SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Maaliskuu 2017

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2016

SISÄLTÖ

Hallinnoinnin ohjausjärjestelmä	4
Yhtiökokous	5
Hallitus	6
Hallituksen asettamat valiokunnat	8
Sampo-konsernin johtoryhmä	10
Konsernijohtaja	11
Sisäinen valvonta Sampo-konsernissa	12

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Vuoden 2016 aikana Sampo noudatti Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 1.10.2015 antamaa, 1.1.2016 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2015 ("Hallinnointikoodi 2015") kokonaisuudessaan.

Tämä arvopaperimarkkinalain (746/2012) 7. luvun 7 §:ssä tarkoitettu selvitys liikkeeseenlaskijan ohjaus- ja hallintojärjestelmästä on laadittu Hallinnointikoodi 2015:n mukaisesti. Selvitys annetaan – arvopaperimarkkinalain sallimin ja Arvopaperimarkkinayhdistyksen suosittelemin tavoin – hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä.

Hallinnointikoodi 2015 on kokonaisuudessaan nähtävillä Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivustolla www.cgfinland.fi.

Sammon hallintorakenne pääpiirteittäin

Hallinnoinnin ohjausjärjestelmä

Sampo Oyj:n yhtiöjärjestys

Osakeyhtiölaki edellyttää, että kaikilla suomalaisilla osakeyhtiöillä on yhtiöjärjestys. Yhtiöjärjestys määrittää muun muassa yhtiön toimialan sekä yhtiön keskeisten toimielinten (yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja) toimivaltuuksien ja keskinäisen vallanjaon pääperiaatteet.

Muu normiperusta

Sampo-konsernin yleinen hallinnointi perustuu ajatukseen, että emoyhtiönä Sampo Oyj asettaa yleisten periaatteiden avulla tytäryhtiöilleen kehikon, jonka puitteissa emoyhtiö odottaa tytäryhtiöiden organisoivan ja harjoittavan liiketoimintaansa. Nämä periaatteet esitetään Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa, riskienhallintaperiaatteissa, palkitsemisperiaatteissa ja compliance-periaatteissa ja ne muodostavat Sampo-konsernin sisäisen hallinnointimallin ytimen.

Jokainen tytäryhtiö suunnittelee ja toteuttaa konsernin määrittelemissä rajoissa yhtiökohtaisen hallinnointi- ja riskienhallintakehikkonsa (sisältäen mm. pääomitustavoitteet, tulostavoitteet, valtuutukset riskirajoineen, palkitsemispolitiikat sekä muut ohjeet ja määräykset) ohjaamaan, rajoittamaan ja valvomaan kaikkia toimintoja, erityisesti riskienottoa.

Yhtiökokous

Osakeyhtiölaissa ja Sampo Oyj:n yhtiöjärjestyksessä säädetään niistä asioista, jotka on käsiteltävä yhtiökokouksessa (yhtiökokouksen toimivalta).

Tavanomaisesti yhtiökokouksessa käsitellään lakimääräisten ja yhtiöjärjestyksessä määrättyjen asioiden lisäksi yhtiön hallituksen kokoukselle esittelemät asiat. Myös osakkeenomistajalla on, osakeyhtiölain säännösten mukaisesti, oikeus saada yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi.

Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle julkaisemalla sitä koskevan kutsun vähintään yhdessä Helsingissä julkaistavassa sanomalehdessä. Kutsu julkaistaan viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Kutsu yhtiökokoukseen julkistetaan myös pörssitiedotteella ja Sampo Oyj:n verkkosivustolla.

Kokouskutsu ja muut yhtiökokousasiakirjat, kuten hallituksen päätösehdotukset ja vuosikertomus, ovat nähtävillä Sammon verkkosivustolla viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.

Varsinainen yhtiökokous

Vuosittain järjestettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa esitetään tietoa yhtiön toiminnasta sekä käsitellään ja vahvistetaan edellisen tilikauden tuloslaskelma ja tase, päätetään osingonmaksusta, valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastaja sekä päätetään näiden palkkioista.

Vuonna 2016 varsinainen yhtiökokous pidettiin 21. päivänä huhtikuuta.

Ylimääräinen yhtiökokous

Hallitus kutsuu ylimääräisen yhtiökokouksen koolle, kun se katsoo siihen olevan aihetta. Myös tilintarkastajalla sekä osakkeenomistajilla, jotka edustavat vähintään kymmentä prosenttia yhtiön osakkeista, on oikeus vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumista käsittelemään heidän esittämäänsä asiaa.

Yhtiökokoukseen osallistuminen

Osallistumalla yhtiökokouksiin osakkeenomistajat voivat käyttää ääni- ja kyselyoikeuttaan sekä osallistua yhtiön asioita koskevaan päätöksentekoon yhtiökokouksessa joko itse henkilökohtaisesti tai asiamiehensä kautta.

Yhtiökokouksessa jokainen Sampo Oyj:n A-osake oikeuttaa yhteen ääneen ja jokainen B-osake viiteen ääneen.

21.4.2016 pidetyssä yhtiökokouksessa oli edustettuna 3 226 osakkeenomistajaa, jotka edustivat kaikkiaan 65,71 prosenttia kaikkien osakkeiden tuomasta äänimäärästä.

Hallitus

Sampo Oyj:n yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus käyttää yhtiökokousten välillä ylintä päätösvaltaa Sampo-konsernissa. Sammon hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti.

Hallituksen tehtävät

Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä. Hallitus päättää muun muassa Sampo-konsernin strategiasta, vahvistaa yleisohjeet, joiden mukaan Sampo-konsernin riskienhallinta, palkitseminen, compliance ja sisäinen valvonta järjestetään, sekä vastaa konsernin toimintojen asianmukaisesta järjestämisestä, määrittelee konserniyhtiöille sisäiset pääomitusta koskevat vähimmäisvaatimukset, valvoo konserniyhtiöiden kannattavuutta, rahoitusasemaa ja pääomien riittävyyttä. Hallitus myös päättää yhtiön toimialan puitteissa Sampo-konsernin laajuuteen ja laatuun nähden epätavallisista ja laajakantoisista asioista.

