Sampo Oyj — Annual Report 2010

Mar 10, 2011

Vuosikertomus 2010

Sisällys

Sampo-konserni

• 3 Konsernijohtajan katsaus
• 4 Avainluvut
• 6 Strategia
• 8 Konsernin rakenne
• 9 Organisaatio
• 10 Liiketoiminta-alueet
• 11 Vahinkovakuutus
• 12 Henkivakuutus
• 13 Omistusyhteisö
• 14 Henkilöstö
• 17 Yritysvastuu

Konsernijohtajan katsaus: Onnistuneiden valintojen vuosi

Maailmanlaajuise nanssikriisin muuttuminen Euroopan julkisen sektorin velkakriisiksi toi vuonna 2010 haasteita toiminnallemme. Turbulenssista huolimatta tuloksemme oli erinomainen.

Vuosi 2010 oli Sampo-konsernille monien onnistumisten vuosi. Vahinkovakuutustoimintamme pitkäaikaiset panostukset vastuuvalintaan osoittautuivat viisaiksi ja etumatkamme pohjoismaisiin kilpailijoihimme kasvoi. Onnistuimme arvioimaan riskit oikein ja yhdistetty kulusuhteemme säilyi hyvänä hankalista sääoloista huolimatta. If ylsi alle 95 prosentin yhdistetty kulusuhde -tavoitteeseensa jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Yhtiön tulos oli kokonaisuudessaan hyvä.

I n asiakastyytyväisyys parani odotusten mukaisesti. I in olivat tyytyväisiä erityisesti ne asiakkaat, jotka olivat kärsineet vahinkoja ja olleet tekemisissä yhtiön korvauskäsittelyn kanssa. Olemme ennakoineet asiakkaiden toiveet oikein: Asiakkaat selvästikin haluavat hoitaa korvausasioita Internetissä. Pitkälti juuri Internetin ansiosta henkilöasiakkaistamme jo noin 60 prosenttia saa korvauspäätöksen 24 tunnin sisällä vahinkoilmoituksen jättämisestä.

Asiakkaiden arvostus näkyy myös vahinkovakuutustoiminnan maksutulon kehityksessä. Maksutulo pysyi vakaan nanssikriisin aikana ja vuonna 2010 se kasvoi euromääräisesti jopa kaikkien aikojen korkeimpaan arvoonsa 4,2 miljardiin euroon.

Odotuksien mukainen Nordea

Osakkuusyhtiömme Nordean kehitys vastasi odotuksiamme: Yhtiön liikevoitto kasvoi vuonna 2010 lähes 20 prosenttia. Luottotappiot vähenivät. Pankin asiakasmäärä kasvoi voimakkaasti ja asiakastyytyväisyys nousi kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle. Yhtiön hallinto parani entisestään johtoon ja hallitukseen tehtyjen uudistusten myötä. Tämä kaikki heijastui yhtiön pörssikurssiin, ja joulukuun lopussa Nordea-omistuksemme pörssiarvo oli jo 6,8 miljardia euroa. Arvostuseroa Nordea-osakkeistamme maksettuun 5,3 miljardiin euroon ehti kertyä jo melkoisesti.

Merkittäviä onnistumisia koettiin myös henkivakuutustoiminnassamme. Suomen johtavana yritysten henkilöetuuksien asiantuntijana Mandatum Life pystyi tarjoamaan yrityksille näiden henkilöstön sitouttamiseksi tarvitsemia ratkaisuja, ja perinteinen henkivakuutusten yritysmyynti sujui kokonaisuudessaan hyvin. Myös Mandatum Lifen varainhoitoyksikkö onnistui työssään ja kasvoi voimakkaasti viime vuonna. Yhteistyökumppanimme Sampo Pankki palasi henkivakuutustuotteidemme myynniss nanssikriisiä edeltävälle tasolle - tämä oli heiltä erittäin hyvä ja huomionarvoinen suoritus. Onnistumisten ansiosta Mandatum Lifen tulos kasvoi ja maksutulo kipusi kaikkien aikojen korkeimpaan arvoonsa yli 1,1 miljardiin euroon.

Euroopan velkakriisi ei yllättänyt

Sijoitustoiminnassa tehdyt valinnat osoittautuivat yhtä lailla oikeiksi: ennakoimme globaali nanssikriisin muuttuvan Euroopassa julkisen talouden kriisiksi ja siten sijoitussalkussamme ei ole riskisijoituksiksi osoittautuneita ns. PIIGS-maiden velkakirjoja. Valtion velkakirjojen paino on sijoitusomaisuudessamme muutoinkin poikkeuksellisen pieni. Ennakoimme myös Pohjoismaiden talouden myönteisen kehityksen ja lisäsimme oikeaan aikaan sijoitusomaisuutemme pohjoismaista osakepainoa.

Vuoden 2010 aikana saavutettu menestys osoittaa, että ymmärsimme, mitä asiakkaamme meiltä haluavat. Haluankin esittää suuret kiitokset paitsi asiakaskunnallemme, myös kaikille niille konsernissamme, jotka olivat tekemässä oikeaksi osoittautuneita päätöksiä. Erityinen kiitos kuuluu myös hallitukselle ja sen puheenjohtajalle.

Omistajammekin ansaitsevat kiitokset: Omistajakuntamme on kasvanut tasaisen varmasti ja vuoden 2010 lopulla määrä nousi jo yli 86 000 osakkeenomistajaan. Tämä osoittaa mielestäni sen, että omistajakuntamme katsoo meidän osaavan tehdä oikeita valintoja.

Uskon omistajien olevan myös tyytyväisiä hallituksen osinkoehdotukseen 1,15 euroa osakkeelta.

Hyvästä vuodesta huolimatta pitää tuleviin haasteisiin suhtautua nöyrästi. Työ jatkuu ja monia uusia valinnan paikkoja on edessä myös vuonna 2011.

Kari Stadigh

Konsernijohtaja

Avainluvut

Avainluvut, Sampo-konserni, 2010

Milj. €	2010	2009	Muutos-%
Tulos ennen veroja	1 320	825	60
Vahinkovakuutus	707	644	10
Osakkuusyhtiö (Nordea)	523	-	-
Henkivakuutus	142	121	17
Omistusyhteisö (pl. Nordea)	-48	36	-
Tilikauden tulos	1 104	641	72
			Muutos
Osakekohtainen tulos, euroa	1,97	1,14	0,83
Osakekohtainen tulos ml. käyvän arvon rahaston muutos, euroa	3,22	5,88	-2,66
Osakekohtainen substanssi, euroa	17,79	14,63	3,16
Keskimääräinen henkilöstömäärä (FTE)	6 914	7 311	-397
Konsernin vakavaraisuussuhde, %	167,1	158,3	8,8

Osakkeen perustiedot

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva omistaa kaikki B-sarjan osakkeet. B-sarjan osake voidaan osakkeenomistajan vaatimuksesta muuttaa Asarjan osakkeeksi.

A -osake		B -osake
Pörssi	Nasdaq OMX Helsinki	ISIN-koodi	FI0009006613
Lista	OMXH Suuret yhtiöt	Osakkeiden lukumäärä (listaamaton)	1 200 000
Toimiala	Rahoitus	Äänimäärä/osake	5/osake
Listautumispäivämäärä	14.1.1988
Kaupankäyntitunnus	SAMAS (OMX)
Bloomberg	SAMAS FH
Reuters	SAMAS.HE
ISIN-koodi	FI000903305
Osakkeiden lukumäärä	560 172 390
Äänimäärä/osake	1/osake

Strategia

Sampo-konserni pyrkii luomaan omistaja-arvoa. Arvoa luovat tehokkaat ja erittäin kannattavat liiketoiminnat ja sijoitukset tilanteissa, joissa tuottopotentiaalin arvioidaan olevan korkea ja riskien hallittavissa. Osakkeenomistajat hyötyvät syntyvästä arvonnoususta korkean ja vakaan osinkotuoton muodossa.

Sampo-konsernin liiketoiminta-alueet ovat vahinko- ja henkivakuutus. Vahinkovakuutusta harjoitetaan If-brändin ja henkivakuutusta Mandatum Life -brändin alla. Konserni on myös Pohjoismaiden johtavan pankin Nordean suurin omistaja. Sammolla ei ole tiukasti määriteltyä konsernitason strategiaa, mutta sen liiketoiminta-alueille on määritelty selkeät oman pääoman tuottotavoitteisiin perustuvat strategiat.

	Tavoite	Toteutunut
	RoE 17,5 %	RoE 39,8%
Painopisteenä underwriting	Yhdistetty kulusuhde < 95 %	Yhdistetty kulusuhde 92,8%
Sampo Oyj	Tavoite	Toteutunut
Omistaja-arvon luominen	Osinko, % tuloksesta > 50 %	Osinko, % tuloksesta 58 % *
(%) MANDATUM LIFE	Tavoite	Toteutunut
Painopisteenä sijoitussidonnainen vakuuttaminen	RoE 17,5 %	RoE 36,2%

If Vahinkovakuutus – turvallisuutta ja vakautta

Ifin missio on tarjota houkuttelevasti hinnoiteltuja vakuutusratkaisuja, jotka tuovat turvallisuutta ja vakautta asiakkaiden liiketoimintaan, asumiseen ja arkeen. Yhtiön visio on olla Pohjoismaissa ja Baltiassa johtava vahinkovakuuttaja, jolla on tyytyväisimmät asiakkaat, erinomainen vakuutusosaaminen ja ylivoimainen kannattavuus.

Ifin strategisina, pitkän aikavälin tavoitteina ovat alan paras kannattavuus ja asiakastyytyväisyys sekä hyvä luottokelpoisuus. Taloudellisina tavoitteina ovat alle 95 prosentin yhdistetty kulusuhde ja vähintään 17,5 prosentin oman pääoman tuotto.

Ifin pitkän aikavälin tavoite vahvan ja vakaan kannattavuuskehityksen varmistamiseksi perustuu terveeseen liiketoimintaan, johtavaan kustannusasemaan sekä alan tyytyväisimpiin asiakkaisiin, erinomaiseen vakuutusosaamiseen ja matalariskiseen sijoitusstrategiaan. Ifin neljä strategista suuntaa kuvaavaa avainaluetta ovat:

• Lisäarvo asiakkaalle – If ylittää asiakkaiden odotukset parhailla vakuutusratkaisuilla, nopealla ja oikeudenmukaisella korvaustoiminnalla ja ystävällisellä palvelulla.

• Keskittyminen vakuutusosaamiseen If vahvistaa tietoisesti organisaation kykyä kehittää, hinnoitella ja myydä vakuutustuotteita sekä ennaltaehkäistä ja käsitellä vahinkoja.
• Pohjoismainen liiketoimintamalli If luo kilpailuetua hyödyntämällä suurten yksiköiden tuomia etuja ja jakamalla osaamistaan yhteisen, Pohjoismaissa ja Baltiassa soveltamansa toimintamallin avulla.
• Tasapainoisen riskin sijoitusstrategia If noudattaa matalariskistä sijoitusstrategiaa tasapainottamalla vakuutusvastuunsa ja sijoitusvarallisuutensa valuuttojen ja duraation suhteen. Ylimääräinen pääoma sijoitetaan vahvistamaan kokonaistuottoa.

Mandatum Life – johtava henkivakuuttaja Suomen ja Baltian alueella

Mandatum Lifen tavoitteena on olla johtava henkivakuuttaja Suomen ja Baltian alueella. Yhtiö on tehnyt merkittäviä investointeja myyntiin ja asiakaspalveluun viimeisten vuosien aikana. Mandatum Lifen päätuotealueina ovat myös lähivuosina sijoitussidonnaiset vakuutukset, riskivakuutukset sekä yritysten vapaaehtoiset eläkevakuutukset.

Mandatum Life nojaa Suomessa kolmeen myyntikanavaan: omiin yritysmyyntiin erikoistuneisiin myyntiryhmiin, varakkaaseen asiakaskuntaan keskittyneeseen varainhoidon organisaatioon sekä Sampo Pankin verkostoon.

Yhtiö näkee yritysten ottamien vapaaehtoisten eläkevakuutusten roolin lakisääteisen työeläkkeen täydentäjänä olevan kasvussa. Lisäksi yritysten uskotaan saavan merkittävää lisäarvoa kattaessaan työntekijöidensä henkilöriskejä vapaaehtoisilla henkilöriskivakuutuksilla.

Mandatum Life aloitti oman varainhoito- ja sijoitusratkaisut -toiminnon vuonna 2008. Varainhoitotoiminto keskittyy palveluissaan varakkaisiin yksityishenkilöihin sekä instituutioihin.

Sampo Pankin jakelukanava on henkilöasiakkaiden osalta yhtiön pääjakelukanava. Sampo Pankin asiakaskunnassa on myös paljon yritysasiakaspotentiaalia, minkä takia yhtiö odottaa yritysten ottamien henkivakuutusten myynnissä kasvua. Eläkevakuuttamista koskevan lakimuutoksen johdosta Mandatum Life päätti vuosi sitten, että yksityishenkilöille myytävien yksilöllisten eläkevakuutuksien myyntiä ei jatketa.

Mandatum Lifen tulos muodostuu kolmesta osa-alueesta – sijoitustoiminnan, riskiliikkeen ja kustannusliikkeen tuloksesta. Sijoitustoiminnan osalta yhtiön strategiana on pitää yhtiö riittävän vakavaraisena taseen markkinariskeihin nähden, joka mahdollistaa pitkällä aikavälillä riskitöntä tuottoa korkeamman tuoton tavoittelemisen. Kustannus- ja riskiliikkeen tuloksen osalta yhtiö tavoittelee kasvua, vaikka lyhyellä aikavälillä kustannusliike tuleekin kärsimään voimakkaista panostuksista myyntikanaviin. Yhtiön taloudelliseksi tavoitteeksi on asetettu vähintään 17,5 prosentin oman pääoman tuotto (RoE).

Voitonjakopolitiikka

Sampo Oyj, konsernin pörssinoteerattu emoyhtiö, on hyvä osingonmaksaja. Sammon tavoitteena on jakaa vähintään 50 prosenttia nettotuloksestaan osinkoina. Omien osakkeiden ostoilla voidaan täydentää voitonjakoa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle vuodelta 2010 jaettavaksi 1,15 euron osakekohtaisen osingon. Ehdotettu osinko vastaa 58 prosenttia nettotuloksesta.

Konsernin rakenne

Organisaatio

Liiketoiminta-alueet

Sampo-konsernilla on kaksi liiketoiminta-aluetta: vahinkovakuutus- ja henkivakuutusliiketoiminta. Lisäksi helmikuussa 2011 emoyhtiö Sampo Oyj omisti 21,3 prosenttia Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean osakkeista. Nordeaa on 31.12.2009 alkaen käsitelty Sampo-konsernin raportoinnissa osakkuusyhtiönä.

If

Vahinkovakuutusliiketoimintaa harjoittava If Vahinkovakuutus on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuuttaja, jolla on toimintoja Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltiassa ja Venäjällä.

Mandatum Life

Henkivakuutusliiketoimintaa ja vakuutuksellista varainhoitoa harjoittava Mandatum Life toimii Suomessa ja Baltiassa.

Sampo Oyj

Konsernin emoyhtiö Sampo Oyj omistaa ja hallinnoi vakuutustoimintaa harjoittavia tytäryhtiöitään ja oli helmikuussa 2011 noin 21,3 prosentin omistusosuudellaan Pohjoismaiden johtavan pankkikonsernin Nordean suurin osakkeenomistaja.

If Vahinkovakuutus

Vuosi 2010 käynnistyi verraten ankarissa talviolosuhteissa monissa maissa, joissa Ifillä on liiketoimintaa. Poikkeukselliset sääolot jatkuivat läpi kuuman, runsasmyrskyisen ja rankkasateisen kesän aina loppuvuoden koviin lumisateisiin saakka.

Ifissä dramaattiset sääilmiöt näkyivät lisääntyneenä vahinkojen määränä ja näin ollen myös suurentuneina työmäärinä. Kova kylmyys aiheutti muun muassa vesivahinkoja sekä yksityisasunnoissa että yrityksissä, ja runsas lumentulo sai aikaan suuren määrän lievempiä ja vakavampia liikenneonnettomuuksia. Tästä seurasi puhelujen ja sähköpostiviestien tulva, mikä antoi Ifille mahdollisuuden näyttää asiakkailleen, että he ovat valinneet oikean vakuutusyhtiön. Myöhemmin tehdyt asiakastyytyväisyysmittaukset osoittivat, että vahinkoja kärsineet asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun; yhdeksän kymmenestä vahingon kärsineestä oli sitä mieltä, että If hoiti vahingon käsittelyn hyvin tai erittäin hyvin. Ifin vuonna 2010 lanseeraamaa uutta markkinointikampanjaa siteeraten: Se oli korvausten käsittelyä, joka sujui niin kuin pitikin.

Poikkeuksellisen ankarista sääoloista johtuneista vahingoista huolimatta Ifin tulos oli vuonna 2010 jälleen kerran vakaa. Yhdistetty kulusuhde 92,8 prosenttia oli pitkän aikavälin tavoitetta parempi ja samalla tasolla kuin vuonna 2009. Vakuutustekninen tulos oli 449 miljoonaa euroa (488 miljoonaa euroa vuonna 2009) ja tulos ennen veroja 707 miljoonaa euroa (644 miljoonaa).

Haasteellisten sääolojen lisäksi vuoden 2010 erityspiirteeksi nousi suuri määrä uusia solmittuja yhteistyösopimuksia. Erityisesti terveydenhoitoalalla vuosi 2010 oli Ifille monella tapaa läpimurtovuosi lukuisten uusien yhteistyösopimusten ansiosta. Esimerkiksi Tanskassa solmitun sopimuksen seurauksena yli 100 000:lle ihi Bupan pohjoismaiselle sairausvakuutusasiakkaalle suositeltiin vakuutusten siirtämistä Ifiin. Ifille tärkeällä autovakuutusalalla pohjoismaiseen Volvia-merkkivakuutukseen liittyvää yhteistyötä Volvon kanssa jatkettiin viidellä vuodella. Volvian maksutulo on vuosittain noin 200 miljoonaa euroa. Myös Ford ja Mazda jatkoivat viisivuotisia merkkivakuutussopimuksiaan Pohjoismaissa. Liiketoiminnan painopistealueisiin kuuluivat kuluneen vuoden aikana myös vuonna 2009 allekirjoitettujen sopimusten menestyksekäs täytäntöönpano, kuten yhteistyö suomalaisten yliopistojen, Ruotsin Volkswagen Groupin ja ruotsalaisen toimihenkilöiden Unionen-ammattijärjestön kanssa. Huomionarvoista on myös, että If ryhtyi vuoden aikana toimimaan Facebookin ja Twitterin kaltaisissa sosiaalisissa medioissa ja otti Pohjoismaiden ensimmäisenä vakuutusyhtiönä palveluissaan käyttöön oman mobiilisovelluksen matkapuhelimiin.

Sisäisesti Ifissä jatkettiin työtä toiminnan tehostamiseksi ja entistä paremman palvelun tarjoamiseksi asiakkaille. Esimerkkinä tästä on Ifin laajentunut, suuren suosion asiakkaiden keskuudessa saavuttanut Internetissä tarjottavien palveluiden määrä. Vuonna 2010 jo 25 prosenttia yksityisasiakkaiden vahingoista ilmoitettiin verkossa. Yritysasiakkaissa osuus oli 40 prosenttia. Toinen esimerkki on vuoden aikana käyttöön otettu uusi teknologia, jolla automatisoidaan tiettyjen tavanomaisimpien vahinkojen käsittely. Asiakkaille tämä merkitsee kirjaimellisesti sekunneissa tapahtuvaa palvelua ja Ifille resurssien vapautumista esimerkiksi monimutkaisempien vahinkojen käsittelyyn. Yritysasiakkaiden palvelemisessa on muun muassa Norjassa otettu käyttöön täysin uusi vakuutusjärjestelmä, jonka odotetaan tuovan merkittäviä hyötyjä sekä suoraan asiakkaille että yhtiölle itselleen parantaen Ifin asemaa kilpailijoihin nähden.

Ifin menestyksekäs työ ympäristöasioiden parissa jatkuu. If liittyi vuoden 2010 aikana YK:n "Clean Development Mechanism" -ohjelmaan (Puhtaan kehityksen mekanismi), ja yhtiöstä tulee ympäristöneutraali vuonna 2011. Vuonna 2010 saatettiin päätökseen kunnianhimoinen sadan parannuskohdan sisäinen ympäristöohjelma. Yksi ohjelman painopistealueista on ollut työntekijöiden matkustamisen vähentäminen, minkä seurauksena matkustaminen on yhtiössä vähentynyt lähes 33 prosenttia kolmen viime vuoden aikana. Tämän on mahdollistanut muun muassa määrätietoinen video- ja verkkokokouksien lisääminen. Videokokousten määrä onkin samana ajanjaksona yli kaksinkertaistunut.

Mandatum Life

Mandatum Lifen maksutulo ja tase yltivät ennätyksiin vuoden 2010 aikana. Maksutulon voimakas kasvu oli seurausta vuonna 2008 aloitetuista panostuksista varainhoidon organisaatioon ja omiin yritysmyyntikanaviin. Kasvua edesauttoi myös Sampo Pankin myynnin palautuminen aiempien vuosien tasolle.

Hyvistä sijoitustoiminnan tuotoista huolimatta vuosi oli sijoitusmarkkinoilla erittäin haasteellinen. Vuonna 2007 alkaneesta finanssikriisistä palautuminen jätti jälkeensä huolen euroalueen tulevaisuudesta. Vahvojen, AAA-luokituksen omaavien euromaiden pitkät korot laskivat vuoden aikana, minkä vuoksi Mandatum Life vahvisti tasettaan vastaamaan paremmin alhaisia korkotasoja tekemällä vastuuvelkaansa korkotäydennyksen. Tulos käytettiin oman pääoman kartuttamiseen ja sitä kautta vahvistamaan yhtiön vakavaraisuutta entisestään. Sijoitustoiminnan osalta vuoteen 2011 liittyy myös useita epävarmuustekijöitä. Vahva vakavaraisuusasema ja matalan korkotason mahdollistama vastuuvelan korkotäydennys luovat kuitenkin hyvän pohjan vuoden 2011 toiminnalle.

Varainhoidossa absoluuttisen tuoton filosofia herätti asiakkaiden kiinnostuksen ja osoitti toimivuutensa vuoden 2010 aikana. Kansainvälinen talous ja sijoitusmarkkinat olivat epävakaita, vaikeasti ennakoitavia sekä muutoksille alttiita. Tilanteiden analysoiminen ja selkeiden johtopäätösten tekeminen oli siksi haastavaa. Absoluuttisen tuoton sijoitusfilosofia ja aktiivinen sijoitustoiminta osoittivat vahvuutensa tässä vaativassa markkinatilanteessa. Yhdessä varainhoidon myynnin aktiivisuuden lisääntymisen kanssa nämä loivat pohjan vuoden 2010 kasvulle luoden kasvuodotuksia myös vuodelle 2011.

Yritysmyynti on varainhoidon lisäksi toinen Mandatum Lifen omien jakelukanavien kehittämisen painopistealueista. Työnantajan tarve sitouttaa ja kannustaa työntekijöitä sekä työntekijöiden tarve varautua eläkeaikaan luo jatkossakin hyvät edellytykset yhtiön kasvulle. Myös riskivakuutuksille on yhtäläinen tarve sekä yritysten että työntekijöiden kannalta, minkä vuoksi yhtiö kehitti vuoden aikana riskivakuutustensa tuotevalikoimaa.

Yritysratkaisuissa sijoitussidonnainen maksutulo jatkoi kasvuaan. Sekä yritysmyynnin että varainhoidon myynnille ensisijaista on näiden jakelukanavien keskinäinen yhteistyö. Tämä yhteistyö saatiin erinomaisesti liikkeelle vuoden 2010 aikana, mikä myös selittää merkittävän osan kuluneen vuoden maksutulon kasvusta. Vuoden 2010 aikana tehtiin alalla ennätyksellisen paljon eläkevastuun siirtoja yrityksiltä henkivakuutusyhtiöille. Nämä kaikki vastuunsiirrot ovat laskuperustekorollisia. Laskuperustekoron ollessa korkeahko suhteessa markkinakorkoihin Mandatum Life ei ollut aktiivinen tällä osa-alueella.

Mandatum Lifen ja Sampo Pankin yhteistyössä löydettiin uusi vaihde, jonka seurauksena Pankin kautta tullut maksutulo kasvoi vuonna 2010 voimakkaasti. Erityisen ilahduttavaa oli henkilöasiakasliiketoiminnan yhteistyön lisäksi yksityispankin ja yritysliiketoiminnan voimakas piristyminen. Kasvun taustalla on yhteinen tahto ja luottamus Sampo Pankin ja Mandatum Lifen strategiseen yhteistyöhön.

Vuonna 2010 Baltian tytäryhtiö muutti nimensä Sampo Lifesta Mandatum Lifeksi, minkä seurauksena "yksi yhtiö, yksi strategia" -periaate on vahvistunut entisestään ja samalla yhteistyö emoyhtiön kanssa on tiivistynyt huomattavasti. Selkeimpänä yhteistyön muotona on kuluneen vuoden aikana Baltiassa lanseeratun varainhoitopalvelun ja emoyhtiön varainhoitotoiminnon saumaton yhteistyö. Varainhoitopalvelut olivat keskeisessä osassa Baltian myynnin kasvussa.

Yhtiön kasvu, uusien toimintojen liittäminen perinteiseen henkivakuutusyhtiöön ja asiakaspalvelun laadun parantaminen edellyttävät henkilöstöltä uudenlaista tekemistä ja osaamista. Tämän vuoksi henkilöstön kehittämiseen on panostettu merkittävästi. Painopisteet ovat sisäisessä yhteistyössä, asiakaspalvelun laadun parantamisessa sekä johtamisen kehittämisessä. Asiakaspalvelun parantamiseksi ja kunkin asiakassegmentin tarpeiden huomioimiseksi vuoden aikana uudistettiin vakuutus- ja korvauspalvelujen organisaatiot.

Sampo Oyj

Sampo Oyj:n A-osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä vuodesta 1988. Yhtiö on Sampo-konsernin emoyhtiö, jonka kaksi merkittävintä tytäryhtiötä toimivat vahinkovakuutuksessa, If Vahinkovakuutus, ja henkivakuutuksessa, Mandatum Life. Lisäksi Sampo Oyj omisti helmikuussa 2011 noin 21,3 prosenttia Pohjoismaiden suurimman pankin, Nordean, osakepääomasta. Nordea on Sampo Oyj:n osakkuusyhtiö.

Sampo Oyj:n palveluksessa oli vuoden 2010 aikana keskimäärin 52 työntekijää. Yhtiö hoitaa konsernin sijoitustoimintaa, pääomarakennetta, riskienhallintaa, konsernilaskentaa, sijoittajasuhteita sekä laki- ja veroasioita.

Sampo Oyj:n omistus Nordeassa ylitti 20 prosenttia vuoden 2009 loppupuolella. Vuosi 2010 oli ensimmäinen vuosi, jolloin Nordeaa käsiteltiin Sampo-konsernin tilinpäätöksessä osakkuusyhtiönä. Nordean nettotulos esitetään erillisellä rivillä Sampo-konsernin tuloslaskelmassa. Nordea-omistuksen vaikutus Sampo-konsernin tuloksen kasvuun vuonna 2010 oli merkittävä.

Vuoden 2010 aikana Sampo Oyj kasvatti omistustaan Nordeassa vain vähän hankkimalla noin 20 miljoonaa osaketta, joka vastaa 0,4 prosentin lisäystä omistusosuudessa.

Helmikuussa 2011 Sampo Oyj osti lisäksi 30 miljoonaa Nordean osaketta Ruotsin valtion järjestämässä huutokaupassa. Tämä kauppa nosti Sampo Oyj:n omistusosuuden 21,3 prosenttiin.

Henkilöstö

Vahinkovakuutustoiminta on Sampo-konsernin suurin liiketoiminta-alue, ja vuonna 2010 sen piirissä työskenteli noin 92 prosenttia henkilöstöstä, kun taas henkivakuutustoiminnassa toimi 7 prosenttia työntekijöistä. Emoyhtiö Sampo Oyj:n palveluksessa työskenteli alle prosentti henkilöstöstä.

Sampo-konsernin työntekijöiden määrä oli vuonna 2010 keskimäärin 6 914 (7 311). Maantieteellisesti henkilöstö jakautui siten, että Suomessa työskenteli 31 prosenttia, Ruotsissa 27 prosenttia ja Norjassa 22 prosenttia henkilöstöstä. Baltian maiden, Venäjän, Tanskan ja muiden maiden osuus henkilöstöstä oli yhteensä 20 prosenttia.

Koska henkilöstöhallinnon toiminta ja tarpeet ovat kahdella liiketoiminta-alueella hyvin erilaiset, niiden kehitystä vuonna 2010 kuvataan kummankin osalta erikseen.

Vahinkovakuutus

Asiakkaisiin ja ideointiin keskittyvän osaamiseen perustuvan kulttuurin luominen oli edelleen vuonna 2010 keskipisteessä.

nimenä on "Skills and initiatives" ("Osaaminen ja oma-aloitteisuus"). Aloitteen tarkoituksena on vaikuttaa määrätietoisesti yrityskulttuuriin siten, että, osaamisen kehittämistä, innovointia ja asiakaslähtöisyyttä sekä muita yhtiön arvonmuodostuksen keskeisiä tukipilareita painotetaan yhä enemmän. Muutaman viime vuoden aikana If Vahinkovakuutuksen jatkuvana tavoitteena on ollut parantaa työntekijöidensä osaamista ja lisätä heidän sitoutumistaan työhön. Tämän työn vauhdittamiseksi entisestään If Vahinkovakuutus käynnisti vuonna 2010 strategisen aloitteen, jonka

Aloitteen käynnistämiseksi järjestettiin I n vuotuinen ylimmän johdon seminaari, johon osallistui 170 ylimmän johdon edustajaa. I n toimitusjohtajan ja useiden muiden johtoryhmän jäsenien johtamissa seminaareissa keskusteltiin osaamista ja innovointia edistävän kulttuurin eri näkökohdista ja laadittiin toimintasuunnitelmia.

"Skills and initiatives" -teeman tueksi on käynnistetty myös useita muita merkittäviä aloitteita:

1. "Liiketoiminta-aloitteet" -prosessin käynnistäminen koko Ifissä

Eräissä I n organisaation osissa on useiden vuosien ajan ollut käynnissä hyvin kunnianhimoinen prosessi, jonka tarkoituksena on saada kaikki työntekijät mukaan ideointiin ja innovointiin. Prosessin nimenä on "Liiketoiminta-aloitteet". Se on päätetty ottaa käyttöön laajasti koko yhtiössä osana "Skills and initiatives" -teemaa. Käynnistys on aloitettu, ja muutaman vuoden kuluttua prosessi kattaa useimmat I n työntekijöistä.

2. Ylimmän johdon koulutusohjelma

Koska I n ylimmän johdon yksimielinen tuki on "Skills and initiatives" -teeman onnistumisen kannalta tärkeä tekijä, If on perustanut sadalle ylimmälle esimiehelle tarkoitetun johtajakoulutusohjelman. Koulutusohjelma muodostuu maineikkaassa kauppakorkeakoulussa pidettävästä pakollisesta kaksi viikkoa kestävästä kurssista, jonka aikana esimiehet keskustelevat arvonmuodostuksen dynamiikasta aineettomien hyödykkeiden hallitsemassa maailmassa. Ensimmäinen esimiesryhmä aloitti kurssin vuoden 2010 jälkipuoliskolla.

3. "Skills and initiatives" -teeman voimakkaampi painottaminen kaikessa esimiesten kehittämistoiminnassa

Myös yhtiön sisäisen koulutuskeskuksen If Akatemian tarjoamissa muissa johdon kehittämistoimissa korostetaan entistä enemmän osaamisen kehittämistä, innovointia ja asiakaslähtöisyyttä.

4. Esimiesarviointi

"Skills and initiatives" -teemaa tehostavien toimien tukemiseksi If on myös toteuttanut kaksi alhaalta ylöspäin suuntautuvaa koko yhtiön kattavaa esimiesarviointiprosessia hyvin tuloksin.

5. Sähköinen oppiminen

"Skills and initiatives" -teeman vahvistamiseksi IT-pohjaiseen oppimiseen on investoitu I n maantieteellistä monitahoisuutta silmälläpitäen entistä enemmän. Tähän sisältyy verkko-oppimista, verkkotestejä, verkkoseminaareja sekä ratkaisuja tietämyksen jakamiseksi.

Henkivakuutus

Mandatum Lifen henkilöstöpolitiikan keskeiset painopistealueet vuonna 2010 olivat työskentelykulttuurin kehittäminen sekä keskittyminen yhteistyöhön, asiakaspalvelutaitoihin ja laadukkaaseen johtajuuteen.

Mandatum Life organisoi uudelleen palveluiden kehittämisestä ja asiakaspalvelusta vastaavat yksikkönsä palvelemaan paremmin asiakkaita ja yhtiön strategiaa. Rakenneuudistus toteutettiin avoimesti läpinäkyvyyden ja yhteistyön kulttuurin esiin tuomiseksi sekä yhtiön sisäisten uramahdollisuuksien edistämiseksi. Kaikki työntekijät kutsuttiin päivän kestäneeseen seminaariin, jossa he antoivat panoksensa yrityskulttuurin luomiseen ja Mandatum Lifen johtajuusominaisuuksien määrittämiseen.

Vuoden aikana käynnistettiin neljä uutta työntekijöiden kehittämisohjelmaa, joilla on tarkoitus kehittää ydinliiketoiminta- ja johtajuustaitoja. Ohjelmat jatkuvat vuoteen 2011, ja niillä pyritään varmistamaan osaamisen ja lahjakkuuden kehittäminen yhtiön tulevaisuutta varten.

"Great Place to Work" -instituutin suorittamassa työtyytyväisyyskyselyssä työntekijöiden tyytyväisyyttä osoittava luottamusindeksi nousi edellisvuoden 70 prosentista 73 prosenttiin vuonna 2010. Viimeisimmässä kyselyssä 81 prosenttia työntekijöistä oli sitä mieltä, että yhtiö on erinomainen työpaikka.

Yritysvastuu

Sampo-konserniin kuuluvat yhtiöt noudattavat yhteisiä arvoja - eettisyys, lojaalisuus, avoimuus ja yrittäjyys - kaikissa liiketoimissaan ja yhteyksissään kaikkiin sidosryhmiin. Vakuuttaminen on liiketoimintaa, jossa vastuullisuus ja luottamus ovat keskeisiä päivittäisissä asiakaskontakteissa. Yritysvastuuasiat ovat Sampo-konsernille keskeisiä. Merkittävin osa Sampo-konsernin yritysvastuutoiminnasta tapahtuu Pohjoismaiden suurimmassa vahinkovakuuttajassa Ifissä, sillä Ifissä työskentelee peräti 92 prosenttia Sampo-konsernin henkilöstöstä.

Ifin toiminnan perusajatuksena on edistää yhteiskuntaa, jossa kaikkien on turvallista elää. Vahinkovakuutusyhtiöt ovat yhdessä poliisin, pelastuslaitoksen ja oikeuslaitoksen kaltaisten viranomaisten kanssa yksi yhteiskunnan tärkeimmistä arkiturvallisuutta luovista toimijoista. Pelkästään vuonna 2010 If käsitteli 1,4 miljoonaa korvaustapahtumaa. Ne vaihtelivat esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneista henkilöasiakkaista yrityksiin, joiden tuotanto oli keskeytynyt tulipalon vuoksi. If maksoi vuoden aikana korvauksia yhteensä lähes 3 miljardia euroa.

Pohjoismaiden johtavana vakuutusyhtiönä If kantaa laajemman yritysvastuun kuin mitä siltä pelkästään liiketoiminnan perusteella edellytetään. If käyttää ainutlaatuista riskienhallintaosaamistaan edistääkseen turvallista kehitystä kaikkialla, missä yhtiö toimii. Tavoitteena on aina toimia tavalla, joka täyttää tai ylittää toiminnalle asetetut eettiset, lakisääteiset ja kaupalliset vaatimukset.

Esimerkiksi ympäristöasioihin on Ifissä paneuduttu tarmokkaasti jo muutaman vuoden ajan. Tiukka ympäristöpolitiikka ohjaa kaikkea yhtiön toimintaa. Ympäristöpolitiikan ytimenä on, että Ifin on aina pyrittävä löytämään ympäristön kannalta paras ratkaisu - niin Ifille, asiakkaille, alihankkijoille kuin yhteistyökumppaneille. If on vuoden 2010 aikana liittynyt YK:n puhtaan kehityksen mekanismi ohjelmaan (Clean Development Mechanism, CDM), ja yhtiöstä tulee ympäristöneutraali vuonna 2011.

Vuonna 2010 toteutettiin monia konkreettisia toimia:

• If on tuonut markkinoille useita ympäristön kannalta merkittäviä vakuutustuotteita. Esimerkiksi Suomessa on laajennettu luonnonilmiöiden aiheuttamien vahinkojen suojaa kotivakuutuksessa, useissa If-maissa on kehitetty räätälöityjä vakuutuksia sähköautoille, ja työtä yritysten ympäristövastuuvakuutustietoisuuden parantamiseksi on tehostettu.
• Yhtiössä on toteutettu kunnianhimoinen sadan parannuskohdan sisäinen ympäristöohjelma. Yksi painopistealueista ovat työntekijöiden matkat, jotka ovat vähentyneet lähes 33 prosenttia kolmen viime vuoden aikana muun muassa lisäämällä määrätietoisesti video- ja verkkokokouksia. Videokokousten määrä on tänä aikana yli kaksinkertaistunut.
• If huolehtii vuosittain yli 300 000 vahingoittuneesta autosta ja tilaa korjauksia asuntoihin ja liikekiinteistöihin miljoonien kruunujen arvosta ja asettaa jatkossakin alihankkijoilleen ilmastovaatimuksia kuljetusmuotojen, työssä käytettävien materiaalien, työmenetelmien, päästöjen ja jätteiden suhteen. If on esimerkiksi useiden vuosien ajan kehittänyt menetelmiä ja työtapoja, joiden avulla autokorjaamot voivat korjata vahingoittuneet muoviosat sen sijaan, että ne vaihdetaan uusiin, ja tämän panostuksen tuottamat säästöt ylittivät vuonna 2010 kymmenen miljoonan euron rajan.

Ifillä on mittava ohjelma, jolla tuetaan turvallisuustekoja laajassa merkityksessä. Ruotsissa If tukee muun muassa Pelastakaa Lapset yhdistyksen työtä verkkokiusaamisen torjumiseksi. Norjassa If tekee koko maan kattavaa yhteistyötä valtiollisen yhteiskunnan turvallisuus- ja valmiusviraston (Direktoratet for samfunnssikkerhet og beredskap) ja Norjan paloturvallisuusyhdistyksen (Norsk Brannvernforening) kanssa, ja Suomessa If lisää ensiluokkalaisten turvallisuutta kirkkaankeltaisilla lippalakeilla, joiden ansiosta lapset näkyvät liikenteessä koulumatkallaan.

Tämän lisäksi If työskentelee tarmokkaasti auttaakseen asiakkaitaan itse ennaltaehkäisemään vahinkotapauksia. Tämä tapahtuu sekä pienessä että suuressa mittakaavassa esimerkiksi siten, että If tarjoaa henkilöasiakkailleen edullisia turvatuotteita ja tukee yritysasiakkaitaan järjestelmällisillä riskianalyyseilla.

If pyrkii luonnollisesti myös vaikuttamaan poliitikkoihin ja muihin päättäjiin, jotta nämä tekisivät pitkällä aikavälillä järkeviä päätöksiä. Yksi esimerkki tästä on Ruotsi, jossa If pyrkii saamaan yhdyskuntasuunnittelijat ottamaan huomioon vedenpinnan kohoamisen riskit näiden ottaessa kantaa toivomuksiin vesistöjen lähelle rakennettavista asunnoista. Toinen esimerkki on liikenneturvallisuusala, jolla Ifin tutkijat analysoivat yhtiön hyvin laajoja autovahinkotilastoja, jotta tietoja voidaan käyttää liikenneturvallisuuden parantamiseen. Raportti jalankulkijoiden kannalta vaarallisimmista liikennetilanteista on yksi tämän työn tuloksista.

Hallinnointi

20 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

21 Hallitus

• 24 Hallituksen tehtävät
• 25 Hallituksen jäsenten valinta ja toimikaudet

26 Hallituksen asettamat valiokunnat

• 27 Tarkastusvaliokunta
• 28 Nimitys- ja palkkiovaliokunta

29 Johtoryhmä

• 33 Johtoryhmän tehtävät
• 34 Konsernijohtaja
• 35 Palkitseminen
• 36 Sisäinen tarkastus
• 37 Sisäpiirihallinto
• 38 Tilintarkastaja

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Sampo noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa, 1.10.2010 voimaan tullutta, aiemman vuonna 2008 annetun koodin korvannutta, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia kokonaisuudessaan.

Sampo on julkaissut listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisen, arvopaperimarkkinalain 2. luvun 6 §:n 3. momentissa tarkoitetun liikkeeseenlaskijan hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen (Corporate Governance Statement) internetsivustollaan.

Sammon selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (www.sampo.com/hallinnointi)

Hallitus

Sampo Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa vuosittain valittava Sampo Oyj:n hallitus käyttää yhtiökokousten välillä ylintä päätösvaltaa Sampo-konsernissa. Sammon hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti.

Vuoden 2010 aikana Sampo Oyj:n hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt:

Björn Wahlroos (s. 1952)

Puheenjohtaja

Luottamustoimet:

UPM-Kymmene Oyj, hallituksen puheenjohtaja; Nordea Bank AB (publ), hallituksen varapuheenjohtaja; Hanken Svenska handelshögskolan, hallituksen puheenjohtaja; Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA, hallituksen jäsen; Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA,

Matti Vuoria (s. 1951)

Varapuheenjohtaja toimitusjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

Luottamustoimet:

Wärtsilä Oyj Abp, varapuheenjohtaja, Stora Enso Oyj, hallituksen jäsen; Arvopaperimarkkinayhdistys, hallituksen puheenjohtaja; Finanssialan Keskusliitto ry, hallituksen jäsen; Työeläkevakuuttajat TELA, hallituksen

Tom Berglund (s. 1951)

professori, Svenska handelshögskolan

Luottamustoimet:

The European Shadow Financial Regulatory Committee, jäsen; Federal Reserve Bank of Atlanta's Center for Financial Innovation and Financial Stability, neuvoa-antavan lautakunnan jäsen; Nordic Corporate Governance Network, puheenjohtaja

hallituksen jäsen

• Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen 5.4.2001.
• Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 11 856 737 kappaletta.

jäsen;

Suomalais-Venäläinen kauppakamari SVKK ry, puheenjohtaja

• Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen 7.4.2004.
• Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 32 698 kappaletta.
• Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen 25.5.2000.
• Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 6 615 kappaletta.

Anne Brunila (s. 1957)

johtaja, Fortum Oyj

Luottamustoimet:

Kone Oyj, hallituksen jäsen; Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, hallituksen jäsen; Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA, hallituksen jäsen; Aalto-korkeakoulusäätiö, hallituksen jäsen; Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy, hallituksen jäsen; Kansainvälinen kauppakamari (ICC), Suomen osasto, hallituksen jäsen; Energiateollisuus ry, hallituksen jäsen

• Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen 9.4.2003.
• Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 6 306 kappaletta.

Veli-Matti Mattila (s. 1961)

toimitusjohtaja, Elisa Oyj

Luottamustoimet:

Keskuskauppakamari, hallituksen jäsen; Suomen Messut, hallintoneuvoston jäsen; Elinkeinoelämän keskusliitto, edustajiston jäsen

• Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen 7.4.2009.
• Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 2 250 kappaletta.

Eira Palin-Lehtinen (s. 1950)

Luottamustoimet:

Elisa Oyj, hallituksen jäsen; Sigrid Juséliuksen Säätiö, hallituksen varajäsen ja raha-asiain valiokunnan jäsen; Nordean rahastot (Alternative Investment, Nordea Funds of Funds, Nordea I Sicav), Luxemburg, hallituksen jäsen; Svenska konstsamfundet, sijoituskomitean jäsen

• Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen 15.4.2008.
• Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 4 363 kappaletta.

Jukka Pekkarinen (s. 1947)

Talousasioiden alivaltiosihteeri

Luottamustoimet:

Talousneuvosto, pääsihteeri; Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen neuvottelukunta, puheenjohtaja

• Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen 5.4.2006.
• Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 6 409 kappaletta.

Christo er Taxell (s. 1948)

Luottamustoimet:

Sti elsen för Åbo Akademi, hallituksen puheenjohtaja; Finnair Oyj, hallituksen puheenjohtaja; Stockmann Oyj Abp, hallituksen puheenjohtaja; Föreningen Konstsamfundet, hallituksen puheenjohtaja; Svenska litteratursällskapet, sijoitusvaliokunta, jäsen; Nordkalk Oy Ab, hallituksen jäsen; Luvata Oy, hallituksen jäsen

• Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen hallintoneuvostosta 1.1.1998.
• Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 7 006 kappaletta.

Hallituksen jäsenistä Tom Berglund, Veli-Matti Mattila, Eira Palin-Lehtinen, Jukka Pekkarinen ja Christo er Taxell ovat riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Tiedot on kuvattu 31.12.2010 tilanteen mukaisina. Hallituksen jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.sampo.com/hallitus.

Hallituksen tehtävät

Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä.

Hallitus päättää muun muassa Sampo-konsernin liiketoimintastrategiasta, vahvistaa budjetin ja yleisohjeet, joiden mukaan Sampokonsernin riskienhallinta ja sisäinen valvonta järjestetään, sekä vastaa konsernin toimintojen asianmukaisesta järjestämisestä ja päättää muista yhtiön toimialan puitteissa Sampo-konsernin laajuuteen ja laatuun nähden epätavallisista ja laajakantoisista asioista.

Lisäksi hallitus arvioi säännöllisesti omaa toimintaansa ja yhteistyötään johdon kanssa.

Hallitus valitsee ja vapauttaa konsernijohtajan, Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluvat johtajat ja konsernin tarkastusjohtajan. Hallitus myös päättää heidän palvelussuhteidensa ehdoista ja muusta kompensaatiosta. Lisäksi hallitus vahvistaa konsernin henkilöstösuunnittelun tavoitteet ja valvoo niiden toteutumista sekä päättää konsernin kompensaatiojärjestelmän perusteet ja päättää muut laajakantoiset henkilöstöä koskevat asiat.

Konsernin asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi hallitus on vahvistanut sisäisiä ohjeita, jotka koskevat Sampo-konsernin hallinnointia, riskienhallintaa, sisäistä valvontaa ja raportointia.

Hallituksen jäsenten valinta ja toimikaudet

Sammon yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kymmenen osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsemaa jäsentä.

Vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenmäärä on kahdeksan jäsentä vuonna 2011 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää niin ikään valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ensimmäisessä varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä kokouksessa.

Sampo Oyj:n hallitus piti vuoden 2010 aikana 10 kokousta. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 98,8.

Hallituksen asettamat valiokunnat

Hallitus voi asettaa määräämiään tehtäviä varten valiokuntia, johtoryhmiä ja muita pysyviä tai määräaikaisia elimiä. Hallitus vahvistaa Sammon valiokuntien ja johtoryhmän työjärjestyksen ja muiden asettamiensa toimielinten toimintaohjeet ja toimintavaltuudet.

Hallituksella on tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja palkkiovaliokunta, joiden jäsenet se nimittää keskuudestaan valiokuntien työjärjestysten mukaisesti.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen vahvistamassa valiokunnan työjärjestyksessä.

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta sekä tilinpäätösraportoinnin prosessia ja valvoa Sampo-konsernin tilinpäätöksen oikeellisuutta ja taloudellista raportointiprosessia.

Edelleen valiokunnan tehtävänä on arvioida tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisön ammattitaitoa ja riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista Sampo-konsernille, valmistella tilintarkastajan valintaa ja heidän palkkiotaan koskevat päätösehdotukset yhtiökokoukselle. Valiokunta niin ikään valvoo tilintarkastajien toimintaa Suomen lakien puitteissa, seuraa haluamallaan tavalla tilintarkastajien tilintarkastus- ja muita laskuja, seuraa konsernin sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen tehokkuutta, riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta sekä valvoo konsernin riskejä ja riskienhallinnan laatua ja kattavuutta. Lisäksi valiokunta vahvistaa sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelman ja seuraa sisäisen tarkastuksen raportointia, seuraa liiketoiminta-alueittain riskinottopolitiikkojen toteutumista, limiittien käyttöä ja tuloksen kehitystä, valvoo riskienhallinnan periaatteiden ja muiden riskienhallintaa koskevien yleisohjeiden valmistelua ja noudattamista, käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä. Valiokunta myös arvioi lakien ja määräysten noudattamista Sampo-konsernissa sekä toimeenpanee hallituksen valiokunnalle antamat muut tehtävät.

Hallituksen tarkastusvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme yhtiön johtoon kuulumatonta hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä, joiden tulee olla yhtiöstä riippumattomia. Lisäksi valiokunnan kokouksiin osallistuvat tilintarkastaja, konsernijohtaja, talousjohtaja, konsernin päälakimies ja sisäisen tarkastuksen johtaja sekä riskienvalvonnasta vastaava konsernin johtoryhmän jäsen ja riskienvalvontajohtaja.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja vuonna 2010 oli Christoffer Taxell ja muut jäsenet olivat Tom Berglund ja Jukka Pekkarinen. Lisäksi kokouksiin osallistuivat tilintarkastajan edustaja, konsernijohtaja, konsernin talousjohtaja, konsernin riskienhallintajohtaja ja tarkastusjohtaja sekä konsernin päälakimies, joka samalla toimii valiokunnan sihteerinä.

Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2010 aikana neljä kertaa, joihin kaikki valiokunnan jäsenet osallistuivat.

Nimitys- ja palkkiovaliokunta

Nimitys- ja palkkiovaliokunnan keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen vahvistamassa valiokunnan työjärjestyksessä.

Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävänä on valmistella Sammon yhtiökokoukselle tehtävät esitykset hallituksen kokoonpanosta, hallituksen jäsenten palkkioista ja palkitsemisperiaatteista. Tällöin valiokunta kuulee suurimpia osakkeenomistajia.

Lisäksi valiokunnan tehtävänä on valmistella Sammon hallitukselle tehtäviä esityksiä hallituksen valiokuntien kokoonpanosta ja puheenjohtajasta, konsernijohtajan ja Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluvien johtajien nimittämisestä, johtoryhmän yhteydessä toimivan työvaliokunnan kokoonpanosta ja johtoryhmän jäsenten palkitsemisperiaatteista ja kompensaatiosta sekä hallituksen valtuuttamana päättää konsernijohtajaa ja konsernijohtajan sijaista lukuun ottamatta johtoryhmään kuuluvien johtajien palkoista.

Edelleen valiokunta valmistelee Sammon hallitukselle esityksen Sampo-konsernin tarkastusjohtajan nimittämisestä, työsuhteen ehdoista ja muusta kompensaatiosta sekä Sampo-konsernin henkilöstön palkitsemisperiaatteista. Lisäksi valiokunnan tehtävänä on valmistella hallitukselle tehtäviä esityksiä hyvän hallintotavan (corporate governance) kehittämiseen liittyvistä asioista ja vahvistaa kriteerit ja prosessit hallituksen itsearviointia varten.

Hallituksen nimitys- ja palkkiovaliokuntaan kuului vuonna 2010 hallituksen puheenjohtaja valiokunnan puheenjohtajana, hallituksen varapuheenjohtaja ja kolme hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä.

Nimitys- ja palkkiovaliokunnan puheenjohtaja on Björn Wahlroos ja muut jäsenet Veli-Matti Mattila, Eira Palin-Lehtinen, Matti Vuoria ja Christoffer Taxell.

Nimitys- ja palkkiovaliokunta piti vuoden 2010 aikana kuusi kokousta, joihin kaikki valiokunnan jäsenet osallistuivat.

Johtoryhmä

Hallitus on asettanut Sampo-konsernin johtoryhmän ja sen yhteydessä toimivan työvaliokunnan, joka toimii konsernijohtajan tukena valmisteltaessa asioita johtoryhmän käsiteltäväksi.

Sampo-konsernin johtoryhmään vuonna 2010 kuuluivat:

Kari Stadigh (s. 1955)

konsernijohtaja, Sampo Oyj:n toimitusjohtaja

Luottamustoimet:

Nordea Bank AB (publ), hallituksen jäsen; Alma Media Oyj, hallituksen puheenjohtaja (2005–2011), varapuheenjohtaja (2001–2005); Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK), varapuheenjohtaja (2011–); Finanssialan Keskusliitto FK, hallituksen jäsen; Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hallituksen jäsen;

Ilona Ervasti-Vaintola (s. 1951)

konsernin lakiasiainjohtaja, päälakimies

Luottamustoimet:

Fortum Oyj, hallituksen jäsen; Fiskars Oyj Abp, hallituksen jäsen (2004–2010); Keskuskauppakamarin lakivaliokunta, puheenjohtaja (2005–2010), jäsen (2002–2005); Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry, hallituksen jäsen

Line Hestvik (s. 1969)

johtaja, henkilöasiakasliiketoiminta, If Vahinkovakuutus

Luottamustoimet:

Norja nanssialan liitto FNH (Finansnæringens Hovedorganisasjon), hallituksen jäsen

• Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2005.

If Skadeförsäkring Holding AB (publ), Ruotsi, hallituksen puheenjohtaja; Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö, hallituksen puheenjohtaja; Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva, hallituksen puheenjohtaja

• Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2001.

• Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 244 589 kappaletta.

• Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen ja hallituksen sihteeri vuodesta 2001.

• Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 283 151 kappaletta.
• Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 19 844 kappaletta.

Peter Johansson (s. 1957)

konsernin talousjohtaja

Luottamustoimet:

If Skadeförsäkring Holding AB (publ), Ruotsi, hallituksen jäsen; Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö, hallituksen varapuheenjohtaja

• Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2001.
• Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 50 388 kappaletta.

Patrick Lapveteläinen (s. 1966)

konsernin sijoitusjohtaja

Luottamustoimet:

If Skadeförsäkring Holding AB (publ), Ruotsi, hallituksen jäsen; Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö, hallituksen jäsen

• Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2001.
• Sampo Oyj:n osakkeita suoraan, lähipiirin tai määräysvaltayhteisön kautta 229 129 kappaletta.

Torbjörn Magnusson (s. 1963)

toimitusjohtaja, If Skadeförsäkring Holding AB (publ)

Luottamustoimet:

If Skadeförsäkring AB (publ), Ruotsi, hallituksen puheenjohtaja; If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Suomi, hallituksen puheenjohtaja; Ruotsin Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto (Sveriges Försäkringsförbund), jäsen; Ruotsin Vakuutusalan Työnantajajärjestö (FAO), jäsen

• Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2004.
• Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 30 167 kappaletta.

Ivar Martinsen (s. 1961)

johtaja, yritysasiakasliiketoiminta, If Vahinkovakuutus

Luottamustoimet:

Norja nanssialan liitto FNH (Finansnæringens Hovedorganisasjon), vahinkovakuutusvaliokunta, puheenjohtaja

• Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2005.
• Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 18 563 kappaletta.

Petri Niemisvirta (s. 1970)

toimitusjohtaja, Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö

Luottamustoimet:

Amanda Capital Oyj, hallituksen jäsen; Finanssialan Keskusliitto ry, Henkivakuutuksen johtokunta, puheenjohtaja (2007–2010), johtokunnan jäsen (2011–); Silta Oy, hallituksen jäsen; BenCo Insurance Holding B.V., Hollanti, hallituksen jäsen; Euroben Life and Pension Limited, Irlanti, hallituksen jäsen

• Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2001.
• Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 43 455 kappaletta.

Morten Thorsrud (s. 1971)

johtaja, suurasiakasliiketoiminta, If Vahinkovakuutus

Luottamustoimet:

Forsikring & Pension, Tanska, hallituksen jäsen; CJSC If Insurance, Venäjä, hallituksen jäsen; IPSC Region, Venäjä, hallituksen jäsen

• Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2006.
• Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 15 525 kappaletta.

Timo Vuorinen (s. 1964)

johtaja, liiketoiminta-alue Baltia ja Venäjä, If Vahinkovakuutus; toimitusjohtaja, If Vahinkovakuutusyhtiö Oy

Luottamustoimet:

Autovahinkokeskus, hallituksen jäsen; If P&C Insurance AS, Viro, hallituksen puheenjohtaja; CJSC If Insurance, Venäjä, hallituksen puheenjohtaja; IPSC Region, Venäjä, hallituksen puheenjohtaja

• Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2009.
• Sampo Oyj:n osakkeita suoraan, lähipiirin tai määräysvaltayhteisön kautta 7 176 kappaletta.

Ricard Wennerklint (s. 1969)

varatoimitusjohtaja, If Skadeförsäkring Holding AB (publ)

Luottamustoimet:

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Suomi, hallituksen jäsen; If P&C Insurance AS, Viro, hallituksen jäsen; CJSC If Insurance, Venäjä, hallituksen jäsen; IPSC Region, Venäjä, hallituksen jäsen; SOS International a/s, Tanska, hallituksen jäsen

• Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2005.
• Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 18 362 kappaletta.

Henkilökohtaiset tiedot on kuvattu 31.12.2010 tilanteen mukaisina, jos ei ole toisin ilmoitettu. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.sampo.com/johto.

Johtoryhmän tehtävät

Sampo-konsernin johtoryhmä toimii konsernijohtajan tukena Sampo-konserniin liittyvien strategisten kysymysten valmistelussa, merkittävien tai luonteeltaan periaatteellisten operatiivisten asioiden käsittelyssä sekä sisäisen tiedonkulun varmistamisessa.

Johtoryhmässä käsitellään erityisesti Sampo-konsernin strategiaa, tuloskehitystä, suuria hankintoja ja projekteja, Sampo-konsernin rakennetta ja organisaatiota sekä hallinnon päälinjoja ja henkilöstöhallinnon linjakysymyksiä.

Työvaliokuntaan kuuluivat Kari Stadigh (puheenjohtaja), Ilona Ervasti-Vaintola, Peter Johansson, Patrick Lapveteläinen, Torbjörn Magnusson, Petri Niemisvirta ja Ricard Wennerklint.

Vuonna 2010 johtoryhmä kokoontui konsernijohtajan kutsusta viisi kertaa ja johtoryhmän yhteydessä toimiva työvaliokunta 13 kertaa.

Konsernijohtaja

Yhtiöllä on toimitusjohtaja, joka on samalla Sampo-konsernin konsernijohtaja.

Hallitus valitsee ja vapauttaa konsernijohtajan sekä päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista ja muusta kompensaatiosta. Yhtiön toimitusjohtajana ja Sampo-konsernin konsernijohtajana toimii DI, DE Kari Stadigh.

Konsernijohtajan tehtävänä on hoitaa Sammon juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Konsernijohtaja saa ryhtyä Sammon toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Konsernijohtaja huolehtii Sammon kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.

Konsernijohtajan konsernijohtajasopimuksen mukainen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Irtisanomisajan palkan lisäksi konsernijohtajalle maksetaan 18 kuukauden kokonaispalkan suuruinen erokorvaus, jos irtisanomisen on suorittanut Sampo.

Palkitseminen

Sampo pyrkii tarjoamaan kilpailukykyisen palkitsemiskokonaisuuden niin johdolle kuin työntekijöillekin. Palkitseminen on myös tärkeä menestystekijä, kun Sampo kilpailee osaavasta työvoimasta. Sammon palkitsemisstrategia on vastuullinen sekä työntekijöitä että osakkeenomistajia kohtaan, joten pitkän aikavälin taloudellinen vakaus ja konsernin arvon kehitys ohjaavat palkitsemisjärjestelmien suunnittelua.

Palkka- ja palkkioselvitys

Sampo on julkaissut listayhtiöiden hallinnointikoodin 7. jakson (Palkitseminen) suositusten mukaisen palkka- ja palkkioselvityksen sivustollaan osoitteessa www.sampo.com/palkitseminen .

Hallituksen jäsenten palkitseminen

Sammon yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkioista.

Vuoden 2010 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen jäsenille on maksettu hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä vuosipalkkiota vuonna 2011 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 160 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 100 000 euroa ja muille hallituksen jäsenille 80 000 euroa siten, että 50 prosenttia palkkiosta suoritetaan verojen ja vastaavien maksujen jälkeen Sammon A-sarjan osakkeina ja loput rahana. Yhtiön palveluksessa oleville hallituksen jäsenille ei makseta erikseen palkkiota hallitustyöskentelystä työ- tai toimisuhteen voimassaoloaikana.

Hallituksen jäsenet eivät ole saaneet muita etuuksia eivätkä he ole osallisina Sammon kannustinjärjestelmissä.

Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitseminen

Hallitus päättää konsernijohtajan sekä Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluvien johtajien palvelussuhteen ehdoista ja muusta kompensaatiosta nimitys- ja palkkiovaliokunnan esityksestä. Nimitys- ja palkkiovaliokunnalla on kuitenkin hallituksen valtuuttamana oikeus päättää konsernijohtajaa ja konsernijohtajan varamiestä lukuun ottamatta johtoryhmään kuuluvien johtajien palkoista.

Palkitsemisjärjestelmän perusteet

Konsernin johtoryhmään kuuluville johtajille maksettavan kuukausipalkan lisäksi he kuuluvat vuosittain erikseen päätettävän konsernin tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Tulospalkkion määräytymiseen vaikuttavat konsernin tulos, liiketoiminta-alueen tulos ja henkilökohtainen suoriutuminen. Johtoryhmään kuuluville johtajille vuodelta 2010 maksettava tulospalkkio voi olla enintään yhdeksän kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Lisäksi konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat Sampo-konsernin johdon pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien 2008 II ja 2009 I sekä Sampo-konsernin johtohenkilöiden pitkäaikaisen osakekannustinjärjestelmän Sampo 2006:n piiriin (Sampo 2006 -järjestelmä päättyi vuoden 2010 aikana). Kannustinjärjestelmien ehdot ovat nähtävissä Sammon sivustolla osoitteessa www.sampo.com/palkitseminen .

