Sampo Oyj

Earnings Release • Feb 8, 2024

Yhteenveto	3
Konsernijohtajan kommentti	4
Keskeiset tapahtumat	5
Vuoden 2023 viimeinen neljännes lyhyesti	8
Voitonjakoehdotus	10
Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä	11
Liiketoiminta-alueet	12
If	12
Topdanmark	16
Hastings	17
Omistusyhteisö	19
Taloudellinen tilanne 20
Konsernin vakavaraisuus	20
Velka-asema	20
Luottoluokitukset	20
Muut tapahtumat	21
Sampo Oyj:n jakautuminen	21
Muutokset konsernin johdossa ja hallituksessa	21
Hakemus osittaisesta ryhmän sisäisestä mallista	22
Osakkeet ja osakkeenomistajat	22
Palkitseminen	23
Henkilöstö	23
Raportointikauden jälkeiset tapahtumat	23
Taulukot	25
Konsernin taloudellinen kehitys	25
Tunnuslukujen laskentakaavat	27
Konsernin tulos kvartaaleittain	30
Konsernin laaja tuloslaskelma	31
Konsernitase	32
Laskelma oman pääoman muutoksista	33
Konsernin rahavirtalaskelma	34
Liitetiedot	35
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet	35
Tulos segmenteittäin 1.1. - 31.12.2023	43
Tulos segmenteittäin 1.1. - 31.12.2022	44
Tase segmenteittäin 31.12.2023	45
Tase segmenteittäin 31.12.2022	46
Muut liitetiedot	47
1 Vakuutuspalvelutulos	47
2 Sijoitustoiminnan nettotuotot	48
3 Vakuutukseen liittyvät nettorahoitustuotot tai -kulut	49
4 Muut tuotot	49
5 Aineettomat hyödykkeet	49
6 Rahoitusvarat	50
7 Käypien arvojen määritys ja hierarkia	50
8 Tasoon 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutos	57
9 Vakuutussopimusvelat	60
10 Rahoitusvelat	60
11 Lopetetut toiminnot	61
12 Luovutetut toiminnot	64
13 Liiketoimintojen yhdistäminen	65
14 Ehdolliset velat ja sitoumukset	66
15 Raportointikauden jälkeiset tapahtumat	66

8.2.2024

Sampo-konsernin tulos vuodelta 2023

• Sampo-konserni ylsi 11 prosentin kasvuun kiintein valuuttakurssein, mitä tukivat vahva kehitys sekä Pohjoismaissa että Isossa-Britanniassa
• Underwriting-tulos oli 1 164 miljoonaa euroa (1 031) ja yhdistetty kulusuhde 84,6 prosenttia (85,8)
• Pohjoismaisen liiketoiminnan alla oleva kannattavuus kehittyi myönteisesti läpi vuoden, ja Ifin diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,5 prosenttiyksikköä
• Tulos ennen veroja kasvoi 1 481 miljoonaan euroon IFRS 9:n mukaisesti (803), mutta laski raportoidusta vertailukauden luvusta (1 924)
• Jakautumiseen liittyvät transaktiot huomioiva pro forma -vakavaraisuussuhde oli 182 prosenttia (210) ja velkaisuusaste 25,3 prosenttia (25,6)
• Hallitus ehdottaa 1,80 euron osakekohtaista osinkoa, joka koostuu 1,60 euron perusosingosta ja 0,20 euron lisäosingosta
• Sampo julkistaa näkymänsä vuodelle 2024 vuosien 2024–2026 taloudellisten tavoitteiden yhteydessä 6.3.2024 järjestettävässä pääomamarkkinapäivässä

Avainluvut

Milj. e	1–12/2023	1–12/2022	Muutos, %	10–12/2023	10–12/2022	Muutos, %
Tulos ennen veroja (vahinkovakuutustoiminnot)	1 481	1 924	-23	368	67	449
If	1 358	1 550	-12	369	60	520
Topdanmark	162	158	3	19	79	-77
Hastings	129	107	21	59	6	866
Omistusyhteisö	-160	146	—	-78	-48	64
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta	1 323	2 107	-37	382	61	526
Underwriting-tulos	1 164	1 031	13	281	109	159
			Muutos			Muutos
Osakekohtainen tulos (EUR)	2,62	3,97	-1,36	0,76	0,14	0,62
Osakekohtainen operatiivinen tulos (EUR)	2,07	—	—	0,42	—	—
Oman pääoman tuotto (RoE), %	15,6	4,2	11,4	—	—	—
Tulos ennen veroja (IFRS 9 -oikaistu), milj.e*	1 481	803	84 %	368	176	110 %

Vuoden 2022 vertailuluvut on uudelleenlaskettu IFRS 17 -standardin mukaisesti, mutta ei IFRS 9 -standardin mukaisesti. Tästä johtuen kaikki ajanjakson luvut, erityisesti sijoitustoiminnan nettotuotot, eivät ole täysin vertailukelpoisia. Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta, osakekohtainen tulos ja oman pääoman tuotto -luvut sisältävät henkivakuutustoiminnan tuloksen. Mandatum on luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi 31.3.2023 alkaen.

*) IFRS 9:n mukainen, markkina-arvojen muutokset huomioiva konsernin tulos ennen veroja (vahinkovakuutustoiminnot) -vertailuluku julkaistu vertailtavuuden parantamiseksi.

Luvut eivät ole tilintarkastettuja.

Sampo-konsernin keskeiset taloudelliset tavoitteet vuosille 2021-2023

	Tavoite	2023
	Underwriting-tuloksen kasvu keskimäärin 4–6 (mid single-digit) prosenttia vuositasolla	13 %
	Konsernin yhdistetty kulusuhde: alle 86 %	84,6 %
Konserni	Vakavaraisuussuhde: 170–190 %	182 % (pro forma, jakautumiseen liittyvät transaktiot huomioiden)
	Velkaisuusaste: alle 30 %	25,3 %
If	Yhdistetty kulusuhde: alle 85 %	83,1 %
Hastings	Operatiivinen kulusuhde: alle 88 %	89,8 %

Konsernijohtajan kommentti

Konsernijohtajan kommentti

Sampo jatkoi vahvaa kehitystään viimeisellä vuosineljänneksellä maksutulon vakaan kasvun, resilienttien underwriting-marginaalien ja erinomaisten sijoitustuottojen siivittämänä. Vuoden 2023 tulos ennen veroja kasvoi 1 481 miljoonaan euroon (803) vertailukelpoisin luvuin. Se että saavutimme konsernitasolla runsaista korvauskuluista huolimatta vahvan tuloksen vuodelta 2023, osoittaa toimintamme mittakaavaedut, onnistuneen hajautuksen ja kurinalaisuuden.

Sampo ylsi 11 prosentin kasvuun vuonna 2023 kiintein valuuttakurssein, ja kasvu oli laaja-alaista. Pohjoismaissa kasvua vauhditti pääasiassa hinnankorotuksista huolimatta korkeana säilynyt asiakaspysyvyys. Tämä puolestaan perustui palveluihin ja digitalisaatioon tekemiimme investointeihin, jotka asemamme alueen suurimpana vahinkovakuuttajana on mahdollistanut. Näemme myönteistä kehitystä erityisesti painopistealueillamme, kuten henkilö- ja kotivakuutuksissa sekä pk-yritysten vakuutuksissa. Vahvinta kasvu oli kuitenkin Isossa-Britanniassa, missä bruttomaksutulo kasvoi 32 prosenttia vuonna 2023 kiintein valuuttakurssein ajoneuvovakuutusten merkittävien hinnankorotusten sekä kotivakuutusten määrän ja hintojen nousun ansiosta. Ison-Britannian ajoneuvovakuutusmarkkinoiden kuukausittaiset hinnankorotukset tasoittuivat viimeisellä vuosineljänneksellä kahden edellisen vuosineljänneksen merkittävien hinnankorotusten jälkeen. Hinnat vakiintuivat tasolle, joka vaikuttaa paljon kestävämmältä kuin vuoden alussa.

Vuoden 2023 haastava vahinkokehitys heikensi merkittävästi monien vahinkovakuutusyhtiöiden taloudellista tulosta sekä Pohjoismaissa että Isossa-Britanniassa. Olemme kokeneet huonoja sääolosuhteita, eräitä Pohjoismaiden historian suurimpia yksittäisiä suurvahinkoja, vahinkofrekvenssin vaihtelua sekä merkittävää korvausinflaatiota Isossa-Britanniassa. Viimeinen vuosineljännes ei ollut poikkeus myrskyineen ja Pohjoismaissa poikkeuksellisen aikaisin alkaneine talvineen. Sampo teki kaikesta huolimatta vahvan underwriting-tuloksen hajautuksen sekä kurinalaisen riskien arvioinnin ja hinnoittelun ansiosta. Toimimme kaikissa Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa ja Baltiassa, ja palvelemme Pohjoismaissa kaikenlaisia liiketoimintoja ja asiakasryhmiä. Olemme olleet varovaisia korvausinflaatiosta tekemiemme oletusten suhteen, vaikka inflaatio näyttääkin tasaantuvan, ja välttäneet kiusausta suhtautua koronapandemian jälkeiseen vahinkofrekvenssiin "uutena normaalina". Kurinalainen linjamme jatkui vuoden 2024 alussa uusituissa sopimuksissa, joissa teimme merkittäviä lisäkorotuksia hintoihin ja ryhdyimme vähentämään altistumistamme yksittäisille suurille omaisuusriskeille.

Suuren kokomme hyödyntäminen tuottavuuden lisäämiseksi on myös yksi Sammon vahinkovakuuttamisen strategian peruskivistä, samoin kuin kykymme tuottaa synergiaetuja Pohjoismaissa. Ifin toimintakulusuhde laski 0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2023, joten tämä tunnusluku on nyt parantunut vuodesta toiseen jo 14 peräkkäisen vuoden ajan. Mikä tärkeintä, tehokkuutta ei ole parannettu volyymikasvun kustannuksella tai vähentämällä investointeja liiketoimintaan – aiomme päin vastoin investoida voimakkaasti tehokkuuden parantamiseen myös tulevaisuudessa.

Taseen omaisuuserien puolella Sampo ylsi vuoden viimeisellä neljänneksellä erinomaisiin sijoitustuottoihin salkkumme laaja-alaisen arvonnousun ansiosta. Konsernina olemme valmiita ottamaan harkittuja riskejä sijoituksissamme parantaaksemme tuottoja keskipitkällä aikavälillä. Ifin sijoitukset ovat vuodesta 2009 lähtien tuottaneet keskimäärin noin 290 korkopistettä yli viiden vuoden swap-koron, mikä vastaa noin 300 miljoonaa euroa vuodessa nykyiseen sijoitusomaisuuteemme perustuen.

Lopuksi totean, että voin hyvillä mielin päättää taas yhden hyvän tilikauden. Operatiivinen suorituskykymme on edelleen erinomainen ja kilpailuetumme ovat yhtä vahvoja kuin ennenkin. Odotan jo, että pääsen kertomaan sijoittajille ja analyytikoille suunnitelmistamme pääomamarkkinapäivässämme 6.3.2024.

Torbjörn Magnusson

Konsernijohtaja

Keskeiset tapahtumat

Vuoden 2023 keskeiset tapahtumat

Sampo-konsernin maksutulon kasvu oli vahvaa ja underwriting-toiminnan kannattavuus hyvällä tasolla vuonna 2023, jota leimasivat lukuisat vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot ja suurvahingot sekä valuuttakurssien epäsuotuisa kehitys.

Bruttomaksutulo ja broker-liiketoiminnan tuotot kasvoivat kiintein valuuttakurssein 11 prosenttia ja raportoidusti 6 prosenttia 8 870 miljoonaan euroon (8 375). Kasvu oli laaja-alaista kaikkien liiketoiminta-alueiden tukiessa kehitystä sekä Pohjoismaissa että Isossa-Britanniassa. Pohjoismaissa konsernin suurimman liiketoiminta-alueen, Henkilöasiakasliiketoiminnan kasvu kiihtyi kiintein valuuttakurssein 5,0 prosenttiin edellisvuoden 3,5 prosentista. Tätä tukivat vahva kehitys muissa kuin moottoriajoneuvovakuutuksissa, erityisesti henkilövakuutuksissa, sekä korkea ja vakaa asiakaspysyvyys. Yrityspuolella kasvua edistivät tammikuun alussa uusittavien sopimusten hyvä kehitys, hinnantarkistukset ja pk-yritysasiakassegmentissä vahvana jatkunut kehitys. Isossa-Britanniassa hinnoitteluolosuhteet jatkoivat kohentumistaan läpi vuoden, mikä mahdollisti merkittävät hinnantarkistukset ja valikoidun volyymikasvun. Maksutulo kasvoi Isossa-Britanniassa 32 prosenttia paikallisessa valuutassa ja voimassa olevien vakuutussopimusten määrä kasvoi 8 prosenttia edellisvuodesta 3,5 miljoonaan sopimukseen. Moottoriajoneuvovakuutussopimusten määrä kasvoi 4 prosenttia ja kotivakuutusten 31 prosenttia.

Vaikka vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot ja suurvahingot kasvoivat vuoden aikana, Sampo saavutti tavoitteensa alle 86 prosentin yhdistetystä kulusuhteesta. Konsernin underwriting-tulos oli 1 164 miljoonaa euroa (1 031) ja yhdistetty kulusuhde 84,6 prosenttia (85,8). Vuoden 2022 viimeisen neljänneksen, IFRS 4 kirjanpitostandardin mukaisesti laskettu yhdistetty kulusuhde sisälsi merkittäviä muutoksia aiempien vuosien korvausvastuussa, joista osa sisältyy IFRS 17 -kirjanpitostandardissa nettorahoitustulokseen. Näin ollen luvut eivät olet täysin vertailukelpoisia. Suurvahingoilla ja vakavilla säävahingoilla oli 4,7 prosenttiyksikön vaikutus Ifin riskisuhteeseen eli selvästi suurempi kuin vuonna 2022, jolloin se oli 1,3 prosenttiyksikköä. Alla oleva kehitys säilyi positiivisena läpi vuoden, ja Ifin diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Tämä saavutettiin kurinalaisella underwriting-toiminnalla ja hinnantarkistuksilla, jotka ylittivät pohjoismaisen korvausinflaation, joka hidastui vuoden loppua kohden 4–5 prosentin vaihteluvälin alarajalle. Hastingsin operatiivinen kulusuhde oli 89,8 prosenttia (87,2) hinnoittelutrendien kohentuessa samalla, kun korvausinflaatio pysyi korkeana, mutta vakaana noin 12 prosentissa suurimman osan vuodesta 2023.

Nettorahoitustulos oli 560 miljoonaa euroa. Tulosta tuki vahvat, 1 006 miljoonan euron suuruiset sijoitustoiminnan nettotuotot, joista yli puolet kertyi neljännellä vuosineljänneksellä sijoitusten markkina-arvojen kohotessa korkojen jyrkän laskun seurauksena. Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut olivat -446 miljoonaa euroa. Diskonttokorkojen muutoksella oli tähän -160 miljoonan euron ja diskonttauksen purulla -248 miljoonan euron vaikutus.

Sampo Oyj:n hallitus ehdottaa 25.4.2024 järjestettävälle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2023 osinkoa jaetaan 1,80 euroa osakkeelta. Tämä vastaa 86 prosentin osingonjakosuhdetta perustuen 2,07 euron osakekohtaiseen operatiiviseen tulokseen. Ehdotettu kokonaisosinko koostuu 1,60 euron osakekohtaisesta perusosingosta ja 0,20 euron osakekohtaisesta lisäosingosta. Ehdotettu perusosinko kasvaisi 7 prosenttia edellisvuoden 1,50 euron perusosingosta, jossa on huomioitu osittaisjakautuminen.

Sampo-konsernin pro forma Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli osittaisjakautumiseen liittyvät transaktiot huomioiden 182 prosenttia vuoden 2023 lopussa. Vakavaraisuussuhde laski vuoden 2022 lopun 210 prosentista, mikä johtui lähinnä jakautumisesta, joka toteutui onnistuneesti lokakuussa. Vakavaraisuussuhteen laskua kolmannen vuosineljänneksen lopun 195 prosentin pro forma -luvusta (jakautuminen huomioituna) selittivät korkojen lasku, symmetrisen mukautustekijän nousu, Topdanmarkin Oona Health -yrityskauppa ja ehdotetun osingon kertymä, mitkä peittivät allensa vankan operatiivisen kehityksen neljänneksen aikana. Velkaisuusaste oli vuoden 2023 lopussa 25,3 prosenttia ja se parani vuoden 2022 lopun 25,6 prosentista ja kolmannen vuosineljänneksen pro forma -luvusta 26,3 prosentista. Ehdotettu 1,80 euron osakekohtainen osinko huomioiden velkaisuusaste oli 27,7 prosenttia. Sampo-konsernin tavoitteet vuosille 2021–2023 olivat 170–190 prosentin vakavaraisuussuhde ja alle 30 prosentin velkaisuusaste.

Keskeiset tapahtumat

Sampo Oyj:n osittaisjakautuminen toteutui 1.10.2023 suunnitelman mukaisesti, ja kaupankäynti Mandatumin osakkeella alkoi Nasdaqin Helsingin pörssissä 2.10.2023. Mandatumin tammi–syyskuun 2023 tulos ennen veroja oli 173 miljoonaa euroa ja nettotulos 140 miljoonaa euroa Sampo-konsernin konsolidoidussa tuloslaskelmassa. Lisäksi vuoden 2023 neljännelle vuosineljännekselle kirjattiin positiivisia kirjanpitovaikutuksia 111 miljoonaa euroa, josta 102 miljoonaa euroa liittyi pitkäaikaisen velan uudelleenallokointiin Sampo Oyj:ltä Mandatumille ja 9 miljoonaa euroa arvostuseroon jakautumishetkellä.

Sampo palautti vuoden 2023 aikana ylimääräistä pääomaa osakkeenomistajille 0,5 miljardin euron arvosta hankkimalla ja mitätöimällä 12,6 miljoonaa omaa osakettaan, mikä vastasi 2 prosenttia osakekannasta. Sammon kokonaisosakemäärä on laskenut 10 prosenttia vuodesta 2021, kun yhtiö aloitti omien osakkeiden takaisinostot.

Osittaisen ryhmän sisäisen mallin käyttöönottoon liittyvä hakemusprosessi etenee suunnitelmien mukaan ja sen odotetaan tulevan päätökseen vuoden 2024 alkupuoliskolla aiemmin arvioidusti. Sammon arvion mukaan osittaisen ryhmän sisäisen mallin mukaisesti laskettuna vakavaraisuuspääomavaatimus olisi ollut vuonna 2023 arviolta jopa 0,3 miljardia euroa matalampi.

Keskeiset tapahtumat

Sampo raportoi vuoden 2023 luvut uuden "IFRS 17: Vakuutussopimukset" -kirjanpitostandardin sekä "IFRS 9: Rahoitusinstrumentit" -kirjanpitostandardin mukaisesti. Vuoden 2022 vertailuluvut on uudelleenlaskettu IFRS 17 standardin mukaisesti, mutta ei IFRS 9 -standardin mukaisesti. Tämän vuoksi kaikki eri ajanjaksojen luvut, erityisesti sijoitustoiminnan nettotuotot, eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Sampo-konsernin tulos tammi–joulukuulta 2023

Milj. e	If	Topdanmark	Hastings	Omistus yhteisö	Elim.	Sampo Group
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta	5 468	1 339	2 063	—	—	8 870
Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker-tuotot)	4 996	1 288	1 251	—	—	7 535
Korvauskulut sisältäen korvausten käsittelykulut, netto	-3 377	-862	-714	—	—	-4 953
Liikekulut	-777	-233	-409	—	—	-1 419
Underwriting-tulos	842	194	128	—	—	1 164
Sijoitustoiminnan nettotuotot	871	107	79	-37	-13	1 006
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	-331	-79	-35	—	—	-446
Nettorahoitustulos	539	27	44	-37	-13	560
Muut erät	-24	-59	-42	-122	4	-243
Voitto ennen veroja	1 358	162	129	-160	-9	1 481
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta						1 323
- josta henkivakuutustoiminnoista						252
Yhdistetty kulusuhde, %	83,1	85,0	89,8			84,6

Sampo-konsernin tulos tammi–joulukuulta 2022

Milj. e	If	Topdanmark	Hastings	Omistus yhteisö	Elim.	Sampo Group
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta	5 432	1 308	1 636	—	—	8 375
Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker-tuotot)	5 024	1 255	998	—	—	7 277
Korvauskulut sisältäen korvausten käsittelykulut, netto	-3 550	-809	-509	—	—	-4 867
Liikekulut	-801	-216	-361	—	—	-1 379
Underwriting-tulos	673	230	128	—	—	1 031
Sijoitustoiminnan nettotuotot	278	-142	16	177	-8	320
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	610	115	11	—	—	736
Nettorahoitustulos	888	-28	27	177	-8	1 056
Muut erät	-11	-45	-49	-31	-28	-163
Voitto ennen veroja	1 550	158	107	146	-36	1 924
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta						2 107
- josta henkivakuutustoiminnoista						681
Yhdistetty kulusuhde, %	86,6	81,7	87,2			85,8

*) Henkivakuutustoimintojen osuus tammi–joulukuun 2022 nettotuloksesta sisältää Mandatumin ja Topdanmarkin henkivakuutustoiminnot.

Konsernin tulostaulukkoa yksinkertaistettiin vuoden 2023 neljännellä vuosineljänneksellä siten, että Hastingsin kaikki brokerliiketoiminnan tuotot yhdistettiin bruttomaksutuloon ja vakuutusmaksutuottoihin. Hastingsin broker-liiketoiminnan kulut sisältyvät liikekuluihin. Muutosten seurauksena vakuutuspalvelutulosta ei enää esitetä taulukossa. Muutoksilla ei ole vaikutusta underwritingtulokseen eivätkä ne koske Ifin tai Topdanmarkin lukuja.

Vuoden 2023 viimeinen neljännes lyhyesti

Vuoden 2023 viimeinen neljännes lyhyesti

Vuosi 2023 päättyi tavallista hankalampiin sääoloihin, sillä vuosineljänneksen alun myrskyjä seurasi Pohjoismaissa varhain alkanut talvi sankkoine lumisateineen ja pakkassäineen. Konsernin kasvu- ja alla oleva kannattavuuskehitys säilyivät silti vankkoina.

