Sampo Oyj — Governance Information 2012

Mar 8, 2012

Maaliskuu 2012

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Sampo noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa, 1.10.2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia kokonaisuudessaan.

Tämä selvitys ohjaus- ja hallintojärjestelmästä on laadittu hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisesti. Selvitys annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä.

Koodi on kokonaisuudessaan nähtävillä Arvopaperimarkkinayhdistyksen Internet-sivuilla, www.cgfinland.fi.

1

Yhtiökokous

Osakeyhtiölaissa ja Sampo Oyj:n yhtiöjärjestyksessä säädetään niistä asioista, jotka on käsiteltävä yhtiökokouksessa (yhtiökokouksen toimivalta). Tavanomaisesti yhtiökokouksessa käsitellään lakimääräisten ja yhtiöjärjestyksessä määrättyjen asioiden lisäksi yhtiön hallituksen kokoukselle esittelemät asiat. Myös osakkeenomistajalla on, osakeyhtiölain säännösten mukaisesti, oikeus saada yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi.

Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle julkaisemalla sitä koskevan kutsun vähintään yhdessä Helsingissä julkaistavassa sanomalehdessä. Kutsu julkaistaan viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Kutsu yhtiökokoukseen julkistetaan myös pörssitiedotteella ja Sampo Oyj:n verkkosivustolla.

Kokouskutsu ja muut yhtiökokousasiakirjat, kuten hallituksen päätösehdotukset ja vuosikertomus, ovat nähtävillä Sammon verkkosivustolla Internetissä viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.

Varsinainen yhtiökokous

Vuosittain järjestettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa esitetään tietoa yhtiön toiminnasta sekä käsitellään ja vahvistetaan edellisen tilikauden tuloslaskelma ja tase, päätetään osingonmaksusta, valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastaja sekä päätetään näiden palkkioista.

Ylimääräinen yhtiökokous

Hallitus kutsuu ylimääräisen yhtiökokouksen koolle, kun se katsoo siihen olevan aihetta. Myös tilintarkastajalla sekä osakkeenomistajilla, jotka edustavat vähintään kymmentä prosenttia yhtiön osakkeista, on oikeus vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumista käsittelemään heidän esittämäänsä asiaa.

Yhtiökokoukseen osallistuminen

Osallistumalla yhtiökokouksiin osakkeenomistajat voivat käyttää ääni- ja kyselyoikeuttaan sekä osallistua yhtiön asioita koskevaan päätöksentekoon yhtiökokouksessa joko itse henkilökohtaisesti tai asiamiehensä kautta.

Yhtiökokouksessa jokainen Sampo Oyj:n A-osake oikeuttaa yhteen ääneen ja jokainen B-osake viiteen ääneen.

Hallitus

Sampo Oyj:n yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus käyttää yhtiökokousten välillä ylintä päätösvaltaa Sampo-konsernissa. Sammon hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti.

Hallituksen tehtävät

Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä.

Hallitus päättää muun muassa Sampo-konsernin liiketoimintastrategiasta, vahvistaa budjetin ja ne periaatteet, joiden mukaan Sampo-konsernin riskienhallinta, palkitseminen ja sisäinen valvonta järjestetään, sekä vastaa konsernin toimintojen asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus myös päättää muista yhtiön toimialan puitteissa Sampo-konsernin laajuuteen ja laatuun nähden epätavallisista ja laajakantoisista asioista.

Hallitus arvioi säännöllisesti omaa toimintaansa ja yhteistyötään johdon kanssa.

Hallitus valitsee ja vapauttaa konsernijohtajan, Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluvat johtajat ja konsernin tarkastusjohtajan. Hallitus myös päättää heidän palvelussuhteittensa ehdoista ja muusta kompensaatiosta. Lisäksi hallitus vahvistaa konsernin henkilöstösuunnittelun tavoitteet ja valvoo niiden toteutumista sekä päättää konsernin kompensaatiojärjestelmän perusteet ja päättää muut laajakantoiset henkilöstöä koskevat asiat.