Konsernijohtajalle maksetaan hänen työsopimukseensa perustuen kiinteää kuukausipalkkaa ja vuosittaista tulospalkkiota, joka voi olla enintään yhdeksän kuukauden palkkaa vastaava määrä. Lisäksi konsernijohtaja kuuluu Sampo-konsernin johdon pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän 2009 I sekä Sampo-konsernin johtohenkilöiden pitkäaikaisen osakekannustinjärjestelmän Sampo 2006:n piiriin.

Sammon konsernijohtajana toimii Kari Stadigh. Vuodelta 2010 konsernijohtajalle maksettiin palkkaa ja palkkioita seuraavasti: kiinteää palkkaa 667 412 euroa, lyhytaikaisia kannustinpalkkioita 400 000 euroa sekä pitkäaikaisia joustavia kannustinpalkkioita 1 295 863 euroa eli yhteensä 2 363 275 euroa.

Konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat kukin asuinvaltionsa työeläkejärjestelmän piiriin. Osana työsopimustensa ehtoja valtaosa kuuluu myös lisäeläkejärjestelmien piiriin. Heidän sopimuksen mukainen eläkeikänsä on 60 tai 65 vuotta taikka heidän asuinvaltionsa työeläkejärjestelmässä asetettu eläkeikä.

Yksityiskohtaisempaa tietoa Sampo-konsernin palkitsemisesta on saatavissa Sammon julkaisemasta palkka- ja palkkioselvityksestä.

Sisäinen tarkastus

Sammon sisäinen tarkastus on konsernijohtajan alainen liiketoiminnoista riippumaton toiminto, joka tarkastaa sisäisen valvontajärjestelmän riittävyyttä ja tehokkuutta sekä tehtävien suorittamisen laatua Sampo-konsernissa. Sisäinen tarkastus on organisoitu liiketoimintaorganisaatiota vastaavasti.

Sammon hallituksen tarkastusvaliokunta vahvistaa sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelman vuosittain. Suoritetuista tarkastuksista sisäinen tarkastus raportoi konsernijohtajalle ja tarkastusvaliokunnalle. Yhtiökohtaiset tarkastushavainnot raportoidaan yhtiöiden hallintoelimille ja johdolle.

Sisäinen tarkastus noudattaa tarkastustyössään paitsi Sampo Oyj:n hallituksen vahvistamaa sisäisen tarkastuksen ohjetta (Internal Audit Charter), myös IIA:n (Institute of Internal Auditors) vahvistamia kansainvälisiä ammattistandardeja.

Sisäpiirihallinto

Sampo-konsernin toimialan ja erityisesti tytäryhtiöiden laajan sijoitustoiminnan huomioiden Sammon hallitus on vahvistanut koko konsernissa noudatettavan sisäpiiriohjeen, joka kattaa listayhtiöiden hallinnointikoodin edellyttämällä tavalla NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeen sekä Finanssivalvonnan standardit.

Sampo-konsernin sisäpiiriohje on edellä mainittuja ohjeita tiukempi konsernin johtoryhmän, muun konsernijohdon sekä muiden erikseen nimettävien henkilöiden osalta siten, että heidän tulee etukäteen saada kirjallinen lupa jokaiseen osakeliitännäiseen arvopaperikauppaansa.

Sampo Oyj:n sisäpiiriohje ja sisäpiirirekisteri ovat nähtävissä Sammon sivustolla.

Sampo Oyj:n sisäpiirirekisteri (www.sampo.com/sisapiiri)

Tilintarkastaja

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Päävastuullinen tilintarkastaja KHT Heikki Ilkka

Tilintarkastajalle suoritettiin toimestaan palkkiota laskun mukaan yhteensä 2 206 734 euroa. Lisäksi Ernst & Young Oy:lle maksettiin muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä palveluista palkkioita yhteensä 196 862 euroa.

Hallituksen toimintakertomus

40 42	Sampo-konserni vuonna 2010 Liiketoiminta-alueet vuonna 2010
43	Vahinkovakuutus vuonna 2010	47	Osakkuusyhtiö Nordea Bank Ab
45	Henkivakuutus vuonna 2010	48	Omistusyhteisö vuonna 2010
49 50	Muutokset konsernirakenteessa Hallinto
51	Yhtiökokous
52	Hallinnointi vuonna 2010	54 55	Henkilöstö vuonna 2010 Johdon kannustinjärjestelmät
53	Yritysvastuu vuonna 2010	56	Riskienhallinta vuonna 2010
57	Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat
58	Osakkeet ja osakepääoma	60	Osakkeenomistajat
59	Hallituksen valtuutukset
64	Taloudellinen tilanne
65	Sisäiset osingot	67	Vakavaraisuus
66	Luottoluokitukset	68	Velkarahoitus
69	Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
70	Näkymät vuodelle 2011
71	Merkittävimmät riskit toiminnalle
72	Voitonjakoehdotus
73	Tunnusluvut 2010
76	Tunnuslukujen laskentakaavat
77	Konsernin yhteiset tunnusluvut
79	Vahinkovakuutustoiminnan	81 82	Henkivakuutustoiminnan tunnusluvut Osakekohtaiset tunnusluvut
	tunnusluvut

Sampo-konserni vuonna 2010

Sampo-konsernin tulos ennen veroja vuodelta 2010 kasvoi voimakkaasti ja oli 1 320 miljoonaa euroa (825). Markkina-arvojen muutokset huomioiva konsernin laaja tulos oli ¹ 807 miljoonaa euroa (3 423).

Osakekohtainen tulos nousi 1,97 euroon (1,14). Markkina-arvoin laskettu osakekohtainen tulos oli 3,22 euroa (5,88). Konsernin oman pääoman tuotto vuonna 2010 oli 21,8 prosenttia (55,7).

Hallitus ehdottaa 14.4.2011 järjestettävälle yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 1,15 euroa osakkeelta (1,00) ja valtuutusta enintään 50 miljoonan Sammon A-osakkeen hankkimiseksi.

Osakekohtainen substanssi kasvoi yli 3 euroa vuoden 2010 aikana ja oli vuoden lopussa 17,79 euroa (14,63). Konsernin käyvän arvon rahasto nousi 736 miljoonaan euroon (296).

Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnasta vastaavan I n vakuutustekninen kannattavuus säilyi vuonna 2010 hyvänä vaikeista talviolosuhteista huolimatta. Yhdistetty kulusuhde vuodelta 2010 oli 92,8 prosenttia (92,1). Tulos ennen veroja nousi 707 miljoonaan euroon (644). Oman pääoman tuotto oli 39,8 prosenttia (53,2) ja käyvän arvon rahasto nousi 315 miljoonaan euroon (105).

Sammon osuus Nordean vuoden 2010 nettotuloksesta oli 523 miljoonaa euroa. Vuosi 2010 oli ensimmäinen, jolloin Nordeaa käsiteltiin Sammon konsernitilinpäätöksessä osakkuusyhtiönä. Segmenttiraportoinnissa osuus Nordean tuloksesta sisältyy Omistusyhteisösegmenttiin.

Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnasta vastaavan Mandatum Lifen tulos ennen veroja kasvoi ja oli 142 miljoonaa euroa (121). Käyvän arvon rahasto oli 31.12.2010 noussut 436 miljoonaan euroon (210). Oman pääoman tuotto oli 36,2 prosenttia (97,6). Vakuutusmaksutulo kasvoi lähes 40 prosenttia ylittäen ensimmäisen kerran yhtiön historiassa miljardin euron rajan.

Sampo-konsernin sijoitusomaisuuden arvo oli katsauskauden lopussa 18,3 miljardia euroa (16), josta 78 prosenttia oli sijoitettu korkoinstrumentteihin (82), 18 prosenttia osakkeisiin (14) ja 4 prosenttia muihin sijoituksiin (3). Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 1 183 miljoonaa euroa (1 155).

Konsernin oma pääoma 31.12.2010 oli 8 886 miljoonaa euroa (7 613). Eniten omaa pääomaa vahvistivat 1 104 miljoonan euron suuruinen tilikauden voitto ja 447 miljoonan euron suuruinen käyvän arvon rahaston muutos. Eniten omaa pääomaa pienensi 561 miljoonan euron suuruinen osinko.

Sampo-konsernin omat varat ylittivät vuoden 2010 lopussa vakavaraisuudelle asetetun minimivaatimuksen 3 038 miljoonalla eurolla (2 315). Vakavaraisuussuhde oli 167,1 prosenttia (158,3).

Avainluvut, Sampo-konserni, 2010

Milj. €	2010	2009	Muutos %
Tulos ennen veroja	1 320	825	60
Vahinkovakuutus	707	644	10
Osakkuusyhtiö (Nordea)	523	-	-
Henkivakuutus	142	121	17
Omistusyhteisö (pl. Nordea)	-48	36	-
Tilikauden tulos	1 104	641	72
			Muutos
Tulos/osake, euroa	1,97	1,14	0,83
Tulos ml. käyvän arvon rahaston muutos/osake, euroa	3,22	5,88	-2.66
Substanssi/osake, euroa	17,79	14,63	3,16
Keskim. henkilöstömäärä (FTE)	6 914	7 311	-397
Konsernin vakavaraisuussuhde, %	167,1	158,3	8,8
Oman pääoman tuotto, %	21,8	55,7	-33,9

Liiketoiminta-alueet vuonna 2010

If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutusyhtiö, joka toimii myös kaikissa Baltian maissa ja Venäjällä.

Mandatum Life -konserniin kuuluvat Suomessa toimiva, Sampo Oyj:n täysin omistama Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ja sen tytäryhtiö, eurooppayhtiö Mandatum Life Insurance Baltic SE.

Sampo Oyj omistaa ja hallinnoi vahinko- ja henkivakuutustoimintaa harjoittavia tytäryhtiöitään.

Lisäksi Sampo Oyj omisti vuoden 2010 lopussa 830 440 497 Nordean osaketta, joka vastaa 20,5 prosentin omistusosuutta.

Vahinkovakuutus vuonna 2010

If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutusyhtiö, joka toimii myös kaikissa Baltian maissa ja Venäjällä. Sampo-konsernin vahinkovakuutuksen emoyhtiö If Skadeförsäkring Holding AB:n pääkonttori on Ruotsissa. Tytäryhtiöidensä kautta If tarjoaa vakuutusratkaisuja ja -palveluja Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltiassa ja Venäjällä. Ifin toiminnot jakautuvat neljään liiketoiminta-alueeseen: Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat, Suurasiakkaat sekä Baltia ja Venäjä.

Milj. €	2010	2009	Muutos %
Vakuutusmaksutulo	3 985	3 677	8
Sijoitustoiminnan nettotuotot	487	394	24
Muut tuotot	25	23	9
Korvauskulut	-2 689	-2 477	9
Vakuutus- ja sijoitus-sopimusvelkojen muutos	-91	-33	176
Henkilöstökulut	-479	-470	2
Muut kulut	-501	-439	14
Rahoituskulut	-29	-30	-4
Tulos ennen veroja	707	644	10
	2010	2009	Muutos
Yhdistetty kulusuhde, %	92,8	92,1	0,7
Riskisuhde, %	69,1	68,0	1,1
Toimintakulusuhde, %	23,7	24,1	-0,4
Liikekulusuhde, %	17,2	17,6	-0,4
Oman pääoman tuotto, %	39,8	53,2	-13,4
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä (FTE)	6 392	6 807	-415

Avainluvut, vahinkovakuutus, 2010

Vuoden 2010 erityispiirteeksi nousivat poikkeukselliset sääolosuhteet useimmissa Ifin toimintamaissa: ankara talvi, kuuma, myrskyinen ja rankkasateinen kesä sekä loppuvuoden aikaiset ja runsaat lumisateet.

Toinen vahinkovakuutustoiminnan konsernitilinpäätökseen heijastuva poikkeuksellinen tekijä vuonna 2010 oli Ruotsin kruunun merkittävä vahvistuminen.

Haastavista sääolosuhteista huolimatta vahinkovakuutuksen tulos ennen veroja nousi 10 prosenttia vuonna 2010 ja oli 707 miljoonaa euroa (644). Yhdistetty kulusuhde oli vuonna 2010 jälleen vakaalla tasolla 92.8 prosentissa (92.1) alittaen selvästi pitkän aikavälin alle 95 prosentin tavoitteen.

Vakuutustekninen tulos oli 449 miljoonaa euroa (488). Henkilöasiakkaat-liiketoiminnan osuus vakuutusteknisestä tuloksesta oli 53 prosenttia, Yritysasiakkaiden 28 prosenttia, Suurasiakkaiden 15 prosenttia ja Baltia ja Venäjä -liiketoiminnan 3 prosenttia.

Vakuutusliikkeen tuotto (vakuutusteknisen tuloksen suhde omalla vastuulla oleviin vakuutusmaksutuottoihin) laski edellisvuodesta 11,5 prosenttiin (13,4). Oman pääoman tuotto säilyi hyvänä ja oli 39,8 prosenttia (53,2). Käyvän arvon rahasto nousi 315 miljoonaan euroon (105).

Henkilöasiakkaat-liiketoiminnan riskisuhde heikkeni poikkeuksellisten sääolojen seurauksena 68.9 prosenttiin (68.0). Parantuneesta toimintakulusuhteesta johtuen yhdistetty kulusuhde nousi vain hieman 93,0 prosenttiin (92,5). Myös Yritysasiakkaissa toimintakulusuhde parani edellisvuoteen verrattuna, mutta 69,8 prosenttiin (68,3) heikentyneestä riskisuhteesta johtuen yhdistetty kulusuhde nousi 93,5 prosenttiin (92,6).

Suurasiakkaat-liiketoiminnan yhdistetty kulusuhde parani 90,6 prosenttiin (90,7) myönteisen kustannuskehityksen ansiosta. Riskisuhde säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 71,9 prosenttia (71,6). Baltiassa ja Venäjällä sekä riskisuhde että yhdistetty kulusuhde nousivat edellisvuoteen verrattuna. Riskisuhde oli 56,4 prosenttia (55,7) ja yhdistetty kulusuhde 93,4 prosenttia (91,7).

Riskisuhde heikkeni vuonna 2010 poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuen kaikissa Ifin toimintamaissa lukuun ottamatta Ruotsia, missä ankarasta talvesta huolimatta riskisuhde parani 70,2 prosenttiin (72,4) ja yhdistetty kulusuhde 93,3 prosenttiin (95,2). Norjassa riskisuhde nousi 69,6 prosenttiin (68,8), mutta kaikilla liiketoiminta-alueilla parantuneen toimintakulusuhteen ansiosta yhdistetty kulusuhde pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 92,1 prosenttia (92,0). Myös Suomessa toimintakulusuhde parani kaikilla liiketoiminta-alueilla edellisvuoteen verrattuna. Heikentynyt riskisuhde 67,0 prosenttia (64,0) johti kuitenkin 90,4 prosentin (88,5) yhdistettyyn kulusuhteeseen. Tanskassa riskisuhde nousi 72,8 prosenttiin (66,1) ja yhdistetty kulusuhde 101,4 prosenttiin (93,7).

Bruttovakuutusmaksutulo nousi 8 prosenttia 4 189 miljoonaan euroon (3 888). Valuuttakurssien muutokset huomioon ottaen maksutulo kasvoi 1,3 prosenttia.

Toimintakulusuhde parani vuodentakaisesta 0,4 prosenttiyksikköä 23,7 prosenttiin organisaation jatkuvan kustannustehokkuuteen panostamisen ansiosta. Kokonaiskustannukset nousivat 1 009 miljoonaan euroon (939) suurelta osin Ruotsin kruunun vahvistumisen seurauksena.

Muut kulut kasvoivat 25 miljoonaa euroa Suomen lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen liittyvän yhteistakuuerän purkamisen johdosta.

Korvauskulut nousivat 2 689 miljoonaan euroon (2 477) ja riskisuhde heikkeni 69,1 prosenttiin (68,0) sääoloista johtuen. Aikaisempina tilikausina sattuneita vahinkoja varten varattua korvausvastuuta purettiin 113 miljoonalla eurolla (87). Korvausvastuu suhteessa maksutuloon oli 173 prosenttia (172) ja suhteessa maksettuihin korvauksiin 236 prosenttia (240).

Sijoitusmarkkinat säilyivät suotuisina vuoden aikana ja sijoitustoiminnan nettotuotot nousivat 487 miljoonaan euroon (394). Ifin sijoitusomaisuuden arvo 31.12.2010 oli 11,7 miljardia euroa (10,7), josta 85 prosenttia (89) oli sijoitettuna korkoinstrumentteihin ja 14 prosenttia osakkeisiin (11). Sijoitusten keskimääräinen tuotto oli 7,4 prosenttia (12,4). Korkosijoitusten duraatio oli 1,7 vuotta (2,5).

If Vahinkovakuutuksen vastuunkantokyky eli vakavaraisuuspääoma suhteessa vakuutusmaksutuloon 31.12.2010 oli 79 prosenttia (77). Sampo Oyj:lle vuoden 2010 aikana maksetuista 540 miljoonan euron osingoista huolimatta vakavaraisuuspääoma oli 3 373 miljoonaa euroa (2 943), kun viranomaisten vähimmäisvaatimus oli 735 miljoonaa euroa.

If Vahinkovakuutus ja Volvo julkistivat 1.1.2011 yhteistyösopimuksen Volvia-merkkivakuutukseen liittyvän yhteistyön jatkamisesta viidellä vuodella. Yhteistyösopimus tarjoaa Volvon omistajille profiloitua vakuutusturvaa sekä 3 vuoden takuuajan. Ifillä on portfoliossaan yli 443 000 Volvia-vakuutusta, joista 400 000 on Ruotsissa. Näin ollen 40 prosenttia kaikista Ruotsin Volvoista on vakuutettu Volviavakuutuksella. Volvian maksutulo on vuosittain noin 2 miljardia Ruotsin kruunua.

Henkivakuutus vuonna 2010

Mandatum Life -konserniin kuuluvat Suomessa toimiva, Sampo Oyj:n täysin omistama Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ja sen tytäryhtiö, eurooppayhtiö Mandatum Life Insurance Baltic SE. Mandatum Life Insurance Baltic SE:n kotipaikka on Viro. Muissa Baltian maissa yhtiö toimii sivukonttorien kautta.

Avainluvut, henkivakuutus, 2010

Milj. €	2010	2009	Muutos %
Vakuutusmaksutulo	1 111	803	38
Sijoitustoiminnan nettotuotot	645	629	3
Muut tuotot	0	0	-94
Korvauskulut	-844	-628	34
Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos	-678	-600	13
Henkilöstökulut	-35	-29	23
Muut kulut	-49	-46	7
Rahoituskulut	-8	-8	0
Tulos ennen veroja	142	121	17
	2010	2009	Muutos
Liikekustannussuhde, %	112,1	111,0	1,1
Oman pääoman tuotto, %	36,2	97,6	-61,4
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä (FTE)	470	450	20

Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnan nopea kasvu jatkui vuonna 2010 maksutulon noustessa lähes 40 prosenttia. Myös kannattavuus oli hyvä ja tulos ennen veroja nousi 17 prosenttia 142 miljoonaan euroon (121).

Sijoitustoiminnan nettotuotot sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä tuottoja lukuun ottamatta olivat 312 miljoonaa euroa (270). Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät sijoitustuotot olivat 333 miljoonaa euroa (359). Käyvän arvon rahasto kasvoi vuoden 2010 aikana 75 miljoonaa euroa ja oli 436 miljoonaa euroa. Henkivakuutustoiminnan oman pääoman tuotto (RoE) oli 36,2 prosenttia (97,6).

Mandatum Life -konsernilla oli 31.12.2010 sijoitusomaisuutta markkina-arvoin mitaten 6,0 miljardin euron (5,4) arvosta, kun summaan ei lasketa mukaan 3,1 miljardin euron (2,4) suuruisia sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelan katteena olevia sijoituksia. Korkosijoitusten osuus oli 61 prosenttia (68), osakesijoitusten 28 prosenttia (23), private equityn 4 prosenttia (4), kiinteistöjen 3 prosenttia (3) ja muiden sijoitusten osuus 3 prosenttia (2). Sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin vuodelta 2010 oli 11,1 prosenttia (16,8). Joulukuun 2010 lopussa korkosijoitusten duraatio oli 2,7 vuotta (2,6).

Mandatum Life -konsernin vakavaraisuusasema on vahva. Vakavaraisuuspääoma kasvoi 1 339 miljoonaan euroon (930) vuoden 2010 lopussa. Mandatum Lifen vakavaraisuussuhde oli 25,7 prosenttia (18,6). Mandatum Life -konsernin vastuuvelka oli 7,5 miljardia euroa (6,8). Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvä vastuuvelka kasvoi edelleen nopeasti ja nousi 3,1 miljardiin euroon (2,4). Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvän vastuuvelan osuus koko vastuuvelasta kasvoi 41 prosenttiin (35).

Suomen toiminnassa vakuutuksenottajien vuonna 2010 saama kokonaistuotto oli vakuutuslajista riippuen 3,0 - 4,5 prosenttia laskuperusteisen vakuutuksen vastuuvastuuvelalle. Lisäksi maksettiin laskuperustekoron suuruudesta riippuen asiakashyvityksiä 0 - 1,1 prosenttia.

Valtaosassa Mandatum Lifen perinteisiä vakuutuksia laskuperustekorko on 3,5 prosenttia. Suomessa ennen vuotta 1999 myytyjen vakuutusten laskuperustekorko on 4,5 prosenttia. Jälkimmäisten vakuutusten diskonttokorko on alennettu 3,5 prosenttiin täydentämällä vastuuvelkaa 86 miljoonalla eurolla (95). Tämän lisäksi kaikkien laskuperustekorkoisten vakuutusten laskuperustekorko on alennettu 2,5 prosenttiin vuodeksi 2011 ja 3,0 prosenttiin vuodeksi 2012 täydentämällä vastuuvelkaa 61 miljoonalla eurolla. Täydennys laskee sijoitustoiminnan tuottovaatimuksen 2,5 prosenttiin vuodelle 2011 ja 3,0 prosenttiin vuodelle 2012. Kaiken kaikkiaan Mandatum Life on kasvattanut vastuuvelkaansa 147 miljoonalla eurolla alhaisen korkotason takia.

Henkivakuutussegmentin liikekustannussuhde säilyi edellisvuoden tasolla 112,1 prosentissa (111,0). Liikekustannussuhde ei huomioi kaikkia liikekulujen kattamiseksi kerättyjä palkkioita. Jos kaikki palkkiot otettaisiin laskelmassa huomioon, olisi Mandatum Life -konsernin liikekustannussuhde ollut 90,1 prosenttia (91,8). Mandatum Life ei aktivoi hankintakustannuksiaan.

Mandatum Life -konsernin omalla vastuulla oleva maksutulo ylitti ensimmäisen kerran miljardi euroa ja oli 1 111 miljoonaa euroa (803). Keskeisimmällä painopistealueella sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa maksutulo kasvoi 843 miljoonaa euroon (551) ja sijoitussidonnaisten tuotteiden osuus kokonaismaksutulosta oli 76 prosenttia (68). Hyvä myyntimenestys oli seurausta kaikkien myyntikanavien hyvästä toiminnasta. Erityisesti varainhoitoyksikön ja yhtiön oman yritysmyyntiorganisaation menestyksekäs yhteistyö tuotti hyviä tuloksia.

Baltian maissa toimiva tytäryhtiö otti käyttöön uuden nimen vuonna 2010. Yhtiön uusi nimi on Mandatum Life Insurance Baltic SE. Baltian maiden henkivakuutustoimintojen vakuutusmaksutulo kasvoi 42 prosenttia ja oli 60 miljoonaa euroa (42).

Mandatum Lifen markkinaosuus painopistealueellaan sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa nousi 28,2 prosenttiin (27,8). Yhtiön ensivakuutuksen kokonaismarkkinaosuus oli Suomessa 22,0 prosenttia (24,8) ja markkinaosuus Baltian maissa oli 19 prosenttia (16).

Vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten verokohtelu muuttui Suomessa lainmuutoksen myötä 1.1.2010 alkaen. Uuden lain nojalla aiemmin vain yksilöllisille eläkevakuutuksille myönnetty veroetu ulottuu uuteen, aiempaa laajempaan tuotevalikoimaan. Mandatum Life päätti vuosi sitten lopettaa aktiivisen vapaaehtoisten eläkevakuutusten tarjonnan yksityishenkilöille yhtiön päämyyntikanavan Sampo Pankin keskittyessä uuden lainsäädännön mukaisten ps-tilien markkinointiin. Vaikutus Mandatum Lifen tulokseen on vähäinen.

Osakkuusyhtiö Nordea Bank Ab

Sampo Oyj omisti vuoden 2010 lopussa 830 440 497 Nordean osaketta, joka vastaa 20,5 prosentin omistusosuutta. Osakkeista maksettu keskihinta oli 6,39 euroa ja kirja-arvo konsernitaseessa oli 6,85 euroa. Nordean päätöskurssi 31.12.2010 oli 8,16 euroa.

Sammon omistusosuuden Nordeassa ylittäessä 20 prosenttia käsitellään Nordeaa Sammon konsernitilinpäätöksessä osakkuusyhtiönä. Vuoden 2010 alusta alkaen Sammon osuus Nordean nettotuloksesta on esitetty tuloslaskelmassa kohdassa Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista.

Alla oleva teksti perustuu Nordean 2.2.2011 julkaistuun tulostiedotteeseen vuodelta 2010.

Tuotot nousivat vuonna 2010 ennätyslukemiin ja niitä kertyi 3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Liikevoitto nousi 18 prosenttia, kun tuotot kasvoivat ja luottotappioiden nettomäärä väheni. Riskisopeutettu tulos pieneni edellisvuodesta 6 prosenttia.

Rahoituskate pieneni 2 prosenttia edellisvuodesta, kun talletuksista saadut tuotot vähenivät ja varainhankinnan kustannukset kasvoivat. Näiden vaikutus oli yli 400 miljoonaa euroa. Tuottojen vähenemistä kompensoi vahva kasvu luotonannossa ja talletuksissa sekä luottomarginaalien kohentuminen. Luotonanto kasvoi 11 prosenttia ja talletusvolyymit 15 prosenttia. Yritysten luottomarginaalit kohenivat edellisvuodesta, kun taas talletusmarginaalit pysyivät pääosin edellisvuoden tasolla.

Nettomääräiset palkkiotuotot kehittyivät vahvasti ja niiden määrä kasvoi 27 prosenttia. Varallisuudenhoidon palkkiotuotot kasvoivat 42 prosenttia, kun hoidossa oleva varallisuus kasvoi vuoden aikana 21 prosenttia ja tuotevalikoima oli aiempaa houkuttelevampi.

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä laski 6 prosenttia edellisvuoden erittäin korkealta tasolta. Asiakaslähtöinen pääomamarkkinatoiminta jatkui vahvana ja volyymit kasvoivat. Konsernin varainhallinnan nettotulos ja pääomamarkkinatoiminnan kohdistamaton nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä laski noin 450 miljoonaa euroa. Liiketoiminta-alueiden tuottojen kasvu kompensoi tämän lähes kokonaan. Henki- ja eläkevakuutustoiminnan maksutulo oli ennätyksellisen suuri. Osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 66 miljoonaa euroa ja muita tuottoja kertyi 116 miljoonaa euroa.

Kulut yhteensä lisääntyivät edellisvuodesta 7 prosenttia. Henkilöstökulut kasvoivat 2 prosenttia. Paikallisissa valuutoissa laskettuna kulut kasvoivat 2 prosenttia ja henkilöstökulut pienenivät 2 prosenttia. Kun eläkejärjestelmiin Norjassa tehdyn muutoksen vaikutusta ei oteta huomioon, kulut kasvoivat 3 prosenttia ja henkilöstökulut pienenivät prosentin paikallisissa valuutoissa laskettuna.

Nettomääräiset luottotappiot pienenivät edellisvuodesta 41 prosenttia 879 miljoonaan euroon. Luottotappiotaso oli 31 pistettä, kun se edellisvuonna oli 56 pistettä. Tulos kasvoi 15 prosenttia 2 663 miljoonaan euroon luottotappioiden nettomäärän laskun seurauksena.

Riskisopeutettu tulos pieneni edellisvuodesta 6 prosenttia 2 622 miljoonaan euroon, sillä vuonna 2009 varainhallinnan ja pääomamarkkinatoiminnan tulokset olivat poikkeuksellisen vahvat.

Vuoden 2010 alussa esiteltiin konsernin uudet kehityshankkeet, ja niiden toteutus etenee kaikilla osa-alueilla suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2010 aikana kehityshankkeet lisäsivät tuottoja yli 300 miljoonalla eurolla, mikä ylittää koko vuodelle asetetun tavoitteen. Tehokkuushyödyt olivat noin 70 miljoonaa euroa eli aiemmin kerrottujen odotusten mukaiset. Investoinnit kehityshankkeisiin olivat viimeisellä neljänneksellä yhteensä noin 77 miljoonaa euroa, josta 22 miljoonaa euroa kirjattiin kuluina tuloslaskelmaan. Koko vuoden 2010 aikana kehityshankkeisiin investoitiin noin 200 miljoonaa euroa, josta 74 miljoonaa euroa kirjattiin kuluina tuloslaskelmaan. Vuonna 2011 näiden investointien odotetaan olevan hieman suuremmat kuin vuonna 2010.

Lisää tietoa Nordea Pankista osoitteessa www.nordea.com.

Omistusyhteisö vuonna 2010

Sampo Oyj omistaa ja hallinnoi vahinko- ja henkivakuutustoimintaa harjoittavia tytäryhtiöitään. Lisäksi yhtiö omisti 31.12.2010 noin 20,5 prosenttia Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean osakepääomasta. Nordea on Sammon osakkuusyhtiö.

Avainluvut, omistusyhteisö, 2010

Milj. €	2010	2009	Muutos %
Sijoitustoiminnan nettotuotot	60	109	-45
Liiketoiminnan muut tuotot	16	13	29
Henkilöstökulut	-13	-11	18
Liiketoiminnan muut kulut	-11	-17	-34
Rahoituskulut	-100	-58	73
Osuus osakkuusyritysten voitosta	523	-	-
Tulos ennen veroja	474	36	1 217
			Muutos
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä (FTE)	52	54	-2

Omistusyhteisö-segmentin tulos ennen veroja oli 474 miljoonaa euroa (36), josta 523 miljoonaa euroa tuli Sammon osuudesta Nordean vuoden 2010 tuloksesta. Segmentin tulos ennen veroja ilman Nordean osuutta oli -48 miljoonaa euroa.

Sampo Oyj:n omistus Nordea Bankista on kirjattu konsernitaseeseen 5,7 miljardiin euroon. Omistuksen markkina-arvo oli vuoden 2010 lopussa 6,8 miljardia euroa. Sampo Oyj:n taseeseen sisältyi myös 2,4 miljardin euron arvosta (2,4) tytäryhtiöiden osakkeita.

Muutokset konsernirakenteessa

Konsernirakenteessa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2010.

Hallinto

Sampo-konserni noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15.6.2010 hyväksymää, vuonna 2008 annetun aiemman koodin korvannutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia sellaisenaan.

Yhtiökokous

Sampo Oyj:n 13.4.2010 järjestetty varsinainen yhtiökokous päätti jakaa vuodelta 2009 osinkoa 1,00 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 16.4.2010 ja osinko maksettiin 23.4.2010. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2009 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden.

Yhtiön hallitukseen valittiin uudelleen professori Tom Berglund, johtaja Anne Brunila, toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, varatuomari Eira Palin-Lehtinen, ylijohtaja Jukka Pekkarinen, ministeri Christoffer Taxell, toimitusjohtaja Matti Vuoria ja kauppatieteiden tohtori Björn Wahlroos. Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen Björn Wahlroosin ja varapuheenjohtajakseen Matti Vuorian. Nimitys- ja palkkiovaliokuntaan valittiin Veli-Matti Mattila, Eira Palin-Lehtinen, Christoffer Taxell, Matti Vuoria ja Björn Wahlroos. Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin Tom Berglund, Jukka Pekkarinen ja Christoffer Taxell.

Yhtiökokous päätti maksaa hallituksen jäsenille palkkioita vuonna 2011 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 160 000 euroa vuodessa, hallituksen varapuheenjohtajalle 100 000 euroa vuodessa ja hallituksen jäsenille 80 000 euroa vuodessa. Vuosipalkkiosta noin 50 prosenttia suoritetaan verojen ja vastaavien maksujen jälkeen Sammon A-sarjan osakkeina ja loput rahana.

Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, jolle päätettiin maksaa palkkiota kohtuullisen laskun mukaan. Ernst & Young Oy nimesi Heikki Ilkan, KHT, päävastuulliseksi tilintarkastajaksi.

Yhtiökokous päätti muuttaa Sammon yhtiöjärjestyksen 12 §:ää 3.8.2009 ja 31.12.2009 voimaan tulleiden, osakeyhtiölain 5. luvun 19 §:ää koskeneiden muutosten johdosta.

Hallinnointi vuonna 2010

Sampo-konserni noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15.6.2010 hyväksymää, vuonna 2008 annetun aiemman koodin korvannutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia sellaisenaan. Uusi hallinnointikoodi tuli voimaan 1.10.2010.

Vuosittainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan Sammon vuosikertomuksen yhteydessä maaliskuussa 2011 ja on siitä alkaen saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallinnointi. Myös vuoden 2010 vuosikertomuksessa on lisätietoa konsernin hallinnoinnista.

Sampo-konserni julkaisee maaliskuussa 2011 myös palkka- ja palkkioselvityksen. Selvitys on laadittu listayhtiöiden hallinnointikoodin 7. jakson (Palkitseminen) suositusten mukaisesti. Selvitys on luettavissa osoitteessa www.sampo.com/palkitseminen .

Yritysvastuu vuonna 2010

Pörssinoteerattuna osakeyhtiönä Sampo Oyj on velvollinen toimimaan osakkeenomistajiensa edut huomioon ottaen, lakeja noudattaen ja järkevien liiketoimintatapojen mukaisesti. Sampo-konsernia yhdistävät arvot ovat eettisyys, lojaalisuus, avoimuus ja yrittäjyys. Sampo pyrkii noudattamaan näitä arvoja kaikessa toiminnassaan ja kaikkien sidosryhmiensä kanssa.

Sampoa johdetaan terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti. Sampo pyrkii ennakoimaan yhteiskunnassa ja pääomamarkkinoilla tapahtuvat muutokset ja sopeuttamaan toimintansa niihin. Sampo pyrkii luomaan tasapuolisen, hyvän ja avoimen työilmapiirin. Palvelujaan tarjoamalla Sampo pyrkii osaltaan edistämään yhteiskunnallista hyvinvointia ja turvallisuutta. Sampo tiedostaa yhteiskuntavastuunsa ja sitoutuu toimintaansa kehittäessään edistämään taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden periaatteita.

If Vahinkovakuutuksessa työskentelee 92 prosenttia konsernin henkilöstöstä ja siksi merkittävin osa Sampo-konsernin yritysvastuutoiminnasta tapahtuu Ifissä. Pohjoismaiden johtavana vakuutusyhtiönä If kantaa laajemman yritysvastuun kuin mitä siltä pelkästään liiketoiminnan perusteella edellytetään. If käyttää ainutlaatuista riskienhallintaosaamistaan edistääkseen turvallista kehitystä kaikkialla, missä yhtiö toimii. Tavoitteena on aina toimia tavalla, joka täyttää tai ylittää toiminnalle asetetut eettiset, lakisääteiset ja kaupalliset vaatimukset.

Ifissä on paneuduttu ympäristöasioihin tarmokkaasti jo muutaman vuoden ajan. Tiukka ympäristöpolitiikka ohjaa kaikkea yhtiön toimintaa. If liittyi vuoden 2010 aikana YK:n puhtaan kehityksen mekanismi -ohjelmaan (Clean Development Mechanism, CDM).

Lisätietoa yritysvastuusta Sampo-konsernissa on luettavissa Yritysvastuu-osiossa.

Henkilöstö vuonna 2010

Sampo-konsernissa työskentelevien ns. kokoaikaisten työntekijöiden määrä väheni 31.12.2010 mennessä 6 844 henkeen (7 087). Vahinkovakuutus-toiminnan henkilöstömäärä väheni lähinnä Baltiassa, Venäjällä ja Norjassa. Henkivakuutustoiminnan henkilöstö kasvoi sekä Suomessa että Baltiassa.

Katsauskaudella konsernin henkilöstöstä noin 92 prosenttia työskenteli vahinkovakuutustoiminnassa ja 7 prosenttia henkivakuutustoiminnassa. Emoyhtiö Sampo Oyj:n palveluksessa työskenteli noin prosentti henkilöstöstä.

Maantieteellisesti henkilöstö jakautui siten, että Suomessa työskenteli 31 prosenttia, Ruotsissa 27 prosenttia ja Norjassa 22 prosenttia henkilöstöstä. Baltian maiden, Venäjän, Tanskan ja muiden maiden osuus henkilöstöstä oli yhteensä 20 prosenttia. Sampo-konsernin työntekijöiden määrä oli vuonna 2010 keskimäärin 6 914 (7 311).

Muutaman viime vuoden aikana If Vahinkovakuutuksen jatkuvana tavoitteena on ollut parantaa työntekijöidensä osaamista ja lisätä heidän sitoutumistaan työhön. Tämän työn vauhdittamiseksi entisestään If Vahinkovakuutus käynnisti vuonna 2010 strategisen aloitteen, jonka nimenä on "Skills and initiatives" ("Osaaminen ja oma-aloitteisuus"). Aloitteen tarkoituksena on vaikuttaa määrätietoisesti yrityskulttuuriin siten, että osaamisen kehittämistä, innovointia ja asiakaslähtöisyyttä sekä muita yhtiön arvonmuodostuksen keskeisiä tukipilareita painotetaan yhä enemmän.

Mandatum Lifen henkilöstöpolitiikan keskeiset painopistealueet vuonna 2010 olivat työskentelykulttuurin kehittäminen sekä keskittyminen yhteistyöhön, asiakaspalvelutaitoihin ja laadukkaaseen johtajuuteen.

Lisätietoa Sampo-konsernin henkilöstöstä on luettavissa Vuosikertomuksen 2010 Henkilöstö-osiossa.

Johdon kannustinjärjestelmät

Sammon hallitus hyväksyi 8.6.2010 kaikkia Sampo-konsernin yhtiöitä koskevan Palkitsemiskoodin. Konsernin yhtiöiden hallitukset ovat hyväksyneet Palkitsemiskoodiin perustuvat yhtiökohtaiset palkitsemispolitiikat.

Koodi käsittää muun muassa johdon kannustimien periaatteet. Koodi on luettavissa osoitteessa www.sampo.com/palkitseminen.

Sampo-konsernin muuttuva palkitseminen jakautuu lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen palkitsemiseen. Lyhytaikainen palkitseminen perustuu vuotuiseen tulokseen, kun taas pitkäaikainen palkitseminen tapahtuu johdon pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien muodossa. 1.1.2011 jälkeen päätettyjen lyhytaikaisten kannustimien mukaisista, merkittävän suuruisista kannustinpalkkioiden maksuista vähintään 50,1 prosenttia siirretään ainakin kolmella vuodella. Ruotsissa noudatetaan kansallista ohjetta, joiden mukaan riskinottoa sisältävissä tehtävissä toimivien maksuista lykätään vähintään 60 prosenttia.

Sammolla oli vuonna 2010 kahdenlaisia kannustinjärjestelmiä: osakkeen arvonnousuun sidottuja johdon pitkäaikaisia kannustinjärjestelmiä ja osakepalkkiojärjestelmä.

Johdon pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella maksettavat maksut perustuvat Sammon osakekurssin kehitykseen noin kolmen vuoden aikajaksolla kunkin kannustinjärjestelmän liikkeelle laskemisesta alkaen. Kannustinjärjestelmissä on asetettu minimivaatimukset osakekurssikehitykselle ja yhtiön kannattavuudelle sekä yläraja maksettaville kannustimille. Lisäksi osa kannustimina saaduista suorituksista on käytettävä Sammon osakkeiden hankkimiseen ja osakkeet on pidettävä tietty aika.

Vuoden 2006 varsinainen yhtiökokous hyväksyi osakepalkkiojärjestelmän Sammon johtoryhmän jäsenille. Järjestelmän piiriin kuuluville myönnetään enintään etukäteen määrätty määrä Sammon osakkeita, jos Sammon osakekurssi ja vakuutustuottotavoitteet ylittävät ehtojen mukaiset arvot. Suoritus maksetaan Sammon osakkeina, käteisenä tai näiden yhdistelmänä. Lisäksi osakkeet on pidettävä tietty aika. Järjestelmän voimassaoloaika umpeutui vuonna 2010.

Johdon pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä maksettiin vuonna 2010 palkkioita 10 miljoonalla eurolla (0). Osakepalkkiojärjestelmästä maksettiin palkkioita 4 miljoonalla eurolla (2).

Johdon pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien ehdot ovat luettavissa Sammon internetsivustolla osoitteessa www.sampo.com/ palkitseminen.

Riskienhallinta vuonna 2010

Sammon näkemyksen mukaisesti liiketoimintaa ei voi harjoittaa ilman korkeatasoista riskienhallintaa.

Riskienhallinnan päätavoitteet ovat:

• liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttavien riskien ja muiden riskien tunnistaminen, määrittely ja analysointi;
• riittävä varautuminen arvioitujen riskien varalta eli pääoman ja liiketoiminnan ennakoitavissa olevien voittojen riittävyyden varmistaminen suhteessa liiketoiminnan riskeihin;
• riskeiltä suojautuminen liiketoiminta-alueiden riskiensietokyvyn oikeanlaisella allokoinnilla ja riskien oikealla hinnoittelulla;
• liiketoimintojen taloudellisen tuloksen heilahtelujen rajoittaminen; ja
• yleisen tehokkuuden, turvallisuuden ja jatkuvuuden varmistaminen.

Sampo-konsernin suurimmat riskit, Nordeaa huomioon ottamatta, ovat konsernin vakuutustoimintaan ja sijoituksiin liittyvät riskit. Näihin liittyvä riskienhallinta on osa ydinosaamista ja siksi riskienhallintaa kehitetään jatkuvasti. Muiden yhtiöiden tavoin Sampo-konserni on altis operatiivisille riskeille ja toimintaympäristön riskeille. Sampo-konserni pyrkii jatkuvasti parantamaan sisäistä valvontaansa, ydinprosessejaan ja -järjestelmiään sekä liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmiaan ja samalla valvomaan ja analysoimaan konsernin ulkoisesta toimintaympäristöstä aiheutuvia muutoksia. Näiden toimien tarkoituksena on lievittää riskien toteutuessaan aiheuttamia vaikutuksia.

Sampo-konsernin riskienhallintaorganisaatiosta ja -toimenpiteistä kerrotaan yksityiskohtaisemmin Riskienhallinta-osiossa.

Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat

Sampo Oyj:n osakkeenomistajien lukumäärä 31.12.2010 oli 86 294 eli 9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2010 oli 561 282 390 osaketta, jotka jakaantuivat 560 082 390 A-sarjan sekä 1 200 000 Bsarjan osakkeeseen.

Osakkeet ja osakepääoma

Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2010 oli 561 282 390 osaketta, jotka jakaantuivat 560 082 390 A-sarjan sekä 1 200 000 B-sarjan osakkeeseen.

Yhtiöjärjestyksen mukaan A-sarjan osakkeiden vähimmäismäärä on 179 000 000 ja enimmäismäärä 711 200 000 kappaletta. B-sarjan osakkeiden vähimmäismäärä on 0 ja enimmäismäärä 4 800 000 kappaletta. Kullakin A-osakkeella on yhtiökokouksessa yksi ääni ja Bosakkeella viisi ääntä. Sampo Oyj:n osakepääoma 31.12.2010 oli 98 miljoonaa euroa (98).

Sammon A-sarjan osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä vuodesta 1988 alkaen. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva omistaa kaikki B-sarjan osakkeet. B-sarjan osake voidaan osakkeenomistajan vaatimuksesta muuntaa A-sarjan osakkeeksi.

Tilikauden päättyessä Sampo Oyj ei omistanut omia A-sarjan osakkeitaan. Myöskään muut konserniyhtiöt eivät omistaneet emoyhtiön osakkeita.

Hallituksen valtuutukset

Vuoden 2010 yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuudet hankkia Sammon omia A-sarjan osakkeita yhdessä tai useammassa erässä yhteensä enintään 50 ⁰⁰⁰ 000 kappaletta.

Omia osakkeita voidaan hankkia muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Osakkeiden hankintahinta on enintään hankintahetkellä Sammon osakkeesta julkisessa kaupankäynnissä maksettava korkein hinta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä. Sammon A-sarjan osakkeita hankitaan NASDAQ OMX Helsingin järjestämän julkisen kaupankäynnin välityksellä niille muodostuvaan hankintahetken hintaan.

Sampo Oyj ei hankkinut omia osakkeitaan vuoden 2010 kuluessa. Sammon hallitus päätti 8.6.2010 yhtiökokoukselta saamallaan valtuutuksella mitätöidä vuoden 2009 aikana ostetut 90 000 Sammon A-osaketta. Osakemäärä vastasi 0,02 prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä ja niihin liittyvistä äänioikeuksista. Osakkeet hankittiin 16,53 euron osakekohtaisella keskihinnalla ja niistä maksettiin yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Kaupparekisteriin 13.7.2010 merkitty osakkeiden mitätöinti vähensi Sammon A-osakkeiden määrää vastaavasti, mutta ei vaikuttanut osakepääomaan.

Osakkeenomistajat

Sampo Oyj:n osakkeenomistajien lukumäärä 31.12.2010 oli 86 294 eli 9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Arvo-osuusjärjestelmään siirtämättä oli 1,3 prosenttia osakkeista. Hallintarekisteröityneiden ja ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus laski 48,5 prosenttiin (49,0) osakemäärästä ja 48,1 prosenttiin äänistä (48,6).

Vuoden 2010 lopussa Sammon hallituksen jäsenet ja heidän lähipiirinsä omistivat suoraan tai välillisesti 11 856 737 Sammon A-sarjan osaketta. Omistusten yhteenlaskettu osuus osakemäärästä ja äänioikeuksista oli 2,1 prosenttia. Sammon johtoryhmän jäsenet lähipiireineen omistivat suoraan tai välillisesti 960 349 Sammon A-sarjan osaketta. Omistusten yhteenlaskettu osuus osakemäärästä ja äänioikeuksista oli 0,2 prosenttia.

Sampo vastaanotti vuoden 2010 aikana seuraavan Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaisen ilmoituksen omistusosuuksien muutoksista:

Sampo Oyj sai 13.10.2010 ilmoituksen, jonka mukaan Capital Research and Management Companyn omistamien Sammon A-osakkeiden kokonaismäärä oli 11.10.2010 laskenut alle yhden kahdeskymmenesosan (1/20) Sampo Oyj:n kaikista osakkeista ja niiden tuottamien äänten yhteismäärästä. Ilmoituksen mukaan Capital Research omisti 4,95 prosenttia Sammon koko osakemäärästä ja 4,91 äänimäärästä.

Ilmoitus on kokonaisuudessaan nähtävissä Sammon kotisivulla osoitteessa www.sampo.com/liputukset.

Osakeomistus sektoreittain, Sampo Oyj, 31.12.2010 (A- ja B-sarjojen osakkeet)

Sektori	Osakkeita yhteensä	%
Ulkomaiset ja hallintarekisteröityneet	272 067 381	48,47
Yritykset	95 683 073	17,05
Julkisyhteisöt	75 526 243	13,46
Kotitaloudet	70 216 907	12,51
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	26 106 257	4,65
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	14 419 949	2,57
Yhteistilillä	7 262 580	1,29
Yhteensä	561 282 390	100,0

Omistusmääräjakauma, Sampo Oyj, 31.12.2010

Osakkeiden lukumäärä	Omistajia kpl	Omistajia %	Arvo-osuus määrä kpl	Arvo-osuus määrä %	Äänimäärä kpl	Äänimäärä %
1-100	23 347	27,06	1 474 231	0,26	1 474 231	0,26
101-500	38 352	44,44	10 249 676	1,83	10 249 676	1,81
501-1 000	11 644	13,49	9 057 835	1,61	9 057 835	1,60
1 001-5 000	10 605	12,29	22 737 366	4,05	22 737 366	4,02
5 001-10 000	1 257	1,46	9 025 947	1,61	9 025 947	1,59
10 001-50 000	874	1,01	18 083 374	3,22	18 083 374	3,19
50 001-100 000	90	0,10	6 572 858	1,17	6 572 858	1,16
100 001-500 000	83	0,10	16 629 873	2,96	16 629 873	2,94
500 001-9999999999	42	0,05	460 188 650	81,99	464 988 650	82,14
Yhteensä	86 294	100,00	554 019 810	98,71	558 819 810	98,72
Joista hallintarekisteröityjä	20		265 440 880	47,29	265 440 880	46,89
Odotusluettelolla yhteensä	0		0	0,00	0	0,00
Yhteistilillä			7 262 580	1,29	7 262 580	1,28
Erityistileillä yhteensä			0	0,00	0	0,00
Liikkeeseenlaskettu määrä			561 282 390	100,00	566 082 390	100,00

Osakkeenomistajat, Sampo Oyj, 31.12.2010

A- ja B-sarjat	Osakkeiden lukumäärä	Osakkeista %	Äänistä %
Solidium Oy	79 280 080	14,12	14,01
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma	47 709 421	8,50	8,43
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	14 103 068	2,51	2,49
Wahlroos Björn	11 756 737	2,09	2,08
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva*	6 127 855	1,09	1,93
Valtion eläkerahasto	4 960 000	0,88	0,88
OP-Delta sijoitusrahasto	3 250 000	0,58	0,57
Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö	2 429 335	0,43	0,43
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Eläke-Fennia	1 850 000	0,33	0,33
Svenska Litteratursällskapet i Finland	1 609 600	0,29	0,28
Folketrygdfondet	1 521 311	0,27	0,27
Sijoitusrahasto OP-Suomi Arvo	1 460 000	0,26	0,26
Odin Norden C/O Odin Forvaltning AS	1 441 251	0,26	0,25
Kuntien eläkevakuutus	1 359 805	0,24	0,24
Sijoitusrahasto Nordea Suomi	1 351 096	0,24	0,24
Svenska Handelsbanken AB (Publ), Filialverksamheten i Finland	1 205 440	0,21	0,21
Sijoitusrahasto Gyllenberg Finlandia	1 202 500	0,21	0,21
SR Danske Invest Finland	917 382	0,16	0,16
SR Danske Invest Suomi Osake	863 945	0,15	0,15
Juselius Sigrid Sti else	846 400	0,15	0,15
Hallintarekisteröidyt yhteensä	265 440 880	47,29	46,89
Muut yhteensä	110 596 284	19,70	19,54
Yhteensä	561 282 390	100,00	100,00

* A-sarjan osakkeita 4 927 855 kpl ja B-sarjan osakkeita 1 200 000 kpl.

Osakemäärän kehitys, Sampo Oyj, 2006-2010

Vuosi	A-osakkeita	B-osakkeita	Yhteensä	Muutos vuoden aikana	Muutoksen syy
1.1.2006	570 118 315	1 200 000	571 318 315	+382 200	Optio-oikeuksien konversio (A-osake)
				-7 000 000	Takaisinostettujen osakkeiden mitätöinti (A-osake)
				+2 917 630	Optio-oikeuksien konversio (A-osake)
1.1.2007	566 418 145	1 200 000	567 618 145	+15 740 245	Optio-oikeuksien konversio (A-osake)
				-4 827 500	Takaisinostettujen osakkeiden mitätöinti (A-osake)
1.1.2008	577 330 890	1 200 000	578 530 890	-17 158 500	Takaisinostettujen osakkeiden mitätöinti (A-osake)
1.1.2009	560 172 390	1 200 000	561 372 390	ei muutoksia
1.1.2010	560 172 390	1 200 000	561 372 390	-90 000	Takaisinostettujen osakkeiden mitätöinti (A-osake)
1.1.2011	560 082 390	1 200 000	561 282 390	ei muutoksia

Taloudellinen tilanne

Konsernin vakavaraisuussuhde (ryhmittymän omat varat suhteessa minimivaatimukseen) 31.12.2010 oli 167,1 prosenttia (158,3). Sampokonsernin vakavaraisuusvaatimuksessa huomioidaan sen omistusosuutta vastaava osuus Nordean vakavaraisuusvaatimuksesta.

Sisäiset osingot

Vuonna 2010 Sampo Oyj vastaanotti tytäryhtiöltään If P&C Holding AB:lta osinkoina yhteensä 540 miljoonaa euroa (SEK 5 000 milj.), huhtikuussa 103 miljoonaa euroa (SEK 1 000 milj.) ja joulukuussa 437 miljoonaa euroa (SEK 4 000 milj.).

Mandatum Life ei maksanut vuonna 2010 osinkoja Sampo Oyj:lle.

Lisäksi osakkuusyhtiö Nordea Bank AB maksoi 204 miljoonan euron suuruisen osingon 8.4.2010.

Luottoluokitukset

Sampo-konserniin kuuluvien yhtiöiden tärkeimmissä luottoluokituksissa ei vuoden 2010 kuluessa tapahtunut muutoksia.

Luottoluokitukset, Sampo-konserni, 31.12.2010

	Moody's		Standard and Poor's
Yhtiö	Luokitus	Näkymä	Luokitus	Näkymä
Sampo Oyj	Baa2	Vakaa	Ei luokitusta	-
If Skadeförsäkring Ab (Ruotsi)	A2	Vakaa	A	Vakaa
If Vahinkovakuutusyhtiö Oy (Suomi)	A2	Vakaa	A	Vakaa

Vakavaraisuus

Sampo-konserni on Nordea Bank Ab (publ) -osakkuusyhtiöksi kirjaamisesta 31.12.2009 alkaen luokiteltu Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta (2004/699) annetun lain mukaan rahoitus- ja vakuutusryhmittymäksi.

Konsernin vakavaraisuus on laskettu rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta (2004/699) annetun lain kolmannen luvun mukaan. Laki perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2002/87/EY finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta.

Vakavaraisuus, Sampo-konserni, 31.12.2010

Milj. €	31.12.2010	31.12.2009
Konsernitaseen oma pääoma	8 886	7 613
Toimialakohtaiset erät	1 711	1 545
Aineettomat hyödykkeet ja toimialakohtaiset vähennykset	-2 388	-2 314
Osingot	-646	-561
Ryhmittymän omat varat, yhteensä	7 564	6 283
Omien varojen vaatimukset, yhteensä	4 526	3 968
Ryhmittymän vakavaraisuus	3 038	2 315
Ryhmittymän vakavaraisuussuhde	167,1	158,3

Konsernin vakavaraisuussuhde (ryhmittymän omat varat suhteessa minimivaatimukseen) 31.12.2010 oli 167,1 prosenttia (158,3). Sampokonsernin vakavaraisuusvaatimuksessa huomioidaan sen omistusosuutta vastaava osuus Nordean vakavaraisuusvaatimuksesta.

Sampo-konsernissa pääomitusta arvioidaan sisäisesti vertaamalla riskeihin vaadittavaa pääomaa käytettävissä oleviin pääomiin. Riskeihin vaadittavan pääoman arviointi perustuu taloudelliseen pääomaan, jonka konserniyhtiöt määrittävät mitattavissa oleville riskeille 99,5 prosentin luottamustasolla ja yhden vuoden aikajänteellä. Tämän lisäksi yhtiöt arvioivat pääomatarpeensa sellaisien riskien varalta, jotka eivät ole mitattavissa. Näitä ovat esimerkiksi toimintaympäristöön liittyvät riskit. Käytettävissä oleva pääoma (Adjusted Solvency Capital) sisältää vakavaraisuuspääoman ja lisäksi muita vahinkojen kattamiseen käytettävissä olevia eriä kuten vastuuvelan diskonttausvaikutuksen ja muita vakavaraisuuspääomaan kuulumattomia eriä.

Taloudellisen pääoman vaatimus Sampo-konsernin toiminnalle 31.12.2010 oli 4 281 miljoonaa euroa (3 783) ja käytettävissä oleva pääoma (Adjusted Solvency Capital) oli 8 521 miljoonaa euroa (7 077).

Velkarahoitus

Sampo Oyj:llä oli 31.12.2010 velkarahoitusta 1 731 miljoonaa euroa ja 715 miljoonaa euroa korkoa kerryttäviä omaisuuseriä mukaan lukien pankkitalletukset. Vuoden aikana nettovelka supistui hieman 32 miljoonalla eurolla ja oli 1 016 miljoonaa euroa (1 048). Sampo Oyj:n bruttovelka oli 26 prosenttia (24) yhtiön omasta pääomasta.

Vuoden 2010 lopussa Sampo Oyj:n taseessa olleet rahoitusvelat koostuivat 1 026 miljoonan euron senior-ehtoisista joukkovelkakirjalainoista, 576 miljoonan euron arvoisista liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista ja 130 miljoonan euron TYEL-lainasta. Sampo Oyj:n velan keskikorko 31.12.2010 oli 3,36 prosenttia.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Sampo Oyj lisäsi omistustaan Nordea Bank AB (publ):ssa 0,7 prosenttiyksikköä ostamalla Ruotsin valtion 4.2.2011 järjestämässä huutokaupassa 30 miljoonaa Nordean osaketta. Osakkeista maksettiin 2 235 miljoonaa Ruotsin kruunua. Kaupan jälkeen Sampo omistaa 860 440 497 Nordean osaketta, joka vastaa 21,3 prosenttia Nordean kaikista osakkeista.

Näkymät vuodelle 2011

Maailmantalouden kasvun odotetaan kiihtyvän ja velkavivun pienentämisen jatkuvan markkinoiden osoittaessa sitkeytensä ja sopeutumiskykynsä. Oikein hoidettuna Euroopan velkakriisin uskotaan vähitellen helpottavan. Kaiken kaikkiaan vuoden 2011 talousnäkymien odotetaan olevan verrattain suotuisia.

Sampo-konsernin odotetaan tekevän hyvän tuloksen vuonna 2011. Vahinko- ja henkivakuutustoimintojen odotetaan raportoivan hyvän ja tasaisen tuloksen ja osakkuusyhtiö Nordean osuuden tuloksesta uskotaan säilyvän hyvänä. Lyhyiden korkojen nousun jatkuminen tulee myös edelleen vahvistamaan Sampo-konsernin tulosta.

Ifin odotetaan vuonna 2011 saavuttavan pitkän aikavälin tavoitteensa alle 95 prosentin yhdistetystä kulusuhteesta. Yhtiön tuloksen odotetaan säilyvän erittäin hyvänä.

Nordean vaikutuksen konsernin tulokseen odotetaan olevan huomattava.

Mandatum Lifen kannattavuuden odotetaan säilyvän hyvänä, vaikka se onkin erittäin riippuvainen pääomamarkkinoiden kehityksestä.

Merkittävimmät riskit toiminnalle

Sampo-konserni on monipuolisena finanssikonsernina altistunut monille erilaisille rahoitusriskeille ja muille riskeille. Sampo-konsernin toiminnan merkittävimmät riskit vuonna 2010 olivat vakuutusriskit vahinko- ja henkivakuutusliiketoiminnoissa sekä konsernin sijoituksiin ja Sampo Oyj:n velkarahoitukseen liittyvät markkina- ja luottoriskit.

Vuonna 2010 Sampo-konsernin vakuutustoiminnan riskiprofiili säilyi verraten vakaana. Mandatum Lifen toiminnassa eliniän pitenemiseen liittyvä riski on edelleen merkittävin biometrinen riski ja se liittyy valtaosaltaan ryhmäeläkevakuutuskantaan. Ifin toiminnassa merkittävin vakuutusriski on vastuuvelan riittävyysriski, joka huomattavalta osalta liittyy vakuutuslajeihin, jossa korvausvastuut ovat pitkäaikaisia, kuten lakisääteiseen tapaturmavakuutuksessa ja liikennevakuutuksessa.

Sampo-konsernin merkittävimmät markkinariskit vuonna 2010 olivat osakeriski, korkoriski ja luottoriski. Osakeriski syntyy konsernin 3,4 miljardin euron (2,4) arvoisesta osakesijoitussalkusta. Korkoriski liittyy konsernin korkosijoituksiin sekä vakuutustekniseen vastuuvelkaan. Lyhyellä aikavälillä korkojen nousu vähentää korkosijoitusten arvoa. Pitkällä aikavälillä taloudellisesti suurempi riski on se, että markkinakorot laskevat ja säilyvät alhaisella tasolla, koska konsernin vastuilla on yleisesti pitempi duraatio kuin sen omaisuuserillä. Korkosijoitukset altistavat konsernin lisäksi luottoriskeille, joiden merkitys on kasvanut vuoden aikana. Konsernin korkosijoitusten määrä oli vuoden 2010 lopussa 14,2 miljardia euroa (13,2).

Valuuttakurssiriskit liittyvät valuuttakurssien muutoksista Sampo-konsernille aiheutuviin mahdollisiin tappioihin. Ifissä ja Mandatum Lifessä valuuttariski liittyy pääasiassa nettomääräiseen valuuttakurssiriskiin. Sampo Oyj:n valuuttariskinä ovat valuuttakurssivaihtelut, jotka voivat substanssiarvon ja Ifiltä saatujen sisäisten osinkojen valuuttakurssimuunnossa muuttaa yhtiön omaa pääomaa.

Operatiiviset riskit, kuten virheet tai häiriöt sisäisissä prosesseissa ja järjestelmissä, sekä liiketoimintariskit, kuten muutokset talouden suhdanteissa tai liiketoimintaympäristössä, kuuluvat olennaisena osana kaikkiin liiketoimintoihin. Liiketoiminnan ja toimintaympäristön riskeissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2010 aikana.

Voitonjakoehdotus

Sammon hallitus päätti 11.2.2010 uudesta voitonjakopolitiikasta. Uuden politiikan mukaisesti maksettujen osinkojen kokonaismäärä on kunakin vuonna vähintään 50 prosenttia konsernin nettotuloksesta (pl. poikkeuserät). Osingonjaon lisäksi yhtiö voi ostaa omia osakkeitaan.