Bruttomaksutulo ja tuotot broker-liiketoiminnasta kasvoivat 12 prosenttia kiintein valuuttakurssein ja 9 prosenttia raportoidusti 1 864 miljoonaan euroon (1 711). Kasvua tuki vankkana jatkunut pohjoismainen kehitys ja vahva hinnoittelukehitys Isossa-Britanniassa. Pohjoismaissa Henkilöasiakasliiketoiminnan maksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 5,0 prosenttia muiden kuin moottoriajoneuvovakuutuksien vahvan kehityksen ansiosta. Yritysasiakkaat-liiketoiminnassa oli vahva vuosineljännes kasvun kiihtyessä 6,7 prosenttiin ja Suurasiakkaissa kasvua tuli 3,5 prosenttia. Isossa-Britanniassa maksutulo kasvoi 34 prosenttia paikallisessa valuutassa hinnoitteluympäristön säilyessä vuosineljänneksellä vakaana.

Konsernin underwriting-tulos oli 281 miljoonaa euroa (109) ja yhdistetty kulusuhde 85,5 prosenttia (94,1). Vuoden 2022 viimeisen neljänneksen, IFRS 4 -kirjanpitostandardin mukaisesti laskettu yhdistetty kulusuhde sisälsi merkittäviä muutoksia aiempien vuosien korvausvastuussa, joista osa sisältyy IFRS 17 -kirjanpitostandardissa nettorahoitustulokseen. Näin ollen luvut eivät olet täysin vertailukelpoisia. Alla oleva kannattavuuskehitys jatkui Pohjoismaissa positiivisena ja Ifin diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,5 prosenttiyksikköä vuositasolla. Underwriting-tuloksen kehitystä tuki myös Isosta-Britanniasta saatu 19 prosentin kasvu hinnankorotusten alkaessa näkyä tuloslaskelman puolella. Hastings raportoi 87,8 prosentin operatiivisen kulusuhteen (87,4).

Neljännellä vuosineljänneksellä nähtiin merkittäviä säävahinkoja, ja vaikka konsernitason hajautus osaltaan vaimensi vaikutusta, niillä oli merkittävä vaikutus Sammon Tanskan liiketoimintaan Topdanmarkin kautta. Pääosin juuri hankalien talvisäiden seurauksena tulleet vakavat säävahingot ja suurvahingot heikensivät Ifin riskisuhdetta 3,8 prosenttiyksikköä (2,7). Tätä kompensoi kuitenkin aiempien vuosien korvausvastuun purku, jonka vaikutus oli 5,0 prosenttiyksikköä. Diskonttauksen positiivinen vaikutus nousi 4,1 prosenttiyksikköön (3,1), kun diskonttovaikutusten erittelyperiaatteita muutettiin tavalla, joka paransi viimeisen vuosineljänneksen lukua.

Nettorahoitustulos oli 175 miljoonaa euroa vahvojen sijoitustuottojen kumotessa negatiiviset diskonttovaikutukset vastuuvelkojen puolella. Sijoitustoiminnan nettotulos oli 517 miljoonaa euroa sijoitusten markkina-arvojen kohotessa korkojen jyrkän laskun seurauksena. Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut oli -342 miljoonaa euroa diskonttokorkojen muutoksen vaikutuksen ollessa -271 miljoonaa euroa. Diskonttauksen purulla oli -81 miljoonan euron vaikutus vakuutuksen nettorahoitustuottoihin tai -kuluihin.

Lokakuussa toteutuneen osittaisjakautumisen jälkeen 102 miljoonaa euroa pitkäaikaista velkaa allokoitiin uudelleen Sampo Oyj:ltä Mandatumille jakautumissuunnitelman mukaisesti . Tällä oli yhteensä 102 miljoonan euron positiivinen kirjanpitovaikutus konsernin tulokseen ennen veroja. Nettotulokseen sisältyi myös 9 miljoonan euron suuruinen arvonmuutos.

Vuoden 2023 viimeinen neljännes lyhyesti

Sampo raportoi neljännen vuosineljänneksen uuden "IFRS 17: Vakuutussopimukset" -kirjanpitostandardin sekä "IFRS 9: Rahoitusinstrumentit" -kirjanpitostandardin mukaisesti. Vuoden 2022 vertailuluvut on uudelleenlaskettu IFRS 17 standardin mukaisesti, mutta ei IFRS 9 -standardin mukaisesti. Tämän vuoksi kaikki eri ajanjaksojen luvut, erityisesti sijoitustoiminnan nettotuotot, eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Sampo-konsernin tulos loka-joulukuulta 2023

Milj. e	If	Topdanmark	Hastings	Omistus yhteisö	Elim.	Sampo Group
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta	1 095	241	528	—	—	1 864
Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker-tuotot)	1 266	333	340	—	—	1 939
Korvauskulut sisältäen korvausten käsittelykulut, netto	-846	-242	-193	—	—	-1 282
Liikekulut	-206	-65	-105	—	—	-376
Underwriting-tulos	214	26	42	—	—	281
Sijoitustoiminnan nettotuotot	444	67	46	-38	-2	517
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	-278	-47	-17	—	—	-342
Nettorahoitustulos	166	20	29	-38	-2	175
Muut erät	-12	-26	-11	-41	2	-88
Voitto ennen veroja	369	19	59	-78	—	368
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta						382
- josta henkivakuutustoiminnoista						111
Yhdistetty kulusuhde, %	83,1	92,3	87,8			85,5

Sampo-konsernin tulos loka-joulukuulta 2022

Milj. e	If Topdanmark		Hastings	Omistus yhteisö	Elim.	Sampo konserni
Bruttomaksutulo sekä muut
tuotot vakuutussopimuksista	1 084	221	382	—	—	1 687
Vakuutusmaksutuotot, netto	1 257	315	255	—	—	1 827
Korvauskulut sisältäen korvausten käsittelykulut, netto	-1 031	-195	-164	—	—	-1 390
Liikekulut	-214	-59	-54	—	—	-327
Vakuutuspalvelutulos	12	61	37	—	—	110
Muut vahinkovakuutustoimintaan liittyvät tuotot tai kulut	0	0	-2	—	—	-2
Underwriting-tulos	12	61	35	—	—	109
Sijoitustoiminnan nettotuotot	77	47	6	-10	-3	118
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	-16	-19	-19	—	—	-54
Nettorahoitustulos	61	28	-13	-10	-3	63
Muut erät	-14	-10	-16	-38	-27	-105
Voitto ennen veroja	60	79	6	-48	-30	67
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta						61
-josta henkivakuutustoiminnoista*						105
Yhdistetty kulusuhde, %	98,5	80,5	87,4			94,1

*) Henkivakuutustoimintojen osuus loka-joulukuun 2022 nettotuloksesta sisältää Mandatumin ja Topdanmarkin henkivakuutustoiminnot.

Konsernin tulostaulukkoa yksinkertaistettiin vuoden 2023 neljännellä vuosineljänneksellä siten, että Hastingsin kaikki brokerliiketoiminnan tuotot yhdistettiin bruttomaksutuloon ja vakuutusmaksutuottoihin. Hastingsin broker-liiketoiminnan kulut sisältyvät liikekuluihin. Muutosten seurauksena vakuutuspalvelutulosta ei enää esitetä taulukossa. Muutoksilla ei ole vaikutusta underwritingtulokseen eivätkä ne koske Ifin tai Topdanmarkin lukuja.

Voitonjakoehdotus

Voitonjakoehdotus

Osinko

Sampo-konsernin voimassa olevan pääomakehikon mukaisesti Sampo-konsernin tavoitteena on palauttaa merkittävä osa säännöllisesti kertyvästä ylimääräisestä pääomastaan ennustettavan perusosingon muodossa. Tämän lisäksi ylimääräistä pääomaa palautetaan lisäosinkojen ja/tai omien osakkeiden takaisinostojen muodossa siltä osin kuin niitä ei käytetä liiketoiminnan kehittämiseen.

Sampo Oyj:n vuodelle 2023 soveltaman osinkopolitiikan mukaan maksettujen osinkojen kokonaismäärä on vähintään 70 prosenttia Sampo-konsernin operatiivisesta tuloksesta.

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 5 367 miljoonaa euroa, josta tilikauden 2023 voitto on 963 miljoonaa euroa. Yllä esitettyjen linjausten mukaisesti hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle osinkoa maksettavaksi 1,80 euroa kullekin yhtiön osakkeelle, lukuun ottamatta osingon täsmäytyspäivänä 29.4.2024 Sampo Oyj:n hallussa olevia osakkeita. Osinkoon sisältyy 1,60 euron suuruinen osakekohtainen perusosinko sekä 0,20 euron suuruinen osakekohtainen lisäosinko.

Koska operatiivinen tulos oli 1 046 miljoonaa euroa, ehdotettu osinko vastaa 86 prosentin voitonjakosuhdetta. Loput varoista jätetään yhtiön omaan pääomaan. Ehdotetun osingon huomioimisen jälkeen Sampo-konsernin tilikauden 2023 jakokelpoiset varat ovat noin 4 463 miljoonaa euroa, konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde 177 prosenttia ja velkaisuusaste 27,7 prosenttia.

Osingonmaksu

Osinko ehdotetaan maksettavan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 29.4.2024 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingot maksetaan 7.5.2024.

Ruotsalaisten talletustodistusten liikkeeseenlaskija huolehtii osinkojen maksusta Euroclear Sweden AB:ssa osingonmaksun täsmäytyspäivänä 29.4.2024 rekisteröidylle ruotsalaisten talletustodistusten haltijalle, jolle osingot maksetaan Ruotsin kruunuina.

Taloudellinen asema

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä

Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan erilaisille riskeille ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti keskeisten liiketoimintayksiköidensä välityksellä. Sammon konserniyhtiöiden kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-, luotto- ja vakuutusriskit sekä operatiiviset riskit. Konsernitasolla riskien lähteet ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät ole suoraan yhteenlaskettavissa.

Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitys vaikuttaa Sampo-konserniin pääasiassa omistamiensa vakuutusyhtiöiden sijoitusomaisuuden ja vastuuvelan sekä strategisten sijoitustensa kautta. Ajan kuluessa mahdolliset epäsuotuisat makrotaloudelliset vaikutukset voivat heijastua myös Sammon operatiiviseen liiketoimintaan esimerkiksi talouskasvua alentaessaan tai korvauskuluja nostaessaan.

Kuluttajahintainflaatio hidastui merkittävästi Euroopassa vuonna 2023 energian hintojen laskun vuoksi. Viimeaikaisen inflaatiopiikin pahin vaihe näyttää olevan ohi, elleivät geopoliittiset jännitteet sitten aiheuta uutta sokkia energian hintoihin. Euroopan edelleen vahvat työmarkkinat ja nopea palkkojen kasvu voivat kuitenkin pitää hintapaineita koholla. Epävarmuutta liittyykin siihen, päätyvätkö keskuspankit pitämään korot ylhäällä ennakoitua pidempään. Tämä voi johtaa sekä talouskasvun merkittävään hidastumiseen että ongelmiin yritysten, kotitalouksien ja valtioiden velanhoitokyvyssä nostaen riskiä sijoituskohteiden äkillisestä uudelleenhinnoittelusta rahoitusmarkkinoilla. Lisäksi Ukrainan sota on edelleen merkittävä taloudellinen riski. Nämä tekijät tuovat talouden ja pääomamarkkinoiden kehitykseen tällä hetkellä merkittävää epävarmuutta. Samaan aikaan nopeasti kehittyvät hybridiuhat luovat uusia haasteita valtioille ja yrityksille. On olemassa myös lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia ja poliittisia tekijöitä sekä muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti.

Sampo-konsernin vakuutusriskit Venäjällä tai Ukrainassa ovat rajalliset ja koskevat lähinnä Suurasiakkaatliiketoiminnan tiettyjä pohjoismaisia asiakkaita, joiden vakuutusehdoissa sotatilanteesta seuranneet vahingot on rajattu vakuutusvastuun ulkopuolelle. Sammon taseeseen ei myöskään sisälly suoria sijoituksia Venäjälle tai Ukrainaan. Suorien riskipositioiden vähyys huomioiden suurin Ukrainan sodasta Sammolle aiheutuva riski liittyy yllä kuvailtuihin toisen asteen vaikutuksiin pääomamarkkinoilla ja makrotaloudessa. Koronapandemialla ei ollut merkittäviä vaikutuksia konsernin vakuutusliiketoimintaan vuoden 2023 neljännellä vuosineljänneksellä. Koronapandemian vaikutusten vähäisyyden ja niiden luotettavan arvioinnin hankaloitumisen vuoksi Sampo luopui koronapandemian vaikutuksien kvantitatiivisten arvioiden julkaisusta taloudellisessa raportoinnissaan helmikuusta 2022 alkaen.

Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut toimintaympäristöön vaikuttavat trendit ja mahdolliset vaikutuksiltaan suuret tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia Sampo-konsernin liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä. Esimerkkejä tunnistetuista trendeistä ovat demografiset muutokset, kestävän kehityksen teemat ja teknologinen kehitys esimerkiksi keinoälyn ja digitalisaation saralla mukaan lukien kyberturvallisuuteen liittyvät uhat.

Liiketoiminta-alueet

If

If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutuskonserni. Se tarjoaa vakuutusratkaisuja kaikissa keskeisissä vakuutuslajeissa neljällä liiketoiminta-alueellaan, joita ovat Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat, Suurasiakkaat ja Baltia-liiketoiminta. Ifin liiketoimintamalli perustuu korkeaan asiakastyytyväisyyteen, alansa parhaaseen riskien arviointiin ja hinnoitteluun sekä pohjoismaisen toimintamallinsa mahdollistamaan skaalaeduista hyötymiseen. Ifin strategian ytimessä ovat erinomaiset digitaaliset myyntikanavat ja muut digitaaliset palvelut etenkin Henkilöasiakkaatliiketoiminnassa ja Yritysasiakkaat-liiketoiminnan pk-markkinasegmentissä.

Tulos

Milj. e	2023	2022	Muutos, %	10– 12/2023	10– 12/2022	Muutos, %
Bruttomaksutulo	5 468	5 432	1	1 095	1 084	1
Vakuutusmaksutuotot, netto	4 996	5 024	-1	1 266	1 257	1
Korvauskulut, netto	-3 093	-3 267	-5	-772	-954	-19
Liikekulut sisältäen korvausten käsittelykulut	-1 061	-1 084	-2	-281	-291	-4
Vakuutuspalvelutulos / Underwriting-tulos	842	673	25	214	12	—
Sijoitustoiminnan nettotuotot	871	278	214	444	77	475
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	-331	610	—	-278	-16	—
Nettorahoitustulos	539	888	-39	166	61	171
Muut erät	-24	-11	122	-12	-14	-17
Tulos ennen veroja	1 358	1 550	-12	369	60	520

Avainluvut	2023	2022	Muutos	10– 12/2023	10– 12/2022	Muutos
Yhdistetty kulusuhde, %	83,1	86,6	-3,5	83,1	98,5	-15,5
Toimintakulusuhde, %	21,2	21,6	-0,3	22,2	23,1	-1,0
Riskisuhde, %	61,9	65,0	-3,1	60,9	75,4	-14,5
Suurvahingot ja vakavat säävahingot, %	4,7	1,3	3,4	3,8	2,7	1,1
Riskioikaisu ja muut tekniset vaikutukset, kuluva vuosi, %	1,2	0,8	0,4	1,5	1,3	0,2
Aiempien vuosien kehitys, %	-5,3	0,6	-6,0	-5,0	9,3	-14,3
Oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %	61,3	62,3	-1,0	60,6	62,1	-1,5
Diskonttovaikutus, kuluva vuosi, %	-3,4	-2,9	-0,5	-4,1	-3,1	-1,0
Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %	64,7	65,2	-0,5	64,7	65,2	-0,5
Vahinkosuhde, %	67,6	70,7	-3,1	66,8	81,5	-14,7
Liikekulusuhde, %	15,6	15,9	-0,4	16,3	17,0	-0,8

Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti. Keskeiset suhdeluvut on laskettu Ruotsin kruunumääräisistä luvuista. Suurvahingot esitetään arvioon verrattuna, mutta vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot raportoidaan kokonaisuudessaan; negatiivinen luku tarkoittaa positiivista tulosta. Luonnonkatastrofeihin liittyvät vahingot lasketaan vakaviin sääilmiöihin liittyviksi vahingoiksi.

Aiempien vuosien kehityksen ollessa negatiivinen luku vastuuvelka on kehittynyt myönteisesti. Diskonttovaikutus kuvaa kuluvana vuonna toteutetun vastuuvelan diskonttauksen vaikutusta oikaistuun riskisuhteeseen .

Underwriting-kehitys

If raportoi 842 miljoonan euron (673) suuruisen underwriting-tuloksen vuodelta 2023 ja 83,1 prosentin (86,6) suuruisen yhdistetyn kulusuhteen, kun diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,5 prosenttiyksikköä ja liikekulusuhde aleni 0,3 prosenttiyksikköä. Viimeisellä vuosineljänneksellä Ifin underwriting-tulos oli 214 miljoonaa euroa (12) ja yhdistetty kulusuhde 83,1 prosenttia (98,5). Vuoden 2022 viimeisen neljänneksen, IFRS 4 kirjanpitostandardin mukaisesti laskettu yhdistetty kulusuhde sisälsi merkittäviä muutoksia aiempien vuosien korvausvastuussa, joista osa sisältyy IFRS 17 -kirjanpitostandardissa nettorahoitustulokseen. Näin ollen luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Maksutulon kehitys

Ifin bruttomaksutulo vuodelta 2023 oli 5 468 miljoonaa euroa (5 432). Maksutulo kasvoi 6,7 prosenttia vuodentakaisesta kiintein valuuttakurssein. Kasvu oli vahvaa kaikilla liiketoiminta-alueilla, ja sitä vauhdittivat pääasiassa onnistuneet, korvausinflaation kattamiseksi toteutetut hinnoittelutoimenpiteet ja korkea asiakaspysyvyys. Viimeisellä vuosineljänneksellä maksutulo kasvoi 5,6 prosenttia kiintein valuuttakurssein.

Koko vuoden Henkilöasiakasliiketoiminnan maksutulo kasvoi 5,0 prosenttia kiintein valuuttakurssein, pääasiassa korvausinflaation kattamiseksi toteutettujen hinnankorotusten ansiosta. Maantieteellisesti bruttomaksutulo kasvoi eniten Norjassa ja Suomessa. Kasvu oli vuoden aikana vankkaa erityisesti henkilö- ja omaisuusvakuutussegmenteissä. Maksutulo kasvoi myös ajoneuvovakuutuksissa, mutta historiallisen alhainen uusien autojen myynti painoi edelleen kasvulukuja. Uusien autojen myynti laski Pohjoismaissa 2 prosenttia, mutta kasvoi Ifin tärkeimmillä ajoneuvovakuutusmarkkinoilla Ruotsissa 1 prosentin. Ruotsin moottoriajoneuvovakuuttaminen pois lukien Henkilöasiakasliiketoiminnan maksutulo kasvoi vuoden aikana 6,3 prosenttia ja koko Ifin maksutulo 7,6 prosenttia kiintein valuuttakurssein. Vakuutusten kysyntä pysyi verraten vakaana hinnankorotuksista ja Pohjoismaiden talouskasvun hidastumisesta huolimatta, ja Henkilöasiakasliiketoiminnan asiakaspysyvyys oli viimeisellä vuosineljänneksellä yli 89 prosenttia (90). Viimeisellä vuosineljänneksellä maksutulo kasvoi 5,0 prosenttia kiintein valuuttakurssein.

Verkkopalvelujen ja digitaalisten palvelujen käyttäjämäärien kehitys jatkui Henkilöasiakasliiketoiminnassa hyvänä vuonna 2023 useita vuosia jatkuneiden investointien ansiosta. Verkkomyynti kasvoi 8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja digitaalisten kanavien osuus myynnistä oli 54 prosenttia.

Yritysasiakkaat-liiketoiminnan vuoden 2023 bruttomaksutulo kasvoi 5,6 prosenttia vuodentakaisesta kiintein valuuttakurssein, pääasiassa hinnankorotuksista johtuen. Kasvua kertyi kaikissa toimintamaissa, ja erityisen vahvaa kasvu oli Ruotsissa. Pk-yrityssegmentin hyvä kasvu katsauskaudella, alkuvuoden onnistuneet sopimusten uusimiset ja korkea asiakaspysyvyys tukivat tätä myönteistä kehitystä. Viimeisellä vuosineljänneksellä bruttomaksutulo kasvoi 6,7 prosenttia kiintein valuuttakurssein.

Positiivista kehitystä edesauttoivat myös verkkomyynnin vahva vire ja digitaalisen tarjonnan laajentaminen sekä itsepalveluratkaisujen lisääntynyt käyttö. Yritysasiakkaat-liiketoiminnan verkkomyynti kasvoi vuonna 2023 yli 8 prosenttia edellisvuodesta, ja 30 prosenttia uusista pk-yritysasiakkaista aloittaa nyt asiakaspolkunsa verkossa.

Suurasiakkaat-liiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi vuonna 2023 voimakkaasti, kaikkiaan 11,8 prosenttia kiintein valuuttakurssein. Kasvu perustui pääasiassa alkuvuoden vahvoihin sopimusten uusimisiin, merkittäviin hinnankorotuksiin ja korkeaan asiakaspysyvyyteen. Inflaationmukaiset hinnankorotukset jatkuivat vuoden aikana, erityisesti kiinteistövakuutussegmentissä. Maantieteellisesti tarkasteltuna Suurasiakkaat-liiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi kaikissa muissa maissa paitsi Tanskassa, mihin vaikutti se, että muutaman suuremman asiakkaan vakuutuksia ei uusittu. Perinteisesti hiljaisella viimeisellä vuosineljänneksellä maksutulo kasvoi 3,5 prosenttia kiintein valuuttakurssein.

Baltian-liiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi vuonna 2023 kaikkiaan 15,7 prosenttia. Korvausinflaatiota korkeampina jatkuneet hinnankorotukset olivat pääasiallinen tekijä tämän positiivisen kehityksen taustalla. Kaikissa kolmessa Baltian maassa maksutulon kasvu oli vahvaa vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Viimeisellä vuosineljänneksellä maksutulo kasvoi 14,4 prosenttia kiintein valuuttakurssein.

