Sampo Oyj

Annual Report • Mar 19, 2024

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Sisältö

Hallituksen toimintakertomus	3
Katsaus tilikauteen 2023	4
Tulevaisuudennäkymät	7
Näkymät vuodelle 2024	7
Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä	7
Voitonjakoehdotus	8
Toimintaympäristö	9
Liiketoiminta-alueet	10
If	10
Topdanmark	13
Hastings	14
Omistusyhteisö	15
Taloudellinen tilanne	16
Konsernin vakavaraisuus	16
Velka-asema	16
Luottoluokitukset	17
Muut tapahtumat	18
Sampo Oyj:n jakautuminen	18
Hakemus osittaisesta ryhmän sisäisestä mallista	19
Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat	20
Osakkeet ja osakepääoma	20
Hallituksen valtuutukset	22
Osakkeenomistajat	22
Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset	23
Omien osakkeiden osto-ohjelma	24

Hallinnointiin liittyvät asiat	25
Hallinnointi	25
Varsinainen yhtiökokous	25
Riskienhallinta	27
Palkitseminen	27
Konsernirakenteen muutokset	28
Muutokset konsernin johdossa ja hallituksessa	30
Henkilöstö	32
Vastuullisuus	33
Vuoden 2023 kohokohtia	33
EU-taksonomia	34
Raportointikauden jälkeiset tapahtumat	41
Tunnusluvut	42
Tunnuslukujen laskentakaavat	46
Konsernin IFRS-tilinpäätös	48
Konsernin laaja tuloslaskelma	49
Konsernitase	50
Laskelma oman pääoman muutoksista	51
Konsernin rahavirtalaskelma	52
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	53
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet	54
Segmentti-informaatio	72
Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2023	73
Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2022	74
Tase segmenteittäin 31.12.2023	75
Tase segmenteittäin 31.12.2022	76
Maantieteellinen informaatio	77
Muut liitetiedot	78

Sampo Oyj:n tilinpäätös	190
Sampo Oyj:n tuloslaskelma	191
Sampo Oyj:n tase	192
Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma	193
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot	194
Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista	195
Liitetiedot 1–5	196
Liitetiedot 6–8	197
Liitetieto 9	198
Liitetiedot 10-17	199
Liitetiedot 18–20	200
Liitetieto 21	201
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
allekirjoitukset	202
Tilintarkastuskertomus	204

VUOSIRAPORTIT 2023 WWW.SAMPO.COM/VUOSI2023

Tämä pdf-muodossa oleva hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös ei ole ESEF-asetusten (European Single Electronic Format) mukainen xHTML-asiakirja. Sammon ESEF-tilinpäätös on saatavissa osoitteessa www.sampo.com/vuosi2023.

Hallituksen toimintakertomus

Katsaus tilikauteen 2023	4
Tulevaisuudennäkymät	7
Näkymät vuodelle 2024	7
Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä	7
Voitonjakoehdotus	8
Toimintaympäristö	9
Liiketoiminta-alueet	10
If	10
Topdanmark	13
Hastings	14
Omistusyhteisö	15
Taloudellinen tilanne	16
Konsernin vakavaraisuus	16
Velka-asema	16
Luottoluokitukset	17
Muut tapahtumat	18
Sampo Oyj:n jakautuminen	18
Hakemus osittaisesta ryhmän sisäisestä mallista	19
Osakkeet, osakepääoma ja
osakkeenomistajat	20
Osakkeet ja osakepääoma	20
Hallituksen valtuutukset	22

Osakkeenomistajat	22
Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset	23
Omien osakkeiden osto-ohjelma	24
Hallinnointiin liittyvät asiat	25
Hallinnointi	25
Varsinainen yhtiökokous	25
Riskienhallinta	27
Palkitseminen	27
Konsernirakenteen muutokset	28
Muutokset konsernin johdossa ja hallituksessa	30
Henkilöstö	32
Vastuullisuus	33
Vuoden 2023 kohokohtia	33
EU-taksonomia	34
Raportointikauden jälkeiset tapahtumat	41
Tunnusluvut	42
Tunnuslukujen laskentakaavat	46

Hallituksen toimintakertomus Katsaus tilikauteen 2023

Sampo-konsernin maksutulon kasvu oli vahvaa ja underwriting-toiminnan kannattavuus hyvällä tasolla vuonna 2023, jota leimasivat lukuisat vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot ja suurvahingot sekä valuuttakurssien epäsuotuisa kehitys.

Bruttomaksutulo ja broker-liiketoiminnan tuotot kasvoivat kiintein valuuttakurssein 11 prosenttia ja raportoidusti 6 prosenttia 8 870 miljoonaan euroon (8 375). Kasvu oli laaja-alaista kaikkien liiketoimintaalueiden tukiessa kehitystä sekä Pohjoismaissa että Isossa-Britanniassa. Pohjoismaissa konsernin suurimman liiketoiminta-alueen Henkilöasiakasliiketoiminnan kasvu kiihtyi kiintein valuuttakurssein 5,0 prosenttiin edellisvuoden 3,5 prosentista. Tätä tukivat vahva kehitys muissa kuin moottoriajoneuvovakuutuksissa, erityisesti henkilövakuutuksissa, sekä korkea ja vakaa asiakaspysyvyys. Yrityspuolella kasvua edistivät tammikuun alussa uusittavien sopimusten hyvä kehitys, hinnantarkistukset ja pk-yritysasiakassegmentissä vahvana jatkunut kehitys.

Isossa-Britanniassa hinnoitteluolosuhteet jatkoivat kohentumistaan läpi vuoden, mikä mahdollisti merkittävät hinnantarkistukset ja valikoidun volyymikasvun. Maksutulo kasvoi Isossa-Britanniassa 32 prosenttia paikallisessa valuutassa ja voimassa olevien vakuutussopimusten määrä kasvoi 8 prosenttia edellisvuodesta 3,5 miljoonaan sopimukseen. Moottoriajoneuvovakuutussopimusten määrä kasvoi 4 prosenttia ja kotivakuutusten 31 prosenttia.

Vaikka vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot ja suurvahingot kasvoivat vuoden aikana, Sampo saavutti tavoitteensa alle 86 prosentin yhdistetystä kulusuhteesta. Konsernin underwriting-tulos oli 1 164 miljoonaa euroa (1 031) ja yhdistetty kulusuhde 84,6 prosenttia (85,8). IFRS 4 -kirjanpitostandardin mukaisesti laskettu vuoden 2022 yhdistetty kulusuhde sisälsi merkittäviä muutoksia aiempien vuosien korvausvastuussa vuoden viimeisellä neljänneksellä, joista osa sisältyy IFRS 17 -kirjanpitostandardissa nettorahoitustulokseen. Näin ollen luvut eivät olet täysin vertailukelpoisia. Suurvahingoilla ja vakavilla säävahingoilla oli 4,7 prosenttiyksikön vaikutus Ifin riskisuhteeseen eli selvästi suurempi kuin vuonna 2022, jolloin se oli 1,3 prosenttiyksikköä.

Alla oleva kehitys säilyi positiivisena läpi vuoden, ja Ifin diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Tämä saavutettiin kurinalaisella underwriting-toiminnalla ja hinnantarkistuksilla, jotka ylittivät pohjoismaisen korvausinflaation, joka hidastui vuoden loppua kohden vuonna 2023 nähdyn 4–5 prosentin vaihteluvälin alarajalle. Hastingsin operatiivinen kulusuhde oli 89,8 prosenttia (87,2) hinnoittelutrendien kohentuessa samalla, kun korvausinflaatio pysyi korkeana, mutta vakaana noin 12 prosentissa suurimman osan vuodesta 2023.

Nettorahoitustulos oli 560 miljoonaa euroa. Tulosta tuki vahvat, 1 006 miljoonan euron suuruiset sijoitustoiminnan nettotuotot. Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut olivat -446 miljoonaa

euroa. Diskonttokorkojen muutoksella oli tähän -160 miljoonan euron ja diskonttauksen purulla -248 miljoonan euron vaikutus.

Sampo Oyj:n hallitus ilmoitti 7.12.2022 aloittaneensa strategisen arvion Mandatumin asemasta Sampokonsernissa. Vaihtoehtoja arvioituaan hallitus päätti 29.3.2023 ehdottaa Sampo Oyj:n osittaisjakautumista eriyttämällä Mandatumin Sampo-konsernista. Varsinainen yhtiökokous hyväksyi osittaisjakautumisen 17.5.2023. Jakautuminen toteutettiin 1.10.2023 ja kaupankäynti Mandatumin osakkeella alkoi Nasdaqin Helsingin pörssissä 2.10.2023.

Mandatumin tammi–syyskuun 2023 tulos ennen veroja oli 173 miljoonaa euroa ja nettotulos 140 miljoonaa euroa Sampo-konsernin konsolidoidussa tuloslaskelmassa. Lisäksi jakautumisella oli 111 miljoonan euron positiivinen kirjanpitovaikutus konsernin tulokseen ennen veroja ja nettotulokseen. Jakautumisen taloudellisia vaikutuksia on esitelty tarkemmin Sampo Oyj:n jakautuminen -osiossa.

Konsernin vahinkovakuutustoimintojen tulos ennen veroja kasvoi 1 481 miljoonaan euroon IFRS 9:n mukaisesti (803), mutta laski raportoidusta vertailukauden luvusta (1 924). Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta oli 1 323 miljoonaa euroa (1 031), josta 1 072 miljoonaa euroa (1 528) kertyi jatkuvista liiketoiminnoista. Osakekohtainen tulos oli 2,62 euroa (3,97), josta 2,12 euroa (2,88) kertyi jatkuvista liiketoiminnoista.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n hallitus ehdotti 25.4.2024 järjestettävälle yhtiökokoukselle 8.2.2024, että vuodelta 2023 jaetaan osinkoa 1,80 euroa osakkeelta. Tämä vastaa 86 prosentin osingonjakosuhdetta perustuen 2,07 euron osakekohtaiseen operatiiviseen tulokseen. Ehdotettu kokonaisosinko koostuu 1,60 euron osakekohtaisesta perusosingosta ja 0,20 euron osakekohtaisesta lisäosingosta. Ehdotettu perusosinko kasvaisi 7 prosenttia edellisvuoden 1,50 euron perusosingosta, jossa on huomioitu osittaisjakautuminen.

Sampo-konsernin pro forma Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli jakautumiseen liittyvät transaktiot huomioiden 182 prosenttia vuoden 2023 lopussa. Vakavaraisuussuhde laski vuoden 2022 lopun 210 prosentista, mikä johtui lähinnä jakautumisesta. Velkaisuusaste oli vuoden 2023 lopussa 25,3 prosenttia, ja se parani vuoden 2022 lopun 25,6 prosentista. Ehdotettu 1,80 euron osakekohtainen osinko huomioiden velkaisuusaste oli 27,7 prosenttia. Sampokonsernin tavoitteet vuosille 2021–2023 olivat 170–190 prosentin vakavaraisuussuhde ja alle 30 prosentin velkaisuusaste.

Sampo palautti vuonna 2023 ylimääräistä pääomaa osakkeenomistajille 0,5 miljardin euron arvosta hankkimalla ja mitätöimällä 12,6 miljoonaa omaa osakettaan, mikä vastasi 2 prosenttia osakekannasta. Sammon kokonaisosakemäärä on laskenut 10 prosenttia vuodesta 2021, kun yhtiö aloitti omien osakkeiden takaisinostot.

Sampo tiedotti 20.6.2023 jättäneensä Finanssivalvonnalle hakemuksen vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskemiseen käytettävän, osittaisen ryhmän sisäisen mallin käyttöönotosta. Osittaisjakautumisen toteuduttua Ruotsin Finanssivalvonnasta (Finansinspektion) tuli Sammon vakavaraisuuden ryhmävalvoja 1.10.2023

alkaen. Tämän seurauksena Sampo jätti Ruotsin Finanssivalvonnalle hakemuksen osittaisen ryhmän sisäisen mallin käyttöönotosta 2.10.2023. Kyseinen malli ottaa huomioon Sammon vahinkovakuutustoimintojen riskiprofiilin standardikaavaa paremmin, ja sen mukaisesti laskettuna vakavaraisuuspääomavaatimus olisi ollut vuonna 2023 arviolta jopa 0,3 miljardia euroa matalampi. Hakuprosessin arvioidaan tulevan päätökseen vuoden 2024 alkupuoliskolla.

Sampo-konserni julkaisee kirjanpitolain 3a luvun 5 §:n mukaisesti selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoista. Kyseinen selvitys, Sampo-konsernin vastuullisuusraportti vuodelta 2023, julkaistaan toimintakertomuksesta erillisenä maalis–huhtikuun vaihteessa 2024 osoitteessa www.sampo.com/vuosi2023.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Avainluvut

Sampo-konserni, 2023

Milj. e	1–12/2023	1–12/2022	Muutos, %
Tulos ennen veroja (vahinkovakuutustoiminnot)	1 481	1 924	-23
If	1 358	1 550	-12
Topdanmark	162	158	3
Hastings	129	107	21
Omistusyhteisö	-160	146	—
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta	1 323	2 107	-37
Underwriting-tulos	1 164	1 031	13
			Muutos
Osakekohtainen tulos (EUR)	2,62	3,97	-1,36
Osakekohtainen operatiivinen tulos (EUR)	2,07	—	—
Oman pääoman tuotto (RoE), %	15,6	4,2	11,4
Tulos ennen veroja (IFRS 9 -oikaistu), milj.e*	1 481	803	84 %

Vuoden 2022 vertailuluvut on uudelleenlaskettu IFRS 17 -standardin mukaisesti, mutta ei IFRS 9 -standardin mukaisesti. Tästä johtuen kaikki ajanjakson luvut, erityisesti sijoitustoiminnan nettotuotot, eivät ole täysin vertailukelpoisia. Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta, osakekohtainen tulos ja oman pääoman tuotto -luvut sisältävät henkivakuutustoiminnan tuloksen. Mandatum on luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi 31.3.2023 alkaen.

* IFRS 9:n mukainen, markkina-arvojen muutokset huomioiva konsernin tulos ennen veroja (vahinkovakuutustoiminnot) -vertailuluku julkaistu vertailtavuuden parantamiseksi.

Keskeiset taloudelliset tavoitteet

Sampo-konserni, 2021 - 2023

	Tavoite	2023
Konserni	Underwriting-tuloksen kasvu keskimäärin 4–6 (mid-single-digit) prosenttia vuositasolla	13 %
	Konsernin yhdistetty kulusuhde: alle 86 %	84,6 %
	Vakavaraisuussuhde: 170–190 %	182 % (pro forma, jakautumiseen liittyvät transaktiot huomioiden)
	Velkaisuusaste: alle 30 %	25,3 %
If	Yhdistetty kulusuhde: alle 85 %	83,1 %
Hastings	Operatiivinen kulusuhde: alle 88 %	89,8 %

Tulevaisuudennäkymät

Näkymät vuodelle 2024

Sampo-konsernin odotetaan saavuttavan vuonna 2024 yhdistetyn kulusuhteen, joka on vuosille 2024–2026 asetetun alle 85 prosentin tavoitteen mukainen. Tavoitteeseen sisältyy oletus diskonttokoron 2 prosenttiyksikön suuruisesta positiivisesta vaikutuksesta.

Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä

Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan erilaisille riskeille ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti keskeisten liiketoimintayksiköidensä välityksellä. Sammon konserniyhtiöiden kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-, luotto- ja vakuutusriskit sekä operatiiviset riskit. Konsernitasolla riskien lähteet ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät ole suoraan yhteenlaskettavissa.

Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitys

vaikuttaa Sampo-konserniin pääasiassa omistamiensa vakuutusyhtiöiden sijoitusomaisuuden ja vastuuvelan sekä strategisten sijoitustensa kautta. Ajan kuluessa mahdolliset epäsuotuisat makrotaloudelliset vaikutukset voivat heijastua myös Sammon operatiiviseen liiketoimintaan esimerkiksi talouskasvua alentaessaan tai korvauskuluja nostaessaan.

Kuluttajahintainflaatio hidastui merkittävästi Euroopassa vuonna 2023 energian hintojen laskun vuoksi. Viimeaikaisen inflaatiopiikin pahin vaihe näyttää olevan ohi, elleivät geopoliittiset jännitteet sitten aiheuta uutta sokkia energian hintoihin. Euroopan edelleen vahvat työmarkkinat ja nopea palkkojen kasvu voivat kuitenkin pitää hintapaineita koholla. Epävarmuutta liittyykin siihen, päätyvätkö keskuspankit pitämään korot ylhäällä ennakoitua pidempään. Tämä voi johtaa sekä talouskasvun merkittävään hidastumiseen että ongelmiin yritysten, kotitalouksien ja valtioiden velanhoitokyvyssä nostaen riskiä sijoituskohteiden äkillisestä uudelleenhinnoittelusta rahoitusmarkkinoilla. Lisäksi Ukrainan sota on edelleen merkittävä taloudellinen riski. Nämä tekijät tuovat talouden ja pääomamarkkinoiden kehitykseen tällä hetkellä merkittävää epävarmuutta. Samaan aikaan nopeasti kehittyvät hybridiuhat luovat uusia haasteita valtioille ja yrityksille. On olemassa myös lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia ja poliittisia tekijöitä sekä muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti.

Sampo-konsernin vakuutusriskit Venäjällä tai Ukrainassa ovat rajalliset ja koskevat lähinnä Suurasiakkaatliiketoiminnan tiettyjä pohjoismaisia asiakkaita, joiden vakuutusehdoissa sotatilanteesta seuranneet vahingot on rajattu vakuutusvastuun ulkopuolelle. Sammon taseeseen ei myöskään sisälly suoria sijoituksia Venäjälle tai Ukrainaan. Suorien riskipositioiden vähyys huomioiden suurin Ukrainan sodasta Sammolle aiheutuva riski liittyy yllä kuvailtuihin toisen asteen vaikutuksiin pääomamarkkinoilla ja makrotaloudessa. Koronapandemialla ei ollut merkittäviä vaikutuksia konsernin vakuutusliiketoimintaan vuonna 2023. Koronapandemian vaikutusten vähäisyyden ja niiden luotettavan arvioinnin hankaloitumisen vuoksi Sampo luopui koronapandemian vaikutuksien kvantitatiivisten arvioiden julkaisusta taloudellisessa raportoinnissaan helmikuusta 2022 alkaen.

Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut toimintaympäristöön vaikuttavat trendit ja mahdolliset vaikutuksiltaan suuret tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia Sampo-konsernin liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä. Esimerkkejä tunnistetuista trendeistä ovat demografiset muutokset, kestävän kehityksen teemat ja teknologinen kehitys esimerkiksi keinoälyn ja digitalisaation saralla mukaan lukien kyberturvallisuuteen liittyvät uhat.

Voitonjakoehdotus

Osinko

Sampo-konsernin voimassa olevan pääomakehikon mukaisesti Sampo-konsernin tavoitteena on palauttaa merkittävä osa säännöllisesti kertyvästä ylimääräisestä pääomastaan ennustettavan perusosingon muodossa. Tämän lisäksi ylimääräistä pääomaa palautetaan lisäosinkojen ja/tai omien osakkeiden takaisinostojen muodossa siltä osin kuin niitä ei käytetä liiketoiminnan kehittämiseen.

Sampo Oyj:n vuodelle 2023 soveltaman osinkopolitiikan mukaan maksettujen osinkojen kokonaismäärä on vähintään 70 prosenttia Sampo-konsernin operatiivisesta tuloksesta.

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 5 367 miljoonaa euroa, josta tilikauden 2023 voitto on 963 miljoonaa euroa. Yllä esitettyjen linjausten mukaisesti hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle osinkoa maksettavaksi 1,80 euroa kullekin yhtiön osakkeelle lukuun ottamatta osingon täsmäytyspäivänä 29.4.2024 Sampo Oyj:n hallussa olevia osakkeita. Osinkoon sisältyy 1,60 euron suuruinen osakekohtainen perusosinko sekä 0,20 euron suuruinen osakekohtainen lisäosinko.

Koska operatiivinen tulos oli 1 046 miljoonaa euroa, ehdotettu osinko vastaa 86 prosentin voitonjakosuhdetta. Loput varoista jätetään yhtiön omaan pääomaan. Ehdotetun osingon huomioimisen jälkeen Sampo-konsernin tilikauden 2023 jakokelpoiset varat ovat noin 4 463 miljoonaa euroa, konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde 177 prosenttia ja velkaisuusaste 27,7 prosenttia.

Osingonmaksu

Osinko ehdotetaan maksettavan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 29.4.2024 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingot maksetaan 7.5.2024.

Ruotsalaisten talletustodistusten liikkeeseenlaskija huolehtii osinkojen maksusta Euroclear Sweden AB:ssa osingonmaksun täsmäytyspäivänä 29.4.2024 rekisteröidylle ruotsalaisten talletustodistusten haltijalle, jolle osingot maksetaan Ruotsin kruunuina.

Taloudellinen asema

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Toimintaympäristö

Pohjoismaat

Pohjoismaiden makrotaloudellinen toimintaympäristö oli vuonna 2023 haastava, ja inflaatio ja korot olivat historiallisen korkealla tasolla. Säävahinkojen tavallista suurempi määrä vaikutti vahinkovakuuttajien tulokseen. Tästä huolimatta Pohjoismaiden vahinkovakuutusmarkkinoiden kehitys oli edelleen suhteellisen hyvä, ja markkinana alue lukeutui Euroopan kannattavimpien joukkoon.

Pohjoismaiden vahinkovakuutusmarkkinat ovat erittäin keskittyneet, ja neljän suurimman toimijan osuus Norjan, Suomen ja Ruotsin markkinoista on noin 80–90 prosenttia. Monet vakuutusyhtiöistä toimivat useammassa Pohjoismaassa. Markkinat eivät ole yhtä keskittyneet Tanskassa, missä neljä suurinta vakuutusyhtiötä hallitsee noin 60:tä prosenttia markkinoista.

Kilpailuympäristö pysyi vuoden aikana jokseenkin vakaana henkilöasiakkaiden ja pk-yritysasiakkaiden segmenteissä, kun taas suurasiakkaiden underwritingissa oli edelleen myyjän markkinat. Suuret pörssiyhtiöt noudattivat vahvaa kulukuria ja nostivat hintojaan korvausinflaation kattamiseksi.

Markkinoiden laajuinen korvausinflaatio oli vuonna 2023 viime aikojen tasoa korkeampi ja Ifin osalta 4 - 5 prosenttia. Inflaatio oli korkeinta omaisuus- ja ajoneuvovakuutuksissa, joissa rakennusmateriaali- ja varaosakustannukset kasvoivat materiaalipulan sekä kuljetuskustannusten ja energian hintojen nousun myötä. Myös paikallisten valuuttojen heikkeneminen lisäsi inflaatiopaineita. Korvausinflaatio osoitti Pohjoismaissa hidastumisen merkkejä vuoden loppua

kohden, mikä vähensi vuoden 2024 näkymiin liittyvää epävarmuutta.

Pohjoismaiden vahinkofrekvenssi palasi vuonna 2023 pandemiaa edeltäneelle tasolle. Alueeseen kohdistui vuoden aikana lukuisia säävahinkoja, joista vakavin oli loppukesän Hans-myrsky. Hans aiheutti Norjassa rankimmat sateet 25 vuoteen, mikä johti tulvista ja maanvyörymistä koituneisiin vahinkoihin. Myrsky ulottui myös Ruotsiin sekä osiin Tanskaa ja Suomea.

Myös ankarat talviolosuhteet kasvattivat vahinkofrekvenssiä Pohjoismaissa vuonna 2023. Talvi oli alkuvuodesta ankara erityisesti Ruotsissa ja Norjassa. Vuoden viimeisellä neljänneksellä talvi alkoi tavallista aikaisemmin ja oli normaalia ankarampi. Marraskuun alussa esiintyi rankkoja lumisateita ja pakkasta, mikä aiheutti säävahinkoja.

Jälleenvakuutusmarkkinoiden kiristyminen näkyi vuonna 2023 edelleen Pohjoismaissa korkeina vakuutushintoina ja jälleenvakuuttajien aiempaa heikompana riskinottohalukkuutena. Jälleenvakuutusten hinnat nousivat odotetusti maailmanlaajuisen inflaation, korvauskehityksen ja ilmastonmuutoksen vuoksi, mikä vaikutti myös ensivakuutusmarkkinoihin.

YK:n ilmastopaneelin IPCC:n mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Pohjoismaissa, ja helleaaltojen ja tulvien odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Kehityksen ennakoidaan olevan asteittaista, ja yhden vuoden sopimuksilla toimivalla vakuutusalalla on hyvät valmiudet sopeutua muutoksiin.

Pohjoismaat ovat pitkälle digitalisoituneita, ja pohjoismaiset vakuutusyhtiöt ovat sitoutuneet viimeisimmän teknologian hyödyntämiseen ja innovaatioihin. Digitalisaatiokehitys jatkui kuluneena vuonna, ja konserni kiinnitti entistä enemmän huomiota kyberriskeihin. Monitahoisten kyberriskien hallinta edellytti kaikilta vakuutusyhtiöiltä kohdennettuja investointeja ja jatkuvaa valppautta uusien uhkien varalta.

Iso-Britannia

Isossa-Britanniassa vahinkovakuutusten markkinahinnat nousivat kuluneen vuoden aikana merkittävästi korvausinflaation takia. Korvausinflaatio kiihtyi huomattavasti vuoden 2022 aikana ja jatkui hellittämättä koko vuoden 2023. Myös vahinkofrekvenssi kasvoi matkustamisen palautuessa lähemmäksi pandemiaa edeltänyttä tasoa ja vuoden ensimmäisen neljänneksen huonon sään seurauksena.

Hastingsin ensisijainen jakelukanava eli hintavertailusivustot ovat edelleen Ison-Britannian autoja kotivakuutusasiakkaiden ylivoimaisesti suurin jakelukanava. Markkinahintojen nousu lisäsi näiden sivustojen käyttöä vuoden aikana, kun asiakkaat vertailivat yhtiöitä parhaiden hintojen löytämiseksi.

Finanssivalvontaviranomainen säätelee edelleen aktiivisesti Ison-Britannian vakuutusmarkkinaa. 31.7.2023 tuli voimaan valvontaviranomaisen antamat uudet kuluttajasäännöt, joiden tarkoituksena on parantaa ja selkeyttää kuluttajansuojaa rahoituspalveluissa. Hastings on alkanut noudattaa uusia sääntöjä hyvissä ajoin ja varmistaa jatkossakin, että kuluttajansuojan periaatteita noudatetaan yhtiön asiakaskeskeisen strategian mukaisesti.

Liiketoiminta-alueet

If

If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutuskonserni. Se tarjoaa vakuutusratkaisuja kaikissa keskeisissä vakuutuslajeissa neljällä liiketoiminta-alueellaan, joita ovat Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat, Suurasiakkaat ja Baltia-liiketoiminta. Ifin liiketoimintamalli perustuu korkeaan asiakastyytyväisyyteen, alansa parhaaseen riskien arviointiin ja hinnoitteluun sekä pohjoismaisen toimintamallinsa mahdollistamaan skaalaeduista hyötymiseen. Ifin strategian ytimessä ovat erinomaiset digitaaliset myyntikanavat ja muut digitaaliset palvelut etenkin Henkilöasiakkaat-liiketoiminnassa ja Yritysasiakkaat-liiketoiminnan pkmarkkinasegmentissä.

Underwriting-kehitys

If raportoi 842 miljoonan euron (673) suuruisen underwriting-tuloksen vuodelta 2023 ja 83,1 prosentin (86,6) suuruisen yhdistetyn kulusuhteen, kun diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,5 prosenttiyksikköä ja liikekulusuhde aleni 0,3 prosenttiyksikköä. Vuoden 2022 viimeisen neljänneksen, IFRS 4 -kirjanpitostandardin mukaisesti laskettu yhdistetty kulusuhde sisälsi merkittäviä muutoksia aiempien vuosien korvausvastuussa, joista osa sisältyy IFRS 17 -kirjanpitostandardissa nettorahoitustulokseen. Näin ollen luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Maksutulon kehitys

Ifin bruttomaksutulo vuodelta 2023 oli 5 468 miljoonaa euroa (5 432). Maksutulo kasvoi 6,7 prosenttia vuodentakaisesta kiintein valuuttakurssein. Kasvu oli vahvaa kaikilla liiketoiminta-alueilla, ja sitä vauhdittivat pääasiassa onnistuneet, korvausinflaation kattamiseksi toteutetut hinnoittelutoimenpiteet ja korkea asiakaspysyvyys.

Tulos

If, 2023

Milj. e	2023	2022	Muutos, %
Bruttomaksutulo	5 468	5 432	1
Vakuutusmaksutuotot, netto	4 996	5 024	-1
Korvauskulut, netto	-3 093	-3 267	-5
Liikekulut sisältäen korvausten käsittelykulut	-1 061	-1 084	-2
Vakuutuspalvelutulos / Underwriting-tulos	842	673	25
Sijoitustoiminnan nettotuotot	871	278	214
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	-331	610	—
Nettorahoitustulos	539	888	-39
Muut erät	-24	-11	122
Tulos ennen veroja	1 358	1 550	-12

Avainluvut

	2023	2022	Muutos
Yhdistetty kulusuhde, %	83,1	86,6	-3,5
Toimintakulusuhde, %	21,2	21,6	-0,3
Riskisuhde, %	61,9	65,0	-3,1
Suurvahingot ja vakavat säävahingot, %	4,7	1,3	3,4
Riskioikaisu ja muut tekniset vaikutukset, kuluva vuosi, %	1,2	0,8	0,4
Aiempien vuosien kehitys, %	-5,3	0,6	-6,0
Oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %	61,3	62,3	-1,0
Diskonttovaikutus, kuluva vuosi, %	-3,4	-2,9	-0,5
Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %	64,7	65,2	-0,5
Vahinkosuhde, %	67,6	70,7	-3,1
Liikekulusuhde, %	15,6	15,9	-0,4

Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti.

Suurvahingot esitetään arvioon verrattuna, mutta vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot raportoidaan kokonaisuudessaan; negatiivinen luku tarkoittaa positiivista tulosta. Luonnonkatastrofeihin liittyvät vahingot lasketaan vakaviin sääilmiöihin liittyviksi vahingoiksi. Aiempien vuosien kehityksen ollessa negatiivinen luku vastuuvelka on kehittynyt myönteisesti. Diskonttovaikutus kuvaa kuluvana vuonna toteutetun vastuuvelan diskonttauksen vaikutusta oikaistuun riskisuhteeseen.

Koko vuoden Henkilöasiakasliiketoiminnan maksutulo kasvoi 5,0 prosenttia kiintein valuuttakurssein, pääasiassa korvausinflaation kattamiseksi toteutettujen hinnankorotusten ansiosta. Maantieteellisesti bruttomaksutulo kasvoi eniten Norjassa ja Suomessa. Kasvu oli vuoden aikana vankkaa erityisesti henkilö- ja omaisuusvakuutussegmenteissä. Maksutulo kasvoi myös ajoneuvovakuutuksissa, mutta historiallisen alhainen uusien autojen myynti painoi edelleen kasvulukuja. Uusien autojen myynti laski Pohjoismaissa 2 prosenttia, mutta kasvoi Ifin tärkeimmillä

ajoneuvovakuutusmarkkinoilla Ruotsissa 1 prosentin. Ruotsin moottoriajoneuvovakuuttaminen pois lukien Henkilöasiakasliiketoiminnan maksutulo kasvoi vuoden aikana 6,3 prosenttia ja koko Ifin maksutulo 7,6 prosenttia kiintein valuuttakurssein. Vakuutusten kysyntä pysyi verraten vakaana hinnankorotuksista ja Pohjoismaiden talouskasvun hidastumisesta huolimatta, ja Henkilöasiakasliiketoiminnan asiakaspysyvyys oli viimeisellä vuosineljänneksellä yli 89 prosenttia (90).

Verkkopalvelujen ja digitaalisten palvelujen käyttäjämäärien kehitys jatkui Henkilöasiakasliiketoiminnassa hyvänä vuonna 2023 useita vuosia jatkuneiden investointien ansiosta. Verkkomyynti kasvoi 8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja digitaalisten kanavien osuus myynnistä oli 54 prosenttia.

Yritysasiakkaat-liiketoiminnan vuoden 2023 bruttomaksutulo kasvoi 5,6 prosenttia vuodentakaisesta kiintein valuuttakurssein, pääasiassa hinnankorotuksista johtuen. Kasvua kertyi kaikissa toimintamaissa, ja erityisen vahvaa kasvu oli Ruotsissa. Katsauskaudella jatkunut pk-yrityssegmentin hyvä kasvu, alkuvuoden onnistuneet sopimusten uusimiset ja korkea asiakaspysyvyys tukivat tätä myönteistä kehitystä.

Positiivista kehitystä edesauttoivat myös verkkomyynnin vahva vire ja digitaalisen tarjonnan laajentaminen sekä itsepalveluratkaisujen lisääntynyt käyttö. Yritysasiakkaat-liiketoiminnan verkkomyynti kasvoi vuonna 2023 yli 8 prosenttia edellisvuodesta, ja 30 prosenttia uusista pk-yritysasiakkaista aloittaa nyt asiakaspolkunsa verkossa.

Suurasiakkaat-liiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi vuonna 2023 voimakkaasti, kaikkiaan 11,8 prosenttia kiintein valuuttakurssein. Kasvu perustui pääasiassa alkuvuoden vahvoihin sopimusten uusimisiin, merkittäviin hinnankorotuksiin ja korkeaan asiakaspysyvyyteen. Inflaationmukaiset hinnankorotukset jatkuivat vuoden aikana, erityisesti kiinteistövakuutussegmentissä. Maantieteellisesti tarkasteltuna Suurasiakkaat-liiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi kaikissa muissa maissa paitsi Tanskassa, mihin vaikutti se, että muutaman suuremman asiakkaan vakuutuksia ei uusittu.

Baltian-liiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi vuonna 2023 kaikkiaan 15,7 prosenttia. Korvausinflaatiota korkeampina jatkuneet hinnankorotukset olivat pääasiallinen tekijä tämän positiivisen kehityksen taustalla. Kaikissa kolmessa Baltian maassa maksutulon kasvu oli vahvaa vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna.

Yhdistetyn kulusuhteen kehitys

Ifin koko vuoden 2023 yhdistetty kulusuhde oli 83,1 prosenttia (86,6).

Vuoden ensimmäisen neljänneksen suotuisan suurvahinkotuloksen jälkeen suurvahingot ja vakavat sääilmiöt kehittyivät epäsuotuisasti kolmen seuraavan neljänneksen aikana. Suurvahingoilla ja vakavilla sääilmiöillä (Hans-myrsky mukaan lukien) oli vuoden 2023 aikana 4,7 prosenttiyksikön (1,3) negatiivinen vaikutus riskisuhteeseen. If raportoi suurvahinkojen tuloksen poikkeamana arviosta, mutta vakavien sääilmiöiden vaikutukset raportoidaan kokonaisuudessaan.

Aiempien vuosien korvausvastuun purun vaikutus kasvoi 5,3 prosenttiyksikköön vuonna 2023, kun se edellisvuonna oli -0,6 prosenttiyksikköä. Korvausvastuun purun vaikutuksen kasvu johtui pääasiassa inflaatioon liittyvien varausten purkamisesta, kun korvausinflaationäkymiin liittyvä epävarmuus väheni vuoden aikana.

Riskioikaisut ja muut tekniset vaikutukset olivat 1,2 prosenttiyksikköä (0,8) vuonna 2023.

Diskonttauksen vaikutus kasvoi kuluneena vuonna 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta 3,4 prosenttiin (2,9).

Arvioituaan IFRS 17:n soveltamista vuoden aikana If vaihtoi IFRS 17:n mukaisten diskonttovaikutusten erittelyn vertailuhetken vuoden alusta vuosineljänneksen alkuun. Vertailuhetken muutos vaikuttaa diskonttovaikutusten jakamiseen vakuutuspalvelutuloksen sekä vakuutussopimuksiin liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen kesken, mutta sillä ei ole vaikutusta tulokseen ennen veroja.

Riskisuhde koheni vuonna 2023 kaiken kaikkiaan 3,1 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna ja oli 61,9 prosenttia (65,0). Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani edellisvuodesta 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2023.

Vuoden 2023 toimintakulusuhde parani 0,3 prosenttiyksikköä 21,2 prosenttiin (21,6). Toimintakulusuhteen kehitys ylitti vuonna 2023 Ifin tavoitteen vuosille 2021–2023, joka on toimintakulusuhteen pieneneminen noin 20 korkopisteellä vuosittain. Toimintakulusuhde sisältää koulutus- ja kehitysmenot.

	Yhdistetty kulusuhde, %		Riskisuhde, %
	2023	2022	Muutos, %	2023	2022	Muutos, %
Henkilöasiakkaat	83,1	84,7	-1,6	62,1	63,4	-1,3
Yritysasiakkaat	81,9	86,8	-4,8	60,0	64,6	-4,6
Suurasiakkaat	87,3	97,3	-10,0	68,3	77,4	-9,0
Baltia	85,9	89,5	-3,6	59,8	62,4	-2,6
Ruotsi	83,2	82,5	0,7	63,8	62,6	1,1
Norja	87,2	88,4	-1,2	66,8	67,3	-0,5
Suomi	75,7	80,3	-4,7	53,5	57,9	-4,5
Tanska	88,4	110,0	-21,6	62,9	84,3	-21,4

Nettorahoitustulos

Ifin vuoden 2023 nettotulos oli 539 miljoonaa euroa (888). Sijoitusten tuotto markkinaarvoin oli 8,3 prosenttia (-4,4) korkojen nousun ja osakemarkkinoiden positiivisen kehityksen ansiosta.

Katsauskauden aikana sijoitettiin erääntyneitä korkosijoituksia asteittain korkeampikorkoisiin sijoituksiin, mikä paransi Ifin efektiivistä korkotuottoa (running yield). Efektiivinen korkotuotto oli joulukuun lopussa 4,2 prosenttia (3,2).

Diskonttokorkojen purkamisen vaikutus oli -180 miljoonaa euroa vuonna 2023. Diskonttokorkojen muutosten vaikutus oli -136 miljoonaa euroa samana ajankohtana.

Tulos ennen veroja

Ifin raportoitu tulos ennen veroja laski 12 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 1 358 miljoonaa euroa (1 550) vuonna 2023.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Topdanmark

Topdanmark on Tanskan suurimpia vahinkovakuutusyhtiöitä. Yhtiö keskittyy henkilöasiakkaiden, maatalouden ja pk-yritysten vakuuttamiseen. Yhtiö on listattu Nasdaqin Kööpenhaminan pörssissä.

Sampo omisti 44,0 miljoonaa Topdanmarkin osaketta 31.12.2023. Omistus kasvoi hivenen vuoden 2022 lopun 43,7 miljoonasta osakkeesta ja oli 48,9 prosenttia kaikista osakkeista ja 49,6 prosenttia kaikista äänioikeuksista. Omistuksen markkina-arvo oli joulukuun 2023 lopussa 1 904 miljoonaa euroa.

Tammi–joulukuun vakuutuspalvelutulos aleni 194 miljoonaan euroon (230) säävahinkojen suuren frekvenssin vuoksi. Samalla vuoden 2023 yhdistetty kulusuhde kasvoi 85,0 prosenttiin vertailuvuoden 81,7 prosentista. Topdanmarkin tammi– joulukuun 2023 raportoitu tulos ennen veroja oli 162 miljoonaa euroa (158) Sampokonsernin konsolidoidussa tuloslaskelmassa kasvaneiden sijoitustoiminnan nettotuottojen ansiosta.

Topdanmarkin halitus suosittelee yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 1 035 miljoonaa Tanskan kruunua. Osinkoehdotus on osaketta kohti 11,5 Tanskan kruunua. Yhtiökokouksen hyväksyessä osingonjakoehdotuksen Sampo saa Topdanmarkilta noin 68 miljoonan suuruisen osingon tämän yhtiökokouksen jälkeen huhtikuussa 2024.

Topdanmark sai Tanskan kilpailu- ja kuluttajaviranomaiselta viimeiset Oona Health A/S -kauppaan tarvittavat viranomaisluvat 27.10.2023, ja yrityskauppa toteutui 1.12.2023. Tämän seurauksena Oona Health sisältyy Topdanmark-konsernin tulokseen 1.12.2023 lähtien. Yhtiön neljännen vuosineljänneksen tulokseen sisältyy yrityskauppaan liittyvä 35 miljoonan Tanskan kruunun suuruinen kertaerä. Lisätietoja on saatavilla liitteessä 34.

Lisätietoa Topdanmark A/S:stä ja sen vuoden 2023 tuloksesta on saatavilla osoitteessa www.topdanmark.com.

Tulos

Topdanmark, 2023

Milj. e	2023	2022	Muutos, %
Bruttomaksutulo	1 339	1 308	2
Vakuutusmaksutuotot, netto	1 288	1 255	3
Korvauskulut sisältäen korvausten käsittelykulut, netto	-862	-809	7
Liikekulut	-233	-216	7
Vakuutuspalvelutulos / underwriting-tulos	194	230	-16
Sijoitustoiminnan nettotuotot	107	-142	—
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	-79	115	—
Nettorahoitustulos	27	-28	—
Muut erät	-59	-45	32
Tulos ennen veroja	162	158	3

Avainluvut

	2023	2022	Muutos
Yhdistetty kulusuhde, %	85,0	81,7	3,3
Vahinkosuhde, %	66,9	64,4	2,5
Liikekulusuhde, %	18,1	17,2	0,8

Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti. Vertailuluvut eivät sisällä Topdanmarkin henkivakuutustoimintoja.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Hastings

Hastings on Ison-Britannian johtavia digitaalisella alustalla toimivia vahinkovakuuttajia ja keskittynyt moottoriajoneuvo- ja kotivakuutuksiin. Hastingsilla on yli 3 miljoonaa asiakasta. Yhtiö toimii kahdella päätoiminimellä, jotka ovat Hastings Insurance Services Limited Isossa-Britanniassa ja Advantage Insurance Company Gibraltarilla.

Hinnat nousivat vuoden aikana Ison-Britannian ajoneuvovakuutusmarkkinoilla merkittävästi korvausinflaation kasvun takia. Korvausinflaatio on jatkunut sitkeänä Ison-Britannian markkinoilla, ja sen arvioidaan olleen suurimman osan vuodesta noin 12 prosenttia, mutta laskeneen hieman vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tässä toimintaympäristössä Hastings on jatkanut hintojensa korottamista ja hyötynyt samalla lisääntyneestä kysynnästä, kun kuluttajat tekevät edelleen hintavertailuja digitaalisissa kanavissa parhaan hinnan löytääkseen.

Hastingsin bruttomaksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 32 prosenttia vuodentakaisesta 1 706 miljoonaan euroon (1 314) heijastaen korkeampia vakuutusten keskihintoja ja voimassaolevien vakuutussopimusten kasvua. Voimassa olevien vakuutusten määrä kasvoi 8 prosenttia vuodentakaisesta 3,5 miljoonaan. Ajoneuvovakuutusten lukumäärä kasvoi 4 prosenttia. Kotivakuutusten määrä kasvoi merkittävästi ja oli 31 prosenttia edellisvuotta suurempi. Vakuutussopimusten määrää onnistuttiin kasvattamaan, vaikka korvausinflaation mukaiset hinnankorotukset olivatkin yhtiön prioriteettina.

Vuoden 2023 vahinkosuhde kasvoi 63,3 prosenttiin (57,2). Nousuun vaikuttivat korvausinflaatio, ensimmäisen neljänneksen sääilmiöt sekä ajokäyttäytymisen muutoksista johtuva vahinkofrekvenssin kasvu. Hastingsin vuonna 2023 toteuttamien hinnankorotusten odotetaan tukevan kannattavuutta, koska niiden vaikutus jatkuu vuoteen 2024 asti.

Vuoden operatiivinen kulusuhde nousi 89,8 prosenttiin (87,2), mikä oli seurausta pääasiassa korkeammasta vahinkosuhteesta ja jakelukustannusten etupainotteisesta kirjaamisesta, mikä puolestaan johtui uusien asiakkaiden suuresta määrästä kuluvalla kaudella.

Hastingsin underwriting-tulos oli 128 miljoonaa euroa (128), koska korvauskulujen kasvu suurelta osin kumosi hinnankorotusten vaikutukset.

Tulos

Milj. e	2023	2022	Muutos, %
Bruttomaksutulo	1 706	1 314	30
Tuotot broker-liiketoiminnasta	357	322	11
Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker-tuotot)	1 251	998	25
Korvauskulut sisältäen korvausten käsittelykulut, netto	-714	-509	40
Liikekulut	-409	-361	13
Underwriting-tulos	128	128	—
Sijoitustoiminnan nettotuotot	79	16	397
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	-35	11	—
Nettorahoitustulos	44	27	61
Muut erät	-42	-49	-14
Tulos ennen veroja	129	107	21

Avainluvut	2023	2022	Muutos
Operatiivinen kulusuhde, %	89,8	87,2	2,6
Vahinkosuhde, %	63,3	57,2	6,1
Voimassa olevat vakuutussopimukset (milj. kpl)	3,5	3,2	0,2

Hastingsin tulostaulukkoa yksinkertaistettiin vuonna 2023 siten, että Hastingsin kaikki brokerliiketoiminnan tuotot yhdistettiin bruttomaksutuloon ja vakuutusmaksutuottoihin. Hastingsin broker-liiketoiminnan kulut sisältyvät liikekuluihin. Muutosten seurauksena vakuutuspalvelutulosta ei enää esitetä taulukossa. Muutoksilla ei ole vaikutusta underwriting-tulokseen.

Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti.

Nettorahoitustulos kasvoi 44 miljoonaan euroon (27), koska diskonttauksen purku -30 miljoonalla eurolla ja diskonttokorkojen -5 miljoonan euron suuruiset muutokset osittain kumosivat 79 miljoonan euron suuruiset sijoitustoiminnan nettotuotot. Sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyi 46 miljoonaa euroa realisoitumattomia arvostusvoittoja.

Hastingsin tulos ennen veroja nousi 129 miljoonaan euroon (107) pääasiassa edellä mainituista syistä tapahtuneen nettotuloksen kasvun seurauksena. Tulos ennen veroja sisältää -41 miljoonaa euroa (-58) ei-operatiivisiin aineettomiin hyödykkeisiin liittyviä poistoja, jotka liittyvät Sampo Oyj:n Hastings-kauppaan vuonna 2020. Ilman poistoja tulos olisi ollut 171 miljoonaa euroa (165).

toimintakertomus

Omistusyhteisö

Sampo Oyj on Sampo-konsernin emoyhtiö, joka vastaa konsernin strategian täytäntöönpanosta ja pääoman allokoinnista. Holding-yhtiössä on vakuutustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden lisäksi pieni joukko suoria sijoituksia.

Tulos

Omistusyhteisö, 2023

Milj. e	2023	2022	Muutos, %
Sijoitustoiminnan nettotuotot	-37	177	—
Muut tuotot	1	132	-99
Muut kulut	-57	-48	20
Rahoituskulut	-66	-96	-31
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	—	-19	—
Tulos ennen veroja	-160	146	—

Omistusyhteisö-segmentin vuoden 2023 tulos ennen veroja laski -160 miljoonaan euroon (146).

Sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyy -73 miljoonan euron suuruiset markkinaarvojen muutokset vuonna 2023, mikä peitti alleen korko- ja osinkotuotot. Muiden kulujen nousu liittyi pääasiassa Mandatumin osittaisjakautumiseen liittyviin kuluihin.

Edellisen vuoden vastaavan ajankohdan sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyy 157 miljoonaa euroa Nordeasta saatuja osinkoja ja muihin tuottoihin sisältyy Nordean myynnistä kirjattu 103 miljoonan euron suuruinen positiivinen kirjanpitovaikutus sekä 29 miljoonan euron suuruinen Mandatumin konserniavustus.

Pitkäaikaisen velan uudelleen allokoinnista ja arvonmuutoksesta osittaisjakautumisen yhteydessä johtuva 111 miljoonan euron kirjanpitovaikutus on kirjattu lopetettujen toimintojen tulokseen eikä sisälly Omistusyhteisö-segmentin tuloslaskelmaan.

NOBA:n (aiemmin Nordax) tulosta ei enää konsolidoida Omistusyhteisö-segmentin tilinpäätökseen, koska se on vuoden 2023 alusta alkaen uudelleenluokiteltu osakkuusyhtiöstä käypään arvoon arvostettavaksi sijoitukseksi.

Taloudellinen tilanne

Konsernin vakavaraisuus

Sampo-konsernin pro forma -vakavaraisuussuhde jakautumiseen liittyvät transaktiot huomioiden oli vuoden 2023 lopussa 182 prosenttia perustuen 5 849 miljoonaan euron omaan varallisuuteen ja 3 217 miljoonan euron vähimmäisvakavaraisuusvaatimukseen. Viranomaisvaatimusten mukainen Solvenssi II vakavaraisuussuhde oli 177 (210) prosenttia perustuen 5 849 (8 083) miljoonan euron omaan varallisuuteen ja 3 301 (3 857) vähimmäisvakavaraisuusvaatimukseen.

Vakavaraisuussuhteen lasku vuoden 2022 lopun 210 prosentista selittyy pääasiassa osittaisjakautumisella.

Sammon tavoite vuosille 2021–2023 oli alle 170-190 prosentin vakavaraisuussuhde.

Velka-asema

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo-konsernin velkaisuusaste lasketaan jakamalla konsernin rahoitusvelat IFRS:n mukaisen oman pääoman ja rahoitusvelkojen summalla. Sammon tavoite vuosille 2021–2023 oli alle 30 prosentin velkaisuusaste.

Sampo-konsernin oma pääoma 30.12.2023 oli 7 687 miljoonaa euroa ja rahoitusvelat 2 604 miljoonaa euroa, jolloin velkaisuusaste oli 25,3 prosenttia.

Vuoden 2022 lopussa oma pääoma oli 10 178 miljoonaa euroa (IFRS 17) ja rahoitusvelat 3 288 miljoonaa euroa, eli velkaisuusaste oli 24,4 prosenttia.

Vuonna 2023 omaa pääomaa laskivat jakautuminen ja pääomanpalautukset osakkeenomistajille vuoden aikana. Rahoitusvelat laskivat jakautumisesta ja syyskuussa 2023 erääntyneen 318 miljoonan euron seniorilainan maksusta johtuen.

Osinkoehdotuksen 1,80 euroa osakkeelle mukaisesti oikaistu velkaisuusaste oli 27,7 prosenttia vuoden 2023 lopussa.

Lisätietoja Sampo-konsernin liikkeeseen laskemista lainoista on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/velkarahoitus.

Rahoitusvelat

Sampo-konserni, 31.12.2023

Milj. e	Omistusyhteisö	If	Topdanmark	Hastings	Eliminoinnit	Konserni
Sub-/hybridilainat	1 490	135	148	0	-127	1 645
Seniorilainat	959	0	0	0	0	959
Yhteensä	2 449	135	148	0	-127	2 604

Luottoluokitukset

Sampo-konsernin 31.12.2023 tilanteen mukaiset keskeiset luottoluokitukset on esitetty alla olevassa taulukossa.

Yhtiö	Moody's		Standard & Poor's
	Luokitus	Näkymä	Luokitus	Näkymä
Sampo Oyj – Issuer Credit Rating	A3	Positiivinen	A	Vakaa
If Skadeförsäkring AB – Insurance Financial Strength Rating	A1	Positiivinen	AA-	Vakaa
If Skadeförsäkring Holding AB – Issuer Credit Rating	-	-	A	Vakaa

Hastingsin Fitch-luottoluokitus päätettiin vuoden 2023 toisen kvartaalin aikana, koska yhtiöllä ei ole liikkeelle laskettuja velkainstrumentteja.

Muut tapahtumat

Sampo Oyj:n jakautuminen

Sampo Oyj:n hallitus ilmoitti joulukuussa 2022 aloittaneensa Mandatumia koskevan strategisen arvion, ja 29.3.2023 hallitus ehdotti varsinaiselle yhtiökokoukselle Sampo Oyj:n osittaisjakautumista eriyttämällä Mandatumin Sampo-konsernista. Varsinainen yhtiökokous hyväksyi osittaisjakautumisen 17.5.2023 hallituksen 29.3.2023 hyväksymän jakautumissuunnitelman mukaisesti. Jakautuminen toteutettiin onnistuneesti 1.10.2023.

Jakautumisessa Mandatum Holding Oy:n (Sampo Oyj:n täysin omistama, suora tytäryhtiö) osakkeet sekä niihin liittyvät varat ja velat siirtyivät selvitysmenettelyttä Mandatum Oyj:lle, joka perustettiin jakautumissuunnitelman mukaisesti täytäntöönpanopäivänä. Mandatumin osakkeet listattiin Nasdaq Helsinkiin 2.10.2023.

Osittaisjakautumisen vaikutukset

Mandatum konsolidoitiin Sampo-konsernin tuloslaskelmaan ja taseeseen syyskuun loppuun saakka. Oheisessa taulukossa on esitetty jakautumisen taloudellisia vaikutuksia Sampo-konsernin tammi-syyskuun 2023 tulokseen ja syyskuun 2023 lopun taseeseen. Mandatumiin liittyvä osingonjakovelka muodostui kolmannella vuosineljänneksellä, mistä johtuen Mandatumin kontribuutio on lisätty takaisin Sammon syyskuun lopun omaan pääomaan ja velkaan alla olevassa taulukossa. Nämä luvut eivät vastaa raportoituja lukuja.

Avainluvut 1-9/2023		Pro forma, ml. Mandatum*	Pro forma, pl. Mandatum**
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta	Milj. e	941	801
Osakekohtainen tulos	euro	1,86	1,58
Oma varallisuus	Milj. e	8 918	6 589
Oma varallisuus, ml. osinkokertymä	Milj. e	—	6 026
Vähimmäisvakavaraisuusvaatimus	Milj. e	3 776	3 087
Solvenssi II -vakavaraisuussuhde	%	236	213
Solvenssi II -vakavaraisuussuhde, ml. osinkokertymä	%	—	195
Oma pääoma (IFRS)	Milj. e	9 033	7 309
Bruttovelka	Milj. e	2 860	2 610
Velkaisuusaste	%	24,0	26,3

*) Vakavaraisuuteen ja velkaisuuteen liittyvissä pro forma -luvuissa ei ole huomioitu mitään jakautumisen vaikutuksia ja siihen liittyviä transaktioita.

**) Vakavaraisuuteen ja velkaisuuteen liittyvissä pro forma -luvuissa on huomioitu kaikki jakautumisen vaikutukset ja siihen liittyvät transaktiot. Osinkokertymä perustuu 1,50 euron osakekohtaiseen perusosinkoon vuodelta 2022 eli Mandatumin kontribuutio pois lukien.

Sammon hallitus päätti kolmannella vuosineljänneksellä toteuttaa Sampo Oyj:n osittaisjakautumisen, josta syntyi Mandatumin nettovarojen arvioitua käypää arvoa vastaava, konsernitaseeseen kirjattu osingonjakovelka. Tällä oli 1 826 miljoonan euron negatiivinen vaikutus Sammon omaan pääomaan 30.9.2023.

Jakautumisen toteuduttua 1.10.2023 osingonjakovelkaa arvioitiin uudelleen suhteessa Mandatumin osakkeen ensimmäisen kaupankäyntipäivän kaupankäyntimäärillä painotettuun keskihintaan Nasdaq Helsingissä, minkä seurauksena osingonjakovelaksi muodostui 1 835 miljoonaa euroa. Osingonjakovelan uudelleenarvioidun käyvän arvon ja syyskuun lopun nettovarojen välinen erotus, 9 miljoonaa euroa, kirjattiin tuloslaskelmaan neljännellä vuosineljänneksellä. Tällä ei ollut vaikutusta kassavirtaan eikä vakavaraisuuteen.

Jakautumisen jälkeen 102 miljoonaa euroa pitkäaikaisia velkoja uudelleenallokoitiin Sampo Oyj:stä Mandatumille jakautumisen veroneutraliteetin mukaisesti. Tämä huomioiden Sammon pro forma -oma pääoma olisi ollut kolmannen vuosineljänneksen lopussa 7 309 miljoonaa euroa.

Pitkäaikaisen velan uudelleenallokoinnilla oli 102 miljoonan euron positiivinen kirjanpitovaikutus konsernin tulokseen ennen veroja ja nettotulokseen. Jakautumiseen liittyvällä arvostuserolla oli yllä mainitun mukaisesti 9 miljoonan euron positiivinen vaikutus. Näin ollen kokonaisvaikutukset tulokseen ennen veroja ja

nettotulokseen olivat 111 miljoonaa euroa neljännellä vuosineljänneksellä.

Jakautumiseen liittyvät suunnitellut transaktiot

Sampo on jo myynyt tai harkitsee myyvänsä tietyt omaisuuseränsä Mandatumille jakautumisen yhteydessä. Näihin omaisuuseriin lukeutuvat omistukset Saxo Bankissa ja Enento Groupissa, Kalevan takuuosuudet sekä muita pienempiä osake-, korko- ja vaihtoehtoisia sijoituksia. Lisätietoja on saatavilla jakautumisesitteessä osoitteessa www.sampo.com/jakautuminen.

Mandatumin taloudellinen kehitys

Mandatumin tammi–syyskuun 2023 tulos ennen veroja oli 173 miljoonaa euroa ja nettotulos 140 miljoonaa euroa Sampo-konsernin konsolidoidussa tuloslaskelmassa. Henkivakuutusliiketoimintojen kokonaisnettotulos oli vuonna 2023 kaikkiaan 252 miljoonaa euroa, johon sisältyy vuoden 2023 neljännelle vuosineljännekselle kirjattuja positiivisia kirjanpitovaikutuksia 111 miljoonaa euroa.

Hakemus osittaisesta ryhmän sisäisestä mallista

Sampo Oyj:n osittaisjakautumisen toteuduttua Ruotsin Finanssivalvonnasta (Finansinspektion) tuli Sammon vakavaraisuuden ryhmävalvoja 1.10.2023 alkaen. Tämän seurauksena Sampo jätti Ruotsin Finanssivalvonnalle hakemuksen osittaisen ryhmän sisäisen mallin käyttöönotosta 2.10.2023. Vastaava hakemus oli aiemmin jätetty Suomen Finanssivalvonnalle. Sampo arvioi hakuprosessin tulevan päätökseen vuoden 2024 alkupuoliskolla.

Osittainen sisäinen malli ottaa huomioon Sammon vahinkovakuutustoimintojen riskiprofiilin standardikaavaa paremmin. Sen mukaisesti laskettuna vakavaraisuuspääomavaatimus olisi ollut vuonna 2023 jopa 0,3 miljardia euroa matalampi.

Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakepääoma

Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä oli vuoden 2023 lopussa 501 796 752 osaketta, jotka jakaantuivat 501 596 752 A-osakkeeseen sekä 200 000 Bosakkeeseen. Osakkeisiin liittyviä äänioikeuksia on 502 596 752 kappaletta. Kullakin A-osakkeella on yhtiökokouksessa yksi ääni ja B-osakkeella viisi ääntä.

Vuonna 2023 Sampo mitätöi 14 782 760 omaa Aosakettaan, jotka oli hankittu omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmien kautta vuosina 2022 ja 2023. Mitätöinnit toteutettiin maaliskuussa ja elokuussa 2023.

Sampo Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2023 lopussa 98 miljoonaa euroa (98) ja oma pääoma 7 687 miljoonaa euroa (10 178).

Yhtiökokous, joka järjestettiin 17.5.2023, päätti poistaa yhtiöjärjestyksestä A- ja B-osakkeiden vähimmäis- ja enimmäismäärää koskevat määräykset hallitukselle myönnetystä osakkeiden splittausta koskevasta valtuutuksesta johtuen.

Sammon yhtiöjärjestyksen

lunastusvelvollisuuslausekkeen (16 §) mukaisesti osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä saavuttaa tai ylittää 33 1/3 prosenttia tai 50 prosenttia (lunastusvelvollinen osakkeenomistaja), on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien (lunastukseen oikeutetut osakkeenomistajat) vaatimuksesta näiden osakkeet ja niihin osakeyhtiölain mukaan oikeuttavat arvopaperit siten kuin tässä pykälässä määrätään. Yhtiöjärjestyksessä määritellään omistusosuuden ja lunastushinnan laskukaava.

Sammon A-osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1988 alkaen. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva omistaa kaikki B-osakkeet. B-osakkeet voidaan osakkeenomistajan vaatimuksesta muuntaa Aosakkeiksi.

Sammon ruotsalaiset talletustodistukset (Swedish Depositary Receipt, SDR) on noteerattu Nasdaq Tukholmassa vuodesta 2022. Helsingissä listatut Aosakkeet on mahdollista muuntaa talletustodistuksiksi ja toisinpäin. Vuoden 2023 lopussa liikkeeseen oli laskettu noin 2,1 miljoonaa talletustodistusta.

Omistusmääräjakauma

Sampo Oyj, 31.12.2023

Osakkeiden lukumäärä	Omistajien lukumäärä, kpl	Omistajat, %	Arvo osuusmäärä, kpl	Arvo osuusmäärä, %	Äänimäärä, kpl	Äänimäärä, %
1–100	110 146	53,21	4 614 546	0,92	4 614 546	0,92
101–500	65 836	31,81	15 989 786	3,19	15 989 786	3,18
501–1 000	15 006	7,25	11 180 875	2,23	11 180 875	2,22
1 001–5 000	13 414	6,48	28 078 213	5,60	28 078 213	5,59
5 001–10 000	1 518	0,73	10 652 503	2,12	10 652 503	2,12
10 001–50 000	875	0,42	16 947 504	3,38	16 947 504	3,37
50 001–100 000	90	0,04	6 610 344	1,32	6 610 344	1,32
100 001–500 000	72	0,03	13 643 773	2,72	13 643 773	2,71
500 001–	35	0,02	394 079 208	78,53	394 879 208	78,57
Yhteensä	206 992	100	501 796 752	100	502 596 752	100
josta hallintarekisteröityjä	11		301 533 372	60,09	301 533 372	60,00

Hallituksen	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡
toimintakertomus	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Osakkeen hinnan kehitys

Sampo Oyj, 2019–2023

Osakkeen hinnan kehityksessä huomioitu osittaisjakautuminen vuonna 2023.

Osakkeen vaihto kuukausittain

Sampo Oyj, 2019–2023

Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous, joka järjestettiin 17.5.2023, myönsi hallitukselle valtuudet hankkia Sammon omia Aosakkeita enintään 50 000 000 kappaletta, joka vastasi noin 9,7 prosenttia kaikista osakkeista.

Lisäksi hallitukselle myönnettiin valtuutus päättää maksuttomasta osakeannista (osakkeiden splittaus). Hallitus voisi valtuutuksen nojalla päättää, että kaikille osakkeenomistajille annettaisiin maksutta uusia osakkeita omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että kutakin A- ja B-osaketta kohti annettaisiin enintään 5 uutta A- ja B-osaketta. Mikäli hallitus päättäisi osakkeiden splittauksesta, omia osakkeita voitaisiin hankkia enintään 300 000 000 kappaletta.

Omien osakkeiden takaisinostoa koskeva valtuutus on voimassa 25.4.2024 järjestettäväksi suunnitellun varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä. Osakkeiden splittausta koskeva valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2024 saakka.

Osakkeenomistajat

Sampo Oyj:n Suomeen rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä kasvoi vuoden 2023 aikana 8 849 osakkeenomistajalla ja oli vuoden 2023 lopussa 206 992. Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten osakkeenomistajien omistus oli 60,3 prosenttia (61,7) kaikista osakkeista ja 60,2 prosenttia (61,6) niihin liittyvistä äänistä. Sammon omistuksessa ei vuoden 2023 lopussa ollut omia osakkeita.

BlackRock, Inc.:n suoraan tai sen rahastojen, välillisesti tai rahoitusvälineiden kautta omistamien Sammon Aosakkeiden osuus oli 31.12.2023 yli 5 prosenttia Sampo Oyj:n kaikista osakkeista. Myös yhtiön omistuksessa olevien äänioikeuksien osuus oli yli 5 prosenttia Sampo Oyj:n osakkeisiin liittyvistä äänioikeuksista.