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 6 597 907 788,86 euroa, josta tilikauden voitto on 710 467 413,51 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle osinkoa maksettavaksi 1,15 euroa yhtiön 561 282 390 osakkeelle. Maksettavien osinkojen yhteismäärä on 645 474 748,50 euroa. Loput varoista jätetään omaan pääomaan.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 19.4.2011 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 28.4.2011.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Sampo Oyj Hallitus

Tunnusluvut

Konsernin yhteiset tunnusluvut 1)		2010	2009	2008	2007	2006
Voitto ennen veroja	Milj. e	1 320	825	870	3 833	1 353
Oman pääoman tuotto (käyvin arvoin)	%	21,8	55,7	-32,4	52,6	22,6
Kokonaispääoman tuotto (käyvin arvoin)	%	10,0	18,6	-7,4	11,5	4,0
Omavaraisuusaste	%	29,8	28,6	21,9	30,5	10,9
Konsernin vakavaraisuus ²)	Milj. e	3 038	2 315	2 656	5 969	2 443
Konsernin vakavaraisuussuhde ²)	%	167,1	158,3	433,6	774,6	202,7
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä		6 914	7 311	7 145	6 855	11 657
Vahinkovakuutustoiminnan tunnusluvut
Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta	Milj. e	4 189	3 888	4 057	4 085	4 019
Vakuutusmaksutuotot	Milj. e	3 894	3 643	3 807	3 797	3 765
Voitto ennen veroja	Milj. e	707	644	549	534	730
Oman pääoman tuotto käyvin arvoin (RoE)	%	39,8	53,2	-0,8	19,2	22,0
Riskisuhde ³)	%	69,1	68,0	68,1	66,9	65,9
Toimintakulusuhde ³)	%	23,7	24,1	23,7	23,7	24,0
Vahinkosuhde ³)	%	77,1	76,2	76,0	74,9	73,9
Vahinkosuhde ilman perustekorkokulua ³)	%	75,6	74,6	74,4	73,4	72,5
Liikekulusuhde ³)	%	17,2	17,6	17,4	17,2	17,4
Yhdistetty kulusuhde	%	94,3	93,8	93,4	92,1	91,3
Yhdistetty kulusuhde ilman perustekorkokulua	%	92,8	92,1	91,8	90,6	89,9
Vakavaraisuuspääoma (IFRS) *)	Milj. e	3 373	2 943	2 221	2 681	2 841
Vastuuvelasta (IFRS) *)	%	38,2	36,3	29,8	33,3	36,8
Vastuunkantokyky *)	%	79,5	77,3	65,7	71,3	73,6
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä		6 392	6 807	6 655	6 415	6 428
*) Perustuvat If-alakonsernin tilinpäätökseen.

Henkivakuutustoiminnan tunnusluvut

Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta	Milj. e	1 117	809	536	622	662
Voitto ennen veroja	Milj. e	142	121	140	342	295
Oman pääoman tuotto käyvin arvoin (RoE)	%	36,2	97,6	-68,8	9,1	30,0

Liikekustannussuhde	%	112,1	111,0	113,1	101,6	101,9
Vakavaraisuuspääoma (IFRS)	Milj. e	1 335	927	382	844	1 031
Vastuuvelasta (IFRS)	%	25,7	18,5	7,8	16,4	20,1
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä		470	450	437	384	365
Omistusyhteisön tunnusluvut 4)
Voitto ennen veroja	Milj. e	474	36	180	95	-27
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä		52	54	53	56	435
Osakekohtaiset tunnusluvut		2010	2009	2008	2007	2006
Osakekohtainen tulos	euro	1,97	1,14	1,18	6,18	1,73
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot	euro	-	-	-	1,25	1,27
Laimennettu osakekohtainen tulos	euro	-	-	-	-	1,69
Laimennettu osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot	euro	-	-	-	-	1,24
Osakekohtainen tulos, ml. muut laajan tuloksen erät	euro	3,22	5,88	-3,52	5,89	1,89
Osakekohtainen tulos, ml. muut laajan tuloksen erät, jatkuvat toiminnot	euro	-	-	-	0,95	1,44
Osakekohtainen oma pääoma	euro	15,83	13,56	8,25	13,47	9,18
Osakekohtainen substanssi	euro	17,79	14,63	8,28	13,49	9,21
Osakekohtainen osinko 5)	euro	1,15	1	0,8	1,2	1,2
Osinko/tulos	%	58,4	87,7	67,8	19,4	69,4
Efektiivinen osinkotuotto	%	5,7	5,9	6,0	6,6	5,9
Hinta/voitto -suhde (PE-luku)		10,2	14,9	11,2	2,9	11,7
Osakkeiden antioikaistu lkm 31.12. 6)	1 000 kpl	561 282	561 282	561 372	574 209	562 791
Osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lkm 6)	1 000 kpl	561 321	561 370	569 442	577 802	563 092
Osakkeiden painotettu keskim. lkm laimentavat osakkeet huomioituna 6)	1 000 kpl	561 321	561 370	569 442	577 802	576 341
Osakekannan markkina-arvo	Milj. e	11 254	9 553	7 433	10 382	11 413
A-sarja:
	1 000
Osakkeiden antioikaistu lkm 31.12. 6)	kpl	560 082	560 082	560 172	573 009	561 591
Osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lkm 6)	1 000 kpl	560 121	560 170	568 242	576 602	561 892
Osakkeiden painotettu keskim. lkm laimentavat osakkeet huomioituna 6)	1 000 kpl	560 121	560 170	568 242	576 602	575 141

Painotettu keskim. kaupantekokurssi	euro	18,47	13,84	15,96	21,43	16,78
Antioikaistu ylin kurssi	euro	20,71	17,72	19,3	24,79	20,74
Antioikaistu alin kurssi	euro	16,13	8,63	11,42	17,95	13,58
Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi	euro	20,05	17,02	13,24	18,08	20,28
Osakkeen pörssivaihto tilikaudella	1 000 kpl	564 338	452 367	650 816	750 748	592 839
Osakkeen suhteellinen pörssivaihto	%	100,8	80,8	114,5	130,2	105,5
B-sarja:
Osakkeiden antioikaistu lkm 31.12.	1 000 kpl	1 200	1 200	1 200	1 200	1 200
Osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lkm	1 000 kpl	1 200	1 200	1 200	1 200	1 200

1) Sampo Oyj:n myyntivoitto Sampo Pankki Oyj:n osakekannan myynnistä Danske Bank A/S:lle (2 830 milj. e) sisältyy konsernin vuoden 2007 tunnuslukuihin. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä vuonna 2006 sisältää myydyn pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan (lopetetut toiminnot) keskimääräisen henkilöstömäärän.

2) Nordean tultua Sammon osakkuusyhtiöksi 31.12.2009 muuttui Sampo-konserni rahoitus- ja vakuutusyritysryhmittymien valvonnasta annetun lain (2004/699) mukaiseksi rahoitus- ja vakuutusyritysryhmittymäksi. Konsernin vakavaraisuus on vuosina 2010 sekä 2009 määrätty lain kolmannen luvun mukaisesti. Vuosina 2007 - 2008 vakavaraisuus on laskettu vakuutusyritysryhmän mukautetun vakavaraisuuden laskentaa koskevan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1106/2000) mukaisesti. Vakavaraisuus on Finanssivalvonnan (ent. Vakuutusvalvontaviraston) suostumuksella määrätty konsernitilinpäätöksen perusteella. Vuonna 2006 konsernin vakavaraisuus on laskettu rahoitus- ja vakuutusyritysryhmittymien valvonnasta annetun lain mukaisesti.

3) Vahinkovakuutustoiminnan tunnusluvut on laskettu toimintokohtaisten kulujen pohjalta, eikä niitä siksi voida johtaa suoraan sulautetusta tuloslaskelmakaavasta.

4) Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä vuonna 2006 sisältää silloin tytäryhtiönä yhdistellyn Primasoft Oy:n henkilöstön.

5) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle tilikaudelta 2010.

6)Osakekohtaisia tunnuslukuja laskettaessa sekä tilinpäätöspäivän että tilikauden keskimääräisenä määränä on käytetty 561 282 390 kpl:tta.

Tunnuslukuja laskettaessa veroina on otettu huomioon tilikauden tulosta vastaava vero. Kiinteistöjen sekä eräpäivään asti pidettävien saamistodistusten arvostuserot laskennallisella verovelalla vähennettynä on otettu huomioon laskettaessa kokonaispääoman tuottoa, oman pääoman tuottoa, omavaraisuusastetta sekä osakekohtaista substanssia. Lisäksi kokonaispääoman tuottoa sekä oman pääoman tuottoa laskettaessa on otettu huomioon muut laajan tuloksen erät. Osakekohtaista substanssia laskettaessa on huomioon otettu myös konsernin arvostusero osakkuusyhtiö Nordeasta.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tunnusluvut on laskettu valtiovarainministeriön asetuksen ja sitä tarkentavan Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelman mukaisesti. Konsernin vakavaraisuus on laskettu rahoitus- ja vakuutusyritysryhmittymien valvonnasta annetun lain kolmannen luvun mukaisesti konsolidointimenetelmällä.

Konsernin yhteiset tunnusluvut

Voitto ennen veroja

Vahinkovakuutuksen voitto ennen veroja + henkivakuutuksen voitto ennen veroja + omistusyhteisön voitto ennen veroja ± konsernin tulosvaikutteiset eliminoinnit

Vahinko- ja henkivakuutus

• • vakuutusmaksutulo
• • sijoitustoiminnan nettotuotot
• • liiketoiminnan muut tuotot
• korvaukset
• vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos
• henkilöstökulut
• liiketoiminnan muut kulut
• rahoituskulut
• ± osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista

Omistusyhteisö

• • sijoitustoiminnan nettotuotot
• • liiketoiminnan muut tuotot
• henkilöstökulut
• liiketoiminnan muut kulut
• rahoituskulut
• ± osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista

Oman pääoman tuotto (käyvin arvoin), %

• • kauden laaja tulos
• • sijoitusten arvostuserojen muutos laskennallisen verovelan vähentämisen jälkeen

• oma pääoma yhteensä

• sijoitusten arvostuserot laskennallisen verovelan vähentämisen jälkeen

_________________________________________________________________________________________ x 100 %

(vuoden alun ja lopun keskiarvo)

Kokonaispääoman tuotto (käyvin arvoin), %

• • liikevoitto
• • muut laajan tuloksen erät ennen veroja
• • korkokulut ja muut rahoituskulut
• • vastuuvelan perustekorko
• • sijoitusten arvostuserojen muutos

• taseen loppusumma

_________________________________________________________________________________________ x 100 %

• sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka
• • sijoitusten arvostuserot

(vuoden alun ja lopun keskiarvo)

Omavaraisuusaste (käyvin arvoin), %

• oma pääoma yhteensä

• sijoitusten arvostuserot laskennallisen verovelan vähentämisen jälkeen _________________________________________________________________________________________ x 100 %

• taseen loppusumma

• sijoitusten arvostuserot

Konsernin vakavaraisuus

• oma pääoma yhteensä

• • toimialakohtaiset erät
• aineettomat hyödykkeet ja toimialakohtaiset vähennykset

• omat varat yhteensä

• omien varojen vaatimukset yhteensä

konsernin vakavaraisuus

Konsernin vakavaraisuussuhde, %

omat varat

_________________________________________________________________________________________ x 100 %

omien varojen vaatimukset

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä

Keskiarvo kuukausien lopun henkilökuntamääristä oikaistuna osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden osalta.

Vahinkovakuutustoiminnan tunnusluvut

Voitto ennen veroja

Kaava on esitetty konsernin yhteisten tunnuslukujen yhteydessä.

Oman pääoman tuotto (käyvin arvoin), %

Kaava on esitetty konsernin yhteisten tunnuslukujen yhteydessä.

Riskisuhde, % + korvauskulut - korvausten käsittelykulut _________________________________________________________________________________________ x 100 % vakuutusmaksutuotot Toimintakulusuhde, % + liikekulut + korvausten käsittelykulut _________________________________________________________________________________________ x 100 % vakuutusmaksutuotot Vahinkosuhde, % korvauskulut _________________________________________________________________________________________ x 100 % vakuutusmaksutuotot Vahinkosuhde ilman perustekorkokulua, % korvauskulut ilman perustekorkokulua _________________________________________________________________________________________ x 100 % vakuutusmaksutuotot Liikekulusuhde, % liikekulut _________________________________________________________________________________________ x 100 % vakuutusmaksutuotot Yhdistetty kulusuhde, % vahinkosuhde + liikekulusuhde Yhdistetty kulusuhde ilman perustekorkokulua, %

vahinkosuhde ilman perustekorkokulua + liikekulusuhde

Vakavaraisuuspääoma (IFRS)

• • oma pääoma ehdotetun voitonjaon vähentämisen jälkeen
• ± sijoitusten arvostuserot
• aineettomat hyödykkeet
• • pääomalainat
• lähitulevaisuudessa todennäköisesti realisoituvat laskennalliset verot
• ± muut asetuksella säädetyt erät

Vakavaraisuuspääoma % vastuuvelasta (IFRS)

• • vakavaraisuuspääoma
• _________________________________________________________________________________________ x 100 %
• • velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista - jälleenvakuuttajien osuus vakuutusveloista

Vastuunkantokyky (IFRS), %

vakavaraisuuspääoma

_________________________________________________________________________________________ x 100 %

vakuutusmaksutuotot 12 kuukaudelta

Henkivakuutustoiminnan tunnusluvut

Voitto ennen veroja

Kaava on esitetty konsernin yhteisten tunnuslukujen yhteydessä.

Oman pääoman tuotto (käyvin arvoin), %

Kaava on esitetty konsernin yhteisten tunnuslukujen yhteydessä.

Liikekustannussuhde, %

• • liikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta
• • korvausten selvittelykulut

_________________________________________________________________________________________ x 100 %

kuormitustulo

Vakavaraisuuspääoma (IFRS)

• oma pääoma ehdotetun voitonjaon vähentämisen jälkeen

• ± sijoitusten arvostuserot

• aineettomat hyödykkeet
• • pääomalainat

• lähitulevaisuudessa todennäköisesti realisoituvat laskennalliset verot (sis. käyvän arvon rahaston sekä voittovarojen laskennalliset verot) ± muut asetuksella säädetyt erät

Vakavaraisuuspääoma % vastuuvelasta (IFRS)

• vakavaraisuuspääoma

_________________________________________________________________________________________ x 100 %

• velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista

• jälleenvakuuttajien osuus vakuutusveloista

• 75% sijoitussidonnaisten vakuutus- ja sijoitussopimusten veloista

Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtainen tulos

emoyhtiön osakkeiden omistajille kuuluva tilikauden voitto

_________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________

osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä

Osakekohtainen tulos ml. käyvän arvon rahaston muutos

emoyhtiön osakkeiden omistajille kuuluva laaja tulos

osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä

Osakekohtainen oma pääoma

oma pääoma (emoyhtiön omistajien osuus)

osakkeiden antioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osakekohtainen substanssi

• oma pääoma (emoyhtiön omistajien osuus)

• • noteeratun osakkuusyhtiön arvostusero konsernissa
• ± sijoitusten arvostuserot laskennallisen verovelan vähentämisen jälkeen

_________________________________________________________________________________________

osakkeiden antioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osakekohtainen osinko, %

tilikaudelta jaettu osinko

_________________________________________________________________________________________ x 100 %

osakkeiden antioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osinko tuloksesta, %

osakekohtainen osinko

_________________________________________________________________________________________ x 100 %

osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto, %

osakekohtainen osinko

_________________________________________________________________________________________ x 100 %

osakkeen antioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Hinta/voitto -suhde (P/E-luku)

osakkeen antioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi _________________________________________________________________________________________

osakekohtainen tulos

Osakekannan markkina-arvo

osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Osakkeiden suhteellinen pörssivaihto, %

pörssin kautta vaihdettujen osakkeiden lukumäärä

_________________________________________________________________________________________ x 100 %

osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä

Riskienhallinta

85 89	Ansaintalogiikka ja riskit Riskienhallintaprosessi
90	Riskienhallinnan hallintorakenne	93	Pääoman hallintaprosessi
95	Vahinkovakuutustoiminnan vakuutusriskit
96	Vakuutusmaksu- ja	98	Korvausvastuuriski
101	Henkivakuutustoiminnan vakuutusriskit
102	Biometriset riskit	108	Muut henkivakuutustoiminnan riskit
104	Vastuuvelan diskonttokorkoon liittyvä riski	109	Henkivakuutustoiminnan riskien hallinta ja valvonta
110	Markkinariskit
111	ALM-riskit	113	Sijoitusomaisuuden riskit
123	Luottoriskit
124	Luottoriskien hallinta	125	Jälleenvakuutusvastapuoliin liittyvät luottoriskit
126 128	Likviditeettiriskit Operatiiviset riskit
129 130	Riskienhallinta Sampo-konsernissa Riskienhallinta vahinkovakuutuksessa	131	Riskienhallinta henkivakuutuksessa
132 136	Konsernitasoiset riskit Pääomitus
139	Sisäiset menetelmät	144	Viranomaisten kriteerit
143	Herkkyysanalyysi	146	Luottoluokittajien kriteerit

147 Riskienhallinnan kehitysnäkymät

Ansaintalogiikka ja riskit

Sampo-konsernissa on kolme liiketoiminta-aluetta: vahinkovakuutus (If Vahinkovakuutus) ja henkivakuutus (Mandatum Life), jotka ovat emoyhtiön (Sampo Oyj) täysin omistamia. Vakuutustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden lisäksi Sampo Oyj omisti vuoden 2010 lopussa 20,54 prosenttia Nordea Bank AB (publ):sta. Nordea on Sampo-konsernin osakkuusyritys ja vaikuttaa siten konsernin tulokseen ja riskeihin merkittävästi. Nordea toimii itsenäisesti eikä sen riskienhallintaa käsitellä Sampokonsernin vuosikertomuksessa.

Sampo Oyj ei emoyhtiönä harjoita omaa liiketoimintaa. Sampo Oyj hallinnoi toimintoja konsernitasolla asettamalla tytäryhtiöiden keskeiset taloudelliset ja pääomitustavoitteet sekä määrittää konsernitason riskienhallintaa ohjaavat periaatteet. Tytäryhtiöt järjestävät näiden periaatteiden puitteissa itsenäisesti toimintonsa ja riskienhallintansa ottaen huomioon oman toimintansa ansaintalogiikkaan ja riskeihin liittyvät erityispiirteet.

Sampo Oyj:n tavoitteena on varmistaa, että tytäryhtiöiden toiminta ei johda ei-toivottuihin riskikeskittymiin. Näin ollen keskittymiä ensisijaisesti ehkäistään jakamalla riskienotto huolellisesti tytäryhtiöiden välillä, ja jäljelle jääviä riskikeskittymiä seurataan sekä riskiprofiileja muokataan tarvittaessa.

Pohjoismaisena vakuutusyhtiönä If Vahinkovakuutus tarjoaa maantieteellisesti hajaantuneella alueella vakuutusturvaa, joka kattaa monenlaisia riskejä laajalle joukolle yksityishenkilöitä ja yrityksiä. If Vahinkovakuutus tarjoaa pääasiassa vakuutuksia Pohjoismaissa ja Baltian maissa, sekä Pohjoismaisille asiakkaille, jotka toimivat myös Pohjoismaiden ulkopuolella. Yhtiön vakuutustoiminta on hyvin hajautunutta eri vakuutusluokkiin, asiakassegmentteihin ja maantieteellisiin alueisiin. Mandatum Life toimii Suomessa ja Baltian maissa tarjoten säästö- ja eläkevakuutuksia sekä puhtaita riskivakuutuksia.

If Vahinkovakuutus sekä Mandatum Life altistuvat useille riskeille, jotka valitaan huolella ja hinnoitellaan riskejä vastaavasti. Jälleenvakuutusta käytetään harvinaisten mutta suurten vahinkojen hallintaan. Menestyksen kannalta keskeistä on myös kyky maksimoida sijoitustuotot huomioiden kaikki sijoitusriskit, vastuuvelan ominaisuudet, vakavaraisuusvaatimukset, viranomaisten katesäännökset sekä luottoluokittajien vaatimukset. Sampo-konsernin ydinosaamista on riskien hinnoittelu sekä riskien asianmukainen hallinta.

Sampo-konsernin merkittävimmät riskit on havainnollistettu kuvassa "Riskien luokittelu Sampo-konsernissa". Riskit on luokiteltu pääosin konsernin kannattavuuteen vaikuttavien riskitekijöiden mukaan. Tietyille riskeille, kuten ALM-riskille, keskittymäriskille ja maineriskille, luonteenomaista on, että ne riippuvat useista riskitekijöistä.

Riskien luokittelu Sampo-konsernissa

Vahinkovakuutus Henkivakuutus		Markkina	Luotto	Likviditeetti	Operatiiviset Muut
Vakuutusmaksu- riski	Biometriset riskit	Korkoriski	Sijoitusten luottoriski	Jälleenrahoitus- riski	Prosessit	Liiketoiminta- riski
Korvausvastuu- riski	Keskeytys-ja takaisinostoriski	Osakeriski	Jälleenvakuutus- sopimusten vastapuoliriski	Markkinan likviditeettiriski	Henkilöstö	Compliance- riski
Katastrofiriski	Kustannusriski	Valuuttariski	Johdannaisten vastapuoliriski		Järjestelmät
		Luottomarginaali- riski			Ulkoiset tapahtumat
					Juridiset riskit

Vahinkovakuutustoiminnan vakuutusriskit

Korvausvastuuriski (reserve risk) on riski siitä, ettei korvausvastuu riitä kattamaan tulevia korvauskuluja. Korvausvastuuriski aiheutuu vakuutuskorvausten maksusuoritusten ajoitukseen ja määrään liittyvästä epävarmuudesta.

Katastrofiriski (catastrophe risk) on riski vakavista, mutta harvoin sattuvista tapahtumista, joita vakuutusmaksuriski ja korvausvastuuriski eivät ota riittävästi huomioon. Tällainen tapahtuma voi olla esimerkiksi luonnonkatastrofi.

Henkivakuutustoiminnan riskit

Henkivakuutustoiminnan biometriset riskit syntyvät pääasiassa siitä, että vakuutetuille maksettaisiin enemmän kuolemantapaus-, työkyvyttömyys- tai sairauskulukorvauksia tai että eläkevakuutuksissa eläkkeitä maksettaisiin vakuutettujen odotettua korkeammasta eliniästä johtuen pidempään (pitkäikäisyysriski) kuin vakuutusten hinnoitteluhetkellä on oletettu. Myös vastuuvelan riittävyyteen liittyy vastaava epävarmuus tulevien korvausten määrästä. Vastuuvelan diskonttokorkoon liittyvä riski on kuitenkin edellä olevaa riskiä merkittävämpi tekijä vastuuvelan riittävyyden kannalta.

Muista henkivakuutustoiminnan riskeistä merkittävimpiä ovat vakuutuksenottajien käyttäytymiseen liittyvät epävarmuustekijät. Asiakkailla on oikeus lopettaa vakuutusmaksujen maksaminen (keskeytysriski), tai mahdollisuus lopettaa vakuutussopimus ennenaikaisesti (takaisinostoriski).

Markkinariskit

Markkinariskeillä viitataan rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vastuuvelan markkina-arvojen muutosten aiheuttamiin vaikutuksiin yhtiön tuloksessa ja pääomassa. Markkina-arvot muuttuvat markkinamuuttujissa tapahtuvien muutosten johdosta. Näistä muuttujista Sampokonsernin kannalta tärkeimpiä tällä hetkellä ovat korot, inflaatio, luottoriskimarginaali, valuuttakurssit, osakkeiden hinnat sekä niiden volatiliteetit.

Luottoriskit

Luottoriskit viittaavat liikkeeseenlaskijoiden sekä johdannais- tai jälleenvakuutusvastapuolien maksukyvyttömyydestä johtuviin negatiivisiin vaikutuksiin yhtiön taloudellisessa tuloksessa. Luottoriski voi realisoitua, mikäli liikkeeseenlaskijan tai muun vastapuolen kanssa sovitut kassavirrat eivät toteudu. Liikkeeseenlaskijariskin tapauksessa lopullinen tappio riippuu omistetun arvopaperin nimellisarvosta sekä palautusosuudesta (recovery rate). Vastapuoliriskin tapauksessa lopullinen tappio riippuu sopimuksen mahdollisesta positiivisesta markkina-arvosta maksukyvyttömyyshetkellä sekä palautusosuudesta.

Likviditeettiriski

Likviditeettiriski on riski sille, että vakuutusyhtiöt eivät pysty harjoittamaan strategiansa mukaista normaalia liiketoimintaa, tai äärimmäisissä tapauksissa, eivät pysty suoriutumaan erääntyvistä maksuvelvoitteistaan määräajassa. Likviditeettiriski käsittää sijoitusten mahdollisen epälikvidiyden sekä riskin sille, että asiakkaat jättävät vakuutussopimuksensa uusimatta. Myös jälleenrahoituksen ja rahoitusjohdannaisten saatavuus sekä kustannukset vaikuttavat yrityksen kykyyn harjoittaa normaalia liiketoimintaa.

Operatiiviset riskit

Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai järjestelmistä, henkilöstöstä ja järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista. Operatiiviset riskit sisältävät juridiset riskit, mutta ne eivät sisällä riskejä strategisista päätöksistä.

Muut riskit

Liiketoimintariski viittaa mahdollisiin tappioihin, joita voisi aiheutua kilpailuympäristön muutosten tai yhtiön sopeutumiskyvyn puutteiden johdosta. Odottamattomat muutokset yleisessä liiketoimintaympäristössä voivat aiheuttaa ennakoitua suurempaa vaihtelua yhtiön tuloksessa. Tällaiset muutokset voivat liittyä yleiseen taloudelliseen kehitykseen, institutionaalisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin, teknologisiin innovaatioihin sekä kilpailullisiin tekijöihin kuten uudet kilpailijat tai muutokset katteissa ja volyymeissa.

Compliance-riski tarkoittaa lakien, säädösten tai määräysten noudattamatta jättämisestä aiheutuvien mahdollisten oikeudellisten seuraamuksien, merkittävien taloudellisten tappioiden tai yrityksen maineen menettämisen riskiä. Compliance-riski on usein seurausta juridisesta tai operatiivisesta riskistä.

ALM-riskit

Yhtiö altistuu ALM-riskille mikäli markkinamuuttujissa (kuten korot, inflaatio, valuuttakurssit, osakekurssit) tapahtuvat muutokset vaikuttavat sijoitusten arvoon erisuuruisesti kuin mitä ne vaikuttavat vastuuvelan arvoon. Lisäksi vastuuvelan kassavirrat ovat mallinnettuja estimaatteja ja tästä johtuen niiden suuruuteen ja ajoittumiseen liittyy epävarmuutta. ALM-riskin määritelmä kattaa myös tämän epävarmuustekijän.

Maineriskit

Maineriski, jota ei määritellä operatiiviseksi tai compliance-riskiksi, on riski yhtiön maineen vahingoittumisesta yhtiön toiminnan tai erillisen tapahtuman johdosta.

Keskittymäriskit

Keskittymäriskiä syntyy, mikäli yrityksen riskit eivät ole riittävällä tavalla hajautuneita, jolloin yksittäinen vakuutus- tai markkinatapahtuma voisi vaarantaa yhtiön taloudellisen aseman tai vakavaraisuuden.

Sampo-konsernin merkittävimmät riskit on havainnollistettu kuvassa "Keskeiset Sampo-konsernin riskit". Keskeisimmät riskit Nordean luvut mukaan luettuina ovat luottoriski, markkinariski, vakuutusriski sekä operatiiviset riskit. Kuvan tarkoituksena on havainnollistaa riskien keskinäistä suuruutta.

Vakuutustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden merkittävin liiketoiminnasta aiheutuva riski on markkinariski. Sampo-konsernin merkittävimmät riskit ovat markkinariski ja luottoriski. Tämä johtuu Sampo Oyj:n omistusosuudesta Nordeasta, joka pankkialalla toimiessaan altistuu merkittävästi luottoriskille.

Riskienhallintaprosessi

Sampo-konsernin ydinosaamista on osaava riskien hinnoittelu, riskien valinta sekä riskien asianmukainen hallinta. Laadukas riskienhallintaprosessi on välttämätön edellytys menestyksekkään liiketoiminnan harjoittamiselle.

Sampo-konsernissa keskeiset tavoitteet riskienhallinnalle ovat:

• varmistaa, että kaikki kannattavuuteen vaikuttavat ja muut olennaiset riskit tunnistetaan, arvioidaan ja että niitä analysoidaan;
• varmistaa, että pääomitus pääoma ja liiketoimintojen ennakoitu kannattavuus on riittävä suhteessa liiketoimintaan ja toimintaympäristöön liittyviin riskeihin;
• varmistaa, että riskinottokyky on kohdennettu eri liiketoiminta-alueille valittujen strategioiden mukaisesti ja että riskit ovat oikein hinnoiteltu;
• rajoittaa ja tasata konsernin yhtiöiden taloudellisiin arvoihin liittyvää vaihtelua; sekä
• varmistaa toimintojen kokonaisvaltainen tehokkuus, turvallisuus ja jatkuvuus.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Sampo-konsernin riskienhallintaprosessiin on sisällytetty seuraavia tehtäviä:

	Selkeä vastuiden määrittely ja jako	Tehokkaiden ja laadukkaiden toimintojen edellytys on, että eri yhtiöiden, liiketoiminta-alueiden, keskitettyjen toimintojen ja hallinnollisten toimielinten valtuudet ja vastuut on selkeästi määritelty.
	Riskien tunnistaminen	Liiketoimintaan ja liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit tunnistetaan ja niitä seurataan jatkuvasti. Riskejä analysoidaan erityisen huolellisesti uusia tuotteita lanseerattaessa tai kun liiketoimintaympäristö muuttuu.
	Pääoman määrän määrittely	Mitattavien riskien kattamiseksi vaadittavaa pääoman määrää, eli nykyisen pääomituksen ja sisäisesti arvioidun taloudellisen pääoman erotusta, arvioidaan ja analysoidaan säännöllisesti.
Raportointi	Riskien hinnoittelu	Asiakastapahtumien huolellinen hinnoittelu sekä sijoitusten riski/tuotto -suhteen huomiointi ovat edellytyksiä tavoitellun taloudellisen tuloksen ja kannattavuuden saavuttamiselle pitkällä tähtäimellä. Vakuutusten hinnoittelun ja sijoituspäätösten lähtökohtina yleisesti ovat (i) riittävä tuottotavoite allokoidulle pääomalle ja (ii) liikekulut.
	Riskipositioiden hallinta	Sijoituksien ja vakuutusvastuiden riskipositioita muokataan jatkuvasti hyvän riski-tuottosuhteen ja riittävän tuoton turvaamiseksi omalle pääomalle. Johdon vastuut ja valtuudet on määritelty erillisissä dokumenteissa, kuten vastuuvalintapolitiikassa ja sijoitussuunnitelmassa. Yritykset voivat käyttää hyväksymiään johdannaisia riskienhallinnassaan.
	Riskien mittaus ja raportointi	Tuloksia, riskejä, pääomavaatimusta ja kannattavuutta arvioivat, analysoivat ja niistä raportoivat rahoitus- ja riskienvalvontayksiköt, jotka ovat riippumattomia liiketoiminnoista.

Sampo-konsernin yhteisiä riskienhallintaperiaatteita noudatetaan toimintoja järjestettäessä yleisesti sekä erityisesti riskienhallinnassa.

Riskienhallinnan hallintorakenne

Tässä luvussa kuvataan hallinnointi- ja valvontajärjestelmää Sampo-konsernin riskienhallinnan kannalta. Sampo-konsernin raportointisegmenttejä ovat Vahinkovakuutus, Henkivakuutus ja Omistusyhteisö. Näitä segmenttejä vastaavat juridiset yhtiöt ovat If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Sampo Oyj.

If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life organisoivat toimintonsa itsenäisesti mutta noudattaen konsernitason riskienhallintaperiaatteita. Emoyhtiön hallitus tekee päätökset tytäryhtiöiden pääoman allokoinnista ja tuottotavoitteista. Tytäryhtiöiden riskit ja pääomitusraportit yhdistellään konsernitasolle vuosineljänneksittäin ja tulokset raportoidaan Sampo Oyj:n hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle. Yleisempi kuvaus Sampo-konsernin hallinnointijärjestelmästä ja sisäisestä valvontajärjestelmästä on esitetty Hallinnointi -osiossa.

Sampo-konsernin ja kunkin tytäryhtiön hallintoelimet on kuvattu yksityiskohtaisemmin kuvassa "Sampo-konsernin riskienhallinnan hallintorakenne".

Konsernin riskienhallinta

Sampo Oyj:n hallitus on vastuussa siitä, että konsernin riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty.

Tarkastusvaliokunta vastaa hallituksen nimissä Sampo-konsernin riskienhallinnan periaatteiden ja niihin liittyvien ohjeistuksien laatimisesta. Tarkastusvaliokunta varmistaa lisäksi, että konsernin eri toiminnot noudattavat periaatteita ja ohjeistuksia, valvoo Sampokonsernin riskejä ja riskikeskittymiä, sekä varmistaa, että riskienhallinta yhtiöissä on kattavaa ja laadukasta. Tarkastusvaliokunta valvoo riskienhallintapolitiikkojen toteuttamista, pääomitusta sekä riskin ja tuoton kehittymistä. Vähintään kolme tarkastusvaliokunnan jäsenistä tulee valita niistä hallituksen jäsenistä, jotka eivät toimi Sampo-konsernin johdossa ja jotka ovat riippumattomia yrityksestä. Tarkastusvaliokunta kokoontuu neljännesvuosittain.

Konsernin riskienhallintajohtaja on vastuussa riskienhallinnan asianmukaisuudesta konsernitasolla. Riskienhallintajohtajan tehtävänä on valvoa Sampo-konsernin riskejä kokonaisuutena, sekä koordinoida ja valvoa tytäryhtiöiden ja konsernin riskienhallintaa.

If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen hallitukset ovat omien yhtiöidensä ylimpinä päätöksentekijöinä vastuussa näiden riskienhallintaprosesseista. Hallitukset varmistavat, että riskienhallinta ja valvonta ovat riittäviä sekä hyväksyvät riskienhallintasuunnitelmat. Hallitukset myös nimittävät If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen riskienhallintaan liittyvät toimikunnat ja vastaavat riskienhallintaan liittyvien politiikkojen, periaatteiden ja ohjeiden muutostarpeiden tunnistamisesta.

Riskienhallinta If Vahinkovakuutuksessa

If Vahinkovakuutuksen riskienvalvontakomitea avustaa If Vahinkovakuutuksen toimitusjohtajaa ja hallitusta täyttämään riskienhallintaprosessiin liittyvät velvoitteensa. Riskienvalvontakomitea seuraa eri toimikuntien ja toimintojen tuottamia raportteja. Se seuraa myös If Vahinkovakuutuksen riskejä suhteessa hallituksen sille asettamiin rajoituksiin ja limiitteihin sekä suhteessa yhtiön pääomiin. If Vahinkovakuutuksen riskienhallintayksikkö on vastuussa riskienhallinnan koordinoinnista riskienvalvontakomitean nimissä.

Sijoituskomitea vastaa sijoitustoiminnan valvonnasta If Vahinkovakuutuksessa. Sijoituskomitea varmistaa sijoitussuunnitelmassa (Investment Policy) määritettyjen periaatteiden ja limiittien noudattamisen. Sijoituskomitea raportoi yhtiön hallitukselle ja riskienvalvontakomitealle, ja kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa.

If Vahinkovakuutuksessa riskienvalvontakomitealle raportoivat riskitoimikunnat ovat vastuunvalintakomitea, aktuaarikomitea, jälleenvakuutuskomitea sekä operatiivisten riskien komitea. Vastuunvalintakomitea on vastuussa vastuunvalintapolitiikan (Underwriting Policy) ylläpitämisestä sekä mahdollisten poikkeamien raportoinnista riskienvalvontakomitealle. Aktuaarikomitea seuraa vastuuvelkaa sekä siihen liittyviä laskelmia ja raportoi vastuuvelkaan liittyvistä riskeistä riskienvalvontakomitealle neljännesvuosittain. Jälleenvakuutuskomitea on vastuussa jälleenvakuutuspolitiikasta (Reinsurance Security Policy) tehtävien poikkeamien hyväksymisestä ja raportoinnista riskienvalvontakomitealle. Operatiivisten riskien komitea käsittelee operatiivisten riskien hallintaan liittyviä politiikkoja ja suosituksia sekä poikkeamia näistä. Lisäksi toimikunta on vastuussa operatiivisten riskien arviointiprosessissa tunnistettujen riskien seurannasta.

Riskienhallinta Mandatum Lifessa

Mandatum Lifen hallitus vastaa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan riittävyydestä. Hallitus vahvistaa vuosittain riskienhallintasuunnitelman, sijoitussuunnitelman ja muut yleisohjeet, joiden mukaan riskienhallinta ja sisäinen valvonta organisoidaan liiketoiminnoissa.

Mandatum Lifen toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu riskienhallinnan toteuttamisesta hallituksen ohjeiden mukaisesti.

Riskienhallintakomitea koordinoi ja valvoo kaikkia Mandatum Lifen riskejä. Komiteaa johtaa toimitusjohtaja. Riskit on jaettu pääryhmiin, joita ovat vakuutusriskit, markkinariskit, operatiiviset riskit, lakiasiat ja compliance sekä maine- ja businessriskit. Baltian tytäryhtiön riskejä seurataan myös komiteassa. Jokaisella riskialueella on oma vastuuhenkilönsä.

Mandatum Lifen tasehallintakomitea valvoo, että sijoitustoimintaa hoidetaan hallituksen sijoitussuunnitelman mukaisesti ja valvoo pääomien riittävyyttä suhteessa taseen markkinariskeihin. Tasehallintakomitea raportoi hallitukselle ja kokoontuu vähintään kuukausittain.

Vakuutusriskien komitea on vastuussa vastuunvalintaohjeistuksen ylläpitämisestä sekä valvoo vastuunvalintaprosessin ja korvausprosessin toimivuutta, sekä raportoi poikkeamista riskienhallintakomitealle. Vakuutusriskien komitean puheenjohtajana on yhtiön aktuaari, jonka vastuulla on vakuutusten hinnoittelussa ja vastuuvelan laskennassa käytettävien periaatteiden yhteensopivuus vastuunvalintaprosessin ja korvausprosessin kanssa. Hallitus hyväksyy hinnat ja vastuuvelan laskennan keskeisimmät periaatteet. Lisäksi hallitus määrittelee maksimitason omalla vastuulla pidettäville riskeille ja hyväksyy jälleenvakuutuspolitiikan vuosittain.

Operatiivisten riskien komitea analysoi ja käsittelee operatiivisia riskejä, muun muassa uusiin tuotteisiin ja palveluihin liittyviä riskejä, muutoksia prosesseissa ja riskeissä sekä toteutuneita riskitapahtumia. Operatiivista riskeistä raportoidaan riskienhallintakomitealle ja hallitukselle neljännesvuosittain. Operatiivisten riskien komitea on vastuussa myös Mandatum Lifen jatkuvuus- ja valmiussuunnitelmien ylläpidosta ja päivittämisestä.

Baltian tytäryhtiöllä on oma riskienhallintajärjestelmänsä. Suurimmat riskitapahtumat raportoidaan myös Mandatum Lifen riskienhallintakomitealle.

Sisäinen tarkastus omalla toiminnallaan varmistaa sisäisen valvonnan riittävyyttä.

Pääoman hallintaprosessi

Sampo-konsernissa pääoman hallinnalla varmistetaan käytettävissä olevan pääoman riittävyys suhteessa liiketoiminnasta ja toimintaympäristöstä aiheutuviin riskeihin.

Pääoman hallintaan liittyy useita jatkuvasti toimitettavia tehtäviä organisaation eri puolilta. Sampo-konsernin pääoman hallintaan liittyvät toimet on yleisellä tasolla esitetty kuvassa "Sampo-konsernin pääoman hallintaprosessi".

Pääoman riittävyyden arviointi

Sampo-konsernissa käytetään sisäisessä tarkastelussa velkojen ja varojen käypiin arvoihin perustuvia tulos-, riski- ja pääomamalleja virallisen tilinpäätöksen ja vakavaraisuustunnuslukujen rinnalla. Myös luottoluokittajien määrittelemiä menetelmiä seurataan tarkasti. Menetelmistä riippumatta arvioidaan aina sitä, kuinka paljon pääomaa yhtiö tarvitsee eri riskien kattamiseen sekä sitä, kuinka paljon pääomaa yhtiöllä on käytettävissä.

Sampo-konsernissa arvioidaan, että sisäisiä pääoman riittävyyden tarkastelutapoja tarvitaan, sillä viranomaisten ja luottoluokittajien mallien ei ole mahdollista ottaa huomioon yhtiöiden erityispiirteitä pääomatarpeen määrittelyssä riittävän tarkasti.

Nykyistä pääomatarvetta arvioidaan vertaamalla käytettävissä olevia pääomia siihen pääomaan, joka tarvitaan nykyisestä liiketoiminnasta aiheutuvien riskien kattamiseen. Sisäisesti pääoman riittävyyden arvioinnissa on kolme vaihetta. Nykyisten toimintojen aiheuttama pääomatarve arvioidaan ensin taloudellisen pääoman avulla. Toiseksi huomioidaan vaikeammin mitattavissa olevien alhaisen todennäköisyyden riskien sekä liiketoimintaympäristöön liittyvien epävarmuuksien mahdolliset vaikutukset. Kolmanneksi huomioidaan yhtiön odotettu kannattavuus, koska voittovarat nähdään ensimmäisenä puskurina, jolla mahdollisia tappioita katetaan.

Mitä on taloudellinen pääoma Sampo-konsernissa?

Taloudellista pääomaa (economic capital) käytetään Sampo-konsernin sisäisenä mittarina arvioitaessa pääoman määrää, joka tarvitaan kattamaan yhtiön riskit. Sampo-konsernissa taloudellinen pääoma tarkoittaa sitä pääoman määrää, joka turvaa vakavaraisuuden vuodeksi eteenpäin 99,5 prosentin luottamustasolla.

Taloudellista pääomaa laskettaessa otetaan huomioon markkina-, luotto- ja vakuutusriskit, operatiiviset riskit sekä näiden riskien välinen hajautusvaikutus. Taloudellista pääomaa lasketaan laskentamenetelmillä, jotka on kehitetty eri liiketoiminta-alueiden erityistarpeisiin. Nordeasta johtuvan taloudellisen pääoman arvioinnissa käytetään Sampo Oyj:n omistusosuuden mukaista osuutta (20,54 prosenttia vuoden vaihteessa) Nordean raportoimasta taloudellisen pääoman määrästä.

Sampo-konsernissa katsotaan, että taloudellinen pääoma on relevantti pääomatarpeen estimaatti mitattavissa olevien riskien osalta ja arvioitaessa pääomitusta normaalissa liiketoimintaympäristössä. Pääoman riittävyyttä arvioitaessa liiketoimintaympäristön mahdolliset muutokset sekä mahdollisten alhaisen todennäköisyyden riskien vaikutukset otetaan huomioon.

Taloudellinen pääoma ja muokattu vakavaraisuuspääoma sekä viranomaisten vakavaraisuustunnusluvut julkistetaan vuosineljänneksittäin. Luottoluokittajien vakavaraisuusmittareita lasketaan myös säännöllisesti, mutta näitä tietoja ei julkisteta.

Mitä on muokattu vakavaraisuuspääoma Sampo-konsernissa?

Eri sidosryhmillä on eri tarkastelutapoja käytettävissä olevan pääoman määrän arviointiin. Viranomaiset ovat määritelleet vakavaraisuuspääomaan hyväksyttävissä olevat erät ja luottoluokittajilla on vastaavasti omat määritelmänsä pääomalle. Muokattu vakavaraisuuspääoma on Sampo-konsernin sisäinen arvio käytettävissä olevista pääomista. Muokattu vakavaraisuuspääoma perustuu viranomaisten vakavaraisuuspääomaan sisällyttämiin eriin. Näiden lisäksi muokattuun vakavaraisuuspääomaan luetaan mukaan muita riskien vaikutusta vaimentavia eriä, kuten vastuuvelan kirja-arvon ja markkina-arvon välinen erotus riskimarginaali huomioon ottaen.

Pääomasuunnittelu

Tulevaa pääoman tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon yhtiön johdon ja eri sidosryhmien - viranomaisten ja valvojien, luottoluokittajien, velkasijoittajien, asiakkaiden ja osakkeenomistajien - näkökulmat. Yhtiön johdon näkemykset ja suunnitelmat liiketoiminnan ja sijoitusten tulevasta kehityksestä ovat pohjana, kun tulevaa pääomatarvetta arvioidaan. Suunnitteluprosessissa arvioidaan sitä, miten liiketoiminnan volyymien ja rakenteen muutokset tai nykyisissä riskeissä tapahtuvat muutokset voisivat vaikuttaa kannattavuuteen, riskeihin ja pääomatarpeeseen. Saatuja tuloksia hyödynnetään, kun johdolle ja hallitukselle tehdään suosituksia riskienhallintaan tai pääomitukseen liittyen. Suosituksiin vaikuttaa myös se, miten ulkoiset sidosryhmät näkevät Sampo-konsernin pääomituksen.

Pääoman hallintaan liittyvät toimenpiteet

Huolellinen pääoman riittävyyden arviointi ja pääomasuunnittelu ovat tärkeitä työvaiheita muodostettaessa kuvaa toimenpiteistä, joilla pääomien ja riskien suhde pidetään järkevänä. Sampo-konsernissa riskien ja pääoman aktiivinen sopeuttaminen nähdäänkin tärkeimpänä riskien- ja pääomanhallintaprosessin vaiheena. Riskilimiiteillä ja toimivaltuuksilla yhdessä tulostavoitteiden kanssa ohjataan liiketoiminta- ja sijoitusyksiköitä ottamaan hyvin harkittuja riskejä. Riskilimiitit perustuvat pääomitustavoitteisiin ja yleiseen riskinottohalukkuuteen.

Vahinkovakuutustoiminnan vakuutusriskit

Vahinkovakuutustoimintaa harjoitetaan If Vahinkovakuutuksen vastuunvalintaa koskevien pääperiaatteiden puitteissa; olennaista on, että yhtiöllä on aina riittävästi ymmärrystä, ammattitaitoa ja tilastollista aineistoa, jotta riskit ymmärretään ja kyetään mittaamaan.

Vahinkovakuutuksen vakuutusriskit voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen:

• Vakuutusmaksuriski (premium risk) on riski siitä, että tulevista vakuutustapahtumista aiheutuvat kustannukset ylittävät odotetun tason. Tämä voi johtua esimerkiksi riittämättömästä hinnoittelusta, riskikeskittymistä, riittämättömästä jälleenvakuutussuojasta tai vahinkotapahtumien toteutumistiheyden (enemmän vahinkotapahtumia kuin on oletettu) ja/tai korvauskustannusten suuruuden (vahingot ovat toteutuessaan oletettua suuremmat) vaihtelusta.
• Korvausvastuuriski (reserve risk) on riski siitä, ettei korvausvastuu riitä kattamaan tulevia korvauskuluja. Korvausvastuuriski aiheutuu vakuutuskorvausten maksusuoritusten ajoitukseen ja määrään liittyvästä epävarmuudesta.
• Katastrofiriski (catastrophe risk) on riski vakavista, mutta harvoin sattuvista tapahtumista, joita vakuutusmaksuriski ja korvausvastuuriski eivät ota riittävästi huomioon. Tällainen tapahtuma voi olla esimerkiksi luonnonkatastrofi.

Tässä osiossa käsitellään vahinkovakuutustoiminnan vakuutusriskien kehitystä vuonna 2010. Lisäksi osiossa esitellään vahinkovakuutustoiminnan vakuutusriskien hallinnan periaatteet.

Vakuutusmaksu- ja katastrofiriskit

Vahinkovakuutusyhtiö on sitoutunut maksamaan vakuutetuille korvauksia vahinkotapahtumien sattuessa, mistä vastikkeeksi yhtiö saa vakuutuksenottajilta vakuutusmaksuja. Vahinkovakuutustoiminnan kannattavuuden kannalta on keskeistä, että korvauskulut ja liikekulut osataan arvioida luotettavasti ja vakuutussopimukset hinnoitella niiden mukaisesti.

Epävarmuus on vahinkovakuutustoiminnalle luonteenomaista ja riskinä ovatkin odotettua useammin tapahtuvista ja/tai määrältään suuremmista vahinkotapahtumista syntyvät tappiot. Esimerkkejä ovat suuret palot, luonnonkatastrofit kuten ankarat talvimyrskyt, sekä pienten ja keskikokoisten vahinkojen tiheyden tai keskimääräisen korvauskoon ennakoimaton kasvu. Vaihtelu voi olla puhtaasti satunnaista, eli johtua korvausmenoon sisältyvästä epävarmuudesta. Vaihtelua voi toisaalta aiheutua myös systemaattisemmista ja pysyvämmistä muutoksista esimerkiksi inflaatiossa, lainsäädännössä tai vakuutuskannan jakaumassa. Satunnainen vaihtelu on ominaista Suurasiakkaat -liiketoiminta-alueella, jossa tyypillisesti aika ajoin toteutuu harvoja, mutta erittäin suuria yksittäisiä vahinkoja esimerkiksi johtuen suuresta tehdaspalosta. Systemaattiset muutokset vaikuttavat erityisesti Yksityisasiakkaat -liiketoiminta-alueen tuloksiin, koska tälle alueelle ominaista on suuri määrä varsin pieniä vahinkoja, mikä tasoittaa satunnaisvaihtelun vaikutuksia.

Vakuutusmaksu- ja katastrofiriskien hallinta

Vastuunvalintakomitea on vastuussa vastuunvalintapolitiikassa (Underwriting Policy) määriteltyjen periaatteiden seurannasta. Vastuunvalintapolitiikka on tärkein vakuutusten myyntiä ohjaava dokumentti. Se määrittelee vakuutusten myynnin yleisperiaatteet, rajoitukset, limiitit ja menettelytavat. If Vahinkovakuutuksen hallitus vahvistaa vastuunvalintapolitiikan vähintään kerran vuodessa.

Vastuunvalintapolitiikkaa täydennetään yksityiskohtaisilla ohjeilla, jotka ohjaavat vakuutusten myyntiä eri liiketoiminta-alueilla. Nämä ohjeet pitävät sisällään muun muassa hinnat ja hinnoittelun luokitusmallit, ohjeet vakioehdoista ja sopimusteksteistä, vastuunvalintavaltuudet ja -limiitit, kuten vakuutettavat määrät, sekä luettelon vakuutuskelvottomista riskeistä.

Vahinkovakuutuksen liiketoimintayksiköt hallinnoivat vastuunvalintariskejä päivittäisessä työssään. Erilliset riskienvalinta- ja hinnoitteluyksiköt vastaavat tariffeista ja vakuutusten hinnoittelusta Henkilöasiakkaat -liiketoiminta-alueen osalta ja Yritysasiakkaat liiketoiminta-alueen pienempien riskien osalta. Suurasiakkaat -liiketoiminta-alueen ja Yritysasiakkaat -liiketoiminta-alueen monimutkaisempien riskien osalta vastuunvalinta perustuu enemmänkin yleisperiaatteille ja tilannekohtaiseen valintaan, kuin ennalta määrättyihin tariffeihin. Yleisesti ottaen vakuutusten hinnoittelu perustuu korvauksista tehtyihin tilastoanalyyseihin ja arvioihin tulevasta kehityksestä, esimerkiksi korvausinflaation ja vahinkotiheyden osalta.

Vahinkovakuutustoiminnan vakuutuskanta on hyvin hajautettu, koska vakuutuksenottajien määrä on suuri ja toimintaa harjoitetaan laajalla maantieteellisellä alueella sekä useissa eri vakuutuslajeissa. Hajautuksen määrä on esitetty kuvassa "Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain ja maittain, If Vahinkovakuutus, 31.12.2010" sekä taulukossa "Vastuuvelka vakuutuslajeittain ja maittain, If Vahinkovakuutus, 31.12.2010".

Yli 80 prosenttia maksutuloista syntyy Henkilöasiakkaat- ja Yritysasiakkaat -liiketoiminta-alueilta, joille on ominaista suuri määrä varsin pieniä korvauksia, mikä tasoittaa satunnaisvaihtelun vaikutuksia.

Suuresta hajautusasteesta huolimatta riskikeskittymiä voi syntyä esimerkiksi altistuttaessa luonnonkatastrofeille, kuten talvimyrskyille ja tulville, joille alttiimpia alueita ovat Tanska, Norja ja Ruotsi. Lisäksi yksittäiset isot vahingot voivat vaikuttaa merkittävästi tulokseen. Jälleenvakuutuksella pienennetään näitä riskejä. Vuodesta 2003 lähtien If Vahinkovakuutuksessa on ollut käytössä yhteispohjoismainen jälleenvakuutusohjelma. Vuonna 2010 omapidätystasot eri vakuutuslajeille olivat 100 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 11,2 miljoonaa euroa) ja 200 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 22,3 miljoonaa euroa) välillä riskiä kohden sekä 200 miljoonaa Ruotsin kruunua yksittäistä vahinkotapahtumaa kohden.

Vahinkovakuutuksen jälleenvakuutuspolitiikassa (Reinsurance Policy) annetaan ohjeet jälleenvakuutussuojan hankkimisesta. Jälleenvakuutuksen tarve arvioidaan ja valinta tehdään sisäisen mallin avulla. Jälleenvakuutuskustannusten on oltava pääomakuluja pienemmät. Muut huomioon otettavat tekijät jälleenvakuutuksia ostettaessa ovat tuloksen volatiliteetti sekä jälleenvakuuttamisen vaikutus pääomavaatimuksiin (valvontaviranomaisten pääomavaade, taloudellinen pääoma sekä luottoluokituslaitosten pääomavaatimukset).

Korvausvastuuriski

Vahinkovakuutuksen vastuuvelan määrittämiseen liittyy aina epävarmuutta, koska vakuutuskorvausten lopullinen määrä ja koko eivät ole tiedossa. Vahingot ilmoitetaan vakuutusyhtiölle yleensä viiveellä ja monissa tapauksissa lopullisen korvauksen määrittelyyn menee vielä jonkin aikaa.

Vastuuvelkaan liittyvä epävarmuus on tavallista suurempi uusissa vakuutuslajeissa, joista ei ole olemassa täydellisiä niin sanottuja run-offtilastoja, sekä vakuutuslajeissa, joissa vahingon selviäminen kestää kauan. Tällaisia vakuutuslajeja ovat lakisääteinen tapaturmavakuutus, liikennevakuutus sekä vapaaehtoiset vastuu- ja tapaturmavakuutukset.

Mitä on vastuuvelka vahinkovakuutuksessa?

Vastuuvelka jakautuu yhtiön taseessa vakuutusmaksuvastuuseen ja korvausvastuuseen. Vakuutussopimusten alkamishetkellä taseeseen kirjataan vakuutusmaksuvastuuta tulevien vahinkojen varalle. Vakuutusmaksuvastuun on tarkoitus kattaa jo solmittujen vakuutussopimusten jäljellä olevan vakuutuskauden odotettavissa olevat korvausmenot ja liikekulut. Korvausvastuun tarkoituksena on puolestaan kattaa tulevaisuudessa suoritettavat korvaukset kaikista jo tapahtuneista vahingoista. Tämä koskee myös tapahtuneita vahinkoja, joita ei vielä tilinpäätöshetkellä ole raportoitu vakuutusyhtiölle.

Vastuuvelan määrä ja duraatio maittain ja vakuutuslajeittain on esitetty taulukossa "Vastuuvelka vakuutuslajeittain ja maittain, If Vahinkovakuutus, 31.12.2010".

	Ruotsi			Norja		Suomi		Tanska	Yhteensä
	Milj. €	Duraatio	Milj. €	Duraatio	Milj. €	Duraatio	Milj. €	Duraatio		Milj. € Duraatio
Liikennevakuutus	2 447	8,0	850	3,3	824	9,6	127	2,7	4 249	7,2
Lakisääteinen tapaturmavakuutus	0	0,0	416	6,2	997	10,2	264	6,1	1 677	8,7
Vastuuvakuutus	326	6,0	161	3,5	131	3,3	80	2,6	698	4,4
Tapaturmavakuutus	221	5,3	292	2,7	92	1,9	59	2,7	664	3,3
Omaisuusvakuutus	399	1,3	586	1,1	183	0,9	117	0,8	1 285	1,1
Kuljetusvakuutus	34	1,3	29	0,8	34	0,8	21	0,8	118	1,0
Yhteensä	3 426	6,7	2 334	3,1	2 262	8,4	670	3,7	8 691	5,9

Vastuuvelka vakuutuslajeittain ja maittain, If Vahinkovakuutus, 31.12.2010

Lakeihin perustuvien vakuutusten, kuten liikennevakuutus ja lakisääteinen tapaturmavakuutus, ominaisuudet, ja näin ollen myös riskit, eroavat huomattavasti maittain. Jotkut suomalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset vakuutukset sisältävät eläkemuotoista korvausvastuuta, joka on herkkä kuolevuusoletusten ja diskonttokoron muutoksille. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen osuus vastuuvelasta on 59 prosenttia.

Monien vakuutuslajien vastuuvelat ovat herkkiä inflaation muutoksille. Inflaatioriski on riski siitä, että vastuuvelkaa joudutaan täydentämään odotettua korkeammasta inflaatiosta johtuen. Koko vastuuvelassa otetaan huomioon inflaatiokehitys, joka on merkittävä tekijä lajeissa, joissa vahingon selviäminen kestää kauan. Näissä niin sanotuissa pitkähäntäisissä vakuutuslajeissa, kuten lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa ja liikennevakuutuksessa, arvioidaan tulevaa odotettua korvausinflaatiota. Inflaation estimaatit perustuvat ulkoisiin arvioihin inflaatiokehityksestä (esimerkiksi kuluttajahintaindeksi ja palkkaindeksi) yhdistettynä yhtiön omiin arvioihin eri korvauslajien kasvusta. Vastuuvelan inflaatioriski otetaan huomioon If Vahinkovakuutuksen sijoitusstrategiassa. Inflaatioherkkyys vaihtelee maittain erilaisista kansallisista säännöistä johtuen.

If Vahinkovakuutuksen vastuuvelkaan liittyvä herkkyys inflaatiotason nousulle, eliniän pitenemiselle sekä diskonttokoron laskulle esitetään taulukossa "Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet, If Vahinkovakuutus, 2010".

Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet, If Vahinkovakuutus, 2010

		Riskiparametrin		Vaikutus,
Vastuuvelan erä	Riskitekijä	muutos	Maa	milj. €
Nimellismääräinen vastuuvelka	In aatio kasvaa	Yhden prosentti yksikön kasvu	Ruotsi	250,2
			Tanska	16,0
			Norja	87,8
			Suomi	25,4
Diskontattu vastuuvelka (toistuvaiskorvaukset ja osa suomalaisesta IBNR:stä)	Diskonttokorko laskee	Yhden prosentti yksikön lasku	Ruotsi	56,9
			Tanska	8,4
			Suomi	153,7
Toistuvaiskorvaukset	Kuolevuus laskee	Odotettu elinikä kasvaa yhdellä vuodella	Ruotsi	10,4
			Tanska	0,4
			Suomi	29,0

If Vahinkovakuutuksen vastuuvelka vahinkovuosittain ennen ja jälkeen jälleenvakuuttajien osuutta on kuvattu korvauskulujen kehitystaulukoissa, jotka on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa (liite 27).

Korvausvastuuriskin hallinta

If Vahinkovakuutuksen hallitus hyväksyy vastuuvelan laskentaa koskevat ohjeet. If Vahinkovakuutuksen pääaktuaarin vastuulla on tehdä ja toimeenpanna ohjeet vastuuvelan määrittämiseksi sekä arvioida, onko vastuuvelka riittävä. Pääaktuaari laatii vähintään neljännesvuosittain raportin vastuuvelan riittävyydestä, joka lähetetään If Vahinkovakuutuksen hallitukselle, riskienvalvontakomitealle, sekä toimitusjohtajalle.

Aktuaarikomitea on If Vahinkovakuutuksen pääaktuaarin neuvoa-antava ja valmisteleva toimikunta. Se antaa suosituksia vastuuvelan laskennan ohjeistuksesta. Toimikunta myös seuraa vastuuvelan kehitystä ja auttaa pääaktuaaria vastuuvelan riittävyyden arvioinnissa.

Aktuaarit analysoivat vastuuvelan riittävyyttä ja seuraavat sitä jatkuvasti suhteessa olemassa olevien ohjeistuksiin. Aktuaarit kehittävät lisäksi menetelmiä ja järjestelmiä, joita käytetään vastuuvelan laskemisessa.

Vakuutusmatemaattiset arviot perustuvat tilinpäätöspäivänä käytettävissä oleviin tilastoihin tapahtuneista vahingoista, sekä muuhun käytettävissä olevaan tietoon, jota ovat mm. vahinkokehityksen trendit, maksamattomien korvausten määrä, lakimuutokset, oikeuspäätökset ja yleinen talouskehitys. Vastuuvelan laskennassa yleisesti käytettyjä menetelmiä ovat Chain Ladder- ja Bornhuetter-Fergusson -tekniikat yhdistettynä ennusteisiin vahinkojen lukumäärästä ja keskimääräisistä korvauskuluista.

Tuloksen herkkyyttä - ja siten vastuunvalintaan liittyvää riskiä - on kuvattu taulukossa "Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi, If Vahinkovakuutus, 31.12.2010 ja 31.12.2009" eri tunnusluvuissa tapahtuvien muutosten suhteen.

Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi, If Vahinkovakuutus, 31.12.2010 ja 31.12.2009

Tunnusluku	Nykyinen taso (2010)	Muutos nykyisessä tasossa	2010	2009
Yhdistetty kulusuhde, henkilöasiakkaat	93,0 %	+/- 1 prosenttiyksikköä	+/- 21	+/- 20
Yhdistetty kulusuhde, yritysasiakkaat	93,5 %	+/- 1 prosenttiyksikköä	+/- 12	+/- 11
Yhdistetty kulusuhde, suurasiakkaat	90,6 %	+/- 1 prosenttiyksikköä	+/- 4	+/- 4
Yhdistetty kulusuhde, Baltia	93,4 %	+/- 1 prosenttiyksikköä	+/- 1	+/- 2
Vakuutusten maksutaso	3 894	+/- 1 %	+/- 39	+/- 36
Vahinkotiheys	2 943	+/- 1 %	+/- 29	+/- 27
Jälleenvakuutusten maksutaso	202	+/- 10 %	+/- 20	+/- 22

Henkivakuutustoiminnan vakuutusriskit

Henkivakuutustoiminnassa vakuutusriskit sisältävät biometriset riskit, vastuuvelan diskonttokorkoon liittyvän riskin sekä muut henkivakuutustoiminnan riskit kuten keskeytysriskin, takaisinostoriskin ja kustannusriskin.