Yhdistetyn kulusuhteen kehitys

Ifin koko vuoden 2023 yhdistetty kulusuhde oli 83,1 prosenttia (86,6) ja viimeisen vuosineljänneksen yhdistetty kulusuhde 83,1 prosenttia (98,5).

Vuoden ensimmäisen neljänneksen suotuisan suurvahinkotuloksen jälkeen suurvahingot ja vakavat sääilmiöt kehittyivät epäsuotuisasti kolmen seuraavan neljänneksen aikana. Suurvahingoilla ja vakavilla sääilmiöillä (Hansmyrsky mukaan lukien) oli vuoden 2023 aikana 4,7 prosenttiyksikön (1,3) negatiivinen vaikutus riskisuhteeseen. Viimeisellä neljänneksellä vastaava luku oli 3,8 prosenttiyksikköä (2,7). Viimeisen neljänneksen kehitys johtui pääasiassa tavallista aikaisemmin alkaneen ja ankaramman talvikauden aiheuttamista säävahingoista.

Myös suurvahingot ylittivät hieman budjetin vuoden viimeisellä neljänneksellä, pääasiassa Tanskan suurvahingoista johtuen. If raportoi suurvahinkojen tuloksen poikkeamana arviosta, mutta vakavien sääilmiöiden vaikutukset raportoidaan kokonaisuudessaan.

Aiempien vuosien korvausvastuun purun vaikutus kasvoi 5,3 prosenttiyksikköön vuonna 2023, kun se edellisvuonna oli -0,6 prosenttiyksikköä. Viimeisellä neljänneksellä aiempien vuosien korvausvastuun purun vaikutus oli 5,0 prosenttiyksikköä (-9,3). Korvausvastuun purun vaikutuksen kasvu johtui pääasiassa inflaatioon liittyvien varausten purkamisesta, kun korvausinflaationäkymiin liittyvä epävarmuus väheni vuoden aikana.

Riskioikaisut ja muut tekniset vaikutukset olivat 1,2 prosenttiyksikköä (0,8) vuonna 2023 ja 1,5 (1,3) prosenttiyksikköä viimeisellä vuosineljänneksellä.

Diskonttauksen vaikutus kasvoi kuluneena vuonna 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta 3,4 prosenttiin (2,9), kun taas viimeisellä neljänneksellä diskonttauksen vaikutus oli 4,1 prosenttia (3,1). Arvioituaan IFRS 17:n soveltamista vuoden aikana If vaihtoi IFRS 17:n mukaisten diskonttovaikutusten erittelyn vertailuhetken vuoden alusta vuosineljänneksen alkuun. Vertailuhetken muutos vaikuttaa diskonttovaikutusten jakamiseen vakuutuspalvelutuloksen sekä vakuutussopimuksiin liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen kesken, mutta sillä ei ole vaikutusta tulokseen ennen veroja.

Riskisuhde koheni vuonna 2023 kaiken kaikkiaan 3,1 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna ja oli 61,9 prosenttia (65,0). Viimeisen neljänneksen riskisuhde oli 60,9 prosenttia (75,4). Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani edellisvuodesta 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2023 ja 0,5 prosenttiyksikköä viimeisellä neljänneksellä.

Vuoden 2023 toimintakulusuhde parani 0,3 prosenttiyksikköä 21,2 prosenttiin (21,6) viimeisen neljänneksen toimintakulusuhteen ollessa 22,2 prosenttia (23,1). Toimintakulusuhteen kehitys ylitti vuonna 2023 Ifin tavoitteen vuosille 2021–2023, joka on toimintakulusuhteen pieneneminen noin 20 korkopisteellä vuosittain. Toimintakulusuhde sisältää koulutus- ja kehitysmenot.

		Yhdistetty kulusuhde, %			Riskisuhde, %
	2023	2022	Muutos, %	2023	2022	Muutos, %
Henkilöasiakkaat	83,1	84,7	-1,6	62,1	63,4	-1,3
Yritysasiakkaat	81,9	86,8	-4,8	60,0	64,6	-4,6
Suurasiakkaat	87,3	97,3	-10,0	68,3	77,4	-9,0
Baltia	85,9	89,5	-3,6	59,8	62,4	-2,6
Ruotsi	83,2	82,5	0,7	63,8	62,6	1,1
Norja	87,2	88,4	-1,2	66,8	67,3	-0,5
Suomi	75,7	80,3	-4,7	53,5	57,9	-4,5
Tanska	88,4	110,0	-21,6	62,9	84,3	-21,4

	Yhdistetty kulusuhde, %			Riskisuhde, %
	10–12/2023	10–12/2022	Muutos, %	10–12/2023	10–12/2022	Muutos, %
Henkilöasiakkaat	84,4	96,0	-11,6	62,1	72,9	-10,8
Yritysasiakkaat	83,9	102,1	-18,2	61,2	78,3	-17,1
Suurasiakkaat	78,5	108,6	-30,1	59,0	87,9	-28,9
Baltia	85,8	90,6	-4,8	59,0	63,0	-4,0
Ruotsi	85,1	95,5	-10,4	64,7	74,0	-9,3
Norja	83,8	96,2	-12,3	62,4	74,1	-11,7
Suomi	74,6	96,3	-21,8	51,6	71,5	-19,9
Tanska	97,3	128,9	-31,5	69,2	101,0	-31,8

Nettorahoitustulos

Ifin koko vuoden nettotulos oli 539 miljoonaa euroa (888) ja viimeisen neljänneksen nettotulos 166 miljoonaa euroa (61). Sijoitusten tuotto markkina-arvoin oli 8,3 prosenttia (-4,4) korkojen nousun ja osakemarkkinoiden positiivisen kehityksen ansiosta. Viimeisellä vuosineljänneksellä sijoitusten tuotto markkina-arvoin oli 4,1 prosenttia (1,9).

Katsauskauden aikana sijoitettiin erääntyneitä korkosijoituksia asteittain korkeampikorkoisiin sijoituksiin, mikä paransi efektiivistä korkotuottoa (running yield). Efektiivinen korkotuotto oli joulukuun lopussa 4,2 prosenttia (3,2) parantuen 0,1 prosenttiyksikköä kolmannen neljänneksen lopun 4,1 prosentista.

Diskonttokorkojen purkamisen vaikutus oli -180 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja -62 miljoonaa euroa viimeisellä neljänneksellä. Diskonttokorkojen muutosten vaikutus oli -136 miljoonaa euroa koko vuonna ja -214 miljoonaa euroa viimeisellä neljänneksellä.

Tulos ennen veroja

Ifin raportoitu tulos ennen veroja laski 12 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 1 358 miljoonaa euroa (1 550) vuonna 2023. Vuoden viimeisen neljänneksen raportoitu tulos ennen veroja oli 369 miljoonaa euroa (60).

Topdanmark

Topdanmark on Tanskan suurimpia vahinkovakuutusyhtiöitä. Yhtiö keskittyy henkilöasiakkaiden, maatalouden ja pk-yritysten vakuuttamiseen. Yhtiö on listattu Nasdaqin Kööpenhaminan pörssissä.

Tulos

Milj. e	2023		2022 Muutos, %	10– 12/2023	10–	12/2022 Muutos, %
Bruttomaksutulo	1 339	1 308	2	241	221	9
Vakuutusmaksutuotot, netto	1 288	1 255	3	333	315	6
Korvauskulut sisältäen korvausten käsittelykulut, netto	-862	-809	7	-242	-195	24
Liikekulut	-233	-216	7	-65	-59	11
Vakuutuspalvelutulos / underwriting-tulos	194	230	-16	26	61	-58
Sijoitustoiminnan nettotuotot	107	-142	—	67	47	41
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	-79	115	—	-47	-19	143
Nettorahoitustulos	27	-28	—	20	28	-30
Muut erät	-59	-45	32	-26	-10	169
Tulos ennen veroja	162	158	3	19	79	-77

Avainluvut	2023	2022	Muutos	10– 12/2023	10– 12/2022	Muutos
Yhdistetty kulusuhde, %	85,0	81,7	3,3	92,3	80,5	11,8
Vahinkosuhde, %	66,9	64,4	2,5	72,8	61,8	10,9
Liikekulusuhde, %	18,1	17,2	0,8	19,5	18,7	0,9

Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti. Vertailuluvut eivät sisällä Topdanmarkin henkivakuutustoimintoja.

Sampo omisti 44,0 miljoonaa Topdanmarkin osaketta 31.12.2023. Omistus pysyi muuttumattomana kolmannen vuosineljänneksen lopusta ja oli 48,9 prosenttia kaikista osakkeista ja 49,6 prosenttia kaikista äänioikeuksista. Omistuksen markkina-arvo oli joulukuun 2023 lopussa 1 904 miljoonaa euroa.

Tammi–joulukuun vakuutuspalvelutulos aleni 194 miljoonaan euroon (230) säävahinkojen suuren frekvenssin vuoksi. Samalla vuoden 2023 yhdistetty kulusuhde kasvoi 85,0 prosenttiin vertailuvuoden 81,7 prosentista. Topdanmarkin tammi–joulukuun 2023 raportoitu tulos ennen veroja oli 162 miljoonaa euroa (158) Sampo-konsernin konsolidoidussa tuloslaskelmassa kasvaneiden sijoitustoiminnan nettotuottojen ansiosta.

Topdanmarkin halitus suosittelee yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 1 035 miljoonaa Tanskan kruunua. Osinkoehdotus on osaketta kohti 11,5 Tanskan kruunua. Yhtiökokouksen hyväksyessä osingonjakoehdotuksen Sampo saa Topdanmarkilta noin 68 miljoonan suuruisen osingon tämän yhtiökokouksen jälkeen huhtikuussa 2024.

Topdanmark sai Tanskan kilpailu- ja kuluttajaviranomaiselta viimeiset Oona Health A/S -kauppaan tarvittavat viranomaisluvat 27.10.2023 ja yrityskauppa toteutui 1.12.2023. Tämän seurauksena Oona Health sisältyy Topdanmark-konsernin tulokseen 1.12.2023 lähtien. Yhtiön neljännen vuosineljänneksen tulokseen sisältyy yrityskauppaan liittyvä 35 miljoonan Tanskan kruunun suuruinen kertaerä. Lisätietoja on saatavilla liitteessä 13.

Lisätietoa Topdanmark A/S:stä ja sen vuoden 2023 tuloksesta on saatavilla osoitteessa www.topdanmark.com.

Hastings

Hastings on Ison-Britannian johtavia digitaalisella alustalla toimivia vahinkovakuuttajia ja keskittynyt moottoriajoneuvo- ja kotivakuutuksiin. Hastingsilla on yli 3 miljoonaa asiakasta. Yhtiö toimii kahdella päätoiminimellä, jotka ovat Hastings Insurance Services Limited Isossa-Britanniassa ja Advantage Insurance Company Gibraltarilla.

	Tulos

Milj. e	2023	2022	Change, %	10–12/2023	10–12/2022	Change, %
Bruttomaksutulo	1 706	1 314	30	440	328	34
Tuotot broker-liiketoiminnasta	357	322	11	88	78	12
Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker tuotot)	1 251	998	25	340	279	22
Korvauskulut sisältäen korvausten käsittelykulut, netto	-714	-509	40	-193	-164	18
Liikekulut	-409	-361	13	-105	-80	31
Underwriting-tulos	128	128	—	42	35	19
Sijoitustoiminnan nettotuotot	79	16	397	46	6	692
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai - kulut	-35	11	—	-17	-19	-8
Nettorahoitustulos	44	27	61	29	-13	—
Muut erät	-42	-49	-14	-11	-16	-30
Tulos ennen veroja	129	107	21	59	6	866

Avainluvut	2023	2022	Change	10–12/2023	10–12/2022	Change
Operatiivinen kulusuhde, %	89,8	87,2	2,6	87,8	87,4	0
Vahinkosuhde, %	63,3	57,2	6,1	61,7	64,3	-3
Voimassa olevat vakuutussopimukset (milj. kpl)	3,5	3,2	0,2

Hastingsin tulostaulukkoa yksinkertaistettiin vuoden 2023 neljännellä vuosineljänneksellä siten, että Hastingsin kaikki brokerliiketoiminnan tuotot yhdistettiin bruttomaksutuloon ja vakuutusmaksutuottoihin. Hastingsin broker-liiketoiminnan kulut sisältyvät liikekuluihin. Muutosten seurauksena vakuutuspalvelutulosta ei enää esitetä taulukossa. Muutoksilla ei ole vaikutusta underwritingtulokseen. Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti.

Hinnat nousivat vuoden aikana Ison-Britannian ajoneuvovakuutusmarkkinoilla merkittävästi korvausinflaation kasvun takia. Korvausinflaatio on jatkunut sitkeänä Ison-Britannian markkinoilla ja sen arvioidaan olleen suurimman osan vuodesta noin 12 prosenttia, mutta laskeneen hieman vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tässä toimintaympäristössä Hastings on jatkanut hintojensa korottamista ja hyötynyt samalla lisääntyneestä kysynnästä, kun kuluttajat tekevät edelleen hintavertailuja digitaalisissa kanavissa parhaan hinnan löytääkseen.

Hastingsin bruttomaksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 32 prosenttia vuodentakaisesta 1 706 miljoonaan euroon (1 314) heijastaen korkeampia vakuutusten keskihintoja ja voimassaolevien vakuutussopimusten kasvua. Maksutulo kasvoi viimeisellä neljänneksellä 34 prosenttia vuodentakaisesta 440 miljoonaan euroon (328). Voimassa olevien vakuutusten määrä kasvoi 8 prosenttia vuodentakaisesta 3,5 miljoonaan. Ajoneuvovakuutusten lukumäärä kasvoi 4 prosenttia. Kotivakuutusten määrä kasvoi merkittävästi ja oli 31 prosenttia edellisvuotta suurempi. Vakuutussopimusten määrää onnistuttiin kasvattamaan, vaikka korvausinflaation mukaiset hinnankorotukset olivatkin yhtiön prioriteettina.

Vuoden 2023 vahinkosuhde kasvoi 63,3 prosenttiin (57,2). Nousuun vaikuttivat korvausinflaatio, ensimmäisen neljänneksen sääilmiöt sekä ajokäyttäytymisen muutoksista johtuva vahinkofrekvenssin kasvu. Hastingsin vuonna 2023 toteuttamien hinnankorotusten odotetaan tukevan kannattavuutta, koska niiden vaikutus jatkuu vuoteen 2024 asti.

Vuoden operatiivinen kulusuhde nousi 89,8 prosenttiin (87,2), mikä oli seurausta pääasiassa korkeammasta vahinkosuhteesta ja jakelukustannusten etupainotteisesta kirjaamisesta, mikä puolestaan johtui uusien asiakkaiden suuresta määrästä kuluvalla kaudella. Viimeisellä vuosineljänneksellä Hastingsin operatiivinen kulusuhde oli 87,8 prosenttia (87,4).

Hastingsin underwriting-tulos oli 128 miljoonaa euroa (128), koska korvauskulujen kasvu suurelta osin kumosi hinnankorotusten vaikutukset. Underwriting-tulos kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä 42 miljoonaan euroon (35).

Nettorahoitustulos kasvoi 44 miljoonaan euroon (27), koska diskonttauksen purku -30 miljoonalla eurolla ja diskonttokorkojen -5 miljoonan euron suuruiset muutokset osittain kumosivat 79 miljoonan euron suuruiset sijoitustoiminnan nettotuotot. Sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyi 46 miljoonaa euroa realisoitumattomia arvostusvoittoja. Sijoitustoiminnan nettotuottojen kasvu paransi viimeisen neljänneksen nettorahoitustulosta, joka oli 29 miljoonaa euroa (-13).

Hastingsin tulos ennen veroja nousi 129 miljoonaan euroon (107) pääasiassa edellä mainituista syistä tapahtuneen nettotuloksen kasvun seurauksena. Tulos ennen veroja sisältää -41 miljoonaa euroa (-58) ei-operatiivisiin aineettomiin hyödykkeisiin liittyviä poistoja, jotka liittyvät Sampo Oyj:n Hastings-kauppaan vuonna 2020. Ilman poistoja tulos olisi ollut 171 miljoonaa euroa (165). Viimeisen neljänneksen tulos ennen veroja oli 59 miljoonaa euroa (6) tai 70 miljoonaa euroa (21) ilman -11 miljoonan euron (-15) ei-operatiivisten aineettomien hyödykkeiden poistoja.

Omistusyhteisö

Sampo Oyj on Sampo-konsernin emoyhtiö, joka vastaa konsernin strategian täytäntöönpanosta ja pääoman allokoinnista. Holding-yhtiössä on vakuutustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden lisäksi pieni joukko suoria sijoituksia.

Tulos

Milj. e	2023	2022	Muutos, %	10–12/2023	10–12/2022	Muutos, %
Sijoitustoiminnan nettotuotot	-37	177	—	-38	-10	275
Muut tuotot	1	132	-99	—	29	-100
Muut kulut	-57	-48	20	-28	-19	53
Rahoituskulut	-66	-96	-31	-12	-15	-18
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	—	-19	—	—	-33	—
Tulos ennen veroja	-160	146	—	-78	-48	64

Omistusyhteisö-segmentin vuoden 2023 tulos ennen veroja laski -160 miljoonaan euroon (146).

Sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyy -73 miljoonan euron suuruiset markkina-arvojen muutokset vuonna 2023, mikä peitti alleen korko- ja osinkotuotot. Markkina-arvojen ja valuuttakurssien muutoksilla oli 48 miljoonan euron negatiivinen vaikutus neljännen vuosineljänneksen sijoitustoiminnan nettotuottoihin. Muiden kulujen nousu neljännellä vuosineljänneksellä liittyi pääasiassa Mandatumin osittaisjakautumiseen liittyviin kuluihin.

Edellisen vuoden vastaavan ajankohdan sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyy 157 miljoonaa euroa Nordeasta saatuja osinkoja ja muihin tuottoihin sisältyy Nordean myynnistä kirjattu 103 miljoonan euron suuruinen positiivinen kirjanpitovaikutus. Edellisen vuoden muut tuotot sisältää neljännellä vuosineljänneksellä 29 miljoonan euron suuruisen Mandatumin konserniavustuksen.

Pitkäaikaisen velan uudelleen allokoinnista ja arvonmuutoksesta osittaisjakautumisen yhteydessä johtuva 111 miljoonan euron kirjanpitovaikutus on kirjattu lopetettujen toimintojen tulokseen eikä sisälly Omistusyhteisösegmentin tuloslaskelmaan.

NOBA:n (aiemmin Nordax) tulosta ei enää konsolidoida Omistusyhteisö-segmentin tilinpäätökseen, koska se on vuoden 2023 alusta alkaen uudelleenluokiteltu osakkuusyhtiöstä käypään arvoon arvostettavaksi sijoitukseksi.

Taloudellinen tilanne

Taloudellinen tilanne

Konsernin vakavaraisuus

Sampo-konsernin pro forma -vakavaraisuussuhde jakautumiseen liittyvät transaktiot huomioiden oli vuoden 2023 lopussa 182 prosenttia perustuen 5 856 miljoonaan euron omaan varallisuuteen ja 3 217 miljoonan euron vähimmäisvakavaraisuusvaatimukseen. Viranomaisvaatimusten mukainen Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli 177 prosenttia.

Vakavaraisuussuhde laski vuoden 2022 lopun 210 prosentista, mikä johtui lähinnä jakautumisesta, joka toteutui onnistuneesti lokakuussa. Vakavaraisuussuhteen laskua kolmannen vuosineljänneksen lopun 195 prosentin pro forma -luvusta (jakautuminen huomioituna) selittivät korkojen lasku, symmetrisen mukautustekijän nousu, Topdanmarkin Oona Health -yrityskauppa ja ehdotetun osingon kertymä, mitkä peittivät allensa vankan operatiivisen kehityksen neljänneksen aikana. Sammon tavoite vuosille 2021–2023 oli alle 170-190 prosentin vakavaraisuussuhde.

Velka-asema

Sampo-konsernin velkaisuusaste lasketaan jakamalla konsernin rahoitusvelat IFRS:n mukaisen oman pääoman ja rahoitusvelkojen summalla. Sammon tavoite vuosille 2021–2023 oli alle 30 prosentin velkaisuusaste.

Sampo-konsernin oma pääoma 30.12.2023 oli 7 687 miljoonaa euroa ja rahoitusvelat 2 604 miljoonaa euroa, jolloin velkaisuusaste oli 25,3 prosenttia. Velkaisuusaste kasvoi kolmannen vuosineljänneksen lopun 26,3 prosentista (osittaisjakautumisen jälkeen oikaistu) oman pääoman kasvaessa neljännen vuosineljänneksen tuloksen myötä samalla kun bruttovelka pysyi ennallaan. Osinkoehdotuksen 1,80 euroa osakkeelle mukaisesti oikaistu velkaisuusaste oli 27,7 prosenttia.

Lisätietoja Sampo-konsernin liikkeeseen laskemista lainoista on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/velkarahoitus.

Luottoluokitukset

Sampo-konsernin 31.12.2023 tilanteen mukaiset keskeiset luottoluokitukset on esitetty alla olevassa taulukossa.

Yhtiö		Moody's	Standard & Poor's
	Luokitus	Näkymä	Luokitus	Näkymä
Sampo Oyj – Issuer Credit Rating	A3	Positiivinen	A	Vakaa
If Skadeförsäkring AB – Insurance Financial Strength Rating	A1	Positiivinen	AA-	Vakaa
If Skadeförsäkring Holding AB – Issuer Credit Rating	-	-	A	Vakaa

Hastingsin Fitch-luottoluokitus päätettiin vuoden 2023 toisella kvartaalilla, koska yhtiöllä ei ole liikkeelle laskettuja velkainstrumentteja.

Muut tapahtumat

Muut tapahtumat Sampo Oyj:n jakautuminen

Sammon hallitus ehdotti 29.3.2023 varsinaiselle yhtiökokoukselle Sampo Oyj:n osittaisjakautumista eriyttämällä Mandatumin Sampo-konsernista. Varsinainen yhtiökokous hyväksyi osittaisjakautumisen 17.5.2023 hallituksen 29.3.2023 hyväksymän jakautumissuunnitelman mukaisesti. Jakautuminen toteutettiin onnistuneesti 1.10.2023.