Konsernin asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi Sampo Oyj:n hallitus on vahvistanut sisäisiä ohjeita, jotka koskevat Sampo-konsernin hallinnointia, riskienhallintaa, sisäistä valvontaa ja raportointia.

Hallituksen jäsenten valinta ja toimikaudet

Sammon yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kymmenen osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsemaa jäsentä. Vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenmäärä on kahdeksan jäsentä vuonna 2012 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää niin ikään valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ensimmäisessä varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä kokouksessa.

Vuonna 2011 Sampo Oyj:n hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt:

• • Björn Wahlroos, puheenjohtaja, s. 1952, KTT
• • Matti Vuoria, varapuheenjohtaja, s. 1951, OTK, VT, HuK, toimitusjohtaja, Keskinäinen
• • työeläkevakuutusyhtiö Varma
• • Tom Berglund, jäsen (14.4.2011 saakka), s. 1951, KTT, VTM, professori, Svenska Handelshögskolan
• • Anne Brunila, jäsen, s. 1957, KTT, johtaja, Fortum Oyj
• • Adine Grate Axén, jäsen (14.4.2011 alkaen), s. 1961, KTM, Executive MBA
• • Veli-Matti Mattila, jäsen, s. 1961, DI, MBA toimitusjohtaja, Elisa Oyj
• • Eira Palin-Lehtinen, jäsen, s. 1950, OTK, VT
• • Jukka Pekkarinen, jäsen, s. 1947, VTT, osastopäällikkö, ylijohtaja, Valtiovarainministeriön kansantalousosasto
• • Christoffer Taxell, jäsen, s. 1948, OTK

Yhtiön hallituksen jäsenistä Anne Brunila, Adine Grate Axén, Veli-Matti Mattila, Eira Palin-Lehtinen, Jukka Pekkarinen ja Christoffer Taxell ovat riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Sampo Oyj:n hallitus piti vuoden 2011 aikana 10 kokousta. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksissa oli 93,8.

Hallitus voi asettaa määräämiään tehtäviä varten valiokuntia, johtoryhmiä ja muita pysyviä tai määräaikaisia elimiä. Hallitus vahvistaa Sammon valiokuntien ja johtoryhmän työjärjestyksen ja muiden asettamiensa toimielinten toimintaohjeet ja toimintavaltuudet.

Hallituksen asettamat valiokunnat

Hallituksella on tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja palkkiovaliokunta, joiden jäsenet se nimittää keskuudestaan valiokuntien työjärjestysten mukaisesti.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta sekä tilinpäätösraportoinnin prosessia ja valvoa Sampo-konsernin tilinpäätöksen oikeellisuutta ja taloudellista raportointiprosessia.

Valiokunnan tehtävänä on niin ikään arvioida tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisön ammattitaitoa ja riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista Sampo-konsernille, valmistella tilintarkastajan valintaa ja heidän palkkiotaan koskevat päätösehdotukset yhtiökokoukselle.

Valiokunta valvoo myös Sampo-konsernin sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien toimintaa Suomen lakien puitteissa, seuraa haluamallaan tavalla tilintarkastajien tilintarkastus- ja muita laskuja, seuraa yhtiön sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen tehokkuutta, riskienhallintaprosessin tehokkuutta sekä valvoo konsernin riskejä ja riskienhallinnan laatua ja kattavuutta.

Edelleen tarkastusvaliokunta vahvistaa sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelman ja seuraa sisäisen tarkastuksen raportointia, seuraa liiketoiminta-alueittain riskinottopolitiikkojen toteutumista, pääomituksen riittävyyttä ja tuloksen kehitystä, valvoo riskienhallinnan periaatteiden ja muiden riskienhallintaa koskevien yleisohjeiden valmistelua ja noudattamista, käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä.

Valiokunta myös arvioi lakien ja määräysten noudattamista Sampo-konsernissa sekä toimeenpanee hallituksen valiokunnalle antamat muut tehtävät.

Valiokunta kokoontuu vähintään neljännesvuosittain.