Tässä osiossa käsitellään näiden henkivakuutustoiminnan riskien kehitys vuonna 2010. Lisäksi osiossa esitellään henkivakuutustoiminnan riskienhallintaperiaatteet.

Biometriset riskit

Henkivakuutustoiminnan biometriset riskit syntyvät pääasiassa siitä, että vakuutetuille maksettaisiin enemmän kuolemantapaus-, työkyvyttömyys- tai sairauskulukorvauksia tai että eläkevakuutuksissa eläkkeitä maksettaisiin vakuutettujen odotettua korkeammasta eliniästä johtuen pidempään (pitkäikäisyysriski) kuin vakuutusten hinnoitteluhetkellä on oletettu.

Koska Mandatum Lifen oikeutta korottaa vakuutusmaksuja tai muuttaa sopimusehtoja on rajoitettu, sopimusten pituus kasvattaa biometrisiä riskejä. Mikäli vakuutusmaksut osoittautuvat riittämättömiksi, eivätkä ole muutettavissa, niin vastuuvelkaa täydennetään odotettavissa olevaa tappiota vastaavalla määrällä.

Taulukossa "Omalla vastuulla olevan liikkeen korvaussuhteita, Mandatum Life, 2010 ja 2009" esitetään Mandatum Lifen Suomen toiminnan riskiliikkeen tulos. Toteutuneen korvausmenon suhde laskuperusteiden mukaiseen korvausmenoon oli 78 prosenttia vuonna 2010 (87 prosenttia vuonna 2009). Vuoden 2010 riskiliikkeen tulos pitää sisällään 4,7 miljoonan euron kertaluonteisen positiivisen erän johtuen korvausvastuun laskuperusteiden muuttamisesta.

Taulukosta voi myös arvioida riskiliikkeen herkkyyttä. Esimerkiksi henkivakuutuksen osalta kuolevuuden kaksinkertaistuminen nostaisi maksetut korvaukset 14 miljoonasta eurosta 28 miljoonaan euroon.

		2010			2009
Milj. €	Riskitulo	Korvausmenot	Korvaussuhde	Riskitulo	Korvausmenot	Korvaussuhde
Henkivakuutus	37,9	21,7	57 %	40,5	24,8	61 %
Kuolevuus	23,4	14,2	61 %	26,8	15,4	57 %
Sairastavuus	14,5	7,5	52 %	13,7	9,4	69 %
Eläkevakuutus	61,0	55,5	91 %	49,9	53,9	108 %
Yksilöllinen eläke	9,5	10,0	106 %	9,9	10,4	105 %
Ryhmäeläke	51,5	45,5	88 %	40,0	43,5	109 %
Kuolevuus	46,2	42,3	92 %	34,9	39,4	113 %
Työkyvyttömyys	5,3	3,2	60 %	5,1	4,1	80 %
Mandatum Life	98,9	77,2	78 %	90,4	78,7	87 %

Omalla vastuulla olevan liikkeen korvaussuhteita, Mandatum Life, 2010 ja 2009

Pitkäikäisyysriski on Mandatum Lifen biometrisistä riskeistä merkittävin. Ryhmäeläkekanta muodostaa suurimman osan pitkäikäisyysriskistä. Olennaisimmat epävarmuustekijät ryhmäeläkkeen kuolevuudessa liittyvät vakuutuskannan sosio-ekonomisen taustan vaikutuksiin sekä kuolleisuuden tulevaan kehitykseen suhteellisesti vanhojen vakuutettujen keskuudessa. Yksilöllisten eläkevakuutusten kannassa pitkäikäisyysriski on pienempi kuin ryhmäeläkevakuutuksissa, sillä vakuutukset ovat pääsääntöisesti määräaikaisia ja niihin liittyvät henkivakuutukset kompensoivat pitkäikäisyysriskin.

Pitkäikäisyysriskin osalta vuotuista riskiliikkeen tulosta ja kuolleisuustrendiä analysoidaan säännöllisesti. Vuoden 2010 pitkäikäisyyden riskiliike oli ryhmäeläkkeen osalta 3,9 miljoonaa euroa voitollinen, mutta vuosien 2009-2010 osalta pitkäikäisyysriski on yhteensä lievästi tappiollinen. Vastuuvelan osalta ryhmäeläkevakuutusten elinajan odotetta kasvatettiin vuonna 2002 ja vuonna 2007 tehtiin lisää muutoksia.

Henkivakuutuksen kuolevuusliike on voitollista ja trendi on yhtiölle suotuisa. Merkittävimpänä riskinä kuolevuusliikkeen heikkenemiselle nähdään mahdollinen pandemia.

Muiden biometristen riskien osalta riskiliike on ollut kokonaisuutena voitollista, vaikkakin eri riskien välillä on voimakasta vaihtelua. Työkyvyttömyys- ja sairauskuluvakuutuksissa riskiä pienentää pitkällä aikavälillä se, että yhtiöllä on oikeus korottaa vakuutusmaksuja olemassa olevien sopimusten osalta, mikäli vakuutuskorvausten määrässä tapahtuu epäsuotuisaa kehitystä.

Mandatum Lifen vakuutuskanta on hyvin hajautunut, eikä sisällä merkittäviä riskikeskittymiä. Yhtiön ottamalla katastrofijälleenvakuutuksella pienennetään mahdollisten riskikeskittymien merkitystä entisestään.

Edellä mainittujen biometristen riskien lisäksi Mandatum Life altistuu vakuutussopimustensa kautta myös vastuuvelan diskonttokorkoon liittyvälle riskille, keskeytysriskille sekä takaisinostoriskille.

Vastuuvelan diskonttokorkoon liittyvä riski

Vastuuvelan diskonttokorkoon liittyvä riski on merkittävin vastuuvelan riittävyyteen liittyvä riski. Sopimuksiin sisältyvä laskuperustekorko on päätetty koko sopimusajalle, jolloin markkinakorkojen ja tulevien tuottonäkyminen laskiessa saatetaan joutua tilanteeseen, jossa vastuuvelkaa on täydennettävä.

Suurimmassa osassa korkotuottoisia sopimuksia laskuperustekorko on 3,5 prosenttia. Suomessa ennen vuotta 1999 myydyissä yksilöllisissä vakuutuksissa laskuperustekorko on 4,5 prosenttia, joka on myös määräysten mukainen korkein sallittu diskonttokorko. Näiden vakuutusten vastuuvelan diskonttokorko on alennettu 3,5 prosenttiin, mistä johtuen vastuuvelkaa on täydennetty 86 miljoonalla eurolla (95 miljoonaa euroa vuonna 2009). Lisäksi 61 miljoonaa euroa on varattu vuoden 2011 osalta vastuuvelan laskuperustekorkovaatimuksen alentamiseksi 2,5 prosenttiin ja vuoden 2012 osalta 3,0 prosenttiin. Näin ollen Mandatum Life on suhteellisten alhaisten markkinakorkojen vuoksi lisännyt vastuuvelkaansa yhteensä 147 miljoonalla eurolla.

Kuhunkin vakuutuslajiin ja laskuperustekorkoon liittyvät vastuuvelat on esitetty taulukossa "Vastuuvelan muutoksen analyysi ennen jälleenvakuuttajien osuutta, Mandatum Life, 2010". Taulukossa näkyy myös kunkin luokan vastuuvelan muutos vuonna 2010.

Vastuuvelan muutoksen analyysi ennen jälleenvakuuttajien osuutta, Mandatum Life, 2010

Milj. €	Velka 2009	Maksut	Kor vaukset	Kuormi tustulo	Takuu tuotot	Asiakas hyvitykset	Muut	Velka 2010	Osuus %
Mandatum Life emoyhtiö
Sijoitussidonnainen yhteensä	2 258	786	-320	-36	0	0	288	2 977	40 %
Yksilöllinen eläkevakuutus	646	93	-7	-12	0	0	109	829	11 %
Henkivakuutus	1 032	197	-129	-11	0	0	89	1 178	16 %
Kapitalisaatiosopimukset	398	454	-181	-9	0	0	66	729	10 %
Ryhmäeläkevakuutus	183	42	-3	-4	0	0	23	241	3 %
Laskuperustekorollinen ja muut yhteensä	4 413	271	-436	-36	158	1	21	4 391	58 %
Ryhmäeläkevakuutus	2 456	169	-186	-8	84	1	-15	2 500	33 %
Laskuperustekorko 3,5 %	2 419	159	-184	-7	83	0	-12	2 458	33 %
Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 %	37	10	-2	-1	1	0	-3	42	1 %
Yksilöllinen eläkevakuutus	1 383	34	-145	-8	61	0	-4	1 322	18 %
Laskuperustekorko 4,5 %	1 202	24	-126	-7	55	0	-14	1 134	15 %
Laskuperustekorko 3,5 %	150	7	-15	-1	5	0	8	154	2 %
Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 %	32	4	-4	0	1	0	2	34	0 %
Yksilöllinen henkivakuutus	351	36	-53	-10	12	0	-2	335	4 %
Laskuperustekorko 4,5 %	87	6	-10	-2	4	0	-2	83	1 %
Laskuperustekorko 3,5 %	214	13	-34	-4	7	0	-1	195	3 %
Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 %	51	17	-9	-4	1	0	1	57	1 %
Kapitalisaatiosopimukset	57	1	-37	0	1	0	0	21	0 %
Laskuperustekorko 3,5 %	49	0	-34	0	1	0	0	15	0 %
Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 %	8	1	-3	0	0	0	0	6	0 %
Tulevien asiakashyvitysten vastuu	18	0	0	0	0	0	-18	0	0 %
Korkotäydennys	95	0	0	0	0	0	52	147	2 %
Tuleva jälleenvakuutus	3	2	-1	0	0	0	-1	3	0 %
Muu velka	49	30	-14	-11	1	0	9	64	1 %
Mandatum Life emoyhtiö yhteensä	6 671	1 057	-756	-72	158	1	309	7 369	98 %
Tytäryhtiö SE Sampo Life Insurance Baltic	119	60	-26	-3	1	0	15	165	2 %
Sijoitussidonnainen	100	58	-24	-3	0	0	15	147	2 %
Muut	18	3	-2	-1	1	0	-1	18	0 %
Mandatum Life konserni yhteensä	6 790	1 117	-782	-75	159	1	323	7 534	100 %

Laskuperustekorollisiin sopimuksiin liittyvä vastuuvelka on edelleen sijoitussidonnaisiin sopimuksiin liittyvää vastuuvelkaa suurempi. Sijoitussidonnaisten sopimusten vastuuvelka on kuitenkin lisääntynyt kun taas laskuperustekorollinen vastuuvelka on pysynyt vakaalla tasolla viime vuosina. Tämän johdosta sijoitussidonnaisiin sopimuksiin liittyvän vastuuvelan osuus kokonaisvastuuvelasta on kasvamassa. Mandatum Lifen vastuuvelan rakenteen ja määrän kehitystä on kuvattu kuvassa " Laskuperustekorollisen ja sijoitussidonnaisen vastuuvelan kehitys, Mandatum Life, 2002-2010".

Henkivakuutuksen vakuutus- ja sijoitussopimusten oletettu erääntyminen ja duraatio on esitetty taulukossa "Vakuutus- ja sijoitussopimusten oletettu erääntyminen ennen jälleenvakuuttajien osuutta, Mandatum Life, 31.12.2010". Vastuuvelan herkkyys erilaisten diskonttokorkojen osalta on arvioitavissa taulukon duraatioiden avulla.

Vakuutus- ja sijoitussopimusten oletettu erääntyminen ennen jälleenvakuuttajien osuutta, Mandatum Life, 31.12.2010

Milj. €	Duraatio	2011– 2012	2013– 2014	2015– 2019	2020– 2024	2025– 2029	2030– 2034	2035–
Mandatum Life emoyhtiö
Sijoitussidonnainen yhteensä	8,1	555	424	800	522	375	257	363
Yksilöllinen eläkevakuutus	11,5	41	73	195	182	154	113	142
Henkivakuutus	5,2	363	216	322	145	81	47	39
Kapitalisaatiosopimukset	8,1	141	118	225	135	89	60	109
Ryhmäeläkevakuutus	13,1	10	18	58	61	50	37	72
Laskuperustekorollinen ja muut yhteensä	8,6	1 129	868	1 644	1 156	833	582	946
Ryhmäeläkevakuutus	10,3	496	467	1 025	827	638	479	833
Laskuperustekorko 3,5 %	10,3	483	458	1 012	817	631	474	819
Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 %	8,9	13	9	13	9	7	5	14
Yksilöllinen eläkevakuutus	6,4	334	323	498	274	160	81	82
Laskuperustekorko 4,5 %	6,4	290	283	435	238	135	66	66
Laskuperustekorko 3,5 %	7,0	35	33	53	30	21	13	12
Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 %	6,9	8	7	9	6	4	2	4
Yksilöllinen henkivakuutus	5,3	143	58	92	41	27	17	28
Laskuperustekorko 4,5 %	7,4	24	18	29	13	11	7	15
Laskuperustekorko 3,5 %	4,2	105	29	42	19	11	7	10
Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 %	5,9	14	11	21	9	4	3	3
Kapitalisaatiosopimukset	2,7	16	1	2	1	1	2	0
Laskuperustekorko 3,5 %	0,5	15	0	0	0	0	0	0
Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 %	8,9	1	1	2	1	1	2	0
Tulevien asiakashyvitysten vastuu	1,0	0	0	0	0	0	0	0
Korkotäydennys	3,7	77	17	25	14	7	3	4
Tuleva jälleenvakuutus	0,5	3	0	0	0	0	0	0
Muu velka	0,8	60	2	2	0	0	0	0
Mandatum Life emoyhtiö yhteensä	8,4	1 684	1 292	2 444	1 678	1 208	839	1 309
Tytäryhtiö SE Sampo Life Insurance Baltic		35	15	41	29	12	19	33
Sijoitussidonnainen		31	13	35	24	10	19	32
Muut		4	2	6	5	2	1	1
Mandatum Life konserni yhteensä		1 720	1 306	2 485	1 707	1 220	859	1 342

Muut henkivakuutustoiminnan riskit

Muista vakuutusriskeistä merkittävimpiä ovat vakuutuksenottajien käyttäytymiseen liittyvät epävarmuustekijät.

Asiakkailla on oikeus lopettaa vakuutusmaksujen maksaminen (keskeytysriski), tai mahdollisuus lopettaa vakuutussopimus ennenaikaisesti (takaisinostoriski). Keskeytys- ja takaisinostomäärien pitäminen alhaisella tasolla on keskeinen menestystekijä erityisesti sijoitussidonnaisen liiketoiminnan kustannusliikkeen kannalta. ALM-riskin kannalta takaisinostoriski ja keskeytysriski ovat vähemmän merkittäviä, koska Mandatum Lifessa noin 90 prosenttia korkotuottoisista vakuutuksista muodostuu eläkevakuutuksista, joissa takaisinosto on mahdollinen ainoastaan poikkeustapauksissa. Tasehallinnan kannalta todellista takaisinostoriskiä on näin ollen vain korkotuottoisissa sijoitusvakuutuksissa ja kapitalisaatiosopimuksissa, joissa tasehallinnan riskiä pienentää sopimusten verrattain lyhyt maturiteetti. Vastuuvelan täydennyksiä ei myöskään makseta takaisinoston yhteydessä, mikä osaltaan pienentää laskuperustekorkoiseen kantaan liittyvää takaisinostoriskiä.

Keskeytys- ja takaisinostoriskit otetaan huomioon yhtiön ALM-analyyseissa. ALM-analyyseja on kuvattu yksityiskohtaisemmin Markkinariskit -osiossa.

Yhtiö on altistunut lisäksi kustannusriskeille, sillä kuormitukset eivät välttämättä riitä kattamaan toteutuneita kuluja.

Henkivakuutustoiminnan riskien hallinta ja valvonta

Henkivakuutuksien biometrisiä riskejä rajoitetaan huolellisella vastuunvalinnalla, riskija kustannusvastaavalla hinnoittelulla, asettamalla ylärajoja myönnettäville turville sekä jälleenvakuutuksella.

Jälleenvakuutuksella rajoitetaan erityisesti yksittäisiä kuolevuus- ja pysyvän työkyvyttömyyden riskejä. Hallitus päättää vuosittain suurimmista omalla vastuulla pidettävistä korvausmääristä. Mandatum Lifessa tämä määrä on 0,5 miljoonaa euroa vakuutettua kohden. Mahdollisten katastrofien vaikutusten pienentämiseksi Mandatum Life osallistuu suomalaisten henkivakuutusyhtiöiden yhdessä ottamaan katastrofijälleenvakuutukseen.

Vakuutusriskeihin liittyvä vastuunvalinta on osa Mandatum Lifen päivittäistä toimintaa. Mandatum Lifen vastuunvalintapolitiikassa (Underwriting Policy) on määritetty periaatteet riskin valinnalle ja limiitit vakuutettaville summille. Periaatteiden ja limiittien noudattamista valvotaan jatkuvasti.

Riskiliikkeen tulosta seurataan tiiviisti ja arvioidaan vuosittain perusteellisesti. Yhtiö mittaa riskinvalinnan tehokkuutta ja hinnoittelun riittävyyttä keräämällä tietoa toteutuneesta korvausmenosta kultakin tuote- ja riskialueelta. Toteutunutta korvausmenoa verrataan vakuutusmaksuja asetettaessa oletettuihin ennusteisiin kunkin eri riskiturvan osalta. Myös hallinnollisia ja vakuutusten hankintakuluja seurataan vuosittain.

Vastuuvelkaa analysoidaan ja mahdollisia täydennystarpeita arvioidaan säännöllisesti. Vastuuvelkaan liittyviä oletuksia tarkistetaan vuosittain. Vastuiden riittävyyttä testataan neljännesvuosittain. Näihin vastuuvelan ja riskiliikkeen analyyseihin ja testeihin perustuen asetetaan hinnat uusille vakuutussopimuksille, päivitetään vastuunvalintapolitiikka sekä tarvittaessa muutetaan olemassa olevaan vakuutuskantaan perustuvaa vastuuvelkaa. Mandatum Lifen hallitus arvioi ja hyväksyy vuosittain hinnat, jälleenvakuuttamista koskevat periaatteet sekä vastuuvelan määräytymisperiaatteet.

Markkinariskit

Markkinariskeillä viitataan rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vastuuvelan markkinaarvojen muutosten aiheuttamiin vaikutuksiin yhtiön tuloksessa tai pääomassa.

Sampo-konsernissa markkinariskejä tarkastellaan ALM-riskin ja sijoitussalkkujen riskien kannalta. Nämä molemmat näkökulmat huomioidaan, kun riskejä hallitaan osana sijoitusten hallintaa.

ALM-riskit

Yhtiö altistuu ALM-riskille mikäli markkinamuuttujissa (kuten korot, inflaatio, valuuttakurssit, osakekurssit) tapahtuvat muutokset vaikuttavat sijoitusten arvoon erisuuruisesti kuin mitä ne vaikuttavat vastuuvelan arvoon. Lisäksi vastuuvelan kassavirrat ovat mallinnettuja estimaatteja ja tästä johtuen niiden suuruuteen ja ajoittumiseen liittyy epävarmuutta. ALM-riskin määritelmä kattaa myös tämän epävarmuustekijän.

ALM-riskejä hallitaan Sampo-konsernissa osana sijoitussalkkujen hallintaa. ALM-riskejä analysoidaan säännöllisesti ja nämä analyysit yhdessä pääomituksen, viranomaisvaatimusten sekä luottoluokitustavoitteiden kanssa huomioidaan konsernin yhtiöiden sijoituspolitiikoissa.

Kuvassa "Sampo-konsernin tasehallinnan prosessi" esitetään Sampo-konsernin tasehallinnassa (ALM) sovellettava prosessi.

If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life voivat omien liiketoimintojensa erityisominaisuuksien johdosta soveltaa lähestymistapaa hieman eri tavoin.

Tasehallinta (ALM) If Vahinkovakuutuksessa

If Vahinkovakuutuksen lähestymistapa tasehallintaan on määritetty edellä kuvattujen konsernitason periaatteiden mukaisesti.

Suurin osa vahinkovakuutuksen vastuuvelasta on kirjattu taseeseen nimellismääräisenä. Eläkemuotoisiin sopimuksiin liittyvä vastuuvelka on diskontattu ja diskonttokoron mahdolliset muutokset vaikuttavat vastuuvelan määrään. Eri maissa käytetyt diskonttokorot vaihtelevat pääasiassa erilaisen lainsäädännön takia, mutta vallitseva markkinoiden korkotaso vaikuttaa niihin ainakin epäsuorasti. Kirjanpidon näkökulmasta yhtiö on siis altistunut lähinnä korvausmenon odotetussa inflaatiossa ja viranomaisten diskonttokoroissa tapahtuville

muutoksille. Markkinakorot vaikuttavat kuitenkin vastuuvelan taloudelliseen arvoon eli tulevaisuudessa maksettavien kassavirtojen nykyarvoon.

Sijoitusjakaumasta päätettäessä määritetään aluksi replikoiva sijoitussalkku, joka perustuu vastuuvelan kassavirtoihin sekä näiden kassavirtojen arvojen herkkyyteen inflaatiossa, valuuttakursseissa tai tuottokäyrissä tapahtuvien muutosten suhteen. Sijoitusten kokonaisallokaatio muodostetaan määrittämällä vastuuvelan määrän ylittävälle pääomalle sijoitusallokaatio ja limiitit, joissa huomioidaan riskinkantokyky, viranomaisvaatimukset, luottoluokitustavoitteet sekä riskinottohalukkuus.

Korkeampien tuottojen saavuttamiseksi sijoitussalkussa voidaan korkosijoitusten lisäksi käyttää osakkeita hyväksyttävän riskitason puitteissa. Sijoituksia hoidetaan aktiivisesti markkinanäkemyksiä hyödyntäen sijoitussuunnitelmassa määritettyjen rajojen puitteissa.

Tasehallinta (ALM) Mandatum Lifessa

Myös Mandatum Lifessa markkinariskien hallintaa lähestytään vastuuvelan ALM-analyysin pohjalta. Kaikille korkotuottoisille vastuuvelan erille yhteinen ominaisuus on laskuperustekorko sekä kohtuusperiaatteen mukaan maksettavat asiakashyvitykset. Mandatum Lifen vastuuvelan kassavirrat ovat suhteellisen hyvin ennakoitavissa, koska sopimusten takaisinostot tai ylimääräiset lisäsijoitukset eivät ole mahdollisia suurimmassa osassa yhtiön korkotuottoisia vakuutuksia. Yhtiön korvausmenoennusteisiin ei sisälly merkittävää inflaatioriskiä, ja näin ollen Mandatum Lifen osalta inflaatioriski liittyy pääasiassa vakuutusten hoitokuluihin.

Henkivakuutustoiminnan merkittävin korkoriski on se, ettei korkosijoituksilla saavuteta vastaavalle vastuuvelalle taattua vähimmäistuottoa pitkällä aikavälillä. Tätä riskiä hallitaan siten, että eroa vastuuvelan ja korkosijoitusten duraatiossa valvotaan sekä sisäisillä malleilla turvataan pääoman riittävyyttä erilaisissa markkinatilanteissa.

Mandatum Life on varautunut matalaan korkotasoon muun muassa alentamalla uusien sopimusten laskuperustekorkoa ja täydentämällä vastuuvelkaa alentamalla vastuuvelan diskonttokorkoa. Tämän lisäksi olemassa olevia sopimuksia on muutettu siten, että jälleensijoitusriski on paremmin hallittavissa.

Sijoitustoiminnan pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa hyväksyttävällä riskitasolla riittävä tuotto, jotta laskuperustekorko, kohtuusperiaatetulkinnan mukaiset asiakashyvitykset sekä omistajien tuottovaatimus voidaan kattaa. Yhtiö hallinnoi sijoituksiaan aktiivisesti.

Mandatum Lifen hallitus hyväksyy vuosittain sijoitussuunnitelman, joka määrittää sijoitustoiminnan periaatteet ja limiitit. Sijoitussuunnitelmassa täsmennetään myös mittarit ja rajat markkinariskin osalta hyväksyttävälle enimmäismäärälle. Nämä perustuvat sekä Solvenssi I- että Solvenssi II -tyyppiseen lähestymistapaan. Solvenssi I -tyyppisen lähestymistavan osalta on määritelty sijoitusomaisuuden VAR-analyysin kautta seurantarajat yhtiön toimintapääomalle suhteessa vähimmäistoimintapääomaan. Solvenssi II tyyppisessä taloudellisen pääoman kehikossa asetetut seurantarajat perustuvat erilaisiin luottamusväleihin Sampo-konsernissa käytössä olevan 99,5 prosentin lisäksi. Seurantarajojen alittuessa tasehallintakomitea informoi asiasta hallitusta ja hallitus tekee pääomitukseen ja taseen markkinariskeihin liittyvät päätökset. Tavoitteena on saavuttaa vaadittava vakavaraisuustaso ja varmistaa, että sijoitusomaisuus on riittävä ja rakenteeltaan sopiva vastuuvelan kattamiseen.

Sampo Oyj:n sijoitusyksikkö tekee Mandatum Lifen päivittäiset sijoituspäätökset, jotka perustuvat Mandatum Lifen sijoitussuunnitelmassa määritellyille periaatteille. Kaikki merkittävimmät sijoituspäätökset tehdään kuitenkin hallituksen toimesta. Tasehallintakomitea valvoo säännöllisesti, että sijoitussuunnitelmassa määriteltyjä limiittejä ja periaatteita noudatetaan.

Sijoitusomaisuuden riskit

Sijoituksia hallitaan noudattaen tytäryhtiöiden sijoituspolitiikkoja. Merkittävimmät riskit muodostuvat osake-, korko-, luottoriskimarginaali- ja valuuttariskeistä. Markkinariskejä syntyy myös kiinteistö-, pääoma- ja riskirahastosijoituksista.

Sampo Oyj:n sijoitusjohtaja vastaa sijoitustoiminnan toteutuksesta yhtiöiden sijoitussuunnitelmien asettamien rajoitteiden puitteissa. Tytäryhtiöillä ja emoyhtiöllä on käytössä yhteinen koko Sampo-konsernin kattava sijoitusten hallinnan infrastruktuuri sekä riski- ja tuottoraportointi.

Markkinariskien valvonta on eriytetty salkunhoidosta. Middle Office -toiminnot mittaavat sijoitustoiminnan riskejä ja tuloksellisuutta päivätasolla. If Vahinkovakuutuksen sijoituskomitea ja Mandatum Lifen tasehallintakomitea valvovat yhtiöidensä markkinariskejä ja näihin liittyviä limiittejä vähintään kuukausittain. Edellä mainitut komiteat vastaavat sijoitustoiminnan valvonnasta näissä yhtiöissä. Konsernin tarkastusvaliokunta valvoo markkinariskien sekä keskittymien kokonaismäärää Sampo-konsernin tasolla vähintään vuosineljänneksittäin.

Sampo-konserni tuntee pohjoismaiset markkinat ja sijoituskohteet, joten konsernin suorat sijoitukset tehdään pääasiassa pohjoismaisiin arvopapereihin. Pohjoismaiden ulkopuolelle tehtävät sijoitukset toteutetaan pääasiassa sijoitusrahastojen kautta. Sijoitusrahastoja käytetään ensisijaisesti työkaluina taktisen sijoitusallokaation toteutuksessa tuottojen saavuttamiseksi ja toissijaisesti hajautuksen aikaansaamiseksi.

Sijoitusallokaatiot ja -tuotot

Sampo-konsernin sijoitusten kokonaismäärä vuonna 2010 oli 18 301 miljoonaa euroa (16 593 miljoonaa euroa vuonna 2009). Sijoitussalkkujen koostumus If Vahinkovakuutuksessa, Mandatum Lifessa sekä Sampo Oyj:ssä vuosien 2010 ja 2009 lopussa esitetään kuvassa "Sijoitussalkkujen kehitys, If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Sampo Oyj, 31.12.2010 ja 31.12.2009".

Sijoitussalkkujen sisältö raportoidaan käyttäen sijoitusten käypiä arvoja. Nämä käyvät arvot määritetään joko suorien markkinanoteerauksien tai erilaisten arvostusmallien perusteella. Lisätietoa sijoitusvarojen arvostusmalleista on esitetty tilinpäätöksen liitteessä 17.

If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen vakavaraisuusasemat olivat vuoden vaihteessa vahvat. Tämä mahdollisti yhtiöille korkeampien odotettujen sijoitustuottojen tavoittelun poikkeamalla vastuuvelan kassavirtoja replikoivasta sijoitusjakaumasta.

Sampo Oyj:n omat markkinariskit ovat rajalliset. Yhtiön omista markkinariskeistä merkittävimmät ovat bruttovelasta ja lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin sijoitetusta likviditeettivarannosta aiheutuva korkoriski sekä bruttovelan jälleenrahoitusriski. Suurin osa Sampo Oyj:n velasta on sidottu lyhyisiin viitekorkoihin. Tämä vähentää koko konsernin korkoriskiä, sillä vaikka alhaiset korot pitkällä aikavälillä pienentäisivät tytäryhtiöiden sijoitustuottoja, olisivat Sampo Oyj:n korkokulut alhaisemmat.

Mandatum Lifen ja If Vahinkovakuutuksen sijoitussuunnitelmat poikkeavat jonkin verran toisistaan, koska Mandatum Lifen on mahdollista tavoitella korkeampia sijoitustuottoja yhtiöiden vastuuvelkojen erilaisten rakenteiden vuoksi. Sijoitustuottojen historiallinen kehitys esitetään kuvissa "Vuosittaiset sijoitustuotot markkina-arvoin, If Vahinkovakuutus, 2001-2010" sekä "Vuosittaiset sijoitustuotot markkinaarvoin, Mandatum Life, 2001-2010". Kuvista havaitaan Mandatum Lifen korkeampi keskimääräinen tuotto sekä sen vaihtelu.

Vuonna 2010 Sampo-konsernin keskimääräinen sijoitustuotto kaikista sijoitussalkuista yhteensä (Sampo Oyj mukaan luettuna) oli 8,7 prosenttia (13,5 prosenttia vuonna 2009).

Mahdollisten keskittymien ja riskien havainnoimiseksi sijoitusvarojen tarkempi erottelu esitetään taulukoissa "Sijoitusten jakauma omaisuuslajeittain, toimialasektoreittain ja luottoluokittain, If Vahinkovakuutus, 31.12.2010", "Sijoitusten jakauma omaisuuslajeittain, toimialasektoreittain ja luottoluokittain, Mandatum Life, 31.12.2010" sekä "Sijoitusten jakauma omaisuuslajeittain, toimialasektoreittain ja luottoluokittain, Sampo-konserni, 31.12.2010". Johdannaisten käsittelyyn liittyvien eroavaisuuksien vuoksi näiden taulukoiden luvut eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia muiden vuosikertomuksen taulukoiden kanssa.

Sijoitusten jakauma omaisuuslajeittain, toimialasektoreittain ja luottoluokittain, If Vahinkovakuutus, 31.12.2010

			A+		BB+		Luokit						Muutos
		AA+ -	-	BBB+ -	-		tele	Korko-sijoi	Osak		Johdan-naiset (vasta		31.12.
Milj. €	AAA	AA	A	BBB	C	D	maton	tukset yht.	keet	Muut	puoliriski)	Yht.	2009
Arvopaperistetut joukkovelkakirjat	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Perusteollisuus	0	0	0	44	128	0	152	324	46	0	0	370	-37
Pääomahyödykkeet	0	0	18	18	8	0	27	70	498	0	0	568	202
Kulutustavarat	0	5	0	248	15	0	84	352	308	0	0	660	172
Vakuudelliset joukkovelkakirjat	3 515	52	0	1	0	0	0	3 567	0	0	0	3 567	716
Energia	0	7	0	4	0	0	498	509	36	0	0	545	112
Rahoitus	2	726	1 744	230	86	0	19	2 807	0	0	9	2 817	3
Valtiot	738	12	4	17	0	0	52	823	0	0	0	823	-230
Indeksiin sidotut joukkovelkakirjat	42	9	146	64	27	0	11	299	0	0	0	299	-445
Vakuutus	0	0	0	6	0	0	0	6	200	0	0	206	9
Media	0	0	0	0	8	0	28	36	0	0	0	36	27
Kunnat	312	0	0	0	1	0	0	313	0	0	0	313	247
Kiinteistöala	0	0	0	0	0	0	13	13	0	78	0	91	23
Palvelut	0	0	0	22	18	0	11	51	1	0	0	52	1
Teknologia ja elektroniikka	0	0	0	0	0	0	0	0	3	0	0	3	-22
Telekommunikaatio	0	0	45	39	20	0	0	103	48	0	0	151	10
Liikenne	0	0	0	1	0	0	190	191	10	0	0	201	-28
Yhdyskuntapalvelut	0	0	236	26	0	0	25	287	1	0	0	288	72
Muut	0	26	0	0	0	0	34	60	23	0	0	83	26
Sijoitusrahastot	0	0	0	0	98	0	25	122	475	28	0	625	145
Yhteensä	4 607	838	2 193	720	408	0	1 168	9 934	1 648	106	9	11 697	1 002
Muutos 31.12.2009	-110	96	263	17	39	-2	218	520	512	-19	-10	1 002

			A+		BB+		Luokit				Johdan		Muutos
		AA+ -	-	BBB+ -	-		tele	Korko-sijoi	Osak		naiset (vasta		31.12.
Milj. €	AAA	AA	A	BBB	C	D	maton	tukset yht.	keet	Muut	puoliriski)	Yht.	2009
Arvopaperistetut joukkovelkakirjat	0	0	4	3	0	0	12	18	0	0	0	18	2
Perusteollisuus	0	0	4	50	278	0	126	458	169	4	0	631	117
Pääomahyödykkeet	0	3	121	61	0	0	7	192	155	0	0	347	22
Kulutustavarat	0	0	28	66	3	0	65	162	53	7	0	221	46
Vakuudelliset joukkovelkakirjat	90	42	0	0	0	0	0	133	0	0	0	133	-4
Energia	0	0	15	0	0	0	48	63	19	0	0	82	43
Rahoitus	0	694	813	93	71	0	20	1 691	19	23	26	1 759	-219
Valtiot	107	0	0	0	0	0	0	107	0	0	0	107	73
Indeksiin sidotut joukkovelkakirjat	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Vakuutus	0	0	28	20	0	0	25	73	17	0	0	89	4
Media	0	0	0	0	0	0	0	0	59	0	0	59	-3
Kunnat	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Kiinteistöala	0	0	0	0	0	0	0	0	0	143	0	143	-13
Palvelut	0	0	0	7	17	0	0	24	50	9	0	83	18
Teknologia ja elektroniikka	0	0	0	18	0	0	14	31	83	0	0	115	6
Telekommunikaatio	0	0	52	90	0	0	0	142	24	0	0	167	14
Liikenne	0	0	0	0	0	0	32	32	6	0	0	38	-7
Yhdyskuntapalvelut	0	13	167	67	0	0	0	248	54	0	0	302	2
Muut	0	0	7	0	0	0	24	31	2	0	0	33	-15
Sijoitusrahastot	0	0	0	0	210	0	13	223	976	438	0	1 638	452
Yhteensä	198	753	1 239	474	580	0	384	3 627	1 686	624	26	5 963	538
Muutos 31.12.2009	98	-36	-288	23	-56	0	213	-48	451	153	-18	538

Sijoitusten jakauma omaisuuslajeittain, toimialasektoreittain ja luottoluokittain, Mandatum Life, 31.12.2010

Sijoitusten jakauma omaisuuslajeittain, toimialasektoreittain ja luottoluokittain, Sampo-konserni, 31.12.2010

		AA+ -	A+ -	BBB+ -	BB+ -		Luokit tele	Korko-sijoi	Osak		Johdan naiset (vasta		Muutos 31.12.
Milj. €	AAA	AA	A	BBB	C	D	maton	tukset yht.	keet	Muut	puoliriski)	Yht.	2009
Arvopaperistetut joukkovelkakirjat	0	0	4	3	0	0	12	18	0	0	0	18	2
Perusteollisuus	0	0	4	94	405	0	278	781	215	4	0	1 000	80
Pääomahyödykkeet	0	3	139	79	8	0	34	262	653	0	0	915	224
Kulutustavarat	0	5	28	314	18	0	149	514	361	7	0	882	218
Vakuudelliset joukkovelkakirjat	3 605	94	0	1	0	0	0	3 700	0	0	0	3 700	712
Energia	0	7	15	4	0	0	546	572	56	0	0	627	155
Rahoitus	2	1 929	2 629	323	158	0	44	5 085	19	23	54	5 180	-53
Valtiot	845	12	4	17	0	0	52	930	0	0	0	930	-157
Indeksiin sidotut joukkovelkakirjat	42	9	146	64	27	0	11	299	0	0	0	299	-445
Vakuutus	0	0	28	26	0	0	25	79	234	0	0	312	13
Media	0	0	0	0	8	0	28	36	59	0	0	95	24
Kunnat	312	0	0	0	1	0	0	313	0	0	0	313	247
Kiinteistöala	0	0	0	0	0	0	13	13	0	227	0	240	3
Palvelut	0	0	0	29	35	0	11	75	51	9	0	134	19
Teknologia ja elektroniikka	0	0	0	18	0	0	14	31	86	0	0	117	-16
Telekommunikaatio	0	0	97	129	20	0	0	246	72	0	0	318	24
Liikenne	0	0	0	1	0	0	222	222	16	0	0	239	-35
Yhdyskuntapalvelut	0	13	403	93	0	0	25	535	55	0	0	590	74
Muut	0	26	7	0	0	0	58	91	27	1	0	119	12
Sijoitusrahastot	0	0	0	0	308	0	37	346	1 451	482	0	2 279	595
Yhteensä	4 805	2 099	3 504	1 193	987	0	1 558	14 147	3 353	753	54	18 307	1 696
Muutos 31.12.2009	-13	558	-382	40	-17	-2	433	617	965	124	-10	1 696

Merkittävimmät netto-ostot kohdistuivat katettuihin ja luottoluokittelemattomiin joukkovelkakirjalainoihin sekä rahastosijoituksiin. Indeksisidonnaisten sekä valtioiden joukkovelkakirjalainojen painoa vähennettiin sijoitussalkussa. Kokonaisposition kasvua selittää myös sijoitusten, ja erityisesti osakkeiden, arvonnousu.

Korkosijoitukset

Taulukko "Korkosijoitusten markkina-arvot instrumenttilajeittain lukuun ottamatta johdannaisia, If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Sampo-konserni, 31.12.2010" esittää Sampo-konsernin korkosijoitusten määrän ja keskimääräisen maturiteetin instrumenteittain. Sampokonsernilla on merkittävä määrä luottoriskillisiä sijoituksia. Sampo-konserni altistuu luottomarginaaliriskille, jota mitataan ja hallitaan osana sijoitussalkkujen hallintaa. Limiittien asettaminen kuvataan tarkemmin Luottoriskit-osiossa.

Korkosijoitusten keskimääräiset maturiteetit, jotka vaikuttavat luottoriskin suuruuteen, olivat If Vahinkovakuutuksessa 2,9 vuotta ja Mandatum Lifessa 3,5 vuotta. Korkomuutosten herkkyyttä voidaan tarkastella korkosijoitusten keskimääräisellä duraatiolla, joka oli If Vahinkovakuutuksessa 1,7 vuotta ja Mandatum Lifessa 2,7 vuotta (luvut sisältävät johdannaispositiot).

Vuoden 2010 aikana rahamarkkinasijoitusten ja kassavarojen osuus laski 14 prosentista 13 prosenttiin. Korkeariskisten (high-yield) joukkovelkakirjalainojen osuus kaikista korkosijoituksista nousi 15 prosenttiin (14 prosenttia vuonna 2009).

Korkosijoitusten markkina-arvot instrumenttilajeittain lukuun ottamatta johdannaisia, If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Sampo-konserni, 31.12.2010

			If Vahinkovakuutus		Mandatum Life		Sampo-konserni
	Milj. €	% korko sijoitus salkusta	Keski-määräinen maturiteetti (vuotta)	Milj. €	% korko sijoitus salkusta	Keski-määräinen maturiteetti (vuotta)	Milj. €	% korko sijoitus salkusta	Keski-määräinen maturiteetti (vuotta)
Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat	581	6 %	0,2	613	17 %	0,2	1 774	13 %	0,2
Valtioiden joukkovelkakirjalainat	1 134	11 %	3,7	108	3 %	27,5	1 242	9 %	5,7
Katetut joukkovelkakirjalainat	3 567	36 %	3,2	133	4 %	5,0	3 700	26 %	3,3
Investment grade - joukkovelkakirjalainat	2 271	23 %	2,8	1 388	38 %	2,8	3 659	26 %	2,8
Korkeariskiset (high-yield) joukkovelkakirjalainat	1 354	14 %	2,8	795	22 %	4,0	2 155	15 %	3,3
Omaisuusvakuudelliset joukkovelkakirjalainat	0	0 %	0,0	18	1 %	4,0	18	0 %	4,0
Heikomman etuoikeuden lainat	693	7 %	2,2	531	15 %	3,0	1 223	9 %	2,6
Vakuutuskirjalainat	0	0 %	0,0	25	1 %	3,8	25	0 %	3,8
Ruotsalaiset indeksiin sidotut jvk-lainat	299	3 %	4,8	0	0 %	0,0	299	2 %	4,8
Yhteensä	9 899	100 %	2,9	3 611	100 %	3,5	14 096	100 %	3,0

Osakesijoitukset

Sampo-konsernin osakesijoitukset olivat vuoden 2010 lopussa 3 353 miljoonaa euroa (2 389 miljoonaa euroa vuonna 2009). Sekä If Vahinkovakuutuksen että Mandatum Lifen osakesalkuilla on pitkän aikavälin sijoitushorisontti. Molemmissa yhtiöissä osakkeiden osuuden kasvu vuoden 2010 aikana johtui sekä osakkeiden hintojen noususta että netto-ostoista.

Vuoden lopussa If Vahinkovakuutuksen osakesalkun arvo oli 1 648 miljoonaa euroa (1 136 miljoonaa euroa vuonna 2009). Osakkeiden paino If Vahinkovakuutuksen sijoitussalkussa oli vuoden lopussa 14,1 prosenttia. Osakesalkku koostuu pääasiassa pohjoismaisten listattujen yritysten osakkeista sekä globaalista, rahastojen kautta sijoitetusta salkusta. Sijoitusten hallinnointimandaatit on järjestetty If Vahinkovakuutuksen sijoitussuunnitelman mukaisesti.

Vuoden lopussa Mandatum Lifen osakesalkun arvo oli 1 686 miljoonaa euroa (1 235 miljoonaa euroa vuonna 2009). Sampo-konsernin sijoitusyksikkö hallinnoi pohjoismaista sijoitussalkkua, kun taas Pohjoismaiden ulkopuolisia osakesijoituksia hallinnoidaan pääosin rahastojen tai ulkopuolisten omaisuudenhoitajien kautta.

Sampo-konsernin osakesijoitusten jakauma maantieteellisesti on esitetty kuvissa "Osakesijoitusten jakauma maantieteellisesti, Sampokonserni, 31.12.2010", "Osakesijoitusten jakauma maantieteellisesti, If Vahinkovakuutus, 31.12.2010" sekä "Osakesijoitusten jakauma maantieteellisesti, Mandatum Life, 31.12.2010".

Maantieteellisesti Sampo-konsernin sijoitukset ovat painottuneet pohjoismaisiin yrityksiin. Pohjoismaisten osakkeiden osuus oli 57 prosenttia kaikista osakkeista. Tämä on linjassa konsernin Pohjoismaihin keskittyneen toiminnan kanssa sekä suhteessa pohjoismaisiin valuuttoihin sidottuun vastuuvelkaan.

Sampo-konsernin suorien osakesijoitusten jakauma toimialasektoreittain on kuvattu taulukossa "Sijoitusten jakauma omaisuuslajeittain, toimialasektoreittain ja luottoluokittain, Sampo-konserni, 31.12.2010". Merkittävimmät toimialasektorit olivat pääomahyödykkeet, kulutustavarat, vakuutus (johtuen Topdanmark-omistuksesta) ja perusteollisuus. Osakerahastojen kautta tehdyt sijoitukset olivat 43 prosenttia kaikista osakesijoituksista.

Suurimmat Sampo-konsernin osakesijoitukset on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa (liitetieto 40).

Valuuttariskit

Valuuttariski voidaan yleisesti ottaen jakaa transaktioriskiin ja translaatioriskiin. Transaktioriski viittaa valuuttariskiin, joka syntyy liiketoiminnan tai sijoitusten sopimuspohjaisista kassavirroista tai näihin kassavirtoihin liittyvistä suojauksista. Translaatioriski taas viittaa valuuttariskiin, joka syntyy yhdistettäessä sellaisten tytäryhtiöiden tilinpäätöksiä, millä pohjavaluuttana on muu kuin konsernin käyttämä valuutta.

Sampo-konsernissa avoimia transaktioriskipositioita tarkastellaan ja hallinnoidaan erikseen. Kunkin valuutan nettopositio on netto kyseisen valuutan määräisestä vastuuvelasta, sijoitusvaroista ja voimassaolevista ulkomaanvaluutan määräisistä valuuttakaupoista.

Vahinkovakuutuksia myydään enimmäkseen pohjoismaisissa valuutoissa ja euroissa. If Vahinkovakuutuksen valuuttariskiä hallitaan vastuuvelan valuuttajakauman mukaisilla sijoituksilla tai valuuttajohdannaisilla. Avointa valuuttapositiota hallitaan aktiivisesti sijoitustuottojen parantamiseksi.

Koska henkivakuutuksen vastuuvelka on lähes täysin euromääräistä, Mandatum Lifen valuuttakurssiriskit johtuvat pääasiassa valuuttamääräisistä sijoituksista. Henkivakuutuksen valuuttastrategia perustuu valuuttapositioiden aktiiviseen hallintaan. Tavoitteena on saavuttaa tuottoa suhteessa tilanteeseen, jossa valuuttakurssiriskeiltä on täysin suojauduttu.

Konserniyhtiöiden valuuttapositiot kotivaluuttoja vastaan on esitetty taulukoissa "Transaktioriskipositio, If Vahinkovakuutus, 31.12.2010" sekä "Transaktioriskipositio, Mandatum Life, 31.12.2010". Taulukoissa on esitetty avoimet positiot valuutoittain sekä niiden arvon muutos olettaen kotivaluutan 10 % yleinen heikentyminen.

Transaktioriskipositio, If Vahinkovakuutus, 31.12.2010

Kotivaluutta: SEK	EUR	USD	JPY	GBP	SEK	NOK	CHF	DKK	EEK	LTL	LVL	Muut	Netto, yht.
Vakuutustoiminta	-440	-165	0	-17	-80	-2 901	-1	-755	0	-1	-1	-11	-4 372
Sijoitukset	25	1 299	34	0	261	1 795	0	208	0	0	0	0	3 622
Johdannaiset	408	-1 112	-35	17	-186	1 062	0	537	0	0	0	7	698
Transaktioriskipositio, yhteensä	-7	22	-1	0	-5	-44	-1	-10	0	-1	-1	-4	-52
Herkkyys: SEK -10 %	-1	2	0	0	0	-4	0	-1	0	0	0	0	-5

Sisällytetyt optioiden arvot ovat delta-arvoja.

Transaktioriskipositio, Mandatum Life, 31.12.2010

Kotivaluutta: EUR	EUR	USD	JPY	GBP	SEK	NOK	CHF	DKK	EEK	LTL	LVL	Muut	Netto, yht.
Vakuutustekninen vastuuvelka	0	0	0	0	-2	0	0	0	0	0	0	0	-2
Sijoitukset	0	1 084	22	171	16	31	16	5	17	5	1	271	1 639
Johdannaiset	0	-675	-41	-144	54	56	-16	0	0	0	0	-30	-797
Transaktioriskipositio, yhteensä	0	409	-19	27	68	87	0	5	17	5	1	241	840
Herkkyys: EUR -10 %	0	41	-2	3	7	9	0	0	2	1	0	24	84

Sisällytetyt optioiden arvot ovat delta-arvoja.

Sampo Oyj:n transaktioriskiasema liittyy If Vahinkovakuutuksen maksamiin SEK-määräisiin osinkoihin sekä muihin kuin euro-määräisiin velkainstrumentteihin.

Transaktioriskin lisäksi Sampo-konserni ja sen vakuutustoimintaa harjoittavat tytäryhtiöt altistuvat translaatioriskille. Sampo-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu euroissa. Translaatioriskiä syntyy, kun konserniyhtiöiden, joilla on jokin muu tilinpäätösvaluutta, tilinpäätökset yhdistellään konsernitilinpäätökseen. Muutokset valuuttakursseissa aiheuttavat muuntoeroja, jotka vaikuttavat konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Translaatioriskiä syntyy myös If Vahinkovakuutuksen sisällä, sekä pienemmässä määrin Mandatum Lifessa. Näissä yhtiöissä translaatioriski aiheutuu niiden sellaisista omista tytäryhtiöistä, joiden tilinpäätösvaluutta on eri kuin vastaavassa emoyhtiössä.

Kiinteistö-, pääoma- ja riskirahastosijoitukset

If Vahinkovakuutuksella ja erityisesti Mandatum Lifella on kiinteistö-, pääoma- sekä riskirahastosijoituksia. Sijoitussuunnitelmissa on määritetty maksimipainot näille sijoituksille. Vuoden 2010 lopussa näiden sijoitusten yhdistetty osuus Sampo-konsernin yhteenlasketusta sijoitusvarallisuudesta oli 4,1 prosenttia. If Vahinkovakuutuksessa vastaava osuus oli 0,9 prosenttia ja Mandatum Lifessa 10,5 prosenttia.

Ulkopuoliset omaisuudenhoitajat hoitavat pääomasijoituksia sekä sijoituksia riskirahastoihin. Pääomasijoitussalkku on hajautettu rahastojen tyypin ja maantieteellisen alueen mukaan. Riskirahastosijoituksissa pyritään varmistamaan riittävä hajautus alla olevien omaisuusluokkien, rahastotyyppien ja sijoitustapojen välillä. Sampo-konsernin kiinteistöyksikkö vastaa Mandatum Lifen kiinteistösijoitustoiminnasta. Kiinteistösalkkuun kuuluu suoria kiinteistösijoituksia sekä epäsuoria sijoituksia kuten kiinteistörahastoja, kiinteistöyhtiöiden osakkeita ja velkainstrumentteja. Kiinteistösijoitustoiminnan riskejä rajoitetaan hajauttamalla sijoitukset sekä alueellisesti että kiinteistötyypeittäin.

Luottoriskit

Sampo-konsernin luottoriskit koostuvat pääasiassa sijoitustoiminnasta syntyvistä liikkeeseenlaskijariskeistä sekä johdannaistransaktioista ja jälleenvakuutuksista aiheutuvista vastapuoliriskeistä.

Liikkeeseenlaskijariskit syntyvät useimmiten arvopaperin omistamisesta ja tällöin sijoituksen kulloinenkin markkina-arvo on alttiina riskille. Vastapuoliriski puolestaan syntyy johdannaissopimuksen toisesta osapuolesta, jolloin ainoastaan sopimuksen mahdollinen positiivinen markkina-arvo on alttiina riskille. Jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät luottoriskit aiheutuvat maksamattomista jälleenvakuutussaamisista ja jälleenvakuuttajien osuudesta korvausvastuusta. Jälleenvakuutussopimusten luottoriskiä esiintyy lähinnä If Vahinkovakuutuksessa, sillä Mandatum Lifen jälleenvakuutusten määrä on vähäinen.

Lisäksi luottoriskiä syntyy vakuutusasiakkailta tai muista liiketoimista aiheutuneista saamisista. Asiakkaiden vakuutusmaksusaamisista syntyvät luottoriskit ovat yleisesti ottaen hyvin pieniä, koska maksun saamatta jääminen johtaa vakuutusturvan peruuttamiseen. Myös muista liiketoimista syntyvä luottoriski Sampo-konsernissa on vähäinen.

Tässä osiossa esitetään luottoriskien hallinnan periaatteet yleisellä tasolla sekä jälleenvakuutusvastapuoliin liittyvät luottoriskit. Luottoriskille alttiina olevat sijoitukset esitetään taulukoissa "Sijoitusten jakauma omaisuuslajeittain, toimialasektoreittain ja luottoluokittain, If Vahinkovakuutus, 31.12.2010", "Sijoitusten jakauma omaisuuslajeittain, toimialasektoreittain ja luottoluokittain, Mandatum Life, 31.12.2010", "Sijoitusten jakauma omaisuuslajeittain, toimialasektoreittain ja luottoluokittain, Sampo-konserni, 31.12.2010" sekä "Korkosijoitusten markkina-arvot instrumenttilajeittain lukuun ottamatta johdannaisia, If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Sampo-konserni, 31.12.2010" osiossa Markkinariskit.

Luottoriskien hallinta

Luottoriskiä hallitaan If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen sijoitussuunnitelmissa asetetuilla luottoriskirajoilla. Sijoitussuunnitelmissa on määritetty sallitut enimmäismäärät yksittäisille liikkeeseenlaskijoille ja johdannaisvastapuolille pääosin luottokelpoisuusluokkiin sekä sisäiseen arviointiin perustuen.

Luottokelpoisuus arvioidaan perusteellisesti ennen kuin sijoitetaan uuteen arvopaperiin tai ennen kuin johdannaisvastapuolen kanssa tehdään sopimuksia. Liikkeeseenlaskijoiden ja vastapuolten luottokelpoisuuden arvioimisen tukena käytetään pääasiassa Standard & Poor's, Moody's ja Fitch -luottoluokituslaitosten antamia luokituksia. Salkun kehitystä ja vastapuolten luottokelpoisuutta valvotaan jatkuvasti.

Luottoriskejä seurataan liiketoiminta-alueittain ja niistä raportoidaan If Vahinkovakuutuksen sijoituskomitealle ja Mandatum Lifen tasehallintakomitealle. Sijoitustoiminnassa noudatetaan kunkin liiketoiminta-alueen sijoitussuunnitelmassa määriteltyjä rajoja. Luottoriskien raportointi perustuu ensisijaisesti liikkeeseenlaskija- ja instrumenttikohtaisiin luokituksiin sekä liikkeeseenlaskijoiden tai vastapuolten toimialoihin.

If Vahinkovakuutuksessa käytetään johdannaisten vastapuoliriskin hallintaan muun muassa niin sanottuja ISDA-puitesopimuksia. Myös Mandatum Life käyttää näitä sopimuksia ja lisäksi niin sanottuja Credit Support Annex -sopimuksia.

Jälleenvakuutustoiminnan luottoriskin rajaamiseksi ja valvomiseksi If Vahinkovakuutuksessa noudatetaan jälleenvakuutuspolitiikkaa (Reinsurance Security Policy), jossa asetetaan vaatimukset muun muassa jälleenvakuuttajien luottokelpoisuusluokille ja vastuun enimmäismäärälle jälleenvakuuttajaa kohden. Samoin kuin sijoitustoiminnan luottoriskienkin osalta, luottoluokituslaitosten luokituksia käytetään jälleenvakuuttajien luottokelpoisuuden arvioinnin tukena.

Annetun jälleenvakuutuksen maksujen kokonaismäärä oli 62 miljoonaa euroa. Tästä määrästä 99,9 % liittyi jälleenvakuutusvastapuoliin, joiden luottoluokitus oli vähintään A-.

Jälleenvakuutusvastapuoliin liittyvät luottoriskit

Jälleenvakuutussaamiset ja jälleenvakuuttajien osuus korvausvastuusta 31.12.2010 on esitetty taulukossa "Jälleenvakuutussaamiset ja jälleenvakuuttajien osuus korvausvastuusta luottokelpoisuusluokan mukaan, If Vahinkovakuutus, 31.12.2010 ja 31.12.2009" luottokelpoisuusluokittain. Taulukossa ei ole mukana 120 miljoonan euron (120 miljoonaa euroa vuonna 2009) suuruista erää, joka liittyy lähinnä lakisääteisiin pooleihin ja captive-ratkaisuihin.

Jälleenvakuutussaamiset ja jälleenvakuuttajien osuus korvausvastuusta luottokelpoisuusluokan mukaan, If Vahinkovakuutus, 31.12.2010 ja 31.12.2009

	31.12.2010		31.12.2009
Luokitus	Yhteensä, milj.€	%	Yhteensä, milj.€	%
AAA	0	0 %	6	2 %
AA+ - A-	354	96 %	336	91 %
BBB+ - BBB-	1	0 %	1	0 %
BB+ - C	0	0 %	0	0 %
D	0	0 %	0	0 %
Luokittelematon	13	3 %	13	3 %
Yhteensä	368	100 %	356	97 %

Kymmenen suurinta yksittäistä jälleenvakuutussaatavaa olivat yhteensä 334 miljoonaa euroa, mikä vastaa 68,8 prosenttia kaikista saatavista. Suurin yksittäinen jälleenvakuuttaja on Munich Re (AA-luokitus), jonka osuus oli 30,5 prosenttia kaikista jälleenvakuutussaatavista.

Mandatum Lifessa jälleenvakuutusjärjestelyiden määrä on vähäinen ja näihin liittyvien luottoriskien määrä on suhteellisen merkityksetön. Jälleenvakuuttajaan liittyvät luottoriskit arvioidaan jälleenvakuutussopimuksia tehtäessä ja jälleenvakuutussaamisten luottoriskiä seurataan jatkuvasti.

Likviditeettiriskit

Likviditeettiriski on riski sille, että vakuutusyhtiöt eivät pysty harjoittamaan strategiansa mukaista normaalia liiketoimintaa, tai äärimmäisissä tapauksissa, eivät pysty suoriutumaan erääntyvistä maksuvelvoitteistaan määräajassa. Likviditeettiriskiä syntyy Sampo-konsernissa pääasiassa markkinoiden likviditeettiriskistä, vakuutussopimusten uusimatta jättämisestä sekä velkojen jälleenrahoitusriskistä. Myös jälleenrahoituksen ja rahoitusjohdannaisten saatavuus sekä kustannukset vaikuttavat yrityksen kykyyn harjoittaa normaalia liiketoimintaa.

Likviditeettiriskillä on suhteellisen vähän merkitystä Sampo-konsernin liiketoiminnoissa. Markkinoiden likviditeettiriski on rajallinen, sillä suurin osa sijoitusvaroista on likvideissä korkean luottokelpoisuuden omaavissa arvopapereissa sekä lyhytaikaisissa rahamarkkinainstrumenteissa.

Vahinkovakuutustoiminnassa likviditeettiriski on rajallinen, koska vakuutusmaksut kerätään ennen vakuutusturvan alkamista ja suurten korvausmaksujen ajankohdat tiedetään yleensä jo kauan ennen niiden maksupäivää. Vahinkovakuutuksessa maksuvalmiusasemaa voisi heikentää se, että suurta osaa vakuutussopimuksista ei uusittaisi. On kuitenkin huomattavan epätodennäköistä, että uusimatta jäisi niin suuri määrä sopimuksia, että nopeasti myytävissä olevat sijoitukset eivät riittäisi kattamaan maksuvalmiustarpeita. Henkivakuutustoiminnassa puolestaan suuri muutos takaisinostojen määrässä voisi vaikuttaa likviditeettiin. Kuitenkin vain suhteellisen pieni osa vakuutussopimuksista on takaisinostettavissa, mikä tekee korvausmaksujen ennustamisen lyhyellä tähtäimellä suurelta osin mahdolliseksi.

Sampo-konsernilla on suhteellisen alhainen määrä rahoitusvelkoja ja niihin liittyvä jälleenrahoitusriski on siten suhteessa vähäinen.

Sampo-konsernin yrityksillä on liiketoimintasuhteita useiden luottokelpoisten vastapuolien kanssa, mikä vähentää riskiä siitä, että Sampokonserni ei kykenisi tekemään jälleenvakuutussopimuksia tai johdannaistransaktioita aina tarpeen tullen.

Sampo-konsernissa likviditeettiriskejä hallitaan yhtiöittäin, joiden vastuulla on likviditeettisuunnittelu. Likviditeettiriskejä seurataan varoista, veloista sekä muusta liiketoiminnasta aiheutuvien odotettujen kassavirtojen perusteella. Vuoden lopussa kunkin yhtiön maksuvalmiustilanne oli sisäisten vaatimusten mukainen.

Vastuuvelan sekä rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteetit on esitetty taulukossa "Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan, Vahinkovakuutus, Henkivakuutus ja Omistusyhteisö, 31.12.2010". Taulukossa esitetään rahoitustarve, joka aiheutuu sijoitusten, vastuuvelan sekä rahoitusvelkojen odotetuista kassavirroista.

Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan, Vahinkovakuutus, Henkivakuutus ja Omistusyhteisö, 31.12.2010

		Kirjanpitoarvo					Kassavirta
Milj. €	Kirjanpitoarvo: yhteensä	Kirjanpitoarvo: ilman sopimuksellista eräpäivää	Kirjanpitoarvo: sopimukseen perustuva maturiteetti	2011	2012	2013	2014	2015	2016-2025	2026-
Vahinkovakuutus
Rahoitusvarat	12 781	2 126	10 655	1 762	1 940	2 033	2 438	1 583	989	31
joista koronvaihto sopimuksia	70	0	70	4	3	0	0	0	1	0
Rahoitusvelat	1 033	0	1 033	-228	-13	-78	-7	-157	0	0
joista koronvaihto sopimuksia	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Vastuuvelka	8 829	0	8 829	-2 739	-855	-623	-514	-445	-2 609	- 1 995
Henkivakuutus
Rahoitusvarat	5 902	2 357	3 545	1 178	466	562	727	249	589	159
joista koronvaihto sopimuksia	32	0	32	26	7	4	0	0	0	0
Rahoitusvelat	193	0	193	-30	-5	-105	0	0	0	0
joista koronvaihto sopimuksia	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Vastuuvelka	4 262	0	4 262	-566	-490	-444	-409	-375	-2 585	-2 161
Omistusyhteisö
Rahoitusvarat	803	36	767	583	34	106	1	16	0	0
joista koronvaihto sopimuksia	36	0	36	28	28	0	0	0	0	0
Rahoitusvelat	1 741	0	1 741	-853	-817	-6	-153	-25	0	0
joista koronvaihto sopimuksia	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0

Taulukossa rahoitusvarat ja -velat on jaettu sopimuksiin, joiden maturiteetti on sopimuksessa määritetty sekä muihin sopimuksiin. Muiden sopimusten kassavirtapro ilin esittämisen sijasta niille esitetään ainoastaan kirjanpitoarvo. Lisäksi taulukossa on esitetty vastuuvelan odotetut kassavirrat jälleenvakuutuksen jälkeen. Näihin liittyy luonnollisesti epävarmuutta.

