpiteiden tarkastamiseen ja seuraamiseen. Jos virhe tai sopimusrikkomus on merkittävä tai alihankkija, sijoituskohteena oleva yhtiö tai yritysasiakas on haluton tekemään parannuksia määräajassa, Sampo-konserni voi irtisanoa yhteistyösopimuksen tai myydä sijoituksen.

Suurin osa Sampo-konsernin whistleblowing-kanavista on kaikkien sidosryhmien, mukaan lukien arvoketjun työntekijöiden, käytettävissä lainvastaista tai epäeettistä toimintaa koskevien epäilyjen ilmoittamista varten. Whistleblowing-kanavia hallinnoidaan joko sisäisesti tai ulkoisesti konserniyhtiöstä riippuen, ja ne mahdollistavat anonyymin raportoinnin. Lisäksi useimmissa Sampokonsernin alihankkijoiden toimintaperiaatteissa tai alihankkijasopimuksissa todetaan, että alihankkijoiden on tarjottava kanavat epäkohdista ilmoittamiseen. Alihankkijoiden on myös ilmoitettava toimintaperiaatteiden rikkomuksista Sampo-konsernille. Sen lisäksi, että Sampo-konsernin olennaiset politiikat ja kanavat ovat arvoketjun työntekijöiden käytettävissä, Sampo-konserni ei tarkkaan arvioi, miten hyvin sen arvoketjun työntekijät ovat tietoisia prosesseista huolien esille nostamiseksi.

Sampo-konsernin whistleblowing-kanavien kautta ilmoitetut tapaukset tutkitaan viipymättä paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Sampo-konserni varmistaa kanaviensa tehokkuuden sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä koulutuksen avulla. Konserni on myös sitoutunut kehittämään toimintatapojaan. Whistleblowing-kanavia käsitellään tarkemmin Liiketoiminnan harjoittaminen -osiossa (s. 116).

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Sampo-konserni teki vuonna 2024 konserninlaajuisen ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin, jossa arvioitiin ihmisoikeuksiin liittyviä riskejä koko konsernin toiminnassa ja arvoketjussa, mukaan lukien alihankkijoihin, sijoituksiin ja yritysasiakkaisiin liittyvät riskit. Arviointi kattoi ihmisoikeusriskien tunnistamisen Sampo-konsernin omassa toiminnassa Pohjoismaissa, Baltiassa ja Isossa-Britanniassa sekä tärkeimmät arvoketjun alku- ja loppupään toiminnot ja niiden maantieteelliset alueet. Työ sisälsi myös suunnitelman konsernin due diligence -prosessien kehittämisestä tunnistettujen riskien käsittelemiseksi. Konserniyhtiöt kehittivät vuonna 2024 konsernitason työn tueksi muun muassa ihmisoikeuksiin liittyviä prosessikuvauksia, politiikkoja ja käytäntöjä (esim. alihankkijoiden toimintaperiaatteet, ihmisoikeuspolitiikat, whistleblowing-kanavat). Nämä myös tukevat Sampokonsernin EU-taksonomian mukaisten vähimmäissuojatoimien noudattamista (s. 71).

Sampo-konserni kehittää prosessejaan arvioinnin pohjalta parantaakseen kykyään havaita, ehkäistä ja lieventää konsernin arvoketjun työntekijöihin mahdollisesti kohdistuvia kielteisiä ihmis- ja

työoikeusvaikutuksia. Lisäksi konserni jatkaa säännöllistä ja jatkuvaa työtään kaikkien olennaisten alihankkijoiden ja liikekumppaneiden, sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja yritysasiakkaiden kanssa varmistaakseen, että yhtiön politiikkoja noudatetaan.

Sampo-konserni arvioi osana jatkuvia prosessejaan, tarvitaanko vaikuttamis- tai muita lisätoimenpiteitä tietyn alihankkijan, yritysasiakkaan tai sijoituskohteena olevan yhtiön kanssa mahdollisten arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten käsittelemiseksi. Sampo-konsernin politiikat sekä seulonta- ja vaikuttamiskäytännöt niin ikään mahdollistavat konsernin arvoketjun työntekijöihin liittyvien riskien hillitsemisen ja mahdollisuuksien tunnistamisen.

Sampo-konserni ei ole havainnut tosiasiallisia olennaisia kielteisiä vaikutuksia sen arvoketjun työntekijöihin, eikä konsernin alku- tai loppupään arvoketjusta ole raportoitu Sammolle vakavista ihmisoikeusongelmista tai -tapauksista vuonna 2024. Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin seurataan esimerkiksi alihankkijoiden itsearviointikyselyjen, toimipaikkavierailujen ja arviointien avulla sekä mahdollisilla sopimusten irtisanomisilla, jos alihankkija tai yhteistyökumppani ei ole noudattanut Sampokonsernin kestävyysvaatimuksia.

Mikäli arvoketjun työntekijöihin kohdistuu olennaisia kielteisiä vaikutuksia, Sampo-konsernilla on prosessit epäkohtien ilmoittamiseen ja käsittelemiseen sekä korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Vastuu arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten vaikutusten hallinnasta on kunkin konserniyhtiön soveltuvalla yksiköllä, kuten hankinta-, sijoitustenhallinta-, vakuutustoiminta- (esim. Ifin suurasiakkaiden liiketoiminta-alue) ja vastuullisuusyksiköllä.

Alihankkijat ja liikekumppanit

Sampo-konserni edisti vuonna 2024 alihankkijoiden toimintaperiaatteiden sisällyttämistä prosesseihin, kehitti due diligence -käytäntöjään ja valvoi alihankkijoiden kestävyyskriteereiden noudattamista. Hastingsin otettua alihankkijoiden toimintaperiaatteet käyttöön vuonna 2024, kaikilla Sampo-konsernin yhtiöillä on nyt toimintaperiaatteet, joissa esitetään alihankkijoihin kohdistuvat odotukset esimerkiksi ihmisja työoikeuksiin liittyen. Muita toimia alihankkijoiden kanssa tehtävän yhteistyön parantamiseksi olivat ESGkyselylomakkeiden läpikäynti, koulutusmäärärahojen allokointi sekä digitaalisten alustojen ja ulkoisen konsultointituen tarjoaminen due diligence -käytäntöjen toteuttamiseksi. Toimien tarkoituksena on tukea työtä, jolla ehkäistään arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia.

Sampo-konserni pyrkii myös edistämään positiivisia vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin. Esimerkiksi Topdanmark tekee yhteistyötä rakennusalan alihankkijoiden kanssa ja kouluttaa näiden avainhenkilöitä korvauskäsittelykäytännöissä. Lisäksi Sampo-konserni työskenteli vuonna 2024 alihankkijoidensa kanssa varmistaakseen, että ne toimivat konsernin työkäytäntöihin liittyvien toimintatapojen ja ohjeiden mukaisesti.

Vakuutus- ja sijoitustoiminta

Sampo-konserni päivitti vuonna 2024 konsernin vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Muutokset liittyivät muun muassa tieteeseen pohjautuviin ilmastotavoitteisiin. Konsernin vastuullisen sijoittamisen käytäntöjen kehittäminen liittyy tulevina vuosina muun muassa sisäisiin vastuullisuustavoitteisiin, ulkoisten sidosryhmien palautteeseen ja yleiseen markkinakehitykseen.

Sampo-konserni seuloi vuonna 2024 suorat sijoituksensa ja yritysasiakkaansa YK:n Global Compact -periaatteita vasten. Seulontojen perusteella Sampokonsernilla ei ollut suoria sijoituksia yrityksiin, joilla olisi ollut vahvistettuja normirikkomuksia. Yritysasiakkaiden joukosta ei myöskään löytynyt vakavia ja vahvistettuja rikkomustapauksia. Sampo-konserni jatkoi myös suorien sijoitustensa seulontaa arkaluonteisten alojen osalta hallitakseen mahdollisia ihmis- ja työoikeusriskejä.

Raportointivuoden aikana Sampo-konsernin rahastosijoituksia hallinnoivat varainhoitajat, jotka ovat allekirjoittaneet YK:n PRI-aloitteen. Merkittävää osaa näistä varoista hallinnoivat myös varainhoitajat, jotka ovat sitoutuneet YK:n Global Compact -periaatteisiin.

Mittarit ja tavoitteet

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Sampo-konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on, että kaikki alihankkijat ovat allekirjoittaneet alihankkijoiden toimintaperiaatteet. Sampo-konserni ei ole kuitenkaan toistaiseksi asettanut mitattavia aika- ja tulossidonnaisia konsernitason tavoitteita arvoketjun työntekijöihin liittyville mittareilleen. Sampo-konserni arvioi säännöllisesti prosessejaan arvoketjun työntekijöihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Konsernitason ulkoisesti julkaistu tavoite voidaan asettaa, mikäli tämä nähdään arvokkaana lisänä.

Alihankkijoiden toimintaperiaatteita koskevat mittarit

Sampo-konserni mittaa alihankkijoiden toimintaperiaatteiden sisällyttämistä alihankkijasopimuksiinsa arvioidakseen, miten tehokkaasti se onnistuu vähentämään arvoketjun työntekijöihin ja heidän ihmis- ja työoikeuksiinsa mahdollisesti kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Tämä myös tukee Sampo-konsernia arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin liittyvien taloudellisten riskien hallinnassa sekä yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämisessä vastuullisten kumppaneiden kanssa.

Sampo-konserni ryhtyi seuraamaan alihankkijoiden toimintaperiaatteiden sisällyttämistä alihankkijasopimuksiin konsernitasolla vuonna 2024. Tuloksia seurataan säännöllisesti osana Sampo-konsernin vuosittain julkaistavaa kestävyysselvitystä. Sampokonserni seuraa jatkossa tarvetta muille konsernitason mittareille ja ottaa niitä käyttöön tarvittaessa.

Alihankkijoiden toimintaperiaatteet allekirjoittaneiden alihankkijoiden osuutta mitataan jakamalla toimintaperiaatteet allekirjoittaneiden alihankkijoiden lukumäärä (mukaan lukien alihankkijat joilla on omat, Sampokonsernin hyväksymät toimintaperiaatteet) kaikkien alihankkijoiden lukumäärällä. Mittari koskee sekä Sampokonsernin arvoketjun alkupään (esim. toimistotarvikkeiden toimittajat) että loppupään (esim. korvaustenkäsittelyn palveluntarjoajat) alihankkijoita. Joitain alihankkijoita, kuten suuret IT-yritykset ja konsultit, on kuitenkin jätetty mittarin ulkopuolelle. Laskentamenetelmässä on konserniyhtiökohtaisia mukautuksia toimitusketjujen rakenteellisten erojen vuoksi.

Vuoden 2024 tulokset on esitetty Alihankkijoiden toimintaperiaatteiden sisällyttäminen sopimuksiin -taulukossa. Alihankkijoiden toimintaperiaatteita koskevaa mittaria ei varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja.

Alihankkijoiden toimintaperiaatteiden sisällyttäminen sopimuksiin

Sampo-konserni

Mittari	31.12.2024
Osuus alihankkijoista	75,6 %

Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Aihe	Vaikutukset	Riskit ja mahdollisuudet	Strategia ja toimet
Asiakkaiden terveys ja turvallisuus	↑ Asiakkaiden terveys ja turvallisuus ovat vakuutusliiketoiminnan ja näin ollen myös Sampo konsernin toiminnan ytimessä. Sampo-konsernin strategia keskittyy kurinalaiseen vakuuttamiseen ja huolelliseen riskienhallintaan, ja yhtiöllä on tosiasiallinen positiivinen vaikutus kuluttajien ja loppukäyttäjien terveyteen, sillä se tarjoaa vakuutustuotteita ja auttaa siten asiakkaitaan riskienhallinnassa. Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä	↑ Sampo-konserni voi luoda taloudellisia mahdollisuuksia tarjoamalla kuluttajille ja loppukäyttäjille heidän tarvitsemiaan ja haluamiaan tuotteita ja palveluja. Mahdollisuuksia voidaan saavuttaa myös esimerkiksi pienentämällä kustannuksia digitaalisten ratkaisujen avulla ja kehittämällä uusia tuotteita ja palveluja. Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä	• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. toimintaperiaatteet, vakuutusperiaatteet, riskienhallintaperiaatteet) • Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim. palautekanavat, vahingontorjunta, riskienhallinta) • Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat • Mittarit ja tavoitteet (esim. NPS, EPSI, Trustpilot)
Myynti- ja markkinointikäytännöt	↓ Sampo-konsernilla voi olla kielteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia mahdollisten vastuuttomien myynti- ja markkinointikäytäntöjen kautta (esim. esteettömyys, syrjintä, harhaan johtaminen). Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä	↓ Mahdolliset vastuuttomat myynti- ja markkinointikäytännöt voivat aiheuttaa Sampo konsernille taloudellisen riskin lainsäädännöllisten seuraamusten (esim. mahdolliset sakot) ja mainehaitan kautta. Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä	• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. toimintaperiaatteet) • Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim. palautekanavat, laadukas viestintä, vastuulliset palkitsemiskäytännöt) • Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat
Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus	↓ Vakuutusyhtiönä Sampo-konserni käsittelee ja säilyttää suuria määriä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien henkilötietoja. Lisääntyvän digitalisaation ja tekoälyn käytön myötä on olemassa riski esimerkiksi tietoturvaloukkauksille, kyberturvallisuushyökkäyksille ja tietosuojatapauksille, mikä voi aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä	↓ Sampo-konserniin kohdistuu tietosuoja-, tietoturva ja kyberturvallisuusriskejä yhtiön käsittelemien ja prosessoimien arkaluonteisten tietojen suuren määrän vuoksi. Yksityisyyteen ja tietoturvaan liittyvissä tapauksissa negatiiviset taloudelliset riskit, kuten sakot ja mainehaitta, voivat olla merkittäviä. Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä	• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. toimintaperiaatteet, tietosuojaselvitys, tietoturvaperiaatteet, riskienhallintaperiaatteet) • Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim. viitekehykset ja raportointirakenteet, seulonta, vaikutustenarvioinnit, turvallisuuskäytännöt, tiedonkäsittelysopimukset, riskiarviot, jatkuvuussuunnitelmat, laatujärjestelmät ja infrastruktuuri) • Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat • Mittarit ja tavoitteet

Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampokonsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Asiakkaiden terveys ja turvallisuus liittyy ESRS-ala-aiheeseen Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus, Myynti- ja markkinointikäytännöt liittyy ESRS-ala-aiheisiin Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio sekä Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset ja Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus liittyy ESRS-ala-aiheeseen Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset.

Strategia

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Sampo-konserni tarjoaa vakuutustuotteita ja -palveluja kolmelle pääasiakasryhmälleen: yksityisasiakkaille, yritysasiakkaille (mukaan lukien pk-yritykset) ja suurasiakkaille. Näiden lisäksi Sampo-konsernilla voi olla vaikutuksia potentiaalisiin asiakkaisiin ja vakuutusten loppukäyttäjiin, jotka eivät itse ole Sampo-konsernin asiakkaita (esim. edunsaajat). Arvioidessaan olennaisia vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin Sampo-konserni pyrkii ottamaan huomioon kaikenlaiset asiakkaat, joille saattaa aiheutua vaikutuksia yhtiön omasta toiminnasta tai arvoketjusta.

Sampo-konserni ei tarjoa tuotteita tai palveluja, jotka ovat luonnostaan haitallisia kuluttajien tai loppukäyttäjien terveydelle, turvallisuudelle tai sananvapaudelle. Sen sijaan Sampo-konsernilla on tuotteidensa ja palvelujensa kautta myönteinen vaikutus kuluttajien ja loppukäyttäjien terveyteen ja turvallisuuteen, sillä yhtiö auttaa asiakkaita esimerkiksi vahingontorjunnassa, riskienhallinnassa ja korvaustilanteissa.

Sampo-konsernin myynti- ja markkinointikäytännöillä voi olla kielteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen saavuttamattomuuden vuoksi tai jos heikommassa asemassa olevien ryhmien tarpeet eivät täyty riittävällä tavalla. Vakuutuksentarjoajana Sampo-konserni on myös mahdollista yhdistää syrjintään riskiarviointien takia, jotka voivat joissain tapauksissa (esim. lakisääteisten rajoitusten vuoksi) estää tiettyjä asiakkaita saamasta vakuutusta. Tietyt vakuutukset eivät esimerkiksi välttämättä ole saatavilla asiakkaille, joilla on erityinen riskiprofiili tai ne ovat saatavilla vain korkeammilla vakuutusmaksuilla.

Vakuutusyhtiönä Sampo-konsernin on käsiteltävä suuria määriä asiakkaiden henkilötietoja, ja Sampo-konsernilla voi siten olla kielteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin myös tietosuojan, tietoturvan ja kyberturvallisuuden kautta. Asiakkaiden yksityisyys voi vaarantua, mikäli Sampo-konsernin tietosuoja- ja tietoturvatoimia rikotaan (esim. kyberhyökkäyksen seurauksena). Tietoturva- ja

kyberturvallisuushyökkäysten riski kasvaa esimerkiksi digitalisaation ja lisääntyvän tekoälyn käytön myötä, mikä voi johtaa mahdollisten kielteisten vaikutusten lisääntymiseen.

Tarjotessaan vakuutuksia kuluttajille, jotka voivat olla alttiimpia terveys-, yksityisyys- tai esteettömyysvaikutuksille (esim. vanhukset, vammaiset, puutteellisen talousosaamisen omaavat henkilöt) ja edunsaajille, jotka eivät itse ole Sampo-konsernin asiakkaita (esim. lapset), on erityisen tärkeää, että Sampo-konserni tarjoaa näille kuluttajille ja loppukäyttäjille täsmällistä ja helposti saatavilla olevaa tietoa heidän vakuutuksistaan ja vakuutusturvastaan. Sampo-konserni on tehnyt ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin ymmärtääkseen paremmin, mitkä sidosryhmät, mukaan lukien kuluttajat ja loppukäyttäjät, ovat erityisen alttiita kielteisille ihmisoikeusvaikutuksille. Lisäksi Sampo-konsernin sidosryhmävuoropuhelu ja asiakaspalautekanavat ovat keino olla yhteydessä vaikutusten kohteena oleviin kuluttajiin ja loppukäyttäjiin sekä ymmärtää mahdollisia ihmisoikeusriskejä.

Riskit ja riskienhallinta ovat luontainen osa vakuutusyhtiöiden liiketoimintaa ja toimintaympäristöä. Sampo-konsernissa riskien, pääoman ja tuloksen tasapaino edellyttää, että kannattavuuteen vaikuttavat riskit sekä muut olennaiset riskit tunnistetaan, arvioidaan ja analysoidaan. Tämä tarkoittaa, että vakuutusriskit hinnoitellaan niiden luontaisten riskitasojen mukaisesti kunkin yksittäisen asiakkaan

riskiprofiilin perusteella, mikä voi lisätä esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin kautta mahdollisesti aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

Sampo-konsernilla on useita politiikkoja kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Näitä ovat esimerkiksi Sampo-konsernin toimintaperiaatteet, tietosuojaselvitys ja tietoturvaperiaatteet. Politiikat käydään läpi vuosittain ja hyväksytään Sammon hallituksessa, ja ne ovat saatavilla Sammon verkkosivuilla. Lisäksi jokaisella konserniyhtiöllä on täydentäviä ja yksityiskohtaisempia politiikkoja (esim. vakuutusperiaatteet, jakelupolitiikat, tietosuojaselvitykset), ohjeita ja prosesseja (esim. due diligence) omiin tarkoituksiinsa. Päävastuu konsernitason periaatteiden ja yhtiökohtaisten politiikkojen toimeenpanosta on kunkin Sampokonsernin yhtiön johdolla. Lakien, säännösten ja sisäisten politiikkojen noudattamisen varmistamiseksi Sampo-konsernilla on koulutusohjelmia, jotka ohjaavat työntekijöiden toimintaa ja kasvattavat heidän osaamistaan.

Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa todetaan, että konserni noudattaa kansainvälisiä

ihmisoikeussopimuksia, mukaan lukien ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta ja kahta sen yleissopimusta, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ydinsopimuksia ja OECD:n ohjeistuksia monikansallisille yrityksille sekä YK:n Global Compact -periaatteita.

Toimintaperiaatteissa kerrotaan myös, että Sampokonserni on sitoutunut ihmisoikeuksiin liittyviin

velvoitteisiin ja niihin liittyvien käytäntöjen jatkuvaan kehittämiseen (esim. ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit, ihmisoikeuksien due diligence -prosessit). Sampokonsernin due diligence -prosessit kattavat sekä konsernin oman toiminnan että arvoketjun, mukaan lukien kuluttajat ja loppukäyttäjät.

Toimintaperiaatteet sitovat kaikkia Sampo-konserniin kuuluvia yhtiöitä. Jokainen Sampo-konsernin työntekijä vastaa henkilökohtaisesti toimintaperiaatteiden noudattamisesta. Toimintaperiaatteet velvoittavat työntekijöitä varmistamaan, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja ylläpidetään kaikissa toiminnoissa, myös arvoketjun loppupäässä.

Sampo-konserni viestii toimintaperiaatteissa käsitellyistä aiheista kuluttajille ja loppukäyttäjille esimerkiksi yhtiön verkkosivujen, kestävyysraportoinnin ja muun asiakasviestinnän avulla. Yhteistyöstä sidosryhmien kanssa on kerrottu tarkemmin Sidosryhmien edut ja näkemykset -otsikon alla (s. 64).

Sampo-konsernille ei ole raportointivuoden aikana raportoitu vakavista oikeustapauksista, joissa kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä globaaleja standardeja olisi rikottu yhtiön arvoketjun loppupäässä.

Asiakkaiden terveys ja turvallisuus ja Myynti- ja markkinointikäytännöt

Sampo-konsernin toimintaperiaatteet asettavat konsernitason vaatimukset tuotteille ja palveluille (ts. asiakkaiden terveydelle ja turvallisuudelle) Sampokonsernissa. Toimintaperiaatteissa todetaan, että Sampo-konserni pyrkii toimimaan asiakkaidensa edun mukaisesti tarjoamalla tuotteita ja palveluja, joita asiakkaat tarvitsevat ja haluavat. Tuotteiden ja palvelujen tulee olla oikeudenmukaisia, ymmärrettäviä ja suunniteltuja vastaamaan kaikkien asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi ESG-näkökohdat,

ilmastonmuutos mukaan lukien, on otettava huomioon vakuuttamisessa.

Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa painotetaan, että myynti-, markkinointi- ja tuotetietojen on oltava ammattimaisia, kattavia, paikkansapitäviä ja puolueettomia, eivätkä tiedot saa olla harhaanjohtavia. Sampo-konserni huolehtii, että asiakkaille annetaan läpinäkyvää, helposti saatavilla olevaa ja ymmärrettävää tietoa tuotteiden ja palvelujen kustannuksista, riskeistä ja ehdoista sekä soveltuvin osin vakuutuspäätökseen johtavista syistä. Lisäksi Sampo-konsernissa kaikkia asiakkaita on kohdeltava oikeudenmukaisesti eikä yksittäistä asiakasta saa suosia muiden asiakkaiden kustannuksella. Vakuutusmaksut perustuvat vain asiaankuuluviin tietoihin eivätkä syrjiviin tekijöihin.

Sampo-konsernilla on seurantatoimia, joilla se varmistaa, että asiakkaille annetut tiedot ovat saavutettavia, olennaisia ja ajantasaisia ennen kuin asiakas sitoutuu mihinkään ostoon, ja että konserni täyttää kaikki sille asetetut sääntely- ja toimintavelvoitteet. Sampokonserni pyrkii kertomaan asiakkaille selkeästi heidän valitusvaihtoehdoistaan sekä varmistamaan, että valitusprosessi on oikeudenmukainen ja läpinäkyvä. Mahdolliset toimenpiteet kuluttajien ja loppukäyttäjien kielteisten vaikutusten korjaamiseksi riippuvat vaikutusten luonteesta. Sampo-konserni toimii tapauskohtaisesti ja vakiintuneiden sisäisten prosessien mukaisesti. Arvioidessaan korjaavien toimenpiteiden tehokkuutta Sampo-konserni hyödyntää myös sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun kautta saatuja tietoja.

Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus

Sampo-konsernin tietosuoja-, tietoturva- ja kyberturvallisuuspolitiikat määrittelevät, miten Sampokonserni on sitoutunut käsittelemään henkilötietoja laillisella, oikeudenmukaisella ja läpinäkyvällä tavalla, kunnioittaen ihmisoikeuksia kaikilla tiedonhallinnan osaalueilla. Politiikoissa painotetaan, miten Sampo-konserni suojaa tietoja ja ylläpitää kyberturvallisuutta. Niissä myös todetaan, että korkeatasoinen tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus ovat Sampo-konsernille ensisijaisen tärkeitä.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

Sampo-konsernilla on asiakaskokemusohjelmat (tai vastaavia), jotka kulkevat läpi koko organisaation ja ulottuvat eri asiakaskontaktipisteisiin. Ne mahdollistavat konsernille asiakastiedon keräämisen ja siihen liittyvien tulosten seurannan. Sampo-konserni on yhteydessä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin asiakaspolun eri vaiheissa, kuten ennen asiakastapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen. Asiakkaille tarjotaan esimerkiksi mahdollisuus jättää palautetta asiakaspolusta tai tietyn tapahtuman perusteella.

Asiakaspalautetta kerätään päivittäin, viikoittain tai kuukausittain tilanteesta riippuen. Palaute käydään läpi ja mahdollisia kysymyksiä tai kommentteja tutkitaan tarkemmin tarvittaessa yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakaspalautetta kerätään muun muassa puhelimitse, sähköpostitse, tekstiviesteillä tai chatissa. Operatiivinen vastuu yhteydenpidosta kuluttajiin ja loppukäyttäjiin on Sampo-konsernin yhtiöiden ylimmällä johdolla.

Sampo-konserni saa tietoa yhteydenpidon tehokkuudesta useista kanavista, kuten asiakastyytyväisyyskyselyistä (esim. NPS, EPSI, Trustpilot) ja asiakaskontaktipisteistä (esim. sähköposti, puhelin, chat, tapaamiset). Palaute voi pienentää asiakkaan menettämisen riskiä ja sitä käytetään myös esimerkiksi palveluun, tuotteisiin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvien kehityskohteiden tunnistamisessa. Lisäksi asiakasvaltuutettu työskentelee valituksen tehneiden asiakkaiden kanssa ja voi tämän pohjalta ehdottaa muutoksia esimerkiksi asiakasprosesseihin, korvausmenettelyihin tai tuotteiden ehtoihin.

Sampo-konserni on kerännyt tietoa vaikutusten kohteena olevien kuluttajien ja loppukäyttäjien näkökulmista esimerkiksi konsernin ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin kautta. Arvioinnissa käytettiin konsernin olemassa olevaa aineistoa ja työpöytätutkimuksella kerättyjä tietoja. Arvioinnissa otettiin huomioon myös vaikutukset haavoittuviin ryhmiin.

Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa todetaan, että vakuutusmaksut perustuvat vain asiaankuuluviin tietoihin eikä syrjiviin tekijöihin, kuten esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen, uskonnolliseen vakaumukseen tai etniseen taustaan. Sampo-konserni edellyttää, että sen alihankkijat noudattavat samoja käytäntöjä omassa toiminnassaan.

Kun asiakas tai vakuutettu ei pysty valvomaan omaa etuaan esimerkiksi iän, sairauden, loukkaantumisen tai vammaisuuden vuoksi, Sampo-konserni varmistaa paikallisten lakivaatimusten mukaisesti, että asiakkaalla on edunvalvoja tai huoltaja, joka huolehtii tämän edusta. Sampo-konsernilla on myös ohjeita siihen, miten toimia haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa (esim. vakavien tilanteiden käsittely välittävällä asenteella, yksityisyyden turvaaminen kommunikoitaessa kuulorajoitteisten asiakkaiden kanssa, korvausten järjestäminen holhouksen alla olevalle vakuutetulle).

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Sampo-konserni tarjoaa asiakkaille useita kanavia huolenaiheiden tai toiveiden esittämiseen. Asiakkaat voivat olla suoraan yhteydessä yhtiöön muun muassa asiakaspalvelun (esim. puhelin, verkkosivut, sovellus, chat) ja asiakaskyselyjen kautta. Epäsuora yhteydenpito on mahdollista asiakasvaltuutetun, whistleblowingkanavien ja ulkoisten vakuutuslautakuntien kautta. Whistleblowing-kanavia hallinnoidaan joko sisäisesti tai ulkoisesti konserniyhtiöstä riippuen. Sampo-konserni kannustaa alihankkijoitaan tarjoamaan asiakkaille vastaavia kanavia huolenaiheiden esiin nostamiseen esimerkiksi alihankkijoiden toimintaperiaatteissa ja osana sopimusneuvotteluja. Osa Sampo-konsernin kanavista, kuten whistleblowing-kanavat, on myös alihankkijoiden ja liikekumppaneiden asiakkaiden ja loppukäyttäjien käytettävissä.

Sampo-konserni seuraa ja mittaa asiakastyytyväisyyttä jatkuvasti. Sekä positiivista että negatiivista palautetta analysoidaan huolellisesti ja käytetään tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Asiakaspalautteeseen perustuva laadunvarmistus on myös tärkeää. Sampo-konserni seuraa asiakaspolkua löytääkseen palautteen perimmäiset syyt ja korjatakseen asiakassuhteen tarvittaessa. Saatua tietoa hyödynnetään koulutuksissa sekä prosessien ja asiakaspolun kehittämisessä.

Vuoropuheluun kannustamalla Sampo-konserni voi tunnistaa ja käsitellä kuluttajien ja loppukäyttäjien tyytymättömyyttä. Edistääkseen läpinäkyvyyttä ja rakentaakseen luottamusta Sampo-konsernilla on verkkosivuillaan luettelo yhtiön olennaisimmista julkisesti saatavilla olevista periaatteista ja politiikoista. Lisäksi Sampo-konserni on sitoutunut politiikallaan vastatoimien kieltoon suojellakseen henkilöitä, jotka ilmaisevat huolensa. Näin varmistetaan, että he voivat tehdä niin ilman vastatoimien pelkoa. Mekanismit, joilla varmistetaan, että käyttäjät voivat luottaa whistleblowing-kanaviin ja että nämä ovat suojattuja vastatoimilta, on kuvattu Liiketoiminnan harjoittaminen -osiossa (s. 116).

Sampo-konsernilla on useita prosesseja korjaustoimenpiteiden tarjoamiseen tai niihin osallistumiseen tilanteesta riippuen. Tuotteiden ja palvelujen myyntiin ja markkinointiin liittyvässä asiakasvalituksessa ensisijaisena tavoitteena on keskustella asiakkaan kanssa molemmille osapuolille tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi. Mikäli yksimielisyyttä ei löydetä, asiakkaalla on oikeus viedä asia ulkoisen vakuutuslautakunnan (tai vastaavan) ratkaistavaksi kunkin Sampo-konsernin toimintamaan paikallisten käytäntöjen mukaisesti. Lisäksi tietyillä Sampo-konsernin yhtiöillä on lain edellyttämä sisäinen asiakasvaltuutettu, jolle asiakkaat voivat esittää valituksensa. Tapausten lopputuloksesta riippumatta Sampo-konserni analysoi aina, miten se voi parantaa myynti- ja markkinointikäytäntöjään.

Sampo-konsernilla on toimintatavat rikkomustapausten tutkimiseen ja prosessit korjaaville toimenpiteille kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilötietojen suojaamiseksi. Tietosuojatapauksia ja tietoturvapoikkeamia analysoidaan ja käsitellään ennalta määrättyjen prosessien mukaisesti, ja ne arvioidaan ja raportoidaan soveltuvin osin paikallisille viranomaisille oikea-aikaisesti. Jos riskiä pidetään suurena kuluttajille ja loppukäyttäjille, heille ilmoitetaan tapauksesta.

Sampo-konserni arvioi tarjoamiensa

korjaustoimenpiteiden tehokkuutta varmistaakseen, että kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin puututaan tarvittaessa. Tämä tehdään järjestelmällisten seurantamenettelyjen kautta, joihin kuuluvat asiakastyytyväisyyden seuranta päätöksen jälkeen, valitusten ja ratkaisumallien analysointi sekä korjausprosessien tarkistaminen kehityskohteiden tunnistamiseksi. Sampo-konserni seuraa myös jokaista tietosuojatapausta tai tietoturvapoikkeamaa arvioidakseen, miten vastaavia tapauksia voidaan tulevaisuudessa välttää rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Sampo-konserni on sitoutunut toimintaperiaatteissaan ja täydentävissä politiikoissaan ehkäisemään vastuuttomia myynti- ja markkinointikäytäntöjä ja varmistamaan, että kaikki asiakasviestintä on selkeää, olennaista ja oikea-aikaista. Sampo-konserni arvioi säännöllisesti tuotteidensa sopivuutta ja lakisääteisten velvoitteiden mukaisuutta, mitä tukevat säännölliset asiakasrajapinnassa työskentelevien tiimien toimintaa ja osaamista kehittävät koulutusohjelmat. Sampo-konserni kerää asiakaspalautetta aktiivisesti ja sillä on käytössä läpinäkyvät valitusprosessit, joihin kuuluu myös mahdollisuus ulkoisten vakuutuslautakuntien arviointiin.

Sampo-konserni kohdistaa resursseja muun muassa tuote- ja palvelukehitykseen, tietotekniikkaan ja riskienhallintaan parantaakseen asiakkaidensa terveyttä, turvallisuutta ja yksityisyydensuojaa sekä myynti- ja markkinointikäytäntöjään. Sampo-konserni tekee myös yhteistyötä viranomaisten ja valvojien kanssa ja osallistuu erilaisten verkostojen (esim. asiakaskokemukseen ja kyber- ja tietoturvaan liittyvät verkostot), toimialajärjestöjen (esim. Finanssialan, Svensk Försäkringin, Finans Norgen, Forsikring & Pensionin ja Association of British Insurersin) sekä tiedon jakamiseen keskittyvien foorumien työhön. Yhteistyö antaa Sampo-konsernille mahdollisuuden jakaa tietoa ja kokemuksia muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, vahingontorjunnasta, riskienhallinnasta, terveydestä ja turvallisuudesta.

Sampo-konserni varmistaa, että sillä on tehokkaat valitusten käsittelyprosessit ja korjaustoimet asiakkaisiin kohdistuvien olennaisten kielteisten vaikutusten varalta seuraamalla tarkasti asiakaspalautetta, asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksia ja ulkoisissa

vakuutuslautakunnissa käsiteltyjä tapauksia. Kun konsernin toiminnasta aiheutuu kielteisiä vaikutuksia, asianmukaiset korjaustoimenpiteet riippuvat rikkomuksen luonteesta. Tapauksissa, joissa asiakkaisiin kohdistuu kielteisiä vaikutuksia, Sampo-konsernilla on tapausten käsittelyyn vakiintuneet prosessit, joilla se pystyy valvomaan ja varmistamaan, että korjaustoimet ovat tilanteeseen sopivia ja mahdollisimman tehokkaita. Hallintorakenteet, mukaan lukien tuotearviot ja asiakasfoorumit, tukevat systeemisten riskien ennakoivaa tunnistamista.

Raportointivuoden aikana Sampo-konsernille ei raportoitu konsernin kuluttajiin tai loppukäyttäjiin liittyvistä vakavista ihmisoikeusongelmista tai ihmisoikeuksien loukkauksista.

Asiakkaiden terveys ja turvallisuus ja Myynti- ja markkinointikäytännöt

Vuonna 2024 Sampo-konserni jatkoi vahingontorjuntaan liittyvien palvelujen tarjoamista kuluttajille ja loppukäyttäjille. Vahingontorjunnan ensisijaisena tarkoituksena on estää vahinkojen syntyminen, mutta se lisää myös turvallisuutta ja pienentää riskejä, taloudellisia kustannuksia sekä ympäristövaikutuksia, sillä vahinkojen väheneminen tarkoittaa, että korjaus- ja jälleenrakennustarve pienenee. Sampo-konserni keskittyi vuoden aikana esimerkiksi helposti ymmärrettävien vahingontorjuntaan liittyvien neuvojen antamiseen asiakkaille lehdistötiedotteilla, sisältömarkkinoinnilla, sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla. Lisäksi If tarjosi yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa kodin kuntotarkastuksia yksityisasiakkaille ja rakennustarkastuksia asuinrakennuksia omistaville pkyrityksille tietyillä markkinoilla. Asiakkaalle annetaan kodin kuntotarkastuksesta raportti, joka auttaa sekä

suunnittelemaan kiinteistön ylläpitoa että minimoimaan epämiellyttävien yllätysten riskin. Rakennustarkastukset ja käytännön neuvonta pk-yrityssegmenttiin kuuluville suurille asiakkaille, joita If tapaa usein kasvotusten, auttavat näitä tunnistamaan missä huolto- ja paloturvallisuustoimenpiteitä tarvitaan eniten. Ne myös tiedottavat asiakkaita riskeistä ja antavat ehdotuksia torjuntatoimista.

Palvelujen laadun jatkuva parantaminen sekä digitaalisissa että analogisissa kanavissa on Sampokonsernille tärkeää. Konserni pyrki vuonna 2024 parantamaan erilaisten aloitteiden kautta tapaa, jolla asiakkaat ovat yhteydessä yhtiöön. Näihin kuuluivat muun muassa digitaalisten alustojen kehittäminen sekä uusien viestintäkanavien testaaminen. Lisäksi asiakaskokemusten ymmärtäminen eri kanavien kautta pysyi yhtenä Sampo-konsernin painopistealueena, sillä tämän avulla voidaan tunnistaa mahdollisuuksia parantaa asiakaspolkuja ja -tyytyväisyyttä.

Sampo-konsernin vastuullisiin myynti- ja markkinointikäytäntöihin kuuluvat laadukkaat politiikat ja prosessit, minkä vuoksi konserni päivitti politiikkojaan vuoden aikana. Esimerkiksi Topdanmark otti käyttöön Tanskan kuluttaja-asiamiehen antamat vihreän markkinoinnin ohjeistukset. Tämän seurauksena liiketoimintaprosesseja ja politiikkoja ympäristöhankkeiden, tuotteiden ja palvelujen viestintään liittyen päivitettiin, jotta voitiin varmistaa lainmukaisuus. Lisäksi Sampo-konserni jatkoi asiakkaiden kontaktoimista ennakoivasti varmistaakseen, että nämä ovat asianmukaisesti vakuutettuja.

Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus

Vahvistaakseen tietosuojaa ja varmistaakseen alan standardien- ja säännösten mukaisuuden Sampokonserni toteutti vuonna 2024 useita toimenpiteitä. Näitä olivat esimerkiksi tietoisuuden lisääminen

organisaation sisällä tietosuojan, tietoturvan ja kyberturvallisuuden merkityksestä sekä työntekijöiden kouluttaminen viimeisimpään kehitykseen, uusiin lakeihin ja sääntelyyn liittyen (esim. Digital Operational Resilience Act -asetus, DORA).

Sampo-konserni päivittää politiikkojaan, ohjeistuksiaan ja koulutusmateriaalejaan säännöllisesti pysyäkseen ajan tasalla tietosuojan, tietoturvan ja kyberturvallisuuden kehityksestä. Tämä jatkui vuonna 2024 koko konsernissa toteutettujen jokavuotisten politiikkapäivitysten muodossa. Sampo-konserni esimerkiksi päivitti tietosuojailmoituksia ja eettisiä ohjeita (tai vastaavia) varmistaakseen, että tekoälyä käytetään vastuullisesti, kiinnittäen erityistä huomiota tietoturvaan automatisoiduissa ja koneoppimisprosesseissa. Esimerkiksi kaikkia Ifin työntekijöitä opastettiin tekoälytyökalujen käytössä vuoden aikana.

Sampo-konserni valvoi vuonna 2024 henkilötietojen käsittelyä varmistaakseen, että se tapahtuu läpinäkyvästi ja yksilöiden yksityisyyttä kunnioittaen. Keskeisiä toimia olivat tietosuojaa koskevien vaikutusarviointien tekeminen sekä käsittelytoimien kirjaaminen ennen uusien käsittelytoimien aloittamista tai kun nykyisiin käsittelytoimiin suunniteltiin muutoksia. Sääntelynmukaisuuden varmistamiseksi Sampokonserni arvioi kaikki uudet järjestelmät ja sovellukset yksityisyydensuojan näkökulmasta.

If toteutti vuonna 2024 laajemman sisäisen seurannan varmistaakseen, että se käsittelee rekisteröityjen tietopyyntöjä yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimusten mukaisesti. Yhtiö jatkoi teknisten toimenpiteiden toteuttamista henkilötietojen paremman turvallisuuden varmistamiseksi asiakkaiden kanssa käytävässä sähköisessä viestinnässä. Lisäksi If käynnisti useita toimia, joilla asiakkaat voivat paremmin hallita henkilötietojaan. If myös perusti vuonna 2024

tiedonhallintakomitean edistämään selkeitä vastuita ja parempia ohjeita henkilötietojen käyttämiseen.

Sampo-konserni on suunnitellut vuodelle 2025 useita tietosuojaan, tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen liittyviä toimia, joista osa on jo aloitettu. Topdanmarkkaupan myötä yksi keskeinen toimenpide on integroida Topdanmarkin ja Ifin toiminnot tavalla, joka varmistaa tietosuoja- ja tietoturvasääntelynmukaisuuden jatkumisen ja vähentää niistä mahdollisia aiheutuvia riskejä kuluttajille ja loppukäyttäjille. Vuodelle 2025 on suunnitteilla myös muita toimia henkilötietosuojan parantamiseksi ja vahvistamiseksi. Nämä koskevat esimerkiksi jäsentämättömiä tietoja, käyttöoikeuksien kirjaamista, yksityisyyttä suunnittelun ja oletusarvon mukaan sekä tietojen omistajuusrakennetta ja hallintoa.

Mittarit ja tavoitteet

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Asiakkaiden terveys ja turvallisuus ja Myynti ja markkinointikäytännöt

Konsernin toimintaperiaatteiden mukaisesti, Sampokonserni pyrkii toimimaan asiakkaidensa edun mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että pyrkimyksenä on tarjota tuotteita ja palveluja, jotka ovat oikeudenmukaisia, ymmärrettäviä ja suunniteltu vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.

Sampo-konserni mittaa asiakastyytyväisyyttä Net Promoter Score (NPS) -mittarilla, joka auttaa Sampokonsernia edistämään myönteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. NPS tukee myös mahdollisten kielteisten vaikutusten ja riskien seurantaa ja auttaa reagoimaan niihin. NPS on -100:sta 100:aan ulottuva

indeksi, joka mittaa asiakkaiden halukkuutta suositella yrityksen tuotteita tai palveluja muille. Sitä käytetään yleisesti arvioitaessa asiakkaan tyytyväisyyttä yrityksen tuotteeseen tai palveluun sekä uskollisuutta brändiä kohtaan. Transactional Net Promoter Score (tNPS) arvioi asiakkaan tyytyväisyyttä yksittäistä palvelutapahtumaa kohtaan, ja se ottaa laaja-alaisesti huomioon asiakaskokemukset liittyen esimerkiksi hintaan, tuotteeseen, laskutukseen, brändiin ja markkinointiin. tNPS-luku kertoo, haluavatko asiakkaat suositella yritystä muille sen jälkeen, kun he ovat olleet yhteydessä yritykseen. Luku lasketaan pyytämällä asiakkaita vastaamaan kysymykseen, missä määrin suosittelisit yhtiötä muille ja vähentämällä arvostelijoiden (asiakkaat, jotka vastasivat 0–6) prosenttiosuus suosittelijoiden (asiakkaat, jotka vastasivat 9–10) prosenttiosuudesta.

Sampo-konserni on asettanut asiakastyytyväisyydelle aikasidonnaiset ja tulossuuntautuneet tavoitteet. Tavoitteet ovat konserniyhtiökohtaisia ja niiden laajuus vaihtelee konserniyhtiöittäin yhtiökohtaisten erityispiirteiden vuoksi (esim. koko, rakenne, toimintamaat). Ulkoiset sidosryhmät eivät ole suoraan osallistuneet tavoitteiden asettamiseen. Kuluttajat ja loppukäyttäjät ovat kuitenkin olleet välillisesti mukana, sillä tavoitteiden asettamiseen on osallistunut asiakasrajapinnassa toimivia yksiköitä. Tavoitteet on esitetty Asiakastyytyväisyys (tNPS) -taulukossa (s. 114).

tNPS-tuloksia seurataan ja analysoidaan Sampokonsernissa aktiivisesti, ja ne raportoidaan säännöllisesti ylimmälle johdolle ja sisäisille komiteoille kokonaistulosten ymmärtämiseksi. Sampo-konserni seuraa tNPS-tuloksia sisäisesti kuukausittain ja on asettanut tavoitteita jatkuvan parantamisen varmistamiseksi. Sampo-konserni julkaisee tulokset ja tavoitteet myös ulkoisesti neljännesvuosittain. Järjestelmällisellä asiakastyytyväisyyden mittaamisella Sampo-konserni haluaa tunnistaa tekijät, joita asiakkaat

arvostavat sekä kohdat asiakaspolussa, joita pitäisi parantaa. Tuloksia hyödynnetään yleisen asiakaskokemuksen parantamisen lisäksi koulutuksissa sekä tuotteiden, palvelujen ja asiakkaisiin liittyvien prosessien kehittämisessä.

Lisäksi Sampo-konserni kerää palautetta eri kanavien, kuten asiakaspalautteen ja asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla. Palaute ei ainoastaan edistä tNPS:ää, vaan antaa myös syvemmän käsityksen asiakaskokemuksesta, mikä tarjoaa Sampo-konsernille mahdollisuuden vastata mahdollisiin huolenaiheisiin ennakoivasti. Sampokonserni on sitoutunut vastaamaan aktiivisesti asiakaspalautteeseen. Matalat tNPS-tulokset johtavat yhteydenpitoon asiakkaan kanssa ongelman ratkaisemiseksi ja palvelun parantamiseksi. Esimerkkejä asiakaspalautteen perusteella tehdyistä parannuksista ovat sopimusehtojen selkeyttäminen ja asiakasviestinnän parantaminen. Nämä prosessit varmistavat palvelun laadun ja asiakastyytyväisyyden jatkuvan kehityksen.

NPS-menetelmällä voi olla rajoitteita, kuten asiakkaiden mielipiteiden liiallinen yksinkertaistaminen ja yksityiskohtaisen palautteen puute parannettavista osaalueista. Yksittäisten asiakkaiden seuranta voi kuitenkin antaa syvemmän käsityksen mahdollisista kehitysalueista. Asiakastyytyväisyystuloksia ei varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja.

Ifin asiakastyytyväisyys pysyi korkeana vuonna 2024, mutta henkilöasiakkaiden liiketoiminta-alueen tNPstulos oli jonkin verran edellisvuotta alhaisempi.

Topdanmarkin asiakastyytyväisyys digitaalisissa kanavissa parani vuonna 2024, mutta puhelinkanavaan liittyvät tulokset heikkenivät hieman. Hastings ylitti tNPS-tavoitteensa vuonna 2024. Taustalla olevat Hastingsin korvauspalvelujen asiakaspolkua koskevat tNPS-tulokset vakiintuivat ja myyntipuolen asiakaspolkujen tNPS-tulokset paranivat edelleen.

Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus

Sampo-konsernin tietosuojatoiminnan tavoitteena on suojata henkilöstön, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien henkilötietoja. Lisäksi Sampo-konsernin tietoturva- ja kyberturvallisuustoimet varmistavat, että kaikkea tietoa suojataan sen arkaluonteisuuden ja tärkeyden perusteella ja soveltuvia sääntöjä ja määräyksiä noudattaen. Keskeisiä mittareita ovat rekisteröityjen ja tietosuojavaltuutettujen valitukset, paikallisille tietosuojavaltuutetuille ilmoitetut tietosuojatapaukset sekä viranomaisille raportoidut tietoturva- ja kyberturvallisuuspoikkeamat raportointivuoden aikana.

Rekisteröityjen valitukset perustuvat Sampo-konsernin sisäisiin järjestelmiin, joissa valituksia käsitellään. Sampo-konsernin tietosuojavastaavat vastaanottavat valituksia sekä suoraan asiakkailta että tietosuojavaltuutettujen kautta. Valituksia voidaan vastaanottaa eri kanavien kautta (esim. sähköposti, puhelin, posti/kirje) konserniyhtiöstä ja paikallisesta lainsäädännöstä riippuen. Jos rekisteröity on raportoinut suoraan paikalliselle tietosuojavaltuutetulle, he välittävät valituksen Sampo-konsernille.

Sampo-konsernin tietosuojavastaavat (tai muut vastaavat henkilöt) arvioivat, edellyttääkö sisäisesti raportoitu tietosuojatapaus ulkoista raportointia paikallisille tietosuojavaltuutetuille. Raportoitavat tapaukset perustuvat lainsäädäntöön (esim. GDPR). GDPR:n mukaan henkilötietoja koskeva loukkaus on tietosuojaloukkaus, jos se johtaa siirrettyjen, tallennettujen tai muuten käsiteltyjen henkilötietojen tahattomaan tai laittomaan tuhoamiseen, katoamiseen, muuttamiseen, luvattomaan paljastamiseen tai niihin pääsyyn. Tietosuojatapausten raportoinnissa paikallisille tietosuojavaltuutetuille on kuitenkin alueellisia eroja perustuen tietosuojavaltuutettujen ohjeistuksiin. Suurin osa Sampo-konsernin tietosuojatapauksista vuonna 2024 raportointiin Isossa-Britanniassa.

Tietoturvaa ja kyberturvallisuushäiriöitä seurataan Sampo-konsernissa sisäisesti tytäryhtiötasolla. Vakavista tapauksista ilmoitetaan viranomaisille paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Ilmoituksen tekeminen on laki- tai tietoturvayksikköjen (tai vastaavien) vastuulla.

Rekisteröityjen ja tietosuojavaltuutettujen kautta tulleiden valitusten, paikallisille tietosuojavaltuutetuille ilmoitettujen tietosuojatapausten ja viranomaisille ilmoitettujen tietoturva- ja kyberturvallisuuspoikkeamien määrän raportointia ei varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 113

Asiakastyytyväisyys (tNPS)

Sampo-konserni

Mittari	Tavoite	2024
If (henkilöasiakkaat)	2024: 60	57
Topdanmark	2025: 60 2027: 70	57
Hastings	2024: 50	56

Rekisteröityjen tekemät ja tietosuojavaltuutetun kautta tulleet valitukset

Sampo-konserni

Mittari	2024
Rekisteröityjen tekemät valitukset	135
Tietosuojavaltuutetun kautta tulleet valitukset	3

Paikallisille tietosuojavaltuutetuille ilmoitetut tietosuojatapaukset

Sampo-konserni

Mittari	2024
Paikallisille tietosuojavaltuutetuille ilmoitetut tietosuojatapaukset	414

Viranomaisille ilmoitetut tietoturva- ja kyberturvallisuuspoikkeamat

Sampo-konserni

Mittari	2024
Viranomaisille ilmoitetut tietoturva- ja kyberturvallisuuspoikkeamat	0

Hallintotapatiedot

Liiketoiminnan harjoittaminen

Aihe	Vaikutukset	Riskit ja mahdollisuudet	Strategia ja toimet
Korruptio ja lahjonta	↓ Sampo-konsernilla voi olla kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan, sillä finanssialan yrityksiä suositaan yleensä talousrikosten, korruption ja lahjonnan väylinä esimerkiksi asiakastukitoimintojen, sijoitusten, alihankkijoiden tai liikekumppaneiden kautta. Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä	↓ Sampo-konsernille voi aiheutua maineriskejä, juridisia riskejä ja liiketoimintariskejä sekä mahdollisia kustannuksia, jos se ei onnistu torjumaan talousrikollisuutta, korruptiota ja lahjontaa näiden kaikissa eri muodoissa. Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä	• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. toimintaperiaatteet, vastuullisen sijoittamisen politiikat) • Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim. yleiset riskienhallintatoimet, suorien sijoitusten ja yritysasiakkaiden seulonta kansainvälisten normien ja standardien mukaisesti, vastuullisuuden edistäminen toimitusketjuissa, raportointikanavat) • Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat • Mittarit ja tavoitteet (esim. raportoidut tapaukset)
Vastuulliset liiketoimintakäytännöt	↑ Sampo-konsernin liiketoiminnan ytimessä olevalla laadukkaalla riskienhallinnalla voi olla todellisia positiivisia vaikutuksia. Riskienhallinta varmistaa, että Sampo-konserni voi tarjota turvallisuutta ja taloudellista turvaa asiakkailleen, sijoittajilleen ja yhteiskunnalle. ↑ Kestävän kehityksen ja vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen korostaminen strategiassa ja liiketoiminnassa voi johtaa positiiviseen vaikutukseen Sampo-konsernin arvoketjussa. ↓ Sampo-konsernilla voi olla kielteisiä vaikutuksia alihankkijoihin ja liikekumppaneihin, jos se ei hallitse alihankkijasuhteitaan sovittujen ehtojen mukaisesti (esim. maksuviivästykset). Aikahorisontti: lyhyt-keskipitkä	↓ Sampo-konsernin kaltaiselle vakuutusyhtiölle vastuulliset liiketoimintakäytännöt ja laadukas riskienhallinta (esim. riittävät johtamis- ja valvontajärjestelmät, sisäiset standardit ja prosessit) ovat liiketoiminnan ytimessä. Yrityksen ja sen arvoketjun koon vuoksi ei kuitenkaan ole mahdollista poistaa kokonaan mahdollisten kielteisten vaikutusten riskiä (esim. lisääntyvän sääntelyn tai inhimillisen virheen aiheuttaman vaatimustenvastaisuuden riski). ↓ Jos vastuullisuus ei ole kiinteä osa Sampo-konsernin hallintoa ja liiketoiminnan johtamista, se voi aiheuttaa yhtiölle taloudellisen riskin esimerkiksi mahdollisten lainsäädännöllisten seurausten (esim. sakkojen) ja mainehaittojen vuoksi. ↑ Sampo-konsernille voi syntyä taloudellisia mahdollisuuksia keskipitkällä aikavälillä, sillä ESG integraatio auttaa valmistautumaan esimerkiksi tulevaan sääntelyyn ja yhteiskunnan kestävään kehitykseen (esim. vihreä siirtymä).	• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. riskienhallintaperiaatteet, compliance-periaatteet, toimintaperiaatteet) • Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim. Sampo-konsernin hallintokehikko, riskienhallinnan hallintokehikko, säännellyt riskienhallintatoimet, kestävyysraportointi ja vastuullisuuden hallintorakenne) • Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat
		Aikahorisontti: lyhyt-keskipitkä

Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampokonsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Korruptio ja lahjonta liittyy samannimiseen ESRS-ala-aiheeseen ja Vastuulliset liiketoimintakäytännöt liittyy ESRS-ala-aiheisiin Yrityskulttuuri, Väärinkäytösten paljastajien suojelu sekä Suhteet toimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

Sampo-konsernin liiketoimintatapoja ja yrityskulttuuria ohjaava politiikka on Sampo-konsernin toimintaperiaatteet, joka käydään läpi vuosittain ja hyväksytään Sammon hallituksessa. Toimintaperiaatteissa todetaan, että Sampo-konserni noudattaa kaikessa toiminnassaan soveltuvaa lainsäädäntöä sekä toimivaltaisten viranomaisten sääntöjä ja määräyksiä. Konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi jokaisella Sampo-konsernin yhtiöllä on omat täydentävät politiikat, ohjeet ja prosessit (esim. HR-politiikat, vakuutusperiaatteet, vastuullisen sijoittamisen politiikat, alihankkijoiden toimintaperiaatteet). Sampo-konserni on myös YK:n Global Compact -aloitteen jäsen ja tukee sen periaatteita ihmisoikeuksiin, työkäytäntöihin, ympäristöön ja korruption ehkäisemiseen liittyen.

Sampo-konsernin toimintaperiaatteet sitovat kaikkia Sampo-konserniin kuuluvia yhtiöitä. Konserniyhtiöt tarjoavat kaikille työntekijöille säännöllistä koulutusta (esim. verkkokoulutusta, työpajoja) toimintaperiaatteiden aiheista ja ovat sitoutuneet viestimään aiheista työntekijöilleen (esim. politiikkapäivitykset intranetissä). Koulutuksia järjestetään konserniyhtiöstä ja koulutuksen aiheesta riippuen vuosittain tai joka toinen vuosi.

Whistleblowing-kanavat

Sampo-konsernilla on whistleblowing-kanavia (ilmoituskanavia), joiden kautta työntekijät ja asiaankuuluvat sidosryhmät voivat nimettömästi ilmoittaa tapauksista, joissa heillä on perusteltu syy epäillä, että Sampo-konsernin palveluksessa oleva henkilö on rikkonut Sampo-konsernin toimintaperiaatteita, lakeja, määräyksiä tai muita vakuutusalan kannalta merkityksellisiä sääntöjä.

Whistleblowing-kanavien kautta raportoidut olennaiset tapaukset raportoidaan emoyhtiö Sammolle osana säännöllistä compliance- ja vastuullisuusraportointia konsernitasoisen seurannan varmistamiseksi.

Whistleblowing-kanavien lisäksi Sampo-konserni kannustaa työntekijöitään ilmoittamaan epäeettisiin käytäntöihin liittyvistä epäkohdista sekä mahdollisista lakien, asetusten tai sisäisten politiikkojen rikkomuksista muiden sisäisten raportointikanavien kautta. Epäkohdista voi ilmoittaa suoraan myös esimerkiksi esihenkilölle, henkilöstöhallinnolle tai complianceyksiköille.