Hallitus myös arvioi säännöllisesti omaa toimintaansa ja yhteistyötään johdon kanssa.

Hallitus valitsee ja vapauttaa konsernijohtajan, Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluvat johtajat ja konsernin tarkastusjohtajan. Hallitus myös päättää heidän palvelussuhteittensa ehdoista ja muusta kompensaatiosta. Lisäksi hallitus vahvistaa konsernin henkilöstösuunnittelun tavoitteet ja valvoo niiden toteutumista sekä päättää konsernin kompensaatiojärjestelmän perusteet ja päättää muut laajakantoiset henkilöstöä koskevat asiat.

Konsernin asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi Sampo Oyj:n hallitus on vahvistanut sisäisiä ohjeita, jotka koskevat Sampo-konsernin yleisiä toimintaperiaatteita, riskienhallintaa, palkitsemista, compliance'a, sisäistä valvontaa ja raportointia.

Hallituksen jäsenten valinta ja toimikaudet

Sammon yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kymmenen osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää niin ikään valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ensimmäisessä varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä kokouksessa.

Sammon hallitus päivitti 10.2.2016 Sammon hallitusta koskevaa monimuotoisuuspolitiikkaa. Politiikan mukaan hallitusta valittaessa tavoitteena on varmistaa, että hallituksella kokonaisuutena on sen työn kannalta riittävä osaaminen ja kokemus konsernin toiminnan kannalta tärkeimpien alueiden ja markkinoiden yhteiskunnallisista, liiketoiminnallisista ja kulttuurisista olosuhteista. Hallitukseen haetaan monipuolista pätevyyttä ja osaamista, ja hallituksen monimuotoisuus, kuten ikä- ja sukupuolijakauma, maantieteellinen jakauma sekä koulutuksellinen ja ammatillinen tausta, on merkittävä huomioon otettava tekijä. Monimuotoisuuspolitiikan mukaan, ja Hallinnointikoodi 2015:n edellyttämällä tavalla, on myös tärkeää että jäseneksi valittavalla on tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävien hoitamiseen.

Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituksen kokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen. Hallituksen jäseninä on kumpaakin sukupuolta ja tavoitteena on, että molempia sukupuolia on vähintään 37,5 prosenttia hallituksen jäsenmäärästä.

Nimitys- ja palkkiovaliokunnan ehdotuksen mukaisesti vuoden 2016 varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenmäärä on kahdeksan (8) vuonna 2017 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Vuonna 2016 Sampo Oyj:n hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt:

Björn Wahlroos, puheenjohtaja, s. 1952, KTT
Eira Palin-Lehtinen, varapuheenjohtaja, s. 1950, OTK, VT
Anne Brunila, jäsen (21.4.2016 saakka), s. 1957, KTT, professori, Hanken Svenska handelshögskolan
Christian Clausen, jäsen (21.4.2016 alkaen), s. 1955, KTM, Pohjoismaiden puheenjohtaja, Blackrock Inc.
Jannica Fagerholm, jäsen, s. 1961, KTK, toimitusjohtaja, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Adine Grate Axén, jäsen, s. 1961, KTM, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, Adine Grate AB
Veli-Matti Mattila, jäsen, s. 1961, DI, toimitusjohtaja, Elisa Oyj
Risto Murto, jäsen, s.1963, KTT, toimitusjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Per Athur Sørlie, jäsen, s. 1957, KTM, toimitusjohtaja, Borregaard ASA

Hallitusta valittaessa kaikki valituiksi tulleet olivat riippumattomia sekä yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista että yhtiöstä.

Vuoden 2016 aikana molempien sukupuolten edustus hallituksessa täytti Sammon hallitusta koskevan monimuotoisuuspolitiikan asettaman tavoitteen vähintään 37,5 prosentin edustuksesta.

Sampo Oyj:n hallitus piti vuoden 2016 aikana yhdeksän kokousta. Christian Clausen oli estynyt osallistumasta yhteen kokoukseen. Muut jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin ja sen mukaisesti hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksissa oli 98,6.

Hallituksen jäsenten omistuksessa olevat Sammon osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet

Sammon hallituksen jäsenet omistivat 31.12.2016 suoraan tai määräysvaltayhteisöjensä kautta Sammon A-osakkeita seuraavasti:

• Björn Wahlroos 11 865 481 • Eira Palin-Lehtinen 5 075 • Christian Clausen 448 • Jannica Fagerholm 2 167 • Adine Grate Axén 4 962 • Veli-Matti Mattila 5 155 • Risto Murto 883 • Per Arthur Sørlie 3 237

Hallituksen jäsenillä ei ollut omistuksessaan osakeperusteisia oikeuksia.

Hallituksen asettamat valiokunnat

Hallitus voi asettaa määräämiään tehtäviä varten valiokuntia, johtoryhmiä ja muita pysyviä tai määräaikaisia elimiä. Hallitus vahvistaa Sammon valiokuntien ja johtoryhmän työjärjestyksen ja muiden asettamiensa toimielinten toimintaohjeet ja toimintavaltuudet.

Hallituksella on tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja palkkiovaliokunta, joiden jäsenet se nimittää keskuudestaan valiokuntien työjärjestysten mukaisesti.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta sekä tilinpäätösraportoinnin prosessia ja valvoa Sampo-konsernin tilinpäätöksen oikeellisuutta ja taloudellista raportointiprosessia.

Valiokunta myös valvoo tilintarkastajien toimintaa Suomen lakien puitteissa, seuraa haluamallaan tavalla tilintarkastajien tilintarkastus- ja muita laskuja. Edelleen valiokunnan tehtävänä on arvioida tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista Sampo-konsernille sekä valmistella tilintarkastajan valintaa ja heidän palkkiotaan koskevat päätösehdotukset yhtiökokoukselle.