Henkivakuutuksen sijoituksista Baltian tytäryhtiön sijoitukset on sisällytetty kirjanpitoarvoihin, mutta ei kassavirtoihin.

Operatiiviset riskit

Operatiivisella riskillä tarkoitetaan tappion riskiä, joka aiheutuu puutteellisista tai virheellisistä prosesseista tai järjestelmistä, ihmisistä ja järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista. Tämä määritelmä sisältää juridiset riskit, mutta ei sisällä strategisista päätöksistä johtuvia riskejä.

Operatiiviset riskit voivat realisoitua seuraavien tapahtumien johdosta:

• sisäiset rikkomukset;
• ulkoiset rikkomukset;
• riittämätön henkilöstöjohtaminen;
• puutteet toimintaperiaatteissa asiakkaita, tuotteita tai liiketoimintoja koskien;
• fyysisen omaisuuden vahingot;
• toimintojen keskeytyminen ja järjestelmähäiriöt; sekä
• virheet toimintaprosesseissa.

Operatiivinen riski voi toteutua lisäkustannuksina, aiheutettujen vahinkojen korvauksina, maineen menetyksenä, riskiasemaan liittyvän väärän informaation antamisena ja siitä aiheutuvina tappioina sekä liiketoimintojen keskeytymisenä.

Operatiivisten riskien hallinta Sampo-konsernissa

Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteet ovat:

• varmistaa samanaikaisesti toimintojen tehokkuus ja laatu;
• varmistaa, että toiminnot noudattavat lakeja ja säännöksiä; sekä
• varmistaa liiketoimintojen jatkuvuus poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Konsernin yhtiöt ovat vastuussa operatiivisten riskien hallinnan järjestämisestä omalta osaltaan edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti siten, että kunkin yhtiön liiketoimintojen erityispiirteet otetaan huomioon.

Keskeiset työkalut operatiivisten riskien hallinnassa ovat (i) riskien tunnistaminen ja (ii) sopivat ennaltaehkäisevät toimet jokaisella toimintatasolla. Näiden työkalujen käyttämisen varmistamiseksi vastuut on selkeästi määritelty seuraavilla alueilla:

• operatiivisten riskien hallinnan politiikkojen ja jatkuvuussuunnitelmien valmisteleminen ja toimeenpano;
• juridisten ja rahoituksellisten toimintojen säännösten noudattaminen;
• henkilöstön ja työprosessien jatkuva kehittäminen (osaaminen ja taidot);
• toimintojen päivittäinen johtaminen; ja
• raportointi ja valvonta.

Operatiivisten riskien hallinta vahinkovakuutuksessa

Operatiivisten riskien hallinnan jatkuvuus on varmistettu operatiivisten riskien komitean avulla. Operatiivisten riskien komitea käsittelee erinäisiä operatiivisten riskien hallintaan liittyviä kysymyksiä kuten politiikkoja ja suosituksia operatiivisten riskien hallintaan liittyen. Näihin kuuluvat muun muassa jatkuvuussuunnitelmat, operatiivisten riskien arviointiprosessissa (Operational Risk Assessment, ORA) tunnistettujen riskien seuranta, toteutuneet riskit, sekä muut operatiivisiin riskeihin liittyvät raportit.

Liiketoiminta-alueet ovat vastuussa omien operatiivisten riskiensä tunnistamisesta, arvioinnista, seurannasta ja hallinnasta.

Riskien tunnistaminen ja hallinta

Vahinkovakuutuksessa operatiiviset riskit on luokiteltu seuraavien kategorioiden alle: virheet prosessien toteutuksessa, häiriöt ja keskeytykset liiketoiminnassa ja järjestelmissä, ongelmat tuotteissa ja liiketoimintakäytännöissä, ongelmat työntekijöiden toimintatavoissa, sekä sisäiset ja ulkoiset petokset.

Vahinkovakuutustoiminnan operatiiviset riskit tunnistetaan eri prosessien kautta. Keskeiset riskien tunnistamisessa käytetyt prosessit ovat toiminta- ja makroympäristön analyysi, operatiivisten riskien arviointiprosessi sekä toteutuneiden riskien raportointiprosessi.

• Toiminta- ja makroympäristön analyysi tehdään vuosittain vahinkovakuutuksen strategiayksikön toimesta. Kunakin vuonna vakuutustoimialaan vaikuttavat keskeiset trendit tunnistetaan ja niiden vaikutukset vahinkovakuutustoiminnan kannalta arvioidaan. Tältä pohjalta keskeiset mahdollisuudet ja uhat tunnistetaan ja priorisoidaan. Näiden arviointien perusteella tärkeimmät ulkoiset operatiiviset ja liiketoimintariskit voidaan määritellä.
• Operatiivisten riskien arviointi (ORA) on neljännesvuosittainen prosessi, jonka puitteissa eri liiketoimintayksiköiden operatiiviset riskit tunnistetaan ja arvioidaan haastatteluiden ja työkokousten avulla. Vuosineljänneksittäin pidettävien seurantakokousten perusteella operatiiviset riskit raportoidaan operatiivisten riskien komitealle. Tämän lisäksi juridiset riskit sekä tietyt liiketoimintariskit voidaan tunnistaa ORA-prosessin kautta. Raportointi vuosineljänneksittäin luo pohjan vuotuisen liiketoiminnan suunnitteluprosessin osana olevalle vuositason riskiarvioinnille, jossa tunnistetut riskit analysoidaan ja priorisoidaan kaikkien vahinkovakuutuksen liiketoiminta-alueiden ja tukitoimintojen osalta.
• Toteutuneiden riskien raportointi ja analyysi on järjestetty eri tavoin toteutuneen riskin luonteesta riippuen. Osa riskitapahtumista kootaan toteutuneiden riskitapahtumien tietokannan kautta ja osa kerätään säännöllisten valvontatoimenpiteiden avulla.

Vahinkovakuutuksessa on operatiivisten riskien hallitsemiseksi hyväksytty lukuisia toimintaohjeita, kuten jatkuvuussunnitelmia (Contingency Plans), turvallisuusohjeita (Security Policies), ulkoistuspolitiikka (Outsourcing Policy), asiakasvalitusten käsittelyohje (Complaints Handling Policy), korvausvaatimusten käsittelyohje (Claims Handling Policy) sekä muita ohjeita liiketoiminnan eri osaalueista. Eri toimintaohjeet arvioidaan säännöllisesti ja päivitetään tarvittaessa. Vahinkovakuutuksessa on myös luotu kattavat prosessit ja yleisohjeet ulkoisten ja sisäisten petosten käsittelyyn mikäli tällaisia ilmenee. Lisäksi sisäisen eettisen koulutuksen järjestämiseen kiinnitetään huomiota.

Operatiivisten riskien hallinta henkivakuutuksessa

Operatiivisten riskien hallinnan tavoite Mandatum Lifessa on prosessien tehokkuuden parantaminen ja negatiivisten vaikutusten minimointi mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla.

Liiketoiminta-alueet ovat vastuussa omien operatiivisten riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja hallinnasta sekä riittävän sisäisen valvonnan järjestämisestä. Operatiivisten riskien komitea valvoo ja koordinoi operatiivisten riskien hallintaan liittyviä keskeisiä asioita kuten toimintaohjeita ja suosituksia. Komitea varmistaa, että liiketoiminta-alueiden riskit on tunnistettu ja hallinta järjestetty riittävällä tavalla. Komitea käsittelee myös toimintaohjeista mahdollisesti tehdyt poikkeamat ja seuraa operatiivisten riskien arvioinnissa tunnistettuja riskejä sekä toteutuneita riskitapahtumia. Komitea kokoontuu vähintään neljästi vuodessa. Operatiivisista riskeistä raportoidaan riskienhallintakomitealle ja hallitukselle vuosineljänneksittäin.

Riskien tunnistaminen ja hallinta

Operatiivisia riskejä tunnistetaan useiden eri lähteiden ja menetelmien avulla:

• Makroympäristön analyysi: Ennen vuotuista strategiaprosessia liiketoimintaympäristön keskeiset trendit tunnistetaan. Näihin kuuluu osaltaan makrotason operatiivisten riskien liiketoiminta-analyysi. Liiketoimintaympäristöä seurataan jatkuvasti ja muutoksiin reagoidaan mahdollisimman nopeasti.
• Itsearviointi: Keskeisten operatiivisten riskien sekä niiden todennäköisyyksien ja mahdollisten vaikutusten kartoitus ja arviointi toteutetaan vuotuisen itsearviointiprosessin avulla. Tässä yhteydessä arvioidaan myös näihin liittyvä sisäinen valvonta ja ohjeistuksen riittävyys.
• Tapahtumien analyysi: Operatiivisten riskien komitea kerää ja analysoi liiketoimintayksiköiden raportoimat toteutuneet operatiiviset riskit ja "läheltä piti" -tilanteet. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa toteutuneiden operatiivisten riskien raportoinnista komitealle.
• Sisäiset tarkastukset.

Henkivakuutustoiminnan merkittävimpiä operatiivisten riskien itsearviointiprosessissa tunnistettuja riskejä ovat muun muassa seuraavat: ulkoisen toimintaympäristön muutokset, tietotekniikka ja erityisesti tietojärjestelmien vanheneminen, prosessien manuaaliset työvaiheet, avainhenkilöiden menetykset sekä vakuutusten väärinmyynti ja virheellisten tietojen antaminen asiakkaalle.

Operatiivisten riskien rajoittamiseksi Mandatum Lifessa on hyväksytty useita eri toimintaohjeita, kuten turvallisuusohjeita, jatkuvuus- ja varautumissuunnitelma, ulkoistamispolitiikka, asiakasvalitusten käsittelyohje sekä useita muita toimintaohjeita. Eri toimintaohjeista tehtyjä poikkeamia seurataan liiketoimintayksiköissä ja niistä raportoidaan operatiivisten riskien komitealle.

Prosesseihin sisältyvä sisäinen valvonta estää negatiivisia tapahtumia. Kaikki toteutuneet riskit tai "läheltä piti" -tilanteet raportoidaan operatiivisten riskien komitealle.

Konsernitasoiset riskit

Yleisenä periaatteena on, että tytäryhtiöitä johdetaan itsenäisesti. On kuitenkin todettu, että tiettyjä riskialueita on syytä tarkastella myös konsernitasolla. Näitä alueita ovat esimerkiksi keskittymäriskit, likviditeetin hallinta, pääomitus ja konsernirakenne.

Tytäryhtiöiden vakuutusliiketoimintojen suhteen on todettu, että liiketoiminnoista johtuvat korrelaatiot If Vahinkovakuutuksen vahinkovakuutustoiminnan sekä Mandatum Lifen henkivakuutustoiminnan välillä ovat erittäin vähäisiä. Näin ollen nämä liiketoimintaalueet tuovat ennemminkin hajautusetuja kuin aiheuttavat riskikeskittymiä.

Molemmilla tytäryhtiöillä on merkittävät sijoitussalkut ja siten ne voivat itsessään altistua sijoituksiin liittyville riskikeskittymille. Lisäksi konsernitasolla mahdollisia suuria riskikeskittymiä seurataan ja hallitaan useilla eri tavoilla. Ensinnäkin riskikeskittymiä vähennetään sijoituksia tehokkaasti hajauttamalla. Mandatum Lifen suorat sijoitukset ovat pääosin euromääräisiä ja kohdistuvat suomalaisiin yrityksiin, kun taas If Vahinkovakuutuksen suorista sijoituksista pääosa kohdistuu muihin Pohjoismaihin ja sijoitukset tehdään vastaavissa valuutoissa. Rahastosijoitukset valitsee sama sijoitustoiminto molempien yhtiöiden osalta, mikä ennaltaehkäisee riskikeskittymien syntymistä. Lisäksi keskittymiä seurataan aktiivisesti, ja mikäli tarpeellista, hallitaan rajoittamalla konsernitasolla riskinottoa esimerkiksi toimialoittain tai yksittäisten liikkeeseenlaskijoiden suhteen.

Tytäryhtiöissä sijoitusten riskikeskittymiä valvovat ja hallitsevat sijoituskomitea If Vahinkovakuutuksessa ja tasehallintakomitea Mandatum Lifessa, jotka toimivat itsenäisesti erillään sijoitustoiminnoista. Konsernitasoisia riskikeskittymiä valvovat ja hallitsevat Sampokonsernin sijoitusjohtaja, riskienhallintajohtaja sekä konsernin tarkastusvaliokunta.

Suurimmat markkina- ja luottoriskikeskittymät yksittäisiin vastapuoliin konsernitasolla on kuvattu taulukossa "Markkina- ja luottoriskien keskittymät yksittäisten vastapuolten osalta omaisuuslajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2010".

Markkina- ja luottoriskien keskittymät yksittäisten vastapuolten osalta omaisuuslajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2010

					Pitkä	Pitkä	Pitkä	Pitkä
					aikaiset	aikaiset	aikaiset	aikaiset
Milj. €		%	Kassa		korko	korko	korko	korko		Vakuu
Vastapuoli	Käypä	sijoitus	varat ja lyhyt	Pitkä-aikaiset	sijoitukset:	sijoitukset:	sijoitukset:	sijoitukset:	Osake	deton johdan
(liiketoiminta	arvo	omaisuu	aikaiset korko	korko-sijoi	valtioiden	katetut	seniori	Tier 1	sijoi	naisten vasta
alueittain)	yhteensä	desta	sijoitukset	tukset, yhteensä	takaamat	joukkolainat	velka	Tier 2	tukset	puoliriski
Svenska Handelsbanken	1 617	9 %	495	1 115	0	804	136	175	0	7
Nordea Bank	1 589	9 %	562	1 014	0	765	108	140	0	14
Swedbank	918	5 %	9	907	43	694	58	112	0	2
Skandinaviska Enskilda Banken	867	5 %	149	717	0	426	184	107	0	0
SBAB	744	4 %	0	744	57	344	300	43	0	0
Den Danske Bank	569	3 %	105	451	0	75	237	139	0	13
DnB NOR Bank	565	3 %	0	565	0	104	301	160	0	0
Pohjola Pankki	489	3 %	306	183	0	0	69	114	0	0
Ruotsi	281	2 %	0	281	0	0	281	0	0	0
UPM-Kymmene	227	1 %	0	188	0	0	188	0	39	0
10 suurinta keskittymää yhteensä	7 866	43 %	1 626	6 165	100	3 212	1 862	991	39	35
Muut vastapuolet	10 435	57 %
Sijoitusomaisuus yhteensä	18 301	100 %

Keskittymät instrumenttityypeittäin, luottoluokittain ja toimialasektoreittain on esitetty taulukoissa "Sijoitusten jakauma omaisuuslajeittain, toimialasektoreittain ja luottoluokittain, If Vahinkovakuutus, 31.12.2010", "Sijoitusten jakauma omaisuuslajeittain, toimialasektoreittain ja luottoluokittain, Mandatum Life, 31.12.2010" sekä "Sijoitusten jakauma omaisuuslajeittain, toimialasektoreittain ja luottoluokittain, Sampo-konserni, 31.12.2010". Konsernitasolla suurimmat keskittymät muodostuvat pohjoismaisista rahoituslaitoksista, joiden keskittymät koostuvat pääosin lyhytaikaisista velkainstrumenteista sekä katetuista joukkovelkakirjalainoista.

Lisäksi keskittymät osakkeisiin ja korkeariskisiin (high-yield) joukkovelkakirjalainoihin eritellään taulukoissa "Kymmenen suurinta osakesijoituskeskittymää, Sampo-konserni, 31.12.2010" ja "Kymmenen suurinta korkeariskistä (high-yield) sekä luottoluokittelematonta korkosijoituskeskittymää, Sampo-konserni, 31.12.2010".

Kymmenen suurinta osakesijoituskeskittymää, Sampo-konserni, 31.12.2010

10 suurinta osakesijoitusta	Käypä arvo yhteensä, milj. €	% kaikista suorista osakesijoituksista
Topdanmark	198	10 %
Cardo	126	7 %
Nobia	98	5 %
YIT	97	5 %
Veidekke	79	4 %
Alma Media	55	3 %
Atlas Copco	53	3 %
Fortum	52	3 %
Sandvik	52	3 %
Volvo	51	3 %
10 suurinta keskittymää yhteensä	862	45 %
Muut suorat osakesijoitukset	1 041	55 %
Suorat osakesijoitukset yhteensä	1 903	100 %

Kymmenen suurinta korkeariskistä (high-yield) sekä luottoluokittelematonta korkosijoituskeskittymää, Sampo-konserni, 31.12.2010

Suurimmat suorat sijoitukset
korkeatuottoisiin ja luottoluokit telemattomiin korkoinstrumentteihin	Luokitus	Käypä arvo yhteensä, milj. €	% kaikista suorista korkosijoituksista
UPM-Kymmene	BB	188	1 %
Stora Enso	BB	135	1 %
A P Moller - Maersk	NR	68	0 %
DNO International	NR	67	0 %
HeidelbergCement	BB-	65	0 %
Boliden	NR	63	0 %
Wilh. Wilhelmsen	NR	62	0 %
Color Group	NR	53	0 %
Outokumpu	NR	52	0 %
Finnvera	NR	52	0 %
10 suurinta keskittymää yhteensä		805	6 %
Muut suorat korkosijoitukset		12 996	94 %
Suorat korkosijoitukset yhteensä		13 801	100 %

Konsernitasolla keskittymäriskiä voi syntyä toisaalta suorien sijoituspositioiden kautta ja toisaalta sitä kautta, että konsernin yritysten kannattavuus ja/tai pääomat reagoivat samankaltaisesti yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Korrelaatio yleisen taloudellisen kehityksen ja eri tytäryhtiöiden kannattavuuden välillä on esimerkki tällaisesta tilanteesta. Tätä keskittymäriskiä voidaan epäsuorasti arvioida raportoitujen voittojen perusteella. Erityisesti Sampo Oyj:n osakkuusyritys Nordean tulos luo selkeitä hajautusetuja varsinkin suhteessa If Vahinkovakuutuksen tulokseen. Vuodesta 2005 lähtien tarkasteltuna korrelaatio If Vahinkovakuutuksen ja Nordean vuosineljänneksittäin raportoitujen voittojen välillä on lähes nolla.

Likviditeettiriskiä hallitaan yritystasolla. Normaalin liiketoiminnan puitteissa tytäryhtiöt eivät sijoita Sampo Oyj:n velkainstrumentteihin ja hyvin harvoin käyvät kauppaa keskenään. Yleistä kieltoa konsernin sisäisiin sijoitustransaktioihin liittyen ei kuitenkaan ole nähty tarpeelliseksi tehdä. Tästä johtuen tytäryhtiöt voivat sijoittaa emoyhtiön velkainstrumentteihin ja käydä kauppaa keskenään markkinahinnoin varsinkin, kun se on liiketaloudellisesti perusteltavissa. Nämä mahdollisuudet ovat käytössä tiettyyn rajaan asti myös mahdollisissa markkinoiden stressitilanteissa.

Sammon rahoitus- ja vakuutusryhmittymän yleinen rakenne, sekä juridinen että raportointirakenne - emoyhtiö, kaksi tytäryhtiötä ja yksi osakkuusyritys - on yksinkertainen, suoraviivainen ja läpinäkyvä. Rakenne jo sinänsä vähentää tehokkaasti riskejä, joita monimutkaisesta rakenteesta voisi syntyä. Ryhmittymän tartuntariskiä vähentää tehokkaasti yksinkertainen ja läpinäkyvä rakenne, vähäiset ryhmittymän sisäiset transaktiot (esimerkiksi suorat ja/tai epäsuorat saatavat ryhmittymän eri yritysten välillä lukuun ottamatta normaaleja liiketoimintatransaktioita Nordean kanssa) sekä tarkkaan harkittu tytäryhtiöiden pääomitus.

Pääomitus

Tässä osiossa kuvataan Sampo-konsernin pääomitus vuonna 2010 sekä vuoden aikana tapahtuneet muutokset.

Riskejä ja niitä vastaavia pääomavaateita arvioidaan Sampo-konsernissa sisäisten menetelmien sekä viranomaisten ja luottoluokittajien käyttämien menetelmien perusteella. Muokatun vakavaraisuuspääoman määrää verrataan taloudelliseen pääomaan ja viranomaislaskennan vakavaraisuuspääoman määrää verrataan viranomaisten vähimmäisvaatimukseen. Lisäksi luottoluokittajien eri luokitustasoja vastaavia pääomatavoitteita verrataan vastaavan luottoluokittajan mittariin käytettävissä olevasta pääomasta.

Sampo-konsernin tytäryhtiöiden vakavaraisuus parani vuoden aikana hyvien tulosten johdosta. Sampo-konsernin pääomituksen kehitys vuonna 2010 sisäisestä ja viranomaisnäkökulmasta on esitetty kuvissa "Pääomituksen kehitys, If Vahinkovakuutus, 31.12.2009 - 31.12.2010", "Pääomituksen kehitys, Mandatum Life, 31.12.2009 - 31.12.2010" sekä "Pääomituksen kehitys, Sampo-konserni, 31.12.2009 - 31.12.2010".

Sisäisiä malleja kehitetään jatkuvasti, ja siten taloudellisen pääoman luvut eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia eri vuosien ja/tai yhtiöiden välillä.

Pääomitus sisäisillä menetelmillä

Kuva "Taloudellisen pääoman jakautuminen liiketoiminta-alueittain sekä muokattu vakavaraisuuspääoma, Sampo-konserni, 31.12.2010" esittää eri liiketoiminta-alueiden ja näiden välisen hajautuksen vaikutuksen koko Sampo-konsernin taloudelliseen pääomaan. Kuvassa esitetään myös konsernitason muokatun vakavaraisuuspääoman määrä.

Sampo-konsernin taloudellisen pääoman tarve lisääntyi vuoden aikana 4 281 miljoonaan euroon vuoden 2010 lopussa (3 783 miljoonaa euroa vuonna 2009). Lisäys on seurausta pääasiassa markkinariskin kasvusta, joka puolestaan johtuu aikaisempaa suuremmasta osakepositiosta.

Nordea on sisällytetty Sampo-konsernin taloudellisen pääoman laskelmiin lisäämällä Sampo Oyj:n omistusosuutta vastaava osuus Nordean ilmoittamasta taloudellisen pääoman määrästä, joka on muutettu 99,5 % luottamusväliä vastaavaksi. Vuoden lopussa Nordeasta syntyvä riski muodostaa suurimman yksittäisen osuuden Sampo-konsernin taloudellisesta pääomasta. Riskien ja liiketoiminta-alueiden väliset korrelaatiot, ja näin ollen epäsuorasti myös hajautuksen määrä, määritetään Sampo-konsernin tasolla.

Sampo-konsernin muokattu vakavaraisuuspääoma kasvoi vuoden aikana 8 521 miljoonaan euroon (7 076 miljoonaa euroa vuonna 2009), mikä johtuu hyvistä sijoitustuotoista sekä vakuutustoiminnan tuloksesta ja osittain myös vastuuvelan oikaisun kasvusta. Vastuuvelan oikaisun kasvu johtuu pääosin siitä, että riskimarginaalia on alennettu käytössä olevan QIS5-metodologian mukaisesti. QIS5-metodologiassa liiketoimintojen välinen hajautus otetaan huomioon. Näin ollen muokattu vakavaraisuuspääoma ylitti taloudellisen pääoman 4 240 miljoonalla eurolla (3 294 miljoonaa euroa vuonna 2009).

Kuvassa "Sampo-konsernin taloudellisen pääoman erittely riskilajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2010" esitetään taloudellisen pääoman jakautuminen eri riskeille.

Vuonna 2010 konsernin merkittävimmät riskiluokat taloudellisen pääoman perusteella olivat luottoriski ja markkinariski. Suurin muutos on tapahtunut markkinariskin osuudessa koko taloudellisesta pääomasta. Lisäys johtuu pääasiassa osakeposition kasvusta. Toinen syy lisäykseen on riskiluokittelun muuttaminen If Vahinkovakuutuksessa. Vakuutustoimintaan liittyvä korkoriski on siirretty vakuutusriskistä osaksi markkinariskiä ja luottoriskimarginaaleihin liittyvä riski on siirretty luottoriskistä osaksi markkinariskiä.

Tytäryhtiöiden taloudellisen pääoman jakauma ja muokattu vakavaraisuuspääoma on kuvattu tarkemmin kuvissa "Taloudellisen pääoman jakautuminen riskilajeittain sekä muokattu vakavaraisuuspääoma, If Vahinkovakuutus, 31.12.2010" ja "Taloudellisen pääoman jakautuminen riskilajeittain sekä muokattu vakavaraisuuspääoma, Mandatum Life, 31.12.2010".

If Vahinkovakuutuksen taloudellinen pääoma kasvoi 1 381 miljoonaan euroon (1 185 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa) samalla kun Mandatum Lifen taloudellinen pääoma kasvoi 1 119 miljoonaan euroon (930 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa). Pääsyynä kasvun

taustalla on aikaisempaa suurempien osakepositioiden johdosta lisääntynyt markkinariski. If Vahinkovakuutuksen osalta markkinariskin lisääntyminen johtuu myös luottoriskimarginaaleihin liittyvän riskin käsittelyn siirtämisestä luottoriskistä markkinariskiin. Markkinariski on nyt sekä If Vahinkovakuutuksen että Mandatum Lifen merkittävin riski.

Lisäksi If Vahinkovakuutus on siirtänyt vakuutustoimintaan liittyvän korkoriskin käsittelyn vakuutusriskeistä markkinariskeihin, mikä selittää vakuutusriskin määrän pienenemisen 583 miljoonaan euroon (683 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa). Vakuutusriskin odotetaan kuitenkin kasvavan tulevaisuudessa, sillä vakuutusriskin laskennassa käytettyjä korrelaatioita joudutaan todennäköisesti nostamaan viranomaishyväksynnän saamiseksi sisäiselle mallille.

Muokatun vakavaraisuuspääoman määrä ylitti taloudellisen pääoman määrän sekä If Vahinkovakuutuksessa että Mandatum Lifessa. Vuoden aikana muokatun vakavaraisuuspääoman määrä kasvoi If Vahinkovakuutuksessa 3 670 miljoonaan euroon (2 861 miljoona euroa vuoden 2009 lopussa). Mandatum Lifessa muokatun vakavaraisuuspääoman määrä kasvoi 1 589 miljoonaan euroon (1 294 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa).

Pääomituksen herkkyysanalyysi

Taulukko "Pääomituksen herkkyysanalyysi markkinariskien suhteen, Vahinkovakuutus, Henkivakuutus ja Omistusyhteisö, 31.12.2010" kuvaa herkkyysanalyysin vaikutuksia tytäryhtiöiden omaan pääomaan, vastuuvelan oikaisuihin sekä muokattuun vakavaraisuuspääomaan. Esimerkiksi korkojen nousu alentaisi rahoitusinstrumenttien arvonalenemisen myötä Sampo-konsernin omaa pääomaa. Diskonttokoron nousu vastaavasti alentaisi vastuuvelan käypää arvoa, mistä johtuen muokattu vakavaraisuuspääoma kasvaisi.

Pääomituksen herkkyysanalyysi markkinariskien suhteen, Vahinkovakuutus, Henkivakuutus ja Omistusyhteisö, 31.12.2010

	Korko		Osake	Muut sijoitukset
Milj. €	1% taso liike alas	1% taso liike ylös	20% alas	20% alas
Vahinkovakuutus	170	-162	-330	-21
Henkivakuutus	115	-113	-337	-125
Omistusyhteisö	2	-2	-4	-5
Kokonaisvaikutus omaan pääomaan	287	-277	-671	-151
Vaikutus vastuuvelan oikaisuihin	-875	622	22	8
Vaikutus muokattuun vakavaraisuuspääomaan	-589	346	-649	-143

Vaikutukset kuvaavat yksittäisessä markkinamuuttujassa tapahtuvan yhtäkkisen muutoksen vaikutusta rahoitusinstrumenttien käypään arvoon 31.12.2010. Herkkyystarkastelut sisältävät johdannaispositioiden vaikutukset. Kaikki herkkyysanalyysit on laskettu ennen veroja. Sampo-konsernin yritysten velkarahoituksen vaikutusta ei ole sisällytetty laskelmiin.

Pääomitus viranomaisten kriteereillä

Sampo-konsernin vakavaraisuus raportoidaan neljännesvuosittain suomalaisille valvoville viranomaisille. Tytäryhtiöiden vakavaraisuus raportoidaan paikallisille valvoville viranomaisille.

If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen toimintapääoma ja viranomaisten vaatima vähimmäismäärä on esitetty kuvassa "Viranomaisvaatimusten mukainen pääomitus, If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life, 31.12.2010 ja 31.12.2009". Kaikki konsernin yksittäiset liiketoiminta-yksiköt täyttivät omat viranomaisten vakavaraisuusvaatimuksensa vuoden 2010 aikana. Sampo Oyj:lle ei emoyhtiönä lasketa vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta mittaavaa toimintapääomaa.

If Vahinkovakuutuksen viranomaislaskennan vakavaraisuuspääoma kasvoi 2 956 miljoonaan euroon (2 427 miljoonaa euroa) vähimmäismäärän ollessa 735 miljoonaa euroa (634 miljoonaa euroa). Mandatum Lifen viranomaislaskennan vakavaraisuuspääoma kasvoi 1 324 miljoonaan euroon (926 miljoonaa euroa) vähimmäismäärän ollessa 231 miljoonaa euroa (226 miljoonaa euroa). Myös Sampokonsernin vakavaraisuusasema oli hyvin vahva. Konsernin vakavaraisuussuhde oli 167 prosenttia (158 prosenttia).

Konsernin vakavaraisuus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta annetun asetuksen mukaan laskettuna (1193/ 2004) on esitetty taulukossa "Konsernin vakavaraisuus, 31.12.2010 ja 31.12.2009". Konsernin vakavaraisuussuhde 31.12.2010 oli 167 prosenttia (158 prosenttia).

Konsernin vakavaraisuus, 31.12.2010 ja 31.12.2009

Milj. €	31.12.2010	31.12.2009
Konsernitaseen oma pääoma	8 886	7 613
Toimialakohtaiset erät	1 711	1 545
Arvostuserot ja laskennalliset verot	508	369
Pääomalainat	289	287
Osuus Nordean pääomasta, joka ei sisälly konsernitaseen omaan pääomaan	915	889
Aineettomat hyödykkeet ja toimialakohtaiset vähennykset	-3 033	-2 875
Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet (vakuutusyhtiöt)	-742	-688
Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet (Nordea)	-1 218	-1 179
Tasoitusmäärä (Suomi)	-361	-348
Yhteistakuuerä (Suomi)	0	-33
Muut	-67	-66
Suunniteltu voitonjako kuluvalta tilikaudelta	-645	-561
Konsernin vakavaraisuuspääoma, yhteensä	7 564	6 283
Viranomaisten vaatima vähimmäismäärä, yhteensä	4 526	3 968
Konsernin vakavaraisuus	3 038	2 315
Konsernin vakaravaisuussuhde (vakavaraisuuspääoma / viranomaisten vaatima vähimmäismäärä %)	167 %	158 %

Pääomitus luottoluokittajien kriteereillä

If Skadeförsäkring Ab:lla (Ruotsi) sekä If Vahinkovakuutus Oy:lla (Suomi) on Moody'sin ja Standard & Poor'sin luottoluokitukset, ja Sampo Oyj:llä Moody'sin luottoluokitus. Konsernin keskeinen luottoluokitustavoite on ylläpitää vähintään A-luokkaa vastaava luokitus If Vahinkovakuutuksen osalta. If Vahinkovakuutuksen S&P-luottoluokitusmallia päivitetään säännöllisesti. Sampo-konserni on jatkuvassa vuoropuhelussa edellä mainittujen luottoluokittajien kanssa.

Riskienhallinnan kehitysnäkymät

Riskienhallintaa ja riskienhallintamenetelmiä kehitetään Sampo-konsernissa jatkuvasti. Tämän vuoksi, samoin kuin vuonna 2010, myös vuonna 2011 konsernin ja tytäryhtiöiden taloudellisen pääoman menetelmiä sekä stressitestejä ja skenaarioanalyyseja tullaan edelleen kehittämään.

If Vahinkovakuutus on vuonna 2010 kehittänyt ja ottanut käyttöön uuden taloudellisen pääoman laskentamallin sekä sitä täydentämään mallin, jolla luodaan taloudellisen pääoman laskennassa käytettävät taloudelliset skenaariot. Vuosien 2011 ja 2012 aikana mallia kehitetään edelleen, ja tavoitteena on saada hyväksyntä sisäisen mallin käytölle Solvenssi II -pääomavaatimuksen laskennassa. Vuoden 2011 alussa If Vahinkovakuutus aloitti sisäisen mallin hyväksynnän valmisteluprosessin. Myös Mandatum Life kehittää edelleen vastaavia mallejaan.

Vuoden 2010 aikana If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life ovat panostaneet Solvenssi II -uudistukseen liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden (implementing measures) seuraamiseen, niiden vaikutusten arvioimiseen ja kommentoimiseen viranomaisille ja toimialan etujärjestöille. Työ tulee jatkumaan vuoden 2011 aikana.

Konsernissa on luotu teknisiä valmiuksia Solvenssi II -uudistusta varten jo usean vuoden ajan. Samoin Solvenssi II:n odotettavissa olevia vaatimuksia riskienhallintakäytännöissä on huomioitu kehitettäessä yhtiöiden riskienhallintaa. Näiden toimenpiteiden kautta varmistetaan täysimääräinen valmius noudattaa Solvenssi II -vaatimuksia vuoden 2012 loppuun mennessä.

If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life osallistuivat QIS5-koelaskentaan (QIS, Quantitative Impact Study). Molempien yritysten tulokset olivat odotusten mukaisia.

Tilinpäätös

149 Konsernin IFRS-tilinpäätös

149	Laaja tuloslaskelma	155		Tilinpäätöksen liitetiedot
150	Tase		156	Yhteenveto laatimisperiaatteista
151	Laskelma oman pääoman muutoksista		171	Segmentti-informaatio
153	Rahavirtalaskelma		177	Tuloslaskelman liitetiedot
			200	Taseen liitetiedot

278 Sampo Oyj:n tilinpäätös

278	Emoyhtiön tuloslaskelma	283	Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
279	Emoyhtiön tase	293	Allekirjoitukset
281	Emoyhtiön rahavirtalaskelma	294	Tilintarkastuskertomus

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Milj. e	12/2010	12/2009
Vakuutusmaksutulo	5 096	4 479
Sijoitustoiminnan nettotuotot	1 183	1 155
Liiketoiminnan muut tuotot	26	20
Korvaukset	-3 533	-3 105
Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos	-769	-633
Henkilöstökulut	-527	-510
Liiketoiminnan muut kulut	-547	-495
Rahoituskulut	-131	-87
Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista	523	1
Tilikauden voitto ennen veroja	1 320	825
Verot	-217	-184
Tilikauden voitto	1 104	641
Tilikauden muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot	214	123
Myytävissä olevat rahoitusvarat	605	2 989
Rahavirtasuojaukset	-9	-3
Osuus osakkuusyhtiöiden muun laajan tuloksen eristä	48	-
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	-156	-326
Kauden muut laajan tuloksen erät yhteensä nettona verojen jälkeen	703	2 782
TILIKAUDEN LAAJA TULOS	1 807	3 423
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus	1 104	641
Määräysvallattomien osuus	0	0
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus	1 807	3 423
Määräysvallattomien osuus	0	0
Osakekohtainen tulos (eur)	1,97	1,14

Konsernitase, IFRS

Milj. e	12/2010	12/2009
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	29	34
Sijoituskiinteistöt	122	124
Aineettomat hyödykkeet	742	688
Sijoitukset osakkuusyrityksissä	5 699	5 172
Rahoitusvarat	17 508	15 479
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset	3 127	2 366
Laskennalliset verosaamiset	68	81
Saamiset jälleenvakuutussopimuksista	514	481
Muut varat	1 515	1 439
Käteiset varat	527	771
Varat yhteensä	29 851	26 635
Velat
Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista	13 749	13 014
Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista	3 124	2 359
Rahoitusvelat	2 187	2 098
Laskennalliset verovelat	640	500
Varaukset	36	35
Eläkevelvoitteet	105	104
Muut velat	1 124	912
Velat yhteensä	20 965	19 022
Oma pääoma
Osakepääoma	98	98
Rahastot	1 530	1 530
Kertyneet voittovarat	6 459	5 889
Muut oman pääoman erät	799	96
Emoyhtiön omistajien osuus	8 886	7 613
Määräysvallattomien osuus	0	0
Oma pääoma yhteensä	8 886	7 613
Oma pääoma ja velat yhteensä	29 851	26 635

Laskelma oman pääoman muutoksista, IFRS

Milj. e	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Vara rahasto	Sij. vapaan pääoman rahasto	Voitto varat	Muunto erot *)	Myytävissä olevat rahoi tusvarat**)	Rahavirta suojaus ***)	Yht.
Oma pääoma 1.1.2009	98	1 161	370	-	5 688	-323	-2 375	11	4 631
Muutokset omassa pääomassa
Siirrot oman pääoman erien välillä		-1 161	-366	1 527		1			0
Osakeperusteiset maksut					-1				-1
Omien osakkeiden hankinta					-1				-1
Nostamatta jätettyjen osinkojen palautus					11				11
Osingonjako					-449				-449
Kauden laaja tulos					641	122	2 662	-2	3 422
Oma pääoma 31.12.2009	98	0	4	1 527	5 889	-200	287	9	7 613
Muutokset omassa pääomassa
Osakeperusteiset maksut					-1				-1
Nostamatta jätettyjen osinkojen palautus					10				10
Osingonjako					-561				-561
Osuus osakkuusyhtiön muista oman pääoman muutoksista					19				19
Kauden laaja tulos					1 104	262	447	-6	1 807
Oma pääoma 31.12.2010	98	0	4	1 527	6 459	62	734	3	8 886

*) Kauden laaja tulos sisältää myös konsernin omistusosuuden mukaisen osuuden osakkuusyhtiö Nordean muista laajan tuloksen eristä. Nordean muut laajan tuloksen erät koostuvat olennaisilta osin nettosijoitusten suojauksista sekä muuntoeroista, joten konsernin oman pääoman muutoslaskelmalla muuntoerot sisältävät myös 48 milj. euron osuuden Nordean muista laajan tuloksen eristä.

**) Myytävissä olevista rahoitusvaroista on kirjattu omaan pääomaan kauden arvostusta 615 (2 626) milj. euroa. Kauden tulokseen on siirretty -168 (35) milj. euroa.

***) Rahavirtasuojauksista omaan pääomaan on kirjattu kauden arvostusta -6 (-2) milj. euroa.

Muuntoeroihin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sekä rahavirtasuojaukseen sisältyvät määrät ovat laajaan tulokseen kirjattuja verovaikutuksella huomioituja eriä.

Konsernin rahavirtalaskelma

Liiketoiminnan rahavirta	2010	2009
Voitto ennen veroja	1 320	825
Oikaisut:
Poistot	29	26
Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot	-458	51
Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot	-279	-215
Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos	331	859
Muut oikaisut	-515	-14
Oikaisut yhteensä	-892	706
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Sijoitukset *)	74	337
Muut varat	73	-30
Yhteensä	148	307
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Rahoitusvelat	-9	-165
Muut velat	-132	87
Maksetut tuloverot	-288	-275
Yhteensä	-429	-354
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat	147	1 484
Investointien rahavirta
Investoinnit tytär- ja osakkuusyhtiöosakkeisiin	62	-1 758
Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	5	-13
Investoinneista kertyneet nettorahavarat	67	-1 771
Rahoitustoiminnan rahavirta
Omien osakkeiden hankinta	-	-1
Maksetut osingot	-554	-444
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, liikkeeseen laskut	1 954	2 002
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset	-1 848	-1 008
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat	-448	549
Rahavirrat yhteensä	-234	262

Rahavarat tilikauden alussa	793	471
Muuntoerot	-32	28
Rahavarat tilikauden lopussa	527	761
Rahavarojen nettomuutos	-234	262
Lisätietoa rahavirtalaskelmaan:	2010	2009
Saadut korot	655	551
Maksetut korot	-187	-136
Saadut osingot	64	123

*) Sijoitukset sisältävät sijoituskiinteistöt, rahoitusvarat sekä sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset.

Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana hankittujen ja myytyjen

tytäryhtiöiden ja valuuttakurssien muutosten takia.

Tilikauden rahavaroihin sisältyy kassa sekä muita lyhytaikaisia enintään 3 kk:n talletuksia.

Tilinpäätöksen liitetiedot

156 Yhteenveto laatimisperiaatteista

• 171 Segmentti-informaatio
• 150 Tuloslaskelman liitetiedot

177	1 Vakuutusmaksutulo
179	2 Sijoitustoiminnan nettotuotot
184	3 Korvauskulut
189	4 Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen
	muutos
191	5 Henkilöstökulut
192	6 Liiketoiminnan muut kulut

• 194 7 Vahinkovakuutustoiminnan tulosanalyysi 195 8 Vahinkovakuutustoiminnan vakuutuslajiryhmäkohtainen tulos 197 9 Osakekohtainen tulos
• 198 10 Rahoitusvarat ja –velat

200 Taseen liitetiedot

200	11 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
202	12 Sijoituskiinteistöt
206	13 Aineettomat hyödykkeet
210	14 Sijoitukset osakkuusyrityksissä
212	15 Rahoitusvarat
222	16 Käyvät arvot
223	17 Käypien arvojen määritys ja hierarkia
227	18 Tason 3 käypään arvoon
	arvostettavien rahoitusvarojen muutokset
230	19 Tason 3 käypään arvoon arvostettavien
	rahoitusvarojen herkkyysanalyysi
232	20 Sijoitussidonnaisten sopimusten
	katteena olevat sijoitukset
233	21 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat
235	22 Verot
236	23 Tulosvaikutteisesti kirjatut
	laajan tuloksen muut erät
237	24 Muihin laajan tuloksen eriin
	liittyvät verot
238	25 Muut varat

240	26 Käteiset varat
241	27 Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista
247	28 Velat sijoitussidonnaisista
	vakuutus- ja sijoitussopimuksista
248	29 Rahoitusvelat
250	30 Varaukset
251	31 Eläkevelvoitteet
254	32 Muut velat
256	33 Ehdolliset velat ja sitoumukset
260	34 Oma pääoma
262	35 Lähipiiritiedot
263	36 Kannustinjärjestelmät
266	37 Tilintarkastajan palkkiot
267	38 Oikeudenkäynnit
268	39 Sijoitukset tytäryhtiöissä
269	40 Sijoitukset muissa kuin tytär- ja
	osakkuusyhtiöissä
277	41 Tilikauden päättymisen
	jälkeiset tapahtumat

Tilinpäätöksen liitetiedot Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

Sammon konsernitilinpäätös vuodelta 2010 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, "IFRSs") mukaisesti. Tilinpäätöstä laadittaessa Sampo on soveltanut kaikkia liiketoimintaansa liittyviä 31.12.2010 voimassa olleita ja EU:n komission hyväksymiä standardeja ja tulkintoja.

Kuluneella tilikaudella Sampo otti käyttöön seuraavat liiketoimintaansa liittyvät uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat.

Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen sisälsi merkittäviä muutoksia yrityskauppojen kirjanpitokäsittelyyn sallimalla mm. vähemmistöosuuden arvostamisen vanhan käytännön mukaisesti suhteellisesti osuutena tytäryhtiön nettovaroista tai käypään arvoon. Kirjanpitokäsittely voidaan valita hankintakohtaisesti, ja sillä on vaikutuksia kirjattavaan liikearvon sekä vähemmistöosuuden määrään. Sampo ei kuluneen tilikauden aikana tehnyt yrityshankintoja, joihin standardia olisi tullut soveltaa, joten uudistetun standardin käyttöönotolla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätösraportointiin.

Uudistettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös edellyttää mm. omistusosuusmuutoksista aiheutuvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan, mikäli emoyrityksen määräysvalta tytäryhtiössä säilyy. Mikäli määräysvalta menetetään, arvostetaan jäljellä oleva sijoitus käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Uudistuksen käyttöönotolla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätösraportointiin.

IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen - Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät standardin muutos tarkensi ohjeistusta suojauskohteen yksipuolisen riskin sekä inflaatioriskin suojaamisesta, mikäli kyseessä on rahoitusvara tai -velka. Muutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätösraportointiin.

IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille selvensi muuna kuin käteisvaroina maksettavan voitonjaon kirjaamista ja arvostamista yhteisön kirjanpidossa. Tulkinnan käyttöönotolla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätösraportointiin kuluneella tilikaudella.

IFRS-standardeihin tehdyt parannukset 2009 - erityyppisiä, vähemmän merkittäviä muutoksia, joita tehtiin kerralla useampiin standardeihin. Konsernin näkemyksen mukaan muutokset eivät ole olleet merkittäviä Sammon tilinpäätösraportoinnille.

Konsernitilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on otettu huomioon myös suomalainen kirjanpito- ja yhteisölainsäädäntö sekä viranomaissäännökset. Osa riskeistä vaadittavista liitetiedoista on esitetty konsernitilinpäätöksen Riskienhallinta -osiossa.

Tilinpäätöksen arvostamisperusta on alkuperäinen hankintameno lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, myytävissä olevia rahoitusvaroja, suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa sekä oman pääoman ehtoisina instrumentteina suoritettavia osakeperusteisia maksuja, jotka arvostetaan käypään arvoon.

Konsernitilinpäätös esitetään euroina pyöristettynä lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu.

Sampo Oyj:n hallitus hyväksyi tilinpäätöksen julkaistavaksi 9. helmikuuta 2011.

Konsernitilinpäätös

Tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Sampo Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, kun konsernilla on yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Hankitut yritykset yhdistellään tytäryhtiöinä siitä päivästä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryhtiöt siihen päivään saakka, kun määräysvalta lakkaa.

Tytäryhtiöiden hankinnat käsitellään hankintamenomenetelmällä. Hankintameno kohdistetaan hankinnan kohteen yksilöitävissä oleville varoille, veloille ja ehdollisille veloille, jotka arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Mahdollinen määräysvallattomien

omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankitun tytäryhtiön nettovarallisuudesta. Hankekohtaisesti valitulla käsittelytavalla on vaikutusta sekä kirjattavaan vähemmistöosuuden että liikearvon määrään. Määrä, jolla maksettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus sekä mahdollisesti aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi.

Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laadintaperiaatteita samankaltaisissa olosuhteissa toteutuviin samanlaisin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Osakkuusyhtiöt

Osakkuusyhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei valtaa määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Jollei toisin osoiteta, huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa 20-50 prosenttia sijoituskohteen äänivallasta. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Hankintahetkellä sijoitukset osakkuusyhtiöihin kirjataan hankintamenoon, jota oikaistaan hankinta-ajankohdan jälkeen tapahtuvalla muutoksella konsernin osuudessa osakkuusyhtiön voitosta (tappiosta) ja muilla muutoksilla, jotka on suoraan kirjattu osakkuusyhtiön omaan pääomaan. Mikäli konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitukset merkitään taseeseen nolla-arvoon ja ylimenevät tappiot yhdistellään vain siinä tapauksessa, että konserni on sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Sijoitus osakkuusyhtiöön sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot (tappiot) konsernin ja osakkuusyhtiön välillä eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti.

Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyhtiön tuloksesta on esitetty omana eränään tuloslaskelmassa. Konsernin osuus osakkuusyhtiön muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on esitetty konsernin muissa laajan tuloslaskelman erissä.

Jos ilmenee viitteitä siitä, että sijoituksen arvo saattaa olla alentunut, testataan sen kirjanpitoarvo arvonalentumisen varalta vertaamalla sitä sijoituksesta kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä olevana rahamääränä pidetään käyttöarvoa tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyä käypää arvoa sen mukaan kumpi niistä on suurempi. Jos sijoituksesta kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo, vähennetään kirjanpitoarvoa kirjaamalla siitä tulosvaikutteinen arvonalentumistappio, jonka suuruus on kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus. Mikäli sijoituksesta kerrytettävissä oleva rahamäärä myöhemmin kasvaa ja on suurempi kuin kirjanpitoarvo peruutetaan tehty arvonalennus vastaavasti tulosvaikutteisesti.

Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet

Konsernitilinpäätös laaditaan euroina, joka on konsernin ja emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyhtiöt ovat laatineet tilinpäätöksensä käyttäen toimintavaluuttaa, joka on kunkin yhtiön taloudellisen toimintaympäristön päävaluutta. Yhtiöiden ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin tai kirjauskuukauden keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset monetaariset tase-erät muutetaan yhtiön toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ei-monetaariset tase-erät, jotka arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon, esitetään tapahtumapäivän kurssiin.

Ulkomaan rahan määräisten liiketapahtumien ja monetaaristen tase-erien muuttamisesta toimintavaluutan määräisiksi aiheutuvat kurssierot kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan. Myytävänä pidettävien ei-monetaaristen rahoitusvarojen kurssierot kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon.

Ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat muutetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan muuntoeroksi, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten yksiköiden hankintaan liittyvä liikearvo ja käyvän arvon oikaisut käsitellään tilinpäätöksessä kuin ne olisivat ulkomaisen yksikön varoja ja velkoja. Muuntoerot, jotka syntyvät näiden erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, kirjataan omaan pääomaan ja niiden muutos muihin laajan tuloksen eriin.

Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen konsernin IFRS-standardeihin siirtymispäivää 1.1.2004, on IFRS 1 salliman helpotuksen mukaisesti oletettu nollan suuruisiksi.

Konsernitilinpäätöksessä on käytetty seuraavia valuuttakursseja:

	Tilipäätöspäivän kurssi	Tilikauden keskikurssi
Valuutta	1 euro =	1 euro =
Ruotsin kruunu	8,9655	9,5465
Viron kruunu	15,6466	15,6466

Segmenttiraportointi

Konsernin segmentointi perustuu liiketoiminta-alueisiin, joiden riskit ja kannattavuuteen vaikuttavat lähtökohdat sekä sääntely-ympäristö poikkeavat toisistaan. Liiketoiminnan valvonta ja ohjaus sekä raportointi johdolle on organisoitu liiketoimintasegmenttien mukaisesti. Konsernin liiketoimintasegmentit ovat vahinkovakuutus-, henkivakuutus- sekä omistusyhteisötoiminta.

Maantieteellisiä alueita koskevina tietoina on esitetty tuotot ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaiset varat. Raportoitavat segmentit ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Baltia ja muut maat.

Segmenttien ja yhtiöiden välisten kotimaisten ja rajat ylittävien liiketoimien hinnoittelussa on sovellettu markkinaehtoperiaatetta. Hinnoittelu perustuu OECD:n siirtohinnoitteluohjeistukseen sekä EU:n siirtohinnoitteludokumentoinnista antamaan käytännesääntöön.

Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat eliminoidaan rivi riviltä.

Korot ja osingot

Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetelmällä korkotuotot ja -kulut jaksotetaan rahoitusinstrumentin juoksuajalle tasaisesti suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan.

Osingot kirjataan tuotoksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt.

Palkkiot

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusinstrumenttien palkkiot ja transaktiokulut kirjataan suoraan tulokseen instrumentin alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.

Vakuutusten hankkimisesta aiheutuvat menot käsitellään vahinkovakuutustoiminnassa vakuutusten aktivoituina hankintamenoina. Henkivakuutustoiminnassa hankintamenot käsitellään Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvinä palkkiokuluina.

Muut palkkiokulut sisältyvät tuloslaskelmaerään Sijoitustoiminnan nettotuotot.

Vakuutusmaksut

Tuloslaskelmaerä Vakuutusmaksut sisältää vahinko- ja henkivakuutustoiminnan vakuutusmaksutulon.

Vahinkovakuutustoiminnan vakuutussopimukset ovat pääosin lyhytaikaisia vuosivakuutuksia, jolloin vakuutusmaksu kirjataan vakuutusmaksutuloksi vuosimaksun erääntyessä. Tilinpäätöspäivänä vakuutusmaksutuloa oikaistaan vakuutusmaksuvastuun muutoksella eli sillä osuudella vakuutusmaksutulosta, joka vakuutussopimuksen kattaman ajanjakson perusteella kuuluu seuraavalle tilikaudelle.

Henkivakuutustoiminnan vakuutussopimuksiin ja sijoitussopimuksiin sisältyvät vastuut ovat pitkäaikaisia, jolloin vakuutusmaksu ja sen perusteella maksettava korvaus eivät yleensä kohtaa samalla tilikaudella. Vakuutusmaksut kirjautuvat maksutuloon vakuutuslajista riippuen pääsääntöisesti maksuperusteisesti. Veloitusperusteisesti kirjautuu osa ryhmäeläkevakuutuksen vakuutusmaksuista.

Vakuutusmaksuvastuun muutos esitetään kuluna erässä Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat ja -velat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä niiden arvostuskäytännön mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja muihin rahoitusvelkoihin.

Konsernin riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti sijoituksia seurataan ja hallinnoidaan käyvin arvoin mahdollisimman ajantasaisen ja oikean kuvan saamiseksi sijoitustoiminnasta. Sijoitukset myös raportoidaan konsernin johdolle käyvin arvoin. Rahoitusvaroihin kuuluvat sijoitukset ovat joukkovelkakirjoja ja oman pääoman ehtoisia instrumentteja. Ne on pääosin luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi.

Vahinkovakuutustoiminnassa on aikaisempina vuosina sovellettu IAS 39:n sallimaa käyvän arvon optiota. Ennen vuotta 2008 hankitut ja edelleen taseessa olevat varat on edelleen arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käyvän arvon optiota sovelletaan lisäksi joissakin pienemmissä vahinkovakuutus-segmenttiin kuuluvissa yhtiöissä.

Henkivakuutustoiminnassa vakuutussopimuksia koskevan standardin IFRS 4 mukaan harkinnanvaraiseen voitonjakoon oikeutettujen sopimusten arvostuksessa noudatetaan kansallisia laskentaperiaatteita, tasoitusmäärää lukuun ottamatta, eli sopimuksia ei arvosteta käypään arvoon. Näiden sopimusten sekä oman pääoman katteena olevia sijoituksia hallinnoidaan kokonaisuutena ja ne on pääosin luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi on henkivakuutustoiminnassa määritetty sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset, jotka esitetään taseessa omana eränään. Myös näitä vastaava velka esitetään omana eränään. Lisäksi ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoitusvaroihin kuuluvat sijoitukset sekä rahoitusinstrumentit, joissa pääinstrumentista ei ole irrotettu kytkettyä johdannaista, on määritetty käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi.

Omistusyhteisötoiminnassa sijoitukset on katsottu pääosin myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi.

Taseeseen ja taseesta pois kirjaaminen

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen, eräpäivään asti pidettävien sijoitusten ja myytävissä olevien rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan taseeseen kauppapäivänä, joka on päivä, jolloin sitoudutaan ostamaan tai myymään kyseinen rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Lainat ja muut saamiset kirjataan taseeseen lainaa nostettaessa.

Rahoitusvarat ja -velat netotetaan ja esitetään taseessa nettomääräisenä vain silloin, kun netottamiseen on laillinen oikeus ja netotus aiotaan toteuttaa tai saaminen ja velka suorittaa samanaikaisesti.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty toiselle osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niiden velvoitteet on täytetty ja niiden voimassaolo on lakannut.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat

Konsernissa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia tase-eriä ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset

Johdannaissopimukset, joita ei ole määritetty suojaaviksi ja jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi.

Johdannaiset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Johdannaissopimuksista kirjataan taseeseen saaminen, kun käypä arvo on positiivinen ja velka, kun käypä arvo on negatiivinen. Johdannaiset arvostetaan taseessa käypään arvoon ja käyvän arvon muutos yhdessä realisoituneiden voittojen ja tappioiden kanssa kirjataan tuloslaskelmaan.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi luokitellaan rahoitusvarat, jotka alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä peruuttamattomasti määritetään sellaisiksi. Varat merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon.. Käyvän arvon muutos yhdessä myyntivoittojen ja -tappioiden, korkotuottojen ja -kulujen sekä osinkotuottojen kanssa kirjataan tuloslaskelmaan.

Lainat ja muut saamiset

Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan johdannaisvaroihin kuulumattomat rahoitusvarat, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia, joita ei noteerata toimivilla markkinoilla ja joita ei aiota myydä välittömästi tai lyhyen ajan kuluessa. Lainat ja muut saamiset -ryhmä sisältää myös käteiset varat.

Lainat ja muut saamiset merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa arvoon, joka on lainan saajalle annetun vastikkeen käypä arvo, lisättynä välittömästi kohdistettavissa olevilla transaktiomenoilla. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellaan johdannaisvaroihin kuulumattomat rahoitusvarat, jotka on määritetty myytävissä oleviksi tai jotka eivät kuulu muihin rahoitusvarojen ryhmiin. Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat saamistodistuksista ja osakkeista ja osuuksista.

Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa arvoon, joka on niistä maksetun vastikkeen käypä arvo lisättynä hankintaan suoraan kohdistettavissa olevilla transaktio-menoilla. Taseessa myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon ja arvonmuutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen.

Korkotuotot ja osingot kirjataan tulokseen. Kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä myydään, omaan pääomaan kertynyt käyvän arvon muutos yhdessä myyntivoiton tai -tappion kanssa kirjataan tulokseen. Käyvän arvon muutos siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan myös silloin, kun omaisuuserän arvo on alentunut siten, että siitä kirjataan arvonalentumistappio. Myytävissä olevista monetaarisista tase-eristä johtuvat kurssierot kirjataan aina suoraan tuloslaskelmaan.

Muut rahoitusvelat

Muita rahoitusvelkoja ovat liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä muut rahoitusvelat.

Muut rahoitusvelat kirjataan taseeseen saadun vastikkeen määräisenä transaktiokuluilla oikaistuna silloin, kun vastike saadaan. Rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

Jos omia velkoja lunastetaan takaisin ennen eräpäivää, velat poistetaan taseesta ja velan kirjanpitoarvon ja lunastuksessa maksetun vastikkeen erotus kirjataan tulokseen.

Käypä arvo

Rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään toimivilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella. Instrumentit arvostetaan ostokurssiin tai viimeiseen kaupantekohintaan, mikäli kyse on NASDAQ OMX:ssä noteeratuista osakkeista. Myös johdannaissopimukset arvostetaan viimeiseen kaupantekohintaan. Mikäli rahoitusinstrumentille on olemassa sen markkinariskin kumoava vastaerä, arvostuksessa käytetään tältä osin keskikurssia. Jos rahoitusinstrumentille kokonaisuutena ei ole olemassa julkista noteerausta, mutta sen osatekijöille on olemassa toimivat markkinat, käypä arvo määritetään osatekijöiden markkinahintojen perusteella.

Jos markkinat eivät ole toimivat tai arvopaperilla ei ole noteerausta, käypä arvo määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla. Arvostus tehdään käyttämällä asiaa tuntevien, liiketoimintaan halukkaiden osapuolten välisten viimeaikaisten markkinatransaktioiden hintoja, toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa, rahavirtojen diskonttausmenetelmää sekä optionhinnoittelumalleja.

Jos rahoitusvaroihin kuuluvan omaisuuserän käypää arvoa ei ole mahdollista määritellä, hankintamenon katsotaan olevan riittävän lähellä oleva arvio käyvästä arvosta. Tällaisten rahoitusvarojen määrä konsernin taseessa on epäolennainen.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Raportointikauden päättyessä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että muun kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Kun arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman alkuperäisen kirjaamisen jälkeisen toteutuneen tappion synnyttävän tapahtuman seurauksena ja näillä tapahtumilla on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroista tulevaisuudessa saataviin arvioituihin rahavirtoihin, kirjataan arvonalentumistappio.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Objektiivisena näyttönä arvonalentumisesta pidetään esimerkiksi liikkeeseenlaskijan tai velallisen merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, jotka johtavat maksukyvyttömyyteen ja arvioon siitä, että asiakas ei todennäköisesti selviydy maksuvelvoitteistaan konsernille. Objektiivinen näyttö arvioidaan ensin yksinään merkittävien rahoitusvarojen osalta ja tämän jälkeen joko yksittäin tai ryhmäkohtaisesti sellaisten rahoitusvarojen osalta, jotka eivät yksinään ole merkittäviä.

Kun on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä rahoitusvaroista on syntynyt arvonalentumistappiota, tappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja saamisesta arvioitujen kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona käytetään saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Erotus kirjataan arvonalentumistappioksi tuloslaskelmaan. Arvonalentuminen arvioidaan sopimuskohtaisesti.

Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee myöhemmin ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan (kuten rahoitusinstrumentin liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuusluokituksen paranemiseen), arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Objektiivinen näyttö perustuu erillistarkasteluun, joka tehdään, kun liikkeeseenlaskijan luottoriskiluokituksessa tapahtuu muutos tai yhtiö siirretään tarkkailulistalle tai kun osakkeen tai osuuden käypä arvo laskee merkittävästi tai pitkäaikaisesti alle alkuperäisen hankintamenon.

Päätös siitä, onko arvon alentuminen merkittävä tai pitkäaikainen, vaatii johdon harkintaa. Päätös tehdään tapauskohtaisesti ja sitä tehtäessä arvioidaan laadullisten kriteerien lisäksi mm. osakkeen arvon historiallisia muutoksia ja aikajaksoa, jonka ajan osakkeen käypä arvo on ollut hankintamenoa alhaisempi. Sampo- konsernissa arvon alentuminen katsotaan yleensä merkittäväksi, kun julkisesti noteeratun osakkeen tai osuuden käypä arvo alittaa keskimääräisen hankintamenon 20 prosentilla ja pitkäaikaiseksi, kun käypä arvo on alittanut hankintamenon yli 12 kuukauden ajan.