Sampo-konsernilla on määritellyt rakenteet whistleblowing-kanavien kautta tulleiden ilmoitusten käsittelyyn. Yhtiö varmistaa, että ilmoituskanaviin liittyvät selvitykset ja korjaustoimet ovat kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien mukaisia.

Whistleblowing-kanavista ja muista sisäisistä raportointikanavista viestitään työntekijöille aktiivisesti esimerkiksi intranetissä. Sampo-konserni tarjoaa myös työntekijöilleen koulutusta ja tietoa ilmoituksia käsittelevän henkilöstön nimeämisestä ja koulutuksesta. Tehtävään nimetyt työntekijät saavat koulutusta, kun heidät nimitetään tehtävään (esim. perehdytys, työn ohessa oppiminen). Olennainen osa ilmoituksia käsittelevien henkilöiden työnkuvaa on toimia objektiivisesti. Sampo-konserni varmistaa, että ilmoituksia käsittelevät henkilöt ovat erillään niistä, joita ilmoitus koskee, ja ilmoitusten tutkijat tai tutkintakomiteat ovat erillään asiaan liittyvästä johtamisketjusta.

Kaikki ilmoitukset tutkitaan viipymättä, luottamuksellisesti ja ilmoituksen tekijän henkilöllisyyttä aina suojaten. Sampo-konserni kieltää kaikenlaiset vastatoimet (esim. fyysiset, psyykkiset ja taloudelliset) työntekijää kohtaan, joka on vilpittömässä mielessä

nostanut esille huolensa epäillystä tai todellisesta väärinkäytöksestä minkä tahansa raportointikanavan kautta tai joka tekee yhteistyötä väärinkäytöksen tutkinnassa.

Suhteet toimittajiin

Sampo-konserni noudattaa maksukäytännöissä soveltuvaa paikallista lainsäädäntöä ja sääntelyä. Sampo-konsernilla on myös sisäisiä ohjeita (esim. kirjanpito-ohjeet, korvausohjeet), joilla varmistetaan maksaminen ajoissa. Automatisoidut järjestelmät ja digitaalinen laskutus auttavat ehkäisemään maksuviivästyksiä.

Sampo-konserni ostaa merkittäviä määriä tuotteita ja palveluja erityisesti korvauskäsittelyn yhteydessä, joten yhtiöllä on toimitusketjujen kautta vaikutuksia talouteen, ympäristöön ja ihmisiin. Lisäksi Sampo-konserni painottaa vastuullisuustekijöitä työskennellessään alihankkijoiden kanssa, sillä vastuullisuusnäkökohtiin voi liittyä maine- ja operatiivisia riskejä, jos niitä ei hallita oikein.

Sampo-konsernin toimintaperiaatteet asettavat konsernitason vaatimukset vastuulliselle toimitusketjujen hallinnalle. Toimintaperiaatteiden mukaan Sampo-konserni edellyttää alihankkijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden noudattavan konsernin toimintaperiaatteita omassa toiminnassaan ja alihankintaketjuissaan.

Ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat ovat olennainen osa Sampo-konsernin alihankkijoiden valintaprosessia. Konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi jokaisella Sampo-konsernin yhtiöllä on täydentäviä politiikkoja (esim. alihankkijoiden toimintaperiaatteet), ohjeita ja prosesseja (esim. riskiarviot) alihankkijoiden valintaan. Näissä käsiteltyjä aiheita ovat esimerkiksi ihmisoikeudet, työkäytännöt, ympäristötekijät ja korruption torjunta.

Sampo-konserni on sitoutunut kannustamaan ja tukemaan alihankkijoitaan näiden pyrkimyksissä toimia vastuullisesti. Sampo-konserni pyrkii minimoimaan kielteiset vaikutuksensa ja edistämään kestävää tuotantoa ja kulutusta vaatimalla aktiivisesti alihankkijoiltaan innovatiivisia ratkaisuja, resurssitehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Selkeät vaatimukset ja läheinen yhteistyö alihankkijoiden kanssa tarjoavat Sampo-konsernille mahdollisuuden kehittää liiketoimintaansa ja samalla edistää kestävää kehitystä.

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

Sampo-konserni voi altistua korruptiolle ja lahjonnalle erityisesti asiakastukitoimintojensa (esim. myynti, korvauskäsittely), sijoitustensa sekä alihankkijoidensa ja liikekumppaneidensa (esim. hankinta, korvauskäsittely, IT) kautta. Asiakastukitoiminnoissa korruptioriski voi liittyä esimerkiksi maksutapahtumiin ja henkilötietojen käsittelyyn. Sijoitustoiminta voi olla haavoittuvaa esimerkiksi altistuessaan toimialoille ja markkinoille, joilla on kohonnut korruptioriski. Alihankkijat ja liikekumppanit voivat kohdata riskejä liittyen riippuvuuteen kolmansien osapuolten kumppanuuksista ja monimutkaisista hankintaketjuista.

Korruptiota ja lahjontaa koskevat syytökset ja tapaukset havaitaan yleensä raportointikanavien (esim. whistleblowing-kanavat), asiakkaiden ja suorien sijoitusten seulonnan sekä alihankkijoiden valinta- ja riskinarviointiprosessien kautta. Riskejä hallinnoidaan sisäisillä valvontajärjestelmillä. Näihin kuuluvat sitoumukset kansainvälisiin aloitteisiin (esim. YK:n Global Compact), politiikat ja ohjeistukset (esim. toimintaperiaatteet, sijoituspolitiikat), työntekijöiden koulutus sekä muut manuaaliset ja automaattiset valvontatoimet.

Sampo-konsernin toimintaperiaatteet määrittävät korruption ja lahjonnan ehkäisemisen periaatteet Sampo-konsernissa. Lisäksi jokaisella konserniyhtiöillä on täydentäviä, omaan liiketoimintaansa soveltuvia politiikkoja ja ohjeita. Nämä vuosittain päivitettävät ohjeistukset sisältävät muun muassa ohjeita lahjoihin, tilaisuuksiin osallistumiseen ja vieraanvaraisuuteen liittyen. Niissä kerrotaan myös työntekijöitä koskevista odotuksista sekä rooleista ja vastuista.

Jokaisen Sampo-konserniin kuuluvan yhtiön toimitusjohtajalla on päävastuu siitä, että korruption ja lahjonnan torjuntaan kohdistetaan riittävät resurssit. Kukin konserniyhtiö järjestää toimintansa ja ryhtyy tarpeellisiin ja asianmukaisiin toimiin noudattaakseen paikallisia sääntöjä sekä YK:n ja/tai EU:n asettamia pakoteohjelmia.

Korruption ja lahjonnan vastaisesta toiminnasta sekä mahdollisista tapauksista raportointi on järjestetty konserniyhtiöissä siten, että asiaan liittyvien yhtiöiden johto sekä hallitukset saavat kaiken oleellisen tiedon käyttöönsä ilman aiheetonta viivästystä. Kaikista olennaisista tapauksista ilmoitetaan myös Sammon riskienhallintaorganisaatiolle.

Whistleblowing-kanavien kautta tehtyjen ilmoitusten määrä raportoidaan konsernin emoyhtiö Sammolle osana säännöllistä compliance-raportointia. Sammon riskienhallintaorganisaatio valvoo olennaisten tapausten raportointia Sammon tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.

Sampo-konserni tarjoaa koulutusta (esim. verkkokoulutuksena, sopimusneuvottelujen yhteydessä) liiketoimintatapaan liittyvistä asioista varmistaakseen, että työntekijöillä, alihankkijoilla ja muilla liikekumppaneilla on näistä riittävät tiedot. Aiheeseen liittyvät olennaiset politiikat ovat saatavilla intranetissä kaikille konsernin työntekijöille ja konserniyhtiöiden verkkosivuilla muille sidosryhmille.

Kaikille Sampo-konsernin työntekijöille ja ylimmälle johdolle (esim. toimitusjohtajat) tarjotaan vähintään joka toinen vuosi koulutusta (esim. verkkokoulutus) korruption ja lahjonnan torjunnasta. Näin myös kaikki työntekijät, jotka työskentelevät toiminnoissa, joissa kielteisten vaikutusten riski on suurin (esim. asiakastukitoiminnot, sijoitustoiminta ja toimitusketjun hallinta), saavat koulutusta aiheesta. Korruption ja lahjonnan torjunta on osa liiketoimintaetiikkaa ja -tapaa käsitteleviä koulutusohjelmia. Lisäksi työntekijöille tiedotetaan näihin aiheisiin liittyvien politiikkojen päivityksistä esimerkiksi intranetissä.

Sampo-konserni kävi vuonna 2024 läpi korruptioon ja lahjontaan liittyviä politiikkojaan ja koulutusaineistojaan. Vuosittaisten politiikkapäivitysten lisäksi Sampokonserni aloitti hankkeita ja nosti aiheeseen liittyvää tietoisuutta usein eri tavoin. If esimerkiksi käynnisti sisäisen koko yhtiötä koskevan hankkeen järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Hastings puolestaan täydensi pakollista korruptiota ja lahjontaa koskevaa koulutustaan ottamalla käyttöön uuden videosarjan petosten tunnistamiseksi sekä järjesti työntekijöille teemaviikon petoksiin liittyvän tietoisuuden kasvattamiseksi. Sampo-konserni jatkaa tulevaisuudessa erilaisia toimenpiteitä ja koulutusohjelmia, mukaan lukien rahanpesun, korruption, lahjonnan ja petosten torjuntaan liittyviä koulutuksia.

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Mittarit ja tavoitteet

Korruptio- tai lahjontatapaukset

Sampo-konsernia ei tuomittu vuonna 2024 korruptiotai lahjontatapauksista, joten se ei maksanut niihin liittyviä sakkoja. Sampo-konsernin ei niin ikään tarvinnut ryhtyä erityistoimiin korruption ja lahjonnan vastaisten toimintatapojen tai standardien rikkomusten vuoksi. Sampo-konsernia vastaan ei ollut vuonna 2024 myöskään korruptiota tai lahjontaa koskevia julkisia oikeustapauksia.

Raportoinnissa mukana olevat korruptio- ja lahjontatapaukset ovat vahvistettuja tapauksia, joista konserniyhtiöt ilmoittavat Sammolle osana säännöllistä vastuullisuus- ja compliance-raportointia ja/tai riskienhallintaraportointia. Konserniyhtiöt saavat nämä tiedot vakiintuneiden raportointikanaviensa, kuten whistleblowing-kanavien, kautta. Korruptioon ja lahjontaan liittyvien tapausten raportoitua määrää ei varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja.

Korruptio- ja lahjontatapaukset

Sampo-konserni

Mittari	2024
Vahvistetut korruptio- ja lahjontatapaukset	0
Vahvistetut tapaukset, joissa omia työntekijöitä on irtisanottu tai joissa heihin on kohdistettu kurinpitoseuraamuksia korruptioon tai lahjontaan liittyvien
tapausten vuoksi	0

Maksukäytännöt

Sampo-konsernin maksujärjestelmien monimutkaisuuden, alihankkijakunnan moninaisuuden ja luottamuksellisuusnäkökohtien vuoksi Sampo-konserni ei pysty tällä hetkellä raportoimaan tarkkaa keskimääräistä laskujen maksuaikaa tai tietoja yleisistä maksuehdoista konsernitasolla. Sampo-konserni on kuitenkin sitoutunut oikeudenmukaisiin ja vastuullisiin maksukäytäntöihin ja työskentelee aktiivisesti raportoinnin parantamiseksi.

Sampo-konsernin maksuehtoihin vaikuttavat monet tekijät, kuten alihankkijasuhteen luonne, toimintamaa tai maantieteellinen alue sekä markkinakäytännöt. Sampokonserni tiedostaa, että oikea-aikainen maksaminen on tärkeää alihankkijoille ja pyrkii varmistamaan, että maksukäytännöt ovat läpinäkyviä ja tasapuolisia yhtiön toimitusketjussa. Vakuutusyhtiöillä on yleensä hyvä likviditeettitilanne, sillä vakuutusmaksut tarjoavat kassavirran, jota voidaan käyttää alihankkijoiden maksuihin. Sampo-konserni ei ollut 31.12.2024 osapuolena missään oikeudenkäynnissä maksuviivästysten vuoksi.

Sampo-konserni ryhtyi vuonna 2024 selvittämään maksukäytäntöihin liittyvää raportointia. Tarkoituksena on kehittää tätä ESRS:n ohjeistuksen mukaisesti tulevina vuosina.

Liitteet

Liite 1: ESRS-sisältöindeksi

Tiedonantovaatimus	Sijainti
ESRS 2 Yleiset tiedot
BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet	s. 56
BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	s. 56
GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	s. 56
GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	s. 58
GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	s. 59
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	s. 59
GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	s. 61
SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	s. 61
SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset	s. 64
SBM 3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	s. 66
IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	s. 68
IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS standardien tiedonantovaatimukset	s. 70
ESRS E1 Ilmastonmuutos
E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	s. 79
E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	s. 80
E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	s. 80
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	s. 82
E1-6 – Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	s. 84
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	s. 88
E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	s. 88
E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	s. 89

Tiedonantovaatimus	Sijainti
ESRS S1 Oma työvoima
S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	s. 91
S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa	s. 92
S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi	s. 93
S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	s. 93
S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	s. 95
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	s. 96
S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	s. 98
S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	s. 98
S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit	s. 99
S1-10 – Riittävä palkka	s. 99
S1-11 – Sosiaalinen suojelu	s. 99
S1-12– Vammaiset henkilöt	s. 99
S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	s. 100
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittari	s. 100
S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit	s. 100
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	s. 101
S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	s. 101

Tiedonantovaatimus	Sijainti
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	s. 103
S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	s. 104
S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	s. 105
S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	s. 105
S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	s. 106
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	s. 108
S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa	s. 109
S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	s. 110
S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	s. 111
S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	s. 112
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
G1–1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	s. 116
G1–2 – Suhteet toimittajiin	s. 116
G1–3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	s. 117
G1–4 – Korruptio- tai lahjontatapaukset	s. 118
G1–6 – Maksukäytännöt	s. 118

Liite 2: Luettelo muusta EU:n lainsäädännöstä johdetuista tietopisteistä

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoite asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13		Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		s. 56
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		s. 56
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10				s. 59
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Epäolennainen
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	s. 79
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohdat ja 12 artiklan 2 kohta		s. 79

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡
Kestävyysselvitys	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoite asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla		s. 82
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5				Epäolennainen
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5				Epäolennainen
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohdat	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6				Epäolennainen
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta		s. 84
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohdat	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta		s. 83
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	Epäolennainen
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Vaiheittain käyttöön otettava

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡
Kestävyysselvitys	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoite asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta;			Vaiheittain käyttöön otettava
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta		Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus			Vaiheittain käyttöön otettava
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II		Vaiheittain käyttöön otettava
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3				Epäolennainen
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7				Epäolennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8				Epäolennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Epäolennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2				Epäolennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1				Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7				Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10				Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14				Epäolennainen

Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös		Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot		≡

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoite asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11				Epäolennainen
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Epäolennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15				Epäolennainen
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13				Epäolennainen
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9				Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13				Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12				Epäolennainen
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				s. 91
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		s. 91
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11				s. 91
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1				s. 91
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5				s. 93
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		s. 100
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3				Vaiheittain käyttöön otettava
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		s. 101
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8				s. 101
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7				s. 101
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		s. 101

Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös		Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡
Kestävyysselvitys	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoite asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13				s. 103
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				s. 103
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4				s. 103
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		s. 103
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		s. 103
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				s. 105
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Epäolennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Epäolennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Epäolennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				s. 108
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		s. 108
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				s. 111
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15				s. 116
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6				s. 116
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		s. 118
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16				s. 118

Liite 3: Delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214 asettamat raportointivaatimukset

Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

1.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita	KYLLÄ
2.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	KYLLÄ
3.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	KYLLÄ
	Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	KYLLÄ
5.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	KYLLÄ
6.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	KYLLÄ

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot		≡

Lomake 2: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä)

Perustuen liikevaihtoon

		Määrä ja osuus
		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		llmastonmuutokseen sopeutuminen
Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä	%	Määrä	%	Määrä	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	—	— %	—	— %	—	— %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0,0 %	0	0,0 %	—	— %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	4	0,0 %	4	0,0 %	—	— %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	—	— %	—	— %	—	— %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	—	— %	0	0,0 %	—	— %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0,0 %	0	0,0 %	—	— %
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	121	0,6 %	121	0,6 %	0	0,0 %
8.	Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä	125	0,6 %	125	0,6 %	0	0,0 %

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡

Lomake 2: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä)

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Perustuen pääomamenoihin

		Määrä ja osuus
		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		llmastonmuutokseen sopeutuminen
Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä	%	Määrä	%	Määrä	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	—	— %	—	— %	—	— %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0,0 %	0	0,0 %	—	— %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	1	0,0 %	1	0,0 %	—	— %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0,0 %	0	0,0 %	—	— %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0,0 %	0	0,0 %	—	— %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0,0 %	0	0,0 %	—	— %
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	196	1,0 %	195	1,0 %	1	0,0 %
8.	Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä	196	1,0 %	195	1,0 %	1	0,0 %

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡

Lomake 3: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja)

Perustuen liikevaihtoon

		Määrä ja osuus
		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		llmastonmuutokseen sopeutuminen
Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä	%	Määrä	%	Määrä	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	—	— %	—	— %	—	— %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0,3 %	0	0,3 %	—	— %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	4	3,1 %	4	3,1 %	—	— %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	—	— %	—	— %	—	— %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0,0 %	0	0,0 %	—	— %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0,0 %	0	0,0 %	—	— %
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	121	92,2 %	121	92,0 %	0	0,3 %
8.	Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	125	95,6 %	125	95,3 %	0	0,3 %

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡

Lomake 3: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja)

Perustuen pääomamenoihin

		Määrä ja osuus
		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		llmastonmuutokseen sopeutuminen
Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä	%	Määrä	%	Määrä	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	—	— %	—	— %	—	— %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0,0 %	0	0,0 %	—	— %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	1	0,3 %	1	0,3 %	—	— %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0,0 %	0	0,0 %	—	— %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0,0 %	0	0,0 %	—	— %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0,0 %	0	0,0 %	—	— %
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	196	97,2 %	195	96,7 %	1	0,5 %
8.	Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	196	97,6 %	195	97,1 %	1	0,5 %

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡

Lomake 4: Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot

Perustuen liikevaihtoon

		Määrä ja osuus
		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		llmastonmuutokseen sopeutuminen
Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä	%	Määrä	%	Määrä	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	—	— %	—	— %	—	— %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0,0 %	0	0,0 %	—	— %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0,0 %	0	0,0 %	—	— %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	1	0,0 %	1	0,0 %	—	— %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	1	0,0 %	1	0,0 %	—	— %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0,0 %	0	0,0 %	—	— %
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	480	2,4 %	470	2,4 %	10	0,0 %
8.	Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	483	2,4 %	473	2,4 %	10	0,0 %

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡

Lomake 4: Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot

Perustuen pääomamenoihin

		Määrä ja osuus
		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		llmastonmuutokseen sopeutuminen
Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä	%	Määrä	%	Määrä	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	—	— %	—	— %	—	— %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	—	— %	—	— %	—	— %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0,0 %	0	0,0 %	—	— %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	1	0,0 %	1	0,0 %	0	0,0 %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	1	0,0 %	1	0,0 %	—	— %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0,0 %	0	0,0 %	—	— %
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	610	3,1 %	577	2,9 %	34	0,2 %
8.	Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	613	3,1 %	579	2,9 %	34	0,2 %

Lomake 5: Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot

Perustuen liikevaihtoon

Milj. e

Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.26 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	—	— %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.27 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 2 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	7	0,0 %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.28 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 3 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0,0 %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 4 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	—	— %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.30 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 5 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	—	— %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 6 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	—	— %
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	19 151	96,2 %
8.	Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	19 158	96,3 %

Lomake 5: Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot

Perustuen pääomamenoihin

Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.26 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	—	— %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.27 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 2 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0,0 %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.28 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 3 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0,0 %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 4 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	—	— %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.30 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 5 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0,0 %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 6 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	—	— %
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	18 987	95,4 %
8.	Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	18 987	95,4 %

Tunnusluvut

Tunnusluvut		2024	2023	2022 (oikaistu)	2022 (julkaistu)	2021	2020
Konserni
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta	Milj. e	9 931	8 870	8 375	—	—	—
Vakuutusmaksutuotot, netto	Milj. e	8 249	7 412	7 168	—	—	—
Vakuutuspalvelutulos, netto	Milj. e	1 394	1 193	1 062	—	—	—
Underwriting-tulos	Milj. e	1 316	1 164	1 031	1 314	1 282	967
Nettorahoitustulos	Milj. e	636	560	1 056	—	—	—
Tulos ennen veroja	Milj. e	1 559	1 481	1 924	1 863	3 171	380
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta	Milj. e	1 154	1 323	2 107	1 427	2 567	37
Operatiivinen tulos	Milj. e	1 193	1 046	—	—	—	—
Konsernin yhdistetty kulusuhde	%	84,3	84,6	85,8	82,1	81,4	83,4
Diskonttaamaton alla oleva yhdistetty kulusuhde, kuluva vuosi, %	%	85,5	87,1	—	—	—	—
Konsernin vakavaraisuussuhde1 3	%	177	182	210	210	185	176
Velkaisuusaste	%	26,9	25,3	24,4	25,6	23,8	28,6
Tuotto omalle varallisuudelle (RoOF)	%	21,3	18,1	—	—	—	—
Tuotto oman pääoman ehtoiselle omalle varallisuudelle (RoEOF)	%	29,5	24,7	—	—	—	—
Oman pääoman tuotto (RoE)	%	16,1	15,6	4,2	-1,3	26,8	3,1
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä		14 280	13 935	13 550	13 550	13 274	13 227
If		2024	2023	2022 (oikaistu)	2022 (julkaistu)	2021	2020
Bruttomaksutulo	Milj. e	5 860	5 468	5 432	—	—	—
Vakuutusmaksutuotot, netto	Milj. e	5 258	4 996	5 024	—	—	—
Vakuutuspalvelutulos/underwriting-tulos	Milj. e	890	842	673	985	891	801
Nettorahoitustulos	Milj. e	464	539	888	—	—	—
Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta (IFRS 4)	Milj. e	—	—	—	5 432	5 134	4 823
Vakuutusmaksutuotot (IFRS 4)	Milj. e	—	—	—	5 002	4 772	4 484
Tulos ennen veroja	Milj. e	1 256	1 358	1 550	1 217	1 077	901
Yhdistetty kulusuhde	%	83,1	83,1	86,6	80,3	81,3	82,1
Toimintakulusuhde	%	20,9	21,2	21,6	21,1	21,4	21,5
Riskisuhde	%	62,1	61,9	65,0	59,2	59,9	60,7
Oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %5	%	61,5	61,3	62,3	—	—	—
Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %6	%	64,4	64,7	65,2	—	—	—
Vahinkosuhde	%	67,6	67,6	70,7	64,9	65,5	66,4
Liikekulusuhde	%	15,5	15,6	15,9	15,4	15,8	15,8
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä		8 070	7 858	7 496	7 496	7 223	7 182

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot		≡

Topdanmark		2024	2023	2022 (oikaistu)	2022 (julkaistu)	2021	2020
Bruttomaksutulo	Milj. e	1 553	1 339	1 308	—	—	—
Vakuutusmaksutuotot, netto	Milj. e	1 470	1 288	1 255	—	—	—
Vakuutuspalvelutulos/underwriting-tulos	Milj. e	233	194	230	224	227	182
Nettorahoitustulos	Milj. e	60	27	-28	—	—	—
Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta (IFRS 4)	Milj. e	—	—	—	1 391	1 383	1 315
Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot (IFRS 4)	Milj. e	—	—	—	1 326	1 285	1 227
Tulos ennen veroja	Milj. e	137	162	158	220	346	167
Yhdistetty kulusuhde	%	84,2	85,0	81,7	83,1	82,3	85,2
Vahinkosuhde	%	66,0	66,9	64,4	66,8	66,7	69,0
Liikekulusuhde	%	18,1	18,1	17,2	16,3	15,6	16,2
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä		2 412	2 160	2 381	2 381	2 395	2 428
Hastings		2024	2023	2022 (oikaistu)	2022 (julkaistu)	2021	2020
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta	Milj. e	2 565	2 063	1 636	—	—	—
Vakuutusmaksutuotot, netto	Milj. e	1 522	1 128	889	—	—	—
Vakuutuspalvelutulos, netto	Milj. e	268	157	159	—	—	—
Underwriting-tulos	Milj. e	190	128	128	104	164	—
Nettorahoitustulos	Milj. e	41	44	27	—	—	—
Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta (IFRS 4)	Milj. e	—	—	—	1 313	1 127	103
Vakuutusmaksutulo jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen (IFRS 4)	Milj. e	—	—	—	727	495	137
Vakuutusmaksutuotot (IFRS 4)	Milj. e	—	—	—	594	499	63
Tulos ennen veroja	Milj. e	193	129	107	73	127	-16
Operatiivinen kulusuhde	%	88,5	89,8	87,2	89,7	80,3	—
Vahinkosuhde	%	61,6	63,3	57,2	83,7	62,2	—
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä		3 736	3 200	3 021	3 021	3 005	2 974
Omistusyhteisö		2024	2023	2022 (oikaistu)	2022 (julkaistu)	2021	2020
Tulos ennen veroja	Milj. e	-29	-160	146	146	1 331	-826
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä		61	54	50	50	63	67

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös			Tilintarkastuskertomus	≡
Kestävyysselvitys	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Osakekohtaiset tunnusluvut		2024	2023	2022 (oikaistu)	2022 (julkaistu)	2021	2020
Osakekohtainen tulos	euro	2,25	2,62	3,97	2,69	4,63	0,07
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot2	euro	2,25	2,12	2,88	—	—	—
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot	euro	—	0,50	1,09	—	—	—
Osakekohtainen operatiivinen tulos	euro	2,33	2,07	—	—	—	—
Osakekohtainen oma pääoma	euro	13,11	14,47	18,70	17,44	23,39	20,56
Osakekohtainen substanssi	euro	13,11	15,30	20,01	18,74	25,48	19,82
Osakekannan markkina-arvo4	Milj. e	21 196	19 876	25 112	25 112	24 093	19 199
Osakekohtainen osinko	euro	1,70	1,80	2,60	2,60	4,10	1,70
Osingonjakosuhde	%	75,5	68,8	65,4	96,7	88,6	78,7
Efektiivinen osinkotuotto	%	4,3	4,5	5,3	5,3	9,3	4,9
Hinta/voitto-suhde (PE-luku)		17,5	15,1	12,3	18,1	9,5	16,0
Osakkeiden lukumäärä 31.12.	1 000 kpl	538 248	501 797	514 369	514 369	546 812	555 352
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä	1 000 kpl	512 114	505 939	530 296	530 296	554 317	555 352
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä	1 000 kpl	512 114	505 939	530 296	530 296	554 317	555 352
A-sarja		2024	2023	2022	2022	2021	2020
Osakkeiden lukumäärä 31.12.	1 000 kpl	538 048	501 597	514 169	514 169	545 612	554 152
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä	1 000 kpl	511 914	505 739	530 096	530 096	553 117	554 152
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä	1 000 kpl	511 914	505 739	530 096	530 096	553 117	554 152
Painotettu keskimääräinen kaupantekokurssi	euro	40,11	39,36	44,25	44,25	40,50	32,35
Antioikaistu ylin kurssi4 euro		42,37	45,21	49,97	49,97	47,33	42,46
Antioikaistu alin kurssi4	euro	37,38	34,53	35,85	35,85	33,82	21,34
Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi	euro	39,38	39,61	48,82	48,82	44,06	34,57
Osakkeen pörssivaihto tilikaudella	1 000 kpl	178 910	178 801	257 879	257 879	243 763	376 964
Osakkeen suhteellinen pörssivaihto %		34,9	35,4	48,6	48,6	44,1	68,0
B-sarja		2024	2023	2022	2022	2021	2020
Osakkeiden lukumäärä 31.12.	1 000 kpl	200	200	200	200	1 200	1 200

¹Konsernin vakavaraisuus on laskettu Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EY) mukaisella konsolidointimenetelmällä.

²Vertailukauden 2022 osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista sisältää Topdanmark Lifen luovutetuiksi luokitellut toiminnot.

3 Vuoden 2023 vakavaraisuussuhde on pro forma -luku, joka ei sisällä Saxo pankin vaikutusta konsernin vakavaraisuuspääomavaateeseen (SCR).

⁴Osakekurssit on oikaistu huomiomaan Mandatumin eriyttäminen konsernista osittaisjakautumisen seurauksena.

5 Oikaistu riskisuhde kuvastaa underwriting-toiminnan alla olevaa kehitystä, sillä siitä on poistettu tiettyjä volatiileja eriä kuten suurvahinkojen ja vakavien säävahinkojen sekä edellisten vuosien korvausvastuun purun vaikutus riskisuhteeseen.

⁶ Diskonttaamattomasta oikaistusta riskisuhteesta on poistettu kuluvan vuoden diskonttovaikutus oikaistuun riskisuhteeseen ja se kuvastaa kuluvan tilikauden underwriting-toiminnan alla olevaa kehitystä.

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 1 000 kpl 200 200 200 200 1 200 1 200

Raportointipäivän osakemääränä on käytetty 538 247 772 kappaletta, ja keskimääräisenä osakemääränä 512 114 448 kappaletta.

Tunnuslukuja laskettaessa veroina on otettu huomioon tilikauden tulosta vastaava vero.

Osakekohtaista substanssia laskettaessa vertailukaudella on huomioon otettu konsernin arvostusero pörssinoteeratusta tytäryhtiö Topdanmarkista. Tilikauden 2024 päättyessä Topdanmark ei ollut enää pörssinoteerattu yhtiö.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tunnusluvut on laskettu valtiovarainministeriön asetuksen ja sitä tarkentavan Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelman mukaisesti. Konsernin vakavaraisuus on laskettu konsernitasoisesti Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EU) ja vakuutusyhtiölain (521/2008) mukaisella konsolidointimetodilla.

x 100 %

x 100 %

x 100 %

x 100 %

Konsernin vaihtoehtoisista tunnusluvuista löytyy lisätietoa osoitteessa www.sampo.com.

Oman pääoman tuotto, %

• • emoyhtiön omistajien osuus tilikauden laajasta tuloksesta
• • emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta (vuoden alun ja raportointikauden lopun keskiarvo)

Tuotto oman pääoman ehtoiselle omalle varallisuudelle, %

• operatiivinen tulos (vuositasolla)

• Rajoittamaton Tier 1 oma varallisuus (vuoden alun ja raportointikauden lopun keskiarvo)

Tuotto omalle varallisuudelle, %

• • operatiivinen tulos (vuositasolla)
• x 100 % + SII oma varallisuus (vuoden alun ja raportointikauden lopun keskiarvo)

Omavaraisuusaste, %

• emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta

• taseen loppusumma

Velkaisuusaste¹

rahoitusvelat

oma pääoma + rahoitusvelat

¹Konsernin velkaisuusaste sisältää ainoastaan pitkäaikaisen rahoituksen.

Vakuutusmaksutuotot, netto

• • vakuutusmaksutuotot, brutto
• jälleenvakuuttajan osuus maksutuotosta
• quota share -jälleenvakuutusmaksut (Hastings)

vakuutusmaksutuotot, netto

Underwriting-tulos

• • vakuutusmaksutuotot, netto
• • muut tuotot (Hastings)
• korvauskulut
• liikekulut

underwriting-tulos

Operatiivinen tulos

• • vahinkovakuutustoiminnan (ml. Sampo Oyj) tulos verojen jälkeen
• vahinkovakuutustoimintojen määräysvallattomien omistajien osuudet
• vahinkovakuutustoiminnan sijoitusten realisoitumattomat voitot/tappiot (pl. johdannaiset)
• vahinkovakuutustoiminnan diskonttauskorkojen muutosten tulosvaikutus
• vahinkovakuutustoiminnan ei-operatiivisten aineettomien hyödykkeiden
• poistot - kertaluonteiset erät
• veroihin liittyvä oikaisu

operatiivinen tulos

Vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde, %

• • korvauskulut
• • liikekulut
• • vakuutusmaksutuotot, netto
• • muut tuotot (Hastings)

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot		Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Vahinkovakuutuksen riskisuhde, %			Osakekohtainen oma pääoma
+ korvauskulut			emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta
– korvausten käsittelykulut		x 100 %	osakkeiden antioikaistu lukumäärä raportointikauden päätöspäivänä
vakuutusmaksutuotot, netto
			Osakekohtainen substanssi
Vahinkovakuutuksen toimintakulusuhde, %			+ emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta
+ liikekulut			± noteerattujen konserniyhtiöiden arvostuserot konsernissa
+ korvausten käsittelykulut				osakkeiden antioikaistu lukumäärä raportointikauden päätöspäivänä
vakuutusmaksutuotot, netto		x 100 %
			Osakekannan markkina-arvo
Vahinkovakuutuksen vahinkosuhde, %				osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x raportointikauden
+ korvauskulut			viimeinen kaupantekokurssi
vakuutusmaksutuotot, netto		x 100 %
			Osingonjakosuhde
Vahinkovakuutuksen liikekulusuhde, %			Osakekohtainen osinko
+ liikekulut			Osakekohtainen tulos		x 100 %
vakuutusmaksutuotot, netto		x 100 %
			Efektiivinen osinkotuotto
Operatiivinen kulusuhde (Hastings), %			Osakekohtainen osinko
+ korvauskulut			Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi		x 100 %
+ vakuutusten hankintakulut
+ muut liikekulut
+ operatiiviset poistot		x 100 %	Hinta/voitto-suhde (PE-luku)
+ vakuutusmaksutuotot, netto			Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi
+ muut tuotot			Osakekohtainen tulos
			Osakkeen suhteellinen pörssivaihto
Osakekohtaiset tunnusluvut
			Osakkeen pörssivaihto tilikaudella		x 100 %
Osakekohtainen tulos			Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, A-sarja
emoyhtiön omistajien osuus tilikauden voitosta
osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä

Osakekohtainen operatiivinen tulos

operatiivinen tulos

osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡
Kestävyysselvitys	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Raportoinnissa käytetyt vaihtokurssit

	1–12/2024	1–9/2024	1–6/2024	1–3/2024	1–12/2023
EURSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi)	11,4345	11,4143	11,3945	11,2814	11,4745
Tase (raportointikauden päätöspäivänä)	11,4590	11,3000	11,3595	11,5250	11,0960
DKKSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi)	1,5327	1,5300	1,5274	1,5127	1,5406
Tase (raportointikauden päätöspäivänä)	1,5365	1,5156	1,5232	1,5453	1,4888
NOKSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi)	0,9831	0,9850	0,9912	0,9880	1,0048
Tase (raportointikauden päätöspäivänä)	0,9715	0,9605	0,9968	0,9851	0,9871
EURDKK
Tuloslaskelma (keskikurssi)	7,4589	7,4589	7,4579	7,4562	7,4510
Tase (raportointikauden päätöspäivänä)	7,4578	7,4560	7,4575	7,4580	7,4529
EURGBP
Tuloslaskelma (keskikurssi)	0,8467	0,8514	0,8547	0,8563	0,8697
Tase (raportointikauden päätöspäivänä)	0,8292	0,8354	0,8464	0,8551	0,8691

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin laaja tuloslaskelma	141
Konsernitase	142
Laskelma oman pääoman muutoksista	143
Konsernin rahavirtalaskelma	144

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. e	Liite	1-12/2024	1-12/2023
Vakuutusmaksutuotot		9 450	8 417
Vakuutuspalvelukulut		-7 684	-7 076
Jälleenvakuutustulos		-372	-148
Vakuutuspalvelutulos	1	1 394	1 193
Sijoitustoiminnan nettotuotot	2	888	1 006
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	3	-252	-446
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut, brutto		-309	-529
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut, jälleenvakuuttajien osuus		57	83
Nettorahoitustulos		636	560
Muut tuotot	4	312	277
Muut kulut	5	-685	-457
Rahoituskulut	7	-103	-93
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta		6	1
Tulos ennen veroja		1 559	1 481
Verot	15,16	-330	-339
Tulos jatkuvista toiminnoista		1 229	1 142
Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen	30	—	251
Luovutetut toiminnot, nettona verojen jälkeen		-26	—
Tulos verojen jälkeen		1 203	1 393

Milj. e Liite		1-12/2024	1-12/2023
Muut laajan tuloslaskelman erät	8
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot		-4	-1
Kassavirtasuojaukset		1	-1
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen		-3	-3
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot		0	-6
Verot		0	1
Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen		0	-5
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä, nettona verojen jälkeen		-3	-8
Laaja tulos yhteensä		1 200	1 386
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus		1 154	1 323
Määräysvallattomien omistajien osuus		50	70
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus		1 151	1 316
Määräysvallattomien omistajien osuus		50	70
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa		2,25	2,62
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, euroa		2,25	2,12

Vertailuvuonna Mandatum-konserni on esitetty taulukossa yhdellä rivillä lopetettuna toimintona. Lisätietoja liitteessä 30.

Konsernitase

Milj. e	Liite	12/2024	12/2023
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	10	284	318
Aineettomat hyödykkeet	11	3 637	3 637
Osakkuusyhtiösijoitukset		4	12
Rahoitusvarat	12,13,14	16 090	15 757
Laskennalliset verosaamiset	15	2	3
Varat jälleenvakuutussopimuksista	19	2 618	2 282
Muut varat	17	880	800
Käteiset varat		962	1 415
Varat yhteensä		24 478	24 225
Velat
Velat vakuutussopimuksista	18,19,20, 21	12 286	11 716
Huonomman etuoikeuden omaavat velat	22	1 642	1 645
Muut rahoitusvelat	22	1 395	1 269
Laskennalliset verovelat	15	535	567
Muut velat	23	1 562	1 342
Velat yhteensä		17 419	16 538
Oma pääoma	25
Osakepääoma		98	98
Rahastot		3 531	1 530
Kertyneet voittovarat		4 176	6 378
Muut oman pääoman erät		-746	-743
Emoyhtiön omistajien osuus		7 059	7 263
Määräysvallattomien osuus		—	424
Oma pääoma yhteensä		7 059	7 687
Oma pääoma ja velat yhteensä		24 478	24 225

Laskelma oman pääoman muutoksista

	Osake	Vara	Sijoitetun vapaan pääoman	Voitto	Muunto	Myytävis sä olevat rahoitus	Kassa virta suojauk		Määräys vallatto mien
Milj. e	pääoma	rahasto	rahasto	varat1	erot	varat	set	Yht.	osuudet	Yht.
Oma pääoma 31.12.2022 (IFRS 17)	98	4	1 527	8 482	-741	248	0	9 618	560	10 178
IFRS 9 -siirtymän vaikutus 1.1.2023	—	—	—	248	—	-248	—	—	—	—
Oma pääoma 1.1.2023	98	4	1 527	8 730	-741	—	0	9 618	560	10 178
Muutokset omassa pääomassa
Hankitut määräysvallattomien omistajien osuudet	—	—	—	-11	—	—	—	-11	-3	-14
Osingonjako 3	—	—	—	-1 321	—	—	—	-1 321	-187	-1 508
Jakautumisessa siirtyneet varat käyvin arvoin	—	—	—	-1 835	—	—	—	-1 835	—	-1 835
Omien osakkeiden hankinta	—	—	—	-555	—	—	—	-555	—	-555
Muut oman pääoman muutokset	—	—	—	51	—	—	—	51	-15	36
Kauden tulos	—	—	—	1 323	—	—	—	1 323	70	1 393
Muut laajan tuloksen erät	—	—	—	-5	-1	—	-1	-8	—	-8
Laaja tulos yhteensä	—	—	—	1 318	-1	—	-1	1 316	70	1 386
Oma pääoma 31.12.2023	98	4	1 527	6 378	-742	—	-1	7 263	424	7 687
Muutokset omassa pääomassa
Suunnattu osakeanti 2	—	—	2 000	—	—	—	—	2 000	—	2 000
Hankitut määräysvallattomien omistajien osuudet 2	—	—	—	-1 666	—	—	—	-1 666	-334	-2 000
Määräysvallattomien omistajien osuuksien lunastus 2	—	—	—	-265	—	—	—	-265	-59	-325
Määräysvallattomien osuuksien hankintaan liittyvät transaktiokulut	—	—	—	-31	—	—	—	-31	—	-31
Osingonjako 3	—	—	—	-903	—	—	—	-903	-69	-972
Omien osakkeiden hankinta	—	—	—	-475	—	—	—	-475	—	-475
Muut oman pääoman muutokset	—	—	—	-14	—	—	—	-14	-11	-25
Kauden tulos	—	—	—	1 154	—	—	—	1 154	50	1 203
Muut laajan tuloksen erät	—	—	—	0	-4	—	1	-3	—	-3
Laaja tulos yhteensä	—	—	—	1 153	-4	—	1	1 151	50	1 200
Oma pääoma 31.12.2024	98	4	3 527	4 176	-746	—	—	7 059	—	7 059

¹IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin nettovaikutus voittovaroihin oli -0 milj euroa (-5).

²Osakeanti suunnattiin Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien omistajille. Lisätietoja määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnasta ja lunastuksesta annetaan liitteessä 28.

3 Osakekohtainen osinko 1,70 euroa (2,60).

Sampo Oyj mitätöi 10.12.2024 tilikauden 2024 aikana hankkimansa omat osakkeet, yhteensä 11 747 690 kappaletta.

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. e	1–12/2024	1–12/2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja	1 533	1 765
Oikaisut
Poistot	180	158
Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot	-227	-559
Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot	-58	-280
Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos	383	1 146
Muut oikaisut	132	-537
Oikaisut yhteensä	410	-72
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Sijoitukset 1	-223	-86
Muut varat	-98	-208
Yhteensä	-321	-294
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Rahoitusvelat	122	176
Muut velat	5	-196
Maksetut tuloverot	-331	-277
Maksetut korot	-91	-132
Yhteensä	-296	-429
Liiketoiminnasta kertyneet (tai siihen käytetyt)
nettorahavarat	1 327	970
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin	—	-247
Myydyt tytäryhtiöosakkeet	—	20
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-142	0
Myynnit aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	17	5
Investoinneista kertyneet (tai niihin käytetyt) nettorahavarat	-125	-223

Milj. e	1–12/2024	1–12/2023
Rahoitustoiminnan rahavirta
Maksetut osingot	-903	-1 321
Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille	-69	-187
Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta	-325	-14
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankintaan liittyvät kulut	-31	—
Omien osakkeiden hankinta	-475	-555
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, liikkeeseen laskut 2	194	142
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset 2	-50	-473
Rahoitukseen käytetyt (tai siitä kertyneet) nettorahavarat	-1 660	-2 407
Rahavirrat yhteensä	-458	-1 660
Rahavarat tilikauden alussa	1 415	3 073
Muuntoerot	5	3
Rahavarat tilikauden lopussa	962	1 415
Rahavarojen nettomuutos	-458	-1 660

Lisätietoa rahavirtalaskelmaan	1–12/2024	1–12/2023
Saadut korot	512	751
Saadut osingot (pl. rahastojen voitto-osuudet)	42	92
Vuokrasopimuksista johtuvat lähtevät rahavirrat yhteensä	-39	-37

Sijoitukset sisältävät sijoituskiinteistöt sekä rahoitusvarat.

²Muutokset lyhytaikaisten liikkeeseen laskettujen velkakirjojen lisäyksissä ja lyhennyksissä on esitetty nettona.

Sekä tilikauden että vertailuvuoden rahavirrat sisältävät rahavirrat sekä jatkuvista että lopetetuista/ luovutetuista toiminnoista. Tulos ennen veroja on siis konsernin tulos sekä lopetettujen/ luovutettujen toimintojen tulos ennen veroja yhteensä. Tilikaudella liiketoiminnan rahavirtaan sisältyy näin ollen -26 miljonaa euroa luovutetuista toiminnoista. Vertailuvuonna lopetetuista toiminnoista liiketoiminnan rahavirtaan sisältyy 173 milj. euroa, investointien rahavirtaan 20 milj. euroa ja rahoitustoiminnan rahavirtaan -280 milj. euroa. Rahoitustoiminnan rahavirta sisältää Sampo Oyj:lle maksetun sisäisen osingon -150 miljoonaa euroa sekä konserniavustuksen -29 miljoonaa euroa. Lisäksi Mandatum maksoi Sampo Oyj:lle takaisin pääomalainan 100 miljoonaa euroa syyskuussa 2023.

Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana hankittujen ja myytyjen tytäryhtiöiden ja valuuttakurssien muutosten takia.

Tilikauden rahavaroihin sisältyy kassa 682 milj. euroa (1 081) sekä lyhytaikaiset enintään 3 kk:n talletukset 280 milj. euroa (334).

1

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laadintaperiaatteista	146
Segmentti-informaatio	162
Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2024	163
Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2023	164
Tase segmenteittäin 31.12.2024	165
Tase segmenteittäin 31.12.2023	166
Maantieteellinen informaatio	166
Muut liitetiedot	168
1 Vakuutuspalvelutulos	168
2 Sijoitustoiminnan nettotuotot	169
3 Vakuutukseen liittyvät nettorahoitustuotot tai -kulut	169
4 Muut tuotot	169
5 Muut kulut	170
6 Tilintarkastajan palkkiot	171
7 Rahoituskulut	171
8 Laajan tuloksen muut erät	171
9 Osakekohtainen tulos	172
10 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	173
11 Aineettomat hyödykkeet	174
12 Rahoitusvarat	176
13 Käypien arvojen määritys ja hierarkia	179
14 Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutos	183

15 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat	185
16 Verot	189
17 Muut varat	189
18 Vakuutussopimusvelat	190
19 Vakuutussopimusvelkojen täsmäytyslaskelma	191
20 Varat vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista rahavirroista	200
21 Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys	200
22 Rahoitusvelat	209
23 Muut velat	212
24 Työsuhde-etuudet	213
25 Oma pääoma	217
26 Kannustinjärjestelmät	218
27 Sijoitukset tytäryhtiöissä	221
28 Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien hankinta	222
29 Lähipiiritiedot	223
30 Lopetetut toiminnot	223
31 Liiketoimintojen yhdistäminen	224
32 Ehdolliset velat ja sitoumukset sekä oikeudenkäynnit	225
33 Tilikauden päättymisen jälkeiset
tapahtumat	227
34 Sampo-konsernin riskienhallinta	228

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laadintaperiaatteista

Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Nasdaq Helsingissä listattu suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiöllä on lisäksi rinnakkaislistautuminen Nasdaq Tukholmassa ja Nasdaq Kööpenhaminassa. Yhtiön kotipaikka on Helsinki ja konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki, Suomi. Konsernitilinpäätös sisältää Sampo Oyj:n lisäksi tämän tytäryhtiöt sekä osakkuusyhtiöt raportointihetkellä 31.12.2024. Konserniyhtiöt harjoittavat vakuutus- ja rahoitustoimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa sekä Isossa-Britanniassa.

Konsernin tilinpäätöksen jäljennös on saatavilla osoitteesta www.sampo.com.

Laatimisperusta

Sammon konsernitilinpäätös vuodelta 2024 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, "IFRSs") mukaisesti. Tilinpäätöstä laadittaessa Sampo on soveltanut kaikkia liiketoimintaansa liittyviä 31.12.2024 voimassa olleita ja EU:n komission hyväksymiä standardeja ja tulkintoja.

Vuoden 2024 alusta voimaantulleilla IFRS-standardien vuosittaisilla lisäyksillä tai muilla standardimuutoksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Konsernitilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on otettu huomioon myös suomalainen kirjanpito- ja yhteisölainsäädäntö sekä viranomaissäännökset.

Sampo Oyj:n hallitus on arvioinut toiminnan jatkuvuuden periaatteen toteutumisen ja konsernitilinpäätös on laadittu tämän olettamuksen pohjalta.

Konsernitilinpäätös esitetään euroina pyöristettynä lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu.

Sampo Oyj:n hallitus hyväksyi tilinpäätöksen julkaistavaksi 12. maaliskuuta 2025. Osakeyhtiölain mukaisesti varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä tai hylätä konsernitilinpäätös tai muuttaa tilinpäätöstä sen julkaisemisen jälkeen.

Konsernitilinpäätös

Tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Sampo Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, kun konsernilla on yli puolet äänivallasta tai sillä on valta yrityksessä ja se olemalla osallisena yrityksessä altistuu muuttuvalle tuotolle sekä pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon. Hankitut yritykset yhdistellään tytäryhtiöinä siitä päivästä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryhtiöt siihen päivään saakka, kun määräysvalta lakkaa.

Tytäryhtiöiden hankinnat käsitellään hankintamenomenetelmällä. Hankintameno kohdistetaan hankinnan kohteen yksilöitävissä oleville varoille, veloille ja ehdollisille veloille, jotka arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankitun tytäryhtiön nettovarallisuudesta. Hankekohtaisesti valitulla käsittelytavalla on vaikutusta sekä kirjattavaan määräysvallattomien omistajien osuuteen että liikearvon määrään. Määrä, jolla maksettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus sekä mahdollisesti aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi.

Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laadintaperiaatteita samankaltaisissa olosuhteissa toteutuviin samanlaisin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Määräysvallattomien omistajien osuudet

Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajien sekä määräysvallattomien omistajien laskennalliseen osuuteen esitetään laajan tuloslaskelman jälkeen. Määräysvallattomille kohdistetaan osuus siinäkin tapauksessa, että se olisi negatiivinen.

Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään taseessa omana eränään.

Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta voidaan arvostaa joko käypään arvoon tai suhteellisena osuutena hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Valinta on hankintakohtainen.

Tilikauden 2024 lopussa, Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien hankinnan johdosta konsernin omassa pääomassa ei esitetty erikseen määräysvallattomien omistajien osuutta.

Tilikauden lopussa, määräysvallattomien omistajien suhteellisen omistusosuuden muututtua sekä emoyhtiön että määräysvallattomien omistajien osuuksien kirjanpitoarvot oikaistiin kuvastamaan muutoksia. Määräysvallattomien osuuksien kirjanpitoarvon sekä maksetun vastikkeen välinen ero kirjattiin omaan pääomaan (kertyneet voittovarat) ja kohdistettu emoyhtiön osakkeenomistajille.

Hankinnan jälkeen emoyhtiön omistajille kohdistetaan koko Topdanmarkin tulos hankintaa seuraavalta ajanjaksolta. Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta raportointikaudella on näin ollen laskettu painotettuna keskiarvona ottaen huomioon määräysvallattomien omistajien jäljellä oleva omistusosuus.

Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet

Konsernitilinpäätös laaditaan euroina, joka on konsernin ja emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyhtiöt ovat laatineet tilinpäätöksensä käyttäen toimintavaluuttaa, joka on kunkin yhtiön taloudellisen toimintaympäristön päävaluutta. Yhtiöiden ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin tai kirjauskuukauden keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset tase-erät muutetaan yhtiön toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Ulkomaan rahan määräisten liiketapahtumien ja monetaaristen tase-erien muuttamisesta toimintavaluutan määräisiksi aiheutuvat kurssierot kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan.

Ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat muutetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan muuntoeroksi, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten yksiköiden hankintaan liittyvä liikearvo ja käyvän arvon oikaisut käsitellään tilinpäätöksessä kuin ne olisivat ulkomaisen yksikön varoja ja velkoja. Muuntoerot, jotka syntyvät näiden erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, kirjataan omaan pääomaan ja niiden muutos muihin laajan tuloksen eriin.

Valuuttakurssierot monetaarisista eristä, jotka ovat osa Sammon ulkomaiseen yksikköön tekemää nettosijoitusta (tytäryhtiö), kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Monetaarinen erä, joka on osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön, voidaan määrittää Sammon (raportoiva yhteisö) toimintavaluutan määräisenä, ulkomaisen yksikön toimintavaluutan määräisenä tai muussa valuutassa, joka poikkeaa Sammon ja ulkomaisen yksikön toimintavaluutoista. Mikäli ulkomaisesta tytäryhtiöstä luovutaan kokonaan tai osittain, kumulatiiviset valuuttakurssierot siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi.

Konsernitilinpäätöksessä on käytetty seuraavia valuuttakursseja:

1 euro =	Tilinpäätöspäivän kurssi	Tilikauden keskikurssi
Ruotsin kruunua	11,4590	11,4345
Tanskan kruunua	7,4578	7,4589
Englannin puntaa	0,8292	0,8467

Segmenttiraportointi

Konsernin segmentointi perustuu liiketoiminta-alueisiin, joiden riskit ja kannattavuuteen vaikuttavat lähtökohdat sekä sääntely-ympäristö poikkeavat toisistaan. Liiketoiminnan valvonta ja ohjaus sekä raportointi johdolle on organisoitu liiketoimintasegmenttien mukaisesti. Konsernin liiketoimintasegmentit ovat If, Topdanmark, Hastings sekä Omistusyhteisö.

Maantieteellisiä alueita koskevina tietoina on esitetty tuotot ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaiset varat. Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia sekä Baltia.

Segmenttien ja yhtiöiden välisten kotimaisten ja rajat ylittävien liiketoimien hinnoittelussa on sovellettu markkinaehtoperiaatetta. Hinnoittelu perustuu OECD:n siirtohinnoitteluohjeistukseen sekä EU:n siirtohinnoitteludokumentoinnista antamaan käytännesääntöön.

Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat eliminoidaan eräkohtaisesti.

Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä

jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä tai omaisuuserien ryhmä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin. Lisäksi johdon tulee olla sitoutunut myyntiin, ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Edellä mainitut edellytykset uudelleenluokittelulle, esittämiselle ja arvostukselle ovat samat myös silloin, kun kyse on omistajille jaettavaksi määritetyistä pitkäaikaisista omaisuuseristä.

Myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan luokitteluhetkestä lähtien kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Arvostus välittömästi ennen luokittelumuutosta tehdään sovellettavissa olevan standardin mukaisesti. Mikäli käypä arvo myynnistä vähennettävillä kuluilla on alempi, kirjataan tulokseen uudelleenluokitteluhetkellä arvonalentumistappio. Mahdolliset myöhemmät arvonnousut kirjataan tulosvaikutteisesti. Mahdollisten poistojen tai osakkuusyhtiöosuuksien kirjaaminen lopetetaan luokitteluhetkellä.

Vakuutussopimuksiin liittyvien tuottojen ja kulujen kirjaamisperiaatteet

IFRS 17:n käyttöönotto muutti tuloslaskelman rakennetta kuvastamaan tuottojen keskeisiä päälähteitä. Vakuutuspalvelutulos, joka koostuu vakuutusmaksutuotoista, vakuutuspalvelukuluista sekä jälleenvakuutustuloksesta, kuvaa vakuutussopimusten myöntämisestä ja hoitamisesta syntyvää tulosta. Nettorahoitustulos kuvaa vakuutussopimuksiin liittyvien rahoituserien vaikutuksia.

Vakuutusmaksutuotot

Vakuutusmaksutuotot kuvastavat Sammon vakuutuksenottajilta saamaa, ansaintaperiaatteen mukaisesti jaksotettua vastiketta vakuutusriskin siirtämisestä (vakuutussopimuspalvelut). Raportointikaudelle kirjatut vakuutusmaksutuotot perustuvat sekä jo saatuihin vakuutusmaksuihin että odotettavissa oleviin vakuutusmaksuihin, allokoituna lineaarisesti perustuen esimerkiksi ajan kulumiseen. Jäljellä olevan vakuutuskauden velkaa pienennetään vakuutusmaksutuottoja vastaavalla määrällä.

Vakuutuspalvelukulut

Vakuutuspalvelukulut sisältävät sekä korvaus- että liikekulut.

Korvauskulut raportointikaudella sisältävät kaudella maksetut korvaukset sekä muutoksen toteutuneista vahinkotapahtumista aiheutuneessa velassa. Muutos kyseisessä velassa sisältää muutokset diskonttaamattoman velan parhaassa arviossa, diskontatussa riskioikaisussa sekä diskonttausvaikutuksessa, joka aiheutuu muutoksista parhaassa arviossa tai maksuolettamissa. Korvauskulut sisältävät myös korvausten käsittelykulut ja muutokset tappiokomponentissa.

Liikekulut, jotka on kirjattu vakuutuspalvelukuluihin, liittyvät vakuutussopimusten hallinnoimisesta syntyviin kuluihin. Lisäksi liikekulut sisältävät vakuutussopimusten hankintaan liittyvien rahavirtojen tulokseen jaksotetun osuuden, joka vastaa määrältään jäljellä olevan vakuutuskauden velasta purettua osuutta.

Jälleenvakuutustulos

Jälleenvakuutustulos koostuu jälleenvakuutusmaksuihin liittyvistä kuluista ja jälleenvakuuttajien osuuksista korvauskuluista. Otetuista jälleenvakuutuksista aiheutuvat kulut kirjataan ensivakuutuksen

vakuutusmaksutuottojen tapaan ja ne kuvaavat maksettuja ja kaudelle kohdistettuja jälleenvakuutusmaksuja vastaten vastaanotettua jälleenvakuutussopimuspalvelua. Saadut jälleenvakuutuskomissiot pienentävät jälleenvakuutusmaksuihin liittyviä kuluja. Jälleenvakuuttajien osuudet korvauskuluista kirjataan kuten ensivakuutuksen vakuutuspalvelukulut, jolloin ne sisältävät myös jälleenvakuuttajaan liittyvän vastapuoliriskin.

Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut

Nettorahoitustulokseen sisältyvät vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut kuvaavat rahoituseristä johtuvia vaikutuksia. Erä sisältää diskonttauskorkojen muutoksesta ja diskonttovaikutuksen purkautumisesta aiheutuvat muutokset toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvassa velassa. Tästä syystä korkojen muutosten vaikutus sekä korkokulut esitetään kokonaisuudessaan vakuutussopimuksiin liittyvissä rahoitustuotoissa tai -kuluissa. Myös eläkekorvauksiin liittyvät indeksikorotukset esitetään vakuutussopimuksiin liittyvissä rahoitustuotoissa tai -kuluissa. Jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät määrät esitetään erillään. Konserni ei sovella optiota esittää diskonttauskorkojen muutoksiin liittyviä vaikutuksia osana laajaa tulosta.

Vuonna 2024 Sampo muutti riskimarginaaliin liittyvän diskonttausmuutoksen esittämistapaa. Diskonttausvaikutuksen muutos kohdistetaan jatkossa vakuutuspalvelukuluihin sekä vakuutuksen rahoitustuottoihin tai -kuluihin,

Sijoitustoiminnan nettotuotot

Korot ja osingot

Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetel-

mällä korkotuotot ja -kulut jaksotetaan rahoitusinstrumentin juoksuajalle tasaisesti suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan. Osingot kirjataan tuotoksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt.

Palkkiot

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusinstrumenttien palkkiot ja transaktiokulut kirjataan suoraan tulokseen instrumentin alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.

Myyntituotot asiakassopimuksista

Muut tuotot sisältävät tuotot vakuutustoimintaan liittyvistä palveluista, joihin ei liity merkittävän vakuutusriskin siirtymistä, jolloin ne käsitellään IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisesti. Tällaiset tuotot kertyvät pääosin mm. vakuutussopimusten myyntikomissioista sekä hallintoon ja korvauksiin liittyvistä palveluista, joita suoritetaan muiden osapuolten puolesta.

Myös Ifin tytäryhtiön, Viking Assistance Group AS:n, tarjoamien tiepalveluiden tuotot kirjataan muihin tuottoihin palvelun tultua suoritetuksi.

Hastingsilla on lisäksi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisia vakuutusvälitystoiminnasta syntyviä myyntituottoja. Nämä tuotot koostuvat pääosin palkkioista ja komissioista, joita yhtiö saa välittäessään kolmannelle osapuolelle toisen yhtiön puolesta vakuutussopimuksia, sekä näihin liittyvistä lisätuotteista.

Vakuutustoimintaan liittyvät välityspalkkiotuotot tuloutetaan niiden myyntihetkellä ja muut myyntituotot tuloutetaan sen kauden aikana, kun palvelu tuotetaan. Välityspalkkiotuotot vakuutussopimuksista kirjataan nettomääräisinä saamisen käypään arvoon, jota

oikaistaan odotettavissa olevilla peruutuksista aiheutuvilla palautuksilla. Hastings voi tarjota asiakkailleen myös muita asiakaskohtaisia sopimuksia, jotka tuloutetaan tiettynä ajanhetkenä, kun suoritevelvoite on täytetty. Tuloutettava rahamäärä vastaa sitä vastiketta, johon Hastings odottaa olevansa oikeutettu.

Konsernitilinpäätöksessä ulkoisesta välitysliiketoiminnasta aiheutuvat palkkiotuotot ja -kulut sekä komissiot sisältyvät Muihin tuottoihin ja Muihin kuluihin.

Rahoitusvarat ja -velat

Alkuperäinen taseeseen ja taseesta pois kirjaaminen

Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon. Jos hankittua rahoitusvaraa tai -velkaa ei arvosteta käypään arvoon, hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta suoraan johtuvat kulut sisällytetään vai vähennetään hankintahinnasta.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen ostot ja myynnit kirjataan taseeseen kauppapäivänä, jolloin sitoudutaan ostamaan tai myymään kyseinen rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Lainat ja muut saamiset kirjataan taseeseen lainaa nostettaessa.

Rahoitusvarat ja -velat netotetaan ja esitetään taseessa nettomääräisenä vain silloin, kun netottamiseen on laillinen oikeus ja netotus aiotaan toteuttaa tai saaminen ja velka suorittaa samanaikaisesti.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty toiselle osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois

taseesta, kun niiden velvoitteet on täytett, peruutettu tai niiden voimassaolo on lakannut.

Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostusperiaatteet

Rahoitusvarat luokitellaan myöhemmin arvostettaviksi joko jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Merkittävä osa Sampo-konsernin rahoitusvaroista arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja vain rajoitettu määrä rahoitusvaroja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Mitään rahoitusvaroja ei arvosteta käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta.

Rahoitusvarojen luokittelu arvostusluokkiin perustuu konsernin liiketoimintamallin mukaiseen rahoitusvarojen hallintaan sekä rahoitusvarojen sopimusperusteisiin rahavirtaominaisuuksiin.

Liiketoimintamalli kuvastaa sitä, kuinka rahoitusvaroja hallinnoidaan liiketoiminnallisen tavoitteen saavuttamiseksi sekä rahavirtojen keräämiseksi. Seuraavat tekijät vaikuttavat sijoitussalkun liiketoimintamallin määrittämiseen: miten rahoitusvarojen tuloksellisuutta arvioidaan ja raportoidaan johdolle; miten riskejä määritellään ja hallitaan; aiemmat kokemukset siitä, miten rahavirrat ovat kertyneet, ja miten saatu vastike liittyy suoritukseen.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat koostuvat pääosin sijoituksista osakkeisiin ja rahastoihin, saamistodistuksista sekä muista lainasaamisista.

Sijoitukset osakkeisiin luokitellaan ja arvostetaan käypään arvon tulosvaikutteisesti.

Velkainstrumentit, kuten velkakirjat ja muut korkosijoitukset, luokitellaan arvostettavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kun liiketoimintamalli kuvastaa varojen hallinnointia ja arviointia käyvän arvon pohjalta. Instrumentit on alun perin ja myöhemmin arvostettu käypään arvoon. Transaktiokustannukset, jotka ovat suoraan kohdistettavissa liikkeeseen laskuun tai hankintaan, kirjataan kuluina tulosvaikutteisesti.

Käyvän arvon muutoksista johtuvat tai myytäessä realisoituneet voitot ja tappiot, yhdessä korkotuottojen ja osingon kanssa, kirjataan tulosvaikutteisesti erään sijoitustoiminnan nettotuotot.

Johdannaissopimukset, joita ei ole määritetty suojaaviksi ja jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, luokitellaan käypään arvoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi. Johdannaiset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Johdannaissopimuksista kirjataan taseeseen saaminen, kun käypä arvo on positiivinen ja velka, kun käypä arvo on negatiivinen. Johdannaiset arvostetaan taseessa käypään arvoon ja käyvän arvon muutos yhdessä realisoituneiden voittojen ja tappioiden kanssa kirjataan tuloslaskelmaan erään sijoitustoiminnan nettotuotot.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vain, jos liiketoimintamallin tavoitteena on pitää rahoitusvara hallussa sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja rahoitusvaran sopimukseen perustuvat rahavirrat täyttävät SPPI-kriteerit (solely payments of principal and interests). Toisin sanoen se on johdonmukainen peruslainanantojärjestelyn kanssa. SPPI-kriteerit täyttyvät, kun rahoitusinstrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan

pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksuja. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät pääosin saamistodistuksia sekä muita lainoja ja saamisia.

Lainat ja muut saamiset merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon, sisältäen suoraan kohdistettavissa olevat transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

Korkotuotot lasketaan soveltamalla efektiivisen koron menetelmää. IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin kohdistuvat tappiota koskevan vähennyserän eli odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) vaatimukset.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat eli huonomman etuoikeuden omaavat velat, joukkovelkakirjalainat sekä muut rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Korkokulut sekä voitot ja tappiot taseesta pois kirjaamisen yhteydessä kirjataan tulokseen.

Rahoitusvelat johdannaisista arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Jos omia velkoja lunastetaan takaisin ennen eräpäivää, velat kirjataan pois taseesta, ja velan kirjanpitoarvon ja lunastuksessa maksetun vastikkeen erotus kirjataan tulokseen.

Käypä arvo

Rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään ensisijaisesti toimivilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella. Instrumentit arvostetaan

ostokurssiin tai viimeiseen kaupantekohintaan, mikäli hintalähteen pörssissä on käytössä huutokauppamenettely. Poikkeuksena tähän ovat syndikoidut lainat, jotka arvostetaan keskihintaan alhaisemman likviditeetin takia. Myös johdannaissopimukset arvostetaan viimeiseen kaupantekohintaan. Mikäli rahoitusinstrumentille on olemassa sen markkinariskin kumoava vastaerä, arvostuksessa käytetään tältä osin samaa hintalähdettä vastaavissa ja vastattavissa. Jos rahoitusinstrumentille kokonaisuutena ei ole olemassa julkista noteerausta, mutta sen osatekijöille on olemassa toimivat markkinat, käypä arvo määritetään osatekijöiden markkinahintojen perusteella.

Rahoitusvarojen käyvän arvon arvostus perustuu joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, käypä arvo määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla käyttämällä asiaa tuntevien, liiketoimintaan halukkaiden osapuolten välisten viimeaikaisten markkinatransaktioiden hintoja, toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa, rahavirtojen diskonttausmenetelmää sekä optionhinnoittelumalleja. Pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo näitä muita menetelmiä käyttäen.

Rahavarojen ja muihin varoihin sisältyvien kauppahintasaamisten kirjanpitoarvoa käytetään arviona niiden käyvästä arvosta.

Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, toimivatko markkinat, joilla instrumentilla käydään kauppaa, tai ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot objektiivisesti todennettavissa.

Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa.

Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.

Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin.

Tasolla 3 oman pääoman ehtoinen sijoitus on arvostettu lisätuottomallilla (excess return model). Yhtiön arvo muodostuu tällä hetkellä yhtiöön sijoitetusta pääomasta ja lisätuottojen, joita yhtiö odottaa ansaitsevansa tulevaisuudessa, nykyarvosta.

Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset ja riittävät tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi. Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi hankintahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa, tuottokerroinperusteista arvostusta tai kassavirtoihin perustuvaa arvostusta.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Raportointikauden päättyessä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että muun kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Kun arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman alkuperäisen kirjaamisen jälkeisen toteutuneen tappion synnyttävän tapahtuman seurauksena ja näillä tapahtumilla on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroista tulevaisuudessa saataviin arvioituihin rahavirtoihin, kirjataan arvonalentumistappio.

Objektiivisena näyttönä arvonalentumisesta pidetään esimerkiksi liikkeeseenlaskijan tai velallisen merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, jotka johtavat maksukyvyttömyyteen ja arvioon siitä, että asiakas ei todennäköisesti selviydy maksuvelvoitteistaan konsernille. Kun on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä rahoitusvaroista on syntynyt arvonalentumistappiota, tappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja saamisesta arvioitujen kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona käytetään saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Erotus kirjataan arvonalentumistappioksi tuloslaskelmaan. Konserni arvioi arvonalentumisen sopimuskohtaisesti jokaisen rahoitusvaran osalta.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

IFRS 9:n johdosta konsernissa on otettu käyttöön tulevaisuuteen kohdistuva ECL-laskentamalli, jota sovelletaan pääasiassa jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin. Vaatimukset eivät koske oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai muita käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia

rahoitusvaroja. Odotettavissa olevat luottotappiot heijastavat menneitä tapahtumia eli aiemmin toteutuneita tapahtumia, vallitsevia olosuhteita sekä ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista.

IFRS 9:n säännökset sisältävät yleisen lähestymistavan, jossa tappioita koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa joko 12 kuukaudelta odotettavissa olevia luottotappioita tai koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Kolmivaiheista mallia käytetään odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen jokaisena raportointipäivänä. Vaiheessa 1 luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi. Tappiota koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa 12 kuukauden odotettavissa olevia luottotappioita. Vaiheessa 2 ja 3 luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisestä kirjaamisesta. Tappiota koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Vaiheessa 3 rahoitusvarojen luottokelpoisuuden arvioidaan alentuneen (maksukyvyttömyyden yhteydessä) ja korko lasketaan luottoarvon alentuneelle määrälle bruttokirjanpitoarvon sijaan.

Konsernissa yleinen lähestymistapa perustuu kolmeen osatekijään, jotka ovat maksukyvyttömyyden todennäköisyys (probability of default, PD), maksukyvyttömyyden aiheuttama tappio-osuus (loss given default, LGD) ja vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä (exposure at default, EAD).

Johdannaissopimukset ja suojausperiaatteet

Johdannaissopimukset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin sopimuksiin ja suojaaviin sopimuksiin, ja ne sisältävät korko-, luottoriski-, valuutta-, osake- sekä hyödykejohdannaiset. Johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen varoiksi, jos niiden käypä arvo on positiivinen, ja veloiksi, jos käypä arvo on negatiivinen.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset

Johdannaissopimukset, joita ei ole merkitty suojaaviksi, käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaissopimuksina. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon, ja käyvän arvon muutokset sekä myyntivoitot ja -tappiot yhdessä korkotuottojen ja -kulujen kanssa kirjataan tuloslaskelmaan.

Suojaavat johdannaissopimukset ja suojausperiaatteet

Suojausperiaatteiden mukaisesti konsernissa voidaan suojautua korkoriskiltä, valuuttakurssiriskiltä ja hintariskiltä soveltamalla käyvän arvon tai rahavirran suojausta. Rahavirran suojauksella suojaudutaan tulevien rahavirtojen vaihtelulta. Kuluneella tilikaudella konsernissa on sovellettu rahavirran suojausta Hastingsissa.

Suojauslaskentaa sovelletaan suojauksiin, jotka ovat suojattavan riskin osalta tehokkaita ja täyttävät IFRS 9 -standardin suojauslaskennan ehdot. Suojaussuhde suojaavan johdannaisen ja suojattavan kohteen välillä sekä suojaukseen liittyvät riskienhallintatavoitteet dokumentoidaan suojauksen alkaessa.

Rahavirran suojaus

Rahavirran suojauksella suojataan vaihtuvakorkoisten velkakirjalainojen tai muiden vaihtuvakorkoisten varojen tai velkojen korkorahavirtoja. Suojaavina instrumentteina käytetään mm. valuuttatermiinejä. Johdannaissopimukset, jotka on luokiteltu rahavirran suojaukseksi, arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksesta tehokkaan suojauksen osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat.

Kun suojaava johdannainen erääntyy, myydään, suojaussuhde päätetään tai suojaus ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja, omaan pääomaan suojauksen loppumishetkeen mennessä kertynyt käyvän arvon muutos jää omaan pääomaan, kunnes se kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti vuokrasopimukset esitetään lähtökohtaisesti taseella. Ainoat valinnaiset poikkeukset koskevat tiettyjä lyhytaikaisia alle 12 kuukautta pitkiä sopimuksia tai arvoltaan vähäisiä vuokrasopimuksia, jotka voidaan edelleen kirjata tasaerinä vuokrasopimuksen voimassaoloaikana.

Vuokrasopimuksista aiheutuvat käyttöoikeusomaisuuserät (oikeus käyttää vuokrasopimuksen kohdetta) kirjataan varoihin osana Aineellisia hyödykkeitä ja niitä vastaavat vuokravelvoitteet taseen velkapuolelle osaksi Muita velkoja. Käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan vuokra-ajan alkamishetkellä ja arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän sekä vuokralle antajalle mahdollisesti ennalta suoritetut maksut. Käyttöoikeusomaisuuserien poistot kirjataan tasapoistoin vuokrasopimuksen voimassaoloaikana. Vuokrasopimusvelka kirjataan samoin vuokra-ajan alkamishetkellä ja arvostetaan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon.

Tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuserästä tehtävät suunnitelman mukaiset poistot sekä vuokravelasta aiheutuvat korkokulut.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankintaajankohtana. Sitä aiempien hankintojen liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.

Liikearvo arvostetaan kertyneillä

arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Liikearvosta ei tehdä poistoja. Liikearvolle tehdään sen sijaan arvonalentumistestaus vähintään vuosittain.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, käsitellään ulkopuolelta hankittuja ja sisäisesti aikaansaatuja IT-ohjelmistoja sekä muita aineettomia hyödykkeitä, jos on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeiden hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen hankintameno määräytyy hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien menojen summana. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona ne toteutuvat. Kehittämismenoista, jotka johtuvat uusien IT-ohjelmistojen suunnittelusta tai jo olemassa olevien ohjelmistojen merkittävistä parannuksista, aktivoidaan vain ne, jotka täyttävät edellä mainitut taseeseen kirjaamisen edellytykset.

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:

• IT-ohjelmistot 3–10 vuotta
• Muut aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta

Aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, kuten liiketoimintojen yhdistymisten yhteydessä hankitut tuote- ja liikemerkit, ei poisteta. Sen sijaan niille suoritetaan vähintään kerran tilikaudessa arvonalentumistestaus.

Poistot ja arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelman erään muut kulut.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat omassa käytössä olevat kiinteistöt, koneet ja laitteet sekä kalusto.

Kiinteistöt ja muut aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Perusparannusmenot lisätään kiinteistöjen kirjanpitoarvoon silloin kun on todennäköistä, että niistä koituva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioidaan nollan suuruiseksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Taloudellisen vaikutusajan arviota tarkistetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Poistoaikoja oikaistaan, mikäli arvio muuttuu merkittävästi. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:

• Rakennukset 20–50 vuotta
• Rakennusten ainesosat 15–20 vuotta
• Rakennusten ja vuokrahuoneistojen perusparannusmenot 4–10 vuotta
• IT-laitteet ja autot 2–5 vuotta
• Muut toimistokalusteet 3–15 vuotta.

Poistot ja arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelman erään Muut kulut.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen kirjaaminen lopetetaan, mikäli omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentuminen

Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että aineettomiin hyödykkeisiin tai aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvan omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos arvonalentumisesta on viitteitä, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta, keskeneräisistä aineettomista hyödykkeistä sekä taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten hankinta-ajankohdasta lähtien konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille. Testissä verrataan yksikön liikearvon sisältävää kirjanpitoarvoa yksiköstä kerrytettävissä olevaan rahamäärään.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa ennen veroja määritettyä korkoprosenttia käyttäen. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, siitä kirjataan tuloslaskelmaan arvonalentumistappio. Kirjaamisen yhteydessä poistettavan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.

Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeestä kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta, ei kuitenkaan enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

Vakuutussopimukset

Konserni on soveltanut IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardia 1.1.2023 alkaen. Sampo-konsernin toiminnot keskittyvät vahinkovakuutusliiketoimintaan, ja Sampo käyttää pääasiassa IFRS 17 -standardin mukaista vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa (premium allocation approach, PAA).

Vakuutussopimuksiin liittyviä riskejä on kuvattu laajasti konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34.

Vahinkovakuutus

Soveltamisala

Konsernin vahinkovakuutussopimuksissa vakuutusriski on merkittävä. Kolmansien osapuolien (panel underwriters) myöntämät vakuutussopimukset, jotka eivät tuo vakuutusriskiä konsernille, eivät kuulu IFRS 17 -standardin soveltamisalaan. Sen sijaan nämä vakuutussopimukset käsitellään IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisesti.

Vakuutussopimukset voivat sisältää yhden tai useamman komponentin, jotka kuuluisivat eri tilinpäätösstandardien soveltamisalaan ja jotka käsiteltäisiin erillään toisistaan. Sampo arvioi vakuutussopimukset tunnistaakseen komponentit sopimuksista. Vakuutussopimus voi esimerkiksi sisältää sijoitus- tai palvelukomponentin (tai molemmat), jotka eivät ole osa vakuutussopimuspalvelua.

Vakuutussopimusten yhdistelytaso

IFRS 17 -standardin mukaan vakuutussopimukset muodostavat vakuutussopimussalkkuja. Salkku koostuu sopimuksista, joihin sisältyvät riskit ovat samankaltaiset ja joita hallinnoidaan yhdessä. Salkut jaetaan edelleen

vuosikohortteihin eli ryhmitellään sopimukset, joita ei ole myönnetty yhtä vuotta pidemmin väliajoin.

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa salkut on määritetty perustuen liiketoiminnan segmentteihin tai vakuutuslajien yhdistelmiin (johdon määritelmän mukaisesti), liiketoiminta-alueeseen ja maahan. Salkut määritetään erikseen kullekin juridiselle yhtiölle tai perustuen tuoteryhmään.

Sampo-konserni on tunnistanut tiettyjä tappiollisia sopimuksia, mutta tappiollisten sopimusten määrä on kaiken kaikkiaan vähäinen.

Vakuutussopimus- ja jälleenvakuutussopimussalkkujen kirjanpitoarvot määrittävät sen, esitetäänkö ne taseessa saamisissa vai veloissa.

Sopimusraja

Vakuutussopimusryhmän alkuperäinen arvostaminen sisältää kaikki sopimusrajojen sisällä olevat tulevat rahavirrat. Määritettäessä rahavirtoja, jotka kuuluvat sopimusrajojen sisälle, otetaan huomioon sopimusehdoista tulevat tosiasialliset oikeudet ja velvoitteet sekä myös voimassa olevasta sääntelystä tulevat vaateet.

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa suurimmalla osalla sopimuksista on yhden vuoden sopimusraja tyypillisesti vakuutuskauden uusiutumiseen asti, eli sopimuksella on yhden vuoden vakuutuskausi, johon ajoittuu tosiasiallisia oikeuksia ja velvoitteita.

Arvostaminen

IFRS 17 sisältää yleisen lähestymistavan (general measurement model, GMM), joka on sovellettavissa kaikille vakuutussopimuksille vakuutussopimusvelkojen arvostamisessa. Yleisen lähestymistavan mukaan vakuutussopimukset arvostetaan perustuen tuleviin rahavirtoihin, jotka on oikaistu heijastamaan rahan aika-

arvoa, mukaan lukien riskioikaisu ja sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali (contractual service margin, CSM).

Kun tietyt soveltuvuuskriteerit täyttyvät, vakuuttajat voivat soveltaa vakuutussopimusten arvostamiseen yksinkertaistettua vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa (PAA). PAA soveltuu vakuutussopimuksille, joiden vakuutuskausi on enintään yksi vuosi. Tätä lähestymistapaa voidaan soveltaa myös niihin sopimuksiin, joiden arvostaminen käyttäen kyseistä lähestymistapaa (PAA) ei olennaisesti eroaisi arvosta, joka saataisiin soveltamalla yleistä lähestymistapaa. Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa PAA-lähestymistapaa sovelletaan kaikkiin vakuutussopimuksiin, koska suurimmassa osassa vakuutussopimuksia vakuutuskausi on enintään yksi vuosi, ja vakuutuskaudeltaan pidemmille sopimuksille soveltuvuuskriteerit täyttyvät.

Vakuutusvelan arvo koostuu jäljellä olevan vakuutuskauden velasta (liability for remaining coverage, LRC) ja vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista varoista sekä toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta (liability for incurred claims, LIC). Jälkimmäinen sisältää sekä jo raportoidut, mutta ei vielä maksetut korvaukset, että vielä raportoimattomat korvaukset.

Alkuperäisen kirjaamisen hetkellä vahinkovakuutuksen vakuutussopimusryhmien jäljellä olevan vakuutuskauden velan arvostus perustuu jo saatuihin vakuutusmaksuihin vähennettynä vakuutusten hankinnasta aiheutuneilla rahavirroilla. Tappiollisista sopimuksista kirjataan tappiokomponentti.

Hankinnasta aiheutuvat ja jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvoa vähentävät rahavirrat sisältävät pääasiassa myyjiin liittyviä henkilöstökustannuksia ja myyntipalkkioita sekä tiettyjä myyntisopimuskustannuksia, jotka liittyvät hintavertailusivustojen kautta tapahtuvaan myyntiin. Mahdolliset yleiskustannukset kirjataan kuluiksi välittömästi. Sampo-konsernin vahinkovakuutustoimintojen henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueet ovat valinneet kirjata hankinnasta aiheutuvat rahavirrat kuluiksi silloin, kun ne syntyvät. Muilla liiketoimintaalueilla hankinnasta aiheutuvat kustannukset jaksotetaan sopimuskaudelle, yleensä yhdelle vuodelle tai pidemmälle ajalle, jos sopimusten odotetaan uusiutuvan.

Vakuutussopimusryhmiin, joita ei ole vielä kirjattu, liittyvät hankinnasta aiheutuvat rahavirrat esitetään erillisenä hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen omaisuuseränä.

Jäljellä olevan vakuutuskauden velka liittyy velvoitteeseen tutkia ja maksaa vielä toteutumattomat vakuutuskorvaukset. Myöhemmillä raportointikausilla jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvo kasvaa kauden aikana saaduilla vakuutusmaksuilla ja vähenee määrällä, joka on kirjattu vakuutusmaksutuottoihin kauden aikana tuotetuista palveluista, joka useimmissa tuotteissa perustuu ajan kulumiseen (jaksotus tasaisesti). Näin ollen saadut vakuutusmaksut, jotka kohdistuvat raportointihetken jälkeen tuotettaviin vakuutuspalveluihin, pysyvät osana tätä velkaa. Velan kirjanpitoarvo kasvaa myös seuraavilla kausilla saaduilla vakuutusmaksuilla vähennettynä hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen lisäyksellä. Jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvoa ei diskontata tai oikaista rahoitusriskin vaikutuksella, koska palvelun tarjoamisen ja siihen liittyvän vakuutusmaksun eräpäivän välinen aika on yleensä enintään vuosi.

Tappiollisten sopimusten ryhmissä tappiokomponentti on osa jäljellä olevan vakuutuskauden velan tappiokomponenttia. Tappiokomponentti on laskettu

yleisen arvostusmallin (GMM) mukaisen velan ja vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvan arvostusmallin (PAA) mukaisen velan välisenä erotuksena.

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan (LIC) on tarkoitus kattaa koko korvausmeno sisältäen korvausvaateet, joita ei ole vielä raportoitu yhtiöön, ja kaikki korvausten käsittelykulut. Sampo-konserni arvostaa toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneen velan perustuen toteutuneeseen palveluun liittyvien sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen määrään, jotka liittyvät odotettuihin korvausrahavirtoihin. Sopimuksen täyttämisestä aihetuvat rahavirrat koostuvat kolmesta komponentista, jotka ovat odotettavissa olevat rahavirrat, diskonttausvaikutus sekä riskioikaisu. Arvioidut tulevaisuuden rahavirrat (paras arvio) on laskettu perustuen tilastollisiin menetelmiin tai vahinkokohtaisiin arvioihin yksittäisten korvausten määrästä.

Paras arvio sekä riskioikaisu on diskontattu nykyarvoon käyttämällä vakiintuneita aktuaarimenetelmiä ja soveltamalla markkinaperusteisia tuottokäyriä. Käyrät on muodostettu jokaiselle päävaluutalle perustuen riskittömään korkoon ja likviditeettipreemioon.

Diskonttaus

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnot ovat määrittäneet diskonttauskorot perustuen ns. bottom-up -lähestymistapaan. Korkokäyrä sisältää riskittömän koron (lukuun ottamatta luottoriskioikaisua) ja epälikviditeettipreemion kullekin valuutalle. Epälikviditeettipreemio johdetaan pääasiassa korkean luottoluokitusten omaavien joukkovelkakirjojen salkun perusteella korkokäyrän likvidille osalle. Tämän jälkeen korkokäyrä konvertoituu kohti päätekorkoa, joka on yhdenmukainen suhteessa EIOPA:n määrittämään käyrään.

Kuluvan vuoden toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvien velkojen diskonttausvaikutus ja rahavirtojen muutokset kirjataan vakuutuspalvelutulokseen. Kertyvän koron ja korkomuutosten vaikutus ja muut rahoitukseen liittyvät oletukset esitetään tuloslaskelmalla vakuutukseen liittyvinä rahoitustuottoina tai -kuluina. Sampo-konserni on päättänyt olla soveltamatta IFRS 17 -standardin sallimaa optiota kirjata näitä vaikutuksia muihin laajan tuloksen eriin.

Riskioikaisu

IFRS 17 sisältää eksplisiittisen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun osana vakuutusvelkojen arvostusta. Riskioikaisu kuvastaa epävarmuuden hintaa sellaisen rahavirtojen määrää ja ajoittumista koskevan epävarmuuden kantamisesta ja välttämisestä, joka aiheutuu muusta riskistä kuin rahoitusriskistä. Vahinkovakuutustoiminnassa riskioikaisun määrittämisessä tyypillisesti huomioidut riskit ovat vastuuvelkariski, pitkäikäisyysriski, inflaatioriski ja vakuutusmaksuriski.

Sampo-konsernissa riskioikaisu johdetaan luottamusvälitekniikalla, jossa johto määrittää sopivan kvantiilin. Riskioikaisu lasketaan tytäryhtiötasolla ja yhdistellään Sampo-konsernin konsolidoiduksi riskioikaisuksi ottamatta huomioon mitään hajautusvaikutuksia konsernitasolla. Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa sovellettaessa riskioikaisu sisällytetään ainoastaan toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneeseen velkaan, ellei vakuutussopimusryhmä ole tappiollinen.

Jälleenvakuutus

Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, PAA-mallia, sovelletaan otettuihin jälleenvakuutussopimuksiin. Jälleenvakuutussopimusten arvostuksessa sovelletaan vastaavia laadintaperiaatteita kuin myönnettyjen vakuutussopimusten arvostamisessa. Näin ollen, vastaavasti kuin myönnettyjen vakuutussopimusten kohdalla, jälleenvakuutussopimusvarat koostuvat jäljellä olevan vakuutuskauden varasta ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta varasta. Jo sattuneisiin vahinkotapahtumiin liittyvän varan arvostuksessa otetaan huomioon jälleenvakuuttajaan liittyvä vastapuoliriski.

Sijoituskomponentteja sisältyy vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimuksien kassavirtoihin, jotka maksetaan takaisin vakuutuksenottajalle kaikissa olosuhteissa riippumatta siitä, toteutuuko vakuutustapahtuma vai ei. Tunnistettuja sijoituskomponentteja vastaavaa määrää ei sisällytetä eriin, jotka kirjataan jälleenvakuutustulokseen konsernin laajassa tuloksessa.

Henkivakuutus

Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnot luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi vertailukauden 2023 ensimmäisellä raportointikvartaalilla.

Työsuhde-etuudet

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ovat eläkkeet ja henkivakuutukset.

Sammolla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsissa ja Norjassa, muissa maissa eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Merkittävin maksupohjainen järjestely on Suomen TyEL-perusvakuutus.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkevakuutusyhtiölle, eikä sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja. Maksupohjaisista järjestelyistä aiheutuvat velvoitteet kirjataan kuluksi kaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä yritykselle jää velvoitteita tilikauden maksun suorittamisen jälkeenkin, ja näiden vakuutusmatemaattisen ja/tai sijoitusriskin kantaa yritys. Velvoite lasketaan kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen määrän laskennassa käytetään vakuutusmatemaattisia oletuksia. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä on sekä rahastoituja että rahastoimattomia järjestelyjä. Näissä tilikauden eläkekuluksi kirjataan vuoden vakuutusmatemaattisten laskelmien mukainen vanhuuseläkekertymä laskettuna lineaarisesti eläkeiän saavuttamishetken eläkepalkan pohjalta. Tähän lisätään korkokuluina aikaisempien vuosien eläkesitoumusten hyvityksistä/lisäyksistä aiheutuvat laskennalliset vaikutukset. Tilikauden eläkekulut arvioidaan vuoden alussa ja laskelma perustuu muun muassa palkkojen korotusolettamiin, hintainflaatioon eläkesitoumuksen koko keston ajalta sekä sen hetkiseen markkinakorkoon suhteutettuna eläkevelvoitteen duraatioon.

Tilikauden työsuoritukseen perustuva eläkemeno sekä nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti eläkekuluihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto (pois lukien nettokorko) kirjataan omana eränään muihin laajan tuloksen eriin tilikaudella, jona ne syntyvät.

Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään järjestelyyn kuuluvat varat käypään arvoon arvostettuina ja näin saatu nettovelka tai -omaisuus kirjataan taseeseen omaksi eräkseen.

Konsernilla on lisäksi vapaaehtoisia etuuspohjaisia eläkevakuutuksia, joiden määrä on epäolennainen.

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Irtisanomiseen perustuva velvoite kirjataan velaksi silloin, kun konserni on todistettavasti sitoutunut lopettamaan yhden tai useamman henkilön työsuhteen ennen normaalia eläkkeelle jäämisen ajankohtaa tai myöntämään irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehdyn tarjouksen seurauksena. Etuuksista ei koidu työnantajalle taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, joten ne kirjataan välittömästi kuluksi. Myöhemmin kuin 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä erääntyvät velvoitteet diskontataan. Sammossa irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia ovat irtisanomiseen liittyvät rahapaketit ja eläkepaketit.

Osakeperusteiset maksut

Sammolla oli tilikauden aikana neljä voimassa olevaa käteisvaroina maksettavaa osakeperusteista kannustinjärjestelmää (Johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2020 I, 2020 II, 2020 III ja 2024).

Topdanmarkilla oli pääasiallisesti omina osakkeina maksettava osakeoptiojärjestelmä, joka muunnettiin tilikauden viimeisellä kvartaalilla haamuosakejärjestelmäksi. Hastingsilla oli tilikaudella käteisvaroina maksettava osakeperusteinen kannustinjärjestelmä. Lisätietoa konsernin eri yhtiöiden kannustinjärjestelmistä on tilinpäätöksen liitetiedossa 26 Kannustinjärjestelmät.

Järjestelyt on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä sekä jokaisena raportointipäivänä tämän jälkeen.

Käteisvaroina maksettavissa järjestelyissä arvostus kirjataan velaksi ja sen muutos tuloslaskelmaan. Osakkeina maksettavissa järjestelyissä saadut toteutushinnat kirjataan omaan pääomaan.

Kannustimien käypä arvo on määritetty pääosin Black-Scholes–hinnoittelumallin avulla. Markkinaperusteisen kannustinosan käyvässä arvossa on huomioitu hinnoittelumallilla ennakoitu toteuma palkkiona maksettavien kannusteyksiköiden määrästä. Eimarkkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä kannustimen käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden kannusteyksiköiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Tältä osin konserni päivittää oletuksen arvioidusta lopullisesta kannusteyksiköiden määrästä jokaisena väli- ja tilinpäätöspäivänä.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernille on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.

Jos velvoitteesta tai osasta siitä on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain silloin, kun sen saaminen on käytännössä varmaa.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron. Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan kunkin maan voimassa olevan

verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvon arvonalentumisesta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verovelat ja -saamiset netotetaan yhtiöittäin silloin, ja vain silloin, kun ne liittyvät saman verosaajan perimiin tuloveroihin ja yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata nämä.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettuja verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Osakepääoma

Osakkeiden liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan kohdistettavissa uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseen laskemiseen tai liiketoiminnan hankkimiseen, esitetään omassa pääomassa verovaikutukset huomioon ottaen saadun tulon vähennyksenä.

Osingot kirjataan omasta pääomasta sinä tilikautena, jona yhtiökokous päättää osingonjaosta. Kun emoyhtiö tai muu konserniyhtiö ostaa emoyhtiön osakkeita, maksettu vastike vähennetään omasta pääomasta ja esitetään erässä Omat osakkeet siihen asti, kunnes osakkeet mitätöidään. Jos osakkeet myöhemmin myydään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen, saatu vastike kirjataan omaan pääomaan.

Omat osakkeet

Omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien (omien osakkeiden) takaisinoston hankintahinta vähennetään suoraan omasta pääomasta. Omien osakkeiden ostosta, myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata voittoa tai tappiota. Mikäli osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, kirjataan hankintahinnan ja saadun vastikkeen välinen erotus ylikurssirahastoon.

Rahavarat

Rahavaroina käsitellään käteiset varat, joiksi katsotaan kassa sekä lyhytaikaiset talletukset (3 kk).

Sampo esittää liiketoiminnan rahavirrat käyttäen epäsuoraa esitystapaa, jolloin voittoa (tappiota) ennen veroja oikaistaan ei-kassaperusteisten tapahtumien vaikutuksella, varojen ja velkojen muutoksilla sekä tuotoilla ja kuluilla, jotka liittyvät investointien tai rahoituksen rahavirtoihin.

Rahavirtalaskelmassa saadut ja maksetut korot esitetään liiketoiminnan rahavirroissa. Myös saadut osingot muilta kuin osakkuusyhtiöiltä sisältyvät liiketoiminnan rahavirtoihin. Osakkuusyhtiöiltä saadut osingot esitetään sijoitustoiminnan rahavirroissa. Maksetut osingot esitetään rahoitustoiminnan rahavirroissa.

Johdon harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka ovat vaikuttaneet tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin, kuluihin, varoihin ja velkoihin sekä ehdollisiin velkoihin. Harkintaa joudutaan käyttämään myös tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Arviot perustuvat tilinpäätöshetkellä parhaaseen käytettävissä olleeseen tietoon. Arviointi perustuu sekä aikaisempiin kokemuksiin että tulevaisuutta koskeviin tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidettyihin oletuksiin. Toteutumatiedot voivat poiketa näistä arvioihin ja oletuksiin perustuvista päätöksistä. Mahdolliset arvioiden muutokset kirjataan sillä tilikaudella, jonka aikana arviota korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä ajanjaksoilla.

Vakuutussopimusvelat

Sampo-konsernin johto käyttää harkintaa diskonttauskorkojen ja riskioikaisun määrittämisessä.

Korkokäyrä sisältää riskittömän koron ja epälikviditeettipreemion. Johto määrittelee periaatteet epälikviditeettipreemiolle, joka Sampo-konsernissa on johdettu pääosin korkean luottoluokituksen joukkovelkakirjojen salkusta.

Riskioikaisu määritellään erikseen kaikille Sampokonsernin yhtiöille ja yhdistetään konsernitasolla. Johdon näkemyksen mukaan tämä heijastelee kompensaatiota, jota eri yhtiöt vaatisivat muusta kuin rahoitusriskin kantamisesta sekä yhtiöiden riskinottohalukkuutta. Konserniyhtiöissä sovelletaan

luottamustasomenetelmää. Riskioikaisun laskennassa käytetty luottamustaso vaihtelee konserniyhtiöiden välillä 75 prosentista 85 prosenttiin. If-konserni soveltaa 85 prosentin luottamustasoa ja Hastings 75 prosentin luottamustasoa.

Vakuutusmatemaattiset oletukset

Vakuutusvelkojen arviointiin liittyy aina epävarmuutta, sillä vakuutusvelka perustuu tehtyihin arvioihin ja oletuksiin tulevista korvausmenoista. Arviot perustuvat tilinpäätöspäivänä käytettävissä oleviin konsernin omiin tilastoihin aikaisemmista vahinkotapahtumista. Arvioihin liittyvä epävarmuus on yleensä suurempi arvioitaessa uusia vakuutuskantoja tai vakuutuskantoja, joissa vahingon selviäminen kestää kauan, sillä näistä ei ole vielä saatavilla täydellisiä vahinkotilastoja. Historiatietojen lisäksi vakuutusvelkojen arvioinnissa otetaan huomioon mm. vahinkokehitys, maksamattomien korvausten määrä, lakimuutokset, oikeuden päätökset sekä yleinen taloudellinen tilanne.

Huomattava osa konsernin vahinkovakuutuksen vakuutusveloista liittyy lakisääteisiin tapaturma- ja liikennevakuutuksiin. Näiden velkojen arviointiin sisältyvistä epävarmuustekijöistä huomattavimmat sisältyvät oletuksiin inflaatiosta, kuolevuudesta, diskonttauskoroista sekä lakimuutosten ja oikeuskäytäntöjen vaikutuksista.

IAS 19:n mukaiset etuuspohjaiset eläke-etuudet arvioidaan myös vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaisesti. Eläkejärjestelyn varauksen laskenta perustuu tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin, jolloin diskonttauskoron määrittelyn lisäksi tehdyt arviot koskevat oletuksia mm. kuolevuudesta, henkilöstön vaihtuvuudesta, hintainflaatiosta sekä palkkakehityksestä.

Käypien arvojen määritys

Jos rahoitusvaroilla ei ole toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja, käypä arvo määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla.

Arvonalentumistestaukset

Liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on pääosin määritetty käyttöarvoon perustuvilla laskemilla. Nämä edellyttävät johdon tekemiä arvioita mm. tulevista kassavirroista, diskonttauskorosta sekä talouden yleisestä inflaatio- ja kasvukehityksestä.

Topdanmarkin määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta

Sampo ja Topdanmark allekirjoittivat 17.6.2024 yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Sampo teki suositellun, parhaan ja lopullisen julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei vielä omistanut. Pakollinen lunastusmenettely jäljellä olevien Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden hankkimiseksi päätti järjestelyn 25.10.2024. Vähemmistöosakkeiden lunastuksen jälkeen Sampo Oyj myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB:lle. Lisätietoja hankinnasta löytyy liitteestä 28.

IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardin mukaisesti määräysvallan saavuttamisen jälkeen tytäryhtiössä olevan omistusosuuden muutokset, joiden seurauksena emoyritys ei menetä määräysvaltaa, ovat omaa pääomaa koskevia liiketoimia määräysvallattomien

omistajien ja emoyhtiön omistajien välillä (IFRS 10.23). Topdanmarkin määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta käsiteltiin määräysvallattomien sekä emoyhtiön omistajien välisenä liiketoimena. Transaktiokulut, jotka liittyivät suoraan omaa pääomaan koskevaan liiketoimeen, vähennettiin suoraan omasta pääomasta. Alkuperäinen hankintahinnan allokointilaskelma (PPA), joka on laadittu alkuperäisen hankinnan yhteydessä vuonna 2017 sisältäen liikearvon, säilyi muuttumattomana.

Topdanmarkin osakkeiden hankintahinnan arvostus

Sampo on määrittänyt hankittujen Topdanmark A/S:n osakkeiden hinnan kyseisistä osakkeista hankintatransaktiossa annetun vastikkeen perusteella. Antihinnan määritys perustui Sammon A-osakkeen kurssiin Nasdaq Helsingissä viimeisenä kokonaisena kaupankäyntipäivänä ennen Sammon hallituksen tekemää päätöstä suunnatusta osakeannista. Pakollisessa lunastusmenettelyssä hankittujen osakkeiden arvo on määritetty käteisenä maksetun kompensaation mukaisesti.

Topdanmark A/S:n osakkeiden myynti If Skadeförsäkring Holding AB:lle

Topdanmarkin osakkeiden myynti on konsernin sisäinen liiketapahtuma, joten kaikki vaikutukset mukaan lukien myyntivoitto osakkeista eliminoitiin Sampo-konsernissa. Myyntivoitto johtui aikaisemmin omistettujen osakkeiden arvostamisesta taseessa hankintahintaan. Myynti toteutettiin markkinaehtoisesti. Konsernin sisäinen osakkeiden myynti vastasi common control liiketapahtuman määritelmää, sillä molemmat sekä If Skadeförsäkring Holding AB että Topdanmark A/S ovat Sampo Oyj määräysvallassa ennen ja jälkeen liiketoimen.

Osana konsernin sisäistä myyntitransaktiota, Sampo myönsi If P&C Skadeförsäkring Holding AB:lle lainat, jotka on osittain sellaisissa valuutoissa, jotka eivät vastaa joko Sampo Oyj:n tai If P&C Skadeförsäkring

Holding AB:n toimintavaluuttaa. IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset mahdollistaa lainoista (monetaarinen erä) johtuvien valuuttakurssierojen kirjaamisen muihin laajan tuloksen eriin, mikäli laina on osa yhteisön ulkomaiseen yksikköön tekemää nettosijoitusta. Sampo on arvioinut, että konsernitilinpäätöksessä pitkäaikainen lainasaaminen sisältyy Sampo Oyj:n nettosijoitukseen ulkomaiseen yksikköön eli sijoitukseen tytäryhtiöosakkeisiin If P&C Skadeförsäkring Holding AB:ssa.

Segmenttien esittäminen

Raportointikauden päättyessä Sampo-konsernin liiketoimintasegmentit ovat If, Topdanmark, Hastings ja Omistusyhteisö. Topdanmark on esitetty liiketoimintasegmenttinä Topdanmark A/S:n osakkeiden konsernin sisäisestä myynnistä huolimatta. Koska Sampo esittää liiketoimintasegmentit muuttumattomina tilikaudelta 2024 raportoinnissa, liikearvon allokaatiota Topdanmark segmentille ei ole muutettu.

Uudelleenjärjestelyvaraus

Hankittuaan määräysvallattomien omistajien osuudet Topdanmarkista, Sampo Oyj myi Topdanmark A/S:n osakkeet If P&C Skadeförsäkring Holding AB:lle Topdanmarkin integroimiseksi If-konserniin. Topdanmarkin hankinnasta ja integraatiosta Ifkonserniin aiheutui kertaluonteisia uudelleenjärjestelykuluja yhteensä noin 150 miljoonaa euroa. If ja Topdanmark ovat arvioineet että varauksen kirjaamisen IAS 37 Varaukset, ehdolliset varat ja ehdolliset velat mukaiset kriteerit täyttyvät tilikauden lopussa. Uudelleenjärjestelyvaraus on kirjattu, sillä on todennäköistä että uudelleenjärjestelykustannuksia syntyy integraation toteutuksen yhteydessä. Kustannukset liittyvät pääosin päällekkäisiin resursseihin, järjestelmien käytöstä poistamiseen ja alasajoon sekä uudelleenbrändäykseen.

Sampo-konsernissa uudelleenjärjestelyvaraus on yhteensä noin 150 miljoonaa euroa, josta If-segmenttiin kirjattiin 77 miljoonaa euroa ja Topdanmark-segmenttiin 73 miljoonaa euroa. Sampo-konsernin taseessa uudelleenjärjestelyvaraus on esitetty Muissa veloissa.

Pillar II

Sampo-konserni kuuluu Pillar II -säännösten vaikutuspiiriin (EU:n minimiverosäännöstö ja OECD:n safe harbour -säännöstö, Laki suurten konsernien vähimmäisverosta). Sammon konserniyhtiöt ovat noudattaneet väliaikaisia pakollisia helpotuksia liittyen laskennallisten verojen vähimmäisverokannan laskentaan ja kirjaavat mahdolliset täydennysverot silloin, kun ne realisoituvat. Sampo-konsernin verotusta säätelee verovuodesta 2024 alkaen vähimmäisverokannan mukainen verokanta joko ylimmän emoyhtiö Sampo Oyj:n tasolla tai paikallisyhtiöiden lainkäyttöalueella niissä maissa, joissa Sammolla on toimintaa ja joissa nämä säännökset ovat voimassa. Raportointihetkellä Sampo-konserni on tunnistanut, että Hastingsin liiketoimintaan Gibraltarilla sovelletaan vähimmäisverokantaa koskevia säännöksiä.

Lopetetut toiminnot vertailuvuonna 2023

Mandatum-konsernin eriyttämiseksi Sampo Oyj:n osittaisjakautumisessa luokiteltiin Mandatumin varat ja velat omistajille jaettaviksi pitkäaikaisiksi omaisuuseriksi ja niihin liittyviksi veloiksi 31.3.2023. Laajassa tuloslaskelmassa Mandatumin tulos raportoitiin yhdellä rivillä tuottoina lopetetuista toiminnoista.

Osittaisjakautuminen toteutui 1.10.2023, ja ensimmäinen kaupantekopäivä Mandatumin osakkeella Helsingin arvopaperipörssissä oli 2.10.2023. Kaikki osakkeet sekä niihin liittyvät varat ja velat Sampo Oyj:n täysin omistamassa suorassa tytäryhtiö Mandatum Holdingissa

siirrettiin selvitysmenettelyttä osittaisjakautumisen toteutumispäivänä perustetulle Mandatum Oyj:lle.

Lisäksi 102 miljoonaa euroa Sammon yleisveloista, joita ei voitu erikseen allokoida liiketoiminnoille, kohdistettiin Mandatum Oyj:lle. Kyseisiä velkoja ei voitu niiden luonteesta johtuen oikeudellisesti siirtää, joten Sampo ja Mandatum sopivat vastaavan 102 miljoonan euron velkasuhteen perustamisesta yhtiöiden välille 2.10.2023.

Uusien tai uudistettujen IFRSstandardien ja tulkintojen soveltaminen

Konserni tulee noudattamaan sen liiketoimintaan liittyviä uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja tilikausina, jolloin ne tulevat voimaan, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden alkamispäivä, voimaantuloa seuraavan tilikauden alusta alkaen. Uusilla tilikaudella 2025 voimaantulevilla IFRS-standardeilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen raportointiin.

Segmentti-informaatio

Raportointikauden päättyessä Sampo-konsernin liiketoimintasegmentit ovat If, Topdanmark, Hastings ja Omistusyhteisö. Topdanmark säilyi raportoinnissa erillisenä liiketoimintasegmenttinä siitä huolimatta, että Topdanmark A/S:n osakkeet myytiin konsernin sisällä If P&C Holdingille.

Segmentti-informaatio on tuotettu konsernin tilinpäätöstä laadittaessa ja esitettäessä noudatettujen laatimisperiaatteiden mukaisesti. Segmenteille on kohdistettu liiketoiminnasta aiheutuvat joko välittömästi osoitettavissa tai järkevällä perusteella kohdistettavissa olevat tuotot, kulut, varat ja velat. Segmenttien välinen hinnoittelu perustuu käypiin markkinahintoihin. Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu. Segmenttien välillä ei ollut merkittäviä tuottoeriä raportointikausilla.

Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2024

Milj. e	If	Topdan mark	Hastings	Omistus yhteisö	Elim.	Konserni
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta	5 860	1 553	2 565	—	-47	9 931
Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker-tuotot)	5 258	1 470	1 659	—	—	8 386
Korvauskulut, netto	-3 554	-970	-938	—	4	-5 459
Liikekulut	-814	-267	-532	—	—	-1 612
Underwriting-tulos	890	233	190	—	3	1 316
Sijoitustoiminnan nettotuotot	652	93	72	78	-8	888
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	-188	-33	-31	—	—	-252
Nettorahoitustulos	464	60	41	78	-8	636
Muut erät	-98	-155	-39	-107	8	-392
Tulos ennen veroja	1 256	137	193	-29	3	1 559
Verot	-252	-48	-30	0	—	-330
Tulos verojen jälkeen	1 003	90	163	-30	3	1 229
Luovutetut toiminnot, nettona verojen jälkeen	—	-26	—	—	—	-26
Tulos verojen jälkeen						1 203
Muut laajan tuloslaskelman erät
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	-104	-1	101	—	—	-4
Kassavirtasuojaukset	—	—	1	—	—	1
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä, nettona verojen jälkeen	-104	-1	102	—	—	-3

If	Topdan mark	Hastings	Omistus yhteisö	Elim.	Konserni
0	—	—	—	—	0
0	—	—	—	—	0
0	—	—	—	—	0
-105	-1	102	—	—	-3
899	63	265	-30	3	1 200
					1 154
					50
					1 151
					50

Kaikki konsernin sisäiset transaktiot Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntiin If Skadeförsäkring Holding AB:lle liittyen on eliminoitu jo segmenttiluvuista. Lisätietoja transaktiosta on esitetty liitteessä 28.

Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2023

Milj. e	If	Topdan mark	Hastings	Omistus yhteisö	Elim.	Konserni
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta	5 468	1 339	2 063	—	—	8 870
Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker-tuotot)	4 996	1 288	1 251	—	—	7 535
Korvauskulut, netto	-3 377	-862	-714	—	—	-4 953
Liikekulut	-777	-233	-409	—	—	-1 419
Underwriting-tulos	842	194	128	—	—	1 164
Sijoitustoiminnan nettotuotot	871	107	79	-37	-13	1 006
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	-331	-79	-35	—	—	-446
Nettorahoitustulos	539	27	44	-37	-13	560
Muut erät	-24	-59	-42	-122	4	-243
Tulos ennen veroja	1 358	162	129	-160	-9	1 481
Verot	-285	-43	-11	0	—	-339
Tulos jatkuvista toiminnoista	1 073	119	118	-160	-9	1 142
Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen 1	—	—	—	—	9	251
Tulos verojen jälkeen						1 393
Muut laajan tuloslaskelman erät
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	-23	-3	24	—	—	-1
Kassavirtasuojaukset	—	—	-1	—	—	-1
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä, nettona verojen jälkeen	-23	-3	23	—	—	-3

		Topdan		Omistus
Milj. e	If	mark	Hastings	yhteisö	Elim.	Konserni
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-6	—	—	—	—	-6
Verot	1	—	—	—	—	1
Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä, nettona verojen jälkeen	-5	—	—	—	—	-5
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä jatkuvista toiminnoista, nettona verojen jälkeen	-28	-3	23	—	—	-8
Laaja tulos yhteensä	1 045	117	141	-160	-9	1 386
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus						1 323
Määräysvallattomien omistajien osuus						70
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus						1 316
Määräysvallattomien omistajien osuus						70

Mandatum-konserni on vertailuvuonna esitetty yhdellä rivillä lopetettuina toimintoina, minkä johdosta konserni yhteensä ei täsmää riveittäin segmenttitietoihin.

¹Eliminoinnit, yhteensä 9 miljoonaa euroa, liittyvät segmenttien välisiin liiketoimiin raportoitavien segmenttien ja lopetetun toiminnon välillä.

Tase segmenteittäin 31.12.2024

Milj. e	If	Topdanmark	Hastings	Omistus yhteisö	Elim.	Konserni
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	151	114	15	3	—	284
Aineettomat hyödykkeet	560	1 521	1 554	1	—	3 637
Osakkuusyhtiösijoitukset	4	—	—	—	—	4
Rahoitusvarat	10 454	2 418	2 287	7 645	-6 713	16 090
Laskennalliset verosaamiset	4	1	—	0	-4	2
Varat jälleenvakuutussopimuksista	679	73	1 896	—	-30	2 618
Muut varat	593	91	167	31	-1	880
Käteiset varat	273	108	333	248	—	962
Varat yhteensä	12 720	4 327	6 252	7 927	-6 748	24 478
Velat
Velat vakuutussopimuksista	7 049	1 875	3 396	—	-33	12 286
Huonomman etuoikeuden omaavat velat	131	147	—	1 491	-127	1 642
Muut rahoitusvelat	19	43	353	979	—	1 395
Laskennalliset verovelat	358	113	64	—	—	535
Muut velat	1 113	290	110	51	-1	1 562
Velat yhteensä	8 670	2 469	3 923	2 520	-162	17 419
Oma pääoma
Osakepääoma						98
Rahastot						3 531
Kertyneet voittovarat						4 176
Muut oman pääoman erät						-746
Emoyhtiön omistajien osuus						7 059
Määräysvallattomien osuus						—
Oma pääoma yhteensä						7 059
Oma pääoma ja velat yhteensä						24 478

Kaikki konsernin sisäiset transaktiot Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntiin If Skadeförsäkring Holding AB:lle liittyen on eliminoitu segmenttiluvuista. Lisätietoja transaktiosta on esitetty liitteessä 28.

Tase segmenteittäin 31.12.2023

Milj. e	If	Topdanmark	Hastings	Omistus yhteisö	Elim.	Konserni
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	177	117	19	4	—	318
Aineettomat hyödykkeet	579	1 545	1 512	1	—	3 637
Osakkuusyhtiösijoitukset	4	8	—	—	—	12
Rahoitusvarat	10 838	2 060	1 407	7 564	-6 112	15 757
Laskennalliset verosaamiset	4	4	—	0	-4	3
Varat jälleenvakuutussopimuksista	563	79	1 640	—	—	2 282
Muut varat	553	89	136	23	—	800
Käteiset varat	197	24	448	747	—	1 415
Varat yhteensä	12 915	3 926	5 162	8 339	-6 117	24 225
Velat
Velat vakuutussopimuksista	7 134	1 855	2 726	—	—	11 716
Huonomman etuoikeuden omaavat velat	135	148	—	1 490	-127	1 645
Muut rahoitusvelat	58	46	186	979	—	1 269
Laskennalliset verovelat	352	139	76	—	—	567
Muut velat	1 011	162	112	58	—	1 342
Velat yhteensä	8 689	2 350	3 100	2 527	-128	16 538
Oma pääoma
Osakepääoma						98
Rahastot						1 530
Kertyneet voittovarat						6 378
Muut oman pääoman erät						-743
Emoyhtiön omistajien osuus						7 263
Määräysvallattomien osuus						424
Oma pääoma yhteensä						7 687
Oma pääoma ja velat yhteensä						24 225

Maantieteellinen informaatio

Milj. e
2024	Suomi	Ruotsi	Norja	Tanska	Iso-Britannia	Baltia	Yhteensä
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta	1 269	1 954	1 749	2 126	2 234	245	9 577
Pitkäaikaiset varat	99	433	179	1 639	1 570	6	3 925

Milj. e

2023	Suomi	Ruotsi	Norja	Tanska	Iso-Britannia	Baltia	Yhteensä
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta	1 343	1 801	1 654	1 897	1 977	223	8 894
Pitkäaikaiset varat	111	454	189	1 675	1 531	7	3 968

Maantieteellinen informaatio raportoidaan tuotoista ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaisista varoista. Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia sekä Baltia.

Pitkäaikaiset varat sisältävät aineettomat hyödykkeet, sijoitukset osakkuusyhtiöihin, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sekä sijoituskiinteistöt. Mandatumin tase-erät eivät olleet enää mukana konsernin vuoden 2023 pitkäaikaisissa varoissa.

Vakuutustoiminnan tuotot sisältävät vakuutusmaksutuotot vakuutuksen myöntämismaan mukaan. Omistusyhteisön tuotot sisältävät sijoitustoiminnan nettotuotot sekä muut tuotot. Hastingsin osalta mukaan on laskettu myös vakuutusvälitystoiminnasta syntyvät tuotot. Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta raportointikaudella 2023 sisältää Mandatumin tuotot jakautumiseen eli 1.10.2023 asti.