Jakautumisessa Mandatum Holding Oy:n (Sampo Oyj:n täysin omistama, suora tytäryhtiö) osakkeet sekä niihin liittyvät varat ja velat siirtyivät selvitysmenettelyttä Mandatum Oyj:lle, joka perustettiin jakautumissuunnitelman mukaisesti täytäntöönpanopäivänä. Mandatumin osakkeet listattiin Nasdaq Helsinkiin 2.10.2023.

Osittaisjakautumisen vaikutukset

Jakautumisella ja Mandatumin listaamisella oli merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, joita esiteltiin pro forma -luvuin 8.11.2023 julkaistussa tammi-syyskuun 2023 osavuosiraportissa.

Marraskuussa 2023 kerrottujen taloudellisten vaikutusten lisäksi 102 miljoonan euron suuruisen pitkäaikaisen velan uudelleenallokoinnilla Sampo Oyj:ltä Mandatumille oli samansuuruinen positiivinen kirjanpitovaikutus konsernin tulokseen ennen veroja ja nettotulokseen vuoden 2023 neljännellä vuosineljänneksellä. Jakautumiseen liittyvällä arvostuserolla oli marraskuussa tiedotetun mukaisesti 9 miljoonan euron positiivinen vaikutus. Näin ollen kokonaisvaikutukset tulokseen ennen veroja ja nettotulokseen olivat 111 miljoonaa euroa neljännellä vuosineljänneksellä.

Jakautumiseen liittyvät suunnitellut transaktiot

Sampo on jo myynyt tai harkitsee myyvänsä tietyt omaisuuseränsä Mandatumille jakautumisen yhteydessä. Näihin omaisuuseriin lukeutuvat omistukset Saxo Bankissa ja Enento Groupissa, Kalevan takuuosuudet sekä muita pienempiä osake-, korko- ja vaihtoehtoisia sijoituksia. Lisätietoja on saatavilla jakautumisesitteessä osoitteessa www.sampo.com/jakautuminen.

Mandatumin taloudellinen kehitys

Mandatumin tammi–syyskuun 2023 tulos ennen veroja oli 173 miljoonaa euroa ja nettotulos 140 miljoonaa euroa Sampo-konsernin konsolidoidussa tuloslaskelmassa. Henkivakuutusliiketoimintojen kokonaisnettotulos oli vuonna 2023 kaikkiaan 252 miljoonaa euroa, johon sisältyy vuoden 2023 neljännelle vuosineljännekselle kirjattuja positiivisia kirjanpitovaikutuksia 111 miljoonaa euroa.

Muutokset konsernin johdossa ja hallituksessa

Sampo Oyj:n osittaisjakautumisen täytäntöönpanon seurauksena sekä Sampo-konsernin entisen sijoitusjohtajan Patrick Lapveteläisen että Mandatumin toimitusjohtajan Petri Niemisvirran jäsenyys Sammon johtoryhmässä päättyi 1.10.2023.

Sammon uudesta sijoitusjohtajasta Ville Talasmäestä tuli johtoryhmän jäsen 1.10.2023 alkaen. Yritysasiakkaatliiketoiminnasta vastaava johtaja Klas Svensson nimitettiin Sampo-konsernin johtoryhmään 13.12.2023 ja hän aloitti johtoryhmän jäsenenä 1.1.2024. Muutosten jälkeen Sammon johtoryhmässä on seitsemän jäsentä eli johtoryhmä on samanvahvuinen kuin vuoden 2023 alussa.

Antti Mäkinen valittiin Sampo Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi yhtiökokouksessa 17.5.2023. Aiempi puheenjohtaja Björn Wahlroos ei ollut käytettävissä uudelleenvalintaan.

Muut tapahtumat

Johanna Lamminen jätti hallituksen jakautumisen toteuduttua jakautumissuunnitelman mukaisesti 1.10.2023. Jakautumisen jälkeen hallituksen jäsenmäärä on yhdeksän vuoden 2024 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Hakemus osittaisesta ryhmän sisäisestä mallista

Sampo Oyj:n osittaisjakautumisen toteuduttua Ruotsin Finanssivalvonnasta (Finansinspektion) tuli Sammon vakavaraisuuden ryhmävalvoja 1.10.2023 alkaen. Tämän seurauksena Sampo jätti Ruotsin Finanssivalvonnalle hakemuksen osittaisen ryhmän sisäisen mallin käyttöönotosta 2.10.2023. Vastaava hakemus oli aiemmin jätetty Suomen Finanssivalvonnalle. Sampo arvioi hakuprosessin tulevan päätökseen vuoden 2024 alkupuoliskolla.

Osittainen sisäinen malli ottaa huomioon Sammon vahinkovakuutustoimintojen riskiprofiilin standardikaavaa paremmin. Sen mukaisesti laskettuna vakavaraisuuspääomavaatimus olisi ollut vuonna 2023 jopa 0,3 miljardia euroa matalampi.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Sampo Oyj:n osakemäärä oli, 200 000 B-osaketta mukaan lukien, joulukuun 2023 lopussa yhteensä 501 796 752 osaketta. Osakemäärä laski vuonna 2023 kaikkiaan 14,8 miljoonalla osakkeella takaisinostettujen osakkeiden 30.3.2023 ja 10.8.2023 toteutettujen mitätöintien vuoksi. Sampo ei omistanut joulukuun 2023 lopussa omia osakkeitaan.

Sampo hankki vuonna 2023 yhteensä 12,6 miljoonaa omaa A-osakettaan kahden takaisinosto-ohjelman kautta vuoden 2022 yhtiökokouksen valtuutuksella.

Sammon 9.6.2022 julkistama 1 miljardin euron suuruinen omien osakkeiden osto-ohjelma saatiin päätökseen 8.2.2023. Sampo osti ja mitätöi osto-ohjelman kautta 22,1 miljoonaa omaa A-osakettaan 45,28 euron keskihintaan osakkeelta. Tästä 3,2 miljoonaa osaketta ostettiin vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.

Sammon hallitus päätti 29.3.2023 uuden 400 miljoonan euron suuruisen takaisinosto-ohjelman käynnistämisestä. Osto-ohjelma aloitettiin 3.4.2023 ja se päättyi 1.8.2023. Sampo hankki ja mitätöi osto-ohjelman kautta yhteensä 9,4 miljoonaa omaa osaketta keskihinnan ollessa 42,64 euroa osakkeelta. Tästä 6,7 miljoonaa osaketta hankittiin vuoden 2023 toisella neljänneksellä ja 2,7 miljoonaa osaketta kolmannella vuosineljänneksellä.

Lisätietoja omien osakkeiden osto-ohjelmista on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/takaisinostot.

	A-osakkeet	Joista yhtiön hallussa	B-osakkeet	Yhteensä
2020	554 151 850		1 200 000	555 351 850
2021	554 151 850	-8 539 956	1 200 000	546 811 894
2022	516 379 512	-2 210 197	200 000	514 369 315
3/2023	510 977 769		200 000	511 177 769
6/2023	510 977 769	-6 497 623	200 000	504 680 146
9/2023	501 596 752		200 000	501 796 752
12/2023	501 596 752		200 000	501 796 752

Osakemäärän kehitys

Yllä olevassa taulukossa osakkeiden kokonaismäärästä on vähennetty kunkin raportointikauden lopussa yhtiön hallussa olleet, vielä mitätöimättömät omat osakkeet.

Sampo ei vastaanottanut vuoden 2023 aikana yhtään Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaista liputusilmoitusta omistusten muutoksista. Viimeisimmät ilmoitukset ovat saatavilla osoitteessa

www.sampo.com/liputukset.

Palkitseminen

Vuonna 2023 maksettiin lyhytaikaisia kannustepalkkioita sosiaalikulut mukaan lukien 71 miljoonalla eurolla (77). Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella maksettiin palkkioita sosiaalikuluineen samalla ajanjaksolla 38 miljoonalla eurolla (35). Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien tulosvaikutus vuonna 2023 oli -10 miljoonaa euroa (-43).

Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien ehdot ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/kannustinehdot.

Henkilöstö

Sampo-konsernin vahinkovakuutusliiketoimintojen työntekijöiden määrä (FTE) oli vuonna 2023 keskimäärin 13 272 henkeä (12 947). Konsernin vahinkovakuutusliiketoiminnoissa työskenteli 31.12.2023 yhteensä 13 450 henkeä (12 861).

Sampo-konsernin henkilöstömäärä (vahinkovakuutusliiketoiminta)	Henkilöstö keskimäärin (FTE) 2023	%
Yhtiöittäin
If	7 858	59
Hastings	3 200	24
Topdanmark	2 160	16
Sampo Oyj	54	0,4
Yhteensä	13 272	100
Maittain
Iso-Britannia	3 176	24
Tanska	2 756	21
Ruotsi	2 446	18
Suomi	1 934	15
Norja	1 613	12
Muut maat	1 346	10
Yhteensä	13 272	100

Raportointikauden jälkeiset tapahtumat

Ifin IFRS 17:n mukaisten diskonttovaikutusten erittelyn vertailuhetken muutos

Sampo julkaisi 18.1.2024 lehdistötiedotteen diskonttovaikutusten erittelyyn käytettyjen periaatteiden teknisistä muutoksista Ifissä. IFRS 17:n käyttöönottoon liittyvän, vuoden 2023 aikana tehdyn analyysin seurauksena Sampokonserni on päättänyt vaihtaa Ifissä kyseisen erittelyn laskennassa käytetyksi vertailuhetkeksi vuosineljänneksen alun vuoden alun sijasta. Vertailuhetken muutos vaikuttaa diskonttovaikutusten jakamiseen vakuutuspalvelutuloksen sekä vakuutussopimuksiin liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen kesken, mutta sillä ei ole vaikutusta tulokseen ennen veroja. Tämä kuvastaa konsernin nykykäytäntöä julkaista taloudellinen tulos vuosineljänneksittäin sekä pyrkimystä noudattaa läheisemmin yleistä markkinakäytäntöä ja konsernin muiden yhtiöiden lähestymistapaa.

SAMPO OYJ Hallitus

Lisätiedot

Puhelinkonferenssi

Analyytikoille ja sijoittajille järjestetään englanninkielinen puhelinkonferenssi klo 14.30. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon 09 2319 5437, +1 786 697 3501, +44 (0) 33 0551 0200 tai +46 (0) 8 50520424.

Puhelinkonferenssin tunnus: Sampo Q4

Puhelinkonferenssia voi seurata samanaikaisesti osoitteessa www.sampo.com/tulos. Puhelinkonferenssin tallenne on kuunneltavissa myöhemmin samassa osoitteessa.

Lisätiedot

Knut Arne Alsaker, talousjohtaja, puh. 010 516 0010 Sami Taipalus, sijoittajasuhdejohtaja, puh. 010 516 0030 Maria Silander, viestintäpäällikkö, mediayhteydet, puh. 010 516 0031

Tulostiedotetta täydentävä englanninkielinen esitysaineisto ja konsernijohtaja Torbjörn Magnussonin videokatsaus ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Sampo julkaisee tammi-maaliskuun 2024 osavuosiraporttinsa 7.5.2024.

Jakelu:

Nasdaq Helsinki Nasdaq Tukholma Lontoon pörssi Finanssivalvonta Keskeiset tiedotusvälineet www.sampo.com

Konsernin taloudellinen kehitys >

Konserni
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta Milj. e 8 870	8 375
Vakuutusmaksutuotot, netto Milj. e 7 412	7 168
Vakuutuspalvelutulos, netto Milj. e 1 193	1 062
Underwriting-tulos Milj. e 1 164	1 031
Nettorahoitustulos Milj. e 560	1 056
Tulos ennen veroja Milj. e 1 481	1 924
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta Milj. e 1 323	2 107
Konsernin yhdistetty kulusuhde % 84,6	85,8
Konsernin vakavaraisuussuhde 1) 3) % 182	210
Velkaisuusaste % 25,3	24,4
Oman pääoman tuotto (RoE) % 15,6	4,2
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä, ml. Mandatum 13 935	13 550
If
Bruttomaksutulo Milj. e 5 468	5 432
Vakuutusmaksutuotot, netto Milj. e 4 996	5 024
Vakuutuspalvelutulos/underwriting-tulos Milj. e 842	673
Nettorahoitustulos Milj. e 539	888
Tulos ennen veroja Milj. e 1 358	1 550
Yhdistetty kulusuhde % 83,1	86,6
Toimintakulusuhde % 21,2	21,6
Riskisuhde % 61,9	65,0
Oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, % 5) % 61,3	62,3
Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, % 6) % 64,7	65,2
Vahinkosuhde % 67,6	70,7
Liikekulusuhde % 15,6	15,9
% 31,3 Oman pääoman tuotto (RoE)	13,2
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 7 858	7 496
Topdanmark
Bruttomaksutulo Milj. e 1 339	1 308
Vakuutusmaksutuotot, netto Milj. e 1 288	1 255
Vakuutuspalvelutulos/underwriting-tulos Milj. e 194	230
Nettorahoitustulos Milj. e 27	-28
Tulos ennen veroja Milj. e 162	158
Yhdistetty kulusuhde % 85,0	81,7
Vahinkosuhde % 66,9	64,4
Liikekulusuhde % 18,1	17,2
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 2 160	2 381

> Konsernin taloudellinen kehitys

		2023	2022
Hastings
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta	Milj. e	2 063	1 636
Vakuutusmaksutuotot, netto	Milj. e	1 128	889
Vakuutuspalvelutulos, netto	Milj. e	157	159
Underwriting-tulos	Milj. e	128	128
Nettorahoitustulos	Milj. e	44	27
Tulos ennen veroja	Milj. e	129	107
Operatiivinen kulusuhde	%	89,8	87,2
Vahinkosuhde	%	63,3	57,2
Oman pääoman tuotto (RoE)	%	13,2	-8,5
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä		3 200	3 021
Omistusyhteisö
Tulos ennen veroja	Milj. e	-160	146
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä		54	50
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos	euro	2,62	3,97
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot 2)	euro	2,12	2,88
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot	euro	0,50	1,09
Osakekohtainen operatiivinen tulos	euro	2,07	—
Osakekohtainen oma pääoma	euro	14,47	18,70
Osakekohtainen substanssi	euro	15,30	20,01
Antioikaistu ylin kurssi 4)	euro	45,21	49,97
Antioikaistu alin kurssi 4)	euro	34,53	35,85
Osakekannan markkina-arvo 4)	Milj. e	19 876	25 112

1) Konsernin vakavaraisuus on laskettu Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EY) mukaisella konsolidointimenetelmällä.

2) Vertailukauden 2022 osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista sisältää Topdanmark Lifen luovutetuiksi luokitellut toiminnot.

3) Vuoden 2023 vakavaraisuussuhde on pro forma luku, joka ei sisällä Saxo pankin vaikutusta konsernin vakavaraisuuspääomavaateeseen (SCR).

4) Osakekurssit on oikaistu huomiomaan Mandatumin eriyttäminen konsernista osittaisjakautumisen seurauksena.

5) Oikaistu riskisuhde kuvastaa underwriting-toiminnan alla olevaa kehitystä, sillä siitä on poistettu tiettyjä volatileja eriä kuten suurvahinkojen ja vakavien säävahinkojen sekä edellisten vuosien korvausvastuun purun vaikutus riskisuhteeseen.

6) Diskonttaamattomasta oikaistusta riskisuhteesta on poistettu kuluvan vuoden diskonttovaikutus oikaistuun riskisuhteeseen ja se kuvastaa kuluvan tilikauden underwriting-toiminnan alla olevaa kehitystä.

Raportointipäivän osakemääränä on käytetty 501 796 752 kappaletta ja keskimääräisenä osakemääränä 505 939 064 kappaletta.

Tunnuslukuja laskettaessa veroina on otettu huomioon tilikauden tulosta vastaava vero.

Osakekohtaista substanssia laskettaessa on huomioon otettu konsernin arvostusero pörssinoteeratusta tytäryhtiö Topdanmarkista.

x 100 %

x 100 %

x 100 %

x 100 %

x 100 %

x 100 %

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto, %
+ emoyhtiön omistajien osuus tilikauden laajasta tuloksesta
emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta +
(vuoden alun ja raportointikauden lopun keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %
+ emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta
taseen loppusumma +
Velkaisuusaste
rahoitusvelat
oma pääoma + rahoitusvelat
Underwriting-tulos
+ vakuutusmaksutuotot, netto
+ muut tuotot (Hastings)
- korvauskulut
- liikekulut
underwriting-tulos
Operatiivinen tulos

• • vahinkovakuutustoiminnan (ml. Sampo Oyj) tulos verojen jälkeen
• vahinkovakuutustoimintojen määräysvallattomien omistajien osuudet
• vahinkovakuutustoiminnan sijoitusten realisoitumattomat voitot/tappiot
• vahinkovakuutustoiminnan diskonttauskorkojen muutosten tulosvaikutus
• vahinkovakuutustoiminnan ei-operatiivisten aineettomien hyödykkeiden poistot
• kertaluonteiset erät
  • operatiivinen tulos

Vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde, %

• • korvauskulut + liikekulut
• • vakuutusmaksutuotot, netto
• • muut tuotot (Hastings)

Vahinkovakuutuksen riskisuhde, %

• korvauskulut

–	korvausten käsittelykulut
	vakuutusmaksutuotot, netto	x 100 %

Vahinkovakuutuksen toimintakulusuhde, %

• liikekulut + korvausten käsittelykulut

vakuutusmaksutuotot, netto

Vahinkovakuutuksen vahinkosuhde, %

korvauskulut

vakuutusmaksutuotot, netto

Vahinkovakuutuksen liikekulusuhde, %

liikekulut

vakuutusmaksutuotot, netto

Operatiivinen kulusuhde (Hastings), %

• • korvauskulut
• • vakuutusten hankintakulut
• • muut liikekulut
• • operatiiviset poistot
• • vakuutusmaksutuotot, netto
• • muut tuotot

Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtainen tulos

emoyhtiön omistajien osuus tilikauden voitosta

osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä

Osakekohtainen operatiivinen tulos

operatiivinen tulos

osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä

Osakekohtainen oma pääoma

emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta

osakkeiden antioikaistu lukumäärä raportointikauden päätöspäivänä

Osakekohtainen substanssi

• emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta

± noteerattujen konserniyhtiöiden arvostuserot konsernissa

osakkeiden antioikaistu lukumäärä raportointikauden päätöspäivänä

Osakekannan markkina-arvo

osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x raportointikauden viimeinen kaupantekokurssi

x 100 %

x 100 %

Raportoinnissa käytetyt vaihtokurssit

	1–12/2023	1–9/2023	1–6/2023	1–3/2023	1–12/2022
EURSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi)	11,4745	11,4787	11,3310	11,2050	10,6286
Tase (raportointikauden päätöspäivänä)	11,0960	11,5325	11,8055	11,2805	11,1218
DKKSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi)	1,5406	1,5411	1,5219	1,5052	1,4288
Tase (raportointikauden päätöspäivänä)	1,4888	1,5465	1,5852	1,5145	1,4956
NOKSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi)	1,0048	1,0116	1,0013	1,0194	1,0522
Tase (raportointikauden päätöspäivänä)	0,9871	1,0248	1,0087	0,9900	1,0578
EURDKK
Tuloslaskelma (keskikurssi)	7,4510	7,4486	7,4464	7,4428	7,4396
Tase (raportointikauden päätöspäivänä)	7,4529	7,4571	7,4474	7,4485	7,4365
EURGBP
Tuloslaskelma (keskikurssi)	0,8697	0,8707	0,8764	0,8831	0,8527
Tase (raportointikauden päätöspäivänä)	0,8691	0,8646	0,8583	0,8792	0,8869

Konsernin tulos kvartaaleittain

Milj. e	10–12/2023	7–9/2023	4–6/2023		1–3/2023 10–12/2022
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta	1 864	1 909	2 081	3 016	1 711
Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker-tuotot)	1 939	1 911	1 857	1 828	1 852
Korvauskulut, netto	-1 282	-1 278	-1 198	-1 195	-1 390
Liikekulut	-376	-348	-353	-342	-353
Underwriting-tulos	281	284	306	292	109
Sijoitustoiminnan nettotuotot	517	127	108	253	118
Vakuutuksen rahoitustuotot ja -kulut, netto	-342	29	-2	-130	-54
Nettorahoitustulos	175	156	106	123	63
Muut erät	-88	-50	-50	-56	-105
Tulos ennen veroja	368	391	363	359	67
Verot	-88	-79	-81	-91	-33
Tulos jatkuvista toiminnoista	280	312	281	268	34
Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen	111	71	41	28	33
Luovutetut toiminnot, nettona verojen jälkeen	—	—	—	—	72
Tulos verojen jälkeen	391	383	323	297	139
Muut laajan tuloslaskelman erät
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	87	51	-76	-63	2
Myytävissä olevat rahoitusvarat	—	—	—	—	109
Kassavirtasuojaukset	-2	-1	2	0	0
Osuus osakkuusyhtiöiden laajan tuloslaskelman eristä	—	—	—	—	5
Verot	—	—	—	—	-28
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä
nettona verojen jälkeen	85	50	-74	-63	87
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-25	1	18	-1	-27
Verot	5	0	-4	0	6
Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä
nettona verojen jälkeen	-20	1	14	0	-21
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä nettona verojen jälkeen, jatkuvat toiminnot	65	51	-60	-64	66
Muut laajan tuloslaskelman erät lopetetuista toiminnoista,
nettona verojen jälkeen	—	—	—	—	44
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä, nettona verojen jälkeen	65	51	-60	-64	109
Laaja tulos yhteensä	457	433	263	233	249
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus	382	366	304	271	61
Määräysvallattomien omistajien osuus	9	17	18	26	78
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus	447	417	245	207	170
Määräysvallattomien omistajien osuus	9	17	18	26	78

Mandatum-segmentti on taulukossa esitetty yhdellä rivillä lopetettuna toimintona. Lisätietoja liitteessä 11.