Niin ikään valiokunta seuraa konsernin sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen tehokkuutta, riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta sekä valvoo konsernin riskejä ja riskienhallinnan laatua ja kattavuutta. Lisäksi valiokunta vahvistaa sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelman ja seuraa sisäisen tarkastuksen raportointia, seuraa liiketoiminta-alueittain riskinottopolitiikkojen toteutumista, limiittien käyttöä ja tuloksen kehitystä, valvoo riskienhallinnan periaatteiden ja muiden riskienhallintaan ja tarkastusvaliokunnan toimialaan kuuluvien muiden yleisohjeiden valmistelua ja noudattamista sekä käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä.

Valiokunta myös arvioi lakien ja määräysten noudattamista Sampo-konsernissa, seuraa konserniyhtiöiden merkittäviä oikeudenkäyntejä sekä toimeenpanee hallituksen valiokunnalle antamat muut tehtävät.

Työjärjestyksensä mukaan tarkastusvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme yhtiön johtoon kuulumatonta hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä, joiden tulee olla yhtiöstä riippumattomia ja joista ainakin yhden tulee olla riippumaton yhtiön suurista osakkeenomistajista. Lisäksi valiokunnan kokouksiin osallistuvat tilintarkastaja, konsernijohtaja, konsernin talousjohtaja, merkittävimmän tytäryhtiön talousjohtaja, sisäisen tarkastuksen johtaja sekä riskienvalvonnasta vastaava konsernin johtoryhmän jäsen ja riskienhallintajohtaja.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana vuonna 2016 toimi Jannica Fagerholm (21.4.2016 saakka Anne Brunila). Muut jäsenet olivat Adine Grate Axén, Christian Clausen (21.4.2016 alkaen) ja Per Artur Sørlie. Lisäksi kokouksiin osallistuivat tilintarkastajan edustaja, konsernijohtaja, konsernin talousjohtaja, If:in talousjohtaja, konsernin riskienhallintajohtaja ja tarkastusjohtaja.

Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2016 aikana neljä kertaa. Valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 100.

Nimitys- ja palkkiovaliokunta

Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävänä on valmistella ja esitellä Sammon yhtiökokoukselle tehtävät esitykset hallituksen kokoonpanosta, hallituksen jäsenten palkkioista ja palkitsemisperiaatteista. Näissä asioissa valiokunta kuulee suurimpia osakkeenomistajia.

Sammon hallitusta koskevan monimuotoisuuspolitiikan mukaisesti Sammon nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävänä on etsiä, arvioida ja suositella jäseniä hallitukseen. Valiokunnan on otettava huomioon seuraavat tekijät, sekä muut hallituksen mahdollisesti määrittelemät tekijät:

(i) Sääntelyyn perustuvat vaatimukset;
(ii) Hallituksen yleinen kokoonpano ottaen huomioon sopivan yhdistelmän ammatillista kokemusta, osaamista, tietotaitoa sekä erilaisia näkemyksiä ja taustoja;
(iii) Istuvien hallituksen jäsenten aiempi toiminta (osallistuminen kokouksiin, perehtyneisyys yhtiöön ja sen liiketoimintaan, hallituksen ja valiokuntien keskusteluihin osallistuminen, kiinnostus yhtiön liiketoimintaan, hallituksen jäseniä koskevien ohjeiden ja määräysten noudattaminen);
(iv) Mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa; sekä
(v) Muut kriteerit (esimerkiksi uusien jäsenten kohdalla rehellisyyden, harkintakyvyn ja ajankäyttömahdollisuuksien arviointi).

Nimitys- ja palkkiovaliokunta antaa yhtiökokouksessa selonteon työskentelytavoistaan ja ehdotustensa perusteista.

Lisäksi valiokunnan tehtävänä on valmistella Sammon hallitukselle tehtäviä esityksiä hallituksen jäsenten riippumattomuudesta, hallituksen valiokuntien kokoonpanosta ja puheenjohtajasta, konsernijohtajan ja Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluvien johtajien, johtoryhmän yhteydessä toimivan työvaliokunnan kokoonpanosta ja nimittämisestä sekä tarvittaessa heidän seuraajiensa kartoittamisesta. Edelleen valiokunta valmistelee esitykset johtoryhmän jäsenten palkitsemisperiaatteista ja kompensaatiosta.

Nimitys- ja palkkiovaliokunta valmistelee hallituksen päätettäväksi Sampo-konsernin palkitsemisperiaatteet sekä Sampo Oyj:n palkitsemispolitiikan, Sampo-konsernin pitkäaikaiset kannustinohjelmat, pitkä- ja lyhytaikaisten kannustinohjelmien perusteella maksettavat enimmäismäärät samoin kuin niiden pohjalta tehtävät lopulliset maksut.

Hallituksen valtuuttamana valiokunta päättää konsernijohtajaa ja konsernijohtajan sijaista lukuun ottamatta johtoryhmään kuuluvien johtajien kiinteistä palkoista.

Edelleen valiokunta valmistelee Sammon hallitukselle esityksen Sampo-konsernin tarkastusjohtajan nimittämisestä, työsuhteen ehdoista ja muusta kompensaatiosta sekä Sampokonsernin henkilöstön palkitsemisperiaatteista. Lisäksi valiokunnan tehtävänä on valmistella hallitukselle tehtäviä esityksiä hyvän hallintotavan (corporate governance) kehittämiseen liittyvistä asioista ja vahvistaa kriteerit ja prosessit hallituksen itsearviointia varten.

Lisäksi valiokunta arvioi säännöllisesti omaa toimintaansa ja yhteistyötään johdon kanssa.

Hallituksen nimitys- ja palkkiovaliokuntaan kuuluu hallituksen puheenjohtaja valiokunnan puheenjohtajana, hallituksen varapuheenjohtaja ja kaksi hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä.

Nimitys- ja palkkiovaliokunnan puheenjohtajana vuonna 2016 oli Björn Wahlroos ja muut jäsenet olivat Veli-Matti Mattila, Eira Palin-Lehtinen ja Risto Murto.

Nimitys- ja palkkiovaliokunta piti vuoden 2016 aikana neljä kokousta. Valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 100.