Koska noteeraamattomille osakkeille ja osuuksille ei ole saatavissa toimivilla markkinoilla julkaistavia hintoja, niiden arvo pyritään määrittämään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla. Merkittävin noteeraamattomien osakkeiden ja osuuksien erä ovat pääomarahastosijoitukset. Pääomarahastosijoitukset arvostetaan yleisesti alalla vallitsevan käytännön, International Private Equity and Venture Capital Guidelines (IPEV) mukaisesti.

Arvon alenemisen merkittävyyttä ja pitkäaikaisuutta arvioidaan viimeksi mainituissa tapauksissa tapauskohtaisesti ottaen huomioon sijoitukseen liittyvät erityistekijät ja olosuhteet. Sampo tekee pääomarahastosijoituksensa pitääkseen ne rahaston elinkaaren loppuun asti, jolloin rahaston tyypilliseksi toimiajaksi muodostuu 10- 12 vuotta. Arvio koko rahaston mahdollisesta arvon alentumisesta voidaan yleensä perustellusti tehdä vasta elinkaaren loppupuolella. Mikäli on lisäksi kuitenkin perusteltua syytä epäillä, että sijoituksesta ei sitä myytäessä saada hankintamenoa vastaavaa määrää, kirjataan arvonalennus.

Saamistodistusten arvon alentumisessa tappion suuruus määritetään pääoman lyhennyksillä ja jaksotuksilla oikaistun hankintamenon ja tarkasteluhetken käyvän arvon välisenä erotuksena, vähennettynä aikaisemmin tulosvaikutteisesti kirjatulla arvonalentumistappiolla.

Kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvan saamistodistuksen tai osakkeen tai osuuden arvonalentumisesta on saatu objektiivinen näyttö, muihin laajan tuloksen eriin kirjattu kertynyt tappio siirretään omasta pääomasta kirjattavaksi tulosvaikutteisena arvonalentumistappiona.

Jos myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvan saamistodistuksen käypä arvo myöhemmin nousee ja nousun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappiokirjauksen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio peruutetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan.

Jos osakkeen käypä arvo arvonalentumiskirjauksen jälkeen nousee, arvonnousu kirjataan suoraan muun laajan tuloksen eriin. Arvon edelleen laskiessa alle hankintamenon kirjataan tulosvaikutteinen arvonalennus.

Johdannaissopimukset ja suojausperiaatteet

Johdannaissopimukset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin sopimuksiin ja suojaaviin sopimuksiin ja ne sisältävät korkojohdannaiset, valuuttajohdannaiset, osakejohdannaiset sekä hyödykejohdannaiset. Johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen varoiksi, kun niiden käypä arvo on positiivinen ja veloiksi, kun käypä arvo on negatiivinen.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset

Johdannaissopimukset, joita ei ole merkitty suojaaviksi sekä pääsopimuksesta erotetut kytketyt johdannaiset käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaissopimuksina. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset sekä myyntivoitot ja -tappiot yhdessä korkotuottojen ja -kulujen kanssa kirjataan tuloslaskelmaan.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi johdannaisiksi luokitellaan myös sopimukset, joita käytetään suojaamistarkoituksessa, mutta jotka eivät täytä IAS 39 -standardin suojauslaskennalle asettamia ehtoja.

Suojaavat johdannaissopimukset ja suojausperiaatteet

Suojausperiaatteiden mukaisesti konsernissa voidaan suojautua korkoriskiltä, valuuttakurssiriskiltä ja hintariskiltä soveltamalla käyvän arvon tai rahavirran suojausta. Rahavirran suojauksella suojaudutaan tulevien rahavirtojen vaihtelulta, käyvän arvon suojauksella suojaudutaan suojattavan kohteen käyvän arvon muutoksilta.

Suojauslaskentaa sovelletaan suojauksiin, jotka ovat suojattavan riskin osalta tehokkaita ja täyttävät IAS 39 -standardin suojauslaskennan ehdot. Suojaussuhde suojaavan johdannaisen ja suojattavan kohteen välillä sekä suojaukseen liittyvät riskienhallintatavoitteet dokumentoidaan suojauksen alkaessa. Suojauksen tehokkuus arvioidaan suojaussuhteen alussa ja suojauksen aikana siten, että suojaus on erittäin tehokas koko suojauksen ajan. Suojausta pidetään tehokkaana, kun suojaavan instrumentin käyvän arvon tai rahavirtojen muutos eliminoi suojauksen kohteena olevan sopimuksen tai position käyvän arvon tai rahavirtojen muutoksesta 80-125 prosenttia.

Kuluneella tilikaudella vahinkovakuutustoiminnassa on sovellettu käyvän arvon suojausta. Henkivakuutustoiminnassa on sovellettu sekä käyvän arvon että rahavirran suojausta.

Rahavirran suojaus

Rahavirran suojauksella suojataan vaihtuvakorkoisten velkakirjalainojen tai muiden vaihtuvakorkoisten varojen tai velkojen korkorahavirtoja. Suojaavina instrumentteina käytetään mm. koronvaihto-, yhdistettyä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia sekä korkooptioita. Johdannaissopimukset, jotka on dokumentoitu rahavirtaa suojaaviksi ja jotka ovat suojauksena tehokkaita, arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksesta tehokkaan suojauksen osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ylimenevä tehoton osuus kirjataan suoraan tulokseen.

Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jona suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat.

Kun suojaava johdannainen erääntyy, myydään, suojaussuhde päätetään tai suojaus ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja, omaan pääomaan suojauksen loppumishetkeen mennessä kertynyt käyvän arvon muutos jää omaan pääomaan, kunnes se kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jona suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat.

Käyvän arvon suojaus

Käyvän arvon suojauksella suojaudutaan mm. hinta- ja korkotason sekä valuuttakurssien muutosten aiheuttamilta vaikutuksilta käypiin arvoihin konsernin riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti. Suojaavina johdannaisina käytetään konserniyhtiöiden hallitusten hyväksymiä instrumentteja, joita ovat valuuttatermiinit, koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimukset sekä optiot.

Johdannaissopimusten, jotka on dokumentoitu käypää arvoa suojaaviksi ja jotka ovat suojauksena tehokkaita, käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Myös suojauksen kohteena olevat omaisuus- ja velkaerät arvostetaan suojauksen aikana käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Arvopaperilainaus

Lainaksi annetut arvopaperit säilyvät taseessa lainauksesta huolimatta. Vastaavasti lainaksi otettuja arvopapereita ei kirjata taseeseen. Jos lainaksi otetut arvopaperit myydään kolmannelle osapuolelle, saatu myyntihinta kirjataan taseeseen varoiksi ja vastaavansuuruiseksi velaksi lainanantajalle. Velka käsitellään käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavana velkana.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Rahoitusleasingsopimukset

Vuokrasopimukset, joissa vuokralle otettujen hyödykkeiden omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista olennainen osa siirtyy konsernille, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Tällöin hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuoratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Vastaava velka merkitään taseeseen muihin velkoihin. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot joko niiden taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokraajan kuluessa. Maksettava leasing-vuokra jaetaan velan lyhennykseksi ja korkokuluksi. Korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti.

Muut vuokra-sopimukset

Vuokrasopimukset, joissa vuokralle otetun hyödykkeen omistamiseen liittyvistä riskeistä olennainen osa säilyy vuokralle antajalla, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi ja ne sisältyvät vuokralle antajan taseeseen. Muun vuokrasopimuksen perusteella maksettavat vuokrat kirjataan tasaerinä vuokrakuluiksi vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Muut vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa konsernin vuokralle antaman hyödykkeen omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista olennainen osa säilyy konsernilla, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät tase-erään Sijoituskiinteistöt ja niiden poistoajat ja -menetelmät sekä arvonalentumistappioiden kirjausperusteet ovat samat kuin vastaavien aineellisten hyödykkeiden. Muun vuokrasopimuksen perusteella saatavat vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokratuotoiksi vuokra-ajan kuluessa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Sitä aiempien hankintojen liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.

Liikearvo arvostetaan kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Liikearvosta ei tehdä poistoja.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, käsitellään ulkopuolelta hankitut ja sisäisesti aikaansaadut atkohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet, jos on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeiden hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen hankintameno määräytyy hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien menojen summana. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona ne toteutuvat. Kehittämismenoista, jotka johtuvat uusien atk-ohjelmistojen suunnittelusta tai jo olemassa olevien ohjelmistojen merkittävistä parannuksista, aktivoidaan vain ne, jotka täyttävät edellä mainitut taseeseen kirjaamisen edellytykset.

Muina aineettomina hyödykkeinä on käsitelty myös vahinkovakuutustoiminnan yhdistämisen yhteydessä yksilöitävissä olleet vakuutussopimuksiin perustuvat asiakassuhteet. Asiakassuhteet on arvostettu käypään arvoon hankinnan yhteydessä. Hyödykkeestä tulevaisuudessa saatavien kassavirtojen nykyarvon laskennassa on huomioitu mm. vakuutusmaksujen tarkistukset, ristiinmyynti ja talouden yleiset ennusteet. Hyödykkeen taloudelliseksi vaikutusajaksi on katsottu vakuutussopimusten keskimääräinen voimassaoloaika 6 vuotta, jonka kuluessa hyödyke kirjataan tasapoistoina kuluksi. Asiakassuhteet testataan tarvittaessa arvonalentumisen varalta.

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:

Atk-ohjelmistot	4 - 10 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	3 - 10 vuotta

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat omassa käytössä olevat kiinteistöt, koneet ja laitteet sekä kalusto. Kiinteistöjen luokitus omassa käytössä ja sijoituskäytössä oleviin suoritetaan käytössä olevan neliömäärän perusteella. Mikäli omassa käytössä on korkeintaan 10 prosenttia kiinteistön pinta-alasta, kiinteistö luokitellaan kokonaan sijoituskiinteistöksi.

Kiinteistöt ja muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Perusparannusmenot lisätään kiinteistöjen kirjanpitoarvoon silloin kun on todennäköistä, että niistä koituva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioidaan nollan suuruiseksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Taloudellisen vaikutusajan arviota tarkistetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Poistoaikoja oikaistaan, mikäli arvio muuttuu merkittävästi. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:

Asuin-, toimisto- ja liikerakennukset	20 - 60 vuotta
Teollisuus- ja varastorakennukset	30 - 60 vuotta
Rakennusten ainesosat	10 - 15 vuotta
Atk-laitteet ja autot	3 - 5 vuotta
Muut koneet ja kalusto	3 - 10 vuotta

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen kirjaaminen lopetetaan, mikäli omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot mukaisesti.

Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentuminen

Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että aineettomiin hyödykkeisiin tai aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvan omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos arvonalentumisesta on viitteitä, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta, keskeneräisistä aineettomista hyödykkeistä sekä taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten hankinta-ajankohdasta lähtien konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille. Testissä verrataan yksikön liikearvon sisältävää kirjanpitoarvoa yksiköstä kerrytettävissä olevaan rahamäärään.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa ennen veroja määritettyä korkoprosenttia käyttäen. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, siitä kirjataan tuloslaskelmaan arvonalentumistappio. Kirjaamisen yhteydessä poistettavan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.

Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeestä kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta, ei kuitenkaan enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöjä pidetään vuokratuottojen saamiseksi ja omaisuuden arvonnoususta hyötymiseksi. Sijoituskiinteistöt arvostetaan hankintamenomallia käyttäen kuten omassa käytössä olevat kiinteistötkin. Samoin niiden poistoajat ja -menetelmät sekä arvonalentumistappioiden kirjausperusteet ovat samat kuin vastaavien omassa käytössä olevien kiinteistöjen. Sijoituskäytössä olevien kiinteistöjen käyvät arvot esitetään liitetietona ja ne arvioidaan käyttäen tuleviin tuottoihin ja markkinaehtoisiin tuotto-odotuksiin perustuvaa tuottoarvomenetelmää ja toteutuneisiin vertailukauppoihin perustuvaa kauppa-arvomenetelmää.

Arvioinnin lähtökohtana ovat kiinteistökohtaiset ominaisuudet koskien mm. kiinteistön sijaintia, kuntoa ja vuokraustilannetta sekä markkinalähtöiset vertailutiedot koskien vaihtoehtoisia vuokria, tuottovaatimustasoja ja yksikköhintoja. Arviointi on tilikaudella suoritettu käyttäen konsernin omaa asiantuntemusta.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernille on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos velvoitteesta tai osasta siitä on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain silloin, kun sen saaminen on käytännössä varmaa.

Vakuutus- ja sijoitussopimukset

Vakuutussopimukset käsitellään IFRS 4 -standardin mukaisesti joko vakuutussopimuksina tai sijoitussopimuksina. Standardin mukaan vakuutussopimukset luokitellaan vakuutussopimuksiksi, mikäli niissä siirtyy vakuutuksenottajan ja vakuutuksenantajan välillä merkittävää vakuutusriskiä. Mikäli sopimuksen perusteella siirtyvä riski on luonteeltaan rahoitusriskiä eikä merkittävää vakuutusriskiä, luokitellaan sopimus sijoitussopimukseksi. Sopimuksen luokittelu vakuutus- tai sijoitussopimukseksi määrää sen arvostuskäytännön.

Sampo käsittelee sopimuksista syntyvät velat standardin ensimmäisessä vaiheessa kansallisten vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta tasoitusmäärää, yhteistakuuerää sekä näiden muutosta, jotka IFRS:n mukaisesti esitetään omassa pääomassa ja tuloksessa.

Vakuutus- ja sijoitussopimuksiin liittyviä riskejä on kuvattu laajasti konsernitilinpäätöksen Riskienhallinta -osiossa.

Jälleenvakuutussopimukset

Jälleenvakuutussopimus on sopimus, joka täyttää IFRS 4:n asettamat edellytykset vakuutussopimukselle ja jonka perusteella konserni voi saada korvauksia toiselta vakuutusyhtiöltä, mikäli se itse joutuu korvausvelvolliseksi muiden tekemiensä vakuutussopimusten perusteella. Jälleenvakuutussopimusten perusteella saatavat suoritukset on kirjattu taseessa erään Saamiset jälleenvakuutussopimuksista sekä Muut varat. Ensiksi mainittu erä sisältää jälleenvakuuttajien osuuden konsernin jälleenvakuutettujen vakuutussopimusten vakuutusmaksu- ja korvausvastuusta. Muissa varoissa on lyhytaikaiset saamiset jälleenvakuuttajilta.

Kun konserni itse joutuu maksamaan korvauksia jälleenvakuutussopimuksen perusteella toiselle vakuutusyhtiölle, kirjataan velka taseerään Muut velat.

Jälleenvakuutuksiin liittyvät saamiset ja velat arvostetaan yhdenmukaisesti jälleenvakuutettujen saamisten ja velkojen kanssa. Jälleenvakuutussaamiset testataan vuosittain arvonalentumistappioiden varalta. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti, mikäli on olemassa objektiivista näyttöä, että konserni ei tule saamaan kaikkia rahamääriä, joihin sillä sopimuksen ehtojen mukaan on oikeus.

Vahinkovakuutus

Vakuutussopimusten luokittelu

Vakuutussopimuksia luokiteltaessa ja niihin liittyviä riskejä tarkasteltaessa toisiinsa kytketyt sopimukset tulkitaan yhdeksi sopimukseksi.

Muina kuin vakuutussopimuksina, eli sopimuksina, joissa riski ei siirry, käsitellään mm. Captive-sopimuksia, joissa vakuutusyhtiö merkitsee yrityksen ensivakuutuksen ja jälleenvakuuttaa saman riskin sellaisessa vakuutusyhtiössä, joka kuuluu vakuutuksenottajan kanssa samaan konserniin. Vahinkovakuutuksessa on myös sopimuksia, joissa vakuutusyhtiö myöntää vakuutuksen ja siirtää vakuutusriskin edelleen lopulliselle vakuutuksenantajalle. Nämä ovat ns. Reverse Flow Fronting -sopimuksia. Aikaisemman bruttokäsittelyn sijaan näistä molemmista kirjataan vain sopimussuhteen nettovaikutus tuloslaskelmaan ja taseeseen. Edellytyksenä nettomääräiselle käsittelylle on, että sopimuksesta nettona kirjattu omapidätys on nolla.

Lisäksi vahinkovakuutuksessa on sopimuksia, joissa vakuutusriski on eliminoitu retrospektiivisellä vakuutusmaksulla, eli ennakoitujen ja toteutuneiden vahinkojen erotus tasataan lisämaksulla suoraan tai vakuutuksen vuosiuudistuksen yhteydessä. Näiden sopimusten rahavirta kirjataan nettomääräisenä suoraan taseeseen kirjaamatta niitä ensin tuloslaskelmaan vakuutusmaksutuotoiksi ja korvauskuluiksi.

Velat vahinkovakuutussopimuksista

Vakuutusvelka on nettomääräinen sopimusperusteinen velvoite, joka vakuutuksenantajalla on vakuutussopimuksen perusteella. Vakuutusmaksuvastuu ja korvausvastuu muodostavat vakuutusvelan, joka vastaa solmittujen vakuutussopimusten mukaisia velvoitteita.

Vakuutusmaksuvastuun on tarkoitus kattaa jo solmittujen vakuutussopimusten jäljellä olevan vakuutuskauden odotettavissa olevat korvausmenot ja liikekulut. Vahinko- ja jälleenvakuutuksessa vakuutusmaksuvastuu lasketaan yleensä aikaperusteisesti niin kutsutun pro rata temporaris -periaatteen mukaisesti. Jos vakuutusmaksutaso katsotaan riittämättömäksi siten, ettei se kata mahdollista korvausmenoja ja liikekuluja, vakuutusmaksuvastuuta on vahvistettava siirtovastuun täydennyksellä ottaen huomioon myös erääntymättömät vakuutusmaksuerät.

Korvausvastuu kattaa tulevaisuudessa suoritettavat korvaukset kaikista jo tapahtuneista vahingoista. Tämä koskee myös tapahtuneita vahinkoja, joita ei tilinpäätöshetkellä vielä ole raportoitu vakuutusyhtiölle eli ns. IBNR (incurred but not reported) -vahinkoja. Korvausvastuuseen sisältyvät myös kaikki korvausten arvioidut selvittelykulut.

Vahinkoensivakuutuksen ja jälleenvakuutuksen korvausvastuu lasketaan tilastollisin menetelmin tai tapauskohtaisesti yksittäisten vahinkojen perusteella. Useimmiten käytetään näiden menetelmien yhdistelmää siten, että suurvahingot arvioidaan tapauskohtaisesti ja pienehköt vahingot sekä tilinpäätöshetkellä tapahtuneet mutta vielä raportoimattomat vahingot (IBNR) tilastollisin menetelmin. Korvausvastuuta ei diskontata. Tästä poikkeuksena ovat vahinkovakuutuksen eläkemuotoiset korvaukset, joiden nykyarvo lasketaan yleisesti hyväksytyillä henkivakuutusteknisillä menetelmillä ottaen huomioon oletettu inflaatio ja kuolevuus.

Vahinko- ja jälleenvakuutuksesta saatava vakuutusmaksutulo kirjataan tuloslaskelmaan, kun vakuutuksen vuosimaksu erääntyy maksettavaksi.

Vakuutusvelan riittävyystesti

Vahinkovakuutuksen korvausvastuun ja vakuutusmaksuvastuun riittävyys tutkitaan erikseen. Korvausvastuu perustuu vastaisten korvausrahavirtojen ennusteisiin. Ennusteet tehdään vakiintuneilla vakuutusmatemaattisilla menetelmillä.

Vakuutusmaksuvastuu lasketaan pääsääntöisesti aikaperusteisesti ns. pro rata temporis -periaatteen pohjalta. Vakuutusmaksuvastuun riittävyys testataan laskemalla vakuutusmaksuvastuun lisävastuu yhtiöittäin kullekin liiketoiminta-alueelle ja vakuutusluokalle. Mahdollinen havaittu riittämättömyys vakuutusmaksuvastuussa korjataan kirjaamalla siirtovastuun täydennys.

Yhteistakuuerä

Yhteistakuueränä on käsitelty erä, jonka kartuttaminen on perustunut Suomen liikenne- ja tapaturmavakuutuslakiin ja jonka kerryttämisestä ovat vastanneet kyseisiä vakuutuksia myyvät yhtiöt yhdessä. Yhteistakuuerän tarkoituksena on ollut taata korvausten maksu asiakkaille siinä tapauksessa, että joku vakuutuksia myyvistä yhtiöistä joutuisi selvitystilaan tai konkurssiin. Sampo-konsernissa yhteistakuuerä on aikaisempina vuosina esitetty IFRS-standardien yleisten perusteiden mukaisesti osingonjakokelvottomana eränä omassa pääomassa, kunnes velvoitteen toteutuminen on ollut todennäköistä. Lainsäädännöllisistä muutoksista johtuen yhteistakuuerä purettiin 31.12.2010. Lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen liittyvät varat siirrettiin jakojärjestelmään, josta ne palautetaan vakuutuksenottajille seuraavien 3 vuoden kuluessa.

Vahinkovakuutuslajien jakojärjestelmä

Suomen lakisääteisten vahinkovakuutusten (tapaturma- liikenne- ja potilasvakuutusten) perusteella maksettavia eläkkeitä, sairaanhoidon sekä lääkinnällisen kuntoutuksen korvauksia korotetaan vuosittain Tel-indeksillä korvausten reaaliarvon säilyttämiseksi. Indeksikorotukset eivät ole vakuutusyhtiöiden vastuulla, sillä ne rahoitetaan jakojärjestelmäperiaatteella, ts. kunakin vuonna vakuutusmaksuissa kerätään indeksikorotuksia yhtä paljon kuin niitä kyseisenä vuonna maksetaan. Käytännössä tämä toteutetaan siten, että vahinkovakuutusyhtiöt keräävät vakuutusmaksutulojensa yhteydessä kuormituserää, joka tilitetään kyseisen vakuutuslajin keskusyhteisölle. Keskusyhteisö jakaa kerätyt jakojärjestelmämäärät siten, että kyseistä vakuutuslajia harjoittava yhtiö saa saman määrän, minkä se on sinä vuonna maksanut jakojärjestelmän piiriin kuuluvia korvauksia. Vakuutusyhtiön maksuosuuden suuruus perustuu yhtiön markkinaosuuteen kyseisen vakuutuslajin osalta.

Eläkkeiden indeksikorotuksiin liittyvää jakojärjestelmää ei käsitellä IFRS 4:n mukaisena vakuutustoimintana eikä siitä synny vakuutusyhtiölle riskiä. Siten vakuutusmaksun yhteydessä kerättävää jakojärjestelmämaksua ei katsota vakuutusmaksutuloksi eikä maksettavaa eläkkeiden indeksikorotusta korvauskuluksi. Koska kerätty indeksikorotus vastaa määrältään maksettuja eläkkeiden indeksikorotuksia, kyseiset erät netotetaan tuloserässä Liiketoiminnan muut kulut. Keskusyhteisöltä mahdollisesti vielä saamatta tai maksamatta oleva osuus tasauserästä esitetään lyhytaikaisena saamisena tai velkana tase-erissä Muut varat tai Muut velat.

Vakuutusten aktivoidut hankintamenot

Vakuutusten hankintamenot, jotka selkeästi liittyvät vakuutussopimusten solmimiseen, esitetään taseen varoissa vakuutusten aktivoituina hankintamenoina. Hankintamenoina käsitellään vakuutussopimusten hankkimiseen tai uusimiseen välillisesti tai välittömästi liittyvät toimintakulut kuten palkkiot, markkinointikulut sekä myyntihenkilöstön palkat ja kulut. Vakuutusten hankintamenot jaksotetaan samalla tavalla kuin vakuutusmaksuvastuu. Poistoaika on yleensä korkeintaan 12 kuukautta.

Henkivakuutus

Vakuutussopimusten luokittelu

Henkivakuutustoiminnan sopimukset luokitellaan vakuutussopimuksiksi tai sijoitussopimuksiksi. Vakuutussopimuksia ovat sopimukset, joihin liittyy merkittävä vakuutusriski tai sellaiset sopimukset, joihin sisältyy vakuutuksenottajan oikeus muuttaa sopimusta kasvattamalla riskiä. Kapitalisaatiosopimuksiin ei sisälly vakuutusriskiä, joten nämä sopimukset on luokiteltu sijoitussopimuksiksi.

Sopimukseen liittyvä oikeus harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä (Discretionary Participation Feature (DPF)) on vakuutuksenottajan sopimukseen perustuva oikeus saada taatun vähimmäisedun lisäksi muita etuja. Etuina hyvitetään vakuutuksille laskuperustekoron lisäksi asiakashyvityksiä, korotetaan kuolemantapaussummia tai alennetaan vakuutusmaksuja. Mandatum Lifen tulkinnassa kohtuusperiaatteesta määritellään tavoitteet harkinnanvaraisille eduille. Sijoitussidonnaisissa sopimuksissa vakuutuksenottaja kantaa sijoitusriskin valitsemalla sijoituskohteet, joihin sopimusten arvonkehitys sidotaan.

Vakuutus- ja sijoitussopimusten arvostus

Kaikkiin vakuutussopimuksiin ja niihin sijoitussopimuksiin, joihin liittyy harkinnanvarainen oikeus osuuteen ylijäämästä (DPF), sovelletaan kansallisia laskentaperiaatteita lukuun ottamatta tasoitusmäärän ja sen muutoksen kirjaamista.

Kaikkiin sopimuksiin lukuun ottamatta sijoitussidonnaisia sopimuksia liittyy harkinnanvarainen oikeus ylijäämään. Sellaisiin sijoitussidonnaisiin sopimuksiin, joita ei luokitella vakuutussopimuksiksi, liittyy vakuutuksenottajan oikeus vaihtaa säästöjen tuottorakenne sijoitussidonnaisesta sellaiseksi, joka muodostuu vähimmäistuottotakuusta ja oikeudesta harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä. Tämän perusteella myös näihin sopimuksiin sovelletaan kansallisia laskentaperiaatteita.

Takaisinosto-oikeutta, vähimmäistuottotakuuta, saman sopimuksen sisällä olevia vakuutus- ja talletusosia sekä muita vastaavia oikeuksia ei eroteta pääsopimuksesta eikä arvosteta erikseen.

Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista ja jälleenvakuutusvarat

Vakuutus- ja sijoitussopimusten velka kirjataan vastuuvelaksi, jonka muodostavat vakuutusmaksuvastuu ja korvausvastuu. Henkivakuutustoiminnan vakuutusteknisen vastuuvelan laskennassa käytetään erilaisia menetelmiä, jotka sisältävät oletuksia mm. kuolevuudesta, sairastuvuudesta, sijoitusten tuottotasosta, vastaisista liikekuluista ja vahinkojen selviämisestä.

Vastaanotetun jälleenvakuutuksen vastuuvelan muutos on laskettu vaihtuvin kurssein.

Vakuutusmaksuvastuu lasketaan ensivakuutuksessa vakuutuskohtaisesti ja jälleenvakuutuksessa antavan yhtiön ilmoituksen perusteella tai yhtiön omien laskuperusteiden mukaan.

Vastuuvelan diskonttauksessa käytetty korko on enintään kunkin maan viranomaisen hyväksymän enimmäiskoron suuruinen. Ensivakuutuksen maksuperusteissa käytetty laskuperustekorko ts. sopimuksille alkamishetkellä taattu vähimmäistuottotakuu vaihtelee vakuutusten alkamisajankohdan perusteella nollasta 4,5 prosenttiin. Vastuuvelkaa diskontattaessa on käytetty samaa tai alempaa korkoa kuin maksua laskettaessa. Suurin osa Mandatum Lifen harkinnanvaraiseen voitonjakoon oikeutettujen sopimusten ansaittujen etujen vastuuvelasta on diskontattu 3,5 prosentilla, joka on myös korkein käytetty diskonttauskorko. Lisäksi vuodeksi 2011 Mandatum Life on alentanut enimmäiskoroksi 2,5 prosenttia ja vuodeksi 2012 3,0 prosenttia.

Vastuuvelan diskonttauskoron ja 4,5 % vähimmäistuottotakuun eron takia vastuuvelkaan on lisätty laskuperustekoron täydennysvastuuta. Tytäryhtiössä Mandatum Life Insurance Baltic SE diskonttauskorko vaihtelee maittain välillä 2,5 - 4,0 prosenttia ja vähimmäistuottotakuun keskiarvo välillä 2,5 - 4,0 prosenttia.

Kuolevuusoletuksilla on olennainen vaikutus vastuun määrään erityisesti ryhmäeläkevakuutuksessa, jonka vastuu muodostaa noin 37 prosenttia kotimaisen henkivakuutusyhtiön vastuuvelasta. Ryhmäeläkkeen vastuun laskennassa käytetään ns. kohorttikuolevuusmallia, joka huomioi vakuutetun iän ja sukupuolen lisäksi myös syntymävuoden. Kohorttikuolevuus olettaa elinajan odotteen kasvavan yhdellä vuodella kymmenen vuoden aikavälillä.

Sijoitussidonnaisten sopimusten velat ja katteena olevat varat on sovitettu yhteen. Velkojen ja varojen määrät on esitetty liitetiedoissa. Ensivakuutuksen korvausvastuuta laskettaessa vain alkaneiden eläkkeiden korvausvastuussa käytetään diskonttausta. Vastaanotetun jälleenvakuutuksen korvausvastuu perustuu antavan yhtiön ilmoitukseen ja arvioon vielä tilittämättä olevasta korvauskulusta.

Korvausvastuu kattaa tulevaisuudessa suoritettavat korvaukset kaikista jo tapahtuneista vakuutustapahtumista. Korvausvastuuseen sisältyvät myös kaikki korvausten hoitokulut.

Vastuuvelasta määritetään vuosittain lyhyt- ja pitkäkestoisen velan osuus.

Konsernitilinpäätöksen Riskienhallinta -osiossa on kerrottu vastuuvelan muutos päättyneen tilikauden aikana sekä vastuuvelan ennustettu vuosittainen erääntyminen.

Velan riittävyystesti

Velan riittävyystesti tehdään yhtiöittäin kaikista sopimuskannoista ja täydennystarvetta tarkastellaan yhtiöittäin koko vastuuvelan riittävyyden perusteella. Ei-sijoitussidonnaiseen velkaan kohdistuva testi sisältää kaikki odotettavissa olevat sopimuksiin perustuvat rahavirrat. Sopimuksiin perustuviin rahavirtoihin kuuluvat odotettavissa olevat vakuutusmaksut, korvaukset, lisäedut ja liikekulut. Korvauksissa on arvioitu takaisinostot ja muut vakuutustapahtumat historiatietoihin perustuen. Korvausmäärät pitävät sisällään sekä sopimusten laskuperustekoron että arvion tulevista lisäeduista. Rahavirtojen pääoma-arvot diskontataan tilinpäätöshetkeen käyttäen swap-korkokäyrää.

Sijoitussidonnaisen liikkeen testissä lasketaan riski- ja liikekuluylijäämien pääoma-arvot vastaavalla tavalla. Mikäli yhtiökohtaisen sijoitussidonnaisen ja muun liikkeen velan yhteismäärä edellyttää täydentämistä, kasvatetaan velkaa tulosvaikutteisesti testin osoittamalla määrällä.

Kohtuusperiaate

Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 §:n mukaan henkivakuutuksessa on noudatettava ns. kohtuusperiaatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottaman ylijäämän perusteella myönnettäviin lisäetuihin (DPF). Mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät ole esteenä, kohtuullinen osa ylijäämästä on palautettava lisäetuina näille vakuutuksille.

Mandatum Lifen tavoitteena on antaa pitkällä aikavälillä voitonjakoon oikeutetuille vakuutussäästöille ennen kuluja ja veroja kokonaishyvitys, joka on vähintään Suomen valtion pitkän joukkovelkakirjalainan tuotto. Kokonaishyvitys muodostuu laskuperustekorosta ja vuosittain määrättävistä lisäeduista. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen. Yhtiön vakavaraisuusasema pyritään pitämään sellaisena, että se ei rajoita lisäetujen antamista vakuutuksenottajille eikä omistajille suunnattavaa voitonjakoa. Tarkemmin periaate on selitetty yhtiön internet-sivuilla.

Viron, Latvian ja Liettuan lainsäädännössä ei ole kohtuusperiaatetta vastaavaa sääntelyä.

Työsuhde-etuudet

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ovat eläkkeet ja henkivakuutukset.

Sammolla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsissa ja Norjassa, muissa maissa eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Merkittävin maksupohjainen järjestely on Suomen TyEL-perusvakuutus.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkevakuutusyhtiölle eikä sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja. Maksupohjaisista järjestelyistä aiheutuvat velvoitteet kirjataan kuluksi kaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä yritykselle jää velvoitteita tilikauden maksun suorittamisen jälkeenkin ja näiden vakuutusmatemaattisen ja/ tai sijoitusriskin kantaa yritys. Velvoite lasketaan kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen määrän laskennassa käytetään vakuutusmatemaattisia oletuksia. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä on sekä rahastoituja että rahastoimattomia järjestelyjä. Näissä tilivuoden eläkekuluksi kirjataan vuoden vakuutusmatemaattisten laskelmien mukainen vanhuuseläkekertymä laskettuna lineaarisesti eläkeiän saavuttamishetken eläkepalkan pohjalta, mihin lisätään korkokuluina aikaisempien vuosien eläkesitoumusten hyvityksistä/lisäyksistä aiheutuvat laskennalliset vaikutukset ja vähennetään järjestelyihin kuuluvien varojen tuotot. Tilivuoden eläkekulut arvioidaan vuoden alussa ja laskelma perustuu osaksi muun muassa palkkojen korotusolettamiin ja hintainflaatioon eläkesitoumuksen koko keston ajalta, osaksi järjestelyihin kuuluvien varojen tuotto-odotukseen sekä sitoumuksen markkinakorkoon tilikauden aikana.

Etuuspohjaisten järjestelyjen kirjaamisessa taseeseen sovelletaan mallia, jossa vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita, jotka johtuvat laskennallisten olettamusten ja toteutumien eroista, ei tulouteta, jos erotus on pienempi kuin 10 prosenttia vastaisen sitoumuksen nykyarvosta tai järjestelyihin kuuluvien varojen käyvästä arvosta, sen mukaan kumpi on suurempi. 10 prosentin rajan ylittävät kertyneet erotukset jaksotetaan tuloslaskelmassa eläkekuluksi sitoumuksen koko keston ajalle. Näin kertyneet tulouttamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan taseeseen nettosaamiseksi tai nettovelaksi.

Konsernilla on lisäksi vapaaehtoisia etuuspohjaisia eläkevakuutuksia. Vakuutukset ovat konsernin sisäisiä, ne sisältyvät Mandatum Lifen vastuuvelkaan ja niiden määrä on epäolennainen.

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Irtisanomiseen perustuva velvoite kirjataan velaksi silloin kun konserni on todistettavasti sitoutunut lopettamaan yhden tai useamman henkilön työsuhteen ennen normaalia eläkkeelle jäämisen ajankohtaa tai myöntämään irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehdyn tarjouksen seurauksena. Etuuksista ei koidu työnantajalle taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, joten ne kirjataan välittömästi kuluksi. Myöhemmin kuin 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä erääntyvät velvoitteet diskontataan. Sammossa irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia ovat irtisanomiseen liittyvät rahapaketit ja eläkepaketit.

Osakeperusteiset maksut

Sammolla oli tilikauden aikana voimassa olevia osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä, jotka maksetaan käteisvaroina (Johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2006 II, 2008 I, 2008 II ja 2009 I) ja oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina (Sampo 2006). Järjestelyt on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä sekä käteisvaroina maksettavien järjestelyjen osalta myös jokaisena raportointipäivänä tämän jälkeen.

Käteisvaroina maksettavissa järjestelyissä arvostus kirjataan velaksi ja sen muutos tuloslaskelmaan. Oman pääoman ehtoisina instrumentteina maksettavissa järjestelyssä arvostus kirjataan kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana.

Kannustimien käypä arvo on määritetty Black-Scholes - hinnoittelumallin avulla. Markkinaperusteisen kannustinosan käyvässä arvossa on huomioitu hinnoittelumallilla ennakoitu toteuma palkkiona maksettavien osakkeiden määrästä. Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä kannustimen käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Tältä osin konserni päivittää oletuksen arvioidusta lopullisesta osakemäärästä jokaisena väli- ja tilinpäätöspäivänä.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron. Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvon arvonalentumisesta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettuja verokantoja.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Osakepääoma

Osakkeiden liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan kohdistettavissa uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseen laskemiseen tai liiketoiminnan hankkimiseen, esitetään omassa pääomassa verovaikutukset huomioon ottaen saadun tulon vähennyksenä.

Osingot kirjataan omasta pääomasta sinä tilikautena, jona yhtiökokous päättää osingonjaosta.

Kun emoyhtiö tai muu konserniyhtiö ostaa emoyhtiön osakkeita, maksettu vastike vähennetään omasta pääomasta ja esitetään erässä Omat osakkeet siihen asti, kunnes osakkeet mitätöidään. Jos osakkeet myöhemmin myydään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen, saatu vastike kirjataan omaan pääomaan.

Rahavarat

Rahavaroina käsitellään käteiset varat, joiksi katsotaan kassa sekä lyhytaikaiset talletukset (3 kk).

Sampo esittää liiketoiminnan rahavirrat käyttäen epäsuoraa esitystapaa, jolloin voittoa (tappiota) ennen veroja oikaistaan eikassaperusteisten tapahtumien vaikutuksella, varojen ja velkojen muutoksilla ja tuotoilla ja kuluilla, jotka liittyvät investointien tai rahoituksen rahavirtoihin.

Rahavirtalaskelmassa saadut ja maksetut korot esitetään liiketoiminnan rahavirroissa. Myös saadut osingot sisältyvät liiketoiminnan rahavirtoihin. Maksetut osingot esitetään rahoitustoiminnan rahavirroissa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka ovat vaikuttaneet tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin, kuluihin, varoihin ja velkoihin sekä ehdollisiin velkoihin. Harkintaa joudutaan käyttämään myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot perustuvat tilinpäätöshetkellä parhaaseen käytettävissä olleeseen tietoon. Arviointi perustuu sekä aikaisempiin kokemuksiin että tulevaisuutta koskeviin tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidettyihin oletuksiin. Toteutumatiedot voivat poiketa näistä arvioihin ja oletuksiin perustuvista päätöksistä. Mahdolliset arvioiden muutokset kirjataan sillä tilikaudella, jonka aikana arviota korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä ajanjaksoilla.

Sammon keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät liittyvät mm. vakuutusmatemaattisissa laskelmissa käytettyihin oletuksiin, julkisesti noteeraamattomien rahoitusvarojen ja -velkojen ja sijoituskiinteistöjen käypien arvojen arviointiin sekä rahoitusvarojen ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisten arviointiin. Näitä osa-alueita koskevat laatimisperiaatteet edellyttävät eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä.

Vakuutusmatemaattiset oletukset

Vakuutusvelkojen arviointiin liittyy aina epävarmuutta, sillä vastuuvelka perustuu tehtyihin arvioihin ja oletuksiin tulevista korvausmenoista. Arviot perustuvat tilinpäätöspäivänä käytettävissä oleviin konsernin omiin tilastoihin aikaisemmista vahinkotapahtumista. Arvioihin liittyvä epävarmuus on yleensä suurempi arvioitaessa uusia vakuutuskantoja tai vakuutuskantoja, joissa vahingon selviäminen kestää kauan, sillä näistä ei ole vielä saatavilla täydellisiä vahinkotilastoja. Historiatietojen lisäksi vakuutusvelkojen arvioinnissa otetaan huomioon mm. vahinkokehitys, maksamattomien korvausten määrä, lakimuutokset, oikeuden päätökset sekä yleinen taloudellinen tilanne.

Huomattava osa konsernin vahinkovakuutuksen vakuutusveloista liittyy lakisääteisiin tapaturma- ja liikennevakuutuksiin. Näiden velkojen arviointiin sisältyvistä epävarmuustekijöistä huomattavimmat sisältyvät oletuksiin inflaatiosta, kuolevuudesta, diskonttauskoroista sekä lakimuutosten ja oikeuskäytäntöjen vaikutuksista.

Henkivakuutuksen vakuutusvelkojen vakuutusmatemaattisista oletuksista on kerrottu tarkemmin kappaleessa Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista ja jälleenvakuutusvarat.

IAS 19:n mukaiset etuuspohjaiset eläke-etuudet arvioidaan myös vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaisesti. Eläkejärjestelyn varauksen laskenta perustuu tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin, jolloin diskonttauskoron määrittelyn lisäksi tehdyt arviot koskevat oletuksia mm. kuolevuudesta, henkilöstön vaihtuvuudesta, hintainflaatiosta sekä palkkakehityksestä.

Käypien arvojen määritys

Jos rahoitusvaroilla ei ole toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja, käypä arvo määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla. Menetelmistä on kerrottu enemmän tilinpäätösperiaatteiden kappaleessa Käypä arvo.

Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on tilikauden aikana arvioitu itse markkinoilta saadun vertailuaineiston perusteella. Tähän liittyy johdon tekemät oletukset esim. markkinoiden tuottovaateista sekä käytettävästä diskonttauskorosta.

Arvonalentamistestaukset

Liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on pääosin määritetty käyttöarvoon perustuvilla laskemilla. Nämä edellyttävät johdon tekemiä arvioita mm. tulevista kassavirroista, diskonttauskorosta sekä talouden yleisestä inflaatio- ja kasvukehityksestä.

Uusien tai uudistettujen IFRS-standardien ja tulkintojen soveltaminen

Tilikaudella 2011 käyttöön otettavat

Seuraavat standardimuutokset ja uudistukset konserni ottaa käyttöön tilikaudella 2011, mikäli EU antaa niille hyväksyntänsä. Jollei toisin ole mainittu, alla olevat standardit, tulkinnat sekä niiden muutokset on jo tilinpäätöshetkellä hyväksytty myös EU:ssa.

IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa - Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu (voimaan 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavalla tilikaudella) tehty muutos koskee muussa kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeiden, optioiden tai merkintäoikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä. Konserni arvioi, että muutoksella ei tule olemaan vaikutusta tulevaan tilinpäätösraportointiin.

Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavalla tilikaudella) määrittelee lähipiirin käsitteen entistä tarkemmin. Konserni arvioi, että muutoksella ei tule olemaan vaikutusta tulevaan tilinpäätösraportointiin.

IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla (voimaan 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksissa, joissa yhteisö uudelleenneuvottelujen jälkeen laskee liikkeelle oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen rahoitusvelan kuolettamiseksi osaksi tai kokonaan. Konserni arvioi, että muutoksella ei tule olemaan vaikutusta tulevaan tilinpäätösraportointiin.

Muutettu IFRIC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastostointivaatimukseen perustuvat maksut (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) täsmentää yhteisön oikeutta merkitä taseeseen varoiksi eräitä etukäteen suoritettuja vapaaehtoismaksuja. Konserni arvioi, että muutoksella ei tule olemaan vaikutusta tulevaan tilinpäätösraportointiin.

Tilinpäätöksen liitetiedot

Segmentti-informaatio

Konsernin liiketoimintasegmentit muodostuvat vahinko- ja henkivakuutustoiminnasta sekä omistusyhteisöstä.

Maantieteellisiä alueita koskevina tietoina on esitetty tuotot ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaiset varat. Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Baltia ja muut maat.

Segmentti-informaatio on tuotettu konsernin tilinpäätöstä laadittaessa ja esitettäessä noudatettujen laatimisperiaatteiden mukaisesti. Segmenteille on kohdistettu liiketoiminnasta aiheutuvat, joko välittömästi osoitettavissa tai järkevällä perusteella kohdistettavissa olevat, tuotot, kulut, varat ja velat. Segmenttien välinen hinnoittelu perustuu käypiin markkinahintoihin. Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu.

Segmenttien poistot on esitetty liitteissä 11 - 13 ja sijoitukset osakkuusyhtiöihin liitteessä 14.

Konsernin laaja tuloslaskelma liiketoimintasegmenteittäin 2010

Milj. e	Vahinko vakuutus	Henki vakuutus	Omistus yhteisö	Elimi noinnit	Konserni
Vakuutusmaksutulo	3 985	1 111	-	-	5 096
Sijoitustoiminnan nettotuotot	487	645	60	-9	1 183
Liiketoiminnan muut tuotot	25	0	16	-15	26
Korvaukset	-2 689	-844	-	-	-3 533
Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos	-91	-678	-	-	-769
Henkilöstökulut	-479	-35	-13	-	-527
Liiketoiminnan muut kulut	-501	-49	-11	15	-547
Rahoituskulut	-29	-8	-100	6	-131
Osuus osakkuusyritysten voitoista/ tappioista	0	0	523	-	523
Voitto ennen veroja	707	142	474	-3	1 320
Verot	-189	-37	9	0	-217
Tilikauden voitto	518	105	483	-3	1 104

Tilikauden muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot	214	0	-	-	214
Myytävissä olevat rahoitusvarat	286	315	4	1	605
Rahavirtojen suojaus	-	-9	-	-	-9
Osuus osakkuusyhtiöiden muun laajan tuloksen eristä	-	-	48	-	48
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	-75	-80	-1	0	-156
Tilikauden muut laajan tuloksen erät yhteensä nettona verojen jälkeen	425	226	51	1	703
TILIKAUDEN LAAJA TULOS	943	332	534	-2	1 807
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus					1 104
Määräysvallattomien osuus					0
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus					1 807
Määräysvallattomien osuus					0

Konsernin laaja tuloslaskelma liiketoimintasegmenteittäin 2009

Milj. e	Vahinko vakuutus	Henki vakuutus	Omistus yhteisö	Elim.	Konserni
Vakuutusmaksutulo	3 677	803	-	-	4 479
Sijoitustoiminnan nettotuotot	394	629	109	24	1 155
Liiketoiminnan muut tuotot	23	0	13	-16	20
Korvaukset	-2 477	-628	-	-	-3 105
Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos	-33	-600	-	-	-633
Henkilöstökulut	-470	-29	-11	-	-510
Liiketoiminnan muut kulut	-439	-46	-17	7	-495
Rahoituskulut	-30	-8	-58	9	-87
Osuus osakkuusyritysten voitoista/ tappioista	0	0	-	-	1
Voitto ennen veroja	644	121	36	23	825
Verot	-159	-28	9	-6	-184
Tilikauden voitto	485	93	45	17	641
Tilikauden muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot	123	0	-	-	123
Myytävissä olevat rahoitusvarat	709	546	1 756	-23	2 989
Rahavirtojen suojaus	-	-3	-	-	-3
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	-191	-141	0	6	-326
Tilikauden muut laajan tuloksen erät yhteensä nettona verojen jälkeen	641	402	1 756	-17	2 782
TILIKAUDEN LAAJA TULOS	1 127	495	1 801	0	3 423
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus					641
Määräysvallattomien osuus					0
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus					3 423
Määräysvallattomien osuus					0

Konsernitase liiketoimintasegmenteittäin 2010

Milj. e	Vahinko vakuutus	Henki vakuutus	Omistus yhteisö	Elimi noinnit	Konserni
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	19	5	5	-	29
Sijoituskiinteistöt	26	96	4	-4	122
Aineettomat hyödykkeet	577	165	1	-	743
Sijoitukset osakkuusyrityksissä	11	0	5 688	-	5 699
Rahoitusvarat	11 226	5 745	3 101	-2 563	17 508
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset	-	3 127	-	-	3 127
Laskennalliset verosaamiset	50	-	18	0	68
Saamiset jälleenvakuutussopimuksista	510	4	-	-	514
Muut varat	1 363	106	66	-20	1 515
Käteiset varat	319	152	56	-	527
Varat yhteensä	14 101	9 400	8 939	-2 587	29 852
Velat
Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista	9 340	4 410	-	-	13 749
Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista	-	3 124	-	-	3 124
Rahoitusvelat	512	126	1 741	-191	2 187
Laskennalliset verovelat	464	176	-	-	640
Varaukset	36	-	-	-	36
Eläkevelvoitteet	105	-	-	-	105
Muut velat	690	339	117	-22	1 124
Velat yhteensä	11 146	8 174	1 857	-213	20 965
Oma pääoma
Osakepääoma					98
Rahastot					1 530
Kertyneet voittovarat					6 459
Muut oman pääoman erät					799
Emoyhtiön omistajien osuus					8 886
Määräysvallattomien osuus					0
Oma pääoma yhteensä					8 886
Oma pääoma ja velat yhteensä					29 851

Konsernitase liiketoimintasegmenteittäin 2009

Milj. e	Vahinko vakuutus	Henki vakuutus	Omistus yhteisö	Elimi noinnit	Konserni
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	23	5	5	-	34
Sijoituskiinteistöt	28	87	10	-	124
Aineettomat hyödykkeet	521	167	0	-	688
Sijoitukset osakkuusyrityksissä	3	0	5 168	-	5 172
Rahoitusvarat	10 248	5 216	2 554	-2 538	15 479
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset	-	2 366	-	-	2 366
Laskennalliset verosaamiset	71	-	11	0	81
Saamiset jälleenvakuutussopimuksista	477	4	-	-	481
Muut varat	1 265	133	76	-36	1 439
Käteiset varat	292	68	412	-	771
Varat yhteensä	12 927	8 047	8 235	-2 574	26 635
Velat
Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista	8 583	4 431	-	-	13 014
Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista	-	2 359	-	-	2 359
Rahoitusvelat	524	132	1 609	-166	2 098
Laskennalliset verovelat	403	97	-	-	500
Varaukset	35	-	-	-	35
Eläkevelvoitteet	104	-	-	-	104
Muut velat	719	134	95	-36	912
Velat yhteensä	10 367	7 153	1 703	-202	19 022
Oma pääoma
Osakepääoma					98
Rahastot					1 530
Kertyneet voittovarat					5 889
Muut oman pääoman erät					96
Emoyhtiön omistajien osuus					7 613
Määräysvallattomien osuus					0
Oma pääoma yhteensä					7 613
Oma pääoma ja velat yhteensä					26 635

Maantieteellinen informaatio

Milj. e	Suomi	Ruotsi	Norja	Tanska	Baltia	Muut	Yhteensä
2010
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
Vahinkovakuutustoiminta	827	1 167	1 451	323	125	0	3 894
Henkivakuutustoiminta	1 051	-	-	-	60	-	1 111
Omistusyhteisö	76	-	-	-	-	-	76
Yhteensä	1 954	1 167	1 451	323	185	0	5 081
Pitkäaikaiset varat
Vahinkovakuutustoiminta	108	494	13	3	14	0	632
Henkivakuutustoiminta	266	-	-	-	1	-	267
Omistusyhteisö	9	5 688	-	-	-	-	5 697
Yhteensä	383	6 183	13	3	15	-	6 596
2009
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
Vahinkovakuutustoiminta	811	1 051	1 329	298	154	0	3 643
Henkivakuutustoiminta	760	-	-	-	42	-	803
Omistusyhteisö	42	80	-	-	-	-	122
Yhteensä	1 614	1 130	1 329	298	197	0	4 568
Pitkäaikaiset varat
Vahinkovakuutustoiminta	102	432	10	3	27	-	575
Henkivakuutustoiminta	259	-	-	-	1	-	260
Omistusyhteisö	15	5 168	-	-	-	-	5 183
Yhteensä	376	5 600	10	3	28	0	6 017

Tuotot sisältävät vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot, henkivakuutuksen vakuutusmaksutulon vakuutuksen myöntämismaan mukaan sekä omistusyhteisösegmentin sijoitustoiminnan nettotuotot sekä liiketoiminnan muut tuotot.

Pitkäaikaiset varat sisältävät aineettomat hyödykkeet, sijoitukset osakkuusyhtiöihin, aineelliset käyttöomaisuushyödykeet sekä sijoituskiinteistöt.

1 Vakuutusmaksutulo

Vahinkovakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Vakuutussopimuksista
Vakuutusmaksutulo, ensivakuutus	4 105	3 770
Vakuutusmaksutulo, jälleenvakuutus	84	118
Vakuutusmaksutulo yhteensä, brutto	4 189	3 888
Jälleenvakuuttajien osuus vakuutusmaksutulosta	-204	-211
Vakuutusmaksutulo yhteensä, netto	3 985	3 677
Vakuutusmaksuvastuun muutos	-94	-28
Jälleenvakuuttajien osuus vakuutusmaksuvastuun muutoksesta	2	-5
Vakuutusmaksuvastuun muutos, netto	-91	-33
Henkivakuutustoiminta
Milj. €	2010	2009
Vakuutussopimuksista Vakuutussopimukset		508
Jälleenvakuutussopimukset	648 2	2
Vakuutusmaksutulo yhteensä, brutto	649	510
Jälleenvakuuttajien osuus	-6	-6
Vakuutusmaksutulo yhteensä, netto	643	504
Sijoitussopimukset	468	299
Henkivakuutustoiminnan vakuutusmaksutulo yhteensä ¹)	1 111	803
Konserni yhteensä	5 096	4 479

¹) Vakuutusmaksuvastuun muutos esitetään liitteessä no 4, "Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos".

Henkivakuutustoiminnan vakuutusmaksutulon jakautuminen

Milj. €	2010	2009
Vakuutussopimuksista
Vakuutusmaksutulo sopimuksista, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä	271	231
Vakuutusmaksutulo unit-linked vakuutussopimuksista	376	273
Vakuutusmaksutulo muista sopimuksista	1	4
Yhteensä	648	508
Jälleenvakuutussopimukset	2	2
Sijoitussopimuksista
Maksutulo sopimuksista, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä	1	20
Maksutulo unit-linked sopimuksista	467	279
Yhteensä	468	299
Vakuutus- ja sijoitussopimukset yhteensä	1 117	809
Jälleenvakuuttajien osuus	-6	-6
Vakuutusmaksutulo yhteensä	1 111	803
Kerta- ja jatkuvat vakuutusmaksut ensivakuutuksesta
Jatkuvat vakuutusmaksut, vakuutussopimukset	392	381
Kertamaksut, vakuutussopimukset	256	127
Kertamaksut, sijoitussopimukset	468	299
Yhteensä	1 115	807

2 Sijoitustoiminnan nettotuotot

Vahinkovakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Rahoitusvaroista
Johdannaissopimuksista
Voitot/tappiot	28	55
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyistä rahoitusvaroista
Saamistodistukset
Korkotuotot	4	9
Voitot/tappiot	2	19
Osakkeet
Voitot/tappiot	2	10
Osinkotuotot	1	0
Yhteensä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyistä rahoitusvaroista	9	38
Lainoista ja muista saamisista
Korkotuotot	13	13
Myytävissä olevista rahoitusvaroista
Saamistodistukset
Korkotuotot	358	366
Arvonalentumistappiot	-3	1
Voitot/tappiot	91	44
Osakkeet
Voitot/tappiot	66	18
Arvonalentumistappiot	-19	-86
Osinkotuotot	27	14
Yhteensä	519	357
Yhteensä rahoitusvaroista	569	463

Muista varoista

Sijoituskiinteistöt
Voitot/tappiot	-1	0
Muut	-1	-1
Yhteensä muista varoista	-2	0
Kulut muista kuin rahoitusveloista	-16	-3
Diskonttauksen purkuvaikutus	-58	-59
Palkkiokulut
Omaisuudenhoito	-8	-6
Vahinkovakuutustoiminnan sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä	487	394
Sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyy
Vakuutusliikkeestä aiheutuvia kurssieroja	-4	13
Sijoitustoiminnasta aiheutuvia kurssieroja	29	-16
Voitot/tappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista sisältävät -143 milj. euroa (26) käyvän arvon rahastosta

tilikauden tulokseen kirjattua arvostusta.

Henkivakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Rahoitusvaroista
Johdannaissopimuksista
Voitot/tappiot	-7	50
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyistä rahoitusvaroista
Saamistodistukset
Korkotuotot	3	3
Voitot/tappiot	2	2
Osakkeet
Voitot/tappiot	0	0
Osinkotuotot	0	0
Yhteensä	6	6

Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevista sijoituksista
Saamistodistukset
Korkotuotot	27	13
Voitot/tappiot	21	30
Osakkeet
Voitot/tappiot	281	314
Osinkotuotot	2	0
Lainat ja muut saamiset
Korkotuotot	-1	0
Muut rahoitusvarat
Voitot/tappiot	2	2
Yhteensä	333	359
Lainoista ja muista saamisista
Korkotuotot		4
Voitot/tappiot	4	0
	0
Yhteensä	4	4
Myytävissä olevista rahoitusvaroista
Saamistodistukset
Korkotuotot	151	184
Voitot/tappiot	38	5
Osakkeet
Voitot/tappiot	72	109
Arvonalentumistappiot	-7	-140
Osinkotuotot	42	27
Yhteensä	297	184
Yhteensä rahoitusvaroista	631	604
Muista varoista
Sijoituskiinteistöt
Voitot/tappiot	0	15
Arvonalentumistappiot	0	0
Muut	5	6
Yhteensä muista varoista	5	20

Palkkiotuotot, netto
Omaisuudenhoito	-15	-13
Palkkiotuotot	23	17
Yhteensä	8	5
Henkivakuutustoiminnan sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä	645	629
Sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyy
Sijoitustoiminnasta aiheutuvia kurssieroja	9	1

Voitot/tappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista sisältävät 86 milj. euroa (-21) käyvän arvon rahastosta tilikauden tulokseen kirjattua arvostusta.

Omistusyhteisö

Milj. €	2010	2009
Rahoitusvaroista
Johdannaissopimuksista
Voitot/tappiot	26	15
Lainoista ja muista saamisista
Korkotuotot	1	1
Voitot/tappiot	20	7
Yhteensä	21	8
Myytävissä olevista rahoitusvaroista
Saamistodistukset
Korkotuotot	9	19
Voitot/tappiot	1	-4
Osakkeet
Voitot/tappiot	0	-19
Arvonalentumistappiot	-1	-1
Osinkotuotot	2	81
Yhteensä	11	77
Yhteensä rahoitusvaroista	58	100

Muista varoista
Sijoituskiinteistöt
Voitot/tappiot	2	1
Muut	0	0
Yhteensä muista varoista	2	1
Palkkiotuotot	1	8

Voitot/tappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista sisältävät 1 milj. euroa (23) käyvän arvon rahastosta tilikauden tulokseen kirjattua arvostusta.

Omistusyhteisön sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä 60 109

Segmenttien väliset eliminoinnit	-9	24
Konserni yhteensä	1 183	1 155

Muut tuotot ja kulut muodostuvat kiinteistösijoitusten vuokrista, hoitovastikkeista ja poistoista.

Kaikki sijoituksista aiheutuvat tuotot ja kulut sisältyvät sijoitustoiminnan nettotuottoihin. Voitot/tappiot sisältävät myyntivoitot ja -tappiot sekä realisoituneet että realisoitumattomat arvostuserot sekä kurssivoitot ja tappiot. Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvostuserot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa omassa pääomassa.

Käyvän arvon rahaston muutokset on eritelty oman pääoman muutoslaskelmassa.

Vahinkovakuutustoiminnassa eläkemuotoisten korvausten diskonttauksen purkuvaikutus on omana eränään. Eläkemuotoisten korvausten vastuu lasketaan käytössä olevien vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaisesti siten, että oletettu in aatio ja kuolevuus on huomioitu. Lisäksi vastuuta diskontattaessa on otettu huomioon sijoitustoiminnan oletettu nettotuotto. Diskonttauksen asteittaisen purkamisen seurauksena syntyvien eläkemuotoisten korvauskulujen lisäyksen kattamiseksi kohdistetaan eläkemuotoisiin korvauksiin laskennallinen sijoitustoiminnan nettotuotto.

3 Korvauskulut

Vahinkovakuutustoiminta

		2010			2009
Milj. €	Brutto	Jälleenva kuuttajien osuus	Netto	Brutto	Jälleenva kuuttajien osuus	Netto
Vahinkovakuutus
Tilikaudella sattuneiden vahinkojen korvauskulut
Maksetut korvaukset	-1 555	20	-1 534	-1 345	23	-1 321
Kannansiirtokulut	14	-	14	-	-	-
Tunnettujen vahinkojen korvausvastuun muutos	-782	110	-672	-674	67	-607
Tuntemattomien vahinkojen (IBNR) korvausvastuun muutos	-605	17	-588	-631	18	-613
Korvausten selvittelykulut	-13	-	-13	-8	-	-8
Eläkemuotoisten korvausten korvausvastuun muutos	-9	-	-9	-15	-	-15
Tilikaudella sattuneiden vahinkojen korvauskulut yhteensä	-2 950	147	-2 803	-2 673	108	-2 564
Aikaisemmilla tilikausilla sattuneiden vahinkojen korvauskulut
Maksetut korvaukset	-1 149	96	-1 053	-1 103	66	-1 037
Eläkemuotoiset korvaukset	-28	-	-28	-25	-	-25
Kannansiirtokulut	-5	-	-5	-14	14	0
Tunnettujen vahinkojen korvausvastuun muutos	743	-103	640	703	-36	667
Tuntemattomien vahinkojen (IBNR) korvausvastuun muutos	592	-33	559	513	-31	482
Aikaisemmilla tilikausilla sattuneiden vahinkojen korvauskulut yhteensä	154	-40	113	74	13	87
Maksetut korvaukset
Maksetut korvaukset	-2 704	116	-2 588	-2 448	89	-2 358
Maksetut eläkemuotoiset korvaukset	-39	-	-39	-34	-	-34
Kannansiirtokulut	9	-	9	-14	14	0
Maksetut korvaukset yhteensä	-2 734	116	-2 618	-2 496	103	-2 393

Korvausvastuun muutos
Tunnettujen vahinkojen korvausvastuun muutos	-39	7	-32	29	31	61
Tuntemattomien vahinkojen (IBNR) korvausvastuun muutos	-13	-16	-29	-109	-13	-122
Eläkemuotoisten korvausten korvausvastuun muutos	3	-	3	-8	0	-8
Korvausten selvittelykulut	-13	-	-13	-15	0	-15
Korvausvastuun muutos yhteensä	-62	-9	-71	-103	18	-85
Vahinkovakuutustoiminnan korvauskulut
yhteensä	-2 796	107	-2 689	-2 598	121	-2 477

Eläkemuotoisten korvausten vastuuvelka arvostetaan yleisten vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaisesti. Huomioon otetaan odotettu in aatio sekä kuolevuus. Vastaiset eläkesuoritukset diskontataan korolla, joka vastaa odotettavissa olevia sijoitustuottoja. Eläkemuotoisten korvausten diskonttauksen purkautumisen johdosta vakuutustekniseen tulokseen lisätään vastaava sijoitustuotto. Suomen vahinkovakuutuksen piiriin kuuluvien tuntemattomien eläkevahinkojen korvausvastuu diskontataan. Vuonna 2010 korvausvastuu oli 281 milj. euroa (290). Diskonttaamaton määrä oli 472 milj. euroa (444). Muutokset johtuvat sekä valuuttakurssivaikutuksista että arvioidun maksutavan pidennyksestä.