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. e Liite	1-12/2023	1-12/2022
Vakuutusmaksutuotot	8 417	8 062
Vakuutuspalvelukulut	-7 076	-6 759
Jälleenvakuutustulos	-148	-242
Vakuutuspalvelutulos 1	1 193	1 062
Sijoitustoiminnan nettotuotot 2	1 006	320
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut 3	-446	736
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut, brutto	-529	827
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut, jälleenvakuuttajien
osuus	83	-90
Nettorahoitustulos	560	1 056
Muut tuotot 4	277	350
Muut kulut	-457	-436
Rahoituskulut	-93	-98
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	1	-10
Tulos ennen veroja	1 481	1 924
Verot	-339	-366
Tulos jatkuvista toiminnoista	1 142	1 559
Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen 11	251	579
Luovutetut toiminnot, nettona verojen jälkeen 12	—	102
Tulos verojen jälkeen	1 393	2 240
Muut laajan tuloslaskelman erät
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	-1	-268
Myytävissä olevat rahoitusvarat	—	-1 121
Kassavirtasuojaukset	-1	0
Verot	—	209
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen	-3	-1 180
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-6	32
Verot	1	-7
Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen	-5	26
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä nettona verojen
jälkeen, jatkuvat toiminnot	-8	-1 154
Muut laajan tuloslaskelman erät lopetetuista toiminnoista,
nettona verojen jälkeen	—	-484
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä, nettona verojen jälkeen	-8	-1 639
Laaja tulos yhteensä	1 386	601
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus	1 323	2 107
Määräysvallattomien omistajien osuus	70	133
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus	1 316	468
Määräysvallattomien omistajien osuus	70	133
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	2,62	3,97
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, euroa	2,12	2,88

Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardia sekä IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia 1.1.2023 alkaen. Vertailukauden 2022 luvut on oikaistu IFRS 17 -standardin mukaisesti. Lisätietoja käyttöönotosta on laadintaperiaatteiden osiossa IFRS 17 ja IFRS 9 siirtymävaikutukset.

Mandatum-segmentti on taulukossa esitetty yhdellä rivillä lopetettuna toimintona. Lisätietoja liitteessä 11.

Vertailukauden 2022 osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista sisältää Topdanmark Lifen luovutetuiksi luokitellut toiminnot.

Konsernitase

Milj. e Liite	12/2023	12/2022	1.1.2022
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	318	355	373
Sijoituskiinteistöt	0	166	236
Aineettomat hyödykkeet 5	3 637	3 494	3 660
Osakkuusyhtiösijoitukset	12	16	475
Rahoitusvarat 6,7,8	15 757	19 565	19 862
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat rahoitusvarat	—	9 930	10 546
Laskennalliset verosaamiset	3	11	53
Varat vakuutussopimuksista	—	6	41
Varat jälleenvakuutussopimuksista	2 282	1 821	2 008
Muut varat	800	775	712
Käteiset varat	1 415	3 073	4 690
Myytävänä olevat omaisuuserät*	—	—	16 029
Varat yhteensä	24 225	39 212	58 684
Velat
Velat vakuutussopimuksista 9,	11 716	16 210	18 266
Velat sijoitussopimuksista	—	7 103	7 239
Huonomman etuoikeuden omaavat velat 10	1 645	1 983	2 016
Muut rahoitusvelat 10	1 269	1 457	2 315
Laskennalliset verovelat	567	666	851
Muut velat	1 342	1 617	1 532
Myytävinä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat* 12	—	—	13 010
Velat yhteensä	16 538	29 035	45 228
Oma pääoma
Osakepääoma	98	98	98
Rahastot	1 530	1 530	1 530
Kertyneet voittovarat	6 378	8 482	9 945
Muut oman pääoman erät	-743	-492	1 231
Emoyhtiön omistajien osuus	7 263	9 618	12 805
Määräysvallattomien osuus	424	560	651
Oma pääoma yhteensä	7 687	10 178	13 456
Oma pääoma ja velat yhteensä	24 225	39 212	58 684

Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardia ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia 1.1.2023 alkaen. Vertailukauden 2022 luvut on oikaistu IFRS 17 -standardin mukaisesti. Lisätietoja käyttöönotosta on laadintaperiaatteiden osiossa IFRS 17 ja IFRS 9 siirtymävaikutukset.

IFRS 17:n avaava tase 1.1.2022 ja vertailukauden 2022 luvut sisältävät Mandatumin luvut. Lisätietoja liitteessä 11.

*Topdanmark Life on luokiteltu myytävänä olevaksi omaisuuseräksi 1.1.2022 ja myynti toteutettiin 1.12.2022. IFRS 17 -standardia on sovellettu Topdanmark Lifen avaavaan taseeseen 1.1.2022. Lisätietoja liitteessä 12.

Laskelma oman pääoman muutoksista

Milj. e	Osake pääoma	Vara rahasto	Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	Voitto varat 1)	Muunto erot 2)	Myytävis sä olevat rahoitus varat 3)	Kassa virta suo jauk set	Yht.	Määräys vallattomien osuudet	Yht.
Oma pääoma 31.12.2021 (IFRS 4)	98	4	1 527	9 952	-415	1 622	—	12 788	676	13 464
IFRS 17 -siirtymän vaikutus 1.1.2022	—	—	—	-7	—	23	—	16	-25	-9
Oma pääoma 1.1.2022 (IFRS 17)	98	4	1 527	9 945	-415	1 646	—	12 805	651	13 456
Muutokset omassa pääomassa
Hankitut määräysvallattomien omistajien osuudet	—	—	—	-6	—	—	—	-6	-2	-8
Osingonjako4)	—	—	—	-2 186	—	—	—	-2 186	-207	-2 393
Omien osakkeiden hankinta	—	—	—	-1 444	—	—	—	-1 444	—	-1 444
Muutokset osakkuusyhtiöomistuksi ssa	—	—	—	-10	—	—	—	-10	—	-10
Muut oman pääoman muutokset	—	—	—	51	-58	-1	—	-9	-15	-24
Kauden tulos	—	—	—	2 107	—	—	—	2 107	133	2 240
Muut laajan tuloksen erät	—	—	—	26	-268	-1 396	—	-1 639	—	-1 639
Laaja tulos yhteensä	—	—	—	2 133	-268	-1 396	—	468	133	601
Oma pääoma 31.12.2022	98	4	1 527	8 482	-741	248	—	9 618	560	10 178
Oma pääoma
31.12.2022 (IFRS 17)	98	4	1 527	8 482	-741	248	0	9 618	560	10 178
IFRS 9 -siirtymän vaikutus 1.1.2023	—	—	—	248	—	-248	—	—	—	—
Oma pääoma 1.1.2023	98	4	1 527	8 730	-741	—	0	9 618	560	10 178
Muutokset omassa pääomassa
Hankitut määräysvallattomien omistajien osuudet	—	—	—	-11	—	—	—	-11	-3	-14
Osingonjako4)	—	—	—	-1 321	—	—	—	-1 321	-187	-1 508
Jakautumisessa siirtyneet varat käyvin arvoin	—	—	—	-1 835	—	—	—	-1 835	—	-1 835
Omien osakkeiden hankinta	—	—	—	-555	—	—	—	-555	—	-555
Muut oman pääoman muutokset	—	—	—	51	—	—	—	51	-15	36
Kauden tulos	—	—	—	1 323	—	—	—	1 323	70	1 393
Muut laajan tuloksen erät	—	—	—	-5	-1	—	-1	-8	—	-8
Laaja tulos yhteensä	—	—	—	1 318	-1	—	-1	1 316	70	1 386
Oma pääoma 31.12.2023	98	4	1 527	6 378	-742	—	-1	7 263	424	7 687

1) IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin nettovaikutus voittovaroihin oli -5 milj. euroa (26).

2) Vertailuvuoden muuntoerot muissa laajan tuloslaskelman erissä sisältävät osakkuusyhtiö Nordaxin osuuden 8 milj. euroa vastaavista eristä.

3) Vertailuvuonna myytävissä olevista rahoitusvaroista kirjattiin IAS 39:n mukaisesti omaan pääomaan kauden arvostusta -1 300 milj. euroa ja tulokseen siirrettiin -96 milj. euroa.

4) Osakekohtainen osinko 2,60 euroa (4,10).

Sampo Oyj on mitätöinyt hankkimiansa omia osakkeita yhteensä 5 401 743 kappaletta 30.3.2023 sekä 9 381 017 kappaletta 10.8.2023.

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. e	1–12/2023	1–12/2022
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja	1 765	2 744
Oikaisut:
Poistot	158	170
Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot	-559	1 119
Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot	-280	217
Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos	1 146	-14 380
Muut oikaisut*	-537	-2 193
Oikaisut yhteensä	-72	-15 068
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Sijoitukset**	-86	10 384
Muut varat	-208	2 127
Yhteensä	-294	12 511
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Rahoitusvelat	176	35
Muut velat	-196	291
Maksetut tuloverot	-277	-290
Maksetut korot	-132	-190
Yhteensä	-429	-155
Liiketoiminnasta kertyneet (tai siihen käytetyt) nettorahavarat	970	33
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin	-247	-7
Myydyt tytäryhtiöosakkeet	20	519
Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet	—	2 291
Osingot osakkuusyhtiöosakkeista	—	160
Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	5	8
Investoinneista kertyneet (tai niihin käytetyt) nettorahavarat	-223	2 970
Rahoitustoiminnan rahavirta
Maksetut osingot	-1 321	-2 186
Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille	-187	-207
Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta	-14	-9
Omien osakkeiden hankinta	-555	-1 444
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, liikkeeseen laskut	142	62
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset	-473	-920
Rahoitukseen käytetyt (tai siitä kertyneet) nettorahavarat	-2 407	-4 704
Rahavirrat yhteensä	-1 660	-1 701
Rahavarat tilikauden alussa	3 073	4 819
Muuntoerot	3	-44
Rahavarat tilikauden lopussa	1 415	3 073
Rahavarojen nettomuutos	-1 660	-1 701

* ) Vertailuvuoden 2022 muut oikaisut liittyvät pääosin Nordean osakkeiden myyntiin.

**) Sijoitukset sisältävät sijoituskiinteistöt sekä rahoitusvarat.

Rahavirta sisältää rahavirrat sekä jatkuvista että lopetetuista toiminnoista. Tulos ennen veroja vuonna 2023 on konsernin tulos ennen veroja sekä lopetettujen toimintojen tuloksella ennen veroja. Vertailuvuoden tulos ennen veroja sisältää luovutettujen toimintojen tuloksen.

Vertailuvuoden rivitietojen muuttuminen johtuu IFRS 17 -standardin käyttöönotosta.

Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana hankittujen ja myytyjen tytäryhtiöiden ja valuuttakurssien muutosten takia.

Tilikauden rahavaroihin sisältyy kassa 1 081 milj. euroa (2 907) sekä lyhytaikaiset enintään 3 kk:n talletukset 334 milj. euroa (166).

Liitetiedot

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Sammon konsernitilinpäätös laaditaan EU:n hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Osavuosikatsauksen laatimisessa on noudatettu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia. Tilinpäätöstiedotteen laadintaperiaatteet ja laskentamenetelmät ovat samat kuin konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet vuodelta 2022 lukuun ottamatta IFRS 17 Vakuutussopimukset ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardien käyttöönotosta johtuvia muutoksia. Uudet laadintaperiaatteet on esitetty lyhyesti kappaleessa Uudet laadintaperiaatteet 1.1.2023 alkaen.

Tilinpäätös 2022 on luettavissa Sammon nettisivuilla osoitteessa www.sampo.com/vuosi2022.

Tilinpäätöstiedotteeseen sisällytetyt tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Johdon harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Lopetetut toiminnot

Sampo-konserni ilmoitti 7.12.2022 strategisen arvioinnin aloittamisesta Mandatum-konsernin roolista Sampokonsernissa. Vaihtoehtoja arvioituaan hallitus päätti 29.3.2023 ehdottaa Sampo Oyj:n osittaisjakautumista eriyttämällä Mandatumin Sampo-konsernista. Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 17.5.2023 Sampo Oyj:n osittaisjakautumisen, jonka hallitus hyväksyi ja allekirjoitti 29.3.2023. Jakautumissuunnitelma rekisteröitiin Suomen kaupparekisteriin 30.3.2023.

Mandatumin varat ja velat luokiteltiin omistajille jaettaviksi pitkäaikaisiksi omaisuuseriksi ja niihin liittyviksi veloiksi. Vertailukauden lukuja ei oikaistu. Laajassa tuloslaskelmassa Mandatumin tulos on raportoitu yhdellä rivillä tuottoina lopetetuista toiminnoista. Vertailukauden luvut on oikaistu.

Sammon osittaisjakautuminen toteutui suunnitellusti 1.10.2023. Ensimmäinen kaupantekopäivä Mandatumin osakkeella Helsingin arvopaperipörssissä oli 2.10.2023. Kaikki osakkeet sekä niihin liittyvät varat ja velat Sampo Oyj:n täysin omistamassa suorassa tytäryhtiö Mandatum Holdingissa siirrettiin selvitysmenettelyttä osittaisjakautumisen toteutumispäivänä perustetulle Mandatum Oyj:lle. Lisäksi osa Sammon yleisveloista, joita ei voi erikseen allokoida liiketoiminnoille, kohdistettiin Mandatum Oyj:lle. Kyseisiä velkoja ei voi niiden luonteesta johtuen oikeudellisesti siirtää sellaisenaan, mistä johtuen Sampo ja Mandatum sopivat vastaavan 102 miljoonan euron velkasuhteen perustamisesta yhtiöiden välille 2.10.2023. Yleisvelkojen kohdentamisesta huolimatta Sammon alkuperäiset velvoitteet taseella ovat muuttumattomat ja Sampo Oyj on jatkossakin päävelallinen suhteessa velkojiin.

Osingonjakovelka osakkeenomistajille

Sampo on arvioinut IFRIC 17:ssä Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille asetetut osingonjakovelan kirjaamisen ajoitukseen liittyvät laskentaperiaatteet. IFRIC 17.10 mukaisesti osingonjakovelka kirjataan taseeseen omaa pääomaa vastaan, kun osingonjakovelka on asianmukaisesti hyväksytty eikä se ole enää yrityksen harkintavallassa. IFRIC 17.10:n mukaisesti yhtiön tulee arvostaa muina kuin käteisvaroina jaettava velka jaettavien varojen käypään arvoon ja kirjata se osingonjakovelkana osakkeenomistajille.

Sammon hallitus sai syyskuussa 2023 päätökseen lopullisen arvion osittaisjakautumisen loppuunsaattamisen edellytyksistä. IFRIC 17.10:n mukaisesti Sampo-konsernin taseeseen kirjattiin 1 826 miljoonaa euroa osittaisjakautumisesta aiheutuvana osingonjakovelkana. Sammon johto arvioi, että Mandatum-segmentin nettovarat kuvastivat parasta arviota Mandatumin käyvästä arvosta ennen listautumista raportointihetken päättyessä.

Johto arvio, että paras arvio käyvästä arvosta osittaisjakautumisen tapahduttua oli Mandatumin osakkeen painotettu keskihinta Helsingin arvopaperipörssissä osakkeen ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä 2.10.2023. Mandatumin osakkeen keskihinta oli 3,657 euroa ja näin johdettuna velan käypä arvo 1 835 milj. euroa maksupäivänä.

Sampo kirjasi jaettujen nettovarojen, yhteensä 1 826 miljoonaa euroa, sekä osingonjakovelan kirjanpitoarvon 1 835 miljoonaa euroa, välisen 9 miljoonan euron eron tulosvaikutteisesti viimeisellä raportointikaudella osana lopetettujen toimintojen tulosta. Edellisen lisäksi Sampo kirjasi lainasaamisen Mandatum Oyj:ltä sekä taseen rahoitusvaroihin että laajaan tuloslaskelmaan osaksi lopetettujen toimintojen tulosta.

Ifin IFRS 17:n mukaisten diskonttovaikutusten erittelyn vertailuhetken muutos

Tammikuun 1. päivänä 2023 käyttöön otettu IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardi edellyttää vakuutusvelkaan liittyvien rahavirtojen diskonttausta markkinakoroilla ja diskonttovaikutusten jakamista vakuutuspalvelutuloksen sekä vakuutussopimuksiin liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen kesken. IFRS 17:n käyttöönottoon liittyvän, vuoden 2023 aikana tehdyn analyysin seurauksena Sampo-konserni on päättänyt vaihtaa Ifissä kyseisen erittelyn laskennassa käytetyksi vertailuhetkeksi vuosineljänneksen alun vuoden alun sijasta. Tämä kuvastaa konsernin nykykäytäntöä julkaista taloudellinen tulos vuosineljänneksittäin sekä pyrkimystä noudattaa läheisemmin yleistä markkinakäytäntöä ja konsernin muiden yhtiöiden lähestymistapaa.

Uuden erittelymetodologian käyttöönotto katsotaan kirjanpidolliseksi muutokseksi IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet -standardin mukaisesti (IAS 8.32) muutoksen laadintaperiaatteissa sijaan. Kirjanpidolliset arviot ovat eriä, joiden arviointiin liittyy epävarmuutta, ja arviointimenetelmiä ja syöttötietoja käytetään kirjanpidollisten arvioiden laadinnassa. Näin ollen, vertailukauden 2022 tietoja ei oikaista (IAS 8.36). Lisää tietoja on esitetty liitteissä 1 ja 3.

Uusien tai uudistettujen IFRS-standardien ja tulkintojen soveltaminen

Konserni tulee noudattamaan sen liiketoimintaan liittyviä uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja tilikausina, jolloin ne tulevat voimaan, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden alkamispäivä, voimaantuloa seuraavan tilikauden alusta alkaen. Uusilla tilikaudella 2024 voimaantulevilla IFRS-standardeilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen raportointiin.

Pillar II

Sampo-konserni kuuluu Pillar II -säännösten vaikutuspiiriin (EU:n minimiverosäännöstö ja OECD:n safe harbour säännöstö, Laki suurten konsernien vähimmäisverosta). Sammon konserniyhtiöt ovat noudattaneet väliaikaisia pakollisia helpotuksia liittyen laskennallisten verojen vähimmäisverokannan laskentaan ja kirjaavat mahdolliset täydennysverot silloin, kun ne realisoituvat.

Sampo-konsernin verotusta säätelee verovuodesta 2024 alkaen vähimmäisverokannan mukainen verokanta joko ylimmän emoyhtiö Sampo Oyj:n tasolla tai paikallisyhtiöiden lainkäyttöalueella niissä maissa, joissa Sammolla on toimintaa ja joissa nämä säännökset ovat voimassa.

Uudet laadintaperiaatteet 1.1.2023 alkaen

Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset - ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardeja 1.1.2023 alkaen. Sampo-konsernin toiminnot keskittyvät vahinkovakuutusliiketoimintaan ja Sampo käyttää pääasiassa IFRS 17 standardin mukaista vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa (premium allocation approach, PAA). PAA edellyttää muutoksia vakuutusvelan laskentaan, sisältäen eksplisiittisen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun määrittämisen ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan diskonttaamisen markkinakoroilla.

IFRS 9 -standardin soveltamisella ei ollut merkittävää vaikutusta Sampo-konsernin tase-erien arvostamiseen, sillä pääosa rahoitusvaroista on tällä hetkellä raportoitu käypään arvoon. Sovellettaessa IFRS 9 -standardia tulevien raportointikausien aikana rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti, mikä voi lisätä tulosvolatiliteettia.

Keskeisimmät laadintaperiaatteet IFRS 17 ja IFRS 9 -standardeihin liittyen on sisällytetty tähän tilinpäätöstiedotteeseen. Sampo-konserni julkaisee kaikki laadintaperiaatteet osana konsernitilinpäätöstä 2023.

Mandatum-konserni on luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi 31.3.2023. Uudet Mandatumin toimintoihin liittyvät laadintaperiaatteet on sisällytetty liitteeseen 11 Lopetetut toiminnot.

IFRS 17 Siirtymävaikutukset

IFRS 17 -standardin noudattamiseen siirtymisessä Sampo-konsernin vahinkovakuutusyhtiöt ovat soveltaneet täysin takautuvaa soveltamista ja edellisten tilikausien vertailutiedot on oikaistu. Täysin takautuvassa lähestymistavassa Sampo-konserni tunnistaa, kirjaa ja arvostaa jokaisen vakuutussopimusryhmän ikään kuin IFRS 17 -standardia olisi sovellettu aina ja kirjaa vastaavasti pois taseesta kaikki määrät, joita ei olisi olemassa, jos IFRS 17 -standardia olisi aina sovellettu. Siirtymästä aiheutuva nettoero on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin 1.1.2022.

Sampo-konsernin avaava tase 1.1.2022 oli 58,7 miljardia euroa ja oma pääoma 13,5 miljardia euroa. IFRS 4:n mukaisen päättävän taseen 31.12.2021 61,1 miljardiin euroon verrattuna avaava IFRS 17:n tase pieneni 2,4 miljardia euroa. IFRS 17:n siirtymän nettovaikutus omaan pääomaan oli vähäinen avaavassa taseessa, yhteensä 14 miljoonaa euroa. IFRS 17 -siirtymähetkellä Mandatum-konsernia ei ollut luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi, ja siten Mandatum sisältyy esitettyihin lukuihin.

Siirryttäessä IFRS 17 -standardin soveltamiseen sekä varat että velat pienenivät johtuen pääasiassa vakuutusmaksusaamisten ja jaksotettujen hankintamenojen uudelleenluokittelusta muista varoista osaksi taseen vakuutusvelkoja. Varausten diskonttaaminen pienensi vakuutusvelkaa, kun taas riskioikaisun käyttöönotto kasvatti vakuutusvelkaa. Tappiollisiin sopimuksiin liittyvällä tappiokomponentilla ei ollut merkittävää vaikutusta siirtymässä. Sampo-konsernin IFRS 17:n mukainen tase 31.12.2022 oli 39,2 miljardia euroa. IFRS 4:n mukaisen taseen 42,0 miljardiin euroon verrattuna IFRS 17:n tase pieneni näin 2,8 miljardia euroa. IFRS 17:n mukainen oma pääoma oli yhteensä 10,2 miljardia euroa. Verrattuna IFRS 4:n mukaiseen 9,5 miljardiin euron omaan pääomaan kasvua oli 0,6 miljardia euroa.

IFRS 17 Vakuutussopimukset

Soveltamisala

Konsernin vahinkovakuutussopimuksissa vakuutusriski on merkittävä. Kolmansien osapuolien (panel underwriters) myöntämät vakuutussopimukset, jotka eivät tuo vakuutusriskiä konsernille, eivät kuulu IFRS 17 -standardin soveltamisalaan. Sen sijaan nämä vakuutussopimukset käsitellään IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista standardin mukaisesti.