Sampo-konsernin johtoryhmä

Hallitus on asettanut Sampo-konsernin johtoryhmän ja sen yhteydessä toimivan työvaliokunnan, joka toimii konsernijohtajan tukena valmisteltaessa asioita johtoryhmän käsiteltäväksi.

Sampo-konsernin johtoryhmä toimii konsernijohtajan tukena Sampo-konserniin liittyvien strategisten kysymysten valmistelussa, merkittävien tai luonteeltaan periaatteellisten operatiivisten asioiden käsittelyssä sekä sisäisen tiedonkulun varmistamisessa.

Johtoryhmässä käsitellään erityisesti Sampo-konsernin strategiaa, tuloskehitystä, suuria hankintoja ja projekteja, Sampo-konsernin rakennetta ja organisaatiota sekä hallinnon päälinjoja ja henkilöstöhallinnon linjakysymyksiä.

Vuonna 2016 Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluivat:

Kari Stadigh, (puheenjohtaja), konsernijohtaja, s. 1955, DI, DE
Knut Arne Alsaker, talousjohtaja, If Skadeförsäkring AB (publ), s. 1973, KTM
Peter Johansson, konsernin talousjohtaja, s. 1957, VTM
Patrick Lapveteläinen, konsernin sijoitusjohtaja, s. 1966, KTM
Torbjörn Magnusson, toimitusjohtaja, If Skadeförsäkring Holding AB (publ), s. 1963, tekniikan lisensiaatti
Ivar Martinsen, johtaja, yritysasiakasliiketoiminta, If Vahinkovakuutus, s. 1961, insinööri, KTK
Petri Niemisvirta, toimitusjohtaja, Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö, s. 1970, OTK
Morten Thorsrud, johtaja, henkilöasiakasliiketoiminta, If Vahinkovakuutus, s. 1971, KTM
Timo Vuorinen, johtaja, Baltia-liiketoiminta, If Vahinkovakuutus, s. 1964, OTK
Ricard Wennerklint, varatoimitusjohtaja, If Skadeförsäkring Holding AB (publ), s. 1969, yritysjohdon koulutus, syventävät johtamisopinnot

Työvaliokuntaan kuuluivat Kari Stadigh, Peter Johansson, Patrick Lapveteläinen, Torbjörn Magnusson, Petri Niemisvirta ja Ricard Wennerklint.

Vuonna 2016 johtoryhmä kokoontui konsernijohtajan kutsusta neljä kertaa ja johtoryhmän yhteydessä toimiva työvaliokunta yhteensä yhdeksän kertaa.

Konsernijohtaja

Yhtiöllä on toimitusjohtaja, joka on samalla Sampo-konsernin konsernijohtaja. Hallitus valitsee ja vapauttaa konsernijohtajan sekä päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista ja muusta kompensaatiosta.

Konsernijohtajan tehtävänä on hoitaa Sammon juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Konsernijohtaja saa ryhtyä Sammon toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Konsernijohtaja huolehtii Sammon kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.

Yhtiön toimitusjohtajana ja Sampo-konsernin konsernijohtajana toimii DI, DE Kari Stadigh. Hänen nykyinen toimitusjohtajasopimuksensa tuli voimaan 1.1.2016 ja se on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen mukaan konsernijohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jolta ajalta konsernijohtajalle maksetaan irtisanomisajan palkka. Sopimus ei sisällä erillistä erokorvausta.

Konsernijohtajan ja johtoryhmän jäsenten omistuksessa olevat Sammon osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet

konsernijohtaja ja johtoryhmän jäsenet omistivat 31.12.2016 suoraan tai määräysvaltayhteisöjensä kautta Sammon A-osakkeita seuraavasti:

•	Kari Stadigh	274 502
•	Knut Arne Alsaker	23 750
•	Peter Johansson	51 815
•	Patrick Lapveteläinen	241 111
•	Torbjörn Magnusson	27 401
•	Ivar Martinsen	43 643
•	Petri Niemisvirta	73 524
•	Morten Thorsrud	44 160
•	Timo Vuorinen	35 361
•	Ricard Wennerklint	26 838

Konsernijohtajalla tai johtoryhmän jäsenillä ei ollut omistuksessaan osakeperusteisia oikeuksia.

Sisäinen valvonta Sampo-konsernissa

Sammon hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän toimintavarmuuden kannalta keskeisessä asemassa ovat sisäisen valvonnan eri osa-alueet.

Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, joka varmistaa, että Sampo-konsernin liiketoimintaa toteutetaan halutulla tavalla haluttuun suuntaan lakeja ja viranomaismääräyksiä noudattaen. Näin ollen sisäistä valvontaa toteuttavat organisaation eri toimijat ylimmästä johdosta alkaen.

Sisäinen valvonnan järjestäminen ja sen toiminnan ja toimivuuden turvaaminen ovat keskeinen osa Sampo Oyj:n hallituksen toimintaa. Konsernin asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi hallitus on vahvistanut lakeja ja muuta viranomaissääntelyä noudattavia ja niitä täydentäviä sisäisiä ohjeita, jotka koskevat Sampo-konsernin hallinnointia, taloudellista tavoiteasetantaa, palkitsemista, riskienhallintaa, compliance'a, raportointia ja sisäistä tarkastusta. Niiden avulla hallitus ohjaa toimintaa haluttuihin toimintatapoihin ja ohjeistukseen sisältyvin kontrollikeinoin varmistaa sen, että mahdolliset poikkeamat havaitaan ilman aiheetonta viivästystä.

Onnistunut sisäinen valvontajärjestelmä siis edellyttää paitsi hallittua liiketoiminnan ohjausprosessia, myös asianmukaisia kontrollijärjestelmiä. Sampo-konsernissa sisäisen valvonnan järjestelmään kuuluu sekä liiketoimintaa tukevia että siitä erillään olevia, riippumattomia valvontaja ohjaustoimintoja.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan tehtävien sekä riskienhallinnan ohella keskeisinä osina Sammon sisäistä valvontaa ovat konsernin compliance-toiminto ja sitä täydentävä sisäpiirihallinto sekä liiketoiminnoista kokonaan riippumaton sisäinen tarkastus.