Muut liitetiedot

1 Vakuutuspalvelutulos

Milj. e	1-12/2024	1-12/2023
Vakuutusmaksutuotot
PAA-mallin mukaisesti arvostetut vakuutussopimukset
Bruttomaksutulo	9 527	8 513
Muutos jäljellä olevan vakuutuskauden velassa	-343	-329
Tuotot välitysliiketoiminnasta	266	233
Vakuutusmaksutuotot yhteensä PAA-mallin mukaisesti arvostetuista vakuutussopimuksista	9 450	8 417
Vakuutusmaksutuotot yhteensä	9 450	8 417
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut
Maksetut korvaukset	-5 827	-5 292
Korvausten käsittelykulut	-518	-468
Muutos toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvassa velassa	118	-29
Riskioikaisun muutos	-80	-9
Tappiokomponentin muutos	21	-12
Vakuutuspalvelukulut, jotka liittyvät korvauskuluihin	-6 287	-5 810
Liikekulut	-1 396	-1 266
Vakuutuspalvelukulut yhteensä	-7 684	-7 076
Jälleenvakuutustulos
Maksut	-909	-1 005
Saadun korvaukset	537	857
Jälleenvakuutustulos yhteensä	-372	-148
Vakuutuspalvelutulos yhteensä	1 394	1 193

2 Sijoitustoiminnan nettotuotot

konserniyhtiöiden rahoitusvaroista ja -veloista.

Sijoitustoiminnan nettotuotot sisältävät sijoitustoiminnan tuotot ja kulut

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Saamistodistusten nettovoitot tai -tappiot sisältävät valuuttakurssieroja 2 miljoonaa euroa (-3).

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot on esitetty liitteessä 12.

3 Vakuutukseen liittyvät nettorahoitustuotot tai -kulut

Milj. e	1-12/2024	1-12/2023
Vakuutussopimukset
Kertyneen koron vaikutus	-324	-322
Korkojen ja muiden taloudellisten oletusten muutosten vaikutus	15	-207
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut yhteensä	-309	-529
Jälleenvakuutussopimukset
Kertyneen koron vaikutus	86	74
Jälleenvakuuttajien osuus korkojen ja muiden taloudellisten oletusten muutosten vaikutuksesta	-29	9
Jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut yhteensä	57	83
Nettorahoitustulos vakuutus- ja jälleenvakuutussopimuksista	-252	-446

Milj. e	1-12/2024	1-12/2023
Johdannaissopimukset
Korkotuotot	4	6
Korkokulut	0	-23
Voitot tai tappiot, netto	13	5
Johdannaissopimukset yhteensä	17	-12
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset
Korkotuotot	493	447
Voitot tai tappiot, netto	147	364
Osakkeet ja osuudet
Osinkotuotot	37	59
Voitot tai tappiot, netto	81	64
Rahastot
Tuotonmaksut	6	5
Korkotuotot	10	11
Voitot tai tappiot, netto	70	60
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	844	1 010
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat	32	23
Tuotot tai kulut rahoitusvaroista yhteensä	892	1 021
Muut
Omaisuudenhoitokulut	-21	-19
Muut tuotot	57	34
Muut kulut	-38	-26
Palkkiokulut	0	-1
Kulut sijoituskiinteistöistä	-3	-4
Muut yhteensä	-4	-15
Sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä	888	1 006

4 Muut tuotot

Milj. e	1-12/2024	1-12/2023
Muut tuotot	300	265
Tuotot välitysliiketoiminnasta	12	12
Muut tuotot yhteensä	312	277

Ifin liiketoiminnan muista tuotoista noin 144 miljoonaa euroa (144) on

vakuutustoimintaan liittyviä tuottoja, joihin ei sisälly vakuutusriskin siirtymistä. Tällaiset tuotot kertyvät pääosin mm. vakuutussopimusten myyntikomissioista sekä hallintoon ja korvauksiin liittyvistä palveluista, joita suoritetaan muiden osapuolten puolesta. Nämä tuotot ovat IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin alaisia eriä. Lisäksi liiketoiminnan muissa tuotoissa on Ifin tytäryhtiö Viking Assistance Group AS:n tarjoamien tiepalveluiden tuotot, jotka kirjataan tulokseen palvelun tultua suoritetuksi.

Hastingsin liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy 134 miljoonaa euroa (115) IFRS 15 -standardin alaisia tuottoja, jotka koostuvat palkkiosta ja komissioista palveluntarjoajille, lisätuotetuotoista sekä muista vähittäismyyntituotoista. Myös tuotot

välitysliiketoiminnasta, johon ei liity vakuutusriskin siirtymistä Hastingsiin, ovat IFRS 15 -standardin alaisia tuottoja.

5 Muut kulut

Milj. e	1-12/2024	1-12/2023
Muut kulut	-465	-300
Poistot ja arvonalentumiset	-119	-99
Palkat ja muut henkilöstökulut	-100	-57
Muut kulut yhteensä	-685	-457

Kululajikohtaiset kustannukset

Sampo esittää kulut toiminnoittain tuloslaskelmassa, joten seuraavassa taulukossa on esitetty kululajikohtaista lisäinformaatiota sisältäen poistoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut.

Milj. e	1-12/2024	1-12/2023
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-967	-893
Käteisvaroina toteutetut osakeperusteiset maksut	-22	-4
Osakevaroina toteutetut osakeperusteiset maksut	-7	-2
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt	-101	-99
Etuuspohjaiset järjestelyt	-9	-15
Muut henkilösivukulut	-188	-168
Poistot
Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä	-17	-15
Poistot, IFRS 16	-34	-33
Arvonalentumiset
Poistot asiakassuhteista	-72	-64
Poistot muista aineettomista hyödykkeistä	-57	-46
Vuokrat	-35	-34
Tietohallintokulut	-243	-244
Markkinointikulut	-75	-62
Muut	-824	-654
Kululajikohtaiset kustannukset yhteensä	-2 653	-2 335

Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut.

Rivillä Muut suurimmat erät koostuvat komissioista 146 milj. euroa (138), muista vakuutusteknisistä kuluista 228 milj. euroa (132), hankintakustannuksista 125 milj. euroa (92) sekä veroluonteisista maksuista 47 milj. euroa (48).

6 Tilintarkastajan palkkiot

Tuhatta euroa	1-12/2024	1-12/2023
Tilintarkastuspalkkiot	-4 322	-4 666
Deloitte	-4 322	-4 032
KPMG	—	-634
Muut palkkiot	-712	-612
Deloitte	-712	-460
KPMG	—	-152
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä	-5 034	-5 278

7 Rahoituskulut

Milj. e	1-12/2024	1-12/2023
Korkokulut rahoitusveloista	-21	-24
Korkokulut pääomalainoista	-52	-48
Muut	-30	-22
Rahoituskulut yhteensä	-103	-93

8 Laajan tuloksen muut erät

Milj. e	1-12/2024	1-12/2023
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	-25	-1
Muuntoerot nettosijoituksesta ulkomaiseen yksikköön	21	—
Rahavirran suojaus	1	-1
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä	-3	-3
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	0	-6
Verot	0	1
Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä, nettona verojen jälkeen	0	-5
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä, nettona verojen jälkeen	-3	-8

Sampo Oyj myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB:lle 1.11.2024. Osana järjestelyä Sampo Oyj myönsi If P&C Holding AB:lle 1 724 milj. euron suuruisen lainan, joka koostui Tanskan kruunumääräisestä 6 432 erästä sekä euromääräisestä 862 miljoonan erästä. Lainasaamisen katsotaan olevan osa Sampo Oyj:n nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön (tytäryhtiö) ja siten lainasta johtuvat mahdolliset valuuttakurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Nettovaluuttakurssierot kirjataan osaksi oman pääoman kertyneitä muuntoeroja.

Lisätietoja transaktiosta löytyy liitteestä 28 Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien hankinta sekä liitteestä 29 Lähipiiritiedot.

9 Osakekohtainen tulos

Milj. e	1-12/2024	1-12/2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto	1 154	1 323
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana*	512	506
Osakekohtainen tulos (EUR/osake)	2,25	2,62
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot	2,25	2,12
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot	—	0,50

* Lukumäärässä huomioitu omien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana. Muita osakkeisiin liittyviä transaktioita ei ole tilikaudella ollut.

10 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

	2024
Milj. e	Käyttöoikeus omaisuuserät1	Maa-alueet ja rakennukset	Koneet ja kalusto2	Yhteensä
1.1.
Hankintameno	286	114	182	582
Kertyneet poistot	-126	-9	-130	-264
Kirjanpitoarvo 1.1.	160	106	52	318
Kirjanpitoarvo 1.1.
Lisäykset	14	2	17	33
Vähennykset	-4	-7	-1	-12
Poistot	-34	0	-17	-51
Valuuttakurssierot	-4	0	0	-4
Muut muutokset	1	-1	—	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	134	100	51	284
31.12.
Hankintameno	294	108	197	599
Kertyneet poistot	-160	-9	-147	-315
Kirjanpitoarvo 31.12.	134	100	51	284

	2023
Milj. e	Käyttöoikeus omaisuuserät1	Maa-alueet ja rakennukset	Koneet ja kalusto2	Yhteensä
1.1.
Hankintameno	289	119	162	570
Kertyneet poistot	-92	-8	-115	-216
Kirjanpitoarvo 1.1.	197	111	47	355
Kirjanpitoarvo 1.1.
Tytäryhtiöhankinnat	—	1	0	1
Lisäykset	19	1	25	45
Vähennykset	-20	-4	-5	-29
Poistot	-32	0	-14	-46
Valuuttakurssierot	-4	0	-1	-4
Muut muutokset	—	-3	—	-3
Kirjanpitoarvo 31.12.	160	106	52	318
31.12.
Hankintameno	286	114	182	582
Kertyneet poistot	-126	-9	-130	-264
Kirjanpitoarvo 31.12.	160	106	52	318

1 Konserni on vuokralle ottajana useissa vuokrasopimuksissa, jotka koskevat toimistotiloja, autoja sekä toimistolaitteita. Käyttöoikeusomaisuuserät sisältävät konsernin toimitilavuokrasopimukset. Konserni vuokraa pääsääntöisesti tilat omaan käyttöön. Vuokrasopimusajat vaihtelevat 2–12 vuoden välillä. Useimmat sopimukset sisältävät mahdollisuuden uusia sopimus vuokra-ajan päättyessä. Osa sopimuksista on mahdollista päättää myös ennen vuokrakauden loppua. Vuokramaksut ovat yleisesti sidottuja kuluttajahintaindeksin muutoksiin.

Liitteessä 23 Muut velat on annettu lisätietoa laajemmin konsernin vuokrasopimuksista.

2 Sisältää omat IT-laitteet ja toimistokalusteet.

Vertailukauden vähennykset sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatumkonsernin aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.

11 Aineettomat hyödykkeet

	2024
Milj. e	Liikearvo	Asiakas suhteet	Trade mark	Kesken eräiset projektit	Muut	Yhteensä
1.1.
Hankintameno	2 469	726	233	91	722	4 241
Kertyneet poistot	—	-282	0	-1	-321	-604
Kirjanpitoarvo 1.1.	2 469	443	233	90	401	3 637
Kirjanpitoarvo 1.1.
Lisäykset	—	—	—	96	5	101
Vähennykset	-5	-13	-6	—	-1	-25
Poistot	—	-72	—	—	-57	-129
Arvonalentumistappiot	—	—	—	-2	—	-2
Siirrot keskeneräisistä	—	—	—	-36	36	0
Valuuttakurssierot	26	7	6	0	14	54
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 490	365	233	149	399	3 637
31.12.
Hankintameno	2 490	719	234	151	777	4 371
Kertyneet poistot	—	-354	0	-1	-378	-733
Kertyneet arvonalentumistappiot	—	—	—	-2	—	-2
Kirjanpitoarvo 31.12	2 490	365	233	149	399	3 637

	2023
Milj. e	Liikearvo	Asiakas suhteet	Trade mark	Kesken eräiset projektit	Muut	Yhteensä
1.1.
Hankintameno	2 385	679	224	72	625	3 985
Kertyneet poistot	—	-216	—	—	-275	-492
Kirjanpitoarvo 1.1.	2 385	463	224	72	350	3 494
Kirjanpitoarvo 1.1.
Yrityshankinnat	238	72	7	—	8	325
Lisäykset	—	—	—	102	4	106
Vähennykset	-163	-31	—	-2	-4	-200
Poistot	—	-65	0	-1	-44	-109
Siirrot keskeneräisistä	—	—	—	-81	81	—
Valuuttakurssierot	10	3	3	0	5	21
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 469	443	233	90	401	3 637
31.12.
Hankintameno	2 469	726	233	91	722	4 241
Kertyneet poistot	—	-282	0	-1	-321	-604
Kirjanpitoarvo 31.12	2 469	443	233	90	401	3 637

Vertailukauden vähennykset sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatumkonsernin aineettomat hyödykkeet.

Liikearvo jakautuu eri segmenteille seuraavasti:	2024	2023
If	537	556
Topdanmark	1 036	1 038
Hastings	918	876
Yhteensä	2 490	2 469

Asiakassuhteiden taloudellinen käyttöaika on konsernissa 3-10 vuotta. Poistot tehdään tasapoistoina. Tavaramerkin taloudellinen käyttöaika on katsottu rajoittamattomaksi eikä sitä poisteta.

Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin IT-ohjelmistojen hankinnoista. Poistot ja arvonalentumiset sisältyvät tuloslaskelman erään Muut kulut.

Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvojen osalta suoritetaan vuosittain IAS 36 Omaisuuden arvonalentuminen standardin tarkoittama arvonalentumistestaus. Testauksien perusteella ei ole kirjattu arvonalentumisia.

Arvonalentumistestausta varten Sampo määrittelee kerrytettävissä olevan rahamäärän käyttöarvoon perustuen niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvoa on kohdistettu. Sampo on määritellyt tällaisiksi yksiköiksi If-alakonsernin, Topdanmarkalakonsernin sekä Hastings-alakonsernin.

Yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät Ifille ja Hastingsille on määritetty käyttäen diskontattua rahavirtamallia. Malli pohjautuu historiatietojen lisäksi yhtiöiden johdon parhaisiin arvioihin taloudellisista olosuhteista, kuten maksutulosta, korvauskuluista, jälleenvakuuttamisesta, marginaaleista, koroista, pääomarakenteesta sekä tuotto- ja kustannuskehityksestä. Saadut rahavirrat on diskontattu ennen veroja määritetyllä oman pääoman kustannuksella, joka Ifin osalta on 9,2 prosenttia ja Hastingsin osalta 11,1 prosenttia. Pääoman kustannus on määritelty CAPM-mallilla ulkoisista lähteistä kuvastaman kunkin yhtiön riskiä suhteessa markkinoihin.

Johdon ja hallitusten hyväksymät rahoitussuunnitelmat Ifille ja Hastingsille kattavat vuodet 2025-2027. Tämän ajanjakson jälkeiset kassavirrat on ekstrapoloitu käyttäen 2 prosentin kasvuvauhtia.

Hastingsin osalta kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon noin 600 miljoonalla eurolla. Käytetyllä laskentatekniikalla esimerkiksi noin 2 %-yksikön nousu pääoman kustannuksessa johtaisi tilanteeseen, jossa kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi sama kuin yksikön kirjanpitoarvo.

If-konsernin osalta johto katsoo, että mikään jokseenkin mahdollinen muutos käytettyihin keskeisiin oletuksiin ei saisi aikaan sitä, että yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevat rahamäärän.

Sampo hankki määräysvallattomien omistajien osuudet Topdanmarkista markkinahintaan vuoden 2024 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Johto ei ole tunnistanut mitään viitteitä arvonalentumisesta tilinpäätöshetkellä 31.12.2024.

Herkkyysanalyysi

Seuraavien muutosten vaikutus nykyarvoon (mrd. euroa)	2024
If
Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde +2,5 %-yks.	-1,4
Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde -2,5 %-yks.	2,0
Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks.	-1,9
Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks.	2,7
Oman pääoman kustannus +1 %-yks.	-2,3
Oman pääoman kustannus -1 %-yks.	3,2
Hastings
Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks.	-0,2
Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks.	0,3
Oman pääoman kustannus +1 %-yks.	-0,4
Oman pääoman kustannus -1 %-yks.	0,5

12 Rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Milj. e 12/2024 12/2023

Johdannaissopimukset 26 38

Saamistodistukset 13 325 12 925 Osakkeet ja osuudet 1 288 1 640 Rahastot 823 662 Talletukset ja muut — 40

rahoitusvarat yhteensä 15 436 15 267

Lainat 272 276 Lainat ja ennakot asiakkaille 356 175 Talletukset 1 1

yhteensä 629 452

Rahoitusvarat yhteensä 16 090 15 757

Lainat ja ennakot asiakkaille sisältävät Hastingsin asiakkaille myöntämiä lainoja.

Rahoitusvarat

rahoitusvarat

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat sisältävät lisäksi yhteensä 101 (101) miljoonan euron lainasaamisen Mandatum Oyj:ltä. Lainasaaminen kirjattiin osittaisjakautumisen yhteydessä 1.20.2023 yleisvelkojen kohdentamiseksi.

Raportointikaudella Sampo sai päätökseen järjestelyt 19,8 prosentin suuruisen Saxo Bank -omistuksensa myynnistä Mandatumille osittaisjakautumisen yhteydessä vuonna 2023 sovitun mukaisesti. Kauppahinta oli 302 miljoonaa euroa saadut osingot huomioiden, kuten osittaisjakautumisen yhteydessä sovittiin.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat tasoittain

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat ovat arvonalentumistarkastelun soveltamisalan piirissä. Arvonalentumismalli perustuu eteenpäin katsovaan odotettavissa olevien luottotappioiden (expected credit loss model, ECL) malliin.

Odotettavissa olevien luottotappioiden malli sisältää kolmivaiheisen lähestymistavan, joka perustuu muutoksiin luottoriskissä. Kahdentoista kuukauden odotettavissa olevaa luottotappiota (taso 1) sovelletaan kaikkiin eriin, ellei alkuperäisen kirjaamisen jälkeen luottoriski ole kasvanut merkittävästi. Koko voimassaoloajan odotettavissa olevaa luottoriskiä sovelletaan eriin, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi (taso 2), tai eriin, jotka ovat arvoltaan alentuneet (taso 3).

TILINPÄÄTÖS 2024 176

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittäminen on kuvattu laadintaperiaatteissa. Seuraavassa

taulukossa esitetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen brutto kirjanpitoarvo ja tappiota koskeva vähennyserä tasoittain.

2024

Milj. e	Taso 1 - 12 kuukauden ECL	Taso 2 - koko voimassaolo ajan ECL, luotto kelpoisuus muuttumaton	Taso 3 - koko voimassaolo ajan ECL, luotto kelpoisuus alentunut	Yhteensä
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Lainat	273	—	—	273
Lainat ja ennakot asiakkaille	347	16	14	377
Talletukset	1	—	—	1
Tappiota koskeva vähennyserä	-8	-3	-11	-23
Yhteensä	613	13	3	629

2023

Taso 1 - 12 kuukauden Milj. e ECL	Taso 2 - koko voimassaolo ajan ECL, luotto kelpoisuus muuttumaton	Taso 3 - koko voimassaolo ajan ECL, luotto kelpoisuus alentunut	Yhteensä
--------------------------------------------	----------------------------------------------------------------------------------	--------------------------------------------------------------------------------	----------

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat

rahoitusvarat
Lainat	278	—	2	280
Lainat ja ennakot asiakkaille	173	8	5	186
Talletukset	1	—	—	1
Tappiota koskeva vähennyserä	-9	-1	-5	-16
Yhteensä	442	6	2	451

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusvarojen bruttokirjanpitoarvo oli 651 (468) miljoonaa euroa ja tappiota koskeva vähennyserä -23 (-16) miljoonaa euroa.

Raportointikaudella odotettavissa olevien luottotappioiden tulosvaikutus oli -7 miljoonaa euroa ja vertailukaudella -10 miljoonaa euroa.

Johdannaissopimukset

	2024 Käypä arvo			2023 Käypä arvo
Milj. e	Kohde et. nimell. arvo	Saamiset	Velat	Kohde et. nimell. arvo	Saamiset	Velat
Kaupankäyntitarkoituk sessa pidettävät johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
OTC-johdannaiset
Koronvaihtosopimukset	456	2	49	340	3	44
Inflaatiosuoja	211	13	18	211	16	12
Korkojohdannaiset yhteensä	667	15	68	551	18	56
Valuuttajohdannaiset
OTC-johdannaiset
Valuuttatermiinit	2 760	10	19	3 032	18	57
Valuuttaoptiot, ostetut ja myydyt	24	1	0	53	1	1
Valuuttajohdannaiset yhteensä	2 784	11	20	3 085	20	58
Kaupankäyntitarkoituk sessa pidettävät johdannaissopimukset yhteensä	3 451	26	87	3 636	38	114

		2024 Käypä arvo			2023 Käypä arvo
Milj. e	Kohde et. nimell. arvo	Saamiset	Velat	Kohde et. nimell. arvo	Saamiset	Velat
Suojaavat johdannaissopimukset
Rahavirtasuojaukset
Valuuttatermiinit	5	0	—	—	—	—
Koronvaihtosopimukset	576	—	1	228	—	2
Rahavirtasuojaukset yhteensä	581	0	1	228	—	2
Suojaavat johdannaissopimukset yhteensä	581	0	1	228	—	2
Konsernin johdannaissopimukset yhteensä	4 032	26	88	3 864	38	116

13 Käypien arvojen määritys ja hierarkia

Suurin osa Sampo-konsernin rahoitusinstrumenteista arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus perustuu joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo muita menetelmiä käyttäen. Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, ovatko markkinat, joilla instrumentilla käydään kauppaa, toimivat tai ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot objektiivisesti todennettavissa. Rahoitusvarojen luokittelua hierarkiatasoille arvioidaan kvartaaleittain.

Johdannaissopimusten käypä arvo määritellään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää tai optiohinnoittelumalleja.

Lainojen ja muiden vastaavien rahoitusinstrumenttien, joilla ei ole hintanoteerausta toimivilla markkinoilla, käypä arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen perusteella käyttäen markkinoilla noteerattavia korkoja. Markkinoilta saatavaa korkokäyrää oikaistaan

rahoitusinstrumenttien muiden osatekijöiden, esim. luottoriskin perusteella.

Käyvät arvot ovat ns. puhtaita arvoja, joissa ei ole mukana siirtyvien korkojen osuutta.

Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa. Toimivien markkinoiden noteerattujen hintojen katsotaan kuvaavan parasta arviota rahoitusvarojen käyvästä arvosta. Toimivilla markkinoilla noteeratut hinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavilla ja kuvaavat todellisia ja säännöllisesti tapahtuvia markkinaehtoisia liiketoimia.

Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.

Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Konsernin tason 3 rahoitusvarat koostuvat pääosin muutamasta merkittävämmästä osakesijoituksesta sekä sijoituksista pääoma- ja vaihtoehtorahastoihin.

Tasolla 3 oman pääoman ehtoinen sijoitus on arvostettu lisätuottomallilla (excess return model). Yhtiön arvo muodostuu tällä hetkellä yhtiöön sijoitetusta pääomasta ja lisätuottojen, joita yhtiö odottaa ansaitsevansa tulevaisuudessa, nykyarvosta.

Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset ja riittävät tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi. Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi hankintahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa, tuottokerroinperusteista arvostusta tai kassavirtoihin perustuvaa arvostusta.

Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot sekä käypien arvojen hierarkia tasot on esitetty seuraavassa taulukossa. Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen, joita ei ole arvostettu käypään arvoon, käypiä arvoja ei ole esitetty taulukossa, mikäli kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta.

Milj. e

31.12.2024	Kirjanpito arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset	2	—	2	—	2
Valuuttajohdannaiset	11	—	11	—	11
Inflaatiojohdannaiset	13	—	13	—	13
Yhteensä	26	—	26	—	26
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset	13 325	8 469	4 839	17	13 325
Osakkeet ja osuudet	1 288	837	19	432	1 288
Rahastot	823	491	176	157	823
Yhteensä	15 436	9 796	5 033	606	15 436
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	15 462	9 796	5 059	606	15 462
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Lainat	272	—	101	171	272
Lainat ja ennakot asiakkaille	356	—	—	356	356
Muut	1	—	—	1	1
Yhteensä	629	—	101	528	629
Rahoitusvarat yhteensä	16 090	9 796	5 160	1 134	16 090

Milj. e
31.12.2024	Kirjanpito arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset	50	—	50	—	50
Valuuttajohdannaiset	20	—	20	—	20
Inflaatiojohdannaiset	18	—	18	—	18
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä	88	—	88	—	88
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat	1 642	1 535	20	—	1 555
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Joukkovelkakirjalainat	954	847	80	—	927
Velat luottolaitoksille	353	—	—	353	353
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä	2 948	2 382	100	353	2 835
Konsernin rahoitusvelat yhteensä	3 036	2 382	188	353	2 923

TILINPÄÄTÖS 2024 180

Milj. e

31 joulukuuta 2023	Kirjanpito arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset	3	—	3	—	3
Valuuttajohdannaiset	20	—	20	—	20
Inflaatiojohdannaiset	16	—	16	—	16
Yhteensä	38	—	38	—	38
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset	12 925	8 476	4 430	19	12 925
Osakkeet ja osuudet	1 640	886	24	730	1 640
Rahastot	662	480	31	151	662
Talletukset ja muut	40	—	40	—	40
Yhteensä	15 267	9 842	4 525	900	15 267
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	15 305	9 842	4 563	900	15 305
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Lainat	276	—	97	179	276
Lainat ja ennakot asiakkaille	175	—	—	175	175
Muut	1	—	—	1	1
Yhteensä	452	—	97	354	452
Rahoitusvarat yhteensä	15 757	9 842	4 660	1 254	15 756

Milj. e
31 joulukuuta 2023	Kirjanpito arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset	46	2	44	—	46
Valuuttajohdannaiset	58	—	58	—	58
Inflaatiojohdannaiset	12	—	12	—	12
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä	116	2	114	—	116
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat	1 645	1 448	148	—	1 596
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Joukkovelkakirjalainat	959	936	—	—	936
Velat luottolaitoksille	194	—	9	184	194
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä	2 798	2 385	157	184	2 726
Konsernin rahoitusvelat yhteensä	2 914	2 387	271	184	2 842

Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä

Milj. e	1-12/2024		1-12/2023
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä	Siirrot tasolta 2 tasolle 1	Siirrot tasolta 1 tasolle 2	Siirrot tasolta 2 tasolle 1	Siirrot tasolta 1 tasolle 2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset	192	181	378	334
Yhteensä	192	181	378	334

Siirrot perustuvat pääosin ulkoisen palveluntarjoajan tietoihin perustuviin muutoksiin kaupankäynnin volyymeissa.

Käypien arvojen herkkyysanalyysi

Rahoitusvarojen ja -velkojen herkkyyttä valuuttakurssimuutoksille tarkastellaan liiketoiminta-alueittain eri kotivaluuttojen vuoksi.

Milj. e	12/2024 Kirjattu tulosvaikut teisesti	12/2023 Kirjattu tulosvaikut teisesti
If
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen Ruotsin kruunua vastaan	17	4
Topdanmark
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen Tanskan kruunua vastaan	-1	-1
Hastings
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen Englannin puntaa vastaan	8	—
Omistusyhteisö
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen euroa vastaan	-68	-73

Konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen herkkyysanalyysi eri markkinariskiskenaarioissa on esitetty seuraavassa taulukossa. Vaikutukset kuvaavat yksittäisessä markkinamuuttujassa tapahtuvan yhtäkkisen muutoksen vaikutusta instrumenttien käypään arvoon tilanteessa 31.12.2024. Herkkyystarkastelut sisältävät johdannaispositioiden vaikutukset. Kaikki herkkyysanalyysit on laskettu ennen veroja.

Milj. e	Korko	Korko	Osake	Muut sijoitukset
	1 %:n tasoliike alas	1 %:n tasoliike ylös	20 %:n hinnanlasku	20 %:n hinnanlasku
Vaikutus tulokseen	354	-332	-270	-141
Kokonaisvaikutus	354	-332	-270	-141

14 Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Milj. e

		Tulokseen kirjatut voitot/	Ostot ja uudel
Rahoitusvarat	1.1.	tappiot yht.	leenluokit telut	Myynnit	Suorituk set	31.12.2024
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset	19	0	—	—	-2	17
Osakkeet ja osuudet	730	-1	5	-302	—	432
Rahastot	151	6	—	—	—	157
Yhteensä	900	6	5	-302	-2	606

Sampo sai 13.5.2024 päätökseen 19,8 prosentin suuruisen Saxo Bank -omistuksensa myynnin Mandatumille. Kaupasta oli sovittu osittaisjakautumisen yhteydessä. Kauppahinta oli 302 miljoonaa euroa saadut osingot huomioiden, kuten osittaisjakautumisen yhteydessä sovittiin.

Milj. e

		Tulokseen kirjatut voitot/	Ostot ja uudel
Rahoitusvarat	1.1.	tappiot yht.	leenluokit telut	Myynnit	31.12.2023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset	134	1	11	-126	19
Osakkeet ja osuudet	763	-14	9	-28	730
Rahastot	212	-61	—	0	151
Yhteensä	1 109	-74	20	-155	900

Mandatum-konsernin rahoitusinstrumentit tasolla 3 ei ole sisällytetty avaaviin saldoihin 1.1.2023. Lisätietoja Mandatumin luokittelusta lopetetuksi toiminnoksi on liitteessä 30.

Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen herkkyysanalyysi

	12/2024		12/2023
Milj. e	Kirjanpitoarvo	Jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus (+/-)	Kirjanpitoarvo	Jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus (+/-)
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset	17	-1	19	0
Osakkeet ja osuudet	432	-86	730	-146
Rahastot	157	-31	151	-30
Yhteensä	606	-118	900	-176

Korkoinstrumenttien osalta rahoitusvarojen arvoa on testattu olettamalla korkotason nousevan 1 prosenttiyksiköllä kaikissa maturiteeteissa. Muiden omaisuuslajien osalta on oletettu hintojen laskevan 20 prosenttia.

Raportointikaudella edellä esitettyjen vaihtoehtoisten oletusten perusteella mahdollinen korkotason muutos aiheuttaisi saamistodistusten osalta -1 milj. euron (-0) ja muiden instrumenttien mahdollinen hinnan alentuminen -118 milj. euron (-176) arvostustappion konsernin tuloslaskelmassa. Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus olisi näin konsernin omaan pääomaan suhteutettuna 1,7 prosenttia (2,4).

15 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana

Milj. e	1.1.	Tytäryhtiö hankinnat/ myynnit	Laajaan tulokseen kirjatut erät	Omaan pääomaan kirjatut erät	Muuntoerot	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot	1	—	—	—	0	1
Käyvän arvon muutokset	0	—	—	—	0	0
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot	116	—	38	1	0	156
Yhteensä	117	—	38	1	0	157
Laskennallisten verojen netotus						-155
Laskennalliset verosaamiset taseella	117	—	38	1	0	2
Laskennalliset verovelat
Varaukset ja tilinpäätössiirrot	224	—	1	—	-5	219
Käyvän arvon muutokset	194	—	32	—	2	228
Eläkesaamiset	7	—	1	0	—	8
Muut veronalaiset tilapäiset erot	255	—	-18	0	-3	235
Yhteensä	680	—	15	1	-6	690
Laskennallisten verojen netotus						-155
Laskennalliset verovelat taseella	680	—	15	1	-6	535

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus
Kestävyysselvitys	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot		≡

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikana

Milj. e	1.1.	Tytäryhtiö hankinnat/ myynnit	Laajaan tulokseen kirjatut erät	Omaan pääomaan kirjatut erät	Muuntoerot	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot	2	0	-1	—	0	1
Käyvän arvon muutokset	5	—	-5	—	0	0
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot	128	-3	-11	0	2	116
Yhteensä	135	-3	-17	0	2	117
Laskennallisten verojen netotus						-114
Laskennalliset verosaamiset taseella	135	-3	-17	0	2	3
Laskennalliset verovelat
Varaukset ja tilinpäätössiirrot	209	-2	21	—	-4	224
Käyvän arvon muutokset	194	-70	67	0	2	194
Eläkesaamiset	7	—	-1	—	—	7
Muut veronalaiset tilapäiset erot	379	-93	-32	0	1	255
Yhteensä	790	-164	56	0	-1	680
Laskennallisten verojen netotus						-114
Laskennalliset verovelat taseella	790	-164	56	0	-1	567

Vertailukauden tytäryhtiöiden myynnit sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatum-konsernin aineettomat hyödykkeet.

Pillar II - Verotukselliset tappiot

Sammon konserniyhtiöt ovat noudattaneet väliaikaisia pakollisia helpotuksia liittyen laskennallisten verojen vähimmäisverokannan laskentaan ja kirjaavat mahdolliset täydennysverot silloin, kun ne realisoituvat.

Milj. e

Käyttämätön verotuksellinen tappio 2024	Maa	Käyttämättömät verotukselliset tappiot paikallisessa valuutassa	Käyttämätön verotuksellinen tappio	Joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista	Joista laskennallinen verosaaminen on kirjattu	Kirjattu laskennallinen verosaaminen	Sovellettava veroaste	Mahdollinen laskennallinen verosaaminen, jota ei ole kirjattu
Sampo Oyj	Suomi	413 milj. euroa	413	413	—	—	20,0 %	83
If P&C Insurance Holding Ltd	Norja	83 milj. Norjan kruunua	7	7	—	—	22,0 %	-*
If P&C Insurance Ltd	Saksa	—	—	—	—	—	27,4 %	-*
If P&C Insurance Ltd	Ranska	15 milj. euroa	15	15	—	—	25,8 %	-*
If P&C Insurance Ltd	UK	9 milj. Englannin puntaa	11	11	—	—	25,0 %	-*
If P&C Insurance AS	Latvia	—	—	—	—	—	20,0 %	—
Insrt AB	Ruotsi	6 milj. Ruotsin kruunua	1	—	0	0	20,6 %	—
Viking Sverige AB	Ruotsi	61 milj. Ruotsin kruunua	5	2	4	1	20,6 %	0
Viking Assistance A/S	Tanska	27 milj. Tanskan kruunua	4	4	0	0	22,0 %	1
Viking Membership AB	Ruotsi	3 milj. Ruotsin kruunua	0	0	—	—	20,6 %	0
Viking Guard AS	Norja	6 milj. Norjan kruunua	1	—	1	0	22,0 %	—
Viking Assistance A/S	Viro	0 milj. euroa	0	0	—	—	20,0 %	0
Hastings Group Finance plc	UK	9 milj. Englannin puntaa	9	9	—	—	25,00 %	2
Hastings Holdings Limited	UK	0 milj. Englannin puntaa	0	0	—	—	25,00 %	0
Hastings (US) Limited	UK	0 milj. Englannin puntaa	0	0	—	—	25,00 %	0
Yhteensä								86

* Tappio on syntynyt ulkomaisessa sivuliikkeessä ja se on vähennetty pääkonttorissa. Tappion hyödyntäminen paikallisesti ulkoisessa sivuliikkeessä ei vaikuttaisi yhtiön verokuluun kokonaisuutena. Tämän johdosta ulkomaiseen sivuliikkeeseen liittyvää laskennallista verosaamista ei voida kirjata.

		Milj. e

Käyttämätön verotuksellinen tappio 2023	Maa	Käyttämättömät verotukselliset tappiot paikallisessa valuutassa	Käyttämätön verotuksellinen tappio	Joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista	Joista laskennallinen verosaaminen on kirjattu	Kirjattu laskennallinen verosaaminen	Sovellettava veroaste	Mahdollinen laskennallinen verosaaminen, jota ei ole kirjattu
Sampo Oyj	Suomi	365 milj. euroa	365	365	—	—	20,00 %	73
If P&C Insurance Holding Ltd	Norja	83 milj. Norjan kruunua	7	7	—	—	22,00 %	-*
If P&C Insurance Ltd	Saksa	2 milj. euroa	2	2	—	—	27,38 %	-*
If P&C Insurance Ltd	Ranska	16 milj. euroa	16	16	—	—	25,83 %	-*
If P&C Insurance Ltd	UK	20 milj. Englannin puntaa	23	23	—	—	25,00 %	-*
If P&C Insurance AS	Latvia	—	—	—	—	—	20,00 %	-
Insrt AB	Ruotsi	6 milj. Ruotsin kruunua	1	1	—	—	20,60 %	—
Viking Sverige AB	Ruotsi	42 milj. Ruotsin kruunua	4	—	4	1	20,60 %	—
Viking Assistance A/S	Tanska	33 milj. Tanskan kruunua	4	4	—	—	22,00 %	1
Viking Nordic Assistance S.L	Espanja	—	—	—	—	—	25,00 %	—
Hastings Group Finance plc	UK	7 milj. Englannin puntaa	8	8	—	—	25,00 %	2
Yhteensä						1		76

* Tappio on syntynyt ulkomaisessa sivuliikkeessä ja se on vähennetty pääkonttorissa. Tappion hyödyntäminen paikallisesti ulkoisessa sivuliikkeessä ei vaikuttaisi yhtiön verokuluun kokonaisuutena. Tämän johdosta ulkomaiseen sivuliikkeeseen liittyvää laskennallista verosaamista ei voida kirjata.

16 Verot

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

17 Muut varat

Milj. e	12/2024	12/2023
Saamiset ensivakuutustoiminnasta	233	245
Saamiset jälleenvakuutustoiminnasta	174	92
Kauppahintasaamiset		8 5
Kertyneet korot	155	130
Eläkevarat	36	32
Muut	274	296
Muut varat yhteensä	880	800

Erä Muut sisältää mm. potilasvakuutuksiin liittyvät varoja 56 milj. euroa (63) sekä muita saamisia, ennakkoon maksettuja kuluja ja vahinkotavarasaamisia.

Muista varoista pitkäaikaisten osuus on 53 milj. euroa (61).

Vertailukauden verot sisältävät tuloslaskelmalla osana lopetettujen toimintojen tulosta esitettyjä veroja -33 milj. euroa.

Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista

Milj. e 2024 2023

Tulos ennen veroja 1 559 1 481

Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla -312 -296 Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat -3 -40 Verovapaat tulot osakkuusyhtiöistä 2 0 Verovapaat tulot 9 46 Vähennyskelvottomat kulut -17 -40

tappioista -10 -36 Verokannan muutokset 0 -8 Verot aikaisemmilta tilikausilta 1 2 Konsernin verot yhteensä -330 -372

Sampo-konserni on tunnistanut, että Hastingsin liiketoimintaan Gibraltarilla sovelletaan Pillar II -sääntelyn mukaisia vähimmäisverokantaa koskevia säännöksiä. Tähän liittyen tilikaudelle on kirjattu -4 milj. euroa täydennysveroa.

18 Vakuutussopimusvelat

Vakuutussopimusvelat kuvaavat vastuita, jotka konsernilla on velkana taseellaan konsernissa myönnetyistä vakuutuksista. Velka koostuu kahdesta osasta eli jäljellä olevan vakuutuskauden velasta (liability for remaining coverage) vähennettynä vakuutusten hankinnasta aiheutuneilla rahavirroilla ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta (liability for incurred claims).

Jäljellä olevan vakuutuskauden velka liittyy velvollisuuteen selvittää ja maksaa sitovia vakuutuskorvauksia vahingoista, jotka eivät ole vielä tapahtuneet. Velka koostuu tilikauden jälkeen tuotettavista vakuutuspalveluista saaduista vakuutusmaksuista eli vakuutussuojan erääntymättömästä osuudesta, jota oikaistaan hankintaan liittyvillä kassavirroilla. Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka liittyy velvollisuuteen selvittää ja maksaa sitovia vakuutuskorvauksia vahingoista, jotka ovat jo tapahtuneet. Velan tulee kattaa ennakoidut tulevat maksut kaikista toteutuneista vakuutustapahtumista, mukaan lukien ne vakuutustapahtumat, joita ei ole vielä raportoitu.

Lisätietoja vakuutussopimusvelkojen laadintaperiaatteista löytyy liitteestä Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet.

Milj. e	12/2024	12/2023
Vakuutussopimusvelat - PAA-mallin mukaisesti arvostetut sopimukset
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka	1 877	1 709
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka	10 409	10 007
Velat vakuutussopimuksista yhteensä	12 286	11 716
Varat jälleenvakuutussopimuksista
Jäljellä olevan vakuutuskauden vara	276	258
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara	2 342	2 024
Varat jälleenvakuutussopimuksista	2 618	2 282
Vakuutussopimukset nettona jälleenvakuutuksen jälkeen	9 668	9 434

Alla olevassa taulukossa esitetään vakuutusvelkojen rahavirtojen diskonttauksessa käytetyt tuottokäyrät valuutoittain prosentteina.

			2024					2023
Valuutta , %	1 vuotta	5 vuotta	10 vuotta	20 vuotta	30 vuotta	1 vuotta	5 vuotta	10 vuotta	20 vuotta	30 vuotta
DKK	2,23	2,13	2,26	2,25	2,38	3,35	2,31	2,38	2,40	2,53
EUR	2,44	2,34	2,47	2,46	2,55	3,61	2,57	2,64	2,66	2,74
GBP	4,70	4,58	4,92	5,41	5,69	4,83	3,83	4,02	4,51	4,58
NOK	4,82	4,52	4,45	4,23	4,01	4,56	3,87	3,78	3,75	3,70
SEK	2,91	3,07	3,29	3,35	3,33	3,71	2,94	2,93	3,16	3,26

19 Vakuutussopimusvelkojen täsmäytyslaskelma

Vakuutussopimukset

Ensimmäisessä taulukossa esitetään myönnetyistä vakuutussopimuksista aiheutuvan jäljellä olevan vakuutuskauden velan sekä toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan kirjanpitoarvojen tilikauden aikainen täsmäytyslaskelma konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjattujen erien ja kassavirtojen seurauksena.

Jälleenvakuutussopimukset

Seuraavassa taulukossa esitetään jälleenvakuutussopimuksista aiheutuvan jäljellä olevan vakuutuskauden varan ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneen varan kirjanpitoarvojen tilikauden aikainen täsmäytyslaskelma konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjattujen erien ja kassavirtojen seurauksena.

Tiedot esitetään sekä Sampo-konsernin että raportoitavien segmenttien tasolla. Vakuutussopimusvelkaa koskevat tiedot on esitetty PAA-mallin mukaisesti arvostetuista sopimuksista.

If ja Hastings ovat solmineet keskinäisen jälleenvakuutussopimuksen. Segmenttien vakuutussopimusvelkojen täsmäytyslaskelmat esitetään sisältäen keskinäiset erät, jotka on eliminoitu Sampokonsernista esitettävistä tiedoista.

Vertailukaudelta 2023 Mandatum-konsernin lukuja ei ole esitetty täsmäytyslaskelmissa, sillä se on raportoitu omistajille jaettaviksi määritettyinä pitkäaikaisina omaisuuserinä.

Sampo-konserni - Vakuutussopimusvelat, brutto 31.12.2024 ja 31.12.2023

	2024					2023
	Jäljellä olevan vakuutuskauden velka		Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka			Jäljellä olevan vakuutuskauden velka		Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka
Milj. e	Ilman tappio kompo nenttia	Tappio kompo nentti	Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitus riskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä	Ilman tappio kompo nenttia	Tappio kompo nentti	Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitus riskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa	1 701	27	9 547	459	11 734	1 499	14	8 931	444	10 889
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara					-18					—
					11 716					10 889
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot	-9 450	—	—	—	-9 450	-8 417	—	—	—	-8 417
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut	—	—	6 847	186	7 032	—	—	6 503	154	6 657
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen jaksotus	262	—	—	—	262	223	—	—	—	223
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC)	—	—	-174	-100	-274	—	—	-395	-145	-540
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC)	—	-21	—	—	-21	—	12	—	—	12
Vakuutuspalvelukulut yhteensä	262	-21	6 673	85	7 000	223	12	6 108	9	6 351
Vakuutuspalvelutulos	-9 188	-21	6 673	85	-2 450	-8 195	12	6 108	9	-2 066
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut	—	—	307	—	307	—	—	529	—	529
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset)	-62	—	24	11	-27	-185	—	91	4	-89
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä	-9 250	-21	7 004	97	-2 170	-8 379	12	6 728	13	-1 626
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut	9 718	—	—	—	9 718	8 785	—	—	—	8 785
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	—	—	-6 703	—	-6 703	—	—	-6 111	—	-6 111
Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat	-283	—	—	—	-283	-221	—	—	—	-221
Rahavirrat kauden aikana yhteensä	9 435	—	-6 703	—	2 732	8 564	0	-6 111	—	2 453
Siirrot muihin tase-eriin	—	—	—	—	—	17	—	—	1	18
Muut	5	—	4	—	9	—	—	—	—	—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa	1 891	6	9 853	557	12 305	1 701	27	9 547	459	11 734
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara					-20					-18
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa					12 286					11 716

Sampo-konserni - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2024 ja 31.12.2023

	2024						2023
	Jäljellä olevan vakuutus kauden vara	Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara			Jäljellä olevan vakuutus kauden vara	Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara
Milj. e		Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä		Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä
Vara kauden alussa	258	1 803	220	2 282	221	1 384	215	1 820
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus	-909	—	—	-909	-1 005	—	—	-1 005
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	—	521	79	600	—	935	72	1 007
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan	—	21	-52	-31	—	-80	-70	-150
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus	—	—	—	—	—	—	—	—
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista	-909	542	28	-340	-1 005	855	2	-148
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut jälleenvakuutussopimuksista	—	57	—	57	—	83	—	83
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	-33	29	4	-1	-8	31	4	26
Jälleenvakuutuksen sijoituskomponentti	0	0	0	0
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä	-943	628	31	-284	-1 014	969	6	-39
Sijoituskomponentti, jota ei sisällytetä jälleenvakuutussopimuksiin liittyviin nettokassavirtoihin	-216	216	—	—
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut	1 176	—	—	1 176	1 051	—	—	1 051
Saadut määrät	—	-556	—	-556	—	-550	—	-550
Rahavirrat kauden aikana yhteensä	1 176	-556	—	620	1 051	-550	—	501
Vara kauden lopussa	276	2 090	252	2 618	258	1 803	220	2 282

If - Vakuutussopimusvelat, brutto 31.12.2024 ja 31.12.2023

		2024	2023
	Jäljellä olevan vakuutuskauden velka		Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka			Jäljellä olevan vakuutuskauden velka		Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka
Milj. e	Ilman tappio kompo nenttia	Tappio kompo nentti	Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitus riskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä	Ilman tappio kompo nenttia	Tappio kompo nentti	Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitus riskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa	911	17	6 038	175	7 141	868	7	5 655	162	6 693
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara					-7					—
					7 134					6 693
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot	-5 680	—	—	—	-5 680	-5 330	—	—	—	-5 330
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut	—	—	4 060	65	4 125	—	—	3 924	58	3 981
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen jaksotus	107	—	—	—	107	100	—	—	—	100
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC)	—	—	-191	-50	-241	—	—	-184	-43	-228
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC)	—	-11	—	—	-11	—	10	—	—	10
Vakuutuspalvelukulut yhteensä	107	-11	3 869	15	3 980	100	10	3 739	14	3 863
Vakuutuspalvelutulos	-5 573	-11	3 869	15	-1 700	-5 230	10	3 739	14	-1 467
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut	—	—	208	—	208	—	—	340	—	340
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset)	-5	-1	-104	-3	-112	-191	0	57	-2	-135
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä	-5 579	-11	3 973	12	-1 605	-5 420	10	4 136	13	-1 261
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut	5 694	—	—	—	5 694	5 572	—	—	—	5 572
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	—	—	-4 052	—	-4 052	—	—	-3 754	—	-3 754
Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat	-125	—	—	—	-125	-108	—	—	—	-108
Rahavirrat kauden aikana yhteensä	5 569	—	-4 052	—	1 517	5 463	—	-3 754	—	1 710
Siirrot muihin tase-eriin	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Muut	5	—	4	0	9	—	—	—	—	—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa	906	6	5 962	188	7 062	911	17	6 038	175	7 141
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara					-14					-7
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa					7 049					7 134

Sampo Oyj:n eriytettyä Mandatum Holding Oy osittaisjakautumisen yhteydessä vuonna 2023, If Livförsäkring AB teki siirtosopimuksen koskien osaa Mandatumin henkivakuutusportfolioista. Siirto If Livförsäkring AB:lle tapahtui 1.10.2024.

If - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2024 ja 31.12.2023

		2024		2023
	Jäljellä olevan Toteutuneista vakuutus vakuutustapahtumista kauden vara aiheutuva vara				Jäljellä olevan vakuutus kauden vara	Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara
Milj. e		Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitusriski ä koskeva riskioikaisu	Yhteensä		Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitusriski ä koskeva riskioikaisu	Yhteensä
Vara kauden alussa	36	510	17	563	28	226	10	264
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus	-423	—	—	-423	-334	—	—	-334
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	—	282	11	293	—	339	10	348
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan	—	30	-4	26	—	41	-3	38
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus	—	0	—	0	—	0	—	0
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista	-423	312	6	-104	-334	380	7	52
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut jälleenvakuutussopimuksista	—	20	—	20	—	8	—	8
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	1	-7	0	-6	-12	8	0	-4
Jälleenvakuutuksen sijoituskomponentti	—	—	—	—
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä	-421	325	6	-90	-346	396	7	57
Sijoituskomponentti, jota ei sisällytetä jälleenvakuutussopimuksiin liittyviin nettokassavirtoihin	-25	25	—	—
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut	429	—	—	429	354	—	—	354
Saadut määrät	—	-223	—	-223	—	-112	—	-112
Rahavirrat kauden aikana yhteensä	429	-223	—	206	354	-112	—	242
Vara kauden lopussa	20	636	23	679	36	510	17	563

Topdanmark - Vakuutussopimusvelat 31.12.2024 ja 31.12.2023

		2024	2023
	Jäljellä olevan vakuutuskauden velka aiheutuva velka			Toteutuneista vakuutustapahtumista		Jäljellä olevan vakuutuskauden velka		Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka
Milj. e	Ilman tappio kompo nenttia	Tappio kompo nentti	Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitus riskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä	Ilman tappio kompo nenttia	Tappio kompo nentti	Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitus riskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa	282	2	1 546	37	1 867	285	2	1 441	35	1 763
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara					-12					—
					1 855					1 763
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot	-1 560	—	—	—	-1 560	-1 369	—	—	—	-1 369
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut	—	—	1 287	39	1 326	—	—	1 093	15	1 108
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen jaksotus	29	—	—	—	29	31	—	—	—	31
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC)	—	—	-31	-16	-47	—	—	-27	-16	-43
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC)	—	-2	—	—	-2	—	1	—	—	1
Vakuutuspalvelukulut yhteensä	29	-2	1 256	23	1 306	31	1	1 066	-1	1 097
Vakuutuspalvelutulos	-1 530	-2	1 256	23	-253	-1 337	1	1 066	-1	-272
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut	—	—	32	—	32	—	—	81	—	81
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset)	1	0	-1	1	1	0	0	-5	1	-4
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä	-1 530	-2	1 287	25	-220	-1 337	1	1 142	0	-194
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut	1 561	—	—	—	1 561	1 336	—	—	—	1 336
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	—	—	-1 298	—	-1 298	—	—	-1 038	—	-1 038
Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat	-29	—	—	—	-29	-18	—	—	—	-18
Rahavirrat kauden aikana yhteensä	1 531	—	-1 298	—	234	1 318	—	-1 038	—	280
Siirrot muihin tase-eriin	—	—	—	—	—	17	—	—	1	18
Muut	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa	284	0	1 535	61	1 881	282	2	1 546	37	1 867
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara					-6					-12
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa					1 875					1 855

Topdanmark - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2024 ja 31.12.2023

	2024						2023
	Jäljellä olevan Toteutuneista vakuutus vakuutustapahtumista kauden vara aiheutuva vara				Jäljellä olevan vakuutus kauden vara	Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara
Milj. e		Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä		Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä
Vara kauden alussa	-1	78	1	79	-2	80	1	79
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus	-90	—	—	-90	-80	—	—	-80
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	—	44	2	46	—	49	—	49
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan	—	2	-1	1	—	1	0	1
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus	—	—	—	—	—	—	—	—
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista	-90	46	1	-43	-80	49	—	-31
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut jälleenvakuutussopimuksista	—	1	—	1	—	2	—	2
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	0	0	0	0	0	0	0	0
Jälleenvakuutuksen sijoituskomponentti	—	—	—	—
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä	-90	47	1	-42	-80	51	0	-29
Sijoituskomponentti, jota ei sisällytetä jälleenvakuutussopimuksiin liittyviin nettokassavirtoihin	—	—	—	—
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut	90	—	—	90	82	—	—	82
Saadut määrät	—	-54	—	-54	—	-54	—	-54
Rahavirrat kauden aikana yhteensä	90	-54	—	36	82	-54	—	28
Vara kauden lopussa	-1	72	2	73	-1	78	1	79

Hastings - Vakuutussopimusvelat, brutto 31.12.2024 ja 31.12.2023

		2023
	Jäljellä olevan vakuutuskauden velka		aiheutuva velka	Toteutuneista vakuutustapahtumista		Jäljellä olevan vakuutuskauden velka		Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka
Milj. e	Ilman tappio kompo nenttia	Tappio kompo nentti	Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitus riskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä	Ilman tappio kompo nenttia	Tappio kompo nentti	Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitus riskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa	508	7	1 964	247	2 726	347	5	1 835	247	2 434
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara					—					—
					2 726					2 434
Muutokset tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot	-2 234	—	—	—	-2 234	-1 719	—	—	—	-1 719
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut	—	—	1 517	84	1 601	—	—	1 486	81	1 568
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen jaksotus	125	—	—	—	125	92	—	—	—	92
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC)	—	—	48	-34	14	—	—	-184	-86	-269
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC)	—	-8	—	—	-8	—	2	—	—	2
Vakuutuspalvelukulut yhteensä	125	-8	1 566	50	1 733	92	2	1 303	-4	1 391
Vakuutuspalvelutulos	-2 109	-8	1 566	50	-501	-1 628	2	1 303	-4	-328
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut	—	—	67	—	67	—	—	108	—	108
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset)	-20	0	129	13	122	6	0	39	5	50
Muutokset tuloslaskelmalla yhteensä	-2 129	-7	1 762	63	-312	-1 622	2	1 449	1	-170
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut	2 463	—	—	—	2 463	1 877	—	—	—	1 877
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	—	—	-1 353	—	-1 353	—	—	-1 320	—	-1 320
Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat	-129	—	—	—	-129	-95	—	—	—	-95
Rahavirrat kauden aikana yhteensä	2 334	—	-1 353	—	981	1 782	—	-1 320	—	462
Siirrot muihin tase-eriin	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Muut	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa	713	0	2 373	310	3 396	508	7	1 964	247	2 726
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara					—					—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa					3 396					2 726

Hastings - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2024 ja 31.12.2023

		2024		2023
	Jäljellä olevan vakuutus kauden vara	Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara			Jäljellä olevan vakuutus kauden vara	Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara
Milj. e		Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä		Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä
Vara kauden alussa	223	1 215	202	1 640	195	1 078	203	1 477
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus	-420	—	—	-420	-591	—	—	-591
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	—	181	63	245	—	548	62	610
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan	0	-11	-46	-57	0	-121	-67	-188
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus	—	—	—	—	—	—	—	—
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista	-420	170	17	-232	-591	426	-5	-170
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut jälleenvakuutussopimuksista	—	36	—	36	—	73	—	73
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	2	63	10	75	4	22	4	30
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä	-418	269	27	-122	-588	521	-1	-68
Sijoituskomponentti, jota ei sisällytetä jälleenvakuutussopimuksiin liittyviin nettokassavirtoihin	-191	191	—	—
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut	657	—	—	657	615	—	—	615
Saadut määrät	—	-279	—	-279	—	-384	—	-384
Rahavirrat kauden aikana yhteensä	657	-279	—	378	615	-384	—	231
Vara kauden lopussa	270	1 396	229	1 896	223	1 215	202	1 640

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

20 Varat vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista rahavirroista

Taulukossa esitetään vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien varojen kirjanpitoarvon täsmäytyslaskelma raportointikausien avaavien ja päättävien erien välillä.

Milj. e	2024	2023
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien varojen täsmäytys
1.1.	18	10
Varaksi kirjatut rahavirrat	32	36
Jäljellä olevan vakuutuskauden velkaan kirjatut erät	-30	-28
31.12.	20	18

Seuraavassa taulukossa esitetään ajankohta, jolloin vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirtasaamiset kirjataan pois saamisista ja sisällytetään sen sijaan osaksi jäljellä olevaa vakuutuskauden velkaa siinä vakuutussopimusryhmässä, johon ne on kohdistettu.

Aikasarja: Varat vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista rahavirroista

2024		Arvioitu pois kirjaamisen ajankohta
Milj. e	2025	2026-2027	2028-2029	2030-	Yhteensä
Vakuutusten hankkimiseen liittyvä vara	7	6	1	5	20

2023 Arvioitu pois kirjaamisen ajankohta

Milj. e	2024	2025-2026	2027-2028	Yhteensä
Vakuutusten hankkimiseen liittyvä vara	12	4	2	18

21 Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys

Aiempien vuosien korvauskuluja koskevat arviot korvausvuosittain mittaavat myös Sampo-konsernin ja sen raportoitujen segmenttien kykyä ennakoida lopullisia korvauskuluja. Seuraavat taulukot esittävät korvauskulujen kehitystä ennen ja jälkeen jälleenvakuutuksen. Aiempien vahinkovuosien tiedot esitetään yhdistettynä yhdellä rivillä. Tiedot esitetään Sampo-konsernin ja raportoitavien segmenttien tasolla.