Vakuutussopimukset voivat sisältää yhden tai useamman komponentin, jotka kuuluisivat eri tilinpäätösstandardien soveltamisalaan ja jotka käsiteltäisiin erillään toisistaan. Sampo arvioi vakuutussopimukset tunnistaakseen komponentit sopimuksista. Vakuutussopimus voi esimerkiksi sisältää sijoitus- tai palvelukomponentin (tai molemmat), jotka eivät ole osa vakuutussopimuspalvelua.

Vakuutussopimusten yhdistelytaso

IFRS 17 -standardin mukaan vakuutussopimukset muodostavat vakuutussopimussalkkuja. Salkku koostuu sopimuksista, joihin sisältyvät riskit ovat samankaltaiset ja joita hallinnoidaan yhdessä. Salkut jaetaan vuosikohortteihin eli ryhmitellään sopimukset, joita ei ole myönnetty yhtä vuotta pidemmin väliajoin.

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa salkut on määritetty perustuen liiketoiminnan segmentteihin tai vakuutuslajien yhdistelmiin (johdon määritelmän mukaisesti), liiketoiminta-alueeseen ja maahan. Salkut määritetään erikseen kullekin juridiselle yhtiölle tai perustuen tuoteryhmään.

Sampo-konserni on tunnistanut tiettyjä tappiollisia sopimuksia, mutta tappiollisten sopimusten määrä on vähäinen.

Vakuutussopimus- ja jälleenvakuutussopimussalkkujen kirjanpitoarvot määrittävät sen, esitetäänkö ne taseessa saamisissa vai veloissa.

Sopimusraja

Vakuutussopimusryhmän alkuperäinen arvostaminen sisältää kaikki sopimusrajojen sisällä olevat tulevat rahavirrat. Määritettäessä rahavirtoja, jotka kuuluvat sopimusrajojen sisälle, otetaan huomioon sopimusehdoista tulevat tosiasialliset oikeudet ja velvoitteet sekä myös voimassa olevasta sääntelystä tulevat vaateet.

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa suurimmalla osalla sopimuksista on yhden vuoden sopimusraja (tyypillisesti vakuutuskauden uusiutumiseen asti) eli sopimuksella on yhden vuoden vakuutuskausi, johon ajoittuu tosiasiallisia oikeuksia ja velvoitteita.

Arvostaminen

IFRS 17 sisältää yleisen lähestymistavan (general measurement model, GMM), joka on sovellettavissa kaikille vakuutussopimuksille vakuutussopimusvelkojen arvostamisessa. Yleisen lähestymistavan mukaan vakuutussopimukset arvostetaan perustuen tuleviin rahavirtoihin, jotka on oikaistu heijastamaan rahan aika-arvoa, mukaan lukien riskioikaisu ja sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali (contractual service margin, CSM).

Kun tietyt soveltuvuuskriteerit täyttyvät, vakuuttajat voivat soveltaa vakuutussopimusten arvostamiseen yksinkertaistettua vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa (PAA). PAA soveltuu vakuutussopimuksille, joiden vakuutuskausi on enintään yksi vuosi. Tätä lähestymistapaa voidaan soveltaa myös niihin sopimuksiin, joiden arvostaminen käyttäen kyseistä lähestymistapaa (PAA) ei olennaisesti eroaisi arvosta, joka saataisiin soveltamalla yleistä lähestymistapaa. Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa PAA lähestymistapaa sovelletaan kaikkiin vakuutussopimuksiin, koska suurimmassa osassa vakuutussopimuksia vakuutuskausi on enintään yksi vuosi, ja vakuutuskaudeltaan pidemmille sopimuksille soveltuvuuskriteerit täyttyvät. Vakuutusvelan arvo koostuu jäljellä olevan vakuutuskauden velasta (liability for remaining coverage, LRC) ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta (liability for incurred claims, LIC). Jälkimmäinen sisältää sekä jo raportoidut, mutta ei vielä maksetut korvaukset, että vielä raportoimattomat korvaukset.

Alkuperäisen kirjaamisen hetkellä vahinkovakuutuksen vakuutussopimusryhmien jäljellä olevan vakuutuskauden velan arvostus perustuu jo saatuihin vakuutusmaksuihin vähennettynä vakuutusten hankinnasta aiheutuneilla rahavirroilla. Tappiollisista sopimuksista kirjataan tappiokomponentti.

Hankinnasta aiheutuvat rahavirrat sisältävät pääasiassa myyjiin liittyviä henkilöstökustannuksia ja myyntipalkkioita sekä tiettyjä myyntisopimuskustannuksia, jotka liittyvät hintavertailusivustojen kautta tapahtuvaan myyntiin. Mahdolliset yleiskustannukset kirjataan kuluiksi välittömästi. Sampo-konsernin vahinkovakuutustoimintojen henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueet ovat valinneet kirjata hankinnasta aiheutuvat rahavirrat kuluiksi silloin, kun ne syntyvät. Muilla liiketoiminta-alueilla hankinnasta aiheutuvat kustannukset jaksotetaan sopimuskaudelle, yleensä yhdelle vuodelle tai pidemmälle ajalle, jos sopimusten odotetaan uusiutuvan. Vakuutussopimusryhmiin, joita ei ole vielä kirjattu, liittyvät hankinnasta aiheutuvat rahavirrat esitetään erillisenä hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen omaisuuseränä.

Myöhemmillä raportointikausilla jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvo kasvaa kauden aikana saaduilla vakuutusmaksuilla ja vähenee määrällä, joka on kirjattu vakuutusmaksutuottoihin kauden aikana tuotetuista palveluista, joka useimmissa tuotteissa perustuu ajan kulumiseen (jaksotus tasaisesti). Näin ollen saadut vakuutusmaksut, jotka kohdistuvat raportointihetken jälkeen tuotettaviin vakuutuspalveluihin, pysyvät osana tätä velkaa. Velan kirjanpitoarvo kasvaa myös seuraavilla kausilla saaduilla vakuutusmaksuilla vähennettynä hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen lisäyksellä. Jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvoa ei diskontata tai oikaista rahoitusriskin vaikutuksella, koska palvelun tarjoamisen ja siihen liittyvän vakuutusmaksun eräpäivän välinen aika on yleensä enintään vuosi.

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan (LIC) on tarkoitus kattaa koko korvausmeno sisältäen korvausvaateet, joita ei ole vielä raportoitu yhtiöön ja kaikki korvausten käsittelykulut. Sampo-konserni arvostaa toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneen velan perustuen toteutuneeseen palveluun liittyvien sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen määrään, jotka liittyvät odotettuihin korvausrahavirtoihin. Sopimuksen täyttämisestä aihetuvat rahavirrat koostuvat kolmesta komponentista, jotka ovat odotettavissa olevat rahavirrat, diskonttausvaikutus sekä riskioikaisu. Arvioidut tulevaisuuden rahavirrat (paras arvio) on laskettu perustuen tilastollisiin menetelmiin tai vahinkokohtaisiin arvioihin yksittäisten korvausten määrästä.

Diskonttaus

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnot ovat määrittäneet diskonttauskorot perustuen ns. bottom-up lähestymistapaan. Korkokäyrä sisältää riskittömän koron (lukuun ottamatta luottoriskioikaisua) ja epälikviditeettipreemion kullekin valuutalle. Epälikviditeettipreemio johdetaan pääasiassa korkean luottoluokitusten omaavien joukkovelkakirjojen salkun perusteella korkokäyrän likvidille osalle. Tämän jälkeen korkokäyrä konvertoituu kohti päätekorkoa, joka on yhdenmukainen suhteessa EIOPA:n määrittämään käyrään.

Kuluvan vuoden toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvien velkojen diskonttausvaikutus ja rahavirtojen muutokset kirjataan vakuutuspalvelutulokseen. Kertyvän koron ja korkomuutosten vaikutus ja muut rahoitukseen liittyvät oletukset esitetään tuloslaskelmalla vakuutukseen liittyvinä rahoitustuottoina tai -kuluina. Sampo-konserni on päättänyt olla soveltamatta IFRS 17 -standardin sallimaa optiota kirjata näitä vaikutuksia muihin laajan tuloksen eriin.

Riskioikaisu

IFRS 17 sisältää eksplisiittisen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun osana vakuutusvelkojen arvostusta. Riskioikaisu kuvastaa epävarmuuden hintaa sellaisen rahavirtojen määrää ja ajoittumista koskevan epävarmuuden kantamisesta ja välttämisestä, joka aiheutuu muusta riskistä kuin rahoitusriskistä. Vahinkovakuutustoiminnassa riskioikaisun määrittämisessä tyypillisesti huomioidut riskit ovat vastuuvelkariski, pitkäikäisyysriski, inflaatioriski ja vakuutusmaksuriski.

Sampo-konsernissa riskioikaisu johdetaan luottamusvälitekniikalla, jossa johto määrittää sopivan kvantiilin. Riskioikaisu lasketaan tytäryhtiötasolla ja yhdistellään Sampo-konsernin konsolidoiduksi riskioikaisuksi ottamatta huomioon mitään hajautusvaikutuksia konsernitasolla. Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa sovellettaessa riskioikaisu sisällytetään ainoastaan toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneeseen velkaan, ellei vakuutussopimusryhmä ole tappiollinen.

Jälleenvakuutus

Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, PAA-mallia, sovelletaan otettuihin jälleenvakuutussopimuksiin. Jälleenvakuutussopimusten arvostuksessa sovelletaan vastaavia periaatteita kuin myönnettyjen vakuutussopimusten arvostamisessa. Näin ollen, vastaavasti kuin myönnettyjen vakuutussopimusten kohdalla, jälleenvakuutussopimusvarat koostuvat jäljellä olevan vakuutuskauden varasta ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta varasta. Jo sattuneisiin vahinkotapahtumiin liittyvän varan arvostuksessa otetaan huomioon jälleenvakuuttajaan liittyvä vastapuoliriski.

Esittäminen

IFRS 17 -standardin käyttöönotto johtaa merkittäviin muutoksiin tilinpäätöksen esittämisessä ja esitettävien liitetietojen laajuudessa vuoden 2023 aikana.

Laaja tuloslaskelma

IFRS 17 muuttaa tuloslaskelman rakennetta kuvastamaan keskeisiä tulon lähteitä. Vakuutuspalvelutulos, sisältäen vakuutusmaksutuotot, vakuutuspalvelukulut ja jälleenvakuutustuloksen, kuvaa vakuutussopimuksiin liittyvien riskien hinnoittelusta ja palvelun tuottamisesta kertyvää tulosta. Rahoitustoiminnan nettotulos kuvaa vakuutussopimuksiin liittyvien rahoituskomponenttien vaikutuksia.

Vakuutusmaksutuotot

Vakuutusmaksutuotot kuvaavat ansaintaperusteisesti vastiketta, jonka Sampo saa vakuutuksenottajilta ottaessaan vakuutusriskin kantaakseen (vakuutuspalvelu). Kirjatut vakuutusmaksutuotot perustuvat saatuihin vakuutusmaksuihin ja odotettujen vakuutusmaksujen allokointiin lineaarisesti perustuen vakuutussopimuksen vakuutuskauden kestoon ja ajan kulumiseen. Jäljellä olevan vakuutuskauden velkaa pienennetään vakuutusmaksutuottoja vastaavalla määrällä.

Vakuutuspalvelukulut

Vakuutuspalvelukulut sisältävät sekä korvaus- että liikekulut.

Korvauskulut raportointikaudella sisältävät kaudella maksetut korvaukset ja muutoksen toteutuneista vahinkotapahtumista aiheutuneessa velassa. Muutos toteutuneista vahinkotapahtumista aiheutuneessa velassa sisältää muutokset diskonttaamattoman velan parhaassa arviossa, diskontatussa riskioikaisussa ja muutokset diskonttausvaikutuksesta, joka liittyy muutokseen parhaassa arviossa tai maksuolettamassa. Korvauskulut sisältävät myös korvausten käsittelykulut ja muutokset tappiokomponentissa.

Liikekulut, jotka on kirjattu vakuutuspalvelukuluihin, liittyvät vakuutussopimusten hallinnoimisesta syntyviin kuluihin. Lisäksi liikekulut sisältävät vakuutussopimusten hankintaan liittyvien rahavirtojen tulokseen jaksotetun osuuden, joka vastaa määrältään jäljellä olevan vakuutuskauden velasta purettua osuutta.

Jälleenvakuutustulos

Jälleenvakuutustulos koostuu jälleenvakuutusmaksuihin liittyvistä kuluista ja jälleenvakuuttajien osuuksista korvauskuluista. Otetuista jälleenvakuutuksista aiheutuvat kulut kirjataan ensivakuutuksen vakuutusmaksutuottojen tapaan ja ne kuvaavat maksettuja ja kaudelle kohdistettuja jälleenvakuutusmaksuja vastaten vastaanotettua jälleenvakuutussopimuspalvelua. Saadut jälleenvakuutuskomissiot pienentävät jälleenvakuutusmaksuihin liittyviä kuluja. Jälleenvakuuttajien osuudet korvauskuluista kirjataan vastaavasti kuin ensivakuutuksen vakuutuspalvelukulut sisältäen myös jälleenvakuuttajaan liittyvän vastapuoliriskin.

Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut

Nettorahoitustulokseen sisältyvät vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut kuvaavat vaikutuksia, jotka johtuvat rahoituskomponenteista. Tämä erä sisältää diskonttauskorkojen muutoksesta ja diskonttovaikutuksen purkautumisesta aiheutuvat muutokset toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvassa velassa. Tästä syystä

korkojen muutosten vaikutus kuten myös korkokulut esitetään kokonaisuudessaan vakuutussopimuksiin liittyvissä rahoitustuotoissa tai -kuluissa. Myös eläkekorvauksiin liittyvät indeksikorotukset esitetään vakuutussopimuksiin liittyvissä rahoitustuotoissa tai -kuluissa. Määrät, jotka liittyvät jälleenvakuutussopimuksiin, esitetään erillään. Optiota esittää diskonttauskorkojen muutoksiin liittyviä vaikutuksia osana laajaa tulosta ei sovelleta.

Keskeiset johdon arviot

Sampo-konsernin johto käyttää harkintaa diskonttauskorkojen ja riskioikaisun määrittämisessä.

Kuten edellä todettiin, korkokäyrä sisältää riskittömän koron ja epälikviditeettipreemion. Johto määrittelee periaatteet epälikviditeettipreemiolle, joka Sampo-konsernissa on johdettu pääosin korkean luottoluokituksen joukkovelkakirjojen salkusta.

Riskioikaisu määritellään erikseen kaikille Sampo-konsernin yhtiöille ja yhdistetään konsernitasolla. Johdon näkemyksen mukaan tämä heijastelee kompensaatiota, jota eri yhtiöt vaatisivat muusta kuin rahoitusriskin kantamisesta sekä yhtiöiden riskinottohalukkuutta. Kuten edellä todettiin, konserniyhtiöissä sovelletaan luottamustasomenetelmää. Riskioikaisun laskennassa käytetty luottamustaso vaihtelee konserniyhtiöiden välillä 75 prosentista 85 prosenttiin.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit

Rahoitusvarat - luokittelu

Rahoitusvarat luokitellaan myöhemmin arvostettaviksi joko jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. IFRS 9:ä sovellettaessa merkittävä osa Sampokonsernin rahoitusvaroista arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja vain rajoitettu määrä rahoitusvaroja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta ei arvosteta mitään rahoitusvaroja.

Rahoitusvarojen luokittelu arvostusluokkiin perustuu Sampo-konsernin liiketoimintamallin mukaiseen rahoitusvarojen hallintaan sekä rahoitusvarojen sopimusperusteisiin rahavirtaominaisuuksiin (vain pääoman sekä koron maksukriteerit, SPPI). SPPI-kriteerit täyttyvät, kun rahoitusinstrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksuja.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vain, jos liiketoimintamallin tavoitteena on pitää rahoitusvara hallussa sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja rahoitusvaran sopimukseen perustuvat rahavirrat täyttävät SPPI-kriteerit. Korkotuotot lasketaan soveltamalla efektiivisen koron menetelmää. IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin kohdistuvat tappiota koskevan vähennyserän eli odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) vaatimukset.

Rahoitusvarat - arvonalentuminen

IFRS 9:n johdosta on otettu käyttöön tulevaisuuteen kohdistuva ECL-laskentamalli, jota Sampo-konsernissa sovelletaan pääasiassa jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin. Vaatimukset eivät koske oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai muita käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja. Odotettavissa olevat luottotappiot heijastavat menneitä tapahtumia eli aiemmin toteutuneita tapahtumia, vallitsevia olosuhteita sekä ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista.

IFRS 9:n johdosta on otettu käyttöön yleinen lähestymistapa, jossa tappioita koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa joko 12 kuukaudelta odotettavissa olevia luottotappioita tai koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Kolmivaiheista mallia käytetään odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen jokaisena raportointipäivänä. Vaiheessa 1 luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi. Tappiota koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa 12 kuukauden odotettavissa olevia luottotappioita. Vaiheessa 2 ja 3 luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisestä kirjaamisesta. Tappiota koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Vaiheessa 3 rahoitusvarojen luottokelpoisuuden arvioidaan alentuneen (maksukyvyttömyyden yhteydessä) ja korko lasketaan luottoarvon alentuneelle määrälle bruttokirjanpitoarvon sijaan.

Sampo-konsernissa yleinen lähestymistapa perustuu kolmeen osatekijään, jotka ovat maksukyvyttömyyden todennäköisyys (probability of default, PD), maksukyvyttömyyden aiheuttama tappio-osuus (loss given default, LGD) ja vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä (exposure at default, EAD).

Rahoitusvelat

Sampo-konserni arvostaa johdannaisvelat käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat, mukaan lukien etuoikeusasemaltaan huonommat velat, liikkeeseen lasketut velkakirjat ja muut rahoitusvelat on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi soveltaen efektiivisen koron menetelmää.

Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2023

		Top		Omistus
Milj. e	If	danmark	Hastings	yhteisö	Elim.	Konserni
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker
liiketoiminnasta	5 468	1 339	2 063	—	—	8 870
Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker tuotot)	4 996	1 288	1 251	—	—	7 535
Korvauskulut, netto	-3 377	-862	-714	—	—	-4 953
Liikekulut	-777	-233	-409	—	—	-1 419
Underwriting-tulos	842	194	128	—	—	1 164
Sijoitustoiminnan nettotuotot	871	107	79	-37	-13	1 006
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	-331	-79	-35	—	—	-446
Nettorahoitustulos	539	27	44	-37	-13	560
Muut erät	-24	-59	-42	-122	4	-243
Tulos ennen veroja	1 358	162	129	-160	-9	1 481
Verot	-285	-43	-11	0	—	-339
Tulos jatkuvista toiminnoista	1 073	119	118	-160	-9	1 142
Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen *	—	—	—	—	9	251
Tulos verojen jälkeen						1 393
Muut laajan tuloslaskelman erät
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	-23	-3	24	—	0	-1
Kassavirtasuojaukset	—	—	-1	—	—	-1
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
yhteensä nettona verojen jälkeen	-23	-3	23	—	0	-3
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-6	—	—	—	—	-6
Verot	1	—	—	—	—	1
Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi
yhteensä nettona verojen jälkeen	-5	—	—	—	—	-5
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä nettona verojen jälkeen, jatkuvat toiminnot	-28	-3	23	—	0	-8
Laaja tulos yhteensä	1 045	117	141	-160	-9	1 386
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus						1 323
Määräysvallattomien omistajien osuus						70
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus						1 316
Määräysvallattomien omistajien osuus						70

Mandatum-segmentti on taulukossa esitetty yhdellä rivillä lopetettuina toimintoina, minkä johdosta konserni yhteensä ei täsmää riveittäin segmenttitietoihin.

*) Eliminoinnit yhteensä 9 miljoonaa euroa liittyvät segmenttien välisiin liiketoimiin raportoitavien segmenttien ja lopetettujen toimintojen välillä.

Segmenttien tuloskaavaa on muutettu raportointikauden viimeisellä vuosineljänneksellä yhdenmukaisemmaksi johdon seurannan ja tunnuslukulaskennan kanssa. Hastingsin tuotot ja kulut, jotka on aikaisemmin esitetty rivillä "Muut vahinkovakuutustoimintaan liittyvät tuotot tai kulut", on nyt jaettu riveille "Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker-tuotot)" sekä "Liikekulut".

Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2022

		Top		Omistus
Milj. e	If	danmark	Hastings	yhteisö	Elim.	Konserni
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker
liiketoiminnasta Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker	5 432	1 308	1 636	—	—	8 375
tuotot)	5 024	1 255	998	—	—	7 277
Korvauskulut, netto	-3 550	-809	-509	—	—	-4 867
Liikekulut	-801	-216	-361	—	—	-1 379
Underwriting-tulos	673	230	128	—	—	1 031
Sijoitustoiminnan nettotuotot	278	-142	16	177	-8	320
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	610	115	11	—	—	736
Nettorahoitustulos	888	-28	27	177	-8	1 056
Muut erät	-11	-45	-49	-31	-28	-163
Tulos ennen veroja	1 550	158	107	146	-36	1 924
Verot	-325	-40	-8	8	—	-366
Tulos jatkuvista toiminnoista	1 225	117	98	153	-36	1 559
Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen	—	—	—	—	36	579
Luovutetut toiminnot, nettona verojen jälkeen	—	102	—	—	—	102
Tulos verojen jälkeen						2 240
Muut laajan tuloslaskelman erät
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	-169	-1	-106	8	—	-268
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Verot	-823	—	-58	-240	—	-1 121
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen	169 -823	— -1	— -164	40 -192	— —	209 -1 180
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	32	—	—	—	—	32
Verot	-7	—	—	—	—	-7
Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi
yhteensä nettona verojen jälkeen	26	—	—	—	—	26
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä
nettona verojen jälkeen, jatkuvat toiminnot	-797	-1	-164	-192	—	-1 154
Muut laajan tuloslaskelman erät lopetetuista toiminnoista, nettona verojen jälkeen						-484
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä, nettona verojen jälkeen						-1 639
Laaja tulos yhteensä	428	117	-66	-39	-36	601
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus						2 107
Määräysvallattomien omistajien osuus						133
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus						468
Määräysvallattomien omistajien osuus						133

Mandatum-segmentti on taulukossa esitetty yhdellä rivillä lopetettuina toimintoina, minkä johdosta konserni yhteensä ei täsmää riveittäin segmenttitietoihin.