Sampo ei vastaanottanut vuonna 2023 yhtään Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaista liputusilmoitusta omistusten muutoksista. Aiemmat liputusilmoitukset ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/liputukset.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj, suurimmat Suomeen rekisteröidyt osakkeenomistajat, 31.12.2023

A- ja B-osakkeet	Osakkeiden lukumäärä	Osakkeista, %	Äänistä, %
Solidium Oy	33 278 580	6,63	6,62
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	22 248 420	4,43	4,43
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	6 037 057	1,20	1,20
Oy Lival AB	4 020 000	0,80	0,80
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	3 968 000	0,79	0,79
Valtion Eläkerahasto	2 900 000	0,58	0,58
OP-Henkivakuutus Oy	1 834 542	0,37	0,37
Svenska litteratursällskapet i Finland r.f.	1 469 150	0,29	0,29
Sijoitusrahasto Nordea Pohjoismaat	1 343 000	0,27	0,27
OP-Suomi-sijoitusrahasto	1 331 025	0,27	0,26
Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi	1 188 034	0,24	0,24
Sijoitusrahasto Evli Suomi Select	1 185 000	0,24	0,24
Erikoissijoitusrahasto OMX Helsinki 25 - indeksiosuusrahasto	1 149 960	0,23	0,23
Stiftelsen för Åbo Akademi	1 063 872	0,21	0,21
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy	904 380	0,18	0,18
Samfundet folkhälsan i Svenska Finland rf	848 402	0,17	0,17
Nordea Suomi	841 844	0,17	0,17
Keva	814 100	0,16	0,16
OP-Suomi Indeksi -sijoitusrahasto	808 173	0,16	0,16
Föreningen Konstsamfundet r.f.	800 000	0,16	0,16
Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt yhteensä	302 593 499	60,30	60,21
Muut yhteensä	111 169 714	22,15	22,12
Yhteensä	501 796 752	100	100

Osakeomistus sektoreittain

Sampo Oyj (A- ja B-sarjojen osakkeet) 31.12.2023

Sektori	Osakkeiden lukumäärä	%
Yritykset	20 004 337	3,99
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	17 654 345	3,52
Julkisyhteisöt	70 733 556	14,10
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	13 830 150	2,76
Kotitaloudet	76 980 865	15,34
Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt	302 593 499	60,30
Yhteensä	501 796 752	100

Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset

Hallituksen ja johtoryhmän Sammon A-osakeomistukset on esitetty seuraavalla sivulla olevassa taulukossa.

Vuoden 2023 lopussa Sammon hallituksen jäsenet ja heidän lähipiirinsä omistivat suoraan tai välillisesti 197 429 (195 664) Sammon A-osaketta. Omistusten yhteenlaskettu osuus osake- ja äänimäärästä oli 0,04 prosenttia (0,04).

Sammon johtoryhmän ja heidän lähipiirinsä omistuksessa oli suoraan tai välillisesti 227 321 (564 438) A-osaketta, mikä oli 0,05 prosenttia (0,1) osakemäärästä ja äänistä.

Hallituksen ja johtoryhmän omistukset

Sampo Oyj, 31.12.2023 ja 31.12.2022

Hallitus	31.12.2023	31.12.2022
Antti Mäkinen1	7 010	—
Jannica Fagerholm	8 751	7 597
Christian Clausen	38 479	37 819
Fiona Clutterbuck	3 678	2 853
Georg Ehrnrooth	129 532	128 681
Johanna Lamminen2	—	2 695
Steve Langan	1 498	673
Risto Murto	5 169	4 449
Markus Rauramo	2 407	1 668
Björn Wahlroos3	—	9 229
Annica Witschard1	905	—
Yhteensä	197 429	195 664
Hallituksen omistus liikkeellelasketuista osakkeista, %	0,04	0,04
Hallituksen äänimäärä, %	0,04	0,04

Johtoryhmä	31.12.2023	31.12.2022
Torbjörn Magnusson	46 268	46 480
Knut Arne Alsaker	43 412	39 646
Ingrid Janbu Holthe	5 588	1 875
Patrick Lapveteläinen4	—	276 423
Petri Niemisvirta4	—	93 470
Ville Talasmäki5	17 801	—
Morten Thorsrud	65 788	61 344
Ricard Wennerklint	48 464	45 200
Yhteensä	227 321	564 438
Johtoryhmän omistus liikkeellelasketuista osakkeista, %	0,05	0,1
Johtoryhmän äänimäärä, %	0,05	0,1

1 Hallituksen jäsen 17.5.2023 lähtien

2 Hallituksen jäsen 1.10.2023 asti

3 Hallituksen jäsen 17.5.2023 asti

4 Johtoryhmän jäsen 1.10.2023 asti

5 Johtoryhmän jäsen 1.10.2023 lähtien

Omien osakkeiden osto-ohjelmat

Sampo hankki vuonna 2023 omia A-osakkeitaan kahden eri takaisinosto-ohjelman kautta vuoden 2022 varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen mukaisesti.

Sammon hallitus päätti 1 miljardin euron takaisinosto-ohjelman käynnistämisestä 9.6.2022. Osto-ohjelma alkoi 10.6.2022 ja päättyi 8.2.2023. Sampo hankki ostoohjelman aikana 22,1 miljoonaa omaa osaketta, joista 3,2 miljoonaa vuoden 2023 puolella. Hankintojen keskihinta oli 45,28 euroa osakkeelta.

Hallitus päätti 29.3.2023 uuden 400 miljoonan euron takaisinosto-ohjelman käynnistämisestä. Osto-ohjelma alkoi 3.4.2023 ja päättyi 1.8.2023. Sampo hankki ostoohjelman aikana 9,4 miljoonaa osaketta 42,64 euron keskihintaan osakkeelta.

Sampo hankki vuoden 2023 aikana yhteensä 12,6 miljoonaa osaketta, mikä oli noin 2,4 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä ennen näiden ohjelmien aloitusta. Nämä osakkeet mitätöitiin maaliskuussa ja elokuussa 2023.

Lisätietoja yhtiön osakkeiden osto-ohjelmista on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/takaisinostot.

Hallinnointiin liittyvät asiat

Hallinnointi

Sampo-konserni noudatti kertomusvuonna kokonaisuudessaan 1.1.2020 voimaan tullutta kotimaista hallinnointikoodia 2020. Arvopaperimarkkinayhdistys hyväksyi hallinnointikoodin 19.9.2019. Sampo julkaisee verkkosivuillaan hallinnointikoodin mukaisen hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen arvopaperimarkkinalain (746/2012) luvun 7 pykälän 7 mukaisesti.

Selvitys on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/vuosi2023.

Varsinainen yhtiökokous

Sampo Oyj:n 17.5.2023 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti jakaa vuodelta 2022 osinkoa 2,60 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 22.5.2023 ja osinko maksettiin Sammon osakkeenomistajille 31.5.2023 ja ruotsalaisten talletustodistusten omistajille 2.6.2023. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2022 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden.

Yhtiökokous päätti kasvattaa hallituksen jäsenten lukumäärää kymmeneen jäseneen. Hallitukseen valittiin uudelleen Christian Clausen, Fiona Clutterbuck, Georg Ehrnrooth, Jannica Fagerholm, Johanna Lamminen, Steve Langan, Risto Murto ja Markus Rauramo. Lisäksi Antti Mäkinen ja Annica Witschard valittiin uusiksi hallituksen jäseniksi. Hallituksen jäsenet valittiin toimikaudelle, joka jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen Antti Mäkisen ja varapuheenjohtajakseen Jannica Fagerholmin. Nimitysja palkitsemisvaliokuntaan valittiin Christian Clausen, Risto Murto, Antti Mäkinen (puheenjohtaja) ja Markus Rauramo. Tarkastusvaliokuntaan valittiin Fiona Clutterbuck, Georg Ehrnrooth, Jannica Fagerholm (puheenjohtaja), Johanna Lamminen, Steve Langan ja Annica Witschard.

Kaikkien hallituksen jäsenten on arvioitu olevan riippumattomia yhtiöstä sekä sen merkittävistä osakkeenomistajista Arvopaperimarkkinayhdistyksen antaman hallinnointikoodin 2020 mukaisesti. Hallituksen jäsenten ansioluettelot ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus.

Yhtiökokous päätti maksaa hallituksen jäsenille palkkioita vuonna 2024 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuotuisena palkkiona 228 000 euroa ja kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 101 000 euroa. Tämän lisäksi hallituksen ja sen valiokuntien jäsenille maksetaan seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen varapuheenjohtajalle 30 000 euroa, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 28 000 euroa ja kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle 6 400 euroa. Hallituksen jäsenen edellytetään hankkivan yhtiökokouksen päätöksen perusteella Sammon Asarjan osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan 50 prosentilla hallituksen jäsenen vuosipalkkiosta, josta on ensin vähennetty verot ja vastaavat maksut. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta mahdollisesti aiheutuvasta varainsiirtoverosta.

Yhtiökokous hyväksyi Sampo Oyj:n toimielinten palkitsemisraportin. Päätös on neuvoa-antava.

Sampo Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy, jolle päätettiin maksaa palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan. KHT Jukka Vattulainen toimii päävastuullisena tilintarkastajana.

Yhtiökokous päivitti Sampo Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaista toimialaa vastaamaan yhtiön nykyistä strategiaa ja päätoimialaa sekä poisti yhtiöjärjestyksestä A- ja B-osakelajien osakemääriä koskeneet määräykset. Yhtiökokous hyväksyi myös yhtiön yhtiöjärjestyksen 11 §:n muutoksen, jonka mukaan hallituksen niin päättäessä yhtiökokous voidaan järjestää niin sanottuna hybridi- tai etäkokouksena.

Osana Sampo Oyj:n jakautumispäätöstä varsinainen yhtiökokous päätti ehdollisena jakautumisen täytäntöönpanolle uuden yhtiön Mandatum Oyj:n perustamisesta ja sen yhtiöjärjestyksen hyväksymisestä. Mandatum Oyj:n hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Markus Aho, Jannica Fagerholm, Kimmo Laaksonen, Johanna Lamminen, Patrick Lapveteläinen ja Jukka Ruuska. Hallituksen ehdotettiin valitsevan keskuudestaan puheenjohtajakseen Patrick Lapveteläisen ja varapuheenjohtajakseen Jannica Fagerholmin.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Yhtiökokous päätti osittaisjakautumisen täytäntöönpanosta Mandatumin ensimmäiseen varsinaiseen yhtiökokoukseen kestävältä ajanjaksolta maksaa toimikaudelta palkkiota kullekin hallituksen jäsenelle 27 000 euroa, hallituksen puheenjohtajalle 42 000 euroa ja hallituksen varapuheenjohtajalle 36 000 euroa; maksaa toimikaudelta maksettavien palkkioiden lisäksi Mandatumin hallituksen jäsenille kultakin kokoukselta kokouspalkkiota 600 euroa sekä puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle tämän toimiessa puheenjohtajana 1 500 euroa; ja maksaa kokouspalkkiota kultakin mahdolliselta tarkastusvaliokunnan kokoukselta 600 euroa kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle ja 1 000 euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle.

Varsinainen yhtiökokous valitsi Mandatum Oyj:n tilintarkastajaksi Deloitte Oy:n KHT Reeta Virolaisen toimiessa päävastuullisena tilintarkastajana. Yhtiökokous päätti maksaa Mandatum Oyj:n tilintarkastajalle palkkion Mandatum Oyj:n hyväksymän laskun mukaan. Yhtiökokous päätti myös Mandatum Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunnan perustamisesta.

Yhtiökokouksessa oli ennakkoon annetut ja asiamiehen edustamat äänet mukaan luettuna edustettuna 324 489 527 osaketta (63,5 prosenttia osakkeista) ja 325 289 527 ääntä (63,5 prosenttia kaikista äänioikeuksista).

Yhtiökokouksen pöytäkirja on osakkeenomistajien nähtävillä osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous sekä Sampo Oyj:n pääkonttorissa osoitteessa Fabianinkatu 27, Helsinki.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Riskienhallinta

Sammon pääomanhallintakehikon tarkoituksena on tukea arvonluontia mahdollistamalla yhtiön strategian toteuttaminen. Konsernin vakavaraisuudelle ja velkaantuneisuudelle on asetettu kvantitatiiviset tavoitteet, mutta myös muita mittareita seurataan, kuten riittävää likviditeettiä.

Tytäryhtiöiden taseet mitoitetaan liiketoimintasuunnitelmien tarpeisiin sekä vakaan osingon tuottamiseksi. Mahdollisia riskikeskittymiä ja riskien riittävää hajautumista seurataan järjestelmällisesti ja niiden syyt analysoidaan. Konsernitason keskittymiä hallitaan ennakoivasti strategisilla päätöksillä siinä määrin kuin se on mahdollista.

Sampo-konsernin yhtiöt toimivat liiketoiminta-alueilla, joissa arvonluonnin erityispiirteinä hyvän asiakaspalvelun ohella ovat riskien hinnoittelu ja riskiportfolioiden aktiivinen hallinta. Riskienvalinnan ja sijoitussalkkujen markkinariskien menestyksekäs hallinta on Sampo-konsernin tuottojen pääasiallinen lähde.

Sampo-konsernissa liiketoimintaan liittyvät riskit jaotellaan kolmeen pääryhmään: toimintaympäristöön tai sisäisen toiminnallisen joustavuuden puutteeseen liittyviin liiketoimintariskeihin, yhtiön toimintatapoihin liittyviin maineriskeihin sekä liiketoimintaan luontaisesti kuuluviin riskeihin.

Kattava selvitys Sampo-konsernin riskienhallinnasta, hallintorakenteesta, riskeistä ja pääomituksesta on saatavilla vuoden 2023 Riskienhallintaraportissa osoitteessa www.sampo.com/vuosi2023.

Palkitseminen

Sampo Oyj:n hallitus on määritellyt Sampo-konsernin palkitsemisperiaatteet, joita sovelletaan kaikkiin Sampokonsernin yhtiöihin. Palkitsemisperiaatteet ovat osa Sampo-konsernin sisäistä hallinnointimallia, ja niissä esitetään Sampo-konsernin palkitsemisrakenne ja palkitsemisjärjestelmien laatimisperiaatteet. Palkitsemisperiaatteet voivat koskea konsernijohtajaa siltä osin kuin eivät ole ristiriidassa Sampo Oyj:n toimielinten palkitsemispolitiikan kanssa.

Palkitsemisperiaatteiden peruslähtökohtana on, että Sampo-konsernin palkitsemisjärjestelmät eivät saa vaarantaa Sampo-konsernin pitkän aikavälin taloudellista vakautta tai arvon kehittämistä, ja niiden on noudatettava eettisiä periaatteita ja lainsäädännön vaatimuksia. Ne on myös kytkettävä riskienhallintakehikkoon ja näin ollen suunniteltava rinnakkain riskienhallinnan periaatteiden ja käytäntöjen kanssa.

Palkitsemismekanismien on rohkaistava ja kannustettava työntekijöitä tekemään parhaansa ja ylittämään heille asetetut tavoitteet. Palkitsemiskokonaisuudet on suunniteltava siten, että ne palkitsevat oikeudenmukaisesti huolellisen, oikeiden käytäntöjen mukaisen ja menestyksekkään työsuorituksen. Samalla on kuitenkin muiden sidosryhmien edun suojaamiseksi varmistettava, että palkitsemismekanismit eivät luo eturistiriitoja, eivätkä houkuttele tai rohkaise työntekijöitä liiallisten tai eitoivottujen riskien ottamiseen.

Sampo-konsernin käyttämät erilaiset palkitsemismuodot ovat seuraavat:

(a) Kiinteä palkitseminen (b) Muuttuva palkitseminen (c) Eläke (d) Muut edut

Kiinteä palkitseminen on työntekijän

palkitsemiskokonaisuuden perusta. Kiinteän palkan tulee luoda taloudellista vakautta muodostamalla riittävän suuren osuuden kokonaispalkitsemisesta. Muuttuvalla palkitsemisella varmistetaan palkitsemiskokonaisuuksien kilpailukykyisyys. Muuttuva palkitseminen voi joko perustua yhtiön tulokseen liittyvään kontribuutioon ja yksilölliseen suoritukseen (lyhytaikaiset kannustinohjelmat) tai liittyä työntekijöiden sitouttamiseen Sampo-konserniin pitkällä aikavälillä ja työntekijöiden ja osakkeenomistajien etujen yhdenmukaistamiseen kytkemällä palkkiot keskeisiin suorituskriteereihin ja soveltuvin osin Sammon osakkeen positiiviseen hintakehitykseen (pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät). Hallituksen jäsenet eivät kuulu lyhyt- tai pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien piiriin.

Muuttuvien palkkioiden maksamisen tulee perustua riskinoton arviointiin ja

vakavaraisuuspääomavaatimusten täyttymiseen. Tietty osuus ylimmälle johdolle ja tietyille avainhenkilöille maksettavasta muuttuvasta palkkiosta lykätään määritellyn ajanjakson ajaksi kussakin Sampo-konserniin kuuluvassa yhtiössä sovellettavan sääntelyjärjestelmän mukaisesti. Lykkäysajanjakson jälkeen tehdään jälkikäteinen riskiarviointi ja kunkin Sampokonserniyhtiön hallitus päättää voidaanko lykättyjä muuttuvia palkkioita maksaa/vapauttaa kokonaan tai osittain vai jätetäänkö ne kokonaan maksamatta/ vapauttamatta.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Vuonna 2023 lykättyjen lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten kannustinpalkkioiden yhteismäärä oli 6,5 miljoonaa euroa (7,0).

Sammon hallitus päättää Sampo Oyj:n rahoitusvälineisiin perustuvista pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä. Vuonna 2023 ei otettu käyttöön uusia Sampo Oyj:n rahoitusvälineisiin perustuvia pitkäaikaisia kannustinjärjestelmiä. Viimeinen erä pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä 2017 ja ensimmäinen erä pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä 2020 maksettiin vuonna 2023.

Kannustepalkkion arvo perustuu Sammon osakkeen arvon kehitykseen sekä maksettuihin osinkoihin kyseisen erän ansaintajaksolla, joka alkaa kannustinjärjestelmän käyttöönotosta. Lisäksi arvoon vaikuttavat kullekin erälle soveltuvat vakuutusliikkeen tuottoon ja/tai riskisopeutetun pääoman tuottoon liittyvät ansaintakriteerit. Molemmissa järjestelmissä on määritelty palkkion maksulle enimmäisarvo. Ehdot ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/kannustinehdot.

Ylimmälle johdolle ja tietyille avainhenkilöille maksettaviin kannustepalkkioihin sovelletaan lykkäyssääntöä. Määrättyjen henkilöiden tulee erän maksamisen yhteydessä hankkia Sammon A-osakkeita tietyllä osuudella erästä verojen ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolmen vuoden ajan, jonka jälkeen hallitus päättää mahdollisesta luovutusrajoituksen poistosta.

Vuonna 2023 maksettiin lyhytaikaisia kannustepalkkioita sosiaalikulut mukaan lukien 71 miljoonalla eurolla (77). Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella maksettiin palkkioita sosiaalikuluineen samalla ajanjaksolla 38 miljoonalla eurolla (35). Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien tulosvaikutus vuonna 2023 oli -10 miljoonaa euroa (-43).

Toimielinten palkitsemisraportti vuodelta 2022 esiteltiin vuoden 2023 varsinaiselle yhtiökokoukselle. Varsinainen yhtiökokous päätti hyväksyä palkitsemisraportin ilman äänestystä, mikä Suomen lain mukaan tulkitaan yksimieliseksi hyväksynnäksi.

Sampo Oyj julkaisee toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2023 hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä osoitteessa www.sampo.com/vuosi2023. Toimielinten palkitsemisraportissa käsitellään hallituksen jäsenten ja konsernijohtajan palkitsemisesta, ja se on laadittu hallinnointikoodi 2020:n suositusten mukaisesti. Hallinnointikoodi 2020 on nähtävillä kokonaisuudessaan Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa https://cgfinland.fi/.

Sampo Oyj esittää päivitetyn toimielinten palkitsemispolitiikan vuoden 2024 varsinaiselle yhtiökokoukselle. Palkitsemispolitiikassa määritetään, miten palkitseminen järjestetään Sammon konsernijohtajan ja yhtiön hallituksen jäsenten osalta. Palkitsemispolitiikka on laadittu Suomen lainsäädäntöön sovelletun EU:n osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin mukaisesti. Edellinen palkitsemispolitiikka hyväksyttiin

vuoden 2020 varsinaisessa yhtiökokouksessa. Päivitetty palkitsemispolitiikka on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous.

Konsernirakenteen muutokset

Sammon hallitus ehdotti 29.3.2023 varsinaiselle yhtiökokoukselle Sampo Oyj:n osittaisjakautumista eriyttämällä yhtiön sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö Mandatum Sampo-konsernista. Varsinainen yhtiökokous hyväksyi osittaisjakautumisen 17.5.2023 jakautumissuunnitelman mukaisesti ja jakautuminen toteutettiin 1.10.2023. Lisätietoa on saatavilla Osittaisjakautumisen vaikutukset -osiossa ja liitteessä 32.

Topdanmark A/S tiedotti 16.3.2023, että Topdanmark Forsikring A/S on allekirjoittanut sopimuksen Oona Health A/S:n ja sen tytäryhtiön ostamisesta. Topdanmark sai kaupalle lopullisen hyväksynnän Tanskan kilpailuviranomaiselta 27.10.2023 ja kauppa toteutui 1.12.2023. Lisätietoa on saatavilla liitteessä 34.

Hallituksen	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡
toimintakertomus	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin rakenne

31.12.2023

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Muutokset konsernin johdossa ja hallituksessa

Sampo Oyj:n osittaisjakautumisen täytäntöönpanon seurauksena Sampo-konsernin entisen sijoitusjohtajan Patrick Lapveteläisen ja Mandatumin toimitusjohtajan Petri Niemisvirran jäsenyys Sammon johtoryhmässä päättyi 1.10.2023. Ville Talasmäki nimitettiin Sammon uudeksi sijoitusjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi samasta päivästä alkaen.

Yritysasiakkaat-liiketoiminnasta vastaava johtaja Klas Svensson nimitettiin Sampo-konsernin johtoryhmään 13.12.2023. Hän aloitti johtoryhmän jäsenenä 1.1.2024.

Muutosten jälkeen Sammon johtoryhmässä on seitsemän jäsentä eli johtoryhmä on samanvahvuinen kuin vuoden 2023 alussa.

Vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous päätti 17.5.2023 nostaa hallituksen jäsenmäärää kymmeneen, mutta jäsenmäärä pieneni yhdeksään jäseneen kesken kauden, kun Johanna Lamminen jätti hallituksen lokakuussa 2023 osittaisjakautumisen toteuduttua jakautumissuunnitelman mukaisesti. Jakautumisen jälkeen hallituksen jäsenmäärä on yhdeksän vuoden 2024 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Antti Mäkinen valittiin Sammon yhtiökokouksen yhteydessä hallituksen puheenjohtajaksi. Sammon hallituksen aiempi puheenjohtaja Björn Wahlroos ei ollut käytettävissä uudelleenvalintaan.

31.12.2023

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Henkilöstö

Sampo-konsernin vahinkovakuutusliiketoimintojen työntekijöiden määrä (FTE) oli vuonna 2023 keskimäärin 13 272 henkeä (12 947). Konsernin vahinkovakuutusliiketoiminnoissa työskenteli 31.12.2023 yhteensä 13 450 henkeä (12 861).

Henkilöstömäärä

Sampo-konserni 2023

Sampo-konsernin henkilöstömäärä (vahinkovakuutusliiketoiminta)	Henkilöstö keskimäärin (FTE) 2023	%	Henkilöstö keskimäärin (FTE) 2022	%
Yhtiöittäin
If	7 858	59	7 496	58
Hastings	3 200	24	3 021	23
Topdanmark	2 160	16	2 381	18
Sampo Oyj*	54	—	50	—
Yhteensä	13 272	100	12 947	100
Maittain
Iso-Britannia	3 176	24	3 000	23
Tanska	2 756	21	2 969	23
Suomi	1 934	15	1 838	14
Ruotsi	2 446	18	2 379	18
Norja	1 613	12	1 580	12
Muut maat	1 346	10	1 181	9
Yhteensä	13 272	100	12 947	100

*Vuoden 2023 lopussa Sampo Oyj:n työntekijöiden määrä (FTE) oli 58 (51), joista 49 (46) työskenteli pääkonttorilla Suomessa ja 9 (5) sivukonttorilla Ruotsissa.

Vastuullisuus

Sampo-konserni julkaisee kirjanpitolain 3a luvun 5 §:n mukaisesti selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoista. Kyseinen selvitys, Sampo-konsernin vastuullisuusraportti vuodelta 2023, julkaistaan toimintakertomuksesta erillisenä maalis–huhtikuun vaihteessa 2024 osoitteessa

www.sampo.com/vuosi2023. Sampo-konserni sisällyttää vuonna 2025 konsernin vuotta 2024 koskevan vastuullisuusraportoinnin hallituksen toimintakertomukseen yritysten kestävyysraportointidirektiivin (CSRD-direktiivi) vaatimusten mukaisesti.

Vuoden 2023 kohokohtia

Sampo-konsernilla on vastuullisuusohjelma, joka ohjaa vastuullisuustyötä konsernitasolla. Ohjelma koostuu strategisista vastuullisuusteemoista, ja jokaisen teeman alle on määritelty vastuullisuuden kannalta olennaisimmat aihealueet. Sammon vastuullisuusteemat ovat vastuullinen liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt, vastuullinen yrityskulttuuri, vastuullinen sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinnointi, vastuulliset tuotteet ja palvelut sekä vastuullisuus yhteisöissä. Sampo jatkoi vuonna 2023 vastuullisuustyötään näiden teemojen mukaisesti.

Liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt

Sampo valmistautui vuonna 2023 CSRD-direktiivin ja siihen liittyvien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) toimeenpanoon. Sampo teki muun muassa kaksoisolennaisuusanalyysin, ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin ja ESRS-standardeja koskevan nykytilaarvion. Lainsäädännön toimeenpano jatkuu vuonna

2024 keskittyen havaittuihin kehityskohtiin, sisäisten prosessien kehittämiseen, tiedonkeruuseen ja loppuraportointiin.

Sampo sitoutui vuonna 2023 Science Based Targets aloitteeseen (SBTi) ja alkoi kehittää tieteeseen perustuvia ilmastotavoitteita omalle toiminnalleen ja sijoituksilleen. Tavoitteet lähetetään SBTi:lle vahvistettaviksi viimeistään lokakuussa 2025. Myös yksittäiset konserniyhtiöt jatkoivat työtään yhtiökohtaisten tavoitteiden asettamiseksi aikataulun mukaisesti. Ifin tavoitteet vahvistettiin kuluneen vuoden aikana, ja Hastings ja Topdanmark toimittavat tavoitteensa vahvistettaviksi vuonna 2024.

Yrityskulttuuri

Sampo edisti vuonna 2023 vastuullista yrityskulttuuria, muun muassa päivittämällä asiaankuuluvia politiikkoja, toteuttamalla henkilöstökyselyjä, käynnistämällä uusia aloitteita ja laajentamalla koulutustarjontaansa. Tämän työn tuloksena If, Topdanmark ja Hastings onnistuivat kaikki ylittämään työntekijöiden sitoutuneisuutta koskevat tavoitteensa.

Sammolle on tärkeää, että yrityskulttuuri on inklusiivinen. Siksi monimuotoisuus, oikeudenmukaisuus ja osallisuus (Diversity, Equity and Inclusion, DEI) oli yksi konsernin painopistealueista vuonna 2023. Sampo otti vuoden aikana käyttöön uusia monimuotoisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja osallisuuteen liittyviä tavoitteita, käynnisti aloitteita ja kumppanuuksia sekä päivitti aiheeseen liittyviä politiikkoja. Kehitystä tapahtui myös rekrytointikäytäntöjen inklusiivisuudessa, DEItietoisuudessa ja konsernin yleisessä DEI-työssä.

Sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinnointi

Sampo jatkoi vastuullisen sijoittamisen käytäntöihin panostamista vuonna 2023. Sijoituspolitiikkoja vahvistettiin lisäohjeilla ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja hallintotavan (ESG) huomioimisesta sijoitusprosesseissa. Erityisesti ilmastoon liittyvät näkökohdat olivat esillä, sillä Sampo on sitoutunut asettamaan sijoituksilleen tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet SBTi:n menetelmän mukaisesti. Vuonna 2024 Sampo pyrkii kehittämään vastuullisen sijoittamisen konsernitasoista raportointia.

Tuotteet ja palvelut

Sampo jatkoi vuonna 2023 toimitusketjujensa vastuullisuuden kehittämistä. Esimerkiksi If asetti toimitusketjulleen uuden tieteeseen perustuvan ilmastotavoitteen, jonka mukaan 30 prosenttia sen korvaustoiminnassa käytettyjen tavaroiden ja palveluiden kokonaisostoista koostuu alihankkijoista, jotka ovat asettaneet tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet vuoteen 2028 mennessä. Myös Topdanmark jatkoi työtä tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden asettamiseksi toimitusketjulleen sekä vuodelle 2025 jo asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Hastings teki ESG due diligence tarkastuksen kaikille kriittisille toimittajilleen ja on sitoutunut laatimaan toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneilleen vuoden 2024 aikana.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo työskenteli myös EU:n

kestävyysluokitusjärjestelmän (EU-taksonomia) parissa. Sampo arvioi vuonna 2023, missä määrin sen vakuutusja sijoitustoiminta on taksonomiakelpoista ja taksonomian mukaista EU:n uusimpien ohjeiden mukaan.

EU-taksonomia

EU-taksonomia on luokittelujärjestelmä, joka muuntaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet taloudellisen toiminnan eri muotoja koskeviksi kriteereiksi. Taksonomia on osa EU:n pyrkimyksiä saavuttaa Agenda 2030:n ja Pariisin ilmastosopimuksen kunnianhimoiset tavoitteet. Sen tavoitteena on tarjota sijoittajille ja yrityksille yhteinen kieli vähähiiliseen, kestävään ja resurssitehokkaaseen talouteen siirryttäessä.

Taksonomian perusperiaate on, että jotta taloudellista toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä (taksonomian mukainen), sen on merkittävästi edistettävä ainakin yhtä EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteista. Tavoitteet ovat ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Samaan aikaan taloudellinen toiminta ei kuitenkaan saa merkittävästi vahingoittaa mitään näistä tavoitteista, ja sen on noudatettava tiettyjä vähimmäistason suojatoimia. Taksonomian nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetaan kriteerit (tekniset arviointikriteerit) toiminnalle, joka edistää merkittävästi positiivisia ympäristövaikutuksia.

EU-taksonomia pannaan täytäntöön vaiheittain. Vakuutusyhtiöiltä edellytettiin vuosilta 2021 ja 2022 raportointia vain taksonomiakelpoisuudesta eli siitä, kattaako taksonomia-asetus kyseessä olevan

taloudellisen toiminnan. Vuodesta 2023 alkaen vaaditaan lisäksi raportointia taksonomian mukaisuudesta eli siitä, täyttääkö taloudellinen toiminta tekniset kriteerit, jotka koskevat i) tavoitteiden merkittävää edistämistä, ii) merkittävän haitan aiheuttamista ja iii) vähimmäistason suojatoimien noudattamista. Näin ollen Sampo-konserni raportoi sen vakuutustoiminnan ja sijoitusten taksonomian mukaisuudesta ensimmäisen kerran vuoden 2023 hallituksen toimintakertomuksessa.

Vakuutusyhtiöiden on raportoitava tulosindikaattorit vastuullisesta vakuutustoiminnasta ja vastuullisesta sijoitustoiminnasta. Näistä ensimmäisellä tarkoitetaan EU-taksonomian mukaisesti ympäristön kannalta kestävien vahinkovakuutusten bruttovakuutusmaksujen (GWP) osuutta kaikista vahinkovakuutusten bruttovakuutusmaksuista ja jälkimmäisellä vakuuttajan tai jälleenvakuuttajan sijoituksia, joilla rahoitetaan ympäristön kannalta kestävää taloudellista toimintaa tai jotka liittyvät tällaiseen toimintaan, suhteessa vakuuttajan tai jälleenvakuuttajan kaikkiin sijoituksiin.

Vastuullinen vakuutustoiminta

Vahinkovakuuttaminen ja jälleenvakuuttaminen on määritelty EU-taksonomiassa ilmastonmuutokseen sopeutumista mahdollistaviksi toiminnoiksi. Tämän raportin laadintahetkellä EU-taksonomiassa ei ole määritelty muita ympäristötavoitteita vakuutustoiminnalle.

Taksonomia-asetuksen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä tarkoitettuun vahinkovakuutustoimintaan kuuluvat (a) sairauskuluvakuutus, (b) vakuutus ansiotulon menetyksen varalta, (c) työntekijäin tapaturmavakuutus, (d) moottoriajoneuvon vastuuvakuutus, (e) muu moottoriajoneuvovakuutus, (f) meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus, (g) palo- ja muu omaisuusvahinkovakuutus ja (h) matka-apuvakuutus.

Henkivakuutuksiin ja yleiseen vastuuvakuutukseen liittyvät vakuutusmaksut eivät liity taksonomiassa tarkoitettuun vakuutustoimintaan, joten ne eivät ole taksonomiakelpoisia.

Laskentatapa

Jotta vahinkovakuutustoiminta voidaan määritellä taksonomiakelpoiseksi, sen tulee kattaa ilmastoon liittyvät vaarat (esimerkiksi tulvat, maanvyörymät ja lämpörasitus). Sampo-konserni laski ja raportoi vakuutustoimintansa taksonomiakelpoisuuden vuosina 2021 ja 2022 noudattamalla toimialan sen hetkistä parasta käytäntöä. Sampo-konserni päätteli, että niin kauan kuin vakuutus ei nimenomaisesti sulje ilmastoon liittyviä tapahtumia korvausten ulkopuolelle, vakuutustuote kattaa ilmastoon liittyvät vaarat. Sampokonserni tulkitsi, että jos vakuutustoiminta tarjoaa jonkinlaista suojaa ilmastoon liittyviä vaaroja vastaan, sen kokonaisvakuutusmaksut arvioidaan taksonomiakelpoisiksi, vaikka vakuutuksen ehdoissa olisi joitakin ilmastoon liittyviä poikkeuksia. Tämän laskentatavan mukaan Sampo-konsernin taksonomiakelpoisuus oli 93,3 prosenttia vuonna 2021 ja 92,3 prosenttia vuonna 2022, sillä Sampo-konsernin vakuutussopimukset eivät yleisesti ottaen sulje ilmastoon liittyviä tapahtumia korvausten ulkopuolelle.

Sampo-konserni päivitti vuonna 2023 laskentatapaansa vastaamaan 21.12.2023 julkaistua Euroopan komission tiedonantoa (luonnos) liittyen taksonomia-asetuksen 8 artiklan nojalla annetun taksonomiaraportointia koskevan delegoidun asetuksen tulkintaan. Sampokonserni on pyrkinyt noudattamaan tiedonannon ohjeistusta mahdollisimman tarkasti ja raportoinut vuonna 2023 taksonomiakelpoisina ainoastaan ne vakuutusmaksutulot, jotka liittyvät suoraan ilmastovaarojen kattamiseen. Sampo-konserni ei pystynyt keräämään uuden laskentatavan mukaisia tietoja koko vakuutusportfoliostaan ohjeistuksen myöhäisen julkaisuajankohdan takia.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Taksonomiakelpoisuus voitiin laskea niille omaisuusvakuutustuotteille, joihin keskityttiin taksonomian mukaisuuden arvioinnissa, sillä niiden osalta oli saatavilla tieto maksutulon ilmastovaarojen kattamiseen liittyvästä osuudesta.

Joulukuussa 2023 julkaistun ohjeistuksen mukaisesti Sampo-konserni raportoi ei-taksonomiakelpoisina sellaiset maksutulot, joiden osalta tarvittavaa tietoa ilmastovaarojen kattavuudesta ei ollut mahdollista saada. Uusi laskentatapa johtaa huomattavasti edellisiä vuosia pienempään taksonomiakelpoisuuslukuun.

Jotta taksonomiakelpoinen toiminta voidaan luokitella ympäristön kannalta kestäväksi (taksonomian mukaiseksi), sen tulee täyttää seuraavat tekniset arviointikriteerit:

• Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen:
• Johtajuus ilmastoriskien mallintamisessa ja hinnoittelussa
• Tuotesuunnittelu
• Innovatiiviset vakuutusturvaratkaisut
• Tietojen yhteiskäyttö
• Korkea palvelutaso katastrofin jälkeisessä tilanteessa
• Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä "Ei merkittävää haittaa" -kriteeri: Toiminta ei sisällä fossiilisten polttoaineiden hankintaa, varastointia, kuljetusta tai valmistusta koskevia vakuutuksia eikä tällaisiin tarkoituksiin käytettävien ajoneuvojen, kiinteistöjen tai muun omaisuuden vakuuttamista.

Arvioidakseen vakuutustoimintansa taksonomian mukaisuutta, Sampo-konsernin yhtiöt arvioivat ensin merkittävän edistämisen kriteereiden täyttymistä vakuutuslajitasolla. Niille vakuutuslajeille, joilla kriteerien täyttymistä havaittiin, suoritettiin perusteellisempi, tuotetason analyysi. Konserniyhtiöt erittelivät edelleen

vakuutusmaksut mahdollisimman tarkasti (esim. vakuutussopimuksen, maan tai ominaisuuden perusteella) sellaisiin osiin, joilla tekniset arviointikriteerit täyttyivät, ja laskivat näistä tietyistä maksutuloista ainoastaan ilmastovaarojen kattamiseen liittyvän osuuden taksonomian mukaisiksi. "Ei merkittävää haittaa"-kriteerien täyttymisen arviointiin yhtiöt hyödynsivät NACE-koodeja erottaakseen vakuutussopimukset, jotka mahdollisesti liittyvät fossiilisten polttoaineiden tuottamiseen, varastointiin tai kuljetukseen.

Jotta taloudellinen toiminta voidaan määritellä taksonomian mukaiseksi, toimintaa harjoittavan yrityksen tulee täyttää vähimmäistason suojatoimet. Ne ovat huolellisuusvelvoitteita ja korjaustoimia, joiden täytäntöönpanolla yritys varmistaa toimintansa olevan linjassa OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden kanssa. Sampo-konserni on implementoinut tarvittavat politiikat ja tehnyt tarvittavat toimet täyttääkseen suojatoimet. Sampokonserni on esimerkiksi toteuttanut ihmisoikeusvaikutustenarvioinnin ja varmistaa jatkuvasti, että asianmukaisia ihmisoikeuksiin liittyviä huolellisuusvelvoiteprosesseja ylläpidetään ja kehitetään. Osana taksonomian mukaisuuden arviointia Sampo-konsernin yhtiöt ovat myös erikseen arvioineet vähimmäistason suojatoimien täyttymistä.

Vakuuttamisen tulosindikaattorit

Edellä mainittuihin tulkintoihin perustuva analyysi osoittaa, että 2,2 prosenttia Sampo-konsernin kaikista bruttovakuutusmaksuista oli taksonomiakelpoisia ja 1,0 prosenttia taksonomian mukaisia vuonna 2023. Kaikki taksonomian mukaiset vakuutusmaksut olivat Ifin vakuutusportfoliossa, sillä osa Ifin palovakuutustoimintaan ja muuhun omaisuusvahinkovakuutustoimintaan liittyvistä maksutuloista täytti kaikki tekniset arviointikriteerit, ja If pystyi erittelemään näistä maksutuloista suoraan ilmastovaarojen kattamiseen liittyvän osuuden Euroopan komission ohjeistuksen mukaisesti. If myös täyttää vähimmäistason suojatoimet. If on arvioinut toimintatapansa YK:n ja OECD:n ohjeistusten perusteella, ja yhtiö esimerkiksi arvioi yritysasiakkaitaan sen perusteella, täyttävätkö ne YK:n Global Compactin periaatteet, käyttää normipohjaista seulontaa sijoitustoiminnassaan tunnistaakseen vastuullisuusriskejä sekä odottaa alihankkijoidensa allekirjoittavan Ifin alihankkijoiden toimintaperiaatteet. Lisätietoa Ifin ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteen prosessista on Ifin vuoden 2023 vastuullisuusraportissa.

Sampo-konserni jatkaa EU-taksonomian sisällyttämistä liiketoimintastrategioihinsa ja tuotteidensa suunnitteluprosesseihin, sekä tarkastelee jatkuvasti markkinaa ja asiakkaiden tarpeita tähän liittyen. Tulevina vuosina Sampo-konsernin tavoitteena on kasvattaa taksonomian mukaisen toiminnan osuutta vakuutusportfoliossaan.

Taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen vahinkovakuutus- ja jälleenvakuutustoiminta

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo-konserni, 2023

	Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen			Ei merkittävää haittaa
Taloudelliset toiminnat	Absoluuttiset vakuutusmaksut, 2023	Osuus vakuutus maksuista, 2023	Osuus vakuutus maksuista, 2022	Ilmaston muutoksen hillintä	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	Vähimmäistason suojatoimet
	(milj. e)	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E
A.1 Luokitusjärjestelmän mukaiset vahinkovakuutus- ja vahinkojälleenvakuutustoiminnat (ympäristön kannalta kestävät)	81	1,0	N/A	K	K	K	K	K	K
A.1.1 joista jälleenvakuutettuja	—	—	N/A	—	—	—	—	—	—
A.1.2 joista jälleenvakuutustoiminnasta johtuvia	—	—	N/A	—	—	—	—	—	—
A.1.2.1 joista jälleenvakuutettuja (edelleenvakuutus)	—	—	N/A	—	—	—	—	—	—
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) vahinkovakuutus- ja vahinkojälleenvakuutustoiminnat	105	1,2	N/A
B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset vahinkovakuutus- ja vahinkojälleenvakuutustoiminnat	8 266	97,8	N/A
Yhteensä (A.1+A.2+B)	8 453	100,0	100,0

Vastuullinen sijoitustoiminta

Taksonomia-asetus edellyttää, että vakuutusyhtiöt ilmoittavat taksonomiakelpoisten ja taksonomian mukaisten sijoitusten osuuden sijoitusvaroista. Tämäntyyppinen salkkutason raportointi edellyttää kaikkien omistusten arviointia ja analysointia suhteessa taksonomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan.

Laskentatapa

Sampo-konserni analysoi kaiken sijoitusvarallisuuden, lukuun ottamatta valtioihin (ml. keskushallinnot ja pankit sekä ylikansalliset liikkeeseenlaskijat) liittyviä sijoituksia, jotka on raportointivaatimusten mukaisesti jätettävä analyysin ulkopuolelle. Sampo-konsernin analyysissä kuntiin liittyviä sijoituksia ei luokiteltu valtiosijoituksiksi. Johdannaiset ja sijoitukset yrityksiin, jotka eivät kuulu muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin 2013/34/EU soveltamisalaan (nk. ei-NFRD-yritykset), jätettiin raportointivaatimusten mukaisesti pois osoittajasta. Lisäksi raportointivaatimukset velvoittavat vakuutusyhtiöitä erittelemään, mikä osuus kaikista sijoituksista on sellaisia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin, ja mikä osuus on muita sijoituksia. Sampo-konsernilla ei ole sijoituksia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin.

Sampo-konsernin sijoitusten EU-taksonomiaa koskeva analyysi tehtiin ulkopuolisen palveluntarjoajan, ISS ESG:n (ISS), toimittamien tietojen perusteella. Sampokonserni vaihtoi palveluntarjoajaa vuoden 2023 raportointiin. Palveluntarjoajan muutos johtui Mandatumin osittaisjakautumisesta ja konsernin palveluntarjoajien yhdenmukaistamisesta. Lisäksi Mandatumin irtautumisen vuoksi vuoden 2023 EU-

taksonomiaraportointi ei ole verrannollinen edellisvuosien raportoinnin kanssa.

ISS selvitti, mitkä yritykset harjoittavat taksonomian piiriin kuuluvaa taloudellista toimintaa, ja ISS:n tuottamat taksonomiatunnusluvut perustuivat suoraan yritysten omaan, taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian mukaisuutta koskevaan raportointiin. Taksonomian mukaisuutta koskevat luvut tuotettiin perustuen sekä yritysten liikevaihtoon että pääomamenoihin. Arvopaperikohtaisen (esim. kiinnelainat) taksonomiadatan ollessa puutteellista suurin osa sijoituskohteena olevien arvopapereiden taksonomialuvuista saatiin arvopaperin liikkeeseenlaskijan taksonomiaraportoinnista. Palveluntarjoaja tai Sampo-konserni ei muuttanut millään tavalla yritysten raportoimia taksonomiakelpoisuus- ja taksonomian mukaisuuslukuja. Tämän vuoksi taksonomialuvuissa voi olla epäjohdonmukaisuuksia (esim. taksonomian mukaisuusluvut ympäristötavoitteittain eivät summaudu taksonomian mukaisuuden kokonaislukuun).

Asianmukaiset sijoitusvarat analysoitiin edelleen taksonomiaraportoinnin vaatimusten mukaisesti sekä käyttäen palveluntarjoajan tuottamaa että muuta arvopapereiden liikkeeseenlaskijoihin liittyvää dataa. Niin kutsuttuihin ei-NFRD-yrityksiin tehdyt sijoitukset tunnistettiin ISS:n tuottaman datan avulla. ISS ei kattanut kaikkia NFRD-yrityksiä, minkä vuoksi sijoituksissa, joita ISS ei kattanut, oli mahdollisesti tunnistamattomia NFRD-yrityksiä. EU-maiden ja sen ulkopuolelle kuuluvat yritykset tunnistettiin arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden maakoodien mukaan. Samaan tapaan rahoitusalan yhtiöt tunnistettiin arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden sisäisten toimialatietojen perusteella, joiden avulla tunnistettiin yritysten päätoimiala (esim. NACE-koodit).

Sampo-konsernin reaaliomaisuus (aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja sijoituskiinteistöt), käteiset varat, osakkuusyhtiösijoitukset sekä aineettomat hyödykkeet analysoitiin myös osana muiden sijoitusten analyysia, ja ne on otettu mukaan taksonomialaskennan nimittäjään.

Suorien kiinteistösijoitusten kohdalla ei löydetty taksonomian mukaisia taloudellisia toimia, mutta ne on sisällytetty Sampo-konsernin taksonomialaskennassa taksonomiakelpoisiksi varoiksi. Kaikki osakkuusyhtiösijoitukset liittyivät ei-NFRD-yrityksiin, minkä vuoksi niissä ei ollut taksonomiakelpoisuutta tai taksonomian mukaisuutta. Käteiset varat analysoitiin niiden vastapuolien mukaan, mutta käteisvarojen luonteen takia (esim. käteis- ja rahamarkkinainstrumentit) niissä ei ollut taksonomiakelpoisuutta tai taksonomian mukaisuutta. Aineettomien hyödykkeiden osalta ei havaittu EUtaksonomiaan liittyviä aktiviteetteja.

Sijoittamisen tulosindikaattorit

Analyysin mukaan Sampo-konsernin laskennassa 31.12.2023 mukana olleista sijoituksista liikevaihtoon perustuen 4,1 prosenttia ja pääomamenoihin perustuen 5,1 prosenttia oli taksonomiakelpoisia. Taksonomian mukaisia oli liikevaihtoon perustuen 0,7 prosenttia ja pääomamenoihin perustuen 0,9 prosenttia sijoituksista. Raportoidut luvut ovat odotetusti matalia, sillä suurin osa sijoituskohteina olevista yrityksistä ei ole raportointivelvollisuuden piirissä. Lisäksi yritysten raportoimat taksonomiakelpoisuus- ja taksonomian mukaisuusluvut olivat yleisesti matalia.

Taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen sijoitustoiminta

Sampo-konserni, 31.12.2023

Milj. e

Vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten Vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten kaikkien sellaisten sijoitusten arvon kaikkien luokitusjärjestelmän mukaisten painotettu keskiarvo, jotka on suunnattu toimintojen rahoitukseen suunnattujen tai luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten niihin liittyvien sijoitusten painotettu toimintojen rahoitukseen tai jotka liittyvät keskimääräinen arvo. Yrityksiin tehdyt niihin, suhteessa kaikkien keskeisen sijoitukset painotetaan seuraavasti: tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien arvoon. Yrityksiin tehdyt sijoitukset painotetaan seuraavasti:
Liikevaihtoon perustuva:	0,7 %	Liikevaihtoon perustuva:	129
Pääomamenoihin perustuva:	0,9 %	Pääomamenoihin perustuva:	184
Keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien prosenttiosuus vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten kaikista sijoituksista (kaikista hoidettavina olevista varoista). Lukuun ottamatta sijoituksia julkisyhteisöihin.		Keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien rahallinen arvo. Lukuun ottamatta sijoituksia julkisyhteisöihin.
Kattamisaste:	96,0 %	Katettu määrä:	19 847

Täydentävät lisätiedot: keskeisen tulosindikaattorin nimittäjän erittely

Johdannaisten prosenttiosuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä.		Johdannaisten arvo rahamäärinä:
	0,1 %		21
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuulumattomiin rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:		Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan yritykset:	19,9 %	Muut kuin rahoitusalan yritykset:	3 947
Rahoitusalan yritykset:	37,1 %	Rahoitusalan yritykset:	7 362
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:		Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden arvo:

Muut kuin rahoitusalan yritykset:	9,5 % Muut kuin rahoitusalan yritykset:	1 877
Rahoitusalan yritykset:	8,8 % Rahoitusalan yritykset:	1 750

Täydentävät lisätiedot: keskeisen tulosindikaattorin nimittäjän erittely

Muut kuin rahoitusalan 9,7 % Muut kuin rahoitusalan 1 927 yritykset: yritykset: Rahoitusalan yritykset: 14,9 % Rahoitusalan yritykset: 2 955 Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen liittyvien vastuiden arvo: tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä: 18,3 % 3 636 Osuus vakuutus- tai Vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen jälleenvakuutusyrityksen sijoituksista, jotka sellaisten sijoitusten arvo, jotka on on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen rahoitukseen tai liittyvät niihin ja toimintojen rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät ole sijoituksia, joita pidetään jotka eivät ole sijoituksia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin1 sijoitusriskin1 : : 100,0 % 19 847 Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla rahoitetaan ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia rahoitetaan ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja2 taloudellisia toimintoja, suhteessa keskeisen : tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien kokonaisarvoon2 : 95,9 % 19 025 Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla	Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluviin rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:		Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluviin EU:n rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden arvo:
rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisia mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja3 taloudellisia toimintoja, suhteessa keskeisen : tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien kokonaisarvoon3 :
3,5 % 693

1 Taulukossa ilmoitettu luku sisältää kaikki tulosindikaattorin kattamat Sampo-konsernin sijoitukset pois lukien ne, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin. Näiden sijoitusten liikevaihtoon perustuva taksonomian mukaisuus on 0,7 % ja pääomamenoihin perustuva taksonomian mukaisuus on 0,9 %.

2 Taulukossa on ilmoitettu liikevaihtoon perustuva luku. Pääomamenoihin perustuva luku on 94,9 %. 3 Taulukossa on ilmoitettu liikevaihtoon perustuva luku. Pääomamenoihin perustuva luku on 4,2 %.

Hallituksen
toimintakertomus

Täydentävät lisätiedot: Keskeisen tulosindikaattorin osoittajan erittely

Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluvien rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:			Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluviin rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan yritykset:			Muut kuin rahoitusalan yritykset:
Liikevaihtoon perustuva	0,6 %		Liikevaihtoon perustuva	124
Pääomamenoihin perustuva:	0,8 %		Pääomamenoihin perustuva: 166
Rahoitusalan yritykset:				Rahoitusalan yritykset:
Liikevaihtoon perustuva	0,0 %		Liikevaihtoon perustuva	6
Pääomamenoihin perustuva:	0,1 %		Pääomamenoihin perustuva:	18
Osuus vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen sijoituksista, jotka on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät ole sijoituksia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin:			Vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen sellaisten sijoitusten arvo, jotka on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät ole sijoituksia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin:
Liikevaihtoon perustuva	0,7 %		Liikevaihtoon perustuva	129
Pääomamenoihin perustuva:	0,9 %		Pääomamenoihin perustuva:	184
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:			Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden arvo suhteessa kaikkiin keskeisen tulosindikaattorin kattamiin omaisuuseriin:
Liikevaihtoon perustuva	— %		Liikevaihtoon perustuva	—
Pääomamenoihin perustuva:	— %		Pääomamenoihin perustuva:

Keskeisen tulosindikaattorin osoittajan erittely ympäristötavoitteittain

Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat – edellyttäen, että "ei merkittäviä haittavaikutuksia" -periaatetta ja sosiaalisia suojatoimia koskeva arviointi on myönteinen:

(1) Ilmastonmuutoksen hillintä	Liikevaihto:	0,5 %	Siirtymätoiminnat:	Liikevaihto: 0,1 %; Pääomamenot: 0,1 %
	Pääomamenot:	0,8 %	Mahdollistavat toiminnat:	Liikevaihto: 0,2 %; Pääomamenot: 0,4 %
(2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Liikevaihto:	0,0 %	Mahdollistavat toiminnat:	Liikevaihto: 0,0 %; Pääomamenot: 0,0 %
	Pääomamenot:	0,0 %
(3) Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja	Liikevaihto:	— %	Mahdollistavat toiminnat:	Liikevaihto: - %; Pääomamenot: - %
suojelu	Pääomamenot:	— %
(4) Siirtyminen kiertotalouteen	Liikevaihto:	— %	Mahdollistavat toiminnat:	Liikevaihto: - %; Pääomamenot: -
	Pääomamenot:	— %		%
(5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja	Liikevaihto:	— %	Mahdollistavat toiminnat:	Liikevaihto: - %; Pääomamenot: - %
vähentäminen	Pääomamenot:	— %
(6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu	Liikevaihto:	— %	Mahdollistavat toiminnat:	Liikevaihto: - %; Pääomamenot: - %
ja ennallistaminen	Pääomamenot:	— %

Täydentävät vapaaehtoiset tiedot

Sampo-konserni täydentää pakollisia tietoja vapaaehtoisilla lisätiedoilla.

Taksonomiakelpoisuuden laskenta perustuen aiemmin käytettyihin laskentaperiaatteisiin, jotka eivät huomioi 21. joulukuuta 2023 julkaistua Euroopan komission tiedonantoa (luonnos), osoittaa, että 94,2 prosenttia Sampo-konsernin vahinkovakuutusten bruttovakuutusmaksuista olisi ollut taksonomiakelpoisia vuonna 2023 (92,3 prosenttia vuonna 2022). Taksonomian mukaisuuden laskenta perustuen aiemmin käytettyihin laskentaperiaatteisiin, jotka eivät huomioi

1. joulukuuta 2023 julkaistua Euroopan komission tiedonantoa (luonnos), osoittaa, että 6,7 prosenttia Sampo-konsernin vahinkovakuutusten bruttovakuutusmaksuista olisi ollut taksonomian mukaisia vuonna 2023.

Sampo-konserni seuraa tarkasti

taksonomialainsäädännön kehitystä, ja on sitoutunut kehittämään arviointi- ja raportointiprosessejaan sen mukaisesti. 21. joulukuuta 2023 julkaistun Euroopan komission tiedonannon (luonnos) myötä Sampokonserni tiedostaa delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214 asettamat raportointivaatimukset liittyen fossiilisen kaasun ja ydinenergian aloihin.

Tiedonannon myöhäisestä julkaisuajankohdasta johtuen Sampo-konsernin ei ollut mahdollista kerätä luotettavaa tietoa tähän raporttiin. Lisäksi muiden kuin rahoitusalan yritysten vaihtelevat raportointikäytännöt ja tiedon laatu vaikuttivat Sampo-konsernin mahdollisuuksiin tuottaa ja raportoida korkeatasoista tietoa vuoden 2023 osalta. Sampo-konserni keskittyy vuonna 2024 parantamaan tiedonkeruutaan Euroopan komission ohjeistuksen mukaisesti.

Raportointikauden jälkeiset tapahtumat

Ifin IFRS 17:n mukaisten diskonttovaikutusten erittelyn vertailuhetken muutos

Sampo julkaisi 18.1.2024 lehdistötiedotteen diskonttovaikutusten erittelyyn käytettyjen periaatteiden teknisistä muutoksista Ifissä. IFRS 17:n käyttöönottoon liittyvän, vuoden 2023 aikana tehdyn analyysin seurauksena Sampo-konserni on päättänyt vaihtaa Ifissä kyseisen erittelyn laskennassa käytetyksi vertailuhetkeksi vuosineljänneksen alun vuoden alun sijasta. Vertailuhetken muutos vaikuttaa diskonttovaikutusten jakamiseen vakuutuspalvelutuloksen sekä vakuutussopimuksiin liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen kesken, mutta sillä ei ole vaikutusta tulokseen ennen veroja. Tämä kuvastaa konsernin nykykäytäntöä julkaista taloudellinen tulos vuosineljänneksittäin sekä pyrkimystä noudattaa läheisemmin yleistä markkinakäytäntöä ja konsernin muiden yhtiöiden lähestymistapaa.

SAMPO OYJ Hallitus

Tunnusluvut

Tunnusluvut		2023	2022 (oikaistu)	2022 (julkaistu)	2021	2020	2019
Konserni
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta	Milj. e	8 870	8 375	—	—	—	—
Vakuutusmaksutuotot, netto	Milj. e	7 412	7 168	—	—	—	—
Vakuutuspalvelutulos, netto	Milj. e	1 193	1 062	—	—	—	—
Underwriting-tulos	Milj. e	1 164	1 031	1 314	1 282	967	—
Nettorahoitustulos	Milj. e	560	1 056	—	—	—	—
Tulos ennen veroja	Milj. e	1 481	1 924	1 863	3 171	380	1 541
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta	Milj. e	1 323	2 107	1 427	2 567	37	1 130
Konsernin yhdistetty kulusuhde	%	84,6	85,8	82,1	81,4	83,4	—
Konsernin vakavaraisuussuhde1 3	%	182	210	210	185	176	174
Velkaisuusaste	%	25,3	24,4	25,6	23,8	28,6	—
Oman pääoman tuotto (RoE)	%	15,6	4,2	-1,3	26,8	3,1	12,0
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä, ml. Mandatum		13 935	13 550	13 550	13 274	13 227	9 813
If		2023	2022 (oikaistu)	2022 (julkaistu)	2021	2020	2019
Bruttomaksutulo	Milj. e	5 468	5 432	—	—	—	—
Vakuutusmaksutuotot, netto	Milj. e	4 996	5 024	—	—	—	—
Vakuutuspalvelutulos/underwriting-tulos	Milj. e	842	673	985	891	801	682
Nettorahoitustulos	Milj. e	539	888	—	—	—	—
Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta (IFRS 4)	Milj. e	—	—	5 432	5 134	4 823	4 675
Vakuutusmaksutuotot (IFRS 4)	Milj. e	—	—	5 002	4 772	4 484	4 388
Tulos ennen veroja	Milj. e	1 358	1 550	1 217	1 077	901	884
Yhdistetty kulusuhde	%	83,1	86,6	80,3	81,3	82,1	84,5
Toimintakulusuhde	%	21,2	21,6	21,1	21,4	21,5	21,8
Riskisuhde	%	61,9	65,0	59,2	59,9	60,7	62,7
Oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %5	%	61,3	62,3	—	—	—	—
Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %6	%	64,7	65,2	—	—	—	—
Vahinkosuhde	%	67,6	70,7	64,9	65,5	66,4	68,4
Liikekulusuhde	%	15,6	15,9	15,4	15,8	15,8	16,1
Oman pääoman tuotto (RoE)	%	31,3	13,2	6,1	37,0	33,3	34,5
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä		7 858	7 496	7 496	7 223	7 182	6 603

Topdanmark		2023	2022 (oikaistu)	2022 (julkaistu)	2021	2020	2019
Bruttomaksutulo	Milj. e	1 339	1 308	—	—	—	—
Vakuutusmaksutuotot, netto	Milj. e	1 288	1 255	—	—	—	—
Vakuutuspalvelutulos/underwriting-tulos	Milj. e	194	230	224	227	182	210
Nettorahoitustulos	Milj. e	27	-28	—	—	—	—
Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta (IFRS 4)	Milj. e	—	—	1 391	1 383	1 315	1 272
Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot (IFRS 4)	Milj. e	—	—	1 326	1 285	1 227	1 178
Tulos ennen veroja	Milj. e	162	158	220	346	167	238
Yhdistetty kulusuhde	%	85,0	81,7	83,1	82,3	85,2	82,1
Vahinkosuhde	%	66,9	64,4	66,8	66,7	69,0	66,2
Liikekulusuhde	%	18,1	17,2	16,3	15,6	16,2	16,0
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä		2 160	2 381	2 381	2 395	2 428	2 322
Hastings		2023	2022 (oikaistu)	2022 (julkaistu)	2021	16.11.-31.12.2020	2019
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta	Milj. e	2 063	1 636	—	—	—	—
Vakuutusmaksutuotot, netto	Milj. e	1 128	889	—	—	—	—
Vakuutuspalvelutulos, netto	Milj. e	157	159	—	—	—	—
Underwriting-tulos	Milj. e	128	128	104	164	—	—
Nettorahoitustulos	Milj. e	44	27	—	—	—	—
Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta (IFRS 4)	Milj. e	—	—	1 313	1 127	103	—
Vakuutusmaksutulo jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen (IFRS 4)	Milj. e	—	—	727	495	137	—
Vakuutusmaksutuotot (IFRS 4)	Milj. e	—	—	594	499	63	—
Tulos ennen veroja	Milj. e	129	107	73	127	-16	—
Operatiivinen kulusuhde	%	89,8	87,2	89,7	80,3	—	—
Vahinkosuhde	%	63,3	57,2	83,7	62,2	—	—
Oman pääoman tuotto (RoE)	%	13,2	-8,5	—	—	—	—
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä		3 200	3 021	3 021	3 005	2 974	—
Omistusyhteisö		2023	2022 (oikaistu)	2022 (julkaistu)	2021	2020	2019
Tulos ennen veroja	Milj. e	-160	146	146	1 331	-826	139
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä		54	50	50	63	67	63

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Osakekohtaiset tunnusluvut		2023	2022 (oikaistu)	2022 (julkaistu)	2021	2020	2019
Osakekohtainen tulos	euro	2,62	3,97	2,69	4,63	0,07	2,04
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot2	euro	2,12	2,88	—	—	—	—
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot	euro	0,50	1,09	—	—	—	—
Osakekohtainen operatiivinen tulos	euro	2,07	—	—	—	—	—
Osakekohtainen oma pääoma	euro	14,47	18,70	17,44	23,39	20,56	21,44
Osakekohtainen substanssi	euro	15,30	20,01	18,74	25,48	19,82	20,71
Osakekannan markkina-arvo4	Milj. e	19 876	25 112	25 112	24 093	19 199	21 609
Osakekohtainen osinko	euro	1,80	2,60	2,60	4,10	1,70	1,50
Osingonjakosuhde	%	68,8	65,4	96,7	88,6	78,7	73,5
Efektiivinen osinkotuotto	%	4,5	5,3	5,3	9,3	4,9	3,9
Hinta/voitto-suhde (PE-luku)		15,1	12,3	18,1	9,5	16,0	19,1
Osakkeiden lukumäärä 31.12.	1 000 kpl	501 797	514 369	514 369	546 812	555 352	555 352
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä	1 000 kpl	505 939	530 296	530 296	554 317	555 352	555 352
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä	1 000 kpl	505 939	530 296	530 296	554 317	555 352	555 352
A-sarja:		2023	2022	2022	2021	2020	2019
Osakkeiden lukumäärä 31.12.	1 000 kpl	501 597	514 169	514 169	545 612	554 152	554 152
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä	1 000 kpl	505 739	530 096	530 096	553 117	554 152	554 152
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä	1 000 kpl	505 739	530 096	530 096	553 117	554 152	554 152
Painotettu keskimääräinen kaupantekokurssi	euro	39,36	44,25	44,25	40,50	32,35	39,15
Antioikaistu ylin kurssi4	euro	45,21	49,97	49,97	47,33	42,46	43,38
Antioikaistu alin kurssi4	euro	34,53	35,85	35,85	33,82	21,34	34,45
Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi	euro	39,61	48,82	48,82	44,06	34,57	38,91
Osakkeen pörssivaihto tilikaudella	1 000 kpl	178 801	257 879	257 879	243 763	376 964	250 282
Osakkeen suhteellinen pörssivaihto	%	35,4	48,6	48,6	44,1	68,0	45,2
B-sarja:		2023	2022	2022	2021	2020	2019
Osakkeiden lukumäärä 31.12.	1 000 kpl	200	200	200	1 200	1 200	1 200
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä	1 000 kpl	200	200	200	1 200	1 200	1 200

¹Konsernin vakavaraisuus on laskettu Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EY) mukaisella konsolidointimenetelmällä.

²Vertailukauden 2022 osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista sisältää Topdanmark Lifen luovutetuiksi luokitellut toiminnot.

3 Vuoden 2023 vakavaraisuussuhde on pro forma -luku, joka ei sisällä Saxo pankin vaikutusta konsernin vakavaraisuuspääomavaateeseen (SCR).

⁴Osakekurssit on oikaistu huomiomaan Mandatumin eriyttäminen konsernista osittaisjakautumisen seurauksena.

5 Oikaistu riskisuhde kuvastaa underwriting-toiminnan alla olevaa kehitystä, sillä siitä on poistettu tiettyjä volatileja eriä kuten suurvahinkojen ja vakavien säävahinkojen sekä edellisten vuosien korvausvastuun purun vaikutus riskisuhteeseen.

⁶ Diskonttaamattomasta oikaistusta riskisuhteesta on poistettu kuluvan vuoden diskonttovaikutus oikaistuun riskisuhteeseen ja se kuvastaa kuluvan tilikauden underwriting-toiminnan alla olevaa kehitystä.

Raportointipäivän osakemääränä on käytetty 501 796 752 kappaletta, ja keskimääräisenä osakemääränä 505 939 064 kappaletta.

