AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Sampo Oyj

Interim / Quarterly Report Aug 9, 2023

3237_ir_2023-08-09_c3f94241-7859-4830-bd6b-e903ea6122bb.pdf

Interim / Quarterly Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Yhteenveto 3
Konsernijohtajan kommentti 4
Tulevaisuudennäkymät 6
Näkymät vuodelle 2023 6
Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä 6
Keskeiset tapahtumat 8
Vuoden 2023 toinen neljännes lyhyesti 10
Liiketoiminta-alueet 12
If 12
Topdanmark 15
Hastings 16
Omistusyhteisö 18
Taloudellinen tilanne 19
Konsernin vakavaraisuus 19
Velka-asema 19
Luottoluokitukset 19
Muut tapahtumat 20
Mandatum 20
Omien osakkeiden osto-ohjelmat 21
Hakemus osittaisesta ryhmän sisäisestä mallista 21
Yhtiökokous 21
Osakkeet ja osakkeenomistajat 23
Palkitseminen 23
Henkilöstö 24
Raportointikauden jälkeiset tapahtumat 24
Taulukot 26
Konsernin taloudellinen kehitys 26
Tunnuslukujen laskentakaavat 28
Konsernin tulos kvartaaleittain 31
Konsernin laaja tuloslaskelma 32
Konsernitase 33
Laskelma oman pääoman muutoksista 34
Konsernin rahavirtalaskelma 35
Liitetiedot 36
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 36
Tulos segmenteittäin 1.1. - 30.6.2023 42
Tulos segmenteittäin 1.1. - 30.6.2022 43
Tase segmenteittäin 30.6.2023 44
Tase segmenteittäin 31.12.2022 45
Muut liitetiedot 46
1 Vakuutuspalvelutulos 46
2 Sijoitustoiminnan nettotuotot 47
3 Vakuutukseen liittyvät nettorahoitustuotot tai -kulut 48
4 Muut tuotot 48
5 Aineettomat hyödykkeet 48
6 Rahoitusvarat 49
7 Käypien arvojen määritys ja hierarkia 50
8 Tasoon 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutos 56
9 Vakuutussopimusvelat 59
10 Rahoitusvelat 59
11 Lopetetut toiminnot 60
12 Luovutetut toiminnot 63
13 Ehdolliset velat ja sitoumukset 64
14 Raportointikauden jälkeiset tapahtumat 64

9.8.2023

Sampo-konsernin tulos tammikesäkuulta 2023

  • Maksutulon vahva 9 prosentin kasvu kiintein valuuttakurssein tammi-kesäkuussa 2023 hinnankorotusten ja korkean asiakaspysyvyyden myötä; 4 prosentin kasvu raportoidusti
  • Underwriting-tulos kasvoi 3 prosenttia kiintein valuuttakurssein, vaikka konsernin yhdistetty kulusuhde heikkeni 83,8 prosenttiin (82,9) laajojen suurvahinkojen ja luonnonkatastrofeihin liittyvän epäsuotuisan vahinkokehityksen seurauksena
  • Alla olevan kannattavuuden kehitys pysyi vahvana Pohjoismaissa Ifin oikaistun riskisuhteen parantuessa 0,4 prosenttiyksikköä ilman diskonttovaikutusta
  • Tulos ennen veroja kasvoi 32 prosenttia 722 miljoonaan euroon IFRS 9:n mukaisesti (546), mutta laski raportoidusta vertailukauden luvusta (1 515)
  • Vakavaraisuussuhde oli vakaat 212 prosenttia osinkokertymä huomioiden ja velkaisuusaste 26,9 prosenttia ilmoitetut pääomanpalautukset huomioiden
  • Mandatumin listautuminen Nasdaq Helsinkiin 2.10.2023 etenee suunnitellusti

Avainluvut

Milj. e 1–6/2023 1–6/2022 Muutos, % 4–6/2023 4–6/2022 Muutos, %
Tulos ennen veroja
(vahinkovakuutustoiminnot)
722 1 515 -52 363 824 -56
If 657 1 227 -46 320 732 -56
Topdanmark 105 43 142 42 28 47
Hastings 27 46 -42 17 25 -31
Omistusyhteisö -60 203 -15 40
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta 575 1 658 -65 304 886 -66
Underwriting-tulos 598 611 -2 306 369 -17
Muutos Muutos
Osakekohtainen tulos (EUR) 1,13 3,08 -1,95 0,60 1,66 -1,06
Osakekohtainen operatiivinen tulos (EUR) 1,07 0,56
Oman pääoman tuotto (RoE), % 10,1 6,5 3,6
Tulos ennen veroja (IFRS 9 -oikaistu), milj.e* 722 546 32 % 363 269 35 %

Vuoden 2022 vertailuluvut on uudelleenlaskettu IFRS 17 -standardin mukaisesti, mutta ei IFRS 9 -standardin mukaisesti. Tästä johtuen kaikki ajanjakson luvut, erityisesti sijoitustoiminnan nettotuotot, eivät ole täysin vertailukelpoisia. Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta, osakekohtainen tulos ja oman pääoman tuotto -luvut sisältävät henkivakuutustoiminnan tuloksen. Mandatum on luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi 31.3.2023 alkaen.

*) IFRS 9:n mukainen, markkina-arvojen muutokset huomioiva konsernin tulos ennen veroja (vahinkovakuutustoiminnot) -vertailuluku julkaistu vertailtavuuden parantamiseksi.

Luvut eivät ole tilintarkastettuja.

Sampo-konsernin keskeiset taloudelliset tavoitteet vuosille 2021-2023

Tavoite 1-6/2023
Underwriting-tuloksen kasvu keskimäärin 4–6 (mid
single-digit) prosenttia vuositasolla
-2%
Konserni Konsernin yhdistetty kulusuhde: alle 86 % 83,8 %
Vakavaraisuussuhde: 170–190 % 224 % (212 % ml. osinkokertymä)
Velkaisuusaste: alle 30 % 26,7 % (26,9 % sisältäen jäljellä olevat takaisinostot)
If Yhdistetty kulusuhde: alle 85 % 82,7 %
Hastings Operatiivinen kulusuhde: alle 88 % 90,8 %

Konsernijohtajan kommentti

Konsernijohtajan kommentti

Vuoden 2023 ensimmäinen vuosipuolisko oli osoitus Sammon vahinkovakuutustoimintojen korkeasta laadusta, sillä ylsimme vankkaan underwriting-tulokseen aiempaa epäsuotuisammasta vahinkokehityksestä huolimatta. Konsernin operatiivinen kehitys jatkuu vahvana erityisesti siksi, että hinnoittelu on kovenemassa nopeasti Ison-Britannian moottoriajoneuvovakuutusmarkkinoilla. Ensimmäisen vuosipuoliskon tulos ennen veroja kasvoi 32 prosenttia 722 miljoonaan euroon vuodentakaisesta, kun tarkastellaan vertailuajankohtaa äskettäin voimaan tulleen IFRS 9 kirjanpitostandardin mukaisesti.

Pohjoismainen vahinkovakuutusmarkkina säilyi dynamiikaltaan houkuttelevana ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Ifin maksutulo ylsi kiintein valuuttakurssein tukevaan, 5,6 prosentin kasvuun toisella vuosineljänneksellä ja samalla alla oleva (underlying) kannattavuus parani. Jatkoimme hinnantarkistuksia kattaaksemme korvausinflaation, joka pysytteli vakaana 4–5 prosentissa kolmatta vuosineljännestä peräkkäin. Samaan aikaan asiakaspysyvyys säilyi vahvana. Henkilöasiakasliiketoiminnan bruttomaksutulon kasvu kiihtyi toisella vuosineljänneksellä 5,1 prosenttiin ensimmäisen neljänneksen 3,5 prosentista muiden vakuutuslajien kuin moottoriajoneuvovakuutuksien vakaan kehityksen ansiosta. Henkilöasiakkaille myytävissä henkilövakuutuksissa nähtiin 11 prosentin kasvu.

Vahinkokehitys on Pohjoismaissa odotusten mukaista, mutta suotuisan vuoden alun jälkeen varsinkin kiinteistövakuutuspuolella sattui suurvahinkoja ja luonnonkatastrofeihin liittyviä vahinkoja toisella vuosineljänneksellä huomattavasti tavallista enemmän. Ylsimme Suurasiakasliiketoiminnassa ensimmäisellä vuosipuoliskolla 88,3 prosentin yhdistettyyn kulusuhteeseen siitä huolimatta, että toisella vuosineljänneksellä sattui suurvahinkoja ja luonnonkatastrofien aiheuttamia vahinkoja enemmän kuin koskaan Ifin historiassa. Suurvahingot ovat ajoitukseltaan sattumanvaraisia, kuten vuoden kaksi ensimmäistä neljännestä todistavat, mutta olemme ryhtyneet merkittäviin hinnantarkistustoimenpiteisiin kannattavuuden varmistamiseksi.

Isossa-Britanniassa moottoriajoneuvovakuutusten hintakehitys kiihtyi toisella vuosineljänneksellä korkean korvausinflaation ja hieman kasvaneen vahinkofrekvenssin seurauksena. Hinnankorotusten seurauksena hinnat vastaavat paremmin kohonneita kustannuksia ja asiakkaiden liikehdintä markkinoilla kasvoi, minkä ansiosta Hastings onnistui kasvattamaan asiakasmääräänsä 7 prosenttia vuodentakaisesta. Koska vakuutussopimusten solmimisesta kestää aikansa ennen kuin vakuutusmaksutuotot näkyvät tuloslaskelmassa, nykyinen vahinkokehitys vaikutti vakuutustoiminnan kannattavuuteen negatiivisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Nopea kasvu loi tähän vielä lisäpaineita aiheuttaessaan tarpeen kirjata jakelukustannuksia etupainotteisesti. Näin ollen tarkistimme Hastingsin vuoden 2023 operatiivisen kulusuhteen näkymää 88-90 prosenttiin aiemmasta alle 88 prosentista siitä huolimatta, että suhtaudumme aiempaa luottavaisemmin markkinaan ja tulevaan kehitykseen vuoteen 2024 edettäessä.

Laajemmin asiaa tarkastellen olemme parina viime vuonna nähneet vahinkokehityksessä joukon erilaisia muutoksia, kuten korvausinflaation kiihtymisen ja vahinkofrekvenssin vaihtelun sekä Pohjoismaissa että Isossa-Britanniassa. Tämä on osa liiketoimintaamme; luomme arvoa kurinalaisella hinnoittelulla ja riskien arvioinnilla sekä erinomaisella korvauspalvelulla. Itse asiassa juuri vahinkokehityksen huonontuessa todella näemme hyödyt, joita saamme underwriting-osaamiseen ja digitaaliseen palveluvalikoimaamme jatkuvasti tekemistämme investoinneista sekä hajautuksestamme. Ifin oikaistu riskisuhde parani ensimmäisellä vuosipuoliskolla 0,4 prosenttiyksikköä ilman diskonttovaikutusta ja konsernitason yhdistetty kulusuhde oli 83,8 prosenttia eli selkeästi parempi kuin alle 86 prosentin tavoitteemme.

Yhtiökokouksen 17.5.2023 tekemän päätöksen mukaisesti etenemme suunnitelmassamme Mandatumin listaamisesta Nasdaq Helsinkiin 2.10.2023, jolloin Sammosta tulee puhdas vahinkovakuutuskonserni. Jakautumisen myötä Mandatumilla on mahdollisuudet jatkaa vankkaa kasvukehitystään palkkiotuottoihin perustuvassa, vähän pääomaa sitovassa liiketoiminnassaan. Yhtiön hallinnoitavana olevat asiakasvarat kohosivat vuoden alkupuoliskolla 9 prosenttia 11,2 miljardiin euroon. Pitkän aikavälin kasvun lisäksi Mandatum tarjoaa mahdollisuuden houkuttelevaan voitonjakoon, jonka perustana on yhtiön perinteinen laskuperustekorkoinen vakuutuskanta ja sen vahva vakavaraisuusasema. Uskon vahvasti, että Mandatum hyötyy tulevasta itsenäisyydestään.

Konsernijohtajan kommentti

Vuodet 2021–2023 kattavan strategiajaksomme nyt lähestyessä loppuaan uskomme yltävämme kaikkiin strategisiin ja konsernitason taloudellisiin tavoitteisiimme. Aiomme järjestää pääomamarkkinapäivän 14.12.2023 kertoaksemme sijoittajille ja analyytikoille keskipitkän aikavälin strategisista tavoitteistamme ja taloudellisista suunnitelmistamme. Mandatumin eriyttämisen edetessä suunnitellusti järjestämme kyseisen tapahtuman ensi kertaa puhtaasti vahinkovakuuttajana. Liiketoimintamme hyvä kehitys sekä Pohjoismaiden houkutteleva markkinatilanne ja Ison-Britannian kohentuva hinnoitteludynamiikka huomioiden uskon meidän voivan edistää houkuttelevan omistajaarvon luontia jatkossakin.

Torbjörn Magnusson

Konsernijohtaja

Tulevaisuudennäkymät

Tulevaisuudennäkymät Näkymät vuodelle 2023

Sampo-konsernin vahinkovakuutusliiketoiminnan odotetaan yltävän vuosille 2021–2023 asetettujen tavoitteiden mukaisiin underwriting-marginaaleihin. Konsernitasolla Sampo tavoittelee alle 86 prosentin yhdistettyä kulusuhdetta, ja konsernin kokonaan omistamille tytäryhtiöille Ifille ja Hastingsille on asetettu alle 85 prosentin ja alle 88 prosentin tavoitteet.

Ensimmäisen vuosipuoliskon vahvan kehityksen myötä näkymää Ifin vuoden 2023 yhdistetyksi kulusuhteeksi on parannettu 81,5-83,5 prosenttiin aiemmasta 82-84 prosentista. Hastingsin vuoden 2023 operatiivisen kulusuhteen näkymää on tarkistettu 88-90 prosenttiin aiemmasta alle 88 prosentista, missä huomioidaan kiihtyvien hinnankorotusten ja vakuutusmaksutuottojen välinen viive, vahinkotrendien suuri epävarmuus ja nopeaan kasvun liittyvät etupainotteiset jakelukustannukset.

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoimintojen yhdistetyt kulusuhteet ja operatiiviset kulusuhteet vaihtelevat muun muassa sään kausivaihteluiden, suurvahinkojen ja aiempien tilikausien vahinkoihin liittyvän vastuuvelan kehityksen vuoksi. Näillä tekijöillä on erityisen olennainen merkitys yksittäisille segmenteille ja liiketoiminta-alueille, kuten Tanskan ja Ison-Britannian toiminnoille.

Rahoitustoiminnan nettotulos on vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen.

Topdanmark julkaisee oman tulosennustemallinsa vuosineljänneksittäin.

Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä

Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan erilaisille riskeille ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti keskeisten liiketoimintayksiköidensä välityksellä. Sammon konserniyhtiöiden kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-, luotto- ja vakuutusriskit sekä operatiiviset riskit. Konsernitasolla riskien lähteet ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät ole suoraan yhteenlaskettavissa.

Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitys vaikuttaa Sampo-konserniin pääasiassa omistamiensa vakuutusyhtiöiden sijoitusomaisuuden ja vastuuvelan sekä strategisten sijoitustensa kautta. Ajan kuluessa mahdolliset epäsuotuisat makrotaloudelliset vaikutukset voivat heijastua myös Sammon operatiiviseen liiketoimintaan esimerkiksi talouskasvua alentaessaan tai korvauskuluja nostaessaan.

Kuluttajahintainflaatio on viime aikoina hidastunut energian hintojen laskun vuoksi. Pohjainflaatio on kuitenkin edelleen nopeaa, mikä saattaa pakottaa keskuspankkeja jatkamaan koronnostoja ja pitämään korot ylhäällä ennakoitua pidempään. Tämä voi johtaa sekä talouskasvun merkittävään hidastumiseen että ongelmiin yritysten, kotitalouksien ja valtioiden velanhoitokyvyssä, nostaen riskiä sijoituskohteiden äkillisestä uudelleenhinnoittelusta rahoitusmarkkinoilla. Lisäksi Euroopan energiahuollon uudelleenjärjestelyt vievät aikaa ja luovat riskin energiakriisin puhkeamiselle. Myös Ukrainan sota on edelleen merkittävä taloudellinen riski. Nämä tekijät tuovat talouden ja pääomamarkkinoiden kehitykseen tällä hetkellä merkittävää epävarmuutta. Samaan aikaan nopeasti kehittyvät hybridiuhat luovat uusia haasteita valtioille ja yrityksille. On olemassa myös lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia ja poliittisia tekijöitä sekä muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti.

Sampo-konsernin vakuutusriskit Venäjällä tai Ukrainassa ovat rajalliset ja koskevat lähinnä Suurasiakkaatliiketoiminnan tiettyjä pohjoismaisia asiakkaita, joiden vakuutusehdoissa sotatilanteesta seuranneet vahingot on rajattu vakuutusvastuun ulkopuolelle. Sammon taseeseen ei myöskään sisälly merkittäviä suoria sijoituksia Venäjälle

Tulevaisuudennäkymät

tai Ukrainaan. Suorien riskipositioiden vähyys huomioiden suurin Ukrainan sodasta Sammolle aiheutuva riski liittyy yllä kuvailtuihin toisen asteen vaikutuksiin pääomamarkkinoilla ja makrotaloudessa. Koronapandemialla ei ollut merkittäviä vaikutuksia konsernin vakuutusliiketoimintaan vuoden 2023 ensimmäisen puoliskon aikana. Koronapandemian vaikutusten vähäisyyden ja niiden luotettavan arvioinnin hankaloitumisen vuoksi Sampo luopui koronapandemian vaikutuksien kvantitatiivisten arvioiden julkaisusta taloudellisessa raportoinnissaan helmikuusta 2022 alkaen.

Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut toimintaympäristöön vaikuttavat trendit ja mahdolliset vaikutuksiltaan suuret tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia Sampo-konsernin liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä. Esimerkkejä tunnistetuista trendeistä ovat demografiset muutokset, kestävän kehityksen teemat ja teknologinen kehitys esimerkiksi keinoälyn ja digitalisaation saralla mukaan lukien kyberturvallisuuteen liittyvät uhat.

Keskeiset tapahtumat

Tammi-kesäkuun 2023 keskeiset tapahtumat

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnot ylsivät vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla hyvään tulokseen operatiivisen kehityksen säilyessä vahvana, mutta valuuttakurssien epäsuotuisa kehitys sekä suurvahingot ja luonnonkatastrofeihin liittyvät vahingot heikensivät raportoituja lukuja. Bruttomaksutulo sekä muut tuotot vakuutussopimuksista kasvoivat kiintein valuuttakurssein 9 prosenttia 5 031 miljoonaan euroon (4 821) tai 4 prosenttia raportoidusti. Pohjoismaissa kasvu jatkui vahvana kiintein valuuttakurssein tarkasteltuna kaikilla liiketoiminta-alueilla hinnantarkistusten ja korkeana jatkuneen asiakaspysyvyyden siivittäminä. Henkilöasiakasliiketoiminnassa kasvu kiihtyi toisella vuosineljänneksellä kiintein valuuttakurssein 5,1 prosenttiin ensimmäisen neljänneksen 3,5 prosentista ja sitä tuki vahva kehitys muissa kuin moottoriajoneuvovakuutuksissa. Lisäksi kasvua tukivat tammikuun alussa uusittavien sopimusten hyvä kehitys Suurasiakkaat- ja Yritysasiakkaatliiketoiminnoissa, hyvin sujunut uusmyynti sekä korkea asiakaspysyvyys. Useissa eri liiketoiminnoissa tarjottavien henkilövakuutusten, pois lukien lakisääteiset tapaturmavakuutukset, kasvu jatkui vahvana ollen 11 prosenttia ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Isossa-Britanniassa maksutulo kohosi 37 prosenttia kiintein valuuttakurssein hinnantarkistusten jatkuessa edelleen. Vakuutussopimusten määrä kasvoi 7 prosenttia vuodentakaisesta 3,4 miljoonaan sekä moottoriajoneuvo- että kotivakuutussopimusten määrän kasvaessa.

Maksutulon vahva kasvu ja vankka alla oleva marginaalikehitys kasvattivat underwriting-tulosta 3 prosenttia kiintein valuuttakurssein, vaikka suurvahinkojen ja luonnonkatastrofeihin liittyvien vahinkojen epäsuotuisa kehitys osin vaimensi kasvua. Raportoitu underwriting-tulos laski 2 prosenttia 598 miljoonaan euroon (611). Konsernin yhdistetty kulusuhde heikkeni 0,9 prosenttiyksikköä 83,8 prosenttiin (82,9) pääasiassa suurvahinkojen ja luonnonkatastrofeihin liittyvien vahinkojen vuoksi, sillä positiivinen aiempien vuosien kehitys kompensoi niitä vain osittain. Ifin oikaistu riskisuhde ilman diskonttovaikutusta parani 0,4 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta, sillä hintojentarkistukset ylittivät Pohjoismaissa edelleen korvausinflaation, joka pysytteli tasaisena 4-5 prosentissa kolmatta vuosineljännestä peräjälkeen. Hastings raportoi 90,8 prosentin (87,1) operatiivisen kulusuhteen merkittävien hinnankorotusten tuoman positiivisen vaikutuksen jäädessä korvauskulujen epäsuotuisan kehityksen ja nopean kasvun tuomien etupainotteisten jakelukustannusten peittoon. Korvausinflaatio pysyi korkeana noin 12 prosentissa ja vahinkofrekvenssi kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna osin ensimmäisen vuosineljänneksen epäsuotuisten sääilmiöiden vuoksi.