Tase segmenteittäin 31.12.2023

Milj. e	If	Top danmark	Hastings	Omistus yhteisö	Elim.	Konserni
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	177	117	19	4	—	318
Aineettomat hyödykkeet	579	1 545	1 512	1	—	3 637
Osakkuusyhtiösijoitukset	4	8	—	—	—	12
Rahoitusvarat	10 838	2 060	1 407	7 564	-6 112	15 757
Laskennalliset verosaamiset	4	4	—	0	-4	3
Varat jälleenvakuutussopimuksista	563	79	1 640	—	—	2 282
Muut varat	553	89	136	23	0	800
Käteiset varat	197	24	448	747	—	1 415
Varat yhteensä	12 915	3 926	5 162	8 339	-6 117	24 225
Velat
Velat vakuutussopimuksista	7 134	1 855	2 726	—	—	11 716
Huonomman etuoikeuden omaavat velat	135	148	—	1 490	-127	1 645
Muut rahoitusvelat	58	46	186	979	—	1 269
Laskennalliset verovelat	352	139	76	—	—	567
Muut velat	1 011	162	112	58	0	1 342
Velat yhteensä	8 689	2 350	3 100	2 527	-128	16 538
Oma pääoma
Osakepääoma						98
Rahastot						1 530
Kertyneet voittovarat						6 378
Muut oman pääoman erät						-743
Emoyhtiön omistajien osuus						7 263
Määräysvallattomien osuus						424
Oma pääoma yhteensä						7 687
Oma pääoma ja velat yhteensä						24 225

Tase segmenteittäin 31.12.2022

		Topdan			Omistus
Milj. e	If	mark		Hastings Mandatum	yhteisö	Elim.	Konserni
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	190	112	23	26	4	—	355
Sijoituskiinteistöt	1	—	—	166	—	—	166
Aineettomat hyödykkeet	588	1 232	1 501	172	1	—	3 494
Osakkuusyhtiösijoitukset	4	7	—	4	—	—	16
Rahoitusvarat	10 451	2 584	1 149	3 776	8 250	-6 644	19 565
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat rahoitusvarat	—	—	—	9 930	—	—	9 930
Laskennalliset verosaamiset	9	7	—	—	—	-4	11
Varat vakuutussopimuksista	—	—	—	6	—	—	6
Varat jälleenvakuutussopimuksista	264	79	1 477	1	—	—	1 821
Muut varat	394	66	127	162	60	-34	775
Käteiset varat	296	8	246	761	1 762	—	3 073
Varat yhteensä	12 197	4 094	4 521	15 004	10 077	-6 682	39 212
Velat
Velat vakuutussopimuksista	6 693	1 763	2 434	5 321	—	—	16 210
Velat sijoitussopimuksista	—	—	—	7 103	—	—	7 103
Huonomman etuoikeuden omaavat velat	224	148	—	350	1 489	-228	1 983
Muut rahoitusvelat	7	55	73	3	1 320	—	1 457
Laskennalliset verovelat	306	120	79	160	0	—	666
Muut velat	1 079	166	118	224	64	-34	1 617
Velat yhteensä	8 309	2 252	2 704	13 159	2 873	-262	29 035
Oma pääoma
Osakepääoma							98
Rahastot							1 530
Kertyneet voittovarat							8 482
Muut oman pääoman erät							-492
Emoyhtiön omistajien osuus							9 618
Määräysvallattomien osuus							560
Oma pääoma yhteensä							10 178
Oma pääoma ja velat yhteensä							39 212

Muut liitetiedot, Milj. e

1 Vakuutuspalvelutulos

Milj. e	1-12/2023	1-12/2022
Vakuutusmaksutuotot
PAA-mallin mukaisesti arvostetut vakuutussopimukset
Bruttomaksutulo	8 513	8 053
Muutos jäljellä olevan vakuutuskauden velassa	-329	-204
Tuotot välitysliiketoiminnasta	233	213
Vakuutusmaksutuotot yhteensä PAA-mallin mukaisesti arvostetuista vakuutussopimuksista	8 417	8 062
Vakuutusmaksutuotot yhteensä	8 417	8 062
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut
Maksetut korvaukset	-5 292	-4 844
Korvausten käsittelykulut	-468	-481
Muutos toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvassa velassa	-29	-220
Riskioikaisun muutos	-9	13
Tappiokomponentin muutos	-12	12
Vakuutuspalvelukulut, jotka liittyvät korvauskuluihin	-5 810	-5 519
Liikekulut	-1 266	-1 239
Vakuutuspalvelukulut yhteensä	-7 076	-6 759
Jälleenvakuutustulos
Maksut	-1 005	-894
Saadun korvaukset	857	652
Jälleenvakuutustulos yhteensä	-148	-242
Vakuutuspalvelutulos yhteensä	1 193	1 062

Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 11.

.

Raportointikaudella Q4/2023 Sampo päätti vaihtaa Ifissä diskonttauksen erittelyn laskennassa käytetyksi vertailuhetkeksi vuosineljänneksen alun vuoden alun sijasta. Vertailuhetken muutos vaikuttaa diskonttovaikutusten jakamiseen vakuutuspalvelutuloksen sekä vakuutussopimuksiin liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen kesken. Uusien erittelyperiaatteiden mukaisesti laskettuna kuluvan vuoden diskonttovaikutus Ifin vakuutuspalvelutulokseen on arviolta 168 miljoonaa euroa koko tilikautena 2023.

2 Sijoitustoiminnan nettotuotot

Sijoitustoiminnan nettotuotot sisältävät sijoitustoiminnan tuotot ja kulut konserniyhtiöiden rahoitusvaroista ja veloista. Vertailukauden luvut on esitetty IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaisesti.

Milj. e	1-12/2023	1-12/2022
Johdannaissopimukset
Korkotuotot	6	1
Korkokulut	-23	-12
Voitot tai tappiot, netto	5	136
Johdannaissopimukset yhteensä	-12	126
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset
Korkotuotot	447	43
Voitot tai tappiot, netto	364	-147
Osakkeet ja osuudet
Osinkotuotot	59	32
Voitot tai tappiot, netto	64	-26
Rahastot
Tuotonmaksut	5	—
Korkotuotot	11	2
Voitot tai tappiot, netto	60	-1
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	1 010	-97
Myytävissä olevat rahoitusvarat (IAS 39)
Saamistodistukset	n/a	255
Osakkeet ja osuudet	n/a	45
Rahastot	n/a	6
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä	n/a	305
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat	23	n/a
Lainat ja muut saamiset	n/a	-4
Tuotot tai kulut rahoitusvaroista yhteensä	1 021	330
Muut
Osinkotuotot osakkuusyhtiöistä	—	157
Omaisuudenhoitokulut	-19	-23
Muut tuotot	34	16
Muut kulut	-26	-153
Palkkiokulut	-1	0
Kulut sijoituskiinteistöistä	-4	-7
Muut yhteensä	-15	-10
Sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä	1 006	320

Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 11.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot on esitetty liitteessä 6.

3 Vakuutukseen liittyvät nettorahoitustuotot tai -kulut

Milj. e	1-12/2023	1-12/2022
Vakuutussopimukset
Kertyneen koron vaikutus	-322	-132
Korkojen ja muiden taloudellisten oletusten muutosten vaikutus	-207	959
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut yhteensä	-529	827
Jälleenvakuutussopimukset
Kertyneen koron vaikutus	74	39
Jälleenvakuuttajien osuus korkojen ja muiden taloudellisten oletusten
muutosten vaikutuksesta	9	-130
Jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut yhteensä	83	-90
Nettorahoitustulos vakuutus- ja jälleenvakuutussopimuksista	-446	736

Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 11.

Ifissä diskonttovaikutusten erittelyn vertailuhetken muutoksen johdosta, rahoitustuottojen tai -kulujen sisältämän diskonttauksen purku oli -180 miljoonaa euroa koko vuodelta 2023.

4 Muut tuotot

Milj. e	1-12/2023	1-12/2022
Muut tuotot	265	345
Tuotot välitysliiketoiminnasta	12	6
Muut tuotot yhteensä	277	350

Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 11.

Ifin liiketoiminnan muista tuotoista noin 144 miljoonaa euroa (138) on vakuutustoimintaan liittyviä tuottoja, joihin ei sisälly vakuutusriskin siirtymistä. Tällaiset tuotot kertyvät pääosin mm. vakuutussopimusten myyntikomissioista sekä hallintoon ja korvauksiin liittyvistä palveluista, joita suoritetaan muiden osapuolten puolesta. Nämä tuotot ovat IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin alaisia eriä. Lisäksi liiketoiminnan muissa tuotoissa on Ifin tytäryhtiö Viking Assistance Group AS:n tarjoamien tiepalveluiden tuotot, jotka kirjataan tulokseen palvelun tultua suoritetuksi.

Hastingsin liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy 115 miljoonaa euroa (106) IFRS 15 -standardin alaisia tuottoja, jotka koostuvat palkkiosta ja komissioista palveluntarjoajille, lisätuotetuotoista sekä muista vähittäismyyntituotoista. Myös tuotot välitysliiketoiminnasta, johon ei liity vakuutusriskin siirtymistä Hastingsiin, ovat IFRS 15 -standardin alaisia tuottoja.

5 Aineettomat hyödykkeet

Milj. e	12/2023	12/2022
Liikearvo	2 469	2 385
Asiakassuhteet	452	463
Trademark	396	224
Muut aineettomat hyödykkeet	320	422
Konsernin aineettomat hyödykkeet, yhteensä	3 637	3 494

Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Lisätietoja liitteessä 11.

Topdanmark hankki 100%:ia Oona Health A/S:n osakkeista 1.12.2023. Lisätietoja hankinnasta ja liikearvosta esitetään liitteessä 13.

6 Rahoitusvarat

Raportointikauden rahoitusvarat on esitetty IFRS 9 Rahoitusinstrumentit mukaisesti. Vertailukauden luvut on esitetty IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaisesti. Vertailukauden luvut sisältävät Mandatum-konsernin luvut.

Milj. e	12/2023	12/2022
Rahoitusvarat
Johdannaissopimukset	38	101
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset	12 925	1 941
Osakkeet ja osuudet	1 640	560
Rahastot	662	—
Talletukset ja muut	40	544
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	15 267	3 045
Myytävissä olevat rahoitusvarat (IAS 39)
Saamistodistukset	n/a	12 815
Osakkeet ja osuudet	n/a	1 581
Rahastot	n/a	1 652
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä	n/a	16 048
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Lainat	451	n/a
Muut	1	n/a
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	452	n/a
Lainat ja muut saamiset (IAS 39)	n/a	371
Rahoitusvarat yhteensä	15 757	19 565

Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Lisätietoja liitteessä 11.

Osittaisjakautumisen 1.10.2023 seurauksena Sampo kirjasi lainasaamisen Mandatumin Oyj:ltä yhteensä 102 miljoonaa euroa yleisvelkojen kohdentamiseksi. Lainasaaminen on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Sampo myi rahoitusvaroja käypään markkina-arvoon Mandatumille jakautumisen yhteydessä. Näihin omaisuuseriin lukeutuivat omistus Enento Groupissa ja Kalevan takuuosuudet sekä muita pienempiä osake-, korko- ja vaihtoehtoisia sijoituksia. Lisäksi Sampo ja Mandatum ovat sopineet Saxo Bankin osakkeiden myynnistä, mutta myynti edellyttää viranomaisten hyväksyntää. Lisätietoja Saxon myynnistä esitetään liitteessä 14.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat sisältävät Hastingsin myöntämiä lainoja asiakkaille yhteensä 186 (75) miljoonaa euroa.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusvarojen bruttokirjanpitoarvo 31.12.2023 oli 468 miljoonaa euroa ja tappiota koskeva vähennyserä 16 miljoonaa euroa. Raportointikaudella odotettavissa olevien luottotappioiden tulosvaikutus oli 10 miljoonaa euroa.

7 Käypien arvojen määritys ja hierarkia

Suurin osa Sampo-konsernin rahoitusinstrumenteista arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus perustuu joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo muita menetelmiä käyttäen. Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, ovatko markkinat, joilla instrumentilla käydään kauppaa, toimivat tai ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot objektiivisesti todennettavissa. Rahoitusvarojen luokittelua hierarkiatasoille arvioidaan kvartaaleittain.

Johdannaissopimusten käypä arvo määritellään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää tai optiohinnoittelumalleja.

Lainojen ja muiden vastaavien rahoitusinstrumenttien, joilla ei ole hintanoteerausta toimivilla markkinoilla, käypä arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen perusteella käyttäen markkinoilla noteerattavia korkoja. Markkinoilta saatavaa korkokäyrää oikaistaan rahoitusinstrumenttien muiden osatekijöiden, esim. luottoriskin perusteella.

Käyvät arvot ovat ns. puhtaita arvoja, joissa ei ole mukana siirtyvien korkojen osuutta.

Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa. Toimivien markkinoiden noteerattujen hintojen katsotaan kuvaavan parasta arviota rahoitusvarojen käyvästä arvosta. Toimivilla markkinoilla noteeratut hinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavilla ja kuvaavat todellisia ja säännöllisesti tapahtuvia markkinaehtoisia liiketoimia.

Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.

Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Konsernin tason 3 rahoitusvarat koostuvat pääosin muutamasta merkittävämmästä osakesijoituksesta sekä sijoituksista pääoma- ja vaihtoehtorahastoihin.

Tasolla 3 kaksi merkittävintä oman pääoman ehtoista sijoitusta on arvostettu lisätuottomallilla (excess return model). Yhtiön arvo muodostuu tällä hetkellä yhtiöön sijoitetusta pääomasta ja lisätuottojen, joita yhtiö odottaa ansaitsevansa tulevaisuudessa, nykyarvosta.

Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset ja riittävät tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi. Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi hankintahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa, tuottokerroinperusteista arvostusta tai kassavirtoihin perustuvaa arvostusta.

Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot sekä käypien arvojen hierarkia tasot on esitetty seuraavassa taulukossa. Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen, joita ei ole arvostettu käypään arvoon, käypiä arvoja ei ole esitetty taulukossa, mikäli kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Raportointikauden luvut on esitetty IFRS 9 Rahoitusinstrumentit mukaisesti.

Milj. e

31.12.2023	Kirjanpitoarvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset	3	—	3	—	3
Valuuttajohdannaiset	20	—	20	—	20
Muut johdannaiset	16	—	16	—	16
Yhteensä	38	—	38	—	38
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset	12 925	8 476	4 430	19	12 925
Osakkeet ja osuudet	1 640	886	24	730	1 640
Rahastot	662	480	31	151	662
Talletukset ja muut	40	—	40	—	40
Yhteensä	15 267	9 842	4 525	900	15 267
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	15 305	9 842	4 563	900	15 305
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Lainat	451	—	—	451	451
Muut	1	—	—	1	1
Yhteensä	452	—	—	452	452
Rahoitusvarat yhteensä	15 757	9 842	4 563	1 352	15 756

Milj. e

31.12.2023	Kirjanpitoarvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset	46	2	44	—	46
Valuuttajohdannaiset	58	—	58	—	58
Muut johdannaiset	12	—	12	—	12
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä	116	2	114	—	116
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat	1 645	1 448	148	—	1 596
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Joukkovelkakirjalainat	959	936	—	—	936
Velat luottolaitoksille	194	—	9	184	194
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat yhteensä	2 798	2 385	157	184	2 726
Konsernin rahoitusvelat yhteensä	2 914	2 387	271	184	2 842

Vertailukauden luvut on esitetty IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaisesti. Vertailukauden luvut sisältävät Mandantum-konsernin luvut. Lisätietoja on liitteessä 11.

Milj. e
31.12.2022	Kirjanpitoarvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset	5	—	5	—	5
Valuuttajohdannaiset	74	—	74	—	74
Muut johdannaiset	22	—	22	—	22
Yhteensä	101	—	101	—	101
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	560	111	24	425	560
Saamistodistukset	1 881	1 718	159	5	1 881
Yhteensä	2 441	1 829	183	430	2 441
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat
Talletukset	544	—	544	—	544
Saamistodistukset	1	—	1	—	1
Saamistodistukset (unit-trusts)	60	43	16	—	60
Yhteensä	604	43	561	—	604
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	676	643	2	31	676
Saamistodistukset	941	90	757	94	941
Rahastot	7 883	4 880	676	2 327	7 883
Johdannaissopimukset	18	—	18	—	18
Muut varat	412	—	412	—	412
Yhteensä	9 930	5 612	1 865	2 453	9 930
Myytävissä olevat rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet	1 581	1 224	2	354	1 581
Saamistodistukset	12 815	7 941	4 832	43	12 815
Muut varat	1 652	775	72	806	1 652
Yhteensä	16 048	9 940	4 906	1 203	16 048
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	29 125	17 425	7 614	4 086	29 125
Muut rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Lainat ja muut saamiset	371	—	—	370	370
Yhteensä	371	—	—	370	370
Konsernin rahoitusvarat yhteensä	29 495	17 425	7 614	4 456	29 495

Milj. e

31.12.2022	Kirjanpitoarvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset	45	—	45	—	45
Valuuttajohdannaiset	7	—	7	—	7
Muut johdannaiset	3	—	3	—	3
Yhteensä	55	—	55	—	55
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat yhteensä	55	—	55	—	55
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat	1 983	1 409	478	—	1 887
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Joukkovelkakirjalainat	1 306	1 126	110	—	1 236
Nostot luottolimiitistä	73	—	—	73	73
Velat luottolaitoksille	23	23	—	—	23
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä	3 384	2 558	588	73	3 219
Konsernin rahoitusvelat yhteensä	3 439	2 558	643	73	3 274

Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä

Milj. e	1-12/2023		1-12/2022
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä	Siirrot tasolta 2 tasolle 1	Siirrot tasolta 1 tasolle 2	Siirrot tasolta 2 tasolle 1	Siirrot tasolta 1 tasolle 2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset	378	334	—	—
Yhteensä	378	334	—	—
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat
Saamistodistukset			13	6
Yhteensä			13	6
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Saamistodistukset			632	500
Yhteensä			632	500

Siirrot perustuvat pääosin ulkoisen palveluntarjoajan tietoihin perustuviin muutoksiin kaupankäynnin volyymeissa.

Vertailukauden luvut on esitetty IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaisesti.

Mandantum-konsernin luvut sisältyvät vertailukauden lukuihin. Lisätietoja on liitteessä 11.

Käypien arvojen herkkyysanalyysi

Raportointikaudelta esitetyt herkkyysanalyysit eivät sisällä Mandatumin lukuja. Rahoitusvarojen ja -velkojen herkkyyttä valuuttakurssimuutoksille tarkastellaan liiketoiminta-alueittain eri kotivaluuttojen vuoksi.

Milj. e	12/2023	12/2022
	Kirjattu tulosvaikutteisesti	Kirjattu tulosvaikutteisesti	Kirjattu omaan pääomaan
If
kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen SEK vastaan	4	13	2
Topdanmark
kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen DKK vastaan	-1	-11	No impact
Hastings
kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen GBP vastaan	—	n/a	n/a
Omistusyhteisö
kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen EUR vastaan	-73	No impact	-109

Konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen herkkyysanalyysi eri markkinariskiskenaarioissa on esitetty seuraavassa taulukossa. Vaikutukset kuvaavat yksittäisessä markkinamuuttujassa tapahtuvan yhtäkkisen muutoksen vaikutusta instrumenttien käypään arvoon tilanteessa 31.12.2023. Herkkyystarkastelut sisältävät johdannaispositioiden vaikutukset. Kaikki herkkyysanalyysit on laskettu ennen veroja.

Milj. e	Korko	Korko	Osake	Muut sijoitukset
	1 % tasoliike alas	1 % tasoliike ylös	20% alas	20% alas
Vaikutus tulokseen	358	-340	-266	-166
Kokonaisvaikutus	358	-340	-266	-166

8 Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset

Milj. e

Rahoitusvarat	1.1.	Tulokseen kirjatut voitot/ tappiot yht.	Ostot ja uudel leenluo kittelut	Myynnit	31.12.2023	Kaudelle kirjatut voitot/ tappiot rahoitusva roista 1-12/2023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset	134	1	11	-126	19	3
Osakkeet ja osuudet	763	-14	9	-28	730	-14
Rahastot	212	0	—	-61	151	0
Yhteensä	1 109	-13	20	-216	900	-11

Mandatum-konsernin rahoitusinstrumentteja tasolla 3 ei ole sisällytetty avaaviin saldoihin 1.1.2023, sillä Mandatumin uudelleenluokittelu lopetetuiksi toiminnoiksi tapahtui vuoden 2023 ensimmäisen kvartaalin aikana. Lisätietoja Mandatumin luokittelumuutoksesta lopetetuksi toiminnoksi on liitteessä 11.

Milj. e

Rahoitusvarat	1.1.	Tulok seen kirjatut voitot/ tappiot yht.	Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut voitot/ tappiot yht.	Ostot ja uudel leenluo kittelut	Myyn nit	Suorituk -set	Siirrot tasoilta 1 ja 2	Siirrot tasoille 1 ja 2	31.12. 2022	Kaudelle kirjatut voitot/ tappiot rahoitus varoista 1-12/2022
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	—	—	—	425	—	—	—	—	425	—
Saamistodistukset	11	0	—	—	-6	—	—	—	5	1
Yhteensä	11	0	—	425	-6	—	—	—	430	1
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	20	1	—	15	-5	—	—	—	31	1
Saamistodistukset	61	-8	—	108	-81	-23	40	-3	94	-8
Rahastot	2 065	-16	—	598	-315	—	—		-5 2 327	-23
Yhteensä	2 145	-22	—	721	-401	-23	40		-7 2 453	-30
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	394	6	-41	2	-7	—	—	—	354	-41
Saamistodistukset	73	0	—	17	-18	—	—	-30	43	2
Rahastot	1 078	11	-226	44	-101	—	—	—	806	-216
Yhteensä	1 545	16	-267	64	-125	—	—		-30 1 203	-255
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	3 702	-6	-267	1 210	-533	-23	40		-37 4 086	-284

Ostoihin ja uudelleenluokitteluihin sisältyvä 425 miljoonaa euroa on Nordaxin osakkuusyhtiöosakkeiden luokittelun muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi osakesijoitukseksi. Vertailukauden luvut sisältävät Mandantum-konsernin luvut. Lisätietoja on liitteessä 11.