Taulukon ylemmässä osassa esitetään, miten vahinkovuosikohtaisten kokonaiskorvauskulujen arvio kehittyy vuosittain sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien diskonttaamattomien rahavirtojen pääoma-arvojen osalta (fulfilment cash flows eli sisältäen sekä parhaan arvion kassavirroista että riskioikaisun). Taulukon alemmassa osassa esitetään, kuinka suuri osuus arviosta esitetään taseessa. Lisätietoja vakuutussopimusveloista esitetään riskienhallintaliitteessä 34.

Koska Sampo-konsernin yhtiöillä on toimintaa useissa maissa, niiden vakuutusportfoliot altistuvat useiden eri valuuttojen valuuttariskille. Valuuttakurssivaikutukset huomioidaan muuttamalla paikalliset raportointivaluutat euroiksi 31.12.2023 päätöskurssilla. Näin ollen taulukko ei ole täysin vertailtavissa vastaaviin aiempina vuosina raportoituihin taulukoihin, koska kaikki vahinkovuodet sisältävät euroiksi muutettuja tietoja, jotka on käännetty raportointikauden päätöskurssiin. Taulukko ei ole suoraan vertailtavissa myöskään tuloslaskelmaan, jossa käytetään keskimääräisiä valuuttakursseja koko vuoden ajan, ja koska vaikutus esitetään osittain toteutuneissa korvauskuluissa ja osittain vakuutuksen rahoitustuotoissa ja -kuluissa, kun kyseessä ovat eläkekorvauksiin liittyvät indeksikorotukset.

Sampo-konserni - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta

Milj. e
Korvauskulut, brutto Vahinkovuosi	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	2024	Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä	3 917	4 034	4 129	4 344	4 529	4 531	4 760	5 321	6 342	6 491
1 vuoden kuluttua	3 937	4 049	4 136	4 429	4 591	4 574	4 916	5 427	6 403
2 vuoden kuluttua	3 914	4 015	4 120	4 495	4 642	4 650	4 986	5 426
3 vuoden kuluttua	3 896	3 985	4 164	4 556	4 747	4 658	4 975
4 vuoden kuluttua	3 843	3 924	4 118	4 560	4 710	4 696
5 vuoden kuluttua	3 832	4 012	4 137	4 530	4 719
6 vuoden kuluttua	3 812	3 988	4 106	4 543
7 vuoden kuluttua	3 835	3 986	4 142
8 vuoden kuluttua	3 803	3 943
9 vuoden kuluttua	3 744
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä	3 777	3 930	4 100	4 486	4 606	4 515	4 844	5 372	6 430	6 491
Kokonaan maksetut	2 469	2 308	2 301	2 526	2 581	2 787	2 700	2 672	2 833	1 963
Taseeseen sisältyvä velka, brutto	184	252	289	351	417	504	781	1 109	1 933	3 245	9 066
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin vuosiin liittyen, brutto											2 859
Diskonttauksen vaikutus, brutto											-2 120
Velka korvausten hoitokuluista ja muut											624
erät Eliminointi											-20
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä											10 409

Sampo-konserni - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen

Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen osuuden jälkeen Vahinkovuosi	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	2024	Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä	3 779	3 807	3 929	4 191	4 327	4 244	4 374	4 925	5 529	5 868
1 vuoden kuluttua	3 797	3 822	3 969	4 258	4 362	4 239	4 465	4 982	5 567
2 vuoden kuluttua	3 766	3 803	3 949	4 302	4 388	4 270	4 456	4 959
3 vuoden kuluttua	3 748	3 758	3 968	4 341	4 453	4 295	4 472
4 vuoden kuluttua	3 692	3 713	3 915	4 334	4 435	4 338
5 vuoden kuluttua	3 672	3 714	3 930	4 302	4 459
6 vuoden kuluttua	3 655	3 705	3 902	4 308
7 vuoden kuluttua	3 667	3 672	3 916
8 vuoden kuluttua	3 634	3 658
9 vuoden kuluttua	3 608
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä	3 644	3 570	3 698	4 009	4 080	4 030	4 135	4 463	4 929	5 193
Kokonaan maksetut	2 435	2 250	2 282	2 419	2 497	2 515	2 475	2 494	2 558	1 861
Taseeseen sisältyvä velka, netto	170	171	209	302	306	355	515	761	1 202	2 513	6 504
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin vuosiin liittyen, netto											2 678
Diskonttauksen vaikutus, brutto											-1 594
Velka korvausten hoitokuluista											482
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriski											1
Eliminointi											-4
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä											8 067

If - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta

Milj. e
---------

Korvauskulut, brutto Vahinkovuosi	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	2024	Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä	2 515	2 474	2 546	2 678	2 797	2 927	2 917	3 157	3 775	3 921
1 vuoden kuluttua	2 529	2 505	2 582	2 768	2 839	2 962	3 066	3 273	3 870
2 vuoden kuluttua	2 513	2 499	2 569	2 796	2 851	3 006	3 049	3 223
3 vuoden kuluttua	2 487	2 456	2 572	2 812	2 896	2 978	2 997
4 vuoden kuluttua	2 456	2 443	2 543	2 830	2 887	2 938
5 vuoden kuluttua	2 450	2 452	2 552	2 799	2 846
6 vuoden kuluttua	2 435	2 457	2 527	2 790
7 vuoden kuluttua	2 445	2 427	2 504
8 vuoden kuluttua	2 425	2 411
9 vuoden kuluttua	2 413
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä	2 413	2 411	2 504	2 790	2 846	2 938	2 997	3 223	3 870	3 921
Kokonaan maksetut	2 279	2 270	2 361	2 577	2 646	2 694	2 654	2 759	2 943	2 005
Taseeseen sisältyvä velka, brutto	134	141	143	212	200	244	343	464	927	1 916	4 725
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin vuosiin liittyen, brutto											2 332
Diskonttauksen vaikutus, brutto											-1 374
Velka korvausten hoitokuluista											467
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä											6 150

If - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen

Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen osuuden jälkeen Vahinkovuosi	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	2024	Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä	2 479	2 423	2 491	2 628	2 739	2 757	2 797	3 074	3 424	3 627
1 vuoden kuluttua	2 490	2 433	2 532	2 702	2 771	2 774	2 914	3 163	3 486
2 vuoden kuluttua	2 471	2 426	2 515	2 729	2 780	2 818	2 879	3 116
3 vuoden kuluttua	2 454	2 390	2 518	2 747	2 826	2 791	2 824
4 vuoden kuluttua	2 421	2 378	2 490	2 761	2 820	2 750
5 vuoden kuluttua	2 414	2 382	2 509	2 731	2 777
6 vuoden kuluttua	2 400	2 388	2 484	2 721
7 vuoden kuluttua	2 410	2 358	2 460
8 vuoden kuluttua	2 391	2 343
9 vuoden kuluttua	2 379
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä	2 379	2 343	2 460	2 721	2 777	2 750	2 824	3 116	3 486	3 627
Kokonaan maksetut	2 248	2 216	2 323	2 514	2 586	2 514	2 511	2 675	2 786	2 027
Taseeseen sisältyvä velka, netto	131	127	138	207	191	236	313	442	700	1 600	4 083
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin vuosiin liittyen, netto											2 317
Diskonttauksen vaikutus, brutto											-1 345
Velka korvausten hoitokuluista											434
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriski											1
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä											5 491

Topdanmark - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta

Milj. e
Korvauskulut, brutto Vahinkovuosi	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	2024	Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä	826	800	727	786	789	819	842	882	975	1 087
1 vuoden kuluttua	836	799	743	798	809	801	834	875	968
2 vuoden kuluttua	821	785	735	806	815	779	843	868
3 vuoden kuluttua	818	774	743	814	816	793	847
4 vuoden kuluttua	812	756	737	812	815	791
5 vuoden kuluttua	793	759	734	816	817
6 vuoden kuluttua	787	755	741	817
7 vuoden kuluttua	795	756	740
8 vuoden kuluttua	789	759
9 vuoden kuluttua	788
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä	788	759	740	817	817	791	847	868	968	1 087
Kokonaan maksetut	752	723	695	753	739	705	727	709	722	600
Taseeseen sisältyvä velka, brutto	36	36	45	64	78	86	120	159	246	487	1 357
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin vuosiin liittyen, brutto											352
Diskonttauksen vaikutus, brutto											-157
Muut erät											45
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä											1 596

Topdanmark - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen

Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen osuuden jälkeen
Vahinkovuosi	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	2024	Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä	776	742	703	735	756	782	785	837	925	1 042
1 vuoden kuluttua	783	745	716	746	773	764	777	830	919
2 vuoden kuluttua	770	731	707	754	780	743	784	823
3 vuoden kuluttua	767	719	716	761	781	757	787
4 vuoden kuluttua	756	701	710	759	778	756
5 vuoden kuluttua	746	700	707	763	779
6 vuoden kuluttua	742	698	714	763
7 vuoden kuluttua	750	700	713
8 vuoden kuluttua	744	702
9 vuoden kuluttua	741
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä	741	702	713	763	779	756	787	823	919	1 042
Kokonaan maksetut	707	667	668	701	703	671	671	669	685	581
Taseeseen sisältyvä velka, netto	34	35	45	63	76	85	116	154	234	461	1 303
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin vuosiin liittyen, netto											351
Diskonttauksen vaikutus, brutto											-155
Velka korvausten hoitokuluista											24
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä											1 523

Hastings - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta

Korvauskulut, brutto Vahinkovuosi	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	2024	Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä	576	760	856	880	943	786	1 000	1 282	1 591	1 483
1 vuoden kuluttua	573	744	811	863	943	811	1 016	1 279	1 564
2 vuoden kuluttua	581	730	817	893	976	865	1 094	1 336
3 vuoden kuluttua	591	755	849	930	1 035	888	1 131
4 vuoden kuluttua	574	724	838	918	1 008	967
5 vuoden kuluttua	590	800	851	915	1 056
6 vuoden kuluttua	590	776	838	936
7 vuoden kuluttua	595	802	898
8 vuoden kuluttua	589	774
9 vuoden kuluttua	543
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä	576	760	856	880	943	786	1 000	1 282	1 591	1 483
Kokonaan maksetut	-562	-685	-754	-805	-804	-612	-681	-795	-832	-641
Taseeseen sisältyvä velka, brutto	14	75	101	75	139	174	318	486	759	842	2 985
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin vuosiin liittyen, brutto											176
Diskonttauksen vaikutus, brutto											-589
Velka korvausten hoitokuluista											112
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä											2 683

Hastings - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen

Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen osuuden jälkeen
Vahinkovuosi	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	2024	Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä	524	642	735	828	832	706	792	1 014	1 180	1 199
1 vuoden kuluttua	523	643	721	810	818	701	774	989	1 162
2 vuoden kuluttua	525	646	728	819	828	709	792	1 020
3 vuoden kuluttua	527	648	734	833	846	746	861
4 vuoden kuluttua	516	634	716	814	837	832
5 vuoden kuluttua	512	631	714	808	904
6 vuoden kuluttua	513	620	704	824
7 vuoden kuluttua	506	614	742
8 vuoden kuluttua	499	613
9 vuoden kuluttua	488
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä	524	524	524	524	524	524	524	524	524	524
Kokonaan maksetut	-520	-633	-709	-796	-792	-671	-706	-849	-912	-747
Taseeseen sisältyvä velka, netto	5	9	26	32	40	35	86	165	268	453	1 118
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin vuosiin liittyen, netto											10
Diskonttauksen vaikutus, brutto											-93
Velka korvausten hoitokuluista											24
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä											1 058

22 Rahoitusvelat

Konserni

Milj. e	12/2024	12/2023
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat	1 642	1 645
Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä	1 642	1 645
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset	88	116
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Liikkeeseen lasketut velkakirjat	954	959
Velat luottolaitoksille	353	194
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä	1 307	1 153
Muut rahoitusvelat yhteensä	1 395	1 269
Rahoitusvelat yhteensä	3 036	2 914

Segmenttien rahoitusvelat pitävät sisällään huonomman etuoikeuden omaavat velat ja velat johdannaissopimuksista, liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä muut rahoitusvelat.

If

Milj. e			12/2024	12/2023
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat	Maturiteetti	Korko
Pääomalaina, 2021 (nimellisarvo 1 500 milj. Ruotsin kruunua)	30 vuotta	3 kk Stibor + 1,30 %	131	135
Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä			131	135
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset			19	58
Rahoitusvelat yhteensä			150	193

Vuoden 2021 pääomalaina on vaihtuvakorkoinen. Lainaehtojen mukaisesti viiden vuoden jälkeen minä tahansa päivänä kolmen kuukauden ajanjaksolla ensimmäisen viiden vuoden jälkeen ja siitä eteenpäin erääntyvinä korkopäivinä voidaan suorittaa lainan takaisinmaksu. Laina on listattuna Luxemburgin pörssissä.

Topdanmark

Milj. e			12/2024	12/2023
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat	Maturiteetti	Korko
Pääomalaina tier 1, 2022 (nimellisarvo 400 milj. Tanskan kruunua)	ikuinen	3 kk Cibor + 4,75 %	54	54
Pääomalaina, 2021 (nimellisarvo 700 milj.Tanskan kruunua)	12/2031	3 kk Cibor + 1,25 %	94	94
Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä			147	148
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset			43	36
Velat luottolaitoksille			—	9
Rahoitusvelat yhteensä			191	193

Pääomalainat luetaan kokonaisuudessaan Topdanmarkin omiin varoihin. Pääomalainoista noin 127 (127) miljoonaa euroa (950 milj. Tanskan kruunua) on Ifin sijoitussalkussa.

Hastings

12/2024	12/2023
1	2
353	184
353	186

Hastingsin rahoituslaitoksen kanssa solmimasta 103 miljoonan euron (98) luottolimiittisopimuksesta on raportointihetkellä nostamatta 39 miljoonaa euroa (56). Kyseinen luottolimiitti erääntyy 20.12.206, jonka jälkeen sopimukseen sisältyy vielä kaksi vuoden jatko-optiota.

Edellä mainittuun luottolimiittisopimukseen sisältyy velkaantumisasteeseen ja korkokatteisiin liittyviä kovenanttiehtoja, joiden alaisen velan kirjanpitoarvo olisi 63 miljoonaa euroa. Mitkään tosiasiat tai olosuhteet eivät indikoi, että Hastingsilla olisi vaikeuksia noudattaa kovenanttiehtoja tai että Hastings ei olisi noudattanut kovenanttiehtoja, jos niiden noudattamista olisi arvioitu Hastingsin olosuhteiden perusteella tilinpäätöshetkellä 31.12.2024.

Hastingsilla on rahoituslaitoksen kanssa myös arvopaperistamisjärjestely, joka on tehty myönnettyjen lainojen jälleenrahoittamiseksi. Järjestelyn kokonaismäärästä 332 miljoonaa euroa (201) oli raportointihetkellä nostamatta 42 miljoonaa euroa (58). Järjestely päättyy marraskuussa 2027.

Hastingsilla on lisäksi 29.10.2026 erääntyvä ja toistaiseksi nostamaton 90 miljoonan euron luottolimiittisopimus Sampo Oyj:n kanssa.

Holding

Milj. e			12/2024	12/2023
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat	Maturiteetti	Korko
Pääomalaina 2020 (nimellisarvo 1 000 milj. euroa)	32 vuotta	2,50 %	994	993
Pääomalaina 2019 (nimellisarvo 500 milj. euroa)	30 vuotta	3,38 %	497	496
Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä			1 491	1 490
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset			25	20
Liikkeeseen lasketut velkakirjat	Maturiteetti	Korko
Joukkovelkakirjalaina 2017, (nimellisarvo 500 milj. euroa)	8 vuotta	1,25 %	162	162
Joukkovelkakirjalaina 2018, (nimellisarvo 500 milj. euroa)	10 vuotta	1,625 %	312	311
Joukkovelkakirjalaina 2018, (nimellisarvo 500 milj. euroa)	12 vuotta	2,25 %	395	395
Joukkovelkakirjalaina 2018, (nimellisarvo 1 000 milj. Norjan kruunua)	10 vuotta	3,10 %	85	89
Muut				2
Joukkovelkakirjalainat yhteensä			954	959
Rahoitusvelat yhteensä			2 470	2 469

Vuoden 2019 pääomalaina on kiinteäkorkoinen ensimmäiset 10 vuotta ja vuoden 2020 ensimmäiset 12 vuotta. Sen jälkeen lainat muuttuvat vaihtuvakorkoisiksi, mutta sisältävät oikeuden lainojen takaisinmaksuun koron vaihtumishetkellä tai milloin tahansa myöhemmin korkojen erääntymispäivinä. Lainat on listattu Lontoon pörssissä.

Segmenttien hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen käypien arvojen määritys ja hierarkia on esitetty liitteessä 13. Tämän määrityksen mukaan pääomalainat ja joukkovelkakirjalainat kuuluvat joko tasolle 1 tai 2.

Segmenttien väliset eliminoinnit

Milj. e	12/2024	12/2023
Segmenttien väliset eliminoinnit	-127	-127
Konsernin rahoitusvelat yhteensä	3 036	2 914

Rahoitustoiminnasta johtuvat muutokset veloissa

Milj. e	1.1.2024	Sisään tulevat kassa virrat	Ulos menevät kassa virrat	Valuutta kurssi muutokset	Muut	31.12.2024
Pääomalainat	1 645	—	—	-3	—	1 642
Joukkovelkakirjalainat	959	—	-2	-3	—	954
Muut lainat	194	194	-48	13	—	353
Yhteensä	2 798	194	-50	7	—	2 948

Milj. e	1.1.2023	Sisään tulevat kassa virrat	Ulos menevät kassa virrat	Valuutta kurssi muutokset	Muut	31.12.2023
Pääomalainat	1 983	—	-87	-3	-248	1 645
Joukkovelkakirjalainat	1 306	—	-340	-7	—	959
Muut lainat	96	143	-46	2	—	194
Yhteensä	3 384	143	-473	-8	-248	2 798

Raportointikauden 2023 erä Muut liittyy pääosin Mandatumin eriyttämiseen konsernista.

23 Muut velat

Milj. e	12/2024	12/2023
Velat ensivakuutustoiminnasta	176	227
Velat jälleenvakuutustoiminnasta	126	69
Kauppahintavelat	90	5
Varaukset	174	6
Korot	29	29
Verovelat	14	2
Vuokrasopimusvelat	134	160
Eläkevelka	21	21
Siirtovelat	265	241
Muut	535	581
Muut velat yhteensä	1 562	1 342

Erä Muut sisältää mm. vakuutusmaksuveroja 148 milj. euroa (164), velkoja potilasvakuutuksista 54 milj. euroa (64) sekä muita vero- ja ennakonpidätysvelkoja.

Muista veloista pitkäaikaisten osuus on 96 milj. euroa (82).

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimusten aiheuttama kokonaisvaikutus rahavirtalaskelmalla oli -36 milj. euroa (-33). Ei-rahavirtavaikutteiset lisäykset IFRS 16:n mukaisista vuokrasopimuksista taseen eriin oli 12 milj. euroa (15).

Milj. e	1-12/2024	1-12/2023
Vuokrasopimusveloista tilikauden tulokseen kirjatut erät
Korkokulut	-2	-2
Kulut liittyen lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin vuokrasopimusvelkoihin	-4	-4

Varaukset

Milj. e	2024
1.1.	6
Topdanmarkin varausten uudelleenluokittelu	27
Tilikauden aikana käytetyt määrät	-9
Tilikaudella kirjatut varaukset	151
Muuntoerot	-1
31.12.	174

Topdanmarkin hankinnan ja If-konserniin integroinnin yhteydessä kirjattiin uudelleenjärjestelyvaraus 149 milj. euroa. Kustannukset liittyvät pääosin päällekkäisiin resursseihin, järjestelmien käytöstä poistamiseen ja alasajoon sekä uudelleenbrändäykseen.

Muut uudelleenjärjestelyvaraukset, yhteensä 13 milj. euroa, liittyvät varoihin, jotka on tarkoitettu kustannusten kattamiseen jo aiemmin käyttöön otetuista tai sovituista tulevista organisaatiomuutoksista. Kustannukset liittyen Topdanmark Liv Holding -konsernin (nykyinen Nordea Pension Holding Danmark A/S) myyntiin Nordealle sisältyvät myös kyseiseen erään.

Säästöhenkivakuutusten sosiaalikuluihin ja muihin epävarmoihin velkoihin liittyvien työnantajamaksujen kattamiseksi tehdyt varaukset sisältyvät myös varausten kokonaismäärään.

Pitkäaikaisten erien osuus varauksista on 73 milj. euroa.

24 Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Sampo-konsernin tytäryhtiöllä Ifillä oli tilikaudella 2024 etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsissa ja Norjassa.

IAS 19:n Eläkevelvoitteet -standardin mukaisesti If on tunnistanut etuuspohjaisia eläkejärjestelmiä Ruotsissa ja Norjassa. Konsernilla on myös muita eläkevakuutuksia, jotka on luokiteltu joko maksuperusteisiksi eläkejärjestelyiksi tai ne on tunnistettu etuuspohjaisiksi, mutta kirjataan maksuperusteisina, koska eläkkeistä ei ole riittävästi tarpeellista tietoa niiden kirjaamisen perusteeksi tai järjestelyt ovat luonteeltaan epäolennaisia.

If suorittaa etuuspohjaisista eläkeohjelmista kiinteät maksut eikä sillä ole velvollisuutta lisäsuoritteisiin maksujen tultua suoritetuiksi. Eläkekulu etuuspohjaisesta eläkeohjelmasta on sama kuin Ifin maksama vakuutusmaksu tilikaudella.

Ifin eläkevelvoitteet

Milj. e	2024	2023
Etuuspohjainen eläkevelvoite, ml. sosiaalikustannukset	217	209
Eläkesijoitusten käypä arvo	232	220
Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite (-saaminen)	-15	-11
josta kirjattu nettomääräisiin eläkevaroihin Muihin saamisiin	36	32
josta kirjattu nettomääräisiin eläkevelkoihin Muihin velkoihin	21	21

Ruotsin etuuspohjainen eläkeohjelma on suljettuna vuonna 1972 tai myöhemmin syntyneille uusille työntekijöille. Norjassa on muutamia pienempiä eläkeohjelmia, pääosin rahastoimattomia eläke-etuuksia, joiden jatkuvista maksuista If on vastuussa. Näihin kuuluu pieni määrä eläkevelvoitteita, jotka liittyvät kahdentoista perusmäärän ylittävään lisäeläkejärjestelyyn tai yksilöllisiin eläkesopimuksiin.

Yhteistä etuuspohjaisille eläkeohjelmille on, että etuuden piiriin kuuluvat työntekijät ja lesket ovat oikeutettuja takuueläkkeeseen, jonka määrä riippuu työntekijän palvelusajasta sekä eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta eläkkeelle siirtymishetkellä. Mittavin etuus koskee vanhuuseläkettä, jolla tarkoitetaan sekä väliaikaista vanhuuseläkettä että ennen ennakoitua eläkkeelle siirtymisikää.

Elinikäiseen eläkkeeseen liittyvä ennakoitu eläkkeelle siirtymisikä on Ruotsissa 65 vuotta. Elinaikainen vanhuuseläke täyden palvelusajan jälkeen on noin 10 % eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta välillä 0 ja 7,5 ansiotuloperusmäärästä, 65 % palkasta välillä 7,5 ja 20 ansiotulosperusmäärästä sekä 32,5 % välillä 20 ja 30 ansiotuloperusmäärästä. Vapaakirja- ja eläkemaksuissa ruotsalaisissa ohjelmissa huomioidaan normaalisti muutokset kuluttajahintaindekseissä. Mitään sopimusta ei kuitenkaan ole takaamassa etuuksien arvoa, joten maksettavat eläke-etuudet voivat näin joko nousta tai laskea.

Eläkkeet Ruotsissa rahoitetaan ensisijaisesti vakuutuksilla, joissa vakuutuksenantaja määrää vakuutusmaksun suuruuden ja maksavat eläke-etuudet. Ifin velvoitteet täytetään pääosin vakuutusmaksujen suorittamisella. Mikäli eläkemaksuihin tarkoitetut varat eivät olisikaan riittävät kattamaan taattuja eläke-etuuksia, If voi joutua maksamaan lisävakuutusmaksuja tai takaamaan eläkevelvoitteet jollain muulla tavalla. Vakuutuksenantajien keskittyminen huomioiden riski sille, että If joutuisi turvautumaan sellaisiin toimiin, on kuitenkin vähäinen.

Jotta vakuutetut eläke-etuudet Ruotsissa sekä pienen eläkeohjelman osuus Norjassa saadaan katettua, hallitaan vastaavaa pääomaa osana vakuutuksenantajan sijoitussalkkua. Uudet ja olemassa olevat omaisuuskategoriat arvioidaan tasaisin väliajoin, jotta omaisuussalkut voidaan hajauttaa ennakoidun riskikorjatun tuoton optimoimiseksi. Mahdollinen ylijäämä, joka syntyy omaisuudenhoidosta, kertyy normaalisti Ifille ja/tai vakuutetulle eikä mitään omaisuusarvon siirtoa tapahdu muulle vakuutusyhteisölle.

Vakuutuksenantajat ja If yhdessä ovat vastuussa eläkeohjelmien valvonnasta, mukaan lukien niihin liittyvistä sijoituspäätöksistä ja lisäsuorituksista. Kaikkiin eläkeohjelmiin kohdistuu suurelta osin samantyyppisiä olennaisia riskejä liittyen lopullisten etuuksien määrään, vakuutettujen elinikään, ohjelmiin kuuluvien varojen sijoitusriskeihin sekä diskonttauskoron valinnan vaikutuksesta tilinpäätöksessä käytettäviin arvostuksiin.

Eläkevelvoitteet sekä verokaudelle lankeavat eläkekulut lasketaan ns. Projected Unit Credit -metodilla IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin mukaisesti. Eläkevelvoitteen laskenta perustuu tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin, ja laskennassa huomioidaan vuosittain tarkistettavat oletukset palkkakehityksestä, inflaatiosta, kuolevuudesta ja henkilöstön vaihtuvuudesta. Nimellisarvoisena laskettu velka diskontataan nykyarvoon korkokannoilla, joille viitearvot saadaan paikallisissa valuutoissa liikkeelle lasketuista AAA- sekä AA-luokiteltujen yritysten joukkovelkakirjalainoista, mukaan lukien kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat, joulukuun puolessa välissä. Valituissa diskonttokoroissa on sekä Ruotsissa että Norjassa

huomioitu eläkevelvoitteiden duraatio. Järjestelyihin kuuluvien varojen vähentämisen jälkeen kirjataan taseeseen nettovarat tai -velat.

Ohessa olevat taulukot sisältävät useita olennaisia oletuksia, eläkekulujen sekä omaisuus- ja velkaerien erittelyjä sekä herkkyysanalyysin, josta käy ilmi velvoitteiden jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus näihin oletuksiin verovuoden lopussa.

Kirjanpitoarvoissa on mukana Ruotsin erityinen palkkavero (24,26 %) ja Norjan vastaava maksu (14,1–19,1 %).

Erittely eläkevelvoitteiden jakautumisesta maittain

	2024			2023
Milj. e	Ruotsi	Norja	Yhteensä	Ruotsi	Norja	Yhteensä
Tuloslaskelmaan ja muihin laajan tulokseen eriin kirjattu määrä
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut	2	0	3	3	0	3
Yhteensä vakuutuspalvelutuloksessa	2	0	3	3	0	3
Nettoeläkevelvoitteen korkokulu	-1	1	-1	-1	1	-1
Nettoeläkevelvoitteen uudelleenarvostus ennen veroja	-1	1	0	6	0	6
Yhteensä nettokulut (tuotot) laajassa tuloslaskelmassa	0	2	2	8	1	8
Taseeseen kirjattu määrä
Etuuspohjainen eläkevelvoite sosiaalikuluineen	194	22	217	186	23	209
Eläkesijoitusten käypä arvo	230	1	232	218	2	220
Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite (varat)	-36	21	-15	-32	21	-11
Sijoitusomaisuusjakauma
Saamistodistukset	41 %	—		42 %	—
Osakkeet	22 %	—		20 %	—
Kiinteistöt	9 %	—		10 %	—
Muut	28 %	—		28 %	—

Laskettaessa etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden velvoitteita Ruotsissa ja Norjassa on käytetty seuraavia vakuutusmatemaattisia oletuksia:

	Ruotsi	Ruotsi	Norja	Norja
	31.12.2024	31.12.2023	31.12.2024	31.12.2023
Diskonttauskorko	3,25 %	3,50 %	4,00 %	3,75 %
Palkkakehitys	3,00 %	3,00 %	3,25 %	3,25 %
Hintainflaatio	2,00 %	2,00 %	2,25 %	2,25 %
Kuolevuustaulukko	DUS23	DUS23	K2013	K2013
Eläkevelvoitteiden keskimääräinen duraatio	17 vuotta	17 vuotta	11 vuotta	11 vuotta
Odotetut kontribuutiot eläkejärjestelmään vuosina 2025 ja 2024	5	6	-	-

	2024				2023
Herkkyysanalyysi jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutuksesta	Ruotsi	Norja	Yhteensä	Ruotsi	Norja	Yhteensä
Diskonttokorko, +0,50 %	-15	-1	-16	-15	-1	-15
Diskonttokorko, -0,50 %	17	1	18	16	1	17
Palkkakehitys, +0,25 %	3	0	4	4	0	4
Palkkakehitys, -0,25 %	-3	0	-3	-3	0	-3
Odotettu elinikä, +1 vuosi	7	1	7	6	1	6

	2024 2023
Milj. e	Rahastoitu	Rahastoimaton	Yhteensä	Rahastoitu	Rahastoimaton	Yhteensä
Erittely eläkevelvoitteen jakautumisesta rahastoituihin ja rahastoimattomiin
Etuuspohjainen eläkevelka sisältäen sosiaalikulut	196	20	217	188	20	209
Eläkesijoitusten käypä arvo	232	—	232	220	—	220
Nettovelka (varat) taseessa	-36	20	-15	-31	20	-11

Erittely taseeseen kirjatun nettovelvoitteen muutoksesta

Milj. e	2024	2023
Eläkevelvoitteet
Tilikauden alussa	202	204
Tilikauden aikana ansaitut	2	3
Korkokulut	7	7
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, taloudelliset olettamukset	7	—
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, kokemukseen perustuvat oikaisut	4	-3
Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot	-7	-1
Maksetut eläkkeet	-6	-7
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12., ilman sosiaalikuluja	210	203
Sosiaalikulut	7	6
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12., sis. sosiaalikulut	217	209
Eläkesijoitukset
Tilikauden alussa	220	220
Korkotuotto	7	7
Ero todellisen tuoton ja lasketun korkotuoton välillä	11	-9
Maksut	5	5
Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot	-7	0
Maksetut eläkkeet	-5	-4
Eläkesijoitukset 31.12.	232	220

Muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet

Konsernissa on muita lyhytaikaisia henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä, joiden ehdot vaihtelevat maa-, liiketoiminta-alue- tai yhtiökohtaisesti. Palkkiot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolta ne syntyvät. Arvio konsernissa vuodelta 2024 maksettavista tulospalkkioista sosiaalikuluineen on 81 milj. euroa.

25 Oma pääoma Osakepääoma (1 000 kpl)

	12/2024	12/2023
Osakepääoma (1 000 kpl)	538 248	501 797

Osakkeet jakautuvat A-sarjan ja B-sarjan osakkeisiin siten, että A-sarjan osakkeita on vähintään 179 000 000 kappaletta ja enintään 711 200 000 kappaletta sekä B-sarjan osakkeita on vähintään 0 kappaletta ja enintään 4 800 000 kappaletta. Jokainen Asarjan osake tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen ja B-sarjan osake viisi ääntä. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Tilinpäätöspäivänä A-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 538 047 772 kappaletta ja Bsarjan osakkeiden 200 000 kappaletta.

Omat osakkeet (1 000 kpl)

	12/2024	12/2023
Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet (1 000 kpl)	—	—

Oman pääoman rahastot ja kertyneet voittovarat

Vararahasto

Vararahasto sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen tai yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden.

Sijoitetun vapaan pääoman rahasto

Rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Tilikaudella 2024 rahastoon kirjattiin Topdanmarkin määräysvallattomien omistajien osuuksien hankintaan liittynyt suunnattu osakeanti 2 000 miljoonaa euroa.

Muut oman pääoman erät

Muut oman pääoman erät sisältävät muutokset muuntoeroissa, rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvissä arvoissa, uudelleenarvostusrahastossa sekä nettosijoitusten suojauksissa.

Muutokset oman pääoman rahastoissa ja kertyneissä voittovaroissa on esitetty konsernin oman pääoman muutoslaskelmalla.

26 Kannustinjärjestelmät

Sammon johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2020:I

Sampo Oyj:n hallitus on päättänyt pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä 2020:1 Sampo-konsernin avainhenkilöille. Sampo Oyj:n hallitus on valtuuttanut konsernijohtajan päättämään kannustepalkkion määräytymisperusteena olevien kannusteyksiköiden jakamisesta. Konsernijohtajan ja Sampo-konsernin johtoryhmän jäsenten osalta vastaavat päätökset tekee Sampo Oyj:n hallitus. Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien piiriin kuului vuoden 2024 lopussa noin 90 henkilöä Sampo Oyj:ssä ja Ifissä.

Kannustepalkkion määrä perustuu Sampo A-osakkeen arvon kehitykseen sekä Sampokonsernin riskisopeutetun pääoman tuottoon. Tämän lisäksi syyskuussa 2023 päivitettyjen ehtojen mukaisesti vuonna 2024 maksettavien palkkioiden osalta kannustepalkkion määrä perustui osaltaan Mandatum Oyj:n osakekurssin kehitykseen. Yhden laskennallisen kannusteyksikön arvo on Sampo A-osakkeen (sekä vuonna 2024 maksettavien palkkioiden osalta Mandatumin osakkeen) vaihdolla painotettu keskikurssi kannustinjärjestelmän ehdoissa määrättynä ajankohtana osinkokorjatulla lähtökurssilla vähennettynä. Kannustinjärjestelmien lähtökurssi on 32,94–44,74 euroa. Laskennallisen kannusteyksikön enimmäisarvo on 52,64–64,44 euroa. Kannustepalkkiota laskettaessa otetaan lisäksi huomioon riskisopeutetun pääoman tuotto. Mikäli riskisopeutettu pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 5 prosenttia, maksetaan kannustepalkkio kokonaisuudessaan. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 3 prosenttia mutta vähemmän kuin riskitön tuotto + 5 prosenttia, maksetaan puolet kannustepalkkiosta. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on alle riskitön tuotto + 3 prosenttia, ei kannustepalkkiota makseta lainkaan.

Kussakin ohjelmassa on kolme suoritusjaksoa, ja kannustepalkkiot maksetaan käteisenä kolmessa erässä. Määrättyjen henkilöiden tulee ostaa Sampo A-osakkeita 50 prosentilla saamansa erän määrästä tuloveron ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolme vuotta erän maksamispäivästä. Kannustepalkkiot saatetaan maksaa ennenaikaisesti mikäli konsernirakenteeseen tulee muutoksia. Ohjelmien käypä arvo arvioidaan käyttäen Black–Scholes-hinnoittelumallia.

Ehdot hyväksytty*		5 elok. 2020	5 elok. 2020	5 elok. 2020
Myönnetty (tuhat kpl) 31.12.2021		3 815	220	—
Myönnetty (tuhat kpl) 31.12.2022		3 805	220	208
Myönnetty (tuhat kpl) 31.12.2023**		2 124	170	158
Myönnetty (tuhat kpl) 31.12.2024**		1 052	119	158
Kausi päättyy I 30 %		Q2-2023	Q2-2024	Q2-2025
Kausi päättyy II 35 %		Q2-2024	Q2-2025	Q2-2026
Kausi päättyy III 35 %		Q2-2025	Q2-2026	Q2-2027
Maksuajankohta I 30 %		09/2023	09/2024	09/2025
Maksuajankohta II 35 %		09/2024	09/2025	09/2026
Maksuajankohta III 35 %		09/2025	09/2026	09/2027
Sammon A-osakkeen kurssi ehtojen hyväksymispäivänä, euroa*		30,30	30,30	30,30
Lähtökurssi, euroa***		32,94	43,49	44,74
Sammon A-osakkeen päätöskurssi 31.12.2024, euroa	39.38
Perusarvo yhteensä (milj. euroa)		19	1	1
Velka yhteensä	21
Raportointikauden kulu yhteensä ml. sivukulut (milj. euroa)	14

* Kannustimien myöntämispäivät vaihtelevat.

** Ilman Mandatumia

*** Vaihdolla painotettu keskikurssi 25 kaupankäyntipäivän ajan Sampo Oyj:n vuoden 2020 puolivuotiskatsauksen julkistamisen jälkeen.

2020:I 2020:I/2 2020:I/3

Sammon johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikainen kannustinjärjestelmä 2024

Sampo Oyj:n hallitus päätti 6.3.2024 suoriteperusteisen pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän käyttöönotosta konsernin johtoryhmälle (konsernijohtaja mukaan lukien) sekä Sampo-konsernin muulle ylimmälle johdolle ja avainhenkilöille.

Kannustinjärjestelmän osallistujille myönnettiin suoriteperusteisia kannusteyksiköitä yhteensä 355 699 kappaletta (maksimimäärästä 370 000 kpl). Suoriteperusteisillä kannusteyksiköillä on kolmivuotinen ansaintajakso, joka kattaa toimintavuodet 2024– 2026, minkä jälkeen niihin sovelletaan lykkäys Sampo-konserniin sovellettavan sääntelyn mukaisesti.

Palkkio maksetaan käteiskorvauksena. Osallistujat, jotka ovat lykkäyssäännön alaisina kannustinjärjestelmän käyttöönottohetkellä voimassa olevien asianomaisten Sampokonsernin yhtiöiden palkitsemispolitiikkojen mukaisesti, ovat velvollisia ostamaan Sammon A-osakkeita nettona veron jälkeen 50 prosentilla palkkiosta. Lykkäysaika on kolme vuotta, ja hallitus suorittaa riski- ja compliance-arvioinnin ennen osakkeiden vapauttamista osallistujille.

Kannustinjärjestelmän maksimipalkkion saavuttamiseksi vaaditaan erinomaista taloudellista ja operatiivista suoritusta. Suoritusarvio perustuu seuraaviin ansaintakriteereihin:

Suhteellinen osakkeen kokonaistuotto: 25 prosenttia palkkiosta perustuu Sammon Aosakkeen kokonaistuottoon suhteessa verrokkiryhmän yhtiöihin.

Oikaistu absoluuttinen osaketuotto: 25 prosenttia palkkiosta perustuu Sammon Aosakkeen kurssikehitykseen ja yhteenlaskettuihin osinkoihin ansaintajakson aikana.

Underwriting-tuloksen kehitys: 40 prosenttia palkkiosta perustuu Sampo-konsernin underwriting-tuloksen kehitykseen ansaintajakson aikana.

Vastuullisuusperiaate: 10 prosenttia palkkiosta perustuu Sampo-konsernin vastuullisuustoimintaan.

Lisäksi suoriteperusteisten kannusteyksiköiden arvo muuttuu ansaintajakson aikana Sammon A-osakkeen kurssikehityksen mukaisesti. Osakkeen kurssikehitys on rajoitettu enimmäistasoon, liiallisten palkkioiden ja riskinoton rajoittamiseksi.

Ohjelman käypä arvo arvioidaan käyttäen Monte Carlo-hinnoittelumallia.

Tilikauden päättyessä ohjelmaan kuului 76 henkilöä. Raportointikauden kulu sekä ohjelmasta kirjattu velka tilinpäätöshetkellä olivat 1 miljoonaa euroa.

Topdanmarkin kannustinjärjestelmät

Pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät

Topdanmarkin pitkäaikainen kannustinjärjestelmä johtoryhmälle ja muille A ja B+ -tasojen johtajille on jatkuva optiojärjestelmä ja/tai haamuosakeyksikköihin perustuva järjestelmä, mikä tarkoittaa, että kiinteä 10 prosenttia vastaava osuus palkasta maksetaan osakeoptioiden muodossa perustuen jatkuvaan optiojärjestelmään ja/tai haamuosakeyksikköihin, jotka perustuvat Sammon A-osakkeen kurssikehitykseen.

Topdanmarkin jäljellä olleita osakkeita koskeneen pakollisen ostotarjouksen loppuunsaattamisen yhteydessä lokakuussa 2024 pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän piirissä ja vielä ulkona olleet oikeudet Topdanmarkin osakkeisiin konvertoitiin. Sen sijaan, että optiot oikeuttaisivat saamaan Topdanmarkin osakkeita option lunastuksen yhteydessä, pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän piiriin kuuluvat ovat saaneet Sammon A-osakkeen kurssikehitykseen sidottuja haamuosakekannustinyksiköitä, jotka lunastettaessa maksetaan käteisellä.

Pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän optioita konvertoitaessa

haamuosakekannustinyksiköiksi optioiden markkina-arvo määritettiin käyttäen Black-Scholes-mallia. Laskettuun markkina-arvoon perustuen pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään kuuluneille myönnettiin haamuosakekannustinyksiköitä Sampo Oyj:ssä pakollisen ostotarjouksen tapahtumapäivänä. Kannustinjärjestelmään piiriin kuuluville kompensoidaan kaikki negatiiviset verovaikutukset, jotka johtuvat konvertoinnista haamukannustinyksikköihin.

Optiot ja/tai haamuosakekannustinyksiköt lasketaan liikkeelle tilikauden alussa eikä niitä voi lunastaa ennen kuin Sammon ensimmäisen kvartaalin tulosten julkaisun jälkeen kolme vuotta optioiden/haamukannustinyksikköjen saamisesta. Niiden haamuosakekannustinyksiköiden osalta, jotka liittyvät pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään kuuluvien optioiden konvertointiin, lunastusajan alku lasketaan optioiden alkuperäisestä myöntämishetkestä.

Ohjelmasta kirjattu velka tilinpäätöshetkellä oli 15 miljoonaa euroa.

Lyhytaikaiset kannustinjärjestelmät

Topdanmarkin lyhytaikaiset kannustinjärjestelmät ovat käteis- ja osakepohjaisia ja/tai haamuosakejärjestelmiä, jotka on sidottu ennalta määrättyihin tavoitteisiin jokaisen järjestelmään osallistujan osalta. Tilikaudella 2024 jokaisen lyhytaikaisen kannustinjärjestelmän piirissä olleen johtoryhmän jäsenen, muun A-tason johtajan sekä muiden merkittävien riskin ottajien ryhmän kanssa on tehty erilliset osallistujasopimukset. Maksettava palkkio ei voi ylittää 40 prosenttia työntekijän kiinteästä eläkemaksut sisältävästä peruspalkasta.

Pakollisen lunastustarjouksen päivänä lyhytaikaiseen kannustinjärjestelmään kuuluneet ulkona olleet oikeudet Topdanmarkin osakkeisiin on korvattu oikeudella haamuosakkeisiin, joiden arvo on sidottu Sammon pörssinoteeratun A-osakkeen kurssikehitykseen. Nämä haamusosakkeet maksetaan käteisellä lykkäys- ja säilytysaikojen päätyttyä.

Topdanmarkin osakkeisiin olevan oikeuden markkina-arvo lyhytaikaisissa kannustinjärjestelmissä määräytyy osakkeiden vaihtotarjouksen vaihtosuhteen perusteella. Oikeus Topdanmarkin osakkeeseen korvataan oikeudella saada 1,25 haamuosaketta pohjautuen Sammon osakkeen kurssikehitykseen. Kannustinjärjestelmään piiriin kuuluville kompensoidaan kaikki negatiiviset verovaikutukset, jotka johtuvat konvertoinnista haamuosakkeisiin.

Lyhytaikaisen kannustinjärjestelmän palkkio koostuu 50 prosenttisesti allokointihetkellä maksetusta käteisosuudesta sekä 50 prosenttisesti osakkeista ja/tai haamuosakkeista, joiden arvo perustuu Sammon A-osakkeen kurssikehitykseen. Palkkion ollessa yli 750 000 Tanskan kruunua 40 prosenttia maksetaan allokoidessa käteisellä ja 60 prosenttia osakkeina ja/tai haamuosakkeina. Osakkeiden ja/tai haamuosakkeiden määrä lasketaan perustuen Sammon pörssinoteeratun A-osakkeen keskimääräiseen kaupankäyntihintaan Sammon vuosituloksen julkistamista seuraavana neljänä pankkipäivänä.

Hastingsin osakekannustinjärjestelmät

Osakekannustinjärjestelmistä kirjattiin tilikauden tulokseen kuluja yhteensä 29 miljoonaa euroa (7) vuoden 2024 aikana. Taseessa aktivoitu velka järjestelmistä oli 36 miljoonaa euroa (8) tilinpäätöspäivänä.

Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä

Osa Hastings-konsernin johtoon kuuluvasta henkilökunnasta osallistuu pitkäaikaiseen käteisvaroina suoritettavaan kannustinjärjestelmään. Oikeuden syntyminen edellyttää kolmen vuoden palvelussuhdetta ja tiettyjen kriteerien täyttymistä tänä aikana aikana. Kriteerit perustuvat tulokseen ennen veroja sekä voimassa oleviin asiakassopimuksiin.

Tilikaudella 2024 myönnettiin käteismaksuna suoritettavia palkkioita 15 miljoonaa euroa (13), ja käteisvaroina suoritettavista palkkioista mitätöitiin 9 miljoonaa euroa (6). Palkkion odotettavissa oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla arvioilla muutoksista edunsaajista. Maksamatta olevien käteisvaroina maksettavien palkkioiden määrä taseessa 31.12.2024 oli noin 40 miljoonaa euroa (32).

Rajoitetut osakepalkkiot

Tietyille johtoon kuuluville avainhenkilöille myönnettiin korvaavia käteismaksuina suoritettavia palkkioita edellyttäen, että palvelussuhde Hastings-konsernissa jatkuu. Palkkion odotettavissa oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla arvioilla edunsaajamuutoksista. Vuonna 2024 tietyille johtoon kuuluville avainhenkilöille suoritettiin palkkioita käteismaksuna yhteensä 0,6 miljoonaa euroa (0,7) edellyttäen, että palvelussuhde konsernissa jatkuu. Maksamatta olevien käteisvaroina maksettavien palkkioiden määrä tilinpäätöshetkellä oli taseessa noin 1,0 miljoonaa euroa (0,9).

Osakepalkkiojärjestelmä

Vuonna 2021 eräät yhtiön johtoryhmän avainhenkilöt kutsuttiin osallistumaan osakepalkkiojärjestelmään, jonka myötä heidät voidaan palkita enintään viidellä yhtiön B-sarjan osakkeella jokaista B-sarjan osaketta kohden, jonka he merkitsevät ja tallettavat rahastoon edellyttäen, että osakkeen kokonaistuottoon perustuvat kriteerit täyttyvät. Merkittyjen ja järjestelmän sisällä rahastoon talletettujen B-sarjan osakkeiden kokonaismäärä vuonna 2024 oli nolla (-). Palkkioiksi tarkoitetut B-sarjan osakkeet voidaan luovuttaa avainhenkilöille kahdessa erässä, josta 50 % perustuu osakkeen kokonaistuottoon neljän vuoden ajanjaksolla mitattuna ja 50 % viiden vuoden ajanjaksolla mitattuna. Järjestelmässä on asetettu kokonaistuotolle vähimmäis- ja enimmäistasot, ja osakepalkkion määrä perustuu kokonaistuoton toteumaan. Kunkin ajanjakson lopuksi 50 % osakepalkkiosta luovutetaan avainhenkilöille ja 50 % lykätään 12 kuukaudeksi. Kunkin osakepalkkion osuuden luovutuksen edellytyksenä on, että avainhenkilö on yhtiön palveluksessa, joten aikaväli on kolmesta kuuteen vuoteen.

Osakepalkkiojärjestelmässä osakkeen kokonaistuotto lasketaan käyttäen Monte Carlo -arvostusmallia. Osakepalkkiojärjestelmän piirissä olevien osakkeiden käypä arvo oli 4 miljoonaa euroa tai noin 4 euroa per osake.

27 Sijoitukset tytäryhtiöissä

	Konsernin omistusosuus,
Nimi	%	Kirjanpitoarvo
If P&C Insurance Holding Ltd	100	4 820
If P&C Insurance Ltd	100	1 441
If P&C Insurance AS	100	39
Vertikal Helseassistanse AS	100	9
Viking Assistance Group AS	100	80
Topdanmark A/S	100	39
Topdanmark Forsikring A/S	100	4 614
Topdanmark EDB A/S	100	41
Topdanmark BidCo A/S*	100	261
Hastings Group (Consolidated) Ltd	100	2 611
Hastings Group Holdings Limited	100	2 535
Advantage Global Holdings Limited	100	1 518
Advantage Insurance Company Limited	100	283
Hastings Insurance Services Limited	100	537

* Topdanmark BidCo A/S on perustettu Oona Health A/S:n hankintaan/omistukseen liittyen.

Taulukko ei sisällä Isossa-Britanniassa sijaitsevia pöytälaatikkoyhtiöitä, konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjä kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä tai muita konsernin tilinpäätöstietojen kannalta epäolennaisia yhtiöitä.

Muutokset tytäryhtiöosakkeissa 2024

Sampo hankki Topdanmark A/S:n loput ulkona olevat osakkeet julkisen vaihtotarjouksen sekä sitä seuranneen pakollisen lunastusmenettelyn kautta vuoden 2024 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Osakkeet myytiin tämän jälkeen marraskuussa 2024 If P&C Holdingille. Samassa yhteydessä Sampo Oyj teki If P&C Holdingiin osakkeenomistajan lisäpääomituksen 2 934 milj. euroa.

Hastingsin yhtiöiden kirjanpitoarvojen muutokset liittyvät Hastings-alakonsernin tekemiin sisäisiin uudelleenjärjestelyihin.

28 Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien hankinta

Tausta

Sampo ja Topdanmark ilmoittivat 17.6.2024 yhdistymissopimuksen allekirjoittamisesta, jonka mukaisesti Sampo teki suositellun, parhaan ja lopullisen julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei vielä omistanut. Tarjousaika alkoi 9.8.2024 ja päättyi 9.9.2024. Topdanmarkin jäljelle jääneitä määräysvallattomien omistajien osuuksia koskeva pakollinen lunastusmenettely päättyi 25.10.2024. Topdanmarkin osakkeet poistettiin Nasdaqin Kööpenhaminan pörssin kaupankäynnistä 18.10.2024. Lisätietoja hankinnasta löytyy osioista Muut tapahtumat.

Kompensaatio määräysvallattomien osuuksien omistajille

Julkisen vaihtotarjouksen aikana Sammon vastaanottamat hyväksynnät edustivat noin 92,6 prosenttia Topdanmarkin kaikista osakkeista ja äänistä, lukuun ottamatta Topdanmarkin hallussa olevia omia osakkeita. Hallitus päätti antaa Topdanmarkin määräysvallattomille osakkeenomistajille 48 198 710 uutta Sammon A-osaketta merkintähinnalla 41,5 euroa per osake. Hinnan määritys perustui Sammon Aosakkeen kurssiin Nasdaq Helsingissä viimeisenä kokonaisena kaupankäyntipäivänä ennen Sammon hallituksen tekemää päätöstä suunnatusta osakeannista. Osakeanti 2 000 milj. euroa kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Julkisen vaihtotarjouksen päätyttyä Sampo käynnisti Topdanmarkin jäljelle jääneitä 6 613 865 määräysvallattomien osakkeenomistajien omistamia osakkeita koskevan pakollisen lunastusmenettelyn.

Jäljellä olleiden määräysvallattomien osuuksien hankintahinta oli 325 miljoonaa euroa, joka maksettiin käteisellä.

Oman pääomanehtoinen liiketapahtuma

Koska liiketoimi määräysvallattomien omistajien kanssa käsitellään oman pääoman sisäisenä tapahtumana, kirjattiin määräysvallattomille osakkeenomistajille heidän Topdanmarkin osakkeistaan maksettu korvaus 2 325 milj. euroa kertyneiden voittovarojen vähennykseksi. Määräysvallattomien omistajien suhteellinen osuus omasta pääomasta 394 milj. euroa kohdistettiin emoyhtiön osakkeenomistajille ja kirjattiin kertyneiden voittovarojen lisäykseksi. Kertyneet voittovarat vähentyivät yhteensä 1 931 miljoonaa euroa. Hankinnan seurauksena tilikauden 2024 lopussa taseella ei ollut enää määräysvallattomille omistajille kertynyttä osuutta. Tuloslaskelmassa määräysvallattomien omistajien osuus 49 miljoonaa euroa laskettiin painotettuna keskiarvona tilikauden ajalta.

Oman pääomanehtoiseen liiketapahtumaan liittyvät yhteensä 31 miljoonan euron transaktiokulut vähennettiin omasta pääomasta. Yhteensä transaktio vähensi Sampo-konsernin omasta pääomasta 356 miljoonaa euroa koostuen osana pakollista lunastusmenettelyä käteisellä maksetusta 325 miljoonan euron kompensaatiosta sekä edellä mainituista 31 miljoonan euron transaktiokustannuksista.

Topdanmark A/S:n osakkeiden arvostaminen

Hankittujen Topdanmark A/S:n osakkeiden arvostus määräytyi kyseisistä osakkeista hankinnassa annetun vastikkeen perusteella. Julkisen vaihtotarjouksen kautta hankittujen Topdanmarkin osakkeiden arvotus määritettiin perustuen Sammon liikkeeseen laskemien osakkeiden arvoon, yhteensä 2 000 miljoonaa euroa. Lunastusmenettelyn kautta hankittujen osakkeiden

arvostus määritettiin perustuen niistä käteisellä maksettuun 325 miljoonan euron kompensaatioon.

Topdanmark A/S:n osakkeiden myynti If Skadeförsäkring Holding AB:lle

Sampo Oyj myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB (publ):lle 1.11.2024. Transaktio toteutettiin markkinaehtoisesti. Transaktiota edeltävään markkina-arvostukseen perustuva myyntihinta oli 4 659 miljoonaa euroa eli noin 34,7 miljardia Tanskan kruunua. Maksu toteutettiin kokonaisuudessaan Sammon ja If Skadeförsäkring Holding AB (publ):in välisellä lainajärjestelyllä sekä osakkeenomistajan lisäpääomasijoituksella. 1.11.2024 annettu 1 724 miljoonan euron lainajärjestely koostui 862 miljoonan euromääräisestä erästä sekä 6 432 miljoonan Tanskan kruunumääräisestä erästä (noin 862 milj. euroa). Jäljelle jäänyt osa myyntihinnasta katettiin Sampo Oyj:n If Holdingille myöntämällä osakkeenomistajan lisäpääomituksella, yhteensä 34 029 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 2 934 milj. euroa). Lisäpääomitus kirjattiin If Holdingin osakkeiden tasearvoon Sampo Oyj:ssä.

Topdanmarkin osakkeiden myynti oli konsernin sisäinen liiketapahtuma, jolloin kaikki vaikutukset, myyntivoitto osakkeista mukaan lukien, eliminoitiin Sampokonsernissa. Myynnistä syntyi myyntivoitto aiemmin omistettujen osakkeiden ollessa taseella hankintahintaan arvostettuina. Myynti toteutettiin markkinaehtoisesti. Osakkeiden myynti vastasi common control -liiketapahtuman määritelmää If Skadeförsäkring Holding AB:n ja Topdanmark A/S:n molempien ollessa Sampo Oyj:n määräysvallassa sekä ennen että jälkeen transaktion.

29 Lähipiiriliiketoimet

Sampo-konsernin lähipiiriin luetaan tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Lisäksi lähipiiriin luetaan alla mainitusti johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt. Konsernin tytäryhtiöt on lueteltu liitteessä 27. Konsernilla ei ollut merkittäviä osakkuusyhtiösijoituksia tilikauden päättyessä.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Lähipiiritapahtumina on siten esitetty liiketapahtumat, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Sampo Oyj myi päättyneellä tilikaudella Topdanmark A/S:n osakkeet If Holding A/B:lle. Myyntiin liittyi merkittäviä konserniyhtiöiden välisiä liiketoimia ja rahoitusjärjestelyjä. Lisäitietoja on luettavissa liitteessä 28.

Liiketoimet lähipiirin kanssa on tehty markkinaehtoisesti.

Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt

Sampo-konsernin johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat Sampo Oyj:n hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja (CEO) ja Sampo-konsernin johtoryhmä. Heidän lähipiiriinsä kuuluvat heidän läheiset perheenjäsenensä sekä yhteisöt, joissa avainhenkilöillä tai heidän läheisillä perheenjäsenillänsä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta.

Johtoon kuuluville avainhenkilöille maksettu kompensaatio
-----------------------------------------------------------	--	--

Milj. e	2024	2023
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	-8	-8
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	-4	-3
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet	-8	-6
Maksetut kompensaatiot yhteensä	-20	-17

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät tilikaudelle kirjatut palkat ja tulospalkkiot sosiaaliturvamaksuineen.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisältävät TyEL-perusvakuutuksen perusteella tilikaudelle kirjatut maksut sekä vapaaehtoiset lisäeläkemaksut.

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella tilikaudelle kirjatut palkkiot (ks. liite 26).

Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden lähipiiriliiketoimet

Johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä ei ole lainoja konserniyhtiöiltä.

30 Lopetetut toiminnot

Mandatum-konsernin liiketoiminnot

Mandatum oli Sampo Oyj:n kokonaan suoraan omistama tytäryhtiö 1.10.2023 asti, jolloin se irtaantui konsernista Sampo Oy:n osittaisjakautumisen yhteydessä. Mandatum on vertailukaudella esitetty lopetettuina toimintoina IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti jakautumishetkeen asti.

Lopetettujen toimintojen tulos

Milj. e	1-9/2023
Vakuutusmaksutuotot	255
Vakuutuspalvelukulut	-213
Jälleenvakuutustulos	-1
Vakuutuspalvelutulos	41
Sijoitustoiminnan nettotuotot	658
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	-161
Nettotulos sijoitussopimuksista	-369
Nettorahoitustulos	127
Muut tuotot	22
Muut kulut	-12
Rahoituskulut	-4
Tulos ennen veroja	173
Verot	-33
Lopetetut toiminnot verojen jälkeen	140

Tulos lopetetuista toiminnoista kohdistuu kokonaisuudessaan emoyhtiön omistajille. Laajaan tulokseen ei sisältynyt mitään eriä lopetetuista toiminnoista.

Tulos lopetetuista toiminnosta konsernin tuloslaskelmalla, yhteensä 251 miljoonaa euroa, sisälsi lisäksi osingonjakovelan poiskirjaamisesta syntyneen erotuksen, yhteensä 9 miljoonaa euroa, ja tulosvaikutuksen lainasaamisen kirjaamisesta Mandatumin Oyj:ltä yhteensä 102 miljoonaa euroa.

31 Liiketoimintojen yhdistäminen

Topdanmark hankki 100 % Oona Health A/S:n osakkeista 1.12.2023. Oona Healthin omistuksessa ovat Dansk Sundhedssikring A/S (DSS), PrimaCare A/S sekä DSS Hälsa AB. DSS on vakuutusyhtiö, joka tarjoaa sekä yrityksille että yksityishenkilöille sairausvakuutuksia.

Hankintahinnan sisältämä liikearvo, yhteensä 237 miljoonaa euroa (1 770 milj. Tanskan kruunua), perustuu DSS:n ainutlaatuiseen liiketoimintamalliin sekä operatiivisiin toimintoihin. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Seuraavassa taulukossa esitetään Oona Healthista maksettu hankintahinta ja hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat.

Hankintasopimuksen mukaisesti Topdanmark A/S hankki yli 97 % Oona Health A/S:n osakkeista sopimushetkellä ja hankkii jäljellä olevat 3 % muuttuvaan hankintahintaan, joka riippuu voitosta verojen jälkeen vuonna 2026.

Topdanmark A/S:n osakkeet myytiin If Holding A/B:lle 1.11.2024. Tällöin myös Oona Health A/S:n osakkeet siirtyivät If-konserniin. Lisätietoja liitteessä 27 ja liitteessä 28.

Milj. e	1.12.2023
Käteinen	257
Ehdollinen vastike	12
Hankintahinta	269
Hankintaan liittyvät kustannukset	5
Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat
Rahoitusvarat	39
Käteiset varat	8
Aineettomat hyödykkeet	87
Muut varat	11
Varat yhteensä	146
Vakuutussopimusvelat	18
Muut velat	96
Velat yhteensä	114
Nettovarallisuus	31
Liikearvo	237
Hankintahinta	269

TILINPÄÄTÖS 2024 224

32 Ehdolliset velat, sitoumukset sekä oikeudenkäynnit

Milj. e	12/2024	12/2023
Taseen ulkopuoliset erät
Takaukset	9	9
Sijoitussitoumukset	40	15
IT-hankinnat	—	1
Muut	2	2
Yhteensä	51	27

Vakuudeksi annettu omaisuus ja vakuudelliset velat ja sitoumukset

		12/2024	12/2023
Milj. e	Annettu vakuus	Velat / sitoumukset	Annettu vakuus	Velat / sitoumukset
Vakuudeksi annettu omaisuus
Sijoitukset	403	294	408	293
Tytäryhtiöosakkeet	91	25	91	27
Käteisvarat	66	43	63	36
Yhteensä	559	362	561	356
Johdannaiskaupan vakuudeksi annettu omaisuus
Sijoitukset	—		9
Käteisvarat	66		62
Vakuutusvastuiden vakuudeksi annettu omaisuus
Sijoitukset	403		399
Lainojen vakuudeksi annettu omaisuus
Tytäryhtiöosakkeet	91		91

Vakuudeksi annetut varat sisältyvät tase-eriin Rahoitusvarat, Muut saamiset tai Käteisvarat.

Vakuutuksenottajan edunsaajaoikeudet

Milj.e	12/2024	12/2023
Vakuutuksenottajien edunsaajaoikeuksien katteena olevat saamiset	9 748	10 034
Vastuuvelka, netto	-6 021	-6 171
Rekisteröityjen arvopaperien ylijäämä	3 727	3 863

Saamiset on rekisteröity kattamaan vastuuvelkaa (Solvenssi II). Vakuutuksenottajilla on maksukyvyttömyystilanteessa edunsaajaoikeuksia niihin saamisiin, jotka on rekisteröity kattamaan vastuuvelkaa.

Muut taloudelliset sitoumukset

If

If Skadeförsäkring AB:llä on useita keskinäisesti velvoittavia vakuutuksia mm. Pohjoismaisessa Ydinvakuutuspoolissa, norjalaisessa Naturskadepoolenissa ja hollantilaisessa Terroripoolissa.

Kun Skandia-konsernin vahinkovakuutusliike siirrettiin If-konserniin 1.3.1999, If Skadeförsäkring Holding AB ja If Skadeförsäkring AB asettivat Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) hyväksi takuun. Kyseiset If-konsernin yhtiöt takasivat yhteisvastuullisesti, että Skandia-ryhmän yhtiöille korvataan kaikki sellaiset vaatimukset ja sitoumukset, jotka perustuvat Skandia-konsernista If-konserniin siirrettyyn vahinkovakuutustoimintaan liittyviin takuisiin ja muihin vastaaviin sitoumuksiin.

If Skadeförsäkring Holding AB ja If Skadeförsäkring AB ovat kumpikin solmineet Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Tryg-Baltica Forsikring AS:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan Skandialle ja Tryg-Balticalle korvataan kaikki sellaiset vaatimukset, jotka liittyvät Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Vesta Forsikring AS:n Skandia Marine Insurance Companylle (UK) (nimi vaihtunut Marlon Insurance Company Ltd:stä, yhtiö lakkautettiin heinäkuussa 2017) antamiin takuisiin ja joiden edunsaajana on Institute of London Underwriters. Marlon Insurance Company Ltd myytiin vuonna 2007, jolloin ostaja antoi If-konsernin hyväksi takuun koko määrästä, jonka If mahdollisesti joutuu korvaamaan edellä mainittujen sopimusten perusteella.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oyj:llä, Suomen sivuliikkeellä, on voimassa olevia sitoumuksia yksityisille pääomarahastoille 40 milj. euroa, joka vastaa enimmäissummaa, jonka yhtiö on sitoutunut rahastoihin sijoittamaan. Pääomakutsut näihin rahastoihin tapahtuvat useamman vuoden aikana, sitä mukaan kun rahastot suorittavat investointeja.

Tiettyjen Sammon kanssa yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien osalta If Skadeförsäkring Holding AB on sitoutunut korvaamaan Sammolle mahdolliset kustannukset, joita järjestelmien omistaja voi Sammolta vaatia.

Topdanmark

Sampo-konsernin tanskalaiset yhtiöt kuuluvat Topdanmarkiin kuuluvien yhtiöiden kanssa yhteisverotuksen piiriin. Verotuksesta vastaa hallinnollisesti Topdanmark A/S. Tanskalaiseen osakeyhtiölakiin sisältyvien erityisten mm. yhtiöverotusta koskevien säännösten takia yhtiöt ovat vastuussa yhteisverotuksen piirissä olevien yhtiöiden veroista sekä korkojen, rojaltien ja osinkojen ennakonpidätysveloista.

Topdanmark Forsikring A/S on uuden asiakasjärjestelmän implementoinnin yhteydessä sitoutunut auttamaan Topdanmark EDB IV Aps:ia tiettyjen palvelutarjoajien velvoitteiden täyttämisessä.

Ehdolliset velat

Hastings

Hastings-alakonsernin yhtiöt ovat sekä Ison-Britannian että Gibraltarin veroviranomaisten valvonnan alaisia. Hastings aloitti vuonna 2016 keskustelut vero- ja tulliviranomaisten kanssa koskien liiketoimintamallien tiettyjä piirteitä ja erinäisten tuottojen allokointia Hastingsin operatiivisten tytäryhtiöiden Isossa-Britannissa toimivan Hastings Insurance Services Limitedin ("HISL"), ja Gibraltarilla toimivan Advantage Insurance Company Limitedin (AICL) välillä. Yhtiön johto on käynyt kirjeenvaihtoa ja osallistunut tapaamisiin vero- ja tulliviranomaisen kanssa vuoden aikana. Johto on tarkastanut nykyiset ja edeltävät veroilmoitukset, tarkastellut meneillään olevia selvityksiä ja arvioinut, että lisäverovelvoitteelle ei ole aihetta. Hastings on tehnyt varauksen mahdollista verovelkaa varten perustuen määrään, joka saatetaan joutua maksamaan veroviranomaiselle ottaen huomioon meneillään olevat tutkimukset ja selvitykset ja perustuen neuvonantajien näkemyksiin. Lopullinen maksettava määrä saattaa poiketa varauksen määrästä asiaa koskevasta lopullisesta päätöksestä riippuen, ja kaikki muutokset arvioissa tai maksettavissa määrissä koskien edeltäviä kausia raportoidaan edeltävien kausien muutoksena. Mikäli veroviranomainen ei lopulta hyväksy raportoitua veroilmoitusta, Hastingsille saattaa syntyä lisäverovelka. Kuitenkin ottaen huomioon meneillään olevan selvityksen luonne, on erittäin vaikeaa ennakoida mahdolliset lopputulemat luotettavasti. Vero- ja tulliviranomaisilta tähän mennessä saatujen tietojen pohjalta johto ei pidä lisämaksuvelvoitetta todennäköisenä. Tarkempia tietoja selvityksistä ei tämän vuoksi ole annettu IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja

ehdolliset varat -standardin mukaisesti, koska lisäselvitysten antamista ei ole pidetty mahdollisena.

Topdanmark

Sampo Oyj:n tytäryhtiö Topdanmark Forsikring A/S myi Topdanmark Liv Holding A/S:n ja kaikki sen tytäryhtiöt Nordea Life Holding AB:lle joulukuussa 2022. Topdanmark ilmoitti 1.5.2024, että Topdanmark Forsikring A/S on solminut Nordean kanssa sopimuksen liittyen IT-järjestelmien lopulliseen erottamiseen Topdanmark Liv Holding A/S:stä (nykyisestä Nordea Pension Holding Danmark A/S:stä).

Topdanmarkin vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä tekemän ilmoituksen mukaan Nordeakonserni on varannut oikeuden vaatia korvauksia Topdanmark Forsikring A/S:ltä erikseen määritellyistä mahdollisista tappioista. Tällä hetkellä Topdanmark A/S:n ei ole mahdollista määrittää mahdollisten tappioiden laajuutta tai olemassaoloa, ja siten yhtiön on mahdotonta arvioida, ovatko tappiot sellaisia, jotka Topdanmark mahdollisesti joutuu korvaamaan allekirjoitetun osakkeiden ostosopimuksen mukaisesti. Tällä hetkellä ei ole uutta informaatiota mahdollisesta korvausvelvollisuudesta, ja näin ollen kyse on edelleen ehdollisesta velasta.

Vuokrasitoumukset

Tilikaudella 2024 Sampo Oyj allekirjoitti kesäkuussa 2025 alkavan vuokrasopimuksen uusista toimitiloista.

Oikeudenkäynnit

Konserniyritykset ovat osapuolina oikeudenkäynneissä, joissa käsittely on kesken 31.12.2024. Oikeudenkäynnit koskevat tavanomaisia liiketoimia. Yhtiöiden arvioiden mukaan ei ole todennäköistä, että yrityksille aiheutuisi oikeudenkäyntien tuloksena merkittäviä menetyksiä.

33 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Osingonjakoehdotus yhtiökokoukselle

Hallitus päätti 6. helmikuuta 2025 pidetyssä kokouksessa ehdottaa 23. huhtikuuta 2025 pidettävälle yhtiökokoukselle vuodelta 2024 jaettavan osingon määräksi 1,70 euroa osakkeelta (yht. noin 915 miljoonaa euroa perustuen tilinpäätöshetkellä ulkona olleisiin osakkeisiin). Maksettavat osingot kirjataan vuoden 2025 tilinpäätöksen omaan pääomaan kertyneiden voittovarojen vähennykseksi.

Osakkeiden splittaus

Sampo Oyj:n hallitus päätti 5.2.2025 toteuttaa osakesplittauksen vastikkeettomana osakeantina osakkeenomistajien omistuksen mukaisessa suhteessa. Osakesplittauksessa Sampo antoi osakeannin täsmäytyspäivänä 12.2.2025 osakasluetteloon rekisteröidyille A- ja B-osakkeiden omistajille uusia osakkeita omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että kutakin A-osaketta kohti annettiin neljä (4) uutta Aosaketta ja kutakin B-osaketta kohti annettiin neljä (4) uutta B-osaketta. Liikkeelle laskettiin kaikkiaan 2 152 191 088 uutta Sammon A-osaketta ja 800 000 uutta B-osaketta. Uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen Sammon osakkeiden kokonaislukumäärä on 2 691 238 860 osaketta.

Päätös perustuu yhtiökokoukselta 25.4.2024 saatuun valtuutukseen. Osakesplittaus ei vaadi toimenpiteitä osakkeenomistajilta eikä talletustodistusten haltijoilta. Lisätietoja on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/ osakesplittaus.

34 Sampo-konsernin riskienhallinta

Sampo-konsernin liiketoiminta- ja riskistrategia

Sammon strategia on luoda pitkäaikaista arvoa vahinkovakuutustoiminnalla. Konserni keskittyy yksityistalouksien sekä pienten ja keskisuurten yritysten vahinkovakuuttamiseen Pohjoismaissa ja digitaalisen jakelun markkinoihin Isossa-Britanniassa. Sampokonserni on alttiina ennen kaikkea Pohjoismaiden kansantalouksien yleiselle kehitykselle. Pohjoismaiden suhdannekehitys on kuitenkin toisiinsa nähden tyypillisesti jonkin verran eritahtista niiden kansantalouksien rakenteiden ja erillisten käytössä olevien valuuttojen vuoksi. Pohjoismaat muodostavat myös maan-tieteellisesti laajan alueen, mikä tuo vakuutusliiketoimintaan siten ennemmin hajautushyötyjä kuin toiminnan keskittyneisyyttä. Näin ollen Pohjoismaat ovat luontaisesti hyvä perusta hajautetulle liiketoiminnalle. Maantieteellinen hajautus on laajentunut myös Pohjoismaiden ulkopuolelle Isoon-Britanniaan ja pienemmässä määrin Baltiaan.

Ylläpitääkseen ja edistääkseen liiketoimintojen hajautusta Sampo-konserni ennaltaehkäisee mahdollisuuksien mukaan keskittymiä eriyttämällä liiketoimintakokonaisuuksille omat painopistealueet. Huolimatta strategisista päätöksistä, joilla yhtiöiden toiminta-alueiden painopisteitä on eriytetty, vakuutusja sijoitustoiminnoista saattaa syntyä keskittymiä. Vakuutusvelkoja ja sijoituksia tarkastellaankin konsernitasolla, jotta mahdolliset yksittäisen yhtiön tai riskitekijän tasolla esiintyvät keskittymät havaittaisiin.

Vakuutus- ja markkinariskikeskittymät ja niiden hallinta kuvataan seuraavissa kappaleissa samoin kuin

emoyhtiön rooli konsernitasoisten riskien hallinnassa ja likviditeetin lähteenä.

Sammon riskienhallintastrategia on:

• Varmistaa, että tuloslaskelmaan ja taseeseen vaikuttavat riskit tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan kaikissa liiketoiminnoissa ja konsernitasolla
• Varmistaa kustannustehokas asiakasliiketoiminta, joka on hinnoiteltu riskien ja asiakkaille lisäarvon kannalta järkevästi
• Varmistaa toiminnan yleinen tehokkuus ja jatkuvuus
• Varmistaa, että riskipuskurit pääoman ja ennakoitavissa olevan kannattavuuden muodossa – ovat riittävät suhteessa liiketoimintaan ja vallitsevaan markkinaympäristöön liittyviin nykyisiin riskeihin
• Rajata kiinnostus yritysjärjestelyjen osalta täydentäviin yritysostoihin vahinkovakuutusliiketoiminnassa nykyisillä markkinoilla
• Luopua ei-strategisista tai muuten tarpeettomista tase-eristä ja jakaa vapautunut pääoma ja varat tarvittaessa emoyhtiölle
• Järjestää toimintansa tavalla, joka turvaa konsernin mainetta, sillä lisäarvopalveluiden tarjoamisen ja hyvän pääoman lisäksi asiakkaiden ja muiden sidosryhmien luottamus on Sampo-konsernin merkittävimpiä vahvuuksia.

Sampo-konsernin riskienhallintajärjestelmä

Riskienhallinnan tarkoitus on arvon luominen ja suojaaminen. Riskienhallintajärjestelmä on osa laajempaa sisäisen valvonnan järjestelmää. Se integroi riskienhallinnan osaksi konsernin hallintoa ja sen merkittäviä toimenpiteitä ja toimintoja, mukaan lukien päätöksenteko. Riskienhallintajärjestelmä sisältää riskienhallintaperiaatteet ja vastaavat politiikat, sekä

organisaatiorakenteet ja menettelyt sekä resurssit tunnistaa, mitata tai arvioida, hallita, seurata ja raportoida riskialttiudesta ja kokonaisriskienhallinnasta. Tätä tukee Sammon hallintojärjestelmä ja riskikulttuuri. Se perustuu riskienhallinnan periaatteisiin ja vastaaviin politiikkoihin.

Tehokas riskienhallinta

Tehokas riskienhallinta toteutetaan riskienhallintaprosessin kautta, joka sisältää politiikkojen, menettelyjen ja käytäntöjen järjestelmällisen soveltamisen riskien tunnistamiseen, arvioimiseen, käsittelemiseen, seuraamiseen, mittaamiseen ja raportoimiseen:

• Riskien tunnistaminen: Liiketoimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä riskejä seurataan jatkuvasti yhdessä ansaintamahdollisuuden kanssa. Erityisesti kun uusia palveluita lanseerataan tai toimintaympäristö muuttuu, ansaintamahdollisuudet ja riskit, mukaan lukien maineriskit, on analysoitava perusteellisesti.
• Pääomatarpeen arviointi: Pääomatarvetta mitattujen riskien kattamiseksi, riskiperusteinen pääoma, arvioidaan ja analysoidaan säännöllisesti riskityypeittäin sekä riskien ja liiketoiminta-alueiden osalta. Lisäksi johto ottaa huomioon riskiperusteisen pääoman puskureiden koon saadakseen todellisen pääoman määrän.

• Riskien hinnoittelu: Asiakkaiden liiketoimien järkevä hinnoittelu ja sijoitusten huolellinen riski-/tuottoarviointi on edellytys tavoiteltuun taloudelliseen tulokseen ja kannattavuuteen pitkällä aikavälillä. Yleisesti ottaen vakuutusten hinnoittelun ja sijoituspäätösten lähtökohdat ovat (i) riittävä odotettu tuotto allokoidulle pääomalle ja (ii) toimintakustannukset.

• Riskien, pääomapositioiden ja operatiivisten prosessien hallinta: Vakuutusvastuiden, sijoitussalkkujen ja operatiivisten prosessien sekä pääomapositioiden riskit on sopeutettu niin, että riskituottosuhde ja pääoman tuotto säilyvät hyvänä.

• Riskien mittaaminen ja raportointi: Liiketoiminnasta riippumattomat talous- ja riskienhallintatoiminnot mittaavat, analysoivat ja raportoivat tuloksia, riskejä, kannattavuutta ja tarvittavaa pääomaa.

Riskien luokittelu

Sampo-konsernissa riskit jaotellaan kolmeen laajaan luokkaan; liiketoimintariskeihin, maineriskeihin ja liiketoimintaan luontaisesti kuuluviin riskeihin, Riskien luokittelu Sampo-konsernissa -kaaviossa esitetyn mukaisesti.

Liiketoimintaan luontaisesti kuuluvat riskit

Vakuutus- ja sijoitustoiminnassaan Sampo-konserni ottaa tietoisesti tiettyjä riskejä aikaansaadakseen tuottoja. Nämä ansaintariskit valitaan huolellisesti, ja niitä hallitaan aktiivisesti. Vakuutusriskit hinnoitellaan niiden luontaisen riskitason mukaisesti, ja sijoitusten tuotto-odotuksia verrataan sijoitusten riskeihin. Lisäksi ansaintariskien riskipositioita mukautetaan jatkuvasti, ja riskien vaikutusta pääomatarpeeseen arvioidaan säännöllisesti.

Vakuutus- ja sijoitusriskien onnistunut hallinta on Sampo-konsernin yhtiöiden keskeisin tuottojen lähde. Näiden riskien päivittäinen hallinnointi annettujen limiittien ja valtuuksien puitteissa on liiketoimintaalueiden ja sijoitusyksiköiden vastuulla.

Osa riskeistä, kuten vastapuoliriskit ja operatiiviset riskit, ovat epäsuoria seurauksia Sammon normaalista liiketoiminnasta, kuten on havainnollistettu kaaviossa Riskien luokittelu Sampo-konsernissa. Nämä riskit ovat yhdensuuntaisia siinä mielessä, että niihin ei lähtökohtaisesti liity tuottopotentiaalia. Riskienhallinnan tavoitteena onkin pienentää näitä riskejä tehokkaasti niiden aktiivisen hallinnan sijaan. Näiden välillisten seuraamusriskien pienentäminen on liiketoimintaalueiden ja sijoitusyksiköiden vastuulla, ja niihin liittyvää pääomatarvetta mittaavat riippumattomat riskienhallintatoiminnot. On huomioitava, että riskit luokitellaan toimialoittain eri tavoin ansainta- ja seuraamusriskeihin. Esimerkiksi Sampo-konsernin asiakkaiden vakuutussopimuksiin liittyvät vakuutustapahtumat ovat heille seuraamusriskejä, mutta Sampo-konsernille nämä samat riskit ovat ansaintariskejä.

Eräät riskit, kuten korko-, valuutta- ja maksuvalmiusriskit, liittyvät useisiin toimintoihin samanaikaisesti. Näiden riskien hallitsemiseksi tehokkaasti Sampo-konsernin yhtiöillä tulee olla yksityiskohtainen ymmärrys odotetuista kassavirroista ja niiden vaihteluista kaikissa yhtiön toiminnoissa. Lisäksi yhtiöillä on oltava kattava ymmärrys siitä, miten varojen ja velkojen markkinaehtoiset arvot voivat vaihdella koko taseen tasolla eri skenaarioissa. Näitä koko taseen riskejä nimitetään yleisesti ALM-riskeiksi ("Asset Liability Management"). Korko-, valuutta- ja likviditeettiriskien lisäksi inflaatioriski ja BKT:n kasvuvauhtiin liittyvät riskit ovat keskeisiä ALM-riskejä Sampo-konsernille. ALMriskit ovatkin yksi ylimmän johdon painopistealueista, koska ne vaikuttavat riskeihin ja tuottoihin sekä merkittävästi että pitkäaikaisesti.

Yleisesti ottaen keskittymäriskiä syntyy, mikäli yhtiöiden riskipositioita ei ole riittävästi hajautettu, jolloin esimerkiksi yksittäinen äärimmäisen epäsuotuisa vahinkotapahtuma tai rahoitusmarkkinatapahtuma voisi vaarantaa yhtiön vakavaraisuuden.

Keskittymiä voi syntyä yksittäisten liiketoimintojen sisällä – yksittäiseen toimijaan tai toimialaan liittyvät suuret vastuu- tai sijoituspositiot – tai eri liiketoimintojen yhteisvaikutuksena yksittäisen vastapuolen tai toimialan vaikuttaessa laajasti yhtiön kannattavuuteen sekä vakuutus- että sijoitustoiminnan kautta.

Keskittymäriski voi toteutua myös epäsuorasti silloin, kun kannattavuus ja vakavaraisuusasema reagoivat samalla tavalla yleiseen taloudelliseen kehitykseen tai rakenteellisiin muutoksiin eri liiketoiminta-alueiden institutionaalisessa ympäristössä

Nousevat riskit

Nouseva riski viittaa juuri kehittyviin tai muuttuviin riskeihin, joita on vaikea määrittää ja jotka voivat vaikuttaa merkittävästi Sampo-konserniin. Riskin tiedostaminen, siihen liittyvän tiedon kerääminen ja sopimusehtojen tarkastaminen kehityksen valossa ovat keinoja hallita ja lieventää riskiä.

Vastuullisuus

Sampo-konsernilla on vastuullisuusohjelma, joka ohjaa vastuullisuustyötä konsernitasolla. Ohjelma koostuu kolmesta strategisesta vastuullisuusteemasta: liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt, ihmiset ja yhteisöt sekä ilmasto ja ympäristö. Jokaiseen teemaan liittyen on tunnistettu aihealueita, jotka ovat olennaisia Sampo-konsernille ja sen sidosryhmille ja liittyvät yhtiön liiketoimintaan ja strategiaan.

Vastuullisuusohjelman laadinnassa on huomioitu sekä sisäisten että ulkoisten sidosryhmien näkemykset, sisältäen esimerkiksi nykyiset ja tulevat kestävyysraportointia koskevat sääntelyvaatimukset (esim. CSRD, CSDDD), palautteen sijoittajilta ja henkilöstöltä, alan parhaat käytännöt, raportointi-viitekehykset (esim. GRI, TCFD) ja eri ESG-luokittajien näkemykset.

Vastuullinen liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt -teema keskittyy aiheisiin, jotka ovat Sampo-konsernin toiminnan perusta. Näitä ovat erityisesti hyvä hallintotapa, vastuullinen vakuutustoiminta ja toimitusketjujen hallinta sekä vastuullinen sijoittaminen.

Hyvä hallintotapa tarkoittaa Sampo-konsernissa tehokkaita toimintaperiaatteita, johtamiskäytäntöjä ja koulutusta, jotka varmistavat, että konserni noudattavaa esimerkiksi korruption ja lahjonnan ehkäisemistä sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia lakeja, määräyksiä ja yleisesti hyväksyttyjä periaatteita. Se sisältää myös kattavat tietoturvan ja kyberturvallisuuden hallinnointijärjestelmät ja tietosuojatoimet sekä tehokkaat ilmoituskanavat (ns. whistleblowing) ja epäkohtien raportoinnin prosessit.

Vastuullinen vakuutustoiminta on tärkeää pyrittäessä vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja lievennettäessä mahdollisia haitallisia vaikutuksia Sampo-konsernin maineelle. Tämän takia Sampokonserni pyrkii ottamaan ESG-näkökohdat huomioon tuote- ja palvelukehityksessä sekä vakuutusten myöntämisessä. Integroimalla ESG-näkökohdat vakuuttamiseen Sampo-konserni pyrkii varmistamaan, että yhtiön liiketoiminta on linjassa sen vastuullisuuspolitiikkojen kanssa, ja tarjoaa tuotteita ja palveluja, jotka ovat linjassa asiakkaiden tarpeiden ja mieltymysten kanssa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Sampo-konserni integroi ESG-näkökohdat vakuuttamiseen (esim. yritysasiakkaiden tulee noudattaa YK:n Global Compact -periaatteita sekä kansainvälisiä normeja ja standardeja, kestävyysnäkökohdat sisällytetään vakuutusperiaatteisiin ja/tai muihin asiaankuuluviin politiikkoihin), tarjoaa vahingontorjuntapalveluja, hoitaa korvausten käsittelyn kestävällä tavalla, sekä kehittää tuotteita ja palveluja asiaankuuluvien lakien (esim. EUtaksonomia) mukaisesti.

Sampo-konserni painottaa vastuullisuustekijöitä toimiessaan alihankkijoidensa kanssa. Sampo-konserni ostaa merkittäviä määriä tuotteita ja palveluja erityisesti korvausten käsittelyn yhteydessä, joten yhtiöllä on vaikutusta talouteen, ympäristöön ja ihmisiin. Toimitusketjut ovat myös tärkeä osa Sampo-konsernin tuotteiden ja palvelujen vastuullisuutta. Vastuullisuusnäkökohdat voivat aiheuttaa merkittäviä maine- ja operatiivisia riskejä, ellei niitä hallita oikein. Tämän takia Sampo-konserni huomioi ESG-näkökohdat toimitusketjujen hallinnassa esimerkiksi hyödyntämällä alihankkijoiden toimintaperiaatteita, asettamlla sopimuksiin liittyviä lisävaatimuksia tietyille alihankkijoille (perustuen esim. ESG-riskeihin, toimialaan, kokoon, maantieteellinen sijaintiin, liiketoiminnalliseen merkitykseen), asettamalla toimitusketjujen hallintaan liittyviä tavoitteita sekä toteuttamalla alihankkijoiden

riskiarviointeja (esim. auditoinnit, kyselyt). Sampokonserni on myös sitoutunut kannustamaan ja tukemaan alihankkijoitaan ja kumppaneitaan vastuullisten liiketoimintamallien käyttöönotossa.

Vastuullinen sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinnointi ovat tärkeitä sijoituksiin liittyvien riskien ja mahdollisten mainevaikutusten hallinnassa. Siksi Sampo-konserni ottaa ESG-näkökohdat huomioon arvioidessaan sijoitusten turvallisuutta, laatua, likviditeettiä ja kannattavuutta. Mahdolliset sijoituskohteet tutkitaan huolellisesti ennen kuin sijoituksia tehdään, ja ESGnäkökohtia tarkastellaan yhdessä muiden yksittäisen sijoituksen riskituottosuhteeseen mahdollisesti vaikuttavien tekijöiden kanssa. Omaisuusluokasta riippuen Sampo-konserni käyttää erilaisia ESGstrategioita varmistaakseen ESG-tekijöistä aiheutuvien sijoitusriskien tehokkaan arvioinnin ja hallinnan. Käytettyihin strategioihin kuuluvat esimerkiksi ESGintegraatio, sektoripohjainen seulonta, normipohjainen seulonta ja vuoropuhelu sijoituskohteiden kanssa.

Ihmiset ja yhteisöt -teema sisältää aiheita kuten ihmisoikeudet ja työkäytännöt; monimuotoisuus, oikeudenmukaisuus ja osallisuus; terveys, turvallisuus ja hyvinvointi; osaamisen kehittäminen, asiakkaiden tarpeet ja mieltymykset sekä myynti- ja markkinointikäytännöt.

Sampo-konserni haluaa tarjota asiakkailleen parasta palvelua kaikissa tilanteissa. Ammattitaitoiset ja motivoituneet työntekijät ovat siten konsernille keskeinen menestystekijä. Osaamisen menettäminen tai huono työnantajakuva voivat aiheuttaa suuria riskejä liiketoiminnalle. Siksi Sampo-konserni pyrkii takaamaan henkilöstölleen vakaan työympäristön, ei vain siksi, että se on laissa säädetty, vaan myös siksi, että se luo perustan kestävälle liiketoiminnan tuloksellisuudelle. Monimuotoisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä Sampokonsernille, joka on sitoutunut tarjoamaan

henkilöstölleen syrjimättömän, avoimen ja miellyttävän työympäristön, jossa kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Näihin aiheisiin liittyviä riskejä hallitaan esimerkiksi vahvoilla sisäisillä politiikoilla, toteuttamalla organisaation kehittämisohjelmia ja tarjoamalla työntekijöille koulutusta, mielenkiintoisia uramahdollisuuksia sekä houkuttelevan kokonaispalkitsemisen.

Lisäksi vastuullinen tuote- ja palvelutarjonta vaatii tarkkaavaisuutta epäasialliseen asiakasneuvontaan ja tuotemyyntiin, epäselviin ehtoihin, hintoihin ja maksuihin sekä korvauskäsittelyn ja valitusprosessien virheisiin liittyvissä riskeissä. Tärkeintä myynnissä ja markkinoinnissa on kohdata asiakkaan tarpeet ja antaa asiakkaalle tarpeelliset tiedot vakuutuksen kattavuuteen liittyvää päätöksentekoa varten. Sampo-konserni hallitsee näihin aiheisiin liittyviä riskejä esimerkiksi tehokkailla politiikoilla ja hallintorakenteilla ja tarjoamalla työntekijöille koulutusta.

Sampo-konsernissa ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan ensisijaisesti tytäryhtiöissä, joissa varsinaista liiketoimintaa harjoitetaan.

Ilmasto ja ympäristö -teema sisältää aiheita kuten ilmastonmuutos, resurssien käyttö ja kiertotalous sekä luonnon monimuotoisuus.

Ilmastonmuutos ja ympäristökysymykset ovat tekijöitä, joilla odotetaan olevan keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia Sampo-konsernin liiketoimintaan. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit voidaan jakaa fyysisiin riskeihin ja siirtymäriskeihin.

Erityisesti fyysiset riskit vaikuttavat Sampo-konsernin taloudelliseen asemaan ja vakuutustoiminnan tulokseen. Äärimmäisten sääilmiöiden ja luonnonkatastrofien kasvava todennäköisyys on sisällytetty Sampo-

konsernin sisäisiin riskimalleihin. Ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä hallitaan tehokkaasti myös jälleenvakuutusohjelmilla ja hinnantarkistuksilla. Koska ilmastonmuutos voi lisätä fyysisten riskien toistumistiheyttä ja/tai vakavuutta, Sampo-konserni tekee herkkyysanalyysejä käyttäen skenaarioita, joissa luonnonkatastrofien vakavuuden oletetaan lisääntyvän. Sampo-konserni auttaa myös yritys- ja yksityisasiakkaitaan hallitsemaan ilmastoriskejä. Äärimmäiset sääilmiöt voivat esimerkiksi tuhota omaisuutta sekä aiheuttaa satovahinkoja ja toiminnan keskeytyksiä. Vahinkojen torjunta on olennainen osa vakuutuspalveluita, sillä se auttaa asiakkaita vähentämään taloudellisia riskejä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Sampo-konsernin sijoitukset voivat altistua fyysisille riskeille ja siirtymäriskeille sijoituksen luonteesta riippuen. Sijoitukset ovat erityisen alttiita fyysisille riskeille äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien tappioiden muodossa. Siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan ja mahdollisesti lisääntyvä ympäristöön ja ilmastoon liittyvä sääntely, tiukemmat päästövaatimukset ja muuttuvat markkinamieltymykset saattavat puolestaan aiheuttaa siirtymäriskin konsernin sijoituksille sekä mahdollisen varojen uudelleenarvostuksen toimintamallien muuttuessa hiiliintensiivisillä toimialoilla. Fyysisiä riskejä ja siirtymäriskejä hallitaan analysoimalla tarkkaan jokainen sijoitusmahdollisuus ennen sijoituspäätöstä, ja sijoitusten ilmastoriskejä arvioidaan yhdessä muiden riski-tuottosuhteeseen vaikuttavien tekijöiden kanssa. Sampo-konsernin käyttämiä menetelmiä ovat muun muassa vuosittainen sijoitusten hiilijalanjälkianalyysi ja ilmastoarvio, toimialakohtainen seulonta ja ESGintegraatio, maantieteellisen jakauman seuranta, vuoropuhelu sijoituskohteiden kanssa sekä sijoituksia koskevat ilmastotavoitteet.

Sampo-konserni on analysoinut yhdessä ulkoisen kumppanin ORTEC Financen kanssa konsernin sijoitussalkun altistumista systeemisille taloudellisille ilmastoriskeille neljässä eri ilmastoskenaariossa seuraavien 40 vuoden aikana. Myös vaikutuksia vakuutustuloksiin on analysoitu ottamalla huomioon mahdolliset vaikutukset makrotaloudellisiin muuttujiin sekä luonnonkatastrofeihin liittyviin korvausvaatimuksiin, mukaan lukien seuraukset vakuutussopimusten hinnoitteluun.

Lisätietoa skenaarioanalyysistä on Kestävyysselvityksen ilmastonmuutosta käsittelevässä osiossa.

Keskeiset riskienhallinnan toimenpiteet

Luodakseen arvoa sidosryhmille pitkällä tähtäimellä Sampo-konsernilla tulee olla käytössään seuraavat pääomat:

• Taloudellista joustavuutta riittävän pääomituksen ja likviditeetin muodossa
• Hyvä teknologinen infrastruktuuri
• Tietopääomaa eli kattava oma vakuutusmatemaattinen tilastoaineisto ja analyyttiset työkalut, jotta data saadaan muunnettua informaatioksi
• Inhimillistä pääomaa eli osaavia ja motivoituneita työntekijöitä
• Yhteiskuntasuhdepääomaa hyvinä yhteiskunta- ja asiakassuhteina, jotta eri sidosryhmien muuttuvia tarpeita voitaisiin ymmärtää.

Edellä mainittuja pääomia kehitetään jatkuvasti Sampokonsernissa, ja ne ovat käytössä seuraavia riskien hinnoitteluun, riskien ottamiseen ja aktiiviseen riskienhallintaan liittyviä ydintehtäviä toimeenpantaessa. Vakuutusriskien asianmukainen valinta ja hinnoittelu

• Vakuutusriskit valitaan huolellisesti ja hinnoitellaan niiden riskitason mukaisesti.
• Vakuutustuotteita kehitetään aktiivisesti asiakkaiden muuttuvia tarpeita ja mieltymyksiä ennakoiden.

Vakuutusriskiaseman tehokas hallinta

• Hajautusta tavoitellaan aktiivisesti.
• Jälleenvakuutusta käytetään tehokkaasti suurimpien riskipositioiden pienentämiseksi.

Sijoitustransaktioiden huolellinen valinta ja toteutus

• Yksittäisten sijoituskohteiden riski-tuottosuhteet ja vastuullisuuskysymykset analysoidaan huolellisesti.
• Transaktiot toteutetaan tehokkaasti.

Seuraamusriskien tehokas pienentäminen

• Vastapuolten luottotappioriskejä hallitaan valitsemalla sopimusvastapuolet huolellisesti, käyttämällä vakuuksia ja varmistamalla riittävä hajautus.
• Ylläpidetään korkealaatuisia ja kustannustehokkaita liiketoimintaprosesseja.
• Jatkuvuus- ja palautumissuunnitelmia kehitetään jatkuvasti toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Sijoitussalkkujen ja taseen tehokas hallinta

• Odotettujen tuottojen ja riskien tasapaino sijoitussalkuissa ja taseessa optimoidaan huomioiden vakuutusvelkojen ominaisuudet, sisäisesti arvioitu pääoman tarve, viranomaisten vakavaraisuussääntely ja luottoluokittajien vaatimukset.
• Likviditeettiriskejä hallitaan kohdentamalla riittävä osuus sijoituksista likvideihin sijoitusinstrumentteihin. Osuuden suuruus riippuu pääosin vakuutusvelkojen ominaisuuksista.

Konsernitasolla riskienhallinnan pääpaino on pääomituksessa, velkaisuusasteessa ja likviditeetissä. On myös olennaista tunnistaa mahdolliset riskikeskittymät ja ymmärtää, kuinka konsernin yhtiöiden vakavaraisuus ja raportoidut voitot kehittyisivät eri skenaarioissa. Nämä keskittymät ja korrelaatiot voivatkin vaikuttaa konsernitason pääomitukseen, velkaisuusasteeseen ja likviditeettiin sekä johdon konsernitasoisiin toimenpiteisiin.

Kun yllä mainitut ydintehtävät toteutetaan menestyksekkäästi, tuloksen, riskien ja pääomituksen tasapaino voidaan saavuttaa ja samalla luoda arvoa osakkeenomistajille.

Vakuutustoiminnan riskit Sampokonsernissa

Tytäryhtiöissä harjoitettavasta vakuutustoiminnasta voidaan todeta, että If ja Topdanmark toimivat Pohjoismaissa, mutta pääosin eri maantieteellisillä alueilla ja vakuutuslajeissa, ja näin ollen niiden vakuutusriskit ovat luonteeltaan erilaisia. Liiketoiminnan sujuessa normaalisti liiketoiminnasta ei kuitenkaan synny merkittäviä vakuutusriskikeskittymiä. Hastings toimii ainoastaan Isossa-Britanniassa, joten sen vakuutusriskit ovat maantieteellisesti erillisiä Pohjoismaista. Siten liiketoiminta-alueet synnyttävät pikemmin hajautushyötyjä kuin riskikeskittymiä.

Sampo-konsernin vakuutuspalvelutulos kasvoi 14 prosenttia 1 394 miljoonaan euroon (1 193). Taulukko Vakuutustoiminnan tuloksellisuus, 31.12.2024 ja 31.12.2023 osoittaa vakuutusmaksutuottojen, korvauskulujen, liikekulujen ja vakuutuspalvelutuloksen kehittymisen viimeisen kahden vuoden aikana.

Vakuutustoiminnan tuloksellisuus

Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023

	Vakuutusmaksutuotot		Jälleenvakuutusmaksut		korvauskulut	Vakuutuspalvelukulut,	liikekulut	Vakuutuspalvelukulut,	korvauskuluista	Jälleenvakuuttajan osuus	Vakuutuspalvelutulos
Milj. euroa	2024	2023	2024	2023	2024	2023	2024	2023	2024	2023	2024	2023
Ajoneuvovakuutus	4 520	3 973	-392	-590	-2 989	-2 688	-680	-621	173	424	632	499
Lakisääteinen tapaturmavakuutus	314	309	-6	-6	-164	-106	-43	-42	5	1	106	155
Vastuuvakuutus	460	446	-71	-68	-213	-222	-68	-65	36	22	143	114
Tapaturmavakuutus	1 162	910	-8	-6	-746	-542	-180	-148	6	4	234	217
Omaisuusvakuutus	2 796	2 532	-406	-307	-2 054	-2 097	-388	-347	297	393	244	173
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus	136	142	-24	-27	-75	-79	-21	-22	16	13	31	28
Muut	62	105	-2	-2	-46	-76	-16	-22	4	1	3	7
Yhteensä	9 450	8 418	-909	-1 006	-6 287	-5 810	-1 396	-1 266	537	858	1 394	1 193

Merkittävimmät herkkyydet

Välittömän muutoksen vaikutus tuloslaskelmassa vuonna 2024

Milj. e	Shokki	2024
Yhdistetty kulusuhde (kvartaaliefekti)	Diskonttokorko +1 %	-0,60 %
Yhdistetty kulusuhde (kvartaaliefekti)	Diskonttokorko -1 %	0,60 %
Vakuutuksen nettorahoitustuotot ja -kulut	Diskonttokorko +1 %	330
Vakuutuksen nettorahoitustuotot ja -kulut	Diskonttokorko -1 %	-380
Sijoitustoiminnan nettotuotot	Korot +1 %	-320
Sijoitustoiminnan nettotuotot	Korot -1 %	350
Sijoitustoiminnan nettotuotot	Korkomarginaalit +1 %	-330
Sijoitustoiminnan nettotuotot	Osakkeet -10 %	-220

Pääasialliset vahinkovakuutuksen riskit, joilla voi olla vaikutusta tuleviin korvauksiin, ovat yksittäiset suurvahingot tai luonnonkatastrofit. Sampo-konsernilla on kattavat jälleenvakuutusohjelmat turvaamaan vakuutusriskiltä. Luonnonkatastrofien sekä yksittäisten suurvahinkojen negatiivisia taloudellisia vaikutuksia hallitaan lisäksi konsernin hyvin hajautetulla

vakuutusportfoliolla. Korvauskuluihin voivat vaikuttaa myös epävarmuudet vielä maksamattomien korvausten määrässä johtuen odotettua korkeammasta korvausinflaatiosta, matalammista diskonttokoroista tai korkeammasta eläkeiästä, jotka kasvattaisivat sekä jatkuvien että kertamaksuisten korvausten määrää.

Pitkäkestoisesti korkeamman inflaatiotason voisi kuitenkin odottaa johtavan korkeampiin nimellisiin diskonttokorkoihin, jolloin vaikutukset kumoaisivat ainakin osittain toinen toisensa.

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka on esitetty seuraavassa taulukossa.

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto)

Sampo-konserni, 31.12.2024

	Ruotsi		Norja		Suomi		Tanska		Baltia		Iso-Britannia		Yhteensä
	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio
Ajoneuvovakuutus	779	8,9	163	1,3	655	11,0	273	2,2	111	4,0	1 030	2,2	3 011	5,9
- Josta liikennevakuutus	679	10,2	91	2,0	633	11,4	238	2,3	98	4,5	—	—	1 739	8,8
Lakisääteinen tapaturmavakuutus	—	—	97	2,8	773	10,3	1 137	7,3	—	—	—	—	2 008	8,3
Vastuuvakuutus	229	3,8	100	1,5	113	2,7	193	2,5	23	2,0	—	—	658	2,8
Tapaturmavakuutus	253	6,0	338	5,9	190	7,1	269	2,3	3	0,3	—	—	1 053	5,2
Omaisuusvakuutus	349	0,9	334	0,9	160	0,8	325	1,1	34	0,4	44	1,0	1 245	0,9
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus	17	0,7	18	0,7	9	1,0	13	0,7	2	0,6	—	—	59	0,8
Muut	—	—	—	—	—	—	34	1,1	—	—	—	—	34	1,1
Yhteensä	1 628	6,0	1 050	2,8	1 900	8,9	2 243	4,6	172	3,0	1 074	2,1	8 067	5,3

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡
Kestävyysselvitys	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Vakuutustoiminnan riskit If-konsernissa

Kuten graafissa Bruttomaksutulon erittely liiketoimintaalueittain, maittain ja vakuutuslajeittain, If, 31.12.2024 on esitetty, Ifin vakuutusportfolio on liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain hyvin hajautunut. Graafin kuusi vakuutuslajia edustavat IFRS:ssä käytettyä jaottelua.

Bruttomaksutulon erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain

If, 31.12.2024, yhteensä 5 860 milj. euroa (5 468)

Sampo-konsernin ja Ifin raportoimien lukujen välillä on pieniä eroja yhdistelyssä käytettyjen valuuttakurssien takia.

Vakuutusmaksu- ja katastrofiriski sekä niiden hallinta ja valvonta

Tärkeimmät Ifin vakuutusmaksuriskiin vaikuttavat tekijät ovat vahinkojen volatiliteetti, vahinkoinflaatio ja hinnoittelumenetelmät.

Vahinkovakuutustoiminnan luontaiseen epävarmuuteen kuuluu tappioriski, joka aiheutuu odottamattoman

korkeista korvauskuluista. Esimerkkejä tekijöistä, jotka voivat johtaa suuriin vahinkokustannuksiin, ovat suuret tulipalot ja luonnonkatastrofit tai ennakoimaton pienten ja keskikokoisten vahinkojen määrän tai keskimääräisen koon kasvu. Toinen esimerkki on vahinkoinflaatio, joka on huomioon otettava tekijä hinnoitteluprosessissa, ja joka puolestaan voi vaikuttaa Ifin kilpailukykyyn, kun vahinkokustannukset nousevat.

Päämenetelmät vakuutusmaksuriskien hallinnassa ovat jälleenvakuutus ja riskin jakaminen, salkun sisällä hajautus, varovaisuus vastuunvalinnassa sekä säännölliset tarkistukset liittyen strategiaan ja taloudellisen suunnittelun prosesseihin.

Analyysi miten muutokset yhdistetyssä kulusuhteessa, vakuutusmaksutuotoissa (jälleenvakuutusmaksuihin liittyvien kulujen jälkeinen netto) ja korvauskuluissa vaikuttavat tulokseen ennen veroja on kuvattu taulukossa Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi, If, 31.12.2024 ja 31.12.2023.

If, 31.12.2024 ja 31.12.2023

		Nykyinen taso 2024 Muutos nykyisessä tasossa			Vaikutus tulokseen ennen veroja, (Brutto) milj. e	Vaikutus tulokseen ennen veroja (Netto), milj. e
Tunnusluku	(Brutto)	(Netto)		2024	2023	2024	2023
Yhdistetty kulusuhde, henkilöasiakkaat	81,9 %	82,2 %	+/- 1 prosenttiyksikköä	+/-- 30.1	+/-- 28.7	+/-- 29.7	+/-- 28.4
Yhdistetty kulusuhde, yritysasiakkaat	89,4 %	83,6 %	+/- 1 prosenttiyksikköä	+/-- 13.7	+/-- 13.2	+/-- 13.6	+/-- 13.1
Yhdistetty kulusuhde, suurasiakkaat	76,9 %	88,7 %	+/- 1 prosenttiyksikköä	+/-- 10.3	+/-- 9.2	+/-- 6.6	+/-- 6.3
Yhdistetty kulusuhde, Baltia	85,6 %	86,0 %	+/- 1 prosenttiyksikköä	+/-- 2.4	+/-- 2.3	+/-- 2.4	+/-- 2.2
Vakuutusmaksutuotot (jälleenvakuutusmaksuihin liittyvien kulujen jälkeinen netto, milj. e)	5 680	5 258	+/- 1 prosenttia	+/-- 56.8	+/-- 53.3	+/-- 52.6	+/-- 49.9
Korvauskulut (milj. e)	3 873	3 554	+/- 1 prosenttia	+/-- 38.7	+/-- 37.6	+/-- 35.5	+/-- 33.7

Vakuutustoiminnan riskien yleinen riskinottohalu ja riskinsietoraja määritellään riskienhallintapolitiikassa, jota täydennetään alarajoilla riskeille vastuunvalinnan toiminnoissa. Vastuunvalintapolitiikka asettaa yleiset periaatteet, rajoitukset ja ohjeet vastuunvalintatoimenpiteille. Politiikkaa täydennetään yksityiskohtaisemmilla ohjeilla, jotka ohjaavat vakuutusten myyntiä eri liiketoiminta-alueilla.

Jälleenvakuutuspolitiikka määrittelee jälleenvakuutusratkaisujen periaatteet. Jälleenvakuutuksen optimaalista valintaa arvioidaan tarkastelemalla jälleenvakuutuksen odotettuja kustannuksia yhdessä siitä saatavaan hyötyyn sekä jälleenvakuutuksen vaikutuksia tulosvaihteluun kuten myös pääomavaatimuksiin. Arvioinnissa käytetään pääosin Sampo-ryhmän sisäistä mallia, jolla mallinnetaan pienet vahingot, suurvahingot ja luonnonkatastrofit. Jälleenvakuutuspolitiikka sisältää rajoituksia sallituille

jälleenvakuuttajille ja niiden luokituksille kullekin vakuutuslajille. Lisäksi mukana ovat rajoitukset, jotka liittyvät keskittymäriskiin ja jälleenvakuutusriskille altistumiseen.

Vuonna 2024 omapidätystasot olivat 100 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 11,0 miljoonan euron) ja 300 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 34,0 miljoonan euron) välillä yksittäistä riskiä kohden sekä 300 miljoonaa

Ruotsin kruunua (noin 34,0 miljoonaa euroa) yksittäistä vahinkotapahtumaa kohden.

Vastuuvelkariski sekä sen hallinta ja valvonta

Ifin pääasialliset vastuuvelkariskit on vahinkoinflaatio ja noussut eläkeikä.

Vastuuvelka, erityisesti pitkäaikaisissa vakuutuksissa, on herkkä tulevaisuuden korvausinflaation oletuksille, sillä ne vaikuttavat tulevien korvausten suuruuteen. Vahinkovakuutuksesta maksettava eläke pienenee tai päättyy vanhuuseläkkeen alkaessa. Vanhuuseläkeiän nosto, esimerkiksi poliittisella päätöksellä, pidentää eläkkeen kestoa ja kasvattaa eläkevastuiden nykyarvoa. Samalla tavoin kohonnut elinajanodote kasvattaa eläkkeen kestoa sekä eläkevastuiden nykyarvoa.

Korvausvastuun arvostukseen sisältyy aina jonkin verran epävarmuutta, koska se perustuu arvioihin tulevien korvausmaksujen suuruudesta ja tiheydestä.

Arvostuksen epävarmuus on yleensä suurempi uusissa tuoteryhmissä, joista ei ole vielä saatavilla täydellisiä run-off-tilastoja, ja tuotteissa, jotka sisältävät korvauksia, joiden selvittäminen kestää kauan. Jälkimmäisiä ominaisuuksia sisältäviä tuotteita ovat työntekijän lakisääteinen tapaturmavakuutus, liikennevakuutus, tapaturmavakuutus sekä vastuuvakuutus.

Korvausvastuun nettovastuun arvoon vaikuttavat vakuutusriskiin liittyvien riskitekijöiden lisäksi myös diskonttokorkojen ja valuuttakurssien muutokset. Nämä markkinariskit on kuvattu korkoriskiä ja valuuttariskiä koskevissa kohdissa. Vakuutusriski eroaa korkoriskistä, koska se liittyy tulevien kassavirtojen suuruuteen, kun taas korkoriski vaikuttaa vain tulevien kassavirtojen nykyarvoon.

Vastuuvelan duraatio ja siten herkkyys korkotason muutoksille vaihtelee vakuutuslajeittain. Vuonna 2024 koko vakuutuskannan painotettu keskimääräinen duraatio oli 6,1 vuotta (6,2).

Vakuutuslajeissa, kuten liikennevakuutus ja työntekijän tapaturmavakuutus, osa vastuuveloista sisältää annuiteetteja. Vuonna 2024 liikennevakuutuksen ja työntekijän tapaturmavakuutuksen osuus vastuuvelasta oli 51 prosenttia (52).

Taulukoissa Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain ja maittain, If, 31.12.2024 ja 31.12.2023 Ifin vastuuvelka duraatioineen esitetään vakuutuslajeittain sekä merkittävien maantieteellisten alueitten mukaan.

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain ja maittain

If, 31.12.2024

	Ruotsi		Norja		Suomi			Tanska		Baltia		Yhteensä
	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio
Ajoneuvovakuutus	800	8,8	163	1,3	655	11,0	102	2,3	111	4,0	1 831	8,3
- Josta liikennevakuutus	699	10,0	91	2,0	633	11,4	97	2,4	98	4,5	1 618	9,3
Lakisääteinen tapaturmavakuutus	—	—	97	2,8	773	10,3	319	8,1	—	—	1 190	9,1
Vastuuvakuutus	229	3,8	100	1,5	113	2,7	84	2,8	23	2,0	548	2,9
Tapaturmavakuutus	253	6,0	338	5,9	190	7,1	79	1,9	3	0,3	863	5,8
Omaisuusvakuutus	349	0,9	334	0,9	160	0,8	125	0,3	34	0,4	1 001	0,8
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus	17	0,7	18	0,7	9	1,0	12	0,7	2	0,6	58	0,7
Yhteensä	1 648	5,9	1 050	2,8	1 900	8,9	721	4,5	172	3,0	5 491	6,1

Sisältää keskinäiset erät Hastingsin kanssa.

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain ja maittain

If, 31.12.2023

	Ruotsi		Norja		Suomi		Tanska		Baltia		Yhteensä
	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio
Ajoneuvovakuutus	868	9,2	226	1,7	669	10,8	103	3,0	107	4,0	1 972	8,2
- Josta liikennevakuutus	774	10,2	159	2,3	647	11,1	89	3,1	93	4,5	1 762	9,2
Lakisääteinen tapaturmavakuutus	—	—	116	2,9	805	10,4	300	8,2	—	—	1 220	9,1
Vastuuvakuutus	249	4,0	120	1,5	117	3,3	74	2,9	20	2,0	580	3,1
Tapaturmavakuutus	283	6,4	319	6,1	163	7,0	80	1,7	3	0,3	847	5,9
Omaisuusvakuutus	330	1,0	364	0,8	175	0,7	101	0,4	26	0,6	996	0,8
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus	17	0,7	16	0,7	9	1,1	26	0,6	3	0,7	70	0,7
Yhteensä	1 747	6,3	1 162	2,7	1 938	8,9	681	4,7	158	3,1	5 686	6,2

Vakuutusvelan herkkyysanalyysi esitetään alla olevassa taulukossa, kuten myös vakuutussopimuksiin liittyvä korkoriski. Seuraukset osoittavat välitöntä vaikutusta vastuuvelan arvoihin eri riskitekijöiden muutosten

seurauksena kunkin vuoden joulukuun 31. päivä. Herkkyysanalyysi on laskettu ennen veroja. Korvausvastuun muutos nettona aiheuttaa vastaavan muutoksen tuloksessa ennen veroja. Tulosvaikutus

esitetään joko vakuutuspalvelutuloksessa tai nettotuloksessa.

Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet

If, 31.12.2024 ja 31.12.2023

Vakuutusvelan erä	Riskitekijä	Riskiparametrin muutos	Maa	Vaikutus milj. e 2024 Brutto	Vaikutus milj. e 2024 Netto	Vaikutus milj. e 2023 Brutto	Vaikutus milj. e 2023 Netto
Diskontatut arvioidut tulevat kassavirrat		Yhden prosenttiyksikön kasvu	Ruotsi	110,4	106,5	124,5	120,1
	Inflaatio kasvaa		Tanska	35,7	33,8	33,6	33,0
			Suomi	29,0	27,9	25,5	25,2
			Norja	17,3	16,2	21,5	20,2
Eläkemuotoinen korvausvastuu	Kuolevuus laskee	Odotettu elinikä kasvaa yhdellä vuodella	Ruotsi	14,7	14,7	15,1	15,1
			Tanska	1,1	1,1	1,0	1,0
			Suomi	49,1	49,1	49,2	49,2
			Norja	0,2	0,2	0,2	0,2
Diskontattu vakuutusvelka		Yhden prosenttiyksikön lasku	Ruotsi	79,0	75,2	87,0	82,6
	Diskonttokorko laskee		Tanska	35,3	33,4	33,5	32,9
			Suomi	169,5	168,4	171,6	171,3
			Norja	28,6	27,5	31,4	30,1

Herkkyysanalyysin tulokset sekä ennen että jälkeen jälleenvakuutuksen esitetään korvauskulujen kehitystä kuvaavissa taulukoissa. Nämä esitetään tilinpäätöksen liitetiedossa 21.

Vastuuvelan laskentaan liittyvät ohjeistukset hyväksytään Ifin hallituksissa. Ifin pääaktuaarin vastuulla on vakuutusvastuiden laskentaohjeiden laatiminen ja esittäminen sekä kokonaisvastuun tason arvioiminen.

Aktuaarien arviot perustuvat korvauskuluhistoriaan sekä tilinpäätöspäivänä tiedossa oleviin vastuisiin. Huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa vahinkokehityksen trendit, maksamattomien korvausten määrät, lakimuutokset, oikeuskäytännöt ja yleinen talouskehitys. Vastuun arvioinnissa käytetään yleensä vakiintuneita vakuutusmatemaattisia menetelmiä yhdistettynä ennusteisiin vahinkojen määrästä ja keskimääräisistä korvauskuluista.

Vakuutustoiminnan riskit Topdanmarkissa

Topdanmarkin vakuutusportfolio on hajautettu liiketoiminta-alueittain ja vakuutuslajeittain, mikä ilmenee graafista Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain, Topdanmark, 31.12.2024.

Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain

Topdanmark, 31.12.2024, yhteensä 1 553 milj. euroa (1 339)

Vakuutusmaksu- ja katastrofiriski sekä niiden hallinta ja valvonta

Pääasiallinen tulokseen vaikuttava vakuutusriski on katastrofeiksi luokitellut tapahtumat. Topdanmarkin vakuutusriskiä pienennetään kattavalla jälleenvakuutusohjelmalla. Ohjelma keskittyy katastrofiriskeihin, kuten myrskyihin, rankkasateisiin, tulipaloihin, ja muihin kumuloituviin riskeihin, joissa sama tapahtuma vaikuttaa useisiin vakuutuksenottajiin. Suurin omapidätystaso on yksittäistä myrskytapahtumaa kohden 150 miljoonaa Tanskan kruunua sekä siihen liittyvä uudelleen voimaan saattaminen jokaista myrskytapahtumaa kohden. Yksittäisen tulipalovahinkotapahtuman omapidätystaso on 30 miljoonaa Tanskan kruunua ja enimmäismäärä 1 245 miljardia Tanskan kruunua. Työntekijän tapaturmavakuutuksessa riskit katetaan jälleenvakuutuksella yhteen miljardiin Tanskan kruunuun asti, ja yhtiön omapidätystaso on 50 miljoonaa Tanskan kruunua.

Melkein kaikkia Topdanmarkin vakuutusriskejä mitataan osittaisella sisäisellä mallilla Solvenssi II -standardimallin sijaan. Osittainen sisäinen malli vakavaraisuuslaskentaan on Tanskan valvontaviranomaisen hyväksymä. Jälleenvakuutusohjelman tehokkuutta arvioidaan osittaisen sisäisen mallin kautta.

Terroritekojen aiheuttamat vahingot on tietyin rajoituksin katettu jälleenvakuutuksilla. Ydinvoiman, biologisten, kemikaalisten ja radiologisten (NBCR)

terroritekojen aiheuttamat vahingot ovat julkisen organisaation vastuulla. Tämä perustuu uuteen NBCRterrorismiriskejä koskevaan lakiin. Järjestelmän mukaan Tanskan valtio kattaa ensin NBCR-hyökkäyksestä aiheutuvat kulut, mutta kulut katetaan jälkeenpäin vakuutuksenottajilta.

Vakuutusmaksuriskejä vähennetään liiketoimintojen eri tasoilla seuraavasti:

• Datan kerääminen riskeistä ja vahinkotapahtumista
• Kerätyn ja käsitellyn datan käyttö kannattavuusraportoinnissa, riskianalyyseissa sekä osittaisessa sisäisessä mallissa
• Riskien jatkuva seuranta sekä neljännesvuosittaiset ennusteet riskien kehityksestä
• Hinnoittelu työkalulla, joka sisältää tilastollisen mallin ja asiakasluokituksen
• Jälleenvakuutusturva, joka vähentää erityisesti katastrofitapahtumiin liittyvää riskiä
• Jatkuva riskitilanteen ja jälleenvakuutuksen kattavuuden seuranta Topdanmarkin riskikomiteassa.

Ylläpitääkseen tuote- ja asiakaskohtaista kannattavuutta Topdanmark seuraa muutoksia asiakasportfoliossaan. Vastuuvelka lasketaan uudelleen kuukausittain ja kannattavuusraportit päivitetään samassa yhteydessä. Tämän raportoinnin pohjalta arvioidaan korvaustrendejä huolellisesti ja tarvittaessa tarkistetaan hinnoittelua.

Yksityisasiakassegmentin asiakkaat riskiluokitellaan ja asiakkaat jaetaan odotetun kannattavuuden mukaisiin ryhmiin. Asiakasluokittelulla on kaksi tarkoitusta. Ensiksikin se auttaa yksittäisen asiakkaan vakuutusturvan hinnan ja riskin välisen tasapainon ylläpitämisessä. Toisekseen se edesauttaa sitä, että hinnoittelu on reilua yksittäisten asiakkaiden välillä. Tavoitteena on varmistaa, että asiakkaat maksavat riskiinsä nähden oikean tasoista vakuutusmaksua, ja estää tilanne, jossa liikaa maksavat subventoivat liian vähän maksavia.

Keskeisten pk-yritysten, joilla on yksilöllisesti hinnoitellut vakuutussopimukset, toteutunutta kannattavuutta seurataan asiakasarviointijärjestelmillä. Tämä mahdollistaa täsmällisten tietojen saannin asiakastasolla muun muassa tuotoista, korvauskuluista ja yhdistetystä kulusuhteesta.

Edellä kuvattujen analyysien lisäksi Topdanmark kehittää jatkuvasti vakuutusten hoitojärjestelmiään saadakseen entistä yksityiskohtaisempaa tietoa. Tämä puolestaan mahdollistaa yhtiölle jatkuvan hinnoittelukehityksen sekä antaa entistä parempaa tietoa siitä, miten erityyppiset korvaukset muodostuvat.

Vahinkovakuutuksen riskiskenaariot on esitetty taulukossa Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi, Topdanmark, 31.12.2024 ja 31.12.2023.

Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi

Topdanmark, 31.12.2024 ja 31.12.2023

	Nykyinen taso 2024 Nykyinen taso 2024		Muutos nykyisessä		Vaikutus tulokseen ennen veroja (Brutto)	Vaikutus tulokseen ennen veroja (Netto)
Tunnusluku	(Brutto)	(Netto)	tasossa	2024	2023	2024	2023
Yhdistetty kulusuhde, henkilöasiakkaat	85,6 %	85,4 %	+/- 1 prosenttiyksikköä	+/- 8,2	+/- 7,6	+/- 8,1	+/- 7,5
Yhdistetty kulusuhde, yritysasiakkaat	85,0 %	83,2 %	+/- 1 prosenttiyksikköä	+/- 7,4	+/- 7,0	+/- 6,6	+/- 6,4
Vakuutusmaksutuotot (jälleenvakuutusmak suihin liittyvien kulujen jälkeinen netto, milj. e)	—	1 468	+/- 1 prosenttia	—	—	+/- 14,7	+/- 13,8
Korvauskulut (milj. e)	1 017	971	+/- 1 prosenttia	+/- 10,2	+/- 9,5	+/- 9,7	+/- 9,1

Vastuuvelkariski sekä sen hallinta ja valvonta

Vakuutuslajit on jaettu lyhythäntäisiin ja pitkähäntäisiin lajeihin sen perusteella, miten kauan vahinkoilmoituksesta kestää vahingon lopulliseen korvaamiseen. Tärkeimpiä lyhythäntäisiä vakuutuslajeja Topdanmarkissa ovat erityyppiset kiinteistö- ja

irtaimistovakuutukset, muu moottoriajoneuvon vakuutus ja Oona A/S:n kautta rekisteröidyt sairausvakuutukset. Lyhythäntäisten vakuutuslajien korvaukset maksetaan pääosin ensimmäisen vuoden kuluessa. Pitkähäntäiset vakuutuslajit liittyvät henkilö- ja vastuuvahinkoihin, ja tällaisia vakuutuksia ovat muun muassa työntekijän tapaturmavakuutus, muu

tapaturmavakuutus, moottoriajoneuvon vastuuvakuutus ja yritysasiakkaiden vastuuvakuutus. Vahinkovakuutuksen korvausvastuun rakenne on esitetty seuraavassa taulukossa.

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain

Topdanmark, 31.12.2024 ja 31.12.2023

	2024		2023
	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio
Moottoriajoneuvon vakuutus	170	2,1	159	2,1
- josta moottoriajoneuvon vastuuvakuutus	141	2,3	133	2,3
Lakisääteinen tapaturmavakuutus	818	7,1	813	7,2
Vastuuvakuutus	110	2,3	105	2,3
Tapaturmavakuutus	190	2,5	179	2,5
Omaisuusvakuutus	199	1,5	209	1,4
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus	1	1,2	1	1,0
Muu	35	1,1	37	1,0
Yhteensä	1 523	4,7	1 503	4,8

Pitkähäntäisten vakuutuslajien riskiprofiileja on yleensä vaikeampi arvioida kuin lyhythäntäisten vakuutuslajien. Pitkähäntäisten vakuutuslajien korvaukset on maksettu loppuun usein vasta 3–5 vuoden kuluttua vahinkoilmoituksesta ja harvinaisissa tapauksissa vasta 10–15 vuoden kuluttua.

Topdanmark laskee vastuuvelkariskin osittaisella sisäisellä mallillaan. Työntekijän tapaturmavakuutuksen vastuuvelkariski on selvästi suurin, minkä jälkeen tulevat muut pitkähäntäisten vakuutuslajien korvausvastuut.

Pitkän korvausajan kuluessa korvausten taso voi muuttua merkittävästi lainsäädännön, oikeuskäytäntöjen ja korvauskäytänteiden muuttuessa. Korvauskäytännöt voivat muuttua myös, jos Tanskan lakisääteisen

tapaturmavakuutuksen korvauskäytännöistä päättävä elin muuttaa käytäntöjä sen suhteen, mitä ja kuinka paljon vakavissa henkilövahingoissa korvataan tai paljonko vakavissa henkilövahingoissa korvataan ansiotulojen menetyksistä. Tanskan lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa sovelletuilla käytänteillä on myös jonkin verran vaikutusta muun tapaturmavakuutuksen ja muiden henkilövahinkojen korvaustasoihin, joita noudatetaan moottoriajoneuvon vastuuvakuutuksen ja yritysasiakkaiden vastuuvakuutuksen osalta. Korkeimman oikeuden päätökset saattavat myös vaikuttaa aiempien vahinkovuosien vastuuvelkaan erityisesti työntekijän tapaturmavakuutuksen osalta.

Vastuuvelkariski on lähinnä luontaista epävarmuutta, joka liittyy laskentaan ja korvausinflaatioon.

Vastuuvelkariski toteutuu, jos korvausten vuotuinen kasvu ylittää yleisen hintojen kasvun tai jos oikeudellinen käytäntö tai lainsäädäntö muuttuu. Varausten riittävyyttä testataan keskeisten vakuutuslajien osalta laskemalla vastuuvelka vaihtoehtoisia malleja käyttäen ja vertaamalla velan tasoa ulkoisista lähteistä saataviin tilastotietoihin, ensisijaisesti Tanskan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvauskäytännöistä päättävältä elimeltä ja Tanskan liikenneviranomaiselta saataviin tilastotietoihin.

Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet esitetään seuraavassa taulukossa.

Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet

Topdanmark, 31.12.2024 ja 31.12.2023

Vakuutusvelan erä	Riskitekijä	Riskiparametrin muutos	Maa	Vaikutus milj. e 2024 brutto	Vaikutus milj. e 2024 netto	Vaikutus milj. e 2023 brutto	Vaikutus milj. e 2023 netto
Diskontatut arvioidut tulevat kassavirrat	Inflaatio kasvaa	Yhden prosenttiyksikön kasvu	Tanska	49,9	49,9	50,7	50,7
Eläkemuotoinen korvausvastuu	Kuolevuus laskee	Odotettu elinikä kasvaa yhdellä vuodella	Tanska	0,9	0,9	0,9	0,9
Diskontattu vakuutusvelka	Diskonttokorko laskee	Yhden prosenttiyksikön lasku	Tanska	59,1	58,7	62,4	61,7

Vakuutustoiminnan riskit Hastingskonsernissa

Hastings tarjoaa moottoriajoneuvo- ja kotivakuutuksia ja on säänneltyjen kulutusluottojen tarjoaja henkilökohtaisten lainojen osalta. Moottoriajoneuvo- ja kotivakuutukset Ison-Britannian markkinoilla tarjotaan Gibraltarilla sijaitsevan Advantage-vakuutusyhtiön kautta.

Solvenssi II -vakuutuslajit ovat:

• Moottoriajoneuvon vastuuvakuutus
• Muu moottoriajoneuvon vakuutus
• Palo- ja muu omaisuusvahinkovakuutus.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡
Kestävyysselvitys	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain

Hastings, 31.12.2024 ja 31.12.2023

	31.12.2024		31.12.2023
	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio
Ajoneuvovakuutus	1 014	2,2	755	2,2
Omaisuusvakuutus	44	1,0	40	1,8
Yhteensä	1 058	2,1	794	2,2

Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi

Hastings, 31.12.2024 ja 31.12.2023

	Taso, 2024	Taso, 2024		Milj. e	Vaikutus tulokseen ennen veroja (Brutto),	Vaikutus tulokseen ennen veroja (Netto), Milj. e
Tunnusluku	(Brutto)	(Netto)	Muutos	2024	2023	2024	2023
Operatiivinen kulusuhde	— %	89 %	+/- 1 prosenttiyksikköä			+/- 16,7	+/- 12,5
Vakuutusmaksutuotot (jälleenvakuutusmaksuihin liittyvien kulujen jälkeinen netto)	2 234	1814	+/- 1 prosenttia	+/- 22,3	+/- 17,2	+/- 18,2	+/- 11,3
Korvauskulut	1 417	1230	+/- 1 prosenttia	+/- 14,2	+/- 11,4	+/- 12,3	+/- 7,1

Hinnoitteluriski

Advantagen määrittämän riskinottohalukkuuden mukaan hinnoittelulla tulee saavuttaa vahinkosuhde, joka on vahinkosuhdetavoitteelle asetettujen rajojen sisällä. Johdon hyväksymänä markkinatilannetta vastaamaan hintoja päivitettiin säännöllisesti, jotta yhtiön kilpailukyky säilyy ja pystytään tarjoamaan kohdistettuja etuja vakuutuksenottajille. Hinnanmuutoksia tarkasteltiin ja korjattiin säännöllisesti, jotta hinnoittelussa säilyisi ketteryys ja korvauskustannusinflaatio sekä yleinen inflaatio otettaisiin asianmukaisesti huomioon. Vankka tekninen

tuotteiden hinnoittelu sekä moottoriajoneuvo- että kotivakuutustuotteiden vahvat hallintakontrollit ovat Advantagen pääasiallinen tapa hallita vakuutusriskejä tehottoman hinnoittelun riskin vähentämiseksi.

Muutokset teknisiin hintoihin rakennetaan nykyisten ja tulevien ennustettujen frekvenssi- ja vakavuusmallien, uusien yrityshankintojen ja olemassa olevien tapausmallien analyysin perusteella, jotta varmistetaan asianmukainen riskihajautus ja tasapaino. Kilpailijaseuranta vaikuttaa myös hinnoittelun ja tuotesegmentoinnin kehittämiseen.

Viikoittaisen seurannan pohjalta hyväksytään muutokset hinnoittelusuunnitelmaan ja käydään läpi asiakastuotot. Rating-analyysikomitea (Rating Analysis Committee) hyväksyy segmentti- ja vakuutuslajikohtaiset

hinnanmuutokset. Päämääränä on taata, että vakuutusliiketoiminta on voitollinen.

Tarkastuksia suoritetaan säännöllisin väliajoin, jotta voidaan varmistua siitä, että vakuutus- ja hinnoitteluohjeita sovelletaan oikein.

Vastuuvelkariski

Advantage ei ota merkittävää vastuuvelkariskiä ja pitää sisäistä riskimarginaalia 75 prosentin luottamusvälillä verrattuna sisäiseen parhaaseen estimaattiin. Koska vastuuvelan laskentaan sisältyy asiantuntija-arvioita, konsernin pääaktuaari laskee parhaan estimaatin ja

Hastings-konsernin vanhempi aktuaari varmentaa käytetyn datan sekä parhaan estimaatin laskennassa käytettyjen tekniikoiden ja oletusten soveltuvuuden. Riippumaton kolmas osapuoli laskee lisäksi oman parhaan estimaattinsa. Advantagella on kuukausittaisia, neljännesvuosittaisia ja puolivuosittaisia kontrolleja,

jotka takaavat vastuuvelan riittävyyden. Hastingsin tilivuoden 2024 bruttomaksutulot olivat 2 161 miljoonaa euroa.

Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain

Hastings, 31.12.2024, yhteensä 2 161 milj. euroa (1 706)

Advantage säilytti kurinalaisen lähestymisen hinnoitteluun huolimatta markkinakilpailusta. Vakuutusten määrä kasvaa vuosittain. Kurinalaisesti mutta ketterästi toteutetut muutokset vakuuttamisessa ja hinnoittelussa johtivat moneen harkittuun hinnanmuutokseen vuonna 2024.

Korvauskulujen inflaatiolla oli vuonna 2024 edelleen suuri vaikutus riskiprofiiliin. Tehokas hinnoittelu, korvauskäsittely ja vahinkotiheys on johtanut tuottoihin ja korkeampaan omaan pääomaan, jolloin vakavaraisuussuhde oli Advantagen tavoitevyöhykkeen sisällä tai yläpuolella koko tilikauden ajan.

Vakuutusvelkaan liittyvien riskien herkkyydet

Hastings, 31.12.2024 ja 31.12.2023

Vakuutusvelan erä	Riskitekijä	Riskiparametrin muutos	Vaikutus Brutto Milj. e 2024	Vaikutus Netto Milj. e 2024	Vaikutus Brutto Milj. e 2023	Vaikutus Netto Milj. e 2023
Diskontatut arvioidut tulevat kassavirrat	Inflaatio kasvaa	Yhden prosenttiyksikön kasvu	66,1	12,6	63,0	10,1
Toistuvaismaksut (Periodic Payment Orders)	Kuolevuus laskee	Odotettu elinikä kasvaa yhdellä vuodella	3,4	0,1	3,1	0,1
Diskontattu vakuutusvelka, netto	Diskonttokorko laskee	Yhden prosenttiyksikön lasku	58,8	17,3	37,4	10,2

Markkinariskit Sampo-konsernissa

Vakuutusvelat ja yhtiökohtaiset riskinottohalukkuudet ovat sijoitustoiminnan lähtökohtana kaikissa vakuutusyhtiöissä. Ifin, Topdanmarkin ja Hastingsin vakuutusvelat ja riskinottohalukkuus ovat erilaiset, ja tämän seurauksena sijoitussalkkujen rakenteet ja riskit sekä tase eroavat yhtiöissä toisistaan vastaavasti. Tässä kappaleessa esitetyt taulukot ja graafit eivät sisällä Sampo-konsernin sijoituksia tytäryhtiöiden osakkeisiin.

Sampo-konsernin sijoitusten kokonaismäärä 31.12.2024 oli 16 727 miljoonaa euroa (17 160), kuten on esitetty seuraavassa taulukossa, Sijoitusallokaatio, Sampokonserni 31.12.2024 ja 31.12.2023.

Sijoitusallokaatio

Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023

		2024		2023
Omaisuuslaji	Markkina-arvo, milj. e	Osuus	Keskimääräinen maturiteetti, vuotta	Markkina-arvo, milj. e	Osuus	Keskimääräinen maturiteetti, vuotta
Korkosijoitukset yhteensä	14 780	88 %	3,7	14 903	87 %	3,4
Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat	1 262	8 %	0,1	2 026	12 %	0,1
Valtioiden joukkovelkakirjalainat	1 597	10 %	4,1	1 299	8 %	3,4
Muut joukkovelkakirjalainat, rahastot ja lainat	11 922	71 %	3,9	11 579	67 %	3,9
Katetut jvk-lainat	4 175	25 %	4,9	4 022	23 %	4,8
Investment grade -jvk-bondit ja -lainat	6 518	39 %	3,4	6 013	35 %	3,6
High-yield -jvk-bondit ja -lainat	1 228	7 %	3,3	1 544	9 %	3,1
Listatut osakkeet yhteensä	1 520	9 %	-	1 474	9 %	-
Pohjoismaat	693	4 %	-	735	4 %	-
Länsi-Eurooppa	447	3 %	-	416	2 %	-
Pohjois-Amerikka	204	1 %	-	155	1 %	-
Aasia	176	1 %	-	147	1 %	-
Muut	0	0 %	-	20	0 %	-
Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä	465	3 %	-	800	5 %	-
Kiinteistöt	0	0 %	-	1	0 %	-
Pääomarahastosijoitukset	464	3 %	-	765	4 %	-
Muut vaihtoehtoiset	0	0 %	-	34	0 %	-
Johdannaiset	-38	0 %	-	-17	0 %	-
Omaisuuslajit yhteensä	16 727	100 %	-	17 160	100%	-

Liitteessä 12 esitetyt rahoitusvarat eroavat sijoitusallokaatio taulukosta, sillä jälkimmäinen ei sisällä Hastings:in lainoja asiakkailta ja niihin liittyvää odotettavissa olevaa luottotappiovarausta. Lisäksi sijoitusallokaatio sisältää käteiset varat, kertyneet korot ja johdannaiset, joilla on negatiivinen markkina-arvo. Taulukko sisältää myös kauppahintasaatavat ja -velat.

Sijoitustoiminta ja markkinariskin otto on järjestetty siten, että riskit eivät merkittävässä määrin kohdennu samoihin yksittäisiin yhtiöihin lukuun ottamatta pohjoismaisia pankkeja, joihin yhtiöt ovat pääsääntöisesti sijoittaneet ylimääräiset varansa rahamarkkinasijoituksina ja käteisenä. Sijoitusten hajautuksen näkökulmasta Topdanmarkin vaikutus on positiivinen, koska tanskalaisilla sijoituksilla on merkittävä paino sen sijoitussalkuissa ja etenkin tanskalaisten kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen merkitys on keskeinen. Sampokonsernin muiden vakuutusyhtiöiden sijoitussalkuissa tanskalaisten sijoitusten merkitys on vähäinen. Myös Hastingsin sijoitusportfoliolla on hajautuksen näkökulmasta positiivinen vaikutus. Hastingsin sijoituksista merkittävä osa on Englannin punnan

määräisiä ja kohdistuu Isoon-Britanniaan, jossa Sampokonsernilla ei muuten ole merkittäviä positioita. Lisäksi Hastingsin sijoitusportfolio koostuu lähes pelkästään investment grade -luottoluokituksen saaneista korkosijoituksista.

Seuraavissa kappaleissa esitetään ensin riskikeskittymät homogeenisiin riskiryhmiin jaettuna ja yksittäisten nimien osalta ja sen jälkeen riskejä kuvataan lyhyesti koko taseen näkökulmasta.

Sijoitukset toimialasektoreittain, maantieteellisten alueiden mukaan ja omaisuuslajeittain

Korko- ja osakesijoitusten osalta rahoitussektorin yhtiöillä ja kiinteistövakuudellisilla

joukkovelkakirjalainoilla on merkittävä osuus konsernin kokonaisportfolioista, kun taas julkisen sektorin sijoitusten osuus on melko rajallinen. Suurimmassa osassa näistä sijoituksista liikkeeseenlaskijana on pohjoismainen yhtiö tai yhteisö, vaikkakin Hastings tuo jonkin verran hajautusta tältä kannalta. Suurin osa yrityspuolen liikkeeseenlaskijoista toimii kansainvälisillä markkinoilla huolimatta siitä, että ne sijaitsevat Pohjoismaissa, ja näin ollen niiden tuloksentekokyky ei ole kovin riippuvainen pohjoismaisista markkinoista. Positiot toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain on esitetty seuraavassa taulukossa. Sampo katsoo, että tase antaa riittävän kuvan maksimiluottoriskistä.

Positiot toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain

Sampo-konserni, 31.12.2024

		AA+ -	A+ -	BBB+ -	BB+ -		Luokitte	Korko sijoitukset	Listatut		Vasta		Muutos tilanteesta
Milj. e	AAA	AA	A	BBB	C	D	lematon	yhteensä	osakkeet	Muut	puoliriski	Yhteensä	31.12.2023
Perusteollisuus	–	–	36	171	28	–	31	266	32	–	–	297	-49
Pääomahyödykkeet	–	15	100	228	26	–	31	399	518	–	–	917	-84
Kulutustavarat	–	57	272	323	22	–	122	796	173	1	–	969	-12
Energia	–	21	44	–	–	–	44	108	13	–	–	122	2
Rahoitus	34	962	2 122	800	27	–	81	4 026	–	404	3	4 432	-1 049
Valtiot	487	209	–	–	–	–	15	711	–	–	–	711	240
Valtioiden takaamat jvk-lainat	55	25	–	–	–	–	–	80	–	–	–	80	6
Terveydenhuolto	–	–	17	141	23	–	47	228	2	–	–	230	32
Vakuutus	17	20	44	230	8	–	4	324	–	–	–	324	-210
Media	–	–	–	5	5	–	47	57	–	–	–	57	42
Pakkaus	–	–	–	6	12	–	9	27	–	–	–	27	2
Julkinen sektori, muut	478	18	–	–	–	–	–	496	–	–	–	496	-27
Kiinteistöala	–	35	149	137	27	3	154	506	–	–	–	507	-133
Palvelut	–	–	42	193	135	–	59	428	–	–	–	428	68
Ylikansalliset julkiset laitokset	310	–	–	–	–	–	–	310	–	–	–	310	107
Teknologia ja elektroniikka	–	12	28	68	–	–	86	193	–	1	–	194	38
Telekommunikaatio	–	–	35	263	–	–	–	298	43	–	–	341	51
Liikenne	–	49	85	48	5	–	62	249	–	–	–	249	29
Yhdyskuntapalvelut	–	–	130	238	60	–	94	522	–	–	–	522	114
Muut	–	–	31	20	–	–	42	93	4	25	–	122	32
Vakuudelliset jvk-lainat	3 764	–	109	–	–	–	302	4 175	–	–	–	4 175	137
Sijoitusrahastot	157	79	120	18	24	–	81	480	735	13	–	1 228	-22
Vastapuoliyhteisö	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	9	9	7
Yhteensä	5 302	1 502	3 363	2 887	402	3	1 311	14 771	1 520	445	12	16 748	-677
Muutos tilanteesta 31.12.2023	-111	-235	-118	206	10	3	18	-228	43	-436	-57	-677

Sijoitusten kokonaismäärä eroaa taulukosta Sijoitusallokaatio johdannaisista johtuen.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡

Kuten Korkosijoitukset rahoitussektorille, Sampokonserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoista voidaan nähdä, suurin osa rahoitussektorin ja kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen sijoituksista on tehty pohjoismaisiin sijoituskohteisiin.

Korkosijoitukset rahoitussektorille

Sampo-konserni, 31.12.2024

Milj. e	Katetut jvk lainat	Käteinen ja rahamarkkina sijoitukset	Pitkäaikaiset senior-lainat	Pitkäaikaiset heikomman etuoikeuden lainat	Yhteensä	%
Tanska	2 214	7	332	168	2 721	32,3 %
Ruotsi	1 506	40	474	175	2 195	26,0 %
Norja	303	–	361	311	974	11,6 %
Suomi	39	310	269	161	778	9,2 %
Ranska	–	153	233	15	401	4,8 %
Yhdysvallat	–	–	331	–	331	3,9 %
Iso-Britannia	–	134	144	–	278	3,3 %
Kanada	64	–	131	–	195	2,3 %
Alankomaat	–	–	159	32	192	2,3 %
Australia	45	–	37	–	82	1,0 %
Sveitsi	5	–	70	–	75	0,9 %
Islanti	–	–	61	–	61	0,7 %
Saksa	–	–	50	–	50	0,6 %
Espanja	–	–	37	–	37	0,4 %
Belgia	–	–	33	–	33	0,4 %
Itävalta	–	–	21	–	21	0,2 %
Bermuda	–	–	3	8	11	0,1 %
Yhteensä	4 175	644	2 745	871	8 435	100,0 %

Korkosijoitukset rahoitussektorille

Sampo-konserni, 31.12.2023

Milj. e	Katetut jvk lainat	Käteinen ja rahamarkkina sijoitukset	Pitkäaikaiset senior lainat	Pitkäaikaiset heikomman etuoikeuden lainat	Yhteensä	%
Ruotsi	1 776	191	566	169	2 702	32,1 %
Tanska	1 863	79	315	162	2 419	28,7 %
Suomi	52	750	275	125	1 202	14,3 %
Norja	338	–	384	319	1 041	12,4 %
Ranska	–	249	133	5	388	4,6 %
Yhdysvallat	–	2	179	–	181	2,2 %
Alankomaat	–	–	92	21	113	1,3 %
Islanti	–	–	60	2	62	0,7 %
Sveitsi	–	–	52	–	52	0,6 %
Kanada	–	–	51	–	51	0,6 %
Irlanti	–	–	47	–	47	0,6 %
Iso-Britannia	–	–	41	–	41	0,5 %
Australia	–	–	36	–	36	0,4 %
Itävalta	–	–	20	–	20	0,2 %
Saksa	–	–	18	–	18	0,2 %
Espanja	–	–	15	–	15	0,2 %
Belgia	–	–	15	–	15	0,2 %
Uusi-Seelanti	–	–	11	–	11	0,1 %
Bermuda	–	–	–	7	7	0,1 %
Yhteensä	4 028	1 271	2 310	811	8 420	100,0 %

Korkosijoitukset julkiselle sektorille sisältävät valtionlainoja, valtioiden takaamia joukkovelkakirjalainoja sekä muita sijoituksia julkiselle sektorille (sisältäen ylikansalliset julkiset laitokset), mikä voidaan nähdä taulukoista

Korkosijoitukset julkiselle sektorille, Sampo-konserni 31.12.2024 ja 31.12.2023. Julkisen sektorin osuus on ollut kohtalaisen pieni Sampo-konsernin sijoitussalkuissa, ja sijoitukset ovat olleet lähinnä Pohjoismaihin.

Korkosijoitukset julkiselle sektorille

Sampo-konserni, 31.12.2024

Milj. e	Valtiot	Valtioiden takaamat	Julkinen sektori, muut	Yhteensä
Ruotsi	415	–	96	511
Norja	72	–	397	470
Ylikansalliset julkiset laitokset	–	–	313	313
Yhdysvallat	122	–	–	122
Iso-Britannia	87	–	–	87
Saksa	–	56	–	56
Suomi	14	25	–	39
Yhteensä	711	80	806	1 597

Sampo-konserni, 31.12.2023

Milj. e	Valtiot	Valtioiden takaamat	Julkinen sektori, muut	Yhteensä
Ruotsi	421	–	131	552
Norja	–	–	391	391
Ylikansalliset julkiset laitokset	–	6	191	197
Yhdysvallat	46	–	–	46
Saksa	–	46	–	46
Suomi	–	25	–	25
Tanska	7	–	–	7
Yhteensä	473	77	713	1 264

Sampo-konsernin listatut osakesijoitukset olivat vuoden 2024 lopussa 1 520 miljoonaa euroa (1 474).

Maantieteellisesti Sampo-konsernin sijoitukset ovat painottuneet pohjoismaisiin yrityksiin. Pohjoismaisten osakkeiden osuus oli 46 prosenttia kaikista osakkeista. Sampo-konsernin listattujen osakesijoitusten jakauma esitetään Listattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma, Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -graafeissa

Listattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma

Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023

Osakerahastot ja ETF:t on pilkottu maantieteellisiin luokkiin rahastojen alla olevien sijoitusten mukaan sekä raportointivuoden että vertailuvuoden osalta.

TILINPÄÄTÖS 2024 251

Suurimmat sijoitukset yksittäisiin nimiin

Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa kuvataan suurimmat keskittymät yksittäisiin liikkeeseenlaskijoihin ja vastapuoliin konsernitasolla.

Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain

Sampo-konserni, 31.12.2024

Liikkeeseenlaskija	Yhteensä milj. e	%:a sijoitus omaisuu desta	Kassavarat ja lyhytaikaiset korko sijoitukset	Pitkäaikaiset korko sijoitukset: Katetut jvk-lainat	Pitkäaikaiset korko sijoitukset: Muut jvk-lainat	Osake sijoitukset	Vakuudella kattamaton osuus johdannaisista
Nordea Bank	1 174	7 %	204	788	181	–	1
Nykredit Association	897	5 %	–	815	82	–	–
Swedbank	658	4 %	–	546	112	–	–
Svenska Handelsbanken	582	3 %	40	451	91	–	–
Realcredit Danmark	558	3 %	–	558	–	–	–
Ruotsi	511	3 %	–	–	511	–	–
Norja	472	3 %	–	–	472	–	–
NOBA	433	3 %	–	–	9	424	–
Jyske Bank	299	2 %	–	226	73	–	–
Danske Bank	223	1 %	34	15	174	–	1
10 suurinta keskittymää yhteensä	5 808	35 %	278	3 399	1 704	424	2
Muut	10 919	65 %
Sijoitusomaisuus yhteensä	16 727	100 %

Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain

Sampo-konserni, 31.12.2023

Liikkeeseenlaskija	Yhteensä milj. e	%:a sijoitus omaisuu desta	Kassavarat ja lyhytaikaiset korko sijoitukset	Pitkäaikaiset korko sijoitukset: Katetut jvk-lainat	Pitkäaikaiset korko sijoitukset: Muut jvk-lainat	Osake sijoitukset	Vakuudella kattamaton osuus johdannaisista
Nordea Bank	959	6 %	284	489	183	–	2
Svenska Handelsbanken	814	5 %	108	622	83	–	–
Swedbank	713	4 %	–	589	124	–	–
Nykredit Realkredit A/S	598	3 %	–	598	–	–	–
Realcredit Danmark	592	3 %	–	592	–	–	–
Ruotsi	552	3 %	–	–	552	–	–
NOBA	471	3 %	–	–	46	425	–
Skandinaviska Enskilda Banken	439	3 %	252	22	164	–	2
Danske Bank	429	2 %	251	24	152	–	1
Norja	391	2 %	–	–	391	–	–
10 suurinta keskittymää yhteensä	5 958	35 %	896	2 936	1 696	425	5
Muut	11 202	65 %
Sijoitus-omaisuus yhteensä	17 160	100 %

Suurimmat high yield- ja luottoluokittelemattomat korkosijoitukset eritellään Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa.

Lisäksi suurimmat suorat sijoitukset listattuihin osakkeisiin eritellään Kymmenen suurinta suoraa listattua osakesijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa.

Kymmenen suurinta high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta ja listattua osakesijoitusta

Sampo-konserni, 31.12.2024

Kymmenen suurinta high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta	Luokitus	Yhteensä, milj. e	%:a kaikista korkosijoituksista	Kymmenen suurinta listattua osakesijoitusta	Yhteensä, milj. e	%:a kaikista osakesijoituksista
Vattenfall AB	BB+	60	0,4 %	NOBA *	424	21,8 %
Pohjolan Voima Oy	NR	32	0,2 %	Nexi S.p.A. **	156	8,0 %
Campus Byen A/S	NR	29	0,2 %	Volvo	148	7,6 %
Swedavia AB	NR	29	0,2 %	ABB	88	4,5 %
Visma AS	NR	28	0,2 %	Nederman Holding	66	3,4 %
Hexagon AB	NR	24	0,2 %	Veidekke	61	3,1 %
Sanoma Oyj	NR	22	0,2 %	Autoliv Inc	57	2,9 %
Altera Shuttle	NR	21	0,1 %	Telia Company	43	2,2 %
Granite Debtco 9 Ltd	NR	20	0,1 %	Husqvarna	40	2,1 %
Ica Gruppen AB	NR	20	0,1 %	Beijer AB	32	1,7 %
10 suurinta keskittymää yhteensä		286	1,9 %	10 suurinta keskittymää yhteensä	1 116	57,4 %
Muut korkosijoitukset		14 494	98,1 %	Muut osakesijoitukset	828	42,6 %
Korkosijoitukset yhteensä		14 780	100,0 %	Osakesijoitukset yhteensä	1 944	100,0 %

%:a kaikista korkosijoituksista	Kymmenen suurinta listattua osakesijoitusta	Yhteensä, milj. e	%:a kaikista osakesijoituksista

* Vaikka NOBA ei ole listattu yhtiö, se on merkittävä sijoitus Sampo Oyj:n sijoitussalkussa ja siksi mukana tässä taulukossa.

** Sijoitusta Nexi S.p.A. -yhtiöön hallinnoi H&F Evergood Partners .

Kymmenen suurinta high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta ja listattua osakesijoitusta

Sampo-konserni, 31.12.2023

Kymmenen suurinta high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta	Luokitus	Yhteensä, milj. e	%:a kaikista korkosijoituksista	Kymmenen suurinta listattua osakesijoitusta	Yhteensä, milj. e	%:a kaikista osakesijoituksista
Saab	NR	56	0,4 %	NOBA*	425	19,3 %
NOBA	NR	46	0,3 %	Saxo Bank*	302	13,7 %
ALM Equity	NR	38	0,3 %	Volvo	180	8,2 %
Ellevio Holding 1 AB	NR	35	0,2 %	Nexi S.p.A.**	149	6,8 %
Visma Group Holding	NR	35	0,2 %	ABB	86	3,9 %
Altera Infrastructure Holdings LLC	NR	30	0,2 %	Autoliv Inc	64	2,9 %
Swedavia	NR	30	0,2 %	Husqvarna	59	2,7 %
Campus Byen A/S	NR	29	0,2 %	Nederman Holding	56	2,6 %
Resource Group TRG	NR	27	0,2 %	Veidekke	46	2,1 %
Huhtamaki	BB+	25	0,2 %	Volvo Cars	38	1,7 %
10 suurinta keskittymää yhteensä		351	2,4 %	10 suurinta keskittymää yhteensä	1 405	63,8 %
Muut korkosijoitukset		14 031	97,6 %	Muut osakesijoitukset	797	36,2 %
Korkosijoitukset yhteensä		14 382	100,0 %	Osakesijoitukset yhteensä	2 202	100,0 %

* Vaikka NOBA ja Saxo Bank eivät ole listattuja yhtiötä, ne ovat merkittäviä sijoituksia Sampo Oyj:n sijoitussalkussa ja siksi mukana tässä taulukossa.

** Sijoitusta Nexi S.p.A. -yhtiöön hallinnoi H&F Evergood Partners .

Saamiset muista kuin investment grade -luokituksen saaneista korkosijoituksista ovat merkittävät, koska suhteellisen pienellä osalla pohjoismaisista yhtiöistä on luottoluokitus, ja lisäksi monilla luottoluokitelluilla yhtiöillä on high yield -luottoluokitus.

Keskittymät koko taseen tasolla

Yleisesti ottaen Sampo-konserni on rakenteellisesti riippuvainen pohjoismaisten talouksien suoriutumisesta, kuten jo aiemmin kuvattiin. Sampo-konserni on myös taloudellisesti alttiina yleisen korkotason laskulle. Tämä aiheutuu siitä, että Ifissä vakuutusvelkojen duraatio on pidempi kuin korkosijoitusten duraatio. Topdanmarkissa ja Hastingsissa taseen korkoriski on vähäistä, ja siten Topdanmark tai Hastings eivät olennaisesti lisää korkoriskiä konsernin tasolla.

Sampo-konserni hyötyy korkojen noususta, kun vakuutusvelkojen taloudellinen arvo pienenee enemmän kuin niitä suojaavien sijoitusten arvo.

Markkinariskit If konsernissa

Ifin sijoitussalkun kokonaisarvo 31.12.2024 oli 10 704 miljoonaa euroa (11 156). Pääosa korkosijoituksista kohdentui rahoitussektorin liikkeeseenlaskemiin yritysten joukkovelkakirjalainoihin sekä pankkitilisaldoihin, jotka ovat yhteensä 29,6 prosenttia salkusta. Jos katetut joukkovelkakirjalainat lasketaan mukaan, rahoitussektoriin kohdistuvat sijoitukset olivat 49,4 prosenttia. Loppuosa korkosalkusta koostuu muiden toimialojen altistuksista, joista toiseksi suurin keskittymä on kiinteistöalalla ollen 4,7 prosenttia.

Markkinariskin yleinen riskinottohalu ja riskinsietoraja on määritelty Riskienhallintapolitiikassa, jota täydennetään sijoitustoimien riskien alarajoilla sijoituspolitiikassa ja valuuttariskipolitiikassa. Sijoituspolitiikka on pääasiallinen dokumentti markkinariskin hallintaan. Se asettaa ohjaavat periaatteet, esimerksiksi varovaisen

sijoittamisen periaate, tietyt riskirajoitukset ja päätöksenteon rakenteen sijoitusten hallintaan. Ifillä on erillinen Vastuullisen sijoittamisen politiikka, joka ulottuu vastuullisen sijoittamisen prosesseihin ja lisää yhtenäisyyttä yleisesti Sampo-konsernissa. Sijoituskontrollikomitea seuraa ja valvoo aktiivisesti sekä sijoitusten kehitystä että markkinariskejä.

Ifin sijoitusten hallintastrategia on konservatiivinen. Osakkeiden osuus on pieni ja korkosijoitusten duraatio lyhyt.

Taseen markkinariskit

Tasehallinnan riskit

Ifin altistuma ALM-riskeille koostuu pääasiassa muutoksista korko-, inflaatio- ja valuuttaliikkeissä. ALMriski huomioidaan riskinottohalukkuuden kautta, ja sen hallinta ja hallinnointi perustuvat Ifin sijoituspolitiikkoihin. Jotta ALM-riskit pidetään yleisen riskinottohalukkuuden rajoissa, vakuutusvelat voidaan yhteensovittaa sijoittamalla korkoinstrumentteihin ja käyttämällä valuutta- ja korkojohdannaisia.

Korkoriski

Ifin korkoriskille altistuminen vakuutussopimuksista ja jälleenvakuutussopimuksista syntyy tapahtuneiden vahinkojen nettovastuuvelasta, jossa tulevat korvausmaksut diskontataan nykyarvoon, ja siksi diskonttokorkojen muutokset vaikuttavat niihin.

Korkojen duraatiota ja herkkyyttä korvausvastuun korkomuutoksille analysoidaan vakuutusriskiosiossa. Lisätietoja löytyy Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet, If, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukosta kappaleessa Vakuutusriskit.

Ifin rahoitusinstrumenttien korkoriskille altistuminen johtuu pääasiassa korkosijoituksista.

Korkojen aleneminen vaikuttaa negatiivisesti Ifiin, koska velkojen duraatio on Ifissä pitempi kuin varojen duraatio. Korkoherkkyys ilmaistuna korkosijoitusten keskimääräisenä duraationa oli 31.12.2024 2,5 vuotta (2,4). Vastaava vakuutusvelkojen duraatio oli 6,1 vuotta (6,2).

Vakuutusvastuisiin liittyvä korkoriski huomioidaan sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitusomaisuuden koostumuksessa. Korkoriskiä hallitaan asettamalla herkkyysrajoja niille instrumenteille, jotka ovat herkkiä korkomuutoksille.

Valuuttariski

If myöntää vakuutuksia pääosin skandinaavisissa valuutoissa ja euroissa. If altistuu pääosin transaktiovaluuttariskille muissa valuutoissa tehdyn vakuutustoiminnan vuoksi. Lisäksi sijoituspäätökset aiheuttavat valuutta-altistumia. Valuuttariski on vähentynyt vuoden 2023 loppuun verrattuna.

Valuuttariskiä pienennetään yhteensovittamalla valuutoittain vastuuvelat vastaavien sijoitusten valuuttojen kanssa tai käyttämällä valuuttajohdannaisia. Vakuutustoiminnan valuutta-altistuma suojataan säännöllisesti perusvaluuttaa vastaan. Sijoitusten valuutta-altistumaa seurataan viikoittain, ja se suojataan, kun altistuma on noussut tietylle tasolle. Taso on määritetty perustuen kustannustehokkuuteen ja suojaustransaktion minimikokoon. Valuuttariskin aktiivista hallintaa voidaan tehdä asetettujen limiittien rajoissa. Transaktioriskipositiot Ruotsin kruunua vastaan esitetään Transaktioriskipositio, If, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa. Taulukoissa on esitetty avoimet nettotransaktioriskipositiot valuutoittain sekä niiden arvon muutos olettaen perusvaluutan 10 prosentin yleinen heikentyminen.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡

Transaktioriskipositio

If, 31.12.2024

Kotivaluutta SEK (EUR milj.)	EUR	USD	JPY	GBP	SEK	NOK	DKK	Muut	Yhteensä, netto
Vakuutustoiminta	-3 225	-156	0	-93	13	-2 332	-1 163	-32	-6 989
Sijoitukset	3 261	480	0	68	97	1 930	53	1	5 889
Johdannaiset	-117	-323	12	20	-109	354	976	7	820
Transaktioriskipositio, netto	-82	1	12	-5	1	-49	-134	-25	-280
Herkkyys: SEK -10 %	-8	0	1	0	0	-5	-13	-2	-28

Transaktioriskipositio

If, 31.12.2023

									Yhteensä,
Kotivaluutta SEK (EUR milj.)	EUR	USD	JPY	GBP	SEK	NOK	DKK	Muut	netto
Vakuutustoiminta	-3 255	-180	0	-49	37	-2 233	-1 114	-29	-6 823
Sijoitukset	3 091	319	0	24	113	1 869	187	0	5 604
Johdannaiset	117	-123	5	22	-168	350	916	22	1 141
Transaktioriskipositio, netto	-47	15	5	-4	-18	-13	-11	-7	-79
Herkkyys: SEK -10 %	-5	2	0	0	-2	-1	-1	-1	-8

Ifin transaktioriskipositio Ruotsin kruunuissa kuvaa yhtiön sellaisten ulkomaisten tytäryhtiöiden/sivuliikkeiden positioita, joiden kotivaluutta on muu kuin Ruotsin kruunu.

Transaktioriskin lisäksi If altistuu translaatioriskille, joka konsernin tasolla aiheutuu ulkomaan toiminnoista, jotka ovat muussa valuutassa kuin Ruotsin kruunussa.

Likviditeettiriski

Ifissä likviditeettiriskiä ei pidetä olennaisena, koska vakuutusmaksut kerätään etukäteen ja suurten korvausmaksujen ajankohdat tiedetään yleensä jo kauan ennen niiden maksupäivää. Riskiä hallitaan Sijoituspolitiikassa asetettujen periaatteiden mukaisesti. Yleisesti Ifin likviditeettipositio on vahva sekä saatavuuden että maturiteetin kannalta.

Likviditeettiriskiä vähennetään sijoittamalla helposti likvidoitaviin varoihin. Rahoitusvarojen käytettävissä olevaa likviditeettiä eli sitä osaa varoista, joka voidaan muuttaa rahaksi tiettynä ajankohtana, analysoidaan ja siitä raportoidaan jatkuvasti Riskikomitealle.

Vastuuvelan sekä rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan, If, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa. Ifissä korkosijoitusten keskimääräinen maturiteetti oli 3,4 vuotta (3,2).

Taulukossa rahoitusvarat ja -velat on jaettu sopimuksiin, joiden maturiteetti on sopimuksessa määritelty sekä muihin sopimuksiin. Muiden sopimusten kassavirtaprofiilin esittämisen sijasta niille esitetään ainoastaan kirjanpitoarvo. Lisäksi taulukossa on esitetty nettovastuuvelan odotetut kassavirrat eli kassavirrat jälleenvakuutuksen jälkeen. Erien luonteesta johtuen näihin lukuihin liittyy epävarmuutta.

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

If, 31.12.2024

		Kirjanpitoarvo, ei sopimukseen	Kirjanpitoarvo,	Kassavirrat
Milj. e	Kirjanpitoarvo yhteensä	perustuvaa eräpäivää	sopimukseen perustuva eräpäivä	2025	2026	2027	2028	2029	2030- 2039	2040-
Rahoitusvarat	10 848	1 353	9 495	1 434	1 850	2 524	1 577	1 129	1 945	3
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)	10 838	1 353	9 484	1 423	1 850	2 524	1 577	1 129	1 945	3
Valuuttajohdannaiset	11	—	11	11	—	—	—	—	—	—
Sattuneen vahinkotapahtuman vara	659	—	659	424	131	52	23	11	18	1
Rahoitusvelat	-482	-1	-481	-323	-134	-27	—	—	—	—
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)	-462	-1	-461	-305	-134	-27	—	—	—	—
Valuuttajohdannaiset	-19	—	-19	-18	—	—	—	—	—	—
Vuokrasopimusvelat	-125	—	-125	-27	-24	-20	-17	-16	-44	—
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka ja muu vakuutukseen liittyvä maksettava	-6 445	—	-6 445	-2 606	-789	-475	-339	-265	-1 209	-762

Ryhmän sisäisten sijoitusten kassavirrat on eliminoitu.

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

If, 31.12.2023

Milj. e		Kirjanpitoarvo, ei sopimukseen	Kirjanpitoarvo,	Kassavirrat
	Kirjanpitoarvo yhteensä	perustuvaa eräpäivää	sopimukseen perustuva eräpäivä	2024	2025	2026	2027	2028	2029- 2038	2039-
Rahoitusvarat	11 296	1 485	9 812	1 605	1 835	2 142	2 561	1 400	1 487	—
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)	11 275	1 485	9 791	1 585	1 835	2 142	2 561	1 400	1 487	—
Koronvaihtosopimukset	2	—	2	2	—	—	—	—	—	—
Valuuttajohdannaiset	19	—	19	19	—	—	—	—	—	—
Sattuneen vahinkotapahtuman vara	527	—	527	328	108	44	19	11	18	1
Rahoitusvelat	-550	—	-550	-402	-31	-137	—	—	—	—
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)	-492	—	-492	-344	-31	-137	—	—	—	—
Valuuttajohdannaiset	-58	—	-58	-58	—	—	—	—	—	—
Vuokrasopimusvelat	-148	—	-148	-27	-26	-23	-20	-14	-47	—
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka ja muu vakuutukseen liittyvä maksettava	-6 443	—	-6 443	-2 483	-794	-471	-339	-262	-1 301	-795

Markkinariskit Topdanmarkissa

Yleisesti ottaen pitkän aikavälin arvonmuodostuksen on perustuttava pääasiassa vakuutusriskien ottoon. Täydentääkseen vakuutustoiminnastaan syntyvää voittoa Topdanmark on valmis ottamaan tietyn määrän markkinariskiä, etenkin kun sen likviditeettiasema on vahva ja vakuutustoiminnan tuotot ovat korkeat ja vakaat. Parantaakseen keskimääräistä sijoitustuottoaan Topdanmark on korkosijoitusten lisäksi sijoittanut muun muassa osakkeisiin ja kiinteistöihin.

Markkinariskit rajoitetaan tasolle, jolla negatiivinen tulosvaikutus on rajoitettu erittäin epäsuotuisiin markkinaolosuhteisiin. Sijoitussalkkua on hallinnoitava siten, että markkinariskit eivät vaaranna vakuutusliiketoimintaa edes epäsuotuisissa markkinaolosuhteissa.

Yhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi sijoituspolitiikassa asetetaan yhtiön sijoitustoiminnan tavoitteet, strategiat, organisaatio ja sijoituksia koskevat raportointikäytännöt. Sijoitusstrategia määritetään tarkemmin markkinariskilimiiteille ja tietyntyyppisille positioille sekä alasalkuille asetetuilla vaatimuksilla. Hallitus päättää sijoitusstrategian, joka tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Asianmukaisia riskienpienentämistekniikoita käytetään osana sijoitustoimintaa.

Sijoituksia valittaessa lähtökohtana on se, että sijoitusten ominaisuudet ja niiden kassavirtojen ajoitus vastaavat vakuutusvelkojen ominaisuuksia ja kassavirtoja. Sijoituspolitiikan tarkoitus on myös varmistaa, että yhtiön organisaatio, järjestelmät ja prosessit pystyvät tehokkaasti tunnistamaan, mittaamaan, valvomaan, hallitsemaan ja raportoimaan niitä sijoitusriskejä, joille yhtiö on altistunut.

Kun markkinariskejä mitataan ja hallitaan, kaikki riskit otetaan huomioon riippumatta siitä, johtuvatko ne

aktiivisesta sijoitusvarojen hoidosta tai markkinariskinä pidettävistä eläkevastuista.

Sijoitusallokaatio

Osakesalkut, pois lukien osakkuusyhtiöt, ovat hyvin hajautettuja eikä yksittäisiin nimiin ole merkittäviä keskittymiä.

Sijoitusomaisuus koostuu pääosin valtion obligaatioista ja tanskalaisista kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Näiden sijoitusten korkoherkkyys on pääosin samansuuruinen kuin vahinkovakuutusvelkojen korkoherkkyys. Täten valtion obligaatioiden ja kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen tuottoa on arvioitava suhteessa vahinkovakuutusvelan tuottovaateeseen ja arvonmuutokseen.

Luottoriskilliset joukkovelkakirjalainat ovat pääosin eurooppalaisten liikkeeseenlaskijoiden velkainstrumentteja, niihin sijoitetaan ETF:n kautta, ja niiden osuus on pieni koko salkusta.

Indeksiin sidottujen joukkovelkakirjalainojen salkku koostuu pääosin tanskalaisista kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista, joiden korkotuotto ja pääoma on sidottu indeksiin.

Taseen markkinariski

Korkoriski

Korkoriski lasketaan saamisille, veloille ja johdannaisille, joiden kirjanpitoarvoihin korkotaso vaikuttaa. Topdanmarkissa korkoherkkiä vakuutusvelkoja ovat vakuutusten korvausvastuut.

Korkokäyrän muutokset vaikuttavat sijoitusten ja johdannaisten markkina-arvoihin, mikä näkyy realisoitumattomina voittoina tai tappioina.

Arvioidessaan vakuutusvelkojensa arvoa ja herkkyyttä Topdanmark on käyttänyt Solvenssi II -diskonttokorkokäyrää, joka perustuu markkinakorkokäyrään.

Yleisesti ottaen korkoriskiä rajoitetaan ja hallitaan sijoittamalla korollisiin omaisuuseriin niin, että taseen nettomääräinen korkoriskialtistuma saadaan alennettua halutulle tasolle. Näin ollen tanskalaisilla kiinteistövakuudellisilla ja Tanskan valtion joukkovelkakirjalainoilla on keskeinen asema sijoitussalkuissa. Lisäksi taseen korkoherkkyyden pienentämiseksi on käytetty koronvaihtosopimuksia suojaustarkoituksessa.

Osakeriski

Tanskalaisten osakkeiden osalta osakesalkku on koottu OMXCCAP-indeksiin perustuen ETF Xact OMXC25:n kautta. Muut osakesijoitukset ovat ulkomaisten sijoitusten osakesalkussa, jossa sijoitukset pyrkivät seuraamaan MSCI World DC -indeksiä sopivilla maantieteellisillä ETFillä USAssa, Euroopassa ja Japanissa. Näin ollen Topdanmarkin osakesalkku on kokonaisuudessaan hyvin hajautettu sekä maantieteellisten että yhtiökohtaisten riskien suhteen.

Kiinteistöriski

Kiinteistöriski on rajoittunut omassa käytössä olevaan kiinteistöön Ballerupissa. Kiinteistö arvostetaan Tanskan kirjanpitosäännösten mukaisesti.

Spread riski

Suurin osa Topdanmarkin korkosijoituksista koostuu AAA-luokitelluista tanskalaisista kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Riskin katsotaan olevan hyvin vähäinen, koska liikkeeseenlaskijoiden luottokelpoisuus on hyvä ja sijoitusten luottoriskimarginaalit ovat linjassa Topdanmarkin tavoittelemien riski-tuottotasojen kanssa. Salkku on hyvin hajautettu sekä maantieteellisesti että liikkeeseenlaskijatyypeittäin. Näin ollen keskittymäriskille altistuminen on vähäistä.

Sijoituspolitiikka edellyttää, että salkku on hyvin hajautettu liikkeeseenlaskijoiden määrän osalta ja että salkku ei sisällä liian suuria yksittäisen liikkeeseenlaskijan keskittymiä. Spread-riski aiheutuu pääosin kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Koska niiden osuus salkussa on korkea, ne ovat myös merkittävin markkinariskin lähde SCR:llä mitattuna

Valuuttariski

Käytännössä ainoa valuuttariskin lähde on sijoitusomaisuus, koska vakuutusvelat ovat Tanskan kruunuissa. Valuuttariskiä vähennetään johdannaisilla, ja valuuttakohtaiset nettomääräiset riskipositiot ovat vähäisiä euroa lukuun ottamatta.