Nettorahoitustulos oli 229 miljoonaa euroa tammi-kesäkuussa 2023, ja sitä tukivat korkosijoitusten vakaan tuoton ja osakemarkkinoiden vahvan kehityksen myötä kertyneet 362 miljoonan euron suuruiset sijoitustoiminnan nettotuotot. Tätä pienensi osaltaan -113 miljoonan euron suuruinen diskonttauksen purun vaikutus, kun taas diskonttokoron muutoksilla oli 9 miljoonan euron positiivinen vaikutus.

Sampo-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli kesäkuun 2023 lopussa vahva, 212 prosenttia osinkokertymä huomioiden. Velkaisuusaste oli kesäkuun 2023 lopussa 26,7 prosenttia nousten ensimmäisen vuosineljänneksen 23,7 prosentista. Nousua selitti pääasiassa osingonmaksu sekä toteutetut omien osakkeiden takaisinostot toisella vuosineljänneksellä. Sampo tavoittelee 170-190 prosentin vakavaraisuussuhdetta ja alle 30 prosentin velkaisuusastetta.

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi Sampo Oyj:n jakautumisen 17.5.2023, minkä jälkeen prosessi Mandatumin listaamiseksi Nasdaq Helsinkiin lokakuussa on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Mandatumin tulos ennen veroja oli 87 miljoonaa euroa ja nettotulos 70 miljoonaa euroa Sampo-konsernin konsolidoidussa tuloslaskelmassa. Mandatumin ensimmäisen vuosipuoliskon taloudellista kehitystä on kuvattu tarkemmin Muut tapahtumat -osiossa.

Sampo tiedotti 20.6.2023 jättäneensä Finanssivalvonnalle hakemuksen vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskemiseen käytettävän, osittaisen ryhmän sisäisen mallin käyttöönotosta. Kyseinen malli ottaa huomioon Sammon vahinkovakuutustoimintojen riskiprofiilin standardikaavaa paremmin. Sen mukaisesti laskettuna vakavaraisuuspääomavaatimus olisi ollut vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä arviolta jopa 0,3 miljardia euroa matalampi. Sampo arvioi hakuprosessin tulevan päätökseen vuoden 2024 alkupuoliskolla.

Keskeiset tapahtumat

Sampo raportoi ensimmäisen vuosipuoliskon uuden "IFRS 17: Vakuutussopimukset" -kirjanpitostandardin sekä "IFRS 9: Rahoitusinstrumentit" -kirjanpitostandardin mukaisesti. Vuoden 2022 vertailuluvut on uudelleenlaskettu IFRS 17 standardin mukaisesti, mutta ei IFRS 9 -standardin mukaisesti. Tämän vuoksi kaikki eri ajanjaksojen luvut, erityisesti sijoitustoiminnan nettotuotot, eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Sampo-konsernin tulos tammi-kesäkuulta 2023

Milj. e If Topdanmark Hastings Omistus
yhteisö
Elim. Sampo
konserni
Bruttomaksutulo sekä muut tuotot
vakuutussopimuksista 3 273 846 912 5 031
Vakuutusmaksutuotot, netto 2 466 635 518 3 620
Korvauskulut sisältäen korvausten
käsittelykulut, netto -1 659 -403 -330 -2 392
Liikekulut -380 -115 -124 -619
Vakuutuspalvelutulos 427 117 64 608
Muut vahinkovakuutustoimintaan
liittyvät tuotot tai kulut -10 -10
Underwriting-tulos 427 117 54 598
Sijoitustoiminnan nettotuotot 339 37 -2 -4 -7 362
Vakuutuksen nettorahoitustuotot
tai -kulut -101 -28 -4 -133
Nettorahoitustulos 238 9 -6 -4 -7 229
Muut erät -8 -21 -21 -56 1 -105
Voitto ennen veroja 657 105 27 -60 -6 722
Osakkeenomistajien osuus
nettotuloksesta 575
- josta henkivakuutustoiminnoista 70
Yhdistetty kulusuhde, % 82,7 81,5 90,8 83,8

Sampo-konsernin tulos tammi-kesäkuulta 2022

Milj. e If Topdanmark Hastings Omistus
yhteisö
Elim. Sampo
konserni
Bruttomaksutulo sekä muut tuotot
vakuutussopimuksista 3 267 842 712 4 821
Vakuutusmaksutuotot, netto 2 481 627 406 3 515
Korvauskulut sisältäen korvausten
käsittelykulut, netto
-1 658 -412 -218 -2 288
Liikekulut -379 -108 -110 -597
Vakuutuspalvelutulos 444 107 78 630
Muut vahinkovakuutustoimintaan
liittyvät tuotot tai kulut
0 0 -19 -19
Underwriting-tulos 444 107 59 611
Sijoitustoiminnan nettotuotot 150 -133 4 174 -3 191
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai
-kulut
626 93 15 734
Nettorahoitustulos 776 -41 19 174 -3 925
Muut erät 7 -23 -32 29 -1 -21
Voitto ennen veroja 1 227 43 46 203 -5 1 515
Osakkeenomistajien osuus
nettotuloksesta
1 658
-josta henkivakuutustoiminnoista* 441
Yhdistetty kulusuhde, % 82,1 82,9 87,1 82,9

*) Henkivakuutustoimintojen osuus tammi-kesäkuun 2022 nettotuloksesta sisältää Mandatumin ja Topdanmarkin henkivakuutustoiminnot.

Vuoden 2023 toinen neljännes lyhyesti

Vuoden 2023 toinen neljännes lyhyesti

Sammon bruttomaksutulon kasvu oli vuoden 2023 toisella neljänneksellä vahvaa ja alla oleva kannattavuus parani, mutta valuuttakurssien epäsuotuisa kehitys sekä suurvahinkojen ja luonnonkatastrofeihin liittyvien vahinkojen kasvu rasittivat tulosta.

Bruttomaksutulo ja muut tuotot vakuutussopimuksista kasvoivat kiintein valuuttakurssein 11 prosenttia 2 045 miljoonaan euroon (1 972) ja raportoiduin luvuin kasvu jäi 4 prosenttiin Ruotsin ja Norjan kruunujen heikentymisen myötä. Pohjoismaissa kehitys oli vakaata kaikilla liiketoiminta-alueilla ja sitä tukivat korvausinflaation kattaneet hinnankorotukset sekä korkeana säilynyt asiakaspysyvyys. Henkilöasiakasliiketoiminnassa maksutulon kasvu kiintein valuuttakurssein kiihtyi 5,1 prosenttiin ensimmäisen vuosineljänneksen 3,5 prosentista kasvun ajurien ollessa muualla kuin moottoriajoneuvovakuutuksissa. Henkilöasiakkaille myytävissä henkilövakuutuksissa nähtiin 11 prosentin kasvu. Voimakkaimmat kasvuluvut nähtiin kuitenkin Isossa-Britanniassa hinnankorotusten saattelemina, mutta myös vakuutussopimusten määrä kasvoi.

Konsernin underwriting-tulos laski kiintein valuuttakurssein 12 prosenttia ja raportoiduin valuuttakurssein 17 prosenttia 306 miljoonaan euroon (369). Konsernin yhdistetty kulusuhde heikkeni 3,8 prosenttiyksikköä 83,5 prosenttiin (79,7) selittyen epäsuotuisalla vahinkokehityksellä sekä Pohjoismaissa että Isossa-Britanniassa. Pohjoismaissa koko toimialaan vaikuttaneeseen Norjan kivivyörymään liittyvät vahingot sekä joukko muita suuria kiinteistövahinkoja lähinnä Suurasiakasliiketoiminnassa vaikuttivat Ifin kehitykseen negatiivisesti. Suurvahingoilla ja vakavilla säävahingoilla (sisältäen luonnonkatastrofit) oli yhteensä 7,1 prosentin (-1,7) negatiivinen vaikutus Ifin toisen vuosineljänneksen riskisuhteeseen, joskin tätä kompensoi osin 6,0 prosentin suuruinen edellisten vuosien korvausvastuun purku (0,0). Lopputuloksena Ifin yhdistetty kulusuhde heikkeni 82,9 prosenttiin (80,3). Ifin alla oleva kehitys jatkui kuitenkin vankkana toisella vuosineljänneksellä oikaistun riskisuhteen ilman diskonttovaikutusta parantuessa 0,5 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta. Isossa-Britanniassa korvausinflaatio pysyi noin 12 prosentissa, mikä rasitti kannattavuutta yhdessä hieman kasvaneen vahinkofrekvenssin kanssa. Hastingsin operatiivinen kulusuhde oli 88,6 prosenttia (83,7).

Nettorahoitustulos oli 106 miljoonaa euroa. Kehitystä tuki sijoitustoiminnan nettotuotot, jotka olivat 108 miljoonaa euroa. Efektiivisen korkotuoton (running yield) kohoaminen kompensoi lyhyiden korkojen nousun negatiivista vaikutusta, minkä lisäksi osakemarkkinat kehittyivät vahvasti. Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut olivat -2 miljoonaa euroa diskonttokorkojen muutosten positiivisen vaikutuksen kompensoidessa jatkuvan diskonttauksen purun negatiivista vaikutusta.

Mandatumin tulos ennen veroja oli 50 miljoonaa euroa ja nettotulos 41 miljoonaa euroa Sampo-konsernin konsolidoidussa tuloslaskelmassa. Tulosta tukivat 44 miljoonan euron sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos ilman sijoitussidonnaista liikettä sekä 13 miljoonan euron palkkiotulos sijoitussidonnaisista ja muista ulkoisista asiakasvaroista. Mandatumin sijoitussidonnaiset ja muut ulkoiset asiakasvarat kasvoivat ennätyskorkealle, 11,2 miljardiin euroon, ja sitä tuki 157 miljoonan euron nettomerkinnät toisella vuosineljänneksellä. Mandatum-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli 296 prosenttia. Jakautumisen jälkeinen pro-forma-vakavaraisuussuhde oli kesäkuun 2023 lopussa 225 prosenttia, kun huomioidaan taseen uudelleenjärjestely ja osinkokertymä viimeisimpään Sammolle maksettuun 150 miljoonan euron osinkoon perustuen.

Vuoden 2023 toinen neljännes lyhyesti

Sampo raportoi toisen vuosineljänneksen uuden "IFRS 17: Vakuutussopimukset" -kirjanpitostandardin sekä "IFRS 9: Rahoitusinstrumentit" -kirjanpitostandardin mukaisesti. Vuoden 2022 vertailuluvut on uudelleenlaskettu IFRS 17 standardin mukaisesti, mutta ei IFRS 9 -standardin mukaisesti. Tämän vuoksi kaikki eri ajanjaksojen luvut, erityisesti sijoitustoiminnan nettotuotot, eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Sampo-konsernin tulos huhti-kesäkuulta 2023

2 045
1 821
-1 198
-313
310
-4
306
-4 108
-2
-4 106
2 -50
-2 363
304
41
83,5

Sampo-konsernin tulos huhti-kesäkuulta 2022

Milj. e If Topdanmark Hastings Omistus
yhteisö
Elim. Sampo
konserni
Bruttomaksutulo sekä muut
tuotot vakuutussopimuksista 1 343 245 384 1 972
Vakuutusmaksutuotot, netto 1 259 315 222 1 797
Korvauskulut sisältäen
korvausten käsittelykulut, netto
-818 -180 -117 -1 115
Liikekulut -194 -54 -55 -303
Vakuutuspalvelutulos 248 81 51 379
Muut vahinkovakuutustoimintaan
liittyvät tuotot tai kulut
0 0 -10 -10
Underwriting-tulos 248 81 41 369
Sijoitustoiminnan nettotuotot 92 -90 1 -1 -2 1
Vakuutuksen nettorahoitustuotot
tai -kulut 383 48 -1 430
Nettorahoitustulos 475 -42 0 -1 -2 431
Muut erät 9 -10 -16 40 0 23
Voitto ennen veroja 732 28 25 40 -1 824
Osakkeenomistajien osuus
nettotuloksesta
886
-josta
henkivakuutustoiminnoista* 242
Yhdistetty kulusuhde, % 80,3 74,3 83,7 79,7

*) Henkivakuutustoimintojen osuus huhti-kesäkuun 2022 nettotuloksesta sisältää Mandatumin ja Topdanmarkin henkivakuutustoiminnot.

Liiketoiminta-alueet

If

If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutuskonserni. Se tarjoaa vakuutusratkaisuja kaikissa keskeisissä vakuutuslajeissa neljällä liiketoiminta-alueellaan, joita ovat Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat, Suurasiakkaat ja Baltia-liiketoiminta. Ifin liiketoimintamalli perustuu korkeaan asiakastyytyväisyyteen, alansa parhaaseen riskien arviointiin ja hinnoitteluun sekä pohjoismaisen toimintamallinsa mahdollistamaan skaalaeduista hyötymiseen. Ifin strategian ytimessä ovat erinomaiset digitaaliset myyntikanavat ja muut digitaaliset palvelut etenkin Henkilöasiakkaat-liiketoiminnassa ja Yritysasiakkaat-liiketoiminnan pk-markkinasegmentissä.

Tulos

Milj. e 1–6/2023 1–6/2022 Muutos, % 4–6/2023 4–6/2022 Muutos, %
Bruttomaksutulo 3 273 3 267 0 1 307 1 343 -3
Vakuutusmaksutuotot, netto 2 466 2 481 -1 1 231 1 259 -2
Korvauskulut, netto -1 520 -1 524 0 -761 -749 2
Liikekulut sisältäen korvausten käsittelykulut -519 -513 1 -260 -263 -1
Vakuutuspalvelutulos / Underwriting-tulos 427 444 -4 210 248 -15
Sijoitustoiminnan nettotuotot 339 150 126 100 92 8
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut -101 626 13 383 -97
Nettorahoitustulos 238 776 -69 112 475 -76
Muut erät -8 7 -2 9
Tulos ennen veroja 657 1 227 -46 320 732 -56
Avainluvut 1–6/2023 1–6/2022 Muutos 4–6/2023 4–6/2022 Muutos
Yhdistetty kulusuhde, % 82,7 82,1 0,6 82,9 80,3 2,6
Toimintakulusuhde, % 21,0 20,7 0,4 21,1 20,9 0,3
Riskisuhde, % 61,6 61,4 0,2 61,8 59,5 2,3
Suurvahingot ja vakavat säävahingot, % 2,8 0,0 2,8 7,1 -1,7 8,8
Riskioikaisu ja muut tekniset vaikutukset, kuluva
vuosi, %
1,3 1,2 0,0 1,0 0,8 0,1
Aiempien vuosien kehitys, % -4,1 -2,4 -1,7 -6,0 0,0 -6,0
Oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, % 61,7 62,6 -1,0 59,6 60,3 -0,7
Diskonttovaikutus, kuluva vuosi, % -3,2 -2,6 -0,6 -3,4 -3,2 -0,2
Vahinkosuhde, % 67,3 66,8 0,4 67,4 64,9 2,5
Liikekulusuhde, % 15,4 15,3 0,1 15,5 15,4 0,1

Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti.

Suurvahingot esitetään arvioon verrattuna, mutta vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot raportoidaan kokonaisuudessaan; negatiivinen luku tarkoittaa positiivista tulosta. Luonnonkatastrofeihin liittyvät vahingot lasketaan vakaviin sääilmiöihin liittyviksi vahingoiksi.

Aiempien vuosien kehityksen ollessa negatiivinen luku vastuuvelka on kehittynyt myönteisesti. Diskonttovaikutus kuvaa kuluvana vuonna toteutetun vastuuvelan diskonttauksen vaikutusta oikaistuun riskisuhteeseen .

Underwriting-kehitys

Ifin vakuutuspalvelutulos oli 427 miljoonaa euroa (444) vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Tämä vastaa 4 prosentin laskua vuodentakaiseen verrattuna. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla maksutulo kasvoi 5,9 prosenttia kiintein valuuttakurssein ja alla olevat underwriting-marginaalit olivat vertailukautta paremmat, mutta laajat suurvahingot ja luonnonkatastrofeihin liittyvät vahingot sekä epäsuotuisat valuuttakurssivaikutukset kumosivat näiden positiivisen vaikutuksen. Kauden yhdistetty kulusuhde oli 82,7 prosenttia (82,1), eli Ifin vuosien 2021–2023 tavoite alle 85 prosentin yhdistetystä kulusuhteesta saavutettiin.

Ifin toisen vuosineljänneksen vakuutuspalvelutulos oli 210 miljoonaa euroa (248). Maksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 5,6 prosenttia ja yhdistetty kulusuhde oli 82,9 prosenttia (80,3).

Maksutulon kehitys

Ifin bruttomaksutulo oli vuoden 2023 tammi–kesäkuussa 3 273 miljoonaa euroa (3 267). Maksutulo kasvoi 5,9 prosenttia vuodentakaisesta kiintein valuuttakurssein. Kasvu oli vahvaa kaikilla liiketoiminta-alueilla ja johtui pääasiassa hinnankorotuksista. Vahvaa kehitystä edistivät myös onnistuneet sopimusten uusimiset vuoden alussa Suurasiakkaat- ja Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueilla sekä jatkuneet hinnankorotukset ja korkea asiakaspysyvyys. Maksutulo kasvoi toisella neljänneksellä 5,6 prosenttia kiintein valuuttakurssein.

Ifin Henkilöasiakkaat-liiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi 4,3 prosenttia kiintein valuuttakurssein vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla pääasiassa korvausinflaation tahdissa toteutettujen hinnankorotusten ja vertailukaudesta kasvaneen asiakaskunnan ansiosta. Positiivista kehitystä tuki vakaa kasvu henkilö- ja omaisuusvakuutuksissa, ja sitä heikensi kasvustaan huolimatta yhä heikko uusien autojen myynti. Kasvu oli erityisen vahvaa Norjassa ja Suomessa. Maksutulo kasvoi toisella neljänneksellä 5,1 prosenttia kiintein valuuttakurssein.

Yritysasiakkaat-liiketoiminnan maksutulo kasvoi vuoden 2023 tammi–kesäkuussa 6,5 prosenttia kiintein valuuttakurssein. Positiivista kehitystä tuki hyvä kasvu kaikissa maissa, erityisesti Ruotsissa ja Norjassa. Onnistuneet sopimusten uusimiset ja korvausinflaation mukaiset hinnankorotukset tukivat kasvua. Toisella vuosineljänneksellä maksutulon kasvu oli 4,4 prosenttia kiintein valuuttakurssein.

Suurasiakkaat-liiketoiminnan maksutulo kasvoi 7,3 prosenttia kiintein valuuttakurssein vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Inflaation mukaiset hinnankorotukset, erityisesti kiinteistövakuutussegmentissä, sekä alkuvuoden onnistuneet sopimusten uusimiset edesauttoivat myönteistä kehitystä. Maantieteellisesti tarkasteltuna Suurasiakkaat-liiketoiminta kasvoi kaikissa muissa maissa paitsi Tanskassa, johon vaikutti se, että muutamaa isoa vakuutussopimusta ei uusittu. Suurasiakasliiketoiminnan projektikannan kehitys vaikutti toisella neljänneksellä kiintein valuuttakurssein mitattuun maksutulon kasvuun negatiivisesti, joka jäi 6,4 prosenttiin.

Ifin Baltian-liiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi 15,3 prosenttia tammi–kesäkuussa 2023. Korvausinflaation kattamiseksi tehdyt hinnankorotukset olivat pääasiallinen tekijä tässä positiivisessa kehityksessä. Kasvu oli vahvaa koko Baltiassa, erityisesti Liettuassa ja Latviassa. Toisella vuosineljänneksellä maksutulo kasvoi 15,0 prosenttia.

Yhdistetyn kulusuhteen kehitys

Ifin yhdistetty kulusuhde oli 82,7 prosenttia (82,1) vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja 82,9 prosenttia (80,3) toisella neljänneksellä.

Vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen suotuisan suurvahinkotuloksen jälkeen vuoden toisella neljänneksellä koettiin laajoja suurvahinkoja ja vakaviin sääilmiöihin liittyviä vahinkoja (sisältäen luonnonkatastrofit), jotka vaikuttivat lähinnä Suurasiakkaat-liiketoimintaan. Näillä oli 2,8 prosenttiyksikön (0,0) negatiivinen vaikutus vuoden ensimmäisen puoliskon riskisuhteeseen. Toisella neljänneksellä vastaava luku oli 7,1 prosenttiyksikköä (-1,7) Norjan kivivyörymän ja useiden muiden suurten omaisuusvahinkojen vuoksi. If raportoi suurvahinkojen tuloksen poikkeamana arviosta, mutta vakavien sääilmiöiden sekä luonnonkatastrofien vaikutukset raportoidaan kokonaisuudessaan.