	1–12/2022
Milj. e	Reali soituneet voitot/ tappiot	Käyvän arvon muutokset	Yhteensä
Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot yhteensä	-6	-267	-273
Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot tilikauden lopun taseeseen sisältyvistä varoista	-17	-267	-284

Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen herkkyysanalyysi

	12/2023		12/2022
Milj. e	Kirjanpitoarvo	Jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus (+/-)	Kirjanpitoarvo	Jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus (+/-)
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat (IFRS 9) Saamistodistukset	19	—	—	—
Osakkeet ja osuudet	730	-146	—	—
Rahastot	151	-30	—	—
Yhteensä	900	-176	—	—
Myytävissä olevat rahoitusvarat (IAS 39)
Saamistodistukset	—	—	43	-1
Osakkeet ja osuudet	—	—	354	-71
Rahastot	—	—	806	-161
Yhteensä	—	—	1 203	-233

Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Lisätietoja liitteessä 11.

Korkoinstrumenttien osalta rahoitusvarojen arvoa on testattu olettamalla korkotason nousevan 1 prosenttiyksiköllä kaikissa maturiteeteissa. Muiden omaisuuslajien osalta on oletettu hintojen laskevan 20 prosenttia.

Raportointikaudella edellä esitettyjen vaihtoehtoisten oletusten perusteella mahdollinen korkotason muutos aiheuttaisi saamistodistusten osalta -0 milj. euron ja muiden instrumenttien mahdollinen hinnan alentuminen -176 milj. euron arvostustappion konsernin tuloslaskelmassa. Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus olisi näin konsernin omaan pääomaan suhteutettuna 2,4 prosenttia.

Vertailukaudella Sampo-konserni ei kantanut sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä sijoitusriskejä, joten niiden osalta vaikutuksia ei ole esitetty. Edellä esitettyjen vaihtoehtoisten oletusten perusteella mahdollinen korkotason muutos olisi aiheuttanut saamistodistusten osalta -1 milj. euron ja muiden instrumenttien mahdollinen hinnan alentuminen -232 milj. euron arvostustappion konsernin muussa laajassa tuloksessa. Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus olisi näin konsernin omaan pääomaan suhteutettuna ollut 2,6 prosenttia.

9 Vakuutussopimusvelat

Vakuutussopimusvelat kuvaavat vastuita, jotka konsernilla on velkana taseellaan konsernissa myönnetyistä vakuutuksista. Velka koostuu kahdesta osasta eli jäljellä olevan vakuutuskauden velasta (liability for remaining coverage) vähennettynä vakuutusten hankinnasta aiheutuneilla rahavirroilla ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta (liability for incurred claims).

Jäljellä olevan vakuutuskauden velka liittyy velvollisuuteen selvittää ja maksaa sitovia vakuutuskorvauksia vahingoista, jotka eivät ole vielä tapahtuneet. Velka koostuu tilikauden jälkeen tuotettavista vakuutuspalveluista saaduista vakuutusmaksuista eli vakuutussuojan erääntymättömästä osuudesta, jota oikaistaan hankintaan liittyvillä kassavirroilla. Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka liittyy velvollisuuteen selvittää ja maksaa sitovia vakuutuskorvauksia vahingoista, jotka ovat jo tapahtuneet. Velan tulee kattaa ennakoidut tulevat maksut kaikista toteutuneista vakuutustapahtumista, mukaan lukien ne vakuutustapahtumat, joita ei ole vielä raportoitu.

Milj. e	12/2023	12/2022
Vakuutussopimusvelat - PAA-mallin mukaisesti arvostetut sopimukset
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka	1 709	1 514
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka	10 007	9 376
Vakuutussopimusvelat - GMM- ja VFA-mallien mukaisesti arvostetut sopimukset
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka	—	5 299
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka	—	22
Velat vakuutussopimuksista yhteensä	11 716	16 210

Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Lisätietoja liitteessä 11.

10 Rahoitusvelat

Milj. e	12/2023	12/2022
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat	1 645	1 983
Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä	1 645	1 983
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset	116	55
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Liikkeeseen lasketut velkakirjat	959	1 306
Velat luottolaitoksille	194	96
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä	1 153	1 402
Muut rahoitusvelat yhteensä	1 269	1 457
Rahoitusvelat yhteensä	2 914	3 439

Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Lisätietoja liitteessä 11.

Hastingsin rahoituslaitoksen kanssa solmimasta 98 miljoonan euron luottolimiittisopimuksesta on raportointihetkellä nostamatta 56 miljoonaa euroa. Kyseinen luottolimiitti erääntyy 23.11.2024, jonka jälkeen sopimukseen sisältyy vielä yhden vuoden jatko-optio. Hastingsillä on 29.10.2026 erääntyvä ja toistaiseksi nostamaton 86 miljoonan euron luottolimiittisopimus myös Sampo Oyj:n kanssa.

11 Lopetetut toiminnot

Mandatum-konsernin liiketoiminnot

Mandatum on rahan ja hengen erikoisosaamisen yhdistävä merkittävä finanssipalvelujen tarjoaja, joka tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman palveluita kattaen omaisuuden- ja varainhoidon, säästämisen ja sijoittamisen, palkitsemisen ja sitouttamisen, eläkeaikaan varautumisen sekä henkilövakuuttamisen. Mandatum tarjoaa palveluita kolmelle asiakassegmentille: yritysasiakkaille, henkilöasiakkaille sekä institutionaalisille ja varainhoitoasiakkaille.

Mandatum oli Sampo Oyj:n kokonaan suoraan omistama tytäryhtiö. Sampo-konsernin taloudellisessa raportoinnissa Mandatum-konserni muodosti raportointisegmentin IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin mukaisesti. Mandatum on esitetty lopetettuna toimintona IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot standardin mukaisesti aina jakaumishetkeen 1.10.2023 asti. Lisätietoja Mandatumia koskevaan luokittelumuutokseen on esitetty liitteessä Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet.

Keskeiset laadintaperiaatteet

Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardia 1.1.2023 alkaen ja vertailukauden 2022 tiedot on oikaistu. Sampo-konserni on soveltanut väliaikaista vapautusta IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin käyttöönotosta, jolloin standardi otettiin käyttöön samanaikaisesti IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardin kanssa 1.1.2023. Vertailukauden 2022 lukuja ei oikaista IFRS 9:n osalta. Koska uusia standardeja IFRS 17 Vakuutussopimukset ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit sovelletaan Sampo-konsernissa 1.1.2023 alkaen, Mandatumin raportointi on myös tehty uusien standardien mukaisesti.

Seuraavissa kappaleissa kuvataan lyhyesti Mandatumin keskeisimmät laadintaperiaatteet IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardiin liittyen. Uudet laadintaperiaatteet IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardiin liittyen on sisällytetty liitteeseen Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet.

IFRS 17 Vakuutussopimukset

Yleinen lähestymistapa (General measurement model, GMM)

IFRS 17 sisältää yleisen lähestymistavan (general measurement model, GMM), joka on sovellettavissa kaikille vakuutussopimuksille vakuutussopimusvelkojen arvostamisessa. Mandatumissa GMM-lähestymistapaa sovelletaan laskuperustekorollisille sopimuksille ja riskivakuutussopimuksille.

Yleisen lähestymistavan mukaan vakuutussopimukset arvostetaan perustuen tuleviin rahavirtoihin, jotka on oikaistu heijastamaan rahan aika-arvoa, mukaan lukien riskioikaisu ja sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali (contractual service margin, CSM). CSM edustaa kertymätöntä voittoa, jonka yhteisö kirjaa sitä mukaa tulokseen, kun se tuottaa vakuutussopimuspalveluja tulevaisuudessa.

Alkuperäisenä kirjaamisajankohtana henkivakuutustoiminnot arvostavat vakuutussopimusryhmän sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoon, joka sisältää arvion tulevaisuuden rahavirroista, diskonttausvaikutuksen sekä muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun. Arvostus sisältää lisäksi sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin, joka arvostetaan vakuutussopimusryhmälle alkuperäisenä kirjaamisajankohtana.

Henkivakuutukseen liittyvissä vakuutussopimuksissa tulevaisuuden rahavirtoihin liittyvät arviot perustuvat rahavirtaennusteisiin ja niitä arvioidaan sopimuksen erääntymiseen saakka. Ainoastaan riskisopimukset ilman kuolemanvaraturvaa tai pysyvän työkyvyttömyyden turvaa ovat lyhyitä sopimuksia (korkeintaan vuoden mittainen vakuutuskausi). Rahavirrat arvioidaan jokaiselle raportointikaudelle ja oletuksia päivitetään vuosittain tai tarvittaessa useammin.

Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat määritetään vakuutussopimusryhmän alkamishetkellä. Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen katsotaan kohdistuvan suoraan salkuille ja ne allokoidaan yksittäisille sopimuksille. Mikäli toteutuneet ja odotetut vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat eivät ole yhtä suuret raportointikauden lopussa, kirjataan kokemusperusteinen tarkistus tulosvaikutteisesti.

Mandatum on määrittänyt diskonttauskorot perustuen ns. top-down -lähestymistapaan, jossa teoreettista viitesalkkua käyttäen määritetään soveltuva diskonttauskäyrä, joka koostuu riskittömästä korosta ja epälikviditeettipreemiosta. Vakuutussopimuksille, joihin ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, on sovellettu niin kutsuttua locked-in -korkoa, jolla tarkoitetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä määritettyä diskonttauskorkoa, jota sovelletaan sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin kertyvälle korolle.

IFRS 17 sisältää eksplisiittisen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun osana vakuutusvelkojen arvostusta. Riskioikaisu kuvastaa epävarmuuden hintaa sellaisten rahavirtojen määrää ja ajoittumista koskevan epävarmuuden kantamisesta ja välttämisestä, joka aiheutuu muusta riskistä kuin rahoitusriskistä. Sampokonsernissa riskioikaisu johdetaan luottamusvälitekniikalla, jossa johto määrittää sopivan kvantiilin. Riskioikaisu lasketaan tytäryhtiötasolla ja yhdistellään Sampo-konsernin konsolidoiduksi riskioikaisuksi ottamatta huomioon mitään hajautusvaikutuksia konsernitasolla. Yleistä lähestymistapaa sovellettaessa riskioikaisu lasketaan sekä jäljellä olevan vakuutuskauden velalle (LRC), että toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneelle velalle (LIC). Riskioikaisun osalta henkivakuutustoiminnassa huomioidaan seuraavat riskit: kuolevuus-, pitkäikäisyys-, työkyvyttömyys- (sis. pysyvä työkyvyttömyys), raukeamis- sekä kuluriski.

Myöhemmillä raportointikausilla vakuutusvelkojen määrä koostuu seuraavien erien yhteismäärästä: LRC, joka koostuu tulevina kausina tarjottavien palveluiden tulevien rahavirtojen nykyarvosta, riskioikaisu, raportointipäivänä jäljellä oleva CSM ja LIC. LIC sisältää raportoidut korvaukset, joita ei ole vielä maksettu sekä aiheutuneet korvaukset, joita ei ole vielä raportoitu.

Muuttuvien palkkioiden lähestymistapa (Variable fee approach, VFA)

IFRS 17:n mukaista muuttuvien palkkioiden lähestymistapaa (variable fee approach, VFA) sovelletaan vakuutussopimuksiin, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä. VFA edustaa muunnosta yleisestä lähestymistavasta, missä sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin käsittelyä muutetaan. Sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali on oikaistu vastaamaan palkkioiden muuttuvaa luonnetta, missä muuttuvat palkkiot edustavat yhtiön osuutta vakuutussopimusten katteena olevien sijoitusten käyvästä arvosta. Mandatumissa VFAlähestymistapaa sovelletaan IFRS 17:n mukaisesti arvostettuihin sijoitussidonnaisiin vakuutussopimuksiin.

Edellisen lisäksi merkittävä osa henkivakuutusveloista kuuluu IFRS 9:n soveltamisalaan. Mandatum kirjaa nämä sijoitussopimusvelat (sijoitussidonnaiset vakuutukset) käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypä arvo perustuu näiden sijoitussopimusvelkojen katteena olevien rahoitusvarojen käypiin arvoihin, ja nämä on kirjattu käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Lopetettujen toimintojen tulos

Milj. e	1-9/2023	1-12/2022
Vakuutusmaksutuotot	255	328
Vakuutuspalvelukulut	-213	-292
Jälleenvakuutustulos	-1	-2
Vakuutuspalvelutulos	41	34
Sijoitustoiminnan nettotuotot	658	-829
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	-161	920
Nettotulos sijoitussopimuksista	-369	577
Nettorahoitustulos	127	668
Muut tuotot	22	80
Muut kulut	-12	-59
Rahoituskulut	-4	-6
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	-1	0
Tulos ennen veroja	173	718
Verot	-33	-139
Lopetetut toiminnot verojen jälkeen	140	579
Muut laajan tuloksen erät lopetetuista toiminnoista verojen jälkeen	—	-484
Laaja tulos lopetetuista toiminnoista	140	94

Tulos lopetetuista toiminnoista ja laaja tulos lopetetuista toiminnoista kohdistuu kokonaisuudessaan emoyhtiön omistajille.

Tulos lopetetuista toiminnosta yhteensä 251 miljoonaa euroa sisältää Mandatumin tuloksen per 30.9.2023 yhteensä 140 miljoonaa euroa, osingonjakovelan poiskirjaamisesta syntyneen erotuksen yhteensä 9 miljoonaa euroa ja tulosvaikutuksen lainasaamisen kirjaamisesta Mandatumin Oyj:ltä yhteensä 102 miljoonaa euroa. Lopetettujen toimintojen osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,5 euroa.

Vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan

Milj. e	9/2023
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	24
Sijoituskiinteistöt	132
Aineettomat hyödykkeet	172
Osakkuusyhtiösijoitukset	3
Rahoitusvarat	3 555
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat rahoitusvarat	10 979
Varat vakuutussopimuksista	9
Varat jälleenvakuutussopimuksista	1
Muut varat	188
Käteiset varat	673
Varat yhteensä	15 736
Velat
Velat vakuutussopimuksista	5 290
Velat sijoitussopimuksista	7 972
Huonomman etuoikeuden omaavat velat	250
Muut rahoitusvelat	22
Laskennalliset verovelat	133
Muut velat	244
Velat yhteensä	13 910

Milj. e	1-9/2023	1-9/2022
Liiketoiminnan rahavirta, netto	173	-129
Investointien rahavirta, netto	20	-8
Rahoitustoiminnan rahavirta, netto	-280	-166
Rahavirrat yhteensä, netto	-88	-303

Rahavirrat lopetetuista toiminnoista

Rahoitustoiminnan rahavirta sisältää Sampo Oyj:lle maksetut sisäisen osingon 150 miljoonaa euroa (150) sekä konserniavustuksen 29 miljoonaa euroa (15). Lisäksi Mandatum maksoi Sampo Oyj:lle takaisin pääomalainan 100 miljoonaa euroa syyskuussa 2023.

12 Luovutetut liiketoiminnot

Topdanmarkin henkivakuutustoimintojen myynti

Topdanmark Forsikring A/S allekirjoitti 18.03.2022 sopimuksen Topdanmark Liv Holding A/S:n ja sen tytäryhtiöiden myynnistä Nordea Life Holding AB:lle. Liv Holding -konsernin Illness and Accident -liiketoiminnot sisältyivät luovutettaviin liiketoimintoihin. Liiketoimintojen myynti sai viranomaishyväksynnän ja myynti toteutettiin 1.12.2022.

Sampo-konsernissa Topdanmarkin henkivakuutustoiminnot oli raportoitu osana Topdanmarkin segmenttiä. Koska Sampo-konsernissa Topdanmarkin henkivakuutustoiminnot eivät edustaneet merkittävää liiketoimintoa tai maantieteellistä aluetta, varat ja velat luokiteltiin myytävänä oleviksi omaisuuseriksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Luovutettujen liiketoimintojen tulos

Milj. e	1-11/2022
Vakuutusmaksutuotot	244
Vakuutuspalvelukulut	-194
Jälleenvakuutustulos	2
Vakuutuspalvelutulos	52
Sijoitustoiminnan nettotuotot	-1 114
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	1 106
Nettorahoitustulos	-9
Muut tuotot	3
Muut kulut	-13
Tulos ennen veroja	32
Verot	-2
Luovutetut toiminnot, nettona verojen jälkeen	31
Myyntivoitto	117
Nettotuotto luovutetuista toiminnoista	148

Myynnin seurauksena kirjattiin konsernissa taseesta pois tuloslaskelman kautta -46 miljoonaa euroa Topdanmarkin henkivakuutustoimintoihin liittynyttä tavaramerkkiä.

13 Liiketoimintojen yhdistäminen

Topdanmark hankki 100%:ia Oona Health A/S:n osakkeista 1.12.2023. Oona Healthin omistuksessa ovat Dansk Sundhedssikring A/S (DSS), PrimaCare A/S sekä DSS Hälsa AB. DSS on vakuutusyhtiö. joka tarjoaa sekä yrityksille että yksityishenkilöille sairausvakuutuksia. PrimaCare A/S on terveydenhuoltoyhtiöiden verkosto, joka tarjoaa fysioterapia-, kiropraktikko- ja psykologiapalveluita vakuutusyhtiöille. DSS Hälsa AB on Ruotsissa toimiva vakuutusagentti, joka tarjoaa vakuutussopimuksiin liittyviä sairausvakuutustuotteita sekä hallintopalveluita,

Hankintahinnan sisältämä liikearvo, yhteensä 237 miljoonaa euroa (DKK 1 770 miljoonaa), perustuu DSS:n ainutlaatuiseen liiketoimintamalliin sekä operatiivisiin toimintoihin. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Seuraavassa taulukossa esitetään Oona Healthista maksettu hankintahinta ja hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat.

Milj. e	1.12.2023
Käteinen	257
Ehdollinen vastike	12
Hankintahinta	269
Hankintaan liittyvät kustannukset	5
Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat
Rahoitusvarat	39
Käteiset varat	8
Aineettomat hyödykkeet	87
Muut varat	11
Varat yhteensä	146
Vakuutussopimusvelat	18
Muut velat	96
Velat yhteensä	114
Nettovarallisuus	31
Liikearvo	237
Hankintahinta	269

Hankintasopimuksen mukaisesti Topdanmark A/S hankki yli 97% Oona Health A/S:n osakkeista sopimushetkellä ja hankkii jäljellä olevat 3% muuttuvaan hankintahintaan, joka riippuu voitosta verojen jälkeen vuonna 2026.

Aineettomat hyödykkeet sisältävät asiakassuhteita 72 miljoonaa euroa (DKK 535 miljoonaa) ja tavaramerkkejä 7 miljoonaa euroa (DKK 50 miljoonaa). Oona Health A/S:n osuus tilikauden laajaan tulokseen kirjatuista tuotoista 1.12.2023 alkaen oli 12 miljoonaa euroa (DKK 93 miljoonaa) ja osuus tuloksesta 2 miljoonaa euroa (DKK 14 miljoonaa).

Seuraavassa taulukossa esitetään hankitut varat ja vastaanotetut velat:

Milj. e	1.12.2023
Varat ja velat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	326
Rahoitusvarat	39
Muut varat	9
Käteinen	8
Varat yhteensä	383
Vakuutussopimusvelat	18
Muut velat	108
Velat yhteensä	126
Hankintahinta maksettuna käteisellä	257

14 Ehdolliset velat ja sitoumukset

Milj. e	12/2023	12/2022
Taseen ulkopuoliset erät
Takaukset	9	9
Sijoitussitoumukset	15	2 069
IT-hankinnat	1	11
Muut	2	2
Yhteensä	27	2 091

Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Ylemmässä taulukossa esitetyt sijoitussitoumukset olivat suurelta osin Mandatumin sitoumuksia yksityisille osake- ja credit-rahastoille. Lisätietoja liitteessä 11.

Vakuudeksi annettu omaisuus ja vakuudelliset velat ja sitoumukset

	12/2023		12/2022
Milj. e	Annettu vakuus	Velat / sitoumukset	Annettu vakuus	Velat / sitoumukset
Vakuudeksi annettu omaisuus
Sijoitukset	408	293	362	169
Tytäryhtiöosakkeet	91	27	94	28
Käteisvarat	63	36	19	32
Yhteensä	561	356	476	230
Johdannaiskaupan vakuudeksi annettu omaisuus
Sijoitukset	9		8
Käteisvarat	42		60
Vakuutusvastuiden vakuudeksi annettu omaisuus
Sijoitukset	399		354
Lainojen vakuudeksi annettu omaisuus
Tytäryhtiöosakkeet	91		94

Vakuudeksi annetut varat sisältyvät tase-eriin Rahoitusvarat, Muut saamiset tai Käteisvarat.

Sampo ja Mandatum ovat sopineet Saxo Bankin osakkeiden myynnistä, mutta myynti edellyttää viranomaisten hyväksyntää. Sampo on myöntänyt Mandatumille 280 miljoonan euron lainan, joka on nostamatta tilinpäätöshetkellä. Laina odotetaan maksettavan takaisin 4 vuoden kuluessa sen antamisesta.

15 Raportointikauden jälkeiset tapahtumat

Ifin IFRS 17:n mukaisten diskonttovaikutusten erittelyn vertailuhetken muutos

Sampo julkaisi 18.1.2024 lehdistötiedotteen diskonttovaikutusten erittelyyn käytettyjen periaatteiden teknisistä muutoksista Ifissä. IFRS 17:n käyttöönottoon liittyvän, vuoden 2023 aikana tehdyn analyysin seurauksena Sampokonserni on päättänyt vaihtaa Ifissä kyseisen erittelyn laskennassa käytetyksi vertailuhetkeksi vuosineljänneksen alun vuoden alun sijasta. Vertailuhetken muutos vaikuttaa diskonttovaikutusten jakamiseen vakuutuspalvelutuloksen sekä vakuutussopimuksiin liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen kesken, mutta sillä ei ole vaikutusta tulokseen ennen veroja. Tämä kuvastaa konsernin nykykäytäntöä julkaista taloudellinen tulos vuosineljänneksittäin sekä pyrkimystä noudattaa läheisemmin yleistä markkinakäytäntöä ja konsernin muiden yhtiöiden lähestymistapaa. Lisätietoja laadintaperiaatteissa.

-

-