Hallituksen tarkastusvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme yhtiön johtoon kuulumatonta hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä, joiden tulee olla yhtiöstä riippumattomia. Valiokunnan kokouksiin kutsutaan myös tilintarkastaja, konsernijohtaja, talousjohtaja ja sisäisen tarkastuksen johtaja sekä riskienvalvonnasta vastaava konsernin johtoryhmän jäsen ja riskienhallintajohtaja sekä hallituksen mahdollisesti nimeämät muut henkilöt.

Vuonna 2011 tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja oli Christoffer Taxell ja muut jäsenet olivat Tom Berglund (14.4.2011 saakka), Adine Grate Axén (14.4.2011 alkaen) ja Jukka Pekkarinen. Lisäksi kokouksiin osallistuivat tilintarkastajan edustaja, konsernijohtaja, konsernin talous-, riskienhallinta- ja tarkastusjohtajat sekä Sampo-konsernin päälakimies (31.10.2011 saakka).

Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2011 aikana viisi kertaa joihin kaikki valiokunnan jäsenet osallistuivat lukuun ottamatta yhden jäsenen poissaoloa yhdestä kokouksesta.

Nimitys- ja palkkiovaliokunta

Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävänä on valmistella Sammon yhtiökokoukselle tehtävät esitykset hallituksen kokoonpanosta, hallituksen jäsenten palkkioista ja palkitsemisperiaatteista. Tällöin valiokunta kuulee suurimpia osakkeenomistajia. Lisäksi valiokunnan tehtävänä on valmistella Sammon hallitukselle tehtäviä esityksiä hallituksen valiokuntien kokoonpanosta ja puheenjohtajasta, konsernijohtajan ja Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluvien johtajien nimittämisestä, johtoryhmän yhteydessä toimivan työvaliokunnan kokoonpanosta ja johtoryhmän jäsenten palkitsemisperiaatteista ja kompensaatiosta sekä hallituksen valtuuttamana päättää konsernijohtajaa ja konsernijohtajan sijaista lukuun ottamatta johtoryhmään kuuluvien johtajien palkoista.

Edelleen valiokunta valmistelee Sammon hallitukselle esityksen Sampo-konsernin tarkastusjohtajan nimittämisestä, työsuhteen ehdoista ja muusta kompensaatiosta sekä Sampo-konsernin henkilöstön palkitsemisperiaatteista. Lisäksi valiokunnan tehtävänä on valmistella hallitukselle tehtäviä esityksiä hyvän hallintotavan (corporate governance) kehittämiseen liittyvistä asioista ja vahvistaa kriteerit ja prosessit hallituksen itsearviointia varten.

Hallituksen nimitys- ja palkkiovaliokuntaan kuuluu hallituksen puheenjohtaja valiokunnan puheenjohtajana, hallituksen varapuheenjohtaja ja yhdestä kolmeen hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä.

Vuonna 2011 nimitys- ja palkkiovaliokunnan puheenjohtaja oli Björn Wahlroos, varapuheenjohtaja oli Matti Vuoria ja muut jäsenet olivat Veli-Matti Mattila, Eira Palin-Lehtinen ja Christoffer Taxell.

Nimitys- ja palkkiovaliokunta kokoontui vuoden 2011 aikana seitsemän kertaa. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 91,4.

Sampo-konsernin johtoryhmä

Hallitus on asettanut Sampo-konsernin johtoryhmän ja sen yhteydessä toimivan työvaliokunnan, joka toimii konsernijohtajan tukena valmisteltaessa asioita johtoryhmän käsiteltäväksi.

Sampo-konsernin johtoryhmä toimii konsernijohtajan tukena Sampo-konserniin liittyvien strategisten kysymysten valmistelussa, merkittävien tai luonteeltaan periaatteellisten operatiivisten asioiden käsittelyssä sekä sisäisen tiedonkulun varmistamisessa.