Aiempien vuosien korvausvastuun purun vaikutus nousi 4,1 prosenttiin vertailukauden 2,4 prosentista. Toisella neljänneksellä aiempien vuosien korvausvastuun purun vaikutus oli 6,0 prosenttia (0,0).

Riskioikaisut ja muut vakuutustekniset vaikutukset pysyivät tammi–kesäkuussa suunnilleen ennallaan 1,3 prosentissa (1,2). Toisen neljänneksen vastaava luku oli 1,0 prosenttia (0,8). Vuoden ensimmäisellä puoliskolla diskonttauksen vaikutukset kasvoivat vuodentakaisesta 0,6 prosenttiyksikköä 3,2 prosenttiin (2,6) korkojen nousun seurauksena. Toisella neljänneksellä diskonttauksen vaikutus oli 3,4 prosenttia (3,2).

Riskisuhde heikkeni vuodentakaisesta kaiken kaikkiaan 0,2 prosenttiyksikköä 61,6 prosenttiin (61,4) tammi– kesäkuussa 2023. Oikaistu riskisuhde ilman diskonttovaikutusta parani edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja 0,5 prosenttiyksikköä toisella neljänneksellä. Koronarajoitukset vaikuttivat jonkin verran vahinkotiheyteen vertailukausilla.

Vuoden 2023 tammi–kesäkuun toimintakulusuhde kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä 21,0 prosenttiin (20,7) pääasiassa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna lisääntyneen aktiivisuuden myötä. Toisen neljänneksen toimintakulusuhde oli 21,1 prosenttia (20,9). Toimintakulusuhde sisältää koulutus- ja kehitysmenot.

Yhdistetty kulusuhde, % Riskisuhde, %
1–6/2023 1–6/2022 Muutos, % 1–6/2023 1–6/2022 Muutos, %
Henkilöasiakkaat 81,9 80,7 1,2 61,0 60,4 0,6
Yritysasiakkaat 82,2 80,8 1,4 60,4 59,4 0,9
Suurasiakkaat 88,3 92,2 -3,8 69,4 72,5 -3,1
Baltia 88,0 90,4 -2,5 61,9 63,1 -1,2
Ruotsi 83,7 76,9 6,8 64,8 58,1 6,7
Norja 86,4 85,2 1,3 65,5 64,6 0,9
Suomi 76,4 70,2 6,2 54,2 48,9 5,3
Tanska 79,9 113,6 -33,7 54,6 87,5 -32,9
Yhdistetty kulusuhde, % Riskisuhde, %
4–6/2023 4–6/2022 Muutos, % 4–6/2023 4–6/2022 Muutos, %
Henkilöasiakkaat 81,8 82,7 -0,9 60,8 62,0 -1,2
Yritysasiakkaat 80,6 74,4 6,1 58,6 53,0 5,6
Suurasiakkaat 95,5 82,0 13,5 75,9 62,3 13,6
Baltia 85,9 89,7 -3,8 59,9 62,7 -2,8
Ruotsi 86,9 75,5 11,4 68,1 56,9 11,2
Norja 87,3 79,9 7,4 66,4 59,4 7,1
Suomi 74,0 72,1 2,0 51,6 49,9 1,7
Tanska 74,9 114,1 -39,2 49,2 87,7 -38,5

Nettorahoitustulos

Vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla Ifin nettorahoitustulos oli 238 miljoonaa euroa (776). Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 339 miljoonaa euroa (150) ja sijoitusten tuotto markkina-arvoin oli 3,2 prosenttia (-4,8), johon vaikuttivat 14,8 prosentin osaketuotot ja 2,0 prosentin korkotuotot. Vuoden 2023 toisella neljänneksellä Ifin nettorahoitustulos oli 112 miljoonaa euroa (475). Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 100 miljoonaa euroa (92) ja sijoitusten tuotto markkina-arvoin oli 0,9 prosenttia (-2,7). Tuotot osakkeista olivat 4,7 prosenttia ja tuotot korkosijoituksista 0,6 prosenttia. Sijoitusten nettotuotot raportoidaan IFRS 9 -kirjanpitostandardin mukaisesti 1.1.2023 alkaen, mutta edellisen vuoden lukuja ei ole uudelleenlaskettu eivätkä ne siis vastaa markkina-arvoja.

Ifin korkosalkun uudelleensijoittamista korkeampikorkoisiin sijoituksiin jatkettiin asteittain vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla, mikä paransi Ifin efektiivistä korkotuottoa (running yield). Toisen neljänneksen lopussa efektiivinen korkotuotto oli 3,8 prosenttia (2,1), mikä vastaa 0,3 prosenttiyksikön kasvua ensimmäisen neljänneksen lopussa raportoidusta 3,5 prosentista, ja Ifin korkosalkun markkina-arvoinen tuotto nousi 5,3 prosenttiin (2,8).

Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut olivat -101 miljoonaa euroa (626) sisältäen diskonttokorkojen muutosten vaikutuksen, joka oli -10 miljoonaa euroa vuoden 2023 ensimmäisen puoliskon aikana. Diskonttauksen purun vaikutus oli -83 miljoonaa euroa. Toisella neljänneksellä vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut olivat 13 miljoonaa euroa (383) sisältäen 54 miljoonan euron muutoksen diskonttokoroissa ja -38 miljoonan euron suuruisen diskonttauksen purun.

Tulos ennen veroja

Ifin tammi-kesäkuun tulos ennen veroja oli 657 miljoonaa euroa (1 227). Vuoden 2023 toisen neljänneksen vastaava luku oli 320 miljoonaa euroa (732).

Topdanmark

Topdanmark on Tanskan suurimpia vahinkovakuutusyhtiöitä. Yhtiö keskittyy henkilöasiakkaiden, maatalouden ja pk-yritysten vakuuttamiseen. Yhtiö harjoitti aiemmin myös henkivakuutusliiketoimintaa, mutta luopui siitä 1.12.2022. Yhtiö on listattu Nasdaqin Kööpenhaminan pörssissä.

Milj. e 1–6/2023 1–6/2022 Muutos, % 4–6/2023 4–6/2022 Muutos, %
Bruttomaksutulo 846 842 0 242 245 -1
Vakuutusmaksutuotot, netto 635 627 1 317 315 1
Korvauskulut sisältäen korvausten käsittelykulut,
netto
-403 -412 -2 -200 -180 11
Liikekulut -115 -108 7 -57 -54 5
Vakuutuspalvelutulos / underwriting-tulos 117 107 9 61 81 -25
Sijoitustoiminnan nettotuotot 37 -133 10 -90
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut -28 93 -18 48
Nettorahoitustulos 9 -41 -8 -42 -81
Muut erät -21 -23 -10 -11 -10 6
Tulos ennen veroja 105 43 142 42 28 47
Avainluvut 1–6/2023 1–6/2022 Muutos 4–6/2023 4–6/2022 Muutos
Yhdistetty kulusuhde, % 81,5 82,9 -1,3 80,8 74,3 6,5
Vahinkosuhde, % 63,4 65,7 -2,2 62,9 57,2 5,7
Liikekulusuhde, % 18,1 17,2 0,9 17,9 17,1 0,8

Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti. Vertailuluvut eivät sisällä Topdanmarkin henkivakuutustoimintoja.

Sampo Oyj omisti kesäkuun 2023 lopussa 43,7 miljoonaa Topdanmarkin osaketta. Omistusosuus ei muuttunut edellisestä vuosineljänneksestä ja on 48,5 prosenttia kaikista Topdanmarkin osakkeista. Omistusosuuden markkinaarvo oli kesäkuun 2023 lopussa 1 966 miljoonaa euroa.

Topdanmarkin tammi–kesäkuun 2023 tulos ennen veroja kohosi 105 miljoonaan euroon (43) Sampo-konsernin konsolidoidussa tuloslaskelmassa pääosin sijoitustoiminnan nettotuottojen nousun ansiosta. Yhdistetty kulusuhde oli 81,5 prosenttia (82,9) ja riskisuhde 18,1 prosenttia (17,2).

Oona Health A/S -kauppaan liittyvä viranomaisprosessi etenee suunnitelmien mukaan, ja transaktiolla on Tanskan valvontaviranomaisen hyväksyntä. Yrityskaupan odotetaan tapahtuvan vuoden 2023 jälkipuoliskolla.

Lisätietoa Topdanmark A/S:stä ja sen tammi-kesäkuun 2023 tuloksesta on saatavilla osoitteessa

www.topdanmark.com.

Hastings

Hastings on Ison-Britannian johtavia digitaalisella alustalla toimivia vahinkovakuuttajia ja keskittynyt moottoriajoneuvo- ja kotivakuutuksiin. Hastingsilla on yli 3 miljoonaa asiakasta. Yhtiö toimii kahdella päätoiminimellä, jotka ovat Hastings Insurance Services Limited Isossa-Britanniassa ja Advantage Insurance Company Gibraltarilla.

Tulos

Milj. e 1–6/2023 1–6/2022 Muutos, % 4–6/2023 4–6/2022 Muutos, %
Bruttomaksutulo 798 605 32 435 331 32
Muut tuotot vakuutussopimuksista 113 107 6 60 53 14
Vakuutusmaksutuotot, netto 518 406 28 272 222 22
Korvauskulut sisältäen korvausten
käsittelykulut, netto
-330 -218 52 -168 -117 44
Liikekulut -124 -110 12 -65 -55 18
Vakuutuspalvelutulos 64 78 -18 39 51 -23
Muut vahinkovakuutustoimintaan
liittyvät tuotot tai kulut
-10 -19 -46 -4 -10 -59
Underwriting-tulos 54 59 -9 35 41 -14
Sijoitustoiminnan nettotuotot -2 4 -16 1
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai
-kulut
-4 15 3 -1
Nettorahoitustulos -6 19 -12
Muut erät -21 -32 -35 -6 -16 -65
Tulos ennen veroja 27 46 -42 17 25 -31
Avainluvut 1–6/2023 1–6/2022 Muutos 4–6/2023 4–6/2022 Muutos
Operatiivinen kulusuhde, % 90,8 87,1 3,7 88,6 83,7 5
Vahinkosuhde, % 63,8 53,6 10,1 61,6 52,5 9
Kokonaistuotot, Milj.e* 584 461 27 309 250 23
Voimassa olevat
vakuutussopimukset (milj. kpl)
3,4 3,2 0,2

*) Kokonaistuotot-lukua käytetään operatiivisen tuloksen laskennassa ja se sisältää vakuutusmaksutuotot sekä muut vakuutustoimintaan liittyvät tuotot.

Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti.

Tammi–kesäkuussa 2023 Ison-Britannian moottoriajoneuvovakuutusmarkkinoilla nähtiin merkittäviä hinnantarkistuksia mutta myös epäsuotuisaa vahinkokehitystä. Koko markkinalla vahingot ovat jatkaneet kasvuaan ajokäyttäytymisen muuttuessa, ja korvausinflaatio on pysynyt sitkeänä ja sen arvioidaan edelleen olevan noin 12 prosenttia vuositasolla. Näiden suuntausten vuoksi Ison-Britannian moottoriajoneuvovakuutusmarkkinoiden hinnoittelu on koventunut merkittävästi, ja hinnat nousivat kaksinumeroisin luvuin toisella vuosineljänneksellä. Markkinahintojen nousu sekä vakuutuksia vertailevien ja kilpailuttavien kuluttajien määrän kasvu ovat hyödyttäneet Hastingsia, jonka vakuutusten kysyntä on kasvanut samaan aikaan, kun yhtiön oma asiakaspysyvyys on säilynyt korkeana.

Hastingsin bruttomaksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 37 prosenttia vuodentakaisesta 798 miljoonaan euroon (605) heijastaen korkeampia vakuutusten keskihintoja ja voimassa olevien vakuutussopimusten määrän kasvua kaikissa vakuutustuotteissa. Voimassa olevien vakuutusten määrä kasvoi 3,4 miljoonaan eli 7 prosenttia vuodentakaisesta. Moottoriajoneuvovakuutusten lukumäärä kasvoi 3 prosenttia ja kotivakuutusten 35 prosenttia. Vakuutusten määrä kasvoi korvausinflaation ja korkeampien jälleenvakuutushintojen kattamiseksi tehtyjen hinnankorotusten rinnalla.

Tammi–kesäkuun 2023 vahinkosuhde oli 63,8 prosenttia (53,6) eli 10,1 prosenttiyksikköä vuodentakaista korkeampi. Nousu johtui korkeana jatkuneesta korvausinflaatiosta, ajokäyttäytymisen muutoksista johtuvasta vahinkofrekvenssin kasvusta sekä ensimmäisen neljänneksen aikana sattuneista sääilmiöihin liittyvistä vahingoista.

Tammi–kesäkuun 2023 operatiivinen kulusuhde nousi 90,8 prosenttiin (87,1) pääasiassa vahinkosuhteen kasvun vuoksi, vaikka IFRS 17:n mukaiset, etupainotteiset jakelukustannukset vaikuttivat tähän nopean kasvun seurauksena. Vuoden ensimmäisen puoliskon kulusuhde sisältää 1,6 prosenttiyksikköä keskiarvoa enemmän sääilmiöihin liittyviä vahinkoja, jotka olivat peräisin ensimmäiseltä neljännekseltä.

Hastingsin vakuutuspalvelutulos oli 64 miljoonaa euroa (78) ja underwriting-tulos 54 miljoonaa euroa (59). Tulokset alenivat vuodentakaisesta suurelta osin vahinkosuhteen kasvun seurauksena.

Nettorahoitustulos laski -6 miljoonaan euroon (19), Ison-Britannian valtionlainojen korkojen nousun rasittaessa sijoitustoiminnan nettotuottoa. Vertailukauden lukuun vaikutti positiivisesti korko-odotusten merkittävä nousu, joka pienensi vastuuvelkaa, sillä vertailukauden lukuja ei ole laskettu IFRS 9:n mukaisesti. Hastingsin korkosalkun markkina-arvoinen tuotto nousi katsauskaudella 5,6 prosenttiin.

Hastingsin 27 miljoonan euron (46) tulos ennen veroja sisältää 19 miljoonaa euroa (30) ei-operatiivisia poistoja, joita ilman tulos olisi ollut 45 miljoonaa euroa (76). Ei-operatiivisten aineettomien hyödykkeiden neljännesvuosittainen poistoaste laskettiin aineettoman hyödykkeen arvioidun käyttöiän kasvun seurauksena 10 miljoonaan Englannin puntaan eli noin 11 miljoonaan euroon nykyisillä valuuttakursseilla. Toiselle neljännekselle raportoidut ei-operatiiviset poistot olivat 4 miljoonaa euroa, koska niihin sisältyi 7 miljoonaa euroa arvioidun taloudellisen vaikutusajan oikaisuja.

Omistusyhteisö

Sampo Oyj on Sampo-konsernin emoyhtiö, joka vastaa konsernin strategian täytäntöönpanosta ja pääoman allokoinnista. Holding-yhtiössä on vakuutustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden lisäksi pieni joukko suoria sijoituksia.

Tulos

Milj. e 1–6/2023 1–6/2022 Muutos, % 4–6/2023 4–6/2022 Muutos, %
Sijoitustoiminnan nettotuotot -4 174 18 -1
Muut tuotot 0 103 -100 75 -100
Muut kulut -20 -17 16 -12 -9 36
Rahoituskulut -36 -64 -43 -20 -30 -31
Osuus osakkuusyhtiöiden
tuloksesta
7 4
Tulos ennen veroja -60 203 -15 40

Omistusyhteisö-segmentin tammi–kesäkuun 2023 tulos ennen veroja laski -60 miljoonaan euroon (203).

Sijoitustoiminnan nettotuottoja alensi -38 miljoonan euron suuruiset markkina-arvojen muutokset vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Toisella vuosineljänneksellä markkina-arvojen muutosten suuruus oli 8 miljoonaa euroa, ja muutos johtui pääasiassa Enenton markkina-arvon kasvusta, jota kompensoi osittain Nordaxiin liittyneet negatiiviset valuuttakurssimuutokset. Edellisen vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyy 157 miljoonaa euroa Nordeasta saatuja osinkoja ja muihin tuottoihin sisältyy Nordean myynnistä kirjattu 103 miljoonan euron suuruinen positiivinen kirjanpitovaikutus.

Nordaxin tulosta ei enää konsolidoida Sammon konsernitilinpäätökseen, koska Nordax on vuoden 2023 alusta alkaen uudelleenluokiteltu osakkuusyhtiöstä käypään arvoon arvostettavaksi sijoitukseksi.

Taloudellinen tilanne

Taloudellinen tilanne

Konsernin vakavaraisuus

Sampo-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde kasvoi kesäkuun 2023 lopulla 224 prosenttiin 31.3.2023 lopun mukaisesta 213 prosentista operatiivisen toiminnan positiivisen tulovirran ja Mandatumiin liittyvän osakeriskin alentuessa. Vuodelta 2022 maksettuun 1,80 euron osakekohtaiseen perusosinkoon perustuvan osinkokertymän sisältävä vakavaraisuussuhde oli 212 prosenttia nousten ensimmäisen vuosineljänneksen lopun 208 prosentista. Sampo-konserni tavoittelee 170–190 prosentin suuruista Solvenssi II -vakavaraisuussuhdetta.

Sampo-konsernin Solvenssi II:n mukainen oma varallisuus oli kesäkuun 2023 lopulla 8 542 miljoonaa euroa (8 083) ja viranomaisten asettama vähimmäisvakavaraisuusvaatimus (SCR) 3 811 miljoonaa euroa (3 857).

Velka-asema

Sampo-konsernin velkaisuusaste lasketaan jakamalla konsernin rahoitusvelat IFRS:n mukaisen oman pääoman ja rahoitusvelkojen summalla. Sampo-konsernin velkaisuusaste 30.6.2023 oli 26,7 prosenttia eli 3,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ensimmäisen vuosineljänneksen lopun 23,7 prosenttia ja 1,1 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuoden 2022 lopun 25,6 prosenttia. IFRS 17:n mukainen vuoden 2022 lopun velkaisuusaste oli 24,4 prosenttia. Velkaisuusastetta nosti osakepääoman aleneminen osingonmaksun ja toisella vuosineljänneksellä toteutettujen omien osakkeiden ostojen seurauksena. Konserni tavoittelee alle 30 prosentin velkaisuusastetta.

Sampo-konsernin oma pääoma (IFRS) oli kesäkuun 2023 lopussa 8 709 miljoonaa euroa, kun se oli maaliskuun 2023 lopussa 10 252 miljoonaa euroa ja olisi ollut IFRS 17:n mukaisesti vuoden 2022 lopussa 10 178 miljoonaa euroa tai 9 543 miljoonaa euroa IFRS 4:n mukaisesti laskettuna. Bruttovelka oli 3 171 miljoonaa euroa laskien 13 miljoonaa euroa ensimmäisen vuosineljänneksen lopusta ja 117 miljoonaa vuodenvaihteesta.

Lisätietoja Sampo-konsernin liikkeeseen laskemista lainoista on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/ velkarahoitus.

Luottoluokitukset

Sampo-konsernin 30.6.2023 tilanteen mukaiset keskeiset luottoluokitukset on esitetty alla olevassa taulukossa.

Yhtiö
Moody's
Standard & Poor's
Luokitus Näkymä Luokitus Näkymä
Sampo Oyj – Issuer Credit Rating A3 Positiivinen A Vakaa
If Skadeförsäkring AB – Insurance Financial
Strength Rating
A1 Positiivinen AA- Vakaa
If Skadeförsäkring Holding AB
– Issuer Credit Rating
- - A Vakaa
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö
– Issuer Credit Rating
- - A Vakaa

Hastingsin Fitch-luottoluokitus päätettiin vuoden 2023 toisen kvartaalin aikana, koska yhtiöllä ei ole liikkeelle laskettuja velkainstrumentteja.

Muut tapahtumat Mandatum

Sampo Oyj:n suunniteltu jakautuminen

Sampo Oyj:n hallitus ilmoitti 7.12.2022 aloittaneensa strategisen arvion Mandatumin asemasta Sampo-konsernissa. Vaihtoehtoja arvioituaan hallitus päätti 29.3.2023 ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle Sampo Oyj:n osittaisjakautumista eriyttämällä Mandatumin Sampo-konsernista hallituksen 29.3.2023 hyväksymän jakautumissuunnitelman mukaisesti. Varsinainen yhtiökokous hyväksyi osittaisjakautumisen 17.5.2023.