Tunnuslukuja laskettaessa veroina on otettu huomioon tilikauden tulosta vastaava vero.

Osakekohtaista substanssia laskettaessa on huomioon otettu konsernin arvostusero pörssinoteeratusta tytäryhtiö Topdanmarkista.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Tunnuslukujen laskentakaavat

Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardeja 1.1.2023 alkaen. IFRS 17 vertailutiedot on oikaistu kaudelle 2022. Laadintaperiaatteiden muutoksista johtuen Sampo esittää oikaistuja tunnuslukuja vertailukaudelle. Tämän

johdosta Sampo esittää vuodelle 2022 sekä oikaistut että aiemmin julkaistut tunnusluvut.

Vuonna 2023 toteutetun osittaisjakautumisen ja vuonna 2022 toteutetun Topdanmarkin henkivakuutustoiminnan myynnin johdosta taulukosta on jätetty pois kaikki henkivakuutustoimintaa koskevat tunnusluvut. Tämän

lisäksi seuraavia tunnuslukuja ei enää esitetä: omavaraisuusaste, konsernin vakavaraisuus (euroina) sekä osakekohtainen tulos sisältäen muut laajan tuloslaskelman erät ja satunnaiset erät.

x 100 %

x 100 %

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tunnusluvut on laskettu valtiovarainministeriön asetuksen ja sitä tarkentavan Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelman mukaisesti. Konsernin vakavaraisuus on laskettu konsernitasoisesti Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EU) ja vakuutusyhtiölain (521/2008) mukaisella konsolidointimetodilla.

Konsernin vaihtoehtoisista tunnusluvuista löytyy lisätietoa osoitteessa www.sampo.com.

Oman pääoman tuotto, %

+ emoyhtiön omistajien osuus tilikauden laajasta tuloksesta
+ emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta	x 100 %
(vuoden alun ja raportointikauden lopun keskiarvo)

Omavaraisuusaste, %

+	emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta
+	taseen loppusumma	x 100 %

Velkaisuusaste

rahoitusvelat oma pääoma + rahoitusvelat

Underwriting-tulos

• • vakuutusmaksutuotot, netto
• • muut tuotot (Hastings)
• korvauskulut
• liikekulut

underwriting-tulos

Operatiivinen tulos

• • vahinkovakuutustoiminnan (ml. Sampo Oyj) tulos verojen jälkeen
• vahinkovakuutustoimintojen määräysvallattomien omistajien osuudet
• vahinkovakuutustoiminnan sijoitusten realisoitumattomat voitot/tappiot
• vahinkovakuutustoiminnan diskonttauskorkojen muutosten tulosvaikutus
• vahinkovakuutustoiminnan ei-operatiivisten aineettomien hyödykkeiden
• poistot - kertaluonteiset erät

operatiivinen tulos

Vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde, %

• • korvauskulut
• • liikekulut
• • vakuutusmaksutuotot, netto
• • muut tuotot (Hastings)

Vahinkovakuutuksen riskisuhde, %

• • korvauskulut
• korvausten käsittelykulut x 100 % vakuutusmaksutuotot, netto

Vahinkovakuutuksen toimintakulusuhde, %

• • liikekulut
• • korvausten käsittelykulut
  • x 100 % vakuutusmaksutuotot, netto

Vahinkovakuutuksen vahinkosuhde, %

korvauskulut
vakuutusmaksutuotot, netto	x 100 %

Vahinkovakuutuksen liikekulusuhde, %

liikekulut

x 100 %

vakuutusmaksutuotot, netto

x 100 %

Operatiivinen kulusuhde (Hastings), %

• • korvauskulut
• • vakuutusten hankintakulut
• • muut liikekulut
• • operatiiviset poistot
• • vakuutusmaksutuotot, netto
• • muut tuotot

Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtainen tulos

emoyhtiön omistajien osuus tilikauden voitosta

osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä

Osakekohtainen operatiivinen tulos

operatiivinen tulos

osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä

Osakekohtainen oma pääoma

emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta

osakkeiden antioikaistu lukumäärä raportointikauden päätöspäivänä

Osakekohtainen substanssi

• • emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta
• ± noteerattujen konserniyhtiöiden arvostuserot konsernissa osakkeiden antioikaistu lukumäärä raportointikauden päätöspäivänä

Osakekannan markkina-arvo

osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x raportointikauden viimeinen kaupantekokurssi

Osingonjakosuhde

Osakekohtainen osinko

Osakekohtainen tulos

x 100 %

Efektiivinen osinkotuotto

Osakekohtainen osinko

Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi

Hinta/voitto-suhde (PE-luku)

Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi

Osakekohtainen tulos

Osakkeen suhteellinen pörssivaihto

Osakkeen pörssivaihto tilikaudella

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, A-sarja

x 100 %

x 100 %

Raportoinnissa käytetyt vaihtokurssit

	1–12/2023	1–9/2023	1–6/2023	1–3/2023	1–12/2022
EURSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi)	11,4745	11,4787	11,3310	11,2050	10,6286
Tase (raportointikauden päätöspäivänä)	11,0960	11,5325	11,8055	11,2805	11,1218
DKKSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi)	1,5406	1,5411	1,5219	1,5052	1,4288
Tase (raportointikauden päätöspäivänä)	1,4888	1,5465	1,5852	1,5145	1,4956
NOKSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi)	1,0048	1,0116	1,0013	1,0194	1,0522
Tase (raportointikauden päätöspäivänä)	0,9871	1,0248	1,0087	0,9900	1,0578
EURDKK
Tuloslaskelma (keskikurssi)	7,4510	7,4486	7,4464	7,4428	7,4396
Tase (raportointikauden päätöspäivänä)	7,4529	7,4571	7,4474	7,4485	7,4365
EURGBP
Tuloslaskelma (keskikurssi)	0,8697	0,8707	0,8764	0,8831	0,8527
Tase (raportointikauden päätöspäivänä)	0,8691	0,8646	0,8583	0,8792	0,8869

Konsernin IFRS-tilinpäätös

Konsernin laaja tuloslaskelma	49
Konsernitase	50
Laskelma oman pääoman muutoksista	51
Konsernin rahavirtalaskelma	52

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. e	Liite	1-12/2023	1-12/2022
Vakuutusmaksutuotot		8 417	8 062
Vakuutuspalvelukulut		-7 076	-6 759
Jälleenvakuutustulos		-148	-242
Vakuutuspalvelutulos	1	1 193	1 062
Sijoitustoiminnan nettotuotot	2	1 006	320
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	3	-446	736
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut, brutto		-529	827
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut, jälleenvakuuttajien osuus		83	-90
Nettorahoitustulos		560	1 056
Muut tuotot	4	277	350
Muut kulut	5	-457	-436
Rahoituskulut	7	-93	-98
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta		1	-10
Tulos ennen veroja		1 481	1 924
Verot	17,18	-339	-366
Tulos jatkuvista toiminnoista		1 142	1 559
Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen	32	251	579
Luovutetut toiminnot, nettona verojen jälkeen	33	—	102
Tulos verojen jälkeen		1 393	2 240

Milj. e	Liite	1-12/2023	1-12/2022
Muut laajan tuloslaskelman erät	8
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot		-1	-268
Myytävissä olevat rahoitusvarat		—	-1 121
Kassavirtasuojaukset		-1	0
Verot		—	209
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen		-3	-1 180
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot		-6	32
Verot		1	-7
Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen		-5	26
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä nettona verojen jälkeen, jatkuvat toiminnot		-8	-1 154
Muut laajan tuloslaskelman erät lopetetuista toiminnoista, nettona verojen jälkeen		—	-484
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä, nettona verojen jälkeen		-8	-1 639
Laaja tulos yhteensä		1 386	601
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus		1 323	2 107
Määräysvallattomien omistajien osuus		70	133
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus		1 316	468
Määräysvallattomien omistajien osuus		70	133
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa		2,62	3,97
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, euroa		2,12	2,88

Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardia ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia 1.1.2023 alkaen. Vertailukauden 2022 luvut on oikaistu IFRS 17 -standardin mukaisesti. Lisätietoja käyttöönotosta on laadintaperiaatteiden osiossa IFRS 17:n ja IFRS 9:n siirtymävaikutukset.

Taulukossa Mandatum segmentti on esitetty yhdellä rivillä lopetettuna toimintona. Lisätietoja liitteessä 32.

Vertailukauden 2022 osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista sisältää luovutetut toiminnot eli Topdanmark Lifen toiminnot.

Konsernitase

Milj. e	Liite	12/2023	12/2022	1.1.2022
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	10	318	355	373
Sijoituskiinteistöt	12	0	166	236
Aineettomat hyödykkeet	11	3 637	3 494	3 660
Osakkuusyhtiösijoitukset	13	12	16	475
Rahoitusvarat	14,15,16	15 757	19 565	19 862
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat rahoitusvarat		—	9 930	10 546
Laskennalliset verosaamiset	17	3	11	53
Varat vakuutussopimuksista		—	6	41
Varat jälleenvakuutussopimuksista	21	2 282	1 821	2 008
Muut varat	19	800	775	712
Käteiset varat		1 415	3 073	4 690
Myytävänä olevat omaisuuserät*	33	—	—	16 029
Varat yhteensä		24 225	39 212	58 684

Milj. e	Liite	12/2023	12/2022	1.1.2022
Velat
Velat vakuutussopimuksista	20,21,22, 23	11 716	16 210	18 266
Velat sijoitussopimuksista		—	7 103	7 239
Huonomman etuoikeuden omaavat velat	24	1 645	1 983	2 016
Muut rahoitusvelat	24	1 269	1 457	2 315
Laskennalliset verovelat	17	567	666	851
Muut velat	25	1 342	1 617	1 532
Myytävinä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat*	33	—	—	13 010
Velat yhteensä		16 538	29 035	45 228
Oma pääoma	27
Osakepääoma		98	98	98
Rahastot		1 530	1 530	1 530
Kertyneet voittovarat		6 378	8 482	9 945
Muut oman pääoman erät		-743	-492	1 231
Emoyhtiön omistajien osuus		7 263	9 618	12 805
Määräysvallattomien osuus		424	560	651
Oma pääoma yhteensä		7 687	10 178	13 456
Oma pääoma ja velat yhteensä		24 225	39 212	58 684

Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardia ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia 1.1.2023 alkaen. Vertailukauden 2022 luvut on oikaistu IFRS 17 -standardin mukaisesti. Lisätietoja käyttöönotosta on laadintaperiaatteiden osiossa IFRS 17:n ja IFRS 9:n siirtymävaikutukset.

IFRS 17 avaava tase 1.1.2022 ja vertailukauden 2022 luvut sisältävät Mandatumin luvut. Lisätietoja liitteessä 32.

* Topdanmark Life on luokiteltu myytävänä olevaksi omaisuuseräksi 1.1.2022 ja myynti toteutettiin 1.12.2022. IFRS 17 -standardia on sovellettu Topdanmark Lifen avaavaan taseeseen 1.1.2022. Lisätietoja liitteessä 33.

Laskelma oman pääoman muutoksista

			Sijoitetun vapaan			Myytävissä olevat			Määräys
	Osake	Vara	pääoman	Voitto	Muunto	rahoitus	Kassavirta		vallattomien
Milj. e	pääoma	rahasto	rahasto	varat1	erot2	varat3	suojaukset	Yht.	osuudet	Yht.
Oma pääoma 31.12.2021 (IFRS 4)	98	4	1 527	9 952	-415	1 622	—	12 788	676	13 464
IFRS 17 -siirtymän vaikutus 1.1.2022	—	—	—	-7	—	23	—	16	-25	-9
Oikaistu oma pääoma 1.1.2022 (IFRS 17)	98	4	1 527	9 945	-415	1 646	—	12 805	651	13 456
Muutokset omassa pääomassa
Hankitut määräysvallattomien omistajien osuudet	—	—	—	-6	—	—	—	-6	-2	-8
Osingonjako4	—	—	—	-2 186	—	—	—	-2 186	-207	-2 393
Omien osakkeiden hankinta	—	—	—	-1 444	—	—	—	-1 444	—	-1 444
Muutokset osakkuusyhtiöomistuksissa	—	—	—	-10	—	—	—	-10	—	-10
Muut oman pääoman muutokset	—	—	—	51	-58	-1	—	-9	-15	-24
Kauden tulos	—	—	—	2 107	—	—	—	2 107	133	2 240
Muut laajan tuloksen erät	—	—	—	26	-268	-1 396	—	-1 639	—	-1 639
Laaja tulos yhteensä	—	—	—	2 133	-268	-1 396	—	468	133	601
Oma pääoma 31.12.2022	98	4	1 527	8 482	-741	248	—	9 618	560	10 178
Oikaistu oma pääoma 31.12.2022 (IFRS 17)	98	4	1 527	8 482	-741	248	0	9 618	560	10 178
IFRS 9 -siirtymän vaikutus 1.1.2023	—	—	—	248	—	-248	—	—	—	—
Oikaistu oma pääoma 1.1.2023	98	4	1 527	8 730	-741	—	0	9 618	560	10 178
Muutokset omassa pääomassa
Hankitut määräysvallattomien omistajien osuudet	—	—	—	-11	—	—	—	-11	-3	-14
Osingonjako4	—	—	—	-1 321	—	—	—	-1 321	-187	-1 508
Jakautumisessa siirtyneet varat käyvin arvoin	—	—	—	-1 835	—	—	—	-1 835	—	-1 835
Omien osakkeiden hankinta	—	—	—	-555	—	—	—	-555	—	-555
Muut oman pääoman muutokset	—	—	—	51	—	—	—	51	-15	36
Kauden tulos	—	—	—	1 323	—	—	—	1 323	70	1 393
Muut laajan tuloksen erät	—	—	—	-5	-1	—	-1	-8	—	-8
Laaja tulos yhteensä	—	—	—	1 318	-1	—	-1	1 316	70	1 386
Oma pääoma 31.12.2023	98	4	1 527	6 378	-742	—	-1	7 263	424	7 687

1 IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin nettovaikutus voittovaroihin oli -5 milj. euroa (26).

²Vertailuvuoden muuntoerot muissa laajan tuloslaskelman erissä sisältävät osakkuusyhtiö Nordaxin osuuden 8 milj. euroa vastaavista eristä.

³Vertailuvuonna myytävissä olevista rahoitusvaroista kirjattiin IAS 39:n mukaisesti omaan pääomaan kauden arvostusta -1 300 milj. euroa ja tulokseen siirrettiin -96 milj. euroa.

4 Osakekohtainen osinko 2,60 euroa (4,10).

Sampo Oyj on mitätöinyt hankkimiansa omia osakkeitaan yhteensä 5 401 743 kappaletta 30.3.2023 sekä 9 381 017 kappaletta 10.8.2023.

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. e	1–12/2023	1–12/2022
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja	1 765	2 744
Oikaisut
Poistot	158	170
Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot	-559	1 119
Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot	-280	217
Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos	1 146	-14 380
Muut oikaisut*	-537	-2 193
Oikaisut yhteensä	-72	-15 068
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Sijoitukset**	-86	10 384
Muut varat	-208	2 127
Yhteensä	-294	12 511
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Rahoitusvelat	176	35
Muut velat	-196	291
Maksetut tuloverot	-277	-290
Maksetut korot	-132	-190
Yhteensä	-429	-155
Liiketoiminnasta kertyneet (tai siihen käytetyt) nettorahavarat	970	33
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin	-247	-7
Myydyt tytäryhtiöosakkeet	20	519
Investoinnit osakkuusyhtiöosakkeisiin	—	-1
Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet	—	2 291
Osingot osakkuusyhtiöosakkeista	—	160
Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	5	8
Investoinneista kertyneet (tai niihin käytetyt) nettorahavarat	-223	2 970

Milj. e	1–12/2023	1–12/2022
Rahoitustoiminnan rahavirta
Maksetut osingot	-1 321	-2 186
Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille	-187	-207
Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta	-14	-9
Omien osakkeiden hankinta	-555	-1 444
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, liikkeeseen laskut	142	62
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset	-473	-920
Rahoitukseen käytetyt (tai siitä kertyneet) nettorahavarat -2 407		-4 704
Rahavirrat yhteensä	-1 660	-1 701
Rahavarat tilikauden alussa	3 073	4 819
Muuntoerot	3	-44
Rahavarat tilikauden lopussa	1 415	3 073
Rahavarojen nettomuutos	-1 660	-1 701

Lisätietoa rahavirtalaskelmaan	1–12/2023	1–12/2022
Saadut korot	751	375
Saadut osingot (pl. rahastojen voitto-osuudet)	92	273
Vuokrasopimuksista johtuvat lähtevät rahavirrat yhteensä	-37	-21

* Vertailuvuoden 2022 muut oikaisut liittyvät pääosin Nordean osakkeiden myyntiin.

** Sijoitukset sisältävät sijoituskiinteistöt, rahoitusvarat sekä sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset.

Kassavirtalaskelma sisältää kassavirrat sekä jatkuvista että lopetetuista toiminnoista. Tulos ennen veroja vuonna 2023 on konsernin tulos ennen veroja sekä lopetettujen toimintojen tuloksella ennen veroja. Vertailuvuoden tulos ennen veroja sisältää luovutettujen toimintojen tuloksen.

Vertailuvuoden rivitietojen muuttuminen johtuu IFRS 17 -standardin käyttöönotosta.

Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana hankittujen ja myytyjen tytäryhtiöiden ja valuuttakurssien muutosten takia.

Tilikauden rahavaroihin sisältyy kassa 1 081 milj. euroa (2 907) sekä lyhytaikaiset enintään 3 kk:n talletukset 334 milj. euroa (166).

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laadintaperiaatteista	54
Segmentti-informaatio	72
Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2023	73
Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2022	74
Tase segmenteittäin 31.12.2023	75
Tase segmenteittäin 31.12.2022	76
Maantieteellinen informaatio	76
Muut liitetiedot	78
1 Vakuutuspalvelutulos	78
2 Sijoitustoiminnan nettotuotot	79
3 Vakuutukseen liittyvät nettorahoitustuotot tai -kulut	80
4 Muut tuotot	80
5 Muut kulut	80
6 Tilintarkastajan palkkiot	81
7 Rahoituskulut	81
8 Laajan tuloksen muut erät	82
9 Osakekohtainen tulos	82
10 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	83
11 Aineettomat hyödykkeet	84
12 Sijoituskiinteistöt	86
13 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksissä	87
14 Rahoitusvarat	88
15 Käypien arvojen määritys ja hierarkia	91
16 Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutos	96

17 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat	99
18 Verot	103
19 Muut varat	103
20 Vakuutussopimusvelat	104
21 Vakuutussopimusvelkojen täsmäytyslaskelma	105
22 Varat vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista rahavirroista	114
23 Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys	115
24 Rahoitusvelat	124
25 Muut velat	127
26 Työsuhde-etuudet	128
27 Oma pääoma	133
28 Kannustinjärjestelmät	134
29 Sijoitukset tytäryhtiöissä	137
30 Olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet	138
31 Lähipiiritiedot	139
32 Lopetetut toiminnot	139
33 Luovutetut toiminnot	142
34 Liiketoimintojen yhdistäminen	143
35 Ehdolliset velat ja sitoumukset sekä oikeudenkäynnit	144
36 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat	146
37 Sampo-konsernin riskienhallinta	147

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot

Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laadintaperiaatteista

Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Nasdaq Helsingissä listattu suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Helsinki ja konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki, Suomi. Konsernitilinpäätös sisältää Sampo Oyj:n lisäksi tämän tytäryhtiöt sekä osakkuusyhtiöt raportointihetkellä 31.12.2023. Konserniyhtiöt harjoittavat vakuutus- ja rahoitustoimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa sekä Isossa-Britanniassa.

Konsernin tilinpäätöksen jäljennös on saatavilla osoitteesta www.sampo.com.

Laatimisperusta

Sammon konsernitilinpäätös vuodelta 2023 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, "IFRSs") mukaisesti. Tilinpäätöstä laadittaessa Sampo on soveltanut kaikkia liiketoimintaansa liittyviä 31.12.2023 voimassa olleita ja EU:n komission hyväksymiä standardeja ja tulkintoja.

Tilikaudella 2023 Sampo otti käyttöön kaksi uutta standardia: IFRS 17 Vakuutussopimukset sekä IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. Kyseisten standardien vaikutus konsernin tilinpäätösraportointiin on kuvattu laadintaperiaatteiden osiossa IFRS 17:n ja IFRS 9:n siirtymävaikutuksista.

Vuoden 2023 alusta voimaantulleilla IFRS-standardien vuosittaisilla lisäyksillä tai muilla standardimuutoksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Konsernitilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on otettu huomioon myös suomalainen kirjanpito- ja yhteisölainsäädäntö sekä viranomaissäännökset.

Sampo Oyj:n hallitus on arvioinut toiminnan jatkuvuuden periaatteen toteutumisen ja konsernitilinpäätös on laadittu tämän olettamuksen pohjalta.

Konsernitilinpäätös esitetään euroina pyöristettynä lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu.

Sampo Oyj:n hallitus hyväksyi tilinpäätöksen julkaistavaksi 6. maaliskuuta 2024. Osakeyhtiölain mukaisesti varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä tai hylätä konsernitilinpäätös tai muuttaa tilinpäätöstä sen julkaisemisen jälkeen.

Konsernitilinpäätös

Tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Sampo Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, kun konsernilla on yli puolet äänivallasta tai sillä on valta yrityksessä ja se olemalla osallisena yrityksessä altistuu muuttuvalle tuotolle sekä pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon. Hankitut yritykset yhdistellään tytäryhtiöinä siitä päivästä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryhtiöt siihen päivään saakka, kun määräysvalta lakkaa.

Tytäryhtiöiden hankinnat käsitellään hankintamenomenetelmällä. Hankintameno kohdistetaan hankinnan kohteen yksilöitävissä oleville varoille, veloille ja ehdollisille veloille, jotka arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankitun tytäryhtiön nettovarallisuudesta. Hankekohtaisesti valitulla käsittelytavalla on vaikutusta sekä kirjattavaan määräysvallattomien omistajien osuuteen että liikearvon määrään. Määrä, jolla maksettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus sekä mahdollisesti aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi.

Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laadintaperiaatteita samankaltaisissa olosuhteissa toteutuviin samanlaisin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Määräysvallattomien omistajien osuudet

Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajien sekä määräysvallattomien omistajien laskennalliseen osuuteen esitetään laajan tuloslaskelman jälkeen. Määräysvallattomille kohdistetaan osuus siinäkin tapauksessa, että se olisi negatiivinen.

Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään taseessa omana eränään.

Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta voidaan arvostaa joko käypään arvoon tai suhteellisena osuutena hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Valinta on hankintakohtainen. Sammon raportointihetken määräysvallattomien osuudet on määritetty suhteellisena osuutena hankittujen kohteiden nettovarallisuudesta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet

Konsernitilinpäätös laaditaan euroina, joka on konsernin ja emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyhtiöt ovat laatineet tilinpäätöksensä käyttäen toimintavaluuttaa, joka on kunkin yhtiön taloudellisen toimintaympäristön päävaluutta. Yhtiöiden ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin tai kirjauskuukauden keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset tase-erät muutetaan yhtiön toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Ulkomaan rahan määräisten liiketapahtumien ja monetaaristen tase-erien muuttamisesta toimintavaluutan määräisiksi aiheutuvat kurssierot kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan. Vertailukaudella myytävänä pidettävien ei-monetaaristen rahoitusvarojen kurssierot kirjattiin omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon.

Ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat muutetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan muuntoeroksi, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten yksiköiden hankintaan liittyvä liikearvo ja käyvän arvon oikaisut käsitellään tilinpäätöksessä kuin ne olisivat ulkomaisen yksikön varoja ja velkoja. Muuntoerot, jotka syntyvät näiden erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, kirjataan omaan pääomaan ja niiden muutos muihin laajan tuloksen eriin.

Seuraavia valuuttakursseja on käytetty konsernitilinpäätöksessä:

1 euro =	Tilinpäätöspäivän kurssi	Tilikauden keskikurssi
Ruotsin kruunua	11,0960	11,4745
Tanskan kruunua	7,4529	7,4510
Englannin puntaa	0,8691	0,8697

Segmenttiraportointi

Konsernin segmentointi perustuu liiketoiminta-alueisiin, joiden riskit ja kannattavuuteen vaikuttavat lähtökohdat sekä sääntely-ympäristö poikkeavat toisistaan. Liiketoiminnan valvonta ja ohjaus sekä raportointi johdolle on organisoitu liiketoimintasegmenttien mukaisesti. Konsernin liiketoimintasegmentit ovat If, Topdanmark, Hastings sekä Omistusyhteisö (Nordea mukaan luettuna vuonna 2022). Mandatum esitettiin omana segmenttinään, kunnes se luokiteltiin lopetetuksi toiminnoksi ensimmäisellä kvartaalilla 2023.

Maantieteellisiä alueita koskevina tietoina on esitetty tuotot ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaiset varat. Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia sekä Baltia.

Segmenttien ja yhtiöiden välisten kotimaisten ja rajat ylittävien liiketoimien hinnoittelussa on sovellettu markkinaehtoperiaatetta. Hinnoittelu perustuu OECD:n siirtohinnoitteluohjeistukseen sekä EU:n siirtohinnoitteludokumentoinnista antamaan käytännesääntöön.

Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat eliminoidaan eräkohtaisesti.

Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä tai omaisuuserien ryhmä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin. Lisäksi johdon tulee olla sitoutunut myyntiin, ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Edellä mainitut edellytykset uudelleenluokittelulle, esittämiselle ja arvostukselle ovat samat myös silloin, kun kyse on omistajille jaettavaksi määritetyistä pitkäaikaisista omaisuuseristä.

Myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan luokitteluhetkestä lähtien kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Arvostus välittömästi ennen luokittelumuutosta tehdään sovellettavissa olevan standardin mukaisesti. Mikäli käypä arvo myynnistä vähennettävillä kuluilla on alempi, kirjataan tulokseen uudelleenluokitteluhetkellä arvonalentumistappio. Mahdolliset myöhemmät arvonnousut kirjataan tulosvaikutteisesti. Mahdollisten poistojen tai osakkuusyhtiöosuuksien kirjaaminen lopetetaan luokitteluhetkellä.

Vakuutussopimuksiin liittyvien tuottojen ja kulujen kirjaamisperiaatteet

IFRS 17:n käyttöönotto muutti tuloslaskelman rakennetta kuvastamaan tuottojen keskeisiä päälähteitä. Vakuutuspalvelutulos, joka koostuu vakuutusmaksutuotoista, vakuutuspalvelukuluista sekä jälleenvakuutustuloksesta, kuvaa vakuutussopimusten myöntämisestä ja hoitamisesta syntyvää tulosta. Nettorahoitustulos kuvaa vakuutussopimuksiin liittyvien rahoituserien vaikutuksia.

Vakuutusmaksutuotot

Vakuutusmaksutuotot kuvastavat Sammon vakuutuksenottajilta saamaa, ansaintaperiaatteen mukaisesti jaksotettua vastiketta vakuutusriskin siirtämisestä (vakuutussopimuspalvelut). Raportointikaudelle kirjatut vakuutusmaksutuotot perustuvat sekä jo saatuihin vakuutusmaksuihin että odotettavissa oleviin vakuutusmaksuihin, allokoituna lineaarisesti perustuen esimerkiksi ajan kulumiseen. Jäljellä olevan vakuutuskauden velkaa pienennetään vakuutusmaksutuottoja vastaavalla määrällä.

Vakuutuspalvelukulut

Vakuutuspalvelukulut sisältävät sekä korvaus- että liikekulut.

Korvauskulut raportointikaudella sisältävät kaudella maksetut korvaukset sekä muutoksen toteutuneista vahinkotapahtumista aiheutuneessa velassa. Muutos kyseisessä velassa sisältää muutokset diskonttaamattoman velan parhaassa arviossa, diskontatussa riskioikaisussa sekä diskonttausvaikutuksessa, joka aiheutuu muutoksista parhaassa arviossa tai maksuolettamissa. Korvauskulut sisältävät myös korvausten käsittelykulut ja muutokset tappiokomponentissa.

Liikekulut, jotka on kirjattu vakuutuspalvelukuluihin, liittyvät vakuutussopimusten hallinnoimisesta syntyviin kuluihin. Lisäksi liikekulut sisältävät vakuutussopimusten hankintaan liittyvien rahavirtojen tulokseen jaksotetun osuuden, joka vastaa määrältään jäljellä olevan vakuutuskauden velasta purettua osuutta.

Jälleenvakuutustulos

Jälleenvakuutustulos koostuu jälleenvakuutusmaksuihin liittyvistä kuluista ja jälleenvakuuttajien osuuksista korvauskuluista. Otetuista jälleenvakuutuksista aiheutuvat kulut kirjataan ensivakuutuksen vakuutusmaksutuottojen tapaan ja ne kuvaavat maksettuja ja kaudelle kohdistettuja jälleenvakuutusmaksuja vastaten vastaanotettua jälleenvakuutussopimuspalvelua. Saadut jälleenvakuutuskomissiot pienentävät jälleenvakuutusmaksuihin liittyviä kuluja. Jälleenvakuuttajien osuudet korvauskuluista kirjataan kuten ensivakuutuksen vakuutuspalvelukulut, jolloin ne sisältävät myös jälleenvakuuttajaan liittyvän vastapuoliriskin.

Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut

Nettorahoitustulokseen sisältyvät vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut kuvaavat rahoituseristä johtuvia vaikutuksia. Erä sisältää diskonttauskorkojen muutoksesta ja diskonttovaikutuksen purkautumisesta aiheutuvat muutokset toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvassa velassa. Tästä syystä korkojen muutosten vaikutus sekä korkokulut esitetään kokonaisuudessaan vakuutussopimuksiin liittyvissä rahoitustuotoissa tai -kuluissa. Myös eläkekorvauksiin liittyvät indeksikorotukset esitetään vakuutussopimuksiin liittyvissä rahoitustuotoissa tai -kuluissa. Jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät määrät esitetään erillään. Konserni ei sovella optiota esittää

diskonttauskorkojen muutoksiin liittyviä vaikutuksia osana laajaa tulosta.

Sijoitustoiminnan nettotuotot

Korot ja osingot

Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetelmällä korkotuotot ja -kulut jaksotetaan rahoitusinstrumentin juoksuajalle tasaisesti suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan. Osingot kirjataan tuotoksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt.

Palkkiot

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusinstrumenttien palkkiot ja transaktiokulut kirjataan suoraan tulokseen instrumentin alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.

Myyntituotot asiakassopimuksista

Muut tuotot sisältävät tuotot vakuutustoimintaan liittyvistä palveluista, joihin ei liity merkittävän vakuutusriskin siirtymistä, jolloin ne käsitellään IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisesti. Tällaiset tuotot kertyvät pääosin mm. vakuutussopimusten myyntikomissioista sekä hallintoon ja korvauksiin liittyvistä palveluista, joita suoritetaan muiden osapuolten puolesta.

Myös Ifin tytäryhtiön, Viking Assistance Group AS:n, tarjoamien tiepalveluiden tuotot kirjataan muihin tuottoihin palvelun tultua suoritetuksi.

Hastingsillä on lisäksi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisia vakuutusvälitystoiminnasta syntyviä myyntituottoja. Nämä tuotot koostuvat pääosin palkkioista ja

komissioista, joita yhtiö saa välittäessään kolmannelle osapuolelle toisen yhtiön puolesta vakuutussopimuksia, sekä näihin liittyvistä lisätuotteista.

Vakuutustoimintaan liittyvät välityspalkkiotuotot tuloutetaan niiden myyntihetkellä ja muut myyntituotot tuloutetaan sen kauden aikana, kun palvelu tuotetaan. Välityspalkkiotuotot vakuutussopimuksista kirjataan nettomääräisinä saamisen käypään arvoon, jota oikaistaan odotettavissa olevilla peruutuksista aiheutuvilla palautuksilla. Hastings voi tarjota asiakkailleen myös muita asiakaskohtaisia sopimuksia, jotka tuloutetaan tiettynä ajanhetkenä, kun suoritevelvoite on täytetty. Tuloutettava rahamäärä vastaa sitä vastiketta, johon Hastings odottaa olevansa oikeutettu.

Konsernitilinpäätöksessä nämä ulkoisesta välitysliiketoiminnasta aiheutuvat palkkiotuotot ja -kulut sekä komissiot sisältyvät Muihin tuottoihin ja Muihin kuluihin.

Rahoitusvarat ja -velat

Konserni soveltaa IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia 1.1.2023 alkaen. Standardi korvasi vanhan IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. Konserni sovelsi väliaikaista vapautusta IFRS 9:n käyttöönotossa ja otti standardin käyttöön samaan aikaan kuin IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardin. Vertailukauden 2022 lukuja ei ole oikaistu IFRS 9:n mukaisiksi. Lisätietoja IFRS 9 -siirtymästä löytyy laadintaperiaatteiden osiosta IFRS 17:n ja IFRS 9:n siirtymävaikutukset.

Alkuperäinen taseeseen ja taseesta pois kirjaaminen

Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon. Jos hankittua rahoitusvaraa tai -velkaa ei arvosteta käypään arvoon,

hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta suoraan johtuvat kulut sisällytetään vai vähennetään hankintahinnasta.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen ostot ja myynnit kirjataan taseeseen kauppapäivänä, jolloin sitoudutaan ostamaan tai myymään kyseinen rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Lainat ja muut saamiset kirjataan taseeseen lainaa nostettaessa.

Rahoitusvarat ja -velat netotetaan ja esitetään taseessa nettomääräisenä vain silloin, kun netottamiseen on laillinen oikeus ja netotus aiotaan toteuttaa tai saaminen ja velka suorittaa samanaikaisesti.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty toiselle osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niiden velvoitteet on täytetty ja niiden voimassaolo on lakannut.

IFRS 9:n mukainen luokittelu ja arvostusperiaatteet (1.1.2023 eteenpäin)

Rahoitusvarat luokitellaan myöhemmin arvostettaviksi joko jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. IFRS 9:ää sovellettaessa merkittävä osa Sampo-konsernin rahoitusvaroista arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja vain rajoitettu määrä rahoitusvaroja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Mitään rahoitusvaroja ei arvosteta käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta.

Rahoitusvarojen luokittelu arvostusluokkiin perustuu konsernin liiketoimintamallin mukaiseen rahoitusvarojen hallintaan sekä rahoitusvarojen sopimusperusteisiin rahavirtaominaisuuksiin.

Liiketoimintamalli kuvastaa sitä, kuinka rahoitusvaroja hallinnoidaan liiketoiminnallisen tavoitteen saavuttamiseksi sekä rahavirtojen keräämiseksi. Seuraavat tekijät vaikuttavat sijoitussalkun liiketoimintamallin määrittämiseen: miten rahoitusvarojen tuloksellisuutta arvioidaan ja raportoidaan johdolle; miten riskejä määritellään ja hallitaan; aiemmat kokemukset siitä, miten rahavirrat ovat kertyneet, ja miten saatu vastike liittyy suoritukseen.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat koostuvat pääosin sijoituksista osakkeisiin ja rahastoihin, saamistodistuksista sekä muista lainasaamisista.

Sijoitukset osakkeisiin luokitellaan ja arvostetaan käypään arvon tulosvaikutteisesti.

Velkainstrumentit, kuten velkakirjat ja muut korkosijoitukset, luokitellaan arvostettavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kun liiketoimintamalli kuvastaa varojen hallinnointia ja arviointia käyvän arvon pohjalta. Instrumentit ovat alun perin ja myöhemmin arvostettu käypään arvoon. Transaktiokustannukset, jotka ovat suoraan kohdistettavissa liikkeeseen laskuun tai hankintaan, kirjataan kuluina tulosvaikutteisesti.

Käyvän arvon muutoksista johtuvat tai myytäessä realisoituneet voitot ja tappiot, yhdessä korkotuottojen ja osingon kanssa, kirjataan tulosvaikutteisesti erään sijoitustoiminnan nettotuotot.

Johdannaissopimukset, joita ei ole määritetty suojaaviksi ja jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, luokitellaan käypään arvoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi. Johdannaiset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Johdannaissopimuksista kirjataan taseeseen saaminen, kun käypä arvo on positiivinen ja velka, kun käypä arvo on negatiivinen. Johdannaiset arvostetaan taseessa käypään arvoon ja käyvän arvon muutos yhdessä realisoituneiden voittojen ja tappioiden kanssa kirjataan tuloslaskelmaan erään sijoitustoiminnan nettotuotot.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vain, jos liiketoimintamallin tavoitteena on pitää rahoitusvara hallussa sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja rahoitusvaran sopimukseen perustuvat rahavirrat täyttävät SPPI-kriteerit (solely payments of principal and interests). Toisin sanoen se on johdonmukainen peruslainanantojärjestelyn kanssa. SPPI-kriteerit täyttyvät, kun rahoitusinstrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksuja. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät pääosin saamistodistuksia sekä muita lainoja ja saamisia.

Lainat ja muut saamiset merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon, sisältäen suoraan kohdistettavissa olevat transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

Korkotuotot lasketaan soveltamalla efektiivisen koron menetelmää. IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin kohdistuvat tappiota koskevan vähennyserän eli odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) vaatimukset.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat eli huonomman etuoikeuden omaavat velat, joukkovelkakirjalainat sekä muut rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Korkokulut sekä voitot ja tappiot taseesta pois kirjaamisen yhteydessä kirjataan tulokseen.

Rahoitusvelat johdannaisista arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Jos omia velkoja lunastetaan takaisin ennen eräpäivää, velat kirjataan pois taseesta ja velan kirjanpitoarvon ja lunastuksessa maksetun vastikkeen erotus kirjataan tulokseen.

IAS 39:n mukainen luokittelu ja arvostusperiaatteet (vertailuvuosi 2022)

Vertailukaudella vuonna 2022 rahoitusvarat ja -velat luokiteltiin niiden arvostuskäytännön mukaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraaviin kategoriohin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin sekä muihin velkoihin. Luokitteluun ja arvostukseen liittyvät IAS 39:n mukaiset laadintaperiaatteet löytyvät kokonaisuudessaan vuoden 2022 tilinpäätöksessä.

Käypä arvo

Rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään ensisijaisesti toimivilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella. Instrumentit arvostetaan ostokurssiin tai viimeiseen kaupantekohintaan, mikäli hintalähteen pörssissä on käytössä huutokauppamenettely. Poikkeuksena tästä ovat syndikoidut lainat, jotka arvostetaan keskihintaan alhaisemman likviditeetin takia. Myös johdannaissopimukset arvostetaan viimeiseen kaupantekohintaan. Mikäli rahoitusinstrumentille on olemassa sen markkinariskin kumoava vastaerä, arvostuksessa käytetään tältä osin samaa hintalähdettä vastaavissa ja vastattavissa. Jos rahoitusinstrumentille kokonaisuutena ei ole olemassa julkista noteerausta, mutta sen osatekijöille on olemassa toimivat markkinat, käypä arvo määritetään osatekijöiden markkinahintojen perusteella.

Rahoitusvarojen käyvän arvon arvostus perustuu joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, käypä arvo määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla käyttämällä asiaa tuntevien, liiketoimintaan halukkaiden osapuolten välisten viimeaikaisten markkinatransaktioiden hintoja, toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa, rahavirtojen diskonttausmenetelmää sekä optionhinnoittelumalleja. Pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo näitä muita menetelmiä käyttäen.

Rahavarojen ja muihin varoihin sisältyvien kauppahintasaamisten kirjanpitoarvoa käytetään arviona niiden käyvästä arvosta.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, toimivatko markkinat, joilla instrumentilla käydään kauppaa, tai ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot objektiivisesti todennettavissa.

Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa.

Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.

Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Sampo-konsernissa suurin osa tason 3 sijoituksista on pääomarahastoja tai vaihtoehtorahastoja.

Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset ja riittävät tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi. Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi hankintahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa, tuottokerroinperusteista arvostusta tai kassavirtoihin perustuvaa arvostusta. Pääomarahastot noudattavat yleisesti International Private Equity and Venture Capital Valuation (IPEV) -ohjeistusta, jossa kuvataan erilaisia arvostuskäytäntöjä yksityiskohtaisemmin.

Myös vaihtoehtorahastojen osalta arvon määrittää rahasto ja toteutuksesta vastaa ensisijaisesti rahastonhoitaja. Vaihtoehtorahastot ovat usein

ominaisuuksiltaan monimutkaisia, ja arvonmääritys on riippuvainen alla olevien instrumenttien luonteesta. Arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi kassavirtoihin perustuvaa arvostusta. Vaihtoehtorahastojen toimintaa ja arvonmääritystä sääntelee Alternative Investment Fund Managers Directive (AIFMD), jossa kuvataan tarkemmin arvonlaskennan toimintaperiaatteita ja dokumentointivaatimuksia.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Raportointikauden päättyessä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että muun kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Kun arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman alkuperäisen kirjaamisen jälkeisen toteutuneen tappion synnyttävän tapahtuman seurauksena ja näillä tapahtumilla on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroista tulevaisuudessa saataviin arvioituihin rahavirtoihin, kirjataan arvonalentumistappio.

Objektiivisena näyttönä arvonalentumisesta pidetään esimerkiksi liikkeeseenlaskijan tai velallisen merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, jotka johtavat maksukyvyttömyyteen ja arvioon siitä, että asiakas ei todennäköisesti selviydy maksuvelvoitteistaan konsernille. Kun on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä rahoitusvaroista on syntynyt arvonalentumistappiota, tappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja saamisesta arvioitujen kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona käytetään saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Erotus kirjataan arvonalentumistappioksi tuloslaskelmaan. Konserni arvioi arvonalentumisen sopimuskohtaisesti jokaisen rahoitusvaran osalta.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

IFRS 9:n johdosta konsernissa on otettu käyttöön tulevaisuuteen kohdistuva ECL-laskentamalli, jota sovelletaan pääasiassa jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin. Vaatimukset eivät koske oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai muita käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja. Odotettavissa olevat luottotappiot heijastavat menneitä tapahtumia eli aiemmin toteutuneita tapahtumia, vallitsevia olosuhteita sekä ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista.

IFRS 9:n säännökset sisältävät yleisen lähestymistavan, jossa tappioita koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa joko 12 kuukaudelta odotettavissa olevia luottotappioita tai koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Kolmivaiheista mallia käytetään odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen jokaisena raportointipäivänä. Vaiheessa 1 luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi. Tappiota koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa 12 kuukauden odotettavissa olevia luottotappioita. Vaiheessa 2 ja 3 luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisestä kirjaamisesta. Tappiota koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Vaiheessa 3 rahoitusvarojen luottokelpoisuuden arvioidaan alentuneen (maksukyvyttömyyden yhteydessä) ja korko lasketaan luottoarvon alentuneelle määrälle bruttokirjanpitoarvon sijaan.

Konsernissa yleinen lähestymistapa perustuu kolmeen osatekijään, jotka ovat maksukyvyttömyyden todennäköisyys (probability of default, PD), maksukyvyttömyyden aiheuttama tappio-osuus (loss given default, LGD) ja vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä (exposure at default, EAD).

Johdannaissopimukset ja suojausperiaatteet

Johdannaissopimukset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin sopimuksiin, ja suojaaviin sopimuksiin ja ne sisältävät korko-, luottoriski-, valuutta-, osake- sekä hyödykejohdannaiset. Johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen varoiksi, kun niiden käypä arvo on positiivinen, ja veloiksi, kun käypä arvo on negatiivinen.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset

Johdannaissopimukset, joita ei ole merkitty suojaaviksi, käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaissopimuksina. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset sekä myyntivoitot ja -tappiot yhdessä korkotuottojen ja -kulujen kanssa kirjataan tuloslaskelmaan.

Suojaavat johdannaissopimukset ja suojausperiaatteet

Suojausperiaatteiden mukaisesti konsernissa voidaan suojautua korkoriskiltä, valuuttakurssiriskiltä ja hintariskiltä soveltamalla käyvän arvon tai rahavirran suojausta. Rahavirran suojauksella suojaudutaan tulevien rahavirtojen vaihtelulta. Kuluneella tilikaudella konsernissa on sovellettu rahavirran suojausta Hastingsissa.

Suojauslaskentaa sovelletaan suojauksiin, jotka ovat suojattavan riskin osalta tehokkaita ja täyttävät IFRS 9 -standardin suojauslaskennan ehdot. Suojaussuhde suojaavan johdannaisen ja suojattavan kohteen välillä sekä suojaukseen liittyvät riskienhallintatavoitteet dokumentoidaan suojauksen alkaessa.

Rahavirran suojaus

Rahavirran suojauksella suojataan vaihtuvakorkoisten velkakirjalainojen tai muiden vaihtuvakorkoisten varojen tai velkojen korkorahavirtoja. Suojaavina instrumentteina käytetään mm. valuuttatermiinejä. Johdannaissopimukset, jotka on luokiteltu rahavirran suojaukseksi, arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksesta tehokkaan suojauksen osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat.

Kun suojaava johdannainen erääntyy, myydään, suojaussuhde päätetään tai suojaus ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja, omaan pääomaan suojauksen loppumishetkeen mennessä kertynyt käyvän arvon muutos jää omaan pääomaan, kunnes se kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti vuokrasopimukset esitetään lähtökohtaisesti taseella. Ainoat valinnaiset poikkeukset koskevat tiettyjä lyhytaikaisia alle 12 kuukautta pitkiä sopimuksia tai arvoltaan vähäisiä vuokrasopimuksia, jotka voidaan edelleen kirjata tasaerinä vuokrasopimuksen voimassaoloaikana.

Vuokrasopimuksista aiheutuvat

käyttöoikeusomaisuuserät (oikeus käyttää vuokrasopimuksen kohdetta) kirjataan varoihin osana Aineellisia hyödykkeitä ja niitä vastaavat vuokravelvoitteet taseen velkapuolelle osaksi Muita velkoja. Käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan vuokra-ajan alkamishetkellä ja arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän sekä vuokralle antajalle mahdollisesti ennalta suoritetut maksut. Käyttöoikeusomaisuuserien poistot kirjataan tasapoistoin vuokrasopimuksen voimassaoloaikana. Vuokrasopimusvelka kirjataan samoin vuokra-ajan alkamishetkellä ja arvostetaan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon.

Tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuserästä tehtävät suunnitelman mukaiset poistot sekä vuokravelasta aiheutuvat korkokulut.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankintaajankohtana. Sitä aiempien hankintojen liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.

Liikearvo arvostetaan kertyneillä

arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Liikearvosta ei tehdä poistoja. Liikearvolle tehdään sen sijaan arvonalentumistestaus vähintään vuosittain.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, käsitellään ulkopuolelta hankittuja ja sisäisesti aikaansaatuja IT-ohjelmistoja sekä muita aineettomia hyödykkeitä, jos on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeiden hankintameno on luotettavasti

määritettävissä. Sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen hankintameno määräytyy hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien menojen summana. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona ne toteutuvat. Kehittämismenoista, jotka johtuvat uusien IT-ohjelmistojen suunnittelusta tai jo olemassa olevien ohjelmistojen merkittävistä parannuksista, aktivoidaan vain ne, jotka täyttävät edellä mainitut taseeseen kirjaamisen edellytykset.

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:

• IT-ohjelmistot 3-10 vuotta
• Muut aineettomat hyödykkeet 3-10 vuotta

Aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, kuten liiketoimintojen yhdistymisten yhteydessä hankitut tuote- ja liikemerkit, ei poisteta. Sen sijaan niille suoritetaan vähintään kerran tilikaudessa arvonalentumistestaus.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat omassa käytössä olevat kiinteistöt, koneet ja laitteet sekä kalusto.

Kiinteistöt ja muut aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Perusparannusmenot lisätään kiinteistöjen kirjanpitoarvoon silloin kun on todennäköistä, että niistä koituva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioidaan nollan suuruiseksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Taloudellisen vaikutusajan arviota tarkistetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Poistoaikoja oikaistaan, mikäli arvio muuttuu merkittävästi. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:

• Rakennukset 20-50 vuotta
• Rakennusten ainesosat 15-20 vuotta
• Rakennusten ja vuokrahuoneistojen perusparannusmenot 4-10 vuotta
• IT-laitteet ja autot 2-5 vuotta
• Muut toimistokalusteet 3-15 vuotta

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen kirjaaminen lopetetaan, mikäli omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot standardin mukaisesti.

Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentuminen

Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että aineettomiin hyödykkeisiin tai aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvan omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos arvonalentumisesta on viitteitä, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta, keskeneräisistä aineettomista hyödykkeistä sekä taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten hankinta-ajankohdasta lähtien konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille. Testissä verrataan yksikön liikearvon sisältävää kirjanpitoarvoa yksiköstä kerrytettävissä olevaan rahamäärään.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa ennen veroja määritettyä korkoprosenttia käyttäen. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, siitä kirjataan tuloslaskelmaan arvonalentumistappio. Kirjaamisen yhteydessä poistettavan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.

Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeestä kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta, ei kuitenkaan enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

Vakuutussopimukset

Konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardia 1.1.2023 alkaen, ja vertailuvuoden luvut vuonna 2022 on oikaistu vastaavasti. Sampo-konsernin toiminnot keskittyvät vahinkovakuutusliiketoimintaan, ja Sampo käyttää pääasiassa IFRS 17 -standardin mukaista vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa (premium allocation approach, PAA).

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätietoja IFRS 17 -siirtymästä sisältyy laadintaperiaatteiden osioon IFRS 17:n ja IFRS 9:n siirtymävaikutukset.

Vakuutussopimuksiin liittyviä riskejä on kuvattu laajasti konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 37.

Vahinkovakuutus

Soveltamisala

Konsernin vahinkovakuutussopimuksissa vakuutusriski on merkittävä. Kolmansien osapuolien (panel underwriters) myöntämät vakuutussopimukset, jotka eivät tuo vakuutusriskiä konsernille, eivät kuulu IFRS 17 standardin soveltamisalaan. Sen sijaan nämä vakuutussopimukset käsitellään IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisesti.

Vakuutussopimukset voivat sisältää yhden tai useamman komponentin, jotka kuuluisivat eri tilinpäätösstandardien soveltamisalaan ja jotka käsiteltäisiin erillään toisistaan. Sampo arvioi vakuutussopimukset tunnistaakseen komponentit sopimuksista. Vakuutussopimus voi esimerkiksi sisältää sijoitus- tai palvelukomponentin (tai molemmat), jotka eivät ole osa vakuutussopimuspalvelua.

Vakuutussopimusten yhdistelytaso

IFRS 17 -standardin mukaan vakuutussopimukset muodostavat vakuutussopimussalkkuja. Salkku koostuu sopimuksista, joihin sisältyvät riskit ovat samankaltaiset ja joita hallinnoidaan yhdessä. Salkut jaetaan edelleen vuosikohortteihin eli ryhmitellään sopimukset, joita ei ole myönnetty yhtä vuotta pidemmin väliajoin.

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa salkut on määritetty perustuen liiketoiminnan segmentteihin tai vakuutuslajien yhdistelmiin (johdon määritelmän mukaisesti), liiketoiminta-alueeseen ja maahan. Salkut

määritetään erikseen kullekin juridiselle yhtiölle tai perustuen tuoteryhmään.

Sampo-konserni on tunnistanut tiettyjä tappiollisia sopimuksia, mutta tappiollisten sopimusten määrä on kaiken kaikkiaan vähäinen.

Vakuutussopimus- ja jälleenvakuutussopimussalkkujen kirjanpitoarvot määrittävät sen, esitetäänkö ne taseessa saamisissa vai veloissa.

Sopimusraja

Vakuutussopimusryhmän alkuperäinen arvostaminen sisältää kaikki sopimusrajojen sisällä olevat tulevat rahavirrat. Määritettäessä rahavirtoja, jotka kuuluvat sopimusrajojen sisälle, otetaan huomioon sopimusehdoista tulevat tosiasialliset oikeudet ja velvoitteet sekä myös voimassa olevasta sääntelystä tulevat vaateet.

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa suurimmalla osalla sopimuksista on yhden vuoden sopimusraja (tyypillisesti vakuutuskauden uusiutumiseen asti) eli sopimuksella on yhden vuoden vakuutuskausi, johon ajoittuu tosiasiallisia oikeuksia ja velvoitteita.

Arvostaminen

IFRS 17 sisältää yleisen lähestymistavan (general measurement model, GMM), joka on sovellettavissa kaikille vakuutussopimuksille vakuutussopimusvelkojen arvostamisessa. Yleisen lähestymistavan mukaan vakuutussopimukset arvostetaan perustuen tuleviin rahavirtoihin, jotka on oikaistu heijastamaan rahan aikaarvoa, mukaan lukien riskioikaisu ja sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali (contractual service margin, CSM).

Kun tietyt soveltuvuuskriteerit täyttyvät, vakuuttajat voivat soveltaa vakuutussopimusten arvostamiseen yksinkertaistettua vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa (PAA). PAA soveltuu vakuutussopimuksille, joiden vakuutuskausi on enintään yksi vuosi. Tätä lähestymistapaa voidaan soveltaa myös niihin sopimuksiin, joiden arvostaminen käyttäen kyseistä lähestymistapaa (PAA) ei olennaisesti eroaisi arvosta, joka saataisiin soveltamalla yleistä lähestymistapaa. Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa PAA-lähestymistapaa sovelletaan kaikkiin vakuutussopimuksiin, koska suurimmassa osassa vakuutussopimuksia vakuutuskausi on enintään yksi vuosi, ja vakuutuskaudeltaan pidemmille sopimuksille soveltuvuuskriteerit täyttyvät.

Vakuutusvelan arvo koostuu jäljellä olevan vakuutuskauden velasta (liability for remaining coverage, LRC) ja vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista varoista sekä toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta (liability for incurred claims, LIC). Jälkimmäinen sisältää sekä jo raportoidut, mutta ei vielä maksetut korvaukset, että vielä raportoimattomat korvaukset.

Alkuperäisen kirjaamisen hetkellä vahinkovakuutuksen vakuutussopimusryhmien jäljellä olevan vakuutuskauden velan arvostus perustuu jo saatuihin vakuutusmaksuihin vähennettynä vakuutusten hankinnasta aiheutuneilla rahavirroilla. Tappiollisista sopimuksista kirjataan tappiokomponentti.

Hankinnasta aiheutuvat ja jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvoa vähentävät rahavirrat sisältävät pääasiassa myyjiin liittyviä henkilöstökustannuksia ja myyntipalkkioita sekä tiettyjä myyntisopimuskustannuksia, jotka liittyvät hintavertailusivustojen kautta tapahtuvaan myyntiin. Mahdolliset yleiskustannukset kirjataan kuluiksi välittömästi. Sampo-konsernin

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

vahinkovakuutustoimintojen henkilöasiakkaatliiketoiminta-alueet ovat valinneet kirjata hankinnasta aiheutuvat rahavirrat kuluiksi silloin, kun ne syntyvät. Muilla liiketoiminta-alueilla hankinnasta aiheutuvat kustannukset jaksotetaan sopimuskaudelle, yleensä yhdelle vuodelle tai pidemmälle ajalle, jos sopimusten odotetaan uusiutuvan.

Vakuutussopimusryhmiin, joita ei ole vielä kirjattu, liittyvät hankinnasta aiheutuvat rahavirrat esitetään erillisenä hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen omaisuuseränä.

Jäljellä olevan vakuutuskauden velka liittyy velvoitteeseen tutkia ja maksaa vielä toteutumattomat vakuutuskorvaukset. Myöhemmillä raportointikausilla jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvo kasvaa kauden aikana saaduilla vakuutusmaksuilla ja vähenee määrällä, joka on kirjattu vakuutusmaksutuottoihin kauden aikana tuotetuista palveluista, joka useimmissa tuotteissa perustuu ajan kulumiseen (jaksotus tasaisesti). Näin ollen saadut vakuutusmaksut, jotka kohdistuvat raportointihetken jälkeen tuotettaviin vakuutuspalveluihin, pysyvät osana tätä velkaa. Velan kirjanpitoarvo kasvaa myös seuraavilla kausilla saaduilla vakuutusmaksuilla vähennettynä hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen lisäyksellä. Jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvoa ei diskontata tai oikaista rahoitusriskin vaikutuksella, koska palvelun tarjoamisen ja siihen liittyvän vakuutusmaksun eräpäivän välinen aika on yleensä enintään vuosi.

Tappiollisten sopimusten ryhmissä tappiokomponentti on osa jäljellä olevan vakuutuskauden velan tappiokomponenttia. Tappiokomponentti on laskettu yleisen arvostusmallin (GMM) mukaisen velan ja vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvan arvostusmallin (PAA) mukaisen velan välisenä erotuksena.

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan (LIC) on tarkoitus kattaa koko korvausmeno sisältäen korvausvaateet, joita ei ole vielä raportoitu yhtiöön, ja kaikki korvausten käsittelykulut. Sampo-konserni arvostaa toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneen velan perustuen toteutuneeseen palveluun liittyvien sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen määrään, jotka liittyvät odotettuihin korvausrahavirtoihin. Sopimuksen täyttämisestä aihetuvat rahavirrat koostuvat kolmesta komponentista, jotka ovat odotettavissa olevat rahavirrat, diskonttausvaikutus sekä riskioikaisu. Arvioidut tulevaisuuden rahavirrat (paras arvio) on laskettu perustuen tilastollisiin menetelmiin tai vahinkokohtaisiin arvioihin yksittäisten korvausten määrästä.

Paras arvio sekä riskioikaisu on diskontattu nykyarvoon käyttämällä vakiintuneita aktuaarimenetelmiä ja soveltamalla markkinaperusteisia tuottokäyriä. Käyrät on muodostettu jokaiselle päävaluutalle perustuen riskittömään korkoon ja likviditeettipreemioon.

Diskonttaus

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnot ovat määrittäneet diskonttauskorot perustuen ns. bottom-up -lähestymistapaan. Korkokäyrä sisältää riskittömän koron (lukuun ottamatta luottoriskioikaisua) ja epälikviditeettipreemion kullekin valuutalle. Epälikviditeettipreemio johdetaan pääasiassa korkean luottoluokitusten omaavien joukkovelkakirjojen salkun perusteella korkokäyrän likvidille osalle. Tämän jälkeen korkokäyrä konvertoituu kohti päätekorkoa, joka on yhdenmukainen suhteessa EIOPA:n määrittämään käyrään.

Kuluvan vuoden toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvien velkojen diskonttausvaikutus ja rahavirtojen muutokset kirjataan vakuutuspalvelutulokseen. Kertyvän koron ja korkomuutosten vaikutus ja muut rahoitukseen liittyvät oletukset esitetään

tuloslaskelmalla vakuutukseen liittyvinä rahoitustuottoina tai -kuluina. Sampo-konserni on päättänyt olla soveltamatta IFRS 17 -standardin sallimaa optiota kirjata näitä vaikutuksia muihin laajan tuloksen eriin.

Riskioikaisu

IFRS 17 sisältää eksplisiittisen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun osana vakuutusvelkojen arvostusta. Riskioikaisu kuvastaa epävarmuuden hintaa sellaisen rahavirtojen määrää ja ajoittumista koskevan epävarmuuden kantamisesta ja välttämisestä, joka aiheutuu muusta riskistä kuin rahoitusriskistä. Vahinkovakuutustoiminnassa riskioikaisun määrittämisessä tyypillisesti huomioidut riskit ovat vastuuvelkariski, pitkäikäisyysriski, inflaatioriski ja vakuutusmaksuriski.

Sampo-konsernissa riskioikaisu johdetaan luottamusvälitekniikalla, jossa johto määrittää sopivan kvantiilin. Riskioikaisu lasketaan tytäryhtiötasolla ja yhdistellään Sampo-konsernin konsolidoiduksi riskioikaisuksi ottamatta huomioon mitään hajautusvaikutuksia konsernitasolla. Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa sovellettaessa riskioikaisu sisällytetään ainoastaan toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneeseen velkaan, ellei vakuutussopimusryhmä ole tappiollinen.

Jälleenvakuutus

Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, PAA-mallia, sovelletaan otettuihin jälleenvakuutussopimuksiin. Jälleenvakuutussopimusten arvostuksessa sovelletaan vastaavia laadintaperiaatteita kuin myönnettyjen vakuutussopimusten arvostamisessa. Näin ollen, vastaavasti kuin myönnettyjen vakuutussopimusten kohdalla,

jälleenvakuutussopimusvarat koostuvat jäljellä olevan vakuutuskauden varasta ja toteutuneista

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

vakuutustapahtumista aiheutuvasta varasta. Jo sattuneisiin vahinkotapahtumiin liittyvän varan arvostuksessa otetaan huomioon jälleenvakuuttajaan liittyvä vastapuoliriski.

Henkivakuutus

Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnot luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi ensimmäisellä raportointikvartaalilla. Henkivakuutustoimintaan liittyvät laadintaperiaatteet on kuvattu liitteessä 32.

Työsuhde-etuudet

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ovat eläkkeet ja henkivakuutukset.

Sammolla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsissa ja Norjassa, muissa maissa eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Merkittävin maksupohjainen järjestely on Suomen TyEL-perusvakuutus.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkevakuutusyhtiölle eikä sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja. Maksupohjaisista järjestelyistä aiheutuvat velvoitteet kirjataan kuluksi kaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä yritykselle jää velvoitteita tilikauden maksun suorittamisen jälkeenkin ja näiden vakuutusmatemaattisen ja/tai sijoitusriskin kantaa yritys. Velvoite lasketaan kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen määrän laskennassa käytetään vakuutusmatemaattisia oletuksia. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä on sekä rahastoituja että rahastoimattomia järjestelyjä. Näissä tilikauden eläkekuluksi kirjataan vuoden vakuutusmatemaattisten laskelmien mukainen vanhuuseläkekertymä laskettuna lineaarisesti eläkeiän saavuttamishetken eläkepalkan pohjalta. Tähän lisätään korkokuluina aikaisempien vuosien eläkesitoumusten hyvityksistä/lisäyksistä aiheutuvat laskennalliset vaikutukset. Tilikauden eläkekulut arvioidaan vuoden alussa ja laskelma perustuu muun muassa palkkojen korotusolettamiin, hintainflaatioon eläkesitoumuksen koko keston ajalta sekä sen hetkiseen markkinakorkoon suhteutettuna eläkevelvoitteen duraatioon.

Tilikauden työsuoritukseen perustuva eläkemeno sekä nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti eläkekuluihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto (pois lukien nettokorko) kirjataan omana eränään muihin laajan tuloksen eriin tilikaudella, jona ne syntyvät.

Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään järjestelyyn kuuluvat varat käypään arvoon arvostettuina ja näin saatu nettovelka tai –omaisuus kirjataan taseeseen omaksi eräkseen.

Konsernilla on lisäksi vapaaehtoisia etuuspohjaisia eläkevakuutuksia, joiden määrä on epäolennainen.

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Irtisanomiseen perustuva velvoite kirjataan velaksi silloin kun konserni on todistettavasti sitoutunut lopettamaan yhden tai useamman henkilön työsuhteen ennen normaalia eläkkeelle jäämisen ajankohtaa tai myöntämään irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehdyn tarjouksen seurauksena. Etuuksista ei koidu työnantajalle taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, joten ne kirjataan välittömästi kuluksi. Myöhemmin kuin 12

kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä erääntyvät velvoitteet diskontataan. Sammossa irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia ovat irtisanomiseen liittyvät rahapaketit ja eläkepaketit.

Osakeperusteiset maksut

Sammolla oli tilikauden aikana neljä voimassa olevaa käteisvaroina maksettavaa osakeperusteista kannustinjärjestelmää (Johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2017 II sekä 2020 I, 2020 II ja 2020 III). Topdanmarkilla oli tilikauden aikana yksi hallitukselle ja ylemmälle johdolle suunnattu pääasiallisesti omina osakkeina maksettava osakeoptiojärjestelmä. Hastingsilla oli niin ikään oma tilikaudella käteisvaroina maksettava osakeperusteinen kannustinjärjestelmä.

Lisätietoa konsernin eri yhtiöiden kannustinjärjestelmistä on tilinpäätöksen liitetiedossa 28 Kannustinjärjestelmät.

Järjestelyt on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä sekä jokaisena raportointipäivänä tämän jälkeen.

Käteisvaroina maksettavissa järjestelyissä arvostus kirjataan velaksi ja sen muutos tuloslaskelmaan.

Osakkeina maksettavissa järjestelyissä saadut toteutushinnat kirjataan omaan pääomaan.

Kannustimien käypä arvo on määritetty pääosin Black-Scholes–hinnoittelumallin avulla. Markkinaperusteisen kannustinosan käyvässä arvossa on huomioitu hinnoittelumallilla ennakoitu toteuma palkkiona maksettavien kannusteyksiköiden määrästä. Eimarkkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä kannustimen käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden kannusteyksiköiden määrissä, joihin

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Tältä osin konserni päivittää oletuksen arvioidusta lopullisesta kannusteyksiköiden määrästä jokaisena väli- ja tilinpäätöspäivänä.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron. Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvon arvonalentumisesta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verovelat ja -saamiset netotetaan yhtiöittäin silloin, ja vain silloin, kun ne liittyvät saman verosaajan perimiin tuloveroihin ja yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata nämä.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettuja verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Osakepääoma

Osakkeiden liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan kohdistettavissa uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseen laskemiseen tai liiketoiminnan hankkimiseen, esitetään omassa pääomassa verovaikutukset huomioon ottaen saadun tulon vähennyksenä.