Johtoryhmässä käsitellään erityisesti Sampo-konsernin strategiaa, tuloskehitystä, suuria hankintoja ja projekteja, Sampo-konsernin rakennetta ja organisaatiota sekä hallinnon päälinjoja ja henkilöstöhallinnon linjakysymyksiä.

Vuonna 2011 Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluivat:

• • Kari Stadigh, konsernijohtaja
• • Ilona Ervasti-Vaintola, konsernin päälakimies, lakiasiainjohtaja (31.10.2011 saakka)
• • Line Hestvik, johtaja, vahinkovakuutus; henkilöasiakasliiketoiminta
• • Peter Johansson, konsernin talousjohtaja
• • Patrick Lapveteläinen, konsernin sijoitusjohtaja
• • Torbjörn Magnusson, toimitusjohtaja, If Skadeförsäkring Holding AB (publ)
• • Ivar Martinsen, johtaja, vahinkovakuutus; yritysasiakasliiketoiminta
• • Petri Niemisvirta, toimitusjohtaja, Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö
• • Morten Thorsrud, johtaja, vahinkovakuutus; suurasiakkaat
• • Timo Vuorinen, johtaja, vahinkovakuutus; Baltia ja Venäjä -liiketoiminta
• • Ricard Wennerklint, varatoimitusjohtaja, If Skadeförsäkring Holding AB (publ)

Työvaliokuntaan kuuluivat Kari Stadigh, Ilona Ervasti-Vaintola (31.10.2011 saakka), Peter Johansson, Patrick Lapveteläinen, Torbjörn Magnusson, Petri Niemisvirta ja Ricard Wennerklint.

Vuonna 2011 johtoryhmä kokoontui konsernijohtajan kutsusta neljä kertaa ja johtoryhmän yhteydessä toimiva työvaliokunta yhteensä yhdeksän kertaa.

Konsernijohtaja

Yhtiöllä on toimitusjohtaja, joka on samalla Sampo-konsernin konsernijohtaja. Hallitus valitsee ja vapauttaa konsernijohtajan sekä päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista ja muusta kompensaatiosta. Yhtiön toimitusjohtajana ja Sampo-konsernin konsernijohtajana toimii DI, DE Kari Stadigh.

Konsernijohtajan tehtävänä on hoitaa Sammon juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Konsernijohtaja saa ryhtyä Sammon toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Konsernijohtaja huolehtii Sammon kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.

Konsernijohtajan konsernijohtajasopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Irtisanomisajan palkan lisäksi konsernijohtajalle maksetaan 18 kuukauden kokonaispalkan (ei sisällä mahdollisia suoritepalkkioita) suuruinen erokorvaus, jos irtisanomisen on suorittanut Sampo.

Konsernijohtajan eläkeikä on 60 vuotta, jolloin eläke-etuus on 60 % eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta.

Sisäinen valvonta Sampo-konsernissa

Sammon hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän toimintavarmuuden kannalta keskeisessä asemassa ovat sisäisen valvonnan eri osa-alueet.

Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, joka varmistaa, että Sampo-konsernin toimintaa toteutetaan halutulla tavalla haluttuun suuntaan. Näin ollen sisäistä valvontaa toteuttavat organisaation eri toimijat ylimmästä johdosta alkaen.

Sisäinen valvonnan järjestäminen ja sen toiminnan ja toimivuuden turvaaminen ovat keskeinen osa Sampo Oyj:n hallituksen toimintaa. Konsernin asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi hallitus on vahvistanut lakeja ja muuta viranomaissääntelyä täydentäviä sisäisiä ohjeita, jotka koskevat Sampo-konsernin hallinnointia, taloudellista tavoiteasetantaa, riskienhallintaa, raportointia ja sisäistä tarkastusta. Niiden avulla hallitus ohjaa toimintaa haluttuihin toimintatapoihin ja ohjeistukseen sisältyvin kontrollikeinoin varmistaa sen, että mahdolliset poikkeamat havaitaan ilman aiheetonta viivästystä.