Jakautumisessa Mandatum Holding Oy:n (Sampo Oyj:n täysin omistama, suora tytäryhtiö) osakkeet sekä niihin liittyvät varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä Mandatum Oyj:lle, joka perustetaan jakautumissuunnitelman mukaisesti täytäntöönpanopäivänä, jonka odotetaan olevan 1.10.2023. Kaupankäynnin Nasdaq Helsingissä odotetaan alkavan 2.10.2023. Hallituksen on mahdollista keskeyttää jakautumisprosessi ennen sen täytäntöönpanopäivää, jos tämän katsotaan olevan osakkeenomistajien edun mukaista.

Jakautumiseen liittyvät suunnitellut transaktiot

Sampo harkitsee myyvänsä käypään hintaan tietyt omaisuuseränsä Mandatumille jakautumisen yhteydessä. Näihin omaisuuseriin lukeutuvat omistukset Saxo Bankissa ja Enento Groupissa, Kalevan takuuosuudet sekä muita pienempiä osake-, korko- ja vaihtoehtoisia sijoituksia. Edellä mainittujen omaisuuserien siirtojen käyvän markkinaarvon arvioidaan olleen yhteensä 430 miljoonaa euroa vuoden 2022 lopussa, arvonmäärityksen voidessa vielä täsmentyä lähempänä mahdollisista siirroista sopimista. Suunnitellut omaisuudensiirrot rahoitettaisiin Sammolle maksettavalla noin 150 miljoonan euron käteismaksulla ja Sammon antamalla noin 280 miljoonan euron lainalla, joka odotetaan maksettavan takaisin 4 vuoden kuluessa sen antamisesta.

Mandatumin taloudellinen kehitys tammi-kesäkuussa 2023

Mandatumin ensimmäisellä vuosineljänneksellä nähty positiivinen kehitys jatkui vuoden toisella neljänneksellä. Sijoitussidonnainen kanta ja muut ulkoiset asiakasvarat kasvoivat kesäkuun 2023 lopussa 11,2 miljardiin euroon vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen 10,8 miljardista eurosta ja vuoden 2022 lopun 10,3 miljardista eurosta. Nettomerkinnät sijoitussidonnaisiin ja muihin ulkoisiin asiakasvaroihin olivat vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla 448 miljoonaa euroa institutionaalisten asiakkaiden ja varainhoitoasiakkaiden nettomerkintäkehityksen ollessa vankkaa.

Mandatumin palkkiotulos sijoitussidonnaisista ja muista ulkoisista asiakasvaroista oli 26 miljoonaa euroa (18) vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Kasvu selittyy osittain lyhytaikaisella volatiliteetilla liittyen vertailukauden tulokseen. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos ilman sijoitussidonnaista liikettä oli 57 miljoonaa euroa (23), ja sitä tuki 120 miljoonan euron sijoitustoiminnan nettotuotot. Sijoitusten tuotto oli 2,9 prosenttia (1,7). Mandatumin korkosijoitusten juokseva tuotto markkina-arvoin (mark-to-market yield) oli 5,9 prosenttia kesäkuun 2023 lopussa ja se parani ensimmäisen vuosineljänneksen 5,7 prosentista.

Riskivakuutuksiin liittyvä tulos säilyi tasaisena 3 miljoonassa eurossa (4). Mandatumin tulos ennen veroja oli 87 miljoonaa euroa ja nettotulos 70 miljoonaa euroa Sampo-konsernin konsolidoidussa tuloslaskelmassa.

Mandatum-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli kesäkuun 2023 lopussa 296 prosenttia parantuen maaliskuun 2023 lopun 284 prosentista ja vuoden 2022 lopun 266 prosentista. Vakavaraisuussuhteen nousu selittyi pääasiassa osakepainon laskulla. Omat varat olivat kesäkuun 2023 lopussa 2 378 miljoonaa euroa ja vakavaraisuusvaatimus 803 miljoonaa euroa. Omista varoista on vähennetty odotettavissa oleva 100 miljoonan euron RT1-lainan takaisinmaksu Sammolle. Jakautumisen jälkeinen pro-forma-vakavaraisuussuhde oli kesäkuun 2023 lopussa 225 prosenttia, kun huomioidaan taseen uudelleenjärjestely ja osinkokertymä perustuen viimeisimpään Sammolle maksettuun 150 miljoonan euron osinkoon.

Omien osakkeiden osto-ohjelmat

Sampo hankki tammi-kesäkuussa 2023 omia osakkeitaan kahden takaisinosto-ohjelman kautta vuoden 2022 yhtiökokouksen valtuutukseen perustuen.

Sammon 9.6.2022 julkistama omien osakkeiden osto-ohjelma saatiin päätökseen 8.2.2023. Sampo osti ja mitätöi osto-ohjelman kautta 22 083 582 omaa A-osakettaan 45,28 euron keskihintaan osakkeelta. Tästä 3,2 miljoonaa osaketta ostettiin vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.

Sammon hallitus päätti 29.3.2023 uuden 400 miljoonan euron suuruisen takaisinosto-ohjelman käynnistämisestä. Osto-ohjelma aloitettiin 3.4.2023 ja se päättyi toisen vuosineljänneksen jo päätyttyä 1.8.2023. Sampo hankki ostoohjelman kautta yhteensä 9 381 017 omaa osaketta 42,64 euron keskihintaan per osake kokonaishinnan ollessa 400 miljoonaa euroa. Määrä oli 1,8 prosenttia Sammon kokonaisosakemäärästä. Tästä 6,7 miljoonaa osaketta eli 1,3 prosenttia koko osakekannasta hankittiin vuoden 2023 toisen neljänneksen aikana.

Lisätietoja yhtiön osakkeiden osto-ohjelmista on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/takaisinostot.

Hakemus osittaisesta ryhmän sisäisestä mallista

Sampo tiedotti 20.6.2023 jättäneensä Finanssivalvonnalle hakemuksen vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskemiseen käytettävän, osittaisen ryhmän sisäisen mallin käyttöönotosta. Kyseinen malli ottaa huomioon Sammon vahinkovakuutustoimintojen riskiprofiilin standardikaavaa paremmin. Sen mukaisesti laskettuna vakavaraisuuspääomavaatimus olisi ollut vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä arviolta jopa 0,3 miljardia euroa matalampi. Sampo arvioi hakuprosessin tulevan päätökseen vuoden 2024 alkupuoliskolla.

Samassa pörssitiedotteessa Sampo tiedotti, että suunnitellun jakautumisen toteutuessa Sammon Solvenssi II sääntelykehikon mukaisen ryhmävalvojan odotetaan vaihtuvan suomalaisesta Finanssivalvonnasta Ruotsin vastaavaan viranomaiseen (Finansinspektionen), sillä jakautumisen jälkeen Sampo-konsernin suurin vakuutusyhtiö olisi If Skadeförsäkring AB (publ), jonka kotipaikka on Ruotsissa.

Ryhmävalvojan vaihtuminen ei vaikuttaisi muihin lakeihin ja säännöksiin, verolainsäädäntö mukaan lukien, jotka kohdistuvat Sampo Oyj:hin suomalaisena, listattuna yhtiönä, ja Suomen Finanssivalvonta valvoisi jatkossakin Sampo Oyj:n listayhtiövelvoitteiden toteutumista.

Yhtiökokous

Sampo Oyj:n 17.5.2023 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti jakaa vuodelta 2022 osinkoa 2,60 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 22.5.2023 ja osinko maksettiin Sammon osakkeenomistajille 31.5.2023 ja ruotsalaisten talletustodistusten omistajille 2.6.2023. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2022 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden.

Yhtiökokous päätti kasvattaa hallituksen jäsenten lukumäärää kymmeneen jäseneen. Hallitukseen valittiin uudelleen Christian Clausen, Fiona Clutterbuck, Georg Ehrnrooth, Jannica Fagerholm, Johanna Lamminen, Steve Langan, Risto Murto ja Markus Rauramo. Lisäksi Antti Mäkinen ja Annica Witschard valittiin uusiksi hallituksen jäseniksi. Hallituksen jäsenet valittiin toimikaudelle, joka jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen Antti Mäkisen ja varapuheenjohtajakseen Jannica Fagerholmin. Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan valittiin Christian Clausen, Risto Murto, Antti Mäkinen (puheenjohtaja) ja Markus Rauramo. Tarkastusvaliokuntaan valittiin Fiona Clutterbuck, Georg Ehrnrooth, Jannica Fagerholm (puheenjohtaja), Johanna Lamminen, Steve Langan ja Annica Witschard.

Kaikkien hallituksen jäsenten on arvioitu olevan riippumattomia yhtiöstä sekä sen merkittävistä osakkeenomistajista Arvopaperimarkkinayhdistyksen antaman hallinnointikoodin 2020 mukaisesti. Hallituksen jäsenten ansioluettelot ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus.

Yhtiökokous päätti maksaa hallituksen jäsenille palkkioita vuonna 2024 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuotuisena palkkiona 228 000 euroa ja kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 101 000 euroa. Tämän lisäksi hallituksen ja sen valiokuntien jäsenille maksetaan seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen varapuheenjohtajalle 30 000 euroa, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 28 000 euroa ja kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle 6 400 euroa. Hallituksen jäsenen edellytetään hankkivan yhtiökokouksen päätöksen perusteella Sammon A-sarjan osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan 50 prosentilla hallituksen jäsenen vuosipalkkiosta, josta on ensin vähennetty verot ja vastaavat maksut. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta mahdollisesti aiheutuvasta varainsiirtoverosta.

Yhtiökokous hyväksyi Sampo Oyj:n toimielinten palkitsemisraportin. Päätös on neuvoa-antava.

Sampo Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy, jolle päätettiin maksaa palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan. KHT Jukka Vattulainen toimii päävastuullisena tilintarkastajana.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksuttomasta osakeannista osakkeenomistajien omistuksen mukaisessa suhteessa (ns. osakkeiden splittaus). Ehdotetun valtuutuksen nojalla hallitus voi päättää, että kaikille osakkeenomistajille annettaisiin maksutta uusia osakkeita omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että kutakin A-osaketta kohti annettaisiin enintään viisi (5) uutta A-osaketta ja kutakin B-osaketta kohti annettaisiin enintään viisi (5) uutta B-osaketta. Hallituksen ehdotuksen julkistamispäivämäärän mukaisten osakemäärän perusteella A-osakkeita annettaisiin enintään 2 581 897 560 kappaletta ja B-osakkeita annettaisiin enintään 1 000 000 kappaletta. Maksuton osakeanti ei vaadi osakkeenomistajilta toimenpiteitä.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 50 000 000 Sampo Oyj:n oman A-sarjan osakkeen hankkimisesta. Ehdotettu osakemäärä vastaa noin 9,7 prosenttia yhtiön kaikista liikkeeseen lasketuista Asarjan osakkeista. Mikäli hallitus päättää yhtiökokouksen sille myöntämän valtuutuksen mukaisesti maksuttomasta osakeannista, Sampo Oyj:n A-sarjan osakkeita voidaan hankkia yhteensä enintään 300 000 000 kappaletta vastaten noin 9,7 prosenttia yhtiön kaikista A-sarjan osakkeista sen jälkeen, kun uudet osakeannissa annettavat osakkeet on rekisteröity. Omat osakkeet hankitaan mitätöitäviksi.

Yhtiökokous päivitti Sampo Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaista toimialaa vastaamaan yhtiön nykyistä strategiaa ja päätoimialaa sekä poisti yhtiöjärjestyksestä A- ja B-osakelajien osakemääriä koskeneet määräykset. Yhtiökokous hyväksyi myös yhtiön yhtiöjärjestyksen 11 §:n muutoksen, jonka mukaan hallituksen niin päättäessä yhtiökokous voidaan järjestää niin sanottuna hybridi- tai etäkokouksena.

Osana Sampo Oyj:n jakautumispäätöstä varsinainen yhtiökokous päätti ehdollisena jakautumisen täytäntöönpanolle uuden yhtiön Mandatum Oyj:n perustamisesta ja sen yhtiöjärjestyksen hyväksymisestä. Mandatum Oyj:n hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Markus Aho, Jannica Fagerholm, Kimmo Laaksonen, Johanna Lamminen, Patrick Lapveteläinen ja Jukka Ruuska. Hallituksen ehdotetaan valitsevan keskuudestaan puheenjohtajakseen Patrick Lapveteläisen ja varapuheenjohtajakseen Jannica Fagerholmin.

Johanna Lamminen on ilmoittanut, ettei hän jatka hallituksen jäsenenä siinä tilanteessa, että Sampo Oyj:n osittaisjakautuminen toteutetaan suunnitelman mukaisesti, jotta hän voi käyttää riittävästi aikaa tehtäviensä hoitamiseen. Tällöin hallituksen jäsenmäärä laskee yhdeksään.

Yhtiökokous päätti osittaisjakautumisen täytäntöönpanosta Mandatumin ensimmäiseen varsinaiseen yhtiökokoukseen kestävältä ajanjaksolta maksaa toimikaudelta palkkiota kullekin hallituksen jäsenelle 27 000 euroa, hallituksen puheenjohtajalle 42 000 euroa ja hallituksen varapuheenjohtajalle 36 000 euroa; maksaa toimikaudelta maksettavien palkkioiden lisäksi Mandatumin hallituksen jäsenille kultakin kokoukselta kokouspalkkiota 600 euroa sekä puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle tämän toimiessa puheenjohtajana 1 500 euroa; ja maksaa

kokouspalkkiota kultakin mahdolliselta tarkastusvaliokunnan kokoukselta 600 euroa kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle ja 1 000 euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle.

Varsinainen yhtiökokous valitsi Mandatum Oyj:n tilintarkastajaksi Deloitte Oy:n KHT Reeta Virolaisen toimiessa päävastuullisena tilintarkastajana. Yhtiökokous päätti maksaa Mandatum Oyj:n tilintarkastajalle palkkion Mandatum Oyj:n hyväksymän laskun mukaan. Yhtiökokous päätti myös Mandatum Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunnan perustamisesta.

Yhtiökokouksessa oli ennakkoon annetut ja asiamiehen edustamat äänet mukaan luettuna edustettuna 324 489 527 osaketta (63,5 prosenttia osakkeista) ja 325 289 527 ääntä (63,5 prosenttia kaikista äänioikeuksista).

Yhtiökokouksen pöytäkirja on osakkeenomistajien nähtävillä osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous sekä Sampo Oyj:n pääkonttorissa osoitteessa Fabianinkatu 27, Helsinki

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Sampo Oyj:n osakemäärä oli, 200 000 B-osaketta mukaan lukien, yhteensä 511 177 769 kesäkuun 2023 lopussa. Osakemäärä laski ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 5,4 miljoonalla osakkeella johtuen takaisinostettujen osakkeiden mitätöinnistä 30.3.2023.

Kesäkuun 2023 lopussa Sampo omisti 6,7 miljoonaa omaa osaketta, jotka hankittiin toisen vuosineljänneksen aikana. Määrä vastasi 1,3 prosenttia Sammon osakekannasta.

Sampo ei vastaanottanut vuoden 2023 ensimmäisen puoliskon aikana aikana yhtään Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaista liputusilmoitusta omistusten muutoksista. Viimeisimmät ilmoitukset ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/liputukset.

Palkitseminen

Sampo-konsernin lyhytaikaisista kannustinohjelmista maksettiin sosiaalikulut mukaan lukien palkkioita kaikkiaan 63 miljoonalla eurolla (73) tammi–kesäkuussa 2023. Pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä maksettiin samalla ajanjaksolla palkkioita 17 miljoonalla eurolla (14). Sampo-konsernin voimassa olevilla pitkäaikaisilla kannustinjärjestelmillä oli 1 miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus (-11). Sampo Oyj:n rahoitusvälineisiin perustuvien pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien ehdot ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/ kannustinehdot.

Sampo-konserni julkaisi huhtikuussa 2023 toimielinten palkitsemisraportin 2022 osoitteessa www.sampo.com/ palkitsemisraportti. Raportti on laadittu Arvopaperimarkkinayhdistyksen hyväksymän, 1.1.2020 voimaan tulleen hallinnointikoodi 2020:n suositusten mukaisesti. Johtoryhmän (konsernijohtaja pois lukien) palkitsemisesta on tiedot saatavilla osoitteessa www.sampo.com/palkitseminen\_johtoryhma.

Henkilöstö

Sampo-konsernin vahinkovakuutusliiketoimintojen työntekijöiden määrä (FTE) oli tammi–kesäkuussa 2023 keskimäärin 13 148 henkeä (12 922). Konsernin vahinkovakuutusliiketoiminnoissa työskenteli kesäkuun 2023 lopulla yhteensä 13 272 henkeä (13 010).

Sampo-konsernin henkilöstömäärä
(vahinkovakuutusliiketoiminta)
Henkilöstö keskimäärin (FTE)
1–6/2023
%
Yhtiöittäin
If 7 793 59
Hastings 3 154 24
Topdanmark 2 149 16
Sampo Oyj 53 0,4
Yhteensä 13 148 100
Maittain
Iso-Britannia 3 129 24
Tanska 2 751 21
Ruotsi 2 441 19
Suomi 1 916 15
Norja 1 592 12
Muut maat 1 319 10
Yhteensä 13 148 100

Mandatumin työntekijöiden määrä oli tammi–kesäkuussa 2023 keskimäärin 654 henkeä (664). Mandatumissa työskenteli 30.6.2023 yhteensä 678 henkeä (687).

Raportointikauden jälkeiset tapahtumat

Omien osakkeiden osto-ohjelma

Sammon 3.4.2023 käynnistämä 400 miljoonan euron suuruinen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma saatiin päätökseen 1.8.2023, jolloin markkinoiden sulkeutuessa yhtiö oli ostanut 400 miljoonalla eurolla yhteensä 9,4 miljoonaa Sammon A-osaketta eli 1,8 prosenttia kaikista Sampo Oyj:n osakkeista. Ohjelma perustui yhtiökokouksen 18.5.2022 antamaan valtuutukseen. Takaisinostetut osakkeet mitätöidään. Osto-ohjelmasta on lisätietoja saatavilla osoitteessa www.sampo.com/takaisinostot.

SAMPO OYJ Hallitus

Lisätiedot

Puhelinkonferenssi

Analyytikoille ja sijoittajille järjestetään englanninkielinen puhelinkonferenssi klo 13.30. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon 09 2319 5437, +1 786 697 3501, +44 (0) 33 0551 0200 tai +46 (0) 8 50520424.

Puhelinkonferenssin tunnus: Sampo

Puhelinkonferenssia voi seurata samanaikaisesti osoitteessa www.sampo.com/tulos. Puhelinkonferenssin tallenne on kuunneltavissa myöhemmin samassa osoitteessa.

Lisätiedot

Knut Arne Alsaker, talousjohtaja, puh. 010 516 0010 Sami Taipalus, sijoittajasuhdejohtaja, puh. 010 516 0030 Maria Silander, viestintäpäällikkö, mediayhteydet, puh. 010 516 0031

Tulostiedotetta täydentävä englanninkielinen esitysaineisto ja konsernijohtaja Torbjörn Magnussonin videokatsaus ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Sampo julkaisee tammi-syyskuun 2023 osavuosiraporttinsa 8.11.2023.

Jakelu: Nasdaq Helsinki Nasdaq Tukholma Lontoon pörssi Keskeiset tiedotusvälineet Finanssivalvonta www.sampo.com

25

Konsernin taloudellinen kehitys >

Tunnusluvut 1–6/2023 1–6/2022
Konserni
Bruttomaksutulo sekä muut tuotot vakuutussopimuksista Milj. e 5 031 4 821
Vakuutusmaksutuotot, netto Milj. e 3 620 3 515
Vakuutuspalvelutulos, netto Milj. e 608 630
Underwriting-tulos Milj. e 598 611
Nettorahoitustulos Milj. e 229 925
Tulos ennen veroja Milj. e 722 1 515
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta Milj. e 575 1 658
Konsernin yhdistetty kulusuhde % 83,8 82,9
Konsernin vakavaraisuussuhde ¹) % 224 245
Velkaisuusaste % 26,7 27,8
Oman pääoman tuotto (RoE) % 10,1 6,5
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 13 148 13 586
If
Bruttomaksutulo Milj. e 3 273 3 267
Vakuutusmaksutuotot, netto Milj. e 2 466 2 481
Vakuutuspalvelutulos/underwriting-tulos Milj. e 427 444
Nettorahoitustulos Milj. e 238 776
Tulos ennen veroja Milj. e 657 1 227
Yhdistetty kulusuhde % 82,7 82,1
Toimintakulusuhde % 21,0 20,7
Riskisuhde % 61,6 61,4
Vahinkosuhde % 67,3 66,8
Liikekulusuhde % 15,4 15,3
Oman pääoman tuotto (RoE) % 19,8 18,9
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 7 793 7 427
Topdanmark
Bruttomaksutulo Milj. e 846 842
Vakuutusmaksutuotot, netto Milj. e 635 627
Vakuutuspalvelutulos/underwriting-tulos Milj. e 117 107
Nettorahoitustulos Milj. e 9 -41
Tulos ennen veroja Milj. e 105 43
Yhdistetty kulusuhde % 81,5 82,9
Vahinkosuhde % 63,4 65,7
Liikekulusuhde % 18,1 17,2
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 2 149 2 391

> Konsernin taloudellinen kehitys

1–6/2023 1–6/2022
Hastings
Bruttomaksutulo sekä muut tuotot vakuutussopimuksista Milj. e 912 712
Vakuutusmaksutuotot, netto Milj. e 518 406
Vakuutuspalvelutulos, netto Milj. e 64 78
Underwriting-tulos Milj. e 54 59
Nettorahoitustulos Milj. e -6 19
Tulos ennen veroja Milj. e 27 46
Operatiivinen kulusuhde % 90,8 87,1
Vahinkosuhde % 63,8 53,6
Oman pääoman tuotto (RoE) % 17,5 -7,9
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 3 154 3 055
Omistusyhteisö
Tulos ennen veroja Milj. e -60 203
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 53 48
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos euro 1,13 3,08
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot 2) euro 0,99 2,30
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot euro 0,14 0,78
Osakekohtainen operatiivinen tulos euro 1,07
Osakekohtainen oma pääoma euro 16,45 19,36
Osakekohtainen substanssi euro 17,42 20,67
Antioikaistu ylin kurssi euro 49,73 48,74
Antioikaistu alin kurssi euro 40,64 35,85
Osakekannan markkina-arvo Milj. e 20 744 22 051

1) Konsernin vakavaraisuus on laskettu Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EY) mukaisella konsolidointimenetelmällä.