Valuuttariskiä arvioidaan SCR-perusteisesti. Se on laskettu useimmille valuutoille olettamalla 25 prosentin muutos valuuttakurssissa. Poikkeuksena on riskipositioltaan merkittävin valuutta euro, jonka

muutoksena käytetään 0,39 prosenttia, koska Tanskan kruunu on sidottu euroon.

Inflaatioriski

Inflaatio-odotus sisältyy implisiittisesti malleihin, joita Topdanmark käyttää vakuutusvelkojen arvon laskennassa. Vakuutusvelat lasketaan palkkojen odotetun tulevan indeksoinnin perusteella.

Odotettavissa oleva korkeampi inflaatiovauhti sisällytetään yleisesti vakuutusvelkoihin viiveellä, kun taas tulokseen vaikuttaa vakuutusmaksujen korkeampi indeksointi tulevaisuudessa. Työntekijän tapaturmavakuutuksen inflaatioriskin vähentämiseksi Topdanmark käyttää indeksisidonnaisia joukkovelkakirjalainoja ja johdannaisia suojatessaan merkittävän osan kyseessä olevien vakuutuslajien inflaatioherkistä kassavirroista. Pääomitustekijöiden inflaatioherkkyyttä ei ole suojattu.

Likviditeettiriski

Topdanmarkilla on vahva likviditeettiasema. Ensinnäkin asiakkaiden maksuihin liittyvä likviditeettiriski on hyvin vähäinen, koska vakuutusmaksut maksetaan vakuutuskauden alussa. Toiseksi harjoitetun vakuutustoiminnan osista syntyvä kokonaisuus on luonteeltaan sellainen, että likviditeettikriisin toteutuminen on hyvin epätodennäköistä. Vakuutusvelat ovat luonteeltaan vakaita ja sijoitussalkuissa rahamarkkinasijoituksia täydentää suuri määrä likvidejä listattuja Tanskan valtion ja kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjoja.

Vakuutusvelan sekä rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan, Topdanmark, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa.

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

Topdanmark, 31.12.2024

		Kirjanpitoarvo ilman	Kirjanpitoarvo	Kassavirrat
Milj. e	Kirjanpitoarvo yhteensä	sopimuksellista eräpäivää	sopimukseen perustuva eräpäivä	2025	2026	2027	2028	2029	2030- 2039	2040-
Rahoitusvarat	2 278	—	2 278	668	485	347	314	211	374	142
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)	2 276	—	2 276	668	485	347	314	211	373	142
Koronvaihtosopimukset	2	—	2	0	0	0	0	0	1	0
Valuuttajohdannaiset	0	—	0	0	—	—	—	—	—	—
Sattuneen vahinkotapahtuman vara	73	—	73	52	9	5	3	2	4	0
Rahoitusvelat	-348	-175	-172	-9	-103	-60	-2	-2	-18	-2
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)	-323	-175	-148	-7	-101	-57	—	—	—	—
Koronvaihtosopimukset	-25	—	-25	-2	-2	-2	-2	-2	-18	-2
Valuuttajohdannaiset	0	—	0	0	—	—	—	—	—	—
Vuokrasopimusvelat	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka ja muu vakuutukseen liittyvä maksettava	-1 596	—	-1 596	-606	-261	-175	-124	-90	-306	-169

Ryhmän sisäisten sijoitusten kassavirrat on eliminoitu.

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

Topdanmark, 31.12.2023

		Kirjanpitoarvo ilman	Kirjanpitoarvo	Kassavirrat
Milj. e	Kirjanpitoarvo yhteensä	sopimuksellista eräpäivää	sopimukseen perustuva eräpäivä	2024	2025	2026	2027	2028	2029- 2038	2039-
Rahoitusvarat	1 861	—	1 861	420	424	321	170	166	505	113
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)	1 859	—	1 859	420	424	321	170	166	504	113
Koronvaihtosopimukset	1	—	1	0	0	0	0	0	1	0
Valuuttajohdannaiset	0	—	0	0	—	—	—	—	—	—
Sattuneen vahinkotapahtuman vara	79	—	79	58	9	4	3	2	4	0
Rahoitusvelat	-299	-128	-172	-10	-9	-102	-59	-1	-21	-1
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)	-275	-128	-148	-9	-7	-101	-57	—	—	—
Koronvaihtosopimukset	-24	—	-24	-1	-2	-1	-1	-1	-21	-1
Valuuttajohdannaiset	0	—	0	0	—	—	—	—	—	—
Vuokrasopimusvelat	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka ja muu vakuutukseen liittyvä maksettava	-1 582	—	-1 582	-603	-249	-183	-118	-87	-303	-184

Markkinariskit Hastings-konsernissa

Hastingsin sijoitusportfoliolle on asetettu tuottotavoite hallituksen määrittelemän konservatiivisen riskinottohalukkuuden rajoissa. Johdon pyrkimyksenä on toimia harkiten riskinottohalukkuuden asettamissa rajoissa. Riskinottohalukkuus sisältää alhaisen rajan varojen ja velkojen arvoihin vaikuttavien markkinahintojen heilahtelusta aiheutuville tappioille sekä velkojen profiiliin sopimattomille varoille. Tästä johtuen sijoitusstrategia sisältää vain vähän altistumaa osakesijoituksille.

Hastingsin sijoitussalkun kokonaisarvo 31.12.2024 oli 2 263 miljoonaa euroa (1 680). Sijoituksista kohdentui korkean luottoluokituksen yrityslainoihin 60 prosenttia, rahamarkkinasijoituksiin ja kassavaroihin 15 prosenttia,

valtion obligaatioihin 18 prosenttia ja huonomman luottoluokituksen yrityslainoihin ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin 6 prosenttia.

Sijoitusallokaatio

Velkainstrumenteista koostuva pääasiallinen sijoitusportfolio ja sitä tukeva hajautettu kollektiivisten sijoitusten portfolio ovat Advantagen omistuksessa. Advantagen hallitus työskentelee salkunhoitajien ja sijoituskonsulttien kanssa maksimoidakseen tuotot ja minimoidakseen riskit sekä turvatakseen pääoman. Portfolion rakenteelle, sijoitusluokille ja yksittäisille limiiteille asetetut kriteerit ovat yhdenmukaisia alhaisen riskinottohalukkuuden kanssa. Sijoituksille asetettujen kriteerien toteutumista valvotaan vuosineljänneksittäin niin sisäisesti kuin käyttäen ulkoisia konsultteja.

Valvonnan tulokset raportoidaan sijoituskomitealle sekä riski- ja compliance-komitealle vuosineljänneksittäin.

Advantagella ei ollut suoria sijoituksia johdannaisiin tilikauden aikana. Advantagella on kuitenkin omistuksia sellaisissa rahastoissa, joissa käytetään johdannaisia niin suojaus- kuin tuottotarkoituksessa.

Korkoriski

Hastings hallinnoi taseen korkoriskiä pääasiassa saman duraation omaavilla varoilla ja veloilla, jolloin korot ovat yhtenäiset niin pitkälle kuin mahdollista, ja täten korkoriski alentuu. Sijoituskomitea valvoo kvartaaleittain taseen korkoriskin hallintaa. Valvonta varmistaa myös, että tiukasti asetettuja duraatioiden yhteensopimattomuusrajoja noudatetaan.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡

Likviditeettiriski

Hastingsin hallinnoimat sijoitukset ovat lyhytkestoisia ja likvidejä, alhaisen riskinottohalukkuutensa mukaisesti. Käteinen ja rahoitusvarat ovat pankkitalletuksissa tai lyhytaikaisissa rahamarkkinatuotteissa. Näiden kestoaika on yleensä alle 60 päivää, jolloin herkkyys korkomuutoksille on pienempi kuin pidempikestoisissa sijoituksissa.

Sijoituskomitea valvoo likviditeettiprofiilia ja sijoitusten kassavirtaa kvartaaleittain, jotta Advantagen vastuiden täyttyminen varmistetaan myös vastaisuudessa.

Advantagen sijoitusjohtajat huolehtivat sijoitussalkun likviditeettiriskin hallinnasta varmistamalla, että arvopapereita voidaan myydä tehokkaasti, jos tarvitaan käteisvaroja. Sijoitusjohtajat pyrkivät ostamaan

arvopapereita, joissa on suuri liikkeeseenlaskukoko, liikkeeseenlaskusta on alle 5 vuotta ja joiden kanssa käydään kauppaa säännöllisesti. Likviditeettipisteytys perustuu aikaan liikkeeseenlaskusta, liikkeeseenlaskun kokoon, kaupankäynnin volyymiin ja havaittuihin ostoja myyntikurssin erotuksiin.

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

Hastings, 31.12.2024

		Kirjanpitoarvo ilman	Kirjanpitoarvo	Kassavirrat
Milj. e	Kirjanpitoarvo yhteensä	sopimuksellista eräpäivää	sopimukseen perustuva eräpäivä	2025	2026	2027	2028	2029	2030- 2039	2040-
Rahoitusvarat	2 263	438	1 825	438	497	373	391	103	13	11
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)	2 263	438	1 825	437	497	373	391	103	13	11
Valuuttajohdannaiset	0	—	0	0	—	—	—	—	—	—
Sattuneen vahinkotapahtuman vara	1 537	1 537	—	409	264	225	64	99	169	307
Rahoitusvelat	-355	—	-355	-22	-85	-305	—	—	—	—
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)	-354	—	-354	-21	-85	-305	—	—	—	—
Koronvaihtosopimukset	-1	—	-1	-1	—	—	—	—	—	—
Valuuttajohdannaiset	-0	—	-0	-0	—	—	—	—	—	—
Vuokrasopimusvelat	-5	—	-5	-3	-1	-0	-0	-0	—	—
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka ja muu vakuutukseen liittyvä maksettava	-2 683	-2 683	—	-908	-493	-390	-154	-151	-227	-358

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

Hastings, 31.12.2023

		Kirjanpitoarvo ilman Kirjanpitoarvo		Kassavirrat
Milj. e	Kirjanpitoarvo yhteensä	sopimuksellista eräpäivää	sopimukseen perustuva eräpäivä	2024	2025	2026	2027	2028	2029- 2038	2039-
Rahoitusvarat	1 869	704	1 165	143	341	349	179	154	—	—
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)	1 869	704	1 165	143	341	349	179	154	—	—
Sattuneen vahinkotapahtuman vara	1 333	1 333	—	349	236	183	61	96	169	240
Rahoitusvelat	-187	—	-187	-73	-71	-43	—	—	—	—
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)	-185	—	-185	-71	-71	-43	—	—	—	—
Koronvaihtosopimukset	-2	—	-2	-2	—	—	—	—	—	—
Vuokrasopimusvelat	-10	—	-10	-6	-3	-1	-0	-0	-0	—
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka ja muu vakuutukseen liittyvä maksettava	-2 125	-2 125	—	-670	-404	-302	-127	-137	-211	-275

Vastapuoliriskit If-konsernissa

Ifin pääasialliset vastapuoliriskin lähteet ovat jälleenvakuutussaamiset ja sijoitukset. Vastapuoliriski, joka syntyy saamisista vakuutusasiakkailta ja muista liiketoimista aiheutuneista saamisista, on yleisesti ottaen hyvin vähäinen, koska

vakuutuksen maksamatta jättäminen johtaa yleensä vakuutusturvan päättymiseen.

Jälleenvakuutuksen vastapuoliriski

Erittely jälleenvakuutus- ja poolisaamisista on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukossa ei ole mukana 220 miljoonan euron (206) jälleenvakuutussaamisia, jotka liittyvät lähinnä captive-jälleenvakuutukseen ja lakisääteisiin pooleihin.

Jälleenvakuutus- ja poolisaamiset

If, 31.12.2024 ja 31.12.2023

	31.12.2024	31.12.2023
Luokitus	Yhteensä, milj. e	%	Yhteensä, milj. e	%
AAA	—	— %	—	— %
AA+ - A-	633	100 %	450	100 %
BBB+ - BBB-	—	— %	—	— %
BB+ - C	—	— %	—	— %
D	—	— %	—	— %
Luokittelematon	—	— %	—	— %
Yhteensä	633	100 %	450	100 %

Koska yllä esitettyjä saamisia ei ole yleensä katettu vakuuksin, koko saamisten määrä on altistunut vastapuoliriskille.

Ifin jälleenvakuutuspolitiikassa asetetaan vaatimukset jälleenvakuuttajien luottokelpoisuusluokitusten minimitasolle ja tasot vastuun enimmäismäärälle yksittäistä jälleenvakuuttajaa kohden. Ifin oma luottoriskianalyysi on lisäksi keskeisessä roolissa vastapuolien hyväksynnässä.

Sijoituksiin liittyvä vastapuoliriski

Ennen sijoittamista mahdolliset sijoitukset analysoidaan perusteellisesti. Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuutta ja tulevaisuudennäkymiä arvioidaan yhdessä mahdollisten vakuuksien sekä sijoituksen rakenteellisten yksityiskohtien kanssa. Sisäiset riski-indikaattorit ovat tärkeitä tekijöitä arvioinnissa, vaikka huomioidaan myös makrotaloudellinen ympäristö, markkinatrendit sekä analyytikoiden ulkoiset mielipiteet ja luokituslaitosten luottoluokitukset. Lisäksi salkun kehitystä ja vastapuolten luottokelpoisuutta seurataan jatkuvasti.

TILINPÄÄTÖS 2024 264

Vastapuoliriskit Topdanmarkissa

Topdanmark altistuu vastapuoliriskille sekä vakuutusettä sijoitustoiminnassaan. Korko- ja osakesijoituksiin liittyvä luottotappioriski katetaan vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa spread-riski- ja osakeriskimoduuleissa, joten niitä ei käsitellä tässä yhteydessä.

Vastapuoliriskin pääasialliset lähteet ovat yksittäisiin pankkeihin tehdyt talletukset, pankkien kanssa tehdyt johdannaissopimukset ja saamiset jälleenvakuutusyhtiöiltä lisättynä tulevilla mahdollisilla saamisilla. Nämä saamiset arvioidaan perustuen katastrofiskenaarioon, jossa tapahtuman todennäköisyys on kerran 200 vuodessa. Topdanmarkin vastapuoliriski lasketaan käyttäen SCR:n standardikaavaa.

Jälleenvakuutus

Vakuutustoiminnassa jälleenvakuutusyhtiöiden maksukyky on keskeisin vastapuoliriskitekijä. Topdanmark minimoi tämän riskin ostamalla jälleenvakuutusturvan ensisijaisesti jälleenvakuutusyhtiöiltä, joilla on vähintään luottoluokitus A-, ja hajauttamalla jälleenvakuutusturvaa useiden jälleenvakuuttajien kesken.

Jälleenvakuutusvastapuolten osalta hallitus hyväksyy turvaohjeet siitä, kuinka suuri osa jälleenvakuutustarpeesta voidaan allokoida kullekin jälleenvakuuttajalle. Tämä osuus määräytyy jälleenvakuuttajan luokituksen sekä Topdanmarkin jälleenvakuuttajasta tekemän oman arvion perusteella. Suurimmat riskikeskittymät saattavat toteutua vakavan katastrofitapahtuman seurauksena. Katastrofin syitä voivat olla muun muassa myrskyt ja kaatosateet.

Sijoitukset

Topdanmarkille voi aiheutua tappioita, mikäli sen vastapuolet eivät kykene suoriutumaan joukkovelkakirja-, laina- tai rahoitus- ja johdannaissopimuksia koskevista velvoitteistaan. Topdanmarkin korkosijoitukset koostuvat pääosin tanskalaisten liikkeeseenlaskijoiden kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista.

Rahoitus- ja johdannaissopimusten vastapuoliriskejä rajoitetaan valitsemalla vastapuolet huolella. Vakuus vaaditaan, kun rahoitussopimusten arvo ylittää ennalta määrätyt rajat. Rajojen suuruus riippuu vastapuolen luottoluokituksesta ja sopimuksen ehdoista.

Vastapuoliriskit Hastings-konsernissa

Hastingsilla on vastapuoliriskiä johtuen jälleenvakuutussaamisista, rahoitusvaroista ja käteisistä varoista. Hastings-konsernissa on useita valvontakeinoja, jotka vähentävät vastapuoliriskiä, kuten jälleenvakuutusten vuosittaiset tarkastukset, luottoluokitustoleranssit alhaisen riskinottohalukkuuden mukaisesti ja matalariskinen, hajautettu sijoitussalkku.

Jälleenvakuutusvastapuoliriski

Jälleenvakuutus on yksi avaintekijä riskejä pienennettäessä. Advantage hallinnoi jälleenvakuutusohjelmaa, joka koostuu sekä pääomittamattomasta Excess of Loss- että Quota Share -suojista. Vuonna 2024 Advantagen ajoneuvo-vakuutusten omapidätystaso oli nettona kaksi miljoonaa Englannin puntaa per vahinko, ja kotivakuutusten omapidätystaso oli 17,5 miljoonaa Englannin puntaa (noin 21,1 miljoonaa

euroa) per vahinkotapahtuma. Vuonna 2024 Advantagen hallitus säilytti liikenteen Quota Share osallistumisen 30 prosentissa. Advantagen jälleenvakuutusstrategia tarkistetaan edelleen linjaan riskinottohalukkuuden kanssa.

Jälleenvakuutussaamiset

Hastings, 31.12.2024 ja 31.12.2023

	2024	2023
Luokitus	Yhteensä, milj. e	%	Yhteensä, milj. e	%
AAA	—	— %	—	— %
AA	1 232	65 %	1 031	63 %
A	664	35 %	608	37 %
BBB	—	— %	2	0 %
Alle BBB	—	— %	—	— %
Luokittelematon	—	— %	—	— %
Yhteensä	1 896	100 %	1 640	100 %

Advantage on asettanut minimivaatimukset jälleenvakuuttajien luottokelpoisuudelle ja keskittymäriskille vähentääkseen jälleenvakuutukseen liittyvää luontaista vastapuoli- ja luottoriskiä. Näitä toleransseja seurataan ja pienennetään jatkuvasti siten, että hallitukselle informoidaan neljännesvuosittain tai tarvittaessa tapauskohtaisesti.

Riskejä vähentääkseen, silloin kun se on mahdollista, Advantage pyrkii:

• Ottamaan jälleenvakuutuksen emoyhtiöiltä pienempien paikallisten sivuliikkeiden sijaan
• Käyttämään vakuuksia tai erityisehdoilla rajaamaan vastuita ja/tai käyttämällä emoyhtiön takauksia alentaakseen vastapuoliriskiä
• Varmistamaan erityiset irtisanomisehdot sen varalle, että jälleenvakuuttajan luottoluokitus alenee tai Advantagen jälleenvakuuttaneen ryhmän rakennetta uudelleenjärjestellään.
• Historiallisesti Advantage on pyrkinyt lisäämään jälleenvakuutuskumppaneiden määrää paneeleissaan helpottaakseen tuoteriskin ja jälleenvakuutuskapasiteetin kasvua markkinoilta.

Pääomitus

Sammon liiketoiminnan ydinosaamista on liiketoimintaan liittyvien riskien taidokas hinnoittelu sekä syntyvien riskialtistumien ja näiden kattamiseen tarvittavien pääomien korkealaatuinen hallinta. Tuottojen, riskien ja pääomien välinen tasapaino myötävaikuttaa oman pääoman tuottoon ja sidosryhmien luottamukseen sekä helpottaa omistajaarvon luomista.

Sampo Oyj on vastuussa konsernin pääomahallinnan toimenpiteistä. Näitä ohjataan konsernitason vakavaraisuudelle sekä velkaisuudelle asetetuilla tavoitteilla. Ne sisältävät myös päätökset konsernitasolla sijoitusten riskialtistumiin, liiketoiminnan kasvu- ja tulostavoitteisiin, jälleenvakuutusstrategioihin, voitonjakoon sekä pääomainstrumenttien liikkeellelaskuun liittyen.

Konsernitason pääomitusta hallitaan Sammon pääomahallinnan kehikolla, joka asettaa tavoitteet vakavaraisuudelle ja ohjaa mahdollisia riskienhallinnan toimenpiteitä.

Sampo-konsernin pääomitukseen vaikuttavia tekijöitä on havainnollistettu kaaviossa Sampo-konsernin pääomittamisen puitteet.

Sampo-konsernin pääomittamisen puitteet

Konsernin pääomavaatimus on riippuvainen pääasiassa vakuutusyhtiöiden pääomavaatimuksista. Emoyhtiön kontribuutio konsernin pääomatarpeeseen on muutoin vähäinen, sillä Sammolla ei ole omaa liiketoimintaa lukuun ottamatta pääomarakenteen ja likviditeetin hallintaa. Sammolla on edelleen kaksi pääomasijoitusta emoyhtiön taseessa, jotka osaltaan myös vaikuttavat konsernin pääomavaateeseen.

Riskien välistä hajautushyötyä on kahdella tasolla, sekä yhtiöiden sisällä että niiden välillä. Näistä ensimmäinen sisältyy yhtiöiden vakavaraisuuspääomavaatimukseen (Solvency Capital Requirement, SCR).

Käsitteellisesti konsernin oma varallisuus on yhtä kuin varojen ja velkojen markkina-arvojen välinen erotus lisättynä huonomman etuoikeuden veloilla. Kyseinen erotus on kertynyt konsernin olemassaolon aikana, ja se sisältää seuraavat pääkomponentit:

• Kertyneet voitot, joita ei ole maksettu osinkoina vuosien aikana
• Arvostuserot IFRS:n ja Solvenssi II:n välillä
• Liikkeelle laskettu pääoma ja Solvenssi II -ehdot täyttävät huonomman etuoikeuden velkakirjat.

Sampo-konsernin pääomavaatimus ja oma varallisuus ovat molemmat alttiita translaatioriskille. Ifin, Topdanmarkin ja Hastingsin pääoma sekä pääoman tarve muunnetaan niiden raportointivaluutoista euroiksi. Tytäryhtiöiden raportointivaluuttojen heiketessä euroon nähden konsernin todellisen euromääräisen pääoman määrä supistuu ja tytäryhtiöiden euromääräiset pääomavaatimukset ovat myös alhaisemmat. Translaatioriskiä seurataan sisäisesti ja sen vaikutusta

konsernin vakavaraisuuteen toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta analysoidaan säännöllisesti. Translaatioriskille ei kuitenkaan aseteta sisäisesti pääomatarvetta, sillä se realisoituu ainoastaan, jos jokin tytäryhtiö myydään.

Konsernitason pääomapuskurit ovat yhteenlaskettuna yhtä kuin erotus konsernin oman varallisuuden määrän ja konsernin pääomavaatimuksen välillä. Vakuutusyhtiötasoisten tekijöiden – odotettujen voittojen ja niiden volatiliteetin, liiketoiminnan kasvumahdollisuuksien, sijoitusten ja vastuuvelan arvonvaihtelusta aiheutuvien taseriskien sekä kyvyn laskea liikkeelle Solvenssi II:n mukaisia pääomainstrumentteja – lisäksi on konsernitasolla vaikuttavia seikkoja, jotka ovat olennaisia arvioitaessa pääomapuskurien suuruutta konsernitasolla. Olennaisimmat pääomapuskurien suuruuteen vaikuttavat konsernitason tekijät ovat konsernin yhtiöiden voittojen korrelaatio, emoyhtiön kapasiteetti luoda likviditeettiä, liiketoimintajärjestelyiden todennäköisyys sekä osakkeenomistajien osinko-odotukset.

Sampo Oyj:n rooli

Sampo Oyj on konsernin emoyhtiönä vastuussa konsernin pääomanhallinnan toimenpiteistä. Näitä toimia ohjataan ryhmätason vakavaraisuudelle ja velkaisuusasteelle asetetuilla tavoitteilla. Niihin kuuluvat päätökset konsernitason sijoitusriskeistä, liiketoiminnan kasvu- ja tulostavoitteista, jälleenvakuutusstrategioista, voitonjaosta sekä pääomainstrumenttien liikkeeseenlaskuista. Lisäksi konsernitason riskikertymiä ja -keskittymiä seurataan säännöllisesti, ja niitä hallitaan säätelemällä kokonaisriskejä tarpeen vaatiessa.

Emoyhtiö Sampo Oyj on konsernissa likviditeetin lähde. Tämän vuoksi rahoitusrakenteen kestävyys ja kyky hankkia rahoitusta tarvittaessa ovat jatkuvasti arvioinnin kohteena. Sampo Oyj tarvitsee likviditeettiä konsernin rahoituksen tarpeisiin mahdollistaakseen osinkovarmuuden ja rahoittaakseen mahdollisia liiketoimia. Sampo Oyj:n rahoitus rajoittuu sisäisiin osinkoihin ja sijoitustuottoihin, mutta sitä voidaan määräajoin täydentää uudella velalla ja pääomalla tai sijoitusten myynnillä. Näin ollen emoyhtiön likviditeettiä hallinnoidaan kokonaisvaltaisesti yhdessä osinkopolitiikan, strategisten päämäärien sekä taseelle asetettujen tavoitteiden kanssa.

Vuoden 2024 lopussa Sampo Oyj:lla oli 7 431 miljoonan edestä strategisia sijoituksia tytäryhtiöihin, ja ne oli pääosin rahoitettu omalla pääomalla, 7 989 miljoonaa euroa. Sampo Oyj:llä oli senior-ehtoista velkaa 954 miljoonaa euroa ja hybridilainaa 1 491 miljoonaa euroa. Senior-lainojen keskimääräinen jäljellä oleva maturiteetti oli 3,8 vuotta, ja siitä 395 miljoonan euron osuus oli maturiteetiltaan yli 5 vuotta. Strategisten sijoitusten ja muiden sijoituserien rahoitus on vahvasti järjestetty.

Kyky hankkia rahoitusta riippuu velkaantuneisuudesta ja likviditeettipuskurista, jotka voidaan päätellä Taserakenne, Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukosta.

Taserakenne

Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023

Milj. e	31.12.2024	31.12.2023
Vastaavaa yhteensä	10 508	7 970
Käteiset varat	626	1 352
Sijoitukset	2 408	980
Muut sijoitukset	3	3
Korkosijoitukset	1 826	101
Osakkeet ja osuudet	580	876
Osuudet saman konsernin yrityksissä	7 431	5 618
Sijoitukset tytäryrityksissä	7 431	5 618
Muut varat	44	20

Milj. e	31.12.2024	31.12.2023
Vastattavaa yhteensä	10 508	7 970
Pitkäaikainen vieras pääoma	954	959
Joukkovelkakirjalainat	954	959
Pääomalainat	1 491	1 490
Oma pääoma	7 989	5 445
Sidottu oma pääoma	98	98
Voitonjakokelpoiset varat	7 891	5 347
Muut velat	75	76

Taulukon luvut ovat IFRS:n mukaisia ja sisältävät keskinäisen lainasaamisen Ifiltä.

Sammolla oli likviditeettiä 626 miljoonaa euroa (1 352) pankkitilisaldona sekä lyhytaikaisina rahamarkkinasijoituksina. Likviditeettiin vaikuttaa pääasiassa saadut ja maksetut osingot sekä muutokset liikkeeseenlasketuissa velkainstrumenteissa ja tehdyissä sijoituksissa. Sampo maksaa osinkonsa toukokuussa, jolloin likviditeetti laskee huomattavasti. Osa sijoituksista voidaan myydä, mikäli tarvitaan likviditeettiä. Lyhyen aikavälin likviditeettiä voidaan pitää riittävänä.

Sammon rahoitusasema on hyvä, minkä ansiosta yhtiö kykenee uudelleenrahoittamaan nykyiset velkansa ja laskemaan liikkeelle uutta velkaa. Tämä yhdessä yhtiön myytävissä olevien omaisuuserien kanssa tarkoittaa, että Sampo kykenee luomaan likviditeettiä.

Sampo Oyj pystyy tasapainottamaan riskejä konsernin sisällä. Hallinnoidessaan rahoitus- ja pääomarakennettaan sekä likviditeettiään Sampo Oyj ottaa huomioon, että suurimmalla osalla sen liiketoiminta-alueista on eurosta poikkeavat perusvaluutat (Ruotsin kruunu, Tanskan kruunu ja Englannin punta) ja sen, että ne ovat alttiina korkojen laskulle. Nämä riskit saattavat vaikuttaa Sammon tekemiin päätöksiin sen omien velkainstrumenttien liikkeeseenlaskun yhteydessä ja likviditeettiportfoliota hoidettaessa.

Rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vuokrasopimusvelkojen maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan, Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa.

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023

31.12.2024	Kirjanpitoarvo yhteensä			Kassavirrat
Milj. e	Kirjanpitoarvo yhteensä	Kirjanpitoarvo ilman sopimuksellista eräpäivää	Kirjanpitoarvo, sopimukseen perustuva eräpäivä	2025	2026	2027	2028	2029	2030- 2039	2040-
Rahoitusvarat	1 307	828	479	395	2	2	30	36	29	—
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)	1 307	828	479	395	2	2	30	36	29	—
Rahoitusvelat	-2 520	—	-2 520	-232	-58	-59	-475	-551	-1 481	—
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)	-2 495	—	-2 495	-229	-59	-59	-456	-551	-1 481	—
Koronvaihtosopimukset	-25	—	-25	-2	1	—	-19	—	—	—
Vuokrasopimusvelat	-1	—	-1	-1	—	—	—	—	—	—

Ryhmän sisäisten sijoitusten kassavirrat on eliminoitu.

31.12.2023	Kirjanpitoarvo yhteensä			Kassavirrat
Milj. e	Kirjanpitoarvo yhteensä	Kirjanpitoarvo ilman sopimuksellista eräpäivää	Kirjanpitoarvo, sopimukseen perustuva eräpäivä	2024	2025	2026	2027	2028	2029- 2038	2039-
Rahoitusvarat	2 325	1 623	702	617	14	2	2	30	65	0
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)	2 325	1 623	702	617	14	2	2	30	65	0
Rahoitusvelat	-2 527	—	-2 527	-72	-223	-59	-59	-475	-2 032	—
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)	-2 507	—	-2 507	-70	-223	-59	-59	-461	-2 032	—
Koronvaihtosopimukset	-20	—	-20	-2	0	0	0	-14	0	—
Vuokrasopimusvelat	-2	—	-2	-1	1	—	—	—	—	—

Sampo Oyj:n tilinpäätös

Sampo Oyj:n tuloslaskelma	272
Sampo Oyj:n tase	273
Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma	274

Sampo Oyj:n tuloslaskelma

Milj. e	Liite	1–12/2024	1–12/2023
Liikevaihto		2	1
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot		-17	-14
Henkilösivukulut
Eläkekulut		-2	-2
Muut henkilösivukulut		-3	-3
Liiketoiminnan muut kulut	1	-21	-39
Liikevoitto		-42	-57
Rahoitustuotot ja -kulut	3
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä		768	1 039
Tuotot muista osuuksista		—	23
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä		12	—
Muilta		26	23
Muut tuotot ja kulut sijoituksista		1 130	-9
Muut korkotuotot		30	37
Korkokulut ja muut rahoituskulut		-74	-95
Valuuttatulos		14	3
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		1 863	963
Tilikauden verot		0	0
Tilikauden voitto		1 862	963

Sampo Oyj:n tase

Milj. e	Liite	2024	2023
Vastaavaa
Aineettomat hyödykkeet		1	1
Aineelliset hyödykkeet		3	3
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	20	7 448	5 635
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	4	1 725	—
Muut osakkeet ja osuudet	5	524	876
Muut sijoitukset	6	479	706
Lyhytaikaiset saamiset
Muut saamiset	7	25	20
Siirtosaamiset	8	18	2
Rahat ja pankkisaamiset		248	747
Vastaavaa yhteensä		10 469	7 990

Milj. e	Liite	2024	2023
Vastattavaa
Oma pääoma	9,10
Osakepääoma		98	98
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto		3 527	1 527
Muut rahastot		273	273
Edellisten tilikausien voitto		2 189	2 604
Tilikauden voitto		1 862	963
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	12
Joukkovelkakirjalainat		792	959
Pääomalainat		1 491	1 490
Lyhytaikainen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat		162	—
Muut velat		2	5
Siirtovelat	11	72	71
Vastattavaa yhteensä		10 469	7 990

Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma

Milj. e	1–12/2024	1–12/2023
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen veroja	1 863	963
Oikaisut
Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot	-18	9
Muut oikaisut1	-1 118	-14
Oikaisut yhteensä	-1 136	-5
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Sijoitukset	529	341
Muut varat	47	11
Yhteensä	576	351
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Rahoitusvelat	-2	-2
Muut velat	4	1
Maksetut korot	-66	-72
Maksetut tuloverot	0	0
Yhteensä	-65	-73
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat	1 238	1 237
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin	-356	-108
Investointeihin käytetyt nettorahavarat	-356	-108

Milj. e	1–12/2024	1–12/2023
Rahoitustoiminnan rahavirta
Maksetut osingot	-903	-1 321
Omien osakkeiden hankinta	-475	-555
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset	-2	-334
Saadut konserniavustukset	—	29
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat	-1 380	-2 180
Rahavirrat yhteensä	-499	-1 051
Rahavarat tilikauden alussa	747	1 798
Rahavarat tilikauden lopussa	248	747
Rahavarojen nettomuutos	-499	-1 051

Lisätietoa rahavirtalaskelmaan

Milj. e	1–12/2024	1–12/2023
Saadut korot	54	63
Maksetut korot	-66	-72
Saadut osingot	768	1 062

¹Muut oikaisut sisältävät Topdanmark A/S:n vähemmistöosakkeiden hankintaan sekä Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntiin If Skadeförsäkring Holding AB:lle liittyviä eriä.

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista................................................ 276 Liitetiedot.................................................................... 278 1 Liiketoiminnan muut kulut................................... 278 2 Tilintarkastajan palkkiot....................................... 278 3 Rahoitustuotot ja -kulut ...................................... 278 4 Saamiset saman konsernin yrityksiltä ............ 278 5 Muut osakkeet ja osuudet................................... 278 6 Muut sijoitukset ...................................................... 279 7 Muut saamiset ......................................................... 279 8 Siirtosaamiset.......................................................... 279 9 Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma ......................................................... 280 10 Osakepääoma ....................................................... 281 11 Siirtovelat ................................................................. 281 12 Pitkäaikainen vieras pääoma............................ 281 13 Laskennalliset verosaamiset ja -velat............ 281 14 Eläkevastuut .......................................................... 281 15 Vuokravastuut ....................................................... 281 16 Muut vastuut ja sitoumukset............................ 281 17 Henkilöstön lukumäärä....................................... 281 18 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot ......................................................................... 282 19 Toimitusjohtajaan, tämän sijaiseen sekä hallituksen jäseniin liittyvät eläkekulut .............. 282 20 Osakeomistukset................................................. 283

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Sampo-konsernin emoyhtiö, joka on Nasdaq Helsingissä listattu suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiöllä on lisäksi rinnakkaislistautuminen Nasdaq Tukholmassa ja Nasdaq Kööpenhaminassa. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, ja konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki, Suomi.

Sampo Oyj:n tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti noudattaen myös muita tilinpäätöksen laatimiselle asetettuja säännöksiä.

Topdanmark A/S:n vähemmistöosakkeiden hankinta ja myynti If Skadeförsäkring Holding AB:lle

Sampo ja Topdanmark allekirjoittivat 17.6.2024 yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Sampo teki julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei vielä omistanut. Tätä seurannut pakollinen lunastusmenettely jäljellä olevien Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden hankkimiseksi päätti järjestelyn 25.10.2024. Lisätietoja hankinnasta löytyy Sampo-konsernin tilinpäätöksen liitteestä 28.

Julkisessa vaihtotarjouksessa vähemmistöosakkeiden omistajille annettiin vastikkeena Sammon A-osakkeita. Osakeanti 2 000 milj. euroa kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Lunastusmenettelyssä jäljellä olleiden vähemmistöosakkeiden hankintahinta oli 325 miljoonaa euroa, joka maksettiin käteisellä.

Sampo on määrittänyt hankittujen Topdanmark A/S:n osakkeiden hinnan kyseisten osakkeiden hankinnassa annetun vastikkeen perusteella. Hankinnasta suoraan aiheutuneet transaktiokustannukset on aktivoitu hankittujen osakkeiden tasearvoon.

Vähemmistöosakkeiden lunastuksen jälkeen Sampo Oyj myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB:lle. Myynti toteutettiin markkinaehtoisesti.

Markkina-arvostukseen perustuva myyntihinta oli 4 659 miljoonaa euroa. Maksu toteutettiin kokonaisuudessaan Sammon ja If Skadeförsäkring Holding AB (publ):in välisellä lainajärjestelyllä ja osakkeenomistajan lisäpääomasijoituksella. Lisäpääomitus kirjattiin lisäyksenä If Holding:in osakkeiden arvoon Sampo Oyj:n taseessa.

Osittaisjakautuminen 2023

Sampo-konsernin varsinainen yhtiökokous hyväksyi 17.5.2023 Sampo Oyj:n osittaisjakautumisen. Sammon osittaisjakautuminen toteutui suunnitellusti 1.10.2023. Kaikki Mandatum Oyj:n osakkeet, yhteensä 538 miljoonaa euroa, siirrettiin selvitysmenettelyttä osittaisjakautumisen toteutumispäivänä perustetulle Mandatum Oyj:lle.

Lisäksi osa Sammon yleisveloista, joita ei voi erikseen allokoida liiketoiminnoille, kohdistettiin Mandatum Oyj:lle. Lainasaamisen kirjaamisella oli 102 miljoonan vaikutus emoyhtiön vertailukauden omaan pääomaan.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan tapahtumapäivän kurssiin tai kirjauskuukauden keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset tase-erät arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräisten erien muutokset kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan.

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintamenojen ja kertyneiden poistojen erotuksena.

Sijoitukset

Sampo Oyj:ssa sijoitukset arvostetaan noudattaen kirjanpitolain 5.2 pykälää, ja ne ovat osa pysyviä vastaavia. Sijoitukset arvostetaan hankintamenoon. Mikäli on olemassa objektiivista näyttöä arvonalentumisesta ja käyvän arvon arvioidaan olevan pysyvästi kirjanpitoarvoa alempi, kirjataan arvonalennus tulosvaikutteisesti. Arvonalentumiskirjausta ei voida peruuttaa.

Johdannaisinstrumentit

Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Johdannaissopimuksen tekohetken arvon ja tilinpäätöspäivän arvon välinen negatiivinen erotus kirjataan tuloslaskelmaan tilikauden kuluksi ja taseeseen velkana. Positiivista erotusta ei kirjata.

Lisäksi tuloslaskelmaan kirjataan sijoitustoiminnan tuottoihin ja kuluihin tilikaudelle kuuluvat korkotuotot ja -kulut sekä johdannaissopimusten sulkemisesta tai raukeamisesta syntyneet voitot ja -tappiot.

Mikäli koronvaihtosopimusta tai koron- ja valuutanvaihtosopimusta on käytetty erillislainan tai vastaavan tase-erän suojaamiseen, jolloin muuttuvakorkoiset määrät kumoavat toisensa, kirjataan järjestelystä tuloslaskelmaan rahoituskulujen nettomäärä, joka on kiinteän koron suuruinen. Myös mahdollisten valuuttakurssimuutosten vaikutukset kirjataan järjestelystä nettomääräisesti. Johdannaissopimuksia on käytetty vain taloudelliseen suojaukseen, suojauslaskentaa ei noudateta.

Tuloutusperiaate

Tuotot tuloutetaan suoriteperusteisesti.

Sijoitustoiminnan tuotot ja -kulut

Sijoitustoiminnan tuottoihin ja kuluihin kirjataan tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä, tilikaudelle kohdistuvat korkotuotot ja -kulut sijoituksista sekä johdannaissopimuksista, sijoituksista toteutuneet myyntivoitot ja tappiot, johdannaissopimusten sulkemisesta tai raukeamisesta syntyneet voitot ja tappiot sekä sijoituksista kirjattava arvonalentumiset.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi vuokra-ajalle.

Verot

Tuloslaskelmaan sisältyvät tuloverot perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen. Tuloslaskelman verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron. Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero kirjataan vastaavasti. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinta on kuvattu konsernin riskienhallintaliitteessä 34.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡
Kestävyysselvitys	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

1 Liiketoiminnan muut kulut

Milj. e	1–12/2024	1–12/2023
Vuokrakulut	-1	-1
IT kulut	-3	-1
Ulkopuoliset palvelut	-10	-28
Muut henkilöstökulut	-1	-1
Muut kulut	-5	-7
Yhteensä	-21	-39

Erä Muut kulut sisältää mm. hallintokuluja.

2 Tilintarkastajan palkkiot

Tuhatta euroa	1–12/2024	1–12/2023
Tilintarkastuspalkkiot	-450	-1 166
Kestävyysraportoinnin varmennus	-137	—
Muut palkkiot	-204	-53
Yhteensä	-791	-1 219

Vuoden 2023 tilintarkastuspalkkiot sisältävät myös IFRS 17 -siirtymään liittyneet palkkiokulut.

3 Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. e	1–12/2024	1–12/2023
Saadut osingot	768	1 062
Korkotuotot	67	60
Korkokulut	-68	-72
Myyntivoitot	1 199	—
Valuuttatulos	14	3
Muut	-74	-32
Yhteensä	1 905	1 020

Myyntivoitot koostuvat Topdanmark A/S osakkeiden myynnistä If P&C Skadeförsäkring Holding AB:lle, yhteensä 1 180 miljoonaa euroa, ja Saxo Bank AS:n osakkeiden myynnistä, yhteensä 18 miljoonaa euroa.

4 Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Milj. e	2024	2023
Hankintameno tilikauden alussa	—	100
Lisäykset	1 725	—
Vähennykset	—	-100
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa	1 725	—

Osana Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntiä Sampo myönsi If Holdingille yhteismäärältään 1 724 miljoonan euron lainan, joka koostui euromääräisestä 862 miljoonan osuudesta sekä Tanskan kruunumääräisestä 6 432 miljoonan osuudesta (noin 862 miljoonaa euroa).

Vertailukaudella 2023 osittaisjakautumisen yhteydessä Mandatum lunasti takaisin liikkeeseen laskemansa pääomalainamuotoisen nimellisarvoltaan 100 miljoonan euron lainan. Pääomalaina oli kokonaisuudessaan Sampo Oyj:n omistuksessa.

5 Muut osakkeet ja osuudet

Milj. e	2024	2023
Hankintameno tilikauden alussa	876	961
Lisäykset	—	7
Vähennykset	-352	-92
Hankintameno tilikauden lopussa	524	876

Hankintamenon vähennykset tilikaudella sisältävät Saxo Bank AS:n osakkeiden myynnin, yhteensä 284 miljoonaa euroa. Lisäksi tilikaudella kirjattiin 68 miljoonan euron pysyväksi katsottu arvonalennus H&F Evergood Partners SA:n pääomarahastoon.

Vertailukaudella 2023 Sampo Oyj myi rahoitusvaroja Mandatumille osittaisjakautumisen yhteydessä. Näihin omaisuuseriin lukeutuivat omistus Enento Groupissa, Kalevan takuuosuudet sekä muita pienempiä osake-, korko- ja vaihtoehtoisia sijoituksia.

6 Muut sijoitukset

Milj. e	2024	2023
Hankintameno tilikauden alussa	706	696
Lisäykset	1 659	2 325
Vähennykset	-1 886	-2 315
Hankintameno tilikauden lopussa	479	706

	8 Siirtosaamiset
--	------------------	--	--

Milj. e	2024	2023
Siirtyvät korot	15	2
Muut	3	0
Yhteensä	18	2

Milj. e	2024	2023
Joukkovelkakirjalainat	75	15
Markkinaraha	303	590
Lainasaaminen	101	101
Yhteensä	479	706

Lainasaaminen koostuu vuoden 2023 osittaisjakautumisen seurauksena yleisvelkojen kohdentamiseksi kirjatusta saamisesta Mandatum Oyj:ltä .

Milj. e	2024	Käypä arvo		2023	Käypä arvo
Johdannaissopimukset	Kohde etuuden nimellis arvo	Saamiset	Velat	Kohde etuuden nimellis arvo	Saamiset	Velat
Kaupankäyntitarkoi tuksessa pidettävät johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset	85	—	25	89	—	20
Yhteensä	85	—	25	89	—	20

7 Muut saamiset

Milj. e	2024	2023
Muut	25	20
Yhteensä	25	20

Muut erät sisältää johdannaisten vakuuksia 25 (20) miljoonaa euroa.

9 Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma

	Sidottu pääoma
Milj. e	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	Muut rahastot	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	98	1 527	273	4 916	6 814
Osingonjako	—	—	—	-1 321	-1 321
Omien osakkeiden hankinta	—	—	—	-555	-555
Osittaisjakautuminen	—	—	—	-539	-539
Lainasaamisen osittaisjakautumisessa	—	—	—	102	102
Tilikauden voitto	—	—	—	963	963
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	98	1 527	273	3 567	5 465

	Sidottu pääoma	Vapaa pääoma
Milj. e	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	Muut rahastot	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	98	1 527	273	3 567	5 465
Osingonjako	—	—	—	-903	-903
Omien osakkeiden hankinta	—	—	—	-475	-475
Suunattu osakeanti	—	2 000	—	—	2 000
Tilikauden voitto	—	—	—	1 862	1 862
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	98	3 527	273	4 051	7 949

Osana julkista vaihtotarjousta Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden omistajille annettiin vastikkeena Sammon A-osakkeita. Osakeanti 2 000 miljoonaa euroa kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista

Milj. e	2024	2023
Emoyhtiö
Tilikauden voitto	1 862	963
Kertyneet voittovarat	2 189	2 604
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	3 527	1 527
Muut rahastot	273	273
Yhteensä	7 851	5 367

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡

10 Osakepääoma

Tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 25 Oma pääoma.

11 Siirtovelat

Milj. e	2024	2023
Siirtyvät korot	28	29
Johdannaiset	25	20
Muut	19	23
Yhteensä	72	71

Johdannaisista on esitetty lisätietoja liitteessä 8.

12 Pitkäaikainen vieras pääoma

Milj. e	2024	2023
Joukkovelkakirjalainat	792	959
Pääomalainat	1 491	1 490
Yhteensä	2 283	2 449

Lisätietoja konsernin liitetiedossa 22 Rahoitusvelat.

13 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Emoyhtiöllä ei ollut vuoden 2024 tai 2023 taseessa laskennallista verovelkaa tai -saamista.

14 Eläkevastuut

Sampo Oyj:n henkilöstön perus- ja lisäeläketurva on hoidettu vakuutuksilla eläkevakuutusyhtiöissä Suomessa ja Ruotsissa.

15 Vuokravastuut

2024	2023
	1
	1
	2
	1 15 16

Raportointikaudella 2024 Sampo Oyj allekirjoitti kesäkuussa 2025 alkavan kymmenvuotisen vuokrasopimuksen uusista toimitiloista.

16 Muut vastuut ja sitoumukset

Sampo Oyj on antanut tytäryhtiölleen Hastings Group Holdings Ltd:lle 75 miljoonan punnan luottolupauksen, joka erääntyy lokakuussa 2026. Luottoa ei ollut nostettu tilikauden päättyessä. Lisätietoja on konsernin liitetiedossa 22 Rahoitusvelat.

Yhtiön pääomarahastoille annetut sijoitussitoumukset ovat 7 miljoonaa euroa (7).

17 Henkilöstön lukumäärä

	2024 Tilikaudella keskimäärin	2023 Tilikaudella keskimäärin
Kokoaikainen henkilöstö	61	54
Osa-aikainen henkilöstö	—	1
Määräaikainen henkilöstö	4	—
Yhteensä	65	55

18 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot

Tuhatta euroa		2024	2023
Konsernijohtaja	Torbjörn Magnusson	4 257	3 139
Hallituksen jäsenet
Antti Mäkinen		235	228
Christian Clausen		104	101
Fiona Clutterbuck		—	107
Georg Ehrnrooth		104	107
Jannica Fagerholm		164	159
Johanna Lamminen		—	45
Steve Langan		111	107
Risto Murto		104	101
Markus Rauramo		111	101
Annica Withchard		111	107
Astrid Stange		111	—

Edellä mainitun lisäksi yhtiö on vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen tekemän päätöksen mukaisesti maksanut yhteensä 6 482,75 euroa yhtiön osakkeiden ostoon liittyviä veroja ja verokompensaatioita (1 758,66 euroa puheenjohtajan ja 4 724,09 euroa muiden hallituksen jäsenten osalta).

19 Toimitusjohtajaan, tämän sijaiseen sekä hallituksen jäseniin liittyvät eläkekulut

Tuhatta euroa	Lisäeläketurva	Lakisääteinen eläke	Yhteensä
Tilikauden aikana aiheutuneet eläkekulut
Konsernijohtaja1	905	615	1 520
Entiset hallituksen puheenjohtajat
Kalevi Keinänen2	74	—	74
Entiset konsernijohtajat
Harri Hollmen3	186	—	186
Yhteensä	1 165	615	1 780

1 Konsernijohtaja on oikeutettu maksuperusteiseen lisäeläkkeeseen nykyisen eläkesopimuksen mukaisesti.

2 Ryhmäeläkevakuutus, jossa eläkeikä on 60 vuotta ja eläke-etuus 66 prosenttia TyEL:in mukaisesta palkasta. Vuoden 2024 maksu perustuu TyEL-indeksitarkistukseen.

3 Ryhmäeläkevakuutus, jossa eläkeikä on 60 vuotta ja eläke-etuus 60 prosenttia TyEL:in mukaisesta palkasta. Vuoden 2024 maksu perustuu TyEL-indeksitarkistukseen.

20 Osakeomistukset

	2024		2023
Yhtiön nimi	Omistus osuus-%	Osakkeiden kirjanpitoarvo milj. e	Omistus osuus-%	Osakkeiden kirjanpitoarvo milj. e
Saman konsernin yritykset
Vahinkovakuutustoiminta
If Skadeförsäkring Holding AB, Tukholma, Ruotsi	100,00	4 820	100,00	1 886
Vahinkovakuutustoiminta
Topdanmark A/S, Kööpenhamina, Tanska	—	—	48,92	1 122
Vahinkovakuutustoiminta
Hastings Group (Consolidated) Ltd, Lontoo, Iso-Britannia	100,00	2 627	100,00	2 627

Sampo Oyj:llä on lisäksi Ruotsissa sijaitseva sivuliike.

Tilikaudella Sampo Oyj myi Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB:lle. Lisätietoja myynnistä löytyy Sampo-konsernin tilinpäätöksen liitteestä 28.

Osana Topdanmarkin osakkeiden myyntiä Sampo Oyj myönsi If Holdingille lisäpääomitusta 2 934 miljoonaa euroa. If Holding käytti lisäpääomituksen kattamaan osan Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntihinnasta. Lisäpääomitus kirjattiin lisäyksenä If Holdingin osakkeiden arvoon Sampo Oyj:n taseessa.

Toimintakertomuksen, kestävyysselvityksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysselvitys on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Helsingissä, 12. maaliskuuta 2025

Sampo Oyj

Hallitus

Christian Clausen Georg Ehrnrooth Jannica Fagerholm

Tilintarkastusmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 13. maaliskuuta 2025

Deloitte Oy

tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen

KHT

Tilintarkastuskertomus

Sampo Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Sampo Oyj:n (y-tunnus 0142213-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6 ja emoyhtiön liitetiedossa 2.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Vakuutussopimusvelkojen arvostus
Katso Sampo-konsernin tilinpäätöksen yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen	Olemme arvioineet johdon määrittämän vakuutussopimusvelan määrää.
laatimisperiaatteista sekä liitetiedot 18 ja 19 tilinpäätöksessä.	Tarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut vakuutussopimusvelkojen arvostukseen ja
	keskeisiin olettamuksiin liittyvien avainkontrollien testaus.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 Sampo-konsernin vakuutussopimusvelkojen määrä on
12 286 miljoonaa euroa (31.12.2023: 11 716 miljoonaa euroa) ja ne koostuvat pääasiassa	Olemme hyödyntäneet Deloitten aktuaari- ja IFRS 17 -asiantuntijoita
vahinkovakuutusliiketoiminnan veloista. Vakuutussopimusvelan arvo koostuu jäljellä	tilintarkastuksessamme ja arvioineet johdon käyttämiä menetelmiä ja malleja. Olemme
olevan vakuutuskauden velasta sekä toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta	verranneet laskelmissa käytettyjä olettamuksia historialliseen informaatioon ja olemme
velasta, joka sisältää sekä jo raportoidut, mutta ei vielä maksetut korvaukset, että vielä	analysoineet riskien, korkotason ja kustannusten kehittymistä.
raportoimattomat korvaukset.
	Olemme arvioineet johdon käyttämiä keskeisiä kirjanpidollisia arvioita ja harkintaa sekä
Johdon arvioon toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan määrästä	suorittaneet riippumattomia vakuutusmatemaattisiin menetelmiin perustuvia laskelmia
vaikuttavat käytetyt syöttötiedot, vakuutusmatemaattisen menetelmän valinta sekä	olennaiselle osalle vakuutussopimusvelkoja.
johdon käyttämien vakuutusmatemaattisten oletusten täsmällisyys. Keskeisiä
kirjanpitoarvoon vaikuttavia oletuksia ovat inflaatio, diskonttauskorot, sekä arvio	Olemme arvioineet ja tarkistaneet valittujen tietojärjestelmien ja sovellusten yleisten IT
tulevista korvausmenoista.	kontrollien toimivuutta, jotka ovat olennaisia vakuutussopimusvelan laskennan
	perusteena oleville syöttötiedoille. Olemme tarkastaneet otospohjaisesti korvausvastuun
Vakuutussopimusvelkojen arvostukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa sekä	laskennassa käytetyt syöttötiedot.
oletuksia tulevista epävarmoista tapahtumista, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa
kirjanpitoarvoon ja tämän vuoksi vakuutussopimusvelkojen arvostus on tilintarkastuksen	Olemme arvioineet vakuutussopimusvelkojen esittämistavan asianmukaisuutta
kannalta keskeinen seikka.	tilinpäätöksessä.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Rahoitusvarojen arvostus
Katso Sampo-konsernin yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laadintaperiaatteista	Tilintarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt rahoitusvaroihin liittyvien sisäisten
sekä liitetiedot 12-14 tilinpäätöksessä.	kontrollien ja laskentaperiaatteiden sekä johdon laatimien kirjanpidollisten arvioiden
	asianmukaisuuden arviointi.
Konsernin rahoitusvarat, 16 090 miljoonaa euroa (2023: 15 757 miljoonaa euroa),
muodostavat merkittävän osan konsernin taseen varoista.	Olemme arvioineet yhtiön käyttämien arvostusmallien ja kirjauskäytäntöjen
	asianmukaisuutta arvioidaksemme, onko käyvän arvon määritys yleisesti hyväksyttyjen
Merkittävä osa konsernin rahoitusvaroista on arvostettu käypään arvoon. Tasolla 1	periaatteiden ja toimialan käytäntöjen mukainen. Olemme pyytäneet ulkopuolisia
rahoitusvarojen arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan. Tasolla 2	vahvistuksia todentaaksemme sijoitusten olemassaoloa.
arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia hintoja joko
suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita. Tasolla 3 arvostus perustuu	Yhdessä erityisasiantuntijoidemme kanssa olemme arvioineet johdon
muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin.	arvostuslaskennassa käyttämiä oletuksia. Olemme hyödyntäneet Deloitten
	analytiikkatyökaluja ja suorittaneet käypien arvojen uudelleenlaskentaa markkinoilta
Erityisiä tilintarkastuksen painopistealueita ovat olleet IFRS:n mukaisten tasojen 2 ja 3	saatavilla olevan informaatioon.
arvostus, joissa arvostustekniikat sisältävät sellaisia tekijöitä, jotka eivät ole suoraan
markkinoilta todennettavissa. Erilaisten arvostusmenetelmien ja oletusten käyttö voi	Rahoitusvarojen osalta, jotka arvostetaan muiden kuin markkinoilta saatavilla olevan
johtaa erilaisiin arvioihin käyvästä arvosta, jonka vuoksi tämä on tilintarkastuksen	informaation perusteella, olemme myös arvioineet käytäntöjä ja oletuksia, joita johto on
kannalta keskeinen seikka.	käyttänyt käypiä arvoja määrittäessään.
	Olemme arvioineet rahoitusvarojen esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa

vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta

epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 19.5.2021 alkaen yhtäjaksoisesti 4 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä, 13. maaliskuuta 2025

Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen KHT

Kestävyysselvityksen varmennuskertomus

Sampo Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Sampo Oyj:n (0142213-3) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti ("kestävyysselvitys") tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että kestävyysselvityksessä ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

• kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
• kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EUtaksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Sampo Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista kestävyysselvityksen merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet kestävyysselvityksen varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Sampo Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti ("kestävyysselvitys") on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausuntomme ei kata kestävyysselvityksessä esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyhtiöistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Sampo Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• kestävyysselvityksestä sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
• siitä, että kestävyysselvityksessä on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia kestävyysselvityksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa

Kestävyysselvityksen laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko kestävyysselvityksessä väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät kestävyysselvityksen perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat kestävyysselvityksen olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät muun muassa seuraavaa:

• Haastattelimme yrityksen johtoa sekä kestävyysselvityksen sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla.
• Hankimme haastatteluilla käsityksen yrityksen kestävyysraportointiprosessista, sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä kestävyysraportointiprosessiin liittyen.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne kestävyysselvitykseen sisältyvää informaatiota.
• Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yrityksen suorittaman prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, täyttääkö kestävyysselvitys olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRSstandardien vaatimukset olennaisilta osin.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä, 13. maaliskuuta 2025

Deloitte Oy Kestävyystarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen KRT

-

-