Onnistunut sisäinen valvontajärjestelmä siis edellyttää paitsi hallittua liiketoiminnan ohjausprosessia, myös asianmukaisia kontrollijärjestelmiä. Sampo-konsernissa sisäisen valvonnan järjestelmään kuuluu sekä liiketoimintaa tukevia että siitä erillään olevia, riippumattomia valvonta- ja ohjaustoimintoja.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan tehtävien sekä riskienhallinnan ohella keskeisinä osina Sammon sisäistä valvontaa ovat konsernin compliance -toiminto, sitä täydentävä sisäpiirihallinto sekä liiketoiminnoista kokonaan riippumaton sisäinen tarkastus.

Taloudellinen raportointi

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan tehtävänä on varmistaa, että johdolla on päätöksenteon tukena käytettävissään luotettavaa ajantasaista tietoa ja että myös ulkoiset intressitahot voivat luottaa saamaansa taloudelliseen informaatioon.

Raportoinnin luotettavuuden varmistamiseksi raportoinnissa käytetyt tietokannat täsmäytetään kuukausittain ja prosessin toimivuutta tukevat lisäksi useat järjestelmäkontrollit ja analyyttiset kontrollit.

Konsernin taloudellinen raportointi perustuu pääosin tytäryhtiöiden konsernin taloushallinnon määrittelemän aikataulun ja sisällön mukaisesti toimittamaan informaatioon. Kukin tytäryhtiö vastaa itse omasta taloudellisesta raportoinnistaan ja sen sisäisestä valvonnasta, jonka mukaisesti konsernin taloushallinnolle toimitetun liiketoimintasegmenttejä koskevan informaation oikeellisuus tulee varmistetuksi ennen raportointia.

Sammon konsernitasoinen taloudellinen raportointi on organisoitu konsernin talousjohtajan alaisuudessa toimivan taloushallinnon Konsernilaskenta (Group Control and Planning) ja Konsernin kirjanpito (Group Accounting) -yksiköihin. Ensiksi mainitun tehtävänä on valmistella ja seurata konsernin ja emoyhtiön strategisia tavoitteita ja ennusteita, huolehtia kuukausittaisesta tulosseurannasta ja vakavaraisuuden laskennasta sekä tuottaa konsernin toimivan johdon sekä emoyhtiön hallituksen käyttöön julkisesti saatavilla oleviin tietoihin perustuvia vertailuraportteja Sammon kilpailijoiden toiminnan kehittymisestä, samoin kuin erilaisia markkina-analyysejä ja -katsauksia.

Group Accounting yksikön tehtävänä on valmistella konsernin osavuositilinpäätökset ja vuositilinpäätökset kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, "IFRS" ) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös laaditaan suomalaisen tilinpäätöskäytännön (Finnish GAAP) mukaisesti. Osavuosi-katsaukset ja vuositilinpäätös käsitellään konsernin hallintoelimissä niille määritellyn käsittelyjärjestyksen mukaisesti.

Konsernin taloudellisen toiminnan ohjaamisessa käytettävä johdon raportti (Management Report) jaetaan konsernin johtoryhmän jäsenille kuukausittain ja yhteenveto siitä toimitetaan Sammon hallitukselle.

Tulosennusteet raportoidaan konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle neljännesvuosittain. Konsernin vakavaraisuuslaskelma toimitetaan konsernin johtoryhmälle ja hallituksen asettamalle tarkastusvaliokunnalle niin ikään neljännesvuosittain.

Riskienhallinta

Sampo Oyj:n hallitus on vastuussa siitä, että riskienhallinta on konsernissa asianmukaisesti järjestetty. Hallitus määrittää riskienhallinnan ja siihen kiinteästi liittyvät palkitsemisen periaatteet sekä vastaa liiketoiminta-alueiden ohjeistamisesta riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyen. Näiden periaatteiden ja ohjeiden puitteissa tytäryhtiöt järjestävät riskienhallintansa oman liiketoimintansa erityispiirteet huomioon ottaen. Hallitus tekee päätökset strategiasta ja tytäryhtiöiden riskienotosta, sekä pääoman allokointiin ja tuottotavoitteisiin liittyvistä periaatteista.