Eläkemuotoisten korvausten vastuuvelkaa laskettaessa käytetyt korkokannat maittain (%)	2010	2009
Ruotsi	1,3 %	1,5 %
Suomi	3,1 %	3,2 %
Tanska	2,0 %	2,0 %

Henkivakuutustoiminta

2010	2009	2010	2009	2010	2009
-68	-76	1	-2	-67	-78
0	-2	0	0	0	-2
-153	-121	-2	1	-155	-120
-222	-199	-1	-1	-223	-200
		Maksetut korvaukset		Korvausvastuun muutos		Korvauskulut

Eläkevakuutus
Vakuutukset, jotka ovat oikeutettuja harkinnanvaraiseen voitonjakoon	-331	-306	-64	-65	-395	-371
Sijoitussidonnaiset vakuutukset	-10	-6	-1	-1	-11	-7
Yhteensä	-342	-312	-65	-66	-407	-378
Jälleenvakuutus	-1	0	0	0	-1	0
Vakuutussopimukset yhteensä	-564	-511	-66	-67	-629	-577
Jälleenvakuuttajien osuus	4	4	0	0	4	4
Vakuutussopimukset yhteensä	-560	-507	-66	-67	-626	-574
Sijoitussopimukset
Kapitalisaatiosopimukset
Vakuutukset, jotka ovat oikeutettuja harkinnanvaraiseen voitonjakoon	-37	-27	-	-	-37	-27
Sijoitussidonnaiset vakuutukset	-181	-27	-	-	-181	-27
Sijoitussopimukset yhteensä	-218	-53	-	-	-218	-53
Henkivakuutustoiminnan korvauskulut yhteensä	-778	-560	-66	-67	-844	-628

Maksetut korvaukset korvauslajeittain

Milj. €	2010	2009
Vakuutussopimukset
Henkivakuutus
Takaisinostot	-9	-15
Kuolemantapauskorvaukset	-26	-24
Säästösummien takaisinmaksut	-26	-32
Vahingonselvittelykulut	0	0
Muut	-8	-8
Yhteensä	-69	-78

Sijoitussidonnainen henkivakuutus
Takaisinostot	-90	-71
Kuolemantapauskorvaukset	-23	-21
Säästösummien takaisinmaksut	-40	-29
Vahingonselvittelykulut	-	0
Muut	-	0
Yhteensä	-153	-121
Eläkevakuutus
Maksetut eläkkeet	-303	-291
Takaisinostot	-24	-9
Kuolemantapauskorvaukset	-4	-7
Vahingonselvittelykulut	0	0
Muut	-	0
Yhteensä	-331	-306
Sijoitussidonnainen eläkevakuutus
Maksetut eläkkeet	-2	-1
Takaisinostot	-7	-3
Kuolemantapauskorvaukset	-2	-1
Muut	0	0
Yhteensä	-10	-6
Jälleenvakuutussopimukset	-1	0
Vakuutussopimukset yhteensä	-564	-511
Jälleenvakuuttajien osuus	4	4
Vakuutussopimukset yhteensä	-560	-507
Sijoitussopimukset
Kapitalisaatiosopimukset
Takaisinostot	-23	-1
Säästösummien takaisinmaksut	-14	-26
Muut	-	0
Yhteensä	-37	-27

Sijoitussopimukset
Sijoitussidonnaiset kapitalisaatiosopimukset
Takaisinostot	-178	-25
Säästösummien takaisinmaksut	-2	-2
Yhteensä	-181	-27
Sijoitussopimukset yhteensä	-218	-53
Maksetut korvaukset, brutto	-782	-564
Maksetut korvaukset, netto	-778	-560
Konserni yhteensä	-3 533	-3 105

4 Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos

Vahinkovakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Vakuutusmaksuvastuun muutos	-94	-28
Jälleenvakuuttajien osuus	2	-5
Vahinkovakuutustoiminnan vakuutusmaksuvastuun muutos, netto	-91	-33

Henkivakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Vakuutussopimukset
Henkivakuutus
Sopimukset, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon	16	19
Muut sopimukset	0	-1
Sijoitussidonnaiset sopimukset	-177	-138
Yhteensä	-161	-119
Eläkevakuutus
Sopimukset, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon	32	96
Muut sopimukset	-	0
Sijoitussidonnaiset sopimukset	-240	-285
Yhteensä	-208	-189
Jälleenvakuutussopimukset	0	1
Vakuutussopimukset yhteensä	-369	-307
Jälleenvakuuttajien osuus	0	0
Vakuutussopimukset yhteensä, netto	-369	-307

Sijoitussopimukset
Kapitalisaatiosopimukset
Sopimukset, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon	35	6
Sijoitussidonnaiset sopimukset	-345	-299
Sijoitussopimukset yhteensä	-309	-292
Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos yhteensä, brutto	-678	-600
Henkivakuutustoiminnan vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos yhteensä, netto	-678	-600
Konserni yhteensä	-769	-633

5 Henkilöstökulut

Vahinkovakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-340	-330
Käteisvaroina toteutetut osakeperusteiset maksut	-9	-4
Eläkekulut
- maksupohjaiset järjestelyt	-41	-49
- etuuspohjaiset järjestelyt (liitetieto 31)	-22	-26
Muut henkilösivukulut	-68	-62
Vahinkovakuutustoiminnan henkilöstökulut yhteensä	-479	-470

Henkivakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-27	-23
Käteisvaroina toteutetut osakeperusteiset maksut	-2	-1
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	-4	-3
Muut henkilösivukulut	-3	-2
Henkivakuutustoiminnan henkilöstökulut yhteensä	-35	-29

Omistusyhteisö

Milj. €	2010	2009
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-7	-7
Käteisvaroina toteutetut osakeperusteiset maksut	-4	-1
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	-1	-2
Muut henkilösivukulut	-1	-1
Omistusyhteisön henkilöstökulut yhteensä	-13	-11
Konserni yhteensä	-527	-510

Lisätiedot osakeperusteisista maksuista esitetään liitetiedossa 37 Kannustinjärjestelmät.

6 Liiketoiminnan muut kulut

Vahinkovakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Tietohallintokulut	-97	-93
Muut henkilöstökulut	-16	-16
Markkinointikulut	-44	-39
Poistot	-19	-20
Vuokrat	-50	-46
Vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutos	8	13
Ensivakuutuksen palkkiot	-151	-139
Annetun jälleenvakuutuksen palkkiot	16	18
Muut	-149	-117
Vahinkovakuutustoiminnan liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-501	-439

Henkivakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Tietohallintokulut	-11	-11
Muut henkilöstökulut	-1	-1
Markkinointikulut	-4	-4
Poistot	-5	-3
Vuokrat	-3	-3
Ensivakuutuksen palkkiot	-5	-4
Tulevan jälleenvakuutuksen palkkiot	-1	-2
Annetun jälleenvakuutuksen palkkiot	2	1
Muut	-20	-19
Henkivakuutustoiminnan liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-49	-46

Vahinko- ja henkivakuutustoiminnan erä Muut sisältää mm. kulut viestinnästä, ulkopuolisista palveluista sekä muista hallintokuluista.

Vuonna 2010 vahinkovakuutuksen erään sisältyy myös yhteistakuuerän purkamisesta syntynyt kulu 25 milj. euroa.

Omistusyhteisö

Milj. €	2010	2009
Tietohallintokulut	-1	-1
Muut henkilöstökulut	0	0
Markkinointikulut	-1	-1
Poistot	0	0
Vuokrat	-1	-3
Muut	-8	-12
Omistusyhteisön liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-11	-17
Omistusyhteisön erä Muut muodostuu mm. konsulttipalkkioista sekä vuokra- ja muista hallintokuluista.
Segmenttien väliset eliminoinnit	15	7
Konserni yhteensä	-547	-495

7 Vahinkovakuutustoiminnan tulosanalyysi

Milj. €	2010	2009
Vakuutusmaksutuotot	3 894	3 643
Korvauskulut	-2 943	-2 717
Liikekulut	-671	-640
Muut vakuutustekniset tuotot ja kulut	0	0
Vakuutustoimintaan kohdistettu sijoitustoiminnan nettotuotto	168	201
Vakuutustekninen kate	449	488
Sijoitustoiminnan nettotuotto	516	423
Sijoitustoiminnan nettotuotto-osuuden siirto	-226	-261
Muut tuotot ja kulut	-32	-6
Liikevoitto	707	644

Erittely tuloslaskelmaeriin sisältyvistä toimintokohtaisista liikekuluista

Milj. €	2010	2009
Korvausten hoitokulut (korvauskulut)	-253	-239
Vakuutusten hankintamenot (liikekulut)	-452	-432
Vakuutustoiminnan hallintokulut (liikekulut)	-243	-239
Muuhun vakuutustekniseen toimintaan liittyvät hallintokulut (muut vakuutustekniset kulut)	-24	-22
Sijoitusten hoitokulut (sijoitustoiminnan kulut)	-8	-7
Yhteensä	-980	-939

8 Vahinkovakuutustoiminnan vakuutuslajiryhmäkohtainen tulos

Milj. €	Tapaturma ja sairaus	Moottoriajo neuvovastuu	Moottoriajo neuvot, muut luokat	Meri, lento ja tavaran kuljetus	Palo- ja muu omaisuus vahinko	Vastuu	Luotto ja takaus
Vakuutusmaksutulo vakuutussopimuksista yhteensä, brutto
2010	621	662	1 106	131	1 261	180	6
2009	565	637	994	128	1 157	168	4
Vakuutusmaksutuotot vakuutussopimuksista yhteensä, brutto
2010	597	666	1 075	129	1 226	179	5
2009	555	640	1 018	128	1 142	165	3
Korvauskulut, brutto 1)
2010	-401	-541	-799	-98	-918	-105	0
2009	-419	-545	-722	-64	-798	-100	-1
Liikekulut, brutto 2)
2010	-106	-128	-169	-25	-186	-29	0
2009	-108	-128	-166	-25	-185	-27	0
Jälleenvakuutustoiminnan tulos
2010	-11	0	-2	-2	-31	-30	0
2009	0	0	-1	-20	-64	-2	0
Vakuutustekninen tulos
2010	79	-4	106	4	90	15	4
2009	28	-32	130	18	94	37	2

Milj. €	Oikeus turva	Muut	Ensivakuutus yhteensä	Jälleenva kuutus	Eliminoinnit	Yhteensä
Vakuutusmaksutulo vakuutussopimuksista yhteensä, brutto
2010	29	113	4 109	84	-4	4 189
2009	23	102	3 776	117	-6	3 888
Vakuutusmaksutuotot vakuutussopimuksista yhteensä, brutto
2010	27	108	4 012	88	-4	4 095
2009	19	97	3 767	98	-6	3 860
Korvauskulut, brutto 1)
2010	-16	-99	-2 977	-70	-2	-3 049
2009	-12	-77	-2 738	-103	3	-2 838
Liikekulut, brutto 2)
2010	-5	-27	-676	-10	0	-686
2009	-4	-6	-649	-10	1	-658
Jälleenvakuutustoiminnan tulos
2010	0	-19	-95	13	3	-80
2009	0	3	-83	3	2	-77
Vakuutustekninen tulos
2010	5	-37	264	20	-3	281
2009	4	18	297	-11	1	287

1) Korvauskuluihin kohdistettu toimintokohtaisia liikekuluja 253 milj. euroa (239).

2) Liikekuluihin sisältyy muita vakuutusteknisiä tuottoja 25 milj. euroa (23) ja muita vakuutusteknisiä kuluja 24 milj. euroa (22).

9 Osakekohtainen tulos

Milj. €	2010	2009
Osakekohtainen tulos
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto	1 104	641
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	561	561
Osakekohtainen tulos (EUR/osake)	1,97	1,14

10 Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat ja –velat on luokiteltu IAS 39.9 mukaisiin kategorioihin. Taulukossa on esitetty myös rahoitusvaroihin ja –velkoihin liittyvät korkotuotot ja –kulut, tuloslaskelmaan kirjatut realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot, arvonalentumistappiot sekä osinkotuotot. Taulukon rahoitusvarat sisältää tase-erät Rahoitusvarat, Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset sekä Käteiset varat.

	2010
Milj. €	Kp arvo	Korkotuotot/ Korkokulut	Voitot/ tappiot	Arvonal. tappiot	Osinko tuotot
RAHOITUSVARAT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Johdannaissopimukset	157	74	-27	-	-
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat	3 280	34	311	-	3
Lainat ja muut saamiset	626	17	20	-	-
Myytävissä olevat rahoitusvarat	17 097	509	267	-29	72
Konsernin rahoitusvarat yhteensä	21 161	634	571	-29	75
RAHOITUSVELAT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset	111	-	-
Muut rahoitusvelat	2 077	-106	-25
Konsernin rahoitusvelat yhteensä	2 187	-106	-25

	2009
Milj. €	Kp arvo	Korkotuotot/ Korkokulut	Voitot/ tappiot	Arvonal. Tappiot	Osinko tuotot
RAHOITUSVARAT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Johdannaissopimukset	162	46	74	-	-
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat	2 579	25	377	-	1
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset	-	0	-	-	-
Lainat ja muut saamiset	801	18	7	-	-
Myytävissä olevat rahoitusvarat	15 075	569	178	-227	122
Konsernin rahoitusvarat yhteensä	18 616	658	637	-227	123
RAHOITUSVELAT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset	127	-
Muut rahoitusvelat	1 971	-87
Konsernin rahoitusvelat yhteensä	2 098	-87

11 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Vahinkovakuutustoiminta

	2010	2009
Milj. €	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto
1.1.
Hankintameno	134	126
Kertyneet poistot	-111	-100
Kirjanpitoarvo 1.1.	23	27
Kirjanpitoarvo 1.1.	23	27
Lisäykset	6	8
Vähennykset	-1	-1
Poistot	-11	-11
Valuuttakurssierot	1	1
Kirjanpitoarvo 31.12.	19	23
31.12.
Hankintameno	140	134
Kertyneet poistot	-122	-111
Kirjanpitoarvo 31.12.	19	23

Henkivakuutustoiminta

		2010			2009
Milj. €	Maa-alueet ja rakennuks.	Koneet ja kalusto	Yhteensä	Maa-alueet ja rakennuks.	Koneet ja kalusto	Yhteensä
1.1.
Hankintameno	4	6	10	4	6	10
Kertyneet poistot	0	-5	-5	0	-4	-5
Kirjanpitoarvo 1.1.	4	1	5	4	1	5
Kirjanpitoarvo 1.1.	4	1	5	4	1	5

Lisäykset	-	1	1	-	0	0
Poistot	0	0	0	0	0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.	4	2	5	4	1	5
31.12.
Hankintameno	4	7	11	4	6	10
Kertyneet poistot	0	-5	-5	0	-5	-5
Kirjanpitoarvo 31.12.	4	2	5	4	1	5

Omistusyhteisö

	2010		2009
Maa-alueet ja rakennuks.	Koneet ja kalusto	Yhteensä	Maa-alueet ja rakennuks.	Koneet ja kalusto	Yhteensä
2	5	7	2	5	7
-1	-1	-2	-1	-1	-2
1	4	5	1	4	5
1	4	5	1	4	5
0	0	0	-	0	0
0	-1	-1	0	0	0
1	4	5	1	4	5
2	5	7	2	5	7
-1	-1	-2	-1	-1	-2
1	4	5	1	4	5
				2010	2009
				29	34

Segmenttien tase-erä koneet ja kalusto sisältää atk-laitteet ja toimistokalusteet.

12 Sijoituskiinteistöt

Vahinkovakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
1.1.
Hankintameno	34	33
Kertyneet poistot	-5	-5
Kertyneet arvonalentumiset	-1	-1
Kirjanpitoarvo 1.1.	28	28
Kirjanpitoarvo 1.1.	28	28
Lisäykset	0	0
Vähennykset	0	0
Poistot	-1	-1
Arvonalentumistappiot	-2	0
Arvonalentumistappioiden peruutukset	0	0
Valuuttakurssierot	0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.	26	28
31.12.
Hankintameno	34	34
Kertyneet poistot	-6	-5
Kertyneet arvonalentumiset	-2	-1
Kirjanpitoarvo 31.12.	26	28
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä	3	3
Sijoitusomaisuuteen sisältyvät muulla sopimuksella vuokralle annetut kiinteistöt
Ei-purettavissa olevat vähimmäisvuokrat
- yhden vuoden kuluessa	1	1
- yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	1	0
- yli viiden vuoden kuluessa	-	0
Yhteensä	2	1

Kiinteistökulut
- välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka ovat kerryttäneet vuokratuottoa kaudella	-2	-2
- välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka eivät ole kerryttäneet vuokratuottoa kaudella	-1	-1
Yhteensä	-3	-3
Vahinkovakuutuksen sijoituskiinteistöjen käypä arvo 31.12.	24	24

Henkivakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
1.1.
Hankintameno	139	154
Kertyneet poistot	-37	-38
Kertyneet arvonalentumiset	-16	-16
Kirjanpitoarvo 1.1.	87	100
Kirjanpitoarvo 1.1.	87	100
Lisäykset	13	1
Vähennykset	-1	-11
Poistot	-3	-3
Arvonalentumistappiot	0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.	96	87
31.12.
Hankintameno	152	139
Kertyneet poistot	-39	-37
Kertyneet arvonalentumiset	-16	-16
Kirjanpitoarvo 31.12.	96	87
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä	15	16

Sijoitusomaisuuteen sisältyvät muulla sopimuksella vuokralle annetut kiinteistöt
Ei-purettavissa olevat vähimmäisvuokrat
- yhden vuoden kuluessa	8	5
- yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	9	7
- yli viiden vuoden kuluttua	7	7
Yhteensä	24	19
Kaudella tuloutetut muuttuvat vuokrat yhteensä	0	0
Kiinteistökulut
- välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka ovat kerryttäneet vuokratuottoa kaudella	-7	-7
- välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka eivät ole kerryttäneet vuokratuottoa kaudella	-1	0
Yhteensä	-8	-7
Henkivakuutuksen sijoituskiinteistöjen käypä arvo 31.12.	111	100

Omistusyhteisö

Milj. €	2010	2009
1.1.
Hankintameno	27	27
Kertyneet poistot	0	0
Kertyneet arvonalentumiset	-17	-17
Kirjanpitoarvo 1.1.	10	10
Kirjanpitoarvo 1.1.	10	10
Vähennykset	-6	-
Poistot	0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.	4	10
31.12.
Hankintameno	4	27
Kertyneet poistot	0	0
Kertyneet arvonalentumiset	0	-17
Kirjanpitoarvo 31.12.	4	10
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä	0	2
Omistusyhteisön sijoituskiinteistöjen käypä arvo 31.12.	7	14
Eliminoinnit	-4	-
Konserni yhteensä	122	124

Konsernin sijoituskiinteistöjen käyvät arvot arvioitu kokonaisuudessaan itse markkinoilta saadun vertailuaineiston perusteella.

Segmenttien sijoituskiinteistöjen tilat vuokrataan markkinaehtoisilla, peruuttamattomilla vuokrasopimuksilla. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat toistaiseksi voimassa olevista monivuotisiin sopimuksiin.

13 Aineettomat hyödykkeet

Vahinkovakuutustoiminta

		2010
Milj. €	Liikearvo	Asiakas suhteet	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
1.1.
Hankintameno	506	47	107	660
Kertyneet poistot	-	-41	-99	-140
Kirjanpitoarvo 1.1.	506	6	8	521
Kirjanpitoarvo 1.1.	506	6	8	521
Valuuttakurssierot	71	0	0	72
Lisäykset
Erikseen hankitut	-	-	6	6
Vähennykset	-13	-	-	-13
Poistot	-	-7	-1	-8
Kirjanpitoarvo 31.12.	564	0	13	577
31.12.
Hankintameno	564	47	113	725
Kertyneet poistot	-	-47	-100	-148
Kirjanpitoarvo 31.12.	564	0	13	577

	2009
Milj. €	Liikearvo	Asiakas suhteet	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
1.1.
Hankintameno	479	47	101	627
Kertyneet poistot	-	-34	-98	-132
Kirjanpitoarvo 1.1.	479	13	3	495

Kirjanpitoarvo 1.1. 479 13 3 Valuuttakurssierot 27 1 0 Lisäykset Erikseen hankitut - - 5 Vähennykset - - 0 Poistot - -7 -1 Kirjanpitoarvo 31.12. 506 6 8 31.12. Hankintameno 506 47 107 Kertyneet poistot - -41 -99 Kirjanpitoarvo 31.12. 506 6 8
			495
			28
			5
			0
			-8
			520
			660
			-140
			521

Asiakassuhteille kohdistettu aineeton hyödyke syntyi If-hankinnan yhteydessä vuonna 2004, kun osa hankintamenosta kohdistettiin If-konsernin vakuutussopimuksille. Tase-erä on poistettu kuudessa vuodessa tasapoistoin.

Henkivakuutustoiminta

		2010		2009
Milj. €	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
1.1.
Hankintameno	153	34	188	153	32	185
Kertyneet poistot	-	-20	-20	-	-18	-18
Kirjanpitoarvo 1.1.	153	14	167	153	14	167
Kirjanpitoarvo 1.1.	153	14	167	153	14	167
Lisäykset	-	2	2	-	3	3
Poistot	-	-4	-4	-	-3	-3
Kirjanpitoarvo 31.12.	153	12	165	153	14	167
31.12.
Hankintameno	153	36	190	153	34	188
Kertyneet poistot	-	-25	-25	-	-20	-20
Kirjanpitoarvo 31.12.	153	12	165	153	14	167

Omistusyhteisö

	2010	2009
Milj. €	Muut aineettomat hyödykkeet	Muut aineettomat hyödykkeet
1.1.
Hankintameno	30	30
Kertyneet poistot	-20	-20
Kertyneet arvonalentumiset	-9	-9
Kirjanpitoarvo 1.1.	0	0
Kirjanpitoarvo 1.1.	0	0
Poistot	0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.	0	0
31.12.
Hankintameno	6	30
Kertyneet poistot	-5	-20
Kertyneet arvonalentumiset	0	-9
Kirjanpitoarvo 31.12.	1	0
	2010	2009
Konserni yhteensä	743	688

Segmenttien muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin atk-ohjelmistojen hankinnoista.

Poistot ja arvonalentumiset sisältyvät tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut kulut.

Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvojen osalta on suoritettu IAS 36 Omaisuuden arvonalentuminen -standardin tarkoittama arvonalentumistestaus. Testauksien perusteella ei ole kirjattu arvonalentumisia.

Arvonalentumistestausta varten Sampo määrittelee kerrytettävissä olevan rahamäärän käyttöarvoon perustuen niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvoa on kohdistettu. Sampo on määritellyt tällaisiksi yksiköiksi If-alakonsernin sekä Mandatum Henkivakuutus-osakeyhtiön (jäljempänä Mandatum Life).

Ifin kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttäen diskontattua rahavirtamallia. Malli pohjautuu historiatietojen lisäksi Sammon johdon parhaisiin arvioihin taloudellisista olosuhteista kuten myyntimääristä, marginaaleista sekä tuotto- ja kustannuskehityksestä. Mandatum Lifen käyttöarvomalli pohjautuu olennaisilta osilta ns. embedded value –malliin, missä olemassa olevien vakuutussopimusten arvioidut rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin talousarvioihin sekä historiatietoihin mm. vakuutussopimusten takaisinostoista sekä kuoleman- ja vahinkotapahtumien tiheyksistä. Ifin saadut rahavirrat on diskontattu ennen veroja määritetyllä korolla 11,2 %. Mandatum Lifen rahavirtojen diskonttaukseen on käytetty pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta (weighted average cost of capital) 10,4 %:ia.

Johdon hyväksymät If-konsernin rahavirtoja koskevat ennusteet kattavat vuodet 2011 – 2013. Tämän ajanjakson jälkeiset kassavirrat on ekstrapoloitu käyttäen 3 %:n kasvuvauhtia. Niille markkinoille, joilla Mandatum Life toimii, on käytetty 2 %:n kasvuvauhtia vuoden 2010 jälkeisille kausille.

Johto katsoo, että mikään jokseenkin mahdollinen muutos käytettyihin keskeisiin oletuksiin ei saisi aikaan sitä, että yksikköjen kirjanpitoarvot ylittäisivät niiden kerrytettävissä olevat rahamäärät.

14 Sijoitukset osakkuusyrityksissä

Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt osakkuusyhtiöt 31.12.2010

Milj. € Nimi	Kirjanpito arvo	Käypä arvo*)	Omistus osuus %	Varat / Velat	Liikevaihto	Voitto/ tappio
Nordea Bank Abp	5 688	6 776	20,54	580 689 / 556 151	9 334	2 663
Autovahinkokeskus Oy	3		35,54	8 / 1	7	1

Muut osakkuusyhtiöt **)

Milj. € Nimi	Varat / Velat	Liikevaihto	Voitto/ tappio
Consulting AB Lennemark & Andersson	10 / 6	13	1
Urzus Group AS	1 / 1	3	0
Besure Forsikring Skandinavia AS	-	-	-

Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt osakkuusyhtiöt 31.12.2009

Milj. € Nimi	Kirjanpito Käypä arvo arvo*)	Omistus osuus %	Varat / Velat	Liikevaihto	Voitto/ tappio
Nordea Bank Abp	5 168 5 756	20,05	507 544/ 485 124	9 073	2 318
Autovahinkokeskus Oy	2	35,54	7 / 1	7	1

Muut osakkuusyhtiöt **)

Milj. € Nimi	Varat / Velat	Liikevaihto	Voitto/ tappio
Consulting AB Lennemark & Andersson	9 / 6	11	1
Euro-Center Holding A/S	6 / 4	9	1

*) Julkisen hintanoteerauksen mukainen arvo

**) Jätetty yhdistelemättä, koska yhdistelemisellä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Muutokset sijoituksissa osakkuusyrityksiin

Milj. €	2010	2009
Osuudet 1.1.	5 172	5
Osuus kauden tuloksesta	522	0
Lisäykset	238	5 168
Vähennykset	-233	-2
Muuntoerot	1	0
Osuudet 31.12.	5 699	5 172

Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon sisältyy liikearvoa 909 milj. e (866), josta Nordean hankinnasta syntynyttä liikearvoa 905 milj. e (866). Vuoden 2009 osuus kauden tuloksesta ei sisällä osuutta Nordean tuloksesta, koska yhdistely osakkuusyhtiönä tapahtui vasta 31.12.2009.

Sammon omistus Nordeassa

Nordea on kansainvälinen pankki, jolla on johtava asema suuryrityspalveluissa sekä vähittäispankki- ja private banking -toiminnassa. Nordealla on noin 1 400 konttoria, puhelinpalvelu kaikissa Pohjoismaissa sekä verkkopankki. Konsernilla on myös Pohjoismaiden ja Itämeren alueen laajin jakeluverkosto, johon kuuluu yli 260 konttoria Venäjällä, Puolassa, Liettuassa, Latviassa ja Virossa.

Nordea on yhdistelty Sammon konsernitilinpäätökseen osakkuusyrityksenä 31.12.2009 alkaen, jolloin omistusosuus oli 20,05 %. Tilikaudella 2010 omistusosuus nousi 20,54 %:iin ja hankintaan sisältyvä liikearvo 905 milj. euroon.

Sammon osuus Nordean tuloksesta jakautui seuraavasti 31.12.2010:

Milj. €	2010
Osuus Nordean tilikauden tuloksesta	547
Poisto asiakassuhteista	-33
Laskennallisen veron muutos	9
Osuus osakkuusyhtiön voitosta	523

15 Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat koostuvat sijoituksista johdannaissopimuksiin, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyistä rahoitusvaroista, lainoista ja muista saamisista sekä myytävissä olevista rahoitusvaroista. Omistusyhteisösegmentti sisältää lisäksi sijoitukset tytäryhtiöosakkeisiin.

Johdannaissopimuksia konsernissa voidaan tehdä sekä kaupankäynti- että suojaamistarkoituksessa. Käytettäviä instrumentteja ovat valuutta-, korko- ja osakejohdannaiset. Vahinkovakuutustoiminnassa on tilikaudella sovellettu käyvän arvon suojausta. Henkivakuutustoiminnassa on käytetty sekä käyvän arvon että rahavirran suojausta.

Vahinkovakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Johdannaissopimukset	63	84
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat	90	163
Lainat ja muut saamiset	73	3
Myytävissä olevat rahoitusvarat	10 999	9 998
Vahinkovakuutustoiminta yhteensä	11 226	10 248

Henkivakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Johdannaissopimukset	58	66
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat	61	50
Lainat ja muut saamiset	26	26
Myytävissä olevat rahoitusvarat	5 598	5 074
Henkivakuutustoiminta yhteensä	5 745	5 216

Omistusyhteisö

Milj. €	2010	2009
Johdannaissopimukset	36	12
Lainat ja muut saamiset	1	1
Myytävissä olevat rahoitusvarat	695	172
Sijoitukset tytäryhtiöissä	2 370	2 370
Omistusyhteisö yhteensä	3 101	2 554
Segmenttien väliset eliminoinnit	-2 563	-2 538
Konserni yhteensä	17 508	15 479

Vahinkovakuutustoiminta

Johdannaissopimukset

		2010			2009
		Käypä arvo			Käypä arvo
Milj. €	Kohde etuus nimellisarvo	Saamiset	Velat	Kohde etuus nimellisarvo	Saamiset	Velat
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
OTC-johdannaiset
Koronvaihtosopimukset	162	5	-	435	18	0
Pörssijohdannaiset
Korkofutuurit	809	3	0	308	4	0
Korko-optiot, ostetut ja myydyt	-	-	-	106	0	0
Korkojohdannaiset yhteensä	970	8	0	849	22	0
Valuuttajohdannaiset
OTC-johdannaiset
Valuuttatermiinit	3 963	54	75	3 335	62	88
Valuuttaoptiot, ostetut ja myydyt	-	-	-	30	0	0
Valuuttajohdannaiset yhteensä	3 963	54	75	3 365	62	88
Osakejohdannaiset
OTC-johdannaiset
Osake- ja osakeindeksioptiot	2	1	-	1	0	0
Vahinkovakuutuksen kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset yhteensä	4 935	63	75	4 215	84	88
Suojaavat johdannaissopimukset
Käypää arvoa suojaavat
Valuuttatermiinit	189	0	0	217	-	0
Vahinkovakuutuksen johdannaissopimukset yhteensä	5 124	63	75	4 432	84	89

Muut rahoitusvarat

Milj. €	2010	2009
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat
Saamistodistukset
Julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat	70	66
Valtioiden liikkeeseenlaskemat	69	65
Muiden julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat	1	1
Pankkien liikkeeseen laskemat	3	25
Muut saamistodistukset	17	45
Saamistodistukset yhteensä	90	136
Saamistodistuksista julkisesti noteerattuja 90 milj. euroa (134).
Osakkeet ja osuudet
Julkisesti noteeratut	0	25
Muut	-	0
Osakkeet ja osuudet yhteensä	0	25
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat yhteensä	90	161
Lainat ja muut saamiset
Jälleenvakuutustalletesaamiset	0	1
Muut	73	2
Lainat ja muut saamiset yhteensä	73	3

Myytävissä olevat rahoitusvarat
Saamistodistukset
Julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat	427	1 566
Valtioiden liikkeeseenlaskemat	346	1 493
Muiden julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat	81	73
Pankkien liikkeeseen laskemat	1 859	1 931
Muut saamistodistukset	6 939	5 300
Saamistodistukset yhteensä	9 226	8 797
Saamistodistuksista julkisesti noteerattuja 8 247 milj. euroa (8 311).
Osakkeet ja osuudet
Julkisesti noteeratut	1 637	1 166
Muut	137	36
Osakkeet ja osuudet yhteensä	1 774	1 202

Vahinkovakuutustoiminnan myytävissä olevat arvopaperit sisältävät arvonalentumistappioita 179 milj. euroa (170).

Vahinkovakuutustoiminnan rahoitusvarat yhteensä 11 226 10 248

Henkivakuutustoiminta

Johdannaissopimukset

		2010			2009
		Käypä arvo			Käypä arvo
Milj. €	Kohde-etuus nimellisarvo	Saamiset	Velat	Kohde-etuus nimellisarvo	Saamiset	Velat
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
OTC-johdannaiset
Koronvaihtosopimukset	760	28	-	766	41	-
Luottoriskinvaihtosopimukset	117	0	0	-	-	-
Yhteensä	877	28	0	766	41	-
Pörssijohdannaiset
Korkofutuurit	100	-	1	340	7	-
Korko-optiot, ostetut ja myydyt	300	1	1	300	4	3
Yhteensä	400	1	3	640	10	3
Korkojohdannaiset yhteensä	1 277	30	3	1 406	51	3
Valuuttajohdannaiset
OTC-johdannaiset
Valuuttatermiinit	1 754	24	8	724	3	18
OTC-valuuttaoptiot ostetut ja myydyt	120	1	1	128	1	1
Valuuttajohdannaiset yhteensä	1 874	25	9	852	4	19
Hyödykejohdannaiset
OTC-johdannaiset
Swap-sopimukset	-	-	-	14	-	0
Henkivakuutuksen kaupan käyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset yhteensä	3 151	54	12	2 272	54	22
Suojaavat johdannaissopimukset
Käypää arvoa suojaavat
Valuuttatermiinit	461	-	14	227	-	10
Koronvaihtosopimukset	33	1	-	-	-	-
Käypää arvoa suojaavat yhteensä	494	1	14	227	0	10
Rahavirtoja suojaavat
Koronvaihtosopimukset	88	3	-	365	12	-

Henkivakuutuksen suojaamistarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset yhteensä	582	4	14	591	12	10
Henkivakuutuksen johdannaissopimukset yhteensä	3 733	58	26	2 863	66	32

Käyvän arvon suojaus

Käyvän arvon suojausta käytetetään suojaamaan osaa myytävissä olevien rahoitusvarojen valuuttariskistä sekä korkoriskistä. Suojaussuhteen ulkopuolelle on jätetty valuuttariskiä suojattaessa termiinisopimusten korkoelementti ja korkoriskiä suojattaessa luottoriskin osuus koroista.

Käyvän arvon suojauksiksi luokiteltujen valuuttajohdannaisten nettovoitot olivat 4 (-9) milj. euroa. Suojattavasta riskistä johtuvat nettotappiot myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon suojauksesta olivat 3 (9) milj. euroa.

Käyvän arvon suojauksiksi luokiteltujen koronvaihtosopimusten nettovoitot olivat 1 (-) milj. euroa. Suojattavasta riskistä johtuvat nettotappiot myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon suojauksessata olivat -1 (-) milj. euroa.

Rahavirtojen suojaus

Rahavirtasuojausta on käytetty suojaamaan vaihtuvakorkoisiin varoihin liittyviä korkomaksuja. Suojatut kassavirrat ovat korkomaksuja euromääräisistä joukkovelkakirjalainoista. Suojaussuhteen tehokkuutta arvioidaan etukäteen arvioimalla suojausinstrumenttien ja suojausten kohteiden olennaisia ehtoja. Tehokkuustestaus suoritetaan jälkikäteen käyttämällä hypoteettisen koronvaihtosopimuksen menetelmää.

Omaan pääomaan kirjattujen suojausinstrumenttien käyvän arvon muutoksesta johtuvien voittojen kokonaismäärä oli vuoden lopussa 4 (12) milj. euroa. Nämä voitot kirjataan tuloslaskelmaan, kun suojauksen kohde vaikuttaa tuloslaskelmaan. Alla oleva taulukko kuvaa kausia, joiden aikana rahavirtojen odotetaan toteutuvan ja milloin niiden odotetaan vaikuttavan voittoon tai tappioon.

Milj. €	Yhteensä	Enint. 1 vuosi	1 - 2 vuotta	2 - 3 vuotta
Suojaavista instrumenteista
Saatavat kassavirrat (ennuste)	6	3	2	0
Maksetttavat kassavirrat (ennuste)	-2	-1	-1	0
Netto	4	2	1	0

Pääosan kassavirroista ennustetaan toteutuvan ensimmäisten kahden vuoden aikana.

Muut rahoitusvarat

Milj. €	2010	2009
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat
Saamistodistukset
Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat	19	9
Valtioiden liikkeeseenlaskemat	19	9
Muiden julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat	0	0
Pankkien liikkeeseen laskemat	24	21
Muut saamistodistukset	18	15
Saamistodistukset yhteensä	61	46
Saamistodistuksista julkisesti noteerattuja 20 milj. euroa (7).
Osakkeet ja osuudet
Julkisesti noteeratut	0	1
Muut	-	3
Osakkeet ja osuudet yhteensä	0	4
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat yhteensä	61	50
Lainat ja muut saamiset
Jälleenvakuutustalletesaamiset	1	2
Lainat	25	24
Lainat ja muut saamiset yhteensä	26	26
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Saamistodistukset
Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat	107	34
Valtioiden liikkeeseenlaskemat	107	34
Muiden julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat
Pankkien liikkeeseen laskemat	1 480	1 736
Muut saamistodistukset	1 655	1 520
Saamistodistukset yhteensä	3 242	3 289

Osakkeet ja osuudet
Julkisesti noteeratut	1 738	1 360
Muut	619	425
Osakkeet ja osuudet yhteensä	2 357	1 785
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä	5 598	5 074

Henkivakuutustoiminnan myytävissä olevat arvopaperit sisältävät arvonalentumistappioita 131 milj. euroa (183).

Henkivakuutustoiminnan rahoitusvarat yhteensä 5 216 5 745
-----------------------------------------------------------------

Myytävissä olevat rahoitusvarat / Saamistodistukset: Myytävissä olevista rahoitusmarkkinavälineistä on joukkovelkakirjalainasijoituksia 2 709 milj. euroa (2 500) ja rahamarkkinasijoituksia 533 milj. euroa (789).

Myytävissä olevat rahoitusvarat / Osakkeet ja osuudet: Julkisesti noteeratuista myytävissä olevista osakkeista 674 miljoonaa (554) on pörssiosakkeita. Muihin kuin julkisesti noteerattuihin myytävissä oleviin osakkeisiin sisältyy pääomarahastosijoituksia 551 milj. euroa (359).

Omistusyhteisö

Johdannaissopimukset

		2010		2009
		Käypä arvo			Käypä arvo
Milj. €	Kohde etuus nimellisarvo	Saamiset	Velat	Kohde etuus nimellisarvo	Saamiset	Velat
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
OTC-johdannaiset
Koronvaihtosopimukset	1 075	29	-	975	7	-

Osakejohdannaiset
OTC-johdannaiset
Osake- ja osakeindeksioptiot	95	7	10	42	4	7
Valuuttajohdannaiset
OTC-johdannaiset
Valuuttatermiinit	-	-	-	48	1	0
Omistusyhteisön johdannaissopimukset yhteensä	1 170	36	10	1 065	12	7

Muut rahoitusvarat

Milj. €	2010	2009
Lainat ja muut saamiset
Talletukset	1	1
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Saamistodistukset
Pankkien liikkeeseenlaskemat	509	11
Muut saamistodistukset	151	125
Saamistodistukset yhteensä	659	135

Saamistodistuksista julkisesti noteerattuja 553 milj. euroa (32).

Osakkeet ja osuudet
Julkisesti noteeratut	-	0
Muut	36	36
Osakkeet ja osuudet yhteensä	36	36
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä	695	172
Omistusyhteisön myytävissä olevat arvopaperit sisältävät arvonalentumistappioita 2 milj. euroa (2).
Sijoitukset tytäryhtiöissä	2 370	2 370

Omistusyhteisön rahoitusvarat yhteensä	3 101	2 554
Segmenttien väliset eliminoinnit	-2 563	-2 538
Konserni yhteensä	17 508	15 479

16 Käyvät arvot

	2010			2009
Milj. €	Käypä arvo	Kirjanpito arvo	Käypä arvo	Kirjanpito arvo
Konsernin rahoitusvarat
Rahoitusvarat	17 508	17 508	15 479	15 479
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset	3 127	3 127	2 366	2 366
Muut varat	23	23	57	57
Käteiset varat	515	527	771	771
Yhteensä	21 173	21 184	18 674	18 674
Konsernin rahoitusvelat
Rahoitusvelat	2 214	2 187	2 107	2 098
Muut velat	67	67	7	7
Yhteensä	2 281	2 254	2 114	2 105

Taulukossa esitetään rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot tase-erittäin. Käypien arvojen arviointiperiaatteet esitetään tilinpäätösperiaatteissa.

Sijoitusarvopapereiden käypä arvo määritellään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua hintaa aktiivisilta markkinoilta ei ole saatavissa, käypä arvo arvioidaan diskontattujen rahavirtojen perusteella. Diskonttokorko saadaan markkinoilta saatavalta korkokäyrältä.

Johdannaissopimusten käypä arvo määritellään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää tai optiohinnoittelumalleja.

Lainojen ja muiden vastaavien rahoitusinstrumenttien, joilla ei ole hintanoteerausta toimivilla markkinoilla, käypä arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen perusteella käyttäen markkinoilla noteerattavia korkoja. Markkinoilta saatavaa korkokäyrää oikaistaan rahoitusinstrumenttien muiden osatekijöiden, esim. luottoriskin perusteella.

Lyhytaikaisten korottomien saamisten ja velkojen käypänä arvona käytetään kirjanpitoarvoa.

Käyvät arvot ovat ns. puhtaita arvoja, joissa ei ole mukana siirtyvien korkojen osuutta.

17 Käypien arvojen määritys ja hierarkia

Suurin osa Sampo-konsernin rahoitusinstrumenteista arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus perustuu joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo muita menetelmiä käyttäen.

Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, ovatko markkinat, joilla instrumentilla käydään kauppaa, toimivat tai ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot objektiivisesti todennettavissa.

Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa.

Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.

Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin.

Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
-	66	-	66
4	1	-	5
-	79	-	79
-	8	-	8
4	153	-	158
0	-	-	0
78	56	18	151
78	56	18	151
152	6	0	159
31	519	0	551
0	14	-	14
1 602	612	57	2 271
1 785	1 151	58	2 994

1 837	-	77	1 914
602	12 220	86	12 908
1 252	259	767	2 278
3 691	12 479	930	17 099
			20 402
-3	0	-	-3
-	-23	-	-23
-	-75	-	-75
-	-10	-	-10
			-111
	5 557 -3	13 839 -108	1 005 -

Milj. €	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
RAHOITUSVARAT 31.12.2009
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset	0	77	-	77
Muut korkojohdannaiset	3	11	-	14
Valuuttajohdannaiset	-	67	-	67
Osakejohdannaiset	-	4	-	4
	3	158	-	161

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet		1	4	-	5
Saamistodistukset		63	102	16	182
Rahastot		-	23	1	24
		64	130	17	211
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet		27	101	-	128
Saamistodistukset		16	349	1	365
Johdannaissopimukset		-	8	-	8
Rahastot	*)	1 532	231	54	1 817
		1 576	688	54	2 318
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet		1 313	0	74	1 387
Saamistodistukset		1 522	10 437	93	12 053
Rahastot	*)	875	261	501	1 637
		3 710	10 698	668	15 077
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä		5 353	11 675	740	17 768

*) Rahastot eivät täsmää vuoden 2009 tilinpäätöksessä ilmoitettuihin lukuihin johtuen määrittelyjen täsmentymisestä.

RAHOITUSVELAT 31.12.2009

Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset	-	3	-	3
Valuuttajohdannaiset	-	117	-	117
Osakejohdannaiset	-	7	-	7
Muut johdannaiset	-	0	-	0
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä	-	127	-	127

Käypien arvojen herkkyysanalyysi

Rahoitusvarojen ja -velkojen herkkyyttä valuuttakurssimuutoksille tarkastellaan liiketoiminta-alueittain eri kotivaluuttojen vuoksi. Vahinkovakuutuksessa kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen kotivaluuttaa (SEK) vastaan lisäisi tulosta 14 milj. euroa ja vähentäisi omaa pääomaa 10 milj. euroa. Henkivakuutuksessa kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön lasku kotivaluuttaa (EUR) vastaan vähentäisi tulosta 12 milj. euroa ja omaa pääomaa 72 milj. euroa. Omistusyhteisössä kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön lasku kotivaluuttaa (EUR) vastaan vähentäisi tulosta 2 milj.euroa ja omaa pääomaa 2 miljoonaa euroa.

Konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen herkkyysanalyysi eri markkinariskiskenaarioissa on esitetty alla. Vaikutukset kuvaavat yksittäisessä markkinamuuttujassa tapahtuvan yhtäkkisen muutoksen vaikutusta instrumenttien käypään arvoon 31.12.2010.

Herkkyystarkastelut sisältävät johdannaispositioiden vaikutukset. Kaikki herkkyysanalyysit on laskettu ennen veroja. Sampo Oyj:n velkarahoituksen vaikutusta ei ole sisällytetty laskelmiin.

	Korko		Osake	Muut sijoitukset
	1 % tasoliike alas	1 % tasoliike ylös	20 % alas	20 % alas
Vaikutus tulokseen	5	-10	0	-4
Vaikutus suoraan omaan pääomaan	281	-266	-671	-146
Kokonaisvaikutus	286	-276	-671	-151

18 Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset

		Tulokseen kirjatut	Muihin laajan			Siirrot		Kaudelle kirjatut voitot/ tappiot
		voitot/	tuloksen eriin			tasolta /		rahoitus
Milj. €	1.1.	tappiot yht.	kirjatut voitot/ tappiot yht.	Ostot	Myynnit	tasolle 1 ja 2	31.12.	varoista 31.12.2010
RAHOITUSVARAT 2010
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat
Saamistodistukset	16	3	-	0	-2	-	18	2
Rahastot	1	-	-	-	-1	-	0	-
	17	3	-	-	-3	0	18	2
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	-	0	-	0	0	-	0	-
Saamistodistukset	1	-1	-	-	-	-	0	2
Rahastot	54	2	-	26	-24	-	57	-
	54	2	-	26	-24	-	57	2
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	75	0	0	5	-3	-	77	-1
Saamistodistukset	93	-20	39	51	-81	3	86	-2
Rahastot	501	6	45	293	-78	-	767	8
	669	-14	84	350	-161	3	930	5

Käypään arvoon arvostettavat yhteensä	740	-9	84	376	-189	3	1 005	9
RAHOITUSVELAT 2010	-	-	-	-	-	-	-	-

		2010
Milj. €	Realisoi tuneet voitot/ tappiot	Käyvän arvon muutokset	Yhteensä
Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot yhteensä	-24	14	-9
Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot tilikauden lopun taseeseen sisältyvistä varoista	-4	13	9

Milj. €	1.1.	Tulokseen kirjatut voitot/ tappiot yht.	Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut voitot/ tappiot yht.	Ostot	Myynnit	Siirrot tasolta/ tasolle 1 ja 2	31.12.	Kaudelle kirjatut voitot/ tappiot rahoitus varoista 31.12.2009
RAHOITUSVARAT 2009
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	1	-	-	-	-1	-	0	-
Saamistodistukset	20	-1	-	-	-	-3	16	0
Rahastot	-	-	-	-	-	1	1	-
	21	-1	-	-	-1	-2	17	0

Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat
Saamistodistukset	1	0	-	-	-	-	1	0
Rahastot	55	2	-	12	-16	-	54	2
	56	2	-	12	-16	0	54	2
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	60	-5	11	7	-5	7	75	-7
Saamistodistukset	24	0	-1	26	-7	52	93	-1
Rahastot	398	-26	-7	115	-70	90	501	-28
	482	-31	4	148	-83	149	669	-37
Käypään arvoon arvostettavat yhteensä	559	-30	4	160	-100	147	740	-34
RAHOITUSVELAT 2009	-	-	-	-	-	-	-	-

		2009
Milj. €	Realisoi tuneet voitot/ tappiot	Käyvän arvon muutokset	Yhteensä
Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot yhteensä	4	-32	-29
Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot tilikauden lopun taseeseen sisältyvistä varoista	-1	-33	-34

19 Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen herkkyysanalyysi

	2010		2009
Milj. €	Kirjanpitoarvo	Jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus (+ /-)	Kirjanpitoarvo	Jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus (+ /-)
Rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat
Saamistodistukset	18	0	16	0
Rahastot	-	-	1	0
Yhteensä	18	0	17	0
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat
Saamistodistukset	0	0	1	0
Rahastot	57	-11	54	-11
Yhteensä	58	-11	54	-11
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	77	-15	74	-15
Saamistodistukset	86	0	93	-3
Rahastot	767	-128	501	-90
Yhteensä	930	-144	668	-109
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	1 005	-155	740	-119

tuloksessa. Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus olisi näin konsernin omaan pääomaan suhteutettuna 1,6 prosenttia. Korkoinstrumenttien osalta rahoitusvarojen arvoa on testattu olettamalla korkotason nousevan 1 prosenttiyksiköllä kaikissa maturiteeteissa. Muiden omaisuuslajien osalta on oletettu hintojen laskevan 20 prosenttia. Sampo-konserni ei kanna sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä sijoitusriskejä, joten niiden osalta mahdollinen muutos oletuksissa ei aiheuta tulosvaikutusta. Edellä esitettyjen vaihtoehtoisten oletusten perusteella mahdollinen korkotason muutos aiheuttaisi saamistodistusten osalta 0 milj. euron ja muiden instrumenttien mahdollinen hinnan alentuminen 143 milj. euron arvostustappion konsernin muussa laajassa

20 Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset

Henkivakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Saamistodistukset
Valtioiden liikkeeseenlaskemat	44	27
Pankkien liikkeeseenlaskemat sijoitustodistukset	137	125
Muut saamistodistukset	370	214
Yhteensä	551	365
Saamistodistuksista julkisesti noteerattuja 412 milj. euroa (365).
Osakkeet ja osuudet
Julkisesti noteeratut	2 426	1 922
Muut	4	1
Osakkeet ja osuudet yhteensä	2 430	1 923
Lainat ja muut saamiset	131	70
Muut rahoitusvarat	15	8
Henkivakuutustoiminnan sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset yhteensä	3 127	2 366

Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevien osakkeiden ja osuuksien alkuperäinen hankintameno on 2 096 milj. euroa (1 814) ja saamistodistusten 530 milj. eur (347).

21 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana

Milj. €	1.1.	Laajaan tulokseen kirjatut erät	Omaan pääomaan kirjatut erät	Muuntoerot	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot	5	15	0	0	20
Käyvän arvon muutokset	1	0	-1	0	0
Eläkevelvoitteet	34	1	0	4	38
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot	51	-18	6	-1	37
Yhteensä	91	-3	5	2	95
Laskennallisten verojen netotus					-28
Laskennalliset verosaamiset taseessa					68
Laskennalliset verovelat
Varaukset ja tilinpäätössiirrot	360	-5	0	22	377
Käyvän arvon muutokset	121	4	125	0	249
Muut veronalaiset tilapäiset erot	29	11	0	1	41
Yhteensä	510	10	125	23	667
Laskennallisten verojen netotus					-28
Laskennalliset verovelat taseessa					640

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana

	Laajaan tulokseen	Omaan pääomaan		31.12.
				5
1	0	0	0	1
32	-1	0	3	34
116	6	0	3	125
212	-53	0	6	165
				-84
				81
334	6	0	20	360
-8	-109	243	-5	121
109	-8	0	1	103
435	-111	243	17	584
				-84
	1.1. 63	kirjatut erät -58	kirjatut erät 0	Muuntoerot 0

Laskennalliset verovelat taseessa 500

Vahinkovakuutustoiminnassa on jätetty kirjaamatta laskennallista verosaamista käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja väliaikaisista eroista noin 1 milj. euroa.

22 Verot

Milj. €	2010	2009
Tulos ennen veroja	1 320	825
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla	-343	-214
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	0	1
Verovapaat tulot	55	29
Vähennyskelvottomat kulut	-7	-4
Konserniyhdistelyt ja eliminoinnit	83	0
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	-1	-1
Verokannan muutokset	-	0
Verot aikaisemmilta tilikausilta	-3	5
Konsernin verot yhteensä	-217	-184

23 Tulosvaikutteisesti kirjatut laajan tuloksen muut erät

Milj. €	2010	2009
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot	214	123
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Tilikauden voitot/tappiot	832	2 918
Luokittelun muutoksista johtuvat oikaisut	-227	71
Rahavirtasuojaukset
Tilikauden voitot/tappiot	-9	-3
Osuus osakkuusyhtiöiden muun laajan tuloksen eristä	48	-
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	-156	-326
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	703	2 782

24 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

		2010		2009
Milj. €	Ennen veroja	Verovaikutus	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Verovaikutus	Verojen jälkeen
Muuntoerot	214	-	214	123	-	123
Myytävissä olevat rahoitusvarat	605	-158	447	2 989	-327	2 662
Rahavirtasuojaukset	-9	2	-6	-3	1	-2
Osuus osakkuusyhtiöiden muun laajan tuloksen eristä	48	-	48	-	-	-
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	811	-156	703	3 108	-326	2 782

25 Muut varat

Vahinkovakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Korot	140	147
Saamiset ensivakuutustoiminnasta	939	830
Saamiset jälleenvakuutustoiminnasta	42	47
Kauppahintasaamiset	2	3
Vakuutusten aktivoidut hankintamenot 1)	139	122
Potilasvakuutuksiin liittyvät varat	55	59
Muut	46	56
Vahinkovakuutustoiminnan muut varat yhteensä	1 363	1 265

Muista varoista pitkäaikaisten osuus on 47 milj. euroa (50).

Erä Muut koostuu mm. vuokratalletuksista, palkka- ja matkaennakoista sekä haltuun otetuista vahinkotavaroista.

1) Vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutos tilikaudella

Milj. €	2010	2009
1.1.	122	99
Nettomuutos tilikauden aikana	9	13
Valuuttakurssierot	8	10
31.12.	139	122

Henkivakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Korot	60	61
Saamiset vakuutuksenottajilta	6	6
Saamiset jälleenvakuutustoiminnasta	0	1
Kauppahintasaamiset	6	38
Muut	34	27
Henkivakuutustoiminnan muut varat yhteensä	106	133

Erä Muut koostuu mm. etukäteen maksetuista eläkkeistä ja saamisista yhteistoimintayhtiöiltä.

Omistusyhteisö

Milj. €	2010	2009
Korot	43	53
Muut	22	23
Omistusyhteisön muut varat yhteensä	66	76
Erä Muut sisältää mm. omaisuudenhoidon palveluveloitussaamiset.
Segmenttien väliset eliminoinnit	-20	-36
Konserni yhteensä	1 515	1 439

26 Käteiset varat

Vahinkovakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Kassa	200	153
Lyhytaikaiset talletukset (enintään 3 kk)	119	138
Vahinkovakuutustoiminta yhteensä	319	292

Henkivakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Kassa	86	57
Lyhytaikaiset talletukset (enintään 3 kk)	66	11
Henkivakuutustoiminta yhteensä	152	68

Omistusyhteisö

Milj. €	2010	2009
Kassa	56	22
Lyhytaikaiset talletukset (enintään 3 kk)	0	390
Omistusyhteisö yhteensä	56	412
Konserni yhteensä	527	771

27 Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista

Vahinkovakuutustoiminta

Vakuutussopimusvelkojen muutos

		2010		2009 Jälleenva
		Jälleenva
Milj. €	Brutto	kuutus	Netto	Brutto	kuutus	Netto
Vakuutusmaksuvastuu
1.1.	1 668	49	1 619	1 521	54	1 467
Valuuttakurssierot	83	2	85	119	0	119
Vastuuvelan muutos	94	2	96	28	-5	33
31.12.	1 845	53	1 792	1 668	49	1 619

		2010	2009
		Jälleenva		Jälleenva
Milj. €	Brutto	kuutus	Netto	Brutto	kuutus	Netto
Korvausvastuu
1.1.	6 915	428	6 486	6 367	377	5 990
Diskonttauksen purkaminen	61	-	61	-	-	-
Myydyt vakuutusomistukset	-	-	-	-14	-	-
Valuuttakurssierot	457	38	418	386	33	353
Vastuuvelan muutos	62	-9	71	176	18	158
31.12.	7 494	457	7 037	6 915	428	6 486

Vakuutussopimusvelkojen jakautuminen

Milj. €	2010	2009
Vakuutusmaksuvastuu	1 845	1 668
Korvausvastuu	7 494	6 915
Tunnetut vahingot	2 026	1 854
Tuntemattomat vahingot (IBNR)	3 555	3 284
Korvausten hoitokulut	271	241
Eläkemuotoiset korvaukset	1 643	1 535
Vahinkovakuutustoiminnan velat vakuutussopimuksista yhteensä	9 340	8 583

Jälleenvakuuttajien osuus
Vakuutusmaksuvastuu	53	49
Korvausvastuu	457	428
Tunnetut vahingot	303	268
Tuntemattomat vahingot (IBNR)	154	160
Yhteensä	510	477

Koska vahinkovakuutustoiminta on alttiina useiden valuuttakurssien vaihtelulle, voi taseen lukujen vertailu eri vuosien välillä olla harhaanjohtavaa. Ruotsin kruunun vahvistumisella kaikkia muita valuuttoja vastaan oli merkittävä vaikutus omalla vastuulla oleviin vakuutusvelkoihin. Valuuttakurssivaihtelut aiheuttivat tilikaudella SEK-määräiseen korvausvastuuseen nettovähennystä 535 milj. euroa.

Korvauskulujen kehitys

Alla olevissa taulukoissa esitetään vahinkomenojen kehityssuunta eri vuosina. Taulukkojen ylemmästä osasta käy ilmi, miten arviot vahinkomenojen kokonaismäärästä per vahinkovuosi muuttuvat vuosittain. Taulukkojen alemmasta osasta käy ilmi, kuinka suuri osuus näistä sisältyy taseeseen.

Lisätietoa vahinkovakuutustoiminnan vakuutusveloista löytyy tilinpäätöksen Riskienhallinta -osiosta.

Korvauskulut ennen jälleenvakuuttajien osuutta

Arvioidut korvauskulut

Milj. €	< 2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010	Yhteensä
Tilinpäätöspäivänä	5 027	2 572	2 515	2 677	2 691	2 756	2 908	2 916	3 036
1 vuoden kuluttua	5 253	2 531	2 479	2 620	2 675	2 753	2 861	2 865
2 vuoden kuluttua	5 349	2 450	2 415	2 566	2 646	2 717	2 800
3 vuoden kuluttua	5 429	2 441	2 409	2 538	2 643	2 684
4 vuoden kuluttua	5 523	2 421	2 393	2 504	2 601
5 vuoden kuluttua	5 563	2 403	2 365	2 468
6 vuoden kuluttua	5 563	2 390	2 324
7 vuoden kuluttua	5 650	2 402
8 vuoden kuluttua	5 723
Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä	5 723	2 402	2 324	2 468	2 601	2 684	2 800	2 865	3 036

Kokonaan maksetut	3 261	2 093	1 971	2 068	2 164	2 186	2 207	2 118	1 616
Taseeseen sisältyvä velka	2 462	309	353	401	437	497	593	746	1 420	7 219
Edelliseen sisältyy velkaa vahvistetuista eläkkeistä	1 223	66	52	65	67	67	58	36	9	1 643
Muu velka										5
Velka korvausten hoitokuluista										271

Vahinkovakuutustoiminnan taseeseen sisältyvä kokonaisvelka 7 494

Korvauskulut jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen

Arvioidut korvauskulut

Milj. €	< 2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010	Yhteensä
Tilinpäätöspäivänä	4 418	2 451	2 443	2 530	2 581	2 656	2 784	2 796	2 884
1 vuoden kuluttua	4 633	2 401	2 406	2 467	2 555	2 646	2 751	2 762
2 vuoden kuluttua	4 735	2 326	2 344	2 412	2 525	2 619	2 694
3 vuoden kuluttua	4 795	2 316	2 337	2 391	2 528	2 586
4 vuoden kuluttua	4 873	2 296	2 323	2 359	2 490
5 vuoden kuluttua	4 905	2 278	2 296	2 324
6 vuoden kuluttua	4 903	2 266	2 254
7 vuoden kuluttua	4 939	2 279
8 vuoden kuluttua	5 030
Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä	5 030	2 279	2 254	2 324	2 490	2 586	2 694	2 762	2 884
Kokonaan maksetut	2 670	1 994	1 920	1 960	2 075	2 114	2 138	2 072	1 597
Taseeseen sisältyvä velka	2 360	284	334	364	415	472	555	690	1 287	6 761
Edelliseen sisältyy velkaa vahvistetuista eläkkeistä	1 223	66	52	65	67	67	58	36	9	420
Muu velka										5
Velka korvausten hoitokuluista										271
Vahinkovakuutustoiminnan taseeseen sisältyvä kokonaisvelka										7 037

Henkivakuutustoiminta

Muiden kuin sijoitussidonnaisten vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos

Milj. €	Vakuu tussopi mukset	Sijoitus sopimuk set	Yhteensä
1.1.2010	4 374	57	4 431
Maksut	273	1	274
Korvaukset	-401	-37	-438
Kuormitustulo	-37	0	-37
Laskuperustekorko	158	1	159
Asiakashyvitykset	1	0	1
Muut	20	0	20
31.12.2010	4 388	22	4 410
Jälleenvakuuttajien osuus	-4		-4
Velka 31.12.2010, netto	4 385	22	4 406

	Vakuu tussopi	Sijoitus sopimuk
Milj. €	mukset	set	Yhteensä
1.1.2009	4 423	63	4 487
Maksut	238	20	258
Korvaukset	-385	-27	-411
Kuormitustulo	-39	0	-39
Laskuperustekorko	157	2	159
Asiakashyvitykset	18	0	18
Muut	-38	-1	-40
31.12.2009	4 374	57	4 431
Jälleenvakuuttajien osuus	-4	0	-4
Velka 31.12.2009, netto	4 370	57	4 427

Sijoitussidonnaisten vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos

Milj. €	Vakuu tussopi mukset	Sijoitus sopimuk set	Yhteensä
1.1.2010	1 961	398	2 359
Maksut	376	467	843
Korvaukset	-163	-181	-344
Kuormitustulo	-30	-9	-38
Muut	236	68	304
31.12.2010	2 381	743	3 124
1.1.2009	1 538	99	1 637
Maksut	273	279	551
Korvaukset	-126	-27	-153
Kuormitustulo	-25	-2	-26
Muut	302	49	351
31.12.2009	1 961	398	2 359

Vuoden alun ja lopun velka sisältää tulevien lisäetujen vastuun sekä korkotäydennysten vaikutuksen. Laskelma perustuu eriin ennen jälleenvakuuttajien osuutta. Tarkempi erittely veloista löytyy konsernin Riskienhallinta -osiosta.