Taloudellinen raportointi

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan tehtävänä on varmistaa, että johdolla on päätöksenteon tukena käytettävissään luotettavaa ajantasaista tietoa ja että myös ulkoiset intressitahot voivat luottaa saamaansa taloudelliseen informaatioon.

Raportoinnin luotettavuuden varmistamiseksi raportoinnissa käytetyt tietokannat täsmäytetään kuukausittain ja prosessin toimivuutta tukevat lisäksi useat järjestelmäkontrollit ja analyyttiset kontrollit.

Konsernin taloudellinen raportointi perustuu pääosin tytäryhtiöiden konsernin taloushallinnon määrittelemän aikataulun ja sisällön mukaisesti toimittamaan informaatioon. Kukin tytäryhtiö vastaa itse omasta taloudellisesta raportoinnistaan ja sen sisäisestä valvonnasta, jonka mukaisesti konsernin taloushallinnolle toimitetun liiketoimintasegmenttejä koskevan informaation oikeellisuus tulee varmistetuksi ennen raportointia.

Sammon konsernitasoinen taloudellinen raportointi on organisoitu konsernin talousjohtajan alaisuudessa toimivan taloushallinnon Konsernilaskenta (Group Control and Planning) ja Konsernin kirjanpito (Group Accounting) -yksiköihin. Ensiksi mainitun tehtävänä on valmistella ja seurata konsernin ja emoyhtiön strategisia tavoitteita ja ennusteita, huolehtia kuukausittaisesta tulosseurannasta ja vakavaraisuuden laskennasta. Konsernilaskenta myös vastaa konsernitason Solvenssi II-raportoinnista sekä tuottaa konsernin toimivan johdon sekä emoyhtiön hallituksen käyttöön julkisesti saatavilla oleviin tietoihin perustuvia vertailuraportteja Sammon kilpailijoiden toiminnan kehittymisestä, samoin kuin erilaisia markkina-analyysejä ja -katsauksia.

Group Accounting -yksikön tehtävänä on valmistella konsernin osavuositilinpäätökset ja vuositilinpäätökset kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, "IFRS") mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös laaditaan suomalaisen tilinpäätöskäytännön (Finnish GAAP) mukaisesti. Osavuosikatsaukset ja vuositilinpäätös käsitellään konsernin hallintoelimissä niille määritellyn käsittelyjärjestyksen mukaisesti. Lisäksi Group

Accounting laskee konsernin tuloksen kuukausitasolla, jonka pohjalta Konsernilaskenta tekee omat kuukausitason analyysinsä.

Konsernin taloudellisen toiminnan ohjaamisessa käytettävä johdon raportti (Management Report) jaetaan konsernin johtoryhmän jäsenille kuukausittain ja yhteenveto siitä toimitetaan Sammon hallitukselle.

Tulosennusteet raportoidaan konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle neljännesvuosittain. Konsernin vakavaraisuuslaskelma toimitetaan konsernin johtoryhmälle ja hallituksen asettamalle tarkastusvaliokunnalle niin ikään neljännesvuosittain.

Sammon taloudellinen raportointiprosessi

Riskienhallinta

Sampo Oyj:n hallitus on vastuussa siitä, että riskienhallinta ja riskienvalvonta ovat konsernissa asianmukaisesti järjestetty. Hallitus määrittää riskienhallinnan ja siihen kiinteästi liittyvät palkitsemisen periaatteet sekä vastaa liiketoiminta-alueiden ohjeistamisesta riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyen. Näiden periaatteiden ja ohjeiden puitteissa tytäryhtiöt järjestävät riskienhallintansa oman liiketoimintansa erityispiirteet huomioon ottaen. Hallitus tekee päätökset strategiasta, tuottotavoitteista sekä tytäryhtiöiden riskienoton ja pääomituksen yleisestä tasosta.

Hallituksen tarkastusvaliokunta huolehtii Sampo-konsernin riskienhallinnan periaatteiden ja niihin liittyvien ohjeistuksien valmistelusta. Hallituksen nimitys- ja palkkiovaliokunta puolestaan huolehtii riskienhallintaan kiinteästi liittyvien palkitsemisperiaatteiden valmistelusta.

Sampo-konsernin riskienhallintatoiminnon (risk management) tehtävänä on koordinoida tytäryhtiöiden riskienhallintaa ja huolehtia emoyhtiön ja konsernitason riskien hallinnasta.

Riskienhallintaprosessi

Laadukas ja kattava riskienhallinta varmistaa, että konsernijohto ja yhtiön hallitus ovat koko ajan tietoisia kaikkien konserniyhtiöiden liiketoimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden kyvystä kantaa toimintoihin liittyvät taloudelliset ja muut riskit.

Sampo-konsernin operatiivinen toiminta ja siten myös riskienhallinnan toimenpiteet toteutetaan pääosin tytäryhtiöissä. Seuraava kuva havainnollistaa yhtiötasoisen riskienhallinnan viitekehystä, tehtäviä ja tavoitteita.

Yhtiötasoinen riskienhallintamalli

Tytäryhtiöiden riskienhallinta perustuu emoyhtiön laatimiin riskienhallinnan periaatteisiin (Risk Management Principles), joiden pohjalta tytäryhtiöt järjestävät oman riskienhallintansa liiketoiminnan erityispiirteet sekä lait ja määräykset huomioiden.

Riskienhallinnan onnistuneen järjestämisen kannalta keskeiset edellytykset ovat seuraavat:

Riskienhallinnan hallintomalli ja toimivaltuudet ja selkeä vastuiden jako liiketoimintalinjojen ja riippumattomien toimintojen välillä;
Yhtiöiden omat riskipolitiikat ja tarkemmat riskienhallintaa koskevat ohjeistukset; ja
Varovaisuuteen perustuvat arvostus-, riskien mittaus- ja raportointikäytännöt.