2) Vertailukauden 2022 osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista sisältää luovutetut toiminnot eli Topdanmark Lifen toiminnot.

Raportointipäivän osakemääränä on käytetty 504 480 146 kappaletta ja keskimääräisenä osakemääränä 509 913 142 kappaletta.

Tunnuslukuja laskettaessa veroina on otettu huomioon tilikauden tulosta vastaava vero.

Osakekohtaista substanssia laskettaessa on huomioon otettu konsernin arvostusero pörssinoteeratusta tytäryhtiö Topdanmarkista.

x 100 %

x 100 %

x 100 %

x 100 %

x 100 %

x 100 %

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto, %
+
emoyhtiön omistajien osuus tilikauden laajasta tuloksesta
emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta
+
(vuoden alun ja raportointikauden lopun keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %
+
emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta
taseen loppusumma
+
Velkaisuusaste
rahoitusvelat
oma pääoma + rahoitusvelat
Underwriting-tulos
+
vakuutusmaksutuotot, netto
+
muut tuotot (Hastings)
-
korvauskulut
-
liikekulut
underwriting-tulos
Operatiivinen tulos
+
vahinkovakuutustoiminnan (ml. Sampo Oyj) tulos verojen jälkeen
-
vahinkovakuutustoimintojen määräysvallattomien omistajien osuudet
  • vahinkovakuutustoiminnan diskonttauskorkojen muutosten tulosvaikutus
  • vahinkovakuutustoiminnan ei-operatiivisten aineettomien hyödykkeiden poistot
  • kertaluonteiset erät
    • operatiivinen tulos

Vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde, %

+ korvauskulut
+ liikekulut
+ vakuutusmaksutuotot, netto
+ muut tuotot (Hastings)
Vahinkovakuutuksen riskisuhde, %
+ korvauskulut
korvausten käsittelykulut
vakuutusmaksutuotot, netto

Vahinkovakuutuksen toimintakulusuhde, %

vakuutusmaksutuotot, netto x 100 %
+ korvausten käsittelykulut
+ liikekulut

Vahinkovakuutuksen vahinkosuhde, %

korvauskulut

vakuutusmaksutuotot, netto

Vahinkovakuutuksen liikekulusuhde, %

liikekulut

vakuutusmaksutuotot, netto

Operatiivinen kulusuhde (Hastings), %

    • korvauskulut
    • vakuutusten hankintakulut
    • muut liikekulut
    • operatiiviset poistot
    • vakuutusmaksutuotot, netto
    • muut tuotot

Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtainen tulos

emoyhtiön omistajien osuus tilikauden voitosta

osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä

Osakekohtainen operatiivinen tulos

operatiivinen tulos

osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä

Osakekohtainen oma pääoma

emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta

osakkeiden antioikaistu lukumäärä raportointikauden päätöspäivänä

Osakekohtainen substanssi

  • emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta

± noteerattujen konserniyhtiöiden arvostuserot konsernissa

osakkeiden antioikaistu lukumäärä raportointikauden päätöspäivänä

Osakekannan markkina-arvo

osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x raportointikauden viimeinen kaupantekokurssi

x 100 %

x 100 %

Raportoinnissa käytetyt vaihtokurssit

1–6/2023 1–3/2023 1–12/2022 1–9/2022 1–6/2022
EURSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi) 11,3310 11,2050 10,6286 10,5230 10,4746
Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 11,8055 11,2805 11,1218 10,8993 10,7300
DKKSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi) 1,5219 1,5052 1,4288 1,4150 1,4085
Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 1,5852 1,5145 1,4956 1,4656 1,4424
NOKSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi) 1,0013 1,0194 1,0522 1,0520 1,0499
Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 1,0087 0,9900 1,0578 1,0298 1,0369
EURDKK
Tuloslaskelma (keskikurssi) 7,4464 7,4428 7,4396 7,4400 7,4402
Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 7,4474 7,4485 7,4365 7,4365 7,4392
EURGBP
Tuloslaskelma (keskikurssi) 0,8764 0,8831 0,8527 0,8468 0,8420
Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 0,8583 0,8792 0,8869 0,8830 0,8582

Konsernin tulos kvartaaleittain

Milj. e 4–6/2023 1–3/2023 10–12/2022 7–9/2022 4–6/2022
Bruttomaksutulo sekä muut tuotot vakuutussopimuksista 2 045 2 986 1 687 1 759 1 972
Vakuutusmaksutuotot, netto 1 821 1 799 1 827 1 826 1 797
Korvauskulut, netto -1 198 -1 195 -1 390 -1 190 -1 115
Liikekulut -313 -306 -327 -315 -303
Vakuutuspalvelutulos 310 298 110 322 379
Muut vahinkovakuutustoimintaan liittyvät tuotot tai kulut -4 -6 -2 -10 -10
Underwriting-tulos 306 292 109 312 369
Sijoitustoiminnan nettotuotot 108 253 118 11 1
Vakuutuksen rahoitustuotot ja -kulut, netto -2 -130 -54 57 430
Nettorahoitustulos 106 123 63 68 431
Muut erät -50 -56 -105 -37 23
Tulos ennen veroja 363 359 67 342 824
Verot -81 -91 -33 -69 -156
Tulos jatkuvista toiminnoista 281 268 34 273 667
Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen 41 28 33 128 223
Luovutetut toiminnot, nettona verojen jälkeen 72 6 18
Tulos verojen jälkeen 323 297 139 407 909
Muut laajan tuloslaskelman erät
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot -76 -63 2 -118 -147
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Kassavirtasuojaukset
2

0
109
0
-260
0
-555
0
Osuus osakkuusyhtiöiden laajan tuloslaskelman eristä 5 -3 -4
Verot -28 54 118
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä
nettona verojen jälkeen -74 -63 87 -327 -589
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 18 -1 -27 10 29
Verot -4 0 6 -2 -6
Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä
nettona verojen jälkeen 14 0 -21 8 23
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä nettona
verojen jälkeen, jatkuvat toiminnot -60 -64 66 -320 -566
Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen 44 -144 -177
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä, nettona
verojen jälkeen -60 -64 109 -464 -743
Laaja tulos yhteensä 263 233 249 -56 166
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus 304 271 61 387 886
Määräysvallattomien omistajien osuus 18 26 78 20 24
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus 245 207 170 -76 142
Määräysvallattomien omistajien osuus 18 26 78 20 24

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. e
Liite
1-6/2023 1-6/2022
Vakuutusmaksutuotot 4 093 3 971
Vakuutuspalvelukulut -3 355 -3 254
Jälleenvakuutustulos -130 -87
Vakuutuspalvelutulos 1
608
630
Sijoitustoiminnan nettotuotot 2
362
191
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut 3
-133
734
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut, brutto -128 826
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut, jälleenvakuuttajien
osuus -5 -92
Nettorahoitustulos 229 925
Muut tuotot 4
139
228
Muut kulut -208 -214
Rahoituskulut -47 -72
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 1 19
Tulos ennen veroja 722 1 515
Verot -172 -263
Tulos jatkuvista toiminnoista 550 1 252
Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen 11
70
417
Luovutetut toiminnot, nettona verojen jälkeen 12
24
Tulos verojen jälkeen 619 1 693
Muut laajan tuloslaskelman erät
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot -139 -152
Myytävissä olevat rahoitusvarat -969
Kassavirtasuojaukset 1 0
Osuus osakkuusyhtiöiden laajan tuloslaskelman eristä -2
Verot 183
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä
nettona verojen jälkeen
-137 -940
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
17 50
Verot -4 -10
Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona
verojen jälkeen 14 39
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä nettona verojen
jälkeen, jatkuvat toiminnot
-124 -900
Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen -384
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä, nettona verojen
jälkeen
-124 -1 284
Laaja tulos yhteensä 496 408
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus 575 1 658
Määräysvallattomien omistajien osuus 44 34
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus 452 374
Määräysvallattomien omistajien osuus 44 34

Konsernitase

Milj. e
Liite
6/2023 12/2022
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 306 355
Sijoituskiinteistöt 1 166
Aineettomat hyödykkeet 5
3 314
3 494
Osakkuusyhtiösijoitukset 12 16
Rahoitusvarat
6,7,8
15 281 19 565
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat rahoitusvarat 9 930
Laskennalliset verosaamiset 3 11
Varat vakuutussopimuksista 6
Varat jälleenvakuutussopimuksista 1 971 1 821
Muut varat 698 775
Käteiset varat 1 626 3 073
Omistajille jaettaviksi määritetyt pitkäaikaiset omaisuuserät 11
15 749
Varat yhteensä 38 960 39 212
Velat
Velat vakuutussopimuksista 9
11 364
16 210
Velat sijoitussopimuksista 7 103
Huonomman etuoikeuden omaavat velat 10
1 636
1 983
Muut rahoitusvelat 10
1 487
1 457
Laskennalliset verovelat 507 666
Varaukset 6 6
Muut velat 1 363 1 611
Omistajille jaettaviksi määritettyihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin
liittyvät velat
11
13 888
Velat yhteensä 30 251 29 035
Oma pääoma
Osakepääoma 98 98
Rahastot 1 530 1 530
Kertyneet voittovarat 7 548 8 482
Muut oman pääoman erät -878 -492
Emoyhtiön omistajien osuus 8 298 9 618
Määräysvallattomien osuus 411 560
Oma pääoma yhteensä 8 709 10 178
Oma pääoma ja velat yhteensä 38 960 39 212

Laskelma oman pääoman muutoksista

Milj. e Osake
pääoma
Vara
rahasto
Sijoitetun
vapaan
pääoman
rahasto
Voitto
varat 1)
Muunto
erot 2)
Myytävis
sä olevat
rahoitus
varat 3)
Kassa
virta
suo
jauk
set
Yht. Määräys
vallattomien
osuudet
Yht.
Oma pääoma 31.12.2021
(IFRS 4) 98 4 1 527 9 952 -415 1 622 12 788 676 13 464
IFRS 17 -siirtymän
vaikutus 1.1.2022
-7 23 16 -25 -9
Oma pääoma 1.1.2022
(IFRS 17)
98 4 1 527 9 945 -415 1 646 0 12 805 651 13 456
Muutokset omassa
pääomassa
Hankitut
määräysvallattomien
omistajien osuudet
1 1 -1
Osingonjako -2 186 -2 186 -207 -2 393
Omien osakkeiden
hankinta
Osakeperusteiset
-688 -688 -688
maksut -3 -3 -3
Muutokset
osakkuusyhtiöomistuk
sissa
-12 -12 -12
Muut oman pääoman
muutokset
Kauden tulos
-8 -1 -10 -1 -11
Muut laajan tuloksen 1 658 1 658 34 1 693
erät 39 -154 -1 170 0 -1 284 -1 284
Laaja tulos yhteensä 1 698 -154 -1 170 0 374 34 408
Oma pääoma
30.6.2022
98 4 1 527 8 747 -569 474 0 10 281 476 10 757
Oma pääoma
31.12.2022 (IFRS 17)
98 4 1 527 8 482 -741 248 0 9 618 560 10 178
IFRS 9 -siirtymän
vaikutus 1.1.2023
248 -248
Oma pääoma 1.1.2023 98 4 1 527 8 730 -741 0 9 618 560 10 178
Muutokset omassa
pääomassa
Osingonjako -1 321 -1 321 -187 -1 508
Omien osakkeiden
hankinta
-448 -448 -448
Muut oman pääoman
muutokset
-2 -2 -5 -8
Kauden tulos 575 575 44 619
Muut laajan tuloksen
erät
14 -139 1 -124 -124
Laaja tulos yhteensä 589 -139 1 452 44 496
Oma pääoma
30.6.2023
98 4 1 527 7 548 -880 2 8 298 411 8 709

1) IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin nettovaikutus voittovaroihin oli 14 milj. euroa (39).

2) Vertailuvuoden muuntoerot muissa laajan tuloslaskelman erissä sisältävät osakkuusyhtiö Nordaxin osuuden -2 milj. euroa vastaavista eristä.

3) Vertailuvuonna myytävissä olevista rahoitusvaroista kirjattiin IAS 39:n mukaisesti omaan pääomaan kauden arvostusta -1 081 milj. euroa ja tulokseen siirrettiin -89 milj. euroa. Mandatumin eriytetylle Suomi-vakuutuskannalle siirretty osuus oli 48 milj. euroa.

Sampo Oyj on 30.3.2023 mitätöinyt vuonna 2022 ja 2023 hankkimiansa omia osakkeita yhteensä 5 401 743 kappaletta..

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. e 1–6/2023 1–6/2022
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja 809 2 058
Oikaisut:
Poistot 63 80
Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot -229 956
Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot -283 155
Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos 1 548 -1 195
Muut oikaisut* 271 -2 257
Oikaisut yhteensä 1 369 -2 261
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Sijoitukset** -427 -1 608
Muut varat -112 3 205
Yhteensä -540 1 596
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Rahoitusvelat 57 74
Muut velat -62 -1 218
Maksetut tuloverot -114 -180
Maksetut korot -47 -86
Yhteensä -166 -1 410
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat 1 473 -16
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin -1
Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet 2 291
Osingot osakkuusyhtiöosakkeista 157
Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 9 -58
Investoinneista kertyneet nettorahavarat 9 2 390
Rahoitustoiminnan rahavirta
Maksetut osingot -1 321 -2 186
Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille -187 -207
Omien osakkeiden hankinta -448 -688
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, liikkeeseen laskut 71 52
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset -127 -70
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat -2 012 -3 098
Rahavirrat yhteensä -530 -724
Rahavarat tilikauden alussa 3 073 4 819
Muuntoerot -26 -30
Rahavarat tilikauden lopussa 2 517 4 064
Rahavarojen nettomuutos -530 -724

* ) Vertailuvuoden 2022 muut oikaisut liittyvät pääosin Nordean osakkeiden myyntiin.

**) Sijoitukset sisältävät sijoituskiinteistöt, rahoitusvarat sekä sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset.

Kassavirtalaskelma sisältää kassavirrat sekä jatkuvista että lopetetuista toiminnoista. Vertailuvuoden rivitietojen muuttuminen johtuu IFRS 17 -standardin käyttöönotosta.

Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana hankittujen ja myytyjen tytäryhtiöiden ja valuuttakurssien muutosten takia.

Tilikauden rahavaroihin sisältyy kassa 2 907 milj. euroa ( 3 885) sekä lyhytaikaiset enintään 3 kk:n talletukset 166 milj. euroa (180).

Liitetiedot

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Sammon konsernitilinpäätös laaditaan EU:n hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Osavuosikatsauksen laatimisessa on noudatettu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia. Osavuosiraportin laadintaperiaatteet ja laskentamenetelmät ovat samat kuin konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet vuodelta 2022 lukuun ottamatta IFRS 17 Vakuutussopimukset ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardien käyttöönotosta johtuvia muutoksia. Uudet laadintaperiaatteet on esitetty lyhyesti kappaleessa Uudet laadintaperiaatteet 1.1.2023 alkaen.

Tilinpäätös 2022 on luettavissa Sammon nettisivuilla osoitteessa www.sampo.com/vuosi2022.

Osavuosiraporttiin sisällytetyt tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Johdon harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Lopetetut toiminnot

Sampo-konserni ilmoitti 7.12.2022 strategisen arvioinnin aloittamisesta Mandatum-konsernin roolista Sampokonsernissa. Vaihtoehtoja arvioituaan hallitus päätti 29.3.2023 ehdottaa Sampo Oyj:n osittaisjakautumista eriyttämällä Mandatumin Sampo-konsernista. Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 17.5.2023 Sampo Oyj:n osittaisjakautumisen yhtiön hallituksen 29.3.2023 hyväksymän ja allekirjoittaman jakautumissuunnitelman mukaisesti. Jakautumissuunnitelma rekisteröitiin Suomen kaupparekisteriin 30.3.2023.

Sampo-konserni on arvioinut IFRS 5:n Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin ja IFRIC 17:n Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille uudelleenluokittelun periaatteita ja todennut, että Mandatumin jakautuminen edelleen täyttää standardissa järjestelylle asetetut kriteerit varojen jakamisesta omistajille näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa 30.6.2023. Mandatumin jakautumisen arvioidaan edelleen olevan erittäin todennäköinen (IFRS 5.12A) ja järjestelyn odotetaan toteutuvan yhden vuoden kuluessa alkuperäisestä luokittelusta. Mandatum on esitetty Sammon konsernitilinpäätöksessä erillisenä raportointisegmenttinä IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin mukaisesti. Koska Mandatum edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta Sampokonsernin raportoinnissa, se luokiteltiin lopetetuksi toiminnoksi 31.3.2023.

Mandatumin varat ja velat on luokiteltu omistajille jaettaviksi pitkäaikaisiksi omaisuuseriksi ja niihin liittyviksi veloiksi. Vertailukauden lukuja ei oikaista. Laajassa tuloslaskelmassa Mandatumin tulos raportoidaan yhdellä rivillä tuottoina lopetetuista toiminnoista. Vertailukauden luvut oikaistaan. Sampo-konserni on arvioinut, että arvonalentumisesta ei ole viitteitä.

Mandatumin osittaisjakautumiseen liittyen Sampo on arvioinut IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille -tulkinnan mukaisesti osingon maksamista koskevan velan kirjaamisajankohdan laadintaperiaatetta. IFRIC 17.10 mukaisesti osingonjakovelka kirjataan omaa pääomaa vastaan, kun osinko on asianmukaisesti hyväksytty eikä se ole enää yhteisön harkintavallassa.

Sampo-konsernin varsinainen yhtiökokous hyväksyi Mandatumin osittaisjakautumisen jakautumissuunnitelman mukaisesti 17.5.2023. Jakautumissuunnitelman mukaan Sampo Oyj:n hallitus voi yhtiökokouksen päätöksestä huolimatta kuitenkin päättää olla toteuttamatta jakautumista, mikäli milloin tahansa ennen jakautumisen täytäntöönpanoa ilmenee Sampo Oyj:n hallituksen mukaan syitä, joiden vuoksi tämä olisi asianmukaista. Sampokonsernin analyysin mukaan hallituksen päätäntävalta on tosiasiallinen ja kokonaisvaltainen.

Sampo-konserni on näin ollen arvioinut, että jakautuminen on edelleen Sampo Oyj:n hallituksen harkintavallassa ja siksi osingon maksamista koskevaa velkaa ei ole kirjattu 2023 puolivuosikatsaukseen. Edellytykset osingon maksamista koskevan velan kirjaamiselle arvioidaan uudelleen ennen vuoden 2023 kolmannen kvartaalin raportointia.

Uudet laadintaperiaatteet 1.1.2023 alkaen

Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardia 1.1.2023 alkaen ja vertailutiedot kaudelle 2022 on oikaistu. IFRS 17 -standardi korvasi IFRS 4 Vakuutussopimukset -standardin ja loi periaatteet vakuutussopimusten kirjaamiselle, arvostamiselle, esittämiselle sekä liitetiedoille.

Sampo-konserni sovelsi väliaikaista vapautusta IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin käyttöönotossa. Standardi otettiin käyttöön samanaikaisesti IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardin kanssa 1.1.2023. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardi korvasi IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. Vertailukauden 2022 lukuja ei oikaista IFRS 9:n osalta.