Milj. €	2010	2009
Vakuutussopimukset
Velka sopimuksista, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon
Vakuutusmaksuvastuu	2 465	2 513
Korvausvastuu	1 907	1 844
Velka muista vakuutussopimuksista
Vakuutusmaksuvastuu	14	13
Korvausvastuu	0	0
Yhteensä	4 386	4 371

Jälleenvakuutussopimukset
Vakuutusmaksuvastuu	1	1
Korvausvastuu	2	2
Yhteensä	3	3
Vakuutussopimukset yhteensä
Vakuutusmaksuvastuu	2 479	2 528
Korvausvastuu	1 909	1 846
Yhteensä	4 388	4 374
Sijoitussopimukset
Velka sopimuksista, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon
Vakuutusmaksuvastuu	22	57
Velka vakuutus- ja sijoitussopimuksista yhteensä
Vakuutusmaksuvastuu	2 501	2 585
Korvausvastuu	1 909	1 846
Henkivakuutustoiminnan velka vakuutus- ja sijoitussopimuksista yhteensä	4 410	4 431
Jälleenvakuuttajien osuus
Vakuutusmaksuvastuu	0	0
Korvausvastuu	-4	-4
Yhteensä	-4	-4

Sijoitussopimuksissa ei ole korvausvastuuta.

Vastuuvelan riittävyyslaskelmasta ei aiheudu lisävaateita.

Sijoitussopimuksiin, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon tai joihin sisältyy oikeus vaihtaa sopimukseen, johon sisältyy yllä mainittu piirre, on sovellettu IFRS 4 Vakuutussopimukset standardin sallimaa helpotusta. Tällaiset sijoitussopimukset on arvostettu vakuutussopimusten tavoin.

28 Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista

Henkivakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Sijoitussidonnaiset vakuutussopimukset	2 381	1 961
Sijoitussidonnaiset sijoitussopimukset	743	398
Yhteensä	3 124	2 359

29 Rahoitusvelat

Segmenttien rahoitusvelat pitävät sisällään velat johdannaissopimuksista, liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä muut rahoitusvelat.

Vahinkovakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Johdannaissopimukset (liite 15)	75	89
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat
Euromääräiset lainat
Pääomalaina, 2001	217	216
Pääomalaina, 2002	71	70
Pääomalaina, 2005	149	149
Velat, joilla huonompi etuoikeus yhteensä	437	435
Vahinkovakuutustoiminnan rahoitusvelat yhteensä	512	524

If Skadeförsäkring AB (publ) laski liikkeelle maaliskuussa 2001 nimellisarvoltaan 200 miljoonan euron pääomalainan. Laina on kiinteäkorkoinen ensimmäiset 10 vuotta ja muuttuu sen jälkeen vaihtuvakorkoiseksi. Laina erääntyy maksettavaksi viimeistään maaliskuussa 2021. Laina on listattu Luxemburgin pörssissä.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy laski marraskuussa 2002 liikkeelle 65 miljoonan euron nimellisarvoisen pääomalainan jonka merkitsivät kokonaisuudessaan konsernin sen hetkiset omistajat. Laina on 20 vuoden mittainen, ensimmäiset 10 vuotta kiinteäkorkoinen ja viimeiset 10 vuotta vaihtuvakorkoinen. Lainalla ei ole listausta.

If Skadeförsäkring AB (publ) laski kesäkuussa 2005 liikkeelle nimellisarvoltaa 150 miljoonan euron pääomalainan. Laina on eräpäivätön ja sille maksetaan ensimmäiseltä 10 vuodelta kiinteää korkoa. Laina on listattu Luxemburgin pörssissä.

Henkivakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Johdannaissopimukset (liite 15)	26	32
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat	100	100
Henkivakuutustoiminnan rahoitusvelat yhteensä	126	132

Mandatum Life laski vuonna 2002 liikkeelle pääomalainamuotoisen nimellisarvoltaan 100 milj. euron lainan. Laina on vaihtuvakorkoinen ja eräpäivätön. Korkoa voidaan maksaa vain jakokelpoisista omista varoista. Laina voidaan maksaa takaisin ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla ja aikaisintaan vuonna 2012 tai kunakin seuraavana vuonna koronmaksupäivänä. Pääomalaina on kokonaisuudessaan Sampo Oyj:n salkussa.

Omistusyhteisö

Milj. €	2010	2009
Johdannaissopimukset (liite 15)	10	7
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Yritystodistukset	575	466
Joukkovelkakirjalainat	1 026	962
Yhteensä	1 601	1 429
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Debentuurit	-	37
Muut rahoitusvelat
Eläkelainat	130	130
Muut lainat	-	6
Yhteensä	130	136
Omistusyhteisön rahoitusvelat yhteensä	1 741	1 609
Segmenttien väliset eliminoinnit	-191 -191	-166
Konserni yhteensä	2 187	2 098

30 Varaukset

Vahinkovakuutustoiminta

Milj. €	2010
Varaukset 1.1.2010	35
Valuuttakurssierot	3
Varausten lisäykset	11
Varauksista tilikaudella käytetty määrä	-12
Käyttämättömien varausten peruutukset	-2
Varaukset 31.12.2010	36
Varaukset enintään 1 vuosi	20
Varaukset yli 1 vuosi	16
Yhteensä	36

Tehokkaiden hallinto- ja korvauskäsittelyprosessien kehitys ja muutokset jakelukanavien rakenteessa aiheuttavat kaikkia liiketoiminta-alueita koskevia organisaatiomuutoksia. Varaus koostuu pääasiassa varoista, jotka on tarkoitettu tulevien kustannusten kattamiseen tällaisista joko jo toteutetuista tai suunnitteilla olevista organisaatiomuutoksista.

31 Eläkevelvoitteet

Eläke-etuudet

Sammolla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä vahinkovakuutustoiminnassa Ruotsissa ja Norjassa.

Konsernilla on lakisääteisten eläkevakuutusten lisäksi etuuspohjaisia vapaaehtoisia eläkevakuutuksia. Vakuutukset ovat konsernin sisäisiä ja sisältyvät Mandatum Lifen vastuuvelkaan. Vakuutusten määrä on vähäinen eikä niillä ole olennaista merkitystä konsernin tulokseen tai omaan pääomaan.

Vahinkovakuutustoiminnan eläkevelvoitteet 31.12.

Milj. €	2010	2009
Eläkevelvoitteen laskennallinen nykyarvo	458	424
Eläkesijoitusten käypä arvo	326	272
Nettomääräiset velvoitteet	132	152
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset
voitot/tappiot	-46	-67
Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite	85	85
Työnantajamaksuja koskevat varaukset	20	19
Eläkevelvoitteet 31.12.	105	104

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden laskenta noudattaa IAS 19 Eläkevelvoitteet standardia tilikauden 2005 alusta lähtien.

Eläkevelvoitteet sekä tilikaudelle lankeavat eläkekulut lasketaan vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaisesti. Eläkeoikeuksien odotetaan karttuvan tasaisesti työssäoloaikana. Eläkevelvoitteen laskenta perustuu tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin ja laskennassa huomioidaan oletukset kuolevuudesta, henkilöstön vaihtuvuudesta ja palkkakehityksestä. Nimellisarvoisena laskettu velka diskontataan nykyarvoon markkinakorkoon perustuvalla korkokannalla, jossa on huomioitu eläkevelvoitteiden duraatio. Järjestelyihin kuuluvien varojen vähentämisen jälkeen kirjataan taseeseen nettovarat tai -velat. Kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite taseessa muodostuu etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä If-konsernin työntekijöille Ruotsissa ja Norjassa. Muissa maissa eläke-etuudet on luokiteltu maksupohjaisiksi.

Laskettaessa etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden velvoitteita Ruotsissa ja Norjassa on käytetty seuraavia vakuutusmatemaattisia oletuksia:

	Ruotsi	Ruotsi	Norja	Norja
	31.12.2010	31.12.2009	31.12.2010	31.12.2009
Diskonttauskorko	5,00 %	4,00 %	4,00 %	4,50 %
Oletettu tuotto	4,50 %	4,50 %	4,75 %	5,00 %
Palkkakehitys	3,25 %	3,25 %	3,75 %	4,00 %
Hintain aatio	2,00 %	2,00 %	2,25 %	2,50 %

Oletettu tuotto järjestelyyn kuuluville varoille on laskettu seuraavan sijoitusomaisuusjakauman mukaan:

Rahamarkkinavälineet	42 %	43 %	65 %	66 %
Osakkeet	39 %	42 %	16 %	9 %
Kiinteistöt	10 %	10 %	16 %	17 %
Muut	9 %	5 %	3 %	8 %

Erittely eläkevelvoitteen jakautumisesta

		2010			2009
Milj. €	Rahastoitu	Rahastoi maton	Yhteensä	Rahastoitu	Rahastoi maton	Yhteensä
Eläkevelvoitteen laskennallinen nykyarvo	395	63	458	367	56	424
Eläkesijoitusten käypä arvo	326	-	326	272	-	272
Nettomääräiset velvoitteet	69	63	132	95	56	152
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	-41	-5	-46	-64	-2	-67
Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite	27	58	85	31	54	85

Tuloslaskelmaan kirjattu määrä

Milj. €	2010	2009
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut	14	15
Velvoitteen korko	19	17
Järjestelyihin kuuluvien varojen odotettavissa oleva tuotto	-14	-13
Tilikauden vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai
tappiot (+)	2	5

Järjestelyn supistamisesta tai velvoitteen täyttä
misestä johtuvat tappiot (+) tai voitot (-)	0	1
Eläkekulut	22	26

Erittely taseeseen kirjatun nettovelvoitteen muutoksesta

Milj. €	2010	2009
Eläkevelvoitteet:
Tilikauden alussa	424	390
Tilikauden aikana ansaitut	14	14
Korkokulut	19	17
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	-19	-42
Järjestelyn supistamisesta tai velvoitteen
täyttämisestä johtuvat tappiot tai voitot	0	1
Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot	35	32
Maksetut eläkkeet	-16	11
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12.	458	424
Eläkesijoitukset:
Tilikauden alussa	272	220
Oletettu tuotto	15	13
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	2	-7
Maksut	24	23
Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot	23	32
Maksetut eläkkeet	-11	-9
Eläkesijoitukset 31.12.	326	272

Muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet

Konsernissa on muita lyhytaikaisia henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä, joiden ehdot vaihtelevat maa-, liiketoiminta-alue tai yhtiö- kohtaisesti. Palkkiot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolta ne syntyvät. Arvio konsernissa vuodelta 2010 maksettavista tulospalkkioista sosiaalikuluineen on 38 milj. euroa.

32 Muut velat

Vahinkovakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Velat ensivakuutustoiminnasta	136	104
Velat jälleenvakuutustoiminnasta	45	47
Kauppahintavelat	-	1
Potilasvakuutuksiin liittyvät velat	54	57
Verovelat	140	240
Siirtovelat	178	158
Muut	137	113
Vahinkovakuutustoiminnan muut velat yhteensä	690	719

Muista veloista pitkäaikaisten osuus on 61 milj. euroa (48).

Erä Muut sisältää mm. ennakonpidätysvelat sekä velat tapaturmavakuutuksen ja eläke-etuuksien perusteella maksettavista sosiaalikuluista, vakuutusmaksuverot sekä muut siirtovelat.

Henkivakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Korot	8	18
Verot	36	-
Velat ensivakuutustoiminnasta	4	2
Velat jälleenvakuutustoiminnasta	5	5
Kauppahintavelat	67	6
Saadut vakuudet	176	11
Muut	42	91
Henkivakuutustoiminnan muut velat yhteensä	339	134

Erä Saadut vakuudet sisältää johdannaiskaupasta ja osakelainauksesta syntyvän vakuusvaatimuksen vakuudeksi hyväksyttävät varat.

Erä Muut sisältää mm. ennakonpidätys- ja sosiaaliturvamaksuvelat, ostovelat sekä velat yhteistoimintayhtiöille.

Omistusyhteisö

Milj. €	2010	2009
Korot	47	47
Johdannaiskaupan vakuudet	36	-
Osingonjakovelka	26	29
Muut	8	19
Omistusyhteisön muut velat yhteensä	117	95
Erä Muut sisältää mm. konsernin sisäisiä palveluveloituksia sekä lunastamattomat osingot.
Segmenttien väliset eliminoinnit	-22	-36
Konserni yhteensä	1 124	912

33 Ehdolliset velat ja sitoumukset

Vahinkovakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Takaukset	57	19
Muut peruuttamattomat sitoumukset	27	69
Yhteensä	84	88

Vakuudeksi annettu omaisuus ja vakuudelliset velat ja sitoumukset

	2010		2009
Milj. €	Annettu vakuus	Velat/sitou mukset	Annettu vakuus	Velat/sitou mukset
Vakuudeksi annettu omaisuus
Käteiset varat	10	8	9	7
Sijoitukset
Sijoitusarvopaperit	133	111	124	101
Ei-purettavissa olevat muut vuokrasopimukset			2010	2009
Maksettavat vähimmäisvuokrat
yhden vuoden kuluessa			32	32
yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua			78	82
yli viiden vuoden kuluttua			101	106
Yhteensä			212	220
Kaudella kuluksi kirjatut ja edelleenvuokrattujen tilojen vuokrat
vähimmäisvuokrat			-34	-34
muuttuvat vuokrat			0	0
Vuokrakulut yhteensä			-34	-34

If Skadeförsäkring Ab:llä ja If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:llä on keskinäisesti velvoittava vakuutus Pohjoismaisessa Ydinvakuutuspoolissa, norjalaisessa Naturskadepoolenissa sekä hollantilaisessa Terroripoolissa.

Kun Skandia-konsernin vahinkovakuutusliike siirrettiin If-konserniin 1.3.1999, If Skadeförsäkring Holding Ab ja If Skadeförsäkring Ab asettivat Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) hyväksi takuun. Kyseiset If-konsernin yhtiöt takasivat yhteisvastuullisesti, että Skandia-ryhmän yhtiöille korvataan kaikki sellaiset vaatimukset ja sitoumukset, jotka perustuvat Skandia-konsernista If-konserniin siirrettyyn vahinkovakuutustoimintaan liittyviin takuisiin ja muihin vastaaviin sitoumuksiin.

Tiettyjen Sammon kanssa yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien osalta If Skadeförsäkring Holding Ab on sitoutunut korvaamaan Sammolle mahdolliset kustannukset, joita järjestelmien omistaja voi Sammolta vaatia.

If Skadeförsäkring Holding Ab ja If Skadeförsäkring Ab ovat kumpikin solmineet Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Tryg-Baltica Forsikring AS:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan Skandialle ja Tryg-Balticalle korvataan kaikki sellaiset vaatimukset, jotka liittyvät Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Vesta Forsikring AS:n Skandia Marine Insurance Companylle (UK), nyk. Marlon Insurance Company Ltd, antamiin takuisiin, ja joiden edunsaajana on Institute of London Underwriters. Marlon Insurance Company Ltd myytiin vuonna 2007, jolloin ostaja antoi Ifin hyväksi takuun koko määrästä, minkä If mahdollisesti joutuu korvaamaan em. sopimusten perusteella.

If Skadeförsäkring Holding Ab on asettanut TietoEnatorin hyväksi takuun If-konserniin kuuluvan If It Services A/S:n TietoEnatorin kanssa tekemien tietotekniikkasopimusten sitoumusten osalta. Takuun perustella TietoEnator saa korvauksen, jos If IT Services A/S asetetaan konkurssiin, sen maksut lykkääntyvät yleisesti, se hakee velkojen anteeksiantoa tai jos yhtiö muulla perusteella todetaan maksukyvyttömäksi.

If Skadeförsäkring Holding Ab on asettanut Svenska Handelsbanken Ab:n (publ) hyväksi takuun, joka kattaa If Skadeförsäkring Ab:n sitoumukset, jotka johtuvat lyhytaikaisista lainoista (enintään 56 milj. euroa) tai johdannaiskaupoista sekä If Skadeförsäkring Ab:n, If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n ja Capital Assurance Companyn vakuutustoimintaan liittyvät remburssisitoumukset. Capital Assurance Company Inc myytiin tilikauden 2008 aikana, jolloin ostaja antoi Ifin hyväksi takuun koko määrästä, minkä If mahdollisesti joutuu korvaamaan myydyn yhtiön stand-by rembursseihin liittyvien velvoitteiden johdosta.

If Vahinkovakuutushtiö Oy:llä on voimassa olevia sitoumuksia yksityisille pääomarahastoille 43 milj. euroa, mikä vastaa enimmäissummaa, minkä yhtiö on sitoutunut rahastoihin investoimaan. Pääomakutsut näihin rahastoihin tapahtuvat useamman vuoden aikana, sitä mukaan kun rahastot suorittavat investointeja.

If Skadeförsäkring AB on osakkeenomistajien sopimuksen perusteella sitoutunut 30.6.2014 asti tarjoamaan Hemfosa Fastigheter AB:lle pääomalainaa (osakkeenomistajien laina) maksimissaan 11 milj. euroa.

Henkivakuutustoiminta

Milj. €	2010	2009
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Rahastositoumukset	348	357
Muut sitoumukset
IT-hankinnat	2	0

Lainaksi annetut arvopaperit
Kotimaiset osakkeet
Osakkeiden lukumäärä (kpl)	9 990 868	837 000
Jäljellä oleva hankintameno	112	10
Käypä arvo	145	11

Lainat ovat milloin tahansa keskeytettävissä ja niistä on saatu turvaava vakuus.

Milj. €	2010	2009
Ei-purettavissa olevat muut vuokrasopimukset
Maksettavat vähimmäisvuokrat
yhden vuoden kuluessa	2	2
yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	6	7
yli viiden vuoden kuluttua	-	1
Yhteensä	8	10
Ei-purettavissa olevista edelleenvuokraussopimuksista odotettavissa olevien saatavien vuokrien kokonaismäärä	0	0
Kaudella kuluksi kirjatut vuokrat ja edelleenvuokrattujen tilojen vuokrat eriteltynä
vähimmäisvuokrat	-3	-2
edelleenvuokrattujen tilojen vuokrat	0	0
Vuokrakulut yhteensä	-3	-2

Omistusyhteisö

Milj. €	2010	2009
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Merkintäsitoumukset	1	3

Vakuudeksi annettu omaisuus ja vakuudelliset velat ja sitoumukset

		2010		2009
Milj. €	Annettu vakuus	Velat/sitou mukset	Annettu vakuus	Velat/ sitoumukset
Vakuudeksi annettu omaisuus
Sijoitukset
Kiinnitetyt panttivelkakirjat	-	-	15	6
Milj. €			2010	2009
Ei-purettavissa olevat muut vuokrasopimukset
Maksettavat vähimmäisvuokrat
yhden vuoden kuluessa			1	1
yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua			3	3
yli viiden vuoden kuluttua			1	2
Yhteensä			5	7

Konsernilla oli vuoden 2010 lopussa vuokralle otettuja tiloja yhteensä 188 589 m2 (198 727). Vuokrasopimukset on tehty pääosin 3 - 10 vuodeksi.

34 Oma pääoma

Osakepääoma

Yhtiön osakepääomassa 98 milj. euroa ei tapahtunut muutoksia tilikauden aikana. Vuoden 2009 aikana hankitut omat osakkeet mitätöitiin 8.6.2010, jonka jälkeen osakkeiden lukumäärä on 561 282 390 kpl.

Tilikauden 2010 päättyessä emoyhtiön tai muiden konserniyhtiöiden hallussa ei ollut omia osakkeita.

Oman pääoman rahastot ja kertyneet voittovarat

Ylikurssirahasto

Rahasto sisälsi oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitty osakepääomaan. Tilikaudella 2009 ylikurssirahastosta siirrettiin 1 161 milj. euroa sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.

Vararahasto

Vararahasto sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen tai yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden. Tilikaudella 2009 vararahastosta siirrettiin 366 milj. euroa sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.

Sijoitetun vapaan pääoman rahasto

Rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Tilikaudella 2009 rahastoon siirrettiin 1 161 milj. euroa ylikurssirahastosta sekä 366 milj. euroa vararahastosta.

Muut oman pääoman erät

Muut oman pääoman erät sisältävät myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutokset, rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset sekä muuntoerot.

Muutokset oman pääoman rahastoissa ja kertyneissa voittovaroissa on esitetty konsernin oman pääoman muutoslaskelmassa.

Osakkeet ja äänioikeus

Sampo Oyj:n osakkeiden lukumäärä 31.12.2010 oli 561 282 390, joista 560 082 390 oli A-sarjan osakkeita ja 1 200 000 B-sarjan osakkeita. Kullakin A-osakkeella on yhtiökokouksessa yksi ääni ja B-osakkeella viisi ääntä.

Kaikki B-sarjan osakkeet ovat Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan omistuksessa. B-sarjan osake voidaan muuttaa A-sarjan osakkeeksi B-sarjan osakkeen omistajan vaatimuksesta. Sammon A-sarjan osakkeet noteerataan Helsingin Pörssissä.

Varsinainen yhtiökokous myönsi 13.4.2010 hallitukselle omien osakkeiden hankkimisvaltuudet, jotka ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 18 kk yhtiökokouksen päätöksestä. A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 50 000 000 kappaletta yhdessä tai useammassa erässä. Osakkeita voidaan hankkia muutenkin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa enintään hankintahetkellä Sammon osakkeesta julkisessa kaupankäynnissä maksettavaan korkeimpaan hintaan.

35 Lähipiiritiedot

Johtoon kuuluvat avainhenkilöt

Sampo-konsernin johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat Sampo Oyj:n hallituksen jäsenet ja Sampokonsernin johtoryhmä.

Johtoon kuuluville avainhenkilöille maksettu kompensaatio

Milj. €	2010	2009
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	7	6
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	1	2
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet	8	2
Yhteensä	16	10

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät tilikaudelle kirjatut palkat ja tulospalkkiot sosiaaliturvamaksuineen.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisältävät TyEL-perusvakuutuksen perusteella tilikaudelle kirjatut maksut sekä vapaaehtoiset lisäeläkemaksut.

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella tilikaudelle kirjatut palkkiot (kts. liite 36).

Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden lähipiiriliiketoimet

Johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä ei ole lainoja konserniyhtiöiltä.

Osakkuusyhtiöt

Lähipiirisaamiset ja -velat/osakkuusyhtiö Nordea

Milj. €	2010	2009
Varat	1 673	1 718
Velat	56	35

Konsernin saamiset Nordealta koostuvat pääosin pitkistä joukkovelkakirjasijoituksista sekä talletuksista. Lisäksi konsernilla on useita voimassaolevia johdannaissopimuksia liittyen konsernin sijoitusten ja velkojen riskienhallintaan.

36 Kannustinjärjestelmät

Johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2006 II - 2009 I

Sampo Oyj:n hallitus on päättänyt pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä 2006 II - 2009 I Sammon johdolle ja asiantuntijoille. Sammon hallitus on valtuuttanut nimitysvaliokunnan tai konsernijohtajan päättämään kannustinjärjestelmään kuuluvista henkilöistä ja heille tulevien suorituspalkkion määräytymisperusteena olevien bonusyksiköiden määrästä. Ohjelmissa konsernin johtoryhmän jäsenten osalta päätöksen jaettavien bonusyksiköiden määrästä tekee konsernin hallitus.Ohjelmien piiriin kuului vuoden 2010 lopussa runsaat 100 henkilöä.

Suorituspalkkion määrä riippuu Sammon A-osakkeen kurssikehityksestä ja vakuutusliikkeen tuotosta (IM). Yhden laskennallisen bonusyksikön arvo on Sammon A-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi ohjelmien ehdoissa määrättynä ajankohtana vähennettynä lähtökurssilla, jota oikaistaan kannustimen maksupäivään mennessä maksetulla osakekohtaisella osingolla. Ohjelmien lähtökurssit ennen osinkoja ovat 16,49 - 20,17 euroa. Laskennallisen bonusyksikön arvo on maksimissaan 28 - 30 euroa vähennettynä osinko-oikaistulla lähtökurssilla. Ohjelmien vakuutusliikkeen tuotto -kriteerillä on kolme tasoa. Suorituspalkkio maksetaan kokonaisuudessaan, mikäli vakuutusliikkeen tuotto on 4 prosenttia tai yli. Mikäli vakuutusliikkeen tuotto on 2 - 3,99 prosenttia, palkkiosta maksetaan 50 prosenttia. Mikäli tunnusluku jää tämän alle, suorituspalkkiota ei makseta.

Kussakin ohjelmassa on kolme suorituskautta ja palkkiot maksetaan käteisenä kolmessa erässä. Ohjelmissa 2008 I, 2008 II ja 2009 I suorituspalkkion saajan tulee ostaa Sammon A-osakkeita sisäpiirisäännökset huomioiden ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana 30 prosentilla saamansa suoritepalkkion määrästä verojen ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen ja pitää osakkeita omistuksessaan ohjelmissa 2008 ja 2008 II yhden vuoden ajan ja 2009 I -ohjelmassa 2 vuoden ajan. Suorituspalkkiot saatetaan maksaa ennenaikaisesti liittyen mahdollisiin konsernirakenteen muutoksiin tai työsuhteen päättymiseen erikseen määritellyistä syistä. Ohjelmien käypä arvo arvioidaan käyttäen Black-Scholes -hinnoittelumallia.

	2006 II	2008 I	2008 II	2009 I
Ehdot hyväksytty *)	21/12/2006	16/01/2008	07/05/2008	27/08/2009
Myönnetty (tuhatta kpl) 31.12.2007	180	-	-	-
Myönnetty (tuhatta kpl) 31.12.2008	112	3 961	95	-
Myönnetty (tuhatta kpl) 31.12.2009	47	2 723	63	4 392
Myönnetty (tuhatta kpl) 31.12.2010	-	-	31,5	4 369
Kausi päättyy I 30 %	Q3-2008	Q1-2009	Q3-2009	Q2-2011
Kausi päättyy II 35 %	Q1-2009	Q3-2009	Q1-2010	Q2-2012
Kausi päättyy III 35 %	Q3-2009	Q2-2010	Q4-2010	Q2-2013

Maksuajankohta I 30 %	12-2008	6-2009	12-2009	9-2011
Maksuajankohta II 35 %	6-2009	1-2010	6-2010	9-2012
Maksuajankohta III 35 %	1-2010	9-2010	3-2011	9-2013
Sampo A -kurssi ehtojen hyväksymispäivänä eur *)	20,25	18,23	18,02	16,74
Lähtökurssi eur **)	20,17	17,26	18,44	16,49
Lähtökurssi oikaistuna osingolla eur 31.12.2010	16,97	14,26	16,64	15,49
Sampo A -päätöskurssi 31.12.2010	20,05
Perusarvo yhteensä (milj. euroa)	0	0	0	10
Velka yhteensä	10
Raportointikauden kulu yhteensä ml. sivukulut (milj. euroa)	13

*) Kannustimien myöntämispäivät vaihtelevat

**) 10 päivän vaihdolla painotettu keskikurssi hyväksymispäivästä

Sampo 2006 osakekannustinjärjstelmä

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 5.4.2006 Sampo 2006 osakekannustinjärjestelmästä. Ohjelma koskee Sampo Oyj:n tai sen tytäryhtiöiden johtohenkilöitä sekä Sammon konsernijohtajaa. 11.5.2006 Sampo Oyj:n hallitus kohdensi 1 300 000 osaketta ohjelman 1 500 000 osakkeen maksimimäärästä. Järjestelmä päättyi vuonna 2010.

Maksettavaksi tulevan palkkion määrä perustui puoliksi Sammon A -osakkeen kurssikehitykseen ja puoliksi vakuutusliikkeen tuoton (IM) kehitykseen. Ohjelmassa oli kolme performanssikautta ja ne kattoivat vuodet 2006 – 2010. Kukin maksuerä vastasi maksimissaan yhtä kolmasosaa osakkeiden kokonaismäärästä. Ohjelman ehdot sisälsivät palkkion määrään liittyvän rajoitteen, minkä mukaan palkkion määrää vähennettiin, mikäli Sammon osakekurssi nousi yksittäisellä performanssikaudella yli 160 prosenttia. Palkkiona suoritettaviin osakkeisiin liittyi osittainen kahden vuoden luovutusrajoitus.

Järjestelmän mukainen palkkio suoritettiin kolmessa erässä. Viimeinen erä, 3 571 863 euroa, suoritettiin kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti joulukuussa 2010. Palkkio suoritettiin rahana siten, että palkkion saajalla oli velvoite ostaa Helsingin pörssistä Sammon A-sarjan

osakkeita vähintään 50 prosentilla palkkiosta verojen ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen.

Performanssikaudet	Kausi I	Kausi II	Kausi III
Osakekurssi	5 2006 - Q3 2008	Q4 2006 - Q3 2009	Q4 2007 - Q3 2010
Vakuutusliikkeen tuotto	1/2006 - 9/2008	1/2007 - 9/2009	1/2008 - 9/2010

Performanssiehdot kausille	Osinkokorjattu osakekurssin nousu	Vakuutus liikkeen tuotto
Vähimmäispalkkion edellytys	26 %	5 %
Enimmäispalkkion edellytys	64 %	10,5 %
Maksu vähimmäisedellytyksen täyttyessä kokonaismäärästä	20 %	40 %

Kannustinjärjestelmästä aiheutunut raportointikauden 2010 kulu oli 0,4 milj. e.

37 Tilintarkastajan palkkiot

Milj. €	2010	2009
Tilintarkastuspalkkiot	2	2
Muut palkkiot	0	0
Yhteensä	2	2

38 Oikeudenkäynnit

Konsernin yritykset ovat osapuolina oikeudenkäynneissä, joissa käsittely on kesken 31.12.2010. Oikeudenkäynnit koskevat tavanomaisia liiketoimia. Yhtioiden arvioiden mukaan ei ole todennäköistä, että yrityksille olisi oikeudenkäyntien tuloksena tulossa merkittäviä menetyksiä.

39 Sijoitukset tytäryhtiöissä

Nimi Milj. €	Konsernin omistusosuus %	Kirjanpitoarvo
Vahinkovakuutustoiminta
If Skadeförsäkring Holding Abp	100	1 886
If Skadeförsäkring Ab	100	1 347
If Vahinkovakutuusyhtiö Oy	100	495
If P&C Insurance AS	100	49
CJSC If Insurance	100	10
SOAO Region	100	13
If Livförsäkring Ab	100	8
Henkivakuutustoiminta
Henkivakuutusosakeyhtiö Mandatum	100	484
Mandatum Life Insurance Baltic SE	100	11
Muu toiminta
Oy Finnish Captive & Risk Services Ltd	100	0
If IT Services A/S	100	0
Riskienhallinta Oy	100	0
Barn i Bil AB	100	0
Sampo Capital Oy	100	1

Ei sisällä konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjä kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä.

40 Sijoitukset muissa kuin tytär- ja osakkuusyhtiöissä

Vahinkovakuutustoiminta

Pörssiosakkeet

Milj. €	Maa	Kpl	Osuus osakkeista%	Kirjanpito arvo / käypä arvo
A P Moller - Maersk B	Tanska	1 500	0,07 %	10
Eitzen Maritime Services	Norja	13 126 590	2,43 %	1
Equinox O shore Accommodation Ltd	Singapore	2 610 000	4,97 %	1
Reservoir Exploration Technology	Norja	7 263 260	8,16 %	3
StatoilHydro ASA	Norja	1 823 700	0,06 %	32
Veidekke ASA	Norja	11 793 485	8,67 %	79
Yara International ASA	Norja	217 150	0,08 %	9
ABB Ltd (SEK)	Sveitsi	2 675 989	0,12 %	45
Astra Zeneca Plc	Iso-Britannia	524 500	0,04 %	18
Atlas Copco AB B	Ruotsi	3 094 241	0,25 %	52
B&B Tools B	Ruotsi	264 500	0,93 %	3
BE Group AB	Ruotsi	3 258 852	6,52 %	16
Cardo AB	Ruotsi	2 700 893	10,00 %	126
Clas Ohlson AB B	Ruotsi	2 742 908	4,18 %	34
CTT Systems AB	Ruotsi	511 200	4,71 %	1
G & L Beijer B	Ruotsi	100 000	0,47 %	3
Gunnebo AB	Ruotsi	8 036 166	10,59 %	48
Hennes & Mauritz Ab B	Ruotsi	1 990 192	0,12 %	50
Husqvarna AB A+B	Ruotsi	6 773 059	1,01 %	42
Lindab International AB	Ruotsi	3 322 316	4,22 %	33
Nederman Holding AB	Ruotsi	1 160 400	9,90 %	13
Nobia AB	Ruotsi	14 632 850	8,35 %	98
Nolato Ab B	Ruotsi	312 349	1,19 %	3
Sandvik AB	Ruotsi	3 530 780	0,30 %	52
Scania AB B	Ruotsi	2 159 397	0,27 %	37
Sectra AB B	Ruotsi	4 356 300	11,82 %	17
SSAB Svenskt Stål AB serie A+B	Ruotsi	1 723 475	0,22 %	20

Svedbergs i Dalstorp AB B	Ruotsi	2 325 600	10,97 %	13
TeliaSonera AB	Ruotsi	7 940 000	0,18 %	47
VBG AB B	Ruotsi	524 200	3,83 %	6
Volvo Ab A+B	Ruotsi	3 918 572	0,06 %	51
Topdanmark A/S	Tanska	1 998 668	11,70 %	198

Pörssiyhtiöt yhteensä 1 163

Muut yhtiöt 12

Sijoitusrahastot

			Osuus	Kirjanpito arvo / käypä
Milj. €	Maa	Kpl	osakkeista%	arvo
SAMPO JAPAN OSAKE K JPY	Suomi	315 965 078		34
ABERDEEN GL ASIA PACIFIC	Luxemburg	940 169		49
MAND NORTH AM ENHANCED IND USD	Suomi	26 369 493		32
MAND US SMALL CAP VALUE K USD	Suomi	26 386 762		43
ISHARES SP500 INDEX FUND	Yhdysvallat	595 000		56
SPDR SP500 ETF	Yhdysvallat	190 000		18
Gartmore Latin America A	Luxemburg	1 845 097		38
Danske Invest Emerging Asia Kasvu	Luxemburg	2 210 726		77
Danske Invest Europe Enhanced Index Kasvu	Suomi	37 941 655		60
db x-trackers DAX ETF	Luxemburg	200 000		14
IShares DJ Euro Stoxx 50 ETF	Irlanti	752 200		21
The Lyxor DJ Eurostoxx 50 ETF	Ranska	220 000		6
Lyxor ETF DJ Stoxx 600 Telecommunications	Ranska	1 000 000		27
PMI Venture Fund L.P. (CIM Venture Fund for Creative Industries L.P.)	Suomi	6 000		0
EQT IV (No. 1) Limited Partnership	Suomi	974 149		7
EQT III UK No 1 L.P. (EQT Northern Europe UK No. I L.P.)	Suomi	855 817		5

Sijoitusrahastot yhteensä			599
WD Power Investment USD	Yhdysvallat	10 237	0
Mandatum Pääomarahasto II Ky USD	Yhdysvallat	516 000	4
Goldman Sachs Loan Partners I, L.P. Debt USD	Yhdysvallat	8 848 184	65
Goldman Sachs Loan Partners I, L.P.	Yhdysvallat	1 237 422	12
Private Energy Market Fund L.P.	Suomi	310 300	3
Mandatum Pääomarahasto II Ky EUR	Suomi	148 000	1
Mandatum Pääomarahasto I Ky	Suomi	737 995	8
Goldman Sachs Loan Partners I, L.P. Debt EUR	Caymansaaret	2 082 716	21

Osakkeet ja osuudet yhteensä 1 774

Henkivakuutustoiminta

Pörssiosakkeet

Milj. €	Maa	Kpl	Osuus osakkeista%	Kirjanpito arvo / käypä arvo
Alma Media Oyj	Suomi	6 655 512	8,87	55
Amanda Capital Oyj	Suomi	2 053 296	9,02	4
Amer Sports Oyj	Suomi	2 226 302	1,83	23
Basware Oyj	Suomi	550 000	4,7	14
Comptel Oyj	Suomi	19 569 925	18,28	14
Elisa Corporation	Suomi	1 500 000	0,9	24
F-Secure Oyj	Suomi	3 416 481	2,17	7
Finnlines Oyj	Suomi	773 500	1,65	6
Fortum Oyj	Suomi	2 315 886	0,26	52
Kemira Oyj	Suomi	2 617 736	1,69	31
Konecranes Oyj	Suomi	350 814	0,57	11
Lassila & Tikanoja Oyj	Suomi	2 231 238	5,75	33
Metso Oyj	Suomi	849 483	0,57	36

Danske Invest Trans-Balkan

Neste Oil Oyj	Suomi	1 596 000	0,62	19
Nokia Oyj	Suomi	1 500 000	0,04	12
Nokian Renkaat Oyj	Suomi	692 344	0,54	19
Norvestia Oyj	Suomi	1 789 538	11,68	15
Oriola KD Oyj	Suomi	3 315 778	2,19	11
Outokumpu Oyj	Suomi	900 000	0,49	12
Outotec Oyj	Suomi	350 000	0,76	16
Pöyry Oyj	Suomi	1 745 287	2,94	16
Rautaruukki Oyj	Suomi	890 194	0,63	16
Salcomp Oyj	Suomi	3 724 000	9,46	7
Stora Enso Oyj	Suomi	2 775 000	0,35	21
Teleste Oyj	Suomi	1 679 200	9,23	7
Tikkurila Oyj	Suomi	1 354 434	3,07	22
UPM-Kymmene Oyj	Suomi	2 965 474	0,57	39
Uponor Oyj	Suomi	800 000	1,09	11
Vaisala Oyj	Suomi	766 650	4,21	16
YIT Oyj	Suomi	5 207 865	4,09	97
Yhteensä				665
Muut pörssiyhtiöt				11
Pörssiyhtiöt yhteensä				676
Muut yhtiöt
Metsä Tissue Oyj	Suomi	553 407	6,07	11
Sijoitusrahastot
			Osuus	Kirjanpito arvo / käypä
Milj. €	Maa	Kpl	osakkeista%	arvo
Danske Invest Emerging Asia Kasvu	Suomi	2 172 875		75
Danske Invest High Yield Kasvu	Suomi	46 267 742		61
Danske Invest Japani Osake Kasvu	Suomi	203 618 921		22

kasvu Suomi 465 974 6

Yhteensä			222
Taaleritehdas Lyydian Leijona Osake	Suomi	62 638	10
Fourton Odysseus Kasvu	Suomi	161 188	36
DCF Fund II- Baltic States	Suomi	8 314	13

Pääomarahastot

Milj. €	Maa	Kirjanpito Osuus arvo / käypä Kpl osakkeista% arvo
Amanda III Eastern Private Equity Ky	Suomi	10
Amanda IV West Ky	Suomi	5
CapMan Real Estate I Ky	Suomi	12
CapMan Real Estate II Ky	Suomi	5
MB Equity Fund III Ky	Suomi	6
Mandatum Pääomarahasto I Ky	Suomi	13
Yhteensä		50
Muut osakkeet ja osuudet		29
Kotimaiset osakkeet ja osuudet yhteensä		990

Muut yhtiöt

Milj. €	Maa	Kpl	Osuus osakkeista%	Kirjanpito arvo / käypä arvo
EQT IV ISS Co-investment Limited Partnership	Guernsey	872610	12,52	9
BenCo Insurance Holding B.V.	Alankomaat	389 329	6,49	7
Yhteensä				16

Ulkomaiset sijoitusrahastot

Milj. €	Maa	Kpl	Kirjanpito Osuus arvo / käypä osakkeista% arvo
Equity Fund	Iso-Britannia	1 689 572	87
Allianz RCM Europe Equity Growth W	Luxemburg	28 649	39
Brevan Howard Fund B	Cayman saaret	817 500	6
Comac Global Macro Fund	Cayman saaret	1 000 000	8
Comgest Panda	Luxemburg	19 776	42
Danske Invest High Dividend I	Luxemburg	3 120 908	29
db x-trackers DAX ETF	Luxemburg	1 220 000	84
db x-trackers DJ STOXX 600 Telecommunications	Luxemburg	1 000 000	49
GAM Global Rates Hedge Fund	Iso-Britannia	50 300	8
Gartmore Latin America A	Iso-Britannia	3 798 776	78
Goldman Sachs Asset Management Liquidity Partners 2007	Yhdysvallat	397 734	22
GSAMI China Funds X EUR Accumulation Class Shares	Yhdysvallat	700 000	8
IShares S&P 500 Index Fund ETF	Yhdysvallat	1 474 990	139
Lloyd George Asia Small Companies Fund	Hong Kong	233 008	20
MFS European Value Fund Z	Luxemburg	284 433	28
Nektar Bermuda Hedge Fund Class B	Bermuda	2 861	5
New Russian Generation Limited	Guernsey	7 134 586	15
Prosperity Cub Fund	Guernsey	237 181	78
Prosperity Russia Domestic Fund	Guernsey	70 136 000	45
SPDR Technology Select Sector ETF	Yhdysvallat	2 724 000	51
The Lyxor ETF MSCI India	Ranska	1 210 035	16
Yhteensä			857

Milj. €	Maa	Osuus Kpl osakkeista%	Kirjanpito arvo / käypä arvo
Access Capital L.P.	Guernsey		8
Behrman Capital III L.P. BOF III CV Investors LP (Gilde	Yhdysvallat		7
Buyout Fund III)	Guernsey		8
Capital Structured Solutions No. 1 LP	Guernsey		20
CapMan Buyout VIII (Guernsey) L.P.	Guernsey		6
CapMan Equity VII B L.P.	Guernsey		7
EQT Credit (General Partner) L.P.	Guernsey		20
EQT IV (No. 1) Limited Partnership	Guernsey		7
EQT V (General Partner) LP	Guernsey		12
Fortress Credit Opportunities Fund II L.P.	Cayman saaret		46
Fortress Life Settlement Fund (C) L.P.	Cayman saaret		18
Goldman Sachs Loan Partners I, L.P.	Cayman saaret		16
Goldman Sachs Loan Partners I, L.P. Debt EUR	Cayman saaret		27
Goldman Sachs Loan Partners I, L.P. Debt USD	Cayman saaret		86
Goldman Sachs Petershill	Cayman saaret		25
Highbridge Senior Loan Fund II	Cayman saaret		13
Montagu Fund III L.P.	Iso-Britannia		7
Mount Kellet Capital Partners (Cayman), L.P.	Cayman saaret		32
Pai Europe IV L.P.	Guernsey		8
Permira Europe IV	Guernsey		5
Russia Partners II L.P.	Cayman saaret		9
VenCap 9 LLC (Preferential Equity Investors II LLC	Jersey		6
Yhteensä			394
Muut osakkeet ja osuudet			101
Ulkomaiset osakkeet ja osuudet yhteensä			1 367
Osakkeet ja osuudet yhteensä			2 357

Ulkomaiset pääomarahastot

Omistusyhteisö

Kotimaiset muut kuin pörssiyhtiöt

Milj. €	Maa	Kpl	Osuus osakkeista%	Kirjanpito arvo / käypä arvo
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	Suomi	57	80,28	14
Muut	Suomi			6
Kotimaiset osakkeet ja osuudet yhteensä				20
Ulkomaiset pääomarahastot
Milj. €	Maa	Kpl	Osuus osakkeista%	Kirjanpito arvo / käypä arvo
Ulkomaiset osakkeet ja osuudet yhteensä				16

Osakkeet ja osuudet yhteensä 36

Taulukko sisältää yli 5 milj. euron omistukset (käypä arvo) ja pörssiyhtiöistä lisäksi yli 5 prosenttia ylittävät omistukset.

Taulukko ei sisällä sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevia omistuksia.

41 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Hallitus päätti 9. helmikuuta 2011 pidetyssä kokouksessa ehdottaa 14. huhtikuuta 2011 pidettävälle yhtiökokoukselle vuodelta 2010 jaettavan osingon määräksi 1,15 euroa osakkeelta (yht. 645 474 749 euroa). Maksettavat osingot kirjataan vuoden 2011 tilinpäätöksen omaan pääomaan kertyneiden voittovarojen vähennykseksi.

Emoyhtiön tuloslaskelma

Milj. €	Liite	2010	2009
Liiketoiminnan muut tuotot	1	17	14
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot		-11	-9
Henkilösivukulut
Eläkekulut		-1	-2
Muut henkilösivukulut		-1	-1
Poistot ja arvonalentumiset	2
Suunnitelman mukaiset poistot		0	0
Liiketoiminnan muut kulut	3	-12	-18
Liikevoitto		-8	-15
Rahoitustuotot ja -kulut	5
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä		540	488
Tuotot muista osuuksista		207	81
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä		7	8
Muilta		2	11
Muut tuotot ja kulut sijoituksista		25	-7
Muut korkotuotot		60	39
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille		-1	-1
Muille kuin saman konsernin yrityksille		-116	-89
Valuuttatulos		-13	8
Voitto ennen veroja		702	522
Tuloverot
Tilikauden verot		-	-
Aikaisempien tilikausien verot		0	2
Laskennalliset verot		9	7
Tilikauden voitto		710	531

Emoyhtiön tase

Milj. €	Liite	2010	2009
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	6
Aineettomat oikeudet		-	0
Muut pitkävaikutteiset menot		1	1
Aineelliset hyödykkeet	7
Rakennukset ja rakennelmat		1	1
Koneet ja kalusto		1	1
Muut aineelliset hyödykkeet		2	2
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	8	2 370	2 370
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	9	145	122
Osuudet omistusyhteysyrityksissä	10	5 304	5 168
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä		150	-
Muut osakkeet ja osuudet	11	40	41
Muut saamiset	12	365	14
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		-	3
Laskennalliset verosaamiset	20	18	11
Muut saamiset	13	56	29
Siirtosaamiset	14	45	55
Rahat ja pankkisaamiset		56	412
VASTAAVAA YHTEENSÄ		8 553	8 229

VASTATTAVAA

Oma pääoma 15
Osakepääoma	98	98
Käyvän arvon rahasto	0	-3
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	1 527	1 527
Muut rahastot	273	273
Edellisten tilikausien voitto / tappio	4 088	4 108
Tilikauden voitto	710	531
	6 696	6 534
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Velat, joilla on on huonompi etuoikeus 17	-	37
Joukkovelkakirjalainat	1 026	962
Eläkelainat	130	130
Lyhytaikainen vieras pääoma
Yritystodistukset	575	466
Muut velat 18	73	37
Siirtovelat 19	53	63
VASTATTAVAA YHTEENSÄ	8 553	8 229

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

Milj. €	2010	2009
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen veroja	702	523
Oikaisut:
Poistot	0	0
Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot	1	1
Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot	0	23
Muut oikaisut	79	10
Oikaisut yhteensä	80	34
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Sijoitukset *)	-543	1 096
Muut varat	10	-7
Yhteensä	-533	1 089
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Rahoitusvelat	3	7
Muut velat	52	2
Maksetut korot	-143	-62
Maksetut tuloverot	0	-5
Yhteensä	-88	-58
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat	161	1 587
Investointien rahavirta
Investoinnit tytär- ja osakkuusyhtiöosakkeisiin	-69	-1 759
Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	0	0
Investointeihin käytetyt nettorahavarat	-69	-1 759
Rahoitustoiminnan rahavirta
Omien osakkeiden hankinta	-	-1
Maksetut osingot	-554	-444
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, liikkeeseen laskut	1 954	2 002
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset	-1 848	-1 008
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat	-448	549

Rahavirrat yhteensä	-356	377
Rahavarat tilikauden alussa	412	35
Rahavarat tilikauden lopussa	56	412
Rahavarojen nettomuutos	-356	377

*) Sijoitukset sisältävät sekä sijoituskiinteistöt että rahoitusvarat.

Lisätietoa rahavirtalaskelmaan:

Milj. €	2010	2009
Saadut korot	78	17
Maksetut korot	143	-62
Saadut osingot	747	569

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

Sampo Oyj:n tilinpäätös liitetietoineen on laadittu suomalaisen kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti. Sampo Oyj:n erillistilinpäätöksen laatimisperiaatteet eivät olennaisesti poikkea konsernin IFRS- standardien mukaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteista. Rahoitusvälineet on arvostettu markkinoilta saatuun käypään arvoon.

Konsernin laatimisperiaatteet.

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot

1 Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. €	2010	2009
Tuotot kiinteistöomaisuudesta	1	2
Muut tuotot	16	13
Yhteensä	17	14

2 Poistot ja arvonalentumiset

Milj. €	2010	2009
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineellisista hyödykkeistä	0	0
Aineettomista hyödykkeistä	0	0
Yhteensä	0	0

3 Liiketoiminnan muut kulut

Milj. €	2010	2009
Vuokrakulut	-1	-3
Kulut kiinteistöomaisuudesta	0	-1
Muut kulut	-10	-14
Yhteensä	-12	-18

Erä Muut kulut sisältää mm. hallinto- ja IT-kulut sekä palkkiot ulkopuolisista palveluista.

4 Tilintarkastajan palkkiot

Milj. €	2010	2009
KHT-yhteisö Ernst & Young Oy
Tilintarkastuspalkkiot	-0,2	-0,3
Veroneuvonta	0,0	0,0
Muut palkkiot	0,0	0,0
Yhteensä	-0,2	-0,3

5 Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. €	2010	2009
Saadut osingot yhteensä	747	569
Korkotuotot yhteensä	69	58
Korkokulut yhteensä	-118	-90
Myyntivoitot yhteensä	0	1
Myyntitappiot yhteensä	0	-23
Valuuttatulos	-13	8
Muut	25	16
Yhteensä	710	538

Emoyhtiön taseen vastaavia koskevat liitetiedot

6 Aineettomat hyödykkeet

	2010			2009
Milj. €	Informaatio teknologia	Muut hyödykkeet	Informaatio teknologia	Muut hyödykkeet
Hankintameno tilikauden alussa	3	2	3	2
Kertyneet poistot tilikauden alussa	-3	-1	-3	-1
Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot	0	0	0	0
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa	0	1	0	1

7 Aineelliset hyödykkeet

	2010			2009
Milj. €	Rakennukset ja rakennelmat	Muut aineelliset hyödykkeet	Rakennukset ja rakennelmat	Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno tilikauden alussa	2	4	4	4
Lisäykset	0	0	0	0
Vähennykset	-	-	-2	-
Siirrot erien välillä	-	0	-	-
Kertyneet poistot tilikauden alussa	-1	-1	-1	0
joista vähennysten kertyneet poistot	-	0	0	-
Kertyneet arvonalentumiset tilikauden alussa	-	-	0	-
joista vähennysten kertyneet arvonalentumiset	-	-	-	-
Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot	0	0	0	0
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa	1	3	1	3

8 Osuudet saman konsernin yrityksissä

Milj. €	2010	2009
Hankintameno tilikauden alussa	2 370	2 370
Vähennykset	-	-
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa	2 370	2 370

9 Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Milj. €	2010	2009
Hankintameno tilikauden alussa	122	122
Lisäykset	23	22
Vähennykset	-	-23
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa	145	122

Saamiset ovat tytäryhtiöiden liikkeeseenlaskemia pääomalainoja. Lisätietoja konsernin liitetiedossa nro 29 Rahoitusvelat.

10 Osuudet omistusyhteysyrityksissä

Milj. €	2010	2009
Hankintameno tilikauden alussa	5 168	0
Lisäykset	136	5 168
Vähennykset	-	-
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa	5 304	5 168

11 Muut osakkeet ja osuudet

	2010		Arvonmuutokset	2009	Arvonmuutokset
			Käyvän			Käyvän
			arvon			arvon
	Käypä	Tulokseen	rahastoon		Tulokseen	rahastoon
Milj. €	arvo	kirjatut	kirjatut	Käypä arvo	kirjatut	kirjatut
Myytävissä olevat osakkeet	36	1	2	36	23	1 733

Kiinteistöosakkeiden muutoslaskelma

Milj. €	2010	2009
Hankintameno tilikauden alussa	5	5
Vähennykset	-1	0
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa	4	5
Jälleenhankintahinnan ja kirjanpitoarvon erotus	0	0

12 Sijoitusten muut saamiset

	2010		Arvonmuutokset	2009	Arvonmuutokset
			Käyvän			Käyvän
			arvon			arvon
	Käypä	Tulokseen	rahastoon		Tulokseen	rahastoon
Milj. €	arvo	kirjatut	kirjatut	Käypä arvo	kirjatut	kirjatut
Markkinaraha	359	-	0	-	-	-
Joukkovelkakirjalainat	6	-	1	14	-	-
Yhteensä	365	-	1	14	-	-

13 Muut saamiset

Milj. €	2010	2009
Kauppahintasaamiset	16	16
Johdannaiset	36	12
Muut	5	1
Yhteensä	56	29

14 Siirtosaamiset

Milj. €	2010	2009
Siirtyvät korot	43	53
Muut	2	3
Yhteensä	45	55

Emoyhtiön taseen vastattavia koskevat liitetiedot

15 Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma

		Sidottu pääoma					Vapaa pääoma
Milj. €	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Vara rahasto	Käyvän arvon rahasto	Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	Muut rahastot	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2009	98	1 160	366	-1 759	-	273	4 548	4 686
Siirrot oman pääoman erien välillä		-1 160	-366		1 527			0
Osingonjako							-449	-449
Osinkojen palautus							11	11
Myytävissä olevat rahoitusvarat
- omaan pääomaan kirjattu määrä				17				17
- tuloslaskelmaan siirretty määrä				1 739				1 739
Omien osakkeiden hankinta							-1	-1
Tilikauden voitto							531	531
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	98	0	0	-3	1 527	273	4 640	6 534

		Sidottu pääoma					Vapaa pääoma
Milj. €	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Vara rahasto	Käyvän arvon rahasto	Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	Muut rahastot	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2010	98	0	0	-3	1 527	273	4 640	6 534
Osingonjako							-561	-561
Osinkojen palautus							10	10
Myytävissä olevat rahoitusvarat
- omaan pääomaan kirjattu määrä								2				2
- tuloslaskelmaan siirretty määrä				1				1
Omien osakkeiden hankinta								0
Tilikauden voitto							710	710
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	98	0	0	0	1 527	273	4 799	6 696

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista

Milj. €	2010	2009
Emoyhtiö
Tilikauden voitto	710	531
Kertyneet voittovarat	4 088	4 108
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	1 527	1 527
Muut rahastot	273	273
Jakokelvottomat erät	0	-3
Yhteensä	6 598	6 436

16 Osakepääoma

Tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 34 Oma pääoma.

17 Velat, joilla huonompi etuoikeus

Milj.	2010	2009
Debentuurilaina, nimellisarvoltaan 600 meur, call 21.4.09 due 2014	-	37
- vuosittainen kiinteä korko 4,625% 4/2009 asti, jonka jälkeen vaihtuva korko

18 Muut velat

Milj.	2010	2009
Lunastamattomat osingot	26	29
Johdannaiset	10	7
Johdannaisten vakuudet	36	-
Muut	1	1
Yhteensä	73	37

19 Siirtovelat

Milj.	2010	2009
Siirtyvät korot	47	47
Muut	7	16
Yhteensä	53	63

Tuloveroja koskevat liitetiedot

20 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Milj.	2010	2009
Laskennalliset verosaamiset
Tappiot	19	5
Jaksotuserot	0	6
Käyvän arvon rahasto	0	1
Yhteensä	19	12
Laskennalliset verovelat
Jaksotuserot	-1	-2
Yhteensä, netto	18	11

Vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot

21 Eläkevastuut

Sampo Oyj:n henkilöstön perus- ja lisäeläketurva on hoidettu vakuutuksilla Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varmassa ja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiössä.

22 Vuokravastuut

Milj.	2010	2009
Yhden vuoden kuluessa	1	1
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa	3	3
Yli viiden vuoden kuluessa	1	2
Yhteensä	5	7

23 Taseen ulkopuoliset sitoumukset

Milj.	2010	2009
Merkintäsitoumukset	1	3
Annetut sitoumukset yhteensä	1	3
konserniyhtiöille tai niiden puolesta	-	-
osakkuusyhtiöille tai niiden puolesta	-	-

Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot

24 Henkilöstön lukumäärä

	Tilikautena keskimäärin	Tilikautena keskimäärin
Kokoaikainen henkilöstö	49	52
Osa-aikainen henkilöstö	2	1
Määräaikainen henkilöstö	1	1
Yhteensä	52	54

25 Johdon palkat ja palkkiot

(tuhatta euroa)			2010	2009
Konsernijohtaja	Kari Stadigh	8.4. - 31.12.2009	2 363	892
Konsernijohtaja	Björn Wahlroos	1.1. - 7.4.2009	-	572
Konsernijohtajan varamies	Kari Stadigh	1.1. - 7.4.2009	-	336
Björn Wahlroosin työsuhde jatkui 30.6.2009 saakka.		8.4. - 30.6.2009	-	267
Hallituksen jäsenet
Björn Wahlroos			160	120
Tom Berglund			80	80
Anne Brunila			80	80
Mattila Veli-Mati			80	80
Eira Palin-Lehtonen			80	80
Jukka Pekkarinen			80	80
Christo er Taxell			80	80
Matti Vuoria			100	100

Eläkesitoumukset

Konsernijohtajan eläkeikä on 60 vuotta, jolloin eläke-etuus on 60 % eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta.

Osakeomistuksia koskevat liitetiedot

26 Osakeomistukset 31.12.2010

Yhtiön nimi	Omistus osuus-% *)	Osakkeiden kirjanpito arvo milj. e
Saman konsernin yritykset
Vahinkovakuutustoiminta
If Skadeförsäkring Holding AB, Tukholma Ruotsi	100	1 886
Henkivakuutustoiminta
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö, Helsinki Suomi	100	484
Muu toiminta
Sampo Capital Oy, Helsinki Suomi	100	1

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Helsingissä 9. päivänä helmikuuta 2011

Sampo Oyj

Hallitus

Tom Berglund Anne Brunila Veli-Matti Mattila

Eira Palin-Lehtinen Jukka Pekkarinen Christoffer Taxell

Matti Vuoria

Björn Wahlroos

Hallituksen puheenjohtaja

Kari Stadigh

Konsernijohtaja

Tilintarkastuskertomus

Sampo Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Sampo Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varain¬hoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimen¬piteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Tarkastusvaliokunnan toimeksiannon perusteella annettavat lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 3. maaliskuuta 2011

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Heikki Ilkka KHT

Tietoa sijoittajille

• 296 Tulostiedottaminen ja yhtiökokous 2011
• 298 Yhteystiedot

Tulostiedottaminen ja yhtiökokous 2011

Sampo julkaisee vuonna 2011 kolme osavuosikatsausta. Osavuosikatsaukset sekä katsauksia täydentävät esitysaineistot ovat luettavissa Sammon internetsivustolla. Osoitteessa www.sampo.com on luettavissa myös Sammon julkaisemat tiedotteet, kuukausittain päivitettävä omistajaluettelo sekä muuta sijoittajainformaatiota.

Sammon varsinainen yhtiökokous järjestetään huhtikuussa.

Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.

Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen päättyy klo 16

Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:

• Internetissä osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous
• Puhelimitse numeroon 010 516 0028 (arkisin klo 8.00–16.00)
• Telefaksilla numeroon 010 516 0719 tai
• Kirjeitse osoitteeseen Sampo Oyj, Osakaspalvelu, Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki.

Yhtiökokous

Sammon varsinainen yhtiökokous järjestetään 14.4.2011 klo 14 Helsingin Messukeskuksessa, Messuaukio 1, Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuneiden luettelointi aloitetaan klo 12.30.

Lue lisää yhtiökokouksesta Sammon verkkosivuilla osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous.

Osingon irtoamispäivä

Osingon irtoamisen jälkeen tehdyssä osakekaupassa osinko jää myyjälle.

Osingonmaksun täsmäytyspäivä

Oikeus osinkoon on osakkeenomistajalla, joka osingon täsmäytyspäivänä on merkitty osakkeenomistajaksi yhtiön osakasluetteloon.

Osingonmaksupäivä

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2011

Sammon pörssi- ja lehdistötiedotteet voit tilata sähköpostiisi osoitteessa www.sampo.com/tiedotetilaus.

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2011

Sammon pörssi- ja lehdistötiedotteet voit tilata sähköpostiisi osoitteessa www.sampo.com/tiedotetilaus.

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2011

Sammon pörssi- ja lehdistötiedotteet voit tilata sähköpostiisi osoitteessa www.sampo.com/tiedotetilaus.

Yhteystiedot

Osoite

Sampo Oyj Fabianinkatu 27 00100 Helsinki

Y-tunnus

0142213-3

Puhelinvaihde

010 516 0100

Faksi

(09) 228 90 434 tai 010 516 0016

Rekisteröity kotipaikka

Helsinki

Internet

www.sampo.com

Sähköposti

Konserniin kuuluvien yhtiöiden yhteystiedot:

www.sampo.com//yhteydet

Jarmo Salonen

Johtaja, sijoittajasuhteet ja konserniviestintä

puhelin 010 516 0030 faksi 010 516 0016

Essi Nikitin

IR-päällikkö, sijoittajasuhteet

puhelin 010 516 0066 faksi 010 516 0016

Pirkko Rantanen

Palvelupäällikkö, osakasneuvonta

puhelin 010 516 0068 faksi 010 516 0719

Maria Silander

Viestintäpäällikkö, mediasuhteet

puhelin 010 516 0031 faksi 010 516 0016

Carolina Orädd

Verkkoviestintäpäällikkö, verkkoviestintä

puhelin 010 516 0065 faksi 010 516 0016

Päivi Walldén

Viestintäpäällikkö, julkaisut ja verkkoviestintä

puhelin 010 516 0049 faksi 010 516 0016