Osingot kirjataan omasta pääomasta sinä tilikautena, jona yhtiökokous päättää osingonjaosta. Kun emoyhtiö tai muu konserniyhtiö ostaa emoyhtiön osakkeita, maksettu vastike vähennetään omasta pääomasta ja esitetään erässä Omat osakkeet siihen asti, kunnes osakkeet mitätöidään. Jos osakkeet myöhemmin myydään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen, saatu vastike kirjataan omaan pääomaan.

Omat osakkeet

Omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien (omien osakkeiden) takaisinoston hankintahinta vähennetään

suoraan omasta pääomasta. Omien osakkeiden ostosta, myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata voittoa tai tappiota. Mikäli osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, kirjataan hankintahinnan ja saadun vastikkeen välinen erotus ylikurssirahastoon.

Rahavarat

Rahavaroina käsitellään käteiset varat, joiksi katsotaan kassa sekä lyhytaikaiset talletukset (3 kk).

Sampo esittää liiketoiminnan rahavirrat käyttäen epäsuoraa esitystapaa, jolloin voittoa (tappiota) ennen veroja oikaistaan ei-kassaperusteisten tapahtumien vaikutuksella, varojen ja velkojen muutoksilla ja tuotoilla ja kuluilla, jotka liittyvät investointien tai rahoituksen rahavirtoihin.

Rahavirtalaskelmassa saadut ja maksetut korot esitetään liiketoiminnan rahavirroissa. Myös saadut osingot muilta kuin osakkuusyhtiöiltä sisältyvät liiketoiminnan rahavirtoihin. Osakkuusyhtiöiltä saadut osingot esitetään sijoitustoiminnan rahavirroissa. Maksetut osingot esitetään rahoitustoiminnan rahavirroissa.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Johdon harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka ovat vaikuttaneet tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin, kuluihin, varoihin ja velkoihin sekä ehdollisiin velkoihin. Harkintaa joudutaan käyttämään myös tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Arviot perustuvat tilinpäätöshetkellä parhaaseen käytettävissä olleeseen tietoon. Arviointi perustuu sekä aikaisempiin kokemuksiin että tulevaisuutta koskeviin tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidettyihin oletuksiin. Toteutumatiedot voivat poiketa näistä arvioihin ja oletuksiin perustuvista päätöksistä. Mahdolliset arvioiden muutokset kirjataan sillä tilikaudella, jonka aikana arviota korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä ajanjaksoilla.

Vakuutussopimusvelat

Sampo-konsernin johto käyttää harkintaa diskonttauskorkojen ja riskioikaisun määrittämisessä.

Korkokäyrä sisältää riskittömän koron ja epälikviditeettipreemion. Johto määrittelee periaatteet epälikviditeettipreemiolle, joka Sampo-konsernissa on johdettu pääosin korkean luottoluokituksen joukkovelkakirjojen salkusta.

Riskioikaisu määritellään erikseen kaikille Sampokonsernin yhtiöille ja yhdistetään konsernitasolla. Johdon näkemyksen mukaan tämä heijastelee kompensaatiota, jota eri yhtiöt vaatisivat muusta kuin rahoitusriskin kantamisesta sekä yhtiöiden riskinottohalukkuutta. Konserniyhtiöissä sovelletaan

luottamustasomenetelmää. Riskioikaisun laskennassa käytetty luottamustaso vaihtelee konserniyhtiöiden välillä 75 prosentista 85 prosenttiin.

Vakuutusmatemaattiset oletukset

Vakuutusvelkojen arviointiin liittyy aina epävarmuutta, sillä vakuutusvelka perustuu tehtyihin arvioihin ja oletuksiin tulevista korvausmenoista. Arviot perustuvat tilinpäätöspäivänä käytettävissä oleviin konsernin omiin tilastoihin aikaisemmista vahinkotapahtumista. Arvioihin liittyvä epävarmuus on yleensä suurempi arvioitaessa uusia vakuutuskantoja tai vakuutuskantoja, joissa vahingon selviäminen kestää kauan, sillä näistä ei ole vielä saatavilla täydellisiä vahinkotilastoja. Historiatietojen lisäksi vakuutusvelkojen arvioinnissa otetaan huomioon mm. vahinkokehitys, maksamattomien korvausten määrä, lakimuutokset, oikeuden päätökset sekä yleinen taloudellinen tilanne.

Huomattava osa konsernin vahinkovakuutuksen vakuutusveloista liittyy lakisääteisiin tapaturma- ja liikennevakuutuksiin. Näiden velkojen arviointiin sisältyvistä epävarmuustekijöistä huomattavimmat sisältyvät oletuksiin inflaatiosta, kuolevuudesta, diskonttauskoroista sekä lakimuutosten ja oikeuskäytäntöjen vaikutuksista.

IAS 19:n mukaiset etuuspohjaiset eläke-etuudet arvioidaan myös vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaisesti. Eläkejärjestelyn varauksen laskenta perustuu tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin, jolloin diskonttauskoron määrittelyn lisäksi tehdyt arviot koskevat oletuksia mm. kuolevuudesta, henkilöstön vaihtuvuudesta, hintainflaatiosta sekä palkkakehityksestä.

Käypien arvojen määritys

Jos rahoitusvaroilla ei ole toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja, käypä arvo määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla.

Arvonalentumistestaukset

Liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on pääosin määritetty käyttöarvoon perustuvilla laskemilla. Nämä edellyttävät johdon tekemiä arvioita mm. tulevista kassavirroista, diskonttauskorosta sekä talouden yleisestä inflaatio- ja kasvukehityksestä.

Topdanmarkin yhdistely tytäryhtiönä

IFRS 10:n Konsernitilinpäätös -standardin mukaan sijoittajalla on määräysvalta sijoituskohteessa, kun sijoittaja altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa.

Sampo omisti 30.9.2017 Topdanmark AS:n osakkeista 44,2 prosenttia ja äänivallasta 49,1 prosenttia. Tuolloin Sammon johto suoritti standardin vaatimien tosiseikkojen ja olosuhteiden olemassaolon perusteellisen harkinnan arvioidessaan, onko sillä määräysvalta Topdanmarkissa, ja päätyi yhdistelemään Topdanmarkin tytäryhtiönä konsernitilinpäätökseen. Harkinnassa otettiin huomioon mm. se, että Sampo oli suurin yksittäinen osakkeenomistaja eikä tiedossa ollut muiden osakkeenomistajien välisiä sopimuksia. Lisäksi katsottiin, että Sammolla oli määräysvalta ohjata

Topdanmarkin merkityksellisiä toimintoja eli toimintoja, joilla on merkittävä vaikutus sijoituskohteen tuottoon. Tarkasteluhetkellä Sammolla oli kolme jäsentä Topdanmarkin hallituksessa, joista yksi hallituksen puheenjohtajana. Topdanmarkin hallituksessa on yhteensä 9 jäsentä, ja päätökseen vaaditaan yhtiöjärjestyksen mukaan 50 prosenttia äänistä, mutta halutessaan Sampo voi kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen hallituksen kokoonpanon muuttamiseksi ja saada näin äänivallan hallituksessa itselleen.

Lopetetut toiminnot

Sampo arvioi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin ja IFRIC 17:n Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille uudelleenluokittelun periaatteita. Arvioinnin tuloksena Sampo totesi, että Mandatumin jakautuminen täytti standardissa järjestelylle asetetut kriteerit varojen jakamisesta omistajille näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa 30.9.2023. Mandatumin varat ja velat luokiteltiin omistajille jaettaviksi omaisuuseriksi ja niihin liittyviksi veloiksi 31.3.2023 lähtien.

Sammon osittaisjakautuminen toteutui suunnitellusti 1.10.2023. Ensimmäinen kaupankäyntipäivä Mandatumin osakkeella Helsingin arvopaperipörssissä oli 2.10.2023. Kaikki osakkeet sekä niihin liittyvät varat ja velat Sampo Oyj:n täysin omistamassa suorassa tytäryhtiö Mandatum Holdingissa siirrettiin selvitysmenettelyttä osittaisjakautumisen toteutumispäivänä perustetulle Mandatum Oyj:lle.

Lisäksi osa Sammon yleisveloista, joita ei ole kohdistettu yksittäisille liiketoiminnoille, kohdistettiin Mandatum Oyj:lle. Näitä velkoja ei voi niiden luonteen takia siirtää sopimusoikeudellisesti toiselle yhtiölle, joten Sampo ja Mandatum sopivat muodostavansa vastaavan velkasuhteen arvoltaan 102 miljoonaa euroa 2.10.2023.

Yleisvelkojen kohdentamisesta huolimatta Sammon alkuperäiset velat taseessa pysyvät muuttumattomina ja Sampo Oyj pysyy velan ottajana luotonmyöntäjien suuntaan.

Osingonjakovelka osittaisjakautumisesta

Sampo on arvioinut IFRIC 17:ssä Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille asetetut osingonjakovelan kirjaamisen ajoitukseen liittyvät laskentaperiaatteet. IFRIC 17.10:n mukaisesti osingonjakovelka kirjataan taseeseen omaa pääomaa vastaan, kun osingonjakovelka on asianmukaisesti hyväksytty eikä se ole enää yrityksen harkintavallassa. Yhtiön tulee arvostaa muina kuin käteisvaroina jaettava velka jaettavien varojen käypään arvoon ja kirjata se osingonjakovelkana osakkeenomistajille.

Sammon hallitus sai syyskuussa 2023 päätökseen lopullisen arvion osittaisjakautumisen loppuunsaattamisen edellytyksistä. Sampo-konsernin taseeseen kirjattiin 1 826 miljoonaa euroa osittaisjakautumisesta aiheutuvana osingonjakovelkana. Sammon johto arvioi, että Mandatum-segmentin nettovarat kuvastivat parasta arviota Mandatumin käyvästä arvosta ennen listautumista raportointihetken päättyessä 30.9.2023.

Paras arvio käyvästä arvosta oli Mandatum-konsernin osakkeen painotettu keskihinta Helsingin arvopaperipörssissä osakkeen ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä 2.10.2023. Näin johdettuna velan käypä arvo on 1 835 milj. euroa maksupäivänä. Kaupankäyntipäivänä Mandatumin osakkeen keskihinta oli 3,657 euroa ja osingonjakovelka näin johdettuna 1 835 miljoonaa euroa.

Sampo kirjasi Mandatum-segmentin jaettujen nettovarojen, yhteensä 1 826 miljoonaa euroa, sekä osingonjakovelan kirjanpitoarvon 1 835 miljoonaa euroa, välisen 9 miljoonan euron eron tulosvaikutteisesti

viimeisellä raportointikaudella. Erä kirjattiin laajaan tuloslaskelmaan osaksi lopetettujen toimintojen tulosta. Lisäksi konserni kirjasi lainasaamisen Mandatum Oyj:ltä sekä taseeseen että osaksi lopetettujen toimintojen tulosta laajaan tuloslaskelmaan.

Ifin IFRS 17:n mukaisten diskonttovaikutusten erittelyn vertailuhetken muutos

Tammikuun 1. päivänä 2023 käyttöön otettu IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardi edellyttää vakuutusvelkaan liittyvien rahavirtojen diskonttausta markkinakoroilla ja diskonttovaikutusten jakamista vakuutuspalvelutuloksen sekä vakuutussopimuksiin liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen kesken. IFRS 17:n käyttöönottoon liittyvän, vuoden 2023 aikana tehdyn analyysin seurauksena Sampo-konserni on päättänyt vaihtaa Ifissä kyseisen erittelyn laskennassa käytetyksi vertailuhetkeksi vuosineljänneksen alun vuoden alun sijasta. Tämä kuvastaa konsernin nykykäytäntöä julkaista taloudellinen tulos vuosineljänneksittäin sekä pyrkimystä noudattaa läheisemmin yleistä markkinakäytäntöä ja konsernin muiden yhtiöiden lähestymistapaa.

Uuden erittelymetodologian käyttöönotto katsotaan IAS 8.32 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet standardin mukaisesti kirjanpidolliseksi muutokseksi eikä laadintaperiaatteen muutokseksi. Kirjanpidolliset arviot ovat eriä, joiden arviointiin liittyy epävarmuutta, ja arviointimenetelmiä ja syöttötietoja käytetään kirjanpidollisten arvioiden laadinnassa. Näin ollen vertailukauden 2022 tietoja ei oikaista (IAS 8.36). Lisää tietoja on esitetty liitteissä 1 ja 3.

Uusien tai uudistettujen IFRS-standardien ja tulkintojen soveltaminen

Konserni tulee noudattamaan sen liiketoimintaan liittyviä uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja tilikausina, jolloin ne tulevat voimaan, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden alkamispäivä, voimaantuloa seuraavan tilikauden alusta alkaen. Uusilla tilikaudella 2024 voimaantulevilla IFRS-standardeilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen raportointiin.

Pillar II

Sampo-konserni kuuluu Pillar II -säännösten vaikutuspiiriin (EU:n minimiverosäännöstö ja OECD:n safe harbour -säännöstö, Laki suurten konsernien vähimmäisverosta). Sammon konserniyhtiöt ovat noudattaneet väliaikaisia pakollisia helpotuksia liittyen laskennallisten verojen vähimmäisverokannan laskentaan ja kirjaavat mahdolliset täydennysverot silloin, kun ne realisoituvat.

Sampo-konsernin verotusta säätelee verovuodesta 2024 alkaen vähimmäisverokannan mukainen verokanta joko ylimmän emoyhtiö Sampo Oyj:n tasolla tai paikallisyhtiöiden lainkäyttöalueella niissä maissa, joissa Sammolla on toimintaa ja joissa nämä säännökset ovat voimassa.

Sampo arvioi parhaillaan altistumistaan kansainvälisille täydennysverojen vähimmäissäännöille niiden tullessa voimaan. Arvioinnin perusteella olennaisia lisäveroja ei tule kirjattavaksi täydennysverosääntelyn pohjalta pois lukien mahdollinen poikkeus Gibraltaria koskien. Lainsäädännön soveltamisen ja GloBe-tuottojen laskennan monimutkaisuuden johdosta täydennysveroista saattaa kuitenkin olla vaikutuksia.

Siirtyminen IFRS 17 Vakuutussopimukset ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardeihin

Yhteenveto ylätason vaikutuksista Sampokonsernissa

Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimuksetja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardeja 1.1.2023 alkaen. Sampo-konsernin toiminnot keskittyvät vahinkovakuutusliiketoimintaan ja Sampo käyttää pääasiassa IFRS 17 -standardin mukaista vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa (premium allocation approach, PAA). PAA edellyttää muutoksia vakuutusvelan laskentaan sisältäen eksplisiittisen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun määrittämisen ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan diskonttaamisen markkinakoroilla.

IFRS 9 -standardin soveltamisella ei ollut merkittävää vaikutusta Sampo-konsernin tase-erien arvostamiseen, sillä pääosa rahoitusvaroista on tällä hetkellä raportoitu käypään arvoon. Sovellettaessa IFRS 9 -standardia tulevien raportointikausien aikana rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti, mikä voi lisätä tulosvolatiliteettia.

IFRS 17- tai IFRS 9 -standardien käyttöönotolla ei ollut vaikutusta Solvenssi II -laskentaan.

IFRS 17 Vakuutussopimukset

Sovelletut siirtymämenetelmät

Siirtymässä on vaatimuksena IFRS 17 -standardin täysin takautuva soveltaminen ja edellisten tilikausien vertailutietojen oikaisu. Kuitenkin, jos täysin takautuva soveltaminen ei ole käytännössä mahdollista, voidaan soveltaa mukautettua takautuvaa lähestymistapaa tai

käypiin arvoihin perustuvaa lähestymistapaa. Sampo sovelsi täysin takautuvaa lähestymistapaa konsernin vahinkovakuutusyhtiöissä, kun taas konsernin henkivakuutusyhtiössä sovellettiin kaikkia eri siirtymämenetelmiä.

Täysin takautuvassa lähestymistavassa Sampo-konserni tunnistaa, kirjaa ja arvostaa jokaisen vakuutussopimusryhmän ikään kuin IFRS 17 -standardia olisi aina sovellettu ja kirjaa pois taseesta kaikki määrät, joita ei olisi olemassa, jos IFRS 17 -standardia olisi aina sovellettu. Siirtymästä aiheutuva ero kirjattiin kertyneisiin voittovaroihin.

Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnot sovelsivat mukautettua takautuvaa lähestymistapaa ja käypiin arvoihin perustuvaa lähestymistapaa silloin, kun täysin takautuvan lähestymistavan soveltaminen ei ollut käytännössä mahdollista. Siirtymässä käytetyn lähestymistavan valinta perustui tuotteiden tai salkkujen ominaisuuksiin ja myöntämisajankohtaan sekä saatavilla olevaan dataan.

Soveltaessaan käypiin arvoihin perustuvaa lähestymistapaa Sampo-konsernin henkivakuutustoimintojen oli määritettävä vakuutussopimusryhmän jäljellä olevan vakuutuskauden velan sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali tai tappiokomponentti siirtymähetkellä vakuutussopimusryhmän käyvän arvon ja sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Raportoitavan tilikauden päättyessä Sampo-konsernilla ei ollut henkivakuutustoimintoja Sampo Oyj:n osittaisjakautumisen ja Mandatumin listautumisen johdosta 1.10.2023.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Avaava tase 1.1.2022

Sampo-konsernin avaava tase oli 58,7 miljardia euroa ja oma pääoma 13,5 miljardia euroa. IFRS 4:n mukaisen päättävän taseen 61,1 miljardiin euroon verrattuna avaava IFRS 17:n tase pieneni 2,4 miljardia euroa. Siirryttäessä IFRS 17 -standardin soveltamiseen sekä varat että velat pienenivät pääasiassa johtuen vakuutusmaksusaamisten ja jaksotettujen hankintamenojen uudelleenluokittelusta muista varoista osaksi taseen vakuutusvelkoja. Varausten diskonttaaminen pienensi vakuutusvelkaa, kun taas riskioikaisun käyttöönotto kasvatti vakuutusvelkaa. Tappiollisiin sopimuksiin liittyvällä tappiokomponentilla ei ollut merkittävää vaikutusta siirtymässä.

IFRS 17:ään siirtymän nettovaikutus omaan pääomaan oli vähäinen avaavassa taseessa, yhteensä 14 miljoonaa euroa.

Seuraavassa taulukossa esitetään IFRS 17:n mukainen avaava tase tilanteessa 1.1.2022.

Milj. e 1.1.2022 Varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 373 Sijoituskiinteistöt 236 Aineettomat hyödykkeet 3 660 Osakkuusyhtiösijoitukset 475 Rahoitusvarat 19 862 Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat rahoitusvarat 10 546 Laskennalliset verosaamiset 53 Varat vakuutussopimuksista 41 Varat jälleenvakuutussopimuksista 2 008 Muut varat 712 Käteiset varat 4 690 Myytävänä olevat omaisuuserät* 16 029 Varat yhteensä 58 684

Velat

Velat vakuutussopimuksista	18 266
Velat sijoitussopimuksista	7 239
Huonomman etuoikeuden omaavat velat	2 016
Muut rahoitusvelat	2 315
Laskennalliset verovelat	851
Muut velat	1 532
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat*	13 010
Velat yhteensä	45 228

Oma pääoma

Osakepääoma	98
Rahastot	1 530
Kertyneet voittovarat	9 945
Muut oman pääoman erät	1 231
Emoyhtiön omistajien osuus	12 805
Määräysvallattomien osuus	651
Oma pääoma yhteensä	13 456
Oma pääoma ja velat yhteensä	58 684

*Topdanmark Life on luokiteltu myytävänä olevaksi omaisuuseräksi 1.1.2022 ja myynti toteutettiin 1.12.2022. IFRS 17 -standardia on sovellettu Topdanmark Lifen avaavaan taseeseen 1.1.2022. Lisätietoja liitteessä 33.

IFRS 17 -standardin vaikutukset Sampo-konsernin vahinkovakuutustoimintoihin

Uusien IFRS 17 -komponenttien käyttöönoton vaikutus vakuutusvelkoihin, mukaan lukien riskioikaisu, jaksotettavat hankintamenot ja lisääntynyt diskonttaaminen, oli -2 miljardia euroa. Vakuutusvelat pienenivät erityisesti johtuen lisääntyneestä diskonttausvaikutuksesta ja uudelleenluokitteluista. IFRS 17 -standardia sovellettaessa toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutunut velka (LIC) diskontataan kokonaisuudessaan, kun vastaavasti vain pienempi osa vastuusta diskontattiin IFRS 4 -standardia sovellettaessa.

IFRS 17:n vaikutukset Sampo-konsernin henkivakuutustoimintoihin

IFRS 17:n mukaisessa avaavassa taseessa vakuutussopimusvelka oli 6,6 miljardia euroa. Diskonttauksen sekä uusien IFRS 17 -komponenttien, eli riskioikaisun ja sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin (CSM), käyttöönotto kasvattivat vakuutussopimusvelkaa. Siirtymähetkellä CSM oli 433 miljoonaa euroa.

Merkittävä osa henkivakuutusveloista (sijoitussidonnaiset sopimukset) kuuluu IFRS 9:n mukaiseen soveltamisalaan, koska kyseiset sopimukset eivät sisällä merkittävää vakuutusriskiä tai oikeutta harkinnanvaraisiin lisäetuihin. Avaavassa taseessa nämä sijoitussopimusvelat olivat 7,2 miljardia euroa. IFRS 9:n soveltamisalaan kuuluvien sopimusten osalta odotettuja voittoja ei esitetä osana CSM:ää.

Raportoitavan tilikauden päättyessä Sampo-konsernilla ei ollut henkivakuutustoimintoja Sampo Oyj:n osittaisjakautumisen ja Mandatumin listautumisen johdosta 1.10.2023.

Oman pääoman siltalaskelma IFRS 4- ja IFRS 17 standardin välillä

Sampo-konserni on arvioinut IFRS 17 -standardin käyttöönoton vaikutuksen konsernin omaan pääomaan. Sampo-konsernin kertyneet voittovarat vähenivät 7 miljoonaa euroa (sisältäen sijoituskiinteistöjen vaikutuksen 2 miljoonaa euroa) ja muut oman pääoman erät kasvoivat 23 miljoonaa euroa tilanteessa 1.1.2022. Muut oman pääoman komponentit kasvoivat erilliskantaan liittyvän varjolaskennan päättymisen vuoksi.

Milj. e	Osakepääoma	Rahastot	Kertyneet voittovarat	Muut oman pääoman erät	Määräys vallattomien osuus	Yhteensä
Oma pääoma 31.12.2021	98	1 530	9 952	1 208	676	13 464
IFRS 17:n oikaisut, vahinkovakuutustoi minnot			9		-32	-23
IFRS 17:n oikaisut, henkivakuutustoimi nnot			-18			-18
Verovaikutus			0		7	7
Muut			2	23		25
Oma pääoma 1.1.2022	98	1 530	9 945	1 231	651	13 456

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardi korvasi IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. Uusi standardi muutti rahoitusvarojen luokittelua ja arvostusta sekä sisältää uuden arvonalentumismallin, joka perustuu odotettuihin luottotappioihin.

Sampo-konserni on soveltanut väliaikaista vapautusta IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin käyttöönotosta. IFRS 9 -standardi otetaan käyttöön samanaikaisesti IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardin kanssa eli 1.1.2023. Vertailukauden 2022 lukuja ei ole oikaistu IFRS 9:n osalta.

Luokittelu ja arvostaminen IFRS 9:n mukaan

Taulukossa on esitetty tärkeimpien rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelun ja arvostamisen muutokset IFRS 9 -standardiin siirryttäessä. IFRS 9:n käyttöönotolla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin taseen arvostuksiin, koska suurin osa rahoitusvaroista oli raportoitu IAS 39:n käyvän arvon mukaisena taseessa, joka on sama arvostusperiaate kuin IFRS 9 -standardissa. Siten uusilla luokitteluvaatimuksilla ei ollut olennaista vaikutusta oman pääoman määrään standardiin siirtymishetkellä.

Sampo-konsernissa IAS 39:n mukaan myytävissä oleviksi luokitellut rahoitusvarat arvostetaan IFRS 9:n mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, joten myytävissä oleviin rahoitusvaroihin liittyvä käyvän arvon rahasto siirretään kertyneisiin voittovaroihin.

Rahoitusvelkojen arvostamisessa ei tapahtunut muutoksia IFRS 9:ään siirryttäessä.

Luokittelukategoria IAS 39:n mukaisesti	Luokittelukate goria IFRS 9:n mukaisesti	Kirjanpitoarvo 31.12.2022 (IAS 39)	Siirtymä	Kirjanpitoarvo 1.1.2023 (IFRS 9)
		Milj. e		Milj. e
Johdannais instrumentit	Johdannais instrumentit	79	—	79
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjat tavat rahoitusvarat	3 045	—	3 045
Myytävissä olevat rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjat tavat rahoitusvarat	16 048	—	16 048
Lainat ja muut saamiset	Jaksotettuun hankintame noon kirjattavat rahoitusvarat	296	—	296

Yllä olevassa taulukossa esitetyt kirjanpitoarvot eivät sisällä odotettavissa olevien luottotappioiden vaikutusta, koska vaikutuksen odotetaan olevan merkityksetön. Aiemmin kirjatut luottotappiot sisältyvät taulukossa esitettyihin kirjanpitoarvoihin.

Taulukko ei sisällä sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevia sijoituksia, jotka ovat yhteensä 10,5 miljardia euroa. Nämä erät luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi sekä IAS 39:n että IFRS 9:n mukaisesti.

Segmentti-informaatio

Raportointikauden päättyessä Sampo-konsernin liiketoimintasegmentit ovat If, Topdanmark, Hastings ja Omistusyhteisö. Vertailukaudella Mandatum on esitetty liiketoimintasegmenttinä.

Segmentti-informaatio on tuotettu konsernin tilinpäätöstä laadittaessa ja esitettäessä noudatettujen laatimisperiaatteiden mukaisesti. Segmenteille on kohdistettu liiketoiminnasta aiheutuvat joko välittömästi osoitettavissa tai järkevällä perusteella kohdistettavissa olevat tuotot, kulut, varat ja velat. Segmenttien välinen hinnoittelu perustuu käypiin markkinahintoihin. Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu. Segmenttien välillä ei ollut merkittäviä tuottoeriä raportointikausilla.

Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2023

Milj. e	If	Topdan mark	Hastings	Omistus yhteisö	Elim.	Konserni
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker liiketoiminnasta	5 468	1 339	2 063	—	—	8 870
Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker-tuotot)	4 996	1 288	1 251	—	—	7 535
Korvauskulut, netto	-3 377	-862	-714	—	—	-4 953
Liikekulut	-777	-233	-409	—	—	-1 419
Underwriting-tulos	842	194	128	—	—	1 164
Sijoitustoiminnan nettotuotot	871	107	79	-37	-13	1 006
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai - kulut	-331	-79	-35	—	—	-446
Nettorahoitustulos	539	27	44	-37	-13	560
Muut erät	-24	-59	-42	-122	4	-243
Tulos ennen veroja	1 358	162	129	-160	-9	1 481
Verot	-285	-43	-11	0	—	-339
Tulos jatkuvista toiminnoista	1 073	119	118	-160	-9	1 142
Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen*	—	—	—	—	9	251
Tulos verojen jälkeen						1 393
Muut laajan tuloslaskelman erät
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	-23	-3	24	—	—	-1
Kassavirtasuojaukset	—	—	-1	—	—	-1
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä, nettona verojen jälkeen	-23	-3	23	—	—	-3

Milj. e	If	Topdan mark	Hastings	Omistus yhteisö	Elim.	Konserni
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-6	—	—	—	—	-6
Verot	1	—	—	—	—	1
Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä, nettona verojen jälkeen	-5	—	—	—	—	-5
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä nettona verojen jälkeen, jatkuvat toiminnot	-28	-3	23	—	—	-8
Laaja tulos yhteensä	1 045	117	141	-160	-9	1 386
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus						1 323
Määräysvallattomien omistajien osuus						70
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus						1 316
Määräysvallattomien omistajien osuus						70

Mandatum-segmentti on taulukossa esitetty yhdellä rivillä lopetettuina toimintoina, minkä johdosta konserni yhteensä ei täsmää riveittäin segmenttitietoihin.

*) Eliminoinnit yhteensä 9 miljoonaa euroa liittyvät segmenttien välisiin liiketoimiin raportoitavien segmenttien ja lopetetun toiminnon välillä.

Segmenttien tuloskaavaa on muutettu raportointikauden viimeisellä neljänneksellä sen yhdenmukaistamiseksi johdon seurannan ja tunnuslukulaskennan kanssa. Hastingsin tuotot ja kulut, jotka on aikaisemmin esitetty rivillä "Muut vahinkovakuutustoimintaan liittyvät tuotot tai kulut", on jaettu nyt riveille "Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker-tuotot)" ja "Liikekulut".

Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2022

Milj. e	If	Topdan mark	Hastings	Omistus yhteisö	Elim.	Konserni
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta	5 432	1 308	1 636	—	—	8 375
Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker-tuotot)	5 024	1 255	998	—	—	7 277
Korvauskulut, netto	-3 550	-809	-509	—	—	-4 867
Liikekulut	-801	-216	-361	—	—	-1 379
Underwriting-tulos	673	230	128	—	—	1 031
Sijoitustoiminnan nettotuotot	278	-142	16	177	-8	320
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	610	115	11	—	—	736
Nettorahoitustulos	888	-28	27	177	-8	1 056
Muut erät	-11	-45	-49	-31	-28	-163
Tulos ennen veroja	1 550	158	107	146	-36	1 924
Verot	-325	-40	-8	8	—	-366
Tulos jatkuvista toiminnoista	1 225	117	98	153	-36	1 559
Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen	—	—	—	—	36	579
Luovutetut toiminnot, nettona verojen jälkeen	—	102	—	—	—	102
Tulos verojen jälkeen						2 240
Muut laajan tuloslaskelman erät
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	-169	-1	-106	8	—	-268
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-823	—	-58	-240	—	-1 121
Verot	169	—	—	40	—	209
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä, nettona verojen jälkeen	-823	-1	-164	-192	—	-1 180

Milj. e	If	Topdan mark	Hastings	Omistus yhteisö	Elim.	Konserni
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	32	—	—	—	—	32
Verot	-7	—	—	—	—	-7
Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä, nettona verojen jälkeen	26	—	—	—	—	26
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä jatkuvista toiminnoista, nettona verojen jälkeen	-797	-1	-164	-192	—	-1 154
Muut laajan tuloslaskelman erät lopetetuista toiminnoista, nettona verojen jälkeen						-484
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä, nettona verojen jälkeen						-1 639
Laaja tulos yhteensä	428	117	-66	-39	-36	601
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus						2 107
Määräysvallattomien omistajien osuus						133
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus						468
Määräysvallattomien omistajien osuus						133

Mandatum-segmentti on taulukossa esitetty yhdellä rivillä lopetettuina toimintoina, minkä johdosta konserni yhteensä ei täsmää riveittäin segmenttitietoihin.

Tase segmenteittäin 31.12.2023

Milj. e	If	Topdanmark	Hastings	Omistus yhteisö	Elim.	Konserni
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	177	117	19	4	—	318
Aineettomat hyödykkeet	579	1 545	1 512	1	—	3 637
Osakkuusyhtiösijoitukset	4	8	—	—	—	12
Rahoitusvarat	10 838	2 060	1 407	7 564	-6 112	15 757
Laskennalliset verosaamiset	4	4	—	—	-4	3
Varat jälleenvakuutussopimuksista	563	79	1 640	—	—	2 282
Muut varat	553	89	136	23	—	800
Käteiset varat	197	24	448	747	—	1 415
Varat yhteensä	12 915	3 926	5 162	8 339	-6 117	24 225
Velat
Velat vakuutussopimuksista	7 134	1 855	2 726	—	—	11 716
Huonomman etuoikeuden omaavat velat	135	148	—	1 490	-127	1 645
Muut rahoitusvelat	58	46	186	979	—	1 269
Laskennalliset verovelat	352	139	76	0	—	567
Muut velat	1 011	162	112	58	—	1 342
Velat yhteensä	8 689	2 350	3 100	2 527	-128	16 538
Oma pääoma
Osakepääoma						98
Rahastot						1 530
Kertyneet voittovarat						6 378
Muut oman pääoman erät						-743
Emoyhtiön omistajien osuus						7 263
Määräysvallattomien osuus						424
Oma pääoma yhteensä						7 687
Oma pääoma ja velat yhteensä						24 225

Tase segmenteittäin 31.12.2022

Milj. e	If	Topdanmark	Hastings	Mandatum	Omistus yhteisö	Elim.	Konserni
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	190	112	23	26	4	—	355
Sijoituskiinteistöt	1	—	—	166	—	—	166
Aineettomat hyödykkeet	588	1 232	1 501	172	1	—	3 494
Osakkuusyhtiösijoitukset	4	7	—	4	—	—	16
Rahoitusvarat	10 451	2 584	1 149	3 776	8 250	-6 644	19 565
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat rahoitusvarat	—	—	—	9 930	—	—	9 930
Laskennalliset verosaamiset	9	7	—	—	—	-4	11
Varat vakuutussopimuksista	—	—	—	6	—	—	6
Varat jälleenvakuutussopimuksista	264	79	1 477	1	—	—	1 821
Muut varat	394	66	127	162	60	-34	775
Käteiset varat	296	8	246	761	1 762	—	3 073
Varat yhteensä	12 197	4 094	4 521	15 004	10 077	-6 682	39 212
Velat
Velat vakuutussopimuksista	6 693	1 763	2 434	5 321	—	—	16 210
Velat sijoitussopimuksista	—	—	—	7 103	—	—	7 103
Huonomman etuoikeuden omaavat velat	224	148	—	350	1 489	-228	1 983
Muut rahoitusvelat	7	55	73	3	1 320	—	1 457
Laskennalliset verovelat	306	120	79	160	0	—	666
Muut velat	1 079	166	118	224	64	-34	1 617
Velat yhteensä	8 309	2 252	2 704	13 159	2 873	-262	29 035
Oma pääoma
Osakepääoma							98
Rahastot							1 530
Kertyneet voittovarat							8 482
Muut oman pääoman erät							-492
Emoyhtiön omistajien osuus							9 618
Määräysvallattomien osuus							560
Oma pääoma yhteensä							10 178
Oma pääoma ja velat yhteensä							39 212

Maantieteellinen informaatio

Milj. e
2023	Suomi	Ruotsi	Norja	Tanska	Iso-Britannia	Baltia	Yhteensä
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta	1 343	1 801	1 654	1 897	1 308	223	8 225
Pitkäaikaiset varat	111	454	189	1 675	1 531	7	3 968

Milj. e

2022	Suomi	Ruotsi	Norja	Tanska	Iso-Britannia	Baltia	Yhteensä
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta	1 682	1 840	1 730	1 848	1 030	189	8 319
Pitkäaikaiset varat	481	457	208	1 354	1 523	7	4 030

Maantieteellinen informaatio raportoidaan tuotoista ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaisista varoista. Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia sekä Baltia.

Vakuutustoiminnan tuotot sisältävät vakuutusmaksutuotot vakuutuksen myöntämismaan mukaan. Omistusyhteisön tuotot sisältävät sijoitustoiminnan nettotuotot sekä muut tuotot. Hastingsin osalta mukaan on laskettu myös vakuutusvälitystoiminnasta syntyvät tuotot. Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta

raportointikaudella 2023 sisältää Mandatumin tuotot jakautumiseen ajanhetkeen 1.10.2023 asti.

Pitkäaikaiset varat sisältävät aineettomat hyödykkeet, sijoitukset osakkuusyhtiöihin, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sekä sijoituskiinteistöt. Raportointikauden päättyessä pitkäaikaiset varat eivät enää sisällä Mandatumin tase-eriä.

Muut liitetiedot

1 Vakuutuspalvelutulos

Milj. e	1-12/2023	1-12/2022
Vakuutusmaksutuotot
PAA-mallin mukaisesti arvostetut vakuutussopimukset
Bruttomaksutulo	8 513	8 053
Muutos jäljellä olevan vakuutuskauden velassa	-329	-204
Tuotot välitysliiketoiminnasta	233	213
Vakuutusmaksutuotot yhteensä PAA-mallin mukaisesti arvostetuista vakuutussopimuksista	8 417	8 062
Vakuutusmaksutuotot yhteensä	8 417	8 062
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut
Maksetut korvaukset	-5 292	-4 844
Korvausten käsittelykulut	-468	-481
Muutos toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvassa velassa	-29	-220
Riskioikaisun muutos	-9	13
Tappiokomponentin muutos	-12	12
Vakuutuspalvelukulut, jotka liittyvät korvauskuluihin	-5 810	-5 519
Liikekulut	-1 266	-1 239
Vakuutuspalvelukulut yhteensä	-7 076	-6 759
Jälleenvakuutustulos
Maksut	-1 005	-894
Saadun korvaukset	857	652
Jälleenvakuutustulos yhteensä	-148	-242
Vakuutuspalvelutulos yhteensä	1 193	1 062

Raportointikauden viimeisellä neljänneksellä Sampo päätti vaihtaa Ifissä diskonttauksen erittelyn laskennassa käytetyksi vertailuhetkeksi vuosineljänneksen alun vuoden alun sijasta. Vertailuhetken muutos vaikuttaa diskonttovaikutusten jakamiseen vakuutuspalvelutuloksen sekä vakuutussopimuksiin liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen kesken. Uusien erittelyperiaatteiden mukaisesti laskettuna kuluvan vuoden diskonttovaikutus Ifin vakuutuspalvelutulokseen on arviolta 168 miljoonaa euroa koko tilikautena 2023.

Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 32.

2 Sijoitustoiminnan nettotuotot

Sijoitustoiminnan nettotuotot sisältävät sijoitustoiminnan tuotot ja kulut konserniyhtiöiden rahoitusvaroista ja -veloista. Vertailukauden luvut on esitetty IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti.

Milj. e	1-12/2023	1-12/2022
Johdannaissopimukset
Korkotuotot	6	1
Korkokulut	-23	-12
Voitot tai tappiot, netto	5	136
Johdannaissopimukset yhteensä	-12	126
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset
Korkotuotot	447	43
Voitot tai tappiot, netto	364	-147
Osakkeet ja osuudet
Osinkotuotot	59	32
Voitot tai tappiot, netto	64	-26
Rahastot
Tuotonmaksut	5	—
Korkotuotot	11	2
Voitot tai tappiot, netto	60	-1
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	1 010	-97
Myytävissä olevat rahoitusvarat (IAS 39)
Saamistodistukset	n/a	255
Osakkeet ja osuudet	n/a	45
Rahastot	n/a	6
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä	n/a	305
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat	23	n/a
Lainat ja muut saamiset	n/a	-4
Tuotot tai kulut rahoitusvaroista yhteensä	1 021	330

Milj. e	1-12/2023	1-12/2022
Muut
Osinkotuotot osakkuusyhtiöistä	—	157
Omaisuudenhoitokulut	-19	-23
Muut tuotot	34	16
Muut kulut	-26	-153
Palkkiokulut	-1	0
Kulut sijoituskiinteistöistä	-4	-7
Muut yhteensä	-15	-10
Sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä	1 006	320

Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 32.

Saamistodistusten nettovoitot tai -tappiot sisältävät valuuttakurssieroja -3 miljoonaa euroa (2).

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot on esitetty liitteessä 14.

3 Vakuutukseen liittyvät nettorahoitustuotot tai -kulut

1-12/2023	1-12/2022
-322	-132
Korkojen ja muiden taloudellisten oletusten muutosten vaikutus -207	959
-529	827
74	39
9	-130
83	-90
-446	736

Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 32.

Ifissä diskonttovaikutusten erittelyn vertailuhetken muutoksen johdosta rahoitustuottojen tai -kulujen sisältämän diskonttauksen purku oli -180 miljoonaa euroa koko vuodelta 2023.

4 Muut tuotot

Milj. e	1-12/2023	1-12/2022
Muut tuotot	265	345
Tuotot välitysliiketoiminnasta	12	6
Muut tuotot yhteensä	277	350

Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 32.

Ifin liiketoiminnan muista tuotoista noin 144 miljoonaa euroa (138) on vakuutustoimintaan liittyviä tuottoja, joihin ei sisälly vakuutusriskin siirtymistä. Tällaiset tuotot kertyvät pääosin mm. vakuutussopimusten myyntikomissioista sekä hallintoon ja korvauksiin liittyvistä palveluista, joita suoritetaan muiden osapuolten puolesta. Nämä tuotot ovat IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin alaisia eriä. Lisäksi liiketoiminnan muissa tuotoissa on Ifin tytäryhtiö Viking Assistance Group AS:n tarjoamien tiepalveluiden tuotot, jotka kirjataan tulokseen palvelun tultua suoritetuksi.

Hastingsin liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy 115 miljoonaa euroa (106) IFRS 15 standardin alaisia tuottoja, jotka koostuvat palkkiosta ja komissioista palveluntarjoajille, lisätuotetuotoista sekä muista vähittäismyyntituotoista. Myös tuotot välitysliiketoiminnasta, johon ei liity vakuutusriskin siirtymistä Hastingsiin, ovat IFRS 15 standardin alaisia tuottoja.

5 Muut kulut

Milj. e	1-12/2023	1-12/2022
Muut kulut	-300	-127
Poistot ja arvonalentumiset	-99	-117
Palkat ja muut henkilöstökulut	-57	-192
Muut kulut yhteensä	-457	-436

Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 32.

Kululajikohtaiset kustannukset

Sampo esittää kulut toiminnoittain tuloslaskelmassa, joten seuraavassa taulukossa on esitetty kululajikohtaista lisäinformaatiota sisältäen poistoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut.

Milj. e	1-12/2023	1-12/2022
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-893	-892
Käteisvaroina toteutetut osakeperusteiset maksut	-4	-34
Osakevaroina toteutetut osakeperusteiset maksut	-2	-2
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt	-99	-101
Etuuspohjaiset järjestelyt	-15	-17
Muut henkilösivukulut	-168	-176
Poistot
Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä	-15	-8
Poistot, IFRS 16	-33	-34
Arvonalentumiset
Poistot asiakassuhteista	-64	-65
Poistot muista aineettomista hyödykkeistä	-46	-62
Vuokrat	-34	-36
Tietohallintokulut	-244	-250
Markkinointikulut	-62	-65
Muut	-654	-594
Kululajikohtaiset kustannukset yhteensä	-2 335	-2 337

Taulukko sisältää Mandatum-konsernin luvut.

Rivillä Muut suurimmat erät koostuvat komissioista 138 milj. euroa (157), muista vakuutusteknisistä kuluista 132 milj. euroa (20), hankintakustannuksista 92 milj. euroa (78) sekä veroluonteisista maksuista 48 milj. euroa (42).

6 Tilintarkastajan palkkiot

tuhatta euroa	1-12/2023	1-12/2022
Tilintarkastuspalkkiot	-4 666	-4 300
Deloitte	-4 032	-4 000
KPMG	-634	-300
Muut palkkiot	-612	-1 000
Deloitte	-460	-700
KPMG	-152	-300
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä	-5 278	-5 300

7 Rahoituskulut

Milj. e	1-12/2023	1-12/2022
Korkokulut rahoitusveloista	-24	-32
Korkokulut pääomalainoista	-48	-49
Muut	-22	-17
Rahoituskulut yhteensä	-93	-98

Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja. Lisätietoja liitteessä 32.

8 Laajan tuloksen muut erät

Milj. e	1-12/2023	1-12/2022
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	-1	-268
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Tilikauden voitot/tappiot	n/a	-1 102
Luokittelun muutoksista johtuvat oikaisut (IAS 1.93)	n/a	-19
Rahavirran suojaus	-1	—
Verot	—	209
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä	-3	-1 180
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-6	32
Verot	1	-7
Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä, nettona verojen jälkeen	-5	26
Muut laajan tuloslaskelman erät jatkuvista toiminnoista yhteensä, nettona verojen jälkeen	-8	-1 154
Muut laajan tuloslaskelman erät lopetetuista toiminnoista, nettona verojen jälkeen	n/a	-484
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä, nettona verojen jälkeen	-8	-1 639

Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja raportointikaudella 2023. Lisätietoja liitteessä 32.

9 Osakekohtainen tulos

Milj. e	1-12/2023	1-12/2022
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto	1 323	2 107
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana*	506	530
Osakekohtainen tulos (EUR/osake)	2,62	3,97
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot	2,12	2,88
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot	0,50	1,09

* Lukumäärässä huomioitu omien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana. Muita osakkeisiin liittyviä transaktioita ei ole tilikaudella ollut.

10 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Milj. e		2023
	Käyttöoikeus omaisuuserät1	Maa-alueet ja rakennukset	Koneet ja kalusto2	Yhteensä
1.1.
Hankintameno	289	119	162	570
Kertyneet poistot	-92	-8	-115	-216
Kirjanpitoarvo 1.1.	197	111	47	355
Kirjanpitoarvo 1.1.
Tytäryhtiöhankinnat	—	1	0	1
Lisäykset	19	1	25	45
Vähennykset	-20	-4	-5	-29
Poistot	-32	—	-14	-46
Valuuttakurssierot	-4	—	-1	-4
Muut muutokset	0	-3	—	-3
Kirjanpitoarvo 31.12.	160	106	52	318
31.12.
Hankintameno	286	114	182	582
Kertyneet poistot	-126	-9	-130	-264
Kirjanpitoarvo 31.12.	160	106	52	318

Raportointikauden vähennykset sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatumkonsernin aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet. Lisätietoja on liitteessä 32.

Milj. e		2022
	Käyttöoikeus omaisuuserät1	Maa-alueet ja rakennukset	Koneet ja kalusto2	Yhteensä
1.1.
Hankintameno	276	127	162	566
Kertyneet poistot	-70	-8	-113	-191
Kirjanpitoarvo 1.1.	207	119	50	375
Kirjanpitoarvo 1.1.
Lisäykset	33	—	18	50
Vähennykset	-3	—	-13	-17
Poistot	-34	-1	-8	-43
Valuuttakurssierot	-6	-7	0	-12
Kirjanpitoarvo 31.12.	197	111	47	355
31.12.
Hankintameno	294	120	163	577
Kertyneet poistot	-97	-9	-116	-222
Kirjanpitoarvo 31.12.	197	111	47	355

1 Konserni on vuokralle ottajana useissa vuokrasopimuksissa, jotka koskevat toimistotiloja, autoja sekä toimistolaitteita. Käyttöoikeusomaisuuserät sisältävät konsernin toimitilavuokrasopimukset. Konserni vuokraa pääsääntöisesti tilat omaan käyttöön. Vuokrasopimusajat vaihtelevat 2–12 vuoden välillä. Useimmat sopimukset sisältävät mahdollisuuden uusia sopimus vuokra-ajan päättyessä. Osa sopimuksista on mahdollista päättää myös ennen vuokrakauden loppua. Vuokramaksut ovat yleisesti sidottuja kuluttajahintaindeksin muutoksiin.

Liitteessä 25 Muut velat on annettu lisätietoa laajemmin konsernin vuokrasopimuksista.

2 Sisältää omat IT-laitteet ja toimistokalusteet.

11 Aineettomat hyödykkeet

		2023
Milj. e	Liikearvo	Asiakas suhteet	Trade mark	Kesken eräiset projektit	Muut	Yhteensä
1.1.
Hankintameno	2 385	679	224	72	625	3 985
Kertyneet poistot	—	-216	—	—	-275	-492
Kirjanpitoarvo 1.1.	2 385	463	224	72	350	3 494
Kirjanpitoarvo 1.1.
Yrityshankinnat	238	72	7	—	8	325
Lisäykset	—	—	—	102	4	106
Vähennykset	-163	-31	—	-2	-4	-200
Poistot	—	-65	0	-1	-44	-109
Siirrot keskeneräisistä	—	—	—	-81	81	—
Valuuttakurssierot	10	3	3	—	5	21
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 469	443	233	90	401	3 637
31.12.
Hankintameno	2 469	726	233	91	722	4 241
Kertyneet poistot	—	-282	0	-1	-321	-604
Kirjanpitoarvo 31.12	2 469	443	233	90	401	3 637

Raportointikauden vähennykset sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatumkonsernin aineettomat hyödykkeet. Lisätietoja on liitteessä 32.

	2022
Milj. e	Liikearvo	Asiakas suhteet	Trade mark	Kesken eräiset projektit	Muut	Yhteensä
1.1.
Hankintameno	2 490	716	277	36	681	4 200
Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo 1.1.	— 2 490	-157 560	— 277	— 36	-249 432	-406 3 794
Kirjanpitoarvo 1.1.
Yrityshankinnat	—	5	—	1	2	7
Lisäykset	3	1	—	102	7	114
Vähennykset	-12	-28	-43	-6	-72	-162
Poistot	—	-65	—	—	-60	-125
Siirrot keskeneräisistä	—	—	—	-41	41	—
Muut muutokset	-4	1	—	-19	16	-5
Valuuttakurssierot	-92	-11	-10	-1	-15	-129
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 385	463	224	72	350	3 494
31.12.
Hankintameno	2 385	680	224	72	626	3 988
Kertyneet poistot	—	-218	—	—	-276	-494
Kirjanpitoarvo 31.12	2 385	463	224	72	350	3 494

Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Lisätietoja liitteessä 32.

Liikearvo jakautuu eri segmenteille seuraavasti:	2023	2022
If	556	562
Topdanmark	1 038	802
Hastings	876	858
Mandatum	—	163
Yhteensä	2 469	2 385

TILINPÄÄTÖS 2023 84

Asiakassuhteiden taloudellinen käyttöaika on konsernissa 3-10 vuotta. Poistot tehdään tasapoistoina. Tavaramerkin taloudellinen käyttöaika on katsottu rajoittamattomaksi eikä sitä poisteta.

Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin IT-ohjelmistojen hankinnoista. Poistot ja arvonalentumiset sisältyvät tuloslaskelman erään Muut kulut.

Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvojen osalta on suoritettu IAS 36 Omaisuuden arvonalentuminen -standardin tarkoittama arvonalentumistestaus. Testauksien perusteella ei ole kirjattu arvonalentumisia.

Arvonalentumistestausta varten Sampo määrittelee kerrytettävissä olevan rahamäärän käyttöarvoon perustuen niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvoa on kohdistettu. Sampo on määritellyt tällaisiksi yksiköiksi If-alakonsernin, Topdanmarkalakonsernin sekä Hastings-alakonsernin.

Yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät Ifille ja Hastingsille on määritetty käyttäen diskontattua rahavirtamallia. Malli pohjautuu historiatietojen lisäksi yhtiöiden johdon parhaisiin arvioihin taloudellisista olosuhteista, kuten maksutulosta, korvauskuluista, jälleenvakuuttamisesta, marginaaleista, koroista, pääomarakenteesta sekä tuotto- ja kustannuskehityksestä. Saadut rahavirrat on diskontattu ennen veroja määritetyllä oman pääoman kustannuksella, joka niin Ifin kuin Hastingsin osalta on 10,1 prosenttia. Pääoman kustannus on määritelty CAPM-mallilla ulkoisista lähteistä kuvastaman kunkin yhtiön riskiä suhteessa markkinoihin.

Johdon hyväksymät If-konsernin rahavirtoja koskevat ennusteet kattavat vuodet 2024-2026. Tämän ajanjakson jälkeiset kassavirrat on ekstrapoloitu käyttäen 2 %:n kasvuvauhtia. Hastingsin vuoden 2028 jälkeisille kausille käyttämä pitkän aikavälin kasvuvauhti on 2,0 %.

Hastingsin osalta kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon noin 700 miljoonalla eurolla. Käytetyllä laskentatekniikalla esimerkiksi noin 2 %-yksikön nousu pääoman kustannuksessa johtaisi tilanteeseen, jossa kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi sama kuin yksikön kirjanpitoarvo.

If-konsernin osalta johto katsoo, että mikään jokseenkin mahdollinen muutos käytettyihin keskeisiin oletuksiin ei saisi aikaan sitä, että yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevat rahamäärän.

IAS 36 mahdollistaa kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisen perustuen käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Topdanmarkkonsernin osalta liikearvon arvostus on testattu tilinpäätöshetkellä kyseisellä menetelmällä. Topdanmarkin tilinpäätöshetken markkina-arvo 1 904 miljoonaa euroa ylittää Topdanmarkin kirjanpitoarvon konsernissa.

Herkkyysanalyysi

Seuraavien muutosten vaikutus nykyarvoon (mrd. euroa)	2023
If
Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde +2,5 %-yks.	-1,7
Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde -2,5 %-yks.	1,7
Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks.	-1,8
Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks.	2,6
Oman pääoman kustannus +1 %-yks.	-2,1
Oman pääoman kustannus -1 %-yks.	3,0
Hastings
Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks.	-0,3
Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks.	0,4
Oman pääoman kustannus +1 %-yks.	-0,4
Oman pääoman kustannus -1 %-yks.	0,5

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Oona Health AS hankinta, liikearvon arvonalentumistestaus

Topdanmark hankki 100 % Oona Health A/S:n osakkeista 1.12.2023. Hankintahintaan sisältyy liikearvoa yhteensä 237 miljoonaa euroa (DKK 1 770 miljoonaa). Lisätietoja hankinnasta on liitteessä 34.

Käyttöarvo on määritetty perustuen johdon hyväksymään arvioon odotettavissa olevista kassavirroista 10 seuraavalta vuodelta. Ennen veroja määritetty diskonttokorko on 13,8 % ja verojen jälkeen 10,2 %.

	2023
Oletukset
Vakuutusmaksutuotot, CAGR, 0-10 vuotta	8,9 %
Vakuutusmaksutuotot CAGR > 10 vuotta (terminaalikasvu)	3,0 %
Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde	84,2 %
Herkkyysanalyysi (milj. euroa)
Vakuutusmaksutuotot CAGR > 10 vuotta (terminaalikasvu) -1%-yks	-25
Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde +1%-yks	-10
Diskonttokorko, verojen jälkeen +1%-yks	-41

12 Sijoituskiinteistöt

Milj. e	12/2023	12/2022
Kirjanpitoarvo 1.1.	166	568
Lisäykset	—	17
Vähennykset	-166	-375
Nettomääräiset voitot ja tappiot käyvän arvon oikaisuista	—	5
Muut muutokset	—	-49
Valuuttakurssierot	0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.	0	166

Raportointikauden vähennykset sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatumkonsernin sijoituskiinteistöt. Lisätietoja on liitteessä 32.

Segmenttien sijoituskiinteistöjen tilat vuokrataan markkinaehtoisilla, peruuttamattomilla vuokrasopimuksilla. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat toistaiseksi voimassa olevista monivuotisiin sopimuksiin.

13 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksissä

Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt osakkuus- ja yhteisyritykset 31.12.2023

Milj. e Nimi	Kotipaikka	Kirjanpitoarvo	Omistusosuus-%
Osakkuusyritykset
CAB Group AB	Ruotsi	3	21,98
Rogaland Forsikring AS	Norja	1	33,00
Bornholms Brandforsikring A/S	Tanska	8	27,00

Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt osakkuus- ja yhteisyritykset 31.12.2022

Kotipaikka	Kirjanpitoarvo	Omistusosuus -%
	4	24,43
	3	21,98
	1	33,00
	7	27,00
		Suomi Ruotsi Norja Tanska

Muutokset sijoituksissa osakkuus- ja yhteisyrityksissä

Milj. e	2023	2022
Kirjanpitoarvo 1.1.	16	777
Osuus kauden tuloksesta	1	22
Lisäykset	—	1
Vähennykset	-4	-313
Muutokset osakkuusyrityksen omassa pääomassa	—	-12
Muuntoerot	—	-33
Uudelleenluokittelu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi sijoitukseksi	—	-425
Kirjanpitoarvo 31.12.	12	16

Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon sisältyy liikearvoa - miljoonaa euroa (4).

Raportointikauden vähennykset sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatumkonsernin osakkuusyhtiösijoitukset. Lisätietoja on liitteessä 32.

Muutokset osakkuusyhtiöosakkeiden omistuksessa vuonna 2022

NOBA Holding AB (publ) (ent. Nordax)

Tilinpäätöksessä 2022 NOBA Holdingin osakkuusyhtiöosakkeet luokiteltiin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti. Kirjanpitoarvon ja käyvän arvon ero kirjattiin tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Uudelleenluokitteluhetkeen asti NOBA Holding käsiteltiin IAS 28 Sijoitukset osakkuusja yhteisyrityksiin -standardin mukaisesti. Aikaisempina vuosina kirjatut jäljellä olevat muut laajan tuloslaskelman erät -37 miljoonaa euroa kierrätettiin luokittelumuutoksen yhteydessä takaisin tulokseen.

Nordea

Huhtikuussa 2022 Sampo luopui kaikista hallussaan olleista lopuista Nordean osakkeista myymällä 200 miljoonaa osaketta nopeutetun tarjousmenettelyn kautta. Nordean osakkeiden myynti päätti osakkeiden luokittelun myytävänä olevaksi omaisuuseräksi.

Vuoden 2022 aikana tehdyistä transaktioista saatu bruttomyyntitulo oli 2,3 miljardia euroa, josta 2,1 miljardia euroa ajoittui toiselle vuosineljännekselle. Transaktioista kirjattiin Sammon konsernituloslaskelmaan 103 miljoonan euron suuruinen positiivinen kirjanpitovaikutus, josta 75 miljoonaa euroa ajoittui toiselle vuosineljännekselle.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

14 Rahoitusvarat

Raportointikauden rahoitusvarat on esitetty IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti. Vertailukauden luvut on esitetty IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti.

Milj. e	12/2023	12/2022
Rahoitusvarat
Johdannaissopimukset	38	101
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset	12 925	1 941
Osakkeet ja osuudet	1 640	560
Rahastot	662	—
Talletukset ja muut	40	544
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	15 267	3 045
Myytävissä olevat rahoitusvarat (IAS 39)
Saamistodistukset	n/a	12 815
Osakkeet ja osuudet	n/a	1 581
Rahastot	n/a	1 652
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä	n/a	16 048
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Lainat	451	n/a
Muut	1	n/a
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	452	n/a
Lainat ja muut saamiset (IAS 39)	n/a	371
Rahoitusvarat yhteensä	15 757	19 565

Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Lisätietoja liitteessä 32.

Osittaisjakautumisen 1.10.2023 seurauksena Sampo kirjasi yhteensä 102 miljoonan euron lainasaamisen Mandatum Oyj:ltä yleisvelkojen kohdentamiseksi. Lainasaaminen on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Sampo myi rahoitusvaroja käypään markkina-arvoon Mandatumille jakautumisen yhteydessä. Näihin omaisuuseriin lukeutuivat omistus Enento Groupissa ja Kalevan takuuosuudet sekä muita pienempiä osake-, korko- ja vaihtoehtoisia sijoituksia. Lisäksi Sampo ja Mandatum ovat sopineet Saxo Bankin osakkeiden myynnistä, mutta myynti edellyttää viranomaisten hyväksyntää. Lisätietoja Saxon myynnistä esitetään liitetiedossa 35.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat sisältävät Hastingsin myöntämiä lainoja asiakkaille yhteensä 186 (75) miljoonaa euroa.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat tasoittain

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat ovat arvonalentumistarkastelun soveltamisalan piirissä. Arvonalentumismalli perustuu eteenpäin katsovaan odotettavissa olevien luottotappioiden (expected credit loss model, ECL) malliin. Odotettavissa olevien luottotappioiden malli sisältää kolmivaiheisen lähestymistavan, joka perustuu muutoksiin luottoriskissä. Kahdentoista kuukauden odotettavissa olevaa luottotappiota (taso 1) sovelletaan kaikkiin eriin, ellei alkuperäisen kirjaamisen jälkeen luottoriski ole kasvanut merkittävästi. Koko voimassaoloajan odotettavissa olevaa luottoriskiä sovelletaan eriin, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi (taso 2), tai eriin, jotka ovat arvoltaan alentuneet (taso 3).

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittäminen on kuvattu laadintaperiaatteissa. Seuraavassa taulukossa esitetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen brutto kirjanpitoarvo ja tappiota koskeva vähennyserä tasoittain.

12/2023

Milj. e	Taso 1 - 12 kuukauden ECL	Taso 2 - koko voimassaolo ajan ECL, luotto kelpoisuus muuttumaton	Taso 3 - koko voimassaolo ajan ECL, luotto kelpoisuus alentunut	Yhteensä
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Lainat	451	8	7	466
Talletukset	1	—	—	1
Tappiota koskeva vähennyserä	-9	-1	-5	-16
Yhteensä	442	6	2	451

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusvarojen bruttokirjanpitoarvo 31.12.2023 oli 468 miljoonaa euroa ja tappiota koskeva vähennyserä 16 miljoonaa euroa. Raportointikaudella odotettavissa olevien luottotappioiden tulosvaikutus oli 10 miljoonaa euroa.

Johdannaissopimukset

	2023 Käypä arvo					2022 Käypä arvo
Milj. e	Kohde et. nimell. arvo	Saamiset	Velat	Kohde et. nimell. arvo	Saamiset	Velat
Kaupankäyntitarkoituk sessa pidettävät johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
OTC-johdannaiset
Koronvaihtosopimukset	340	3	44	394	5	45
Inflaatiosuoja	211	16	12	274	22	3
Korkojohdannaiset yhteensä	551	18	56	668	27	48
Valuuttajohdannaiset
OTC-johdannaiset
Valuuttatermiinit	3 032	18	57	5 092	58	6
Valuuttaoptiot, ostetut ja myydyt	53	1	1	31	4	2
Valuuttajohdannaiset yhteensä	3 085	20	58	5 123	62	7
Kaupankäyntitarkoituk sessa pidettävät johdannaissopimukset yhteensä	3 636	38	114	5 791	89	55

	2023 Käypä arvo			2022 Käypä arvo
Milj. e	Kohde et. nimell. arvo	Saamiset	Velat	Kohde et. nimell. arvo	Saamiset	Velat
Suojaavat johdannaissopimukset
Käypää arvoa suojaavat
Valuuttatermiinit	—	—	—	328	12	—
Käypää arvoa suojaavat johdannaiset yhteensä	—	—	—	328	12	—
Rahavirtasuojaukset
Valuuttatermiinit	—	—	—	6	—	—
Koronvaihtosopimukset	228	—	2	—	—	—
Rahavirtasuojaukset yhteensä	228	—	2	6	0	—
Suojaavat johdannaissopimukset yhteensä	228	—	2	334	12	—
Konsernin johdannaissopimukset yhteensä	3 864	38	116	6 124	101	55

Käyvän arvon suojaus

Vertailukaudella 2022 käyvän arvon suojausta on käytetty Mandatumissa suojaamaan osaa myytävissä olevien rahoitusvarojen valuuttariskistä. Suojaussuhteen ulkopuolelle on jätetty termiinisopimusten korkoelementti.

15 Käypien arvojen määritys ja hierarkia

Suurin osa Sampo-konsernin rahoitusinstrumenteista arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus perustuu joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo muita menetelmiä käyttäen. Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, ovatko markkinat, joilla instrumentilla käydään kauppaa, toimivat tai ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot objektiivisesti todennettavissa. Rahoitusvarojen luokittelua hierarkiatasoille arvioidaan kvartaaleittain.

Johdannaissopimusten käypä arvo määritellään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää tai optiohinnoittelumalleja.

Lainojen ja muiden vastaavien rahoitusinstrumenttien, joilla ei ole hintanoteerausta toimivilla markkinoilla, käypä arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen perusteella käyttäen markkinoilla noteerattavia korkoja. Markkinoilta saatavaa korkokäyrää oikaistaan rahoitusinstrumenttien muiden osatekijöiden, esim. luottoriskin perusteella.

Käyvät arvot ovat ns. puhtaita arvoja, joissa ei ole mukana siirtyvien korkojen osuutta.

Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa. Toimivien markkinoiden noteerattujen hintojen katsotaan kuvaavan parasta arviota rahoitusvarojen käyvästä arvosta. Toimivilla markkinoilla noteeratut hinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavilla ja kuvaavat todellisia ja säännöllisesti tapahtuvia markkinaehtoisia liiketoimia.

Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.

Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Konsernin tason 3 rahoitusvarat koostuvat pääosin muutamasta merkittävämmästä osakesijoituksesta sekä sijoituksista pääoma- ja vaihtoehtorahastoihin.

Tasolla 3 kaksi merkittävintä oman pääoman ehtoista sijoitusta on arvostettu lisätuottomallilla (excess return model). Yhtiön arvo muodostuu tällä hetkellä yhtiöön sijoitetusta pääomasta ja lisätuottojen, joita yhtiö odottaa ansaitsevansa tulevaisuudessa, nykyarvosta.

Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset ja riittävät tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi. Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi hankintahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa, tuottokerroinperusteista arvostusta tai kassavirtoihin perustuvaa arvostusta.

Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot sekä käypien arvojen hierarkia tasot on esitetty seuraavassa taulukossa. Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen, joita ei ole arvostettu käypään arvoon, käypiä arvoja ei ole esitetty taulukossa, mikäli kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Raportointikauden luvut on esitetty IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti.

Milj. e

31.12.2023	Kirjanpi toarvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset	3	0	3	—	3
Valuuttajohdannaiset	20	—	20	—	20
Muut johdannaiset	16	—	16	—	16
Yhteensä	38	0	38	—	38
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset	12 925	8 476	4 430	19	12 925
Osakkeet ja osuudet	1 640	886	24	730	1 640
Rahastot	662	480	31	151	662
Talletukset ja muut	40	—	40	—	40
Yhteensä	15 267	9 842	4 525	900	15 267
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	15 305	9 842	4 563	900	15 305
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Lainat	451	—	—	451	451
Muut	1	—	—	1	1
Yhteensä	452	—	—	452	452
Rahoitusvarat yhteensä	15 757	9 842	4 563	1 352	15 756

31.12.2023	Kirjanpi toarvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset	46	2	44	—	46
Valuuttajohdannaiset	58	0	58	—	58
Muut johdannaiset	12	—	12	—	12
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä	116	2	114	—	116
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat	1 645	1 448	148	—	1 596
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Joukkovelkakirjalainat	959	936	—	—	936
Velat luottolaitoksille	194	—	9	184	194
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat yhteensä	2 798	2 385	157	184	2 726
Konsernin rahoitusvelat yhteensä	2 914	2 387	271	184	2 842

Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot sekä käypien arvojen hierarkia tasot on esitetty seuraavassa taulukossa. Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen, joita ei ole arvostettu käypään arvoon, käypiä arvoja ei ole esitetty taulukossa, mikäli kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Raportointikauden luvut on esitetty IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti.

Milj. e

Milj. e

Milj. e

31.12.2022	Kirjanpi toarvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset	5	—	5	—	5
Valuuttajohdannaiset	74	—	74	—	74
Muut johdannaiset	22	—	22	—	22
Yhteensä	101	—	101	—	101
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	560	111	24	425	560
Saamistodistukset	1 881	1 718	159	5	1 881
Yhteensä	2 441	1 829	183	430	2 441
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat
Talletukset	544	—	544	—	544
Saamistodistukset	1	—	1	—	1
Saamistodistukset (unit-trusts)	60	43	16	—	60
Yhteensä	604	43	561	—	604

31.12.2022	Kirjanpi toarvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	676	643	2	31	676
Saamistodistukset	941	90	757	94	941
Rahastot	7 883	4 880	676	2 327	7 883
Johdannaissopimukset	18	—	18	—	18
Muut varat	412	—	412	—	412
Yhteensä	9 930	5 612	1 865	2 453	9 930
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	1 581	1 224	2	354	1 581
Saamistodistukset	12 815	7 941	4 832	43	12 815
Muut varat	1 652	775	72	806	1 652
Yhteensä	16 048	9 940	4 906	1 203	16 048
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	29 125	17 425	7 614	4 086	29 125
Muut rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Lainat ja muut saamiset	371	—	—	370	370
Yhteensä	371	—	—	370	370
Konsernin rahoitusvarat yhteensä	29 495	17 425	7 614	4 456	29 495

31.12.2022	Kirjanpi toarvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset	45	—	45	—	45
Valuuttajohdannaiset	7	—	7	—	7
Muut johdannaiset	3	—	3	—	3
Yhteensä	55	—	55	—	55
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä	55	—	55	—	55
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat	1 983	1 409	478	—	1 887
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Joukkovelkakirjalainat	1 306	1 126	110	—	1 236
Nostot luottolimiitistä	73	—	—	73	73
Velat luottolaitoksille	23	23	—	—	23
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä	3 384	2 558	588	73	3 219
Konsernin rahoitusvelat yhteensä	3 439	2 558	643	73	3 274

Vertailukauden luvut on esitetty IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti. Vertailukauden luvut sisältävät Mandantumkonsernin luvut. Lisätietoja on liitteessä 32.

Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä

Milj. e	1-12/2023		1-12/2022
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä	Siirrot tasolta 2 tasolle 1	Siirrot tasolta 1 tasolle 2	Siirrot tasolta 2 tasolle 1	Siirrot tasolta 1 tasolle 2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset	378	334	—	—
Yhteensä	378	334	—	—
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat
Saamistodistukset	—	—	13	6
Yhteensä			13	6
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Saamistodistukset	—	—	632	500
Yhteensä			632	500

Siirrot perustuvat pääosin ulkoisen palveluntarjoajan tietoihin perustuviin muutoksiin kaupankäynnin volyymeissa.

Vertailukauden luvut on esitetty IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti. Vertailukauden luvut sisältävät Mandantumkonsernin luvut. Lisätietoja on liitteessä 32.

Käypien arvojen herkkyysanalyysi

Raportointikaudelta esitetyt herkkyysanalyysit eivät sisällä Mandatumin lukuja. Rahoitusvarojen ja -velkojen herkkyyttä valuuttakurssimuutoksille tarkastellaan liiketoiminta-alueittain eri kotivaluuttojen vuoksi.

Milj. e	12/2023		12/2022
	Kirjattu tulosvaikut teisesti	Kirjattu tulosvaikut teisesti	Kirjattu omaan pääomaan
If
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen Ruotsin kruunua vastaan	4	13	2
Topdanmark
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen Tanskan kruunua vastaan	-1		-11 Ei vaikutusta
Hastings
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen Englannin puntaa vastaan	—	n/a	n/a
Omistusyhteisö
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen euroa vastaan		-73 Ei vaikutusta	-109

Konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen herkkyysanalyysi eri markkinariskiskenaarioissa on esitetty seuraavassa taulukossa. Vaikutukset kuvaavat yksittäisessä markkinamuuttujassa tapahtuvan yhtäkkisen muutoksen vaikutusta instrumenttien käypään arvoon tilanteessa 31.12.2023. Herkkyystarkastelut sisältävät johdannaispositioiden vaikutukset. Kaikki herkkyysanalyysit on laskettu ennen veroja.

Milj. e	Korko	Korko	Osake	Muut sijoitukset
	1 %:n tasoliike alas	1 %:n tasoliike ylös	20 %:n hinnanlasku	20 %:n hinnanlasku
Vaikutus tulokseen	358	-340	-266	-166
Kokonaisvaikutus	358	-340	-266	-166

16 Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Milj. e

Rahoitusvarat	1.1.	Tulokseen kirjatut voitot/ tappiot yht.	Ostot ja uudel leenluokittelut	Myynnit	31.12.2023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset	134	1	11	-126	19
Osakkeet ja osuudet	763	-14	9	-28	730
Rahastot	212	-61	—	—	151
Yhteensä	1 109	-74	20	-155	900

Mandatum-konsernin rahoitusinstrumentit tasolla 3 ei ole sisällytetty avaaviin saldoihin 1.1.2023. Lisätietoja Mandatumin luokittelusta lopetetuksi toiminnoksi on liitteessä 32.

Milj. e

Rahoitusvarat	1.1.	Tulokseen kirjatut voitot/ tappiot yht.	Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut voitot/ tappiot yht.	Ostot ja uudel leenluo kittelut	Myynnit	Suoritukset	Siirrot tasoilta 1 ja 2	Siirrot tasoille 1 ja 2	31.12.2022	Kaudelle kirjatut voitot/ tappiot rahoitus varoista 1-12/2022
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	—	—	—	425	—	—	—	—	425	—
Saamistodistukset	11	0	—	—	-6	—	—	—	5	1
Yhteensä	11	0	—	425	-6	—	—	—	430	1
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	20		1 —	15	-5	—	—	—	31	1
Saamistodistukset	61	-8	—	108	-81	-23	40	-3	94	-8
Rahastot	2 065	-16	—	598	-315	—	—	-5	2 327	-23
Yhteensä	2 145	-22	—	721	-401	-23	40	-7	2 453	-30
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	394	6	-41	2	-7	—	—	—	354	-41
Saamistodistukset	73	0	—	17	-18	—	—	-30	43	2
Rahastot	1 078	11	-226	44	-101	—	—	—	806	-216
Yhteensä	1 545	16	-267	64	-125	—	—	-30	1 203	-255
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	3 702	-6	-267	1 210	-533	-23	40	-37	4 086	-284

Ostoihin ja uudelleenluokitteluihin sisältyvä 425 miljoonaa euroa on Nordaxin osakkuusyhtiöosakkeiden luokittelun muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi osakesijoitukseksi. Vertailukauden luvut sisältävät Mandantum-konsernin luvut. Lisätietoja on liitteessä 32.

Milj. e	Reali soituneet voitot/ tappiot	Käyvän arvon muutokset	Yhteensä
Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot yhteensä	-6	-267	-273
Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot tilikauden lopun taseeseen sisältyvistä varoista	-17	-267	-284

Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen herkkyysanalyysi

	12/2023		12/2022
Milj. e	Kirjanpitoarvo	Jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus (+/-)	Kirjanpitoarvo	Jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus (+/-)
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat (IFRS 9)
Saamistodistukset	19	0	—	—
Osakkeet ja osuudet	730	-146	—	—
Rahastot	151	-30	—	—
Yhteensä	900	-176	—	—
Myytävissä olevat rahoitusvarat (IAS 39)

Yhteensä	—	—	1 203	-233
Rahastot	—	—	806	-161
Osakkeet ja osuudet	—	—	354	-71
Saamistodistukset	—	—	43	-1

Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Lisätietoja liitteessä 32.

Korkoinstrumenttien osalta rahoitusvarojen arvoa on testattu olettamalla korkotason nousevan 1 prosenttiyksiköllä kaikissa maturiteeteissa. Muiden omaisuuslajien osalta on oletettu hintojen laskevan 20 prosenttia.

Raportointikaudella edellä esitettyjen vaihtoehtoisten oletusten perusteella mahdollinen korkotason muutos aiheuttaisi saamistodistusten osalta -0 milj. euron ja muiden instrumenttien mahdollinen hinnan alentuminen -176 milj. euron arvostustappion konsernin tuloslaskelmassa. Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus olisi näin konsernin omaan pääomaan suhteutettuna 2,4 prosenttia.

Vertailukaudella Sampo-konserni ei kantanut sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä sijoitusriskejä, joten niiden osalta vaikutuksia ei ole esitetty. Edellä esitettyjen vaihtoehtoisten oletusten perusteella mahdollinen korkotason muutos olisi aiheuttanut saamistodistusten osalta -1 milj. euron ja muiden instrumenttien mahdollinen hinnan alentuminen -232 milj. euron arvostustappion konsernin muussa laajassa tuloksessa. Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus olisi näin konsernin omaan pääomaan suhteutettuna ollut 2,6 prosenttia.

17 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikana

Milj. e	1.1.	Tytäryhtiö hankinnat/ myynnit	Laajaan tulokseen kirjatut erät	Omaan pääomaan kirjatut erät	Muuntoerot	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot	2	0	-1	—	0	1
Käyvän arvon muutokset	5	—	-5	—	0	0
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot	128	-3	-11	0	2	116
Yhteensä	135	-3	-17	0	2	117
Laskennallisten verojen netotus						-114
Laskennalliset verosaamiset taseella	135	-3	-17	0	2	3
Laskennalliset verovelat
Varaukset ja tilinpäätössiirrot	209	-2	21	—	-4	224
Käyvän arvon muutokset	194	-70	67	0	2	194
Eläkesaamiset	7	—	-1	—	—	7
Muut veronalaiset tilapäiset erot	379	-93	-32	—	1	255
Yhteensä	790	-164	56	0	-1	680
Laskennallisten verojen netotus						-114
Laskennalliset verovelat taseella	790	-164	56	0	-1	567

Raportointikauden tytäryhtiöiden myynnit sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatum-konsernin aineettomat hyödykkeet. Lisätietoja on liitteessä 32.

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2022 aikana

		Tytäryhtiö hankinnat/	Laajaan tulokseen	Omaan pääomaan
Milj. e	1.1.	myynnit	kirjatut erät	kirjatut erät	Muuntoerot	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot	2	—	0	0	0	2
Käyvän arvon muutokset	6	—	0	—	0	5
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot	141	1	-6	0	-7	128
Yhteensä	148	1	-6	0	-8	135
Laskennallisten verojen netotus						-124
Laskennalliset verosaamiset taseella	148	1	-6	—	-8	11
Laskennalliset verovelat
Varaukset ja tilinpäätössiirrot	219	0	-7	7	-10	209
Käyvän arvon muutokset	513	7	-307	—	-18	194
Eläkesaamiset	—	—	7	—	—	7
Muut veronalaiset tilapäiset erot	226	-19	175	1	-4	379
Yhteensä	957	-12	-131	9	-33	790
Laskennallisten verojen netotus						-124
Laskennalliset verovelat taseella	957	-12	-131	9	-33	666

Vertailukauden 2022 laskennallisia verosaamisia ja -velkoja on oikaistu IFRS 17 -standardeihin siirtymisen johdosta.

Pillar II - Verotukselliset tappiot

Sammon konserniyhtiöt ovat noudattaneet väliaikaisia pakollisia helpotuksia liittyen laskennallisten verojen vähimmäisverokannan laskentaan ja kirjaavat mahdolliset täydennysverot silloin, kun ne realisoituvat.

Milj. e

Käyttämätön verotuksellinen tappio 2023	Maa	Käyttämättömät verotukselliset tappiot paikallisessa valuutassa	Käyttämätön verotuksellinen tappio	Joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista	Joista laskennallinen verosaaminen on kirjattu	Kirjattu laskennallinen verosaaminen	Sovellettava veroaste	Mahdollinen laskennallinen verosaaminen, jota ei ole kirjattu
Sampo Oyj	Suomi	267 milj. euroa	267	267	—	—	20,00 %	53
If P&C Insurance Holding Ltd	Norja	83 milj. Norjan kruunua	7	7	—	—	22,00 %	-*
If P&C Insurance Ltd	Saksa	2 milj. euroa	2	2	—	—	27,38 %	-*
If P&C Insurance Ltd	Ranska	16 milj. euroa	16	16	—	—	25,83 %	-*
If P&C Insurance Ltd	UK	20 milj. Englannin puntaa	23	23	—	—	25,00 %	-*
If P&C Insurance AS	Latvia	—	—	—	—	—	20,00 %	-
Insrt AB	Ruotsi	6 milj. Ruotsin kruunua	1	1	—	—	20,60 %	—
Viking Sverige AB	Ruotsi	42 milj. Ruotsin kruunua	4	—	4	1	20,60 %	—
Viking Assistance A/S	Tanska	33 milj. Tanskan kruunua	4	4	—	—	22,00 %	1
Viking Nordic Assistance S.L	Espanja	—	—	—	—	—	25,00 %	—
Hastings Group Finance plc	UK	7 milj. Englannin puntaa	8	8	—	—	25,00 %	2
Yhteensä						1		56

* Tappio on syntynyt ulkomaisessa sivuliikkeessä ja se on vähennetty pääkonttorissa. Tappion hyödyntäminen paikallisesti ulkoisessa sivuliikkeessä ei vaikuttaisi yhtiön verokuluun kokonaisuutena. Tämän johdosta ulkomaiseen sivuliikkeeseen liittyvää laskennallista verosaamista ei voida kirjata.

Milj. e

Käyttämätön verotuksellinen tappio 2022	Maa	Käyttämättömät verotukselliset tappiot paikallisessa valuutassa	Käyttämätön verotuksellinen tappio	Joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista	Joista laskennallinen verosaaminen on kirjattu	Kirjattu laskennallinen verosaaminen	Sovellettava veroaste	Mahdollinen laskennallinen verosaaminen, jota ei ole kirjattu
Sampo Oyj	Suomi	172 milj. euroa	172	172	—	—	20,00 %	34
If P&C Insurance Holding Ltd	Norja	—	—	—	—	—	22,00 %	-*
If P&C Insurance Ltd	Saksa	5 milj. euroa	5	5	—	—	27,38 %	-*
If P&C Insurance Ltd	Ranska	24 milj. euroa	24	24	—	—	25,83 %	-*
If P&C Insurance Ltd	UK	25 milj. Englannin puntaa	28	28	—	—	25,00 %	-*
If P&C Insurance AS	Latvia	3 milj. euroa	3	3	—	—	20,00 %	1
Insrt AB	Ruotsi	6 milj. Ruotsin kruunua	1	1	—	—	20,60 %	—
Viking Sverige AB	Ruotsi	22 milj. Ruotsin kruunjua	2	—	2	—	20,60 %	—
Viking Assistance A/S	Tanska	33 milj. Tanskan kruunua	4	4	—	—	22,00 %	1
Viking Nordic Assistance S.L	Espanja	0 milj. euroa	—	—	—	—	25,00 %	—
Hastings Group Finance plc	UK	7 milj. Englannin puntaa	8	8	—	—	25,00 %	2
Yhteensä						—		38

18 Verot

Milj. e	2023	2022
Tulos ennen veroja	1 481	1 924
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla	-296	-385
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	-40	-153
Verovapaat tulot osakkuusyhtiöistä	0	21
Verovapaat tulot	46	49
Vähennyskelvottomat kulut	-40	-17
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista
tappioista	-36	-28
Verokannan muutokset	-8	2
Verot aikaisemmilta tilikausilta	2	5
Konsernin verot yhteensä	-372	-505

Tilikauden verot sisältävät tuloslaskelmalla osana lopetettujen toimintojen tulosta esitettyjä veroja -33 milj. euroa (-139).

19 Muut varat

Milj. e	12/2023	12/2022
Saamiset ensivakuutustoiminnasta	245	213
Saamiset jälleenvakuutustoiminnasta	92	22
Kauppahintasaamiset	5	83
Kertyneet korot	130	113
Eläkevarat	32	34
Muut	296	310
Muut varat yhteensä	800	775

Erä Muut sisältää mm. potilasvakuutuksiin liittyvät varoja 63 milj. euroa (68) sekä muita saamisia, ennakkoon maksettuja kuluja ja vahinkotavarasaamisia.

Muista varoista pitkäaikaisten osuus on 61 milj. euroa (65).

20 Vakuutussopimusvelat

Vakuutussopimusvelat kuvaavat vastuita, jotka konsernilla on velkana taseellaan konsernissa myönnetyistä vakuutuksista. Velka koostuu kahdesta osasta eli jäljellä olevan vakuutuskauden velasta (liability for remaining coverage) vähennettynä vakuutusten hankinnasta aiheutuneilla rahavirroilla ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta (liability for incurred claims).

Jäljellä olevan vakuutuskauden velka liittyy velvollisuuteen selvittää ja maksaa sitovia vakuutuskorvauksia vahingoista, jotka eivät ole vielä tapahtuneet. Velka koostuu tilikauden jälkeen tuotettavista vakuutuspalveluista saaduista vakuutusmaksuista eli vakuutussuojan erääntymättömästä osuudesta, jota oikaistaan hankintaan liittyvillä kassavirroilla. Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka liittyy velvollisuuteen selvittää ja maksaa sitovia vakuutuskorvauksia vahingoista, jotka ovat jo tapahtuneet. Velan tulee kattaa ennakoidut tulevat maksut kaikista toteutuneista vakuutustapahtumista, mukaan lukien ne vakuutustapahtumat, joita ei ole vielä raportoitu.

Lisätietoja vakuutussopimusvelkojen laadintaperiaatteista löytyy liitteestä Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet.

Milj. e	12/2023	12/2022
Vakuutussopimusvelat - PAA-mallin mukaisesti arvostetut sopimukset
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka	1 709	1 514
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka	10 007	9 376
Vakuutussopimusvelat - GMM- ja VFA-mallien mukaisesti arvostetut sopimukset
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka	—	5 299
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka	—	22
Velat vakuutussopimuksista yhteensä	11 716	16 210
Varat jälleenvakuutussopimuksista
Jäljellä olevan vakuutuskauden vara	258	221
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara	2 024	1 600
Varat jälleenvakuutussopimuksista	2 282	1 821
Vakuutussopimukset nettona jälleenvakuutuksen jälkeen	9 434	14 389

Vertailukauden luvut sisältävät Mandatum-konsernin luvut. Lisätietoja on liitteessä 32.

21 Vakuutussopimusvelkojen täsmäytyslaskelma

Vakuutussopimukset

Ensimmäisessä taulukossa esitetään myönnetyistä vakuutussopimuksista aiheutuvan jäljellä olevan vakuutuskauden velan sekä toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan kirjanpitoarvojen tilikauden aikainen täsmäytyslaskelma konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjattujen erien ja kassavirtojen seurauksena.

Jälleenvakuutussopimukset

Seuraavassa taulukossa esitetään jälleenvakuutussopimuksista aiheutuvan jäljellä olevan vakuutuskauden varan ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneen varan kirjanpitoarvojen tilikauden aikainen täsmäytyslaskelma konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjattujen erien ja kassavirtojen seurauksena.

Tiedot esitetään sekä Sampo-konsernin tasolla että raportoitavien segmenttien tasolla. Vakuutussopimusvelkaa koskevat tiedot on esitetty PAA-mallin mukaisesti arvostetuista sopimuksista.

Mandatum-konsernin lukuja ei ole esitetty täsmäytyslaskelmissa, sillä se on raportoitu omistajille jaettaviksi määritettyinä pitkäaikaisina omaisuuserinä.

Sampo-konserni - Vakuutussopimusvelat, brutto 31.12.2023 ja 31.12.2022

		2023		2022
	Jäljellä olevan vakuutuskauden velka			Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka			Jäljellä olevan vakuutuskauden velka	Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka
Milj. e	Ilman tappio kompo nenttia	Tappio kompo nentti	Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitus riskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä	Ilman tappio kompo nenttia	Tappio kompo nentti	Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitus riskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa	1 499	14	8 931	444	10 889	1 504	28	9 686	477	11 695
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot	-8 417	—	—	—	-8 417	-8 062	—	—	—	-8 062
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut	—	—	6 503	154	6 657	—	—	5 897	151	6 047
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen jaksotus	223	—	—	—	223	213	—	—	—	213
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC)	—	—	-395	-145	-540	—	—	-71	-163	-234
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC)	—	12	—	—	12	—	-12	—	—	-12
Vakuutuspalvelukulut yhteensä	223	12	6 108	9	6 351	213	-12	5 826	-13	6 014
Vakuutuspalvelutulos	-8 195	12	6 108	9	-2 066	-7 849	-12	5 826	-13	-2 048
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut	—	—	529	—	529	-1	—	-826	—	-827
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset)	-185	—	91	4	-89	244	-1	-475	-20	-252
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä	-8 379	12	6 728	13	-1 626	-7 606	-14	4 525	-32	-3 127
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut	8 785	—	—	—	8 785	7 808	—	—	—	7 808
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	—	—	-6 111	—	-6 111	—	—	-5 280	—	-5 280
Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat	-221	—	—	—	-221	-207	—	—	—	-207
Rahavirrat kauden aikana yhteensä	8 564	—	-6 111	—	2 453	7 601	—	-5 280	—	2 321
Siirrot muihin tase-eriin	17	—	—	1	18	—	—	—	—	—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa	1 701	27	9 547	459	11 734	1 499	14	8 931	444	10 889
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara					-18					—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa					11 716					10 889

Sampo-konserni - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2023 ja 31.12.2022

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

			2023		2022
	Jäljellä olevan vakuutus kauden vara		Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara		Jäljellä olevan vakuutus kauden vara	Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara
Milj. e		Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä		Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä
Vara kauden alussa	221	1 384	215	1 820	251	1 523	232	2 007
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus	-1 005	—	—	-1 005	-894	—	—	-894
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	—	935	72	1 007	—	600	67	667
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan	—	-80	-70	-150	—	155	-73	82
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus	—	—	—	—	—	—	—	—
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista	-1 005	855	2	-148	-894	756	-6	-144
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut jälleenvakuutussopimuksista	—	83	—	83	—	-90	—	-90
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	-8	31	4	26	22	-85	-11	-75
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä	-1 014	969	6	-39	-872	580	-17	-310
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut	1 051	—	—	1 051	842	—	—	842
Saadut määrät	—	-550	—	-550	—	-719	—	-719
Rahavirrat kauden aikana yhteensä	1 051	-550	—	501	842	-719	—	123
Vara kauden lopussa	258	1 803	220	2 282	221	1 384	215	1 820

If - Vakuutussopimusvelat, brutto 31.12.2023 ja 31.12.2022

	2023					2022
	Jäljellä olevan vakuutuskauden velka			Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka			Jäljellä olevan vakuutuskauden velka	Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka
Milj. e	Ilman tappio kompo nenttia	Tappio kompo nentti	Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitus riskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä	Ilman tappio kompo nenttia	Tappio kompo nentti	Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitus riskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa	868	7	5 655	162	6 693	873	25	6 230	172	7 301
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot	-5 330	—	—	—	-5 330	-5 322	—	—	—	-5 322
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut	—	—	3 924	58	3 981	—	—	3 570	52	3 621
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen jaksotus	100	—	—	—	100	102	—	—	—	102
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC)	—	—	-184	-43	-228	—	—	118	-56	62
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC)	—	10	—	—	10	—	-17	—	—	-17
Vakuutuspalvelukulut yhteensä	100	10	3 739	14	3 863	102	-17	3 688	-4	3 769
Vakuutuspalvelutulos	-5 230	10	3 739	14	-1 467	-5 220	-17	3 688	-4	-1 553
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut	—	—	340	—	340	—	—	-619	—	-619
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset)	-191	—	57	-2	-135	211	-1	-333	-6	-130
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä	-5 420	10	4 136	13	-1 261	-5 009	-18	2 735	-10	-2 302
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut	5 572	—	—	—	5 572	5 102	—	—	—	5 102
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	—	—	-3 754	—	-3 754	—	—	-3 311	—	-3 311
Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat	-108	—	—	—	-108	-98	—	—	—	-98
Rahavirrat kauden aikana yhteensä	5 463	—	-3 754	—	1 710	5 004	—	-3 311	—	1 693
Siirrot muihin tase-eriin
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa	911	17	6 038	175	7 141	868	7	5 655	162	6 693
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara					-7					—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa					7 134					6 693

If - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2023 ja 31.12.2022

		2023				2022
	Jäljellä olevan vakuutus kauden vara	vakuutustapahtumista aiheutuva vara	Toteutuneista		Jäljellä olevan vakuutus kauden vara	Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara
Milj. e		Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitusriski ä koskeva riskioikaisu	Yhteensä		Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitusriski ä koskeva riskioikaisu	Yhteensä
Vara kauden alussa	28	226	10	264	23	242	11	276
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus	-334	—	—	-334	-299	—	—	-298
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	—	339	10	348	—	84	3	87
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan	—	41	-3	38	—	34	-4	30
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus	—	—	—	—	—	—	—	—
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista	-334	380	7	52	-299	118	-1	-181
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut jälleenvakuutussopimuksista	—	8	—	8	—	-9	—	-9
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	-12	8	—	-4	13	-2	—	11
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä	-346	396	7	57	-285	107	-1	-179
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut	354	—	—	354	291	—	—	291
Saadut määrät	—	-112	—	-112	—	-123	—	-123
Rahavirrat kauden aikana yhteensä	354	-112	—	242	291	-123	—	167
Vara kauden lopussa	36	510	17	563	28	226	10	264

Topdanmark - Vakuutussopimusvelat 31.12.2023 ja 31.12.2022

		2023		2022
	Toteutuneista Jäljellä olevan vakuutustapahtumista vakuutuskauden velka aiheutuva velka						Toteutuneista Jäljellä olevan vakuutustapahtumista vakuutuskauden velka aiheutuva velka
Milj. e	Ilman tappio kompo nenttia	Tappio kompo nentti	Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitus riskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä	Ilman tappio kompo nenttia	Tappio kompo nentti	Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitus riskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa	285	2	1 441	35	1 763	303	1	1 529	40	1 872
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot	-1 369	—	—	—	-1 369	-1 330	—	—	—	-1 330
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut	—	—	1 093	15	1 108	—	—	1 015	17	1 031
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen jaksotus	31	—	—	—	31	33	—	—	—	33
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC)	—	—	-27	-16	-43	—	—	-25	-21	-46
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC)	—	1	—	—	1	—	1	—	—	1
Vakuutuspalvelukulut yhteensä	31	1	1 066	-1	1 097	33	1	989	-5	1 018
Vakuutuspalvelutulos	-1 337	1	1 066	-1	-272	-1 298	1	989	-5	-312
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut	—	—	81	—	81	-1	—	-116	—	-117
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset)	—	—	-5	1	-4	-1	—	—	—	—
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä	-1 337	1	1 142	—	-194	-1 299	1	874	-5	-429
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut	1 336	—	—	—	1 336	1 314	—	—	—	1 314
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat	— -18	— —	-1 038 —	— —	-1 038 -18	— -33	— —	-961 —	— —	-961 -33
Rahavirrat kauden aikana yhteensä	1 318	—	-1 038	—	280	1 281	—	-961	—	320
Siirrot muihin tase-eriin	17	—	—	1	18	—	—	—	—	—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa	282	2	1 546	37	1 867	285	2	1 441	35	1 763
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara					-12					—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa					1 855					1 763

Topdanmark - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2023 ja 31.12.2022

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

			2023		2022
	Jäljellä olevan vakuutus kauden vara		Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara		Jäljellä olevan vakuutus kauden vara	Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara
Milj. e		Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä		Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä
Vara kauden alussa	-2	80	1	79	3	83	2	88
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus	-80	—	—	-80	-75	—	—	-75
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	—	49	—	49	—	44	—	44
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan	—	1	—	1	—	-5	—	-5
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus	—	—	—	—	—	—	—	—
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista	-80	49	—	-31	-75	39	—	-37
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut jälleenvakuutussopimuksista	—	2	—	2	—	-2	—	-2
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	—	—	—	—	—	—	—	—
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä	-80	51	—	-29	-75	37	—	-39
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut	82	—	—	82	70	—	—	70
Saadut määrät	—	-54	—	-54	—	-39	—	-39
Rahavirrat kauden aikana yhteensä	82	-54	—	28	70	-39	—	30
Vara kauden lopussa	-1	78	1	79	-2	80	1	79

Hastings - Vakuutussopimusvelat, brutto 31.12.2023 ja 31.12.2022

		2023	2022
	Toteutuneista Jäljellä olevan vakuutustapahtumista vakuutuskauden velka aiheutuva velka				Toteutuneista Jäljellä olevan vakuutustapahtumista vakuutuskauden velka aiheutuva velka
Milj. e	Ilman tappio kompo nenttia	Tappio kompo nentti	Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitus riskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä	Ilman tappio kompo nenttia	Tappio kompo nentti	Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitus riskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa	347	5	1 835	247	2 434	328	3	1 927	265	2 522
Muutokset tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot	-1 719	—	—	—	-1 719	-1 409	—	—	—	-1 409
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut	—	—	1 486	81	1 568	—	—	1 312	82	1 394
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen jaksotus	92	—	—	—	92	79	—	—	—	79
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC)	—	—	-184	-86	-269	—	—	-163	-86	-250
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC)	—	2	—	—	2	—	3	—	—	3
Vakuutuspalvelukulut yhteensä	92	2	1 303	-4	1 391	79	3	1 149	-4	1 226
Vakuutuspalvelutulos	-1 628	2	1 303	-4	-328	-1 331	3	1 149	-4	-183
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut	—	—	108	—	108	—	—	-91	—	-91
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset)	6	—	39	5	50	34	—	-142	-14	-122
Muutokset tuloslaskelmalla yhteensä	-1 622	2	1 449	1	-170	-1 297	3	916	-18	-396
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut	1 877	—	—	—	1 877	1 393	—	—	—	1 393
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	—	—	-1 320	—	-1 320	—	—	-1 008	—	-1 008
Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat	-95	—	—	—	-95	-77	—	—	—	-77
Rahavirrat kauden aikana yhteensä	1 782	—	-1 320	—	462	1 316	—	-1 008	—	308
Siirrot muihin tase-eriin	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa	508	7	1 964	247	2 726	347	5	1 835	247	2 434
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara					—					—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa					2 726					2 434

Hastings - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2023 ja 31.12.2022

			2023		2022
	Jäljellä olevan vakuutus kauden vara		Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara		Jäljellä olevan vakuutus kauden vara	Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara
Milj. e		Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä		Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta	Muuta kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu	Yhteensä
Vara kauden alussa	195	1 078	203	1 477	225	1 198	219	1 643
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus	-591	—	—	-591	-520	—	—	-520
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	—	548	62	610	—	473	64	537
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan	—	-121	-67	-188	—	126	-69	57
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus	—	—	—	—	—	—	—	—
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista	-591	426	-5	-170	-520	599	-5	73
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut jälleenvakuutussopimuksista	—	73	—	73	—	-80	—	-80
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	4	22	4	30	8	-83	-11	-86
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä	-588	521	-1	-68	-512	436	-16	-92
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut	615	—	—	615	482	—	—	482
Saadut määrät	—	-384	—	-384	—	-556	—	-556
Rahavirrat kauden aikana yhteensä	615	-384	—	231	482	-556	—	-74
Vara kauden lopussa	223	1 215	202	1 640	195	1 078	203	1 477

22 Varat vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista rahavirroista

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Taulukossa esitetään vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien varojen kirjanpitoarvon täsmäytyslaskelma raportointikausien avaavien ja päättävien erien välillä.

Milj. e	2023
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien varojen täsmäytys
Kauden alussa	10
Varaksi kirjatut rahavirrat	36
Jäljellä olevan vakuutuskauden velkaan kirjatut erät	-28
Kauden lopussa	18

Taulukko ei sisällä Mandatum-konsernin lukuja.

Seuraavassa taulukossa esitetään ajankohta, jolloin vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirtasaamiset kirjataan pois saamisista ja sisällytetään sen sijaan osaksi jäljellä olevaa vakuutuskauden velkaa siinä vakuutussopimusryhmässä, johon ne on kohdistettu.

Aikasarja: Varat vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista rahavirroista

2023	Arvioitu pois kirjaamisen ajankohta
Milj. e	2024	2025-2026	2027-2028	Yhteensä
Vakuutusten hankkimiseen liittyvä vara	12	4	2	18

23 Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys

Aiempien vuosien korvauskuluja koskevat arviot korvausvuosittain mittaavat myös Sampo-konsernin ja sen raportoitujen segmenttien kykyä ennakoida lopullisia korvauskuluja. Seuraavat taulukot esittävät korvauskulujen kehitystä ennen ja jälkeen jälleenvakuutuksen jaettuna yksittäisiin korvausvuosiin. Vuoden 2013 ja sitä aiempien vahinkovuosien tiedot esitetään yhdistettynä yhdellä rivillä. Tiedot esitetään Sampo-konserni-tasolla ja raportoitavien segmenttien tasolla.

Taulukon ylemmässä osassa esitetään, miten vahinkovuosikohtaisten kokonaiskorvauskulujen arvio kehittyy vuosittain sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien diskonttaamattomien rahavirtojen pääomaarvojen osalta (fulfilment cash flows; eli sisältäen sekä parhaan arvion kassavirroista että riskioikaisun). Taulukon alemmassa osassa esitetään, kuinka suuri osuus arviosta esitetään taseessa. Lisätietoja vakuutussopimusveloista esitetään riskienhallintaliitteessä 37.

Koska Sampo-konsernin yhtiöillä on toimintaa useissa maissa, niiden vakuutusportfoliot altistuvat useiden eri valuuttojen valuuttariskille. Valuuttakurssivaikutukset huomioidaan muuttamalla paikalliset raportointivaluutat euroiksi 31.12.2023 päätöskurssilla. Näin ollen taulukko ei ole täysin vertailtavissa vastaaviin aiempina vuosina raportoituihin taulukoihin, koska kaikki vahinkovuodet sisältävä euroiksi muutettuja tietoja ja päätöskursseja on käytetty koko ajan. Taulukko ei ole suoraan vertailtavissa myöskään tuloslaskelmaan, jossa käytetään keskimääräisiä valuuttakursseja koko vuoden ajan, ja koska vaikutus esitetään osittain toteutuneissa korvauskuluissa ja osittain vakuutuksen rahoitustuotoissa ja -kuluissa, kun kyseessä ovat eläkekorvauksiin liittyvät indeksikorotukset.

Sampo-konserni - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta

Milj. e
Korvauskulut, brutto Vahinkovuosi	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä	3 838	3 928	4 072	4 192	4 424	4 667	4 748	4 914	5 451	6 412
1 vuoden kuluttua	3 837	3 995	4 131	4 188	4 508	4 683	4 692	5 006	5 480
2 vuoden kuluttua	3 851	3 970	4 086	4 178	4 547	4 729	4 687	4 912
3 vuoden kuluttua	3 857	3 937	4 052	4 177	4 583	4 717	4 615
4 vuoden kuluttua	3 868	3 899	3 950	4 152	4 562	4 674
5 vuoden kuluttua	3 793	3 858	3 992	4 127	4 505
6 vuoden kuluttua	3 735	3 853	3 967	4 102
7 vuoden kuluttua	3 736	3 860	3 950
8 vuoden kuluttua	3 732	3 827
9 vuoden kuluttua	3 708
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä	3 708	3 827	3 950	4 102	4 505	4 674	4 615	4 912	5 480	6 412
Kokonaan maksetut	3 516	3 612	3 671	3 801	4 095	4 117	3 889	3 831	3 907	3 017
Taseeseen sisältyvä velka, brutto	192	215	279	301	410	558	725	1 081	1 572	3 394	8 727
Taseeseen sisältyvä velka vuoteen 2013 ja aikaisempiin vuosiin liittyen, brutto											2 933
Diskonttauksen vaikutus, brutto											-2 034
Velka korvausten hoitokuluista ja muut											380
erät Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä											10 007

Sampo-konserni - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen

Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen osuuden jälkeen Vahinkovuosi	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä	3 509	3 544	3 515	3 597	3 805	4 002	3 999	4 089	4 657	5 287
1 vuoden kuluttua	3 508	3 571	3 527	3 620	3 866	3 998	3 916	4 094	4 675
2 vuoden kuluttua	3 501	3 546	3 511	3 603	3 907	4 023	3 901	4 038
3 vuoden kuluttua	3 509	3 532	3 474	3 617	3 950	4 053	3 875
4 vuoden kuluttua	3 494	3 485	3 445	3 601	3 948	4 033
5 vuoden kuluttua	3 434	3 472	3 462	3 610	3 911
6 vuoden kuluttua	3 393	3 463	3 462	3 584
7 vuoden kuluttua	3 392	3 480	3 431
8 vuoden kuluttua	3 396	3 453
9 vuoden kuluttua	3 371
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä	3 371	3 453	3 431	3 584	3 911	4 033	3 875	4 038	4 675	5 287
Kokonaan maksetut	3 187	3 250	3 224	3 341	3 564	3 614	3 348	3 310	3 519	2 823
Taseeseen sisältyvä velka, netto	184	203	206	243	347	419	528	728	1 156	2 464	6 478
Taseeseen sisältyvä velka vuoteen 2013 ja aikaisempiin vuosiin liittyen, netto											2 768
Diskonttauksen vaikutus, brutto											-1 626
Velka korvausten hoitokuluista											349
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriski											15
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä											7 983

If - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta

Milj. e

Korvauskulut, brutto Vahinkovuosi	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä	2 580	2 583	2 534	2 608	2 743	2 869	3 005	2 991	3 293	3 945
1 vuoden kuluttua	2 568	2 597	2 565	2 645	2 836	2 912	3 043	3 128	3 383
2 vuoden kuluttua	2 573	2 581	2 559	2 631	2 864	2 926	3 083	3 099
3 vuoden kuluttua	2 585	2 555	2 515	2 634	2 881	2 969	3 048
4 vuoden kuluttua	2 588	2 523	2 502	2 605	2 897	2 959
5 vuoden kuluttua	2 552	2 517	2 511	2 613	2 865
6 vuoden kuluttua	2 522	2 501	2 515	2 587
7 vuoden kuluttua	2 511	2 510	2 484
8 vuoden kuluttua	2 508	2 490
9 vuoden kuluttua	2 488
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä	2 488	2 490	2 484	2 587	2 865	2 959	3 048	3 099	3 383	3 945
Kokonaan maksetut	2 345	2 330	2 306	2 397	2 601	2 659	2 682	2 591	2 577	1 905
Taseeseen sisältyvä velka, brutto	144	160	178	190	264	300	367	508	807	2 040	4 958
Taseeseen sisältyvä velka vuoteen 2013 ja aikaisempiin vuosiin liittyen, brutto											2 474
Diskonttauksen vaikutus, brutto											-1 471
Velka korvausten hoitokuluista											252
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä											6 213

If - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen

Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen osuuden jälkeen Vahinkovuosi	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä	2 544	2 542	2 481	2 553	2 693	2 810	2 829	2 868	3 205	3 571
1 vuoden kuluttua	2 529	2 553	2 491	2 594	2 768	2 842	2 848	2 973	3 270
2 vuoden kuluttua	2 520	2 534	2 484	2 576	2 796	2 853	2 889	2 926
3 vuoden kuluttua	2 532	2 516	2 447	2 579	2 814	2 898	2 857
4 vuoden kuluttua	2 530	2 483	2 434	2 550	2 827	2 891
5 vuoden kuluttua	2 492	2 476	2 439	2 569	2 796
6 vuoden kuluttua	2 462	2 461	2 443	2 543
7 vuoden kuluttua	2 451	2 471	2 412
8 vuoden kuluttua	2 449	2 451
9 vuoden kuluttua	2 429
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä	2 429	2 451	2 412	2 543	2 796	2 891	2 857	2 926	3 270	3 571
Kokonaan maksetut	2 287	2 294	2 253	2 360	2 537	2 599	2 501	2 453	2 527	1 916
Taseeseen sisältyvä velka, netto	141	157	159	183	259	291	356	473	743	1 655	4 417
Taseeseen sisältyvä velka vuoteen 2013 ja aikaisempiin vuosiin liittyen, netto											2 460
Diskonttauksen vaikutus, brutto											-1 445
Velka korvausten hoitokuluista											239
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriski											15
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä											5 686

Topdanmark - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta

Milj. e

Korvauskulut, brutto Vahinkovuosi	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä	839	827	800	728	787	790	820	843	883	974
1 vuoden kuluttua	849	836	800	744	799	810	802	835	876
2 vuoden kuluttua	841	821	786	735	807	816	780	844
3 vuoden kuluttua	833	819	774	744	815	817	793
4 vuoden kuluttua	815	813	757	737	813	815
5 vuoden kuluttua	795	793	760	735	816
6 vuoden kuluttua	783	788	755	741
7 vuoden kuluttua	782	795	757
8 vuoden kuluttua	788	789
9 vuoden kuluttua	784
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä	784	789	757	741	816	815	793	844	876	974
Kokonaan maksetut	743	746	717	686	738	725	681	681	638	484
Taseeseen sisältyvä velka, brutto	42	44	40	55	79	90	112	163	238	490	1 351
Taseeseen sisältyvä velka vuoteen 2013 ja aikaisempiin vuosiin liittyen, brutto											303
Diskonttauksen vaikutus, brutto											-119
Muut erät											48
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä											1 583

Topdanmark - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen

Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen osuuden jälkeen Vahinkovuosi	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä	791	776	742	703	735	757	782	785	837	923
1 vuoden kuluttua	798	784	746	716	746	774	764	777	830
2 vuoden kuluttua	792	770	731	708	754	780	744	785
3 vuoden kuluttua	784	768	720	717	762	781	758
4 vuoden kuluttua	766	756	702	711	759	779
5 vuoden kuluttua	745	747	701	708	763
6 vuoden kuluttua	733	742	698	715
7 vuoden kuluttua	736	751	701
8 vuoden kuluttua	742	745
9 vuoden kuluttua	738
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä	738	745	701	715	763	779	758	785	830	923
Kokonaan maksetut	697	701	662	660	686	691	648	633	604	466
Taseeseen sisältyvä velka, netto	41	44	38	55	77	88	109	152	226	457	1 288
Taseeseen sisältyvä velka vuoteen 2013 ja aikaisempiin vuosiin liittyen, netto											301
Diskonttauksen vaikutus, brutto											-117
Velka korvausten hoitokuluista											30
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä											1 503

Hastings - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta

Milj. e

Korvauskulut, brutto Vahinkovuosi	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä	419	518	738	857	893	1 008	923	1 079	1 275	1 493
1 vuoden kuluttua	420	562	765	800	873	962	847	1 043	1 221
2 vuoden kuluttua	437	568	741	812	876	988	825	969
3 vuoden kuluttua	439	563	763	799	887	931	773
4 vuoden kuluttua	465	562	691	810	852	900
5 vuoden kuluttua	445	548	721	780	824
6 vuoden kuluttua	430	564	697	774
7 vuoden kuluttua	443	555	710
8 vuoden kuluttua	436	547
9 vuoden kuluttua	435
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä	435	547	710	774	824	900	773	969	1 221	1 493
Kokonaan maksetut	428	536	649	717	757	732	526	559	693	629
Taseeseen sisältyvä velka, brutto	7	11	61	56	67	167	247	410	528	864	2 418
Taseeseen sisältyvä velka vuoteen 2013 ja aikaisempiin vuosiin liittyen, brutto											156
Diskonttauksen vaikutus, brutto											-443
Velka korvausten hoitokuluista											80
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä											2 211

Hastings - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen

Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen osuuden jälkeen
Vahinkovuosi	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä	175	225	292	341	377	436	388	436	614	794
1 vuoden kuluttua	181	234	290	310	351	382	303	345	575
2 vuoden kuluttua	189	241	296	320	357	391	267	327
3 vuoden kuluttua	193	248	307	321	374	374	260
4 vuoden kuluttua	197	247	309	339	362	364
5 vuoden kuluttua	197	250	323	333	353
6 vuoden kuluttua	197	261	321	327
7 vuoden kuluttua	205	259	318
8 vuoden kuluttua	205	258
9 vuoden kuluttua	204
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä	204	258	318	327	353	364	260	327	575	794
Kokonaan maksetut	203	256	309	322	342	324	198	224	388	441
Taseeseen sisältyvä velka, netto	1	2	9	5	11	39	62	103	187	353	772
Taseeseen sisältyvä velka vuoteen 2013 ja aikaisempiin vuosiin liittyen, netto											6
Diskonttauksen vaikutus, brutto											-64
Velka korvausten hoitokuluista											80
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä											794

24 Rahoitusvelat

Milj. e	12/2023	12/2022
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat	1 645	1 983
Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä	1 645	1 983
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset	116	55
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Liikkeeseen lasketut velkakirjat	959	1 306
Velat luottolaitoksille	194	96
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä	1 153	1 402
Muut rahoitusvelat yhteensä	1 269	1 457
Rahoitusvelat yhteensä	2 914	3 439

Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Lisätietoja liitteessä 32.

Segmenttien rahoitusvelat pitävät sisällään huonomman etuoikeuden omaavat velat sekä velat johdannaissopimuksista, liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä muut rahoitusvelat.

If

Milj. e			12/2023	12/2022
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat	Maturiteetti	Korko
Pääomalaina, 2021 (nimellisarvo 1 500 milj. Ruotsin kruunua)	30 vuotta	3 kk Stibor + 1,30 %	135	134
Pääomalaina, 2018 (nimellisarvo 1 000 milj. Ruotsin kruunua)	ikuinen	3 kk Stibor + 2,75 %		- 90
Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä			135	224
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset			58	7
Rahoitusvelat yhteensä			193	231

Vuoden 2018 pääomalaina on vaihtuvakorkoinen. Lainaehtojen mukaisesti viiden vuoden jälkeen ja siitä eteenpäin erääntyvinä korkopäivinä voidaan suorittaa lainan takaisinmaksu. Laina on maksettu takaisin maaliskuussa 2023.

Vuoden 2021 pääomalaina on vaihtuvakorkoinen. Lainaehtojen mukaisesti viiden vuoden jälkeen minä tahansa päivänä kolmen kuukauden ajanjaksolla ensimmäisen viiden vuoden jälkeen ja siitä eteenpäin erääntyvinä korkopäivinä voidaan suorittaa lainan takaisinmaksu. Laina on listattuna Luxemburgin pörssissä.

Topdanmark

Milj. e			12/2023	12/2022
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat	Maturiteetti	Korko
Pääomalaina tier 1, 2022 (nimellisarvo 400 milj. Tanskan kruunua)	ikuinen	3 kk Cibor + 4,75 %	54	54
Pääomalaina, 2021 (nimellisarvo 700 milj.Tanskan kruunua)	12/2031	3 kk Cibor + 1,25 %	94	94
Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä			148	148
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset			36	32
Velat luottolaitoksille			9	23
Rahoitusvelat yhteensä			193	203

Pääomalainat luetaan kokonaisuudessaan Topdanmarkin omiin varoihin. Pääomalainoista noin 127 (128) miljoonaa euroa (950 milj. Tanskan kruunua) on Ifin sijoitussalkussa.

Hastings

Milj. e	12/2023	12/2022
Muut rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille	184	73
Rahoitusvelat yhteensä	186	73

Hastingsin rahoituslaitoksen kanssa solmimasta 98 miljoonan euron luottolimiittisopimuksesta on raportointihetkellä nostamatta 56 miljoonaa euroa. Kyseinen luottolimiitti erääntyy 23.11.2024, jonka jälkeen sopimukseen sisältyy vielä yhden vuoden jatko-optio. Hastingsillä on 29.10.2026 erääntyvä ja toistaiseksi nostamaton 86 miljoonan euron luottolimiittisopimus myös Sampo Oyj:n kanssa.

Mandatum

Taulukossa on esitetty Mandatum-segmentin rahoitusvelat vertailukaudelta 2022.

Milj. e			12/2022
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat	Maturiteetti	Korko
Pääomalaina, 2019 (nimellisarvo 250 milj. euroa)	30 vuotta	12 kk Euribor + 4,5 %	250
Pääomalaina, 2002 (nimellisarvo 100 milj. euroa)	ikuinen	—	100
Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä			350
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset			3
Rahoitusvelat yhteensä			352

Mandatum Life laski vuonna 2002 liikkeelle pääomalainamuotoisen nimellisarvoltaan 100 milj. euron lainan. Pääomalaina on kokonaisuudessaan Sampo Oyj:n salkussa. Osittaisjakautumisen yhteydessä, saatuaan luvan Finanssivalvonnalta, Mandatum lunasti lainan takaisin.

Holding

Milj. e			12/2023	12/2022
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat	Maturiteetti	Korko
Pääomalaina 2020 (nimellisarvo 1 000 milj. euroa)	32 vuotta	2,50 %	993	993
Pääomalaina 2019 (nimellisarvo 500 milj. euroa)	30 vuotta	3,38 %	496	496
Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä			1 490	1 489
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset			20	14
Liikkeeseen lasketut velkakirjat	Maturiteetti	Korko
Joukkovelkakirjalaina 2016, (nimellisarvo 750 milj. euroa)	7 vuotta	1,00 %	—	318
Joukkovelkakirjalaina 2017, (nimellisarvo 500 milj. euroa)	8 vuotta	1,25 %	162	161
Joukkovelkakirjalaina 2018, (nimellisarvo 500 milj. euroa)	10 vuotta	1,625 %	311	311
Joukkovelkakirjalaina 2018, (nimellisarvo 500 milj. euroa)	12 vuotta	2,25 %	395	400
Joukkovelkakirjalaina 2018, (nimellisarvo 1 000 milj. Norjan kruunua)	10 vuotta	3,10 %	89	95
Muut			2	21
Joukkovelkakirjalainat yhteensä			959	1 306
Rahoitusvelat yhteensä			2 469	2 808

Vuoden 2019 pääomalaina on kiinteäkorkoinen ensimmäiset 10 vuotta, vuoden 2020 ensimmäiset 12 vuotta. Sen jälkeen lainat muuttuvat vaihtuvakorkoisiksi, mutta sisältävät oikeuden lainojen takaisinmaksuun koron vaihtumishetkellä tai milloin tahansa myöhemmin korkojen erääntymispäivinä. Lainat on listattu Lontoon pörssissä.

Segmenttien hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen käypien arvojen määritys ja hierarkia on esitetty liitteessä 15. Tämän määrityksen mukaan pääomalainat ja joukkovelkakirjalainat kuuluvat joko tasolle 1 tai 2.

Segmenttien väliset eliminoinnit

Milj. e	12/2023	12/2022
Segmenttien väliset eliminoinnit	-127	-228
Konsernin rahoitusvelat yhteensä	2 914	3 439

Rahoitustoiminnasta johtuvat muutokset veloissa

Milj. e	1.1.2023	Sisään tulevat kassa virrat	Ulos menevät kassa virrat	Valuutta kurssi muutokset	Muut	31.12.2023
Pääomalainat	1 983	—	-87	-3	-248	1 645
Joukkovelkakirjalainat	1 306	—	-340	-7	—	959
Muut lainat	96	143	-46	2	—	194
Yhteensä	3 384	143	-473	-8	-248	2 798

Milj. e	1.1.2022	Sisään tulevat kassa virrat	Ulos menevät kassa virrat	Valuutta kurssi muutokset	Muut	31.12.2022
Pääomalainat	2 016	54	-69	-19	2	1 983
Joukkovelkakirjalainat	2 200	—	-859	-10	-25	1 306
Muut lainat	43	69	-13	-3	—	96
Yhteensä	4 259	122	-942	-32	-24	3 384

Raportointikauden 2023 erä Muut liittyy pääosin Mandatumin eriyttämiseen konsernista.

Milj. e	12/2023	12/2022
Velat ensivakuutustoiminnasta	227	252
Velat jälleenvakuutustoiminnasta	69	10
Kauppahintavelat	5	61
Varaukset	6	6
Korot	29	9
Verovelat	2	20
Vuokrasopimusvelat	160	197
Eläkevelka	21	—
Siirtovelat	241	287
Muut	581	776
Muut velat yhteensä	1 342	1 617

Erä Muut sisältää mm. vakuutusmaksuveroja 164 milj. euroa (176), muita verovelkoja, ennakonpidätysvelkoja sekä velat potilasvakuutuksista.

Varauksista 3 milj. euroa (3) koostuu varoista, jotka on tarkoitettu kustannusten kattamiseen jo aiemmin käyttöön otetuista tai sovituista organisaatiomuutoksista, joita tehokkeaiden hallinto- ja korvauskäsittelyprosessien kehitys ja muutokset jakelukanavien rakenteessa aiheuttavat kaikkien liiketoiminta-alueiden osalta. Edellisen lisäksi erä pitää sisällään myös noin 4 milj. euron (3) varauksen mahdollisiin oikeudenkäynteihin ja muihin epävarmoihin velvoitteisiin liittyen.

Muista veloista pitkäaikaisten osuus on 82 milj. euroa (95).

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimusten aiheuttama kokonaisvaikutus rahavirtalaskelmalla oli -33 milj. euroa (-15). Ei-rahavirtavaikutteiset lisäykset IFRS 16:n mukaisista vuokrasopimuksista taseen eriin oli 15 milj. euroa (32).

Milj. e	1-12/2023	1-12/2022
Vuokrasopimusveloista tilikauden tulokseen kirjatut erät
Korkokulut	-2	-3
Kulut liittyen lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin vuokrasopimusvelkoihin	-4	-7

26 Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Sampo-konsernin tytäryhtiöllä Ifillä oli tilikaudella 2023 etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsissa ja Norjassa.

IAS 19:n Eläkevelvoitteet -standardin mukaisesti If on tunnistanut etuuspohjaisia eläkejärjestelmiä Ruotsissa ja Norjassa. Konsernilla on myös muita eläkevakuutuksia, jotka on luokiteltu joko maksuperusteisiksi eläkejärjestelyiksi tai ne on tunnistettu etuuspohjaisiksi, mutta kirjataan maksuperusteisina, koska eläkkeistä ei ole riittävästi tarpeellista tietoa niiden kirjaamisen perusteeksi tai järjestelyt ovat luonteeltaan epäolennaisia.

If suorittaa etuuspohjaisista eläkeohjelmista kiinteät maksut eikä sillä ole velvollisuutta lisäsuoritteisiin maksujen tultua suoritetuiksi. Eläkekulu etuuspohjaisesta eläkeohjelmasta on sama kuin Ifin maksama vakuutusmaksu tilikaudella.

Ifin eläkevelvoitteet

Milj. e	2023	2022
Etuuspohjainen eläkevelvoite, ml. sosiaalikustannukset	209	210
Eläkesijoitusten käypä arvo	220	220
Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite (-saaminen)	-11	-9
josta kirjattu nettomääräisiin eläkevaroihin Muihin saamisiin	32	34
josta kirjattu nettomääräisiin eläkevelkoihin Muihin velkoihin	21	25

Ruotsin etuuspohjainen eläkeohjelma on suljettuna vuonna 1972 tai myöhemmin syntyneille uusille työntekijöille. Norjassa on muutamia pienempiä eläkeohjelmia, pääosin rahastoimattomia eläke-etuuksia, joiden jatkuvista maksuista If on vastuussa. Näihin kuuluu yksi varhaiseläkeohjelma, joka kattaa kaikki vuonna 1957 tai aiemmin syntyneet työntekijät, jotka työskentelivät Ifin palveluksessa vuonna 2013, sekä pieni määrä eläkevelvoitteita, jotka liittyvät kahdentoista perusmäärän ylittävään lisäeläkejärjestelyyn tai yksilöllisiin eläkesopimuksiin.

Yhteistä etuuspohjaisille eläkeohjelmille on, että etuuden piiriin kuuluvat työntekijät ja lesket ovat oikeutettuja takuueläkkeeseen, jonka määrä riippuu työntekijän palvelusajasta sekä eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta eläkkeelle siirtymishetkellä.

Mittavin etuus koskee vanhuuseläkettä, jolla tarkoitetaan sekä väliaikaista vanhuuseläkettä että ennen ennakoitua eläkkeelle siirtymisikää.

Elinikäiseen eläkkeeseen liittyvä ennakoitu eläkkeelle siirtymisikä on Ruotsissa 65 vuotta. Elinaikainen vanhuuseläke täyden palvelusajan jälkeen on noin 10 % eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta välillä 0 ja 7,5 ansiotuloperusmäärästä, 65 % palkasta välillä 7,5 ja 20 ansiotulosperusmäärästä sekä 32,5 % välillä 20 ja 30 ansiotuloperusmäärästä. Vapaakirja- ja eläkemaksuissa ruotsalaisissa ohjelmissa huomioidaan normaalisti muutokset kuluttajahintaindekseissä. Mitään sopimusta ei kuitenkaan ole takaamassa etuuksien arvoa, joten maksettavat eläke-etuudet voivat näin joko nousta tai laskea.

Eläkkeet Ruotsissa rahoitetaan ensisijaisesti vakuutuksilla, joissa vakuutuksenantaja määrää vakuutusmaksun suuruuden ja maksavat eläke-etuudet. Ifin velvoitteet täytetään pääosin vakuutusmaksujen suorittamisella. Mikäli eläkemaksuihin tarkoitetut varat eivät olisikaan riittävät kattamaan taattuja eläke-etuuksia, If voi joutua maksamaan lisävakuutusmaksuja tai takaamaan eläkevelvoitteet jollain muulla tavalla. Vakuutuksenantajien keskittyminen huomioiden riski sille, että If joutuisi turvautumaan sellaisiin toimiin, on kuitenkin vähäinen.

Jotta vakuutetut eläke-etuudet Ruotsissa sekä pienen norjalaisen eläkeohjelman osalta saadaan katettua, hallitaan vastaavaa pääomaa osana vakuutuksenantajan sijoitussalkkua. Uudet ja olemassa olevat omaisuuskategoriat arvioidaan tasaisin väliajoin, jotta omaisuussalkut voidaan hajauttaa ennakoidun riskikorjatun tuoton optimoimiseksi. Mahdollinen ylijäämä, joka syntyy omaisuudenhoidosta, kertyy normaalisti Ifille ja/tai vakuutetulle eikä mitään omaisuusarvon siirtoa tapahdu muulle vakuutusyhteisölle.

Vakuutuksenantajat ja If yhdessä ovat vastuussa eläkeohjelmien valvonnasta, mukaan lukien sijoituspäätökset ja lisäsuoritukset. Eläkeohjelmiin kohdistuvat suurelta osin samantyyppiset olennaiset riskit liittyen lopullisten etuuksien määrään, elinikään, ohjelmiin kuuluvien varojen sijoitusriskeihin sekä diskonttauskoron valinnan vaikutuksesta tilinpäätöksen arvostukseen.

Eläkevelvoitteet sekä verokaudelle lankeavat eläkekulut lasketaan ns. Projected Unit Credit -metodilla IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin mukaisesti. Eläkevelvoitteen laskenta perustuu tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin, ja laskennassa huomioidaan vuosittain tarkistettavat oletukset palkkakehityksestä, inflaatiosta,

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

kuolevuudesta ja henkilöstön vaihtuvuudesta. Nimellisarvoisena laskettu velka diskontataan nykyarvoon korkokannoilla, joille viitearvot saadaan paikallisissa valuutoissa liikkeelle lasketuista AAA- sekä AA-luokiteltujen yritysten joukkovelkakirjalainoista, mukaan lukien kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat, joulukuun puolessa välissä. Valituissa diskonttokoroissa on sekä Ruotsissa että Norjassa huomioitu eläkevelvoitteiden duraatio. Järjestelyihin kuuluvien varojen vähentämisen jälkeen kirjataan taseeseen nettovarat tai -velat.

Ohessa olevat taulukot sisältävät useita olennaisia oletuksia, eläkekulujen sekä omaisuus- ja velkaerien erittelyjä sekä herkkyysanalyysin, josta käy ilmi velvoitteiden jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus näihin oletuksiin verovuoden lopussa.

Kirjanpitoarvoissa on mukana Ruotsin erityinen palkkavero (24,26 %) ja Norjan vastaava maksu (14,1–19,1 %).

Vuonna 2022 suljettiin kirjanpito Norjan pääasiallisen etuuspohjaisen järjestelyn sekä Ruotsin kahden pienen järjestelyn osalta. Tämä on raportoitu velvoitteen täyttämisenä IAS 19:n mukaisesti 31.12.2022.

Erittely eläkevelvoitteiden jakautumisesta maittain

	2023		2022
Milj. e	Ruotsi	Norja	Yhteensä	Ruotsi	Norja	Yhteensä
Tuloslaskelmaan ja muihin laajan tulokseen eriin kirjattu määrä
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut	3	0	3	4	0	4
Aikaisempien tilikausien työsuoritukseen perustuvat kulut ja suoritukset	—	—	—	0	1	1
Yhteensä vakuutuspalvelutuloksessa	3	0	3	4	1	5
Nettoeläkevelvoitteen korkokulu	-1	1	-1	0	0	0
Nettoeläkevelvoitteen uudelleenarvostus ennen veroja	6	0	6	-31	-2	-32
Yhteensä nettokulut (tuotot) laajassa tuloslaskelmassa	8	1	8	-26	0	-27
Taseeseen kirjattu määrä
Etuuspohjainen eläkevelvoite sosiaalikuluineen	186	23	209	184	27	210
Eläkesijoitusten käypä arvo	218	2	220	218	2	220
Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite (varat)	-32	21	-11	-34	25	-9
Sijoitusomaisuusjakauma
Saamistodistukset	42 %	—		42 %	—
Osakkeet	20 %	—		20 %	—
Kiinteistöt	10 %	—		10 %	—
Muut	28 %	—		28 %	—

Laskettaessa etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden velvoitteita Ruotsissa ja Norjassa on käytetty seuraavia vakuutusmatemaattisia oletuksia:

	Ruotsi	Ruotsi	Norja	Norja
	31.12.2023	31.12.2022	31.12.2023	31.12.2022
Diskonttauskorko	3,50 %	3,50 %	3,75 %	3,25 %
Palkkakehitys	3,00 %	2,75 %	3,25 %	3,00 %
Hintainflaatio	2,00 %	2,00 %	2,25 %	2,00 %
Kuolevuustaulukko	DUS23	DUS21	K2013	K2013
Eläkevelvoitteiden keskimääräinen duraatio	17 vuotta	18 vuotta	11 vuotta	10 vuotta
Odotetut kontribuutiot eläkejärjestelmään vuosina 2023 ja 2022	6	6	-	-

		2023			2022
Herkkyysanalyysi jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutuksesta	Ruotsi	Norja	Yhteensä	Ruotsi	Norja	Yhteensä
Diskonttokorko, +0,50 %	-15	-1	-15	-15	-1	-16
Diskonttokorko, -0,50 %	16	1	17	17	1	18
Palkkakehitys, +0,25 %	4	0	4	4	0	4
Palkkakehitys, -0,25 %	-3	0	-3	-3	0	-3
Odotettu elinikä, +1 vuosi	6	1	6	6	1	7

	2023			2022
Milj. e	Rahastoitu	Rahastoimaton	Yhteensä	Rahastoitu	Rahastoimaton	Yhteensä
Erittely eläkevelvoitteen jakautumisesta rahastoituihin ja rahastoimattomiin
Etuuspohjainen eläkevelka sisältäen sosiaalikulut	188	20	209	186	24	210
Eläkesijoitusten käypä arvo	220	—	220	220	—	220
Nettovelka (varat) taseessa	-31	20	-11	-34	24	-9

Erittely taseeseen kirjatun nettovelvoitteen muutoksesta

Milj. e	2023	2022
Eläkevelvoitteet
Tilikauden alussa	204	288
Tilikauden aikana ansaitut	3	4
Korkokulut	7	5
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, taloudelliset olettamukset	—	-66
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, maantieteellisiin seikkoihin perustuvat oikaisut	0	-6
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, kokemukseen perustuvat oikaisut	-3	25
Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot	-1	-19
Maksetut eläkkeet	-7	-20
Täytetyt velvoitteet	—	-7
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12., ilman sosiaalikuluja	203	204
Sosiaalikulut	6	7
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12., sis. sosiaalikulut	209	210
Eläkesijoitukset
Tilikauden alussa	220	268
Korkotuotto	7	5
Ero todellisen tuoton ja lasketun korkotuoton välillä	-9	-16
Maksut	5	10
Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot	0	-19
Maksetut eläkkeet	-4	-20
Täytetyt velvoitteet	—	-7
Eläkesijoitukset 31.12.	220	220

Muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet

Konsernissa on muita lyhytaikaisia henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä, joiden ehdot vaihtelevat maa-, liiketoiminta-alue- tai yhtiökohtaisesti. Palkkiot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolta ne syntyvät. Arvio konsernissa vuodelta 2023 maksettavista tulospalkkioista sosiaalikuluineen on 62 milj. euroa.