Keskeisimmät laadintaperiaatteet IFRS 17 ja IFRS 9 -standardeihin liittyen on sisällytetty osavuosikatsaukseen. Sampo-konserni julkaisee laajemmat laadintaperiaatteet osana konsernitilinpäätöstä 2023. Uudet tilinpäätöksen laadintaperiaatteet sekä johdon harkinta voivat muuttua siihen asti, kun Sampo-konserni julkaisee IFRS 17 ja IFRS 9 -standardien mukaisen vuoden 2023 tilinpäätöksen.

Mandatum-konserni on luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi 31.3.2023. Uudet Mandatumin toimintoihin liittyvät laadintaperiaatteet on sisällytetty liitteeseen 11 Lopetetut toiminnot.

IFRS 17 Siirtymävaikutukset

IFRS 17 -standardin noudattamiseen siirtymisessä Sampo-konsernin vahinkovakuutusyhtiöt ovat soveltaneet täysin takautuvaa soveltamista ja edellisten tilikausien vertailutiedot on oikaistu. Täysin takautuvassa lähestymistavassa Sampo-konserni tunnistaa, kirjaa ja arvostaa jokaisen vakuutussopimusryhmän ikään kuin IFRS 17 -standardia olisi sovellettu aina ja kirjaa vastaavasti pois taseesta kaikki määrät, joita ei olisi olemassa, jos IFRS 17 -standardia olisi aina sovellettu. Siirtymästä aiheutuva nettoero on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin 1.1.2022.

Sampo-konsernin avaava tase 1.1.2022 oli 58,7 miljardia euroa ja oma pääoma 13,5 miljardia euroa. IFRS 4:n mukaisen päättävän taseen 31.12.2021 61,1 miljardiin euroon verrattuna avaava IFRS 17:n tase pieneni 2,4 miljardia euroa. IFRS 17:n siirtymän nettovaikutus omaan pääomaan oli vähäinen avaavassa taseessa, yhteensä 14 miljoonaa euroa. IFRS 17 -siirtymähetkellä Mandatum-konsernia ei ollut luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi, ja siten Mandatum sisältyy esitettyihin lukuihin.

Siirryttäessä IFRS 17 -standardin soveltamiseen sekä varat että velat pienenivät johtuen pääasiassa vakuutusmaksusaamisten ja jaksotettujen hankintamenojen uudelleenluokittelusta muista varoista osaksi taseen vakuutusvelkoja. Varausten diskonttaaminen pienensi vakuutusvelkaa, kun taas riskioikaisun käyttöönotto kasvatti vakuutusvelkaa. Tappiollisiin sopimuksiin liittyvällä tappiokomponentilla ei ollut merkittävää vaikutusta siirtymässä.

Sampo-konsernin IFRS 17:n mukainen tase 31.12.2022 oli 39,2 miljardia euroa. IFRS 4:n mukaisen taseen 42,0 miljardiin euroon verrattuna IFRS 17:n tase pieneni näin 2,8 miljardia euroa. IFRS 17:n mukainen oma pääoma yhteensä oli 10,2 miljardia euroa. Verrattuna IFRS 4:n mukaiseen 9,5 miljardiin euron omaan pääomaan kasvua oli 0,6 miljardia euroa.

IFRS 17 Vakuutussopimukset

Soveltamisala

Konsernin vahinkovakuutussopimuksissa vakuutusriski on merkittävä. Kolmansien osapuolien (panel underwriters) myöntämät vakuutussopimukset, jotka eivät tuo vakuutusriskiä konsernille, eivät kuulu IFRS 17 -standardin soveltamisalaan. Sen sijaan nämä vakuutussopimukset käsitellään IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista standardin mukaisesti.

Vakuutussopimukset voivat sisältää yhden tai useamman komponentin, jotka kuuluisivat eri tilinpäätösstandardien soveltamisalaan ja jotka käsiteltäisiin erillään toisistaan. Sampo arvioi vakuutussopimukset tunnistaakseen komponentit sopimuksista. Vakuutussopimus voi esimerkiksi sisältää sijoitus- tai palvelukomponentin (tai molemmat), jotka eivät ole osa vakuutussopimuspalvelua.

Vakuutussopimusten yhdistelytaso

IFRS 17 -standardin mukaan vakuutussopimukset muodostavat vakuutussopimussalkkuja. Salkku koostuu sopimuksista, joihin sisältyvät riskit ovat samankaltaiset ja joita hallinnoidaan yhdessä. Salkut jaetaan vuosikohortteihin eli ryhmitellään sopimukset, joita ei ole myönnetty yhtä vuotta pidemmin väliajoin.

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa salkut on määritetty perustuen liiketoiminnan segmentteihin tai vakuutuslajien yhdistelmiin (johdon määritelmän mukaisesti), liiketoiminta-alueeseen ja maahan. Salkut määritetään erikseen kullekin juridiselle yhtiölle tai perustuen tuoteryhmään.

Sampo-konserni on tunnistanut tiettyjä tappiollisia sopimuksia, mutta tappiollisten sopimusten määrä on vähäinen.

Vakuutussopimus- ja jälleenvakuutussopimussalkkujen kirjanpitoarvot määrittävät sen, esitetäänkö ne taseessa saamisissa vai veloissa.

Sopimusraja

Vakuutussopimusryhmän alkuperäinen arvostaminen sisältää kaikki sopimusrajojen sisällä olevat tulevat rahavirrat. Määritettäessä rahavirtoja, jotka kuuluvat sopimusrajojen sisälle, otetaan huomioon sopimusehdoista tulevat tosiasialliset oikeudet ja velvoitteet sekä myös voimassa olevasta sääntelystä tulevat vaateet.

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa suurimmalla osalla sopimuksista on yhden vuoden sopimusraja (tyypillisesti vakuutuskauden uusiutumiseen asti) eli sopimuksella on yhden vuoden vakuutuskausi, johon ajoittuu tosiasiallisia oikeuksia ja velvoitteita.

Arvostaminen

IFRS 17 sisältää yleisen lähestymistavan (general measurement model, GMM), joka on sovellettavissa kaikille vakuutussopimuksille vakuutussopimusvelkojen arvostamisessa. Yleisen lähestymistavan mukaan vakuutussopimukset arvostetaan perustuen tuleviin rahavirtoihin, jotka on oikaistu heijastamaan rahan aika-arvoa, mukaan lukien riskioikaisu ja sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali (contractual service margin, CSM).

Kun tietyt soveltuvuuskriteerit täyttyvät, vakuuttajat voivat soveltaa vakuutussopimusten arvostamiseen yksinkertaistettua vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa (PAA). PAA soveltuu vakuutussopimuksille, joiden vakuutuskausi on enintään yksi vuosi. Tätä lähestymistapaa voidaan soveltaa myös niihin sopimuksiin, joiden arvostaminen käyttäen kyseistä lähestymistapaa (PAA) ei olennaisesti eroaisi arvosta, joka saataisiin soveltamalla yleistä lähestymistapaa. Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa PAA lähestymistapaa sovelletaan kaikkiin vakuutussopimuksiin, koska suurimmassa osassa vakuutussopimuksia vakuutuskausi on enintään yksi vuosi, ja vakuutuskaudeltaan pidemmille sopimuksille soveltuvuuskriteerit täyttyvät.

Vakuutusvelan arvo koostuu jäljellä olevan vakuutuskauden velasta (liability for remaining coverage, LRC) ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta (liability for incurred claims, LIC). Jälkimmäinen sisältää sekä jo raportoidut, mutta ei vielä maksetut korvaukset, että vielä raportoimattomat korvaukset.

Alkuperäisen kirjaamisen hetkellä vahinkovakuutuksen vakuutussopimusryhmien jäljellä olevan vakuutuskauden velan arvostus perustuu jo saatuihin vakuutusmaksuihin vähennettynä vakuutusten hankinnasta aiheutuneilla rahavirroilla. Tappiollisista sopimuksista kirjataan tappiokomponentti.

Hankinnasta aiheutuvat rahavirrat sisältävät pääasiassa myyjiin liittyviä henkilöstökustannuksia ja myyntipalkkioita sekä tiettyjä myyntisopimuskustannuksia, jotka liittyvät hintavertailusivustojen kautta tapahtuvaan myyntiin. Mahdolliset yleiskustannukset kirjataan kuluiksi välittömästi. Sampo-konsernin vahinkovakuutustoimintojen henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueet ovat valinneet kirjata hankinnasta aiheutuvat rahavirrat kuluiksi silloin, kun ne syntyvät. Muilla liiketoiminta-alueilla hankinnasta aiheutuvat kustannukset jaksotetaan sopimuskaudelle, yleensä yhdelle vuodelle tai pidemmälle ajalle, jos sopimusten odotetaan uusiutuvan. Vakuutussopimusryhmiin, joita ei ole vielä kirjattu, liittyvät hankinnasta aiheutuvat rahavirrat esitetään erillisenä hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen omaisuuseränä.

Myöhemmillä raportointikausilla jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvo kasvaa kauden aikana saaduilla vakuutusmaksuilla ja vähenee määrällä, joka on kirjattu vakuutusmaksutuottoihin kauden aikana tuotetuista palveluista, joka useimmissa tuotteissa perustuu ajan kulumiseen (jaksotus tasaisesti). Näin ollen saadut vakuutusmaksut, jotka kohdistuvat raportointihetken jälkeen tuotettaviin vakuutuspalveluihin, pysyvät osana tätä velkaa. Velan kirjanpitoarvo kasvaa myös seuraavilla kausilla saaduilla vakuutusmaksuilla vähennettynä hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen lisäyksellä. Jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvoa ei diskontata tai oikaista rahoitusriskin vaikutuksella, koska palvelun tarjoamisen ja siihen liittyvän vakuutusmaksun eräpäivän välinen aika on yleensä enintään vuosi.

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan (LIC) on tarkoitus kattaa koko korvausmeno sisältäen korvausvaateet, joita ei ole vielä raportoitu yhtiöön ja kaikki korvausten käsittelykulut. Sampo-konserni arvostaa toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneen velan perustuen toteutuneeseen palveluun liittyvien sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen määrään, jotka liittyvät odotettuihin korvausrahavirtoihin. Sopimuksen täyttämisestä aihetuvat rahavirrat koostuvat kolmesta komponentista, jotka ovat odotettavissa olevat rahavirrat, diskonttausvaikutus sekä riskioikaisu. Arvioidut tulevaisuuden rahavirrat (paras arvio) on laskettu perustuen tilastollisiin menetelmiin tai vahinkokohtaisiin arvioihin yksittäisten korvausten määrästä.

Diskonttaus

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnot ovat määrittäneet diskonttauskorot perustuen ns. bottom-up lähestymistapaan. Korkokäyrä sisältää riskittömän koron (lukuun ottamatta luottoriskioikaisua) ja epälikviditeettipreemion kullekin valuutalle. Epälikviditeettipreemio johdetaan pääasiassa korkean luottoluokitusten omaavien joukkovelkakirjojen salkun perusteella korkokäyrän likvidille osalle. Tämän jälkeen korkokäyrä konvertoituu kohti päätekorkoa, joka on yhdenmukainen suhteessa EIOPA:n määrittämään käyrään.

Kuluvan vuoden toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvien velkojen diskonttausvaikutus ja rahavirtojen muutokset kirjataan vakuutuspalvelutulokseen. Kertyvän koron ja korkomuutosten vaikutus ja muut rahoitukseen liittyvät oletukset esitetään tuloslaskelmalla vakuutukseen liittyvinä rahoitustuottoina tai -kuluina. Sampo-konserni on päättänyt olla soveltamatta IFRS 17 -standardin sallimaa optiota kirjata näitä vaikutuksia muihin laajan tuloksen eriin.

Riskioikaisu

IFRS 17 sisältää eksplisiittisen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun osana vakuutusvelkojen arvostusta. Riskioikaisu kuvastaa epävarmuuden hintaa sellaisen rahavirtojen määrää ja ajoittumista koskevan epävarmuuden kantamisesta ja välttämisestä, joka aiheutuu muusta riskistä kuin rahoitusriskistä. Vahinkovakuutustoiminnassa riskioikaisun määrittämisessä tyypillisesti huomioidut riskit ovat vastuuvelkariski, pitkäikäisyysriski, inflaatioriski ja vakuutusmaksuriski.

Sampo-konsernissa riskioikaisu johdetaan luottamusvälitekniikalla, jossa johto määrittää sopivan kvantiilin. Riskioikaisu lasketaan tytäryhtiötasolla ja yhdistellään Sampo-konsernin konsolidoiduksi riskioikaisuksi ottamatta huomioon mitään hajautusvaikutuksia konsernitasolla. Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa sovellettaessa riskioikaisu sisällytetään ainoastaan toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneeseen velkaan, ellei vakuutussopimusryhmä ole tappiollinen.

Jälleenvakuutus

Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, PAA-mallia, sovelletaan otettuihin jälleenvakuutussopimuksiin. Jälleenvakuutussopimusten arvostuksessa sovelletaan vastaavia periaatteita kuin myönnettyjen vakuutussopimusten arvostamisessa. Näin ollen, vastaavasti kuin myönnettyjen vakuutussopimusten kohdalla, jälleenvakuutussopimusvarat koostuvat jäljellä olevan vakuutuskauden varasta ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta varasta. Jo sattuneisiin vahinkotapahtumiin liittyvän varan arvostuksessa otetaan huomioon jälleenvakuuttajaan liittyvä vastapuoliriski.

Esittäminen

IFRS 17 -standardin käyttöönotto johtaa merkittäviin muutoksiin tilinpäätöksen esittämisessä ja esitettävien liitetietojen laajuudessa vuoden 2023 aikana.

Laaja tuloslaskelma

IFRS 17 muuttaa tuloslaskelman rakennetta kuvastamaan keskeisiä tulon lähteitä. Vakuutuspalvelutulos, sisältäen vakuutusmaksutuotot, vakuutuspalvelukulut ja jälleenvakuutustuloksen, kuvaa vakuutussopimuksiin liittyvien riskien hinnoittelusta ja palvelun tuottamisesta kertyvää tulosta. Rahoitustoiminnan nettotulos kuvaa vakuutussopimuksiin liittyvien rahoituskomponenttien vaikutuksia.

Vakuutusmaksutuotot

Vakuutusmaksutuotot kuvaavat ansaintaperusteisesti vastiketta, jonka Sampo saa vakuutuksenottajilta ottaessaan vakuutusriskin kantaakseen (vakuutuspalvelu). Kirjatut vakuutusmaksutuotot perustuvat saatuihin vakuutusmaksuihin ja odotettujen vakuutusmaksujen allokointiin lineaarisesti perustuen vakuutussopimuksen vakuutuskauden kestoon ja ajan kulumiseen. Jäljellä olevan vakuutuskauden velkaa pienennetään vakuutusmaksutuottoja vastaavalla määrällä.

Vakuutuspalvelukulut

Vakuutuspalvelukulut sisältävät sekä korvaus- että liikekulut.

Korvauskulut raportointikaudella sisältävät kaudella maksetut korvaukset ja muutoksen toteutuneista vahinkotapahtumista aiheutuneessa velassa. Muutos toteutuneista vahinkotapahtumista aiheutuneessa velassa sisältää muutokset diskonttaamattoman velan parhaassa arviossa, diskontatussa riskioikaisussa ja muutokset diskonttausvaikutuksesta, joka liittyy muutokseen parhaassa arviossa tai maksuolettamassa. Korvauskulut sisältävät myös korvausten käsittelykulut ja muutokset tappiokomponentissa.

Liikekulut, jotka on kirjattu vakuutuspalvelukuluihin, liittyvät vakuutussopimusten hallinnoimisesta syntyviin kuluihin. Lisäksi liikekulut sisältävät vakuutussopimusten hankintaan liittyvien rahavirtojen tulokseen jaksotetun osuuden, joka vastaa määrältään jäljellä olevan vakuutuskauden velasta purettua osuutta.

Jälleenvakuutustulos

Jälleenvakuutustulos koostuu jälleenvakuutusmaksuihin liittyvistä kuluista ja jälleenvakuuttajien osuuksista korvauskuluista. Otetuista jälleenvakuutuksista aiheutuvat kulut kirjataan ensivakuutuksen vakuutusmaksutuottojen tapaan ja ne kuvaavat maksettuja ja kaudelle kohdistettuja jälleenvakuutusmaksuja vastaten vastaanotettua jälleenvakuutussopimuspalvelua. Saadut jälleenvakuutuskomissiot pienentävät jälleenvakuutusmaksuihin liittyviä kuluja. Jälleenvakuuttajien osuudet korvauskuluista kirjataan vastaavasti kuin ensivakuutuksen vakuutuspalvelukulut sisältäen myös jälleenvakuuttajaan liittyvän vastapuoliriskin.

Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut

Nettorahoitustulokseen sisältyvät vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut kuvaavat vaikutuksia, jotka johtuvat rahoituskomponenteista. Tämä erä sisältää diskonttauskorkojen muutoksesta ja diskonttovaikutuksen purkautumisesta aiheutuvat muutokset toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvassa velassa. Tästä syystä korkojen muutosten vaikutus kuten myös korkokulut esitetään kokonaisuudessaan vakuutussopimuksiin liittyvissä rahoitustuotoissa tai -kuluissa. Myös eläkekorvauksiin liittyvät indeksikorotukset esitetään vakuutussopimuksiin liittyvissä rahoitustuotoissa tai -kuluissa. Määrät, jotka liittyvät jälleenvakuutussopimuksiin, esitetään erillään. Optiota esittää diskonttauskorkojen muutoksiin liittyviä vaikutuksia osana laajaa tulosta ei sovelleta.

Keskeiset johdon arviot

Sampo-konsernin johto käyttää harkintaa diskonttauskorkojen ja riskioikaisun määrittämisessä.

Kuten edellä todettiin, korkokäyrä sisältää riskittömän koron ja epälikviditeettipreemion. Johto määrittelee periaatteet epälikviditeettipreemiolle, joka Sampo-konsernissa on johdettu pääosin korkean luottoluokituksen joukkovelkakirjojen salkusta.

Riskioikaisu määritellään erikseen kaikille Sampo-konsernin yhtiöille ja yhdistetään konsernitasolla. Johdon näkemyksen mukaan tämä heijastelee kompensaatiota, jota eri yhtiöt vaatisivat muusta kuin rahoitusriskin kantamisesta sekä yhtiöiden riskinottohalukkuutta. Kuten edellä todettiin, konserniyhtiöissä sovelletaan luottamustasomenetelmää. Riskioikaisun laskennassa käytetty luottamustaso vaihtelee konserniyhtiöiden välillä 75 prosentista 85 prosenttiin.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit

Rahoitusvarat - luokittelu

Rahoitusvarat luokitellaan myöhemmin arvostettaviksi joko jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. IFRS 9:ä sovellettaessa merkittävä osa Sampokonsernin rahoitusvaroista arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja vain rajoitettu määrä rahoitusvaroja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta ei arvosteta mitään rahoitusvaroja.

Rahoitusvarojen luokittelu arvostusluokkiin perustuu Sampo-konsernin liiketoimintamallin mukaiseen rahoitusvarojen hallintaan sekä rahoitusvarojen sopimusperusteisiin rahavirtaominaisuuksiin (vain pääoman sekä koron maksukriteerit, SPPI). SPPI-kriteerit täyttyvät, kun rahoitusinstrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksuja.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vain, jos liiketoimintamallin tavoitteena on pitää rahoitusvara hallussa sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja rahoitusvaran sopimukseen perustuvat rahavirrat täyttävät SPPI-kriteerit. Korkotuotot lasketaan soveltamalla efektiivisen koron menetelmää. IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin kohdistuvat tappiota koskevan vähennyserän eli odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) vaatimukset.

Rahoitusvarat - arvonalentuminen

IFRS 9:n johdosta on otettu käyttöön tulevaisuuteen kohdistuva ECL-laskentamalli, jota Sampo-konsernissa sovelletaan pääasiassa jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin. Vaatimukset eivät koske oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai muita käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja. Odotettavissa olevat luottotappiot heijastavat menneitä tapahtumia eli aiemmin toteutuneita tapahtumia, vallitsevia olosuhteita sekä ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista.

IFRS 9:n johdosta on otettu käyttöön yleinen lähestymistapa, jossa tappioita koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa joko 12 kuukaudelta odotettavissa olevia luottotappioita tai koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Kolmivaiheista mallia käytetään odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen jokaisena raportointipäivänä. Vaiheessa 1 luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi. Tappiota koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa 12 kuukauden odotettavissa olevia luottotappioita. Vaiheessa 2 ja 3 luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisestä kirjaamisesta. Tappiota koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Vaiheessa 3 rahoitusvarojen luottokelpoisuuden arvioidaan alentuneen (maksukyvyttömyyden yhteydessä) ja korko lasketaan luottoarvon alentuneelle määrälle bruttokirjanpitoarvon sijaan.

Sampo-konsernissa yleinen lähestymistapa perustuu kolmeen osatekijään, jotka ovat maksukyvyttömyyden todennäköisyys (probability of default, PD), maksukyvyttömyyden aiheuttama tappio-osuus (loss given default, LGD) ja vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä (exposure at default, EAD).