Hallituksen tarkastusvaliokunta huolehtii Sampo-konsernin riskienhallinnan periaatteiden ja niihin liittyvien ohjeistuksien valmistelusta. Hallituksen nimitys- ja palkkiovaliokunta puolestaan huolehtii riskienhallintaan kiinteästi liittyvien palkitsemisperiaatteiden valmistelusta.

Sampo-konsernin riskienhallinta -toiminnon (risk management) tehtävänä on koordinoida tytäryhtiöiden riskienhallintaa ja huolehtia emoyhtiön ja konsernitason riskien hallinnasta.

Riskienhallintaprosessi

Laadukas ja kattava riskienhallinta varmistaa, että konsernijohto ja yhtiön hallitus ovat koko ajan tietoisia kaikkien konserniyhtiöiden liiketoimintaan liittyvistä riskeistä ja koko konsernin kyvystä kantaa toimintoihin liittyvät taloudelliset ja muut riskit.

Sammon riskienhallintaprosessissa on kaksi osaa; riskien hallinta ja riskien valvonta.

Riskien hallintaa ovat kaikki ne toimet, joilla konserniyhtiöiden riskiasemaa arvioidaan ja tarvittaessa muutetaan joko liiketoimintaa uudelleen suuntaamalla tai yhtiöiden sijoitussalkkuja sopeuttamalla. Riskien hallinta on siten olennaisilta osin liiketoimintayksiköiden ja niitä tukevan taloushallinnon yksiköiden vastuulla.

Riskien hallintaa ovat myös kaikki toimenpiteet, joilla muutetaan konserniyhtiöiden pääomitus- tai maksuvalmiusasemaa, joita puolestaan ohjaa Sampo Oyj:n hallitus omilla päätöksillään.

Riskien valvonta puolestaan sisältää riskienhallinnan periaatteiden määrittelemisen, limiittien ja toimivaltuuksien asettamisen sekä toteutuneiden riskien seurannan suhteessa limiitteihin. Riskien valvonta käsittää myös liiketoiminnoista riippumattoman riskien arvioimisen ja niistä raportoimisen, sekä liiketoiminnan ja riskien aiheuttaman taloudellisen pääoman tarpeen arvioinnin. Riskien valvontaan kuuluu myös riskienhallintaprosessin toimivuuden valvonta.

Riskien valvonnasta vastaavat liiketoiminnoista riippumattomat riskienhallinta -toiminto ja sisäinen tarkastus.

Riskienhallintaprosessi

Riskienhallinnan raportointi

Riskienhallinnan näkökulmasta Sampo-konserni muodostuu kolmesta raportointikokonaisuudesta, jotka ovat Vahinkovakuutus (If P&C), Henkivakuutus (Mandatum Life) ja Omistusyhteisö (Sampo Oyj). Näiden lisäksi osakkuusyhtiö Nordea on oma raportointikokonaisuutensa, mutta siihen liittyviä riskejä seurataan vain yhtiön itsensä raportoimien tietojen pohjalta.

Sampo Oyj:n hallitus ja sen tarkastusvaliokunta, yhdessä Sampo Oyj:n tytäryhtiöiden hallitusten kanssa, vastaavat riskienhallintaprosessista kokonaisuutena. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa päivittäisistä riskienhallintapäätöksistä annettujen periaatteiden, ohjeistuksen ja päätösvaltuuksien (limiittien) puitteissa.

If P&C:ssä riskienhallinnasta ovat vastuussa yksittäiset toimikunnat, kuten esimerkiksi vakuutusriskien valintatoimikunta (Underwriting Committee) ja jälleenvakuutustoimikunta (Reinsurance Committee).

Mandatum Life'ssä Tasehallintakomitea (asset & liability committee) vastaa sijoitus- ja taseriskien valvonnasta annettujen limiittien ja toimivaltuuksien puitteissa ja toimiva johto liiketoimintaan liittyvien riskien hallinnasta kukin omalla liiketoimintaalueellaan ja toiminnossaan.