27 Oma pääoma

Osakepääoma (1 000 kpl)

	12/2023	12/2022
Osakepääoma (1 000 kpl)	501 797	514 369

Osakkeet jakautuvat A-sarjan ja B-sarjan osakkeisiin siten, että A-sarjan osakkeita on vähintään 179 000 000 kappaletta ja enintään 711 200 000 kappaletta sekä B-sarjan osakkeita on vähintään 0 kappaletta ja enintään 4 800 000 kappaletta. Jokainen Asarjan osake tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen ja B-sarjan osake viisi ääntä. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Tilinpäätöspäivänä A-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 501 596 752 kappaletta ja Bsarjan osakkeiden 200 000 kappaletta.

Omat osakkeet (1 000 kpl)

	12/2023	12/2022
Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet (1 000 kpl)	—	2 141

Oman pääoman rahastot ja kertyneet voittovarat

Vararahasto

Vararahasto sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen tai yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden.

Sijoitetun vapaan pääoman rahasto

Rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Muut oman pääoman erät

Muut oman pääoman erät sisältävät rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset sekä muuntoerot. Vertailuvuonna muihin oman pääoman eriin sisältyivät myös myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutokset.

Muutokset oman pääoman rahastoissa ja kertyneissä voittovaroissa on esitetty konsernin oman pääoman muutoslaskelmalla.

28 Kannustinjärjestelmät

Sammon johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2017:I–2020:I

Sampo Oyj:n hallitus on päättänyt pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä 2017:1 ja 2020:1 Sampo-konsernin avainhenkilöille. Sampo Oyj:n hallitus on valtuuttanut konsernijohtajan päättämään kannustepalkkion määräytymisperusteena olevien kannusteyksiköiden jakamisesta. Konsernijohtajan ja Sampo-konsernin johtoryhmän jäsenten osalta vastaavat päätökset tekee Sampo Oyj:n hallitus. Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien piiriin kuului vuoden 2023 lopussa noin 90 henkilöä Sampo Oyj:ssä ja Ifissä.

Kannustepalkkion määrä perustuu Sampo A-osakkeen arvon kehitykseen sekä Sampokonsernin riskisopeutetun pääoman tuottoon. Tämän lisäksi syyskuussa 2023 päivitettyjen ehtojen mukaisesti vuonna 2024 maksettavien palkkioiden osalta kannustepalkkion määrä perustuu osaltaan Mandatum Oyj:n osakekurssin kehitykseen. Yhden laskennallisen kannusteyksikön arvo on Sampo A-osakkeen (sekä vuonna 2024 maksettavien palkkioiden osalta Mandatumin osakkeen) vaihdolla painotettu keskikurssi kannustinjärjestelmän ehdoissa määrättynä ajankohtana osinkokorjatulla lähtökurssilla vähennettynä. Kannustinjärjestelmien lähtökurssi on 32,94–44,74 euroa. Laskennallisen kannusteyksikön enimmäisarvo on 56,94–68,74 euroa. 2020:1 kannustinjärjestelmässä kannustepalkkiota laskettaessa otetaan lisäksi huomioon riskisopeutetun pääoman tuotto. Mikäli riskisopeutettu pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 5 prosenttia, maksetaan kannustepalkkio kokonaisuudessaan. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 3 prosenttia mutta vähemmän kuin riskitön tuotto + 5 prosenttia, maksetaan puolet kannustepalkkiosta. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on alle riskitön tuotto + 3 prosenttia, ei kannustepalkkiota makseta lainkaan.

Kussakin ohjelmassa on kolme suoritusjaksoa ja kannustepalkkiot maksetaan käteisenä kolmessa erässä. Määrättyjen henkilöiden tulee ostaa Sampo A-osakkeita 50 prosentilla saamansa erän määrästä tuloveron ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolme vuotta erän maksamispäivästä. Kannustepalkkiot saatetaan maksaa ennenaikaisesti liittyen mahdollisiin konsernirakenteen muutoksiin. Ohjelmien käypä arvo arvioidaan käyttäen Black– Scholes-hinnoittelumallia.

		2017:I/2	2020:I	2020:I/2	2020:I/3
Ehdot hyväksytty*		14 syysk. 2017	5 elok. 2020	5 elok. 2020	5 elok. 2020
Myönnetty (tuhatta kpl) 31.12.2020		85	3 877	—	—
Myönnetty (tuhatta kpl) 31.12.2021		60	3 815	220	—
Myönnetty (tuhatta kpl) 31.12.2022		30	3 805	220	208
Myönnetty (tuhatta kpl) 31.12.2023**		—	2 124	170	158
Kausi päättyy I 30 %		Q2-2021	Q2-2023	Q2-2024	Q2-2025
Kausi päättyy II 35 %		Q2-2022	Q2-2024	Q2-2025	Q2-2026
Kausi päättyy III 35 %		Q2-2023	Q2-2025	Q2-2026	Q2-2027
Maksuajankohta I 30 %		09/2021	09/2023	09/2024	09/2025
Maksuajankohta II 35 %		09/2022	09/2024	09/2025	09/2026
Maksuajankohta III 35 %		09/2023	09/2025	09/2026	09/2027
Sammon A-osakkeen kurssi ehtojen hyväksymispäivänä euroa*		44,02	30,30	30,30	30,30
Lähtökurssi euroa***		44,10	32,94	43,49	44,74
Lähtökurssi oikaistuna osingolla euroa 31.12.2023		—	24,54	36,79	42,14
Sammon A-osakkeen päätöskurssi euroa 31.12.2023	39.61
Mandatumin osakkeen päätöskurssi euroa 31.12.2023	4.07
Perusarvo yhteensä (milj. euroa)			31	1	—
Velka yhteensä	32
Raportointikauden kulu yhteensä ml. sivukulut (milj. euroa)	10

* Kannustimien myöntämispäivät vaihtelevat.

** Ilman Mandatumia.

*** 2017:1-kannustinjärjestelmässä Sampo A-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 10 kaupankäyntipäivän ajan järjestelmän käyttöönotosta ja 2020:1-kannustinjärjestelmässä vaihdolla painotettu keskikurssi 25 kaupankäyntipäivän ajan Sampo Oyj:n vuoden 2020 puolivuotiskatsauksen julkistamisen jälkeen.

Topdanmarkin pitkäaikainen kannustinjärjestelmä

Topdanmarkin pitkäaikaisen osakekannustinjärjestelmän piiriin kuuluvat yhtiön johtoryhmä ja johtajat. Lunastushinta on asetettu 110 prosenttiin edeltävän tilikauden viimeisen kaupantekopäivän markkinahinnasta (kaikkien kauppojen keskiarvo). Optiot voidaan lunastaa 3–5 vuotta myöntämisen jälkeen. Järjestelmä maksetaan osakkeilla.

Optiojärjestelmään kuulumisen ainoa edellytys on, että henkilö on ollut työsuhteessa koko sen vuoden, jolta optiot allokoidaan. Optiot allokoidaan vuoden alussa ja mahdollisten irtisanoutumisten tapahtuessa allokoitujen optioiden lukumäärää oikaistaan vuoden aikana.

Alla olevat taulukot kuvaavat optiohaltijoiden omistuksia tilinpäätöshetkellä.

	Lunastushinta	Johtoryhmä	Hallitus	Irtisanoutuneet	Yhteensä
Optioiden lukumäärä (tuhat kpl)
1.1.	38	85	425	470	981
Myönnetyt	54	25	101	—	126
Siirretyt	—	—	-56	56	—
Toteutetut	30	-12	-73	-131	-216
Menetetyt	46	—	—	-16	-16
31.12.2023	167	98	397	379	874
1.1.	36	108	765	249	1 121
Myönnetyt	54	38	180	—	218
Siirretyt	—	-53	-414	467	—
Toteutetut	28	-8	-105	-239	-352
Menetetyt	37	—	—	-7	-7
31.12.2022	155	85	425	470	981
Myöntämisvuoden mukaan
2019, lunastus tammikuu 2022–2024	30	6	31	72	108
2020, lunastus tammikuu 2023–2025	36	17	72	103	192
2021, lunastus tammikuu 2024–2026	28	23	100	122	245
2022, lunastus tammikuu 2025–2027	45	27	104	75	206
2023, lunastus tammikuu 2026–2028	50	25	90	7	122

	Johtoryhmä	Hallitus	Irtisanoutuneet	Yhteensä
Keskimääräinen markkinahinta toteutumispäivänä 2023	47
Myönnettyjen optioiden käypä arvo vuonna 2023	—	1	—	1
Optioiden käypä arvo 31.12.2023	1	3	4	8

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Myönnettyjen optioiden käypä arvo on laskettu käyttäen Black–Scholes-mallia olettaen osakehinnaksi 49 euroa (49). Korko vastaa nollakuponkikorkoa perustuen swapkäyrään edellisen vuoden lopussa. Volatiliteetti on oletettu 22 prosentiksi (22) p.a. ja optioiden keskimääräiseksi voimassaoloajaksi noin neljä vuotta. Käytetty volatiliteetti perustuu edellisten vuosien volatiliteetteihin, mikä on edelleen johdon paras näkemys asiasta. Lunastushintoja oikaistaan jaettavilla osingoilla jäljellä olevien optioiden osalta.

Toteutettavissa olevien optioiden määrä 31.12.2023 oli 300 000 kpl (290 000).

Hastingsin osakekannustinjärjestelmät

Osakekannustinjärjestelmistä kirjattiin tilikauden tulokseen kuluja yhteensä 7 miljoonaa euroa (2) vuoden 2023 aikana. Taseessa aktivoitu velka järjestelmistä oli 8 miljoonaa euroa (15) tilinpäätöspäivänä.

Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä

Osa Hastings-konsernin johtoon kuuluvasta henkilökunnasta osallistuu pitkäaikaiseen käteisvaroina suoritettavaan kannustinjärjestelmään (LTIP). Oikeuden syntyminen edellyttää kolmen vuoden palvelussuhdetta sekä tiettyjen kriteerien täyttymistä kolmen vuoden ajanjakson aikana. Kriteerit järjestelmässä perustuvat tulokseen ennen veroja sekä voimassa oleviin asiakassopimuksiin.

Käteisvaroina suoritettiin yhteensä 13 miljoonaa euroa (12) tilikaudella 2023 ja käteisvaroina suoritettavista eristä 6 miljoonaa euroa (2) mitätöitiin. Palkkion odotettavissa oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla arvioilla edunsaajamuutoksista. Maksamatta olevien käteisvaroina maksettavien palkkioiden määrä taseessa 31.12.2023 oli noin 32 miljoonaa euroa (38).

Rajoitetut osakepalkkiot

Tietyille johtoon kuuluville avainhenkilöille myönnettiin korvaavia käteismaksuina suoritettavia palkkioita edellyttäen, että palvelussuhde Hastings-konsernissa jatkuu. Palkkion odotettavissa oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla arvioilla edunsaajamuutoksista. Vuonna 2023 tietyille johtoon kuuluville avainhenkilöille suoritettiin palkkioita käteismaksuna yhteensä 0,7 miljoonaa euroa (0,5) edellyttäen, että palvelussuhde konsernissa jatkuu. Maksamatta olevien käteisvaroina maksettavien palkkioiden määrä taseessa tilinpäätöshetkellä oli taseessa noin 0,9 miljoonaa euroa (0,8).

Osakepalkkiojärjestelmä

Vuonna 2021 eräät yhtiön johtoryhmään kuuluvat avainhenkilöt kutsuttiin osallistumaan osakepalkkiojärjestelmään, jonka myötä heitä voidaan palkita enintään viidellä yhtiön B-sarjan osakkeella jokaista B-sarjan osaketta kohden, jonka he merkitsevät ja tallettavat rahastoon edellyttäen, että osakkeen kokonaistuottoon perustuvat kriteerit täyttyvät. Merkittyjen ja järjestelmän sisällä rahastoon talletettujen B-sarjan osakkeiden kokonaismäärä vuonna 2023 oli nolla miljoonaa (-). Palkkioiksi tarkoitetut B-sarjan osakkeet voidaan luovuttaa avainhenkilöille kahdessa erässä, josta 50 % perustuu osakkeen kokonaistuottoon neljän vuoden ajanjaksolla mitattuna ja 50 % perustuu osakkeen kokonaistuottoon viiden vuoden ajanjaksolla mitattuna. Järjestelmässä on asetettu kokonaistuotolle vähimmäis- ja enimmäistasot, ja osakepalkkion määrä perustuu kokonaistuoton toteumaan. Kunkin ajanjakson lopuksi 50 % osakepalkkiosta luovutetaan avainhenkilöille ja 50 % osakepalkkiosta lykätään 12 kuukaudeksi. Kunkin osakepalkkion osuuden luovutuksen edellytyksenä on, että avainhenkilö on yhtiön palveluksessa, joten aikaväli on kolmesta kuuteen vuoteen.

Osakepalkkiojärjestelmässä osakkeen kokonaistuotto lasketaan käyttäen Monte Carlo arvostusmallia. Osakepalkkiojärjestelmän piirissä olevien osakkeiden käypä arvo oli 4 miljoonaa euroa tai noin 4 euroa per osake.

29 Sijoitukset tytäryhtiöissä

Nimi	Konsernin omistusosuus, %	Kirjanpitoarvo
If P&C Insurance Holding Ltd	100	1 886
If P&C Insurance Ltd	100	1 488
If P&C Insurance AS	100	40
Vertikal Helseassistanse AS	100	31
Viking Assistance Group AS	100	83
Topdanmark A/S*	49,6	1 488
Topdanmark Forsikring A/S	49,6	559
Topdanmark EDB A/S	49,6	40
Topdanmark BidCo A/S**	48,4	265
Oona Health A/S	48,4	31
Forsikringsselskabet Dansk Sundhedssikring A/S	48,4	38
Daytona Midco Ltd**	48,36	249
Daytona Acquisitions Ltd	48,36	249
Hastings Group (Consolidated) Ltd	100	2 611
Hastings Group Holdings Limited	100	1 961
Hastings Group (Finance) plc	100	1 058
Hastings Group Limited	100	348
Advantage Global Holdings Limited	100	270
Hastings (Holdings) Limited	100	23

* Konsernin omistusosuus äänivallasta.

** Topdanmark BidCo A/S ja Daytona Midco Ltd on perustettu Oona Health A/S:n hankintaan liittyen.

Taulukko ei sisällä Isossa-Britanniassa sijaitsevia pöytälaatikkoyhtiöitä, konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjä kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä tai muita konsernin tilinpäätöstietojen kannalta epäolennaisia yhtiöitä.

Muutokset tytäryhtiöosakkeissa 2023

Topdanmark A/S hankki 1.12.2023 100 % Oona Health A/S:n osakkeista.

Sampo Oyj lisäsijoitti Topdanmarkiin kolmannella raportoinkaudella 2023 noin 14 milj. euroa.

Mandatum-konserni eriytetiin konsernista osittaisjakautumisen seurauksena lokakuussa 2023.

30 Olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet

		Määräysvallattomien omistajien omistusosuus
Tytäryhtiö	Toimipaikka	2023	2022
Topdanmark A/S	Tanska	50,4	50,7
Kertyvät määräysvallattomien omistajien osuudet
Topdanmark A/S		424	560

Yhteenveto taloudellisesta informaatiosta

Luvut ennen määräysvallattomien osuuden erottamista löytyvät konsernin segmenttituloslaskelmalta ja -taseelta.

Määräysvallattomille omistajille kohdistettu voitto

Milj. e	2023	2022
Vakuutusmaksutuotot	690	674
Vakuutuspalvelukulut	-577	-541
Jälleenvakuutustulos	-15	-19
Vakuutuspalvelutulos	98	114
Sijoitustoiminnan nettotuotot	54	-72
Vakuutuksen nettorahoitustuotot- tai kulut	-40	58
Nettorahoitustulos	14	-14
Muut tuotot	1	11
Muut kulut	-12	-4
Rahoituskulut	-6	-3
Tulos ennen veroja	95	104
Verot	-25	-23
Osuus lopetetuista toiminnoista	-	52
Määräysvallattomille omistajille kohdistettu voitto tilikauden tuloksesta	70	133

Määräysvallattomien omistajien osuus konsernitaseesta

Milj. e	2023	2022
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	59	57
Aineettomat hyödykkeet	406	249
Osakkuusyhtiösijoitukset	4	4
Rahoitusvarat	1 038	1 309
Laskennalliset verosaamiset	2	3
Varat jälleenvakuutussopimuksista	40	40
Muut varat	45	33
Käteiset varat	12	4
Varat yhteensä	1 608	1 700
Velat
Velat vakuutussopimuksista	935	893
Huonommat etuoikeuden omaavat velat	74	75
Muut rahoitusvelat	23	28
Laskennalliset verovelat	70	61
Muut velat	82	84
Velat yhteensä	1 184	1 141
Määräysvallattomille omistajille kohdistettu nettovarallisuus	424	560

Milj. e	2023	2022
Määräysvallattomille omistajille maksetut osingot	187	207
Määräysvallattomien omistajien osuus kassavirrasta	4	-73

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

31 Lähipiiritiedot

Sampo-konsernin lähipiiriin luetaan tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Lisäksi lähipiiriin luetaan alla mainitusti johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt. Konsernin tytäryhtiöt on lueteltu liitteessä 29 ja merkittävimmät osakkuusyhtiösijoitukset liitteessä 13.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Lähipiiritapahtumina on siten esitetty liiketapahtumat, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Liiketoimet lähipiirin kanssa on tehty markkinaehtoisesti.

Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt

Sampo-konsernin johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat Sampo Oyj:n hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja (CEO) ja Sampo-konsernin johtoryhmä. Heidän lähipiiriinsä kuuluvat heidän läheiset perheenjäsenensä sekä yhteisöt, joissa avainhenkilöillä tai heidän läheisillä perheenjäsenillänsä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta.

Johtoon kuuluville avainhenkilöille maksettu kompensaatio

Milj. e	2023	2022
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	-8	-10
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	-3	-3
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet	-6	-6
Maksetut kompensaatiot yhteensä	-17	-19

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät tilikaudelle kirjatut palkat ja tulospalkkiot sosiaaliturvamaksuineen.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisältävät TyEL-perusvakuutuksen perusteella tilikaudelle kirjatut maksut sekä vapaaehtoiset lisäeläkemaksut.

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella tilikaudelle kirjatut palkkiot (ks. liite 28).

Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden lähipiiriliiketoimet

Johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä ei ole lainoja konserniyhtiöiltä.

32 Lopetetut toiminnot

Mandatum-konsernin liiketoiminnot

Mandatum on rahan ja hengen erikoisosaamisen yhdistävä merkittävä finanssipalvelujen tarjoaja, joka tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman palveluita kattaen omaisuuden- ja varainhoidon, säästämisen ja sijoittamisen, palkitsemisen ja sitouttamisen, eläkeaikaan varautumisen sekä henkilövakuuttamisen. Mandatum tarjoaa palveluita kolmelle asiakassegmentille: yritysasiakkaille, henkilöasiakkaille sekä institutionaalisille ja varainhoitoasiakkaille.

Mandatum oli Sampo Oyj:n kokonaan suoraan omistama tytäryhtiö. Sampo-konsernin taloudellisessa raportoinnissa Mandatum-konserni muodosti raportointisegmentin IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin mukaisesti. Mandatum on esitetty lopetettuna toimintona IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot standardin mukaisesti aina jakaumishetkeen 1.10.2023 asti. Lisätietoja Mandatumia koskevaan luokittelumuutokseen on esitetty liitteessä Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet.

Keskeiset laadintaperiaatteet

Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardia 1.1.2023 alkaen ja vertailukauden 2022 tiedot on oikaistu. Sampo-konserni on soveltanut väliaikaista vapautusta IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin käyttöönotosta, jolloin standardi otettiin käyttöön samanaikaisesti IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardin kanssa 1.1.2023. Vertailukauden 2022 lukuja ei oikaista IFRS 9:n osalta. Koska uusia standardeja IFRS 17 Vakuutussopimukset ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit sovelletaan Sampokonsernissa 1.1.2023 alkaen, Mandatumin raportointi on myös tehty uusien standardien mukaisesti.

Seuraavissa kappaleissa kuvataan lyhyesti Mandatumin keskeisimmät laadintaperiaatteet IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardiin liittyen. Uudet laadintaperiaatteet IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardiin liittyen on sisällytetty liitteeseen Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet.

IFRS 17 Vakuutussopimukset

Yleinen lähestymistapa (General measurement model, GMM)

IFRS 17 sisältää yleisen lähestymistavan (general measurement model, GMM), joka on sovellettavissa kaikille vakuutussopimuksille vakuutussopimusvelkojen arvostamisessa. Mandatumissa GMM-lähestymistapaa sovelletaan laskuperustekorollisille sopimuksille ja riskivakuutussopimuksille.

Yleisen lähestymistavan mukaan vakuutussopimukset arvostetaan perustuen tuleviin rahavirtoihin, jotka on oikaistu heijastamaan rahan aika-arvoa, mukaan lukien riskioikaisu ja sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali (contractual service margin, CSM). CSM edustaa kertymätöntä voittoa, jonka yhteisö kirjaa sitä mukaa tulokseen, kun se tuottaa vakuutussopimuspalveluja tulevaisuudessa.

Alkuperäisenä kirjaamisajankohtana henkivakuutustoiminnot arvostavat vakuutussopimusryhmän sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoon, joka sisältää arvion tulevaisuuden rahavirroista, diskonttausvaikutuksen sekä muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun. Arvostus sisältää lisäksi sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin, joka arvostetaan vakuutussopimusryhmälle alkuperäisenä kirjaamisajankohtana.

Henkivakuutukseen liittyvissä vakuutussopimuksissa tulevaisuuden rahavirtoihin liittyvät arviot perustuvat rahavirtaennusteisiin, ja niitä arvioidaan sopimuksen erääntymiseen saakka. Ainoastaan riskisopimukset ilman kuolemanvaraturvaa tai pysyvän työkyvyttömyyden turvaa ovat lyhyitä sopimuksia (korkeintaan vuoden mittainen vakuutuskausi). Rahavirrat arvioidaan jokaiselle raportointikaudelle ja oletuksia päivitetään vuosittain tai tarvittaessa useammin.

Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat määritetään vakuutussopimusryhmän alkamishetkellä. Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen katsotaan kohdistuvan suoraan salkuille, ja ne allokoidaan yksittäisille sopimuksille. Mikäli toteutuneet ja odotetut vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat eivät ole yhtä suuret raportointikauden lopussa, kirjataan kokemusperusteinen tarkistus tulosvaikutteisesti.

Mandatum on määrittänyt diskonttauskorot perustuen ns. top-down -lähestymistapaan, jossa teoreettista viitesalkkua käyttäen määritetään soveltuva diskonttauskäyrä, joka koostuu riskittömästä korosta ja epälikviditeettipreemiosta. Vakuutussopimuksille, joihin ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, on sovellettu niin kutsuttua locked-inkorkoa, jolla tarkoitetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä määritettyä diskonttauskorkoa, jota sovelletaan sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin kertyvälle korolle.

IFRS 17 sisältää eksplisiittisen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun osana vakuutusvelkojen arvostusta. Riskioikaisu kuvastaa epävarmuuden hintaa sellaisten rahavirtojen määrää ja ajoittumista koskevan epävarmuuden kantamisesta ja välttämisestä, joka aiheutuu muusta riskistä kuin rahoitusriskistä. Sampo-konsernissa riskioikaisu johdetaan luottamusvälitekniikalla, jossa johto määrittää sopivan kvantiilin. Riskioikaisu lasketaan tytäryhtiötasolla ja yhdistellään Sampo-konsernin konsolidoiduksi riskioikaisuksi ottamatta huomioon mitään hajautusvaikutuksia konsernitasolla. Yleistä lähestymistapaa sovellettaessa riskioikaisu lasketaan sekä jäljellä olevan vakuutuskauden velalle (LRC) että

toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneelle velalle (LIC). Riskioikaisun osalta henkivakuutustoiminnassa huomioidaan seuraavat riskit: kuolevuus-, pitkäikäisyys-, työkyvyttömyys- (sis. pysyvä työkyvyttömyys), raukeamis- sekä kuluriski.

Myöhemmillä raportointikausilla vakuutusvelkojen määrä koostuu seuraavien erien yhteismäärästä: LRC, joka koostuu tulevina kausina tarjottavien palveluiden tulevien rahavirtojen nykyarvosta, riskioikaisu, raportointipäivänä jäljellä oleva CSM ja LIC. LIC sisältää raportoidut korvaukset, joita ei ole vielä maksettu, sekä aiheutuneet korvaukset, joita ei ole vielä raportoitu.

Muuttuvien palkkioiden lähestymistapa (Variable fee approach, VFA)

IFRS 17:n mukaista muuttuvien palkkioiden lähestymistapaa (variable fee approach, VFA) sovelletaan vakuutussopimuksiin, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä. VFA edustaa muunnosta yleisestä lähestymistavasta, missä sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin käsittelyä muutetaan. Sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali on oikaistu vastaamaan palkkioiden muuttuvaa luonnetta, missä muuttuvat palkkiot edustavat yhtiön osuutta vakuutussopimusten katteena olevien sijoitusten käyvästä arvosta. Mandatumissa VFA-lähestymistapaa sovelletaan IFRS 17:n mukaisesti arvostettuihin sijoitussidonnaisiin vakuutussopimuksiin.

Edellisen lisäksi merkittävä osa henkivakuutusveloista kuuluu IFRS 9:n soveltamisalaan. Mandatum kirjaa nämä sijoitussopimusvelat (sijoitussidonnaiset vakuutukset) käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypä arvo perustuu näiden sijoitussopimusvelkojen katteena olevien rahoitusvarojen käypiin arvoihin, ja nämä on kirjattu käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Milj. e	1-9/2023	1-12/2022
Vakuutusmaksutuotot	255	328
Vakuutuspalvelukulut	-213	-292
Jälleenvakuutustulos	-1	-2
Vakuutuspalvelutulos	41	34
Sijoitustoiminnan nettotuotot	658	-829
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	-161	920
Nettotulos sijoitussopimuksista	-369	577
Nettorahoitustulos	127	668
Muut tuotot	22	80
Muut kulut	-12	-59
Rahoituskulut	-4	-6
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	-1	0
Tulos ennen veroja	173	718
Verot	-33	-139
Lopetetut toiminnot verojen jälkeen	140	579
Muut laajan tuloksen erät lopetetuista toiminnoista verojen
jälkeen	—	-484
Laaja tulos lopetetuista toiminnoista	140	94

Tulos lopetetuista toiminnoista ja laaja tulos lopetetuista toiminnoista kohdistuu kokonaisuudessaan emoyhtiön omistajille.

Tulos lopetetuista toiminnosta yhteensä 251 miljoonaa euroa sisältää Mandatumin tuloksen per 30.9.2023 yhteensä 140 miljoonaa euroa, osingonjakovelan poiskirjaamisesta syntyneen erotuksen yhteensä 9 miljoonaa euroa ja tulosvaikutuksen lainasaamisen kirjaamisesta Mandatumin Oyj:ltä yhteensä 102 miljoonaa euroa. Lopetettujen toimintojen osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,5 euroa.

Vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan

Milj. e	9/2023
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	24
Sijoituskiinteistöt	132
Aineettomat hyödykkeet	172
Osakkuusyhtiösijoitukset	3
Rahoitusvarat	3 555
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat rahoitusvarat	10 979
Varat vakuutussopimuksista	9
Varat jälleenvakuutussopimuksista	1
Muut varat	188
Käteiset varat	673
Varat yhteensä	15 736
Velat
Velat vakuutussopimuksista	5 290
Velat sijoitussopimuksista	7 972
Huonomman etuoikeuden omaavat velat	250
Muut rahoitusvelat	22
Laskennalliset verovelat	133
Muut velat	244
Velat yhteensä	13 910

Rahavirrat lopetetuista toiminnoista

Milj. e	1-9/2023	1-9/2022
Liiketoiminnan rahavirta, netto	173	-129
Investointien rahavirta, netto	20	-8
Rahoitustoiminnan rahavirta, netto	-280	-166
Rahavirrat yhteensä, netto	-88	-303

Rahoitustoiminnan rahavirta sisältää Sampo Oyj:lle maksetut sisäisen osingon 150 miljoonaa euroa (150) sekä konserniavustuksen 29 miljoonaa euroa (15).

33 Luovutetut liiketoiminnot

Topdanmarkin henkivakuutustoimintojen myynti

Topdanmark Forsikring A/S allekirjoitti 18.3.2022 sopimuksen Topdanmark Liv Holding A/S:n ja sen tytäryhtiöiden myynnistä Nordea Life Holding AB:lle. Liv Holding konsernin Illness and Accident -liiketoiminnot sisältyivät luovutettaviin liiketoimintoihin. Liiketoimintojen myynti sai viranomaishyväksynnän ja myynti toteutettiin 1.12.2022.

Sampo-konsernissa Topdanmarkin henkivakuutustoiminnot oli raportoitu osana Topdanmarkin segmenttiä. Koska Sampo-konsernissa Topdanmarkin henkivakuutustoiminnot eivät edustaneet merkittävää liiketoimintoa tai maantieteellistä aluetta, varat ja velat luokiteltiin myytävänä oleviksi omaisuuseriksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Luovutettujen liiketoimintojen tulos

Milj. e	1-11/2022
Vakuutusmaksutuotot	244
Vakuutuspalvelukulut	-194
Jälleenvakuutustulos	2
Vakuutuspalvelutulos	52
Sijoitustoiminnan nettotuotot	-1 114
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut	1 106
Nettorahoitustulos	-9
Muut tuotot	3
Muut kulut	-13
Tulos ennen veroja	32
Verot	-2
Luovutetut toiminnot, nettona verojen jälkeen	31
Myyntivoitto	117
Nettotuotto luovutetuista toiminnoista	148

Myynnin seurauksena kirjattiin konsernissa taseesta pois tuloslaskelman kautta -46 miljoonaa euroa verojen jälkeen Topdanmarkin henkivakuutustoimintoihin liittynyttä tavaramerkkiä.

34 Liiketoimintojen yhdistäminen

Topdanmark hankki 100 % Oona Health A/S:n osakkeista 1.12.2023. Oona Healthin omistuksessa ovat Dansk Sundhedssikring A/S (DSS), PrimaCare A/S sekä DSS Hälsa AB. DSS on vakuutusyhtiö. joka tarjoaa sekä yrityksille että yksityishenkilöille sairausvakuutuksia. PrimaCare A/S on terveydenhuoltoyhtiöiden verkosto, joka tarjoaa fysioterapia-, kiropraktikko- ja psykologiapalveluita vakuutusyhtiöille. DSS Hälsa AB on Ruotsissa toimiva vakuutusagentti, joka tarjoaa vakuutussopimuksiin liittyviä sairausvakuutustuotteita sekä hallintopalveluita,

Hankintahinnan sisältämä liikearvo, yhteensä 237 miljoonaa euroa (1 770 milj. Tanskan kruunua), perustuu DSS:n ainutlaatuiseen liiketoimintamalliin sekä operatiivisiin toimintoihin. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Seuraavassa taulukossa esitetään Oona Healthista maksettu hankintahinta ja hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat.

Milj. e	1.12.2023
Käteinen	257
Ehdollinen vastike	12
Hankintahinta	269
Hankintaan liittyvät kustannukset	5
Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat
Rahoitusvarat	39
Käteiset varat	8
Aineettomat hyödykkeet	87
Muut varat	11
Varat yhteensä	146
Vakuutussopimusvelat	18
Muut velat	96
Velat yhteensä	114
Nettovarallisuus	31
Liikearvo	237
Hankintahinta	269

Hankintasopimuksen mukaisesti Topdanmark A/S hankki yli 97 % Oona Health A/S:n osakkeista sopimushetkellä ja hankkii jäljellä olevat 3 % muuttuvaan hankintahintaan, joka riippuu voitosta verojen jälkeen vuonna 2026.

Aineettomat hyödykkeet sisältävät asiakassuhteita 72 miljoonaa euroa (535 milj. Tanskan kruunua) ja tavaramerkkejä 7 miljoonaa euroa (50 milj. Tanskan kruunua). Oona Health A/S:n osuus tilikauden laajaan tulokseen kirjatuista tuotoista 1.12.2023 alkaen oli 12 miljoonaa euroa (93 milj. Tanskan kruunua) ja osuus tuloksesta 2 miljoonaa euroa (14 milj. Tanskan kruunua).

Seuraavassa taulukossa esitetään hankitut varat ja vastaanotetut velat:

Milj. e	1.12.2023
Varat ja velat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	326
Rahoitusvarat	39
Muut varat	9
Käteinen	8
Varat yhteensä	383
Vakuutussopimusvelat	18
Muut velat	108
Velat yhteensä	126
Hankintahinta maksettuna käteisellä	257

35 Ehdolliset velat, sitoumukset sekä oikeudenkäynnit

Milj. e	12/2023	12/2022
Taseen ulkopuoliset erät
Takaukset	9	9
Sijoitussitoumukset	15	2 069
IT-hankinnat	1	11
Muut	2	2
Yhteensä	27	2 091

Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Ylemmässä taulukossa esitetyt sijoitussitoumukset olivat suurelta osin Mandatumin sitoumuksia yksityisille osake- ja credit-rahastoille. Lisätietoja liitteessä 32.

Vakuudeksi annettu omaisuus ja vakuudelliset velat ja sitoumukset

				12/2023 12/2022
Annettu vakuus	Velat / sitoumukset	Annettu vakuus	Velat / sitoumukset
	293	362	169
	27	94	28
	36	19	32
	356	476	230
		8
		60
		354
		94
		408 91 63 561 9 42 399 91

Vakuudeksi annetut varat sisältyvät tase-eriin Rahoitusvarat, Muut saamiset tai Käteisvarat.

Vakuutuksenottajan edunsaajaoikeudet

Milj.e	2023	2022
Vakuutuksenottajien edunsaajaoikeuksien katteena olevat saamiset	10 034	9 644
Vastuuvelka, netto	-6 171	-6 082
Rekisteröityjen arvopaperien ylijäämä	3 863	3 562

Saamiset on rekisteröity kattamaan vastuuvelkaa (Solvenssi II). Vakuutuksenottajilla on maksukyvyttömyystilanteessa edunsaajaoikeuksia niihin saamisiin, jotka on rekisteröity kattamaan vastuuvelkaa.

Muut taloudelliset sitoumukset

Sampo ja Mandatum ovat sopineet Saxo Bankin osakkeiden myynnistä, mutta myynti edellyttää viranomaisten hyväksyntää. Sampo on myöntänyt Mandatumille 280 miljoonan euron lainan, joka on nostamatta tilinpäätöshetkellä. Laina odotetaan maksettavan takaisin 4 vuoden kuluessa sen antamisesta.

If Skadeförsäkring AB:llä on useita keskinäisesti velvoittavia vakuutuksia mm. Pohjoismaisessa Ydinvakuutuspoolissa, norjalaisessa Naturskadepoolenissa ja hollantilaisessa Terroripoolissa.

Kun Skandia-konsernin vahinkovakuutusliike siirrettiin If-konserniin 1.3.1999, If Skadeförsäkring Holding AB ja If Skadeförsäkring AB asettivat Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) hyväksi takuun. Kyseiset If-konsernin yhtiöt takasivat yhteisvastuullisesti, että Skandia-ryhmän yhtiöille korvataan kaikki sellaiset vaatimukset ja sitoumukset, jotka perustuvat Skandia-konsernista If-konserniin siirrettyyn vahinkovakuutustoimintaan liittyviin takuisiin ja muihin vastaaviin sitoumuksiin.

If Skadeförsäkring Holding AB ja If Skadeförsäkring AB ovat kumpikin solmineet Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Tryg-Baltica Forsikring AS:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan Skandialle ja Tryg-Balticalle korvataan kaikki sellaiset vaatimukset, jotka liittyvät Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Vesta Forsikring AS:n Skandia Marine Insurance Companylle (UK) (nimi vaihtunut Marlon Insurance Company Ltd:stä, yhtiö lakkautettiin heinäkuussa 2017) antamiin takuisiin ja joiden edunsaajana on Institute of London Underwriters. Marlon Insurance Company Ltd myytiin vuonna 2007, jolloin ostaja antoi If-konsernin hyväksi takuun koko määrästä, jonka If mahdollisesti joutuu korvaamaan edellä mainittujen sopimusten perusteella.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oyj:llä, Suomen sivuliikkeellä, on voimassa olevia sitoumuksia yksityisille pääomarahastoille 3 milj. euroa, joka vastaa enimmäissummaa, jonka yhtiö on sitoutunut rahastoihin sijoittamaan. Pääomakutsut näihin rahastoihin tapahtuvat useamman vuoden aikana, sitä mukaan kun rahastot suorittavat investointeja.

Tiettyjen Sammon kanssa yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien osalta If Skadeförsäkring Holding AB on sitoutunut korvaamaan Sammolle mahdolliset kustannukset, joita järjestelmien omistaja voi Sammolta vaatia.

Sampo-konsernin tanskalaiset yhtiöt kuuluvat Topdanmarkiin kuuluvien yhtiöiden kanssa yhteisverotuksen piiriin. Verotuksesta vastaa hallinnollisesti Topdanmark A/S. Tanskalaiseen osakeyhtiölakiin sisältyvien erityisten mm. yhtiöverotusta koskevien säännösten takia yhtiöt ovat vastuussa yhteisverotuksen piirissä olevien yhtiöiden veroista sekä korkojen, rojaltien ja osinkojen ennakonpidätysveloista.

Topdanmark Forsikring A/S on uuden asiakasjärjestelmän implementoinnin yhteydessä sitoutunut auttamaan Topdanmark EDB IV Aps:ia tiettyjen palvelutarjoajien velvoitteiden täyttämisessä.

Ehdolliset velat

Hastings-alakonsernin yhtiöt ovat sekä Ison-Britannian että Gibraltarin veroviranomaisten valvonnan alaisia. Hastings aloitti vuonna 2016 keskustelut vero- ja tulliviranomaisten kanssa koskien liiketoimintamallien tiettyjä piirteitä ja erinäisten tuottojen allokointia Hastingsin operatiivisten tytäryhtiöiden Hastings Insurance Services Limitedin ("HISL"), joka toimii Isossa-Britanniassa, ja Gibraltarilla toimivan Advantage Insurance Company Limitedin ("AICL") välillä. Yhtiön johto on käynyt kirjeenvaihtoa ja osallistunut tapaamisiin vero- ja tulliviranomaisen kanssa vuoden aikana. Johto on tarkastanut nykyiset ja edeltävät veroilmoitukset, tarkastellut meneillään olevia selvityksiä ja arvioinut, että lisäverovelvoitteelle ei ole aihetta. Hastings on tehnyt varauksen mahdollista verovelkaa varten perustuen määrään, joka saatetaan joutua maksamaan veroviranomaiselle ottaen huomioon meneillään olevat tutkimukset ja selvitykset ja perustuen neuvonantajien näkemyksiin. Lopullinen maksettava määrä saattaa poiketa varauksen määrästä asiaa koskevasta lopullisesta päätöksestä riippuen, ja kaikki

muutokset arvioissa tai maksettavissa määrissä koskien edeltäviä kausia raportoidaan edeltävien kausien muutoksena. Mikäli veroviranomainen ei lopulta hyväksy raportoitua veroilmoitusta, Hastingsille saattaa syntyä lisäverovelka. Kuitenkin ottaen huomioon meneillään olevan selvityksen luonne, on erittäin vaikeaa ennakoida mahdolliset lopputulemat luotettavasti. Vero- ja tulliviranomaisilta tähän mennessä saatujen tietojen pohjalta johto ei pidä lisämaksuvelvoitetta todennäköisenä. Tarkempia tietoja selvityksistä ei tämän vuoksi ole annettu IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat -standardin mukaisesti, koska lisäselvitysten antamista ei ole pidetty mahdollisena.

Oikeudenkäynnit

Muuten konserniyritykset ovat osapuolina oikeudenkäynneissä, joissa käsittely on kesken 31.12.2023. Oikeudenkäynnit koskevat tavanomaisia liiketoimia. Yhtiöiden arvioiden mukaan ei ole todennäköistä, että yrityksille olisi oikeudenkäyntien tuloksena tulossa merkittäviä menetyksiä.

36 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Ifin IFRS 17:n mukaisten diskonttovaikutusten erittelyn vertailuhetken muutos

Sampo julkaisi 18.1.2024 lehdistötiedotteen diskonttovaikutusten erittelyyn käytettyjen periaatteiden teknisistä muutoksista Ifissä. IFRS 17:n käyttöönottoon liittyvän, vuoden 2023 aikana tehdyn analyysin seurauksena Sampo-konserni on päättänyt vaihtaa Ifissä kyseisen erittelyn laskennassa käytetyksi vertailuhetkeksi vuosineljänneksen alun vuoden alun sijasta. Vertailuhetken muutos vaikuttaa diskonttovaikutusten jakamiseen vakuutuspalvelutuloksen sekä vakuutussopimuksiin liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen kesken, mutta sillä ei ole vaikutusta tulokseen ennen veroja. Tämä kuvastaa konsernin nykykäytäntöä julkaista taloudellinen tulos vuosineljänneksittäin sekä

pyrkimystä noudattaa läheisemmin yleistä markkinakäytäntöä ja konsernin muiden yhtiöiden lähestymistapaa. Lisätietoja laadintaperiaatteissa.

Osingonjakoehdotus yhtiökokoukselle

Hallitus päätti 8. helmikuuta 2024 pidetyssä kokouksessa ehdottaa 25. huhtikuuta 2024 pidettävälle yhtiökokoukselle vuodelta 2023 jaettavan osingon määräksi 1,80 euroa osakkeelta (yht. noin 903 miljoonaa euroa perustuen tilinpäätöshetkellä ulkona olleisiin osakkeisiin). Maksettavat osingot kirjataan vuoden 2024 tilinpäätöksen omaan pääomaan kertyneiden voittovarojen vähennykseksi.

37 Sampo-konsernin riskienhallinta

Sampo-konsernin liiketoiminta- ja riskistrategia

Sammon strategia on luoda pitkäaikaista arvoa vahinkovakuutustoiminnalla. Konserni keskittyy yksityistalouksien sekä pienten ja keskisuurten yritysten vahinkovakuuttamiseen Pohjoismaissa ja digitaalisen jakelun markkinoihin Isossa-Britanniassa. Sampokonserni on alttiina ennen kaikkea Pohjoismaiden kansantalouksien yleiselle kehitykselle. Pohjoismaiden suhdannekehitys on kuitenkin toisiinsa nähden tyypillisesti jonkin verran eritahtista niiden kansantalouksien rakenteiden ja erillisten käytössä olevien valuuttojen vuoksi. Pohjoismaat ovat myös maantieteellisesti laaja alue, mikä tuo vakuutusliiketoimintaan siten ennemmin hajautushyötyjä kuin toiminnan keskittyneisyyttä. Näin ollen Pohjoismaat ovat luontaisesti hyvä perusta hajautetulle liiketoiminnalle. Maantieteellinen hajautus on laajentunut myös Pohjoismaiden ulkopuolelle Isoon-Britanniaan Hastingsin kautta.

Ylläpitääkseen ja edistääkseen liiketoimintojen hajautusta Sampo-konserni ennaltaehkäisee mahdollisuuksien mukaan keskittymiä eriyttämällä liiketoimintakokonaisuuksille omat painopistealueet. Tämän seurauksena erillisillä yhtiöillä on hyvin vähän päällekkäisyyksiä niiden vakuutus- ja sijoitustoiminnoissa. Huolimatta strategisista päätöksistä, joilla yhtiöiden toiminta-alueiden painopisteitä on eriytetty, vakuutus- ja sijoitustoiminnoista saattaa syntyä keskittymiä. Vakuutusvelkoja ja sijoituksia tarkastellaankin konsernitasolla, jotta mahdolliset yksittäisen yhtiön tai riskifaktorin tasolla esiintyvät keskittymät havaittaisiin.

Nykyisen liiketoimintamallin, jossa kaikilla yhtiöillä on omat operatiiviset prosessit ja sopimukset

vastapuoltensa kanssa, arvioidaan estävän vastapuoliriskin ja operatiivisen riskin kertymistä. Näin ollen näitä riskejä hallitaan pääsääntöisesti yhtiötasolla.

Konsernin sisäisiä vastuita on vähän, ja emoyhtiö toimii konsernin pääasiallisena sisäisen likviditeetin ja pääoman lähteenä. Tämä estää tehokkaasti tartuntariskiä, ja siten mahdolliset yhden yhtiön ongelmat eivät suoraan vaikuta toisiin ryhmän yhtiöihin.

Vakuutus- ja markkinariskikeskittymät ja niiden hallinta kuvataan seuraavissa kappaleissa samoin kuin emoyhtiön rooli konsernitasoisten riskien hallinnassa ja likviditeetin lähteenä.

Sammon riskienhallintastrategia on:

• Varmistaa, että tuloslaskelmaan ja taseeseen vaikuttavat riskit tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan kaikissa liiketoiminnoissa ja konsernitasolla
• Varmistaa kustannustehokas asiakasliiketoiminta, joka on hinnoiteltu riskien ja asiakkaille lisäarvon kannalta järkevästi
• Varmistaa toiminnan yleinen tehokkuus, turvallisuus ja jatkuvuus
• Varmistaa, että riskipuskurit pääoman ja ennakoitavissa olevan kannattavuuden muodossa – ovat riittävät suhteessa liiketoimintaan ja vallitsevaan markkinaympäristöön liittyviin nykyisiin riskeihin
• Yritysjärjestelyjen osalta kiinnostus rajattu täydentäviin yritysostoihin vahinkovakuutusliiketoiminnassa
• Luopua ei-strategisista tai muuten tarpeettomista tase-eristä ja jakaa vapautunut pääoma ja varat tarvittaessa emoyhtiölle
• Järjestää toimintansa tavalla, joka turvaa konsernin mainetta, sillä kyvyn tarjota asiakkaille

lisäarvopalveluita ja hyvän pääoman lisäksi asiakkaiden ja muiden sidosryhmien luottamus on Sampo-konsernin merkittävimpiä vahvuuksia.

Sampo-konsernin riskienhallintajärjestelmä

Riskienhallinnan tarkoitus on arvon luominen ja suojaaminen. Riskienhallintajärjestelmä on osa laajempaa sisäisen valvonnan järjestelmää. Se integroi riskienhallinnan osaksi konsernin hallintoa ja sen merkittäviä toimenpiteitä ja toimintoja, mukaan lukien päätöksenteko. Riskienhallintajärjestelmä sisältää riskienhallintaperiaatteet ja vastaavat politiikat sekä organisaatiorakenteet ja prosessit, joilla riskejä hallitaan.

Riskienhallintaprosessin keskeiset tehtävät ovat:

• Riskien tunnistaminen: Liiketoimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä riskejä seurataan jatkuvasti yhdessä ansaintamahdollisuuden kanssa. Erityisesti kun uusia palveluita lanseerataan tai toimintaympäristö muuttuu, ansaintamahdollisuudet ja riskit, mukaan lukien maineriskit, on analysoitava perusteellisesti.
• Pääomatarpeen arviointi: Pääomatarvetta mitattujen riskien kattamiseksi (riskiperusteinen pääoma) arvioidaan ja analysoidaan säännöllisesti riskityypeittäin sekä riskien ja liiketoiminta-alueiden osalta. Lisäksi johto ottaa huomioon riskiperusteisen pääoman puskureiden koon saadakseen todellisen pääoman määrän.
• Riskien hinnoittelu: Asiakkaiden liiketoimien järkevä hinnoittelu ja sijoitusten huolellinen riski-/tuottoarviointi on edellytys tavoiteltuun taloudelliseen tulokseen ja kannattavuuteen pitkällä aikavälillä. Yleisesti ottaen vakuutusten hinnoittelun ja sijoituspäätösten lähtökohdat ovat (i) riittävä

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

odotettu tuotto allokoidulle pääomalle ja (ii) toimintakustannukset.

• Riskien, pääomapositioiden ja operatiivisten prosessien hallinta: Vakuutusvastuiden, sijoitussalkkujen ja operatiivisten prosessien sekä pääomapositioiden riskit on sopeutettu niin, että riskituottosuhde ja pääoman tuotto säilyvät hyvänä.
• Riskien mittaaminen ja raportointi: Liiketoiminnasta riippumattomat talous- ja riskienhallintatoiminnot mittaavat, analysoivat ja raportoivat tuloksia, riskejä, kannattavuutta ja tarvittavaa pääomaa.

Riskien luokittelu Sampo-konsernissa

Riskien luokittelu

Sampo-konsernissa liiketoimintaan liittyvät riskit jaotellaan Riskien luokittelu Sampo-konsernissa -kaaviossa esitetyn mukaisesti.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Liiketoimintaan luontaisesti kuuluvat riskit

Vakuutus- ja sijoitustoiminnassaan Sampo-konserni ottaa tietoisesti tiettyjä riskejä aikaansaadakseen tuottoja. Nämä ansaintariskit valitaan huolellisesti ja niitä hallitaan aktiivisesti. Vakuutusriskit hinnoitellaan niiden luontaisen riskitason mukaisesti ja sijoitusten tuottoodotuksia verrataan sijoitusten riskeihin. Lisäksi ansaintariskien riskipositioita mukautetaan jatkuvasti ja riskien vaikutusta pääomatarpeeseen arvioidaan säännöllisesti.

Vakuutus- ja sijoitusriskien onnistunut hallinta on Sampo-konsernin yhtiöiden keskeisin tuottojen lähde. Näiden riskien päivittäinen hallinnointi annettujen limiittien ja valtuuksien puitteissa on liiketoimintaalueiden ja sijoitusyksiköiden vastuulla.

Osa riskeistä, kuten vastapuoliriskit ja operatiiviset riskit, ovat epäsuoria seurauksia Sammon normaalista liiketoiminnasta, kuten on havainnollistettu kaaviossa Riskien luokittelu Sampo-konsernissa. Nämä riskit ovat yhdensuuntaisia siinä mielessä, että niihin ei lähtökohtaisesti liity tuottopotentiaalia. Riskienhallinnan tavoitteena onkin pienentää näitä riskejä tehokkaasti niiden aktiivisen hallinnan sijaan. Näiden välillisten seuraamusriskien pienentäminen on liiketoimintaalueiden ja sijoitusyksikön vastuulla, ja niihin liittyvää pääomatarvetta mittaavat riippumattomat riskienhallintatoiminnot. On huomioitava, että riskit luokitellaan toimialoittain eri tavoin ansainta- ja seuraamusriskeihin. Esimerkiksi Sampo-konsernin asiakkaiden vakuutussopimuksiin liittyvät vakuutustapahtumat ovat heille seuraamusriskejä, mutta Sampo-konsernille nämä samat riskit ovat ansaintariskejä.

Eräät riskit, kuten korko-, valuutta- ja maksuvalmiusriskit, liittyvät useisiin toimintoihin samanaikaisesti. Näiden riskien hallitsemiseksi tehokkaasti Sampo-konsernin yhtiöillä tulee olla yksityiskohtainen ymmärrys odotetuista kassavirroista ja niiden vaihteluista kaikissa yhtiön toiminnoissa. Lisäksi yhtiöillä on oltava kattava ymmärrys siitä, miten varojen ja velkojen markkinaehtoiset arvot voivat vaihdella koko taseen tasolla eri skenaarioissa. Näitä koko taseen riskejä nimitetään yleisesti ALM-riskeiksi ("Asset Liability Management"). Korko-, valuutta- ja likviditeettiriskien lisäksi inflaatioriski ja BKT:n kasvuvauhtiin liittyvät riskit ovat keskeisiä ALM-riskejä Sampo-konsernille. ALMriskit ovatkin yksi ylimmän johdon painopistealueista, koska ne vaikuttavat riskeihin ja tuottoihin sekä merkittävästi että pitkäaikaisesti.

Yleisesti ottaen keskittymäriskiä syntyy, mikäli yhtiöiden riskipositioita ei ole riittävästi hajautettu, jolloin esimerkiksi yksittäinen äärimmäisen epäsuotuisa vahinkotapahtuma tai rahoitusmarkkinatapahtuma voisi vaarantaa yhtiön vakavaraisuuden.

Keskittymiä voi syntyä yksittäisten liiketoimintojen sisällä – yksittäiseen toimijaan tai toimialaan liittyvät suuret vastuu- tai sijoituspositiot – tai eri liiketoimintojen yhteisvaikutuksena yksittäisen vastapuolen tai toimialan vaikuttaessa laajasti yhtiön kannattavuuteen sekä vakuutus- että sijoitustoiminnan kautta.

Keskittymäriski voi toteutua myös epäsuorasti silloin, kun kannattavuus ja vakavaraisuusasema reagoivat samalla tavalla yleiseen taloudelliseen kehitykseen tai rakenteellisiin muutoksiin eri liiketoiminta-alueiden institutionaalisessa ympäristössä

Vastuullisuus

Sampo-konsernilla on kestävän kehityksen ohjelma, joka ohjaa konsernitason vastuullisuustyötä. Ohjelma koostuu viidestä strategisesta vastuullisuusteemasta: Liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt, Yrityskulttuuri,

Sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinnointi, Tuotteet ja palvelut sekä Yhteisöt. Lisäksi konserni on sitoutunut suojelemaan ympäristöä ja torjumaan ilmastonmuutosta.

Sampo-konsernissa ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan ensisijaisesti tytäryhtiöissä, joissa varsinaista liiketoimintaa harjoitetaan.

Ympäristökysymykset ja ilmastonmuutos ovat tekijöitä, joilla odotetaan olevan keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia Sampo-konsernin liiketoimintaan. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit voidaan jakaa fyysisiin riskeihin ja siirtymäriskeihin. Fyysiset riskit voidaan jakaa edelleen pitkän aikavälin säämuutoksiin (krooniset riskit) ja äärimmäisiin sääilmiöihin kuten myrskyt, tulvat tai kuivuus (akuutit riskit). Siirtymäriskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka aiheutuvat siirryttäessä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa, esimerkiksi muutokset teknologiassa, lainsäädännössä ja kuluttajien asenteissa.

Riskien realisoitumisen suuruus riippuu siitä, miten ilmaston lämpeneminen etenee. Pariisin ilmastosopimuksen mukaisessa 1,5 asteen skenaariossa vaikutukset olisivat lievät. Skenaarioissa, joissa lämpötila nousee 3–5 astetta, vaikutukset teollisuudelle, infrastruktuurille ja kansanterveydelle olisivat vakavat. Erityisesti maantieteellisesti haavoittuvilla alueilla meren pinnan nousu sekä ruoan ja veden puute voivat johtaa valtavaan muuttoliikkeeseen ja sairauksien puhkeamiseen.

Fyysiset riskit ovat riskitekijöitä, jotka vaikuttavat Sampo-konsernin taloudelliseen asemaan ja tulokseen. Äärimmäisten sääilmiöiden ja luonnonkatastrofien kasvava todennäköisyys on sisällytetty Sampokonsernin sisäisiin riskimalleihin. Ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä hallitaan tehokkaasti myös

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

jälleenvakuutusohjelmilla ja hinnantarkistuksilla. Koska ilmastonmuutos voisi lisätä fyysisten riskien toistumistiheyttä ja/tai vakavuutta, Sampo-konserni tekee herkkyysanalyysejä käyttäen skenaarioita, joissa luonnonkatastrofien vakavuuden oletetaan lisääntyvän.

Sampo-konsernin sijoitukset voivat altistua fyysisille riskeille ja siirtymäriskeille sijoituksen luonteesta riippuen. Sijoitukset ovat erityisen alttiita fyysisille riskeille äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien tappioiden muodossa. Siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan ja mahdollisesti lisääntyvä ympäristöön ja ilmastoon liittyvä sääntely, tiukemmat päästövaatimukset ja muutokset markkinoiden mieltymyksissä saattavat vaikuttaa Sampo-konsernin sijoitusten arvoon toimintamallien muuttuessa hiiliintensiivisillä toimialoilla.

Fyysisiä- ja siirtymäriskejä hallitaan analysoimalla tarkkaan jokainen sijoitusmahdollisuus ennen sijoittamista ja sijoitusten ilmastoriskejä arvioidaan yhdessä muiden riski-tuottosuhteeseen vaikuttavien tekijöiden kanssa. Sampo-konsernin yhtiöiden käyttämiä menetelmiä ovat muun muassa vuosittainen sijoitusten hiilijalanjälkianalyysi ja ilmastoarvio, toimialakohtainen seulonta ja ESG-integraatio, maantieteellisen jakauman seuranta sekä vuoropuhelu sijoituskohteiden kanssa.

Keskeiset riskienhallinnan toimenpiteet

Luodakseen arvoa sidosryhmille pitkällä tähtäimellä Sampo-konsernilla tulee olla käytössään seuraavat pääomat:

• Taloudellista joustavuutta riittävän pääomituksen ja likviditeetin muodossa
• Hyvä teknologinen infrastruktuuri
• Tietopääomaa eli kattava oma vakuutusmatemaattinen tilastoaineisto ja analyyttiset

työkalut, jotta data saadaan muunnettua informaatioksi

• Inhimillistä pääomaa eli osaavia ja motivoituneita työntekijöitä
• Yhteiskuntasuhdepääomaa hyvinä yhteiskunta- ja asiakassuhteina, jotta eri sidosryhmien muuttuvia tarpeita voitaisiin ymmärtää.

Edellä mainittuja pääomia kehitetään jatkuvasti Sampokonsernissa, ja ne ovat käytössä seuraavia riskien hinnoitteluun, riskien ottamiseen ja aktiiviseen riskienhallintaan liittyviä ydintehtäviä toimeenpantaessa.

Vakuutusriskien asianmukainen valinta ja hinnoittelu

• Vakuutusriskit valitaan huolellisesti ja hinnoitellaan niiden riskitason mukaisesti.
• Vakuutustuotteita kehitetään aktiivisesti asiakkaiden muuttuvia tarpeita ja mieltymyksiä ennakoiden.

Vakuutusriskiaseman tehokas hallinta

• Hajautusta tavoitellaan aktiivisesti.
• Jälleenvakuutusta käytetään tehokkaasti suurimpien riskipositioiden pienentämiseksi.

Sijoitustransaktioiden huolellinen valinta ja toteutus

• Yksittäisten sijoituskohteiden riski-tuottosuhteet ja vastuullisuuskysymykset analysoidaan huolellisesti.
• Transaktiot toteutetaan tehokkaasti.

Seuraamusriskien tehokas pienentäminen

• Vastapuolten luottotappioriskejä hallitaan valitsemalla sopimusvastapuolet huolellisesti, käyttämällä vakuuksia ja varmistamalla riittävä hajautus.
• Ylläpidetään korkealaatuisia ja kustannustehokkaita liiketoimintaprosesseja.

• Jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmia kehitetään jatkuvasti toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Sijoitussalkkujen ja taseen tehokas hallinta

• Odotettujen tuottojen ja riskien tasapaino sijoitussalkuissa ja taseessa optimoidaan huomioiden vakuutusvelkojen ominaisuudet, sisäisesti arvioitu pääoman tarve, viranomaisten vakavaraisuussääntely ja luottoluokittajien vaatimukset.
• Likviditeettiriskejä hallitaan kohdentamalla riittävä osuus sijoituksista likvideihin sijoitusinstrumentteihin. Osuuden suuruus riippuu pääosin vakuutusvelkojen ominaisuuksista.

Konsernitasolla riskienhallinnan pääpaino on pääomituksessa, velkaisuusasteessa ja likviditeetissä. On myös olennaista tunnistaa mahdolliset riskikeskittymät ja ymmärtää, kuinka konsernin yhtiöiden vakavaraisuus ja raportoidut voitot kehittyisivät eri skenaarioissa. Nämä keskittymät ja korrelaatiot voivatkin vaikuttaa konsernitason pääomitukseen, velkaisuusasteeseen ja likviditeettiin sekä johdon konsernitasoisiin toimenpiteisiin.

Kun yllä mainitut ydintehtävät toteutetaan menestyksekkäästi, tuloksen, riskien ja pääomituksen tasapaino voidaan saavuttaa ja samalla luoda arvoa osakkeenomistajille.

Laadintaperiaatteet

Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset standardia ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia 1.1.2023 alkaen. Vertailukauden 2022 luvut on oikaistu IFRS 17 -standardin mukaisesti, ja niissä on noudatettu IAS 39 -standardia. Lisätietoja käyttöönotosta on laadintaperiaatteiden osiossa IFRS 17:n ja IFRS 9:n siirtymävaikutukset.

Vakuutustoiminnan riskit Sampo-konsernissa

Tytäryhtiöissä harjoitettavasta vakuutustoiminnasta voidaan todeta, että If ja Topdanmark toimivat Pohjoismaissa, mutta pääosin eri maantieteellisillä alueilla ja vakuutuslajeissa, ja näin ollen niiden vakuutusriskit ovat luonteeltaan erilaisia. Joitain päällekkäisyyksiä kuitenkin on, esimerkiksi Tanskassa Ifillä ja Topdanmarkilla. Liiketoiminnan sujuessa normaalisti liiketoiminnasta ei kuitenkaan synny merkittäviä vakuutusriskikeskittymiä. Hastings toimii ainoastaan Isossa-Britanniassa, joten sen vakuutusriskit ovat maantieteellisesti erillisiä Pohjoismaista. Siten liiketoiminta-alueet synnyttävät pikemmin hajautushyötyjä kuin riskikeskittymiä.

Merkittävimmät herkkyydet

Välittömän muutoksen vaikutus tuloslaskelmassa vuonna 2023

Milj. e	Shokki	2023
UW tulos	Diskonttokorko +1 %	45
UW tulos	Diskonttokorko -1 %	-50
Vakuutuksen nettorahoitustuotot ja -kulut	Diskonttokorko +1 %	315
Vakuutuksen nettorahoitustuotot ja -kulut	Diskonttokorko -1 %	-360
Sijoitustoiminnan nettotuotot	Korot +1%	-335
Sijoitustoiminnan nettotuotot	Korot -1%	355
Sijoitustoiminnan nettotuotot	Korkomarginaalit +1%	-330
Sijoitustoiminnan nettotuotot	Osakkeet -10%	-220

Vakuutustoiminnan riskit If-konsernissa

Kuten graafissa Bruttomaksutulon erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain, If, 31.12.2023 on esitetty, Ifin vakuutusportfolio on liiketoimintaalueittain, maittain ja vakuutuslajeittain hyvin hajautunut. Graafin kuusi vakuutuslajia edustavat IFRS:ssä käytettyä jaottelua.

Bruttomaksutulon erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain

If, 31.12.2023, yhteensä 5 468 milj. euroa (5 432)

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo-konsernin ja Ifin raportoimien lukujen välillä on pieniä eroja yhdistelyssä käytettyjen valuuttakurssien takia.

Vakuutusmaksu- ja katastrofiriski sekä niiden hallinta ja valvonta

Tärkeimmät Ifin vakuutusmaksuriskiin vaikuttavat tekijät ovat vahinkojen volatiliteetti, vahinkoinflaatio ja hinnoittelumenetelmät.

Vahinkovakuutustoiminnan luontaiseen epävarmuuteen kuuluu tappioriski, joka aiheutuu odottamattoman korkeista korvauskuluista. Tällaisista voidaan esimerkkinä mainita suuret tulipalot, luonnonkatastrofit tai odottamaton kasvu korvausvaatimusten tiheydessä tai pienen ja keskisuuren vahingon keskimääräisessä koossa.

Päämenetelmät vakuutusmaksuriskien hallinnassa ovat jälleenvakuutus, hajautus, varovaisuus vastuunvalinnassa sekä säännölliset tarkistukset liittyen strategiaan ja taloudellisen suunnittelun prosesseihin.