Riskienhallintaprosessiin sisältyvät tehtävät voidaan luokitella seuraavasti:

Riippumaton riskienhallinta: Talous- ja riskienhallintatoimintojen vastuulla on edellä mainittujen riskienhallinnan edellytysten valmistelu sekä operatiivisella tasolla riippumaton mittaus ja valvonta sisältäen sekä toiminnan valvonnan yleisesti että virallisen kannattavuus-, riski- ja pääomituslaskennan.

Mahdollisuuksien ja riskien jatkuva analysointi: Liiketoiminnot sekä talous- ja riskienhallintatoiminnot analysoivat ja arvioivat aktiivisesti liiketoimintaa tukevia mahdollisuuksia. Tämä voidaan nähdä erillisenä riskienhallintaprosessin vaiheena, sillä vakuutus- ja sijoitustoiminnot arvioivat päivittäin liiketoimintamahdollisuuksia ja erityisesti niiden riski/tuotto-suhteita. Talous ja riskienhallintatoiminnoissa merkittävä osa ajasta käytetään toisaalta riskien arviointiin ja pääomasuunnitteluun.

Toimenpiteet: Toimenpiteitä, eli vakuutus- ja sijoitustoiminnan varsinaisia liiketoimintatransaktioita, toteutetaan annettujen toimivaltuuksien, riskipolitiikkojen ja muiden ohjeistuksien mukaisesti. Nämä toimenpiteet ovat liiketoimintojen ja keskitettyjen toimintojen, kuten esimerkiksi sijoitustoiminnon, vastuulla. Pääomitukseen ja likviditeettiasemaan liittyvät toimet kuuluvat myös tähän prosessin vaiheeseen. Sampo-konsernissa ennakoivan kannattavuuden, riskien ja pääoman hallinnan toimenpiteet nähdään tärkeimpänä riskien- ja pääomanhallintaprosessin vaiheena. Tästä johtuen riskipolitiikat, limiitit ja päätöksentekovaltuudet asetetaan siten, että ne yhdessä tulostavoitteiden kanssa ohjaavat liiketoiminta- ja sijoitusyksiköitä ottamaan tarkkaan harkittuja riskejä.

Edellä mainittujen tehtävien laadukas toteuttaminen edesauttaa riskienhallintaprosessin kolmen keskeisen tavoitteen saavuttamista:

1) Riskien, pääomien ja tuottojen tasapaino
tulokseen vaikuttavat ja muut merkittävät riskit on tunnistettu, arvioitu ja analysoitu;
pääomitus on riittävä suhteessa liiketoimintaan liittyviin riskeihin ja strategisiin riskeihin, huomioiden liiketoimintojen ennakoitu kannattavuus;
riskinkantokyky on kohdennettu liiketoiminta-alueille strategian mukaisesti;
vakuutusriskit on hinnoiteltu niiden luontaista riskitasoa kuvastaen, sijoitustoiminnan odotetut tuotot ja riskit ovat tasapainossa ja seuraamusriskejä hallitaan riittävällä tasolla.

2) Kustannustehokkaat ja korkealaatuiset prosessit

asiakaspalvelu ja sisäiset operatiiviset prosessit ovat tehokkaat ja laadukkaat;
päätöksenteko perustuu tarkkaan, riittävään ja ajantasaiseen tietoon;
toiminnan jatkuvuus varmistetaan ja epäjatkuvuustilanteissa toipuminen on nopeaa ja kattavaa.

3) Strateginen ja operatiivinen joustavuus

ulkoiset riskitekijät ja mahdolliset strategiset riskit on tunnistettu ja yhtiö on pääomarakenteen ja johtamisen näkökulmasta hyvässä asemassa reagoimaan liiketoimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin;
yhtiörakenne, osaaminen ja prosessit yhtiöissä mahdollistavat tarvittavien muutosten tehokkaan toimeenpanon.

Riskienhallinta vaikuttaa positiivisesti oman pääoman tuottoon ja lieventää vuosittaisia kannattavuuden vaihteluja, kun edellä mainitut tavoitteet saavutetaan. Riskienhallintaprosessia pidetään siten Sampo Oyj:n omistaja-arvon luomisen yhtenä tekijänä.

Riskienhallinnan raportointi

Riskienhallinnan näkökulmasta Sampo-konserni muodostuu kolmesta raportointikokonaisuudesta, jotka ovat Vahinkovakuutus (If P&C), Henkivakuutus (Mandatum Life) ja Omistusyhteisö (Sampo Oyj). Näiden lisäksi osakkuusyhtiöt Nordea ja Topdanmark ovat oma raportointikokonaisuutensa, mutta niihin liittyviä riskejä seurataan vain kyseisten yhtiöiden itsensä julkisesti raportoimien tietojen pohjalta.

Sampo Oyj:n hallitus ja sen tarkastusvaliokunta, yhdessä Sampo Oyj:n tytäryhtiöiden hallitusten kanssa, vastaavat riskienhallintaprosessista kokonaisuutena. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa päivittäisistä riskienhallintapäätöksistä annettujen periaatteiden, ohjeistuksen ja päätösvaltuuksien (limiittien) puitteissa.

If P&C:ssä riskejä valvoo Own Risk and Solvency Assessment (ORSA) -komitea yhdessä alakomiteoidensa kanssa sekä Sijoituskomitea.

Mandatum Lifessä Tasehallintakomitea (Asset & Liability Committee) valvoo sijoitus- ja taseriskien pysymistä annettujen limiittien ja toimivaltuuksien puitteissa ja Riskienhallintakomitea alakomiteoineen valvoo muiden riskien hallinnointia.

Yksityiskohtaisempaa tietoa Sammon riskienhallinnasta on annettu vuosikertomuksessa.

Sampo-konsernin riskienhallinnan raportointirakenne

Compliance-toiminto

Sammossa "compliance" on liiketoimintaa tukevaa, kuitenkin siitä erillistä toimintaa, joka tähtää siihen, että kaikki toiminta konsernissa on normien mukaista.