Rahoitusvelat

Sampo-konserni arvostaa johdannaisvelat käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat, mukaan lukien etuoikeusasemaltaan huonommat velat, liikkeeseen lasketut velkakirjat ja muut rahoitusvelat on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi soveltaen efektiivisen koron menetelmää.

Tulos segmenteittäin 1.1.–30.6.2023

Top Omistus
Milj. e If danmark Hastings yhteisö Elim. Konserni
Bruttomaksutulo sekä muut tuotot
vakuutussopimuksista 3 273 846 912 5 031
Vakuutusmaksutuotot, netto 2 466 635 518 3 620
Korvauskulut, netto -1 659 -403 -330 -2 392
Liikekulut -380 -115 -124 -619
Vakuutuspalvelutulos 427 117 64 608
Muut vahinkovakuutustoimintaan liittyvät
tuotot tai kulut
-10 -10
Underwriting-tulos 427 117 54 598
Sijoitustoiminnan nettotuotot 339 37 -2 -4 -7 362
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut -101 -28 -4 -133
Nettorahoitustulos 238 9 -6 -4 -7 229
Muut erät -8 -21 -21 -56 1 -105
Tulos ennen veroja 657 105 27 -60 -6 722
Verot -138 -28 -5 0 -172
Tulos jatkuvista toiminnoista 519 76 22 -60 -6 550
Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen * 6 70
Tulos verojen jälkeen 619
Muut laajan tuloslaskelman erät
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot -200 -2 63 -139
Kassavirtasuojaukset 1 1
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
yhteensä nettona verojen jälkeen -200 -2 65 -137
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 17 17
Verot -4 -4
Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi
yhteensä nettona verojen jälkeen 14 14
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä
nettona verojen jälkeen, jatkuvat toiminnot -187 -2 65 -124
Laaja tulos yhteensä 332 74 86 -60 -6 496
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus 575
Määräysvallattomien omistajien osuus 44
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus 452
Määräysvallattomien omistajien osuus 44

Taulukossa Mandatum segmentti on esitetty yhdellä rivillä lopetettuna toimintona. Tämän johdosta konserni yhteensä riveittäin ei täsmää segmenttitietoihin.

*) Eliminoinnit yhteensä 6 miljoonaa euroa liittyvät segmenttien välisiin liiketoimiin raportoitavien segmenttien ja lopetetun toiminnon välillä.

Tulos segmenteittäin 1.1.–30.6.2022

Top Omistus
Milj. e
Bruttomaksutulo sekä muut tuotot
If danmark Hastings yhteisö Elim. Konserni
vakuutussopimuksista 3 267 842 712 4 821
Vakuutusmaksutuotot, netto 2 481 627 406 3 515
Korvauskulut, netto -1 658 -412 -218 -2 288
Liikekulut -379 -108 -110 -597
Vakuutuspalvelutulos 444 107 78 630
Muut vahinkovakuutustoimintaan liittyvät
tuotot ja kulut -19 -19
Underwriting-tulos 444 107 59 611
Sijoitustoiminnan nettotuotot 150 -133 4 174 -3 191
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut 626 93 15 734
Nettorahoitustulos 776 -41 19 174 -3 925
Muut erät 7 -23 -32 29 -1 -21
Tulos ennen veroja 1 227 43 46 203 -5 1 515
Verot -253 -9 -1 0 -263
Tulos jatkuvista toiminnoista 974 34 46 203 -5 1 252
Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen 5 417
Luovutetut toiminnot, nettona verojen jälkeen 24 24
Tulos verojen jälkeen 1 693
Muut laajan tuloslaskelman erät
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot -101 -1 -33 -17 -152
Myytävissä olevat rahoitusvarat -733 -35 -202 -969
Osuus osakkuusyhtiöiden laajan
tuloslaskelman eristä -2 -2
Verot 151 33 183
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
yhteensä nettona verojen jälkeen -683 -1 -68 -188 -940
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
50 50
Verot -10 -10
Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi
yhteensä nettona verojen jälkeen 39 39
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä
nettona verojen jälkeen, jatkuvat toiminnot -643 -1 -68 -188 -900
Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen -384
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä,
nettona verojen jälkeen
-1 284
Laaja tulos yhteensä 331 33 -22 15 -5 408
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus 1 658
Määräysvallattomien omistajien osuus 34
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus 374
Määräysvallattomien omistajien osuus 34

Taulukossa Mandatum segmentti on esitetty yhdellä rivillä lopetettuna toimintona. Tämän johdosta konserni yhteensä riveittäin ei täsmää segmenttitietoihin.

Tase segmenteittäin 30.6.2023

Milj. e If Top
danmark
Hastings Omistus
yhteisö
Elim. Konserni
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 175 108 19 4 306
Sijoituskiinteistöt 1 1
Aineettomat hyödykkeet 548 1 222 1 543 1 3 314
Osakkuusyhtiösijoitukset 4 8 12
Rahoitusvarat 10 329 2 458 1 304 7 833 -6 643 15 281
Laskennalliset verosaamiset 3 4 -4 3
Varat jälleenvakuutussopimuksista 324 69 1 579 1 971
Muut varat 453 77 135 39 -4 698
Käteiset varat 675 5 230 716 1 626
Omistajille jaettaviksi määritetyt pitkäaikaiset
omaisuuserät
0 15 749
Varat yhteensä 12 512 3 949 4 810 8 592 -6 652 38 960
Velat
Velat vakuutussopimuksista 6 839 1 932 2 592 11 364
Huonomman etuoikeuden omaavat velat 127 148 1 489 -128 1 636
Muut rahoitusvelat 1 52 123 1 312 1 487
Laskennalliset verovelat 302 122 83 0 507
Varaukset 6 6
Muut velat 1 018 149 112 85 -1 1 363
Omistajille jaettaviksi määritettyihin
pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat
-104 13 888
Velat yhteensä 8 293 2 402 2 910 2 886 -232 30 251
Oma pääoma
Osakepääoma 98
Rahastot 1 530
Kertyneet voittovarat 7 548
Muut oman pääoman erät -878
Emoyhtiön omistajien osuus 8 298
Määräysvallattomien osuus 411
Oma pääoma yhteensä 8 709
Oma pääoma ja velat yhteensä 38 960

Taulukossa Mandatum segmentti on esitetty omistajille jaettavaksi määritettynä pitkäaikaisena omaisuuseränä ja niihin liittyvinä velkoina. Tämän johdosta konserni yhteensä riveittäin ei täsmää segmenttitietoihin.

Tase segmenteittäin 31.12.2022

Topdan Omistus
Milj. e If mark Hastings Mandatum yhteisö Elim. Konserni
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 190 112 23 26 4 355
Sijoituskiinteistöt 1 166 166
Aineettomat hyödykkeet 588 1 232 1 501 172 1 3 494
Osakkuusyhtiösijoitukset 4 7 4 16
Rahoitusvarat 10 451 2 584 1 149 3 776 8 250 -6 644 19 565
Sijoitussidonnaisten sopimusten
katteena olevat rahoitusvarat
9 930 9 930
Laskennalliset verosaamiset 9 7 -4 11
Varat vakuutussopimuksista 6 6
Varat jälleenvakuutussopimuksista 264 79 1 477 1 1 821
Muut varat 394 66 127 162 60 -34 775
Käteiset varat 296 8 246 761 1 762 3 073
Varat yhteensä 12 197 4 094 4 521 15 004 10 077 -6 682 39 212
Velat
Velat vakuutussopimuksista 6 693 1 763 2 434 5 321 16 210
Velat sijoitussopimuksista 7 103 7 103
Huonomman etuoikeuden omaavat
velat
224 148 350 1 489 -228 1 983
Muut rahoitusvelat 7 55 73 3 1 320 1 457
Laskennalliset verovelat 306 120 79 160 0 666
Varaukset 6 6
Muut velat 1 073 166 118 224 64 -34 1 611
Velat yhteensä 8 309 2 252 2 704 13 159 2 873 -262 29 035
Oma pääoma
Osakepääoma 98
Rahastot
Kertyneet voittovarat 1 530
Muut oman pääoman erät 8 482
-492
Emoyhtiön omistajien osuus 9 618
Määräysvallattomien osuus 560
Oma pääoma yhteensä 10 178
Oma pääoma ja velat yhteensä 39 212

Muut liitetiedot, Milj. e

1 Vakuutuspalvelutulos

Milj. e 1-6/2023 1-6/2022
Vakuutusmaksutuotot
PAA-mallin mukaisesti arvostetut vakuutussopimukset
Bruttomaksutulo 4 917 4 714
Muutos jäljellä olevan vakuutuskauden velassa -938 -851
Tuotot välitysliiketoiminnasta 113 107
Vakuutusmaksutuotot yhteensä PAA-mallin mukaisesti arvostetuista
vakuutussopimuksista
4 093 3 971
Vakuutusmaksutuotot yhteensä 4 093 3 971
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut
Maksetut korvaukset -2 591 -2 451
Korvausten käsittelykulut -226 -227
Muutos toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvassa velassa 65 2
Riskioikaisun muutos 11 16
Tappiokomponentin muutos 4 4
Vakuutuspalvelukulut, jotka liittyvät korvauskuluihin -2 736 -2 657
Liikekulut -619 -597
Vakuutuspalvelukulut yhteensä -3 355 -3 254
Jälleenvakuutustulos
Maksut -473 -456
Saadun korvaukset 343 369
Jälleenvakuutustulos yhteensä -130 -87
Vakuutuspalvelutulos yhteensä 608 630

Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 11.

.

2 Sijoitustoiminnan nettotuotot

Sijoitustoiminnan nettotuotot sisältävät sijoitustoiminnan tuotot ja kulut konserniyhtiöiden rahoitusvaroista ja veloista. Vertailukauden luvut on esitetty IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaisesti.

Milj. e 1-6/2023 1-6/2022
Johdannaissopimukset
Korkokulut -2 -5
Voitot tai tappiot, netto 83 38
Johdannaissopimukset yhteensä 82 33
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset
Korkotuotot 213 22
Voitot tai tappiot, netto -12 -109
Osakkeet ja osuudet
Osinkotuotot 44 21
Voitot tai tappiot, netto 66 -20
Rahastot
Tuotonmaksut 3
Korkotuotot 7 0
Voitot tai tappiot, netto 45 -1
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat yhteensä 365 -86
Myytävissä olevat rahoitusvarat (IAS 39)
Saamistodistukset n/a 104
Osakkeet ja osuudet n/a 56
Rahastot n/a 3
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä n/a 164
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat 5 n/a
Lainat ja muut saamiset n/a -1
Tuotot tai kulut rahoitusvaroista yhteensä 452 110
Muut
Osinkotuotot osakkuusyhtiöistä 157
Omaisuudenhoitokulut -9 -11
Muut tuotot 13 7
Muut kulut -90 -72
Palkkiokulut -1 0
Kulut sijoituskiinteistöistä -4 0
Muut yhteensä -91 82
Sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä 362 191

Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 11.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot on esitetty liitteessä 6.

3 Vakuutukseen liittyvät nettorahoitustuotot tai -kulut

Milj. e 1-6/2023 1-6/2022
Vakuutussopimukset
Kertyneen koron vaikutus -147 -51
Korkojen ja muiden taloudellisten oletusten muutosten vaikutus 19 877
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut yhteensä -128 826
Jälleenvakuutussopimukset
Kertyneen koron vaikutus 34 11
Jälleenvakuuttajien osuus korkojen ja muiden taloudellisten oletusten
muutosten vaikutuksesta -38 -103
Jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut yhteensä -5 -92
Nettorahoitustulos vakuutus- ja jälleenvakuutussopimuksista -133 734

Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 11.

4 Muut tuotot

Milj. e 1-6/2023 1-6/2022
Muut tuotot 133 225
Tuotot välitysliiketoiminnasta 6 3
Muut tuotot yhteensä 139 228

Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 11.

Ifin liiketoiminnan muista tuotoista noin 72 miljoonaa euroa (67) on vakuutustoimintaan liittyviä tuottoja, joihin ei sisälly vakuutusriskin siirtymistä. Tällaiset tuotot kertyvät pääosin mm. vakuutussopimusten myyntikomissioista sekä hallintoon ja korvauksiin liittyvistä palveluista, joita suoritetaan muiden osapuolten puolesta. Nämä tuotot ovat IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin alaisia eriä. Lisäksi liiketoiminnan muissa tuotoissa on Ifin tytäryhtiö Viking Assistance Group AS:n tarjoamien tiepalveluiden tuotot, jotka kirjataan tulokseen palvelun tultua suoritetuksi.

Hastingsin liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy 60 miljoonaa euroa (54) IFRS 15 -standardin alaisia tuottoja, jotka koostuvat palkkiosta ja komissioista palveluntarjoajille, lisätuotetuotoista sekä muista vähittäismyyntituotoista. Myös tuotot välitysliiketoiminnasta, johon ei liity vakuutusriskin siirtymistä Hastingsiin, ovat IFRS 15 -standardin alaisia tuottoja.

5 Aineettomat hyödykkeet

Milj. e 6/2023 12/2022
Liikearvo 2 212 2 385
Asiakassuhteet 419 463
Trademark 228 224
Muut aineettomat hyödykkeet 455 422
Konsernin aineettomat hyödykkeet, yhteensä 3 314 3 494

Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Lisätietoja liitteessä 11.

6 Rahoitusvarat

Raportointikauden rahoitusvarat on esitetty IFRS 9 Rahoitusinstrumentit mukaisesti. Vertailukauden luvut on esitetty IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaisesti. Vertailukauden luvut sisältävät Mandatum-konsernin luvut.

Milj. e 6/2023 12/2022
Rahoitusvarat
Johdannaissopimukset 46 101
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset 12 514 1 941
Osakkeet ja osuudet 1 653 560
Rahastot 718
Talletukset ja muut 43 544
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat yhteensä 14 929 3 045
Myytävissä olevat rahoitusvarat (IAS 39)
Saamistodistukset n/a 12 815
Osakkeet ja osuudet n/a 1 581
Rahastot n/a 1 652
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä n/a 16 048
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Lainat 306 n/a
Muut 1 n/a
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä 306 n/a
Lainat ja muut saamiset (IAS 39) n/a 371
Rahoitusvarat yhteensä 15 281 19 565

Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Lisätietoja liitteessä 11.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat, jotka täyttävät SPPI-testin, on esitetty seuraavassa taulukossa luottoriskiluokittain. SPPI-ehdot täyttävät rahoitusinstrumentit eivät muodosta merkittäviä riskikeskittymiä.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat, brutto

06/2023
Milj. e Lainat
A+ - A- 94
BBB+ - BBB- 21
B+ - B- 71
C+ - C- 5
Ei luottoluokitusta 125
Yhteensä 317

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusvarojen bruttokirjanpitoarvo 30.6.2023 oli 316 miljoonaa euroa ja tappiota koskeva vähennyserä 10 miljoonaa euroa. Raportointikaudella odotettavissa olevien luottotappioiden tulosvaikutus oli 4 miljoonaa euroa.

7 Käypien arvojen määritys ja hierarkia

Suurin osa Sampo-konsernin rahoitusinstrumenteista arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus perustuu joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo muita menetelmiä käyttäen. Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, ovatko markkinat, joilla instrumentilla käydään kauppaa, toimivat tai ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot objektiivisesti todennettavissa.

Johdannaissopimusten käypä arvo määritellään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää tai optiohinnoittelumalleja.

Lainojen ja muiden vastaavien rahoitusinstrumenttien, joilla ei ole hintanoteerausta toimivilla markkinoilla, käypä arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen perusteella käyttäen markkinoilla noteerattavia korkoja. Markkinoilta saatavaa korkokäyrää oikaistaan rahoitusinstrumenttien muiden osatekijöiden, esim. luottoriskin perusteella.

Käyvät arvot ovat ns. puhtaita arvoja, joissa ei ole mukana siirtyvien korkojen osuutta.

Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa.

Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.

Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Konsernin tason 3 rahoitusvarat koostuvat pääosin muutamasta merkittävämmästä osakesijoituksesta sekä sijoituksista pääoma- ja vaihtoehtorahastoihin.

Tasolla 3 kaksi merkittävintä oman pääoman ehtoista sijoitusta on arvostettu lisätuottomallilla (excess return model). Yhtiön arvo muodostuu tällä hetkellä yhtiöön sijoitetusta pääomasta ja lisätuottojen, joita yhtiö odottaa ansaitsevansa tulevaisuudessa, nykyarvosta.

Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset ja riittävät tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi. Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi hankintahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa, tuottokerroinperusteista arvostusta tai kassavirtoihin perustuvaa arvostusta. Pääomarahastot noudattavat yleisesti International Private Equity and Venture Capital Valuation (IPEV) ohjeistusta, jossa ohjeistetaan erilaisia arvostuskäytäntöjä yksityiskohtaisemmin.

Myös vaihtoehtorahastojen osalta arvon määrittää rahasto ja toteutuksesta vastaa ensisijaisesti rahastonhoitaja. Vaihtoehtorahastot ovat usein ominaisuuksiltaan monimutkaisia ja arvonmääritys on riippuvainen alla olevien instrumenttien luonteesta. Arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi kassavirtoihin perustuvaa arvostusta. Vaihtoehtorahastojen toimintaa ja arvonmääritystä sääntelee Alternative Investment Fund Managers Directive (AIFMD), jossa määritetään tarkemmin arvonlaskennan toimintaperiaatteita ja dokumentointivaatimuksia.

Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot sekä käypien arvojen hierarkia tasot on esitetty seuraavassa taulukossa. Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen, joita ei ole arvostettu käypään arvoon, käypiä arvoja ei ole esitetty taulukossa, mikäli kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Raportointikauden luvut on esitetty IFRS 9 Rahoitusinstrumentit mukaisesti.

Milj. e

30.6.2023 Kirjanpitoarvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset 6 2 4 6
Valuuttajohdannaiset 20 20 20
Muut johdannaiset 20 20 20
Yhteensä 46 2 44 46
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat
Saamistodistukset 12 514 8 430 3 950 134 12 514
Osakkeet ja osuudet 1 653 873 23 757 1 653
Rahastot 718 493 32 193 718
Talletukset ja muut 43 43 43
Yhteensä 14 929 9 796 4 048 1 085 14 929
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä
14 975 9 798 4 092 1 085 14 975
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
Lainat 306 315 315
Muut 1 1 1
Yhteensä 306 316 316
Rahoitusvarat yhteensä 15 281 9 798 4 092 1 400 15 290

Milj. e

30.6.2023 Kirjanpitoarvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset 54 54 54
Osakejohdannaiset
Valuuttajohdannaiset 1 0 1 1
Muut johdannaiset 3 3 3
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat yhteensä
59 0 59 59
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
Velat, joilla on huonompi
etuoikeus
Pääomalainat 1 636 1 345 20 1 366
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Joukkovelkakirjalainat 1 285 1 142 86 1 228
Velat luottolaitoksille 143 20 123 143
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä
3 064 2 507 106 123 2 736
Konsernin rahoitusvelat yhteensä 3 123 2 508 165 123 2 795

Vertailukauden luvut on esitetty IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaisesti. Vertailukauden luvut sisältävät Mandantum-konsernin luvut. Lisätietoja on liitteessä 11.

Milj. e
31.12.2022 Kirjanpitoarvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset
Valuuttajohdannaiset
5
74

5
74

5
74
Muut johdannaiset 22 22 22
Yhteensä 101 101 101
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet 560 111 24 425 560
Saamistodistukset 1 881 1 718 159 5 1 881
Yhteensä 2 441 1 829 183 430 2 441
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavaksi
määritetyt rahoitusvarat
Talletukset 544 544 544
Saamistodistukset 1 1 1
Saamistodistukset (unit-trusts) 60 43 16 60
Yhteensä 604 43 561 604
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin
liittyvät rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet 676 643 2 31 676
Saamistodistukset 941 90 757 94 941
Rahastot 7 883 4 880 676 2 327 7 883
Johdannaissopimukset 18 18 18
Muut varat 412 412 412
Yhteensä 9 930 5 612 1 865 2 453 9 930
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet 1 581 1 224 2 354 1 581
Saamistodistukset 12 815 7 941 4 832 43 12 815
Muut varat 1 652 775 72 806 1 652
Yhteensä 16 048 9 940 4 906 1 203 16 048
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä
29 125 17 425 7 614 4 086 29 125
Muut rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
Lainat ja muut saamiset 371 370 370
Yhteensä 371 370 370
Konsernin rahoitusvarat yhteensä 29 495 17 425 7 614 4 456 29 495

Milj. e

31.12.2022 Kirjanpitoarvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset 45 45 45
Valuuttajohdannaiset 7 7 7
Muut johdannaiset 3 3 3
Yhteensä 55 55 55
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat yhteensä 55 55 55
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
Velat, joilla on huonompi
etuoikeus
Pääomalainat 1 983 1 409 478 1 887
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Joukkovelkakirjalainat 1 306 1 126 110 1 236
Nostot luottolimiitistä 73 73 73
Velat luottolaitoksille 23 23 23
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä 3 384 2 558 588 73 3 219
Konsernin rahoitusvelat yhteensä 3 439 2 558 643 73 3 274

Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä

Milj. e 1-6/2023 1-12/2022
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä Siirrot tasolta 2
tasolle 1
Siirrot tasolta 1
tasolle 2
Siirrot tasolta 2
tasolle 1
Siirrot tasolta 1
tasolle 2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat
Saamistodistukset 432 513
Yhteensä 432 513
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät
rahoitusvarat
Saamistodistukset 13 6
Yhteensä 13 6
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Saamistodistukset 632 500
Yhteensä 632 500

Siirrot perustuvat pääosin ulkoisen palveluntarjoajan tietoihin perustuviin muutoksiin kaupankäynnin volyymeissa.