Analyysi miten muutokset yhdistetyssä kulusuhteessa, vakuutusmaksutuotoissa (jälleenvakuutusmaksuihin liittyvien kulujen jälkeinen netto) ja korvauskuluissa vaikuttavat tulokseen ennen veroja on kuvattu taulukossa Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi, If, 31.12.2023 ja 31.12.2022

Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi

If, 31.12.2023 ja 31.12.2022

	Nykyinen taso 2023		Muutos nykyisessä tasossa	Vaikutus tulokseen ennen veroja, (Brutto) milj. e		Vaikutus tulokseen ennen veroja (Netto), milj. e
Tunnusluku	(Brutto)	(Netto)		2023	2022	2023	2022
Yhdistetty kulusuhde, henkilöasiakkaat	83,5 %	83,1 %	+/- 1 prosenttiyksikköä	+/- 28.7	+/- 29.5	+/- 28.4	+/- 29.3
Yhdistetty kulusuhde, yritysasiakkaat	82,1 %	81,9 %	+/- 1 prosenttiyksikköä	+/- 13.2	+/- 13.4	+/- 13.1	+/- 13.2
Yhdistetty kulusuhde, suurasiakkaat	96,5 %	87,3 %	+/- 1 prosenttiyksikköä	+/- 9.2	+/- 8.5	+/- 6.3	+/- 5.9
Yhdistetty kulusuhde, Baltia	85,6 %	85,9 %	+/- 1 prosenttiyksikköä	+/- 2.3	+/- 1.9	+/- 2.2	+/- 1.9
Vakuutusmaksutuotot (jälleenvakuutusmaksuihin liittyvien kulujen jälkeinen netto, milj. e)	5 330	4 996	+/- 1 prosenttia	+/- 53.3	+/- 53.3	+/- 49.9	+/- 50.2
Korvauskulut (milj. e)	3 763	3 377	+/- 1 prosenttia	+/- 37.6	+/- 36.7	+/- 33.7	+/- 35.5

Vastuunvalintakomitea on neuvoa-antava ja valmisteleva elin kyseisten yhtiöiden toimitusjohtajille. Ohjeidensa mukaisesti vastuunvalintakomitea valvoo vakiintuneiden vastuunvalintaperiaatteiden noudattamista. Komitean puheenjohtajan vastuulla on muun muassa hyväksyä mahdolliset poikkeamiset vastuunvalintapolitiikasta.

Hallituksen hyväksymä vastuunvalintapolitiikka asettaa yleiset periaatteet, rajoitukset ja ohjeet vastuunvalintatoimenpiteille. Politiikkaa täydennetään

yksityiskohtaisemmilla ohjeilla, jotka ohjaavat vakuutusten myyntiä eri liiketoiminta-alueilla.

Ifin jälleenvakuutuspolitiikka määrittelee jälleenvakuutusratkaisujen periaatteet. Jälleenvakuutuksen optimaalista valintaa arvioidaan tarkastelemalla jälleenvakuutuksen odotettuja kustannuksia yhdessä siitä saatavaan hyötyyn sekä jälleenvakuutuksen vaikutuksia tulosvaihteluun kuten myös pääomavaatimuksiin. Arvioinnissa käytetään pääosin Ifin sisäistä mallia, jolla mallinnetaan vahinkotiheydet, suurvahingot ja luonnonkatastrofit.

Jälleenvakuutuspolitiikka sisältää rajoituksia sallituille jälleenvakuuttajille ja niiden luokituksille kullekin vakuutuslajille. Lisäksi mukana ovat rajoitukset, jotka liittyvät keskittymäriskiin ja jälleenvakuutusriskille altistumiseen. Jälleenvakuuttajia arvioidaan ja tarkastellaan jatkuvasti omilla taloudellisilla ja laadullisilla ennalta määrätyillä analyyseillä.

Ifillä on ollut vuodesta 2003 lähtien käytössä koko konsernin laajuinen jälleenvakuutusohjelma. Vuonna 2023 omapidätystasot olivat 100 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 9,0 miljoonan euron) ja 300 miljoonan

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Ruotsin kruunun (noin 27,0 miljoonan euron) välillä yksittäistä riskiä kohden sekä 300 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 27,0 miljoonaa euroa) yksittäistä vahinkotapahtumaa kohden.

Vastuuvelkariski sekä sen hallinta ja valvonta

Vastuunvalintakomitea on neuvoa-antava ja valmisteleva elin kyseisten yhtiöiden toimitusjohtajille. Ohjeidensa mukaisesti vastuunvalintakomitea valvoo vakiintuneiden vastuunvalintaperiaatteiden noudattamista. Komitean puheenjohtajan vastuulla on muun muassa hyväksyä mahdolliset poikkeamiset vastuunvalintapolitiikasta.

Hallituksen hyväksymä vastuunvalintapolitiikka asettaa yleiset periaatteet, rajoitukset ja ohjeet

vastuunvalintatoimenpiteille. Politiikkaa täydennetään yksityiskohtaisemmilla ohjeilla, jotka ohjaavat vakuutusten myyntiä eri liiketoiminta-alueilla.

Ifin jälleenvakuutuspolitiikka määrittelee jälleenvakuutusratkaisujen periaatteet. Jälleenvakuutuksen optimaalista valintaa arvioidaan tarkastelemalla jälleenvakuutuksen odotettuja kustannuksia yhdessä siitä saatavaan hyötyyn sekä jälleenvakuutuksen vaikutuksia tulosvaihteluun kuten myös pääomavaatimuksiin. Arvioinnissa käytetään pääosin Ifin sisäistä mallia, jolla mallinnetaan vahinkotiheydet, suurvahingot ja luonnonkatastrofit.

Jälleenvakuutuspolitiikka sisältää rajoituksia sallituille jälleenvakuuttajille ja niiden luokituksille kullekin vakuutuslajille. Lisäksi mukana ovat rajoitukset, jotka

liittyvät keskittymäriskiin ja jälleenvakuutusriskille altistumiseen. Jälleenvakuuttajia arvioidaan ja tarkastellaan jatkuvasti omilla taloudellisilla ja laadullisilla ennalta määrätyillä analyyseillä.

Ifillä on ollut vuodesta 2003 lähtien käytössä koko konsernin laajuinen jälleenvakuutusohjelma. Vuonna 2023 omapidätystasot olivat 100 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 9,0 miljoonan euron) ja 300 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 27,0 miljoonan euron) välillä yksittäistä riskiä kohden sekä 300 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 27,0 miljoonaa euroa) yksittäistä vahinkotapahtumaa kohden.

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain ja maittain

If, 31.12.2023

	Ruotsi		Norja		Suomi			Tanska		Baltia		Yhteensä
	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio
Ajoneuvovakuutus	868	9,2	226	1,7	669	10,8	103	3,0	107	4,0	1 972	8,2
- Josta liikennevakuutus	774	10,2	159	2,3	647	11,1	89	3,1	93	4,5	1 762	9,2
Lakisääteinen tapaturmavakuutus	0	0,0	116	2,9	805	10,4	300	8,2	0	0,0	1 220	9,1
Vastuuvakuutus	249	4,0	120	1,5	117	3,3	74	2,9	20	2,0	580	3,1
Tapaturmavakuutus	283	6,4	319	6,1	163	7,0	80	1,7	3	0,3	847	5,9
Omaisuusvakuutus	330	1,0	364	0,8	175	0,7	101	0,4	26	0,6	996	0,8
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus	17	0,7	16	0,7	9	1,1	26	0,6	3	0,7	70	0,7
Yhteensä	1 747	6,3	1 162	2,7	1 938	8,9	681	4,7	158	3,1	5 686	6,2

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain ja maittain

If, 31.12.2022

	Ruotsi		Norja		Suomi			Tanska		Baltia		Yhteensä
	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio
Ajoneuvovakuutus	845	8,2	270	1,7	642	11,4	106	2,9	94	4,2	1 957	7,9
- Josta liikennevakuutus	761	9,0	209	2,1	621	11,7	94	3,0	82	4,8	1 767	8,7
Lakisääteinen tapaturmavakuutus	0	0,0	140	3,0	846	10,5	279	7,7	0	0,0	1 264	9,0
Vastuuvakuutus	245	4,0	113	1,4	108	2,7	70	2,7	21	2,2	557	3,0
Tapaturmavakuutus	291	5,3	310	5,2	146	6,8	82	1,7	2	0,2	831	5,2
Omaisuusvakuutus	261	1,0	356	0,8	161	0,7	98	0,4	26	0,6	902	0,8
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus	16	0,7	17	0,7	10	1,1	26	0,3	2	0,8	70	0,6
Yhteensä	1 657	5,8	1 206	2,5	1 913	9,2	661	4,3	144	3,2	5 582	6,0

Vakuutusvelan herkkyysanalyysi esitetään alla olevassa taulukossa, kuten myös vakuutussopimuksiin liittyvä korkoriski. Seuraukset osoittavat välitöntä vaikutusta vastuuvelan arvoihin eri riskitekijöiden muutosten

seurauksena kunkin vuoden joulukuun 31. päivä. Herkkyysanalyysi on laskettu ennen veroja. Korvausvastuun muutos nettona aiheuttaa vastaavan muutoksen tuloksessa ennen veroja. Tulosvaikutus

esitetään joko vakuutuspalvelutuloksessa tai nettotuloksessa.

Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet

If, 31.12.2023 ja 31.12.2022

Vakuutusvelan erä	Riskitekijä	Riskiparametrin muutos	Maa	Vaikutus milj. e 2023 Brutto	Vaikutus milj. e 2023 Netto	Vaikutus milj. e 2022 Brutto	Vaikutus milj. e 2022 Netto
			Ruotsi	124,5	120,1	114,9	112,1
Diskontatut arvioidut tulevat		Yhden prosenttiyksikön	Tanska	33,6	33,0	30,6	29,9
kassavirrat	Inflaatio kasvaa	kasvu	Suomi	25,5	25,2	27,6	27,4
			Norja	21,5	20,2	20,3	19,9
			Ruotsi	15,1	15,1	12,8	12,8
Eläkemuotoinen		Odotettu elinikä kasvaa	Tanska	1,0	1,0	0,8	0,8
korvausvastuu	Kuolevuus laskee	yhdellä vuodella	Suomi	49,2	49,2	46,4	46,4
			Norja	0,2	0,2	0,1	0,1
			Ruotsi	87,0	82,6	79,0	76,4
		Yhden prosenttiyksikön	Tanska	33,5	32,9	29,8	29,2
Diskontattu vakuutusvelka	Diskonttokorko laskee	lasku	Suomi	171,6	171,3	172,8	172,6
			Norja	31,4	30,1	29,0	28,6

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Ifin vastuuvelkaa analysoidaan lisäksi vahinkovuositasolla. Tämän analyysin tulokset sekä ennen että jälkeen jälleenvakuutuksen esitetään korvauskulujen kehitystä kuvaavissa taulukoissa. Nämä esitetään tilinpäätöksen liitetiedossa 23.

Vastuuvelan laskentaan liittyvät ohjeistukset hyväksytään Ifin hallituksissa. Ifin pääaktuaarin vastuulla on vakuutusvastuiden laskentaohjeiden laatiminen ja esittäminen sekä kokonaisvastuun tason arvioiminen. Aktuaaritoiminto vastaa sääntöjen noudattamisesta sekä varmistaa, että paikalliset säännöt ja säännökset sisältyvät ohjeisiin ja työskentelytapoihin.

Aktuaarikomitea on toimielin, joka valmistelee ja antaa neuvoja Ifin pääaktuaarille. Komitean tehtävänä on

varmistaa vastuuvelkariskin kokonaisvaltainen tarkastelu sekä keskustella ja antaa suosituksia vastuuvelkaa koskevista politiikoista ja ohjeistuksista.

Aktuaarit toteuttavat IFRS:n mukaisen vastuuvelan laskennan jokaisella liiketoiminta-alueella. Vakuutusmaksujen ja -korvausten Solvenssi II -mukaiset vastuuvelat perustuvat jokaisen liiketoiminta-alueen sekä pääaktuaarin yksikön antamiin parametreihin. Aktuaarien arviot perustuvat korvauskuluhistoriaan sekä tilinpäätöspäivänä tiedossa oleviin vastuisiin. Huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa vahinkokehityksen trendit, maksamattomien korvausten määrät, lakimuutokset, oikeuskäytännöt ja yleinen talouskehitys. Vastuun arvioinnissa käytetään yleensä vakiintuneita

vakuutusmatemaattisia menetelmiä yhdistettynä ennusteisiin vahinkojen määrästä ja keskimääräisistä korvauskuluista.

Vakuutustoiminnan riskit Topdanmarkkonsernissa

Topdanmarkin vakuutusportfolio on hajautettu liiketoiminta-alueittain ja vakuutuslajeittain, mikä ilmenee seuraavasta graafista Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain, Topdanmark, 31.12.2023.

Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain

Topdanmark, 31.12.2023, yhteensä 1 339 milj. euroa (1 308)

Vakuutusmaksu- ja katastrofiriski sekä niiden hallinta ja valvonta

Pääasiallinen tulokseen vaikuttava vakuutusriski on katastrofeiksi luokitellut tapahtumat. Topdanmarkin vakuutusriskiä pienennetään kattavalla jälleenvakuutusohjelmalla. Ohjelma keskittyy katastrofiriskeihin, kuten myrskyihin, rankkasateisiin tulipaloihin, ja muihin kumuloituviin riskeihin, joissa sama tapahtuma vaikuttaa useisiin vakuutuksen ottajiin. Suurin omapidätystaso on yksittäistä myrskytapahtumaa kohden 150 miljoonaa Tanskan kruunua sekä siihen liittyvä uudelleen voimaan saattaminen jokaista myrskytapahtumaa kohden. Yksittäisen tulipalovahinkotapahtuman omapidätystaso on 30 miljoonaa Tanskan kruunua ja enimmäismäärä 1 245 miljardia Tanskan kruunua. Työntekijän tapaturmavakuutuksessa riskit katetaan jälleenvakuutuksella yhteen miljardiin Tanskan kruunuun asti, ja yhtiön omapidätystaso on 50 miljoonaa Tanskan kruunua.

Melkein kaikkia Topdanmarkin vakuutusriskejä mitataan osittaisella sisäisellä mallilla Solvenssi II -standardimallin sijaan. Osittainen sisäinen malli vakavaraisuuslaskentaan on Tanskan valvontaviranomaisen hyväksymä. Jälleenvakuutusohjelman tehokkuutta arvioidaan osittaisen sisäisen mallin kautta.

Terroritekojen aiheuttamat vahingot on tietyin rajoituksin katettu jälleenvakuutuksilla. Ydinvoiman, biologisten, kemikaalisten ja radiologisten ("NBCR") terroritekojen aiheuttamat vahingot ovat julkisen organisaation vastuulla. Tämä perustuu uuteen NBCRterrorismiriskejä koskevaan lakiin. Järjestelmän mukaan Tanskan valtio kattaa ensin NBCR-hyökkäyksestä aiheutuvat kulut, mutta kulut katetaan jälkeenpäin vakuutuksenottajilta.

Vakuutusmaksuriskejä vähennetään liiketoimintojen eri tasoilla seuraavasti:

• Datan keräämisen riskeistä ja vahinkotapahtumista
• Kerätyn ja käsitellyn datan käyttö kannattavuusraportoinnissa, riskianalyyseissa sekä osittaisessa sisäisessä mallissa
• Riskien jatkuva seuranta sekä neljännesvuosittaiset ennusteet riskien kehityksestä
• Hinnoittelu työkalulla, joka sisältää tilastollisen mallin ja asiakasluokituksen
• Jälleenvakuutusturva, joka vähentää erityisesti katastrofitapahtumiin liittyvää riskiä
• Jatkuva riskitilanteen ja jälleenvakuutuksen kattavuuden seuranta Topdanmarkin riskikomiteassa.

Ylläpitääkseen tuote- ja asiakaskohtaista kannattavuutta Topdanmark seuraa muutoksia asiakasportfoliossaan. Vastuuvelka lasketaan uudelleen kuukausittain ja kannattavuusraportit päivitetään samassa yhteydessä. Tämän raportoinnin pohjalta arvioidaan korvaustrendejä huolellisesti ja tarvittaessa tarkistetaan hinnoittelua.

Yksityisasiakassegmentin asiakkaat riskiluokitellaan ja asiakkaat jaetaan odotetun kannattavuuden mukaisiin ryhmiin. Asiakasluokittelulla on kaksi tarkoitusta. Ensiksi se auttaa yksittäisen asiakkaan vakuutusturvan hinnan ja riskin välisen tasapainon ylläpitämisessä. Toiseksi se edesauttaa sitä, että yksittäisten asiakkaiden välillä hinnoittelu on reilua. Tavoitteena on varmistaa, että asiakkaat maksavat riskiinsä nähden oikean tasoista vakuutusmaksua ja estää tilanne, jossa liikaa maksavat subventoivat liian vähän maksavia.

Keskeisten pk-yritysten, joilla on yksilöllisesti hinnoitellut vakuutussopimukset, toteutunutta kannattavuutta seurataan asiakasarviointijärjestelmillä. Tämä mahdollistaa täsmällisten tietojen saannin asiakastasolla muun muassa tuotoista, korvauskuluista ja yhdistetystä kulusuhteesta.

Edellä kuvattujen analyysien lisäksi Topdanmark kehittää jatkuvasti vakuutusten hoitojärjestelmiään saadakseen entistä yksityiskohtaisempaa tietoa. Tämä puolestaan mahdollistaa yhtiölle jatkuvan hinnoittelukehityksen sekä antaa entistä parempaa tietoa siitä, miten erityyppiset korvaukset muodostuvat.

Vahinkovakuutuksen riskiskenaariot on esitetty taulukossa Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi, Topdanmark, 31.12.2023 ja 31.12.2022.

Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi

Topdanmark, 31.12.2023 ja 31.12.2022

	Nykyinen taso 2023	Nykyinen taso 2023	Muutos nykyisessä	Vaikutus tulokseen ennen veroja (Brutto)		Vaikutus tulokseen ennen veroja (Netto)
Tunnusluku	(Brutto)	(Netto)	tasossa	2023	2022	2023	2022
Yhdistetty kulusuhde, henkilöasiakkaat	82,6 %	81,5 %	+/- 1 prosenttiyksikköä	+/- 7.6	+/- 6.4	+/- 6.4	+/- 6.3
Yhdistetty kulusuhde, yritysasiakkaat	88,5 %	85,2 %	+/- 1 prosenttiyksikköä	+/- 7	+/- 6.9	+/- 6.4	+/- 6.2
Vakuutusmaksutuotot (jälleenvakuutusmak suihin liittyvien kulujen jälkeinen netto, milj. e)		1 460	+/- 1 prosenttia			+/- 13.8	+/- 12.5
Korvauskulut (milj. e)	953	912	+/- 1 prosenttia	+/- 9.5	+/- 8.5	+/- 9.1	+/- 8.1

Vastuuvelkariski sekä sen hallinta ja valvonta

Vakuutuslajit on jaettu lyhythäntäisiin ja pitkähäntäisiin lajeihin sen perusteella, miten kauan vahinkoilmoituksesta kestää vahingon lopulliseen korvaamiseen. Tärkeimpiä lyhythäntäisiä vakuutuslajeja Topdanmarkissa ovat erityyppiset kiinteistö- ja

irtaimistovakuutukset, muu moottoriajoneuvon vakuutus ja Oona A/S:n kautta rekisteröidyt sairausvakuutukset. Lyhythäntäisten vakuutuslajien korvaukset maksetaan pääosin ensimmäisen vuoden kuluessa. Pitkähäntäiset vakuutuslajit liittyvät henkilö- ja vastuuvahinkoihin, ja tällaisia vakuutuksia ovat muun muassa työntekijän tapaturmavakuutus, muu

tapaturmavakuutus, moottoriajoneuvon vastuuvakuutus ja yritysasiakkaiden vastuuvakuutus. Vahinkovakuutuksen korvausvastuun rakenne on esitetty seuraavassa taulukossa.

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain

Topdanmark, 31.12.2023 ja 31.12.2022

	2023		2022
	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio
Moottoriajoneuvon vakuutus	159	1,8	156	1,1
- josta moottoriajoneuvon vastuuvakuutus	133	2,3	133	2,3
Lakisääteinen tapaturmavakuutus	813	7,4	773	7,0
Vastuuvakuutus	105	2,0	99	2,3
Tapaturmavakuutus	179	2,1	173	1,7
Omaisuusvakuutus	209	1,3	167	1,5
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus	1	1,0	2	1,2
Matkavakuutus	4	0,8	4	0,9
Työkyvyttömyysvakuutus	23	0,9	21	0,9
Muu	11	0,8	0	0,0
Yhteensä	1 503	4,4	1 395	4,2

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Pitkähäntäisten vakuutuslajien riskiprofiileja on yleensä vaikeampi arvioida kuin lyhythäntäisten vakuutuslajien. Pitkähäntäisten vakuutuslajien korvaukset on maksettu loppuun usein vasta 3–5 vuoden kuluttua vahinkoilmoituksesta ja harvinaisissa tapauksissa vasta 10–15 vuoden kuluttua.

Topdanmark laskee vastuuvelkariskin osittaisella sisäisellä mallillaan. Työntekijän tapaturmavakuutuksen vastuuvelkariski on selvästi suurin, minkä jälkeen tulevat muut pitkähäntäisten vakuutuslajien korvausvastuut.

Pitkän korvausajan kuluessa korvausten taso voi muuttua merkittävästi lainsäädännön, oikeuskäytäntöjen ja korvauskäytänteiden muuttuessa. Korvauskäytännöt

voivat muuttua myös, jos Tanskan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvauskäytännöistä päättävä elin muuttaa käytäntöjä sen suhteen, mitä ja kuinka paljon vakavissa henkilövahingoissa korvataan tai paljonko vakavissa henkilövahingoissa korvataan ansiotulojen menetyksistä. Tanskan lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa sovelletuilla käytänteillä on myös jonkin verran vaikutusta muun tapaturmavakuutuksen ja muiden henkilövahinkojen korvaustasoihin, joita noudatetaan moottoriajoneuvon vastuuvakuutuksen ja yritysasiakkaiden vastuuvakuutuksen osalta. Korkeimman oikeuden päätökset saattavat myös vaikuttaa aiempien vahinkovuosien vastuuvelkaan erityisesti työntekijän tapaturmavakuutuksen osalta.

Vastuuvelkariski on lähinnä luontaista epävarmuutta, joka liittyy laskentaan ja korvausinflaatioon. Vastuuvelkariski toteutuu, jos korvausten vuotuinen kasvu ylittää yleisen hintojen kasvun tai jos oikeudellinen käytäntö tai lainsäädäntö muuttuu. Varausten riittävyyttä testataan keskeisten vakuutuslajien osalta laskemalla vastuuvelka vaihtoehtoisia malleja käyttäen ja vertaamalla velan tasoa ulkoisista lähteistä saataviin tilastotietoihin, ensisijaisesti Tanskan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvauskäytännöistä päättävältä elimeltä ja Tanskan liikenneviranomaiselta saataviin tilastotietoihin.

Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet

Topdanmark, 31.12.2023 ja 31.12.2022

Vakuutusvelan erä	Riskitekijä	Riskiparametrin muutos	Maa	Vaikutus milj. e 2023 brutto	Vaikutus milj. e 2023 netto	Vaikutus milj. e 2022 brutto	Vaikutus milj. e 2022 netto
Diskontatut arvioidut tulevat kassavirrat	Inflaatio kasvaa	Yhden prosenttiyksikön kasvu	Tanska	50,7	50,7	46,5	46,5
Eläkemuotoinen korvausvastuu	Kuolevuus laskee	Odotettu elinikä kasvaa yhdellä vuodella	Tanska	0,9	0,9	0,9	0,9
Diskontattu vakuutusvelka	Diskonttokorko laskee	Yhden prosenttiyksikön lasku	Tanska	62,4	61,7	57,3	56,6

Vakuutustoiminnan riskit Hastingskonsernissa

Hastings tarjoaa moottoriajoneuvo- ja kotivakuutuksia ja on säänneltyjen kulutusluottojen tarjoaja henkilökohtaisten lainojen osalta. Moottoriajoneuvo- ja

kotivakuutukset Ison-Britannian markkinoilla tarjotaan Gibraltarilla sijaitsevan Advantage-vakuutusyhtiön kautta.

Solvenssi II -vakuutuslajit ovat:

▪ Moottoriajoneuvon vastuuvakuutus

▪ Muu moottoriajoneuvon vakuutus

▪ Palo- ja muu omaisuusvahinkovakuutus.

Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain

Hastings, 31.12.2023 ja 31.12.2022

	31.12.2023		31.12.2022
	Milj. e	Duraatio	Milj. e	Duraatio
Ajoneuvovakuutus	755	2,2	763	2,1
Lakisääteinen tapaturmavakuutus	0	0	0	0
Vastuuvakuutus	0	0	0	0
Tapaturmavakuutus	0	0	0	0
Omaisuusvakuutus	40	1,8	37	1,2
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus	0	0	0	0
Muut
Yhteensä	794	2,2	800	2,1

Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi

Hastings, 31.12.2023 ja 31.12.2022

	Taso, 2023 Taso, 2023			Milj. e	Vaikutus tulokseen ennen veroja (Brutto),	Vaikutus tulokseen ennen veroja (Netto), Milj. e
Tunnusluku	(Brutto)	(Netto)	Muutos	2023	2022	2023	2022
Operatiivinen kulusuhde		90 %	+/- 1 prosenttiyksikköä			+/- 12.5	+/- 9.9
Vakuutusmaksutuotot (jälleenvakuutusmaksuihin liittyvien kulujen jälkeinen netto)	1719	1128	+/- 1 prosenttia	+/- 17.2	+/- 14.1	+/- 11.3	+/- 8.8
Korvauskulut	1135	714	+/- 1 prosenttia	+/- 11.4	+/- 10.1	+/- 7.1	+/- 4.9

Hinnoitteluriski

Advantagen määrittämän riskinottohalukkuuden mukaan hinnoittelulla tulee saavuttaa vahinkosuhde, joka on vahinkosuhdetavoitteelle asetettujen rajojen sisällä. Johdon hyväksymänä markkinatilannetta vastaamaan hintoja päivitettiin säännöllisesti, jotta yhtiön kilpailukyky säilyy ja pystytään tarjoamaan kohdistettuja etuja vakuutuksenottajille. Hinnanmuutoksia tarkasteltiin ja korjattiin säännöllisesti, jotta hinnoittelussa säilyisi ketteryys ja korvauskustannusinflaatio sekä yleinen inflaatio otettaisiin asianmukaisesti huomioon. Vankka tekninen tuotteiden hinnoittelu sekä moottoriajoneuvo- että

kotivakuutustuotteiden vahvat hallintakontrollit ovat Advantagen pääasiallinen tapa hallita vakuutusriskejä tehottoman hinnoittelun riskin vähentämiseksi.

Muutokset teknisiin hintoihin rakennetaan nykyisten ja tulevien ennustettujen frekvenssi- ja vakavuusmallien, uusien yrityshankintojen ja olemassa olevien tapausmallien analyysin perusteella, jotta varmistetaan asianmukainen riskihajautus ja tasapaino. Kilpailijaseuranta vaikuttaa myös hinnoittelun ja tuotesegmentoinnin kehittämiseen.

Viikoittaisen seurannan pohjalta hyväksytään muutokset hinnoittelusuunnitelmaan ja käydään läpi asiakastuotot. Rating-analyysikomitea (Rating Analysis Committee) hyväksyy segmentti- ja vakuutuslajikohtaiset hinnanmuutokset. Päämääränä on taata, että vakuutusliiketoiminta on voitollinen.

Tarkastuksia suoritetaan säännöllisin väliajoin, jotta voidaan varmistua siitä, että vakuutus- ja hinnoitteluohjeita sovelletaan oikein.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Vastuuvelkariski

Hastings-konserni ja Advantage eivät ota merkittävää vastuuvelkariskiä ja pitävät sisäistä riskimarginaalia 75 prosentin luottamusvälillä verrattuna sisäiseen parhaaseen estimaattiin. Koska vastuuvelan laskentaan sisältyy asiantuntija-arvioita, Hastings-konsernin pääaktuaari laskee parhaan estimaatin ja Hastingskonsernin vanhempi aktuaari varmentaa käytetyn datan sekä parhaan estimaatin laskennassa käytettyjen tekniikoiden ja oletusten soveltuvuuden. Riippumaton kolmas osapuoli laskee lisäksi oman parhaan estimaattinsa. Advantagella on kuukausittaisia, neljännesvuosittaisia ja puolivuosittaisia kontrolleja, jotka takaavat vastuuvelan riittävyyden.

Hastingsin tilivuoden 2023 bruttomaksutulot olivat 1 706 miljoonaa euroa.

Bruttomaksutulojen erittely

Hastings, 31.12.2023, yhteensä 1 706 milj. euroa (1 313)

Advantage säilytti kurinalaisen lähestymisen hinnoitteluun huolimatta markkinakilpailusta. Vakuutusten määrä kasvaa vuosittain. Kurinalaisesti mutta ketterästi toteutetut muutokset vakuuttamisessa ja hinnoittelussa johtivat moneen harkittuun hinnanmuutokseen vuonna 2023.

Korvauskulujen inflaatiolla oli suuri vaikutus riskiprofiiliin vuonna 2023. Advantage toteutti useita kuukausittaisia vakiokorotuksia vuoden aikana lieventääkseen tämän vaikutusta. Tehokas hinnoittelu, korvauskäsittely ja tapahtumatiheyskokemus on johtanut tuottoihin ja korkeampaan omaan pääomaan, jolloin vakavaraisuussuhde oli Advantagen tavoitevyöhykkeen sisällä tai yläpuolella koko tilikauden ajan.

Vakuutusvelkaan liittyvien riskien herkkyydet

Hastings, 31.12.2023 ja 31.12.2022

Vakuutusvelan erä	Riskitekijä	Riskiparametrin muutos	Vaikutus Brutto Milj. e 2023	Vaikutus Netto Milj. e 2023	Vaikutus Brutto Milj. e 2022	Vaikutus Netto Milj. e 2022
Diskontatut arvioidut tulevat kassavirrat	Inflaatio kasvaa	Yhden prosenttiyksikön kasvu	63,0	10,1	56,3	8,9
Toistuvaismaksut (Periodic Payment Orders)	Kuolevuus laskee	Odotettu elinikä kasvaa yhdellä vuodella	3,1	0,1	3,2	0,1
Diskontattu vakuutusvelka, netto	Diskonttokorko laskee	Yhden prosenttiyksikön lasku	37,4	10,2	33,4	9,0

Markkinariskit Sampo-konsernissa

Vakuutusvelat ja yhtiökohtaiset riskinottohalukkuudet ovat sijoitustoiminnan lähtökohtana kaikissa tytäryhtiöissä. Ifin, Topdanmarkin ja Hastingsin vakuutusvelat ja riskinottohalukkuus ovat erilaiset, ja tämän seurauksena sijoitussalkkujen rakenteet ja riskit sekä tase eroavat kolmessa yhtiössä toisistaan vastaavasti. Tässä kappaleessa esitetyt taulukot ja graafit eivät sisällä Sampo-konsernin sijoituksia tytäryhtiöiden osakkeisiin.

Sampo-konsernin sijoitusten kokonaismäärä 31.12.2023 oli 17 160 miljoonaa euroa (22 346), kuten on esitetty seuraavassa graafissa.

Hallituksen	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus
toimintakertomus	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot		≡

Sijoitusten kehitys

If, Topdanmark, Hastings, Sampo Oyj, 31.12.2023 ja 31.12.2022

Tämän kaavion lukujen sisältö poikkeaa taseessa rahoitusvarat rivillä esitetystä.

Sampo Oyj:n osalta luvuissa ei huomioida konsernin sisäisiä eriä.

* Vuonna 2023 Pääomarahastosijoitukset sisältävät myös suorat sijoitukset listaamattomiin osakkeisiin.

Sijoitustoiminta ja markkinariskin otto on järjestetty siten, että täysin omistettujen tytäryhtiöiden sijoitusriskit eivät merkittävässä määrin kohdennu samoihin yksittäisiin yhtiöihin lukuun ottamatta pohjoismaisia pankkeja, joihin yhtiöt ovat sijoittaneet ylimääräiset varansa rahamarkkinasijoituksina ja käteisenä. Sijoitusten hajautuksen näkökulmasta Topdanmarkin vaikutus on positiivinen, koska tanskalaisilla sijoituksilla on merkittävä paino sen sijoitussalkuissa ja etenkin tanskalaisten kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen merkitys on keskeinen. Sampo-konsernin muiden vakuutusyhtiöiden sijoitussalkuissa tanskalaisten sijoitusten merkitys on vähäinen. Myös Hastingsilla on ollut hajautuksen näkökulmasta positiivinen vaikutus, vaikka sijoitusportfolio on muita Sampo-konsernin vakuutusyhtiöiden sijoitusportfolioita pienempi.

Hastingsin sijoituksista merkittävä osa on Englannin punnan määräisiä ja kohdistuvat Isoon-Britanniaan, jossa muilla konsernin tytäryhtiöillä ei ole merkittäviä positioita. Lisäksi Hastingsin sijoitusportfolio koostuu lähes pelkästään investment grade -luottoluokituksen saaneista korkosijoituksista.

Seuraavissa kappaleissa esitetään ensin riskikeskittymät homogeenisiin riskiryhmiin jaettuna ja yksittäisten nimien osalta ja sen jälkeen riskejä kuvataan lyhyesti koko taseen näkökulmasta.

Sijoitukset toimialasektoreittain, maantieteellisten alueiden mukaan ja omaisuuslajeittain

Korko- ja osakesijoitusten osalta rahoitussektorin yhtiöillä ja kiinteistövakuudellisilla

joukkovelkakirjalainoilla on merkittävä osuus konsernin kokonaisportfolioista, kun taas julkisen sektorin sijoitusten osuus on melko rajallinen. Suurimmassa osassa näistä sijoituksista liikkeeseenlaskijana on pohjoismainen yhtiö tai yhteisö, vaikkakin Hastings tuo jonkin verran hajautusta tältä kannalta. Suurin osa yrityspuolen liikkeeseenlaskijoista, siitä huolimatta, että ne sijaitsevat Pohjoismaissa, toimii kansainvälisillä markkinoilla, ja näin ollen niiden tuloksentekokyky ei ole kovin riippuvainen pohjoismaisista markkinoista. Positiot toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain on esitetty seuraavassa taulukossa. Sampo katsoo, että tase antaa riittävän kuvan maksimiluottoriskistä.

Positiot toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain

Sampo-konserni, 31.12.2023

		AA+ -	A+ -	BBB+ -	BB+ -		Luokitte	Korko sijoitukset	Listatut		Vasta		Muutos tilanteesta
Milj. e	AAA	AA	A	BBB	C	D	lematon	yhteensä	osakkeet	Muut	puoliriski	Yhteensä	31.12.2022
Perusteollisuus	0	0	42	198	31	0	35	307	40	0	0	346	-33
Pääomahyödykkeet	0	14	147	143	34	0	140	478	520	0	0	998	105
Kulutustavarat	1	40	232	388	23	0	92	776	191	0	0	967	-45
Energia	0	19	19	0	0	0	63	100	18	0	0	119	-110
Rahoitus	33	1 420	2 339	773	51	0	45	4 661	0	728	67	5 456	-1 304
Valtiot	427	46	0	0	0	0	0	473	0	0	0	473	-21
Valtioiden takaamat jvk-lainat	46	25	0	0	0	0	0	71	0	0	0	71	-17
Terveydenhuolto	0	1	15	125	9	0	46	196	1	0	0	197	-20
Vakuutus	9	10	51	109	7	0	234	420	0	112	0	532	117
Media	0	0	0	0	0	0	15	15	0	0	0	15	-14
Pakkaus	0	0	0	0	25	0	0	25	0	0	0	25	1
Julkinen sektori, muut	504	18	0	0	0	0	0	523	0	0	0	523	-190
Kiinteistöala	0	58	140	221	20	0	184	623	0	14	0	637	-122
Palvelut	0	0	41	183	108	0	26	358	0	2	0	360	214
Ylikansalliset julkiset laitokset	197	0	0	0	0	0	0	197	0	0	0	197	-30
Teknologia ja elektroniikka	0	12	27	51	0	0	65	155	0	1	0	156	4
Telekommunikaatio	0	0	12	213	0	0	24	248	37	0	0	285	37
Liikenne	0	49	73	15	0	0	80	217	0	0	0	217	-55
Yhdyskuntapalvelut	0	0	72	207	60	0	65	404	0	0	0	404	-3
Muut	0	0	16	17	0	0	31	64	4	22	0	90	74
Arvopaperistetut jvk lainat	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Vakuudelliset jvk-lainat	3 895	0	32	0	0	0	95	4 022	0	0	0	4 022	-292
Sijoitusrahastot	0	0	0	11	0	0	40	51	663	516	0	1 230	7
Vastapuoliyhteisö	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	2	2	-33
Yhteensä	5 113	1 712	3 257	2 652	368	0	1 280	14 382	1 475	1 395	69	17 321	-1 731
Muutos tilanteesta 31.12.2022	-141	-417	-204	251	-153	3	-208	-870	-1 074	692	-429	-1 681

Taulukossa sekä korkosijoitukset että listatut osakkeet sisältävät suorat ja epäsuorat sijoitukset.

Sijoitusten kokonaismäärä eroaa kuvasta Sijoitusten kehitys johdannaisista johtuen.

Hallituksen	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus	≡
toimintakertomus	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Kuten Korkosijoitukset rahoitussektorille, Sampokonserni, 31.12.2023- ja 31.12.2022 -taulukoista voidaan nähdä, suurin osa rahoitussektorin ja kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen sijoituksista on tehty pohjoismaisiin sijoituskohteisiin.

Korkosijoitukset rahoitussektorille

Sampo-konserni, 31.12.2023

Milj. e	Katetut jvk lainat	Käteinen ja rahamarkkina sijoitukset	Pitkäaikaiset senior-lainat	Pitkäaikaiset heikomman etuoikeuden lainat	Yhteensä	%
Ruotsi	1 776	191	566	169	2 702	32,1 %
Tanska	1 863	79	315	162	2 419	28,7 %
Suomi	52	750	275	125	1 202	14,3 %
Norja	338	0	384	319	1 041	12,4 %
Ranska	0	249	133	5	388	4,6 %
Yhdysvallat	0	2	179	0	181	2,2 %
Alankomaat	0	0	92	21	113	1,3 %
Islanti	0	0	60	2	62	0,7 %
Sveitsi	0	0	52	0	52	0,6 %
Kanada	0	0	51	0	51	0,6 %
Irlanti	0	0	47	0	47	0,6 %
Iso-Britannia	0	0	41	0	41	0,5 %
Australia	0	0	36	0	36	0,4 %
Itävalta	0	0	20	0	20	0,2 %
Saksa	0	0	18	0	18	0,2 %
Espanja	0	0	15	0	15	0,2 %
Belgia	0	0	15	0	15	0,2 %
Uusi-Seelanti	0	0	11	0	11	0,1 %
Bermuda	0	0	0	7	7	0,1 %
Yhteensä	4 028	1 271	2 310	811	8 420	100,0 %

Korkosijoitukset rahoitussektorille

Sampo-konserni, 31.12.2022

Milj. e	Katetut jvk lainat	Käteinen ja rahamarkkina sijoitukset	Pitkäaikaiset senior lainat	Pitkäaikaiset heikomman etuoikeuden lainat	Yhteensä	%
Tanska	1 813	869	156		2 839	24,3 %
Suomi	1 729	157	552	165	2 603	22,3 %
Ruotsi	44	2 028	291	127	2 490	21,3 %
Ranska	520		515	283	1 318	11,3 %
Norja	179		328	264	771	6,6 %
Yhdysvallat		2	346	2	350	3,0 %
Iso-Britannia		62	176	2	240	2,1 %
Kanada	32		197		230	2,0 %
Alankomaat			161	50	211	1,8 %
Irlanti		138	27	24	188	1,6 %
Islanti			56	33	89	0,8 %
Saksa		1	81		82	0,7 %
Espanja			40		40	0,3 %
Gibraltar		40			40	0,3 %
Sveitsi			26	13	40	0,3 %
Luxemburg		6	34		39	0,3 %
Uusi-Seelanti			25		25	0,2 %
Australia			25		25	0,2 %
Itävalta			18		18	0,2 %
Bermuda			16		16	0,1 %
Belgia			14		14	0,1 %
Viro				8	8	0,1 %
Caymansaaret			5		5	0,0 %
Jersey		0			0	0,0 %
Yhteensä	4 318	3 302	3 087	971	11 679	100,0 %

Korkosijoitukset julkiselle sektorille sisältävät valtionlainoja, valtioiden takaamia joukkovelkakirjalainoja sekä muita sijoituksia julkiselle sektorille, mikä voidaan nähdä taulukoista Korkosijoitukset julkiselle sektorille, Sampo-konserni 31.12.2023 ja 31.12.2022. Julkisen sektorin osuus on ollut kohtalaisen pieni Sampo-konsernin sijoitussalkuissa, ja sijoitukset ovat olleet lähinnä Pohjoismaihin.

Korkosijoitukset julkiselle sektorille

Sampo-konserni, 31.12.2023

Milj. e	Valtiot	Valtioiden takaamat	Julkinen sektori, muut	Yhteensä
Ruotsi	421	0	131	552
Norja	0	0	391	391
Ylikansalliset julkiset laitokset	0	6	191	197
Yhdysvallat	46	0	0	46
Saksa	0	46	0	46
Suomi	0	25	0	25
Tanska	7	0	0	7
Yhteensä	473	77	713	1 264

Sampo-konserni, 31.12.2022

Milj. e	Valtiot	Valtioiden takaamat	Julkinen sektori, muut	Yhteensä
Ruotsi	404		184	588
Norja			369	369
Suomi	19	24		42
Ylikansalliset julkiset laitokset			135	135
Iso-Britannia	71			71
Saksa		52		52
Ranska		10		10
Yhteensä	493	87	687	1 267

Sampo-konsernin listatut osakesijoitukset olivat vuoden 2023 lopussa 1 474 miljoonaa euroa (2 884).

Maantieteellisesti Sampo-konsernin sijoitukset ovat painottuneet pohjoismaisiin yrityksiin. Pohjoismaisten yritysten osakkeiden osuus oli 50 prosenttia kaikista

osakkeista. Tämä on linjassa konsernin sijoitusstrategian kanssa, jonka mukaan sijoituksissa keskitytään pohjoismaisiin yhtiöihin. Nämä pohjoismaiset yhtiöt kilpailevat kuitenkin pääosin globaaleilla markkinoilla, ja vain harvat niistä ovat toiminnaltaan puhtaasti kotimaisia yhtiöitä. Näin ollen lopullinen riski ei ole merkittävästi riippuvainen Pohjoismaiden talouksista.

Sampo-konsernin listattujen osakesijoitusten jakauma esitetään Listattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma, Sampo-konserni, 31.12.2023 ja 31.12.2022 -graafeissa

Listattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma

Sampo-konserni, 31.12.2023 ja 31.12.2022

Vuonna 2023 epäsuora sijoitus Nexi S.p.A -yhtiöön sisältyy listattujen osakkeiden jakaumaan, sijoitukset Saxo Bank A/S- ja NOBA Holding AB -yhtiöihin eivät sisälly.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Suurimmat sijoitukset yksittäisiin nimiin

Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2023- ja 31.12.2022 -taulukoissa kuvataan suurimmat keskittymät yksittäisiin liikkeeseenlaskijoihin ja vastapuoliin konsernitasolla.

Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain

Sampo-konserni, 31.12.2023

Liikkeeseenlaskija	Yhteensä milj. e	%:a sijoitus omaisuu desta	Kassavarat ja lyhytaikaiset korko sijoitukset	Pitkäaikaiset korko sijoitukset, yhteensä	Pitkäaikaiset korko sijoitukset: Valtioiden takaamat	Pitkäaikaiset korko sijoitukset: Katetut jvk-lainat	Pitkäaikaiset korko sijoitukset: Senior jvk-lainat	Pitkäaikaiset korko sijoitukset: Tier 1 ja Tier 2	Osake sijoitukset	Vakuudella kattamaton osuus johdannaisista
Nordea Bank	959	6 %	284	672	0	489	125	57	0	2
Svenska Handelsbanken	814	5 %	108	705	0	622	44	39	0	0
Swedbank	713	4 %	0	713	0	589	99	25	0	0
Nykredit Realkredit A/S	598	3 %	0	598	0	598	0	0	0	0
Realcredit Danmark	592	3 %	0	592	0	592	0	0	0	0
Sweden	552	3 %	0	552	0	0	552	0	0	0
NOBA	471	3 %	0	46	0	0	34	12	425	0
Skandinaviska Enskilda Banken	439	3 %	252	186	0	22	133	31	0	2
Danske Bank	429	2 %	251	176	0	24	133	20	0	1
Norway	391	2 %	0	391	0	0	391	0	0	0
10 suurinta keskittymää yhteensä	5 958	35 %	896	4 631	0	2 936	1 512	183	425	5
Muut	11 202	65 %
Sijoitusomaisuus yhteensä	17 160	100 %

Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain

Sampo-konserni, 31.12.2022

Liikkeeseenlaskija	Yhteensä milj. e	%:a sijoitus omaisuu desta	Kassavarat ja lyhytaikaiset korko sijoitukset	Pitkäaikaiset korko sijoitukset, yhteensä	Pitkäaikaiset korko sijoitukset: Valtioiden takaamat	Pitkäaikaiset korko sijoitukset: Katetut jvk-lainat	Pitkäaikaiset korko sijoitukset: Senior jvk-lainat	Pitkäaikaiset korko sijoitukset: Tier 1 ja Tier 2	Osake sijoitukset	Vakuudella kattamaton osuus johdannaisista
Nordea Bank	1 416	6 %	715	699	0	496	130	73	0	2
Skandinaviska Enskilda Banken	818	4 %	639	178	0	65	93	20	0	1
Danske Bank	801	4 %	516	286	0	119	137	29	0	0
Nykredit Realkredit	645	3 %	0	645	0	645	0	0	0	0
BNP Paribas	601	3 %	541	60	0	0	60	0	0	0
Ruotsi	588	3 %	0	588	0	0	588	0	0	0
Realkredit Danmark	514	2 %	0	514	0	514	0	0	0	0
Nordax	425	2 %	0	0	0	0	0	0	425	0
Norja	369	2 %	0	369	0	0	369	0	0	0
Saxo Bank	345	2 %	0	31	0	0	13	17	314	0
10 suurinta keskittymää yhteensä	6 522	29 %	2 411	3 368	0	1 840	1 389	140	739	3
Muut	15 824	71 %
Sijoitus-omaisuus yhteensä	22 346	100 %

Suurimmat high yield- ja luottoluokittelemattomat korkosijoitukset eritellään Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2023- ja 31.12.2022 -taulukoissa. Lisäksi suurimmat suorat sijoitukset listattuihin osakkeisiin eritellään Kymmenen suurinta suoraa

listattua osakesijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2023- ja 31.12.2022 -taulukoissa.

Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta ja suoraa listattua osakesijoitusta

Sampo-konserni, 31.12.2023

Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta		Yhteensä, milj. e	%:a kaikista suorista korkosijoituksista	Kymmenen suurinta suoraa listattua osakesijoitusta	Yhteensä, milj. e	%:a kaikista suorista osakesijoituksista
Saab	NR	56	0,4 %	NOBA*	425	19,3 %
NOBA	NR	46	0,3 %	Saxo Bank*	302	13,7 %
ALM Equity	NR	38	0,3 %	Volvo	180	8,2 %
Ellevio Holding 1 AB	NR	35	0,2 %	Nexi S.p.A.**	149	6,8 %
Visma Group Holding	NR	35	0,2 %	ABB	86	3,9 %
Altera Infrastructure Holdings LLC	NR	30	0,2 %	Autoliv Inc	64	2,9 %
Swedavia	NR	30	0,2 %	Husqvarna	59	2,7 %
Campus Byen A/S	NR	29	0,2 %	Nederman Holding	56	2,6 %
Resource Group TRG	NR	27	0,2 %	Veidekke	46	2,1 %
Huhtamaki	BB+	25	0,2 %	Volvo Cars	38	1,7 %
10 suurinta keskittymää yhteensä		351	2,4 %	10 suurinta keskittymää yhteensä	1 405	63,8 %
Muut suorat korkosijoitukset		13 980	97,6 %	Muut suorat osakesijoitukset	797	36,2 %
Suorat korkosijoitukset yhteensä		14 331	100,0 %	Suorat osakesijoitukset yhteensä	2 202	100,0 %

Kymmenen suurinta suoraa listattua osakesijoitusta	Yhteensä, milj. e	%:a kaikista suorista osakesijoituksista

* Vaikka NOBA ja Saxo Bank eivät ole listattuja yhtiötä, ne ovat merkittäviä sijoituksia Sampo Oyj:n sijoitussalkussa ja siksi mukana tässä taulukossa.

** Sijoitusta Nexi S.p.A. -yhtiöön hallinnoi H&F Evergood Partners .

Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta ja suoraa listattua osakesijoitusta

Sampo-konserni, 31.12.2022

Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta	Luokitus	Yhteensä, milj. e	%:a kaikista suorista korkosijoituksista	Kymmenen suurinta suoraa listattua osakesijoitusta	Yhteensä, milj. e	%:a kaikista suorista osakesijoituksista
Ellevio Holding 1 AB	NR	60	0,4 %	Nordax *	425	21,3 %
Teollisuuden Voima	BB+	54	0,3 %	Saxo Bank *	314	15,7 %
Saab	NR	53	0,3 %	Volvo	131	6,6 %
Granite Debtco 9 Limited	NR	49	0,3 %	ABB	114	5,7 %
Granite Debtco 10 Limited	NR	45	0,3 %	Enento Group	62	3,1 %
Huhtamaki	BB+	44	0,3 %	Volvo Car	55	2,8 %
ALM Equity	NR	43	0,3 %	Nederman Holding	54	2,7 %
Pohjolan Voima	NR	41	0,3 %	Husqvarna	52	2,6 %
Visma Group Holding	NR	36	0,2 %	Vaisala	50	2,5 %
Schibsted	NR	35	0,2 %	Yara International	48	2,4 %
10 suurinta keskittymää yhteensä		459	2,8 %	10 suurinta keskittymää yhteensä	1 306	65,5 %
Muut suorat korkosijoitukset		15 790	97,2 %	Muut suorat osakesijoitukset	689	34,5 %
Suorat korkosijoitukset yhteensä		16 249	100,0 %	Suorat osakesijoitukset yhteensä	1 995	100,0 %

Kymmenen suurinta suoraa listattua osakesijoitusta	Yhteensä, milj. e	%:a kaikista suorista osakesijoituksista

Saamiset muista kuin investment grade -luokituksen saaneista korkosijoituksista ovat merkittävät, koska suhteellisen pienellä osalla pohjoismaisista yhtiöistä on luottoluokitus ja lisäksi monilla luottoluokitelluilla yhtiöillä on high yield -luottoluokitus.

Keskittymät koko taseen tasolla

Yleisesti ottaen Sampo-konserni on rakenteellisesti riippuvainen pohjoismaisten talouksien suoriutumisesta, kuten jo aiemmin kuvattiin. Sampo-konserni on myös taloudellisesti alttiina yleisen korkotason laskulle. Tämä aiheutuu siitä, että Ifissä vakuutusvelkojen duraatio on pidempi kuin korkosijoitusten duraatio. Topdanmarkissa ja Hastingsissa taseen korkoriski on vähäistä, ja siten Topdanmark tai Hastings eivät olennaisesti lisää korkoriskiä konsernin tasolla.

Sampo-konserni hyötyy korkojen noususta, kun vakuutusvelkojen taloudellinen arvo pienenee enemmän kuin niitä suojaavien sijoitusten arvo.

Markkinariskit If konsernissa

Ifin sijoitussalkun kokonaisarvo 31.12.2023 oli 11 156 miljoonaa euroa (10 719). Pääosa korkosijoituksista kohdentui rahoitussektorin liikkeeseenlaskemiin yritysten joukkovelkakirjalainoihin sekä

pankkitilisaldoihin, jotka ovat yhteensä 29,6 prosenttia salkusta. Jos katetut joukkovelkakirjalainat lasketaan mukaan, rahoitussektoriin kohdistuvat sijoitukset olivat 52,0 prosenttia. Loppuosa korkosalkusta koostuu muiden toimialojen altistuksista, joista toiseksi suurin keskittymä on kiinteistöalalla ollen 5,9 prosenttia.

Sijoitusallokaatio, If, 31.12.2023 ja 31.12.2022 -taulukossa esitetään sijoitussalkun jakauma omaisuuslajeittain sekä korkosijoitusten keskimääräiset maturiteetit vuosien 2023 ja 2022 lopussa.

Sijoitusallokaatio

If, 31.12.2023 ja 31.12.2022

	2022
Markkina-arvo, milj. e	Osuus	Keksimääräinen maturiteetti, vuotta	Markkina-arvo, milj. e	Osuus	Keksimääräinen maturiteetti, vuotta
9 905	89 %		9 541	89 %	2,9
240	2 %		272	3 %	0,0
1 065	10 %		1 030	10 %	3,5
8 600	77 %		8 239	77 %	2,9
2 181	20 %		2 505	23 %	3,0
4 327	39 %		3 649	34 %	2,8
1 137	10 %		1 088	10 %	2,7
490	4 %		555	5 %	2,9
466	4 %		442	4 %	3,0
0	0 %		0	0 %	-
1 244	11 %		1 169	11 %	-
0	0 %		0	0 %	-
718	6 %		630	6 %	-
526	5 %		539	5 %	-
5	0 %		5	0 %	-
0	0 %		1	0 %	-
4	0 %		4	0 %	-
0	0 %		0	0 %	-
0	0 %		0	0 %	-
0	0 %		0	0 %	-
2	0 %		4	0 %	-
11 156	100 %		10 719	100 %	-
134	-		73	-	-
		2023		3,1 0,0 3,7 3,2 2,8 3,5 2,8 3,0 2,9 - - - - - - - - - - - - - -

Ifin sijoitusten hallintastrategia on konservatiivinen. Osakkeiden osuus on pieni ja korkosijoitusten duraatio lyhyt.

Sijoituspolitiikka on pääasiallinen dokumentti markkinariskin hallintaan. Ifillä on erillinen Vastuullisen sijoittamisen politiikka, joka ulottuu vastuullisen sijoittamisen prosesseihin ja lisää kohdistusta yleisesti Sampo-konsernissa. Sijoituskontrollikomitea seuraa ja

valvoo aktiivisesti sekä sijoitusten kehitystä että markkinariskejä kuukausittain. Lisäksi muita limiittejä (esimerkiksi allokaatiolimiitit, liikkeeseenlaskija- ja vastapuolilimiitit, korkojen ja luottoriskimarginaalien herkkyyslimiitit) seurataan säännöllisesti samoin kuin viranomaisten asettamia vakavaraisuusvaatimuksia.

Taseen markkinariskit

Tasehallinnan riskit

Ifin altistuma ALM-riskeille koostuu pääasiassa muutoksista korko-, inflaatio- ja valuuttaliikkeissä. ALMriski huomioidaan riskinottohalukkuuden kautta, ja sen hallinta ja hallinnointi perustuvat Ifin sijoituspolitiikkoihin. Jotta ALM-riskit pidetään yleisen riskinottohalukkuuden rajoissa, vakuutusvelat voidaan

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

yhteensovittaa sijoittamalla korkoinstrumentteihin ja käyttämällä valuutta- ja korkojohdannaisia.

Korkoriski

Ifin korkoriskille altistuminen vakuutussopimuksista ja jälleenvakuutussopimuksista syntyy tapahtuneiden vahinkojen nettovastuuvelasta, jossa tulevat korvausmaksut diskontataan nykyarvoon, ja siksi diskonttokorkojen muutokset vaikuttavat niihin. Korkojen duraatiota ja herkkyyttä korvausvastuun korkomuutoksille analysoidaan vakuutusriskiosiossa. Lisätietoja löytyy Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet, If, 31.12.2023 ja 31.12.2022 -taulukosta kappaleessa Vakuutusriskit.

Ifin rahoitusinstrumenttien korkoriskille altistuminen johtuu pääasiassa korkosijoituksista.

Korkojen aleneminen vaikuttaa negatiivisesti Ifiin, koska velkojen duraatio on Ifissä pitempi kuin varojen

duraatio. Vuonna 2023 korot pysyivät korkeammalla tasolla verrattuna lähimenneisyyteen, ja If sijoitti pidemmän maturiteetin instrumentteihin. Korkoherkkyys ilmaistuna korkosijoitusten keskimääräisenä duraationa oli 31.12.2023 2,4 vuotta (1,9). Vastaava vakuutusvelkojen duraatio oli 6,2 vuotta (6,0). Ifin korkosijoitusten määrä on kuitenkin merkittävästi suurempi kuin vastuuvelan määrä, mikä pienentää vastuiden ja varojen duraatioeron vaikutusta vastaavasti. Korkoriskiä hallitaan asettamalla herkkyysrajoja niille instrumenteille, jotka ovat herkkiä korkomuutoksille.

Vakuutusvastuisiin liittyvä korkoriski huomioidaan sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitusomaisuuden koostumuksessa. Korkoriskiä hallitaan asettamalla herkkyysrajoja niille instrumenteille, jotka ovat herkkiä korkomuutoksille.

Valuuttariski

If myöntää vakuutuksia pääosin skandinaavisissa valuutoissa ja euroissa. Valuuttariskiä pienennetään yhteensovittamalla valuutoittain vastuuvelat vastaavien sijoitusten valuuttojen kanssa tai käyttämällä valuuttajohdannaisia. Vakuutustoiminnan valuuttaaltistuma suojataan säännöllisesti perusvaluuttaa vastaan. Sijoitusten valuutta-altistumaa seurataan viikoittain ja se suojataan, kun altistuma on noussut tietylle tasolle. Taso on määritetty perustuen kustannustehokkuuteen ja suojaustransaktion minimikokoon. Valuuttariskin aktiivista hallintaa voidaan tehdä asetettujen limiittien rajoissa. Transaktioriskipositiot Ruotsin kruunua vastaan esitetään Transaktioriskipositio, If, 31.12.2023- ja 31.12.2022 -taulukoissa. Taulukoissa on esitetty avoimet nettotransaktioriskipositiot valuutoittain sekä niiden arvon muutos olettaen perusvaluutan 10 prosentin yleinen heikentyminen.

Transaktioriskipositio

If, 31.12.2023

Kotivaluutta SEK (EUR milj.)	EUR	USD	JPY	GBP	SEK	NOK	DKK	Muut	Yhteensä, netto
Vakuutustoiminta	-3 255	-180	0	-49	37	-2 233	-1 114	-29	-6 823
Sijoitukset	3 091	319	0	24	113	1 869	187	0	5 604
Johdannaiset	117	-123	5	22	-168	350	916	22	1 141
Transaktioriskipositio, netto	-47	15	5	-4	-18	-13	-11	-7	-79
Herkkyys: SEK -10 %	-5	2	0	0	-2	-1	-1	-1	-8

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Transaktioriskipositio

If, 31.12.2022

Kotivaluutta SEK (EUR milj.)	EUR	USD	JPY	GBP	SEK	NOK	DKK	Muut	Yhteensä, netto
Vakuutustoiminta	-3 739	-185	0	-33	-11	-2 318	-1 029	-28	-7 342
Sijoitukset	2 304	297	1	11	108	2 071	263	5	5 058
Johdannaiset	1 370	-113	13	16	-78	229	760	15	2 211
Transaktioriskipositio, netto	-66	-1	13	-7	19	-18	-6	-8	-73
Herkkyys: SEK -10 %	-7	0	1	-1	2	-2	-1	-1	-7

Ifin transaktioriskipositio Ruotsin kruunuissa kuvaa yhtiön sellaisten ulkomaisten tytäryhtiöiden/sivuliikkeiden positioita, joiden kotivaluutta on muu kuin Ruotsin kruunu.

Transaktioriskin lisäksi If altistuu translaatioriskille, joka konsernin tasolla aiheutuu ulkomaan toiminnoista, jotka ovat muussa valuutassa kuin Ruotsin kruunussa.

Likviditeettiriski

Ifissä likviditeettiriski on rajallinen, koska vakuutusmaksut kerätään etukäteen ja suurten korvausmaksujen ajankohdat tiedetään yleensä jo kauan ennen niiden maksupäivää. Maksujen hallinta -toiminto vastaa likviditeetin suunnittelusta. Jotta likviditeettiriski

tunnistetaan, sijoitusten ja vastuuvelan odotettuja kassavirtoja analysoidaan säännöllisesti ottaen huomioon sekä normaalin markkinatilanteen että stressatun tilanteen. Likviditeettiriskiä vähennetään sijoittamalla helposti likvidoitaviin varoihin.

Vastuuvelan sekä rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan, If, 31.12.2023- ja 31.12.2022 -taulukoissa. Ifissä korkosijoitusten keskimääräinen maturiteetti oli 3,2 vuotta (2,9).

Taulukossa rahoitusvarat ja -velat on jaettu sopimuksiin, joiden maturiteetti on sopimuksessa määritelty sekä muihin sopimuksiin. Muiden sopimusten kassavirtaprofiilin esittämisen sijasta niille esitetään ainoastaan kirjanpitoarvo. Lisäksi taulukossa on esitetty nettovastuuvelan odotetut kassavirrat eli kassavirrat jälleenvakuutuksen jälkeen. Erien luonteesta johtuen näihin lukuihin liittyy epävarmuutta.

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

If, 31.12.2023

		Kirjanpitoarvo, ei sopimukseen	Kirjanpitoarvo, sopimukseen perustuva eräpäivä	Kassavirrat
Milj. e	Kirjanpitoarvo yhteensä	perustuvaa eräpäivää		2024	2025	2026	2027	2028	2029- 2038	2039-
Rahoitusvarat	11 296	1 485	9 812	1 605	1 835	2 142	2 561	1 400	1 487	0
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)	11 275	1 485	9 791	1 585	1 835	2 142	2 561	1 400	1 487	0
Koronvaihtosopimukset	2	0	2	2
Valuuttajohdannaiset	19	0	19	19
Sattuneen vahinkotapahtuman vara	527	0	527	328	108	44	19	11	18	1
Rahoitusvelat	-550	0	-550	-402	-31	-137	0	0	0	0
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)	-492		-492	-344	-31	-137	0	0	0	0
Koronvaihtosopimukset
Valuuttajohdannaiset	-58	0	-58	-58	0	0	0	0	0	0
Vuokrasopimusvelat	-148	0	-148	-27	-26	-23	-20	-14	-47	0
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka ja muu vakuutukseen liittyvä maksettava	-6 443	0	-6 443	-2 483	-794	-471	-339	-262	-1 301	-795

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

If, 31.12.2022

		Kirjanpitoarvo, ei sopimukseen	Kirjanpitoarvo,	Kassavirrat
Milj. e	Kirjanpitoarvo yhteensä	perustuvaa eräpäivää	sopimukseen perustuva eräpäivä	2023	2024	2025	2026	2027	2028- 2037	2038-
Rahoitusvarat	10 943	1 464	9 479	1 647	2 178	1 811	2 023	2 266	862	0
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)	10 888	1 464	9 424	1 596	2 177	1 811	2 023	2 266	862	0
Koronvaihtosopimukset	4	0	4	3	1	0	0	0	0	0
Valuuttajohdannaiset	50	0	50	48	0	0	0	0	0	0
Sattuneen vahinkotapahtuman vara	236	0	236	127	48	24	13	8	15	1
Rahoitusvelat	-628	-48	-580	-436	-8	-35	-138	0	0	0
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)	-621	-48	-573	-429	-8	-35	-138	0	0	0
Koronvaihtosopimukset
Valuuttajohdannaiset	-7	0	-7	-6	0	0	0	0	0	0
Vuokrasopimusvelat	-160	0	-160	-26	-23	-23	-22	-18	-59	0
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka ja muu vakuutukseen liittyvä maksettava	-6 014	0	-6 014	-2 215	-734	-469	-334	-271	-1 248	-743

Markkinariskit Topdanmark-konsernissa

Yleisesti ottaen pitkän aikavälin arvonmuodostuksen on perustuttava pääasiassa vakuutusriskien ottoon. Täydentääkseen vakuutustoiminnastaan syntyvää voittoa Topdanmark on valmis ottamaan tietyn määrän markkinariskiä, etenkin kun sen likviditeettiasema on vahva ja vakuutustoiminnan tuotot ovat korkeat ja vakaat. Parantaakseen keskimääräistä sijoitustuottoaan Topdanmark on korkosijoitusten lisäksi sijoittanut muun muassa osakkeisiin ja kiinteistöihin.

Markkinariskit rajoitetaan tasolle, jolla negatiivinen tulosvaikutus on rajoitettu erittäin epäsuotuisiin markkinaolosuhteisiin. Sijoitussalkkua on hallinnoitava siten, että markkinariskit eivät vaaranna vakuutusliiketoimintaa edes epäsuotuisissa markkinaolosuhteissa.

Yhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi sijoituspolitiikassa asetetaan yhtiön sijoitustoiminnan tavoitteet, strategiat, organisaatio ja sijoituksia koskevat raportointikäytännöt. Sijoitusstrategia määritetään tarkemmin markkinariskilimiiteille ja tietyntyyppisille positioille sekä alasalkuille asetetuilla vaatimuksilla. Hallitus päättää sijoitusstrategian, joka tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Asianmukaisia riskienpienentämistekniikoita käytetään osana sijoitustoimintaa.

Sijoituksia valittaessa lähtökohtana on se, että sijoitusten ominaisuudet ja niiden kassavirtojen ajoitus vastaavat vakuutusvelkojen ominaisuuksia ja kassavirtoja. Sijoituspolitiikan tarkoitus on myös varmistaa, että yhtiön organisaatio, järjestelmät ja prosessit pystyvät tehokkaasti tunnistamaan, mittaamaan, valvomaan, hallitsemaan ja raportoimaan niitä sijoitusriskejä, joille yhtiö on altistunut.

Kun markkinariskejä mitataan ja hallitaan, kaikki riskit otetaan huomioon riippumatta siitä, johtuvatko ne aktiivisesta sijoitusvarojen hoidosta tai markkinariskinä pidettävistä eläkevastuista.

Kun kauppa Topdanmark Forsikringin ja Nordean välillä saatiin päätökseen 1.12.2022, uusi sijoitusyksikkö otti hoitaakseen kaikki Topdanmark Forsikringin front office -toimet. Sijoituspolitiikka ja siten ylipäätään riskiprofiili sekä strateginen varojen kohdentaminen säilyvät pääosin muuttumattomina. Kuitenkin sijoitusstrategiaa on muutettu. Osana myyntisopimusta kanssasijoittaminen Topdanmark Forsikringin ja Topdanmark Livforsikringin välillä on päättynyt. Positiot on siirretty ETFiin (Exchange Traded Funds). Alkuperäiset omaisuusluokka- ja maantieteelliset jakaumat pysyvät muuttumattomina. Ainoa poikkeus ovat CLO:t (collateralised loan obligation), jotka on osittain korvattu High Yield ETFillä (EUR).

Hallituksen	Konsernin IFRS-tilinpäätös	Sampo Oyj:n tilinpäätös	Tilintarkastuskertomus
toimintakertomus	Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot	Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot		≡

Muutosten pääasiallinen tarkoitus on säilyttää riskiprofiili muuttumattomana ja käyttää indeksiseurantaa apuna

muodostettaessa positioita, jotka toteuttavat muiden muassa asetetut riskirajoitukset ja ESG-politiikan.

Sijoitusallokaatiot

Topdanmark, 31.12.2023 ja 31.12.2022

	Topdanmark
	31.12.2023		31.12.2022
Omaisuuslaji	Markkina arvo, milj. e	Osuus, %	Markkina arvo, milj. e	Osuus, %
Korkosijoitukset yhteensä	1 898	94 %	2 422	94 %
Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat	1	0 %	544	21 %
Valtioiden jvk-lainat ja kiinteistövakuudelliset jvk-lainat	1 766	88 %	1 722	67 %
Muut joukkovelkakirjalainat	43	2 %	39	2 %
Indeksisidonnaiset joukkovelkakirjalainat	88	4 %	91	4 %
CLO:t	0	0 %	26	1 %
Listatut osakkeet yhteensä	81	4 %	111	4 %
Tanska	15	1 %	25	1 %
Pohjoismaat	2	0 %	2	0 %
Muut maat	64	3 %	85	3 %
Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä	34	2 %	35	1 %
Kiinteistöt	0	0 %	0	0 %
Listaamattomat osakkeet ja hedge-rahastot	34	2 %	35	1 %
Kaupankäyntitarkoituksessa tehdyt johdannaiset	1	0 %	1	0 %
Omaisuuslajit yhteensä	2 014	100 %	2 569	100 %

Tanskan ulkopuolisissa osakesijoituksissa ja muissa joukkovelkakirjalainasijoituksissa on huomioitu johdannaisten vaikutus. Listaamattomat osakkeet ja hedge-rahastot sisältävät myös pääomarahastosijoitukset ja suorat sijoitukset listaamattomiin osakkeisiin.

Osakesalkut, pois lukien osakkuusyhtiöt, ovat hyvin hajautettuja eikä yksittäisiin nimiin ole merkittäviä keskittymiä.	vahinkovakuutusvelan tuottovaateeseen ja arvonmuutokseen.	joukkovelkakirjalainoista, joiden korkotuotto ja pääoma on sidottu indeksiin.
	Luottoriskilliset joukkovelkakirjalainat ovat pääosin
Sijoitusomaisuus koostuu pääosin valtion obligaatioista	eurooppalaisten liikkeeseenlaskijoiden
ja tanskalaisista kiinteistövakuudellisista	velkainstrumentteja, ja niiden osuus on pieni koko
joukkovelkakirjalainoista. Näiden sijoitusten	salkusta,.
korkoherkkyys on pääosin samansuuruinen kuin
vahinkovakuutusvelkojen korkoherkkyys. Täten valtion	Indeksiin sidottujen joukkovelkakirjalainojen salkku
obligaatioiden ja kiinteistövakuudellisten	koostuu pääosin tanskalaisista kiinteistövakuudellisista
joukkovelkakirjalainojen tuottoa on arvioitava suhteessa

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Taseen markkinariski

Korkoriski

Korkoriski lasketaan saamisille, veloille ja johdannaisille, joiden kirjanpitoarvoihin korkotaso vaikuttaa. Topdanmarkissa korkoherkkiä vakuutusvelkoja ovat vakuutusten korvausvastuut.

Korkokäyrän muutokset vaikuttavat sijoitusten ja johdannaisten markkina-arvoihin, mikä näkyy realisoitumattomina voittoina tai tappioina.

Arvioidessaan vakuutusvelkojensa arvoa ja herkkyyttä Topdanmark on käyttänyt Solvenssi II -diskonttokorkokäyrää, joka perustuu markkinakorkokäyrään.

Yleisesti ottaen korkoriskiä rajoitetaan ja hallitaan sijoittamalla korollisiin omaisuuseriin niin, että taseen nettomääräinen korkoriskialtistuma saadaan alennettua halutulle tasolle. Näin ollen tanskalaisilla kiinteistövakuudellisilla ja Tanskan valtion joukkovelkakirjalainoilla on keskeinen asema sijoitussalkuissa. Lisäksi taseen korkoherkkyyden pienentämiseksi on käytetty koronvaihtosopimuksia suojaustarkoituksessa.

Osakeriski

Tanskalaisten osakkeiden osalta osakesalkku on koottu OMXCCAP-indeksiin perustuen ETF Xact OMXC25:n kautta. Muut osakesijoitukset ovat ulkomaisten sijoitusten osakesalkussa, jossa sijoitukset pyrkivät seuraamaan MSCI World DC -indeksiä sopivilla maantieteellisillä ETFillä USAssa, Euroopassa ja Japanissa. Näin ollen Topdanmarkin osakesalkku on kokonaisuudessaan hyvin hajautettu sekä maantieteellisten että yhtiökohtaisten riskien suhteen

Kiinteistöriski

Kiinteistöriski on rajoittunut omassa käytössä oleviin kiinteistöihin Ballerupissa ja Vibyssä. Kiinteistöt arvostetaan Tanskan valvontaviranomaisen säännösten mukaan eli markkina-arvoon vuokrataso ja vuokrasopimusehdot huomioiden.

Spread riski

Suurin osa Topdanmarkin korkosijoituksista koostuu AAA-luokitelluista tanskalaisista kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Riskin katsotaan olevan hyvin vähäinen, koska liikkeeseenlaskijoiden luottokelpoisuus on hyvä ja sijoitusten luottoriskimarginaalit ovat linjassa Topdanmarkin tavoittelemien riski-tuottotasojen kanssa. Salkku on hyvin hajautettu sekä maantieteellisesti että liikkeeseenlaskijatyypeittäin. Näin ollen keskittymäriskille altistuminen on vähäistä.

Sijoituspolitiikka edellyttää, että salkku on hyvin hajautettu liikkeeseenlaskijoiden määrän osalta ja että salkku ei sisällä liian suuria yksittäisen liikkeeseenlaskijan keskittymiä. Spread-riski aiheutuu pääosin kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Koska niiden osuus salkussa on korkea, ne ovat myös merkittävin markkinariskin komponentti SCR:llä mitattuna

Valuuttariski

Käytännössä ainoa valuuttariskin lähde on sijoitusomaisuus, koska vakuutusvelat ovat Tanskan kruunuissa. Valuuttariskiä vähennetään johdannaisilla, ja valuuttakohtaiset nettomääräiset riskipositiot ovat vähäisiä euroa lukuun ottamatta.

Valuuttariskiä arvioidaan SCR-perusteisesti. Se on laskettu useimmille valuutoille olettamalla 25 prosentin muutos valuuttakurssissa. Poikkeuksena on riskipositioltaan merkittävin valuutta euro, jonka muutoksena käytetään 0,39 prosenttia, koska Tanskan kruunu on sidottu euroon.

Inflaatioriski

Inflaatio-odotus sisältyy implisiittisesti malleihin, joita Topdanmark käyttää vakuutusvelkojen arvon laskennassa. Vakuutusvelat lasketaan palkkojen odotetun tulevan indeksoinnin perusteella.

Odotettavissa oleva korkeampi inflaatiovauhti sisällytetään yleisesti vakuutusvelkoihin viiveellä, kun taas tulokseen vaikuttaa vakuutusmaksujen korkeampi indeksointi tulevaisuudessa. Työntekijän tapaturmavakuutuksen inflaatioriskin vähentämiseksi Topdanmark käyttää indeksisidonnaisia joukkovelkakirjalainoja ja johdannaisia suojatessaan merkittävän osan kyseessä olevien vakuutuslajien inflaatioherkistä kassavirroista.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Likviditeettiriski

Topdanmark-konsernilla on vahva likviditeettiasema. Ensinnäkin asiakkaiden maksuihin liittyvä likviditeettiriski on hyvin vähäinen, koska vakuutusmaksut maksetaan vakuutuskauden alussa. Toiseksi, harjoitetun vakuutustoiminnan osista syntyvä kokonaisuus on luonteeltaan sellainen, että

likviditeettikriisin toteutuminen on hyvin epätodennäköistä. Vakuutusvelat ovat luonteeltaan vakaita ja sijoitussalkuissa rahamarkkinasijoituksia täydentää suuri määrä likvidejä listattuja Tanskan valtion ja kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjoja.

Vakuutusvelan sekä rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan, Topdanmark, 31.12.2023 -taulukossa.

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

Topdanmark, 31.12.2023

		Kirjanpitoarvo ilman	Kirjanpitoarvo		Kassavirrat
Milj. e	Kirjanpitoarvo yhteensä	sopimuksellista eräpäivää	sopimukseen perustuva eräpäivä	2024	2025	2026	2027	2028	2029- 2038	2039-
Rahoitusvarat	1 861		1 861	420	424	321	170	166	505	113
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)	1 859		1 859	420	424	321	170	166	504	113
Koronvaihtosopimukset	1		1	0	0	0	0	0	1	0
Valuuttajohdannaiset	0		0	0
Sattuneen vahinkotapahtuman vara	79		79	58	9	4	3	2	4
Rahoitusvelat	299	128	172	10	9	102	59	1	21	1
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)	275	128	148	9	7	101	57
Koronvaihtosopimukset	24		24	1	2	1	1	1	21	1
Valuuttajohdannaiset	0		0	0
Vuokrasopimusvelat
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka ja muu vakuutukseen liittyvä maksettava	1 582		1 582	603	249	183	118	87	303	184

Markkinariskit Hastings-konsernissa

Hastingsin sijoitusportfoliolle on asetettu tuottotavoite hallituksen määrittelemän konservatiivisen riskinottohalukkuuden rajoissa. Johdon pyrkimyksenä on toimia harkiten riskinottohalukkuuden asettamissa rajoissa. Riskinottohalukkuus sisältää alhaisen rajan varojen ja velkojen arvoihin vaikuttavien markkinahintojen heilahtelusta aiheutuville tappioille

sekä velkojen profiiliin sopimattomille varoille. Tästä johtuen sijoitusstrategia sisältää vain vähän altistumaa osakesijoituksille.

Hastingsin sijoitussalkun kokonaisarvo 31.12.2023 oli 1 680 miljoonaa euroa (1 320). Sijoituksista kohdentui korkean luottoluokituksen yrityslainoihin 69 prosenttia, rahamarkkinasijoituksiin ja kassavaroihin 27 prosenttia ja huonomman luottoluokituksen yrityslainoihin ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin 4 prosenttia.

Sijoitusallokaatio, Hastings, 31.12.2023 ja 31.12.2022 -taulukossa esitetään sijoitussalkun jakauma omaisuuslajeittain sekä korkosijoitusten keskimääräiset maturiteetit vuosien 2023 ja 2022 lopussa.

Sijoitusallokaatio

Hastings, 31.12.2023 ja 31.12.2022

		2023		2022
Omaisuuslaji	Markkina-arvo, milj. e	Osuus	Keskimääräinen maturiteetti, vuotta	Markkina-arvo, milj. e	Osuus	Keskimääräinen maturiteetti, vuotta
Korkosijoitukset yhteensä	1 646	98 %	2,2	1 287	98 %	3,3
Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat	448	27 %	0,0	246	19 %	0,0
Valtioiden joukkovelkakirjalainat	0	0 %	3,9	71	5 %	0,1
Muut joukkovelkakirjalainat, rahastot ja lainat	1 198	71 %	3,0	970	74 %	4,3
Katetut jvk-lainat	0	0 %	0,0	0	0 %	0,0
Investment grade -jvk-lainat ja -lainat	1 164	69 %	5,0	954	72 %	4,4
High-yield -jvk-lainat ja -lainat	27	2 %	4,9	16	1 %	4,0
Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 2	7	0 %	—	0	0 %	—
Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 1	0	0 %	—	0	0 %	—
Suojaukset - Koronvaihtosopimukset	0	0 %	—	0	0 %	—
Listatut osakkeet yhteensä	0	0 %	—	0	0 %	—
Iso-Britannia	0	0 %	—	0	0 %	—
Muut maat	0	0 %	—	0	0 %	—
Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä	34	2 %	—	32	2 %	—
Kiinteistöt	0	0 %	—	0	0 %	—
Pääomarahastosijoitukset	0	0 %	—	0	0 %	—
Biometriset	0	0 %	—	0	0 %	—
Hyödykkeet	0	0 %	—	0	0 %	—
Muut vaihtoehtoiset	34	2 %	—	32	2 %	—
Kaupankäyntitarkoituksessa tehdyt johdannaiset	0	0 %	—	0	0 %	—
Omaisuuslajit yhteensä	1 680	100 %	—	1 320	100 %	—
Valuuttapositio, brutto	0	— %		0	— %	—

Velkainstrumenteista koostuva pääasiallinen sijoitusportfolio ja sitä tukeva hajautettu kollektiivisten sijoitusten portfolio ovat Advantagen omistuksessa. Advantagen hallitus työskentelee salkunhoitajien ja sijoituskonsulttien kanssa maksimoidakseen tuotot ja minimoidakseen riskit sekä turvatakseen pääoman. Portfolion rakenteelle, sijoitusluokille ja yksittäisille limiiteille asetetut kriteerit ovat yhdenmukaisia alhaisen riskinottohalukkuuden kanssa. Sijoituksille asetettujen kriteerien toteutumista valvotaan vuosineljänneksittäin

niin sisäisesti kuin käyttäen ulkoisia konsultteja. Valvonnan tulokset raportoidaan sijoituskomitealle sekä riski- ja compliance-komitealle vuosineljänneksittäin.

Advantagella ei ollut suoria sijoituksia johdannaisiin tilikauden aikana. Advantagella on kuitenkin omistuksia sellaisissa rahastoissa, joissa käytetään johdannaisia niin suojaus- kuin tuottotarkoituksessa.

Korkoriski

Hastings hallinnoi taseen korkoriskiä pääasiassa saman duraation omaavilla varoilla ja veloilla, jolloin korot ovat niin pitkälle kuin mahdollista yhtenäiset, ja täten korkoriski alentunut. Sijoituskomitea valvoo kvartaaleittain taseen korkoriskin hallintaa. Valvonta varmistaa myös, että tiukasti asetettuja duraatioiden yhteensopimattomuusrajoja noudatetaan.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Likviditeettiriski

Hastingsin hallinnoimat sijoitukset ovat lyhytkestoisia ja likvidejä, alhaisen riskinottohalukkuutensa mukaisesti. Käteinen ja rahoitusvarat ovat pankkitalletuksissa tai lyhytaikaisissa rahamarkkinatuotteissa. Näiden kestoaika on yleensä alle 60 päivää, jolloin herkkyys korkomuutoksille on pienempi kuin pidempikestoisissa sijoituksissa.

Sijoituskomitea valvoo likviditeettiprofiilia ja sijoitusten kassavirtaa kvartaaleittain, jotta varmistetaan Advantagen vastuiden täyttyminen tulevaisuudessa.

Advantagen sijoitusjohtajat huolehtivat sijoitussalkun likviditeettiriskin hallinnasta varmistamalla, että arvopapereita voidaan myydä tehokkaasti, jos tarvitaan käteisvaroja. Sijoitusjohtajat pyrkivät ostamaan

arvopapereita, joissa on suuri liikkeeseenlaskukoko, liikkeeseenlaskusta on alle 5 vuotta ja joiden kanssa käydään kauppaa säännöllisesti. Likviditeettipisteytys perustuu aikaan liikkeeseenlaskusta, liikkeeseenlaskun kokoon, kaupankäynnin volyymiin ja havaittuihin ostoja myyntikurssin erotuksiin.

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

Hastings, 31.12.2023

		Kirjanpitoarvo ilman	Kirjanpitoarvo	Kassavirrat
Milj. e	Kirjanpitoarvo yhteensä	sopimuksellista eräpäivää	sopimukseen perustuva eräpäivä	2024	2025	2026	2027	2028	2029- 2038	2039-
Rahoitusvarat	1 869	704	1 165	143	341	349	179	154	0	0
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)	1 869	704	1 165	143	341	349	179	154	0	0
Koronvaihtosopimukset	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Valuuttajohdannaiset	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Sattuneen vahinkotapahtuman vara	1 333	1 333	0	349	236	183	61	96	169	240
Rahoitusvelat	187	0	187	73	71	43	0	0	0	0
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)	185	0	185	71	71	43	0	0	0	0
Koronvaihtosopimukset	2	0	2	2	0	0	0	0	0	0
Valuuttajohdannaiset	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Vuokrasopimusvelat	10	0	10	6	3	1	0	0	0	0
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka ja muu vakuutukseen liittyvä maksettava	2 125	2 125	0	670	404	302	127	137	211	275

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Vastapuoliriskit If-konsernissa

Ifin pääasialliset vastapuoliriskin lähteet ovat jälleenvakuutus, pankkitilisaldot, johdannaiset ja muut saamiset.

Vastapuoliriski, joka syntyy saamisista vakuutusasiakkailta ja muista liiketoimista aiheutuneista saamisista, on yleisesti ottaen hyvin vähäinen, koska vakuutuksen maksamatta jättäminen johtaa yleensä vakuutusturvan päättymiseen

Jälleenvakuutuksen vastapuoliriski

If käyttää jälleenvakuutusta säännöllisesti hyödyntääkseen omaa varallisuuttaan tehokkaasti, pienentääkseen pääomakustannuksia, rajoittaakseen suuria vakuutusliiketoiminnan tuloksen vaihteluita ja hyötyäkseen jälleenvakuuttajien osaamispohjasta.

Erittely jälleenvakuutussaamisista ja jälleenvakuuttajien korvausvastuun osuudesta Ifissä 31.12.2023 ja 31.12.2022 on esitetty luottoluokittain taulukossa Jälleenvakuutussaamiset, If, 31.12.2023 ja 31.12.2022. Taulukossa ei ole mukana 206 miljoonan euron (151) jälleenvakuutussaamisia, jotka liittyvät lähinnä captivejälleenvakuutukseen ja lakisääteisiin pooleihin.

Jälleenvakuutus- ja poolisaamiset

If, 31.12.2023 ja 31.12.2022

	31.12.2023	31.12.2022
Luokitus	Yhteensä, milj. e		Yhteensä, milj. e	%
AAA	0	0 %	0	0 %
AA+ - A-	450	100 %	134	100 %
BBB+ - BBB-	0	0 %	0	0 %
BB+ - C	0	0 %	0	0 %
D	0	0 %	0	0 %
Luokittelematon	0	0 %	0	0 %
Yhteensä	450	100 %	135	100 %

Koska yllä esitettyjä saamisia ei ole yleensä katettu vakuuksin, koko saamisten määrä on altistunut vastapuoliriskille.

Ifin jälleenvakuutuspolitiikassa asetetaan vaatimukset jälleenvakuuttajien luottokelpoisuusluokitusten minimitasolle ja tasot vastuun enimmäismäärälle yksittäistä jälleenvakuuttajaa kohden. Ifin oma luottoriskianalyysi on lisäksi keskeisessä roolissa vastapuolien hyväksynnässä.

Jälleenvakuutuskomitea on yhteistyöfoorumi, joka varmistaa asianmukaisen jälleenvakuutussuojan saamisen vakuutusriskille Ifin riskinottohalukkuuden mukaisesti ja arvioi sekä antaa yleisiä suosituksia jälleenvakuutukseen liittyvissä kysymyksissä.

Ifin jälleenvakuutuksen turvallisuuskomitea arvioi ja antaa ehdotuksia koskien jälleenvakuutuksista aiheutuvia luottoriskejä ja riskipositioita ja mahdollisia poikkeamia jälleenvakuutuspolitiikasta

Jälleenvakuutusvastuut syntyneiden vahinkojen varalta kymmenelle suurimmalle jälleenvakuutusvastapuolelle olivat yhteensä 272 miljoonaa euroa (144), joka vastaa 52 prosenttia (61) kaikista jälleenvakuutusvastuista. Kymmenestä suurimmasta jälleenvakuuttajasta 59 prosentilla (32) on vähintään A luottoluokitus, kun loput olivat luokittelemattomia captiveja.

Menevän jälleenvakuutuksen vakuutusmaksut olivat 89 miljoonaa euroa (82).

Johdannaisiin liittyvä vastapuoliriski

Ifissä johdannaisiin liittyvää vastapuoliriskiä syntyy markkinariskien hallinnan seurauksena. Pitkäaikaisten korkojohdannaisten merkitys on ollut vähäinen, ja vastapuoliriskiä aiheutuu pääasiassa lyhytaikaisista valuuttajohdannaisista. Kahden osapuolen välillä tapahtuvasta johdannaiskaupankäynnistä aiheutuvaa vastapuoliriskiä pienennetään vastapuolien huolellisella valinnalla ja hajauttamisella riskikeskittymien välttämiseksi sekä käyttämällä erilaisia vakuusjärjestelyitä, kuten ISDA-puitesopimuksia täydennettynä Credit Support Annex

-vakuussopimuksilla. If määrittää koronvaihtosopimuksia keskusvastapuoliyhteisöjen kautta, mikä vähentää kahden osapuolen välistä vastapuoliriskiä, mutta altistaa Ifin keskusvastapuoliyhteisöihin liittyvälle systeemiriskille.

Vastapuoliriskit Topdanmark-konsernissa

Topdanmark altistuu vastapuoliriskille sekä vakuutusettä sijoitustoiminnassaan. Korko- ja osakesijoituksiin liittyvä luottotappioriski katetaan vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa spread-riski- ja osakeriskimoduuleissa, joten niitä ei käsitellä tässä yhteydessä.

Vastapuoliriskin pääasialliset lähteet ovat yksittäisiin pankkeihin tehdyt talletukset, pankkien kanssa tehdyt johdannaissopimukset ja saamiset jälleenvakuutusyhtiöiltä lisättynä tulevilla mahdollisilla saamisilla. Nämä saamiset arvioidaan perustuen katastrofiskenaarioon, jossa tapahtuman todennäköisyys on kerran 200 vuodessa. Topdanmarkin vastapuoliriski lasketaan käyttäen SCR:n standardikaavaa.

Jälleenvakuutus

Vakuutustoiminnassa jälleenvakuutusyhtiöiden maksukyky on keskeisin vastapuoliriskitekijä. Topdanmark minimoi tämän riskin ostamalla jälleenvakuutusturvan ensisijaisesti

jälleenvakuutusyhtiöiltä, joilla on vähintään luottoluokitus A-, ja hajauttamalla jälleenvakuutusturvaa useiden jälleenvakuuttajien kesken.

Jälleenvakuutusvastapuolten osalta hallitus hyväksyy ohjeet siitä, kuinka suuri osa jälleenvakuutustarpeesta voidaan allokoida kullekin jälleenvakuuttajalle. Tämä osuus määräytyy jälleenvakuuttajan luokituksen sekä Topdanmarkin jälleenvakuuttajasta tekemän oman arvion perusteella. Suurimmat riskikeskittymät saattavat toteutua vakavan katastrofitapahtuman seurauksena. Katastrofin syitä voivat olla muun muassa myrskyt ja kaatosateet.

Sijoitukset

Topdanmarkille voi aiheutua tappioita, mikäli sen vastapuolet eivät kykene suoriutumaan joukkovelkakirja-, laina- tai rahoitus- ja johdannaissopimuksia koskevista velvoitteistaan. Topdanmarkin korkosijoitukset koostuvat pääosin tanskalaisten liikkeeseenlaskijoiden kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista.

Rahoitus- ja johdannaissopimusten vastapuoliriskejä rajoitetaan valitsemalla vastapuolet huolella. Vakuus vaaditaan, kun rahoitussopimusten arvo ylittää ennalta määrätyt rajat. Rajojen suuruus riippuu vastapuolen luottoluokituksesta ja sopimuksen ehdoista.

Vastapuoliriskit Hastings-konsernissa

Hastingsilla on vastapuoliriskiä johtuen jälleenvakuutussaamisista, rahoitusvaroista ja käteisistä varoista. Hastings-konsernissa on useita valvontakeinoja, jotka vähentävät vastapuoliriskiä, kuten jälleenvakuutusten vuosittaiset tarkastukset, luottoluokitustoleranssit alhaisen riskinottohalukkuuden mukaisesti ja matalariskinen, hajautettu sijoitussalkku.

Jälleenvakuutusvastapuoliriski

Jälleenvakuutus on yksi avaintekijä riskejä pienennettäessä. Advantage hallinnoi jälleenvakuutusohjelmaa, joka koostuu sekä pääomittamattomasta Excess of Loss- että Quota Share -suojista. Vuonna 2023 Advantagen ajoneuvovakuutusten omapidätystaso oli nettona yksi miljoonaa Englannin puntaa per vahinko ja

kotivakuutusten omapidätystaso oli 16,0 miljoonaa Englannin puntaa (noin 18,4 miljoonaa euroa) per vahinkotapahtuma. Vuonna 2023 Advantagen hallitus vähensi liikenteen Quota Share -osallistumista 35 prosentista 30 prosenttiin johtuen pääasiassa muutoksesta riskinottohalukkuudessa. Advantagen jälleenvakuutusstrategia tullaan päivittämään linjaan riskinottohalukkuuden kanssa.

Jälleenvakuutussaamiset

Hastings, 31.12.2023 ja 31.12.2022

	2023			2022
Luokitus	Yhteensä, milj. e	%	Yhteensä, milj. e	%
AAA	0	0 %	0	0 %
AA	1 031	63 %	962	65 %
A	608	37 %	512	35 %
BBB	2	0 %	3	0 %
Alle BBB	0	0 %	0	0 %
Luokittelematon	0	0 %	0	0 %
Yhteensä	1 640	100 %	1 477	100 %

Advantage on asettanut minimivaatimukset jälleenvakuuttajien luottokelpoisuudelle ja keskittymäriskille vähentääkseen jälleenvakuutukseen liittyvää luontaista vastapuoli- ja luottoriskiä. Näitä toleransseja seurataan ja pienennetään jatkuvasti siten, että hallitukselle informoidaan neljännesvuosittain tai tarvittaessa tapauskohtaisesti.

Riskejä vähentääkseen, silloin kun se on mahdollista, Advantage pyrkii:

• Ottamaan jälleenvakuutuksen emoyhtiöiltä pienempien paikallisten sivuliikkeiden sijaan
• Käyttämään vakuuksia tai erityisehdoilla rajaamaan vastuita ja/tai käyttämällä emoyhtiön takauksia alentaakseen vastapuoliriskiä
• Varmistamaan erityiset irtisanomisehdot sen varalle, että jälleenvakuuttajan luottoluokitus alenee tai Advantagen jälleenvakuuttaneen ryhmän rakennetta uudelleenjärjestellään.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Pääomitus

Sammon liiketoiminnan ydinosaamista on liiketoimintaan liittyvien riskien taidokas hinnoittelu sekä syntyvien riskialtistumien ja näiden kattamiseen tarvittavien pääomien korkealaatuinen hallinta. Tuottojen, riskien ja pääomien välinen tasapaino myötävaikuttaa oman pääoman tuottoon ja sidosryhmien luottamukseen sekä helpottaa omistajaarvon luomista.

Sampo Oyj on vastuussa konsernin pääomahallinnan toimenpiteistä. Näitä ohjataan konsernitason vakavaraisuudelle sekä velkaisuudelle asetetuilla tavoitteilla. Ne sisältävät myös päätökset konsernitasolla sijoitusten riskialtistumiin, liiketoiminnan kasvu- ja tulostavoitteisiin, jälleenvakuutusstrategioihin, voitonjakoon sekä pääomainstrumenttien liikkeellelaskuun liittyen.

Konsernitason pääomitusta hallitaan Sammon pääomahallinnan kehikolla, joka asettaa tavoitteet vakavaraisuudelle ja ohjaa mahdollisia riskienhallinnan toimenpiteitä.

Sampo-konsernin pääomitukseen vaikuttavia tekijöitä on havainnollistettu kaaviossa Sampo-konsernin pääomittamisen puitteet.

Sampo-konsernin pääomittamisen puitteet

Konsernin pääomavaatimus on riippuvainen pääasiassa liiketoiminta-alueiden ja Sampo Oyj:n taseessa olevien pohjoismaisiin rahoitussektorin yhtiöihin tehtyjen sijoitusten pääomavaatimuksista. Emoyhtiön kontribuutio konsernin pääomatarpeeseen on muutoin vähäinen, sillä Sammolla ei ole omaa liiketoimintaa lukuun ottamatta pääomarakenteen ja likviditeetin hallintaa.

Riskien välistä hajautushyötyä on kahdella tasolla, sekä yhtiöiden sisällä että niiden välillä. Näistä ensimmäinen sisältyy yhtiöiden vakavaraisuuspääomavaatimukseen (Solvency Capital Requirement, SCR).

Käsitteellisesti konsernin oma varallisuus on yhtä kuin varojen ja velkojen markkina-arvojen välinen erotus lisättynä huonomman etuoikeuden veloilla. Kyseinen erotus on kertynyt konsernin olemassaolon aikana, ja se sisältää seuraavat pääkomponentit:

• Kertyneet voitot, joita ei ole maksettu osinkoina vuosien aikana
• Arvostuserot IFRS:n ja Solvenssi II:n välillä
• Liikkeelle laskettu pääoma ja Solvenssi II -ehdot täyttävät huonomman etuoikeuden velkakirjat.

Sampo-konsernin pääomavaatimus ja oma varallisuus ovat molemmat alttiita translaatioriskille. Ifin, Topdanmarkin ja Hastingsin pääoma sekä pääoman tarve muunnetaan niiden raportointivaluutoista euroiksi. Ifin, Topdanmarkin ja Hastingsin raportointivaluuttojen heiketessä euroon nähden konsernin todellisen euromääräisen pääoman määrä supistuu ja Ifin, Topdanmarkin ja Hastingsin euromääräiset pääomavaatimukset ovat myös alhaisemmat.

Translaatioriskiä seurataan sisäisesti ja sen vaikutusta konsernin vakavaraisuuteen toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta analysoidaan säännöllisesti. Translaatioriskille ei kuitenkaan aseteta sisäisesti pääomatarvetta, sillä se realisoituu ainoastaan, jos jokin alakonserni myydään.

Konsernitason pääomapuskurit ovat yhteenlaskettuna yhtä kuin erotus konsernin oman varallisuuden määrän ja konsernin pääomavaatimuksen välillä. Alakonsernitasoisten tekijöiden – odotettujen voittojen ja niiden volatiliteetin, liiketoiminnan kasvumahdollisuuksien, sijoitusten ja vastuuvelan arvonvaihtelusta aiheutuvien taseriskien sekä kyvyn laskea liikkeelle Solvenssi II:n mukaisia pääomainstrumentteja – lisäksi on konsernitasolla vaikuttavia seikkoja, jotka ovat olennaisia arvioitaessa pääomapuskurien suuruutta konsernitasolla. Olennaisimmat pääomapuskurien suuruuteen vaikuttavat konsernitason tekijät ovat alakonsernien voittojen korrelaatio, emoyhtiön kapasiteetti luoda likviditeettiä, liiketoimintajärjestelyiden todennäköisyys sekä osakkeenomistajien osinko-odotukset.

Sampo Oyj:n rooli

Sampo Oyj on konsernin holding-yhtiönä vastuussa konsernin pääomanhallinnan toimenpiteistä. Näitä toimia ohjataan ryhmätason vakavaraisuudelle ja velkaisuusasteelle asetetuilla tavoitteilla. Niihin kuuluvat päätökset konsernitason sijoitusriskeistä, liiketoiminnan kasvu- ja tulostavoitteista, jälleenvakuutusstrategioista, voitonjaosta sekä pääomainstrumenttien liikkeeseenlaskuista. Lisäksi konsernitason riskikertymiä ja -keskittymiä seurataan säännöllisesti, ja niitä hallitaan säätelemällä kokonaisriskejä tarpeen vaatiessa.

Emoyhtiö Sampo Oyj on konsernissa likviditeetin lähde. Tämän vuoksi rahoitusrakenteen kestävyys ja kyky hankkia rahoitusta tarvittaessa ovat jatkuvasti arvioinnin kohteena. Sampo Oyj tarvitsee likviditeettiä konsernin rahoituksen tarpeisiin mahdollistaakseen osinkovarmuuden ja rahoittaakseen mahdollisia liiketoimia. Sampo Oyj:n rahoitus rajoittuu sisäisiin osinkoihin ja sijoitustuottoihin, mutta sitä voidaan määräajoin täydentää uudella velalla ja pääomalla tai sijoitusten myynnillä. Näin ollen holding-yhtiön likviditeettiä hallinnoidaan kokonaisvaltaisesti yhdessä osinkopolitiikan, strategisten päämäärien sekä taseelle asetettujen tavoitteiden kanssa.

Vuoden 2023 lopussa Sammolla oli 5 635 miljoonan edestä strategisia sijoituksia tytäryhtiöihin, ja ne oli pääosin rahoitettu omalla pääomalla, 5 465 miljoonaa euroa. Sampo Oyj:llä oli senior-ehtoista velkaa 959 miljoonaa euroa ja hybridilainaa 1 490 miljoonaa euroa. Senior-lainojen keskimääräinen jäljellä oleva maturiteetti oli 4,8 vuotta, ja siitä 395 miljoonan euron osuus oli maturiteetiltaan yli 5 vuotta. Strategisten sijoitusten ja muiden sijoituserien rahoitus on vahvasti järjestetty.

Kyky hankkia rahoitusta riippuu velkaantuneisuudesta ja likviditeettipuskurista, jotka voidaan päätellä Taserakenne, Sampo Oyj, 31.12.2023 ja 31.12.2022 -taulukosta.

TILINPÄÄTÖS 2023 187

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Taserakenne

Sampo Oyj, 31.12.2023 ja 31.12.2022

Milj. e	31.12.2023	31.12.2022
Vastaavaa yhteensä	7 990	9 685
Käteiset varat	1 352	2 467
Sijoitukset	979	990
Muut sijoitukset	2	2
Korkosijoitukset	101	27
Osakkeet ja osuudet	876	961
Huonommalla etuoikeudella olevat saamiset	0	100
Osuudet saman konsernin yrityksissä	5 635	6 066
Sijoitukset tytäryrityksissä	5 635	6 066
Sijoitukset osakkuusyrityksissä	0	0
Muut varat	24	62

Milj. e	31.12.2023	31.12.2022
Vastattavaa yhteensä	7 990	9 685
Liikkeeseen lasketut yritystodistukset	0	0
Pitkäaikainen vieras pääoma	959	1 306
Private placement -lainat	2	21
Joukkovelkakirjalainat	957	1 285
Pääomalainat	1 490	1 489
Oma pääoma	5 465	6 814
Sidottu oma pääoma	98	98
Voitonjakokelpoiset varat	5 367	6 716
Muut velat	76	77

Sampo Oyj:n velkaantuneisuus oli maltillinen esimerkiksi seuraavilla mittareilla arvioituna:

• Velkaantuneisuus mitattuna korollisten velkojen osuudella kaikista vastattavaa-puolen eristä oli 31 prosenttia (29).
• Sammon nettovelka oli 996 (201) miljoonaa euroa.

Sammolla oli likviditeettiä 1 352 (2 467) miljoonaa euroa pankkitilisaldona sekä lyhytaikaisina rahamarkkinasijoituksina. Likviditeettiin vaikuttaa pääasiassa saadut ja maksetut osingot sekä muutokset liikkeeseenlasketuissa velkainstrumenteissa ja tehdyissä sijoituksissa. Sampo maksaa osinkonsa toukokuussa, jolloin likviditeetti laskee huomattavasti. Osa sijoituksista (979) voidaan myydä, mikäli tarvitaan likviditeettiä. Lyhyen aikavälin likviditeettiä voidaan pitää riittävänä.

Sammon rahoitusasema on hyvä, minkä ansiosta yhtiö kykenee uudelleenrahoittamaan nykyiset velkansa ja laskemaan liikkeelle uutta velkaa. Tämä yhdessä yhtiön myytävissä olevien omaisuuserien kanssa tarkoittaa, että Sampo kykenee luomaan likviditeettiä.

Sampo Oyj pystyy tasapainottamaan riskejä konsernin sisällä. Hallinnoidessaan rahoitus- ja

pääomarakennettaan sekä likviditeettiään Sampo Oyj ottaa huomioon, että joillakin sen liiketoiminta-alueista on eurosta poikkeavat perusvaluutat (Ruotsin kruunu, Tanskan kruunu ja Englannin punta) ja sen, että ne ovat alttiina korkojen laskulle. Nämä riskit saattavat vaikuttaa Sammon tekemiin päätöksiin sen omien velkainstrumenttien liikkeeseenlaskun yhteydessä ja likviditeettiportfoliota hoidettaessa.

Rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vuokrasopimusvelkojen maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan, Sampo Oyj, 31.12.2023- ja 31.12.2022 -taulukoissa.

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan

Sampo Oyj, 31.12.2023 ja 31.12.2022

31.12.2023		Kirjanpitoarvo yhteensä		Kassavirrat
Milj. e	Kirjanpitoarvo yhteensä	Kirjanpitoarvo ilman sopimuksellista eräpäivää	Kirjanpitoarvo, sopimukseen perustuva eräpäivä	2024	2025	2026	2027	2028	2029- 2038	2039-
Rahoitusvarat	2 325	1 623	702	617	14	2	2	30	65	0
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)	2 325	1 623	702	617	14	2	2	30	65	0
Koronvaihtosopimukset	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Valuuttajohdannaiset	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Sattuneen vahinkotapahtuman vara	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Rahoitusvelat	2 527	0	2 527	-72	-223	-59	-59	-475	-2 032	0
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)	2 507	0	2 507	-70	-223	-59	-59	-461	-2 032	0
Koronvaihtosopimukset	20	0	20	-2	0	0	0	-14	0	0
Valuuttajohdannaiset	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Vuokrasopimusvelat	2	0	2	-1	1	0	0	0	0	0
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka ja muu vakuutukseen liittyvä maksettava	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0

31.12.2022	Kirjanpitoarvo yhteensä			Kassavirrat
Milj. e	Kirjanpitoarvo yhteensä	Kirjanpitoarvo ilman sopimuksellista eräpäivää	Kirjanpitoarvo, sopimukseen perustuva eräpäivä	2023	2024	2025	2026	2027	2028- 2037	2038-
Rahoitusvarat	3 596	2 799	797	688	24	8	8	8	77	183
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)	3 596	2 799	797	688	24	8	8	8	77	183
Koronvaihtosopimukset	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Valuuttajohdannaiset	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Sattuneen vahinkotapahtuman vara	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Rahoitusvelat	2 816	0	2 816	-416	-65	-224	-60	-60	-2 513	0
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)	2 802	0	2 802	-416	-63	-223	-59	-59	-2 504	0
Koronvaihtosopimukset	14	0	14	0	-2	-1	-1	-1	-9	0
Valuuttajohdannaiset	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Vuokrasopimusvelat	2	0	2	-1	-1	0	0	0	0	0
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka ja muu vakuutukseen liittyvä maksettava	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0

Sampo Oyj:n tuloslaskelma	191
Sampo Oyj:n tase	192
Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma	193

Sampo Oyj:n tuloslaskelma

Milj. e	Liite	1–12/2023	1–12/2022
Liikevaihto		1	—
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot		-14	-21
Henkilösivukulut
Eläkekulut		-2	-2
Muut henkilösivukulut		-3	-6
Liiketoiminnan muut kulut	1	-39	-19
Liikevoitto		-57	-48
Rahoitustuotot ja -kulut	3
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä		1 039	1 008
Tuotot muista osuuksista		23	182
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä		—	4
Muilta		23	6
Muut tuotot ja kulut sijoituksista		-9	704
Muut korkotuotot		37	11
Korkokulut ja muut rahoituskulut		-95	-111
Valuuttatulos		3	-12
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		963	1 744
Konserniavustus		—	29
Tilikauden verot		0	8
Tilikauden voitto		963	1 780

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Sampo Oyj:n tase

Milj. e	Liite	2023	2022
Vastaavaa
Aineettomat hyödykkeet		1	1
Aineelliset hyödykkeet		3	3
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	21	5 635	6 066
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	4	—	100
Muut osakkeet ja osuudet	5	876	961
Muut sijoitukset	6	706	696
Lyhytaikaiset saamiset
Muut saamiset	7	20	44
Siirtosaamiset	8	2	16
Rahat ja pankkisaamiset		747	1 798
Vastaavaa yhteensä		7 990	9 685

Milj. e	Liite	2023	2022
Vastattavaa
Oma pääoma	9,10
Osakepääoma		98	98
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto		1 527	1 527
Muut rahastot		273	273
Edellisten tilikausien voitto		2 604	3 136
Tilikauden voitto		963	1 780
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	13
Joukkovelkakirjalainat		959	1 306
Pääomalainat		1 490	1 489
Lyhytaikainen vieras pääoma
Laskennallinen verovelka	14	—	—
Muut velat	11	5	12
Siirtovelat	12	71	65
Vastattavaa yhteensä		7 990	9 685

Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma

Milj. e	1–12/2023	1–12/2022
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen veroja	963	1 773
Oikaisut
Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot	9	—
Muut oikaisut	-14	-830
Oikaisut yhteensä	-5	-830
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Sijoitukset	341	48
Muut varat	11	13
Yhteensä	351	60
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Rahoitusvelat	-2	-35
Muut velat	1	9
Maksetut korot	-72	-90
Maksetut tuloverot	0	8
Yhteensä	-73	-107
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat	1 237	896
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin	-108	-427
Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet	—	2 291
Osingot osakkuusyhtiöosakkeista	—	157
Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	0	—
Investoinneista kertyneet nettorahavarat	-108	2 022

Milj. e	1–12/2023	1–12/2022
Rahoitustoiminnan rahavirta
Maksetut osingot	-1 321	-2 186
Omien osakkeiden hankinta	-555	-1 444
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset	-334	-571
Saadut konserniavustukset	29	15
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat	-2 180	-4 186
Rahavirrat yhteensä	-1 051	-1 269
Rahavarat tilikauden alussa	1 798	3 067
Rahavarat tilikauden lopussa	747	1 798
Rahavarojen nettomuutos	-1 051	-1 269

Lisätietoa rahavirtalaskelmaan

Milj. e	1–12/2023	1–12/2022
Saadut korot	63	23
Maksetut korot	-72	-90
Saadut osingot	1 062	1 190

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen

laatimisperiaatteista	195
Liitetiedot	196
1 Liiketoiminnan muut kulut	196
2 Tilintarkastajan palkkiot	196
3 Rahoitustuotot ja -kulut	196
4 Saamiset saman konsernin yrityksiltä	196
5 Muut osakkeet ja osuudet	196
6 Muut sijoitukset	197
7 Muut saamiset	197
8 Siirtosaamiset	197
9 Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma	198
10 Osakepääoma	199
11 Muut velat	84
12 Siirtovelat	199
13 Pitkäaikainen vieras pääoma	87
14 Laskennalliset verosaamiset ja -velat	199
15 Eläkevastuut	199
16 Vuokravastuut	199
17 Muut vastuut ja sitoumukset	199
18 Henkilöstön lukumäärä	200
19 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot	200
20 Toimitusjohtajaan, tämän sijaiseen sekä hallituksen jäseniin liittyvät eläkekulut	200
21 Osakeomistukset	201

Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Sampo-konsernin emoyhtiö, joka on Nasdaq Helsingissä listattu suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, ja konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki, Suomi.

Sampo Oyj:n tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti.

Osittaisjakautuminen

Sampo-konserni ilmoitti 7.12.2022 strategisen arvioinnin aloittamisesta Mandatum-konsernin roolista Sampokonsernissa. Vaihtoehtoja arvioituaan hallitus päätti 29.3.2023 ehdottaa Sampo Oyj:n osittaisjakautumista eriyttämällä Mandatumin Sampo-konsernista. Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 17.5.2023 Sampo Oyj:n osittaisjakautumisen. Jakautumissuunnitelma rekisteröitiin Suomen kaupparekisteriin 30.3.2023.

Sammon osittaisjakautuminen toteutui suunnitellusti 1.10.2023. Ensimmäinen kaupantekopäivä Mandatumin osakkeella Helsingin arvopaperipörssissä oli 2.10.2023. Kaikki Mandatum Oyj:n osakkeet yhteensä 538 miljoonaa euroa siirrettiin selvitysmenettelyttä osittaisjakautumisen toteutumispäivänä perustetulle Mandatum Oyj:lle. Lisäksi osa Sammon yleisveloista, joita ei voi erikseen allokoida liiketoiminnoille, kohdistettiin Mandatum Oyj:lle. Lainasaamisen kirjaamisella oli 102 miljoonan vaikutus emoyhtiön omaan pääomaan.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan tapahtumapäivän kurssiin tai kirjauskuukauden keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset tase-erät arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräisten erien muutokset kirjataan valuuttakurssivoittoina tai tappioina tuloslaskelmaan.

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintamenojen ja kertyneiden poistojen erotuksena.

Sijoitukset on arvostettu hankintamenoon, kuitenkin enintään niiden todennäköiseen arvoon, ja mahdollinen arvonalennus kirjataan tulosvaikutteisesti. Sijoitusomaisuuden rahoitusinstrumentit arvostettiin aiemmin käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta soveltaen Kirjanpitolain 5.2 a -pykälää. Toteutetun laadintaperiaatteen muutoksen aiheuttama oikaisu on kirjattu omaan pääomaan edellisten tilikausien voittoon 1.1.2022.

Johdannaisinstrumentit

Johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset sekä myyntivoitot ja -tappiot yhdessä korkotuottojen ja -kulujen kanssa kirjataan tuloslaskelmaan. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen varoiksi, kun niiden käypä arvo on positiivinen, ja veloiksi, kun käypä arvo on negatiivinen.

Johdannaissopimuksia on käytetty vain taloudelliseen suojaukseen. Lisätietoa on konsernin liitetiedossa

Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laadintaperiaatteista.

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinta on kuvattu konsernin riskienhallintaliitteessä 37.

Tuloutusperiaate

Tuotot tuloutetaan suoriteperusteisesti.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi vuokra-ajalle.

Verot

Tuloslaskelmaan sisältyvät tuloverot perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen. Tuloslaskelman verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron. Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero kirjataan vastaavasti. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

1 Liiketoiminnan muut kulut

Milj. e	1–12/2023	1–12/2022
Vuokrakulut	-1	-1
IT kulut	-1	-1
Ulkopuoliset palvelut	-28	-10
Muut henkilöstökulut	-1	-1
Muut kulut	-7	-6
Yhteensä	-38	-19

Erä Muut kulut sisältää mm. hallintokuluja.

2 Tilintarkastajan palkkiot

Tuhatta euroa	1–12/2023	1–12/2022
Tilintarkastuspalkkiot	-414	-1 065
Verokonsultointi	—	—
Muut palkkiot	—	—
Yhteensä	-414	-1 065

3 Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. e	1–12/2023	1–12/2022
Saadut osingot	1 062	1 190
Korkotuotot	60	20
Korkokulut	-72	-86
Myyntivoitot	—	704
Valuuttatulos	3	-12
Muut	-32	-25
Yhteensä	1 020	1 792

4 Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Milj. e	2023	2022
Hankintameno tilikauden alussa	100	100
Vähennykset	-100	—
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa	—	100

Mandatum Life laski vuonna 2002 liikkeelle pääomalainamuotoisen nimellisarvoltaan 100 milj. euron lainan. Pääomalaina on kokonaisuudessaan Sampo Oyj:n salkussa. Osittaisjakautumisen yhteydessä, saatuaan luvan Finanssivalvonnalta, Mandatum lunasti lainan takaisin.

5 Muut osakkeet ja osuudet

Milj. e	2023	2022
Käypä arvo tilikauden alussa	—	795
Laskentaperiaatteen muutos	—	-200
Hankintameno tilikauden alussa	961	595
Siirto osakkuusyhtiöistä	—	368
Lisäykset	7	3
Vähennykset	-92	-5
Hankintameno tilikauden lopussa	876	961

Sampo myi rahoitusvaroja Mandatumille jakautumisen yhteydessä. Näihin omaisuuseriin lukeutuivat omistus Enento Groupissa ja Kalevan takuuosuudet sekä muita pienempiä osake-, korko- ja vaihtoehtoisia sijoituksia.

6 Muut sijoitukset

Milj. e	2023	2022
Hankintameno tilikauden alussa	696	704
Lisäykset	2 325	3 766
Vähennykset	-2 315	-3 773
Hankintameno tilikauden lopussa	706	696

8 Siirtosaamiset
------------------	--	--	--	--	--	--	--	--

Milj. e	2023	2022
Siirtyvät korot	2	5
Muut	0	11
Yhteensä	2	16

Milj. e	2023	2022
Joukkovelkakirjalainat	15	26
Markkinaraha	590	670
Lainasaaminen	101	—
Yhteensä	706	696

Osittaisjakautumisen 1.10.2023 seurauksena Sampo kirjasi lainasaamisen Mandatum Oyj:ltä yhteensä 102 miljoonaa euroa yleisvelkojen kohdentamiseksi.

7 Muut saamiset

Milj. e	2023	2022
Kauppahintasaamiset	—	1
Muut	20	43
Yhteensä	20	44

Muut erät sisältää johdannaisten vakuuksia 20 (14) miljoonaa euroa ja konsernisaamisia 0 (29) miljoonaa euroa.

Milj. e	2023	Käypä arvo		2022	Käypä arvo
Johdannaissopimukset	Kohde etuuden nimellis arvo	Saamiset	Velat	Kohde etuuden nimellis arvo	Saamiset	Velat
Kaupankäyntitarkoi tuksessa pidettävät johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset	89	—	20	95	—	14
Yhteensä	89	—	20	95	—	14

9 Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma

Milj. e	Sidottu pääoma	Vapaa pääoma Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Muut rahastot			Yhteensä
	Osakepääoma			Kertyneet voittovarat
Kirjanpitoarvo 1.1.2022	98	1 527	273	6 766	8 663
Osingonjako	—	—	—	-2 186	-2 186
Omien osakkeiden hankinta	—	—	—	-1 444	-1 444
Tilikauden voitto	—	—	—	1 780	1 780
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	98	1 527	273	4 916	6 814

	Sidottu pääoma		Vapaa pääoma
Milj. e	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	Muut rahastot	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	98	1 527	273	4 916	6814
Osingonjako	—	—	—	-1 321	-1 321
Omien osakkeiden hankinta	—	—	—	-555	-555
Osittaisjakautuminen	—	—	—	-539	-539
Lainasaamisen osittaisjakautumisessa	—	—	—	102	102
Tilikauden voitto	—	—	—	963	963
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	98	1 527	273	3 567	5 465

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista

Milj. e	2023	2022
Emoyhtiö
Tilikauden voitto	963	1 780
Kertyneet voittovarat	2 604	3 136
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	1 527	1 527
Muut rahastot	273	273
Yhteensä	5 367	6 716

10 Osakepääoma

Tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 27 Oma pääoma.

11 Muut velat

Milj. e	2023	2022
Muut	5	12
Yhteensä	5	12

12 Siirtovelat

Milj. e	2023	2022
Siirtyvät korot	29	29
Johdannaiset	20	14
Muut	23	22
Yhteensä	71	65

13 Pitkäaikainen vieras pääoma

Milj. e	2023	2022
Joukkovelkakirjalainat	959	1 306
Pääomalainat	1 490	1 489
Yhteensä	2 449	2 794

Lisätietoja konsernin liitetiedossa 24 Rahoitusvelat.

14 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Emoyhtiöllä ei ollut vuoden 2023 tai 2022 taseessa laskennallista verovelkaa tai -saamista.

15 Eläkevastuut

Sampo Oyj:n henkilöstön perus- ja lisäeläketurva on hoidettu vakuutuksilla eläkevakuutusyhtiöissä Suomessa ja Ruotsissa.

16 Vuokravastuut

Milj. e	2023	2022
Yhden vuoden kuluessa	1	1
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa	1	1
Yhteensä	2	2

17 Muut vastuut ja sitoumukset

Sampo Oyj on antanut tytäryhtiölleen Hastings Group Holdings Ltd:lle 75 miljoonan punnan luottolupauksen, joka erääntyy lokakuussa 2026. Luottoa ei ollut nostettu tilikauden päättyessä. Lisätietoja on konsernin liitetiedossa 24 Rahoitusvelat.

Sampo ja Mandatum ovat sopineet Saxo Bankin osakkeiden myynnistä, mutta myynti edellyttää viranomaisten hyväksyntää. Sampo on myöntänyt Mandatumille 280 miljoonan euron lainan, joka on nostamatta tilinpäätöshetkellä. Laina odotetaan maksettavan takaisin neljän vuoden kuluessa sen antamisesta.

Yhtiön pääomarahastoille annetut sijoitussitoumukset ovat 7 miljoonaa euroa (7).

Arvonlisäverotuksen ryhmärekisteröinti päättyi 30.4.2023, joten siihen liittyvä yhteisvastuun määrä tilinpäätöshetkellä on 0 euroa (3 miljoonaa euroa).

18 Henkilöstön lukumäärä

	2023 Tilikaudella keskimäärin	2022 Tilikaudella keskimäärin
Kokoaikainen henkilöstö	54	50
Osa-aikainen henkilöstö	1	—
Yhteensä	55	50

19 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot

Tuhatta euroa		2023	2022
Konsernijohtaja	Torbjörn Magnusson	3 139	3 328
Hallituksen jäsenet
Antti Mäkinen		228	—
Björn Wahlroos		—	190
Christian Clausen		101	98
Fiona Clutterbuck		107	104
Georg Ehrnrooth		107	104
Jannica Fagerholm		159	152
Johanna Lamminen		45	104
Steve Langan		107	104
Risto Murto		101	98
Markus Rauramo		101	98
Annica Withchard		107	—

Edellä mainitun lisäksi yhtiö on vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen tekemän päätöksen mukaisesti maksanut yhteensä 8 446,39 euroa yhtiön osakkeiden ostoon liittyviä veroja ja verokompensaatioita (1 819,48 euroa puheenjohtajan, 1 268,84 euroa varapuheenjohtajan ja 5 358,07 euroa muiden hallituksen jäsenten osalta).

20 Toimitusjohtajaan, tämän sijaiseen sekä hallituksen jäseniin liittyvät eläkekulut

	Lakisääteinen
Tuhatta euroa	Lisäeläketurva	eläke	Yhteensä
Tilikauden aikana aiheutuneet eläkekulut
Konsernijohtaja1	869	468	1 337
Entiset hallituksen puheenjohtajat
Kalevi Keinänen2	90		90
Entiset konsernijohtajat
Harri Hollmen3	225		225
Yhteensä	1 184	468	1 652

1 Konsernijohtaja on oikeutettu maksuperusteiseen lisäeläkkeeseen nykyisen eläkesopimuksen mukaisesti.

2 Ryhmäeläkevakuutus, jossa eläkeikä on 60 vuotta ja eläke-etuus 66 prosenttia TyEL:in mukaisesta palkasta. Vuoden 2023 maksu perustuu TyEL-indeksitarkistukseen.

3 Ryhmäeläkevakuutus, jossa eläkeikä on 60 vuotta ja eläke-etuus 60 prosenttia TyEL:in mukaisesta palkasta. Vuoden 2023 maksu perustuu TyEL-indeksitarkistukseen.

21 Osakeomistukset

	31/12/2023		31/12/2022
Yhtiön nimi	Omistus osuus-%	Osakkeiden kirjanpitoarvo milj. e	Omistus osuus-%	Osakkeiden kirjanpitoarvo milj. e
Saman konsernin yritykset
Vahinkovakuutustoiminta
If Skadeförsäkring Holding AB, Tukholma, Ruotsi	100,00	1 886	100,00	1 886
Vahinkovakuutustoiminta
Topdanmark A/S, Kööpenhamina, Tanska	48,92	1 121	48,53	1 107
Vahinkovakuutustoiminta
Hastings Group (Consolidated) Ltd, Lontoo, Iso-Britannia	100,00	2 611	100,00	2 534
Henkivakuutustoiminta
Mandatum Holding Oy, Helsinki, Suomi	—	—	100,00	539

Sampo Oyj:llä on lisäksi Ruotsissa sijaitseva sivuliike.

Tilikaudella Mandatum Oyj:n osakkeet siirrettiin selvitysmenettelyttä osittaisjakautumisen toteutumispäivänä perustetulle Mandatum Oyj:lle.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Helsingissä, 6. maaliskuuta 2024

Sampo Oyj

Hallitus

Christian Clausen Fiona Clutterbuck Georg Ehrnrooth

Jannica Fagerholm Steve Langan Risto Murto

Markus Rauramo Annica Witschard

Antti Mäkinen Hallituksen puheenjohtaja

Torbjörn Magnusson Konsernijohtaja

Tilintarkastusmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 12. maaliskuuta 2024

Deloitte Oy

tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen

KHT

Tilintarkastuskertomus

Sampo Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Sampo Oyj:n (y-tunnus 0142213-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRStilinpäätösstandardien mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6 ja emoyhtiön liitetiedossa 2.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Vakuutussopimusvelkojen arvostus
Katso Sampo-konsernin tilinpäätöksen yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen	Olemme arvioineet johdon määrittämän vakuutussopimusvelan määrää.
laatimisperiaatteista sekä liitetiedot 20 ja 21 tilinpäätöksessä.	Tarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut vakuutussopimusvelkojen arvostukseen ja
	keskeisiin olettamuksiin liittyvien avainkontrollien testaus.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 Sampo-konsernin vakuutussopimusvelkojen määrä on 11 716 miljoonaa euroa (31.12.2022: 16 210 miljoonaa euroa) ja ne koostuvat pääasiassa	Olemme hyödyntäneet Deloitten aktuaari- ja IFRS 17 -asiantuntijoita
vahinkovakuutusliiketoiminnan veloista. Vakuutussopimusvelan arvo koostuu jäljellä	tilintarkastuksessamme ja arvioineet johdon käyttämiä menetelmiä ja malleja. Olemme
olevan vakuutuskauden velasta sekä toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta	verranneet laskelmissa käytettyjä olettamuksia historialliseen informaatioon ja olemme
velasta, joka sisältää sekä jo raportoidut, mutta ei vielä maksetut korvaukset, että vielä	analysoineet riskien, korkotason ja kustannusten kehittymistä.
raportoimattomat korvaukset.
	Olemme arvioineet johdon käyttämiä keskeisiä kirjanpidollisia arvioita ja harkintaa sekä
Sampo-konserni alkoi soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardia 1.1.2023 alkaen	suorittaneet riippumattomia vakuutusmatemaattisiin menetelmiin perustuvia laskelmia
ja edellisten tilikausien vertailutiedot on oikaistu. Sampo-konsernin toiminnot keskittyvät vahinkovakuutusliiketoimintaan ja Sampo käyttää pääasiassa IFRS 17 -standardin	olennaiselle osalle vakuutussopimusvelkoja.
mukaista vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa. Sampo	Olemme arvioineet johdon tulkintaa IFRS 17 standardin käyttöönottoon sekä sen
konsernin avaava tase 1.1.2022 oli 58,7 miljardia euroa ja oma pääoma 13,5 miljardia	soveltamiseen vakuutussopimuksiin liittyen. Olemme myös arvioineet IFRS 17 standardin
euroa. Verrattuna IFRS 4 mukaiseen päättävään taseeseen 61,1 miljardia, IFRS 17 mukaan	käyttöönotosta johtuvia muutoksia tilinpäätökseen ja liitetietoihin.
laadittu avaava tase pieneni 2,4 miljardia euroa. Varausten diskonttaaminen pienensi
vakuutusvelkaa, kun taas riskioikaisun käyttöönotto kasvatti vakuutusvelkaa. Tappiollisiin	Olemme arvioineet ja tarkistaneet valittujen tietojärjestelmien ja sovellusten yleisten IT
sopimuksiin liittyvällä tappiokomponentilla oli vain vähäinen merkitys siirtymässä.	kontrollien toimivuutta, jotka ovat olennaisia vakuutussopimusvelan laskennan
Johdon arvioon toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan määrästä	perusteena oleville syöttötiedoille. Olemme tarkastaneet otospohjaisesti korvausvastuun laskennassa käytetyt syöttötiedot.
vaikuttavat käytetyt syöttötiedot, vakuutusmatemaattisen menetelmän valinta sekä
johdon käyttämien vakuutusmatemaattisten oletusten täsmällisyys. Keskeisiä
kirjanpitoarvoon vaikuttavia oletuksia ovat inflaatio, diskonttauskorot, sekä arvio
tulevista korvausmenoista.
Vakuutussopimusvelkojen arvostukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa sekä
oletuksia tulevista epävarmoista tapahtumista, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa kirjanpitoarvoon ja tämän vuoksi vakuutussopimusvelkojen arvostus on tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Rahoitusvarojen arvostus
Katso Sampo-konsernin yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laadintaperiaatteista	Tilintarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt rahoitusvaroihin liittyvien sisäisten
sekä liitetiedot 14–16 tilinpäätöksessä.	kontrollien ja laskentaperiaatteiden sekä johdon laatimien kirjanpidollisten arvioiden
	asianmukaisuuden arviointi.
Konsernin rahoitusvarat, 15 757 miljoonaa euroa (2022: 19 565 miljoonaa euroa),
muodostavat merkittävän osan konsernin taseen varoista.	Olemme arvioineet yhtiön käyttämien arvostusmallien ja kirjauskäytäntöjen
	asianmukaisuutta arvioidaksemme, onko käyvän arvon määritys yleisesti hyväksyttyjen
Merkittävä osa konsernin rahoitusvaroista on arvostettu käypään arvoon. Tasolla 1	periaatteiden ja toimialan käytäntöjen mukainen. Olemme pyytäneet ulkopuolisia
rahoitusvarojen arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan. Tasolla 2	vahvistuksia todentaaksemme sijoitusten olemassaoloa.
arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia hintoja joko
suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita. Tasolla 3 arvostus perustuu	Yhdessä erityisasiantuntijoidemme kanssa olemme arvioineet johdon
muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin.	arvostuslaskennassa käyttämiä oletuksia. Olemme hyödyntäneet Deloitten
	analytiikkatyökaluja ja suorittaneet käypien arvojen uudelleenlaskentaa markkinoilta
Erityisiä tilintarkastuksen painopistealueita ovat olleet IFRS:n mukaisten tasojen 2 ja 3	saatavilla olevan informaatioon.
arvostus, joissa arvostustekniikat sisältävät sellaisia tekijöitä, jotka eivät ole suoraan
markkinoilta todennettavissa. Erilaisten arvostusmenetelmien ja oletusten käyttö voi	Rahoitusvarojen osalta, jotka arvostetaan muiden kuin markkinoilta saatavilla olevan
johtaa erilaisiin arvioihin käyvästä arvosta, jonka vuoksi tämä on tilintarkastuksen	informaation perusteella, olemme myös arvioineet käytäntöjä ja oletuksia, joita johto on
kannalta keskeinen seikka.	käyttänyt käypiä arvoja määrittäessään.
	Olemme arvioineet rahoitusvarojen esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa

olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 19.5.2021 alkaen yhtäjaksoisesti 3 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä, 12. maaliskuuta 2024

Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen KHT