Vastatakseen finanssisektoriin kohdistuvan sääntelyn voimakkaaseen kasvuun, Sampo Oyj:n hallitus uudisti vuonna 2012 konsernitasoisen compliance-toimintaa koskevan ohjeistuksen hyväksymällä "Sampo-konsernin compliance-periaatteet". Nämä periaatteet tarkistetaan vuosittain ja niitä muokataan olosuhteiden niin vaatiessa.

Periaatteiden lähtökohtana on, että sääntöjen noudattaminen on keskeinen osa Sammon yrityskulttuuria ja periaatteet varmistavat sen, että compliance-toiminta on konserniyhtiöissä asianmukaisesti järjestetty ja että toiminta pystyy vastaamaan liiketoimintaympäristön muuttuviin vaatimuksiin. Ohjeistus sisältää onnistuneen compliance-toiminnan yhteiset nimittäjät – joukon periaatteita, jotka kuvaavat tehokkaan compliance-toiminnan keskeiset osatekijät Sampo-konserniin kuuluvien yhtiöiden liiketoimintaympäristössä. Periaatteilla ei kuitenkaan rajoiteta kunkin tytäryhtiön mahdollisuutta toimia joustavasti ratkoessaan omia erityisiä compliance-toimintaan liittyviä tarpeitaan.

Periaatteita sovelletaan kaikkiin Sampo-konsernin yhtiöihin. On kuitenkin huomattava, että konserniin kuuluu yhtiöitä, jotka harjoittavat erilaista liiketoimintaa ja toimivat eri valtioissa ja joiden siten on noudatettava paikallisia lakeja sekä paikallisten viranomaisten toiminnalle asettamia sääntöjä ja määräyksiä. Periaatteet onkin määritetty siten, että ne mahdollistavat kunkin tytäryhtiön ottavan käyttöönsä itselleen ja paikalliseen toimintaympäristöön parhaiten sopivat työkalut ja toimintatavat varmistaakseen säännösten noudattamisen liiketoiminnan tehokkuutta vaarantamatta. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että tytäryhtiöiden on noudatettava paikallisesti sitovia määräyksiä, ja kyseisen yrityksen compliance-toiminta on aina sovitettava paikalliseen sääntelyyn.

Periaatteiden mukaan kaiken compliance-toiminnan tarkoituksena on varmistaa että konserniyhtiöiden toiminnassa ja toiminnan taloudellisen tuloksen ja riskien raportoinnissa noudatetaan lakeja ja viranomaismääräyksiä samoin kuin yhtiöiden toimintaa ohjaavia sisäisiä ohjeita ja määräyksiä.

Compliance-toimintojen tehtävänä on niin ikään huolehtia siitä, että uudet toimintaa ohjaavat säädökset tulevat asianmukaisesti toimeenpannuiksi yhtiöiden ohjeistoissa ja käytännön toiminnassa.

Tytäryhtiöt voivat järjestää compliance-toimintansa toiminnallisesti ja organisatorisesti itsensä kannalta tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla. Alla olevassa organisaatiokaaviossa compliance-toimintaa tarkastellaan emoyhtiön näkökulmasta ja siinä se on jaettu juridiseen ja taloudelliseen osaan. Juridisella compliance-toiminnalla ymmärretään toiminnan yleistä mukautumista kunkin tytäryhtiön normiympäristöön ja siihen liittyviä toimenpiteitä. Taloudellisella compliance'lla puolestaan tarkoitetaan yhtiöille ja konsernille asetettujen, pääomitusta ja vakavaraisuutta koskevien taloudellisten vaatimusten sekä niihin liittyvien raportointivelvoitteiden noudattamista.

Compliance-toimintaan liittyvä raportointi on järjestetty tytäryhtiöissä niiden tarkoituksenmukaiseksi ja tehokkaaksi arvioimalla tavalla. Compliance-toiminnasta raportoidaan säännöllisesti myös emoyhtiön hallitukselle ja sen tarkastusvaliokunnalle Sampo-konsernin compliance-periaatteissa määrätyllä tavalla Sampo Oyj:n oman compliance-organisaation vastatessa raporttien laadinnasta tytäryhtiöiden raporttien pohjalta.

Sammon konsernijohtaja on vastuussa paitsi emoyhtiön, myös konsernitasoisen compliancetoiminnon järjestämisestä. Kunkin tytäryhtiön hallitus vastaa siitä, että yhtiöllä on riittävät resurssit tehokkaan sisäisen valvonnan ja compliance-toiminnon järjestämiseksi ja kunkin tytäryhtiön toimitusjohtaja vastaa compliance-toiminnon organisoinnista johtamassaan yhtiössä.

Sampo-konsernin Compliance-toiminnon organisaatio ja raportointi

Sisäpiirihallinto

Sampo-konsernin toimiala, erityisesti tytäryhtiöiden laajan sijoitustoiminnan huomioiden, Sampo Oyj:n hallitus on vahvistanut koko konsernissa noudatettavan sisäpiiriohjeen, joka velvoittaa kaikkia Sampo-konsernin palveluksessa olevia henkilöitä sekä Sammon hallituksen jäseniä. Sisäpiiriohjeessa on otettu huomioon ajantasainen ylikansallinen sääntely, kuten markkinoiden väärinkäyttöasetus (MAR), sekä soveltuva kansallinen sääntely mukaan lukien Helsingin pörssin sisäpiiriohje ja Finanssivalvonnan määräykset.

Konsernin johtoryhmän jäsenet ja ne konsernin työntekijät, jotka työskentelevät osavuosiraporttien ja muiden taloudellisten raporttien parissa tai joilla on pääsy mainittuihin dokumentteihin ennen niiden julkistamista, ovat seuraavien kaupankäyntirajoitusten alaisia:

henkilöiden tulee etukäteen saada lupa jokaiseen Sampo Oyj:n tai sen tytär- tai osakkuusyhtiön rahoitusvälineen hankkimiseen tai luovuttamiseen,
henkilöt eivät saa tehdä mitään yhtiön rahoitusvälineisiin liittyviä liiketoimia aikana, joka alkaa 30 kalenteripäivää ennen Sampo-konsernin taloudellisen raportin julkaisemista (ns. laajennettu suljettu ikkuna), ja
henkilöiden kaupankäyntiä on rajoitettu niin sanotulla lyhyen kaupan kiellolla, jonka perusteella samojen osakkeiden hankinnan ja luovutuksen tai vastaavasti luovutuksen ja hankinnan välisen ajan tulee olla vähintään kuukausi.