Vertailukauden luvut on esitetty IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaisesti. Vertailukauden luvut sisältävät Mandantum-konsernin luvut. Lisätietoja on liitteessä 11..

Käypien arvojen herkkyysanalyysi

Raportointikaudelta esitetyt herkkyysanalyysit eivät sisällä Mandatumin lukuja. Rahoitusvarojen ja -velkojen herkkyyttä valuuttakurssimuutoksille tarkastellaan liiketoiminta-alueittain eri kotivaluuttojen vuoksi.

Milj. e 06/2023 12/2022
Kirjattu
tulosvaikutteisesti
Kirjattu
tulosvaikutteisesti
Kirjattu omaan
pääomaan
If
kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen
SEK vastaan
2 13 2
Topdanmark
kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen
DKK vastaan
0 -11 No impact
Hastings
kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen
GBP vastaan
1 n/a n/a
Omistusyhteisö
kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen
EUR vastaan
-91 No impact -109

Konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen herkkyysanalyysi eri markkinariskiskenaarioissa on esitetty seuraavassa taulukossa. Vaikutukset kuvaavat yksittäisessä markkinamuuttujassa tapahtuvan yhtäkkisen muutoksen vaikutusta instrumenttien käypään arvoon tilanteessa 30.6.2023. Herkkyystarkastelut sisältävät johdannaispositioiden vaikutukset. Kaikki herkkyysanalyysit on laskettu ennen veroja.

Milj. e Korko Korko Osake Muut sijoitukset
1 % tasoliike
alas
1 % tasoliike
ylös
20% alas 20% alas
Vaikutus tulokseen 185 -167 -264 -185
Kokonaisvaikutus 185 -167 -264 -185

8 Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset

Milj. e

Rahoitusvarat 1.1. Tulok
seen
kirjatut
voitot/
tappiot
yht.
Ostot ja
uudel
leenluo
kittelut
Myynnit Siirrot
tasoilta
1 ja 2
Siirrot
tasoille
1 ja 2
30.6.2023 Kaudelle
kirjatut voitot/
tappiot
rahoitusva
roista 1-6/2023
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset 134 -1 0 134 0
Osakkeet ja osuudet 763 -20 15 -1 757 -18
Rahastot 212 -20 0 193 -20
Yhteensä 1 109 -40 16 -1 1 085 -38

Mandatum-konsernin rahoitusinstrumentit tasolla 3 ei ole sisällytetty avaaviin saldoihin 1.1.2023. Lisätietoja Mandatumin luokittelusta lopetetuksi toiminnoksi on liitteessä 11.

Milj. e

1.1. Tulok
seen
kirjatut
voitot/
tappiot
yht.
Muihin
laajan
tuloksen
eriin
kirjatut
voitot/
tappiot
yht.
Ostot ja
uudel
leenluo
kittelut
Myyn
nit
Suorituk
-set
Siirrot
tasoilta 1
ja 2
Siirrot
tasoille 1
ja 2
31.12.
2022
Kaudelle
kirjatut
voitot/
tappiot
rahoitus
varoista
1-12/2022
425
11 0 5 1
11 0 430 1
vakuutuksiin liittyvät
20 1 31 1
61 -8 40 94 -8
2 065 -16 -23
2 145 -22 40 -30
394 6 -41 354 -41
73 0 43 2
1 078 11 -226 806 -216
1 545 16 -267 -255
3 702 -6 -267 40 -284
425

425
15
108
598
721
2
17
44
64
1 210

-6
-6
-5
-81
-315
-401
-7
-18
-101
-125
-533




-23

-23




-23




-3
-5 2 327
-7 2 453

-30

-30 1 203
-37 4 086

Ostoihin ja uudelleenluokitteluihin sisältyvä 425 miljoonaa euroa on Nordaxin osakkuusyhtiöosakkeiden luokittelun muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi osakesijoitukseksi. Vertailukauden luvut sisältävät Mandantum-konsernin luvut. Lisätietoja on liitteessä 11.

1–12/2022
Milj. e Reali
soituneet
voitot/
tappiot
Käyvän
arvon
muutokset
Yhteensä
Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot yhteensä -6 -267 -273
Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot tilikauden lopun
taseeseen sisältyvistä varoista
-17 -267 -284

Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen herkkyysanalyysi

06/2023 12/2022
Milj. e Kirjanpitoarvo Jokseenkin
mahdollisten
muutosten
vaikutus (+/-)
Kirjanpitoarvo Jokseenkin
mahdollisten
muutosten
vaikutus (+/-)
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat (IFRS 9)
Saamistodistukset 134 -1
Osakkeet ja osuudet 757 -152
Rahastot 193 -39
Yhteensä 1 085 -191
Myytävissä olevat rahoitusvarat (IAS 39)
Saamistodistukset 43 -1
Osakkeet ja osuudet 354 -71
Rahastot 806 -161
Yhteensä 1 203 -233

Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Lisätietoja liitteessä 11.

Korkoinstrumenttien osalta rahoitusvarojen arvoa on testattu olettamalla korkotason nousevan 1 prosenttiyksiköllä kaikissa maturiteeteissa. Muiden omaisuuslajien osalta on oletettu hintojen laskevan 20 prosenttia.

Raportointikaudella edellä esitettyjen vaihtoehtoisten oletusten perusteella mahdollinen korkotason muutos aiheuttaisi saamistodistusten osalta -1 milj. euron ja muiden instrumenttien mahdollinen hinnan alentuminen -190 milj. euron arvostustappion konsernin tuloslaskelmassa. Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus olisi näin konsernin omaan pääomaan suhteutettuna 2,3 prosenttia.

Vertailukaudella Sampo-konserni ei kantanut sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä sijoitusriskejä, joten niiden osalta vaikutuksia ei ole esitetty. Edellä esitettyjen vaihtoehtoisten oletusten perusteella mahdollinen korkotason muutos olisi aiheuttanut saamistodistusten osalta -1 milj. euron ja muiden instrumenttien mahdollinen hinnan alentuminen -232 milj. euron arvostustappion konsernin muussa laajassa tuloksessa. Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus olisi näin konsernin omaan pääomaan suhteutettuna ollut 2,6 prosenttia.

9 Vakuutussopimusvelat

Milj. e 6/2023 12/2022
Vakuutussopimusvelat - PAA-mallin mukaisesti arvostetut sopimukset
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka 2 061 1 514
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka 9 303 9 376
Vakuutussopimusvelat - GMM- ja VFA-mallien mukaisesti arvostetut
sopimukset
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka 5 299
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka 22
Velat vakuutussopimuksista yhteensä 11 364 16 210

Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Lisätietoja liitteessä 11.

10 Rahoitusvelat

Milj. e 6/2023 12/2022
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat 1 636 1 983
Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä 1 636 1 983
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset 59 55
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Liikkeeseen lasketut velkakirjat 1 285 1 306
Velat luottolaitoksille 143 96
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä 1 428 1 402
Muut rahoitusvelat yhteensä 1 487 1 457
Rahoitusvelat yhteensä 3 123 3 439

Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Lisätietoja liitteessä 11.

Hastingsin rahoituslaitoksen kanssa solmimasta 99 miljoonan euron luottolimiittisopimuksesta on raportointihetkellä nostamatta 49 miljoonaa euroa. Kyseinen luottolimiitti erääntyy 23.11.2023, mutta sopimukseen sisältyy jatko-optio. Hastingsillä on 29.10.2026 erääntyvä ja toistaiseksi nostamaton 89 miljoonan euron luottolimiittisopimus myös Sampo Oyj:n kanssa.

11 Lopetetut toiminnot

Mandatum-konsernin liiketoiminnot

Mandatum on rahan ja hengen erikoisosaamisen yhdistävä merkittävä finanssipalvelujen tarjoaja, joka tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman palveluita kattaen omaisuuden- ja varainhoidon, säästämisen ja sijoittamisen, palkitsemisen ja sitouttamisen, eläkeaikaan varautumisen sekä henkilövakuuttamisen. Mandatum tarjoaa palveluita kolmelle asiakassegmentille: yritysasiakkaille, henkilöasiakkaille sekä institutionaalisille ja varainhoitoasiakkaille.

Mandatum on Sampo Oyj:n kokonaan suoraan omistama tytäryhtiö. Sampo-konsernin taloudellisessa raportoinnissa Mandatum-konserni muodostaa raportointisegmentin IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin mukaisesti. Osavuosiraportissa Mandatum on esitetty lopetettuna toimintona IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Lisätietoja Mandatumia koskevaan luokittelumuutokseen on esitetty liitteessä Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet.

Keskeiset laadintaperiaatteet

Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardia 1.1.2023 alkaen ja vertailukauden 2022 tiedot on oikaistu. Sampo-konserni on soveltanut väliaikaista vapautusta IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin käyttöönotosta, jolloin standardi otettiin käyttöön samanaikaisesti IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardin kanssa 1.1.2023. Vertailukauden 2022 lukuja ei oikaista IFRS 9:n osalta. Koska uusia standardeja IFRS 17 Vakuutussopimukset ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit sovelletaan Sampo-konsernissa 1.1.2023 alkaen, Mandatumin raportointi on myös tehty uusien standardien mukaisesti.

Seuraavissa kappaleissa kuvataan lyhyesti Sampo-konsernin henkivakuutustoimintojen eli Mandatumin keskeisimmät laadintaperiaatteet IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardiin liittyen. Uudet laadintaperiaatteet IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardiin liittyen on sisällytetty liitteeseen Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet.

IFRS 17 Vakuutussopimukset

Yleinen lähestymistapa (General measurement model, GMM)

IFRS 17 sisältää yleisen lähestymistavan (general measurement model, GMM), joka on sovellettavissa kaikille vakuutussopimuksille vakuutussopimusvelkojen arvostamisessa. Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnoissa GMM-lähestymistapaa sovelletaan laskuperustekorollisille sopimuksille ja riskivakuutussopimuksille.

Yleisen lähestymistavan mukaan vakuutussopimukset arvostetaan perustuen tuleviin rahavirtoihin, jotka on oikaistu heijastamaan rahan aika-arvoa, mukaan lukien riskioikaisu ja sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali (contractual service margin, CSM). CSM edustaa kertymätöntä voittoa, jonka yhteisö kirjaa sitä mukaa tulokseen, kun se tuottaa vakuutussopimuspalveluja tulevaisuudessa.

Alkuperäisenä kirjaamisajankohtana henkivakuutustoiminnot arvostavat vakuutussopimusryhmän sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoon, joka sisältää arvion tulevaisuuden rahavirroista, diskonttausvaikutuksen sekä muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun. Arvostus sisältää lisäksi sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin, joka arvostetaan vakuutussopimusryhmälle alkuperäisenä kirjaamisajankohtana.

Henkivakuutukseen liittyvissä vakuutussopimuksissa tulevaisuuden rahavirtoihin liittyvät arviot perustuvat rahavirtaennusteisiin ja niitä arvioidaan sopimuksen erääntymiseen saakka. Ainoastaan riskisopimukset ilman kuolemanvaraturvaa tai pysyvän työkyvyttömyyden turvaa ovat lyhyitä sopimuksia (korkeintaan vuoden mittainen vakuutuskausi). Rahavirrat arvioidaan jokaiselle raportointikaudelle ja oletuksia päivitetään vuosittain tai tarvittaessa useammin.

Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat määritetään vakuutussopimusryhmän alkamishetkellä. Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen katsotaan kohdistuvan suoraan salkuille ja ne allokoidaan yksittäisille sopimuksille. Mikäli toteutuneet ja odotetut vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat eivät ole yhtä suuret raportointikauden lopussa, kirjataan kokemusperusteinen tarkistus tulosvaikutteisesti.

Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnot ovat määrittäneet diskonttauskorot perustuen ns. top-down lähestymistapaan, jossa teoreettista viitesalkkua käyttäen määritetään soveltuva diskonttauskäyrä, joka koostuu riskittömästä korosta ja epälikviditeettipreemiosta. Vakuutussopimuksille, joihin ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, on sovellettu niin kutsuttua locked-in -korkoa, jolla tarkoitetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä määritettyä diskonttauskorkoa, jota sovelletaan sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin kertyvälle korolle.

IFRS 17 sisältää eksplisiittisen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun osana vakuutusvelkojen arvostusta. Riskioikaisu kuvastaa epävarmuuden hintaa sellaisten rahavirtojen määrää ja ajoittumista koskevan epävarmuuden kantamisesta ja välttämisestä, joka aiheutuu muusta riskistä kuin rahoitusriskistä. Sampokonsernissa riskioikaisu johdetaan luottamusvälitekniikalla, jossa johto määrittää sopivan kvantiilin. Riskioikaisu lasketaan tytäryhtiötasolla ja yhdistellään Sampo-konsernin konsolidoiduksi riskioikaisuksi ottamatta huomioon mitään hajautusvaikutuksia konsernitasolla. Yleistä lähestymistapaa sovellettaessa riskioikaisu lasketaan sekä jäljellä olevan vakuutuskauden velalle (LRC), että toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneelle velalle (LIC). Riskioikaisun osalta henkivakuutustoiminnassa huomioidaan seuraavat riskit: kuolevuus-, pitkäikäisyys-, työkyvyttömyys- (sis. pysyvä työkyvyttömyys), raukeamis- sekä kuluriski.

Myöhemmillä raportointikausilla vakuutusvelkojen määrä koostuu seuraavien erien yhteismäärästä: LRC, joka koostuu tulevina kausina tarjottavien palveluiden tulevien rahavirtojen nykyarvosta, riskioikaisu, raportointipäivänä jäljellä oleva CSM ja LIC. LIC sisältää raportoidut korvaukset, joita ei ole vielä maksettu sekä aiheutuneet korvaukset, joita ei ole vielä raportoitu.

Muuttuvien palkkioiden lähestymistapa (Variable fee approach, VFA)

IFRS 17:n mukaista muuttuvien palkkioiden lähestymistapaa (variable fee approach, VFA) sovelletaan vakuutussopimuksiin, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä. VFA edustaa muunnosta yleisestä lähestymistavasta, missä sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin käsittelyä muutetaan. Sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali on oikaistu vastaamaan palkkioiden muuttuvaa luonnetta, missä muuttuvat palkkiot edustavat yhtiön osuutta vakuutussopimusten katteena olevien sijoitusten käyvästä arvosta. Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnoissa VFA-lähestymistapaa sovelletaan IFRS 17:n mukaisesti arvostettuihin sijoitussidonnaisiin vakuutussopimuksiin.

Edellisen lisäksi merkittävä osa henkivakuutusveloista kuuluu IFRS 9:n soveltamisalaan. Sampo-konserni kirjaa nämä sijoitussopimusvelat (sijoitussidonnaiset vakuutukset) käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypä arvo perustuu näiden sijoitussopimusvelkojen katteena olevien rahoitusvarojen käypiin arvoihin, ja nämä on kirjattu käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Lopetettujen toimintojen tulos

Milj. e 1-6/2023 1-6/2022
Vakuutusmaksutuotot 171 166
Vakuutuspalvelukulut -146 -160
Jälleenvakuutustulos -1 -2
Vakuutuspalvelutulos 23 4
Sijoitustoiminnan nettotuotot 621 -841
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut -225 824
Nettotulos sijoitussopimuksista -338 524
Nettorahoitustulos 58 508
Muut tuotot 14 63
Muut kulut -7 -53
Rahoituskulut -3 -3
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 0 0
Tulos ennen veroja 87 520
Verot -17 -102
Lopetetut toiminnot verojen jälkeen 70 417
Muut laajan tuloksen erät lopetetuista toiminnoista verojen jälkeen -384
Laaja tulos lopetetuista toiminnoista 70 33

Tulos lopetetuista toiminnoista ja laaja tulos lopetetuista toiminnoista kohdistuu kokonaisuudessaan emoyhtiön omistajille.

Vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan

Milj. e 06/2023
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 25
Sijoituskiinteistöt 132
Aineettomat hyödykkeet 172
Osakkuusyhtiösijoitukset 3
Rahoitusvarat 3 531
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat rahoitusvarat 10 846
Varat vakuutussopimuksista 2
Varat jälleenvakuutussopimuksista 1
Muut varat 145
Käteiset varat 891
Varat yhteensä 15 749
Velat
Velat vakuutussopimuksista 5 438
Velat sijoitussopimuksista 7 844
Huonomman etuoikeuden omaavat velat 250
Muut rahoitusvelat 8
Laskennalliset verovelat 126
Muut velat 222
Velat yhteensä 13 888

Rahavirrat lopetetuista toiminnoista

Milj. e 1-6/2023 1-6/2022
Liiketoiminnan rahavirta, netto 290 -47
Investointien rahavirta, netto 19 -8
Rahoitustoiminnan rahavirta, netto -180 -166
Rahavirrat yhteensä, netto 130 -221

Rahoitustoiminnan rahavirta sisältää Sampo Oyj:lle maksetut sisäisen osingon 150 miljoonaa euroa (150) sekä konserniavustuksen 29 miljoonaa euroa (15).

12 Luovutetut liiketoiminnot

Topdanmarkin henkivakuutustoimintojen myynti

Vertailukaudella Topdanmark Forsikring A/S allekirjoitti 18.03.2022 sopimuksen Topdanmark Liv Holding A/S:n ja sen tytäryhtiöiden myynnistä Nordea Life Holding AB:lle. Liv Holding -konsernin Illness and Accident -liiketoiminnot sisältyivät luovutettaviin liiketoimintoihin. Liiketoimintojen myynti sai viranomaishyväksynnän ja myynti toteutettiin 1.12.2022.

Sampo-konsernissa Topdanmarkin henkivakuutustoiminnot on raportoitu osana Topdanmarkin segmenttiä. Koska Sampo-konsernissa Topdanmarkin henkivakuutustoiminnot eivät edustaneet merkittävää liiketoimintoa tai maantieteellistä aluetta, varat ja velat luokiteltiin myytävänä oleviksi omaisuuseriksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Milj. e 1-6/2022 Vakuutusmaksutuotot 138 Vakuutuspalvelukulut -111 Jälleenvakuutustulos 1 Vakuutuspalvelutulos 28 Sijoitustoiminnan nettotuotot -1 439 Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut 1 445 Nettorahoitustulos 6 Muut tuotot 1 Muut kulut -9 Tulos ennen veroja 26 Verot -2 Luovutetut toiminnot, nettona verojen jälkeen 24

Luovutettujen liiketoimintojen tulos

Vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan

Topdanmarkin henkivakuutustoiminnan varojen loppusumma oli noin 12 miljardia euroa 30.6.2022. Velat olivat yhteensä 12 miljardia euroa ja koostuivat pääosin vakuutus- ja sijoitussopimusveloista.

13 Ehdolliset velat ja sitoumukset

Milj. e 06/2023 12/2022
Taseen ulkopuoliset erät
Takaukset 9 9
Sijoitussitoumukset 15 2 069
IT-hankinnat 11
Muut 2 2
Yhteensä 26 2 091

Vakuudeksi annettu omaisuus ja vakuudelliset velat ja sitoumukset

06/2023 12/2022
Annettu vakuus Velat /
sitoumukset
Annettu vakuus Velat /
sitoumukset
356 362 169
87 94 28
68 19 32
511 476 230
8 8
67 60
348 354
87 94
166
25
31
223

Vakuudeksi annetut varat sisältyvät tase-eriin Rahoitusvarat, Muut saamiset tai Käteisvarat.

Taulukot eivät sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 11.

14 Raportointikauden jälkeiset tapahtumat

Omien osakkeiden osto-ohjelma

Sammon 3.4.2023 käynnistämä 400 miljoonan euron suuruinen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma saatiin päätökseen 1.8.2023, jolloin markkinoiden sulkeutuessa yhtiö oli ostanut 400 miljoonalla eurolla yhteensä 9,4 miljoonaa Sammon A-osaketta eli 1,8 prosenttia kaikista Sampo Oyj:n osakkeista. Ohjelma perustui yhtiökokouksen 18.5.2022 antamaan valtuutukseen. Takaisinostetut osakkeet mitätöidään. Osto-ohjelmasta on lisätietoja saatavilla osoitteessa www.sampo.com/takaisinostot.

-

-

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.