Yksityiskohtaisempaa tietoa Sammon riskienhallinnasta on annettu vuosikertomuksessa.

Sampo-konsernin riskienhallinnan raportointirakenne Sampo-konsernin riskienhallinnan hallintorakenne

Compliance -toiminto

Sammossa "compliance" on liiketoimintaa tukevaa, kuitenkin siitä erillistä toimintaa, joka tähtää siihen, että kaikki toiminta konsernissa on normien mukaista.

Compliance -toiminnan järjestämiseksi Sammon hallitus on vahvistanut konsernitasoisen ohjeen "Compliance Policy". Ohjeen mukaan konsernin compliance -toiminnon tarkoituksena on varmistaa että konserniyhtiöiden toiminnassa ja toiminnan taloudellisen tuloksen ja riskien raportoinnissa noudatetaan lakeja ja viranomaismääräyksiä samoin kuin yhtiöiden toimintaa ohjaavia sisäisiä ohjeita ja määräyksiä. Compliance -toiminnon tehtävänä on niin ikään huolehtia siitä, että uudet toimintaa ohjaavat säädökset tulevat asianmukaisesti toimeenpannuiksi yhtiöiden ohjeistoissa ja käytännön toiminnassa.

Compliance -toiminto jakautuu toiminnallisesti ja organisatorisesti juridiseen ja taloudelliseen osaan, jotka huolehtivat toisaalta juridisesta ja toisaalta taloudellisesta compliance'sta.

Sammon konsernijohtaja on vastuussa paitsi emoyhtiön, myös konsernitasoisen compliance -toiminnon järjestämisestä. Kunkin tytäryhtiön hallitus vastaa siitä, että yhtiöllä on riittävät resurssit tehokkaan sisäisen valvonnan ja compliance -toiminnon järjestämiseksi ja kunkin tytäryhtiön toimitusjohtaja vastaa compliance -toiminnon organisoinnista johtamassaan yhtiössä.

Sisäpiirihallinto

Sampo-konsernin toimialan, erityisesti tytäryhtiöiden laajan sijoitustoiminnan huomioiden, Sampo Oyj:n hallitus on vahvistanut koko konsernissa noudatettavan sisäpiiriohjeen, joka kattaa listayhtiöiden hallinnointikoodin edellyttämällä tavalla Nasdaq OMX Helsingin pörssin sisäpiiriohjeen sekä Finanssivalvonnan standardit. Sampo-konsernin sisäpiiriohje on edellä mainittuja ohjeita tiukempi konsernin johtoryhmän, muun konsernijohdon sekä muiden erikseen nimettävien henkilöiden osalta siten, että heidän tulee etukäteen saada lupa jokaiseen Sampo Oyj:n tai sen julkisen kaupankäynnin kohteena olevan tytär- tai osakkuusyhtiön (tällä hetkellä Nordea AB (publ.) ja Topdanmark A/S) arvopapereiden hankkimiseen tai luovuttamiseen.

Sisäinen tarkastus

Sammon sisäinen tarkastus on konsernijohtajan alainen liiketoiminnoista riippumaton toiminto, joka tarkastaa sisäisen valvontajärjestelmän riittävyyttä ja tehokkuutta sekä tehtävien suorittamisen laatua Sampo-konsernissa. Sisäinen tarkastus on organisoitu liiketoimintaorganisaatiota vastaavasti.

Sammon hallituksen tarkastusvaliokunta vahvistaa sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelman vuosittain. Suoritetuista tarkastuksista sisäinen tarkastus raportoi konsernijohtajalle ja tarkastusvaliokunnalle. Yhtiökohtaiset tarkastushavainnot raportoidaan yhtiöiden hallintoelimille ja johdolle.

Sisäinen tarkastus noudattaa tarkastustyössään paitsi Sampo Oyj:n hallituksen vahvistamaa sisäisen tarkastuksen ohjetta (Internal Audit Charter), myös IIA:n (Institute of Internal Auditors) vahvistamia kansainvälisiä ammattistandardeja.