Sisäpiiriohjeen ja sen taustalla vaikuttavan sääntelyn mukaisten velvoitteiden noudattamista valvoo viranomaisten lisäksi Sampo-konsernissa Sampo Oyj:öön keskitetty sisäpiirihallinto, jota johtaa sisäpiirivastaava.

Sampo-konsernin sisäpiiriohje on saatavilla konsernin verkkosivustolla osoitteessa www.sampo.com/sisapiiri.

Whistle-blowing

Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (Euroopan parlamentin ja Neuvoston Asetus (EU) No 596/2014 (MAR)) yhteydessä Sampo otti käyttöön kaikille työntekijöille avoimen sisäisen järjestelmän havaittujen sisäisten ja ulkoisten normien ja säädösten rikkomisesta ilmoittamiseksi (ns. whistle-blowing). Kaikki tällaiset ilmoitukset tutkitaan kiireellisesti ja luottamuksellisesti ilmoituksen tekijän henkilöllisyyttä mahdollisimman pitkälle suojaten. Vuoden 2016 aikana ei tehty yhtään säännösten rikkomista koskevaa ilmoitusta.

Sisäinen tarkastus

Sisäinen tarkastus on liiketoiminnoista riippumaton toiminto, joka arvioi sisäisen valvontajärjestelmän riittävyyttä ja tehokkuutta sekä tehtävien suorittamisen laatua Sampo-konsernissa ("Sampo"). Sisäinen tarkastus on Sampo Oyj:n hallituksen alainen ja sen tarkastusvaliokunnalle raportoiva toiminto. Sisäistä tarkastusta johtaa tarkastusjohtaja (Chief Audit Executive), jonka nimittää Sampo Oyj:n hallitus. Sisäinen tarkastus on organisoitu Sammon liiketoimintaorganisaatiota vastaavasti ja siihen kuuluu riittävä määrä tarkastajia kaikissa konserniyhtiöissä.

Sisäinen tarkastus noudattaa tarkastustyössään Sampo Oyj:n hallituksen vahvistamaa sisäisen tarkastuksen ohjetta (Internal Audit Charter), samoin kuin konserniyhtiöiden yhtiötasoisia ohjeita. Sisäisen tarkastuksen ohjeen mukaan toiminto on velvollinen noudattamaan myös IIA:n (Institute of Internal Auditors) kansainvälisiä ammattistandardeja (International Professional Practices Framework (IPPF)). Sisäisen tarkastuksen ohje antaa toiminnolle valtuudet paitsi suorittaa tarkastuksia myös antaa konsultointiapua sekä rajoittamattoman oikeuden tiedonsaantiin ja pääsyn johdon puheille, samoin kuin oikeuden saada kaikki haluamansa dokumentit ja tiedot, jotka se katsoo tarpeellisiksi tehtäviensä suorittamiseksi. Tarkastusohje myös määrittelee linjat sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen työn- ja velvollisuuksien jaosta. Sisäinen tarkastus vastaa operatiivisista tarkastuksista, samoin kuin informaatio ja tietojärjestelmien (IS/ IT) tarkastuksista, kun taas ulkoinen tarkastus hoitaa taloudellisen tarkastuksen. Nämä kaksi tarkastustoimintoa koordinoivat työskentelyään varmistaakseen tarkastustoiminnalle riittävän kattavuuden sekä minimoidakseen päällekkäistä tarkastustoimintaa.

Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunta ja muiden konserniyhtiöiden hallitukset vahvistavat vuosittain sisäiselle tarkastukselle kolmivuotissuunnitelman. Suunnitelmaa valmistelleessaan sisäinen tarkastus noudattaa riskiperusteista lähestymistapaa, kun se arvioi keskeisiä tarkastuskohteita. Tämä tehdään sekä tutustumalla olemassa olevaan aineistoon että keräämällä tietoja toimivalta johdolta ja konserniyhtiöiden hallituksilta. Koska lähestymistapa on riskiperusteista, suoritettujen tarkastusten lukumäärä ja kohteena olevat maat ja liiketoiminta-alueet voivat vaihdella vuodesta toiseen. Hyväksytyn tarkastussuunnitelman muuttaminen edellyttää Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnan, samoin kuin muutoksen kohteena olevan yhtiön hallituksen, hyväksymistä. Ulkoinen tarkastaja saa aina tiedon sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelmasta ja heidän edustajansa myös osallistuu Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnan kokouksiin.

Sisäinen tarkastus raportoi tehdyistä tarkastuksista tarkastusvaliokunnalle ja tarkastuksen kohteena olleen yhtiön toimitusjohtajalle ja hallitukselle.

Tarkastusjohtaja toimittaa Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnalla raportin sisäisen tarkastuksen toiminnasta vähintään kahdesti vuodessa. Raportissa tuodaan esille kaikki mahdollisesti esiin tulleet merkittävät tarkastushavainnot sekä esitetään suositukset korjaavista toimenpiteistä.

Sisäisen tarkastuksen ohjeen mukaan ja IPPF-standardien edellyttämällä tavalla ulkopuolinen taho revisoi sisäisen tarkastuksen arvioidakseen sen toiminnan yhdenmukaisuutta IPPFammattistandardien kanssa. Tämän arvioinnin suorittavat Sammosta riippumattomat, ulkopuoliset asiantuntijat.

Tilintarkastaja

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Päävastuullinen tilintarkastaja Tomi Englund, KHT

Vuoden 2016 aikana tilintarkastajalle suoritettiin toimestaan palkkiota laskun mukaan yhteensä 2 673 834 euroa. Lisäksi Ernst & Young Oy:lle maksettiin muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä palveluista yhteensä 328 050 euroa.

Sampo Oyj / Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki / Puhelin 010 516 0100 www.sampo.com